Sosiaali- ja kuntatalous, uusin numero

Sosiaali- ja kuntatalous 1

Toukokuu 2026

yritma.fi

Nappaa tästä

uusin näköislehti »

Ihmisen ja luonnon yhteisellä polulla

12.5.2026, klo 8.30-15.00

Minna-lämpiö

Kuopion kaupunginteatteri

Ohjelma ja ilmoittautuminen:

puijosummit.fi

Vaikuttavia

sote-palveluja

Rinnekodit Oy on Diakonissalaitoksen

omistama yhteiskunnallinen yritys, joka tuottaa

vaikuttavia sote-palveluja ikääntyneille,

kehitysvammaisille, eri tavoin vammautuneille,

mielenterveys- ja päihdekuntoutujille ja

asunnottomille henkilöille, lapsille ja nuorille

sekä muille erityistä tukea tarvitseville

ihmisille.

Rinnekodit on myös vastuullinen työpaikka noin

3 200:lle sote-alan ammattilaiselle, jotka

tekevät työtä ammattitaidolla ja sydän mukana.

rinnekodit.fi

#elämänpoluilla

Sosiaali- ja kuntatalous

2 TOUKOKUU 2026

”Pelko on vähentynyt ja tulevaisuus

tuntuu taas mahdolliselta”

Omahoitovalmennus-ryhmään ® osallistuminen

tukee pariskuntia muistisairauden

varhaisessa vaiheessa

Kirjoittajat: Laura Rautiainen,

Merja Kahilainen, Emilia Stark

Muistisairauteen sairastuminen voi herättää epävarmuutta,

pelkoa tai kysymyksiä tulevaisuudesta.

Muistisairautta sairastava henkilö voi pohtia miten

toimintakyky muuttuu ajan myötä, kun taas puoliso voi kantaa

huolta arjen sujuvuudesta.

”Muistan tarkkaan sen hetken, kun tajusin, että

meidän elämä tulee muuttumaan siitä hetkestä

eteenpäin aivan toisenlaiseksi.”

Avoin keskustelu puolison kanssa, vertaistuki ja tulevaisuuteen

liittyvä ennakointi voivat auttaa edistämään hyvinvointia

uudessa elämäntilanteessa. Tarpeisiin vastaava tieto ja

tuki auttavat vahvistamaan tunnetta siitä, että elämä kantaa.

”Olen mennyt asioiden edelle

ja murehtinut asioita, joita ei

välttämättä edes tule tapahtumaan.”

Erityisesti juuri muistipolun alkuvaiheessa saadulla tuella ja

omiin tarpeisiin vastaavalla tiedolla on suuri merkitys hyvinvoinnille.

Vanhustyön keskusliiton Omahoitovalmennus

toiminta ® on näyttöön perustuva ryhmämalli, joka vastaa

muistisairauden varhaisen vaiheen tarpeisiin. Toiminta koostuu

kahdesta tavoitteellisesta ja voimavaralähtöisestä ryhmämallista:

pariskuntien Omahoitovalmennus ryhmästä ® ja

yksin asuville suunnatusta Omahoitovalmennus ryhmästä ® .

Laadukkaan toiminnan perustan muodostaa Omahoitovalmennus‐koulutus

® , joka antaa ryhmänohjaajille valmiudet

toteuttaa tavoitteellista ryhmämallia.

Omahoitovalmennuksesta saatava tieto ja tuki ovat tärkeä

osa kuntouttavaa toimintaa muistisairauden alkuvaiheessa.

Ne voivat mahdollistaa pidempään kotona asumisen, lisätä

osallisuutta ja vahvistaa sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä.

Muistisairauteen sopeutuminen ei tapahdu yksin, vaan

rinnalla kulkee yhteisö, jossa vertaistuki ja osallisuus kantavat

pitkälle.

”Uuden asian edessä tämä ryhmä tuli

tarpeeseen, nyt yritetään päivä kerrallaan

jatkaa matkaa. Samassa veneessä olo

jakoi uskoa ja keinoja selvitä.”

Omahoitovalmennus-ryhmä tarjoaa turvallisen paikan jakaa

muistisairauden herättämiä ajatuksia ja tunteita. Ryhmän teemat

ja ohjatut keskustelut kannustavat avoimuuteen, ja samankaltainen

elämäntilanne luo yhteenkuuluvuutta. Keskustelujen

myötä pelot lievittyvät, ymmärrys lisääntyy ja

luottamus vahvistuu.

Ryhmätoiminta tarjoaa myös konkreettisia keinoja arjen

suunnitteluun. Pariskunta pohtii yhdessä, millaiset rutiinit ja

toimintatavat tukevat molempien hyvinvointia, miten kotona

asumista voidaan tukea ja millaisia valintoja tulevaisuutta

varten kannattaa tehdä jo nyt. Tulevaisuudesta puhuminen

lisää hallinnan tunnetta, auttaa näkemään mahdollisuuksia

ja herättelee toivoa.

Omahoitovalmennus-ryhmään osallistuminen lisää osallistujien

hyvinvointia, vahvistaa osallisuutta ja omahoitotaitoja

sekä rohkaisee pariskuntia suunnittelemaan tulevaa.

Myös sosiaaliset verkostot vahvistuvat – yli puolet ryhmistä

jatkaa itsenäisesti tapaamisia ohjatun ryhmäprosessin jälkeen.

Ryhmän rakenne kannustaa puolisoita keskustelemaan

muistisairaudesta ja suunnittelemaan tulevaisuutta ja ennakoimaan

siihen liittyviä tarpeita yhdessä. Lähes kaikki osallistujat

kokivat, että ryhmästä sai työkaluja oman jaksamisen

tunnistamiseen ja vahvistamiseen.

Koulutamme Omahoitovalmennus-ohjaajia pariskuntien

ryhmämalliin syksyllä 2026. Koulutukset toteutuvat suomeksi

ja ruotsiksi.

Lisätietoa: www.vtkl.fi/omahoitovalmennus

På svenska: https://vtkl.fi/pa-svenska/egenvard

Haluaisitko tukea pariskuntia, joiden

elämää muistisairaus koskettaa?

Vanhustyön keskusliitto kouluttaa uusia Ystäväpiiri- ja

Omahoitovalmennus-ryhmänohjaajia syksyllä 2026 (Teams)

Koulutamme uusia Omahoitovalmennus®-ryhmänohjaajia,

sillä haluamme tukea pariskuntia, joiden elämää varhaisessa

vaiheessa oleva muistisairaus koskettaa.

Ohjaajakoulutus soveltuu esimerkiksi

• sosiaalija terveysalan ammattilaisille ja opiskelijoille, jotka

haluavat kehittää osaamistaan ryhmätoiminnan ohjaajina

• vapaaehtoisille, joilla on tukenaan taustataho (esim. yhdistys,

seurakunta tai hyvinvointialue).

Koulutukseen osallistuminen vaatii

ohjaajatiimin.

Omahoitovalmennus-koulutus®

Lisätiedot ja ilmoittautumiset:

alueohjaaja Merja Kahilainen,

p. 050 568 1107, merja.kahilainen@vtkl.fi

Bli grupphandledare i

Egenvårdsgruppträning!

Ansökan & info: regional handledare Emilia

Stark, tel. 050 413 3731, emilia.stark@vtkl.fi

Haluaisitko ennaltaehkäistä ja lievittää

iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä?

Ystäväpiiri-koulutus® antaa valmiudet ohjata iäkkäiden ihmisten

yksinäisyyttä lievittävää Ystäväpiiri-ryhmää®. Vanhustyön

keskusliiton kehittämä ryhmämalli pohjautuu tutkittuun tietoon.

Koulutus sopii ryhmänohjauksesta ja iäkkäiden ihmisten

yksinäisyyden lievittämisestä kiinnostuneelle ohjaajaparille

(iäkkäiden parissa työskentelevät, vapaaehtoiset ja opiskelijat).

Ystäväpiiri-koulutus®

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: alueohjaaja Minna Partanen,

p. 050 360 1209, minna.partanen@vtkl.fi ja

alueohjaaja Marjo Pääkkö,

p. 050 324 0690,

marjo.paakko@vtkl.fi

Luontolähtöinen

Ystäväpiiri-koulutus®

Lisätiedot ja ilmoittautumiset:

alueohjaaja Tarja Ylimaa,

p. 050 402 2528,

tarja.ylimaa@vtkl.fi

Lisätietoja:

vtkl.fi/omahoitovalmennus

Info på svenska:

vtkl.fi/egenvardsgrupptraning

Lisätietoja:

vtkl.fi/ystavapiiri

TOUKOKUU 2026


Yhdenvertaista lastenkulttuuria rakentamassa

Suomen lastenkulttuuriliitto kokoaa yhteen lapsille ja

nuorille taide‐ ja kulttuuripalveluja tuottavat toimijat

ja edistää alan näkyvyyttä sekä yhdenvertaisuutta.

Liitto perustettiin 2015, ja sen juuret ovat jo vuonna

2003 käynnistyneessä Taikalamppu-verkostossa. Nyt

liitolla on 37 jäsenorganisaatiota eri puolilla Suomea,

ja joukossa sekä kuntia että kolmannen sektorin toimijoita.

Toimintaa tehdään muun muassa lastenkulttuurikeskuksissa,

kouluissa sekä kiertueilla, taiteenlajien

kirjo ulottuu aina sirkuksesta sanataiteeseen.

Liiton järjestöpäällikkö Henna

Kojo‐Nieminen tiivistää verkoston

arvopohjan.

– Kärkinä ovat lastenkulttuurin laatu

ja lapsilähtöisyys sekä osallisuuden

ja yhdenvertaisuuden edistäminen.

Lapsilähtöisyys tarkoittaa sitä,

että lastenkulttuuritoimijat suunnittelevat

sisältöjä yhdessä lasten

ja nuorten kanssa ja tarjoavat tilaa

omalle ilmaisulle, esimerkiksi

maalaten, kirjoittaen tai draaman

avulla.

Suunnitelmallisuutta

kouluarkeen

Suomen lastenkulttuuriliitto on

ollut keskeinen taustavoima siinä,

että kulttuurikasvatussuunnitelmat

ovat juurtuneet kuntiin ja kouluarkeen.

Suunnitelmien ideana on varmistaa,

että taide‐ ja kulttuurisisältöjä

kuuluu jokaiselle vuosiluokalle

joka lukuvuoteen. Käytännössä

tämä tarkoittaa esimerkiksi taidevierailuja,

työpajoja ja näyttelyitä.

Suunnitelmilla pyritään tavoittamaan

kaikki lapset ja nuoret Suomen

suurimmassa kulttuurilaitoksessa,

eli koulussa.

Toiminnan mittakaava on laaja,

sillä liiton jäsenorganisaatiot tavoittavat

vuosittain lapsia ja nuoria

ympäri maan tuhansissa tapahtumissa,

työpajoissa, näyttelyissä ja

esityksissä.

Liikkuvat lastenkulttuuritoimijat

vievät konsertteja ja esityksiä

suoraan päiväkoteihin ja kouluihin

alueille, joilla kulttuuritarjonta on

muuten niukkaa.

Taidetestaajat mahdollistaa

yhdenvertaiset

taidekokemukset

koko ikäluokalle

Suomen lastenkulttuuriliitto koordinoi

Taidetestaajat‐kulttuurikasvatusohjelmaa,

joka vie joka lukuvuosi

kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset

opettajineen kahdelle

taidevierailulle. Ohjelman

ydintavoite on yksinkertainen ja

vaikuttava, sillä se antaa nuorille

taidekokemuksia ja työkalut muodostaa

niistä oma, perusteltu mielipide.

Vierailuihin liitetään etkoja

jatkotehtäviä, ja nuorten palautteesta

kertyy arvokasta tietoa taidelaitoksille.

Taidetestaajat käynnistyi 2017

ja on edennyt kohti kymmenettä

lukuvuotta. Kojo‐Nieminen korostaa,

että työ ohjelman vakiinnuttamiseksi

pysyvään rahoitukseen on

liiton keskeisiä prioriteetteja.

– Taidetestaajat on rakennettu

niin, että kaikki kasiluokkalaiset

pääsevät mukaan asuinpaikasta,

taloudellisesta tilanteesta tai erityistarpeista

riippumatta.

Harrastusten

saavutettavuus

keskiöön

Yhdenvertaisuuden

edistäminen konkretisoituu

Suomen lastenkulttuuriliiton

Saavutettavampi

harrastus

‐toimintamallissa. Se

tarjoaa harrastustoimijoille

18 suositusta, käytännöllisen

liikennevalo‐arviointityökalun,

verkkokoulutuksen ja viestintää

tukevan asennemerkin. Työkalu

auttaa tunnistamaan ja purkamaan

osallistumisen esteitä. Tavoiteena

on, että mahdollisimman moni lapsi

ja nuori löytäisi itselleen sopivan

taide‐ tai kulttuuriharrastuksen.

Kojo‐Nieminen toivoo, että hyvinvointialueiden

toimijat löytäisivät

lastenkulttuuritoimijat entistä

järjestelmällisemmin. Eri puolilla

maata on jo edetty yhteistyössä:

esimerkiksi kulttuurineuvoloissa

vauvaperheet saavat vinkkejä arjen

kulttuurihetkiin, ja lastenkulttuurilähete

kannustaa perheitä matalan

kynnyksen palveluihin, jotka

tukevat vuorovaikutusta ja perheen

hyvinvointia.

Värikylvyssä vauva ja aikuinen

tutkivat yhdessä värejä, pintoja

ja materiaaleja. Vaikka kyseessä

on pieni hetki, sillä on suuri

vaikutus vuorovaikutukseen.

Kuva: Kirsi Jaakkola,

lastenkulttuurikeskus Kruunupää.

Varhaislapsuuden

kulttuurihyvinvointi

Varhaislapsuuden kulttuurikokemuksilla

on erityisen vahva merkitys.

Kojo‐Nieminen muistuttaa,

että moniaistiset kokemukset ja yhteinen

loruttelu, laululeikit tai vaikkapa

värikylvyt tukevat lapsen kasvua

ja varhaista vuorovaikutusta.


Pienet askeleet kulttuuriin ‐selvitys

kokoaa ensimmäistä kertaa valtakunnallisen

kuvan vauvaperheille

suunnatuista taide‐ ja kulttuuripalveluista.

Hyvin toimivat palvelut ovat

ikätasolle sopivia, laadukkaita ja

turvallisia, niihin on helppo tulla,

ne ovat monipuolisia ja säännöllisiä,

ja niitä ohjaavat ammattilaiset.

Keskeistä on myös se, että toiminta

rakennetaan yhteistyössä neuvoloiden,

kirjastojen ja paikallisten kulttuuritoimijoiden

kanssa.

Selvitys nostaa esiin

kolme kehittämiskärkeä

Vauvaperheille suunnattu kulttuuritoiminta

vaatii tekijöitän tilaa

ja aikaa. Pirstaleinen vastuu

tai rahoituksen katkonaisuus heikentävät

toiminnan jatkuvuutta.

On myös tärkeää, että palveluiden

Kiertävät lastenkulttuuritoimijat

vievät konsertteja ja

työpajoja suoraan kouluille

ja päiväkoteihin, myös harvaan

asutuille alueille.

Kuva: Susanna Lyly,

Kulttuuriosuuskunta Uulu.

saavutettavuuden helpotetaan selkeästi

viestimällä (myös selko‐ ja

monikielisesti), tuomalla toimintaa

lähelle arjen paikkoja ja huomioimalla

kulku‐ ja aistiympäristö. Kolmanneksi

kärjeksi nousee lapsi‐ ja

perhelähtöisyys. Toiminnan sisältö

ja rytmi säädetään vauvan tahtiin,

ja perheen osallistuminen nähdään

voimavarana.

Käytännön kehitystoimenpiteiksi

selvitys ehdottaa mm. Nimettyjä

kulttuuriyhdyshenkilöitä

hyvinvointialueille sekä olemassaolevien

ja luotettujen palveluiden

kanssa tehtävää yhteistyötä, jonka

avulla perheitä ohjataan matalan

kynnyksen kulttuuritoimintaan.

Pienet, mutta toistuvat teot rakentavat

kestävää kulttuurihyvinvointia

jo elämän alkuvaiheessa.

Tukea myös ammattilaisille

Suomen lastenkulttuuriliiton verkostossa

toimii reilut 250 lastenkulttuurin

ammattilaista. Heidän

työnsä näkyy paitsi lasten ja nuorten

parissa, myös koulutuksina

sote‐, hyte‐ ja kasvatusalan ammattilaisille.

Viime vuonna järjestettiin

yli 600 koulutusta. Tarpeen

mukaan koulutukset räätälöidään

vastaamaan vaikkapa neuvolan,

varhaiskasvatuksen tai koulumaailman

asiantuntijoiden tarpeisiin.

Talouden paineet

luovat haasteita

Talouden paineet ja väestörakenteen

muutokset haastavat koko taide‐

ja kulttuurikenttää. Kojo‐Niemisen

mukaan juuri siksi kulttuurihyvinvoinnin

painoarvo kasvaa.

– Taiteen parissa toimiminen

ennaltaehkäisee ongelmia ja tukee

perheiden arkea, ollen tärkeä

osa näiden hyvinvointia.

Yhdenvertaisuus alueiden välillä

on tulevien vuosien iso kysymys,

johon liitto pyrkii vastaamaan kokoamalla

kumppaneita saman pöydän

ääreen ja tarjoamalla valmiita

malleja yhteistyöhön.


viesti sote‐toimijoille on, että

kumppani löytyy läheltä, ja kulttuuri

on käyttökelpoinen, tutkittu

ja arkeen istuva osa lasten, nuorten

ja perheiden hyvinvoinnin

edistämistä.

lastenkulttuuri.fi

Taidetestaajat vie kahdeksasluokkalaiset

korkealaatuisen taiteen pariin

ja rohkaisee antamaan palautetta

kokemastaan.

Kuva: Sanna Krook, Oulun taidemuseo


4 TOUKOKUU 2026

Kohti traumatietoisempaa

sosiaalija terveysalaa:

haastavien tunteiden

kohtaaminen asiakastyössä

Sosiaali- ja terveysalalla kohdataan päivittäin haastavia tilanteita. Asiakas saattaa

reagoida odottamattomalla tavalla tapaamisen aikana tai hyvin alkanut vuorovaikutus

voi äkillisesti katketa. Tällaisissa hetkissä työntekijän on usein nopeasti arvioitava,

mistä tilanteessa on kyse ja miten siihen tulisi vastata.

Haavoittavien kokemusten

vaikutus asiakastyöhön

Aiemmat haastavat tai kuormittavat elämänkokemukset

voivat vaikuttaa siihen, millä tavoin yksilöt rakentavat

luottamusta suhteessa toisiinsa tai kokevat olonsa turvalliseksi.

Nämä kokemukset eivät useinkaan näy tavallisissa

kohtaamisissa, mutta aktivoituvat erityisesti

haastavissa tai kuormittavissa tilanteissa.

Traumatietoinen lähestymistapa tarjoaa asiakastyöhön

näkökulman, jossa käyttäytymistä tarkastellaan

aiempien elämänkokemusten kautta. Kyseessä ei ole

terapiasuuntaus, vaan tapa suhtautua myötätuntoisemmin

toisiin sekä halu ymmärtää käyttäytymisen taustalla

mahdollisesti vaikuttavia inhimillisiä tekijöitä.

Jos asiakas jättää toistuvasti saapumatta sovituille

käynneille, tilanne voidaan helposti tulkita haluttomuutena

sitoutua yhteistyöhön, motivaation puutteena

tai haastavana käytöksenä. Tulkinta on ymmärrettävä,

mutta taustalta voi löytyä paljon muutakin. Asiakas on

mahdollisesti kokenut, ettei ole tullut kuulluksi, ymmärretyksi

tai kohdatuksi omista lähtökohdistaan käsin.

Auttamistyön kentälle kohdistuneet aiemmat pettymykset

tai luottamuksen tunteen rapiseminen voivat

estää avun vastaanottamisen, vaikka tarjottu palvelu

olisi asiakkaalle sopivaa tai oikea-aikaista.

Traumatietoisuuden ytimessä korostuvat vuorovaikutuksen

peruslähtökohdat: tulenko nähdyksi ja kuulluksi

omana itsenäni, kohdellaanko minua kunnioittavasti

ja koenko oloni turvalliseksi muiden seurassa. Lähtökohtana

on ymmärrys siitä, että monilla ihmisillä on

taustalla haavoittavia kokemuksia, jotka voivat vaikuttaa

tunteiden säätelyyn, vuorovaikutukseen ja kykyyn

vastaanottaa apua. Traumatietoisuus tarjoaa uudenlaisia

näkökulmia siihen, miksi yhteistyö ei aina näyttäydy

asiakkaalle turvallisena vaihtoehtona tai mahdollisena

vastaanottaa juuri tässä hetkessä.

Työntekijän kohtaama

emotionaalinen kuormitus

Sosiaali- ja terveysalan emotionaalinen kuormitus ei rajoitu

ainoastaan asiakkaan kokemuksiin. Myös työntekijä

voi kuormittua kohdatessaan päivittäin voimakkaita

tunteita, hädän kokemuksia ja turvattomuutta ilman

riittäviä välineitä näiden käsittelyyn. Tunteet tarttuvat

helposti yksilöstä toiseen ja pitkäkestoinen, käsittelemätön

tunnekuormitus siirtyy huomaamatta työpäivästä

vapaa-aikaan. Tällöin puhutaan sijaistraumatisoitumisesta

tai myötätuntouupumuksesta.

Myötätuntouupumuksessa asiakkaan vaikeat ja traumaattiset

kokemukset siirtyvät työntekijän kannettavaksi.

Kyseessä on luonnollinen reaktio epäluonnolliseen

tilanteeseen, kuten toistuvaan ja voimakkaaseen henkiseen

kuormitukseen. Osa työntekijöistä on myötätuntouupumukselle

alttiimpia kuin toiset. Työhyvinvoinnin

kannalta olennaista on työntekijän oman kuormituksen

tunnistaminen.

Traumatietoinen lähestymistapa pyrkii lisäämään

työyhteisöjen hyvinvointia. Sen tavoitteena on tehdä

työstä turvallisempaa, sujuvampaa ja vaikuttavampaa

kaikille osapuolille. Työntekijöiden tunnekuormitus vähenee,

kun tilanteita opitaan jäsentämään uudella tavalla.

Traumatietoisuus käytännön asiakastyössä

Traumatietoinen työote edellyttää myötätuntoista kohtaamista

ja läsnäoloa. Se voi tarkoittaa esimerkiksi rauhallista

reagointia yllättävässä tilanteessa, asiakkaan kokemuksen

sanoittamista tai tunteiden nimeämistä. Turvallisuuden

tunnetta voidaan vahvistaa myös pienillä,

sanattomilla eleillä sekä asiakastyön ennakoitavuudella

ja selkeällä viestinnällä.

Traumatietoisen lähestymistavan tavoitteena on ymmärtää,

mitä tilanteessa tapahtuu molempien osapuolten

näkökulmasta. Jo se, että työntekijä pysähtyy hetkeksi

jäsentämään tilannetta itselleen, voi muuttaa kohtaamisen

suuntaa ja auttaa välttämään vastakkainasettelua

tai väärinymmärryksiä. Myös omien tunteiden ja

aiempien haastavien tunnekokemusten aktivoitumisen

eli triggereiden tunnistaminen ovat ensiarvoisen tärkeässä

roolissa, jotta työntekijä voi ymmärtää omaan

työhönsä vaikuttavat tekijät.

Olemme laatineet tunnetyöskentelyn avuksi pienen

harjoitteen, jonka avulla erityisesti haastavia tunteita voi

harjoitella kohtaamaan itsenäisesti tai asiakkaan kanssa.

Kohti kestävämpää työelämää

Samanaikainen keskustelu lisääntyneistä mielenterveysongelmista,

sairauspoissaoloista ja työuupumuksesta sekä

työelämässä tarvittavista tunnetaidoista voivat toisinaan

johtaa ajatukseen, että tunteille annetaan liikaa painoarvoa

työelämän murroksessa. Tämän seurauksena myös traumatietoinen

lähestymistapa voi helposti jäädä yksittäisen

työntekijän osaamiseksi tai kiinnostuksen kohteeksi.

Tunteita ei voida kuitenkaan täysin erottaa asiakastyöstä,

sillä ne ovat äärimmäisen tärkeä osa ihmisten välistä

kanssakäymistä. Mikäli vastuu tunnetyöstä ja kuormituksen

hallinnasta jää yksilölle, riskinä on, että työn kuormitus

jakaantuu työyhteisössä epätasaisesti. Työhyvinvointia

edistävä kulttuuri edellyttääkin, että traumatietoisuus tunnistettaisiin

osaksi työn rakenteita, johtamista ja organisaatiokulttuuria.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi yhteistä kieltä

tunteista ja kuormituksesta, mahdollisuuksia reflektioon ja

työnohjaukseen sekä johdon tukea traumatietoisen lähestymistavan

käyttöönotossa. Ilman yhteistä kieltä ja selkeitä

toimintaohjeita kuormituksesta tulee helposti yksilöllinen

taakka, jota kannetaan työyhteisössä hiljaisesti.

Työntekijän ja asiakkaan väliset väärintulkinnat vähenevät,

kun tunteiden ja haavoittavien kokemusten vaikutus

opitaan tunnistamaan kohtaamisen aikana. Myötätuntoinen

ja turvallinen vuorovaikutus rakentavat pala kerrallaan

luottamusta, ja luottamus toisia ihmisiä kohtaan luo pohjaa

kestävämmälle ja inhimilliselle työelämälle.

Osaava työvoima on nykyaikaisen yrityksen

tärkein voimavara. Lapualta löytyy

robot ikan huipputason koulutusta ja paika

linen oppilaitos tarjoaa räätälöityä työntekijäkoulutusta

yrityksille. Suhtaudumme

hyvin posit ivisesti kansainvälis in ammattilais

in, joita löytyy jo useita kansa lisuuksia

useista eri yrityksistä. Asumisen monet

vaihtoehdot, uudet koulut ja ympärivuotinen

laaja vapaa-ajan palvelutarjonta ovat

kaupungin vetovoimatekijöitä. Lapua la

on tutkitusti kunna lis in palveluihin tyytyväiset

asukkaat, joiden turva lisuuden

tunne on vahva.

Yrityksen kilpailukyky ja kustannustehokkuus

muodostuu mm. osaavasta henkilökunnasta,

toimintaan sopivista toimitiloista,

hyvistä l ikenneyhteyksistä sekä

laajasta yrityspalveluverkostosta yrityksen

lähistö lä, aikaa ei tarvitse tuhlata pitk in

s irtym in. Kaikkea tätä pystymme tarjoamaan

yrityksi le Lapua la. ■

Invest Lapua Oy

+358444384015

Markku Turja

Lapuan kaupunki

+358444384631

TOUKOKUU 2026


LAB-ammattikorkeakoulun SAKE-hanke

tuo systemaattisuutta sote-kentän osaamisen johtamiseen

Sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristö

on viime vuosina

ollut voimakkaassa murroksessa.

Organisaatiouudistukset,

henkilöstöpula ja palvelurakenteiden

muutokset haastavat toimintaa

monella tasolla. Tässä tilanteessa

osaamisen johtamisesta on tullut

entistä kriittisempi menestystekijä.

LAB-ammattikorkeakoulun

SAKE-hanke tarttuu tähän ajankohtaiseen

tarpeeseen.

– Muutosten keskellä korostuu

osaamisen johtaminen. Tarvitaan

vahvempaa systemaattisuutta, sanoo

projektipäällikkö Mari Kokkonen.

”SAKE – uudet menetelmät

sote-osaamisen johtamisen tukena”

-hankkeessa kehitetään ratkaisuja

osaamisen kehittämisen ennakointiin

ja arviointiin sekä osaamisen

kehittämisen seurantaan. Näihin

tarpeisiin hanke mm. tuottaa kokonaisvaltaisen

toimintamallin sekä

tarjoaa erilaisia työvälineitä. Tavoitteena

on tuoda osaamisen johtamiseen

rakenteita, jotka tukevat

arjen johtamistyötä.

SAKE-hanke kohdistuu sotealan

esihenkilöihin, HR-asiantuntijoihin

ja muihin osaamisen kehittämisestä

vastaaviin toimijoihin.

LAB toteuttaa hanketta yhteistyössä

Etelä-Karjalan soteorganisaatioiden

ja yritysten kanssa siten, että

tuloksia voidaan hyödyntää valtakunnallisesti.

Toimintamallin luomisen sekä

uusien työvälineiden ja menetelmien

kehittämisen lisäksi hanke

kokoaa ja analysoi tietoa osaamisen

kehittämisestä, toteuttaa koulutuksia

ja työpajoja sekä tuottaa

julkaisuja ja webinaareja osaamisen

johtamisen tueksi.

Hanke toimii 1.11.2024–

31.1.2027 ja se on Euroopan unionin

osarahoittama.

Kuva: Pexels

Toimintamalli kokoaa

osaamisen johtamisen

yhteen

SAKE-hankkeen keskeinen tuotos

on toimintamalli, joka kokoaa yhteen

osaamisen kehittämisen ennakoinnin,

arvioinnin ja seurannan.

Mallia rakennetaan parhaillaan ja

sitä pilotoidaan mukana olevissa

organisaatioissa.

– Haluamme luoda mallin, joka

auttaa organisaatioita ennakoimaan

osaamisen kehittämistarpeita

ja seuraamaan osaamisen kehittymistä

systemaattisesti, kuvailee

Kokkonen.

Toimintamalli tullaan julkaisemaan

avoimesti verkossa. Mallin

käyttöönottoa tuetaan koulutuksilla

ja viestinnällä.

Hankkeessa on kevään 2026 aikana

ollut käynnissä ”Vaikuttavalla

osaamisen johtamisella menestykseen”

-koulutuskokonaisuus, johon

osallistui laajasti hyvinvointialueiden,

yritysten ja järjestöjen edustajia.

Syksyn 2025 aikana hanke toteutti

osaamisen johtamisen työpajoja.

– Palaute kentältä on ollut positiivista.

Tämä teema koetaan aidosti

tarpeelliseksi, ja kiinnostusta

on paljon myös jatkoon.

Hajanaisuudesta kohti

selkeitä käytäntöjä

Hankkeen taustalla on havainto siitä,

että osaamisen johtaminen on

monissa organisaatioissa vielä jäsentymätöntä.

– Osaamisen johtaminen mainitaan

strategioissa ja puheissa, mutta

käytännössä se näyttäytyy pirstoutuneina

toimintoina. Rakenteet

ja toistettavat käytännöt puuttuvat,

toteaa Kokkonen.

Usein kehittämisen esteeksi

nähdään resurssipula, vaikka kaikki

ratkaisut eivät vaadi suuria investointeja.

– Esimerkiksi perehdytys, mentorointi

ja työssä oppiminen ovat

keinoja, joita voidaan toteuttaa ilman

merkittäviä lisäkustannuksia.

Kyse on pitkälti toimintatapojen jäsentämisestä.

Lisäksi organisaatioiden sisällä

on eroja siinä, miten osaamista

kehitetään. Joissakin yksiköissä

toiminta on systemaattista, toisissa

taas satunnaista.

– Tarjotaan helposti samoja ratkaisuja

kaikille, vaikka tarpeet ovat

erilaisia. Yksilöllisyys jää silloin

liian vähälle huomiolle, Kokkonen

mainitsee.

Hiljaista tietoa ja

tiedolla johtamista

Mari Kokkosen mukaan hankkeessa

toteutetut selvitykset ja työpajat

ovat tuoneet esiin, että organisaatioissa

on paljon hyödyntämätöntä

osaamista.

– Työpajoissa nousi vahvasti

esiin, että organisaatioissa on jo

paljon osaamista ja hyviä käytäntöjä.

Haasteena on, miten ne saadaan

näkyviksi ja systemaattisesti

käyttöön.

Merkittävä riski liittyy myös hiljaisen

tiedon katoamiseen.

– Osaaminen on pitkälti jo työyhteisöissä,

mutta sen siirtämiseen

ei ole riittäviä rakenteita. Eläköitymisen

myötä tätä tietoa voi kadota

paljon, ellei siihen kiinnitetä

huomiota.

Mari Kokkonen kertoo, että yksi

olennainen kehittämiskohde osaamisen

johtamisessa on tiedolla johtaminen.

– Osaamista koskevaa tietoa on

paljon, mutta sen johdonmukainen

hyödyntäminen on vielä puutteellista.

Siinä on paljon kehittämispotentiaalia.

Keskeistä on myös vastuiden

selkeyttäminen organisaatioissa.

– On tärkeää miettiä, kuka kerää

tietoa, kuka analysoi sitä ja miten

tieto jaetaan eteenpäin. Kun tämä

toimii, osaamisen johtaminen voidaan

viedä aivan uudelle tasolle.

lab.fi/fi/projekti/SAKE

TerveSos tuo yhteen sote-alan kehittäjät, tiedon ja käytännön ratkaisut

Hämeenlinnan Verkatehtaalla 5.–6.5.2026 järjestettävä TerveSos-tapahtuma

on THL:n suurin sidosryhmätapahtuma ja tunnettu kohtaamispaikka,

jossa tavataan sosiaali ja terveysalan keskeisimmät asiantuntijat ja toimijat.

Sosiaali- ja terveysala elää voimakkaassa

muutoksessa. Hyvinvointialueet,

palvelurakenteet,

osaamisen tarpeet ja asiakkaiden

odotukset muovautuvat samanaikaisesti,

ja alan ammattilaisilta

edellytetään jatkuvaa oppimista

sekä kykyä toimia epävarmuuden

keskellä.

TerveSos vastaa tähän tarpeeseen

kokoamalla yhteen sote-alan

keskeiset toimijat, ajankohtaisen

tiedon ja käytännön kehittämistyön.

Tapahtuma tarjoaa osallistujille

mahdollisuuden syventää

osaamistaan, jakaa kokemuksia

ja keskustella siitä, miten alan

haasteisiin voidaan vastata kestävästi

ja vaikuttavasti.

Esiintymässä yli 60

alan huippuasiantuntijaa

Ohjelmassa korostuvat hyvinvoinnin

ja terveyden edistäminen,

ennaltaehkäisy, palvelujen

uudistaminen sekä ihmislähtöiset

ratkaisut. Puheenvuorot, keskustelut

ja esimerkit tuovat tutkimustiedon

ja arjen työn lähemmäs

toisiaan ja tukevat yhteisen

ymmärryksen rakentumista alan

tulevaisuuden suunnasta.

TerveSos on myös kohtaamispaikka,

jossa verkostot vahvistuvat

ja uudet yhteistyömahdollisuudet

syntyvät. Tapahtuma

tarjoaa tilaa sekä strategiselle

keskustelulle että konkreettisille

näkökulmille, jotka auttavat

viemään muutosta eteenpäin käytännössä.

Lähde ja lisätietoja

tapahtumasta: www.tervesos.fi

MAINOSLIITE ITE

Ohittamattomia

etuja yrityksellesi

Lapuan maaperä on menestystarinoiden rikastamaa,

sen tietävät jo yli 1000 lapualaista yrittäjää.

Lapualaisyrittäjän ässänä hihassa on logistinen sijainti.

L

apua on vahva teknologia- ja

energiateo lisuuden keskittymä.

Alueemme on yri täjien

suosiossa sekä keskeisen sijaintimme

että monipuolisen

ton titarjontamme vuoksi.

Valtatie 19:n kehitysprojektin valmistu

tua Jou tika lion teo lisuusalueesta on

muodostunut entistä houku televampi hyvien

l ikenneyhteyksien myötä. Alueelta

löytyy kovapohjaista kallioperäistä maaalue

ta, jo le rakentaminen on helppoa ja

kustannustehokasta.

Lapuan maltillinen teo lisuuston tien hinnoittelu

ja mahdo lisuus 20-30 % investointitukeen

vaiku tavat suoraan investoinnin

kustannuks in. Lisäksi Lapuan kiinteistövero

on alhainen.

Yritysten ja yrittäjien verkosto

10 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

Lapua la yritysyhteistyö on mutkatonta.

Alueemme pk-yritykset ovat joustavia, nopeita

ja notkeita palvelemaan yritysten eri

tarpeita. Jos me emme löydä tarvitsemaasi

tekijää Lapuan yli tuhannesta yrityksestä n in

naapurikuntien useiden tuhansien yritysten

verkostosta tarvitsemasi toimittajan löydämme.

Teknologiateollisuudessa

kansainvälinen kilpailu on mei le hieno

mahdollisuus.

Henkilöstö

Matti-Pekka Dahlgren

matti-pekka.dahlgren@investlapua.fi

markku.turja@lapua.fi

Vastaamme miele lämme kysymyks in!

NÄKÖISLEHDEN LUKIJA!

JULKAISIJA:

Joensuun Kustannus Oy

Yritysmaailma

Telitie 1A 80100 Joensuu

info@yritma.fi

www.yritma.fi

PÄÄTOIMITTAJA/

TOIMITUSJOHTAJA:

Markku Oikarinen,

puh. 050 374 6280

markku.oikarinen@yritma.fi

PAINO: Botnia Print

SIVUNVALMISTUS:

Joensuun Kustannus Oy, Yritysmaailma

Annika Käyhkö, ilmoitus.annika@yritma.fi

Seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2026.

TOIMITTAJAT:

Pasi Liimatta

Toni Valha

puh. 050 408 8457 pasi.liimatta@yritma.fi

puh. 050 531 4745 toni.valha@yritma.fi

MEDIAMYYNTI:

Liisa Kinnunen puh. 050 585 0477 liisa.kinnunen@yritma.fi

Ani Tiirikainen puh. 044 957 2666 ani.tiirikainen@yritma.fi

OSOITELÄHDE:

Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma,

markkinointirekisteri

© Koskee Joensuun Kustannus Oy:n

valmistamaa aineistoa.

Tavoita eri alojen

yrityspäättäjät ja ammattilaiset

Yritysmaailma

MEDIAT

Yritysten

apuna jo

3 0vuotta

Klikkaa tekstin korostettua alkuosaa ja lue artikkelit näppärämmin. Myös asiakkaiden mainokset on linkitetty heidän verkkosivuilleen ja sometileilleen.

YRITYSMAAILMA | TEOLLISUUSUUTISET | RAKENNUSMAAILMA | MAA- JA METSÄTALOUS | SOSIAALI- JA KUNTATALOUS | OPINTOMAAILMA

2026


6 TOUKOKUU 2026

Ratkaisuja sote-alan henkilöstöpulaan

paikallisesti ja käytännönläheisesti

Sosiaali- ja terveysalan henkilöstöpula ei ole väliaikainen häiriö,

vaan uusi normaali erityisesti suurten kaupunkien ulkopuolella.

Monella hyvinvointialueella ja monessa

alan yrityksessä arki rakentuu jatkuvan rekrytoinnin,

sijaisjärjestelyjen ja priorisoinnin

varaan. Työvoiman saatavuudesta on tullut

toiminnan keskeinen edellytys.

Tilanne korostuu alueilla, joissa väestö

ikääntyy ja työikäisten määrä vähenee eniten.

Samalla palvelutarve kasvaa. Tämä näkyy

suoraan sosiaalija terveysalan arjessa.

Asiakkaita on hyvin paljon, mutta työntekijöitä

usein hyvin vähän.

Avoimia paikkoja on vaikea täyttää, joten

olemassa oleva henkilöstö joutuu venymään.

Työvuorosuunnittelu on jatkuvaa tasapainoilua.

Lyhytaikaisetkin poissaolot voivat kuormittaa

koko yksikköä.

Tällaisessa tilanteessa usea työntekijä kokee,

että työssä ei kuormita pelkästään työn

määrä, vaan epävarmuus resurssien riittävyydestä

huomenna, ylihuomenna ja niin edelleen.

Epävarmuus nakertaa oman työn hallinnan

tunnetta ja lisää työntekijöiden vaihtuvuutta.

Onnistunut rekrytointi vaatii uusia

keinoja ja paikallista ymmärrystä

Perinteinen ilmoitus avoimesta työpaikasta

ja tarjokkaiden odottaminen eivät enää riitä.

Toimiviksi todetut rekrytointikeinot perustuvat

yhä useammin aktiivisuuteen ja paikallisuuteen.

Usein avainasemassa on oppilaitosyhteistyö.

Opiskelijoille kannattaa tarjota harjoittelupaikkoja,

kesätöitä ja selkeitä polkuja

työllistymiseen jo heidän opintojensa aikana.

Lupsakka, kannustava ja osallistava

vastaanotto lisäävät todennäköisyyttä siihen,

että motivoituneesta opiskelijasta tulee

työntekijä.

Myös työnantajamielikuva on noussut

ratkaisevaan asemaan. Pienemmillä paikkakunnilla

kilpailu ei ole vain työpaikasta tai

palkasta, vaan koko elämäntilanteesta. Asuminen,

työmatkat, puolison työllistyminen

ja koko perheen arjen sujuvuus vaikuttavat

päätöksiin. Onnistuneet rekrytoinnit syntyvät

usein tilanteissa, joissa työnantaja – kenties

luomansa verkoston voimin – pystyy tarjoamaan

tällaisen kokonaisuuden.

Rekrytoinnit ovat henkilökohtaistuneet.

Hakijoihin ollaan suoraan yhteydessä, työyhteisö

esitellään konkreettisesti ja päätöksentekoa

pyritään nopeuttamaan. Myös kansainvälinen

rekrytointi on monessa sote-organisaatiossa

arkea, mutta se vaatii tuekseen

toimivia rakenteita kulttuuriseen perehdytykseen

ja suomen kielen oppimiseen.

Kuvan lähde: Pexels

Pitovoima ratkaisee enemmän

kuin yksittäinen rekrytointi

Terveydenhuollon parista poistuu näinä aikoina

paljon työikäisiä ihmisiä muille aloille.

Näin ollen kannattaa vetovoimatekijöiden

ohella miettiä ilman muuta myös alan

pitovoimaa. Miten nykyisistä työntekijöistä

voidaan pitää kiinni?

Ratkaisevia asioita ovat työn johtamisen

laatu, arjen sujuvuus ja mahdollisuus vaikuttaa

omaan työhön. Pienetkin parannukset

työvuorosuunnittelussa, työnjaossa tai esihenkilötyössä

voivat vaikuttaa ratkaisevasti

työssä jaksamiseen.

Monessa yksikössä on havaittu, että joustavuus

toimii vetovoimatekijänä. Aiheen tiimoilta

on ansiokkaasti toiminut useita korkeakoulujen

vetämiä hankkeita. Mahdollisuus

vaikuttaa työaikoihin, tehdä osa-aikatyötä

tai siirtyä tehtävästä toiseen lisäävät

sitoutumista.

Teknologia ja tekoäly voivat tukea työtä

esimerkiksi kirjaamisen ja tiedon käsittelyn

sujuvoittamisessa, mutta ne eivät ratkaise

henkilöstöpulaa. Keskeistä on edelleen se,

miten työ on organisoitu ja miten työntekijöitä

johdetaan arjessa.

Henkilöstöpula ei ole nopeasti ratkaistavissa,

mutta siihen voidaan vaikuttaa. Onnistuminen

edellyttää paikallista ymmärrystä,

pitkäjänteistä työtä ja sitä, että työn arki

tehdään kestäväksi niille, jotka sitä joka

päivä tekevät.

Artikkelissa on käytetty seuraavien tahojen

arvioita ja julkaisuja: työllisyysalueet,

Työmarkkinatori, Tehy, SuPer, Tilastokeskus ja

Keva. Lisäksi on käytetty aihetta käsitelleiden

tiedotusvälineiden näkemyksiä.

Ikääntyminen lisää sote-palvelujen kysyntää

– ennuste haastaa kuntien ja hyvinvointialueiden kestävyyden

Suomen sosiaali ja terveydenhuollon palvelujen tarve kasvaa tasaisesti

ainakin seuraavat kaksikymmentä vuotta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen

(THL) päivitetyn ennusteen mukaan kasvu johtuu ennen kaikkea

väestön ikääntymisestä, ei niinkään väestön kokonaismäärän muutoksista.

Kehitys kohdistaa kasvavan paineen niin hyvinvointialueiden palvelujärjestelmään

kuin kuntatalouden kestävyyteen.

Yhteiskunnan digitalisoituminen on tuonut sekä mahdollisuuksia että

haasteita päivittäisten asioiden hoitamiseen. Etävastaanotot, chatpalvelut

ja erilaiset sovellukset ovat voineet helpottaa arkea. Toisaalta kaikilla ei ole

yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua digitaaliseen yhteiskuntaan ja hoitaa

asioitaan sähköisesti.

Syksyllä 2025 alkaneen Digikokemusosaaja-hankkeen tavoitteena on torjua

digisyrjäytymistä ja edistää yhdenvertaista pääsyä digitaalisiin palveluihin.

Hankkeessa mielenterveystoipujat saavat tukea digitaitojen oppimiseen.

Halutessaan he voivat kouluttautua digikokemusosaajiksi ja auttaa muita

omien kokemustensa avulla.

Ensimmäinen ryhmävalmennus käynnistyi maaliskuussa, ja seuraava ryhmä

aloittaa toukokuussa. Toiminta jatkuu myös syksyllä – tervetuloa mukaan!

Timo Hakala Mika Sirviö Sanna Muhonen

Hankekoordinaattori Projektikoordinaattori Projektipäällikkö

040 358 4815 044 902 1434 050 430 2116

timo.hakala@mente.fi mika.sirvio@avainsaatio.fi sanna.muhonen@lab.fi

THL:n ennuste kattaa koko maan tasolla vuodet

2027–2030 ja hyvinvointialueittain aina

vuoteen 2045 saakka. Ennusteen mukaan sosiaali

ja terveydenhuollon palvelutarve kasvaa

lähivuosina keskimäärin noin prosentin

vuodessa. Kasvuvauhti on hieman maltillisempi

kuin aiemmissa ennusteissa, mutta

suunta on selkeä ja pitkäkestoinen.

Ikääntyneiden palvelut

kasvun ytimessä

Palvelutarpeen kasvusta merkittävin osa liittyy

ikääntyneiden palveluihin. THL arvioi,

että noin 0,6 prosenttiyksikköä vuosittaisesta

kasvusta selittyy ikääntyneen väestön lisääntyvällä

palvelujen käytöllä.

– Ikääntyneiden määrä kasvaa merkittävästi

vuoteen 2045 saakka. Ikääntymisen

vaikutus palvelutarpeeseen on selvästi suurempi

kuin väestönkasvun vaikutus, kuvailee

THL:n johtava tutkija Juha Honkatukia

tiedotteessa.

Samaan aikaan nuorimpien ikäluokkien

koko pienenee. Lasten ja nuorten palveluiden

tarve vähenee, mikä osaltaan hillitsee

kokonaiskasvua. Työikäisen väestön määrä

kasvaa maahanmuuton ansiosta, mutta ei riittävästi

tasapainottamaan ikärakenteen muutoksen

vaikutuksia.

Erikoissairaanhoidon

kasvu hidastuu

Ikääntyneiden palvelujen jälkeen toiseksi

merkittävin kasvutekijä on erikoissairaanhoito.

Sen palvelutarpeen arvioidaan kasvavan

vajaan 0,2 prosenttiyksikköä vuodessa. Vaikka

kasvu on hidastunut, kohdistuu kysyntä

edelleen selvästi vanhempaan väestöön.

– Erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä

painottuu ikääntyneisiin, mutta ei yhtä voimakkaasti

kuin ikääntyneiden palveluissa,

Honkatukia toteaa.

Alueelliset erot suuria

Ennuste tuo näkyviin myös merkittäviä alueellisia

eroja. Palvelutarve kasvaa nopeimmin

alueilla, joilla väestön määrä lisääntyy eniten.

Vuoteen 2045 mennessä suurinta kasvua

ennustetaan Uudellemaalle, Helsingin kaupungille,

Pirkanmaalle, Varsinais Suomeen

ja Pohjois Pohjanmaalle. Myös näillä alueilla

ikääntyneiden vaikutus on suurin, mutta myös

nuoremman, työikäisen väestön sekä lasten

ja nuorten palveluiden tarve kasvaa.

Päätöksillä kauaskantoiset

vaikutukset

THL:n mukaan palvelutarpeen kasvua on viime

vuosina hillinnyt siirtyminen edullisempiin

palvelumuotoihin erityisesti erikoissairaanhoidossa

ja iäkkäiden palveluissa. Tämä

voi helpottaa lyhyen aikavälin kustannuspaineita,

mutta ei poista tarvetta pitkäjänteiselle

ennakoinnille.

Ennuste tarjoaa kunnille ja hyvinvointialueille

keskeisen työkalun talouden, henkilöstön

ja palvelurakenteen suunnitteluun.

Väestörakenteen muutos pakottaa tekemään

ratkaisuja jo nyt – sillä niiden vaikutukset näkyvät

vielä vuosikymmenten päästä.

Lähde Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

TOUKOKUU 2026


Elinvoimaa tukee ikääntyneiden mielen

hyvinvointia ja kitkee yksinäisyyttä

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n Elinvoimaa

-toiminnan tarkoituksena on tukea mielen hyvinvointia

edistävää yhdistystoimintaa sekä vähentää

ikääntyneiden kokemaa yksinäisyyttä. Valtakunnallisesti

toimiva EKL Elinvoimaa järjestää

kaikille avointa koulutusta ja jakaa tietoa mielen

hyvinvointia edistävistä käytännöistä yhdistyksen

hyödynnettäväksi.

Hyvinvoinnin peruspilareita

ovat arjen rutiinit, lepo,

ravinto, ihmissuhteet, liikkuminen

ja mielekäs tekeminen.

Harva asia tukee näitä hyvinvoinnin

tekijöitä yhtä monipuolisesti

kuin eläkkeensaajayhdistyksen

toimintaan osallistuminen! Yhdistystoiminta

rytmittää arkea ja saa

poistumaan kotoa. Sosiaaliset kerhot

lisäväät osallisuutta, yhteisöllisyyden

tunnetta, naurua ja mukavaa

vuorovaikutusta vertaisten seurassa.

Harrastekerhoissa opitaan,

lauletaan, näytellään, tanssitaan ja

harjoitetaan kädentaitoja. Kisapelit,

jumpat ja yhteiset salikäynnit

liikuttavat ja ylläpitävät kuntoa.

Suositut yhteismatkat ja kulttuuritapahtumat

sekä avartavat että viihdyttävät.

Matkojen järjestäjät, toimihenkilöt,

keittäjät, ryhmänohjaajat

ja muut vapaaehtoiset pääsevät

hyödyntämään osaamistaan sekä

tuottamaan hyvää mieltä.

Vapaaehtoiset yksinäisyyttä

vähentämässä

Kaikki eivät kuitenkaan syystä tai

toisesta pysty osallistumaan yhdistysten

kerhoihin, saati muuhun

kodin ulkopuoliseen toimintaan

itsenäisesti, mikä lisää erityisesti

yksinäisyyden riskiä. EKL:n lääke

tähän ongelmaan on Paas poiketen

-toimintamalli, jossa yhdistyksen

vapaaehtoiset vierailevat

yksinäisten ikääntyneiden luona.

Toiminnassa ei ole kyse auttamisesta

vaan ajan viettämisestä yhdessä

keskustellen, kahvitellen,

pelaten, lehtiä lukien, ulkoillen tai

vaikka kevyesti jumpaten. Vuonna

2025 eläkkeensaajayhdistysten

vapaaehtoiset raportoivat yhteensä

5262 vierailua, joista jokaisen

merkityksellisyydestä kertoo vielä

ovelta toivotettu ”kiva kun kävit,

tuuhan toistekin”. Kerhojen entiset

aktiiviset kävijät ovat iloisia, kun

heidät pidetään näin mukana tuttua

joukkoa, vaikkeivat itse pääse

enää paikalle.

Usein yhdistysten toimintaan

osallistuu enemmän naisia kuin

miehiä, ja toimintakin muotoutuu

helposti naisten näköiseksi. Miesten

mukaan saamiseksi perustettu

Nestorit-toiminta onkin suunnattu

ainoastaan miehille, sillä hekin tarvitsevat

mahdollisuuksia kokoontua

ja viettää keskinäistä aikaa itseään

kiinnostavalla tavalla. EKL:n

Nestorit-miesryhmissä on rentoa

yhdessäoloa kahvittelutapaamisista

erilaisiin aktiviteetteihin.

Hyvät ideat jakoon

Toisinaan yhdistystoiminta voi viedä

mennessään ja tekemisen into

muuttuakin kuormitukseksi. Vapaaehtoisten

jaksamisen tukemiseksi

Elinvoimaa järjestää avoimia

vertaisryhmätapaamisia sekä

ohjauksellisia Luotsi-ryhmiä. Nämä

luottamukselliset ja säännöllisesti

tapaavat ryhmät ovat otollinen

kanava erilaisten asioiden käsittelyyn,

oli kyseessä sitten yhdistystoiminnan

haasteet tai onnistumiset.

Turvallinen ilmapiiri syntyykin

nopeasti ja tutussa ryhmässä on kiva

vaihtaa tuoreimpia kuulumisia

ja jakaa kokemuksia. Yleensä itseä

mietityttäneeseen asiaan löytyy

yhdessä ratkaisuehdotus tai pari.

Jo pelkkä puheeksi ottaminen ja

ELÄKKEENSAAJIEN

KESKUSLIITTO EKL RY

on puoluepoliittisesti sitoutumaton

järjestö, jonka tarkoituksena

on jäsentensä valtakunnallisena

keskusjärjestönä toimia eläkkeensaajien

edunvalvojana sosiaalisen

ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden

toteuttamiseksi.

• Perustettu 1962

• 60 000 jäsentä

• 15 piiriä

• 258 yhdistystä

kuulluksi tuleminen tukee omaa vapaaehtoisuutta

ja lisää luottamusta

omaan tekemiseen.

Kun yhdistyksessä on lämmin

henki, mieluisaa tekemistä ja vapaaehtoisia

arvostetaan, syntyy

yhteisö, jossa jokainen voi hyvin.

Yhdessä tehden syntyy Elinvoimaa!

Jussi Keränen

Järjestösuunnittelija, Elinvoimaa

Eläkkeensaajien keskusliitto

www.ekl.fi

Oletko eronnut tai jäänyt leskeksi?

Hae mukaan Eläkeliiton järjestämille kursseille!

Erosta eheäksi® -kurssit on tarkoitettu

avo- tai avioeron kohdanneille yli 50-vuotiaille.

Yhtäkkiä yksin® -kurssit on suunnattu

yli 50-vuotiaille leskeksi jääneille.

Eläkeliitto järjestää sopeutumista tukevia kursseja yli 50-vuotiaille, vähintään

puoli vuotta ja pääsääntöisesti korkeintaan kolme vuotta aiemmin eronneille

tai leskeksi jääneille henkilöille. Kurssien tavoitteena on uusien näkökulmien

saaminen muuttuneeseen elämäntilanteeseen ja oman identiteetin

uudelleen rakentaminen. Tarkoituksena on löytää oma, uusi elämänpolku.

Leskeyteen ja eroon liittyviä asioita käsitellään kursseilla yhdessä vertaisten

kanssa ammattilaisten ohjauksessa.

Kurssit ovat maksuttomia matkakuluja lukuun ottamatta.

Osallistuminen ei edellytä Eläkeliiton jäsenyyttä. Kurssit järjestetään

pääsääntöisesti Lehmirannan lomakeskuksessa, Salossa.

Katso tulevat kurssit:

www.elakeliitto.fi/tapahtumat


8 TOUKOKUU 2026

VAITO-hanke kehittää

vaihdevuosiosaamista

terveydenhuollossa

Vaihdevuodet koskettavat suurta osaa työikäisestä väestöstä jossakin

elämänvaiheessa. Vaihdevuosiin liittyvät oireet, kuten unihäiriöt,

kuumat aallot, mielialavaihtelut ja nivelkivut, voivat jatkua jopa

kymmenen vuoden ajan vaikuttaen elämänlaatuun, työkykyyn ja

ihmissuhteisiin. Vaihdevuosi-ikäisillä naisilla kasvaa myös riski sairastua

esimerkiksi osteoporoosiin sekä sydän- ja verisuonitauteihin.

– Tämä on todella laaja ja monitahoinen ilmiö,

korostaa projektipäällikkö Maija Koivunen.

Vaihdevuosiin liittyvä oirekirjo on huomattavasti

laajempi kuin yleisesti ajatellaan.

– Usein puhutaan kuumista aalloista, mutta

ne eivät ole ainoita tai edes ensimmäisiä

oireita. Unihäiriöt, mielialamuutokset, nivelkivut

tai limakalvo-oireet voivat olla varhaisia

merkkejä, joita ei osata yhdistää vaihdevuosiin.

Oireet voivat alkaa jo vuosia ennen

menopaussia.

Tutkimusten mukaan terveydenhuollossa

on selkeä tarve vahvistaa vaihdevuosiosaamista,

sillä oireiden fyysiset, psyykkiset ja

sosiaaliset vaikutukset jäävät usein tunnistamatta

tai ilman asianmukaista hoitoa. Tämä

lisää kuormitusta niin yksilöille kuin terveydenhuollon

ja työelämän rakenteille.

Tampereen ammattikorkeakoulun koordinoima

Vaihdevuosiosaamisen toimintamallin

kehittäminen -hanke (VAITO-hanke) edistää

vaihdevuosiosaamista perus- ja työterveyshuollossa

sekä rakentaa laajan toimintamallin

vaihdevuosi-ikäisten hoidon tueksi.

Hanke parantaa terveydenhuollon ammattilaisten

valmiuksia tunnistaa ja hoitaa vaihdevuosioireita

sekä tukea työssäjaksamista ja

hyvinvointia. VAITO-malli koostuu ammattilaisille

suunnatusta koulutuspaketista sekä

konkreettisista hoitokäytännöistä ja toimintatavoista.

Materiaalit julkaistaan kaikille avoimessa

tietoportaalissa.

Lisäksi hanke vahvistaa eri toimijoiden

välistä yhteistyötä ja verkostoitumista. Yhteistyökumppaneita

ovat Korento ry., Työelämäpalvelut

Mehiläinen, Pirkanmaan hyvinvointialue

sekä Pirte työterveys. Hanke

toimii 1.8.2025–30.4.2028.

Pitkäaikainen kuormitus

jää usein tunnistamatta

– Moni sinnittelee oireidensa kanssa eikä

tiedä, mistä hakea apua. Aihe on pitkään ollut

jollain tavalla häpeällinen, eikä siitä ole

puhuttu avoimesti, Maija Koivunen toteaa.

– Moni jaksaa vielä käydä töissä, mutta

muuhun elämiseen ei enää riitä voimia.

Vaihdevuodet vaikuttavat toki myös työelämään.

Oireet voivat lisätä sairauspoissaoloja

ja haitata työn sujuvuutta.

– Siksi vaihdevuosiosaamisen lisäämisellä

on merkitystä myös työnantajille, työyhteisöille

ja koko kansantaloudelle, painottaa

Koivunen.

Osaamisvaje terveydenhuollossa

Maija Koivusen mukaan vaihdevuosien hoito

on Suomessa ollut pitkälti gynekologien

varassa, joten perusterveydenhuollon osaamiseen

on jäänyt aukkoja.

– Vaihdevuosioireita on pitkään hoidettu

pääasiassa gynekologien kautta, ja moni

on hakeutunut yksityiselle puolelle. Julkisessa

terveydenhuollossa osaaminen on ollut

vaihtelevaa.

Tilanne on kuitenkin muuttumassa, eikä

hoidon aloittaminen enää edellytä erikoislääkäriä.

– Uusi Kaypä hoito -suositus korostaa,

että hormonihoito voidaan aloittaa jo perusterveydenhuollossa

tai työterveyshuollossa.

Koulutuksilla käytännön

osaamista arkeen

VAITO-hanke lisää vaihdevuosiosaamista

koulutuksilla ja kehittämällään toimintamallilla,

joka auttaa ammattilaisia tunnistamaan

oireet, kysymään oikeita asioita ja ohjaamaan

asiakkaan asianmukaiseen hoitoon.

Hankkeen toteuttama laaja koulutuskokonaisuus

on suunnattu yhteistyökumppaneiden

terveydenhuollon ammattiryhmille.

Vuoden 2026 keväällä etäkoulutusten aiheita

ovat olleet vaihdevuosioireet ja niiden

hoito sekä esivaihdevuosien tunnistaminen

ja hoito. Toukokuun etäkoulutuksessa käsitellään

vaihdevuosia seksuaalisuuden ja puheeksi

ottamisen näkökulmasta. Koulutukset

jatkuvat syksyllä uusin aihein. Lisätietoa

koulutuksista löydät osoitteesta projects.tuni.

fi/vaito/koulutukset.

Maija Koivunen kertoo, että koulutusten

rinnalla kehitetään yhtenäinen toimintamalli

yhteistyössä terveydenhuollon toimijoiden

kanssa.

– Tarkoitus on rakentaa selkeä toimintakaavio

tai hoitopolku, joka tukee arjen työtä.

Lisäksi tuotetaan työkaluja, kuten kysymysrunkoja,

jotka helpottavat vastaanottotilanteita.

Tavoitteena on antaa konkreettisia

valmiuksia.

Vaihdevuodet osaksi

avointa työelämäkeskustelua

Hankkeessa panostetaan myös kansalaisten

tiedonsaantiin yhteistyössä Korento ry:n

kanssa.

– Moni ei tunnista oireitaan vaihdevuosiin

liittyviksi, koska oireet ovat niin moninaisia.

Siksi tietoisuuden lisääminen on aivan keskeistä,

Maija Koivunen sanoo ja huomauttaa

samalla aiheen olevan osa laajempaa yhteiskunnallista

keskustelua.

– Naisten terveys on jäänyt monessa asiassa

vähemmälle huomiolle kuin miesten.

– Vaihdevuodet ovat normaali elämänvaihe.

Niistä pitäisi voida puhua avoimesti työpaikoilla

ilman häpeää. Mitä enemmän puhutaan,

sitä enemmän ymmärrys lisääntyy, ja sitä

kautta myös käytännöt ja palvelut kehittyvät.

Hankkeen sivut: projects.tuni.fi/vaito/

Sote-uudistuksen

vaikutuksia arjen työhön

Ammattilaisten arjessa sote-uudistus näkyy ensisijaisesti työpäivän

rakenteessa. Organisaatiokaaviosta riippumatta työn ydin on säilynyt

samana, mutta sen rytmi on muuttunut. Moni työntekijä kertoo,

että nykyisin työpäivä koostuu aiempaa enemmän katkonaisista

jaksoista, joissa asiakastyö, kirjaaminen, sisäinen viestintä ja erilaisten

järjestelmien käyttö vuorottelevat. Ajankäytöllinen pirstaleisuus

tekee työstä raskaampaa, vaikka yksittäiset työtehtävät eivät

sinänsä olisi muuttuneet.

Kuvan lähde: Pexels

Ajankäytön näkökulmasta iso muutos liittyy

niin sanottuun näkymättömään työhön.

Kirjaamiskäytännöt ovat tarkentuneet

ja raportointivaatimukset lisääntyneet, mikä

vie aikaa aidolta asiakastyöltä.

Jatkuvasti on kova kiire, mikä ei johdu pelkästään

asiakasmäärästä, vaan siitä, kuinka paljon

työpäivään on tullut rinnakkaisia velvoitteita.

Tuottavuuspaineet ovat kasvaneet.

Yhteistyö ja johtaminen muuttuvat

hajautuneessa arjessa

Hyvinvointialueet ovat tuoneet mukanaan laajempia

organisaatioita ja uudenlaisia yhteistyörakenteita.

Jokapäiväisessä työssä tämä näkyy

mm. siinä, että työyhteisö ei enää ole yhtä selkeästi

rajattu ja pysyvä kuin ennen. Kollegat

voivat sijaita tilanteen mukaan eri kunnissa tai

toimipisteissä. Esihenkilö voi johtaa useaa yksikköä

samanaikaisesti.

Etäkokoukset ja digitaaliset työkalut ovat

tätä päivää, mutta ne eivät korvaa epämuodollista

kanssakäymistä ja tietojen vaihtoa, jota aiemmin

tapahtui luontaisesti työpäivän aikana.

Tiedonkulku on monin paikoin monipuolistunut

ja nopeutunut, mutta samalla epävarmuus

on lisääntynyt. Ohjeistukset voivat muuttua

nopeasti, ja niiden tulkinta jää usein yksittäisen

työntekijän vastuulle. Tämä korostaa tiimityön

merkitystä yksiköissä: kollegiaalinen

tuki ja yhteiskehittäminen voivat olla toimivia

keinoja hallita epävarmuutta. Tähän(kin)

tarvitaan esihenkilöiden osallisuutta ja myötävaikutusta.

Toisaalta suurempi organisaatio mahdollistaa

myös uudenlaisen osaamisen jakamisen.

Erityisosaajia voidaan hyödyntää aiempaa

laajemmin, jos siihen on aikaa.

Jaksaminen koetuksella

keskeneräisyyden pitkittyessä

Yksi olennaisista muutoksista liittyy työn kuormittavuuden

luonteeseen. Kyse ei ole pelkästään

ajanpuutteesta, vaan jatkuvasta muutoksesta

ja keskeneräisyydestä. Kun toimintatavat,

vastuut ja järjestelmät ovat vakiintumattomia,

oman työn hallinnan tunne heikkenee. Tämä

lisää kognitiivista kuormaa. Työntekijä joutuu

jatkuvasti arvioimaan, toimiiko oikein ja riittävätkö

käytössä olevat tiedot päätöksentekoon.

Jaksamisen kannalta keskeistä onkin ennakoitavuus.

Työ kuormittaa eniten silloin, kun

arki muuttuu jatkuvasti, eikä selkeitä rutiineja

ehdi muodostua. Monessa yksikössä eletään

edelleen siirtymävaihetta, jossa vanhat toimintatavat

ovat väistyneet, mutta uudet eivät ole

vielä täysin vakiintuneet. Tämä tekee työstä

henkisesti raskasta.

Samaan aikaan on nähtävissä myös myönteisiä

kehityssuuntia. Kun rakenteet alkavat

vähitellen selkeytyä, työnjako tarkentuu ja

päällekkäinen työ vähenee. Tällöin työntekijöille

voi vapautua aikaa ydintehtävään eli

asiakkaan kohtaamiseen. Sote-uudistuksen todellinen

onnistuminen ratkaistaan juuri tässä

kohtaa. Jos ammattilainen kokee työnsä hallittavaksi

ja merkitykselliseksi, uudistus alkaa

näkyä positiivisesti myös palvelun laadussa ja

vaikuttavuudessa.

Artikkelissa on käytetty seuraavien tahojen arvioita

ja julkaisuja: Sosiaali- ja terveysministeriö,

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Terveyden

ja hyvinvoinnin laitos, Tehy ja SuPer. Lisäksi

on käytetty aihetta käsitelleiden tiedotusvälineiden

näkemyksiä.

TOUKOKUU 2026


Ystävätoimintaa sateenkaarisenioreille

Turussa on käynnistynyt uraauurtava pilotti, joka vastaa sateenkaarisenioreiden

usein näkymättömäksi jäävään tarpeeseen

löytää turvallista, heidät huomioivaa ystävätoimintaa.

Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen ja kokemusasiantuntijayhdisten

yhdessä kehittämä malli yhdistää sateenkaarevat

vapaaehtoiset ja yksinäisyyttä kokevat ikääntyneet,

joille perinteiset palvelut eivät aina tunnu saavutettavilta.

Palvelut viedään

ihmisten lähelle

Toiminnan taustalla on Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen

Liikkuva

resurssikeskus, jossa neuvontaa

viedään senioreiden arkiympäristöihin.

Neuvonta-auto kiertää toreilla,

kauppojen edustoilla ja saaristossa,

tuoden palvelut lähelle

ihmisiä.

– Mennään sinne, missä ikäihmiset

liikkuvat, kertoo Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen

neuvonta-auton

toinen koordinoiva

työntekijä, sosionomi-geronomi

Satu Järvenpää.

Autossa on myös mahdollisuus

keskustella luottamuksellisesti

aremmista asioista.

– Havainto sateenkaarisenioreiden

tarpeista syntyi juuri tämän

työn kautta, kun kävimme tapaamassa

Sateekaariseniorit ry:n senioreita.

Selvisi että sateenkaarisenioreilla

on ajoittain todella suuri

kynnys osallistua erilaisiin palveluihin,

Järvenpää toteaa.

Taustalla vaikuttavat usein elämänmittaiset

kokemukset syrjinnästä

ja vähemmistöstressistä.

Kaikkia eivät tavoita myöskään vertaisryhmät

tai verkkotapaamiset, ja

toimintakyvyn heikkeneminen voi

estää osallistumisen kokonaan.

Yksinäisyys ei näy

tilastoissa

Yksinäisyys voi korostua erityisesti

elämän taitekohdissa, kuten puolison

kuoleman jälkeen. Vaikka ystävätoimintaa

on tarjolla laajasti,

se ei aina kohtaa sateenkaarisenioreiden

tarpeita.

– Meidän ihmiset eivät halua ottaa

vapaaehtoiseksi ystäväksi ketä

tahansa. He pelkäävät asenteita

tai sitä, että joutuvat jatkuvasti perustelemaan

omaa identiteettiään,

Sateenkaariseniorit ry:tä edustava

Maria Sund kuvaa.

Yhteiskehittämällä

toimiva malli

Ratkaisuksi syntyi ajatus vertaiseen

perustuvasta ystäväpalvelusta.

Mallia on kehitetty palvelumuotoilun

keinoin yhdessä kokemusasiantuntijoiden

kanssa, hyödyntäen

asiakasdataa ja yhteisiä työpajoja.

Sund korostaa yhteiskehittämisen

merkitystä.

– Toiminta on rakennettu alusta

asti kohderyhmän omien kokemusten

pohjalta, jotta se vastaa aidosti

tarpeeseen.

Turvallinen kohtaaminen

on kaiken ydin

Ystävätoiminnan ydin on yksinkertainen

– sen on tarkoitus tarjota seuraa,

läsnäoloa ja arjen iloa.

– Tärkeintä on, että ihminen voi

olla heti oma itsensä ilman pelkoa,

Sund sanoo.

Käytännössä ystävykset voivat

jutella, käydä kävelyllä tai osallistua

tapahtumiin yhdessä. Yksi toimintaan

osallistunut sateenkaariseniori

on kuvannut kokemustaan

näin:“Tässä toiminnassa

lähtökohta on jo hyvä –

voin olla heti oma itseni.”

Toiminnan taustalla korostuu

myös vapaaehtoistoiminnan eettisyys.

Vapaaehtoiset koulutetaan

huomioimaan ikääntymisen moninaisuus,

sateenkaarihistorian vaikutukset

sekä turvallisen kohtaamisen

periaatteet. Ammattilaiset vastaavat

toiminnan koordinoinnista,

mikä tukee sekä vapaaehtoisia että

osallistujia.

Mallia voidaan

levittää laajemmalle

Pilotti on vielä alkuvaiheessa.

Ensimmäiseltä kurssilta valmistui

neljä vapaaehtoista, ja

uusia vapaaehtoisia etsitään

parhaillaan. Etsivässä työssä

tehdään yhteistyötä Sateenkaariseniorit

ry:n lisäksi mm. Turun

seudun Mummolaakso ry:n

kanssa. Pidemmän aikavälin tavoitteena

on vähentää sateenkaarisenioreiden

yksinäisyyttä.

Mallin vahvuus on

myös sen monistettavuus,

joten sitä voidaan

soveltaa muuallakin

Suomessa,

kunhan kehittämistyö

tehdään yhteistyössä

kohderyhmän

kanssa ja vapaaehtoistoiminnan

taustajärjestö

on kokenut vapaaehtoistoimijataho.

Sateenkaarisenioreiden ystäväpalvelu

tekee näkyväksi ryhmän,

joka on usein jäänyt palveluiden

katveeseen. Samalla se muistuttaa,

että yhdenvertaisuus ei toteudu

pelkästään palveluita tarjoamalla,

vaan varmistamalla, että jokainen

uskaltaa tulla mukaan omana

itsenään.

Yhdistyksissä toivotaan yhteistyötä muiden paikkakuntien

kanssa mallin levittämisessä, ota yhteyttä ja kysy lisää:

www.kotikunnas.fi/hankkeet/liikkuva-resurssikeskus

– Ikääntyneet jäävät helposti kriisiauttamisen

ulkopuolelle. He eivät

välttämättä tiedä palveluista tai hakeudu

niihin, vaikka elämässä tapahtuisi

isoja muutoksia, kertoo

projektikoordinaattori Sini-Maria

Tuomivaara.

Kyse ei ole vain palveluiden riittävyydestä,

vaan ennen kaikkea niiden

tavoittavuudesta ja tavoitettavuudesta.

Vaikka palveluja on, ne

eivät automaattisesti saavuta yli

75-vuotiaita, varsinkaan miehiä.

– Ikääntyneillä miehillä korostuu

vahva itse pärjäämisen ajattelu.

Ei ole totuttu siihen, että vaikeissa

tilanteissa haetaan apua, Tuomivaara

muistuttaa.

Mielen voimaa 75+-vuotiaille

-hankkeen toteuttavat omilla alueillaan

eri puolilla maata MIELI

Kriisikeskukset Helsinki, Kainuu,

Pohjanmaa, Seinäjoki ja Etelä-Savo.

Asiakkaaksi voi hakeutua ottamalla

yhteyttä oman alueen kriisikeskukseen.

Hanketta koordinoi MIELI Kriisikeskus

Helsinki. Hanke on osa

STEA:n rahoittamaa Ikävoimaahankeohjelmaa

(2025–2027).

Mielen voimaa 75+ -hanke

tuo tukea palveluiden katveeseen jääneille

Ikääntyneiden mielenterveyden tuen tarve on tunnistettu,

mutta palvelujärjestelmä ei tavoita kaikkia tukea

tarvitsevia. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Mielen

voimaa 75+-vuotiaille -hanke valaisee tämän

katvealueen ja tarjoaa siihen toimintamallin.

Kriisit eivät katoa

iän myötä

Ikääntyneiden kriisit ovat

usein samoja kuin muillakin

ikäryhmillä, mutta niiden merkitykset

ja vaikutukset korostuvat

elämänvaiheen vuoksi. Tyypillisiä

tilanteita ovat puolison kuolema,

yksinäisyys, sairastuminen tai

huoli läheisistä.

– Jos on elänyt 50 tai 60 vuotta

saman ihmisen kanssa, on tämän

kuolema valtava elämänmuutos.

Sen vaikutusta on vaikea ulkopuolisen

ymmärtää, Tuomivaara sanoo.

Lisäksi ikääntyessä voi nousta

esiin käsittelemättömiä asioita

menneisyydestä.

– Pitkän elämän aikana kertyy

paljon kokemuksia. Joskus jokin

vanha tapahtuma voi nousta uudelleen

pintaan ja vaatia käsittelyä.

Sana “kriisi” voi itsessään muodostaa

kynnyksen.

– Moni ajattelee, että avun hakeminen

edellyttää todella suurta ja

äkillistä tapahtumaa. Siksi puhumme

myös vaikeista elämäntilanteista

ja muutoksista, jotka ovat voineet

kehittyä pitkän ajan kuluessa.

Matalan kynnyksen tuki

voi vaikuttaa nopeasti

Mielen voimaa 75+-vuotiaille

-hanke vastaa tunnistettuun tarpeeseen

tarjoamalla matalan kynnyksen

keskusteluapua, vertaistukea

ja koulutuksia.

Sini-Maria Tuomivaara kertoo,

että vaikeassa elämäntilanteessa

olevia ikääntyneitä tuetaan kriisikeskuksissa

annettavalla lyhytkestoisella,

yksilöllisellä keskusteluavulla

tai jalkautuvan, kotiin vietävän

kriisityön kautta.

– Meiltä saa apua ilman lähetettä,

ja pyrimme tarjoamaan apua

mahdollisimman nopeasti. Monella

on kokemuksia siitä, että julkisessa

terveydenhuollossa joutuu

odottamaan pitkään.

Tuki on lyhytkestoista, mutta

vaikuttavaa. Asiakkaiden itsearviointeihin

perustuvat tulokset

osoittavat selkeää

muutosta.

– Toiveikkuus on kasvanut

selvästi ja arjessa

pärjääminen parantunut.

Itsetuhoiset ajatukset ovat

vähentyneet heillä, joilla

sellaisia on ollut, Tuomivaara

kertoo.

Yksilöllisen avun ohella

hanke tarjoaa vertaistukea

ryhmämuotoisesti. Erityisesti

kumppaninsa menettäneille ikämiehille

järjestetään vertaistukea

Toivon polulla -ryhmissä. Toivon

polulla -vertaisryhmät auttavat käsittelemään

menetystä. Ryhmissä

hyödynnetään samassa tilanteessa

olevien keskinäistä kokemusta

ja ymmärrystä, mikä luo turvallisen

ympäristön jakaa ajatuksia ja

tunteita. Ryhmänohjaajina toimivat

mielenterveyden ammattilaiset.

– Moni kokee tärkeäksi, että

ryhmä on omalle ikäryhmälle ja

pelkästään miehille. Se madaltaa

kynnystä puhua.

Hankkeessa on kehitetty myös

Kerro oma tarinasi -ryhmä, jossa

tarkastellaan elämänkulun eri vaiheita

ja etsitään voimavaroja.

– Siinä ei keskitytä vain yhteen

kriisiin, vaan katsotaan elämää jatkumona:

menneisyyttä, nykyhetkeä

ja tulevaa.

Hanke toteuttaa myös Hyvinvoiva

mieli -koulutuksia, joissa

käsitellään konkreettisia keinoja

mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen

arjessa.

Yhteistyö täydentää

palvelujärjestelmää

Hankkeen toimintoja toteutetaan

yhteistyössä hyvinvointialueiden

ja järjestöjen kanssa. Hankkeen

tavoitteena ei ole korvata julkisia

palveluja, vaan täydentää niitä.

Yhteistyö esimerkiksi omaishoitajayhdistysten

kanssa on osoittautunut

hedelmälliseksi tavaksi tavoittaa

ikääntyneitä, joilla on erityisiä

tarpeita.

– Ikäihmisten tavoittaminen ja

mukaan saaminen on olennainen

kysymys, Sini-Maria Tuomivaara

korostaa.

Sote-palveluiden järjestäjille

hanke tarjoaakin selkeän viestin:

varhainen, matalan kynnyksen tuki

toimii, mutta se edellyttää aktiivista

kohdentamista ja yhteistyötä.

Lisätietoja hankkeesta:

mieli.fi/mieli-ry/hankkeet/mielen-voimaa/


10 TOUKOKUU 2026

Jatkuva oppiminen mahdollistaa teknologian

hyödyntämistä ikääntyvien palveluissa

Suomi tarvitsee vahvaa teknologiaosaamista ikääntyneiden

palveluissa, mutta osaamisessa ja koulutuksen

tarjonnassa on puutteita ja ikäteknologian käyttöönotto

ja hyödyntäminen vaihtelevat Suomessa merkittävästi.

Teknologisten ratkaisujen

kehitys on hyvin kiivasta

ja sote-alalle tarvitaan

ajantasaista ja ennakoivaa

osaamista, jotta uutta teknologiaa

saadaan täysimääräisesti arjen

käyttöön. Kansallisesti kaikki alueet

ja toimijat eivät pysty hyötymään

teknologian mahdollisuuksista

yhdenvertaisesti ja haasteena

onkin henkilöstön ja johdon vaihteleva

osaamistaso. Jatkuvan oppimisen

kansallisen koordinaatiomallin

kehittäminen on yhtenä tavoitteena

THL:n ja sidosryhmien ikäteknologian

kansallisen koordinaatiomallin

toimenpiteissä vuosille 2023–

2027 (THL – Työpaperi 7/2023).

Tarvitaan rakenteita, joiden avulla

osaamisen kehittäminen voidaan

varmistaa järjestelmällisesti. Yhteistyö

koulutuksen järjestäjien,

kuntien, hyvinvointialueiden, yritysten

ja järjestöjen kanssa tulee

olla tiivistä, jotta parhaat käytännöt

ja tutkimustieto ovat kaikkien

saatavilla.

IkäteknosNet vastaa

valtakunnalliseen

tarpeeseen

Valtakunnallinen kehittämishanke

IkäteknosNet (2025-2027 ESR+)

vastaa juuri tähän tarpeeseen. Tavoitteena

on vahvistaa ikäteknologiaosaamista

sosiaalija terveysalalla

laajan verkoston voimin.

Yhdistämme oppilaitokset, hyvinvointialueet,

yritykset ja järjestöt

kehittämään yhdessä jatkuvaa oppimista,

ajantasaista osaamista ja

uudenlaisia oppimisympäristöjä

käytännön tarpeisiin.

Kumppaniverkostoja ja

yhteistyötä tunnistettu

Hankkeessa on aluksi asemoiduttu

nykytilanteeseen kartoittamalla

haastatteluilla ja kyselyillä koulutustarjontaa

ja osaamistarpeita sekä

oppilaitos- ja sidosryhmäverkostoja.

IkäteknosNet -hanke on

järjestänyt useita yhteiskehittämisen

työpajoja eri puolilla Suomea

niin live- kuin etätoteutuksina.

Työpajoihin on osallistunut

muun muassa sote-alan ammattilaisia

ja esihenkilöitä, ammatillisia

opettajia ja koulutuksen järjestäjiä

sekä järjestöjen ja teknologiayritysten

toimijoita. Työpajoissa on

yhdessä tunnistettu kehittämisalueita

ja ideoitu ratkaisuja kansallisen

koordinaation edistämiseksi.

Helposti, myös suoraan työelämässä,

saatavilla olevan ikäteknologiaosaamisen

ajantasaisen jatkuvan

oppimisen koulutustarjonnan

kehittämisen tarve koetaan erittäin

tärkeänä.

Yhteistyö kansallisten hyvinvointiteknologiaan

liittyvien verkostojen

kanssa tukee ikäteknologiaosaamisen

ja jatkuvan oppimisen

kehittämistä. Tällaisia verkostoja

ovat muun muassa: Ikäteknologiakeskuksen

verkosto, STM:n

Kansallinen ikäteknologiaverkosto,

Kansallinen SOTE-tekoälyn

ekosysteemi, DigiNet- ja Digi‐

NetAO-verkosto. Lisäksi Wenlapalvelu

tarjoaa tietoa kuluttajille,

kunnille ja sosiaalija terveysalan

organisaatioille kohdennetuista hyvinvointi-

ja terveysteknologiapalveluista.

Kansallisia jatkuvan oppimisen

verkostoja on lukuisia ja ne

voivat osaltaan tarjota Ikäteknos‐

Net-hankkeelle osaamisen yhteiskehittämisen

ja levittämisen mahdollisuuksia.

Ikäteknologiaosaamisen ja koulutuksen

kehittämistä hyödyttäviä

alueellisia verkostoyhteistyömuotoja

on kehittynyt oppilaitosten,

hyvinvointialueiden, ikääntyviä

edustavien järjestöjen ja teknologiaa

kehittävien yritysten kesken.

Myös alueellisia jatkuvan oppimisen

kehittämisen verkostoja on

oppilaitosvetoisesti. Elinvoimakeskukset

koordinoivat jatkuvan

oppimisen verkostoja (koulutus-,

ohjaus- ja työelämätoimijat) ja

tuottavat ennakointitietoa. Niiden

jatkuvan oppimisen vastuuhenkilöt

muodostavat valtakunnallisen

verkoston.

Kansallinen

koordinaatiomalli

kokoaa osaamisen

kehittämisen yhteen

Kehitettävään IkäteknosNet -jatkuvan

oppimisen tarjonnan kansalliseen

koordinaatiomalliin verkostoyhteistyöhön

kutsutaan mukaan

monialaiset kumppanit, jotka

tuovat kehittämiseen monialaista

osaamista ja osaamisen tarvetietoa.

Tavoitteena on, että Ikäteknos‐

Net-verkostossa tuodaan näkyväksi

osaamistarpeita sote-toimijoilta,

ikääntyvien palveluiden teknologiaratkaisuja

tuottavilta yrityksiltä,

sote-alan ammattilaisilta,

ikääntyneiltä ja heitä edustavista

järjestöistä, sekä näyttöön perustuvasta

tutkimustiedosta. Yhteistyön

lopputuotokset voidaan saavuttaa

laajasti kansallisesti hyödynnettävää

ikäteknologiaosaamisen jatkuvan

oppimisen koulutarjontaa,

joka edistää teknologian hyödyntämistä

ja kehittämistä, sote-alan

ammattilaisten osaamista ja työhyvinvointia

sekä ikääntyneiden

arkea – ihmisläheisesti ja vaikuttavasti.

Koordinoinnilla

tehokkuutta, synergiaetuja

ja vaikuttavuutta

Ikäteknologiaosaamista ohjaavat

oppilaitoksissa tutkinnon kompetenssit

ja alan keskeiset osaamisvaatimukset.

Ikäteknologiaosaamista

tuotetaan myös hankkeissa,

muun muassa Jatkuvan oppimisen

ja työllisyyden palvelukeskuksen

(Jotpa) ja Euroopan sosiaalirahaston

rahoituksilla. Lisäksi ikääntymisen

ja vanhustyön järjestöt tuottavat

koulutusta avustusvaroin ja

Teknologialan yritykset tarjoavat

perehdytyskoulutusta teknologiaratkaisuilleen.

Myös Hyvinvointialueet

voivat itse järjestää

koulutusta tai tilata sitä alan oppilaitoksilta

tai yrityksiltä. Tarjontaa

on siis olemassa, mutta se on hajallaan

ja usein painottuu laajemmin

sote-alan digitalisaatioon. Kansallinen

koordinaatio on puutteellista,

mikä estää kehitettävän koulutustarjonnan

hyödyntämisen ja

potentiaalin teknologian hyödyntämisen

lisäämiseksi ikääntyvien

palveluissa.

IkäteknosNetin kansallisen

koordinaatiomallin avulla mahdollistuu

koordinoitu tiedon jakaminen,

avoimuus ja jatkuva vuoropuhelu,

mikä kanavoituu osaamisen

kehittämiseksi. Koordinaation

myötä kehitettävä koulutus saadaan

tehokkaasti ja taloudellisesti

hyödynnettyä. Edelleen hankkeet,

oppilaitokset, hyvinvointialueet

ynnä muut tahot, eri rahoituslähteiden

mahdollistamana, kehittävät

ikäteknologian jatkuvan oppimisen

koulutustarjontaa. Koordinaatiomalli

mahdollistaa laajan

yhteistyön koulutuksen järjestäjien,

hyvinvointialueiden, yritysten

ja järjestöjen kesken, koulutuksen

päällekkäisyyksien välttämisen ja

ajankohtaisiin osaamistarpeisiin

vastaamisen. Koordinoidun kehittämisyhteistyön

myötä parhaat

käytännöt ja ratkaisut sekä tutkimustieto

saadaan muotoiltua jatkuvan

oppimisen moduuleiksi.

Matka kohti vaikuttavaa

ja yhdenvertaista

osaamista jatkuu

Hankkeen tähänastinen työ on

muodostanut pohjan koordinaatiomallin

jatkokehittämiselle, joka

etenee vuorovaikutuksessa alan

kentän ja eri sidosryhmien kanssa.

IkäteknosNet -hanketta toteutetaan

yhteistyöhankkeessa Metropolia

ammattikorkeakoulun (koordinoiva

organisaatio) sekä Oulun, Satakunnan

ja Tampereen ammattikorkeakoulujen

ja Länsirannikon Koulutus

Oy WinNovan kesken. Hanke

on ESR+, Jatkuva oppiminen

-valtakunnallisen teeman kehittämishanke,

jota rahoittaa Pohjois-

Pohjanmaan ELY.

Kirjoittajat:

Arja Liinamo, projektipäällikkö,

Metropolia ammattikorkeakoulu,

arja.liinamo@metropolia.fi

Minna Vanhanen, projektipäällikkö,

Oulun ammattikorkeakoulu,

minna.vanhanen@oamk.fi

Minna Kangasniemi, projektipäällikkö,

Satakunnan ammattikorkeakoulu

minna.kangasniemi@samk.fi

Gitta Palomäki, projektipäällikkö,

Tampereen ammattikorkeakoulu

gitta.palomaki@tamk.fi

Jonna Malmivuori, projektipäällikkö,

Länsirannikon Koulutus Oy WinNova

jonna.malmivuori@winnova.fi

TOUKOKUU 2026

Luonto tukee

hengitysterveyttä


Luontoympäristö tarjoaa hengityssairaille turvallisen ja matalan kynnyksen

tavan lisätä liikkumista ja vahvistaa hyvinvointia. “Monesti haastavin kynnys

on se lähteminen, mutta luonnossa keho ja mieli alkavat virkistäytyä ja

palautua jo lyhyessä ajassa”, kuvaa Filha ry:n asiantuntija Herkko Ryynänen.

Luonnon hyvinvointivaikutukset tunnetaan

yhä paremmin, mutta niiden hyödyntäminen

osana arkea ja asiakastyötä

vaatii usein konkreettisia työkaluja. Filha

ry ja Hengitysliitto ovat tarttuneet tähän

tarpeeseen Luontohengähdys-hankkeessaan,

jonka keskeinen tuotos on

maksuton Hengähdä luonnossa -opas.

Hankkeen kohderyhmänä ovat yli

50-vuotiaat hengityssairautta sairastavat,

ja toimintaa on toteutettu

Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan alueilla.

Kolmivuotinen hanke on nyt loppusuoralla.

– Luonnon terveyshyödyistä tiedetään

nykyisin tosi paljon. Ehkä merkittävimmät

hyödyt liittyvät mielen hyvinvointiin,

mutta vaikutuksia nähdään myös hengitysterveyden

kannalta, kertoo Filha ry:n

asiantuntija Herkko Ryynänen.

Matalan kynnyksen

luontotoiminta madaltaa esteitä

Luontokontakti ei kuitenkaan ole kaikille

itsestäänselvyys. Ikääntyminen, perussairaudet

ja toimintakyvyn rajoitteet

voivat nostaa kynnystä lähteä liikkeelle.

Hankkeessa tätä on madallettu ohjatulla,

matalan kynnyksen toiminnalla.

– Tehdään luontoon lähteminen mahdollisimman

helpoksi, menemällä sinne

ohjatusti, yhdessä ja tarvittaessa kuljetukset

järjestäen, Ryynänen kuvaa.

Luontoretket pitävät sisällään esimerkiksi

rauhallisia kävelyitä lähiluonnossa,

luontojoogaa ja hengitysharjoituksia.

Tärkeää on myös pysähtyminen ja ympäristön

havainnointi.

– Monesti haastavin kynnys on lähteminen.

Kun luontoon pääsee, niin samalla

tulee liikuttua ja saatua luonnon terveysja

hyvinvointihyötyjä, Ryynänen toteaa.

Vaikuttavia tuloksia

osallistujien hyvinvoinnissa

Tulokset ovat olleet vaikuttavia. Kaikki

kyselyihin vastanneet osallistujat ovat

lisänneet luonnossa liikkumista, ja jopa

80–90 prosenttia kokee minäpystyvyytensä

parantuneen. Lähes kaikki raportoivat

myönteisiä vaikutuksia mielialaan,

ja yksinäisyyden kokemus on vähentynyt

merkittävästi. Myös muita hyötyjä on havaittu,

sillä osa osallistujista kokee hengitysoireiden

lievittyneen ja elämänlaadun

parantuneen. Luontokontaktin vaikutukset

ulottuvat Ryynäsen mukaan laajalle.

– Stressi vähenee, syke ja verenpaine

laskevat, ja hermosto rauhoittuu. Jo lyhyt,

noin 15 minuutin oleskelu luonnossa voi

tuoda välittömiä vaikutuksia, mutta suurimmat

hyödyt saa säännöllisellä luontoaltistuksella.

Maksuton opas asiakkaiden

ja ammattilaisten tueksi

Luonto kannattaa ottaa puheeksi, johon

Hengähdä luonnossa -opas tarjoaa käytännön

välineen. Se sisältää tietoa luonnon

terveysvaikutuksista, vinkkejä turvalliseen

liikkumiseen eri vuodenaikoina

sekä harjoituksia, joiden Hengitysliiton

avulla asiakas voi pohtia

omaa luontosuhdet‐

verkkokauppa

taan. Opas on tilattavissa

maksutta Hengitysliiton

verkkokaupasta, ja

se on saatavilla myös

digitaalisena versiona.

– Luonto on käytännössä ilmainen hyvinvoinnin

lähde hengityssairautta sairastaville,

ja lähes kaikkien saavutettavissa.

Siksi sitä kannattaa hyödyntää ja tuoda

aktiivisesti esiin asiakastyössä, Ryynänen

kiteyttää

luontohengahdys.fi

Lisätietoja:

Herkko Ryynänen,

TtM, ft, hankevastaava

Luontohengähdys-hanke, Filha ry

Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö tuo tuloksia

– kansallinen ohjelma näkyy jo työpaikkojen arjessa

Mielenterveyteen liittyvät syyt ovat nousseet suurimmaksi

yksittäiseksi sairauspoissaolojen aiheuttajaksi suomalaisessa

työelämässä. Ilmiö koskettaa laajasti eri toimialoja

ja yrityskokoja, ja samalla se heijastuu kasvavaan

paineeseen työterveyshuollossa ja muissa palveluissa.

Haasteeseen on vastattu rakentamalla

valtakunnallinen Työelämän

mielenterveysohjelma, jonka tavoitteena

on siirtää painopistettä

myöhäisestä reagoinnista varhaiseen

tukeen ja ennaltaehkäisyyn.

Ohjelma on osa pääministeri

Petteri Orpon hallitusohjelmaa

ja kansallisen mielenterveysstrategian

toimeenpanoa, ja sitä on

toteutettu sosiaalija terveysministeriön

johdolla vuodesta 2021

lähtien. Työelämän mielenterveysohjelman

tuoreimmat tulokset esiteltiin

21. huhtikuuta Helsingissä

järjestetyssä Mielitekoja työssä seminaarissa.

– Työkyvyn ja mielenterveyden

heikkeneminen tunnistetaan kyllä

usein työpaikoilla, mutta siihen

puututaan monesti liian myöhään.

Keskustelu käynnistyy vasta, kun

työkyky on jo selvästi heikentynyt.

Ohjelmassa on siirretty huomiota

kalliista yksilöllisestä hoidosta

kohti ennakoivia ja kustannustehokkaita

arjen ratkaisuja, toteaa

ohjelman hankepäällikkö Jaana

Vastamäki sosiaalija terveysministeriön

tiedotteessa.

Maksuttomia työkaluja

työpaikkojen käyttöön

Työelämän mielenterveysohjelmassa

on rakennettu yli 40 digitaalisen

työkalun, oppaan ja työkalupakin

kokonaisuus, joka tarjoaa

työpaikoille konkreettisia keinoja

mielenterveyden haasteiden tunnistamiseen,

niihin puuttumiseen, toimintamallien

kehittämiseen ja voimavarojen

vahvistamiseen.

Työkalut on viety osaksi tuttuja

digitaalisia palveluja. Niihin pääsee

käsiksi esimerkiksi Suomi.fipalvelussa,

Mielenterveystalossa

ja Työterveyslaitoksen Mielenterveyden

työkalupakissa. Näin työpaikkojen

käyttöön on rakennettu

pysyvä, valtakunnallinen ja maksuton

kokonaisuus mielenterveyden

tukemiseen.

Ohjelmassa on hyödynnetty menetelmiä

ja työkaluja, joiden toimivuudesta

on jo aiempaa näyttöä.

Kehittämistyössä on siksi voitu

keskittyä erityisesti käyttöönoton

tukemiseen, kouluttamiseen ja ratkaisujen

levittämiseen.

Tulokset näkyvät

jo käytännössä

Huoli lisääntyneistä mielenterveyssyistä

johtuvista poissaoloista on

saanut työpaikat tarttumaan toimeen.

Ohjelman työkaluja, toimintamalleja

ja koulutuksia on hyödyntänyt

jo yli 6000 työpaikkaa.

Koulutuksiin on osallistuttu noin

24 000 kertaa ja digipalveluissa on

käyty satojatuhansia kertoja.

Koulutuksiin on osallistunut

laajasti esihenkilöitä, työntekijöitä,

HR-ammattilaisia, luottamushenkilöitä,

työsuojeluhenkilöstöä

sekä työterveyshuollon ja koulutussektorin

asiantuntijoita. Vaikuttavia

menetelmiä on kohdennettu

erityisesti niihin ryhmiin ja

siirtymävaiheisiin, joissa tuen tarve

on suurin. Näitä ovat muun muassa

nuoret työntekijät sekä sairauspoissaoloilta

työhön palaavat.

Työpaikoilla ja työterveyshuolloissa

on saatu aikaan konkreettisia

tuloksia. Esihenkilöiden valmiudet

tukea nuoria työntekijöitä

ovat vahvistuneet, ja toimintamallit

ovat mahdollistaneet varhaisemman

työhön paluun pitkien sairauspoissaolojen

jälkeen. Työterveyshuollossa

osaaminen lievien

mielenterveyshaasteiden omahoidon

tukemisessa on vahvistunut, ja

ohjattua omahoitoa saaneista noin

kolmannes ei ole tarvinnut jatkohoitoa.

Tämä keventää palvelujärjestelmän

kuormitusta.

Laaja ohjelma,

laaja vaikutus

Työelämän mielenterveysohjelma

on toteutettu poikkeuksellisen laajassa

yhteistyössä. Mukana ovat olleet

kaikki hyvinvointialueet sekä

runsaasti kuntia ja työpaikkoja eri

toimialoilta, kuten sosiaalija terveysalalta,

teollisuudesta sekä kuljetus-

ja varastointialalta. Erityistä

huomiota on kiinnitetty pieniin työpaikkoihin,

mikroyrityksiin ja itsensä

työllistäjiin, joilla resurssit

mielenterveyden systemaattiseen

tukemiseen ovat usein rajalliset.

– Mielenterveys kuuluu osaksi

hyvää johtamista samalla tavalla

kuin turvallisuus ja työkyky. Kun

ihmiset pysyvät työkykyisinä pidempään,

vahvistamme koko Suomen

toimintakykyä, toteaa sosiaaliturvaministerin

valtiosihteeri Laura

Rissanen tiedotteessa.

Työelämän mielenterveysohjelma

jatkuu koko nykyisen hallituskauden

ajan, ja sen tavoitteena

on vakiinnuttaa ennaltaehkäisevä

mielenterveystyö pysyväksi osaksi

suomalaista työelämää.

Lähde

sosiaalija terveysministeriö


12 TOUKOKUU 2026

Uusi Tsäänssi – hanke

tukee nuoria takaisin opintopolulle

“Uusi Tsäänssi -hankkeessa nuoria tuetaan löytämään

takaisin opintopolulle yksilöllisen valmennuksen

avulla. Kuvassa valmentaja Tuija

Raitanen ja projektipäällikkö Sari Laine.

Oppivelvollisuuden laajeneminen on lisännyt tarvetta

uusille toimintamalleille, joilla voidaan tukea

niitä nuoria, joille perinteinen koulupolku ei syystä

tai toisesta sovi. Lahdessa tähän haasteeseen vastaa

Uusi Tsäänssi -hanke, joka tarjoaa vaihtoehtoisen

oppimisympäristön ja yksilöllistä tukea erityisesti

oppivelvollisuusikäisille nuorille.

Hanke on Lahden Diakoniasäätiön

(Dila), Lahden

kaupungin nuorisopalveluiden

ja Suomen Diakoniaopiston

yhteistyöprojekti. ESRrahoitteinen

hanke käynnistyi kesällä

2025, ja sen tavoitteena on

ehkäistä koulupudokkuutta sekä

vahvistaa nuorten osallisuutta ja

kiinnittymistä opintoihin.

Projektipäällikkö ja valmentaja

Sari Laine kuvaa hankkeen keskeistä

tehtävää yksinkertaisesti –

hankkeessa on kysymys nuorten

auttamisesta takaisin opintopolulle.

– Meille tulee nuoria monenlaisista

tilanteista. Osa on jättänyt

koulun kesken, osa ei pysty olemaan

suurissa ryhmissä tai tavallisessa

kouluyhteisössä. Tarjoamme

heille mahdollisuuden aloittaa uudelleen

vähän toisenlaisessa ympäristössä,

Laine kertoo.

Kodinomainen

oppimisympäristö

Uusi Tsäänssi -hankkeen keskeinen

toimintamuoto on pienimuotoinen

ja kodinomainen oppimisympäristö,

jossa nuoret voivat edistää opintojaan

rauhallisemmassa tahdissa ja

yksilöllisemmin kuin perinteisessä

oppilaitoksessa. Toimintaa kuvaillaan

usein eräänlaisena “telakkana”,

jossa nuori saa aikaa ja tukea

suunnata elämäänsä uudelleen.

Valmentaja Tuija Raitanen korostaa,

että hankkeessa halutaan

myös laajentaa käsitystä oppimisesta.

– Haluamme tuoda esille sen,

että opiskella voi muuallakin kuin

koulun pulpetissa. Oppiminen voi

tapahtua monenlaisissa ympäris‐

”

töissä ja erilaisilla tavoilla, Raitanen

sanoo.

Nuoret ohjautuvat hankkeen

toimintaan esimerkiksi oppilaitosten

opinto-ohjaajien, kuraattorien

tai muiden ammattilaisten

kautta. Usein taustalla on pitkittynyttä

poissaoloa, opintojen keskeytyminen

tai vaikeuksia pärjätä

tavanomaisessa opiskeluryhmässä.

Laineen mukaan monien nuorten

haasteiden taustalla on lisääntynyt

ahdistuneisuus ja kuormitus.

– Suurin osa nuorista on tavalla

tai toisella ahdistuneita. Isoissa

oppimisympäristöissä ja monien

ärsykkeiden keskellä opiskelu

ei yksinkertaisesti onnistu. Silloin

tarvitaan vaihtoehtoisia ratkaisuja,

hän toteaa.

Tukea myös ammattilaisille

Nuorten suoran tukemisen lisäksi

hankkeen toinen tärkeä kohderyhmä

on nuorten kanssa työskentelevät

ammattilaiset. Tavoitteena on

lisätä ymmärrystä koulupudokkuuden

taustalla olevista ilmiöistä sekä

vahvistaa ammattilaisten osaamista

nuorten tukemisessa.

Käytännössä tämä tarkoittaa

esimerkiksi koulutuksia ja webinaareja

yhteistyössä eri toimijoiden

kanssa. Yhteistyötä on tehty

muun muassa MIELI ry:n kanssa.

– Olemme järjestäneet koulutuksia

esimerkiksi ahdistuneen

nuoren tukemisesta. Maaliskuussa

käsittelemme uupuneen nuoren

kohtaamista. Kutsumme sidosryhmämme

mukaan ja tarjoamme

heille mahdollisuuden vahvistaa

osaamistaan näissä teemoissa,

Laine kertoo.

Tarjoamme nuorille mahdollisuuden aloittaa

uudelleen vähän toisenlaisessa ympäristössä

SARI LAINE

”

Tavoitteena on lisätä ymmärrystä

koulupudokkuuden taustalla olevista

ilmiöistä sekä vahvistaa ammattilaisten

osaamista nuorten tukemisessa.

Ensimmäisiä tuloksia

jo nähtävissä

Hankkeen toiminta on vielä suhteellisen

alkuvaiheessa, mutta ensimmäisiä

tuloksia on jo nähtävissä.

Tällä hetkellä toiminnassa on

mukana noin 15–18 nuorta, ja osa

heistä on jo löytänyt uuden suunnan

opinnoilleen.

– Meille on tullut nuoria ilman

opiskelupaikkaa, ja täällä vietetyn

ajan jälkeen he ovat kokeneet olevansa

valmiita jatkamaan opintoja.

Osa on siirtynyt esimerkiksi tutkintoon

valmentavaan koulutukseen,

Laine kertoo.

Joissakin tapauksissa nuori voi

aloittaa opinnot uudelleen jo hankkeen

aikana ja suorittaa niitä osittain

Uusi Tsäänssi -pajalla. Tärkeänä

pidetään sitä, että nuoret saavat

kokemuksen onnistumisesta ja löytävät

uudelleen uskoa omiin mahdollisuuksiinsa.

– Tavoitteena on, että nuori pääsee

ikään kuin takaisin jaloilleen

ja löytää itselleen sopivan polun

eteenpäin, Raitanen kuvaa.

Katse toiminnan

vakiinnuttamiseen

Koska kyseessä on hankerahoitteinen

toiminta, tulevaisuuden keskeinen

kysymys liittyy toiminnan

jatkuvuuteen. Tavoitteena on, että

hankkeessa kehitetyt toimintamallit

voisivat juurtua pysyväksi osaksi

nuorten palvelujärjestelmää. Laineen

mukaan tarve tällaiselle toiminnalle

on selvä.

– Nuorten tilanteet ovat monimutkaistuneet,

ja kaikki eivät löydä

paikkaansa perinteisissä rakenteissa.

Siksi tarvitaan joustavia ja yksilöllisiä

ratkaisuja, jotka täydentävät

olemassa olevia palveluja.

Uusi Tsäänssi -hankkeen kokemukset

osoittavat, että pienikin tuki

oikeaan aikaan voi olla ratkaiseva.

– Kun nuori saa rauhassa rakentaa

omaa suuntaansa ja kokee tulevansa

kuulluksi, sillä voi olla todella

suuri merkitys hänen tulevaisuudelleen,

Raitanen sanoo.

dila.fi/uusi-tsaanssi-paja

TOUKOKUU 2026

TREENI-hanke vahvistaa nuorten

ja työelämän välistä vuoropuhelua

TREENI – Työelämän yhteistreenit

-hanke kehittää

valmentavalla sosiaalipedagogisella

työotteella ratkaisuja

nuorten työnhakijoiden ja työelämän

kohtaanto-ongelmiin sekä työyhteisöjen

moninaisuuden tukemiseen.

Hanketta toteuttavat Laureaammattikorkeakoulu

(päätoteuttaja)

sekä Humanistinen ammattikorkeakoulu

Humak. TREENI-hanke

toimii 1.10.2023–30.9.2026, ja sitä

osarahoittaa Euroopan unioni.

Nuorten tukeminen ja

työelämän kehittäminen

rinnakkain

Humakin vastuulla TREENI-hankkeessa

on nuorten innostaminen ja

viestintä, nuorten ja työpaikkojen

valmennus sekä osallistuminen

työyhteisötreenaamisen toimintamallin

kehittämiseen.

– Työelämässä heikossa asemassa

olevien nuorten työllistymismahdollisuuksien

parantaminen on

hankkeen keskeinen tavoite. Heille

esimerkiksi työpaikan hakemisen

modernit tavat ovat usein vaativia,

ja työhaastatteluun pääseminen on

erittäin vaikeaa. Hanke pyrkii lisäämään

nuorten toiveikkuutta ja osallisuutta

sekä tarjoamaan osaamista

siihen, miten oma paikka työelämässä

voisi löytyä, kuvailee Humakin

yhteisöpedagogikoulutuksen

lehtori Sari Huttu.

Paitsi nuorten tukeminen, on

Humakin hanketoteutuksessa yhtä

tärkeää myös työyhteisöjen taitojen

kehittäminen vastaanottamaan

tukea tarvitsevat nuoret työnhakijoina

ja -tekijöinä.

– Haluamme lisätä työpaikoilla

ymmärrystä nuorten moninaisuudesta,

yksilöllisten tilanteiden tunnistamisesta

ja erilaisista tuen tarpeista,

sanoo Kati Tikkamäki, hankkeen

projektipäällikkö Humakissa.

– Nuorten elämässä näkyvät

esimerkiksi sukupuolten moninaisuus

ja mielenterveyden haasteet.

On tärkeää muistuttaa, että tällaiset

asiat ovat tätä päivää, eivätkä ne

vähennä kenenkään ihmisarvoa tai

saisi estää kenenkään työelämään

pääsyä.

TREENI-hankkeen mukaan tarvitaan

täsmätyönmuotoilua ja muita

joustavia ratkaisuja. Tärkeää on

myös vuoropuhelun rakentaminen

nuorten, työnantajien ja muiden

työelämätoimijoiden välille.

– Työpaikoilla kaivataan osaamista

nuorten kohtaamiseen, rekrytointiin

ja perehdyttämiseen.

Näitä asioita ajatellaan usein tavanomaisina

HR-prosesseina, vaikka

niissä on erityispiirteitä. Esimerkiksi

tietoa neurodiversiteetistä ja

oppimisen haasteista on saatavilla,

mutta arjessa tietoa ei välttämättä

osata soveltaa, Kati Tikkamäki

kertoo.

Pienin askelin

kohti työelämää

Sari Huttu kuvailee, kuinka valmennus

rohkaisee nuoria ottamaan

pieniä askeleita, kuten tekemään

esittelyvideoita työnhakuun.

– Tavoitteena on vahvistaa itsetuntoa

ja pystyvyyden tunnetta.

Nuorten yksinäisyys on valtava

ongelma.

– Yksi nuori kirjoitti valmennuksesta

antamaansa palautteeseen koskettavasti:

”sain uuden kaverin”.

Kati Tikkamäen mukaan TREE‐

NI-hanke on Humakin kolmannen

hanketoimijan Pasi Toivasen avulla

antanut valmennuksissa nuorille

tietoa myös työelämän pelisäännöistä.

– Hanke tuottaa erilaisia opaskirjasia

nuorten, nuorten parissa

toimivien ammattilaisten ja työpaikkojen

käyttöön. Esimerkiksi

yleistajuista nuorille suunnattua

opaskirjasta työntekijän oikeuksista

ja velvollisuuksista odotetaan

työpaikoilla jo kovasti.

Kokonaisuutena TREENI-hanke

kehittää työyhteisötreenaajan

toimintamallin ja siihen perustuva

työkalupakin nuorten sekä työyhteisöjen

tukemiseksi.

Somevaikuttajat

tavoittavat nuoret

Hankkeessa tuotetut somevaikuttajakampanjat

ovat tuoneet teemat

Kati Tikkamäki ja

Sari Huttu toteuttavat

TREENI-hanketta

Humakissa.

nuorten omiin kanaviin. Mukana

on ollut suosittuja sekä suosiotaan

vauhdilla kasvattavia somekasvoja.

He ovat videoissaan käsitelleet

mm. mielenterveyttä, työllistymistä

ja osaamisen tunnistamista.

– Somevaikuttajat saivat vapaat

kädet toteutukseen, mutta sisällöt

rakennettiin hankkeen tavoitteiden

mukaisesti, Tikkamäki kertoo.

– Julkaisut ovat olleet vaikuttavia

ja tavoittaneet nuoria laajasti,

Huttu lisää.

Yhteistyöllä

pysyviä ratkaisuja

TREENI-hankkeessa on rakennettu

Laurean johdolla nuorten työllistämisen

ekosysteemiä, joka tuo

yhteen yritykset, oppilaitokset,

julkiset palvelut, järjestöt ja nuoret

itse. DEI-periaatteita (Diversity,

Equity, Inclusion) noudattava

ekosysteemi ei ole pelkkä verkosto,

vaan sen on tarkoitus olla yhteinen

toimintakulttuuri, jossa nuorten

työllistymistä edistetään pitkäjänteisesti,

monialaisesti ja vaikuttavasti

vastaamaan sekä nuorten että

muuttuvan toimintaympäristön

tarpeita.


– Ekosysteemi

toimii myös hankkeen

tuotosten ja kehitettyjen toimintamallien

jalkauttamisessa, mainitsee

Kati Tikkamäki.

Yritysyhteistyö on tärkeä osa

hankkeen toteutusta. Mukana olevista

yrityksistä mainittakoon esimerkiksi

SOL, Vantaan Tilapalvelut

Vantti Oy sekä Suur-Seudun

Osuuskauppa SSO.

– Varsinkin tällaisina taloudellisesti

vaikeina aikoina yritysten

on ymmärrettävästi hankalaa irrottaa

omia henkilöresurssejaan

TREENI-hankkeen kaltaiseen kehittämistyöhön

ja esimerkiksi Humakin

tarjoamiin valmennuksiin,

mutta mukaan tulleet yritykset ovat

kokeneet hankkeen teemat erittäin

tärkeiksi, Tikkamäki toteaa.

– Erityisesti työvoiman saatavuudesta

huolestuneet toimialat ja

yritykset ovat olleet avoimia ja motivoituneita,

Sari Huttu lisää.

Humakin hankesivut: humak.fi/hankkeet/treeni/ | Nuorille suunnattu sivu: humak.fi/treeni/ | Hankkeen pääsivut: laurea.fi/hankkeet/t/treeni---tyoelaman-yhteistreenit/

Tekoäly on vakiintumassa osaksi

hyvinvointialueiden arkea

Sosiaali ja terveydenhuollon tekoälykehitys on Suomessa siirtymässä

vaiheeseen, jossa ensimmäiset ratkaisut alkavat näkyä ammattilaisten

arjessa. DigiFinlandin koordinoimien alueellisten sote tekoälykokeilujen

tulokset osoittavat, että tekoälyllä voidaan saavuttaa merkittäviä

hyötyjä sosiaalija terveydenhuollon arjessa.

DigiFinlandin koordinoiman SOTEtekoälyn

ekosysteemin AI-hanke on

saatu päätökseen. Vuoden 2025 aikana

kymmenellä hyvinvointialueella toteutetut

kokeilut keskittyivät tekoälyn hyödyntämiseen

sosiaali ja terveydenhuollon tukitehtävissä.

Selkeimmät hyödyt saavutettiin tekoälyavusteisessa

kirjaamisessa sekä reaaliaikaisessa

tulkkauksessa, joissa tekoäly tukee

ammattilaista mutta ei korvaa tämän asiantuntijuutta.

– Olemme siirtyneet yksittäisistä kokeiluista

vaiheeseen, jossa tekoäly on vakiintumassa

osaksi arkea. Esimerkiksi Pohjanmaan

hyvinvointialueella saavutettiin 50 prosentin

säästö tulkkausostoissa ja Länsi-Uudenmaan

hyvinvointialueella tekoälyavusteinen kirjaaminen

on jo vakiintunut useiden yksiköiden

arkeen, toteaa DigiFinlandin liiketoimintajohtaja

Jenny Vuollet tiedotteessa.

Kokeiluprojektit paljastivat

myös kehitystarpeita

Keskeisimmiksi haasteiksi tekoälyn hyödyntämisessä

nousi lääkinnällisten laitteiden

sääntely, sujuva integraatio asiakas- ja

potilastietojärjestelmiin sekä suomen kielen

erityispiirteet kielimalleissa. Hankkeen tuotoksena

syntyi myös merkittävää aineetonta

pääomaa, kuten tietosuojaa koskevia vaikutustenarviointeja,

hankintamalleja ja sääntelytulkintoja.

Kokeiluista hallittuun

käyttöönottoon

Seuraavaksi kansallisen sote-tekoälyn kehittämisen

painopiste siirtyy toimivimpien ratkaisujen

kansalliseen skaalaamiseen. DigiFinland

on laatinut sote-tekoälyn jalkautussuunnitelman,

jossa keskitytään valittujen käyttötapausten,

kuten reaaliaikatulkkauksen ja

kirjausavusteiden, nopeaan kansalliseen hyödyntämiseen.

Samalla varmistetaan tuki lupaaville,

mutta sääntelypolultaan tai tekniseltä

valmiudeltaan vielä keskeneräisille ratkaisuille,

kuten lääkitysriskityökalulle.

– Kansallinen koordinointi varmistaa, että

kaikkien hyvinvointialueiden ei tarvitse ratkoa

samoja sääntelyyn tai teknisiin integraatioihin

liittyviä kysymyksiä yksin. DigiFinland

voi tulevaisuudessa tarjota alueille valmiita

toimintamalleja hallittuun käyttöönottoon,

Vuollet muistuttaa.

Kokonaisuudessaan kokeilujen viesti on

selvä: sote tekoäly ei ole yksi suuri murrosratkaisu,

vaan joukko täsmällisiä ammattilaisten

työkaluja työn sujuvuuden ja tuottavuuden

parantamiseen.

Lähde DigiFinland Oy

Meitä

on

moneksi

Tarvitsemme konkreettisia ja saavutettavia

työkaluja, jotka tukevat sote-alan ammattilaisia

sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen

moninaisuuden kohtaamisessa.

Kehitämme kaikille avoimia digimateriaaleja

sateenkaarisensitiiviseen kohtaamiseen

Edistämme sukupuolen ja seksuaalisen

suuntautumisen yhdenvertaisuutta

Vahvistamme sateenkaariasiakkaiden

luottamusta sote-palveluihin

moninaisuudentaidot.turkuamk.fi


14 TOUKOKUU 2026

Avainsäätiön Poveria-toiminta vahvistaa

nuorten osallisuutta ja arjenhallintaa

Nuorten parissa mielenterveyden ongelmat, yksinäisyys

ja epävarmuus omasta suunnasta ovat tällä

hetkellä ikävän yleisiä. Tilanne näkyy myös sosiaalija

työllisyyspalveluissa. Avainsäätiön Poveria-toiminta

tarjoaa konkreettista, matalan kynnyksen tukea.

Käytännössä Poveria on ryhmämuotoista, vapaaehtoisuuteen

perustuvaa toimintaa, jossa pääasiana on

nuoren oma elämä ja sen vahvistaminen.

on alle

29-vuotiaille nuorille

suunnattu sosiaalisen

kuntoutuksen –Poveria-toiminta

hanke. Tavoitteena ei ole suoraan

työllistyminen tai koulutuspaikka,

vaan se, että nuori voimaantuu ja

löytää elämälleen suuntaa, kertoo

Poveria-ohjaaja ja osallisuusasiantuntija

Petri Sirén Hämeenlinnasta.

Poveria-ryhmien ytimessä ovat

sosiaalisten taitojen sekä arjen- ja

elämänhallinnan vahvistaminen.

Samalla tuetaan nuoren kykyä toimia

ryhmässä ja löytää oma paikkansa

yhteiskunnassa.

– Tavoitteena on, että nuori saa

kokemuksen osallisuudesta, painottaa

osallisuusasiantuntija ja

Hämeenlinnan Poveria-ohjaaja

Reetta Roivas.

Nuorten (18–29-v.) Poveriaryhmät

toimivat Lahdessa ja Hämeenlinnassa.

Lahdessa toimii

myös aikuisten Poveria eli Toiveista

todeksi -ryhmät. Toimintaa

tukee sosiaalija terveysministeriö.

Hämeenlinnassa alkaa

ensi syksynä ryhmätoiminta myös

aikuisille digiosallisuutta vahvistavan

ESR- ja STEA-rahoitteisen

Diginä-hankkeen muodossa.

Vapaaehtoisuus

madaltaa kynnystä

Poveria-toiminta eroaa monista

muista palveluista vapaaehtoisuutensa

ja matalan osallistumiskynnyksensä

ansiosta. Osallistuminen

perustuu omaan haluun, ei velvoitteisiin.

– Tapaamme nuoria ryhmittäin

kaksi kertaa viikossa, neljä tuntia

kerrallaan. Kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen.

Sanktioita ei koidu,

vaikka jollakin kertaa ei jaksaisi

tulla, Sirén kertoo.

Yhden Poveria-ryhmän toiminta

kestää noin viisi kuukautta. Ryhmät

ovat suljettuja, mikä lisää turvallisuutta

ja helpottaa ryhmäytymistä.

– Pysyvä ryhmä tuo monille turvaa.

Voi rauhassa kiinnittyä porukkaan

ilman jatkuvaa uusien ihmisten

virtaa, Roivas huomauttaa.

Petri Sirén ja Reetta Roivas

Osallisuus näkyy

tekemisessä

Poveria-toiminnassa osallistujat itse

vaikuttavat sisältöihin. Toiminta

sisältää teemapäiviä, tutustumiskäyntejä,

asiantuntijavierailuja ja

erilaisia projekteja.

– Meillä on kuukausittainen runko,

mutta sen sisällä on liikkumavaraa.

Nuoret pääsevät vaikuttamaan

siihen, mitä tehdään, Sirén

kuvailee.

– Esimerkiksi eräs ryhmä järjesti

joulutapahtuman ikäihmisille.

He suunnittelivat ohjelman ja toteuttivat

koko tilaisuuden itse. Se

oli merkityksellinen kokemus, kertoo

Roivas.

Pienetkin askeleet

vievät eteenpäin

Tulokset eivät aina näy heti työllistymisenä

tai opintoina. Usein

edistys on pienempää, mutta ratkaisevaa.

THL:n mukaan henkinen kriisinkestävyys

ei synny yksittäisistä

toimista, vaan hyvästä

fyysisestä ja psyykkisestä

terveydestä, sosiaalisesta hyvinvoinnista

sekä toimivasta yhteiskunnasta.

Erityisen tärkeää on huolehtia siitä,

että lapset ja nuoret voivat kasvaa turvallisessa

ja ennakoitavassa arjessa.

– Suomalaisten luottamus tulevaisuuteen

on tällä hetkellä ymmärrettävästi

koetuksella. On todella tärkeää,

että uskallamme kuitenkin luottaa siihen,

että selviämme kriiseistä. Meidän

aikuisten on pysyttävä toimintakykyisinä

ja samalla on varmistettava

turvallinen arki lapsille ja nuorille,

toteaa THL:n pääjohtaja Mika Salminen

tiedotteessa.

Ennaltaehkäisy ja arjen

rakenteet keskiössä

THL esittää hallitusohjelmaan kahdeksan

kokonaisuutta, jotka ulottuvat

nuorten hyvinvoinnista sote järjestelmän

pitkäjänteiseen kehittämiseen.

Keskeinen ajatus on siirtää painopistettä

korjaavista palveluista ennaltaehkäisevään

työhön. Ratkaisuilla pyritään

vastaamaan sekä akuutteihin

että pitkän aikavälin hyvinvoinnin

– Monelle iso asia on se, että

voi lähteä kotoa, saada rytmiä päivään

ja uskaltaa olla muiden kanssa,

Reetta Roivas sanoo.

– On toki niitä, jotka siirtyvät

opintoihin tai työelämään, mutta

yhtä tärkeää on se, että nuori kokee

pärjäävänsä ryhmässä, Petri

Sirén lisää.

Vaikutuksia mitataan muun muassa

THL:n osallisuusindikaattorilla.

Tulosten mukaan Poveria-toiminnassa

mukana olevien kokemus

omasta osallisuudesta

vahvistuu.

haasteisiin.

Yksi keskeisimmistä ehdotuksista

on Jokainen nuori ohjelma, jonka tavoitteena

on lisätä nuorten luottamusta

tulevaisuuteen. Ohjelmassa keskityttäisiin

muun muassa yksinäisyyden

vähentämiseen, päihteiden käytön

ehkäisyyn ja digiturvallisuuden

vahvistamiseen. THL:n mukaan varhainen

tuki ja helposti saavutettavat

palvelut ovat avainasemassa nuorten

hyvinvoinnin turvaamisessa.

Samalla THL korostaa, että väkivallan

ehkäisyn, lastensuojelun ja

muun arjen turvallisuustyön rakenteet

ja vastuut on selkeytettävä, jotta

apu tavoittaa sitä tarvitsevat ajoissa

ja yhdenvertaisesti.

Arjen valinnat vahvistavat

kriisinkestävyyttä

THL:n mukaan henkinen kriisinkestävyys

rakentuu myös arkisista terveyttä

tukevista valinnoista. Laitos

esittää, että yhteiskunta tukisi terveellisiä

valintoja esimerkiksi elintarvikkeiden

terveysperusteisella verotuksella

ja epäterveellisten elintarvikkeiden

markkinoinnin rajoittamisella.

– Yhteiskunnan tulee kannustaa

terveyttä edistäviin valintoihin

– Muutos

ei aina näy heti. Vasta myöhemmin

voi huomata, että jokin täällä

opittu asia on auttanut eteenpäin,

Sirén mainitsee.

Yhteistyö ja toivo

Poveria ei toimi irrallaan muusta

palvelujärjestelmästä, vaan sen

vahvuus on laajassa yhteistyössä.

Mukana ovat mm. oppilaitokset,

hyvinvointialue, työllisyyspalvelut

ja kolmannen sektorin toimijat.

– Yhteisenä tavoitteena on, että

nuori löytää seuraavan askeleen,

Petri Sirén sanoo.

– Verkostojen kautta nuorille

avautuu mahdollisuuksia, joita he

eivät itse välttämättä tunne, Reetta

Roivas jatkaa.

Nuorten tulevaisuususko on heikentynyt,

joten toivon vahvistaminen

on keskeistä myös Poveria-toiminnassa.

– Nuoret näkevät tulevaisuuden

usein pessimistisesti. Yksi tärkeistä

tavoitteistamme on auttaa nuorta

näkemään, että vaihtoehtoja on, ja

luottamaan siihen, että kyllä se oma

polku löytyy. Se tapahtuu askel kerrallaan,

Roivas ja Sirén toteavat.

THL: Henkinen kriisinkestävyys on rakennettava

arjessa – lasten ja nuorten turvallisuus keskiössä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

on julkaissut ratkaisuehdotuksensa ensi

vuonna aloittavan uuden hallituksen

ohjelmaan. Ehdotusten päätavoitteena

on vahvistaa suomalaisten henkistä

kriisinkestävyyttä aikana, jolloin epävarmuus

tulevaisuudesta, talouspaineet

ja kansainväliset kriisit heijastuvat

ihmisten arkeen.

avainsaatio.fi/nuorille-ja-tyoikaisille/poveria/

myös ruokakaupassa. Ihmiset elävät

nykyisin pitkään, ja olisi tärkeää,

että he pysyisivät vanhetessaan

mahdollisimman terveinä. Tämä auttaisi

myös ehkäisemään sosiaali ja

terveydenhuollon kustannusten kasvua,

Salminen muistuttaa.

Huomio pitkäjänteiseen

kehitystyöhön

Henkinen kriisinkestävyys kytkeytyy

myös laajempiin rakenteellisiin

ratkaisuihin. THL esittää, että hyvinvointialueiden

rahoituksessa ehkäisevää

työtä tukevia kannustimia

vahvistetaan ja että sote järjestelmää

kehitetään pitkäjänteisesti yli hallituskausien.

– Tarjoamme tulevalle hallitukselle

konkreettisia, tutkittuun tietoon

perustuvia ratkaisuja, joilla voidaan

vastata tämän ajan keskeisiin hyvinvoinnin

ja terveyden haasteisiin, Salminen

toteaa.

THL:n viesti on selvä: henkinen

kriisinkestävyys rakentuu arjen

turvallisuudesta, osallisuudesta ja

luottamuksesta – erityisesti lasten ja

nuorten kohdalla.

Lähde Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TOUKOKUU 2026


Tukivoima-hanke rakentaa siltaa

nuoruudesta aikuisuuteen

Nuoren täysi-ikäistyminen on palvelujärjestelmän

näkökulmasta kriittinen käännekohta. Siirtymä nuorten

palveluista aikuisten palveluihin ei ole pelkkä hallinnollinen

muutos, vaan monelle nuorelle haavoittuva

vaihe, jossa tuen katkeaminen on todellinen riski.

Tukivoima-hankkeessa tähän nivelvaiheeseen on

kehitetty uudenlainen, monialainen toimintamalli.

Nivelvaiheessa nuori tarvitsee rinnalla kulkijan, jonka puitteissa tuki voi olla myös konkreettista

arjen asioissa auttamista. Kuvassa vasemmalta: valmentaja Sirkku Rämö (Vertti-toiminta/

TampereMissio), sosiaaliohjaaja Tiina Hyttinen (Pirha) ja sairaanhoitaja Suvi Viksten (Pirha).

on suuri riski, että

nuori putoaa kokonaan

palveluiden ulkopuolelle,

kuvaa sosiaa‐

–Siinä

liohjaaja Tiina Hyttinen.

Palvelujärjestelmä muuttuu,

mutta nuoren tarve ei

Täysi-ikäisyyden kynnyksellä moni

asia muuttuu samanaikaisesti.

Nuorten palvelut päättyvät, aikuisten

palveluihin pääsy voi viivästyä

ja vastuu arjesta kasvaa nopeasti.

Samalla nuoren omat voimavarat

eivät välttämättä ole vielä riittävät

vastaamaan uusiin odotuksiin.

– Odotetaan itseohjautuvuutta

ja pärjäävyyttä, mutta taidot ovat

vielä kehitysvaiheessa, Hyttinen

toteaa.

Erityisen haastava tilanne on

niillä nuorilla, joilla on jo valmiiksi

useita samanaikaisia haasteita,

esimerkiksi mielenterveyden oireilua,

päihteiden käyttöä, koulupudokkuutta

tai heikot tukiverkostot.

Pitkät odotusajat palveluihin voivat

pahimmillaan katkaista tuen kokonaan

juuri silloin, kun sitä eniten

tarvittaisiin.

Tukivoima tuo tuen

nivelvaiheeseen

Tukivoima-hanke on kolmen organisaation

yhteistyönä toteutettava

ESR-rahoitteinen kehittämishanke,

jossa yhdistyvät sosiaalija

terveydenhuollon sekä järjestötoimijoiden

osaaminen. Kohderyhmänä

ovat 16–29-vuotiaat nuoret,

erityisesti monipalveluasiakkaat.

Toiminnan ytimessä on matalan

kynnyksen, nopeasti käynnistyvä

tuki. Nuori voi ohjautua mukaan

esimerkiksi oppilashuollosta, nuorisopsykiatriasta

tai hakeutua itse.

– Mahdollisimman nopeasti ollaan

yhteydessä nuoreen ja kartoitetaan

kokonaistilanne, kuvaa sairaanhoitaja

Suvi Viksten.

Työskentely on yksilöllistä ja

joustavaa. Se voi sisältää 5–10 tapaamista,

mutta myös yhteydenpitoa

tapaamisten välillä. Tuki ulottuu

arjen konkreettisiin tilanteisiin,

joskus jopa kirjaimellisesti kädestä

pitäen.

– Yksi lyhyt soitto saattaa jo helpottaa

akuuttia tilannetta, Viksten

kertoo.

Yksinäisyys ja epävarmuus

kuormittavat nuoria

Nuorten tilanteissa korostuvat tietyt

toistuvat teemat. Yksi keskeisimmistä

on yksinäisyys.

– Moni kokee yksinäisyyttä eikä

tiedä, miten siihen voisi vaikuttaa,

Viksten sanoo.

Sosiaalisten suhteiden puute,

epävarmuus omasta kelpaavuudesta

ja vaikeus rakentaa uusia kontakteja

heijastuvat laajasti hyvinvointiin.

Samalla nuoria kuormittaa taloudellinen

epävarmuus.

– Huoli taloudellisesta pärjäämisestä

on todella toistuva teema,

Hyttinen toteaa.

Tulevaisuus voi näyttäytyä epävarmana

tai jopa toivottomana, mikä

heikentää motivaatiota hakea

apua tai sitoutua palveluihin.

Monialaisuus tuo

toimintaan vaikuttavuutta

Tukivoiman keskeinen vahvuus

on eri toimijoiden tiivis yhteistyö.

Nuori ei joudu asioimaan erikseen

sosiaalija terveyspalveluissa tai

järjestöissä, vaan tuki rakentuu yhteisen

työskentelyn kautta.

– Nuorella on käytettävissään

hankkeen koko ammattilaisverkoston

osaaminen, Hyttinen kuvaa.

Yhteistyö mahdollistaa nopean

reagoinnin ja kokonaisvaltaisemman

tilannekuvan. Samalla

palveluihin kiinnittyminen helpottuu,

kun työntekijä voi tarvittaessa

saattaa nuoren eteenpäin.

Luottamuksen rakentaminen on

keskeistä. Työskentely perustuu

siihen, että nuori määrittelee itse

tavoitteensa.

– Tärkeää on, että nuori kokee

nämä tavoitteet omiksi asioikseen,

eikä niitä sanoiteta esimerkiksi

meidän toimesta, Viksten painottaa.

Pienet muutokset kertovat

uudesta suunnasta

Muutokset nuoren tilanteessa näkyvät

usein pieninä mutta merkityksellisinä

askelina. Passiivisuus

väistyy vähitellen aktiivisemman

toimijuuden tieltä, kun nuori alkaa

itse hoitaa asioitaan ja ehdottaa

ratkaisuja.

Kyky vaikuttaa omaan tilanteeseen

vahvistaa pystyvyyden tunnetta

ja luo pohjaa pidemmälle muutokselle.

Samalla voidaan ehkäistä

raskaampien palveluiden tarvetta.

– On ollut tilanteita, joissa nuori

ei ole enää tarvinnut erikoissairaanhoitoa

oikea-aikaisen tuen ansiosta,

Viksten kertoo.

Kohti pysyviä ratkaisuja

Tukivoima-hankkeessa kehitetään

niin sanottua hybridimallia, jossa

sosiaalija terveyspalveluiden sekä

järjestötoimijoiden yhteistyö on

tiivistä ja joustavaa. Tavoitteena on

juurruttaa toimivia käytäntöjä pysyviksi

rakenteiksi.

– Jotain työskentelymuotoja

varmasti jää elämään Tukivoimahankkeen

jälkeenkin, Hyttinen arvioi.

Nuoren nivelvaiheeseen kannattaa

todellakin panostaa, sillä varhainen,

saavutettava ja nuoren tarpeista

lähtevä tuki voi ratkaista sen,

jatkuuko polku kohti eheää aikuisuutta

vai katkeaako se.

TUKIVOIMA-HANKE LYHYESTI

Tukivoima on Euroopan sosiaalirahasto plussan

(ESR+) rahoittama yhteishanke, jota toteuttavat

TampereMissio, Diakonissalaitoksen Vamos- toiminta

ja Pirkanmaan hyvinvointialue.

Hanke on käynnistynyt Pirkanmaalla tunnistetusta

tarpeesta vahvistaa tukea nuorille, joilla on

kuormittava elämäntilanne, useita samanaikaisia

palvelutarpeita sekä vaikeuksia selviytyä pirstaleisessa

palvelujärjestelmässä.

Taustalla on havainto siitä, että nuorten palveluis-

sa esiintyy katveita ja katkoksia erityisesti siirtymävaiheissa.

Palvelupolut voivat olla monimutkaisia, eikä

nuori välttämättä selviä niissä ilman rinnalla kulkijaa.

Lisäksi tukea ei aina saada riittävän varhaisessa vaiheessa.

Tukivoiman tavoitteena on vastata näihin haasteisiin

kehittämällä matalan kynnyksen, nopeasti käynnistyvää

ja monialaista tukea, joka vahvistaa nuorten

kiinnittymistä palveluihin erityisesti nivelvaiheessa

nuoruudesta aikuisuuteen.

Hankesivut:

www.pirha.fi/tietoa-meista/projektit/tukivoima-hanke

Monialainen yhteistyö tuo nuoren ympärille laajemman tukiverkon

ja helpottaa palveluihin kiinnittymistä, kertovat Suvi

Viksten ja Tiina Hyttinen.


16 TOUKOKUU 2026

PerheYhdessä-hanke vahvistaa perheiden jälleenyhdistämistä

ja tuo kokemusasiantuntijuuden osaksi lastensuojelun arkea

Perheiden jälleenyhdistäminen

lastensuojelussa on pitkä ja monivaiheinen

prosessi, joka vaatii

suunnitelmallisuutta ja eri toimijoiden

tiivistä yhteistyötä.

Euroopan Unionin osarahoittama ja Seinäjoen

ammattikorkeakoulun toteuttama

PerheYhdessä – perheiden jälleenyhdistäminen

ja kokemustoimijuus monitoimijaisessa

lastensuojelussa -hanke kehittää

perheiden jälleenyhdistämistyöhön sekä kokemusasiantuntijatoimintaan

selkeän yhteistyörakenteen

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle.

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä

ovat lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuollon

toimijat, ml. yksityiset palveluntuottajat

ja kokemusasiantuntijat sekä välillisenä kohderyhmänä

lastensuojelun asiakkaina olevat

lapset ja nuoret sekä heidän perheensä. Hanke

toteutetaan 1.2.2024–31.1.2027.

Hankkeen aikana vahvistetaan ammattilaisten

ja kokemusasiantuntijoiden osaamista

sekä kootaan ja pilotoidaan lasten sijoituksia

vähentäviä käytäntöjä. Hankkeen valmistelussa

on kuultu laajasti lastensuojelun toimijoita

sekä kokemusasiantuntijavanhempia

ja -nuoria.

– Tavoitteena on tehdä jälleenyhdistämistyöstä

aiempaa systemaattisempaa ja näkyvämpää

sekä lisätä vertais- ja kokemusasiantuntijatoimintaa.

Keskeistä on myös vahvistaa

lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta

palveluiden kehittämisessä. Näin pyritään

vastaamaan suoraan kentältä nousseisiin

tarpeisiin, kertoo projektipäällikkö Sonja

Lammi.

AMMATILLISET

TÄYDENNYS-

KOULUTUKSET

Toimintakulttuurin muutos:

asiakkaat palveluiden kohteista

aktiivisiksi toimijoiksi

PerheYhdessä-hankkeessa lastensuojelun

palveluihin liittyvä kokemusosaaminen nähdään

laajemmin kuin pelkkänä työtapana tai

-välineenä.

– Kyse on koko toimintakulttuurin muutoksesta.

Kokemusasiantuntijuus on tuotava

aidosti osaksi lastensuojelun arkea, korostaa

asiantuntija Fanny Nortamo.

Hankkeessa kokemusasiantuntijat osallistuvat

painokkaasti kaikkeen mitä hanke

tekee: kehittämistoimintaan, hankkeen

järjestämiin osaamista lisääviin tilaisuuksiin

ja asiakastyöhön. Kokemusasiantuntijat

ovat osallistuneet hankkeen toteutukseen

esim. työpajoissa, webinaareissa, kyselyissä,

haastatteluissa ja podcastissa.

Mukana ovat paitsi koulutetut kokemusasiantuntijat

myös asiakkaat.

– Esimerkiksi sijoitetut nuoret pääsevät

kehittämään omia palveluitaan ja tuomaan

näkökulmansa esiin. Lisäksi hankkeessa on

kuultu sijoitettujen lasten vanhempia, jotta

myös heidän kokemuksensa ja näkökulmansa

saadaan osaksi kehittämistä, Nortamo kertoo.

Hanke on vahvistanut kokemusasiantuntijoiden

osaamista erilaisilla osaamista lisäävillä

tilaisuuksilla. Lisäksi hanke on luonut

kokemusasiantuntijapankin.

– Näin kokemusasiantuntijuudesta on pyritty

tekemään kiinteä osa lastensuojelutyötä.

Yhteiskehittämisestä

käytännön ratkaisuiksi

Hanke on kehittänyt yhdessä alan ammattilaisten

ja kokemusasiantuntijoiden kanssa

perheiden jälleenyhdistämisen prosessin,

jonka pohjalta on luotu perehdytysmateriaalina

toimiva verkko-opintojakso Monitoimijainen

perheen jälleenyhdistäminen lastensuojelussa

(1 op).

Se on julkaistu keväällä 2026 ja se on kaikille

avoin ja maksuton.

– Opintojakson suorittaneiden joukossa on

ammattilaisia, asiakkaita ja opiskelijoita, mikä

on hienoa. Osallistujamäärä on ylittänyt

odotukset, kertoo asiantuntija Milka Volanto.

Yksi hankkeen innovaatioista on Suunta-pilotti,

jolla pyritään sekä ehkäisemään

lasten sijoituksia että lyhentämään niiden

kestoa. Suunta etsii vaihtoehtoja kiireellisen

sijoituksen ja avohuollon tilanteisiin,

joissa lapsen sijoitus ei välttämättä ole ainoa

ratkaisu. Samalla Suunta-toiminta kehittää

toimintatapoja siihen, miten mahdollisen sijoituksen

aikana voidaan työskennellä alusta

lähtien tavoitteellisesti kohti kotiinpaluuta.

– Lähtökohtana on lapsen etu, mutta myös

se, että ammattilaisina voisimme joissakin

tilanteissa suunnata lapsen tulevaisuutta nopeammin

takaisin kotiin, Volanto kuvailee.

Pilotti toteutetaan yhteiskehittämisenä

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen työntekijöiden

ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Oivallisia tuloksia

Hankkeen suunnatessa kohti päätöstään voidaan

jo todeta sen tuloksellisuus.

Hankkeen kehittämä jälleenyhdistämisen

prosessi on otettu Etelä-Pohjanmaalla

käyttöön. Verkko-opintojakso on ollut hyvin

suosittu. Vanhemmuuden tuen suunnitelmien

määrä on alueella kasvanut.

Kokemusasiantuntijuuden vakiintumisesta

kertoo esimerkiksi se, että Etelä-Pohjanmaan

HVA:lla on nimetty lastensuojeluun

kokemusasiantuntijakoordinaattori.

Sonja Lammi, Fanny Nortamo ja Milka

Volanto toteavat, että tässä hankkeessa sekä

toteuttajien että kohderyhmien päämäärät

ovat olleet yhteisiä, ja kaikilla on ollut vahva

tahto ja sitoutuminen niiden saavuttamiseen

– Jälleenyhdistäminen on sijaishuollossa

paitsi laillinen velvoite myös jaettu tavoite.

Jälleenyhdistämistyöskentelyn tulisi alkaa jo

ensimmäisestä sijoituspäivästä alkaen.

AVOIN

MONIPUOLINEN

YMPÄRIVUOTINEN

Opintoja etänä ja lähinä!

Avoimet yliopistoopinnot

Ammatilliset

täydennyskoulutukset

Hyvinvointi ja

harrastekurssit

Kielikurssit

Kirjoituskurssit

Maksuttomat

webinaarit

Tutustu tarjontaan

Perheasioiden

sovittelijan perusopinnot

29.10.2026 - 12.02.2027

(lähiopetus Hämeenlinnassa)

Nuorten psyykkinen

valmentaja 30 op

01.10.2026 - 14.05.2027

(etäpäivät)

Positiivinen psykologia

ohjaustyössä

08.09. - 17.11.2026

(etäpäivät)

Ratkaisukeskeinen

neuropsykiatrinen

valmentaja -koulutus

18.09.2026 - 08.04.2027

(etäpäivät)

hameenkesayliopisto.fi

Hankkeen sivut: projektit.seamk.fi/hyvinvointi-ja-luovuus/perheyhdessa/

“Lapset eivät elä

helpommassa maailmassa”

Vuoden lastenhoitaja kertoo, miltä arki oikeasti näyttää

Lasten arki on kuormittuneempaa

kuin ennen. Hoitopäivät pitenevät.

Vaatimukset kasvavat. Ja

samaan aikaan aikaa lapselle

on vähemmän. Näin toteaa

Vuoden lastenhoitaja 2026,

jämsäläinen Tarja Nevalainen

– lähes 40 vuoden kokemuksella.

Lastenhoitoalan ammattilaiset

ry on valinnut Nevalaisen Vuoden

lastenhoitajaksi tunnustuksena pitkästä

urasta ja merkittävästä työstä

lasten, perheiden ja koko alan hyväksi.

Hän on nähnyt varhaiskasvatuksen muutoksen

sisältä päin – sairaalamaailmasta päiväkodin

arkeen, hoivapainotteisesta työstä

yhä vaativammaksi ja monialaisemmaksi

kokonaisuudeksi.

– Työ on muuttunut valtavasti. Mutta tärkein

ei ole muuttunut: lapsi tarvitsee turvallisen

aikuisen.

Tarja Nevalainen

Työ, jota ilman mikään ei toimi

Lastenhoitajat ovat ainoa ammattiryhmä, joka

on lasten kanssa koko päivän. He näkevät

arjen sellaisena kuin se on: ilona, väsymyksenä,

levottomuutena, oppimisena.

Silti heidän työnsä jää usein

näkymättömäksi.

– Tämä on työtä, jota ei voi

siirtää, korvata tai tehdä etänä.

Kokemus, joka kantaa

Nevalaisen ura alkoi lasten tehohoidossa

ja erikoissairaanhoidossa.

Hän on tuonut osaamisensa varhaiskasvatukseen,

kehittänyt käytäntöjä

ja tukenut työyhteisöjä. Pääluottamusedustajana

vuodesta 2006 hän on ollut

rakentamassa yhteistyötä tilanteissa, joissa

ratkaisuja on pitänyt etsiä vaikeidenkin muutosten

keskellä.

Tunnustus, joka on enemmän kuin palkinto.

Vuoden lastenhoitaja -valinta on kunnianosoitus

Tarja Nevalaiselle – mutta samalla

viesti koko alasta.

Ilman lastenhoitajia ei ole varhaiskasvatusta.

Ilman heitä ei synny turvallista lapsuutta.

Lähde Lastenhoitoalan Ammattilaiset

TOUKOKUU 2026


Kokemusasiantuntijuus toimii siltana

kohti yhdenvertaisempia perhepalveluja

Vieraskielisten perheiden ja sosiaalipalvelujen kohtaamisessa

on edelleen haasteita, jotka liittyvät ennen kaikkea luottamukseen.

Moni perhe kokee epävarmuutta suomalaisesta palvelujärjestelmästä,

eikä apua välttämättä haeta ajoissa.

Yhteistyössä yhdenvertaisiin

perhepalveluihin -hankkeen

projektipäällikkö Kimmo

Salo korostaa, että kyse ei ole pelkästään

tiedon puutteesta, vaan syvemmästä

kokemuksesta.

– Monilla perheillä on pelko siitä,

mitä tapahtuu, jos he ottavat yhteyttä

viranomaisiin. Lastensuojeluun

liitetään vahvoja mielikuvia,

jotka voivat estää avun hakemisen,

ja palvelujärjestelmä voi näyttäytyä

vaikeasti hahmotettavana.

Siltoja rakennetaan

arjen kohtaamisissa

Yhteistyössä yhdenvertaisiin perhepalveluihin

-hankkeen tavoitteena

on vahvistaa vieraskielisten

nuorten ja heidän perheidensä asemaa

erityisesti lastensuojelun kontekstissa.

Salon mukaan keskiössä

on ajatus palveluista, joissa jokainen

perhe tulee aidosti kuulluksi.

– Käytännössä hanke rakentaa

siltoja perheiden ja ammattilaisten

välille monin konkreettisin tavoin.

Toiminnassa hyödynnetään

kielitaitoista perheohjausta, jossa

perheitä kohdataan heidän omalla

kielellään ja heidän arkiympäristöissään.

Lisäksi järjestämme matalan

kynnyksen tapaamisia ja keskustelutilaisuuksia,

joissa perheet

voivat tutustua palveluihin ilman

viranomaisasioinnin painetta.

Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä

järjestöjen ja viranomaisten

välillä. Järjestöjen kautta tavoitetaan

perheitä, jotka eivät välttämättä

muuten hakeutuisi palveluihin.

Salo painottaa, että usein ratkaisevaa

on ensimmäinen kohtaaminen,

ja jos se koetaan turvalliseksi,

kynnys jatkaa asiointia madaltuu

merkittävästi.

Kokemusasiantuntijuus ja

ammatillinen osaaminen

luottamuksen tukena

Kokemusasiantuntijat ovat keskeinen

osa hanketta, mutta he eivät

osallistu suoraan asiakastyöhön.

He toimivat erityisesti koulutuksissa,

yhteisötilaisuuksissa ja vaikuttamistyössä

tuoden esiin asiakasnäkökulmaa

ja kokemustietoa.

He ovat mukana kehittämässä ja

toteuttamassa koulutuksia ammattilaisille

sekä tarjoavat yhteisötilaisuuksissa

näkökulmia esimerkiksi

monikulttuurisena nuorena kasvamiseen.

Lisäksi vertaistoiminnassa

kokemuksia jaetaan turvallisesti,

mikä tukee sekä osallistujia että

kokemusasiantuntijoiden omaa

hyvinvointia. Toimintaa toteutetaan

yhteistyössä Osallisuuden aika

ry:n kanssa.

Perheiden ja palveluiden välisenä

siltana toimivat hankkeen koulutetut

ammattilaiset, joilla on myös

omakohtaista kokemusta maahanmuutosta.

Hankkeessa yhdistyvät

näin kokemusasiantuntijoiden

asiakasymmärrys ja ammattilaisten

Kuvassa (vas) kokemusasiantuntija

Kemar ja hankepäällikkö Kimmo Salo.

osaaminen, mikä vahvistaa luottamuksen

rakentumista.

Yhteistyössä yhdenvertaisiin

perhepalveluihin -hankkeen

projektipäällikkö Kimmo Salo

korostaa, että luottamus syntyy

arjen kohtaamisissa. Kokemusasiantuntijat

ovat keskeisessä

roolissa sillan rakentamisessa

perheiden ja palveluiden välillä.

Työkaluja

ammattilaisen arkeen

Hanke tarjoaa sosiaalialan ammattilaisille

konkreettisia välineitä

kulttuurisensitiivisen työotteen

vahvistamiseen. Käytännössä tämä

tarkoittaa esimerkiksi uusia yhteistyömalleja

kokemusasiantuntijoiden

kanssa, parempaa ymmärrystä

eri taustoista tulevien perheiden tilanteista

sekä keinoja rakentaa luottamusta

kohtaamisissa.

Salo muistuttaa, että kulttuurisensitiivisyys

näkyy arjen pienissä

teoissa. Kyse on siitä, että ammattilainen

pysähtyy kuuntelemaan,

varmistaa yhteisen ymmärryksen

ja kohtaa perheen ilman ennakkooletuksia.

Selkeä viestintä ja ajan

antaminen voivat olla ratkaisevia

tekijöitä.

Varhainen tuki

hyödyttää kaikkia

Hankkeen kokemusten perusteella

luottamuksen vahvistuminen näkyy

konkreettisesti siinä, että perheet

hakeutuvat palveluihin aiemmin.

Tämä tukee sekä perheiden

hyvinvointia että palvelujärjestelmän

toimivuutta, sillä varhainen tuki

ehkäisee raskaampien toimenpiteiden

tarvetta.

– Kun luottamusta rakennetaan

systemaattisesti ja yhteistyötä tehdään

eri toimijoiden kesken, voidaan

edetä kohti aidosti yhdenvertaisempia

perhepalveluja, Salo toteaa

loppuun.

www.moniperheet.fi

Suomen talous voi selviytyä väestönmuutoksesta

panostamalla lapsiin ja koulutukseen

Suomi tulee selviämään väestörakenteen

dramaattisesta muutoksesta

vain panostamalla lapsiin ja

koulutukseen. Onnistuminen kasvatuksessa

ja koulutuksessa kompensoi

syntyvyyden alenemista. Lapsiperheköyhyys

voi kuitenkin tehdä

tyhjäksi yhteiskunnan investoinnit

lapsiin. Lapsiasiavaltuutetun tämän

vuoden strategisena painopisteenä

on talous ja lapsen oikeudet.

Lapsiasiavaltuutetun työn tukena

toimiva lapsiasianeuvottelukunta

kokoontui vuoden

ensimmäiseen kokoukseensa

3.2.2026 keskustelemaan makrotaloudesta

lapsuuden näkökulmasta.

Alustajina toimivat lapsiasiavaltuutettu

Elina Pekkarinen, Senior

Fellow -tutkija Tarmo Valkonen

Elinkeino-elämän tutkimuslaitos

Etlasta ja professori Liisa Häikiö

Tampereen yliopistosta.

Lasten rooli

kansantaloudessa

Väestörakenteella on aina kauaskantoisia

talousvaikutuksia. Syntyvyyden

dramaattinen lasku Suomessa

ei vielä juuri näy varhaiskasvatuksessa,

koska entistä suurempi

osuus pienten lasten ikäluokista

osallistuu nykyään varhaiskasvatukseen.

Perusopetuksessa ikäluokkien

pieneneminen näkyy jo

ennen kaikkea alueellisten erojen

kasvuna. Muutoksen vauhti tulee

kasvamaan.

– Yhteiskunnallisesta syntyvyys-

ja huoltosuhdekeskustelusta

huolimatta vaikuttaa siltä, ettemme

vieläkään kunnolla ymmärrä, miten

suuret muutokset maassamme

ovat käsillä, Senior Fellow -tutkija

Tarmo Valkonen Elinkeinoelämän

Lapsiasiavaltuutettu

Elina Pekkarinen

tutkimuslaitos Etlasta pohtii.

– Työvoiman riittävyydestä tulee

nykyisellä syntyvyydellä pysyvä

ongelma. Tähän meidän tulisi

ryhtyä määrätietoisesti varautumaan.

Erityisen tärkeää on panostaa

lapsiin.

Valkosen mukaan kansantalouden

kannalta tuottavuuden kasvu

on tärkeämpää kuin työvoiman

määrä. Tähän Suomi voi vaikuttaa

ennen kaikkea koulutustason

noston kautta.

– Onnistuminen kasvatuksessa

ja koulutuksessa kompensoi syntyvyyden

alenemista. Vaikutukset

näkyvät hitaasti, mutta ovat pitkäaikaisia.

Koulutustaso vaikuttaa tutkitusti

myös elinikään, työuran pituuteen

ja terveyteen. Hyvin koulutettu

kansakunta selviää maailman

myllerryksissä parhaiten, Valkonen

kertoo.

Lapsiperheköyhyys uhkaa

taloudellista kestävyyttä

– Talouden näkökulmasta lapsuus

on sekä kuluerä että investointi,

niin kotitalouksien kuin julkisen

talouden näkökulmasta. Karrikoiden

on niin, että kotitaloudet kattavat

lapsista syntyvät kulut ja yhteiskunta

puolestaan investoi lasten

osaamiseen ja terveyteen, analysoi

professori Liisa Häikiö Tampereen

yliopistosta.

Lapsuus on Suomessa muutoksessa,

ja tällä on kauaskantoisia vaikutuksia

myös talouteen. Perheen

merkitys lasten elämässä on kasvanut,

ja perheet myös tekevät enemmän

yksilöllisiä valintoja kuin ennen.

Lapsia ja lapsiperheitä on entistä

vähemmän. Keskimäärin vanhemmilla

ja yhteiskunnalla on siis

enemmän varaa panostaa lapsiin,

mutta samaan aikaan entistä useampi

lapsi kuitenkin asuu pienituloisissa

perheissä. Aineellista puutetta

kokee joka kymmenes lapsi ja

peräti joka neljäs yksinhuoltajaperheen

lapsi.

– Lapsiperheköyhyys tekee

tyhjäksi yhteiskunnan investoinnit

lapsiin, sillä köyhyys vaikuttaa

kykyyn kuvitella itselleen tulevaisuuksia.

Siksi sillä on niin kauaskantoiset

vaikutukset. Lohdullista

on kuitenkin se, että lapsiperheköyhyyteen

on varsin helppo vaikuttaa

sosiaaliturvapolitiikalla, Häikiö

kertoo.

Lasten hyvinvoinnista

on pidettävä huolta

– Lapsuuden hinnasta, investoinneista

ja tuottavuudesta keskusteltaessa

on tärkeää pitää mukana

keskustelussa myös lapsuuden itseisarvo

sekä ne lapset ja nuoret,

joista ei tule tuotteliaita veronmaksajia.

Kaikkien lasten hyvinvoinnista

on pidettävä huolta. Hyvä lapsi-

ja perhepolitiikka on tehokasta

ja inhimillistä talouspolitiikkaa

ikääntyvässä yhteiskunnassa, lapsiasiavaltuutettu

Elina Pekkarinen

muistuttaa.

Lapsiasiavaltuutettu tarkastelee

tänä vuonna lasten asemaa ja oikeuksia

erilaisista talouteen liittyvistä

näkökulmista. Lapsiasiavaltuutettu

tapaa lapsia ja nuoria eri

puolilla Suomea ja kuulee heidän

näkemyksiään taloudesta ja rahasta.

Lisäksi lapsiasiavaltuutettu tapaa

sidosryhmiä ja julkaisee monitieteisen

artikkelikokoelman taloudesta

ja lapsen oikeuksista.

Lähde:

Lapsiasiavaltuutetun toimisto


18 TOUKOKUU 2026

Traumainformoidulla työotteella

kokonaisvaltaista ymmärrystä asiakkaan tilanteesta

Sosiaali- ja terveysalalla puhutaan yhä

useammin traumainformoidusta työotteesta.

Kyse ei kuitenkaan ole yksittäisestä

menetelmästä, terapiamuodosta tai

työkalusta, vaan laajemmasta muutoksesta

tavassa ymmärtää ihmistä, vuorovaikutusta

ja koko palvelujärjestelmää.

on pitkäjänteisestä

asennoitumisen ja koko

–Kyse

paradigman uudistamisesta,

luonnehtii projektipäällikkö

Heidi Leinonen (Laurea).

Hankkeen päämääränä on ollut

lisätä osaamista, mutta ennen kaikkea

muuttaa toimintakulttuuria askel

askeleelta.

– Tavoitteena on ollut lisätä organisaatioiden

muutosvalmiutta

kohti traumainformoitua työotetta

ja -yhteisöä, Leinonen toteaa.

Traumainformoitu työote -hanke

on rakentanut koulutusmallia

traumainformoitujen työyhteisöjen

tueksi. Samalla hanke on kehittänyt

koulutuskokonaisuuden

ja menetelmiä, joilla lisätään sotepalveluiden

organisaatioiden ja

työyhteisöjen muutosvalmiutta

kohti toimintakulttuurin muutosta

sekä traumainformoitua työotetta

ja -yhteisöä. Laurean koordinoima

hanke toteutetaan yhteistyössä

Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulujen

kanssa. Hanke toimii

1.11.2023–31.10.2026 ja se on

EU:n osarahoittama.

Yksilöstä yhteiskuntaan

– traumainformoidun

työotteen ydin on

systeemisyys

Traumainformoidulle työotteelle ei

ole yhtä vakiintunutta ja yksiselitteistä

määritelmää, mikä tekee käsitteestä

samalla sekä haastavan että

kiinnostavan. Lehtori Eeva-Mari

Miettinen (Tampereen ammattikorkeakoulu)

korostaa keskustelun

merkitystä.

– Käsite on tärkeä siksi, että se

kokoaa sosiaalija terveysalan ammattilaisia

yhteen.

Toisaalta ilmiön ympärille on

muodostunut eräänlainen ”käsitemeri”.

– Puhutaan esimerkiksi traumatietoisuudesta,

traumasensitiivisyydestä

ja traumainformoidusta

työotteesta, eikä aina ole selvää,

mitä milläkin tarkoitetaan. On

myös kysytty, miten traumainformoitu

työote oikeastaan eroaa hyvästä

perustyöstä, ja mitä lisäarvoa

traumanäkökulma tuo.

Eeva-Mari Miettisen mukaan

traumainformoidun työotteen keskeinen

piirre on sen laaja-alaisuus.

– Sen ydin on systeemisyydessä.

Se vie tarkastelua yksilökohtaamisesta

laajemmalle tasolle: työyhteisöihin,

organisaatioihin ja koko

yhteiskuntaan.

Kuva:

Eeva-Mari Miettinen

Tämä mahdollistaa myös laajempien

ilmiöiden tarkastelun.

– Puhutaan systeemisestä ymmärryksestä,

eli siitä, miten traumat

näkyvät yhteisöissä ja jopa

globaalisti.

Traumainformoitu ajattelu liittyy

näin laajemmin yhteiskunnallisiin

ilmiöihin, kuten eriarvoisuuteen

ja kriiseihin.

– Meillä on paljon sellaisia ylisukupolvisia

tai kollektiivisia haavoittuvuuksia,

joita emme välttämättä

tunnista. Voidaan puhua kollektiivisista

traumoista.

Samalla esiin nousee ekososiaalinen

ulottuvuus.

– Olemme halunneet huomioida

myös ympäristön merkityksen:

miten luonto voi olla sekä traumojen

lähde että toipumisen ympäristö,

Miettinen sanoo.

Miettisen mukaan juuri tämä

näkökulman muutos on olennaisin

viesti.

– Ehkä keskeinen kärki on siirtymä

yksilötasosta systeemiseen

ymmärrykseen.

Elämme vahvasti yksilökeskeisessä

kulttuurissa ja palvelujärjestelmässä,

jossa laajoja ilmiöitä pyritään

ratkaisemaan henkilökohtaisella

tasolla. Tällöin juurisyihin ei

puututa, mikä ei ole kestävää pitkällä

aikavälillä.

Myös palvelujärjestelmä voi itsessään

tuottaa kuormitusta ja jopa

traumaa, vaikka sen tarkoitus

on auttaa.

– Esimerkiksi lastensuojelun

välttämättömät toimenpiteet voivat

aiheuttaa traumaattisia kokemuksia

lähipiirissä. Samoin terveydenhuollon

toimenpiteet voivat

olla asiakkaalle kuormittavia,

Eeva-Mari Miettinen mainitsee.

Huomio kohdistuu myös soteammattilaisiin.

– Sijaistraumatisoituminen on

todellinen ilmiö, joka vaikuttaa ammattilaisten

hyvinvointiin. Toisaalta

olemme halunneet nostaa esiin

myös myötätuntotyytyväisyyden ja

sijaisresilienssin käsitteitä. Tämä ei

ole pelkästään raskasta työtä, vaan

parhaimmillaan se lisää työn merkityksellisyyden

kokemusta, Miettinen

lisää.

Turvallisuus ja luottamus

työn ytimessä

Traumainformoidun työotteen keskiössä

on turvallisuuden tunne asiakassuhteissa

niin asiakkaalla kuin

työntekijällä. Molemminpuolinen

turvallisuuden ja luottamuksen

kokemus lisää sitoutumista palveluihin

ja sitä kautta myös palveluiden

vaikuttavuutta. Hankkeen

kokemusten mukaan traumainformoitu

lähestymistapa voikin aidosti

parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta.

Kun ammattilainen ymmärtää

trauman vaikutuksia ihmisen

käyttäytymiseen, vuorovaikutus

muuttuu.

– Ei kysytä, mikä ihmisessä on

vikana, vaan mitä hänelle on tapahtunut,

Heidi Leinonen kiteyttää.

Käsittäessään taustalla vaikuttavia

tekijöitä voi työntekijä kohdata

asiakkaan uudella tavalla.

– Ymmärrys traumojen vaikutuksesta

antaa mahdollisuuden nähdä

juuri ihminen vaikean tilanteen

keskellä.

Laaja joukko ammattilaisia

saman teeman äärellä

Hankkeessa koulutettiin laajasti eri

sote-alojen ammattilaisia. Mukana

on ollut mm. lääkäreitä, sosiaalityöntekijöitä,

hoitajia ja ohjaajia.

– Meillä on ollut 228 osallistujaa

neljältä hyvinvointialueelta. Jokaiselta

hyvinvointialueelta on osallistujat

jaettu kahteen ryhmään, joten

yhteensä ryhmiä on ollut kahdeksan,

kertoo projektipäällikkö, erityisasiantuntija

Pekka Stenfors

(Turun ammattikorkeakoulu).

Kukin koulutus koostui kolmesta

päivästä, joissa edettiin yksilöstä

vuorovaikutukseen ja edelleen

organisaatio- ja yhteiskuntatasolle.

Moniammatillisuus on tietoinen

osa hankkeen toimintatapaa. Alusta

alkaen tavoitteena on ollut rakentaa

yhteistä kieltä ja ymmärrystä

eri ammattiryhmien välille.

– Se on sekä haaste että valtava

voimavara.

Myös hankkeen toteutus on moniammatillinen.

– Hanketiimissä on sosiaali-, terveys-

ja kuntoutusalan asiantuntijoita.

Tämä näkyy positiivisella tavalla

hankkeen tuottaman koulutuksen

sisällöissä, toteaa Stenfors.

Työhyvinvointi paranee

muutoksen myötä

Loppusuoralla olevan hankkeen

vaikuttavuutta on jo ehditty arvioimaan,

ja tulokset ovat lupaavia.

– Osallistujien osaaminen on lisääntynyt

selvästi. He ovat siirtyneet

tiedon tasolta soveltamiseen,

Eeva-Mari Miettinen kertoo.

Yksi keskeinen havainto liittyy

ajattelutavan muutokseen.

– Moni kertoo, että silmät ovat

avautuneet systeemiselle ja yhteiskunnalliselle

tasolle.

Ammattilaisten ymmärrys eriarvoisuuteen,

moninaisuuteen ja esimerkiksi

sukupuoleen, seksuaalisuuteen

tai rodullistamiseen liittyvistä

kokemuksista on syventynyt.

Oman näkökulman muutos vahvistaa

ammattilaisten kykyä tarkastella

asiakkaiden tilanteita kontekstissaan,

ei pelkästään yksilön ominaisuuksina.

Samalla se tukee reflektiota

omasta työstä ja lisää valmiuksia

kohdata monimutkaisia ilmiöitä

aiempaa kokonaisvaltaisemmin.

Lisäksi koulutus on vahvistanut

ammatillista identiteettiä.

– Osalle se on tuonut kielellistä

ja käsitteellistä jäsennystä jo olemassa

olevalle osaamiselle, toisille

täysin uusia näkökulmia. Osa koulutukseen

osallistuneista ammattilaisista

on ryhtynyt viemään oppeja

eteenpäin omissa organisaatioissaan

eräänlaisina muutosagentteina,

Miettinen kuvailee.

Yksi merkittävimmistä hankkeen

tuloksista liittyy työhyvinvointiin.

Hankkeen taustalla ovat

osaltaan sote-alan kuormitus ja rakenteelliset

haasteet, kuten työssäjaksamisen

ongelmat, eettinen

stressi ja työvoiman vaihtuvuus,

joiden ennaltaehkäisyyn traumainformoitu

työote avaa mahdollisuuksia.

– 75 prosenttia osallistujista koki

koulutuksen parantaneen työhyvinvointia

heti koulutuksen jälkeen.

Valtaosalla vaikutus näkyi

vielä puolen vuoden jälkeen seurantajakson

päättyessä, Miettinen

kertoo.

Tulos on erityisen merkittävä

nykytilanteessa.

– Hyvinvointialueilla on ollut

paljon muutoksia ja epävarmuutta,

mutta siitä huolimatta työhyvinvointi

ei ole laskenut, Heidi Leinonen

toteaa.

Muutos vaatii myös

johtamista ja päätöksiä

Hankkeelta on tulossa vielä koulutusmalli

ja vaikuttavuuden arvioinnin

raportti. Vaikuttavuuden arvioinnin

tehtävänä on tuottaa tietoa

koulutusmallin kehittämisen tueksi.

– Olemme keränneet 16 oppimistarinaa,

joiden kautta osallistujien

oma ääni tuodaan esiin mahdollisimman

autenttisena. Oppimistarinoita

hyödynnetään osana

hankkeen vaikuttavuuden arvioinnin

julkaisua, ja osa niistä tuotetaan

myös videomuotoon, Heidi Leinonen

kertoo.

– Maaliskuussa 2026 järjestimme

Traumainformoitu työote -hankkeen

päätöswebinaarin yhteistyössä

Mieliteko 2.0 -hankkeen kanssa.

Hankkeen tuotokset pyritään

tekemään laajasti hyödynnettäviksi.

Koulutusmateriaalit, raportit ja

muut sisällöt viedään avoimesti saataville

Innokylä-alustalle jo hankkeen

aikana ja viimeistään sen päättyessä.

Keskeinen koulutuksiin osallistuneilta

tullut viesti on, että traumainformoitua

työotetta tulisi edistää

paitsi kentällä myös johdossa ja

päätöksenteossa.

Heidi Leinonen, Eeva-Mari

Miettinen ja Pekka Stenfors painottavatkin,

että toimintakulttuurin syvällinen

muutos lähtee rakenteista,

resursseista ja johtamisesta.

– Kun turvallisuus, ymmärrys

ja systeeminen ajattelu vahvistuvat,

vaikutukset ulottuvat yksittäisestä

kohtaamisesta koko palvelujärjestelmään.

laurea.fi/hankkeet/t/traumainformoitu-tyoote/ | tuni.fi/fi/tutkimus/traumainformoitu-tyoote | turkuamk.fi/projekti/traumainformoitu-tyoote/

TOUKOKUU 2026


Robotiikka ja tekoäly tukemassa sote-työtä

Sosiaali- ja terveysalan työ on murroksessa, jossa

teknologialla nähdään yhä keskeisempi rooli työn

sujuvoittamisessa ja resurssien kohdentamisessa.

Laurea-ammattikorkeakoulun koordinoima Robot

AI 2 - älykästä teknologiaa sotealalle -hanke tarttuu

tähän muutokseen konkreettisesti tuomalla robotiikan

ja tekoälyn lähemmäs alan ammattilaisia, opiskelijoita

ja organisaatioita.

Kaksivuotinen hanke on Uudenmaan

liiton ja Euroopan

aluekehitysrahaston rahoittama.

Projektipäällikkö Reija Arnberg

korostaa, että rahoittajien rooli

on keskeinen koko kehitystyön

mahdollistamisessa.

Hanke pitää sisällään kaksi toisiaan

täydentävää kokonaisuutta: kehittämishanke

sekä investointihanke,

jonka avulla robotiikkakokeiluja

voidaan toteuttaa käytännössä.

– Hankkeemme ytimessä ovat

robotiikka ja tekoäly. Olemme tehneet

erilaisia kokeiluja, joista osa

on jo valmistunut ja osa vielä kesken,

Arnberg kertoo.

Tekoäly työvuorosuunnittelun

tukena

Yksi keskeisistä teemoista on tekoälyn

hyödyntäminen työvuorosuunnittelussa.

Kyseessä on datapohjainen

prosessi, jossa huomioidaan

lukuisia reunaehtoja, kuten

osaamisvaatimukset, työaikalainsäädäntö

ja työntekijöiden toiveet.

Arnbergin mukaan tekoäly nopeuttaa

työvuorojen laadintaa sekä voi

lisätä suunnittelun tasapuolisuutta,

mutta samalla on tärkeää säilyttää

työntekijöiden kokemus vaikutusmahdollisuuksista.

– On hyvä muistaa, että tekoäly

on työkalu. Ihminen tekee edelleen

päätökset, mutta tekoäly voi tukea

niitä ja tuoda tekemiseen läpinäkyvyyttä,

hän painottaa.

Hankkeen tekemässä kokeilussa

on ytimessä yhteisöllinen kehittäminen.

Työntekijät ja esihenkilöt

osallistetaan palvelumuotoilun

keinoin siihen, miten ja millä periaatteilla

uusia teknologioita otetaan

käyttöön. Tavoitteena on luoda

toimintamalleja, jotka ovat sekä

tehokkaita että käyttäjälähtöisiä.

Robottien tarjoamia

mahdollisuuksia

kartoitetaan

Robotiikan osalta hankkeessa testataan

ja tuodaan tutuksi muun muassa

logistiikkarobotteja, jotka voivat

kuljettaa esimerkiksi lääkkeitä tai

tarvikkeita hoivaympäristöissä. Lisäksi

esillä on humanoidirobotteja,

joiden mahdollisuuksia sote-työssä

Robot AI 2 -hankkeessa testataan muun muassa logistiikkarobotteja ja humanoidirobotteja, joiden

avulla pyritään sujuvoittamaan sote-alan arkea ja vapauttamaan aikaa ihmisten kohtaamiseen.

vasta kartoitetaan.

– Robotiikan avulla voidaan keventää

fyysisesti kuormittavaa työtä

ja vapauttaa aikaa siihen kaikkein

tärkeimpään eli ihmisten kohtaamiseen,

Arnberg sanoo.

Hankkeen tulokset julkaistaan

avoimesti, ja ne ovat hyödynnettävissä

laajasti eri toimijoille. Syksyllä

järjestettävä roadshow ja loppujulkaisu

kokoavat yhteen opit ja

kokemukset.

Arnbergin mukaan keskeistä on

myös asenne: teknologia ei ole uhka,

vaan mahdollisuus.

– On tärkeää, että sote-alalla uskalletaan

tarttua uusiin ratkaisuihin

ja nähdä ne työn tukena. Näin

voimme rakentaa kestävämpää

ja inhimillisempää tulevaisuuden

sotea.

Robotiikkapäivä Laurean

Tikkurilan kampuksella

marraskuussa

Robot AI 2 -hankkeen konkreettinen

huipentuma nähdään 26.11.2026

Laurean Tikkurilan kampuksella

järjestettävässä robotiikkapäivässä.

Tapahtumassa esitellään käytännönläheisesti

hankkeessa testattuja

ratkaisuja, kuten logistiikkarobotin

toimintaa simuloidussa

hoivaympäristössä. Päivän aikana

alan ammattilaisilla, opiskelijoilla

ja muilla kiinnostuneilla on mahdollisuus

tutustua teknologiaan,

keskustella asiantuntijoiden kanssa

ja arvioida robotiikan soveltuvuutta

sote-työhön. Esillä on myös humanoidirobotti,

johon voi tutustua

Reija Arnberg, projektipäällikkö

RobotAI2 -hanke

RobotAI 2-investointihanke

Laurea-ammattikorkeakoulu

+358 50 3223618

www.laurea.fi

ja tuoda oman näkemyksensä tulevaisuuden

työrooleista ja ihmisen

ja koneen yhteistyöstä. Arnbergin

mukaan tapahtuman tavoitteena on

tehdä teknologiaa tutuksi ja madaltaa

kynnystä sen hyödyntämiseen.

– Kun ratkaisuja pääsee näkemään

ja kokeilemaan itse, ne muuttuvat

konkreettisiksi ja helpommin

lähestyttäviksi.

Loppuun Arnberg rohkaisee

hankerajapinnassa operoivia toimijoita

olemaan rohkeasti yhteydessä

mahdollisten uusien hankeideoiden

suhteen.

laurea.fi/hankkeet/r/robotai-2---alykasta-teknologiaa-sotealalle/

Vaikka kestävyysharjoittelun hyödyt

tunnetaankin hyvin, matalatehoisen

harjoittelun vaikutuksista

ei ole aiemmin koottu tutkimusnäyttöä

yhteen. UKK-instituutin

koordinoima meta-analyysi paikkaa

tämän puutteen tarkastelemalla,

miten kevyempi harjoittelu vaikuttaa

työikäisten aikuisten kestävyyskuntoon

ja keskeisiin sydän- ja

verisuoniterveyden riskitekijöihin.

Kevytkin liikunta tuo tuloksia

– tutkimus kannustaa aloittamaan matalalla kynnyksellä

Liikunnan terveyshyödyistä on puhuttu pitkään, mutta

monelle kynnys aloittaa on edelleen korkea. UKK instituutin

koordinoima tuore meta analyysi tarjoaa rohkaisevan

viestin erityisesti niille, joiden arjessa liikkuminen

on jäänyt vähäiseksi: jo matalatehoinen harjoittelu

parantaa kuntoa ja terveyttä lyhyessä ajassa.

Tulokset olivat

johdonmukaisia

Kevyempi harjoittelu paransi merkittävästi

kestävyyskuntoa, erityisesti

maksimaalista hapenottokykyä,

mutta myös sydän ja verisuoniterveyden

riskitekijät, kuten

verenpaine ja veren rasva arvot,

kehittyivät myönteisesti. Tutkimusten

osallistujat olivat pääosin

vähän liikkuvia ja aiemmin harjoittelemattomia

henkilöitä. Vaikutukset

näkyivät jo muutaman viikon

harjoittelujakson jälkeen.

– Tuloksia voi pitää rohkaisevina,

sillä varsin maltillisilla harjoitusannoksilla

saavutettiin käytännön

kannalta merkityksellisiä terveyshyötyjä,

toteaa meta analyysin

pääkirjoittajiin kuuluva UKK instituutin

liikuntafysiologi Olli Pekka

Nuuttila tiedotteessa.

Toisaalta vaikutti siltä, että harjoitusjakson

pidentäminen kuudesta

kahteentoista viikkoon tai pidemmäksi

ei tuonut lisähyötyjä. Tämä

voi viitata tarpeeseen kasvattaa liikkumisen

tehoa, mikäli halutaan saavuttaa

suurempia vaikutuksia.

Kuva: Janne Viiala / UKK-instituutti

Harjoittelun teholla

yllättävänkin pieni vaikutus

Erillisissä analyyseissä tarkasteltiin

harjoitustehon itsenäistä vaikutusta

muutoksiin, kun harjoittelu toteutettiin

rasitustasoltaan kevyen

ja reippaan välimaastossa.

– Harjoittelun teholla vaikutti

olevan yllättävänkin pieni vaikutus

tuloksiin, eikä varsinaista alhaisinta

vaikuttavaa harjoitustehoa

kyetty määrittämään minkään

muuttujan osalta tämän meta-analyysin

tulosten perusteella. Maksimaalinen

hapenkulutus oli ainoa

muuttuja, jossa analyysiemme perusteella

korkeampi teho oli yhteydessä

suurempaan positiiviseen

muutokseen, Nuuttila toteaa.

Näin tutkittiin

Meta-analyysiin hyväksyttiin mukaan

satunnaistetut ja kontrolloidut

tutkimukset, joissa tutkittiin perusterveitä

18–65-vuotiaita henkilöitä,

ja joissa tarkasteltiin vähintään

kolmen viikon matalatehoisen kestävyysharjoitusjakson

vaikutuksia

ainakin yhteen kiinnostuksen kohteina

olleista muuttujista.

Matalatehoisen harjoittelun ylärajaksi

asetettiin 75 % maksimisykkeestä

tai 60 % maksimaalisesta

hapenkulutuksesta vastaava teho.

Kriteerit täyttäviä tutkimuksia löytyi

yhteensä 50 kappaletta.

Meta-analyysissä verrattiin harjoitusryhmien

muutoksia suhteessa

kontrolliryhmään, joka ei harjoitellut.

Analyyseissä kestävyyskuntoon

liittyviä muuttujia olivat

maksimaalinen hapenkulutus,

ventilaatiokynnys sekä polkupyöräergometritestin

korkein teho. Sydän-

ja verisuoniterveyteen liittyviä

muuttujia olivat puolestaan systolinen

ja diastolinen verenpaine sekä

verinäytteistä paastotilassa analysoidut

kokonaiskolesteroli, LDL-,

ja HDL-kolesteroli, triglyseridit ja

glukoosi.

Kaiken ei tarvitse olla

hikistä ja aikaa vievää

Havainnot tukevat ajatusta matalan

kynnyksen liikkumisesta, joka on

helppo sovittaa osaksi arkea. Kaiken

ei tarvitse olla hikistä tai aikaa

vievää, jotta terveyshyötyjä syntyy.

Tämä on merkittävä viesti niin työikäisille

itselleen kuin työelämässä

ja palvelujärjestelmässä toimiville,

jotka etsivät keinoja ennaltaehkäistä

toimintakyvyn heikkenemistä.

UKK instituutin mukaan tulokset

haastavat edelleen sitkeässä elävän

käsityksen siitä, että liikunnan

pitäisi olla kovatehoista tai pitkäkestoista

ollakseen vaikuttavaa.

Päinvastoin juuri kohtuullinen ja

säännöllinen liikkuminen voi olla

avain siihen, että yhä useampi pääsee

alkuun – ja pysyy liikkeessä.

Tutkimusta koordinoi UKKinstituutti

ja sitä tehtiin opetus- ja

kulttuuriministeriön sekä sosiaali-

ja terveysministeriön rahoituksin.

Yhteistyökumppaneina olivat

Paavo Nurmi -keskus ja Jyväskylän

yliopisto.

Lähde UKK-instituutti



LOKAKUU 20 2025

TOUKOKUU 2026

Vastuullista designia hoivaan ja hyvinvointiin

Junet Oy tarjoaa kokonaisvaltaisia kalusteratkaisuja hoiva-

ja palvelukoteihin sekä julkitiloihin. Yritys panostaa

käyttäjälähtöiseen suunnitteluun, vastuullisuuteen ja

kiertotalouteen – ja tuo valikoimaansa myös innovatiivisia

tuotteita, kuten lastenkalusteita ja terapiakissoja.

Junet Oy on erikoistunut hoiva- ja

palvelukotien sekä julkitilojen projektikalustamiseen.

Yritys tarjoaa

kokonaisvaltaisia ratkaisuja, joihin

sisältyvät kaluste- ja värisuunnittelu,

erikoiskalusteet sekä asennuspalvelu.

– Toimitukset toteutetaan avaimet

käteen -periaatteella, jolloin tilat

ovat käyttövalmiita heti asennuksen

jälkeen, Junetin markkinointijohtaja

Sanna-Mari Petäjistö toteaa.

Asiakaslähtöisyys ja

räätälöidyt ratkaisut

Junetin suunnittelun lähtökohtana

on käyttäjälähtöisyys. Kalusteet

ovat kodinomaisia, mutta täyttävät

hoivaympäristöjen vaatimukset. Ne

ovat helppohoitoisia, esteettömyyttä

tukevia ja turvallisia.

– Tavoitteemme on, että toimittamamme

ratkaisut lisäävät käyttäjiensä

hyvinvointia, Petäjistö kuvailee.

Asiakkaan tarpeet kartoitetaan

huolellisesti, ja tuotteet valmistetaan

mittatilauksena. Värisävyt ja

materiaalit määritellään projektikohtaisesti,

mikä mahdollistaa yksilölliset

ratkaisut.

Lastenkalusteet

Junetin valikoimaan kuuluu myös

lapsille suunnattuja kalusteita, kuten

tuoleja ja pöytiä. Ne on suunniteltu

kestämään vaativaa käyttöä ja ovat

helposti puhdistettavia. Irrotettavat

verhoilut ja muokattavat korkeudet

lisäävät käytännöllisyyttä.

– Kalusteemme soveltuvat hyvin

myös lastenkotikäyttöön, sillä

ne ovat tukevia ja turvallisia, Petäjistö

kertoo.

Junet tarjoaa myös leikkisiä sisustuselementtejä

ja akustiikkaratkaisuja,

jotka tukevat tilan viihtyisyyttä.

Terapiakissat

hyvinvoinnin tukena

Junetin valikoimassa on myös terapiakissoja,

jotka tuovat rauhoittavaa

läsnäoloa hoivaympäristöihin. Junnu

on hengittävä pehmokissa, joka

simuloi eläimen läsnäoloa, kun taas

Misse on interaktiivinen robottikissa,

joka liikkuu ja ääntelee.

– Terapiakissat ovat rauhoittavia

elementtejä ja tuovat iloa arkeen, Petäjistö

kuvailee.

Vastuullisuus ja kiertotalous

Junet panostaa vastuulliseen tuotantoon

ja kiertotalouteen. Yritys

suosii lähituotantoa, mikä vähentää

kuljetuspäästöjä ja tukee paikallista

taloutta. Materiaalien käyttöä

optimoidaan, ja kalusteet suunnitellaan

helposti huollettaviksi ja

kierrätettäviksi. Uutena ratkaisuna

Junet hyödyntää hirsirakentamisen

rakennusjätettä valmistamalla siitä

Palko-pöydänjalkamallin, joka on

saanut inspiraationsa herneenpalon

muodosta.

– Haluamme löytää uusia tapoja

hyödyntää ylijäämämateriaaleja,

Petäjistö kertoo.

Junetin toiminta on sertifioitu

ISO 9001 -laatu- ja ISO 14001

-ympäristöjärjestelmien mukaisesti.

Yrityksen tavoitteena on tarjota

laadukkaita, ympäristöystävällisiä

kalusteita, jotka tukevat hyvinvointia

ja kestävää kehitystä.

www.junet.com

Sosiaali- ja kuntatalous, uusin numero

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Delete template?

Save as template ?