Vaikuttaja_2019_1

More documents

Recommendations

Info

2 nro 1\2019 Teollisuuden Vaikuttajien lehti \ Vaikuttaja \\ PÄÄKIRJOITUS Tekemistä riittää teksti: Turja Lehtonen, Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja ja Teollisuuden Vaikuttajien ryhmänvetäjä \ kuva: Asko-Matti Koskelainen TÄTÄ KIRJOITETTAESSA eduskuntavaaleihin on aikaa enää muutama viikko. Politiikassa on ollut vauhtia ja tilanteita viimeisen lähes neljän vuoden aikana jatkuvalla syötöllä. Tästä on pitänyt huolen pääministeri Juha Sipilä hallituksineen. Ikään kuin draaman kaaren huipennuksena Sipilä keksi hajottaa oman hallituksensa hetkellä, jolloin vaaleihin oli aikaa vain viisi viikkoa. Syyksi selitettiin vastuunkantoa. Kansalaisten silmissä kyse taisi kuitenkin olla jostain aivan muusta, eli poliittisesta pelistä. Hallituksen eroamisesta ei ehtinyt kulua montaakaan tuntia, kun alkoi jo loan heittely kokoomuksen ja keskustan välillä. Siniset eivät ottaneet – yllätys, yllätys – tähänkään asiaan mitään kantaa. Nyt jo manan majoille menneen hallituksen tekoja voi arvioida muutamilla luonnehdinnoilla. Ensinnäkin sen lainvalmistelu on kautta linjan ollut hapuilevaa, ennalta arvaamatonta ja kiireellä valmisteltua. Päätöksiä on tehty, niitä on peruttu, ja jatkuva soutaminen ja huopaaminen on ollut leimallista. \ SIPILÄN HALLITUS ”kunnostautui” myös työmarkkina-asioissa. Vastaavaa jatkuvaa vastakkainasetteluun hakeutuvaa, työmarkkinoihin sotkeutuvaa hallitusta ei Suomessa ole ollut aikoihin. Sipilän ajatus siitä, että Suomea johdetaan kuin yritystä ajoi tylysti karille. Työmarkkinoille oli lähellä syntyä todella katkera ja konfliktiherkkä tilanne, ja joltain osin näin ehti jo tapahtuakin. Hallituksen täydellinen osaamattomuus ja tietämättömyys työmarkkinoista yhdistyi ylimielisyyteen ja korvien sulkemiseen tosiasioista. Hallitus oli lähellä aiheuttaa peruuttamatonta tuhoa työmarkkinoiden neuvotteluihin ja sopimiseen perustuvaan järjestelmäämme. Tekemistä siis riittää tulevalla eduskunnalla ja hallituksella Sipilän jälkien korjaamisessa ja erityisesti luottamukseen sekä sopimiseen perustuvan järjestelmämme kehittämisessä. Ammattiyhdistysliike on aina valmis neuvottelemaan, mutta saneluun ja uhkailuihin se ei taivu. Tämä on syytä seuraavankin hallituksen pitää kristallinkirkkaana mielessä. \ Näytetään joukkovoimamme ja tehdään vaalitulos, jolla maahamme saadaan oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja palkansaajia arvostava hallitus. TEKEMISTÄ RIITTÄÄ vielä ennen vaalejakin. Nyt on juuri se hetki, jolloin äänestäjät pohtivat sitä, mille puolueelle ja ehdokkaalle he haluavat antaa valtakirjan seuraavalle vaalikaudelle. Teollisuuden Vaikuttajia on eduskuntavaaleissa ehdolla useita. He ovat työelämän todellisia asiantuntijoita ja heillä on sydän aidosti vasemmalla. Viimeisten viikkojen ja päivien aikana myös epävarmat äänestäjät tulee saada vakuuttumaan siitä, että Sipilän, Orpon ja Terhon johtamalle politiikalle on olemassa vaihtoehto, joka ajaa työmarkkinoilla ennustettavuutta, ja joka pitää jokaisen kansalaisen mukana yhteiskunnassa. On siis loppukirin paikka vaalityössä. Näytetään joukkovoimamme ja tehdään vaalitulos, jolla maahamme saadaan oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja palkansaajia arvostava hallitus. Seuraavaa neljää vuotta meillä ei ole enää varaa ottaa jatkuvia iskuja vastaan. Kannustan kaikkia Vaikuttajia työpaikoilla, turuilla ja toreilla rohkeasti keskustelemaan politiikasta ja haastamaan nykyisen politiikan suunnan.\ Vaikuttaja – Teollisuuden Vaikuttajien lehti nro 1\2019 Teollisuuden Vaikuttajat on Teollisuusliiton vasemmiston ja sitoutumattomien liittoryhmä. JULKAISIJA: Teollisuuden Vaikuttajat PÄÄTOIMITTAJA: Turja Lehtonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ: Hannu Siltala TOIMITUSSIHTEERI: Asko-Matti Koskelainen TOIMITUSKUNTA: Veli-Matti Kauppinen, Annika Lehtovuori, Saila Ruuth ULKOASU: Tuukka Rantala PAINOPAIKKA: Lehtisepät Oy, Tuusula info@teollisuudenvaikuttajat.fi www.teollisuudenvaikuttajat.fi
Vaikuttaja \ Teollisuuden Vaikuttajien lehti nro 1\2019 3 \\ KOULUTUS Ammatillisen koulutuksen haasteita teollisuusaloilla teksti: Hannu Siltala, Teollisuusliiton koulutuspäällikkö VIIME KUUKAUSINA, tai oikeastaan koko Sipilän hallituksen ajan, on paljon puhuttu ja kirjoitettu ammatillisen koulutuksen ongelmista ja haasteista. Tahti sen kun kiihtyy lähestyttäessä huhtikuun eduskuntavaaleja. Viime vaalien alla nyt jo entisen Sipilän toimitusministeriöksi muuttuneen hallituspuolueiden edustajat näkyvästi lupasivat, ettei koulutuksesta leikata. Yhtä kaikki lupaukset unohtuivat, kun hallitus saatiin kokoon ja muuttuivat yli 200 miljoonan euron leikkauksiin koulutuksesta. Samalla hallitus alkoi toteuttaa ammatillisen koulutuksen reformiksi nimettyä ammatillisen koulutuksen lainsäädännön uudistusta. Vaikka äänestäjien poliittinen muisti tuppaa olemaan lyhyt, niin nämäkin porvarihallituksen heikennykset olisi syytä muistaa viimeistään, kun valitsee puoluetta, mitä aikoo äänestää. Teollisuusalojen vetovoima paremmaksi opintojen ohjausta kehittämällä Ammatillisessa koulutuksessa on paljon sarkaa kynnettävänä, jotta saataisiin ammatillisista opinnoista aidosti kiinnostava väylä jatko-opintoihin peruskoulunsa päättäville nuorille. Varsinkin teollisuuden aloilla kärsitään vuodesta toiseen vetovoiman puutteesta. Syitä on varmasti monia aina ammatillisen koulutuksen arvostuksen puutteesta yleisesti yhteiskunnassa ja perheissä peruskoulujen opinnonohjauksen heikkouksiin. Monilla saattaa vielä vallalla olla kuvitelma, että lukion kautta aukeaa se vihreämpi oksa ja mahdollisuudet jatko-opintoihin, mikä ei tietenkään nykyään pidä paikkaansa. Ammatillinen koulutus antaa valmiudet myös ammattikorkea- ja korkeakouluopintoihin. Uskaltaisin väittää, että suurin syy vetovoimapuutteisiin on oikean ajantasaisen tiedon puute ammateista ja tarjolla olevista työmahdollisuuksista. Esimerkiksi peruskoulujen opinnonohjauksessa olisi varmasti paljon parantamisen varaa. Aiheellista on kysyä, miten opinnonohjaajat, jotka ovat itse lukion kautta yliopistotutkinnon suorittaneita humanisteja, aidosti tuntevat esimerkiksi teollisuuden ammatteja, niiden erityispiirteitä, ammatissa kehittymisen mahdollisuuksia, palkkaustasoa tai jatko-opintomahdollisuuksia. Opojen koulutukseen, resursointiin ja ammatteihin perehdytykseen olisi tehtävä radikaaleja muutoksia. Opintojen ohjaus olisi oltava enemmänkin yksilöllistä ammatinvalinnan luonteista räätälöintiä, jotta kullekin sopiva opintopolku löytyy. Työelämäyhteistyö Ammatillisen koulutuksen vetovoimaan alueellisesti vaikuttaa myös se, miten työelämäyhteistyö on järjestetty. Tähän ei riitä pelkästään yhteistyö ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja työelämän edustajien kanssa. Tarvitaan myös yhteistyötä peruskoulujen ja lukioiden kanssa. Itsestään selvänä sääntönä tulisi pitää sitä, että alueen yrityksistä käyvät puhumassa kouluissa niin työnantajan kuin työntekijöidenkin edustajat. Jokaisen yrityksen tulisi nähdä velvollisuudekseen ottaa cc Ammatillisen koulutuksen vetovoimaan vaikuttaa myös työelämäyhteistyön järjestelyt, sanoo Hannu Siltala. Monilla saattaa vielä vallalla olla kuvitelma, että lukion kautta aukeaa se vihreämpi oksa ja mahdollisuudet jatko-opintoihin, mikä ei tietenkään nykyään pidä paikkaansa. peruskoululaisia TET-jaksoille. Kaikki esteet tulisi poistaa ja luoda kannustimia, että ammatillisten oppilaitosten oppilaille löytyisi asianmukaisia koulutussopimus- ja oppisopimuspaikkoja yrityksissä. Ennen uutta ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä koulutuksen järjestäjillä oli alakohtaisia neuvottelukuntia ammattioppilaitoksissa. Näissä oli edustus opettajilla, oppilailla, työnantajilla ja työntekijöillä. Uusi laki velvoittaa koulutuksen järjestäjät työelämäyhteistyöhön. Tällä hetkellä, kun uusi laki on ollut voimassa vuoden 2018 alusta, ei kukaan tunnu tietävän, miten vastaava yhteistyö on järjestetty. Työelämäyhteistyön merkitystä ei voi väheksyä. Päinvastoin, oppimisen painopisteen siirtyminen entistä enemmän työpaikoille vaatii näiltä yhteistyöverkostoilta entistä tiiviimpää yhteistoimintaa. Puuttuvan osaamisen todentaminen Aikuisten ja maahanmuuttajien aikaisemman osaamisen tunnistamista tulisi parantaa nykyisestä henkilökohtaisesta osaamissuunnitelmasta, joka perustuu käytännössä koulutukseen hakijan aikaisemman koulutus- ja työkokemuksen kirjaamisesta lomakkeille. Varsinkin maahanmuuttajille, joiden lähtömaissa on erilaiset koulutusjärjestelmät ja työt, olisi otettava käyttöön aitoja työnäyttöjä, joissa voitaisiin paremmin todeta mahdolliset puutteet osaamisessa ja arvioida lisäkoulutuksen tarve. Monesti myös suomalaisilla vailla ammatillista koulutusta olevilla aikuisilla saattaa olla työssä opittua osaamista ja kokemusta, jonka voisi todeta ja arvioida näytöillä. \
Page 1: Teollisuuden Vaikuttajien lehti nro
Page 5 and 6: Vaikuttaja \ Teollisuuden Vaikuttaj

Vaikuttaja_2019_1

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?