Pohjanmaan Opettaja 1/2019

aohynone

POHJANMAAN OPETTAJA

ÖSTERBOTTENS LÄRARE

1/2019 18.4.2019

www.oajpohjanmaa.fi


Kuntokortti 2019

Opettaja:______________________________________________________________________

Osoite:________________________________________________________________________

Puhelin:___________________________ OAJ:n jäsenkortin numero______________________

Merkitse kuntokorttiin viikkojen 13–22 (25.3–2.6) liikuntasuoritukset ja niihin käytetty aika.

Minimiaika on 30 min/päivä. Laske lopuksi liikuntasuoritusten kokonaisaika.

Palauta kuntokortti 7.6.2019 mennessä liikuntavastaava Risto Haveriselle osoitteeseen Aapunkarintie 98,

68210 Marinkainen tai sähköpostilla risto.haverinen@edu.kokkola.fi, niin osallistut 3 x 50 € lahjakortin

arvontaan. Innokkaimpien liikkujien nimet julkaistaan Pohjanmaan opettaja -lehden syksyn numerossa.

vko Ma Ti Ke To Pe La Su yht.

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

liikuntasuoritusten yhteenlaskettu aika ______________

BU=Budolajit JU=Jumppa KÄ=Kävely PYÖ=Pyöräily SP=Sulkapallo KO=Koripallo

GO= Golf JUO=Juoksu RA=Ratsastus SU=Suunnistus HI=Hiihto MP=muutpallopelit

KEIL=Keilailu PIL=Pilates SB=Salibandy TAN=Tanssi TEN=Tennis UI=Uinti

JO=Jooga KII=Kiipeily KS=Kuntosali LE=Lentopallo SKI=Lasketelu SQ=Squash

M= jokin muu laji

2 1/2019


Ilmastonmuutos

koulutuksessa

Uusi eduskunta on juuri valittu ja

hallitusneuvottelut ovat alkamassa.

Vaalia edeltävissä keskusteluissa on noussut

esille mm. sote-asiat, koulutuskysymykset

ja ilmastonmuutos. Vaalikentillä on kuultu

monenlaisia lupauksia, joiden lunastamisen

aika koittaa hallitusohjelman kirjauksissa

ja niiden toteuttamisessa. Minun

suurin huoleni kohdistuu ilmastonmuutokseen,

tarkemmin sanottuna koulutuksen

ilmastonmuutokseen.

Olen kuullut opettajilta viime aikoina aivan liian

usein lauseen ”tämä työ uuvuttaa, voisin tehdä jotain

aivan muuta”. Ilmasto päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa

yleensä on kuumentunut. Huolestuttavinta

on, että tämäkin ilmastonmuutos kiihtyy. Ryhmäkoot

ovat monin paikoin liian suuria. Tai jos ryhmäkoko on

sopiva, niin ryhmän heterogeenisuus aiheuttaa haasteita.

Tuijottaminen pelkkään ryhmäkokoon kun ei kerro

koko totuutta. Esimerkiksi käytöshäiriöt, inkluusio ilman

riittävää tukea, monikulttuurisuus ja näistä kaikista

aiheutuvat palaverit ja dokumentoinnit lisäävät opettajien

työtaakkaa ja nakertavat työhyvinvointia. Näiden

lisäksi tunnolliset opettajat kantavat huolta myös niistä

oppilaista, joilla ei ole esim. oppimisen kanssa ongelmia.

Heilläkin tulisi olla oikeus opettajalta saamaan

oppimisen tukeen.

Pienenevien resurssien aikakaudella koko kasvatusja

koulutussektori on vahvasti paineistettu. Opettajat

toimivat monin paikoin jaksamisensa äärirajoilla.

Esimiehet ja johtavat viranhaltijat joutuvat tekemään

vaikeita päätöksiä vähäisten resurssien vuoksi. Oma

lukunsa on vielä huonokuntoiset rakennukset, jotka

edelleen vähentävät työssä jaksamista ja pahimmillaan

vaarantavat opettajien terveyden. Kun tähän lisätään

yhteiskunnassa vallalla oleva ajatus ”vähemmällä pitää

tuottaa enemmän”, niin arveluttaa, miten Suomi yhteiskuntana

tulee pärjäämään tulevina vuosikymmeninä.

Mitä tapahtuu, jos iso osa kasvatus- ja opetushenkilöstöstä

uupuu työtaakkansa alle? Mielestäni silloin yksi

yhteiskunnan vankimmista kivijaloista sortuu.

Koulutuksen ilmastonmuutoksen parantamiseen löytyy

onneksi keinoja. Katseet kohdistuvat yhä tiukemmin

uuden eduskunnan ja hallituksen toimiin. Eduskunnan

päätehtäväthän ovat lakien säätäminen ja valtion talousarviosta

päättäminen. Uusi eduskunta ja eritoten

1/2019

Klimatförändring

i utbildningen

D

en nya riksdagen har just valts och

regeringsförhandlingarna håller

på att börja. I diskussionerna före valet

behandlades bland annat vårdreformen,

utbildningsfrågor och klimatförändring.

På valfälten har man fått höra många olika

löften, och då regeringsprogrammet utarbetas

är det dags att förverkliga löftena.

Min största oro riktar sig till klimatförändringen

och närmare sagt klimatförändringen

inom utbildningen.

Den senaste tiden har jag alltför ofta fått höra lärare

säga att ”det här arbetet tröttar ut mig, jag skulle kunna

göra något helt annat”. Klimatet i daghem och skolor

samt på läroanstalter har överlag hettats upp. Det mest

oroväckande är att även den här klimatförändringen

kommer att trappas upp. Grupperna är ställvis alldeles

för stora. Eller om grupperna är lämpligt stora så kan utmaningarna

uppstå om gruppen är väldigt heterogen. Det

är inte gruppstorleken som berättar hela sanningen. Till

exempel beteendestörningar, inkluderande utbildning

utan tillräckligt med stöd, mångkultur och alla möten

och dokumenteringar som allt detta leder till ökar lärarens

arbetsbörda och sliter på välmåendet i arbetet. Utöver

detta oroar sig samvetsgranna lärare också till exempel

för de elever som inte har problem med inlärning. Även

de borde ha rätt att få stöd för sin inlärning från läraren.

Under en tid då resurserna minskar, riktas ett starkt

tryck till hela bildnings- och utbildningssektorn. På många

ställen befinner sig lärarna på den yttersta gränsen för

att orka. Cheferna och de ledande tjänsteinnehavarna är

tvungna att fatta svåra beslut på grund av de bristande

resurserna. Byggnader som är i dåligt skick är ett kapitel

för sig. Dessa problem gör det ännu svårare att orka med

arbetet och i värsta fall hotar de lärarnas hälsa. När man

ytterligare lägger till den rådande tanken i samhället om

att ”man måste producera mer med mindre” så förundrar

man sig lätt över hur Finland kommer att klara sig som

samhälle under de kommande årtiondena. Vad händer

om en stor del av personalen inom fostran och undervisning

faller under sin arbetsbörda? I en sådan situation

brister en av samhällets stadigaste stöttepelare.

Det finns tack och lov metoder för att förbättra klimatet

inom utbildningen. Blicken riktas allt mer mot den nya

riksdagens och regeringens åtgärder. Riksdagens huvudsakliga

uppgift är att stifta lagar och fatta beslut om

3


hallitus tulevat vahvasti ohjaamaan päätöksillään, millaiseksi

Suomen koulutusilmasto muotoutuu.

Tärkeää on huomata, ettei koulutusilmaston parantaminen

ole este paljon puhutulle kilpailukyvylle.

Päinvastoin, koulutukseen satsaaminen nimenomaan

parantaa Suomen kilpailukykyä. Harva nimittäin tulee

ajatelleeksi, että tänä vuonna syntyvät lapset ovat työelämässä

vielä 2080-, jopa 2090-luvulla. Se, millaisia

koulutusratkaisuja tehdään nyt, vaikuttavat vuosikymmeniä

eteenpäin edellä mainittujen lasten elämässä.

Uusilla kansanedustajilla tulee olla vahva visio keinoista

luoda kansainvälisesti menestyvä Suomi ja rohkeutta

tehdä päätöksiä, joilla turvataan osaavan työvoiman

saatavuus vielä vuosisadan loppupuolellakin. Nyt on se

hetki, kun kasvatus, koulutus ja tutkimus tulee nähdä

investointina tulevaisuuteen eikä pelkkänä kulueränä.

Kari Nieminen

puheenjohtaja

OAJ Pohjanmaa

regeringens budgetförslag. Genom sina beslut kommer

den nya riksdagen och i synnerhet regeringen att ha en stor

inverkan på hurdant utbildningsklimat vi har i Finland.

Det är viktigt att observera att ett förbättrat utbildningsklimat

inte är ett hinder för den mycket omtalade

konkurrenskraften. Tvärtom – att satsa på utbildningen

förbättrar faktiskt Finlands konkurrenskraft. Det är få

som kommer att tänka på att de barn som föds i år fortfarande

befinner sig i arbetslivet på 2080- och till och med

på 2090-talet. De beslut som fattas om utbildningen i dag

påverkar ovan nämnda barns liv i årtionden framöver.

Nya riksdagsledamöter ska ha en stark vision om hurdana

metoder som behövs för att skapa ett internationellt

framgångsrikt Finland och mod att fatta sådana beslut

som tryggar tillgången till kunnig arbetskraft även i slutet

av århundradet. Vi står nu vid en punkt där fostran,

utbildning och forskning ska ses som en investering i

framtiden och inte bara som en kostnad.

Kari Nieminen

ordförande

OAJ Österbotten

1/2019

Toimituskunta:

Lasse Mansikka-aho

päätoimittaja

mansikkalasse@gmail.com

040 559 4033

18.4.2019

Heli Katajamäki, YLL

Merja Tomperi-Olkkonen, OAO

Tiina Kankkonen, OAY

Antti Hynönen, OAY

Mikko Metsäranta, OAY

Ann-Sofi Röj-Lindberg, FSL

Minna Herttua-Niemi, LTOL

ISSN:

0785-9260

Painopaikka:

Waasa Graphics Oy

Kansikuva: Matti Sippola

4 1/2019


Valtuusto

velvoittanut

työaikakokeiluihin

Tämä kevät on todella kiireistä aikaa

koko OAJ:lle ja toimintakentällemme.

Eduskuntavaalit ja niiden jälkeen

tehtävä maan hallituksen hallitusohjelma

ohjaavat päätöksentekoa, jolla on suuret

vaikutukset koko jäsenkuntaamme.

Jatketaanko resurssileikkauksia vai vahvistetaanko

koulutuksen, kasvatuksen ja

tutkimuksen resursointia? Tuleeko esiopetus

velvoittavaksi kaikille 5-vuotiaille, saadaanko

riittävä erityinen tuki varhaiskasvatukseen,

mitkä ovat ryhmäkokorajat? Pidennetäänkö

oppivelvollisuutta, miten korjataan murentunutta

erityistä tukea? Kuinka ja millä volyymillä paikataan

kuralle ajettua ammatillista koulutusta? Onnistutaanko

lopultakin vahvistamaan lukioiden rahoitusta? Jatkuuko

duaalimalli korkea-asteella ja jos, niin millä reunaehdoilla?

Miten järjestetään ja rahoitetaan aivan välttämätön

työikäisten osaamisen jatkuva kehittäminen? Miten

taataan, että tasa-arvoisesti vapaa sivistystyö ja taiteen

perusopetus ovat kaikkien kansalaisten saavutettavissa?

Ja siinä ohessa tuleva hallitus päättää 8–10

miljardin euron hävittäjähankinnoista, korottaa

eläkkeitä miljardilla ja tekee jonkin miljardin

liikenneväyläinvestointiohjelman.

Tulemme näkemään hallitusohjelmakirjaukset myös

ilmastokysymyksistä, maahanmuuttajapolitiikasta ja

kun pitäisi tehdä se sote-uudistuskin. Unohtamatta

hallituksen pöydälle varmasti tulevaa sosiaaliturvauudistusta,

jonka osaksi jotkut haluavat 10-15 miljardia

euroa maksavan vastikkeettoman perustulomallin.

Eli punnerrettavaa edunvalvonnassa tuollakin lohkolla

riittää. Tehkäämme kaikilla järjestömme toiminnan

tasoilla kaikki mahdollinen vaikuttamistyö, että mottomme,

#koulutusratkaisee, läpileikkaa koko hallitusohjelman.

Laadukas koulutushan on ratkaisu likipitäen

kaikkiin keskeisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Talven mittaan on jäsenkunnassamme käyty varsin

ravakkaa, osin muita näkemyksiä kuuntelematonta keskustelua

vuosityöajasta. OAJ:n valtuustossa on koko

2000-luvun ajan käyty keskustelua opettajien työaikamallin

toimivuudesta opettajan työkuvan ja profession

muuttuessa yhteiskunnan myötä.

Jo tavoiteohjelmassa vuosille 2000-04 valtuus-

1/2019

Fullmäktige

ålade

arbetstidsförsök

V

åren är bråda tider för OAJ och hela

verksamhetsfältet. Riksdagsvalet och

det kommande regeringsprogrammet som

sedan styr beslutsfattandet påverkar storligen

hela vår medlemskår.

Fortsätter resursnedskärningarna eller

stärker man resurserna för utbildning,

fostran och forskning? Kommer den

förpliktande förskoleundervisningen att

omfatta alla 5-åringar, hur utformas det

särskilda stödet och gränserna för gruppstorleken

inom småbarnspedagogiken? Ska läroplikten

förlängas och hur ska det söndervittrade särskilda stödet

korrigeras? Hur och i vilken omfattning ska den

nedkörda yrkesutbildningen lyftas upp? Lyckas man

äntligen förstärka gymnasiefinansieringen? Fortsätter

dualmodellen på högskolenivån och i så fall med hurdana

ramvillkor? Hur arrangeras och finansieras den arbetsföra

befolkningens utvecklande av kunnandet? Hur

tryggas att alla medborgare jämlikt har tillgång till fritt

bildningsarbete och grundläggande konstundervisning?

Dessutom ska den kommande regeringen besluta

om jaktplansanskaffningar för 8–10 miljarder euro, höja

pensionerna för cirka en miljard och utarbeta investeringsprogram

för trafikleder i miljardklassen.

Regeringsprogrammet kommer även att omfatta klimatfrågor

och invandrarpolitik. Vi ska inte heller glömma

social- och hälsovårdsreformen som också finns på

agendan. Härtill kommer socialskyddsreformen som säkert

kommer att sysselsätta regeringen; en del vill införa

en modell med basinkomst som inte förutsätter någon

motprestation och som skulle kosta 10–15 miljarder euro.

Det finns alltså en hel del för intressebevakningen att bita

i. Med påverkansarbete ska vi på alla organisationens verksamhetsnivåer

se till att vårt motto #utbildningavgör genomsyrar

hela regeringsprogrammet. En högklassig utbildning

är ju svaret på så gott som alla centrala samhällsfrågor.

Under vintern har det inom medlemskåren pågått en

synnerligen rapp diskussion om årsarbetstid, där man inte

alltid har varit så lyhörd för andras synpunkter. Under

hela 2000-talet har OAJ:s fullmäktige diskuterat lärarnas

arbetstidsmodell och hur modellen fungerar då lärarnas

arbetsuppgifter och profession ändras i takt med samhället.

Redan i målprogrammet för åren 2000–04 bes-

5


to päätti, että ”työaikajärjestelmien on turvattava, että

kaikki opettajan ja lastentarhanopettajan tekemä työ

luetaan työaikaan ja myös palkkauksen perusteeksi”.

Toimintasuunnitelmassa 2000-02 todetaan, että

”Kehitetään ja laajennetaan opettajien kokonaispalkkausta

ja -työaikaa koskevia kokeiluja.”

Vuosien 2014-18 tavoiteohjelma edellyttää, että koko

opetushenkilöstön työajan suunnittelussa huomioidaan,

että se mitoitetaan todellisuutta vastaavasti ja yhdenvertaisesti.

Opetusalan työaikajärjestelmiä linjattiin

kehitettäväksi siten, että työaikaan luetaan kaikki työ

ja kaikesta työstä maksetaan palkka. Noiden valtuuston

päätösten mukaisesti OAJ:n hallitus on toiminut, muuta

vaihtoehtoahan ei olisi ollutkaan.

Opettajien työn ydin on oppimisen edistäminen.

Kaukana takana on se aika, jolloin opettajan työn voisi,

tai se tulisi rajata vain ja ainoastaan oppituntien pitämiseen

ja niihin liittyviin valmistelu- ja jälkitöihin.

Esimerkiksi oppimispolkujen yksilöllistäminen, jatkuva

arviointi ja uudet opetussuunnitelmat vaativat aiempaa

enemmän opettajien yhteistyönä tekemää suunnittelua,

opetustyön arviointia ja yhteistyötä kodin kanssa.

Laajasti työelämää muuttavat tekijät, kuten digitalisaatio,

tulevat vaikuttamaan myös opettajan työhön.

Muutoksen tahti ei tule hidastumaan, vaan ennemminkin

kiihtymään.

Perusopetuksen kokeilun tavoitteena onkin katsoa

tulevaan ja etsiä sellainen työaikajärjestelmä, joka nykyistä

opetusvelvollisuusmallia paremmin pysyy jatkuvan

muutoksen mukana.

Opetusalan työolobarometrin mukaan varsin monet

opettajat ahkeroivat töidensä parissa yli 40-tuntisia työviikkoja.

OAJ:n kokeilun tavoitteena on myös selvittää,

voisiko vuosityöaika rajata opettajien työtaakkaa, jotta

opettajat eivät väsy työssään.

Kyseessä on aito kokeilu, jonka avulla kerätään kokemuksia

siitä, millainen työaikamalli toimii. Kokeilujen

takaraja on 31.7.2023. Päätökset mahdollisista palkkausjärjestelmän

muutoksista tai niiden muuttamattomuudesta

tehdään vasta keväällä 2022 valittavan valtuuston

ja hallituksen kaudella.

Meillä on täysi syy uskoa, että tuolloiset päättäjät

tekevät ratkaisut, jotka ovat kokonaisuus huomioon

ottaen jäsenkunnan parhaaksi. Sellaista kokeilua ei

taida historia tuntea, jossa kokeiluversio olisi suoraan

kelvannut lopputulokseksi.

Olli Luukkainen

Puheenjohtaja

lutade fullmäktige att arbetstidssystemen måste trygga

att allt det arbete som lärarna och barnträdgårdslärarna

gör, måste räknas in i arbetstiden och också utgöra

grund för lönen. I verksamhetsplanen för 2000–02

konstateras att man ska utveckla och utvidga försök

som gäller lärarnas helhetslön och -arbetstid.

I målprogrammet för 2014–18 förutsätts att man

i arbetstidsplaneringen för hela undervisningspersonalen

dimensionerar arbetstiden likvärdigt och till att

motsvara verkligheten. Man drog upp riktlinjer för att

utveckla arbetstidssystemen inom utbildningssektorn

så att allt arbete räknas med i arbetstiden och att för allt

arbete betalas lön. OAJ:s styrelse har agerat i enlighet

med dessa fullmäktigebeslut precis som sig bör, andra

alternativ har inte ens funnits.

Kärnan i läraryrket är att främja lärandet. Den tiden

är förbi då lärarens arbete kan begränsas till endast

lektioner jämte för- och efterarbete. Till exempel

individuella lärstigar, kontinuerlig utvärdering och nya

läroplaner kräver i högre grad än tidigare samplanering

av lärarna, utvärdering av undervisningen och samarbete

med hemmen. Faktorer som i hög grad förändrar

arbetslivet, så som digitaliseringen, kommer också att

påverka lärarnas arbete. Förändringstakten kommer

inte att bli långsammare, snarare tvärtom.

Syftet med arbetstidsförsöket inom den grundläggande

utbildningen är att blicka framåt och ta fram

ett arbetstidssystem som bättre än det nuvarande systemet

med undervisningsskyldigheter, klarar av ständiga

förändringar.

Enligt utbildningssektorns arbetslivsbarometer arbetar

väldigt många lärare mer än 40-timmar per vecka.

Syftet med OAJ:s försök är också att utreda ifall man

med årsarbetstid kan begränsa arbetsbördan så att lärarna

inte förlorar orken i arbetet.

Det är alltså frågan om ett äkta försök med vars hjälp

vi samlar erfarenheter för ett fungerande arbetstidssystem.

Tidsgränsen för försöken är 31.7.2023. Först under

följande mandatperiod tas beslut om eventuellt ändrat

eller oförändrat lönesystem av det fullmäktige och den

styrelse som väljs våren 2022.

Vi har all orsak att tro att beslutsfattarna då fattar

beslut som med tanke på helheten bäst gagnar medlemskåren.

Historien känner knappast till något sådant

försök där försöksversionen i oförändrad form skulle

ha resulterat i en slutmodell.

Olli Luukkainen

Ordförande

6 1/2019


Om digitalisering

För ett tag sedan klev rektorn ut ur sin

trygga skolvärld och lyssnade in näringslivet.

Betraktade regionens näringslivsseminarium

med skolledarens ögon.

Under en längre tid har begreppet digitalisering

snurrat i mitt huvud, snurrat och

väckt tanke efter tanke.

Bland företagare är digitaliseringen ett

solklart mervärde. Där innoveras, visioneras

och planeras för ständig utveckling

mot digitänk som förbättrar verksamheten.

Digitaliseringen är så naturlig att det till och med är så

att säga gammalmodigt att föreläsa kring temat. Det

som är intressant är nästa steg och nästa steg. Ett ack så

fascinerande tänkesätt för pedagogen på bänkrad fem.

I vardagen har jag glädjen att möta underbara ungdomars

digifunderingar. Digitaliseringen är fullkomligt

naturlig för dem. Kunskapen söker man på nätet just

i det ögonblick man behöver den. YouTube ger svaren

på frågan varför. Ungdomar fäller ofta kommentaren

– det måste ju finnas en app för det här. Nyttan av

digitaliseringen är solklar.

Dyker åter in i utbildningsvärlden och låter digitalisering

vara ledordet. Bakom digitaliseringen av studentexamen

ligger ett politiskt beslut. Därmed har man ett

mål som är ganska tydligt vad digitalisering beträffar.

Men då kommunernas resurser varierar ges elever olika

förutsättningar att prestera vid slutmålet.

Yrkesutbildningen står nära yrkeslivet och deras digitaliseringsprocess

blir därför tydlig. Att digitaliserade

närstudier ger ett mervärde tvivlar jag på, men låter

mig ändå övertygas om att yrkesutbildningens digistig

är riktgt ”jess”.

Ja, men så öppnar jag så dörren till min egna butik

- grundundervisningens fantastiska marknad. Den

marknaden präglas av ”har du som elev tur så får du en

bred digitaliseringsgrund att stå på”. Läroplanen från

2016 sågs som någonting nytt och omvälvande då den

kom. Jag ser fördelarna med läroplanen och visst ser

jag det positiva med att vi utöver kunskapsmål även

fått vardagskompetenser. Men otydligheten i vad vi

inom grundskolan förväntas leverera vad

digitalkompetens beträffar är uppenbar.

Kompetenserna ska ingå i varje läroämne

och genomsyra allt. Men vad är det egentligen

vi ska göra? Otydlighet ger utrymme

för fria tolkningar där kvaliteten inte är

ledstjärnan.

Som en del av landets spetsprojekt anslogs

medel för digitutoter. Tanken var att

digitaliseringen i våra skolor skulle stimuleras

och få fart. En vacker tanke. Men projektfinansiering

ställer krav på utbildningsanordnarna,

det ska ansökas och byråkratiseras för att eventuellt få

medel. Till den här lilla historien hör att digitutorerna

så småningom blev tutorer. Uppdrag digitalisering blev

implementering av LP 2016. Slutresultatet var att digiskuttet

inte nödvändigtvis blev något skutt. Det blev

kanske en implementering av formativ bedömning eller

någonting ditåt.

Vi har ungdomar som lär sig digitalt, vi har ett när ings liv

som digitaliserar febrilt och vi har andra stadiets utbildningar

som tagit kliv framåt. Den skola jag representerar

har fokuserat på att ta, om inte ett kliv, så åtminstone ett

steg framåt. Ett strukturerat litet steg. Men det jag efterlyser

är ett tydligt nationellt program för digitalisering i

grundskolan med tydliga mål som möter elevers vardag

och framtidens behov. Och naturligtvis en resurs för verktyg

att förverkliga målsättningen.

Lärande är inget statiskt begrepp. Läsning är inget

statiskt begrepp. Lärande och läsning ser annorlunda

ut då böcker inte längre är synonymt med vägen till

kunskap. En del av grundskolans uppdrag är och förblir

att förse elever med baskunskap för att kunnat a

sig an världen. En del av grundskolans uppdrag är att

träna den växande elevens hjärna för framtiden. Men

den största biten av vårt uppdrag är möta eleverna där

som de är och leda dem så långt det är möjligt. Och då

behövs en röd och tydlig digitaliseringstråd som kantar

varje individs lärstig.

Inger Damlin, vice ordförande OAJ Österbotten

1/2019

7


Tarvitaanko

tätä lehteä?

Hyvä lukija. Viestinnässä meneillään

oleva murros on pakottanut myös

tätä lehteä julkaisevan OAJ Pohjanmaan

alueyhdistyksen miettimään kädessäsi olevan

lehden toimittamisen tulevaisuutta.

Vaihtoehtoina ovat nousseet esille

Pohjanmaan opettajan julkaiseminen

printtiversiona normaaliin tapaan, lehden

julkaiseminen digitaalisessa muodossa

alueydistyksen verkkosivuilla tai lehden

julkaisun lopettaminen kokonaan.

Viimeksi mainitussa tapauksessa lisättäisiin nykyistä

enemmän panostusta OAJ Pohjanmaan verkkosivujen

sisällöntuotantoon. Päätöksenteon pohjaksi tarvitsemme

alueyhdistyksemme jäsenten näkemystä asiasta. OAJ

Pohjanmaan verkkosivuilta (www.oajpohjanmaa.fi) löydät

Pohjanmaan opettajan jatkoa koskevan kyselyn,

johon vastaamalla voit omalta osaltasi vaikuttaa tämän

lehden julkaisuun jatkossa. Mielipiteesi on tärkeä!

Tätä lukiessasi eduskuntavaalien tulos on selvillä ja tunnustelut

tulevan hallituksen kokoonpanosta

alkaneet. On mielenkiintoista seurata

miten tulevan hallituksen muodostavat

puolueet lunastavat ennen vaaleja antamansa

koulutukseen liittyvät lupauksensa.

Ennen vaaleja Educa-messsuilla järjestetyssä

vaalipaneelissa kaikkien puolueiden

puheenjohtajat olivat sitä mieltä, että

koulutukseen rahoitusta tulisi lisätä. Nyt

kun Suomen talous on saatu kuntoon, niin

tämä lupaus on myös helppo toteuttaa.

Oma mielenkiintonsa on myös siinä riittääkö tulevalla

hallituksella tahtoa OAJ:n tärkeänä pitämän oppivelvollisuuden

pidentämiseen 18-vuoden ikään saakka.

Oikein hyvää kevättä ja tulevaa kesälomaa kaikille

Pohjanmaan opettajan lukijoille!

Lasse Mansikka-aho

päätoimittaja

lassema@suomi24.fi

Pohjanmaan opettaja -lehden kehittämiskysely

Mitä mieltä olet Pohjanmaan opettaja-lehdestä? Miten sitä voitaisiin kehittää palvelemaan paremmin

alueemme opettajia?

Vastaa kyselyyn ja anna meille vinkkejä. Kysely on auki 31.5.2019 saakka.

https://my.surveypal.com/Pohjanmaan-opettajalehden-kehittamiskysely

Kiitos vastauksistasi!

Enkät om utvecklingen av tidningen Österbottens lärare

Vad tycker du om tidningen Österbottens lärare? Hur kunde tidningen utveclas för att bättre betjäna

lärarna i vår region?

Svara på enkäten och ge oss tips. Du kan svara på enkäten fram till 31.5.2019.

https://my.surveypal.com/Enkat-om-utveclingen-av-tidningen-Osterbottens-larare

Tack för dina svar!

8 1/2019


Alueasiamiehen helmiä

OAJ:n alueasiamiehen tehtävät ovat erinomainen

alueellinen näköala- ja vaikuttajapaikka. Monet

tilaisuudet ja kohtaamiset auttavat ymmärtämään opettajuutta

laajemmin. Alueasiamies voi kehittää omaa

toimintaansa omien vahvuuksiensa ja alueen tarpeiden

mukaisesti. OAJ Pohjanmaan alueasiamiehenä olen saanut

tehdä yhteistyötä monien sitoutuneiden, taitavien ja

asiantuntevien, kannustavien ja rohkaisevien ihmisten

kanssa. Teidät kaikki tulen aina muistamaan.

Alueasiamies voi verkostoitua ja liittää yhteen alueen

eri opettajakuntia. Olenkin ollut erittäin iloinen ja

etuoikeutettu saadessani tehdä tätä mielenkiintoista ja

opettavaista tehtävää syksystä 2014 alkaen. Olen oppinut

noiden viiden alueasiamiesvuoden aikana paljon

ja joitakin helmiä haluaisin jakaa kaikille alueemme

opettajille ja myös tulevalle alueasiamiehelle.

1. Yhdessä tekeminen on voimaa

Ammattiyhdistystoiminta on oman työn ohella tehtävää

vapaaehtoistyötä. Siihen tarvitaan sitoutuneita, luotettavia

ja innovatiivisia henkilöitä, jotka antavat aikaansa. Yksin ei

saa mitään aikaiseksi. Alueyhdistyksessä on paljon loistavia

tyyppejä, joiden into tarttuu ja joiden esimerkistä itsekin

uskaltaa. Kannattaa hakeutua tällaisten henkilöiden seuraan.

Paikallisyhdistyksille toivoisin entistä enemmän rohkeutta

tehdä yhteistyötä toisten paikallisyhdistysten

kanssa. Jäsentilaisuudet ja virkistystoiminta toteutusivat

varmasti paremmin, kun olisi suurempi joukko, josta

kutsua opettajia mukaan. Moni hieno tilaisuus on jäänyt

toteutumatta kun omat joukot eivät ole riittäneet.

Verkostotapaamisien soisin myös jatkuvan, vaikka en

jatkossa olekaan niitä järjestelemässä. Verkostotapaamisissa

saa lähellä sitä kaivattua vertaistukea, jolla jaksaa ja uskaltaa

kokeilla ja saa toisilta kuulla, että on oikeassa.

Verkostotapaamisissa voi peilata omia haasteitaan ja auttaa

toisia samojen ongelmien kanssa painivia.

2. Edunvalvontaa ei voi ulkoistaa

Edunvalvonta on ketju, jossa jokaisella osasella on oma

merkityksensä. Valtakunnallisesti tehdään suuria päätöksiä,

alueellisesti tuodaan esille alueellisia ratkaisuja

ja paikallisesti viilataan yksityiskohtia. Paikallinen sopiminen

tulee jatkossa lisääntymään ja siksi on opittava

pitämään yhteyksiä ja esittämään perusteltuja rakentavia

vaihtoehtoja. Paikallisyhdistysten on mietittävä edunvalvontaa

ja vaikuttamista systemaattisesti ja pitkäjänteisesti,

jotta sitten paikallisen sopimisen tullessa tehtäväksi

on suunnitelma, yhteydet ja näkemys.

1/2019

Yksittäisen jäsenen rooli omana edunvalvojanaan

korostuu entisestään. Jokaisen pitää tietää mitä on sopimuksin

sovittu ja mistä oma työ koostuu. Jos opettaja

vain tekee laput silmillä eikä ajattele, opettajaa käytetään

hyväksi. Jos jokin työssä muuttuu ja muutos mietityttää,

yhteydenotto omaan luottamusmieheen on otettava

heti. Pitkittyneitä asioita on vaikeampi korjata. Jokaisen

opettajan pitäisi uskaltaa ottaa selvää ja ajaa omia etujaan

eikä vain tyytyä kohtaloonsa. Ruikuttaminen ei

auta jos itse ei jaksa perehtyä ja pitää kiinni omista

oikeuksistaan.

3. Opettaja, arvosta itseäsi ja ammattiasi

Moni ulkopuolinen luulee tietävänsä nykyisestä koulumaailmasta

ja opettajan työstä kaiken. Mutta ei kuitenkaan

tiedä! Koulumaailmassa näkyy yhä enemmän

levottomuus, rajattomuus ja juurettomuus. Opettajan

työ on kurin pitoa ja riitojen selvittämistä eikä opettaja

voi tehdä sitä mitä rakastaa; opettaa. Moni on keinoton

ja uupunut. Resursseja leikataan ja tilat eivät ole terveelliset.

Opettaja vain joustaa kuin kuminauha. Joskus

paraskin katkeaa.

Opettajan on vaikea nostaa ongelmia pöydälle, koska

hänellä on vaitiolovelvollisuus ja vahvasti koettu virkavastuu.

Opettaja yrittää purra hammasta ja selvitä.

Asioista kannattaa kuitenkin puhua; lähiesimiehelle,

luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle. Se, miten

9


opettaja kokee jaksavansa luokassaan, vaikuttaa kaikkeen

luokan toimintaan. Opettajalla on oikeus saada

tehdä työtään turvallisissa ja terveissä olosuhteissa, juuri

niin kuin hänestä on parasta.

Ole siis rohkeasti omanlaisesi opettaja ja katso itseäsi

ihaillen. Kukaan muu ei tee työtäsi kuten sinä; sinnikkäästi

joka päivä lapsen, nuoren tai aikuisen elämän

edistämiseksi. Sinä välität ja sinulla on oikeus siihen,

että sinustakin välitetään. Lausu itsellesi kiitos, että taas

tänään teit maailman tärkeintä työtä! Kohtasit lapsen

tai nuoren, osoitit hänelle myötäelämisen taitoa, opastit

häntä oivaltamaan ja olit hänelle aikuisen malli. Olit

hetken ehkä se ainut aikuinen, joka pysähtyi ja välitti.

Sinulta vaaditaan paljon, mutta joskus se pienin hetki

on kuitenkin tärkein ja unohtumattomin. Sinä olet

loistava opettaja!

Kiitos kaikille kuluneista vuosista ja kohtaamisista!

Ottakaa vastaan uusia alueasiamies yhtä lämpimästi,

rohkaisten ja kannustaen kuin minutkin. Hyvää kevättä

kaikille!

Tuula Ala-Lantela

alueasiamies

Vuoden luokanopettaja

Pohjanmaalla: Karita Koskinen

Ilmajokelaisen Herralan koulun opettaja Karita Koskinen on vuoden luokanopettaja Pohjanmaalla. Valinta

julkistettiin 9.2 järjestetyn Pohjanmaan opettajapäivän yhteydessä.

10


Pohjanmaan opepäivän yleisöä.

Pohjanmaan

opettajapäivässä pohdittiin

opettajan jaksamista

Pohjanmaan luokanopettajat ry:n ja Pohjanmaan erityisopettajat ry:n 9.2 järjestämä

perinteinen opettajapäivä keräsi jälleen Seinäjoen Framille salin täydeltä yleisöä.

Päivän teemana oli tällä kertaa ”Jaksaa, jaksaa vai jaksaako”.

Nykyisin paljon puhetta opettajien keskuudessa

herättävästä aiheesta luennoivat päivän aikana emerita

professori Liisa Keltikangas-Järvinen, OAJ:n varapuheenjohtaja

Petri Kääriäinen, psykiatrinen sairaanhoitaja

Petri Saarinen ja vuoden puhujaksi vuonna 2016

valittu entinen freestylelaskija Pekka Hyysalo. Jokainen

heistä avasi omasta näkökulmastaan päivän teemaa

kaikkia paikalla olleita kiinnostavalla tavalla. Päivän

päätteeksi Framilta poistui tyytyväinen kuulijakunta.

Liisa Keltikangas-Järvinen

Päivän ensimmäisenä luennoitsijana toiminut psykologian

professori Liisa Keltikangas-Järvisen aiheena oli

”Onko pakko jaksaa? Hän kertoi vielä julkaisemattomasta

tutkimuksesta, jonka mukaan opettajien suurimmat

stressin aiheuttajat ovat työtoverit ja oppilaiden

vanhemmat. Tutkimus

kertoo opettajien kärsivän

myös jatkuvasta muutoksesta

johtuvasta riittämättömyyden

tunteesta. Tämä

on osaltaan johtanut siihen,

että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla

joka kolmas

opettaja vaihtaa uraa ensimmäisen

työvuotensa aikana.

Keltikangas-Järvinen

puhui myös opettajan sosiaalisuuden yhteydestä työssä

jaksamiseen.

Keskitasoisesti sosiaalinen opettaja saa eniten hyväksyntää

työtovereilta. Korkean sosiaalisuuden omaava

opettaja on riippuvainen muiden hyväksynnästä, ja

tarvitsee työtovereiltaan normaalia enemmän kiitosta

1/2019

11


ja positiivista palautetta, ja hänen on vaikea sietää kritiikkiä.

Matalan sosiaalisuuden omaavat opettajat ovat

tyypillisiä yksinpuurtajia, ja viihtyvät muutenkin yksin.

Keltikangas-Järvisen mukaan opettajan temperamentti

ja sosiaalisuus vaikuttavat opettajan opetustyyliin.

Temperamentti ei ole ole koskaan yhteydessä

älykkyyteen tai kongitiivisiin taitoihin. Opettajan on

kuitenkin saatava temperamenttinsa balanssiin jatkuvasti

meneillään olevan muutoksen kanssa.

Luentonsa lopuksi Keltikangas-Järvinen otti kantaa

nykyiseen opetussuunnitelmaan kirjattuun oppilaiden

itseohjautuvuuden vaatimukseen.

– Mitä enemmän itseohjautuvaa opetusta, sitä huonommin

opettajat voivat.

Keltikangas-Järvinen esitti huolensa myös opettajan

työn arvostuksen laskemisesta.

– Ruotsissa kymmentä opettajankoulutuspaikkaa

kohden on seitsemän hakijaa.

Petri Kääriäinen

OAJ:n varapuheenjohtajan

Petri Kääriäisen aiheena oli

Opettaja resurssien ja tavotteiden

ristiaallokossa”.

Kääriäinen tukeutui luennossaan

OAJ:marraskuussa

2017 tekemään opettajien

työhyvinvointia käsittelevään

kyselyyn. Yli puolet

kyselyyn vastanneista opettajista

ilmoitti tekevänsä

töitä viikonloppuisin molempina päivinä. Kaikkein

eniten töitä tekevät yli 50-vuotiaat.

Kysely paljasti myös, että ammattikorkeakouluissa

ja yliopistoissa ylitetään usein työehtosopimuksen mukainen

työaika. Tämä on johtanut opettajien työhön

innostumisen ja syventymisen huolestuttavaan laskuun.

Työssäjaksamisessa on tapahtunut käänne huonompaa.

Jaksaminen on kaikkein heikointa oppilaitoksissa,

joissa on tehty leikkauksia ja merkittäviä muutoksia

työn sisältöön. Kääriäisen mukaan opettajan pitää pystyä

toteuttamaan omassa työroolissaan käytössä olevaa

opetussuunnitelmaa. Kääriainen korosti myös hyvän

esimiestyön merkitystä opettajan jaksamisessa. OAJ:n

tekemän kyselyn mukaan hyväksi koetulla esimiestyöllä

on ratkaiseva merkitys työstressin kokemiseen.

Veli-Matti Saarinen

Psykoterapeuttina ja perheterapeuttina toimiva Veli-Matti

Saarinen puhui haastavista lapsista ja vanhemmista. Miten

ymmärtää taustat ja suhtautua heihin oikealla tavalla.

Saarisen mukaan lapsen emotionaalinen epävakaus syntyy,

kun tunne-elämältään

herkästi haavoittuva yksilö

kasvaa ympäristössä, jossa

hän ei opi herkkyytensä käsittelemiseen

tarvittavia taitoja.

Ongelmallisen käyttäytymisen

ensisijainen tehtävä

on säädellä tunteita, tai ne

ovat luonnollisia seurauksia

kroonisesta tunnesäätelyn

puutteesta.

Lapsen vaikean tuskaisuuden ja ahdistuneisuuden syinä

ovat Saarisen mukaan tunnehaavoittuvuus, kyvyttömyys

säädellä tunteita ja mitätöivä perhe tai sosiaalinen ympäristö.

Käytökseltään haastavan lapsen kyky luottaa aikuiseen on

horjunut ja sen myötä hänen kohtaamansa uudet aikuiset

voivat joutua vihan kohteeksi. Saarisen mukaan lapsen agressiivisen

teon takana on aina jokin motiivi tai laukaiseva tekijä.

Pekka Hyysalo

Päivän päätteeksi kuultiin

huhtikuussa 2010 Ylläksellä

vakavasti loukkaantuneen

maailmanluokan freestylehiihtäjän

Pekka Hyysalon

koskettava tarina hänen itsensä

kertomana.Vaikean

aivovamman loukkaantumisensa

yhteydessä saanut

Hyysalo makasi koomassa

17 päivää ja ennuste selviytymisestä

oli huono. Vain kuusi kuukautta onnettomuuden

jälkeen Hyysalo pystyi kuitenkin kävelemään

itsenäisesti ja 11 kuukauden kuluttua siitä hän palasi

takasin suksille, vaikka lääkärit olivat ennustaneet kävelyn

olevan mahdollista vasta parin vuoden kuntoutuksen

jälkeen.

Hyysalon huumorilla höystetty selviytymistarina teki

suuren vaikutuksen kaikkiin paikallaolijoihin.

Koskettavan luennon päätteeksi yleisö nousi taputtamaan

seisaaltaan kiitoksensa Hyysalolle.

MäSä-duo

12 1/2019


Puoluejohtajien

vaalilupaukset esillä

Educa-messuilla

Educa-messujen perinteinen eduskuntavaalitentti

ei saanut paikallaolleita puolueiden edustajia kiivaaseen

sananvaihtoon. MTV3 politiikan toimittajan

Jussi Kärjen juontamassa paneelissa puheenvuoroja

odoteltiin sovussa ja kaveria maltettiin myös kuunnella.

Puolueiden puheenjohtajista paikalla olivat

Kokoomuksen Petteri Orpo, Sinisten Sampo Terho,

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho, Ruotsalaisen

kansanpuolueen Anna-Maja Henriksson, Vihreiden

Pekka Haavisto ja Kristillisdemokrattien Sari Essayah.

Keskustapuolueen Juha Sipilää sijaisti Tuomo Puumala,

Sosiaalidemokraattien Antti Rinnettä Jukka Gustafsson

ja Vasemmistoliiton Li Anderssonia Hanna Sarkkinen.

Paneelin aluksi osallistujilta kysyttiin pitäisikö koulutuksen

rahoitusta lisätä. Kaikkien mielestä pitäisi.

Nykyisen hallituksen valtionvarainministeri Petteri

Orpo tosin muistutti ensimmäisessä puheenvuorossaan,

että Suomi käyttää tällä hetkellä koulutukseen saman

rahamäärän kuin ennen finanssikriisiä. Tuomo Puumala

puolestaan puolusti nykyisen halllituksen tekemiä miljardiluokan

leikkauksia toteamalla, että leikkauksia ovat

tehneet myös aiemmat hallitukset. Puumalan mukaan

10 % keskiasteelle tulevista opiskelijoista omaa heikon

lukutaidon. Vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen syytti

paikallaolleita hallituspuolueiden edustajia koulutuslupauksen

pettämisestä, joka lisää eriarvoisuutta. Sinisten

Sampo Terhon mukaan kaikesta on jouduttu leikkaamaan.

Nyt kun maan talous on saatu kuntoon, voidaan

keskittyä laadukkaan koulutuksen varmistamiseen.

Jussi Halla-ahon mielestä suomalaisen koulutusjärjestelmän

ongelmat eivät liity pelkkään rahaan. Hallaahon

mukaan maamme koulutustaso on hiipumassa,

koska uusi opetussuunnitelma sysää liikaa vastuuta

oppilaalle, joka näkyy toisen asteen keskeyttäneiden

määrässä. Jukka Gustafssonin mukaan koulutus pitää

nähdä investointina. Esimerkiksi jokainen varhaiskasvatukseen

laitettu euro tulee moninkertaisena takaisin.

Anna-Maja Henriksson vaati hänkin lisää panostusta

varhaiskasvatukseen. Henriksson esitti myös huolensa

siitä, että opettajien resurssit menevät nykyään liikaa

oppilashuoltoon liittyviin asioihin.

Eduskunnan sivistysvaliokunnnan puheenjohta-

1/2019

13


TV-ohjelma Putouksesta tuttu Ansa

Kynttilä yllätti panelistit vierailullaan.

jana toimiva Tuomo Puumala kertoi edessä olevasta

miljoonan suomalaisen täydennyskoulutustarpeesta.

Puumala esitti, että ammatillisen koulutuksen resurssit

tulisi kohdentaa erityisesti vailla ammatillista tutkintoa

oleviin henkilöihin. Petteri Orpo kyseli käytetäänkö

ammatilliseen koulutukseen varatut 1,8 miljardia euroa

tällä hetkellä oikein. Orpon mukaan jo pelkkiin

puitteisiin kuluu tuosta summasta puolet.

Kysymys oppivelvollisuuden pidentämisestä jakoi

mielipiteitä. Etenkin Petteri Orpo, Sampo Terho ja

Jussi Halla-aho suhtautuivat asiaan kielteisesti. Pekka

Haavisto kertoi kannattavansa ehdotusta ja muistutti

samalla Suomessa olevan 60 000 alle 25-vuotiasta

nuorta, jotka eivät ole töissä, työttöminä työnhakijoina

tai koulutuksessa. Myönteisesti oppivelvollisuuden

pidentämiseen suhtautui myös Tuomo Puumala.

Puumalan mukaan oppivelvollisuus tulisi ulottua

kahdeksantoista vuoden ikään saakka ja ensimmäisen

asteen päättövaiheen kriteereihin olisi sisällytettävä

valmius jatko-opintoihin. Puumalan ohella myönteisesti

oppivelvollisuuden pidentämiseen suhtautuneen

Jukka Gustafssonin mukaan Tanskassa jopa 60 %

peruskoulunsa päättäneistä menee 10-luokalle parantamaan

valmiuksiaan jatko-opintoihin. Jussi Hallaaho

totesi, että 10 prosentilla Suomen peruskouluista

valmistuneista ei ole jatko-opinnoissa vaadittavaa

luku-ja kirjoitustaitoa.

Vaalipaneelin päätteeksi puheenvuoron käyttänyt

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen totesi toisen

asteen tutkinnon puuttumisen johtavan syrjäytymisvaaraan.

Jos nuorelta jää ammattiin valmistava toinen

aste suorittamatta, niin kuka maksaa seuraukset, kysyi

Luukkainen vaalipaneelin osallistujilta. Luukkainen

nosti esille myös opettajien työssäjaksamisen. Tuoreen

tutkimuksen mukaan 60 prosenttia opettajista kokee

töitä olevan liikaa ja 40 prosenttia ilmoittaa kokevansa

haitallista stressiä. Luukkaisen mukaan myös opetusalalle

hakeneiden määrä on vähenemässä.

14 1/2019


Alueyhdistys vaikuttaa kansanedustajiin;

#koulutusratkaisee tulevaisuudessakin

Alueyhdistyksen järjestämät kansanedustajavaalipaneelit

kokosivat suuren joukon kansanedustajaehdokkaita

vastaamaan OAJ:n valtakunnallisiin ja oman alueyhdistyksen

jaostojen laatimiin kysymyksiin. Vaasassa ja

Kokkolassa paneelit juonsi Hippi Hovi ja Seinäjoella

Marja Tyynismaa.

lukioiden elinvoimaisuudesta, koulutuksen resursseista

ja syrjäytyneisyyden ennaltaehkäisemisestä.

19.1.2019 Vaasa Tomi Kaunismäki, KD, Linnea West,

SDP, Manu Yli-Juoni, Kansalaispuolue, Anders

Norrback, RKP, Tommi Mäki, Kokoomus ja Päivi

Karppi, PS. Asiantuntijat: Martti Mustonen ja Lotta

Alhonnoro

Vaasassa aiheena olivat yliopistot ja ammattikorkeakoulut.

Kansanedustajaehdokkaiden mielipiteitä kysyttiin

mm. duaalimallista ja työssäoppimisesta. Millaiset

mahdollisuudet pienyrityksillä on vastata työpaikalla

oppimiseen ja kannattaako heidän kouluttaa itselleen

kilpailijoita. Pohjalainen uutisoi laajasti aiheesta.

2.2.2019 Seinäjoki: Eetu Lehtola, SDP, Kimmo

Rantanen, KD, Paula Risikko, Kokoomus, Leena

Nikkari-Östman, RKP, Pasi Kivisaari, Keskusta ,Juha

Mäenpää, PS, Piia Kattelus, Kansalaispuolue, Noora

Knaapila, Vasemmistoliitto ja Henna Salo, Vihreät.

Asiantuntijat: Kaisa Isotalo, Matti Sippola ja Pasi

Artikainen

Seinäjoella keskusteltiin perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

teemoista. Kansanedustajaehdokkaiden

mielipiteitä tentattiin mm. hallituskauden ylittävästä

KESU:sta, oppivelvollisuuden pidentämisestä, pienten

16.2.2019 Kokkola: Jutta Urpilainen, SDP, Jarmo

Humalajoki, Kansalaispuolue, Hans Snellman, RKP,

Tuomo Puumala, Keskusta, Lasse Lehtinen, PS, Roy

Pietilä, Vasemmistoliitto, Terho Taarna, Vihreät ja

Jukka Paananen, KD. Asiantuntijat: Liisa Sadeharju ja

Maarit Marjusaari

Kokkolassa aiheina oli varhaiskasvatus ja ammatillinen

koulutus. Ei voisi olla tärkeämpiä aiheita.

Varhaiskasvatuksen maksuttomuus ja yksityisten päiväkotien

voitontavoittelu puhututti varhaiskasvatuksen osalta.

Ammatillisessa koulutuksessa työssäoppimisen määrän

kasvusta ja leikkauksista etsittiin ulospääsyä. Reformia

pidettiin hyvänä, mutta resursseja tarvittaisiin lisää. Tämä

tavoite annettiin tulevien kansanedustajien tehtäväksi.

Alueyhdistys järjesti 3.4.2019 Härmässä opettajataustaisille

OAJ:n jäsenkortin omaaville kansanedustajaehdokkaille

keskusteluillan, jossa ehdokkaat saivat kertoa omia näkemyksiään

koulutuksesta, kasvatuksesta ja tutkimuksesta omalla

alueellamme. Samalla alueen aktiivit pääsivät tenttaamaan

kansanedustajaehdokkailta lupauksia alueemme koulujen

ja oppilaitosten pitämisenä elinvoimaisina ja laadukkaina.

Jatkossa alueyhdistys kutsuu valittuja kansanedustajia

Kouluiltapäiviin Härmään istuntokausien aluissa

syksyllä ja vuoden vaihteessa. Näin pidetään yhteyttä

niihin, jotka päättävät laista asetuksista ja valtakunnan

tason suuntaviivoista. Jatkuva yhteydenpito on tarpeen,

jotta alueelliset näkökulmat tulevat huomioonotetuksi

ja kansanedustajalle antamamme edustuksellinen oikeus

toteutuu toiveidemme mukaisesti.

Tuula Ala-Lantela

alueasiamies

1/2019

15


Matka jatkuu!

Kuva: Matti Sippola

Suuret kiitokset

Taina Saikkoselle!

OAJ:ssä pitkän uran tehnyt toimistosihteeri Taina

Saikkonen jää eläkkeelle 1.7.2019. Toimiston arjesta

Taina on jo siirtynyt viettämään lomapäiviä ennen

virallisten eläkevuosien alkamista.

Pääsimme yllättämään Tainan 18.1., kun joukko

Tainan kanssa järjestötöitä tehneitä kokoontui illalliselle,

minkä jälkeen ilta jatkui oopperaan. Taina on

työskennellyt pääasiassa yksin Vaasan toimistolla, mutta

on kuulunut moniin OAJ:n sisällä oleviin yhteisöihin

ja kohdannut niissä useita meistä aktiiveista, joista on

työn ohella tullut ystäviä. Vaikka töitä on tehnyt yksin,

ei ole koskaan ollut yksinäistä. Oikeastaan koolla olivat

siis ystävät, jotka halusivat tavata ja muistaa Tainaa.

Tainan ura on monipuolinen kokonaisuus, joihin

on mahtunut tehtäviä OAJ:lle ja Akavalle. Hän aloitti

OAJ:n tehtävissä 1986 työnimikkeellä toimistoapulainen,

joka on muuttunut ajan saatossa tehtävää kuvaavammaksi

alueellisen toiminnan toimistosihteeriksi.

Työt lähtivät käyntiin pikaisella perehdyttämisellä:

”Kun puhelin soi, vastaa siihen.”

Lisäksi Taina toimi Vaasan paikallisyhdistyksen ja

yleissivistävien opettajien Vaasan opettajien ammattiyhdistyksen

taloudenhoitajan tehtävissä, joista jäi asteittain

pois viimeisimpinä työvuosina. Vaikka Taina

siirtyi tehtävistä pois, on hän toiminut yhdistyksien

uusien taloudenhoitajien oppaana ja tukena. Tämäkin

kertoo Tainan luonteesta ja periaatteista. Tainan sanoin

on hyvä katsoa kaverin perään ja pitää itsensä lisäksi

huolta toisista.

Jokaisen toimistosihteerin työnkuva on alueellisen

tarpeen ja oman osallistumisen mukainen. Keskeinen

osa Tainan työtä on ollut alueellisten toimihenkilöiden

avustaminen ja toiminnan kehittäminen, jäsenten ja

aktiivien tiedottaminen, koulutuksien ja kokouksen

16 1/2019


valmistelutyöt, tapahtumiin osallistuminen sekä tämänkin

lehden tekeminen. Turhaa hierarkiaa ei ole

ollut kenenkään alueyhdistyksen tai aikanaan piirin

puheenjohtajan kanssa.

Työn luonne on muuttunut ajansaatossa. Alkuaikoina

postia vietiin ja noudettiin ja puhelimen kautta hoidettiin

monet jäsenasiat. Nykyisin tilalle on tullut sähköposti

tietomäärineen ja tietoturva-asetuksineen. Monelle

jäsenelle Taina onkin tuttu yhteyshenkilönä, jolta saa

vastaukset ja ohjausta mietityttäviin kysymyksiin olipa

kyse kurssille ilmoittautumisesta tai eläkeasioista.

Ihmisten lämmin, kunnioittava ja kiireetön kohtaaminen

on jäänyt useiden mieliin. Tainan eläkejuhlissa

todettiin, että hän on antanut kasvot ja äänen järjestölle.

Taina on tuki ja tietopankki, jolle on voinut puhua

niin mietityttävistä järjestöasioista kuin omista iloista ja

suruista. Tavatessa ensin vaihdetaan kuulumiset ja sitten

tehdään viimeisen päälle työt. Hän on luottohenkilö ja

asiat pysyvät tallessa. Tainan sanoin asiat tulevat muille

ilmi, kun on sen aika.

Viimeisinä työkuukausina Taina ryhtyi perehdyttämään

seuraajaansa Niina Suokasta. Taina toivottaa

uudelle järjestöassistentille Niina Suokaalle menestystä

tehtävässä! Kaikkia Taina kehottaa huolehtimaan terveydestä

ja huolehtimaan toisista.

Matka jatkuu uusilla teillä kenties eläkelahjaksi toivotulla

pyörällä. Toivottavasti tiellemme osuu jälleen

risteyksiä, joissa kohtaamme. Kiitos tuesta, keskusteluista

ja nauruista, joita kohtaamisiimme on kuulunut!

Antoisia eläkepäiviä Tainalle!

Koko OAJ-porukan puolesta toivottaen

Riina Mäkelälammi

Uusi järjestöassistenttimme

esittäytyy

Olen Niina Suokas koulutukseltani merkonomi,

naimisissa ja kahden aikuisen lapsen äiti sekä

mummi neljälle lapsenlapselle.

Työurani olen aloittanut nuorena ja työkokemusta

on kertynyt reilut 30 vuotta. Olen työskennellyt ostolaskun

käsittelijänä, palvelu alalla sekä toimisto töissä.

Työni OAJ:n Pohjanmaan aluetoimistolla järjestöassistenttina

aloitin 1.1.2019 ja työskentelen kolme

päivää viikossa ti, ke ja to klo 8:00–15:00.

Yhteystietoni:

niina.suokas@oajpohjanmaa.fi

050 470 1199

Kauppapuistikko 4 as 20

65100 Vaasa

Niina Suokas

Kuva: Lasse Mansikka-aho

OAJ Pohjanmaan golfturnaus lähestyy

15.6 Golfturnaus pistebogeykisana Kokkolan Golfilla. Lisätietoja toukokuussa

oajpohjanmaa.fi sivuilta. Lisätiedot: 0415459202

1/2019

17


LTOL 100 vuotta

Tänä vuonna juhlitaan ympäri Suomea liittomme

100-vuotista taipaletta Suomen lasten ja lastentarhanopettajien

hyväksi. Tammikuun 11.päivä vuonna

1919 klo 10 perustettiin Suomen lastentarhanopettajataryhdistys

nykyisin Lastentarhanopettajaliitto Helsingissä

Britha Marian kotona. Perustamiskokouksessa laadittiin

yhdistykselle säännöt. Kuten tänäkin päivänä, myös

silloin Lastentarha opettajayhdistyksen tarkoituksena

oli edistää lastentarhatyön kehitystä sekä työskennellä

lastentarha opettajakunnan kohottamiseksi kasvatusopillisessa,

yhteiskunnallisissa ja taloudellisissa suhteissa.

Näin määriteltiin yhdistyksen sääntöjen ensimmäisessä

pykälässä. Perustamiskokouksessa keskusteltiin myös

ajankohtaisista asioista, kuten henkilöstön kelpoisuuksista:

Jos työskenteli suurempien lasten ryhmässä kuin

seimi ikäisten, piti olla kurssin käynyt opettajatar johtamassa

toimintaa. Samoin oltiin huolissaan suurista lapsimääristä

ja mietittiin mikä voisi olla sopiva lapsimäärä

ryhmässä ja pohdittiin voisiko se olla 25 lasta? Myös

rahaa tarvittiin viranomaisilta toiminnan järjestämiseen.

Paljon eivät ole asiat muuttuneet sadassa vuodessa.

Juhlavuotta juhlistetaan monin tavoin, tässä isoimmat:

Liiton juhlakirja ”Intomielellä” julkistetaan valtakunnallisena

varhaiskasvatuspäivänä 21.3.2019. LTOLjuhlanäyttely

työväenmuseo Verstaalla Tampereella

4.4–8.12.2019. Sekä Valtakunnallisia lastentarhanopettajapäiviä

vietetään Lahdessa 21–22.9.2019.

Muutakin aihetta juhlaan meillä on. 1.9.2018 astui voimaan

uusi varhaiskasvatuslaki, jonka isoimpana asiana

saimme uudet nimikkeet; varhaiskasvatuksen opettaja,

varhaiskasvatuksen erityisopettaja, varhaiskasvatuksen

sosionomi määriteltyä lakiin. OAJ Pohjanmaan alueella

on jo suurin osa kunnista siirtynyt uusiin nimikkeisiin.

Uusi laki toi myös henkilöstön kelpoisuuksiin ja ryhmien

rakenteisiin tarkennuksia. Varhaiskasvatuksen opettaja

kelpoisia ovat kaikki tällä hetkellä lastentarhanopettaja

kelpoiset. Vuodesta 2023 lähtien varhaiskasvatuksen

opettajat valmistuvat yliopistoista ja varhaiskasvatuksen

sosionomit ammattikorkeasta. Vuonna 2030 päiväkodeissa

vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla yliopistokoulutetun

varhaiskasvatuksen opettajan tai ammattikorkeakoulusta

valmistuneen sosionomin kelpoisuus. Heistä

vähintään puolella on oltava varhaiskasvatuksen opettajan

kelpoisuus. Uusi laki selkeyttää varhaiskasvatuksen opettajan

roolia ja korostaa pedagogiikkaa.

Koska olemme nyt varhaiskasvatuksen opettajia, täytyy

meidän miettiä liitolle uutta nimeä? Mutta juhlitaan

ensin Lastentarhanopettajaliiton 100 vuotista taipaletta

ja siirrytään sitten uudelle vuosikymmenelle vuonna

2020. Katse on siis vahvasti tulevaisuudessa. Tulevat

eduskuntavaalit ovat tärkeät varhaiskasvatuksen osalta.

On erittäin tärkeää, että äänestämme eduskuntaan kasvatus-

ja koulutusmyönteisiä kansanedustajia!

Maarit Marjusaari,

Lastentarhanopettajaliiton hallituksen jäsen, Keski-

Pohjanmaan lastentarhanopettajat ry.n puheenjohtaja,

päiväkodin johtaja Kokkola.

SUKSI LAHTEEN! VALTAKUNNALLISET LTO-PÄIVÄT

21.–22.9.2019 LTOL:N 100 V. JUHLAVUOSI HUIPENTUU!

OAJ Pohjanmaan alueyhdistys järjestää bussikuljetuksen

Lahteen Kokkolasta, Vaasasta ja Seinäjoelta ja

mahdollisuuksien mukaan matkan varrelta. Lähtö jo

perjantaina 20.9. iltapäivällä. Paluu 22.9. sunnuntaina

16 aikaan lähtö Lahdesta. Päivien ohjelma julkaistaan

Lastentarha-lehden 2 numerossa ja ilmoittautuminen päiville alkaa 29.3.

Ilmoittautumiset ja kyselyt: monika.koivumaki@vaasa.fi

18 1/2019


Barnträdgårdslärarföreningen Nordia rf 40 år

Efter upprepade påtryckningar från Barnträd

gårdslärarförbundet och Svenska Barnträdgårdslärarföreningen

tillsattes en arbetsgrupp 1978

för att förbereda Barnträdgårdslärarföreningsarbete i

Svenska Norra Österbotten. 7 juni 1979 hölls det konstituerande

mötet i Jakobstad. Föreningen hade i början av

sin verksamhet ca 70 medlemmar i sju olika kommuner

(från Karleby i norr till Vörå i söder), 40 år senare har

föreningen ca 250 medlemmar på samma område.

Samarbete med de övriga svenskspråkiga föreningarna

samt med Barnträdgårdslärarförbundet har varit

gott. Föreningen har också haft ett tätt samarbete med

den svenskspråkiga Barnträdgårdslärarutbildningen

som varit i Jakobstad fram till hösten 2018 (utbildningen

flyttade då till Vasa).

Då föreningen grundades var Förbundets mål att barnträdgårdslärarnas

lön skulle bli jämställd med de andra lärargruppernas

avlöning och att lönen skulle följa undervisningsbranschens

lönetabell. Fortfarande har vi samma mål.

1984 var ett jobbigt år eftersom barnträdgårdslärarna

gick i strejk. Efter 5 veckors strejk avslutades

den även om en del medlemmar i förbundet skulle ha

velat fortsätta strejka eftersom inte alla mål uppnåtts.

Under de 40 år som föreningen funnits har det

hänt en hel del på det nationella planet vad gäller lagar

och förordningar. Nu senast 1.9 2018 Lagen om

Småbarnspedagogik och Grunderna för Planen för småbarnspedagogik

1.1 2019. Nytt avtal trädde i kraft 1.5 2018

vilket medförde bl.a. en ökning av planeringstiden.

Namnändring av föreningen och Förbundet p.g.a.

Lagen om Småbarnspedagogik har vi framför oss.

Vad skall Barnträdgårdslärarföreningen Nordia heta

i framtiden? Kan förbundets namn på svenska heta

Småbarnspedagogikens Lärarförbund SLF rf?

Många utmaningar har föreningen framför sig – bl.a.

att få en aktivare medlemskår.

Du är starkare än du anar / De enda gränser / Är dom du

själv reser / Tro inte att du inte förmår / Utan att du kan.

Dessa rader var antagligen riktgivande för de personer

som i slutet av 1970-talet engagerade sig med att starta

föreningen. Tanken är gångbar ännu idag!

Christel Sandell

Ordförande för Barnträdgårdslärarföreningen Nordia

Arbetsvälmående inom småbarnspedagogiken

OAJ och Åbo universitetet gjorde år 2017 en omfattande

inneluftundersökning som visade att fyra

av tio lärare har drabbats av hälsoproblem.

Dålig kvalitet på byggandet och bristfälligt underhåll

av byggnaderna framgår tydligt i undersökningen.

Största delen av lärarna och cheferna uppger att

det finns inneluftproblem på den egna arbetsplatsen.

Fukt- och mögelskador är den största orsaken till dålig

inomhusluft i bostäder och på arbetsplatser. Även andra

föroreningar i inomhusluften och en dåligt fungerande

ventilation orsakar symtom och hälsoproblem.

Dålig inomhusluft gör att människor blir sjuka.

Sjukdomar som beror på inomhusluft ska tas på allvar:

symtomen får inte ringaktas.

Förutom byggnadernas skick, påverkar också

daghemsföreståndarens arbetsförhållanden välmåendet

på arbetsplatsen. Många saker finns att förbättra för

daghemsföreståndarna. Bl.a. en stark lagstiftning som

tryggar och reglerar daghemsföreståndarens ansvar och

ställning. Vidare borde arbetsuppgifterna dimensioneras

så att arbetet kan utföras under ordinarie arbetstid.

Arbetsmängden, brådska och många varierande uppgifter

påverkar orken i arbetet. Enhetens storlek och

mängden serviceformer borde regleras i lag.

Det behövs tillräckliga resurser eftersom daghemsföreståndarens

arbete belastas av många överraskande

och oförutsedda uppgifter. T.ex. borde daghemsföreståndarna

ha tillgång till kanslister så som rektorerna

har på skolorna.

I Sverige skall arbetsmiljön inom förskolan ( småbarnspedagogiken

) utredas av Arbetsmiljöverket. Myndigheten vill

att det skall bli en hållbar situation för förskolepersonal och

att de som kan göra något åt arbetsmiljön , dvs politiker

och tjänstemän, blir bättre på att ta sitt ansvar. Det finns

problem med belastning och ergonomi, buller och psykisk

stress men även dåliga lokaler och bristande ventilation.

Hösten 2019 startar man med att genomföra ett femtiotal

inspektioner i västra och norra Sverige.

Oberoende om det är i Finland eller Sverige så är småbarnspedagogiken

en viktig del av barnets uppväxt som

lägger grunden för det livslånga lärandet. Det är också

barnets rätt att få vistas i friska byggnader och ha tillgång

till välmående personal. Dessutom är det en god investering

för samhället att både små och stora hålls friska.

Om just DU upplever något av ovanstående ta kontakt

med din förtroendeman och /eller arbetarskyddet. Du kan

också ta kontakt med btl sektionens medlemmar och kanske

vi kan göra något gemensamt som berör arbetsvälmåendet.

Christel Sandell, Ordförande för btl sektionen

1/2019

19


Yliopisto-opiskelijat

viestijöinä

sosiaalisessa mediassa

Koska yritykset ja julkisyhteisöt ovat viestimässä sosiaalisessa mediassa, viestimistä

sosiaalisessa mediassa on syytä opettaa myös yliopistossa. Suomen kielen peruskurssilla

Sovella sosiaalista mediaa keskitytään viestinnällisiin taitoihin, kuten tarinallisiin,

kuvallisiin ja kielellisiin valintoihin, joita tarvitaan tuotettaessa viestejä.

Työelämässä tarvitaan yhä useammin taitoja viestiä

sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisessa mediassa

ovat niin yritykset kuin monet isot julkisyhteisöt.

Organisaatiot pyrkivät mahdollisuuksiensa mukaan

olemaan siellä, missä ovat heidän asiakkaansa,

olkoon kanava sitten verkkosivut, Instagram tai

Snapchat.

Viime syksystä alkaen Vaasan yliopiston kielikeskus

Linginnossa on ollut mahdollista sisällyttää suomen

kielen (äidinkielenä) pakollisiin perusopintoihin

kurssin Sovella sosiaalista mediaa. Kurssilla opiskelijat

viestivät eri sosiaalisen median kanavissa organisaation

päämäärien mukaisesti. Kurssi noudattaa projektioppimisen

mallia, jossa opiskelijat jakaantuvat

projektiryhmiin ja jokaisella projektiryhmällä on

oma teema.

Tavoitemielikuvista viesteihin

Kurssin yhtenä lähtökohtana on, että toimeksiantajana

on aito organisaatio.

– Ensimmäisenä lukuvuonna päädyimme siihen,

että toimeksiantajana on kielikeskus Linginno. Näin

pääsimme parhaiten oppimaan, miten organisaation

viestinnän haasteet tunnistetaan ja millaisin pohjustuksin

saamme muutetuksi toiveet viesteiksi ja sanoiksi,

kurssin opettajat Heli Katajamäki ja Sanna

Machaal toteavat.

– Perehdyimme yliopiston viestintästrategioihin

ja tavoitemielikuviin. Ne pohjanamme keräsimme

kielikeskuksen opettajilta tarkennuksia kielikeskuksen

tavoitemielikuvista mutta myös vääristä

uskomuksista, joihin kielten opettajat ovat kielten

oppimisen suhteet törmänneet. Tavoitemielikuvat

ja väärät uskomukset toimivat opiskelijoiden sosiaalisen

median sisältöstrategioiden suunnittelun

pohjana.

– Viime syksyn kurssi osoitti, että yliopisto-opiskelijoiden

viestintätaidot ovat niin hyviä, että viestit olivat

täynnä merkityksiä, jotka olivat linjassa tavoitemielikuvien

kanssa ja auttoivat kumoamaan vääriä uskomuksia.

Huomasimme silti syksyllä, että vaikka opettajilla ja

opiskelijoilla oli yhteisesti jaettu käsitys siitä, millainen

on ihanteellinen blogiteksti, ihanteen muuttamisessa

tekstiksi oli haasteita.

Syksyn havainnoista uusiin painopisteisiin

Syksyn kurssin kokemukset ja kurssipalaute mahdollistivat

kurssin kehittämisen keväällä.

– Nyt kevään kurssilla vahvistimme opetusta

siitä, mitkä ovat eri kanavissa eri kohderyhmille

tarkoituksenmukaisia viestinnällisiä valintoja.

Korostimme kurssilla, että vaikka melko pitkäkin

teksti voi olla hyvä pohja blogitekstille, se on pikemminkin

hyvä ensimmäinen versio kuin julkaistava

versio. Tämän jälkeen tekstiä on hyvä muokata tiiviimmäksi,

miettiä väliotsikot, tarkastaa oikeakielisyys

ja keksiä kiinnostusta herättäviä aloituksia,

lopetuksia tai kuvituksia. Prosessikirjoittamisen

malli on hyvä lähtökohta lähes mille tahansa kirjoittamiselle,

toteavat opettajat.

– Opiskelijat toivat syksyllä myös kurssipalautteessa

esille, että he haluaisivat opetusta videoiden editoimisesta.

Kurssi ei ole kuitenkaan videoeditointikurssi,

vaan lähtökohtana on, että tekniset taidot ovat hallinnassa.

Kevään kurssilla kävimme tarkemmin läpi

videointiin liittyviä asioita, mutta toisaalta hyvä video

ei välttämättä vaadi ammattimaista editointia. Uuden

kurssin pääteemaksi otimme siksi tarinallisuuden,

20 1/2019


jota voidaan tuottaa videoissa erilaisilla keinoilla ja

joka pelkistetymmillään voi nojautua vakuuttavaan

suulliseen kerrontaan. Toinen korostamamme asia

oli suunnitelmallisuus. Hyvä organisaatioviestintä

lähtee suunnitelmallisuudesta. Täytyy tietää, mihin

pyritään, millä keinoin, kuka pyrkimykset toteuttaa

ja koska.

Kurssi käytännössä

Toteutus. Kurssilla tuotetut viestit julkaistaan eri

sosiaalisen median kanavissa. Ennen viestien tuottamista

opiskelijat tutustuvat toimeksiantajan tavoitemielikuviin

ja tekevät sosiaalisen median sisältöstrategian

ja videon käsikirjoituksen. Opiskelijat

kirjoittavat blogitekstin Wordpressiin, tekevät videon

Youtubeen ja viestivät näistä sisällöistä Facebookissa,

Instagramissa ja Twitterissä. Opiskelijat julkaisevat

viestinsä itse, sillä he saavat kanavista riippuen kurssin

omalle kanavasivulle joko muokkausoikeudet tai

salasanan kanavaan. Projektin aikana opiskelijat pitävät

yllä julkaisupäiväkirjaa Word onlinessa, jotta

opettajat ja pienryhmän jäsenet tietävät, mitä on julkaistu,

koska ja missä. Projektin lopussa opiskelijat

esittelevät julkaisunsa.

Sopimus. Kurssin opiskelijat allekirjoittavat sopimuksen,

jossa he sitoutuvat eettisesti hyvään viestintään ja

antavat luvan julkaistujen materiaalien hyödyntämiseen.

Viestejä ei moderoida tai tarkasteta etukäteen.

Opettajat kommentoivat etukäteen ainoastaan blogitekstin

kieltä.

Anonymiteetti. Kurssilla opiskelijoiden ei tarvitse

viestiä omilla nimillään, mutta he toki saavat sen

tehdä, jos haluavat. Myös viesteissä haastatellut

henkilöt voivat esiintyä nimettöminä tai vaikkapa

etunimillään. Sosiaalisen median viesteissä tai kuvissa

taggauksia voi hyödyntää vain, jos siihen on

kysytty lupa, jotta viestit eivät kytkeydy kenenkään

henkilökohtaisiin tileihin. Sosiaalisen median kanavissa

opiskelijat voivat kommentoida viestejä omilta

tileiltään, mutta sitä ei velvoiteta anonymiteetin

mahdollistamiseksi.

Kurssin perustana luovuus ja luottamus. Luovuus

edellyttää tehtävänantoja, jotka mahdollistavat vapauden

tehdä valintoja. Opetuskontekstissa on perusteltua

myös se, ettei tärkeimpänä tavoitteena ole täydelliset

viestit vaan oppimistavoitteiden saavuttaminen.

Luottamus mahdollistaa viestien julkaisemisen mutta

sosiaalisessa mediassa toimittaessa on valmistauduttava

myös hallitsemaan ja kohtaamaan ongelmia.

Teksti: Heli Katajamäki

Kurssilla Sovella sosiaalista mediaa opiskelijat viestivät kurssin omilla alustoilla Wordpressissä, Youtubessa,

Facebookissa, Twitterissä ja Instagramista.

1/2019

21


Opettajasta kirjailijaksi:

Paula Nivukosken esikoisteos

sijoittuu 1920-luvun Pohjanmaalle

Paula Nivukosken esikoisteos Nopeasti piirretyt

pilvet historiallinen romaani, jonka tapahtumat

sijoittuvat 1920-luvun Pohjanmaalle Isoonkyröön.

Romaani on kertomus vahvasta naisesta, joka joutuu

sinnittelemään pienten lasten kanssa, koska mies on lähtenyt

Amerikkaan. Vaikka tarina on fiktiivinen, tarina

pohjautuu Nivukosken mumman elämään.

Laihialainen Paula Nivukoski on kouluttautunut äidinkielen

ja kirjallisuuden opettajaksi. Kirjan kirjoittamisesta

hän on unelmoinut kuitenkin jo lapsuudessa.

– Vasta kun aloin uskoa unelmiini, ne alkoivat

muuttua todeksi, Nivukoski kertoo. Usko antoi voimaa

tekemiselle ja ajan ottamiselle projektille, jonka

menestyksestä ei ole varmuutta ennen kuin se on valmis.

Maaseutu on jättänyt kirjailijaan syvät jäljet, ja

jättää ne myös kirjan lukijaan. Kirjassaan Nopeasti

piirretyt pilvet Nivukoski pääsee yhdistelemään

omia lapsuudenkokemuksiaan maatilan tyttönä, joka

kotonaan on myös opetellut ajamaan puimuria ja

myöhemmin suorittanut viljelijän ammattitutkinnon.

Siksi kirjailijalta onkin kysyttävä, aikooko hän vielä

joskus ryhtyä viljelijäksi.

– Aika näyttää. On ihanaa olla pellolla töissä, etenkin

sadonkorjuuaikaan, kypsän viljan tuoksussa keskellä

loputtomia vainioita. Viljelijän ammatti ei kuitenkaan

ole helppo nykyisessäkään maailmantilanteessa.

Vanhempani viljelevät kotitilaani ja olen heidän apunaan

mahdollisuuksieni mukaan, Nivukoski vastaa.

Uudet projektit mielessä

Nivukoski on viime vuosina opettanut tuntiopettajana

lukuisia suullisen ja kirjallisen viestinnän kursseja

Kielikeskus Linginnossa. Kursseilla on opeteltu niin

esiintymistaitoja, liikekirjeiden kirjoittamista kuin tieteellisten

tekstienkin kirjoittamista.

– Olen ollut tuntiopettajana Vaasan yliopistossa kymmenisen

vuotta. Sain vuoden apurahan kesästä 2018

kesään 2019, jona aikana olen opettanut vain muutamia

kursseja. Opettaminen on ihanaa vastapainoa kirjoittamiselle,

joka on tavallaan aika yksinäistäkin työtä.

Vaikka esikoisteos on juuri julkaistu, Nivukoski työstää

jo seuraavaa romaaniaan.

– Sekin sijoittuu 1920-luvun Pohjanmaalle, mutta

tällä kertaa näyttämönä on karu saaristomaisema ja

toisaalta herraskainen pappila. Idean toiseen romaaniini

sain ajaessani puimuria vainiolla. Teen kesällä

vielä tutkimusmatkoja autioille saarille ja pappiloiden

arkistoihin ja kirjoitan pimenevinä iltoina vanhalla

Remingtonillani.

Vaikka opettaminen onkin jäämässä taka-alalle,

Nivukoski kokee edelleen tärkeäksi sen, että lapset ja

nuoret oppisivat ymmärtämään, mitä kirjoittaminen

ja lukeminen voi antaa tekijälleen.

– Tulen mielelläni kouluille kertomaan kirjoittamisesta

ja kirjailijan työstä. Voin järjestää myös erilaisia

luovan kirjoittamisen työpajoja, joissa etsitään tarinoita

ja luovuutta arjesta ja hetkistä. Kouluvierailuja voi

tiedustella Lukukeskuksen kautta, Nivukoski sanoo.

Paula Nivukosken teokset ja Remington esillä kirjan

julkistamistilaisuudessa Isonkyrön kotiseututalolla.

Kuva: Heli Katajamäki

Pohjalainen esikoiskirjailija Paula Nivukoski (s.1985) on

kotoisin Isostakyröstä ja asuu nykyään Laihialla. Hän on

maatilan nuorin tytär, Vaasan yliopistosta valmistunut

filosofian maisteri ja pätevöitynyt opettajaksi Jyväskylän

ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Paula Nivukoski

on OAJ:n Vaasan yliopisto-opettajien yhdistyksen jäsen.

Teksti: Heli Katajamäki

22 1/2019


Kirjailija Paula Nivukoski kuvattuna kuin 1920-luvun Pohjanmaalla; samassa miljöössä, jossa hänen kirjansa

päähenkilö eli.

Kuva: Gunnar Bäckman

Ote kirjan alusta, kun Liisan isä on juuri kuollut:

”Liisa tuijotti pitkään yläsängyn pohjaa, kunnes sudenhetkellä vihdoin nukahti. Aamuyön kylminä

tunteina hän kulki elokuun suloisessa lämmössä. Isä oli yhtä lähellä kuin uni.

Vainion pitkät selät oli kuljettu rinta rinnan, sirpit iskeytyivät laihoon terävin iskuin, vilja lakosi. Äiti

sitoi lyhteitä, Liisa poimi pudonneita tähkäpäivä helmoihinsa. Hame pullistui, jokainen jyvä oli tärkeä.

Isällä oli vaalea pellavapaita ja vakava ilme. Sarka oli pitkä, työtä tehtiin, kunnes kaste kohosi maasta.

Pellon päässä isä pysähtyi, kääntyi kohti Liisaa ja sanoi: Kyllä susta hyvä emäntä tuloo. Ja ihiminen. Isän

hymy oli kuin halaus.” (Nivukoski, Nopeasti piirretyt pilvet, Otava, 2019)

1/2019

23


OAJ:n Pohjanmaan alueyhdistys ry

OAJ:s regionförening i Österbotten

KOKOUSKUTSU/MÖTESKALLELSE

OAJ:n Pohjanmaan alueyhdistys ry:n vuosikokous pidetään ti 23.4.2019 Härmän Kuntokeskuksessa. Klo

17.00 alkaen ruokailu sekä ilmoittautumiset ja varsinainen kokous alkaa klo 18.00. Årsmötet för OAJ:s

regionförening i Österbotten hålls ti den 23 april 2019 på Härmä Spa Hotel. Från kl. 17.00 servering och

emottagning av anmälningar. Mötet börjar kl. 18.00.

Ohjelma/Program

Avaus/Mötet öppnas: Kari Nieminen

Huomionosoitukset/Uppvaktningar

Vakuutusyhtiö Turva esittäytyy/Försäkringsbolaget Turva presenterar sig

I K o k o u k s e n j ä r j e s t ä y t y m i n e n/Organisering av mötet

1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri/val av ordförande och sekreterare.

2. Valitaan pöytäkirjantarkistajat ja ääntenlaskijat/val av protokolljusterare och rösträknare.

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus/lagenlighet och beslutförhet.

4. Vahvistetaan kokouksen työjärjestys/fastställande av föredragningslista.

II V a r s i n a i s e t k o k o u s a s i a t/Mötesärenden

5. Käsitellään hallituksen laatima kertomus edellisen kalenterivuoden toiminnasta/godkännande

av verksamhetsberättelse för år 2018.

Ehdotus/Förslag: Hyväksytään/Godkänns.

Päätös/Beslut:

6. Käsitellään yhdistyksen tilit edelliseltä kalenterivuodelta ja tilintarkastajien lausunto sekä

päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä/föreningens bokslut

och revisionberättelsen för räkenskapsperioden 2018 samt fastställande av bokslut och

beviljande av ansvarsfrihet.

Ehdotus/Förslag: Hyväksytään tilinpäätös ja myönnetään vastuuvapaus/Godkänns bokslutet och

beviljas ansvarsfrihet

Päätös/Beslut:

7. Hyväksytään yhdistyksen toimintasuunnitelma kuluvaksi kalenterivuodeksi/godkännande av

verksamhetsplan för år 2019.

Ehdotus/Förslag: Hyväksytään/Godkänns.

Päätös/Beslut:

8. Määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten kokouspalkkiot ja matkakorvaukset

sekä tilintarkastajien palkkiot kuluvaksi klenterivuodeksi/Styrelseordförande och övriga

styrelsemedlemmars mötesarvoden och reseersättningar samt revisorsarvoden för år 2019.

Ehdotus/Förslag: Kokouspalkkioita ei makseta, matkakorvaukset VES:n mukaan ja

tilintarkastajan palkkio laskun mukaan./Mötesarvoden betalas icke, reseersättningar enligt TKA

och revisorsarvoden enligt räkning.

Päätös/Beslut:

9. Määrätään jäsenyhdistysten henkilöjäsenten tai niiden alayhdistysten henkilöjäseniltä

kannettavien jäsenmaksujen suuruus seuraavaksi kalenterivuodeksi/fastställande av

medlemsavgifter för år 2020.

24 1/2019


Ehdotus/Förslag: 0,03 % bruttopalkasta ja perintä OAJ:n kautta, paitsi AO, FSL,AKOL,

YLL,SMOL ja TOOL jotka maksavat jäsentensä jäsenmaksut/0,03 % av bruttolön och

inkassering via OAJ utom AO, FSL, AKOL, YLL, SMOL och TOOL, som ersätter

medlemmarnas medlemsavgifter enligt överensskommelse.

Päätös/Beslut:

10. Hyväksytään yhdistyksen talousarvio kuluvaksi kalenterivuodeksi/godkännande av

budgetförslag för år 2019.

Ehdotus/Förslag: Hyväksytään/Godkänns.

Päätös/Beslut:

11. Valitaan hallituksen puheenjohtaja seuraavaksi toimikaudeksi/val av styrelseordförande för

följande verksamhetsperiod.

Päätös/Beslut:

12. Valitaan hallituksen jäsenet ja kullekin henkilökohtainen varajäsen seuraavaksi toimikaudeksi/

val av styrelsemedlemmar och suppleanter för följande verksamhetsperiod.

Päätös/Beslut:

13. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa tarkastamaan seuraavan

kalenterivuoden tilejä ja hallintoa/val av två revisorer och revisorsersättare för år 2020.

Ehdotus/Förslag: Valitaan/Väljes KHT-tilintarkastusyhteisö Ernst & Young/CGR-revisor Ernst

& Young.

Päätös/Beslut:

14. Ajankohtaiskatsaus/Aktuellt: LTOL:n puheenjohtaja/BTLF:s ordförande Anitta Pakanen

15. Käsitellään muut mahdolliset asiat/Behandling av övriga eventuella ärenden.

Seinäjoella 17.1.2019

Hallitus/Styrelsen

Kari Nieminen

puheenjohtaja/ordförande

Paula Kotirinta

sihteeri/sekreterare

1/2019

25


OAJ Pohjanmaa/Österbotten

Yhteystiedot 2019

Hallitus:

Kari Nieminen, puheejohtaja Seinäjoki kari.nieminen(at)seinajoki.fi 0405779984

Christel Sandell, vice ordförande Jakobstad christel.sandell(at)jakobstad.fi

Inger Damlin, vice ordförande Vörå inger.damlin(at)korsholm.fi

Heli Katajamäki, varapuheenjohtaja Tervajoki heli.katajamaki(at)uva.fi

Antti Ylinen , varapuheenjohtaja Tuomikylä antti64.ylinen(at)gmail.com

Paula Kotirinta, sihteeri ja jäsen Kurikka paula.kotirinta(at)kurikka.fi

Felix de Silva, jäsen Alajärvi felix.desilva(at)alajarvi.fi

Tiina Hagström, jäsen Kokkola tiina.hagstrom(at)edu.kokkola.fi

Dieter Heiermann, jäsen Kokkola dieter.heiermann(at)kpedu.fi

Marika Horila, jäsen Halkosaari marika.horila(at)seinajoki.fi

Cecilia Hägglund-Nygård, medlem Jakobstad cecilia.hagglund-nygard(at)kokkola.fi

Jyrki Jokinen, jäsen Vaasa jyrki.jokinen(at)edu.vaasa.fi

Pia Latomäki, jäsen Lapua pia.latomaki(at)lapua.fi

Kyösti Pihlajamäki, jäsen Hernesmaa kyosti.pihlajamaki(at)soini.fi

Marja-Liisa Saariaho, jäsen Seinäjoki marja-liisa.saariaho(at)seamk.fi

Aino Sillanpää-Heikkilä, jäsen Kokkola aino.sillanpaa(at)edu.veteli.fi

Seppo Säätelä, jäsen Mustasaari seppo.saatela(at)yrkesakademin.fi

Alueasiamies:

Tuula Ala-Lantela Ala-Seppä tuula.alantela(at)gmail.com 040 842 1484

26 1/2019


Toimihenkilöt:

Paula Kotirinta, sihteeri Jalasjärvi paula.kotirinta(at)kurikka.fi

Lasse Mansikka-aho, tiedotussihteeri Lehtimäki mansikkalasse(at)gmail.com

Monika Koivumäki, koulutussihteeri Sundom monika.koivumaki(at)vaasa.fi

Outi Pyykkö, yhdistystietouskoul. Seinäjoki outi.pyykko(at)edu.kuortane.fi

Sirpa Kotamäki, taloudenhoitaja Vaasa kotamaki58(at)gmail.com

Antti Hynönen, nettivastaava Hakojärvi antti.hynonen(at)alavus.fi

Risto Haverinen, liikuntavastaava Marinkainen risto.haverinen(at)edu.kokkola.fi

Valtuutetut:

Martin Ahlskog, FSL Nedervetil martin.ahlskog(at)pedersore.fi

Inger Damlin, FSL Vörå inger.damlin(at)korsholm.fi

Linda Felixson, FSL Vaasa linda.felixson(at)korsholm.fi

Maija Huuki-Anthopoulou, OAJ-YSI Kannus maija.huuki-anthopoulou(at)edu.kannus.fi

Monika Koivumäki, LTOL Sundom monika.koivumaki(at)vaasa.fi

Paula Kotirinta, OAJ-YSI Kurikka paula.kotirinta(at)kurikka.fi

Jussi Kuoppala, AO Seinäjoki jussi.kuoppala(at)sedu.fi

Pia Latomäki, OAJ-YSI Lapua pia.latomaki(at)lapua.fi

Kari Nieminen, OAJ-YSI Seinäjoki Kari.nieminen(at)seinajoki.fi

Kyösti Pihlajamäki, OAJ-YSI Hernesmaa kyosti.pihlajamaki(at)soini.fi

Jaakko Syrjänen, OAJ-YSI Kauhajoki jaakko.syrjanen(at)kauhajoki.fi

Maaret Siltanen, LTOL Isokoski maaret.siltanen(at)seinajoki.fi

Margareeta Verronen, AO Vaasa margareeta.verronen(at)vamia.fi

OAJ:n hallitus:

Inger Damlin Vörå inger.damlin(at)korsholm.fi

Kari Nieminen Seinäjoki kari.nieminen(at)seinajoki.fi

OAJ:n Pohjanmaan aluetoimisto

Kauppa-puistikko 4 as 20

65100 Vaasa

Järjestö assistentti Niina Suokas

niina.suokas@oajpohjanmaa.fi

050 470 1199

www.oajpohjanmaa.fi

1/2019

27


1/2019

More magazines by this user
Similar magazines