Promaint 2/2019

omnipress

Digitaalinen asiakaskokemus on kilpailuetu - Petri Lakka, Valmet // Pakkaukset paremmaksi elintarvikkeiden ketjussa // Tieto laitteiden kunnosta haltuun // Standardit ohjaavat voitelua //

2/2019 I www.promaintlehti.fi

KUNNOSSAPIDON ERIKOISLEHTI

20

Pakkaukset

paremmaksi

elintarvikkeiden

ketjussa

30

Tieto laitteiden

kunnosta

haltuun

40

Standardit

ohjaavat

voitelua

Petri Lakka,

Valmet

Digitaalinen

asiakaskokemus

on kilpailuetu


PÄÄKIRJOITUS

Ennakointi pitää

katastrofit loitolla

Teollisuuden laitteiden kunnossapito on aiemmin tarkoittanut sitä,

että laite korjattiin, kun siihen tuli vika. Nyt tilanne on pitkälti toinen:

laitteet kertovat itse, milloin ne ovat huollon tarpeessa, ja viat

korjataan jo ennen kuin ne syntyvät, jolloin vältetään kalliiksi tulevat,

yllättävät tuotannon seisakit.

Kunnossapidon merkitystä teollisuuden kilpailukyvylle ei ole Kunnossapitoyhdistys

Promaint ry:n toiminnanjohtaja Jaakko Tennilän mukaan täysin

ymmärretty. Kunnossapitoa on perinteisesti pidetty kustannuksena, josta on

jatkuvasti säästettävä. Digitaalisen kunnossapidon lisääntyminen tuotantoketjussa

tehostaa kuitenkin tuotantoa sen verran merkittävästi, ettei sitä tulisi

nähdä pelkkänä kuluna vaan tuotantolaitoksen kilpailukykyä nostattavana

investointina.

Tässä Promaint-lehden numerossa käsitellään muun muassa teollisuusvoitelun

merkitystä tuotantolaitosten kilpailukykyyn. Alan asiantuntija Tommi

Pitkäahon mukaan huonosti toimiva kiertovoitelujärjestelmä näkyy muun

muassa laakerivaurioiden määrässä. Ilman toimivaa voitelua tuotantolinjojen

laakeroinnit ja vaihdelaatikot voivat myös kuumentua eivätkä tiivisteet tahdo

kestää, jolloin syntyy öljyvuotoja. Pahimmassa tapauksessa voideltava kohde

vaurioituu ja tehtaan tuotanto pysähtyy täysin katastrofaalisin seurauksin.

Valmetin palveluliiketoiminnan kehitysjohtaja Petri Lakka kertoo, että

digitalisointi ja teollinen internet muuttavat myös teollisuuden kunnossapidon

tapoja toimia. Esimerkiksi virtuaalitodellisuudesta puhutaan alalla paljon, ja se

on pikkuhiljaa tulossa yhä tärkeämmäksi avuksi myös kunnossapitäjien työssä.

Nyt, kun kesä on kulman takana ja kausityöntekijät valmistautumassa uusiin

työtehtäviinsä teollisuuden alan työtehtävien parissa, on hyvä pitää mielessä,

millainen vaikutus perehdyttämisellä on muun muassa työturvallisuuteen.

Perehdyttäminen tutustuttaa uuden tekijän työpaikan kulttuuriin ja käytäntöihin

ja työnopastus henkilökohtaisiin tehtäviin ja vastuisiin.

Kesätyökauteen valmistautuville työnantajille Työturvallisuuskeskuksen

asiantuntija Petri Pakkanen antaa hyvän käytännön vinkin. Kesätyöntekijöille

kannattaa järjestää ennakkoperehdytystilaisuus, jossa tulevilla työntekijöillä on

mahdollisuus tutustua organisaatioon, sen toimintaan ja esimiehiin jo ennen

varsinaisen työn alkamista.

Tällainen tutustumistilaisuus vähentää jännitystä ja madaltaa kynnystä esimerkiksi

kysymysten esittämiseen, kun kasvot, tehtävät ja paikat ovat tuttuja jo

ennen ensimmäistä työpäivää ja varsinaisen työnopastuksen aloittamista, hän

sanoo.

Seuraava Promaint-lehti ilmestyy marraskuun alussa. Syksyllä olemme

mukana myös Helsingin Messukeskuksessa pidettävässä Teknologia 2019

-tapahtumassa, jonka osana Kunnossapitomessutkin ovat. Tätä ennen

seuratkaahan alan uutisia ahkerasti Promaint-lehden verkkosivuston kautta:

www.promaintlehti.fi – siellä voitte myös tilata lehden sähköisen uutiskirjeen.

Kunnossapitoa

ei tulisi nähdä

pelkkänä kuluna,

vaan tuotantolaitoksen

kilpailukykyä nostattavana

investointina.

Nina Garlo-Melkas

Promaint-lehden päätoimittaja

Julkaisija Kunnossapitoyhdistys Promaint ry Kustantaja ja toimitus Omnipress Oy, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, p. 020 6100 115,

www.omnipress.fi, Päätoimittaja Nina Garlo-Melkas, p. 050 36 46 491, nina.garlo@omnipress.fi. Avustavat toimittajat: Jorma Järviö,

Heikki Jokinen. Ilmoitusmyynti Anna Paananen, myyntipäällikkö, p. 045 159 7550, anna.paananen@omnipress.fi. Ulkoasu Menu Content

Agency, www.menuk.ee. Toimitusneuvosto Jaakko Tennilä, Promaint ry, jaakko.tennila@kunnossapito.fi, Juha Lepikko, MABCo Oy,

juha.lepikko@mabco.fi, Erkki Mäkelä, Lassila & Tikanoja erkki.makela@lassila-tikanoja. fi. Tilaukset, osoitteenmuutokset Promaint ry:n

jäsenet toimisto@kunnossapito.fi, ei-jäsenet tilaajapalvelu@media.fi.


28

> Sähköasennusten

ja -laitteistojen

säännöllinen tarkastaminen

ja havaittujen puutteiden

korjaaminen kiinteistöissä

ja toimi- ja tuotantotiloissa

on olennainen osa yrityksen

riskinhallintaa.

Tässä

numerossa

2/2019

32

Ohjaamattoman

oppimisen

lisäksi hybridimallit ovat

osoittautumassa lupaaviksi

teollisuuden sovelluksissa.

34

Jätteet ovat

tulevaisuudessa

merkittäviä biopolttoaineiden,

teollisuuskemikaalien ja

lannoitteiden lähteitä.

9 Näkökulma

10 Alan vaikuttaja: Petri Lakka, Valmet

14 Työkoneiden polttoaineenkulutus

pienemmäksi

16 Huollon osuus kasvaa Cargotecin

liiketoiminnassa

20 Materiaalitehokkuuden parantamisen

monet konstit käyttöön

24 Energiaomavaraiset anturiverkot

28 Kiinteistöjen ja tuotantolaitteistojen

sähkökunnossapito

30 Kunnossapitotiedon hallinnan haasteet

32 Suomella hyvät lähtökohdat

tekoälyteknologian hyödyntämisessä

34 Mikrobeista apua ilmastonmuutoksen

torjuntaan

36 Posiva rekisteröi tutkimustilansa EU:n

laajuiseksi tavaramerkiksi

38 Asbesti on ikävä yllätys

40 Voiteluaineet valittava pykälien mukaan

42 Kierrätettävä pesuneste tuo selvää

säästöä prosessikustannuksiin

44 Etävalvonta on tullut myös öljyn

suorituskyvyn seurantaan

46 Kiertovoitelulla käyttövarmuutta

tuotantolaitteisiin

48 Tehoa ja turvaa vaativaan hiontaan

50 Toimikuntaesittely


Lyhyesti

70 HEHTAARIA

TUNNISSA

DRONELLA ELI KAMERAKOPTERILLA KUVATTUIHIN

tietoihin pohjautuva metsäsuunnitelma haastaa perinteisen

metsäsuunnitelman. Menetelmän valttina ovat erityisesti

totuttua täsmällisemmät puustotiedot.

- Dronella saadaan tarkimmat mahdolliset puustotiedot.

Mittauksista saadaan sekä puuston määrä kuutioissa

että puuston arvo euroissa arvioitua aiempaa tarkemmin.

Drone-kuvauksilla saamme myös tietoa kuolleen puun

määrästä – se auttaa tämän monimuotoisuudelle tärkeän

rakennepiirteen säilyttämisessä, Metsä Groupin jäsenpalvelujohtaja

Tomi Salo kertoo.

Menetelmä pystyy tunnistamaan kolme puulajia: mänty,

kuusi ja koivu. Loput lehtipuulajit kirjautuvat luokkaan muut

lehtipuut. Mittaustietojen perusteella lasketaan hoitosuositukset.

Tässä dronella tehty suunnitelma eroaa perinteisestä,

jossa hoitosuositukset tekee ihminen.

Dronella lennetään hieman yli 100 metrin korkeudessa

metsätilan yllä. Drone mittaa yhden tunnin aikana noin 70

hehtaaria metsää. Mittausten tuloksena metsänomistajan

käyttöön saadaan myös totuttua tarkempi, selkeä ”lähiilmakuva”

metsätilasta.

Kuva Shutterstock

Kotitalouksissa syntyvän sekajätteen joukossa

on tyypillisesti 35–40 prosenttia

biohajoavaa jätettä, kuten ruuan tähteitä ja

vaikkapa talouspaperia, josta polttolaitoksessa

ei energiatuotannon kannalta ole hyötyä.

Hyvä perehdytys vahvistaa

turvallisuusasennetta

PEREHDYTTÄMINEN TUTUSTUTTAA UUDEN TEKIJÄN TYÖPAIKAN

kulttuuriin ja käytäntöihin, ja työnopastus henkilökohtaisiin

tehtäviin ja vastuisiin, kertoo Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija

Petri Pakkanen.

- Työssä omaksuttu hyvä turvallisuusasenne näkyy myös vapaaajalla,

Pakkanen muistuttaa.

Hyvän perehdyttämisen tunnusmerkeiksi Pakkanen mainitsee

muun muassa oikean lähtötason huomioimisen, riittävän paneutumisen

ja osaamisen varmistamisen.

- Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen kautta töihin tulevalla nuorella

voi olla äärimmäisen hyvät valmiudet työssä toimimiseen, mutta

aina näin ei välttämättä ole. Työntekijöiden erilaiset valmiudet, turvallisuusosaaminen

ja aiempi kokemus pitää huomioida perehdyttämisvaiheessa.

Kesätyökauteen valmistuville työnantajille Pakkasella on tarjota hyvä

käytännön vinkki. Kesätyöntekijöille kannattaa järjestää ennakkoperehdytystilaisuus,

jossa tulevilla työntekijöillä on mahdollisuus tutustua

organisaatioon, sen toimintaan ja esimiehiin jo ennen varsinaisen työn

alkamista. Tällainen tutustumistilaisuus vähentää jännitystä ja madaltaa

kynnystä esimerkiksi kysymysten esittämiseen jo ennen ensimmäistä

työpäivää ja varsinaisen työnopastuksen aloittamista.

Logistiikalla loikka

kilpailukykyyn

Logistiikan vaikutus teollisuuden

yritysten kilpailukykyyn on arviolta noin

35 prosenttia .

Logistiikkakustannusten osuus yritysten

liikevaihdosta on puolestaan kohonnut

vuodesta 2009 lähtien. Vuonna 2015

kustannukset olivat noin 23 miljardia euroa.

4 promaint 2/2019


Talonrakentamisen jätteitä syntyi

Suomessa vuonna 2016 kaikkiaan

1,4 miljoonaa tonnia, josta

hyödynnettiin noin 60 prosenttia.

Kuva Shutterstock

SEKAJÄTTEEN

BIOJÄTE LIIKENTEEN

POLTTOAINEEKSI

HYÖDYNTÄMÄLLÄ BIOHAJOAVA jae biokaasun tuotannossa

saadaan suurempi osa jätteestä hyötykäyttöön.

Gasumin, Lounais-Suomen Jätehuollon ja Lounavoiman yhteishankkeessa

selvitetään mahdollisuutta rakentaa jätteen esikäsittelylaitteisto,

jolla biohajoava jae saadaan hyödynnettyä biokaasun

tuotannossa liikenteen polttoaineeksi. Esikäsittelylaitteisto

mahdollistaa myös muiden jätejakeiden, kuten kierrätyskelpoisen

metallin erottelun polttokelpoisen jätteen joukosta. Biohajoavan

jakeen erottelu sekajätteestä ei poista tarvetta biojätteen erilliskeräykselle,

vaan täydentää jo olemassa olevia ratkaisuja.

- Paras vaihtoehto olisi, että biojätettä ei joutuisi sekajätteen

joukkoon vaan se toimittaisiin erilliskeräyksen kautta suoraan biokaasulaitokselle.

Pientalovaltaisilla tai haja-asutusalueilla biojätteen

erilliskeräys ei kuitenkaan ole mielekästä, koska määrät kotitaloutta

kohden jäävät pieneksi keruukustannuksiin nähden. Niin

kauan, kun biohajoavaa jätettä päätyy sekajätteen joukkoon, on

tärkeää löytää ratkaisut sen hyödyntämiseen, kommentoi Gasumin

kiertotalousliiketoiminnan johtaja Ari Suomilammi.

Digistä vauhtia

rakennusjätteen kierrättämiseen

DIGITAALISTEN JÄRJESTELMIEN käyttö vauhdittaisi merkittävästi

rakennus- ja purkujätteen hyödyntämistä, tuoreesta selvityksestä

ilmenee. Tietokannat auttaisivat purkajaa löytämään jätteelle

hyödyntäjän nykyistä helpommin sekä toisaalta ennakoimaan,

koska, missä ja millaista jätettä markkinoille on tulossa.

Talonrakentamisen jätteitä syntyi Suomessa vuonna 2016 kaikkiaan

1,4 miljoonaa tonnia, josta hyödynnettiin noin 60 prosenttia.

Jätteen tuottajan ja uusiokäyttäjän nopeampi kohtaaminen edistäisi

osaltaan merkittävästi rakentamisen kiertotaloutta.

Digitaalisten järjestelmien tulisi täyttää tilastoinnin ja hallinnon

vaatimukset ja olla toiminnanharjoittajille helppokäyttöisiä. Rakennus-

ja purkujätteitä koskeva tieto kerättäisiin vain kerran ja se

siirtyisi automaattisesti tarvittaviin tietokantoihin. Siirtoasiakirjan

digitalisointi on tässä avainasemassa. Toiminnanharjoittajien tulisi

voida ilmoittaa yhtä aikaa rakennusjätteen ominaisuudet, alkuperä

ja uusi käyttökohde.

Selvityksessä tarkasteltiin rakennus- ja purkujäteselvityksen,

siirtoasiakirjan ja käyttöön otetun Materiaalitorin rooleja

osana valtakunnallista jätetietojärjestelmää. Ehdotetut

uudistukset vaatisivat muun muassa muutoksia lainsäädäntöön,

tilaajan ja urakoitsijan vastuiden selkeyttämistä

sekä rakennus- ja ympäristövalvonnan tiedonvaihdon

edistämistä. Ympäristöministeriölle

selvityksen teki Riikka Kinnunen Winto Better

World Oy:stä.

www.ym.fi

Kuva Shutterstock

2/2019 promaint 5


Lyhyesti

Lentämisen ennustetaan kaksinkertaistuvan

maailmanlaajuisesti seuraavan 20 vuoden

aikana. Nesteen uusiutuvaa lentopolttoainetta

voidaan sekoittaa perinteiseen fossiiliseen

lentopolttoaineeseen jopa 50 prosenttia.

KRIITTISILLE METALLEILLE

ETSITÄÄN VAIHTOEHTOJA

Kuva Pexels

HUOLI TEOLLISUUDEN KANNALTA KRIITTISTEN metallien saatavuudesta

ja hintojen kehityksestä lisääntyy samalla, kun sähköautojen

ja vähähiilisten energiamuotojen kysyntä kasvaa.

Pelkästään Suomessa täyssähköautojen määrä on liki kolminkertaistunut

muutaman viimeisen vuoden aikana. Tämä näkyy

myös julkisten sähköautojen latauspisteiden nopeana kasvuna.

Sähköautot tarvitsevat muun muassa enemmän kuparilankaa,

kobolttia ja nikkeliä kuin tavalliset polttomoottoriautot.

– Sähköautojen räjähdysmäinen kasvu tulee nykyisin teknologioin

väistämättä synnyttämään pulaa monista metalleista ja

metalliseoksista. Jatkossa meidän on mietittävä, mitkä ovat teollisuuden

kannalta kriittisten metallien järkevät käyttökohteet ja toisaalta

sitä, onko niille esimerkiksi akkuteollisuudessa vaihtoehtoja,

sanoo VTT:n tutkimuspäällikkö Pekka Pohjanne.

KOBOLTTI AKKUTUOTANNON KULMAKIVI?

Koboltti on yksi tärkeimmistä litiumakkujen valmistuksessa käytettävistä

raaka-aineista, ja sen tarve kasvaa edelleen sitä mukaa kun

sähköautot entisestään yleistyvät.

Pohjanteen mukaan vaihtoehtoisia akkuratkaisuja on kuitenkin

jo olemassa. Toisaalta tuotekehityksellä on onnistuttu toisen sukupolven

akkuratkaisuissa vähentämään kriittisten metallien käyttöä

murto-osaan edeltäjiinsä verrattuna.

– Koboltin osuus litiumakuissa on jo vähentynyt noin kolmasosasta

viidesosaan nykyisin käytössä olevissa akkuteknologioissa.

Joissakin uusimmissa akkukonsepteissa koboltin osuus on enää

noin 10 prosenttia, Pohjanne kertoo.

HOPEASTAKIN SYNTYMÄSSÄ PULA

Vaikka uusiutuvat energiamuodot aurinko- ja tuulienenergia ovat

itsessään päästöttömiä, niiden järjestelmien rakentaminen ei ole

vapaa ympäristövaikutuksista. Esimerkiksi aurinkopaneeleissa

käytetään monia metalleja – muun muassa hopeaa, alumiinia ja

galiumia – joiden saatavuus voi tulevaisuudessa aiheuttaa ongelmia.

– Meidän on löydettävä kriittisille metalleille korvaavia raakaaineita.

Mikäli korvaaminen ei ole mahdollista, metallien kierrätystä

on lisättävä.

Perinteisten kaivosten rinnalle on jo noussut monia vaihtoehtoisia,

sekundäärisiä, metalliraaka-ainelähteitä.

– Esimerkiksi teollisuuden sivuvirroista on saatavissa paljon

metalliraaka-ainetta talteen. Toisaalta kodeissa on paljon elektroniikka,

josta löytyy runsaasti arvokkaita materiaaleja.

Myös uudenlaiset tuotantoteknologiat auttavat vähentämään

raaka-aineiden kulutusta. VTT ja Nurmi Cylinders ovat kehittäneet

yhdessä 3D-tulostetun, 66 prosenttia alkuperäistä osaa kevyemmän

ja samalla vähemmän raaka-ainetta vaativan hydraulisen

venttiililohkon.

6 promaint 2/2019


Danfossin pääjohtaja Kim Fausing ja Leanheatin

toimitusjohtaja Jukka Aho

LEANHEAT SIIRTYY

DANFOSSIN

OMISTUKSEEN

DANFOSS ON LISÄNNYT omistuksensa suomalaisen kasvuyrityksen

Leanheatin osakkeista 100 prosenttiin. Leanheat

on erikoistunut kaukolämmitteisten rakennusten lämmityksen

valvontaan, ohjaamiseen ja optimointiin tekoälyn sekä

antureiden avulla.

Leanheatin osto tuo uusia palveluja ja liiketoimintamalleja

Danfoss Heating -liiketoimintaan, jossa Leanheat jatkaa toimintaansa

omana liiketoimintayksikkönä nykyisen toimitusjohtaja

Jukka Ahon johdolla.

NESTE MY UUSIUTUVA LENTOPOLTTOAINE

PALKITTIIN MUSTAN HIILEN VÄHENTÄMISESSÄ

NESTE ON VOITTANUT NESTE MY uusiutuvalla lentopolttoaineellaan

Climate Leadership Coalitionin kilpailun mustan hiilen vähentämisessä.

Neste ylsi voittoon kategoriassa Mustan hiilen päästölähteiden poistaminen.

Climate Leadership Coalition on Bioenergia ry:n, Sitran, Suomen

ympäristökeskuksen ja Nuohousalan Keskusliitto ry:n järjestämä kilpailu

mustan hiilen vähentämisessä. Kilpailu oli osa kampanjaa, jonka tavoite

on nopeuttaa päästöjen vähentämistä, löytää uusia ratkaisuja päästöjen

vähentämiseksi ja lisätä ymmärrystä, miten musta hiili kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Lentämisen ennustetaan kaksinkertaistuvan maailmanlaajuisesti

seuraavan 20 vuoden aikana. Nesteen uusiutuvaa lentopolttoainetta

voidaan sekoittaa perinteiseen fossiiliseen lentopolttoaineeseen jopa

50 prosenttia. Arviolta 20–25 prosenttia pohjoisen lämpenemisestä

aiheutuu mustasta hiilestä, joka on hienojakoista nokipölyä.

Huoltopalvelumme lisäävät

käyttöturvallisuutta ja -varmuutta

Sulzer huoltaa kaikkien valmistajien pumput,

sekoittimet ja suurnopeuskompressorit.

Palvelemme myös höyryturbiinien ja muiden

kompressorityyppien huolloissa.

Laitehuoltojemme lähtökohtana on

käyttöturvallisuus ja -varmuus. Koeajamme

huolletun laitteen ja varmistamme sen

suorituskyvyn ja energiataloudellisuuden.

Joustava ja nopea toimintamme

perustuu ammattitaitoiseen henkilöstöön,

korkealuokkaisiin välineisiin ja tehokkaisiin

prosesseihin. Huoltopalvelumme

täyttävät kaikki asiakkaidemme laatu ja

turvallisuusvaatimukset.

Katso video!

www.sulzer.com


Lyhyesti

Kaasuautoilu kiinnostaa

kuljetusyrittäjiä

KunnossaPidon

MeneTelMäT Ja

KäyTännöT (WCM 1)

18.–19.9.2019 laHTi

Kunnossapidon tehtävänä on varmistaa yrityksen

liiketoimintastrategian vaatima käyttövarmuus ja

tuotannon kokonaistehokkuus. Kunnossapito on

pitkäjänteistä ja määrätietoisesti johdettua tavoitteellista

toimintaa, joka ottaa huomioon yrityksen

ja toimintaympäristön vaatimukset. Tuotannon ja

kunnossapidon yhteistyöllä on keskeinen rooli

menestyvän tuotantolaitoksen liiketoiminnassa.

Koulutus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon

johto-, kehitys-, suunnittelu- ja työnjohtotehtävissä

toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille,

joiden vastuulla on laitoksen johtamisen, talouden

ja toiminnan kehittäminen. Se sopii myös kunnossapidon

palveluyrityksissä toimiville henkilölle. Tilaisuus

on osa World Class Maintenance -koulutusohjelmaa.

Tilaisuuden aiheita:

Kunnossapidon käsitteet

Kuntoon perustuva kunnossapito

Muut kunnossapitolajit: ehkäisevä, parantava ja

korjaava

Voitelutekniikka

Kunnossapitohenkilöstön pätevöinti

Jatkuva parantaminen ja systemaattinen

kehittäminen

Käyttäjäkunnossapidon toimintamalli

TPM toiminnan kehittämisen välineenä

TPM käytännössä

Kunnossapito liiketoiminnan osana

Hinta: 1290 euroa + alv 24 %

Promaint ry:n jäsenille 200 €:n alennus.

www.promaint.net > tapahtumakalenteri

SUOMEN KULJETUS JA LOGISTIIKKA SKAL RY:N Kuljettajabarometri

1/2019 mukaan ympäristöystävällisen maa- ja biokaasun

valinta kiinnostaa 26 prosenttia kuljetusyrittäjiä.

Alkuvuoden aikana esimerkiksi Posti, FREJA, Vähälä ja

DB Schenkerin sopimuskuljettajat SepiTrans ja K&O Tiilikainen ovat

siirtyneet käyttämään kuljetuksessaan kaasukäyttöisiä rekkoja.

- Rohkaisen kuljetusyrittäjiä siirtymään kaasukäyttöisiin ajoneuvoihin.

Olemme nopeasti kasvattaneet kalustomme jo neljään

autoon. Tekninen luotettavuus on huipputasoa ja toimintasäde

nesteytetyllä maakaasulla LNG:llä loistava, sillä tankkausasemat

sijaitsevat sopivasti reittiemme varrella. Pidemmillä matkoilla

LNG:n kustannustehokkuus näkyy entisestään, kuljetusyrittäjä

Marko Järvimäki Kuljetus Arto Järvimäki Oy:stä kertoo.

Kuljettajabarometrin mukaan edullinen hinta on peräti

90 prosentille kuljettajayrittäjiä syy valita ympäristöystävällinen

polttoaine. Myös kaluston edullisempi hankintahinta houkuttelisi

86 prosenttia kuljetusyrittäjistä siirtymään ympäristöystävällisempiin

ratkaisuihin.

Kuljettajabarometrin mukaan

edullinen hinta on peräti

90 prosentille

kuljettajayrittäjiä syy valita

ympäristöystävällinen polttoaine.

Kuva Volvo


Kunnossapito osana

tehokasta fyysisen

omaisuuden hallintaa

Näkokulma

Marko Lehtosaari,

RADAN KUNNOSSAPIDON LAATUVASTAAVA

VÄYLÄVIRASTO

Omaisuuden hallinta on ajankohtainen termi lähes

kaikkialla, myös kunnossapidossa. Määritelmiä

termille löytyy monia, mutta yleisesti tehokas

omaisuuden hallinta on hyviä käytäntöjä ja systemaattista

toimintaa, joilla organisaatio hallinnoi

tavoitteidensa mukaisesti fyysistä omaisuuttaan ja siihen liittyviä

riskejä sekä kustannuksia koko sen elinjakson ajan.

Omaisuuden hallinnan tavoitteena on siis tuottaa fyysisellä

omaisuudella mahdollisimman paljon lisäarvoa halliten koko sen

elinjakson aikaiset riskit ja kustannukset. Kunnossapidon kustannukset

ovat usein esillä, mutta kunnossapidon tuotot huomattavasti

harvemmin.

Fyysinen omaisuus lakkaa tuottamasta omistajalleen lisäarvoa

melko nopeasti, jos kunnossapitotoimet lopetetaan. Kuinka nopeasti

tuotot lakkaavat, riippuu kunnossapidettävästä laitteesta tai

prosessista, mutta teknisissä järjestelmissä kunnossapidon tarve

on lähes jatkuvaa.

Onko aina selvää, kumpi on tärkeämpää fyysisen omaisuuden

tuottojen kannalta – kunnossapidon nopea vai laadukas suorittaminen?

Kunnossapidossa joudutaan joskus arvioimaan, hitsataanko

kunnossapitoa vaativa kohde mahdollisimman nopeasti

vai siten, että korjauksella saavutetaan mahdollisimman pitkä

elinkaari. Valittavana on välillä myös se, suoritetaanko kunnossapidon

mittaus nopeasti ja tuotantoa vähän häiriten vai siten, että

mittaustuloksesta saadaan maksimaalinen hyöty ohjaamaan tulevia

huoltoja, komponenttien vaihtoja tai investointeja. Kunnossapidon

kannalta laadukas tekeminen on kuitenkin aina parempi

vaihtoehto ja tärkeä osa hyvää omaisuuden hallintaa.

Korjausvelasta puhutaan niin teollisuuden kuin infrankin

osalta. Tekemällä oikeita asioita laadukkaasti korjausvelan muodostumista

voidaan ehkäistä. Kunnossapidossa oikeiden asioiden

laadukkaaseen tekemiseen varmasti pyritään, mutta onko siihen

edellytyksiä? Onko osaaminen riittävää? Onko tiedon hallinta riittävän

hyvää ja laitteiden kuntotieto riittävän laadukasta kunnossapidon

suunnittelun ja päätöksenteon tueksi? Kohdistuuko kaikki

kunnossapito oikeisiin kohteisiin elinkaaren oikeassa vaiheessa?

Aina kunnossapidon lisääminenkään ei välttämättä vähennä

kunnossapitovelkaa. Erityisesti suunnitteluvaiheessa ratkaistaan

monia käyttövarmuuteen ja elinkaareen vaikuttavia asioita.

Pahimmillaan huonolla suunnittelulla ja ammattitaidottomasti

toteutetuilla asennuksilla aiheutetaan kunnossapidon tarvetta jo

uudelle laitteelle tai järjestelmälle. Siis uudessakin laitteessa tai

järjestelmässä voi olla kunnossapitovelkaa!

Kunnossapidon kehittäminen vaatii laajaa ja syvällistä

Fyysinen omaisuus lakkaa

tuottamasta omistajalleen

lisäarvoa melko nopeasti, jos

kunnossapitotoimet lopetetaan.

osaamista. Omaisuuden tuottavuuden ja suorituskyvyn kehittämisessä

tarvitaan teknisen osaamisen lisäksi kunnossapidon

ja käyttövarmuuden osaamista. Nämä kriittiset kunnossapidon

osaamisvaatimukset on kuvattu standardissa SFS-EN 15628.

Kunnossapidon osaamisen sertifiointi on ollut Suomessa mahdollista

päällikkötasolla jo yli viiden vuoden ajan, ja sertifiointitasot

lisääntyvät lähiaikoina kaikkiin kolmeen standardissa

kuvattuun tasoon eli asentaja-, työnsuunnittelija- ja päällikkötasoihin.

On tärkeää varmistaa kriittinen osaaminen omaisuuden hallinnan

eri vaiheissa, ja kunnossapidon osaamisen sertifiointi on

yksi tapa varmistua riittävästä osaamisesta. Osaamisen varmistamisella

turvataan laadukas ja turvallinen tekeminen ja omaisuuden

tuottokyky siten, että elinjaksokustannukset pysyvät hallinnassa

ja kunnossapitovelankin on mahdollista lähteä laskuun.

2/2019 promaint 9


ALAN VAIKUTTAJA

10 promaint 2/2019


ALAN VAIKUTTAJA

Teksti: Nina Garlo-Melkas Kuvat: Timo Porthan

Digitaalinen

asiakaskokemus

tuo kilpailuetua

Digimurroksen vauhdissa pysyminen edellyttää teollisuusyrityksiltä

liiketoiminnan jatkuvaa uudistamista. Valmetin palveluliiketoiminnan

kehitysjohtaja Petri Lakka arvioikin, että nykymarkkinassa

digitaalinen asiakaskokemus on nousemassa yhä tärkeämmäksi

kilpailuvaltiksi myös perinteisen teollisuuden toimijoille.

Virtuaalitodellisuuteen

pohjautuvat

ratkaisut ovat

muutaman vuoden

sisällä teollisessa

mittakaavassa olevaa

teknologiaa, arvioi

Petri Lakka.

Kuusankoskella syntynyt ja varttunut

Petri Lakka on työuransa aikana

omakohtaisesti nähnyt, miten digitalisaatio

ja teollinen internet muokkaavat

suomalaisen teollisuuden toimintakenttää.

Kehitys näkyy palveluliiketoiminnassakin,

jonka merkitys kasvaa jatkuvasti myös teollisuudessa.

– Teknologioiden kehittäminen ja niiden

mahdollisuuksien hyödyntäminen globaalisti

palveluliiketoiminnassa kiinnostavat minua jo

opinto- ja työtaustastani johtuen. Uudet teknologiat,

kuten tekoäly, robotiikka ja IoT, tarjoavat

teollisuusyrityksille uudenlaisia mahdollisuuksia

olla yhteydessä asiakkaiden kanssa ja samalla

kehittää palveluliiketoimintaa, sanoo Lakka.

Ensikontaktinsa suomalaiseen prosessiteollisuuteen

Petri Lakka sai synnyinseudullaan.

– Isäni, joka työskenteli paikallisella sellu- ja

paperitehtaalla, kierrätti minua usein tehtaalla.

Nämä tehdasvierailut olivat kiehtovia, mystisiäkin

kokemuksia, jotka jäivät pikkupoikana

vahvasti mieleen, Lakka muistelee.

Lakan polku teollisuuden alan töihin ja tekniikan

alan opintojen pariin sai uuden kipinän

16-vuotiaana hänen saatuaan ensimmäisen

kesätyöpaikkansa Kymin paperitehtaalla Kouvolan

Kuusanniemessä.

– Olin 1980-luvun alkupuolella mukana

rakentamassa Kymin paperitehtaan PK8-paperikonetta.

Työnkuvaani kuului tuolloin lähinnä

maalipurkkien ja jakoavaimien kantamista

muiden käyttöön, mutta tärkeintä pestissä oli

se, että sain ensimmäisiä omakohtaisia kosketuksia

tehdastyöhön. Siitä lähtien olinkin lähes

joka kesä paperitehtaalla työssä, kunnes lähdin

yliopistoon opiskelemaan.

Kiinalaista osaamista

työmarkkinoille

Lakka valmistui diplomi-insinööriksi vuonna

1992 Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan

prosessitekniikan osastolta. Valmistumisensa

jälkeen hän toimi yliopistotutkijana muutaman

vuoden ajan ennen kuin siirtyi JP Suunnittelu

Oy:lle prosessi-insinöörin pestiä hoitamaan.

2/2019 promaint 11


ALAN VAIKUTTAJA

Jyväskylässä perheensä kanssa asuva

Lakka on vuodesta 2015 toiminut nykyisessä

tehtävässään Valmetin palveluliiketoiminnan

kehitysjohtajana. Valmetiin

hän siirtyi puuteollisuusyrityksiä palvelevasta

teknologia- ja palveluyhtiö Raute

Oyj:stä, jossa hän toimi teknologiapalveluiden

johtajana.

Mutta jo ennen nykyistä pestiä paperikoneistaan

tunnetulla Valmetilla Lakka

toimi yli vuosikymmenen ajan yhtiön

edeltäjän Metso Paperin palveluksessa

muun muassa tuotepäällikön ja tulosyksikönjohtajan

tehtävissä kotimaassa ja

Yhdysvalloissa.

Miten työ suomalaisen prosessiteollisuuden

parissa on hänen mielestään

muuttunut? Näkyvimpiä muutoksia ovat

työtahdin tiivistyminen, kansainvälistyminen

sekä maailmanlaajuinen koulutustason

nousu myös kunnossapidossa. Lakan

mukaan myös Suomen teollisuuden

kilpailutilanne on muuttunut viimeisten

vuosien aikana – osittain siksi, että työmarkkinoille

on tullut satojatuhansia uusia

ammattitaitoisia ihmisiä muun muassa

nopeasti kasvavista Aasian talouksista.

– Esimerkiksi Aasiassa ja Etelä-Amerikassa

insinöörialan osaaminen on jo

hyvin kilpailukykyistä, kun perinteisesti

parhaat osaajat ovat löytyneet Euroopasta

ja Pohjois-Amerikasta. Suomesta ei

myöskään enää viedä esimerkiksi kunnossapitoalan

osaamista muihin maihin

samalla tavalla kuin ennen.

Lakan mukaan varsinkin kiinalaisten

asema insinööriosaamisen osalta on varsin

hyvä. Maan nuorilla on positiivista

”näyttämisen halua”, ja tämä näkyy jo

selvästi muun muassa cleantech-sektorin

viime vuosien nopeana nousuna.

– Kiinassa nuoret ovat positiivisia ja

ennakkoluulottomia ja haluavat mielellään

olla mukana kehittämässä uusia,

yhteiskuntaan vaikuttavia asioita. Vähän

kuten me länsimaiden ihmiset olimme

Osaava työvoima on kilpailukyvylle

välttämättömyys, joten uudenlaisia

työtapoja on teollisuudenkin haettava.

sotien jälkeen, kun aloimme huomaamaan,

millaista vaikutusta koulutuksella

on omaan elintasoon. Nyt olemme ehkä

hieman sellaisessa saturaatiovaiheessa

täällä länsimaissa, kun kaikki asiat ovat

taloudellisessa mielessä jo hyvin.

Entä pitäisikö tästä muuttuneesta

tilanteesta Lakan mielestä huolestua? Ei,

mikäli hyväksymme sen todellisuuden,

jossa suomalainen prosessiteollisuus nykypäivänä

toimii, hän sanoo.

– Suomalainen prosessiteollisuus on

osa kansainvälistä yhteisöä, verkostoa,

jossa me suomalaiset ja ulkomaiset yhteistyökumppanimme

tuomme kukin

oman osaamisemme yhteen.

Lakan mielestä Suomella on edelleen

paperi- ja selluteollisuuden osaamisen

osalta aavistuksen verran etumatkaa

muihin maihin nähden, mutta ero on

kuroutumassa pikkuhiljaa umpeen ja

markkinoiden kansainvälistymisen takia

paikallistuntemuksen ja -osaamisen merkitys

lisääntyy.

Hän lisää, että perinteisesti Suomen

teollisuuden menestyksen avain on ollut

laaja ja melko avoin yhteistyö eri toimijoiden

kesken.

– Tästä hyvänä esimerkkinä ovat

olleet erilaiset tutkimusohjelmat, joissa

ovat olleet mukana niin laitetoimittajat,

prosessiteollisuus kuin tutkimuslaitokset.

Tämän yhteistyön soisi jatkuvan.

Jotta maan teollisuus säilyisi kilpailukykyisenä

myös kilpailun kiristyessä,

tarvitsemme nyt enenevässä määrin myös

kansainvälistä yhteistyötä.

– Monialainen kansainvälinen osaaminen

luo uusia innovaatioita. Hyviä

käytäntöjä voidaan hakea toimialan ulkopuolelta

ja soveltaa myös teollisuuteen.

Vaarana teollisuuden alalla hänen

mielestä on se, että kilpailu markkinoilla

voi pahimmillaan johtaa siiloutumiseen

tutkimuksessa ja tuotekehityksessä, jopa

kunnossapidossa.

–Ajatellaan, että kun tutkimusklusterissa

on joko kilpailija tai muuten ulkopuoliseksi

luokiteltu taho, niin tietoa ei

haluta jakaa omasta toiminnasta. Tästä

tulisi päästä eteenpäin.

Perheen ja vapaa-ajan

merkitys noussut

Lakan mukaan yksi näkyvä haaste nykypäivän

prosessiteollisuudelle on työvoiman

saatavuus. Nuorten arvomaailma on

muuttunut, ja vapaa-aikaa arvostetaan

yhä enemmän. Työ on tärkeää, mutta sen

takia ei enää haluta uhrata esimerkiksi

perheen pikkulapsivuosia olemalla reissun

päällä jatkuvasti.

– Halukkuus työskennellä kansainvälisissä

prosessiteollisuuden työtehtävissä

on muuttunut. Kun aikaisemmin nuoret

12 promaint 2/2019


ALAN VAIKUTTAJA

Valmetin palvelumalli tähtää hyvän

asiakaskokemuksen luomiseen

TUTKIMUKSET OSOITTAVAT, että ne yritykset, jotka pystyvät

tarjoamaan hyvän asiakaskaskokemuksen, menestyvät selvästi

kilpailijoitaan paremmin. Koko kansantaloudelle on kriittistä, että

varsinkin vientiyrityksemme ovat kilpailukyvyssä maailman huipulla,

ja asiakaskokemuksella on tässä keskeinen osa. Valmetin

Shared Journey Forward -palvelumalli tähtää hyvän asiakaskokemuksen

luomiseen.

– Asiakkuuksien kehittäminen digitaalisten palveluiden avulla

auttaa tehostamaan yhteistä matkaa asiakkaiden kanssa, sanoo

Valmetin palveluliiketoiminnan kehitysjohtaja Petri Lakka.

Valmetin yhteinen matka asiakkaan kanssa kulkee henkilökohtaisesta

kohtaamisesta digitaalisiin kanaviin ja sieltä takaisin

ihmisten väliseen yhteistyöhön. Vuosi sitten Valmet toi markkinoille

asiakasportaalin. Uuden asiakasportaalin avulla laajennamme

yhteistyötä asiakkaidemme kanssa ja luomme ”digitaalisen

tilan”, joka mahdollistaa jatkossa yhä enemmän tietojen

reaaliaikaista vaihtoa.

Asiakasportaali tekee yhteistyöstä asiakkaiden kanssa aiempaa

helpompaa ja läpinäkyvämpää. Sen avulla asiakkaat ja Valmetin

asiantuntijat voivat tehdä yhteistyötä, jakaa tietoa ja innovoida

yhdessä reaaliajassa. Portaalin verkkopalveluja, toimintoja

ja käytettävyyttä on kehitetty ja kehitetään jatkossakin yhdessä

asiakkaiden kanssa, jotta voidaan tuottaa hyödyllistä ja yksilöllistä

sisältöä.

– Olemme kehittäneet portaalia tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden

kanssa alusta lähtien. Portaali on yhteistyötila, joka vastaa

asiakkaidemme tarpeisiin ja tuo uuden ulottuvuuden yhteistyöhömme,

sanoo Lakka.

hakeutuivat alalle osittain sen takia, että

pääsisivät kiertelemään maailmaa ja

tapaamaan uusia ihmisiä, nykyajan nuoret

eivät välttämättä ajattele näin. Alan

tarjoama työ on työtä siinä missä muukin,

ja ehkä vähän siistimpiäkin töitä on

olemassa!

Lakan mielestä nuorten arvot ovat

tavallaan järkiperäistyneet. Kodilla,

perheellä ja harrastuksilla on

suurempi prioriteetti kuin ehkä

hänen ikäpolvelleen on ollut.

Matkustaminen ei ole myöskään

monelle enää itseisarvo, sillä

ihmiset haluavat lähteä vapaa-aikana

reissuun eivätkä mielellään

enää työaikana.

– Urani alkuaikoina, kun

omat lapseni olivat vielä pieniä,

työpäivät tapasivat venymään

hyvinkin pitkiksi ja perhe toimi tavallaan

”taustalla” äidin työpanoksen varassa.

Nyt teollisuuden alan toimijoiden täytyy

rekrytointeja suunniteltaessa suhteuttaa

odotusarvonsa niin, että ihmisillä on

muutakin elämässään kuin työ.

Perinteisesti

Suomen teollisuuden

menestyksen avain on ollut

laaja ja melko avoin yhteistyö

eri toimijoiden kesken.

Uudet teknologiat ja

markkinatilanne muuttavat

työtapoja

Osaava työvoima on teollisuuden kilpailukyvylle

kuitenkin välttämättömyys, joten

uudenlaisia työtapoja on teollisuudenkin

haettava, jotta osaajista ei synny tulevaisuudessa

pulaa. Tämä näkyy jo esimerkiksi

uusien etätyömahdollisuuksien ja

työaikajoustojen kasvuna teollisuuden

alan yrityksissä.

Lakan mukaan lisääntynyt automaatio

auttaa yhtiöitä esimerkiksi kunnossapitotöiden

järjestämisessä. Automaatio ei ole

vähentänyt teollisuudessa niinkään työvuorossa

oloa, mutta se on mahdollistanut

sen, että kaikkia asioita ei tarvitse lähteä

paikan päälle hoitamaan.

– Tänä päivänä moni esimerkiksi huoltoon

liittyvä tarkistuskäynti onnistuu hyvin

myös välillisesti järjestelmien kautta.

Asiantuntijat voivat olla hyvinkin kaukana

itse ongelmakohteesta, mutta tieto on käytettävissä

reaaliaikaisena ja ongelmanratkaisu

tapahtuu kunnossapitäjän paikasta,

jopa aikavyöhykkeestä riippumatta.

– Työ muuttuu toisaalta aikaisempaa

tehokkaammaksi, mutta myös inhimillisemmäksi,

kun matkustamisen tarve huoltokohteen

luokse vähenee. Tämä helpottaa

ainakin niitä, joiden tehtävänä on aikaisemmin

ollut matkustaa pitkiäkin matkoja

huoltotyön suorittamiseksi kohteessa.

Suuntaus on myös kestävän kehityksen

mukaista.

Digitalisointi ja teollinen internet

muuttaa myös teollisuuden kunnossapidon

tapoja toimia. Teollisuuden laitteet ja

prosessit sisältävät nykyisin huomattavan

määrän anturoitua teknologiaa, jonka

avulla voidaan tietoa siirtää nopeasti ja

yhä luotettavammin paikasta toiseen

tietoverkkojen kautta. Tämä tieto voi

aikaisempaa helpommin saavuttaa asiantuntijaverkostot,

joissa tietoa käsitellään ja

analysoidaan.

Uudet teknologiat, kuten HoloLensvirtuaalilasit,

joiden avulla käyttäjän

näkökenttään heijastetaan tosimaailman

päälle tulevia hologrammeja (lisätty

todellisuus), tulevat enenevässä määrin

kunnossapitäjien käyttöön. Myös virtuaalitodellisuudesta

puhutaan alalla

paljon, ja se on pikkuhiljaa tulossa yhä

tärkeämmäksi avuksi myös kunnossapitäjien

työssä.

Lakan mukaan Valmetilla

suunnataan voimavaroja virtuaalisten

työkalujen kehittämiseen

osana Industrial Internet

-konseptia. Vikatilanteita

voidaan jatkossa havainnoida

esimerkiksi päälle puettavien

HoloLens-lasien kautta. Laitteen

tai prosessin lähellä oleva

huoltomies voi näin toimia reaaliaikaisen

tiedon avulla, ja molemmat

kädet ovat käytössä itse korjautyöhön.

Virtuaalitodellisuuteen perustuva

teknologia mahdollistaa sen, että ennen

kuin huoltohenkilö lähtee ratkomaan

ongelmaa, hänelle voidaan tarjota koulutusta

siihen, miten kyseinen ongelma

ratkotaan. Lasien kautta hän voi nähdä

asioita, joita hän ei muuten näkisi tilassa,

jossa on.

Lakan mukaan virtuaalitodellisuuteen

pohjautuvat ratkaisut ovat muutaman

vuoden sisällä teollisessa mittakaavassa

olevaa teknologiaa.

– Nythän tätä teknologiaa pidetään

vielä vähän peliteollisuuden leikkikaluna,

mutta pikkuhiljaa se tulee myös teollisuuden

laajamittaiseen käyttöön.

– Ensi vaiheessa tämän tyyppinen

työkalu tulee koulutustarpeeseen. Ehkä

myöhemmin ennakoivaan ja korjaavaan

kunnossapitoon. PM

2/2019 promaint 13


TEKNOLOGIA

HYDRAULIHYBRIDITEKNIIKALLA

TYÖKONEIDEN

POLTTOAINEENKULUTUS

PIENEMMÄKSI

PAINE-

ANTURIT

PAINEAKUT

(2×10 L)

ERILLIS-

REUNA-

VENTTIILIT

I/O-MODUULI

SÄHKÖISESTI

OHJATTU

PUMPPU

(Bosch Rexroth)

Tampereen yliopistossa kehitetty hydraulihybriditekniikka pudottaa

työkoneiden polttoaineenkulutusta jopa 30 prosenttia. Samalla

parannetaan koneiden tuottavuutta ja säästetään ympäristöä.

Kuva 1. Hybridisoidun

kuormatraktorin

pääkomponentit.

Teksti: Dosentti Matti Linjama, Tampereen yliopisto, matti.linjama@tuni.fi

Työkoneiden sähköistys on kuuma

tutkimusaihe, ja konevalmistajat

esittelevät ahkerasti uusia hybridityökoneita.

Toistaiseksi tulokset

ovat olleet kuitenkin vaatimattomia lähinnä

akkuteknologian kehittymättömyyden

ja tekniikan kalleuden vuoksi. Tuntemattomampi

ratkaisu on hydraulihybridi,

joka tarkoittaa hydraulisen paineakun

käyttöä tehovarastona.

Hydraulihybriditekniikalla on useita

etuja. Työkoneet toimivat jo valmiiksi

hydrauliikalla, joten pysytään tutussa

tekniikassa ja tarvittavat järjestelmämuutokset

ovat pieniä. Koneen paino ei juuri

nouse eikä energiaa tarvitse muuttaa

muodosta toiseen. Hydraulisylinterin,

hydraulipumpun ja paineakun tehotiheys

on erinomainen, ja komponentit ovat täysin

kierrätettäviä. Myös hintataso on edullinen

sähkökomponentteihin verrattuna.

14 promaint 2/2019


TEKNOLOGIA

Kuva 2.

Venttiilisäädetyn

paineakun

+ erillisreunaohjauksen

hydraulikaavio.

Tekniikkaa ei kuitenkaan juurikaan käytetä.

Suurin syy tähän lienee se, että sähköiset

ratkaisut ovat nyt muotia. Myöskään

systemaattista tutkimusta aiheesta ei ole

liikaa tehty. Eräs harvoista kaupallisista

ratkaisuista on Mantsisen HybriLift, jossa

yksinkertaisella paineakkuratkaisulla

säästetään merkittävästi polttoainetta.

Polttoainetta

säästyy

vähintään 7000 litraa

vuodessa per kone.

Tämä ratkaisu toimii kuitenkin lähinnä

nostosylintereillä.

Tampereen yliopistossa (ent. Tampereen

teknillinen yliopisto) tutkittiin

laajasti hydraulihybriditekniikan ominaisuuksia

Business Finlandin rahoittamassa

Challenge Finland -projektissa vuosina

2016–2018. Projektin osapuolina olivat

Tampereen yliopiston lisäksi Aalto-yliopisto,

Ponsse, Vilakone, Bosch Rexroth,

Hydroline ja Fiellberg. Projektin kunnianhimoisena

tavoitteena oli pudottaa työkoneen

polttoaineenkulutusta vähintään 30

prosenttia käyttämällä hydraulihybriditekniikkaa

ja optimoimalla hydrauliikkaa.

Tavoite saavutettiin, mutta miten?

Projekti alkoi kartoittamalla kirjallisuudesta

löytyviä ratkaisuita ja innovoimalla

uusia. Tyypillistä kirjallisuudessa

esitetyille ratkaisuille on niiden

monimutkaisuus ja räätälöinti tiettyyn

konetyyppiin. Paljon käytetään myös

pumppumoottoreita painemuuntimina,

mikä johtaa väistämättä melko suuriin

häviöihin.

Projektissa kehitettiin analyysityökalu,

johon koodattiin 15 erilaista hybridiratkaisua.

Työkalu ennustaa koneen polttoaineenkulutuksen,

kun siihen syötetään

toimilaitteiden kuormitusprofiilit. Näin

erilaiset ratkaisut voidaan laittaa paremmuusjärjestykseen.

Tarkemmin projektissa tutkittiin

pyöräkuormaajan ja kuormatraktorin

hybridisoinnin vaikutusta niiden polttoaineenkulutukseen.

Kummassakin

tapauksessa parhaaksi ratkaisuksi osoittautui

yksinkertainen venttiilisäädetty

paineakku yhdistettynä erillisreunaohjaukseen.

Toimintaperiaate on esitetty

kuvassa 2. Paineakku kytketään syöttöpainelinjaan

2-tieproportionaaliventtiilin

kautta. Toimilaitteita ohjataan perinteisen

4-tieproportionaaliventtiilin sijaan neljällä

2-tieproportionaaliventtiilillä. Venttiililohkolta

mitataan porttipaineet, ja tätä

tietoa käytetään sähköisesti ohjatun hydraulipumpun,

toimilaiteventtiileiden ja

paineakun proportionaaliventtiilin ohjaukseen.

Käytännössä paineakusta otetaan

tehoa kuormituspiikkien aikana ja akkua

ladataan silloin kun kuormitus on pieni.

Entä tulokset? Päivitimme yliopiston

kuormatraktorin puomin ohjausventtiilit

erillisreunaohjatuiksi ja kytkimme

painelinjaan 20 litran paineakun proportionaaliventtiilin

avulla. Päivitimme

samalla pumpun sähköisesti ohjatuksi ja

koko järjestelmää ohjasi kaksi kaupallista

I/O-moduulia. Tuloksena oli 28 prosentin

pienennys polttoaineenkulutuksessa ja 14

prosentin parannus tuottavuudessa. Dieselin

kierrosnopeus pystyttiin laskemaan

lähes tyhjäkäynnille, jolloin melutaso laski

merkittävästi. Käyttämämme ammattikuskin

mukaan myös koneen hallittavuus

parani selvästi. Järjestelmän pääkomponentit

on esitetty kuvassa 1. Käytännössä

polttoainetta säästyy vähintään 7000 litraa

vuodessa per kone. Nykyisillä polttoaineen

hinnoilla investoinnin takaisinmaksuaika

on alle kaksi vuotta. Eiköhän oteta

tämä tekniikka kiireesti käyttöön? PM

2/2019 promaint 15


LIIKETOIMINTA

Huollon osuus

kasvaa Cargotecin

liiketoiminnassa

Cargotec on onnistunut

kasvattamaan

huoltoliiketoiminnan

osuutta yhtiön strategian

mukaisesti.

Teksti Juha Peltonen

Kuvat Timo Porthan

Liiketoimintaa täytyy voittaa asiakas

asiakkaalta, se on kovan työn takana.

Huoltoliiketoiminta on yksi

Cargotecin strategian

neljästä kulmakivestä.

Muut kolme ovat asiakaslähtöisyys,

digitalisaatio ja

tuottavuus.

Mika Vehviläinen aloitti Cargotecin

toimitusjohtajana 2013. Vuonna 2015

yhtiön tavoitteeksi asettui älykkään lastinkäsittelyn

markkinajohtajuus. Viime

vuonna strategiaa tarkennettiin vuosiksi

2019–2021, ja huoltoliiketoiminnan

kehitys on edelleen keskeisessä osassa

Cargotecin liiketoiminta-alueiden Kalmarin,

Hiabin ja MacGregorin toiminnassa.

– Puhe älykkään lastinkäsittelyn markkinajohtajuudesta

lähtee ideasta, että

kaikista tuotteistamme tulee fiksumpia ja

ne kytkeytyvät huoltoliiketoimintaamme

entistä tiiviimmin, Vehviläinen sanoo.

Cargotecin julkilausuttu tavoite huoltoja

ohjelmistoliiketoiminnan osuudeksi

on 40 prosenttia liikevaihdosta tai

1,5 miljardia euroa. Viime vuonna niistä

tuli jo kolmannes liikevaihdosta, euroissa

1,1 miljardia.

Muillekin konepajayhtiöille tyypillisesti

myös Cargotecin toimintakulttuuri

on aiemmin ollut laitekeskeinen. Menneisyydessä

sekin on opettanut asiakkaitaan

hankkimaan huoltoa myös muualta

tai tekemään sitä itse.

Huollon merkitystä on alettu nostaa

vasta viime vuosina. Taloon on tuotu

uusia ihmisiä, jotka tietävät miltä hyvä

näyttää huoltoliiketoiminnassa. Jo

nelisen vuotta Cargotecissa on satsattu

varaosalogistiikkaan, uusiin keskusvarastoihin,

hinnoitteluun sekä kenttähuollon

optimointityökaluihin ja tietojärjestelmiin.

– Se työ alkaa kantaa hedelmää, ja

myös luvut osoittavat sen. Sekä Hiabin

että Kalmarin vertailukelpoinen huolto

kasvoi viime vuonna yhdeksän prosenttia,

mikä on jo varsin hyvä luku. Liiketoimintaa

täytyy voittaa asiakas asiakkaalta, se

on kovan työn takana.

Tuotejohtajuus edellyttää

T&K-investointeja

Cargotec palvelee kuljetustoimialaa

laitteilla, palveluilla ja ohjelmistoilla yli

tusinassa tuotesegmentissä, ja on lähes jokaisessa

markkinaykkönen tai -kakkonen.

Tuotejohtajuus pidetään kasassa vahvalla

tuotekehityksellä, jonka kustannukset ovat

viime vuosina yli kaksinkertaistuneet.

Esimerkiksi kuusi vuotta sitten Hiabin

kuormausnostureista 70 prosenttia oli

tuotu markkinoille yli kymmenen vuotta

aiemmin. Viime vuonna tarjooma oli jo

uudistunut voimakkaasti: 80 prosenttia

kuormausnostureista oli silloin esitelty viimeisten

kolmen vuoden aikana.

– Valtava tuoteuudistaminen näkyy

tietysti niin, että uudet tuotteet ovat kilpailukykyisempiä

ja aika usein myös kustannustehokkaampia.

Tulosparannus on tullut

meidän tuote- ja muiden marginaalien

parantamisen kautta, Vehviläinen sanoo.

Investoinneillaan Cargotec on lyönyt

vetoa sen puolesta, että tulevaisuudessa

16 promaint 2/2019


LIIKETOIMINTA

Mika Vehviläinen

58-vuotias kauppatieteiden maisteri

Cargotecin toimitusjohtaja vuodesta

2013

Finnairin toimitusjohtaja 2010–2013

Nokia Siemens Networksin operatiivinen

johtaja 2007–2009, sitä ennen eri

tehtävissä Nokialla vuodesta 1991

Danfoss A/S:n hallituksen jäsen 2018–

Elisan hallituksen vpj 2014–2018, jäsen

2012–2018

Vaconin hallituksen vpj 2010–2014,

jäsen 2009

Naimisissa, kolme aikuista lasta

Harrastaa laskettelua, golfia ja veneilyä

kasvavat varsinkin satama-automaation

kysyntä ja ohjelmistoliiketoiminta.

– Selvästi näkyy, että kun satamat joutuvat

kustannuspaineeseen heidän asiakaskuntansa

eli varustamojen konsolidoituessa,

kiinnostus automatisoituihin satamaratkaisuihin

lisääntyy.

Satamien ohjausjärjestelmissä Cargotec

on ylivoimainen markkinajohtaja, ja kaikissa

kauppalaivoissa käytettävissä lastinkäsittelyohjelmistoissakin

sen markkinaosuus on

65 prosenttia. Niissä Cargotecin brändi on

Navis.

Vehviläisen mukaan satamien ohella

myös logistiikkapihat automatisoituvat niin,

että älylaitteet ja -järjestelmät kommunikoivat

niissä keskenään. Silloin puhutaan alustatalouden

ekosysteemeistä.

– Tarjoamme ratkaisuja, joilla meriliikenne

ja satamat pystyvät välittämään tietoa

keskenään ja optimoimaan tavaravirtoja.

Satamien ohella

myös logistiikkapihat

automatisoituvat niin, että

älylaitteet ja -järjestelmät

kommunikoivat niissä

keskenään.

Suomessa on hyvä kehittää

osaamista

Logistiikka ja meriliikenne ovat globaaleja

lajeja. Suomesta tulee Cargotecin liikevaihdosta

reilusti alle viisi prosenttia, henkilöstöä

täällä on alle seitsemän prosenttia. Toimitusjohtajan

mukaan pääkonttorin sijainnista

Suomessa ei ole yhtiölle ainakaan haittaa.

– Mitä enemmän maailma digitalisoituu

ja tekoälyn kaltaisten teknologioiden osuus

yritysten arvonluonnista kasvaa, sitä paremmat

asemat Suomella on, Vehviläinen

vakuuttaa.

Puoli vuotta sitten Cargotec tiedotti

investoivansa 32 miljoonaa euroa digitaalisten

ratkaisujen kehittämisen nopeuttamiseen

varmistaakseen uuden digitaalisen

liiketoiminnan kasvun. Osana investointia

yhtiö avaa Tampereelle uuden digitaalisten

ratkaisujen kehitysyksikön, jonka toiminta

käynnistyy kesällä. Lisäksi Cargotecilla on

ollut Tampereen Ruskossa jo kuusi vuotta

teknologia- ja osaamiskeskus. PM

2/2019 promaint 17


LAiToKSEn

KäyTTöVARMuuS jA

RiSKiEn HALLinTA (WCM 2)

23.–24.10.2019 jyVäSKyLä

Kunnossapitotöiden luonne ja painopiste ovat

muuttuneet. Vikaantumisten estäminen ja

juurisyiden selvittäminen ovat nykyaikaisen

kunnossapidon kulmakiviä. Ennen oli tärkeää

korjata kaikki viat mahdollisimman nopeasti,

tänään keskitytään kriittisiin laitteisiin ja

ehkäisevään toimintaan. Riskienhallinta sekä

henkilö- ja ympäristöturvallisuus ohjaavat kaikkia

kunnossapidon toimenpiteitä.

Koulutus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon

johto-, kehitys-, suunnittelu- ja työnjohtotehtävissä

toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille,

joiden vastuulla on laitoksen johtamisen, talouden

ja toiminnan kehittäminen. Se sopii myös kunnossapidon

palveluyrityksissä toimiville henkilölle. Tilaisuus

on osa World Class Maintenance -koulutusohjelmaa.

Tilaisuuden aiheita:

Käyttövarmuuden perusteet

Käyttövarmuuden mittaaminen

Käyttövarmuuden suunnittelu ja kehittäminen

Varaosastrategiat ja varastojen hallinta

Analyysimenetelmien perusteita

Kriittisyysluokittelu, PSK 6800

Vika- ja vaikutusanalyysi, FMEA

Vikapuuanalyysi, FTA

Luotettavuuskeskeinen kunnossapito, RCM

Hinta: 1290 euroa + alv 24 %

Promaint ry:n jäsenille 200 €:n alennus.

www.promaint.net > tapahtumakalenteri

KunnossaPiDon

TunnusluVuT,

suunniTTElu ja

rEsurssiT (WCM 3)

20.–21.11.2019 TaMPErE

Kunnossapidon operatiivisen toiminnan ja

resurssien suunnittelu tehdään laitoksen

käytettävyystavoitteiden perustella. Asetettujen

tavoitteiden seuranta ja toiminnan tehokkuuden

kehittäminen perustuvat oikein valittuihin

mittareihin ja kunnossapidon tunnuslukuihin.

Toiminnanohjaus- ja laitostiedonhallintajärjestelmät

tukevat suunnittelua, toteutusta ja raportointia.

Koulutus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon

johto-, kehitys-, suunnittelu- ja työnjohto -

tehtävissä toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille,

joiden vastuulla on laitoksen johtamisen, talouden

ja toiminnan kehittäminen. Se sopii myös kunnossapidon

palveluyrityksissä toimiville henkilölle.

Tilaisuus on osa World Class Maintenance

-koulutusohjelmaa.

Tilaisuuden aiheita:

Kunnossapidon tunnusluvut

Kunnossapidon työnsuunnittelu

Vuosihuoltojen suunnittelu

Datan hyödyntäminen kunnossapidossa

Tietojärjestelmät kunnossapidossa

Tietojärjestelmän uusinta

Epävarmuuden hallinta

Hankinnat, sopimukset, vastaanottotarkastukset

Henkilö-, laitos- ja ympäristöturvallisuus

Hinta: 1290 euroa + alv 24 %

Promaint ry:n jäsenille 200 €:n alennus.

www.promaint.net > tapahtumakalenteri


AlihankintaHEAT


MATERIAALITEHOKKUUS

Elintarvikealalle

Suomen ensimmäinen

materiaalitehokkuuden sitoumus:

Materiaalitehokkuuden

parantamisen

monet konstit käyttöön

Teksti: Suvi Salmela, Motiva Oy Kuvat Shutterstock

Fazer ja Jospak kehittävät uudenlaisia pakkauksia, joissa tarvitaan vähemmän

muovia ja jotka suojaavat tuotteita paremmin pilaantumiselta. K-Citymarket

Easton hankki muovipaalaimen, jonka myötä muovien kierrätys tehostuu

merkittävästi. Atria tehostaa raaka-aineiden käyttöä ja S-ryhmä puolestaan kehittää

materiaalitehokkuutta yhdessä koko toimitusketjun kanssa. Tässä esimerkkejä

toimenpiteistä, joita Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumuksen solmineet

yritykset tekevät koko elintarvikealan materiaalitehokkuutta parantaakseen.

20 promaint 2/2019


Teksti: Johanna Nikunen,

Suomen Pakkausyhdistys ry

MATERIAALITEHOKKUUS

Toimitusketjun

tarkkaa yhteispeliä

S-RYHMÄ KEHITTÄÄ materiaalitehokkuutta yhdessä

koko toimitusketjun kanssa. Avainasemassa ovat entistä

tarkemmat menekki- ja tilausennusteet sekä tekoälyn

hyödyntäminen.

S-ryhmässä on käynnissä tilaamisen kehityshanke, jonka

tavoitteena on parantaa saatavuutta ja vähentää hävikkiä

osuvammilla tilausmäärillä. Uudessa tilausmallissa tavoitellaan

korkeaa tilaamisen automaatioastetta ja hyödynnetään

entistä laajemmin myymäläkohtaista dataa kysynnän ennakoinnissa.

S-ryhmän vähittäiskaupan saatavuuden ohjauksen johtaja

Sanna Timola kertoo, että alustavat tulokset ovat positiivisia.

– Oikea määrä oikeaa tuotetta tarkoittaa tietenkin materiaalitehokkuutta,

vähemmän hävikkiä, hän huomauttaa.

Energiatehokkuuden edistämisessä valtionhallinnon

ja yritysten välisellä vapaaehtoisella

sopimustoiminnalla on Suomessa pitkät perinteet,

ja energiansäästötoimenpiteiden tunnistamisesta

ja raportoinnista on tullut arkipäivää

monissa yrityksissä.

Nyt vastaavalla mallilla halutaan tehostaa myös raakaaineiden

ja materiaalien käyttöä. Päivittäistavarakaupan

yhdistys, Elintarviketeollisuusliitto ja Suomen pakkausyhdistys

solmivat elintarvikealan materiaalitehokkuuden

sitoumuksen yhdessä ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön

sekä maa- ja metsätalousministeriön kanssa.

Materiaalitehokkuus säästää rahaa ja vähentää

päästöjä

Sitoumuksessa on määritelty yhteiset ylätason tavoitteet,

joihin päästään konkreettisilla, yrityksissä tehtävillä

toimenpiteillä. Kukin yritys valitsee oman toimintansa

kannalta mielekkäät ja tehokkaat toimet. Kuten energian

käytön tehostaminen, myös materiaalitehokkuus tuo usein

suoria säästöjä yrityksille ja parantaa kilpailukykyä. Esimerkiksi

elintarviketeollisuudessa raaka-aineiden osuus on

noin 45 prosenttia liikevaihdosta. Raaka-aineiden tehokkaalla

hyödyntämisellä ja hävikin vähentämisellä on suora

yhteys tulokseen.

Materiaalitehokkuus vähentää usein myös energiankulutusta

ja päästöjä. Kun Kalavapriikin kalanjalostus-

Monta muuttuvaa tekijää

Myymälöiden yksittäisten tilausten lisäksi suuri merkitys on

luonnollisesti myös koko kaupparyhmän hankinnoilla.

– Kun esimerkiksi uusi tuote tulee valikoimiin, annamme

tavarantoimittajalle pitkän aikavälin ennusteen vaikkapa seuraavan

puolen vuoden jaksolle. Näitä ennusteita tarkennetaan

sitten, kun tuote on jo myymälöissä. Lopulta päästään

päiväkohtaisiin lukuihin.

Ideana on myös, että tavarantoimittajat pystyisivät varautumaan

omaan tuotantoonsa ja esimerkiksi varaamaan

oikean määrän pakkausmateriaaleja.

Materiaalitehokkuuden kannalta on olennaista tietää myös

se, minkälaisia kuljetuspakkauksia tai lavoja missäkin myymälässä

tarvitaan.

Historiatietojen lisäksi menekkiennusteissa otetaan huomioon

esimerkiksi uudet lanseerattavat tuotteet, sesongit

sekä paikkakunnilla järjestettävät tapahtumat.

– Viime kesänä saimme apua myös sääennusteista. Ne

auttoivat meitä ennakoimaan grillattavien tuotteiden ja jäätelön

menekkiä.

Pakkaukset parantuneet

Timola kertoo, että toimitusketjun materiaalitehokkuutta

kehitetään yhdessä kaikkien siihen osallistuvien kanssa. Esimerkiksi

pakkauksia optimoidaan yhdessä tavarantoimittajien

ja pakkausteollisuuden kanssa.

– Valtaosa vaikkapa tomaattimurskasta myydään nykyään

perinteisten metallitölkkien sijasta tetrapakkauksissa. Kuljetukset

ovat entistä energiatehokkaampia, koska tetrat menevät

pieneen tilaan ja ovat kevyitä.

Vähäiseltäkin tuntuvilla asioilla, kuten karkkipussin yläosassa

olevalla, hyllypiikkiin menevällä reiällä, voi olla suuri

merkitys.

– Mikäli pussi repeytyy reiän kohdalta eikä pysy piikissä, vaikka

on muuten täysin ehjä, niin kuluttaja ei enää osta sitä. Kun

pakkausta vahvistettiin hieman, tällaisesta hävikistä päästiin.

S-ryhmä lisää myös esimerkiksi pakkaustensa kierrätettävyyttä.

Se on tehnyt linjauksen, että kaikki sen omien merkkien

pakkaukset olisivat täysin kierrätettäviä vuoteen 2022

mennessä.

2/2019 promaint 21


MATERIAALITEHOKKUUS

Yksi helmikuussa solmitun sitoumuksen tavoitteista on myös

lisätä yritysten välistä tiedonvaihtoa hyvistä käytännöistä. Ideoita

oman prosessin materiaalitehokkuuden parantamiseen voi hakea

Motivan sivuilta, jonne on koottu esimerkkejä elintarvikealan

yritysten materiaalitehokkuustoimista.

laitoksella Kuopiossa styroksiset kuljetuslaatikot korvattiin aaltopahvilaatikoilla,

helpottui kierrätys laatikoita vastaanottavien

asiakkaiden päässä. Sen lisäksi kuljetuspäästöt vähentyivät 95

prosentilla, kun pahviset kuljetuslaatikot tulevat Kalavapriikin

tuotantotiloihin litteinä aihioina. Ilmaa ei enää kuljetella.

Tukea tarjolla vaikuttavien toimien valintaan

Tavoitteiden asetannassa ja sitoumuksen toimenpiteiden valinnassa

yrityksiä auttaa Motivan ylläpitämä HelpDesk-palvelu, jonne

sitoumustoiminnan tulokset myös aikanaan raportoidaan.

Sitoumuksen toimenpiteinä voi olla vaikkapa uusien pakkausinnovaatioiden

kehittäminen, tuotantoprosessien sivuvirtojen

hyödyntäminen tai asiakkaiden ruokahävikin vähentäminen.

Tavoitteena sitoumusten laajentaminen

muille aloille

Sitoumuksen toisena osapuolena olevat ministeriöt seuraavat

toiminnan vaikuttavuutta ja päättävät aikanaan toiminnan jatkosta.

Motiva käy paraikaa keskusteluja sitoumustoiminnan laajentamisesta

muille toimialoille. Jos omalla alalla on kiinnostusta

sitoumustoiminnan käynnistämiseen, kannattaa ottaa yhteyttä

omaan toimialaliittoon ja vinkata heitä olemaan yhteyksissä Motivaan.

Ilman sitoumustakin säästökohteita ja materiaalien käytön

tehostamisen keinoja löytää materiaalikatselmuksella. Säästöpotentiaalista

voi antaa osviittaa se, kuinka suuri osa liikevaihdosta

kuluu raaka-aineisiin. Säästyneiden raaka-aineiden ja vähentyneiden

päästöjen lisäksi materiaalitehokkuus voi vähentää myös

valmistuksen vaatimaa työtä. Esimerkiksi ruokaketjussa kaikki

työpanokset pellolta ruoan valmistusprosessiin saakka ovat menneet

hukkaan, jos tuote päätyy linjastolta, varastosta tai kaupan

hyllyltä suoraan biojätteeksi.

Materiaalitehokkuus

tuo suoria säästöjä

yrityksille ja parantaa

kilpailukykyä.

ATRIA – HYVÄÄ RUOKAA

RESURSSIVIISAASTI

Teksti: Johanna Nikunen,

Suomen Pakkausyhdistys ry

Atria aikoo tehostaa jo nyt hyvällä tasolla olevaa raaka-aineiden hyödyntämistä. Yhtiö tehostaa

mittavan tuotannon kehittämisohjelmansa avulla myös esimerkiksi veden- ja energiankäyttöä.

ATRIAN ENERGIA- JA VASTUULLISUUSPÄÄLLIKKÖ

Eero Yliselä muistuttaa, että lihanjalostusteollisuudella on jo pitkät

perinteet raaka-aineiden tehokkaasta hyödyntämisestä.

– Koko ruho hyödynnetään tarkasti. Arvo-osat kuten fileet ja

paistit leikataan huolella, ja leikkuussa syntyneet pienemmät palat

jatkojalostetaan edelleen esimerkiksi jauhelihaksi. Näin raaka-aine

saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti.

– Tuotannossamme kiinnitetään erityistä huomiota ruokahävikin

ja elintarvikejätteen määrän minimointiin. Raaka-aineemme ovat

arvokkaita, joten ne halutaan senkin takia käyttää hyödyksi mahdollisimman

tarkkaan. Tämä on asia, joka on lihanjalostusteollisuudessa

arkipäivää, mutta josta tavalliset kuluttajat eivät välttämättä tiedä.

Tuotannon kehitysohjelmalla lisäboostia

Atrialla on ollut jo muutaman vuoden käynnissä mittava tuotannon

kehittämisohjelma. Ohjelman avulla lisätään entisestään muun

muassa materiaalitehokkuutta keskittymällä tuotantoprosessien

ja toimintatapojen optimointiin.

– Olemme kehittäneet esimerkiksi broileriteollisuuden tuotantotapoja

ja leikkuuprosesseja niin, että saamme talteen enemmän

arvokkainta osaa, fileetä. Tämä pienentää luonnollisesti myös

kokonaisraaka-aineen tarvetta.

Huomattavia taloudellisia säästöjä

Eero Yliselä kertoo, että tuotannon kehittämishankkeen materiaalitehokkuustoimenpiteet

ovat tuottaneet vuositasolla noin miljoonan

euron säästöt.

– Pelkästään vedenkäytön optimointi on tuottanut vuositasolla

100 000 euron säästöt. Vettä kuluu vähemmän ja lämmityksen

primäärilämpöä säästetään 1 500 megawattituntia vuodessa.

Määrä vastaa sadan keskimääräisen omakotitalon lämmöntarvetta.

Yliselä mainitsee, että tuotannon kehittämisohjelmasta juurtuneet

toimintamallit ovat tulleet jäädäkseen.

– Materiaalitehokkuuden perusperiaatteet säilyvät, mutta painopistealueet

vaihtelevat vuosittain. PM

22 promaint 2/2019


Ihminen, vastuullisuus

ja teknologia

5.–7.11.2019 Messukeskus Helsinki

AUTOMAATIO | ELEKTRONIIKKA

HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA | LEVYTYÖ

KONEENRAKENTAMINEN | KUNNOSSAPITO

AI JA ROBOTIIKKA | ICT

Kunnossapidon

päätapahtuma

vuonna 2019!

Rekisteröidy

kävijäksi ennakkoon

teknologia19.fi

Tapahtumasta

ja osallistumisesta

lisätietoa

teknologia19.fi

#teknologia19

Varaa osastosi nyt! Ota yhteyttä:

Nina Nurminen, 040 701 4183

nina.nurminen@expomark.fi

Yhteistyössä


TUTKITTUA

Induktiivisen energiankeräyksen

testilaite

Energiaomavaraiset

ANTURIVERKOT

Tulevaisuuden mittausjärjestelmät ovat enenevässä määrin hajautettuja. Kun mittausjärjestelmässä

on suuri määrä eri paikoissa sijaitsevia komponentteja ja antureita, niiden johdotus

on hankalaa tai jopa mahdotonta. Johdot ja niiden liitokset ovat myös kalliita ja luotettavuuden

kannalta ongelmallisia. Siksi energiaomavaraiset anturit ja systeemit ovat kiinnostavia.

Teksti: Jari Keskinen, Jukka Vanhala, Matti Mäntysalo, Pekka Ruuskanen,

Tampereen yliopisto, Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta

Kuvat: Tampereen yliopiston kuva-arkisto, Shutterstock

Anturien energiankulutus voidaan

saada pieneksi, ja langattoman

tiedonsiirron ansiosta

sovelluskohteita voidaan löytää

rakennuksista, koneista, kulkuvälineistä,

elintoimintojen seurannasta ja ympäristön

mittaamisesta. Uudet tekniikat

energialähteiden, energian varastoinnin

ja tiedonsiirron aloilla tekevät edulliset ja

luotettavat energiaomavaraiset anturit ja

mikrosysteemit mahdollisiksi.

Anturin langattomuuden vaatima

energiaomavaraisuus voidaan toteuttaa

yksinkertaisimmillaan paristolla. Se saattaa

olla paras ratkaisu, jos energiankulutus

on pieni, antureita on kohtuullinen

määrä ja ne sijaitsevat siten, että pariston

vaihto on helppoa.

Saasteettoman ja uusiutuvan energian

kerääminen ympäristöstä eli energian

louhinta tai harvestointi on tulossa entistä

tärkeämmäksi, koska paikallinen energiantarve

kasvaa. Esimerkiksi langaton

tiedonsiirto, tietojenkäsittely, elektroniikka,

esineiden internet (IoT), mittaustekniikat

ja automaatio lisääntyvät jatkuvasti

kiihtyvällä vauhdilla. Energian keräämisellä

katsotaankin olevan erittäin suuri

kaupallinen potentiaali tulevaisuudessa.

Energiankeräystä käytettäessä antureille

tuotetaan käyttöenergia ympäristöstä,

esimerkiksi valosta, värähtelystä,

mekaanisesta liikkeestä, lämpötilaeroista

tai RF-signaaleista. Tällä tavoin voidaan

käyttää uusiutuvaa ja saasteetonta tai

vain muuten hukkaan menevää energiaa

anturien käyttövoimana. Teknologia on

osittain uutta, ja siihen on maailmanlaajuisesti

jatkuvasti kasvavaa mielenkiintoa

teollisuuden ja elinkeinoelämän piirissä.

Tämä teknologia lisää yritysten kilpailukykyä

tuomalla entistä parempia tuotteita

markkinoille.

Paikallisesti saatavaa energiaa käyttämällä

voidaan sähköjohtojen ja paristojen

24 promaint 2/2019


TUTKITTUA

Puettava langaton anturi

biosignaalin mittaukseen

Valo, RF, ...

Energiakeräin

Energiavarasto

Anturi

Lämpötila, kosteus, ...

Mikrokontrolleri

määrää vähentää. Laitteiden käytettävyys

paranee, mikä lisää tuotteiden

kilpailukykyä. Laitteiden turvallisuus

ja huoltovarmuus kasvavat ja huoltokustannukset

pienenevät. Pienemmillä

kustannuksilla saadaan entistä enemmän

tarpeellista informaatiota ja laitteiden

käyttömukavuus lisääntyy. Kun

kertakäyttöisiä, vaihdettavia paristoja

korvataan energian louhinnalla, ympäristön

kuormitus vähenee merkittävästi

ja säästetään raaka-aineissa. Tuotteisiin

voidaan myös lisätä uutta toiminnallisuutta,

jota kilpailijoiden on vaikea

kopioida.

Lähetin/

vastaanotin

Energiaomavarainen

anturi

Ratkaisuna kierrätettävät

superkondensaattorit

Jos saatavilla on valoa tai muuta sähköksi

muutettavissa olevaa energiaa,

voidaan tätä energiaa kerätä ja käyttää

tarvittavaan anturointiin ja tiedon lähettämiseen.

Energiaa on harvoin käytössä

jatkuvasti, ja tehon tarve voi ylittää hetkellisen

saatavan tehon määrän. Tällöin

energiaa voidaan kerätä varastoon ja

käyttää sitä vasta tarvittaessa. Varastointikomponentteina

kyseeseen tulevat

ladattavat akut ja superkondensaattorit.

Valinta näiden välillä voidaan tehdä

perustuen tarvittavaan energia- ja tehomäärään,

hintaan, kestoikään ja ympäristöystävällisyyteen.

Tampereen yliopistossa on kehitetty

pieniä, taipuisia ja ympäristöystävällisiä

superkondensaattoreita. Superkondensaattoreissa

energia varastoidaan sähkökenttään.

Ne muistuttavat akkuja, mutta

energian latautuminen ja purkautuminen

eivät edellytä sähkökemiallisia reaktioita.

Tämän ansiosta niiden tehotiheys, elinikä

ja käyttökelpoinen lämpötila-alue voivat

olla selvästi parempia kuin akuilla.

Koska energiaomavaraisten järjestelmien

edullisuus on sovellusten laajamittaisen

käytön kannalta oleellista,

hyödyntävät Tampereen yliopiston superkondensaattorit

edullisia materiaaleja ja

valmistustekniikoita. Komponenttien rakenteet

on valittu niin, että niiden valmistaminen

on mahdollista painotekniikalla.

Materiaalivalinnoissa on otettu huomioon

mahdollisuus kierrätykseen tai hävittämiseen

polttamalla.

Superkondensaattorit valmistetaan

kartonki- tai polymeerialustoille. Muina

materiaaleina käytetään metallikalvoja,

hiiltä, paperia, biopolymeeri kitosaania ja

suolavettä. Joissakin tapauksissa sähkönjohtavuutta

parannetaan hopeamusteella

ja energiatiheyttä johtavien polymeerien

soveltamisella. Komponenttien pinta-ala

on muutama neliösenttimetri ja paksuus

alle millimetri. Valmistettujen superkondensaattorien

varauskyky on selvästi suurempi

kuin vastaavan kokoisilla perinteisillä

kondensaattoreilla on saavutettavissa.

2/2019 promaint 25


TUTKITTUA

Taipuisa superkondensaattori

energiavarastoksi

Superkondensaattoreita käytettäessä

tarvitaan käytännössä aina varsinainen

energialähde, jonka tuottamaa energiaa

superkondensaattori varastoi. Varastoinnin

lisäksi superkondensaattoria

voi hyödyntää antamaan energiaa tehohuipuissa,

joihin energiakeräin ei pysty

vastaamaan.

Pienet, ympäristöystävälliset energiavarastot

yhdessä energiakeräimen

kanssa voivat korvata akkuja ja paristoja

ja siten ratkaista miljardien ongelmallisia

materiaaleja sisältävien komponenttien

aiheuttaman jäteongelman.

Energian keräys kehittyy

nopeasti

Tampereen yliopistossa on käynnissä

sekä kansallisia että kansainvälisiä

hankkeita, joissa tutkitaan ja kehitetään

energiankeräystä ja -varastointia.

Projekteissa on mukana sekä useita

muita tutkimusosapuolia että teollisuusosapuolia.

Tieteellinen ja tekninen

osaaminen siirretään kaupalliseen

käyttöön teollisuuden tuotekehitysprojektien

kautta.

Energiankeräys ja -varastointi on

laaja-alainen tekniikan alue ja se voi

tarjota uutta liiketoimintaa suurelle

määrälle suomalaisia yrityksiä eri

aloilla kuten raskaiden koneiden valmistus,

kuljetusvälineet, sähkölaitteet,

palveluliiketoiminta, kunnonvalvonta,

mittauslaitteiden valmistus, automaatiotekniikka,

ICT, lääketieteelliset

laitteet, hyvinvointiteknologia, kulutuselektroniikka

ja turvallisuussovellukset.

Elektroniikan kehitys on tavattoman

nopeaa. Laskenta ja tiedonsiirto

ovat nopeutuneet ja halventuneet ratkaisevasti.

Lisäksi myös niiden tehonkulutus

on pienentynyt murto-osaan

kymmenen vuoden takaisesta. Tämä

mahdollistaa energiaomavaraisten langattomien

järjestelmien käytännön toteuttamisen

teollisessa mittakaavassa

eli IoT-teknologioiden hyödyntämisen.

Anturiteknologia on kehittynyt

samoin. Uusiin materiaaleihin ja epäsuoriin

menetelmiin perustuva mittaus

mahdollistaa datan keräämisen

edullisemmin ja monipuolisemmin.

Tekoäly ja koneoppiminen hyödyntävät

kerättyä massiivista datajoukkoa

antaen mahdollisuuden luoda uusia

kunnossapidon ja valvonnan sovelluksia.

PM

Superkondensaattoreiden energian

latautuminen ja purkautuminen eivät

edellytä sähkökemiallisia reaktioita.

Energiaa tehohuippuihin

ENERGIAN VARASTOINTI mahdollistaa sähkölaitteiden

toiminnan silloin, kun ensisijainen energialähde

ei ole käytettävissä. Jari Keskisen väitöskirjassaan

kehittämissä superkondensaattoreissa energiaa

varastoidaan esimerkiksi esineiden internetin (IoT)

ja langattomien anturiverkkojen tarpeisiin.

– Koska energiaomavaraisten järjestelmien edullisuus

on sovellusten laajamittaisen käytön kannalta oleellista,

keskityttiin käyttämään edullisia materiaaleja ja valmistustekniikoita.

Siksi komponenttien rakenteet valittiin

niin, että niiden valmistaminen on mahdollista painotekniikalla.

Materiaalivalinnoissa huomioitiin mahdollisuus

kierrätykseen tai hävittämiseen polttamalla, Tampereen

teknillisessä yliopistossa elektroniikan alalta väitellyt

Jari Keskinen kertoo.

Superkondensaattorit valmistettiin kartonki- tai polymeerialustoille.

Muina materiaaleina käytettiin metallikalvoja,

hiiltä, paperia, biopolymeeri kitosaania ja suolavettä.

Joissakin tapauksissa sähkönjohtavuutta parannettiin

hopeamusteella ja energiatiheyttä johtavien polymeerien

soveltamisella. Komponenttien pinta-ala on muutama

neliösenttimetri ja paksuus alle millimetri. Valmistettujen

superkondensaattorien varauskyky on selvästi suurempi

kuin vastaavan kokoisilla perinteisillä kondensaattoreilla

on saavutettavissa.

Superkondensaattoreita käytettäessä tarvitaan käytännössä

aina varsinainen energialähde, jonka tuottamaa

energiaa superkondensaattori varastoi.

– Mahdollisia tekniikoita ovat esimerkiksi valosta, liikkeestä

tai lämpötilaeroista energiaa keräävät ratkaisut.

Varastoinnin lisäksi superkondensaattoria voi hyödyntää

antamaan energiaa tehohuipuissa, joihin energiakeräin ei

pysty vastaamaan, Keskinen kertoo.

Jari Keskisen väitöskirjaan Supercapacitors on

Flexible Substrates for Energy Autonomous

Electronics voi tutustua verkossa osoitteessa

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-4197-1

26 promaint 2/2019


KunnOSSaPidOn

jOHTaminen ja

FyySiSen OmaiSuuden

HallinTa (WCm 4)

11.–12.12.2019 VanTaa

Tuotantoa tukevalla kunnossapidon strategialla

ja organisoinnilla yritys pystyy käyttämään

tuotantokoneistojaan optimaalisilla tehoilla ja

kustannuksilla. Fyysisen omaisuuden hallinnan

tavoitteena on saada olemassa olevat resurssit

tukemaan yrityksen liiketoiminnallisia tavoitteita

mahdollisimman tehokkaasti ottaen huomioon

tuotantoteknologian, taloudelliset lainalaisuudet

ja ympäristön vaatimukset.

Koulutus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon

johto-, kehitys- ja suunnittelu tehtävissä

toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille, joiden

vastuulla on laitoksen johtamisen, talouden ja

toiminnan kehittäminen. Se sopii myös kunnossapidon

palveluyrityksissä toimiville henkilölle.

Tilaisuus on osa World Class Maintenance

-koulutusohjelmaa.

Tilaisuuden aiheita:

Organisointi ja prosessien hallinta

Kunnossapidon talous ja budjetointi

Viestintä ja palauteen anto

Osaamisen kehittäminen osana yrityksen strategiaa

Fyysisen omaisuuden hallinta

Strategiat ja tavoitteet

Kunnossapidon johtaminen (case)

Tietoa sertifiointitentistä

Hinta: 1290 euroa + alv 24 %

Promaint ry:n jäsenille 200 €:n alennus.

www.promaint.net > tapahtumakalenteri

PaiNElaiTTEiDEN

KäyTöN ja KUNNoN

valvoNTa

27.–28.11.2019 laHTi

Käytön valvojan tehtävänä on mm. henkilökohtaisesti

valvoa painelaitteen käyttöä ja kuntoa sekä pitää painelaitteen

omistaja tietoisena olennaisista painelaitteen

käyttöön ja kuntoon liittyvistä seikoista. Hänen tulee

myös varmistua siitä, että painelaitetta käyttävä henkilökunta

tuntee painelaitteen toiminnan, käyttöohjeet

ja turvallisuussäännökset. Vuoden 2017 alusta voimaan

tulleet uudet säädökset edellyttävät, että painelaitteelle

on nimetty yksi tai useampi käytön varavalvoja.

Koulutustilaisuus on tarkoitettu teollisuuden ja voimalaitosten

painelaitteiden käytön valvojille ja vara valvojille

sekä painelaitteiden kunnossapidon parissa työskenteleville

henkilöille. Tilaisuudessa käydään läpi uusitun

lainsäädännön vaatimuksia sekä alan ajankohtaisia

kysymyksiä niin viranomaisten, tarkastuslaitosten kuin

teollisuudenkin edustajien puheenvuoroissa.

Tilaisuuden aiheita:

Kemikaalien käsittelyä koskevat säädökset

Uusi painelaitelainsäädäntö

Tarkastuslaitoksen kokemuksia painelaitteiden

valmistuksesta

Case: Painelaitteen vaurio

Kehittyneet NDT-menetelmät

Käytön valvojan tehtävät ja vastuut sekä sattuneita

onnettomuuksia

Painelaitteiden riskiperusteinen turvallisuuden

seuranta

Putkistojen asennus-, korjaus- ja muutostyöt

Painelaitteiden toimitusvalvonta

Edellytykset painelaitetarkastuksen sujuvaan

läpivientiin

Hinta: 1290 euroa + alv 24 %

Promaint ry:n jäsenille 200 €:n alennus.

www.promaint.net > tapahtumakalenteri


SÄHKÖKUNNOSSAPITO

KIINTEISTÖJEN JA

TUOTANTOLAITTEISTOJEN

SÄHKÖKUNNOSSAPITO

Teksti ja kuvat: Timo Jernberg, Mattila Porvoo, Jarmo Virtanen, ISS Palvelut Oy

Sähköasennusten ja -laitteistojen

säännöllinen tarkastaminen

ja havaittujen

puutteiden korjaaminen

kiinteistöissä ja toimi- ja

tuotantotiloissa on olennainen

osa yrityksen riskinhallintaa.

Hyvällä kunnossapidolla

pyritään saavuttamaan

keskeytymätön tuotanto

ja mahdollisimman lyhyet

käyttökatkokset.

yritystä löytämään sähkökunnossapitoon

osaavan sopimuskumppanin.

Sähkölaitteiston haltijan

velvollisuudet

Sähkölaitteiston haltijan on huolehdittava

siitä, että laitteiston kuntoa ja turvallisuutta

tarkkaillaan ja havaitut puutteet

ja viat poistetaan mahdollisimman nopeasti.

Suurteollisuudessa sähkölaitteiston

turvallisen käytön varmistamiseksi säh-

Suuriin teollisuuslaitoksiin on

yleensä laadittu kunnossapitojärjestelmä,

jota hallitaan

joko omalla tai ulkoistetulla

henkilökunnalla. PK-teollisuudessa

kunnossapito-ohjelmia on sen

sijaan tehty vaihtelevasti.

Sähkökunnossapidon palveluja tarjoaville

urakoitsijoille on kehitetty sertifikaatti,

jolla yritys voi osoittaa pätevyytensä

kyseisiin tehtäviin ja joka auttaa asiakaskölaitteiston

haltijan, omistajan tai vuokralaisen

on nimettävä käyttötöitä varten

käytön johtaja ja tehtävä siitä ilmoitus

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin

rekisteriin.

Laitteistoissa, joissa on enemmän kuin

kolme muuntamoa tai laitteiston nimellisjännite

ylittää 20 kilovolttia, käytön

johtajan tulee olla haltijan palveluksessa

tai haltijan ja käytön johtajan kesken on

oltava tehty sähkölaitteistoa koskeva kunnossapitosopimus.

Näitä pienemmissä

kohteissa käytön johtaja voi olla sivutoiminen,

eikä käytön johtajaa edes vaadita,

jos kyseessä on luokan 1 sähkölaitteisto.

Etenkin sähkölaitteistoissa, joissa ei ole

käytön johtajaa, sähköturvallisuusasiat

ovat usein huonolla pohjalla. Näissä tilanteissa

ei yleensä ole nimetty ketään

muutakaan kunnossapidosta vastaavaa

henkilöä.

Hyvin hoidetun kunnossapidon myötä

kiinteistöjen henkilö- ja paloturvallisuus

pysyy hyvällä tasolla, laitteet toimivat

energiatehokkaasti ja käyttäjät voivat keskittyä

omaan liiketoimintaansa. Tulevat

sähkölaitteistojen uusinnat on helppo

suunnitella kustannustehokkaasti, kun

28 promaint 2/2019


SÄHKÖKUNNOSSAPITO

siitä, missä vaiheessa eri laitteiden elinkaari

on. Tietyiltä osin on syytä pitää tarvikkeita

varastoituna mahdollisia vikaantumisia ja

varaosatarpeita.

Laitevalmistajat on hyvä pitää mukana

niin tuotetuen saamisen kuin laitteiden elinkaaren

takia. Valmistajat lopettavat, uusivat

ja kehittävät tuotteitaan, ja niiden soveltuvuuden

on aina oltava selvillä ennen vaihtoa.

Komponenttien käyttäytymistä tarkkailemalla

kertyy vuosien myötä myös kokemusperäistä

tietoa, jota voidaan hyödyntää.

ATEX-tiloissa on jo määräystenkin kautta

toteutettava määräaikaistarkastukset, joiltakin

osin myös kunnossapitotarkastukset ja

-mittaukset.

Hyvin hoidetun kunnossapidon

myötä kiinteistöjen käyttäjät voivat

keskittyä omaan liiketoimintaansa.

laitteistojen tiedot ovat ajan tasalla. Sähköjärjestelmät

toimivat ja sähkökatkojen

todennäköisyys pienenee.

Sähköhuolto- ja

kunnossapito-ohjelma

Sähköhuolto perustuu kunnossapidon

erityispiirteet huomioivaan toiminnanohjausjärjestelmään.

Sähköhuolto on

systemaattinen, kiinteistöjen kaikki sähköjärjestelmät

ja sähkölaitteistot kattava

huolto. Sähköhuollon tarkoituksena on

auttaa sähkölaitteiston haltijaa täyttämään

sähköturvallisuuslain asennuksille ja

laitteille asettamat vaatimukset, selvittää

käytettävyyteen liittyviä riskejä ja parantaa

energiatehokkuutta.

Sähkökunnossapitourakoitsija kirjaa

sähköhuoltoraporttiin sähköturvallisuuspuutteet

ja puutteiden korjaamisen

toimenpide-ehdotukset.

Kun sähköhuolto on tehty ja havaitut

turvallisuuspuutteet korjattu, asiakas saa

tästä raportin.

Koko sähkökunnossapidon perusta lähtee

hyvin suunnitellusta ja ajan tasalla olevasta

sähkölaitteiston huolto- ja kunnossapito-ohjelmasta.

Kun kaikki laitetiedot on

viety ohjelmaan ja dokumenttipankki on

ajan tasalla, haltijan on helppo toteuttaa

kunnossapitoa kustannustehokkaasti ja

oikea-aikaisesti.

Suurteollisuudessa laitteistoluokassa

2 laitteistolle pitää tehdä kunnossapitoohjelma.

Vastuu kunnossapito-ohjelmasta

kuuluu laitteiston haltijalle, mutta käytännössä

tästä vastaa yleensä käytön johtaja.

Sähkökunnossapito-ohjelmaan tai -järjestelmään

kirjataan jo rakentamisvaiheessa

käytetyt komponentit, laitevalmistajat, takuut

ja tuotetuki. Tietojen avulla saadaan

määritettyä sopivat huoltovälit ja komponenttien

käyttöikä, käyttömäärät sekä

määrävälein tehdyt mittaukset kertomaan

Tyypilliset puutteet

Tyypillisesti ilmeneviä puutteita on paljon:

vikavirtasuojia ei ole testattu, jännitteisiä

rasioimattomia kaapeleiden päitä löytyy

kiinteistöjen johtoteiltä, paloläpivientejä on

sulkematta, käyttöpiirustukset ja keskusmerkinnät

ovat puutteellisia tai puuttuvat

kokonaan, kosketussuojauksia puuttuu ja

keskustiloja käytetään varastoina, eikä lista

pääty tähän.

Sähköhuollon ja kunnossapidon pullonkaulat

puolestaan kohdistuvat kunnossapitoohjelmien

puutteellisuuteen. Ohjelmista

puuttuu esimerkiksi laitteistotietoja huoltotoimenpiteiden

kirjauksia, huoltotaajuuksia

tai huolto- ja koestusohjeita. Historiatietoja

ei ole saatavissa dokumenttipankista.

Kohteista saattaa puuttua ajan tasalla

olevat käyttöpiirustukset keskuksista, mikä

vaikeuttaa huolto- ja vikakorjaustöitä.

Korjauskustannukset nousevat ja käyttökeskeytysajat

pitenevät, kun esimerkiksi piirikaavioita

ei ole käytettävissä. Työt joudutaan

tekemään työajan ulkopuolella hälytystyönä.

Huoltojen kilpailutuksessa ajan tasalla

oleva sähkökunnossapito-ohjelma mahdollistaa

sen, että sähköhuoltourakoitsijat voivat

tehdä tarjouksensa faktapohjalta ilman ”varmuuskertoimia”.

Näin saadaan vertailukelpoiset

tarjoukset kaikilta urakoitsijoilta.

Käytön johtajaa edellyttävissä kohteissa

tämän tulee pitää sähkökunnossapitoohjelma

ajan tasalla ja noudattaa ohjelmaa.

Muissa kohteissa, joissa ei ole sähköalan

ammattilaista haltijan edustajana, huoltoja

kunnossapitovelka kasvaa. Tästä seuraa

myös, että henkilö- ja paloturvallisuusriskien

toteutumisen todennäköisyys nousee. Hallitsemattomat

käyttökeskeytykset lisääntyvät.

Sähkötyöt vastaanotetaan kohteissa

keskeneräisinä, mikä tulee maksamaan tilaajalle

huomattavasti enemmän, kun puutteita

joudutaan korjaamaan kohteen ollessa

käytössä. Korjaukset joudutaan tekemään

poikkeuksellisina työaikoina, ja tapaturmariskit

kasvavat.

On selvää, että sähkölaitteistojen ammattimaisen

kunnossapidon avulla yrityksen toimintavarmuus

ja tuottavuus kasvavat. PM

2/2019 promaint 29


YMPÄRISTÖ

Kuva1. Mikrobiprosessissa tuotteet

liukenevat biomassasta nestemäiseen

faasiin tai vapautuvat kaasumaisessa

muodossa. Anaerobisten mikrobien

katalysoimissa reaktioissa vapautuu

ensiksi hiilidioksidia ja vetyä, jotka

voidaan ottaa talteen teollisuuden,

maatalouden tai energiantuotannon

tarpeisiin.

Kuva: Anneli Heitto

Kuva: Elias Hakalehto.

Kuva 2. Mikrobeiksi kutsutaan

erilaisia pieneliöitä kuten bakteereja,

leviä ja mikrosieniä,

joihin kuuluvat hiivat ja homeet.

Kuvassa petrimaljassa kasvavia

hiivapesäkkeitä.

Kuva: Anneli Heitto

Kuva 3. Mikrobien kasvatusta ja prosessin

testausta reaktorissa. Anaerobisista

(hapettomista) olosuhteista

vapautuvia kaasuja seurataan tarkasti,

koska ne kertovat tuotantoprosessin

tilasta reaaliaikaisesti.

MIKROBEISTA APUA

ilmastonmuutoksen torjuntaan

Mikrobien avulla voidaan kohentaa elinympäristöä ja parantaa tulevien sukupolvien

toimeentulon mahdollisuuksia. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa

hankkeessa on onnistuttu muuntamaan Tampereen Näsijärven pohjaan lähes sadan

vuoden aikana kertynyt puuperäinen jäte hyödyllisiksi kemikaaleiksi.

Teksti: Elias Hakalehto

Hiedanrannan edustalla

Näsijärven pohjassa makaa

arviolta 1,5 miljoonaa

kuutiota metsäteollisuuden

pitkäkestoisen toiminnan

seurauksena syntynyttä nollakuitua. ”Zero

waste from zero fiber” -projektissa Tampereen

kaupunki tekee yhteistyötä yritysten

ja tiedeyhteisöjen kanssa tämän puuperäisen

jätteen käsittelyvaihtoehtojen ja

teknologiatoimijoiden löytämiseksi. Hanke

pohjautuu Finnoflag Oy:n kehittämään

mikrobiologiseen menetelmään, jossa

nollakuitu jalostetaan ilmastoa säästävällä

tavalla kemikaaleiksi kuten maitohapoksi

(kuva 1).

Tutkimuskohteena olevan prosessin

kautta luonto puhdistuu, eikä päästöjä

synny rasittamaan ilmastoa. Siinä nollakuidusta

vapautuva metaani poltetaan

energiaksi, jolloin se ei karkaa ilmakehään

kuten yleensä järven pohjassa muodostuessaan.

Teollisen ekosysteemin eri prosesseissa

– biojalostamossa, kompostorissa ja

biokaasureaktorissa – syntyvä hiilidioksidi

voidaan johtaa kasvihuoneisiin, joissa hiili

sidotaan ravintokasveihin, jolloin sekään

ei pääse karkaamaan taivaan tuuliin.

Mikrobien käytölle löytyy

paljon potentiaalia

Mikrobit eli pieneliöt pitävät yllä luonnon

suurta kiertokulkua (kuva 2). Teollisuudessa

näitä yleensä silmille näkymättömiä

elämänmuotoja on perinteisesti käytetty

erilaisten käymisilmiöiden, kuten maitohappokäymisen,

katalysaattoreina. Siten

esimerkiksi juustot, jugurtit, piimät, hapankasvikset,

kestomakkarat ja monet muut

elintarvikkeet ovat bioteknisen mikrobitoiminnan

tuloksia.

Vastaavasti biotekniikan tuotteita ovat

lukuisat elintarvikkeiden lisä- ja säilöntäaineet,

kuten sitruunahappo, erilaiset teollisuusentsyymit,

monet makeutusaineet,

ravintolisät ja terveysvaikutteiset aineet.

Lääkeaineista esimerkiksi antibiootit ja monet

vitamiinit ovat mikrobituotteita.

Mikrobien käytölle löytyy merkittävää

potentiaalia myös biojalostamoissa, joissa

voidaan korvata petrokemian teollisuutta

erilaisten kemikaalien, polymeerien, komposiittien,

kuitujen, tekstiilien, pinnoitteiden

ja muiden aineiden tai materiaalien tuotannon

tekijänä. Tällöin biotekninen tuotanto

toteutetaan erilaisissa reaktoreissa (kuva 3).

Oleellista on, että nämä prosessit ovat

luontoa, ilmastoa ja elinympäristöä säästäviä.

Mikrobien avulla voidaan myös puhdistaa

saastuneita alueita ja hävittää myrkkyjä.

Niiden avulla voidaan valmistaa terveellisempiä

elintarvikkeita ja toteuttaa esimerkiksi

ravinnekiertoa kaupunkiviljelyssä.

Teollisuuden sivuvirtojen

arvo kasvaa

Mikrobien avulla saadaan teollisuudessa

erilaiset sivuvirrat tehokkaaseen

hyötykäyttöön ja niistä saatavien tuotteiden

jalostusarvo kohoaa. Biomassoja

ei enää tarvitse ainoastaan polttaa tai

kompostoida, vaan niistä voidaan saada

arvoaineita ja energiakaasuja. Hiili voidaan

sitouttaa teollisen ekosysteemin

30 promaint 2/2019


YMPÄRISTÖ

Teksti: Nina Garlo-Melkas

JÄTTEISTÄ

ARVOKKAITA AINEITA

Kuopiossa on kehitetty liikuteltava biojalostamo, jossa mikrobit

muuttavat eloperäiset jätteet biopolttoaineiksi, teollisuuskemikaaleiksi

ja lannoitteiksi. Mikrobien avulla voidaan tehdä monia

sellaisiakin aineita, joita on tuotettu aiemmin öljystä.

Probioottitutkija, bioteknisen

mikrobianalytiikan ja mikrobiologisen

agroekologian

dosentti Elias Hakalehto on

yksi maailman johtavia

mikrobitutkijoita.

sisäiseen aineiden kiertoon, jolloin ilmastolle

haitalliset päästöt olennaisesti

pienenevät. Nämä mikrobien tarjoamat,

kauan tunnetut mutta uudelleen löydetyt

mahdollisuudet ovat olleet monilta

osiltaan jo kauan ihmiskunnan tiedossa,

mutta nyt on mahdollista yhdistää muinaiset

viisaudet modernin tutkimuksen

menetelmiin.

Teollisuuden sivuvirtoja ja biomassoja

on eri puolella Suomea lukemattomia

muitakin nollakuidun lisäksi. Useimmille

näistä soveltuu mikrobien avulla

toteutettava teollinen ekosysteemi käsittelymenetelmäksi.

Vastaavia biomassojen

muodostamia sivuvirtoja syntyy

esimerkiksi teurastamoteollisuudessa,

kasvihuone- ja peltoviljelyssä, meijeri- ja

juomateollisuudessa, kalastuksessa ja

kalanviljelyssä sekä kalateollisuudessa,

samoin kuin metsän korjuussa ja käsittelyssä

sekä erilaisissa kasvillisuuden

raivaamiseen liittyvissä projekteissa tai

biotuoteteollisuudessa.

Nollakuidusta saatavan biomateriaalin

ominaisuuksia kasvinviljelyssä

on tutkittu Helsingin yliopiston Viikin

kasvihuoneissa (kuva 4). Tutkimuksessa

on havaittu, että bakteriologisen

typensidontaprosessin avulla saadaan

viljelykasvit tuottamaan kahden kuukauden

aikana miltei yhtä hyvin kuin voimakkaan

kemikaalilannoituksen avulla.

Tällöin vältytään kuitenkin vanhakantaisen

lannoitetuotannon haitallisilta

ilmastovaikutuksilta. Samalla tarjoutuu

mahdollisuus kehittää kokonaan uusia

maanparannusaineita, jotka mahdollistavat

kestävän maa- ja metsätalouden

maailmanlaajuisesti. PM

Kuva: Finnoflag

Kuva4. Sinisen biotalouden hankkeen kasvatuskokeet

toteutettiin Helsingin yliopiston Viikin kasvihuoneissa

tutkija Jukka Kivelän vetäminä.

YHDYSKUNTIEN JA TEOLLISUUDEN

eloperäiset jätteet ja tuotannon sivuvirrat

sisältävät runsaasti ainesosia, jotka

ympäristöä rasittavien päästöjen sijaan

voidaan jalostaa uusiksi, käyttökelpoisiksi

tuotteiksi. Tällä periaatteella toimii tällä

hetkellä koekäytössä oleva biojalostamo,

joka perustuu Elias Hakalehdon kehittämään

mikrobiologiseen prosessiteknologiaan.

Hakalehto toimii Itä-Suomen yliopistossa

bioteknisen mikrobianalytiikan

dosenttina, ja hänellä on myös alan tutkimus-

ja kehitystoimintaan keskittyvä

yritys Finnoflag. Hakalehto on myös Helsingin

yliopiston agroekologisen mikrobiologian

dosentti.

Hakalehtoa on kiehtonut jo pitkään

kaikkialta luonnosta löytyvien mikrobien

hyödyntäminen ympäristön hyväksi.

Hän on ollut mukana useissa biojalostamohankkeissa,

joissa tähdätään kestävän

kehityksen mukaiseen toimintaan ja

ravinnekierron toteuttamiseen teollisuudessa

ja maataloudessa.

– Mikrobien toiminnan ymmärtäminen

avaa valtavia mahdollisuuksia. Niiden

avulla voidaan tehdä monia sellaisia

aineita, joita on tuotettu aiemmin öljystä,

Hakalehto kertoo

Hakalehto uskoo, että jätteet ovat

tulevaisuudessa merkittäviä biopolttoaineiden,

arvokkaiden teollisuuskemikaalien

ja lannoitteiden lähteitä.

Lopputuotteita voivat olla esimerkiksi

jäänestoaineet, teolliset kuidut sekä

muovien ja synteettisen kumin raakaaineet.

Biojalostamo tuottaa myös kosmetiikan

ja lääketeollisuuden tarvitsemia

raaka-aineita.

Kuopiossa kehitetty biojalostamo on

osa muutama vuosi sitten päättynyttä

EU:n Itämeren-ohjelmaan kuuluvaa

kansainvälistä ABOWE-hanketta, jossa

oli mukana useita oppilaitoksia ja yrityksiä.

Laitoksen omistaa Savonia-AMK.

Hakalehto on suunnitellut sen bioprosessin.Merikonttiin

mahtuvaa laitosta on

kokeiltu tähän mennessä sellutehtaan,

perunanjalostuslaitoksen ja kanateurastamon

jätteiden jalostukseen Itämeren

alueella.

Kuva: Elias Hakalehto.

2/2019 promaint 31


Suomella hyvät

lähtökohdat

tekoälyteknologian

hyödyntämisessä

Tekoäly on tämän hetken kuumimpia teknologiatrendejä. Eikä ihme, sillä tekoäly näyttää

saavuttavan ja ohittavan ihmisen kyvyt monilla aloilla. Ihminen hävisi ensin shakissa,

sitten pokerissa ja gossa. Lääkäreiden väitetään jo jäävän toiseksi poikkeavuuksien

löytämisessä ja tunnistamisessa röntgenkuvista. Tekoälyn odotetaan tuovan suuria

muutoksia alalle kuin alalle.

Teksti: Heikki Ailisto, tutkimusprofessori, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Kuva: Shutterstock

Kysymys on siis tärkeästä

ilmiöstä, jota kannattaa analysoida

tarkemmin. Avaan

tässä kirjoituksessa tekoälyn

teknologioita, arvioin kehitystä

ja mahdollisuuksia Suomen näkökulmasta

ja esitän arvauksia tekoälyteknologioiden

merkityksestä teollisuuden ja infran kunnossapidolle.

Koneoppiminen ja neuroverkot

nyt tekoälyn keskiössä

Tekoäly-sanan alle niputetaan joukko erilaisia

teknologioita. Tekemässämme Tekoälyn

kokonaiskuva ja kansallinen osaamiskartoitus

-selvityksessä tekoälyteknologiat jaettiin

kymmeneen osaamisalueeseen. Kunnossapitoalan

näkökulmasta kiinnostavimpia

näistä ovat data-analyysi, havainnointi ja

tilannetietoisuus, vuorovaikutus ihmisen

kanssa, koneoppiminen, robotiikka ja koneautomaatio

sekä etiikka, moraali, regulaatio

ja lainsäädäntö.

Tuoreet tekoälyn edistysaskeleet ovat

perustuneet koneoppimiseen ja erityisesti

sen yhteen keskeiseen menetelmään, syväoppiviin

neuroverkkoihin. Koneoppiminen

soveltuu erittäin hyvin asioiden ja ilmiöiden

luokitteluun. Tunnetuin käyttötarkoitus on

kuvien luokittelu. Algoritmit tunnistavat

internetin kuvamassasta helposti kuvat,

joissa on koira. Ne jopa erottavat shetlanninlammaskoirat

terriereistä. Toinen koneoppimisen

vahvuusalue on aikasarjoihin

pohjaava ennakointi. Verkkokaupat osaavat

32 promaint 2/2019


TEKNOLOGIATRENDIT

ennustaa, milloin tietyn muotivaatteen kysyntä

nousee tietyssä kaupungissa ja missä

kuluttajasegmentissä nousu alkaa ensin.

Sekä luokittelulle että ennakoinnille

on käyttöä kunnossapidossa. Koneen tai

rakenteen vikaantuminen voidaan joissain

tapauksissa ennustaa anturitiedon

ja muun datan perusteella ennakkoon

koneoppimista hyödyntäen. Laakerin

akustinen spektri voi muuttua ennen vikaantumista

tai palkki värähdellä tietyllä

taajuudella ennen murtumista.

Ohjattu oppiminen sopii hyvin

kuluttajasovelluksiin

Syväoppivat neuroverkot koostuvat jopa

miljoonista solmuista, joista jokaisessa

on säädettäviä parametreja. Parametrien

säätäminen eli neuroverkon ”opettaminen”

oikean tuloksen saavuttamiseksi vaatii

valtavasti opetusdataa. Datan on oltava

luotettavaa ja sopivassa digitaalisessa

muodossa. Lisäksi tarvitaan metatietoa, eli

hieman yksinkertaistaen oikeat vastaukset.

Aiemman esimerkin tapauksessa metatieto

olisi opetuskuvaan liitetty koirarodun nimi.

Tällaista menettelyä kutsutaan ohjatuksi

oppimiseksi.

Kuluttajasovelluksissa, kuten verkkokaupassa

tai digitaalisen median aloilla,

opetusdataa on runsain mitoin saatavilla,

koska kuluttajat tuottavat sen itse ja vieläpä

ilmaiseksi. Ohjattu oppiminen toimii

siis hyvin. Teollisuudessa ja infran kunnossapidossa

tilanne on usein vaikeampi.

Vaikka anturidataa olisi saatavilla, siihen

ei aina ole liitetty metadataa, ja datan laatu

voi olla kyseenalaista. Kiinnostavan ilmiön

havaitsemisen kannalta olennainen mittaustieto

voi puuttua kokonaan.

Ohjaamaton oppiminen ja hybridimallit

istuvat teollisuuteen

Tekoälytutkijat pyrkivät nyt kehittämään

menetelmiä, jotka kykenevät toimimaan,

vaikka opetusdataa on vähän tai siihen ei

ole liitetty oikeita vastauksia. Lupaavia menetelmiä

ovat siirto-oppiminen (transfer

Suomella on kaikki edellytykset

pärjätä tekoälyteknologioiden

tuomassa muutoksessa.

learning), jossa tilanteessa A opittu voidaan

siirtää samankaltaiseen tilanteeseen

B ilman erillistä opetusta, ja vahvistusoppiminen

(reinforcement learning), jossa

algoritmille ei tarvitse syöttää metadataa,

vaan algoritmi oppii eräänlaisten palkkioiden

avulla löytämään parhaat ratkaisut.

Vahvistusoppiminen on ohjaamattoman

oppimisen eräs menetelmä, ja juuri ohjaamaton

oppiminen on teollisuussovellusten

kannalta lupaava lähestymistapa.

Ohjaamattoman oppimisen lisäksi hybridimallit

ovat osoittautumassa lupaaviksi

teollisuuden sovelluksissa. Hybridimallilla

tarkoitetaan tässä koneoppimisen ja perinteisempien

insinööri- ja prosessimallien

yhdistämistä. Perinteiset mallit tuovat hybridiin

fyysisen maailman rajoitukset, joita

koneoppiva algoritmi sinällään ei tunne.

Esimerkki fyysisen maailman rajoitteesta

on, että virtaus putkessa ei voi kasvaa äärettömän

nopeasti.

Tekoälymenetelmät teollisuudessa

ja kunnossapidossa

Tekoälymenetelmien hyödyntäminen on

pisimmällä rahoitus- ja vakuutusaloilla

sekä vähittäiskaupassa. Se ei sinänsä

ole ihme, onhan aloilla pitkät perinteet

data-analytiikassa. Digitaalinen media ja

telekommunikaatio ovat myös pitkällä,

samoin kuin mainostamisella pääosan tuloista

saavat some-yritykset. Tämäkään ei

ole yllättävää, koska näillä aloilla on pääsy

valtaviin datamassoihin, ja digitaaliset

työkalut ovat hallussa.

Vaikka kokoonpano- ja prosessiteollisuus

nähdään tekoälyteknologioiden

hyödyntämisessä usein vasta toisen aallon

seuraajana, on syytä huomata robotiikan ja

automaation tulleen osaksi arkea jo vuosia

sitten. Robotiikka ja oppivat automaatiotekniikat

luetaan tekoälyn piiriin. Tekoäly ei

siis ole tuntematonta teollisuudessa.

Digitalisaatiota, anturidataa ja mobiilin

työn välineitä käytetään kunnossapidossa ja

ennakoivassa huollossa laajasti. Tekoälytekniikoiden

hyödyntäminen on luonnollinen

seuraava askel. Ohjaamaton oppiminen

sopii hyvin esimerkiksi vika- ja poikkeustilanteiden

havaitsemiseen. Klassisen

tekoälyn haku- ja suunnittelumenetelmät

(search, planning) puolestaan voivat auttaa

huoltokäyntien optimaalisen ajoituksen tai

huoltomiehen ajoreitin suunnittelussa.

Suomella hyvät edellytykset

pärjätä

Suomella on kaikki edellytykset pärjätä tekoälyteknologioiden

tuomassa muutoksessa.

Työntekijöiden osaamistaso on korkea ja

digitaaliset valmiudet maanosan huippua.

Tekemämme kansallisen osaamiskartoituksen

mukaan Suomi on hyvällä pohjoismaisella

tasolla ja väkimäärän huomioiden

Euroopan kärkipaikoilla alan tutkimuksessa

ja korkeakoulutuksessa sekä yrityksissä

olevassa osaamisessa. Kansainväliset

konsulttiyritykset Accenture ja McKinsey

sijoittavat molemmat Suomen tekoälyn

potentiaalisten hyötyjien kärkeen USA:n ja

Ruotsin väliin.

Lunastaaksemme potentiaalin meidän

on kuitenkin panostettava ja tehtävä oikeita

valintoja. Valtakunnan tasolla alkaneista

panostuksista kertovat työvoima- ja elinkeinoministeriön

Tekoälyaika-ohjelma,

Suomen Akatemian ja Business Finlandin

tutkimusohjelmat sekä Suomen tekoälykeskuksen

(FCAI) perustaminen Aallon,

Helsingin yliopiston ja VTT:n toimesta ja

Akatemian tuella.

Meidän kannattaa nojata vahvuuksiimme

ja valita painopistealueiksi erityisesti

ohjaamaton oppiminen ja siihen pohjaavien

menetelmien soveltaminen teollisuudessa

ja teollisuuden palveluissa, siis B2B.

Ohjaamattoman oppimisen tutkimuksessa

meillä on vahvat perinteet alkaen professori

Kohosen työstä 1970-luvulta. Teollisuus ja

VTT ovat soveltaneet hybridimenetelmiä

sellun valmistusprosesseihin menestyksekkäästi.

Koneen kaltaisilla yrityksillä on valtava

kokemus ja osaaminen kannattavasta

huoltoliiketoiminnasta. Data-analytiikalla

ja muilla tekoälymenetelmillä on siinä tärkeä

osa.

Voidaan siis perustellusti uskoa, että

tekoälyteknologiat tuovat tehokkuutta ja

kilpailukykyä suomalaiselle kunnossapitotoimialalle.

PM

2/2019 promaint 33


TUTKITTUA

Kunnossapitotiedon

hallinnan haasteet

Teollisessa valmistuksessa

ja tuotannossa on tapahtunut

suuria muutoksia: automaatio

on lisääntynyt ja

kompleksisuus on kasvanut.

Samoin on käynyt informaation

määrälle. Tämä on

tietysti vaikuttanut myös

kunnossapitoon ja kunnossapitotiedon

hallintaan.

Määrittele, mikä

on päämäärä

tiedon

jakamiselle

MIKSI?

MITEN?

MITÄ?

KENELLE?

Määrittele,

mitä tietoa

jaetaan

Kuva 1. Tiedon

jakaminen kunnossapitoekosysteemissä.

Teksti: Lasse Metso, tutkijatohtori,

LUT-yliopisto, Tuotantotalous

Kuvat: Shutterstock

Täsmennä,

kuinka jaat

tietoa

Kenen

kanssa

saavutetaan

parhaat tulokset

Yksi konkreettinen esimerkki kehityksestä

on autojen valmistus

eri aikakausilla. 1900-luvun

alkupuolella ja pitkälle yli sen

puolivälin työntekijöitä oli

suhteellisen paljon kokoonpanossa ja valmistuksessa.

He käyttivät työtä tehdessään

yksinkertaisia käsityökaluja, vasaroita, avaimia

ja koukkuja tai tankoja, joilla väänsivät

osat kohdilleen ja kiinnittivät ne paikoilleen.

Nämä työvälineet oli helppo vaihtaa

lennosta, jos ne hajosivat. Ei tarvittu tietojärjestelmiä

tai muita systeemejä, jotta

oltiin selvillä tuotantolaitteiden tilasta.

Nykyaikaisessa modernissa autotehtaassa

on töissä paljon robotteja ja vähän

ihmisiä. Mikäli yksikin robotti vikaantuu,

koko tuotanto saattaa pahimmillaan pysähtyä

korjauksen ajaksi. Tällaisia tilanteita

halutaan välttää, ja siksi käytössä olevien

laitteiden kunnossapitoon panostetaan

jo ennen kuin ne hajoavat. Tällainen kunnossapito

tarvitsee paljon tietoa koneiden

ja laitteiden tilasta sekä aikaisemmasta

huoltohistoriasta, jotta hajoamiset voitaisiin

minimoida. Tietoa kerätään useista eri

lähteistä, muun muassa laitteissa olevilta

sensoreilta ja mitta-antureilta. Esimerkiksi

auton maalausjälkeä voidaan tutkia

konenäön avulla, jolloin saadaan käsitys

siitä, ovatko maalausrobotit kunnossa

vai tarvitsevatko ne huoltotoimenpiteitä.

Kerätystä tiedosta otetaan olennaiset osat

analysoitaviksi. Erilaisten analyysien perusteella

päätetään huolto- ja korjaustoimenpiteistä.

Teknisten kehitysaskelien lisäksi on

tapahtunut muitakin muutoksia, jotka

ovat vaikuttaneet koko kunnossapitoalaan.

Kunnossapitoa on ulkoistettu alan palveluja

tuottaville yrityksille. Kunnossapidettävät

systeemit ovat monimutkaistuneet,

ja niihin liittyvien tietojärjestelmien ja

yleensäkin tarvittavan tiedon määrä on

kasvanut. Kunnossapidon pelikenttä on

pirstaloitunut, ja siinä on useita toimijoita,

joilla on omat tietojärjestelmänsä. Tietojärjestelmät

eivät välttämättä ole keske-

34 promaint 2/2019


TUTKITTUA

nään yhteensopivia, joten tiedonsiirto järjestelmästä

toiseen saattaa olla hankalaa.

Kunnossapitotiedon jakamisen

edut ja esteet

Yritykset ymmärtävät kunnossapitotiedon

jakamisen edut, mutta käytännössä tiedon

jakaminen ei toteudu. Tiedon jakaminen

ymmärretään yrityksissä usein lähes yhdensuuntaiseksi,

eli yritys saa tietoa laitetoimittajilta

ja muilta tahoilta, mutta yritys ei itse

jaa keräämäänsä tietoa.

Laitetoimittaja on kuitenkin valmistamiensa

laitteiden paras asiantuntija. Jos

yritys kerää jatkuvasti sensoreilla tietoa

laitteesta, niin saisiko tiedosta enemmän

irti, mikäli jakaisi sen laitevalmistajalle?

Laitevalmistaja tai jokin muu osapuoli voisi

myös kehittää uutta liiketoimintaa tarjoamalla

analysointipalveluja. Useimmiten

tarvittava teknologia tiedon jakamiseen on

olemassa. Läpinäkyvyys mahdollistaa uusia

liiketoimintamahdollisuuksia, koska tiedon

jakamisen potentiaali ymmärretään. Yhdistämällä

tietoja useista eri lähteistä – esimerkiksi

yrityksen ja laitetoimittajan tietojärjestelmistä

– saadaan tarkempia analyyseja

ja parempia palveluita.

Tiedon jakamisen esteiksi yrityksissä

nähdään tiedon vahva omistajuus. Tämä

tieto kuuluu meille, tästä on meille kilpailuetua,

tätä tietoa ei anneta muille. Yrityksissä

ei täysin ymmärretä tiedon jakamisella saavutettavaa

win-win-tilannetta. Yritykset eivät

tiedä, mitä tietoa kannattaa jakaa. Usein

tunnistetaan kyllä se tieto, jota ei missään

nimessä saa jakaa. Asenteissa on korjaamisen

varaa, sillä kommunikaatio ja asenne

tiedon jakamiseen on usein negatiivinen.

Teknisiä esteitä ovat puolestaan tietojärjestelmien

yhteensopivuusongelmat ja järjestelmiin

tallennetun datan heikko laatu.

Kilpailuetua tiedon

jakamisesta

Väitöskirjassa Information-based industrial

maintenance – an ecosystem perspective

tutkittiin kunnossapidon ekosysteemiä

ja erityisesti kunnossapitotiedon hallintaa.

Tärkeimmät tutkimuksen havainnot liittyivät

tiedon jakamiseen. Tiedon jakamisen

edut ovat merkittäviä. Uusi ekosysteemi

kunnossapidossa, joka perustuu tiedon

jakamiseen ja laajaan hyödyntämiseen, voi

luoda kilpailuetua sen piirissä toimiville

yrityksille. Konkreettisena etuna voidaan

esittää selkeästi paremmat analyysit ja niihin

pohjautuva ennakoiva kunnossapito.

ISO 55000–550002 -standardeissa

määritellään omaisuuden hallinnan (asset

management) käsitteitä. Näihin standardeihin

ja muuhun väitöskirjaan liittyvään

tutkimukseen perustuen kehitettiin tiedon

jakamiseen liittyvä vaiheistus (kuva 1).

Tiedon jakamisessa lähdetään liikkeelle

kysymyksestä "miksi?". Yritys määrittää,

miksi haluaa jakaa tietoa. Yrityksen kaikkia

tietoja ei ole tarkoitus jakaa, vaan mietitään,

miksi jotain tiettyä tietoa on tarvetta

jakaa. Yritys arvioi riskit ja edut sekä vastuut

ja roolit, joita jakamiseen liittyy. Yritys

myös tutkii, mikä osapuoli on paras mahdollinen

kumppani tiedon hyödyntämiseen.

Viimeinen vaihe, jossa täsmennetään

tiedon jakamisen yksityiskohdat, on näiden

edellisten jälkeen helpoin asia. Siinä

määritellään esimerkiksi tiedon muotoon,

laatuun ja järjestelmiin liittyvät asiat.

Taulukossa 1 on listattu jo aikaisemmin

mainittuja haasteita ja etuja. Tutkimuksen

perusteella tieteellisessä kirjallisuudessa

tiedon jakaminen nähtiin hyvin positiivisessa

valossa, kun taas yrityksissä tiedon

jakamiseen suhtauduttiin terveellisen varautuneesti.

Riskien arviointia painotettiin

Taulukko 1. Tiedon jakamisen haasteita ja etuja kunnossapitoekosysteemissä.

Haasteet

Edut

Ratkaisuja

Tunnistettuja haasteita ja etuja tietoon

pohjautuvassa kunnossapidossa

Datan puuttuminen

Informaatiokatkot

Kommunikaatio

Asenteet ja ihmisten toiminta

IT-rajoitteet

IoT edistää informaation hallitaa

Tarve tukea päätöksentekoa

tunnistetaan

Analyysien tarve tiedostetaan

Mallinnus

Korkealaatuinen data

eMaintenance

IoT

Industry 4.0

Tuki päätöksenekoon

Koulutus

kummassakin, samoin uusien liiketoimintamahdollisuuksien

potentiaali tunnistettiin

tiedon jakamisessa.

Kunnossapitotietoon liitettiin erityisesti

tarkempien ja parempien analyysien

mahdollisuus tiedon jakamisen avulla.

Parempien analyysien avulla voidaan

ennakoida paremmin kunnossapitotoimenpiteiden

tarvetta ja aikataulutusta.

Kuitenkaan pelkkiin tietojärjestelmiin

liittyvää tiedonvaihtoa ei pidetty riittävänä,

vaan aina tuli esille ihmisten välisen

kommunikaation merkitys sekä yritysten

sisällä että yrityksistä toisiin. Mahdollisuuksina

nähtiin uudet tekniset ratkaisut,

joiden avulla saadaan tuotettua tarvittavaa

dataa helposti.

Väitöskirja saatavilla: http://www.urn.

fi/URN:ISBN:978-952-335-303-9

Tiedon jakaminen

Tiedon omistajuus

Win-win-tilannetta ei ymmärretä

Vaikeus määritellä, mitä tietoa voi jakaa

Yksityisyys ja tietoturva

Riittämätön datan laatu

Haasteellinen yhteistyö

Potentiaalia kunnossapidon parantamiseen

Potentiaalia uuteen liiketoimintaan

Datan saatavuus

Datan uudelleenkäyttö

Ympäristyöstävällisten ratkaisujen kehitys

Tiedon jakamista tukeva

kunnossapitoekosysteemi

Tiedon jakamiseen sopiva alusta

Relevanttia tietoa

Diplomi-insinööriksi kahdessa vuodessa

LUT-YLIOPISTOSSA Lappeenrannassa on alkamassa uusia DI-ohjelmia,

joissa insinöörikoulutuksen saanut voi täydentää osaamistaan ja valmistua

diplomi-insinööriksi kahden vuoden päätoimisella opiskelulla. Uudet tuotantotalouden

ohjelmat ovat Data-analytiikka päätöksenteossa ja Digitaalinen

palvelutuotanto.

Data-analytiikka päätöksenteossa -DI-ohjelmassa pystyt yhdistämään tekniikan,

talouden ja johtamisen sekä ohjelmistotekniikan opintoja. Näin saavutat

osaamisen yritysten laaja-alaisena toiminnan analysoijana ja kehittäjänä.

Digitaalisen palvelutuotannon ohjelmassa opit, miten digitalisaatio ja palvelullistuminen

muuttavat ja mahdollistavat uusia arvonluonnin malleja liiketoiminnassa.

Saat valmiuksia uudistaa yritysten ja yritysverkostojen liiketoimintaprosesseja,

-malleja ja -logiikoita. Kumpikin ohjelma sopii hyvin kunnossapidon

ammattilaisten osaamisen kehittämiseen. PM

2/2019 promaint 35


TUTKIMUS

Onkaloon kuuluu

ajotunneli sekä neljä

kuilua: henkilökuilu sekä

kaksi ilmanvaihtokuilua.

Tunnelin kaltevuus on

1:10. Sen poikkileikkauksen

koko on noin 6 x 6 m.

Onkalon ajotunneli yltää

455 metrin syvyyteen.

Teksti: Markku Pervilä Kuvat: Posiva Oy

Posiva rekisteröi

tutkimustilansa

EU:n laajuiseksi

tavaramerkiksi

Suomalainen ydinenergian

osaaminen ja erityisesti ydinjätteen

loppusijoituksen ratkaisut

kiinnostavat muissakin

maissa. Suomella on käytetyn

ydinpolttoaineen loppusijoituksessa

5–7 vuoden etumatka

edistyneimpienkin maiden

hankkeisiin nähden, Posiva

Solutions Oy:n toimitusjohtaja

Mika Pohjonen arvioi.

Posiva Oy on vuonna 1995

perustettu asiantuntijaorganisaatio,

joka vastaa omistajiensa

eli Teollisuuden Voima

Oyj:n ja Fortum Power &

Heat Oy:n käytetyn ydinpolttoaineen

loppusijoituksesta, loppusijoitukseen liittyvistä

tutkimuksista ja muista toimialaan

kuuluvista tehtävistä.

Tytäryhtiö Posiva Solutions Oy (PS-

OY) on taasen huomattavasti nuorempi,

kaupallisiin tarkoituksiin keskittyvä yhtiö.

Kesäkuussa 2016 perustetun PSOY:n

liikeidea on käytetyn ydinpolttoaineen

loppusijoitukseen liittyvässä suunnittelu-,

tutkimus- ja kehitystoiminnassa. PSOY:n

bisnes piilee siis emo-Posivalle kertyneen

tietotaidon myynnissä ja konsultoinnissa.

– Olemme sopineet monen maan

kanssa yhteisistä hankkeista ydinjät-

teen loppusijoituksen kehittämiseksi, ja

myymme myös alan koulutusta ja osaamista.

Suomella on tällä hetkellä vähintään

5-7 vuoden etumatka muihin maihin

verrattuna. Lähimpinä Suomea ovat

Ruotsi ja Ranska, muut tulevat pitkällä

perässä, PSOY:n toimitusjohtaja Mika

Pohjonen sanoo ja lisää, että PSOY:llä on

projekteja aina Kiinaa ja Pohjois-Amerikkaa

myöten.

Hänen mukaansa etumatkan takeena

on se, että Suomi on maailman ensimmäisenä

ja toistaiseksi ainoana maana

myöntänyt käytetyn ydinpolttoaineen

loppusijoituspaikalle rakentamisluvan.

– Valtioneuvosto myönsi Posivalle rakentamisluvan

vuonna 2015. Seuraavaksi

haemme loppusijoituslaitokselle käyttölupaa.

Sen ratkaisee maan hallitus, toivottavasti

noin 2023–24, Pohjonen sanoo.

Samalla hän huomauttaa, että käyttölupa-asia

ei ole enää poliittinen päätös,

vaan se perustuu monien viranomaisten

ja muiden tahojen lausuntojen ja arvioiden

perusteella tehtävään harkintaan.

PSOY on asiantuntijaorganisaatio, joka

nojautuu ennen kaikkea emoyhtiönsä

Posivan ja sen omistavien TVO:n (60 prosenttia

Posivasta) ja Fortumin (40 %) sekä

konsulttiyhtiöiden ja tutkimuslaitosten

asiantuntijaresursseihin, aina kulloisestakin

hankkeesta riippuen.

Tällä hetkellä Eurajoen Onkalossa on

meneillään maailman ensimmäinen oikeassa

loppusijoitussyvydessä toteutettava

niin kutsuttu täyden mittakaavan koe.

– Siinä asennamme kaksi lämmittimin

varustettua kapselia loppusijoitusreikiin

ja täytämme loppusijoitustunnelin bentoniittisavella.

Kokeen tavoitteena on

36 promaint 2/2019


TUTKIMUS

on käyttöikää 60 vuotta ja sen jälkeenkin

viimeisiä polttoainenippuja pitää jäähdyttää

40 vuotta ennen loppusijoitusta,

Tuohimaa valottaa ydinenergia-alan pitkiä

aikajänteitä.

Olkiluodon Onkalon eli ydinjätteen

loppusijoituslaitoksen tehtävänä on käytettyjen

polttoainenippujen kapselointi ja

sijoittaminen pysyvästi kallioperään.

Loppusijoituslaitos koostuu kahdesta

osasta. Ensiksikin maanpäällisestä kapselointilaitoksesta,

jossa käytetty ydinpolttoaine

otetaan vastaan, kuivatetaan ja

pakataan loppusijoituskapseleihin. Toinen

osa on syvällä kallioperässä oleva loppusijoitustila.

Tällä hetkellä Onkalon ajoluiska

ulottuu 455 metrin syvyyteen ja parhaillaan

viimeistellään hissikuiluja. Loppusijoitustunneleita

louhitaan Olkiluodon

saarelle kaikkiaan 70 kilometrin verran.

Tuohimaan mukaan Posivan tavoitteena

on, että ensimmäisiä loppusijoituskapseleita

päästään laskemaan maan uumeniin

joskus 2020-luvun puolivälissä.

Posiva aloitti Onkalon

rakentamisen vuonna

2004. Tutkimuksia

siellä on tehty rakentamisen

alusta lähtien.

Suomi on maailman ensimmäisenä

maana myöntänyt käytetyn

ydinpolttoaineen loppusijoituspaikalle

rakentamisluvan.

sekä testata laitteistojen ja järjestelmien

yhteentoimivuutta että saada tulevien

vuosien kuluessa mittaustietoa simuloidun

loppusijoituksen käyttäytymisestä,

Pohjonen kertoo.

Käynnissä ainakin sadan

vuoden hanke

Samaan aikaan työt jatkuvat Eurajoen

Olkiluotoon kaivettavassa Onkalossa - ja

TVO:n viestintäpäällikkö Pasi Tuohimaan

mukaan työt pysyvät käynnissä vielä pitkälle

tulevaisuuteen.

– Työt Onkalossa jatkuvat vähintään

sata vuotta, koska Olkiluoto 3 -yksiköllä

Loppusijoituksessa pysyvyys

on valttia

Suomen etumatka ydinjätteen loppusijoituksessa

on huomattu aina YK:n alaista

kansainvälistä atomienergiajärjestö

IAEA:ta (International Atomic Energy

Association) myöten.

Viime vuoden tammikuussa IAEA kirjoitti

Eurajoen Onkalosta mahdollisena

ydinjäteosaamisen vientituotteena nettisivuillaan.

Tuolloin julkaistussa artikkelissa

Posivan kehitysjohtaja Tiina Jalonen valotti

suomalaisia vahvuuksia ydinenergiaan

liittyvässä päätöksenteossa.

– Ensimmäiset päätökset ydinjätteen

hallinnasta, käsittelystä ja loppusijoituksesta

tehtiin Suomessa 40 vuotta sitten. Sen

jälkeen hallitukset ja ihmiset ovat vaihtuneet,

mutta visio ydinvoiman ja ydinjätteen

loppusijoituksen tulevaisuudesta on pysynyt

ennallaan, Jalonen kertoi IAEA:lle.

– Täkäläisten ratkaisujen pysyvyyttä

kuvaa sekin, että Posiva rekisteröi maanalaisen

tutkimustilansa Onkalon kansainvälisesti

tavaramerkiksi. Rekisteröinti tuli

voimaan EU-alueella kesällä 2018. Rekisteröity

tavaramerkki suojaa ONKALO®brändiä

ja samalla Posivan asiantuntijatyön

tuloksia.

– Koska tutkimustila Onkalo on muodostunut

tunnetuksi nimeksi Posivan

loppusijoituslaitokselle niin kotimaassa

kuin kansainvälisestikin, sitä käytetään

viestinnässä tarkoittamaan koko Posivan

loppusijoituslaitosta, yhtiö perustelee nettisivuillaan.

PM


RAKENTAMINEN JA SANEERAUS

ASBESTI on

Teksti: Marja Saarikko

ikävä yllätys

Ennen vuotta 1994 valmistuneita teollisuuslaitoksia koskevat asbestin osalta samat lait ja

määräykset kuin asuinkiinteistöjäkin. Ennen saneerausta niissä on tehtävä lakisääteinen

asbesti- ja haitta-ainekartoitus, jotta kaikki haitalliset materiaalit löydetään. Silloin ne

pystytään käsittelemään niin, ettei niistä aiheudu vaaraa tilojen käyttäjille, jätteiden

käsittelijöille, urakoitsijoille eikä ympäristölle.

Kuva Shutterstock

Vaikka asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa on ollut

kiellettyä vuodesta 1994, sille altistuminen ei ole vieläkään

loppunut. Vaarassa ovat etenkin omatoimiset

remontoijat, jotka haluavat säästää kustannuksissa

eivätkä tilaa riittävän laajaa haitta-ainekartoitusta

ennen remonttia. Yllättävän moni ei ole edes kuullut asbestin

vaaroista, vaikka valistustyötä on tehty jo pitkään.

Asbestia sisältävät materiaalit saattavat olla esimerkiksi piilossa

uusittujen materiaalien alla. Keittiön uutuuttaan kiiltävä laatoitus

voi kätkeä alleen 1970-luvun väreissä hehkuvan vanhan laatoituksen,

jonka kiinnitys- ja saumauslaasti sisältävät asbestia. Porrashuoneen

vinyylilaatoituksen liima voi olla puolestaan niin sanottua

mustaa liimaa, joka sisältää melkein takuuvarmasti asbestia.

Kylpyhuoneessa yllättäviä mahdollisesti asbestia sisältäviä

materiaaleja ovat ilmanvaihtohormin rappaus ja kevytväliseinien

harkot sekä kattomaalit ja -tasoitteet. Ruskea, kestävä 60–70-l

ukujen lattialaatoitus taas sisältää melko varmasti asbestia. Sitä

on sekä kiinnitysettä saumauslaastissa ja tasoitteissa. Vedeneristeissä

voi olla asbestin lisäksi myös haitallisia PAH-yhdisteitä.

Erityisen ikäviä ovat 60–70-luvuilla yleisesti käytetyt

Asbestin löytyminen jostain

rakennusmateriaalista voi

yllättää kokeneenkin kartoittajan.

valkoiset putkieristeet, jotka lähes poikkeuksetta ovat asbestipitoisia.

Tarkistapa kiinteistösi kellari. Montako metriä siellä

on erilaisia putkia, ja ovatko niiden eristeet ehjiä? Tuskin, jolloin

asbestipölyä voi päätyä sisäilmaan.

Tosin kannattaa pitää mielessä, että rakennusmateriaalien

sisältämä asbesti on ihmiselle vaarallista vain, jos pintoja rikotaan

niin, että ne pölyävät. Esimerkiksi vanhoja maalipintoja ei

tulisi hioa, vaan ne tulisi esimerkiksi pestä ja maalata uudestaan,

jotta pölyltä vältytään.

Teollisuuslaitoksissa paljon raskasmetalleja

Teollisuusrakennuksissa asbestia on suosittu etenkin lattia- ja

seinämaaleissa, sillä se parantaa pintojen kulutuksenkestoa ja

palo-ominaisuuksia. Asbestin lisäksi maaleissa on käytetty paljon

38 promaint 2/2019


RAKENTAMINEN JA SANEERAUS

Asbesti on yleisnimitys kuitumaisille

silikaattimineraaleille. Ihmiselle

vaarallisin on krokidoliittiasbesti,

jota on käytetty yleisesti esimerkiksi

putkieristeissä 60–70-luvuilla

rakennetuissa kerrostalokohteissa.

PCB-yhdisteiden akuutti myrkyllisyys

havaittiin jo 1930-luvulla

lukuisien työtapaturmien yhteydessä,

mutta niiden valmistus ja

käyttö jatkui ja saavutti huippunsa

1960-luvulla. Niiden valmistus kiellettiin

kansainvälisellä Tukholman

sopimuksella vuonna 2001.

raskasmetalleja ja polykloorattuja bifenyyleja eli PCB-yhdisteitä.

Raskasmetalli on yleisnimitys erilaisille ympäristölle ja terveydelle

haitallisille metalleille ja puolimetalleille. PCB-yhdisteet

taas ovat ympäristömyrkkyjä, jotka aiheuttavat esimerkiksi syöpää

ja vaarantavat lisääntymisterveyden.

PCB-yhdisteitä on käytetty paljon teollisuudessa, koska niillä

on hyvä sähkön eristekyky, ne ovat termisesti stabiileja, voitelevat

hyvin ja suojaavat ruosteelta. Niiden käyttökohteita ovat esimerkiksi

muuntajat, kondensaattorit ja muut sähköiset komponentit.

Lisäksi niitä on käytetty esimerkiksi pehmeissä sauma-aineissa,

lämpöikkunoissa ja liimoissa.

Asbestin lisäksi myös PCB-yhdisteet ja raskasmetallit tulisi

aina kartoittaa rakennusmateriaaleista, kuten lattiamaaleista,

ennen saneerausta. Sitä ei aina tehdä, vaikka siihen on lakisääteinen

velvoite.

Maalien sisältämien haitta-aineiden tutkimus on tosin hankalaa,

koska vuosien aikana pintoja on voitu maalata useita kertoja

– ja aina eri maalia käyttäen. Myös eri tiloissa on erilaisia maaleja,

jotka ovat peräisin eri vuosikymmeniltä. Tämä tarkoittaakin sitä,

että haitta-aineiden kirjo voi olla valtaisa ja vaihdella tilasta toiseen,

mikä tekee kartoittajan työstä haastavaa.

Maalit myös alkavat herkästi hilseillä, mikäli ne joutuvat kosteuden

kanssa tekemisiin, jolloin haitalliset aineet kulkeutuvat

ulos esimerkiksi kenkien pohjissa. Mikäli maaleissa on runsaasti

esimerkiksi PCB-yhdisteitä, myös laitosta ympäröivä maaperä voi

olla saastunutta ja se tulee tutkia. Maaperää ovat saastuttaneet

myös öljypäästöt.

Kartoitus tehdään yleensä otantaluontoisesti, jolloin näyte

otetaan muutamasta tilasta. Mikäli raja-arvo jonkin raskasmetallin

osalta ylittyy tai näytteestä löytyy asbestia, tilojen

käsittelyssä tulee noudattaa asianmukaisia purkuohjeita.

Haitta-ainekartoitus vaatii ammattitaitoa

Asbestin ja muiden haitta-aineiden laajasta ja vaihtelevasta käytöstä

johtuen kartoituksesta vastaavalla henkilöllä onkin hyvä olla

VTT:n myöntämä haitta-aine-asiantuntijan sertifikaatti, jonka

saaminen edellyttää viiden vuoden työkokemusta.

Kokenut kartoittaja havaitsee nopeasti mahdolliset haitalliset

materiaalit ja osaa ottaa niistä näytteen niin, ettei asbestia pääse

sisäilmaan näytteenotossa. Hän tietää, miten näytteenottovälineet

puhdistetaan, jotta kontaminaatiolta vältytään.

Kun näyte on otettu, se toimitetaan laboratorioon analysoitavaksi.

Laboratorioanalyysi vahvistaa, onko materiaalissa

haitta-aineita. Näytteet tulee analysoida luotettavissa FINASakkreditoiduissa

laboratorioissa. FINAS on Suomen kansallinen

akkreditointielin, joka akkreditoi eli toteaa päteväksi laboratorioita.

Myös analyysimenetelmällä on väliä. Tammikuussa 2018 Ylen

MOT-ohjelma paljasti, että asbestilaboratorioiden luotettavuudessa

on eroja. Neljästä testilaboratoriosta yksikään ei tunnistanut

asbestia kaikista näytteistä.

Syynä on luultavasti se, etteivät näiden laboratorioiden menetelmät

olleet riittäviä tai menetelmillä ei ole ollut akkreditointia.

Lainsäädäntökin muuttuu jatkuvasti ja haastaa toimijoita. Uutta

on esimerkiksi, että kartoitusraportissa on esitettävä asbestin laatu

eli onko kyseessä esimerkiksi antofylliitti tai krokidoliitti. Se tarkoittaa

sitä, että aikaisemmin tehty kartoitus joudutaan tekemään

uudestaan, mikäli asbestin laatua ei ole raportissa esitetty. PM

ETÄVALVONNAN UUSI ULOTTUVUUS

Workmate-tiedonkeräysjärjestelmä kertoo reaaliaikaisesti

nosturin käyttö- ja hälytystiedot sekä ennustaa

kunnossapitotarpeen. Kustannustehokas ratkaisu on

helposti asennettavissa olemassa oleviin nostureihin.

KAIKKIIN

NOSTUREIHIN

TIETOPERUSTEINEN

KUNNOSSAPITO

VARMUUTTA

TUOTANTOON

Lisätietoja: kp-servicepartner.com


VOITELU

Voiteluaineet

VALITTAVA PYKÄLIEN

mukaan

Teksti ja kuvat: Lauri Lehtinen

Tuotantoalueelle ei saa tuoda eikä siellä saa käyttää muita

kuin hyväksyttyjä voiteluaineita. On tarkoituksenmukaista

järjestää rasvaprässeistä lähtien työympäristö niin, että

erehtymisen vaaraa ei tule.

Elintarvike-, kosmetiikkaja

lääketeollisuudessa

voiteluaineiden käyttö on

selkeästi säänneltyä. Niiden

kohdalla on luokituksia ja

asetuksia, joita on noudatettava.

Muita voiteluaineita ei saa tuoda

tuotantoon määritellyille alueille

– tämä asia ei ole välttämättä

kyllin hyvin tiedossa.

40 promaint 2/2019


VOITELU

Elintarvike- ja lääketeollisuuteen

soveltuvat voiteluaineet

on jaoteltu eri standardein.

Tuotteet on merkitty siten,

että näiden vaatimusten täyttyminen

käy selkeästi ilmi pakkauksesta.

Kunnossapitotoimen johdon on sekä

osattava säännökset että kerrottava selkeästi

niistä suorittavalle portaalle.

– Kunnossapidon alueella on selkeästi

tiedon puutetta siitä, miten erilaisia laitteita

ja niiden osia on voideltava. Myös

käytössä olevien aineiden säilytys ja varastointi

pitää järjestää asianmukaisesti

– tietyillä tuotantoalueilla ei saa käsitellä

eikä varastoida mitään sellaisia aineita,

jotka eivät täytä vaadittuja normeja, kertoo

Voitelukeskus Tonttilan myyntijohtaja

Jarmo Hakala.

Tieto siitä, mitä voiteluaineita kussakin

kohteissa saa käyttää, ei ole kaikissa

tapauksissa arkipäivän rutiinia. Siksi

tukkuportaan yritysten ja asiantuntijoiden

eräs keskeinen tehtävä onkin valistaa

käyttäjiä kaikista niistä seikoista,

mitkä arkisessa huoltotoiminnassa tulevat

esiin. Asiakkaita olisi myös rohkaistava

kysymään näiltä asiantuntijoilta,

sillä oikein tehty huolto on kaikkien etu.

– On selkeästi säädetty, ettei tuotantoalueen

sisällä saa varastoida muita

kuin lääke-, kosmetiikka- tai elintarvikeluokkaan

hyväksyttyjä voiteluaineita.

Käytännössä nämä alueet erotetaan

väliseinillä tai ovilla muista valmistus- ja

varastointiketjun tiloista. Kiinteiden

seinien sijasta tämä raja voidaan merkitä

myös lattiaan maalatuilla viivoilla. Säännöksien

noudattamista valvotaan, ja viranomaistarkastuksia

tehdään ajoittain.

Sertifikaatti löytyy

pakkauksesta

– Erityistä puhtautta vaativilla teollisuudenaloilla

on kiinnitettävä huomiota

pakkausten kyljestä löytyvään merkintään.

Hyvänä esimerkkinä on, ettei myrkytön

tarkoita samaa kuin sertifioidusti

sopiva. Jokaisesta hyväksytyssä tuotteessa

on merkintä hyväksynnästä, kuten

NSF H1 ja lisäksi NSF:n rekisteröintinumero,

Hakala sanoo.

Yleisin ja laajin hyväksyjä on Yhdysvaltain

NSF; Euroopan puolella on

käytössä InS. Eri vientialoille ja erikoisasiakasryhmille

on otettava huomioon

muslimien halal- ja juutalaisten koshersäännökset.

Luokituksista H1 sallii satunnaisen

kosketuksen ruokaan tai lääkkeeseen.

Vastaavasti merkintä H2 tarkoittaa, että

tuote on myrkytön, mutta ei salli kosketusta.

Luokitusmerkintä H3 puolestaan

kertoo sen, että kyseinen aine soveltuu

raaka-aineeksi. Näitä käytetään esimerkiksi

käsirasvojen pohjana ja niillä suojataan

elintarvikkeita ja joitakin tuotantolaitteiden

pintoja. Näihin tarkoituksiin

käytetään yleensä valkoöljyjä.

– Kaikilla hyväksytyillä tuotteilla on

erätodistus, jolla pystytään muiden muassa

jäljittämään valmistuserä ja seuraamaan

tuotantoketjua usein yksittäisiin

raaka-aineisiin asti. Lisäksi asiakkaalle

on toimitettava aina tuotetiedote ja käyttöturvatiedote,

joita viranomaiset tarkastaessaan

kysyvät. Myös mahdollisten

tapaturmien takia on tärkeää, että käyttöturvatiedotteet

ovat helposti käsillä ja

ajan tasalla, kertoo Hakala.

Järjestys kertoo

ammattitaidosta

Laadukkaan voitelun perusosat lähtevät

ammattitaidosta ja siihen liittyvästä

kiinnostuksesta omaan työhön. Oikeat

Oikean öljyn tai rasvan valinnan

jälkeen pitää kiinnittää huomiota

myös sen käsittelyyn.

voiteluaineet ovat luonnollisesti lähtökohtana,

ja niiden luokitukseen käytetyt

standardit on tunnettava.

Oikean öljyn tai rasvan valinnan

jälkeen pitää kiinnittää huomiota myös

sen käsittelyyn, kuten suodatukseen ja

varastointiin. Järjestelmän puhtaus on

huomioitava kokonaisuutena, samoin

huolto-ohjeiden noudattaminen ja kussakin

työssä käytettävät välineet.

Hakala muistuttaa, että organisaation

kullakin jäsenellä on oltava tehtäviensä

vaatima, riittävä ja tarkoituksenmukainen

ammattitaito. Hän korostaa, että

merkittävin voiteluun vaikuttava olosuhdetekijä

on se järjestys ja siisteys, mikä

työtiloissa vallitsee.

Valkoöljyt yleisimpiä

Elintarviketuotannon vaatimukset

koskevat yleisesti ottaen vaihteisto-,

lämmönsiirto-, hydrauli-, kompressori-

ja vakuumipumppuöljyjä sekä

erilaisia pastoja, rasvoja ja vahoja.

Vaikka jotkin voiteluaineet voivat täyttää

hygienia- ja turvallisuuskriteerit,

ne saattavat silti olla teknisesti huonolaatuisia.

Valkoöljyt ovat yleisimpiä elintarvikeja

lääketeollisuudessa käytettyjä voiteluaineita.

Ne ovat mineraaliöljyjä, jotka

on jalostettu erittäin puhtaiksi. Ne ovat

värittömiä, hajuttomia ja myrkyttömiä ja

sietävät käyttöolosuhteita muuttumattomina;

ne ovat myös kemiallisesti passiivisia.

Näiden ominaisuuksiensa takia

niitä käytetään myös kosmetiikkavalmistuksessa

sekä kemian teollisuudessa.

Päältä katsoen valkoöljy on harhaanjohtava

nimitys, sillä valkoöljyt eivät ole

valkeita vaan kirkkaan värittömiä. Jalostuksen

eri vaiheet poistavat lähtöaineista

haitalliset, makua ja hajuja aiheuttavat

epäpuhtaudet, kuten rikkiyhdisteet ja

aromaattiset hiilivedyt sekä muut tyydyttämättömät,

orgaaniset hiilivedyt. Käsittely

tekee ne myös korkeita lämpötiloja

kestäviksi.

Valkoöljyjen lisäksi käytetään synteettisiä

öljyjä, kuten polyalfaolefiinejä

(PAO). Niiden etuna on parempi

kuuma- ja kylmäkesto sekä vähäinen

hapettuminen. Lähtökohtaisesti synteettiset

ovat valkoöljyjä kalliimpia, mutta

toisaalta niiden käyttöikä on parempi eli

vaihtovälit ovat pidempiä.

Ongelmana mikrobit

Useat mikrobit pystyvät elämään voiteluaineissa,

varsinkin jos ne ovat likaantuneet

orgaanisella aineksella ja niissä on

paljon jostakin mukaan päässyttä vettä.

Vesipitoiset öljyt ovatkin erittäin herkkiä

pieneliöiden aiheuttamalle likaantumiselle.

Tuotannossa ja puhdistuksien yhteydessä

voiteluaineiden laatu heikkenee.

Voiteluaineisiin on tosin mahdollista lisätä

myös mikrobeja tuhoavia lisäaineita.

Hakala muistuttaa, että koko tuotantoketjulle

tulee laatia voiteluohjelma,

sillä säännönmukainen kunnossapito

vähentää seisokkeja ja hävikkiä. Tätä

varten tulee määrittää laitteet, jotka

vaativat voitelua ja voideltavat kohdat

niissä. Samoin määritellään, mitä aineita

käytetään missäkin kohdassa, voitelun

tiheys, voiteluaineiden pinnoilta poiston

tiheys ja erityisohjeet esimerkiksi näytteenotosta

ja suodattimien vaihdosta.

Laitevalmistajan ohjeita aineen käytöstä

tulisi noudattaa.

– Pitkään alalla toimineet asiantuntijat

osaavat ottaa huomioon arjen

työssä eteen tulevia erikoispiirteitä. Siksi

voiteluainetoimittajan säännöllinen konsultointi

on hyvä käytäntö ja se toisaalta

kuuluu myös toimittajan velvollisuuksiin.

Kunnossapidon pitää varmistaa voiteluaineiden

saatavuus ja riittävyys; siinä yhteydessä

tulee määrittää se piste, jolloin

uutta ainetta on tilattava. PM

2/2019 promaint 41


VOITELU

FUCHSIN

KIERRÄTETTÄVÄ

PESUNESTE

tuo selvää säästöä

prosessikustannuksiin

FUCHSin edistyksellinen työstö- ja pesunesteen yhdistelmä auttaa vähentämään

prosessiteollisuuden kustannuksia merkittävästi. Alhaisen pesulämpötilan, pienemmän

hävitettävien nesteiden määrän ja muun muassa vesijohtoveden pienemmän kulutuksen

ansiosta ympäristökin hyötyy ja tuotannon kestävä kehitys edistyy.

Monissa tuotantoprosesseissa

koneistetaan

alumiinia, valurautaa

ja terästä, mutta myös

esimerkiksi Inconel’iä,

CFRP:tä sekä titaania niille ominaisilla

menetelmillä. Viime vuosina tuotannon

prosesseja on optimoitu monella eri tavalla

kestävän kehityksen mukaisesti. Yksi

resursseja säästävä tapa on ottaa käyttöön

minimaalivoitelu eli kuivakoneistus,

sillä sen ansiosta työstönestettä kuluu

teollisuusprosesseissa erittäin vähän tai

ei ollenkaan. Tällöin ei tarvita myöskään

keskusjärjestelmiä eikä hävitystoimenpiteitä.

Samalla poistuvat nesteiden hoidosta,

energiasta ja käytettyjen nesteiden

hävityksestä aiheutuvat kulut.

Monet suuret autojen ja lentokoneiden

komponenttien valmistajat hyödyntävät

kyseistä teknologiaa. Useat käyttäjät luottavat

jo toimiviksi todettuihin ja ympäristöystävällisiin

ECOCUT MIKRO -sarjan

tuotteisiin.

Monissa tuotantoprosesseissa on kuitenkin

rajoituksia mikrosumuvoitelun

käytölle – näin on esimerkiksi hionnassa

ja hoonauksessa. Koneistusmenetelmissä,

joissa lastunpoistossa tarvitaan suurta

voitelutehoa ja lämmönpoistoa, käytetään

yleensä työstö-öljyjä ja/tai vesisekoitteisia

lastuamisnesteitä. Kun keskitytään olemassa

olevien järjestelmien potentiaaliseen

energiatehokkuuteen, innovatiivinen

leikkuunesteen ja pesunesteen yhdistelmä

voi tarjota merkittäviä etuja.

Innovatiivinen

lastuamisnestejärjestelmä

Jos halutaan saavuttaa komponenttien

korkean vaatimustason puhtaus, tarvitaan

useita puhdistusvaiheita. Lastujen poistamisen

lisäksi prosessissa pitää varmistua

siitä, ettei mikrosumuvoitelun öljyä tai

suoraa normaalia työstö-öljyä pääse vesisekoitteiselle

koneistuspuolelle. Mikäli

näin pääsee käymään, emulsion käyttöikä

lyhenee merkittävästi, sillä se vaikeuttaa

emulsion kuntoanalyysien tekemisen jatkuvasti

lisääntyvän öljypitoisuuden vuoksi.

Vaarana tällöin on, että hylkykappaleiden

määrä lisääntyy.

Koska vesisekoitteisen lastuamisnesteen

ja vesisekoitteisen puhdistusnesteen komponentit

perustuvat samanlaiseen kemiaan,

oli mahdollista kehittää yhdistelmäratkaisu

ongelmaan. Monet yritykset käyttävät

FUCHSin ECOCOOL S - NDR -konseptia,

jossa kappaleiden puhdistuksen pesuainetta

käytetään osittain emulsion vesiosana.

Tämä vähentää hävityskustannuksia ja

veden käyttöä, ja samalla emulsiokonsentraatin

kulutus pienenee. Pesunesteet pitää

konseptin mukaan vaihtaa, kun niiden

puhdistusteho ei enää riitä tai niihin on

kertynyt jo niin paljon likaa, että kappaleet

eivät tule puhtaiksi. Nyt pesuneste, joka olisi

menossa hävitykseen, voidaan kuitenkin

käyttää leikkuunesteen keskusjärjestelmissä

tai erillistäyttöisissä tankeissa lisäaineena

kompensoimaan emulsion kulutusta ja

sen pH:n säilymisen sekä korroosiosuojauksen

tukena.

Uusi ECOCOOL S - NDR

-konsepti kiertojärjestelmässä

Kierrätettävän puhdistusnesteen vaatimukset

ovat hyvin monimutkaiset. Sillä

pitää olla seuraavanlaisia ominaisuuksia:

Vaahtoamisominaisuus vähäinen

Korkea pesuteho

Hyvin yhteensopiva tiivistemateriaalien

kanssa

42 promaint 2/2019


VOITELU

Hyvä yhteensopivuus materiaalien

kanssa

Monikäyttöisesti soveltuva väli- ja

viimeistelypesuihin

Toimittava alhaisissa lämpötiloissa

ja hyvä energiatehokkuus.

Heinz Gerhard Theis, FUCHSin

T&K:n lastuavan metallintyöstön johtaja,

kiinnitti erityistä huomioita pesunesteen

yhteensopivuuteen leikkuunesteen kanssa,

kun se kierrätetään lastuamisemulsioon.

Tämän kierrätyksen onnistunut

toimivuus perustuu pesunesteen konseptiin.

Korkealuokkainen puhdistusneste

luotiin käyttämällä yhteensopivia komponentteja

kuten alkaliset komponentit,

kastelevuutta lisäävät aineet ja emulgaattorit

FUCHSin ECOCOOL-tuotesarjasta.

Näin kaikki ECOCOOL-tuotesarjan nesteet

sopivat ECOCOOL S - NDR -konseptiin.

Monia etuja

Vesisekoitteista ECOCOOL S - NDR -pesunestettä,

joka on pitoisuudeltaan kahdesta

neljään prosenttiin, voidaan käyttää

uudelleen lastuamisemulsion joukossa.

Tällä kierrätyksellä on useita etuja, kuten:

Vähemmän hävitettävää jätettä

pesukoneilta

Pienempi veden kulutus

Työstöemulsion stabiiliuden

parantuminen

Pienempi leikkuunestekonsentraatin

kulutus

Leikkuuneste-emulsion pidempi

käyttöikä

Esimerkiksi suuret autonvalmistajat ja

alihankkijat tuottavat 3–5 kertaa enemmän

hävitettävää pesunestettä verrattuna

työstöemulsion kulutuksiinsa. Samanaikaisesti

tarvitaan 10–15 kertaa tankkitilavuudet

tuoretta emulsiota (2–5:een

prosenttista) lisätäyttönä kompensoimaan

kulutushukkaa. Pesunesteen hävityksen

ja käyttöveden kustannuksia voidaan

vähentää merkittävästi korvaamalla osa

emulsion lisätäytöstä käytöstä poistettavan

pesunesteen lisäyksellä.

Lisäksi käytännössä on osoittautunut,

että lisätäytön pitoisuus on voitu alentaa

1-1,5 -prosenttiseksi, jolloin konsentraattikustannukset

vähentyvät merkittävästi. PM

Säästö % vuodessa

Myös metalliteollisuuden

yritykset

keskittyvät

energiatehokkuuteen

ja ympäristön

suojeluun.

Ratkaisut maailman suurimmalta

riippumattomalta voiteluaineiden

valmistajalta

1 | FUCHS on saksalaiset juuret omaava globaali konserni, joka on kehittänyt,

valmistanut ja myynyt voiteluaineita ja niihin liittyviä erikoistuotteita yli 85 vuoden

ajan – lähes kaikilla sovellusalueilla ja sektoreilla. FUCHS-konserni on johtava

riippumaton voiteluaineiden toimittaja, johon kuuluu maailmanlaajuisesti noin

60 yritystä ja lähes 5 000 työntekijää.

2 | FUCHS-tuoteohjelma käsittää yli 10 000 tuotetta ja niihin liittyviä palveluja

kuudessa päätuoteryhmässä.

0

-10

-20

-30

-40

-50

-60

-70

-80

-90

-85

-56

-46

Jäte Energia Vesi

Säästöpotentiaali – Innovatiivinen ECOCOOL

S - NDR -konsepti

Käytännön esimerkki –

ECOCOOL S – NDR

-konsepti kiertojärjestelmässä

Keskusjärjestelmässä on

250 m 3 emulsiota ja 14

pesukoneessa on 3–10 m 3

pesunestettä, joiden vaihtoväli

on 2–4 viikkoa.

2/2019 promaint 43


VOITELU

Teksti: Markku Pervilä

Kuvat: Fluid Intelligence

ETÄVALVONTA ON

TULLUT MYÖS ÖLJYN

suorituskyvyn seurantaan

Teollisuuden huoltostrategiat ja toimintamallit ovat murroksessa siirryttäessä

ennakoivan huollon malleihin. Teollisuuden voiteluöljyjen suorituskyvyn seurantaan

ja käyttövarmuuden ylläpitoon erikoistuneen Fluid Intelligencen mukaan tämä

muutosprosessi voi kestää vuosia, mutta saavutettavat hyödyt ovat huomattavia.

Ennakoiva huolto suojaa

laiterikoilta ja säästää rahaa

Vuonna 2016 perustettu Fluid Intelligence

on kehittänyt alusta asti uutta toimintamallia,

joka parantaa teollisuuden käyttövarmuutta

sekä vähentää kustannuksia.

– Tuplaamme asiakkaan voiteluöljyn

elinkaaren ja parannamme samalla toimintavarmuutta

kustannustehokkaasti,

toimitusjohtaja Mika Perttula kertoo.

– Toimintamalli antaa faktatietoa päivittäisissä

operaatioissa ilmenevien haasteiden

ennakoinnissa ja tukee asiakkaita

käynnissä olevassa huollon murroksessa,

Mika Perttula sanoo.

Hänen mukaansa kyse on aivan uudesta

ajatustavasta voitelujärjestelmien

hyödyntämisessä. Tätä tapaa tukee digitaalinen

Fluid Monitoring -pilvipalvelu ja

vahva asiantuntijaorganisaatio.

Fluid Intelligence kytkee teollisuuslaitoksen

voiteluöljyjärjestelmät öljyn

suorituskykyä valvovaan pilvipalveluun.

Poikkeamia havaittaessa ne analysoidaan

ja niihin voidaan puuttua ennakoivasti

varhaisessa vaiheessa. ”– Me näemme öljyn

sisään. Pystymme ylläpitämään öljyn

suorituskykyä ja estämään yllättäviä konerikkoja

ja keskeytyksiä”, Perttula sanoo.

Konerikon juurisyy usein

voitelussa

Konerikon tai yllättävän huoltokatkon

perimmäinen syy voidaan kiertävissä koneissa

johtaa usein ongelmaan voitelussa.

Jopa 80 prosenttia kaikista laakerivaurioista

johtuu voiteluongelmista. Tämä käy

ilmi kansainvälisten laakerivalmistajien

FAG:n ja SKF:n tutkimuksissa.

Voitelun ja huollon kustannukset ovat

monen tekijän summa. Kansainvälisen

Jopa 80 %

kaikista laakerivaurioista

johtuu

voiteluongelmista.

Plant Engineering -lehden mukaan vain

1-3 prosenttia keskimääräisen huoltobudjetin

kustannuksista johtuu itse

voiteluöljyn kustannuksista. Suurin osa

liittyy työ- ja komponenttikustannuksiin.

– Budjetissa marginaalinen kustannuserä

ja siihen liittyvät toiminnot

nousevat yllättävään arvoon, kun tarkastelemme

asiaa konerikkojen näkökulmasta,

Perttula sanoo.

Lisäksi konerikkojen korjauskustannukset

sekä tuotannon menetykset

tuovat toisen puolen kustannuksista.

Esimerkiksi sellutehtaassa päiväkohtaisen

seisokin liikevaihtomenetys kohoaa

miljoonatasolle. Ja toisessa ääripäässä

pienenkin kivimurskaimen käyttökatko

pienentää liikevaihtoa tuhat euroa tunnilta.

Tavoitteista konkreettisiin

hyötyihin

Kehittämällä voiteluohjelmaa osana ennakoivan

huollon strategiaa saavutetaan

44 promaint 2/2019


VOITELU

Case Woikoski –

öljyn elinkaaren

pidentäminen

TAUSTAA:

Oy Woikoski Ab tarjoaa teollisuuden

ja terveydenhuoltoalan asiakkailleen

kokonaisvaltaisia kaasunjakelun ratkaisuja

ja palveluita pulloista laajamittaisiin

jakelujärjestelmiin sekä

koneita ja tarvikkeita hitsaukseen.

Yritys toimii erittäin kilpailuilla

markkinoilla. Tämän kaltaisessa

ympäristössä toiminnan jatkuva

tehostaminen ja kustannuspaineisiin

vastaaminen on tärkeää. Laitteistojen

käyttökatkot tuovat riskejä

mutta myös öljyn suorat hankinta- ja

vaihtokustannukset voivat nousta

korkeiksi.

RATKAISU:

Woikoskella otettiin käyttöön öljyn

suorituskyvyn etävalvonta Fluid

Monitoring ja tarkennetut öljyn suorituskykyanalyysit.

Yhdistämällä suorituskyvyn

valvonta ennakoivaan öljyn

suorituskyvyn ylläpitoon voidaan

ehkäistä käyttövarmuutta vaarantavia

riskejä sekä kehittyviä vaurioita.

Woikoskella on nyt käytössään

web-käyttöliittymä öljyn suorituskyvyn

seurantaan, hälytysten hallintaan

ja öljyn kunnon kuukausiraportteihin.

Fluidin ratkaisusuositusten

pohjalta puututaan havaittuihin

ongelmiin proaktiivisesti ennen niiden

eskaloitumista käyttöhäiriöiksi.

”Jatkuvassa tuotannossa laitteistojen

käyttövarmuus on tärkeää.

Toisaalta turhien seisokkien ja

huoltotöiden tekeminen on kallista.

Yhdistämällä suorituskyvyn valvonta

ennakoivaan öljyn suorituskyvyn

ylläpitoon voidaan kunnossapitotöitä

kohdistaa tärkeimmille osa-alueille”,

toteaa prosessipäällikkö Ville Vesterinen.

TULOKSET:

1. Öljyn suorituskyvyn muutokset

todetaan reaaliaikaisesti

2. Havaittuihin muutoksiin

on pystytty puuttumaan hyvin

varhaisessa vaiheessa

3. Kaikkien kohteiden seurantaa

on tarkennettu

4. Öljyn elinkaarta on voitu

pidentää jo yli 30%

Case SavonVoima Oyj – Häiriötön

energiatuotannon turvaaminen

TAUSTAA:

Savon Voiman konsernin Iisalmen vastapainevoimalaitos

tuottaa sähköä ja

lämpöä Iisalmen talousalueella. Iisalmen

voimalaitoksella ryhdyttiin panostamaan

turbiiniöljyjen tarkempaan seurantaan

vuoden 2017 aikana Fluid Monitoring -

ratkaisulla.

Aikaisemmin öljyjen kunnon kehitystä

seurattiin perinteisillä vuotuisilla näytteillä,

jolloin pienet kehittyvät vauriot ehtivät

eskaloitua merkittäviksi ongelmiksi, ennen

kuin perinteisellä mallilla pystyttiin niitä

havainnoimaan. Vaikka vakaassa tuotannossa

harvoin tapahtuu yllättäviä muutoksia,

vakavan eskalaation uhan vuoksi tarkemmalle

seurannalle oli selkeä tarve.

RATKAISU:

Fluid Monitoring asennettiin kesällä 2017

turbiinin voitelu- ja säätö-öljyn kiertoihin

kiinni ja öljyn suorituskyvyn muutoksia

ryhdyttiin seuraamaan tarkemmin. Fluid

Monitoring -ratkaisulla seurataan pieniä

muutoksia öljyn suorituskyvyssä ja mahdollistetaan

niihin puuttuminen välittömästi.

”Mahdollisuus puuttua välittömästi öljyn

suorituskyvyn ongelmalliseen kehitykseen

antaa aikaa tehdä edullisia ja kestäviä

kunnossapitoratkaisuja. Reaaliaikainen

seuranta on nykypäivänä mahdollista

tehdä helposti ja vaivattomasti, joten ei

ole syytä, miksi sitä ei käyttäisi hyväkseen",

päättelee Eero Pääkkö, Iisalmen

voimalaitoksen kunnossapidon esimies.

TULOKSET:

1. Vuoden käyttöjaksolla käytönai

kaisen vaahdon muodostuksen

juurisyihin puututtiin ja voitiin

toteuttaa ennaltaehkäisevät toimenpiteet

asian ratkaisemiseksi

2. Öljyn kunnon kehityksestä on

muodostunut johdonmukainen kuva,

joka mahdollistaa proaktiivisen

kunnossapidon toimintamallien

kehittämisen entistä pidemmälle

merkittäviä hyötyjä toimintavarmuuden

kasvaessa. Laiterikot vähenevät, käyttökatkot

harventuvat, tehtäviä voidaan fokusoida

enemmän lisäarvoa tuoviin töihin

sekä öljy- ja varaosaostot vähentyvät.

– Viimeksi 12 kuukauden aikana

visiomme on todettu toimivan käytännössä

yhä useammassa kohteessa eri

toimialoilta useiden asiakkaiden saatua

merkittäviä käytännön hyötyjä toimintaansa.

Fluid Monitoring -palvelun

seurannan ansiosta olemme pystyneet

puuttumaan potentiaalisiin ongelmiin

asiakkaidemme ja asiantuntijatiimimme

kanssa hyvin varhaisessa vaiheessa, kertoo

Fluid Intelligencen partneri ja öljyanalytiikasta

vastaava Viktor Laitinen.

Hänen mukaansa operatiivista toimintavarmuutta

on kasvatettu kustannustehokkaasti,

voiteluöljyn elinkaarta

pidennetty ja sen myötä myös ympäristöhyödyt

ovat alkaneet konkretisoitua

teollisuuden asiakkaille.

Fluid Intelligence on työskennellyt

asiakkaiden kanssa eri toimialoilla,

kuten energia-alalla, kemian- ja prosessiteollisuudessa,

puu- ja paperiteollisuudessa

sekä infrastruktuurisektorilla.

Yhtiöllä on esittää monia tapauksia

esimerkkeinä, joissa ennakoiva huolto

on auttanut välttämään suurempia tappioita.

PM

2/2019 promaint 45


VOITELU

Kiertovoitelulla

käyttövarmuutta

tuotantolaitteisiin

Teksti: Nina Garlo-Melkas

Kuvat: Teemu Mäkinen

SKF Flowline -öljynkiertovoitelujärjestelmä varmistaa tuotantolinjojen

toiminnan. Kompaktin ja modulaarisen rakenteensa ansiosta järjestelmän käyttö

on ahtaissakin tehdastiloissa mahdollista. Säiliön tehokkaan voitelukierron

ansiosta käyttökustannukset alenevat.

Kiertovoitelujärjestelmän on

kyettävä tuottamaan aina oikea

määrä hyväkuntoista öljyä

kaikkiin voitelukohteisiin.

Tämän lisäksi järjestelmän

on toimittava korkeissa lämpötiloissa ja

poistettava ulkoiset epäpuhtaudet kuten,

kulumispartikkelit, hapettumistuotteet,

vesi ja ilmakuplat.

Kiertovoitelun asiantuntija Jani

Konttilan mukaan perinteisissä kiertovoitelujärjestelmissä

öljystä on vain vajaa

puolet tehokkaassa voitelukierrossa. Öljyn

laskennallinen lepoaika säiliössä jää tällöin

parhaimmillaankin noin 10–15 minuuttiin,

Öljyn voiteluominaisuudet vähenevät

huomattavasti yli 70 lämpöasteessa.

mikä on riittämätön aika öljyssä olevien

epäpuhtauksien poistamiseen. Kokemuksien

mukaan SKF Flowline -kiertovoitelujärjestelmä

poistaa yli 90 prosenttia

voiteluöljyssä olevasta ilmasta ja vapaasta

vedestä.

SKF Flowline -järjestelmässä öljysäiliön

tekninen rakenne ratkaisee öljyn laatua

koskevat ongelmat. Levyrakenteen ansiosta

ilmakuplien ja veden erottamiskyky säiliössä

on tehokasta, jolloin käytössä olevan

öljyn laatu paranee.

– Pienemmän öljytilavuuden seurauksena

tehdastilan palokuorma pienenee.

Tämä heijastuu tuotantolaitoksen turvallisuustasoon

ja vaikuttaa näin jopa vakuutusmaksuihin.

– Pyöreän öljysäiliön tilavuus on vain

kolmasosa perinteisiin, kantikkaisiin

kiertovoitelujärjestelmien säiliöihin verrattuna.

Tämä auttaa säästämään öljyn hankintakustannuksissa

ja tekee mahdolliseksi

järjestelmän käyttöönoton sellaisissakin

tuotantolaitoksissa, joissa on tilasta pula,

sanoo Konttila.

Tilanpuute onkin yllättävän iso tekijä

monissa vanhoissa suomalaisissa tehtaissa,

korostaa Tommi Pitkäaho kiertovoitelun

myynnin tuesta.

Lisää käyttö- ja

käyntivarmuuttta

– Huonosti toimiva kiertovoitelujärjestelmä

näkyy laakerivaurioiden määrässä.

Pyöreän öljysäiliön

tilavuus on vain kolmasosa

perinteisiin,

kantikkaisiinkiertovoitelujärjestelmien

säiliöihin verrattuna.

46 promaint 2/2019


VOITELU

Ilman toimivaa voitelua tuotantolinjojen

laakeroinnit ja vaihdelaatikot voivat myös

kuumentua eivätkä tiivisteet tahdo kestää,

jolloin syntyy öljyvuotoja. Pahimmassa

tapauksessa voideltava kohde vaurioituu ja

tehtaan tuotanto voi pysähtyä kokonaan ja

aiheuttaen merkittäviä tuotantotappioita,

Tommi Pitkäaho sanoo.

SKF:n avainasiakaspäällikkö Tapani

Salosen mukaan kiertovoitelu on välttämätön

sellaisissa kohteissa, joissa tarvitsee

jäähdyttää muun muassa laakerointeja

– esimerkiksi paperikoneissa, kartonkikoneissa,

puhaltimissa tai sellun kuivauskoneissa.

– Jäähdytyksen ansiosta mahdolliset

laakerivauriot vähenevät oleellisesti, jolloin

laitteiden käyntivarmuus kasvaa. Toisaalta

myös kunnossapitokustannukset pienenevät,

sillä yllättävien laiterikkojen ja tuotannon

pysähdysten sijaan voidaan siirtyä

suunniteltuihin huoltoseisokkeihin.

Salonen muistuttaa, että öljyn voiteluominaisuudet

vähenevät huomattavasti

yli 70 lämpöasteessa. Öljyn ikääntyminen

nopeutuu sekä vaurioiden todennäköisyys

kasvaa.

– Jos öljyn lämpötila saadaan pysymään

oikealla tasolla, kestävät myös tuotantolinjojen

laitteet huomattavasti paremmin,

varsinkin jos niiden kuormitukset ovat

kasvaneet alkuperäisestä.

Kiertovoiteluun siirtyminen Raumalla

sijaitsevan Metsä Fibren sellutehtaalla viime

marraskuussa on Salosen mukaan yksi

hyvä esimerkki onnistuneesta käyttövarmuusinvestoinnista.

– Vaihdelaatikoiden lämpötilat laskivat

välittömästi järjestelmän käyttöönoton

jälkeen. Kun vaihdelaatikoiden pintalämpötila

aikaisemmin oli pahimmillaan 120

astetta, kiertovoitelu jäähdyttää lämpötilat

60:een asteeseen.

Lämpötilan laskun lisäksi vaihdelaatikoissa

kiertävä öljy on nyt aiempaa puhtaampaa.

– Voitelujärjestelmän uuden öljysäiliön

kokonaistilavuus on 2000 litraa, jolloin öljyllä

on riittävä rauhoittumisaika säiliössä.

Lisäksi SKF:n säiliörakenteesta johtuen

ilma ja vesi saadaan erotettua tehokkaasti

pois öljystä, Salonen sanoo.

SKF on viime aikoina panostanut entistä enemmän voitelun valvontaan,

joka on seuraava kehitysaskel kiertovoitelujärjestelmissä, toteavat Tapani

Salonen (vas.), Tommi Pitkäaho (kesk.) ja Jani Konttila (oik.).

SKF

Muurame lyhyesti

SKF:n kiertovoitelulla on pitkät

perinteet 1970-luvulta tähän päivään.

Yhtiön selkeitä vahvuuksia

ovat kokonaistoimitukset ja projektien

hoito. SKF Muuramen tehdas

on nykyisin osa globaalia SKF konsernia,

jonka päätoimialoja ovat

laakerit, voitelujärjestelmät, kunnonvalvonta

sekä tiivisteet.

SKF on viime aikoina panostanut

entistä enemmän voitelun valvontaan,

joka on seuraava kehitysaskel

kiertovoitelujärjestelmissä.

SKF on markkinajohtaja voitelujärjestelmissä.

Suomessa voitelujärjestelmäliiketoiminta

on keskitetty

Muuramen tehtaalle ja se työllistää

tällä hetkellä noin 100 työntekijää.

SKF Flowline -kiertovoitelujärjestelmä

poistaa yli 90 prosenttia voiteluöljyssä

olevasta ilmasta ja vapaasta vedestä.

Uusi järjestelmä avaimet käteen

-periaatteella

SKF Flowline -kiertovoitelujärjestelmän

modulaarisuus tuo joustavuutta myös

investoinnin takaisinmaksuaikaan. Koko

järjestelmää ei ole pakko asentaa kerralla,

vaan tuotantolaitos voi päivittää tuotantolinjansa

vastaamaan nykypäivän vaatimuksia

vähitellen.

Tommi Pitkäahon mukaan laite suunnitellaan

aina asiakkaiden tarpeisiin ja uusi

järjestelmä toimitetaan asiakkaalle avaimet

käteen -periaatteella. Toimitukseen sisältyy

suunnittelu, laitteistot, asennus ja käyttöönotto.

– Laite asennetaan asiakkaan tiloihin

valmiiksi kaapeloituna ja tehtaalla testattuna

muun muassa integroidun ohjauksen

osalta. Tällöin laitteen käyttöönottoon liittyvät

riskit pienenevät, hän kertoo.

Investointikustannus voidaan Tapani

Salosen mukaan tarvittaessa palastella useammalle

vuodelle.

– Tällöin ei tule liian isoa pottia maksettavaksi

kerralla.

Tulevaisuudessa järjestelmäprojektit

voidaan myydä kokonaispakettina ja sitoa

esimerkiksi asiakkaan tavoitearvoihin tai

suorituskykyyn.

– Myös niin sanotut performance based

-liiketoimintamallit ovat Suomessakin yhä

enemmän tapetilla. Näissä järjestelmien

rahoitusosuus riippuu siitä, millaista etua

laite on onnistunut tuottamaan – auttaako

se esimerkiksi tuottamaan enemmän sellutonneja

tai vähentääkö se laakerivaurioita?

Salosen mukaan monissa vanhoissa

suomalaisissa tuotantolaitoksissa on kapasiteetti

noussut vuosien varrella voimakkaasti,

mutta perusparannusinvestointeihin

ei ole satsattu. Esimerkiksi alkuperäiset

kylpyvoidellut vaihdelaatikot ovat edelleen

käyttökelpoisia, jos niiden voitelutilannetta

parannetaan.

– Jos ajatellaan vaihdelaatikon kestävyyttä,

niin kiertovoitelujärjestelmällä saadaan

vaihdelaatikoihinkin lisää elinkaarta.

SKF:n kiertovoitelujärjestelmien

myynnin kasvunäkymät ovat hyvät, sillä

tarjouskyselyiden määrä on parin viimeisen

vuoden aikana selkeästi kasvanut erityisesti

kotimaan markkinoilla.

– SKF:n kokemuksen perusteella järjestelmä

maksaa itsensä takaisin, kun yksikin

suurempi ennakoimaton valmistusprosessin

pysähdys pystytään välttämään. PM

2/2019 promaint 47


PINTATEKNIIKKA

WINTECH

Teksti: Markku Pervilä

Kuvat: Wintech, Shutterstock

tuo tehoa ja turvaa

vaativaan hiontaan

Raskaalla teollisuudella on kovat vaatimukset sekä uusien kappaleiden tuotannossa

että vanhojen osien korjauskoneistuksissa. Molemmissa edellytetään usein pieniä

toleransseja, pinnan tarkasti määriteltyjä karheuksia tai muita toiminnallisia

vaatimuksia eri pinnoille. Jyväskylässä toimiva Wintech Oy kehittää laitteistoja ja

lähinnä hiontaan perustuvia työstömenetelmiä näihin tarpeisiin.

Kunnossapidossa tyypillisiä

kohteita ovat esimerkiksi paperikoneen

telojen runkovälissä

tapahtuvat hionnat ja työstökoneilla

puolestaan sellaiset pinnat,

joihin sorvin terä ei enää riitä.

Hiottavat pinta-alat vaihtelevat

muutamista neliösenteistä moniin

kymmeniin neliömetreihin. Joissakin

sovelluksissa pinnan karheusvaatimukset

ovat ra-arvoltaan eli aritmeettiselta

keskimääräiseltä pinnankarheusarvoltaan

jopa 0,02 mikrometrin eli

millimetrin tuhannesosan luokkaa.

Wintech on toiminut haastavissa

asiakasprojekteissa sekä palveluliiketoiminnassa

että laitetoimitusten

puolella.

– Palveluissa on hiottu muotoonsa

ja tasapainotettu esimerkiksi erään

kartonkikoneen uusinnan yhteydessä

43 kuivatussylinteriä. Tämä vastaa

yhden keskimääräisen omakotitontin

verran tarkasti hiottua pintaa, Wintechin

toimitusjohtaja Mikko Koirikivi

kertoo hankkeiden laajuudesta.

– Laitepuolella olemme toimittaneet

hiontalaitteita ja tehneet konsulttitöitä

sekä pienille että suurille

konepajoille. Tämän lisäksi olemme

olleet mukana tuomassa hiomalaitteita

kiinteäksi osaksi paperin ja teräksen

tuotantoprosesseja.

Vuonna 2006 perustetun yhtiön

asiakkaat löytyvät metsä- ja paperiteollisuudesta,

konepajoilta sekä prosessiteollisuudesta.

– Olemme hiovaan työstöön keskittynyt

pieni insinööritoimisto, jolla

on pitkä kokemus etenkin paperiko-

48 promaint 2/2019


PINTATEKNIIKKA

neiden telojen hiontatarpeista. Telojen

haastavista pinta- ja toleranssivaatimuksista

meille on kertynyt paljon

osaamista, jota voi hyödyntää useilla

muilla teollisuuden aloilla, Koirikivi

sanoo.

Menetelmät ja laitteet

asiakkaan tarpeisiin

Mikko Korikivi kertoo, että vaativaan

asiakaskäyttöön tulevissa hionnan tarpeissa

yhtiö lähtee mielellään liikkeelle

työstettävästä kappaleesta ja työkoneesta

– koneen käyttäjää unohtamatta.

– Näin varmistamme kokonaisuutena

toimivan ja ennen kaikkea turvallisen

hionnan kappaleelle, hän sanoo.

Monien asiakkaiden hankkeissa on

sorvilla vaarallinen käsin nauhaaminen

korvattu hiomakoneella ja samalla on

onnistuttu tehostamaan itse hiontaa.

– Teollisen hionnan menetelmien

tehostaminen ja niiden tekeminen turvallisemmiksi

eivät ole toisiaan pois sulkevia

tekijöitä. Pyrimme kehittämään

niitä molempia rinta rinnan paremmiksi,

Koirikivi sanoo.

Kappaleet valmiiksi yhdessä

tuotantovaiheessa

Konepajoissa on perinteisesti totuttu

lähettämään esimerkiksi tiivistepintana

toimivat holkit hiontaan sorvauksen

jälkeen. Tämä lisää kappaleen irrotuksia

ja työvaiheita sekä tuo lisää logistiikkakustannuksia

ja pidentää läpimenoaikaa.

Vaihtoehtona on usein investointi

omaan hiomakoneeseen tai alihankinnan

käyttämiseen.

Vaihtoehtoisesti suurin osa hyvää

pinnanlaatua tai tarkkaa toleranssia

vaativista kappaleista voidaan tehdä

valmiiksi myös sorvin kärkivälissä tai

karusellisorvilla. Käyttämällä erilaisia

nauhahiontamenetelmiä aineen poistoa

voidaan hallita millin kymmenyksistä

tuhannesosiin kohtalaisen helposti.

– Nopeimman asetusajan koneemme

tulevat suoraan sorvin teräneliöön kiinni,

ja hiomakoneen asennus vie saman

ajan kuin sorvin terän vaihtaminen.

Vastaavasti suurille työstökoneille voimme

toimittaa kymmenien kilowattien

tehoisia koneita nopeaan ja hallittuun

aineenpoistoon, Wintechin tekninen

johtaja Kari Koirikivi selostaa.

Keveitä viimeistelyhiomakoneita

sorveille

Vaikka Wintechin hiontaratkaisut keskittyvät

suurimmaksi osaksi ulkopintojen,

kuten suurten pyörähdyskappaleiden

ja pienten akselikaulojen, hiontaan,

ei sisäpuolisia pintoja ole unohdettu.

Yhtiö on kehittänyt myös sisäpuoliseen

hiontaan viimeistelyhiontatekniikkaan

perustuvan laitteen.

– Tämä sisäpuolinen viimeistelyhiontalaite

on vastaus silloin, kun tarvitaan

erityisen hyvää pinnan laatua ja valmistusteknisesti

riskitöntä hiontaa, Kari

Koirikivi sanoo. PM

Wintechillä on neljä erityyppistä

akselikaulojen

viimeistelyhiontaan tarkoitettua

kevyttä hiomakonetta.

Kaikissa on vaivaton kiinnitys

neliteränpitimeen tai pikavaihtopitimeen.

Olemme hiovaan työstöön

keskittynyt insinööritoimisto, jolla

on pitkä kokemus etenkin paperikoneiden

telojen hiontatarpeista.

LAITTEIDEN TYYPILLISIÄ KOHTEITA ovat esimerkiksi karkaistut laakeri-

tai tiivistepinnat ja erilaiset sovitteet, joissa vaaditaan tasokasta pinnan

laatua ja suurta mittatarkkuutta. Tällaisia ovat eritoten kalliit ja suuritöiset

yksittäiskappaleet. Jyväskylän vanhan Kivääritehtaan alueen teollisuusmiljöössä

toimivan Wintechin asiakkaat sijaitsevat suurimmaksi osaksi

Suomessa. Kotimaan lisäksi toimintaa on jonkin verran Ruotsissa ja Keski-

Euroopassa sekä satunnaisia ja usein sitäkin haastavampia kohteita kaikkialla

maailmassa.

2/2019 promaint 49


ESITTELYSSÄ

Kunnossapitoyhdistyksen

voitelutekninen toimikunta

VOITELUTEKNINEN TOIMIKUNTA on aloittanut toimintansa

1990-luvulla. Tällä hetkellä toimikunnan puheenjohtajana

toimii Marko Lehtosaari, joka työskentelee Väylävirastossa

radan kunnossapidossa laatuvastaavana.

Toimikunta kehittää ja toteuttaa koulutusta Teollisuusvoitelu-käsikirjan

pohjalta ja aktivoi artikkeleiden kirjoittamista

Promaint-lehteen. Toimikunnan historiassa ollut useita kirjaprojekteja.

Alkuperäisen Teollisuusvoitelu-kirjan toimikunta

päätti tuottaa vuonna 1998. Kirjan jatkoksi ilmestyi Teollisuuden

rasvavoitelu -kirjanen. Teollisuusvoitelu-käsikirjaa on

myös vuosien varrella päivitetty, ja viimeisin painos on hyvin

kattava ja ajankohtainen voitelutekniikan lähdeteos.

TOIMIKUNNAN JÄSENET OVAT TÄLLÄ HETKELLÄ

• Markku Aarnio,

Kytölä Instruments Oy

• Esa Haili, Telko

• Kimmo Heikkinen,

Hydac Oy

• Ari Holmila, Teboil Oy

• Mika Hulkko,

Finnoleum Oy

• Tuomo Jauhiainen,

Schaeffler Finland Oy

• Matti Niemelä, AEL

• Pertti Pulkkinen, Efora Oy

• Helena Ronkainen, VTT

• Mika Römpötti,

KiL Yhtiöt Oy

• Ari Saastamoinen,

Neste Markkinointi Oy

• Anssi Stenroth,

Oy SKF Ab

• Timo Virolainen, AEL

• Vesa Ylönen, Klüber

Lubrication Nordic A/S

Voitelutekniikka on kehittynyt vuosien varrella, eikä pelkästään

voiteluaineiden osalta. Kiinteästi asennettavat öljyn kunnonvalvonta-anturit

ja -laitteet ovat yleistyneet viimeisten kahden

vuosikymmenen aikana ja samalla myös tulleet hinnaltaan

huomattavasti edullisimmiksi, jolloin mahdollisuus kunnonvalvonta-antureiden

ja -laitteiden hyödyntämiseen kiinteinä koneiden

ja järjestelmien osina on yleistynyt. Digitalisaatio muokkaa

myös voiteluhuoltoa. Voiteluhuollon osaajia koulutetaan hyödyntäen

alan standardeja (esim. ISO 18436-4:2014, Field lubricant

analysis) osana koulutuksia on mahdollisuus pätevöityä

alan osaajaksi. Aina myöskin kannattaa muistaa, että Suomen

teollisuus pyörii ohuen voitelukalvon varassa!

SäHkö -

kunnoSSaPitoPäivät

12.–13.11. vantaa

Tuotannon kannalta tärkeiden laitteiden ja järjestelmien

häiriötön käyttö edellyttää jatkuvaa käyttövarmuuden

parantamista ja aktiivista käynninaikaisen kunnonvalvonnan

kehittämistä. Sähkölaitteet ja -järjestelmät

ovat keskeinen osa nykyaikaista tuotantojärjestelmää.

Nykytekniikka ja käyttöön tulevat uudet menetelmät

tarjoavat entistä parempia työkaluja ja monipuolisempia

menetelmiä tämänkin sektorin käyttövarmuuden

kehittämiseen. Tilaisuus on suunniteltu teollisuuden

sähköalan käyttö-, kunnossapito- ja suunnittelutehtävissä

toimiville asiantuntijoille.

Hinta: 1290 euroa + alv 24 %

Promaint ry:n jäsenille 200 €:n alennus.

2019

www.promaint.net > tapahtumakalenteri

Terveisin,

Marko Lehtosaari

Väylävirasto


| MITÄ | MISSÄ | MILLOIN |

2 | 2019

Kunnossapidon menetelmät ja käytännöt (WCM 1)

Laitoksen käyttövarmuus ja riskienhallinta (WCM 2)

Kunnossapito 2019 -messut

Sähkökunnossapitopäivät 2019

Kunnossapidon tunnusluvut, suunnittelu ja resurssit (WCM 3)

Painelaitteiden käytön- ja kunnonvalvonta

Kunnossapidon johtaminen ja fyysisen omaisuuden hallinta (WCM 4)

18.–19.9. | Lahti

23.–24.10. | Jyväskylä

5.–7.11. | Helsinki

12.–13.11. | Vantaa

20.–21.11. | Tampere

27.–28.11. | Lahti

11.–12.12. | Vantaa

OPINNÄYTE- JA YRITYSINNOVAATIOPALKINNOT 2019 HAUSSA

Promaint ry ja Suomen Messusäätiö kannustavat kunnossapitoon liittyvien opinnäytteiden ja innovaatioiden

tekemistä jakamalla vuosittain rahallisen tunnustuspalkinnon parhaiksi arvioimilleen kohteille. Palkinnon

toivotaan parantavan opinnäytteiden tasoa ja lisäävän alaan kohdistuvaa tutkimus- ja kehitystyötä.

PALKINTOLUOKAT

Palkintoluokkia on kolme:

• ylempien korkeakoulututkintojen

opinnäytetyöt (diplomityöt,

pro gradut)

• ammattikorkeakoulututkintojen

opinnäytetyöt ja

• yritysinnovaatiot.

Tällä kertaa yritysinnovaatiokisaan

voi osallistua yrityksen sisältä myös

yksittäinen henkilö tai työryhmä.

AIKARAJOITUS

Valintaan hyväksytään tämän ja

edellisen kalenterivuoden aikana

hyväksytyt tai luottamuksellisuudesta

vapautetut työt ja innovaatiot.

PALKITSEMISPERUSTEET

Palkitsemisperusteissa otetaan

huomioon työn/innovaation

• sovellutusmahdollisuudet

käytännön kunnossapidossa tai

• tutkimuksellinen uutuusarvo sekä

• opinnäytetyössä käytettyjen

metodien ja käsitteiden oikeellisuus

ja luotettavuus.

VALINNAN SUORITTAJAT

Valinnan suorittaa yhdistyksen

Johtaminen ja tutkimus -toimikunta

täydennettynä ulkopuolisilla asiantuntijoilla.

Toimikunta voi myöntää

palkinnon kussakin luokassa joko

yhdelle työlle tai jakaa sen useamman

työn kesken.

Palkintosumman suuruus vahvistetaan

lähiaikoina, ja se jaetaan

luokkien kesken toimikunnan määrittelemällä

tavalla. Palkinnon rahoittavat

Suomen Messusäätiö ja Promaint ry.

HAKEMUSTEN JÄTTÖAIKA

Hakemusten viimeinen jättöaika on

elokuussa; tarkempi päivä selviää

lähiaikoina. Hakemukset pyydetään

toimittamaan sähköpostitse osoitteeseen

toimisto@kunnossapito.fi.

Toivomme, että opinnäytehakemus

pitää sisällään pdf-muodossa olevan

työn sekä ohjaajan arvioinnin siitä, ja

yritysinnovaatioiden osalta toivomme

vapaamuotoista hakemusta.

Palkinnot luovutetaan voittajille Teknologia 19 / Kunnossapito -tapahtuman yhteydessä 5.–7.11.2019 Helsingissä.


Luotettavuus

Luotettavuus

ratkaisee

ratkaisee

.

www.teboil.fi

www.teboil.fi

Kovaan käyttöön Suomessa tehty.

Kovaan käyttöön Suomessa tehty.

Teboil on suomalaisen teollisuuden tarpeet tunteva voiteluainekumppani, jonka asiantuntijat

Teboil ovat valmiita on suomalaisen auttamaan teollisuuden kaikissa voiteluteknisissä tarpeet tunteva kysymyksissä. voiteluainekumppani, Teboil on luotettava jonka asiantuntijat voiteluai-

ovat neiden valmiita moniosaaja, auttamaan jolla kaikissa on vuosikymmenien voiteluteknisissä kokemus kysymyksissä. suomalaisesta Teboil teollisuudesta. on luotettava Tarjoamme voiteluai-

neiden teollisuudelle moniosaaja, laajan jolla tuotevalikoiman on vuosikymmenien perustuotteista

kokemus suomalaisesta teollisuudesta. Tarjoamme

teollisuudelle

Kovaan aina asiakaskohtaisesti käyttöön laajan tuotevalikoiman räätälöityihin Suomessa erikoistuotteisiin,

perustuotteista

tehty.

aina

Teboil palvelukokonaisuuksiin asiakaskohtaisesti

on suomalaisen räätälöityihin

teollisuuden ja asiantuntijapalveluihin.

erikoistuotteisiin,

tarpeet tunteva voiteluainekumppani, jonka asiantuntijat

palvelukokonaisuuksiin

ovat Kysy valmiita lisää p. 020 auttamaan 470 0916, kaikissa ja

lubricants@teboil.fi

asiantuntijapalveluihin.

voiteluteknisissä kysymyksissä. Teboil on luotettava voiteluai-

Kysy neiden lisää moniosaaja, p. 020 470 jolla 0916, on lubricants@teboil.fi

vuosikymmenien kokemus suomalaisesta teollisuudesta. Tarjoamme

teollisuudelle laajan tuotevalikoiman perustuotteista

aina asiakaskohtaisesti räätälöityihin erikoistuotteisiin,

More magazines by this user