kipunoita 1/2019

TerOli

kipunoita

Mielenterveysyhdistys Taimi ry • 29. vuosikerta • Nro 1/2019


Taimin yhteystiedot

Yhdistyksen nettisivut: www.taimiry.fi

Puhelinnumerot

Toimisto 045 135 1351

Ritva Merinen, toiminnan koordinaattori 0400 686 698

Tomi Suomalainen, jäsentoiminnan koordinaattori 050 408 8474

TAIMIN TOIMISTON palveluajat ma-pe klo 12 - 15

KOHTAAMISPAIKKA avoinna ma - pe klo 12 - 18,

Sähköpostiosoitteet

Puheenjohtaja

Toimisto

Toiminnan koordinaattori

Jäsentoiminnan koordinaattori

Kipunoita-lehti

lasse.salmi@taimiry.fi

toimisto@taimiry.fi

ritva.merinen@taimiry.fi

tomi.suomalainen@taimiry.fi

ritva.merinen@taimiry.fi

Taimi on mielenterveyskuntoutujien yhdistys. Toimipaikkamme on

Ruusantalo Koulukatu 11:ssä Tampereella. Yhdistyksessämme toimii

syyskuusta toukokuun loppuun viikottain yli 40 erilaista vertaistukeen

perustuvaa keskustelu- ja toiminnallista ryhmää.

Lähes kaikki Taimin toiminta on kaikille avointa. Ruusantalo on avoinna

vuoden jokaisena päivänä.

kipunoita

Julkaisija

1 / 2019

Mielenterveysyhdistys Taimi ry

Ruusantalo, Koulukatu 11,

33200 Tampere

www.taimiry.fi

toimisto@taimiry.fi

Päätoimittaja

Ritva Merinen

ritva.merinen@taimiry.fi

puh. 0400 686 698

Kiitokset kielihuollosta vastanneelle

Kirstille!

Taitto

Tomi Kallio

Painopaikka: Suomen Uusiokuori Oy,

Somero

Painos 1200 kappaletta.

Seuraava Kipunoita 2 / 2019

ilmestyy viikolla 21

Juttutarjoukset viimeistään 7.4.2019

mennessä osoitteeseen:

Mielenterveysyhdistys Taimi ry

Koulukatu 11, 33200 Tampere

tai sähköpostitse:

ritva.merinen@taimiry.fi

sisällys

2 Taimin esittely

3 Sisällys

4 Puheenjohtajan palsta

6 Päätoimittajan palsta

7 Taimissa tapahtuu: Kevätkokouskutsu / Lavatanssit

Jalat kuntoon kesäksi

8 Taimin hallitus sai uusia jäseniä /

Mielenterveysjärjestöissä tarvitaan edunvalvontaa

11 Huolenpidosta

15 Oppiminen kehittää ongelmanratkaisutaitoja

20 Keskiaukealla

22 Muistijoogassa treenataan kehoa ja aivoja

25 Taimissa tapahtuu: Likkojen lenkki / Keskusteluapua /

Tule vapaaehtoiseksi kohtaamispaikkaan

26 Tuulispää ja vuosi 2018

28 Vanhemmaksi traumaattisesta lapsuudesta huolimatta

30 Murehditko liikaa?

32 Taimissa tapahtunutta: Taimi sai lahjoituksen

32 R.I.P. Lulu

33 Kuvanurkka

34 Taimissa koulutetaan ryhmänohjaajia

36 Sarjakuva

37 Kuvasivu: Johanna Karelahti

38 Taimin jäsenmaksulasku on tulossa

39 Taimin toimintakalenteri

Taimi on Facebookissa!

Löydät Taimin nyt myös Facebookista. Tule tykkäämään! Saat uutisvirtaasi ajankohtaista

tietoa yhdistyksen toiminnasta!

Löydät meidät kansalaisjärjestönä Mielenterveysyhdistys Taimi ry -nimellä.

Taimin hallitus 2019

Puheenjohtaja: Lasse Salmi

Varapuheenjohtaja: Tarja Nevalainen

Jäsenet: Mika Vikstén, Klaus Lehtinen ja Jari Kylmä

Varajäsenet: Jenni Tarhanen, Irmeli Rantala, Tauno Ojanen ja Ritva

Lintonen


Puheenjohtajan palsta

Lasse Salmi

Onnistumisista

oikea suunta

ei voida motivoida ulkoapäin painostamalla.

Meillä on sopiva sanontakin

tälle ilmiölle ” ei kannettu vesi kaivossa

pysy”.

Motivaatio toipumiseen löytyy,

kun se lähtee kuntoutujan omista

tavoitteista ja mielenkiinnon kohteista.

Kun huomaa itse pystyvänsä ja

onnistuvansa, toiveikkuus omien voimavarojen

ja mahdollisuuksien suhteen

vahvistuu.

Mielestäni parasta mielenterveysyhdistyksen

toimintaa voi

olla se, että mahdollistetaan

omien pientenkin onnistumisten

huomaamista.

yhteistyökumppaneilta tänä vuonna

jatkuvasti tietoa siitä, mikä on ollut

pienikin onnistuminen tai myönteinen

hetki Taimi ry:n monipuolisissa toiminnoissa,

tiloissa tai yhteistyössä.

Tämän tiedon pohjalta on helppoa

resursoida toimintaa oikeaan suuntaan

tulevaisuudessakin.

Lasse Salmi

puheenjohtaja

lasse.salmi@taimiry.fi

Mielenterveysyhdistys Taimi ry

on siirtynyt uuteen vuoteen

2019 aktiivisesti. Toiminnassamme

on tapahtunut paljon kehitystyötä

taloushallintoon, henkilöstön

määrään ja toimenkuviin liittyen.

Taustalla tapahtuvan kehitystyön

lisäksi saamme pikapuolin ulkoremontoidun

Ruusantalon näkyviin

pressujen alta. Olemme myös

uudistaneet logomme sekä nettisivujemme

ilmeen. Sisätiloja myös

pintaremontoidaan tänä vuonna. Kiitos

etukäteen joustavuudesta tulevan

pienen haitan suhteen.

Ruusantalossa on myös muuta

tilojen muutostöiden tarvetta. Sen

laajuutta, rahoitusta tai jopa muuton

vaihtoehtoja tutkitaan ensi vuonna ja

toivottavasti STEA:n lisärahoituksen

turvin.

Nyt kun yhdistyksen toiminnan

perusteet (hallinto, toiminnanjohtajan

rooli ja muun henkilökunnan toimenkuvat)

päivittyvät on syytä siirtää

huomio myös siihen, miten Taimi

palvelee kuntoutujia parhaiten tulevina

vuosina.

Näkyvää ja perinteistä hyvää toimintaamme

ovat esimerkiksi liikuntaryhmät,

muu ryhmätoiminta, retket

ja kohtaamispaikka-aktiviteetit. Taimi

ry tuottaa siis toivoa, osallisuutta, toimijuutta

ja kohtaamista merkittävässä

määrin.

Positiivisena haasteena on luoda

lisää osallistumisen mahdollisuuksia,

päivittää tilojen käyttöä siten, että

tilaa tulee myös uuden tyyppisille toiminnoille.

Haluamme tavoittaa kuntoutujia,

jotka eivät syystä tai toisesta

pääse osallistumaan esimerkiksi ryhmätoimintaan.

Edellisen kappaleen sanat toivo,

osallisuus, toimijuus ja kohtaaminen

liittyvät termiin toipumisorientaatio.

Siitä on vähitellen tullut keskeinen

viitekehys mielenterveyspalveluiden

tuottamiseen ja järjestämiseen

monissa maissa. Se on ajattelun ja

toiminnan viitekehys, jossa painottuvat

voimavarat, osallisuus, toivo, merkityksellisyys

ja positiivinen mielenterveys.

Henkilökohtainen toipumisprosessi

johtaa tyydytystä tuovaan ja

toiveikkaaseen elämään, psyykkisen

sairauden aiheuttamista rajoituksista

huolimatta. Toipumisen prosessit eivät

kuitenkaan ole lineaarisia, vaan niihin

liittyy sekä eteenpäin menon että

taantumisen vaiheita. (Esa Nordling,

DUODECIM 2018)

Malli huomioi sisäisen ja ulkoisen

motivaation merkityksen kuntoutumisessa

ja painottaa, että ihmistä

Toiminnan kehittäminen

on yhteistyötä ja kaikkien

toiveiden on syytä tulla

huomioiduksi. Taimi ry:n

henkilökunta ja hallitus

kokoontuivat 11.3 valmistelemaan

ehdotuksia

siitä mitä ja miten Taimi

ry resursoi (talous, toimenkuvat,

tilat) vieläkin

parempia mahdollisuuksia

aktivoida omaa toivoa, osallisuutta,

toimijuutta ja kohtaamisista.

Tämän valmistelutyön

jälkeen toivon että pääsemme

yhdistyksenä yhteiseen

dialogiin, jonka tuloksena

arjen toiminta on jatkossa

entistä enemmän ihmisten

kuntoutumista tukevaa.

Osana yhteistä

kehittämistä keräämme

Talossa poikkeavilta ja

Lähde: https://recovery.fi/

4

kipunoita 1 / 2019

5

kipunoita 1 / 2019


Taimissa tapahtuu

Päätoimittajan palsta

Ritva Merinen

MINÄ TYKKÄÄN

MINUSTA

Itseltään on hyvä, ja todella tärkeää,

kysyä jatkuvasti, pidänhän itsestäni?

Ja vastaus on kyllä! Se, mitä

meidän ei koskaan kannata unohtaa on,

että olemme ihania ja rakastettavia.

Me voimme olla itsestämme

ylpeitä. Takanamme on paljon

asioita, joita olemme läpikäyneet ja

selvinneet monista suurista asioista. Ja

monista pienistäkin. Olemme oikeita

supernaisia ja -miehiä.

Terve, hyvä itsetunto on tärkeä asia.

Monen kohdalla sitä on kaikin tavoin

horjutettu läpi elämän. Vaikeat elämäntilanteet,

kiusaamisen kohteeksi

joutuminen koulussa tai työelämässä,

huonot olosuhteet lapsuudessa ja nuoruudessa,

joskus läpi elämän. Jatkuva

epäonnistumisen tunne, yksinäisyys,

kesken jääneet koulut, työttömyys, syrjäytyminen,

rahahuolet, asuntohuolet,

ihmissuhdeongelmat tai sairastuminen

kalvavat meitä ja elämäämme. Jos

annamme niin tapahtua.

Loppujen lopuksi, päätämme

itse, kuinka pitkälle annamme vastoinkäymisten

määritellä itsemme.

Vai käännämmekö vastoinkäymiset

hyödyksi: olen selvinnyt näistä. Selviän

mistä vain.

Voimme tehdä listan itsellemme:

mistä pidän itsessäni. Esimerkiksi

missä asioissa olen hyvä, mikä minussa

on parasta ja mistä ansaitsen eniten

kiitosta.

Pienetkin asiat ovat tärkeitä.

Vaikkapa: olen hyvä muistamaan

asioita, lukemaan kirjoja, käyttämään

kännykkää, lajittelemaan roskia, tulkitsemaan

bussiaikatauluja, laittamaan

ruokaa. Ansaitsen kiitosta siisteydestäni,

siitä, että lähden tänään

kotoa ulos, siitä, että pidän eläimistä,

siitä, että kävelin tänään 10 minuutin

ulkolenkin, siitä, että tervehdin tänään

naapuriani.

Jokaisella meillä on joku, joka antaa

meille jotain positiivista palautetta. Se

voi olla työkaveri, opettaja koulussa,

facebook-kaveri, kaupan kassa,

satunnainen kohtaamamme henkilö,

joka hymyilee vastaan tullessa tai terveydenhoitoalan

henkilö.

Kun sinua kehutaan tai kiitetään, ota

se vastaan. Älä vähättele itseäsi ja hyviä

puoliasi. Ei kannata sanoa, ettei tämä

ole mitään. Silloin väheksyt myös kehun

antajaa. Kiitä ja nauti palautteesta. Se

tekee hyvää itsellesi.

Jos en ajattele, usko, itsestäni

mitään hyvää, voiko kukaan muukaan

uskoa minun hyvyyteeni?

Kun uskon itsestäni hyvää, pystyn

kohtaamaan toisen ihmisen lämpimästi

ja kunnioittavasti. Silloin laitan myös

sen hyvän kiertämään. Ja se aina tulee

takaisin moninkertaisesti.

Tunteilla on tärkeä osa elämässämme,

todella tärkeä. Ei ole

tarkoitus, että torjumme ikävät tunteet

positiivisuuden ylistämisellä. Jos koet

tulleesi lannistetuksi vaikkapa lapsena,

sinulla on oikeus olla vihainen vanhemmille,

jotka ehkä kohtelivat sinua

huonosti tai opettajalle, joka antoi

kiusaamisen tapahtua. Ikävät tunteet

on tärkeää myöntää ja käsitellä niitä.

Voimme olla avuttomia, kaikki me

ollaan joskus.

Voimme myös tuntea kateellisuutta,

se on tunne, joka on olemassa ja

sallittava tuntea. Jollakin toisella voi olla

jotain, mitä kadehdimme. Sen voimme

myöntää itsellemme, kunhan emme jää

siihen möyrimään. Katteellisen tunteen

jälkeen voimme miettiä, olisiko minulla

siihen mahdollisuuksia. Tai haluaisinko

oikeasti sen saman.

Meidän kannattaa tehdä asioita,

joista pidämme. Silloin olemme

itsellemme hyviä. Pidetään itsestämme

myös hyvää huolta. Fyysisestä terveydestämme

ja mielestämme. Itse

pystymme siihen parhaiten. Kukaan

muu ei liiku kehomme puolesta ja itse

päätämme, mitä suuhumme laitamme.

Itse voimme päättää tykätä

olostamme tässä kehossa, tässä

tunteessa, tässä tilanteessa ja tässä iässä.

Ja se vanha totuus on totta:

jos rakastaa itseään, pystyy myös

rakastamaan muita.

Ritva Merinen

ritva.merinen@taimiry.fi

0400 6866 98

LAVATANSSIKURSSI

- myös aloittelijat tervetuloa

Tiistaisin 9.4.-28.5. klo 12-13

Ratina, Sali 4

(Ratinan rantatie 1)

Kurssilla käydään läpi suosituimpia lavoilla tanssittavia tansseja, kuten

fusku(kädenalitanssi), foksi, tango ja valssi.

Tanssilla on maaginen vaikutus mieleen ja hyvinvointiin, se piristää,

kehittää tasapainoa ja saa hien pintaan mukavalla tavalla.

Ohjaajana Tuula

Ilmoittautumiset Taimin toimistoon toimisto@taimiry.fi,

puh 045 135 1351 (myös tekstiviestit)

JALAT KUNTOON KESÄKSI!

Hyvän olon päivä la 4.5.2019

Seuraava hyvänolon päivä on tulossa kesän kynnyksellä lauantaina 4.5.

Mahdollisuus jalkahoitoon

60 minuuttia (hinta 30 e)

ja psykoterapiakeskusteluun

45 min (20 e)

90 min (40 e)

Vara aikasi Taimin toimistosta, puh. 045 135 1351.

Molempiin käteismaksu

Mielenterveysyhdistys Taimi ry:n

sääntömääräinen

KEVÄTKOKOUS

ti 26.3. 2019 klo 16.00

Valo, Koulukatu 11

(käynti sisäpihan puolelta,

ulko-ovessa lukee tilan nimi)

Käsiteltävät asiat:

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2018

Muut sääntömääräiset asiat

Mielenterveysyhdistys Taimi ry:n hallitus

TERVETULOA MUKAAN

OSALLISTUMAAN YHDISTYSTOIMINTAAN!

Paikkana Siiven Valo ja nurkkahuone (käynti Ruusantalon sisäpihalta)

Terveisin

Tarja Nevalainen, ratkaisukeskeinen terapeutti ja Paula Kuusinen, jalkahoitaja.

6

kipunoita 1 / 2019

7

kipunoita 1 / 2019


TAIMIN HALLITUS

sai uusia jäseniä

Taimin syyskokous joulukuussa täydensi hallitusta.

Hallituksessa vuonna 2019 edustavat uusina varsinaisina jäseninä

Klaus Lehtinen ja Jari Kylmä. Jatkajina ovat Lasse Salmi, Tarja

Nevalainen ja Mika Vikstén.

Uusia varajäseniä ovat Irmeli Rantala, Tauno Ojanen ja Ritva

Lentonen. Jatkajana varajäsenenä on Jenni Tarhanen.

Esittelemme uudet jäsenet tässä Kipunoita-lehdessä.

Mielenterveysjärjestöissä

tarvitaan EDUNVALVONTAA

KLAUS LEHTINEN

Jäin kolme vuotta sitten eläkkeelle

TAYS:n psykiatrian toimialuejohtajan

virasta. Ehdin johtaa psykiatriaa

kahdeksan vuotta. Luulisit

varmaan, että siinä ehtii kehittää ja

uudistaa. Todellisuus on kuitenkin

toisen näköinen. Virkamiehen mahdollisuudet

ovat varsin rajatut, todellinen

päätösvalta on sairaanhoitopiirissäkin

kunnilla -rahoittajilla.

Vaikka psykiatrisessa sairaalahoidossakin

on kehittämistarpeita, ovat

todelliset ongelmat avohoidon ja kuntoutuksen

riittämättömyydessä.

Meidän kehoamme hoidetaan

hyvin, hoito on maailman huippua.

Vielä 80-luvulla näytti siltä, että myös

mielenterveyden hoito kehittyisi vastaavasti.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä

sinnitellyt avoimen dialogin

malli on muistona tästä ajasta. Muualla

lama ja psykiatrian epäsuotuisat ”tuulet”

pysäyttivät kehityksen.

Vuosituhannen alussa puhuttiin siitä,

että nyt mielenterveyden hoitoon pitää

sijoittaa. Toisin on käynyt, rahoitus on

itseasiassa pienentynyt. Säästöä on

tullut erityisesti sairaalahoidossa.

Me, jotka sairaalahoitoa

tehostimme, ajattelimme, että säästö

olisi käytetty avohoidon kehittämiseen.

Mutta näin ei käynyt, kunnat keksivät

rahalle muuta käyttöä. Nyt olemme

tilanteessa, jossa sairaalat tarjoavat

lyhyttä kriisihoitoa eikä avohoito

pysty tarjoamaan läheskään riittäviä

palveluita.

Pahimmillaan potilaat jäävät

pelkän lääkehoidon ja harvajaksoisten

tapaamisten varaan, usein omaisten

kannateltaviksi. Tällainen hoito

kroonistaa.

Mielenterveyden hoidossa ei

noudateta lainsäädäntöä

Järjestöillä on somaattisen hoidon

kehityksessä ollut merkittävä rooli.

Sydänliitto, syöpäjärjestöt ym. ovat voimakkaita

edunvalvojia, joissa potilaat,

omaiset ja ammattilaiset ovat vuosia

toimineet yhdessä. Esimerkiksi syöpäjärjestöt

jakaa vuosittain yli 5 miljoonaa

euroa tutkimusrahoitusta ja sydänliitto

1,5 miljoonaa. Mielenterveysjärjestöt

eivät senttiäkään.

Onko käynyt niin, että päihde- ja

mielenterveysjärjestöissä on huomattu

palvelujen puutteet ja sitten yritetty itse

paikata tilannetta. Järjestöt tuottavat

ainakin kriisi-, asumis- ja kuntoutuspalveluita

lukuisien entisen raha-automaattiyhdistyksen,

nykyisen Stean,

rahoittamien hankkeiden puitteissa tai

sitten niitä myydään kunnille suoraan.

Onko edunvalvonta jäänyt kaiken

tämän jalkoihin?

Hyvä hoito edellyttää alun kriisihoidon

jälkeen jokaisen potilaan ja

hänen läheistensä tilanteen perusteellista

selvittämistä. Tämän pohjalta

pitäisi yhdessä potilaan ja hänen

läheistensä kanssa laatia kattava hoito

ja kuntoutussuunnitelma, jota säännöllisesti

arvioidaan ja tarvittaessa

korjataan.

Sen pitäisi perustua laajaan bio-psyko-sosiaaliseen

selvitykseen, jossa sairastumisen

vaikuttaneet tekijät tunnistetaan.

Tutkitaan, onko perheessä

ajankohtaisia ongelmia tai vanhoja

traumoja, jotka vielä vaikuttavat

nykyisyyteen. Onko potilasta kohdeltu

kaltoin jossain kehitysvaiheessa esimerkiksi

koulukiusattu tai onko

hän joutunut seksuaalisen välivallan

kohteeksi.

Vain näin syntyy selkeä näkemys

siitä mistä on kysymys ja mitä ja miten

pitäisi hoitaa, mitä kukin voi tehdä itse

ja missä tarvitaan apua. Kuinkahan

monella Taimin jäsenellä tällainen

suunnitelma on?

Potilaslain mukaan jokaisella

vakavasti sairaalla potilaalla pitää olla

hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Terveydenhuoltolain

mukaan potilaan pitää

saada tarvitsemansa - siis hoitosuunnitelmaan

kirjattu - hoito ja kuntoutus.

Jos vaikkapa on todettu psykoterapian

tarve, potilaan kuuluu se saada.

Jos ei Kela katso terapian rahoittamisen

kuuluvan itselleen, kunnan on se järjestettävä.

Lainsäädäntö on hyvin selkeä

ja sitä noudatetaan kaikkialla muualla

paitsi mielenterveyspalveluissa. Eikö

tässä ole selkeä edunvalvonnan paikka!

Olemme kyllästymiseen saakka

kuulleet SOTE -uudistuksesta. Sen

alkuperäisinä tavoitteina oli hoidon

integraatio, kustannusten hallinta ja

terveyserojen kaventaminen. Kaikki

nämä olisivat tukeneet mielenterveyspalvelujen

kehittämistä.

Nyt on monelta suunnalta oltu

huolissaan erityisesti pitkäaikaissairaiden

hoidosta, jossa juuri hoidon

integraatio ja jatkuvuus ovat keskeisiä.

Uudistuksesta uhkaa tulla hallinnonuudistus-

ja valinnanvapauskokeilu,

pahimmillaan kallis ja tehoton. Tässäkin

on vaikuttamisen paikka!

Seuraava iso uudistus odottaa seuraavalla

vaalikaudella. Tarkoituksena

on uudistaa monimutkainen ja sekava

sosiaaliturvamme. Taas on odotettavissa

suuria vaikutuksia pitkäaikaissairaiden

ja heidän perheidensä

arkeen. Nuorena vakavasti sairastunut

on pahimmillaan tuomittu elämänmittaiseen

köyhyyteen.

Olisi kohtuullista, jos jokaisella

meillä olisi mahdollisuus riittävän

hyvään elämään. 6.1. Helsingin

Sanomissa julkaistiin ennakkotietoja

köyhyystutkimuksesta; todella

karua luettavaa hädästä, joka keskuudessamme

edelleen on. Tässä on

varmasti edunvalvonnan paikka!

Nuo lukuisat edunvalvonnan

kohdat ovat niitä, joihin uskon järjestöjen

voivan vaikuttaa ja syy siihen,

että olen lähtenyt järjestötoimintaa.

Meidän täytyy vain yhdessä löytää

parhaat kohteet ja vaikuttamisen tavat.

Voitaisiin lähteä liikkeelle, vaikka siitä

että Suomessa noudatettaisiin lakeja.■

8

kipunoita 1 / 2019

9

kipunoita 1 / 2019


Huolenpidosta

JARI KYLMÄ

FT, TtL, dosentti Jari Kylmä

Tampereen yliopisto

Huolenpito on oleellinen osa elämää. Se toteutuu suhteessa toiseen, ja se on

merkittävä tekijä olemassa olon ja elämän jatkuvuuden kannalta – siten myös

mielenterveyden näkökulmasta.

Olen Jari Kylmä, tamperelainen

tutkija ja opettaja. Niin, ja ei

pidä unohtaa, että myös pian

17-vuotiaan kissaherran eli Tino-Tinton

(tuttavallisemmin Tonton) pääpalvelija

ja taloudenhoitaja.

Ammatilliselta taustaltani olen mielenterveystyöhön

ja psykiatriseen hoitotyöhön

erikoistunut sairaanhoitaja eli

mielenterveysasiat ovat kiinnostaneet

jo kauan. Työskentelen nykyisin yliopistolehtorina

Tampereen yliopistossa

yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa terveystieteiden

alalla.

Oma tutkimuksellinen kiin-

nostukseni kohdentuu monipuolisesti

mielenterveysasioihin, mutta myös

laajasti toivoon, epätoivoon ja toivottomuuteen

eri yhteyksissä. Lisäksi

olen kiinnostunut seksuaaliterveyteen

liittyvistä asioista, kuten myös

sukupuoli- ja seksuaali-identiteettien

moninaisuudesta suhteessa terveyteen.

Harrastuksiini kuuluvat muun

muassa musiikki eri muodoissaan.

Pidän kovasti teatterista ja elokuvista.

Kasvien hoito sekä puutarhassa että

sisätiloissa antavat paljon sisältöä ja

merkitystä elämääni. Niin, ja kuten

ehkä alun esittelytekstistä voi päätellä:

olen intohimoinen kissaihminen.”

Mitä huolenpito on? Filosofi Milton

Mayeroff kuvaa huolenpidon olemusta

kirjassaan ”On Caring” vuodelta 1971.

Kuvaan tässä artikkelissa huolenpidon

olemusta ihmisten välisissä suhteissa

nimenomaan Mayeroffin kirjan pohjalta

lisäten sekaan omia ajatuksiani.

Huolenpito on myös ymmärrystä

Mayeroffin mukaan huolenpito toisesta

ihmisestä merkitsee tämän ihmisen

auttamista kasvuun ja itsensä toteuttamiseen.

Se on mahdollista, mikäli

ymmärrän häntä ja hänen maailmaansa.

Huolenpito onkin asettautumista

toisen maailmaan, ei ainoastaan sivusta

seuraamista. Huolenpito toteutuu

ihmissuhteessa, joka kehittyy vähitellen

luottamuksen ja suhteen syvenemisen

kautta.

Tämän suhteen perustana on

kahden erillisen yksilön kohtaaminen.

Toisen yksilöllisyyden korostaminen

huolenpidossa tähdentää molempien

osapuolten erillisyyden ja itsenäisyyden

kunnioittamista. Mayeroffin mukaan

toisen näkeminen erillisenä ja oman

arvon omaavana auttaa tämän toisen

olemuksen löytämisessä.

Kasvaminen on itseohjautuvuuden

lisääntymistä: itseohjautuvuus ilmenee

ihmisen valitessa omat arvonsa ja

ideansa, jotka pohjautuvat hänen omiin

kokemuksiinsa sekä hänen tehdessään

omia päätöksiä ja kantaessaan vastuunsa

niistä.

Kasvamista on myös ihmisen yhä

suurempi rehellisyys itseään kohtaan

sekä kasvava tietoisuus luonnon ja

sosiaalisen järjestelmän rakenteesta,

josta hän ihmisenä on osallinen.

Tämä kasvuun tähtäävä huolenpito

koostuu Mayeroffin mukaan seuraavista

elementeistä: tietäminen, rytmi, kärsivällisyys,

rehellisyys, luottamus,

nöyryys, pysyvyys, toivo sekä rohkeus.

Mitä nämä merkitsevät huolenpidossa?

Huolenpito ei ole pelkästään

lämmintä huomioimista. Se edellyttää

myös tietoa ja ymmärtämystä toisen

tarpeista sekä tietoa ja kykyä vastata

näihin tarpeisiin. Tärkeää on keskittyminen

kuuntelemaan toisen omaa

näkemystä tarpeistaan ja mahdollisista

keinoista vastata näihin tarpeisiin.

Rytmistä on kysymys silloin, kun

tarkasteltavana olevaa tilannetta –

esimerkiksi masentuneen ihmisen

tilannetta - katsotaan välillä

kapeammasta ja välillä laajemmasta

näkökulmasta.

Joskus masentunut ihminen näkee

ja kokee vain masennuksensa, mikä

sinällään on inhimillistä. Silti hänen

elämäänsä saattaa helpottaa esimerkiksi

kysymys: mitä muuta sinun elämässäsi

tapahtuu tällä hetkellä. Tällöin ei

kielletä masentuneen masennusta,

mutta yritetään kiinnittää huomiota

myös muihin asioihin masennuksen

ohella.

Joskus elämän yksityiskohdat ovat

tärkeitä – joskus taas laajemman kuvan

muistaminen auttaa selviytymään

eteenpäin yksityiskohtien takutessa.

Luottanus toiseen ihmiseen

Kärsivällisyys merkitsee ajan ja tilan

antamista toiselle, jotta hän voi löytää

itsensä omalla ajallaan. Kärsivällisyys

ei ole passiivista odottamista, vaan

enemmänkin havainnoivaa osallistumista,

jolloin havainnoija on

aktiivinen vuorovaikutustilanteessa,

rinnalla kulkijana.

10

kipunoita 1 / 2019

11

kipunoita 1 / 2019


Kärsivällisyys merkitsee myös

toisen ihmisen hämmentyneisyyden

ja kompastelun kestämistä, silloinkin

kun se on vaikeaa. Tämä ’sietäminen’

osoittaa, että kunnioitan toisen kasvua.

Huolehtiva ihminen on kärsivällinen,

koska hän uskoo toisen kasvuun.

Kärsimätön ei anna aikaa, vaan vie sitä

pois.

Rehellisyys merkitsee aktiivista

itsensä lähestymistä ja avoimuutta

itseä kohtaan myös auttajana, huolenpitäjänä.

Huolenpito merkitsee

rehellistä pyrkimystä nähdä myös

toinen totuudenmukaisesti eikä oman

tahdon tai mieltymysten mukaisesti.

Tämä ei aina ole kovin helppoa –

meillä on joskus selkeä kuva siitä, mitä

toisen pitäisin minun näkemykseni

mukaan olla, siitä irti päästäminen on

joskus vaikeaa. Rehellisyys merkitsee

myös aitoutta ja ristiriidattomuutta

omien tuntemusten ja toimintojen

välillä.

Todellinen huolenpito merkitsee

luottamusta siihen, että toinen kasvaa

omalla ajallaan ja tavallaan. Se on toisen

itsenäisen olemassaolon arvostamista.

Luottamus toiseen on eräällä tavalla

tämän toisen päästämistä irti ja tilan

antamista hänen omalle elämälleen:

se sisältää riskejä ja merkitsee hyppyä

tuntemattomaan, jotka molemmat

edellyttävät rohkeutta.

Luottamus on aivan jotain muuta

kuin hallitsemista, pakottamista tai

takuiden vaatimista. Ihminen, joka

pelkää ja välttelee tuntematonta, jonka

täytyy aina olla varma lopputuloksesta,

ei voi antaa toisen kasvaa omalla

tavallaan. Ihminen, joka kykenee

luottamaan omaan kasvuunsa, ja jonka

ei tarvitse pakottaa itseään johonkin,

mitä hän luulee itseltään odotettavan,

voi luottaa toisen ihmisen kasvuun.

Rohkeus mahdollistaa toivon

Mayeroffin mukaan huolenpidon

keskeisiin ominaispiirteisiin kuuluu

myös pysyvyys: huolenpito edellyttää

jatkuvuutta ja se on mahdotonta,

jos toinen ei ole läsnä tai muuttuu

jatkuvasti. Toisen täytyy olla pysyvä,

koska huolenpito on kehityksellinen

prosessi ilman pysyvyyttä omistautuminen

ja luottamus eivät voi

syntyä.

Nöyryys on Mayeroffin mukaan

monella tavalla läsnä huolenpidossa.

Elävä toisen kasvun tukeminen

edellyttää jatkuvaa toisen kasvusta

oppimista. Nöyryyttä tarvitaan myös

oman inhimillisyyden kohtaamiseen:

oman inhimillisen rajallisuuden

kieltäminen voi johtaa oman rajattomuuden

liioitteluun.

Huolenpito perustuu toivoon,

että toinen voi kasvaa huolenpidon

kautta. Toivo on ilmausta nykyisyyden

rikkaudesta, tällä hetkellä olemassa

olevista mahdollisuuksista.

Toivoon liittyy olennaisesti rohkeus.

Tämä rohkeus voidaan nähdä ihmisen

pysyessä toisen rinnalla koettelevissakin

olosuhteissa. Huolenpidossa

tarvitaan rohkeutta, koska huolenpito

on kulkemista kohti tuntematonta.

Mayeroffin mukaan luottamus

toisen mahdollisuuteen kasvaa ja omaan

kykyyn pitää huolta antaa rohkeutta

kohdata tuntematon todellisuus.

Rohkeus mahdollistaa toivon, mutta

myös päinvastoin: toivo mahdollistaa

rohkeuden. Toivo nimittäin viittaa

johonkin, johon kannattaa sitoutua.

Toivottomuus vie perustan kannattavuuden

tunteelta. Epätoivo taistelee

rohkeutta vastaan kuivattaen sen elämänvoimaa.

Huolenpidossa on kysymys

enemmän prosessista kuin lopputuloksesta.

Mayeroff ei väheksy huolenpidon

tavoitteita tai pyrkimyksiä,

mutta korostaa, että ainoastaan

nykyisyydessä voi olla läsnä toiselle

ihmiselle. Mikäli nykyisyyttä (prosessi)

ei arvosteta sen itsensä vuoksi, vaan

se alistetaan tulevaisuudelle (lopputuloksille)

kohtelemalla sitä välttämättömänä

pahana tai pelkkänä

välineenä tulevalle, huolenpito

muuttuu mahdottomaksi, koska

todellinen läsnäolo häviää tilanteesta. ■

Lähde:

Mayeroff M. 1971. On Caring.

Harper & Low Publishers, London.

RITVA LINTONEN

Olen Ritva Lintonen, 57-vuotias opinto-ohjaaja Tampereelta. Olen tehnyt

opinto-ohjaajan työtä eri kouluasteilla 26 vuotta.

Tällä hetkellä olen työssä Tampereen aikuislukiossa. Aikuislukiossa opiskelee

erilaisissa elämänvaiheissa olevia opiskelijoita. Työhöni kuuluu opiskelijoiden

ohjaamista kurssivalinnoissa, ylioppilastutkinnon suunnittelussa ja uravalinnassa.

Perheeseeni kuuluu tässä elämänvaiheessa vain kolme vuotias kultainennoutaja

Roosa. Lisäksi minulla on aikuinen tytär. Vietän paljon aikaa koiran kanssa

ulkoillen ja puutarhaa hoitaen. Pidän luonnossa liikkumisesta ja käyn vuosittain

lapissa patikoimassa. Lisäksi harrastan käsitöitä, käyn kuntosalilla ja joogassa.

Pidän tärkeänä ajan viettoa ystävien kanssa ja sekä ihmisten hyvinvointiin että

luonnon suojeluun liittyviä asioita.

TAUNO OJANEN

Olen 66-vuotias ukkeli Tampereen Hervannasta. Taimin toiminnassa olen

ollut melko pitkän ajan. Olen ollut myös aiemmin hallituksen jäsenenä.

Ryhmiä olen Taimissa vetänyt useiden vuosien ajan.

Viime vuosi oli poikkeus, jouduin jäämään pois toiminnasta terveyssyistä.

Nyt pikkuhiljaa palaan mukaan. Siksi olin käytettävissä hallitukseen. Hallituksessa

pyrin avoimuuteen asioissa. Sitä toivon myös muilta hallituksen jäseniltä.

Päätetään asioista kasvokkain, eikä puhuta takanapäin kenenkään mielipiteistä.

Kaikki me teemme virheitä, mutta yhdessä luomme Taimista toimivan ja hyvän

paikan käydä.

Yhteistyötä mielenkiinnolla odottaen.

12

kipunoita 1 / 2019

13

kipunoita 1 / 2019


IRMELI RANTALA

Asun Lempäälässä ihan

Tampereen rajalla ja nautin

kovasti maaseudun rauhasta.

Perheeseen kuuluu miehen lisäksi

lähellä asuvia lastenlapsia, jotka

kyläilevät ahkerasti ja silloin lasketaan

mäkeä, leikitään mm. koulua ja

soitetaan pianoa.

Päiväkotiopettajuus Nuutajärvellä

sai kiinnostumaan aikanaan lasten

erilaisuudesta ja tuen tarpeesta. Se

sai palaamaan Jyväskylän yliopistoon

takaisin erikoistumaan erityispedagogiikkaan,

logopediaan ja psykologiaan.

Sittemmin olen toiminut erityisopettajana

erityisluokilla (pienryhmäopetus

luokilla 1-9) varsin pitkään

ja laaja-alaisena eli luki- yms. oireisten

havainnoijana ja tukijana yläkouluissa ja

päivälukioissa saman verran.

Vuodet siinä välissä ja ohella toimin

yliopiston Normaalikoululla luokansekä

yliopistolehtorina opettajankoulutuksessa.

Nämä antoivat mahdollisuuden

katsoa kouluelämää toisesta

vinkkelistä. Mielenkiintoista on ollut,

raskastakin toki välillä, mutta antoisaa.

Kipunoita -lehden lukijoille

toivotan Aikuislukiomme hengessä

hyvää (elämän-)koulua ja ponnekasta

uutta vuotta!

Hymyilyttää tuo lehden nimi, joka

tuo lapsuuden/nuoruuden leirinuotiot

elävästi mieleen: ”Kipunat kohti tähtiä

kiirii, lähipuutkin punervoi”!

OPPIMINEN kehittää myös

tarvittavia ONGELMANRATKAISUTAITOJA

Irmeli Rantala

erityisopettaja

KL/Tampereen aikuislukio, Kalevan lukio, Tampereen yhteiskoulun lukio

Päivittäin työssäni tapaan nuoria ja

aikuisia, joiden unelmana on oppia uusia

asioita. Jotkut heistä ovat peruskoulua

suorittamassa olevia maahanmuuttajia,

jotkut päivälukiota suorittavia Elämä

Edessä–nosteen hehkuttajia. Jotkut

suorittavat lukio-opintoja aikuislukion

oppimäärän mukaisesti tavoitteena

valkolakki – ehkä vuosien tauon tai

olosuhteiden myllerrysten jälkeen.

Listasta puuttuvat vielä ne kaikenikäiset

(n. 20-75–vuotiaat), jotka

harrastavat opiskelua aikuislukiossa

ilta- tai etäopiskelijoina matkailun tai

työhaasteiden syventämiseksi/helpottamiseksi

tai ovat ikään kuin preppauskursseilla

tulevia pääsykokeita varten.

Mielenkiintoisessa työssäni yhteistä

tapaamilleni ihmisille on jokin haaste,

hidaste tai este unelman saavuttamisessa,

johon erityisopettajana

koitan löytää uudenlaisia lähestymistapoja

ja ratkaisukeinoja. Joskus

pohdimme yhdessä, mihin se unelma

on katoamassa vai onko se vaihtanut

suuntaa, ehkä muuttunut toiseksi.

Joskus pelkästään pohdimme, mikä

elämässä on tärkeää ja se vasta onkin

tärkeä kysymys.

Tehokas oppiminen koostuu

monesta tekijästä. Tehokas –sanaa

kritisoin oppijan kanssa usein siksi, että

sen luoma mielikuva saattaa nostaa tien

pystyyn joillekin heti alkuvaiheessa.

Kuka on sanonut, että pitää opiskella

aina niin tehokkaasti? Eikö vähempi ole

joskus enempi varsinkin silloin, kun

elämän muilla osa-alueilla on runsaasti

voimia vieviä asioita meneillään?

Kahdeksikko on ”hyvä” Opetushallituksen

mukaan, mutta arvosanoilla

5-6 on opittu myös jotain. Approba-

tur-ylioppilaan lakki on yhtä valkoinen.

On päästy lähemmäksi tavoitetta tai

vaan eletty elämää eteenpäin positiivisuuden

hengessä, saavuttaen

kuitenkin jotain.

Oheisessa kaaviossa (napattu

erään työhuoneeni seinältä Ahonen

et al. 2004, 56) näkyy, miten kaikki

lopulta on yhteydessä kaikkeen

kuten motivaatio, minäkäsitys, tarkkaavaisuus,

oppimisstrategiat ja metakognitio

(tietoisuus omista taidoista).

14

kipunoita 1 / 2019

15

kipunoita 1 / 2019


Kaiken pohjalla ovat opiskelijan

koti-/äidinkielen perustaidot kuunteleminen,

puhuminen, lukeminen

ja kirjoittaminen (mikä sitten onkin

opiskelijan ajattelu-/tunnekieli).

Lukemis- ja kirjoittamisvaikeus

Usein minulta ajan varannut kertoo

lukivaikeudestaan, jonkinasteisesta

perustaitojen automatisoitumisen

ongelmasta, opiskelustrategioidensa

puutteesta tai yleisestä alisuoriutumisesta.

Vaatimusten lisääntyessä jatkuva

”häikkä” alentaa motivaatiota hankaloittaessaan

todellisten taitojen mukaista

etenemistä. Aikaa kuluu paljon muita

enemmän ja tulokset jäävät vähäisemmiksi.

Lukivaikeus eli dysleksia on ilmiönä

vaikea määritellä, koska se pitää

sisällään valtavasti asioita. Sanana se

viittaa jonkin asian olevan vaikeata,

mutta ei kerro itse ilmiöstä tai oireesta

vielä paljoakaan. Oppija epäilee

itsellään lukivaikeutta silloin, kun

lukeminen on hidasta, esiintyy katkoja

ja toistoja, sananloppuja arvaillaan tai

sanoja tai kirjaimia luetaan väärin.

Joskus sanoihin luetaan liikaa kirjaimia,

kirjaimet tai tavut kääntyilevät tai

kiertyvät, lukija hyppää rivien yli tai

hukkaa helposti luettavan kohdan.

Lukivaikeus voi siis olla osa

laajempaa kielellistä häiriötä tai erityisvaikeus,

johon liittyy vain vähän

muita kielellisiä vaikeuksia. Ydinongelma

tutkijoiden mukaan onkin

sanan tunnistamisessa, josta käytetään

myös esimerkiksi termejä mekaaninen

lukutaito, tekninen lukutaito,

lukemisen perustaidot ja dekoodaus:

Dysfaattisten lasten kielellisten

vaikeuksien laatu ja vaikeusaste

vaihtelevat lapsikohtaisesti paljon ja

ilmenemismuodot ovat erilaisia lapsen

eri kehitysvaiheissa. Kielellisen kehityksensä

eri vaiheissa lapsi oppii ne

tiedot ja taidot, jotka muodostavat

pohjan luku-ja kirjoitustaidon omaksumiselle.

Jos kielen kehittyminen on

ollut puutteellista heti alkuvaiheista

lähtien, vaikeudet ehtivät kasautua

monella tavalla kehityksen edetessä.

Siksi lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet

ovat usein pysyviä (Ahonen et al.

2004,62).

Harmittava seuraus lukemisen

takkuamisessa saattaa olla, että ei

ymmärrä lukemaansa heti vaan joutuu

lukemaan vaikeat kohdat moneen

kertaan ja saattaa vähitellen kadottaa

mielenkiinnon koko lukemiseen.

Pelastukseksi ovat onneksi tulleet

äänitteet kuten äänikirjat yms., joita

kirjastoissa onkin jo saatavilla. Myös

maksuttomia tukisivustoja on runsaasti

sekä kieliin että matematiikkaan.

Maksavia äänitteitä, kokonaisia opiskelutaitoja

parantavia sivustoja ja

ohjelmia löytyy enemmän. Käytännössä

voi lukemisen perusongelmaa kompensoida

myös hyvillä merkityksen ja

lauseyhteyden ymmärtämisen taidoilla.

Jos lukemista helpottaakin äänikirjat

ja erilaiset tallenteet niin kirjoittaa

pitää kokeissa vielä itse. Käsialakirjoitus

tuotti joskus ylivoimaisia

ongelmia joillekin, tietokonekirjoitus

helpottaa siten monella myös ajattelua

kirjainmerkkien koukeroiden jäädessä

taka-alalle. Iäkkäämmille henkilöille

asia saattaa joskus olla päinvastoin eli

juuri koneella kirjoittaminen tuottaa

ongelmia, ns. ”kynällä ajattelijat”.

Tuottava kirjoittaminen on

kuitenkin taito, jota ilman ei opiskelu

juuri onnistu. Opettaessani opettajankoulutuksessa

joitakin vuosia sitten

pyysi eräs aineenopettajaksi valmistuva

päästä suulliseen erityispedagogiikan

perusopintojen lopputenttiin lukivaikeutensa

vuoksi, ”ihan periaatteessa”.

Se onnistui pienen harkinnan jälkeen,

mutta jälkeenpäin ajateltuna siihen

kulunut aika äänityksineen (sekä

opiskelijan että opettajan oikeusturva),

kuuntelut pisteytyksineen ja vastausten

laajuus esimerkkeineen ei ollut

mielestäni tarkoituksenmukaista eikä

toteutettavissa yleisenä käytäntönä.

Tulipa kuitenkin kokeiltua.

En täten suosittele suullisia tenttejä

edes vaikean kirjottamisen ongelman

ollessa kyseessä, koska kirjoittaminen

taitona on kuitenkin opiskelussa se

tapa, jota arvioitsijan on helppo havaita,

verrata ja pisteittää.

Ääniviestit ja monenlainen kuvakirjoitus

(emoit?) ovat helpottamassa

muuta viestintää, hyvä niin. Kaikki

kielelliset vaikeudet eivät näy koulunkäynnin

alkuvaiheessa, koska ne

muuttavat muotoaan uusien vaatimusten

myötä. Onneksi kielen

oppiminen jatkuu läpi elämän.

Jotain häikkää?

Mutta mikä se on, on usein pohdintamme

aihe. Käyntikertoja

tarvitaan joskus pari, usein

monia. Suurimpana tavoitteena on

motivaation löytyminen ja ylläpito

oppimista ja siten koko elämää

kohtaan.

Opiskelu aikuisena tuo

tullessaan myös haasteita, joita

lapsena ei ehkä ollut. Ajan

jakaminen työn, perheen ja harrastusten

kesken saattaa aiheuttaa

uni- ja keskittymisongelmia ja asiat

kasautuessaan jopa mielenterveysongelmia.

Niiden alkuperää etsittäessä

saattaa löytyä joskus kaiken

taustalla hankaloittanut ongelma,

joka testeillä löytyessään antaakin

puuttuneita selityksiä pohtijalleen;

lukivaikeus ja älykkyys kun eivät

korreloi keskenään missään tutkimuksessa.

Ongelmat vieraissa kielissä tai

matematiikassa voivat olla este monen

opintojen aloittamisessa, mutta tärkeimpänä

vieraan kielen oppimiseen

vaikuttavana tekijänä tutkijat mainitsevat

oppimismotivaation, vasta

sitten tulevat kielellinen lahjakkuus ja

opiskelustrategiat.

Vaikka matematiikan vaikeuksien

ja dysfaattisten häiriöiden yhteyksiä ei

täysin tunnetakaan, monet opettajat

näkevät Fusonin mallin mukaan

(Ahonen et al. 2004,100) tärkeäksi

opettaa matemaattisten symbolien ja

puhutun kielen ohella matematiikkaa

mielikuvien (”toiminnalistettavissa

olevien ilmentymien”) ja piirrosten

avulla, jolloin matematiikka muuttuu

osaksi oppijan omaa arkitodellisuutta.

Ongelmanratkaisutaito on tärkeä

taito jokaiselle niin kauppaostoksia

tehtäessä kuin veroprosenttia laskettaessa.

Monia aikuisia autan

allekkain- ja ”pilkkulaskujen” sekä

jakokulman kanssa, kun ei kehdata

kertoa kellekään niiden ongelmallisuudesta

omassa elämässä.

Lukiseulan ja itsearviointilomakkeen

(jutun lopussa) avulla

pääsemme usein alkuun ilmiön syitä

ja seurauksia pohdittaessa. Niilo Mäki

–Instituutin (NMI) lukiseulojen ja

-testien avulla löytyy jotain, tai sitten ei

löydy ja pohdimme muita vaihtoehtoja

oppimisen polulla kulkevan tien tasoittamiseksi.

Lukiolaisille on ylioppilastutkintolautakunta

ohjeistanut tukimuotojen

hakuperiaatteita sivustoillaan, jonne

jokaisella on vapaa pääsy. Keskivaikean

tai vaikean lukihäiriön perusteella

saattaa saada lisäaikaa yo-kirjoituksissa

1-2 tuntia, jos lukemiseen, tuottamiseen,

ongelmanratkaisuun ja tarkistamiseen

tarvitaan enemmän aikaa.

Sieltä on löydettävissä myös lähtökohtia

hivenen tasaava periaate,

jonka mukaan voidaan lisäaikaa

hakea pelkästään lääkärintodistuksen

perusteella, jos se helpottaa osallistumista

ja suoriutumista. Se

mahdollistaa joissakin tapauksissa

esimerkiksi lääkkeen oton kesken kirjoitusten

vaikkapa migreeni- tai paniik-

16

kipunoita 1 / 2019

17

kipunoita 1 / 2019


kikohtauksissa. Patja, tyyny ja peitto

ovat niissä tapauksissa saatavilla, eikä

näistä tukimuodoista tule todistukseen

mitään merkintää. Myös lopullisiin

arvosanoihin voi lääkärintodistus (esim.

mielenterveysongelmat) vaikuttaa

korottavasti joitakin pisteitä, varsinkin

hylätyn arvosanan ollessa kyseessä.

Myös läheisten tuki opiskelussa

kuten muissakin harrastuksissa ovat

äärimmäisen tärkeitä. Vuorovaikutuksen

merkityksellisyyttä ei voi

liiaksi korostaa.

Alisuoriutuminen saattaa olla myös

tärkeä syy erityisopettajan tapaamiseen

tultaessa. Sillä tarkoitetaan parempaan

pystymistä. Silloin ei ole aina kyse

oppimisvaikeuksien mukanaan tuomista

haasteista, vaan sosio-emotionaalisista

tekijöistä, selviytymis- tai sopeutumiskeinoista.

(Kontoniemi 2003, 2.)

Toisinaan kuitenkin myös oppimisvaikeuksista

kärsivillä voi samanaikaisesti

olla alisuoriutumiseen liittyviä

ongelmia (Kiianmaa 2002, 138) ja

nämä olisi tärkeätä pystyä havaitsemaan

ja sitä kautta vaikuttamaan oppimista

haittaaviin tekijöihin.

Alisuoriutumalla yksilö voi

suojata minäänsä ja suhteuttaa

itseään ympäristön odotuksiin ja vaatimuksiin.

Alisuoriutuminen ei ole synnynnäistä,

vaan se ilmenee vuorovaikutussuhteissa.

Siksi alisuoriutumista pitää

ilmiönä tarkastella aina laajasti eikä

sitä voida nähdä syy-seuraus-ajattelun

mukaisesti. (Kontoniemi 2003, 2.)

Monesti alisuoriutuminen liittyy

vastuun ottamisen vaikeuteen

ja itsetuntoon.Tämä voi näkyä

opinnoissa väliaikaisesti, tai jos siihen

ei puututa, saattaa johtaa eristäytymiseen

ja sitä kautta syrjäytymiseen.

(Kiianmaa 2002, 138.) Opettaja ei

voi yksin korjata tai ehkäistä alisuoriutumista,

mutta hänellä on paljon

mahdollisuuksia siihen. Opettajalla

tulisi olla hyvä oppilaantuntemus.

Muita tärkeitä opettajan ominaisuuksia

ovat empaattisuus, aitous ja joustavuus.

Näistä ominaisuuksista olemme

aikuislukiossa puhuneet paljon, koska

heterogeeniset ryhmät ja yksilöiden

kohtaaminen heidän erilaisissa elämäntilanteissaan

on taitolaji kenelle tahansa.

Ei lapsen eikä aikuisen onnellisuus

perustu ongelmien puuttumiseen, vaan

kykyyn selviytyä niistä tai tulla toimeen

niiden kanssa (Miller). ■

Itsearviointikysely

Seuraavassa joitakin lukivaikeuden ilmenemismuotoja. Arvioi

itseäsi ja rastita, jos tuntuu tutulta (kokonainen rasti tai vain

puolikas rasti). Tuo lomake tullessasi.

LUKEMINEN:

☐ vaikeuksia pitkien sanojen ymmärtämisessä ja ääntämisessä

☐ jotkut sanat ääntyvät toistuvasti väärin

☐ ääneen lukeminen vastenmielistä

☐ lukeminen hidasta

☐ testeissä rivien seuraaminen ja uuden rivin löytäminen vaikeaa

☐ kirjaimet tuntuvat hyppivän paperilla tai ne ovat epäselviä tai toisiinsa liimautuneita

☐ itse luetun tekstin ymmärtäminen vaikeaa, sama teksti toisen lukemana täysin ymmärrettävää

☐ nopea väsyminen, pään ja silmien särkyä lukiessa

☐ vaikea ehtiä lukea TV:n tekstejä

☐ vaikeuksia luetun tekstin ymmärtämisessä, jos odotetaan nopeaa vastaamista ____/ 10

KIRJOITTAMINEN:

Lähteet:

Ahonen,T.& Siiskonen,T. & Aro,T.(toim.) 2004.

Sanat sekaisin? Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus kouluiässä.

Aro,T. & Siiskonen, T & Ahonen, T. 2007.

Ymmärsinkö oikein? Kielelliset vaikeudet nuoruusiässä.

Kiianmaa, K. 2002.

Mika pystyisi parempaan. Teoksessa O. Ikonen, J. Juvonen & T. Ojala (toim.) Kohtaamisia koulupolulla.

Jyväskylä: PS-Kustannus, 137-157

.

Kiianmaa, K. & Trygg-Jouttijärvi, A.-M. 2001.

Alis - kyvyt käyttöön. Helsinki: Lasten keskus.

Kontoniemi, M. 2003.

Saako oppilas kyvyt käyttöönsä? Kielikukko 22, nro 3. S. 2-6.

Siiskonen,T. & Aro,T. & Ahonen, T. & Ketonen, R. 2004.

Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa.

☐ kaksoiskonsonantit tuottavat vaikeudet

☐ kirjaimia puuttuu tai ne vaihtavat paikkaa

☐ b-d, b-p, t-d, k-g, i-e, nk-ng voivat sekaantua

☐ sanan loppu tai lyhyt sana jäädä pois

☐ käsiala on vaikeasti luettavaa

☐ vaikeuksia pitkän ja lyhyen vokaalin erottamisessa/kirjoittamisessa

☐ suomenkielen kirjoitussäännöt eivät pysy mielessä ____/ 7

PUHUMINEN:

☐ epäselvä puhe

☐ äänteitä puuttuu tai ne korvautuvat toisella

☐ sanat hukkuvat kesken puheen

☐ esiintyminen jännittää häiritsevästi ____/ 4

MUISTAMINEN:

☐ nimien muistaminen vaikeaa

☐ lauseiden muistaminen ja toistaminen vaikeaa

☐ vaikeuksia kuukausien luettelemisessa

☐ numerot vaihtavat paikkaa

☐ vaikeuksia matematiikassa esim.lukujen oikea järjestys yhteen- ja vähennyslaskussa

☐ kertotaulun oppiminen vaikeaa

☐ numerosarjoissa numeroiden paikat vaihtuvat ____/ 7

HAHMOTTAMINEN:

☐ oikea ja vasen, itä ja länsi sekaantuvat helposti

☐ riimien hahmottaminen vaikeaa

☐ suunnissa ja jaksotuksissa vaikeuksia

☐ symbolien ymmärtämisessä ja oikeassa hahmottamisessa vaikeuksia ____/ 4

MUUTA:

☐ keskittyminen helposti häiriytyvää

☐ hitaus/hätäisyys YHTEENSÄ ____/ 32

18

kipunoita 1 / 2019

19

kipunoita 1 / 2019


Keskiaukealla

TAUSTAKUVA: TOMI KALLIO

16012019

Kaunista katsoa

hoikkaa mastoa

valkeita purjeita

miehiä urheita

Seilaavat meriä

kauaksi mennen

palaavat takaisin

kevään tullen.

Matkaa jatkaa

haluavat pian

joku laivasta löytää vian

Talkoot pystyyn

Pystyy jokainen johonkin

Yhdessä yrittäin

Pääsemme jälleen

merelle aavalle rannattomalle

Villitilli

KILPAJUOKSU

kilpajuoksu lihavan kanssa

Hatanpään valtatiellä.

Race with devil

on spanish highway.

PÄIVINEN TIMO

MOSKOVA

Suurvaltojen kiistoissa olemme

vain välimerkkejä.

Ehkä tärkeitäkin.

Vieläkö Moskova on olemassa!?

Ainakin äsken lauloin karaokessa

”Moskovan valot”

PÄIVINEN TIMO

Sentimentalia

Kyynel; ja toinen

Tulva valuu poskille

Apatia

Sielu purkaa paineitaan

Ikävä

Kaiho kalvaa sisintä

Kyynel, ja toinen

Tuska ryntää sielun läpi

Markku Birling

pieni masennuksen vauva

syvällä sisälläni

kasvamassa

se on vielä suloinen

tuoksahtaa vain hieman pilkkopimeälle

se on kurttuinen ja punainen

isopäinen ja kaunis

siitä kasvaa vielä ihan hirveä

kapinoiva siilitukkainen

niittinaamainen tatuoitu

likainen kauhumasennuskakara

ilman sinua

ei minulle riitä siipiesi suoja

vain sydämesi suoja

joskus sekin on minulle liian pientä

liian kylmää

kaikessa rauhallisuudessasi olet niin levoton

et ole tyytyväinen

maailma ei kestäsi nähdä minussa koko voimaasi

vain riekaleita ja rippeitä rakkaudestasi

se sietää

Sami Nygren

kalvot ruokkivat haihtuvia askelia

elän tavun totta

Sinussa kotkan kynnet syntyivät kasvamaan

kaakon luona kumma oivallustahto

nukkumaan ajatuksien jalkopäähän

Sami Nygren

sadat raskaat sokeat silmäsi vaikea avata saaduista katseista

tahdonko edes nähdä vaivan vanhaa olemusta?

tuttu hahmo saapuu läheltä tänne kaukaisuuteen

kaivannut minua ihmisten solmua

kauneus on pitkä matka kulkea käsi kädessä

aamulla lumi näkee näkyjen poistuvat jäljet

hetken jo luulin haltioiden olleen oikeassa

kärryissä metsä kasvoi ohitse suudelmista

Sami Nygren

20

kipunoita 1 / 2019

21

kipunoita 1 / 2019


MUISTIJOOGASSA

treenataan

KEHOA ja AIVOJA

Teksti ja kuvat: Ritva Merinen

Muistijooga on joogaopettaja Antti

Sipisen kehittämä menetelmä,

joka keskittyy erityisesti aivojen

aktivointiin. Saimme viime

joulukuussa tutustua muistijoogaan

täällä Taimissa Antin ohjauksessa.

Antti Sipinen kertoo kehittäneensä

muistijoogan alun perin ikääntyneille:

- Olen pääasiassa työskennellyt

ikääntyvien kanssa, ja tästä kohderyhmästä

sain kimmokkeen. Hyvin pian

ilmeni kuitenkin, että muistijooga sopii

kaiken ikäisille. Erityisesti ne, joilla on

ollut stressiä ja keskittymisvaikeuksia,

ovat kokeneet saavansa tästä paljon.

Antti on Saarijärven joogaopiston

kouluttama joogaopettaja ja on tosiaan

vetänyt pitkään seniorijoogaa. Muistijoogan

hän keksi japanilaisesta tv-dokumentista.

- Ohjelman nimi on ”Ennaltaehkäise

alzheimer”. Sitä ei löydy enää oikein

mistään, paitsi eduskunnan kirjastosta,

hän kertoo.

- Siinä oli niin sanottuja dual tasking

-tehtäviä, joita potilaat tekivät muistin

ylläpitämiseksi. Dual tasking-harjoituksissa

yhdistetään liike ja aivotreeni.

Harjoittajilla oli alkava alzheimer, ja

tutkimuksissa todettiin, kuinka heidän

muistisairautensa eteneminen harjoitusten

avulla pysähtyi.

MemoMat-matolla liike

yhdistetään muistamiseen.

Antti innostui todella paljon tästä.

Tosin ohjelmassa todettiin, että ei

sairautta kokonaan poistamaan pysytty.

Alzheimer on tauti, joka tuhoaa elimistössä

hermosoluja, mutta liikkeen

ja pohdinnan yhdistäminen loi lisää

yhteyksiä hermosolujen välille.

- Näitä asioita ja omia kokemuksia

hyväksikäyttäen aloin kehittää muistijoogaa

ennaltaehkäisemään muistihäiriöitä,

Antti toteaa.

MemoMat-matto joogailuun

mukaan

Tv-dokumentissa näytettiin, että

japanilaisilla oli käytössään kokonaisia

huoneita, joiden lattioille oli maalattu

erilaisia tehtäväosioita. Näistä tehtävistä

Antti ideoi joogamaton, jossa on

ruutuja, numeroita, kirjaimia ja värejä.

Antti alkoi yhdistää joogaharjoitukseen

muistitehtäviä. Muistijoogasta

tuli monipuolinen joogaharjoitus,

johon hän on sisällyttänyt

muistiharjoituksien lisäksi joogan

liikeharjoituksia, hengitysharjoituksia,

meditaatioita ja rentoutumista.

Harjoitus tehdään tavallisen joogamaton

sijaan MemoMat-matolla.

- Nämä harjoitukset sopivat kaikille.

Joogasta ei tarvitse olla aikaisempaa

22

kipunoita 1 / 2019

23

kipunoita 1 / 2019


Taimissa tapahtuu

Likkojen lenkki 18.5. lauantaina Tampereella

kokemusta. Harjoitukset ovat lempeitä

ja aloittelijalle mahdollisia, Antti sanoo.

MemoMat matolle tehdyt harjoitukset

Antti on tehnyt yhtenäiseksi

harjoitukseksi. Lopussa on aina rentoutuminen,

jonka aikana harjoituksen

vaikutukset syventyvät.

Liike ja muistaminen, miten tässä nyt

kuljenkaan, olivat osallistujiemme

mielestä hauskaa toimintaa. Ja väliin

tehdyt jooga-asanat toivat aivoille

tervetulleen tauon ennen seuraavaa

MemoMat-harjoitusta.

Virheitä tulee ja niitä saa tulla

Taimin porukkaan mukaan Likkojen lenkille ilmoittaudutaan Tomi Suomalaiselle,

puh 050 408 8474 tai tomi.suomalainen@taimiry.fi

Ilmoittautumiset ja maksut tiistaihin 26.3 mennessä.

Mukaan mahtuu 13 likkaa. Hinta 20 € Taimin jäsenille. Maksun voi maksaa toimistoon

tai Taimin pankkitilille FI53 4726 5020 0003 49. Taimilaiset lenkille lähtijät kokoontuvat

myöhemmin sovittavana aikana.

Porukalla teemme n. 8km lenkin. Voit tehdä haluamasi lenkin myös omatoimisesti.

Antti Sipinen on

kehittänyt muistijoogan.

Liikunnan positiivisesta vaikutuksesta

muistitoimintaan on tehty

paljonkin tutkimuksia. Muistijoogassa

mennään vielä pidemmälle, ja sen

vuoksi Antin kokemukset vaikutuksista

ovat olleet rohkaisevia.

- Olen testannut tätä jo aika monella

eri ryhmällä, Antti kertoo.

Meidän harjoituksemme oli reilun

tunnin mittainen muistijooga-harjoitus.

Askeleet olivat maton ruuduilla yksinkertaisia,

mutta keskittyä niihin tarvitsi.

- Niitä tulee kaikille, virheet eivät

ole se, mitä yritämme välttää, Antti

rohkaisee.

- Virheen jälkeen korjataan askel ja

jatketaan eteenpäin menemistä.

Tämän vuoden aikana pääsemme

tutustumaan Taimissa Memo-

Mat-matto-harjoituksiin. Tule

mukaan kokeilemaan. Ilmoittelemme

Taimin nettisivuilla, facebookissa ja

Ruusantalon ilmoitustaululla. ■

Tule vapaaehtoiseksi TAIMIN KOHTAAMISPAIKKAAN!

Taimilla on toimitalossaan (Koulukatu 11) yhteinen tila, kohtaamispaikka, jossa

kävijät viettävät aikaa jutellen, kahvitellen, pelaten korttia tai lautapelejä tai

askarrellen. Tilassa on myös tv ja Elisan viihdepaketti sekä kaksi nettikonetta.

Kohtaamispaikka on tärkeä tapaamis- ja ajanviettopaikka. Tule mukaan

varmistamaan, että kohtaamispaikka olisi avoinna mahdollisimman usein. Voit tulla

pitämään paikkaa auki esimerkiksi arki-iltaisin tai vaikkapa viikonloppuisin, jos se

sopii aikatauluusi paremmin.

Kohtaamispaikan vapaaehtoisen tehtäviin kuuluu ovien sulkemisesta huolehtiminen

(viikonloppuisin myös avaaminen), kahvikuppien peseminen tiskikoneella, yleisestä

siisteydestä huolehtiminen ja kävijöiden kanssa seurusteleminen. Käytössämme

on kahviautomaatti, joten kahvin

keittämistä ei ole. Työ on kevyttä

ja antoisaa ihmisten parissa

työskentelyä.

Terapiaa / keskusteluapua

Tervetuloa meille vapaaehtoistyöhön!

Lisätietoja Ritva Merinen,

ritva.merinen@taimiry.fi.

Opiskelen parhaillaan psykoterapeutiksi ja haen asiakkaita

koulutukseen liittyen. Jos tarvitset keskusteluapua ja

kuuntelijaa, ota rohkeasti yhteyttä, niin pysähdymme yhdessä

asiasi äärelle ja sovimme, miten kohdallasi edetään.

Tällä hetkellä aikoja on mahdollista varata lauantaipäiville.

Ensimmäinen käynti on maksuton ja sen jälkeen mahdollisuus

varata aikoja harjoitteluhintaan.

Voit tiedustella vapaita aikoja s-postitse niko.hurme@

outlook.com tai numerosta

045 189 6787

Vastaanottotila sijaitsee

osoitteessa Koulukatu

11(Ruusantalo, Taimi ry.)

Käynti sisäpihan puolelta.

Ovessa lukee Valo.

Niko Hurme KM,

psykoterapeuttiopiskelija

24

kipunoita 1 / 2019

25

kipunoita 1 / 2019


Tuulispää

ja vuosi 2018

Teksti ja kuvat: Johanna Ania

Tammikuu: Auringonlasku Näsipuistossa

Toukokuu: Kevään ensimmäiset kukat.

Vuoteen 2018 mahtui auringonlaskuja ja

-nousuja.

Vuoteen 2018 mahtui putkiremontti, joka ei

meinannut loppua ollenkaan.

Elokuu: Elokuun laskeva aurinko.

Vuoden 2018 viimeisenä päivänä kaipasi jo

uusia tuulia ja pieniä onnen hetkiä. ■

Marraskuu: … Ja uusi vessan pönttö.

Helmikuu: Yksi päivä Tukholmassa.

Kesäkuu: Putkiremontti jatkuu…

ja pitkospuut vessaan.

Syyskuu: Ensimmäisiä (muttei

viimeisiä) syksyn lehtiä.

Maaliskuu: Aurinkoinen päivä merellä.

Joulukuu: Vuoden 2018 viimeisen

päivän viimeisinä tunteina. Seuraava

aamu alkoi vesisateessa.

26

kipunoita 1 / 2019

Huhtikuu: Kevään ensimmäiset pyykit kuivumassa ulkona.

Heinäkuu: Suosikkiyhtyeen haastattelu

Tammerfestien yhteydessä.

Lokakuu: Uusien puiden istutusta yli

satavuotiaiden koivujen joukkoon.

27

kipunoita 1 / 2019


Vanhemmaksi TRAUMAATTISESTA

LAPSUUDESTA huolimatta

Nimimerkki Äidiksi oppimassa

Minulla on kaksi lasta, kolmevuotias

esikoinen ja

muutaman kuukauden ikäinen

vauva. Olin päälle kolmenkymmenen,

kun terapeutin rohkaisemana uskalsin

edes ajatella sitä mahdollisuutta, että

perustaisin joskus perheen.

Oma lapsuuteni oli traumaattinen

ja pelkäsin etten sen vuoksi osaisi

olla hyvä äiti. Pelkäsin, että siirrän

omat kokemukseni turvattomasta lapsuudesta

eteenpäin omille lapsilleni.

Lapsuudenkodista puuttui lämpö.

Näennäisesti kaikki oli hyvin: meillä

oli ehjä ydinperhe, työssäkäyvät

vanhemmat, ruokaa oli riittävästi ja

puhtaita vaatteita päälle laitettavaksi.

Mutta ne tärkeimmät, syli ja

lohdutus, se, että

joku olisi aidosti

kiinnostunut siitä,

mitä lapselle kuuluu,

sanoisi että olen

arvokas ja rakas,

puuttuivat.

Minä olin tuhma, liian äänekäs

ja usein aikuisten tiellä. En osannut

mitään. Suuttumusta ei saanut ilmaista,

ei liioin iloakaan. Kiukuttelusta seurasi

uhkaus, että minut lähetetään pois.

Pelkäsin, että minut hylätään, ja opin

nielemään mielipiteeni ja kiukkuni.

Koska opin jo kotona alistumaan

toisten tahtoon ja olemaan puolustamatta

itseäni, olin helppo kohde

28

kipunoita 1 / 2019

”Lapsi oli hartaasti

toivottu, mutta vaikeat

lapsuuskokemukseni

pintautuivat ja panikoin.”

koulukiusaajille. Mielenterveysongelmani

alkoivatkin jo lapsuudessa:

sain ensimmäisen paniikkikohtauksen

noin kymmenenvuotiaana. Masennuin

ja ajattelin usein, että olisi parempi

jos minua ei olisi. Diagnoosit sain

vasta aikuisiällä, lapsuudessani ei

ollut aikuisia, joilta olisin saanut apua

ongelmiini.

Kun tein positiivisen raskaustestin

jouluna 2014, menin paniikkiin. Lapsi

oli hartaasti toivottu, mutta vaikeat

lapsuuskokemukseni pintautuivat ja

panikoin siitä, että miten tästä selvitään.

Olin uuden ja tuntemattoman edessä.

Koko elämäni muuttuisi nyt peruuttamattomasti,

olisin seuraavat 18 vuotta

vastuussa toisesta ihmisestä.

Ajatus vastuusta

ahdisti, mitä jos minä

pilaan lapseni elämän?

Enhän minä osaa

mitään, en ole koskaan

hoitanut vauvoja enkä

lapsia. Minullahan on näitä mielenterveysongelmiakin.

Alkujärkytyksen jälkeen tunnelmat

tasoittuivat hieman, huomasin, että

en tarvitse vauvanhoitotaitoja vielä

hetkeen, vaan odottavan aika todellakin

on p i t k ä. Meni vielä viikkokaupalla

aikaa ennen kuin vauvan olemassaolo

konkretisoitui kasvavana vatsana ja

hentoina liikkeinä kohdussa.

Ihmiselle on annettu se yhdeksän

kuukautta odotusaikaa siksi, että

siinä ehtii valmistautua henkisesti ja

fyysisesti vanhemmaksi tulemiseen.

Silti mikään etukäteisvalmistautuminen

ei valmentanut siihen, miten perinpohjaisesti

kaikki muuttui, kun lapsi syntyi.

Mutta ehdin hyvin käydä raskauteen ja

vanhemmuuteen liittyviä tuntemuksia

terapeuttini kanssa läpi.

Synnytys oli uusi trauma entisten

päälle, enkä osannut tuntea heti

rakkautta sitä omituista vaaleanpunaista

huutavaa möykkyä kohtaan,

joka vatsastani lopulta kiireellisenä

leikattiin.

Menin aluksi aina paniikkiin, kun

lapsi itki, en ymmärtänyt miksi se itki

ja miten sen oloa voisi helpottaa. Ja

lapsihan itki, koska hänellä oli koliikki.

Onneksi minulla on puoliso, joka tiesi

jotain lapsista ja pysyi rauhallisena.

Opin itsekin hoitamaan vauvaa ja rauhoittumaan,

kun seurasin puolison

toimia. Kannoimme vuorotellen

itkevää vauvaa yökaudet ja kävelimme

ympäri olohuonetta. Se oli ainoa tapa

saada vauvalle edes hieman helpompi

olo.

Vauvan kasvaessa koliikki väistyi,

vauva alkoi hymyillä ja tunsin aina välillä

onnistuneeni. Itseluottamus kasvoi, kun

opin lukemaan vauvan viestejä. Tuntui

silti pelottavalta olla kahdestaan vauvan

kanssa kotona, mitä jos sille sattuu

jotain? Mitä jos menen sitten paniikkiin

enkä osaa auttaa vauvaa?

Kiintymys ja rakkaus vauvaa

kohtaan ilmenivät minulla muun

muassa kovana menettämisen pelkona.

Iltaisin oli vaikea nukahtaa, kun tarkistelin

yhtenään, että vieläkö se

hengittää. Esikoisen kohdalla en vielä

ymmärtänyt, että tällainen voisi liittyä

synnytyksen jälkeiseen masennukseen.

Kaikenhan piti olla hyvin, minulla oli

toivomani perhe, nyt pitäisi vaan olla

onnellinen.

Ja kyllähän minä

olinkin onnellinen

ja rakastin lastani.

Toisaalta muutos lapsettomasta

elämästä perhe-elämään oli valtava,

kaipasin enemmän omaa aikaa, joka

tuntui kadonneen täysin jonnekin

pienen ihmisen tarpeiden täyttämisen

taakse. Emme osanneet puolison kanssa

jakaa ”työvuoroja”, vaan valvoimme

molemmat yhtä aikaa huutavan vauvan

kanssa, ja väsyimme molemmat.

Jatkuva yöheräily viikosta toiseen, kuukaudesta

toiseen, altistaa jo itsessään

kenet tahansa masennukselle.

Vauvavuoden jälkeen yöheräily

väheni ja palasin puoleksi vuodeksi

työelämään. Oli ihanaa istua tauoilla

ja syödä kokonainen ateria ilman keskeytyksiä,

ja puhua työkavereiden

kanssa aikuisten juttuja. Oli ihanaa

myös palata töistä, kun lapsi juoksi

kädet levällään halaamaan, kun tulin

kotiin. Joku ikävöi minua, kun olin

poissa, ja minä ikävöin häntä.

Sain töissä käynnistä voimaa lapsenhoitoon

ja arjen pyörittämiseen, ja

tuntui ihanalta jäädä sen puolen vuoden

rupeaman jälkeen taas kotiin lapsen

kanssa. Alkoi tuntua siltä, että aika olisi

kypsä toiselle lapselle.

Kuopuksen syntymä oli eheyttävä

kokemus. Tällä kertaa olin valmistautunut

synnytykseen kokoamalla

hyvän tukijoukon. Kävin neuvolapsykologin

kanssa läpi kokemuksiani

ja pelkojani. Meillä oli mukana ihana

vapaaehtoinen doula eli synnytystukihenkilö,

joka loi uskoa siihen, että

tästä selvitään kyllä.

Toisen lapsen syntymän kohdalla

elämä mullistui toisella tavalla. Olin jo

”Kuopuksen syntymä oli

eheyttävä kokemus.”

äiti, joten oman ajan väheneminen ja se

että joku tarvitsee minua 24/7, ei enää

järkyttänyt. Mutta se että huomiota

joutuu jakamaan nyt kahdelle lapselle,

ja esikoisen ymmärrettävä mustasukkaisuus,

on tuntunut haastavalta.

On myös hämmentävää miten

jo pienet vauvat ovat omia persooniaan;

se mikä toimi esikoisella, ei

välttämättä toimi kuopuksella. Samalla

on ollut ihana seurata molempien

lasten kehitystä. Olen oppinut siinä

paljon itsestäni ja

huomannut, että

usein se mikä tuntuu

ärsyttävimmältä

piirteeltä omassa

lapsessa, on myös minussa itsessäni,

omana piirteenäni. Toimimme peileinä

toisillemme, ja minäkin kasvan äitinä

ja ihmisenä samalla kun myös lapseni

oppii vuorovaikutusta ja ihmissuhdetaitoja.

Neuvolapsykologi on ollut

tässäkin suurena tukena.

Neuvolapsykologin kanssa olen

käynyt läpi paitsi suhdetta lapsiini,

myös suhdetta omiin vanhempiini.

Lapsuudessani on paljon asioita, joiden

toivoisin menevän omien lasteni lapsuudessa

eri tavalla. Silti aina välillä

kuulen, että suustani lipsahtaa joku

äitini lause, ja hämmennyn itsekin.

Ymmärrän nyt itse äidiksi tultuani,

että nämä ovat ylisukupolvisia juttuja:

vanhempani ovat kasvattaneet minut

omista, ehkä vaikeista lapsuudenkokemuksistaan

lähtien, ja tehneet

parhaansa. Heillä ei ehkä ollut mahdollisuutta

eikä ymmärrystä pysähtyä

pohtimaan, että olisiko jokin parempi

tapa toimia. Heillä ei ehkä ollut tietoa,

miten esimerkiksi hylkäämisellä uhkailu

vaikuttaa pienen ihmisen kehitykseen.

Mutta minä tiedän ja voin toimia

toisin, etsiä lisää tietoa, ja hakea ja ottaa

vastaan apua silloin kuin omat neuvot ja

voimat eivät riitä. ■

29

kipunoita 1 / 2019


MUREHDITKO LIIKAA?

11 tapaa vähentää piinaavia ajatuksia

Hidasta elämää-sivuilta

www.hidastaelamaa.fi

Oletko kova murehtimaan? Stressaako sinua

tulevaisuus tai vatvotko menneitä tapahtumia ja

kohtaamisia? Et ole yksin.

Jatkuva murehtiminen voi pahimmassa tapauksessa estää

tekemästä päätöksiä ja saamasta asioita aikaan, mikä vaikuttaa

koko elämän laatuun.

Tässä 11 tapaa vähentää murehtimista:

4. LUO ITSELLESI MANTRA

Luo itsellesi mantra, jota toistat päivittäin. Mantra voi olla

vaikkapa voimalause, jolla muistutat itseäsi pysymään nykyhetkessä,

keskittymään hyvään ja rauhoittumaan.

5. KIRJOITA AJATUKSESI YLÖS

7. LIIKU

Mikä tahansa liike, esimerkiksi reipas kävely, juokseminen,

jooga tai uiminen on erinomainen tapa helpottaa oloa.

Tekeminen, joka haastaa samaan aikaan mieltä ja kehoa

toimii, sillä se auttaa pois ylianalysoivista ajatuksista.

8. SINÄ ET OLE AJATUKSESI

taatiotekniikan avulla. Mindfulness ohjaa keskittymään

nykyhetkeen sitä havainnoiden, tuomitsematta mitään. Näin

omia ajatuksia ja huolia voi opetella havainnoimaan, ja sen

jälkeen päästää niistä irti.

Kiinalainen filosofi Lao Tzu on sanonut viisaasti: jos olet

masentunut, elät menneisyydessä. Jos olet ahdistunut, elät

tulevaisuudessa. Jos olet rauhallinen, elät nykyhetkessä.

1. HYVÄKSY

Ensimmäinen askel on myöntää itselleen, että ajattelee

aivan liikaa. Yliajattelusta voi kertoa negatiivisten asioiden ja

tapahtumien vatvominen tai se, jos tulevaisuuden ajattelu saa

niin ahdistuneeksi, että unohtaa nauttia siitä, missä on nyt.

2. OLE MYÖTÄTUNTOINEN ITSEÄSI KOHTAAN

On luonnollista murehtia asioita, sillä meillä on muistoja

aiemmista kokemuksistamme. Kun jotakin ikävää tapahtuu

tai jokin tilanne aiheuttaa stressiä, muistot aiemmasta vastaavasta

tapahtumasta nousevat pintaan, vaikka nykyisellä

asialla ei olisi mitään tekemistä menneisyyden kanssa.

3. HENGITÄ

Omien ajatusten kirjoittaminen ylös voi auttaa

ymmärtämään, etteivät murheet lopulta olekaan niin isoja

tai välttämättä edes todellisia.

6. UPPOUDU KESKUSTELUUN

Keskustelu toisen ihmisen kanssa voi olla hyvä keino purkaa

omaa yliaktiivista mieltä. Uppoudu keskusteluun, kuuntele

keskustelukumppaniasi ja ole läsnä hänelle. Kun et ajattele

mitä sanoisit seuraavaksi, keskityt täysin häneen, etkä omiin

ajatuksiisi.

Kun saat itsesi kiinni vatvomisesta, murehtimisesta ja negatiivisten

ajatusten kierteestä, pysähdy. Sinun ei tarvitse

yrittää muuttaa ajatuksiasi positiivisemmaksi – huomioi vaan,

mitä ajattelet sillä hetkellä. Muista, että sinä et ole ajatuksesi,

ne tulevat ja menevät.

9. HARJOITA TIETOISTA LÄSNÄOLOA

Jos murehtii ja yliajattelee, ei ole nykyhetkessä. Hyvä tapa

harjoitella nykyhetkessä olemista on mindfulness -medi-

10. USKALLA LUOTTAA ELÄMÄÄN

Murehtiminen kertoo lopulta tarpeesta yrittää kontrolloida

elämää. Todellisuudessa ihmisellä on hyvin vähän – tai ei

ollenkaan valtaa kontrolloida yhtään mitään. Toisin sanoen:

voit murehtia ja yliajatella kaikkea, tai sitten päästää irti ja

hyväksyä sen, millaista elämä on nyt ja luottaa siihen, että

se kantaa.

Kontrollista irtipäästäminen ja elämään luottaminen ei

merkitse luovuttamista. Se merkitsee sitä, että on valmis

antautumaan elämän luonnollisen virran mukaan yrittämättä

vastustaa sitä. Kaikki asiat tapahtuvat juuri siinä hetkessä ja

siinä paikassa, missä kuuluukin.

11. MUISTA, ETTÄ AJATUKSESI LUOVAT

TODELLISUUTESI

Kun ajatukset lähtevät negatiiviseen kierteeseen,

ensimmäinen ja tärkein asia on rauhoittua. Syvään hengittäminen

rentouttaa, rauhoittaa ja maadoittaa kehon

nykyhetkeen.

Hyvä hengitysharjoitus löytyy Stressinhallintakorteista:

Ajatuksemme muokkaavat todellisuuttamme, ja voimme

itse vaikuttaa siihen, millaisiin ajatuksiin keskitymme. Jos

ajatukset pyörivät hyvien asioiden ympärillä, näemme

enemmän hyvää ympärillämme. Jos ajatukset taas pyörivät

huolissa ja negatiivisissa asioissa, lisää se negatiivisia asioiden

ilmenemistä ympärillämme. Ajatuksilla on enemmän voimaa

kuin uskommekaan, siksi on tärkeää olla niistä tietoinen.■

Laita silmät kiinni. Hengitä kymmenen sisään ja ulos

-hengitystä keskittyneesti: Kuvittele, että sisäänhengitys

ulottuu aina lantioon saakka ja saa alavatsan alueen

nousemaan. Uloshengityksellä anna ilmavirran tulla ulos

lantiosta saakka. Tee kymmenen pitkää ja syvää hengitystä.

Voit mielessäsi laskea hengitykset.

Lähde: themindunleashed.com ja tinybuddha.com

30

kipunoita 1 / 2019

31

kipunoita 1 / 2019


Taimissa tapahtunutta

KUVANURKKA

Tomi Kallio

T AIMI SAI LAHJOITUKSEN

Asta Rakentaja 2019 messuilta

Viime helmikuussa Tampereella pidettiin Asta Rakentaja

2019 -messut. Taimilla oli ilo olla messujen hyväntekeväisyyshuutokaupan

tuoton vastaanottajana. Kiitos

Puusuutarit ry:lle huutokaupan järjestämisestä ja kaikille

huutokauppaa tukeneille yrityksille.

Tuotto oli 3890 € ja se tulee

lyhentämättömänä Taimi ry:n

toimintaan. Huutokauppa

pidettiin sunnuntaina 3.2. ja

puheenjohtajamme Lasse Salmi

oli mukana kertomassa Taimista

huutokauppaväelle. ■

R.I.P. Taimin

toimistokoira LULU

Meidän kaikkien kaveri,

toimistokoiramme

Lulu lähti tammikuussa

viimeiselle matkalleen

rauhallisesti unessa suukkojen ja

kyynelten saattelemana.

Muistellaan Taimissa Lulua

ilolla, meillä oli hienoja hetkiä

täällä toimistossa ja kohtaamispaikassa

Lulun ystävien kanssa.

Ne muistot lohduttavat meitä. ■

32

kipunoita 1 / 2019

33

kipunoita 1 / 2019


34

kipunoita 1 / 2019

Taimissa koulutetaan

RYHMÄNOHJAAJIA

Ville Salonen

Viime syksynä Taimissa alkoi ryhmänohjaamisen valmennuskurssi.

Kaikille avoimen valmennuksen

tarkoituksena on saada mm. perustietoa ryhmien

rakenteista, ryhmädynamiikan merkityksistä, ohjaamisen

rooleista, jakaa omia kokemuksia ohjaajana sekä mahdollisesti

valmennuksen aikana perustaa oma ryhmä Taimille.

Valmennuskokonaisuus perustuu ryhmänohjauksen

käsikirjaan, joita on saatavilla Taimissa.

Olen Ville Salonen ja toimin ryhmänohjaajavalmennuksen

ohjaajana. Koulutukseltani olen psykoterapeutti ja psykiatrinen

sairaanhoitaja. Olen työskennellyt 20 vuotta

monenlaisten ryhmien kanssa, joista vahvimmat kokemukset

ovat ihmisten kanssa, joilla on mielenterveydellisiä

haasteita. Tällä hetkellä työskentelyni pääpaino on erilaisten

työryhmien työnohjaaminen sekä – kouluttaminen.

Voimavarat käyttöön

Taimin ryhmänohjaajavalmennus on

rakennettu nonstop-tyyliseksi, jolloin

mukaan voi tulla missä vaiheessa vuotta

tahansa. Keväällä valmennuskertoja on

noin viiden viikon välein.

Valmennuksen keskiössä ovat

nykyisten tai tulevien ryhmänohjaajien

tarpeet. Jokaisella tapaamisella

pyrimme kokonaisvaltaisesti

vastaamaan niihin kaikkiin kysymyksiin

ja ajatuksiin, joita valmennettavat sillä

hetkellä tuovat esille.

Minulle ominainen lähentymistapa

ryhmänohjaukseen on

ratkaisu- ja voimavarakeskeinen, joka

näkyy valmennuksen keskittymisenä

onnistumisen kokemuksiin, elämässä

oleviin mahdollisuuksiin sekä tavoitteelliseen

työskentelyyn.

Se ei tarkoita sitä, etteikö ryhmissä

voisi puhua tai käsitellä vaikeita asioita.

Niitä vain tarkastellaan erilaisista näkökulmista.

Ei ahdinkoa lisäten, vaan

onnistumisia tukien. Arjessamme on

jo niin paljon ongelma- tai oirekeskeisyyttä,

jotka hyvistä aikomuksista

huolimatta lisäävät meissä pettymyksen-,

häpeän sekä epäonnistumisentunteita

etten omalla toiminnallani

sellaista halua tuottaa lisää.

Ohjaajan oma rooli löytyy

Mitä se ryhmänohjaus sitten on? Yksinkertaisesti

avattuna se on sitä, mitä

meillä on jatkuvasti ympärillämme.

Olemme arjessa monenlaisissa

ryhmissä, joissa emme välttämättä ole

ohjausvastuussa, mutta muuten ryhmäläisenä.

Tällaisia ovat esim. perhe,

suku, ystäväpiirit, harrastusporukat,

tamperelaiset jne. ja listaa voisi jatkaa

aina vaan suurempiin kokonaisuuksiin.

Ihmisillä on jonkin verran pelkoja

ryhmätoiminnoista, jotka voivat liittyä

esim. aikaisempiin omiin negatiivisiin

kokemuksiin koulussa. Samankaltaiset

huolet ja pelot voivat nousta pintaan

myös omaa ryhmää ohjatessa.

Tässä Taimin valmennuksessa

olemme keskustelleet paljon ohjaajan

roolista, että millä tavalla pitää olla,

kuinka paljon pitää vetää keskustelua ja

miten kaikkea voi hallita tai suunnitella

etukäteen. Monesti halutaan omasta

ryhmästä niin tarkkaan suunniteltu,

ettei mikään menisi vikaan tai tulisi

vaikka painostavia hiljaisia hetkiä.

Vahvalla ryhmän rakenteella tai

struktuurilla voi lisätä omaa turvallisuudentunnetta

ja siten helpottaa omaa

oloa. Monille ryhmäläisillekin tuttu ja

toistuva rakenne ryhmätilanteessa tuo

helpotusta. Kokemuksen karttuessa

yleensä rakenteet ”löystyvät” eikä kokonaisuudellakaan

ole kuin ohut punainen

lanka, jota seurata. Tämän seurauksena

Koulutus jatkuu tänä keväänä vielä keskiviikkoisin 20.3. ja 17.4

klo 17-19.

Kouluttajana on Ville Salonen (villenverstas.com).

Paikka: Koulukatu 11, 33200 Tampere, Valo-tila (käynti sisäpihan

puolelta, ulko-ovessa on tilan nimi)

Koulutus on osallistujille maksuton.

Ilmoittautumiset ja lisätietoja:

ritva.merinen@taimiry.fi

puh 0400 686 698.

ryhmänvetäminen muuttuu ryhmänohjaamiseksi

ja silloin lähtökohtana on

keskusteleva ryhmä tai vaikka vertaisohjaajuus.

Tällaisissa dialogisissa eli vuoropuheluun

perustuvissa ryhmissä

ohjaajan rooli on pienempi, muttei

välttämättä helpompi. Dialogisen

ryhmän ohjaaminen vaatii hyvää kuuntelemisen

taitoa sekä valmiutta sietää

kaaosta tai keskustelun rönsyilyä. Usein

näihin ryhmiin osallistuvat sellaiset

ihmiset, joille turvallisuuden synnyttää

ryhmässä oleva dynamiikka sekä jaettu

kokemusmaailma.

Jokaisen ryhmien kanssa työskentelevän

on hyvä kuunnella myös

itseään siinä, millaisia ryhmiä haluaa

perustaa tai ohjata, ettei ajaudu liian

kauas omasta mukavuusalueesta.

Valmennuksessa voimme

kokemusten jakamisen kautta oppia

kaikkea sitä, mitä ryhmissä tapahtuu.

Ja vaikkei sinusta tulisikaan ryhmänohjaajaa,

niin valmennuksesta on hyötyä

myös ihan arkielämässä. Olemmehan

jatkuvasti erilaisissa ryhmissä ja

rooleissa. Kaikkea hyvää ja tervetuloa

mukaan. ■

35

kipunoita 1 / 2019


S a r j a k u v a t

KUVASIVU

Johanna Karelahden teoksia.

www.karelahti.com

36

kipunoita 1 / 2019

37

kipunoita 1 / 2019


Taimin JÄSENMAKSULASKU 2019 on tulossa

Huomaathan, että laskutus tulee Membookin kautta, eli

kirjekuoressa on Membookin logo. Heille, jotka ovat ilmoittaneet

sähköpostinsa jäsenmaksulasku tulee sähköpostiin.

Vuosijäsenmaksu on edelleen 12 €.

Voit halutessasi lunastaa myös

ainaisjäsenyyden. Se on 75 €. Ainaisjäsenmaksun

voit maksaa samoilla

tiedoilla, mitkä ovat saapuvassa

laskussa, korjaat vain summan 75

euroon.

Kannatusjäsenmaksu on 120 €.

Heille, jotka ovat jo maksaneet

tämän vuoden jäsenmaksun, ei laskua

tule. Jos kuitenkin saat laskun, vaikka

olet jo maksun suorittanut, ota yhteyttä

Taimin toimistoon: toimisto@taimiry.

fi, 045 135 1351

Jos haluat Membook-yhteisön

jäseneksi ja päästä katsomaan tietojasi,

ilmoita sähköpostisi joko Membookin

asiakaspalveluun (info@membook.

fi) tai yhdistykselle (ritva.merinen@

taimiry.fi) .

Laitamme sinulle sähköpostiisi

kutsun liittyä Membookiin, klikkaa

kutsussa tullutta linkkiä päästäksesi

rekisteröitymään.

Haluatko liittyä Taimi ry:n jäseneksi?

Yhdistyksemme vuosijäsenmaksu on 12 €/vuosi. Ainaisjäsenmaksu on

75 €. Tukijäsenmaksu on 120 €.

Jäsenmaksun voi suorittaa tilillemme FI53 4726 5020 0003 49. Muista

laittaa tiedonantoja-kohtaan osoitetietosi, syntymävuotesi ja sähköpostiosoitteesi.

(jos haluat jäsenmaksulaskun jatkossa suoraan sähköpostiisi)

Yhdistys ei anna/myy tietojasi kenellekään muulle.

Jäsenmaksuun kuuluu yhdistyksen tarjoama toiminta ja neljä kertaa

vuodessa ilmestyvä Kipunoita-lehti.

Jäsenmaksun voi suorittaa myös käteisellä Taimi ry:n toimistossa.

38

kipunoita 1 / 2019

Keksi salasana ja kirjoita se kaksi

kertaa sille osoitettuihin kenttiin.

• Lue käyttöehdot klikkaamalla

Käyttöehdot-linkkiä. Ne aukeavat

uuteen välilehteen. Palaa rekisteröitymisvälilehdelle

ja hyväksy käyttöehdot

klikkaamalla merkki valintaruutuun.

• Klikkaa Luo tili -painiketta.

• Seuraavaksi siirryt yhdistyksen

sivulle Membookissa. Yhdistyksessä

olevat jäsentietosi

• Jäsentiedot -valikosta, Perustiedot-välilehdeltä,

löydät omat tietosi

ja pääset päivittämään niitä tarpeen

mukaan. Muista lopuksi tallentaa

muutokset.

• Lisätiedot -välilehdeltä löydät

muita tietoja mitä yhdistys sinulta

kerää. Kaikkia kenttiä et välttämättä

pääse täyttämään itse, nämä kentät

ovat harmaalla. Yhdistyksen pääkäyttäjä

täydentää nämä tiedot.

• Asetukset -välilehdellä löydät

yksityisyys- sekä sähköpostiasetukset.

• Laskutusperusteet -välilehdeltä

näet sinulle määritellyn jäsenmaksun ja

seuraavan laskutuspäivän.

Kun kirjaudut jatkossa Membookiin,

tulet aina ensin palvelun etusivulle.

Etusivulla olevasta Yhteisösi-valikosta

löydät oman yhdistyksesi, ja kohdasta

”Omat tiedot”, löydät järjestelmässä

olevat oletustietosi.

Omat tiedot kannattaa päivittää

kuntoon heti, kun aloitat Membookin

käytön (ks. Omien tietojen päivittäminen).

Vinkkejä ja linkkejä

Kirjautumisikkunan osoite:

https://secure.membook.fi/

Kirjautumisikkunasta löytyy

”Unohdin salasanani” -linkki

Ohjeita palvelun käyttöön:

http://tuki.membook.fi/

Lisätietoa Membookista:

www.membook.fi

Taimin TOIMINTAKALENTERI

Ritva Merinen

Taimin toimintakalenteri löytyy nettisivuiltamme www.taimiry.fi/toimintakalenteri.

Toimintakalenterissa tapahtuu lähes viikoittain muutoksia, uusin versio on aina nettisivuilla ja

saatavilla paperiversiona Taimin Ruusantalolta (Koulukatu 11).

Taimin toimintakalenterissa pyörii

nelisenkymmentä ryhmää. Moneen

ryhmään mahtuu uusia mukaan ympäri

vuoden. Tule rohkeasti tutustumaan

tarjontaamme.

Uusia mahtuu mukaan esimerkiksi

laadukkaisiin liikuntaryhmiimme.

Meillä on liikunta-alan ammattilainen

ohjaamassa, ja saat yksilöllistäkin

opastusta. Tervetuloa esimerkiksi

Ratinan kuntosalivuoroille keskiviikkoisin

ja perjantaisin klo 13, tai

kuntonyrkkeilyyn tiistaisin klo 12

Nääshalliin tai sulkapalloilemaan keskiviikkoisin

klo 15 Tampereen tenniskeskukseen.

Myös vesijumppaan

perjantaisin klo 15 Kalevan uimahallilla

voi tulla mukaan. Vesijumppa

on maksutonta, mutta uimahallin

pääsymaksu on omakustanteinen.

Voit tulla mukaan kokeilemaan,

vaikka et olisi näitä lajeja ennen harrastanutkaan.

Taimissa voit harrastaa myös kuvataidetta.

Meillä on keskiviikkoisin klo

14 kuvataideryhmä, jonne uusia voi

tulla mukaan. Tiistaina askarrellaan 3

d-kortteja klo 14 Kohtaamispaikassa.

Kysy lisää Taimin toimistosta.

Taimissa pääset myös harrastamaan

venyttelyä joogaliikkeiden kautta sekä

mindfulnessia. Mindfulness-ryhmiä

on kaksi: tiistaisin klo 13.30 pääset

mukaan tutustumaan mindfulnessin

maailmaan noin 10 minuutin harjoituksella.

Kokoonnumme Ruusantalon

kohtaamispaikassa.

Keskiviikkoisin Meditoi Rauhassa

-ryhmä kokoontuu myös klo 13.30.

Harjoitus on 20 - 30 minuuttia,

kokoontumistilana on Rauha-tila

Ruusantalossa.

Molempiin mindfulness-ryhmiin

voit tulla ilman aikaisempaa kokemusta.

Jooga-venyttelyryhmä kokoontuu

torstaisin klo 13.30 Arttelin Korko-salissa

(Salhojankatu 42, 4. kerros).

Herättelemme ja venyttelemme

kehoamme joogasta lainatuilla liikkeillä.

Tämäkin ryhmä sopii hyvin myös aloittelijoille.

Taimissa kokoontuu myös keskusteluryhmiä.

Niistä saat ajankohtaista

tietoa nettisivuiltamme. Kevään aikana

kokoontuu

esimerkiksi

Y h d e n

vanhemman

perheen vertaistukiryhmä noin kerran

kuussa ja Vertaistukiryhmä mielialahäiriötä

ja skitsoaffektiivista häiriöitä

sairastaville jokaisen kuukauden

ensimmäisenä torstaina.

Taimissa on muitakin harvemmin

kuin viikoittain kokoontuvia

toimintoja, esimerkiksi noin kerran

kuukaudessa kokoontuva Äänityöpaja.

Tästä ja muista vastaavista saat tietoa

tiedotuskanaviemme kautta.

Taimilla on

Ruusantalossa oma

soittotila. Voit tulla

soittelemaan tiistaisin

klo 12, jolloin tilassa

on avoin soittoaika.

Taimin monipuolinen

ryhmätoiminta

on käyttäjilleen

maksutonta.

Olemme iloisia, että

pystymme tarjoamaan

kävijöille toimintaa,

joka voi olla muuten

saavuttamattomissa

esimerkiksi korkeiden

osallistumismaksujen

vuoksi. ■


Ellei vastaanottajaa tavoiteta, pyydetään

lähetys palauttamaan osoitteella:

Mielenterveysyhdistys Taimi ry., Ruusantalo,

Koulukatu 11, 33200 Tampere

More magazines by this user
Similar magazines