Suomen Sahayrittäjät 1/2019
28.05.2019 • Views
Share Embed Flag

Suomen Sahayrittäjät 1/2019

Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema ammattilehti

Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema ammattilehti

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
viliharkonen

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

1 / <strong>2019</strong><br />

1

PÄÄKIRJOITUS<br />

Kevään merkit ilmassa<br />

2<br />

Itse kuulun vahvasti siihen ihmisryhmään, joka nauttii<br />

auringon valosta. Talven taittuminen ja kevään eteneminen<br />

merkitsevät ainakin minulle enemmän, kuin ne<br />

kuuluisat ”sata jänistä”. Kevätpäiväntasaus on nyt ohitettu<br />

ja se tarkoittaa valoisan ajan lisääntymistä kiihtyvällä<br />

vauhdilla. Kevätpäiväntasaus on myös merkki siitä, että ihmismielikin<br />

on vähän valoisampi ja positiivisempi…<br />

Neljän vuoden välein tuntuu olevan tietty ihmisjoukko kovin<br />

ystävällistä ja mieleltään valoisaa, jopa aurinkoista. Tämä joukko<br />

tarjoilee ilmaista makkaraa ja kahvia toreilla ja turuilla. Lupauksia<br />

paremmasta Suomesta annetaan auliisti ja kaikkiin<br />

keskusteluissa ilmitulleisiin asiakokonaisuuksiin tuntuu löytyvän<br />

helposti ratkaisu. Ainut vaatimus näillä ystävällisillä ihmisillä<br />

on se, että huhtikuun alkupuolella olevissa vaaleissa äänestät<br />

heidän edustamaansa puoluetta ja ennen kaikkea piirrustat<br />

äänestyslappuun vielä hänen äänestysnumeronsa. Sen<br />

jälkeen jäät vain odottamaan, kuinka asiat soljuvat mainiosti<br />

eteenpäin!<br />

Eduskuntavaalit ovat siis lähellä. Media rakentaa jo uutta hallitusta,<br />

ennen kuin yhtäkään ääntä on annettu. Puoluejohtajat<br />

pyrkivät esille eri mediakanavissa kertomaan, kuinka hyvin asiat<br />

heidän puolueessaan on, riippumatta siitä mitä kannatusmittaukset<br />

kertovat.<br />

Suomi on monellakin tapaa hieno maa. Meillä asuu mittauksien<br />

mukaan maailman onnellisin kansakunta. Meillä on asiat<br />

hyvällä mallilla. Mutta, ainahan sitä jossain voidaan parantaa.<br />

Vaikkapa rakennushankkeissa.<br />

Kansakuntana ajatellen, puurakentaminen on ollut vuosisatojen<br />

ajan yksi osaamisalueemme. Esi-isämme olivat äärettömän<br />

taitavia puurakentajia ja nykymittakaavassa mitaten vielä melko<br />

alkeellisilla työvälineillä työtä tehtiin. Työn laatu ja jälki olivat<br />

kuitenkin liki poikkeuksetta kadehdittavan laadukasta. Puuta<br />

käytettiin rakennusmateriaalina ja myös lämmitys hoitui uusiutuvilla<br />

luonnonvaroilla – haloilla. Hiilijalanjälki sanaa ei ollut<br />

vielä keksittykään, kun aikakauden ”ukot” ahersivat kestävän<br />

metsätalouden ja ilmastoystävällisen lähipuun parissa – hiilineutraalissa<br />

Suomessa.<br />

Lähipuu®-tuotemerkki on vuonna <strong>2019</strong> tammikuussa saanut<br />

ympäristöselosteen. Se kertoo saman asian, minkä esi-isämme<br />

jo tiesivät. Lähellä kasvanut ja lähellä jatkojalostettu Lähipuu®<br />

on parasta ilmaston kannalta mitä rakentaja, puuseppä<br />

tai vaikkapa kesämökillään askarteleva lomalainen voi hankkeissaan<br />

käyttää.<br />

Se on parasta ilmakehälle ja parasta loppukäyttäjälle. Se on<br />

kotimaista työtä ja se on leipää pienelle paikalliselle yrittäjälle.<br />

Se on LÄHIPUU®<br />

Rakkaudella – Lähipuu®<br />

Pidetään yhteyttä:<br />

timo.ripatti@sahayrittajat.fi<br />

040 821 82 38<br />

Rahulanniementie 57<br />

79100 LEPPÄVIRTA

1/<strong>2019</strong><br />

LÄHIPUU ®<br />

4 LÄHIPUU®:n tarina<br />

6 Turun linnan lattioita uusittiin LÄHIPUU®-lankuilla<br />

9 LÄHIPUU® ympäristöselosteesta tukea asiakastyöhön<br />

14 Eduskuntavaalitentti <strong>2019</strong><br />

20 Lappeenrannassa juhlittiin Talvisavuilla<br />

25 Kolkonjoen Mylly ja Saha Rantasalmelta sai<br />

vuoden 2018 Sahayrittäjä -palkinnon<br />

26 Kehittäjäpalkinto <strong>Suomen</strong> metsäkeskuksen<br />

Jouni Silvastille<br />

27 LÄHIPUU® näkyy<br />

LÄHIPUU® on<br />

vastuullisen<br />

kuluttajan<br />

arvovalinta<br />

LÄHIPUU® merkki<br />

kertoo pienestä<br />

hiilijalanjäljestä<br />

LÄHIPUU® on<br />

merkki ympäristön<br />

puolesta<br />

LÄHIPUU® tuotteet<br />

ovat sertifioidusta<br />

suomalaisesta<br />

metsästä<br />

LÄHIPUU® on 100 %<br />

suomalaista työtä<br />

Lähde mukaan jäsenmatkalle<br />

Unkariin 26.–29.9.<strong>2019</strong> kts.s. 12<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry on piensaha- ja höyläämöteollisuuden<br />

yhteistoiminta- ja etujärjestö, joka on perustettu vuonna 1946<br />

edistämään alan toimintaedellytyksiä, ja sitä työtä yhdistys jatkaa<br />

edelleenkin. Jäsenilleen <strong>Suomen</strong> Sahayrittäjä ry tarjoaa tietoja<br />

alasta ja sen kehityksestä, asiakaskontaktipalvelut, näkyvyyden<br />

yhdistyksen verkkosivuilla, koulutus-, neuvonta ja tuotetekniset<br />

palvelut, jäsenetualennuksia yhteistyökumppaneilta, koulutusmatkoja<br />

ja -retkiä sekä <strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong>-lehden neljä<br />

kertaa vuodessa ja BioEnergia-lehden vuosikerran.<br />

Vuosijäsenmaksu vuonna <strong>2019</strong> on 150 €, verovähennyskelpoinen.<br />

Kannatusjäsen vuosimaksu on 50 €.<br />

Suonen <strong>Sahayrittäjät</strong> on <strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry:n julkaisema<br />

ammattilehti, jota lukevat jäsenten lisäksi myös muut<br />

alan ammattilaiset ja sidosryhmät. Lehti ilmestyy 4 kertaa<br />

vuodessa. Maksuehdot 14 päivää netto.<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry<br />

Rahulanniementie 57, 79100 LEPPÄVIRTA<br />

Puh. 040 821 82 38, info@sahayrittajat.fi<br />

www.sahayrittajat.fi<br />

Ilmoitushinnat vuonna <strong>2019</strong><br />

Etukansi: 955 €<br />

2 sivu ja takakansi: 870 €<br />

Tekstissä: 1/1sivu 420 €, 1/2 sivua 310 €,<br />

1/4 sivu 235 €, 1/8 sivu 190 €<br />

Jäsenhinta: 1/8 sivu 109 €<br />

Lisävärien käyttö: 84 €/lisäväri<br />

Ilmoitushinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.<br />

Reklamaatiot kahdeksan päivän kuluessa ilmestymisestä.<br />

Päätoimittaja: Timo Ripatti,<br />

timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38<br />

Talous- ja jäsenasiat: Sirkku Varpa,<br />

sirkku.varpa@sahayrittajat.fi, 040 5250 163<br />

Ilmoitusmyynti: Timo Ripatti,<br />

timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38<br />

Painopaikka: Grano Oy, Kuopio<br />

Taitto: Kaija Laaksonen, laaksonen.kaija.m@gmail.com<br />

3

LÄHIPUU®:n tarina<br />

Monessa asiassa kaikki alkaa pienestä. Pieni sivulause<br />

tai kommentti jostakin tai joltakin saa aikaan mahtavan<br />

huomioarvon.<br />

Lähipuu®-tavaramerkin syntysanat ovat<br />

Arja Auvikaisen perintö Sahayrittäjille.<br />

Edesmennyt Arja Auvikainen,<br />

joka oli aktiivisesti mukana<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry:n<br />

toiminnassa, lausui eräässä<br />

työryhmämme kokoontumisessa sanan<br />

lähipuu. Muistini mukaan elettiin alkukevään<br />

aikaa vuonna 2016. Korvaamme<br />

tarttui erittäin vahvasti tuo maaginen<br />

sana – lähipuu. Siinä oli heti positiivinen<br />

vire ja onhan lähiruoka sanana suomalaisille<br />

varsin tunnettu.<br />

Olisiko se siinä? Tuotemerkki, joka kuvastaisi<br />

yksinkertaisuudellaan ideologian,<br />

jota haluamme suomalaisille kertoa.<br />

Tuotemerkki, joka antaisi laatulupauksen<br />

kotimaisesta, lähellä tuotetusta,<br />

pienellä hiilijalanjäljellä varustetusta sekä<br />

kestävästä ja terveellisestä saha-alan<br />

tuotteesta.<br />

4<br />

Kyllä! Siinä se oli. Arja laittoi vielä muutama<br />

päivä palaverimme jälkeen perheyrityksensä<br />

Facebook -sivuille kuvan,<br />

jossa kuvatekstin mukaan oli taapeloituna<br />

ja kuivumassa aurinkokuivattua lähipuuta<br />

asiakkaille. Lopputulemana hurja<br />

määrä tykkäyksiä ja katseluja ko. päivitykselle!<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry oli ja on edelleen<br />

mukana <strong>Suomen</strong> metsäkeskuksen<br />

ja Luke:n hallinnoimassa TutKi-hankkeessa<br />

(Tutkimuksella kilpailukykyä puutuotealalle).<br />

Tämä hanke otti tehtäväkseen rakentaa<br />

lähipuu-sanan ympärille sisältöä. Ensimmäiseksi<br />

tuotemerkki piti rekisteröidä<br />

Patentti- ja rekisterihallituksessa. Pientä<br />

hankaluutta ilmeni heti alkuun, kun<br />

huomattiin, että kyseinen lähipuu-sana<br />

oli jo rekisteröity toiminimeksi – haltijana<br />

Tmi Lähipuu, Mika Rautasaari. Otimme<br />

reippaasti yhteyttä puuseppä Mikaan<br />

ja yhteisymmärrys löytyi nopeasti.<br />

Mika antoi Lähipuu-sanan käyttöoikeuden<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry:lle ja Mikan<br />

oma yritys liittyi meille jäseneksi.<br />

Muutaman kuukauden kuluttua saimme<br />

lopullisen varmistuksen PRH:sta – Lähipuu®<br />

on rekisteröity nyt virallisesti meidän<br />

tuotemerkiksemme.<br />

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija<br />

Tarmo Räty oli ajatustyössään ”nallin<br />

päällä” vuonna 2017, kun hänen ehdotuksestaan<br />

Lähipuu®-tuotemerkille alettiin<br />

suunnitella ympäristöselostetta, eli<br />

RTS-EPD:tä.

Rakkaudella<br />

Ympäristöselosteella ja siihen liittyvällä<br />

tutkimuksella voisimme todentaa varmuudella<br />

ja kiistatta Lähipuu®-tuotteen<br />

ympäristövaikutukset. Kustannusrakenteen<br />

helpottamiseksi saimme Marjatta<br />

ja Eino Kollin säätiöltä avustusta hankkeen<br />

läpiviemiseksi.<br />

Luke hoiti ympäristöselosteen tutkimustyön<br />

ansiokkaasti ja tarkasti.<br />

RTS (Rakennustietosäätiö) tarkasti tutkimustulokset<br />

ja vielä kolmas riippumaton<br />

taho hyväksyi sekä auditoi ympäristöselosteen<br />

lopullisesti.<br />

LÄHIPUU® on<br />

vastuullisen<br />

kuluttajan<br />

arvovalinta<br />

LÄHIPUU® merkki<br />

kertoo pienestä<br />

hiilijalanjäljestä<br />

LÄHIPUU® on<br />

merkki ympäristön<br />

puolesta<br />

LÄHIPUU® tuotteet<br />

ovat sertifioidusta<br />

suomalaisesta<br />

metsästä<br />

LÄHIPUU® on 100 %<br />

suomalaista työtä<br />

Näin ollen, <strong>Suomen</strong> Sahayrittäjillä oli<br />

käsissään ensimmäinen puutuote-alalle<br />

valmistunut Lähipuu®-ympäristöseloste<br />

tammikuussa <strong>2019</strong>.<br />

Arja Auvikainen menehtyi äkillisesti joulukuun<br />

alussa 2016, ja häneltä jäi näkemättä,<br />

mitä kaikkea tuo hänen yksi sanansa<br />

sai aikaan. Uskon kuitenkin, että<br />

Arja peukuttaa meille pilven reunalta ja<br />

kuiskaa hiljaa lautataapelia kuivaavan<br />

keväisen tuulenhenkäyksen mukana –<br />

”näinhän sen piti mennäkin…”<br />

Arja Auvikainen, Jouni Silvast, Tarmo<br />

Räty, Marja Jallinoja, Marjatta ja Eino<br />

Kollin säätiö, suuri kiitos avustanne<br />

Lähipuu®-hankkeessa.<br />

Yhdestä sanasta kasvoi tuote ja taipaleensa<br />

alussa oleva kokonaisuus.<br />

<strong>Suomen</strong> Sahayrittäjien jäsenistä 58 yritystä<br />

ympäri <strong>Suomen</strong> on ottanut koulutuksen<br />

jälkeen Lähipuu® -tuotemerkin<br />

käyttöönsä. Lähipuu® -merkki ja siihen<br />

liittyvät arvolupaukset velvoittavat heitä<br />

toimimaan vastuullisesti ympäristöä<br />

kunnioittaen.<br />

LÄHIPUU®-KOULUTUS LAHTI 20.5.<strong>2019</strong><br />

Koulutus uusille Lähipuu® -merkin hakijoille tai niille,<br />

joilta koulutus vielä puuttuu.<br />

Paikka: <strong>Suomen</strong> metsäkeskus, Lahti, käyntiosoite Kauppakeskus<br />

Trio (6 krs), Aleksanterinkatu 18 A<br />

Aika: 20.5.<strong>2019</strong> klo 12:00 –<br />

Ilmoittautumiset:<br />

info@sahayrittajat.fi tai<br />

040 821 8238<br />

5

Turun linnan lattioita<br />

Janne Larjama istuu Turun linnassa<br />

toimittamiensa lankkujen päällä<br />

Tonttu-Ukon aarrekammiossa.<br />

Kuva: Kari Salonen / Maaseudun<br />

Tulevaisuus.<br />

uusittiin LÄHIPUU®-lankuilla<br />

Museovirasto teettää<br />

kohteissaan jatkuvasti<br />

kunnossapito- ja korjaustöitä.<br />

Kuluneen<br />

vuoden aikana kaikkien tuntemassa Turun<br />

linnassa uusittiin myös Ritarisalin ja<br />

Tonttu-ukon aarrekammion lattiat.<br />

Ylivuotisesta männystä sahatut ja höylätyt<br />

lattialankut työmaalle toimitti Puutavaraliike<br />

Larjama Ky Taivassalosta. Liike<br />

on perheyritys, joka on jo yli 60 vuotta –<br />

nyt jo kolmannessa sukupolvessa – tarjonnut<br />

sahaus- ja höyläyspalveluita sekä<br />

niihin liittyviä ratkaisuja asiakkaiden<br />

tarpeiden mukaan. Larjamat ovat vuosien<br />

varrella aiemminkin toimittaneet erikoistavaroita<br />

Museoviraston tarpeisiin.<br />

Turun linnaan on tehty lattialankkuja aiemminkin,<br />

mutta myös jäänmurtaja Tarmoon<br />

uudet kansilankut, Askaisten Lou-<br />

6<br />

hisaaren kartanoon järeät kattoparrut<br />

sekä Eduskuntatalon ikkunoihin tammilistat<br />

alkuperäisen mallin mukaisina.<br />

Se, että edellä mainitun kaltaisiin kohteisiin<br />

pääsee tavaraa tarjoamaan, on vuosien<br />

varrella kertyneen maineen ansiota<br />

sekä osaltaan suurten puutavaratoimittajien<br />

ja jakelijaliikkeiden puutteellisen<br />

tuotevalikoiman seurausta. Joustavuus<br />

ja erikoistuotteiden toimitusmahdollisuudet<br />

ovatkin monen puualan pienyrittäjän<br />

elinehtoja – bulkkituotannossa ei<br />

piensahuri ikinä tule pärjäämään.<br />

Piensahayrittäjien kokemukset<br />

toimintaympäristön<br />

muutoksesta<br />

Timo Larjaman muisteli alan kehittymistä:<br />

”Paljon ovat työ sekä laitteet<br />

kehittyneet vuosikymmenten aikana.<br />

Vielä 70- ja 80-luvuilla oli rahtisahauttaminen<br />

yleistä. Silloin harjoite<br />

ttiin vielä hartiapankkirakentamista<br />

oman tontin puista ja maataloudenharjoittajat<br />

rakensivat tuotantotilojaan<br />

omista sahauttamistaan puista. Niihin<br />

aikoihin myös kesämökkirakentaminen<br />

näillä seuduilla oli vilkkaimmillaan. Nykyään<br />

hartiapankkirakentaminen on lähes<br />

täysin loppunut, eikä maatiloilla<br />

ole enää aikaa rakentaa tarvittavia isoja<br />

tuotantolaitoksia itse. Investoinnit pitää<br />

saada nopeasti tuotantokuntoon.”<br />

”Tonttien vähentyessä Turun saaristossa<br />

myös mökkiläisten tarpeet ovat muuttuneet.<br />

Enemmän tehdään täydennysrakentamista<br />

sekä lisämajoitustiloja vanhoille<br />

mökeille. Yhä useammin mökkejä<br />

myös remontoidaan ympärivuotiseen<br />

asumiseen kelpaaviksi”, totesi Timo Larjama.

Timo Larjama on hyvillään siitä, että jatkaja löytyi<br />

omasta takaa.<br />

Larjaman kolme sukupolvea.<br />

Larjaman mukaan puutuotealan pienyrittäjän<br />

pitää sopeutua muutokseen ja<br />

muuttaa toimintaansa kehityksen mukaan.<br />

Vuonna 1992 Suomessa oli pikku<br />

sahoja, eli alle 10 000 kuutiometriä<br />

sahaavia, noin 3 500 kappaletta. Niistä<br />

aktiivisesti toimi silloin noin 2 400.<br />

Vuonna 2012 pienten sahojen määrä<br />

oli vähentynyt 1 200 yksikköön. Sekin<br />

osaltaan heijastaa rakentamisen ja toimintaympäristön<br />

muutosta.<br />

Sukupolvenvaihdos on tehty<br />

Timo Larjama on jo ikänsä puolesta valmis<br />

jäämään eläkkeelle. Yritys oli jo myytävänä,<br />

kunnes tilanne ratkesi pari vuotta<br />

sitten oikeastaan parhaalla mahdollisella<br />

tavalla. Timo Larjaman poika Janne<br />

Larjama, joka oli kouluttautunut tietotekniikka-alalle,<br />

päätti jatko-opintojensa<br />

aikana siirtyä isänsä liiketoimintaa<br />

jatkamaan.<br />

”Omat ajatukseni yritystoiminnan jatkamisesta<br />

olivat olleet pinnan alla jo<br />

pidempään, mutta vasta opinnot Lappeenrannan<br />

teknillisen korkeakoulun<br />

yrittäjyyden koulutusohjelmassa veivät<br />

asian konkreettiselle tasolle. Tiedostan<br />

olevani vielä prosessin alkutaipaleelle,<br />

mutta katson kohti tulevaa erittäin suurella<br />

mielenkiinnolla”, kertoo Janne Larjama<br />

päätöksestään.<br />

”Eri alalta puutuoteteollisuuteen vaatii<br />

vielä paljon oppimista. Nyt on tärkeää<br />

löytää ja ottaa käyttöön ne toimintatavat,<br />

joilla nykyaikainen asiakas saadaan<br />

tyytyväiseksi ja käyttämään lähialueen<br />

palvelujen tarjontaa. Ehkäpä itse tuotteisiin<br />

olisi hyvä saada lisättyä enemmän<br />

palveluita”, toteaa Larjama luottavaisena<br />

tulevaisuuteen alalla.<br />

”Varsinais-Suomessa, Taivassalossa toimivalla<br />

liikepaikalla on työstetty puuta<br />

jo kahden sukupolven ajan. Yritys<br />

on vuosien varrella onnistunut säilyttämään<br />

asemansa vastaamalla asiakkaiden<br />

tarpeisiin monipuolisen valikoiman<br />

sekä yksilöllisen palvelun kautta.<br />

Selvää on jo nyt, että tämä tavoite tulee<br />

olemaan keskeinen osa toimintaamme<br />

myös tulevaisuudessa”, toteaa Janne<br />

Larjama lopuksi isänsä Timo Larjaman<br />

yhtyessä näkemykseen.<br />

Sahayrittäjien Lähipuu® ja<br />

RTS EPD -ympäristöseloste<br />

pienyritysten markkinoinnin<br />

tukena<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry otti kunnioitettavan<br />

loikan jäsenyritystensä tunnettuuden<br />

ja markkinoinnin edistämiseksi pari<br />

vuotta sitten. Yhdistys lähti toteuttamaan<br />

yhteistyössä <strong>Suomen</strong> metsäkeskuksen<br />

ja Luonnonvarakeskuksen (Luke)<br />

TutKi-hankkeen kanssa Lähipuu-ideaa.<br />

Arveltiin, että nykyään yhä ympäristötietoisemmat<br />

asiakkaat voisivat ottaa<br />

omakseen ajatuksen lähellä tuotetusta<br />

ja taatusti ekologisesta puutavarasta siinä<br />

kuin lähiruokakin on saanut kannatusta<br />

kuluttajien parissa.<br />

Sahayrittäjien nykyisen hallituksen jäsen<br />

Janne Larjama on ollut hankkeessa merkittävänä<br />

apuna, kun hän teki diplomiinsinöörin<br />

opinnäytetyönsä aiheeseen<br />

liittyen: Piensahojen toimintaympäristön<br />

kehittäminen lähipuu-yhteisömerkin<br />

kautta. Merkin lisäksi yhdistys sai<br />

LÄHIPUU®-sahatavaralle RTS EPD -ympäristöselosteen,<br />

joka noudattaa EUstandardin<br />

laadinta- ja laskentamalleja.<br />

7

Larjaman sahalla järeä puu muuttuu lankuiksi vaativiinkin kohteisiin.<br />

<strong>Suomen</strong> Sahayrittäjien Lähipuu-tuotemerkki<br />

kertoo sahatavaran pienestä hiilijalanjäljestä<br />

ja ympäristövaikutuksista.<br />

Ympäristöseloste on saha-alalla <strong>Suomen</strong><br />

ensimmäinen. Merkki ja seloste<br />

ovat luonnollisesti myös Larjaman käytössä.<br />

Edellytyksenä on muun muassa<br />

100-prosenttisesti suomalainen tuote.<br />

”Ympäristövaikutukset on laskettu erikseen<br />

ulkona kuivatulle siirrettävällä sekä<br />

kiinteällä sahalla sahatulle sahatavaralle<br />

sekä koneellisesti kuivatuille tuotteille”,<br />

tarkensi kirjoittajan entinen työpari projektipäällikkö<br />

Jouni Silvast <strong>Suomen</strong> metsäkeskuksesta.<br />

Silvast on toiminut tehtävissään<br />

usean eri käytännön läheisen<br />

kehittämishankkeen käynnistäjänä ja<br />

koordinaattorina.<br />

8<br />

”Hienoa, että tällainenkin markkinointietu<br />

tuli käytettäväksi. Toivottavasti tieto<br />

tästä tavaramerkistä leviää asiakkaiden<br />

tietoon yleisesti, kuten asian uskon<br />

olevan”, kertoi Janne Larjama.<br />

Puutuotealan pienyrittäjiä<br />

tarvitaan edelleen<br />

Nykyisessä maailmanmenossa – etenkin<br />

’bisnesmaailmassa’ – vouhotetaan ehkä<br />

liiaksikin globaalista ajattelusta. Siinä<br />

yleensä korostuvat suurten ja rikkaiden<br />

kansainvälisten konsernien arvot ja<br />

ajattelumallit. Toisaalta ekologiset arvot<br />

tulevat yhä enemmän valistuneen asiakkaan<br />

valintakriteereiksi. Elintarvikealalla<br />

on jo nähtävissä selkeä trendi esimerkiksi<br />

lähiruoan ja palvelujen kysynnän li-<br />

sääntymisenä. Niin sanotut suuret kansainväliset<br />

integraatit eivät pysty tai halua<br />

vastata yksittäisten asiakkaiden tarpeisiin<br />

pienten erikoistavaraerien toimittamisessa.<br />

Näin ollen joustaville pienille<br />

toimijoille jää oma tilansa täytettäväksi.<br />

Kovalla työllä ja hyvällä osaamisella<br />

pienyrittäjä pärjää jatkossakin.<br />

Kiitokset Maaseudun Tulevaisuus -lehdelle,<br />

että saimme käyttää 27.2.<strong>2019</strong> olleessa artikkelissa<br />

julkaistuja kuvia Turun linnasta.<br />

Mikko Peltovirta

LÄHIPUU®<br />

ympäristöselosteesta<br />

tukea asiakastyöhön<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry julkaisi vuodenvaihteessa ensimmäisenä Suomessa puutuotteen<br />

ympäristöselosteen. Se kertoo sahatavaraan sitoutuneista ympäristövaikutuksista standardoidulla<br />

tavalla siten, että tuloksia voidaan verrata muihin rakennustuotteisiin riippumatta siitä mistä<br />

materiaalista ne on valmistettu.<br />

710 kg CO2 eq.<br />

Metsänhoito ja puunkorjuu<br />

25/685<br />

Sahatukkien kuljetus<br />

sahauspaikalle<br />

30/680<br />

Sahan siirto<br />

sahauspaikalle<br />

ja takaisin<br />

Sahaus<br />

siirreävällä<br />

sahalla<br />

Ulkokuivaus<br />

53/657<br />

Ulkokuiva<br />

sahatavara<br />

Systeemiraja<br />

Kompostoitu<br />

puru<br />

Puru kuivikkeeksi<br />

Sahapinnat ml.<br />

kuori<br />

Kotarvekäyö<br />

Kuviossa on koottu yhteen rahtisahurin hiilijalan- ja hiilikädenjäljet. Lähtötilanteessa sahatavarakuutio sisältää 710 kg CO 2<br />

eq. vastaavan<br />

määrän hiiltä. Metsänhoidon ja puun korjuun hiilijalanjälki on 25 kg CO 2<br />

eq kuutiometrille, kuljetus sahalle aiheuttaa 5 kg<br />

CO 2<br />

eq. ja sahaus 23 kg CO 2<br />

eq. Hiilijalanjälki ulkokuivalle sahatavaralle on yhteensä 53 kg CO 2<br />

eq. ja netto hiilikädenjälki ulkokuivalle<br />

sahatavaralle on 657 kg CO 2<br />

eq.<br />

Rakentamisen hiilijalanjälki<br />

Ympäristöministeriö on asettanut tavoitteekseen,<br />

että rakentamisen elinkaarenaikaista<br />

hiilijalanjälkeä ohjataan<br />

lainsäädännöllä 2020-luvun puolivälissä.<br />

Käytännössä tämä tarkoittaa, että<br />

jokaiselle uudelle rakennukselle pitäisi<br />

määrittää jo lupavaiheessa hiilijalanjälki,<br />

tai tarkemmin sanottuna hiilijalanjälki ja<br />

hiilikädenjälki. Niistä jalanjälki kuvaa rakennustuotteen<br />

tai rakennuksen negatiivisia<br />

ilmastovaikutuksia ja kädenjälki<br />

positiivisia vaikutuksia. Hiilijalanjälkeen<br />

laskettaisiin sekä rakennusmateriaalien<br />

valmistuksen, rakentamisen, rakennuksen<br />

käytön ajan ja rakennuksen purkamisesta<br />

syntyvät kasvihuonekaasupäästöt<br />

ilmaan. Kädenjälkeen laskettaisiin<br />

vuorostaan rakennustuotteisiin ilmakehästä<br />

sitoutunut hiili ja erityisesti purkupuun<br />

energiahyöty, kun puuta polttamalla<br />

korvattaisiin fossiilista energiaa.<br />

Tiedetään, että puun käytöstä rakentamisessa<br />

on ilmastohyötyjä. Koska puu<br />

on sahattuna ja kuivattuna sellaisenaan<br />

jo valmis rakennusmateriaali, sen hiilijalanjälki<br />

on useimmiten selkeästi pienempi<br />

kuin muilla materiaaleilla samassa<br />

käytössä. Sitä ei ole tarvinnut kuljettaa<br />

pitkiä matkoja, tai valssata lämmöllä<br />

kuten metalleja tai polttaa pois hiiltä<br />

kalkkikivestä kuten sementinvalmistuksessa.<br />

Joidenkin biomuovien ohella vain<br />

9

Sen vuoksi ilmastovaikutusta mitataan<br />

hiilidioksidi ekvivalenttina (kg CO 2<br />

ekv.,<br />

tai kg CO 2<br />

eq.). Se perustuu kertoimiin,<br />

jotka kuvaavat kuinka paljon kyseisen<br />

kaasukilon ilmastoa lämmittävä vaikutus<br />

on suurempi tai pienempi kuin hiilidioksidilla.<br />

YK:n ilmastopaneeli on antanut<br />

suosituksensa kertoimista. Esimerkiksi<br />

pakokaasuissa olevan dityppimonoksidin<br />

(N 2<br />

O) kerroin on 300, eli kilo<br />

sitä lämmittää ilmakehään 300 kertaa<br />

enemmän kuin kilo hiilidioksidia. Hiilijalanjäljen<br />

CO 2<br />

ekv. määrä on näillä painoilla<br />

laskettu keskiarvo. Vaikka muilla<br />

kaasuilla onkin suurempi painokerroin,<br />

niin esimerkiksi työkoneiden päästöissä<br />

hiilidioksidilla on ehdottomasti suurin<br />

merkitys.<br />

Lähipuun ympäristöseloste<br />

Tarmo Räty kertoi seikkaperäisesti LÄHIPUU®-ympäristömerkin julkistustilaisuudessa<br />

hiilijalan- jahiilikädenjäljen laskentaperusteista.<br />

puulla on selvästi positiivinen hiilikädenjälki.<br />

Puun kasvaessaan ilmakehästä sitoma<br />

hiili säilyy puussa koko sen käyttöiän<br />

ja käytön jälkeen hiili voidaan hyödyntää<br />

energiana polttamalla. Samalla<br />

vähenee fossiilisten polttoaineiden<br />

käyttö.<br />

Hiilijalan- ja hiilikädenjälki<br />

Yhteyttäessään puu ottaa ilmasta hiilidioksidia<br />

(CO 2<br />

). Siitä se päästää happiatomit<br />

takaisin ilmakehään, mutta pitää<br />

itse hiilen. Koska hiilidioksidissa on hiilen<br />

lisäksi pari happiatomia, se painaa<br />

noin 3,67 kertaa enemmän kuin hiiliatomi.<br />

Näillä lähtötiedoilla päästään kuvan<br />

mukaisiin tuloksiin. Täysin kuivan puun<br />

massasta on melko tarkalleen puolet<br />

hiiltä, eli hiilidioksidia on sitoutunut ilmakehästä<br />

3,67-kertainen määrä. Kun<br />

havusahatavaran kuivapaino on vähintään<br />

390 kiloa, sen hiilikädenjälki on<br />

710 kg CO 2<br />

. Jos halutaan mitata sahatavaran<br />

käytöstä syntyvää ilmastohyötyä,<br />

siitä tästä pistää vähentää valmistuksen<br />

hiilijalanjälki.<br />

Monet muut kaasut hiilidioksidin ohella<br />

vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen.<br />

Ympäristöselostetta varten tarvitaan<br />

tutkimus koko tuotantoketjun resurssien<br />

ja raaka-aineen käytöstä, sekä näitä<br />

vastaavasta tuotannosta. Lisäksi selvitetään<br />

mahdolliset suorat päästöt ympäristöön,<br />

jätteiden määrä ja niiden loppusijoitus.<br />

Elinkaaritutkijan tehtävä on<br />

kääntää esimerkiksi traktorin käyttämän<br />

polttoaineen synnyttämät päästöt<br />

hiilidioksidiekvivalenteiksi. Tätä varten<br />

Luonnovarakeskus keräsi tietoja 13 eri<br />

puolilla Suomea sijaitsevalta LÄHIPUU®sahalta.<br />

Lisäksi arvioitiin metsien hoidon,<br />

sekä puun korjuun ja kuljetuksen<br />

ympäristövaikutukset. Koska tulokset<br />

LÄHIPUU®-ympäristöselosteessa ilmoitetaan<br />

yhtä sahatavarakuutiota kohden,<br />

lopputulokseen vaikuttavat koneiden<br />

käytön lisäksi hyvin olennaisesti kuinka<br />

paljon metsästä korjatusta puusta on<br />

saatu ulos sahatavaraa ja onko sivutuotteita<br />

(sahanpuru, kuori) voitu hyödyntää<br />

tai onko niistä syntynyt jätettä. Jätemateriaalin<br />

sitoutuneet ympäristövaikutukset<br />

kohdistetaan aina päätuotteeseen.<br />

Näiden selvittäminen vaati merkittävän<br />

työpanoksen tutkijoilta ja ehkä<br />

vielä enemmän kärsivällisyyttä sahoilta,<br />

joilta tietoja kerättiin.<br />

1 kg hiiltä puussa = 3,67 kiloa hiilidioksidia ilmakehässä<br />

1 m 3 , eli 390 kg sahatavaraa = 195 kg hiiltä<br />

1 m 3 sahatavaraa = 710 hiiltä ilmakehästä<br />

10

Kuviossa on koottu yhteen rahtisahurin<br />

hiilijalan- ja hiilikädenjäljet. Lähtötilanteessa<br />

sahatavarakuutio sisältää 710 kg<br />

CO 2<br />

eq. vastaavan määrän hiiltä. Metsänhoidon<br />

ja puun korjuun hiilijalanjälki<br />

on 25 kg CO 2<br />

eq kuutiometrille, kuljetus<br />

sahalle aiheuttaa 5 kg CO 2<br />

eq. ja sahaus<br />

23 kg CO 2<br />

eq. Hiilijalanjälki ulkokuivalle<br />

sahatavaralle on yhteensä 53 kg CO 2<br />

eq.<br />

ja netto hiilikädenjälki ulkokuivalle sahatavaralle<br />

on 657 kg CO 2<br />

eq.<br />

Edellä olevat luvut vaihtelevat sahoittain<br />

ja sahatyypin mukaan melko paljon. Esimerkiksi<br />

sahatavarakuution koneellinen<br />

kuivaus 18 prosenttiin lisää hiilijalanjälkeä<br />

24 kg. Kuivaus puusepänkuivaksi<br />

moninkertaistaa tämän luvun. Tarkemmat<br />

tulokset löytyvät LÄHIPUU®ympäristöselosteen<br />

taulukosta 19.<br />

LÄHIPUU®-ympäristöselosteen luvut on<br />

ilmoitettu yhtä sahatavarakuutiota kohden.<br />

Tämä helpottaa tulosten jatkokäyttöä<br />

eri puutuotteiden ympäristövaikutusten<br />

arvioinnista. Sahatavaran myyjän<br />

kannalta on kätevämpi kääntää luvut sahatavarametriä,<br />

tai myytyä metrimäärää<br />

kohden. LÄHIPUU®-tuottaja Larjaman<br />

Puutavaraliike teki hiilijalanjäljestä<br />

näppärän sovelluksen verkkosivuilleen<br />

https://larjamansaha.fi/lahipuu/. Siellä<br />

voi käyttäjä nähdä suoraan sahatavaran<br />

ilmastovaikutukset. Vastaava Excel pohjainen<br />

laskuri tulee jakoon LÄHIPUU®<br />

-tuottajille ja myös nettiin http://www.<br />

sahayrittajat.fi/lahipuu-tuotemerkki.<br />

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen luovutti Timo Ripatille RTS EPD ympäristöselosteen<br />

8.1.<strong>2019</strong> ympäristöministeriössä järjestetyssä mediatilaisuudessa.<br />

LÄHIPUU®-ympäristöseloste on julkaistu<br />

RTS:n ylläpitämässä järjestelmässä<br />

(https://epd.rts.fi/fi ). Se ei ole pelkkä<br />

hiilijalanjälkilaskelma, vaan RTS:n mukaiset<br />

ympäristöselosteet kattavat suuren<br />

joukon muita ympäristövaikutuksia,<br />

ns. vaikutusluokkia. Ne ovat tärkeitä<br />

ympäristöselosteiden vertailtavuuden<br />

vuoksi; samoilla säännöillä laskettujen<br />

tiilien, harkkojen tai metallipalkkien ympäristövaikutukset<br />

voidaan asettaa rinnakkain.<br />

Kaikki vaikutusluokat on ilmoitettu<br />

samaan tapaan kuin kasvihuonekaasut<br />

sahatavarakuutiota kohden, vain<br />

mittayksikkö vaihtuu. Vaikutusten määrät<br />

eivät ole sahatavaralle erityisen suuria,<br />

mutta esimerkiksi fossiilisen energian<br />

käytön määrää kuvaava luku (Ympäristöselosteen<br />

taulukon 19 viimeinen<br />

rivi) tulee olemaan sementille ja tiilille<br />

moninkertainen. Valitettavasti muut rakentamisen<br />

perusmateriaalit eivät vielä<br />

ole julkaisseet omia ympäristöselosteitaan.<br />

Ympäristöä rasittavat tuotteet<br />

tulevat tekemään tämän vasta viimeisenä,<br />

kun alussa mainittu hiilijalanjälkilaskelma<br />

tulee pakolliseksi. LÄHIPUU®ympäristöseloste<br />

on puutuotteillekin<br />

ensimmäinen Suomessa.<br />

LÄHIPUU® koulutus<br />

LÄHIPUU®-koulutuksia tullaan järjestämään<br />

vielä yksi kevään aikana. Niissä<br />

käydään läpi osallistuvien yrittäjien<br />

omaa tuotantoympäristöä sekä asiakkaiden<br />

tavoitteita ja mietitään miten ympäristöselosteen<br />

antamia tietoja voitaisiin<br />

hyödyntää yrityksen omassa toiminnassa<br />

sekä markkinoinnissa. Jatkossa tehdyn<br />

tiedonkeruun ja ympäristöselosteen<br />

avulla voidaan myös miettiä yrityksen<br />

omaa tehokkuutta; sitä voidaan verrata<br />

suoraan LÄHIPUU®-tiedonkeräyksen<br />

keskiarvoihin ja puhua hiilen ja muun<br />

vaikeaselkoisen sijaan sahauksen litroista,<br />

kuutioista ja kiloista.<br />

Teksti: Tarmo Räty, erikoistutkija,<br />

Luonnonvarakeskus (Luke)<br />

RTS Ympäristöselosteen muut<br />

tulokset<br />

11

Sahayrittäjien<br />

opintomatka<br />

Unkariin 26.-29.9.<strong>2019</strong><br />

Lähde mukaan kiinnostavalle matkalle Unkarin<br />

Budapestiin ja lähialueille.<br />

Lennot Finnair<br />

26.9.<strong>2019</strong> AY1251 Helsinki klo 09.35 – Budapest klo 10.55<br />

29.9.<strong>2019</strong> AY1252 Budapest klo 11.40 – Helsinki klo 15.00<br />

ajat ovat paikallisaikoja ja annettu sitoumuksetta<br />

Hotelli 26.–29.9.<br />

Ibis Styles Budapest Center, Budapest, Rákóczi út 58, 1074<br />

Hungary<br />

https://www.accorhotels.com/gb/hotel-2997-ibis-stylesbudapest-center/index.shtml#section-description<br />

ALUSTAVA MATKAOHJELMA<br />

26.9. Torstai (eväspaketit)<br />

Aamulento AY1251 Helsingistä Budapestiin lähtee klo<br />

09.35. Perille saavutaan klo 10.55. Lentoasemalla on<br />

vastassa suomenkielinen opas ja hänen kanssaan siirrytään<br />

bussiin. Lentokentältä suunnataan 120 km päässä<br />

sijaitsevaan Bugaciin. Bussimatkan aikana nautimme<br />

lounaseväät.<br />

Saapuminen noin kello 14.00 sahalle. Tämän vuonna 1993<br />

perustetun sahan omistaa maatalousministeriö. Yritys on erikoistunut<br />

pääasiassa poppeliin ja havupuihin. Yrityksen esittely.<br />

Vierailun jälkeen palaamme Budapestiin, missä majoittuminen<br />

hotelliin. Iltaohjelma vapaa.<br />

27.9. Perjantai (aamiainen, lounas)<br />

Aamiainen hotellissa. Lähtö bussilla 1,5 tunnin ajomatkan<br />

päässä sijaitsevaan Gyöngösiin, missä vierailu parkettitehtaalla.<br />

Tutustuminen yrityksen toimintaan.<br />

Tämän jälkeen suunnataan Domonyvöglyn, missä sijaitsee<br />

Lazarin veljesten hevostila. Veljekset ovat voittaneet valjakkoajoissa<br />

maailmanmestaruuden. Tutustuminen tilan toimintaan,<br />

hevosesitys sekä perinteinen Unkarilainen lounas, Palinka<br />

juoman kera.<br />

Ennen paluuta Budapestiin tehdään pysähdys Gödöllõn viehättävässä<br />

kaupungissa, missä sijaitsee kuninkaallinen palatsi,<br />

joka on yksi Unkarin suurimmista barokkilinnoista. Linnan<br />

rakensi kreivi Antal Grassalkovich I 1700-luvun alkupuoliskolla.<br />

Budapestiin saavutaan noin kello 19.30. Iltaohjelma vapaa.<br />

12

28.9. Lauantai (aamiainen, illallinen)<br />

Aamiainen hotellissa. Lähtö Veresegyháziin, minne on<br />

noin tunnin ajomatka.<br />

Tutustuminen 100 vuotta vanhaan perheyritykseen, jolla on<br />

puunjalostussaha. Sahalla valmistetaan korkealaatuisia tuotteita<br />

männystä ja lehtipuista. Tutustuminen yrityksen toimintaan.<br />

Vierailun jälkeen paluu takaisin Budapestiin.<br />

Ajo Budapestin kuuluisaan kauppahalliin, missä omatoimista<br />

tutustumista ja aikaa nauttia lounas.<br />

Tutustumisen jälkeen lähtö opastetulle Budapestin kaupunkikierrokselle,<br />

jonka aikana nähdään Budan kukkulat, joista<br />

Linnavuori ja Gellert kukkula ulottuvat aivan joen rantaan asti.<br />

Näemme Tonavajoen hiljakseen virtaavat vedet ja joen toisella<br />

puolella Pestin laakean litteän tasangon. Kierroksen aikana<br />

nähdään kaupungin merkittävimmät nähtävyydet, joita Pestin<br />

puolella ovat mm. Sankareiden aukio, Kaupunginpuisto, Pyhän<br />

Tapanin basilika ja Parlamenttitalo. Buda on vanhempi ja historiallisempi<br />

puoli kaupungista, ja siellä sijaitsee Linnakukkula,<br />

jolta on mahtava näköala Matiaskirkolle ja Kalastajalinnakkeeseen.<br />

Kaupunkikierroksen jälkeen vapaata aikaa. Lähtö hotellista<br />

kello 18.30 Tonavan illallisristeilylle, jonka aikana nautitaan illallinen<br />

ja ihaillaan kaupungin nähtävyyksiä joelta käsin. Illallisristeilyn<br />

kesto 2 tuntia, jonka jälkeen kuljetus hotelliin.<br />

29.9. Sunnuntai (aamiainen)<br />

Aikainen aamiainen hotellissa ja huoneiden luovutus.<br />

Lähtö Budapestin lentoasemalle, missä ryhmän tulee olla<br />

2 tuntia ennen lennon lähtöä. Finnairin vuoro AY1252 lähtee<br />

Budapestista kello 11.40 ja saapuu Helsinkiin kello 15.00.<br />

Matkan hinta<br />

705 €/henkilö kun vähintään 30 lähtijää<br />

(matka peruuntuu, jos ei riittävästi lähtijöitä)<br />

Matkan hintaan sisältyy<br />

• Finnairin menopaluu reittilennot Helsinki – Budapest<br />

– Helsinki turistiluokassa<br />

• matkustajamaksut ja lentokenttäverot<br />

• matkatavarat lennolla (1x käsimatkatavara max 8kg,<br />

1x ruumaan menevä matkatavara max 23kg)<br />

• bussikuljetukset ohjelman mukaisesti<br />

• majoitus, jaetussa kahden hengen huoneessa, hyvätasoisessa<br />

keskitason hotellissa ja aamiaiset hotelleissa<br />

• ohjelmassa mainitut ateriat ilman ruokajuomia<br />

• ohjelmassa mainitut tai niitä vastaavat ammattivierailut<br />

ja turistikohteet<br />

• suomalaisen paikallisoppaan palvelut alkaen/päättyen<br />

Budapestin lentoasemalta<br />

Matkan hintaan ei sisälly<br />

• majoittuminen yhden hengen huoneessa, lisämaksu<br />

on 180 €/henkilö<br />

• muut kuin ohjelmassa mainitut ateriat<br />

• ruokajuomat aterioilla<br />

• matkavakuutus, jonka ottamista suosittelemme<br />

• kotimaan liityntälennot, lisämaksu<br />

ILMOITTAUTUMISET:<br />

10.6. mennessä osoitteeseen:<br />

info@sahayrittajat.fi,<br />

jolloin maksetaan matkan hinta 705 € <strong>Suomen</strong><br />

Sahayrittäjien tilille FI88 4108 0010 3563 61.<br />

Ilmoittautumisessa mainittavat tiedot:<br />

• nimi (kuten passissa)<br />

• syntymäaika<br />

• osoite<br />

• sähköposti<br />

• puhelinnumero<br />

• ammatti (vierailuja varten)<br />

13

Eduskuntavaalitentti <strong>2019</strong><br />

Tasapuolisuuden vuoksi, sijoitimme<br />

vastaajat aakkorjärjestykseen.<br />

Eduskuntavaalit lähestyvät ja päätimme kysyä eduskuntavaaliehdokaspuolueilta<br />

sahayrittäjiä kiinnostavia asioita.<br />

14<br />

Näin kysyimme:<br />

Miten puolueenne suhtautuu puurakentamiseen?<br />

• Julkiset rakennushankkeet (kunnat,<br />

valtio) puuta vai betonia?<br />

• Muu puurakentaminen<br />

Tieverkon parantaminen<br />

• Tiestön korjausvelka kasvaa valitettavan<br />

kovaa vauhtia.<br />

• Raskaan liikenteen määrät kasvavat<br />

mm. biotalousinvestointien vuoksi.<br />

Mihin kohteisiin, millaisin keinoin ja<br />

kuinka paljon panostatte seuraavalla<br />

eduskuntakaudella?<br />

Kestävä metsänhoito<br />

• Metsänhoito on Suomessa kansainvälisesti<br />

arvioiden erinomaisella<br />

laadullisella tasolla. Onko tämänhetkinen<br />

hakkuutaso (n.63 milj. m³<br />

tukki- ja kuitupuu) mielestänne sopiva<br />

vai onko hakkuumäärissä kasvunvaraa?<br />

• Riittääkö puuta tulevaisuudessa?<br />

• Kuinka puolueenne näkee koko biotalouden<br />

tulevaisuuden ilmastonmuutoksen<br />

myötä?<br />

• Kantanne metsän kiinteistöverotukseen?<br />

Koulutus<br />

• Koulutuspaikkoja on karsittu monelta<br />

sektorilta viime vuosina. Pulaa<br />

ammattitaitoisista tekijöistä on nyt<br />

ja tulevaisuudessa mm. puuraakaainetta<br />

jalostavissa yrityksissä. Mikä<br />

on puolueenne kanta koulutuksen<br />

tarjontaan / lisäykseen lähivuosina?<br />

Yrittäjyys<br />

• Suomessa toimivista yrityksistä n.<br />

94 % on alle 10 hengen yrityksiä.<br />

Millaisin keinoin turvaatte pienten<br />

yritysten toimintaedellytyksiä tulevalla<br />

eduskuntakaudella? Millä yritysten<br />

sukupovenvaihdosta helpotettaisiin?<br />

Miten puolueenne suhtautuu puurakentamiseen?<br />

Keskusta haluaa, että puurakentamisessa<br />

otetaan Suomessa iso harppaus.<br />

Puulla voidaan korvata ilmastolle ja<br />

ympäristölle haitallisempaa tuotantoa.<br />

Puurakentamisen osaamista ja koulutusta<br />

on lisättävä.<br />

Ilmastoystävällinen puurakentaminen<br />

tulee asettaa etusijalle julkisissa hankinnoissa.<br />

Puurakentamisen esteenä olevien<br />

normien purkua on jatkettava. Kaavoituksella<br />

ja rakennusmääräysten avulla<br />

tulee myös edistää puurakentamista.<br />

Isoin potentiaali on puukerrostalorakentamisessa.<br />

Toimialalla on suuret vientimahdollisuudet,<br />

joita Keskusta haluaa<br />

edistää määrätietoisesti.<br />

Tieverkon parantaminen<br />

Keskustan aloitteesta ja kuluvalla vaalikaudella<br />

toteutettua huonokuntoisten<br />

väylien kunnostamista (ns. korjausvelkaohjelma)<br />

on jatkettava tekemällä perusväylänpidon<br />

rahoitukseen vuosittainen<br />

vähintään 300 miljoonan euron lisäys.<br />

Uusien isojen liikenneväylien rahoittamiseksi<br />

on ratkaisu uusi valtioenemmistöinen<br />

hankeyhtiö tai hankekohtaisesti<br />

rakennettavat yhtiöt. Tällaisten uusien<br />

väylärahoitusmallien käyttöön ottaminen<br />

antaa mahdollisuuden kohdentaa<br />

valtion budjettirahoitusta aiempaa<br />

enemmän alemman asteiselle tiestölle,<br />

jonne markkinaehtoista rahoitusta ei<br />

saada.<br />

Soratieverkoston kuntoon on kiinnitettävä<br />

erityistä huomiota, sillä ne turvaavat<br />

koko maan asumisen ja paikallisen<br />

yritystoiminnan. Yksityisteiden valtionavustuksissa<br />

on jatkettava tällä vaalikaudella<br />

toteutettua korotettua tasoa.<br />

Kestävä metsänhoito<br />

<strong>Suomen</strong> metsät kasvavat paremmin<br />

kuin koskaan aiemmin, noin 107 miljoonaa<br />

kuutiometriä vuodessa. Se antaa<br />

hyvän lähtökohdan sille, että puuta riittää<br />

tulevaisuudessa.<br />

Hakkuita voidaan nykyisestä lisätä. Keskusta<br />

katsoo, että kansallisessa metsästrategiassa<br />

asetettu puunkäyttötavoite,<br />

eli 80 miljoonaa kuutiometriä vuodessa<br />

(vuonna 2025), on sopiva ja kestävä<br />

taso. Hiilinieluja tulee kuitenkin samalla<br />

vahvistaa pitkäjänteisesti mm. metsittämällä<br />

uusia alueita ja ehkäisemällä metsäkatoa,<br />

hoitamalla rästiin jääneitä ensiharvennuksia<br />

ja vahvistamalla metsien<br />

kasvua entisestään kestävän metsänhoidon<br />

keinoin.<br />

<strong>Suomen</strong> metsät ja laajemminkin biotalous<br />

ovat tärkeä osa ilmastonmuutoksen<br />

torjunnan ratkaisua, eivät ilmastosyyllisiä.<br />

Biotalous on tulevaisuuden menestysala<br />

ja se tuo työtä ja tuloja kaikille<br />

<strong>Suomen</strong> alueille. Jos meillä on todellista<br />

tahtoa, Suomesta voi tulla esimerkkimaa<br />

metsien taloudellisen hyödyntämisen,<br />

virkistyskäytön, luontoarvojen ja<br />

ilmastonmuutoksen torjunnan onnistuneessa<br />

yhdistämisessä.<br />

Keskusta ei hyväksy kiinteistöverotuksen<br />

laajentamista maa- ja metsätalousmaahan.<br />

Koulutus<br />

Koulutuksen aloitusmääriä on pyrittävä<br />

ennakoimaan entistä paremmin yritysten<br />

ja muiden työnantajien tarpeiden<br />

mukaan. Kouluverkoston on oltava riit-

tävän kattava, jotta eri alojen ammattilaisia<br />

riittää kaikkien alueiden tarpeisiin.<br />

Ammatillisen koulutuksen uudistuksessa<br />

keskeistä on, että nuoret ja aikuiset<br />

saavat tulevaisuudessa yhä henkilökohtaisempaa<br />

ja räätälöidympää opetusta.<br />

Koulutuksen työelämälähtöisyyttä on<br />

parannettava ja samalla lisättävä mahdollisuuksia<br />

työpaikoilla oppimiseen.<br />

Keskusta esittää koulutussopimuksen<br />

toteuttamisen tehostamiseksi ammatilliseen<br />

koulutukseen 1 000 uutta opettajaa<br />

ja ohjaajaa. Heidät jalkautettaisiin<br />

yrityksiin ja muille työpaikoille opettamaan,<br />

valmentamaan ja auttamaan.<br />

Näin varmistetaan se, että opiskelija todella<br />

saa tehdä opintoihinsa liittyviä asioita<br />

työpaikalla.<br />

Yrittäjyys<br />

Tärkeää on varmistaa yrittämisen perusedellytykset<br />

kaikkialla Suomessa. Niihin<br />

kuuluvat niin aiemmassa kysymyksessä<br />

mainitut väylien kunnossa pitäminen<br />

kuin toimivat ja kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet.<br />

Laajakaistarakentamista<br />

kaikkialle Suomeen on jatkettava.<br />

Byrokratian ja turhan sääntelyn purkua<br />

Keskusta haluaa jatkaa myös ensi vaalikaudella.<br />

Etenkin pitää edistää lupa- ja<br />

valvontaviranomaisten saumatonta yhteistyötä,<br />

jotta yrittäjien lupia vaativat<br />

hankkeet, valitukset ja lupien valvonta<br />

käsitellään sujuvasti.<br />

Paikallista sopimista on edistetty kuluneen<br />

vaalikauden aikana. Tulevalla vaalikaudella<br />

paikallisen sopimisen esteitä<br />

on yhä purettava ja luotava enemmän<br />

joustomahdollisuuksien käyttöä yrityksille.<br />

Jokaisella yrittäjällä pitää olla oikeus turvalliseen<br />

ja ennakoitavaan toimintaympäristöön.<br />

Tämä koskee etenkin verotusta.<br />

Yrittäjien verotusta ei saa kiristää<br />

vaan sitä pitää pikemminkin keventää.<br />

Keskusta haluaa jatkaa kotimaisen pkyrittäjyyden<br />

tukemista korottamalla yrittäjävähennyksen<br />

8-10 prosenttiin. Keskusta<br />

lupaa puolustaa sukupolvenvaihdoshuojennusta.<br />

Miten puolueenne suhtautuu puurakentamiseen?<br />

Puurakentamisen mahdollisuudet ja hyvät<br />

puolet tulisi tunnistaa nykyistä paremmin.<br />

Puurakentamisen edistämiseksi<br />

on tehty paljon kuluneen hallituskauden<br />

aikana ja tuloksia alkaa näkyä esimerkiksi<br />

puukerrostalorakennushankkeiden<br />

määrässä. Samaa suuntaa tulee<br />

jatkaa niin pienrakennushankkeissa kuin<br />

jopa kokonaisten uusien puukaupungin<br />

osien suhteen. Kaikkiaan haluamme<br />

edistää vähähiilistä ja terveellistä rakentamista,<br />

johon suomalainen puu on oiva<br />

vastaus. Puunkäyttöä tulee lisätä juuri<br />

pitkäikäisissä tuotteissa, se pitää hiilen<br />

sidottuna ja korvaa tuontisementtiä.<br />

Tieverkon parantaminen<br />

Teiden kunnossapito on kilpailukyvyn,<br />

alueiden elinvoiman ja liikenneinfran<br />

ympäristön ja ilmaston kestävyyden<br />

kannalta oleellinen asia. Näemme, että<br />

yksittäisten tiepätkien sijaan on tärkeää<br />

katsoa peruskorjaustarvetta pitkäjänteisesti.<br />

Haluamme yhdistää rahoituksen<br />

liikenteen 12-vuotiseen liikenteen<br />

kehittämissuunnitelmaan. Tarvitsemme<br />

vaihtoehtoisia malleja budjettirahoituksen<br />

avuksi. Hankeyhtiöt ovat yksi mahdollisista<br />

tavoista toteuttaa vaihtoehtoisia<br />

rahoitusmalleja. Metsäautoteiden<br />

osalta on tärkeää, että Kemerassa säilyy<br />

kannusteet tiestön kunnostukseen.<br />

Kestävä metsänhoito<br />

Suomalainen metsänhoito kestää kansainvälisen<br />

vertailun erinomaisesti. Se<br />

on hyvin tasapainossa taloudellisen ja<br />

ekologisen kestävyyden suhteen. Viimeisimmät<br />

Luken arviot osoittavat, että<br />

metsien hakkuita voitaisiin lisätä nykytasosta.<br />

Tämä oli positiivinen tieto, sillä<br />

puu on erinomainen uusiutuva materiaali<br />

korvaamaan fossiilisia. Toivomme,<br />

että metsänomistajat hoitavat aktiivisesti<br />

metsiään, jotta metsien kasvu<br />

kiihtyy entisestään, puuta riittää ja laadukasta<br />

tukkipuuta on saatavilla tulevaisuudessakin.<br />

Laadukkaat ja hyvän tuk-<br />

kipuuprosentin hakkuut mahdollistavat<br />

pidemmän elinkaaren tuotteet, jolloin<br />

metsiin sitoutunut hiili jää sitoutuneeksi<br />

tuotteisiin pidemmäksi aikaa.<br />

Suomessa on poikkeuksellisen suuret<br />

mahdollisuudet metsäteollisuuden sivuvirtojen<br />

hyödyntämiseen. Samalla on tiedostettava,<br />

ettei kaikkea fossiilista energiaa<br />

voida korvata bioenergialla. Biotalouden<br />

materiaalivirtoja hyödynnetään yhä<br />

korkeamman jalostusasteen tuotteisiin,<br />

jolloin saamme myös lisätty vientituloja<br />

ja suomalaista hyvinvointia. Bio- ja kiertotalous<br />

ovat tulevaisuuden kasvualoja.<br />

Kokoomus ei kannata kiinteistöveron<br />

ulottamista metsämaahan.<br />

Koulutus<br />

Osaavan työvoiman saatavuudesta on<br />

huolehdittava hyvällä peruskoulutuksella<br />

ja esimerkiksi lisäämällä työpaikalla<br />

oppimista. Meidän on tuettava koulutussopimuksen<br />

käyttöä huolehtimalla<br />

ammatillisen koulutuksen riittävistä tuki-<br />

ja ohjausresursseista. Tavoittelemme<br />

oppisopimuksesta yrittäjille houkuttelevampi<br />

vaihtoehto sallimalla palkan<br />

kehittyminen joustavammin osaamisen<br />

kertyessä. Puurakentaminen on yksi esimerkki,<br />

jossa läpimurtoon tarvitaan ammattitaitoiset<br />

osaajat. On erittäin tärkeää,<br />

että tänä vuonna on käynnistetty<br />

puurakentamisen insinööritutkinto.<br />

Yrittäjyys<br />

Haluamme edistää paikallista sopimista<br />

ja jatkaa norminpurkua. Lisäksi kokoomuksen<br />

yleistukimallissa joustavaan ja<br />

kannustavaan perusturvaan olisivat oikeutettuja<br />

myös itsensä työllistäjät sekä<br />

pienet yksinyrittäjät. Ulkomaisen työvoiman<br />

saatavuusharkinnasta ja edistää<br />

osaavan työvoiman saantia myöntämällä<br />

ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille valmistumisen<br />

jälkeen automaattisesti vähintään<br />

kahden vuoden oleskelulupa.<br />

Tavoitteemme on, että työluvan saa viikossa.<br />

Kokonaisveroastetta tai yrittämisen<br />

ja omistamisen verotusta ei saa kiristää.<br />

Kokoomuksen tavoitteena on perintö-<br />

ja lahjaveron korvaaminen muilla<br />

veroratkaisuin. Ensi hallituskaudella voisimme<br />

laatia selvityksen, minkälainen<br />

veroratkaisu olisi parempi ja helpottaisi<br />

sukupolvenvaihdoksia.<br />

15

16<br />

Miten puolueenne suhtautuu puurakentamiseen?<br />

KD pitää tärkeänä, että puurakentamisen<br />

osuutta lisätään julkisissa hankkeissa.<br />

Puurakentaminen erityisesti hirsirakentaminen<br />

vähentää myös sisäilmaongelmia,<br />

joita julkisissa rakennuksissa on<br />

ollut paljon. Puurakentamiseen liittyvää<br />

osaamista tulee lisätä panostamalla alan<br />

tutkimukseen ja kehitystyöhön. <strong>Suomen</strong><br />

pitää pyrkiä olemaan johtava puurakentamisen<br />

maa. Tämä avaa myös uusia<br />

vientimahdollisuuksia.<br />

KD suhtautuu myönteisesti myös muuhun<br />

puurakentamisen lisäämiseen ja<br />

pyrkii luomaan sille hyviä edellytyksiä.<br />

Tieverkon parantaminen<br />

Pidämme tärkeänä, että seuraava hallitus<br />

jatkaa panostamista korjausvelan<br />

poistamiseksi parlamentaarisen liikennetyöryhmän<br />

suositusten mukaisesta.<br />

Käytännössä se tarkoittaa noin 300 miljoonan<br />

euron lisäpanostusta vuositasolla.<br />

Kestävä metsänhoito<br />

Nykyinen hakkuumäärä on sopiva ja sitä<br />

voidaan kestävästi jopa hieman lisätä.<br />

Kestävä metsänhoito pitää huolta hiilinieluista<br />

eli nuori, kasvava metsä sitoo<br />

parhaiten hiiltä. Lisäksi puun käyttötarkoitus<br />

mm. rakentamiseen ja muuhun<br />

pitkäkestoiseen hiilensidontaan parantaa<br />

hiilitasetta.<br />

Nykyiset hakkuutasot ovat kestävällä<br />

pohjalla, joten puuta riittää myös tulevaisuudessa.<br />

Biotaloudessa hyödynnetään uusiutuvia<br />

luonnonvaroja, joten sillä on merkittävä<br />

rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa.<br />

Kiinteistöveroa ei tule laajentaa koskemaan<br />

metsätiloja eikä metsä- ja maatalousmaata.<br />

Koulutus<br />

Metsätalous on merkittävä tekijä Suomessa<br />

myös tulevaisuudessa. Alan koulutuspaikkoja<br />

pitää lisätä ja koulutusta<br />

pitää tarjota laajemmin kuin nykyään.<br />

Tietoa alan mahdollisuuksista pitää tuoda<br />

esille nykyistä paremmin.<br />

Yrittäjyys<br />

KD haluaa lisätä pienyritysten mahdollisuuksia<br />

vaikuttaa työehtosopimuksiin.<br />

Paikallista sopimista pitää edistää. Pienten<br />

ja keskisuurten yritysten verokohtelu<br />

pitää olla kohtuullista.<br />

Miten puolueenne suhtautuu puurakentamiseen?<br />

Perussuomalaiset tulevat edistämään<br />

puurakentamista tarjoamalla rakennusmateriaaleille<br />

yhtäläiset edellytykset kilpailla<br />

markkinoilla. Ei pidä keinotekoisesti<br />

asettaa puuta ja betonia vastakkain.<br />

Rakennus- ja paloturvallisuussäännöstöä<br />

muuttamalla mahdollistetaan myös<br />

puukerrostalojen yhtäläinen edellytys<br />

markkinoilla tulevaisuudessa. Lisäksi<br />

mahdollistamalla hirsirakentamiselle<br />

yhtäläiset edellytykset on mahdollista<br />

saada aisoihin sisäilmasairauksien asteittain<br />

tapahtuva paheneminen.<br />

Tieverkon parantaminen<br />

Valtion ja kuntien väylähankkeita voisi<br />

olla mahdollista rahoittaa tierahastolla.<br />

Sen avulla voitaisiin toteuttaa sekä kasvua<br />

edistäviä liikennehankkeita että vähentää<br />

julkisen tiestön korjausvelkaa.<br />

Väylähankkeet ovat miljardien investointeja<br />

ja niiden hoitaminen normibudjetoinnilla<br />

on siksi haastavaa. Tierahastossa<br />

voisi yhdistyä julkinen ja yksityinen raha.<br />

Muun muassa eläkeyhtiöt ovat ilmaisseet<br />

mahdollisen sijoittamisvalmiutensa.<br />

Kestävä metsänhoito<br />

Metsäteollisuutemme kapasiteetti on<br />

120 % suhteutettuna kotimaisen puu-<br />

raaka-aineen saatavuuteen talousmetsistämme.<br />

<strong>Suomen</strong> metsät kasvavat<br />

noin 110 milj.m³. Talousmetsämme kestävät<br />

yli 90 milj.m³ hakkuut.<br />

Ympäristöministeriössä on edelleen esillä<br />

kaavailuja Etelä-<strong>Suomen</strong> talousmetsien<br />

lisäsuojelualueista. Mahdollisena<br />

lopputulemana hakkuista voisi poistua 5<br />

milj.m3/ vuosi. Perussuomalaisten mielestä<br />

kansakunnalla ei ole varaa metsien<br />

lisäsuojeluun eikä vapaaehtoisten suojelumaiden<br />

rahoitukseen ja siksi niistä<br />

on syytä luopua.<br />

Biotalous tarkoittaa kaikkia uusiutuvia<br />

luonnonvaroja tuottavaa, käyttävää, jalostavaa<br />

ja markkinoivaa tuotantoa sekä<br />

uusiutuvista luonnonvaroista valmistettujen<br />

tuotteiden kulutusta. Uusiutuvasta<br />

puupohjaisesta biomassasta voidaan<br />

jalostaa kestävästi tuotettuja tulevaisuuden<br />

tuotteita. Metsäteollisuuden<br />

tulevaisuuden painopisteitä ovat perinteisten<br />

puu-, paperi- ja kartonkituotteiden<br />

lisäksi energia, uudet innovatiiviset<br />

tuotteet sekä tuotantoresursseja säästävät<br />

teknologiat.<br />

Puusta voidaan perinteisten sellu-, paperi-<br />

ja kartonkituotteiden sekä rakentamiseen<br />

käytettyjen puutuotteiden lisäksi<br />

valmistaa kiinteitä biopolttoaineita,<br />

muun muassa pellettiä, brikettiä ja metsähaketta<br />

energiakäyttöön. Tulevaisuuden<br />

uudet biopohjaiset tuotteita ovat<br />

muun muassa mikrofibrilliselluloosasta<br />

ja puu-/muovikomposiitista valmistetut<br />

tuotteet sekä toisen sukupolven<br />

biojalostamoiden tuottamat nestemäiset<br />

biopolttoaineet sekä biokemikaalit<br />

ja biopolymeerit kemian-, elintarvike- ja<br />

lääketeollisuuden tarpeisiin.<br />

Metsäbiomassasta saadaan oikeiden<br />

teknologioiden avulla raaka-ainetta,<br />

tuotteita ja energiaa, joilla voidaan korvata<br />

fossiilisia raaka-ainetta ja polttoaineita.<br />

Uusiutuvien raaka-aineiden merkittävimmät<br />

edut fossiilisiin verrattuna<br />

ovat niiden pienemmät ympäristövaikutukset<br />

ja kestävän kehityksen periaatteisiin<br />

perustuva käyttö.<br />

Emme kannata metsien kiinteistöveroa.<br />

Metsäverotuksessa siirryttiin pinta-alaverotuksesta<br />

puun myyntitulojen verotukseen<br />

osana pääomatuloverotusta<br />

kahdessa vaiheessa vuodesta 1992.

Puun myyntituloverotus kannustaa metsänomistajat<br />

tuottamaan metsiin liittyviä<br />

yhteiskunnan arvostamia ulkoisvaikutuksia<br />

yli sen määrän, mitä he ilman<br />

verovaikutusta tuottaisivat. Ulkoistusvaikutuksista<br />

koituu yhteiskunnalle lisähyötyä,<br />

mutta metsänomistajille hyödyn<br />

menetys, jota yhteiskunta ei korvaa. Nykyisellä<br />

puun myyntituloverolla on vihreän<br />

veron ominaisuuksia ilman, että<br />

sen alkuperäinen tarkoitus oli olla sellainen.<br />

Koulutus<br />

Osaamistarpeet muuttuvat yhä nopeammin<br />

työelämän murroksessa. Koulupohjan<br />

rapautumisen myötä nuorten<br />

syrjäytyminen on lisääntynyt ja oppimistulokset<br />

ovat laskussa. Koulutuksen ratkaisuilla<br />

on suuri merkitys <strong>Suomen</strong> hyvinvoinnille.<br />

Pätevät ja osaavat opettajat<br />

ovat onnistuneen koulutuspolitiikan<br />

selkäranka. Innostunut, kannustava ja<br />

järjestyksen pitävä opettaja saa aikaan<br />

innostuneen ja hyvän opiskeluilmapiirin.<br />

Yrittäjyys<br />

Regulaatio ja säädökset suosivat kohtuuttomasti<br />

markkinoiden suuria yrityksiä<br />

ja ajavat vastaavasti pienet yritykset<br />

markkinoilta. Regulaation ja sääntelyn<br />

osalta tulisi keskittyä pk-yritysten kilpailuedellytyksiä<br />

heikentävien säädösten<br />

purkuun. Valtiontakaukset sukupolvenvaihdoslainoille<br />

voisivat olla keino<br />

sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi.<br />

Takauksen myöntämisen ehtona voisi<br />

olla, että harjoitetulla liiketoiminnalla<br />

on edellytykset jatkuvaan kannattavaan<br />

toimintaan ja sukupolvenvaihdoksen toteuttaminen<br />

ei ole liiketoiminnan toimintaedellytysten<br />

jatkuvuuden näkökulmasta<br />

mahdollista toteuttaa ilman valtiontakausta.<br />

Miten puolueenne suhtautuu<br />

puurakentamiseen?<br />

Puurakentamista on lisättävä, sillä se<br />

on kotimaista ja puu toimii hiilivarasto-<br />

na elinkaarensa loppuun saakka. Tietysti<br />

yhdellekään tuotteelle ei pidä antaa<br />

epäreilua kilpailuetua muihin nähden,<br />

mutta opintojen ja täydennyskoulutuksen<br />

myötä Suomessa pitää lisätä puurakentamisen<br />

osaamista myös arkkitehtija<br />

rakentamisen ammattilaisten piirissä.<br />

Julkisella sektorilla on tarpeita turvallisia<br />

ja terveellisiä rakennuksia ja niistä<br />

voisi tulla jopa vientituotteita koulutusviennin<br />

ohella. Norja ja monet Keski-<br />

Euroopan maat ovat kehittäneet puurakentamisen<br />

puolta meitä enemmän, ja<br />

minusta puurakentamisohjelmien toimeenpanon<br />

lisäksi Suomeen tarvitaan<br />

uusi arkkitehtuuripoliittinen ohjelma.<br />

Tieverkon parantaminen<br />

Korjausvelka, uudet liikennehankkeet ja<br />

talvikunnossapito vaativat lisäpanostuksia,<br />

tämä valinta pitää vain tehdä valtion<br />

budjettitalouden sisällä. SDP on sitoutunut<br />

300 miljoonan vuotuiseen lisäpanostukseen<br />

perusväylänpidossa parlamentaaristen<br />

päätösten mukaisesti.<br />

Kestävä metsänhoito<br />

Tulevalla vaalikaudella on olennaista<br />

luoda Suomelle vaikuttava maankäyttösektorin<br />

nielupolitiikka. Ilmaston ja ympäristön<br />

kannalta kestävän hakkuutason<br />

määrittelyn tulee perustua luotettavaan<br />

ja ajantasaiseen tieteelliseen tietoon. Ilmastopaneelin<br />

tuoreen selvityksen mukaan<br />

metsän ja metsänielun kehitystä<br />

kuvaavat mallit tuottavat hyvin erilaisia<br />

ennusteita ja onkin selvää, että maankäytön<br />

nielujen ja päästöjen tietopohjaa<br />

on vahvistettava. Tavoitteena on, että<br />

hiilinielut kasvavat ja luonnon monimuotoisuus<br />

turvataan samalla kun puuta<br />

käytetään entistä korkeamman jalostusasteen<br />

tuotteisiin.<br />

Metsäsektorin kestävyyttä tulee tarkastella<br />

nimenomaan hiilinielun koon kautta.<br />

Jos nielut kasvavat myös hakkuita voidaan<br />

maltillisesti lisätä. Hiilinielutavoite<br />

tulee ottaa sitovaksi osaksi kansallista ilmastostrategiaa<br />

kohti hiilineutraaliutta.<br />

Biotalouden tulevaisuuden osalta poliittisella<br />

ohjauksella on varmistettava ennustettava<br />

toimintaympäristö, tuettava<br />

kokeiluja ja ennen kaikkea luotava innovaatioiden<br />

leviämistä tukevia rakenteita.<br />

Samanaikaisesti on systemaattisesti siir-<br />

rettävä yhteiskunnan tukia kohti kestävän<br />

kehityksen tavoitteita tukevaa toimintaa.<br />

Metsän kiinteistövero ei ole SDP:n vaalitavoitteissa.<br />

Koulutus<br />

SDP:n mielestä pitää turvata ammatillisen<br />

toisen asteen koulutuksen riittävät<br />

resurssit, pidentää oppivelvollisuutta ja<br />

tehtävä mahdolliseksi kaikille opiskelijoille<br />

osallistua opintoihin myös kustannusten<br />

puolesta.<br />

Toisen asteen koulutuksen sisältöjä on<br />

uudistettava vastaamaan muuttuneen<br />

työelämän tarpeita. Teknisellä alalla<br />

myös koulutuksen järjestäminen on kalliimpaa<br />

mitä kuvitellaan ja on panostettava<br />

toisen asteen koulutuksen laatuun<br />

ja lähiopetukseen, jota on leikattu.<br />

Myös yritysten tarjoama oma koulutus<br />

on tärkeää, mutta niiden ei voi olettaa<br />

hoitavan koko koulutusta. Tarvitaan<br />

osaavaa työvoimaa koko maassa.<br />

Yrittäjyys<br />

SDP:n linjaus on, että pienyrittäjien hallinnollista<br />

taakkaa kevennetään nostamalla<br />

arvonlisäverotuksen alarajaa<br />

30 000 euroon. Lisäksi alennetaan pienyrittäjien<br />

ansiotuloverotusta ja helpotetaan<br />

työllistämisen kustannuksia muun<br />

muassa työtulotuella, joka suuntautuu<br />

kaikkien pienimmillä tuloilla oleville. Yritysverotusjärjestelmän<br />

tulee olla oikeudenmukainen<br />

ja verotusta tulee ohjata<br />

työn verottamisesta suurten pääomien<br />

verottamiseen.<br />

Miten puolueenne suhtautuu puurakentamiseen?<br />

Pidämme tärkeänä, että puurakentamista<br />

lisätään niin julkisissa rakennushankkeissa<br />

kuin yksityisissäkin. Koulujen sisäilmaongelmiin<br />

tulee hakea ratkaisuja<br />

17

mm. kotimaisesta puu- ja hirsirakentamisesta.<br />

Puuta voidaan hyödyntää myös<br />

esimerkiksi infrarakentamisesta. Tällä<br />

hallituskaudella valmistui liikenneinfrastruktuurin<br />

puurakentamisohjelma.<br />

Tieverkon parantaminen<br />

Suomi tarvitsee toimivan liikenneverkon<br />

metsätieltä valtaväylälle. Koko liikenneverkkoa<br />

on ylläpidettävä ja kehitettävä<br />

pitkäjänteisesti. Infrarahoitusta<br />

tarvitaan niin tieverkolle, rataverkolle<br />

kuin lento- ja meriväylille. Parlamentaarinen<br />

työryhmä ehdotti 300 miljoonan<br />

lisäämistä. Siniset eivät halua antaa<br />

katteettomia lupauksia, mutta näemme<br />

tarpeen suuremmallekin rahoitukselle.<br />

Suomessa on paljon esim. huonokuntoisia<br />

siltoja. Ajoneuvoyhdistelmien pituuksien<br />

kasvattaminen vaatii panostuksia<br />

siltojen ja teiden kuntoon sekä ohituskaistoihin.<br />

Kestävä metsänhoito<br />

Maamme runsaita luonnonvaroja on<br />

käytettävä kestävällä tavalla suomalaisten<br />

itsensä hyväksi. Näemme, että hakkuita<br />

voidaan lisätä metsästrategian<br />

mukaisesti 80 miljoonaan kuutioon vuoteen<br />

2025 mennessä. <strong>Suomen</strong> metsät<br />

kasvavat hyvin ja uskomme, että puuta<br />

riittää myös tulevaisuudessa. Hakkuumäärien<br />

ohella myös puun käyttötapa<br />

ratkaisee. Panostamalla pitkälle jalostettuihin<br />

tuotteisiin, sellun tuotekehitykseen<br />

ja puurakentamiseen puun sisältämä<br />

hiili säilyy pidempään pois ilmakehästä<br />

ja korvaamalla fossiilisia tuotteita<br />

puupohjaisilla voimme hillitä ilmastonmuutosta.<br />

Biotalouden rooli ilmastonmuutoksen<br />

torjunnassa on merkittävä.<br />

Suomi elää metsistä ja niiden potentiaali<br />

ilmastonmuutoksen torjunnassa tulee<br />

hyödyntää täysivaltaisesti. Metsä ja<br />

maatalousmaa tulee olla jatkossakin vapautettu<br />

kiinteistöverosta.<br />

Koulutus<br />

Pidämme tärkeänä, että ammatillista<br />

koulutusta tarjotaan yritysten tarpeet<br />

huomioiden. Ei voi olla niin, että ainut<br />

ratkaisu osaajapulaan on rekrytointi ulkomailta.<br />

Koulutusmääriä on tarkistettava<br />

vastaamaan paremmin työelämän<br />

tarpeita. Lisäksi kannatamme uudelleenkoulutuksen<br />

ja muuntokoulutuksen lisää-<br />

18<br />

mistä. Siniset tahtoo edistää myös oppisopimuskoulutusta<br />

ja luoda Suomeen<br />

laajat ja toimivat oppisopimusmarkkinat<br />

yhteistyössä yrittäjien kanssa, jotta jokainen<br />

halukas pääsisi mestarin oppiin.<br />

Yrittäjyys<br />

Haluamme lisätä paikallista sopimista,<br />

sekä purkaa ja helpottaa pienyritysten<br />

sääntelyä. Säädösvalmistelussa pienyritykset<br />

on huomioitava etusijalla. Julkinen<br />

sektori on velvoitettava huomioimaan<br />

pienyrittäjät. Yrittäjien tukipalveluja<br />

ja eläkejärjestelmää parannetaan.<br />

Pienyrittäjille tuodaan tukea kasvuun ja<br />

kansainvälistymiseen. Pienyrittäjien verotusta<br />

kohtuullistettaisiin ja yksinkertaistettaisiin.<br />

Mahdollistetaan tahattomasti<br />

ylivelkaantuneille pienyrittäjille<br />

henkilökohtainen konkurssi. Sukupolvenvaihdosta<br />

helpotettaisiin siihen tuotavilla<br />

tukipalveluilla.<br />

Miten puolueenne suhtautuu<br />

puurakentamiseen?<br />

Kannatamme puurakentamista julkisissa<br />

rakennushankkeissa. Toki materiaalivalinnat<br />

tulee tehdä jokaiseen kohteeseen<br />

sopivimmalla tavalla.<br />

Haluamme edistää myös muuta puurakentamista.<br />

Parhaimmillaan puusta<br />

tehty talo on pitkäikäinen, terveellinen<br />

ja elinkaarensa aikana ilmastokestävä.<br />

Suomalainen puuosaaminen on vientivaltti.<br />

Tieverkon parantaminen<br />

Kertyneen korjausvelan vähentämiseksi<br />

kannatamme tieverkoston kunnossapidon<br />

rahoituksen nostamista parlamentaarisen<br />

työryhmän esittämälle tasolle,<br />

mikä tarkoittaa n. 300 miljoonan euron<br />

lisärahoitusta.<br />

Kestävä metsänhoito<br />

Tukki- ja kuitupuun osalta tämän hetkinen<br />

hakkuumäärä on kestävä, mutta<br />

kun otetaan mukaan myös energiakäyttöön<br />

hakattu puu, aletaan olla jo<br />

kestävyyden rajoilla. Hakkuiden tulee<br />

olla kestävällä tasolla niin luonnon monimuotoisuuden,<br />

ilmastonmuutoksen<br />

kuin puuntuotannolliselta kannalta. Tutkimustietoa<br />

saadaan koko ajan lisää,<br />

mutta tällä hetkellä käytettävissä olevan<br />

tiedon perusteella hakkuita kokonaisuudessa<br />

ei ole mahdollista kasvattaa, ilman<br />

että luonnon monimuotoisuus ja<br />

hiilinielu kärsivät.<br />

Puuta riittää myös tulevaisuudessa. Puu<br />

on <strong>Suomen</strong> vihreää kultaa, taloutemme<br />

tukijalka. Metsät antavat meille paljon:<br />

työtä ja talouskasvua, mutta lisäksi virkistystä,<br />

marjoja, sieniä ja riistaa. Metsien<br />

hiilinielu auttaa meitä selviämään<br />

ilmastonmuutoksen hillitsemisen valtavasta<br />

haasteesta. Metsissä asuu myös<br />

valtaosa eliölajeistamme. Näiden rinnakkaisten<br />

tärkeiden tavoitteiden takia<br />

metsiä tulee käyttää monipuolisesti ja<br />

kestävästi.<br />

Biotaloudella on aivan keskeinen merkitys<br />

<strong>Suomen</strong> taloudelle ja työllisyydelle<br />

myös tulevaisuudessa. Uusia biotaloustuotteita<br />

kehitellään koko ajan. Esimerkiksi<br />

muovin korvaaminen tai uudet korkean<br />

arvonlisän tuotteet tulevat lisäämään<br />

metsien taloudellista merkitystä.<br />

Emme kannata kiinteistöveron ulottamista<br />

metsään.<br />

Koulutus<br />

Koulutus on tulevan hallituskauden ensisijainen<br />

investointikohde. Vasemmisto<br />

ohjaisi pikaisesti lisää resursseja erityisesti<br />

ammatillisen koulutuksen lähiopetukseen<br />

perusrahoitusta korottamalla.<br />

Toisesta asteesta pitää myös tehdä kokonaan<br />

maksuton ja oppivelvollisuusikää<br />

pidentää.<br />

Valtion tulisi panostaa yhdessä paikallisten<br />

koulutusjärjestäjien kanssa muuntokoulutusohjelmiin<br />

niillä alueilla, joissa<br />

työvoimapula on suurin. Yliopisto- ja<br />

ammattikorkeakouluindeksit tulisi palauttaa<br />

osaksi rahoitusta ja perusopetuksen<br />

ryhmäkokoja pienentää.

Yrittäjyys<br />

Työvoiman kohtaanto-ongelmaan vastaaminen<br />

ja panostukset osaamiseen<br />

ovat meille keskeisimpiä tavoitteita yritystoiminnan<br />

edellytyksien parantamiseksi.<br />

Lisärahoitusta tarvitaan myös tieja<br />

raideverkostoon sekä muuhun infrastruktuuriin.<br />

Haluamme korottaa arvonlisäverollisen<br />

myynnin alarajaa 30 000<br />

euroon sekä lisätä tki-rahoitusta ja energiatukea<br />

nykyistä enemmän myös pkyrityksille.<br />

Emme kannata uusia taloudellisia instrumentteja<br />

yritysten sukupolvenvaihdosten<br />

tukemiseksi vaan katsomme, että<br />

jatkuvuutta turvataan parantamalla<br />

yleisesti yritystoiminnan edellytyksiä.<br />

Vihreät De Gröna<br />

Miten puolueenne suhtautuu puurakentamiseen?<br />

Julkisessa rakentamisessa pitää entistä<br />

vahvemmin ottaa huomioon ilmastonmuutoksen<br />

torjunta. Siksi pitää arvioida<br />

sekä rakentamisen aikaista hiilijalanjälkeä<br />

että elinkaaren mittaisia päästöjä.<br />

Näillä kriteereillä arvioituna puurakentaminen<br />

osoittautuu usein hyväksi<br />

vaihtoehdoksi.<br />

Asuinkerrostaloissa puurakentamisen<br />

osuus on vielä vähäinen, vaikka nykyiset<br />

rakennusmääräykset eivät enää aseta<br />

suuria esteitä. Valtion tukemassa asuntotuotannossa<br />

voitaisiin lisätä merkittävästi<br />

puurakentamisen osuutta. Omakotitaloissa<br />

puurakentamisen osuus on jo<br />

korkea.<br />

Tieverkon parantaminen<br />

Raskasta tavaraliikennettä on hyvä siirtää<br />

mahdollisimman paljon rautateille,<br />

mutta suuri osuus teollisuuden kuljetuksista<br />

jää joka tapauksessa maantieliikenteen<br />

varaan. Ensisijaista on pitää olemassa<br />

oleva tieverkko kunnossa ja pienentää<br />

sen korjausvelkaa. Parlamentaarisen<br />

ryhmän esittämä 300 miljoonan lisäpanostus<br />

on oikeaa suuruusluokkaa.<br />

Uusista väyläinvestoinneista valtaosa on<br />

suunnattava rautateihin.<br />

Kestävä metsänhoito<br />

Metsien kyky sitoa hiilidioksidia ilmakehästä<br />

näyttelee keskeistä osaa kyvyssämme<br />

ratkaista ilmastonmuutos. Metsähakkuiden<br />

lisääminen vähentää <strong>Suomen</strong><br />

hiilinieluja, eli on vaikutukseltaan<br />

sama kuin jos Suomi alkaisi rakentaa lisää<br />

hiilivoimaa: <strong>Suomen</strong> nettopäästöt<br />

kasvavat. Se on vastuutonta. Sipilän hallituksen<br />

ajamista jättihakkuista on luovuttava<br />

ja hakkuumäärä on pienennettävä<br />

ilmaston ja monimuotoisuuden<br />

kannalta kestävälle tasolle.<br />

Viime vuosina hakkuut ovat kasvaneet<br />

voimakkaasti. Tämänhetkinen hakkuiden<br />

kokonaistaso on jo lähellä 80 miljoonaa<br />

m3. Tämä on aivan liikaa. Kansallista<br />

hakkuumäärää ei pidä arvioida vain<br />

teknis-taloudellisen kestävyyden perusteella,<br />

vaan ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden<br />

reunaehdot määrittävät<br />

puitteet, joissa hakkuiden aidosta kestävyydestä<br />

voidaan puhua. Hakkuiden<br />

kokonaistaso tulisi palauttaa viime vaalikauden<br />

lopun tasolle, eli n. 65 miljoonaan<br />

kuutioon. Tämäkin on kipurajalla<br />

ja edellyttää muita toimia metsäluonnon<br />

monimuotoisuuden ja hiilinielujen<br />

turvaamiseksi.<br />

Metsät kasvavat Suomessa hyvin, eikä<br />

puun riittävyys sinänsä ole suuri ongelma.<br />

Ilmastonmuutoksen torjunnan ja<br />

luonnon monimuotoisuuden vahvistamisen<br />

näkökulmasta on kuitenkin välttämätöntä<br />

peruuttaa nykyistä pienempiin<br />

hakkuumääriin. Jos hakkuukiertoa<br />

pidennetään eli annetaan puiden kasvaa<br />

vanhemmiksi ja suuremmiksi, saatava<br />

puu on järeämpää ja korkeampilaatuista<br />

ja myös tuottaa metsänomistajalle<br />

enemmän. Tämä olisi myös ilmaston<br />

kannalta perusteltua.<br />

Biotalous on edelleen suuri mahdollisuus<br />

Suomelle, kunhan sitä toteutetaan<br />

kestävästi, ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden<br />

asettamat reunaehdot<br />

huomioon ottaen. Metsän merkitys<br />

Suomelle ei häviä, päinvastoin – se monipuolistuu.<br />

Metsä, perinteisistä perinteisin<br />

suomalainen vaurauden lähde, on<br />

myös tulevaisuuden työn ja hyvinvoinnin<br />

sampo, josta voidaan saada energiaa<br />

ja esimerkiksi muovia korvaavia uusia<br />

materiaaleja. Olennaista on panostaa<br />

korkeaan jalostusasteeseen ja mahdol-<br />

lisimman pitkäikäisiin tuotteisiin, kuten<br />

puurakentamiseen.<br />

Emme kannata metsämaan saattamista<br />

kiinteistöveron piiriin, koska se kannustaisi<br />

metsänomistajia lisähakkuisiin.<br />

Koulutus<br />

Sipilän hallituksen masiiviset koulutusleikkaukset<br />

ovat tehneet pahaa jälkeä,<br />

erityisesti ammatillisessa koulutuksessa,<br />

joka on kantanut yhden suurimmista<br />

taakoista. Virhe on ollut sitäkin suurempi,<br />

kun ottaa huomioon, että puute<br />

osaavasta työvoimasta on jo tällä hetkellä<br />

tärkein pullonkaula rekrytoinneissa.<br />

Suunta on käännettävä ja se on käännettävä<br />

täysin. Koulutusleikkauksista on<br />

siirryttävä massiiviseen koulutuspanostukseen.<br />

Vihreät esittävät koulutuksen<br />

kunnianpalautusta seuraavan hallituksen<br />

kansalliseksi tehtäväksi ja sen työkaluksi<br />

miljardin euron uutta satsausta<br />

koulutukseen. Tällä rahoituksella vahvistaisimme<br />

mm. kovia kokenutta toisen<br />

asteen ammatillista koulutusta ja ammattikorkeakouluja<br />

ja lisäisimme koulutuspaikkoja<br />

aloilla ja alueilla, joilla niitä<br />

tarvitaan.<br />

Yrittäjyys<br />

Osaavan työvoiman saatavuus on nousemassa<br />

tärkeimmäksi kasvun esteeksi<br />

monessa yrityksessä, joten panostaisimme<br />

erityisesti koulutukseen ja siihen,<br />

että osaavaa työvoimaa riittää. Uudistaisimme<br />

yritystuet ja siirtäisimme painopistettä<br />

pieniin kasvuhakuisiin yrityksiin<br />

sekä TKI-toimintaan. Viranomaispalveluissa<br />

on myös edelleen kehitettävää.<br />

Yhden luukun periaate on otettava käyttöön,<br />

niin että yrittäjä saa tarvitsemansa<br />

palvelut yhtä kanavaa pitkin. Lisäksi<br />

valjastaisimme julkiset hankinnat tukemaan<br />

paikallista yrittäjyyttä. Esimerkiksi<br />

kuntien hankinnat tulee toteuttaa niin,<br />

että jaetaan hankinnat tarpeeksi pieniin<br />

osiin ja tiedotetaan niistä tehokkaasti.<br />

Näin myös pienillä ja paikallisilla yrityksillä<br />

on mahdollisuus päästä osallistumaan<br />

tarjouskilpailuun ja niille tarjotaan<br />

mahdollisuuksia kasvaa ja hankkia tarpeellisia<br />

näyttöjä vientimarkkinoille.<br />

19

Vuosikokous<br />

keräsi sankan<br />

osallistujajoukon<br />

Lähipuu ja<br />

ympäristöseloste<br />

kiinnosti<br />

Lappeenrannassa<br />

Lappeenrannassa<br />

juhlittiin Talvisavuilla<br />

Pekka Krook (Sparraustehdas)<br />

herätteli jäsenistöä<br />

ajatustyöhon.<br />

Talvisavut-tapahtuma 15.–17.2.<strong>2019</strong> keräsi Holiday Club Saimaalle<br />

ison määrän <strong>Suomen</strong> Sahayrittäjien jäseniä perheineen. Tapahtuma<br />

onnistui mainiosti ja väki oli tyytyväistä viikonlopun antiin.<br />

Lappeenranta oli uusi paikkakunta<br />

Talvisavujen järjestämiskartalla.<br />

Eikä ollut huono vaihtoehto.<br />

Majoitustilat ja koko<br />

alueen infrastruktuuri sopivat enemmän<br />

kuin hyvin tapahtuman järjestämiseen.<br />

Ympäristöseloste, eli EPD tutuksi<br />

Perjantaina iltapäivällä alkoi tasainen<br />

puheensorina hotellin aulassa vaihtua<br />

vilkkaaseen keskusteluun ja nauruun.<br />

20<br />

Tuttuja näkee aivan liian harvoin ja vielä<br />

kun paikalle saapui samanhenkisiä ihmisiä,<br />

keskustelua ei tarvinnut lypsää. Puhetta<br />

tuntui riittävän talven lumimäärästä,<br />

sahauksista, markkinatilanteesta<br />

ja tietysti EPD:stä.<br />

Lähipuu®-ympäristöseloste, eli EPD<br />

valmistui <strong>Suomen</strong> Sahayrittäjille tammikuussa<br />

ja ensimmäinen koulutuspaketti<br />

sen käyttöönottoon järjestettiin<br />

Talvisavuilla perjantai-iltana. Runsas<br />

joukko lähipuumerkin haltijoita ja<br />

myös uusia merkin hakijoita oli ottanut<br />

kutsun vastaan.<br />

Tarmo Räty luonnonvarakeskukselta<br />

avasi EPD:n sisältöä kattavasti. Lähipuun<br />

ympäristöseloste on markkinointityökalu,<br />

jonka avulla voimme todeta<br />

tuotteemme erinomaiset ympäristöominaisuudet.<br />

Lähipuu® on todellakin<br />

ympäristöystävällisin ja ekologisin rakennusmateriaali.

Vannesahat<br />

esittelivät<br />

monipuolista<br />

sahaustekniikkaa<br />

Slidetec pyörösaha<br />

liukupöydällä<br />

herätti<br />

kiinnostusta<br />

kävijöissä<br />

Pilkemaster<br />

klapikone<br />

kiinnostuksen<br />

kohteena<br />

Jouni Silvast<br />

vas. otti vastaan<br />

lujuuslajittelun<br />

näyttökoetta.<br />

Nuoruutta ja kokemusta samassa kuvassa.<br />

Vasemmalla Mikael Laine oikealla Markku<br />

Sohlman.<br />

Sahayrittäjien hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja<br />

Janne Larjama valaisi<br />

kuuntelijoita omista kokemuksistaan<br />

Lähipuu®-tuotemerkin käytössä.<br />

”Lähipuu®-tuotemerkin aktiivinen tarjonta<br />

kuluttajien suuntaan on jokaisen<br />

yrittäjän vastuulla”, muistutti Janne Larjama.<br />

Sparrausta päänupille<br />

Perjantai-illan toisessa koulutusosiossa<br />

Sparraustehtaan Pekka Krook antoi<br />

läsnäolijoille haasteita. Arkipäivän rutiininomainen<br />

toiminta tappaa useasti<br />

luovan ajattelun. Kuitenkin yrittäjän<br />

ja ennen kaikkea ihmisen hyvinvoinnin<br />

Sari Käkönen grillausmestarina.<br />

perusta on se, että mieli on aina alttiina<br />

uusille näkemyksille ja kehitysideoille.<br />

Pekka saikin omalla ja rehellisellä lähestymistavallaan<br />

vilkasta keskustelua aikaan.<br />

Veikkaanpa, että moni miettii asioita<br />

nyt vähän ’veikko huovismaiseen’<br />

tyyliin – ”elämää pitää katsoa vähän laajemmasta<br />

perspektiivistä”.<br />

Lauantai tarjosi tehokasta<br />

toimintaa<br />

Puheenjohtaja kaappasi tytöt kainaloon.<br />

Holiday Club Saimaa antoi maittavia yöunia<br />

itse kullekin. Olihan huoneistojen<br />

taso ja koko huippuluokkaa! Maistuvan<br />

aamiaisen jälkeen suunnattiin ulos hieman<br />

sumuiseen eteläkarjalaiseen talvisäähän.<br />

Slidetec-sirkkeli, Woodmizerja<br />

Wirex-vannesahat sekä Pilkemasterpilkekone<br />

olivat valmiina ottamaan vastaan<br />

Talvisavuille saapuvia vieraita. Ulkopuolisia<br />

messukävijöitä piipahti päivän<br />

aikana noin 500 kävijää. Sahayrittäjien<br />

jäsenet tutkivat tietenkin tarkasti eri<br />

valmistajien sahalaitteet ja tutustumiskierroksen<br />

lomassa maistui myös grillimakkara,<br />

jota Arto Käkönen apureineen<br />

ansiokkaasti paistoivat.<br />

Lujuuslajittelun näyttökoe vai pitäisikö<br />

kansanomaisesti sanoa ”Näytön paikka”<br />

järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa<br />

Talvisavuilla. <strong>Suomen</strong> metsäkeskuksen<br />

Jouni Silvast otti näyttökokeita vas-<br />

21

Erikoistutkija Tarmo<br />

Räty (Luke) kertomassa<br />

ympäristöselosteesta.<br />

taan koko päivän ajan ja opasti samalla<br />

muitakin kiinnostuneita sahatavaran lujuusluokkien<br />

saloihin. Yleinen toteamus<br />

tuntui keskusteluissa olevan se, että visuaalisesti<br />

lajiteltu sahatavara on konelajiteltua<br />

laadukkaampaa. Ihmiskäden ja<br />

-silmän yhteistyö kun tuppaa ottamaan<br />

aina ns. varman päälle.<br />

Vuosikokous leppoisissa<br />

tunnelmissa<br />

Lappeenrannan kaupungin<br />

valtuuston pj.<br />

Ari Torniainen.<br />

Imatran kaupungin<br />

tervehdyksen toi Anu<br />

Urpalainen.<br />

Iltapäivän kohokohta oli vuosikokous.<br />

Paikalle saapui tuttuun tapaan iso joukko<br />

jäseniä kuuntelemaan ja keskustelemaan<br />

yhdistyksen menneestä sekä tulevasta<br />

vuodesta. Kokouksessa puheenjohtajan<br />

nuijaa heilutti Luonnonvarakeskuksen<br />

vanhempi tutkija, Tarmo Räty<br />

ammattimiehen ottein.<br />

<strong>Suomen</strong> Sahayrittäjien hallitus vaihtui<br />

yhden varajäsenen verran, kun Kimmo<br />

Auvikainen ilmoitti siirtyvänsä hallitustyöstä<br />

sekä yritystoiminnastaan eläkkeelle.<br />

Kimmon tilalle valittiin yksimielisesti<br />

Timo Järvinen Maskusta. Timolla<br />

on yritystoiminnan kokemusta laajalta<br />

sektorilta, aina isojen veneiden rakennuksesta<br />

sahaustoimintaan saakka. Tervetuloa<br />

hallitustyöhön Timo!<br />

Talvisavut-tapahtuman tulevaisuusnäkymistä<br />

keskusteltiin kokouksen lopussa<br />

vilkkaasti. Kokous evästi hallitusta siihen<br />

suuntaan, että tulevan vuoden tapahtumaa<br />

voisi suunnitella vaikkapa laivamatkan<br />

päähän. Tapahtuman pääpaino olisi<br />

enemmänkin koulutuksen ja yhdessäolon<br />

puolella. Hallitus lupasi ottaa asiasta<br />

selvyyttä ja ryhtyä toimenpiteisiin.<br />

Iltajuhlaa ja glamouria<br />

Juhlapuheen piti europarlamentaarikko<br />

Elsi<br />

Katainen.<br />

Iltajuhlan pitopaikkana oli todella upea<br />

Aleksanteri-sali. Vuosisatainen arvokkuus<br />

ja historia olivat aistittavissa heti<br />

juhlapaikkaan saavuttaessa. Sopiva<br />

paikka siis arvokkaaseen juhlaan.<br />

22<br />

Juhlapuheissa ja tervehdyksissä oli panostettu<br />

laatuun. Lappeenrannan kaupungin<br />

tervehdyksen toi valtuuston puheenjohtaja,<br />

kansanedustaja Ari Torniainen,<br />

joka oli silminnähden otettu valinnastamme<br />

pitää tämän vuoden tapahtuma<br />

Lappeenrannassa. Hän muistutti<br />

tervehdyksessään, että Lappeenrannan<br />

läheisyydessä on puuraaka-ai-

neen osalta isot varannot. ”Meillä puuta<br />

riittää jalostettavaksi moneen eri tarkoitukseen,<br />

vaikkapa <strong>Suomen</strong> Sahayrittäjien<br />

Lähipuuksi”, totesi Ari Torniainen.<br />

Imatra ja Lappeenranta ovat tiiviissä<br />

vuorovaikutuksessa keskenään. Ovathan<br />

kaupungit rajanaapureita. Imatran<br />

kaupungin edustajana iltajuhlaan saapui<br />

tervehdyksen tuomaan hyvinvointilautakunnan<br />

puheenjohtaja Anu Urpalainen.<br />

Saimme kuulla raikkaat terveiset<br />

kaupungista, jonne on nousemassa<br />

<strong>Suomen</strong> suurin puukoulu. 11 000 hyötyneliötä<br />

ja kustannusarvio 45 milj. euroa,<br />

saivat juhlaväen vilpittömän ihailun. Uudessa<br />

Mansikkalan alueelle nousevassa<br />

puukoulussa tulee olemaan oppimistilat<br />

noin 1 350 oppilaalle. Kouluhankkeen<br />

toteuttaa YIT niin sanottuna elinkaarimallina,<br />

jossa rakentaja vastaa suunnittelusta,<br />

toteutuksesta ja 20 vuoden ylläpidosta.<br />

Hienoa, että meillä löytyy Suomessa viisaita<br />

kuntapäättäjiä, jotka ymmärtävät<br />

puun erinomaisuuden rakennusmateriaalina.<br />

Juhlapuheen piti europarlamentaarikko<br />

Elsi Katainen. Hänen elämän- ja (lähi)<br />

puunmyönteinen juhlapuheensa antoi<br />

uskoa meille, että suomalaisella sahatavaralla<br />

on tulevaisuudessa entistäkin<br />

paremmat elinmahdollisuudet. Europarlamentti,<br />

jossa hän on yhtenä <strong>Suomen</strong><br />

euroedustajana, on omalta osaltaan<br />

vaikuttamassa myös saha-alan tulevaisuuden<br />

näkymiin. Brysselissä onkin<br />

oltava selkeä viesti Suomesta, kuinka<br />

meillä metsään ja metsästä saataviin<br />

tuotteisiin sitoudutaan ja suhtaudutaan.<br />

Vuoden Sahayrittäjä- ja<br />

Kehittäjä-palkinnot osaajille<br />

Tavisavut-tapahtuman odotetuin ja jännittävin<br />

kohokohta on perinteisesti Vuoden<br />

Sahayrittäjä-palkinnon luovutusseremonia.<br />

Tänä vuonna palkinnon sai Kolkonjoen<br />

Mylly ja Saha Ky, Rantasalmelta.<br />

Vuoden Sahayrittäjäpalkinnon<br />

2018 saajat vas.<br />

Tatu ja Markku<br />

Dillström, Kolkonjoen<br />

Mylly ja<br />

Saha.<br />

Jouni Silvast<br />

<strong>Suomen</strong> metsäkeskukselta<br />

sai<br />

ansiokkaasta työstään<br />

Kehittäjäpalkinnon.<br />

Onnittelut<br />

vielä kerran Jouni!<br />

Kehittäjäpalkinnon<br />

saaja Jouni<br />

Silvast ja <strong>Suomen</strong><br />

metsäkeskuksen<br />

elinkeinojohtaja<br />

Anssi Niskanen.<br />

Niskanen totesi<br />

Jouni Silvastin tehneen<br />

erinomaista<br />

työtä hankkeiden<br />

parissa.<br />

(samaa mieltä<br />

Anssin kanssa on<br />

myös <strong>Suomen</strong><br />

<strong>Sahayrittäjät</strong> ry).<br />

Kehittyvä ja pitkäjänteinen useamman<br />

sukupolven työ oli vahvana perusteena<br />

palkinnon luovuttamiselle. Nyt yrityksen<br />

vetovastuussa oleva Tatu Dillström<br />

muisti kiitospuheessaan perhettään<br />

ja ennen kaikkea isäänsä Markku<br />

Dillströmiä siitä, että yritys on saavut-<br />

23

Iltajuhlaa vietettiin<br />

upeassa Aleksanteri<br />

salissa.<br />

tanut asiakkaiden luottamuksen. ”Asiakkaalle<br />

tarjottava palvelu sekä tuotteiden<br />

laatu on ollut kunnia-asia Kolkonjoella jo<br />

edellisten sukupolvien aikana. Sillä tiellä<br />

on tarkoitus jatkaa tulevaisuudessakin”,<br />

totesi Tatu Dillström.<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry:n myöntämä<br />

Kehittäjä-palkinto on erikoispalkinto, joka<br />

luovutetaan merkittävästä saha-alan<br />

edistystyöstä. Sitä ei jaeta automaattisesti<br />

vuosittain, se jaetaan ainoastaan<br />

vain silloin, kun tarvetta siihen on. Lappeenrannan<br />

Talvisavuilla tarvetta todellakin<br />

oli, kun palkinto luovutettiin pitkäaikaiselle<br />

yhteistyökumppanillemme<br />

Jouni Silvastille. Hänen pitkäaikainen<br />

ja konkreettisia tuloksia antanut työnsä<br />

<strong>Suomen</strong> Sahayrittäjien koulutus- ja kehityshankkeissa<br />

on valtavan suuri.<br />

Jouni Silvast työskentelee <strong>Suomen</strong> metsäkeskuksella<br />

ja hänen ansiostaan yhteistyö<br />

eri projekteissa Metsäkeskuk-<br />

24<br />

sen kanssa on ollut erittäin hedelmällistä.<br />

Mainittakoon, että mm. Silvastin<br />

vetämä TutKi-hanke tuotti Lähipuu®tuotemerkin<br />

sekä ympäristöselosteen<br />

ja myös CE-merkinnän koulutuskoordinointi<br />

vuosia sitten oli Jounin käsialaa.<br />

Uusia ajatuksia ja toimintamalleja Jouni<br />

Silvast on tällä hetkellä lanseeraamassa<br />

ns. Export – hankkeessa, jossa yritysten<br />

valmiuksia kehitetään viennin käynnistämiseen.<br />

Tässäkin hankkeessa <strong>Suomen</strong><br />

<strong>Sahayrittäjät</strong> ry on yhteistyökumppanina.<br />

Isot onnittelut vielä kerran molemmille<br />

palkituille!<br />

Juhlaillallinen kruunasi<br />

yhdessäolon<br />

Jos aikaisempina vuosina Talvisavuttapahtuman<br />

juhlaruoka on ollut erinomaista,<br />

niin nyt sitten otettiin hyppäys<br />

suoraan ykköspaikalle!<br />

Ensimmäistäkään moitetta ei kuulunut<br />

koko illan aikana – eikä sen jälkeenkään<br />

ruoan laadusta. Kauniit kattaukset, erinomainen<br />

esillepano ja maittava runsas<br />

kokonaisuus…siinä muutama kommentti<br />

ruokailijoiden suusta. Itselleni ja<br />

muutamalle muullekin taisi iskeä se legendaarinen<br />

’joulupöytä’ -ilmiö. Siis se,<br />

kun pitää ahtaa itseensä ruokaa enemmän<br />

kuin mahtuu! Mutta, minkäs teet,<br />

kun ruoka on hyvää ja sitä on ylettömän<br />

runsaasti.<br />

Illallisen jälkeen juhlayleisölle tarjoutui<br />

mahdollisuus nauttia hyvästä seurasta,<br />

vaikkapa viinilasin kera. Osa lähti nukkumaan<br />

täyden vatsan viereen ja jokunen<br />

juhlavieras taisi käydä vielä yömyssyilläkin…<br />

Teksti ja kuvat: Timo Ripatti

Kolkonjoen Mylly ja Saha Rantasalmelta<br />

sai vuoden 2018 Sahayrittäjä -palkinnon<br />

Rantasalmella toimiva<br />

Kolkonjoen Mylly ja Saha<br />

valittiin Vuoden Sahayrittäjä<br />

-palkinnon saajaksi <strong>Suomen</strong><br />

<strong>Sahayrittäjät</strong> ry:n vuotuisessa<br />

iltagaalassa 16.2.<strong>2019</strong><br />

Lappeenrannassa.<br />

Kolkonjoen Mylly ja Saha on<br />

toiminut esimerkillisesti jo<br />

vuosikymmenten ajan. Nykyisen<br />

yrittäjän Tatu Dillströmin<br />

isä, Markku Dillström kehitti<br />

vahvasti yrityksen toimintaa omistusaikanaan.<br />

Rahtisahaustoiminnan lisäksi<br />

yritys alkoi myydä sekä jatkojalostaa<br />

entistä enemmän oman sahan tuotteita.<br />

Toimitusvarmuus, laatu sekä asiakaspalvelu<br />

ovat olleet yrityksen kulmakiviä<br />

koko historiansa ajan.<br />

Kolkonjoella sukupolvenvaihdos tehtiin<br />

vuonna 2015. Yrityksen vetovastuun otti<br />

harteilleen Tatu Dillström, 42 v. Sukupolvenvaihdosta<br />

oli suunniteltu jo useamman<br />

vuoden ajan ja varsinainen prosessikin<br />

tehtiin suunnitelmallisesti ja harkitusti<br />

kolmessa vuodessa. Tatu on jatkanut<br />

yrityksen perinteitä kehittämällä sahan<br />

tuotantotiloja sekä laitekantaa entistä<br />

paremmiksi. Uudenkarhea höylähalli<br />

on ollut toiminnassa jo vuoden verran,<br />

ja uusi purusiilo on jo ottanut sisuksiinsa<br />

kuutiokaupalla kuivaa purua. Asiakkailta<br />

saatu palaute oli Tatulle kimmoke<br />

hankkia tulevalle kesälle myös sahatavaran<br />

pintakäsittelylinja. Näin Kolkonjoella<br />

pystytään välittämään asiakkaille<br />

vaikkapa pohjamaalattua ulkovuorilautaa.<br />

”Asiakkaan toiveet yrittäjän kannattaa<br />

kuunnella tarkasti. Tietysti aina pitää<br />

laskea, mikä on kannattavaa ja mikä ei.<br />

Pintakäsitellylle laudalle on menekkiä,<br />

siksi siihen investointiin lähdin”, toteaa<br />

Tatu Dillström.<br />

Yrityksen asiakaskuntaa voi jakaa nykyään<br />

karkeasti kahteen eri kategoriaan.<br />

Rantasalmella on runsaasti kesäasukkaita<br />

ja sitä kautta tulee asiakkaita kesäaikaan<br />

myös Kolkonjoen Sahalle. Toinen<br />

vahva asiakasryhmittymä ovat paikalliset<br />

rakennusliikkeet, puusepät sekä<br />

tietysti yksittäiset kuluttajat. Historiallisesti<br />

arvokkaiden kohteiden entisöinti<br />

on koko ajan kasvava trendi ja sillä sektorilla<br />

Tatu Dillströmin yritys on vahvoilla.<br />

”Monet entisöintikohteet tarvitsevat<br />

erikoismittaista saha- ja höylätavaraa,<br />

jota ei saa mistään. Aika monet höylänterät<br />

ja asetteet on tullut laitettua vähän<br />

vanhemmille mitoille”, naurahtaa<br />

Tatu Dillström.<br />

Kolkonjoen Mylly ja Saha hankkii ja sahaa<br />

vuosittain 500–600 m³ omaa sahatavaraa<br />

jatkojalostukseen. Sahatukit yritys<br />

löytää lähialueelta paikallisilta metsänomistajilta,<br />

joko suoraan tai metsänhoitoyhdistyksen<br />

välityksellä. ”Parikymmentä<br />

kilometriä on säde, josta<br />

tukit hankitaan. Pieniä eriä löytyy myös<br />

omasta metsästä”, kertoo yrittäjä.<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry:n Lähipuu®tuotemerkki<br />

otettiin yrityksessä<br />

käyttöön viime kesänä. ”Lähipuu®tuotemerkki<br />

ja äskettäin valmistunut<br />

lähipuu sahatavaran ympäristöseloste,<br />

tarjoavat kuluttajalle selkeän todistuksen<br />

yrityksemme valmistaman tuotteen<br />

pienestä hiilijalanjäljestä. Ympäristöasiat<br />

ovat kaikkien yhteinen huolenaihe ja<br />

kuluttajan kannattaa miettiä ja kysellä<br />

ostopäätöstä harkitessaan, mikä on<br />

tuotteen ympäristövaikutus. Sen tiedän<br />

jo tältä istumalta, että Lähipuusta® valmistettu<br />

sahatavara on varmasti ympäristöteko<br />

kuluttajallekin”, kertoo ylpeänä<br />

palkittu yrittäjä Tatu Dillström.<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> painotti Vuoden<br />

Sahayrittäjä 2018 valinnassaan, aktiivista<br />

yrityksen kehittämistä, sitoutumista<br />

ympäristöasioihin sekä yrityksen jatkuvuutta.<br />

Unohtamatta vuosikymmenten<br />

saatossa tehtyä työtä kotimaisen sahatavaran<br />

käytön puolesta.<br />

www.kolkonjoensaha.fi<br />

25

Kehittäjäpalkinto <strong>Suomen</strong><br />

metsäkeskuksen Jouni Silvastille<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry:n Kehittäjäpalkinto 2018 luovutettiin<br />

lauantaina 16.2.<strong>2019</strong> Lappeenrannassa järjestetyssä<br />

sahayrittäjien vuotuisessa iltagaalassa.<br />

Palkinto annetaan henkilölle tai<br />

taholle, joka on edistänyt pitkäjänteisesti<br />

alaamme.<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry painotti<br />

valinnassaan Jouni Silvastin pyyteetöntä<br />

työtä yhdistyksen jäsenyritysten<br />

toimintaedellytysten kehittämiseksi.<br />

Lähipuu-tuotemerkki, <strong>Suomen</strong> ensimmäinen<br />

sahatavaran ympäristöseloste,<br />

INSTA-142-lujuuslajittelunkoulutukset<br />

sekä koulutuksen räätälöinti CE-merkinnän<br />

vaatimuksiin ovat vain pintaraapaisu<br />

hänen aikaansaannoksistaan.<br />

Jouni Silvast <strong>Suomen</strong> metsäkeskuksesta<br />

sai ansaitusti Kehittäjäpalkinnon.<br />

Jouni Silvastin ihmisläheinen ja vahva<br />

ammattimainen ote <strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong><br />

ry:n jäsenyrityksiin, on saanut vähän<br />

monimutkaisemmatkin asiakokonaisuudet<br />

tuntumaan ymmärrettäviltä.<br />

”Aktiivinen ote on varsin lievä ilmaisu<br />

hänen tehokkaasta, ja ennen kaikkea tuloksekkaasta<br />

toiminnastaan eri kehityshankkeissa.<br />

Rehellisesti voin todeta, että<br />

ilman Jounin panosta emme olisi yhdistyksenä<br />

näin loistavassa kehitysvauhdissa.<br />

Häntä voisi hyvin verrata joukkuelajien<br />

valmentajaan, joka osaa ottaa eri<br />

pelaajat (tässä tapauksessa eri tahot)<br />

huomioon ja valmentaa siitä menestyvän<br />

ja kehittyvän joukkueen”, toteaa<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry:n puheenjohtaja<br />

Timo Ripatti.<br />

Projektipäällikkö Jouni Silvast työskentelee<br />

<strong>Suomen</strong> metsäkeskuksen Lappeenrannan<br />

yksikössä.<br />

Kun päätät sahata...<br />

Myydään sahatavaraa<br />

Mäntyä 10 m 3 , paksuus 50 mm eri leveyksiä<br />

Koivua 20 m 3 , 32 mm x 100 mm<br />

Kuusi 170 m 3<br />

• lautaa leveydet 125 mm ja 150 mm<br />

• lankkua 50 x 100, 50 x 125,<br />

50 x 150, 50 x 200 ja 32 x100<br />

Haapaa ja Raitaa myös varastossa<br />

Leo Rautanen, Pusula 040 – 8350625<br />

26

LÄHIPUU® näkyy<br />

LÄHIPUU® mukana<br />

Huvila & Huussi Tv-ohjelmassa<br />

toukokuussa<br />

Viime kesänä kuvattu jakso on ensi-illassa maanantaina<br />

toukokuun 13. päivänä Nelosella. Teemana jaksossa<br />

on ”Valoa tontille”.<br />

Kannattaa olla tv-ruudun äärellä ja katsoa mihin kaikkeen<br />

Lähipuu® muotoutuu kohteessa…<br />

Ohjelman nettisivuilla on myös lisämateriaalia jokaisesta<br />

jaksosta.<br />

Lisätiedot: www.nelonen.fi/ohjelmat/huvila-huussi<br />

LÄHIPUU® ja <strong>Sahayrittäjät</strong><br />

esillä Kevätmessuilla Helsingin<br />

messukeskuksessa<br />

4.– 7. huhtikuuta<br />

Aukioloajat: to-la 4. - 6.4. klo 10-18, su 7.4. klo 10-17<br />

Löydät meidät Mökkipihalta.<br />

Tule käymään!<br />

DIMEX.FI<br />

27

LÄHIPUU®<br />

Tutkitusti<br />

pienin<br />

hiilijalanjälki!

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!