Suomen Sahayrittäjät 1/2019

viliharkonen

Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema ammattilehti

1 / 2019

1


PÄÄKIRJOITUS

Kevään merkit ilmassa

2

Itse kuulun vahvasti siihen ihmisryhmään, joka nauttii

auringon valosta. Talven taittuminen ja kevään eteneminen

merkitsevät ainakin minulle enemmän, kuin ne

kuuluisat ”sata jänistä”. Kevätpäiväntasaus on nyt ohitettu

ja se tarkoittaa valoisan ajan lisääntymistä kiihtyvällä

vauhdilla. Kevätpäiväntasaus on myös merkki siitä, että ihmismielikin

on vähän valoisampi ja positiivisempi…

Neljän vuoden välein tuntuu olevan tietty ihmisjoukko kovin

ystävällistä ja mieleltään valoisaa, jopa aurinkoista. Tämä joukko

tarjoilee ilmaista makkaraa ja kahvia toreilla ja turuilla. Lupauksia

paremmasta Suomesta annetaan auliisti ja kaikkiin

keskusteluissa ilmitulleisiin asiakokonaisuuksiin tuntuu löytyvän

helposti ratkaisu. Ainut vaatimus näillä ystävällisillä ihmisillä

on se, että huhtikuun alkupuolella olevissa vaaleissa äänestät

heidän edustamaansa puoluetta ja ennen kaikkea piirrustat

äänestyslappuun vielä hänen äänestysnumeronsa. Sen

jälkeen jäät vain odottamaan, kuinka asiat soljuvat mainiosti

eteenpäin!

Eduskuntavaalit ovat siis lähellä. Media rakentaa jo uutta hallitusta,

ennen kuin yhtäkään ääntä on annettu. Puoluejohtajat

pyrkivät esille eri mediakanavissa kertomaan, kuinka hyvin asiat

heidän puolueessaan on, riippumatta siitä mitä kannatusmittaukset

kertovat.

Suomi on monellakin tapaa hieno maa. Meillä asuu mittauksien

mukaan maailman onnellisin kansakunta. Meillä on asiat

hyvällä mallilla. Mutta, ainahan sitä jossain voidaan parantaa.

Vaikkapa rakennushankkeissa.

Kansakuntana ajatellen, puurakentaminen on ollut vuosisatojen

ajan yksi osaamisalueemme. Esi-isämme olivat äärettömän

taitavia puurakentajia ja nykymittakaavassa mitaten vielä melko

alkeellisilla työvälineillä työtä tehtiin. Työn laatu ja jälki olivat

kuitenkin liki poikkeuksetta kadehdittavan laadukasta. Puuta

käytettiin rakennusmateriaalina ja myös lämmitys hoitui uusiutuvilla

luonnonvaroilla – haloilla. Hiilijalanjälki sanaa ei ollut

vielä keksittykään, kun aikakauden ”ukot” ahersivat kestävän

metsätalouden ja ilmastoystävällisen lähipuun parissa – hiilineutraalissa

Suomessa.

Lähipuu®-tuotemerkki on vuonna 2019 tammikuussa saanut

ympäristöselosteen. Se kertoo saman asian, minkä esi-isämme

jo tiesivät. Lähellä kasvanut ja lähellä jatkojalostettu Lähipuu®

on parasta ilmaston kannalta mitä rakentaja, puuseppä

tai vaikkapa kesämökillään askarteleva lomalainen voi hankkeissaan

käyttää.

Se on parasta ilmakehälle ja parasta loppukäyttäjälle. Se on

kotimaista työtä ja se on leipää pienelle paikalliselle yrittäjälle.

Se on LÄHIPUU®

Rakkaudella – Lähipuu®

Pidetään yhteyttä:

timo.ripatti@sahayrittajat.fi

040 821 82 38

Rahulanniementie 57

79100 LEPPÄVIRTA


1/2019

LÄHIPUU ®

4 LÄHIPUU®:n tarina

6 Turun linnan lattioita uusittiin LÄHIPUU®-lankuilla

9 LÄHIPUU® ympäristöselosteesta tukea asiakastyöhön

14 Eduskuntavaalitentti 2019

20 Lappeenrannassa juhlittiin Talvisavuilla

25 Kolkonjoen Mylly ja Saha Rantasalmelta sai

vuoden 2018 Sahayrittäjä -palkinnon

26 Kehittäjäpalkinto Suomen metsäkeskuksen

Jouni Silvastille

27 LÄHIPUU® näkyy

LÄHIPUU® on

vastuullisen

kuluttajan

arvovalinta

LÄHIPUU® merkki

kertoo pienestä

hiilijalanjäljestä

LÄHIPUU® on

merkki ympäristön

puolesta

LÄHIPUU® tuotteet

ovat sertifioidusta

suomalaisesta

metsästä

LÄHIPUU® on 100 %

suomalaista työtä

Lähde mukaan jäsenmatkalle

Unkariin 26.–29.9.2019 kts.s. 12

Suomen Sahayrittäjät ry

Suomen Sahayrittäjät ry on piensaha- ja höyläämöteollisuuden

yhteistoiminta- ja etujärjestö, joka on perustettu vuonna 1946

edistämään alan toimintaedellytyksiä, ja sitä työtä yhdistys jatkaa

edelleenkin. Jäsenilleen Suomen Sahayrittäjä ry tarjoaa tietoja

alasta ja sen kehityksestä, asiakaskontaktipalvelut, näkyvyyden

yhdistyksen verkkosivuilla, koulutus-, neuvonta ja tuotetekniset

palvelut, jäsenetualennuksia yhteistyökumppaneilta, koulutusmatkoja

ja -retkiä sekä Suomen Sahayrittäjät-lehden neljä

kertaa vuodessa ja BioEnergia-lehden vuosikerran.

Vuosijäsenmaksu vuonna 2019 on 150 €, verovähennyskelpoinen.

Kannatusjäsen vuosimaksu on 50 €.

Suonen Sahayrittäjät on Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema

ammattilehti, jota lukevat jäsenten lisäksi myös muut

alan ammattilaiset ja sidosryhmät. Lehti ilmestyy 4 kertaa

vuodessa. Maksuehdot 14 päivää netto.

Suomen Sahayrittäjät ry

Rahulanniementie 57, 79100 LEPPÄVIRTA

Puh. 040 821 82 38, info@sahayrittajat.fi

www.sahayrittajat.fi

Ilmoitushinnat vuonna 2019

Etukansi: 955 €

2 sivu ja takakansi: 870 €

Tekstissä: 1/1sivu 420 €, 1/2 sivua 310 €,

1/4 sivu 235 €, 1/8 sivu 190 €

Jäsenhinta: 1/8 sivu 109 €

Lisävärien käyttö: 84 €/lisäväri

Ilmoitushinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.

Reklamaatiot kahdeksan päivän kuluessa ilmestymisestä.

Päätoimittaja: Timo Ripatti,

timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38

Talous- ja jäsenasiat: Sirkku Varpa,

sirkku.varpa@sahayrittajat.fi, 040 5250 163

Ilmoitusmyynti: Timo Ripatti,

timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38

Painopaikka: Grano Oy, Kuopio

Taitto: Kaija Laaksonen, laaksonen.kaija.m@gmail.com

3


LÄHIPUU®:n tarina

Monessa asiassa kaikki alkaa pienestä. Pieni sivulause

tai kommentti jostakin tai joltakin saa aikaan mahtavan

huomioarvon.

Lähipuu®-tavaramerkin syntysanat ovat

Arja Auvikaisen perintö Sahayrittäjille.

Edesmennyt Arja Auvikainen,

joka oli aktiivisesti mukana

Suomen Sahayrittäjät ry:n

toiminnassa, lausui eräässä

työryhmämme kokoontumisessa sanan

lähipuu. Muistini mukaan elettiin alkukevään

aikaa vuonna 2016. Korvaamme

tarttui erittäin vahvasti tuo maaginen

sana – lähipuu. Siinä oli heti positiivinen

vire ja onhan lähiruoka sanana suomalaisille

varsin tunnettu.

Olisiko se siinä? Tuotemerkki, joka kuvastaisi

yksinkertaisuudellaan ideologian,

jota haluamme suomalaisille kertoa.

Tuotemerkki, joka antaisi laatulupauksen

kotimaisesta, lähellä tuotetusta,

pienellä hiilijalanjäljellä varustetusta sekä

kestävästä ja terveellisestä saha-alan

tuotteesta.

4

Kyllä! Siinä se oli. Arja laittoi vielä muutama

päivä palaverimme jälkeen perheyrityksensä

Facebook -sivuille kuvan,

jossa kuvatekstin mukaan oli taapeloituna

ja kuivumassa aurinkokuivattua lähipuuta

asiakkaille. Lopputulemana hurja

määrä tykkäyksiä ja katseluja ko. päivitykselle!

Suomen Sahayrittäjät ry oli ja on edelleen

mukana Suomen metsäkeskuksen

ja Luke:n hallinnoimassa TutKi-hankkeessa

(Tutkimuksella kilpailukykyä puutuotealalle).

Tämä hanke otti tehtäväkseen rakentaa

lähipuu-sanan ympärille sisältöä. Ensimmäiseksi

tuotemerkki piti rekisteröidä

Patentti- ja rekisterihallituksessa. Pientä

hankaluutta ilmeni heti alkuun, kun

huomattiin, että kyseinen lähipuu-sana

oli jo rekisteröity toiminimeksi – haltijana

Tmi Lähipuu, Mika Rautasaari. Otimme

reippaasti yhteyttä puuseppä Mikaan

ja yhteisymmärrys löytyi nopeasti.

Mika antoi Lähipuu-sanan käyttöoikeuden

Suomen Sahayrittäjät ry:lle ja Mikan

oma yritys liittyi meille jäseneksi.

Muutaman kuukauden kuluttua saimme

lopullisen varmistuksen PRH:sta – Lähipuu®

on rekisteröity nyt virallisesti meidän

tuotemerkiksemme.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija

Tarmo Räty oli ajatustyössään ”nallin

päällä” vuonna 2017, kun hänen ehdotuksestaan

Lähipuu®-tuotemerkille alettiin

suunnitella ympäristöselostetta, eli

RTS-EPD:tä.


Rakkaudella

Ympäristöselosteella ja siihen liittyvällä

tutkimuksella voisimme todentaa varmuudella

ja kiistatta Lähipuu®-tuotteen

ympäristövaikutukset. Kustannusrakenteen

helpottamiseksi saimme Marjatta

ja Eino Kollin säätiöltä avustusta hankkeen

läpiviemiseksi.

Luke hoiti ympäristöselosteen tutkimustyön

ansiokkaasti ja tarkasti.

RTS (Rakennustietosäätiö) tarkasti tutkimustulokset

ja vielä kolmas riippumaton

taho hyväksyi sekä auditoi ympäristöselosteen

lopullisesti.

LÄHIPUU® on

vastuullisen

kuluttajan

arvovalinta

LÄHIPUU® merkki

kertoo pienestä

hiilijalanjäljestä

LÄHIPUU® on

merkki ympäristön

puolesta

LÄHIPUU® tuotteet

ovat sertifioidusta

suomalaisesta

metsästä

LÄHIPUU® on 100 %

suomalaista työtä

Näin ollen, Suomen Sahayrittäjillä oli

käsissään ensimmäinen puutuote-alalle

valmistunut Lähipuu®-ympäristöseloste

tammikuussa 2019.

Arja Auvikainen menehtyi äkillisesti joulukuun

alussa 2016, ja häneltä jäi näkemättä,

mitä kaikkea tuo hänen yksi sanansa

sai aikaan. Uskon kuitenkin, että

Arja peukuttaa meille pilven reunalta ja

kuiskaa hiljaa lautataapelia kuivaavan

keväisen tuulenhenkäyksen mukana –

”näinhän sen piti mennäkin…”

Arja Auvikainen, Jouni Silvast, Tarmo

Räty, Marja Jallinoja, Marjatta ja Eino

Kollin säätiö, suuri kiitos avustanne

Lähipuu®-hankkeessa.

Yhdestä sanasta kasvoi tuote ja taipaleensa

alussa oleva kokonaisuus.

Suomen Sahayrittäjien jäsenistä 58 yritystä

ympäri Suomen on ottanut koulutuksen

jälkeen Lähipuu® -tuotemerkin

käyttöönsä. Lähipuu® -merkki ja siihen

liittyvät arvolupaukset velvoittavat heitä

toimimaan vastuullisesti ympäristöä

kunnioittaen.

LÄHIPUU®-KOULUTUS LAHTI 20.5.2019

Koulutus uusille Lähipuu® -merkin hakijoille tai niille,

joilta koulutus vielä puuttuu.

Paikka: Suomen metsäkeskus, Lahti, käyntiosoite Kauppakeskus

Trio (6 krs), Aleksanterinkatu 18 A

Aika: 20.5.2019 klo 12:00 –

Ilmoittautumiset:

info@sahayrittajat.fi tai

040 821 8238

5


Turun linnan lattioita

Janne Larjama istuu Turun linnassa

toimittamiensa lankkujen päällä

Tonttu-Ukon aarrekammiossa.

Kuva: Kari Salonen / Maaseudun

Tulevaisuus.

uusittiin LÄHIPUU®-lankuilla

Museovirasto teettää

kohteissaan jatkuvasti

kunnossapito- ja korjaustöitä.

Kuluneen

vuoden aikana kaikkien tuntemassa Turun

linnassa uusittiin myös Ritarisalin ja

Tonttu-ukon aarrekammion lattiat.

Ylivuotisesta männystä sahatut ja höylätyt

lattialankut työmaalle toimitti Puutavaraliike

Larjama Ky Taivassalosta. Liike

on perheyritys, joka on jo yli 60 vuotta –

nyt jo kolmannessa sukupolvessa – tarjonnut

sahaus- ja höyläyspalveluita sekä

niihin liittyviä ratkaisuja asiakkaiden

tarpeiden mukaan. Larjamat ovat vuosien

varrella aiemminkin toimittaneet erikoistavaroita

Museoviraston tarpeisiin.

Turun linnaan on tehty lattialankkuja aiemminkin,

mutta myös jäänmurtaja Tarmoon

uudet kansilankut, Askaisten Lou-

6

hisaaren kartanoon järeät kattoparrut

sekä Eduskuntatalon ikkunoihin tammilistat

alkuperäisen mallin mukaisina.

Se, että edellä mainitun kaltaisiin kohteisiin

pääsee tavaraa tarjoamaan, on vuosien

varrella kertyneen maineen ansiota

sekä osaltaan suurten puutavaratoimittajien

ja jakelijaliikkeiden puutteellisen

tuotevalikoiman seurausta. Joustavuus

ja erikoistuotteiden toimitusmahdollisuudet

ovatkin monen puualan pienyrittäjän

elinehtoja – bulkkituotannossa ei

piensahuri ikinä tule pärjäämään.

Piensahayrittäjien kokemukset

toimintaympäristön

muutoksesta

Timo Larjaman muisteli alan kehittymistä:

”Paljon ovat työ sekä laitteet

kehittyneet vuosikymmenten aikana.

Vielä 70- ja 80-luvuilla oli rahtisahauttaminen

yleistä. Silloin harjoite

ttiin vielä hartiapankkirakentamista

oman tontin puista ja maataloudenharjoittajat

rakensivat tuotantotilojaan

omista sahauttamistaan puista. Niihin

aikoihin myös kesämökkirakentaminen

näillä seuduilla oli vilkkaimmillaan. Nykyään

hartiapankkirakentaminen on lähes

täysin loppunut, eikä maatiloilla

ole enää aikaa rakentaa tarvittavia isoja

tuotantolaitoksia itse. Investoinnit pitää

saada nopeasti tuotantokuntoon.”

”Tonttien vähentyessä Turun saaristossa

myös mökkiläisten tarpeet ovat muuttuneet.

Enemmän tehdään täydennysrakentamista

sekä lisämajoitustiloja vanhoille

mökeille. Yhä useammin mökkejä

myös remontoidaan ympärivuotiseen

asumiseen kelpaaviksi”, totesi Timo Larjama.


Timo Larjama on hyvillään siitä, että jatkaja löytyi

omasta takaa.

Larjaman kolme sukupolvea.

Larjaman mukaan puutuotealan pienyrittäjän

pitää sopeutua muutokseen ja

muuttaa toimintaansa kehityksen mukaan.

Vuonna 1992 Suomessa oli pikku

sahoja, eli alle 10 000 kuutiometriä

sahaavia, noin 3 500 kappaletta. Niistä

aktiivisesti toimi silloin noin 2 400.

Vuonna 2012 pienten sahojen määrä

oli vähentynyt 1 200 yksikköön. Sekin

osaltaan heijastaa rakentamisen ja toimintaympäristön

muutosta.

Sukupolvenvaihdos on tehty

Timo Larjama on jo ikänsä puolesta valmis

jäämään eläkkeelle. Yritys oli jo myytävänä,

kunnes tilanne ratkesi pari vuotta

sitten oikeastaan parhaalla mahdollisella

tavalla. Timo Larjaman poika Janne

Larjama, joka oli kouluttautunut tietotekniikka-alalle,

päätti jatko-opintojensa

aikana siirtyä isänsä liiketoimintaa

jatkamaan.

”Omat ajatukseni yritystoiminnan jatkamisesta

olivat olleet pinnan alla jo

pidempään, mutta vasta opinnot Lappeenrannan

teknillisen korkeakoulun

yrittäjyyden koulutusohjelmassa veivät

asian konkreettiselle tasolle. Tiedostan

olevani vielä prosessin alkutaipaleelle,

mutta katson kohti tulevaa erittäin suurella

mielenkiinnolla”, kertoo Janne Larjama

päätöksestään.

”Eri alalta puutuoteteollisuuteen vaatii

vielä paljon oppimista. Nyt on tärkeää

löytää ja ottaa käyttöön ne toimintatavat,

joilla nykyaikainen asiakas saadaan

tyytyväiseksi ja käyttämään lähialueen

palvelujen tarjontaa. Ehkäpä itse tuotteisiin

olisi hyvä saada lisättyä enemmän

palveluita”, toteaa Larjama luottavaisena

tulevaisuuteen alalla.

”Varsinais-Suomessa, Taivassalossa toimivalla

liikepaikalla on työstetty puuta

jo kahden sukupolven ajan. Yritys

on vuosien varrella onnistunut säilyttämään

asemansa vastaamalla asiakkaiden

tarpeisiin monipuolisen valikoiman

sekä yksilöllisen palvelun kautta.

Selvää on jo nyt, että tämä tavoite tulee

olemaan keskeinen osa toimintaamme

myös tulevaisuudessa”, toteaa Janne

Larjama lopuksi isänsä Timo Larjaman

yhtyessä näkemykseen.

Sahayrittäjien Lähipuu® ja

RTS EPD -ympäristöseloste

pienyritysten markkinoinnin

tukena

Suomen Sahayrittäjät ry otti kunnioitettavan

loikan jäsenyritystensä tunnettuuden

ja markkinoinnin edistämiseksi pari

vuotta sitten. Yhdistys lähti toteuttamaan

yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen

ja Luonnonvarakeskuksen (Luke)

TutKi-hankkeen kanssa Lähipuu-ideaa.

Arveltiin, että nykyään yhä ympäristötietoisemmat

asiakkaat voisivat ottaa

omakseen ajatuksen lähellä tuotetusta

ja taatusti ekologisesta puutavarasta siinä

kuin lähiruokakin on saanut kannatusta

kuluttajien parissa.

Sahayrittäjien nykyisen hallituksen jäsen

Janne Larjama on ollut hankkeessa merkittävänä

apuna, kun hän teki diplomiinsinöörin

opinnäytetyönsä aiheeseen

liittyen: Piensahojen toimintaympäristön

kehittäminen lähipuu-yhteisömerkin

kautta. Merkin lisäksi yhdistys sai

LÄHIPUU®-sahatavaralle RTS EPD -ympäristöselosteen,

joka noudattaa EUstandardin

laadinta- ja laskentamalleja.

7


Larjaman sahalla järeä puu muuttuu lankuiksi vaativiinkin kohteisiin.

Suomen Sahayrittäjien Lähipuu-tuotemerkki

kertoo sahatavaran pienestä hiilijalanjäljestä

ja ympäristövaikutuksista.

Ympäristöseloste on saha-alalla Suomen

ensimmäinen. Merkki ja seloste

ovat luonnollisesti myös Larjaman käytössä.

Edellytyksenä on muun muassa

100-prosenttisesti suomalainen tuote.

”Ympäristövaikutukset on laskettu erikseen

ulkona kuivatulle siirrettävällä sekä

kiinteällä sahalla sahatulle sahatavaralle

sekä koneellisesti kuivatuille tuotteille”,

tarkensi kirjoittajan entinen työpari projektipäällikkö

Jouni Silvast Suomen metsäkeskuksesta.

Silvast on toiminut tehtävissään

usean eri käytännön läheisen

kehittämishankkeen käynnistäjänä ja

koordinaattorina.

8

”Hienoa, että tällainenkin markkinointietu

tuli käytettäväksi. Toivottavasti tieto

tästä tavaramerkistä leviää asiakkaiden

tietoon yleisesti, kuten asian uskon

olevan”, kertoi Janne Larjama.

Puutuotealan pienyrittäjiä

tarvitaan edelleen

Nykyisessä maailmanmenossa – etenkin

’bisnesmaailmassa’ – vouhotetaan ehkä

liiaksikin globaalista ajattelusta. Siinä

yleensä korostuvat suurten ja rikkaiden

kansainvälisten konsernien arvot ja

ajattelumallit. Toisaalta ekologiset arvot

tulevat yhä enemmän valistuneen asiakkaan

valintakriteereiksi. Elintarvikealalla

on jo nähtävissä selkeä trendi esimerkiksi

lähiruoan ja palvelujen kysynnän li-

sääntymisenä. Niin sanotut suuret kansainväliset

integraatit eivät pysty tai halua

vastata yksittäisten asiakkaiden tarpeisiin

pienten erikoistavaraerien toimittamisessa.

Näin ollen joustaville pienille

toimijoille jää oma tilansa täytettäväksi.

Kovalla työllä ja hyvällä osaamisella

pienyrittäjä pärjää jatkossakin.

Kiitokset Maaseudun Tulevaisuus -lehdelle,

että saimme käyttää 27.2.2019 olleessa artikkelissa

julkaistuja kuvia Turun linnasta.

Mikko Peltovirta


LÄHIPUU®

ympäristöselosteesta

tukea asiakastyöhön

Suomen Sahayrittäjät ry julkaisi vuodenvaihteessa ensimmäisenä Suomessa puutuotteen

ympäristöselosteen. Se kertoo sahatavaraan sitoutuneista ympäristövaikutuksista standardoidulla

tavalla siten, että tuloksia voidaan verrata muihin rakennustuotteisiin riippumatta siitä mistä

materiaalista ne on valmistettu.

710 kg CO2 eq.

Metsänhoito ja puunkorjuu

25/685

Sahatukkien kuljetus

sahauspaikalle

30/680

Sahan siirto

sahauspaikalle

ja takaisin

Sahaus

siirreävällä

sahalla

Ulkokuivaus

53/657

Ulkokuiva

sahatavara

Systeemiraja

Kompostoitu

puru

Puru kuivikkeeksi

Sahapinnat ml.

kuori

Kotarvekäyö

Kuviossa on koottu yhteen rahtisahurin hiilijalan- ja hiilikädenjäljet. Lähtötilanteessa sahatavarakuutio sisältää 710 kg CO 2

eq. vastaavan

määrän hiiltä. Metsänhoidon ja puun korjuun hiilijalanjälki on 25 kg CO 2

eq kuutiometrille, kuljetus sahalle aiheuttaa 5 kg

CO 2

eq. ja sahaus 23 kg CO 2

eq. Hiilijalanjälki ulkokuivalle sahatavaralle on yhteensä 53 kg CO 2

eq. ja netto hiilikädenjälki ulkokuivalle

sahatavaralle on 657 kg CO 2

eq.

Rakentamisen hiilijalanjälki

Ympäristöministeriö on asettanut tavoitteekseen,

että rakentamisen elinkaarenaikaista

hiilijalanjälkeä ohjataan

lainsäädännöllä 2020-luvun puolivälissä.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että

jokaiselle uudelle rakennukselle pitäisi

määrittää jo lupavaiheessa hiilijalanjälki,

tai tarkemmin sanottuna hiilijalanjälki ja

hiilikädenjälki. Niistä jalanjälki kuvaa rakennustuotteen

tai rakennuksen negatiivisia

ilmastovaikutuksia ja kädenjälki

positiivisia vaikutuksia. Hiilijalanjälkeen

laskettaisiin sekä rakennusmateriaalien

valmistuksen, rakentamisen, rakennuksen

käytön ajan ja rakennuksen purkamisesta

syntyvät kasvihuonekaasupäästöt

ilmaan. Kädenjälkeen laskettaisiin

vuorostaan rakennustuotteisiin ilmakehästä

sitoutunut hiili ja erityisesti purkupuun

energiahyöty, kun puuta polttamalla

korvattaisiin fossiilista energiaa.

Tiedetään, että puun käytöstä rakentamisessa

on ilmastohyötyjä. Koska puu

on sahattuna ja kuivattuna sellaisenaan

jo valmis rakennusmateriaali, sen hiilijalanjälki

on useimmiten selkeästi pienempi

kuin muilla materiaaleilla samassa

käytössä. Sitä ei ole tarvinnut kuljettaa

pitkiä matkoja, tai valssata lämmöllä

kuten metalleja tai polttaa pois hiiltä

kalkkikivestä kuten sementinvalmistuksessa.

Joidenkin biomuovien ohella vain

9


Sen vuoksi ilmastovaikutusta mitataan

hiilidioksidi ekvivalenttina (kg CO 2

ekv.,

tai kg CO 2

eq.). Se perustuu kertoimiin,

jotka kuvaavat kuinka paljon kyseisen

kaasukilon ilmastoa lämmittävä vaikutus

on suurempi tai pienempi kuin hiilidioksidilla.

YK:n ilmastopaneeli on antanut

suosituksensa kertoimista. Esimerkiksi

pakokaasuissa olevan dityppimonoksidin

(N 2

O) kerroin on 300, eli kilo

sitä lämmittää ilmakehään 300 kertaa

enemmän kuin kilo hiilidioksidia. Hiilijalanjäljen

CO 2

ekv. määrä on näillä painoilla

laskettu keskiarvo. Vaikka muilla

kaasuilla onkin suurempi painokerroin,

niin esimerkiksi työkoneiden päästöissä

hiilidioksidilla on ehdottomasti suurin

merkitys.

Lähipuun ympäristöseloste

Tarmo Räty kertoi seikkaperäisesti LÄHIPUU®-ympäristömerkin julkistustilaisuudessa

hiilijalan- jahiilikädenjäljen laskentaperusteista.

puulla on selvästi positiivinen hiilikädenjälki.

Puun kasvaessaan ilmakehästä sitoma

hiili säilyy puussa koko sen käyttöiän

ja käytön jälkeen hiili voidaan hyödyntää

energiana polttamalla. Samalla

vähenee fossiilisten polttoaineiden

käyttö.

Hiilijalan- ja hiilikädenjälki

Yhteyttäessään puu ottaa ilmasta hiilidioksidia

(CO 2

). Siitä se päästää happiatomit

takaisin ilmakehään, mutta pitää

itse hiilen. Koska hiilidioksidissa on hiilen

lisäksi pari happiatomia, se painaa

noin 3,67 kertaa enemmän kuin hiiliatomi.

Näillä lähtötiedoilla päästään kuvan

mukaisiin tuloksiin. Täysin kuivan puun

massasta on melko tarkalleen puolet

hiiltä, eli hiilidioksidia on sitoutunut ilmakehästä

3,67-kertainen määrä. Kun

havusahatavaran kuivapaino on vähintään

390 kiloa, sen hiilikädenjälki on

710 kg CO 2

. Jos halutaan mitata sahatavaran

käytöstä syntyvää ilmastohyötyä,

siitä tästä pistää vähentää valmistuksen

hiilijalanjälki.

Monet muut kaasut hiilidioksidin ohella

vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen.

Ympäristöselostetta varten tarvitaan

tutkimus koko tuotantoketjun resurssien

ja raaka-aineen käytöstä, sekä näitä

vastaavasta tuotannosta. Lisäksi selvitetään

mahdolliset suorat päästöt ympäristöön,

jätteiden määrä ja niiden loppusijoitus.

Elinkaaritutkijan tehtävä on

kääntää esimerkiksi traktorin käyttämän

polttoaineen synnyttämät päästöt

hiilidioksidiekvivalenteiksi. Tätä varten

Luonnovarakeskus keräsi tietoja 13 eri

puolilla Suomea sijaitsevalta LÄHIPUU®sahalta.

Lisäksi arvioitiin metsien hoidon,

sekä puun korjuun ja kuljetuksen

ympäristövaikutukset. Koska tulokset

LÄHIPUU®-ympäristöselosteessa ilmoitetaan

yhtä sahatavarakuutiota kohden,

lopputulokseen vaikuttavat koneiden

käytön lisäksi hyvin olennaisesti kuinka

paljon metsästä korjatusta puusta on

saatu ulos sahatavaraa ja onko sivutuotteita

(sahanpuru, kuori) voitu hyödyntää

tai onko niistä syntynyt jätettä. Jätemateriaalin

sitoutuneet ympäristövaikutukset

kohdistetaan aina päätuotteeseen.

Näiden selvittäminen vaati merkittävän

työpanoksen tutkijoilta ja ehkä

vielä enemmän kärsivällisyyttä sahoilta,

joilta tietoja kerättiin.

1 kg hiiltä puussa = 3,67 kiloa hiilidioksidia ilmakehässä

1 m 3 , eli 390 kg sahatavaraa = 195 kg hiiltä

1 m 3 sahatavaraa = 710 hiiltä ilmakehästä

10


Kuviossa on koottu yhteen rahtisahurin

hiilijalan- ja hiilikädenjäljet. Lähtötilanteessa

sahatavarakuutio sisältää 710 kg

CO 2

eq. vastaavan määrän hiiltä. Metsänhoidon

ja puun korjuun hiilijalanjälki

on 25 kg CO 2

eq kuutiometrille, kuljetus

sahalle aiheuttaa 5 kg CO 2

eq. ja sahaus

23 kg CO 2

eq. Hiilijalanjälki ulkokuivalle

sahatavaralle on yhteensä 53 kg CO 2

eq.

ja netto hiilikädenjälki ulkokuivalle sahatavaralle

on 657 kg CO 2

eq.

Edellä olevat luvut vaihtelevat sahoittain

ja sahatyypin mukaan melko paljon. Esimerkiksi

sahatavarakuution koneellinen

kuivaus 18 prosenttiin lisää hiilijalanjälkeä

24 kg. Kuivaus puusepänkuivaksi

moninkertaistaa tämän luvun. Tarkemmat

tulokset löytyvät LÄHIPUU®ympäristöselosteen

taulukosta 19.

LÄHIPUU®-ympäristöselosteen luvut on

ilmoitettu yhtä sahatavarakuutiota kohden.

Tämä helpottaa tulosten jatkokäyttöä

eri puutuotteiden ympäristövaikutusten

arvioinnista. Sahatavaran myyjän

kannalta on kätevämpi kääntää luvut sahatavarametriä,

tai myytyä metrimäärää

kohden. LÄHIPUU®-tuottaja Larjaman

Puutavaraliike teki hiilijalanjäljestä

näppärän sovelluksen verkkosivuilleen

https://larjamansaha.fi/lahipuu/. Siellä

voi käyttäjä nähdä suoraan sahatavaran

ilmastovaikutukset. Vastaava Excel pohjainen

laskuri tulee jakoon LÄHIPUU®

-tuottajille ja myös nettiin http://www.

sahayrittajat.fi/lahipuu-tuotemerkki.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen luovutti Timo Ripatille RTS EPD ympäristöselosteen

8.1.2019 ympäristöministeriössä järjestetyssä mediatilaisuudessa.

LÄHIPUU®-ympäristöseloste on julkaistu

RTS:n ylläpitämässä järjestelmässä

(https://epd.rts.fi/fi ). Se ei ole pelkkä

hiilijalanjälkilaskelma, vaan RTS:n mukaiset

ympäristöselosteet kattavat suuren

joukon muita ympäristövaikutuksia,

ns. vaikutusluokkia. Ne ovat tärkeitä

ympäristöselosteiden vertailtavuuden

vuoksi; samoilla säännöillä laskettujen

tiilien, harkkojen tai metallipalkkien ympäristövaikutukset

voidaan asettaa rinnakkain.

Kaikki vaikutusluokat on ilmoitettu

samaan tapaan kuin kasvihuonekaasut

sahatavarakuutiota kohden, vain

mittayksikkö vaihtuu. Vaikutusten määrät

eivät ole sahatavaralle erityisen suuria,

mutta esimerkiksi fossiilisen energian

käytön määrää kuvaava luku (Ympäristöselosteen

taulukon 19 viimeinen

rivi) tulee olemaan sementille ja tiilille

moninkertainen. Valitettavasti muut rakentamisen

perusmateriaalit eivät vielä

ole julkaisseet omia ympäristöselosteitaan.

Ympäristöä rasittavat tuotteet

tulevat tekemään tämän vasta viimeisenä,

kun alussa mainittu hiilijalanjälkilaskelma

tulee pakolliseksi. LÄHIPUU®ympäristöseloste

on puutuotteillekin

ensimmäinen Suomessa.

LÄHIPUU® koulutus

LÄHIPUU®-koulutuksia tullaan järjestämään

vielä yksi kevään aikana. Niissä

käydään läpi osallistuvien yrittäjien

omaa tuotantoympäristöä sekä asiakkaiden

tavoitteita ja mietitään miten ympäristöselosteen

antamia tietoja voitaisiin

hyödyntää yrityksen omassa toiminnassa

sekä markkinoinnissa. Jatkossa tehdyn

tiedonkeruun ja ympäristöselosteen

avulla voidaan myös miettiä yrityksen

omaa tehokkuutta; sitä voidaan verrata

suoraan LÄHIPUU®-tiedonkeräyksen

keskiarvoihin ja puhua hiilen ja muun

vaikeaselkoisen sijaan sahauksen litroista,

kuutioista ja kiloista.

Teksti: Tarmo Räty, erikoistutkija,

Luonnonvarakeskus (Luke)

RTS Ympäristöselosteen muut

tulokset

11


Sahayrittäjien

opintomatka

Unkariin 26.-29.9.2019

Lähde mukaan kiinnostavalle matkalle Unkarin

Budapestiin ja lähialueille.

Lennot Finnair

26.9.2019 AY1251 Helsinki klo 09.35 – Budapest klo 10.55

29.9.2019 AY1252 Budapest klo 11.40 – Helsinki klo 15.00

ajat ovat paikallisaikoja ja annettu sitoumuksetta

Hotelli 26.–29.9.

Ibis Styles Budapest Center, Budapest, Rákóczi út 58, 1074

Hungary

https://www.accorhotels.com/gb/hotel-2997-ibis-stylesbudapest-center/index.shtml#section-description

ALUSTAVA MATKAOHJELMA

26.9. Torstai (eväspaketit)

Aamulento AY1251 Helsingistä Budapestiin lähtee klo

09.35. Perille saavutaan klo 10.55. Lentoasemalla on

vastassa suomenkielinen opas ja hänen kanssaan siirrytään

bussiin. Lentokentältä suunnataan 120 km päässä

sijaitsevaan Bugaciin. Bussimatkan aikana nautimme

lounaseväät.

Saapuminen noin kello 14.00 sahalle. Tämän vuonna 1993

perustetun sahan omistaa maatalousministeriö. Yritys on erikoistunut

pääasiassa poppeliin ja havupuihin. Yrityksen esittely.

Vierailun jälkeen palaamme Budapestiin, missä majoittuminen

hotelliin. Iltaohjelma vapaa.

27.9. Perjantai (aamiainen, lounas)

Aamiainen hotellissa. Lähtö bussilla 1,5 tunnin ajomatkan

päässä sijaitsevaan Gyöngösiin, missä vierailu parkettitehtaalla.

Tutustuminen yrityksen toimintaan.

Tämän jälkeen suunnataan Domonyvöglyn, missä sijaitsee

Lazarin veljesten hevostila. Veljekset ovat voittaneet valjakkoajoissa

maailmanmestaruuden. Tutustuminen tilan toimintaan,

hevosesitys sekä perinteinen Unkarilainen lounas, Palinka

juoman kera.

Ennen paluuta Budapestiin tehdään pysähdys Gödöllõn viehättävässä

kaupungissa, missä sijaitsee kuninkaallinen palatsi,

joka on yksi Unkarin suurimmista barokkilinnoista. Linnan

rakensi kreivi Antal Grassalkovich I 1700-luvun alkupuoliskolla.

Budapestiin saavutaan noin kello 19.30. Iltaohjelma vapaa.

12


28.9. Lauantai (aamiainen, illallinen)

Aamiainen hotellissa. Lähtö Veresegyháziin, minne on

noin tunnin ajomatka.

Tutustuminen 100 vuotta vanhaan perheyritykseen, jolla on

puunjalostussaha. Sahalla valmistetaan korkealaatuisia tuotteita

männystä ja lehtipuista. Tutustuminen yrityksen toimintaan.

Vierailun jälkeen paluu takaisin Budapestiin.

Ajo Budapestin kuuluisaan kauppahalliin, missä omatoimista

tutustumista ja aikaa nauttia lounas.

Tutustumisen jälkeen lähtö opastetulle Budapestin kaupunkikierrokselle,

jonka aikana nähdään Budan kukkulat, joista

Linnavuori ja Gellert kukkula ulottuvat aivan joen rantaan asti.

Näemme Tonavajoen hiljakseen virtaavat vedet ja joen toisella

puolella Pestin laakean litteän tasangon. Kierroksen aikana

nähdään kaupungin merkittävimmät nähtävyydet, joita Pestin

puolella ovat mm. Sankareiden aukio, Kaupunginpuisto, Pyhän

Tapanin basilika ja Parlamenttitalo. Buda on vanhempi ja historiallisempi

puoli kaupungista, ja siellä sijaitsee Linnakukkula,

jolta on mahtava näköala Matiaskirkolle ja Kalastajalinnakkeeseen.

Kaupunkikierroksen jälkeen vapaata aikaa. Lähtö hotellista

kello 18.30 Tonavan illallisristeilylle, jonka aikana nautitaan illallinen

ja ihaillaan kaupungin nähtävyyksiä joelta käsin. Illallisristeilyn

kesto 2 tuntia, jonka jälkeen kuljetus hotelliin.

29.9. Sunnuntai (aamiainen)

Aikainen aamiainen hotellissa ja huoneiden luovutus.

Lähtö Budapestin lentoasemalle, missä ryhmän tulee olla

2 tuntia ennen lennon lähtöä. Finnairin vuoro AY1252 lähtee

Budapestista kello 11.40 ja saapuu Helsinkiin kello 15.00.

Matkan hinta

705 €/henkilö kun vähintään 30 lähtijää

(matka peruuntuu, jos ei riittävästi lähtijöitä)

Matkan hintaan sisältyy

• Finnairin menopaluu reittilennot Helsinki – Budapest

– Helsinki turistiluokassa

• matkustajamaksut ja lentokenttäverot

• matkatavarat lennolla (1x käsimatkatavara max 8kg,

1x ruumaan menevä matkatavara max 23kg)

• bussikuljetukset ohjelman mukaisesti

• majoitus, jaetussa kahden hengen huoneessa, hyvätasoisessa

keskitason hotellissa ja aamiaiset hotelleissa

• ohjelmassa mainitut ateriat ilman ruokajuomia

• ohjelmassa mainitut tai niitä vastaavat ammattivierailut

ja turistikohteet

• suomalaisen paikallisoppaan palvelut alkaen/päättyen

Budapestin lentoasemalta

Matkan hintaan ei sisälly

• majoittuminen yhden hengen huoneessa, lisämaksu

on 180 €/henkilö

• muut kuin ohjelmassa mainitut ateriat

• ruokajuomat aterioilla

• matkavakuutus, jonka ottamista suosittelemme

• kotimaan liityntälennot, lisämaksu

ILMOITTAUTUMISET:

10.6. mennessä osoitteeseen:

info@sahayrittajat.fi,

jolloin maksetaan matkan hinta 705 € Suomen

Sahayrittäjien tilille FI88 4108 0010 3563 61.

Ilmoittautumisessa mainittavat tiedot:

• nimi (kuten passissa)

• syntymäaika

• osoite

• sähköposti

• puhelinnumero

• ammatti (vierailuja varten)

13


Eduskuntavaalitentti 2019

Tasapuolisuuden vuoksi, sijoitimme

vastaajat aakkorjärjestykseen.

Eduskuntavaalit lähestyvät ja päätimme kysyä eduskuntavaaliehdokaspuolueilta

sahayrittäjiä kiinnostavia asioita.

14

Näin kysyimme:

Miten puolueenne suhtautuu puurakentamiseen?

• Julkiset rakennushankkeet (kunnat,

valtio) puuta vai betonia?

• Muu puurakentaminen

Tieverkon parantaminen

• Tiestön korjausvelka kasvaa valitettavan

kovaa vauhtia.

• Raskaan liikenteen määrät kasvavat

mm. biotalousinvestointien vuoksi.

Mihin kohteisiin, millaisin keinoin ja

kuinka paljon panostatte seuraavalla

eduskuntakaudella?

Kestävä metsänhoito

• Metsänhoito on Suomessa kansainvälisesti

arvioiden erinomaisella

laadullisella tasolla. Onko tämänhetkinen

hakkuutaso (n.63 milj. m³

tukki- ja kuitupuu) mielestänne sopiva

vai onko hakkuumäärissä kasvunvaraa?

• Riittääkö puuta tulevaisuudessa?

• Kuinka puolueenne näkee koko biotalouden

tulevaisuuden ilmastonmuutoksen

myötä?

• Kantanne metsän kiinteistöverotukseen?

Koulutus

• Koulutuspaikkoja on karsittu monelta

sektorilta viime vuosina. Pulaa

ammattitaitoisista tekijöistä on nyt

ja tulevaisuudessa mm. puuraakaainetta

jalostavissa yrityksissä. Mikä

on puolueenne kanta koulutuksen

tarjontaan / lisäykseen lähivuosina?

Yrittäjyys

• Suomessa toimivista yrityksistä n.

94 % on alle 10 hengen yrityksiä.

Millaisin keinoin turvaatte pienten

yritysten toimintaedellytyksiä tulevalla

eduskuntakaudella? Millä yritysten

sukupovenvaihdosta helpotettaisiin?

Miten puolueenne suhtautuu puurakentamiseen?

Keskusta haluaa, että puurakentamisessa

otetaan Suomessa iso harppaus.

Puulla voidaan korvata ilmastolle ja

ympäristölle haitallisempaa tuotantoa.

Puurakentamisen osaamista ja koulutusta

on lisättävä.

Ilmastoystävällinen puurakentaminen

tulee asettaa etusijalle julkisissa hankinnoissa.

Puurakentamisen esteenä olevien

normien purkua on jatkettava. Kaavoituksella

ja rakennusmääräysten avulla

tulee myös edistää puurakentamista.

Isoin potentiaali on puukerrostalorakentamisessa.

Toimialalla on suuret vientimahdollisuudet,

joita Keskusta haluaa

edistää määrätietoisesti.

Tieverkon parantaminen

Keskustan aloitteesta ja kuluvalla vaalikaudella

toteutettua huonokuntoisten

väylien kunnostamista (ns. korjausvelkaohjelma)

on jatkettava tekemällä perusväylänpidon

rahoitukseen vuosittainen

vähintään 300 miljoonan euron lisäys.

Uusien isojen liikenneväylien rahoittamiseksi

on ratkaisu uusi valtioenemmistöinen

hankeyhtiö tai hankekohtaisesti

rakennettavat yhtiöt. Tällaisten uusien

väylärahoitusmallien käyttöön ottaminen

antaa mahdollisuuden kohdentaa

valtion budjettirahoitusta aiempaa

enemmän alemman asteiselle tiestölle,

jonne markkinaehtoista rahoitusta ei

saada.

Soratieverkoston kuntoon on kiinnitettävä

erityistä huomiota, sillä ne turvaavat

koko maan asumisen ja paikallisen

yritystoiminnan. Yksityisteiden valtionavustuksissa

on jatkettava tällä vaalikaudella

toteutettua korotettua tasoa.

Kestävä metsänhoito

Suomen metsät kasvavat paremmin

kuin koskaan aiemmin, noin 107 miljoonaa

kuutiometriä vuodessa. Se antaa

hyvän lähtökohdan sille, että puuta riittää

tulevaisuudessa.

Hakkuita voidaan nykyisestä lisätä. Keskusta

katsoo, että kansallisessa metsästrategiassa

asetettu puunkäyttötavoite,

eli 80 miljoonaa kuutiometriä vuodessa

(vuonna 2025), on sopiva ja kestävä

taso. Hiilinieluja tulee kuitenkin samalla

vahvistaa pitkäjänteisesti mm. metsittämällä

uusia alueita ja ehkäisemällä metsäkatoa,

hoitamalla rästiin jääneitä ensiharvennuksia

ja vahvistamalla metsien

kasvua entisestään kestävän metsänhoidon

keinoin.

Suomen metsät ja laajemminkin biotalous

ovat tärkeä osa ilmastonmuutoksen

torjunnan ratkaisua, eivät ilmastosyyllisiä.

Biotalous on tulevaisuuden menestysala

ja se tuo työtä ja tuloja kaikille

Suomen alueille. Jos meillä on todellista

tahtoa, Suomesta voi tulla esimerkkimaa

metsien taloudellisen hyödyntämisen,

virkistyskäytön, luontoarvojen ja

ilmastonmuutoksen torjunnan onnistuneessa

yhdistämisessä.

Keskusta ei hyväksy kiinteistöverotuksen

laajentamista maa- ja metsätalousmaahan.

Koulutus

Koulutuksen aloitusmääriä on pyrittävä

ennakoimaan entistä paremmin yritysten

ja muiden työnantajien tarpeiden

mukaan. Kouluverkoston on oltava riit-


tävän kattava, jotta eri alojen ammattilaisia

riittää kaikkien alueiden tarpeisiin.

Ammatillisen koulutuksen uudistuksessa

keskeistä on, että nuoret ja aikuiset

saavat tulevaisuudessa yhä henkilökohtaisempaa

ja räätälöidympää opetusta.

Koulutuksen työelämälähtöisyyttä on

parannettava ja samalla lisättävä mahdollisuuksia

työpaikoilla oppimiseen.

Keskusta esittää koulutussopimuksen

toteuttamisen tehostamiseksi ammatilliseen

koulutukseen 1 000 uutta opettajaa

ja ohjaajaa. Heidät jalkautettaisiin

yrityksiin ja muille työpaikoille opettamaan,

valmentamaan ja auttamaan.

Näin varmistetaan se, että opiskelija todella

saa tehdä opintoihinsa liittyviä asioita

työpaikalla.

Yrittäjyys

Tärkeää on varmistaa yrittämisen perusedellytykset

kaikkialla Suomessa. Niihin

kuuluvat niin aiemmassa kysymyksessä

mainitut väylien kunnossa pitäminen

kuin toimivat ja kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet.

Laajakaistarakentamista

kaikkialle Suomeen on jatkettava.

Byrokratian ja turhan sääntelyn purkua

Keskusta haluaa jatkaa myös ensi vaalikaudella.

Etenkin pitää edistää lupa- ja

valvontaviranomaisten saumatonta yhteistyötä,

jotta yrittäjien lupia vaativat

hankkeet, valitukset ja lupien valvonta

käsitellään sujuvasti.

Paikallista sopimista on edistetty kuluneen

vaalikauden aikana. Tulevalla vaalikaudella

paikallisen sopimisen esteitä

on yhä purettava ja luotava enemmän

joustomahdollisuuksien käyttöä yrityksille.

Jokaisella yrittäjällä pitää olla oikeus turvalliseen

ja ennakoitavaan toimintaympäristöön.

Tämä koskee etenkin verotusta.

Yrittäjien verotusta ei saa kiristää

vaan sitä pitää pikemminkin keventää.

Keskusta haluaa jatkaa kotimaisen pkyrittäjyyden

tukemista korottamalla yrittäjävähennyksen

8-10 prosenttiin. Keskusta

lupaa puolustaa sukupolvenvaihdoshuojennusta.

Miten puolueenne suhtautuu puurakentamiseen?

Puurakentamisen mahdollisuudet ja hyvät

puolet tulisi tunnistaa nykyistä paremmin.

Puurakentamisen edistämiseksi

on tehty paljon kuluneen hallituskauden

aikana ja tuloksia alkaa näkyä esimerkiksi

puukerrostalorakennushankkeiden

määrässä. Samaa suuntaa tulee

jatkaa niin pienrakennushankkeissa kuin

jopa kokonaisten uusien puukaupungin

osien suhteen. Kaikkiaan haluamme

edistää vähähiilistä ja terveellistä rakentamista,

johon suomalainen puu on oiva

vastaus. Puunkäyttöä tulee lisätä juuri

pitkäikäisissä tuotteissa, se pitää hiilen

sidottuna ja korvaa tuontisementtiä.

Tieverkon parantaminen

Teiden kunnossapito on kilpailukyvyn,

alueiden elinvoiman ja liikenneinfran

ympäristön ja ilmaston kestävyyden

kannalta oleellinen asia. Näemme, että

yksittäisten tiepätkien sijaan on tärkeää

katsoa peruskorjaustarvetta pitkäjänteisesti.

Haluamme yhdistää rahoituksen

liikenteen 12-vuotiseen liikenteen

kehittämissuunnitelmaan. Tarvitsemme

vaihtoehtoisia malleja budjettirahoituksen

avuksi. Hankeyhtiöt ovat yksi mahdollisista

tavoista toteuttaa vaihtoehtoisia

rahoitusmalleja. Metsäautoteiden

osalta on tärkeää, että Kemerassa säilyy

kannusteet tiestön kunnostukseen.

Kestävä metsänhoito

Suomalainen metsänhoito kestää kansainvälisen

vertailun erinomaisesti. Se

on hyvin tasapainossa taloudellisen ja

ekologisen kestävyyden suhteen. Viimeisimmät

Luken arviot osoittavat, että

metsien hakkuita voitaisiin lisätä nykytasosta.

Tämä oli positiivinen tieto, sillä

puu on erinomainen uusiutuva materiaali

korvaamaan fossiilisia. Toivomme,

että metsänomistajat hoitavat aktiivisesti

metsiään, jotta metsien kasvu

kiihtyy entisestään, puuta riittää ja laadukasta

tukkipuuta on saatavilla tulevaisuudessakin.

Laadukkaat ja hyvän tuk-

kipuuprosentin hakkuut mahdollistavat

pidemmän elinkaaren tuotteet, jolloin

metsiin sitoutunut hiili jää sitoutuneeksi

tuotteisiin pidemmäksi aikaa.

Suomessa on poikkeuksellisen suuret

mahdollisuudet metsäteollisuuden sivuvirtojen

hyödyntämiseen. Samalla on tiedostettava,

ettei kaikkea fossiilista energiaa

voida korvata bioenergialla. Biotalouden

materiaalivirtoja hyödynnetään yhä

korkeamman jalostusasteen tuotteisiin,

jolloin saamme myös lisätty vientituloja

ja suomalaista hyvinvointia. Bio- ja kiertotalous

ovat tulevaisuuden kasvualoja.

Kokoomus ei kannata kiinteistöveron

ulottamista metsämaahan.

Koulutus

Osaavan työvoiman saatavuudesta on

huolehdittava hyvällä peruskoulutuksella

ja esimerkiksi lisäämällä työpaikalla

oppimista. Meidän on tuettava koulutussopimuksen

käyttöä huolehtimalla

ammatillisen koulutuksen riittävistä tuki-

ja ohjausresursseista. Tavoittelemme

oppisopimuksesta yrittäjille houkuttelevampi

vaihtoehto sallimalla palkan

kehittyminen joustavammin osaamisen

kertyessä. Puurakentaminen on yksi esimerkki,

jossa läpimurtoon tarvitaan ammattitaitoiset

osaajat. On erittäin tärkeää,

että tänä vuonna on käynnistetty

puurakentamisen insinööritutkinto.

Yrittäjyys

Haluamme edistää paikallista sopimista

ja jatkaa norminpurkua. Lisäksi kokoomuksen

yleistukimallissa joustavaan ja

kannustavaan perusturvaan olisivat oikeutettuja

myös itsensä työllistäjät sekä

pienet yksinyrittäjät. Ulkomaisen työvoiman

saatavuusharkinnasta ja edistää

osaavan työvoiman saantia myöntämällä

ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille valmistumisen

jälkeen automaattisesti vähintään

kahden vuoden oleskelulupa.

Tavoitteemme on, että työluvan saa viikossa.

Kokonaisveroastetta tai yrittämisen

ja omistamisen verotusta ei saa kiristää.

Kokoomuksen tavoitteena on perintö-

ja lahjaveron korvaaminen muilla

veroratkaisuin. Ensi hallituskaudella voisimme

laatia selvityksen, minkälainen

veroratkaisu olisi parempi ja helpottaisi

sukupolvenvaihdoksia.

15


16

Miten puolueenne suhtautuu puurakentamiseen?

KD pitää tärkeänä, että puurakentamisen

osuutta lisätään julkisissa hankkeissa.

Puurakentaminen erityisesti hirsirakentaminen

vähentää myös sisäilmaongelmia,

joita julkisissa rakennuksissa on

ollut paljon. Puurakentamiseen liittyvää

osaamista tulee lisätä panostamalla alan

tutkimukseen ja kehitystyöhön. Suomen

pitää pyrkiä olemaan johtava puurakentamisen

maa. Tämä avaa myös uusia

vientimahdollisuuksia.

KD suhtautuu myönteisesti myös muuhun

puurakentamisen lisäämiseen ja

pyrkii luomaan sille hyviä edellytyksiä.

Tieverkon parantaminen

Pidämme tärkeänä, että seuraava hallitus

jatkaa panostamista korjausvelan

poistamiseksi parlamentaarisen liikennetyöryhmän

suositusten mukaisesta.

Käytännössä se tarkoittaa noin 300 miljoonan

euron lisäpanostusta vuositasolla.

Kestävä metsänhoito

Nykyinen hakkuumäärä on sopiva ja sitä

voidaan kestävästi jopa hieman lisätä.

Kestävä metsänhoito pitää huolta hiilinieluista

eli nuori, kasvava metsä sitoo

parhaiten hiiltä. Lisäksi puun käyttötarkoitus

mm. rakentamiseen ja muuhun

pitkäkestoiseen hiilensidontaan parantaa

hiilitasetta.

Nykyiset hakkuutasot ovat kestävällä

pohjalla, joten puuta riittää myös tulevaisuudessa.

Biotaloudessa hyödynnetään uusiutuvia

luonnonvaroja, joten sillä on merkittävä

rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Kiinteistöveroa ei tule laajentaa koskemaan

metsätiloja eikä metsä- ja maatalousmaata.

Koulutus

Metsätalous on merkittävä tekijä Suomessa

myös tulevaisuudessa. Alan koulutuspaikkoja

pitää lisätä ja koulutusta

pitää tarjota laajemmin kuin nykyään.

Tietoa alan mahdollisuuksista pitää tuoda

esille nykyistä paremmin.

Yrittäjyys

KD haluaa lisätä pienyritysten mahdollisuuksia

vaikuttaa työehtosopimuksiin.

Paikallista sopimista pitää edistää. Pienten

ja keskisuurten yritysten verokohtelu

pitää olla kohtuullista.

Miten puolueenne suhtautuu puurakentamiseen?

Perussuomalaiset tulevat edistämään

puurakentamista tarjoamalla rakennusmateriaaleille

yhtäläiset edellytykset kilpailla

markkinoilla. Ei pidä keinotekoisesti

asettaa puuta ja betonia vastakkain.

Rakennus- ja paloturvallisuussäännöstöä

muuttamalla mahdollistetaan myös

puukerrostalojen yhtäläinen edellytys

markkinoilla tulevaisuudessa. Lisäksi

mahdollistamalla hirsirakentamiselle

yhtäläiset edellytykset on mahdollista

saada aisoihin sisäilmasairauksien asteittain

tapahtuva paheneminen.

Tieverkon parantaminen

Valtion ja kuntien väylähankkeita voisi

olla mahdollista rahoittaa tierahastolla.

Sen avulla voitaisiin toteuttaa sekä kasvua

edistäviä liikennehankkeita että vähentää

julkisen tiestön korjausvelkaa.

Väylähankkeet ovat miljardien investointeja

ja niiden hoitaminen normibudjetoinnilla

on siksi haastavaa. Tierahastossa

voisi yhdistyä julkinen ja yksityinen raha.

Muun muassa eläkeyhtiöt ovat ilmaisseet

mahdollisen sijoittamisvalmiutensa.

Kestävä metsänhoito

Metsäteollisuutemme kapasiteetti on

120 % suhteutettuna kotimaisen puu-

raaka-aineen saatavuuteen talousmetsistämme.

Suomen metsät kasvavat

noin 110 milj.m³. Talousmetsämme kestävät

yli 90 milj.m³ hakkuut.

Ympäristöministeriössä on edelleen esillä

kaavailuja Etelä-Suomen talousmetsien

lisäsuojelualueista. Mahdollisena

lopputulemana hakkuista voisi poistua 5

milj.m3/ vuosi. Perussuomalaisten mielestä

kansakunnalla ei ole varaa metsien

lisäsuojeluun eikä vapaaehtoisten suojelumaiden

rahoitukseen ja siksi niistä

on syytä luopua.

Biotalous tarkoittaa kaikkia uusiutuvia

luonnonvaroja tuottavaa, käyttävää, jalostavaa

ja markkinoivaa tuotantoa sekä

uusiutuvista luonnonvaroista valmistettujen

tuotteiden kulutusta. Uusiutuvasta

puupohjaisesta biomassasta voidaan

jalostaa kestävästi tuotettuja tulevaisuuden

tuotteita. Metsäteollisuuden

tulevaisuuden painopisteitä ovat perinteisten

puu-, paperi- ja kartonkituotteiden

lisäksi energia, uudet innovatiiviset

tuotteet sekä tuotantoresursseja säästävät

teknologiat.

Puusta voidaan perinteisten sellu-, paperi-

ja kartonkituotteiden sekä rakentamiseen

käytettyjen puutuotteiden lisäksi

valmistaa kiinteitä biopolttoaineita,

muun muassa pellettiä, brikettiä ja metsähaketta

energiakäyttöön. Tulevaisuuden

uudet biopohjaiset tuotteita ovat

muun muassa mikrofibrilliselluloosasta

ja puu-/muovikomposiitista valmistetut

tuotteet sekä toisen sukupolven

biojalostamoiden tuottamat nestemäiset

biopolttoaineet sekä biokemikaalit

ja biopolymeerit kemian-, elintarvike- ja

lääketeollisuuden tarpeisiin.

Metsäbiomassasta saadaan oikeiden

teknologioiden avulla raaka-ainetta,

tuotteita ja energiaa, joilla voidaan korvata

fossiilisia raaka-ainetta ja polttoaineita.

Uusiutuvien raaka-aineiden merkittävimmät

edut fossiilisiin verrattuna

ovat niiden pienemmät ympäristövaikutukset

ja kestävän kehityksen periaatteisiin

perustuva käyttö.

Emme kannata metsien kiinteistöveroa.

Metsäverotuksessa siirryttiin pinta-alaverotuksesta

puun myyntitulojen verotukseen

osana pääomatuloverotusta

kahdessa vaiheessa vuodesta 1992.


Puun myyntituloverotus kannustaa metsänomistajat

tuottamaan metsiin liittyviä

yhteiskunnan arvostamia ulkoisvaikutuksia

yli sen määrän, mitä he ilman

verovaikutusta tuottaisivat. Ulkoistusvaikutuksista

koituu yhteiskunnalle lisähyötyä,

mutta metsänomistajille hyödyn

menetys, jota yhteiskunta ei korvaa. Nykyisellä

puun myyntituloverolla on vihreän

veron ominaisuuksia ilman, että

sen alkuperäinen tarkoitus oli olla sellainen.

Koulutus

Osaamistarpeet muuttuvat yhä nopeammin

työelämän murroksessa. Koulupohjan

rapautumisen myötä nuorten

syrjäytyminen on lisääntynyt ja oppimistulokset

ovat laskussa. Koulutuksen ratkaisuilla

on suuri merkitys Suomen hyvinvoinnille.

Pätevät ja osaavat opettajat

ovat onnistuneen koulutuspolitiikan

selkäranka. Innostunut, kannustava ja

järjestyksen pitävä opettaja saa aikaan

innostuneen ja hyvän opiskeluilmapiirin.

Yrittäjyys

Regulaatio ja säädökset suosivat kohtuuttomasti

markkinoiden suuria yrityksiä

ja ajavat vastaavasti pienet yritykset

markkinoilta. Regulaation ja sääntelyn

osalta tulisi keskittyä pk-yritysten kilpailuedellytyksiä

heikentävien säädösten

purkuun. Valtiontakaukset sukupolvenvaihdoslainoille

voisivat olla keino

sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi.

Takauksen myöntämisen ehtona voisi

olla, että harjoitetulla liiketoiminnalla

on edellytykset jatkuvaan kannattavaan

toimintaan ja sukupolvenvaihdoksen toteuttaminen

ei ole liiketoiminnan toimintaedellytysten

jatkuvuuden näkökulmasta

mahdollista toteuttaa ilman valtiontakausta.

Miten puolueenne suhtautuu

puurakentamiseen?

Puurakentamista on lisättävä, sillä se

on kotimaista ja puu toimii hiilivarasto-

na elinkaarensa loppuun saakka. Tietysti

yhdellekään tuotteelle ei pidä antaa

epäreilua kilpailuetua muihin nähden,

mutta opintojen ja täydennyskoulutuksen

myötä Suomessa pitää lisätä puurakentamisen

osaamista myös arkkitehtija

rakentamisen ammattilaisten piirissä.

Julkisella sektorilla on tarpeita turvallisia

ja terveellisiä rakennuksia ja niistä

voisi tulla jopa vientituotteita koulutusviennin

ohella. Norja ja monet Keski-

Euroopan maat ovat kehittäneet puurakentamisen

puolta meitä enemmän, ja

minusta puurakentamisohjelmien toimeenpanon

lisäksi Suomeen tarvitaan

uusi arkkitehtuuripoliittinen ohjelma.

Tieverkon parantaminen

Korjausvelka, uudet liikennehankkeet ja

talvikunnossapito vaativat lisäpanostuksia,

tämä valinta pitää vain tehdä valtion

budjettitalouden sisällä. SDP on sitoutunut

300 miljoonan vuotuiseen lisäpanostukseen

perusväylänpidossa parlamentaaristen

päätösten mukaisesti.

Kestävä metsänhoito

Tulevalla vaalikaudella on olennaista

luoda Suomelle vaikuttava maankäyttösektorin

nielupolitiikka. Ilmaston ja ympäristön

kannalta kestävän hakkuutason

määrittelyn tulee perustua luotettavaan

ja ajantasaiseen tieteelliseen tietoon. Ilmastopaneelin

tuoreen selvityksen mukaan

metsän ja metsänielun kehitystä

kuvaavat mallit tuottavat hyvin erilaisia

ennusteita ja onkin selvää, että maankäytön

nielujen ja päästöjen tietopohjaa

on vahvistettava. Tavoitteena on, että

hiilinielut kasvavat ja luonnon monimuotoisuus

turvataan samalla kun puuta

käytetään entistä korkeamman jalostusasteen

tuotteisiin.

Metsäsektorin kestävyyttä tulee tarkastella

nimenomaan hiilinielun koon kautta.

Jos nielut kasvavat myös hakkuita voidaan

maltillisesti lisätä. Hiilinielutavoite

tulee ottaa sitovaksi osaksi kansallista ilmastostrategiaa

kohti hiilineutraaliutta.

Biotalouden tulevaisuuden osalta poliittisella

ohjauksella on varmistettava ennustettava

toimintaympäristö, tuettava

kokeiluja ja ennen kaikkea luotava innovaatioiden

leviämistä tukevia rakenteita.

Samanaikaisesti on systemaattisesti siir-

rettävä yhteiskunnan tukia kohti kestävän

kehityksen tavoitteita tukevaa toimintaa.

Metsän kiinteistövero ei ole SDP:n vaalitavoitteissa.

Koulutus

SDP:n mielestä pitää turvata ammatillisen

toisen asteen koulutuksen riittävät

resurssit, pidentää oppivelvollisuutta ja

tehtävä mahdolliseksi kaikille opiskelijoille

osallistua opintoihin myös kustannusten

puolesta.

Toisen asteen koulutuksen sisältöjä on

uudistettava vastaamaan muuttuneen

työelämän tarpeita. Teknisellä alalla

myös koulutuksen järjestäminen on kalliimpaa

mitä kuvitellaan ja on panostettava

toisen asteen koulutuksen laatuun

ja lähiopetukseen, jota on leikattu.

Myös yritysten tarjoama oma koulutus

on tärkeää, mutta niiden ei voi olettaa

hoitavan koko koulutusta. Tarvitaan

osaavaa työvoimaa koko maassa.

Yrittäjyys

SDP:n linjaus on, että pienyrittäjien hallinnollista

taakkaa kevennetään nostamalla

arvonlisäverotuksen alarajaa

30 000 euroon. Lisäksi alennetaan pienyrittäjien

ansiotuloverotusta ja helpotetaan

työllistämisen kustannuksia muun

muassa työtulotuella, joka suuntautuu

kaikkien pienimmillä tuloilla oleville. Yritysverotusjärjestelmän

tulee olla oikeudenmukainen

ja verotusta tulee ohjata

työn verottamisesta suurten pääomien

verottamiseen.

Miten puolueenne suhtautuu puurakentamiseen?

Pidämme tärkeänä, että puurakentamista

lisätään niin julkisissa rakennushankkeissa

kuin yksityisissäkin. Koulujen sisäilmaongelmiin

tulee hakea ratkaisuja

17


mm. kotimaisesta puu- ja hirsirakentamisesta.

Puuta voidaan hyödyntää myös

esimerkiksi infrarakentamisesta. Tällä

hallituskaudella valmistui liikenneinfrastruktuurin

puurakentamisohjelma.

Tieverkon parantaminen

Suomi tarvitsee toimivan liikenneverkon

metsätieltä valtaväylälle. Koko liikenneverkkoa

on ylläpidettävä ja kehitettävä

pitkäjänteisesti. Infrarahoitusta

tarvitaan niin tieverkolle, rataverkolle

kuin lento- ja meriväylille. Parlamentaarinen

työryhmä ehdotti 300 miljoonan

lisäämistä. Siniset eivät halua antaa

katteettomia lupauksia, mutta näemme

tarpeen suuremmallekin rahoitukselle.

Suomessa on paljon esim. huonokuntoisia

siltoja. Ajoneuvoyhdistelmien pituuksien

kasvattaminen vaatii panostuksia

siltojen ja teiden kuntoon sekä ohituskaistoihin.

Kestävä metsänhoito

Maamme runsaita luonnonvaroja on

käytettävä kestävällä tavalla suomalaisten

itsensä hyväksi. Näemme, että hakkuita

voidaan lisätä metsästrategian

mukaisesti 80 miljoonaan kuutioon vuoteen

2025 mennessä. Suomen metsät

kasvavat hyvin ja uskomme, että puuta

riittää myös tulevaisuudessa. Hakkuumäärien

ohella myös puun käyttötapa

ratkaisee. Panostamalla pitkälle jalostettuihin

tuotteisiin, sellun tuotekehitykseen

ja puurakentamiseen puun sisältämä

hiili säilyy pidempään pois ilmakehästä

ja korvaamalla fossiilisia tuotteita

puupohjaisilla voimme hillitä ilmastonmuutosta.

Biotalouden rooli ilmastonmuutoksen

torjunnassa on merkittävä.

Suomi elää metsistä ja niiden potentiaali

ilmastonmuutoksen torjunnassa tulee

hyödyntää täysivaltaisesti. Metsä ja

maatalousmaa tulee olla jatkossakin vapautettu

kiinteistöverosta.

Koulutus

Pidämme tärkeänä, että ammatillista

koulutusta tarjotaan yritysten tarpeet

huomioiden. Ei voi olla niin, että ainut

ratkaisu osaajapulaan on rekrytointi ulkomailta.

Koulutusmääriä on tarkistettava

vastaamaan paremmin työelämän

tarpeita. Lisäksi kannatamme uudelleenkoulutuksen

ja muuntokoulutuksen lisää-

18

mistä. Siniset tahtoo edistää myös oppisopimuskoulutusta

ja luoda Suomeen

laajat ja toimivat oppisopimusmarkkinat

yhteistyössä yrittäjien kanssa, jotta jokainen

halukas pääsisi mestarin oppiin.

Yrittäjyys

Haluamme lisätä paikallista sopimista,

sekä purkaa ja helpottaa pienyritysten

sääntelyä. Säädösvalmistelussa pienyritykset

on huomioitava etusijalla. Julkinen

sektori on velvoitettava huomioimaan

pienyrittäjät. Yrittäjien tukipalveluja

ja eläkejärjestelmää parannetaan.

Pienyrittäjille tuodaan tukea kasvuun ja

kansainvälistymiseen. Pienyrittäjien verotusta

kohtuullistettaisiin ja yksinkertaistettaisiin.

Mahdollistetaan tahattomasti

ylivelkaantuneille pienyrittäjille

henkilökohtainen konkurssi. Sukupolvenvaihdosta

helpotettaisiin siihen tuotavilla

tukipalveluilla.

Miten puolueenne suhtautuu

puurakentamiseen?

Kannatamme puurakentamista julkisissa

rakennushankkeissa. Toki materiaalivalinnat

tulee tehdä jokaiseen kohteeseen

sopivimmalla tavalla.

Haluamme edistää myös muuta puurakentamista.

Parhaimmillaan puusta

tehty talo on pitkäikäinen, terveellinen

ja elinkaarensa aikana ilmastokestävä.

Suomalainen puuosaaminen on vientivaltti.

Tieverkon parantaminen

Kertyneen korjausvelan vähentämiseksi

kannatamme tieverkoston kunnossapidon

rahoituksen nostamista parlamentaarisen

työryhmän esittämälle tasolle,

mikä tarkoittaa n. 300 miljoonan euron

lisärahoitusta.

Kestävä metsänhoito

Tukki- ja kuitupuun osalta tämän hetkinen

hakkuumäärä on kestävä, mutta

kun otetaan mukaan myös energiakäyttöön

hakattu puu, aletaan olla jo

kestävyyden rajoilla. Hakkuiden tulee

olla kestävällä tasolla niin luonnon monimuotoisuuden,

ilmastonmuutoksen

kuin puuntuotannolliselta kannalta. Tutkimustietoa

saadaan koko ajan lisää,

mutta tällä hetkellä käytettävissä olevan

tiedon perusteella hakkuita kokonaisuudessa

ei ole mahdollista kasvattaa, ilman

että luonnon monimuotoisuus ja

hiilinielu kärsivät.

Puuta riittää myös tulevaisuudessa. Puu

on Suomen vihreää kultaa, taloutemme

tukijalka. Metsät antavat meille paljon:

työtä ja talouskasvua, mutta lisäksi virkistystä,

marjoja, sieniä ja riistaa. Metsien

hiilinielu auttaa meitä selviämään

ilmastonmuutoksen hillitsemisen valtavasta

haasteesta. Metsissä asuu myös

valtaosa eliölajeistamme. Näiden rinnakkaisten

tärkeiden tavoitteiden takia

metsiä tulee käyttää monipuolisesti ja

kestävästi.

Biotaloudella on aivan keskeinen merkitys

Suomen taloudelle ja työllisyydelle

myös tulevaisuudessa. Uusia biotaloustuotteita

kehitellään koko ajan. Esimerkiksi

muovin korvaaminen tai uudet korkean

arvonlisän tuotteet tulevat lisäämään

metsien taloudellista merkitystä.

Emme kannata kiinteistöveron ulottamista

metsään.

Koulutus

Koulutus on tulevan hallituskauden ensisijainen

investointikohde. Vasemmisto

ohjaisi pikaisesti lisää resursseja erityisesti

ammatillisen koulutuksen lähiopetukseen

perusrahoitusta korottamalla.

Toisesta asteesta pitää myös tehdä kokonaan

maksuton ja oppivelvollisuusikää

pidentää.

Valtion tulisi panostaa yhdessä paikallisten

koulutusjärjestäjien kanssa muuntokoulutusohjelmiin

niillä alueilla, joissa

työvoimapula on suurin. Yliopisto- ja

ammattikorkeakouluindeksit tulisi palauttaa

osaksi rahoitusta ja perusopetuksen

ryhmäkokoja pienentää.


Yrittäjyys

Työvoiman kohtaanto-ongelmaan vastaaminen

ja panostukset osaamiseen

ovat meille keskeisimpiä tavoitteita yritystoiminnan

edellytyksien parantamiseksi.

Lisärahoitusta tarvitaan myös tieja

raideverkostoon sekä muuhun infrastruktuuriin.

Haluamme korottaa arvonlisäverollisen

myynnin alarajaa 30 000

euroon sekä lisätä tki-rahoitusta ja energiatukea

nykyistä enemmän myös pkyrityksille.

Emme kannata uusia taloudellisia instrumentteja

yritysten sukupolvenvaihdosten

tukemiseksi vaan katsomme, että

jatkuvuutta turvataan parantamalla

yleisesti yritystoiminnan edellytyksiä.

Vihreät De Gröna

Miten puolueenne suhtautuu puurakentamiseen?

Julkisessa rakentamisessa pitää entistä

vahvemmin ottaa huomioon ilmastonmuutoksen

torjunta. Siksi pitää arvioida

sekä rakentamisen aikaista hiilijalanjälkeä

että elinkaaren mittaisia päästöjä.

Näillä kriteereillä arvioituna puurakentaminen

osoittautuu usein hyväksi

vaihtoehdoksi.

Asuinkerrostaloissa puurakentamisen

osuus on vielä vähäinen, vaikka nykyiset

rakennusmääräykset eivät enää aseta

suuria esteitä. Valtion tukemassa asuntotuotannossa

voitaisiin lisätä merkittävästi

puurakentamisen osuutta. Omakotitaloissa

puurakentamisen osuus on jo

korkea.

Tieverkon parantaminen

Raskasta tavaraliikennettä on hyvä siirtää

mahdollisimman paljon rautateille,

mutta suuri osuus teollisuuden kuljetuksista

jää joka tapauksessa maantieliikenteen

varaan. Ensisijaista on pitää olemassa

oleva tieverkko kunnossa ja pienentää

sen korjausvelkaa. Parlamentaarisen

ryhmän esittämä 300 miljoonan lisäpanostus

on oikeaa suuruusluokkaa.

Uusista väyläinvestoinneista valtaosa on

suunnattava rautateihin.

Kestävä metsänhoito

Metsien kyky sitoa hiilidioksidia ilmakehästä

näyttelee keskeistä osaa kyvyssämme

ratkaista ilmastonmuutos. Metsähakkuiden

lisääminen vähentää Suomen

hiilinieluja, eli on vaikutukseltaan

sama kuin jos Suomi alkaisi rakentaa lisää

hiilivoimaa: Suomen nettopäästöt

kasvavat. Se on vastuutonta. Sipilän hallituksen

ajamista jättihakkuista on luovuttava

ja hakkuumäärä on pienennettävä

ilmaston ja monimuotoisuuden

kannalta kestävälle tasolle.

Viime vuosina hakkuut ovat kasvaneet

voimakkaasti. Tämänhetkinen hakkuiden

kokonaistaso on jo lähellä 80 miljoonaa

m3. Tämä on aivan liikaa. Kansallista

hakkuumäärää ei pidä arvioida vain

teknis-taloudellisen kestävyyden perusteella,

vaan ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden

reunaehdot määrittävät

puitteet, joissa hakkuiden aidosta kestävyydestä

voidaan puhua. Hakkuiden

kokonaistaso tulisi palauttaa viime vaalikauden

lopun tasolle, eli n. 65 miljoonaan

kuutioon. Tämäkin on kipurajalla

ja edellyttää muita toimia metsäluonnon

monimuotoisuuden ja hiilinielujen

turvaamiseksi.

Metsät kasvavat Suomessa hyvin, eikä

puun riittävyys sinänsä ole suuri ongelma.

Ilmastonmuutoksen torjunnan ja

luonnon monimuotoisuuden vahvistamisen

näkökulmasta on kuitenkin välttämätöntä

peruuttaa nykyistä pienempiin

hakkuumääriin. Jos hakkuukiertoa

pidennetään eli annetaan puiden kasvaa

vanhemmiksi ja suuremmiksi, saatava

puu on järeämpää ja korkeampilaatuista

ja myös tuottaa metsänomistajalle

enemmän. Tämä olisi myös ilmaston

kannalta perusteltua.

Biotalous on edelleen suuri mahdollisuus

Suomelle, kunhan sitä toteutetaan

kestävästi, ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden

asettamat reunaehdot

huomioon ottaen. Metsän merkitys

Suomelle ei häviä, päinvastoin – se monipuolistuu.

Metsä, perinteisistä perinteisin

suomalainen vaurauden lähde, on

myös tulevaisuuden työn ja hyvinvoinnin

sampo, josta voidaan saada energiaa

ja esimerkiksi muovia korvaavia uusia

materiaaleja. Olennaista on panostaa

korkeaan jalostusasteeseen ja mahdol-

lisimman pitkäikäisiin tuotteisiin, kuten

puurakentamiseen.

Emme kannata metsämaan saattamista

kiinteistöveron piiriin, koska se kannustaisi

metsänomistajia lisähakkuisiin.

Koulutus

Sipilän hallituksen masiiviset koulutusleikkaukset

ovat tehneet pahaa jälkeä,

erityisesti ammatillisessa koulutuksessa,

joka on kantanut yhden suurimmista

taakoista. Virhe on ollut sitäkin suurempi,

kun ottaa huomioon, että puute

osaavasta työvoimasta on jo tällä hetkellä

tärkein pullonkaula rekrytoinneissa.

Suunta on käännettävä ja se on käännettävä

täysin. Koulutusleikkauksista on

siirryttävä massiiviseen koulutuspanostukseen.

Vihreät esittävät koulutuksen

kunnianpalautusta seuraavan hallituksen

kansalliseksi tehtäväksi ja sen työkaluksi

miljardin euron uutta satsausta

koulutukseen. Tällä rahoituksella vahvistaisimme

mm. kovia kokenutta toisen

asteen ammatillista koulutusta ja ammattikorkeakouluja

ja lisäisimme koulutuspaikkoja

aloilla ja alueilla, joilla niitä

tarvitaan.

Yrittäjyys

Osaavan työvoiman saatavuus on nousemassa

tärkeimmäksi kasvun esteeksi

monessa yrityksessä, joten panostaisimme

erityisesti koulutukseen ja siihen,

että osaavaa työvoimaa riittää. Uudistaisimme

yritystuet ja siirtäisimme painopistettä

pieniin kasvuhakuisiin yrityksiin

sekä TKI-toimintaan. Viranomaispalveluissa

on myös edelleen kehitettävää.

Yhden luukun periaate on otettava käyttöön,

niin että yrittäjä saa tarvitsemansa

palvelut yhtä kanavaa pitkin. Lisäksi

valjastaisimme julkiset hankinnat tukemaan

paikallista yrittäjyyttä. Esimerkiksi

kuntien hankinnat tulee toteuttaa niin,

että jaetaan hankinnat tarpeeksi pieniin

osiin ja tiedotetaan niistä tehokkaasti.

Näin myös pienillä ja paikallisilla yrityksillä

on mahdollisuus päästä osallistumaan

tarjouskilpailuun ja niille tarjotaan

mahdollisuuksia kasvaa ja hankkia tarpeellisia

näyttöjä vientimarkkinoille.

19


Vuosikokous

keräsi sankan

osallistujajoukon

Lähipuu ja

ympäristöseloste

kiinnosti

Lappeenrannassa

Lappeenrannassa

juhlittiin Talvisavuilla

Pekka Krook (Sparraustehdas)

herätteli jäsenistöä

ajatustyöhon.

Talvisavut-tapahtuma 15.–17.2.2019 keräsi Holiday Club Saimaalle

ison määrän Suomen Sahayrittäjien jäseniä perheineen. Tapahtuma

onnistui mainiosti ja väki oli tyytyväistä viikonlopun antiin.

Lappeenranta oli uusi paikkakunta

Talvisavujen järjestämiskartalla.

Eikä ollut huono vaihtoehto.

Majoitustilat ja koko

alueen infrastruktuuri sopivat enemmän

kuin hyvin tapahtuman järjestämiseen.

Ympäristöseloste, eli EPD tutuksi

Perjantaina iltapäivällä alkoi tasainen

puheensorina hotellin aulassa vaihtua

vilkkaaseen keskusteluun ja nauruun.

20

Tuttuja näkee aivan liian harvoin ja vielä

kun paikalle saapui samanhenkisiä ihmisiä,

keskustelua ei tarvinnut lypsää. Puhetta

tuntui riittävän talven lumimäärästä,

sahauksista, markkinatilanteesta

ja tietysti EPD:stä.

Lähipuu®-ympäristöseloste, eli EPD

valmistui Suomen Sahayrittäjille tammikuussa

ja ensimmäinen koulutuspaketti

sen käyttöönottoon järjestettiin

Talvisavuilla perjantai-iltana. Runsas

joukko lähipuumerkin haltijoita ja

myös uusia merkin hakijoita oli ottanut

kutsun vastaan.

Tarmo Räty luonnonvarakeskukselta

avasi EPD:n sisältöä kattavasti. Lähipuun

ympäristöseloste on markkinointityökalu,

jonka avulla voimme todeta

tuotteemme erinomaiset ympäristöominaisuudet.

Lähipuu® on todellakin

ympäristöystävällisin ja ekologisin rakennusmateriaali.


Vannesahat

esittelivät

monipuolista

sahaustekniikkaa

Slidetec pyörösaha

liukupöydällä

herätti

kiinnostusta

kävijöissä

Pilkemaster

klapikone

kiinnostuksen

kohteena

Jouni Silvast

vas. otti vastaan

lujuuslajittelun

näyttökoetta.

Nuoruutta ja kokemusta samassa kuvassa.

Vasemmalla Mikael Laine oikealla Markku

Sohlman.

Sahayrittäjien hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja

Janne Larjama valaisi

kuuntelijoita omista kokemuksistaan

Lähipuu®-tuotemerkin käytössä.

”Lähipuu®-tuotemerkin aktiivinen tarjonta

kuluttajien suuntaan on jokaisen

yrittäjän vastuulla”, muistutti Janne Larjama.

Sparrausta päänupille

Perjantai-illan toisessa koulutusosiossa

Sparraustehtaan Pekka Krook antoi

läsnäolijoille haasteita. Arkipäivän rutiininomainen

toiminta tappaa useasti

luovan ajattelun. Kuitenkin yrittäjän

ja ennen kaikkea ihmisen hyvinvoinnin

Sari Käkönen grillausmestarina.

perusta on se, että mieli on aina alttiina

uusille näkemyksille ja kehitysideoille.

Pekka saikin omalla ja rehellisellä lähestymistavallaan

vilkasta keskustelua aikaan.

Veikkaanpa, että moni miettii asioita

nyt vähän ’veikko huovismaiseen’

tyyliin – ”elämää pitää katsoa vähän laajemmasta

perspektiivistä”.

Lauantai tarjosi tehokasta

toimintaa

Puheenjohtaja kaappasi tytöt kainaloon.

Holiday Club Saimaa antoi maittavia yöunia

itse kullekin. Olihan huoneistojen

taso ja koko huippuluokkaa! Maistuvan

aamiaisen jälkeen suunnattiin ulos hieman

sumuiseen eteläkarjalaiseen talvisäähän.

Slidetec-sirkkeli, Woodmizerja

Wirex-vannesahat sekä Pilkemasterpilkekone

olivat valmiina ottamaan vastaan

Talvisavuille saapuvia vieraita. Ulkopuolisia

messukävijöitä piipahti päivän

aikana noin 500 kävijää. Sahayrittäjien

jäsenet tutkivat tietenkin tarkasti eri

valmistajien sahalaitteet ja tutustumiskierroksen

lomassa maistui myös grillimakkara,

jota Arto Käkönen apureineen

ansiokkaasti paistoivat.

Lujuuslajittelun näyttökoe vai pitäisikö

kansanomaisesti sanoa ”Näytön paikka”

järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa

Talvisavuilla. Suomen metsäkeskuksen

Jouni Silvast otti näyttökokeita vas-

21


Erikoistutkija Tarmo

Räty (Luke) kertomassa

ympäristöselosteesta.

taan koko päivän ajan ja opasti samalla

muitakin kiinnostuneita sahatavaran lujuusluokkien

saloihin. Yleinen toteamus

tuntui keskusteluissa olevan se, että visuaalisesti

lajiteltu sahatavara on konelajiteltua

laadukkaampaa. Ihmiskäden ja

-silmän yhteistyö kun tuppaa ottamaan

aina ns. varman päälle.

Vuosikokous leppoisissa

tunnelmissa

Lappeenrannan kaupungin

valtuuston pj.

Ari Torniainen.

Imatran kaupungin

tervehdyksen toi Anu

Urpalainen.

Iltapäivän kohokohta oli vuosikokous.

Paikalle saapui tuttuun tapaan iso joukko

jäseniä kuuntelemaan ja keskustelemaan

yhdistyksen menneestä sekä tulevasta

vuodesta. Kokouksessa puheenjohtajan

nuijaa heilutti Luonnonvarakeskuksen

vanhempi tutkija, Tarmo Räty

ammattimiehen ottein.

Suomen Sahayrittäjien hallitus vaihtui

yhden varajäsenen verran, kun Kimmo

Auvikainen ilmoitti siirtyvänsä hallitustyöstä

sekä yritystoiminnastaan eläkkeelle.

Kimmon tilalle valittiin yksimielisesti

Timo Järvinen Maskusta. Timolla

on yritystoiminnan kokemusta laajalta

sektorilta, aina isojen veneiden rakennuksesta

sahaustoimintaan saakka. Tervetuloa

hallitustyöhön Timo!

Talvisavut-tapahtuman tulevaisuusnäkymistä

keskusteltiin kokouksen lopussa

vilkkaasti. Kokous evästi hallitusta siihen

suuntaan, että tulevan vuoden tapahtumaa

voisi suunnitella vaikkapa laivamatkan

päähän. Tapahtuman pääpaino olisi

enemmänkin koulutuksen ja yhdessäolon

puolella. Hallitus lupasi ottaa asiasta

selvyyttä ja ryhtyä toimenpiteisiin.

Iltajuhlaa ja glamouria

Juhlapuheen piti europarlamentaarikko

Elsi

Katainen.

Iltajuhlan pitopaikkana oli todella upea

Aleksanteri-sali. Vuosisatainen arvokkuus

ja historia olivat aistittavissa heti

juhlapaikkaan saavuttaessa. Sopiva

paikka siis arvokkaaseen juhlaan.

22

Juhlapuheissa ja tervehdyksissä oli panostettu

laatuun. Lappeenrannan kaupungin

tervehdyksen toi valtuuston puheenjohtaja,

kansanedustaja Ari Torniainen,

joka oli silminnähden otettu valinnastamme

pitää tämän vuoden tapahtuma

Lappeenrannassa. Hän muistutti

tervehdyksessään, että Lappeenrannan

läheisyydessä on puuraaka-ai-


neen osalta isot varannot. ”Meillä puuta

riittää jalostettavaksi moneen eri tarkoitukseen,

vaikkapa Suomen Sahayrittäjien

Lähipuuksi”, totesi Ari Torniainen.

Imatra ja Lappeenranta ovat tiiviissä

vuorovaikutuksessa keskenään. Ovathan

kaupungit rajanaapureita. Imatran

kaupungin edustajana iltajuhlaan saapui

tervehdyksen tuomaan hyvinvointilautakunnan

puheenjohtaja Anu Urpalainen.

Saimme kuulla raikkaat terveiset

kaupungista, jonne on nousemassa

Suomen suurin puukoulu. 11 000 hyötyneliötä

ja kustannusarvio 45 milj. euroa,

saivat juhlaväen vilpittömän ihailun. Uudessa

Mansikkalan alueelle nousevassa

puukoulussa tulee olemaan oppimistilat

noin 1 350 oppilaalle. Kouluhankkeen

toteuttaa YIT niin sanottuna elinkaarimallina,

jossa rakentaja vastaa suunnittelusta,

toteutuksesta ja 20 vuoden ylläpidosta.

Hienoa, että meillä löytyy Suomessa viisaita

kuntapäättäjiä, jotka ymmärtävät

puun erinomaisuuden rakennusmateriaalina.

Juhlapuheen piti europarlamentaarikko

Elsi Katainen. Hänen elämän- ja (lähi)

puunmyönteinen juhlapuheensa antoi

uskoa meille, että suomalaisella sahatavaralla

on tulevaisuudessa entistäkin

paremmat elinmahdollisuudet. Europarlamentti,

jossa hän on yhtenä Suomen

euroedustajana, on omalta osaltaan

vaikuttamassa myös saha-alan tulevaisuuden

näkymiin. Brysselissä onkin

oltava selkeä viesti Suomesta, kuinka

meillä metsään ja metsästä saataviin

tuotteisiin sitoudutaan ja suhtaudutaan.

Vuoden Sahayrittäjä- ja

Kehittäjä-palkinnot osaajille

Tavisavut-tapahtuman odotetuin ja jännittävin

kohokohta on perinteisesti Vuoden

Sahayrittäjä-palkinnon luovutusseremonia.

Tänä vuonna palkinnon sai Kolkonjoen

Mylly ja Saha Ky, Rantasalmelta.

Vuoden Sahayrittäjäpalkinnon

2018 saajat vas.

Tatu ja Markku

Dillström, Kolkonjoen

Mylly ja

Saha.

Jouni Silvast

Suomen metsäkeskukselta

sai

ansiokkaasta työstään

Kehittäjäpalkinnon.

Onnittelut

vielä kerran Jouni!

Kehittäjäpalkinnon

saaja Jouni

Silvast ja Suomen

metsäkeskuksen

elinkeinojohtaja

Anssi Niskanen.

Niskanen totesi

Jouni Silvastin tehneen

erinomaista

työtä hankkeiden

parissa.

(samaa mieltä

Anssin kanssa on

myös Suomen

Sahayrittäjät ry).

Kehittyvä ja pitkäjänteinen useamman

sukupolven työ oli vahvana perusteena

palkinnon luovuttamiselle. Nyt yrityksen

vetovastuussa oleva Tatu Dillström

muisti kiitospuheessaan perhettään

ja ennen kaikkea isäänsä Markku

Dillströmiä siitä, että yritys on saavut-

23


Iltajuhlaa vietettiin

upeassa Aleksanteri

salissa.

tanut asiakkaiden luottamuksen. ”Asiakkaalle

tarjottava palvelu sekä tuotteiden

laatu on ollut kunnia-asia Kolkonjoella jo

edellisten sukupolvien aikana. Sillä tiellä

on tarkoitus jatkaa tulevaisuudessakin”,

totesi Tatu Dillström.

Suomen Sahayrittäjät ry:n myöntämä

Kehittäjä-palkinto on erikoispalkinto, joka

luovutetaan merkittävästä saha-alan

edistystyöstä. Sitä ei jaeta automaattisesti

vuosittain, se jaetaan ainoastaan

vain silloin, kun tarvetta siihen on. Lappeenrannan

Talvisavuilla tarvetta todellakin

oli, kun palkinto luovutettiin pitkäaikaiselle

yhteistyökumppanillemme

Jouni Silvastille. Hänen pitkäaikainen

ja konkreettisia tuloksia antanut työnsä

Suomen Sahayrittäjien koulutus- ja kehityshankkeissa

on valtavan suuri.

Jouni Silvast työskentelee Suomen metsäkeskuksella

ja hänen ansiostaan yhteistyö

eri projekteissa Metsäkeskuk-

24

sen kanssa on ollut erittäin hedelmällistä.

Mainittakoon, että mm. Silvastin

vetämä TutKi-hanke tuotti Lähipuu®tuotemerkin

sekä ympäristöselosteen

ja myös CE-merkinnän koulutuskoordinointi

vuosia sitten oli Jounin käsialaa.

Uusia ajatuksia ja toimintamalleja Jouni

Silvast on tällä hetkellä lanseeraamassa

ns. Export – hankkeessa, jossa yritysten

valmiuksia kehitetään viennin käynnistämiseen.

Tässäkin hankkeessa Suomen

Sahayrittäjät ry on yhteistyökumppanina.

Isot onnittelut vielä kerran molemmille

palkituille!

Juhlaillallinen kruunasi

yhdessäolon

Jos aikaisempina vuosina Talvisavuttapahtuman

juhlaruoka on ollut erinomaista,

niin nyt sitten otettiin hyppäys

suoraan ykköspaikalle!

Ensimmäistäkään moitetta ei kuulunut

koko illan aikana – eikä sen jälkeenkään

ruoan laadusta. Kauniit kattaukset, erinomainen

esillepano ja maittava runsas

kokonaisuus…siinä muutama kommentti

ruokailijoiden suusta. Itselleni ja

muutamalle muullekin taisi iskeä se legendaarinen

’joulupöytä’ -ilmiö. Siis se,

kun pitää ahtaa itseensä ruokaa enemmän

kuin mahtuu! Mutta, minkäs teet,

kun ruoka on hyvää ja sitä on ylettömän

runsaasti.

Illallisen jälkeen juhlayleisölle tarjoutui

mahdollisuus nauttia hyvästä seurasta,

vaikkapa viinilasin kera. Osa lähti nukkumaan

täyden vatsan viereen ja jokunen

juhlavieras taisi käydä vielä yömyssyilläkin…

Teksti ja kuvat: Timo Ripatti


Kolkonjoen Mylly ja Saha Rantasalmelta

sai vuoden 2018 Sahayrittäjä -palkinnon

Rantasalmella toimiva

Kolkonjoen Mylly ja Saha

valittiin Vuoden Sahayrittäjä

-palkinnon saajaksi Suomen

Sahayrittäjät ry:n vuotuisessa

iltagaalassa 16.2.2019

Lappeenrannassa.

Kolkonjoen Mylly ja Saha on

toiminut esimerkillisesti jo

vuosikymmenten ajan. Nykyisen

yrittäjän Tatu Dillströmin

isä, Markku Dillström kehitti

vahvasti yrityksen toimintaa omistusaikanaan.

Rahtisahaustoiminnan lisäksi

yritys alkoi myydä sekä jatkojalostaa

entistä enemmän oman sahan tuotteita.

Toimitusvarmuus, laatu sekä asiakaspalvelu

ovat olleet yrityksen kulmakiviä

koko historiansa ajan.

Kolkonjoella sukupolvenvaihdos tehtiin

vuonna 2015. Yrityksen vetovastuun otti

harteilleen Tatu Dillström, 42 v. Sukupolvenvaihdosta

oli suunniteltu jo useamman

vuoden ajan ja varsinainen prosessikin

tehtiin suunnitelmallisesti ja harkitusti

kolmessa vuodessa. Tatu on jatkanut

yrityksen perinteitä kehittämällä sahan

tuotantotiloja sekä laitekantaa entistä

paremmiksi. Uudenkarhea höylähalli

on ollut toiminnassa jo vuoden verran,

ja uusi purusiilo on jo ottanut sisuksiinsa

kuutiokaupalla kuivaa purua. Asiakkailta

saatu palaute oli Tatulle kimmoke

hankkia tulevalle kesälle myös sahatavaran

pintakäsittelylinja. Näin Kolkonjoella

pystytään välittämään asiakkaille

vaikkapa pohjamaalattua ulkovuorilautaa.

”Asiakkaan toiveet yrittäjän kannattaa

kuunnella tarkasti. Tietysti aina pitää

laskea, mikä on kannattavaa ja mikä ei.

Pintakäsitellylle laudalle on menekkiä,

siksi siihen investointiin lähdin”, toteaa

Tatu Dillström.

Yrityksen asiakaskuntaa voi jakaa nykyään

karkeasti kahteen eri kategoriaan.

Rantasalmella on runsaasti kesäasukkaita

ja sitä kautta tulee asiakkaita kesäaikaan

myös Kolkonjoen Sahalle. Toinen

vahva asiakasryhmittymä ovat paikalliset

rakennusliikkeet, puusepät sekä

tietysti yksittäiset kuluttajat. Historiallisesti

arvokkaiden kohteiden entisöinti

on koko ajan kasvava trendi ja sillä sektorilla

Tatu Dillströmin yritys on vahvoilla.

”Monet entisöintikohteet tarvitsevat

erikoismittaista saha- ja höylätavaraa,

jota ei saa mistään. Aika monet höylänterät

ja asetteet on tullut laitettua vähän

vanhemmille mitoille”, naurahtaa

Tatu Dillström.

Kolkonjoen Mylly ja Saha hankkii ja sahaa

vuosittain 500–600 m³ omaa sahatavaraa

jatkojalostukseen. Sahatukit yritys

löytää lähialueelta paikallisilta metsänomistajilta,

joko suoraan tai metsänhoitoyhdistyksen

välityksellä. ”Parikymmentä

kilometriä on säde, josta

tukit hankitaan. Pieniä eriä löytyy myös

omasta metsästä”, kertoo yrittäjä.

Suomen Sahayrittäjät ry:n Lähipuu®tuotemerkki

otettiin yrityksessä

käyttöön viime kesänä. ”Lähipuu®tuotemerkki

ja äskettäin valmistunut

lähipuu sahatavaran ympäristöseloste,

tarjoavat kuluttajalle selkeän todistuksen

yrityksemme valmistaman tuotteen

pienestä hiilijalanjäljestä. Ympäristöasiat

ovat kaikkien yhteinen huolenaihe ja

kuluttajan kannattaa miettiä ja kysellä

ostopäätöstä harkitessaan, mikä on

tuotteen ympäristövaikutus. Sen tiedän

jo tältä istumalta, että Lähipuusta® valmistettu

sahatavara on varmasti ympäristöteko

kuluttajallekin”, kertoo ylpeänä

palkittu yrittäjä Tatu Dillström.

Suomen Sahayrittäjät painotti Vuoden

Sahayrittäjä 2018 valinnassaan, aktiivista

yrityksen kehittämistä, sitoutumista

ympäristöasioihin sekä yrityksen jatkuvuutta.

Unohtamatta vuosikymmenten

saatossa tehtyä työtä kotimaisen sahatavaran

käytön puolesta.

www.kolkonjoensaha.fi

25


Kehittäjäpalkinto Suomen

metsäkeskuksen Jouni Silvastille

Suomen Sahayrittäjät ry:n Kehittäjäpalkinto 2018 luovutettiin

lauantaina 16.2.2019 Lappeenrannassa järjestetyssä

sahayrittäjien vuotuisessa iltagaalassa.

Palkinto annetaan henkilölle tai

taholle, joka on edistänyt pitkäjänteisesti

alaamme.

Suomen Sahayrittäjät ry painotti

valinnassaan Jouni Silvastin pyyteetöntä

työtä yhdistyksen jäsenyritysten

toimintaedellytysten kehittämiseksi.

Lähipuu-tuotemerkki, Suomen ensimmäinen

sahatavaran ympäristöseloste,

INSTA-142-lujuuslajittelunkoulutukset

sekä koulutuksen räätälöinti CE-merkinnän

vaatimuksiin ovat vain pintaraapaisu

hänen aikaansaannoksistaan.

Jouni Silvast Suomen metsäkeskuksesta

sai ansaitusti Kehittäjäpalkinnon.

Jouni Silvastin ihmisläheinen ja vahva

ammattimainen ote Suomen Sahayrittäjät

ry:n jäsenyrityksiin, on saanut vähän

monimutkaisemmatkin asiakokonaisuudet

tuntumaan ymmärrettäviltä.

”Aktiivinen ote on varsin lievä ilmaisu

hänen tehokkaasta, ja ennen kaikkea tuloksekkaasta

toiminnastaan eri kehityshankkeissa.

Rehellisesti voin todeta, että

ilman Jounin panosta emme olisi yhdistyksenä

näin loistavassa kehitysvauhdissa.

Häntä voisi hyvin verrata joukkuelajien

valmentajaan, joka osaa ottaa eri

pelaajat (tässä tapauksessa eri tahot)

huomioon ja valmentaa siitä menestyvän

ja kehittyvän joukkueen”, toteaa

Suomen Sahayrittäjät ry:n puheenjohtaja

Timo Ripatti.

Projektipäällikkö Jouni Silvast työskentelee

Suomen metsäkeskuksen Lappeenrannan

yksikössä.

Kun päätät sahata...

Myydään sahatavaraa

Mäntyä 10 m 3 , paksuus 50 mm eri leveyksiä

Koivua 20 m 3 , 32 mm x 100 mm

Kuusi 170 m 3

• lautaa leveydet 125 mm ja 150 mm

• lankkua 50 x 100, 50 x 125,

50 x 150, 50 x 200 ja 32 x100

Haapaa ja Raitaa myös varastossa

Leo Rautanen, Pusula 040 – 8350625

26


LÄHIPUU® näkyy

LÄHIPUU® mukana

Huvila & Huussi Tv-ohjelmassa

toukokuussa

Viime kesänä kuvattu jakso on ensi-illassa maanantaina

toukokuun 13. päivänä Nelosella. Teemana jaksossa

on ”Valoa tontille”.

Kannattaa olla tv-ruudun äärellä ja katsoa mihin kaikkeen

Lähipuu® muotoutuu kohteessa…

Ohjelman nettisivuilla on myös lisämateriaalia jokaisesta

jaksosta.

Lisätiedot: www.nelonen.fi/ohjelmat/huvila-huussi

LÄHIPUU® ja Sahayrittäjät

esillä Kevätmessuilla Helsingin

messukeskuksessa

4.– 7. huhtikuuta

Aukioloajat: to-la 4. - 6.4. klo 10-18, su 7.4. klo 10-17

Löydät meidät Mökkipihalta.

Tule käymään!

DIMEX.FI

27


LÄHIPUU®

Tutkitusti

pienin

hiilijalanjälki!

More magazines by this user
Similar magazines