Magazine 2019

jussiluoma

Maahanmuuttajaopiskelijoiden tekemä Meidän silmin - Suomen kieli ja kulttuuri -lehti

Maahanmuuttajat

kotoutumiskoulutuksessa.

Lukuvuonna 2018 –

2019 Kauhajoen opisto

vahvisti asemaansa

maahanmuuttajien

kieli- ja kotoutumiskoulutuksen

järjestäjänä.

Opiskelijat hakivat

koulutukseen pääsääntöisesti

TE-toimiston

ohjaamina, sekä Suupohjan

elinkeinotoimen

kuntayhtymän

asiakkuutensa kautta.

Opiskelijat hyväksyttiin

opiskelijoiksi kotoutumiskoulutukseen,

tai aikuisten perusopetukseen.

Kotoutumiskoulutuksessa noudatetaan Aikuisten

maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman

perusteita. Pääpaino koulutuksessa

on suomen kielen opiskelulla, mutta opinnot

sisältävät myös viestintätaitojen harjaannuttamista,

työelämä- ja yhteiskuntataitoja sekä monipuolista

suomalaisen kulttuurin tuntemusta.

Aikuisten perusopetuksessa

opiskelevat maahanmuuttajat,

jotka ovat ylittäneet

oppivelvollisuusiän, mutta

tarvitsevat toisen asteen

opintoihin suomalaisen perusopetuksen

päättötodistusta

tai osia siitä. Aikuisten

perusopetuksessa opiskelevat

myös maahanmuuttajat,

jotka heikon peruskoulutuksensa

takia tarvitsevat

luku- ja kirjoitustaidon sekä

matemaattisten valmiuksien

vahvistamista. Kullekin

opiskelijalle tehdään opiskelijaksi

ottamisen jälkeen

henkilökohtainen opintosuunnitelma,

johon kirjataan

tavoitteet jatko-opintojen

sekä työelämään

sijoittumisen suhteen.

Opinnoissa etenemistä ja

tavoitteiden saavuttamista

määrittelevät merkittävästi

opiskelijoiden lähtömaa,

kielen lähtötaso sekä aiempi

opiskelutausta.

Kotoutumiskoulutuksessa

opintojen sisällöt on hiottu

vastaamaan Suupohjan seutukunnan

tarpeita mahdollisimman

ajankohtaisesti.

Lukuvuoden aikana opiskelijat

ovat tutustuneet

paikalliseen koulutustarjontaan

osallistumalla muun

muassa Suupohjan ammatti-instituutin

avointen ovien

päivään. Vuoden aikana on

lisäksi tutustuttu alueen

työvoimapoliittisiin koulutusmahdollisuuksiin

sekä

vapaan sivistystyön tarjoamiin

vaihtoehtoihin.

Ammatteihin sekä työelämään

tutustumista tuki

myös vierailu Opinlakeus-messuilla

Seinäjoella.

Huhtikuussa käydyt eduskuntavaalit

tarjosivat aitiopaikan

suomalaisen päätöksenteko-

ja oikeusjärjestelmän

perusperiaatteisiin

sekä hallintojärjestelmään

valtio- ja kuntatasolla.

Opiskelijoiden arjen taitoja

ja arjessa pärjäämistä

on tuettu tutustumalla

muun muassa Suupohjan

peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän

toimintaan,

sekä kirjaston palveluihin.

Yhteistyötä on tehty tiiviisti

Kansainvälisyyskeskus Inkan

kanssa maahanmuuttajien

neuvontapalvelujen

käytön edistämiseksi.

Opiskelijoiden osallistaminen

opetuksen suunnitteluun

puolestaan synnytti

kevätlukukaudella ’perjantaiperinteen’,

kun viikkosuunnitelmaan

tarjotuista

vaihtoehdoista ryhmä valitsi

ruokakulttuurin. Usean viikon

päätteeksi opiskelijat

suunnittelivat ja valmistivat

opetuskeittiöllä aterioita.

Keittiöpäivinä tutuiksi tulivat

eri maiden ruokakulttuurit,

ruoanvalmistus- ja

siivoussanasto, ja mikä tärkeintä,

yhdessä tekemisen

ilo.

Anu Mäntylä


Andriuksen

kalastusvinkit.

Olen Andrius. Haluan kertoa

teille,missä voit mennä kalastamaan

30 km säteellä Kauhajoesta.

Aloitetaan joesta joka virtaa kaupungin

läpi. Joen nimi on Kauhajoki, joki virtaa

toiseen. Joen nimi on Kainastonjoki. Joessa

on ahvenia, särkiä, haukia, kiiskiä, myös

taimenia. Yksi hankaluus kalastuksessa on

pensaat ja puut.Puhtain paikka on lähellä

uutta jalankulkusiltaa.

Seuraava kalastus paikka on Nummijärvi.

Järvessa on haukea, ahventa, särkeä,

kiiskiä ja kuhaa. Järven ympärillä on paljon

mökkejä. Tarvitset veneen kalastukseen.

Seuraava paikka on Säläisjärvi.Täällä sinun

täytyy maksaa,luvan hinta on 10€/12h. Kattaa

2 lohikalaa.Säläisjärven kalalajit ovat: ahven,

made, hauki, taimen ja kirjolohi.

Andrius

Karjalanpiirakoiden valmistusta


Kauhajoen opiston

maahanmuuttajaopiskelijat

kävivät

tutustumassa myös

alueen muuhun

opetustarjontaan

Seinäjoella Opinlakeus

-messuilla.

Messujen yhteydessä

teimme opiskelijoista

luonnehdintaa lyhyiden

haastattelujen

merkeissä. Oheisena

kymmenen kysymystä

ja vastaukset.

Maahanmuuttajaopiskelijat kävivät Seinäjoella Opinlakeus -messuilla. Kuvassa

vas. Myroslava Vovk, Oleg Griza ja Andrius Busilas.

Maahanmuuttajat - keitä he

ovat? Ja mistä he tulevat?

Kysymykset

1 Kuka sinä olet?

2 Kuinka vanha

sinä olet?

3 Mistä sinä

olet kotoisin?

4 Missä sinä asut?

5 Mitä kieltä

sinä puhut?

6 Mitä sinä harrastat?

7 Saunatko sinä usein?

8 Onko sinusta mukava

asua Suomessa?

9 Miksi sinä opiskelet

suomea?

10 Kuinka monta tuntia

sinä opiskelet

päivässä?

Vastaukset

1. Minä olen Andrius.

2. Olen 39 vuotta vanha.

3. Minä olen kotoisin

Liettuasta.

4. Minä asun

Kauhajoella.

5. Minä puhun liettuaa,

venäjää ja vähän

suomea.

6. Minä kalastan

7. Ei, en

8. Kyllä, minä pidän

Suomesta.

9. Koska minä haluan

asua Suomessa.

10. Viisi tuntia koulussa.

*

1. Minä olen Oleg.

2. Salaisuus.

3. Minä olen

Moldovasta.

4. Minä asun

Kauhajoella.

5. Minä puhun

romaniaa, venäjää ja

vanha suomea.

6. Minä harrastan

valokuvausta.

7. Kyllä.

8. On hyvä asua

Suomessa.

9. Koska minä haluan

asua Suomessa.

10. Minä opiskelen viisi

tuntia päivässä

koulussa.

*

1. Minä olen Myra.

2. Olen 36 vuotta vanha.

3. Olen kotoisin

Ukrainasta

4. Minä asun

Kauhajoella

5. Minä puhun Venäjää,

ukrainaa ja vähän

suomea.

6. Luen kirjoja.

7. Kyllä, yksi kerta

viikossa.

8. Kyllä, minä pidän asun

Suomessa.

9. Koska minä haluan

asua Suomessa.

10. Minä opiskelen viisi

tuntia päivä koulussa

ja kaksi tuntia kotona.

*

1. Minä olen Katerina.

2. Salaisuus.

3. Minä olen kotoisin

Ukrainasta.

4. Minä asun Kurikassa.

5. Minä puhun Venäjää,

ukrainaa, englantia ja

vähän suomea.

6. Minä harrastan

lukemista.

7. Kyllä minä saunon kun

olen uimahallissa.

8. Kyllä minä pidän

Suomesta.

9. Koska minun aviomies

on suomalainen.

10. Minä opiskelen

suomea melkein koko

ajan.

1. Minä olen Tetiana.

2. Minä olen 49 vuotta

vanha.

3. Minä olen kotoisin

Ukrainasta.

4. Minä asun

Kauhajoenlla.

5. Minä puhun venäjää,

ukrainaa, englantia ja

vähän suomea.

*

6. Minä laita ruokaa ja

neulon.

7. Kyllä, minä saunon

usein.

8. Kyllä, minä pidän

Suomessa asumisesta.

9. Koska minun mies on

suomalainen.

10. Minä opiskelen puoli

päivää koulussa ja

kolme tuntia kotona.

1. Minä olen Claudia.

2. Minä olen 36 vuotta

vanha.

3. Minä olen kotoisin

Chilestä.

4. Minä asun

Kauhajoenlla.

5. Minä puhun espanjaa

ja englantia.

6. Minä luen, käyn

lenkillä ja katson

elokuvia.

7. Kyllä.

8. Kyllä minä pidän

Suomesta.

9. Koska minä aviomies

on suomalainen.

10. Minä opiskelen

suomea koko ajan.

*

*


1. Minä olen Sibel.

2. Minä olen 30 vuotta

vanha.

3. Minä olen kotoisin

Turkista.

4. Minä asun Kauhajoella.

5. Minä puhun turkkia ja

vähän suomea.

6. Minä harrastan

ruoanlaittoa ja

lenkkeilyä.

7. En, en sauno.

8. Kyllä, minä pidän

Suomesta.

9. Koska minä haluan

puhua suomea.

10. Minä opiskelen

suomen kieltä viisi

tuntia koulussa ja

kaksi tuntia kotona.

1. Minä olen Alena.

2. Minä olen 26 vuotta

vanha.

3. Minä olen kotoisin

Valko-Venäjältä.

4. Minä asun

Kauhajoella.

5. Minä puhun venäjää.

englantia, ja vähän

suomea.

6. Minä harrastan

tietokonepelejä.

7. Minä saunon joka

viikko.

8. Kyllä, minä pidän.

9. Koska minun

aviomieheni on

suomalainen.

10. Viisi tuntia päivässä.

1. Minä olen Halina.

2. Olen 40 vuotta vanha.

3. Minä olen kotoisin

Ukrainasta.

4. Minä asun

Kauhajoella

5. Minä puhun ukrainaa,

venäjää ja tsekkiä.

6. Minä harrastan

leipomista.

7. Kyllä.

8. Kyllä minä pidän

Suomesta.

9. Koska haluan asua

Suomessa.

10. Viisi tuntia koulussa ja

neljä tuntia kotona.

*

*

*

Opinlakeus -messuilla opiston osastolla. Kuvassa vas. Tetiana Filchuk,

Chawee Phubanchuen, Claudia Retamal, Kateryna Pihlajaniemi ja Alena

Pahralchuk.

1. Minä olen Andrey.

2. Minä olen 30 vuotta

vanha.

3. Minä olen kotoisin

Venäjältä.

4. Minä asun Kauhajoella.

5. Minä puhun venäjää

ja suomea.

6. Minä harrastan

polkupyöräilyä.

7. Kyllä minä saunon.

8. On hauska asua.

9. Koska minä pidän

opiskella suomea.

10. Opiskelen viisi tuntia

joka päivä.

1. Minä olen Wee.

2. Olen 52 vuotta vanha.

3. Minä olen Thaimaasta.

4. Minä asun Kaskisissa.

5. Minä puhun thaimaata

ja vähän suomea.

6. Minä harrastan

lenkkeilyä ja katson

televisiota.

7 Kyllä. Minä saunon

kerran viikossa.

8. On hyvin mukava

asua suomessa.

9. Koska minä haluan

ymmärtää suomea.

10. Minä opiskelen viisi

tuntia päivässä.

*

*

1. Minä olen Anh.

2. Minä olen 40 vuotta

vanha.

3. Vietnamista.

4. Minä asun Kauhajoella.

5. Minä puhun vietnamia

ja vähän suomea.

6. Minä harrastan

urheilua.

7. Kyllä.

8. On hauska asua

Suomessa.

9. Koska minä

haluan asua

Suomessa.

10. Viisi tuntia koulussa

ja kolme tuntia

kotona.

Flying Finn. Messuilla maahanmuuttajaopiskelijat

löysivät sisimmästään palan ”lentävää suomalaista”.

Kaivinkonesimulaattorissa tosin.


Kun tulin ensimmäistä kertaa Suomeen,

olin niin innoissani tuntemaan maan, jolla

oli maailman paras koulutusjärjestelmä.

Aloin selvittämään mahdollisimman

paljon kaikkea muuta, josta voisin

oppia Suomesta, kuten; perinteitä ja

tapoja, ruokaa, sitä, miten ihmiset

käyttäytyivät sosiaalisissa yhteyksissä,

mitä tehdä ja olla tekemättä, esimerkiksi

poskisuudelmia ei anneta, eikä kasvoja

kosketa tervehdittäessä, joka omassa

kulttuurissani on osa jokapäiväistä

sosiaalisissa tilanteissa.

Huolimatta kaikesta tiedosta, johon olin

uppoamassa, en koskaan ajatellut säätä ja

miten siellä pukeutua, minulle oli tärkeämpää

oppia. Pakkauspäivä tuli ja minulla ei ollut

aavistustakaan siitä, mitä tuoda. Kysyin

poikaystävältäni, nyt mieheltäni, mitä tuoda.

Hän ehdotti minun tuovan talvitakin ja saappaat,

koska et koskaan tiedä, millainen sää tulee

olemaan. Nauroin, mutta noudatin neuvoa ja

pakkasin saappaat, talvitakin ja villapaidan, sekä

monet kesän mekot ja kesätavarat.

Koko elämäni, kesä on ollut erittäin kuuma

ja erittäin kevyiden vaatteiden sesonki, eikä

koskaan ole tarvinut paksua takkia ja paksuja

kenkiä, ei edes kesän sateessa, kun on vielä

hyvin kuuma, joten toivoin, että tämä matka olisi

samanlainen. Enpä arvannut, kuinka erilainen se

oli.

Ensimmäinen viikko Suomessa, lämpötila

oli +12, ei kesän mekkoja eikä sandaaleja.

Seuraavalla viikolla sama tilanne, mutta

jäin toiveikkaaksi, että saisin perinteisen

kesärusketuksen jonain päivänä. Huolimatta

huonoista sääoloista pidin kesän vaatteita talon

sisällä, en koskaan menettänyt kesähenkeä.

Kunnes eräänä päivänä tapahtui jotain ihanaa,

se oli 23 ° C ulkopuolella! En voinut uskoa sitä.

Voisin vihdoin nauttia lämpimästä päivästä.

Niinpä käytin kesän mekkoa ja sandaaleja ja

päätin mennä ulos. Minun iloni kesti muutaman

tunnin vain siksi, että sää muuttui jälleen

pilviseksi ja sateiseksi loppuviikon ajaksi.

Kuitenkin suomalaiset pysyvät positiivisina

pienimmässä auringonpaisteessa, jossa he

käyttivät kaikki kesän varusteet kylmästä ilmasta

huolimatta.

Aluksi olin pettynyt säähän, mutta lopulta

nautin siitä, että voin tehdä asioita ilman liikaa

hikoilua, että voin nukkua normaalisti yöllä

eikä herätä viiden minuutin välein, koska on

niin kuuma että, että keho tarttuu lakanoihin.

Oliko minulla koskaan mahdollisuus nauttia

perinteisestä kesäpäivästäni? Ei, mutta minulla

oli kuitenkin hyvää aikaa. Nyt olen yhä tottunut

tähän säämuutokseen ja valitsen oikeat asusteet

jäädyttämättä itseäni kuoliaaksi tai, että käytän

liikaa vaatteita. Pidän sormeni ristissä, että tänä

kesänä saan kauniin rusketuksen ja käytän kaikkia

kevyitä vaatteita, joista pidän niin paljon. Tähän

päivään asti se on yksi suurimmista mysteereistä,

joita et voi koskaan selvittää Suomessa. Kuten

sanotaan Carpe Diem! Säästä huolimatta.

Claudia ja


Yhteishenki, tuki ja huolenpito. Tämä on

ryhmämme tärkein motto. Ensimmäisen

päivän jälkeen tunsin paljon tukea ja tahtoa

auttaa, kaikilta minun luokkatovereiltani.

Olimme kaikki vieraita toisillemme, mutta

toisaalta me huomasimme olevamme

melkein samassa asemassa - toisessa maassa,

vieraassa kielessä, eri mentaliteetissa.

Emme ole kotona, joten meidän on mukautettava

itseämme. Kuten yksi luokkatovereistani sanoi

– «Maassa maan tavalla tai maasta pois». Mikä

on hyvin tärkeää, ja mikä yhdistää meitä - me

kaikki haluamme oppia kieltä, oppia Suomen

kulttuuria, tulla täällä ”omaksi” kuin kotona.

Kultainen opettajamme Anu auttaa meitä tässä.

Katsomme elokuvia Suomen kulttuurista ja

luemme kuuluisien persoonallisuuksien tarinoita.

Opimme, mikä auttaa asioinneissa sairaaloissa,

pankeissa, kaupoissa, ruoanlaitossa.

Kateryna

Rakkaimmat osat meidän koulutusta ovat,

kun teemme ruokaa perjantaisin. Ensimmäisenä

meille kokkasi Galina, joka valmisti Suomessa

melko yleisiä kaalikääryleitä. Ne ovat myös

perinteinen ukrainalainen ruoka. Samana

päivänä, ukrainalainen Tatiana ja puolainen

Maria tekivät lättyjä. Maria toi kotoa kynttilöitä,

kauniita astioita, pöytäliinan, kaikki oli hyvin

maukasta ja kodinomaista. Toisella kerralla Sibel

hemmotteli meitä perinteisillä turkkilaisilla

ruokalajeillaan. Se oli HYVIN herkullista!

Huolimatta siitä, että hän teki sen hyvin

nopeasti ja käytännössä yksin. (Kaikki reseptit

ja valokuvaraportit ovat tässä lehdessä). Anh

teki meille vietnamilaista ruokaa, josta myös

kaikki todella pitivät. Hauskinta oli valmistaa

karjalanpiirakoita. Anu, opettajamme, kertoi

pyynnöstämme yksityiskohtaisesti ja näytti,

kuinka hänen isoäitinsä valmistaa niitä. Olimme

kaikki hyvin tyytyväisiä. On yksi asia ostaa

kaupasta, ja toinen asia tehdä itse ja syödä niitä

kuumana, suoraan uunista. Mielenkiintoisinta

on, että valmistus oli melko helppoa ja nopeaa.

Jokainen opiskelija kokeili Anun ohajuksessa

rypyttää hienoa piirakkaa. Meillä kaikilla oli

hauskaa!

Mielestäni, kun opimme kieltä, mikä on

epäilemättä erittäin tärkeää, on myös tärkeää

ymmärtää, miten ihmiset elävät, mitä he syövät,

miten he kokevat asiat, mitä he rakastavat,

mitä he näyttävät, mitä he valitsevat. Tämä on

yksi tärkeimmistä opittavista asioista uudessa

kotimaassa.

Siis vielä kerran kiitän kaikesta näiden

opiskelukuukausien aikana oppimastani ja

kokemastani.

P. S. Muuten, meidän Anun isoäidistä ja

äidistä. Joulun aikaan, joka osoittautui meille

kaikille erittäin suureksi yllätykseksi, jokainen

ryhmämme opiskelija sai villasukat, makeisia ja

kortteja. Se oli hyvin sielukasta ja miellyttävää.

Siksi kiitos paljon, rakas isoäiti ja Anun äiti.

Käsityönä tehdyt sukat, myös Suomessa - tämä

on erittäin arvokas lahja, jonka muistamme

pitkään. Nyt meidän jalat ovat lämpimät ja olo

kodikas kylmässä Suomessa.


Kaalikääryleet

Kaali 1 kpl

Riisi 200g

Jauheliha 500g

Sipuli 1-2 kpl

Porkkana 1-2 kpl

Paprika 1 kpl

Valkosipuli 1 kpl

Tomaattipyre 100g

Smetana 200g

Suolaa, mustapippuria,

tilliä, persiljaa

1. Keitä kaalia 2-3 min.

2. Huutele riisi

3. Paista jauheliha. Lisää

hienonnettu sipuli, paprika

ja raastettu porkkana.

4. Sekoita riisi

jauhelihaseokseen.

5. Lisää suola, pippuri,

tilli, persilja.

6. Laita lusikallinen täytettä

kaalinlehdelle ja kääri

kirjekuoren muotoon.

7. Lado kääryleet kattilaan kaada kiehuvaa

vettä päälle.

8. Keitä 15 min ja lisää sitten tomatti-pyrettä.

Keitä vielä 15-20 min.

9. Tarjoile smetanan kanssa.


Opiston

ruoka kerää

kehuja.

Olen Tanja Ukrainasta ja haluan kirjoittaa

kouluruokailusta. Minulle suomalainen ruoka ei

ollut tuttua ennen kuin tulin tänne.

Mitä muuta voisin sanoa Kauhajoen opiston ruoasta? Tuotteet

käsitellään oikein, mausteet lisäävät makua. Syömme monia

erilaisia ruokia. Täällä valmistetaan maukkaita ruokia.

Perunalaatikko, maksalaatikko ja kaikki muut laatikot ovat

tosi hyviä. Talon kalaruoat ovat menestys.

Kuinka paljon ruokaa täällä on, ja koko ajan on herkullista!

Haluaisin oppia, miten kokata niin taitavasti.

Tanja

More magazines by this user
Similar magazines