Viisas Raha 5/2019

omnipress
  • No tags were found...

Lehti suomalaiselle sijoittajalle.

Amerikan osinkoaristokraatit esittelyssä

LEHTI SUOMALAISELLE SIJOITTAJALLE 5/2019 HINTA 9,50 €

NALLE WAHLROOS OSAKESÄÄSTÄJILLE:

Omistaminen

kunniaan

Björn Wahlroos esiintyi

Suuren Osakesäästäjäpäivän

pääpuhujana ja vetosi

voimakkaasti

omistusta tukevien

veroratkaisujen

puolesta.

VALOKEILASSA

HKScan

hakee annilla

lisäaikaa

KEVYT KESÄKATTAUS

Tärpit

Olvista

Rapalaan

OSUUSKUNNAT

Jäsenyys

voi olla myös

hyvä sijoitus

ALAVIRETTÄ TOUKOKUUSSA

Kauppasodan

uhka käänsi

indeksit


HCP focus

Maailman paras

osakekolmen

vuoden

hedgerahasto

tuotto 92 %

HCP Focus on aggressiivisesti näkemystä ottava globaali osakerahasto.

Strategiassa etsitään megatrendeistä hyötyviä yhtiöitä, joilla on merkittäviä

pitkäaikaisia kilpailuetuja. Sijoitukset on keskitetty noin kymmeneen

erittäin syvästi analysoituun yhtiöön.

Rahasto on auki merkinnöille neljä kertaa vuodessa.

Seuraava merkintäpäivä 28.6.

www.hcp.fi

HCP Focus on maailman parhaiten tuottanut long-only equity hedgerahasto. Kolmen vuoden (1.4.2016 – 31.3.2019)

vuosituotto keskimäärin 24,29 %, eli yhteensä 92 %. Lähde: Barclay Managed Funds Report 1st Quarter 2019.

(pdf-raportti: www.barclayhedge.com) Huomio: historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta tuotosta.


pääkirjoitus | tuomo katajamäki

Kirjoittaja on Viisas Raha -lehden päätoimittaja.

Hallitus tukemaan säästämistä

Suvivirsi on laulettu ja koulut ovat

päät tyneet. Osakesäästäjien suosittu

kevään koulutuskiertuekin on saatu

päätökseen. Noin 1 400 oppilasta ja

opettaja Svenne Holmström saivat

hyvän todistuksen. Onnittelut teille,

olette kesälomanne ansainneet.

Samaan aikaan Suomi on saanut

uuden hallituksen, hallitusohjelman ja ministerit.

Osakesäästäjät onnittelee uutta pääministeriä

ja hallitusta. Erityisesti

Otetaan

yhteiseksi

tavoitteeksi

selättää rakkaat

ruotsalaiset

säästämisasteessa.

toivotamme tervetulleiksi meidän toimintamme

kannalta tärkeimmät ministerit:

valtiovarainministeri Mika

Lintilän ja opetusministeri Li Anderssonin.

Meillä on paljon yhteistä

tekemistä 1,3 miljoonan suomalaisen

yksityissijoittajan aseman parantamisessa.

Otetaan yhteiseksi tavoitteeksi

selättää rakkaat ruotsalaiset

säästämisasteessa. Tavoitteen saavuttaminen

edellyttää, että yhdessä kannustamme

suomalaisia säästämään ja

sijoittamaan.

Yksi merkittävä syy ruotsalaisten korkeaan

säästämisasteeseen on 80-luvulla lanseeratut

”koko kansan sijoitusrahastot” Allemandsfondit.

Verotukselliset edut

ohjasivat säästämään. Kehitystyö

jatkui, ja vuonna 2012 Ruotsissa

otettiin käyttöön uusi sijoitussäästötili.

Tili on entisestään

kannustanut ruotsalaisia

pitkäaikaissäästäjiksi,

tukemaan koko yhteiskuntaa.

Luotamme valtiovarainministeri

Mika Lintilän

(kesk.) haluun luoda suomalaisille

kotitalouksille houkutteleva säästämisympäristö.

Entisenä elinkeinoministerinä Lintilä ymmärtää suomalaisten

sijoittajien tärkeyden sekä rahoitusmarkkinoiden

toiminnan että kotimaisen omistajuuden

kannalta. Olemme valmiit auttamaan häntä osakesäästötilin

jatkokehittelyssä ja kehittämään sijoittamisen

verotusta oikeudenmukaisempaan suuntaa.

Tulemmekin esittelemään ministeri Lintilälle puheenjohtajamme

Timo Rothoviuksen esittämän

kolmen prosentin osinkoveromallin.

Malli on erinomainen, koska se lisää

oikeudenmukaisesti valtion verotuloja.

Säästämisasteen nostaminen edellyttää

myös, että kaikilla kansalaisilla

on oikeus ja mahdollisuus kehittää

osaamistaan säästämiseen liittyvissä

asioissa. Hallitusohjelmassa koko

talousopetus on opetusministeriön

vastuulla. Osakesäästäjät tekevät yhteiskunnallisesti

tärkeää työtä, sillä

jokaisella on oikeus vaurastua. Uskomme,

että myös opetusministeri Li

Andersson (vas.) haluaa antaa tasavertaiset

lähtökohdat kaikille suomalaisille

oman talouden hallinnassa. Olemme valmiit

tekemään rakentavaa yhteistyötä ministeri

Anderssonin kanssa, jotta kaikilla suomalaisilla

on samat mahdollisuudet

saada riippumatonta ja käytännönläheistä

koulutusta oman talouden hallinnan,

säästämisen ja sijoittamisen

osa-alueilla. Erityisen huolissamme

olemme nuorten tasavertaisesta

kohtelusta. Nuoren sosiaalinen

tausta tai koulutustaso eivät saa

heikentää heidän mahdollisuuttaan

oman tulevaisuuden rakentamisessa.

5/2019 VIISAS RAHA 3


tässä numerossa 5 | 2019

10Suuri

Osakesäästäjäpäivä

veti Kattilahallin

täyteen sijoittajia.

KANSI

”On tärkeää

tunnistaa

heikompaan

kannattavuuteen

johtaneet juurisyyt

ja pureutua niiden

asioiden

korjaamiseen.”

HKScanin Tero Hemmilä, sivu 14

06 lyhyesti

KESKO sai sijoittajasivuistaan parhaat

pisteet. Osittaista vanhuuseläkettä halutaan

nostaa niin aikaisin kuin mahdollista.

10 tapahtuma

SEPPO SAARIO nosti esille yhden yhtiön

taktiikan Suuren Osakesäästäjäpäivän

konkaripaneelissa.

14 valokeilassa

HKSCANIN uusiksi kasvun ajureiksi on

nimetty siipikarjanliha, ateriat ja uudet

kategoriat ruokalautasella.

18 yhtiöt

OPTINEN kauppa pelasti Silmäaseman viime

vuonna. Admicomin osakkeen hinnoittelu

hipoo taivaita.

22 puheenjohtajan palsta

BJÖRN WAHLROOSIN mielestä suomalaiset

ovat riskinkarttajia, minkä vuoksi

vaurastuminen hankaloituu huomattavasti.

23 toimitukselta

NUORILLA ja innokkailla ministereillä

ei varmasti ole puutetta perustelluista

menokohteista.

24 sijoittajan lista

SIJOITTAJAN on tärkeää kehittää itseään

esimerkiksi lukemalla kirjoja laajalla

skaalalla.

26 ulkomaat

SAKSAAN sijoittamalla ei altistu sen

suuremmille riskeille kuin Helsingin

pörssissä.

28 rahastot

ETF:IEN juoksevat kulut ovat selvästi

pienempiä kuin aktiivisesti hoidettujen

osakerahastojen, osalla jopa pyöreät nolla

prosenttia.

32 analyysi

OSINKOARISTOKRAATTIEN liiketoiminta on

erityisen vakaata ja kilpailussa pärjäävää.

4 VIISAS RAHA 5/2019


40

Pensseli heiluu

kesällä sujuvammin,

jos salkussa on

Tikkurilaa.

Liity jo

tänään!

osakeliitto.fi/

jasenyys

44

Hajauttaminen

on sijoittajan

ainoa ilmainen

lounas.

23

Mika Lintilä on

mukava mies,

mutta hänelle on

tarjolla ikävän

ihmisen rooli.

36 yhtiömuoto

OSUUSKUNTIEN bonusjärjestelmät perustuvat

asioinnin paljouteen.

40 sijoittajan kesä

KESÄSALKKU on lastattu Olvilla, Tikkurilalla

ja Nesteellä. Syksyllä selviää, onko parin

viime kesän kurssikehitykseen luottamista.

43 kysy pois

MITEN hankin Hitachin osakkeita? Onko

Suomella ja Japanilla kahdenkertaisen verotuksen

kieltävä sopimus?

44 koulutus

KUMPI on kannattavampaa: hajauttaminen

vai keskittäminen?

48 vapaalla

TALLINNA on muuttovoittoinen kaupunki,

josta ostetun asunnon saa vuokrattua

eteenpäin.

51 viimeinen sana

ASUNNOT eivät pääse karkuun, mutta ihmiset

voivat nostaa kytkintä verotaakan alkaessa

painaa liikaa, Aki Pyysing kirjoittaa.

48

Virossa ei tunneta

taloyhtiölainoja.

Lehti suomalaiselle sijoittajalle.

Julkaisija

Suomen Osakesäästäjät ry

Päätoimittaja

Tuomo Katajamäki, tuomo.katajamaki@osakeliitto.fi

Kustantaja ja toimitus

Omnipress Oy

Toimituspäällikkö

Kimmo Kallonen, kimmo.kallonen@omnipress.fi

Toimitussihteeri

Hanna Leino, hanna.leino@omnipress.fi

Tuottaja, viisasraha.fi

Nina Broström, nina.brostrom@omnipress.fi

Ulkoasu

Teemu Kavasto, teemu@hank.fi

Kannen kuva

Bigstock

Paino

Punamusta Oy, Joensuu

Mediamyynti

Pirkko Virtanen, puh. 0400 600 842,

pirkko.virtanen@pirkonmediamyynti.fi

Osoitteenmuutokset

toimisto@osakeliitto.fi, puh. 040 682 5144

ISSN 1797-3503

Jakelulevikki 24 500 kpl

5/2019 VIISAS RAHA 5


lyhyesti | uutisia

Epävarmuus eliniästä

lisää osittaisen

vanhuuseläkkeen

suosiota

SUOMALAISET hakevat osittaista vanhuuseläkettä,

koska elinikää ei voi ennakoida. 42 prosenttia

Varman asiakaskyselyyn vastanneista

halusi sen vuoksi nostaa eläkettä niin aikaisin

kuin mahdollista.

Osittaisessa vanhuuseläkkeessä voi oman

valinnan mukaan hakea 25 tai 50 prosenttia

karttuneesta eläkkeestä jo ennen eläkeikää.

Tämä kuitenkin pienentää lopullista eläkettä.

Eläkkeen rinnalla voi työskennellä ilman rajoituksia

tai olla työskentelemättä.

Puolet avoimeen kommenttikenttään vastanneista

piti osittaista vanhuuseläkettä hyvänä

järjestelmänä ja joustavana tapana siirtyä vähitellen

eläkkeelle.

Osittaista vanhuuseläkettä saa noin 5 300

Varman asiakasta, joista kaksi kolmasosaa on

miehiä. Lähes 70 prosenttia hakee eläkettä

61-vuotiaana. Eläke on suuruudeltaan keskimäärin

850 euroa.

Suosituimmat syyt osittaisen

vanhuuseläkkeen hakemiseen:

• 42 prosenttia vastaajista halusi

nostaa eläkettä niin aikaisin kuin

mahdollista, koska elinikää ei tiedä.

• 31 prosenttia vastaajista halusi lisää

omaa vapaa-aikaa.

• 24 prosentilla vastaajista syyt liittyivät

omaan terveyteen.

• 22 prosenttia vastaajista halusi lisätuloja

työttömyyspäivärahan lisäksi.

• 22 prosenttia vastaajista halusi lisätuloja

muuhun elämiseen.

Naisten osuus hallituksissa pysyi ennätyslukemissa

PÖRSSIYHTIÖIDEN hallitusten jäsenistä 29

prosenttia on naisia. Osuus on edellisvuotisella

ennätystasolla, ilmenee Keskuskauppakamarin

selvityksestä.

Enää kolmella pörssiyhtiöllä on hallituksessaan

vain miehiä.

Vuodesta 2008 lähtien pörssiyhtiöiden

hallinnointikoodi on sisältänyt suosituksen,

jonka mukaan hallituksessa on oltava

kummatkin sukupuolet edustettuina.

Suosituksen myötä hallitusten sukupuolijakauma

on tasapainottunut selvästi.

– Naisten osuus on 40–60 prosenttia

yhteensä 26 yhtiössä, jolloin voidaan

puhua täysin tasapuolisesta edustuksesta.

Myönteistä on se, että tällaisia yhtiöitä on

viime vuoteen verrattuna neljä enemmän,

sanoo Keskuskauppakamarin lakimies

Antti Turunen.

6 VIISAS RAHA 5/2019


KUUKAUDEN NUMERO

890 000puutteessa.

suomalaista oli Tilastokeskuksen

mukaan köyhyystai

syrjäytymisriskissä vuonna

2017. Suurin osa heistä oli

pienituloisia, osa vajaatyöllisiä

ja loput vakavassa aineellisessa

Pörssiyhtiöiden

sijoittajasivustot

pisteytetään vuosittain

vaihtuvien

tarkkojen kriteerien

mukaan.

Asuntosijoittajan

pitää tehdä

kotiläksynsä

GILLIAN BLEASE / IKON / LK

Kesko sai parhaat pisteet

sijoittajasivuista

Voittajat:

Suuret yhtiöt:

1. Kesko

2. Wärtsilä

3. Finnair

Keskisuuret yhtiöt:

1. Alma Media

2. Tikkurila

3. Tokmanni

Pienet yhtiöt:

1. Exel Composites

2. Marimekko

3. Glaston

First North:

1. VMP

PÖRSSISÄÄTIÖN ja Suomen Sijoitusanalyytikot

ry:n järjestämässä

Parhaat sijoittajasivut

-kilpailussa ensimmäisen sijan

vei jo toista vuotta putkeen

suurten yhtiöiden sarjassa

Kesko, keskisuurten yhtiöiden

sarjassa Alma Media ja pienten

yhtiöiden sarjassa Exel Composites.

Sen sijaan First North

-sarjassa korkeimmat pisteet

saavutti uutena VMP. Kilpailussa

kaikista parhaat pisteet

sai Kesko.

Kilpailussa arvioitiin kaikkien

kotimaisten listautuneiden yhtiöiden

suomenkieliset verkkosivut.

Tuomaristo arvioi sivuja

viiden teeman perusteella: 1)

käytettävyys ja visuaalinen ulkoasu,

2) strategia, kasvu ja

kannattavuus, 3) taloudelliset

tavoitteet ja historiallinen performanssi,

4) pääomankäyttö

ja operatiivisten riskien kuvaus

sekä 5) corporate governance

ja kestävä toiminta. Sijoittajasivustot

pisteytetään vuosittain

vaihtuvien tarkkojen kriteerien

mukaan.

Kärkiyhtiöiden sijoittajasivuille

on yhteistä, että tietoa

löytyy kattavasti ja helposti sivuston

selkeän rakenteen ja

tehokkaiden hakutoimintojen

ansiosta.

VIIME vuosien voimakas asuntotuotanto

näkyy markkinoilla

reippainakin tarjouksina.

– Asuntosijoittajan on tärkeää

pitää pää kylmänä ja laskea

asuntosijoituksen tuotto pitkällä

tähtäimellä. Asunnon vuokrattavuuden

sekä vuokratuoton lisäksi

tärkeää olisi varmistaa, että

vuokra-asunnon sijainti

on myös tulevaisuudessa

fiksu. Jos

Yli 40 % asunnon

Vuokranantaja 2019 arvo voi

-kyselyn vastaajista nousta jatkossakin,

kertoi aloittaneensa

vuokranantajana

se turvaa

toimimisen

eläkesäästämistä sijoituksen

ajatellen. kannattavuutta

myös

tulevaisuudessa,

sanoo Suomen Vuokranantajien

yhteiskuntasuhdepäällikkö

Tuomas Viljamaa.

Markkinatilanne on tällä hetkellä

monin paikoin haastava,

kun tarjolla on runsaasti uusia

vuokra-asuntoja.

– Asuntosijoittamisessa pitää

tehdä kotiläksyt hyvin. Pitää

tietää alue, mistä ostaa sijoitusasunnon.

Pitää olla realistinen

käsitys alueen ja asunnon vuokratasosta.

Kannattaa lähteä

paikan päälle, tutkia aluetta, keskustella

ihmisten kanssa, käydä

kaupassa ja vaikka pubissakin,

Viljamaa sanoo.

5/2019 VIISAS RAHA 7


lyhyesti | uutisia

Tärppejä verkon uutisvirrasta

39 000 rahanpesuilmoitusta

– vain 50 johti varojen

jäädytykseen

Viranomaisille tehtävään ilmoitusprosessiin

kuluu nykyisellään runsaasti aikaa. Riskinä

on, että epäilyttävät rahat ehditään siirtää

teille tietymättömille. Vaikka tekijä saataisiin

kiinni, ei rikoksella hankittuja rahoja saada

palautettua.

viisasraha.fi/rahanpesu

Suomalainen ei saa ”ikuista”

asuntolainaa

Nordea ei aio tuoda Ruotsin mallin mukaista

”ikuista” asuntolainaa Suomen markkinoille.

viisasraha.fi/ikuinen-laina

Kallis välittäjä

menee vaihtoon

Mitä nuorempi sijoittaja, sitä tarkemmin hän

syynää arvopaperikaupan kuluja. Toisessa

ääripäässä ovat yli 65-vuotiaat sijoittajat,

joiden valintoja ohjaavat vahvimmin aiempi

pankkisuhde ja halu keskittää raha-asiat.

viisasraha.fi/kallis-vaihtoon

Viron kaljaralli kiihtyi

Helmi–huhtikuussa olutta tuotiin Virosta 40

prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Myös siiderin ja long drink -juomien tuonti

kasvoi.

viisasraha.fi/kaljaralli

Öljyjätti lupasi miljardeja

omistajilleen

Maailman toiseksi suurin öljy-yhtiö Royal

Dutch Shell aikoo kasvattaa osinkoaan sekä

omien osakkeiden ostojaan ensi vuodesta

lähtien. Kaikkiaan omistajille aiotaan jakaa

eri muodoissa 125 miljardia dollaria eli 111

miljardia euroa vuosina 2021–2025.

viisasraha.fi/shell

UUTISET | ARTIKKELIT | HAASTATTELUT | NÄKÖISLEHTI | RSS-SYÖTE

Twitter @viisasraha | Facebook.com/Viisasraha

8 VIISAS RAHA 5/2019


Airbnb-vuokraajan muistilista

HARKITSETKO huoneen tai koko

asunnon vuokraamista lyhytaikaiseksi

majapaikaksi matkailijoille? Suomen

Vuokranantajien päälakimies Sanna

Hughes listasi viisi asiaa, jotka sinun tulisi

ottaa huomioon.

1. Varmista, että toiminta on sallittua

Satunnainen majoittaminen on sallittua

asuinhuoneistossa, mikäli yhtiöjärjestys

ei sitä erikseen kiellä. Laajamittaisella

toiminnalla on enemmän viranomaisvaatimuksia.

Jos olet vuokralla, sinun kannattaa

sopia Airbnb-toiminnasta vuokranantajasi

kanssa. Enintään puolet asunnosta

voi alivuokrata ilman erillistä lupaa,

mutta koko asunnon vuokraamiseen

tarvitaan aina vuokranantajan lupa.

2. Maksa verot

Airbnb-toiminnan tulot ovat veronalaisia

pääomatuloja, jotka tulee ilmoittaa

verottajalle. Menot voi vähentää

tulonhankkimiskuluina. Ammattimaisesta

toiminnasta tulee maksaa

myös kymmenen prosentin arvonlisävero.

Jos vuokraat omaa asuntoasi,

Suomen arvo-osuusjärjestelmän

1 mukainen osakkeenomistajien

lukumäärä toukokuun 31. päivän 2019

mukaan on runsaat

a) 828 000

b) 846 000

c) 865 000 osakkeenomistajaa.

Listattuja osakkeita omistavia

2 suomalaisia kotitalouksia oli

maaliskuun 2019 tietojen mukaan runsaat

a) 764 000

b) 789 000

c) 803 000.

Kesä on grillimakkaran kulutuksen

3 huippuaikaa. Huiluntuhti-makkara on

a) Atrian

b) HKScanin

c) Kivikylän kotipalvaamon tuote.

VIISASTEN KLUBI

muista, että vuokraus katkaisee verovapaaseen

myyntiin oikeuttavan asumisajan.

3. Ohjeista vieraita säännöistä

ja toimintatavoista

Taloyhtiö on ensisijaisesti siellä asuvien

ihmisten koti. Ohjeista siis vieraita siitä,

miten suomalaisessa taloyhtiössä toimitaan.

Milloin esimerkiksi hiljaisuus

alkaa ja minne roskat viedään?

4. Huolehdi asuntosi turvallisuudesta

Vieraita kannattaa ohjeistaa toimimaan

tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa.

Huolehdi, että asukkaat tietävät

hätänumeron. Tarkista asunnon alkusammutusvälineet

ja palovaroittimet.

Sähkölaitteille ja tulisijoille on myös

hyvä olla käyttöohjeet.

5. Vakuuta asuntosi

Varmista kotivakuutuksesi kattavuus

Airbnb-toiminnassa. Erilliset vuokranantajan

vakuutukset yleensä kattavat

lyhytaikaisen majoitustoiminnan lukuun

ottamatta vieraiden tahallaan aiheuttamia

vahinkoja.

Suomen valtio on omistajana useissa

4 pörssinoteeratuissa yrityksissä, kuten

Altiassa, Fortumissa ja Nesteessä. Näistä

kolmesta valtion omistusosuus on pienin

a) Altiassa

b) Fortumissa

c) Nesteessä.

Näistä listatuista

5

kaupan alan

yrityksistä

markkina-arvoltaan

huokein on

a) Stockmann

b) Tokmanni Group

c) Verkkokauppa.com.

Katso oikeat vastaukset osoitteessa

viisasraha.fi/viisastenklubi.

TOISAALTA

Buy in May and stay

”NORDNETIN kautta kauppaa käyvät

suomalaiset yksityissijoittajat kasvattivat

osakepainoaan toukokuussa

yli 50 miljoonan euron netto-ostoin.

Tämä kuvastaa yksityissijoittajien

rauhallista suhtautumista kauppasotauutisointiin.”

Nordnetin Suomen maajohtaja

Suvi Tuppurainen blogissaan.

Piiri pyörii valtionyhtiössä

”TUOREEN hallituksen pj:n johtama

hallitus antaa tj:lle potkut, käynnistää

uuden tj:n haun, ja löytää

tj:ksi hallituksen pj:n. Hallituksen onneksi

Patria ei ole pörssiyhtiö!”

Vuorineuvos Jorma Eloranta kommentoi

Twitterissä Patrian hallituksen puheenjohtaja

Esa Rautalingon nimitystä Patrian toimitusjohtajaksi.

Verotus pidettävä kurissa

”SUOMELLA ei ole enää varaa Kataisen–Urpilaisen

verohölmöilyyn.

Suomen bruttokansantuote

on

tällä hetkellä jokseenkin

sama

kuin vuonna

2008. Kulunut

kymmenvuotiskausi

ei ole

siis tuonut mitään

todellista

talouskasvua

parin viime

vuoden paremmasta

kehityksestä

huolimatta.”

Konkarisijoittaja Kim Lindström muistuttaa

Kauppalehdessä veroasteen noston vaaroista.

Mitäpä tässä muuta

”TODENNÄKÖISESTI minut nimitetään

huomenna valtiovarainministeriksi.

Eipä mulla muuta.”

Mika Lintilä Twitterissä keskiviikkoiltana 5.

kesäkuuta.

Hyvä kysymys

”VIHREÄT sai hallituksessa sekä sisäettä

ulkoasiat. Jäikö siis muille mitään?”

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho

Romakkaniemi Twitterissä.

5/2019 VIISAS RAHA 9


tapahtuma | suuri osakesäästäjäpäivä

Konkari

ohittaa

sudenkuopat

Suomen ja maailmantaloudessa

mennään kohti huonompia

aikoja, mutta silloinkin

sijoittajalle tarjoutuu

mahdollisuuksia.

TEKSTI: Nina Broström

KUVAT: Timo Porthan


Kaikkiaan konkarit

ovat nyt varovaisella

kannalla, mutta ostoja

ei ole laitettu kokonaan

jäihin.”

Paneelin vetäjä Henrik

Husman, toimitusjohtaja,

Nasdaq Helsinki


Pörssillä on uskomaton kyky yllättää. Siksi olen pitänyt

ajallista hajautusta tärkeänä eli ostan jatkuvasti. Tosin

sillä varauksella, että pitää katsoa tunnuslukuja: jos ne

näyttävät, että pörssi on ylihinnoiteltu, olen varovainen

ostojen kanssa. Tällä hetkellä en ole hirveän innostunut

ostamaan, vaan odotan, että tilanne selkiintyisi. Viimeisin

ostamani osake oli Nordea muutama päivä sitten. Pidän

sitä melkein järkyttävän alihinnoiteltuna.”

Kim Lindström

10 VIISAS RAHA 5/2019


OSAKEMARKKINOIDEN KEVÄÄN mittaan lisääntynyt

heilunta on tehnyt konkarisijoittajista

varovaisia. Pitkä kokemus kuitenkin auttaa

näkemään sudenkuopat ja hoksaamaan mahdollisuudet

laskupaineenkin alla.

– Pörssi on pysynyt toistaiseksi suhteellisen

vahvana, mutta se on muuttunut entistä

arvaamattomammaksi. Osittain se johtuu

geopoliittisista tekijöistä – emme tiedä,

kohdistuuko Trumpin kauppasota myös

Eurooppaan ja Saksan autoteollisuuteen tai

mitä oikeastaan tapahtuu brexitin kanssa,

Kim Lindström sanoi Suuren Osakesäästäjäpäivän

konkaripaneelissa.

Tomi Salo kuitenkin muistutti, että

etenkin suuret suomalaiset yhtiöt ovat

maailmanlaajuisia toimijoita.

– Kotimaan talouskehitys vaikuttaa niihin

vähemmän kuin esimerkiksi Yhdysvaltain

talous. Kun esimerkiksi Koneella on noin sata

tehdasta, joista yksi on Suomessa, ja Huhtamäellä

noin 70 tehdasta, joista yksi on Suomessa,

niin Suomen merkitys näille yhtiöille

on selvästi vähentynyt, Salo totesi.

Hän pitää globaalia toimintaa sijoittajan

kannalta hyödyllisenä, sillä sijoittamalla

suomalaisiin pörssiyhtiöihin saa tehtyä aika

hyvän kansainvälisen hajautuksen.

Lindström huomautti, että kotimaisten

yhtiöiden kannattavuus on edelleen kohtuullisella

tasolla.

– Viime vuoden lopun kursseilla ja nykyisillä

osingoilla laskettuna Helsingin pörssin keskimääräinen

osinkotuotto on 5,5 prosenttia. Se

taitaa melkein olla maailmanennätys.

Seppo Saario näki talouden huonoissa

ajoissa positiivistakin sijoittajan kannalta.

– Tällä hetkellä inflaatio ja korot ovat

nollassa, ja EKP tulee pitämään korot hyvin

matalalla tasolla vielä pitkän aikaa. Se merkitsee,

että likviditeettiä riittää, mikä ajaa

kursseja ylös- tai alaspäin. Uskon, että pohja

säilyy vahvana, mutta kauppapoliittiset ongelmat

heiluttavat markkinoita.


Viimeisin osto oli Handelsbankenin

Xact Bear ETF, jolla shortataan

Tukholman pörssi-indeksiä.

Helsingin pörssiin ei ole hyvää

työkalua. Olen ostanut sitä sen

verran, että jos kurssit lähtevät

alaspäin, minulla on työkalu heti

valmiina, eikä tarvitse ryhtyä

miettimään, mitä tekee. En halua

myydä mitään, vaan ostan näitä

shortteja lisää ja sillä turvaan

sijoitukset. Minulla on ollut

jo aiemmin S&P 500 -shorttia

ostettuna.”

Seppo Saario


Osingot ovat vielä tilillä ja

kyttään UPM:ää. Kymmenen

vuoden käyrää katsellessa siinä

on pelivaraa alaspäin. 20 eurossa

on vahva tuki ja jos kurssi menee

14 euroon, niin sitten rikotaan

säästöpossu. Metsäteollisuus

on tekemässä suurta muutosta

paperinvalmistajasta puupohjaiseen

kemiaan. Sellu ja erityisesti

nanosellu tulee olemaan iso juttu.

UPM on kohtuullisesti hinnoiteltu

ja odottelen, että kurssi laskee

sinne 20 euron pintaan – olen oppinut,

ettei pidä olla liian ahne.”

Tomi Salo

Katso Suuren

Osakesäästäjäpäivän

konkaripaneeli

kokonaisuudessaan:

viisasraha.fi/

konkaripaneeli

5/2019 VIISAS RAHA 11


tapahtuma | suuri osakesäästäjäpäivä

Yhden yhtiön

taktiikka

Seppo Saarion sijoitusura alkoi vuonna

1954. Hän sai yrittäjäisältään amerikkalaisen

kirjan Miten tulla miljonääriksi, joka kertoi,

kuinka tienata kunnostamalla huonokuntoisia

asuntoja ja myydä ne voitolla.

– Totesin, ettei se ole minun lajini. Olen

kuitenkin kuin kala vedessä numeroiden

kanssa – ja pörssihän on täynnä numeroita.

– Olin ensimmäistä kertaa kesätöissä ja

sain rahaa. Niillä ostin yhden Fordin osakkeen,

sen tytäryhtiö oli siihen aikaan noteerattuna.

Siitä se lähti. Välillä kului vuosia,

etten sijoittanut mihinkään, kun asuntoasiat

ja työt ulkomailla menivät edelle, Saario

kertoi.

Hän neuvoo aloittavaa sijoittajaa etsimään

yhden hyvän kohteen ja pysyttelemään

sen kyydissä.

– Alussa, kun on vähän rahaa, kaikki pitää

pistää yhteen paperiin. Ensimmäiset kymmenen

vuotta, kun olin osakesäästäjä, minulla

oli vain yhtä osaketta. Sillä tienaa

paljon.

– Jos katsoo miljonäärejä, kaikki heistä

ovat tehneet omaisuutensa yhden yhtiön

osakkeilla. Vasta sen jälkeen levitetään siipiä

ja hajautetaan riskiä, Saario neuvoi.

Kuutisen vuotta sitten Saario lopetti oman

sijoitusyhtiönsä ja jakoi rahat lapsilleen ja

lastenlapsilleen. Markkinoita hän ei kuitenkaan

ole jättänyt, vaikka sijoitusstrategia on

muuttunut.

– Olen viimeisen 5–6 vuoden aikana

myynyt kaikki suuret yhtiöt pois. Oikeastaan

ainoa, joka on jäljellä, on Orion. Sillä on

niin vahva markkina-asema, että mietin vielä

kahteen kertaan, ennen kuin vaihdan nekin

Seligsonin Hex25-indeksi ETF:ään.

Hex25-indeksi ETF:n lisäksi Saarion pääsijoituksiin

lukeutuvat nykyisin Nordic 30,

Nasdaq 100 sekä maailmanlaajuinen, 1 600

yhtiöön sijoittava iShares World ETF.

– Minulla on myös hyvän

matkaa toistakymmentä pikkuyhtiötä

ja listaamattomia yhtiöitä.

Tämä on ollut viimeaikainen

strategiani. Olen

ollut siihen tyytyväinen

ja saanut hyvää tuottoa

pienellä riskillä, Seppo

Saario kertoi.

Osinkoja

voi ajatella

eri tavalla

HYVÄT osingonmaksajat

ovat suomalaisille sijoittajille

rakkaita. Kannattaako kaikkien

yhtiöiden ja kaikissa tilanteissa

maksaa osinkoa? Entä millaisen

signaalin osingon lasku tai

siitä luopuminen lähettää

omistajille? Aalto-yliopiston

kauppakorkeakoulun

rahoituksen professori Vesa

Puttonen haastoi Suuren

Osakesäästäjäpäivän

osallistujia miettimään

osinkojen järkevyyttä.

Katso video

Vesa Puttosen

esityksestä:

viisasraha.fi/

puttonen

Seppo Saario

neuvoo aloittavaa

sijoittajaa etsimään

yhden hyvän kohteen

ja pysyttelemään

sen kyydissä.

12 VIISAS RAHA 5/2019


Kaikki kolme sijoituskonkaria aloittivat osakesäästämisen jo

nuorina miehinä ja jokseenkin vähillä tiedoilla. Yhteistä heille oli

halu kasvattaa pesämunaa sekä hyvä matikkapää.

Miksi Suomessa

ei arvosteta

omistajuutta?

OMISTAJUUTTA on karsastettu

kautta ihmiskunnan historian,

mutta Suomessa siitä on tehty

erityisen monimutkaista ja

kallista.

– Naapurimaissamme, kuten

Virossa, Norjassa ja Ruotsissa,

on tehty omistamista

korostavia veroratkaisuja,

mutta Suomessa siitä on tehty

mahdollisimman vaikeaa.

Omistamista pitäisi kunnioittaa

ja jopa edistää, Björn Wahlroos

patistaa.

Katso Björn

Wahlroosin esitys:

viisasraha.fi/

wahlroos

Tuuria mukana

Tukijalka löytyi varhain

Kim Lindströmin ensimmäiset

sijoitukset mahdollistuivat kesätöistä

ansaituilla rahoilla.

– Olin kolmena kesänä satamassa

prikkarina ja tein paljon

ylitöitä. Siitä kertyi säästöjä.

Mietin, mitä teen rahoilla. Silloin

1960-luvun puolivälissä laitoin

ne kaikki indeksitalletuksiin.

Tuolloin vuoden talletukselle

sai Lindströmin mukaan

täysimääräisen inflaatiohyvityksen

eli yhdeksän prosenttia

sekä kolmen prosentin reaalikoron

– kaikkiaan siis 12 prosenttia

korkoa ja täysin verottomana.

– Ajattelin, että tämähän on

helppoa, mutta sitten keväällä

1968 tuli Liinamaa ykkönen eli

ensimmäinen tulopoliittinen

kokonaisratkaisu. Sen myötä

nämä indeksitalletukset poistettiin,

koska niiden katsottiin

kiihdyttäneen inflaatiota.

Lindström joutui jälleen

pohtimaan, mihin rahat kannattaisi

laittaa.

– Lainasin kirjastosta muutamia

ruotsinkielisiä sijoitusoppaita

– silloin ei ollut suomenkielistä

materiaalia tarjolla.

Lopulta päätin ostaa 7–8 osaketta.

Tämä tapahtui vuonna

1968, jolloin kurssit olivat pohjalla.

Oli hyvää tuuria, sillä siitä

pörssi lähti hurjaan nousuun,

Tomi Salo tunnustaa olleensa jo nuorena oman

tiensä kulkija.

– Aloitin sijoittamisen vuonna 1977. Sain ylioppilaslahjaksi

2 000 markkaa, enkä tuhlannut

sitä ostamalla autoa tai matkustamalla ulkomaille.

Osuuspankista sain hyvän neuvon: he

suosittelivat maa- ja teollisuuskiinteistöpankin

kymmenen vuoden obligaatioita, jotka tarjosivat

11,75 prosentin verovapaata korkoa.

– Meillä oli ollut koulussa korkoa korolle -laskentaa.

Ajattelin, että todennäköisesti tarvitsen

niitä rahoja myöhemmin. Mitä myöhemmin tarvitsen,

sitä paremman tuoton saan. Siihen aikaan

minulla ei ollut vielä mitään suunnitelmaa,

mutta oli intuitio, että rahat on hyvä pitää kasvamassa,

Salo muistelee.

Ensimmäiset osakkeensa hän hankki seitsemän

vuotta myöhemmin. Samoihin aikoihin

alkoi ura vuokranantajana.

– Vuonna 1984 ostin Orionin osakkeita, ja

siitä vuodesta asti olen ollut myös vuokranantaja.

Saimme siskoni kanssa isovanhemmilta

perinnöksi 25 neliön heikkokuntoisen yksiön

Kalliosta. Otin pankkilainaa ja ostin siskoni siitä

ulos. Huomasin, että on hyvä olla tukijalka sellaisella

puolella, josta saa kassavirtaa niin hyvinä

kuin huonoina vuosina.

Markkinoiden nykymeno huolettaa Saloa,

vaikka hän ei aivan suoraan sano näkevänsä

kuplaa.

– 1980-luvun loppupuoli oli hyvää buumia.

Tuntui, että talouskasvu jatkuu ikuisesti ja ihmisillä

tuli rahaa sisään ovista ja ikkunoista. Jotenkin

sama fiilis alkaa olla nytkin, että tämän

jutun olen nähnyt aikaisemminkin. Ja sen,

miten se loppui 1990-luvun alkupuolen lamassa.

joka kesti vuoden 1973 öljykriisiin

saakka.

Siihen aikaan Suomessa

osakkeet sai myydä verovapaasti,

kun ne oli omistanut

viisi vuotta.

– Tuumin, että nyt on syytä

myydä, ja tuli aika muhkeita

tuottoprosentteja. Samanlaisia

ei ole koskaan sen jälkeen

tullut. Hyvää tuuria oli

myös se, että aloin jälleen ostamaan

vuonna 1976, jolloin

kurssit olivat laskeneet järkevälle

tasolle.

Koko Suuren Osakesäästäjäpäivän anti on katsottavissa verkkolehden sivuilta: viisasraha.fi/osakesaastajapaiva

5/2019 VIISAS RAHA 13


valokeilassa | hkscan

– On tärkeää

tunnistaa

heikompaan

kannattavuuteen

johtaneet juurisyyt

ja pureutua

niiden asioiden

korjaamiseen,

toimitusjohtaja Tero

Hemmilä sanoo.

14 VIISAS RAHA 5/2019


Annilla

aikalisää

Tuoreen toimitusjohtajan mukaan HKScanin ongelmat

eivät johdu toimialan heikkoudesta vaan yhtiöstä itsestään.

TEKSTI: Juha Peltonen KUVAT: Timo Porthan

Lihatalo HKScanin Turussa

29. toukokuuta koolla ollut

ylimääräinen yhtiökokous

päätti, että yhtiö kerää

suunnatulla annilla 60

miljoonan ja ylimerkintätilanteessa

jopa 72 miljoonan

euron bruttovarat.

Annissa A-sarjan osakkeiden määrä

kasvaa 82 prosentilla ja uusilla osakkeilla

on melkein neljännes äänivallasta. Sen

jälkeenkin äänienemmistö jää K-sarjalle,

jonka osakkeita ei ole listattu. K-sarjasta

87,7 prosenttia on lihantuottajien LSO

Osuuskunnalla, loput omistaa ruotsalainen

farmariosuuskunta Lantmännen.

Annin merkintäaika päättynee 14.6.

Jo ennen sen alkua yhtiöllä oli nykyisiltä

omistajiltaan ja institutionaalisilta sijoittajilta

merkintäsitoumuksia 59,5 miljoonalla

eurolla. Ne on annettu alimmillaan 1,6

euron osakekohtaiseen hintaan.

– Annin primääri tarkoitus on vahvistaa

meidän tasetta ja luoda sitä kautta vahvempaa

perustaa tehdä operatiivisen liiketoiminnan

turn around eli kääntää kassavirta

positiiviseen suuntaan ja sitä kautta

päättää yhtiön velkaantuminen, toimitusjohtaja

Tero Hemmilä sanoo.

Yhtiön nykyisissä lainasopimuksissa

on kovenanttina nettovelkaantumisaste

eli velkojen suhde omaan pääomaan.

Tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen

jälkeen nettovelkaa oli melkein 120 prosenttia,

kovenantti on 130 prosentissa.

Kovenanttiehdon rikkoutuessa velkojat

voisivat vaatia lainojen nopeutettua takaisinmaksua.

HKScanin velkarakenteessa joukkovelkakirjoja

on yli kaksi kertaa niin paljon

kuin pankkilainoja. Annin alkuun mennessä

yhtiö sai myös pankeilta lupaukset

maturiteettien pidentämisestä.

– Tätä kautta saamme lisää aikaa käänteen

tekemiseksi.

Juurisyyt tunnistettu

Annin tuoman aikalisän Hemmilä aikoo

käyttää perusasioiden haltuunottamiseen.

Elintarviketeollisuuden keskiarvoa selvästi

huonompi kannattavuus ei hänen

mukaansa liity toimialaan, vaan on yhtiöstä

itsestään johtuvaa. Viime vuonna

koko toimialakin painui keskiarvoisesti

tappiolle, mutta HKScan sukelsi vielä syvemmällä.

Yli 1,7 miljardin liikevaihdollaan

se teki noin 48 miljoonaa euroa tappiota.

– On tärkeää tunnistaa heikompaan

kannattavuuteen johtaneet juurisyyt ja pureutua

niiden asioiden korjaamiseen.

Hemmilä käynnisti juurisyiden tunnistamisen

jo tammikuussa, vaikka hän aloitti

toimitusjohtajana 4. helmikuuta. Yhdeksi

syyksi oli helppo tunnistaa yli 120 mil-

5/2019 VIISAS RAHA 15


valokeilassa | hkscan

joonaa euroa maksanut tehdasinvestointi

Raumalle. Tammikuussa 2016 rakenteille

laitettu broileritehdas valmistui käyttökuntoon

vasta vuoden 2017 viimeisellä

neljänneksellä, mutta ylösajoa on jatkettu

sen jälkeenkin.

– Tehdasinvestointi ja sen käyttöönotossa

tapahtuneet virheet ovat merkittävä

syy tuloksessa, mutta eivät suinkaan ainoa.

Yhtiön strategia nojaa tilalta haarukkaan

-ajatteluun. Hemmilän kauden alkuun

sitä pyrittiin toteuttamaan yhden

Itämeren ympärillä toimivan ja matriisiorganisaationa

johdetun ruokatalon idealla.

Pitkä arvoketju ja toimintamaiden paljous

kuitenkin korostavat paikallisia eroja.

– Meillä oli paljon konsernitason funktioita

ohjaamassa myös operatiivista liiketoimintaa,

mukaan lukien tuotteiden

kehittäminen. Varsinkin tuore ruoka on

kuitenkin aika paikallista, jolloin markkinakohtaiset

erityispiirteet on tunnustettava,

Hemmilä sanoo.

HKScan käynnisti kaikissa toimintamaissaan

helmikuussa yt-neuvottelut,

jotka päättyivät toukokuussa. Toimihenkilöitä

ja johtoa koskeneen yt-prosessin

seurauksena yhtiön henkilöstömäärä vähenee

yhteensä 183 henkilöllä. Tällä yhtiö

saavuttaa vuotuiset kymmenen miljoonan

euron säästöt, jotka toteutuvat osittain

vuoden viimeisellä neljänneksellä ja täysimääräisesti

ensi vuoden alusta.

Tero Hemmilä

• 51-vuotias maatalous- ja metsätieteiden

maisteri

• HKScanin toimitusjohtaja

helmikuusta 2019

• Yara Internationalin maajohtaja

2010–2015, Yaran Nordic-alueen

kaupallinen johtaja 2015–2019

• HKScanin strategia- ja kehitysjohtaja

2009–2010

• HK Ruokatalon lihaliiketoiminnan

johtaja 2008–2009

• LSO Foodsin johtotehtäviä 1997–

2008

• Asuu Laitilassa vanhalla sukumaatilalla

vaimonsa ja kolmen tyttärensä

kanssa

• Harrastaa metsänhoitoa, lukemista

ja metsästystä

Tuotekehitys maatasolle

Henkilöstösäästöjen ohella yt-prosessin

tuloksena lopetettiin konsernitason tuotekehitysorganisaatio,

joka oli nimeltään

kategoriat ja konseptit. T&K integroitiin

maaorganisaatioihin.

– Tuotteiden kehittäminen viedään

lähemmäs paikallisia markkinoita, asiakkaita

ja kuluttajia, Hemmilä linjaa.

Hänen mukaansa raskas matriisiorganisaatio

johti päätöksenteon hitauteen ja

vastuiden epäselvyyteen.

– Lähtökohta on, että operatiivinen liiketoiminta

olisi ensisijaisesti maatasolla

johdettua. Sitä kautta omistajuus, päätöksenteon

nopeutuminen ja vastuut tulevat

selkeämmiksi, minkä uskon jo kulttuurisesti

saavan tulosparannusta aikaan.

Hemmilän mielestä tuoteportfolion

kehittämisessä on myös painotettu liikaa

pienten volyymien premium-tuotteita.

– Sinällään kuuluukin pyrkiä nostamaan

hintapistettä. Premium-osion saama painoarvo

on kuitenkin johtanut siihen, ettei

arvoketju lihataseineen liiku niin tehokkaasti

kuin pitäisi ja sen myötä ketjun tuottavuus

on heikentynyt.

Toimitusjohtajan mukaan uusi tuotekehityslinjaus

ei tarkoita, että yhtiö keskittyy

lähivuodet vain grillimakkaroihin.

– Hyviä klassikkotuotteita pitää myös

renovoida ja pitää yllä, mutta ehdottomasti

pitää kehittää myös uusia kuluttajien

muuttuviin tarpeisiin vastaavia tuotteita.

– Premium-osion

saama painoarvo

on johtanut siihen,

ettei arvoketju lihataseineen

liiku niin

tehokkaasti kuin

pitäisi ja sen myötä

ketjun tuottavuus

on heikentynyt,

Tero Hemmilä

sanoo.

Lihatase kuntoon

Nopealiikkeisessä kuluttajatavarabisneksessä

raaka-ainevirtojen hallinta on kriittinen

menestystekijä. HKScan ostaa raakaaineensa

kokonaisina eläiminä; possuina,

nautoina ja broilereina. Tuotanto on raakaaineen

paloittelua ja kokoamista uudelleen

valmiiksi kuluttajatuotteiksi.

Toimitusjohtajan puheessa toistuu

sana lihatase. Se on tasapainossa, kun raaka-ainetta

ostetaan oikea määrä ja kaikki

eläimestä saatavat anatomiset osat tuotteistuvat

ja menevät ajoissa markkinoille.

Muutoin varastotasot nousevat.

– Lihatase pitää olla aktiivisesti johdettu

koko arvoketjun matkalta. Se on ehdoton

edellytys sille, että liiketoiminta voi olla

kannattavaa.

Lihataseen johtaminen on Hemmilän

mielestä niin tärkeä, että siitä on tehty uusi

konsernitason prosessi, vaikka muuta konsernihallintoa

on supistettu. Lihataseesta ja

tilaustoimitusketjusta vastaavana johtajana

on aloittanut Esa Mäki. Hän oli HK Ruokatalon

toimitusjohtaja viime vuosikymmenen

puolivälissä ja tuli nyt taloon takaisin

Atrialta. Mäki kuitenkin jatkaa tehtävässä

vain elokuun loppuun, minkä jälkeen hän

aloittaa Apetit Oyj:n toimitusjohtajana.

Parissa kuukaudessa Hemmilä on ehtinyt

uudistaa johtoryhmän muutoinkin.

Toimitusjohtajan lisäksi johtoryhmän kahdeksasta

jäsenestä viisi on uusia. Monella on

HKScan-taustaa, mutta viimeisin kokemus

on Atrian, Valion tai Raision palveluksessa.

Osana lihataseen parantamista yhtiö

pyrkii parempiin saantoihin raaka-aineesta.

– Se tarkoittaa, että saamme lihaa eläimestä

juuri siinä suhteessa kuin meillä

kalkyyleissä on. Jos ostamme liharaakaainetta

800 miljoonalla, yhden prosentin

poikkeama saannossa on jo melkein kymmenen

miljoonaa, Hemmilä laskee.

16 VIISAS RAHA 5/2019


Saantoihin liittyvät Rauman tehtaan

alkuvaikeudetkin. Rintafileiden saannot

siipikarjasta ovat vielä alle tavoitetason.

– Siihen liittyy Rauman tehtaan suuri

potentiaali, joka voidaan saavuttaa saantoja

parantamalla. Se vaatii ihmisten osaamistason

vahvistamista, prosessin säätöä

ja kokonaishallintaa.

Käänne käynnissä

Osavuosikatsauksen perusteella HKScanin

käänne on jo alkanut. Ensimmäisen vuosineljänneksen

vertailukelpoinen tappio on

kahdeksan miljoonaa euroa pienempi kuin

vuotta aiemmin, vaikka pääsiäismyynti

osui tänä vuonna huhtikuulle. Hemmilän

mukaan puolet parannuksesta on Rauman

tehtaan ansiota ja toinen puoli operaatioiden

tehostumista läpi konsernin. Henkilöstövähennysten

vaikutus ei vielä näy

ensimmäisen tuloksessa.

HKScanilla on hallussaan ykkös- tai

kakkosbrändit kaikilla kotimarkkinoillaan,

kuten HK ja Kariniemen Suomessa, Scan

ja Pärsons Ruotsissa, Rose Tanskassa sekä

Tallegg, Rakvere ja Rigas Miesnieks Baltian

maissa.

Lisäksi yhtiöllä on vientiä lähes 50

maahan. Reilu vuosi sitten alkanut Kiinan

vienti on ensimmäisen vuoden jälkeen

kolmen miljoonan kilon tasolla. Ensi

vuoden loppuun mennessä vuositavoite on

yhdeksän miljoonaa kiloa.

– Siinä vauhdissa ollaan hyvinkin, Hemmilä

vakuuttaa.

Kiinassa hinnat nousevat ja kysyntä

kasvaa, sillä nimestään huolimatta afrikkalainen

sikarutto tekee tuhojaan siellä.

Kiinassa tuotetaan ja kulutetaan puolet

maailman sianlihasta, ja epidemian takia

tuotannosta saatetaan menettää puolet. Se

on iso markkina-aukko.

Vaikka länsimaissa lihankulutus on vakiintumassa,

globaalisti se edelleen kasvaa.

– Lihatoimialalla kaikkiaan vastuullisen

tekemisen merkitys korostuu. Meidän tehtävämme

on tuoda yhä vahvemmin esiin

vastuullista työtä koko arvoketjussa maatiloilta

alkaen.

Vastuullisuuden ohella tuleviksi kasvun

ajureiksi yhtiössä on nimetty siipikarjanliha,

ateriat ja myös uudet kategoriat ruokalautasella.

– On mielenkiintoista tutkia, mikä uusien

tuotekategorioiden rooli kuluttajan

ruokalautasella voisi olla tämän yhtiön

portfoliossa. Sitä kautta yhtiö voi kehittyä

kokonaisvaltaisemmin ruokatalona, Hemmilä

vihjaa. n

ANALYYTIKON KOMMENTTI

Vaikea suositella

OP-RYHMÄN analyytikko Jussi Mikkosen

näkemys HKScanista on varovainen.

Hän pitää yhtiön tilannetta

haastavana.

– Velkaa on paljon ja tulos on edelleen

tappiollinen, vaikka se onkin menossa

parempaan suuntaan. Osakeanti

tuo hengähdysaikaa, mutta se on

liian pieni ratkaistakseen pitkän aikavälin

tilanteen.

Mikä ratkaisisi?

– Monta asiaa pitää mennä oikein.

Operatiivinen tulos pitää saada voitolliseksi.

Se on ihan mahdollista tänäkin

vuonna, mutta veikkaan, että se menee

ensi vuoden puolelle. Lisäksi HKScan

on neuvotellut pankkien kanssa lisäaikaa

lainojen erääntymisille.

Koko elintarviketeollisuutta painaa

Liikevaihto 2018

markkina-alueittain

Baltia 162,1

Tanska 149,3

Avainluvut

Yhteensä

1 715,4

milj. eur.

Ruotsi 682,1

Suomi 721,9

Segmenttien luvut sisältävät viennin

viime vuoden historiallisen huono satokausi.

– Kun viljasato jää heikoksi, viljan

hinta nousee, mikä taas nostaa lihatalojen

tuotantokustannuksia. Esimerkiksi

Atrian tulos ensimmäiseltä

kvartaalilta valahti aika rumasti tappiolle

ja ohran hinnannousu osui Altian

kannattavuuteen. Monella yhtiöllä

on ohjeistuksessa, että tänä

vuonna tulisi normaalimpi sato, ja ennusmerkit

ovatkin parempaan suuntaan.

Mikkonen arvioi, ettei HKScan vähään

aikaan maksa osinkoa.

– Operatiivisten ongelmien vuoksi

osakkeeseen kohdistuu tällä hetkellä

poikkeuksellisen suurta riskiä, jonka

vuoksi sitä on vaikea suositella.

Kurssikehitys

6/2016

KURSSI 5.6.2019

1,68 €

2017 2018 Q1/2019

Liikevaihto (milj. €) 1 808,1 1 715,4 401,8

Liikevaihdon muutos (%) -3,5 -5,1 -2,2

Liikevoitto (EBIT) -40,3 -49,5 -14,7

Liikevoitto (%) -2,2 -2,9 -3,6

Tulos/osake -0,79 -1,00 -0,33

Osinko/osake 0,09 0,00

P/B 0,5 0,25

Omavaraisuusaste (%) 36,9 35,1 31,5

Markkina-arvo (milj. €) 169,1 76,7 95,5

6/2019

YAHOO

LÄHDE: HKSCAN, VUOSIKERTOMUKSET

JA OSAVUOSIKATSAUS

5/2019 VIISAS RAHA 17


yhtiö | admicom

YAHOO

Kurssikehitys

BIGSTOCK

1/18 5/19

YHTIÖ

YHTIÖ

Avainluvut 2018

Liikevaihto (tuhatta euroa) 11 456

EBITDA (tuhatta euroa) 4 796

EBITDA (% liikevaihdosta) 42

Liikevoitto (tuhatta euroa) 4 291

Liikevoitto (% liikevaihdosta) 37

Tilikauden tulos (tuhatta euroa) 3 252

Osakekohtainen tulos, oikaistu (euroa) 0,76

Omavaraisuusaste (%) 82

Oman pääoman tuotto (%) 45

Sijoitetun pääoman tuotto (%) 59

Uusmyynnin

jakautuminen 2018

Teollisuus 13 %

Talotekniikka

39 %

Rakentaminen

48 %

OPTIMISTI: Admicomin kasvu

ja kannattavuus ovat hyvällä

tolalla. Pitkällä aikavälillä sen

on haettava yritysostoin tai tuotekehityksen

kautta kasvulähteitä uusista

toimialoista tai toimintamaista.

Osakkeessa on siihen nähden vahvat

tuottopotentiaalit. Riskitaso on maltillinen.

PESSIMISTI: Osakkeen hinnoittelu

hipoo jo taivaita.

Vaikka yhtiöllä on vahvat

näytöt kasvusta ja kannattavuudesta,

tyssääkö kasvu-ura esimerkiksi

rakennusalan syklin hiipuessa?

Megatrendien imussa

Maksetaanko jo liikaa tulevaisuuden

kasvuodotuksista?

VUONNA 2004 perustetulla toiminnanohjausjärjestelmän

toimittaja Admicomilla on

takanaan viisi huikeaa kasvuharppausten

vuotta. Tahti on ollut vuositasolla 36 prosentin

luokkaa, eikä sitä aiota päästää alle

30 prosentin jatkossakaan.

Yhtiö mieltää itsensä asiakkaidensa

kumppaniksi, joka parantaa niiden kilpailukykyä

automatisoimalla työmaan ja toimiston

rutiineja kirjanpitoon asti.

Onko viime vuonna First Northiin listautuneen

Admicomin lupauksilla katetta ja

ovatko arvostustasot jo liian korkeita?

Suurin riski osakkeessa on Inderesin analyytikko

Petri Ahon mukaan juuri arvostustaso.

Sen venyminen on syönyt osakkeen

nousuvaran lyhyellä aikavälillä. Arvio P/Ekertoimesta

liikkuu tälle vuodelle 38:n ja

ensi vuodelle 30:n paikkeilla.

– Maksetaanko jo liikaa tulevaisuuden

kasvuodotuksista? Aho pohtii.

Tästä huolimatta hän ei näe selkeitä riskejä

väijymässä, sillä Admicomilla on liuta

kilpailuetuja puolellaan.

Yhtiön SaaS-pohjaisella Adminettuotteella

alkaa olla jo vankka jalansija

markkinoilla, vaikka isolla

osalla pieniä ja keskisuuria yrityksiä

on edelleen käytössä vanhan

sukupolven lisenssipohjaisia järjestelmiä.

Kun siirtymä pilvipalveluun

kiihtyy, Admicom nappaa tästä

Toimitusjohtaja

Antti Seppä

kakusta Ahon mukaan mojovan palan.

Asiakaskohderyhmän kooksi Admicomin

toimitusjohtaja Antti Seppä arvioi noin 110

miljoonaa euroa ja yhtiön osuudeksi siitä

runsaat kymmenen prosenttia.

– Erikoistuminen pieniin ja keskisuuriin yrityksiin

sekä rajattuun määrään toimialoja,

tässä tapauksessa rakentamiseen, talotekniikkaan

ja teollisuuteen, luo yhtiölle kilpailuetua.

Se on myös mahdollistanut tuotteen monistettavuuden

ja skaalautuvuuden, Aho sanoo.

Usein kasvu syö kannattavuutta, mutta

skaalautuvuuden vuoksi sillä on kiihdyttävä

vaikutus. Koska yhtiön liikevaihdosta yli 90

prosenttia syntyy jatkuvasta tulovirrasta,

liiketoiminta on hyvin ennustettavaa ja matalariskistä.

Admicomin vahvuutena ovat olleet jatkuvat

sopimukset ja pieni asiakaspoistuma. Onko

varauduttu siihen, että rakentamisen siirryttyä

hitaampaan vaiheeseen kasvu voi hidastua?

– Riski on tiedostettu ja tätä varten on

kehitetty uusia työkaluja kustannusten hallintaan

erityisesti ostopuolella, Antti

Seppä sanoo.

Sopimuksissa on myös muuttuva

elementti, joka joustaa hintaa

alaspäin asiakkaan liiketoiminnan

supistuessa. Tämän vuoksi kilpailukyvyn

ei pitäisi juuri heiketä laskusuhdanteessakaan.

RIITTA EKHOLM

18 VIISAS RAHA 5/2019


yhtiö | nixu

YAHOO

Kurssikehitys

BIGSTOCK

12/16 5/19

YHTIÖ

YHTIÖ

Avainluvut 2018

Liikevaihto (tuhatta euroa) 40 127

Tilikauden tulos (tuhatta euroa) -1 967

Osakekohtainen tulos (euroa) −0,27

Oikaistu käyttökate (tuhatta euroa) 120

Oikaistu käyttökate (% liikevaihdosta) 0,3

Oikaistu liketulos (tuhatta euroa) -1 077

Oikaistu liiketulos (% liikevaihdosta) −2,7

Omavaraisuusaste (%) 50,5

P/B 3,27

P/E –27,9

Markkina-arvo 31.12.2018 (milj. €) 54,9

Henkilöstö

muutos

+ 201 %

Kuuman markkinan kingi

Nixulla on houkutteleva tarina, mutta yhtiön omistajat joutuvat

kantamaan riskiä nykyisen investointivaiheen onnistumisesta.

2013

118

Liikevaihto, milj. €

2013

12,0

2018

355

2018

40,1

muutos

+ 235 %

OPTIMISTI: Yhtiö on voimakkaassa

kasvuvaiheessa,

ja sillä on ainutlaatuinen

asema houkuttelevilla markkinoilla.

Strategiasta on näyttöä monelta

vuodelta.

PESSIMISTI: Myyntihattu

päässä näkee osakkeen korkean

arvostuksen muihin palveluliiketoimintaa

tekeviin yhtiöihin

verrattuna. Kannattavuus on tällä

hetkellä heikko ja yrityskauppojen

osalta liiketoiminnassa on korkea

riskitaso.

Toimitusjohtaja

Petri Kairinen

KYBERTURVAYHTIÖ Nixu on vuoden 2014

listautumisensa jälkeen tehnyt seitsemän

yritys- tai liiketoimintakauppaa. Yhtiö hakee

kohteita, joilla on sama arvomaailma ja kulttuuri.

– Tällä tavalla luomme aidosti yhtenäisen

Nixun ja pohjan skaalautumiselle, Nixun toimitusjohtaja

Petri Kairinen sanoo.

Yritysostot ovat hänen mukaansa myös

hyvä tapa jalkautua uudelle markkinalle ja

saada ote asiakkaista, jotka avaavat ovia,

kuten Ezena Tanskassa ja Vesper CTI Ruotsissa.

Yrityskauppavetoinen strategia ostaa

hyviä kohteita järkevillä arvostuksilla jatkuu

edelleen, vaikka viime vuosi oli Inderesin

analyytikko Mikael Rautasen mukaan kasvuyrityksille

tyypillinen sulatteluvuosi.

– Se näkyi kannattavuudessa, joka painui

kansainvälisten liiketoimintojen osalta

pakkaselle. Nyt alkuvuodesta yhtiö

on palannut hallitulle kasvu-uralle,

ja kannattavuutta aletaan parantaa,

Rautanen uskoo.

Kovaa tuloksentekoa ja osinkoja

ei ole luvassa lähivuosina,

mutta kun kyberturvallisuusmarkkinoiden

kysyntä hiipuu, Nixu

alkaa Petri Kairisen mukaan panostaa

kannattavuuteen.

Suomessa Nixu pitää ykkössijaa ja Euroopassa

se on yksi suurimmista kyberturvaan

erikoistuneista yhtiöistä. Investoiminen kasvuun

ja skaalautuvuuteen on Rautasen mukaan

oikea valinta, koska digitaaliset liiketoimintamallit

eivät ole mahdollisia ilman turvajärjestelmiä.

– Markkinoilla riittää kysyntää, sillä alalla

on kova kilpailu osaajista, Rautanen sanoo.

Sijoittajat ovat löytäneet Nixun tarinan

ja potentiaalin. Kasvua kannattaa kuitenkin

hänen mukaansa pitää silmällä, sillä valitulla

strategialla tulos on lyhyellä aikavälillä panostustensa

rasittama.

Sijoituskohteena Nixu on kohonneiden

arvostustasojen vuoksi muuttunut haastavaksi.

Samaan aikaan kasvunäkymät houkuttelevat

alalle kilpailijoita, mutta harva

pystyy ottamaan haltuunsa kyberturvaa

riittävän laajana kokonaispalveluna.

Yhtiö on kyberturvan tuotetaloja

vähäriskisempi, sillä se ei ole sidoksissa

oman tuotekehityksen

onnistumiseen, vaan se valitsee

markkinoilta parhaimmat teknologiat.

RIITTA EKHOLM

5/2019 VIISAS RAHA 19


yhtiö | rush factory

YAHOO

Kurssikehitys

10/18 5/19

YHTIÖ

Avainluvut 20.6.–31.12.2018

Liikevaihto (tuhatta euroa) 1 027

Käyttökate (tuhatta euroa)

−524

Käyttökate (% liikevaihdosta) -51,0

Liiketulos (tuhatta euroa)

−345

Liiketulos (% liikevaihdosta) −33,6

Oman pääoman tuotto (%) −224,6

Sijoitetun pääoman tuotto (%) −101,3

Omavaraisuusaste (%) 59,6

Osakekohtainen tulos (€) * −0,646

* Osakekohtaisiin tunnuslukuihin sisältyvä

tilikauden tulos on oikaistu 12 kuukautta

vastaavaksi.

Liiketoiminnan

jakautuminen maittain

Suomi 10 %

Itävalta 4 %

Ruotsi 14 %

Saksa 14 %

Iso-Britannia

34 %

Ranska 24 %

Rush Factoryn lipunmyynti 31.3.2019

mennessä oli

2,85

miljoonaa euroa.

Rush Factoryn liikevaihto vuoden 2019

ensimmäisellä vuosineljänneksellä oli

0,39

miljoonaa euroa.

Suurin osa yhtiön tapahtumista järjestetään

tänä vuonna toisen ja kolmannen

kvartaalin aikana.

Salkussa elämystehdas

Nyt tappiota tekevä Rush Factory uskoo yltävänsä jopa viiden

miljoonan liikevaihtoon kuluvana vuonna.

LOKAKUUSSA 2018 First North -markkinapaikalle

listautuneen elämystehdas Rush

Factoryn alkutaival pörssissä on ollut vähintäänkin

haastava. Omistajien määrä on pysynyt

parin sadan tuntumassa ja vaihto vähäisenä.

Sysäys tapahtumaliiketoiminnan perustamiselle

syntyi vuonna 2014, kun toimitusjohtaja

Markus Niemelä joutui vakavaan

onnettomuuteen kilpa-autoradalla. Kilpailujen

välissä hän oli hankkinut kokemusta

järjestämällä tapahtumia.

– Haastamme alan perinteisiä toimintamalleja

vähentämällä ulkoistamisen aiheuttamia

riskejä ja kustannuksia sekä olemalla riippumaton

esimerkiksi paikasta, Niemelä sanoo.

Käytännössä tämä tarkoittaa muun

muassa sitä, että yhtiö valmistaa itse käyttämiänsä

koneita ja laitteita. Tapahtumat

mahtuvat yhteen rekkaan ja ovat siirrettävissä

sinne, missä on kysyntää.

Rush Factoryn ensimmäinen tilinpäätös

viime vuoden kesä–joulukuulta oli noin miljoonan

euron liikevaihdolla 0,3 miljoonaa

tappiolla. Myös käyttökate oli puolen miljoonan

euron verran miinuksella.

Pudotusta edellisen vuoden runsaan

neljän miljoonan liikevaihdosta

nykyisiin lukemiin Niemelä selittää

tapahtumakauden päättymisellä

kesken tilikauden, listautumisen

valmistelulla sekä organisaation

kehittämisellä kasvua varten.

Toimitusjohtaja

Markus Niemelä

Kuluvan vuoden tapahtumien

lipunmyynti ensimmäisellä kvartaalilla

on ylittänyt jo selvästi koko viime

vuoden myynnin, ja suurin osa tapahtumista

järjestetään toisen ja kolmannen kvartaalin

aikana.

– Nykyiset tunnusluvut kertovat yhdestä

konseptista, ja vuoden kuluttua niitä on

neljä. Olemme laajentaneet toimintaamme

Duudsonit Funland -konseptilla lapsiin ja

perheisiin, Niemelä sanoo.

Rush Factoryn ajatuksena on tuoda markkinoille

jatkuvana virtana uusia konsepteja

ja ajaa alas askel askeleelta niitä, jotka

eivät enää kerrytä yleisöä. Digimarkkinointi

on Niemelän mukaan yksi yhtiön valttikorteista.

– Esimerkiksi Facebook on pyytänyt

meiltä haastattelua yhtenä kolmesta pohjoismaalaisesta

yhtiöstä, joka on kasvanut

merkittävästi tämän mainonnan avulla, Niemelä

sanoo.

Kansainvälisyys on alusta alkaen ollut itsestäänselvyys.

Maiden rajat rajoittavat

usein hänen mukaansa turhaan ihmisten

ajattelua. Rush Factorylla on toimintaa kuudessa

maassa.

Suomen markkinaosuus on ainoastaan

kymmenen prosentin paikkeilla,

vaikka markkinana se on Niemelän

mukaan lukua tärkeämpi, sillä

Suomi on testimarkkina uusille

konsepteille.

Yhtiö ei ole vielä analyytikoiden

seurannassa.

RIITTA EKHOLM

BIGSTOCK

20 VIISAS RAHA 5/2019


yhtiö | silmäasema

YAHOO

Kurssikehitys

BIGSTOCK

6/17 6/19

YHTIÖ

Avainluvut 2018

YHTIÖ

Liikevaihto (milj. €) 122,8

Liikevaihdon muutos (%) 3,8

Liikevoitto, EBIT 5,5

Liikevoitto (%) 4,5

Tulos/osake 0,23

Osinko/osake 0,10

P/E 19,0

Omavaraisuusaste (%) 42,8

Markkina-arvo (milj. €) 62,0

Liikevaihdon jakautuminen

liiketoiminnoittain 2018

Silmäsairaalat 28 %

Näkemisen vuoksi

Silmäasemassa on menossa oman pesän putsaus. Kasvun nälkä

ei katoa, mutta nyt painottuvat tuottavuus ja kannattavuus.

Optinen kauppa ja

silmäterveydenhuolto

72 %

OPTIMISTI: Osakkeen ostamista

puoltaa optisen

kaupan parantunut orgaaninen

kasvuvire ja kannattavuuden

koheneminen, mikä kompensoi

aiempaa maltillisempia kasvunäkymiä.

Lisäksi arvostus on kohtuullinen

sekä vähittäiskaupan että terveydenhuollon

vertailuryhmiin verrattuna.

PESSIMISTI: Osakkeen myymistä

tukee lasku silmäklinikoiden

liikevaihdossa ja siitä

johtuva segmentin heikentyvä kannattavuus.

Vaikka optisen kaupan

hyvä veto on viimeisten kvartaalien

aikana kompensoinut silmäklinikkatoiminnan

heikentymistä, kokonaisuuden

kannalta olisi tärkeää saada

volyymien lasku kääntymään.

KUN Suomi isännöi Euroopan turvallisuusja

yhteistyökonferenssia Helsingin Finlandia-talolla

vuonna 1975, Puijonkadulla

Kuopiossa aukesi ensimmäinen Silmäasema-liike.

Nyt Suomen EU-puheenjohtajuuskauden

alkaessa heinäkuussa liikkeitä on

Suomessa yli 150 ja Virossa yhdeksän. Yhtiöllä

on myös 14 silmäsairaalaa.

Vuonna 2017 pörssiin listautuneelle Silmäasemalle

viime vuosi oli kaksijakoinen.

Satoi ja paistoi. Siinä missä klinikkatoiminta

tuotti pettymyksen, optinen kauppa pelasti.

Koko konsernin liikevaihto kasvoi ensimmäisellä

kvartaalilla 4,3 prosenttia 32,2 miljoonaan

euroon. Vertailukelpoinen kasvu

jäi 1,8 prosenttiin. Oikaistu käyttökate ilman

vuoden alusta käyttöön otettua IFRS 16

Vuokrasopimukset -standardin vaikutusta

oli 21 prosenttia.

– Vaikka orgaaninen kasvu oli hyvä uutinen,

koko konsernissa se painui miinukselle

klinikoiden heikon volyymin

vuoksi, sanoo yhtiötä seuraava

analyytikko Leena Viljamaa

OP:sta.

Silmäaseman toimitusjohtaja

Jussi Salminen myöntää, että kuluvan

vuoden ensimmäinen kvartaali

meni silmäklinikoiden osalta

Toimitusjohtaja

Jussi Salminen

kehnosti. Peiliin on katsottu, ja panokset

ovat suunnattuina tuottavuuden ja kannattavuuden

kohentamiseksi.

– Keinoina ovat klinikoiden ja optisten

liikkeiden ristiinmyynti, tiiviimpi yhteistyö

lääkäreiden kanssa sekä asiakashankinta

uusien kanavien avulla, Salminen sanoo.

Yhtiössä on siirrytty nopeamman kasvun

vaiheesta tasaisempaan menoon. Käytännössä

tämä tarkoittaa muun muassa kuluerien

syyniä rivi riviltä.

Toimipaikkaverkon osalta on odotettavissa

myymälöiden avaamisia ja sulkemisia,

uudelleensijoittumisia sekä aukioloaikojen

optimointia.

– Osana kuntoon laittamista kuluja pyritään

leikkaamaan ilman henkilöstövaikutuksia

kahden miljoonan euron verran ensi

vuoden loppuun mennessä, Salminen sanoo.

Viljamaa pitää Silmäaseman markkinaasemaa

edelleen varsin vahvana. Yhtiöllä

on Suomen toiseksi suurin optisen

kaupan ketju 27,6 prosentin

markkinaosuudella. Myös taittovirheleikkauksista

noin 48 prosenttia

ja yksityisesti rahoitetuista

kaihileikkauksista noin puolet on

Silmäaseman näpeissä.

RIITTA EKHOLM

5/2019 VIISAS RAHA 21


puheenjohtajalta | timo rothovius

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien puheenjohtaja.

Nallelta terveisiä

Nyt jo perinteeksi muodostunut

Suuri Osakesäästäjäpäivä

keräsi taas suuren

joukon kuulijoita, kuten

toisaalla tässä lehdessä kerrotaan.

Päivän pääpuhujana

oli Björn Wahlroos. Hänellä

on aina painavaa asiaa

kerrottavanaan sekä kyky perustella näkemyksensä.

Kaikkihan tietävät Nallen nykyisen roolin, mutta

harvempi muistaa hänen väitelleen taloustieteistä

vuonna 1979 ja toimineen

sen jälkeen alan professorina

kuuden vuoden ajan. Vasta sen

jälkeen hän siirtyi elinkeinoelämän

palvelukseen. Pohjaa

näkemyksille siis löytyy sekä

akateemiselta puolelta että käytännön

työelämästä.

Puheessaan Wahlroos käsitteli

erityisesti omistamisen

merkitystä kansantalouden kehityksen

näkökulmasta. Hänen

mukaansa omistaminen ja sen turvaaminen

on perusta, jonka varassa kansakunta voi vaurastua.

Tähän näkemykseen on helppo yhtyä.

Näyttöä sen puolesta on enemmän kuin riittävästi.

Yhtenä esimerkkinä voi mainita

itäisen naapurimme, joka luonnonvaroiltaan

on yksi maailman

rikkaimpia maita, mikä mahdollistaisi

vaikka mitä.

Lopputulos vain on surkea.

Yrittämisessä ei juuri ole

järkeä, jos pelkona on, että

yrityksen menestyessä se varastetaan.

Toisaalta nomenklatuurankaan

ei kannata luoda

mitään uutta, koska ainahan voi

varastaa, jos joku jotain uutta

onnistuu luomaan.

Wahlroosin

mukaan suomalaiset

ovat riskinkarttajia

eli emme uskalla

tai muuten halua

ottaa riskiä.

Tällainen rosvokapitalismi ei voi toimia, minkä jokainen

ymmärtää. Myöskään sellainen yhteiskunta,

joka ei arvosta omistamista eikä pääomien kertymistä,

ei voi menestyä. Wahlroos katsoo Suomen

kuuluvan tuohon jälkimmäiseen joukkoon, ainakin

jos tilannettamme verrataan vaikkapa muihin Pohjoismaihin.

Erittäin mielenkiintoinen on Wahlroosin ajatus

siitä, mistä tuo johtuu. Hänen mukaansa suomalaiset

ovat riskinkarttajia eli emme uskalla tai muuten

halua ottaa riskiä. Tällöin tietenkin vaurastuminenkin

hankaloituu huomattavasti.

Tästä hän esittää esimerkin

vakuutusmaailmasta,

jossa valitsemme aina kaikkein

pienimmän omavastuuosuuden.

Toisena esimerkkinä voisi

mainita lottoamisen. Ai mitenkö

se on riskinkarttamista? Pitkäaikaista

osakesäästäjää vastaava

”pitkäaikainen lottoaja”, joka sijoittaa

kaikki tuotot aina takaisin

lottoon, häviää kaikki rahansa.

Eli riskiä (epävarmuutta tulevasta) ei ole,

koska lopputulos on varma.

Itse en yleensä tykkää, kun sijoittamisesta

ja lottoamisesta puhutaan samassa lauseessa,

ja nyt syyllistyn siihen itse. Edellä oleva lottoa

koskeva osuus ei ollut ihan vakavissaan

kirjoitettu, vaikka sinänsä se pitääkin

paikkansa.

Wahlroosin sanoma omistamisen

tärkeydestä on kuitenkin totisinta

totta. Toivotaan, että uusi hallituksemme

ymmärtää viestin ja ottaa

Nallen ohjeita seuraten vaikka

Ruotsista esimerkkiä siitä, miten

sikäläiset sosiaalidemokraatit ovat

valtiota luotsanneet.

Kiitos kaikille Suuren Osakesäästäjäpäivän

puhujille ja yleisölle, ensi

vuonna taas tavataan!

22 VIISAS RAHA 5/2019


markkinat | toimitukselta

Mika Lintilä ja

ikävän ihmisen rooli

SUOMEN uusi, pääministeri Antti Rinteen

johdolla toimiva hallitus tietää jo ensi

metreillään, että sen ohjelma perustuu

epärealistisille talouden kasvuodotuksille.

Läheskään kaikki ohjelmaan kirjattu hyvä

ei tule toteutumaan. Monet hienot hankkeet

jäävät selvityksen asteelle, kuten

hallitusohjelmassa tarkasti lukien sanotaankin.

Silti hallitukselle on syytä toivottaa menestystä

ja onnea. Valtiontalouden tasapaino

edellyttää valtiovarainministeriön

laskelmien mukaan 75 prosentin työllisyysasteen

saavuttamista ja 60 000 uuden

työpaikan luomista vaalikauden aikana, ja

nämä puolestaan vuotuista kahden prosentin

keskimääräistä talouskasvua. Näin

suotuisaa kasvuodotusta ei mikään ennustelaitos

ole esittänyt. Pikemminkin on varauduttava

hitaan kasvun aikaan.

Hallitus lupaa seurata tavoitteiden toteutumista

ja sopeuttaa valtion menot

sen mukaan. Tässä toimessa valtiovarainministeri

Mika Lintilä on paljon vartijana.

Nuorilla ja innokkailla ministereillä ei varmasti

ole puutetta perustelluista menokohteista.

Lintilä on mukava mies, mutta

hänelle on tarjolla ikävän ihmisen rooli.

Tuore valtiovarainministeri joutuu olemaan

ikävä myös omiaan kohtaan. Keskusta

kävi hallitusneuvotteluja koko poliittisen

oikeiston puolesta ja piti hyvin

puolensa. Jokseenkin kaikki keskustalle

ja erityisesti maatalousväestölle tärkeät

kysymykset hoidettiin mallikkaasti. Kun

pihistämään joudutaan, syntyy varmasti

vääntöä myös keskustan kynnyskysymyksistä.

Lintilälle, tai hänen seuraajalleen,

jos ministeri keskustan puheenjohtajavalinnan

jälkeen vaihtuu, on helppo ennustaa

vaikeita paikkoja.

Kaiken kokenut sijoittaja Kim Lindström

varoitti Suuren Osakesäästäjäpäivän

paneelissa uutta hallitusta toistamasta

entisten virheitä. Erityisesti

veroasteen nostaminen 41:stä 44 prosenttiin

kolmessa vuodessa 2011–1014

Kataisen-Urpilaisen hallituksen aikana

oli Lindströmin mukaan Suomen taloudelle

tuhoisaa. Sipilän hallituksen aikana

Suomen kokonaisveroastetta on saatu

pudotettua noin 42 prosentin tasolle.

Muidenkin kuin Lindströmin on syytä

huolestua, jos nyt tapahtuu uusi käänne

ylöspäin. Valtion tulojen pitäisi perustua

talouden eikä verotuksen suhteelliseen

kasvuun.

Hallitusohjelma ei erityisesti kannusta

sijoittamiseen ja säästämiseen tai suomalaisen

omistamisen edistämiseen. Toivoa

sopii, että hallinnon realiteetit hiovat

hallituspuolueiden vaaleja edeltäviä linjauksia

ja sellaisten vähemmän mediaseksikkäiden

asioiden, kuten osakesäästämisen

ja yritysten pääomarakenteen vahvistamisen

merkitys, nousee esille.

Erityisen tärkeä hallitusohjelman

linjaus on nuorten taloustaitojen edistäminen.

Maksuhäiriöisten suomalaisten

henkilöiden määrä on ylittänyt jo

380 000. Tämä luvun kääntäminen laskuun

on suurin piirtein yhtä tärkeää kuin

työllisyysasteen nostaminen.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että

Suomi on poliittisesti vakaa maa ja hallitus

pääsee aloittamaan hyvältä pohjalta.

Vaalitulos sen enempää kuin uuden hallituksen

kokoonpanokaan eivät heiluttaneet

pörssikursseja eivätkä Suomen valtionlainojen

korkonoteerauksia. Näissä

merkeissä aurinkoista kesää kohti.

KIMMO KALLONEN

Kirjoittaja on Viisas Raha -lehden

toimituspäällikkö.

Tuore valtiovarainministeri

Mika Lintilä

joutuu olemaan

ikävä myös omiaan

kohtaan.

MARTTI KAINULAINEN / LEHTIKUVA

Erityisen tärkeä

hallitusohjelman

linjaus on nuorten

taloustaitojen

edistäminen.

5/2019 VIISAS RAHA 23


markkinat | sijoittajan lista

Kirjoittaja

Sauli Vilén

on Inderesin

pääanalyytikko

ja Suomen

Osakesäästäjien

hallituksen

varajäsen.

Kesälukemista

ITSENSÄ jatkuva kehittäminen on mielestäni

yksi menestyvän sijoittajan tärkeimpiä ominaisuuksia,

ja pyrin tähän myös itse. Yksi parhaita

tapoja on lukeminen. Pyrin lukemaan kirjoja

laajalla skaalalla ja luen erittäin mielelläni kirjoja,

jotka antavat minulle uusia ajatuksia tai

haastavat aiempia ajatusmallejani.

Kesän kynnyksellä listaan ohessa viime aikojen

parhaita kirjapoimintoja lyhyiden kuvausten

kera. Suosittelen näitä kirjoja kaikille

sijoittajille osaamistasosta riippumatta.

• Hyvä omistaja (Vikman ja Apunen): Warren

Buffettin kuolemattomia sijoitusviisauksia

on käsitelty omistamisen ja johtamisen näkökulmasta.

• Tao of Charlie Munger (Clark): Buffettin aisapari

Charlie Munger jää välillä vähän turhankin

paljon Buffettin varjoon. Tässä kirjassa

on koottu Mungerin parhaita oivalluksia

sijoittamisesta, liiketoiminnasta ja elämästä

yleensä. Tämä kiilasi ensilukemalta

omien sijoituskirjojeni kärkijoukkoon.

• Paranoidi optimisti (Siilasmaa): Siilasmaan

avoin ja rehellinen tarina Nokian kriisistä.

Kirja päästää sijoittajan syvälle kulisseihin

ja muistuttaa tarinankerronnaltaan

enemmän trilleriä kuin bisneskirjaa.

• Digitalisaatio (Neuvonen, Mokka, Lindgren

ja Toponen): Selkokielinen kirja digitalisaatiosta

ja sen vaikutuksista maailmaamme.

Kirja on silmiä avaava, ja se auttoi hahmottamaan

meneillään olevan teknologiavallankumouksen

vaikutusta eri toimialoihin.

• Principles (Dalio): Yhden maailmanhistorian

menestyneimmän sijoittajan Ray Dalion

mestariteos. Kirja käy seikkaperäisesti läpi

Dalion ajatusmallia ja filosofiaa maailman

sekä talouden toiminnasta.



Taulukon tiedot kerätty 3.6.2019

Yritys Suositus Tavoite- P/E Liike- P/BV Tulos/ Osinko Osinko/ Osinko- ROE Tulos/ Osinko Osakehinta

2018 vaihdon 2018 osake 2018 tulos tuotto % osake 2019 kurssi

kasvu 2018 oik. 2018 2018 2018 2019 oik. 2019

Metsä Board Osta 5,00 8,83 5,2% 1,40 0,59 0,29 50,7% 5,7% 12,8% 0,47 0,29 4,12

Fellow Finance Osta 10,00 23,75 38,2% 3,19 0,12 0,04 35,7% 0,5% 14,5% 0,34 0,11 8,00

Incap Osta 16,50 7,54 21,5% 2,01 1,34 0,00 0,0% 0,0% 38,7% 1,79 0,50 13,50

Digia Osta 3,50 11,20 18,6% 1,60 0,18 0,07 39,9% 2,5% 14,2% 0,27 0,10 3,00

Kamux Osta 6,70 12,28 16,0% 3,34 0,44 0,16 43,8% 2,8% 23,5% 0,44 0,22 5,38

Exel Composites Lisää 4,60 12,28 12,0% 1,85 0,23 0,18 554,7% 4,5% 10,7% 0,33 0,20 4,04

Gofore Lisää 9,00 12,49 49,0% 5,04 0,42 0,19 52,7% 2,4% 28,8% 0,64 0,25 8,04

Hoivatilat Lisää 10,00 8,50 38,9% 1,23 1,46 0,17 11,6% 2,2% 16,2% 1,12 0,19 9,50

Nokian Renkaat Lisää 30,00 12,45 1,5% 2,49 2,14 1,58 73,9% 5,9% 27,2% 2,05 1,61 25,58

Rapala VMC Lisää 3,30 12,34 3,6% 0,82 0,17 0,06 47,4% 2,0% 7,0% 0,24 0,10 2,99

Wulff Lisää 1,75 9,00 -1,8% 1,00 0,15 0,10 67,4% 5,9% 10,2% 0,18 0,11 1,60

Verkkokauppa.com Lisää 4,40 17,16 10,6% 4,94 0,21 0,20 95,9% 5,4% 25,4% 0,21 0,21 3,65

Scanfil Lisää 4,50 8,41 6,2% 1,66 0,45 0,13 28,8% 3,5% 18,8% 0,46 0,15 3,84

Nokia Lisää 5,40 17,66 -2,5% 1,84 0,23 0,20 -201,9% 4,0% 2,0% 0,25 0,21 4,46

Titanium Lisää 9,20 9,77 64,5% 2,98 0,79 0,70 114,9% 9,8% 23,2% 0,82 0,75 7,98

SSAB Lisää 34,00 6,81 13,4% 0,46 3,68 1,50 43,5% 6,0% 6,5% 3,81 1,55 25,94

Glaston Lisää 1,70 34,56 -7,8% 2,04 0,05 0,01 58,7% 1,6% neg. 0,04 0,07 1,51

VMP Lisää 5,75 8,09 13,9% 0,87 0,27 0,08 -39,8% 2,4% 2,6% 0,62 0,20 4,98

Bittium Lisää 7,50 33,64 21,7% 2,43 0,11 0,15 133,7% 2,0% 6,2% 0,19 0,15 6,49

Aspocomp Lisää 5,50 9,61 21,8% 1,66 0,49 0,12 24,7% 3,2% 21,6% 0,52 0,14 5,02

Remedy Lisää 9,00 16,73 17,3% 3,62 0,04 0,10 226,8% 1,5% 24,5% 0,50 0,30 8,42

Siili Solutions Lisää 9,60 12,67 21,4% 2,89 0,36 0,23 102,0% 2,8% 17,5% 0,68 0,34 8,56

Harvia Lisää 7,50 12,96 3,1% 1,55 0,50 0,37 91,1% 6,1% 13,4% 0,49 0,39 6,32

Sievi Capital Lisää 1,35 8,89 154,1% 1,05 0,23 0,03 12,8% 2,5% 11,1% 0,14 0,04 1,20

Etteplan Lisää 9,20 12,74 10,1% 2,94 0,62 0,30 49,0% 3,8% 23,4% 0,69 0,34 8,74

Citycon Lisää 9,60 11,08 -6,5% 0,69 0,81 0,65 80,6% 8,0% 6,9% 0,82 0,65 9,06

Viafin Service Lisää 6,70 10,59 19,0% 0,00 0,68 0,00 0,0% 0,0% 2,6% 0,63 0,22 6,70

LeadDesk Lisää 8,50 51,24 21,3% 50,79 0,08 0,00 0,0% 0,0% 8,1% 0,18 0,00 9,15

Pihlajalinna Lisää 12,00 18,30 15,1% 1,87 0,21 0,10 65,8% 1,0% 10,3% 0,60 0,18 10,92

Investors House Lisää 7,10 9,71 28,3% 0,77 0,41 0,23 55,5% 3,8% 8,5% 0,68 0,26 6,60

Outotec Lisää 4,50 9,64 11,6% 1,49 0,31 0,00 0,0% 0,0% 15,3% 0,34 0,11 3,26

Avidly Lisää 7,00 17,01 26,2% 1,38 0,34 0,08 50,7% 1,6% 7,8% 0,37 0,10 6,28

Telia Lisää 44,00 14,87 4,6% 1,66 2,37 2,36 104,2% 5,7% 10,3% 2,68 2,50 39,90

Glaston Lisää 0,00 5,57 -7,8% 2,00 0,09 0,03 52,6% 7,0% 5,0% 0,08 0,02 0,43

Efecte Lisää 5,40 neg. 15,2% 6,56 -0,37 0,00 0,0% 0,0% neg. -0,22 0,00 4,61

Nixu Lisää 12,00 78,63 24,3% 3,27 -0,18 0,00 0,0% 0,0% 4,7% 0,13 0,00 10,35

eQ Lisää 9,50 15,27 12,2% 4,60 0,47 0,54 114,4% 7,1% 35,6% 0,58 0,58 8,88

Caverion Lisää 6,80 17,81 -3,2% 2,97 0,09 0,05 -12,5% 0,8% 16,6% 0,34 0,17 6,00

Revenio Group Lisää 21,00 42,34 14,6% 16,61 0,34 0,28 82,3% 2,2% 23,0% 0,48 0,34 20,30

CapMan Lisää 1,85 11,01 -3,9% 1,79 0,05 0,12 219,0% 8,2% 17,0% 0,14 0,13 1,56

Kesko Lisää 50,00 17,50 -2,8% 2,44 2,41 2,34 108,3% 5,0% 13,2% 2,70 2,50 47,28

Stora Enso Lisää 13,00 8,29 4,4% 1,20 1,29 0,50 38,9% 5,0% 13,0% 1,16 0,57 9,60

Fortum Lisää 20,00 13,59 16,0% 1,43 0,79 1,10 115,9% 5,8% 10,2% 1,42 1,10 19,25

Neste Lisää 34,50 16,88 12,9% 3,72 1,49 0,76 74,9% 3,4% 27,4% 1,79 0,90 30,19

Sampo Lisää 43,00 14,00 36,0% 1,81 2,68 2,85 93,8% 7,1% 12,4% 2,76 2,95 38,66

Alma Media Lisää 6,70 10,92 -3,4% 2,84 0,46 0,35 69,0% 6,3% 24,7% 0,52 0,38 5,70

F-Secure Lisää 2,90 71,64 12,4% 5,51 0,04 0,00 0,0% 0,0% 3,2% 0,03 0,00 2,38

Vincit Lisää 6,70 13,37 5,6% 3,17 0,70 0,30 54,2% 5,3% 17,8% 0,42 0,18 5,64

Qt Lisää 12,50 neg. 25,7% 10,26 -0,10 0,00 0,0% 0,0% neg. -0,01 0,00 11,50

Talenom Lisää 36,00 27,19 18,0% 7,01 0,93 0,55 59,4% 2,9% 42,4% 1,30 0,78 35,30

Cibus Lisää 129,00 125,62 722475,0% 9,79 0,43 0,84 195,5% 0,7% 9,5% 1,01 0,90 127,50

Taaleri Lisää 8,50 10,84 -10,7% 1,67 0,76 0,30 39,3% 4,2% 15,1% 0,66 0,33 7,18

NoHo Partners Lisää 10,00 10,05 73,9% 2,46 0,19 0,34 179,4% 3,9% 18,1% 0,79 0,40 7,96

Terveystalo Lisää 10,00 21,05 8,0% 2,00 0,48 0,20 37,1% 2,2% 9,9% 0,43 0,20 8,98

Oriola Vähennä 2,40 12,84 1,6% 2,16 0,15 0,09 129,0% 4,2% 14,7% 0,15 0,11 1,94

Aspo Vähennä 9,00 12,26 7,7% 2,15 0,58 0,44 110,9% 5,5% 17,5% 0,67 0,45 8,18

Kemira Vähennä 12,00 14,37 4,3% 1,26 0,75 0,53 90,8% 5,4% 10,4% 0,84 0,53 12,14

24 VIISAS RAHA 5/2019


✪ HARVIA on kiuasmarkkinoiden

ykkönen. Se on lähtenyt

viime vuosina laajentumaan

orgaanisesti ja yrityskauppojen

avulla vahvemmin

uusiin tuotekategorioihin ja

maantieteellisille alueille. Harviassa

yhdistyvät vahva markkina-asema,

defensiivinen toimiala,

alan paras kannattavuus,

pieni investointitarve ja

vahva kassavirta. Matala tulospohjainen

arvostus sekä korkea

osinkotuotto yhdessä suotuisten

tuloskasvunäkymien

kanssa tarjoavat hyvän tuottoodotuksen

lähivuosille.

SAULI VILÉNIN TÄRPIT LISTALTA

✪ METSÄ BOARDIN osakekurssin

raju lasku on painanut osakkeen

arvostuksen varsin alhaiseksi

etenkin tasepohjaisesti.

Tasearvostus on selvästi keskipitkän

ajan mediaanin ja mielestämme

myös yhtiön käyvän

arvon alapuolella. Siten lyhyen

ajan suhdanneriskejä sietävät

kärsivälliset sijoittajat pääsevät

mielestämme yhtiön omaisuuteen

käsiksi edullisesti ja siten

hyvällä pitkän tähtäimen tuotto-odotuksella.

Arvostuksen

normalisoitumista odotellessa

Metsä Board tarjoaa sijoittajille

vahvaa osinkotuottoa.

✪ KONE on Helsingin pörssin

tasaisimpia ja siksi parhaiten

ennustettavissa olevia tuloksentekijöitä.

Kurssi heijastaa

kuitenkin edelleen arvostustasoja,

jotka olivat perusteltuja

silloin, kun yhtiö raportoi kymmenen

prosentin vuotuista tuloskasvua

(2011–2014). Kiinan

hissimarkkinoiden kasvun pysähdyttyä

Koneen tulos on polkenut

paikallaan, ja lähivuosien

tuloskasvunäkymä on vaisu.

Thysseniin liittyvä yrityskauppaspekulaatio

on kiristänyt arvostusta

entisestään, ja nykyarvostusta

on vaikea perustella

ilman tuloskasvun kiihtymistä.

Sijoittajan lista on Inderesin Osakesäästäjille

tuottama listaus kotimaisista

pörssiyhtiöistä. Listaus perustuu

Inderesin osaketutkimuksen antamiin

suosituksiin. Yhtiöt ovat järjestetty

listalle suositusten perusteella siten,

että ensimmäisenä listalla ovat ostasuositukset,

toisena lisää-suositukset

ja lopuksi vähennä- sekä myy-suositukset.

Saman suosituksen omaavat

yhtiöt ovat järjestetty analyysin julkaisupäivän

perusteella siten, että

tuorein on aina ensimmäisenä. Lista

sisältää kaikki Inderesin seuraamat

yli sata pörssiyhtiötä. Kaikki taulukon

ennusteet ovat Inderesin laatimia.

Inderesin suosituspolitiikka perustuu

seuraavaan jakaumaan suhteessa

osakkeen nousuvaraan

12 kk tavoitehintaan:

Osta > 15 %

Lisää 5–15 %

Vähennä -5–5 %

Myy < -5 %

Tarkempi vastuuvapauslauseke ja

lisätietoja Inderesin tutkimukseen

liittyen löytyy osoitteesta

inderes.fi/research-disclaimer.

Taulukon tiedot kerätty 3.6.2019

Yritys Suositus Tavoite- P/E Liike- P/BV Tulos/ Osinko Osinko/ Osinko- ROE Tulos/ Osinko Osakehinta

2018 vaihdon 2018 osake 2018 tulos tuotto % osake 2019 kurssi

kasvu 2018 oik. 2018 2018 2018 2019 oik. 2019


Evli Pankki Vähennä 8,00 12,14 -4,1% 2,26 0,70 0,61 90,2% 8,4% 19,5% 0,62 0,62 7,56

Huhtamäki Vähennä 33,00 17,81 3,8% 2,32 1,69 0,84 56,2% 3,1% 15,6% 1,91 0,90 34,00

Detection Technology Vähennä 21,00 18,28 5,5% 4,57 1,09 0,38 36,7% 2,3% 28,2% 1,11 0,42 20,30

Sotkamo Silver Vähennä 4,10 9,53 0,0% 1,69 -0,49 0,00 0,0% 0,0% 15,4% 0,39 0,00 3,67

Consti Yhtiöt Vähennä 5,50 10,55 5,2% 1,80 -0,30 0,00 0,0% 0,0% 14,8% 0,52 0,00 5,50

Endomines Vähennä 4,10 neg. -14,0% 0,84 -1,05 0,00 0,0% 0,0% neg. -1,20 0,00 4,06

Martela Vähennä 3,00 neg. -5,9% 0,65 -0,57 0,10 -17,6% 3,4% neg. -0,19 0,10 2,80

Raute Vähennä 25,00 10,26 22,2% 1,95 2,78 1,40 50,3% 6,6% 20,5% 2,26 1,50 23,20

Tieto Vähennä 27,00 13,33 3,6% 3,61 1,83 1,45 86,9% 6,1% 24,0% 1,87 1,47 24,92

UPM Vähennä 25,00 10,36 4,7% 1,21 2,23 1,30 46,4% 5,9% 11,4% 2,17 1,45 22,43

Ovaro Kiinteistösijoitus Vähennä 4,50 neg. -3,6% 0,58 -1,53 0,00 0,0% 0,0% neg. -0,20 0,00 4,00

Sanoma Vähennä 9,00 9,90 -8,2% 2,27 0,83 0,45 65,7% 5,3% 20,5% 0,81 0,48 8,00

Admicom Vähennä 39,00 38,43 41,5% 8,79 0,71 0,48 71,4% 2,3% 39,7% 1,04 0,70 39,80

Basware Vähennä 21,00 neg. -5,2% 5,13 -1,23 0,00 0,0% 0,0% neg. -1,30 0,00 18,96

Loudspring Vähennä 0,39 neg. 144,8% 0,82 -0,13 0,00 0,0% 0,0% neg. -0,05 0,00 0,42

Finnair Vähennä 7,50 14,08 11,0% 0,95 0,43 0,27 39,4% 3,9% 5,9% 0,45 0,24 6,39

United Bankers Vähennä 8,00 11,55 34,5% 2,17 0,57 0,41 134,4% 5,0% 13,7% 0,71 0,48 8,15

Aktia Vähennä 8,60 10,87 -0,1% 1,05 0,77 0,61 75,1% 6,8% 10,0% 0,75 0,63 8,20

Fiskars Vähennä 18,50 20,74 -5,6% 1,28 1,11 6,14 613,3% 32,3% 6,4% 0,95 0,56 19,76

Piippo Vähennä 3,40 23,83 -0,4% 0,66 0,17 0,00 0,0% 0,0% 2,6% 0,14 0,00 3,30

Ahlstrom-Munksjö Vähennä 14,50 16,36 29,0% 1,20 0,80 0,52 96,9% 4,3% 6,5% 0,82 0,55 13,34

Next Games Vähennä 1,20 neg. 8,6% 0,86 -0,98 0,00 0,0% 0,0% neg. -0,25 0,00 1,19

Heeros Vähennä 2,10 neg. 10,2% 4,42 -0,12 0,00 0,0% 0,0% neg. -0,04 0,00 2,20

Konecranes Vähennä 35,00 13,61 0,6% 1,64 1,97 1,20 92,8% 4,5% 12,3% 2,30 1,30 31,36

Kesla Vähennä 4,50 7,36 5,5% 1,06 0,42 0,15 39,6% 3,8% 14,7% 0,57 0,20 4,20

Teleste Vähennä 5,50 12,66 6,7% 1,25 0,38 0,20 53,1% 3,8% 0,6% 0,43 0,20 5,40

Tikkurila Vähennä 14,50 18,04 -3,6% 3,63 0,61 0,33 100,0% 2,7% 21,7% 0,79 0,60 14,34

Fondia Vähennä 11,00 21,15 15,9% 7,08 0,41 0,37 89,9% 3,8% 24,7% 0,46 0,39 9,70

Ramirent Vähennä 6,00 7,95 3,8% 2,01 0,74 0,46 110,6% 8,4% 23,1% 0,65 0,46 5,17

Cramo Vähennä 19,00 8,61 6,9% 1,11 2,00 0,90 47,2% 6,0% 14,4% 2,08 0,90 17,94

Enersense Vähennä 2,30 15,09 0,6% 2,14 -0,32 0,00 0,0% 0,0% 8,1% 0,13 0,05 1,94

Solteq Vähennä 1,50 11,94 12,1% 1,15 0,05 0,00 0,0% 0,0% 9,5% 0,11 0,03 1,35

Aallon Group Vähennä 8,50 11,94 6,7% 12,80 0,47 0,48 103,5% 7,3% 49,5% 0,70 0,25 8,40

Cargotec Vähennä 33,00 10,70 1,7% 1,27 2,49 1,10 66,2% 4,1% 11,3% 2,78 1,30 29,78

EAB Group Vähennä 2,50 20,35 11,4% 1,82 0,11 0,10 95,2% 3,3% 9,1% 0,15 0,12 3,00

SRV Yhtiöt Vähennä 1,70 13,63 -13,9% 0,43 -0,41 0,00 0,0% 0,0% 3,0% 0,12 0,05 1,58

Outokumpu Vähennä 3,00 32,15 8,0% 0,48 0,32 0,15 47,2% 4,7% 2,7% 0,08 0,05 2,61

Innofactor Vähennä 0,68 9,93 -3,8% 0,61 -0,05 0,00 0,0% 0,0% 1,0% 0,06 0,00 0,55

Marimekko Vähennä 25,00 19,71 9,3% 5,28 1,02 1,85 109,0% 7,1% 26,8% 1,24 0,90 24,40

Tallink Vähennä 1,02 18,39 -1,8% 0,81 0,06 0,12 200,9% 11,5% 4,4% 0,06 0,05 1,02

Orion Vähennä 29,00 21,01 -5,4% 5,92 1,40 1,50 107,0% 4,6% 25,8% 1,41 1,47 29,52

Wärtsilä Vähennä 14,50 16,00 5,4% 3,40 0,71 0,48 73,7% 3,5% 18,2% 0,82 0,50 13,14

Lehto Vähennä 2,40 9,27 20,7% 1,53 0,49 0,24 48,7% 5,6% 8,5% 0,24 0,11 2,18

Panostaja Vähennä 0,92 20,66 3,4% 0,98 0,46 0,05 10,9% 5,1% 4,2% 0,04 0,05 0,86

Ponsse Vähennä 28,50 12,58 6,2% 3,46 1,56 0,80 51,2% 3,2% 29,0% 2,30 1,00 28,90

Privanet Vähennä 0,92 22,12 -40,6% 1,06 -0,22 0,00 0,0% 0,0% 2,8% 0,04 0,00 0,93

Valmet Vähennä 23,00 15,19 8,7% 2,85 1,07 0,65 64,1% 3,6% 20,9% 1,38 0,75 21,00

YIT Vähennä 5,50 9,08 -2,7% 1,02 0,32 0,27 170,3% 5,3% 9,4% 0,53 0,30 4,83

Apetit Vähennä 9,00 24,25 -9,2% 0,58 -0,03 0,40 -37,4% 4,3% 2,2% 0,36 0,40 8,62

Suominen Vähennä 2,50 19,14 1,2% 0,90 -0,03 0,00 0,0% 0,0% 5,3% 0,12 0,05 2,36

Kone Myy 41,00 25,83 3,1% 7,01 1,76 1,65 101,1% 4,0% 30,8% 1,90 1,70 49,10

Nurminen Logistics Myy 0,27 neg. 4,1% 0,92 -0,04 0,00 0,0% 0,0% 0,0% -0,69 0,00 0,31

Neo Industrial Myy 1,80 neg. -6,4% 1,48 0,03 0,02 -22,6% 1,0% neg. -0,01 0,00 2,00

Vaisala Myy 17,50 23,27 4,9% 3,29 0,89 0,58 71,6% 3,5% 12,1% 0,86 0,60 19,96

Elisa Myy 34,00 20,81 2,5% 5,12 1,97 1,75 88,5% 4,9% 25,5% 1,93 1,80 40,15

Efore Myy 0,05 neg. -24,9% 1,78 -0,13 0,00 0,0% 0,0% neg. 0,00 0,00 0,06

Metso Myy 31,00 16,12 17,3% 2,44 1,53 1,20 78,2% 5,2% 18,7% 1,81 1,35 29,21

5/2019 VIISAS RAHA 25


markkinat | ulkomaat

Kirjoittaja Teemu Kemppainen on Osakesäästäjien jäsen, joka asuu Saksassa ja työskentelee

kansainvälisessä yhtiössä it-projektipäällikkönä.

Saksalaisyhtiöt täydentävät valikoimaa

Saksa tarjoaa sijoittajalle toimialoja,

jotka puuttuvat Helsingin pörssistä.

Frankfurtissa on

tehty arvopaperikauppaa

vuodesta

1585. Saksa on luotettava

kehittynyt

markkina, jonne

sijoittamalla ei

altistu sen suuremmille

riskeille kuin

Helsingin pörssissäkään. Euron takia

valuutanvaihtokuluja tai valuuttakurssiriskiä

ei synny.

Maa ennakkopidättää suomalaisen

sijoittajan osingoista 26,4 prosenttia,

josta 15 prosenttia ylittävä

osuus haetaan takaisin erillisellä

hakemuksella. Tämä ylimääräinen

riesa on hyvä tiedostaa ennen saksalaiseen

osinkoyhtiöön sijoittamista.

Helpointa Saksaan sijoittaminen

on indeksirahaston eli

ETF:n kautta. Saksan 30 suurinta

yhtiötä muodostavat

pääindeksin DAX. Suuruusjärjestyksessä

seuraavat 60

yhtiötä muodostavat MDAXindeksin

ja tästä seuraavat 70 yhtiötä

SDAX-indeksin.

YRITYSTEN TIETOJÄRJESTELMIÄ valmistava

SAP on Saksan markkina-arvoltaan suurin

yhtiö. Jos Warren Buffettin tavoin etsit

yhtiötä, jolla on leveä vallihauta kilpailijoiden

uhkaa vastaan, tämä 140 miljardin

jättiläinen on vahva ehdokas.

Kun SAP:n toiminnanohjausjärjestelmä

on kerran räätälöity yrityksen käyttöön,

on siitä yksinkertaisesti todella vaikeaa

irtaantua. Ylläpito, konsultointi, tukipalvelut

ja laajennukset tahkoavat SAP:lle jatkuvasti

kassavirtaa.

Saksalaisten autonvalmistajien – Volkswagen,

Daimler ja BMW – suunta on nyt

muutama vuosi kiusallisen diesel-skandaalin

jälkeen selvä: asteittain polttomoottoreista

siirrytään vihreämpään tekniikkaan.

Valmistajat tekevät kalliita investointeja

hiilineutraaleihin tuotantolaitoksiin ja

sähköautomalleihin, joilla kurotaan Teslan

etumatkaa kiinni.

Nämä investointimenot, autoalan suhdanneherkkyys

sekä alttius kauppasodalle

huolestuttavat sijoittajia. Paraikaa auto-

Sijoittaisinko Saksaan?

Yhtiö Markkina- Liikevaihto Liike- Liike- Osake- Osakkeen P/E Edellinen Osinko- Perustettu Toimiala

arvo (mrd.) (milj.) voitto voitto-% kohtainen hinta osinko, € %

(milj.)

tulos

Beiersdorf 26 7 233 728 10,06 3,21 103,7 32,31 0,7 0,68 1882 Päivittäistavarat

bet-at-home 0,44 115 32,6 28,35 4,94 62,6 12,67 3,5 5,59 1999 Online-vedonlyönti

BMW 42 97 000 7 000 7,22 8,22 63,48 7,72 3,5 5,51 1916 Autot ja moottoripyörät

Commerzbank 8,4 13 142 865 9,38 0,6 6,68 11,13 0,2 2,99 1870 Pankki

Daimler 51 167 000 7 000 4,33 6,61 47,75 7,22 3,25 6,81 1926 Autot

Deutsche Bank 13 39 579 267 0,95 0,01 6,44 494 0,11 1,71 1998 Pankki

Henkel 35 20 000 2 000 11,61 5,32 82,64 15,53 1,85 2,24 1876 Päivittäistavara

Rheinmetall 4,3 6 148 305 4,96 7,45 99,12 13,3 2,1 2,12 1889 Asevarustelu

SAP 140 25 000 4 000 16,52 2,73 113,92 41,73 1,5 1,32 1972 Yritystietojärjestelmät

SMA Solar 0,773 761 −176 −23,00 −5,44 21,36 - - 0,00 1981 Aurinkoenergia

Volkswagen 73 236 000 12 000 5,15 22,94 145,85 6,36 4,8 3,29 1937 Autot

Wirecard 19,6 2 016 347 17,21 3,1 159 51,29 0,2 0,13 1999 Finanssitekn. (fintech)

26 VIISAS RAHA 5/2019


yhtiöiden pörssiarvostus on matalahko,

esimerkiksi Daimlerin P/E

on vain 7.

DEUTSCHE BANK ja Commerzbank

eivät vieläkään ole kunnolla toipuneet

finanssikriisistä tai edenneet

digitalisaatiossa pohjoismaiselle tasolle.

Ongelmallisten pankkijättien

sijaan finanssipalveluihin sijoittajat

ovatkin löytäneet internet-maksamiseen

erikoistuneen Wirecardin.

Baijerilaisen fintech-yhtiön

markkina-arvo nelinkertaistui

parissa vuodessa, ja viime syksynä

Wirecard korvasi pörssin DAX-päälistalla

perinteikkään Commerzbankin.

Wirecardin mainetta ovat koetelleet

epäselvyydet Singaporen toimipisteen

kirjanpidossa. Sijoittaja,

joka kykenee unohtamaan päivittäisen

uutiskohinan ja katsomaan

isoa kuvaa, nähnee, miten internetmaksaminen

jatkaa yleistymistään

lupaillen Wirecardin palveluille kasvavaa

kysyntää.

EUROOPAN NATO-MAAT joutuvat

jatkossa sijoittamaan varusteluun

aiempaa enemmän. Tästä hyötyy düsseldorfilainen

Rheinmetall, joka valmistaa

aseita ja puolustusteknologiaa.

Päivittäistavarayhtiöistä on

mainittava pesuaineita ja liimaa

(tuotemerkit Loctite, Pritt ja Persil)

valmistava Henkel sekä kosteusvoiteita,

deodorantteja ja laastareita

(Nivea, Labello, Hansaplast) valmistava

Beiersdorf. Tällaisille tuotteille

on kysyntää taloussyklin kaikissa

vaiheissa, eikä digitalisaatio juuri

tule mullistamaan toimialaa.

Saksan satojen pörssiyhtiöiden

joukosta löytyy paljon kasvutarinoita.

Maan internet-osaamista

edustaa esimerkiksi online-vedonlyöntiyhtiö

bet-at-home. Netto-

Autonvalmistajat

investoivat

sähköautomalleihin

ja

co2-neutraaleihin

tuotantolaitoksiin.

Kuvan Volkswagenin

tehdas

Zwickaussa

tuottaa tulevaisuudessa

pelkkiä sähköautoja.

velaton pieni kasvuyhtiö tahkoaa

kaksinumeroisia sijoitetun pääoman

tuottoja. Riskinä yhtiöllä on

sääntelyn kiristyminen.

PARISTOJA JA AKKUJA tarvitaan kaikkialla:

älypuhelimissa, autoissa ja

kodeissa. Saksalainen Varta on mukana

tässä kehitystrendissä. Yhtiön

juuret ulottuvat vuoteen 1887, mutta

pörssiin osakkeet tulivat vasta 2017.

Energiatuotannon puolella Saksasta

löytyy pienehkö aurinkoteknologiaa

valmistava yhtiö SMA Solar,

joka voi sopia volatiliteettiä kestävään

kasvuhakuiseen salkkuun. Aurinkopaneelien

asennukset maailmassa

kasvavat lähes 30 prosentin

vuosivauhtia. Kasvutrendistä huolimatta

ala on vaikea sijoituskohde,

sillä raju hintakilpailu, globaalit

poliittiset riskit ja Kiinan subventiopäätökset

heiluttavat markkinoita

hankalasti ennakoitavalla tavalla.

5/2019 VIISAS RAHA 27


markkinat | rahastot

ETF:t sopivat osta ja pidä -salkkuun

ETF:iä eli pörssinoteerattuja rahastoja ei kannata unohtaa,

vaikka salkunpyöritys ei kiinnostaisikaan.

TEKSTI: Helena Ranta-aho

KUN ETF:T tulivat markkinoille, niiden

ajateltiin kiinnostavan ennen kaikkea

innokkaasti kauppaa käyviä yksityissijoittajia.

Nehän avasivat mahdollisuuden

käydä rahasto-osuuksilla

kauppaa pörssissä samalla tavalla kuin

osakkeilla.

Asiakkaidensa käyttäytymistä

ETF-markkinoilla ovat hiljattain tutkineet

amerikkalaiset varainhoitojätit

BlackRock ja Vanguard. Tutkimuksen

perusteella on saatu viitteitä siitä, että

merkittävä osa yksityissijoittajista

käyttää ETF:iä samaan tapaan kuin

tavallisia rahastoja. Kokeneet sijoittajat

ostavat niitä tehostaakseen salkkunsa

hajautusta tai saavuttaakseen

muun salkunhoidossa tärkeäksi kokemansa

tavoitteen. Innokkaimmin

ETF:iä käyttävät nuoret sijoittajat,

jotka käyttävät niitä pääasiallisina

sijoitustyökaluinaan ja rinnastavat

ne tavallisiin rahastoihin.

Euroopassa on kalliimpaa

Osakesäästäjien jäsenet kertoivat huhtikuisessa

kyselyssä samankaltaista tarinaa.

Vastaajista 38 prosenttia omistaa ETF:iä.

Keskimääräistä enemmän niitä omistivat

arvopaperikauppaa kuukausittain tai

BIGSTOCK

harvemmin käyvät sijoittajat. Heidän vastaava

lukunsa oli 44 prosenttia. Yleisintä

ETF:ien omistaminen oli kuitenkin alle

45-vuotiaiden keskuudessa. Heistä 56 prosenttia

omistaa ETF:iä.

ETF:ien juoksevat kulut ovat

selvästi pienempiä kuin aktiivisesti

hoidettujen osakerahastojen

ja usein hieman pienempiä kuin

tavallisten indeksirahastojen. Esimerkiksi

eurooppalaisille osakemarkkinoille

sijoittavien aktiivisten

rahastojen juoksevat kulut osuvat

Rahastoraportin mukaan yleensä

yhden ja kahden prosentin välillä.

Erot ETF:iin on huima. Esimerkiksi

iShares tarjoaa samaan tarkoitukseen

ETF:iä, joiden juoksevat kulut

ovat 0,12 prosenttia.

Yhdysvalloissa suuret ETF:ien

liikkeeseenlaskijat käyvät rajua

hintakilpailua, minkä ansiosta

ETF:ien kulut ovat viime vuosina

laskeneet amerikkalaisilla markkinoilla

rajusti. Euroopassa hintakisa

on vasta tuloillaan, minkä

vuoksi Eurooppaan rekisteröityjen

ETF:ien kulut ovat usein

korkeammat kuin samojen rahastojen

Yhdysvalloissa myytävissä

versioissa. Esimerkiksi iShares Core S&P

500 ETF:n vuotuinen juokseva kulu on

Yhdysvalloissa 0,04 prosenttia. Irlantiin

rekisteröidyn vastaavan rahaston kuluprosentti

on 0,07.

Kuusi askelta ETF-markkinoille

1MIETI, MITÄ SALKKUSI TARVITSEE.

Runsaudenpula on ETF-markkinoilla

tyrmäävä. Helpommalla selviää, jos

tietää, mitä etsii: mitkä omaisuuslajit kiinnostavat,

mille markkinoille haluaa sijoittaa

ja minkä tyyppistä ETF:ää etsii.

2

TUNNE INDEKSIN RAKENNE.

ETF:t seuraavat yleensä jotakin markkinoita

kuvaavaa indeksiä tai noudattavat

sijoitustoiminnassaan muulla tavoin

määriteltyjä sääntöjä. Niiden toimiala-,

markkina- tai muihin painotuksiin kannattaa

perehtyä. Jos tätä ei tee, mahdolliset riskikeskittymät

jäävät helposti huomaamatta ja

yhteensovittaminen olemassa olevaan jää

tekemättä.

3

VARMISTA, ETTÄ ETF SEURAA TARKASTI

NIMIKKOINDEKSIÄÄN.

Hyvän ETF:n tuottoero nimikkoindeksiin

pysyy vuodesta toiseen vakiona. Tämän

voi tarkistaa ETF:n avaintietoesitteestä.

Olennaista on myös se, että tuotto yltää lähelle

indeksin tuottoa. Jos ero vaikuttaa

suurelta, kannattaa tutkia, mistä se johtuu.

Eroa saattaa selittää esimerkiksi valuuttasuojaus

tai poikkeuksellisen vaikeasti seurattavat

markkinat.

4

VERTAILE JUOKSEVIA KULUJA.

Mitä pidemmäksi aikaa sijoittaa, sitä

vahvemmin kulut vaikuttavat lopputulokseen.

Jos tarjolla on kaksi yhtä hyvää

ETF:ää, niistä kannattaa valita halvempi.

Mitä eksoottisemmille markkinoille sijoittaa,

28 VIISAS RAHA 5/2019


Tarjolla on myös ETF:iä, joiden juoksevat

kulut ovat pyöreät nolla prosenttia.

Indeksisijoittamiseen erikoistuneen

Index Varainhoidon osakas Viggo

Löfgrén huomauttaa, että ETF:n liikkeeseenlaskija

saattaa ottaa vahingon

takaisin pitämällä itsellään tulot, jotka se

saa rahaston arvopapereiden lainauksesta.

Lainaaminen on yleinen käytäntö, mutta

siitä saatujen tulojen käsittely vaihtelee.

Usein tulot menevät osuuden omistajien

hyödyksi rahastoon joko kokonaan tai osin.

Asia kannattaa tarkistaa rahaston säännöistä,

sillä arvopaperilainaus voi olla rahastolle

merkittävä tulonlähde.

– Esimerkiksi epälikvideille osakemarkkinoille

sijoittavan ETF:n tuotto saattaa

lainauksesta saatavien tuottojen ansiosta

jopa ylittää rahaston seuraaman indeksin

tuoton, Löfgrén sanoo.

Karvalakkimallit suosituimpia

Sijoitustietoa tuottavan Morningstarin

tilastot kertovat, että sijoittajat ovat tänä

vuonna suosineet etenkin halpoja ja yksinkertaisia

ETF:iä. Ne ovat tyypillisesti tuotteita,

jotka jäljittelevät jotakin laajalle hajautettua

indeksiä ja joissa yritysten paino määräytyy

niiden markkina-arvon perusteella.

Edullisten vaihtoehtojen suosimisessa on

järkeä. Mitä pidempi sijoitusaika on, sitä ankarammin

kulut sijoittajalle jäävää tuottoa

rokottavat. Jos hyviä sijoitusvuosia seuraa

heikompi jakso, varallisuuden arvokin

laskee loivemmin, jos kulut ovat pienet.

Pieniä kuluja osaavat arvostaa myös riskiä

karttavat sijoittajat, joiden tuotto-odotus voi

olla hyvinäkin sijoitusvuosina vaatimaton.

Yksinkertaisista ETF:istä syntyvä kokonaisuus

on myös helpompi hanskata kuin

monimutkaisemmista palasista koostuva

Vanguard on pikkutekijä Euroopan ETF-markkinoilla,

vaikka se loistaa tuottovertailussa

Pääomalla painotettu laatukeskiarvo

Varat*, mrd. € Laatu** Kaikki Osake Korko %-varoista,

joilla paras

laatuluokitus***

Vanguard 35,0 3,90 4,53 4,54 4,00 97 %

BNP Paribas 7,4 3,75 4,36 4,36 .. 91 %

Natixis 2,5 3,60 4,41 4,41 .. 84 %

HSBC 6,0 3,28 4,18 4,18 .. 79 %

Invesco 13,9 3,26 4,18 4,18 .. 74 %

State Street 29,5 3,42 3,83 4,12 3,32 63 %

Commerzbank 6,9 3,30 3,88 3,89 3,72 63 %

Xtrackers 67,5 3,41 3,73 3,74 3,68 60 %

Pimco 6,2 3,55 3,58 .. 3,58 58 %

iShares 297,7 3,38 3,71 3,97 3,24 55 %

Lyxor 49,9 3,39 3,7 3,89 2,83 50 %

UBS 22,3 3,32 3,38 3,44 2,81 41 %

Deka 8,8 3,45 3,24 3,39 2,84 34 %

Amundi 21,4 3,37 3,25 3,33 3,09 26 %

Handelsbanken 2,4 2,50 2,19 2,17 3,00 0 %

* Eurooppaan rekisteröityihin ETF:iin sijoitetut varat

** Aritmeettinen keskiarvo Morninstarin liikkeeseenlaskijan ETF:ille antamista laatupisteistä

*** Morningstarin laatuluokituksessa 4 tai 5 tähteä

LÄHDE: MORNINGSTAR / EUROPEAN RATING ANALYSIS OF INVESTMENT FUNDS

salkku. Selkeistä ETF-palasista rakennetun

sijoitussalkun omaisuuslaji- ja markkinapainotuksia

on helppo muuttaa.

Vanguard erottuu joukosta

ETF-markkinoita hallitsee muutama iso

toimija. Niistä yhdysvaltalainen Vanguard

sai parhaat laatupisteet, kun Morningstar

arvioi Eurooppaan rekisteröityjen ETF:ien

riskikorjattua tuottoa. Tässäkin on syytä

muistuttaa, että mittari katsoo historiaa

eikä ennusta tulevaa.

Kulujen hallinnassa Vanguard kuitenkin

näyttää olevan muita edellä. Se on indeksisijoittamisen

uranuurtaja, joka on pyörittänyt

kustannustehokkaita indeksirahastoja

40 vuotta. Lisäksi se on keskinäinen

yhtiö, jonka omistavat sen rahastosijoittaja-asiakkaat.

Heidän etujensa mukaista

on pitää huolta siitä, että rahastojen kulut

pysyvät mahdollisimman pieninä.

Vanguardin ETF:ien kulut ovat Yhdysvalloissa

selvästi keskimääräistä matalammat.

Kun kulut ovat pienet, tuottovertailuissakin

on helpompi loistaa.

Euroopassa Vanguard on kuitenkin

edennyt hitaasti. Täkäläisiä ETF-markkinoita

hallitsee niin ikään yhdysvaltalainen

finanssijätti BlackRock iShares-ETF:illään.

Niissä oli maaliskuun lopussa varoja liki

300 miljardia euroa. Vanguardin vastaava

luku on 35 miljardia euroa. n

sitä korkeammat kulut ovat. Mitä monimutkaisemmat

säännöt sijoituksia ohjaavat, sitä

enemmän todennäköisesti maksat.

5

VERTAILE KAUPANKÄYNNIN KULUJA.

Mitä enemmän kauppaa käyt, sitä

tarkemmin kannattaa perehtyä kaupankäyntiin

liittyviin kuluihin. ETF:ien kaupankäynnissä

pätevät samat lainalaisuudet

kuin osakekaupassa. Mitä vilkkaammin

ETF:ällä käydään kauppaa, sitä todennäköisemmin

osto- ja myyntihinta ovat lähellä toisiaan.

Likviditeettiin vaikuttaa yleensä vahvimmin

markkinat, joille ETF sijoittaa. Jos

niillä käydään niukasti kauppaa, sama pätee

yleensä ETF:äänkin. Vaivanpalkkaa pitää

maksaa välittäjillekin samaan tapaan kuin

osakekauppaa käydessä. Välityspalkkiot

ovat viime vuosina pudonneet, mutta valuuttakaupalla

välittäjät rahastavat edelleen.

Sen vuoksi kannattaa suosia ETF:iä, jotka

noteerataan euroissa.

6

VALITSE ETF, JOKA EI JAA TUOTTOA.

Ainoa Suomeen rekisteröity ETF on

Seligsonin OMX Helsinki 25. Niinpä

ETF-sijoittaja omistaa melkein aina ulkomaisia

arvopapereita. Myyntivoitot verotetaan

aina Suomessa ETF:n kotimaahan katsomatta,

mutta tuotoista voidaan rahaston

rekisteröintimaassa periä lähdeveroa. Verotuksesta

selviää helpommalla, jos valitsee

ETF:n, joka ei jaa tuottoa.

5/2019 VIISAS RAHA 29


markkinat | rahastot

HUOM! Aineisto perustuu Rahastoraportin alustavaan dataan.

5.6.2019

Rahastot on jaoteltu Rahastoraportin omaisuusluokkien mukaan ja siihen sisältyvät Finanssialan jäsenyhtiöiden rahastot. Listauksessa näkyvät rahastot

ovat kunkin omaisuusluokan viisi parhaiten pärjännyttä rahastoa kolmen vuoden vuotuisen tuoton mukaan. Rankkaus ei huomioi rahaston riskiä.

Tuotto Sij. Riski Tuotto/ Juoks.

5 v. 3 v. 1 v. edell. Vol. riski kulut

3 v. Sharpe

1 v.

OSAKERAHASTOT

Suomi

Evli Suomi Pienyhtiöt B 10,5 10,6 -1,1 9 14,0 -0,1 1,60

Seligson & Co Phoebus 9,1 10,4 4,4 27 10,1 0,5 0,75

Taaleri Mikro Markka Osake A 12,8 10,2 -6,8 11,4 -0,6 1,66

SEB Finland Small Cap B 10,5 9,9 5,2 15 11,1 0,5 1,80

UB HR Suomi K 8,1 9,7 -4,7 10 12,6 -0,3 0,77

Luokka keskimäärin 7,2 7,2 -6,3 13,8 -0,4

OMX Helsinki CAP GI 9,3 9,7 -5,9 14,2 -0,4

Pohjoismaat

Nordea Priv. Bank. Norsk Aksje Portefølj. A 6,1 15,1 6,3 20 9,1 0,7 0,80

Dividend House Nordic Small Cap B 7,6 10,6 -0,8 15 13,7 0,0 1,70

Nordea Nordic Small Cap A K 9,8 8,7 -1,1 6 12,5 -0,1 1,60

Evli Pohjoismaat B 9,0 6,0 -2,0 3 14,2 -0,1 1,60

Aktia Nordic Small Cap 8,2 5,7 -3,7 4 13,9 -0,2 1,99

Luokka keskimäärin 6,0 4,8 -2,0 13,6 -0,1

MSCI Nordic (Daily TR USD Net) 3,9 3,5 -1,4 13,6 -0,1

Eurooppa

Fourton Hannibal 3,8 8,9 -12,2 10 14,3 -0,8 0,64

Nordea Euroopan Pienet Yhtiöt K 11,2 8,8 1,9 9,6 0,2 1,63

Danske Inv. SICAV Eur. Small Cap Class A 7,7 7,7 -9,4 7 14,6 -0,6 1,90

Danske Invest Euroopan Pienyhtiöt K 7,7 7,3 -10,0 6 14,9 -0,6 1,50

Säästöpankki Eurooppa 7,7 7,0 0,1 8 15,5 0,0 1,83

Luokka keskimäärin 4,5 4,1 -4,5 12,4 -0,3

MSCI Europe (Daily TR USD Net) 4,0 5,2 -0,5 12,5 0,0

Pohjois-Amerikka

OP-Amerikka Kasvu A 14,9 15,3 13,7 20,5 0,7 1,80

Seligson & Co P-Amerikka Indeksirah. A 12,5 11,4 8,4 13 14,2 0,6 0,43

OP-Amerikka Indeksi II 12,8 10,8 7,7 6 14,8 0,5 0,20

eQ USA Indeksi 1 K 13,1 10,6 7,6 3 15,0 0,5 0,38

SEB North America Index B 12,4 10,4 7,3 7 14,9 0,5 0,41

Luokka keskimäärin 9,6 7,7 2,7 15,0 0,2

MSCI North America (Daily TR USD Net) 12,8 10,8 7,9 15,6 0,5

Japani

OP-Japani 14,7 6,3 -6,2 1 21,1 -0,3 1,95

eQ Japani Indeksi 1 K 8,5 5,3 -6,1 4 15,0 -0,4 0,50

Danske Invest Japani Osake 8,0 5,0 -10,8 3 15,7 -0,7 1,50

Evli Japani 8,8 3,9 -17,8 2 16,8 -1,0 1,60

Nordea Japani A K 6,4 3,4 -10,7 5 15,2 -0,7 1,00

Luokka keskimäärin 9,6 4,7 -8,8 16,9 -0,5

MSCI Japan (Daily TR USD Net) 9,0 5,9 -5,5 17,2 -0,3

Kehittyvät markkinat

OP-Venäjä 10,8 19,4 16,9 25 15,2 1,1 2,56

Säästöpankki Aasia B 18,2 -7,6 21,3 -0,3 2,00

SEB Russia Fund 8,7 17,1 13,4 36 14,1 1,0

Danske Invest Russia 8,0 17,0 11,2 34 14,7 0,8 2,80

Seligson & Co Tropico LatAm A 16,9 21,2 27,5 0,8 1,49

Luokka keskimäärin 5,2 8,4 -1,2 15,1 -0,1

MSCI Em. Markets (Daily TR USD Net) 5,9 9,9 -4,2 14,0 -0,3

Maailma

HCP Focus 21,1 20,3 13,9 2 28,7 0,5 1,15

Danske Invest Kestävä Arvo Osake 16,7 15,2 10,4 1 13,5 0,8 1,40

LähiTapiola Kasvu 10,6 13,1 2,2 15 15,9 0,2 1,50

eQ Sininen Planeetta 1 K 7,5 12,6 3,6 31 19,0 0,2 1,55

Seligson & Co Global Top 25 Brands 12,7 11,6 9,9 4 12,0 0,9 0,60

Luokka keskimäärin 7,4 6,4 0,3 12,5 0,0

MSCI World Index (TR USD Net Dividend) 9,9 9,0 4,6 12,6 0,4

Tuotto Sij. Riski Tuotto/ Juoks.

5 v. 3 v. 1 v. edell. Vol. riski kulut

3 v. Sharpe

1 v.

Maailma

LähiTapiola Maailma 80 6,5 7,1 -1,1 19 7,2 -0,1 1,02

Taaleri Globaali Osake A 6,1 6,9 -1,3 30 12,4 -0,1 1,34

LähiTapiola 2045 6,4 6,1 -1,4 4 8,7 -0,1 1,15

LähiTapiola 2035 6,4 6,0 -0,9 3 8,2 -0,1 1,14

LähiTapiola 2025 6,2 5,8 -0,9 8 7,0 -0,1 1,13

Luokka keskimäärin 4,0 3,3 0,0 6,2 0,1

MSCI World Index (TR USD Net Dividend) 9,9 9,0 4,6 12,6 0,4

MUUT RAHASTOT

SEB Listed Private Equity 5,2 9,6 2,7 8 14,3 0,2

eQ Liikekiinteistöt 9,3 7,0 0,6 13,2 1,98

eQ Hoivakiinteistöt 8,8 9,2 9,3 3 0,2 43,8 2,00

AJ EAB Value Hedge C 8,4 8,0 -3,0 1 9,7 -0,3 1,50

FIM Asuntotuotto A 6,3 5,5 0,6 10,0 2,45

Luokka keskimäärin 4,7 3,9 1,5 4,7

3kk Euribor -indeksi -0,2 -0,3 -0,3 0,0

Tuotto Sij. Riski Du- Juoks.

5 v. 3 v. 1 v. edell. Vol. raa kulut

KORKORAHASTOT

Pitkän koron rahastot (valtioriski, euroalue)

3 v. tio

OP-Reaalikorko 2,1 1,7 3,0 18 3,6 11,8 0,53

Nordea Pro Euro Obligaatio 3,4 1,7 4,7 1 2,6 8,0 0,30

Aktia Government Bond+ 2,7 1,5 4,3 10 1,8 6,4 0,40

FIM Euro 3,0 1,4 4,8 7 2,9 7,9 0,51

Danske Invest Euro Gov Bond Index 3,1 1,3 4,7 4 2,7 7,8 0,15

Luokka keskimäärin 2,5 1,2 3,7 2,6

JPM EMU Government Bond Index 2,5 0,3 0,8 2,0

Pitkän koron rahastot (Luokitellut yrityslainat, euroalue)

eQ Euro Investment Grade 1 K 2,8 2,9 2,0 5 1,3 4,2 0,65

Aktia Corporate Bond+ 3,0 2,8 3,0 3 1,5 4,8 0,65

Evli Yrityslaina B 2,3 2,6 1,3 8 1,2 3,9 0,85

LähiTapiola Yrityskorko 2,7 2,6 2,6 9 1,5 4,3 0,70

Danske Invest Kompassi Korko K 2,9 2,5 2,8 15 1,7 4,1 0,90

Luokka keskimäärin 2,0 1,7 2,0 1,4

BofA Merrill Lynch Euro Corporate Index TR 2,6 2,2 3,1 1,6

Pitkän koron rahastot (Korkeariskiset yrityslainat, euroalue)

Nordea Euro Yrityslaina Plus A K 4,3 5,3 2,6 2 3,2 4,2 1,00

Taaleri Korkeammat Korot A 4,9 1,5 1,9 1,25

eQ High Yield 1 K 3,4 4,1 1,5 4 2,8 3,0 0,90

OP-High Yield 3,4 4,1 3,0 5 2,3 2,4 0,83

Ålandsbanken Euro High Yield 3,3 4,1 2,2 7 1,1 2,7 1,00

Luokka keskimäärin 3,2 3,7 1,8 2,4

BofA Merrill Lynch Euro High Yield Index 3,7 4,3 2,6 2,7

Pitkän koron rahastot (Kehittyvät markkinat)

eQ Keh. Markk. Yrityslaina Paik. val. 1 K 4,6 5,0 8,5 3 6,2 3,9 1,22

Aktia Em. Mark. Local Curr. Frontier Bond+ A 4,6 2,6 4,2 2,4 1,49

Danske Inv. Em. Mark. Debt HC, EUR W h 3,9 4,4 3,5 10,8 1,04

Aktia Emerging Market Bond+ 2,7 4,0 3,4 5 3,9 6,7 0,90

Aktia Em. Market Local Currency Bond+ 2,9 4,0 4,0 10 6,4 4,4 1,20

Luokka keskimäärin 2,2 3,3 3,3 4,3

Merrill Lynch Em. Mark. Sov. & Credit TR 3,0 2,2 -4,1 6,7

Rahamarkkinarahastot

Taaleri Vakaa Korko A 0,4 0,1 0,1 1 0,0 0,11

Seligson & Co Rahamarkkinarahasto A 0,0 -0,1 -0,2 2 0,0 0,3 0,18

Luokka keskimäärin 0,2 0,0 -0,1 0,0

3kk Euribor -indeksi -0,2 -0,3 -0,3 0,0

LÄHDE: SUOMEN SIJOITUSTUTKIMUS OY

YHDISTELMÄRAHASTOT

Eurooppa

Evli Suomi Mix B 4,7 4,4 -0,4 3 5,5 0,0 1,83

SEB Finland Optimum B 4,6 4,4 -2,4 1 8,7 -0,2 1,30

SEB European Optimum B 4,5 3,2 -2,1 2 8,0 -0,2 1,30

Danske Invest Eurooppa Yhdistelmä 3,1 2,8 -3,7 4 6,5 -0,5 1,70

Säästöpankki Korko Plus 2,4 1,9 -1,4 5 4,7 -0,2 1,11

Luokka keskimäärin 4,0 3,4 -2,0 6,9 -0,2

MSCI Europe (Daily TR USD Net) 4,0 5,2 -0,5 12,5 0,0

Muut lyhyen koron rahastot

Aktia Em. Market Local Currency T-Bill+ 2,8 2,8 5,7 17 5,1 0,1 1,20

UB Korko Plus 1,6 1,2 0,5 0,35

OP-Dollari A 5,0 1,3 7,1 1 5,4 0,5 0,52

Säästöpankki Lyhytkorko 1,3 1,2 1,0 4 0,3 0,9 0,47

Nordea Korkotuotto A 0,5 1,0 0,1 2 1,9 0,8 0,60

Luokka keskimäärin 0,5 0,4 0,6 1,4

3kk Euribor -indeksi -0,2 -0,3 -0,3 0,0

30 VIISAS RAHA 5/2019


markkinat | suunnat

INDEKSIT

OMX Hki PI

12 000

11 000

10 000

9 000

8 000

2.1.2019

OMX Helsinki Price Index on markkina-arvopainotettu

Helsingin pörssin yleisindeksi. Indeksi sisältää kaikki

Helsingin pörssiin listatut osakkeet.

1.2.2019

1.3.2019

1.4.2019

2.5.2019

3.6.2019

Kauppasodan uhka kolhii indeksejä

KAUPPASODAN uhka ja Donald Trumpin kova retoriikka

heijastuivat indeksien kehitykseen kaikkialla maailmassa

toukokuun aikana. Suomessa näyttää siltä, että institutionaaliset

sijoittajat ovat vähitellen alkaneet keventää salkkujensa

osakepainoa. Monet yksityiset sen sijaan ovat optimisteja

ja kääntyneet ostokyljelle, kun kurssit ovat painuneet

alas suhteessa reaalitalouteen.

Korot pysyvät edelleen alhaalla, eikä niiden noususta näy

merkkejä. Kun yritysten kannattavuus on kohtalaisen hyvä,

osakkeet ovat edelleen sijoittajille perusteltu vaihtoehto.

KESKIKOROT KUUKAUSITTAIN

Euro Stoxx 50

3 500

Indeksi kattaa euroalueen 50 suurinta

listattua yhtiötä vapaasti

vaihdettavan markkina-arvon mukaan.

0,5

0,4

0,3

0,2

n Euribor 12 kk n Euribor 3 kk

3 250

0,1

3 000

2 750

0 %

-0,1

-0,2

-0,134 %

2 500

2.1.2019

1.2.2019

1.3.2019

1.4.2019

2.5.2019

3.6.2019

-0,3

-0,4

-0,5

-0,312 %

SP 500

3 000

2 900

2 800

SÄÄSTÖ- JA SIJOITUSTILIT

2 700

5 000 €, kesäkuu 2019

SÄÄSTÖ- JA SIJOITUSTILIT: LÄHDE SUOMEN RAHATIETO. INDEKSIT: LÄHDE NASDAQ HELSINKI

2 600

2 500

2.1.2019

04/17

05/17

06/17

07/17

08/17

09/17

10/17

11/17

12/17

01/18

02/18

03/18

04/18

05/18

06/18

07/18

08/18

09/18

10/18

11/18

12/18

01/19

02/19

03/19

04/19

05/19

Yhdysvaltain osakemarkkinoita kuvaava

markkina-arvopainotettu indeksi, johon kuuluu

500 amerikkalaisyhtiötä.

Euribor-korot ovat kuukausikeskiarvoja. Euribor-korot lasketaan euroalueella

toimivien parhaiksi luokiteltujen suurten pankkien (n. 50 kpl) klo 12 Suomen

aikaa antamien noteerausten pohjalta. Suomesta laskennassa on mukana

Nordea. Laskennassa jätetään 15 % alimmista ja ylimmistä tarjouksista

huomioimatta, ja lopuista lasketaan painottamaton keskiarvo.

1.2.2019

MSCI AC Asia Pacific

200

180

160

140

120

100

2.1.2019

1.2.2019

1.3.2019

1.3.2019

1.4.2019

1.4.2019

2.5.2019

2.5.2019

3.6.2019

Indeksi kattaa suuret ja keskisuuret

pörssiyhtiöt viidellä kehittyneellä 1) ja

yhdeksällä kehittyvällä 2) markkinalla.

1)

Australia, Hongkong, Japani, Uusi-Seelanti, Singapore

2)

Kiina, Intia, Indonesia, Korea, Malesia, Pakistan, Filippiinit, Taiwan, Thaimaa

3.6.2019

Pankki tilin nimi % p.a.

Aktia Pankki Oyj Säästötalletus 0,10

Balanzia 2) Säästötili 0,85

Danske Bank 1) Turvatili 0,20

Evli Pankki Käyttelytili 0,20

Handelsbanken Sijoitustili 0,00

Hypo Talletustili 0,40

Instabank 6) Säästötili 0,80

OP Helsinki Kasvutuotto 0,15

Nooa Säästöpankki Säästötili 0,10

Nordax Bank 2) Tuottotili 0,40

Nordea 3) KorkoExtra 0,20

Nordnet Bank 2) Talletustili 0,00

Norwegian Bank 6) Talletustili 0,75

S-Pankki Oy 4) S-Tuottotili 0,10

Suupohjan Osuuspankki 5) Tuottotili 0,15

Svea Ekonomi 2) Säästötili 1,00

TF Bank 2) Säästötili 0,50

Ålandsbanken Itämeritili 0,15

keskimäärin 0,34

1) väh. 50 €/kk tai säästössä 5000–15 000 € 2) Ruotsin valtiollinen talletussuoja,

3) myyntiaika 1.6.-27.6.19 korko 0,0 % KorkoExtra-jakso 1.6.19-30.6.20 korko

0,20 %, 4) korkoportaat 0,10-0,35 %, 5) POP-Pankki 6) Norjalaisia pankkeja

koskeva talletussuoja

5/2019 VIISAS RAHA 31


analyysi | osinkoaristokraatit

Vakaan

kasvun

eliittijoukko

Yhdysvaltain pörssin osinkoaristokraattien

joukkoon kuuluu tällä hetkellä lähes 60 yhtiötä.

Vielä harvinaisempia ovat puolivuosisataa

osinkoaan yhtäjaksoisesti nostaneet yhtiöt,

kuten Hormel Foods ja Johnson & Johnson.

TEKSTI: Pekka Aavikko KUVITUS: Gary Waters / Ikon / LK

32 VIISAS RAHA 5/2019


sinkojen merkityksen pitkäjänteisessä

sijoittamisessa hahmottaa,

kun vertaa esimerkiksi

S&P 500 hinta- ja kokonaistuottoindeksiä.

Jälkimmäinen

sisältää hintamuutosten

lisäksi osinkotuoton.

Viidessä vuodessa S&P

500 -indeksi on noussut 42

prosenttia, mutta osingot

huomioiden kokonaistuotto

on ollut 60 prosenttia. Kymmenessä

vuodessa indeksi on

noussut 90 prosenttia ja kokonaistuotto

on ollut 176 prosenttia.

Tämänhetkisen osinkotuoton lisäksi merkitystä on yhtiön

liiketoiminnan riskeillä ja kyvyllä kasvattaa osinkoa. Esimerkiksi

monet pankit ja autonvalmistajat ovat joutuneet kriiseissä

leikkaamaan osinkojaan. Monet energia-alan yhtiöt puolestaan

maksavat hyvää osinkoa, mutta yhtiöt saattavat maksaa koko

tuloksensa osinkona, jolloin yhtiöiden kyky investoida kasvuun

voi heikentyä.

Läpi talouskriisien ja taantumien

Yhdysvaltain pörssin suuryhtiöitä, jotka ovat kasvattaneet osinkoaan

vähintään 25 vuotta yhtäjaksoisesti, kutsutaan osinkoaristokraateiksi.

Aristokraattien toimialakirjo on varsin laaja,

kun tämänhetkisellä osinkotuotolla mitattuna hyvää osinkoa

5/2019 VIISAS RAHA 33


analyysi | osinkoaristokraatit

maksavien yhtiöiden joukossa on tyypillisesti

paljon energia- ja rahoitusalan yhtiöitä.

Vaatimus 25 vuoden osingon vuotuisen

korottamisen historiasta karsii joukosta

yhtiöt, joiden taloudellinen suorituskyky on

altis taantumille, sekä sellaiset yhtiöt, joiden

toimialalla on syytä uudistua, mutta yhtiö ei

ole siihen kyennyt. Neljännesvuosisadan aikajakso

on ehtinyt sisältämään monenlaisia

talouskriisejä, taantumia sekä trendien ja

teknologioiden murroksia, joten osinkoaristokraatteja

voi pitää pörssiyhtiöiden joukossa

vakaan kasvun eliittijoukkona.

Osa yhtiöistä on nostanut osinkoaan jopa

yli 50 vuotta yhtäjaksoisesti. Tähän harvalukuiseen

joukkoon kuuluvat esimerkiksi

elintarvikeyhtiöt Hormel Foods ja Coca-

Cola Company, vesilaitos American States

Water, monialainen teollinen valmistaja

Dover Corp., autojen varaosien jälleenmyyjä

Genuine Parts, omaisuusvakuuttaja

Cininnati Financial, teknologiajätti 3M,

kulutustuoteyhtiöt Procter & Gamble ja

Colgate Palmolive sekä terveydenhuollon

monialainen yhtiö Johnson & Johnson.

Yhdysvalloissa osinkoaristokraattien

joukkoon kuuluu tällä hetkellä lähes 60 yhtiötä.

Tähän joukkoon lukeutuu myös sellaisia

yhtiöitä, joista voit lukea aiemmista

Viisas Raha -lehden numeroista, kuten

puolustusteollisuuskonserni General Dynamics

(Viisas Raha 3/2019) tai PepsiCo

(Viisas Raha 4/2014). Vakaata sijoituskohdetta

etsivälle osinkoaristokraatteihin tutustuminen

on erinomainen lähtökohta.

BIGSTOCK

AT&T:llä on noin

kolmanneksen

markkinaosuus

Yhdysvaltojen

mobiililiittymien

markkinasta.

Osinkoaristokraattien tunnuslukuja

osakkeen hinta osinko osinkotuotto osakekohtainen tulos P/E

AT&T 32,01 2,04 6,4 % 2,85 11

Johnson & Johnson 131,87 3,8 2,9 % 5,61 24

Hormel Foods 40,32 0,84 2,1 % 1,86 22

Media-ala takaa paremmat

kasvumahdollisuudet

AT&T (NYSE: T) on yhdysvaltalainen teleoperaattori,

jolla on noin kolmanneksen

markkinaosuus Yhdysvaltojen mobiililiittymien

markkinasta. Yhtiö on muun

muassa DirecTV:n ja WarnerMedian yritysostojen

myötä kasvanut yhdeksi merkittävimmistä

media-alan yhtiöistä. DirecTV

on varsinkin Yhdysvaltain haja-asutusalueella

sekä Latinalaisessa Amerikassa

suosittu satelliittitelevisioyhtiö, joka on

lanseerannut myös streaming-palvelun.

Warnerin myötä konserniin sisältyvät nykyisin

esimerkiksi uutiskanava CNN, levyyhtiö

Warner Music Group, DC Comicsin

supersankarihahmojen oikeudet sekä kaapeli-tv-kanava

HBO.

Konsernin liikevaihto on yli 180 miljardia

dollaria. AT&T on yritysostojen

myötä kasvattanut velkataakkaansa, mutta

se on saanut konserniin media-alan liiketoimintaa,

millä on teleoperaattoripalveluita

paremmat kasvumahdollisuudet.

Esimerkiksi HBO on kasvanut kansainvälisesti

Game of Thornes -menestyssarjan

siivittämänä. Sarjan päätyttyä keväällä

2019 HBO joutuu etsimään uusia tukijalkoja

menestykselleen, mutta kanavalla on

jo vuosien kokemus menestyvän sisällön

tuottamisesta.

AT&T:n osinko on muhkeat 6,6 prosenttia,

ja osinko on kasvanut 35 vuotta

peräjälkeen. Yhtiö maksaa tuloksestaan alle

kaksi kolmannesta osinkoina, mikä mahdollistaa

yhtiölle velkataakan keventämisen lähivuosina

sekä maltillisen osingon kasvattamisen.

Velkataakkaa yhtiö pienentää myös

omaisuuttaan myymällä. Se on myynyt jo

osuutensa streaming-palvelu Hulusta 1,4

miljardilla dollarilla sekä New Yorkissa

sijaitsevan Time Warner Center -toimistokompleksin

2,2 miljardilla dollarilla.

AT&T:n liikevaihdon ja tuloksen kasvuodotukset

ovat heikot, ja yhtiön riskinä

on videopalveluiden kiristyvä kilpailu.

Yhtiön osaketta voi kaikesta huolimatta

pitää edullisena. Kuluvan vuoden tulosennusteen

perusteella AT&T:n arvostustaso

P/E-luvulla mitattuna on alle yhdeksän.

Väestön ikääntyminen

kasvattaa kysyntää

Johnson & Johnson (NYSE: JNJ) on yhdysvaltalainen

terveydenhuoltoalan monialayhtiö.

82 miljardin dollarin liikevaihdollaan

se lukeutuu toimialansa suurimpiin

yhtiöihin.

Johnson & Johnsonin liikevaihdosta

maantieteellisesti puolet kertyy Yhdysvalloista.

Liiketoiminta-alueittain puolet liikevaihdosta

kertyy lääkebisneksestä, kolmannes

lääkinnällisistä laitteista ja loput,

noin 17 prosenttia, kertyy kuluttajatuoteliiketoiminnasta.

Yhtiön pienin liiketoimintayksikkö

on kuluttajille se tunnetuin.

Johnson’s Baby -tuotemerkin vauvojen

ihon- ja hiustenhoitotuotteet, Neutrogena-merkin

ihonhoito- ja kosmetiikkatuotteet

sekä Listerine-suuvedet ovat kukin yli

miljardin dollarin liikevaihdon kerryttäviä

tuotemerkkejä. Acuvue-piilolinssit ovat

Johnson & Johnsonille yli kahden miljardin

dollarin bisnes.

34 VIISAS RAHA 5/2019


Spam on Hormel

Foodsin kenties

tunnetuin brändi,

jonka nimi on

laajentunut merkitsemään

myös

roskapostia.

Raid on yksi Johnson

& Johnsonin

tunnettuimmista

tuotemerkeistä.

Valtaosa yhtiön

liikevaihdosta tulee

kuitenkin lääkebisneksestä

ja lääkinnällisistä

laitteista.

Kuluttajaliiketoiminta on kasvanut

lääkebisnestä ja terveydenhuollon välineliiketoimintaa

hitaammin, mutta se on

näitä huomattavasti ennustettavampaa

toimintaa. Merkittävämpi bisnes yhtiölle

ovat lääketieteelliset laitteet sekä reseptilääkkeet.

Ensimmäinen kategoria sisältää

esimerkiksi keinoniveliä, rintaimplantteja,

sydämen kuvantamislaitteita ja leikkaussalitarvikkeita.

Johnson & Johnsonin reseptilääkebisnes

kattaa esimerkiksi sydänja

verisuonisairauksien, silmäsairauksien,

Alzheimer-muistisairauden, syöpäsairauksien,

hepatiitin ja HIV:n lääkehoidon. Yhtiö

on kehittänyt lisäksi esimerkiksi rokotetta

Ebolaan.

Väestön ikääntyessä sekä elintason kasvaessa

Johnson & Johnsonin tuotteiden

kysynnän voi ennakoida kasvavan tasaisesti

jatkossakin. Yhtiö on nostanut osinkoaan

57 vuotta peräkkäin, ja maksaa 2,7

prosenttia osinkoa.

Yli 40 tuotekategoriassa

markkinakärkeä

Hormel Foods (NYSE: HRL) on yhdysvaltalainen

elintarvikealan yhtiö, jonka tuotteilla

on hyvä markkina-asema Yhdysvalloissa,

mutta ne eivät ole kansainvälisesti

erityisen tunnettuja. Yhtiö valmistaa esimerkiksi

kalkkunapekonia, kananugetteja

ja säilykelihatuotteita.

Hormelin 9,6 miljardin dollarin liikevaihdosta

puolet kertyy jääkaapissa säilytettävien

ruokatuotteiden myynnistä.

Neljännes kertyy päivittäistavaroista,

kuten Herdez-valmissalsasta ja Wholly

Guacamolesta. Kuluttajatuotteiden lisäksi

Hormel myy esimerkiksi pizzantäytteitä

ravintolatukuille.

Yhtiö on yli 40 tuotekategoriassa markkinaykkönen

tai -kakkonen Yhdysvalloissa.

Yhdysvaltojen ulkopuolella Hormel lisensoi

tuotemerkkejään yhteistyökumppaneilleen,

ja Yhdysvaltain ulkopuolelta liikevaihdosta

kertyy alle kymmenen prosenttia.

Hormelin liiketoiminta ei välttämättä

kuulosta kovimmalta kasvualalta, eikä

se sitä keskimäärin olekaan. Hormel on

onnistunut kuitenkin kasvamaan muun

muassa yritysostojen myötä. Pääomaansa

yhtiö on käyttänyt omistajien kannalta

hyödyllisesti, sillä yhtiön osakekohtainen

tulos on kasvanut edellisten kymmenen

vuoden aikana keskimäärin yli 13 prosenttia

vuodessa. Osinkoaan Hormel on

kasvattanut jo 53 vuotta peräkkäin.

Parasta

AAA-luokkaa

Pitkään osinkoaan kasvattaneiden yhtiöiden

liiketoiminta on erittäin vakaata,

mistä kertoo myös osaltaan Johnson &

Johnsonin harvinainen korkeimman

tason AAA-luottoluokitus. Kyseisen yhtiön

toiminnassa riskinä ovat kuitenkin lääkekehityksen

onnistuminen sekä tuoteturvallisuus.

Riskinä ovat myös suuret yritysjärjestelyt,

joissa mahdolliset operatiiviset

ongelmat yhdistettynä velkarahoitukseen

voivat tehdä loven kassavirtaan.

Vakaita

sijoituskohteita

Osinkoaan vuosikausia nostaneet yhtiöt

ovat osoittaneet liiketoimintansa olevan

erityisen vakaata ja kilpailussa pärjäävää.

Yhtiöt toimivat usein toimialoilla, jotka

eivät ole syklisiä ja joilla tarve teknologiseen

uudistumiseen on rajallista. Aristokraatin

status kertoo usein myös laadukkaista

ratkaisuista pääoman käytön osalta.

AT&T:ltä, Johnson & Johnsonilta tai

Hormel Foodsilta ei kannata odottaa

erityisen kovaa kasvua, mutta sijoituskohteina

ne kaikki tarjoavat vakautta.

AT&T:n osaketta voi pitää edullisena; myös

Johnson & Johnsonin arvostustasoa voi

pitää maltillisena. Hormelin kyky kasvattaa

tulostaan on ollut erinomainen.

Yhtiön osake onkin tuottanut kolmesta

yhtiöstä selvästi parhaiten niin kahden,

viiden kuin kymmenen vuoden aikajaksoilla

tarkasteltuna. n

Kirjoittaja julkaisee myös omaa ulkomaille

sijoittamista käsittelevää verkkopalvelua

Rikastin.fi.

5/2019 VIISAS RAHA 35


yhtiömuoto | osuuskunta

Osuustoiminta on

joukkorahoitusta

Osuuskunnan jäsenyyden hyöty on puhtaimmillaan palvelua,

mutta palvelu voi olla myös sijoitustoimintaa.

TEKSTI: Juha Peltonen KUVITUS: Philby Illustration

KYMMENEN SUURIMMAN osuustoimintayrityksen

yhteenlaskettu liikevaihto vuonna

2017 oli melkein 25 miljardia euroa. Samat

yritykset muodostivat 83 prosenttia kaikkien

osuustoimintayritysten liikevaihdosta.

Osuustoimintakeskus Pellervon julkaiseman

OT Osuustoiminta -lehden Osuustoiminnan

vuosikirjassa 2018 seurattujen

295 osuuskunnan liikevaihto ylitti 30

miljardia. Niissä oli mukana yli seitsemän

miljoonaa omistajaa eli jäsentä. Suomen

asukaslukuun suhteutettuna suurta jäsenmäärää

selittää se, että 80 prosenttia jäsenistä

on mukana kolmessa osuuskunnassa.

Jäsenmäärältään suurin osuustoimintayritys

on HOK Elanto 617 000 jäsenellään.

Liikevaihdon kolmen kärjen muodostavat

SOK-yhtymä, Metsä Group ja OP Yrityspankki.

Osuustoimintayritykset työllistivät

yli 92 000 ihmistä.

Yhteistoiminnalla hyötyä

Osuuskunnan omistavat sen jäsenet. Äänivalta

ei jakaudu osakkuuksien suhteessa

niin kuin osakeyhtiöissä, vaan osuuskunnassa

toimii jäsen ja ääni -periaate. Siinä

missä osakkeita voi myydä ja ne voivat

siirtyä sukupolvelta toiselle, jäsenyys on

henkilökohtainen. Se loppuu, jos henkilö

irtisanoo jäsenyytensä tai kuolee.

Osuuskunnilla on subjektiivinen oikeus

hyväksyä tai olla hyväksymättä uusia jäseniä.

Lähtökohtaisesti osuuskuntien jäsenillä

ei ole sijoittajaintressiä, eikä osuuskuntia

ole perustettu tuoton takia.

– Puhtaimmillaan osuustoiminnan

ideana on, että jäsenistölle syntyy hyötyjä

yhteistoiminnan kautta, Iiro Jussila

sanoo. Hän on Pellervon taloustutkimus

PTT:n toimitusjohtaja ja osuustoimintajohtamisen

professori Lappeenrannan

teknillisessä yliopistossa.

Yhteistoiminta tarkoittaa osuuskunnan

tuottamien palvelujen käyttöä.

– Joukkorahoituksesta puhutaan uutena

juttuna, mutta osuustoiminta on ollut

joukkorahoitteista alusta lähtien. Kun on

haluttu saada aikaan joku palvelu, jota ei

ole olemassa tai jota on tarjottu heikoin ehdoin,

palveluntarvitsijat ovat itse synnyttäneet

palvelun tuottamista varten organisaation

ja keränneet rahat sitä varten. Sen

Sijoitusosuuskunta

Arvon osuuksilla

käydään kauppaa.

Vuoden 2017 aikana

tehtyjen kauppojen

keskihinta oli 761,42

euroa ja osuuskorkoa

maksettiin 73 euroa,

joten tuotto oli yli

yhdeksän prosenttia.

jälkeen toiminnasta on saatu rahat osuuskunnan

pyörittämiseen, Jussila sanoo.

Hybridirakenteilla pörssiin

Jäsenmaksuista kertyvän peruspääoman

lisäksi osuuskunnat keräävät pääomaa

pidättämällä toiminnasta syntyvää ylijäämää

osuuskuntaan, jolloin sitä voidaan

käyttää esimerkiksi investointeihin. Jos

osuuskunta tarvitsee vieläkin suurempia

pääomia, sen täytyy mennä jäsenten kukkarolle.

– Suuret osuustoiminnalliset yhteisöt

ovat pystyneet toteuttamaan aika isojakin

operaatioita. Kun OP veti Pohjolan pois

pörssistä, merkittävä osa pääomasta tuli

osuuspankkien jäseniltä, jotka laittoivat

siihen noin puolitoista miljardia euroa.

Se on oikeastaan joukkorahoitusinstrumentti,

Jussila sanoo.

Hänen mukaansa osuustoimintaan on

tullut historian saatossa osakeyhtiöiden

kaltaisia toimintamalleja osittain siksi,

ettei ole osattu rakentaa menestystä osuustoiminnan

oman periaatteiston kautta.

– Esimerkiksi tuottajaosuuskuntien

puolella pääomittamista on tehty tuottoosuuksilla

ja hybridirakenteilla, eli on perustettu

osakeyhtiöitä tytäryhtiöiksi.

Maidontuottajaosuuskunnat omistavat

Valion, mutta osuuskunnat voivat omistaa

myös pörssinoteerattuja yhtiöitä. Osuuskuntataustaisia

ovat Atria, HKScan ja

Metsä Board.

– Lainsäädäntö mahdollistaa keinoja,

joita ei ole hirveästi käytetty. Osuuskunnan

on mahdollista jopa muuttaa osa itsestään

36 VIISAS RAHA 5/2019


5/2019 VIISAS RAHA 37


yhtiömuoto | osuuskunta

sellaiseksi, jolla käydään julkista kauppaa,

Jussila huomauttaa.

Tuotto-osuuksilla voi tienata

Osuuskuntiin liitytään harvoin sijoittajaintressin

takia.

– Yleensä osuuskunnan jäsenet pääomittavat

yritystä, joka tukee heidän oman

elinkeinonsa harjoittamista, Jussila toteaa.

Tyypillisiä tapauksia ovat tuottajaosuuskunnat,

joissa jäsenosuuksien ottamisvelvollisuus

perustuu jäsenten oman

elinkeinon volyymiin. Osuustoimintakeskus

Pellervon lakiasiainjohtaja Anne

Kontkanen sanoo etenkin isojen ja vakavaraisten

tuottajaosuuskuntien olevan

jäsenilleen myös hyviä sijoituskohteita.

Molemmat Atrian omistajaosuuskunnat

Lihakunta ja Itikka maksoivat vuonna 2017

osuuspääomalle 20 prosentin korkoa.

– Osuuskunnissa on sisällä isoja pääomia.

Ne maksavat ylijäämää hyvänä

osuuspääoman korkona, mutta se on sillä

tavalla suljettua, että vain jäsenet voivat

sijoittaa, Kontkanen sanoo.

Myös Osuuskunta Metsäliitossa tuottajaosuuksien

määrä on sidottu tuotantoon.

Jäsenyyden edellytyksenä olevan sääntömääräisen

osuuden suuruus määräytyy

omistetun metsäpinta-alan ja sen sijainnin

mukaan. Sen jälkeen jäsen voi kasvattaa

omistustaan lisäosuuksilla.

– Metsäliitto on ollut jäsenilleen tuottoisa

sijoituskohde etenkin, jos on sijoittanut

puunmyyntituottoja lisäosuuksiin.

Siellä on eri tyyppisiä tuotto-osuuksia,

tietyin ehdoin jopa sellaisia, joista jäsen

maksaa 85 prosenttia merkintähinnasta ja

osuuskunta maksaa 15 prosenttia, Kontkanen

kertoo.

Suuri yleisö pääsee sijoittamaan tuotto-osuuksiin

esimerkiksi osuuspankin

jäseninä. S-ryhmällä tuotto-osuuksia ei

ole. OP-Ryhmän aiempi pääekonomisti,

eläkkeellä oleva Matti Huomo selventää

tuotto-osuuksien olevan luonteeltaan vastuudebentuureja.

– Ne ovat perusluonteeltaan samanlaista

osuuspääomaa kuin jäsenyyspääoma.

Vuosikokous päättää, paljonko maksetaan

korkoa lisäosuuksille, jotka ovat tukemassa

vakavaraisuutta, Huomo sanoo.

Tuotto-osuuksissa sijoittajan riski

riippuu debentuurin määrittelystä, eli

menevätkö rahat konkurssitapauksessa

omaan pääomaan vai tavallisiin velkoihin.

Tuotto-osuudet eivät tuo lisää vaikutusvaltaa

yrityksessä, joten niihin liittyy vain

sijoittajaintressi.

Pohjanmaan Arvo

Sijoitusosuuskunnan

sijoitusstrategia

Alueelliset

sijoitukset

25 %

Valtakunnalliset

sijoitukset

25 %

Finanssisijoitukset

25 %

Pohjanmaan Arvo Sijoitusosuuskunta tavoittelee

konsernitasolla sijoitusjakaumaa, jossa

varallisuus on ohjattu kolmeen toisiaan

tasapainottavaan omaisuusluokkaan.

Osuuskuntien

bonusjärjestelmät

perustuvat asioinnin

paljouteen.

– Tuoton vuoksi niihin lähdetään, ja aika

isojakin sijoituksia on mahdollista tehdä.

Joku 3,5 prosentin tuotto käytännössä riskittömästä

sijoituksesta on aika hyvä korvaus,

Huomo toteaa.

Hän sanoo osuuspankkien intressinä

olevan parantaa tuotto-osuuksilla vakavaraisuuttaan.

Taseestaan elävä rahalaitos

ei voi kuitenkaan ottaa jäseniltään kovin

suuria summia korkealla korolla.

– Korkokate olisi tolkuttomasti miinuksella.

Sijoittajaosuuskunnilla menee hyvin

Osuustoiminnan vuosikirjassa listataan

kolme sijoitusosuuskuntaa. Suurin on

Osuuskunta Tradeka, joka käyttää tuloksensa

”jäsenten ja yhteiskunnan hyväksi”.

Tradekalla on 230 000 jäsentä. OT Osuustoiminta

-lehti arvioi osuuskunnan markkina-arvoksi

450 miljoonaa euroa, vaikka

jäsenosuuksille ei ole noteerausta.

Kaksi muuta ovat vanhoja puhelinosuuskuntia.

Pohjanmaan Arvo Sijoitusosuuskunta

on entinen PPO eli Pohjois-

Pohjanmaan puhelinosuuskunta. Se toimii

finanssisijoittajana mutta myös paikallisen

LÄHDE: ARVO

elinkeinotoiminnan edistäjänä sijoittamalla

toimialueensa yrityksiin.

Arvon osuuksilla käydään kauppaa.

Vuoden 2017 aikana tehtyjen kauppojen

keskihinta oli 761,42 euroa ja osuuskorkoa

maksettiin 73 euroa, joten tuotto oli yli yhdeksän

prosenttia.

Myös Osuuskunta KPY:n eli entisen Kuopion

puhelinosuuskunnan osuudella on

päivän hinta. Osuuksilla voi käydä kauppaa

Privanetissä. Vuoden 2017 nettotuloksestaan

konserni jakoi melkein puolet osuuskorkona,

mikä tarkoitti 6,2 prosentin tuottoa.

Monet vanhat puhelinosuuskunnat

harjoittavat vielä perinteistäkin liiketoimintaa,

nykyisin laajakaistoilla. Sellaisia

on Laitilassa, Loviisassa ja Mikkelissä.

Palkitseminen käytön mukaan

Kaikki osuuskunnat eivät ole yli satavuotiaita,

vaan niitä on perustettu tälläkin

vuosikymmenellä pitkälti toistatuhatta.

Osuuskunnat eivät myöskään ole suomalainen

ilmiö, vaan ne ovat levinneet kaikissa

markkinatalousmaissa lähes kaikille

toimialoille.

Professori Jussilan mukaan mikään ei estä

perustamasta esimerkiksi sijoittajaosuuskuntia

lisääkin, mutta hän epäilee osuuskuntamuodon

tarkoituksenmukaisuutta.

– Osuuskunnilla pitää olla kannustimet

jäsenistön yhteistoimintaan. Palkitseminen

ja kannusteet jäsenille määräytyvät

sen mukaan, mikä heidän myötävaikutuksensa

onnistumiseen on ollut. Osakeyhtiössä

määräytymisperuste on omistuksen

eli osakkeiden määrä, Jussila sanoo.

Osuuskuntia omistavat kotitaloudet

saavat lisäarvoa siitä, että heitä on mahdollisimman

paljon. Se synnyttää markkinoille

tehokkuutta sekä kilpailu- ja neuvotteluvoimaa.

– Siksi osuuskuntien bonusjärjestelmät

perustuvat asioinnin paljouteen.

Mitä enemmän kotitalous hoitaa asioitaan

osuuskaupan tai -pankin kautta, sitä

enemmän se tuo mittakaavaetuja koko systeemille,

Jussila sanoo.

Hänen mielestään samanlaisia elementtejä

näkyy valitettavan vähän tuottajapuolella.

– Yksi keino maatalouden ahdinkoon

olisi, että osuuskunnat alkaisivat aktiivisesti

rakentaa kannustimia, joiden perusteella

maatilat saisivat sitä enemmän

hyötyä osuuskunnan kautta, mitä

enemmän kehittäisivät omaa toimintaansa.

Osuustoimintamallin mukaista

olisi, että kannustimet ovat tilatasolla. n

38 VIISAS RAHA 5/2019


sijoittajan kesä | kesäsalkku

Kestäviä

kesäosakkeita

etsimässä

Kesäsalkun voi koota

monella tavalla,

vaikkapa kieli poskessa

kesäfiiliksellä.

Työleiriä

pensselin varressa

KESÄNSÄ moni suomalainen

viettää mökillään jonkin asteisella

työleirillä. Terassien petsaus tai

seinien maalaus sujuu jotenkuten

ammattitaidottomaltakin. Jos salkussa on

Tikkurilaa, heiluu pensselikin sujuvammin.

Tikkurila ei viime vuosina ole varsinaisesti

ollut mikään nousuraketti, pikemminkin

päinvastoin. Vaikeudet Venäjän markkinoilla

ovat kiusanneet maaliyhtiötä. Nyt yhtiön

johto vakuuttaa kilpailukyvyn

parantuneen ja kasvun

jatkuvan.

TEKSTI: Kimmo Kallonen

KUVA: Teemu Kavasto

”SELL IN MAY AND GO AWAY” on yksi

kuluneimmista pörssisijoittamisen

sananparsista. Mutta löytyykö Helsingin

pörssistä myös kestäviä papereita

kesäsalkkuun? Kurkistus parin

viime kesän kurssikehitykseen ja

tiukka ravistus hihasta tuotti tärppejä,

joille kesän ainakin pitäisi olla

kunnon sesonki.

Kesäsalkkuun valikoitui kuuden

osakkeen setti terasseilta kalavesille

ja saunan lauteille. Aika monen

bisnes liikkuu nestemäisillä markkinoilla,

oli sitten kyse janon sammuttamisesta

tai tankkaamisesta tien

varrella.

Jokainen saa kuitenkin valita

omat kesätärppinsä. Kutistuu tai

paisuu, kesäsalkun tuloksiin palataan

syyskuun lehdessä.

Saunaan

melkein taivaassa

VIIME vuoden kevään pörssitulokkaan

Harvian kurssi ponkaisi ylös

heti listautumisen jälkeen, mutta sittemmin

on ollut tasaista. Yhtiö kuitenkin kasvaa ja

tekee tasaisen hyvää tulosta sekä laajentaa uusille

markkinoille. Tuoreimmasta päästä on Almost

Heaven Saunas -yhtiön liiketoiminnan osto Yhdysvalloissa.

Harvian liikevaihdosta Suomen markkinoilta

kertyy noin kolmannes. Harvian suurinta

osakepottia ovat viimeiset viisi vuotta hallinneet

CapManin rahastot. Tänä keväänä ne ovat

vähitellen alkaneet vähentää omistustaan.

Saunayhtiön osakkeella pitäisi

olla nousuvaraa. Kesällä koko

Suomi saunoo.

40 VIISAS RAHA 5/2019


Yhden pysähdyksen

taktiikalla

Neste on paitsi huoltamoketju myös

maailman suurin jätteistä jalostetun dieselin

tuottaja. Kolmessa vuodessa osakkeen arvo on

kolminkertaistunut. Jätedieselin kysyntä maailmalla

kasvaa niin, ettei tuotanto tahdo pysyä perässä.

Tulevaisuuden näkymät ovat yhtiön ilmoituksen mukaan

edelleen hyvät. Erityisen hyvin Nesteen osake sopii

järkivihreille kiertotalouden kannattajille. Kesäloman

automatkailijoille Nesteellä on Suomessa, Baltian

maissa ja Venäjällä tarjolla toista tuhatta asemaa,

joten osakkeenomistaja voi tukea omistamaansa

yhtiötä myös yhden pysähdyksen taktiikalla.

Nesteen suurin omistaja on Suomen

valtio reippaasti yli 40 prosentin

omistuksellaan.

Terassikesää

omistajan elkein

NoHo Partners pyörittää yli kahtasataa

ravintolaa, pääosin Suomessa,

mutta se on laajentanut toimintaansa myös

Norjaan ja Tanskaan. Yhtiön kunnianhimoisena

tavoitteena on nousta Pohjois-Euroopan

johtavaksi ravintolakonserniksi. NoHo:n sortimentista

löytyy Suomessa ravintoloita kaikkiin

tarpeisiin korttelipubista Savoyn ja

Palacen kaltaisiin gourmet-paikkoihin.

Omistajan elkein voi siis nautiskella

pirtelönsä muillakin kuin S-

ryhmän terasseilla.

Janoisille

miedompaa

Olvi on suomalaisessa omistuksessa

olevista panimoyhtiöistä suurin, ja sen

osake on kurssihistoriansa perusteella

tuottanut vakaasti vuodesta toiseen. Olvin

perusti panimomestari William Gideon Åberg

rouvineen Iisalmeen jo vuonna 1878. ”Juoppouden

poistamiseksi” he halusivat tarjota miedompia

vaihtoehtoja viinanhimon villitsemille kansalaisille.

Nykyisin Olvi sammuttaa ihmisten janoa

Suomen lisäksi kaikissa Baltian maissa sekä

Valko-Venäjällä. Olvi on toiminut parhaiten

pitkässä salkussa, mutta viime

kesinäkin osakkeen arvo on

noussut.

Saalista haaviin

Rapala VMC:n kalastusvälineitä

myydään yli 120 maassa ja

50 000 myyntipisteessä. Rapalalla on

siis aina kesä. Suomessa Rapala on totuttu

yhdistämään vaappuihin ja uistimiin. Yhtiöllä

on kuitenkin 12 omaa brändiä, joista suomalaisille

tuttuja ovat muun muassa Peltosen sukset ja

Marttiinin puukot. Rapalan haasteita ovat kilpailu

ja kopiointi. Yhtiöllä on ollut vaikeita vuosia,

mutta viime vuonna liikevaihto kääntyi kasvuun.

Rapalan kurssille kesä on pääsääntöisesti

tehnyt hyvää. Osake on halpa. Yhtiön

markkina-arvo on jotakuinkin

tasearvon luokkaa.

5/2019 VIISAS RAHA 41


Myös Viisas Raha

on verkossa.

Tuoreimmat sijoitusuutiset

koko kesän osoitteessa viisasraha.fi.

Voit lukea lehteä ilmaiseksi

jäsennumerollasi

osoitteessa lehtiluukku.fi.

UUTISET | ARTIKKELIT | HAASTATTELUT | NÄKÖISLEHTI | VIDEOT

Twitter @viisasraha | Facebook.com/Viisasraha


kysy pois | tomi salo vastaa

Suomen Osakesäästäjien hallituksen jäsen

ja pitkäaikainen sijoittaja Tomi Salo vastaa

tällä palstalla lukijoita askarruttaviin

kysymyksiin. Kysymykset on valittu

Osakesäästäjien toimistolle tulleista

kysymyksistä. Katso aiemmat kysymykset

ja vastaukset: viisasraha.fi/kysypois

1

Olen aloittamassa

sijoittamista. Tiedustelisin,

millaisia vaihtoehtoja

on tarjolla, jos harkitsee

sijoittamista kiinteistöyhtiöihin

Suomessa tai muissa

Pohjoismaissa (Tukholmassa

tai Kööpenhaminassa)?

MIELESTÄNI parhaiten tietoa saa niin

suomalaisista kuin ulkomaalaisista

yhtiöistä ruotsalaisen Börsdatan sivustolta.

Sivuston kieleksi on valittavissa

joko ruotsi tai englanti.

Börsdatan sivusto on osoitteessa

borsdata.se.

Kiinteistöyhtiöt suodatetaan esiin

seuraavasti:

• Klikataan sivun yläreunasta

”Screener”.

• Valitaan ”Instrument” -kohdasta

”Aktier”.

• Valitaan ”Alla listor” -kohdasta ne

maat, joita halutaan seurata ja painetaan

”Uppdatera”.

• Klikataan auki ”Alla Branscher”,

laitetaan rasti kohtiin ”Fastighetsbolag”

ja ”Fastighet – REIT” sekä

painetaan ”Uppdatera”.

Tämän jälkeen avautuu lista, jossa

on oman hakuni mukaan 92 kiinteistöalan

yhtiötä.

Klikkaamalla yhtiön nimeä saa yhtiöstä

esiin yksityiskohtaiset tiedot.

2

Olen myynyt

sijoitusasunnon, ja

haluaisin nyt sijoittaa

summan osakkeisiin.

Minkälaisella rakenteella

salkkua kannattaisi lähteä

rakentamaan?

EMME anna varsinaisia sijoitussuosituksia

tai -neuvontaa, mutta joitakin

yleisiä suuntaviivoja toki voidaan

hahmotella. Tiivistettynä voisi osakesalkun

rakentamista tarkastella osakkeiden

valintaperusteiden, yhtiökohtaisen

hajautuksen sekä ajallisen hajautuksen

kannalta.

Osakkeiden valintaperusteina

nostan usein esiin ”sijoittajan sixpackin”

eli kuuden osakekohtaisen

tunnusluvun yhdistelmän, jonka perusteella

voidaan poimia lukujen valossa

hyvältä näyttävät yhtiöt.

Näitä tunnuslukuja ovat P/E, ROE

(oman pääoman tuotto), P/B (hinta/

tasearvo), omavaraisuusaste, gearing

(velkaantuneisuus) ja osinkotuotto.

Hajautuksella pyritään siirtämään

yhtiökohtaista riskiä markkinariskiksi,

jolloin muutokset yhden osakkeen

hinnassa vaikuttavat vähemmän koko

salkun arvon muutokseen. Hajautettaessa

yli kymmeneen osakkeeseen

yhtiöriski on jo varsin hyvin siirtynyt

markkinariskiksi.

Ajallisessa hajautuksessa sijoituksia

tehdään säännöllisin väliajoin,

mieluusti samalla kiinteällä summalla.

Jos itselläni olisi käytössä sijoitusasunnon

suuruinen summa, jakaisin

summan parin vuoden ajalle

ja ostaisin kerran kuukaudessa osakkeita

5–10 eri yhtiöstä. Jos osakkeiden

valinta tuntuu työläältä,

toinen vaihtoehto on sijoittaa pienten

kulujen indeksirahastoon. Tällöin hajautus

eri osakkeisiin tulee automaattisesti

ja sijoittajalle jää vain ajallisesta

hajautuksesta huolehtiminen.

3

Olen ajatellut ostaa

japanilaisen Hitachin

osakkeita. Miten

pystyn ne hankkimaan?

Onko Suomella ja Japanilla

kahdenkertaisen verotuksen

kieltävä sopimus? Entä

maksetaanko osinko

normaalisti tililleni?

ETSIN Hitachin osaketta parilta suomalaisvälittäjältä,

Nordnetista ja OP:sta,

eikä kummallakaan ole listoillaan japanilaisosakkeita.

Hitachin osakkeiden

ostaminen suoraan Suomesta saattaa

olla hyvin vaikeaa, samoin kuin myöhemmin

niiden myyminen.

Suomen ja Japanin välisestä verosopimuksesta

meillä ei valitettavasti

ole tietoa. Todennäköisesti osinkojen

lähdeveron hakeminen takaisin Japanista

saattaa olla mutkikasta.

Jos Japanin pörssiin haluaa

muuten sijoittaa, yksi vaihtoehto on

ostaa Japani ETF:ää (indeksiosuusrahastoa),

jolloin ostetaan ikään kuin

”viipale Tokion pörssin osakelistasta”.

Näitä ETF:iä löytyy useita niin euromääräisinä

kuin dollareissakin. Katso

osakevälittäjältäsi esimerkiksi hakusanalla

”ETF Japan”.

5/2019 VIISAS RAHA 43


koulutus | hajauttaminen

Ilmainen lounas tarjolla

Hajauttaminen on sijoittajan ainoa ilmainen lounas.

Silti monella osakkeenomistajalla on vain muutaman yhtiön osakkeita salkussaan.

Kumpi lopulta on kannattavampaa: hajauttaminen vai keskittäminen?

TEKSTI: Svenne Holmström KUVITUS: Gustav Dejert / Ikon / Lehtikuva

Sijoittajan ilmaisella lounaalla

tarkoitetaan sijoittamisessa

tilannetta,

jossa olisi mahdollista

tehdä täysin riskittä jokin

tuottava kauppa esimerkiksi

hyödyntämällä

hinnoitteluvirhettä. Hajauttamisella

ei siis varsinaisesti luoda riskittömiä

salkkuja, joten siltä osin ilmaisu

on harhaanjohtava, vaikka se onkin hyvin

yleisesti käytössä.

Jos jako omaisuuslajeihin eli allokaatio

määrittää tuotto-odotusta ja odotetun kokonaisriskin,

olisi omaisuuslajien sisällä

tapahtuvan hajauttamisen rooli enemmänkin

turhien riskien poistamisessa.

Puhutaan epäsystemaattisen riskin poistamisesta.

Epäsystemaattisella riskillä

tarkoitetaan yksittäiseen arvopaperiin

liittyvää riskiä. Nämä ovat hajauttamisella

liki täysin poistettavissa, jolloin jäljelle jää

systemaattinen riski eli markkinariski.

Suomalaisten salkut ovat keskimäärin

hyvin keskitettyjä. Useimmilla osakkeenomistajilla

on enintään kolmen yhtiön

osakkeita salkussaan. Facebookin Sijoituskerho-ryhmän

eräässä kyselyssä kävi ilmi,

että 7–10 eri yhtiön osakkeiden omistaminen

oli hyvin tavallista. Erittäin harvalla

oli yli 20 eri yhtiön osakkeita. Kevään koulutuskiertueellamme

monella osallistujalla

oli yli 15 prosenttia sijoitusvarallisuudestaan

yhdessä yksittäisessä yhtiössä.

Koska epäsystemaattinen riski on omin

toimin melkein täysin poistettavissa, olisi

järkevän sijoittajan lähtökohtaisesti syytä

toimia näin. Samaan aikaan hajauttaminen

luo tiettyjä ongelmia. Kun kohteita on

liikaa, on seuraaminen hankalaa ja aikaavievää.

Tämän lisäksi oikeiden valintojen

tuoma taloudellinen hyöty vähenee. On

myös otettava kaupankäyntikulut huomioon,

varsinkin jos salkun koko on pieni.

Kannattaako keskittäminen?

Keskittämisellä on mahdollista saada täysi

ilo irti hyvistä valinnoista, eikä seuraaminenkaan

aiheuta erityisiä ongelmia. Keskitetyn

salkun ongelmana ovat kuitenkin

virhearviointien taloudelliset seuraamukset.

Jos hajauttaa varansa vaikkapa tasaosuuksin

kolmeen yhtiöön ja yhden yhtiön

arvo lähtee luisumaan, on sijoittajan

44 VIISAS RAHA 5/2019


eagointikyvystä ja päätöksentekokyvystä

kiinni, missä vaiheessa tappiot katkaistaan.

Yhden yhtiön 50 prosentin tappio

tarkoittaa, että salkun arvo alenisi noin 16,7

prosenttia. Tämä ei ensisilmäyksellä vaikuta

paljolta, mutta vaikutus salkun pitkäaikaiseen

tuottoon on merkittävä.

Jos ajatellaan, että indeksisalkku nousisi

seitsemän prosenttia vuodessa uudelleensijoitettuine

osinkoineen, kymmenen

vuoden aikana olisi salkun kokonaistuotto

noin 96 prosenttia. Jos salkku ensimmäisen

vuoden aikana tosiaan laskee tuon

16,7 prosenttia, nousee seuraavan yhdeksän

vuoden vuotuinen tuottotavoite 10

prosenttiin.

Tämän takia sijoittajan pitää lyödä

indeksiä melko selkeällä marginaalilla

seuraavan yhdeksän vuoden aikana. Se on

hankalasti saavutettavissa hyvin hajautetulla

salkulla. Mikäli ensimmäisen vuoden

tappio olisi 30 prosenttia, olisi tuottovaatimus

peräti 12,1 prosenttia vuosittain tasaiseen

seitsemään prosenttiin verrattuna.

Yksi vai kymmenen yhtiötä?

Suuren Osakesäästäjäpäivän konkaripaneelissa

sijoittajalegenda Seppo Saario

nosti esille salkun keskittämisen etuja.

Hänen mielestään ensimmäisen kymmenen

vuoden aikana kannattaa keskittää

salkkunsa yhteen yhtiöön. Saarion mukaan

”sillä ne rahat tehdään”. Tähän on sinänsä

helppoa yhtyä, kunhan yhtiövalinta osuu

lankulle edes jotenkuten. Suurimman Talvivaara-huuman

aikana kuitenkin yli 80 000

sijoittajaa menetti varojaan väärän yhtiövalinnan

takia. Toisaalta Nokia-huumassa

luotiin todella monta markkamiljonääriä.

Mitä keskitetympi salkku on, sitä tarkemmin

on tutustuttava yhtiöihin. On

myös laadittava mahdollisten tappioiden

katkeamiselle strategia. Perinteinen myyntisignaali,

kun yhtiön kurssi on laskenut

edellisestä huipusta 20 prosenttia riippumatta

syystä, voisi olla paikallaan varsinkin

hyvin keskitetyssä salkussa.

Käytännössä saavutetaan melko täydellistä

hajautushyötyä jo kymmenellä osakkeella.

Kun osakkeiden määrä ylittää 25,

on vaikeaa enää perustella lisähajautusta

riskin alentamisella. Useimmille sopinee

lukumäärä jostakin näiden lukujen välistä.

Hajautusta suunniteltaessa on myös syytä

tarkistaa yhtiöiden painoarvot salkussa. Halutaan,

että valinnoilla on merkitystä, eikä

haluta, että jonkun yksittäisen yhtiön riski

hallitsee kokonaisuutta liikaa. On myös syytä

tarkistaa asiaa sektoripainoilla, ettei yksittäinen

sektori hallitse kokonaisuutta.

Hajautuksen suurin käytännön hyöty

tavallisille sijoittajille paljastuu, kun halutaan

tehdä korkean riskin sijoituksia. Jos

salkku on ennestään hyvin hajautettu ja

kaikin puolin tasapainoinen, on mahdollista

tehdä pieniä sijoituksia korkean riskin

kohteisiin ilman, että salkun kokonaisriski

kasvaa erityisen paljon.

Jos salkussa on ennestään esimerkiksi 15

kannattavaa ja osinkoa maksavaa yhtiötä,

nämä luovat salkulle hyvän perustan, mikäli

riskisijoitus ei kannatakaan. Toisaalta jos

riskisijoitus onnistuu, on rahallinen hyöty

kokonaissalkussa rajattu, mutta tämä voi

edesauttaa indeksin lyömistä.

Keskittämisellä ylituottoja

Rahoitusammattilaisten tekemiset on

myös tutkittu laajasti hajautuksen näkökulmasta.

Tutkija C. Thomas Howardin

tutkimuksessa vuonna 2016 kävi ilmi, että

salkunhoitajien top 10 -valinnat loivat

merkittävästi lisähyötyä hoitamissaan rahastoissa.

Seuraavat kymmenen suurinta

osakettakin toivat lisähyötyä, mutta loput

valinnat toivat keskimäärin pelkästään

kurjuutta. Liikaa hajauttaminen onkin yksi

tärkeä osasyy, minkä takia rahastojen on

vaikea lyödä indeksiä.

Piensijoittajien kannattaa keskittää

salkkujaan selkeästi rahastoja enemmän.

Muuten omista valinnoista ei ole odotettavissa

suurta hyötyä aktiivisesti tai passiivisesti

hoidettuihin rahastoihin verrattuna.

Keskittämisellä on helpompaa saavuttaa

ylituottoja. Piensijoittajille yleisesti suositeltu

määrä yhtiöitä voisi olla noin 10–15.

Kun keskittää alle kymmeneen osakkeeseen,

nousee yksittäisten arvopaperien

ominaisriskit melko nopeasti, eikä hajautushyödyn

mukanaan tuomista eduista

pääse nauttimaan täysimääräisesti. n

Indeksi

250

200

150

Epäonnistunut sijoitus lisää

sijoittajan tuottovaatimusta

Esimerkkinä salkku, jossa vain kolme samansuuruista osaketta.

Yhden kohteen

arvo puolittuu,

salkku -16,7 %.

Salkun tuottovaatimus

nyt

10 % / vuosi.

Tasainen

tuotto on

7 %

vuodessa.

Hajauttaminen useisiin osakkeisiin

pienentää salkun riskiä

Salkun tuottojen

volatiliteetti

50

40

30

Kymmenellä osakkeella saat lähes

optimaalisen salkkuhajautuksen.

Riski suhteessa

yhden osakkeen salkkuun

100

80

60

100

50

0

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Vuotta

Yhden kohteen

arvo -90 %,

salkku -30 %.

Salkun tuottovaatimus

nyt

12,1 % / vuosi.

20

10

0 %

Muista myös ajallinen hajautus!

1 2 4 6 8 10 20 30 40 50 100 200 500 1000

Osakkeiden lukumäärä salkussa

40

20

0 %

LÄHDE: PÖRSSISÄÄTIÖ

5/2019 VIISAS RAHA 45


Liity mukaan ja hyödynnä Osakesäästäjien

JÄSENEDUT

Osakesäästäjien jäsenmaksu

34 euroa vuonna 2019 sisältää

Viisas Raha -lehden 10 kertaa

vuodessa.

Nuoret Osakesäästäjät

-jäsenyys (10 euroa, ikäraja

30 v.) sisältää Viisas Rahan

verkkolehtenä.

Perhejäsenyys 10 euroa

(edellyttää, että samassa

kotitaloudessa on jo yksi

jäsenyys). Kaikki jäsenyydet

sisältävät oikeuden hyödyntää

Osakesäästä jien jäsenetuja ja

-tapahtumia. Jäsenmaksu on

kalenterivuosikohtainen.

Liity jo

tänään!

osakeliitto.fi/

jasenyys

Kauppalehden jäsenetu

OSAKESÄÄSTÄJIEN JÄSENET saavat

30 % alennuksen kaikista Kauppalehden

normaaleista tilaushinnoista.

Kauppalehden printtitilauksessa saat

esimerkiksi 12 kk jatkuvan tilauksen

hintaan 319,90 € (norm. 457 €).

Digitilauksen saat 6 kk jatkuvana

tilauksena hintaan 129 € (norm. 185 €).

VIP-tilauksen, johon kuuluu digitilaus ja

printtilehti, saat 6 kk jatkuvana tilauksena

hintaan 207,90 € (norm. 297 €).

NÄIN SAAT EDUT KÄYTTÖÖSI:

Jos olet jo Kauppalehden tilaaja ja

haluat saada alennuksen saamaasi

laskuun, toimi näin: Ota yhteyttä

Kauppalehden asiakaspalveluun ennen

laskun maksamista ja ilmoita samalla

jäsennumerosi. Jäsennumero löytyy

esimerkiksi jäsenmaksulaskusta sekä

jäsenetuna tulevan Viisas Raha -lehden

osoitetiedoista.

JOS OLET UUSI TILAAJA, ilmoita tilauksen

tekemisen yhteydessä, että olet

Osakesäästäjien jäsen, ja ilmoita samalla

jäsennumerosi. Jäsennumero löytyy

esimerkiksi jäsenmaksulaskusta sekä

jäsenetuna tulevan Viisas Raha -lehden

osoitetiedoista.

LISÄTIETOJA saat Kauppalehden

asiakaspalvelusta: kl.asiakaspalvelu@

kauppalehti.fi tai 010 665 8110 (ark. klo

8.30–16.00).


Katso kaikki jäsenedut

Osakesäästäjien

nettisivuilta:

www.osakeliitto.fi/

jasenyys/jasenedut/

Kauppalehden tarjoaman huippuedun lisäksi saat kaiken tämän liittyessäsi Osakesäästäjien jäseneksi:

OP

OP tarjoaa kaikille Osakesäästäjien

jäsenille edulliset välityspalkkiot

Suomessa ja Ruotsissa

listatuille arvopapereille 0,15 %,

minimissään 5 euroa per toteutunut

toimeksianto ja muilla

markkinoilla 0,15 %, minimissään

12 euroa per toteutunut

toimeksianto. Nuorille Osakesäästäjille

myös Säästäjän palvelupaketti

maksutta sis. maksuton

säilytys.

Danske Bank

• Reaaliaikapalvelu 0 €/kk

(normaalihinta 1,95 €/kk)

• Analyysipalvelu puoleen hintaan

4,50 €/kk (normaalihinta

8,95 €/kk)

• Lisäksi tarjoamme onlinevälityspalkkioiksi

osakkeille, warranteille,

sertifikaateille, ETFja

ETC-tuotteille pohjoismaisilla

markkinoilla: 0,15 %, min.

7 € /toteutunut toimeksianto.

Viisas Raha

Osakesäästäjien oma aikakauslehti

ilmestyy 10 kertaa vuodessa.

Lehti on korkeatasoinen

ja hyödyllinen sijoittamista käsittelevä

aikakauslehti.

Lynx Broker

LYNX tarjoaa Osakesäästäjien

Keskusliiton jäsenille alennetut

toimeksiantokulut Lynxin tarjoamille

markkinapaikoille euroalueella

sekä Pohjois-Amerikassa.

Välityspalkkio yhdysvaltalaisille

osakkeille 3,50 USD

(norm. 5,00 USD), kanadalaisille

osakkeille 3,50 CAD (norm.

5,00 CAD) ja euroalueen osakkeille

5,00 EUR (norm. 5,80–

8,00 EUR).

LYNXin kautta saat myös kaikkien

arvopaperien säilytyksen

veloituksetta. Lisäksi veloituksetta

mm. veroraportit, paljon

kaupankäyntityökaluja sekä

kustomoitavat kaupankäyntiselosteet.

Lisätietoja www.osakeliitto.fi/lynx.

Nordnet

Osakesäästäjien jäsenet saavat

Nordnetissa palveluita selkeästi

muita edullisemmin. Katso

nordnet.fi/OSKL.

Dividend House

Etu Osakesäästäjien jäsenille:

vähintään 5 000 euron merkinnät

kaikkiin Dividend House

Oy:n hallinnoimiin rahastoihin

ilman merkintäpalkkiota (norm.

2 %).

Sijoittaja.fi

Sijoittaja.fi jäsenille: Puolueettomat

sijoittajan työkalut

ETF:ien, osakkeiden ja

indeksien valintaan, sijoituspäätöksiä

tukevat artikkelit ja

analyysit sekä sijoitusideoita

ja markkinat voittavat mallisalkut.

Osakesäästäjien jäsenenä

saat 25 prosentin alennuksen

Sijoittaja.fi:n vuosijäsenyydestä

(ovh 119 €). Edun

voit lunastaa syöttämällä kuponkikoodin

oskl2018 vuosijäsenyyden

oston yhteydessä

(www.sijoittaja.fi/vertaile/).

Inderes

Palkitut Inderes-analyysit nyt

jäsenetuhintaan 9,90 €/kk tai

99,00 €/vuosi.

FIM

FIM tarjoaa Osakesäästäjien

Keskusliiton jäsenille mahdollisuuden

käydä osakekauppaa

FIM Direct Online -kaupankäyntipalvelulla

Helsingin, Tukholman

ja Kööpenhaminan pörsseissä

hintaan 0,15 % (minimi 8 €/toimeksianto).

FIM Direct Onlinen

käytöstä ei peritä kiinteitä kuukausimaksuja.

Lisäksi jäsenetuun

kuuluu ilmainen säilytys suomalaisille,

ruotsalaisille ja tanskalaisille

osakkeille sekä FIMin analyysipalvelut

veloituksetta.

Zenostock

Zenostock on verkossa

toimiva osakkeiden etsintä-

ja tutkimuspalvelu, joka

tuottaa ideoita ja arvokasta

tietoa osakesijoittajalle.

Palvelu toimii kokeneiden

ammattisalkunhoitajien

omana työkaluna ja on

nyt avattu myös kaikille

pörssinoteeratuista osakkeista

kiinnostuneille sijoittajille.

Palvelun tavoitteena on

tunnistaa alhaisesti hinnoitellut

osakkeet. Zenostock-palvelu

Osakesäästäjien jäsenille

vuoden 2018 alusta hintaan

115 €/vuosi ja Nuorille

Osakesäästäjille 25 €/vuosi

(norm. 230 €/vuosi).

Investtech

Investor-tilauspalvelu:

Keskipitkän ja pitkän aikavälin

tekniset analyysit kaikista

Helsingin pörssiin listatuista

yhtiöistä, 6 kk hintaan 79 €

(norm. 129 € / 6 kk). Lisätietoja

www.osakeliitto.fi/investtech.

Privanet

Osakesäästäjien Keskusliiton

jäsenenä saat 25 % alennuksen

osto- ja myyntitoimeksiantojen

välityspalkkioista. Etu koskee

yksityishenkilöiden tekemiä ja

omistukseen tulevia kauppoja.

Lisätietoja www.osakeliitto.fi/

privanet.

5/2019 VIISAS RAHA 47


vapaalla | viron kakkosasunnot

Kalamaja on yksi

Tallinnan nopeimmin

kehittyväistä alueista.

Neuvostoaikana

suljettuun

rajavyöhykkeeseen

kuulunut kaupunginosa

sijaitsee merenrannan ja

vanhankaupungin välissä.

Asunto Suomenlahden eteläpuolelta

Viro on suomalaisten suosiossa kakkosasuntokohteena. Asunnon saa helposti

myös vuokrattua erityisesti muuttovoittoisessa pääkaupungissa.

TEKSTI: Terhi Pääskylä-Malmström

VIROA KYMMENISEN vuotta sitten koetellut

lama sai suomalaiset asunnonostajat liikkeelle.

Sittemmin tahti on rauhoittunut,

mutta viime vuonnakin suomalaiset tekivät

Virossa yhä noin 470 asuntokauppaa.

– Yli puolet asunnoista ostetaan Tallinnasta.

Muita suomalaisten suosikkeja

ovat Pärnu, Haapsalu ja Saarenmaa, kertoo

virolaisen kiinteistönvälitystoimisto Uusmaan

osakas ja johtokunnan jäsen Mika

Sucksdorff.

Viron kiinteistömarkkinat ovat silti

hyvin paikalliset: virolaiset ostavat itse

noin 97 prosenttia kaikista asunnoista.

Hintakehitys on ollut laman jälkeen

nouseva, mutta toisaalta myös virolaisten

palkat ovat kymmenessä vuodessa käytännössä

kaksinkertaistuneet.

– Tämän vuoden aikana hinnat eivät

ainakaan vielä ole nousseet. Rajun arvonnousun

aika on muutenkin ohi. Näkyvissä

ei ole suurta nousua mutta ei suurta laskuakaan,

Sucksdorff sanoo.

– Positiivista asuntosijoittajan kannalta

on se, että etenkin Tallinna on erittäin muuttovoittoinen

kaupunki. Vuokralaisia siis

löytyy. Vuokratuotto on Virossa suunnilleen

sama kuin Suomessa eli 4–6 prosentin välillä.

Sucksdorff suosittelee sijoittajaa perustamaan

Viroon yrityksen, mikä tapahtuu

e-valtiossa helposti ja nopeasti

netissä.

– Virossa voitto-osuus verotetaan vasta,

kun se otetaan osinkoina ulos yrityksestä.

Myös yksityishenkilölle asunnon myyntivoitto

on verotonta, mikä tosin edellyttää

kirjojen siirtoa kokonaan Suomesta Viroon.

Virosta asuntoa ostavan välttämätön

kumppani on notaari.

48 VIISAS RAHA 5/2019


Suomi vs. Viro

• Virossa ei ole asunto-osakkeita,

vaan kaupan kohteena on aina kiinteistö.

Asunto-osakeyhtiöiden sijaan

maassa on samaan tapaan toimivia

asuntoyhdistyksiä.

• Vastuu asuntoyhdistyksen yhteisistä

kuluista määräytyy asunnon

neliöiden mukaan.

• Taloyhtiölainoja Virossa ei tunneta.

• Vuokra- ja omistustonttien suhteen

käytäntö on sama Suomenlahden

molemmin puolin.

• Keskeneräisestä uudisasunnosta

solmitaan velkaoikeussopimus,

jossa sovitaan kaupan ehdot. Samassa

yhteydessä maksetaan

10–15 prosenttia asunnon hinnasta.

Asunnon valmistuttua tehdään asiaoikeussopimus,

jonka perusteella

maksetaan loput kauppasummasta

ja luovutetaan asunto.

• Uudistuotanto myydään useimmiten

ilman keittiötä ja vaatekaappeja.

Keittiön on oltava asennettuna,

jotta sen kustannuksiin voi

saada asuntolainaa.

• Virolainen pankki vaatii asuntolainaa

antaessaan lisensoidun arvioijan tekemän

virallisen hinta-arvion. Arvioijia

on kaikilla suurilla välitystoimistoilla

sekä joillakin pankeilla.

• Virolaisasunnot vuokrataan usein

kalustettuina. Vuokrailmoituksessa

ilmoitettavan vuokrasumman lisäksi

vuokralainen maksaa taloyhtiölle

niin sanotut kommunaalkulud.

Ne sisältävät muun muassa sähkön,

veden, jätehuollon, siivouksen ja pihatyöt.

ON tämä sellainen kevät ollut vaaleineen

ja leijonineen, että jälleen on aiheellista

kysyä: mitä jos Urho Kekkonen heräisi

nyt henkiin ja näkisi tämän kaiken?

Se olisi yhä aivan tavaton

lääketieteellinen ihme.

✱ ✱ ✱

SUOMALAISET saivat käyttää

äänioikeuttaan jälleen 26.5. Ja

kyllä sitä oikeutta käytettiinkin,

mutta pääasiassa vaalihuoneistojen

sulkeutumisen jälkeen kotona ja

baareissa. Äänioikeuttaan käytti noin

2,5 miljoonaa suomalaista, joista juuri

kukaan ei ollut äänessä ennakkoon.

✱ ✱ ✱

ENSIN Bratislava, sitten Kaisaniemen

lava. Hopeakettujen mentyä muodista

kansa arvostaa nyt kultaleijonia.

✱ ✱ ✱

TÄSSÄ on ollut kiistaa siitä, miten Mörkö

taipuu: Mörkön vai Mörön?

Hölmö kysymys! Jäällä nähtiin, ettei

Mörkö taivu millään.

✱ ✱ ✱

PAAVO VÄYRYNEN ei nyt päässyt

Euroopan parlamenttiin, mutta hän

on kuin takatalvi. Tietää, että se tulee,

mutta silti toivoo, ettei kai nyt enää.

Presidentinvaalit ovat

lähempänä kuin seuraavat

eurovaalit.

VIISASTELEVA RAHA / SEPPO KAISLA

PIKKU-PETER löysi Kauniaisissa

kenkälaatikon puistosta. Laatikko oli

ääriään myöten täynnä seteleitä. Peter

laski ja sai summaksi tasan miljoona

euroa.

Hän vei sen opettajalle, joka kehui

Peterin laskutaitoa.

– Kyllä siinä on tosiaan miljoona.

Mutta kyllä sinun nyt Peter täytyy viedä

laatikko poliisille. Sehän voi olla jonkun

kauniaislaisen ainoa miljoona.

✱ ✱ ✱

UUSIMMAN tiedon mukaan Nooalla

olikin useampia aluksia. Mitä se

tarkoittaa?

Hänellä oli maailman vanhin arkisto.

✱ ✱ ✱

MEILLÄ on mökillä kesyjä hyttysiä.

Mistä tiedät, että ne ovat kesyjä?

Ne syövät kädestä.

✱ ✱ ✱

TURKULAISPOJAN piti koulussa mainita

eläin, joka päättyy e-kirjaimeen. Ja

niitähän löytyi:

Hevone, hyttyne, ampiaine,

mehiläine, kärpäne, laiskiaine...

✱ ✱ ✱

MITÄ sinä täällä kapakassa kaiket päivää

istut? Sinunhan piti sitä paitsi olla

asuntosäästäjä.

– Mä olenkin. Asunto sen kun säästyy

koko ajan.

– Notaari tarkistaa kaupan kohteen ja sen

omistajan tiedot sekä toimii kauppahinnan

välittäjänä ostajan ja myyjän välillä. Prosessi

luo turvallisuutta ja on kuluiltaan hyvin

maltillinen. Varainsiirtoveroa Virossa ei ole,

joten asunnonoston kustannukset pysyvät

sikälikin matalina, Sucksdorff selventää.

Lainansaanti virolaispankista on hänen

mukaansa kuitenkin haastavaa.

– Suomalainen saa asuntolainan helpommin

ja paremmilla ehdoilla Suomesta.

Virossa marginaalit ovat selvästi Suomea

korkeammat. n

5/2019 VIISAS RAHA 49


tapahtumat | paikallisyhdistykset toimivat

Sijoitustapahtumia ympäri Suomea

SUOMEN OSAKESÄÄSTÄJIEN alla toimii 37 paikallisyhdistystä ympäri Suomea.

Ne järjestävät toimintaa omilla alueillaan. Tarkemmat tiedot paikallisyhdistysten

tapahtumista ovat osoitteessa osakeliitto.fi/tapahtumat.

Hyvinkää–Riihimäki–Loppi–

Hausjärvi / Hyvinkään Seudun

Osakesäästäjät

10.8. Kesäretki Tallinnaan yhteistyössä

OmaSP:n kanssa

17.9. Sijoittajailta

Järvenpää–Kerava–

Tuusula / Keski-Uudenmaan

Osakesäästäjät

26.9. Yritysvierailu Honkarakenteelle

19.10. Yhdistyksen 15-vuotisjuhla

Seinäjoki / Etelä-Pohjanmaan

Osakesäästäjät

Heinäkuu lomaillaan

6.8. Sijoituskerho

Tampere / Pirkanmaan

Osakesäästäjät

28.8. Pörssiyhtiöilta

4.9. Yritysesittely: Enersense

Uusikaupunki /

Vakka-Suomen

Osakesäästäjät

Kuukausittaiset sijoituslounaat aina

kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona

Viisaan Rahan

toimitus toivottaa

lukijoille

mukavaa kesää!

Seuraava numero

ilmestyy

torstaina

22. elokuuta.

Katso

kaikki

tapahtumat

netistä:

osakeliitto.fi

viisasraha.fi

kertoo kesälläkin

talouden ajankohtaiset

kuulumiset.

50 VIISAS RAHA 5/2019


viimeinen sana | aki pyysing

Kirjoittaja on ollut pokeriammattilainen yli 20 vuotta ja sijoittanut spekulatiivisesti osakkeisiin yli 30 vuotta.

Hän kirjoittaa sunnuntaisin ilmestyvää sijoituskolumnia sivustolla www.sijoitustieto.fi.

Osakesäästötili ansaitsee

sissimarkkinointia

Parasta, mitä uudessa hallitusohjelmassa

oli, oli se, mitä sieltä ei kauhuskenaarioista

huolimatta löytynyt:

osakesijoittajien asema ei entisestään

heikentynyt, ja osakesäästötili

tulee vuodenvaihteessa käyttöön.

Oletan tilistä tulevan varsin suositun.

Suomalaisethan ovat perinteisesti

valmiita maksamaan kaksi euroa yhdestä säästetystä

veroeurosta. Tässä tapauksessa veroja ei tosin varsinaisesti

säästy, mutta niiden maksaminen lykkääntyy

siihen asti, kunnes tililtä nostetaan rahaa takaisin. Maksimisijoitusta

50 000 euroa on arvosteltu

pieneksi, mutta kuten pokeripöydässä

jo 90-luvulla kuulin:

apu se on pienikin apu.

Joka tapauksessa tili soveltuu

erinomaisesti ensimmäisten osakesijoitusten

parkki- ja kaupankäyntipaikaksi.

Näenkin kansalaisvelvollisuudeksi

yrittää taivutella

jälkikasvuni avaamaan omat osakesäästötilinsä.

Jos suomalaiset pienestä

pitäen oppisivat kohtelemaan

osakesijoittamista rationaalisena säästämisenä eikä

paheksuttuna spekulointina, voisimme pikku hiljaa

kiriä ruotsalaisten varallisuusetumatkaa kiinni.

Edustamani filosofian mukaan osakkeita on

sallittua myös myydä. Pörssimarkkinat yleensä

ja yksittäiset osakkeet erikseen ylireagoivat

säännöllisesti sekä ylös- että alaspäin. Pelkkä

”osta ja unohda” -strategia on lähinnä henkistä

laiskuutta. Osakekaupan lisääntyminen

muuten tehostaa osakemarkkinoita, vaikka

toisinkin on väitetty. Tosin meille häpeilemättömille

osakespekulanteille tämä

heikentää ansaintamahdollisuuksia.

Suvun sijoitussivistyneimpien pitäisikin

kantaa vastuunsa ja opettaa

sijoittamisen perusteet muillekin.

Kehotan tehokkuuden nimissä keskittymään

alle 25-vuotiaisiin, sitä vanhemmat

omaksuvat uusia ajatuksia

varsin nihkeästi.

Jos ihminen on jo aivopesty siihen,

Näen kansalaisvelvollisuudeksi

yrittää taivutella

jälkikasvuni

avaamaan omat

osakesäästötilinsä.

että ainoa sallittu säästämismuoto on asuntolainan

lyhentäminen, ollaan yleensä jo myöhässä. Nuorissa

on tulevaisuus, ja jo nyt on ilmassa merkkejä, että nykynuoret

eivät välttämättä halua hirttäytyä loppuelämäkseen

yhteen asuntoon.

Joka tapauksessa asuntosijoittaminen tulee hallitusohjelman

myötä epäedullisemmaksi. Kiinteistöverotuksen

kiristäminen ja korkovähennysten leikkaaminen

luonnollisesti heikentävät tuottoja – tai pahimmassa

tapauksessa syventävät tappioita.

Pidemmälläkin aikavälillä uskon rakennuksien verotusta

kiristettävän enemmän kuin ihmisten. Asunnot

eivät pääse karkuun, mutta ihmiset

voivat hyvin nostaa kytkintä,

jos verotaakka alkaa painaa liikaa.

Pääomat taas ovat paljon ihmisiäkin

liukasliikkeisempiä, joten

sieltä lisäverotuottojen kaivaminen

on vielä hankalampaa.

Osakesijoittamisen suosion

kasvu nostaisi myös Helsingin

pörssin arvostustasoa. Ihmiset

kun tapaavat sijoittaa mieluummin

kotikentälleen kuin kaukomaihin.

Sijoitusten hajauttaminen olisikin useimmille

viisasta, tosin tässä yhteydessä profeetta ei elä

kuten opettaa. Omat sijoitukseni ovat koko sijoittajaurani

olleet raskaasti Suomeen painottuneita.

Spekulantin on syytäkin erikoistua, matalammalla

riskiprofiililla varustettujen taas hajauttaa.

Jos pörssikurssit Suomessa nousevat, siitä

seuraa 1.) kansakunnan vaurastuminen, 2.) yhtiöiden

oman pääoman ehtoisen rahoituksen

helpottuminen, 3.) suomalaisten

yhtiöiden ulkomaiseen omistukseen

siirtymisen harventuminen

tai ainakin kallistuminen

ja 4.) verotulojen lisääntyminen.

Useimmat kokevat nämä

kaikki suotuisiksi siviilivahingoiksi,

joten osakesäästötili

todellakin ansaitsee sissimarkkinointia.

5/2019 VIISAS RAHA 51


Vuokraturva on tunnetuin vuokravälittäjä.

Se saa tutkitusti toimialan parhaat arvosanat

niin luotettavuudesta, henkilökunnan asiantuntemuksesta,

ilmoittelun näkyvyydestä kuin

asiakaspalvelustakin.

Tarvitsetko vuokralaisen

asuntoosi?

Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan

ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat

hoituvat helposti ja nopeasti!

Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa

palvelustaan toimialan parhaat arvosanat.

Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten

asiakkaidemme joukkoon.

Me takaamme vuokranmaksun ja

turvaamme vuokratulosi.

p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi

Haluatko myydä asuntosi

kätevästi?

Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä

välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja

erityisen monipuolisesti.

Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia

sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan

mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin

saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat.

Soita meille – palvelemme viikon jokaisena

päivänä klo 8–20!

p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi

*Pääkaupunkiseudun vuokravälittäjät 2017 -tutkimus

HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU

Ilmalankuja 2, HKI

More magazines by this user
Similar magazines