ESPOOLEHTI 3/2019

espoolehti

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE | STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE

STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA

3

2019

TURVALLISUUS

ON TUNNEASIA

POIMI SYKSYN

PARHAAT MENOVINKIT

TAIDE OSANA

KAUPUNKIKUVAA

READ THIS IN ENGLISH:

YUMPU.COM/ESPOOLEHTI

JOUKOLLA

MUKAAN!

ESPOO-PÄIVÄ KERÄÄ JÄLLEEN

KAUPUNKILAISET YHTEEN

JÄRJESTÄMÄÄN TAPAHTUMIA

JA OSALLISTUMAAN

NIIHIN.


MUN ESPOO

TIMO PORTHAN

KOT, KOT, KOT

KUULUU PIHAMAALTA

KESÄKANAT

TUOVAT PALVELU-

KESKUKSEN

PIHAPIIRIIN ELOA

JA VIIHDYTTÄVÄT

TALON

ASIAKKAITA.

VIHERLAAKSON MUISTIPALVELU-

KESKUKSESSA on alkamassa lettukestit.

Taikinan ovat valmistaneet

kesätyössä olevat opiskelijanuoret,

jotka ovat ensin keränneet

taikinaan kananmunat keskuksen

pihan pienestä kanalasta. Marengin,

Marilynin, Klaaran ja Tuhkimon

hoito kuuluu muutoinkin kesänuorten

töihin.

– Kun uusi palvelukeskusrakennuksemme

valmistui viisi vuotta

sitten, halusimme tuoda tänne

jotain eläimiä ilahduttamaan asiakkaitamme.

Monien lapsuudenkodissa

on vielä ollut kanoja. Ne

houkuttelevat ulos, kun pihapiirissä

on jotakin seurattavaa ja herättävät

muistoja ja keskustelua, palveluesimies

Sirpa Kotsalo kertoo.

Läheisen Omnian nuorisotyöpaja

rakensi kanalan ja asukkaat muuttivat

siihen kesällä 2018. Talvisin

kanat ovat perhetilalla Karjalohjalla

hoidossa.

– Kanat palasivat meidän pihaan

kesäkuun alussa ja ovat täällä taas

elokuun loppuun asti. Niistä on

tullut pelkästään positiivista palautetta,

Sirpa Kotsalo sanoo.

Viherlaakson muistipalvelukeskuksessa

on sekä päivä-, lyhytaikaishoidossa

käyviä että ympärivuorokautisen

hoidon piirissä olevia

asiakkaita.

TIINA PARIKKA

2


SISÄLTÖ 3/2019

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE

STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA

3

2019

TÄSSÄ NUMEROSSA:

2 MUN ESPOO › Palvelutalon kesäasukit

4 PÄÄKIRJOITUS › Jukka Mäkelä

5 POIMINNAT › Espoossa on hyvä yrittää

7 PALVELUKSESSA › Omnian uusi osaamiskeskus

8 TEEMA › Turvallisuus on tunne

12 AKTIIVINEN ESPOO › Syksyn menovinkit

15 OIVALLUS › Taide osana kaupunkikuvaa

16 HELMI › Terveyttä luontopolulta

18 PALVELU › Espoo-päivä

20 VI I ESBO › Esbodagen

22 VAPAALLA › Sotaveteraanien juhlavuosi

23 ESPOOLAINEN › Teatteri vie mukanaan

18

Elokuun

viimeisenä

viikonloppuna Espoo

täyttyy jälleen

tapahtumista.

’’

Polulle voi

poiketa

mistä

kohtaa

tahansa.

7 14 23

ESPOO-LEHTI 3/2019 >> 3


PÄÄKIRJOITUS

Espoo mukana Euroopan

Innovaatiopääkaupunkikisan

finaalissa

ESPOO ON VALITTU 12 parhaan finalistin joukkoon Euroopan komission

kilpailussa, jonka voittaja nimetään Euroopan innovaatiopääkaupungiksi

(iCapital). Espoo on ainoa finaaliin yltänyt suomalainen ja pohjoismainen

kaupunki.

Olemme kovassa seurassa, sillä vuoden 2019 muut finalistit ovat

Antwerpen (Belgia), Bilbao (Espanja), Bologna (Italia), Bristol (Iso-Britannia),

Dortmund (Saksa), Glasgow (Iso-Britannia), Hampuri (Saksa),

Lontoo (Iso-Britannia), Lyon (Ranska), Nantes (Ranska) ja Rotterdam

(Alankomaat).

Voittaja ja viisi muuta kärkikaupunkia saavat palkinnoksi tuntuvan

rahallisen kehityspanoksen. Kisa ratkeaa 25.9.2019. Kaupunkien

on muun muassa osoitettava, kuinka ne ottavat asukkaat mukaan

toimintaan ja valjastavat innovaatiotoimintansa arjen edistämiseen.

Elokuun viimeisenä viikonloppuna vietettävä Espoopäivän

kaupunkijuhla on hyvä osoitus asukaslähtöisestä

toiminnasta. Yli 70 000 kävijää osallistuu espoolaisten

itse tekemiin tapahtumiin ympäri kaupunkia.

Kaupunki yhteistyökumppaneineen tarjoaa nyt

ensimmäistä kertaa lisäksi Espoo-päivän ulkoilmakonsertin

Tapiolassa, Tapionaukiolla, lauantaina

31.8. kello 14 alkaen.

Lämpimästi tervetuloa mukaan toimimaan ja

viihtymään Espoossa. Nähdään Espoo-päivän

tilaisuuksissa!

JUKKA MÄKELÄ

kaupunginjohtaja

Esbo med i finalen i

tävlingen om Europas

innovationshuvudstad

ESBO HAR VALTS till en av de 12 bästa finalisterna i Europeiska

kommissionens tävling, vars vinnare utses till Europas innovationshuvudstad

(iCapital). Esbo är den enda finländska och

nordiska staden som har nått finalen.

Vi är i tufft sällskap då de övriga finalisterna år 2019 är

Antwerpen (Belgien), Bilbao (Spanien), Bologna (Italien), Bristol

(Storbritannien), Dortmund (Tyskland), Glasgow (Storbritannien),

Hamburg (Tyskland), London (Storbritannien), Lyon

(Frankrike), Nantes (Frankrike) och Rotterdam (Nederländerna).

Vinnaren och fem andra toppstäder kommer att belönas med

ett betydande ekonomiskt utvecklingsbidrag. Tävlingen avgörs

25.9.2019. Städerna måste bland annat visa hur de engagerar

invånarna och utnyttjar sin innovationsverksamhet för att

främja vardagen.

Stadsfesten Esbodagen som firas det sista veckoslutet i

augusti är ett bra exempel på invånarorienterad verksamhet.

Över 70 000 besökare deltar i evenemangen

som skapats av Esboborna själva runt om i staden. För

första gången erbjuder staden dessutom tillsammans

med sina samarbetspartner en utomhuskonsert i Hagalund

på Esbodagen, på Tapioplatsen lördagen den 31.8

med början klockan 14.

Varmt välkommen att delta och trivas i Esbo. Vi ses på

Esbodagens evenemang!

JUKKA MÄKELÄ

stadsdirektör

Facebook

Espoo – Esbo

Päivityksiä eri puolilta

kaupunkia ja kaupungin

eri toimijoiden omia

Facebook-sivuja

Twitter

@EspooEsbo

Elää ajassa, päivittyy

nopeasti. Tiedotusta,

vastauksia ja

keskustelua

Instagram

@espoonkaupunki

Hienoja hetkiä,

tapahtumia ja

maisemia espoolaisin

silmin

”Oletko jo testannut

maksutonta Tripsteri

App Espoo -sovellusta,

joka vie sinut Espoon

mielenkiintoisimpiin

vierailukohteisiin?

”Kaupunkitekniikka

@kakeespoo

Espooseen rakennetaan

graffittiseiniä nuorisovaltuuston

toiveesta.

Pisin, noin 40-metrinen

seinä tulee Espoon keskukseen.

”espoonkaupunki

Espoossa on 107 kaupunkipyöräasemaa,

joilla

on yhteensä 1 070 kaupunkipyörää.

Kausi on

käynnissä 31.10. saakka,

joten vielä on aikaa ottaa

pyörät käyttöön!

ESPOON ASUKASLEHTI Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin koteihin LUKIJAPALAUTE JA JUTTUVINKIT espoolehti@omnipress.fi

JULKAISIJA Espoon kaupunki / Esbo stad, PL 12 / PB 12, 02070 Espoon kaupunki / Esbo stad, (09) 81 621, espoo.fi,

etunimi.sukunimi@espoo.fi PÄÄTOIMITTAJA viestintäjohtaja Satu Tyry-Salo TOIMITUS Omnipress Oy, espoolehti@omnipress.fi

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kimmo Kallonen ULKOASU Hannu Kavasto/Hank PAINOPAIKKA Punamusta JAKELU SSM

JAKELUPALAUTE jakelupalaute@omnipress.fi KANSI Espoon kaupunki ISSN 1798-8438

4


POIMINNAT

KOONNUT: TIINA PARIKKA JA MIA WECKSTRÖM

800

Espoon

kaupunki työllisti tänä kesänä yli 800 kesätyöntekijää. Pestit

olivat pääosin kuukauden mittaisia. Työtehtäviä oli tarjolla vanhusten

hoivatyössä, liikunta- ja nuorisotyössä, varhaiskasvatuksessa,

kaupunkisuunnittelussa, rakennusvalvonnassa, ympäristökeskuksessa,

kiinteistöhoidossa, taloushallinnossa ja kaupunkimittauksessa.

OLLI URPELA

Lapsia Tuomarilan päiväkodissa.

UUSI KULTTUURIPALVELU LAPSILLE

SYYSKUUSSA KÄYNNISTYVÄ Kulttuurikurkkaus on Espoon uusi lasten

kulttuuripalvelu, joka vie taidetta ja kulttuuria suoraan päiväkoteihin.

Kulttuurikurkkauksessa kulttuurin ammattilaiset vierailevat päiväkodeissa

esiintymässä ja pitämässä työpajoja. Kulttuurikurkkaus

kattaa ensimmäisenä toimintavuonnaan kaikki Espoon 175 kunnallista

päiväkotia.

Kulttuurikurkkauksen sisällöt toteuttaa 24 taide- ja kulttuuritoimijaa.

Kaikissa päiväkodeissa vierailee lukuvuoden aikana vähintään

yksi kulttuuritoimija. Lisäksi jokaisessa päiväkodissa järjestetään

ainakin yksi kasvattajille suunnattu kurkkaus, jossa kulttuuritoimijat

perehdyttävät varhaiskasvatuksen henkilöstöä kulttuurin ja taiteen

tekniikoiden hyödyntämiseen lasten kanssa.

Kulttuurikurkkauksen tavoitteena on tehdä varhaiskasvatuksen ja

kulttuuritoimijoiden yhteistyöstä suunnitelmallista ja yhtenäistä, lisätä

molemminpuolista oppimista ja lasten osallisuutta ja yhdenvertaista

oikeutta taiteen ja kulttuurin kokemiseen ja tekemiseen.

ESPOON KESKUKSEN

PALVELUKESKUS MUUTTAA

ESPOON KESKUKSEN palvelukeskus muuttaa uusiin tiloihin

Espoontorin kauppakeskukseen (Kamreerintie 3, 3. krs.).

Uuden palvelukeskuksen avajaiset järjestetään ma 9.9. klo 13.30.

Tervetuloa tutustumaan tiloihin ja toimintaan!

Palvelukeskus on alueen ikäihmisten avoin olohuone, jossa voi

ruokailla, viettää aikaa, harrastaa ja osallistua erilaisiin tapahtumiin.

Palvelukeskusten tiloja voivat varata ensisijaisesti seniori- ja

eläkeläisjärjestöt omaan yleishyödylliseen toimintaansa. Muut

Espoon keskus

saa oman museonsa

MAAILMAN KULTTUUREITA esittelevä Helinä Rautavaaran museo avaa

ovensa yleisölle Entressen kauppakeskuksessa Espoo-päivänä 31.8.

Kokoelman sydämen muodostavat toimittaja Helinä Rautavaaran

keräämät rituaali-, käyttö- ja taide-esineet Afrikasta, Aasiasta ja Latinalaisesta

Amerikasta. Museon kokoelmiin kuuluu myös Rautavaaran valokuvia

ja audiovisuaalisia aineistoja sekä muistiinpanoja ja päiväkirjoja.

Syksyn ensimmäinen vaihtuva näyttely vie katsojan Perun sademetsään,

keskelle eristyksissä elävän mascho-piro-kansan elämää. Näyttely

on syntynyt Koneen säätiön rahoittaman ja Turun yliopiston koordinoiman

Alkuperäiskansat maailmojen rajoilla -tutkimushankkeen tuloksena.

Museoon on vapaa pääsy. Lue lisää osoitteessa helinamuseo.fi.

se hienoa, että Suomi

ja Espoo menestyisivät Euroopan

innovaatiopääkaupunkikisassa

käyttäjät voivat vuokrata tiloja sopimuksen mukaan.

juuri Suomen EU-puheenjohtajuuskauden

aikana.

’’Olisihan

– KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA MÄKELÄ

Helinä Rautavaara

Intias sa 1966. Rautavaara

jätti jälkeensä

Suomen suurimman

länsiafrik kalaisten

esineiden kokoelman,

kymmeniä tuhansia valokuvia,

satoja tunteja

äänitteitä ja kymmeniä

tunteja kaitafilmiä.

ESPOO-LEHTI 3/2019 >> 5


POIMINNAT

Espoo on Suomen

elinvoimaisin kaupunki

KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖN (KAKS) teettämän selvityksen mukaan Espoo on

Suomen elinvoimaisin kaupunki. Kasvupotentiaalianalyysin kymmenen kärkeen mahtui

Espoon lisäksi seitsemän muutakin kuntaa Uudeltamaalta.

Selvityksessä tarkasteltiin kuntien kehitystä ja tilannetta alueellisen yritysdynamiikan näkökulmasta.

Analyysi perustui neljään kokonaisuuteen: aluetalouteen, vetovoimaan, väestö- ja

ikärakenteen muutokseen ja asumiseen. Kärkijoukossa ovat Espoon lisäksi Sipoo, Tuusula,

Lempäälä, Pirkkala, Vantaa, Helsinki, Nurmijärvi, Järvenpää ja Kirkkonummi.

Parhaan viidenneksen kunnat ovat pääosin suuria ja keskisuuria kaupunkiseutuja sekä niiden

läheisyydessä olevia kehyskuntia. Alueet ovat keskittyneet Helsinki–Oulu-radan varrelle tai sen

läheisyyteen.

– Selvityksen mukaan kasvun mahdollisuudet yrityksille ovat Espoossa maan parhaat. Kestävässä

ja innovatiivisessa Espoossa haluamme, että yrittäjillä on hyvät edellytykset toteuttaa

unelmiaan ja luoda tulevaisuuden kasvua ja työpaikkoja, sanoo Espoon kaupungin elinkeinopäällikkö

Harri Paananen.

SOSIAALI- JA

TERVEYSTOIMEN

AVUSTUKSET

VUODELLE 2020

Kohdeavustukset merkittävää yhteiskunnallista työtä

tekeville järjestöille ja yhteisöille ovat haussa 1.–30.9.

Järjestöavustusten hakuaika

alkaa 1.10. ja päättyy 31.10. klo 15.

Järjestöavustuksista on infotilaisuus to 26.9. klo

17.30-19 Valtuustotalon kahviossa, Espoonkatu 5.

Lisätiedot: espoo.fi/soteavustukset

ASETU EHDOLLE

NUORISOVAALEISSA

ESPOON NUORISOVALTUUSTON vaalit pidetään tänä

syksynä. Ehdolle voi asettua 9.–27.9. välisenä aikana

palauttamalla ehdolleasettumislomakkeen nuorisovaltuuston

toimistoon, omaan kouluun, nuorisotiloille tai

asiointipisteisiin. Vaaleissa voivat asettua ehdolle ja

äänestää kaikki espoolaiset vaalivuonna 13–18 vuotta

täyttävät nuoret.

Äänestys tapahtuu sähköisellä äänestyspalvelulla

viikon 46 (11.-17.11.) aikana oppilaitoksissa ja Ison

Omenan ja Sellon asiointipisteissä.

Äänestystulos julkistetaan 26.11.2019. Uusi nuorisovaltuuston

kausi alkaa 1.1.2020.

Ehdokkaiden käyttöön tulee vaalikone, jonka löytää

osoitteesta espoo.fi/nuva. Vaalikone avautuu viikolla 43.

@espoonnuorisovaltuusto

6


PALVELUKSESSA

TEKSTI JUHA PELTONEN

KUVA MINTTU KOKKO

Doinita Negruti

toimii uraohjaajana

Osaamiskeskuksessa,

jossa Espoon kaupungin,

Omnian ja TE-toimiston

yhteistyöllä tuetaan

maahanmuuttajien

työllistymistä.

OMNIAN

OSAAMISKESKUS

VUOSITTAINEN

ASIAKASTAVOITE

500

ASIAKKAISTA ALLE

40-VUOTIAITA

52 %

HENKILÖKUNTAA

20

JOISTA URAOHJAAJIA

3

ASIAKASINFOJA

KUUKAUDESSA

2

PARASTA ON IHMISTEN KOHTAAMINEN

’’

Uraohjaaja on asiakkaalleen rinnalla kulkija,

johon syntyy helposti luottamuksellinen

side. Teen tätä koko sydämelläni ja koen,

että minulla on paljon annettavaa.

28 vuotta sitten maahan tulleena on helpompi

ymmärtää asiakkaan läpikäymää prosessia. Kouluttauduin

itsekin Suomessa; suoritin sosionomin

YAMK-tutkinnon Diakissa ja pätevöidyin myös

opettajaksi ja opinto-ohjaajaksi.

Aloitin maaliskuussa, ja parissa kuukaudessa

minulla on ollut melkein sata asiakasta. Osa on jo

päässyt töihin tai koulutukseen.

Meille asiakkaat tulevat joko TE-toimiston tai

sosiaalityön lähettäminä. Alkuhaastattelussa kartoitetaan

koulutustausta ja työkokemus. Sen jälkeen

edetään kahden viikon kartoitusjaksolla joko

koulutus- tai työelämäpolkua yksilöllisen tarpeen

mukaan.

Kartoitusvaiheen jälkeen koulutuspolulla opiskellaan

ammatillisia taitoja ja vahvistetaan työelämässä

tarvittavan suomen kielen osaamista.

Työelämäpolulla saa tukea työnhaussa. Yhteensä

koko prosessi kestää enintään kuusi kuukautta,

mutta sen jälkeenkin voi pitää yhteyttä.

Asiakkaista monet ovat asuneet Suomessa

jo pitkään. Kielitaito saattaa silti olla heikko, jos

he ovat työskennelleet täällä omalla kielellään.

Kaikki haluavat töihin, mutta oman tien löytäminen

voi olla haaste. Sitä varten täällä on tosi

hyvä moniammatillinen tiimi auttamassa.”

3/2019 ESPOO-LEHTI >> 7


TEEMA

’’TURVALLISUUDEN

MERKITYS

KOROSTUU OMASSA

LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ.

TURVALLISUUS

Teksti Tiina Parikka

Kuvitus Susanna Tuononen

Kuvat Minttu Kokko

ON TUNNE

Espoo on tilastojen valossa poikkeuksellisen

turvallinen kaupunki. Esimerkiksi liikenneratkaisuissa

turvallisuus otetaan aina osaksi suunnittelua.

8


TURVALLISUUSTYÖTÄ

KÄYTÄNNÖSSÄ:

Safe with Espoo –

turvallisuustietoutta nuorille

Nuorille suunnatussa Safe with Espoo

-tapahtumassa viranomaiset ja vapaaehtoistahot

esittelevät omaa työtään.

Tapahtuma järjestetään samaan aikaan

Uudenmaan aluetoimistojen

kutsuntojen kanssa.

› Safe with Espoo Kannusillan

väestösuojan tiloissa 9.–10.9.

Turvallisuus ja luonto. Nämä

kaksi asiaa nousevat kyselyissä

Espoon vetovoimatekijöiksi.

Eikä suotta. Espoo

on Suomen suurista kaupungeista

ylivoimaisesti turvallisin puhutaan

sitten katuturvallisuudesta, liikenteestä,

omaisuusrikoksista, pahoinpitelyistä

tai poliisin saamista kotihälytysten

määrästä. Tilastoissa ei näy

suuria muutoksia pitkälläkään aikavälillä.

– Meillä on toiminut yli 20 vuotta

turvallisuusstrategian johtoryhmä.

Pitkäjänteisellä ja ennaltaehkäisevällä

työllä turvallisuus on säilynyt

hyvänä, vaikka kaupunki on tuossa

ajassa kasvanut valtavasti, turvallisuuspäällikkö

Petri Häkkinen

sanoo.

Turvallisuus on hyvinvointiyhteiskunnan

kivijalka. Jos turvallisuuden

tunne häiriintyy, ihmiset

eivät voi hyvin. Eri ihmisille turvallisuus

merkitsee kuitenkin erilaisia

asioi ta. Yleensä sen merkitys korostuu

nimenomaan omassa lähiympäristössä.

– Turvallisuus on ennen kaikkea

tunne siitä, että arkipäiväiset askareet

ja päivittäinen liikkuminen on

sujuvaa ja häiriötöntä, peruspalvelut

toimivat ja apua on saatavilla

silloin, kun sitä tarvitsee, Häkkinen

kiteyttää.

Turvallisuusstrategiaa rakennetaan

yhdessä viranomaisten, kaupungin

ja eri järjestöjen kanssa. Parhaat

asiantuntijat löytyvät kuitenkin

yksityisistä ihmisistä.

– Asukkaat tietävät parhaiten

oman lähiympäristönsä vaaranpaikat.

Järjestämme turvallisuuskävelyitä,

joihin kutsumme alueen asukkaita

kertomaan omista kokemuk­

’’

TURVALLISUUS ON

ENNEN KAIKKEA

TUNNE SIITÄ, ETTÄ

ARKIPÄIVÄISET

ASKAREET JA

PÄIVITTÄINEN

LIIKKUMINEN ON

SUJUVAA JA

HÄIRIÖTÖNTÄ.

ESPOO-LEHTI 3/2019 >> 9


TEEMA

sistaan. Sen lisäksi kaupungin palautekanavat

ovat jatkuvasti avoinna,

Häkkinen kannustaa osallistumaan.

LIIKENNEONNETTOMUUDET JA ONNETTOMUUKSIEN

UHRIT 2014–2018 VÄESTÖÖN SUHTEUTETTUNA

500

400

300

200

100

0

Hämeenlinna

Lappeenranta

Mikkeli

Porvoo

Rovaniemi

Salo

Seinäjoki

EI ISOJA ONGELMAKESKITTYMIÄ. Viiden

kaupunkikeskuksen kaupunkirakenne

tukee Häkkisen mukaan

turvallisuutta. Espooseen ei ole

päässyt syntymään ongelmallisia

alueita samaan tapaan kuin esimerkiksi

Ruotsin lähiöissä. Myöskään

ilta-ajan huvit eivät ole aiheuttaneet

merkittäviä järjestyshäiriöitä.

– Siellä, missä liikkuu paljon ihmisiä,

on myös enemmän lieveilmiöitä.

Toistaiseksi myös espoolaisten yöja

viihde-elämä on keskittynyt naapurikaupunkeihin.

Nyt kun palvelut

kehittyvät ja viihde- ja ravintolakulttuuri

kasvaa, tämä saattaa tuoda

mukanaan myös turvallisuushaasteita,

Häkkinen pohtii.

Tällä hetkellä Espoossa tapahtuu

omaisuusrikoksia, väkivaltaa ja kotihälytyksiä

vähemmän kuin missään

muussa Suomen suurista kaupungeista.

Espoon sosio-ekonominen

rakenne tukee omalta osaltaan turvallisuutta.

Petri Häkkinen ei näe

maahanmuuttajamäärien kasvun

vaikuttavan tähän negatiivisesti.

– Teemme paljon töitä maahanmuuttajien

integroitumisen eteen,

Espoo

Suomi

n Onnettomuudet

n Uhrit

ESPOON VIISI KESKUSTA OVAT KOOLTAAN KESKISUUREN SUOMALAISEN KAUPUNGIN KOKOI-

SIA. SIINÄKIN VERTAILUSSA ESPOON LIIKENNETURVALLISUUS ON OMAA LUOKKAANSA.

millä pyritään välttämään sopeutumisvaikeuksista

aiheutuvia ongelmia.

Myös nuorten syrjäytymisen

ehkäiseminen on merkittävää turvallisuustyötä.

ERITYISKIITOSTA LIIKENNERATKAI-

SUISTA. Viime vuonna Espoossa

tapahtui alle 600 liikennerikkomusta

10 000 asukasta kohden, kun

vastaava luku Vantaalla ja Helsingissä

oli noin 1 000, Turussa ja Tampereella

800 luokkaa ja Oulussakin

noin 700.

Sujuvat liikenneratkaisut juontavat

juurensa jo puolen vuosisadan

takaa.

– Espoo on verrattain nuori kaupunki.

Kun se lähti rakentumaan

1960-luvulla, liikennesuunnittelu

otettiin alusta asti osaksi rakennesuunnittelua.

Täällä on esimerkiksi

poikkeuksellisen paljon kevyen liikenteen

ali- ja ylikulkusiltoja, jotka

myös rakennetaan heti uuden alueen

syntyessä paikoilleen sen sijaan,

että myöhemmin palattaisiin kalliisiin

korjaustöihin liikenteen vilkastuessa,

kaupunkitekniikan keskuksen

tutkija Tuomo Saarinen kiittää.

Espoossa on osattu tehdä isoja ja

liikennettä merkittävästi parantavia

ratkaisuja, kuten vuonna 2000 avattu

Kehä II:n, jonka myötä erityisesti

Mankkaan alueen läpiajo väheni

merkittävästi.

– Pahin tilanne oli 1980- ja

1990-lukujen taitteessa, jolloin

tapahtui 1 130 liikenneonnettomuutta,

Saarinen kertoo elokuussa

julkaistussa Espoon liikenneturvallisuutta

käsittelevässä historiikissaan.

Kehä II lisäksi Kehä III muutettiin

kaksikaistaisesta tiestä moottoritietasoiseksi

(1990) ja Kehä I:lle saatiin

Leppävaaraan tunneli sekä uusi

tieosuus välille Turuntie–Helsingin

raja vuosina 2008–2011. Viimeisin

tunnelihanke, Keilaniemen tunneli,

valmistuu tämän vuoden loppuun

mennessä.

– Liikenneonnettomuuksien

huippu taittui 1992, mihin vaikutti

osaltaan myös lama, joka vähensi

päivittäistä liikennettä, Saarinen

huomauttaa.

Espoossa on tähän asti ollut tilaa

rakentaa uusia liikenneväyliä, mutta

jatkuva kasvu tuo toki jossain vaiheessa

myös rajat vastaan. Saarinen

muistuttaa, että pääkaupunkiseudun

kaupungit ovat tehneet yhteisen

sopimuksen laajentaa asutusta

erityisesti raideliikenteen varrelle.

Espoossakin etenkin täydennysrakentaminen

keskittyy uuden metron

ja tulevan Raide-Jokerin varteen.

– Lukuun ottamatta aamun ja

iltapäivän ruuhkahuippuja, kehäteillä

on vielä hyvin tilaa. Ne kestävät

kyllä vielä jonkin verran liikenteen

kasvuakin, Saarinen sanoo.

10


ESPOON LIIKENNE- JA ONNETTOMUUSMÄÄRÄT

1962–2018 (KPL)

1 200

1 000

800

600

400

200

0

1962 1972 1982 1992 2002 2012 2018

n Onnettomuudet n Loukkaantuneet n Kuolleet

’’

RUUHKAHUIPPUJA,

LUKUUN OTTAMATTA

AAMUN JA

ILTAPÄIVÄN

KEHÄTEILLÄ ON

VIELÄ HYVIN TILAA.

TARVITSEEKO

ESPOOSSA

PELÄTÄ?

SUURTEN KAUPUNKIEN KATUTURVALLISUUSINDEKSI 2009-2018

140

120

100

80

60

40

20

0

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

n Espoo

n Oulu

n Tampere

n Turku

n Vantaa

n Helsinki

Lea, 63

Liikun tutuissa paikoissa, joissa

on tarvittaessa apu aina lähellä.

Kauhean myöhällä en uskaltaisi

aseman seudulla liikkua, sillä ryöstetyksi

tuleminen pelottaisi.

KAUPUNKIKOHTAISEN VERTAILULUVUN POHJANA ON KOKO SUOMEN VERTAILULUKU 100.

INDEKSILUKU ON SUHTEUTETTU KAUPUNGIN ASUKASMÄÄRÄÄN.

JALANKULKIJAT JA PYÖRÄILIJÄT OVAT

ERITYISEN HUOMION KOHTEENA. Alikulkusiltoja

ja eritasoristeyksiä on

todella paljon. Uusia koulu- ja päiväkotirakennuksia

suunniteltaessa

otetaan sijainnissa aina huomioon

turvallinen kulkureitti.

– Espoolaiset ottavat kevyen liikenteen

huomioon liiankin hyvin.

Pyöräilijöitä väistetään silloinkin,

kun siihen ei olisi syytä. Tässä on

varjopuolensakin, kun pyöräilijät

oppivat siihen, että voivat suhauttaa

pyörällä kaikkialla suojatien yli,

vaikka liikennesäännöt edellyttäisivät

pyörän taluttamista, Saarinen

sanoo huolissaan.

Uutena haasteena hän nostaa

esiin sähköpyörät, jotka voivat

kulkea jopa 25 kilometrin tuntivauhtia.

– Autoilijan voi olla vaikea hahmottaa

pyörän nopeutta, mikä voi

aiheuttaa vaaratilanteita etenkin risteysalueilla,

jossa pyöräilijä voi tulla

oikeutetusti kääntyvän auton eteen,

mutta autoilija on ehkä arvioinut

ehtivänsä kääntyä ensin pois alta,

Saarinen kuvailee.

Saarinen on työskennellyt

Espoon kaupungin palveluksessa

vuodesta 1987. Hän kuuluu liikenneturvallisuustiimiin,

joka käy

kuukausittain läpi aihetta koskevat

asukaspalautteet.

– Käymme jokaisen palautteen

perusteella paikan päällä katsomassa

tilanteen. Joskus asia on

korjaantunut jo tällä välin itsestään

eikä ole enää ajankohtainen, mutta

perehdymme jokaiseen palautteeseen

ajatuksella, Saarinen lupaa.

TURVALLISUUS ON PIENIÄ TEKOJA.

Loppupelissä jokainen voi itse vaikuttaa

eniten oman lähiympäristönsä

viihtyvyyteen ja turvallisuuteen.

– Liikenteessä keliolosuhteiden

huomioon ottaminen, liikennesääntöjen

noudattaminen ja kanssaliikkujien

huomioiminen pelastavat

monelta vaaran paikalta, Petri Häkkinen

listaa.

Omalla asuinalueella viihtyvyyden

ja turvallisuus ensimmäinen askel

on siisteys, jota kukin voi omalta

osaltaan ylläpitää.

– Käyttäytymällä asiallisesti ja

pitämällä huolta myös muista,

luomme ympärillemme miellyttävän

ja turvallisen asuinympäristön, Häkkinen

sanoo.

Ja niin kuin tiedämme, eniten

onnettomuuksia sattuu omassa

kodissa.

– Kodin paloturvallisuus, vaaranpaikkojen

tiedostaminen ja varautuminen

onnettomustilanteisiin varmistavat

kodin turvallisuuden, hän

vinkkaa.

Anneli, 67

Asun rivitaloalueella, joka on lähellä

luontoa. Siellä on sellaisia

asukkaita, jotka eivät ole häiriöksi.

Joskus yöllä metrossa ovat

häiriköt pelottaneet, muuten en

muista pelänneeni mitään.

Wang Bai, 53

Turvallista on, ainakin luulen niin.

Suomalaiset ovat mukavia.

Espoo ja koko Suomi tuntuvat

turvallisilta.

ESPOO-LEHTI 3/2019 >> 11


MENOTÄRPIT SYYSKUU–LOKAKUU

SYYSKUU

VALLAN RAKENTEITA

ETSIMÄSSÄ

Red Nose Companyn omaelämäkerrallinen

ja hykerryttävän hauska

Babylon käsittelee vallankäyttöä naisnäkökulmasta.

Näyttelijät Minna Puolanto

ja Hanna Seppä tuovat näyttämölle

monenlaisia valtikan heiluttajia

aina Katariina Suuresta Ronaldoon ja

Madonnasta Trumpiin. Marielle Eklund-

Vasaman ohjaama teos kysyy, miksi

asettaudumme toisiimme nähden jonkinlaiseen

valta-asetelmaan. Esitys tutkii

myös eri sukupuolten välisiä valtarakenteita.

› Babylon, pe 20.9. klo 18, Espoon

kulttuurikeskus, Louhisali. Yli 13-vuotiaille.

Liput Lippupisteestä.

PIENI TEKO VOI

PELASTAA HENKIÄ

Verenluovutus auttaa jopa kolmea potilasta

ja voi pelastaa jonkun hengen.

Voit luovuttaa verta, jos olet terve,

18–70-vuotias ja painat vähintään 50

kiloa. Uuden luovuttajan tulee olla alle

60-vuotias. Ota mukaasi virallinen henkilötodistus.

› Seuraavan kerran verta voi luovuttaa

ti 2.9. klo 14–19 Sellosalissa

Paikallisuuden

puolesta!

› lähiöfest.fi

LÄHIÖFEST NOSTAA ESIIN ASUKKAIDEN OMAT TAPAHTUMAT

SYYSKUUN VIIMEISELLÄ viikolla

Espoossa huipentuva Lähiöfest järjestetään

nyt kolmatta kertaa. Festivaalin

tarkoituksena on nostaa

esille kestävän kehityksen haasteita

siellä, missä ihmiset asuvat.

Lähiöfestin tapahtumapaikat

sijaitsevat ympäri kaupunkia.

Espoossa järjestetään ohjelmaa

muun muassa metrovaunussa sekä

kirjastoilla ja kouluilla. Otaniemen

Aallon kampusalueella on koko

viikon Dome of Visions -paviljonki,

jossa käydään keskusteluja erityisesti

kestävästä kehityksestä.

Lähiöfest-viikon suurin tapahtuma,

pop-up-hengessä toteutettava

ja kaikille avoin Lähiöfest Tori

järjestetään lauantaina 28.9. Matinkylän

Tiistilän koulussa. Tapahtumassa

juhlistetaan samalla Matinkylän

50-vuotissyntymäpäivää.

Sunnuntaina 29.9. Espoo

muuttuu kaupunkilaisten omien

tapahtumien paikaksi. Espoon kaupunki

tarjoaa kymmenen julkista

tilaa kaupunkilaisten tapahtumille

kevennetyllä lupamenettelyllä.

Tänä vuonna festivaali rantautuu

neljään kaupunkiin ja ajoittuu koko

vuodelle. Keväällä tapahtumia on

järjestetty Riihimäellä ja Kauniaisissa,

ja syksyllä vuorossa ovat

Espoo ja Helsinki.

Lähiöfestin yhteydessä käynnistetään

City Learning – Kaupunkioppi

-projekti, jonka tarkoitus on

kehittää ilmiöpohjaista oppimista

yhdessä koulujen kanssa.

RAMON MARONIER, LÄHIÖFEST

LOKAKUU

KULTTUURIKESKUS

SYTTYY VÄREIHIN

LUOMUA SEN

OLLA PITÄÄ

Villa Elfvikin luomutuotteiden suoramyynti

käynnistyy taas syyskuussa.

Aina kuun kolmas sunnuntai on mahdollisuus

ostaa muun muassa juureksia,

kuivattua nokkosta, korppuja ja spelttituotteita

suoraan viljelijöiltä.

› Luomutuotteiden suoramyynti su

15.9. klo 10–15, Villa Elfvikin luontotalo

(myös 20.10., 17.11, ja 1.12.)

MERI, LIIKE JA TAIDE

PAISKAAVAT KÄTTÄ

Vielä ehdit kokea Rentoudu rannalla

-hetken näyttelykeskus WeeGeessä.

Kerran kuussa järjestetty rentotustapahtuma

perustuu helppoihin kehoa

huoltaviin harjoituksiin ja hengitysharjoitteisiin

näyttelytilan merellisissä

tunnelmissa.

Rentotushetket ovat osa laajaa

Katse horisontissa -näyttelyä, joka

on esillä WeeGeessä vielä helmikuun

2020 alkuun kaupunginmuseo Kamun

tiloissa.

› Rentoudu rannalla pe 4.10

klo 17.30–18.30 ja 18.30–19.30,

Näyttelykeskus WeeGee.

Maksuton.

VÄRIKÄS KUTITUS-FESTIVAALI valtaa

Espoon kulttuurikeskuksen jälleen

lokakuun alussa.

Viikko alkaa keskiviikkona tanssiryhmä

Four go Wild in Wellies -esityksellä,

joka kutsuu vauhdikkaalle telttaretkelle.

Torstaina juhlitaan Muskarisopan

levyjulkkaria revontulien loimussa

ja aamujumppataan Karibian

auringon alle. Tapiolan Sinfoniettan

matkassa matkataan sirkuskiertueelle

maailmanlaidoille. Kuuhun kuljetaan

Kertomuksia 1-2-3-4 –esityksen mukana.

Festariviikko huipentuu aina yllättävään

Kutitus-diskoon, kunhan ensin

on käyty Tapiolasalissa Muumiperheen

lauluretkellä. Kaikkien näiden

esitysten lisäksi koettavana hurjan

monta taidepajaa, aulaelämystä ja

itsenäisesti kierrettävä Kultsan kokemuspolku.

› Kutitus-festivaali 2.–6.10.

Espoon kulttuurikeskuksessa

12


SYYSKUU–LOKAKUU MENOTÄRPIT

Lisää tapahtumia: espoo.fi › Espoon Kaupunki › Ajankohtaista

AISTIKAS

ARGENTIINA

Kulttuurimaistiaiset-tapahtumasarja

saa jatkoa. Syksyn toinen Kuukauden

leffa -näytös on osa Kulttuurimaistiaisettapahtumasarjaa

ja Espoon kulttuurikeskuksen

valloittaa aistikas Argentiina.

Aluksi nautitaan argentiinalaisen keittiön

herkkuja Tango del norten esittämän

musiikin säestyksellä. Ilta huipentuu elokuvanäytökseen

Viimeinen Tango (Saksa,

Argentiina 2015). Tango del norten musiikissa

yhdistyvät argentiinalainen tango,

eteläamerikkalainen kansanmusiikki, jazz

ja klassisen musiikki. Yhtyeen muodostavat

bandoneonisti Sami Pirttilahti ja

pianisti Ville Westergård.

› Viimeinen tango (Un tango más),

pe 11.10 klo 18, Espoon kulttuurikeskus,

Luohisali. sis. ruokamaistiaiset.

Liput: lippu.fi

SYKETTÄ

SENIOREIDEN

SYKSYYN

PEKKA JA SUSI

25 VUOTTA

Pekka ja Susi muistetaan erityisesti

Anssi Kelan vanhana bändinä, jonka

laulajana ja basistina hän toimi ennen

siirtymistään sooloartistiksi. Yhtye voitti

rockin suomenmestaruuden vuonna

1993. Pekka ja Susi julkaisi ainoaksi jääneen

albuminsa vuonna 1994. Bändi

hajosi vuonna 1999, ja Kela alkoi kirjoittaa

lauluja, joista muodostui Nummela-albumi.

Tänä syksynä Pekan ja Suden albumista

tulee kuluneeksi 25 vuotta. Sitä

juhlistaakseen yhtye palaa vielä yhdelle

keikalle Espoon kulttuurikeskuksen Louhisaliin

30.10. muistelemaan hetkeksi

menneitä.

› Pekka ja Susi 25 vuotta ke 30.10.

klo 19 Louhisali. Liput: lippu.fi

MARRASKUU

COME BACK THE

DOORS-YHTYEEN

SÄVELIN

Sellosalin marraskuun aloittaa The

Doors-yhtyeen musiikkia esittävä Love

Her Madly -produktio. Edellisen kerran

tämä orkesteri keikkaili 35 vuotta sitten.

Nyt kokoonpanoon kuuluvat Seppo

”Kala” Alajoki (kitara), Jyrki Honkonen

(urut), Tapio Liinoja (laulu), Juuso

Nordlund (basso) ja Raimo Raappana

(rummut).

› Love Her Madly 1.11. klo 19,

Sellosali. Liput lippu.fi

IHASTUTTAVA,

VIHASTUTTAVA

OMA KEHO

Body Positive! on musiikkivetoinen

draamakomedia, jossa esiintyjien omat

sävellykset nivovat tarinaa yhteen.

Mukana on myös tunnettuja kappaleita,

joita käsitellään uudessa valossa. Esitys

tarkastelee yhteiskunnan paineita,

myyttejä ja ennakkoluuloja sekä ahdistavia

ja kahlitsevia vaatimuksia, joita

naisten kehoihin liittyy.

› Body positive! to 28.11. klo 19,

Espoon kulttuurikeskus, Louhisali.

Liput: lippu.fi

VIIKONLOPPU

KÄYNTIIN TANSSIN

PYÖRTEISSÄ

Show täynnä tanssin taikaa ja glamouria

tuo samalle lavalle tanssimaan Ansku

Bergströmin, Marko Keräsen, Kia Lehmuskosken,

Jurijs Trosenkon, Jutta

Heleniuksen, Sami Heleniuksen, Saana

Akiolan, Katri Mäkisen sekä Mikko

Ahdin ja Jani Rasimuksen. Shown ensiilta

oli keväällä 2019 ja nyt luvassa on

lisänäytöksiä suositulle esitykselle!

› Tanssien tähtiin pe 29.11.

klo 18, Sellosali.

Liput lippu.fi

PERINTEINEN SYKETTÄ syksyyn – Låt

hösten pulsera -syysjuhla järjestetään

sunnuntaina 13.10. espoon kultuurikeskuksen

Tapiolasalissa. Päivän tanssi- ja

lauluesityksistä vastaavat paikalliset

seniorijärjestöt. Myös kaupunki ja muut

yhteistyötahot esittelevät tapahtumassa

toimintaansa.

Juhlassa julkistetaan vuoden 2019

Espoon eläkeläinen. Juhlaa voi seurata

myös livenä netissä.

› Sykettä syksyyn su 13.10. klo 13-17,

Espoon kulttuurikeskus, Tapiolasali.

Vapaa pääsy. Tapahtumaan järjestetään

maksuton bussikuljetus.

Suomalaisia viihdyttäjiä

televisioidussa Miss

Suomi 1966 -kilpailussa

helmikuussa 1966.

Johnny Liebking, Erkki

”Eki” Liikanen (takanaan

Pekka Loukiala) ja

Pirkko Mannola.

OLAVI KASKISUO COLLECTION / LEHTIKUVA

SYYSLOMALLA

LEFFAAN

Sellosalissa näytetään syyslomaviikon

tiistaina 15.10. heti aamulla kello 9 Onneli

ja Anneli ja nukutuskello. Kello 11 puolestaan

Räyhä-Ralf valloittaa internetin.

Karatalossa on tarjolla kaksi perjantaileffaa

syysloman päätteeksi. Kello

10 näytetään Viiru ja Pesonen - Viiru

muuttaa, jossa pihan perällä sijaitsevaan

huussiin pompputalon saanut Viiru

päättää muuttaa taloonsa pysyvästi. Ja

sekös harmittaa Pesosta.

Iltapäiväleffana tarjolla on Jack

Londonin rakastettuun Valkohammasseikkailuromaaniin

vuodelta 1906 ohjautuva

elokuva, joka kertoo sudenpennun

elämästä Yukonin erämaissa.

MINÄ RAKASTAN SINUA, GABRIEL

Pirkko Mannolan laulajanura sai alkunsa sattumalta.

Seura-lehden toimittaja Olavi Sääksjärvi otti juttuideaa

miettiessään yhteyttä Levytukun kapellimestari

Kullervo Linnaan ja sopi miss Suomeksi valitulle Mannolalle

koelaulun, vaikkei edes tiennyt, osaako Mannola

laulaa. Hänen koelauluissa esittämästään kappaleesta

Diana tehtiin samantien ensilevy suomenkielisenä versiona

Minä rakastan sinua, Gabriel.

Nyt Mannola juhlistaa 80-vuotissyntymäpäiväänsä

konserttikiertueella Tessa Virran johtaman orkesterin

kanssa. Konsertin ohjelmisto sisältää Pirkko Mannolan

tunnetuimmat hitit ja paljon yllätyksiä. Kappaleiden

välillä hän myös tarinoi elämästään.

› Pirkko Mannola juhlakonsertti ke 27.11. klo 19.

Sellosali, Liput lippu.fi

ESPOO-LEHTI 3/2019 >> 13


MENOTÄRPIT SYYSKUU–LOKAKUU

OLLI HÄKÄMIES

MITÄ ON

SUUNNITTEILLA?

› Turvallisia, nopeita ja

pyöräilijöille esteettömiä pyöräilybaanoja

kaupunkikeskusten välille

› Pyöräily osaksi joukkoliikennettä

› Teemareitistöjä: mm. kulttuurireitti,

maaseutureitti ja kartanojen reitti

yhteistyössä lähikuntien kanssa

› Pyöräilyturismin kehittäminen

› Kaupunkipyörien parempi

alueellinen saatavuus

Aktivoidu syksyyn

LIIKUNTAA JA PAINON-

HALLINTAA -KURSSIT

KURSSI ON SUUNNATTU kaikille ylipainoisille

työikäisille (vyötärönympärys naisilla

yli 90 cm ja miehillä yli 100 cm tai BMI vähintään

30). Erityisesti tervetulleita ovat

he, joilla on ollut pitkä tauko liikkumisessa.

Tapaamiset sisältävät 30 minuutin tietoiskun/keskustelun,

jonka jälkeen kokeillaan

eri perusliikuntamuotoja kuten sauvakävelyä,

kuntosaliharjoittelua ja vesiliikuntaa.

Lyhytkurssin hinta 20 e, kurssin

kesto 7 kertaa.

• Leppävaaran uimahalli ma klo 18.15-19.45

• Keski-Espoon uimahalli ti klo 17–18.30

• Olarin uimahalli ti klo 19–20.30

• Tapiolan palvelukeskus ti klo 18.30–20.

• Espoonlahden uimahalli to klo 18.15-19.45

Ilmoittautuminen ja lisätiedot

p. 09-8166 0800 ma-pe klo 12-13 tai

espoo.fi/ohjattuliikunta

KUNTOSALISTARTTI-

LYHYTKURSSI

POLKEMALLA

PAIKASTA TOISEEN

Martti Merra

siirtyy kesäisin

pyörällä paikasta

toiseen

niin töissä kuin

vapaa-ajallakin.

KUNTOSALISTARTTI ON suunnattu aloittelijoille.

Jokaisella kurssikerralla käydään

eri lihasryhmiä läpi sekä kuntosalilaitteilla

että muilla harjoitteilla. Kuntosalistartin

käytyään asiakas hallitsee kuntosaliharjoittelun

perusteet ja osaa omatoimisesti

harjoitella ilman ohjaajan tukea.

Kurssin kesto 7 kertaa.

Pyöräilyn suosio ympärivuotisena liikunta- ja liikkumismuotona

on kasvussa. Tämä on huomattu myös Espoossa ja uusia

suunnitelmia lajin eteen riittää pitkälle tulevaisuuteen.

LIIKUNTA- JA nuorisopalvelujen

johtaja Martti Merra uskoo, että

Espoossa voi hyvin liikkua ilman autoakin:

kaupunkikeskuksesta toiseen aikaa

ei pyöräilemällä kulu puolta tuntia

enempää ja pidemmällekin pääsee,

kun pyörän nostaa metroon tai junaan.

Sähköpyörät tekevät läpimurtoa

uudenlaisena ympärivuotisena liikkumismuotona.

Merra näkeekin, että

Espoon on nyt aika profiloitua todelliseksi

pyöräilykaupungiksi.

– Uskon, että meillä on vielä

paljon käyttämätöntä potentiaalia

hyödyntämättä. Kasvavaa pyöräilyturismia

ajatellen meillä on maan

parhaat metsät, luonto ja rannat.

ESPOOSSA ON kaiken tasoisille pyöräilijöille

valtavasti mahdollisuuksia:

kevyeen liikenteen väyliä löytyy

jopa 1 200 kilometriä ja siihen vielä

latupohjat sekä merkitsemättömät

reitit päälle. Pelkästään rantaraitti

on päästä päähän yli 40 kilometriä.

– Täällä ei tosiaankaan tarvitse

valita samoja reittejä joka kerta,

vaan valinnanvaraa ja nähtävää

riittää, Merra toteaa.

Merra tietää, mistä puhuu.

Hänellä pyöräilykilometrejä kertyi

viime vuonna 2 600.

LISÄTIETOA

PYÖRÄILYREITEISTÄ:

• espoo.fi

• visitespoo.fi

• fillaristit.fi

• reittiopas.fi

– Pääosin pyöräilen vapaa-aikana,

mutta kesäaikaan pyrin hoitamaan

myös työtapaamiset pyörällä.

Autoilun vaihtaminen pyöräilyyn

on pitkälti asennekysymys.

– Kyllä kaupungillakin on huomattu,

että pyöräilyn arvostus on

kasvussa. Se laittaa meidät tekemään

osuutemme eli pitämään reitistöt

kunnossa lajin houkuttelevuuden

ja turvallisuuden ylläpitämiseksi.

Yksi toivomus Merralla on kuitenkin

tiellä liikkujille:

– Hyväksytään kaikki, ollaan sitten

liikkeellä jalan, koiran kanssa, pyörällä

tai autolla. Otetaan pikkaisen

kiireestä pois ja malttia tilalle, niin

hyvä tulee.

HANNA OJANPÄÄ

• Espoonlahden uimahalli to klo 17–17.55

• Tuulimäen liikuntahalli ti klo 18–18.55

Ilmoittautuminen ja lisätiedot

p. 09–8166 0800 ma-pe klo 12–13 tai

espoo.fi/ohjattuliikunta

LIIKUNTAILTA

TYÖIKÄISILLE

LIIKUNTAILLASSA ON mahdollisuus

kokeilla eri liikuntamuotoja ja saada hyödyllisiä

kuntoiluvinkkejä. Liikuntailta on tarkoitettu

aloittelijoille sekä kaikille muille,

joilla on ollut pitkä tauko liikkumisessa.

Uimahalleilla sisäänpääsymaksu.

• Keski-Espoon uimahalli

ma klo 17.30-18.30

• Olarin liikuntakeskus ti klo 17.45-18.45

• Espoonlahden uimahalli

ke klo 18.30-19.30

Lisätiedot p. 09-8166 0800 ma-pe

klo 12–13 tai espoo.fi/ohjattuliikunta

14


Taide toimii

tunnusmerkkinä

1 2

TAPIOLAN PYÖRÄPARKKI

Viimeisin valmistunut julkisen

taiteen kohde löytyy Tapiolasta,

jossa metroaseman pyöräparkin

seiniä kiertää taiteilija Seela

Petran grafiikka.

– Nyt tehdään paljon muraaleja,

mutta menimme tästä eteenpäin

ja esitämme graafista ilmaisua

julkisessa tilassa. Työn elementit

on myös toteutettu niin, että ne

voi tarvittaessa korvata, Henna

Paunu EMMAsta sanoo.

Teoksessa näkyy Seela Petran

jo aiemmin piirtämiä luonto- ja

eläinhahmoja.

– Halusin tuoda tänne asioita,

jotka yhdistyvät Tapiolaan, ovat

iloisia ja lämminhenkisiä. Koko

työn punaisena lankana on toisen

ihmisen kohtaaminen.

Taide helpottaa myös tilan

hahmottamista. Pyörä löytyy

työpäivän jälkeen helpommin, jos

muistaa vieneensä sen vaikkapa

karhun kohdalle.

HAGALUNDS CYKELPARKERING

Det senast slutförda objektet för

offentlig konst finns i Hagalund

där väggarna på metrostationens

cykelparkering pryds av konstnären

Seela Petras grafik.

– Väggmålningar är inne just

nu, men vi gick ett steg längre och

visar upp grafisk framställning på

en offentlig plats. Arbetet består

av element som utformats så att

de kan ersättas vid behov, säger

Henna Paunu från EMMA.

I konstverket kan man se Seela

Petras redan tidigare ritade naturoch

djurgestalter.

– Jag ville ta hit saker som har

att göra med Hagalund och som

är glada och har en varm framtoning.

Den röda tråden i verket är

att bemöta en annan person.

Konst gör det också lättare att

orientera sig i utrymmet. Du hittar

din cykel lättare efter arbetsdagen

om du kommer ihåg att du

parkerat den t.ex. vid en björn.

5ESPOON KESKUKSEEN VEISTOS

Seuraava kohde tulee uudistuvan Espoon

keskuksen Vaakunatorille johon nousee Vesa-

Pekka Rannikon veistos Vuo ensi keväänä.

SKULPTUR TILL ESBO CENTRUM

Följande objekt blir det nya Vapentorget i det förnyade

Esbo centrum där Vesa-Pekka Rannikkos

skulptur Vuo kommer att placeras nästa vår.

4

ALBERGANPORTIN

EMMA JÄTTÄÄ JÄLJEN -TEOS

TAPIOLAN METROASEMALLA

Tapiolasta löytyy toinenkin julkisen

taiteen teos. Kim Simonssenin

Emma jättää jäljen ei ole

vain yksittäinen veistos asemalaiturilla,

vaan sen kädenjälki on

nähtävissä lisäksi EMMAssa ja

digitaalisesti netissä.

3

Julkinen taide osana

kaupunkisuunnittelua on

valtaamassa jalansijaa

myös Espoossa.

I bästa fall fungerar konst

som ett kännetecken för

stadsdelen.

RAKKAUDEN TUNNELI

Kesällä valmistui uusi julkisen taiteen kohde Leppävaaraan,

jossa Akseli Leinosen teos Love Love tuo

Alberganportin alikulkutunneliin iloa, valoa ja väriä.

OIVALLUS

TEKSTI TIINA PARIKKA KUVA SEELA PETRA

KONSTVERKET EMMA LÄMNAR

SPÅR PÅ HAGALUNDS

METROSTATION

I Hagalund finns också ett annat

offentligt konstverk. Kim Simonssons

Emma lämnar spår är inte

endast en enskild skulptur på

stationsperrongen, utan dess

handavtryck kan ses också i

EMMA och digitalt på webben.

ESPOON SAIRAALAN TAIDEPOLKU

Taide luo viihtyvyyttä ja hyvinvointia Espoon sairaalaan.

Sairaalan taiteeseen ohjaa taidepolku,

jota voi hyödyntää myös osana asiakkaiden hoitoa.

Taidetta löytyy kaikista potilashuoneista.

ESBO SJUKHUS KONSTSTIG

Konst skapar trivsel och välbefinnande på Esbo

sjukhus. Genom sjukhuset leder en konststig som

också kan användas som en del av vården. Det

finns konst i varje patientrum.

ALBERGAPORTENS KÄRLEKSTUNNEL

På sommaren färdigställdes ett nytt offentligt konstverk

i Alberga, där Akseli Leinonens verk Love Love

ger Albergaportens gångtunnel glädje, ljus och färg.

’’

KUVAT ILMENTÄVÄT

YHTEISÖLLISYYTTÄ

JA TOISEN IHMISEN

KOHTAAMISTA.

ESPOO-LEHTI 3/2019 >> 15


HELMI

TERVEYTTÄ LUONTOPOLULTA

LUONNOSSA LIIKKUMINEN parantaa tutkitusti

terveyt tä. Olarissa voi poiketa lähimetsän polulle

keskeltä kaupunkia.

Kesäkuussa Keskuspuiston ja Kokinmetsän alueella

avattu terveysluontopolku on esimerkki yhteistyöstä.

Polun idea syntyi Olari-seurassa.

– Alueella kulki ennestäänkin luontopolku, mutta se

oli lähes umpeen kasvanut. Teimme aloitteen uudesta

polusta, joka toteutettaisiin terveysluontopolun lähtökohdista,

Olari-seuran puheenjohtaja Heikki Lenkkeri

kertoo.

Kaupungin hyvinvointiryhmä otti toteutuksesta

kopin. Vanhojen polkujen kunnostus toteutui eri järjestöjen

ja kaupungin yhteistyöllä.

– Esimerkiksi polun varrelta löytyvät maalaukset

ovat EMY:n taidepiirin tekemiä kuvia, Lenkkeri sanoo.

Yhteensä 2,4 kilometriä pitkälle polulle voi hypätä

mistä kohtaa tahansa ja sen voi kiertää kumpaa suuntaan

vain. Polun varrelta löytyy kahdeksan rastia,

joissa kerrotaan luonnon terveysvaikutuksista.

Polun suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Espoon

ympäristömuotoilutiimi. Hyvinvoiva Espoo -kehitysohjelma

on rahoittanut terveysluontopolun ja ollut

mukana sen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Polun rastit on merkitty sinisin sydämin.

› espoo.fi/luontopolut

16


OLLI HÄKÄMIES

HÄLSA FRÅN NATURSTIGEN

ATT RÖRA sig i naturen förbättrar bevisligen hälsan. I

Olars kan du mitt inne i stan sticka in på en stig i närskogen.

Hälsonaturstigen som öppnades i juni i Centralparkens

och Kockbyskogens område är ett exempel på samarbete.

Idén till stigen föddes i Olari-Seura (Olars-föreningen).

– Det fanns redan en naturstig i området, men den var

nästan övervuxen. Vi tog initiativ till en ny stig som skulle

förverkligas från utgångspunkterna för en hälsonaturstig,

berättar Heikki Lenkkeri, ordförande för Olari-Seura.

Stadens grupp för välbefinnande tog sig an uppgiften.

Iståndsättningen av de gamla stigarna genomfördes i

samarbete mellan olika organisationer och staden.

– Till exempel målningarna längs med stigen är bilder

som gjorts av EMF:s konstcirkel, säger Lenkkeri.

Man kan hoppa in var som helst på den totalt 2,4 kilometer

långa stigen och den kan gås runt i vardera

riktningen. Längs med stigen finns åtta kontroller där

man berättar om naturens hälsoeffekter.

Planeringen och genomförandet av stigen utfördes

av Esbo miljödesignteam. Utvecklingsprogrammet

Välmående Esbo har finansierat hälsonaturstigen och

deltagit i dess planering och genomförande.

Kontrollerna på stigen har markerats med blåa hjärtan.

› esbo.fi/naturstigar

3/2019 ESPOO-LEHTI >> 17


-

PALVELU

Tule nauttimaan

juhlatunnelmasta

OTANIEMESSÄ PÄÄSEE TUTUSTUMAAN

KAUPUNKIELÄMÄN KEHITTÄMISEEN

PE KLO 12.30-15 JA LA KLO 10-14

Kuudetta kertaa Espoo-päivässä mukana

oleva Urban Mill on yhteisö ja palvelu,

jonka tehtävänä on auttaa luomaan

parempaa kaupunkielämää uusien

innovaatioiden avulla.

– Otaniemi tutuksi – Otaniemi tänään

ja huomenna –tapahtuma antaa tietoa

siitä, mitä uutta Otaniemessä tapahtuu

muun muassa yliopistossa sekä innovaatio-

ja rakennustoiminnassa ja mihin

suuntaan kaupunkia kehitetään, kertoo

Urban Millin kumppanuushankkeista

vastaava Kari Mikkelä.

Tapahtuman aikana kuullaan esityksiä,

joissa on mukana Aalto-yhteisön

ja Espoon kaupungin lisäksi yrityksiä,

asukasyhdistyksiä sekä Tekniikan Akateemiset

-liitto. Tiedeyhteisön kehittämistyön

moninaisuuteen pääsee tutustumaan

muun muassa startup-yritysten

aikaansaannosten kautta.

– Lauantaina Innovaatiokujan varrella

on mahdollisuus osallistua työpajoihin,

kilpailuihin, näyttelyihin ja keskusteluihin.

Lapset voivat kokeilla omia prototyyppejään

ja suunnitella uutta Otaniemeen,

Mikkelä selvittää.

Urban Mill on yhteistyöorganisaatio

ja tapahtumaan valmistaudutaan kiinteässä

yhteistyössä alueen toimijoiden

kanssa.

Toivotaan, että tapahtumaan tulee

uusia ihmisiä, jotka kiinnostuvat Otaniemen

alueesta ja huomaavat mitä

siellä tapahtuu. Ehkä joku mahdollisesti

kiinnostuu tulemaan lukioon, opiskelemaan

Aaltoon tai tekemään yhteistyötä

tutkimuslaitosten kanssa.

Tutustu Urban Milliin: bit.ly/2IF8dHs

Betonimiehenkuja 3 E

Elokuun viimeisenä

viikonloppuna järjestettävään

Espoo-päivään odotetaan

jälleen yli 70 000 kävijää.

Espoon suurimman kaupunkitapahtumaan

voi osallistua

järjestämällä itse tapahtuman

tai vain nauttia elämää sykkivän

kaupunkijuhlan elämyksistä

ja ohjelmista.

TEKSTI Susanna Uski

MINKÄLAISTA TYÖ ON PALOASEMILLA?

LA KLO 12-15

Pelastusajoneuvoihin ja pelastuslaitoksen henkilökuntaan voit tutustua

lauantaina Keskuspaloaseman, Espoonlahden, Leppävaaran, Mikkelän

ja Niittykummun paloasemien avoimien ovien päivänä. Lapset pääsevät

päivän aikana kokeilemaan miltä tuntuu sammuttaminen sankoruiskulla.

Paloasemien osoitteet: www.lup.fi

ROSKASTA

KAUNISTA

29.8-1.9.

Espoo-päiväksi Viaporin torille nousee Lintukato-niminen

taideteos. Teoksen toteuttavat

katutaiteen pioneerit Tuuli Huovila ja

Essi Ruuskanen, jotka ovat tehneet paljon

taidetta yhdessä. Ajatus Lintukato-teoksesta

syntyi ajankohtaisesta teemasta, ilmastonmuutoksesta,

joka on verottanut Suomessa

pikkulintukantoja.

Materiaalit valikoituivat teeman mukaisesti;

teos syntyy kierrätys- ja ylijäämämuovista.

Tuhansista kierrätysmuovisuikaleista syntyvä

Lintukato muistuttaa osaltaan muovin haitallisuudesta

linnuille ja muille eliöille.

– Olemme työpajoissa tehneet tupsuja

muutaman viikon ajan. Muovit olemme saaneet

roskiksista. Teos kasataan kiinni vaijereihin,

jotka saamme Sound Enginen rakennustiimiltä,

joka myös nostaa valmiin teoksen

yläilmoihin.

Soittoniekanaukio, Leppävaara.

18


TRAPESA CATWALK

– MUSIIKILLINEN

MUOTISHOW

PE KLO 17-20

Trapesa on kansainvälinen kohtaamispaikka,

jonka takaa löytyvä Filoksenia ry

on työskennellyt jo yli 20 vuoden ajan

hyvinvoinnin ja kulttuurien välisen yhteistyön

eteen. Trapesan Catwalkin musiikilliseen

muotishow’hun siivittävät

perjantaina Espoon asemasillalla kotimaiset

ja eurooppalaiset tanssijat ja

muusikot.

Kansainvälinen olohuone Trapesa, Espoon

asema, asemasilta 2 krs., Kirkkojärventie

1.

EMMASSA SOI JAZZ

PE KLO 18-18.30

Modernin taiteen museo EMMAssa on

musiikkitarjontaa jazzin ystävälle. April

Jazz Goes EMMA: Sid Hille -konsertissa

muusikot Sid Hille ja Jarmo Saari esittävät

keraamikko Rut Brykin ja muotoilija,

kuvanveistäjä Tapio Wirkkalan

taiteesta vaikutteita saaneen jazzsävellyksen.

Emma – Espoon modernin taiteen

museo, Näyttelykeskus WeeGee,

Ahertajantie 5.

MUSIKAALIELOKUVA

ELOKUUN ILLASSA

PE 21.15-23.30

Espoo-päivän iltana voi virittäytyä elokuvatunnelmaan

Tapiolan keskusaltaan

äärelle, jossa esitetään suosittu, Oscarpalkittu

A Star Is Born -elokuva. Romanttinen

musikaali kertoo kantrimuusikosta,

joka rakastuu nuoreen laulajaan. Pääosissa

esiintyvät Lady Gaga ja Bradley

Cooper. Elokuvan esityskieli on englanti

ja se tekstitetään suomeksi ja ruotsiksi.

Suositusikäraja on 12 vuotta.

Tapiolan keskusaltaan aurinkoterassi.

INNOVAATIOKUJAN

VARRELLA ON MAHDOLLISUUS

OSALLISTUA TYÖPAJOIHIN,

KILPAILUIHIN, NÄYTTELYIHIN

JA KESKUSTELUIHIN.

’’LAUANTAINA

ESPOO-PÄIVÄ HUIPENTUU

ULKOILMAKONSERTTIIN

LA KLO 14-20

Lauantaina tunnelmaa nostattaa Tapionaukion lavalle

nousevat tutut viihdyttäjät. Suuressa ulkoilmakonsertissa

mukana nähdään artistit Reino Nordin,

Kasmir, Paperi T, Töölön Ketterä sekä Espoo

Big Band kapellimestarinaan Marzi Nyman

ja solistinaan Maria Ylipää. Ilmaiskonsertin

juontaa Radio Kissistä tutut

Jenni Haapala ja Jani Jääskeläinen.

Tapionaukio, Tapiola

ILO IRTI

ULKOKARAOKESSA

JA DANCEOKESSA

Tapiola Sinfoniettan pienryhmä esittää

Espoo-päivän aikana kantrimusiikkia Espoon

sairaalassa.

– Meillä on koulutettuja sairaalamuusikoita

ja nyt olisi mahdollista tulla katsomaan sairaalan

aulassa sijaitsevaan Ravintola Suolaheinään,

minkälaista yleisötyötä orkesteri

siellä tekee. Samalla pääsee tutustumaan

sairaala-aulan taideteoksiin, joita Espoon

sairaala on hankkinut yhdessä taidemuseo

EMMAn kanssa, kertoo Tapiola Sinfoniettan

tuottaja Miina Sivula.

Sivulan mukaan kantrimusiikki valikoitui

musiikiksi muusikoiden omasta innostuksesta

KANTRIMUSIIKKIA

ESPOON SAIRAALASSA

LA KLO 14.15-14.45

ja koska se soveltui sairaalaympäristöön paremmin

kuin esimerkiksi vaskisoittimet.

– Yleisötyö kuuluu vahvasti orkesterin toimintaan

ja sitä tehdään, koska halutaan olla

koko kaupungin orkesteri ja tarjota elämyksiä

myös niille, jotka eivät pääse konsertteihin.

Espoon sairaalassa yleisötyötä tehdään

viikoittain. Konserttiin osallistuvien määrä

ei ole tärkein asia, vaan orkesterilaiset odottavat

ensisijaisesti musiikkinsa tavoittavan ja

aktivoivan ihmisiä.

Espoon sairaalan aula, Ravintola Suolaheinä,

Karvasmäentie 6

LA KLO 15-19

Sellosali on ollut joka vuosi Espoo-päivän tapahtumissa

mukana. Tänä vuonna ohjelmassa on

jotain erilaista. Piknik- ja laulutapahtuman Singa

Open Air Karaoken ja Danceoken odotetaan

houkuttelevan tulemaan Soittoniekan aukiolle

koko perheen voimin.

– Järjestämisessä on mukana Sellosali, Kaupunkitapahtumat

Espoo ja Kauppakeskus Sello.

Paikalle tulee vehreä tekonurmi ja kalustusta,

joiden toivotaan luovan kaupunkilaisille mukavaa

oleskelutilaa, kulttuurituottaja Laura Nordlund

kertoo tapahtuman järjestelyistä.

Ulkokaraokessa biisien lyriikoita voi seurata

näytöltä ja antaa laulutoiveet helposti Singan

mobiilisovelluksen avulla. Sovelluksen pystyy

lataamaan oman laitteen sovelluskaupasta ja

sieltä löytyy yli 60 000 kappaleen kattava laulukirjasto.

– Paikalle vaan rohkeasti! Jos ei heti uskalla

mukaan, voi ensin vaikka laulaa mukana, Nordlund

kannustaa.

Päivän aikana voi kokeilla myös danceokea eli

tanssikaraokea. Danceokessa yleisö pääsee toivomaan

musiikkivideoita ja tanssimaan niiden

tahtiin. Hyvään fiilikseen saattelee yleisön lisäksi

Tanssikoulu DCA:n tanssijat.

Sellosalin edusta, Soittoniekanaukio

ESPOO-LEHTI 3/2019 >> 19


VI I ESBO

En fantasifull ljuscirkus med Spektri, dans med Esbo

Spelmanslag, konsert med Sås & Kopp samt god mat.

Det är några av programpunkterna som Vindängen

bjuder på under Esbodagen lördagen den 31 augusti.

Text Jenni von Frenckell

SE ALLA

EVENEMANG

ESPOOPAIVA.FI/

TAPAHTUMAT/SV

Stämningsfull

Esbodagen

Eva Monthén är kulturproducent

vid Esbo stad

och ansvarar för evenemanget

i Vindängen. Hon

berättar att det är första gången som

Esbodagen firas i Vindängen.

– Idén till att fira i Vindängen i år

hänger ihop med att huset fyller 10

år nästa år. Vi bestämde att det vill vi

fira. Därför tjuvstartar vi firandet på

Esbodagen genom att ordna gemensamt

program som alla i huset deltar

i, säger Monthén.

Artisterna som uppträder i Vindängen

är Musikinstitutet Kungsvägen,

Esbo Spelmanslag, som är en

del av Esbo Arbis, och Sås & Kopp

som håller en tvåspråkig barnkonsert.

Folkhälsans restaurang har

öppet hela kvällen och när mörkret

faller avslutas programmet med en

ljuscirkus av Spektri.

– Spektri uppträder med en fantastisk

ljusshow utomhus. Evenemanget

hålls på kvällen för att det

ska hinna bli så mörkt som möjligt.

Showen innehåller en massa vackra,

lysande ljusfenomen i olika färger

med musik till, förklarar Monthén.

20


evenemang!

Hela stadens gemensamma

Gällande antalet besökare är

Monthén optimistisk.

– Det är första gången som

Esbodagen firas här i huset så det är

svårt att uppskatta hur många som

dyker upp. Lite spännande är det

givetvis att se om folk hittar hit men

jag är hoppfull.

DET SVENSK- OCH tvåspråkiga programmet

i Vindängen kör igång på

lördag eftermiddag klockan 16.00

och fortsätter ända fram till klockan

21.30. Arrangörerna hoppas att evenemanget

lockar Esbobor över

språkgränserna.

– Vi vill gärna ha en låg språktröskel.

Barnkonserten med Sås &

Kopp växlar smidigt mellan finska

och svenska och musik funkar

ju fint på alla språk, säger Eva

Monthén.

Målgruppen är bred. Barn,

familjer, vuxna och seniorer är välkomna,

dörrarna är öppna för

alla Esbobor under hela kvällen.

Monthén berättar ändå att Esbo

Spelmanslag har sin egen, specifika

publik.

ANDRA SVENSK- OCH

TVÅSPRÅKIGA TIPS FÖR

ESBODAGEN

SMAKERNAS HAGALUND

Fredag och lördag, Tapioplatsen, Tuulikkibron 5

Street food och mikrobryggerier hämtar med sig

matglädje till Hagalund. Mattält och snabbmatsbilar

fyller gatorna med läckerheter. Fin stämning, god

mat och dryck och trevligt program utlovas.

tapiolankeskus.fi/makujentapiola

MATTEHJÄLP FÖR BARN

Fredag kl. 12—15, biblioteket i Iso Omena, Finnviksvägen 1

Mattelandet i Esbo har gjort videor för dig som

vill träna matematik med ditt barn. Du får träffa

Mattelandets personal och bli inspirerad. Barn

som kommer i sällskap med en vuxen får pröva

sin lycka i mattehjulet.

esbo.fi/mattelandet

UTOMHUSBIO: A STAR IS BORN

Fredag kl. 21.15–23.30, terrassen vid bassängen i centrum

av Hagalund, mellan Kyrkstigen och Kulturplatsen

Upplev utomhusbions magiska stämning i augustikvällen.

Som en del av Esbodagens program får du se den

populära Oscarvinnaren A Star Is Born. Filmens språk

är engelska och den är textad till svenska och finska.

Rekommenderad åldersgräns: 12 år.

espoo.fi/kaupunkitapahtumat

– Spelmanslaget kommer att uppträda

i skolans sal och där blir det

dans. Jag vet att det är många som

ser fram emot att ta sig en sväng på

dansgolvet, tipsar Monthén.

ATT PRODUCERA ett större evenemang

är en lång process. Programstommen

planeras i god tid, artisterna

bokas och detaljerna utarbetas

småningom. En vecka innan

Esbodagen äger rum börjar det

mesta vara klart.

Veckan innan är vi mest nervösa

för vädret. Vi hoppas förstås att det

inte spöregnar, då blir det problem

med ljusshowen som ska hållas

utomhus på bollplanen. De sista

dagarna inför tillställningen försöker

vi bygga upp en fin stämning,

berättar Monthén.

› Esbodagen är en två dagar lång

stadsfest som i år ordnas 30–31

augusti. Programmet består av

cirka 200 gratisevenemang.

› Mer information om programmet

i Vindängen: esbo.fi/vindangen.

TRYGGHETSARBETE

GER RESULTAT

TACK VARE långsiktigt arbete är Esbo en exceptionellt

trygg stad enligt statistiken. Den är särskilt känd för sina

långtgående trafiklösningar.

Trygghet och natur. Dessa två saker lyfts i enkäter fram

som dragningskraftsfaktorer för Esbo. Och inte utan orsak.

Esbo är den överlägset tryggaste av de stora städerna i

Finland, vare sig man pratar om trygghet på gatan, trafiken,

egendomsbrott, misshandel eller antalet larm om

hemfridsbrott som polisen mottagit. Statistiken visar inga

större förändringar ens på lång sikt.

– Trygghet är framför allt en känsla av att det går smidigt

att utföra vardagliga sysslor och man kan ostört röra

sig ute dagligen, basservicen fungerar och det finns hjälp

att få när man behöver det, sammanfattar Petri Häkkinen,

säkerhetschef vid Esbo stad.

Trygghetsstrategin utvecklas tillsammans med myndigheter,

staden och olika organisationer. Men de bästa experterna

finns bland privatpersoner.

– Invånarna är bäst informerade om farorna i sin egen

omgivning. Vi organiserar separata trygghetsvandringar,

dit vi bjuder in de som bor på området för att dela med

sig av sina egna erfarenheter. Stadens responskanaler

är också ständigt öppna, uppmuntrar Häkkinen till delaktighet.

Förra året inträffade mindre än 600 trafikförseelser per

10 000 invånare i Esbo, medan motsvarande siffra i Vanda

och Helsingfors var omkring 1 000, i Åbo och Tammerfors

runt 800 och i Uleåborg ca 700.

De smidiga trafiklösningarna härstammar från ett halvt

sekel tillbaka.

– Esbo är en relativt ung stad. När det byggdes på 1960-

talet, införlivades trafikplaneringen ända från början som

en del av byggnadstekniken, berättar Tuomo Saarinen,

forskare vid stadsteknikcentralen.

Särskild uppmärksamhet ägnas åt fotgängare och

cyklister. Underfartsbroar och planskilda korsningar finns

det mycket rikligt av. Vid planeringen av nya skol- och daghemsbyggnader

beaktar man alltid beträffande läget att

det finns en trygg rutt till byggnaden.

Sist och slutligen kan var och en själv mest påverka trivseln

och tryggheten i sin egen näromgivning.

– Genom att uppföra sig sakligt och ta hand om också

andra, skapar vi en trevlig och trygg boendemiljö runtomkring

oss, säger Häkkinen.

RESUMÉ

ESPOO-LEHTI 3/2019 >> 21


VAPAALLA

HISTORIAN KÄTKÖISSÄ | HEILLE KALLIS OL’ MAA

SOTAVETERAANIEN VÄHENEVÄ joukko nauttii Suomessa tuesta ja suuresta

arvostuksesta. Näin ei suinkaan ole aina ollut. Sotien jäl keisessä

Suomessa elettiin pelossa ja epä varmuudessa. Sodanaikaisia johtomiehiä

tuomittiin vankeuteen. Ei olisi tullut kuu loonkaan, että sotaveteraaneille

olisi pidetty ylistyspuheita. Päin vastoin, heidät haluttiin

unohtaa.

Käänne tapahtui 1960- ja 1970-lukujen taitteessa ja 1980-luvulle

tultaessa asenneilmapiiri muuttui. Valtiovallan julkinen tunnustus

sotaveteraanien elämäntyölle saatiin kuitenkin vasta Neuvostoliiton

hajottua.

Espoon Sotaveteraanit viettävät tänä vuonna 60-vuotisjuhlavuottaan.

Rintamasotilaiden asuntoyhdistyksenä toimintansa 1959 aloittanut

yhdistys on jo varautunut toiminnan hiipumiseen. Jäseniä on tällä

hetkellä 600, joista vajaa 200 sodan käyneitä veteraaneja.

Mutta ennen kuin siirrytään perinne yhdistystoimintaan, on vielä

aika juhlia. Länsiväylän entisen toimittajan Uolevi Itkosen kokoama

historiateos Iltahuuto – Espoon sotaveteraanit ry 60 vuotta julkaistaan

9.9. Varsinainen juhla on viikkoa myöhem min, kun ensin 15.9. pidetään

kaikissa Espoon kirkoissa veteraanijumalanpalvelus ja 16.9. vietetään

sitten varsinaista pääjuhlaa Espoon kulttuurikeskuksen Tapiolasalissa.

TIINA PARIKKA

Espoon Sotaveteraanit ry yhteistyössä Espoon Seudun Kulttuurisäätiön ja paikallisten

lukioiden kanssa järjestivät lukiolaisille kirjoituskilpailun Suomi 100-juhla vuonna. Kuvassa

kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, raadin jäsenet Olli Ihamäki ja Helena Luukkonen sekä

mitalistit Iiris Neuvonen, Linnea Lang ja Helmi Wiikeri sekä palkintoraadin puheenjohtaja

Hannu Viitanen palkintojenjakotilaisuudessa 6.12.2017. Espoon kaupunki nimesi Espoon

Sotaveteraanit ry:n ja Espoon Seudun Kultuurisäätiön vuoden kasvattajayhteisöksi.

ESPOO-RISTIKKO

OIKEIN

VASTANNEIDEN

KESKEN ARVOTAAN

KIRJA-

PALKINTOJA.

Kirjaa oransseihin ruutuihin syntyvät kirjaimet alla oleviin ruutuihin ja meilaa kirjaimista syntynyt vastaus

(14-kirjaiminen sana) 21.10.2019 mennessä osoitteeseen espoolehti@omnipress.fi. Laita mukaan nimesi ja osoitteesi.

LAATINUT: TAPIO RUSANEN

22


ESPOOLAINEN

NÄYTTÄMÖLLÄ SAA TOTEUTTAA ITSEÄÄN

Hyökyvuoren kasvatit Erika Rehmonen ja Jere Hartikainen,

ovat ohjanneet harrastajaryhmiä yhdessä jo kuuden vuoden ajan.

Lapsi- ja nuorisoteatterissa lapset tekevät teatteria lapsille.

HYÖKYVUOREN LAPSI- ja nuorisoteatteri

on toiminut Kivenlahdessa vuodesta 1985.

Talvisin teatterissa toimivat ikäkausiin perustuvat

harrastajaryhmät, jotka ideoivat

esitykset alusta loppuun yhdessä. Kesäteatteriin

on sen sijaan valittu valmis näytelmä

ja työryhmään kutsutaan osallistujia

kaikista ryhmistä.

Teatteri Hyökyvuoreen ovat tervetulleita

kaikki lapset ja nuoret, jotka haluavat

tehdä teatteria tai vain kokeilla, tuntuisiko

se omalta harrastukselta.

– Emme oleta, että lapsi tulee valmiina,

vaan harjoittelemme yhdessä teatterin tekemistä.

Täällä voi toteuttaa itseään ja samalla

saa uusia ystäviä, Erika Rehmonen

kertoo.

KOLMEN LAPSIRYHMÄN vetäminen ja kesäteatteriesityksen

ohjaaminen kuulostavat

työläältä ja aikaa vievältä harrastukselta,

mutta ohjaajat vaikuttavat tyyniltä.

– Olen oppinut aikatauluttamaan tekemisiäni

ja aikaa jää hyvin myös kouluun

ja kesätöihin, teatteria alakoululaisesta

saakka harrastanut Jere Hartikainen toteaa.

TÄMÄN KESÄN esitys, Peppi Pitkätossu on

Hartikaisen ja Rehmosen toinen kesäteatteriohjaus.

Ensimmäinen oli Risto

Räppääjä, joka valloitti Pakkasmäen näyttämön

kaksi vuotta sitten. Kesäteatteriesityksen

valmistaminen vaatii myös lapsilta

ja heidän perheiltään sitoutumista yhteisiin

harjoitus- ja esitysaikatauluihin.

– Pepin työryhmään valitut lapset ja

nuoret ovat kaikki aktiivisia ja reippaita ja

valmiita omistautumaan teatterille, ohjaajat

kehuvat.

Pääkolmikon eli Pepin, Annikan ja

Tommin näyttelijöiden valinta oli ohjaajille

helppoa.

– Olemme tunteneet heidät jo useiden

vuosien ajan ja seuranneet, miten he ovat

kasvaneet lapsista teini-ikäisiksi. Nyt he

toimivat jo ammattimaisesti, Rehmonen

kertoo.

HYÖKYVUOREN TEATTERIN Peppi on värikäs

esitys, jossa on paljon musiikkia ja tanssia.

Vaikka esiintyjien ikähaitari on suuri, kaikilla

on omakohtaisia muistoja Peppi Pitkätossusta

ja siten näkemystä siitä, millainen

Peppi on.

– Esityksessä on paljon lapsilta tulleita

ideoita ja ohjaajina luotamme heidän näkemykseensä

siitä, mikä toimii ja mikä

lapsia naurattaa, Rehmonen kertoo.

KATRI TANSKANEN

Hilma Koskinen (Peppi), Elsi

Rapeli (Annika) ja Niko Teperi

(Tommi) ovat jo kokeneita

harrastenäyttelijöitä.

VIELÄ EHDIT

KATSOMAAN:

Peppi Pitkätossun

viimeiset näytökset

su 25.8. klo 13

to 29.8. klo 18.30

la 31.8. klo 13

su 1.9. klo 13

ESPOO-LEHTI 3/2019 >> 23

More magazines by this user
Similar magazines