TAT Talks 2/2019
TATin asiakaslehti TAT talks -lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.
TATin asiakaslehti TAT talks -lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.
- No tags were found...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
2/<strong>2019</strong><br />
Taitoa ja<br />
työkaluja<br />
talousopetukseen<br />
29<br />
RUOKA-<br />
HÄVIKKI<br />
KURIIN<br />
30<br />
ÄITI ON<br />
TÄRKEIN<br />
ESIKUVA<br />
12<br />
”Kesätyö<br />
toimi myös<br />
työkokeiluna.”<br />
Me & MyCity<br />
Pekingissä<br />
22<br />
tat.fi
#PÄÄKIRJOITUS<br />
Vaihdon paikka<br />
Itselleen rehellisenä oleminen on vaikea taiteenlaji. Meillä on työkalupakki,<br />
joka on täynnä joka paikkaan sopivia neuvoja, kun on kyse<br />
mistä tahansa asiasta, kavereista tai kollegasta. Miten oma tilanteesi?<br />
Miten kuuntelet muiden neuvoja? Tai toisaalta, milloin olet viimeksi<br />
ajatellut oman elämäsi punaista lankaa, vaikka perheeseen, työhön tai itseesi<br />
liittyen?<br />
Ei ole oikeaa tai väärää, on vain yksi elämä.<br />
Omalla kohdallani kävin syvällisen sisäisen pohdinnan työn merkityksestä<br />
muutama vuosikymmen sitten. Työelämässä tapahtui jotakin, jota<br />
mielestäni en ollut ansainnut. Huomasin, että olin laiminlyönyt ihmissuhteitani,<br />
erityisesti kavereiden suuntaan. Päätin muuttua, muuttaa suuntaa.<br />
Olen ollut aina huono kuuntelija, tai ainakin näytän siltä, etten kuuntele.<br />
Itse asiassa kuuntelen, joskin läsnä olemisessa on edelleen parantamisen<br />
varaa. Kärsimätön luonne ehkä selittää jotakin.<br />
Miten tämä kaikki sitten liittyy <strong>TAT</strong>iin ja nuoriin. Liittyy. Kun aloitin<br />
työni <strong>TAT</strong>issa noin 12 vuotta sitten, olo oli epävarma. Kun kysyin valitsijoiltani,<br />
mitä <strong>TAT</strong>issa pitäisi tehdä, vastaus oli hämmentävä: ”Ei me tiedetä,<br />
sinä sen jatkossa päätät.”<br />
Kun sitten viime joulukuussa pysähdyin miettimään niitä asioita, joita<br />
kirjoituksen alussa kuvailen, oli päätös selkeä – on vaihdon paikka. En<br />
ole aina tiennyt, mitä pitää tehdä, mutta nyt tiesin. <strong>TAT</strong>in asioilla ei ole<br />
koskaan ollut näin loistavaa yhteiskunnallista tilausta kuin nyt; silloin on<br />
luonnollista vaihtaa myös toimitusjohtajaa. Olen jo yliajalla.<br />
Muistan aina ensimmäiset <strong>TAT</strong>in hallituksen kokoukset. Kun puhuttiin<br />
nuorten asioista, osa hallituksen jäsenistä oli ainakin puoliunessa, kerran<br />
naurettiin jopa äänekkäälle kuorsaukselle. Tänään on toisin. Nuorten asia<br />
on kaikkien asia. Meillä on loistava työtiimi. <strong>TAT</strong>in hallituksen kokouksien<br />
uneliaisuus on muuttunut vilkkaaksi keskusteluksi, aidoksi haluksi<br />
auttaa nuoria niillä keinoilla, joita <strong>TAT</strong>illa on käytettävissä.<br />
Mikä työssäni on ollut palkitsevinta? Helppo kysymys. Ne sadat kohtaamiset<br />
eri-ikäisten nuorten kanssa ympäri Suomea. Sadat kasvot, joista<br />
heijastuu osin epävarmuus, osin intohimoinen halu kasvaa aikuiseksi.<br />
Halu olla osa hyvää suomalaista elämää, yhteiskuntaa.<br />
Kiitos <strong>TAT</strong>ille, kollegoille ja kaikille nuorille, olen ollut saamapuolella.<br />
”NUORTEN<br />
ASIA ON<br />
KAIKKIEN<br />
ASIA.”<br />
Kari Väisänen<br />
toimitusjohtaja<br />
Talous ja nuoret <strong>TAT</strong><br />
Kuva: iStock<br />
JULKAISIJA<br />
Talous ja nuoret <strong>TAT</strong><br />
Eteläranta 10, 00130 Helsinki<br />
TILAUKSET<br />
talousjanuoret@tat.fi<br />
PÄÄTOIMITTAJA Kari Väisänen<br />
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Viivi Ali-Löytty<br />
KANSIKUVA Timo Porthan<br />
ULKOASU Omnipress / Hanna-Mari Jaakkola<br />
PAINO PunaMusta<br />
ISSN 2342-0006<br />
2
2/<strong>2019</strong><br />
2/2017<br />
TÄRKEINTÄ<br />
ON TIETÄÄ,<br />
MITKÄ ASIAT<br />
KIINNOSTAVAT<br />
S. 12<br />
2 Pääkirjoitus<br />
4 Lyhyet<br />
12 Esikuvat etsitään<br />
lähipiiristä ja julkkiksista<br />
22 Peking toimii Kiinan<br />
Yrityskylä-pilottina<br />
24 <strong>TAT</strong> nuorten tukena<br />
kaikilla kouluasteilla<br />
26 Miro Mäkinen oli<br />
kahdessa eri kesätyössä<br />
hakemassa kokemusta<br />
30<br />
Ruokahävikki<br />
täysi nolla<br />
29 Li Andersson<br />
peräänkuuluttaa<br />
tasa-arvoa myös<br />
opetuksessa<br />
30 Asiakkaatkin arvostavat<br />
ruokahävikin minimointia<br />
35 Minä väitän: Taloustaitojen<br />
opetus on tabu<br />
29<br />
Opetusministeri<br />
Li Andersson<br />
22<br />
Osallistavaa<br />
opetusta Kiinaan<br />
3
#LYHYESTI<br />
Bisneskurssien materiaaleja<br />
myös avoimissa yliopistoissa<br />
ELOKUUN alussa voimaan tullut uusi lukiolaki velvoittaa lukiot ja<br />
korkeakoulut yhteistyöhön, jotta nuorten tutustuminen tieteenaloihin<br />
ja siirtyminen jatko-opintoihin olisi entistä sujuvampaa. <strong>TAT</strong>in<br />
Bisneskurssien ja avointen yliopistojen yhdessä tuottamat opintojaksot<br />
tarjoavat yksinkertaisen väylän tämän velvoitteen täyttämiseen. Nämä<br />
opintojaksot ovat sekä oppilaitoksille että opiskelijoille maksuttomia,<br />
toisin kuin avointen yliopistojen opinnot yleensä, ja koska ne ovat<br />
verkossa suoritettavia kursseja, niitä voi opiskella kaikkialla Suomessa.<br />
Suoritus hyväksiluetaan sekä lukion että asianomaisen yliopiston<br />
opintoihin. Muissa yliopistoissa opintopisteet on hyväksytettävä<br />
erikseen.<br />
Opintoja lukiolaisille on tarjolla Helsingin yliopiston avoimessa<br />
yliopistossa (prof. Petri Parvisen Myynnin verkkokurssi, 6 op) ja<br />
Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa (Globaalit markkinat<br />
ja vastuullinen liiketoiminta, 2 op sekä Myynti, markkinointi ja<br />
kaupallistaminen, 2 op).<br />
BISNESKURSSIT<br />
TUKISIVAT HAAVETTANI<br />
OMASTA YRITYKSESTÄ...<br />
Bisneskurssit myös<br />
ammatillisiin oppilaitoksiin<br />
<strong>TAT</strong> on tehnyt tiiviisti yhteistyötä ammatillisen puolen kanssa vuonna<br />
<strong>2019</strong>. Tärkeä osa yhteistyötä on Bisnekset verkkoon -hanke, jossa <strong>TAT</strong>in<br />
Bisneskursseja räätälöidään ammatillisiin oppilaitoksiin paremmin<br />
soveltuviksi.<br />
Hankkeessa tuotetut oppimateriaalit monipuolistavat yrittäjyyden<br />
opintoja. Myös kustannukset tippuvat, kun kurssit ovat digitaalisesti<br />
saavutettavissa erilaisille oppijoille. Oppimateriaalit<br />
soveltuvat kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin, ja osa niistä<br />
tuotetaan myös selkokielellä.<br />
Tuotettuja materiaaleja pilotoidaan hankkeessa<br />
mukana olevissa oppilaitoksissa syksyllä <strong>2019</strong>. Muille<br />
oppilaitoksille materiaalit ovat maksutta saatavilla<br />
vuoden 2020 alusta.<br />
Hankkeessa ovat <strong>TAT</strong>in lisäksi mukana Stadin<br />
ammatti- ja aikuisopisto, Espoon seudun<br />
koulutuskuntayhtymä Omnia, Ammattiopisto Live,<br />
Vantaan ammattiopisto Varia ja Nuori Yrittäjyys ry.<br />
Kuva: iStock<br />
4
#LYHYESTI<br />
<strong>TAT</strong>in toimitusjohtaja<br />
vaihtuu<br />
TALOUS ja nuoret <strong>TAT</strong>in nykyinen toimitusjohtaja Kari Väisänen<br />
lähtee <strong>TAT</strong>ista. Väisänen on toiminut <strong>TAT</strong>in toimitusjohtajana<br />
vuodesta 2007 lähtien. Tuona aikana <strong>TAT</strong> on kokenut monenlaisia<br />
muutoksia ja toiminta on muunnettu kohti tarkkaa fokusointia<br />
ja selkeää strategiaa: nyt <strong>TAT</strong> keskittyy nuorten talous- ja<br />
työelämätaitojen kehittämiseen sekä yrittäjyyteen innostamiseen.<br />
<strong>TAT</strong>in hallitus valitsee uuden toimitusjohtajan syksyn aikana.<br />
Väisänen jatkaa <strong>TAT</strong>in palveluksessa helmikuun 2020 loppuun<br />
saakka ja aloittaa ensi keväänä T-Media Oy:n ja T-Media Relations<br />
Oy:n osakkaana ja hallituksien jäsenenä.<br />
Aineettomat oikeudet<br />
osaksi yrittäjyyskasvatusta<br />
AINEETTOMAT oikeudet ovat löytäneet tiensä heikosti osaksi<br />
koulujen yrittäjyyskasvatusta, vaikka ne on jo pitkään huomioitu<br />
koulujen opetussuunnitelmissa ja Euroopan komission Elinikäisen<br />
oppimisen avaintaidoissa.<br />
<strong>TAT</strong> ja Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) tarttuvat nyt tähän<br />
haasteeseen tuottamalla peruskouluille ja toiselle asteelle<br />
yrittäjyyskasvatuksen oppimateriaaleja, joissa painottuvat etenkin<br />
tavaramerkki- ja mallioikeus.<br />
EU:n teollisuusoikeuksien virasto EUIPOn rahoittama hanke<br />
vastaa tarpeeseen oppia jo koulussa perusasiat aineettomista<br />
oikeuksista, jotta nuoret ymmärtävät aineettomat oikeudet<br />
osana vastuullista yritystoimintaa ja hahmottavat niiden keskeisen<br />
merkityksen omassa arjessaan. Aihe on tärkeä, sillä nuoret<br />
toimivat yhä moninaisempien sisältöjen kuluttajina, jakajina ja<br />
tuottajina. Aineettomien oikeuksien tuntemus voi auttaa nuoria<br />
näkemään sisältöjen taloudelliset mahdollisuudet. Kenties<br />
perehtyminen aiheeseen innostaa myös yrittäjyyteen.<br />
Työelämätietoa<br />
takataskussa<br />
<strong>TAT</strong>IN ja Oikotie Työpaikkojen kehittämä Duunikoutsimobiilisovellus<br />
auttaa nuorta kartuttamaan<br />
työelämätaitoja ja harjoittelemaan työnhakua.<br />
Duunikoutsi toimii kuten henkilökohtainen valmentaja:<br />
nuori saa tietoa ja haasteita esimerkiksi TET-jaksoihin<br />
ja kesätyön eri vaiheisiin. Puhelimeen ladattava<br />
sovellus on nuoren henkinen tuki työnhaun taipaleelle.<br />
Duunikoutsiin voi hyvin tutustua yhdessä vaikkapa<br />
opinto-ohjauksen tunnilla.<br />
Duunikoutsin avulla työelämätieto on ulottuvilla<br />
aina, kun nuori kokee epävarmuutta. Sovellus on<br />
suunniteltu auttamaan nuorta omien vahvuuksiensa<br />
tunnistamisessa ja itsetuntemuksen kehittämisessä.<br />
Se avaa myös työelämän pelisääntöjä ja kertoo<br />
nuorelle tämän oikeuksista ja velvollisuuksista.<br />
Hieman vanhempia työnhakijoita sovellus sparraa<br />
urasuunnittelussa.<br />
Duunikoutsin voi ladata maksutta sovelluskaupoista.<br />
5
#LYHYESTI<br />
<strong>TAT</strong>ISSA TAPAHTUU<br />
SYYSKUU<br />
19.–20.9. Dare to Learn, Helsinki<br />
21.9. Nollapäästöpäivä<br />
LOKAKUU<br />
10.10. Rahapuhetta-keskustelutilaisuus, Helsinki<br />
14.–17.10. European Vocational Skills Week -tapahtumapäivät<br />
ammattiin opiskeleville, Helsinki<br />
22.–23.10. Ohjaamo-päivät, Tampere<br />
MARRASKUU<br />
6.11. Sulla on talenttii -koulutusmessut, Rovaniemi<br />
22.11. Takeoff-bisnestapahtuma lukiolaisille ja<br />
ammattiin opiskeleville, Helsinki<br />
JOULUKUU<br />
12.12. Taloussankari-kilpailun finaali, Helsinki<br />
VUOSI 2020<br />
14.–16.1. NUORI2020, Tampere<br />
6.–8.2. Opopäivät, Tampere<br />
LISÄKSI<br />
KÄYNNISSÄ<br />
OVAT:<br />
Mun elämä -kiertueet<br />
8. luokille, lukioille ja<br />
ammatillisille oppilaitoksille<br />
Kuukausittaiset maksuttomat<br />
kiertotalouskoulutukset opettajille<br />
Tulevaisuus ja työn murros<br />
opetuksessa -koulutukset<br />
lukio-opettajille<br />
Critical Friends -koulutukset<br />
Ope hei,<br />
tää on sulle!<br />
<strong>TAT</strong>IN nettisivuilla on julkaistu opettajille oma talous-,<br />
työelämä- ja yrittäjyysaiheinen aineistopankki. Pankista<br />
löytyy opetusmateriaalia alakoulusta toiselle asteelle<br />
saakka. Aineistoja on helppo selata erilaisten suodattimien<br />
avulla: pankista voi hakea esimerkiksi pelkkiä yrittäjyyteen<br />
liittyviä videoita tai alkuopetukseen suunnattuja<br />
oppituntikokonaisuuksia taloudesta.<br />
Käy tutustumassa pankkiin<br />
osoitteessa tat.fi/opettaja<br />
6
#LYHYESTI<br />
Työkaluja kiertotalouden<br />
opettamiseen<br />
TOISEN asteen opetukseen on tarjolla opetusmateriaalia<br />
kiertotaloudesta. Kiertotalous on tärkeä työelämätaito,<br />
sillä se koskettaa jokaista meistä, mikäli haluamme torjua<br />
ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutosta ei pysäytetä ilman<br />
kiertotaloutta. Kiertotalous on systeeminen muutos, vaikka<br />
se valitettavan usein keskusteluissa typistyykin pelkäksi<br />
kierrättämiseksi.<br />
Opetusmateriaalia on tarjolla noin 20 oppitunnin verran,<br />
ja aihetta käsitellään monesta näkökulmasta. Millainen<br />
nykyinen hukkaava lineaaritalous on, mitä ovat raakaaineriskit<br />
ja ilmastoahdistus?<br />
Materiaalissa käydään läpi kiertotalouden<br />
liiketoimintamallit ja pohditaan, miten kuluttaja voi<br />
omilla teoillaan vaikuttaa. Materiaali sopii esimerkiksi<br />
yhteiskuntaopin, maantiedon, yrittäjyyden tai liiketoiminnan<br />
opintojen tueksi. Oppimateriaalin voi käydä läpi kokonaan<br />
tai sitten valita sieltä omaan opetukseen sopivat palat.<br />
Opetusmateriaali on ladattavissa ilmaiseksi<br />
Bisneskurssien sivuilta (bisneskurssit.fi), josta<br />
löytyy myös lisätietoa opettajille järjestettävästä<br />
täydennyskoulutuksesta. Koulutusta järjestetään<br />
lukuvuoden mittaan useilla paikkakunnilla. Opetusta<br />
tukemaan on myös tehty animaatioita ja videoita, joita<br />
valmistuu syksyn mittaan lisää. Kiertotalousteemaiset<br />
videot löytyvät Youtubesta Talous ja nuoret <strong>TAT</strong><br />
-kanavalta omalta soittolistaltaan.<br />
7
#LYHYESTI<br />
Osallistu<br />
Taloussankari-kisaan<br />
Miksi olla supersankari, kun voi olla oman elämänsä Taloussankari?<br />
Tänä syksynä tutustutaan arjen taloustaitoihin uudenlaisessa kilpailussa.<br />
KILPAILUUN osallistutaan pelaamalla Taloussankari-peliä ja tekemällä<br />
ohjeiden mukainen video. 11.10. mennessä osallistuneista joukkueista<br />
kymmenen valikoituu edustamaan kouluaan Helsingissä 12.12.<br />
pidettävään loppukilpailuun.<br />
Voittajajoukkue saa Taloussankari-tittelin lisäksi voittopokaalin sekä<br />
kymmenen tablettitietokonetta edustamalleen koululle lukutaidon ja<br />
digitaitojen edistämiseksi.<br />
Lue lisää osoitteessa<br />
Taloussankari.fi<br />
Olemme koonneet samaan<br />
osoitteeseen pelin sisällöistä myös viisi<br />
oppituntikokonaisuutta, joita voi hyödyntää<br />
talousopetuksen tukena.<br />
Polku<br />
TALOUSSANKARIKSI <strong>2019</strong>!<br />
PELATKAA PELI JA<br />
TEHKÄÄ INSTA-VIDEO<br />
11.10. MENNESSÄ<br />
10 PARASTA<br />
JOUKKUETTA PÄÄSEE<br />
JATKOON<br />
VAU!<br />
LOPPUKILPAILU<br />
12.12. NORDEAN<br />
CAMPUKSELLA<br />
TALOUSSANKARI<br />
I II III<br />
8
#LYHYESTI<br />
TEKSTI JA KUVA VIIVI ALI-LÖYTTY<br />
Me vaadimme:<br />
lisää puhetta rahasta<br />
SUOMIAREENASSA allekirjoitettiin julkilausuma nuorten<br />
talousosaamisen kehittämisestä. Allekirjoittajina olivat<br />
Opetushallituksen opetusneuvos Kristina Kaihari,<br />
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n pk-johtaja Jouni Hakala,<br />
Opettajankoulutusfoorumin varapuheenjohtaja Seija<br />
Mahlamäki-Kultanen sekä oppisopimusharjoittelija Miia<br />
Sailama Stadin ammatti- ja aikuisopistosta. Julkilausumalla<br />
halutaan kannustaa yrityksiä, päättäjiä, koteja ja muita<br />
tahoja kehittämään nuorten talousosaamista.<br />
Julkilausuma allekirjoitettiin Nyt tehdään nuorten talousosaamissopimus!<br />
-keskustelussa, jonka <strong>TAT</strong>in kanssa<br />
järjestivät Nordnet, Suomen Ekonomit ja Suomen kauppakorkeakoulut<br />
ABS ry.<br />
Keskustelu kävi vilkkaana jo kesällä ja jatkuu myös syksyllä<br />
somessa tunnisteella #puhurahasta. Tunnisteella löytyy<br />
muun muassa pääministeri Antti Rinteen vinkit, miten<br />
rahasta kannattaa puhua nuorten kanssa.<br />
TALOUSOSAAMISSOPIMUS<br />
TET- ja kesätyöpaikkojen tarjoaminen<br />
on osa vastuullista yritystoimintaa.<br />
Suomeen tarvitaan kansallinen talousosaamisen<br />
strategia. Sitoudumme osaltamme<br />
mukaan strategian kehittämiseen.<br />
Opettajankoulutukseen pitäisi lisätä<br />
talousopetusta.<br />
Rahasta pitää puhua kaikilla yhteiskunnan<br />
sektoreilla. Edistämme rahasta puhumista.<br />
Kannustamme myös muita kutsumaan<br />
nuoret mukaan pöytiin, joissa puhutaan<br />
rahasta ja päätetään talousasioista.<br />
9
#LYHYESTI<br />
TEKSTI EIJA SEPPÄNEN / KUVAT NIKO JEKKONEN JA REETTA TULEMA<br />
– Koska työn<br />
määrä ei ole<br />
vakio, työajan<br />
lyhentäminen ei<br />
toimi, sanoi ETLAn<br />
toimitusjohtaja<br />
Aki Kangasharju.<br />
– Koulu on oikeasti ihan loistava paikka.<br />
Missä muualla opettajat keksivät vaikka<br />
mitä, että keskittymishaluttomat nuoret<br />
jaksaisivat ja oppisivat, kiitteli Emilia Kullas,<br />
kahden nuoren äiti.<br />
Taloustaidot<br />
edistävät<br />
tasa-arvoa<br />
– Hallitusohjelmaa kuvaa parhaiten sana tasaarvo.<br />
Ensimmäistä kertaa siellä on myös sana<br />
talousosaaminen. Molemmat ovat erittäin<br />
tärkeitä, korosti tiede- ja kulttuuriministeri Hanna<br />
Kosonen opettajankouluttajien kutsuseminaarissa<br />
OK!Akatemiassa Helsingissä elokuun lopussa.<br />
10. kertaa järjestetyn seminaarin teema oli<br />
talousosaaminen.<br />
– TALOUSOSAAMISEN parantaminen tasoittaa<br />
lasten lähtökohtien eroja. Oman elämän<br />
hallinnan vahvistaminen on koulun tehtävä,<br />
summasi ministeri Hanna Kosonen.<br />
Hän toivoikin yhä vahvempaa yhteistyötä<br />
koulujen ja yritysten välillä nuorten työelämä-<br />
ja talousosaamisen kehittämisessä.<br />
EVAn johtaja Emilia Kullas muistutti, et-<br />
10
#LYHYESTI<br />
tä kun puhutaan taloudesta, on pakko puhua<br />
myös väestönkehityksestä.<br />
– Vuoteen 2040 mennessä 80 vuotta täyttäneiden<br />
määrä kaksinkertaistuu Suomessa.<br />
Tulevien työikäisten joukko kutistuu. Tällä<br />
on suuri vaikutus talouteen ja se vaatii<br />
tulevilta sukupolvilta taloudellista varautumista.<br />
– Taloustaito on elämän perustaito, kuten<br />
kyky lukea tai laskea. Taloustaidot karttuvat<br />
harjoittelun myötä, siksi on tärkeää aloittaa<br />
aikaisin, Kullas painottaa.<br />
– Me tarvitsemme parempia taloustaitoja<br />
ja sijoittamiseen houkuttelevia vaihtoehtoja.<br />
Poliitikkojen pitäisi kirittää kansankapitalismia<br />
tarjoamalla verotuettuja säästämismuotoja.<br />
Esikuvat löytyvät läheltä, Ruotsista<br />
ja Norjasta.<br />
Pörssilähettiläs Jaakko Iho totesi, että eiväthän<br />
poliitikotkaan tiedä, miten laina maksetaan<br />
takaisin, niin miten nuoret sen tietäisivät.<br />
Hän on vieraillut pörssilähettiläänä kymmenissä<br />
kouluissa ja vakuuttaa nuorten olevan<br />
kiinnostuneita taloudesta ja sijoittamisesta.<br />
Juuri kokiksi valmistunut Emmi Pentikäinen<br />
heitti ilmaan ajatuksen siitä, pitäisikö<br />
vanhemmille järjestää oma kurssi talousasioista.<br />
Näin hekin osaisivat opettaa taloustaitoja<br />
lapsilleen.<br />
Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Panzarin<br />
ja toimittaja Julia Thurenin mukaan<br />
koulut voisivat tehdä nykyistä tiiviimpää yhteistyötä<br />
kotien kanssa taloustaitojen opetuksessa.<br />
Heidän mukaansa taloustaitoa<br />
on myös osata lukea sopimuksia ja pieniä<br />
pränttejä.<br />
– Jos ihan välttämättömiä taitoja kansalaiselle<br />
ajattelee, niin englanti ei esimerkiksi<br />
kuulu niihin. Yhteiskunnassa voi pärjätä ilmankin,<br />
mutta raha-asioita on pakko vähän<br />
osata, Panzar muistuttaa.<br />
– Talousopetus kaipaa makua, hajua ja tunnetta<br />
kaikille aisteille. Ei kotitalouttakaan<br />
opeteta vain lukemalla reseptikirjaa tai musiikkia<br />
opettelemalla vain nuotit. Mieti, mikä<br />
fiilis osata soittaa Deep Purplen Smoke on<br />
the Water, varajohtaja Jani Eloranta Nordeasta<br />
vertaili.<br />
OK!Akatemia on Talous ja nuoret <strong>TAT</strong>in ja<br />
elinkeinoelämän vuosittain järjestämä kutsuseminaari<br />
opettajankouluttajille Helsingissä<br />
27.–28.8.<strong>2019</strong>.<br />
Keskustele nuoren<br />
kanssa rahasta<br />
1. Mistä rahaa saa?<br />
Rahaa saa, kun tekee työtä. Työ voi olla palkkatyötä<br />
yrityksessä, mutta myös yrittäminen<br />
kannattaa. Nuori tienaa yleensä ensimmäiset<br />
rahansa kotitöillä. Yläkoululainen voi hakea<br />
Tutustu työelämään ja tienaa -mallilla kahdeksi<br />
viikoksi kesätöihin. Toisella asteella opiskelevat<br />
tekevät usein jo pidempiä kesätyöjaksoja.<br />
Yrittäjäksi voi ryhtyä kuka vaan!<br />
2. Mihin raha menee?<br />
Suomalainen 8.-luokkalainen käyttää rahaa<br />
viikossa keskimäärin 20 euroa. Se kuluu<br />
herkkuihin, limuihin, pikaruokiin ja kahviloihin.<br />
Nuoret seuraavat trendejä ja ostopäätöksiin<br />
pystytään vaikuttamaan sosiaalisen median<br />
kautta voimakkaasti.<br />
3. Miten nuori voi säästää<br />
Voisiko viikkorahasta laitaa puolet säästöön?<br />
Entä voisiko viikkorahan määrää korottaa, jos<br />
nuori päättää säästää siitä osan? Voisiko seuraava<br />
viikkorahamalli toimia teillä?<br />
Viikkorahan määrä 20 euroa<br />
• Nuori saa 20 euroa jos käyttää sen heti.<br />
• Nuori saa 25 euroa, jos laittaa sen tilille<br />
pitkäaikaista isoa hankintaa varten.<br />
• Nuori saa 30 euroa, jos laittaa sen<br />
sijoitussalkkuunsa.<br />
Malli kannustaisi nuorta pohtimaan rahankäyttöä<br />
ja ainakin toisinaan laittamaan rahaa sivuun.<br />
Leikitään taloutta<br />
– TALOUSTAITOJEN opettaminen koulussa<br />
edistää tasa-arvoa. Jo pienten lasten kanssa voi<br />
ja kannattaa keskustella taloudesta. Se ei ole<br />
mitään rakettitiedettä, vaan arjen pieniä juttuja,<br />
sanoo luokanopettajaksi opiskeleva Kati Pajari.<br />
Pajari suunnitteli <strong>TAT</strong>ille Leikitään taloutta<br />
-kirjasen alkuopetuksen tueksi. Kirjasen avulla<br />
talous- ja kuluttajataitoja voi opetella leikkien,<br />
laulaen ja tarinoita kuunnellen.<br />
Kirjanen löytyy myös Opettajan<br />
aineistopankista tat.fi/opettaja<br />
4. Mikä pikavippi?<br />
Pikaluotto eli pikavippi on lyhytaikainen, vakuudeton<br />
kulutusluotto, jonka suuruus on<br />
Suomessa tyypillisesti alle 2 000 euroa. Pikavipin<br />
hakeminen on tehty helpoksi ja sen voi<br />
saada esimerkiksi lähettämällä tekstiviestin.<br />
Lain mukaan alle 2 000 euron pikavipin todellinen<br />
vuosikorko saa olla korkeintaan viitekorko<br />
+ 20 %.<br />
Nuoren kanssa olisi hyvä keskustella<br />
todellisista pikavippien kuluista, sekä siitä,<br />
millä todennäköisyydellä nuorella on 50 %<br />
enemmän rahaa käytössään laskun saapuessa.<br />
5. Korkoa korolle<br />
Korkoa korolle -ilmiössä sijoitusten tuotot<br />
kasvavat korkoa alkuperäisen pääoman lisäksi.<br />
Jos sijoitat esimerkiksi 1 000 euroa ja<br />
saat sille tuottoa 10 prosenttia, ensimmäisen<br />
vuoden jälkeen sinulla on yhteensä 1 100 euroa.<br />
Seuraavana vuonna tuottoa saadaan sekä<br />
1 000 euron alkupääomalle, että tuotoksi<br />
saadulle 100 eurolle.<br />
Mitä nuorempana säästämisen aloittaa,<br />
sitä voimakkaammin korkoa korolle -ilmiö<br />
ehtii vaikuttaa. Aika on siis rahaa.<br />
Jaa oma vinkkisi sosiaalisessa<br />
mediassa tunnisteella<br />
#puhurahasta.<br />
KÄYKÄÄ LÄPI<br />
AINAKIN NÄMÄ!<br />
LEIKITÄÄN<br />
TALOUTTA<br />
Opettajalle talousaineistoja alkuopetukseen<br />
11
TEKSTI TIINA PARIKKA / KUVITUS ISTOCK<br />
ENEMMÄN<br />
OHJAUSTA<br />
Etenkin tytöt ovat epävarmoja<br />
omista valinnoistaan ja kaipaavat siihen<br />
yksilöllistä ohjausta.<br />
Työelämän pirstaloituminen<br />
ja epävarmuus on tavoittanut<br />
nuoret. Vaihtoehtojen<br />
runsaus herättää<br />
epävarmuutta: uskaltaako<br />
tehdä valintoja, onko<br />
oma valinta oikea?<br />
– Nuori kokee valinnat kovin lopullisiksi.<br />
Ohjauksessa on tärkeää painottaa, ettei<br />
tietty tutkinto välttämättä määrittele tulevaa<br />
työnkuvaa, Liisa Tenhunen-Ruotsalainen<br />
Talous ja nuoret <strong>TAT</strong>ista sanoo.<br />
Etenkin nuoret tytöt ovat hyvin epävarmoja<br />
ja kaipaavat valintojensa tueksi<br />
lisää yksilöllistä ohjausta. Epävarmuus<br />
luo opintoihin kovia paineita ja aiheuttaa<br />
uupumusta. Lähes kaksi viidestä lukion<br />
päättävästä tytöstä aikoo pitää välivuoden<br />
saadakseen lisää aikaa itselleen<br />
ja jatko-opintojen valinnoille. Pojista välivuotta<br />
suunnittelee joka viides.<br />
– Vuonna 2014 keskimäärin 20 prosenttia<br />
lukiolaisista aikoi pitää välivuoden<br />
ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Nyt<br />
luku on vakiintunut 30 prosentin tuntumaan,<br />
Tenhunen-Ruotsalainen vertaa.<br />
Esikuvilla iso rooli<br />
Tyttöjen epävarmuus näkyy turvallisuushakuisuutena.<br />
Esikuva etsitään<br />
useimmin omasta äidistä. Vanhemmat,<br />
isovanhemmat ja sisarukset nousevat<br />
muutenkin esikuvien kärkipäähän.<br />
”NUORI KOKEE<br />
VALINNAT KOVIN<br />
LOPULLISIKSI.”<br />
– Esikuvan omat odotukset ja asenteet<br />
eivät saisi nousta keskusteluissa<br />
esiin, vaan nuorta tulisi kannustaa hänen<br />
omissa vahvuuksissaan, Tenhunen-<br />
Ruotsalainen muistuttaa.<br />
Julkisuuden henkilöt ja etenkin urheilijat<br />
nousevat pojilla tyttöjä voimakkaammin<br />
esikuvan rooliin.<br />
– Poikia kiehtovat sankaritarinat. Menestystarinoissakin<br />
pitäisi muistaa kertoa<br />
koko tarina vaikeine hetkineen ja<br />
epäonnistumisineen eikä antaa menestyksestä<br />
liian glamouria kuvaa, Tenhunen-Ruotsalainen<br />
muistuttaa.<br />
Esimerkkinä hän mainitsee kevään<br />
jääkiekon MM-kisoissa esiin nousseen<br />
Kevin Lankisen. Hänen juurensa ovat<br />
Vantaan Korson lähiössä, ja sen leima<br />
on kulkenut pitkään hänen mukanaan.<br />
Tieto ei tavoita<br />
Tietoa opinnoista ja työelämästä on paljon<br />
saatavilla, mutta se tavoittaa nuoret<br />
huonosti. Googlen ja Youtuben suosio on<br />
laskussa, sen sijaan Instagramin käyttö<br />
tietolähteenä on hieman lisääntynyt.<br />
– Huolestuttavaa on se, että nuoret<br />
odottavat saavansa haluamaansa tietoa<br />
valmiiksi tarjoiltuna. Entä miten tavoittaa<br />
sellaisella tiedolla, jota nuori ei odota<br />
tai ajattele edes tarvitsevansa? Tenhunen-Ruotsalainen<br />
kysyy.<br />
12
USKON, ETTÄ MINULLE LÖYTYY<br />
PAIKKA TYÖELÄMÄSSÄ<br />
85 % 86 %<br />
AMMATILLISET<br />
LUKIOLAISET<br />
13
PIDÄN<br />
VÄLIVUODEN<br />
20 % 26 % 26 % 29 % 30 % 30 %<br />
2014 2015 2016 2017 2018 <strong>2019</strong><br />
38 %<br />
19 %<br />
Median lisääntynyt huolipuhe on kuitenkin<br />
tavoittanut myös nuoret. Tiedon<br />
tarve on lisääntynyt, mutta koulut eivät<br />
ole pysyneet tässä mukana. Yläkoululaisten<br />
tiedontarve on kasvanut vuodessa<br />
seitsemän prosenttia.<br />
Nuorten asenne työhön sinänsä on hyvä.<br />
86 prosenttia uskoo löytävänsä oman<br />
paikkansa työelämässä.<br />
Koulu ja työelämä eivät kohtaa<br />
Uusi lukiolaki astui voimaan elokuussa,<br />
ja uusi opetussuunnitelma otetaan<br />
käyttöön elokuussa 2021. Myös peruskoulun<br />
ja ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmat<br />
ovat uudistuneet hiljattain.<br />
Ammatilliset opiskelijat toivoisivat<br />
enemmän oppitunteja ja ylipäätään parempaa<br />
opetusta, lukiolaiset puolestaan<br />
vähemmän paineita ja enemmän valinnaisuutta<br />
opintoihin.<br />
– Uusi lukiolaki edellyttää lukion yhteistyötä<br />
korkeakoulujen kanssa. Vaarana<br />
on, että aletaan ajatella vain siirtymää<br />
koulusta toiseen ja työelämä jää<br />
tässä paitsioon, Tenhunen-Ruotsalainen<br />
pohtii.<br />
Jatkuva osaamisen kehittäminen työelämään<br />
siirryttyäkin on selvää suurimmalle<br />
osalle nuorista. Vain 13 prosenttia<br />
uskoi pärjäävänsä ammatillisella tai lukion<br />
jälkeen suorittamallaan tutkinnolla.<br />
KUN KOULU LOPPUU – Nuorten<br />
tulevaisuusraporttiin vastasi 13 984<br />
yläkoulun, lukion ja ammatillisen<br />
koulutuksen opiskelijaa ympäri Suomea.<br />
Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin<br />
sähköisellä kyselylomakkeella helmi–<br />
maaliskuussa <strong>2019</strong>. Tutkimuksen<br />
toteutti Talous ja nuoret <strong>TAT</strong> ry:n<br />
toimeksiannosta tutkimus- ja<br />
neuvonantoyhtiö T-Media Oy.<br />
14
”Jokainen tarvitsee<br />
uskoa ja kannustusta”<br />
NYKYISEN eduskunnan nuorin jäsen, 25-vuotias<br />
Iiris Suomela pääsi eduskuntaan toisella<br />
yrittämällä. Politiikan tekeminen ja mahdollisuus<br />
vaikuttaa eivät kuitenkaan olleet nuorelle<br />
naiselle enää ihan uusia asioita.<br />
– Yliopistossa päädyin vähän vahingossa<br />
Vihreiden pieneen paikallistoimintaan mukaan.<br />
Minua pyydettiin pian ylemmältä taholta<br />
isompaan rooliin, ja pääsin tosi nopeasti<br />
vaikuttamaan asioihin. Se ei ole ihan tyypillistä<br />
puoluekulttuuria, Suomela sanoo.<br />
Kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin heräsi<br />
jo nuorena.<br />
– Köyhyys, feminismi ja ilmastoasiat ovat<br />
lähellä sydäntäni. Ajatusmaailma tulee totta<br />
kai osittain kotoa, mutta etenkin ilmastokysymyksistä<br />
on puhuttu minun sukupolvelleni<br />
jo päiväkodissa. Nämä ovat myös asioita, joihin<br />
voimme vaikuttaa ja joita voimme muuttaa,<br />
Suomela selittää.<br />
Nuoret tulee nähdä tekijöinä<br />
Ensimmäisenä työnään hän seisoi kadulla keräämässä<br />
varoja Greenpeacelle.<br />
– Ennen poliittista uraa ajattelin, että minusta<br />
tulee tutkija tai jonkin järjestön työntekijä.<br />
Politiikasta sai sellaisen kuvan, ettei sinne<br />
ole asiaa alle 40-vuotiaana. Lapsista ja nuorista<br />
pitäisikin puhua politiikassa enemmän<br />
tekijöinä. Onneksi tämä asenne on pikkuhiljaa<br />
kääntymässä, Suomela miettii.<br />
Hän kiittää erityisesti Rosa Meriläistä sekä<br />
Satu Hassia ja Oras Tynkkystä, jotka ovat<br />
kaikki antaneet hänelle paljon tukea ja luottoa.<br />
– Tämä on asia, jonka haluan puolestani<br />
viedä eteenpäin.<br />
Kokeile rohkeasti<br />
Ulkomailla useaan otteeseen asunut Suomela<br />
haaveilee joskus tulevaisuudessa kansainvälisistä<br />
tehtävistä Vihreiden arvojen puolesta.<br />
– Keskusteleminen, päättäminen ja asioihin<br />
vaikuttaminen ovat sitä, mitä haluan tehdä.<br />
Ne yhdistyvät hyvin työssäni kansanedustajana.<br />
Hän painottaa jokaisen oikeutta vaikuttaa<br />
asioihinsa ja ottaa oma tilansa.<br />
– Ei myöskään pidä pelätä niin sanottuja<br />
vääriä valintoja. Minkään nyt tehdyn päätöksen<br />
ei tarvitse olla lopullinen, Iiris Suomela<br />
rohkaisee.<br />
”MINKÄÄN NYT<br />
TEHDYN PÄÄTÖKSEN<br />
EI TARVITSE OLLA<br />
LOPULLINEN.”<br />
Kuva: Anna Autio<br />
15
16<br />
KUKA ON TÄLLÄ HETKELLÄ ESIKUVASI?<br />
KETÄ IHAILET?
Äiti<br />
Julkisuuden henkilö / artisti<br />
Vanhemmat<br />
Isä<br />
Sisko<br />
Isovanhemmat<br />
Ystävä<br />
Urheilija<br />
0<br />
1<br />
1<br />
2<br />
3<br />
3<br />
4<br />
4<br />
5<br />
5<br />
8<br />
9<br />
10<br />
10<br />
13<br />
19<br />
AMMATILLISET<br />
Äiti<br />
Julkisuuden henkilö / artisti<br />
Vanhemmat<br />
Ystävä<br />
Sisko<br />
1<br />
2<br />
2<br />
5<br />
6<br />
6<br />
9<br />
12<br />
15<br />
17<br />
Urheilija<br />
Isä<br />
Isovanhemmat<br />
2<br />
3<br />
4<br />
5<br />
6<br />
12<br />
LUKIOLAISET<br />
Vastaukset avoimeen kysymykseen on<br />
kerätty yhteen teemoittain.<br />
17
KUVA KONSTA LEPPÄNEN<br />
”Elämää ei pidä suunnitella<br />
liian pitkälle”<br />
ILMARI NURMINEN oli lähdössä Tukholmaan<br />
vaihto-oppilaaksi, kun hän omaksi yllätyksekseen<br />
tuli valituksi eduskuntaan ensimmäisen<br />
kerran keväällä 2015.<br />
– En odottanut tulevani valituksi. Lähdin<br />
mukaan, kun minua pyydettiin ja tukijoita<br />
löytyi. Politiikka oli minulle enemmän<br />
harrastus, mutta siitä tulikin työ, Nurminen<br />
kertoo.<br />
Nyt toista kautta kansanedustajana jatkava<br />
Nurminen muistuttaakin, ettei elämää pidä<br />
suunnitella liian pitkälle.<br />
– Asiat muuttuvat, ja erilaisia tilanteita tulee<br />
vastaan. Tärkeintä on tehdä sellaisia<br />
asioita, joiden kokee vievän kohti<br />
omia tavoitteita.<br />
Lääkärin ammatista lapsena haaveillut<br />
Nurminen ei ylioppilasvuoden<br />
jälkeen tiennyt, mitä oikein<br />
haluaisi tehdä. Paitsi sen hän tiesi,<br />
että haluaa isoon kaupunkiin<br />
opiskelemaan.<br />
– Hain Helsinkiin ammattikorkeakouluun<br />
ja Tampereen<br />
yliopistoon hallintotieteitä<br />
lukemaan. Yllättäen<br />
sainkin Tampereelta paikan.<br />
Olen ensimmäinen korkeakoulun<br />
käynyt meidän perheessä.<br />
Kotoa sain lähinnä<br />
ohjeeksi, että koulu tulee aina<br />
hoitaa ensin, Nurminen muistuttaa.<br />
Huolehtiminen ja järjestöaktiivisuus<br />
kotoa opittua<br />
Toisista huolehtiminen, heikompien puolustaminen<br />
ja järjestöaktiivisuus ovat asioita,<br />
jotka Ilmari Nurminen oppi kotoa.<br />
Poliittinen aktiivisuus sen sijaan heräsi<br />
omasta kiinnostuksesta.<br />
– Kuuluin koulun oppilaskuntaan ja lähdin<br />
mukaan nuorisovaltuustoon. Varsinainen<br />
innoittajani oli kuitenkin koulun terveydenhoitaja<br />
Pirkko. Hän puolusti diakoniatyötä,<br />
tasa-arvoisuutta ja inhimillisyyttä. Kun<br />
Pirkko asettui vaaleissa ehdolle, päätin äänestää<br />
häntä.<br />
Vaikka Nurminen korostaa valintojensa<br />
olleen hänen omia päätöksiään – tai sattuman<br />
kauppaa – hän ei unohda kiittää tukijoitaan.<br />
– Tutustuimme Sanna Marinin kanssa<br />
heti ensimmäisen yliopistovuotenani. Hän<br />
oli aloittanut hallintotieteen opinnot jo aikaisemmin<br />
ja sparrasi minua hakuvaiheessa.<br />
Pääsimme eduskuntaan yhtä<br />
aikaa. Olemme tehneet kaikki kampanjat<br />
yhdessä, Nurminen kiittää.<br />
Poliitikko myy omaa<br />
ajatusmaailmaansa<br />
Ilmari Nurmisen oma aktiivisuus<br />
ei rajoittunut vain vapaaehtoistoimintaan.<br />
Jo 15-vuotiaana Ilmari<br />
Nurminen alkoi sijoittaa lehtien<br />
jakamisesta ja veljen sekä naapurin<br />
lasten kanssa kerätyistä<br />
marjoista saatuja tuloja.<br />
– Kaikki kului yliopistoaikana,<br />
hän naurahtaa.<br />
Toisella kaudella kansanedustajana<br />
toimiva Nurminen<br />
on nyt 28-vuotiaana ensikertalaisten<br />
mentorina eduskunnassa. Hän<br />
kokee työssä yhdistyvän kaikki, mikä<br />
häntä on aina kiinnostanut: toisten auttaminen,<br />
talous ja yrittäjyys.<br />
– Onnistuminen arvioidaan neljän vuoden<br />
välein. Itsensä on myytävä kansalle aina<br />
uudestaan, mikä vaatii yritteliäisyyttä,<br />
Nurminen perustelee.<br />
18
JOS OLISI YKSI ASIA, JONKA VOISIT<br />
MUUTTAA KOULUSSA, MIKÄ SE OLISI?<br />
ENEMMÄN TYÖELÄMÄÄ<br />
ENEMMÄN<br />
VAPAA-<br />
VALINTAISTA<br />
PAREMPAA<br />
OPETUSTA<br />
VÄHEMMÄN<br />
PAKOLLISIA<br />
AINEITA<br />
VÄHEMMÄN<br />
PAINETTA<br />
ILMAISET<br />
KIRJAT<br />
ENEMMÄN<br />
TUNTEJA<br />
ENEMMÄN TYÖELÄMÄÄ<br />
VARTEN<br />
ENEMMÄN KÄYTÄNTÖÄ<br />
ENEMMÄN TIETOA<br />
JATKO-OPINNOISTA<br />
AMMATILLISET<br />
LUKIOLAISET<br />
19
”Tärkeintä on seurata<br />
omia kiinnostuksen<br />
kohteita”<br />
– ISOVANHEMPANI olivat yrittäjiä,<br />
jotka loivat oman yrityksensä tyhjästä.<br />
Heidän nöyryytensä, sinnikkyytensä<br />
ja ahkeruutensa ovat olleet minulle<br />
esimerkkinä. Myös äitini opiskeli<br />
työn ohessa, kansanedustaja Matias<br />
Marttinen sanoo.<br />
Sen sijaan politiikasta kotona ei<br />
juuri puhuttu. Marttinen ei edes tiedä,<br />
ketä tai mitä puoluetta vanhemmat<br />
ovat vaaleissa äänestäneet.<br />
– Oma kiinnostukseni heräsi varhain,<br />
ja liityin Rauman Kokoomusnuoriin<br />
jo 9. luokalla. Kotoa on kyllä<br />
tuettu ja kannustettu tekemään aina<br />
sitä, mikä itseä kiinnostaa.<br />
Vuosi oli 2006. Takana oli presidentinvaalit,<br />
joissa Niinistö valittiin<br />
presidentiksi ensimmäisen kerran.<br />
Vasta 35-vuotias Jyrki Katainen oli<br />
johtanut kokoomusta jo kaksi vuotta.<br />
Myös puolueen agendalla olleet asiat,<br />
kuten koulutus, ratkaisivat puoluekannan.<br />
Vertaistuki tärkeää<br />
Matias Marttisen kanssa samaan aikaan<br />
puoluetoimintaan lähti Raumalta<br />
myös Lyydia Ylönen, joka toimi<br />
viime eduskuntakaudella muun<br />
muassa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri<br />
Anne-Mari Virolaisen<br />
erityisavustajana. Raumalaiset<br />
ovat kulkeneet samaa poliittista tietä<br />
kokoomusnuorista lähtien.<br />
Myös vanhemmat kollegat saavat<br />
Marttiselta kiitosta hyvästä sparrauksesta.<br />
Kansanedustajan uraa Marttinen<br />
ei kuitenkaan ollut miettinyt. Joskus<br />
pikkupoikana hän haaveili kuormaautonkuljettajan<br />
tai lääkärin työstä.<br />
Vielä lukion jälkeen moni ala kiinnosti:<br />
kauppatieteet ja oikeustiede sekä<br />
valtio-oppi, joka lopulta vei voiton.<br />
– On ihan tervettä, ettei tarkka<br />
työnkuva ole selvillä heti opintoja<br />
aloittaessa. Tärkeintä on tietää, mitkä<br />
asiat kiinnostavat, Marttinen painottaa.<br />
Sattumaa ja hyvää tuuria<br />
Eduskunta kutsui Marttista vuonna<br />
2013, jolloin Petteri Orpo ja Ben<br />
Zyskowicz haastattelivat Marttista<br />
eduskuntaryhmän tiedotussihteerin<br />
tehtävään.<br />
– Olin varma, ettei minua valita,<br />
mutta toisin kävi. Tiesin, että tehtävään<br />
oli paljon hyviä hakijoita. Se on<br />
usein myös sattuman kauppaa ja tuu-<br />
”KOTOA ON<br />
KYLLÄ TUETTU JA<br />
KANNUSTETTU<br />
TEKEMÄÄN AINA<br />
SITÄ, MIKÄ ITSEÄ<br />
KIINNOSTAA.”<br />
ria, mihin työhön lopulta päätyy, Marttinen<br />
muistuttaa.<br />
Kaksi vuotta myöhemmin hän siirtyi<br />
opetusministeriöön erityisavustajaksi.<br />
– Työ eduskunnassa avasi silmäni.<br />
Opin tuntemaan kansanedustajat työkavereina<br />
ja ymmärtämään, miten vaativaa<br />
työtä se on. Kansanedustajatkin ovat vain<br />
työtään tekeviä tavallisia ihmisiä.<br />
20
OMAN OSAAMISEN<br />
KEHITTÄMINEN<br />
13 %<br />
13 %<br />
21 %<br />
16 %<br />
65 %<br />
70 %<br />
AMMATILLISET<br />
LUKIOLAISET<br />
n Tulen päivittämään osaamistani eri keinoin.<br />
n Tulen pärjäämään sillä tutkinnolla, minkä suoritan lukion tai ammatillisten opintojen jälkeen.<br />
n En osaa sanoa.<br />
21
TEKSTI JA KUVAT KARI VÄISÄNEN<br />
Peking sai oman<br />
Yrityskylänsä<br />
Lasten oppimisympäristön Yrityskylän ensimmäinen kansainvälinen versio<br />
avattiin heinäkuussa Pekingissä. Yrityskylä on menestystuote, joskin<br />
kiinalaisten lasten suhtautuminen uuteen tapaan työskennellä yhdessä<br />
oli etukäteen arvoitus. Ei ole enää – tarkkaan ja huolellisesti valmisteltu<br />
virallinen avajaistapahtuma oli menestys.<br />
Ihmiset ympäri maailmaa ovat pohjimmiltaan<br />
samanlaisia. Me kaikki<br />
haluamme elämältä pelkkää hyvää.<br />
Aina se ei ole mahdollista. Yhteiskunnat<br />
ja järjestelmät poikkeavat<br />
toisistaan, ja valitettavan usein yksilön<br />
tarpeet jäävät järjestelmien alle.<br />
– Kiinalainen koulutusjärjestelmä on<br />
kaivannut Yrityskylän kaltaista konseptia<br />
pitkään. Lasten innostus ja halu oppia<br />
uutta tavoilla, joihin emme ole tottuneet,<br />
on yllättänyt myönteisesti, sanoo kiinalaisen<br />
Me & MyCityn pedagogisesta toteutuksesta<br />
ja kehittämistyöstä pääosin<br />
vastaava Sophia Ning.<br />
Yhteistyössä kehitetty pilotti<br />
Pekingin pilotti on koulutusvientiyhtiö<br />
Edu<strong>TAT</strong>in ensimmäinen toteutukseen<br />
asti yltänyt projekti. Kiinalaisen osapuolen,<br />
EECityn kanssa tehtiin viiden<br />
vuoden sopimus, josta on nyt meneillään<br />
toinen vuosi. Kiinalaisen kumppanin<br />
tarkoitus on levittää heille tarkkaan<br />
räätälöityä mallia, Yrityskylän kansainvälistä<br />
oppimisympäristöä Me & MyCityä<br />
myös Pekingin ulkopuolelle, ensin<br />
lähinnä isoihin kaupunkeihin. Kiinassa<br />
Yrityskylän alakoulumalli toimii nimellä<br />
ToWork.<br />
22
”SUOMALAISEN<br />
KOULUTUKSEN<br />
KULMAKIVIÄ ON<br />
KÄYTÄNNÖN-<br />
LÄHEISYYS.”<br />
– Haluamme tehdä Edu<strong>TAT</strong>in kanssa<br />
pitkäjänteistä yhteistyötä, koska Me &<br />
MyCity -konsepti on kehitetty Suomessa<br />
ja sitä pitää varmasti kehittää jatkuvasti<br />
myös kiinalaisen version osalta. Olemme<br />
myös kiinnostuneita niin sanotusta<br />
kansainvälisestä yläkoulumallista, Me<br />
& MyGlobe -konseptista, sanoo EECityn<br />
hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja<br />
Li Jingdong.<br />
Li Jingdong toteaa, että kiinalaisten<br />
lasten vanhemmilta on tullut toiveita,<br />
että lapsille opetettaisiin syvällisemmin<br />
ja osallistavilla menetelmillä taitoja, joita<br />
he tarvitsevat sekä koulussa että myöhemmin<br />
elämässä.<br />
Koululla tärkeä rooli<br />
ToWork-toteutus seuraa pääpiirteittäin<br />
suomalaista Yrityskylä-konseptia. Oppi-<br />
laat toimivat oppimisympäristössä yhden<br />
päivän ajan etukäteen sovituissa<br />
tehtävissä, joihin on perehdytty koulussa<br />
yhdessä opettajien kanssa.<br />
Suomen Pekingin-suurlähetystö on<br />
seurannut alusta alkaen kiinalaisen pilotin<br />
kehitystyötä. Avajaistilaisuuteen<br />
osallistunut lehdistöneuvos Jyri Lintunen<br />
pelkistää asian ytimekkäästi.<br />
– Yksi suomalaisen koulutuksen<br />
kulmakiviä on käytännönläheisyys,<br />
johon sisältyy luonnollisesti myös<br />
pedagoginen osaaminen. On tärkeää<br />
opettaa lapsille mahdollisimman varhaisessa<br />
vaiheessa taitoja, joita he tarvitsevat<br />
arkielämässä: kuinka toimitaan<br />
yhteiskunnan jäsenenä, mitä talous<br />
merkitsee, ja miksi esimerkiksi<br />
yritystoiminta on tärkeää, Lintunen<br />
sanoo.<br />
23
#HUONEENTAULU<br />
Tätä kaikkea teemme<br />
<strong>TAT</strong>in palvelut eri kouluasteille<br />
Talous ja nuoret<br />
<strong>TAT</strong> on valtakunnallinen<br />
vaikuttaja. Autamme<br />
nuoria kehittämään<br />
talous- ja työelämätaitoja<br />
sekä innostumaan<br />
yrittäjyydestä.<br />
TOINEN ASTE<br />
Bisneskurssi-oppimateriaalit<br />
Bisnesvuosi-oppimateriaali*<br />
Takeoff-tapahtuma (Slush)<br />
Kiertotalous-oppimateriaali<br />
Mun elämä, mun työ -kiertue<br />
Mun elämä, mun tulevaisuus -kiertue<br />
Opopassi-oppimateriaali<br />
YLÄKOULU<br />
Yrityskylä Yläkoulu -oppimiskokonaisuus<br />
Duunikoutsi-mobiilisovellus<br />
Taloussankari-peli<br />
Taloussankari-kilpailu<br />
Mun elämä, mun rahat -kiertue<br />
ALAKOULU<br />
Leikitään taloutta! -oppimateriaali<br />
Yrityskylä Alakoulu -oppimiskokonaisuus<br />
* Yhteistyössä Nuori Yrittäjyys ry:n kanssa<br />
24
KORKEA-ASTE<br />
Bisneskurssi-opintojaksot avoimessa yliopistossa<br />
Bisneskurssit opettajankoulutuksessa<br />
Yrityskylässä ohjaaminen<br />
Kunkoululoppuu.fi<br />
<strong>TAT</strong> Nuorten<br />
tulevaisuusraportti<br />
-tutkimus<br />
OPETTAJALLE<br />
Opettajan aineistopankista löytyy<br />
erilaisia oppimateriaaleja työelämä-,<br />
talous- ja yrittäjyysaiheiden<br />
opetuksen tueksi.<br />
tat.fi/opettaja<br />
25
#TAPASIMME<br />
TEKSTI TIINA PARIKKA<br />
KUVAT TIMO PORTHAN JA ANTERO AALTONEN<br />
Kesäduuni<br />
kannattaa<br />
Työelämäkokemuksen lisäksi kesätyöt toimivat hyvinä<br />
työhöntutustumistilanteina. Innokkaimmat ehtivät kokeilla<br />
useampaakin työtä kesän aikana.<br />
Miro Mäkiselle ysiluokan jälkeinen<br />
kesätyö ei ollut ensimmäinen<br />
laatuaan. Jääkiekkohallilla<br />
pienestä asti<br />
viihtynyt Mäkinen oli jo<br />
edelliskesänä apuohjaajana jääurheiluseura<br />
Haukkojen Hat Trick -leirillä.<br />
– Osallistuin itse tälle samalle leirille pienenä.<br />
Nyt olin ohjaamassa vuosina 2002–2004<br />
ja 2005–2007 syntyneiden ryhmiä, KJT Haukoissa<br />
pelaava Mäkinen sanoo.<br />
Leiriohjelma perustuu erilaisiin tehtäväpisteisiin<br />
jäällä. Mäkinen on aina annetulla pisteellä<br />
opastamassa tehtävän suorittamisessa.<br />
– Väliajoilla lähinnä katsomme lasten perään.<br />
Viiden päivän leirillä viimeinen yö vietetään<br />
täällä paikan päällä, muutoin työpäivät<br />
ovat aamuyhdeksästä kello 16:een.<br />
Tutussa työssä ja ympäristössä toimiminen<br />
ei ole tuonut juurikaan yllätyksiä. Sen sijaan<br />
kesän toinen pesti Fazerin leipomolla oli kokonaan<br />
uusi kokemus.<br />
– Sain kummitädiltä vinkin, että paikallisen<br />
Citymarketin Fazerin leipomoon otetaan<br />
Tutustu työelämään ja tienaa -kampanjan nimissä<br />
kesätyöntekijöitä. Täytin työhakemuksen,<br />
tein pyydettäessä videohaastattelun ja<br />
sain paikan, Mäkinen muistelee.<br />
Eri aloihin tutustuminen kannattaa<br />
Leipomoala ei ollut nuorelle miehelle millään<br />
tavalla entuudestaan tuttu. Hän oli varautunut<br />
tekemään asiakaspalvelutyötä ja ehkä leipomaankin.<br />
– Pussitin tuotteita ja vein niitä esille Citymarketin<br />
hyllyyn. Pääsin myös koristelemaan<br />
leipomuksia, Mäkinen kertoo harjoittelun<br />
päätyttyä.<br />
Vaikka ala ei ehkä tuntunutkaan ihan omalta,<br />
Mäkinen piti sitä hyvänä kokemuksena ylipäätään<br />
työelämästä.<br />
– Fazerilla on todella tarkat työohjeet ja työturvallisuussäännöt.<br />
Ensimmäinen tehtäväni<br />
oli tutustua niihin opaskirjan avulla. Sainkin<br />
kiitosta hyvästä ohjeiden noudattamisesta.<br />
Vaikka lasten apuohjaajana toimiminen<br />
jäähallilla oli tuttua, aikuisten ohjauksessa<br />
oleminen oli omalla tavallaan Mäkisen mielestä<br />
helpompaa.<br />
– Fazerilla ei tarvinnut huolehtia kuin itsestään.<br />
Myös apuja ja neuvoja sai kysyessä<br />
kaikilta työntekijöiltä, hän kiittää.<br />
26
”OSALLISTUIN<br />
ITSE TÄLLE<br />
SAMALLE LEIRILLE<br />
PIENENÄ.”<br />
27
Harjoitteluun Fazerilla kuului<br />
myös leivonnaisten koristelua.<br />
”LEIPOMOTYÖ<br />
TOIMI MYÖS<br />
TYÖKOKEILUNA<br />
OMAA AMMATIN-<br />
VALINTAA<br />
POHTIESSA.”<br />
Kesän jälkeen edessä on lukio-opinnot Järvenpään<br />
lukion urheilulinjalla. Sen jälkeen<br />
suunnitelmat ovat vielä täysin avoinna.<br />
– Leipomotyö toimi myös työkokeiluna<br />
omaa ammatinvalintaa pohtiessa, Miro Mäkinen<br />
tuumaa.<br />
Koulu aktiivisena opastajana<br />
Miro Mäkinen osallistui myös koulun Ysit kesäduuniin<br />
-tilaisuuteen, jossa hän pääsi haastattelemaan<br />
työnantajan edustajia.<br />
– Kysyin, mitkä ovat tärkeimpiä ominaisuuksia<br />
työntekijässä ja kuinka paljon he itse<br />
aikoinaan jännittivät ensimmäistä työpäivää.<br />
Ohjeina tuli, että pitää olla oma-aloitteinen<br />
ja keskittyä työntekoon kännykän räpläämisen<br />
sijasta, Mäkinen kertaa.<br />
Koulussa kesätyöasiat nostettiin esille jo<br />
kasiluokalla ja nyt viimeisenä peruskouluvuonna<br />
niistä puhuttiin useampaankin kertaan.<br />
Nuorena vitsa<br />
väännettävä<br />
NUORTEN kesätyöpaikkojen tueksi on vuosittain erilaisia<br />
kampanjoita. Yksi näistä on Oikotie työpaikkojen Vastuullinen<br />
kesäduuni -kampanja nuorille, jossa Talous ja nuoret <strong>TAT</strong> on<br />
pääyhteistyökumppanina. Myös useat kaupungit kannustavat<br />
yrityksiä palkkaamaan nuoria töihin tarjoamalla Kesäseteleitä<br />
keventämään kesätyöntekijöistä syntyviä kustannuksia.<br />
<strong>TAT</strong> on kannustanut nuoria Mun elämä, mun rahat -kiertueilla<br />
hakemaan kesätöitä.<br />
Kaikesta huolimatta nuorten keskuudesta kantautuu viestiä, että<br />
kesätyöpaikat ovat kiven alla.<br />
<strong>TAT</strong>in talous- ja työelämätaitojen asiantuntija Riikka Lehtinen<br />
organisoi kotikaupungissaan Järvenpäässä Ysit kesäduuniin<br />
-kokeilun.<br />
– Halusimme saattaa yhteen nuoret, koulun ja työnantajat.<br />
Lähestyimme perinteisillä kirjeillä ja sähköisesti ysiluokkalaisia,<br />
työnantajia ja vanhempia. Maaliskuussa haastoimme<br />
paikallislehdessä koko sivun ilmoituksella yritykset palkkaamaan<br />
myös nuorempia kesätyönhakijoita. Opinto-ohjaajat tekivät<br />
osaltaan aktiivisesti töitä asian eteen kouluissa. Huipentumana<br />
oli toukokuinen tilaisuus, jossa nuoret ja työnantajat kohtasivat<br />
toisensa, Lehtinen vetää yhteen toimenpiteitä.<br />
Tilaisuus pidettiin Järvenpään lukion Areenalla.<br />
– Halusimme muistuttaa, ettei vieläkään ole liian myöhäistä kysyä<br />
töitä kesäksi. Ja joka tapauksessa pelkkä hakeminenkin on hyvä<br />
kokemus, Lehtinen sanoo.<br />
Kampanja kannatti. Yläkoulujen opojen kartoituksen mukaan<br />
kesäkuun alussa yli puolella yseistä oli kesätyöpaikka tiedossa<br />
ja osa odotti vielä varmistusta. Kesätyöt olivat myös nousseet<br />
aiempaa enemmän keskustelunaiheeksi koulujen käytävillä.<br />
– Tässä on nyt valmis malli muille kaupungeille kopioitavaksi,<br />
Riikka Lehtinen kannustaa ja lupautuu mielellään esittelemään<br />
Järvenpään pilottihanketta.<br />
28
#KASVOT<br />
TEKSTI VIIVI ALI-LÖYTTY / KUVA LAURI ROTKO<br />
Tasa-arvo ohjaa<br />
koulutuspolitiikkaa<br />
Opetusministeri Li Andersson haluaa painottaa nuorten<br />
talousosaamisen kehittämisessä niitä ratkaisuja, joita on jo tehty.<br />
– Nyt huolehditaan siitä, että opettajilla on riittävä taito ja<br />
työvälineet taloussisältöjen suunnittelemiseen ja opettamiseen.<br />
KEVÄÄLLÄ 2020 julkaistaan PISA-tulokset suomalaisnuorten talousosaamisesta.<br />
Silloin nähdään, miten nuorillamme menee muihin nuoriin verrattuna.<br />
Anderssonin mukaan kehittämiskohteita on kuitenkin jo nyt tunnistettu.<br />
Erityisesti oman talouden hallintaan ja ylivelkaantumiseen liittyvät teemat<br />
kaipaavat lisää huomiota.<br />
– Opetussuunnitelmissa talous on hajautettu eri oppiaineisiin, jotta<br />
sitä voitaisiin käsitellä yhtä moniulotteisesti kuin mitä se on ilmiönä.<br />
Vastaavanlainen esimerkki on ilmastonmuutos, joka ei enää rajaudu<br />
pelkästään maantiedon oppitunneille, vaan se on läpileikkaava<br />
teema, jota pitäisi pystyä käsittelemään useammilla tunneilla, Andersson<br />
kertoo.<br />
Opetusministeri Andersson pitää tärkeänä, että talousopetus on<br />
osa opetussuunnitelmaa, sillä se on yksi keino lisätä koulutusjärjestelmän<br />
tasa-arvoistavia vaikutuksia. Tasa-arvon vahvistaminen<br />
onkin Anderssonin ohjenuora, joka ohjaa koulutuspoliittisia<br />
päätöksiä.<br />
– Koulutuksen tasa-arvoistavan vaikutuksen vahvistamiseen<br />
on monenlaisia ratkaisuja, kuten varhaiskasvatuksen<br />
osallistumisasteen kasvattaminen, peruskoulurakenteen ja<br />
lähikouluperiaatteen vahvistaminen sekä perustyön resursoinnin<br />
varmistaminen.<br />
Nuorten opiskelijoiden hyvinvointi ja jaksaminen herättävät<br />
uudessa opetusministerissä huolta.<br />
– Toivon, että jatkossa koulutuspoliittisten päätösten<br />
aiheut tama kuormitus toisella asteella huomioidaan paremmin.<br />
Ei voi olla niin, että lukiolaiset joutuvat loppuunpalamisen<br />
takia pitämään välivuoden.<br />
Ammatilliseen koulutukseen Andersson lupaa sekä lisäresursseja<br />
että muutoksia opetusmalliin nuorten tueksi.<br />
– Nyt on luvassa koulupäivien ja -viikkojen malli, jotta<br />
voidaan vahvistaa nuorten opetusta ja ryhmässä oppimista.<br />
”EI VOI OLLA NIIN,<br />
ETTÄ LUKIOLAISET<br />
JOUTUVAT<br />
LOPPUUNPALAMISEN<br />
TAKIA PITÄMÄÄN<br />
VÄLIVUODEN.”<br />
29
#KUVAREPPARI<br />
TEKSTI ANNA TYÖRINOJA / KUVAT IIRO RAUTIAINEN JA NIKOLA TOMEVSKI<br />
ZERO<br />
WASTE<br />
– Digitaalisia ratkaisuja<br />
ilmastonmuutoksen<br />
vastaiseen taisteluun<br />
Suomalaisista ravintoloista päätyy<br />
vuosittain 85 miljoonaa kiloa ruokaa roskiin.<br />
Lassila & Tikanojan Hävikkimestari-sovelluksen<br />
avulla ravintolat pystyvät toimimaan<br />
vastuullisesti muuttuvassa maailmassa.<br />
Hävikkimestari-sovelluksen<br />
avulla ravintolat voivat<br />
seurata hävikkikehitystään.<br />
30
Carlos Henriques on<br />
yksi Nollan kolmesta<br />
perustajajäsenestä.<br />
”YRITYKSEN AVULLA<br />
VOI ANTAA LAHJAN<br />
SEURAAVALLE<br />
SUKU POLVELLE. MITÄ<br />
TAHANSA TEKEEKÄÄN,<br />
KESTÄVÄ KEHITYS<br />
ON ISO PALANEN<br />
SITÄ UNELMAA.”<br />
Carlos Henriques kasvoi Portugalissa maanviljelijävanhempiensa<br />
kanssa. Nyt hän pyörittää<br />
Helsingin keskustassa sijaitsevaa zero waste<br />
-ravintolaa Nollaa. Zero waste tarkoittaa sitä,<br />
että jätettä ei ravintolassa synny: ravintolassa<br />
ei ole muun muassa roskakoria, kertakäyttöpakkauksia<br />
tai ruokahävikkiä.<br />
Nolla hyödyntää ruokahävikin minimoimiseen Lassila<br />
& Tikanojan Hävikkimestari-sovellusta. Punnitut hävikkituotteet<br />
kirjataan sovellukseen, jonka tuottaman datan<br />
avulla ravintolat voivat kehittää päivittäistä toimintaansa<br />
ja vähentää ruokahävikin määrää.<br />
Nollassa pilaantuneet tai lautaselle jääneet ruokajätteet<br />
sijoitetaan ruokasalin keskellä olevaan kompostiin. Ainutlaatuinen<br />
komposti tuottaa 24 tunnin sykleissä multaa, joka<br />
lähetetään takaisin lähitilojen viljelijöille tai annetaan<br />
paperipussissa kotiin vietäväksi asiakkaan viherkasveille.<br />
Vastuullinen unelma yrityksen takana<br />
– Kaikki haluavat elää maailmassa, jossa ei ole saastetta,<br />
mutta kun sen eteen pitää tehdä jotain, vaikeudet alkavat.<br />
Yritämme päivittäisessä työssä välittää tämän viestin meidän<br />
asiakkaillemme. Monesti ihmetellään, miksei hävikittömyys<br />
ole näkyvämmin esillä, mutta meidän tavoitteenamme<br />
on normalisoida kestävän kehityksen mukaisia<br />
toimintatapoja. Tämän pitäisi olla kaikkien ravintoloiden<br />
käytäntö, ja toivomme, että saamme inspiroitua muita mukaan,<br />
Henriques kertoo.<br />
– Kun kerroin äidilleni tästä konseptista, hän naurahti ja<br />
sanoi, että muistaa hyvin ajan, kun roskattomuus oli arkipäivää.<br />
Maito tuotiin ja vietiin lasipulloissa ovelle. Jossain<br />
vaiheessa tuotantoketjut muuttuivat, Henriques muistelee.<br />
31
Ravintolasta ei<br />
löydy lainkaan<br />
kertakäyttömuovia.<br />
VINKKI<br />
RUOKAHÄVIKIN<br />
VÄHENTÄMISEEN!<br />
Tee pataruoka tai<br />
pastakastike<br />
vanhentuvista<br />
jääkaapissa olevista<br />
ruoka-aineista.<br />
Pilaantunut ja<br />
lautaselle jäänyt ruoka<br />
kompostoidaan<br />
ruokasalin taka-osassa<br />
sijaitsevaan kompostiin.<br />
Kuva: iStock<br />
32
Lassila & Tikanojan<br />
asiantuntijatiimi<br />
kehittää digitaalisia<br />
kiertotalousratkaisuja.<br />
Kestäviä ratkaisuja perinteisiin yrityksiin<br />
Vuonna 1905 perustettu Lassila & Tikanoja on muuttunut<br />
vuosien varrella useaan otteeseen. Kiertotalousyritys<br />
kehittää nykyään yhä enemmän digitaalisia keinoja<br />
palvelujen toteuttamiseen.<br />
Eveliina Lindell työskentelee Lassila & Tikanojalla<br />
johtavana hävikkiasiantuntijana. Työssään hän kehittää<br />
muun muassa digitaalisia kiertotalousratkaisuja.<br />
Yksi niistä ratkaisuista on Nollassa käytössä oleva<br />
Hävikkimestari-sovellus.<br />
– Ilmastofiksu liiketoiminta parantaa kannattavuutta.<br />
Esimerkiksi Hävikkimestarin kuukausimaksu verrattuna<br />
sen tuomaan säästöön on aika pieni. Johtamisen<br />
ja toiminnan muutoksilla päästään näissä asioissa<br />
eteenpäin, Lindell toteaa.<br />
Digitaalisuus mukana muutoksessa<br />
Digitaalisuus tuo lisäarvoa toimintaan sen käytettävyydellä<br />
ja visualisoinnin mahdollisuuksilla: seuranta<br />
ja hallinta helpottuvat huomattavasti.<br />
– Mitä helpompaa vastuullisuus on, sitä yleisempää<br />
siitä tulee. Digitaalisuudella on tässä iso rooli, Lindell<br />
toteaa.<br />
Ruualla merkittävä<br />
vaikutus ilmastoon<br />
Kolmannes kulutuksen aiheuttamista<br />
ympäristöhaitoista syntyy ruuasta.<br />
Jos ruokahävikki olisi valtio, sen aiheuttama<br />
hiilijalanjälki olisi valtava, kolmanneksi<br />
suurin Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen.<br />
Maailmanlaajuisesti yksi kolmasosa<br />
kaikesta tuotetusta ruuasta päätyy<br />
roskiin. Kilomäärissä luku on käsittämätön:<br />
1,3 miljardia tonnia. Tällä määrällä ruokaa<br />
voitaisiin ruokkia kaksi miljardia maailman<br />
asukasta.<br />
– Muutos tapahtuu hitaasti, mutta sekä vanhojen että<br />
nyt perustettavien yritysten pitää ajatella asennemuutosta<br />
ja sopeutua. Ei Madonnakaan tee vuodesta toiseen<br />
samoja asioita, Lindell muistuttaa.<br />
Lähde: Havikkiviikko.fi<br />
Eveliina Lindell, johtava<br />
hävikkiasiantuntija,<br />
digitaaliset<br />
kiertotalousratkaisut,<br />
Lassila & Tikanoja.<br />
33
#LUKU<br />
400 000<br />
<strong>TAT</strong>in palvelut tavoittivat<br />
lukuvuonna 2018–<strong>2019</strong> yli<br />
400 000 nuorta. Se on yli<br />
puolet suomalaisista nuorista.<br />
Kuva: iStock<br />
34
#MINÄVÄITÄN<br />
Taloustaitojen<br />
opetus on tabu<br />
Talousosaamisen täytyy olla kansalaistaito, jota ilman arjessa ei pärjää.<br />
Koulun tulee olla paikka, jossa jokainen lapsi ja nuori saa oman<br />
talouden hallintaan tarvittavan perusosaamisen tason tietoineen ja<br />
taitoineen.<br />
Tuoreen opettajien talousosaamista koskevan raportin mukaan<br />
94 prosenttia opettajista pitää talousosaamisen opettamista koulussa tärkeänä.<br />
Talouskasvatus on kuitenkin jäänyt kouluissa aivan liian pienelle huomiolle.<br />
Oulun yliopiston opettajankouluttajan Juha-Matti Turpeisen mielestä syynä<br />
ovat muun muassa opettajien ajatus raha-asioiden kuulumattomuudesta<br />
kouluympäristöön, opettajien osaamattomuus sekä tiedon puute talousasioissa.<br />
Talousasiat opitaan usein kantapään kautta.<br />
Koulut saavat kyllä jo tukea talouskasvatukseen ulkopuolisilta<br />
tahoilta. Esimerkiksi 75 prosenttia Suomen kuudesluokkalaisista ja 40<br />
prosenttia Suomen yhdeksäsluokkalaisista kehittävät vuosittain talous- ja<br />
työelämätaitojaan Yrityskylän oppisympäristöissä. Se on hyvä alku, mutta<br />
opettajien ja oppilaitosten pitäisi ottaa asiasta itse enemmän koppia.<br />
Raha ja taloudesta puhuminen tulee ottaa moniulotteisesti osaksi<br />
arkipäiväisiä ilmiöitä ja lopettaa rahasta puhumisen tabuilu. Pelkkä<br />
tärkeänä pitäminen ei riitä. Tarvitaan rehellistä motivaatiota ja konkreettisia<br />
tekoja talousosaamisen kehittämiseksi sekä asennetta aidosti integroida<br />
talouskasvatus osaksi päivittäistä perusopetusta.<br />
Yksi syy opettajien heikkoihin talouskasvatuksen valmiuksiin löytyy<br />
opettajankoulutuksesta. Opettajankoulutuksessa pitää herätä ymmärtämään<br />
tulevien opettajien ja oppilaiden talousosaamisen yhteiskunnallinen merkitys.<br />
Uutta uskomatonta talouspedagogiikkaa ei tarvitse keksiä. Raha-asioiden<br />
ja talouden käsittelyn tulee läpileikata opettajankoulutusta. Tällä tavoin<br />
emme päädy Aleksi Vehmassalon aiemmin samaisella kolumnipalstalla<br />
(<strong>TAT</strong>talks 2/18) maalailemaan oravanpyörään, jossa ilman talouskasvatuksen<br />
opetuksen valmiuksia lisääviä opintoja oppilaita tulevat opettamaan valmiiksi<br />
maksuhäiriömerkintänsä saaneet opettajat – ”ja mitä isot edellä, sitä pienet<br />
perässä”. Kun ymmärrys talouden hallinnasta kasvaa jo opiskelijana, kasvaa<br />
myös kyky nähdä se aidosti tärkeänä osana perusopetusta.<br />
”TARVITAAN<br />
ASENNETTA AIDOSTI<br />
INTEGROIDA<br />
TALOUSKASVATUS<br />
OSAKSI PÄIVITTÄISTÄ<br />
PERUSOPETUSTA.”<br />
Arttu Kuivala<br />
kasvatustieteiden maisteri, lastentarhanopettaja ja luokanopettaja<br />
Yrityskylä Yläkoulun vastuuohjaaja<br />
35
kunkoululoppuu.fi<br />
Kaikki mitä nuori tarvitsee oman<br />
jutun löytämiseen!<br />
OHJAA NUORI<br />
TÄNNE!<br />
TET-JAKSOT<br />
Mistä löydän itselle sopivan<br />
TET-paikan?<br />
Miten toimin: TETiä ennen,<br />
TETin aikana ja TETin jälkeen<br />
Nappaa TET-jaksolta seuraavan<br />
kesän kesätyöpaikka<br />
KESÄTYÖT<br />
Tutustu työelämään ja tienaa -malli<br />
Miten haen kesätöihin?<br />
Hakemus, CV, työsopimus ja -todistus<br />
Miten tunnistan vahvuuteni?<br />
Mitä osaan?<br />
MIHIN<br />
OPISKELEMAAN?<br />
Mihin peruskoulun jälkeen?<br />
Millaista on opiskelu toisella asteella?<br />
Mihin toisen asteen opintojen jälkeen?<br />
Miten selvitä pääsykokeista?<br />
Koeviikosta?<br />
Miten hioa opiskelutekniikoita?<br />
MILLE ALALLE?<br />
Mihin suuntautua työelämässä?<br />
Mitä eri toimialoilla tehdään?<br />
Tutustu toimialoihin ja löydä<br />
sinua kiinnostava ala<br />
YRITTÄJYYS<br />
Mitä on yrittäjyys?<br />
Miksi ryhtyä yrittäjäksi?<br />
Miten perustan yrityksen<br />
Testaa itsesi: olisiko sinusta<br />
yrittäjäksi<br />
MUN ELÄMÄ<br />
Raha-asiat<br />
Omaan kotiin muuttaminen<br />
Mieli ja hyvinvointi<br />
Opiskelutaidot<br />
Kuva: iStock<br />
tat.fi
Change language