elatusvelvollinen 2/2019
14.10.2019 • Views
Share Embed Flag

elatusvelvollinen 2/2019

Elatusvelvollisten Liiton tiedotus- ja jäsenlehti.


Elatusvelvollisten Liiton tiedotus- ja jäsenlehti.

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
elatusvelvolliset.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

Uusperheellinen<br />

Elatusvelvollinen<br />

2/<strong>2019</strong><br />

Elatusvelvollisten Liiton tiedotus- ja jäsenlehti<br />

Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 1

Päätoimittajalta<br />

Tiedottaminen uudesta<br />

lapsenhuoltolaista<br />

Uuden lapsenhuoltolain myötä tiedottamisen tarve<br />

on kasvanut. Onneksi olemme siinäkin ajan tasalla<br />

käyttäen mahdollisuuksien ja resurssien mukaan<br />

niitä medioita, joiden kautta saadaan viestimme<br />

suurelle yleisölle ja erityisesti jäsenistöllemme.<br />

Uuden järjestösihteerimme Heli Koivusen myötä<br />

some-viestintä on saanut uuden tason. Aikaisemmin<br />

olemme olleet mukana Facebookissa ja nyt Heli<br />

viestittelee myös Twitterin kautta. Perinteinen<br />

lehtikin on vielä mukana, vaikka monet yhdistyksen<br />

ovatkin siitä luopuneet taloudellisten resurssien<br />

puutteessa.<br />

Taloudellisten resurssien puute saattaa tulevaisuudessa<br />

aiheuttaa monen yleishyödyllisen järjestön<br />

toiminnan hiipumisen. Kävimme 24.9.<strong>2019</strong> järjestösihteerin kanssa Vantaan järjestöavustuskoulutuksessa<br />

ja uskallanpa sanoa, että jos tilanne jatkuu taloudellisesti koko<br />

maassa nykyisen kaltaisena, niin monet järjestöt ovat vaikeuksissa. Kaikki ovat varmaan<br />

lukeneet mediasta Stea-avustusten tilanteesta. Ensin poistetaan kaupoista 3 000 pelikonetta<br />

ja seuraavaksi pitää kirjautua pelaamaan. Arvion mukaan tämä vähentää veikkauksen<br />

tuloja vähintäänkin neljänneksellä, ehkä enemmän. Juuri näistä koostuvat järjestöavustukset.<br />

Paikalla oli myös Leader- avustusten edustaja - lähinnä maaseutumaisten<br />

avustusten näkökulmasta. Lisäksi lisääntynyt byrokratia vaatii yhdistyksiltä enemmän<br />

osaamista ja myös kustannuksia.<br />

Teemme yhteistyötä lukuisten lapsiin ja perheisiin liittyvien jäsenjärjestöjen kanssa<br />

ja nyt syksystä riittää syyskokouksia, palavereja, tiedottamista. Yleensäkin ajan tasalla<br />

pysyminen vaatii paljon aikaa. Olemme jäsenenä Miesjärjestöjen keskusliitossa<br />

MJKL:ssä, jonka hallitukseen allekirjoittanut kuuluu. Vanhemmuus-työryhmän puheenjohtajana<br />

saan paremmin asiamme esille, sillä monet muut tahot ovat siinä mukana.<br />

Järjestöjen painoarvoa mitataan usein jäsenmäärällä ja yhteistyökumppaneiden toiminnalla.<br />

Uuden lapsenhuoltolain tiedottaminen on järjestötoiminnallemme yksi suurimmista<br />

haasteista. Aloitimme 12.9.<strong>2019</strong> koulutuksen maanpuolustusyhtiön tiloissa Töölön torilla<br />

ja jatkamme marraskuun 20.11.<strong>2019</strong> koulutusta. Yhtenä osa-alueena on elatusapujen<br />

määräytyminen uudessa tilanteessa. Tiedottamistamme tukee myös piakkoin julkaistava<br />

”Ero-opas”. Tavoitteena on saada hallitusohjelmaan erikseen kirjattavaksi<br />

hankkeiksi lakihankkeemme ja ehkä myös laatimamme elatusavun laskentakaava.<br />

Muistutan vielä, että jatkamme myös LAPE -ohjelman mukaisissa eron ensiapupisteissä<br />

resurssiemme mukaisesti Espoon Isossa Omenassa, Helsingissä Itäkeskuksen<br />

Tallinnan aukiolla ja Kallion 4.6.<strong>2019</strong> avatussa perhekeskuksessa sekä Keravan ME-talossa.<br />

Nämä ovat myös tärkeitä paikkoja antaa kuntalaisille tärkeitä ensikäden neuvoja<br />

eron koskettaessa heitä. Myös uuden lapsenhuoltolain tiedottaminen onnistuu niissä.<br />

Lisää tietoa saat meidän ja kaupunkien nettisivuilta.<br />

Hyvää ja Aurinkoista lämmintä loppusyksyä kaikille jäsenillemme perheineen<br />

Ahti Hurmalainan<br />

Päätoimittaja<br />

Uusperheellinen<br />

Elatusvelvollinen<br />

Elatusvelvollisten jäsenlehti<br />

42. vuosikerta n:o 2/<strong>2019</strong><br />

Osoitelähde: Liiton jäsenrekisteri<br />

Lehti sisältyy jäsenmaksuun.<br />

Julkaisija:<br />

Elatusvelvollisten Liitto ry<br />

Karvaamokuja 4, 5.kerros<br />

00380 Helsinki<br />

www. elatusvelvolliset.fi<br />

toiminnanjohtaja@elatusvelvolliset.fi<br />

hallinnon puhelin 050 5720 827<br />

neuvontapuhelin 050 5146 896<br />

ISSN 1237-7325<br />

Päätoimittaja:<br />

Ahti Hurmalainen<br />

Toimitus ja osoitteenmuutokset<br />

toimiston osoite<br />

Paino:<br />

New Print Oy, Raisio<br />

Kirjoittajat vastaavat omista teksteistään.<br />

Elatusvelvollinen-lehti ei vastaa pyytämättä<br />

lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä<br />

eikä palauttamisesta. Tarvittaessa<br />

artikkelit muokataan julkaistavakasi<br />

sopiviksi. Lehti ei maksa julkaisupalkkiota.<br />

Päätoimittajalta...............................2<br />

Puheenjohtajalta..............................3<br />

Lakimiehen juttusilla.........................4<br />

Lapsen vuoroasumisen tulisi olla<br />

lähtökohta eron jälkeen....................5<br />

Lapsi vain osan ajasta<br />

etävanhemmalla..............................6<br />

Yksinhuoltajakorotus........................8<br />

Epäoikeudenmukaiset<br />

oikeudenkäyntikulut ja kuluriskit........9<br />

Etävanhemmat kysyvät<br />

Elatusvelvollisten Liitto vastaa........10<br />

Jäsenyhdistyksen toimintaa............12<br />

Vaalikokouskutsu <strong>2019</strong>..................14<br />

Aika rientää...................................15<br />

Suomessa on noin 110 000<br />

kahden kodin lasta........................16<br />

Lastensuojelun entinen asiakas.......18<br />

Pelastakaa Lapset Ry....................19<br />

Joka sadas alaikäinen otettiin<br />

huostaan vuonna 2018..................20<br />

Monia syitä syntyvyyden<br />

vähenemiseen...............................22<br />

2 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen

Puheenjohtajalta<br />

Aikaa on kulunut, monet asiat<br />

ovat muuttuneet paremmiksi<br />

Uusi lapsenhuoltolaki astuu voimaan<br />

1.12.<strong>2019</strong>.<br />

Olemme osallistuneet vuosikausia<br />

sen tekemiseen ja sen sisällöstä löytyykin<br />

vaatimiamme, meille tärkeitä esityksiä:<br />

vuoroasuminen, lasten elatus oikeudenmukaistuminen<br />

näissä tapauksissa, lähivanhemmalle<br />

ilmoitusvelvollisuus muutosta,<br />

tapaamissopimuksiin sanktiot<br />

tapaamisten estämi-sestä. Myös riitojen<br />

ratkaiseminen oikeudessa nopeutuu ja<br />

monta muuta katkeria riitoja aiheuttavaa<br />

tekijää poistuu tai ratkaisu helpottuu.<br />

Työ on kuitenkin vielä kesken ja jatkamme<br />

tuloksellista toimintaamme lasten<br />

ja vanhempien edunvalvojina.<br />

Uusi lapsenhuoltolaki on hyvä ratkaisu<br />

kummallekin vanhemmalle ja erityisesti<br />

lapsille. Olen saanut useita puheluita,<br />

joissa lähivanhempi useimmiten äiti kysyy,<br />

miten voi velvoittaa etävanhemman<br />

tapaamaan lastaan. Uusi lapsenhuoltolaki<br />

on siihenkin ratkaisu. Jos edellytykset<br />

täyttyvät ja kummallakin on maksukykyä,<br />

niin tapaamisten määrän ylittäessä 40 prosenttia,<br />

voi olla ratkaisuna, ettei kumpikaan<br />

maksa elatusapua. Nykyisellään etävanhempi<br />

voi joutua maksamaan<br />

huomattavan korkeaa elatusapua, vaikka<br />

hän on vastannut luonapidolla lasten elatuksesta<br />

reilustikin yli puolella ajasta.<br />

Pian voimaan astuva laki on jo tuonut<br />

mukanaan kielteisiä toimintoja. Moni lähivanhempi<br />

on yhdessä etävanhemman<br />

kanssa vastannut lasten elatuksesta vuoroviikoin,<br />

ilman että kumpikaan on maksanut<br />

elatusapua. Nyt uuden lain ollessa lähellä<br />

onkin lähivanhemmalla herännyt<br />

tarve lähteä muuttamaan asioita, pienentämään<br />

tapaamisia ja vaatimaan elatusapua.<br />

Onneksi näissä tapauksissa, joissa<br />

olen ollut mukana, ovat viranomaiset olleet<br />

sillä kannalla, että tilanne on ollut las-<br />

ten kannalta hyvä ja sen pitää säilyä sellaisena.<br />

Vastaani on tullut useita tapauksia,<br />

joissa lähivanhempi on estänyt lasten tapaamisia.<br />

Vielä silloinkin, kun on saatu<br />

vahvistettua tapaamissopimus joko lastenvalvojan<br />

luona tai follo-sovittelussa. Lähivanhempi<br />

on tehnyt perättömiä ilmoituksia<br />

esim. alkoholin ja huumeiden käytöstä<br />

ja lasten kaltoin kohtelusta. Näiden ilmoitusten<br />

perusteella lastensuojelu on lähtenyt<br />

toimimaan. Etävanhemmasta on tehty<br />

lastensuojeluilmoitus ja joissain tapauksissa<br />

rikosilmoitus tai tutkintapyyntö. Tekijä<br />

ei joudu vastuuseen, vaikka ilmoitus<br />

osoittautuu perättömäksi. Tällaisen ilmoituksen<br />

jälkeen vanhemman tapaamiset estetään<br />

jopa puoleksi vuodeksi. Edessä<br />

saattaa olla taas follo-sovittelu tai pitkäkestoinen<br />

vaihe tapaamisten normalisoimiseksi.<br />

Mielestäni näiden perättömien,<br />

kiusaamismielessä tehtyjen ilmoitusten<br />

vuoksi pitäisi ilmoittaja asettaa syytteeseen<br />

ja rangaista vastaavasti kuten väärän<br />

ilmoituksen rikosnimikkeellä tehtynä<br />

asiasta saisi.<br />

Alkuvuosi, kevät ja kesä on ollut todella<br />

työntäyteistä aikaa näin luottamushenkilönkin<br />

osalta. Puhelinneuvonnan<br />

tarve on kasvanut, tietoisuus uudesta laista<br />

herättää kysymyksiä, heikko taloudellinen<br />

tilanne vaikeuttaa perhe-elämää ja aiheuttaa<br />

eroja jne. Uskallan väittää, että<br />

huomattavan iso merkitys syntyväisyyden<br />

alenemisesta johtuu meidän kasvavista<br />

avioerotilastoista ja katkerista riidoista<br />

lasten asioista. Sivullisetkaan eivät voi<br />

välttyä näistä asioista. Nämä riidat aiheuttava<br />

lisää huostaanottoja, joita viime<br />

vuonna meillä oli lähes 19 000 kappaletta.<br />

Elatusvelvollisten Liitto ry ja Helsingin<br />

seudun elatusvelvolliset ovat olleet päivystämässä<br />

pääkaupunkiseudun LAPE-hankkeen<br />

eron ensiapupisteissä Espoossa Isossa<br />

Omenassa, Keravalla ME-talolla, Helsingin<br />

Itäkeskuksessa ja nyt uudessa Kallion<br />

perhekeskuksessa. Iloksemme olemme havainneet,<br />

että väki on löytänyt enenevässä<br />

määrin paikalle neuvoa kysymään.<br />

Liittomme vuosikokous pidetään<br />

26.10.<strong>2019</strong> Tampereella Hotelli Scandic<br />

Tampere Stationilla ja sinne toivomme<br />

paljon osallistujia erityisesti maakunnista.<br />

Tässä kokouksessa valitaan uudet luottamushenkilöt<br />

erovuoroisten tilalle. Liiton<br />

säännötkin on uudistettu viime vuonna,<br />

vaikka niitä pitää vielä vähän korjata.<br />

Byrokratian ja toimintojen jatkuva<br />

kasvu ja monimutkaistuminen asettaa jatkossa<br />

toimintamme yhä suurempien haasteiden<br />

eteen. Tulorekisterin myötä moni<br />

yhdistys ja yritys on lopettanut toimintansa<br />

sen vaikeuden ja usein toimimaattomuuden<br />

takia. On kohtuutonta, että järjestötoiminnassa<br />

pienetkin, useimmiten<br />

verovapaat korvaukset joudutaan ilmoittamaan<br />

tulorekisteriin 5 päivän kuluessa<br />

maksusta.<br />

Tämä asettaa erityisesti yhdistyksen<br />

vaikean paikan eteen, jos sillä ei ole palkattua<br />

henkilöä hoitamaan näitä, eikä pienillä<br />

yrityksillä ei ole varoja maksaa tilitoimistoille.<br />

Eikä se ole yleishyödyllisten<br />

yhdistysten tehtäväkään. Tärkeintä on toiminta,<br />

minkä vuoksi yhdistys on perustettu.<br />

Nyt tuli vielä jokaiselle yhdistykselle<br />

Y-tunnus, joka lisää byrokratiaa entisestään<br />

ja pahimmassa tapauksessa yhdistykset<br />

joutuvat verolle.<br />

Hyvää ja aurinkoista syksyä kaikille<br />

jäsenillemme perheineen<br />

Ahti Hurmalainen<br />

Puheenjohtaja<br />

Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 3

Lakimiehen juttusilla<br />

Tapaamisoikeuden<br />

täytäntöönpanosta<br />

Toisinaan lapsen ja etävanhemman<br />

tapaamiset eivät toteudu lähivanhemmasta<br />

johtuen.<br />

Mikäli neuvottelut eivät auta ja vanhempi<br />

estää tapaamisia ilman hyväksyttävää<br />

syytä, voidaan käräjäoikeudessa panna<br />

vireille täytäntöönpanohakemus.<br />

Yleensä hyväksyttävänä syynä voidaan<br />

pitää esim. lapsen sairautta. Jotta tapaamisoikeus<br />

olisi täytäntöön pantavissa, tulee<br />

sen perustua joko sosiaaliviranomaisen<br />

vahvistamaan sopimukseen tai<br />

tuomioistuimen päätökseen.<br />

Huomattakoon, että lapsen huoltoa ja<br />

tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta<br />

annetun lain 2 §:n mukaan<br />

täytäntöönpanoon ei saa ryhtyä vastoin 12<br />

vuotta täyttäneen lapsen tahtoa. Täytäntöönpanoon<br />

ei myöskään saa ryhtyä vastoin<br />

12 vuotta nuoremman lapsen tahtoa,<br />

jos lapsi on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa<br />

voidaan kiinnittää huomiota.<br />

Lapsen huoltolain uudistuksen yhteydessä<br />

uudistettiin myös lakia täytäntöönpanosta.<br />

Lakia täydennettiin mm. vuoroasumista<br />

ja lapsen tahdon huomioon<br />

ottamista koskevilta osin. Uudistetut säännökset<br />

tulevat voimaan 1.12.<strong>2019</strong>. Uudistetun<br />

täytäntöönpanolain 2 §:n mukaan<br />

lapsen vastustuksen merkitystä arvioitaessa<br />

on kiinnitettävä huomiota erityisesti<br />

lapsen esittämiin perusteisiin vastustukselleen<br />

sekä siihen, voidaanko lapsen vastustuksen<br />

asiassa esille tulleet seikat huomioon<br />

ottaen katsoa perustuvan hänen<br />

itsenäiseen tahtoonsa.<br />

Täytäntöönpanoa haetaan lapsen kotipaikan<br />

käräjäoikeudelta. Pääsääntöisesti<br />

asiassa toimitetaan täytäntöönpanosovittelu<br />

ennen istuntokäsittelyä. Lain mukaan<br />

sovittelun tarkoituksena on edistää<br />

asianosaisten yhteistoimintaa lapsen hyvinvoinnin<br />

toteuttamiseksi täytäntöön<br />

pantavana olevan päätöksen edellyttämäl-<br />

lä tavalla. Sovittelija tapaa vanhemmat ja<br />

mahdollisesti lapsen. Sovittelun päätyttyä<br />

sovittelija laatii tuomioistuinta varten sovittelukertomuksen.<br />

Sovittelukertomukseen<br />

sisältyy mm. sovittelijan arvio mahdollisesta<br />

olosuhteiden muutoksesta sekä<br />

siitä tuleeko lähivanhempi vastaisuudessa<br />

sallimaan tapaamisten toteutumisen.<br />

Täytäntöönpanokeinoina on uhkasakko<br />

ja ulosottomiehen toteuttama nouto.<br />

Nouto on mahdollista määrätä koskemaan<br />

vain yhtä tapaamista. Uhkasakko voidaan<br />

määrätä myös juoksevaksi. Juokseva uhkasakko<br />

asetetaan määräämällä uhkasakolle<br />

kiinteä peruserä sekä lisäerä jokaista<br />

sellaista ajanjaksoa tai tapaamiskertaa<br />

kohti, jonka kuluessa päätöstä ei ole noudatettu.<br />

Kertauhkasakon suuruus on<br />

yleensä muutama tuhat euroa ja lisäerän<br />

suuruus muutama sata euroa.<br />

Uudistetun lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta<br />

annetun lain 9d §:n (voimaan<br />

1.12.<strong>2019</strong>) mukaan tuomioistuin voi<br />

tapaamisoikeudesta päättäessään velvoittaa<br />

vanhemman tai huoltajan, jonka luona<br />

lapsi asuu, sakon uhalla sallimaan tapaamiset<br />

sekä ryhtymään muihin tapaamisten<br />

toteuttamiseksi tarvittaviin toimiin siten<br />

kuin päätöksessä määrätään, jos tämän<br />

vanhemman tai huoltajan aikaisemman<br />

toiminnan perusteella on aihetta epäillä,<br />

että hän ei tulisi vapaaehtoisesti noudattamaan<br />

tapaamisoikeutta koskevaa päätöstä.<br />

Täytäntöönpanoprosessissa tapaamisoikeuden<br />

ehtoja voidaan muuttaa. Pysyvästi<br />

tapaamisoikeuteen voidaan tehdä<br />

vain vähäisiä muutoksia. Korkein oikeus<br />

katsoi tapauksessa KKO:2016:61, että<br />

ajan kulumisen ja tapaamisten toteutumattomuuden<br />

vuoksi lapsen edun mukaista<br />

oli muuttaa tapaamisoikeuden ehtoja väliaikaisesti<br />

siten, että tapaamiset ovat aluksi<br />

valvottuja ja laajenevat portaittain, kun<br />

tietty määrä tapaamisia on toteutunut.<br />

Ennen asian saattamista oikeuteen olisi<br />

hyvä hankkia näyttöä tapaamisten estämisestä.<br />

Tällaista näyttöä on esim. todistajan<br />

kanssa suoritettu lapsen haku.<br />

Mukana ollut henkilö voi siten tarvittaessa<br />

oikeudessa todistaa siitä, ettei huoltaja<br />

luovuttanut lasta.<br />

Mikäli lähivanhempi ei uhkasakon<br />

asettamisen jälkeenkään noudata tapaamispäätöstä,<br />

voidaan käräjäoikeudelle<br />

tehdä hakemus uhkasakon määräämisestä<br />

maksettavaksi. Täytäntöönpanolain 19 §:n<br />

mukaan uhkasakkoa ei voida tuomita<br />

maksettavaksi, jos asianosainen näyttää,<br />

että hänellä on ollut velvoitteen noudattamatta<br />

jättämiseen hyväksyttävä syy, tai jos<br />

velvoite on täytetty ennen tuomitsemispäätöksen<br />

antamista.<br />

Täytäntöönpanolain 14 §:n mukaan<br />

käräjäoikeuden on hylättävä hakemus, jos<br />

täytäntöönpano olosuhteiden muuttumisen<br />

tai muun syyn vuoksi on selvästi lapsen<br />

edun vastaista. Korkeimman oikeuden<br />

linjauksen mukaan pääsääntönä on täytäntöönpanoasioissa,<br />

että asian hävinneen<br />

osapuolen on korvattava vastapuolen oikeudenkäyntikulut<br />

(KKO:2005:59).<br />

Janne Kangas<br />

asianajaja<br />

4 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen

Lapsen vuoroasumisen<br />

tulisi olla lähtökohta eron jälkeen<br />

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain uudistus<br />

tulee voimaan 1.12.<strong>2019</strong>. Kokonaisuudessaan lakiuudistus on<br />

onnistunut. Uudistunut huoltolaki pitää sisällään säännökset,<br />

joiden mukaan vanhemmat voivat sopia tai tuomioistuin voi<br />

päättää, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa<br />

luona.<br />

Elatusvelvollisten Liitto ry katsoo, että eron jälkeistä<br />

tapaamisoikeutta määritettäessä lähtökohtana pitäisi olla lasten<br />

asuminen vuoroviikoin kummankin vanhempansa luona.<br />

Vuoroasuminen mahdollistaisi lapsen myönteisten suhteiden<br />

kehittymisen tasapuolisesti molempiin vanhempiin. Useissa viimeaikaisissa<br />

tutkimuksissa on todettu, että vuoroasuminen on<br />

lasten kannalta useimmissa tapauksissa paras ratkaisu.<br />

Katsomme, että vuoroasuminen voisi olla lähtökohtana, jos<br />

lapsi on vähintään kolmen vuoden ikäinen ja vanhemmat<br />

asuvat lähekkäin. Vuoroasuminen on omiaan vähentämään<br />

myös lapsen huoltoon ja elatukseen liittyviä riitaisuuksia<br />

vanhempien välillä. Lisäksi lapsen hyvinvointi ja suhteet<br />

kumpaankin vanhempaansa paranevat, kun lapsi tietää koko<br />

ajan kumman luona hän on.<br />

On tärkeää, että laaja luonapito ja vuoroasuminen huomioidaan<br />

nykyistä paremmin elatusavun suuruutta määritettäessä.<br />

Vuoroasumistilanteissa molemmat vanhemmat joutuvat<br />

tarjoamaan lapsille yhtäläiset asuinolot. Edelleen vanhemmat<br />

vastaavat yhtä suuressa määrin myös lapsen ravinnosta ja<br />

muista jokapäiväisistä menoista.<br />

Lapsella voi olla vain yksi virallinen kotikuntalain mukainen<br />

asuinpaikka. Vuoroasuminen tulisi jatkossa huomioida<br />

nykyistä paremmin arvioitaessa yhteiskunnan palvelujen ja<br />

tukien saatavuutta kummankin vanhemman osalta. Tällaisia<br />

asioita ovat mm. koulupaikat, koulukuljetukset, asumistuet,<br />

terveyspalvelut ja lapsilisät. Em. tuet tulisi saada molemmille<br />

vanhemmille lapsen kirjoillaolo-osoitteesta riippumatta.<br />

Helsingissä 28. päivänä huhtikuuta <strong>2019</strong><br />

Elatusvelvollisten Liitto ry:n kevätkokous<br />

Elatusvelvollisten Liitto ry<br />

Syyskokous <strong>2019</strong><br />

Jäsenyhdistyksille<br />

Elatusvelvollisten Liitto ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään lauantaina 26.10.<strong>2019</strong> klo 14.00<br />

Hotelli Scandig Tampere Stationissa; Ratapihankatu 37, 33100 Tampere. Hallituksen kokous samassa paikassa<br />

klo 12.00 – 13.00. Ruokailu klo 13.00 – 14.00.<br />

Kokouskutsut lähetetään yhdistysten puheenjohtajille, jotka antavat ne edelleen yhdistysten valitsemille<br />

liittokokousedustajille. Yhdistykset saavat lähettää niin monta edustajaa liittokokoukseen kuin heidän jäsenmääränsä<br />

per 31.12.2018 oikeuttaa. Jokaista alkavaa 25 jäsentä saa lähettää yhden liittokokousedustajan. Kokousedustajien<br />

valinnasta tulee esittää joko valintakokouksen pöytäkirjan ote tai valtakirja.<br />

Pyydämme toimittamaan yhdistyksiltä ruokailun ja tilavarauksen vuoksi sitovat ilmoittautumiset lauantaihin<br />

19.10. mennessä. Samalla voit ilmoittaa mahdollisen ruoka-aineallergian.<br />

Helsingissä 02.10.<strong>2019</strong><br />

ELATUSVELVOLLISTEN LIITTO RY<br />

Hallitus<br />

Ahti Hurmalainen<br />

puheenjohtaja<br />

Heli Koivunen<br />

järjestösihteeri<br />

Vuosikokouksen liitteet toimitetaan yhdistysten puheenjohtajille 2 viikkoa ennen kokousta<br />

Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 5

Lapsi vain osan ajasta<br />

etävanhemmalla<br />

Lapsen elatus ja elatuksen tarve<br />

Lähtökohtana elatusavun määräytymisessä<br />

on nykyisin lapsen elatuksen<br />

tarve, joka on määritelty muun muassa<br />

oikeuskirjallisuudessa ja vakuutusyhtiöiden<br />

erilaisten korvausten perusteena.<br />

Näiden mukaisesti on määritelty<br />

lasten elatuksen tarve Tilastokeskuksen<br />

kotitalousbarometrissä, jota vielä yleisesti<br />

käytetään perusteena määriteltäessä<br />

elatusapuja. Tätä tukee vielä Stakesin<br />

vuonna 2005 valmistunut Stakesin tilasto<br />

kotitalouksien menoista.<br />

Lapsen elatuksesta 4§ mukaisesti<br />

”Lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi<br />

elatusapua, jos vanhempi ei muulla tavoin<br />

huolehdi lapsen elatuksesta taikka<br />

jos lapsi ei pysyvästi asu vanhempansa<br />

luona”. Luonnollisesti se vanhempi, jonka<br />

luona lapsi kulloinkin on, vastaa lapsen<br />

kaikista tarpeista. Lain tarkoittama muul-<br />

la tavoin tarkoittaa lain esitöissä luonapitoa.<br />

Eli lain mukaan, jos molemmat vanhemmat<br />

ovat elatuskykyisiä, niin he<br />

vastaavat taloudellisesti lasten elatuksesta<br />

luonapidolla ja sen mukanaan tuomilla<br />

kustannuksilla.<br />

Maassamme käytetään tällä hetkellä<br />

ainakin lastenvalvojien toimesta jossain<br />

määrin Oikeusministeriön ohjeistusta<br />

2007:2, kun määritellään elatusapuja.<br />

Vaikkakin sen merkitys on vähenemässä,<br />

kun uusi lapsenhuoltolaki astuu voimaan<br />

1.12.<strong>2019</strong>. Myös paineet elatusapujen<br />

muuttamiseksi ovat muuttumassa samassa<br />

yhteydessä ja ovat osittain myös muuttuneet,<br />

ainakin osittain vuoroasumisen lisääntyessä.<br />

Vuoroasumisen yhteydessä ei useinkaan<br />

ole perusteita maksaa elatusapuja<br />

lainkaan. Myös ministeriön ohjeistuksen<br />

sisältämä luonapidon euromääräinen vähennys<br />

ei ole missään tekemisissä lapsen<br />

kulujen kanssa. Oikeusministeriön ohjeistuksessa<br />

2007:2 lasten elatuksen tarve on<br />

lähtökohtana perustuen iän mukanaan<br />

tuomaan yleistarpeeseen ja erityisiin tarpeisiin;<br />

asuminen, sairaudet, jne. Tämä<br />

Oikeusministeriön ohjeistus ei ole mikään<br />

laki vaan ohjeistus, ja moni käräjätuomari<br />

ei enää noudata sitä perustuen sen kohtuuttomuuteen.<br />

Kun oikeusministeriön ohjeistus ei ole<br />

lakia, niin sitä on voitu noudattaa harkinnanvaraisesti<br />

ja tapauskohtaisesti ja monesti<br />

on tullutkin kohtuullisia ratkaisuja.<br />

Nyt kuitenkin aika on ajanut sen ohitse ja<br />

osin alun alkaenkin se oli kohtuuton ja<br />

epäoikeudenmukainen.<br />

Vuoroasuminen<br />

Tässä tapauksessa vanhemmat ovat<br />

vahvistaneet vuoroasumisen lasten<br />

6 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen

Vaihtoehto ja ehdotus elatusavun<br />

määrittämiseksi, kun kyseessä ei ole<br />

vuoroasumistilanne.<br />

asumisen suhteen ja lapset tapaavat vanhempiaan<br />

vuoroviikoin. Vanhempien vuorovaikutus<br />

on toiminut hyvin ja tarvittavat<br />

asiat on voitu hoitaa vaivattomasti.<br />

Vanhemmat ovat tiedostaneet tässä hyvin<br />

lasten edun ja myös tulevan lainsäädännön<br />

sisällön. Joka 7. erolapsi asuu<br />

vuoroviikoin kummankin vanhemman<br />

luona eikä kumpikaan maksaa elatusapua<br />

– edellytyksenä on, että olosuhteet ovat<br />

sen mukaiset. Tässä asiassa olosuhteet<br />

ovat em. ratkaisulle ihanteelliset.<br />

Vanhemmat vastaavat tällöin lasten<br />

elatuksesta luonapidolla ja puolittamalla<br />

hankinnat. Uuteen lapsenhuoltolakiin sisältyy<br />

vuoroasuminen ja sen puitteissa<br />

voidaan jatkossa jakaa muutkin lapseen<br />

liittyvät kustannukset ja tulot. Asumisen<br />

kustannuksia ei ole tarpeen kohdentaa<br />

kummallekaan vanhemmalle, kun kumpikin<br />

vanhempi joutuu kuitenkin tarjoamaan<br />

lapsilleen kodinomaiset olosuhteet.<br />

Ehdotus<br />

Olen laatinut ehdotuksen elatusavun määrittämiseksi muissa<br />

kuin vuoroviikoin tapaamissopimuksissa. Ei ole kohtuullista,<br />

että esim. 13–17 -vuotiaan lapsen luonapitovähennys 10 –<br />

12 yön osalta on 52,50 euroa kuukaudessa laskennallisesta<br />

elatusavusta.<br />

Esimerkki: Kummallakin vanhemmalla on elatuskykyä ja<br />

heillä on esim. yksi 13-vuotias lapsi, jonka yleistarve on<br />

476,00 €/kk. Luonapidon määrä on keskimäärin 10 yötä /<br />

kk (keskiarvo huomioiden lomat ja juhlapyhät). Molemmat<br />

vanhemmat joutuvat kuitenkin kustantamaan lapselle<br />

kodinomaiset olosuhteet, joten ei ole tarvetta huomioida<br />

asumista tässä vaiheessa, tai sen kustannuksena on enintään<br />

nimellinen määrä esim. 50 euroa.<br />

Lapsen yleinen tarve jakaantuu tällöin seuraavasti:<br />

476,00 € : 30 pv = 15,86 €/pv eli vähennys laskennallisesta<br />

elatusavun määrästä 10 yöstä olisi 10 x 15,86 = 158,60 €.<br />

Uusi lapsenhuoltolaki korvaa vuoden 1983 monessa kohtaa jo vanhentuneen lain.<br />

Myös oikeusministeriön ohjeistus 2007:2 elatusapujen määräytymisen osalta on<br />

vanhentunut ja usein käräjäoikeudet eivät sitä enää huomioi. Vuoroasumisen<br />

osalta on olemassa myös useita ennakkotapauksia KKO: 2010:38, jonka mukaan<br />

ohjeistuksen luonapidon määrän vähennys vuoroasumisen osalta ei ole missään<br />

tekemisissä todellisuuden kanssa.<br />

Näin ollen on perusteltua, että molempien vanhempien ollessa elatuskykyisiä<br />

on perusteltua, ettei kumpikaan maksa elatusapua ja vanhemmat vastaavat lasten<br />

elatuksesta lain tarkoittamalla luonapidolla. Laki lapsen elatuksesta 4 § mukaisesti<br />

”vanhemmat vastaavat lasten elatuksesta elatusavulla, jos he eivät tee sitä<br />

lain tarkoittamalla muulla tavoin” eli lain esitöiden mukaan luonapidolla.<br />

Jos tässä vahvistettaisiin elatusapu, joutuisi muualla asuva vanhempi vastaamaan<br />

lasten elatuksesta kahteen kertaan, eikä liene kohtuullista eikä oikeudenmukaista.<br />

Kalliit, yhdessä sovitut harrastukset vanhemmat voivat kattaa esim.<br />

yhteiseltä tililtä, johon kumpikin laittaa kuukausittain esimerkkisi 100 euroa.<br />

”<br />

Elävästä elämästä on esimerkki vuoroasumistilanteesta,<br />

jossa lähivanhemman vaatimus oli 450 euroa lapselta<br />

kuukaudessa, kun loppu tulemana oli 75 euroa /kk/<br />

lapsi, kun kumpikin vanhempi oli elatuskykyinen.<br />

”<br />

Lasten harrastukset tulevat usein ongelmaksi. Ja niiden<br />

osalta vanhemmat vastaavat yhdessä sovituista harrastuksista<br />

puoliksi tai maksukykyjensä suhteessa. Tämä voidaan<br />

toteuttaa esimerkiksi lapselle perustettavalle omalle tilille.<br />

johon kumpikin vanhempi tallettaa varoja ja sieltä maksetaan<br />

yhdessä sovitut harrastukset.<br />

Kaikki tapaukset ovat tosin yksilöllisiä ja pitää huomioida<br />

kummankin vanhemman olosuhteet ja lapsen tarve. Mutta<br />

pääsääntöisesti mielestäni pitää lähteä siitä, että molempien<br />

vanhempien omatessa maksukykyä vuoroasumistilanteessa ei<br />

ole perustetta elatusavun vahvistamiselle.<br />

Lähiaikoina esitän lehdessä tai muussa mediassa kattavan<br />

kaavan elatusavun määrittämiseksi. Sitä ennen toivon mahdollisimman<br />

paljon sovinnollisia ratkaisuja lastenne asioissa.<br />

Terveisin<br />

Ahti Hurmalainen<br />

Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 7

Yksinhuoltajakorotus<br />

Lapsilisän yksinhuoltajakorotus<br />

maksetaan yhden vanhemman perheille.<br />

Taas on noussut useissa tapauksissa<br />

ongelmien aiheuttajaksi lapsilisälain 7§:n<br />

tarkoittama yksinhuoltajakorotus, joka<br />

vuonna <strong>2019</strong> on 53,30 euroa lapselta<br />

kuukaudessa. Liian usein tulee vastaan<br />

tilanteita, jossa etävanhempi kertoo,<br />

että luopui huollosta lähivanhemman<br />

hyväksi, jotta tämä saisi lapsilisälain<br />

yksinhuoltajakorotuksen. Näin lojaaleja<br />

me miehet olemme.<br />

Aikoinaan laadin asiakkaan puolesta<br />

oikeusapuhakemusta. Kyseessä oli lapsen<br />

isä ja lähihuoltaja. Ihmeekseni huomasin,<br />

että hänen tililleen ei ollut suoritettu kyseistä<br />

yksinhuoltajakorotusta. Tietääkseni<br />

henkilö asui kolmistaan kahden lapsensa<br />

kanssa.<br />

Soitin ja kysyin tilanteesta, jolloin hän<br />

vastasi, että lasten huolto on uskottu kummallekin<br />

vanhemmalle yhteisesti eikä hän<br />

ole lähtenyt hakemaan yksinhuoltoa.<br />

Laadin vuosia sitten erään avioeron<br />

yhteydessä sopimuksen lasten huollosta,<br />

tapaamisoikeudesta, asumisesta ja elatusavusta.<br />

Vahvistutin asian käräjäoikeudessa,<br />

jolloin sopimus sai lainvoiman. Noin<br />

puoli vuotta sitten lasten lähihuoltaja soitti<br />

ja kysyi, kannattaisiko hänen hakea yksinhuoltoa,<br />

jotta saisi lapsilisään kuuluvan<br />

yksinhuoltajakorotuksen.<br />

Tämän vuoden alusta alkaen yksinhuoltajakorotus<br />

on ollut juuri tämä 53,30<br />

euroa lapselta kuukaudessa. Yksinhuoltajalla<br />

tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole avioliitossa,<br />

avoliitossa tai joka asuu aviopuolisostaan<br />

erillään. Yksinhuoltajana ei tässä<br />

tapauksessa pidetä henkilöä, joka avioliittoa<br />

solmimatta elää yhteisessä taloudessa<br />

avioliitonomaisissa olosuhteissa toisen<br />

henkilön kanssa. Vuoden 2014 lopulla Suomessa<br />

oli 574 000 perhettä, joista aviopareja<br />

60 prosenttia ja 25 prosenttia (114 800)<br />

yhden vanhemman perheitä.<br />

Edellä mainitut esimerkit johtuvat siitä,<br />

että lakiin on kirjattu kyseisen erän nimeksi<br />

väärä termi ”yksinhuoltajakorotus”.<br />

Oikeampi termi olisi korotus<br />

lapsilisään yhden vanhemman/aikuisen<br />

taloudessa asuvalle lapselle. Heti kun lähihuoltaja<br />

muuttaa yhteen toisen aikuisen<br />

kanssa, poistuu peruste korotuksen maksamiselle.<br />

Elatusavun laskennassa tämä<br />

yhden vanhemman 53,30 euron korotus<br />

on lisätty lähivanhemman tuloon maksukyvyn<br />

parannukseksi.<br />

Liian moni <strong>elatusvelvollinen</strong> on tietämättään<br />

hyväksynyt huollon uskomisen<br />

yksin lähihuoltajalle vain ja ainoastaan<br />

sillä perusteella, että lähihuoltaja saisi yksinhuoltajakorotuksen.<br />

Väitän myös, että<br />

lukemattomat lähihuoltajat<br />

uskovat yksinhuoltajakorotuksen<br />

kuuluvan vain lapsille,<br />

joiden huolto on uskottu<br />

yksin toiselle vanhemmalla.<br />

Jos olet oikeutettu yksinhuoltajakorukseen<br />

etkä ole<br />

sellaista saanut, niin kehoittaisin<br />

ottamaan kiireesti yhteyttä<br />

Kelaan. Lapsilisälain<br />

9§:n mukaisesti ”lapsilisää<br />

ei myönnetä ilman erityistä<br />

syytä takautuvasti pitemmältä<br />

kuin kuuden kalenterikuukauden<br />

ajalta ennen sen<br />

hakemista”.<br />

Selvyyden vuoksi korostan<br />

vielä, että lapsilisälain<br />

yksinhuoltajakorotus kuuluu<br />

lapsille, jotka asuvat yhden<br />

vanhemman taloudessa.<br />

Vaikka lapset ovat yhteishuollossa,<br />

ei se poista oikeutta<br />

yksihuoltajakorotukseen.<br />

Uuden kumppanin<br />

muuttaminen lähihuoltajan<br />

luokse antaa perusteen yksinhuoltajakorotuksen<br />

poistolle.<br />

Kela maksaa sekä lapsilisät että yksinhuoltajakorotukset<br />

sille vanhemmalle ja<br />

siihen osoitteeseen, jossa lapset fyysisesti<br />

asuvat. Tämä siitä huolimatta, että joskus<br />

on tullut väitteitä, että Kela maksaisi kyseiset<br />

suoritteet siihen osoitteeseen, joka<br />

viranomaisten mukaan on lasten asuinpaikka.<br />

Syksyisin terveisin<br />

Ahti Hurmalainen<br />

Asianajaja Janne Kangas<br />

Asianajotoimisto Nordica Oy<br />

Mannerheimintie 66 A 3 b,<br />

00260 Helsinki<br />

Tel: +358-(0)10 281 6250,<br />

Fax: +358- (0)9-454 6133<br />

e-mail: toimisto@nordica.fi<br />

www.nordica.fi<br />

Maksuton puhelinneuvonta<br />

perheoikeudellisissa asioissa<br />

8 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen

Epäoikeudenmukaiset<br />

oikeudenkäyntikulut Virva Liekki:<br />

ja kuluriskit<br />

Voiko yhdeksäntoista vieressä olla muuta kuin<br />

lapsen elatusta koskevissa asioissa<br />

kahdeksantoista tai kaksikymmentä?<br />

Meitä on jonoksi asti, kun jonotan miehen ihmiseen välillämme. Katselen ympärilleni ja etsin<br />

kanssa teatterilippuja. Seisomme jonossa taulua, josta näkyy teatterin paikkajärjestys. En<br />

Korkeimman oikeuden presidentti ja etsimme Tatu kalentereista olla asian iltaa, saattaminen joka sopisi tuomioistuimeen huomaa sitä. Siirryn Tämä aulaan muutos ja vähentäisi tuijotan huomattavasti<br />

lapsen elatukseen liittyviä oikeuden-<br />

ulko-ovea.<br />

Leppänen toi esiin kummallekin. (HS 19.08) huolensa Niitä on vähän. mahdollisimman Mahdollisuutemme suuren maksun Odotan. toivossa.<br />

oikeudenkäyntikulujen pienenevät kasvusta löytää yhteinen niin Erityisen teatterihetki.<br />

ennen sinua ja odottaa skumpan kanssa, hän sa-<br />

kohtuuton tilanne on, kun Mies elatusapu<br />

vahvistetaan ensimmäisen kerran. toisella osapuolella olisi kuluriski ja vas-<br />

saapuu käyntejä hyvissä ja ajoin. poistaisi Olisin tilanteen, halunnut jossa olla vain<br />

korkealle, ettei tavallisella keskituloisella<br />

Vuoromme tulee. Ensimmäiseen<br />

mahdollisuuksia miehen esittä-<br />

ajaa Lainsäätäjä tarkoituksena on ollut, että seen. taavasti Takkimmekin vain toisella joutuvat osapuolella eri puolil-<br />

mahdolnoo<br />

ja poistuu viemään ulkovaatteita säilytyk-<br />

kansalaisella ole<br />

asiaansa ja erityisesti mään iltaan lapsen vastaus asiaa on lapsen elatusta koskevissa asioissa sovelletaan<br />

OK 21:2§:ää (vrt. HE 107/1998). luistaan. Katsomon ovet aukenevat ja siirlisuule<br />

narikkaa. saada vastapuolelta korvausta ku-<br />

oikeudessa. Leppäsen selkeä: mukaan loppuunmyyty.<br />

Seuraavaan<br />

jokaisella<br />

pitäisi olla mahdollisuus saattaa<br />

ehdotukseen<br />

vastaus on:<br />

lippu, jossa on paikkanumero 19.<br />

asiansa Perustuslain 6§:n mukaan kansalaiset ovat<br />

rymme paikoillemme. Minulla on<br />

yleisen tuomioistuimen hajapaikkoja käsiteltäväksi, löytyy. yhdenvertaisia lain edessä. Näin ollen Elatusvelvollisten Mies kiertää katsomon Liitto rytoiselle puolelle<br />

Hurmalainen paikalle numero 38. Pujottau-<br />

ilman huomattavaa Haluamme kuluriskiä. istua vierekkäin.<br />

Lopulta eikä HS:ssa löymaa<br />

pääsääntöä.<br />

dun paikalle numero 19. Katson,<br />

kumpaankin osapuoleen tulisi soveltaa sa-<br />

Ahti<br />

Leppäsen kirjoituksessa<br />

sen jälkeen olleissa tyy kirjoituksissa ilta, mutta mies ei kuitenkaan<br />

nostettu esiin oikeudenkäyntikusen<br />

2007:2 ja vuoden 2017 lapsen elatuk-<br />

Alkaen Oikeusministeriön ohjeistuk-<br />

kun mies kiertää ja lähenee minua.<br />

joutuu tulemaan<br />

Paikkanumero 38 on vieressäni.<br />

teatteriin suoraan<br />

töistä.<br />

koskevissa Mies ostaa asioissa. liput ja minä seen laitan liittyvät ne käsilaukkuun.<br />

asiat ovat lisääntyneet tä sataan oikeu-säännöllisesti lisääntyen yhdellä. Se voi<br />

Paikkojen numeroinnin ei tarvitse olla yhdesluja<br />

lasten elatusta<br />

Teatteri-iltaa edeltävänä dessa iltana huomattavasti otan liput keittiön<br />

kantajana pöydälle, jotta ne varmasti näiden tulevat lisääntymiseen mukaan. ja samalla Logiikka kulujen ei ole naisenlogiikkaa. Parittomasta tulee<br />

ja yksi merkittävä olla kuten syy tapauksessamme 19 ja sen vieressä 38.<br />

Tuloton lapsi<br />

KKO antoi vuonna<br />

Lippuun<br />

2003<br />

on<br />

kaksi<br />

merkitty:<br />

ennakkoratkaisua<br />

koskien<br />

Permanto<br />

lisääntymiseen<br />

vasen,<br />

on<br />

Rivi<br />

em.<br />

3,<br />

KKO:n ennakkotapaukset<br />

yllättäen parillinen, numeroinnista piittaamatta.<br />

Paikka 19.<br />

Siirrän liput<br />

oikeudenkäyntikuja<br />

lapsen Mies elatusapua istuu pöydän koskevissa ääreen, ön katsoo ohjeistuksen lippuja kanssa. ja toteaa,<br />

keskelle pöytää ja<br />

yhdessä<br />

katan iltateen.<br />

ministeri-<br />

asioissa (KKO:2003:104 että paikka ja 105). 38 on varmaan rivin reunalla. Tähän<br />

KKO katsoi, että vastaan, korvausvelvollisuus<br />

katso oikein, paikka Liitolta numero on 19 ja sitten<br />

toinen on 20 tai 18.<br />

Asianajotoimisto<br />

määräytyy elatusvelvollisen osalta oikeu-denkäymiskaarekintä:<br />

OK Katsomo 21 luvun Permanto 1 §:n Elatusvelvollisten vasen; Rivi 3; Paikka Liitto 19. on<br />

muutosehdotus<br />

Mies tutkii molempia lippua. Toisessa on mer-<br />

Puranen & Kiviluoto Oy<br />

mukaan ja lapsen Toisessa osalta sanotun lipussa luvun on merkintä: 2 tehnyt Katsomo muutosehdotuksen Permanto<br />

§:n mukaan. oikea; Rivi 3, Paikka 38. Miehen ja minun väliin<br />

Kauppakatu 41 A<br />

lapsen elatuksesta annettuun<br />

Tämä tarkoittaa mahtuu sitä, että 19 hävitessään ihmistä.<br />

40100 Jyväskylä.<br />

lakiin (5.9.1975/704) siten,<br />

Lippupalvelu on kiinni, joten asian voi selvittää<br />

aikaisintaan huomenna. En ole ärtynyt Lippu-<br />

jutun elatusvelvollisen on korvattava vastapuolen<br />

kulut täysimääräisesti. palvelulle, koska Mikäli<br />

Puh. 014-4110600<br />

että lapsen elatuksesta<br />

syy on miehen, annettuun osin lakiin minunkin. lisätään<br />

taas lapsi häviää jutun, Miksi hänen katsonut korvattava<br />

vastapuolen kulut kuun, vain, kyselen mikäli tähän hiljaa on itseltäni. koskeva Kysymys säännös jää (esim. vaille 6<br />

lippuja, oikeudenkäyntikuluja<br />

laitoin ne vain käsilauk-<br />

Fax 014 - 44 999 89<br />

olemassa erityisiä<br />

vastausta.<br />

syitä.<br />

Olen hieman ärtynyt<br />

luku 15a<br />

itselleni.<br />

§) seuraavasti;<br />

Kysyn<br />

Sähköposti:<br />

mieheltä, miksi hän ei tarkastanut lippuja. Hän<br />

Näissä asioissa tuskin kantajina kuulee on kysymystä lapset, ja välttää Asianosaiset näin konfliktin. vastaavat asianajotoimisto@puranen-kiviluoto.fi<br />

joilla ei ole useinkaan Olen tuloja. ärtynyt Kanteen miehelle. nostajina<br />

on lapsen puolesta En voi useimmiten purkaa joko lähi-<br />

ilon tai taan, inhon jollei tunteita ole erityistä miehen syy-<br />

itse Teatteri-ilta oikeudenkäyntikuluis-<br />

on pilalla.<br />

vanhempi, jolla ei olkapäähän ole mitään emmekä oikeuden-vokäyntikuluriskiä ja hän voi halutessaan korvaamaan osaksi tai ko-<br />

vaihtaa tä velvoittaa katseita asianosaisia ja tulkita www.puranen-kiviluoto.fi<br />

toistemme vaihtuvia mielialoja. Kulttuurinautinto<br />

jää kesken.<br />

nostaa asiassa kanteen Vilkutan vaikka joka sinulle vuosi, ja lähetän konaan lentosuukkoja, vastapuolensa vastaa oikeudenkäyntikuluja.<br />

Lakimiehet:<br />

vaikka kiusanteon mies. mielessä. Ärtymykseni ei katoa.<br />

Edellä mainittujen Työpäivä KKO:n on ratkaisut kiireinen. Muistan Alaikäisen liput, lapsen mutta huoltaja<br />

jatkossa tai muu edustaja jokaisen vastaa li-<br />

Esa Puranen<br />

en<br />

ovat aiheuttaneet soita. tilanteen, Tästä jossa lähtien elatusvelvolliset<br />

eivät uskalla<br />

tarkastan<br />

pun, vakuutan itselleni, vaikka tiedän jo nyt, näin<br />

ei tule<br />

viedä<br />

käymään.<br />

elatusapuasioita<br />

kulujen pelossa Tulen oikeuteen. ajoissa Vastaa-<br />

teatteriin. tusapua Lippuluukulle koskevissa on asioissa jono,<br />

oikeudenkäyntikuluista ela-<br />

Panu Kiviluoto<br />

vasti lähivanhemman joten intresseissä päätän tyytyä saattaa paikkoihin lapsen 19 asemasta. ja 38 sekä 19<br />

Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 9<br />

Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 17

Etävanhemmat kysyvät<br />

Elatusvelvollisten Liitto vastaa<br />

man huomioiden asianosaisten tilanteet ja tarpeet poikkeamiin<br />

laskurin osalta. Hakemus on pituudeltaan yleensä noin 3-6<br />

sivua.<br />

• Voiko liikaa maksettuja elatusmaksuja periä takaisin?<br />

Vastaus: Elatusmaksuja ei pääsääntöisesti voida palauttaa<br />

takaisin maksajalle, sillä jo maksetun elatusavun palauttamista<br />

ei katsota lapsen edun mukaiseksi, ja se saattaa näin<br />

vaarantaa lapsen elatuksen jatkossa.<br />

• Onko mahdollista käyttää valmista käräjäoikeuden<br />

hakemuspohjaa elatusmaksun vahvistamiseksi?<br />

Vastaus: Valmista pohjaa käräjäoikeuden hakemukseen<br />

elatusmaksun vahvistamista varten ei ole. Erohakemuksessa<br />

kysytään lapsiin liittyviä liitännäisasioita ja sinne voi merkitä<br />

onko ne sovittu ja liitteeksi voi laittaa hakemuksen. Jokainen<br />

tapaus on yksilöllinen, ja on huomioitava yksilöllisesti<br />

vanhempien ja lasten tilanne. Jos täytettäisiin valmis kaavake,<br />

niin sieltä jäisi pois monet omalta ja lasten kannalta myönteiset<br />

asiat.<br />

• Voiko sama lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva<br />

sopimus koskea useampaa kuin yhtä lasta?<br />

Vastaus: Usein jokaisesta lapsesta tehdään oma sopimuksensa,<br />

vaikka sopimuksen sisällöt olisivat samanlaiset.<br />

Perusteluna tälle on useat eri-ikäiset lapset, joilla on erilaisia<br />

erityistarpeita ja yleinen tarvekin on erisuuruinen iästä<br />

johtuen. Sopimus voidaan tehdä myös yhdelle paperille<br />

koskien kaikkia lapsia. Tällöin lasten elatusavut lasketaan<br />

yhteen ja jaetaan lasten määrällä. Näin saadaan jokaiselle<br />

lapselle sama elatusapu.<br />

Jos jonkun lapsen kohdalla tapaamisoikeuteen liittyy<br />

jotain poikkeavaa, kannattaa kyseessä olevasta lapsesta tehdä<br />

oma sopimuksensa.<br />

• Mitä kaikkea käräjäoikeuden elatusta koskevan kanteen<br />

tulisi sisältää?<br />

Vastaus: Haastehakemukseen tulee sisältyä ainakin<br />

aikaisempi sopimus elatusmaksusta, sekä tapaamissopimus,<br />

tapaamisten laajuus ja tieto lasten luonapidon määrästä.<br />

Lisäksi hakemuksessa on oltava tieto ja asiakirjatodisteet<br />

omista tuloista ja säännöllisistä menoista. Myös vastapuolen<br />

taloudelliseen tilanteeseen liittyvät tiedot on tarpeen mainita.<br />

Liitteeksi voi hyvin laittaa elatuslaskurilla tehdyn laskel-<br />

• Onko elatusmaksun suorittaminen kertamaksuna<br />

kannattavaa?<br />

Vastaus: Elatusapu voidaan lain mukaan suorittaa kertamaksuna,<br />

mikäli sen katsotaan olevan lapsen elatuksen<br />

turvaamisen kannalta tarpeen myös vastaisuudessa, ja mikäli<br />

se nähdään kohtuulliseksi elatusavun maksajan maksukyvyn<br />

kannalta. Kertasuoritteinen elatusapu on kuitenkin riski<br />

maksajalle, sillä elatusvelvollisuus päättyy vasta lapsen<br />

täyttäessä 18. Tuona aikana olosuhteet voivat muuttua, mikä<br />

mahdollistaa lisävaateiden kohdistamisen elatusavun suorittajaan<br />

(esim. elatusavun nimissä luovutettu asunto voi palaa ja<br />

elatusapu vaarantua tämän vuoksi).<br />

• Tarvitseeko etävanhemman hyväksyä lasten<br />

harrastuskuluja elatuslaskuriin?<br />

Vastaus: Elatuslaskurissa lasten tavanomaiset, kustannuksiltaan<br />

pienet harrastukset sisältyvät lapsen yleiseen tarpeeseen.<br />

Kohdassa harrastuskulut sisältävät vanhempien yhdessä<br />

sopimat merkittävimmät harrastukset, jotka sisältyvät<br />

elatuslaskuriin huomioon otettaviksi.<br />

• Mikä on kohtuullinen kustannus lapsen<br />

erityisharrastuksen menojen osalta?<br />

Vastaus: Tarkkaa rahamäärää erityisille harrastuskustannuksille<br />

ei ole. Usein erityisiksi harrastuksiksi luetaan<br />

harrastukset, jotka vaativat isompia investointeja. Tällaisia<br />

harrastuksia voivat olla esimerkiksi erilaiset kilpaharrastukset<br />

ja yksityistä valmennusta vaativat harrastukset. Vanhempien<br />

maksukyky asettaa useimmiten rajan näille kalliimmille<br />

harrastuksille.<br />

• Voiko etävanhemman saama perintö vaikuttaa<br />

elatusmaksun suuruuteen?<br />

Vastaus: Mikäli on normaalisti töissä ja omaisuus ei tuota<br />

rahaa, niin elatusmaksun suuruuden arvioinnissa huomioidaan<br />

pääsääntöisesti tulot. Joskus perintö voidaan ottaa huomioon,<br />

riippuen perinnön laadusta ja sen tuotosta.<br />

10 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen

• Miten toimia, jos lähivanhempi palauttaa hänen tililleen<br />

maksetun elatusmaksun?<br />

Vastaus: Kyseessä voi olla lähivanhemman tavoite vieraannuttaa<br />

lapsi toisesta vanhemmasta ja näyttää, ettei ole missään<br />

tekemisissä toisen vanhemman kanssa. Kyseessä voi olla<br />

myös tarkoitushakuinen väite oikeudenkäyntejä silmällä<br />

pitäen, että etävanhempi ei ole maksanut mitään. Tällöin<br />

täytyy ottaa yhteyttä lähivanhempaan, kysyä syytä toiminnalle<br />

sekä mahdollisesti sen jälkeen yhteys lastenvalvojaan tai etsiä<br />

asiamies hoitamaan asiaa.<br />

• Miten toimia, jos lapsen toiselta vanhemmalta tulee eron<br />

jälkeen jatkuvia, ei-toivottuja yhteydenottoja, esimerkiksi<br />

puhelimitse tai kirjeitse?<br />

Vastaus: Entiselle kumppanille on syytä kertoa haluavansa<br />

olla yhteyksissä ainoastaan yhteistä lasta koskevien asioiden<br />

osalta, ja pyytää lopettamaan asiaankuulumattomat yhteydenotot.<br />

Tärkeää on itse pysyä asiallisena, eikä lähteä vastaamaan<br />

muihin kuin lasta koskeviin yhteydenottoihin. Häiritsevät<br />

yhteydenotot, kuten viestit ja puhelutiedot kannattaa säästää,<br />

mikäli niistä joutuu myöhemmin antamaan näyttöä. Jos nämä<br />

jatkuvat toistuvista kielloista huolimatta, on asiassa mahdollisuus<br />

hakea lähestymiskieltoa.<br />

Syyskokous<br />

keskiviikkona 23.10.<strong>2019</strong> klo 18.00<br />

Tekniskan Salit ravintolassa<br />

Helsingin seudun elatusvelvolliset järjestävät lakisääteisen syyskokouksen<br />

yhteistyökumppanimme Tekniskan Salit ravintolassa 23.10.<strong>2019</strong><br />

osoitteessa Eerikinkatu 2, 6 krs, 00100 HELSINKI<br />

Syyskokouksen / vaalikokouksen esityslistalla ovat yhdistyksen<br />

sääntömääräiset asiat (uudistettu 21.08.2018).<br />

Yhdistys tarjoaa yhdistyksen kokoukseen osallistuville jäsenilleen<br />

buffee ruoan sekä kahvin / teen.<br />

Menu: Lohikeittoa, ruisleipää ja voita<br />

Ilmoittautumiset Ahti Hurmalaiselle tiistaina 15.10.<strong>2019</strong><br />

GSM 0400-617 843 / Email ahti.hurmalainen/pp.inet.fi<br />

Terveisin<br />

Helsingin seudun elatusvelvolliset ry<br />

Ahti Hurmalainen<br />

Puheenjohtaja<br />

GSM 0400-617 843<br />

Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 11

Jäsenyhdistyksen toimintaa<br />

Keski-Suomen elatusvelvolliset<br />

Power Parkissa<br />

kuin Jyväskylä oli ehtinyt jäädä taakse, mutta ei se ihmekään –<br />

lapset kun eivät malttaneet juurikaan aamulla syödä.<br />

Tänä vuonna suuntasimme matkamme yhdistyksemme<br />

jäsenten kanssa kohti Härmän Power Parkia. Edellisestä Power<br />

Park -reissusta olikin jo vierähtänyt useampi vuosi, joten oli<br />

kiva päästä katsomaan, miten huvipuisto on vuosien varrella<br />

muuttunut.<br />

Lähtöpäivä koitti 20.7.<strong>2019</strong>. Sää oli koko viikon mukavan<br />

lämpöinen, eikä sääennusteiden mukaan oltu luvattu sateita, joten<br />

odotukset olivat korkealla ja reppuun pakattiin runsaasti juotavaa<br />

sekä aurinkorasvaa.<br />

Lähtö tapahtui aikaisempien vuosien tapaan jäähallin pihasta.<br />

Tällä kertaa kuskiksi saatiin liiton jäsen, joten oli mukava lähteä<br />

yhteiselle matkalle.<br />

Matka tuntui pitkältä. Elokuvan katselusta ei tullut mitään,<br />

kun lapset keskustelivat mihin laitteisiin haluavat mennä ja aikuiset<br />

juttelivat omia juttujaan. Eväiden kimppuun käytiin jo ennen<br />

Vihdoin perillä!<br />

Lämpöä piisasi koko päiväksi. Välillä piti varjoon mennä, että<br />

jaksoi kävellä huvipuistossa. Lapset juoksivat laitteista toiseen,<br />

eivätkä millään olisi malttaneet syödä tai juoda. Hurjimpia<br />

laitteita taisi tällä kertaa olla puinen vuoristorata (Thunderbird)<br />

ja uusi laite, joka kieputti joka suuntaan (Junker). Aikuisetkin<br />

uskalsivat joihinkin laitteisiin, mutta taisivat hurjimmat jäädä<br />

vain lasten käyttöön.<br />

Päivä oli kaikin puolin ihana ja päätettiin, että kotia lähdetään<br />

vasta puiston sulkeutumisen aikaan. Tekemistä olisi piisannut<br />

vaikka toisellekin päivälle.<br />

Oli mukava palata kotiin pitkän päivän jälkeen. Kuski oli loistava<br />

(täydet kympit hänelle). Ehkäpä seuraavanakin vuonna kysytään<br />

häntä kuskiksi.<br />

Power Park on loistava paikka kaiken ikäisille huvittelijoille.<br />

Vaikka puistossa on paljon ihmisiä, ei se kuitenkaan suuremmin<br />

vaikuttanut jonotteluun. Palvelu Power Parkissa on loistavaa ja<br />

ystävällistä. Myös Power Parkille annan täyden kympin.<br />

Toivon mukaan pystytään jatkossakin järjestämään yhteisiä<br />

huvipuistomatkoja. On mukava tutustua uusiin jäseniin sekä heidän<br />

lapsiinsa. Ja tietysti on myös mukava vaihtaa kuulumisia jo<br />

tutuiksi tulleiden jäsenten kanssa. Tätä reissua odotetaan aina jo<br />

vuotta aikaisemmin, ja reissun jälkeen suunnitellaankin jo heti<br />

seuraavaa.<br />

Teksti ja kuvat: Sami ja Heidi Nummelin<br />

Keski-Suomen elatusvelvolliset<br />

12 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen

Jäsenyhdistyksen toimintaa<br />

Helsingin seudun elatusvelvolliset ry:n tapahtumakalenteri <strong>2019</strong><br />

Tapahtuma Paikka Vastuuhenkilö<br />

Lokakuu K Yhdistyksen syyskokous Ravintola Tekniskan Salit; Hallitus<br />

Ke 23.10.<strong>2019</strong><br />

Eerikinkatu 2, 6 krs<br />

klo 18.00<br />

00100 Helsinki<br />

Lokakuu K Elatusvelvollisten Liitto ry:n Scandic Tampere Station; EVL:n hallitus<br />

La 26.10.<strong>2019</strong> syyskokous Ratapihankatu 37<br />

klo 13.00<br />

33100 Tampere<br />

Ruokailu klo 12.00<br />

Marraskuu M Viinikurssi Ahti Hurmalainen<br />

Aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin<br />

Marraskuu M Rahamuseo ja Suomen Pankki Ahti Hurmalainen<br />

Aika ilmoitetaan myöhemmin<br />

Marraskuu P Isänpäiväjuhla + brunssi Paikka ilmoitetaan Ahti Hurmalainen<br />

La 9.11.<strong>2019</strong><br />

myöhemmin;<br />

Marraskuu M Tutustuminen Suomen suurloosi; Ahti Hurmalainen<br />

Ti 12.11.<strong>2019</strong> vapaamuurareiden suurloosiin Kasarmikatu 16<br />

klo 16.30 – 18.00<br />

00130 Helsinki<br />

Marraskuu M Lapsen huoltoa ja Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Ahti Hurmalainen<br />

20.11. <strong>2019</strong> tapaamisoikeutta Töölöntorinkatu 2,<br />

klo 17.30 -20.00 koskeva laki uudistuu 00260 Helsinki<br />

Marraskuu P HeSelin pikkujoulut Hallitus<br />

Pe 29.11.<strong>2019</strong><br />

klo 17.00<br />

K = kokous P = perhetapahtuma M = muu tapahtuma<br />

Helsingin seudun elatusvelvolliset<br />

Vierailu vapaamuurarimuseoon ja temppeliin<br />

HUOM. Perhetapahtumiin ilmoittautuminen vastuuhenkilölle<br />

viimeistään yksi viikko ennen tapahtumaa. Yhdistys sponsoroi<br />

tapahtumia mahdollisuuksien mukaan.<br />

Suomen suurloosin vapaamuurarimuseo<br />

tuo esille suomalaisen vapaamuurariuden<br />

historiaa. Museossa on näytillä myös<br />

ulkomaista esineistöä sekä kaikkien<br />

Suomessa toimivien ns. tunnustettujen<br />

vapaamuurarijärjestöjen varusteet.<br />

Pääsemme tutustumaan myös vapaamuurareiden<br />

istuntosaliin eli ”temppeliin” sekä<br />

tiloissa oleviin merkittäviin taideteoksiin.<br />

Helsingin seudun elatusvelvolliset<br />

ry:n jäsenillä on mahdollisuus osallistua<br />

tutustumaan paljon puhuttuun vapaamuurariuteen<br />

tiistaina 12.11.<strong>2019</strong> klo 16.30 –<br />

18.00<br />

Vapaamuurarimuseo sijaitsee Helsingin<br />

keskustassa osoitteessa Kasarmikatu 16. Kokoonnumme<br />

piharakennuksessa sijaitsevassa<br />

suurloosin huoneistossa, D-porras, 2 krs.<br />

Meille on varattuna opastus alkaen klo<br />

16.30 ja mukaan mahtuu 30 ensin ilmoittautunutta.<br />

Tilaisuus on maksuton.<br />

Ilmoittautumiset 04.11.<strong>2019</strong> mennessä<br />

ahti.hurmalainen@pp.inet.fi tai GSM<br />

0400617843<br />

Tervetuloa<br />

Ahti Hurmalainen<br />

Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 13

Helsingin seudun elatusvelvolliset ry<br />

Vaalikokouskutsu <strong>2019</strong><br />

Aika Ke 23.10.<strong>2019</strong> klo 18.00 – 20.00<br />

Paikka Ravintola Tekniskan Salit, Eerikinkatu 2, 6 krs, 00100 Helsinki<br />

Jakelu Helsingin seudun elatusvelvolliset ry:n jäsenistö<br />

Esityslista<br />

1§ Kokouksen avaus / todetaan kokouksen laillisuus ja läsnäolijat<br />

2§ Valitaan kokouksen puheenjohtaja<br />

3§ Valitaan kokouksen sihteeri<br />

4§ Valitaan kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa<br />

5§ Valitaan kaksi (2) ääntenlaskijaa<br />

6§ Hyväksytään esityslista<br />

7§ Käsitellään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma – vuodelle 2020<br />

8§ Määrätään jäsenmaksun suuruus ja perimistapa vuodelle 2020<br />

- määrätään mahdollisen lisäjäsenmaksun ja kannattajamaksun<br />

suuruus ja perimistapa.<br />

9§ Käsitellään seuraavan vuoden 2020 talousarvio.<br />

10§ Valitaan hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen<br />

puheenjohtajaksi.<br />

11§ Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä 18§:n määräämissä<br />

rajoissa<br />

12§ Valitaan neljä (6) hallituksen varsinaista ja kolme (3) varajäsentä<br />

13§ Valitaan kaksi (2) varsinaista toiminnantarkastajaa ja kaksi (2)<br />

varatoiminnantarkastajaa.<br />

14§ Päätetään, miten yhdistyksen tiedonannot jäsenille toimitetaan<br />

Tervetuloa<br />

Ahti Hurmalainen<br />

Puheenjohtaja<br />

GSM 0400-617 843<br />

E-mail ahti.hurmalainen@pp.inet.fi<br />

Helsingin seudun elatusvelvolliset ry järjestää<br />

yhdessä Elatusvelvollisten Liitto ry:n kanssa<br />

seminaarin ja keskustelutilaisuuden torstaina<br />

20.11.<strong>2019</strong> klo 17.30 – 20.00 Maanpuolustusyhtiö<br />

MPY Oy:n tiloissa osoitteessa; Töölöntorinkatu<br />

2, 00260 Helsinki.<br />

Tilaisuuden tarkoituksena on kouluttaa, neuvoa<br />

ja opastaa 01.12.<strong>2019</strong> voimaan astuvaa lapsenhuoltolakia<br />

HE 88/2018. Laki korvaa lain 8.4.1983 /<br />

361, joka on muutenkin vanhentunut.<br />

Paikalla alustamassa on Elatusvelvollisten Liitto<br />

ry:n pj. ja lakitoimisto Orasmus Ky:n tj. Ahti<br />

Hurmalainen sekä AA Janne Kangas Asianajotoimisto<br />

Nordica Oy:stä.<br />

14 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen<br />

15§ Valitaan yhdistyksen kokousedustajat niihin<br />

järjestöihin, joiden jäsen yhdistys on tai joiden kanssa<br />

ollaan yhteistyössä.<br />

16§ Valitaan Elatusvelvollisten liiton vuosikokousedustajat<br />

(15 kpl + varaedustajat) seuraavaan kevätkokoukseen<br />

2020 ja syyskokoukseen 2020.<br />

17§ Käsitellään muut esille tulevat asiat;<br />

• Isänpäiväjuhla la 09.11.<strong>2019</strong>.<br />

• Yhdistyksen pikkujoulut pe 29.11.<strong>2019</strong><br />

• Koulutustapahtuma 20.11.<strong>2019</strong> klo 17.30 uudesta<br />

01.12.<strong>2019</strong> voimaan astuvasta lastenhuoltolaista<br />

MPY (Maanpuolustusyhtiön) tiloissa osoitteessa<br />

Töölöntorinkatu 2, Helsinki.<br />

18§ Muut asiat; muiden yhdistysten tilanne, erokirja,<br />

julkilausuma.<br />

19§ Uusi 01.12.<strong>2019</strong> voimaan astuva lapsenhuoltolaki<br />

HE 88/2018.<br />

Puheenjohtaja A. Hurmalainen alustaa.<br />

20§ Kokouksen päättäminen<br />

Yhdistys tarjoaa kokoukseen osallistuville jäsenilleen buffee<br />

ruoan (lohikeitto, ruisleipä ja voi ) sekä kahvin/teen. Tarjoilun<br />

ja tilavarauksen vuoksi ilmoittauduthan mahdollisimman pian<br />

allekirjoittaneelle viimeistään kuitenkin tiistaina15.10.<strong>2019</strong> klo 15.00.<br />

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva laki uudistuu<br />

Mikä muuttuu? Koulutus 20.11.<br />

Ohjelma<br />

17.30 Elatusvelvollisten Liitto ry: pj. A. Hurmalainen avaa tilaisuuden ja<br />

kertoo liiton ja yhdistyksen terveiset sekä uuden lapsenhuoltolain<br />

taustat.<br />

17.45 Lapsen huolto ja tapaamisoikeus (01.12.<strong>2019</strong>) ja sen sisältö – mikä<br />

muuttuu ? AA Janne Kangas<br />

18.15 Vuoroasuminen lakiin ja elatusapu; Tj. Ahti Hurmalainen<br />

18.45 Muut lapselle tärkeät ihmissuhteet, menettelyn nopeuttaminen;<br />

AA Janne Kangas<br />

19.00 Ehdotus elatusavun määrittämiseksi kun kyseessä ei ole vuoroviikoin.<br />

19.30 Kysymyksiä ja vastauksia<br />

20.00 Loppusanat ja terveiset<br />

TERVETULOA<br />

Kahvitarjoilu<br />

Tiedustelut ja ilmoittautumiset ahti.hurmalainen@pp.inet.fi / 0400-617843

Aika rientää<br />

Pentti sai liitolta läksiäislahjaksi<br />

Aarni-puukellon.<br />

Heli ja Ahti toivottavat Pentille hyviä eläkepäiviä.<br />

Kun keväällä 2013 ensi kertaa astuin<br />

sisään Elatusvelvollisten Liiton<br />

toimistoon, neuvotteluhuoneeseen oli<br />

kokoontunut koko liiton hallitus.<br />

Puheenjohtaja Ahti Hurmalainen<br />

johdatteli kuitenkin minut aluksi<br />

neuvotteluhuoneen läpi toimiston<br />

puolelle, jossa minua jo odottivat Mika<br />

Tunninen ja Petri Haikonen. Näin alkoi<br />

työhaastattelu - ja vastailin kysymyksiin<br />

parhaani mukaan.<br />

Heti haastattelun jälkeen liiton<br />

hallitus teki lisää kysymyksiä. Yhtäkkiä<br />

Kari Karanko, tunnettu turkulainen ja<br />

hallituksen jäsen siihen aikaan, teki<br />

kysymyksen ruotsiksi. Onni oli myötä -<br />

ja puristin vastauksen ruotsin kielellä<br />

onnahdellen mutta pystyssä pysyen.<br />

Koska olin tehnyt lehtijuttuja<br />

freelancerina, sain pian mieluisia<br />

tehtäviä kirjoittaa liiton lehteen. Siitä<br />

alkoi monivuotinen yhteistyö lehden<br />

toimitussihteerin Pirjo Toivosen kanssa.<br />

Toimistotyön monet muut tehtävät<br />

piti opetella alusta saakka. Puheenjohta-<br />

jamme antoi täyden tukensa ja hyvä<br />

neuvot, mutta suuri hankaluus oli se, että<br />

edellinen toiminnanjohtaja Jarmo Haapala<br />

oli jo siirtynyt eläkkeelle.<br />

Yksi vaativimmista tehtävistä oli<br />

neuvontapuheluihin vastaaminen.<br />

Soittaja oli yleensä mies, joka aloitti<br />

keskustelun siitä, miten auton käytön<br />

kilometrikorvaukset huomioidaan<br />

elatusavun määrää laskettaessa. Kun<br />

asiaa vähän enemmän availtiin, niin kävi<br />

usein ilmi, että ero oli tullut yhtäkkiä<br />

eikä hän ollut nähnyt lapsiaan pitkään<br />

aikaan.<br />

”Sä olet ensimmäinen, joka mua<br />

kuuntelee”, sanoi eräs soittaja.<br />

Liiton hallitus ohjeisti vuosien<br />

varrella monenmoisia tehtäviä, ja<br />

onneksi puheenjohtaja Ahti Hurmalainen<br />

antoi koko ajan tukea niistä selviytymiseen.<br />

Jos tuli tenkkapoo, niin soitto<br />

Ahdille ja vastaus tuli kuin apteekin<br />

hyllyltä.<br />

Sama päti aina myös silloin, kun<br />

tajusin tehneeni virheen töissäni. Soitto<br />

Ahdille, hei mitäs nyt tehdään.<br />

”No korjataan”, hän sanoi, ja voin<br />

vieläkin kuulla korvissani nuo sanat.<br />

Tähän ikään saakka - enkä nyt<br />

mainitse tarkkaa vuosimäärää - jokaisella<br />

on ollut monenlaisia esimiehiä.<br />

Voin epäröimättä sanoa, että Ahti<br />

Hurmalainen on ollut esimiehistäni yksi<br />

parhaista, ellei kaikkein paras. Lähelle<br />

pääsee ylivääpeli Järvinen Kymen<br />

Jääkäripataljoonasta vuodelta 1976.<br />

Siksi uskon, että myös uuden<br />

järjestösihteerin Heli Koivusen on ollut<br />

hyvä aloittaa työt liiton toimistossa.<br />

Muutaman viime vuoden aikana sain<br />

seurata, miten vaikeaa ja vaativaa on<br />

edunvalvonta, lainsäädäntöön vaikuttaminen.<br />

Liiton puheenjohtaja ja hallitus saivat<br />

aikaan merkittävää edistystä elatusvelvollisia<br />

koskevassa lainsäädännössä.<br />

Niinpä minun mielestäni Elatusvelvollisten<br />

Liiton merkitys on paljon suurempi<br />

kuin liiton jäsenmäärä antaa ymmärtää.<br />

Tästä edistyksestä onnittelen puheenjohtajaa<br />

ja hallitusta - ja kiitän kuluneista<br />

vuosista.<br />

Kiitos myös jäsenyhdistysten<br />

hallitusten jäsenille ja aktiiveille ympäri<br />

Suomea sekä liiton lehden toimitussihteerille<br />

Pirjo Toivoselle. Onnea ja<br />

menestystä uudelle järjestösihteerille.<br />

Katson aikaa uudesta rannekellostani.<br />

Aikaa rientää ja me kaikki ajan mukana.<br />

Pentti Honkanen<br />

Kuvat: Seppo Huotari<br />

Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 15

Suomessa on noin<br />

110 000 kahden kodin lasta<br />

Tietoa lasten vuoroasumisesta on pitkään<br />

ollut heikosti saatavilla. Tämä johtuu siitä,<br />

että vaikka lapsi asuisikin molempien<br />

vanhempiensa luona yhtä paljon, voi<br />

lapsella väestörekisterijärjestelmässä olla<br />

ainoastaan yksi osoite.<br />

Vanhempien erotessa lapsi kirjautuu<br />

ainoastaan toisen vanhemman osoitteeseen,<br />

vaikka lapsi asuisikin kummankin<br />

vanhemman luona yhtä paljon.<br />

Alle 15-vuotiaiden lasten vuoroasumista<br />

kartoitettiin ensimmäistä kertaa<br />

vuonna 2018 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen<br />

lisätutkimuksessa. Tutkimuksessa<br />

tieto kysyttiin 18 - 64-vuotiailta<br />

vanhemmilta, joilla oli vähintään yksi alle<br />

15-vuotias lapsi. Vastanneista miehistä lähes<br />

17 prosentilla, ja naisista 14 prosentilla<br />

oli kahdessa kodissa asuvia lapsia.<br />

Vaikka vastauksia vuoroasumisesta<br />

kerättiin molemmilta vanhemmilta, hyödynnettiin<br />

tutkimuksen julkaisussa vain<br />

äitien vastauksia. Näin lasten määriä arvioitaessa<br />

vältettiin mahdolliset tuplavastaukset.<br />

Kerätyissä vastauksissa lähes joka<br />

kuudennella naisella oli vähintään yksi alle<br />

15-vuotias lapsi, jolla oli kaksi kotia.<br />

Yhteensä kahden kodin lapsia on Suomessa<br />

noin 110 000. Näistä lapsista 92<br />

prosentilla on Tilastokeskuksen mukaan<br />

kaksi juridista huoltajaa, joilla siis on yhteishuoltajuus<br />

lapsestaan.<br />

Joka kolmas kahden kodin<br />

lapsi asuu yhtä paljon<br />

molemman vanhemman luona<br />

Vuoroasumisella tarkoitetaan yleensä sitä,<br />

että lapsi asuu vuorotellen kummankin,<br />

toisistaan erillään asuvan vanhemman<br />

luona. Harvinaisemmissa tapauksissa lapsi<br />

asuu yhdessä kodissa, mutta vanhemmat<br />

vaihtavat kotia esimerkiksi vuoroviikoin.<br />

Vuoroasumisessa vuorojen pituus vaihtelee;<br />

kyse voi olla säännöllisistä viikon<br />

vuoroista tai epäsäännöllisemmin, tilanteen<br />

mukaan vaihtuvista vuoroista.<br />

Tilastokeskuksen tutkimuksesta käy<br />

ilmi, että kahden kodin lapsista siis yli<br />

puolet asuu enemmän sen vanhemman<br />

kanssa, jonka luona lapsi on kirjoilla. Ainoastaan<br />

harvoissa tilanteissa asia on toisinpäin,<br />

eli lapsi viettää enemmän aikaa<br />

siinä osoitteessa, jossa ei ole kirjoilla.<br />

Tilastokeskuksen taulukossa näkyy<br />

kahden kodin lasten asumisjärjestelyjen<br />

jakautuminen vuonna 2018.<br />

Tilastokeskuksen tutkimuksen mu-<br />

Kuva: Tilastokeskus<br />

16 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen

kaan kuitenkin enimmäkseen äitinsä luona<br />

asuvista lapsista 40 prosenttia asuu<br />

säännöllisesti, esimerkiksi viikonloppuisin,<br />

myös isän luona. Yhtä paljon molempien<br />

vanhempien luona asuu tällä hetkellä<br />

noin joka kolmas kahden kodin lapsi.<br />

Vuoroasumisen määrittelyssä<br />

tulkinnanvaraa<br />

Tarkkoja lukuja lasten vuoroasumisesta<br />

on hankalaa selvittää, sillä asiaa on vaikea<br />

kysyä. Tilastokeskuksen yliaktuaari Tarja<br />

Niemisen mukaan naiset ja miehet saattavat<br />

tulkita eri tavalla sen, kenen luona lapsi<br />

asuu (Markus Mäki: ”Noin 110 000 lasta<br />

asuu kahdessa kodissa – Alle 15-vuotiaiden<br />

vuoroasumista selvitettiin ensimmäistä<br />

kertaa”. Yle, 17.6.<strong>2019</strong>). Vuoroasumista<br />

koskevassa tutkimuksessa naiset nimittäin<br />

vastasivat miehiä useammin, että lapsilla on<br />

kaksi kotia.<br />

Tutkimuksessa ei myöskään määritelty<br />

tarkemmin sitä, kuinka paljon aikaa lapsen<br />

pitää toisen vanhemman luona viettää,<br />

mikä on jättänyt vuoroasumisen määrittelyä<br />

jonkin verran vastaajien oman tulkinnan<br />

varaan. Nieminen lisää, että oikeusministeriön<br />

työryhmä on ehdottanut<br />

vuoroasumisen määritelmäksi tilannetta,<br />

jossa lapsi asuu molempien vanhempien<br />

osoitteessa yli 40 prosenttia ajasta.<br />

Teksti: HK<br />

http://tilastokeskus.fi/til/perh/2018/03/perh_2018_03_<strong>2019</strong>-06-17_tie_001_fi.html<br />

https://yle.fi/uutiset/3-10835015?utm_source=facebook-share&utm_medium=social&fbclid=IwAR1Vd8L_<br />

aa2ieGFm2p2JAebcFqSt1F96ou0j4RvSsKdP4It2bp6yFOi8O4A<br />

Uusperheellinen<br />

Elatusvelvollinen<br />

Kirjoita lehteen<br />

Kerro omista kokemuksistasi. Haluatko puuttua ongelmaan,<br />

joka voi kiinnostaa muitakin.<br />

Lähetä sähköpostia:<br />

ahti.hurmalainen@pp.inet.fi<br />

Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 17

Lastensuojelun entinen asiakas:<br />

”Isäksi tultuani päätin, että aion antaa oman<br />

panokseni lasten yksinäisyyden eteen.”<br />

Jokke Pulkkinen on tutkintoaan viimeistelevä<br />

sosionomiopiskelija, joka haluaa<br />

auttaa lapsia löytämään ystäviä ja<br />

kokemaan onnistumisen riemua liikunnan<br />

keinoin.<br />

Tämän ajatuksen ympärille Pulkkinen<br />

perusti Naapuruston Nassikat -nimisen<br />

hankkeen, jonka tavoitteena on perustaa<br />

paikallisia liikuntajoukkueita eri puolille<br />

Suomea. Joukkueissa lapset voisivat liikkua<br />

ja onnistua porukalla, lähellä kotia ja<br />

täysin maksutta. Toiminnalleen Pulkkinen<br />

kerää varoja joukkorahoituksen voimin<br />

1.9.<strong>2019</strong> saakka.<br />

Ulkopuolinen ja unelmia vailla<br />

Naapuruston Nassikoiden idean takana<br />

on perustajan oma lapsuus. Entisenä<br />

lastensuojelun asiakkaana Pulkkinen nimittäin<br />

tietää, mitä on kokea erilaisuuden<br />

ja ulkopuolisuuden tunteita ydinperheistä<br />

tulevien ikätovereiden rinnalla.<br />

”Minut huostaanotettiin ollessani noin<br />

kolmen vanha. Lastensuojelulapsena olo<br />

tuotti itselleni valtavan ulkopuolisuuden<br />

tunteen. En ikinä kokenut kuuluvani joukkoon”,<br />

Pulkkinen kertoo.<br />

Ennen yläasteikää hän ei haaveillut<br />

juuri mistään, eikä koulunkäynti napannut.<br />

Hyväksyntää tuli haettua piireistä,<br />

joissa yleistä oli jatkaa poikakotiin ja sieltä<br />

vankilaan.<br />

Seitsemännellä luokalla Pulkkinen<br />

kuitenkin löysi yhteisön, joka huomioi hänet<br />

ja hyväksyi omana itsenään. Nuoren<br />

miehen itseluottamus kasvoi, ja häntä kannustettiin<br />

unelmoimaan. Tämä yhteisö<br />

löytyi kotikunnan nyrkkeilysalilta; vihdoinkin<br />

nuorella miehellä oli paikka, jossa<br />

sai turvassa kokea sekä onnistumisia että<br />

epäonnistumisia.<br />

”Tästä lähti oman elämäni uusi polku”,<br />

Pulkkinen muistelee. Koulussa arvosanat<br />

nousivat, ja entiset kaveripiirit jäivät taakse.<br />

Liikunta kuuluu<br />

kaikille lapsille<br />

Ensimmäisen lapsen saatuaan Pulkkinen<br />

päätti antaa oman panoksensa<br />

lasten yksinäisyyden kitkemiseksi.<br />

Ensimmäisenä askeleena kohti tavoitetta<br />

toimi hakeutuminen sosiaalikoulutukseen.<br />

Tällä hetkellä opinnot<br />

ovat jo loppusuoralla. Työn alla on lasten<br />

yksinäisyyden ehkäisyä liikunnan avulla<br />

koskeva lopputyö, jonka yhtenä osana<br />

on Naapuruston Nassikat.<br />

Miten lapset saa liikkumaan? Olennaisena<br />

seikkana Pulkkinen näkee erilaisten<br />

esteiden poistamisen liikkumisen tieltä.<br />

Liikuntamahdollisuuksien täytyy siis löytyä<br />

läheltä kotia ja olla maksutonta tai<br />

edullista. Lisäksi liikunnan ei tarvitse<br />

luonteeltaan olla kilpailuhenkistä ja voittamiseen<br />

keskittyvää.<br />

Myös kaverit toimivat suurimpana<br />

motivaattorina, sillä lapset tarvitsevat seuraa<br />

liikuntaleikkeihin. ”Yksin pallo potkiminen<br />

käy tylsemmäksi kuin sisällä koneiden<br />

pelailu”, Pulkkinen huomauttaa.<br />

Naapuruston Nassikoiden ideana onkin<br />

herättää yhteisölliset pihapeliringit<br />

eloon ja saada lapset liikkumaan naapuruston<br />

kanssa. Mukaan ovat tervetulleita<br />

myös vanhemmat!<br />

Teksti: HK<br />

Kuva: Jenni Leskinen<br />

Logo: Jokke Pulkkinen<br />

18 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen

Pelastakaa Lapset<br />

tarjoaa lapsiperheille<br />

tukihenkilö- ja sporttikummitoimintaa<br />

Lapsiperheessä voi koittaa ajanjaksoja, jolloin tasapainoilu<br />

työn, vanhemmuuden ja perheen kesken vietetyn ajan välillä<br />

aiheuttaa haasteita. Tällöin apua voi hakea Pelastakaa Lapset Ry:n<br />

järjestämältä tukihenkilö- ja sporttikummitoiminnalta.<br />

Pelastakaa Lapset Ry:n ehkäisevän työn koordinaattori Elina<br />

Lahtisen mukaan tukihenkilöt ja sporttikummit ovat tehtäväänsä<br />

valmennettuja, vapaaehtoisia aikuisia, joille kyseinen työ on<br />

sydämen asia.<br />

Tukihenkilö<br />

Tukihenkilö voi toimia lapselle harrastuskaverina, juttukumppanina<br />

tai auttaa esimerkiksi läksyjen teossa. Apua saavat sekä lapsi<br />

että koko perhe, kun tukihenkilö viettää lapsen kanssa aikaa ja<br />

vanhemmat saavat hetken aikaa itselleen.<br />

Tukihenkilöt toimivat perheissä hyvin monenlaisissa tehtävissä.<br />

Vanhempien voimavarat voivat olla rajalliset tai työ vie paljon<br />

aikaa, jolloin ulkopuolinen tuki on tarpeen, Lahtinen kertoo.<br />

Kaikilla ei ole myöskään sukulaisten tai läheisten tukiverkostoa<br />

ympärillään. Tukihenkilö voi puuhata lapsen kanssa mukavia<br />

juttuja, joihin lapsi toivoo ja tarvitsee aikuista, sekä olla turvallinen<br />

aikuinen arjen tukena.<br />

Sporttikummi<br />

Pelastakaa Lasten Sporttikummina toimii tukihenkilön<br />

tapaan vapaaehtoinen aikuinen, joka voi olla mukana lapsen<br />

harrastuksessa tai vastaavasti tukea uuden harrastuksen<br />

aloittamisessa. Olennaista on sekä toimia yhdessä että kannustaa<br />

ja tukea lapsia ja nuoria aktiiviseen vapaa-ajan tekemiseen ja<br />

harrastamiseen. Yhteisen tekemisen parissa lasta tavataan noin 1 -<br />

4 kertaa kuukaudessa.<br />

Sporttikummitoiminta käynnistettiin Tampereella vuonna 2016,<br />

minkä jälkeen toiminta on levinnyt Keski-Suomeen ja kaikkialle<br />

Pelastakaa Lasten aluetoimistojen yhteyteen.<br />

Matalan kynnyksen varhaista tukea<br />

Pelastakaa Lasten Sporttikummi- ja tukihenkilötoiminnan<br />

tavoitteena on tarjota tukea mahdollisimman monelle arjen apua<br />

tarvitsevalle lapsiperheelle. Toiminta on matalan kynnyksen<br />

palvelua ja täysin ilmaista perheille. Lahtisen mukaan<br />

kohderyhmänä ovat alle 18-vuotiaat lapset.<br />

Mikä on ollut tukihenkilö- ja sporttikummitoiminnassa<br />

mieleenpainuvinta?<br />

Tähän Lahtinen toteaa: ”Tämä on todella kiitollista työtä.<br />

Ihmisistä näkee, että he ovat iloisia ja onnellisia siitä, kun<br />

heidän perheeseensä löytyy se sopiva vapaaehtoinen. Ja<br />

koska vapaaehtoinenkin tekee tätä omasta halustaan ja<br />

sydämestään, niin siinäkin kaikilla on lähtökohtana, että<br />

tämä on ihanaa. Ne on hirvittävän positiivisia kokemuksia”.<br />

Teksti: HK<br />

Kuva: Sami Nummelin<br />

Infolaatikko:<br />

Sporttikummia tai tukihenkilöä lapselle voi hakea<br />

netin kautta osoitteessa https://www.pelastakaalapset.<br />

fi/tyomme-kotimaassa/. Lähimpään Pelastakaa Lapset<br />

-aluetoimistoon voi myös soittaa, ja kysyä lisätietoja.<br />

Haun jälkeen perhe ja lapsi tavataan, jonka perusteella<br />

sitten pyritään löytämään vapaaehtoisista paras<br />

mahdollinen pari lapselle.<br />

Vapaaehtoiseksi voi hakea aluetoimistoon soittamalla,<br />

tai nettilomakkeella osoitteessa https://www.pelastakaalapset.fi/auta-lapsia/tule-vapaaehtoiseksi/.<br />

Sporttikummit<br />

ja tukihenkilöt haastatellaan sekä valmennetaan toimintaan.<br />

Pelastakaa Lapset pitää vapaaehtoisistaan myös hyvää<br />

huolta: työtiimin kesken järjestetään yhteisiä virkistystapahtumia<br />

sekä lisäkoulutusta.<br />

Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 19

Joka sadas alaikäinen<br />

otettiin huostaan vuonna 2018<br />

Vuonna 2018 lastensuojeluilmoitusten ja<br />

kiireellisten sijoitusten luvut kasvoivat, käy<br />

ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen<br />

(THL) vuoden <strong>2019</strong> lastensuojelutilastosta.<br />

Lastensuojeluilmoituksia vuonna 2018<br />

tehtiin 145 880, mikä tarkoittaa 5 prosentin<br />

nousua vuodesta 2017. Kiireellisesti<br />

sijoitettujen alaikäisten määrä kasvoi jopa<br />

7 prosentilla lukuun 4 390.<br />

Kodin ulkopuolelle sijoitettiin 18 544<br />

alaikäistä, eli enemmän kuin koskaan<br />

aiemmin Lastensuojelun THL:n tilastoidussa<br />

historiassa. Edellisestä vuodesta luku<br />

kasvoi noin 3 prosentilla. Yhteensä<br />

vuonna 2018 huostassa oli 10 861 lasta ja<br />

nuorta, mikä kattaa yhden prosentin<br />

maamme 0-17-vuotiaista. Lastensuojelun<br />

avohuollon piiriin kuului 54 883 nuorta<br />

asiakasta, eli 4,2 prosenttia kaikista<br />

0-20-vuotiasta.<br />

Jonkin verran positiivista kehitystäkin<br />

tapahtui; avohuollossa olleiden määrä pie-<br />

neni 2 prosentilla vuodesta 2017.<br />

”Kansallisten hallitusohjelmien ja viimeksi<br />

lapsiperheiden palvelujen muutosohjelman<br />

keskeinen tavoite on liitetty<br />

lasten sijoitusten vähenemiseen ja siihen,<br />

että vaikeassa tilanteessa olevien lasten,<br />

nuorten ja perheiden saavat tukea tilanteeseensa<br />

riittävän varhain. Näin ei näytä tilastojen<br />

valossa käyneen”, kertoo THL:n<br />

tutkimusprofessori Tarja Heino.<br />

Huostaanottojen taustalla syyt<br />

ovat monitasoisia<br />

Susanna Pekkarisen artikkelissa Itä-<br />

Suomessa otetaan huostaan enemmän lapsia<br />

kuin Länsi-Suomessa – tutkimusprofessori:<br />

”Jokaisen numeron takana on lapsi” (Yle,<br />

7.6.<strong>2019</strong>) Heino kertoo syitä lastensuojelun<br />

tarpeen nousulle olevan Suomessa monia.<br />

Usein nämä syyt nojaavat yhteiskunnallisiin<br />

seikkoihin.<br />

”Meidän yhteiskunnassa on tietynlainen<br />

jännitteisyys ja epävarmuus tulevaisuudesta,<br />

työttömyydestä ja ylivelkaantumisesta.<br />

Suuri osa niistä perheistä, joista<br />

puhutaan sijoitettujen kohdalla, ovat köyhiä.<br />

Tilanne on voinut kehittyä sairastumisesta,<br />

onnettomuudesta, mistä tahansa, että<br />

talous ja hermot kiristyvät ja lasten<br />

tarpeet jäävät vähemmälle”, toteaa Heino.<br />

Jatkossa olisikin tunnistettava lapsiperheiden<br />

palveluihin liittyviä ilmiöitä entistä<br />

tarkemmin ja monipuolisemmin, jotta<br />

tuki pystyttäisiin kohdentamaan oikein.<br />

Heino perustelee, ettei yksi ratkaisu sovellu<br />

kaikille, vaikka myöskin tiettyihin ongelmiin<br />

kohdennetut palvelut ovat tarpeen.<br />

Perheiden kasaantuneet ja<br />

monimutkaistuneet ongelmat taas tarvitsevat<br />

henkilökohtaisesti perheelle räätälöityä<br />

tukea.<br />

Kuva: THL<br />

Lähteet:<br />

https://thl.fi/fi/-/kiireellisten-sijoitustenmaara-kasvoi-7-prosenttia-vuonna-2018?<br />

redirect=https%3A%2F%2Fthl.fi%2Ffi%<br />

2Fetusivu%3Fp_p_id%3D101_<br />

INSTANCE_tcsSJTqcGl0N%26p_p_<br />

lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal<br />

%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id<br />

%3Dcolumn-2-1-3%26p_p_col_pos%3<br />

D1%26p_p_col_count%3D2<br />

https://yle.fi/uutiset/<br />

3-10816785?fbclid=IwAR0tH_<br />

e90kEKONdwkJxz5tNFieQ3x9dJASNs<br />

8asMaP3uekPH_u3d4iUiKzk<br />

THL:n taulukko näyttää, kuinka paljon lapsia ja nuoria sijoitettiin kodin ulkopuolelle vuosina 1991-2018, ja kuinka moni lapsista<br />

oli huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna.<br />

20 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen

Eroja tilastoissa kuntien välillä<br />

Huostaanottoluvut vaihtelevat Suomessa<br />

myös maakuntien välillä. THL:n mukaan<br />

valtakunnallisesti vuonna 2018 lapsia<br />

huostaanotettiin suhteessa väestöön<br />

eniten Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa,<br />

Päijät-Hämeessä, Kainuussa sekä Kymenlaaksossa.<br />

Kyseisissä maakunnissa lapsia oli<br />

edellisvuonna huostassa jopa 1,3 prosenttia.<br />

Kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä<br />

oli kaikista korkein Pohjois-Karjalassa.<br />

Sen sijaan Länsi-Suomessa tilanne on<br />

selkeästi Itä-Suomea parempi. Keski-Pohjanmaalla<br />

huostaanotettuja lapsia vuonna<br />

2018 oli 0,6 prosenttia, Pohjanmaalla 0,5<br />

prosenttia, ja Ahvenanmaalla vain noin<br />

0,4 prosenttia.<br />

Tältä tilanne on näyttänyt jo vuosikaudet,<br />

Heino toteaa. Erot voivat hänen mukaansa<br />

perustua niin paikkatarjontaan,<br />

toimintakulttuuriin kuin myös eri alueiden<br />

arvoihin ylipäänsä.<br />

Teksti: HK<br />

Perhelakineuvonta on myös venäjäksi<br />

www.orasmus.fi<br />

Meiltä apu<br />

elatus-, huolto-, tapaamis- ja ositusasioissa.<br />

Konsultointi<br />

perheoikeudellisissa sovintoneuvotteluissa.<br />

Rikos- ja riita-asiat,<br />

maksuttomat ja vakuutusyhtiöden korvattavat asiat.<br />

Консультации по семейному праву<br />

на русском языке<br />

А также составление документов:<br />

- договор об алиментах<br />

- договор о встречах с детьми<br />

- договор о разделе имущества<br />

- брачный контракт, в т.ч. «международные<br />

браки»<br />

- завещание<br />

+358 45 6385907<br />

www.el-logos.fi<br />

ellogos2004@gmail.com<br />

OIKEUDELLIS-TALOUDELLISTA<br />

KONSULTOINTIA<br />

Meiltä myös johtamisen, myynnin ja<br />

hankintojen konsultointi ja valmennus.<br />

Orasmus Ky<br />

Konstaapelinkatu 3, 02650 ESPOO<br />

Puh. +358 9 547 4010<br />

Fax +358 9 547 99 800 / +358 9 547 54 006<br />

Toimitusjohtaja Ahti Hurmalainen<br />

+358 400 617 843 /+358 400 624 843<br />

E-mail ahti.hurmalainen@pp.inet.fi<br />

Lakimies, OTK Tor Janzon<br />

+358 405 067 594<br />

Sivutoimisto Yläsatamakatu 7 B 3, 3 krs,<br />

80100 JOENSUU<br />

Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 21

Monia syitä<br />

syntyvyyden vähenemiseen<br />

Julkisuudessa on viimeisen vuoden aikana<br />

ollut kaksi isoa aihetta: syntyväisyyden<br />

lasku ja ilmastonmuutos.<br />

Niiden taakse on julkisuudessa jäänyt<br />

kansantaloudellemme vielä tärkeämmät<br />

asiat, jotka vaikuttavat olennaisesti myös<br />

syntyvyyteen. Näitä ovat muun muassa<br />

jatkuvasti kiristyvä verotus, kasvava holhous<br />

ja byrokratia, maksuvälineongelmat,<br />

korkea hintataso, naisten ja miesten urakehitys,<br />

sosiaaliset ongelmat, kaupungistuminen,<br />

etääntyminen luonnosta, uhkakuvat<br />

väkivallasta, työllisyystilanne,<br />

opiskelu, liian suuressa muutoksessa oleva<br />

yhteiskunta.<br />

Ilmastonmuutos ja<br />

väestöräjähdys<br />

Ilmastonmuutos mainitaan usein yhtenä<br />

syynä syntyväisyyden vähenemiseen.<br />

Näin varmasti onkin.<br />

Kun asiasta puhutaan, unohdetaan kokonaan<br />

puhuminen väestöräjähdyksestä,<br />

joka kurjistaa ja aiheuttaa tulevaisuudessa<br />

globaaleja kriisejä. Vuonna <strong>2019</strong> meitä on<br />

maailmassa 7,7 miljardia ja on arvioitu,<br />

että vuonna 2030 meitä on 8,5 miljardia.<br />

Vuoteen 2030 mennessä tarvitsemme<br />

50 prosenttia enemmän ruokaa, 45 prosenttia<br />

enemmän energiaa ja 30 prosenttia<br />

enemmän vettä. Ylikansoitus on maailmassa<br />

todellisuutta, ja sen varjoon jäävät<br />

kaikki muut ilmastoon vaikuttavat asiat.<br />

Ylikansoitusta vielä pahentaa kertakäyttötalous,<br />

omavaraisuuden loppuminen muun<br />

muassa Suomesta ja tavaroiden tilaaminen<br />

kaukaa maailmasta. Tämän vuoksi meidänkin<br />

Suomessamme olisi aiheellista<br />

asuttaa koko maa ja palata yhteisölliseen<br />

tilanteeseen, jossa iso osa tavaroista ja erityisesti<br />

elintarvikkeista tuotetaan lähellä.<br />

On totta, että syntyväisyys on laskenut rajusti<br />

tämän vuosituhannen aikana. Tilastokeskuksen<br />

mukaan vuonna 2012 syntyi 59 493<br />

lasta. Kun arvio vuodelle <strong>2019</strong> on 48791 lasta,<br />

vuodelle 2026 47 863 lasta ja vuonna 2033<br />

lapsia syntyisi 46720 kappaletta.<br />

”<br />

Katkerat eroriidat<br />

Kun puhutaan syntyvyyden vähenemisestä,<br />

unohdetaan keskusteluissa kokonaan eroihin<br />

liittyvät ongelmat, riidat lasten tapaamisista,<br />

asumisesta jne.<br />

Vuodesta 2012 vuoteen 2018 syntyneiden<br />

määrä on laskenut 20 prosenttia.<br />

Asiassa on kuitenkin huomioitava koko<br />

yhteiskunnan kehitys. Ennen agraaritaloudessa<br />

lapsia tehtiin maatiloille työvoimaksi,<br />

kun tilat eivät muuten olisi tulleet<br />

toimeen. Tänä päivänä koneellistumisen<br />

ja urbanisoitumisen seurauksena ei ole<br />

tarvetta niin suurelle syntyvyydelle.<br />

Koko maassa yhtä naista kohden syntyy<br />

1,4 lasta ja Helsingissä 1,13 lasta.<br />

Maaseudulla pienemmillä paikkakunnilla<br />

syntyväisyys on usein 1,60. Maaseutumainen<br />

asuinpaikka on turvallinen,<br />

perhearvoja korostava<br />

ja siellä suvun asema on<br />

merkityksellinen. Asumiskulut<br />

ja usein muutkin kulut<br />

ovat pienempiä kuin kaupungeissa<br />

ja yhteisöllisyys<br />

on arvossaan. Voit jättää lapset<br />

hoitoon naapurille, kun<br />

tulee meno johonkin.<br />

HS:n 13.11.2018 mukaan<br />

yhtenä syynä syntyväisyyden<br />

alenemiseen on digiloikka;<br />

”räplätään puhelimia eikä<br />

toisiamme”. Puolet lukijakyselyn<br />

vastaajista katsoi, että<br />

mobiililaitteet ovat vähentäneet<br />

yhteistä aikaa puolison<br />

tai kumppanin kanssa.<br />

Uskoisin tämän kyselyn<br />

vastaavan todellisuutta ja<br />

mobiililaitteiden kautta katsotaan<br />

pornoa ja muuta vastaavaa.<br />

Eikä ehkä koeta enää<br />

tarvetta sukupuoliseen aktiin.<br />

Myös sperman määrä<br />

”<br />

on myös Suomessa heikentynyt. Onko<br />

syynä ilmaston saastuminen vai mikä?<br />

Lähes jokainen on kokenut tai nähnyt<br />

tuttavien, naapureiden ja ystävien katkeria<br />

eroriitoja. Liian usein eroriidat kestävät<br />

lähes lasten 18 vuoden ikään ja koulutusavustusten<br />

muodossa senkin yli. Nämä<br />

kokemukset eivät voi olla vaikuttamatta<br />

kielteisesti ajatukseen lasten hankkimisesta<br />

ja riskiin ajautua näiden riitojen keskelle.<br />

Tässä on varmasti syy, miksi moni nuori<br />

nainen haluaa vain lapsen ei miestä.<br />

Ehkä miehetkin haluavat niin, mutta se on<br />

Asianajotoimisto<br />

Yrjö Leskinen<br />

Temppelikatu 3-5- A 11,<br />

00100 Helsinki<br />

Puhelin: +358-9-4366 3770,<br />

Gsm: +358 40 520 7424,<br />

E-mail:<br />

asianajaja@yrjoleskinen.fi<br />

www.yrjoleskinen.fi<br />

22 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen

lain puitteissa hankala ja mahdotonkin<br />

saada. Yksinäiselle miehelle ei anneta<br />

adoptiolasta.<br />

Katkerat vuodesta toiseen jatkuvat riidat<br />

lasten asumisesta, tapaamisesta, huollosta,<br />

elatuksesta jne. romuttavat asianosaisten<br />

sosiaaliset suhteet, talouden ja<br />

työmoraalin totaalisesti. Tätä ei sivustakatsojakaan<br />

halua kokea ja harkitsee tarkkaan,<br />

haluaako lapsia.<br />

Nämä katkerat riidat aiheuttavat sosiaalisia<br />

ongelmia ja kustannuksia, joista<br />

yhtenä seurauksena on huostaanottojen<br />

jatkuva lisääntyminen. Viime vuonna koko<br />

maassa oli lähes 19 000 huostaanottoa,<br />

joiden ylläpitokustannukset kunnille ovat<br />

keskimäärin 200 euroa päivältä. Uskallan<br />

väittää, että jos molemmat vanhemmat<br />

ovat mukana lasten kasvatuksessa, niin<br />

huostaanottoja olisi vain puolet tuosta<br />

määrästä.<br />

Lisäksi huostaanotot työllistävät viranomaisia,<br />

lastenvalvojia, sosiaalityöntekijöitä,<br />

käräjäoikeuksia jne. Jos huostaanottojen<br />

ja sijoitusten määrä saataisiin<br />

vähenemään, pienenisi myös siitä verotukseen<br />

aiheutuva rasitus koko ajan kiristyvinä<br />

veroina.<br />

Syntyvyyden väheneminen ei ole pelkästään<br />

huono asia, vaikka julkisuudessa<br />

toista väitetään, perusteluna on muun<br />

muassa ollut vaikeus maksaa edellisen sukupolven<br />

eläkkeet.<br />

Eläkkeelle siirtyvät ovat jo eläkkeensä<br />

ansainneet, joten se raha on sijoitettuina<br />

erilaisissa rahastoissa jne. Tai ainakin pitäisi<br />

olla? Toisaalta syntyväisyyden<br />

väheneminen<br />

vähentää tarvetta<br />

rakentaa uusia kouluja,<br />

päiväkoteja jne. Voidaan<br />

keventää verotusta<br />

ja saada kansalaiset motivoitumaan<br />

työntekoon.<br />

Valitettavasti tänä<br />

päivänä monen yrittäjän<br />

ei kannata työllistää<br />

eikä työntekijän kannata<br />

mennä töihin useista<br />

syistä, esimerkiksi korkea<br />

verotus ja korkeat<br />

sosiaaliset etuisuudet.<br />

Tehkää lapsia mutta<br />

rakastakaa ja huolehtien<br />

heistä, samoin kuin<br />

toisistannekin. Eron<br />

tullessa olette kuitenkin lasten vanhempia<br />

ja vastatkaa yhdessä lapsistanne. Olette<br />

heidän vanhempiaan ja he tarvitsevat teitä<br />

loppuun saakka.<br />

Ahti Hurmalainen<br />

Leppävaaran Laskenta<br />

on nyt<br />

Taloushallinnon asiantuntijayritys<br />

palveluksessasi<br />

• yritysten perustaminen<br />

• taloushallintopalvelut<br />

• järjestelmäratkaisut<br />

• palkkahallinto<br />

• vero- ja lakipalvelut<br />

Lars Sonckin kaari 14<br />

02600 ESPOO<br />

Puh. 09-541 7275<br />

Auktorisoitu<br />

Taloushallinnon jäsen<br />

Taloushallinnon asiantuntijayritys<br />

Uusperheellinen - Elatusvelvollinen palveluksessasi23<br />

• yritysten perustaminen<br />

• kaikki taloushallintopalvelut

Uusperheellinen<br />

Elatusvelvollinen<br />

Elatusvelvollisten Liitto ry:n jäsenyhdistyksiä ja yhteyshenkilöitä:<br />

Etelä-Pohjanmaan elatusvelvolliset<br />

Neuvontayhteyshenkilö Tero Eklund<br />

Yhteystiedot liiton toimistosta<br />

GSM 050 5720 827<br />

Kemin seudun elatusvelvolliset ry<br />

Puheenjohtaja: Jukka-Pekka Kerimaa<br />

Valtakatu 25<br />

94100 Kemi<br />

puhelin: 016-255 168<br />

Helsingin seudun elatusvelvolliset ry<br />

Puheenjohtaja: Ahti Hurmalainen<br />

Peuramäenkuja 5 C<br />

02750 Espoo<br />

puhelin: 0400 617 843<br />

ahti.hurmalainen@pp.inet.fi<br />

www.elatusvelvolliset.fi<br />

Lounais-Suomen Elatusvelvolliset ry<br />

Puheenjohtaja: Antti Tuppurainen<br />

antti@tuppurainen.fi<br />

Järvenpään alueen vertaistuki<br />

Jari Iso-Lauri<br />

GSM 0445500208<br />

Email jari.isolauri@hotmail.com<br />

Pirkanmaan elatusvelvolliset ry<br />

Puheenjohtaja: Petri Mäkelä<br />

Neuvontayhteyshenkilö:<br />

Olavi Pesu<br />

puhelin: 0400 322 200<br />

Imatran seudun yhteyshenkilö<br />

Timo Ruottinen<br />

Rautaveikonkuja 6 as 7<br />

55610 Imatra<br />

GSM 050 5912 701<br />

Email timo.ruottinen66@gmail.com<br />

Pohjois-Karjalan Joensuun yhdistys<br />

Tor Janzon<br />

Yläsatamakatu 7 B 3, 3 krs,<br />

80100 Joensuu<br />

Puhelin 040 5067 594<br />

Keski-Suomen elatusvelvolliset ry<br />

Puheenjohtaja: Sami Nummelin<br />

Neuvontayhteyshenkilö:<br />

puhelin:040 1261533<br />

sami.nummelin@hotmail.com<br />

Päijät-Hämeen elatusvelvolliset ry<br />

Neuvontyhteyshenkilö Ville-Veikko Elomaa<br />

GSM 050-5012124<br />

villeveikko.elomaa@gmail.com<br />

Elatusvelvollisten Liitto ry hallitus <strong>2019</strong><br />

Puheenjohtaja: Ahti Hurmalainen<br />

Varapuheenjohtaja: Sami Nummelin<br />

Jäsenet:<br />

Tero Ahola, Tero Eklund, Seppo Huotari, Kari Immonen,<br />

Janne Kangas, Juha Koivuniemi, Mauri Mäkinen,<br />

Varajäsenet:<br />

Pasi Hujala, Olli Puttonen, Antti Tuppurainen<br />

Järjestösihteeri: Heli Koivunen<br />

Tapaavat vanhemmat ry (Oulu)<br />

Neuvontayhteyshenkilö:<br />

Puheenjohtaja: Jyrki Kuusirati<br />

GSM 0400 892 389<br />

jyrki.kuusirati@dnainternet.net<br />

Kansikuva: Heli Koivunen<br />

24 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2025 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!