elatusvelvollinen 2/2019

elatusvelvolliset.fi


Elatusvelvollisten Liiton tiedotus- ja jäsenlehti.

Uusperheellinen

Elatusvelvollinen

2/2019

Elatusvelvollisten Liiton tiedotus- ja jäsenlehti

Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 1


Päätoimittajalta

Tiedottaminen uudesta

lapsenhuoltolaista

Uuden lapsenhuoltolain myötä tiedottamisen tarve

on kasvanut. Onneksi olemme siinäkin ajan tasalla

käyttäen mahdollisuuksien ja resurssien mukaan

niitä medioita, joiden kautta saadaan viestimme

suurelle yleisölle ja erityisesti jäsenistöllemme.

Uuden järjestösihteerimme Heli Koivusen myötä

some-viestintä on saanut uuden tason. Aikaisemmin

olemme olleet mukana Facebookissa ja nyt Heli

viestittelee myös Twitterin kautta. Perinteinen

lehtikin on vielä mukana, vaikka monet yhdistyksen

ovatkin siitä luopuneet taloudellisten resurssien

puutteessa.

Taloudellisten resurssien puute saattaa tulevaisuudessa

aiheuttaa monen yleishyödyllisen järjestön

toiminnan hiipumisen. Kävimme 24.9.2019 järjestösihteerin kanssa Vantaan järjestöavustuskoulutuksessa

ja uskallanpa sanoa, että jos tilanne jatkuu taloudellisesti koko

maassa nykyisen kaltaisena, niin monet järjestöt ovat vaikeuksissa. Kaikki ovat varmaan

lukeneet mediasta Stea-avustusten tilanteesta. Ensin poistetaan kaupoista 3 000 pelikonetta

ja seuraavaksi pitää kirjautua pelaamaan. Arvion mukaan tämä vähentää veikkauksen

tuloja vähintäänkin neljänneksellä, ehkä enemmän. Juuri näistä koostuvat järjestöavustukset.

Paikalla oli myös Leader- avustusten edustaja - lähinnä maaseutumaisten

avustusten näkökulmasta. Lisäksi lisääntynyt byrokratia vaatii yhdistyksiltä enemmän

osaamista ja myös kustannuksia.

Teemme yhteistyötä lukuisten lapsiin ja perheisiin liittyvien jäsenjärjestöjen kanssa

ja nyt syksystä riittää syyskokouksia, palavereja, tiedottamista. Yleensäkin ajan tasalla

pysyminen vaatii paljon aikaa. Olemme jäsenenä Miesjärjestöjen keskusliitossa

MJKL:ssä, jonka hallitukseen allekirjoittanut kuuluu. Vanhemmuus-työryhmän puheenjohtajana

saan paremmin asiamme esille, sillä monet muut tahot ovat siinä mukana.

Järjestöjen painoarvoa mitataan usein jäsenmäärällä ja yhteistyökumppaneiden toiminnalla.

Uuden lapsenhuoltolain tiedottaminen on järjestötoiminnallemme yksi suurimmista

haasteista. Aloitimme 12.9.2019 koulutuksen maanpuolustusyhtiön tiloissa Töölön torilla

ja jatkamme marraskuun 20.11.2019 koulutusta. Yhtenä osa-alueena on elatusapujen

määräytyminen uudessa tilanteessa. Tiedottamistamme tukee myös piakkoin julkaistava

”Ero-opas”. Tavoitteena on saada hallitusohjelmaan erikseen kirjattavaksi

hankkeiksi lakihankkeemme ja ehkä myös laatimamme elatusavun laskentakaava.

Muistutan vielä, että jatkamme myös LAPE -ohjelman mukaisissa eron ensiapupisteissä

resurssiemme mukaisesti Espoon Isossa Omenassa, Helsingissä Itäkeskuksen

Tallinnan aukiolla ja Kallion 4.6.2019 avatussa perhekeskuksessa sekä Keravan ME-talossa.

Nämä ovat myös tärkeitä paikkoja antaa kuntalaisille tärkeitä ensikäden neuvoja

eron koskettaessa heitä. Myös uuden lapsenhuoltolain tiedottaminen onnistuu niissä.

Lisää tietoa saat meidän ja kaupunkien nettisivuilta.

Hyvää ja Aurinkoista lämmintä loppusyksyä kaikille jäsenillemme perheineen

Ahti Hurmalainan

Päätoimittaja

Uusperheellinen

Elatusvelvollinen

Elatusvelvollisten jäsenlehti

42. vuosikerta n:o 2/2019

Osoitelähde: Liiton jäsenrekisteri

Lehti sisältyy jäsenmaksuun.

Julkaisija:

Elatusvelvollisten Liitto ry

Karvaamokuja 4, 5.kerros

00380 Helsinki

www. elatusvelvolliset.fi

toiminnanjohtaja@elatusvelvolliset.fi

hallinnon puhelin 050 5720 827

neuvontapuhelin 050 5146 896

ISSN 1237-7325

Päätoimittaja:

Ahti Hurmalainen

Toimitus ja osoitteenmuutokset

toimiston osoite

Paino:

New Print Oy, Raisio

Kirjoittajat vastaavat omista teksteistään.

Elatusvelvollinen-lehti ei vastaa pyytämättä

lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä

eikä palauttamisesta. Tarvittaessa

artikkelit muokataan julkaistavakasi

sopiviksi. Lehti ei maksa julkaisupalkkiota.

Päätoimittajalta...............................2

Puheenjohtajalta..............................3

Lakimiehen juttusilla.........................4

Lapsen vuoroasumisen tulisi olla

lähtökohta eron jälkeen....................5

Lapsi vain osan ajasta

etävanhemmalla..............................6

Yksinhuoltajakorotus........................8

Epäoikeudenmukaiset

oikeudenkäyntikulut ja kuluriskit........9

Etävanhemmat kysyvät

Elatusvelvollisten Liitto vastaa........10

Jäsenyhdistyksen toimintaa............12

Vaalikokouskutsu 2019..................14

Aika rientää...................................15

Suomessa on noin 110 000

kahden kodin lasta........................16

Lastensuojelun entinen asiakas.......18

Pelastakaa Lapset Ry....................19

Joka sadas alaikäinen otettiin

huostaan vuonna 2018..................20

Monia syitä syntyvyyden

vähenemiseen...............................22

2 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen


Puheenjohtajalta

Aikaa on kulunut, monet asiat

ovat muuttuneet paremmiksi

Uusi lapsenhuoltolaki astuu voimaan

1.12.2019.

Olemme osallistuneet vuosikausia

sen tekemiseen ja sen sisällöstä löytyykin

vaatimiamme, meille tärkeitä esityksiä:

vuoroasuminen, lasten elatus oikeudenmukaistuminen

näissä tapauksissa, lähivanhemmalle

ilmoitusvelvollisuus muutosta,

tapaamissopimuksiin sanktiot

tapaamisten estämi-sestä. Myös riitojen

ratkaiseminen oikeudessa nopeutuu ja

monta muuta katkeria riitoja aiheuttavaa

tekijää poistuu tai ratkaisu helpottuu.

Työ on kuitenkin vielä kesken ja jatkamme

tuloksellista toimintaamme lasten

ja vanhempien edunvalvojina.

Uusi lapsenhuoltolaki on hyvä ratkaisu

kummallekin vanhemmalle ja erityisesti

lapsille. Olen saanut useita puheluita,

joissa lähivanhempi useimmiten äiti kysyy,

miten voi velvoittaa etävanhemman

tapaamaan lastaan. Uusi lapsenhuoltolaki

on siihenkin ratkaisu. Jos edellytykset

täyttyvät ja kummallakin on maksukykyä,

niin tapaamisten määrän ylittäessä 40 prosenttia,

voi olla ratkaisuna, ettei kumpikaan

maksa elatusapua. Nykyisellään etävanhempi

voi joutua maksamaan

huomattavan korkeaa elatusapua, vaikka

hän on vastannut luonapidolla lasten elatuksesta

reilustikin yli puolella ajasta.

Pian voimaan astuva laki on jo tuonut

mukanaan kielteisiä toimintoja. Moni lähivanhempi

on yhdessä etävanhemman

kanssa vastannut lasten elatuksesta vuoroviikoin,

ilman että kumpikaan on maksanut

elatusapua. Nyt uuden lain ollessa lähellä

onkin lähivanhemmalla herännyt

tarve lähteä muuttamaan asioita, pienentämään

tapaamisia ja vaatimaan elatusapua.

Onneksi näissä tapauksissa, joissa

olen ollut mukana, ovat viranomaiset olleet

sillä kannalla, että tilanne on ollut las-

ten kannalta hyvä ja sen pitää säilyä sellaisena.

Vastaani on tullut useita tapauksia,

joissa lähivanhempi on estänyt lasten tapaamisia.

Vielä silloinkin, kun on saatu

vahvistettua tapaamissopimus joko lastenvalvojan

luona tai follo-sovittelussa. Lähivanhempi

on tehnyt perättömiä ilmoituksia

esim. alkoholin ja huumeiden käytöstä

ja lasten kaltoin kohtelusta. Näiden ilmoitusten

perusteella lastensuojelu on lähtenyt

toimimaan. Etävanhemmasta on tehty

lastensuojeluilmoitus ja joissain tapauksissa

rikosilmoitus tai tutkintapyyntö. Tekijä

ei joudu vastuuseen, vaikka ilmoitus

osoittautuu perättömäksi. Tällaisen ilmoituksen

jälkeen vanhemman tapaamiset estetään

jopa puoleksi vuodeksi. Edessä

saattaa olla taas follo-sovittelu tai pitkäkestoinen

vaihe tapaamisten normalisoimiseksi.

Mielestäni näiden perättömien,

kiusaamismielessä tehtyjen ilmoitusten

vuoksi pitäisi ilmoittaja asettaa syytteeseen

ja rangaista vastaavasti kuten väärän

ilmoituksen rikosnimikkeellä tehtynä

asiasta saisi.

Alkuvuosi, kevät ja kesä on ollut todella

työntäyteistä aikaa näin luottamushenkilönkin

osalta. Puhelinneuvonnan

tarve on kasvanut, tietoisuus uudesta laista

herättää kysymyksiä, heikko taloudellinen

tilanne vaikeuttaa perhe-elämää ja aiheuttaa

eroja jne. Uskallan väittää, että

huomattavan iso merkitys syntyväisyyden

alenemisesta johtuu meidän kasvavista

avioerotilastoista ja katkerista riidoista

lasten asioista. Sivullisetkaan eivät voi

välttyä näistä asioista. Nämä riidat aiheuttava

lisää huostaanottoja, joita viime

vuonna meillä oli lähes 19 000 kappaletta.

Elatusvelvollisten Liitto ry ja Helsingin

seudun elatusvelvolliset ovat olleet päivystämässä

pääkaupunkiseudun LAPE-hankkeen

eron ensiapupisteissä Espoossa Isossa

Omenassa, Keravalla ME-talolla, Helsingin

Itäkeskuksessa ja nyt uudessa Kallion

perhekeskuksessa. Iloksemme olemme havainneet,

että väki on löytänyt enenevässä

määrin paikalle neuvoa kysymään.

Liittomme vuosikokous pidetään

26.10.2019 Tampereella Hotelli Scandic

Tampere Stationilla ja sinne toivomme

paljon osallistujia erityisesti maakunnista.

Tässä kokouksessa valitaan uudet luottamushenkilöt

erovuoroisten tilalle. Liiton

säännötkin on uudistettu viime vuonna,

vaikka niitä pitää vielä vähän korjata.

Byrokratian ja toimintojen jatkuva

kasvu ja monimutkaistuminen asettaa jatkossa

toimintamme yhä suurempien haasteiden

eteen. Tulorekisterin myötä moni

yhdistys ja yritys on lopettanut toimintansa

sen vaikeuden ja usein toimimaattomuuden

takia. On kohtuutonta, että järjestötoiminnassa

pienetkin, useimmiten

verovapaat korvaukset joudutaan ilmoittamaan

tulorekisteriin 5 päivän kuluessa

maksusta.

Tämä asettaa erityisesti yhdistyksen

vaikean paikan eteen, jos sillä ei ole palkattua

henkilöä hoitamaan näitä, eikä pienillä

yrityksillä ei ole varoja maksaa tilitoimistoille.

Eikä se ole yleishyödyllisten

yhdistysten tehtäväkään. Tärkeintä on toiminta,

minkä vuoksi yhdistys on perustettu.

Nyt tuli vielä jokaiselle yhdistykselle

Y-tunnus, joka lisää byrokratiaa entisestään

ja pahimmassa tapauksessa yhdistykset

joutuvat verolle.

Hyvää ja aurinkoista syksyä kaikille

jäsenillemme perheineen

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja

Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 3


Lakimiehen juttusilla

Tapaamisoikeuden

täytäntöönpanosta

Toisinaan lapsen ja etävanhemman

tapaamiset eivät toteudu lähivanhemmasta

johtuen.

Mikäli neuvottelut eivät auta ja vanhempi

estää tapaamisia ilman hyväksyttävää

syytä, voidaan käräjäoikeudessa panna

vireille täytäntöönpanohakemus.

Yleensä hyväksyttävänä syynä voidaan

pitää esim. lapsen sairautta. Jotta tapaamisoikeus

olisi täytäntöön pantavissa, tulee

sen perustua joko sosiaaliviranomaisen

vahvistamaan sopimukseen tai

tuomioistuimen päätökseen.

Huomattakoon, että lapsen huoltoa ja

tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta

annetun lain 2 §:n mukaan

täytäntöönpanoon ei saa ryhtyä vastoin 12

vuotta täyttäneen lapsen tahtoa. Täytäntöönpanoon

ei myöskään saa ryhtyä vastoin

12 vuotta nuoremman lapsen tahtoa,

jos lapsi on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa

voidaan kiinnittää huomiota.

Lapsen huoltolain uudistuksen yhteydessä

uudistettiin myös lakia täytäntöönpanosta.

Lakia täydennettiin mm. vuoroasumista

ja lapsen tahdon huomioon

ottamista koskevilta osin. Uudistetut säännökset

tulevat voimaan 1.12.2019. Uudistetun

täytäntöönpanolain 2 §:n mukaan

lapsen vastustuksen merkitystä arvioitaessa

on kiinnitettävä huomiota erityisesti

lapsen esittämiin perusteisiin vastustukselleen

sekä siihen, voidaanko lapsen vastustuksen

asiassa esille tulleet seikat huomioon

ottaen katsoa perustuvan hänen

itsenäiseen tahtoonsa.

Täytäntöönpanoa haetaan lapsen kotipaikan

käräjäoikeudelta. Pääsääntöisesti

asiassa toimitetaan täytäntöönpanosovittelu

ennen istuntokäsittelyä. Lain mukaan

sovittelun tarkoituksena on edistää

asianosaisten yhteistoimintaa lapsen hyvinvoinnin

toteuttamiseksi täytäntöön

pantavana olevan päätöksen edellyttämäl-

lä tavalla. Sovittelija tapaa vanhemmat ja

mahdollisesti lapsen. Sovittelun päätyttyä

sovittelija laatii tuomioistuinta varten sovittelukertomuksen.

Sovittelukertomukseen

sisältyy mm. sovittelijan arvio mahdollisesta

olosuhteiden muutoksesta sekä

siitä tuleeko lähivanhempi vastaisuudessa

sallimaan tapaamisten toteutumisen.

Täytäntöönpanokeinoina on uhkasakko

ja ulosottomiehen toteuttama nouto.

Nouto on mahdollista määrätä koskemaan

vain yhtä tapaamista. Uhkasakko voidaan

määrätä myös juoksevaksi. Juokseva uhkasakko

asetetaan määräämällä uhkasakolle

kiinteä peruserä sekä lisäerä jokaista

sellaista ajanjaksoa tai tapaamiskertaa

kohti, jonka kuluessa päätöstä ei ole noudatettu.

Kertauhkasakon suuruus on

yleensä muutama tuhat euroa ja lisäerän

suuruus muutama sata euroa.

Uudistetun lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta

annetun lain 9d §:n (voimaan

1.12.2019) mukaan tuomioistuin voi

tapaamisoikeudesta päättäessään velvoittaa

vanhemman tai huoltajan, jonka luona

lapsi asuu, sakon uhalla sallimaan tapaamiset

sekä ryhtymään muihin tapaamisten

toteuttamiseksi tarvittaviin toimiin siten

kuin päätöksessä määrätään, jos tämän

vanhemman tai huoltajan aikaisemman

toiminnan perusteella on aihetta epäillä,

että hän ei tulisi vapaaehtoisesti noudattamaan

tapaamisoikeutta koskevaa päätöstä.

Täytäntöönpanoprosessissa tapaamisoikeuden

ehtoja voidaan muuttaa. Pysyvästi

tapaamisoikeuteen voidaan tehdä

vain vähäisiä muutoksia. Korkein oikeus

katsoi tapauksessa KKO:2016:61, että

ajan kulumisen ja tapaamisten toteutumattomuuden

vuoksi lapsen edun mukaista

oli muuttaa tapaamisoikeuden ehtoja väliaikaisesti

siten, että tapaamiset ovat aluksi

valvottuja ja laajenevat portaittain, kun

tietty määrä tapaamisia on toteutunut.

Ennen asian saattamista oikeuteen olisi

hyvä hankkia näyttöä tapaamisten estämisestä.

Tällaista näyttöä on esim. todistajan

kanssa suoritettu lapsen haku.

Mukana ollut henkilö voi siten tarvittaessa

oikeudessa todistaa siitä, ettei huoltaja

luovuttanut lasta.

Mikäli lähivanhempi ei uhkasakon

asettamisen jälkeenkään noudata tapaamispäätöstä,

voidaan käräjäoikeudelle

tehdä hakemus uhkasakon määräämisestä

maksettavaksi. Täytäntöönpanolain 19 §:n

mukaan uhkasakkoa ei voida tuomita

maksettavaksi, jos asianosainen näyttää,

että hänellä on ollut velvoitteen noudattamatta

jättämiseen hyväksyttävä syy, tai jos

velvoite on täytetty ennen tuomitsemispäätöksen

antamista.

Täytäntöönpanolain 14 §:n mukaan

käräjäoikeuden on hylättävä hakemus, jos

täytäntöönpano olosuhteiden muuttumisen

tai muun syyn vuoksi on selvästi lapsen

edun vastaista. Korkeimman oikeuden

linjauksen mukaan pääsääntönä on täytäntöönpanoasioissa,

että asian hävinneen

osapuolen on korvattava vastapuolen oikeudenkäyntikulut

(KKO:2005:59).

Janne Kangas

asianajaja

4 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen


Lapsen vuoroasumisen

tulisi olla lähtökohta eron jälkeen

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain uudistus

tulee voimaan 1.12.2019. Kokonaisuudessaan lakiuudistus on

onnistunut. Uudistunut huoltolaki pitää sisällään säännökset,

joiden mukaan vanhemmat voivat sopia tai tuomioistuin voi

päättää, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa

luona.

Elatusvelvollisten Liitto ry katsoo, että eron jälkeistä

tapaamisoikeutta määritettäessä lähtökohtana pitäisi olla lasten

asuminen vuoroviikoin kummankin vanhempansa luona.

Vuoroasuminen mahdollistaisi lapsen myönteisten suhteiden

kehittymisen tasapuolisesti molempiin vanhempiin. Useissa viimeaikaisissa

tutkimuksissa on todettu, että vuoroasuminen on

lasten kannalta useimmissa tapauksissa paras ratkaisu.

Katsomme, että vuoroasuminen voisi olla lähtökohtana, jos

lapsi on vähintään kolmen vuoden ikäinen ja vanhemmat

asuvat lähekkäin. Vuoroasuminen on omiaan vähentämään

myös lapsen huoltoon ja elatukseen liittyviä riitaisuuksia

vanhempien välillä. Lisäksi lapsen hyvinvointi ja suhteet

kumpaankin vanhempaansa paranevat, kun lapsi tietää koko

ajan kumman luona hän on.

On tärkeää, että laaja luonapito ja vuoroasuminen huomioidaan

nykyistä paremmin elatusavun suuruutta määritettäessä.

Vuoroasumistilanteissa molemmat vanhemmat joutuvat

tarjoamaan lapsille yhtäläiset asuinolot. Edelleen vanhemmat

vastaavat yhtä suuressa määrin myös lapsen ravinnosta ja

muista jokapäiväisistä menoista.

Lapsella voi olla vain yksi virallinen kotikuntalain mukainen

asuinpaikka. Vuoroasuminen tulisi jatkossa huomioida

nykyistä paremmin arvioitaessa yhteiskunnan palvelujen ja

tukien saatavuutta kummankin vanhemman osalta. Tällaisia

asioita ovat mm. koulupaikat, koulukuljetukset, asumistuet,

terveyspalvelut ja lapsilisät. Em. tuet tulisi saada molemmille

vanhemmille lapsen kirjoillaolo-osoitteesta riippumatta.

Helsingissä 28. päivänä huhtikuuta 2019

Elatusvelvollisten Liitto ry:n kevätkokous

Elatusvelvollisten Liitto ry

Syyskokous 2019

Jäsenyhdistyksille

Elatusvelvollisten Liitto ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään lauantaina 26.10.2019 klo 14.00

Hotelli Scandig Tampere Stationissa; Ratapihankatu 37, 33100 Tampere. Hallituksen kokous samassa paikassa

klo 12.00 – 13.00. Ruokailu klo 13.00 – 14.00.

Kokouskutsut lähetetään yhdistysten puheenjohtajille, jotka antavat ne edelleen yhdistysten valitsemille

liittokokousedustajille. Yhdistykset saavat lähettää niin monta edustajaa liittokokoukseen kuin heidän jäsenmääränsä

per 31.12.2018 oikeuttaa. Jokaista alkavaa 25 jäsentä saa lähettää yhden liittokokousedustajan. Kokousedustajien

valinnasta tulee esittää joko valintakokouksen pöytäkirjan ote tai valtakirja.

Pyydämme toimittamaan yhdistyksiltä ruokailun ja tilavarauksen vuoksi sitovat ilmoittautumiset lauantaihin

19.10. mennessä. Samalla voit ilmoittaa mahdollisen ruoka-aineallergian.

Helsingissä 02.10.2019

ELATUSVELVOLLISTEN LIITTO RY

Hallitus

Ahti Hurmalainen

puheenjohtaja

Heli Koivunen

järjestösihteeri

Vuosikokouksen liitteet toimitetaan yhdistysten puheenjohtajille 2 viikkoa ennen kokousta

Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 5


Lapsi vain osan ajasta

etävanhemmalla

Lapsen elatus ja elatuksen tarve

Lähtökohtana elatusavun määräytymisessä

on nykyisin lapsen elatuksen

tarve, joka on määritelty muun muassa

oikeuskirjallisuudessa ja vakuutusyhtiöiden

erilaisten korvausten perusteena.

Näiden mukaisesti on määritelty

lasten elatuksen tarve Tilastokeskuksen

kotitalousbarometrissä, jota vielä yleisesti

käytetään perusteena määriteltäessä

elatusapuja. Tätä tukee vielä Stakesin

vuonna 2005 valmistunut Stakesin tilasto

kotitalouksien menoista.

Lapsen elatuksesta 4§ mukaisesti

”Lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi

elatusapua, jos vanhempi ei muulla tavoin

huolehdi lapsen elatuksesta taikka

jos lapsi ei pysyvästi asu vanhempansa

luona”. Luonnollisesti se vanhempi, jonka

luona lapsi kulloinkin on, vastaa lapsen

kaikista tarpeista. Lain tarkoittama muul-

la tavoin tarkoittaa lain esitöissä luonapitoa.

Eli lain mukaan, jos molemmat vanhemmat

ovat elatuskykyisiä, niin he

vastaavat taloudellisesti lasten elatuksesta

luonapidolla ja sen mukanaan tuomilla

kustannuksilla.

Maassamme käytetään tällä hetkellä

ainakin lastenvalvojien toimesta jossain

määrin Oikeusministeriön ohjeistusta

2007:2, kun määritellään elatusapuja.

Vaikkakin sen merkitys on vähenemässä,

kun uusi lapsenhuoltolaki astuu voimaan

1.12.2019. Myös paineet elatusapujen

muuttamiseksi ovat muuttumassa samassa

yhteydessä ja ovat osittain myös muuttuneet,

ainakin osittain vuoroasumisen lisääntyessä.

Vuoroasumisen yhteydessä ei useinkaan

ole perusteita maksaa elatusapuja

lainkaan. Myös ministeriön ohjeistuksen

sisältämä luonapidon euromääräinen vähennys

ei ole missään tekemisissä lapsen

kulujen kanssa. Oikeusministeriön ohjeistuksessa

2007:2 lasten elatuksen tarve on

lähtökohtana perustuen iän mukanaan

tuomaan yleistarpeeseen ja erityisiin tarpeisiin;

asuminen, sairaudet, jne. Tämä

Oikeusministeriön ohjeistus ei ole mikään

laki vaan ohjeistus, ja moni käräjätuomari

ei enää noudata sitä perustuen sen kohtuuttomuuteen.

Kun oikeusministeriön ohjeistus ei ole

lakia, niin sitä on voitu noudattaa harkinnanvaraisesti

ja tapauskohtaisesti ja monesti

on tullutkin kohtuullisia ratkaisuja.

Nyt kuitenkin aika on ajanut sen ohitse ja

osin alun alkaenkin se oli kohtuuton ja

epäoikeudenmukainen.

Vuoroasuminen

Tässä tapauksessa vanhemmat ovat

vahvistaneet vuoroasumisen lasten

6 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen


Vaihtoehto ja ehdotus elatusavun

määrittämiseksi, kun kyseessä ei ole

vuoroasumistilanne.

asumisen suhteen ja lapset tapaavat vanhempiaan

vuoroviikoin. Vanhempien vuorovaikutus

on toiminut hyvin ja tarvittavat

asiat on voitu hoitaa vaivattomasti.

Vanhemmat ovat tiedostaneet tässä hyvin

lasten edun ja myös tulevan lainsäädännön

sisällön. Joka 7. erolapsi asuu

vuoroviikoin kummankin vanhemman

luona eikä kumpikaan maksaa elatusapua

– edellytyksenä on, että olosuhteet ovat

sen mukaiset. Tässä asiassa olosuhteet

ovat em. ratkaisulle ihanteelliset.

Vanhemmat vastaavat tällöin lasten

elatuksesta luonapidolla ja puolittamalla

hankinnat. Uuteen lapsenhuoltolakiin sisältyy

vuoroasuminen ja sen puitteissa

voidaan jatkossa jakaa muutkin lapseen

liittyvät kustannukset ja tulot. Asumisen

kustannuksia ei ole tarpeen kohdentaa

kummallekaan vanhemmalle, kun kumpikin

vanhempi joutuu kuitenkin tarjoamaan

lapsilleen kodinomaiset olosuhteet.

Ehdotus

Olen laatinut ehdotuksen elatusavun määrittämiseksi muissa

kuin vuoroviikoin tapaamissopimuksissa. Ei ole kohtuullista,

että esim. 13–17 -vuotiaan lapsen luonapitovähennys 10 –

12 yön osalta on 52,50 euroa kuukaudessa laskennallisesta

elatusavusta.

Esimerkki: Kummallakin vanhemmalla on elatuskykyä ja

heillä on esim. yksi 13-vuotias lapsi, jonka yleistarve on

476,00 €/kk. Luonapidon määrä on keskimäärin 10 yötä /

kk (keskiarvo huomioiden lomat ja juhlapyhät). Molemmat

vanhemmat joutuvat kuitenkin kustantamaan lapselle

kodinomaiset olosuhteet, joten ei ole tarvetta huomioida

asumista tässä vaiheessa, tai sen kustannuksena on enintään

nimellinen määrä esim. 50 euroa.

Lapsen yleinen tarve jakaantuu tällöin seuraavasti:

476,00 € : 30 pv = 15,86 €/pv eli vähennys laskennallisesta

elatusavun määrästä 10 yöstä olisi 10 x 15,86 = 158,60 €.

Uusi lapsenhuoltolaki korvaa vuoden 1983 monessa kohtaa jo vanhentuneen lain.

Myös oikeusministeriön ohjeistus 2007:2 elatusapujen määräytymisen osalta on

vanhentunut ja usein käräjäoikeudet eivät sitä enää huomioi. Vuoroasumisen

osalta on olemassa myös useita ennakkotapauksia KKO: 2010:38, jonka mukaan

ohjeistuksen luonapidon määrän vähennys vuoroasumisen osalta ei ole missään

tekemisissä todellisuuden kanssa.

Näin ollen on perusteltua, että molempien vanhempien ollessa elatuskykyisiä

on perusteltua, ettei kumpikaan maksa elatusapua ja vanhemmat vastaavat lasten

elatuksesta lain tarkoittamalla luonapidolla. Laki lapsen elatuksesta 4 § mukaisesti

”vanhemmat vastaavat lasten elatuksesta elatusavulla, jos he eivät tee sitä

lain tarkoittamalla muulla tavoin” eli lain esitöiden mukaan luonapidolla.

Jos tässä vahvistettaisiin elatusapu, joutuisi muualla asuva vanhempi vastaamaan

lasten elatuksesta kahteen kertaan, eikä liene kohtuullista eikä oikeudenmukaista.

Kalliit, yhdessä sovitut harrastukset vanhemmat voivat kattaa esim.

yhteiseltä tililtä, johon kumpikin laittaa kuukausittain esimerkkisi 100 euroa.


Elävästä elämästä on esimerkki vuoroasumistilanteesta,

jossa lähivanhemman vaatimus oli 450 euroa lapselta

kuukaudessa, kun loppu tulemana oli 75 euroa /kk/

lapsi, kun kumpikin vanhempi oli elatuskykyinen.


Lasten harrastukset tulevat usein ongelmaksi. Ja niiden

osalta vanhemmat vastaavat yhdessä sovituista harrastuksista

puoliksi tai maksukykyjensä suhteessa. Tämä voidaan

toteuttaa esimerkiksi lapselle perustettavalle omalle tilille.

johon kumpikin vanhempi tallettaa varoja ja sieltä maksetaan

yhdessä sovitut harrastukset.

Kaikki tapaukset ovat tosin yksilöllisiä ja pitää huomioida

kummankin vanhemman olosuhteet ja lapsen tarve. Mutta

pääsääntöisesti mielestäni pitää lähteä siitä, että molempien

vanhempien omatessa maksukykyä vuoroasumistilanteessa ei

ole perustetta elatusavun vahvistamiselle.

Lähiaikoina esitän lehdessä tai muussa mediassa kattavan

kaavan elatusavun määrittämiseksi. Sitä ennen toivon mahdollisimman

paljon sovinnollisia ratkaisuja lastenne asioissa.

Terveisin

Ahti Hurmalainen

Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 7


Yksinhuoltajakorotus

Lapsilisän yksinhuoltajakorotus

maksetaan yhden vanhemman perheille.

Taas on noussut useissa tapauksissa

ongelmien aiheuttajaksi lapsilisälain 7§:n

tarkoittama yksinhuoltajakorotus, joka

vuonna 2019 on 53,30 euroa lapselta

kuukaudessa. Liian usein tulee vastaan

tilanteita, jossa etävanhempi kertoo,

että luopui huollosta lähivanhemman

hyväksi, jotta tämä saisi lapsilisälain

yksinhuoltajakorotuksen. Näin lojaaleja

me miehet olemme.

Aikoinaan laadin asiakkaan puolesta

oikeusapuhakemusta. Kyseessä oli lapsen

isä ja lähihuoltaja. Ihmeekseni huomasin,

että hänen tililleen ei ollut suoritettu kyseistä

yksinhuoltajakorotusta. Tietääkseni

henkilö asui kolmistaan kahden lapsensa

kanssa.

Soitin ja kysyin tilanteesta, jolloin hän

vastasi, että lasten huolto on uskottu kummallekin

vanhemmalle yhteisesti eikä hän

ole lähtenyt hakemaan yksinhuoltoa.

Laadin vuosia sitten erään avioeron

yhteydessä sopimuksen lasten huollosta,

tapaamisoikeudesta, asumisesta ja elatusavusta.

Vahvistutin asian käräjäoikeudessa,

jolloin sopimus sai lainvoiman. Noin

puoli vuotta sitten lasten lähihuoltaja soitti

ja kysyi, kannattaisiko hänen hakea yksinhuoltoa,

jotta saisi lapsilisään kuuluvan

yksinhuoltajakorotuksen.

Tämän vuoden alusta alkaen yksinhuoltajakorotus

on ollut juuri tämä 53,30

euroa lapselta kuukaudessa. Yksinhuoltajalla

tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole avioliitossa,

avoliitossa tai joka asuu aviopuolisostaan

erillään. Yksinhuoltajana ei tässä

tapauksessa pidetä henkilöä, joka avioliittoa

solmimatta elää yhteisessä taloudessa

avioliitonomaisissa olosuhteissa toisen

henkilön kanssa. Vuoden 2014 lopulla Suomessa

oli 574 000 perhettä, joista aviopareja

60 prosenttia ja 25 prosenttia (114 800)

yhden vanhemman perheitä.

Edellä mainitut esimerkit johtuvat siitä,

että lakiin on kirjattu kyseisen erän nimeksi

väärä termi ”yksinhuoltajakorotus”.

Oikeampi termi olisi korotus

lapsilisään yhden vanhemman/aikuisen

taloudessa asuvalle lapselle. Heti kun lähihuoltaja

muuttaa yhteen toisen aikuisen

kanssa, poistuu peruste korotuksen maksamiselle.

Elatusavun laskennassa tämä

yhden vanhemman 53,30 euron korotus

on lisätty lähivanhemman tuloon maksukyvyn

parannukseksi.

Liian moni elatusvelvollinen on tietämättään

hyväksynyt huollon uskomisen

yksin lähihuoltajalle vain ja ainoastaan

sillä perusteella, että lähihuoltaja saisi yksinhuoltajakorotuksen.

Väitän myös, että

lukemattomat lähihuoltajat

uskovat yksinhuoltajakorotuksen

kuuluvan vain lapsille,

joiden huolto on uskottu

yksin toiselle vanhemmalla.

Jos olet oikeutettu yksinhuoltajakorukseen

etkä ole

sellaista saanut, niin kehoittaisin

ottamaan kiireesti yhteyttä

Kelaan. Lapsilisälain

9§:n mukaisesti ”lapsilisää

ei myönnetä ilman erityistä

syytä takautuvasti pitemmältä

kuin kuuden kalenterikuukauden

ajalta ennen sen

hakemista”.

Selvyyden vuoksi korostan

vielä, että lapsilisälain

yksinhuoltajakorotus kuuluu

lapsille, jotka asuvat yhden

vanhemman taloudessa.

Vaikka lapset ovat yhteishuollossa,

ei se poista oikeutta

yksihuoltajakorotukseen.

Uuden kumppanin

muuttaminen lähihuoltajan

luokse antaa perusteen yksinhuoltajakorotuksen

poistolle.

Kela maksaa sekä lapsilisät että yksinhuoltajakorotukset

sille vanhemmalle ja

siihen osoitteeseen, jossa lapset fyysisesti

asuvat. Tämä siitä huolimatta, että joskus

on tullut väitteitä, että Kela maksaisi kyseiset

suoritteet siihen osoitteeseen, joka

viranomaisten mukaan on lasten asuinpaikka.

Syksyisin terveisin

Ahti Hurmalainen

Asianajaja Janne Kangas

Asianajotoimisto Nordica Oy

Mannerheimintie 66 A 3 b,

00260 Helsinki

Tel: +358-(0)10 281 6250,

Fax: +358- (0)9-454 6133

e-mail: toimisto@nordica.fi

www.nordica.fi

Maksuton puhelinneuvonta

perheoikeudellisissa asioissa

8 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen


Epäoikeudenmukaiset

oikeudenkäyntikulut Virva Liekki:

ja kuluriskit

Voiko yhdeksäntoista vieressä olla muuta kuin

lapsen elatusta koskevissa asioissa

kahdeksantoista tai kaksikymmentä?

Meitä on jonoksi asti, kun jonotan miehen ihmiseen välillämme. Katselen ympärilleni ja etsin

kanssa teatterilippuja. Seisomme jonossa taulua, josta näkyy teatterin paikkajärjestys. En

Korkeimman oikeuden presidentti ja etsimme Tatu kalentereista olla asian iltaa, saattaminen joka sopisi tuomioistuimeen huomaa sitä. Siirryn Tämä aulaan muutos ja vähentäisi tuijotan huomattavasti

lapsen elatukseen liittyviä oikeuden-

ulko-ovea.

Leppänen toi esiin kummallekin. (HS 19.08) huolensa Niitä on vähän. mahdollisimman Mahdollisuutemme suuren maksun Odotan. toivossa.

oikeudenkäyntikulujen pienenevät kasvusta löytää yhteinen niin Erityisen teatterihetki.

ennen sinua ja odottaa skumpan kanssa, hän sa-

kohtuuton tilanne on, kun Mies elatusapu

vahvistetaan ensimmäisen kerran. toisella osapuolella olisi kuluriski ja vas-

saapuu käyntejä hyvissä ja ajoin. poistaisi Olisin tilanteen, halunnut jossa olla vain

korkealle, ettei tavallisella keskituloisella

Vuoromme tulee. Ensimmäiseen

mahdollisuuksia miehen esittä-

ajaa Lainsäätäjä tarkoituksena on ollut, että seen. taavasti Takkimmekin vain toisella joutuvat osapuolella eri puolil-

mahdolnoo

ja poistuu viemään ulkovaatteita säilytyk-

kansalaisella ole

asiaansa ja erityisesti mään iltaan lapsen vastaus asiaa on lapsen elatusta koskevissa asioissa sovelletaan

OK 21:2§:ää (vrt. HE 107/1998). luistaan. Katsomon ovet aukenevat ja siirlisuule

narikkaa. saada vastapuolelta korvausta ku-

oikeudessa. Leppäsen selkeä: mukaan loppuunmyyty.

Seuraavaan

jokaisella

pitäisi olla mahdollisuus saattaa

ehdotukseen

vastaus on:

lippu, jossa on paikkanumero 19.

asiansa Perustuslain 6§:n mukaan kansalaiset ovat

rymme paikoillemme. Minulla on

yleisen tuomioistuimen hajapaikkoja käsiteltäväksi, löytyy. yhdenvertaisia lain edessä. Näin ollen Elatusvelvollisten Mies kiertää katsomon Liitto rytoiselle puolelle

Hurmalainen paikalle numero 38. Pujottau-

ilman huomattavaa Haluamme kuluriskiä. istua vierekkäin.

Lopulta eikä HS:ssa löymaa

pääsääntöä.

dun paikalle numero 19. Katson,

kumpaankin osapuoleen tulisi soveltaa sa-

Ahti

Leppäsen kirjoituksessa

sen jälkeen olleissa tyy kirjoituksissa ilta, mutta mies ei kuitenkaan

nostettu esiin oikeudenkäyntikusen

2007:2 ja vuoden 2017 lapsen elatuk-

Alkaen Oikeusministeriön ohjeistuk-

kun mies kiertää ja lähenee minua.

joutuu tulemaan

Paikkanumero 38 on vieressäni.

teatteriin suoraan

töistä.

koskevissa Mies ostaa asioissa. liput ja minä seen laitan liittyvät ne käsilaukkuun.

asiat ovat lisääntyneet tä sataan oikeu-säännöllisesti lisääntyen yhdellä. Se voi

Paikkojen numeroinnin ei tarvitse olla yhdesluja

lasten elatusta

Teatteri-iltaa edeltävänä dessa iltana huomattavasti otan liput keittiön

kantajana pöydälle, jotta ne varmasti näiden tulevat lisääntymiseen mukaan. ja samalla Logiikka kulujen ei ole naisenlogiikkaa. Parittomasta tulee

ja yksi merkittävä olla kuten syy tapauksessamme 19 ja sen vieressä 38.

Tuloton lapsi

KKO antoi vuonna

Lippuun

2003

on

kaksi

merkitty:

ennakkoratkaisua

koskien

Permanto

lisääntymiseen

vasen,

on

Rivi

em.

3,

KKO:n ennakkotapaukset

yllättäen parillinen, numeroinnista piittaamatta.

Paikka 19.

Siirrän liput

oikeudenkäyntikuja

lapsen Mies elatusapua istuu pöydän koskevissa ääreen, ön katsoo ohjeistuksen lippuja kanssa. ja toteaa,

keskelle pöytää ja

yhdessä

katan iltateen.

ministeri-

asioissa (KKO:2003:104 että paikka ja 105). 38 on varmaan rivin reunalla. Tähän

KKO katsoi, että vastaan, korvausvelvollisuus

katso oikein, paikka Liitolta numero on 19 ja sitten

toinen on 20 tai 18.

Asianajotoimisto

määräytyy elatusvelvollisen osalta oikeu-denkäymiskaarekintä:

OK Katsomo 21 luvun Permanto 1 §:n Elatusvelvollisten vasen; Rivi 3; Paikka Liitto 19. on

muutosehdotus

Mies tutkii molempia lippua. Toisessa on mer-

Puranen & Kiviluoto Oy

mukaan ja lapsen Toisessa osalta sanotun lipussa luvun on merkintä: 2 tehnyt Katsomo muutosehdotuksen Permanto

§:n mukaan. oikea; Rivi 3, Paikka 38. Miehen ja minun väliin

Kauppakatu 41 A

lapsen elatuksesta annettuun

Tämä tarkoittaa mahtuu sitä, että 19 hävitessään ihmistä.

40100 Jyväskylä.

lakiin (5.9.1975/704) siten,

Lippupalvelu on kiinni, joten asian voi selvittää

aikaisintaan huomenna. En ole ärtynyt Lippu-

jutun elatusvelvollisen on korvattava vastapuolen

kulut täysimääräisesti. palvelulle, koska Mikäli

Puh. 014-4110600

että lapsen elatuksesta

syy on miehen, annettuun osin lakiin minunkin. lisätään

taas lapsi häviää jutun, Miksi hänen katsonut korvattava

vastapuolen kulut kuun, vain, kyselen mikäli tähän hiljaa on itseltäni. koskeva Kysymys säännös jää (esim. vaille 6

lippuja, oikeudenkäyntikuluja

laitoin ne vain käsilauk-

Fax 014 - 44 999 89

olemassa erityisiä

vastausta.

syitä.

Olen hieman ärtynyt

luku 15a

itselleni.

§) seuraavasti;

Kysyn

Sähköposti:

mieheltä, miksi hän ei tarkastanut lippuja. Hän

Näissä asioissa tuskin kantajina kuulee on kysymystä lapset, ja välttää Asianosaiset näin konfliktin. vastaavat asianajotoimisto@puranen-kiviluoto.fi

joilla ei ole useinkaan Olen tuloja. ärtynyt Kanteen miehelle. nostajina

on lapsen puolesta En voi useimmiten purkaa joko lähi-

ilon tai taan, inhon jollei tunteita ole erityistä miehen syy-

itse Teatteri-ilta oikeudenkäyntikuluis-

on pilalla.

vanhempi, jolla ei olkapäähän ole mitään emmekä oikeuden-vokäyntikuluriskiä ja hän voi halutessaan korvaamaan osaksi tai ko-

vaihtaa tä velvoittaa katseita asianosaisia ja tulkita www.puranen-kiviluoto.fi

toistemme vaihtuvia mielialoja. Kulttuurinautinto

jää kesken.

nostaa asiassa kanteen Vilkutan vaikka joka sinulle vuosi, ja lähetän konaan lentosuukkoja, vastapuolensa vastaa oikeudenkäyntikuluja.

Lakimiehet:

vaikka kiusanteon mies. mielessä. Ärtymykseni ei katoa.

Edellä mainittujen Työpäivä KKO:n on ratkaisut kiireinen. Muistan Alaikäisen liput, lapsen mutta huoltaja

jatkossa tai muu edustaja jokaisen vastaa li-

Esa Puranen

en

ovat aiheuttaneet soita. tilanteen, Tästä jossa lähtien elatusvelvolliset

eivät uskalla

tarkastan

pun, vakuutan itselleni, vaikka tiedän jo nyt, näin

ei tule

viedä

käymään.

elatusapuasioita

kulujen pelossa Tulen oikeuteen. ajoissa Vastaa-

teatteriin. tusapua Lippuluukulle koskevissa on asioissa jono,

oikeudenkäyntikuluista ela-

Panu Kiviluoto

vasti lähivanhemman joten intresseissä päätän tyytyä saattaa paikkoihin lapsen 19 asemasta. ja 38 sekä 19

Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 9

Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 17


Etävanhemmat kysyvät

Elatusvelvollisten Liitto vastaa

man huomioiden asianosaisten tilanteet ja tarpeet poikkeamiin

laskurin osalta. Hakemus on pituudeltaan yleensä noin 3-6

sivua.

• Voiko liikaa maksettuja elatusmaksuja periä takaisin?

Vastaus: Elatusmaksuja ei pääsääntöisesti voida palauttaa

takaisin maksajalle, sillä jo maksetun elatusavun palauttamista

ei katsota lapsen edun mukaiseksi, ja se saattaa näin

vaarantaa lapsen elatuksen jatkossa.

• Onko mahdollista käyttää valmista käräjäoikeuden

hakemuspohjaa elatusmaksun vahvistamiseksi?

Vastaus: Valmista pohjaa käräjäoikeuden hakemukseen

elatusmaksun vahvistamista varten ei ole. Erohakemuksessa

kysytään lapsiin liittyviä liitännäisasioita ja sinne voi merkitä

onko ne sovittu ja liitteeksi voi laittaa hakemuksen. Jokainen

tapaus on yksilöllinen, ja on huomioitava yksilöllisesti

vanhempien ja lasten tilanne. Jos täytettäisiin valmis kaavake,

niin sieltä jäisi pois monet omalta ja lasten kannalta myönteiset

asiat.

• Voiko sama lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva

sopimus koskea useampaa kuin yhtä lasta?

Vastaus: Usein jokaisesta lapsesta tehdään oma sopimuksensa,

vaikka sopimuksen sisällöt olisivat samanlaiset.

Perusteluna tälle on useat eri-ikäiset lapset, joilla on erilaisia

erityistarpeita ja yleinen tarvekin on erisuuruinen iästä

johtuen. Sopimus voidaan tehdä myös yhdelle paperille

koskien kaikkia lapsia. Tällöin lasten elatusavut lasketaan

yhteen ja jaetaan lasten määrällä. Näin saadaan jokaiselle

lapselle sama elatusapu.

Jos jonkun lapsen kohdalla tapaamisoikeuteen liittyy

jotain poikkeavaa, kannattaa kyseessä olevasta lapsesta tehdä

oma sopimuksensa.

• Mitä kaikkea käräjäoikeuden elatusta koskevan kanteen

tulisi sisältää?

Vastaus: Haastehakemukseen tulee sisältyä ainakin

aikaisempi sopimus elatusmaksusta, sekä tapaamissopimus,

tapaamisten laajuus ja tieto lasten luonapidon määrästä.

Lisäksi hakemuksessa on oltava tieto ja asiakirjatodisteet

omista tuloista ja säännöllisistä menoista. Myös vastapuolen

taloudelliseen tilanteeseen liittyvät tiedot on tarpeen mainita.

Liitteeksi voi hyvin laittaa elatuslaskurilla tehdyn laskel-

• Onko elatusmaksun suorittaminen kertamaksuna

kannattavaa?

Vastaus: Elatusapu voidaan lain mukaan suorittaa kertamaksuna,

mikäli sen katsotaan olevan lapsen elatuksen

turvaamisen kannalta tarpeen myös vastaisuudessa, ja mikäli

se nähdään kohtuulliseksi elatusavun maksajan maksukyvyn

kannalta. Kertasuoritteinen elatusapu on kuitenkin riski

maksajalle, sillä elatusvelvollisuus päättyy vasta lapsen

täyttäessä 18. Tuona aikana olosuhteet voivat muuttua, mikä

mahdollistaa lisävaateiden kohdistamisen elatusavun suorittajaan

(esim. elatusavun nimissä luovutettu asunto voi palaa ja

elatusapu vaarantua tämän vuoksi).

• Tarvitseeko etävanhemman hyväksyä lasten

harrastuskuluja elatuslaskuriin?

Vastaus: Elatuslaskurissa lasten tavanomaiset, kustannuksiltaan

pienet harrastukset sisältyvät lapsen yleiseen tarpeeseen.

Kohdassa harrastuskulut sisältävät vanhempien yhdessä

sopimat merkittävimmät harrastukset, jotka sisältyvät

elatuslaskuriin huomioon otettaviksi.

• Mikä on kohtuullinen kustannus lapsen

erityisharrastuksen menojen osalta?

Vastaus: Tarkkaa rahamäärää erityisille harrastuskustannuksille

ei ole. Usein erityisiksi harrastuksiksi luetaan

harrastukset, jotka vaativat isompia investointeja. Tällaisia

harrastuksia voivat olla esimerkiksi erilaiset kilpaharrastukset

ja yksityistä valmennusta vaativat harrastukset. Vanhempien

maksukyky asettaa useimmiten rajan näille kalliimmille

harrastuksille.

• Voiko etävanhemman saama perintö vaikuttaa

elatusmaksun suuruuteen?

Vastaus: Mikäli on normaalisti töissä ja omaisuus ei tuota

rahaa, niin elatusmaksun suuruuden arvioinnissa huomioidaan

pääsääntöisesti tulot. Joskus perintö voidaan ottaa huomioon,

riippuen perinnön laadusta ja sen tuotosta.

10 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen


• Miten toimia, jos lähivanhempi palauttaa hänen tililleen

maksetun elatusmaksun?

Vastaus: Kyseessä voi olla lähivanhemman tavoite vieraannuttaa

lapsi toisesta vanhemmasta ja näyttää, ettei ole missään

tekemisissä toisen vanhemman kanssa. Kyseessä voi olla

myös tarkoitushakuinen väite oikeudenkäyntejä silmällä

pitäen, että etävanhempi ei ole maksanut mitään. Tällöin

täytyy ottaa yhteyttä lähivanhempaan, kysyä syytä toiminnalle

sekä mahdollisesti sen jälkeen yhteys lastenvalvojaan tai etsiä

asiamies hoitamaan asiaa.

• Miten toimia, jos lapsen toiselta vanhemmalta tulee eron

jälkeen jatkuvia, ei-toivottuja yhteydenottoja, esimerkiksi

puhelimitse tai kirjeitse?

Vastaus: Entiselle kumppanille on syytä kertoa haluavansa

olla yhteyksissä ainoastaan yhteistä lasta koskevien asioiden

osalta, ja pyytää lopettamaan asiaankuulumattomat yhteydenotot.

Tärkeää on itse pysyä asiallisena, eikä lähteä vastaamaan

muihin kuin lasta koskeviin yhteydenottoihin. Häiritsevät

yhteydenotot, kuten viestit ja puhelutiedot kannattaa säästää,

mikäli niistä joutuu myöhemmin antamaan näyttöä. Jos nämä

jatkuvat toistuvista kielloista huolimatta, on asiassa mahdollisuus

hakea lähestymiskieltoa.

Syyskokous

keskiviikkona 23.10.2019 klo 18.00

Tekniskan Salit ravintolassa

Helsingin seudun elatusvelvolliset järjestävät lakisääteisen syyskokouksen

yhteistyökumppanimme Tekniskan Salit ravintolassa 23.10.2019

osoitteessa Eerikinkatu 2, 6 krs, 00100 HELSINKI

Syyskokouksen / vaalikokouksen esityslistalla ovat yhdistyksen

sääntömääräiset asiat (uudistettu 21.08.2018).

Yhdistys tarjoaa yhdistyksen kokoukseen osallistuville jäsenilleen

buffee ruoan sekä kahvin / teen.

Menu: Lohikeittoa, ruisleipää ja voita

Ilmoittautumiset Ahti Hurmalaiselle tiistaina 15.10.2019

GSM 0400-617 843 / Email ahti.hurmalainen/pp.inet.fi

Terveisin

Helsingin seudun elatusvelvolliset ry

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja

GSM 0400-617 843

Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 11


Jäsenyhdistyksen toimintaa

Keski-Suomen elatusvelvolliset

Power Parkissa

kuin Jyväskylä oli ehtinyt jäädä taakse, mutta ei se ihmekään –

lapset kun eivät malttaneet juurikaan aamulla syödä.

Tänä vuonna suuntasimme matkamme yhdistyksemme

jäsenten kanssa kohti Härmän Power Parkia. Edellisestä Power

Park -reissusta olikin jo vierähtänyt useampi vuosi, joten oli

kiva päästä katsomaan, miten huvipuisto on vuosien varrella

muuttunut.

Lähtöpäivä koitti 20.7.2019. Sää oli koko viikon mukavan

lämpöinen, eikä sääennusteiden mukaan oltu luvattu sateita, joten

odotukset olivat korkealla ja reppuun pakattiin runsaasti juotavaa

sekä aurinkorasvaa.

Lähtö tapahtui aikaisempien vuosien tapaan jäähallin pihasta.

Tällä kertaa kuskiksi saatiin liiton jäsen, joten oli mukava lähteä

yhteiselle matkalle.

Matka tuntui pitkältä. Elokuvan katselusta ei tullut mitään,

kun lapset keskustelivat mihin laitteisiin haluavat mennä ja aikuiset

juttelivat omia juttujaan. Eväiden kimppuun käytiin jo ennen

Vihdoin perillä!

Lämpöä piisasi koko päiväksi. Välillä piti varjoon mennä, että

jaksoi kävellä huvipuistossa. Lapset juoksivat laitteista toiseen,

eivätkä millään olisi malttaneet syödä tai juoda. Hurjimpia

laitteita taisi tällä kertaa olla puinen vuoristorata (Thunderbird)

ja uusi laite, joka kieputti joka suuntaan (Junker). Aikuisetkin

uskalsivat joihinkin laitteisiin, mutta taisivat hurjimmat jäädä

vain lasten käyttöön.

Päivä oli kaikin puolin ihana ja päätettiin, että kotia lähdetään

vasta puiston sulkeutumisen aikaan. Tekemistä olisi piisannut

vaikka toisellekin päivälle.

Oli mukava palata kotiin pitkän päivän jälkeen. Kuski oli loistava

(täydet kympit hänelle). Ehkäpä seuraavanakin vuonna kysytään

häntä kuskiksi.

Power Park on loistava paikka kaiken ikäisille huvittelijoille.

Vaikka puistossa on paljon ihmisiä, ei se kuitenkaan suuremmin

vaikuttanut jonotteluun. Palvelu Power Parkissa on loistavaa ja

ystävällistä. Myös Power Parkille annan täyden kympin.

Toivon mukaan pystytään jatkossakin järjestämään yhteisiä

huvipuistomatkoja. On mukava tutustua uusiin jäseniin sekä heidän

lapsiinsa. Ja tietysti on myös mukava vaihtaa kuulumisia jo

tutuiksi tulleiden jäsenten kanssa. Tätä reissua odotetaan aina jo

vuotta aikaisemmin, ja reissun jälkeen suunnitellaankin jo heti

seuraavaa.

Teksti ja kuvat: Sami ja Heidi Nummelin

Keski-Suomen elatusvelvolliset

12 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen


Jäsenyhdistyksen toimintaa

Helsingin seudun elatusvelvolliset ry:n tapahtumakalenteri 2019

Tapahtuma Paikka Vastuuhenkilö

Lokakuu K Yhdistyksen syyskokous Ravintola Tekniskan Salit; Hallitus

Ke 23.10.2019

Eerikinkatu 2, 6 krs

klo 18.00

00100 Helsinki

Lokakuu K Elatusvelvollisten Liitto ry:n Scandic Tampere Station; EVL:n hallitus

La 26.10.2019 syyskokous Ratapihankatu 37

klo 13.00

33100 Tampere

Ruokailu klo 12.00

Marraskuu M Viinikurssi Ahti Hurmalainen

Aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin

Marraskuu M Rahamuseo ja Suomen Pankki Ahti Hurmalainen

Aika ilmoitetaan myöhemmin

Marraskuu P Isänpäiväjuhla + brunssi Paikka ilmoitetaan Ahti Hurmalainen

La 9.11.2019

myöhemmin;

Marraskuu M Tutustuminen Suomen suurloosi; Ahti Hurmalainen

Ti 12.11.2019 vapaamuurareiden suurloosiin Kasarmikatu 16

klo 16.30 – 18.00

00130 Helsinki

Marraskuu M Lapsen huoltoa ja Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Ahti Hurmalainen

20.11. 2019 tapaamisoikeutta Töölöntorinkatu 2,

klo 17.30 -20.00 koskeva laki uudistuu 00260 Helsinki

Marraskuu P HeSelin pikkujoulut Hallitus

Pe 29.11.2019

klo 17.00

K = kokous P = perhetapahtuma M = muu tapahtuma

Helsingin seudun elatusvelvolliset

Vierailu vapaamuurarimuseoon ja temppeliin

HUOM. Perhetapahtumiin ilmoittautuminen vastuuhenkilölle

viimeistään yksi viikko ennen tapahtumaa. Yhdistys sponsoroi

tapahtumia mahdollisuuksien mukaan.

Suomen suurloosin vapaamuurarimuseo

tuo esille suomalaisen vapaamuurariuden

historiaa. Museossa on näytillä myös

ulkomaista esineistöä sekä kaikkien

Suomessa toimivien ns. tunnustettujen

vapaamuurarijärjestöjen varusteet.

Pääsemme tutustumaan myös vapaamuurareiden

istuntosaliin eli ”temppeliin” sekä

tiloissa oleviin merkittäviin taideteoksiin.

Helsingin seudun elatusvelvolliset

ry:n jäsenillä on mahdollisuus osallistua

tutustumaan paljon puhuttuun vapaamuurariuteen

tiistaina 12.11.2019 klo 16.30 –

18.00

Vapaamuurarimuseo sijaitsee Helsingin

keskustassa osoitteessa Kasarmikatu 16. Kokoonnumme

piharakennuksessa sijaitsevassa

suurloosin huoneistossa, D-porras, 2 krs.

Meille on varattuna opastus alkaen klo

16.30 ja mukaan mahtuu 30 ensin ilmoittautunutta.

Tilaisuus on maksuton.

Ilmoittautumiset 04.11.2019 mennessä

ahti.hurmalainen@pp.inet.fi tai GSM

0400617843

Tervetuloa

Ahti Hurmalainen

Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 13


Helsingin seudun elatusvelvolliset ry

Vaalikokouskutsu 2019

Aika Ke 23.10.2019 klo 18.00 – 20.00

Paikka Ravintola Tekniskan Salit, Eerikinkatu 2, 6 krs, 00100 Helsinki

Jakelu Helsingin seudun elatusvelvolliset ry:n jäsenistö

Esityslista

1§ Kokouksen avaus / todetaan kokouksen laillisuus ja läsnäolijat

2§ Valitaan kokouksen puheenjohtaja

3§ Valitaan kokouksen sihteeri

4§ Valitaan kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa

5§ Valitaan kaksi (2) ääntenlaskijaa

6§ Hyväksytään esityslista

7§ Käsitellään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma – vuodelle 2020

8§ Määrätään jäsenmaksun suuruus ja perimistapa vuodelle 2020

- määrätään mahdollisen lisäjäsenmaksun ja kannattajamaksun

suuruus ja perimistapa.

9§ Käsitellään seuraavan vuoden 2020 talousarvio.

10§ Valitaan hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen

puheenjohtajaksi.

11§ Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä 18§:n määräämissä

rajoissa

12§ Valitaan neljä (6) hallituksen varsinaista ja kolme (3) varajäsentä

13§ Valitaan kaksi (2) varsinaista toiminnantarkastajaa ja kaksi (2)

varatoiminnantarkastajaa.

14§ Päätetään, miten yhdistyksen tiedonannot jäsenille toimitetaan

Tervetuloa

Ahti Hurmalainen

Puheenjohtaja

GSM 0400-617 843

E-mail ahti.hurmalainen@pp.inet.fi

Helsingin seudun elatusvelvolliset ry järjestää

yhdessä Elatusvelvollisten Liitto ry:n kanssa

seminaarin ja keskustelutilaisuuden torstaina

20.11.2019 klo 17.30 – 20.00 Maanpuolustusyhtiö

MPY Oy:n tiloissa osoitteessa; Töölöntorinkatu

2, 00260 Helsinki.

Tilaisuuden tarkoituksena on kouluttaa, neuvoa

ja opastaa 01.12.2019 voimaan astuvaa lapsenhuoltolakia

HE 88/2018. Laki korvaa lain 8.4.1983 /

361, joka on muutenkin vanhentunut.

Paikalla alustamassa on Elatusvelvollisten Liitto

ry:n pj. ja lakitoimisto Orasmus Ky:n tj. Ahti

Hurmalainen sekä AA Janne Kangas Asianajotoimisto

Nordica Oy:stä.

14 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen

15§ Valitaan yhdistyksen kokousedustajat niihin

järjestöihin, joiden jäsen yhdistys on tai joiden kanssa

ollaan yhteistyössä.

16§ Valitaan Elatusvelvollisten liiton vuosikokousedustajat

(15 kpl + varaedustajat) seuraavaan kevätkokoukseen

2020 ja syyskokoukseen 2020.

17§ Käsitellään muut esille tulevat asiat;

• Isänpäiväjuhla la 09.11.2019.

• Yhdistyksen pikkujoulut pe 29.11.2019

• Koulutustapahtuma 20.11.2019 klo 17.30 uudesta

01.12.2019 voimaan astuvasta lastenhuoltolaista

MPY (Maanpuolustusyhtiön) tiloissa osoitteessa

Töölöntorinkatu 2, Helsinki.

18§ Muut asiat; muiden yhdistysten tilanne, erokirja,

julkilausuma.

19§ Uusi 01.12.2019 voimaan astuva lapsenhuoltolaki

HE 88/2018.

Puheenjohtaja A. Hurmalainen alustaa.

20§ Kokouksen päättäminen

Yhdistys tarjoaa kokoukseen osallistuville jäsenilleen buffee

ruoan (lohikeitto, ruisleipä ja voi ) sekä kahvin/teen. Tarjoilun

ja tilavarauksen vuoksi ilmoittauduthan mahdollisimman pian

allekirjoittaneelle viimeistään kuitenkin tiistaina15.10.2019 klo 15.00.

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva laki uudistuu

Mikä muuttuu? Koulutus 20.11.

Ohjelma

17.30 Elatusvelvollisten Liitto ry: pj. A. Hurmalainen avaa tilaisuuden ja

kertoo liiton ja yhdistyksen terveiset sekä uuden lapsenhuoltolain

taustat.

17.45 Lapsen huolto ja tapaamisoikeus (01.12.2019) ja sen sisältö – mikä

muuttuu ? AA Janne Kangas

18.15 Vuoroasuminen lakiin ja elatusapu; Tj. Ahti Hurmalainen

18.45 Muut lapselle tärkeät ihmissuhteet, menettelyn nopeuttaminen;

AA Janne Kangas

19.00 Ehdotus elatusavun määrittämiseksi kun kyseessä ei ole vuoroviikoin.

19.30 Kysymyksiä ja vastauksia

20.00 Loppusanat ja terveiset

TERVETULOA

Kahvitarjoilu

Tiedustelut ja ilmoittautumiset ahti.hurmalainen@pp.inet.fi / 0400-617843


Aika rientää

Pentti sai liitolta läksiäislahjaksi

Aarni-puukellon.

Heli ja Ahti toivottavat Pentille hyviä eläkepäiviä.

Kun keväällä 2013 ensi kertaa astuin

sisään Elatusvelvollisten Liiton

toimistoon, neuvotteluhuoneeseen oli

kokoontunut koko liiton hallitus.

Puheenjohtaja Ahti Hurmalainen

johdatteli kuitenkin minut aluksi

neuvotteluhuoneen läpi toimiston

puolelle, jossa minua jo odottivat Mika

Tunninen ja Petri Haikonen. Näin alkoi

työhaastattelu - ja vastailin kysymyksiin

parhaani mukaan.

Heti haastattelun jälkeen liiton

hallitus teki lisää kysymyksiä. Yhtäkkiä

Kari Karanko, tunnettu turkulainen ja

hallituksen jäsen siihen aikaan, teki

kysymyksen ruotsiksi. Onni oli myötä -

ja puristin vastauksen ruotsin kielellä

onnahdellen mutta pystyssä pysyen.

Koska olin tehnyt lehtijuttuja

freelancerina, sain pian mieluisia

tehtäviä kirjoittaa liiton lehteen. Siitä

alkoi monivuotinen yhteistyö lehden

toimitussihteerin Pirjo Toivosen kanssa.

Toimistotyön monet muut tehtävät

piti opetella alusta saakka. Puheenjohta-

jamme antoi täyden tukensa ja hyvä

neuvot, mutta suuri hankaluus oli se, että

edellinen toiminnanjohtaja Jarmo Haapala

oli jo siirtynyt eläkkeelle.

Yksi vaativimmista tehtävistä oli

neuvontapuheluihin vastaaminen.

Soittaja oli yleensä mies, joka aloitti

keskustelun siitä, miten auton käytön

kilometrikorvaukset huomioidaan

elatusavun määrää laskettaessa. Kun

asiaa vähän enemmän availtiin, niin kävi

usein ilmi, että ero oli tullut yhtäkkiä

eikä hän ollut nähnyt lapsiaan pitkään

aikaan.

”Sä olet ensimmäinen, joka mua

kuuntelee”, sanoi eräs soittaja.

Liiton hallitus ohjeisti vuosien

varrella monenmoisia tehtäviä, ja

onneksi puheenjohtaja Ahti Hurmalainen

antoi koko ajan tukea niistä selviytymiseen.

Jos tuli tenkkapoo, niin soitto

Ahdille ja vastaus tuli kuin apteekin

hyllyltä.

Sama päti aina myös silloin, kun

tajusin tehneeni virheen töissäni. Soitto

Ahdille, hei mitäs nyt tehdään.

”No korjataan”, hän sanoi, ja voin

vieläkin kuulla korvissani nuo sanat.

Tähän ikään saakka - enkä nyt

mainitse tarkkaa vuosimäärää - jokaisella

on ollut monenlaisia esimiehiä.

Voin epäröimättä sanoa, että Ahti

Hurmalainen on ollut esimiehistäni yksi

parhaista, ellei kaikkein paras. Lähelle

pääsee ylivääpeli Järvinen Kymen

Jääkäripataljoonasta vuodelta 1976.

Siksi uskon, että myös uuden

järjestösihteerin Heli Koivusen on ollut

hyvä aloittaa työt liiton toimistossa.

Muutaman viime vuoden aikana sain

seurata, miten vaikeaa ja vaativaa on

edunvalvonta, lainsäädäntöön vaikuttaminen.

Liiton puheenjohtaja ja hallitus saivat

aikaan merkittävää edistystä elatusvelvollisia

koskevassa lainsäädännössä.

Niinpä minun mielestäni Elatusvelvollisten

Liiton merkitys on paljon suurempi

kuin liiton jäsenmäärä antaa ymmärtää.

Tästä edistyksestä onnittelen puheenjohtajaa

ja hallitusta - ja kiitän kuluneista

vuosista.

Kiitos myös jäsenyhdistysten

hallitusten jäsenille ja aktiiveille ympäri

Suomea sekä liiton lehden toimitussihteerille

Pirjo Toivoselle. Onnea ja

menestystä uudelle järjestösihteerille.

Katson aikaa uudesta rannekellostani.

Aikaa rientää ja me kaikki ajan mukana.

Pentti Honkanen

Kuvat: Seppo Huotari

Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 15


Suomessa on noin

110 000 kahden kodin lasta

Tietoa lasten vuoroasumisesta on pitkään

ollut heikosti saatavilla. Tämä johtuu siitä,

että vaikka lapsi asuisikin molempien

vanhempiensa luona yhtä paljon, voi

lapsella väestörekisterijärjestelmässä olla

ainoastaan yksi osoite.

Vanhempien erotessa lapsi kirjautuu

ainoastaan toisen vanhemman osoitteeseen,

vaikka lapsi asuisikin kummankin

vanhemman luona yhtä paljon.

Alle 15-vuotiaiden lasten vuoroasumista

kartoitettiin ensimmäistä kertaa

vuonna 2018 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen

lisätutkimuksessa. Tutkimuksessa

tieto kysyttiin 18 - 64-vuotiailta

vanhemmilta, joilla oli vähintään yksi alle

15-vuotias lapsi. Vastanneista miehistä lähes

17 prosentilla, ja naisista 14 prosentilla

oli kahdessa kodissa asuvia lapsia.

Vaikka vastauksia vuoroasumisesta

kerättiin molemmilta vanhemmilta, hyödynnettiin

tutkimuksen julkaisussa vain

äitien vastauksia. Näin lasten määriä arvioitaessa

vältettiin mahdolliset tuplavastaukset.

Kerätyissä vastauksissa lähes joka

kuudennella naisella oli vähintään yksi alle

15-vuotias lapsi, jolla oli kaksi kotia.

Yhteensä kahden kodin lapsia on Suomessa

noin 110 000. Näistä lapsista 92

prosentilla on Tilastokeskuksen mukaan

kaksi juridista huoltajaa, joilla siis on yhteishuoltajuus

lapsestaan.

Joka kolmas kahden kodin

lapsi asuu yhtä paljon

molemman vanhemman luona

Vuoroasumisella tarkoitetaan yleensä sitä,

että lapsi asuu vuorotellen kummankin,

toisistaan erillään asuvan vanhemman

luona. Harvinaisemmissa tapauksissa lapsi

asuu yhdessä kodissa, mutta vanhemmat

vaihtavat kotia esimerkiksi vuoroviikoin.

Vuoroasumisessa vuorojen pituus vaihtelee;

kyse voi olla säännöllisistä viikon

vuoroista tai epäsäännöllisemmin, tilanteen

mukaan vaihtuvista vuoroista.

Tilastokeskuksen tutkimuksesta käy

ilmi, että kahden kodin lapsista siis yli

puolet asuu enemmän sen vanhemman

kanssa, jonka luona lapsi on kirjoilla. Ainoastaan

harvoissa tilanteissa asia on toisinpäin,

eli lapsi viettää enemmän aikaa

siinä osoitteessa, jossa ei ole kirjoilla.

Tilastokeskuksen taulukossa näkyy

kahden kodin lasten asumisjärjestelyjen

jakautuminen vuonna 2018.

Tilastokeskuksen tutkimuksen mu-

Kuva: Tilastokeskus

16 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen


kaan kuitenkin enimmäkseen äitinsä luona

asuvista lapsista 40 prosenttia asuu

säännöllisesti, esimerkiksi viikonloppuisin,

myös isän luona. Yhtä paljon molempien

vanhempien luona asuu tällä hetkellä

noin joka kolmas kahden kodin lapsi.

Vuoroasumisen määrittelyssä

tulkinnanvaraa

Tarkkoja lukuja lasten vuoroasumisesta

on hankalaa selvittää, sillä asiaa on vaikea

kysyä. Tilastokeskuksen yliaktuaari Tarja

Niemisen mukaan naiset ja miehet saattavat

tulkita eri tavalla sen, kenen luona lapsi

asuu (Markus Mäki: ”Noin 110 000 lasta

asuu kahdessa kodissa – Alle 15-vuotiaiden

vuoroasumista selvitettiin ensimmäistä

kertaa”. Yle, 17.6.2019). Vuoroasumista

koskevassa tutkimuksessa naiset nimittäin

vastasivat miehiä useammin, että lapsilla on

kaksi kotia.

Tutkimuksessa ei myöskään määritelty

tarkemmin sitä, kuinka paljon aikaa lapsen

pitää toisen vanhemman luona viettää,

mikä on jättänyt vuoroasumisen määrittelyä

jonkin verran vastaajien oman tulkinnan

varaan. Nieminen lisää, että oikeusministeriön

työryhmä on ehdottanut

vuoroasumisen määritelmäksi tilannetta,

jossa lapsi asuu molempien vanhempien

osoitteessa yli 40 prosenttia ajasta.

Teksti: HK

http://tilastokeskus.fi/til/perh/2018/03/perh_2018_03_2019-06-17_tie_001_fi.html

https://yle.fi/uutiset/3-10835015?utm_source=facebook-share&utm_medium=social&fbclid=IwAR1Vd8L_

aa2ieGFm2p2JAebcFqSt1F96ou0j4RvSsKdP4It2bp6yFOi8O4A

Uusperheellinen

Elatusvelvollinen

Kirjoita lehteen

Kerro omista kokemuksistasi. Haluatko puuttua ongelmaan,

joka voi kiinnostaa muitakin.

Lähetä sähköpostia:

ahti.hurmalainen@pp.inet.fi

Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 17


Lastensuojelun entinen asiakas:

”Isäksi tultuani päätin, että aion antaa oman

panokseni lasten yksinäisyyden eteen.”

Jokke Pulkkinen on tutkintoaan viimeistelevä

sosionomiopiskelija, joka haluaa

auttaa lapsia löytämään ystäviä ja

kokemaan onnistumisen riemua liikunnan

keinoin.

Tämän ajatuksen ympärille Pulkkinen

perusti Naapuruston Nassikat -nimisen

hankkeen, jonka tavoitteena on perustaa

paikallisia liikuntajoukkueita eri puolille

Suomea. Joukkueissa lapset voisivat liikkua

ja onnistua porukalla, lähellä kotia ja

täysin maksutta. Toiminnalleen Pulkkinen

kerää varoja joukkorahoituksen voimin

1.9.2019 saakka.

Ulkopuolinen ja unelmia vailla

Naapuruston Nassikoiden idean takana

on perustajan oma lapsuus. Entisenä

lastensuojelun asiakkaana Pulkkinen nimittäin

tietää, mitä on kokea erilaisuuden

ja ulkopuolisuuden tunteita ydinperheistä

tulevien ikätovereiden rinnalla.

”Minut huostaanotettiin ollessani noin

kolmen vanha. Lastensuojelulapsena olo

tuotti itselleni valtavan ulkopuolisuuden

tunteen. En ikinä kokenut kuuluvani joukkoon”,

Pulkkinen kertoo.

Ennen yläasteikää hän ei haaveillut

juuri mistään, eikä koulunkäynti napannut.

Hyväksyntää tuli haettua piireistä,

joissa yleistä oli jatkaa poikakotiin ja sieltä

vankilaan.

Seitsemännellä luokalla Pulkkinen

kuitenkin löysi yhteisön, joka huomioi hänet

ja hyväksyi omana itsenään. Nuoren

miehen itseluottamus kasvoi, ja häntä kannustettiin

unelmoimaan. Tämä yhteisö

löytyi kotikunnan nyrkkeilysalilta; vihdoinkin

nuorella miehellä oli paikka, jossa

sai turvassa kokea sekä onnistumisia että

epäonnistumisia.

”Tästä lähti oman elämäni uusi polku”,

Pulkkinen muistelee. Koulussa arvosanat

nousivat, ja entiset kaveripiirit jäivät taakse.

Liikunta kuuluu

kaikille lapsille

Ensimmäisen lapsen saatuaan Pulkkinen

päätti antaa oman panoksensa

lasten yksinäisyyden kitkemiseksi.

Ensimmäisenä askeleena kohti tavoitetta

toimi hakeutuminen sosiaalikoulutukseen.

Tällä hetkellä opinnot

ovat jo loppusuoralla. Työn alla on lasten

yksinäisyyden ehkäisyä liikunnan avulla

koskeva lopputyö, jonka yhtenä osana

on Naapuruston Nassikat.

Miten lapset saa liikkumaan? Olennaisena

seikkana Pulkkinen näkee erilaisten

esteiden poistamisen liikkumisen tieltä.

Liikuntamahdollisuuksien täytyy siis löytyä

läheltä kotia ja olla maksutonta tai

edullista. Lisäksi liikunnan ei tarvitse

luonteeltaan olla kilpailuhenkistä ja voittamiseen

keskittyvää.

Myös kaverit toimivat suurimpana

motivaattorina, sillä lapset tarvitsevat seuraa

liikuntaleikkeihin. ”Yksin pallo potkiminen

käy tylsemmäksi kuin sisällä koneiden

pelailu”, Pulkkinen huomauttaa.

Naapuruston Nassikoiden ideana onkin

herättää yhteisölliset pihapeliringit

eloon ja saada lapset liikkumaan naapuruston

kanssa. Mukaan ovat tervetulleita

myös vanhemmat!

Teksti: HK

Kuva: Jenni Leskinen

Logo: Jokke Pulkkinen

18 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen


Pelastakaa Lapset

tarjoaa lapsiperheille

tukihenkilö- ja sporttikummitoimintaa

Lapsiperheessä voi koittaa ajanjaksoja, jolloin tasapainoilu

työn, vanhemmuuden ja perheen kesken vietetyn ajan välillä

aiheuttaa haasteita. Tällöin apua voi hakea Pelastakaa Lapset Ry:n

järjestämältä tukihenkilö- ja sporttikummitoiminnalta.

Pelastakaa Lapset Ry:n ehkäisevän työn koordinaattori Elina

Lahtisen mukaan tukihenkilöt ja sporttikummit ovat tehtäväänsä

valmennettuja, vapaaehtoisia aikuisia, joille kyseinen työ on

sydämen asia.

Tukihenkilö

Tukihenkilö voi toimia lapselle harrastuskaverina, juttukumppanina

tai auttaa esimerkiksi läksyjen teossa. Apua saavat sekä lapsi

että koko perhe, kun tukihenkilö viettää lapsen kanssa aikaa ja

vanhemmat saavat hetken aikaa itselleen.

Tukihenkilöt toimivat perheissä hyvin monenlaisissa tehtävissä.

Vanhempien voimavarat voivat olla rajalliset tai työ vie paljon

aikaa, jolloin ulkopuolinen tuki on tarpeen, Lahtinen kertoo.

Kaikilla ei ole myöskään sukulaisten tai läheisten tukiverkostoa

ympärillään. Tukihenkilö voi puuhata lapsen kanssa mukavia

juttuja, joihin lapsi toivoo ja tarvitsee aikuista, sekä olla turvallinen

aikuinen arjen tukena.

Sporttikummi

Pelastakaa Lasten Sporttikummina toimii tukihenkilön

tapaan vapaaehtoinen aikuinen, joka voi olla mukana lapsen

harrastuksessa tai vastaavasti tukea uuden harrastuksen

aloittamisessa. Olennaista on sekä toimia yhdessä että kannustaa

ja tukea lapsia ja nuoria aktiiviseen vapaa-ajan tekemiseen ja

harrastamiseen. Yhteisen tekemisen parissa lasta tavataan noin 1 -

4 kertaa kuukaudessa.

Sporttikummitoiminta käynnistettiin Tampereella vuonna 2016,

minkä jälkeen toiminta on levinnyt Keski-Suomeen ja kaikkialle

Pelastakaa Lasten aluetoimistojen yhteyteen.

Matalan kynnyksen varhaista tukea

Pelastakaa Lasten Sporttikummi- ja tukihenkilötoiminnan

tavoitteena on tarjota tukea mahdollisimman monelle arjen apua

tarvitsevalle lapsiperheelle. Toiminta on matalan kynnyksen

palvelua ja täysin ilmaista perheille. Lahtisen mukaan

kohderyhmänä ovat alle 18-vuotiaat lapset.

Mikä on ollut tukihenkilö- ja sporttikummitoiminnassa

mieleenpainuvinta?

Tähän Lahtinen toteaa: ”Tämä on todella kiitollista työtä.

Ihmisistä näkee, että he ovat iloisia ja onnellisia siitä, kun

heidän perheeseensä löytyy se sopiva vapaaehtoinen. Ja

koska vapaaehtoinenkin tekee tätä omasta halustaan ja

sydämestään, niin siinäkin kaikilla on lähtökohtana, että

tämä on ihanaa. Ne on hirvittävän positiivisia kokemuksia”.

Teksti: HK

Kuva: Sami Nummelin

Infolaatikko:

Sporttikummia tai tukihenkilöä lapselle voi hakea

netin kautta osoitteessa https://www.pelastakaalapset.

fi/tyomme-kotimaassa/. Lähimpään Pelastakaa Lapset

-aluetoimistoon voi myös soittaa, ja kysyä lisätietoja.

Haun jälkeen perhe ja lapsi tavataan, jonka perusteella

sitten pyritään löytämään vapaaehtoisista paras

mahdollinen pari lapselle.

Vapaaehtoiseksi voi hakea aluetoimistoon soittamalla,

tai nettilomakkeella osoitteessa https://www.pelastakaalapset.fi/auta-lapsia/tule-vapaaehtoiseksi/.

Sporttikummit

ja tukihenkilöt haastatellaan sekä valmennetaan toimintaan.

Pelastakaa Lapset pitää vapaaehtoisistaan myös hyvää

huolta: työtiimin kesken järjestetään yhteisiä virkistystapahtumia

sekä lisäkoulutusta.

Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 19


Joka sadas alaikäinen

otettiin huostaan vuonna 2018

Vuonna 2018 lastensuojeluilmoitusten ja

kiireellisten sijoitusten luvut kasvoivat, käy

ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen

(THL) vuoden 2019 lastensuojelutilastosta.

Lastensuojeluilmoituksia vuonna 2018

tehtiin 145 880, mikä tarkoittaa 5 prosentin

nousua vuodesta 2017. Kiireellisesti

sijoitettujen alaikäisten määrä kasvoi jopa

7 prosentilla lukuun 4 390.

Kodin ulkopuolelle sijoitettiin 18 544

alaikäistä, eli enemmän kuin koskaan

aiemmin Lastensuojelun THL:n tilastoidussa

historiassa. Edellisestä vuodesta luku

kasvoi noin 3 prosentilla. Yhteensä

vuonna 2018 huostassa oli 10 861 lasta ja

nuorta, mikä kattaa yhden prosentin

maamme 0-17-vuotiaista. Lastensuojelun

avohuollon piiriin kuului 54 883 nuorta

asiakasta, eli 4,2 prosenttia kaikista

0-20-vuotiasta.

Jonkin verran positiivista kehitystäkin

tapahtui; avohuollossa olleiden määrä pie-

neni 2 prosentilla vuodesta 2017.

”Kansallisten hallitusohjelmien ja viimeksi

lapsiperheiden palvelujen muutosohjelman

keskeinen tavoite on liitetty

lasten sijoitusten vähenemiseen ja siihen,

että vaikeassa tilanteessa olevien lasten,

nuorten ja perheiden saavat tukea tilanteeseensa

riittävän varhain. Näin ei näytä tilastojen

valossa käyneen”, kertoo THL:n

tutkimusprofessori Tarja Heino.

Huostaanottojen taustalla syyt

ovat monitasoisia

Susanna Pekkarisen artikkelissa Itä-

Suomessa otetaan huostaan enemmän lapsia

kuin Länsi-Suomessa – tutkimusprofessori:

”Jokaisen numeron takana on lapsi” (Yle,

7.6.2019) Heino kertoo syitä lastensuojelun

tarpeen nousulle olevan Suomessa monia.

Usein nämä syyt nojaavat yhteiskunnallisiin

seikkoihin.

”Meidän yhteiskunnassa on tietynlainen

jännitteisyys ja epävarmuus tulevaisuudesta,

työttömyydestä ja ylivelkaantumisesta.

Suuri osa niistä perheistä, joista

puhutaan sijoitettujen kohdalla, ovat köyhiä.

Tilanne on voinut kehittyä sairastumisesta,

onnettomuudesta, mistä tahansa, että

talous ja hermot kiristyvät ja lasten

tarpeet jäävät vähemmälle”, toteaa Heino.

Jatkossa olisikin tunnistettava lapsiperheiden

palveluihin liittyviä ilmiöitä entistä

tarkemmin ja monipuolisemmin, jotta

tuki pystyttäisiin kohdentamaan oikein.

Heino perustelee, ettei yksi ratkaisu sovellu

kaikille, vaikka myöskin tiettyihin ongelmiin

kohdennetut palvelut ovat tarpeen.

Perheiden kasaantuneet ja

monimutkaistuneet ongelmat taas tarvitsevat

henkilökohtaisesti perheelle räätälöityä

tukea.

Kuva: THL

Lähteet:

https://thl.fi/fi/-/kiireellisten-sijoitustenmaara-kasvoi-7-prosenttia-vuonna-2018?

redirect=https%3A%2F%2Fthl.fi%2Ffi%

2Fetusivu%3Fp_p_id%3D101_

INSTANCE_tcsSJTqcGl0N%26p_p_

lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal

%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id

%3Dcolumn-2-1-3%26p_p_col_pos%3

D1%26p_p_col_count%3D2

https://yle.fi/uutiset/

3-10816785?fbclid=IwAR0tH_

e90kEKONdwkJxz5tNFieQ3x9dJASNs

8asMaP3uekPH_u3d4iUiKzk

THL:n taulukko näyttää, kuinka paljon lapsia ja nuoria sijoitettiin kodin ulkopuolelle vuosina 1991-2018, ja kuinka moni lapsista

oli huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna.

20 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen


Eroja tilastoissa kuntien välillä

Huostaanottoluvut vaihtelevat Suomessa

myös maakuntien välillä. THL:n mukaan

valtakunnallisesti vuonna 2018 lapsia

huostaanotettiin suhteessa väestöön

eniten Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa,

Päijät-Hämeessä, Kainuussa sekä Kymenlaaksossa.

Kyseisissä maakunnissa lapsia oli

edellisvuonna huostassa jopa 1,3 prosenttia.

Kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä

oli kaikista korkein Pohjois-Karjalassa.

Sen sijaan Länsi-Suomessa tilanne on

selkeästi Itä-Suomea parempi. Keski-Pohjanmaalla

huostaanotettuja lapsia vuonna

2018 oli 0,6 prosenttia, Pohjanmaalla 0,5

prosenttia, ja Ahvenanmaalla vain noin

0,4 prosenttia.

Tältä tilanne on näyttänyt jo vuosikaudet,

Heino toteaa. Erot voivat hänen mukaansa

perustua niin paikkatarjontaan,

toimintakulttuuriin kuin myös eri alueiden

arvoihin ylipäänsä.

Teksti: HK

Perhelakineuvonta on myös venäjäksi

www.orasmus.fi

Meiltä apu

elatus-, huolto-, tapaamis- ja ositusasioissa.

Konsultointi

perheoikeudellisissa sovintoneuvotteluissa.

Rikos- ja riita-asiat,

maksuttomat ja vakuutusyhtiöden korvattavat asiat.

Консультации по семейному праву

на русском языке

А также составление документов:

- договор об алиментах

- договор о встречах с детьми

- договор о разделе имущества

- брачный контракт, в т.ч. «международные

браки»

- завещание

+358 45 6385907

www.el-logos.fi

ellogos2004@gmail.com

OIKEUDELLIS-TALOUDELLISTA

KONSULTOINTIA

Meiltä myös johtamisen, myynnin ja

hankintojen konsultointi ja valmennus.

Orasmus Ky

Konstaapelinkatu 3, 02650 ESPOO

Puh. +358 9 547 4010

Fax +358 9 547 99 800 / +358 9 547 54 006

Toimitusjohtaja Ahti Hurmalainen

+358 400 617 843 /+358 400 624 843

E-mail ahti.hurmalainen@pp.inet.fi

Lakimies, OTK Tor Janzon

+358 405 067 594

Sivutoimisto Yläsatamakatu 7 B 3, 3 krs,

80100 JOENSUU

Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 21


Monia syitä

syntyvyyden vähenemiseen

Julkisuudessa on viimeisen vuoden aikana

ollut kaksi isoa aihetta: syntyväisyyden

lasku ja ilmastonmuutos.

Niiden taakse on julkisuudessa jäänyt

kansantaloudellemme vielä tärkeämmät

asiat, jotka vaikuttavat olennaisesti myös

syntyvyyteen. Näitä ovat muun muassa

jatkuvasti kiristyvä verotus, kasvava holhous

ja byrokratia, maksuvälineongelmat,

korkea hintataso, naisten ja miesten urakehitys,

sosiaaliset ongelmat, kaupungistuminen,

etääntyminen luonnosta, uhkakuvat

väkivallasta, työllisyystilanne,

opiskelu, liian suuressa muutoksessa oleva

yhteiskunta.

Ilmastonmuutos ja

väestöräjähdys

Ilmastonmuutos mainitaan usein yhtenä

syynä syntyväisyyden vähenemiseen.

Näin varmasti onkin.

Kun asiasta puhutaan, unohdetaan kokonaan

puhuminen väestöräjähdyksestä,

joka kurjistaa ja aiheuttaa tulevaisuudessa

globaaleja kriisejä. Vuonna 2019 meitä on

maailmassa 7,7 miljardia ja on arvioitu,

että vuonna 2030 meitä on 8,5 miljardia.

Vuoteen 2030 mennessä tarvitsemme

50 prosenttia enemmän ruokaa, 45 prosenttia

enemmän energiaa ja 30 prosenttia

enemmän vettä. Ylikansoitus on maailmassa

todellisuutta, ja sen varjoon jäävät

kaikki muut ilmastoon vaikuttavat asiat.

Ylikansoitusta vielä pahentaa kertakäyttötalous,

omavaraisuuden loppuminen muun

muassa Suomesta ja tavaroiden tilaaminen

kaukaa maailmasta. Tämän vuoksi meidänkin

Suomessamme olisi aiheellista

asuttaa koko maa ja palata yhteisölliseen

tilanteeseen, jossa iso osa tavaroista ja erityisesti

elintarvikkeista tuotetaan lähellä.

On totta, että syntyväisyys on laskenut rajusti

tämän vuosituhannen aikana. Tilastokeskuksen

mukaan vuonna 2012 syntyi 59 493

lasta. Kun arvio vuodelle 2019 on 48791 lasta,

vuodelle 2026 47 863 lasta ja vuonna 2033

lapsia syntyisi 46720 kappaletta.


Katkerat eroriidat

Kun puhutaan syntyvyyden vähenemisestä,

unohdetaan keskusteluissa kokonaan eroihin

liittyvät ongelmat, riidat lasten tapaamisista,

asumisesta jne.

Vuodesta 2012 vuoteen 2018 syntyneiden

määrä on laskenut 20 prosenttia.

Asiassa on kuitenkin huomioitava koko

yhteiskunnan kehitys. Ennen agraaritaloudessa

lapsia tehtiin maatiloille työvoimaksi,

kun tilat eivät muuten olisi tulleet

toimeen. Tänä päivänä koneellistumisen

ja urbanisoitumisen seurauksena ei ole

tarvetta niin suurelle syntyvyydelle.

Koko maassa yhtä naista kohden syntyy

1,4 lasta ja Helsingissä 1,13 lasta.

Maaseudulla pienemmillä paikkakunnilla

syntyväisyys on usein 1,60. Maaseutumainen

asuinpaikka on turvallinen,

perhearvoja korostava

ja siellä suvun asema on

merkityksellinen. Asumiskulut

ja usein muutkin kulut

ovat pienempiä kuin kaupungeissa

ja yhteisöllisyys

on arvossaan. Voit jättää lapset

hoitoon naapurille, kun

tulee meno johonkin.

HS:n 13.11.2018 mukaan

yhtenä syynä syntyväisyyden

alenemiseen on digiloikka;

”räplätään puhelimia eikä

toisiamme”. Puolet lukijakyselyn

vastaajista katsoi, että

mobiililaitteet ovat vähentäneet

yhteistä aikaa puolison

tai kumppanin kanssa.

Uskoisin tämän kyselyn

vastaavan todellisuutta ja

mobiililaitteiden kautta katsotaan

pornoa ja muuta vastaavaa.

Eikä ehkä koeta enää

tarvetta sukupuoliseen aktiin.

Myös sperman määrä


on myös Suomessa heikentynyt. Onko

syynä ilmaston saastuminen vai mikä?

Lähes jokainen on kokenut tai nähnyt

tuttavien, naapureiden ja ystävien katkeria

eroriitoja. Liian usein eroriidat kestävät

lähes lasten 18 vuoden ikään ja koulutusavustusten

muodossa senkin yli. Nämä

kokemukset eivät voi olla vaikuttamatta

kielteisesti ajatukseen lasten hankkimisesta

ja riskiin ajautua näiden riitojen keskelle.

Tässä on varmasti syy, miksi moni nuori

nainen haluaa vain lapsen ei miestä.

Ehkä miehetkin haluavat niin, mutta se on

Asianajotoimisto

Yrjö Leskinen

Temppelikatu 3-5- A 11,

00100 Helsinki

Puhelin: +358-9-4366 3770,

Gsm: +358 40 520 7424,

E-mail:

asianajaja@yrjoleskinen.fi

www.yrjoleskinen.fi

22 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen


lain puitteissa hankala ja mahdotonkin

saada. Yksinäiselle miehelle ei anneta

adoptiolasta.

Katkerat vuodesta toiseen jatkuvat riidat

lasten asumisesta, tapaamisesta, huollosta,

elatuksesta jne. romuttavat asianosaisten

sosiaaliset suhteet, talouden ja

työmoraalin totaalisesti. Tätä ei sivustakatsojakaan

halua kokea ja harkitsee tarkkaan,

haluaako lapsia.

Nämä katkerat riidat aiheuttavat sosiaalisia

ongelmia ja kustannuksia, joista

yhtenä seurauksena on huostaanottojen

jatkuva lisääntyminen. Viime vuonna koko

maassa oli lähes 19 000 huostaanottoa,

joiden ylläpitokustannukset kunnille ovat

keskimäärin 200 euroa päivältä. Uskallan

väittää, että jos molemmat vanhemmat

ovat mukana lasten kasvatuksessa, niin

huostaanottoja olisi vain puolet tuosta

määrästä.

Lisäksi huostaanotot työllistävät viranomaisia,

lastenvalvojia, sosiaalityöntekijöitä,

käräjäoikeuksia jne. Jos huostaanottojen

ja sijoitusten määrä saataisiin

vähenemään, pienenisi myös siitä verotukseen

aiheutuva rasitus koko ajan kiristyvinä

veroina.

Syntyvyyden väheneminen ei ole pelkästään

huono asia, vaikka julkisuudessa

toista väitetään, perusteluna on muun

muassa ollut vaikeus maksaa edellisen sukupolven

eläkkeet.

Eläkkeelle siirtyvät ovat jo eläkkeensä

ansainneet, joten se raha on sijoitettuina

erilaisissa rahastoissa jne. Tai ainakin pitäisi

olla? Toisaalta syntyväisyyden

väheneminen

vähentää tarvetta

rakentaa uusia kouluja,

päiväkoteja jne. Voidaan

keventää verotusta

ja saada kansalaiset motivoitumaan

työntekoon.

Valitettavasti tänä

päivänä monen yrittäjän

ei kannata työllistää

eikä työntekijän kannata

mennä töihin useista

syistä, esimerkiksi korkea

verotus ja korkeat

sosiaaliset etuisuudet.

Tehkää lapsia mutta

rakastakaa ja huolehtien

heistä, samoin kuin

toisistannekin. Eron

tullessa olette kuitenkin lasten vanhempia

ja vastatkaa yhdessä lapsistanne. Olette

heidän vanhempiaan ja he tarvitsevat teitä

loppuun saakka.

Ahti Hurmalainen

Leppävaaran Laskenta

on nyt

Taloushallinnon asiantuntijayritys

palveluksessasi

• yritysten perustaminen

• taloushallintopalvelut

• järjestelmäratkaisut

• palkkahallinto

• vero- ja lakipalvelut

Lars Sonckin kaari 14

02600 ESPOO

Puh. 09-541 7275

Auktorisoitu

Taloushallinnon jäsen

Taloushallinnon asiantuntijayritys

Uusperheellinen - Elatusvelvollinen palveluksessasi23

• yritysten perustaminen

• kaikki taloushallintopalvelut


Uusperheellinen

Elatusvelvollinen

Elatusvelvollisten Liitto ry:n jäsenyhdistyksiä ja yhteyshenkilöitä:

Etelä-Pohjanmaan elatusvelvolliset

Neuvontayhteyshenkilö Tero Eklund

Yhteystiedot liiton toimistosta

GSM 050 5720 827

Kemin seudun elatusvelvolliset ry

Puheenjohtaja: Jukka-Pekka Kerimaa

Valtakatu 25

94100 Kemi

puhelin: 016-255 168

Helsingin seudun elatusvelvolliset ry

Puheenjohtaja: Ahti Hurmalainen

Peuramäenkuja 5 C

02750 Espoo

puhelin: 0400 617 843

ahti.hurmalainen@pp.inet.fi

www.elatusvelvolliset.fi

Lounais-Suomen Elatusvelvolliset ry

Puheenjohtaja: Antti Tuppurainen

antti@tuppurainen.fi

Järvenpään alueen vertaistuki

Jari Iso-Lauri

GSM 0445500208

Email jari.isolauri@hotmail.com

Pirkanmaan elatusvelvolliset ry

Puheenjohtaja: Petri Mäkelä

Neuvontayhteyshenkilö:

Olavi Pesu

puhelin: 0400 322 200

Imatran seudun yhteyshenkilö

Timo Ruottinen

Rautaveikonkuja 6 as 7

55610 Imatra

GSM 050 5912 701

Email timo.ruottinen66@gmail.com

Pohjois-Karjalan Joensuun yhdistys

Tor Janzon

Yläsatamakatu 7 B 3, 3 krs,

80100 Joensuu

Puhelin 040 5067 594

Keski-Suomen elatusvelvolliset ry

Puheenjohtaja: Sami Nummelin

Neuvontayhteyshenkilö:

puhelin:040 1261533

sami.nummelin@hotmail.com

Päijät-Hämeen elatusvelvolliset ry

Neuvontyhteyshenkilö Ville-Veikko Elomaa

GSM 050-5012124

villeveikko.elomaa@gmail.com

Elatusvelvollisten Liitto ry hallitus 2019

Puheenjohtaja: Ahti Hurmalainen

Varapuheenjohtaja: Sami Nummelin

Jäsenet:

Tero Ahola, Tero Eklund, Seppo Huotari, Kari Immonen,

Janne Kangas, Juha Koivuniemi, Mauri Mäkinen,

Varajäsenet:

Pasi Hujala, Olli Puttonen, Antti Tuppurainen

Järjestösihteeri: Heli Koivunen

Tapaavat vanhemmat ry (Oulu)

Neuvontayhteyshenkilö:

Puheenjohtaja: Jyrki Kuusirati

GSM 0400 892 389

jyrki.kuusirati@dnainternet.net

Kansikuva: Heli Koivunen

24 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen

More magazines by this user
Similar magazines