Elatusvelvollisten Liiton tiedotus- ja jäsenlehti.
Uusperheellinen
Elatusvelvollinen
2/2019
Elatusvelvollisten Liiton tiedotus- ja jäsenlehti
Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 1
Päätoimittajalta
Tiedottaminen uudesta
lapsenhuoltolaista
Uuden lapsenhuoltolain myötä tiedottamisen tarve
on kasvanut. Onneksi olemme siinäkin ajan tasalla
käyttäen mahdollisuuksien ja resurssien mukaan
niitä medioita, joiden kautta saadaan viestimme
suurelle yleisölle ja erityisesti jäsenistöllemme.
Uuden järjestösihteerimme Heli Koivusen myötä
some-viestintä on saanut uuden tason. Aikaisemmin
olemme olleet mukana Facebookissa ja nyt Heli
viestittelee myös Twitterin kautta. Perinteinen
lehtikin on vielä mukana, vaikka monet yhdistyksen
ovatkin siitä luopuneet taloudellisten resurssien
puutteessa.
Taloudellisten resurssien puute saattaa tulevaisuudessa
aiheuttaa monen yleishyödyllisen järjestön
toiminnan hiipumisen. Kävimme 24.9.2019 järjestösihteerin kanssa Vantaan järjestöavustuskoulutuksessa
ja uskallanpa sanoa, että jos tilanne jatkuu taloudellisesti koko
maassa nykyisen kaltaisena, niin monet järjestöt ovat vaikeuksissa. Kaikki ovat varmaan
lukeneet mediasta Stea-avustusten tilanteesta. Ensin poistetaan kaupoista 3 000 pelikonetta
ja seuraavaksi pitää kirjautua pelaamaan. Arvion mukaan tämä vähentää veikkauksen
tuloja vähintäänkin neljänneksellä, ehkä enemmän. Juuri näistä koostuvat järjestöavustukset.
Paikalla oli myös Leader- avustusten edustaja - lähinnä maaseutumaisten
avustusten näkökulmasta. Lisäksi lisääntynyt byrokratia vaatii yhdistyksiltä enemmän
osaamista ja myös kustannuksia.
Teemme yhteistyötä lukuisten lapsiin ja perheisiin liittyvien jäsenjärjestöjen kanssa
ja nyt syksystä riittää syyskokouksia, palavereja, tiedottamista. Yleensäkin ajan tasalla
pysyminen vaatii paljon aikaa. Olemme jäsenenä Miesjärjestöjen keskusliitossa
MJKL:ssä, jonka hallitukseen allekirjoittanut kuuluu. Vanhemmuus-työryhmän puheenjohtajana
saan paremmin asiamme esille, sillä monet muut tahot ovat siinä mukana.
Järjestöjen painoarvoa mitataan usein jäsenmäärällä ja yhteistyökumppaneiden toiminnalla.
Uuden lapsenhuoltolain tiedottaminen on järjestötoiminnallemme yksi suurimmista
haasteista. Aloitimme 12.9.2019 koulutuksen maanpuolustusyhtiön tiloissa Töölön torilla
ja jatkamme marraskuun 20.11.2019 koulutusta. Yhtenä osa-alueena on elatusapujen
määräytyminen uudessa tilanteessa. Tiedottamistamme tukee myös piakkoin julkaistava
”Ero-opas”. Tavoitteena on saada hallitusohjelmaan erikseen kirjattavaksi
hankkeiksi lakihankkeemme ja ehkä myös laatimamme elatusavun laskentakaava.
Muistutan vielä, että jatkamme myös LAPE -ohjelman mukaisissa eron ensiapupisteissä
resurssiemme mukaisesti Espoon Isossa Omenassa, Helsingissä Itäkeskuksen
Tallinnan aukiolla ja Kallion 4.6.2019 avatussa perhekeskuksessa sekä Keravan ME-talossa.
Nämä ovat myös tärkeitä paikkoja antaa kuntalaisille tärkeitä ensikäden neuvoja
eron koskettaessa heitä. Myös uuden lapsenhuoltolain tiedottaminen onnistuu niissä.
Lisää tietoa saat meidän ja kaupunkien nettisivuilta.
Hyvää ja Aurinkoista lämmintä loppusyksyä kaikille jäsenillemme perheineen
Ahti Hurmalainan
Päätoimittaja
Uusperheellinen
Elatusvelvollinen
Elatusvelvollisten jäsenlehti
42. vuosikerta n:o 2/2019
Osoitelähde: Liiton jäsenrekisteri
Lehti sisältyy jäsenmaksuun.
Julkaisija:
Elatusvelvollisten Liitto ry
Karvaamokuja 4, 5.kerros
00380 Helsinki
www. elatusvelvolliset.fi
toiminnanjohtaja@elatusvelvolliset.fi
hallinnon puhelin 050 5720 827
neuvontapuhelin 050 5146 896
ISSN 1237-7325
Päätoimittaja:
Ahti Hurmalainen
Toimitus ja osoitteenmuutokset
toimiston osoite
Paino:
New Print Oy, Raisio
Kirjoittajat vastaavat omista teksteistään.
Elatusvelvollinen-lehti ei vastaa pyytämättä
lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä
eikä palauttamisesta. Tarvittaessa
artikkelit muokataan julkaistavakasi
sopiviksi. Lehti ei maksa julkaisupalkkiota.
Päätoimittajalta...............................2
Puheenjohtajalta..............................3
Lakimiehen juttusilla.........................4
Lapsen vuoroasumisen tulisi olla
lähtökohta eron jälkeen....................5
Lapsi vain osan ajasta
etävanhemmalla..............................6
Yksinhuoltajakorotus........................8
Epäoikeudenmukaiset
oikeudenkäyntikulut ja kuluriskit........9
Etävanhemmat kysyvät
Elatusvelvollisten Liitto vastaa........10
Jäsenyhdistyksen toimintaa............12
Vaalikokouskutsu 2019..................14
Aika rientää...................................15
Suomessa on noin 110 000
kahden kodin lasta........................16
Lastensuojelun entinen asiakas.......18
Pelastakaa Lapset Ry....................19
Joka sadas alaikäinen otettiin
huostaan vuonna 2018..................20
Monia syitä syntyvyyden
vähenemiseen...............................22
2 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen
Puheenjohtajalta
Aikaa on kulunut, monet asiat
ovat muuttuneet paremmiksi
Uusi lapsenhuoltolaki astuu voimaan
1.12.2019.
Olemme osallistuneet vuosikausia
sen tekemiseen ja sen sisällöstä löytyykin
vaatimiamme, meille tärkeitä esityksiä:
vuoroasuminen, lasten elatus oikeudenmukaistuminen
näissä tapauksissa, lähivanhemmalle
ilmoitusvelvollisuus muutosta,
tapaamissopimuksiin sanktiot
tapaamisten estämi-sestä. Myös riitojen
ratkaiseminen oikeudessa nopeutuu ja
monta muuta katkeria riitoja aiheuttavaa
tekijää poistuu tai ratkaisu helpottuu.
Työ on kuitenkin vielä kesken ja jatkamme
tuloksellista toimintaamme lasten
ja vanhempien edunvalvojina.
Uusi lapsenhuoltolaki on hyvä ratkaisu
kummallekin vanhemmalle ja erityisesti
lapsille. Olen saanut useita puheluita,
joissa lähivanhempi useimmiten äiti kysyy,
miten voi velvoittaa etävanhemman
tapaamaan lastaan. Uusi lapsenhuoltolaki
on siihenkin ratkaisu. Jos edellytykset
täyttyvät ja kummallakin on maksukykyä,
niin tapaamisten määrän ylittäessä 40 prosenttia,
voi olla ratkaisuna, ettei kumpikaan
maksa elatusapua. Nykyisellään etävanhempi
voi joutua maksamaan
huomattavan korkeaa elatusapua, vaikka
hän on vastannut luonapidolla lasten elatuksesta
reilustikin yli puolella ajasta.
Pian voimaan astuva laki on jo tuonut
mukanaan kielteisiä toimintoja. Moni lähivanhempi
on yhdessä etävanhemman
kanssa vastannut lasten elatuksesta vuoroviikoin,
ilman että kumpikaan on maksanut
elatusapua. Nyt uuden lain ollessa lähellä
onkin lähivanhemmalla herännyt
tarve lähteä muuttamaan asioita, pienentämään
tapaamisia ja vaatimaan elatusapua.
Onneksi näissä tapauksissa, joissa
olen ollut mukana, ovat viranomaiset olleet
sillä kannalla, että tilanne on ollut las-
ten kannalta hyvä ja sen pitää säilyä sellaisena.
Vastaani on tullut useita tapauksia,
joissa lähivanhempi on estänyt lasten tapaamisia.
Vielä silloinkin, kun on saatu
vahvistettua tapaamissopimus joko lastenvalvojan
luona tai follo-sovittelussa. Lähivanhempi
on tehnyt perättömiä ilmoituksia
esim. alkoholin ja huumeiden käytöstä
ja lasten kaltoin kohtelusta. Näiden ilmoitusten
perusteella lastensuojelu on lähtenyt
toimimaan. Etävanhemmasta on tehty
lastensuojeluilmoitus ja joissain tapauksissa
rikosilmoitus tai tutkintapyyntö. Tekijä
ei joudu vastuuseen, vaikka ilmoitus
osoittautuu perättömäksi. Tällaisen ilmoituksen
jälkeen vanhemman tapaamiset estetään
jopa puoleksi vuodeksi. Edessä
saattaa olla taas follo-sovittelu tai pitkäkestoinen
vaihe tapaamisten normalisoimiseksi.
Mielestäni näiden perättömien,
kiusaamismielessä tehtyjen ilmoitusten
vuoksi pitäisi ilmoittaja asettaa syytteeseen
ja rangaista vastaavasti kuten väärän
ilmoituksen rikosnimikkeellä tehtynä
asiasta saisi.
Alkuvuosi, kevät ja kesä on ollut todella
työntäyteistä aikaa näin luottamushenkilönkin
osalta. Puhelinneuvonnan
tarve on kasvanut, tietoisuus uudesta laista
herättää kysymyksiä, heikko taloudellinen
tilanne vaikeuttaa perhe-elämää ja aiheuttaa
eroja jne. Uskallan väittää, että
huomattavan iso merkitys syntyväisyyden
alenemisesta johtuu meidän kasvavista
avioerotilastoista ja katkerista riidoista
lasten asioista. Sivullisetkaan eivät voi
välttyä näistä asioista. Nämä riidat aiheuttava
lisää huostaanottoja, joita viime
vuonna meillä oli lähes 19 000 kappaletta.
Elatusvelvollisten Liitto ry ja Helsingin
seudun elatusvelvolliset ovat olleet päivystämässä
pääkaupunkiseudun LAPE-hankkeen
eron ensiapupisteissä Espoossa Isossa
Omenassa, Keravalla ME-talolla, Helsingin
Itäkeskuksessa ja nyt uudessa Kallion
perhekeskuksessa. Iloksemme olemme havainneet,
että väki on löytänyt enenevässä
määrin paikalle neuvoa kysymään.
Liittomme vuosikokous pidetään
26.10.2019 Tampereella Hotelli Scandic
Tampere Stationilla ja sinne toivomme
paljon osallistujia erityisesti maakunnista.
Tässä kokouksessa valitaan uudet luottamushenkilöt
erovuoroisten tilalle. Liiton
säännötkin on uudistettu viime vuonna,
vaikka niitä pitää vielä vähän korjata.
Byrokratian ja toimintojen jatkuva
kasvu ja monimutkaistuminen asettaa jatkossa
toimintamme yhä suurempien haasteiden
eteen. Tulorekisterin myötä moni
yhdistys ja yritys on lopettanut toimintansa
sen vaikeuden ja usein toimimaattomuuden
takia. On kohtuutonta, että järjestötoiminnassa
pienetkin, useimmiten
verovapaat korvaukset joudutaan ilmoittamaan
tulorekisteriin 5 päivän kuluessa
maksusta.
Tämä asettaa erityisesti yhdistyksen
vaikean paikan eteen, jos sillä ei ole palkattua
henkilöä hoitamaan näitä, eikä pienillä
yrityksillä ei ole varoja maksaa tilitoimistoille.
Eikä se ole yleishyödyllisten
yhdistysten tehtäväkään. Tärkeintä on toiminta,
minkä vuoksi yhdistys on perustettu.
Nyt tuli vielä jokaiselle yhdistykselle
Y-tunnus, joka lisää byrokratiaa entisestään
ja pahimmassa tapauksessa yhdistykset
joutuvat verolle.
Hyvää ja aurinkoista syksyä kaikille
jäsenillemme perheineen
Ahti Hurmalainen
Puheenjohtaja
Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 3
Lakimiehen juttusilla
Tapaamisoikeuden
täytäntöönpanosta
Toisinaan lapsen ja etävanhemman
tapaamiset eivät toteudu lähivanhemmasta
johtuen.
Mikäli neuvottelut eivät auta ja vanhempi
estää tapaamisia ilman hyväksyttävää
syytä, voidaan käräjäoikeudessa panna
vireille täytäntöönpanohakemus.
Yleensä hyväksyttävänä syynä voidaan
pitää esim. lapsen sairautta. Jotta tapaamisoikeus
olisi täytäntöön pantavissa, tulee
sen perustua joko sosiaaliviranomaisen
vahvistamaan sopimukseen tai
tuomioistuimen päätökseen.
Huomattakoon, että lapsen huoltoa ja
tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta
annetun lain 2 §:n mukaan
täytäntöönpanoon ei saa ryhtyä vastoin 12
vuotta täyttäneen lapsen tahtoa. Täytäntöönpanoon
ei myöskään saa ryhtyä vastoin
12 vuotta nuoremman lapsen tahtoa,
jos lapsi on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa
voidaan kiinnittää huomiota.
Lapsen huoltolain uudistuksen yhteydessä
uudistettiin myös lakia täytäntöönpanosta.
Lakia täydennettiin mm. vuoroasumista
ja lapsen tahdon huomioon
ottamista koskevilta osin. Uudistetut säännökset
tulevat voimaan 1.12.2019. Uudistetun
täytäntöönpanolain 2 §:n mukaan
lapsen vastustuksen merkitystä arvioitaessa
on kiinnitettävä huomiota erityisesti
lapsen esittämiin perusteisiin vastustukselleen
sekä siihen, voidaanko lapsen vastustuksen
asiassa esille tulleet seikat huomioon
ottaen katsoa perustuvan hänen
itsenäiseen tahtoonsa.
Täytäntöönpanoa haetaan lapsen kotipaikan
käräjäoikeudelta. Pääsääntöisesti
asiassa toimitetaan täytäntöönpanosovittelu
ennen istuntokäsittelyä. Lain mukaan
sovittelun tarkoituksena on edistää
asianosaisten yhteistoimintaa lapsen hyvinvoinnin
toteuttamiseksi täytäntöön
pantavana olevan päätöksen edellyttämäl-
lä tavalla. Sovittelija tapaa vanhemmat ja
mahdollisesti lapsen. Sovittelun päätyttyä
sovittelija laatii tuomioistuinta varten sovittelukertomuksen.
Sovittelukertomukseen
sisältyy mm. sovittelijan arvio mahdollisesta
olosuhteiden muutoksesta sekä
siitä tuleeko lähivanhempi vastaisuudessa
sallimaan tapaamisten toteutumisen.
Täytäntöönpanokeinoina on uhkasakko
ja ulosottomiehen toteuttama nouto.
Nouto on mahdollista määrätä koskemaan
vain yhtä tapaamista. Uhkasakko voidaan
määrätä myös juoksevaksi. Juokseva uhkasakko
asetetaan määräämällä uhkasakolle
kiinteä peruserä sekä lisäerä jokaista
sellaista ajanjaksoa tai tapaamiskertaa
kohti, jonka kuluessa päätöstä ei ole noudatettu.
Kertauhkasakon suuruus on
yleensä muutama tuhat euroa ja lisäerän
suuruus muutama sata euroa.
Uudistetun lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta
annetun lain 9d §:n (voimaan
1.12.2019) mukaan tuomioistuin voi
tapaamisoikeudesta päättäessään velvoittaa
vanhemman tai huoltajan, jonka luona
lapsi asuu, sakon uhalla sallimaan tapaamiset
sekä ryhtymään muihin tapaamisten
toteuttamiseksi tarvittaviin toimiin siten
kuin päätöksessä määrätään, jos tämän
vanhemman tai huoltajan aikaisemman
toiminnan perusteella on aihetta epäillä,
että hän ei tulisi vapaaehtoisesti noudattamaan
tapaamisoikeutta koskevaa päätöstä.
Täytäntöönpanoprosessissa tapaamisoikeuden
ehtoja voidaan muuttaa. Pysyvästi
tapaamisoikeuteen voidaan tehdä
vain vähäisiä muutoksia. Korkein oikeus
katsoi tapauksessa KKO:2016:61, että
ajan kulumisen ja tapaamisten toteutumattomuuden
vuoksi lapsen edun mukaista
oli muuttaa tapaamisoikeuden ehtoja väliaikaisesti
siten, että tapaamiset ovat aluksi
valvottuja ja laajenevat portaittain, kun
tietty määrä tapaamisia on toteutunut.
Ennen asian saattamista oikeuteen olisi
hyvä hankkia näyttöä tapaamisten estämisestä.
Tällaista näyttöä on esim. todistajan
kanssa suoritettu lapsen haku.
Mukana ollut henkilö voi siten tarvittaessa
oikeudessa todistaa siitä, ettei huoltaja
luovuttanut lasta.
Mikäli lähivanhempi ei uhkasakon
asettamisen jälkeenkään noudata tapaamispäätöstä,
voidaan käräjäoikeudelle
tehdä hakemus uhkasakon määräämisestä
maksettavaksi. Täytäntöönpanolain 19 §:n
mukaan uhkasakkoa ei voida tuomita
maksettavaksi, jos asianosainen näyttää,
että hänellä on ollut velvoitteen noudattamatta
jättämiseen hyväksyttävä syy, tai jos
velvoite on täytetty ennen tuomitsemispäätöksen
antamista.
Täytäntöönpanolain 14 §:n mukaan
käräjäoikeuden on hylättävä hakemus, jos
täytäntöönpano olosuhteiden muuttumisen
tai muun syyn vuoksi on selvästi lapsen
edun vastaista. Korkeimman oikeuden
linjauksen mukaan pääsääntönä on täytäntöönpanoasioissa,
että asian hävinneen
osapuolen on korvattava vastapuolen oikeudenkäyntikulut
(KKO:2005:59).
Janne Kangas
asianajaja
4 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen
Lapsen vuoroasumisen
tulisi olla lähtökohta eron jälkeen
Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain uudistus
tulee voimaan 1.12.2019. Kokonaisuudessaan lakiuudistus on
onnistunut. Uudistunut huoltolaki pitää sisällään säännökset,
joiden mukaan vanhemmat voivat sopia tai tuomioistuin voi
päättää, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa
luona.
Elatusvelvollisten Liitto ry katsoo, että eron jälkeistä
tapaamisoikeutta määritettäessä lähtökohtana pitäisi olla lasten
asuminen vuoroviikoin kummankin vanhempansa luona.
Vuoroasuminen mahdollistaisi lapsen myönteisten suhteiden
kehittymisen tasapuolisesti molempiin vanhempiin. Useissa viimeaikaisissa
tutkimuksissa on todettu, että vuoroasuminen on
lasten kannalta useimmissa tapauksissa paras ratkaisu.
Katsomme, että vuoroasuminen voisi olla lähtökohtana, jos
lapsi on vähintään kolmen vuoden ikäinen ja vanhemmat
asuvat lähekkäin. Vuoroasuminen on omiaan vähentämään
myös lapsen huoltoon ja elatukseen liittyviä riitaisuuksia
vanhempien välillä. Lisäksi lapsen hyvinvointi ja suhteet
kumpaankin vanhempaansa paranevat, kun lapsi tietää koko
ajan kumman luona hän on.
On tärkeää, että laaja luonapito ja vuoroasuminen huomioidaan
nykyistä paremmin elatusavun suuruutta määritettäessä.
Vuoroasumistilanteissa molemmat vanhemmat joutuvat
tarjoamaan lapsille yhtäläiset asuinolot. Edelleen vanhemmat
vastaavat yhtä suuressa määrin myös lapsen ravinnosta ja
muista jokapäiväisistä menoista.
Lapsella voi olla vain yksi virallinen kotikuntalain mukainen
asuinpaikka. Vuoroasuminen tulisi jatkossa huomioida
nykyistä paremmin arvioitaessa yhteiskunnan palvelujen ja
tukien saatavuutta kummankin vanhemman osalta. Tällaisia
asioita ovat mm. koulupaikat, koulukuljetukset, asumistuet,
terveyspalvelut ja lapsilisät. Em. tuet tulisi saada molemmille
vanhemmille lapsen kirjoillaolo-osoitteesta riippumatta.
Helsingissä 28. päivänä huhtikuuta 2019
Elatusvelvollisten Liitto ry:n kevätkokous
Elatusvelvollisten Liitto ry
Syyskokous 2019
Jäsenyhdistyksille
Elatusvelvollisten Liitto ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään lauantaina 26.10.2019 klo 14.00
Hotelli Scandig Tampere Stationissa; Ratapihankatu 37, 33100 Tampere. Hallituksen kokous samassa paikassa
klo 12.00 – 13.00. Ruokailu klo 13.00 – 14.00.
Kokouskutsut lähetetään yhdistysten puheenjohtajille, jotka antavat ne edelleen yhdistysten valitsemille
liittokokousedustajille. Yhdistykset saavat lähettää niin monta edustajaa liittokokoukseen kuin heidän jäsenmääränsä
per 31.12.2018 oikeuttaa. Jokaista alkavaa 25 jäsentä saa lähettää yhden liittokokousedustajan. Kokousedustajien
valinnasta tulee esittää joko valintakokouksen pöytäkirjan ote tai valtakirja.
Pyydämme toimittamaan yhdistyksiltä ruokailun ja tilavarauksen vuoksi sitovat ilmoittautumiset lauantaihin
19.10. mennessä. Samalla voit ilmoittaa mahdollisen ruoka-aineallergian.
Helsingissä 02.10.2019
ELATUSVELVOLLISTEN LIITTO RY
Hallitus
Ahti Hurmalainen
puheenjohtaja
Heli Koivunen
järjestösihteeri
Vuosikokouksen liitteet toimitetaan yhdistysten puheenjohtajille 2 viikkoa ennen kokousta
Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 5
Lapsi vain osan ajasta
etävanhemmalla
Lapsen elatus ja elatuksen tarve
Lähtökohtana elatusavun määräytymisessä
on nykyisin lapsen elatuksen
tarve, joka on määritelty muun muassa
oikeuskirjallisuudessa ja vakuutusyhtiöiden
erilaisten korvausten perusteena.
Näiden mukaisesti on määritelty
lasten elatuksen tarve Tilastokeskuksen
kotitalousbarometrissä, jota vielä yleisesti
käytetään perusteena määriteltäessä
elatusapuja. Tätä tukee vielä Stakesin
vuonna 2005 valmistunut Stakesin tilasto
kotitalouksien menoista.
Lapsen elatuksesta 4§ mukaisesti
”Lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi
elatusapua, jos vanhempi ei muulla tavoin
huolehdi lapsen elatuksesta taikka
jos lapsi ei pysyvästi asu vanhempansa
luona”. Luonnollisesti se vanhempi, jonka
luona lapsi kulloinkin on, vastaa lapsen
kaikista tarpeista. Lain tarkoittama muul-
la tavoin tarkoittaa lain esitöissä luonapitoa.
Eli lain mukaan, jos molemmat vanhemmat
ovat elatuskykyisiä, niin he
vastaavat taloudellisesti lasten elatuksesta
luonapidolla ja sen mukanaan tuomilla
kustannuksilla.
Maassamme käytetään tällä hetkellä
ainakin lastenvalvojien toimesta jossain
määrin Oikeusministeriön ohjeistusta
2007:2, kun määritellään elatusapuja.
Vaikkakin sen merkitys on vähenemässä,
kun uusi lapsenhuoltolaki astuu voimaan
1.12.2019. Myös paineet elatusapujen
muuttamiseksi ovat muuttumassa samassa
yhteydessä ja ovat osittain myös muuttuneet,
ainakin osittain vuoroasumisen lisääntyessä.
Vuoroasumisen yhteydessä ei useinkaan
ole perusteita maksaa elatusapuja
lainkaan. Myös ministeriön ohjeistuksen
sisältämä luonapidon euromääräinen vähennys
ei ole missään tekemisissä lapsen
kulujen kanssa. Oikeusministeriön ohjeistuksessa
2007:2 lasten elatuksen tarve on
lähtökohtana perustuen iän mukanaan
tuomaan yleistarpeeseen ja erityisiin tarpeisiin;
asuminen, sairaudet, jne. Tämä
Oikeusministeriön ohjeistus ei ole mikään
laki vaan ohjeistus, ja moni käräjätuomari
ei enää noudata sitä perustuen sen kohtuuttomuuteen.
Kun oikeusministeriön ohjeistus ei ole
lakia, niin sitä on voitu noudattaa harkinnanvaraisesti
ja tapauskohtaisesti ja monesti
on tullutkin kohtuullisia ratkaisuja.
Nyt kuitenkin aika on ajanut sen ohitse ja
osin alun alkaenkin se oli kohtuuton ja
epäoikeudenmukainen.
Vuoroasuminen
Tässä tapauksessa vanhemmat ovat
vahvistaneet vuoroasumisen lasten
6 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen
Vaihtoehto ja ehdotus elatusavun
määrittämiseksi, kun kyseessä ei ole
vuoroasumistilanne.
asumisen suhteen ja lapset tapaavat vanhempiaan
vuoroviikoin. Vanhempien vuorovaikutus
on toiminut hyvin ja tarvittavat
asiat on voitu hoitaa vaivattomasti.
Vanhemmat ovat tiedostaneet tässä hyvin
lasten edun ja myös tulevan lainsäädännön
sisällön. Joka 7. erolapsi asuu
vuoroviikoin kummankin vanhemman
luona eikä kumpikaan maksaa elatusapua
– edellytyksenä on, että olosuhteet ovat
sen mukaiset. Tässä asiassa olosuhteet
ovat em. ratkaisulle ihanteelliset.
Vanhemmat vastaavat tällöin lasten
elatuksesta luonapidolla ja puolittamalla
hankinnat. Uuteen lapsenhuoltolakiin sisältyy
vuoroasuminen ja sen puitteissa
voidaan jatkossa jakaa muutkin lapseen
liittyvät kustannukset ja tulot. Asumisen
kustannuksia ei ole tarpeen kohdentaa
kummallekaan vanhemmalle, kun kumpikin
vanhempi joutuu kuitenkin tarjoamaan
lapsilleen kodinomaiset olosuhteet.
Ehdotus
Olen laatinut ehdotuksen elatusavun määrittämiseksi muissa
kuin vuoroviikoin tapaamissopimuksissa. Ei ole kohtuullista,
että esim. 13–17 -vuotiaan lapsen luonapitovähennys 10 –
12 yön osalta on 52,50 euroa kuukaudessa laskennallisesta
elatusavusta.
Esimerkki: Kummallakin vanhemmalla on elatuskykyä ja
heillä on esim. yksi 13-vuotias lapsi, jonka yleistarve on
476,00 €/kk. Luonapidon määrä on keskimäärin 10 yötä /
kk (keskiarvo huomioiden lomat ja juhlapyhät). Molemmat
vanhemmat joutuvat kuitenkin kustantamaan lapselle
kodinomaiset olosuhteet, joten ei ole tarvetta huomioida
asumista tässä vaiheessa, tai sen kustannuksena on enintään
nimellinen määrä esim. 50 euroa.
Lapsen yleinen tarve jakaantuu tällöin seuraavasti:
476,00 € : 30 pv = 15,86 €/pv eli vähennys laskennallisesta
elatusavun määrästä 10 yöstä olisi 10 x 15,86 = 158,60 €.
Uusi lapsenhuoltolaki korvaa vuoden 1983 monessa kohtaa jo vanhentuneen lain.
Myös oikeusministeriön ohjeistus 2007:2 elatusapujen määräytymisen osalta on
vanhentunut ja usein käräjäoikeudet eivät sitä enää huomioi. Vuoroasumisen
osalta on olemassa myös useita ennakkotapauksia KKO: 2010:38, jonka mukaan
ohjeistuksen luonapidon määrän vähennys vuoroasumisen osalta ei ole missään
tekemisissä todellisuuden kanssa.
Näin ollen on perusteltua, että molempien vanhempien ollessa elatuskykyisiä
on perusteltua, ettei kumpikaan maksa elatusapua ja vanhemmat vastaavat lasten
elatuksesta lain tarkoittamalla luonapidolla. Laki lapsen elatuksesta 4 § mukaisesti
”vanhemmat vastaavat lasten elatuksesta elatusavulla, jos he eivät tee sitä
lain tarkoittamalla muulla tavoin” eli lain esitöiden mukaan luonapidolla.
Jos tässä vahvistettaisiin elatusapu, joutuisi muualla asuva vanhempi vastaamaan
lasten elatuksesta kahteen kertaan, eikä liene kohtuullista eikä oikeudenmukaista.
Kalliit, yhdessä sovitut harrastukset vanhemmat voivat kattaa esim.
yhteiseltä tililtä, johon kumpikin laittaa kuukausittain esimerkkisi 100 euroa.
”
Elävästä elämästä on esimerkki vuoroasumistilanteesta,
jossa lähivanhemman vaatimus oli 450 euroa lapselta
kuukaudessa, kun loppu tulemana oli 75 euroa /kk/
lapsi, kun kumpikin vanhempi oli elatuskykyinen.
”
Lasten harrastukset tulevat usein ongelmaksi. Ja niiden
osalta vanhemmat vastaavat yhdessä sovituista harrastuksista
puoliksi tai maksukykyjensä suhteessa. Tämä voidaan
toteuttaa esimerkiksi lapselle perustettavalle omalle tilille.
johon kumpikin vanhempi tallettaa varoja ja sieltä maksetaan
yhdessä sovitut harrastukset.
Kaikki tapaukset ovat tosin yksilöllisiä ja pitää huomioida
kummankin vanhemman olosuhteet ja lapsen tarve. Mutta
pääsääntöisesti mielestäni pitää lähteä siitä, että molempien
vanhempien omatessa maksukykyä vuoroasumistilanteessa ei
ole perustetta elatusavun vahvistamiselle.
Lähiaikoina esitän lehdessä tai muussa mediassa kattavan
kaavan elatusavun määrittämiseksi. Sitä ennen toivon mahdollisimman
paljon sovinnollisia ratkaisuja lastenne asioissa.
Terveisin
Ahti Hurmalainen
Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 7
Yksinhuoltajakorotus
Lapsilisän yksinhuoltajakorotus
maksetaan yhden vanhemman perheille.
Taas on noussut useissa tapauksissa
ongelmien aiheuttajaksi lapsilisälain 7§:n
tarkoittama yksinhuoltajakorotus, joka
vuonna 2019 on 53,30 euroa lapselta
kuukaudessa. Liian usein tulee vastaan
tilanteita, jossa etävanhempi kertoo,
että luopui huollosta lähivanhemman
hyväksi, jotta tämä saisi lapsilisälain
yksinhuoltajakorotuksen. Näin lojaaleja
me miehet olemme.
Aikoinaan laadin asiakkaan puolesta
oikeusapuhakemusta. Kyseessä oli lapsen
isä ja lähihuoltaja. Ihmeekseni huomasin,
että hänen tililleen ei ollut suoritettu kyseistä
yksinhuoltajakorotusta. Tietääkseni
henkilö asui kolmistaan kahden lapsensa
kanssa.
Soitin ja kysyin tilanteesta, jolloin hän
vastasi, että lasten huolto on uskottu kummallekin
vanhemmalle yhteisesti eikä hän
ole lähtenyt hakemaan yksinhuoltoa.
Laadin vuosia sitten erään avioeron
yhteydessä sopimuksen lasten huollosta,
tapaamisoikeudesta, asumisesta ja elatusavusta.
Vahvistutin asian käräjäoikeudessa,
jolloin sopimus sai lainvoiman. Noin
puoli vuotta sitten lasten lähihuoltaja soitti
ja kysyi, kannattaisiko hänen hakea yksinhuoltoa,
jotta saisi lapsilisään kuuluvan
yksinhuoltajakorotuksen.
Tämän vuoden alusta alkaen yksinhuoltajakorotus
on ollut juuri tämä 53,30
euroa lapselta kuukaudessa. Yksinhuoltajalla
tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole avioliitossa,
avoliitossa tai joka asuu aviopuolisostaan
erillään. Yksinhuoltajana ei tässä
tapauksessa pidetä henkilöä, joka avioliittoa
solmimatta elää yhteisessä taloudessa
avioliitonomaisissa olosuhteissa toisen
henkilön kanssa. Vuoden 2014 lopulla Suomessa
oli 574 000 perhettä, joista aviopareja
60 prosenttia ja 25 prosenttia (114 800)
yhden vanhemman perheitä.
Edellä mainitut esimerkit johtuvat siitä,
että lakiin on kirjattu kyseisen erän nimeksi
väärä termi ”yksinhuoltajakorotus”.
Oikeampi termi olisi korotus
lapsilisään yhden vanhemman/aikuisen
taloudessa asuvalle lapselle. Heti kun lähihuoltaja
muuttaa yhteen toisen aikuisen
kanssa, poistuu peruste korotuksen maksamiselle.
Elatusavun laskennassa tämä
yhden vanhemman 53,30 euron korotus
on lisätty lähivanhemman tuloon maksukyvyn
parannukseksi.
Liian moni elatusvelvollinen on tietämättään
hyväksynyt huollon uskomisen
yksin lähihuoltajalle vain ja ainoastaan
sillä perusteella, että lähihuoltaja saisi yksinhuoltajakorotuksen.
Väitän myös, että
lukemattomat lähihuoltajat
uskovat yksinhuoltajakorotuksen
kuuluvan vain lapsille,
joiden huolto on uskottu
yksin toiselle vanhemmalla.
Jos olet oikeutettu yksinhuoltajakorukseen
etkä ole
sellaista saanut, niin kehoittaisin
ottamaan kiireesti yhteyttä
Kelaan. Lapsilisälain
9§:n mukaisesti ”lapsilisää
ei myönnetä ilman erityistä
syytä takautuvasti pitemmältä
kuin kuuden kalenterikuukauden
ajalta ennen sen
hakemista”.
Selvyyden vuoksi korostan
vielä, että lapsilisälain
yksinhuoltajakorotus kuuluu
lapsille, jotka asuvat yhden
vanhemman taloudessa.
Vaikka lapset ovat yhteishuollossa,
ei se poista oikeutta
yksihuoltajakorotukseen.
Uuden kumppanin
muuttaminen lähihuoltajan
luokse antaa perusteen yksinhuoltajakorotuksen
poistolle.
Kela maksaa sekä lapsilisät että yksinhuoltajakorotukset
sille vanhemmalle ja
siihen osoitteeseen, jossa lapset fyysisesti
asuvat. Tämä siitä huolimatta, että joskus
on tullut väitteitä, että Kela maksaisi kyseiset
suoritteet siihen osoitteeseen, joka
viranomaisten mukaan on lasten asuinpaikka.
Syksyisin terveisin
Ahti Hurmalainen
Asianajaja Janne Kangas
Asianajotoimisto Nordica Oy
Mannerheimintie 66 A 3 b,
00260 Helsinki
Tel: +358-(0)10 281 6250,
Fax: +358- (0)9-454 6133
e-mail: toimisto@nordica.fi
www.nordica.fi
Maksuton puhelinneuvonta
perheoikeudellisissa asioissa
8 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen
Epäoikeudenmukaiset
oikeudenkäyntikulut Virva Liekki:
ja kuluriskit
Voiko yhdeksäntoista vieressä olla muuta kuin
lapsen elatusta koskevissa asioissa
kahdeksantoista tai kaksikymmentä?
Meitä on jonoksi asti, kun jonotan miehen ihmiseen välillämme. Katselen ympärilleni ja etsin
kanssa teatterilippuja. Seisomme jonossa taulua, josta näkyy teatterin paikkajärjestys. En
Korkeimman oikeuden presidentti ja etsimme Tatu kalentereista olla asian iltaa, saattaminen joka sopisi tuomioistuimeen huomaa sitä. Siirryn Tämä aulaan muutos ja vähentäisi tuijotan huomattavasti
lapsen elatukseen liittyviä oikeuden-
ulko-ovea.
Leppänen toi esiin kummallekin. (HS 19.08) huolensa Niitä on vähän. mahdollisimman Mahdollisuutemme suuren maksun Odotan. toivossa.
oikeudenkäyntikulujen pienenevät kasvusta löytää yhteinen niin Erityisen teatterihetki.
ennen sinua ja odottaa skumpan kanssa, hän sa-
kohtuuton tilanne on, kun Mies elatusapu
vahvistetaan ensimmäisen kerran. toisella osapuolella olisi kuluriski ja vas-
saapuu käyntejä hyvissä ja ajoin. poistaisi Olisin tilanteen, halunnut jossa olla vain
korkealle, ettei tavallisella keskituloisella
Vuoromme tulee. Ensimmäiseen
mahdollisuuksia miehen esittä-
ajaa Lainsäätäjä tarkoituksena on ollut, että seen. taavasti Takkimmekin vain toisella joutuvat osapuolella eri puolil-
mahdolnoo
ja poistuu viemään ulkovaatteita säilytyk-
kansalaisella ole
asiaansa ja erityisesti mään iltaan lapsen vastaus asiaa on lapsen elatusta koskevissa asioissa sovelletaan
OK 21:2§:ää (vrt. HE 107/1998). luistaan. Katsomon ovet aukenevat ja siirlisuule
narikkaa. saada vastapuolelta korvausta ku-
oikeudessa. Leppäsen selkeä: mukaan loppuunmyyty.
Seuraavaan
jokaisella
pitäisi olla mahdollisuus saattaa
ehdotukseen
vastaus on:
lippu, jossa on paikkanumero 19.
asiansa Perustuslain 6§:n mukaan kansalaiset ovat
rymme paikoillemme. Minulla on
yleisen tuomioistuimen hajapaikkoja käsiteltäväksi, löytyy. yhdenvertaisia lain edessä. Näin ollen Elatusvelvollisten Mies kiertää katsomon Liitto rytoiselle puolelle
Hurmalainen paikalle numero 38. Pujottau-
ilman huomattavaa Haluamme kuluriskiä. istua vierekkäin.
Lopulta eikä HS:ssa löymaa
pääsääntöä.
dun paikalle numero 19. Katson,
kumpaankin osapuoleen tulisi soveltaa sa-
Ahti
Leppäsen kirjoituksessa
sen jälkeen olleissa tyy kirjoituksissa ilta, mutta mies ei kuitenkaan
nostettu esiin oikeudenkäyntikusen
2007:2 ja vuoden 2017 lapsen elatuk-
Alkaen Oikeusministeriön ohjeistuk-
kun mies kiertää ja lähenee minua.
joutuu tulemaan
Paikkanumero 38 on vieressäni.
teatteriin suoraan
töistä.
koskevissa Mies ostaa asioissa. liput ja minä seen laitan liittyvät ne käsilaukkuun.
asiat ovat lisääntyneet tä sataan oikeu-säännöllisesti lisääntyen yhdellä. Se voi
Paikkojen numeroinnin ei tarvitse olla yhdesluja
lasten elatusta
Teatteri-iltaa edeltävänä dessa iltana huomattavasti otan liput keittiön
kantajana pöydälle, jotta ne varmasti näiden tulevat lisääntymiseen mukaan. ja samalla Logiikka kulujen ei ole naisenlogiikkaa. Parittomasta tulee
ja yksi merkittävä olla kuten syy tapauksessamme 19 ja sen vieressä 38.
Tuloton lapsi
KKO antoi vuonna
Lippuun
2003
on
kaksi
merkitty:
ennakkoratkaisua
koskien
Permanto
lisääntymiseen
vasen,
on
Rivi
em.
3,
KKO:n ennakkotapaukset
yllättäen parillinen, numeroinnista piittaamatta.
Paikka 19.
Siirrän liput
oikeudenkäyntikuja
lapsen Mies elatusapua istuu pöydän koskevissa ääreen, ön katsoo ohjeistuksen lippuja kanssa. ja toteaa,
keskelle pöytää ja
yhdessä
katan iltateen.
ministeri-
asioissa (KKO:2003:104 että paikka ja 105). 38 on varmaan rivin reunalla. Tähän
KKO katsoi, että vastaan, korvausvelvollisuus
katso oikein, paikka Liitolta numero on 19 ja sitten
toinen on 20 tai 18.
Asianajotoimisto
määräytyy elatusvelvollisen osalta oikeu-denkäymiskaarekintä:
OK Katsomo 21 luvun Permanto 1 §:n Elatusvelvollisten vasen; Rivi 3; Paikka Liitto 19. on
muutosehdotus
Mies tutkii molempia lippua. Toisessa on mer-
Puranen & Kiviluoto Oy
mukaan ja lapsen Toisessa osalta sanotun lipussa luvun on merkintä: 2 tehnyt Katsomo muutosehdotuksen Permanto
§:n mukaan. oikea; Rivi 3, Paikka 38. Miehen ja minun väliin
Kauppakatu 41 A
lapsen elatuksesta annettuun
Tämä tarkoittaa mahtuu sitä, että 19 hävitessään ihmistä.
40100 Jyväskylä.
lakiin (5.9.1975/704) siten,
Lippupalvelu on kiinni, joten asian voi selvittää
aikaisintaan huomenna. En ole ärtynyt Lippu-
jutun elatusvelvollisen on korvattava vastapuolen
kulut täysimääräisesti. palvelulle, koska Mikäli
Puh. 014-4110600
että lapsen elatuksesta
syy on miehen, annettuun osin lakiin minunkin. lisätään
taas lapsi häviää jutun, Miksi hänen katsonut korvattava
vastapuolen kulut kuun, vain, kyselen mikäli tähän hiljaa on itseltäni. koskeva Kysymys säännös jää (esim. vaille 6
lippuja, oikeudenkäyntikuluja
laitoin ne vain käsilauk-
Fax 014 - 44 999 89
olemassa erityisiä
vastausta.
syitä.
Olen hieman ärtynyt
luku 15a
itselleni.
§) seuraavasti;
Kysyn
Sähköposti:
mieheltä, miksi hän ei tarkastanut lippuja. Hän
Näissä asioissa tuskin kantajina kuulee on kysymystä lapset, ja välttää Asianosaiset näin konfliktin. vastaavat asianajotoimisto@puranen-kiviluoto.fi
joilla ei ole useinkaan Olen tuloja. ärtynyt Kanteen miehelle. nostajina
on lapsen puolesta En voi useimmiten purkaa joko lähi-
ilon tai taan, inhon jollei tunteita ole erityistä miehen syy-
itse Teatteri-ilta oikeudenkäyntikuluis-
on pilalla.
vanhempi, jolla ei olkapäähän ole mitään emmekä oikeuden-vokäyntikuluriskiä ja hän voi halutessaan korvaamaan osaksi tai ko-
vaihtaa tä velvoittaa katseita asianosaisia ja tulkita www.puranen-kiviluoto.fi
toistemme vaihtuvia mielialoja. Kulttuurinautinto
jää kesken.
nostaa asiassa kanteen Vilkutan vaikka joka sinulle vuosi, ja lähetän konaan lentosuukkoja, vastapuolensa vastaa oikeudenkäyntikuluja.
Lakimiehet:
vaikka kiusanteon mies. mielessä. Ärtymykseni ei katoa.
Edellä mainittujen Työpäivä KKO:n on ratkaisut kiireinen. Muistan Alaikäisen liput, lapsen mutta huoltaja
jatkossa tai muu edustaja jokaisen vastaa li-
Esa Puranen
en
ovat aiheuttaneet soita. tilanteen, Tästä jossa lähtien elatusvelvolliset
eivät uskalla
tarkastan
pun, vakuutan itselleni, vaikka tiedän jo nyt, näin
ei tule
viedä
käymään.
elatusapuasioita
kulujen pelossa Tulen oikeuteen. ajoissa Vastaa-
teatteriin. tusapua Lippuluukulle koskevissa on asioissa jono,
oikeudenkäyntikuluista ela-
Panu Kiviluoto
vasti lähivanhemman joten intresseissä päätän tyytyä saattaa paikkoihin lapsen 19 asemasta. ja 38 sekä 19
Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 9
Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 17
Etävanhemmat kysyvät
Elatusvelvollisten Liitto vastaa
man huomioiden asianosaisten tilanteet ja tarpeet poikkeamiin
laskurin osalta. Hakemus on pituudeltaan yleensä noin 3-6
sivua.
• Voiko liikaa maksettuja elatusmaksuja periä takaisin?
Vastaus: Elatusmaksuja ei pääsääntöisesti voida palauttaa
takaisin maksajalle, sillä jo maksetun elatusavun palauttamista
ei katsota lapsen edun mukaiseksi, ja se saattaa näin
vaarantaa lapsen elatuksen jatkossa.
• Onko mahdollista käyttää valmista käräjäoikeuden
hakemuspohjaa elatusmaksun vahvistamiseksi?
Vastaus: Valmista pohjaa käräjäoikeuden hakemukseen
elatusmaksun vahvistamista varten ei ole. Erohakemuksessa
kysytään lapsiin liittyviä liitännäisasioita ja sinne voi merkitä
onko ne sovittu ja liitteeksi voi laittaa hakemuksen. Jokainen
tapaus on yksilöllinen, ja on huomioitava yksilöllisesti
vanhempien ja lasten tilanne. Jos täytettäisiin valmis kaavake,
niin sieltä jäisi pois monet omalta ja lasten kannalta myönteiset
asiat.
• Voiko sama lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva
sopimus koskea useampaa kuin yhtä lasta?
Vastaus: Usein jokaisesta lapsesta tehdään oma sopimuksensa,
vaikka sopimuksen sisällöt olisivat samanlaiset.
Perusteluna tälle on useat eri-ikäiset lapset, joilla on erilaisia
erityistarpeita ja yleinen tarvekin on erisuuruinen iästä
johtuen. Sopimus voidaan tehdä myös yhdelle paperille
koskien kaikkia lapsia. Tällöin lasten elatusavut lasketaan
yhteen ja jaetaan lasten määrällä. Näin saadaan jokaiselle
lapselle sama elatusapu.
Jos jonkun lapsen kohdalla tapaamisoikeuteen liittyy
jotain poikkeavaa, kannattaa kyseessä olevasta lapsesta tehdä
oma sopimuksensa.
• Mitä kaikkea käräjäoikeuden elatusta koskevan kanteen
tulisi sisältää?
Vastaus: Haastehakemukseen tulee sisältyä ainakin
aikaisempi sopimus elatusmaksusta, sekä tapaamissopimus,
tapaamisten laajuus ja tieto lasten luonapidon määrästä.
Lisäksi hakemuksessa on oltava tieto ja asiakirjatodisteet
omista tuloista ja säännöllisistä menoista. Myös vastapuolen
taloudelliseen tilanteeseen liittyvät tiedot on tarpeen mainita.
Liitteeksi voi hyvin laittaa elatuslaskurilla tehdyn laskel-
• Onko elatusmaksun suorittaminen kertamaksuna
kannattavaa?
Vastaus: Elatusapu voidaan lain mukaan suorittaa kertamaksuna,
mikäli sen katsotaan olevan lapsen elatuksen
turvaamisen kannalta tarpeen myös vastaisuudessa, ja mikäli
se nähdään kohtuulliseksi elatusavun maksajan maksukyvyn
kannalta. Kertasuoritteinen elatusapu on kuitenkin riski
maksajalle, sillä elatusvelvollisuus päättyy vasta lapsen
täyttäessä 18. Tuona aikana olosuhteet voivat muuttua, mikä
mahdollistaa lisävaateiden kohdistamisen elatusavun suorittajaan
(esim. elatusavun nimissä luovutettu asunto voi palaa ja
elatusapu vaarantua tämän vuoksi).
• Tarvitseeko etävanhemman hyväksyä lasten
harrastuskuluja elatuslaskuriin?
Vastaus: Elatuslaskurissa lasten tavanomaiset, kustannuksiltaan
pienet harrastukset sisältyvät lapsen yleiseen tarpeeseen.
Kohdassa harrastuskulut sisältävät vanhempien yhdessä
sopimat merkittävimmät harrastukset, jotka sisältyvät
elatuslaskuriin huomioon otettaviksi.
• Mikä on kohtuullinen kustannus lapsen
erityisharrastuksen menojen osalta?
Vastaus: Tarkkaa rahamäärää erityisille harrastuskustannuksille
ei ole. Usein erityisiksi harrastuksiksi luetaan
harrastukset, jotka vaativat isompia investointeja. Tällaisia
harrastuksia voivat olla esimerkiksi erilaiset kilpaharrastukset
ja yksityistä valmennusta vaativat harrastukset. Vanhempien
maksukyky asettaa useimmiten rajan näille kalliimmille
harrastuksille.
• Voiko etävanhemman saama perintö vaikuttaa
elatusmaksun suuruuteen?
Vastaus: Mikäli on normaalisti töissä ja omaisuus ei tuota
rahaa, niin elatusmaksun suuruuden arvioinnissa huomioidaan
pääsääntöisesti tulot. Joskus perintö voidaan ottaa huomioon,
riippuen perinnön laadusta ja sen tuotosta.
10 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen
• Miten toimia, jos lähivanhempi palauttaa hänen tililleen
maksetun elatusmaksun?
Vastaus: Kyseessä voi olla lähivanhemman tavoite vieraannuttaa
lapsi toisesta vanhemmasta ja näyttää, ettei ole missään
tekemisissä toisen vanhemman kanssa. Kyseessä voi olla
myös tarkoitushakuinen väite oikeudenkäyntejä silmällä
pitäen, että etävanhempi ei ole maksanut mitään. Tällöin
täytyy ottaa yhteyttä lähivanhempaan, kysyä syytä toiminnalle
sekä mahdollisesti sen jälkeen yhteys lastenvalvojaan tai etsiä
asiamies hoitamaan asiaa.
• Miten toimia, jos lapsen toiselta vanhemmalta tulee eron
jälkeen jatkuvia, ei-toivottuja yhteydenottoja, esimerkiksi
puhelimitse tai kirjeitse?
Vastaus: Entiselle kumppanille on syytä kertoa haluavansa
olla yhteyksissä ainoastaan yhteistä lasta koskevien asioiden
osalta, ja pyytää lopettamaan asiaankuulumattomat yhteydenotot.
Tärkeää on itse pysyä asiallisena, eikä lähteä vastaamaan
muihin kuin lasta koskeviin yhteydenottoihin. Häiritsevät
yhteydenotot, kuten viestit ja puhelutiedot kannattaa säästää,
mikäli niistä joutuu myöhemmin antamaan näyttöä. Jos nämä
jatkuvat toistuvista kielloista huolimatta, on asiassa mahdollisuus
hakea lähestymiskieltoa.
Syyskokous
keskiviikkona 23.10.2019 klo 18.00
Tekniskan Salit ravintolassa
Helsingin seudun elatusvelvolliset järjestävät lakisääteisen syyskokouksen
yhteistyökumppanimme Tekniskan Salit ravintolassa 23.10.2019
osoitteessa Eerikinkatu 2, 6 krs, 00100 HELSINKI
Syyskokouksen / vaalikokouksen esityslistalla ovat yhdistyksen
sääntömääräiset asiat (uudistettu 21.08.2018).
Yhdistys tarjoaa yhdistyksen kokoukseen osallistuville jäsenilleen
buffee ruoan sekä kahvin / teen.
Menu: Lohikeittoa, ruisleipää ja voita
Ilmoittautumiset Ahti Hurmalaiselle tiistaina 15.10.2019
GSM 0400-617 843 / Email ahti.hurmalainen/pp.inet.fi
Terveisin
Helsingin seudun elatusvelvolliset ry
Ahti Hurmalainen
Puheenjohtaja
GSM 0400-617 843
Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 11
Jäsenyhdistyksen toimintaa
Keski-Suomen elatusvelvolliset
Power Parkissa
kuin Jyväskylä oli ehtinyt jäädä taakse, mutta ei se ihmekään –
lapset kun eivät malttaneet juurikaan aamulla syödä.
Tänä vuonna suuntasimme matkamme yhdistyksemme
jäsenten kanssa kohti Härmän Power Parkia. Edellisestä Power
Park -reissusta olikin jo vierähtänyt useampi vuosi, joten oli
kiva päästä katsomaan, miten huvipuisto on vuosien varrella
muuttunut.
Lähtöpäivä koitti 20.7.2019. Sää oli koko viikon mukavan
lämpöinen, eikä sääennusteiden mukaan oltu luvattu sateita, joten
odotukset olivat korkealla ja reppuun pakattiin runsaasti juotavaa
sekä aurinkorasvaa.
Lähtö tapahtui aikaisempien vuosien tapaan jäähallin pihasta.
Tällä kertaa kuskiksi saatiin liiton jäsen, joten oli mukava lähteä
yhteiselle matkalle.
Matka tuntui pitkältä. Elokuvan katselusta ei tullut mitään,
kun lapset keskustelivat mihin laitteisiin haluavat mennä ja aikuiset
juttelivat omia juttujaan. Eväiden kimppuun käytiin jo ennen
Vihdoin perillä!
Lämpöä piisasi koko päiväksi. Välillä piti varjoon mennä, että
jaksoi kävellä huvipuistossa. Lapset juoksivat laitteista toiseen,
eivätkä millään olisi malttaneet syödä tai juoda. Hurjimpia
laitteita taisi tällä kertaa olla puinen vuoristorata (Thunderbird)
ja uusi laite, joka kieputti joka suuntaan (Junker). Aikuisetkin
uskalsivat joihinkin laitteisiin, mutta taisivat hurjimmat jäädä
vain lasten käyttöön.
Päivä oli kaikin puolin ihana ja päätettiin, että kotia lähdetään
vasta puiston sulkeutumisen aikaan. Tekemistä olisi piisannut
vaikka toisellekin päivälle.
Oli mukava palata kotiin pitkän päivän jälkeen. Kuski oli loistava
(täydet kympit hänelle). Ehkäpä seuraavanakin vuonna kysytään
häntä kuskiksi.
Power Park on loistava paikka kaiken ikäisille huvittelijoille.
Vaikka puistossa on paljon ihmisiä, ei se kuitenkaan suuremmin
vaikuttanut jonotteluun. Palvelu Power Parkissa on loistavaa ja
ystävällistä. Myös Power Parkille annan täyden kympin.
Toivon mukaan pystytään jatkossakin järjestämään yhteisiä
huvipuistomatkoja. On mukava tutustua uusiin jäseniin sekä heidän
lapsiinsa. Ja tietysti on myös mukava vaihtaa kuulumisia jo
tutuiksi tulleiden jäsenten kanssa. Tätä reissua odotetaan aina jo
vuotta aikaisemmin, ja reissun jälkeen suunnitellaankin jo heti
seuraavaa.
Teksti ja kuvat: Sami ja Heidi Nummelin
Keski-Suomen elatusvelvolliset
12 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen
Jäsenyhdistyksen toimintaa
Helsingin seudun elatusvelvolliset ry:n tapahtumakalenteri 2019
Tapahtuma Paikka Vastuuhenkilö
Lokakuu K Yhdistyksen syyskokous Ravintola Tekniskan Salit; Hallitus
Ke 23.10.2019
Eerikinkatu 2, 6 krs
klo 18.00
00100 Helsinki
Lokakuu K Elatusvelvollisten Liitto ry:n Scandic Tampere Station; EVL:n hallitus
La 26.10.2019 syyskokous Ratapihankatu 37
klo 13.00
33100 Tampere
Ruokailu klo 12.00
Marraskuu M Viinikurssi Ahti Hurmalainen
Aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin
Marraskuu M Rahamuseo ja Suomen Pankki Ahti Hurmalainen
Aika ilmoitetaan myöhemmin
Marraskuu P Isänpäiväjuhla + brunssi Paikka ilmoitetaan Ahti Hurmalainen
La 9.11.2019
myöhemmin;
Marraskuu M Tutustuminen Suomen suurloosi; Ahti Hurmalainen
Ti 12.11.2019 vapaamuurareiden suurloosiin Kasarmikatu 16
klo 16.30 – 18.00
00130 Helsinki
Marraskuu M Lapsen huoltoa ja Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Ahti Hurmalainen
20.11. 2019 tapaamisoikeutta Töölöntorinkatu 2,
klo 17.30 -20.00 koskeva laki uudistuu 00260 Helsinki
Marraskuu P HeSelin pikkujoulut Hallitus
Pe 29.11.2019
klo 17.00
K = kokous P = perhetapahtuma M = muu tapahtuma
Helsingin seudun elatusvelvolliset
Vierailu vapaamuurarimuseoon ja temppeliin
HUOM. Perhetapahtumiin ilmoittautuminen vastuuhenkilölle
viimeistään yksi viikko ennen tapahtumaa. Yhdistys sponsoroi
tapahtumia mahdollisuuksien mukaan.
Suomen suurloosin vapaamuurarimuseo
tuo esille suomalaisen vapaamuurariuden
historiaa. Museossa on näytillä myös
ulkomaista esineistöä sekä kaikkien
Suomessa toimivien ns. tunnustettujen
vapaamuurarijärjestöjen varusteet.
Pääsemme tutustumaan myös vapaamuurareiden
istuntosaliin eli ”temppeliin” sekä
tiloissa oleviin merkittäviin taideteoksiin.
Helsingin seudun elatusvelvolliset
ry:n jäsenillä on mahdollisuus osallistua
tutustumaan paljon puhuttuun vapaamuurariuteen
tiistaina 12.11.2019 klo 16.30 –
18.00
Vapaamuurarimuseo sijaitsee Helsingin
keskustassa osoitteessa Kasarmikatu 16. Kokoonnumme
piharakennuksessa sijaitsevassa
suurloosin huoneistossa, D-porras, 2 krs.
Meille on varattuna opastus alkaen klo
16.30 ja mukaan mahtuu 30 ensin ilmoittautunutta.
Tilaisuus on maksuton.
Ilmoittautumiset 04.11.2019 mennessä
ahti.hurmalainen@pp.inet.fi tai GSM
0400617843
Tervetuloa
Ahti Hurmalainen
Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 13
Helsingin seudun elatusvelvolliset ry
Vaalikokouskutsu 2019
Aika Ke 23.10.2019 klo 18.00 – 20.00
Paikka Ravintola Tekniskan Salit, Eerikinkatu 2, 6 krs, 00100 Helsinki
Jakelu Helsingin seudun elatusvelvolliset ry:n jäsenistö
Esityslista
1§ Kokouksen avaus / todetaan kokouksen laillisuus ja läsnäolijat
2§ Valitaan kokouksen puheenjohtaja
3§ Valitaan kokouksen sihteeri
4§ Valitaan kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa
5§ Valitaan kaksi (2) ääntenlaskijaa
6§ Hyväksytään esityslista
7§ Käsitellään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma – vuodelle 2020
8§ Määrätään jäsenmaksun suuruus ja perimistapa vuodelle 2020
- määrätään mahdollisen lisäjäsenmaksun ja kannattajamaksun
suuruus ja perimistapa.
9§ Käsitellään seuraavan vuoden 2020 talousarvio.
10§ Valitaan hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen
puheenjohtajaksi.
11§ Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä 18§:n määräämissä
rajoissa
12§ Valitaan neljä (6) hallituksen varsinaista ja kolme (3) varajäsentä
13§ Valitaan kaksi (2) varsinaista toiminnantarkastajaa ja kaksi (2)
varatoiminnantarkastajaa.
14§ Päätetään, miten yhdistyksen tiedonannot jäsenille toimitetaan
Tervetuloa
Ahti Hurmalainen
Puheenjohtaja
GSM 0400-617 843
E-mail ahti.hurmalainen@pp.inet.fi
Helsingin seudun elatusvelvolliset ry järjestää
yhdessä Elatusvelvollisten Liitto ry:n kanssa
seminaarin ja keskustelutilaisuuden torstaina
20.11.2019 klo 17.30 – 20.00 Maanpuolustusyhtiö
MPY Oy:n tiloissa osoitteessa; Töölöntorinkatu
2, 00260 Helsinki.
Tilaisuuden tarkoituksena on kouluttaa, neuvoa
ja opastaa 01.12.2019 voimaan astuvaa lapsenhuoltolakia
HE 88/2018. Laki korvaa lain 8.4.1983 /
361, joka on muutenkin vanhentunut.
Paikalla alustamassa on Elatusvelvollisten Liitto
ry:n pj. ja lakitoimisto Orasmus Ky:n tj. Ahti
Hurmalainen sekä AA Janne Kangas Asianajotoimisto
Nordica Oy:stä.
14 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen
15§ Valitaan yhdistyksen kokousedustajat niihin
järjestöihin, joiden jäsen yhdistys on tai joiden kanssa
ollaan yhteistyössä.
16§ Valitaan Elatusvelvollisten liiton vuosikokousedustajat
(15 kpl + varaedustajat) seuraavaan kevätkokoukseen
2020 ja syyskokoukseen 2020.
17§ Käsitellään muut esille tulevat asiat;
• Isänpäiväjuhla la 09.11.2019.
• Yhdistyksen pikkujoulut pe 29.11.2019
• Koulutustapahtuma 20.11.2019 klo 17.30 uudesta
01.12.2019 voimaan astuvasta lastenhuoltolaista
MPY (Maanpuolustusyhtiön) tiloissa osoitteessa
Töölöntorinkatu 2, Helsinki.
18§ Muut asiat; muiden yhdistysten tilanne, erokirja,
julkilausuma.
19§ Uusi 01.12.2019 voimaan astuva lapsenhuoltolaki
HE 88/2018.
Puheenjohtaja A. Hurmalainen alustaa.
20§ Kokouksen päättäminen
Yhdistys tarjoaa kokoukseen osallistuville jäsenilleen buffee
ruoan (lohikeitto, ruisleipä ja voi ) sekä kahvin/teen. Tarjoilun
ja tilavarauksen vuoksi ilmoittauduthan mahdollisimman pian
allekirjoittaneelle viimeistään kuitenkin tiistaina15.10.2019 klo 15.00.
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva laki uudistuu
Mikä muuttuu? Koulutus 20.11.
Ohjelma
17.30 Elatusvelvollisten Liitto ry: pj. A. Hurmalainen avaa tilaisuuden ja
kertoo liiton ja yhdistyksen terveiset sekä uuden lapsenhuoltolain
taustat.
17.45 Lapsen huolto ja tapaamisoikeus (01.12.2019) ja sen sisältö – mikä
muuttuu ? AA Janne Kangas
18.15 Vuoroasuminen lakiin ja elatusapu; Tj. Ahti Hurmalainen
18.45 Muut lapselle tärkeät ihmissuhteet, menettelyn nopeuttaminen;
AA Janne Kangas
19.00 Ehdotus elatusavun määrittämiseksi kun kyseessä ei ole vuoroviikoin.
19.30 Kysymyksiä ja vastauksia
20.00 Loppusanat ja terveiset
TERVETULOA
Kahvitarjoilu
Tiedustelut ja ilmoittautumiset ahti.hurmalainen@pp.inet.fi / 0400-617843
Aika rientää
Pentti sai liitolta läksiäislahjaksi
Aarni-puukellon.
Heli ja Ahti toivottavat Pentille hyviä eläkepäiviä.
Kun keväällä 2013 ensi kertaa astuin
sisään Elatusvelvollisten Liiton
toimistoon, neuvotteluhuoneeseen oli
kokoontunut koko liiton hallitus.
Puheenjohtaja Ahti Hurmalainen
johdatteli kuitenkin minut aluksi
neuvotteluhuoneen läpi toimiston
puolelle, jossa minua jo odottivat Mika
Tunninen ja Petri Haikonen. Näin alkoi
työhaastattelu - ja vastailin kysymyksiin
parhaani mukaan.
Heti haastattelun jälkeen liiton
hallitus teki lisää kysymyksiä. Yhtäkkiä
Kari Karanko, tunnettu turkulainen ja
hallituksen jäsen siihen aikaan, teki
kysymyksen ruotsiksi. Onni oli myötä -
ja puristin vastauksen ruotsin kielellä
onnahdellen mutta pystyssä pysyen.
Koska olin tehnyt lehtijuttuja
freelancerina, sain pian mieluisia
tehtäviä kirjoittaa liiton lehteen. Siitä
alkoi monivuotinen yhteistyö lehden
toimitussihteerin Pirjo Toivosen kanssa.
Toimistotyön monet muut tehtävät
piti opetella alusta saakka. Puheenjohta-
jamme antoi täyden tukensa ja hyvä
neuvot, mutta suuri hankaluus oli se, että
edellinen toiminnanjohtaja Jarmo Haapala
oli jo siirtynyt eläkkeelle.
Yksi vaativimmista tehtävistä oli
neuvontapuheluihin vastaaminen.
Soittaja oli yleensä mies, joka aloitti
keskustelun siitä, miten auton käytön
kilometrikorvaukset huomioidaan
elatusavun määrää laskettaessa. Kun
asiaa vähän enemmän availtiin, niin kävi
usein ilmi, että ero oli tullut yhtäkkiä
eikä hän ollut nähnyt lapsiaan pitkään
aikaan.
”Sä olet ensimmäinen, joka mua
kuuntelee”, sanoi eräs soittaja.
Liiton hallitus ohjeisti vuosien
varrella monenmoisia tehtäviä, ja
onneksi puheenjohtaja Ahti Hurmalainen
antoi koko ajan tukea niistä selviytymiseen.
Jos tuli tenkkapoo, niin soitto
Ahdille ja vastaus tuli kuin apteekin
hyllyltä.
Sama päti aina myös silloin, kun
tajusin tehneeni virheen töissäni. Soitto
Ahdille, hei mitäs nyt tehdään.
”No korjataan”, hän sanoi, ja voin
vieläkin kuulla korvissani nuo sanat.
Tähän ikään saakka - enkä nyt
mainitse tarkkaa vuosimäärää - jokaisella
on ollut monenlaisia esimiehiä.
Voin epäröimättä sanoa, että Ahti
Hurmalainen on ollut esimiehistäni yksi
parhaista, ellei kaikkein paras. Lähelle
pääsee ylivääpeli Järvinen Kymen
Jääkäripataljoonasta vuodelta 1976.
Siksi uskon, että myös uuden
järjestösihteerin Heli Koivusen on ollut
hyvä aloittaa työt liiton toimistossa.
Muutaman viime vuoden aikana sain
seurata, miten vaikeaa ja vaativaa on
edunvalvonta, lainsäädäntöön vaikuttaminen.
Liiton puheenjohtaja ja hallitus saivat
aikaan merkittävää edistystä elatusvelvollisia
koskevassa lainsäädännössä.
Niinpä minun mielestäni Elatusvelvollisten
Liiton merkitys on paljon suurempi
kuin liiton jäsenmäärä antaa ymmärtää.
Tästä edistyksestä onnittelen puheenjohtajaa
ja hallitusta - ja kiitän kuluneista
vuosista.
Kiitos myös jäsenyhdistysten
hallitusten jäsenille ja aktiiveille ympäri
Suomea sekä liiton lehden toimitussihteerille
Pirjo Toivoselle. Onnea ja
menestystä uudelle järjestösihteerille.
Katson aikaa uudesta rannekellostani.
Aikaa rientää ja me kaikki ajan mukana.
Pentti Honkanen
Kuvat: Seppo Huotari
Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 15
Suomessa on noin
110 000 kahden kodin lasta
Tietoa lasten vuoroasumisesta on pitkään
ollut heikosti saatavilla. Tämä johtuu siitä,
että vaikka lapsi asuisikin molempien
vanhempiensa luona yhtä paljon, voi
lapsella väestörekisterijärjestelmässä olla
ainoastaan yksi osoite.
Vanhempien erotessa lapsi kirjautuu
ainoastaan toisen vanhemman osoitteeseen,
vaikka lapsi asuisikin kummankin
vanhemman luona yhtä paljon.
Alle 15-vuotiaiden lasten vuoroasumista
kartoitettiin ensimmäistä kertaa
vuonna 2018 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen
lisätutkimuksessa. Tutkimuksessa
tieto kysyttiin 18 - 64-vuotiailta
vanhemmilta, joilla oli vähintään yksi alle
15-vuotias lapsi. Vastanneista miehistä lähes
17 prosentilla, ja naisista 14 prosentilla
oli kahdessa kodissa asuvia lapsia.
Vaikka vastauksia vuoroasumisesta
kerättiin molemmilta vanhemmilta, hyödynnettiin
tutkimuksen julkaisussa vain
äitien vastauksia. Näin lasten määriä arvioitaessa
vältettiin mahdolliset tuplavastaukset.
Kerätyissä vastauksissa lähes joka
kuudennella naisella oli vähintään yksi alle
15-vuotias lapsi, jolla oli kaksi kotia.
Yhteensä kahden kodin lapsia on Suomessa
noin 110 000. Näistä lapsista 92
prosentilla on Tilastokeskuksen mukaan
kaksi juridista huoltajaa, joilla siis on yhteishuoltajuus
lapsestaan.
Joka kolmas kahden kodin
lapsi asuu yhtä paljon
molemman vanhemman luona
Vuoroasumisella tarkoitetaan yleensä sitä,
että lapsi asuu vuorotellen kummankin,
toisistaan erillään asuvan vanhemman
luona. Harvinaisemmissa tapauksissa lapsi
asuu yhdessä kodissa, mutta vanhemmat
vaihtavat kotia esimerkiksi vuoroviikoin.
Vuoroasumisessa vuorojen pituus vaihtelee;
kyse voi olla säännöllisistä viikon
vuoroista tai epäsäännöllisemmin, tilanteen
mukaan vaihtuvista vuoroista.
Tilastokeskuksen tutkimuksesta käy
ilmi, että kahden kodin lapsista siis yli
puolet asuu enemmän sen vanhemman
kanssa, jonka luona lapsi on kirjoilla. Ainoastaan
harvoissa tilanteissa asia on toisinpäin,
eli lapsi viettää enemmän aikaa
siinä osoitteessa, jossa ei ole kirjoilla.
Tilastokeskuksen taulukossa näkyy
kahden kodin lasten asumisjärjestelyjen
jakautuminen vuonna 2018.
Tilastokeskuksen tutkimuksen mu-
Kuva: Tilastokeskus
16 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen
kaan kuitenkin enimmäkseen äitinsä luona
asuvista lapsista 40 prosenttia asuu
säännöllisesti, esimerkiksi viikonloppuisin,
myös isän luona. Yhtä paljon molempien
vanhempien luona asuu tällä hetkellä
noin joka kolmas kahden kodin lapsi.
Vuoroasumisen määrittelyssä
tulkinnanvaraa
Tarkkoja lukuja lasten vuoroasumisesta
on hankalaa selvittää, sillä asiaa on vaikea
kysyä. Tilastokeskuksen yliaktuaari Tarja
Niemisen mukaan naiset ja miehet saattavat
tulkita eri tavalla sen, kenen luona lapsi
asuu (Markus Mäki: ”Noin 110 000 lasta
asuu kahdessa kodissa – Alle 15-vuotiaiden
vuoroasumista selvitettiin ensimmäistä
kertaa”. Yle, 17.6.2019). Vuoroasumista
koskevassa tutkimuksessa naiset nimittäin
vastasivat miehiä useammin, että lapsilla on
kaksi kotia.
Tutkimuksessa ei myöskään määritelty
tarkemmin sitä, kuinka paljon aikaa lapsen
pitää toisen vanhemman luona viettää,
mikä on jättänyt vuoroasumisen määrittelyä
jonkin verran vastaajien oman tulkinnan
varaan. Nieminen lisää, että oikeusministeriön
työryhmä on ehdottanut
vuoroasumisen määritelmäksi tilannetta,
jossa lapsi asuu molempien vanhempien
osoitteessa yli 40 prosenttia ajasta.
Teksti: HK
http://tilastokeskus.fi/til/perh/2018/03/perh_2018_03_2019-06-17_tie_001_fi.html
https://yle.fi/uutiset/3-10835015?utm_source=facebook-share&utm_medium=social&fbclid=IwAR1Vd8L_
aa2ieGFm2p2JAebcFqSt1F96ou0j4RvSsKdP4It2bp6yFOi8O4A
Uusperheellinen
Elatusvelvollinen
Kirjoita lehteen
Kerro omista kokemuksistasi. Haluatko puuttua ongelmaan,
joka voi kiinnostaa muitakin.
Lähetä sähköpostia:
ahti.hurmalainen@pp.inet.fi
Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 17
Lastensuojelun entinen asiakas:
”Isäksi tultuani päätin, että aion antaa oman
panokseni lasten yksinäisyyden eteen.”
Jokke Pulkkinen on tutkintoaan viimeistelevä
sosionomiopiskelija, joka haluaa
auttaa lapsia löytämään ystäviä ja
kokemaan onnistumisen riemua liikunnan
keinoin.
Tämän ajatuksen ympärille Pulkkinen
perusti Naapuruston Nassikat -nimisen
hankkeen, jonka tavoitteena on perustaa
paikallisia liikuntajoukkueita eri puolille
Suomea. Joukkueissa lapset voisivat liikkua
ja onnistua porukalla, lähellä kotia ja
täysin maksutta. Toiminnalleen Pulkkinen
kerää varoja joukkorahoituksen voimin
1.9.2019 saakka.
Ulkopuolinen ja unelmia vailla
Naapuruston Nassikoiden idean takana
on perustajan oma lapsuus. Entisenä
lastensuojelun asiakkaana Pulkkinen nimittäin
tietää, mitä on kokea erilaisuuden
ja ulkopuolisuuden tunteita ydinperheistä
tulevien ikätovereiden rinnalla.
”Minut huostaanotettiin ollessani noin
kolmen vanha. Lastensuojelulapsena olo
tuotti itselleni valtavan ulkopuolisuuden
tunteen. En ikinä kokenut kuuluvani joukkoon”,
Pulkkinen kertoo.
Ennen yläasteikää hän ei haaveillut
juuri mistään, eikä koulunkäynti napannut.
Hyväksyntää tuli haettua piireistä,
joissa yleistä oli jatkaa poikakotiin ja sieltä
vankilaan.
Seitsemännellä luokalla Pulkkinen
kuitenkin löysi yhteisön, joka huomioi hänet
ja hyväksyi omana itsenään. Nuoren
miehen itseluottamus kasvoi, ja häntä kannustettiin
unelmoimaan. Tämä yhteisö
löytyi kotikunnan nyrkkeilysalilta; vihdoinkin
nuorella miehellä oli paikka, jossa
sai turvassa kokea sekä onnistumisia että
epäonnistumisia.
”Tästä lähti oman elämäni uusi polku”,
Pulkkinen muistelee. Koulussa arvosanat
nousivat, ja entiset kaveripiirit jäivät taakse.
Liikunta kuuluu
kaikille lapsille
Ensimmäisen lapsen saatuaan Pulkkinen
päätti antaa oman panoksensa
lasten yksinäisyyden kitkemiseksi.
Ensimmäisenä askeleena kohti tavoitetta
toimi hakeutuminen sosiaalikoulutukseen.
Tällä hetkellä opinnot
ovat jo loppusuoralla. Työn alla on lasten
yksinäisyyden ehkäisyä liikunnan avulla
koskeva lopputyö, jonka yhtenä osana
on Naapuruston Nassikat.
Miten lapset saa liikkumaan? Olennaisena
seikkana Pulkkinen näkee erilaisten
esteiden poistamisen liikkumisen tieltä.
Liikuntamahdollisuuksien täytyy siis löytyä
läheltä kotia ja olla maksutonta tai
edullista. Lisäksi liikunnan ei tarvitse
luonteeltaan olla kilpailuhenkistä ja voittamiseen
keskittyvää.
Myös kaverit toimivat suurimpana
motivaattorina, sillä lapset tarvitsevat seuraa
liikuntaleikkeihin. ”Yksin pallo potkiminen
käy tylsemmäksi kuin sisällä koneiden
pelailu”, Pulkkinen huomauttaa.
Naapuruston Nassikoiden ideana onkin
herättää yhteisölliset pihapeliringit
eloon ja saada lapset liikkumaan naapuruston
kanssa. Mukaan ovat tervetulleita
myös vanhemmat!
Teksti: HK
Kuva: Jenni Leskinen
Logo: Jokke Pulkkinen
18 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen
Pelastakaa Lapset
tarjoaa lapsiperheille
tukihenkilö- ja sporttikummitoimintaa
Lapsiperheessä voi koittaa ajanjaksoja, jolloin tasapainoilu
työn, vanhemmuuden ja perheen kesken vietetyn ajan välillä
aiheuttaa haasteita. Tällöin apua voi hakea Pelastakaa Lapset Ry:n
järjestämältä tukihenkilö- ja sporttikummitoiminnalta.
Pelastakaa Lapset Ry:n ehkäisevän työn koordinaattori Elina
Lahtisen mukaan tukihenkilöt ja sporttikummit ovat tehtäväänsä
valmennettuja, vapaaehtoisia aikuisia, joille kyseinen työ on
sydämen asia.
Tukihenkilö
Tukihenkilö voi toimia lapselle harrastuskaverina, juttukumppanina
tai auttaa esimerkiksi läksyjen teossa. Apua saavat sekä lapsi
että koko perhe, kun tukihenkilö viettää lapsen kanssa aikaa ja
vanhemmat saavat hetken aikaa itselleen.
Tukihenkilöt toimivat perheissä hyvin monenlaisissa tehtävissä.
Vanhempien voimavarat voivat olla rajalliset tai työ vie paljon
aikaa, jolloin ulkopuolinen tuki on tarpeen, Lahtinen kertoo.
Kaikilla ei ole myöskään sukulaisten tai läheisten tukiverkostoa
ympärillään. Tukihenkilö voi puuhata lapsen kanssa mukavia
juttuja, joihin lapsi toivoo ja tarvitsee aikuista, sekä olla turvallinen
aikuinen arjen tukena.
Sporttikummi
Pelastakaa Lasten Sporttikummina toimii tukihenkilön
tapaan vapaaehtoinen aikuinen, joka voi olla mukana lapsen
harrastuksessa tai vastaavasti tukea uuden harrastuksen
aloittamisessa. Olennaista on sekä toimia yhdessä että kannustaa
ja tukea lapsia ja nuoria aktiiviseen vapaa-ajan tekemiseen ja
harrastamiseen. Yhteisen tekemisen parissa lasta tavataan noin 1 -
4 kertaa kuukaudessa.
Sporttikummitoiminta käynnistettiin Tampereella vuonna 2016,
minkä jälkeen toiminta on levinnyt Keski-Suomeen ja kaikkialle
Pelastakaa Lasten aluetoimistojen yhteyteen.
Matalan kynnyksen varhaista tukea
Pelastakaa Lasten Sporttikummi- ja tukihenkilötoiminnan
tavoitteena on tarjota tukea mahdollisimman monelle arjen apua
tarvitsevalle lapsiperheelle. Toiminta on matalan kynnyksen
palvelua ja täysin ilmaista perheille. Lahtisen mukaan
kohderyhmänä ovat alle 18-vuotiaat lapset.
Mikä on ollut tukihenkilö- ja sporttikummitoiminnassa
mieleenpainuvinta?
Tähän Lahtinen toteaa: ”Tämä on todella kiitollista työtä.
Ihmisistä näkee, että he ovat iloisia ja onnellisia siitä, kun
heidän perheeseensä löytyy se sopiva vapaaehtoinen. Ja
koska vapaaehtoinenkin tekee tätä omasta halustaan ja
sydämestään, niin siinäkin kaikilla on lähtökohtana, että
tämä on ihanaa. Ne on hirvittävän positiivisia kokemuksia”.
Teksti: HK
Kuva: Sami Nummelin
Infolaatikko:
Sporttikummia tai tukihenkilöä lapselle voi hakea
netin kautta osoitteessa https://www.pelastakaalapset.
fi/tyomme-kotimaassa/. Lähimpään Pelastakaa Lapset
-aluetoimistoon voi myös soittaa, ja kysyä lisätietoja.
Haun jälkeen perhe ja lapsi tavataan, jonka perusteella
sitten pyritään löytämään vapaaehtoisista paras
mahdollinen pari lapselle.
Vapaaehtoiseksi voi hakea aluetoimistoon soittamalla,
tai nettilomakkeella osoitteessa https://www.pelastakaalapset.fi/auta-lapsia/tule-vapaaehtoiseksi/.
Sporttikummit
ja tukihenkilöt haastatellaan sekä valmennetaan toimintaan.
Pelastakaa Lapset pitää vapaaehtoisistaan myös hyvää
huolta: työtiimin kesken järjestetään yhteisiä virkistystapahtumia
sekä lisäkoulutusta.
Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 19
Joka sadas alaikäinen
otettiin huostaan vuonna 2018
Vuonna 2018 lastensuojeluilmoitusten ja
kiireellisten sijoitusten luvut kasvoivat, käy
ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen
(THL) vuoden 2019 lastensuojelutilastosta.
Lastensuojeluilmoituksia vuonna 2018
tehtiin 145 880, mikä tarkoittaa 5 prosentin
nousua vuodesta 2017. Kiireellisesti
sijoitettujen alaikäisten määrä kasvoi jopa
7 prosentilla lukuun 4 390.
Kodin ulkopuolelle sijoitettiin 18 544
alaikäistä, eli enemmän kuin koskaan
aiemmin Lastensuojelun THL:n tilastoidussa
historiassa. Edellisestä vuodesta luku
kasvoi noin 3 prosentilla. Yhteensä
vuonna 2018 huostassa oli 10 861 lasta ja
nuorta, mikä kattaa yhden prosentin
maamme 0-17-vuotiaista. Lastensuojelun
avohuollon piiriin kuului 54 883 nuorta
asiakasta, eli 4,2 prosenttia kaikista
0-20-vuotiasta.
Jonkin verran positiivista kehitystäkin
tapahtui; avohuollossa olleiden määrä pie-
neni 2 prosentilla vuodesta 2017.
”Kansallisten hallitusohjelmien ja viimeksi
lapsiperheiden palvelujen muutosohjelman
keskeinen tavoite on liitetty
lasten sijoitusten vähenemiseen ja siihen,
että vaikeassa tilanteessa olevien lasten,
nuorten ja perheiden saavat tukea tilanteeseensa
riittävän varhain. Näin ei näytä tilastojen
valossa käyneen”, kertoo THL:n
tutkimusprofessori Tarja Heino.
Huostaanottojen taustalla syyt
ovat monitasoisia
Susanna Pekkarisen artikkelissa Itä-
Suomessa otetaan huostaan enemmän lapsia
kuin Länsi-Suomessa – tutkimusprofessori:
”Jokaisen numeron takana on lapsi” (Yle,
7.6.2019) Heino kertoo syitä lastensuojelun
tarpeen nousulle olevan Suomessa monia.
Usein nämä syyt nojaavat yhteiskunnallisiin
seikkoihin.
”Meidän yhteiskunnassa on tietynlainen
jännitteisyys ja epävarmuus tulevaisuudesta,
työttömyydestä ja ylivelkaantumisesta.
Suuri osa niistä perheistä, joista
puhutaan sijoitettujen kohdalla, ovat köyhiä.
Tilanne on voinut kehittyä sairastumisesta,
onnettomuudesta, mistä tahansa, että
talous ja hermot kiristyvät ja lasten
tarpeet jäävät vähemmälle”, toteaa Heino.
Jatkossa olisikin tunnistettava lapsiperheiden
palveluihin liittyviä ilmiöitä entistä
tarkemmin ja monipuolisemmin, jotta
tuki pystyttäisiin kohdentamaan oikein.
Heino perustelee, ettei yksi ratkaisu sovellu
kaikille, vaikka myöskin tiettyihin ongelmiin
kohdennetut palvelut ovat tarpeen.
Perheiden kasaantuneet ja
monimutkaistuneet ongelmat taas tarvitsevat
henkilökohtaisesti perheelle räätälöityä
tukea.
Kuva: THL
Lähteet:
https://thl.fi/fi/-/kiireellisten-sijoitustenmaara-kasvoi-7-prosenttia-vuonna-2018?
redirect=https%3A%2F%2Fthl.fi%2Ffi%
2Fetusivu%3Fp_p_id%3D101_
INSTANCE_tcsSJTqcGl0N%26p_p_
lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal
%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id
%3Dcolumn-2-1-3%26p_p_col_pos%3
D1%26p_p_col_count%3D2
https://yle.fi/uutiset/
3-10816785?fbclid=IwAR0tH_
e90kEKONdwkJxz5tNFieQ3x9dJASNs
8asMaP3uekPH_u3d4iUiKzk
THL:n taulukko näyttää, kuinka paljon lapsia ja nuoria sijoitettiin kodin ulkopuolelle vuosina 1991-2018, ja kuinka moni lapsista
oli huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna.
20 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen
Eroja tilastoissa kuntien välillä
Huostaanottoluvut vaihtelevat Suomessa
myös maakuntien välillä. THL:n mukaan
valtakunnallisesti vuonna 2018 lapsia
huostaanotettiin suhteessa väestöön
eniten Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa,
Päijät-Hämeessä, Kainuussa sekä Kymenlaaksossa.
Kyseisissä maakunnissa lapsia oli
edellisvuonna huostassa jopa 1,3 prosenttia.
Kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä
oli kaikista korkein Pohjois-Karjalassa.
Sen sijaan Länsi-Suomessa tilanne on
selkeästi Itä-Suomea parempi. Keski-Pohjanmaalla
huostaanotettuja lapsia vuonna
2018 oli 0,6 prosenttia, Pohjanmaalla 0,5
prosenttia, ja Ahvenanmaalla vain noin
0,4 prosenttia.
Tältä tilanne on näyttänyt jo vuosikaudet,
Heino toteaa. Erot voivat hänen mukaansa
perustua niin paikkatarjontaan,
toimintakulttuuriin kuin myös eri alueiden
arvoihin ylipäänsä.
Teksti: HK
Perhelakineuvonta on myös venäjäksi
www.orasmus.fi
Meiltä apu
elatus-, huolto-, tapaamis- ja ositusasioissa.
Konsultointi
perheoikeudellisissa sovintoneuvotteluissa.
Rikos- ja riita-asiat,
maksuttomat ja vakuutusyhtiöden korvattavat asiat.
Консультации по семейному праву
на русском языке
А также составление документов:
- договор об алиментах
- договор о встречах с детьми
- договор о разделе имущества
- брачный контракт, в т.ч. «международные
браки»
- завещание
+358 45 6385907
www.el-logos.fi
ellogos2004@gmail.com
OIKEUDELLIS-TALOUDELLISTA
KONSULTOINTIA
Meiltä myös johtamisen, myynnin ja
hankintojen konsultointi ja valmennus.
Orasmus Ky
Konstaapelinkatu 3, 02650 ESPOO
Puh. +358 9 547 4010
Fax +358 9 547 99 800 / +358 9 547 54 006
Toimitusjohtaja Ahti Hurmalainen
+358 400 617 843 /+358 400 624 843
E-mail ahti.hurmalainen@pp.inet.fi
Lakimies, OTK Tor Janzon
+358 405 067 594
Sivutoimisto Yläsatamakatu 7 B 3, 3 krs,
80100 JOENSUU
Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 21
Monia syitä
syntyvyyden vähenemiseen
Julkisuudessa on viimeisen vuoden aikana
ollut kaksi isoa aihetta: syntyväisyyden
lasku ja ilmastonmuutos.
Niiden taakse on julkisuudessa jäänyt
kansantaloudellemme vielä tärkeämmät
asiat, jotka vaikuttavat olennaisesti myös
syntyvyyteen. Näitä ovat muun muassa
jatkuvasti kiristyvä verotus, kasvava holhous
ja byrokratia, maksuvälineongelmat,
korkea hintataso, naisten ja miesten urakehitys,
sosiaaliset ongelmat, kaupungistuminen,
etääntyminen luonnosta, uhkakuvat
väkivallasta, työllisyystilanne,
opiskelu, liian suuressa muutoksessa oleva
yhteiskunta.
Ilmastonmuutos ja
väestöräjähdys
Ilmastonmuutos mainitaan usein yhtenä
syynä syntyväisyyden vähenemiseen.
Näin varmasti onkin.
Kun asiasta puhutaan, unohdetaan kokonaan
puhuminen väestöräjähdyksestä,
joka kurjistaa ja aiheuttaa tulevaisuudessa
globaaleja kriisejä. Vuonna 2019 meitä on
maailmassa 7,7 miljardia ja on arvioitu,
että vuonna 2030 meitä on 8,5 miljardia.
Vuoteen 2030 mennessä tarvitsemme
50 prosenttia enemmän ruokaa, 45 prosenttia
enemmän energiaa ja 30 prosenttia
enemmän vettä. Ylikansoitus on maailmassa
todellisuutta, ja sen varjoon jäävät
kaikki muut ilmastoon vaikuttavat asiat.
Ylikansoitusta vielä pahentaa kertakäyttötalous,
omavaraisuuden loppuminen muun
muassa Suomesta ja tavaroiden tilaaminen
kaukaa maailmasta. Tämän vuoksi meidänkin
Suomessamme olisi aiheellista
asuttaa koko maa ja palata yhteisölliseen
tilanteeseen, jossa iso osa tavaroista ja erityisesti
elintarvikkeista tuotetaan lähellä.
On totta, että syntyväisyys on laskenut rajusti
tämän vuosituhannen aikana. Tilastokeskuksen
mukaan vuonna 2012 syntyi 59 493
lasta. Kun arvio vuodelle 2019 on 48791 lasta,
vuodelle 2026 47 863 lasta ja vuonna 2033
lapsia syntyisi 46720 kappaletta.
”
Katkerat eroriidat
Kun puhutaan syntyvyyden vähenemisestä,
unohdetaan keskusteluissa kokonaan eroihin
liittyvät ongelmat, riidat lasten tapaamisista,
asumisesta jne.
Vuodesta 2012 vuoteen 2018 syntyneiden
määrä on laskenut 20 prosenttia.
Asiassa on kuitenkin huomioitava koko
yhteiskunnan kehitys. Ennen agraaritaloudessa
lapsia tehtiin maatiloille työvoimaksi,
kun tilat eivät muuten olisi tulleet
toimeen. Tänä päivänä koneellistumisen
ja urbanisoitumisen seurauksena ei ole
tarvetta niin suurelle syntyvyydelle.
Koko maassa yhtä naista kohden syntyy
1,4 lasta ja Helsingissä 1,13 lasta.
Maaseudulla pienemmillä paikkakunnilla
syntyväisyys on usein 1,60. Maaseutumainen
asuinpaikka on turvallinen,
perhearvoja korostava
ja siellä suvun asema on
merkityksellinen. Asumiskulut
ja usein muutkin kulut
ovat pienempiä kuin kaupungeissa
ja yhteisöllisyys
on arvossaan. Voit jättää lapset
hoitoon naapurille, kun
tulee meno johonkin.
HS:n 13.11.2018 mukaan
yhtenä syynä syntyväisyyden
alenemiseen on digiloikka;
”räplätään puhelimia eikä
toisiamme”. Puolet lukijakyselyn
vastaajista katsoi, että
mobiililaitteet ovat vähentäneet
yhteistä aikaa puolison
tai kumppanin kanssa.
Uskoisin tämän kyselyn
vastaavan todellisuutta ja
mobiililaitteiden kautta katsotaan
pornoa ja muuta vastaavaa.
Eikä ehkä koeta enää
tarvetta sukupuoliseen aktiin.
Myös sperman määrä
”
on myös Suomessa heikentynyt. Onko
syynä ilmaston saastuminen vai mikä?
Lähes jokainen on kokenut tai nähnyt
tuttavien, naapureiden ja ystävien katkeria
eroriitoja. Liian usein eroriidat kestävät
lähes lasten 18 vuoden ikään ja koulutusavustusten
muodossa senkin yli. Nämä
kokemukset eivät voi olla vaikuttamatta
kielteisesti ajatukseen lasten hankkimisesta
ja riskiin ajautua näiden riitojen keskelle.
Tässä on varmasti syy, miksi moni nuori
nainen haluaa vain lapsen ei miestä.
Ehkä miehetkin haluavat niin, mutta se on
Asianajotoimisto
Yrjö Leskinen
Temppelikatu 3-5- A 11,
00100 Helsinki
Puhelin: +358-9-4366 3770,
Gsm: +358 40 520 7424,
E-mail:
asianajaja@yrjoleskinen.fi
www.yrjoleskinen.fi
22 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen
lain puitteissa hankala ja mahdotonkin
saada. Yksinäiselle miehelle ei anneta
adoptiolasta.
Katkerat vuodesta toiseen jatkuvat riidat
lasten asumisesta, tapaamisesta, huollosta,
elatuksesta jne. romuttavat asianosaisten
sosiaaliset suhteet, talouden ja
työmoraalin totaalisesti. Tätä ei sivustakatsojakaan
halua kokea ja harkitsee tarkkaan,
haluaako lapsia.
Nämä katkerat riidat aiheuttavat sosiaalisia
ongelmia ja kustannuksia, joista
yhtenä seurauksena on huostaanottojen
jatkuva lisääntyminen. Viime vuonna koko
maassa oli lähes 19 000 huostaanottoa,
joiden ylläpitokustannukset kunnille ovat
keskimäärin 200 euroa päivältä. Uskallan
väittää, että jos molemmat vanhemmat
ovat mukana lasten kasvatuksessa, niin
huostaanottoja olisi vain puolet tuosta
määrästä.
Lisäksi huostaanotot työllistävät viranomaisia,
lastenvalvojia, sosiaalityöntekijöitä,
käräjäoikeuksia jne. Jos huostaanottojen
ja sijoitusten määrä saataisiin
vähenemään, pienenisi myös siitä verotukseen
aiheutuva rasitus koko ajan kiristyvinä
veroina.
Syntyvyyden väheneminen ei ole pelkästään
huono asia, vaikka julkisuudessa
toista väitetään, perusteluna on muun
muassa ollut vaikeus maksaa edellisen sukupolven
eläkkeet.
Eläkkeelle siirtyvät ovat jo eläkkeensä
ansainneet, joten se raha on sijoitettuina
erilaisissa rahastoissa jne. Tai ainakin pitäisi
olla? Toisaalta syntyväisyyden
väheneminen
vähentää tarvetta
rakentaa uusia kouluja,
päiväkoteja jne. Voidaan
keventää verotusta
ja saada kansalaiset motivoitumaan
työntekoon.
Valitettavasti tänä
päivänä monen yrittäjän
ei kannata työllistää
eikä työntekijän kannata
mennä töihin useista
syistä, esimerkiksi korkea
verotus ja korkeat
sosiaaliset etuisuudet.
Tehkää lapsia mutta
rakastakaa ja huolehtien
heistä, samoin kuin
toisistannekin. Eron
tullessa olette kuitenkin lasten vanhempia
ja vastatkaa yhdessä lapsistanne. Olette
heidän vanhempiaan ja he tarvitsevat teitä
loppuun saakka.
Ahti Hurmalainen
Leppävaaran Laskenta
on nyt
Taloushallinnon asiantuntijayritys
palveluksessasi
• yritysten perustaminen
• taloushallintopalvelut
• järjestelmäratkaisut
• palkkahallinto
• vero- ja lakipalvelut
Lars Sonckin kaari 14
02600 ESPOO
Puh. 09-541 7275
Auktorisoitu
Taloushallinnon jäsen
Taloushallinnon asiantuntijayritys
Uusperheellinen - Elatusvelvollinen palveluksessasi23
• yritysten perustaminen
• kaikki taloushallintopalvelut
Uusperheellinen
Elatusvelvollinen
Elatusvelvollisten Liitto ry:n jäsenyhdistyksiä ja yhteyshenkilöitä:
Etelä-Pohjanmaan elatusvelvolliset
Neuvontayhteyshenkilö Tero Eklund
Yhteystiedot liiton toimistosta
GSM 050 5720 827
Kemin seudun elatusvelvolliset ry
Puheenjohtaja: Jukka-Pekka Kerimaa
Valtakatu 25
94100 Kemi
puhelin: 016-255 168
Helsingin seudun elatusvelvolliset ry
Puheenjohtaja: Ahti Hurmalainen
Peuramäenkuja 5 C
02750 Espoo
puhelin: 0400 617 843
ahti.hurmalainen@pp.inet.fi
www.elatusvelvolliset.fi
Lounais-Suomen Elatusvelvolliset ry
Puheenjohtaja: Antti Tuppurainen
antti@tuppurainen.fi
Järvenpään alueen vertaistuki
Jari Iso-Lauri
GSM 0445500208
Email jari.isolauri@hotmail.com
Pirkanmaan elatusvelvolliset ry
Puheenjohtaja: Petri Mäkelä
Neuvontayhteyshenkilö:
Olavi Pesu
puhelin: 0400 322 200
Imatran seudun yhteyshenkilö
Timo Ruottinen
Rautaveikonkuja 6 as 7
55610 Imatra
GSM 050 5912 701
Email timo.ruottinen66@gmail.com
Pohjois-Karjalan Joensuun yhdistys
Tor Janzon
Yläsatamakatu 7 B 3, 3 krs,
80100 Joensuu
Puhelin 040 5067 594
Keski-Suomen elatusvelvolliset ry
Puheenjohtaja: Sami Nummelin
Neuvontayhteyshenkilö:
puhelin:040 1261533
sami.nummelin@hotmail.com
Päijät-Hämeen elatusvelvolliset ry
Neuvontyhteyshenkilö Ville-Veikko Elomaa
GSM 050-5012124
villeveikko.elomaa@gmail.com
Elatusvelvollisten Liitto ry hallitus 2019
Puheenjohtaja: Ahti Hurmalainen
Varapuheenjohtaja: Sami Nummelin
Jäsenet:
Tero Ahola, Tero Eklund, Seppo Huotari, Kari Immonen,
Janne Kangas, Juha Koivuniemi, Mauri Mäkinen,
Varajäsenet:
Pasi Hujala, Olli Puttonen, Antti Tuppurainen
Järjestösihteeri: Heli Koivunen
Tapaavat vanhemmat ry (Oulu)
Neuvontayhteyshenkilö:
Puheenjohtaja: Jyrki Kuusirati
GSM 0400 892 389
jyrki.kuusirati@dnainternet.net
Kansikuva: Heli Koivunen
24 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen
Change language