elatusvelvollinen 2/2019

Monia syitä
syntyvyyden vähenemiseen
Julkisuudessa on viimeisen vuoden aikana
ollut kaksi isoa aihetta: syntyväisyyden
lasku ja ilmastonmuutos.
Niiden taakse on julkisuudessa jäänyt
kansantaloudellemme vielä tärkeämmät
asiat, jotka vaikuttavat olennaisesti myös
syntyvyyteen. Näitä ovat muun muassa
jatkuvasti kiristyvä verotus, kasvava holhous
ja byrokratia, maksuvälineongelmat,
korkea hintataso, naisten ja miesten urakehitys,
sosiaaliset ongelmat, kaupungistuminen,
etääntyminen luonnosta, uhkakuvat
väkivallasta, työllisyystilanne,
opiskelu, liian suuressa muutoksessa oleva
yhteiskunta.
Ilmastonmuutos ja
väestöräjähdys
Ilmastonmuutos mainitaan usein yhtenä
syynä syntyväisyyden vähenemiseen.
Näin varmasti onkin.
Kun asiasta puhutaan, unohdetaan kokonaan
puhuminen väestöräjähdyksestä,
joka kurjistaa ja aiheuttaa tulevaisuudessa
globaaleja kriisejä. Vuonna 2019 meitä on
maailmassa 7,7 miljardia ja on arvioitu,
että vuonna 2030 meitä on 8,5 miljardia.
Vuoteen 2030 mennessä tarvitsemme
50 prosenttia enemmän ruokaa, 45 prosenttia
enemmän energiaa ja 30 prosenttia
enemmän vettä. Ylikansoitus on maailmassa
todellisuutta, ja sen varjoon jäävät
kaikki muut ilmastoon vaikuttavat asiat.
Ylikansoitusta vielä pahentaa kertakäyttötalous,
omavaraisuuden loppuminen muun
muassa Suomesta ja tavaroiden tilaaminen
kaukaa maailmasta. Tämän vuoksi meidänkin
Suomessamme olisi aiheellista
asuttaa koko maa ja palata yhteisölliseen
tilanteeseen, jossa iso osa tavaroista ja erityisesti
elintarvikkeista tuotetaan lähellä.
On totta, että syntyväisyys on laskenut rajusti
tämän vuosituhannen aikana. Tilastokeskuksen
mukaan vuonna 2012 syntyi 59 493
lasta. Kun arvio vuodelle 2019 on 48791 lasta,
vuodelle 2026 47 863 lasta ja vuonna 2033
lapsia syntyisi 46720 kappaletta.
”
Katkerat eroriidat
Kun puhutaan syntyvyyden vähenemisestä,
unohdetaan keskusteluissa kokonaan eroihin
liittyvät ongelmat, riidat lasten tapaamisista,
asumisesta jne.
Vuodesta 2012 vuoteen 2018 syntyneiden
määrä on laskenut 20 prosenttia.
Asiassa on kuitenkin huomioitava koko
yhteiskunnan kehitys. Ennen agraaritaloudessa
lapsia tehtiin maatiloille työvoimaksi,
kun tilat eivät muuten olisi tulleet
toimeen. Tänä päivänä koneellistumisen
ja urbanisoitumisen seurauksena ei ole
tarvetta niin suurelle syntyvyydelle.
Koko maassa yhtä naista kohden syntyy
1,4 lasta ja Helsingissä 1,13 lasta.
Maaseudulla pienemmillä paikkakunnilla
syntyväisyys on usein 1,60. Maaseutumainen
asuinpaikka on turvallinen,
perhearvoja korostava
ja siellä suvun asema on
merkityksellinen. Asumiskulut
ja usein muutkin kulut
ovat pienempiä kuin kaupungeissa
ja yhteisöllisyys
on arvossaan. Voit jättää lapset
hoitoon naapurille, kun
tulee meno johonkin.
HS:n 13.11.2018 mukaan
yhtenä syynä syntyväisyyden
alenemiseen on digiloikka;
”räplätään puhelimia eikä
toisiamme”. Puolet lukijakyselyn
vastaajista katsoi, että
mobiililaitteet ovat vähentäneet
yhteistä aikaa puolison
tai kumppanin kanssa.
Uskoisin tämän kyselyn
vastaavan todellisuutta ja
mobiililaitteiden kautta katsotaan
pornoa ja muuta vastaavaa.
Eikä ehkä koeta enää
tarvetta sukupuoliseen aktiin.
Myös sperman määrä
”
on myös Suomessa heikentynyt. Onko
syynä ilmaston saastuminen vai mikä?
Lähes jokainen on kokenut tai nähnyt
tuttavien, naapureiden ja ystävien katkeria
eroriitoja. Liian usein eroriidat kestävät
lähes lasten 18 vuoden ikään ja koulutusavustusten
muodossa senkin yli. Nämä
kokemukset eivät voi olla vaikuttamatta
kielteisesti ajatukseen lasten hankkimisesta
ja riskiin ajautua näiden riitojen keskelle.
Tässä on varmasti syy, miksi moni nuori
nainen haluaa vain lapsen ei miestä.
Ehkä miehetkin haluavat niin, mutta se on
Asianajotoimisto
Yrjö Leskinen
Temppelikatu 3-5- A 11,
00100 Helsinki
Puhelin: +358-9-4366 3770,
Gsm: +358 40 520 7424,
E-mail:
asianajaja@yrjoleskinen.fi
www.yrjoleskinen.fi
22 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen