24.10.2019 Views

Ruutiset 3/2019

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

42. vuosikerta 3 - 2019

Runosmäen, Aurinkolaakson, Kiikun ja Pallin asukasleh

Mukana myös

palkintoristikkko

Kuva:

Sirkka Sipilä


Runosmäkeläisten oma

kangaskassi nyt myynnissä!

Tunnusta koseutua ja runosmäkeläisyyä

ja hanki Runosmäen oma ekologinen

kangaskassi.

10 €

Runosmäkiseura ry:n

hallitus 2019

Jorma Hellsten pj

Sauli Saarinen vrpj

Eila Hannula

Jyrki Hurme

Marianne Hurme

Anu Hörkkö

Mar Markula

Annukka Maunula

Sirkka Sipilä

Kauko Viitanen

Timo Vironmäki

Seuraa

Runosmäkiseuraa

myös Facebookissa!

Jäseneksi voit liiyä

käteväs Runosmäkiseuran

kosivuilla

www.runosmakiseura.fi

Ruuset 42. vuosikerta 3- 2019

JAKELUALUE Runosmäki, Aurinkolaakso, Kiikku, Palli

JULKAISIJA Runosmäkiseura ry, PL 705, 20361 TURKU

PÄÄTOIMITTAJA Jorma Hellsten

PAINOSMÄÄRÄ 5500 kpl ILMOITUKSET m.lentonen@gmail.com

tai jorma.a.hellsten@gmail.com

Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoiuu enintään ilmoitushintaan.


Puheenjohtajan mietteitä

Runosmäen nuorisotalo juhli 40-vuosta toimintaansa sunnuntaina 22. pvä syyskuuta. Juhla oli

mukava ja iloinen asukkaiden tapaaminen. 40-vuoa nuorisotalotoimintaa kertoo siitä, eä Runosmäki

alue onkin jo hyvässä keski-iässä. Täällä on asuu jo 50 vuoa ja vähän ylikin. Normaalishan

talot rakennetaan ja asukkaat muuavat ensin ja perässä tulevat palvelut. Niin täälläkin. Uskallan

kuitenkin ajatella, eä Runosmäki on varsin nuorekas 50 kymppinen. 40 kympin vaihe on ohiteu,

taloyhöt ovat panostaneet peruskorjauksiin ja julkisivujen korjauksiin.

Pihojen ja ympäristön vehreyteen ja siisteyteen on kiinnitey huomiota.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana Runosmäessä näkyvät varmas Turun kaupungin kaua

tulevat muutokset alkaen vanhan Runosmäen koulun purkamisesta ja jatkuen uuden monitoimitalon

rakentamisena ja sitä kaua vapautuvien nuorisotalon ja pureavien päiväkoen tonen

uudisrakentamisena. Todennäköistä on myös, eä Salen aukion kiinteistöt tullaan purkamaan ja

rakentamaan uudet talot lalle.

Uusi monitoimitalo on Runosmäen kannalta tärkeä ja kiirehdiävä hanke. Taloon on mahdollista

saada toimivat lat monille toiminnoille. Esimerkiksi kirjasto, joka nyt on väistöloissa nuorisotalossa,

saa monitoimitalosta nykyaikaiset lat. Samoin seurakunta, päiväkodit jne. Runosmäkiseura

on omalta osaltaan vaikuanut siihen, eä eri toimijat, myös järjestöt, saisivat toimintaansa nähden

riiävät lat. Kun neliöistä pyritään liikaa säästämään, säästetään väärässä paikassa.

Monitoimitalohankkeen eteenpäin menoon on vaikuanut oleellises myös seurakunnan mukaantulo.

Seurakunnan mukanaolo näyää toteutuvan kun Pallivahan seurakuntatalo on saanut

Kaupunkiympäristölautakunnassa purkupäätöksen. Tämä mahdollistaa seurakunnan tarvitsemien

lojen rakentamisen uuteen monitoimitaloon.

Runosmäkiseura on ikääntynyt muun Runosmäen mukana ja seuralle tulee 50 vuoa täyteen

vuonna 2022. Olemme käynnistäneet hankkeen Runosmäkiseuran historiikin kirjoiamiseksi.

Työ on alussa, aineiston, valokuvien keräämistä, ihmisten haastaeluja ja vastaavaa työtä ollaan

tekemässä. Vaikka teemme Runosmäkiseuran historiikkia,

se varmas tulee olemaan koko Runosmäen historia.

Miten alue on rakentunut, missä Runosmäkiseura on ollut

mukana ja niin edelleen. Historiakirja julkaistaan juhlavuonna

2022.

Runosmäkiseuran syksyn toiminnasta seuraavat tapahtumat

edoksi.

Yhteislaululaisuudet Vanhuskeskuksessa 6.10 ja 1.12.

klo 14 – 15 Sirpa Soundin tahdiamana.

Joulukonser ja joulupuuro Vanhuskeskuksessa

yhteistyössä Länsi-Maarian alueneuvoston kanssa

30.11.19

Runosmäkiseuran syyskokous 17.10.19 klo 18

Runosmäen Lämmön kokousloissa.

Syysterveisin

Jorma Hellstén

puheenjohtaja

3


Perinteinen

kahvikonsertti !

Runosmäen seurakuntasalissa sunnuntaina

13.lokakuuta 2019 klo 15.00

Muusikot:

* Juha-Pekka Vikman, viulu

* Rudolf Belis, piano ja laulu

K e v y t t ä k l a s s i s t a

ja upeita elokuva- ja viihdesävelmiä

koti- ja ulkomailta

Beatlesista muihin ikivihreisiin

sävelmiin!

Kahvi ja pullatarjoilu ja lapsille mehua ym.

Vapaa pääsy!

Tilaisuuden järjestää: Maarian seurakunta

4


Tanen housukauppareissu

Täs kerram mää näin Veteraaninpuistos yhren Tanen,

ku hän istus siäl lukemas joai aviisii.

- No, mitä sää olet touhunu, mää kysysi hänelt.

- Em pal miä, mut kävim mää eile tual keskustas ku vaimo käski, sanos Tane. Hän motko,

et sun kaik housus o kamalii krekkaloi, nii et men ostama uuret.

- No, kui kävi? Löysiks sää pöksyt ielles, mää kysysi.

- En löytäny. Hansast mää meinasi mennä niit pruuvama, mut toi keskusta o iham mylläy.

Torin kohral o kamala monu ja Börssi pureta. Nii et Eerikinkarul mää joutusi kävelemä semmost

fanerirännii pisi, mist enne mailmas viä mullikoit teurastamol. Et ei tuntunu mukavalt.

Ja sit kum mää pääsi Kop-kolmion kohral siit konkist ulos, nii siäl oli jalkakäytävil pitkim poikin

niit uussi sähköpotkulautoi ja pyäri kans. Niit joutus väistelemä senku kerkes. Klopit ajeliva

niil lauroil kuis sau kamala faar, vaik näkysivä niil vehkova ies fiiniks tekkentyny ihmiset

ja. Tommossi aparaaei ei olis tarvinnu alust alkkate tuara Turkku ollenka, ko tos käy viäl hulluste

jonkul vähä pia, protko Tane.

- Kun ei vaa keksiäis enemmän noit vehkei, niinku esimerkiks sähköpotkurollaaorei, virsusim

mää siihe välii. Täst murjasust Tane mulkkas pahaste munt.

- Mut vaik se Hansa on kans muuunu, nii löysim mää siält yhre vaatekaupa. Mut siäl oli enemmä

semmossi farkui, mist tromput oli polvien kohralt valmiiks kirvoteu, niit et semmoset

taitava olla vähän nuaremmil miäle. Täytyy mennä toisen kerran paremmal ajal ja oa vaimo

föli tuamariks, jatko Tane.

- Oleks sää funikulaarii jo käyny kaomas, mää uteli.

- Olem mää sitä hunteerannu, mut en o käyny viäl. Se o alvari ollu jumis, nii et mitä semmoses

sit o töllistelemist, meinas Tane.

- Mut mitä sul sit kuuluu? Onk sul viäl se koira, minkä

kans mää olen nähny sun tual meäs kulkeva, kysys

Tane.

- Om mul koira, sanosim mää. Me päästä sinne poluil

helposte, ku se meä o he än toisel pual. Siäl metäs

om meil mukava olla, ko ei ol paljo miä firinä. Ja on

siäl marjojaki, ketä niit noukkii. Vaik kyl meil Runosmäes

mist tahas o aika lyhyt matka meään tai puistoihi.

Tääl o pururatoi ja Mustalampi ja Pirunpelto

ja Pomponrahka ja tämä puisto ja vaik mitä, jos vaa

tykkää mennä.

- Nii o, myänsi Tane. Mut kyl jostain paikoist tonmait

jouruta varmast vähän nipistämä.Ku uussi asuntoi

tarvitaan ja, eei tämä kylä vallan näivety.

Täst asiast mää olen juur samaa miält.

Tarkaste tars päääjien asiat punnita ja funteerata.

Markulam Mara

5


Murtteel runo

Ajaelin mureel kirjoaa runo,

mua mist mää sen oikke puno.

Jos ei aukkekka toi runosuani,

tai on iha hullumaine toi juani.

Jos mää kirjoaisi toisis ihmisist joa,

nii kyl ne varmaste nokkiis oaa.

Mää kirjota iha iestäni vaan,

makkiammat naurut toisilt saa.

Mullekki on tullu aika pal tota ikkä,

eikä hetkaut enää oikke asiat mikkää.

Toi eläkekki on mull aika piäni,

mut ko se tulee on oikke hyvä miäli.

Täytyy vaa semmotos elä ja toimi,

et eurot riiä ja muutenki olis voimii.

Yässet ko nukkuu oikke syväst,

aamul ko nousee on kaik iha hyväst.

Runosmäkiläisten joukko kyl on oikke iso,

mut ko jäseni on niin vähä, se riso.

Se on kivaa ko pääsin tähän hallitukseen

mukka,

muute seki aika olis menny iha hukka.

Sit on viäl tämä Mustalmmen juu,

näkee suihku ja mont tuu.

Kaunist on koko luanto ja kaik muu

hymyy koko naama ja suu.

Sirkka Sipilä

7


Kärsämäen hautausmaa

ja kappeli

Kärsämäen hautausmaa kätkeytyy hyvin puiden taakse ohikulkijan katseilta. Vahdonetä autolla

ajava tuskin hahmoaa sivuvilkaisullaan, eä vieressä on Turun toiseksi suurin, lähes yhdeksän

hehtaarin hautausmaa-alue, johon kuuluu monia ajatuksia herääviä osia.

Hautausmaa on vihiy käyöön

syksyllä v. 1913. Alue kuului silloin

itsenäiseen laajaan Maarian pitäjään.

Maarian seurakunnan käytössä tuolloin

oleva hautausmaa oli Maarian

kirkosta muutaman sadan metrin

päässä oleva “uusi hautausmaa”. Se

tunnetaan nykyään Maarian keskisenä

hautausmaana. Siellä alkoi

olla 1900-luvun alussa puutea

hautapaikoista. Sen laajentaminen

osoiautui käytännössä hankalaksi

ja kalliiksi. Oli etsiävä paikkaa

uudelle hautausmaalle. Sellainen

Kärsämäen hautausmaan v. 1980 valmistunut kappeli

löytyi Kärsämäestä Ruskon pitäjään

menevän maanen varresta. Noin

puolentoista hehtaarin hautausmaa ja siellä oleva pieni kappeli täyvät hyvin tarpeet 1960-luvulle

saakka. Maarian seurakunta liitein v. 1954 Turun yhteistalousseurakunin. Maarian seurakunta

teki 1960-luvulla useita esityksiä Turun ev.lut. seurakunnille Kärsämäen hautausmaan laajentamiseksi.

Kappelin sisääntulon viehättävässä esipihassa

on soliseva suihkukaivo

8

Kärsämäen hautausmaata laajennein 1970-luvulla.

Laajennus kytkeytyi kahden suuren lähiön,

Runosmäen ja Varissuon, rakentamiseen. Noin

kilometrin etäisyydelle hautausmaasta nousi

nopeas 10 000 asukkaan Runosmäki. Turun

kaupunki ja Turun seurakunnat solmivat vähän

myöhemmin Varissuon alueesta maanvaihtoja

asemakaavoitussopimuksen. Maanvaihdon

yhteydessä kaupunki luovu seurakunnille

muun muassa 2,3 hehtaaria hautausmaa-alue-

a. Kun tämä ja muut myöhemmät hankinnat

oli liitey vanhaan Kärsämäen hautausmaahan,

hautausmaa saavu nykyisen kokonsa. Laajennusosa

vihiin hautausmaakäytöön v. 1979.

Turun seurakunen pääävissä elimissä nähin

laajenneu Kärsämäen hautausmaa Turun pohjoisosien

hautausmaana, jota kehitetään rinnan

Uudenmaanen varrella olevan Turun

keskushautausmaan kanssa.


Kain Tapperin veistos “Saattue” hallitsee

kappelin alttarialuetta.

Kuvassa alttari on valmisteltu jumalanpalvelusta varten

Siksi hautausmaalle oli rakenneava

uusi tarpeita vastaava kappeli. Kappeli

valmistui v. 1980. Hautaustapojen

hiljainen muutos näkyy kappelin

lähellä olevassa muistolehdossa.

Tiemestarinkadun puoleisen porn

vieressä oleva pensasaidalla erotettu

osa heijastelee 2000-luvun maahanmuuoa.

Se on muotoutumassa

omaksi alueekseen Kärsämäen

hautausmaassa.

Kärsämäen kappelin on suunnitellut

arkkiteh Heikki Sarainmaa.

Sen keskus on noin sadan hengen

kappelisali, joka on valoisa ja kaunis.

Aikanaan valiu rakennustapa

ja materiaalit ovat kestäneet hyvin

vuosikymmenien tyylisuunen

vaihtelut. Kappeliin tullaan sisään osiain katetun esipihan kaua. Siellä tulijan oavat vastaan

kukat ja muut istutukset sekä soliseva vesi. Kappelin alarialueella on käytey Tervolasta

louhiua Lapin marmoria. Penkkien ja katon laajat puupinnat syventävät hiotun marmorin

elävän tuntuisia kuvioita.

Alariseinälle lain teos taiteilija Kain Tapperilta.

Se asennein paikalleen kesällä 1981. Muutaman

viikon kuluua teos pakain näyelymatkalle.

Kain Tapper oli valiu Helsingin juhlaviikkojen

v. 1981 Vuoden taitelijaksi. Teos oli mukana juhlaviikkojen

Kain Tapperin teosten näyelyssä Helsingissä.

Näyely kiersi sen jälkeen vielä Turussa

ja Jyväskylässä. Teos on neliosainen kokonaisuus,

joka on puuta. Veistokselle tekijä on antanut nimen

“Saaue”. Kain Tapper on itse vain muutamin

yleisin sanoin kuvannut teostaan. Tekijän mukaan

teos “ei ole synkkä mua vakava”. Ehkä se pitää

katsojan silmien edessä lähtötapahtuman tunnelmaa,

jonka kukin kokee omalla tavallaan ja ainutkertaises.

Kappeli on avoinna hautajaisia varten viitenä

päivänä viikossa, istaista lauantaihin. Vuosiain

kappeliin kokoontuu noin 130 kertaa omaisten ja

ystävien joukko saaamaan läheistään haudan

lepoon.

Hautausmaan vanhassa osassa on säilynyt

joitakin hautoja vuosilta 1913 - 1914

jatkuu seuraavalla sivulla

9


Kärsämäen kappeli on saanut uudet tehtävän, kun

Pallivahan seurakuntakeskus joutui käyökieltoon.

Kappelissa on nyt joka sunnuntai kello 11 Maarian

seurakunnan messu eli jumalanpalvelus, johon kuuluu

ehtoollisen vieo. Kappeli soveltuu hyvin myös

jumalanpalveluksiin. Sen vieressä on kellotorni, jonka

kirkonkellojen ääni kantaa sopivalla ilmalla mäntyjen

keskeltä Runosmäkeen saakka. Kappelisalissa on urut

ja flyygeli. Avoin kirkkosali ja alarialue tukevat nykyistä

pyrkimystä vuorovaikutukseen jumalanpalveluksessa.

Sama yhteyden tavoite on jumalanpalveluksen

päätyyä olevalla kirkkokahvihetkellä.

Kärsämäen hautausmaa ja sen kappeli ovat 10

- 15 minuun kävelymatkan päässä Runosmäestä.

Polkupyöräilijälle on turvallinen kevyen liikenteen

väylä Vahdonen vieressä. Autoilijalle on laajat parkkialueet

hautausmaan aidan kupeessa.

Kauko Viitanen

Maariassa asunut Valentin Annala

oli sosialidemokraattisen puolueen

kansanedustaja 1909 - 1918 sekä 1924

- 1926 kuolemaansa saakka. Hän kuoli

kesken vaalikauden ja hänet on haudattu

Kärsämäen hautausmaan vanhaan osaan

10


Historian havinaa

nuorisotalolla

Runosmäen nuorisotalo vie 40-vuossyntymäpäiviään

Runosmäen nuorisotalo täy 40 vuoa, ja merkkipäivää juhlistein 22.9 sunnuntaina.

Syntymäpäiväohjelmaan kuuluivat perheen pienimmille suunnau

Mimin & Kukun esitys sekä pomppulinna, ja pihan puolella ollut tankofus.

Syntymäpäiviin kuului luonnollises

kakkutarjoilu, ja tarjou kakku

maistuikin hyvin kaikille kävijöille.

Koko tapahtuman ajan osallistujilla oli

mahdollisuus voiaa lippuja leffateatteriin

Runos-bollen pelissä.

Tapahtuma huipentui hämmästyttävään

mentalis Pete Poskiparran

esitykseen nuorisotalon puolella.

Nuorisotalon seinälle oli koouna

nuorisotalon historiaa aina 1970

-luvulta tähän päivään as lehleikkeiden ja kuvien muodossa. Mukana synäreissä olivat myös

nuorten pelitoimintaa järjestävä Turku Game Academy, sekä Runosmäen kirjasto, joka vie samalla

avajaisiaan väistöloissa.

Syntymäpäivään osallistui runsaas ihmisiä, ja kävijöistä löytyi kaikenikäisiä.

Osallistujien kirjo kuvas hyvin nuorisotalon laajaa käyäjäkuntaa; osallistujien

joukossa oli niin nuorisotalon nykyisiä kuin ensiäkin kävijöitä, sekä nuorisotalon yhteistyökumppaneita

ja muita paikallisia.

Nuorisotalon syntymäpäivien

ohella väistöloihin muuanut

Runosmäen kirjasto vie samalla

avajaisiaan. Kirjaston puolella osallistujilla

oli mahdollisuus osallistua

pinssien tekemiseen pinssityöpajalla,

askarteluun tai lautapelien

pelaamiseen.

Tapahtuma toteutein nuorisotalon

ja kirjaston yhteistyönä, joka

on samalla askel koh yhteistä tulevaisuua

tulevassa Runosmäen

monitoimitalossa.

Juhlista kiiäen,

Nuorisotalon ja kirjaston väki

11


Uusi huoltomies vaihtoi

keittiöstä ulkotöihin

Mikko Hakala on viiä vaille valmis kiinteistönhoitaja ja monille Runosmäen Lämmön

taloyhöille jo tuu kasvo. Hakala on tehnyt parikymmentä vuoa töitä kokkina

suurtalousesimiehen koulutuksella, missä työt tehdään usein sekunaikataululla.

Nyt käsissä ovat isommat työkalut.

– Halusin lähteä ihan muulle alalle välillä, tehdä vähän liikkuvampaa työtä, jossa pääsee ulkoilmaan.

Tämä on vaihtelevampaa, saa olla ihmisten kanssa enemmän tekemisissä. Ajaelin, eä tämä on

mun juu.

Hakala koki, eä oli oikea hetki lähteä koh uua. Aiempi työelämä tuli päätökseen, vaikka ammataito

on toki tallella. Hakala teki parikymmentä vuoa kokin töitä lastenkodissa, missä vastasi keit-

ötoiminnasta, teki laukset, ruokalistat ja ruuat.

– Huoltomiehenä pystyy paremmin itse suunnielemaan päivää, tässä voi laiaa asiat tärkeysjärjestykseen.

Täällä on anneu myös paljon vastuuta.

Syyskuussa Hakalalla on menossa viimeinen työssäoppimisjakso. Turun Ammaopistosääössä

(TAO) Hakalan opinnot ovat loppuvaiheessa, periaaeessa hän on ammanäyöjä vaille valmis.

Kiinteistönhoitajaksi valmistutaan kolmivuosessa koulutuksessa, mua Hakala on käynyt lukion ja

saa opinnot suoriteua parissa

vuodessa.

Työ vaihtelee sään ja

vuodenajan mukaan

Hakala kertoo, eä huoltomiehen

tehtäviin kuuluvat kaikki

mahdolliset ulkotyöt: nurmikoiden

ajelut sekä sepelin, lehen,

lumen ja hiekan poisto. Koneita

käytetään myös paljon, kun

esimerkiksi kuljetetaan hiekkaa

ja siirrellään tavaroita. Sisätöihin

kuuluvat pienet korjaukset,

kuten ovien, lukkojen, ovipumppujen

ja saranoiden korjaukset.

Samoin hanojen, vessojen ja

suihkujen pienet korjaustyöt

sekä viemäriavaukset.

Asukas Juhani Laitervo vinkkaa Mikko Hakalalle siitä, mikä on

heidän taloyhtiönsä vanha käytäntö saunavuorolistojen suhteen.

Osa huoltomiehen työtä on tehdä kierros taloyhtiöissä ja samalla

ehtii jutella muutaman sanan asukkaiden kanssa.

–Tehtävät on käyty läpi myös koulussa ja juuri näistä tehdään näyökokeet, mua käytännössä oppii

parhaiten.

12


Periaaeessa huoltomiehelle kuuluvat kaikki työt, mihin ei tarvita sähkömiehen tai putkimiehen

ammataitoa. Myös liputuspäivät ovat tulleet tutuiksi. Huoltomies jakaa myös huoltoyhöstä tulevan

posn, laskut ja saunalistat. Työn ohella Hakala on oppinut tuntemaan taloyhöiden ihmisiä.

Heidän kanssaan on mukava jutella, se on osa työtä. Asukkaillakin voi olla joku juu, mikä tarvitsee

huoltoa, mistä voi tulla heiltä vinkkejä, eä joku ovi tarvitsee rasvausta.

– Minulla on seitsemän taloyhötä vastuulla. Se on aika paljon, mua toisaalta ihan kohtuullinen

määrä. Runosmäen alueella on kätevää, eä työssä pystyy liikkumaan polkupyörällä tai kävellen.

Työt tulevat näppäräs sovelluksella suoraan puhelimeen. Hakala näyää kännykän näytöllä teksä,

johon on lyhyes kirjau tehtävä, paikka ja sen sisältö. Kiireelliset asiat soitetaan toimistolta.

Hakala katsoo järjestyksen sen mukaan, mikä asia on akuutein. Kun työ on tehty, kirjataan, mitä on

tehty ja kuitataan valmiiksi. Aina saa myös apua, jos on joku juu, missä tarvitsee.

– Täällä on hyvä porukka, Hakala sanoo.

Vapaalla

siirtolapuutarhaan

Hakala itse harrastaa vapaa-ajalla siirtolapuutarhamökkeilyä.

– Siitä se kipinä vähän lähkin tähän hommaan, kun

tykkään siellä häärätä. Se on sellaista työtä, jossa pystyy

tekemään itse kaikkea ja tekemään myös ratkaisuja.

Kuten tässäkin työssä, pystyy käyämään omaa

maalaisjärkeään, harvoin asioihin on suoria vastauksia.

Täytyy soveltaa niitä taitoja, mitä on ollut, etsiä

välillä etoa ja ohjeita kännykästä ja googlesta. Jos

on joku vieras vessanpyy, niin etsii vaikka sen räjäytyskuvan,

eli havainnekuvan, mikä osa siinä menee

mihinkin.

Parasta työssä on vaihtelevuus, työhön ja sen suunnitteluun

pystyy itse vaikuamaan ja saa olla ulkona.

– Kunto pysyy hyvänä, kun tuolla menee, tulee paljon

askelia ja pyöräilyä päivässä. Päivät menevät nopeas,

kun on töitä, Hakala kertoo.

– Olen täsmällinen, jos sovitaan joku asia, pidän siitä

kiinni. Tässä täytyy olla rauhallinen, asiat kyllä järjestyvät.

– On todella kiva päästä ulos hommiin

ja työ on vaihtelevaa, tuore huoltomies

ja alanvaihtaja Mikko Hakala kertoo.

13


Näe ja näy syksyn liikenteessä

Viime vuoden syksy on jäänyt mieleen säiden puolesta tavallistakin synkempänä. Silloin matalapaineet

seurasivat toisiaan, ja aurinkoisia päiviä oli harvassa. Märkä asval imi useimmiten senkin

vähäisen valon, jota oli tarjolla. Tästä huolimaa Runosmäen raiteilla liikkui paljon polkupyöräilijöitä

ilman valoja ja jalankulkijoita ilman heijasmia. Näiden puueiden vuoksi syntyi myös useita

vaaralanteita.

Jalankulkijoiden onneomuuksista valtaosa syntyy pimeään aikaan loka- tammikuussa. Liikenneturvan

tekemien seurantojen mukaan vajaa puolet suomalaisista jalankulkijoista on varustautunut

heijasmilla liikkuessaan pimeässä. Mua vain runsas kolmannes pimeällä liikkuvista

käyää aina heijasnta. Kun kysyin syytä käyämäömyyteen, listan kärkeen nousi unohdus.

Kenätesssä on osoiteu, eä autoilija näkee heijasmella varustautuneen jalankulkijan jopa 7

kertaa paremmin kuin hänet, joka liikkuu ilman heijasnta. Kyse on siis todella merkiävästä turvallisuua

lisäävästä välineestä, jonka hinta tuskin on hankinnan este. Heijasnliivit näkyvät vieläkin

paremmin. Näin syysiltojen pimentyessä olisi syytä tehdä päivitys, eä ulkoiluvaaeista löytyy

heijasmet. Vanhempien tulee tarkastaa, eä lasten vaatetus on kunnossa, ja eä lapset myös

käyävät heijasmilla varusteuja

ulkoiluasuja. Myös koirat pitää

varustaa liikenteessä heijasmin tai

heijasnliivein. Koiran havaitseminen

pimeässä on usein ihmistäkin

vaikeampaa.

Jos jalankulkijat käyävät laiskan

puoleises heijasmia, yhtä

heikos polkupyöräilijät käyävät

pimeässä valaisimia. Pyöräilijöistä

joka toinen polkee Liikenneturvan

selvitysten mukaan pimeänä.

Polkupyöräilijät perustelevat usein

pyöriensä valojen puutea sillä,

eä he käyävät valaistuja teitä tai

katuja. Mua se, eä itse näkee

polkea, ei merkitse sitä, eä muut

ellä liikkujat huomaisivat valottoman

polkupyörän. Pyörissä on hyvä olla ajovalon lisäksi myös taakse osoiava punainen valo,

mua vähintään heijasn. Polkupyöriin sopivien valojen valikoima on nykyisin runsas. Valot ovat

tehokkaita, mua kuluavat sil vähän virtaa. Syysiltojen pimetessä yhä varhemmin iltapäivisin,

kannaaisi polkupyörän valo oaa mukaan jo aamusta. Vanhempien tulee varmistaa, eä lasten

pyörissä valot ja heijasmet ovat kunnossa, ja eä lapset myös käyävät polkupyöriensä valoja.

Jalankulku ja pyöräily ovat oikein suositeltavia liikkumismuotoja. Liikutaan siis mahdollisimman paljon

raiissa ilmassa, jos vain kunto sen sallii. Mua tehdään pyöräilystä ja jalankulusta vielä vähän

turvallisempia laiamalla valaisimet kuntoon ja heijasmet heilumaan. Toivotan hyvää ja turvallista

syksyä Runosmäen asukkaille!

14

Mar Markula

Runosmäkiseuran sihteeri


Tunnelmia kevään

tapahtumista Runosmäessä

Toukokuun 12. päivänä vietein äienpäivää.

Äitejä ja isoäitejä kunnioitein koristelemalla

Piiparinpolun kirjaston edustan puita, tällä kertaa

neulegraffitein.

Runosmäkipäivää edeltänyt metsäkirkko Mustalammella

tavoi noin 120 osallistujaa. Pastori

Saara Palmunen pi luontoaiheisen saarnan ja

kanori Virpi Vähäpassi soi pääeeksi vielä

keväisiä sävelmiä.

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen toi

tervehdyksensä toukokuun lopulla vieteyyn

Runosmäkipäivään.

Monet järjestöt ja yritykset esiäytyivät ja

tavaavissa oli myös kansanedustajia ja valtuuteuja.

5-vuoas Pauli rohkeni siliää Hali-koira Pikku-Veikkaa.

Puffesta voi ostaa vohveleita ja makkaraa.

Arpajaisten päävoio osui Rauno Saloselle.

Suomi 100 -tapahtumia tukeneet toimijat saivat muistoksi kunniakirjan.

Krisina Hellstén

15


Muistimessut Runosmäen

vanhuskeskuksessa

Runosmäen vanhuskeskus järjes asukkailleen käynnissä olevan muisviikon kunniaksi

ensimmäistä kertaa muismessut 18.9.

Iltapäivän ohjelmaan kuului erilaisten muisa akvoivien tehtävien ja toiminnan ohella mm. mahdollisuus

tutustua Zora-roboin. Zoran kanssa pääsi pelaamaan mm. kivi, paperi, sakset -peliä.

Vanhukset ilahtuivat myös Zoran vetämistä jumppahetkistä. Kädet ja jalatkin liikkuivat ilmassa uhaan

Zoran mallin mukaan.

- En mää tommosen pikkuukon

kanssa ennen ole

jumpannutkaan, yksi asukkaista

totesi.

Myös Motoles liikuntalaaoja testail-

in ahkeras niin muis- kuin tasapainoharjoielun

tukena. Muutakin

teknologiaa oli esillä – esimerkiksi

Memoera-pelistä löytyy erilaisia

pelejä ja harjoieita muissairaille.

Erityises sanahaku-peliä kokeilin

useamman kerran.

16


Asukkaille oli tarjolla myös rentoutusta:

haroiden ja pään hierontaa.

Muisviikkoa vietetään vuosittain

Maailman Alzheimer-päivän

(21.9.) yhteydessä - tänä vuonna

viikolla 38. Muisviikkoa on

vietey 2000-luvun alusta lähtien.

Viikon aikana muistutetaan

muissairaiden ja heidän läheistensä

oikeudesta hyvään ja

omannäköiseen elämään. Muis-

liio haastaa kaikki tekemään

viikon aikana muisystävällisiä

tekoja ja tulemaan mukaan

muiskummeiksi:

www.muiskummit.fi

Lisäksi Runosmäen vanhuskeskuksessa

esillä olevat vanhat esineet, puvut ja

laukut toivat muistoja mieleen. Pöyen

ääressä oli melkein ruuhkaa

- niin innokkaas niihin tutustuin.

Bevita Eye Pro

silmätipat

Uutuus kuivasilmäisyyden hoitoon

10 ml pullo

(norm. 19,01)

20 kpl pipetit

(norm. 17,85)

Friskinkatu 4, 20360 Turku

puh. 044 242 8877

www.runosmaenapteekki.fi

Tarjous voimassa lokakuun loppuun asti

tai niin kauan kuin tavaraa riittää

17


Loppukesän kävelyretket

Runosmäessä

Runosmäkeen elo-syyskuussa suuntautuneiden

kävelytreffien kohteina olivat Mustalampi, metsäkirkko

ja Parolanpuiston vesitorni. Oppaana

toimi Krisina Hellstenin lisäksi tällä kertaa berninpaimenkoira

Hilma. Osallistujia kahdella kävelykerralla

oli yhteensä 90.

Kävelylle lähdein Runosmäen Lämmön pihalta.

Matkalla ihailin tutustumiskohteiden lisäksi Runosmäen

kaunista luontoa, mm. erikoista appelsiinin

muotoista männyn latvusta. Kävelyn pääeeksi

nauin Lämmön toimistolla kahvit ja katsoin video veden yli 100 km matkasta Kokemäenjoesta Virttaankankaalle

ja Saramäen vesisäiliön kaua edelleen turkulaisiin koteihin.

Kävelytreffeillä poiketaan paikoissa, joissa ei ehkä muuten tule käytyä.

Samalla tulee lähdeyä ulos tapaamaan muita ikäihmisiä, kertovat projek-

koordinaaori Helena Norokallio ja Hali-Koira -yrityksen yriäjä Maarit

Haapasaari.

Kävelytreffit jatkuvat ja niissä tutustutaan moniin mielenkiintoisiin

kohteisiin. Lisäetoja: puh. 044-082 0213/Helena Norokallio tai

050-344 2881/Maarit Haapasaari.

Mustalampi on suosiu virkistyskohde ja lammen kunto ja siisteys ovat

erityisen tärkeitä Runosmäen asukkaille. Mustalampi sijaitsee Piiparinpolun

varrella Nänummen ja Runosmäen välissä olevan metsän sekä

Runosmäkeä reunustavien kerrostalojen välissä.

Mustalampi on alun perin luonnonlainen, suomainen metsälampi. Alueen

rappeutuminen ja roskaantuminen sai 1980-luvun alussa useat tahot

liikkeelle. Kunnostustyöt saain käynnisteyä jo vuoden 1984 aikana. Lampi puhdistein ja siihen

rakennein vesijärjestelmä.

Myös ympäristöä siisin.

Lammen veden korkeus vaihtelee vesijärjestelmästä

huolimaa ja joskus se on

lähes kuiva. Suurimman osan ajasta Mustalampi

ja sen rannat penkkeineen ovat

kuitenkin viihtyisä keidas, jossa voi naua

luonnon kauneudesta.

Parolanpuiston vesitorni on rakenneu

vuonna 1981. Muodoltaan vesitorni on sienimäinen.

Vesitornilla on korkeua 43 metriä

(90,5 m merenpinnasta) ja sen vesilavuus

on 6 550 kuuometriä. Se on rakenneu kaupungin omana työnä. Tornin varsi on valeu erikoisliukuvalumenetelmällä,

jolla on tehty Suomessa vain kolme muuta vesitornia, Paraisille, Kaarinaan ja Nakkilaan.

18

Parikymmentä metriä puiden latvojen yläpuolelle yltävän tornin varsi levenee ylöspäin, samoin

jalan seinämäpaksuus kasvaa. Tornin säiliö on lämpöeristämätön. Vesitornia suunniteltaessa oli

mielessä myös näkötornin saaminen vesitorniin, mua Turun lentoaseman läheisyys es sen.


Toimisto avoinna

ma 9.00–17.00

ti–to 9.00–16.00

pe 9.00–15.00

Runosmäen Lämpö Oy

Munterinkatu 8, 20360 Turku

Puhelin: 02 2788 300

Sähköposti: toimisto@runosmaenlampo.fi

Seuraavan Ruutiset -lehden numeron suunnittelevat

ja toteuttavat Turun Lyseon oppilaat Runosmäessä.

Liity Runosmäkiseuran

jäseneksi!

Ota yhteyttä

jäsenhankintavastaavaan

Jyrki Hurme

puh. 0400 291 952

jyrki.hurme@pp1.inet.fi


Keitto tai


7

Lokakuun ´19 loppuun mennessä rengassarjan

ostajalle PIKAPESU (arvo 24,-) kaupan päälle!

KAUSISÄILYTYS 60,- Sisältää renkaiden pesun.

Meillä voit maksaa huollot ja renkaat myös

INNOVOICE -rahoituksella - Kysy lisää kassalta.

9,90


Kotiruoka ja


Kuponki voimassa pe 18.10.´19 asti arkisin klo 11-15


Esim.

Nastarengas 4 kpl asennettuina




TÄLLÄ KUPONGILLA

KAIKKI HODARIT

LOKAKUUN AJAN




Kausihuoltopakettitarjous

Sisältää: Moottoriöljyn vaihtotyö, valojen tarkistus, öljynsuodattimen

vaihto, lasinpesunesteen tarkistus, ilmansuodattimen

tarkistus/vaihtotyö, sytytystulppien vaihto, pakokaasutestaus

ja CO-säätö, kytkimen toiminnan tarkistus, jäähdytysnesteen

pakkaskestävyyden mittaus, akkunesteen tarkistus ja lisäys,

latausjännitteen tarkistus, jarrujen testaus, jarrunesteen

kunnon toteaminen, renkaiden tarkistus, pakoputken kunnon

tarkistus, vetonivelten suojakumien tarkistus ja pyyhkijänsulkien

tarkistus. Pakettihinta koskee nelisylinterisiä henkilöautoja.

Korjaus- ja asennustyöt, öljyt ja tarvikkeet veloitetaan erikseen.

Teboil Tampereen valtatie

Tampereen valtatie 106

Puh. (02) 238 2305

Avoinna ma-pe 5-23 ja la-su 7-23

www.huoltoasematurku.fi

79,-Alk.

huoltaa autoja ja ihmisiä

Tarjous voimassa

ainoastaan Runosmäen

R-kioskilla

Tällä kupongilla 31.1.2019 asti

Tällä kupongilla 31.10.2019 asti

ISO KARJALA III

(0,5 l / 4,5%)

+ PÄHKINÄT

1 erä / kup.

3

3€

Munterinkatu 15, Turku

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!