Promaint 3/2019

omnipress

Kari Mattila, Cargotec: Asiakkaat hakevat pitkäaikaisia kumppanuuksia

Tässä numerossa myös mm. Onko kunnossapitovelka mitattavissa? // Vuokrakoneet ja -laitteet kiinnostavat kunnossapitäjiä // Ikäjohtamisesta kohti työurajohtamista

3/2019 I www.promaintlehti.fi

KUNNOSSAPIDON ERIKOISLEHTI

18

Onko

kunnossapitovelka

mitattavissa?

23

Vuokrakoneet

ja -laitteet

kiinnostavat

kunnossapitäjiä

32

Ikäjohtamisesta

kohti työurajohtamista

Kari Mattila,

Cargotec

Asiakkaat hakevat

pitkäaikaisia

kumppanuuksia


PÄÄKIRJOITUS

Maailma tarvitsee

tulevaisuuden

teknologiaosaajia

Tulevaisuuden suunnasta on monia ennusteita, mutta yksikään niistä

ei kiistä teknologian kehityksen massiivista voimaa ja vaikutusta.

Teknologia muuttaa työelämää perusteellisesti, ja täysin uusia aloja ja

osaamistarpeita on syntymässä – myös sellaisia, joihin ei välttämättä

ole tarjolla vielä edes koulutusta.

– Teknologia tuo mukanaan uusia osaamisvaatimuksia ja työpaikkoja.

Näille hyvin kapeille teollisuuden aloille tarvitaan todella spesifistä osaamista,

ja sitä ei opi muutamalla kurssilla. Tämä on yksi aikamme suurimpia

yhteiskunnallisia haasteita, pohti futuristi Elina Hiltunen ”Vetovoimainen

ja koukuttava teknologia” -tilaisuudessa pitämässään esityksessä.

Koulutusta on muutettava mitä pikimmiten vastaamaan uusia tarpeita.

Koska tietojärjestelmillä on nykyaikana teollisuudelle ja sen kunnossapidolle

erittäin suuri merkitys, Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n asiantuntija

Elina Huttusen mielestä organisaatioissa onkin nyt perusteltua kouluttaa

henkilöstöä erityisesti tietoturva- ja tietosuoja-alalle.

– Vastuun ottaminen tietoturva-asioista on olennaista yrityksen kaikilla

tasoilla. Tietoturvan ja tietosuojan laiminlyönnistä tai riittämättömistä

panostuksista voi aiheutua vakavia ongelmia niin liiketoiminnalle kuin

yrityksen maineellekin. Aihe myös vaatii jatkuvaa seuraamista, sillä niin uhat

kuin niihin varautuminenkin kehittyvät erittäin nopealla tahdilla, Huttunen

sanoo Promaint-lehdelle kirjoittamassaan asiantuntija-artikkelissa.

Marraskuun alussa Messukeskuksessa järjestettävässä Teknologia 2019

-tapahtumassa on esillä läpileikkaus tulevaisuuden teknologioista, kuten

IoT, VR, AR ja Big Data. Teemoissa pureudutaan muun muassa kestävän

kehityksen haasteisiin: Osaammeko valjastaa teknologian ja selättää maailman

viheliäisimmät ongelmat vai avaammeko yhä uusia Pandoran lippaita? Risto

Linturin esitys tarkastelee teknologisia askelmerkkejä kohti kestävää kehitystä.

Mukana tapahtumassa on myös Suomen tunnetuin koodauslähettiläs Linda

Liukas. Hän on muun muassa ollut perustamassa Rails Girls -metodia, jolla

opetetaan tytöille koodauksen alkeita ympäri maailmaa.

Oheistapahtumana tilaisuudessa järjestetään kunnossapidon ammattilaisille

suunnattu ”Huomisen kunnossapito” -seminaari. Kunnossapidolla on

tapahtumassa lisäksi oma ohjelmalava. Tervetuloa kuulemaan inspiroivia

esityksiä ja samalla tapaamaan myös Kunnossapitoyhdistys Promaint

ry:n väkeä sekä Promaint-lehden tiimin uusinta jäsentä, mediamyynnin

myyntipäällikkö Merja Caltonia!

Seuraava Promaint-lehti ilmestyy joulukuun alussa. Tätä ennen

seuratkaahan alan uutisia ahkerasti Promaint-lehden verkkosivuston kautta:

www.promaintlehti.fi

Tulevaisuuden

suunnasta on

monia ennusteita,

mutta yksikään niistä

ei kiistä teknologian

kehityksen massiivista

voimaa ja vaikutusta.

Nina Garlo-Melkas

Promaint-lehden päätoimittaja

Julkaisija Kunnossapitoyhdistys Promaint ry Kustantaja ja toimitus Omnipress Oy, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, p. 020 6100 115,

www.omnipress.fi, Päätoimittaja Nina Garlo-Melkas, p. 050 36 46 491, nina.garlo@omnipress.fi. Avustavat toimittajat Jorma Järviö,

Heikki Jokinen. Ilmoitusmyynti Merja Calton, myyntipäällikkö, p. 045 159 7550, merja.calton@omnipress.fi. Ulkoasu Menu Content Agency,

www.menuk.ee. Toimitusneuvosto Jaakko Tennilä, Promaint ry, jaakko.tennila@kunnossapito.fi, Juha Lepikko, MABCo Oy,

juha.lepikko@mabco.fi, Erkki Mäkelä, Lassila & Tikanoja erkki.makela@lassila-tikanoja. fi. Tilaukset, osoitteenmuutokset Promaint ry:n

jäsenet toimisto@kunnossapito.fi, ei-jäsenet tilaajapalvelu@media.fi.


29

Yritysten välisten

rajapintojen

hämärtyminen tekee

johtamisesta haastavaa

teollisuuden kasvavissa

verkostoissa.

Tässä

numerossa

3/2019

14

Kansainväliset

standardit

näyttelevät tärkeää roolia

taistelussa tietoturvauhkia

vastaan.

25

SMR:t ovat

potentiaalinen ja

kustannustehokas väline

ilmastonmuutoksen

torjunnassa.

9 Näkökulma

10 Alan vaikuttaja: Kari Mattila,

Cargotec/Kalmar

14 Tietoturva varmistaa teollisuuden

kunnossapidon toimintaa

18 Kunnossapitovelka – Onko se mitattavissa?

20 Kaikki hyöty irti maltaiden

kuivatuslämmöstä

23 Kunnossapitotyöt tehdään yhä

useammin vuokrakoneilla

25 Tehokas työkalu ilmastonmuutoksen

torjuntaan

29 Kohti verkostomaista teollisuusrakennetta

32 Ikäjohtamisesta kohti työurajohtamista

36 Konttiin rakennettu UPSG tuottaa

tehopiikit

39 KL-Lämmön osaaminen tulppaa

teollisten laitteiden rahareiät

40 MHU-mallilla joustavuutta ja uutta

läpinäkyvyyttä maanteiden hoitoon

42 Pohjoista osaamista teollisuuden

tarpeisiin

44 Hyötymalli sovittaa kunnossapidon

asiakkaiden liiketoimintaan

48 Vetyvuodot hallintaan ilmaisinteipillä

50 Promaint ry:n uudet yritysjäsenet


Lyhyesti

Noin 40–60 prosenttia

erilliskerätystä muovijätteestä

päätyy Suomessa edelleen

poltettavaksi. (VTT)

Sähköteknisten tuotteiden

tukkumyynnin arvo laski

alkuvuonna

0,4

prosenttia

päätyen syyskuun lopussa

757 miljoonaa

euroon. Kolmannen

vuosineljänneksen osalta

myynnin arvo laski

0,9

prosenttia

edellisvuoden vastaavaan

jaksoon verrattuna. Takautuva

12 kuukauden kumulatiivinen

myynti puolestaan osoittaa

edelleen kasvua

0,7

prosenttia.

SÄHKÖTEKNIIKAN

TUKKUMYYNTI TASOITTUI

– KYSYNNÄN KASVU VAIKUTTAA tasoittuneen, ja alkuvuoden myynti on nyt

kahden edellisvuoden tuntumassa. Viimeinen vuosineljännes näyttää, yltääkö

kokonaismyynti noiden kahden ennätysmäisen vuoden välille, sanoo Sähköteknisen

Kaupan Liiton (STK) toimitusjohtaja Tarja Hailikari.

Hailikari näkee sähkötekniselle kaupalle avautuvan paljon uusia mahdollisuuksia

tulevaisuudessa. Sähkön merkitystä yhteiskunnassa kasvattavat

megatrendit, kuten kaupungistuminen ja ikääntyminen sekä tarve torjua ilmastonmuutosta.

Esimerkiksi tuuli- ja aurinkosähköä voidaan ottaa laajalti käyttöön, kunhan

sähköverkon älykkyys ja kiinteistöjen automaatio tukevat sitä. Erinomainen esimerkki

jo käynnistyneestä myönteisestä kehityksestä on yleinen herääminen

sähköautojen latausverkoston rakentamiseen.

4 promaint 3/2019


Kiertotalouden lupaukset ovat

merkittäviä. World Economic Forumin

tutkimuksen perusteella kiertotaloutta

hyödyntämällä olisi mahdollista säästää raakaainekustannuksissa

jopa noin 20 prosenttia.

vikaantumisia pystytään ennakoimaan ennen kuin ne aiheuttavat

häiriöitä liikenteessä.

– Kiinnostus kuntoon perustuvaan ja dataohjattuun kunnossapitoon

on raidemaailmassa suurta. EKE:n kanssa tehtävä yhteistyö

antaa meille mahdollisuuden toteuttaa uudella tavalla telien

kunnonvalvontaa ja tarjota palvelua asiakkaillemme. Uuden menetelmän

avulla tähdätään noin 10–15 prosentin säästöihin, raidekaluston

monimerkkihuoltamo VR FleetCaren digitaalisten palveluiden

johtaja Mikko Alanko uskoo.

Raidekaluston

kunnossapitoon iso

harppaus

TELIT OVAT RAIDEKALUSTON merkittävin komponentti elinkaarikustannusten

ja liikenteen turvallisuuden kannalta. VR Fleet-

Care ja EKE-Elektroniikka ovat sopineet telien kunnonvalvontaan

liittyvästä tuotekehityshankkeesta. Sovitun yhteistyön myötä

kehitettävillä uusilla analyysi- ja optimointimenetelmillä raidekaluston

kunnossapitoa pystytään merkittävästi tehostamaan.

Raidekaluston omistajille dataohjattu kunnossapito tarkoittaa

merkittävien kustannussäästöjen lisäksi muun muassa parempaa

turvallisuutta ja kaluston käytettävyyttä. Junat ovat asiakkaiden

käytettävissä raiteilla, kun ne ohjataan huoltoon vain tarvittaessa.

Lisäksi junaliikenne toimii luotettavammin, kun kaluston

MODERNI RATKAISU

Ratkaisussa hyödynnetään EKE:n etämonitorointijärjestelmää

sekä EKE:n alkuvuodesta 2019 ostaman englantilaisen

Humaware-yhtiön data-analytiikkaa. Tavoitteena on kehittää

järjestelmä, jonka avulla saadaan telien huoltotarvetta ennustavaa

dataa anturitekniikkaa, pilvipalvelua ja reunalaskentaa hyödyntämällä.

Antureita ja tiedonsiirtojärjestelmiä aletaan asentaa VR Groupin

vetureihin ja sähköjuniin tämän vuoden aikana. Kehitystyön

tuloksia on odotetavissa laajemmin ensi vuoden puolella.

– Sekä VR:llä että meillä on isot odotukset yhteistyöstä.

SmartVision-ohjelmisto ja anturitekniikan osaaminen yhdistettynä

englantilaisen tytäryhtiömme Humawaren analytiikkaan

tekee meistä edelläkävijöitä telien kunnonvalvonnassa, EKE-

Elektroniikan digitaalisten palveluiden johtaja Karl Lönngren

kertoo.

– Junien etävalvontaan liittyviä järjestelmiä otetaan parhaillaan

käyttöön Australiassa ja Lontoon metrossa meidän toimesta.

Uskomme yhteistyön VR FleetCaren kanssa vahvistavan

kummankin osapuolen asemaa kansainvälisillä markkinoilla.

| MITÄ | MISSÄ | MILLOIN |

3 | 2019

Kunnossapito 2019 -messut

Huomisen kunnossapito -seminaari

Sähkökunnossapitopäivät 2019

Kunnossapidon tunnusluvut, suunnittelu ja resurssit (WCM 3)

Kunnossapitopäällikkötason sertifiointitentti

Painelaitteiden käytön ja kunnon valvonta

Kunnossapidon johtaminen ja fyysisen omaisuuden hallinta (WCM 4)

5.—7.11. | Helsinki

6.11. | Helsinki

12.—13.11. | Vantaa

20.—21.11. | Tampere

26.11. | Pääkaupunkiseutu

27.—28.11. | Lahti

11.—12.12. | Vantaa

Kunnossapitopäivät 2020

Yhdistyksen vuosikokous 2020

Pohjoinen Teollisuus -messut

Kevät 2020

28.—29.1.2020 | Vantaa

alustavasti 5.5.2020 | Oulu

6.—7.5.2020 | Oulu

3/2019 promaint 5


Lyhyesti

Destia ja Metropolia

syventävät

yhteistyötään infraalan

tukemiseksi

INFRA- JA RAKENNUSALAN YHTIÖ DESTIA OY JA

METROPOLIA ovat solmineet työelämäyhteistyösopimuksen,

jonka tavoitteena on lisätä infra-alan kiinnostavuutta

rakennusalan opiskelijoiden parissa.

– Infra-ala on tulevaisuuden toimiala, joka tarjoaa yhteiskunnan

kannalta merkityksellisiä töitä nuorille moniosaajille,

josta viestii myös Destian uusi missio ”Pohjoisen elämän

yhdistäjä", kertoo Destian Liiketoiminnan tuki ja kehittäminen

-yksikön johtaja Minna Heinonen.

– Sopimuksella vahvistetaan se hyvä yhteistyö, mitä on

tehty jo vuosia. Sen lisäksi varataan resursseja yhteistyön

kehittämiselle edelleen tulevina vuosina, sanoo Metropolian

rakentamisen ja arkkitehtuurin lehtori Mika Räsänen.

Yara on aiemmin toimittanut noin

80 prosenttia Siilinjärven

kaukolämpöverkon tarvitsemasta

energiasta, ja lähivuosina sen tavoitteena

on kattaa verkon koko lämmitystarve.

YARA LISÄÄ KAUKO-

LÄMMÖN TUOTANTOA

SIILINJÄRVELLÄ

SIILINJÄRVEN KAUKOLÄMMÖN KÄYTTÄJÄT saavat lähivuosina

lähes kaiken käyttämänsä lämmön Yaran Siilinjärven-tehtaiden prosessilämmöstä.

Yara ja sen pitkäaikainen yhteistyökumppani energia- ja

vesiyhtiö Adven huolehtivat yhdessä energian talteenotosta ja lämmöntoimituksesta.

Toimitettavan kaukolämmön energiantuotanto on

hiilidioksidivapaata.

Yara on aiemmin toimittanut noin 80 prosenttia Siilinjärven kaukolämpöverkon

tarvitsemasta energiasta, ja lähivuosina sen tavoitteena

on kattaa verkon koko lämmitystarve. Taustalla on rikkihappotehtaan

prosessien uudistus, jonka myötä lämpö voidaan ottaa entistä tehokkaammin

talteen.

– Kyseessä on konkreettinen esimerkki teollisuuden ilmastotoimista.

Energian kierrättämistä ja hyödyntämistä kaukolämmössä tehdään

Suomessa jonkin verran, mutta on poikkeuksellista, että lähes kaikki

verkkoon tarvittava energia tulee teollisuuden sivuvirroista, kertoo

Advenin asiakkuusjohtaja Heikki Aarrejoki.

Yaran Siilinjärven tehtailla

valmistuu lannoitteita

maatalouteen, fosforihappoa

lannoite- ja rehuteollisuuteen

sekä rikkihappoa ja typpihappoa

lannoitteiden raaka-aineiksi.

Prosessilämpöä syntyy, kun rikkihapon valmistuksessa poltetaan

Pyhäsalmelta louhittua pyriittiä ja öljynjalostamon sivutuotteena syntyvää

rikkiä. Polttoprosessissa syntyy höyryä, josta osasta tehdään sähköä

ja osasta kaukolämpöä. Energia tulee tällöin kaukolämpöverkkoon

tehtaan normaalin tuotannon sivutuotteena hiilidioksidivapaista energialähteistä.

Yaran Siilinjärven-toimipaikalla on kaivoksen rikastamon

lisäksi neljä eri tuotantolaitosta: lannoitetehdas, fosforihappotehdas,

typpihappotehdas ja rikkihappotehdas.


Teknologiateollisuus ry julkaisi viime

vuonna tutkimuksen, jonka mukaan ala

tarvitsee yli 53 000 uutta osaajaa

vuoteen 2021 mennessä.

TEKNOLOGIA-ALA TUTUKSI

YLÄKOULULAISILLE NUORILLE

LIDL SUOMI KIRITTÄÄ

ILMASTOTALKOITA

LIDLIN UUSI ENERGIANSÄÄSTÖTAVOITE tähtää 20 prosentin

säästöön aiemmin tavoitellun kymmenen prosentin sijaan.

Konkreettisesti energiaa pihistellään 44 myymälän vuotuisen

sähkönkulutuksen verran. Energiansäästötavoite on tarkoitus

saavuttaa vuoteen 2025 mennessä.

– Jo tehty 10 prosentin säästö energiankulutuksessa vastaa

noin 22 myymälän vuotuista sähkönkulutusta, joten puhumme

merkittävistä luvuista. Seuraavaksi tuplaamme tuon säästön

– uutta tavoitetta kohti mennään entistä paremmalla höngällä,

kertoo Lidl Suomen energianhallintapäällikkö Simo Siitonen.

Energiansäästötavoitteen kimmokkeena on Lidlin tavoite olla

hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2017 Lidl allekirjoitti

kansallisen energiatehokkuussopimuksen, jossa toimijat

sitoutuivat säästämään vuotuisesta kulutuksestaan neljä

prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Lidl kuitenkin nosti oman

tavoitteensa pian neljästä kymmeneen prosenttiin.

183 ENERGIANSÄÄSTÖTOIMENPIDETTÄ

Kaupassa kuluu runsaasti energiaa muun muassa kiinteistöjen

lämmitykseen, tuotteiden kylmäsäilytykseen ja myymälöiden

valaisuun.

– Yhteensä energiansäästötavoitteen eteen on tehty 183

toimenpidettä. Näihin lukeutuvat esimerkiksi parempi lämmön

talteenotto jakelukeskuksissa sekä suuri joukko pieniä toimenpiteitä,

kuten ilmanvaihdon ja ulkovalojen ohjaaminen käynnistymään

vain tarvittaessa. Pienilläkin teoilla on väliä, sillä energiansäästössä

pienet purot kertautuvat, Siitonen kertoo.

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY JULKAISI viime vuonna tutkimuksen,

jonka mukaan ala tarvitsee yli 53 000 uutta osaajaa vuoteen

2021 mennessä. Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa on

käynnistetty tämän syksyn aikana mittavat toimenpiteet, joiden

avulla tehdään teknologia-alojen koulutuksia ja työpaikkoja tutuiksi

yläkouluikäisille nuorille.

Syyskuun alussa alkanut Teknologia-aloilta huippuosaajia –kiertue

vierailee yläkouluissa Tampereella ja lähikunnissa. Vierailupäiviä

kertyy kaiken kaikkiaan 25. Oppilaat kiertävät oppitunnin aikana

pienryhmissä rasteja, joilla he tutustuvat kone- ja tuotantotekniikkaan,

laboratorioalaan, prosessiteollisuuteen ja puuteollisuuteen.

Tredun omat opiskelijat esittelevät rasteilla omaa koulutustaan

toiminnallisin keinoin. Esimerkiksi laboratorioalan rastilla oppilaat

tarkastelevat omaa korvakoruaan tai sormustaan etsien siitä nikkeliä.

Samalla rastilla he pääsevät näkemään, millainen on bakteeri.

Kiertueella on mukana myös paikallisia teknologia-alan yrityksiä

esittelemässä toimintaansa ja työtehtäviään. Yläkouluikäisille kerrotaan

myös ammatillisen koulutuksen polusta Tampereen ammattikorkeakouluun

insinööriopintoihin.

Perusväylänpidolle

lisärahoitusta

Hallitus on sopinut vuoden 2020

budjettiesityksestä. Perusväylänpidon

rahoitukseen ehdotetaan pysyvää

300 miljoonan

euron tasokorotusta tie-, raide- ja vesiväylien

korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja

korjausvelan vähentämiseksi. Yhdessä

muiden korotusten kanssa perusväylänpidon

rahoitukseen tulee lisäystä 362 miljoonaa

euroa vuonna 2020.

PIDÄMME PAINEILMAJÄRJESTELMÄNNE KUNNOSSA

• Kompressorihuolto - kaikki

kompressorimerkit

• Paineilmakuivaimien huolto

• Asennukset ja mittaukset

• Syyni-järjestelmäanalyysi

• Paineilmavuotojen kartoitus

• Paineilmajärjestelmän ohjaus

ja optimointi

• Paineilman ulkoistuspalvelut

Apunasi asiantunteva kumppani

- suomalaista paineilmaosaamista

vuodesta 1954.

www.sarlin.com


Lyhyesti

Pölynhallinta tuo

kustannussäästöä ja

lisää työturvallisuutta

PÖLYNHALLINTA KOETAAN usein ylimääräiseksi kulueräksi

rakentamisessa. Hyvä pölynhallinta maksaa kuitenkin itsensä

takaisin.

– Paremmat prosessit, yleinen siisteys ja viihtyvyys lisäävät

tuottavuutta ja vähentävät virheitä. On kannattavampaa

tehdä kerralla oikein kuin korjata virheitä jälkikäteen. Välinpitämättömyys

johtaa pahimmillaan rakenteiden purkamiseen,

jotta pölyloukut saadaan siivottua ja IV-kanavat nuohottua.

Moneen kertaan tehty loppusiivous ei ole edullista, myöhästymissakoista

puhumattakaan, kertoo Consair Oy:n tuotekehitysjohtaja

ja teollinen muotoilija Antti Väisänen Promaintlehden

blogikirjoituksessa.

Toimivassa pölynhallintaprosessissa on kolme samanaikaista

vaihetta, joita toteutetaan koko työmaan ajan:

1. Estetään pölyhaitan syntyminen: kohdepoisto, pölynsidonta,

pölyämättömät työmenetelmät.

2. Estetään pölyn leviäminen ilmavirtojen mukana ja puhdistetaan

ilmaa: osastointi, alipaineistus, ilmanpuhdistus.

3. Estetään pölyn leviäminen pitämällä pinnat puhtaana:

rakennussiivous.

Näiden työvaiheiden lisäksi tarvitaan suunnittelua, valvontaa

ja koulutusta sekä tahtoa tehdä asiat paremmin

kuin ennen.

Pitkällä aikavälillä kustannussäästöä syntyy, kun

sairauspoissaolot ja työntekijöiden vaihtuvuus vähenevät,

mutta kustannussäästöt ovat vain kymmenesosa siitä taloudellisesta

hyödystä, mitä liiketoiminnan parantumisesta

voi syntyä.

– Hyödyt liiketoimintaan syntyvät, kun henkilöstö toimii

tehokkaammin ja laadukkaammin. Liikevaihtoa työntekijää

kohti syntyy enemmän ja sitä myötä enemmän euroja viivan

alle. Terve liiketoiminta mahdollistaa paremmat työolot, näin

syntyy positiivinen kierre, Väsänen päättää.

Kemiallinen kierrätys

voi ratkaista maailman

muovijäteongelman

MUOVIJÄTTEEN MUUTTAMINEN takaisin öljyksi poistaa

monet muovijätteen aiheuttamista ongelmista, selviää konsulttiyhtiö

Boston Consulting Groupin tuoreesta tutkimuksesta.

Pyrolyysiksi kutsuttu menetelmä on myös tulevaisuuden

liiketoimintaa.

Pyrolyysissa muovijätettä hajotetaan lämmittämällä sitä

hapettomissa olosuhteissa. BCG:n selvityksen mukaan

erityisesti kemianalan yritysten olisi helppo alkaa käyttää

pyrolyysitekniikkaa muovin kierrättämisessä.

Viimeisten 50 vuoden aikana ihmisten tuottaman muovijätteen

määrä on kasvanut joidenkin arvioiden mukaan

kymmenkertaiseksi. Muovin kierrätys ei kuitenkaan ole

pysynyt perässä, ja suurin osa kerätystä muovista päätyykin

poltettavaksi. Kemiallisella kierrätyksellä muovit voitaisiin

palauttaa uudestaan öljyksi eli polttoaineiden ja muovien

raaka-aineeksi.

– Muovin korvaamiseksi kehitetään koko ajan uusia innovaatioita.

Niiden laajempi yleistyminen voi kuitenkin viedä

vielä vuosia, ellei vuosikymmeniä. Sillä aikaa meidän on kierrätettävä

muovi mahdollisimman tehokkaasti, ja siinä pyrolyysi

on niin teknologisesti kuin taloudellisestikin kannattava

ratkaisu jo tänään, sanoo BCG:n Suomen toimitusjohtaja

Teemu Ruska.

Tänä vuonna perustettu Alliance to End Plastic Waste on

yksi yritysten yhdessä aloittama toimi ongelman ratkaisemiksi.

Yli 40 kemianalan, pakkausteollisuuden ja jätehuollon

yritystä sekä kuluttajatuotteiden valmistajaa on sitoutunut

investoimaan 1,5 miljardia dollaria muovijätehuollon infrastruktuuriin

Kaakkois-Aasiassa, jossa muovijätteen aiheuttamat

ongelmat ovat akuuteimpia.

– Allianssi on yksi merkki siitä, että myös yritykset ottavat

ongelman vakavasti. Lopullisesti muovijätteen aiheuttama

maailmanlaajuinen haaste ratkaistaan järkevän kulutuksen

ja jätteenkäsittelyn yhdistelmällä sekä kehittämällä hinnaltaan

kilpailukykyisiä ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja,

Ruska sanoo.

Viimeisten

50 vuoden

aikana ihmisten tuottaman

muovijätteen määrä on kasvanut

joidenkin arvioiden mukaan

kymmenkertaiseksi.

8 promaint 3/2019


Näkokulma

Mikko Myllykoski

KEHITYSPÄÄLLIKKÖ, ELINJAKSON HALLINTA,

MILLOG OY

Obsolescence management

osana järjestelmän elinjakson

hallintaa

Obsolescence-hallinnan

tärkein tavoite on välttää

kalliit uudelleensuunnittelukustannukset

ja turvata

järjestelmän käytettävyys.

Obsolescence-termillä tarkoitetaan yleisesti vanhentuneisuutta,

saatavuusongelmaa tai valmistuksen

päättymistä. Obsolescence management tarkoittaa

vastaavasti näiden hallintaa. Obsolescence-hallinnan

keskeisiä osa-alueita ovat vanhentuneisuuden

aktiivinen seuranta, tarvittavien toimenpiteiden suoritus

ongelmatilanteissa ja raportointi. Käytännössä tämä tarkoittaa

järjestelmän tuotteiden ja osien saatavuuden ja tuotannon tilan

seurantaa sekä tarvittavia toimenpiteitä.

Tyypillisesti obsolescence-hallinta kattaa vain järjestelmän

elektroniikan komponentit, mutta vähintään yhtä tärkeää on huomioida

myös elinjakson aikana järjestelmään tarvittava osaaminen,

infrastruktuuri, työkalut sekä ohjelmistot.

Obsolescence-hallintaa on kuvattu IEC-62402:2007- ja STA-

NAG 4597 -standardeissa. Standardeissa obsolescence-hallinta

jaetaan reaktiiviseen ja proaktiiviseen toimintaan. Reaktiivinen

obsolescence-hallinta tuottaa ratkaisuja vasta, kun ongelma tulee

konkreettisesti vastaan esimerkiksi osan tilauksen yhteydessä.

Proaktiivinen obsolescence-hallinta seuraa tuotteiden saatavuutta

aktiivisesti koko ajan. Proaktiivisen obsolescence-hallinnan avuksi

on olemassa erilaisia tietokantoja ja lisensoituja ohjelmistoja, joilla

tuotteiden saatavuutta seurataan ja jotka pystyvät ennustamaan

saatavuutta pitkälle tulevaisuuteen.

Elektroniikan valmistustekniikat ovat kehittyneet voimakkaasti

viime vuosina, ja järjestelmissä käytetään yhä enemmän COTSratkaisuita

(Commercial-off-the-shelf). Samalla tuotteiden elinkaaret

ovat lyhentyneet merkittävästi. Laajaa järjestelmää suunniteltaessa

osa käytettävistä tuotteista saattaa olla jo elinkaaren

loppuvaiheessa, kun tilaaja saa järjestelmän. Tämän vuoksi järjestelmien

obsolescence-hallinta vaatii yhä enemmän panostusta ja

resursseja jo suunnitteluvaiheessa. Obsolescence-hallinnan tärkein

tavoite on välttää kalliit uudelleensuunnittelukustannukset ja turvata

järjestelmän käytettävyys. Pahimmillaan järjestelmän käyttö

voi päättyä yllättäen jonkin yksittäisen osan saatavuuden vuoksi

tai elinjaksokustannukset saattavat muuttua moninkertaiseksi.

Obsolescence-hallinta ei ole koskaan niin täydellistä, että yllätyksiltä

voitaisiin täysin välttyä. Järjestelmätoimittajien obsolescence-hallinnan

prosessit ja toimintatavat eivät näy välttämättä

tilaajalle kovinkaan selvästi. Toisaalta järjestelmätoimittajan näkökulmasta

usein on kannattavampaa myydä kallis elinjaksopäivitys

kuin tehdä kattavaa obsolescence-hallintaa ja elättää vanhaa järjestelmää

loputtomiin. Tämän vuoksi obsolescence-hallinta vaatii

myös järjestelmän tilaajan osalta aktiivista osallistumista työhön.

Obsolescence-hallinta on yksi tärkeimmistä elinjakson hallinnan

osa-alueista. Obsolescence-hallinnan tulee kulkea mukana

elinjakson kaikissa vaiheissa. Järjestelmän hankintavaiheen

vaatimusmäärittelyssä tulee esittää selvät vaatimukset järjestelmän

obsolescence-hallinnalle. Järjestelmän suunnitteluvaiheessa

ylläpidon aikainen obsolescence-hallinta pitää suunnitella sekä eri

osapuolien vastuut määritellä. Usein vastaan tulee kuitenkin tilanteita,

että obsolescence-hallintaa ei ole huomioitu järjestelmän

ylläpidossa lainkaan tai se on enemmän reaktiivista. Myöhemminkin

järjestelmän elinkaaren aikana aloitetulla obsolescencehallinnalla

voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä ja

jopa pidentää järjestelmän suunniteltua elinkaarta. Obsolescencehallinta

päättyy vasta, kun järjestelmä poistuu käytöstä.

3/2019 promaint 9


ALAN VAIKUTTAJA

– Asiakkaat yhä enemmän

hakevat pitkäaikaisia

kumppanuuksia heidän

oman tehokkuutensa

parantamiseksi, sanoo

Kari Mattila, Cargotecin

Kalmar-liiketoiminta-alueen

automaatiopalveluiden

myynnistä vastaava johtaja.

10 promaint 3/2019


ALAN VAIKUTTAJA

Huoltoliiketoiminnan

kasvu

ON TULEVAISUUDEN

TRENDI

Huoltoliiketoiminnasta on tullut monille

kone- ja laitevalmistajille yhä tärkeämpi

osa liiketoimintastrategiaa. Yhtenä

edelläkävijänä toimii Kone, jonka liiketoiminnasta

jo yli puolet tulee huoltopalveluista.

Cargotecilla osuus on noin

kolmannes, mutta kasvutavoitteet lähivuosille

ovat kovat.

Teksti: Nina Garlo-Melkas

Kuvat: Emil Bobyrev

Cargotecin julkilausuttu tavoite

huolto- ja ohjelmistoliiketoiminnan

osuudeksi on 40 prosenttia

liikevaihdosta tai 1,5 miljardia euroa

seuraavan 2–4 vuoden kuluessa.

Yhtiö on etenemässä hyvin kohti tavoitetta,

sillä huolto- ja ohjelmistoliikevaihto on tällä

hetkellä yli 1,1 miljardia euroa.

– Jos asiakkaiden tarpeita katsotaan, niin

asiakkaat yhä enemmän hakevat pitkäaikaisia

kumppanuuksia heidän oman tehokkuutensa

parantamiseksi. Asiakkaat haluavat keskittyä

isoihin partnereihin ja karsia yhteistyökumppaneiden

määrää: jos heillä on aiemmin ollut

esimerkiksi 10 toimijaa huoltamiseen liittyvissä

tehtävissä, niin näidenkin sopimuksien hallinta

on melko työlästä, sanoo Kari Mattila, Cargotecin

Kalmar-liiketoiminta-alueen automaatiopalveluiden

myynnistä vastaava johtaja.

Cargotecilla huollon merkitys on kasvanut

erityisesti viime vuosina. Nelisen vuotta Cargotecissa

on satsattu huomattavasti digitalisointiin

sekä varaosalogistiikkaan, uusiin keskusvarastoihin,

hinnoitteluun sekä kenttähuollon

optimointityökaluihin ja tietojärjestelmiin.

Sekä Hiabin että Kalmarin vertailukelpoinen

huolto kasvoi viime vuonna yhdeksän prosenttia,

mikä on hyvä luku.

Osasyy palveluliiketoiminnan vahvaan kasvuun

on varmastikin se, että laitteiden ja koneiden

käytettävyydestä niin paljon puhutaan.

Mattilan mukaan datan jalostusmahdollisuudet,

sen ymmärrys sekä analysointimahdollisuudet

ovat tänä päivänä jo sillä tasolla, että

ennakoivan kunnossapidon käytäntöjä (Predictive

Maintenance) pystytään jo toteuttamaan

laajaltikin teollisuudessa.

Esimerkiksi paperiteollisuuden koneiden

osalta dataa voidaan jo hyödyntää laitteiden

kunnon ja huoltotarpeen ennakointiin – jopa

ennustamiseen – hyvällä menestyksellä. Haastavaa

vielä on kuitenkin ennustaa kokonaisjärjestelmien

vikatilanteita, sillä niihin vaikuttavat

monet ulkoiset tekijät, kuten ennakoivan huol-

Tietynlainen hektisyys

ja tilanteiden

vaihtuvuus kiehtoo

Kari Mattilaa hänen

nykyisessä työssään.

3/2019 promaint 11


ALAN VAIKUTTAJA

Kari Mattila

Kotoisin: Alahärmä

Opiskelut: Oulun yliopisto

1994–2000

Perhesuhteet:

Naimisissa,

13-vuotias poika

Työura:

Valmet / Metso Paper,

Tamglass/Glaston,

Cargotec/Kalmar

lon taso tai sääolosuhteet, jotka vaikeuttavat

datan vertailukelpoisuutta ja siitä

tehtäviä analyyseja.

– Paperikone on pultattu tehtaan lattiaan

kiinni, mutta esimerkiksi satamanosturi

on taivasalla, jossa on ulkoisia tekijöitä

hankaloittamassa datan analysointia ja

vaikuttamassa laitteen käyttäytymiseen.

Tämä tekee näiden laitteiden rikkoutumisen

ennustamisesta haastavaa. Ei se

mahdotonta ole, mutta lähivuosien aikana

otetaan varmasti isoja harppauksia silläkin

alueella, Mattila sanoo.

Ulkomaankomennuksella

vauhtia uralle

Mattila valmistui vuonna 2000 diplomiinsinööriksi

Oulun yliopiston konetekniikan

laitokselta. Viimeiset kaksitoista vuotta hän

on toiminut Cargotecin Kalmar-liiketoimintayksikössä

erilaisissa palveluliiketoiminnan

johtotehtävissä. Teollisuuden huoltoliiketoiminnan

pariin hän päätyi pitkälti sattumien

kautta – ensin Wärtsilän varaosamyyjän

kesätyön innoittamana ja sittemmin työskenneltyään

kuutisen vuotta Valmetilla kehitysinsinöörinä

sekä tuotemyyntipäällikkönä.

Valmetin kautta hän pääsi kokeilemaan siipiään

myös ”expatina” Italian Comossa.

– Italiassa vietetyt kolme vuotta olivat

uramielessä haastavaa aikaa, sillä paikallisessa

yksikössä oli käynnissä isoja muutoksia

ja samalla minun piti edistää huoltoliiketoiminnan

ja varaosamyynnin toimintatapoja.

Ilman muuta ulkomaankomennus oli

kokemuksena kuitenkin mahtava ja samalla

myös erittäin suositeltava kaikille uransa

alussa oleville nuorille insinööreille.

Samaan hengenvetoon Mattila kuitenkin

toteaa, ettei ulkomaankomennukselle ole

nykypäivänä kovinkaan helppo välttämättä

päästä. Ainakaan itsestäänselvyys se ei ole.

– 20–30 vuotta sitten oli enemmänkin

tapana lähettää nuoria insinöörejä ja vähän

kokeneempiakin ympäri maailmaa hankkimaan

kokemusta ulkomaisista yksiköistä.

Nyt on mielestäni vähän huono trendi

menossa. Yritysten pitäisi enemmänkin

panostaa siihen puoleen, että saavat ulkomaankomennusten

kautta jatkossakin tietoa

vietyä emoyhtiöstä ulkomaan yksiköihin

ja vastavuoroisesti tuotua tietoa takaisin

emoyhtiöön.

Kohti tuottavuustakuita

Mattilan mukaan huoltoliiketoiminnan

parissa työskenteleminen sopii hänelle

erinomaisesti, sillä siihen tarvitaan teknisen

osaamisen lisäksi kaupallista näkemystä,

joka on hänelle ominaista. Konetekniikan

ohella hän opiskelikin myös

tuotantotaloutta.

Tietynlainen hektisyys ja tilanteiden

vaihtuvuus kiehtoo häntä hänen nykyisessä

työssään.

– Huoltoliiketoiminnan johtaminen

on hyvinkin vaihtelevaa päivästä toiseen.

Tietysti on myös strategisia hankkeita, jotka

ovat pitkäjänteisiä, mutta työn luonne

on muuten hyvin nopeatempoista: Asiakas

tarvitsee apua, tai kone hajoaa jossakin päin

maailmaa. Keksitään ongelmaan nopeasti

lääke ja koitetaan saada varaosat ja huoltohenkilökunta

paikalle pikaisesti, jotta kone

saadaan nopeasti toimintaan ja asiakas jälleen

tyytyväiseksi. Lisäksi meillä on paljon

asiakkaita, joiden kanssa olemme sopineet

jatkuvasta huoltotuesta ehkäisemään äkillisiä

ongelmatilanteita.

Mattila kertoo huomanneensa, miten

työelämä on viimeisten parinkymmenen

vuoden aikana Suomessakin kiristynyt.

– Digitalisaatio ja asiakastuen tarjoaminen

ympäri maailmaa vuorokauden ympäri

mahdollistavat paljon, mutta ne tuovat

myös omat haasteensa työntekijöille. Asiakas

odottaa saavansa tukea, vaikka keskellä

yötä, ja se on järjestetty eri puolilla maailmaa

sijaitsevissa etähuoltokeskuksissa.

Tarvitaan osaajia, joilla on kyky reagoida ja

ratkaista ongelmia nopeasti.

Mattilan mukaan on selvää, että palvelu-

12 promaint 3/2019


ALAN VAIKUTTAJA

asiakkaille, ja toivottavasti on vain ajan

kysymys, koska saamme kertoa ensimmäisestä

kokonaisratkaisun kattavasta sopimuksesta

asiakkaiden kanssa.

Mattilan mukaan uudet, täyden palvelun

sopimukset ovat vastaus asiakkaiden

muuttuneisiin tarpeisiin. Yhä useammat

asiakkaat vaativat nykyisin laitteillensa

tuottavuus- ja saatavuustakuita – eikä

talouskasvuodotusten tämänhetkinen

heikkous ainakaan vähennä tätä tarvetta.

Käytännössä sopimukset toimivat siten,

että asiakas maksaa ja sitoutuu ainoastaan

kiinteään summaan, johon kuuluvat sekä

laitteet että niiden huolto.

– Erilaiset sopimusmallit ovat jatkuvan

kehityksen alla. Näissä palveluntarjoaja

takaa sen, että kiinteätä summaa vastaan

asiakkaalla on laite pihalla sovittuna aikana.

Tarvittaessa sopimukseen voi liittyä

myös laitteen operointi, jolloin henkilöstöä

myöten kaikki on palvelutarjoajan käsissä.

Kari Mattilan mukaan erilaiset

rahoitusmallit ovat tulossa yhä

varteenotettavammaksi vaihtoehdoksi

monille teollisuuden

toimijoille. Pienemmissä lastinkäsittelylaitteissa

vuokraus on ollut

arkipäivää jo pidempään.

Yhä useammat asiakkaat vaativat

nykyisin laitteillensa tuottavuusja

saatavuustakuita.

liiketoimintojen, kuten huoltopalveluiden,

merkitys teollisuudessa tulee tulevaisuudessa

vain lisääntymään – muun muassa

siksi, että ne auttavat laitevalmistajia tasapainottamaan

muuten syklistä projektiliiketoimintaa.

– Esimerkiksi huoltoliiketoimintaan

panostaminen on keino, jonka avulla

laitevalmistajat voivat parantaa asiakaspalveluaan

varmistamalla sen, että heidän

myymänsä laitteet ovat jatkuvasti käyttökuntoisia.

Tällöin esimerkiksi satamaoperaattorit

pystyvät purkamaan kontit

laivasta silloin kun pitää, niin nopeasti

kuin mahdollista, ja heidän asiakkaansa

välttävät turhat odotusajat.

Mattila sanoo, että erilaiset rahoitusmallit

ovat tulossa yhä varteenotettavammaksi

vaihtoehdoksi monille teollisuuden

toimijoille. Pienemmissä lastinkäsittelylaitteissa

vuokraus on ollut arkipäivää

jo pidempään, ja nyttemmin myös suurikokoisia

satamanostureita halutaan jo

liisata sen sijaan, että niitä lähdettäisiin

ostamaan omaksi. Puhutaan niin sanotuista

suoriteperusteisista (performancebased)

sopimuksista, joiden hinnoittelussa

otetaan huomioon muun muassa

huoltokustannukset sekä takuut laitteiden

käytettävyydestä.

– Tuottavuustakuusopimukset ovat

kovasti nyt tapetilla – erityisesti isompien

nostureiden kohdalla. Olemme valmiita

tarjoamaan suoriteperusteisia sopimuksia

Tekijöitä tarvitaan

Mattilan mukaan teollisuudessa ulkoistusprosessin

eteneminen lähtee helposti

jopa laajenemaan. Esimerkiksi Cargotecin

Kalmar-yksikössä fokus on siirtynyt perinteisestä

varaosahuollosta laajempiin pitkäkestoisiin

huoltosopimuksiin.

– Otetaan isompia kokonaisuuksia transaktionaalisesta

liiketoiminnasta pidempikestoisiin

yhteistyösopimuksiin. Myös

Kalmarilla on tavoitteena lisätä pidempikestoisten

huoltosopimusten määrää,

koska se tuo asiakkaille toimintavarmuutta

sekä tietysti luo myös meille turvaa voida

suunnitella asioita ihan eri tavalla.

Entä löytyykö tekijöitä kasvavalle huoltoliiketoiminnan

alalle? Mattilan mukaan

helppoa se ei ainakaan ole. Manner-Euroopasta

on vaikeaa löytää osaavaa porukkaa

– ja etenkin nuoria, jotka innostuvat erityisesti

mekaanisen puolen kunnossapidon

ja huollon työtehtävistä. Syitä tähän on

varmastikin monia, muun muassa se, että

kyseessä on monesti ulkona, vaihtelevissa

sääolosuhteissa tehtävästä työstä.

– Kyse on ihan yleismaailmallisesta

ilmiöstä; ei ole välttämättä helppo saada ulkotöihin

houkuteltua pleikkarisukupolven

kasvatteja. Halutaan siistejä konttoritöitä,

joista saa paljon rahaa. Porukkaa kyllä saa

töihin, mutta palkkojen pitää olla reilusti

kohdallaan. Tämä on taas osoitus siitä, että

kysyntää on, ei niinkään tarjontaa.

Mattilan mukaan lisähaasteensa alan

työllisyydelle tuo ikääntyvän työvoiman

eläköityminen. Pitkään, vuosikymmeniä

työtä alalla tehneillä voi olla hallussaan sellaista

osaamista, mitä muilta ei organisaatiossa

löydy. Esimerkiksi tuotetukityyppistä

osaamista varten Kalmarilla huolehditaan

siitä, että osaaminen säilyy organisaation

sisällä. PM

3/2019 promaint 13


TURVALLISUUS

TIETOTURVA

varmistaa

teollisuuden

kunnossapidon

toimintaa

Automatisoitu laitteiden ja järjestelmien

välinen tiedonvaihto helpottaa työskentelyä,

mutta samalla tietoturvasta on tullut entistä

tärkeämpää. Kansainväliset standardit antavat

työkaluja tietoturvan toteuttamiseen.

Teksti: Elina Huttunen, asiantuntija, Suomen Standardisoimisliitto SFS ry

Tietojärjestelmillä on nykyaikana

teollisuudelle ja sen kunnossapidolle

erittäin suuri merkitys.

Yksittäisiä, pääasiassa sisäisessä

käytössä olevia tietojärjestelmiä

on ollut olemassa vuosikymmeniä. Tyypillisesti

tietojärjestelmiä on ollut laitosten

sisäisessä käytössä esimerkiksi automaation

ohjauksessa sekä eri järjestelmien

valvonnassa.

Internetin yleistymisen myötä järjestelmiä

on avattu osin internetiin, jotta

esimerkiksi mobiilisovelluksia on voitu

toteuttaa järjestelmien ohjaamiseen ja

valvontaan. Aivan viime vuosina esineiden

internetin (IoT:n) ja avointen tietojärjestelmien

välisten rajapintojen (APIen)

yleistymisen myötä järjestelmien välisen

kommunikaation merkitys on entisestään

kasvanut. Näiden muutosten myötä

korkeatasoisen tietoturvan rooli kasvaa

huomattavasti – avoimuus lisää riskiä tietomurroille.

Esimerkiksi muutamia vuosia

sitten teollisuuslaitosten tietojärjestelmiä

saastuttanut Stuxnet-virus oli esimerkki

juuri tietynlaisiin tietojärjestelmiin kohdennetusta

tietoturvauhasta.

Vaikka kaikkia teollisuuden tietojärjestelmiä

eivät uhkaakaan näin järeät

hyökkäykset, voivat pienetkin laitokset

joutua tietomurtojen kohteiksi. Nykyään

teollisuusautomaatiossa käytetään entistä

enemmän pc-pohjaisia laitteistoja, jolloin

niihin kohdistuvat myös monet tavanomaiset

toimisto- ja kotitietotekniikan

tietoturvauhat.

Koulutus ja vastuun jakaminen

parantavat turvaa

Avoimuutta ja integroitavuutta tarvitaan

jo nyt, eikä siltä voida välttyä tulevaisuudessakaan.

Tämän myötä tietoturvaan on

syytä kiinnittää entistä tarkemmin huomiota

niin teknisillä keinoilla kuin käytäntöihin

liittyvillä menettelyilläkin.

Organisaatioissa on perusteltua kouluttaa

henkilöstöä sisäisesti tietoturva- ja

tietosuoja-aiheisiin tai hankkia osaamista

ulkopuolelta, esimerkiksi yhteistyöyrityksiltä.

Vastuun ottaminen tietoturva-asioista

on olennaista yrityksen kaikilla tasoilla.

Tietoturvan ja tietosuojan laiminlyönnistä

tai riittämättömistä panostuksista voi aiheutua

vakavia ongelmia niin liiketoiminnalle

kuin yrityksen maineellekin. Aihe

myös vaatii jatkuvaa seuraamista, sillä niin

uhat kuin niihin varautuminenkin kehittyvät

erittäin nopealla tahdilla.

Tietoturvaa toteutettaessa on kuitenkin

tärkeää, ettei itse tietoturva vaaranna

teollisuusprosesseja – uusien turvamenetelmien

käyttöönotossa on huomioitava

toiminnalliset tarpeet. Tasapainoilu käytettävyyden

ja tietoturvan välillä voi olla

haastavaa. Toisaalta uusia digitaalisia liiketoimintamalleja

ja palveluita suunniteltaessa

tietoturvaa ei voi sivuuttaa. Esimerkiksi

teollisuuden kunnossapitoon liittyvien rajapintojen

ja tietoliikenteen hakkerointi voi

aiheuttaa mittaamatonta haittaa.

Standardeilla keskeinen

osa tietoturvallisuuden

toteuttamisessa

Taistelussa tietoturvauhkia vastaan kansainväliset

standardit näyttelevät tärkeää roolia.

Standardien avulla voidaan parantaa laitteiden

ja ohjelmistojen yhteentoimivuutta ja

valmistautua paremmin tietoturvauhkiin.

Varautumalla riskeihin yritys voi vähentää

kuluja ja häiriöitä toiminnassaan.

Standardien käyttö kehittää yrityksen sisäistä

toimintaa, mutta sillä voi hyvinkin

olla positiivista vaikutusta myös ulkoiseen

toimintaan; yhdessä sovittujen termistöjen

ja käytäntöjen noudattaminen helpottaa

kommunikaatiota esimerkiksi yhteistyökumppaneiden

kanssa ja parantaa asiakkaiden

luottamusta. Vuonna 2017 tehtyyn

pohjoismaiseen tutkimukseen vastanneista

yrityksistä 91 % sanoi, että standardien käyttö

kasvattaa asiakkaiden luottamusta. Yhteisen

termistön ansiosta on helpompi toteut-

14 promaint 3/2019


TURVALLISUUS

Kansainväliset

standardit

näyttelevät tärkeää

roolia taistelussa

tietoturvauhkia

vastaan.

taa tietoturvallisia rajapintoja esimerkiksi

tuotteen ja etähallintapalvelun välille.

Tietoturvan standardisointityötä

tehdään kansainvälisten standardisointiorganisaatioiden

ISOn ja IEC:n yhteistyönä.

Suomessa toimintaa koordinoi ja

siihen osallistuu Suomen Standardisoimisliiton

standardisointiryhmän SR 307

Tietoturvatekniikat. Standardisointiryhmän

jäsenyys on avoin kaikille, jotka ovat

kiinnostuneita seuraamaan tietoturvan

standardisointia ja vaikuttamaan standardien

sisältöön.

Osallistumalla standardisointiin

pääsee lisäksi verkostoitumaan alan

parhaiden asiantuntijoiden kanssa.

Kansainväliseen standardisointityöhön

osallistuu tuhansia asiantuntijoita ympäri

maailman. Osallistuminen standardisointiin

luo paitsi mahdollisuuksia kehittää

organisaation tietoturvaa ja ennakoida

tulevia muutoksia myös vaikuttaa itse

standardien sisältöihin.

Standardeja

hallintajärjestelmästä

salausalgoritmeihin

Yksi tunnetuimmista kansainvälisistä

tietoturvallisuuden standardisarjoista on

ISO/IEC 27001. Se määrittelee tietoturvallisuuden

hallintajärjestelmän, joka on

osa organisaation yleistä hallintajärjestelmää

(esimerkiksi ISO 9001) ja joka luodaan

ja toteutetaan liiketoimintariskien

arviointiin perustuen. Tietoturvallisuuden

hallintajärjestelmän tarkoituksena

on helpottaa yritysjohdon tietoturvatyön

organisointia. Hallintajärjestelmässä tulisi

määritellä menettelyt ja toimenpiteet,

joita tarvitaan tietoturvan johtamiseen ja

valvontaan.

Standardisarja tarjoaa suosituksia

tietoturvallisuuden hallintaan, riskeihin

sekä kontrollointiin ja sisältää niin vaatimuksia

kuin ohjeitakin. Tietoturvallisuuden

hallintajärjestelmästandardeja

noudattamalla toteutuvat tieto-omaisuuden

hallinnan perusedellytykset, ja niitä

voidaan jatkuvasti kehittää. Standardien

avulla myös riippumattoman arvioinnin

hankinta helpottuu.

Oleellisinta tietoturvahäiriöiden

hallinnassa on pyrkiä jo etukäteen välttämään

tietoturvaloukkaukset ja -hyökkäykset

esimerkiksi laadukkaalla tietoturvallisuuden

hallintajärjestelmällä, mutta

yrityksen täytyy kuitenkin varautua myös

siihen, että uhkia ja haavoittuvuuksia on

aina olemassa. Standardien avulla voidaan

muodostaa toimintamalli tietoturvahäiriöiden

havaitsemiseen, raportointiin ja

arviointiin. Huolellisella varautumisella

voidaan säästyä paljolta, sillä myös aiemmin

tuntemattomat uhat voivat realisoitua

jossain vaiheessa.

ISO/IEC 27001 on tunnetuin tietoturvallisuuden

standardi, mutta kansainvälisessä

alan standardisoinnissa tehdään

myös paljon muuta. Standardeja on valmiina

ja työn alla muun muassa kyberturvallisuuteen,

salausalgoritmeihin, pääsynhallintaan,

tietoturvallisuuden arviointiin

ja auditointiin sekä tuoteturvallisuuteen

ja tietosuojaan. Uusia standardeja aletaan

laatia sitä mukaa, kun tarve niille huomataan.

Aloite tulee usein loppukäyttäjiltä.

Erilaiset tietoturvastandardit vastaavat

organisaatioiden erilaisiin tarpeisiin. Tarkoitus

on, että sopivat standardit löytyvät

niin teollisuuden kunnossapidon kuin

esimerkiksi terveyspalveluiden tai julkisten

organisaatioiden tiedon ja toiminnan

turvaamiseen. »

3/2019 promaint 15


TURVALLISUUS

Kyberturvallisuutta

rokotusohjelman keinoin

Kyberturvallisuudesta puhutaan tänä päivänä hyvin paljon erilaisin sodan ja rikollisuuden

termein. Vaikka uhkakuvat ovatkin todellisia, hyödyllisempää kuin uhkakuvien

maalailu on ongelman torjuntaan tähtäävien ratkaisujen etsiminen ja käyttöönotto.

Mallia voisi ottaa kansanterveydellistä etua tuoneesta rokotusohjelmasta.

Teksti: Nina Garlo-Melkas

Kuva: Motiva

- Olemme nähneet valtavia parannuksia

kansanterveydessä – ihmisen elinikä

on pidentynyt ja uusia parannuskeinoja

vakaviin sairauksiin on löydetty. Samanlaista

ratkaisukeskeistä ajattelumallia

tulisi tuoda nykyistä enemmän myös

kyberturvallisuuskeskusteluun, sanoo

VTT:n tietoturva-alan erikoistutkija

Kimmo Halunen.

Erikoistutkijan mukaan kyberturvallisuuden

oman ”rokotusohjelman” toteuttaminen

edellyttää ensinnäkin ongelman

tunnistamista. Keitä vastaan kyberrikolliset

kohdistavat hyökkäyksiään ja

mitkä kohteet ovat esimerkiksi valtiollisen

vakoilun kohteena?

On huolehdittava myös siitä, että saadaan

riittävä kattavuus ohjelmalle. Miten

saadaan kannustettua yrityksiä panostamaan

kyberturvallisuuteen ja vähentämään

organisaation kyberturvallisuutta

uhkaavaa riskikäyttäytymistä?

16 promaint 3/2019


TURVALLISUUS

Riskikäyttäytymistä voi Halusen mukaan

yksinkertaisimmillaan olla toimiston oven

lukitsematta jättäminen työpäivän päätteeksi.

KANNUSTAMALLA

KYBERRISKIT KURIIN

Yrityksiä voidaan tulevaisuudessa kannustaa

kyberturvallisuuteen esimerkiksi

myöntämällä erilaisia sertifikaatteja sellaisille

organisaatioille, joiden verkkoturvallisuus

on toivotulla tasolla. Esimerkiksi

EU on jo ilmaissut tehostavansa kyberuhkien

sietokykyään perustamalla EU:n

laajuisen sertifiointikehyksen tieto- ja

viestintätekniikan tuotteille, palveluille ja

prosesseille. Järjestelmien perusteella

annetut sertifikaatit ovat aikanaan voimassa

kaikissa EU-maissa.

Mikäli porkkanasta ei ole apua, voisi

keppi tulla tarpeeseen. Tulevaisuudessa

voikin olla tarpeellista päättäjien taholta

säädellä minkälaisia tietoturvavaatimuksia

ja toteutuksia tulisi organisaatioilla

olla. Tämän suuntaista mallia nykyisessä

verkottuneessa IoT-maailmassa peräänkuuluttaa

myös yhdysvaltalainen tietoturva-asiantuntija

Bruce Schneier.

– Ei ole helppoa löytää sopivaa sääntelyä,

mutta siksi on alan asiantuntijoita ja

asiasta käydään jatkuvaa dialogia. Meidän

tulee pohtia, minkälaista sääntelyä

mahdollisesti tarvitsemme, jotta ”rokotukset”

saadaan kaikille ja parannuskeinot

laajasti käyttöön, kertoo Kimmo Halunen.

PERUSASIAT KUNTOON

Halunen muistuttaa, että organisaatioiden

tietoturvan perusasioissa on edelleen

paljon parannettavaa. Esimerkiksi

päivityksistä, varmuuskopioinneista ja

salasanoista ei edelleenkään pidetä riittävästi

huolta.

Organisaatioiden tulisi nykyistä enemmän

huolehtia myös riskitasostaan – katsomalla

esimerkiksi, ettei jää organisaatiosta

poistuvien henkilöiden käyttöön

käyttäjätilejä.

Koska käynnissä oleva IoT-vallankumous

on vasta alkumetreillä, kyberturvallisuuden

merkitys vain lisääntyy tulevaisuudessa.

Tietokoneet ja perinteiset

älylaitteet, kuten älytelevisio ja -puhelin,

ovat jo verkossa, mutta teknologian

kehittyessä myös ”tyhmät” laitteet siirtyvät

pikkuhiljaa verkkomaailmaan – jopa

leivänpaahtimet!

Kyky varautua riskeihin on tärkeässä

asemassa tulevaisuuden taistelussa

kyberuhkia varten. Jotkut organisaatiot

toimivat toimialalla, joka on alttiimpi verkkohyökkäyksille,

ja myös tämä on otettava

huomioon rakentaessa kyberturvallisuussuojaa.

– Organisaatioiden tulisi varautua mahdollisia

hyökkäyksiä vastaan jo varhain.

Tällöin, kun verkkohyökkäys osuu oman

organisaation kohdalle ja käydään kanveesissa,

tiedetään, miten sieltä noustaan

ylös mahdollisimman nopeasti ja

vähäisin vaurioin, korostaa Halunen.

Oleellista on miettiä, miten organisaatiossa

huomataan, että kyberhyökkäys

on tapahtunut, ja mitä tehdään, kun niin

tapahtuu. Tätä monikaan tämän päivän

turva-alan ihminen ei halua miettiä, vaikka

pitäisikin.

– Voi kestää jopa kuukausia ennen kuin

kukaan organisaatiossa edes huomaa,

että on jouduttu rikoksen uhriksi, koska ei

seurata riittävän aktiivisesti verkkoliikennettä,

eikä monesti edes tiedetä, miltä

normaali verkkoliikenne näyttää. PM

INFRAN TAJU


ANALYYSI

Kunnossapitovelka on asia,

joka ollut kunnossapitäjien

mielessä jo pitkään, mutta voidaanko

velkaa osoittaa mitenkään?

Asiasta keskustellaan

julkisesti harvinaisen vähän.

Julkisella puolella puhutaan

paljonkin esimerkiksi teiden

kunnossapitovelasta. Onkin

ehkä helpompi osoittaa esimerkiksi

tiestön puutteellinen

korjaus ja huolto.

Teksti: Pertti Kukkola

Kunnossapitovelka –

ONKO SE

MITATTAVISSA?

Tehdasympäristössä tilanne on

toinen. Jokaisella tehtaalla on

joku, joka hoitaa kunnossapitoa

eli huoltaa laitteita, enemmän

tai vähemmän. Miten voidaan

havaita ja osoittaa mahdollinen kunnossapitovelka?

Olen työurani aikana tutustunut aiheeseen

muutamaan otteeseen. Olen ollut

myös mukana tekemässä kunnossapitovelka-Exceliä,

jolla velka olisi mahdollista

esittää. Saimme ohjelman toimimaan ja

pystyimme esittämään faktoja. Jälkeenpäin

asiaa mietittyäni en olekaan enää

ihan varma asiasta. Oliko kyseessä kunnossapitovelka

vai huolimaton huolto ja

korjaus? Tämä on se, johon aina törmätään:

mikä on syy ja mikä seuraus.

Keräsimme analyysiä varten mielestämme

kaiken relevantin datan ja teimme

niistä graafit, jotka osoittivat kunnossapitovelkaa

syntyneen. Tietysti riemu oli

suuri, kun pystyimme osoittamaan rahan

riittämättömyyden. Kunnossapitokustannukset

olivat vuosia olleet laskussa, ja jossain

vaiheessa alkoivat myös tuotannon

menetykset kasvaa. Näiden välinen yhteys

näkyi selvästi, kun ne laitettiin samalle

aikajanalle. Silti vaati vielä paljon, että

kunnossapitovelka voitiin todistaa.

Keräsimme ennakkohuollon ja korjaavan

kunnossapidon tunnit kuvaan

mukaan. Se todisti, että ennakkohuoltotunnit

olivat samalla ajanjaksolla

pysyneet samalla tasolla ja ehkä hiukan

lisääntyneetkin. Vastaavasti korjaavan

kunnossapidon tunnit olivat selkeästi

kasvussa. Oliko velka todistettu? Ei ollut,

mutta alku oli lupaava.

Seuraavana olivat vuorossa tuotannon

menetykset. Mistä se johtui? Yllätys oli

suuri, kun huomasimme, että tuotannon

18 promaint 3/2019


ANALYYSI

Vielä oli syytä tarkastaa oma pesä:

Oliko meidän toiminnassamme tapahtunut

jotain, mikä olisi voinut vaikuttaa

lopputulokseen? Vaikka kyseisinä vuosina

tapahtui paljon, ei muutosten voitu osoittaa

vaikuttaneen lopputulokseen. Samoin

todettiin myös asiakkaan puolella tapahtuneista

muutoksista.

Kun olimme saaneet kaiken datan

pakettiin, teimme vielä muutaman tarkastusselvityksen,

jotta voisimme selkä

suorana esittää tilanteen asiakkaalle.

Kunnossapitovelka-Excelin tekemiseen

osallistuneiden kesken pidimme muutaman

palaverin ja totesimme, että näytöt

ovat kohdallaan ja olemme valmiita

esittelemään laskelman ennusteineen

asiakkaalle. Vielä varmistaakseni oman

selustani kävin vähän salaa asiakkaan

vastuullisen henkilön kanssa läpi löydökset,

ja kun hän oli kanssani samaa mieltä,

olimme valmiit esittelemään tuotoksen

useammalle henkilölle.

Yllätys oli suuri, kun esiteltyäni tulokset

asiakkaan ja meidän yrityksemme johdolle

kummaltakaan osapuolelta ei tullut

yhtään poikkipuolista sanaa. Seurasi lyhyt

hiljaisuus, ja ainoa kysymys oli, paljonko

rahaa tarvitaan skenaarion välttämiseksi.

Tunne oli suurenmoinen, kun kukaan ei

kyseenalaistanut selvitystä, vaan kaikki

ymmärsivät skenaarion perusteella mahdollisen

tulevaisuuden. Summat sovittiin

ja kättä lyötiin päälle. Se, miten tilanne

muuttui, on toisen kertomuksen ja kertojan

paikka.

Julkisella puolella puhutaan

paljon esimerkiksi teiden

kunnossapitovelasta. Onkin ehkä helpompi

osoittaa esimerkiksi tiestön puutteellinen

korjaus ja huolto.

pysäyttävien häiriöiden määrä oli selkeästi

laskenut. Toisaalta ajonopeuden rajoittaminen

oli aiheuttanut menetyksiä

enemmän kuin pysähdyksistä johtuvat

menetykset. Tämä tieto johdatti meidät

kunnossapitovelka-käsitteeseen. Vaikka

huollamme ja korjaamme kunnolla, silti

korjaavan kunnossapidon määrä kasvaa.

Näiden tietojen perusteella luotiin

skenaario muutaman vuoden päähän.

Se osoitti, että menetykset kasvavat entisestään

nopeuden rajoittamisen vuoksi,

eli nopeutta rajoittavat pienet häiriöt

lisääntyvät. Käytettävyydessä on siten

laskeva trendi.

Seuraavaksi oli vuorossa tutkia käytettävyyden

heikkenemisen syitä. Tämä

olikin jo vaikeampaa senaikaisilla mene-

telmillä. Tänä päivänä saman todistaminen

olisi paljon helpompaa parempien

työkalujen ansiosta.

Pystyimme osoittamaan, että syntyvät

ja syntyneet häiriöt eivät olleet lineaarisesti

kasvavia eli huollossa ja kunnossapidossa

ei näyttänyt olevan rakenteellista

virhettä. Toistuvat häiriöt näyttivät

olevan logaritmisesti kasvavia, eli niiden

tiheys oli kasvanut jakson loppua kohden.

Näiden perusteella päädyimme

siihen, että huollot purivat hyvin lineaarisiin,

jokapäiväisiin ongelmiin ja vastaavasti

logaritmiset ongelmat näyttivät

”kylpyammekäyrän” loppupään käyttäytymiseltä.

Koska kyseessä oli vanhahko

tehdas laitteineen, pidimme päätelmää

oikeanlaisena.

Tieto lisää tarkkuutta

Lopuksi vähän pohdintaa. Mainitsin, että

en tänä päivänä ehkä olisi yhtä varma kunnossapitovelasta.

Miksi? Kaikki kunnossapitäjät

tietävät, että selvitysten luotettavuus

on täysin riippuvainen raportoiduista

tiedoista. Me uskoimme dataan, jota meillä

oli, mutta myöhemmin olen saanut havaita,

että kaikkeen dataan ei ehkä olisi voinut

luottaa aukottomasti. Kirjaukset eivät

olleet välttämättä laitetasolla vaan toimintopaikkatasolla.

Kirjaukset kohdistuivat

yleensä sekä määrältään että laadultaan

epätarkasti.

Kustannukset, katkojen pituudet, nopeuden

rajoitusten kestot ja määrät olivat

ainoita absoluuttisesti oikeita tietoja.

Nämä tiedot tulivat järjestelmistä, joita ei

voinut manipuloida. Kaikki muu oli manipuloitavissa.

Nykyään, kun järjestelmät

pystyvät kirjaamaan ilmoituksen suoraan

kunnossapitojärjestelmään, aikaleimat

liittävät tehdyt työt toteutuneisiin häiriöihin

paremmin ja näin ollen kirjauksetkin

paranevat. Tunnen kuitenkin jonkinlaista

ylpeyttä, että uskalsin esitellä selvityksen

julkisesti, ja olisin valmis tekemään samanlaisen

selvityksen uudestaankin, joskin

tarkkuus olisi varmasti parempi. PM

3/2019 promaint 19


ENERGIANSÄÄSTÖ

Kaikki

hyöty irti

maltaiden

kuivatuslämmöstä

Maltaiden tuotantoprosessin optimointi ja hukkalämmön

hyödyntäminen kuivatusvaiheessa leikkaavat

Polttimon energialaskusta merkittäviä summia.

Jari Olli

Polttimo Oy:n tuotantopäällikkö

Teksti: Matti Remes Kuvat: Polttimo Oy

Hyvän oluen tekemiseen tarvitaan

laadukkaita maltaita.

Niitä valmistuu Polttimokonserniin

kuuluvan Viking

Maltin mallastamossa

Lahdessa, jossa mallasohra prosessoidaan

panimoiden ja tislaamoiden tarvitsemaan

muotoon.

Mallastuksessa jyvät liotetaan ja idätetään,

jolloin niihin muodostuu tärkkelyksen

hajottamiseen tarvittavat entsyymit.

Sen jälkeen maltaat on säilyvyyden takaamiseksi

vielä kuivattava, mihin kuluu

runsaasti energiaa.

– Kuivausprosessi vaatii runsaiden vesimäärien

haihduttamista. Se on tuotantovaihe,

jossa on saavutettu viime vuosina

kaikkein suurimmat energiansäästöt,

Polttimon tuotantopäällikkö Jari Olli

sanoo.

Maltaan kuivatus vie

paljon energiaa

Ennen kuivausta liotettujen ja idätettyjen

jyvien kosteusprosentti on 45–50.

Kuivauksen jälkeen maltaiden lopullinen

kosteus on 4,5 prosenttia.

Kuivaus toteutetaan niin, että kuumavesipatterien

läpi puhallettu ilma

ohjataan jyväkasan läpi. Patterien

lämmitykseen tarvittava kuuma vesi

saadaan tuotantolaitoksen viereisestä

lämpövoimalasta. Lahti Energian operoima

laitos käyttää pääpolttoaineenaan

metsähaketta.

Aluksi jyviin johdettava lämmin ilma

on noin 50-asteista, jolloin veden haihtuminen

maltaasta on voimakasta. Kun

mallas alkaa kuivua, poistuvan ilman

suhteellinen kosteus alkaa pudota ja

ilmaa voidaan kierrättää uudelleen prosessiin.

– Jopa puolet ilmamäärästä voidaan

johtaa takaisin kuivattavien jyvien alle,

Olli toteaa.

Tarkkaan hallittu

kuivatusprosessi

Kuivatuksen aikana lämpötilaa nostetaan

asteittain, kunnes mallastyypille sopiva

noin 80 asteen loppulämpötila saavutetaan.

Keskimääräinen kuivausaika on

vuorokausi.

– Olemme hakeneet erilaisille maltaille

optimaalisimmat kuivausohjelmat, jotta

maltaita ei kuivateta liikaa ja kuluteta

tähän turhaa energiaa. Tässä olemme saavuttaneet

hyviä tuloksia, Olli mainitsee.

Kuivausprosessin optimoinnissa hyödynnetään

automatiikkaa ja entistä tar-

20 promaint 3/2019


ENERGIANSÄÄSTÖ

kempia mittaustuloksia. Aiemmin kuivaus

perustui lähinnä käytettyyn aikaan. Nyt

hyödynnetään myös ilman suhteellista kosteutta

mittaavia mittareita. Kuivausprosessin

on oltava tarkkaan hallittu myös siksi,

että siinä tapahtuu kemiallisia reaktioita,

jotka tuovat maltaalle halutun aromin ja

värin. Esimerkiksi vaaleita lageroluita varten

maltaat jätetään hieman vaaleammiksi,

kun taas esimerkiksi jouluoluisiin maltaat

ovat tummempia.

Lahdessa on viisi mallastuslinjaa. Kahdella

linjalla jyville on esikuivaus. Siinä

hyödynnetään lauhdelämpöä, jota syntyy

tehtaan kylmälaitosten kompressoreista.

– Esikuivauksessa jyvien kosteudesta

saadaan jonkin verran pois, jolloin varsinaiseen

kuivaukseen tarvitaan vähemmän

energiaa.

Energiansäästötoimilla on

Polttimossa pitkät perinteet,

sillä ensimmäinen energiaanalyysi

Lahden-tuotantolaitoksella

tehtiin jo vuonna 2001.

Iso säästö energialaskuun

Energiansäästötoimilla on Polttimossa

pitkät perinteet, sillä ensimmäinen energiaanalyysi

Lahden-tuotantolaitoksella tehtiin

jo vuonna 2001. Jari Olli arvioi, että vuosien

aikana toteutetut toimenpiteet säästävät

konsernin energialaskusta isoja summia.

Taloudellisten säästöjen lisäksi Polttimolle

on tärkeää vastuullinen tuotanto.

Viking Malt on Pohjoismaiden suurin maltaiden

tuottaja, ja sen asiakkaita ovat isot

panimot. Konsernin toinen tytäryhtiö Senson

valmistaa puolestaan mallasuutteita ja

entsyymejä elintarviketeollisuudelle, kuten

leipomoille.

– Asiakkaamme noudattavat omia ympäristöjärjestelmiään,

ja he edellyttävät,

että myös yhteistyökumppanit toimivat

vastuullisesti.

Polttimo-yhtiöt on vuodesta 1883 toiminut

perheyritys, johon kuuluu mallasvalmistaja

Viking Malt ja elintarviketeollisuuden

tuotteita valmistava Senson. Lahden

lisäksi Viking Maltilla on tuotantoa Ruotsissa,

Liettuassa, Tanskassa ja Puolassa.

Energiatehokkuussopimuksissa Polttimo

on ollut vuodesta 1997 lähtien. Ollin

mielestä vapaaehtoinen järjestely toimii

hyvin kirittäjänä omien tavoitteiden saavuttamisessa.

– Myös Motivan järjestämät tilaisuudet

ovat hyödyllisiä. Niissä esimerkiksi kuulee,

miten muilla toimialoilla asioita on ratkaistu

ja miten muiden kokemuksia voisi

hyödyntää omassa toiminnassaan.

Tärkeä foorumi Polttimolle on myös

Päijät-Hämeen Viljaklusteri, joka koostuu

paikallisista viljanviljelijöistä ja viljaa

käyttävistä teollisuusyrityksistä. Yhteistyöverkostossa

järjestetään aika ajoin myös

energiatehokkuuden parantamiseen liittyviä

tapaamisia.

– Niissä vaihdetaan kokemuksia ja opitaan

muilta. PM

3/2019 promaint 21


ENERGIANSÄÄSTÖ

Altia selvitti Koskenkorva

Vodkan hiilijalanjäljen

Teksti: Nina Garlo-Melkas

Kuva: Altia

Altia on selvittänyt Koskenkorva Vodkan hiilijalanjäljen. Suurin osa Koskenkorva Vodkan elinkaaren

aikaisista hiilidioksidipäästöistä muodostuu tuotteen pakkauksesta sekä raaka-aineena

käytettävän ohran viljelystä. Tislaamon osuus hiilijalanjäljestä on suhteellisen pieni.

SELVITYKSEN MUKAAN lasipulloon pakatun

Koskenkorva Vodkan hiilijalanjälki on

2,19 kg CO2e/litra ja kierrätettävään PETmuovipulloon

pakatun 1,60 kg CO2e/litra.

Jos päästömäärät suhteutetaan esimerkiksi

yleisesti käytettyyn vertailukohteeseen,

autolla ajamiseen, vastaa 2,19 kg:n

CO2e-päästömäärä runsaan 14 kilometrin

matkan ajamista henkilöautolla ja

1,60 kg:n CO2e-päästömäärä runsaan

10 kilometrin matkan ajamista.

Altian mukaan pakkausmateriaalilla on

suuri vaikutus tuotteen hiilijalanjälkeen.

Kierrätettävään PET-muovipulloon pakatun

Koskenkorva Vodkan hiilijalanjälki on noin

27 prosenttia pienempi kuin lasipulloon

pakatun tuotteen. Pakkauksen osuus tuotteen

koko hiilijalanjäljestä on lasipullolla

43 prosentti ja PET-pullolla 24 prosenttia.

Raaka-aineena käytettävän ohran viljely

on pakkauksen ohella toinen suurimmista

tuotteen hiilidioksidipäästöjen aiheuttajista.

Ohran osuus Koskenkorva

Vodkan koko hiilijalanjäljestä on lasi-

pullolla 40 prosenttia ja PET-pullolla puolestaan

54 prosenttia.

Tislaamon osuus hiilijalanjäljestä

suhteellisen pieni

Koskenkorvan tislaamon osuus Koskenkorva

Vodkan hiilijalanjäljestä on suhteellisen

pieni (10–14 prosenttia). Yhtiön

mukaan uusiutuvan polttoaineen käytön

lisääminen on pienentänyt tislaamon hiilidioksidipäästöjä.

Tislaamon oma biovoimalaitos

käyttää polttoaineena ohran

kuorta ja tuottaa höyryenergiaa tislaamon

tarpeisiin. Tislaamon hiilidioksidipäästöt

ovat puolittuneet sen jälkeen, kun biovoimalaitos

otettiin käyttöön vuoden 2014

lopulla.

Biovoimalaitoksen ansiosta tislaamon

biopolttoaineiden käyttö energiantuotannossa

on noussut 24 prosentista (vuonna

2014) noin 60 prosenttiin (vuonna 2018),

mikä on pienentänyt Koskenkorva Vodkan

hiilijalanjälkeä lasipullossa viisi prosenttia

ja PET-pullossa vastaavasti seitsemän.

Kohti tuotteen koko elinkaaren

aikaisten päästöjen mittaamista

Koskenkorva Vodka on ensimmäinen

tuote, jolle Altia on toteuttanut hiilijalanjälkilaskennan.

Hiilijalanjälki laskettiin

osana tuotteen laajempaa elinkaarianalyysiä,

jossa tarkasteltiin tuotteen

ympäristövaikutuksia sen matkalla

ohrapellolta Alkon hyllylle. Laskennassa

on huomioitu myös tuotteen pakkauksen

loppukierrätys. Altian tavoitteena

on laajentaa hiilijalanjäljen laskentaa

myös muihin tuotteisiin lähitulevaisuudessa.

– Päästöjen tarkastelu on siirtynyt

yhä enemmän pelkästä tuotannosta

tuotteen koko elinkaaren aikaisiin

päästöihin. Haluamme vähentää paitsi

tehtaidemme myös tuotteiden koko

elinkaaren aikaisia hiilidioksidipäästöjä.

Jotta voimme tämän toteuttaa, meidän

pitää tuntea tarkasti, mistä päästöt

muodostuvat, kertoo Altian vastuullisuuspäällikkö

Hannamari Koivula. PM

Alla olevasta taulukosta näkyy eri tekijöiden vaikutus Koskenkorva Vodkan (40 prosenttinen) hiilijalanjälkeen:

Koskenkorva Vodka lasipullo

päästöjen määrä, kg

CO 2 e/litra

%-osuus

kokonaispäästöistä

Koskenkorva Vodka PET-muovipullo

päästöjen määrä, kg

CO 2 e/litra

Pakkaus 0,931 43 % 0,386 24 %

Ohran viljely 0,866 40 % 0,866 54 %

Koskenkorvan tislaamo 0,219 10 % 0,219 14 %

Rajamäen alkoholijuomatehdas 0,039 2 % 0,039 2 %

Kuljetukset 0,049 2 % 0,049 3 %

Muut raaka-aineet 0,026 1 % 0,026 2 %

Jakelu Alkoon 0,001 0 % 0,000 0 %

Pakkauksen kierrätys 0,056 3 % 0,004 0 %

%-osuus

kokonaispäästöistä

22 promaint 3/2019


KONEVUOKRAUS

Teollisuus on merkittävä

RAKENNUSKONEIDEN

VUOKRAAJA

Kunnossapitotyöt tehdään

yhä useammin vuokrakoneilla

Teksti: Pekka Pajakkala ja

Markku Riihimäki, Forecon Oy

Rakennuskoneiden vuokraus on kasvanut vauhdilla 2000-luvulla. Monet

rakennusyritykset ovat luopuneet omista rakennuskoneistaan ja tehneet sopimuksen

rakennuskonevuokrayritysten kanssa. Noin puolet talonrakentamisessa käytettävistä

rakennuskoneista on vuokrattu, ja vuokraus- eli penetraatioaste kasvaa edelleen. Silti

Ruotsi on yhä edelleen edellä Suomea.

2018. Palvelusektorin osuus oli kuusi ja

julkisen sektorin kolme prosenttia. Kuluttajien

osuus vuokramarkkinoista on

neljä prosenttia eli selvästi pienempi kuin

teollisuuden.

Rakennuskoneiden käyttöä

ja -vuokramarkkinoita on

Suomessa tutkittu paljon

2010-luvulla ja niiden kysynnän

ennakointiin on kehitetty

menetelmät ja systematiikka. Nykyisin

raportti vuokramarkkinoista laaditaan

kahdesti vuodessa. Raportissa ennakoidaan

vuokramarkkinoiden kysyntää kokonaisuuden

ohella monella alajaolla: vuosittain,

neljännesvuosittain, käyttäjä- ja

asiakassektoreittain sekä koneryhmittäin.

Rakennuskoneiden vuokramarkkinoita

koskevia raportteja tehdään myös koskien

Pohjoismaita ja Baltian maita.

Vuokrauksen arvoon kuuluvat koneiden

ja laitteiden ohella niihin liittyvät

lisäpalvelut (muun muassa suunnittelu,

asennus ja kuljetus). Rakentamisen ohella

rakennuskoneita käytetään teollisuudessa,

palveluissa ja julkisella sektorilla.

Ammattirakentajien osuus markkinoista

on yli 75 prosenttia. Seuraavaksi

suurin käyttäjäsektori on teollisuus 10

prosentilla. Teollisuus vuokrasi rakennuskoneita

92 miljoonalla eurolla vuonna

Palveluiden osuus

kaksinkertaistunut

2010 luvulla

Rakennuskoneiden vuokrauksessa palvelut

kasvavat selvästi nopeammin kuin

pelkkien koneiden vuokraus. Palveluiden

osuus on tällä hetkellä lähes 30 prosenttia

vuokraustoiminnan liikevaihdosta, arvoltaan

250 miljoonaa euroa. Palvelujen

määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta

2010.

Esimerkkeinä palveluista ovat koneiden

ja laitteiden kokonaisvaltainen

suunnittelu, esimerkiksi kunnossapitoprosessin

läpimenoajan näkökulmasta

painotettu laitteisto.

Asiantuntijapalveluja on kehitetty

koneiden ja laitteiden valintaan, kunnossapitoprosessien

toteutuksen suunnitteluun,

turvallisuussuunnitteluun ja

olosuhdepalveluihin. Tyypillisiä palveluja

ovat myös asentaminen ja purku, tarkastaminen,

opastus, koulutus ja logistiikka/

kuljetukset.

Koneiden ja laitteiden etäseuranta

auttaa vuokrayritystä muun muassa huoltotarpeiden

ja vikaantumisen havaitsemisessa

turvaten näin koneiden toimintakyvyn

ja välttäen viiveitä.

3/2019 promaint 23


Rakennuskoneiden käyttösektorit

KONEVUOKRAUS

Keskeisiä palveluja ovat myös työkohteen

turvallisuuden (safety & security)

ja olosuhteiden (epäpuhtaudet, melu,

kosteus, lämpötila) hallintaan liittyvät

palvelut. Vuokraaja huolehtii, että turvallisuus

ja olosuhteet ovat kunnossa ja

sovitun mukaiset.

Esimerkiksi telineiden ja suojauskaluston

arvosta yli puolet muodostuu asennuspalveluista

ja muista palveluista. Alalla on

myös toimijoita, jotka toimivat pelkästään

koneiden ja laitteiden asennuksessa.

Teollisuusyritysten

vuokrakoneiden käyttö on

kasvanut vajaat 10 prosenttia

2010-luvulla

Kasvu on ollut hidasta koko vuokramarkkinoiden

50 prosentin kehitykseen verrattuna.

Teollisuusyritysten osuus vuokrayritysten

asiakkaana onkin pienentynyt

2010-luvulla. Vuonna 2010 se oli 15 ja

nyt 10 prosenttia. Muutoksen taustalla on

vuokrakoneiden käytön voimakas yleistyminen

rakentamisessa sekä rakentamisen

kova kasvu.

Teollisuustuotannossa oli pitkä vaisu

jakso vuosina 2010–2015, mikä näkyi

myös kunnossapitotarpeessa. Vuonna

2010 vuokrakoneiden osuus talonrakentamisen

konekäytöstä oli 40 prosenttia,

nyt noin 55 prosenttia. Vuokrayritysten

näkökulmasta penetraation tuoma kasvu

on ollut tällä vuosikymmenellä lähes

40 prosenttia. Rakentamisen kysynnän

hiljentyessä vuokrayritysten kannattaakin

kiinnittää enemmän huomiota kasvavaan

teollisuusyritysten kysyntään ja kehittää

niiden tarvitsemia palveluja.

Teollisuusyritykset vuokraavat

rakennuskoneita pääosin

kunnossapitotöihin

Vuokrakoneet soveltuvat hyvin teollisuuden

kunnossapitotoimintaan. Niiden

käyttöaste jää usein pieneksi ja huolto ja

kunnossapito vaativat resursseja. Vuokraajilta

saa tarkoitukseen juuri sopivan

ja nykyaikaisen koneen, joka täyttää

jatkuvasti tiukentuvat lainsäädännön

vaatimukset. Vuokrausaste teollisuudessa

on arvatenkin korkea, mutta vuokrakoneiden

käytön osuutta ei ole arvioitu.

Rakennuskoneiden teollisuuden käytöllä

tarkoitetaankin nimenomaan muuta

kuin rakentamisen käyttöä.

Rakennuskonevuokraajien viime

vuosien työ palveluiden kehittämiseen

sopii hyvin teollisuuden kunnossapitoon.

Teollisuusyritysten on hyvä tiedostaa

tehty kehitystyö. Kunnossapitotöiden tehostaminen

on tärkeä asia, ja lisääntyvät

palvelut tukevat yritysten painottumista

ydinosaamiseensa. Vaativa asiakas

on keskeinen tekijä vuokratoiminnan

kehittämisessäkin. Teollisuusyritysten

vuokramarkkinoissa on runsaasti kasvupotentiaalia.

Miten teollisuusyritysten

kysyntää ennakoidaan

Teollisuuden huollon ja kunnossapidon

vuokrakonekysynnän ennakointi perustuu

Foreconissa useisiin indikaattoreihin.

Niitä ovat muun muassa talouden ja

koneinvestointien kehitysennusteet, teollisuuden

luottamus- ja suhdanneraportit,

teollisuustuotannon määrä ja kapasiteettitilanne.

Lisäksi pyritään saamaan tietoa

suurista yksittäisistä kunnossapitoprojekteista

eli seisokeista, joissa koko tuotanto

pysähtyy. Esimerkkinä on öljynjalostamon

muutaman vuoden välein toistuvat

isot kunnossapitoprojektit. Tänä ja ensi

vuonna teollisuuden rakennuskonevuokrauksen

ennakoidaan kasvavan neljä prosenttia,

kun rakentamisen kääntyminen

laskuun merkitsee nollakasvua ja useilla

rakentamisen sektoreilla on miinusmerkkistä

kehitystä. PM

Infra 10%

Palvelut

6%

Teollisuus

11%

Korjausrakentaminen

22%

Kuluttajat

4%

Julkiset

3%

Talonrakentaminen

45%

Rakennuskoneiden

vuokrauksen keskeiset

käyttösektorit.

Teollisuus

Talonrakentaminen

· uudis-

· korjaus-

Julkinen

sektori

Infrarakentaminen

Rakennuskoneiden vuokramarkkina

Palvelut

kiinteistö- ja

tapahtumapalvelut

Rakennuskonevuokrauksen

jakautuminen

käytön mukaan.

Kotitaloudet

Artikkelin kirjoittajat ovat johtava neuvonantaja Pekka Pajakkala ja toimitusjohtaja

Markku Riihimäki Forecon Oy:stä. Forecon Oy on rakennusalan markkinoiden

ja toimintaympäristön tutkimus- ja asiantuntijayritys.

24 promaint 3/2019


TEKNOLOGIA

Teksti: Antti Rantakaulio, Fortum Power and Heat Oy

Tehokas työkalu

ilmastonmuutoksen

torjuntaan

IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin

(Intergovernmental

Panel on Climate Change) tuoreimpien

raporttien myötä ydinvoiman rooli on

noussut vahvasti esiin ilmastonmuutoksen

torjuntaan liittyvässä keskustelussa. Osana

tätä keskustelua on puhuttu paljon myös

niin sanotuista pienistä modulaarisista

reaktoreista (Small Modular Reactors, SMR)

ja niiden roolista energiamarkkinoilla.

Termi SMR on sangen lavea, ja yhdistävä

tekijä kaikille konsepteille

on teho. Yhden määritelmän mukaisesti

SMR-laitoksen sähköteho

on alle 300 MW. Konsepteja on

useita erilaisia riippuen muun muassa tehosta

ja siitä, mikä on niiden jäähdyte. Tehot

vaihtelevat paljon joistakin megawateista

satoihin megawatteihin. Monet konsepteista

ovat vasta suunnittelupöydällä, mutta ensimmäiset

prototyyppilaitokset ovat lähellä käyttöönottoa

tai jo käytössä. Lisäksi joissakin

konsepteissa SMR-laitokseen kuuluu useita

3/2019 promaint 25


TEKNOLOGIA

reaktorimoduuleita, kun taas joissakin

laitos koostuu vain yhdestä reaktorista.

Pisimmällä olevat konseptit ovat pääasiassa

niin sanottuja kevytvesireaktoreita.

Pisimmällä projektit ovat tällä hetkellä

Kiinassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Kanadassa

on myös merkittävä valtiovetoinen

SMR-ohjelma käynnissä.

Teknologialtaan SMR:t ovat isojen

laitosten kaltaisia. Uudet innovatiiviset

ratkaisut kohdistuvat pääasiassa modulaarisuuteen

ja sarjatuotantoon sekä

tiettyihin turvallisuusominaisuuksiin.

SMR-laitoksilta edellytetään samaa turvallisuustasoa

kuin nykyisiltä isoilta laitoksilta.

Yksi SMR:ien eduista on se, että

ne voidaan toteuttaa uusin innovatiivisin

ratkaisuin, kuten esimerkiksi passiivisilla

turvallisuusjärjestelmillä.

Ennustettavaa ja vakaata

energiantuotantoa

SMR-teknologioille on asetettu monia

tavoitteita. SMR:ien etu, kuten nykyisten

isojen ydinvoimalaitostenkin, on tehokas,

ennustettava ja vakaa energiantuotanto.

Tämän lisäksi SMR:llä tavoitellaan

pienempää tehoa ja parempaa säädettävyyttä,

standardoituja ratkaisuja, mahdollisimman

pitkälle vietyä tehdasvalmisteisuutta,

nopeampaa käyttöönottoa sekä

mahdollisesti monipuolisempaa käyttöä

mutta ennen kaikkea kustannustehokkuutta.

Isot voimalaitokset ja niiden suuruuden

ekonomia ei enää täysin päde energiamarkkinoilla,

joten SMR:n yksi selkeä

etu olisi pienempi teho ja sitä myöten

parempi soveltuvuus esimerkiksi sähkömarkkinoille,

joissa uusiutuvien tuotanto

vaihtelee. Pienen tehonsa myötä SMRlaitokset

sopivatkin jossain määrin isoja

laitoksia paremmin säädettäviksi. Tähän

soveltuvat erityisesti SMR-konseptit,

joissa on useampi reaktorimoduuli – ja jokaisella

on oma höyryturbiinigeneraattori

– tai joita käytetään sähkön ja lämmön

yhteistuotantoon.

SMR:n yksi merkittävimmistä tavoitteista

on pyrkiä mahdollisimman

pitkälle vietyyn tehdasvalmistusasteeseen.

Tarkoituksena on, että SMR-laitoksia ei

varsinaisesti rakennettaisi paikan päälle

kuten isojen laitosten kohdalla toimitaan,

vaan ne asennettaisiin paikalle tuoduista

tehdasvalmisteisista moduuleista. Konseptista

riippuen yksi tällainen moduuli

voi olla jopa niin pitkälle valmisteltu

tehtaassa, että paikan päällä tarvitsee vain

kytkeä laitos muuhun infraan, kuten sähkö-

tai lämpöverkkoon, ja ladata polttoaine

laitokseen. Tehdasvalmisteisuus vaatii

kuitenkin standardisoituja rakenteita ja

moduuleita. Tämä tarkoittaisi sitä, että sama

ratkaisu käy eri maihin ja vaatisi joko

viranomaisvaatimusten harmonisointia

tai toisessa maassa hyväksytyn ratkaisun

kelpaamista toisessakin maassa. Nykyiset

isot laitokset luvitetaan maakohtaisesti, ja

viranomaisvaatimuksissa on eroja eri maiden

välillä, vaikka eri viranomaiset tekevätkin

yhteistyötä ja niin sanotut ylätason

vaatimuksetkin ovat melko yhteneväisiä.

Standardisoiduilla ratkaisuilla ja sarjavalmisteisuudella

tavoitellaan selkeää

kustannus- ja aikatauluhyötyä, mikä osaltaan

varmistaa, että SMR-laitosprojektit

pysyvät aikataulu- ja kustannustavoitteissa.

Toisin kuin viimeaikaiset isojen laitosten

projektien aikataulut ja budjetit, jotka

ovat valitettavasti venyneet länsimaissa.

Toki on hyvä muistaa, että sarjatuotannon

edut aikataulun ja budjetin osalta on

jo havaittu laitosprojekteissa, kun uusia

ydinvoimalaitoksia rakennettiin laajamittaisesti

1970- ja 80-luvuilla.

26 promaint 2/2019 3/2019


TEKNOLOGIA

kannata rakentaa omaa moduuleja

valmistavaa tehdasta ja hankintaketjua,

vaan kysymykseen voisi tulla esimerkiksi

maanosakohtaiset tehtaat ja niihin liittyvät

toimitusketjut.

Ydinvoimaan liittyy vahva viranomaisvalvonta.

SMR:n myötä lisensiointiin

on löydettävä uusia tehokkaampia

keinoja, etenkin kun tarkoituksena on

siirtyä sarjatuotantoon. Eri maiden

viranomaisilta ja myös ydinvoiman

luvanhaltijayhtiöiltä vaadittaisiin entistä

laajempaa yhteistyötä. Luultavasti

valvonnan painopiste siirtyisi entistä

enemmän valmistuksen valvontaan ja

jonkinlaisiin konseptien tyyppihyväksyntä-

sekä tehdashyväksyntämenettelyihin.

Tämä edellyttää vielä paljon töitä ja yhteistyötä

kansallisella ja kansainvälisellä

tasolla laitostoimittajien, energiantuottajien

ja viranomaisten kesken.

Isot voimalaitokset ja niiden

suuruuden ekonomia ei enää

täysin päde energiamarkkinoilla.

Pienemmän tehotason myötä SMR-laitoksia

voidaan käyttää myös täysin uusiin

ratkaisuihin, kuten kaupunkien ja teollisuuden

lämmönlähteenä, makean veden

valmistuksessa tai eristyksissä olevien

paikkojen, kuten kaivoskaupunkien energiantuotantoon.

Etenkin SMR:n käyttö

lämmöntuotannossa on mielenkiintoinen

ehdotus. Aihe on puhuttanut Suomessa,

ja useissa suomalaisissa kaupungeissa on

jo tehty aloitteita liittyen SMR:n käyttöön

kaukolämmön tuotannossa. Asiaa on tutkittu

myös Kiinassa, ja siellä on kehitteillä

useampi lämpöreaktorikonsepti, jotka

tuottaisivat lämpöä kaukolämpöverkkoon.

Pienemmän tehon myötä niitä voitaisiin

myös mahdollisesti sijoittaa lähemmäs

kaupunkeja, esimerkiksi teollisuusalueille.

Tämän lisäksi kehitetään niin sanottuja

korkean lämpötilan reaktoreita, joilla

päästään yli 700 °C:n lämpötilaan. Tällaisia

reaktoreita voitaisiin käyttää teollisuudessa

lämmönlähteenä.

Tutkijoilla työsarkaa

Vaikka ensimmäiset SMR-projektit ovat

jo varsin pitkällä, vielä on paljon tehtävää

ennen kuin tavoiteltu kustannustaso saavutetaan.

Ne liittyvät ennen kaikkea tehdasvalmistukseen

ja standardiratkaisuihin

ja siihen, miten ne saadaan vietyä käytäntöön.

Kustannushyötyjä ei vielä saavuteta

ensimmäisten laitosten kohdalla vaan

vasta, kun useampi voimalaitos on valmistettu.

Jokaiseen maahan ei välttämättä

Edellä mainittuja kysymyksiä tutkitaan

paljon, ja niihin on omalta osaltaan vastaamassa

syyskuussa 2019 käynnistynyt

VTT:n koordinoima EURATOM-projekti

ELSMOR, jossa Fortum on mukana.

ELSMOR:ssa on monia merkittäviä eurooppalaisia

ydinvoima-alan organisaatioita

mukana, kuten CEA, Framatome

ja EdF. Reilut kolme vuotta kestävän

projektin tarkoituksena on muun muassa

kehittää uusia tapoja osoittaa turvallisuusvaatimusten

täyttyminen. Näillä on

osaltaan tarkoitus varmistaa, että laitosten

lisensiointi on mahdollisimman läpinäkyvää

ja sujuvaa, mikä edesauttaa projektien

pysymistä budjetissa ja aikataulussa.

Fortumissa SMR on ollut usean vuoden

ajan osa ydinvoiman T&K-ohjelmaa.

Näemme SMR:t yhtenä osana ydinvoiman

tulevaisuutta ja seuraamme aktiivisesti,

mitä maailmalla tapahtuu, sekä

osallistumme erilaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin

hankkeisiin. Osana SMR T&K

-projektia olemme myös kehittäneet omaa

osaamistamme ja työkaluja esimerkiksi

SMR-laitosten simulointiin.

SMR:t ovat potentiaalinen ja kustannustehokas

väline ilmastonmuutoksen

torjunnassa. Ensimmäiset projektit ovat

pitkällä, mutta silti riittää paljon tehtävää,

jotta kaikki niille asetetut tavoitteet saavutetaan.

Se edellyttää ennen kaikkea ennakkoluulotonta

yhteistyötä ja valmiutta

hakea uusia ratkaisuja eri ydinvoima-alan

toimijoiden kesken. PM

3/2019 promaint 27


SÄHKö -

KunnoSSaPIToPÄIVÄT

12.–13.11.2019 Vantaa

Tuotannon kannalta tärkeiden laitteiden ja

järjestelmien häiriötön käyttö edellyttää jatkuvaa

käyttövarmuuden parantamista ja aktiivista

käynninaikaisen kunnonvalvonnan kehittämistä.

Sähkölaitteet ja -järjestelmät ovat keskeinen osa

nykyaikaista tuotantojärjestelmää. Nykytekniikka

ja käyttöön tulevat uudet menetelmät tarjoavat

entistä parempia työkaluja ja monipuolisempia

menetelmiä tämänkin sektorin käyttövarmuuden

kehittämiseen. Tilaisuus on suunniteltu

teollisuuden sähköalan käyttö-, kunnossapito- ja

suunnittelutehtävissä toimiville asiantuntijoille.

Tilaisuuden aiheita:

Energiatehokkuus ja -kartoitukset teollisuudessa

Sähkömoottoreiden energiansäästömahdollisuudet

ja IE-luokitus

Energiavarastojen käytön hyödyt ja haasteet

Älykkäät energianhallintajärjestelmät

GIS, päämuuntajan ylläpito

Keskijännitekaapeleiden kunnonvalvonta

Laite/kaapelistandardien rajapinnat

Sähköverkon kunnossapito ja sähköturvallisuus

Tiedon ja tuotanto-omaisuuden hyödyntäminen

Työkalujen vuokraus ja ylläpitopalvelut

Sähkölaitteiden itsediagnostiikka ja automaattinen

kunnonvalvonta

Teollisuuden kunnossapitojärjestelmät sekä

sähkö- ja automaatiotiedon elinkaarenhallinta

Mobiiliapplikaatiot kunnossapidon tukena

Big-data-analytiikka raskaassa teollisuudessa

Hinta: 1290 euroa + alv 24 %

Promaint ry:n jäsenille 200 €:n alennus.

2019

www.promaint.net > tapahtumakalenteri

KunnossaPiDon

TunnusluVuT,

suunniTTElu ja

rEsurssiT (WCM 3)

20.–21.11.2019 TaMPErE

Kunnossapidon operatiivisen toiminnan ja

resurssien suunnittelu tehdään laitoksen

käytettävyystavoitteiden perustella. Asetettujen

tavoitteiden seuranta ja toiminnan tehokkuuden

kehittäminen perustuvat oikein valittuihin

mittareihin ja kunnossapidon tunnuslukuihin.

Toiminnanohjaus- ja laitostiedonhallintajärjestelmät

tukevat suunnittelua, toteutusta ja raportointia.

Koulutus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon

johto-, kehitys-, suunnittelu- ja työnjohto -

tehtävissä toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille,

joiden vastuulla on laitoksen johtamisen, talouden

ja toiminnan kehittäminen. Se sopii myös kunnossapidon

palveluyrityksissä toimiville henkilölle.

Tilaisuus on osa World Class Maintenance

-koulutusohjelmaa.

Tilaisuuden aiheita:

Kunnossapidon tunnusluvut

Kunnossapidon työnsuunnittelu

Vuosihuoltojen suunnittelu

Datan hyödyntäminen kunnossapidossa

Tietojärjestelmät kunnossapidossa

Tietojärjestelmän uusinta

Epävarmuuden hallinta

Hankinnat, sopimukset, vastaanottotarkastukset

Henkilö-, laitos- ja ympäristöturvallisuus

Hinta: 1290 euroa + alv 24 %

Promaint ry:n jäsenille 200 €:n alennus.

www.promaint.net > tapahtumakalenteri


LIIKETOIMINTA

Kohti verkostomaista

teollisuusrakennetta

Teksti: Antti Ylä-Kujala, tutkijatohtori,

LUT-yliopisto, Tuotantotalous

Yritysten välisten rajapintojen hämärtyminen

tekee johtamisesta haastavaa teollisuuden

kasvavissa verkostoissa. Apuun tulevat verkostovälineet,

joita sovelletaan yhteistyössä toimittajien ja palveluntarjoajien

kanssa. Verkostovälineet tehostavat jaettuja toimintoja, mikä antaa niitä

käyttäville yrityksille kilpailuetua suhteessa muihin toimijoihin, jotka

kilpailevat samoista loppuasiakkaista, mutta jättävät hyödyntämättä

verkostovälineet johtamisessaan.

Valtavan teknologisen kehityksen

vanavedessä myös kaupankäynnin

luonne on muuttunut

viimeisten noin kolmen

vuosikymmenen kuluessa.

Esimerkiksi merkittävät teollisuusyritykset,

niin meillä Suomessa kuin maailmallakin,

ovat jo pääsääntöisesti luopuneet

tai luopumassa perinteisestä toimintamallista,

jossa toimittajilta tehtävät

hankinnat nähdään yksittäisinä pistemäisinä

transaktioina. Asiakas–toimittajasuhteiden

lähentymisestä on seurannut

laajamittainen teollisuuden ulkoistamiskehitys,

jossa valmistukseen ja sen tukitoimintoihin

liittyviä vastuita on pitkään

siirretty kouralliselle avainkumppaneita.

Valmistustoiminnan osakokoonpanojen

ja -prosessien lisäksi ulkoistaminen voi

liittyä – tämän lehden tematiikkaan sopi-

Onnistunut

ulkoistaminen

mahdollistaa kevyemmän

kustannusrakenteen

ja antaa pääsyn

toimittajalta löytyvään

erikoisosaamiseen.

vasti – myös teolliseen kunnossapitoon,

joka päädytään lopulta hankkimaan sisäisen

kunnossapito-organisaation sijaan

ulkopuoliselta palveluntarjoajalta.

Verkostomaisuudessa on luonnollisesti

omat etunsa, sillä muuten kaikki

tehtäisiin edelleen itse. Onnistunut ulkoistaminen

mahdollistaa muun muassa

kevyemmän kustannusrakenteen, antaa

pääsyn toimittajalta löytyvään erikoisosaamiseen

sekä luo tarvittavat puitteet

mittakaavaetujen hyödyntämiseen

molemmille osapuolille erikoistumisten

kautta. Esimerkkinä voidaan käyttää

jälleen kunnossapidon ulkoistamista,

jossa palveluntarjoajan keskittyminen

tietyn tyyppisten laitteiden kunnossapitoon

tekee huoltotoiminnasta resurssien

käytön näkökulmasta tehokasta.

Kaikella on valitettavasti hintansa. Verkostoituneessa

toimintaympäristössä

asiakasyrityksen kontrolli heikkenee,

kun osa päätöksenteosta siirtyy palveluntarjoajan

toimistorakennuksessa

istuville kollegoille. Uuden tilanteen

johtaminen vaatii verkostovälineiden

tarpeen tunnistamista ja systemaattista

käyttöönottosuunnitelmaa.

3/2019 promaint 29


LIIKETOIMINTA

Verkostovälineet

omaisuudenhallintaan ja

kustannusjohtamiseen

Teollinen kunnossapito kuuluu teollisen

omaisuudenhallinnan kokonaisuuteen,

josta on alettu puhua enemmän niin

ammatillisissa kuin akateemisissakin

piireissä vasta kuluvan vuosikymmenen

aikana. Omaisuudenhallinnan alueella

ulkoistaminen on usein tarkoittanut

kunnossapidon ulkoistamista yhdelle tai

useammalle palveluntarjoajalle, vaikka

tutkijan ominaisuudessa onkin helppo

visioida myös edistyneempiä palveluita,

jotka perustuvat esimerkiksi IoT:llä kerättävän

datan hyödyntämiseen. Omaisuudenhallinnan

lyhyestä historiasta johtuen

on dokumentoitua tietoa asiakas–toimittaja-rajapinnoilla

hyödynnettävistä verkostovälineistä

toistaiseksi todella vähän.

Kunnossapidon alueella muun muassa

sopimuskäytännöt vaikeuttavat yhteistoiminnallista

johtamista ja tiedonvaihtoa,

vaikka uudenlaisen toimintamallin omaksuminen

hyödyttäisi sekä asiakasta että

palveluntarjoajaa.

Toisin kuin omaisuudenhallinnan

saralla, on kustannusjohtamisen puolella

kirjoitettu valmistuksen osakokoonpanojen

ja -prosessien ulkoistuksiin liittyen

jo 90-luvulta lähtien verkostovälineistä

Kuva 1. Verkostomainen näkemys omaisuudenhallintaan ja kustannusjohtamiseen.

Eikö pumppusi toimi tai tuota?

Kun pumput, sekoittimet, kompressorit

ja muut pyörivät laitteet huolletaan ja

korjataan ajoissa, käyttäjän prosessi toimii

tehokkaasti. Laitteen suorituskyvyn ja

energiatalouden heikkenemistä ei aina ole

helppo huomata. Me Sulzerilla voimme

auttaa teitä mittaamaan laitteidenne

toimintakyvyn. Rautaisen ammattitaitomme

avulla palautamme niiden alkuperäisen

suorituskyvyn tai jopa parannamme sitä.

Tulokset varmistamme koeajamalla laitteet

huollon jälkeen. Pidetään tuotot ylhäällä!

Sulzer Pumps Finland Oy

Puh. 010 234 3333

https://www.sulzer.com/fi-fi/finland

Katso video!


LIIKETOIMINTA

yritysten välisten rajapintojen johtamisessa.

Esimerkkeinä näistä voidaan mainita

tavoitekustannuslaskennan työkalut, laskentamenetelmien

ja -järjestelmien yhteinen

kehittäminen (mm. toimintolaskenta

ja arvoketjuanalyysit) ja avoimet kirjat

-periaate, jossa kustannustietoa jaetaan

enemmän ”ad hoc” -hengessä. Kustannusjohtamisen

oppeja voidaan analogisesti

soveltaa myös omaisuudenhallinnan alueelle,

mitä tutkimusryhmämme C3M on

väitöskirjojen saralla tehnyt kehittämällä

muun muassa joustavan omaisuudenhallinnan

tasepohjaisen FAM-mallin ja kunnossapitopalveluiden

kustannuspohjaisen

elinkaarimallin. Kuvassa 1 on havainnollistettu

sitä, millaisissa asiakas–toimittajasuhteissa

verkostovälineitä on mahdollista

hyödyntää omaisuudenhallinnan (punainen)

sekä kustannusjohtamisen konteksteissa

(sininen).

Taulukko 1. Yhteenvetoa väitöstutkimuksen avaintuloksista.

Omaisuudenhallinta

Kustannusjohtaminen

Nykytila

Kehitetyt verkostovälineet

ovat pääsääntöisesti

akateemisia, eikä niitä

vielä ole laajamittaisessa

teollisessa käytössä.

Tästä syystä lähdettiin

selvittämään tapaustutkimuksen

keinoin, miten

FAM-mallin ja elinkaarimallin

käyttöönotolla voidaan

yritysverkostoissa

saavuttaa hyötyjä (esim.

kustannusrakenteessa ja

pääomantuotossa).

Vaikka erilaisia verkostovälineitä

on kehitetty

paljon, niiden käytön

yleisyydestä ei ole ollut aikaisemman

tutkimuksen

valossa tarkkaa tietoa. Yli

1500 yritystä kattaneen

kyselytutkimuksen perusteella

n. 7 % suomalaisista

yrityksistä hyödyntää

yhtä tai useampaa välinettä

omien asiakas- ja

toimittajasuhteidensa

johtamisessa.

Potentiaali

Toisessa tapaustutkimuksessa

tarkasteltiin sitä,

miten teollisen internetin

teknologiat, kuten sensorit

ja analytiikka, tukevat

yritysten välistä yhteistyötä

ja tiedonvaihtoa

laitekantaan liittyvissä

päätöksissä. Tutkimuksessa

huomattiin, että

norjalainen öljy- ja kaasuteollisuus

on valovuosia

edellä suomalaista metsä-

ja selluteollisuutta.

Kyselytutkimuksessa

kartoitettiin niin ikään yritysten

kiinnostusta lisätä

välineiden käyttöä tulevaisuudessa.

Klusterianalyysillä

tunnistettiin kaksi

klusteria eli ryhmää, ”luottavaiset”

ja ”suunnannäyttäjät”,

joiden keskuudesta

löytyy suurin potentiaali

verkostovälineiden käytölle.

Lähes 40 prosenttia

yrityksistä kuuluu näihin

klustereihin.

Väitöskirja saatavilla osoitteesta: http://tiny.cc/du28dz

Lisätietoja tekstissä mainituista omaisuudenhallinnan malleista: https://www.lut.fi/maisema

Verkostovälineiden käytön

nykytila ja potentiaali

Väitöskirjassani ”Inter-organizational

mediums: current state and underlying

potential” tutkin verkostovälineiden

(inter-organizational mediums) käytön

nykytilaa ja hyödyntämätöntä potentiaalia

yritysten välisillä rajapinnoilla sekä

omaisuudenhallinnan että kustannusjohtamisen

alueilla. Taulukossa 1 on esitelty

väitöstutkimuksen neljän osajulkaisun

keskeisintä antia.

Kuten todettua, on verkostovälineiden

kehittelyllä ja käyttöönotolla pitkähköt

perinteet kustannusjohtamisen alueella.

Laajan kyselytutkimuksen perusteella

suomalaisista yrityksistä suunnilleen

seitsemän prosenttia on jo omaksunut

erilaisten verkostovälineiden käytön

toimittaja- ja asiakassuhteissaan ja lähes

40 prosenttia vastaajista on avoimia ajatukselle

tulevaisuudessa. Vaikka etenkin

käyttöä kuvaava luku saattaa äkkiseltään

vaikuttaa matalalta, tuottaisi vastaavanlainen

tutkimus omaisuudenhallinnan

alueella todennäköisesti nollaa lähestyvän

tuloksen. Yritysten kiinnostusta tämän

tyyppisten välineiden käytölle en uskalla

lähteä arvailemaan, mutta on mahdollista,

että monessa organisaatiossa ei ole

kunnolla harkittu omaisuudenhallintaan

kytkeytyvän tiedon jakamista vaikkapa

tehtaan kunnossapitopalvelua tarjoavalle

kumppanille. Omaisuudenhallinnan

verkostovälineet voivat olla perinteisiä

taulukkolaskentaan pohjautuvia työkaluja,

kuten FAM-malli ja elinkaarimalli,

tai sofistikoituneempia teknologiavetoisia

järjestelmiä. Teollisen internetin kehittyminen

tuo mukanaan automaattisen

tiedonkeruun, suuret datamassat sekä

analytiikan, joiden varaan olisi mahdollista

rakentaa moderni yhteistyön kulttuuri

myös omaisuudenhallinnan alueella. PM

3/2019 promaint 31


TYÖELÄMÄ

Teksti: Mervi Ruokolainen,

erikoistutkija, Työterveyslaitos

IKÄJOHTAMISESTA KOHTI

TYÖURAJOHTAMISTA

Ikäjohtamisessa

keskitytään työkykyä

tukeviin käytänteisiin

Ikääntynyt työntekijä kohtaa työssään usein haasteita, jotka voivat vaikuttaa hänen

työuransa pituuteen. Teollisuuden toimialalla olennainen haaste liittyy muun muassa

siihen, miten selviytyä fyysisesti kuormittavasta työstä ja palautua työn rasituksesta.

Toisaalta haasteet voivat liittyä myös työkyvyn muihin ulottuvuuksiin, kuten osaamiseen

ja motivaatioon. Ratkaisua näihin haasteisiin ja ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn

tukemiseen on yli vuosikymmenen ajan etsitty ikäjohtamisesta.

32 promaint 3/2019


TYÖELÄMÄ

Ikäjohtamisella tarkoitetaan työntekijän

iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden

huomioon ottamista päivittäisjohtamisessa,

työn suunnittelussa ja

organisoinnissa siten, että jokainen –

ikään katsomatta – voi saavuttaa terveellisesti

ja turvallisesti sekä henkilökohtaiset

että organisaation tavoitteet. Ikäjohtamisessa

korostuu ajatus siitä, että organisaatioiden

ja johdon tulisi edistää työkykyä

erilaisilla käytänteillä ja ikäystävällisillä

työjärjestelyillä, kuten esimerkiksi keventämällä

ikääntyvien työntekijöiden

työkuormitusta työvuorosuunnittelulla ja

työtehtävien muokkauksella.

On tietenkin tärkeää, että työkykyä

ylläpitäviä käytänteitä on organisaatiossa

tarjolla ja että niitä myös käytetään. Ikäjohtamisessa

työntekijät nähdään usein

Alle tuhat

henkilöä

työllistävillä

yrityksillä on vielä

paljon tehtävää

ikäjohtamisen saralla.

kuitenkin passiivisina, organisaation

ylemmällä taholla päätettyjen käytänteiden

vastaanottajina, jolloin heidän omat

tarpeensa, toiveensa ja tavoitteensa jäävät

vähemmälle huomiolle. Lisäksi ikäjohtamisessa

keskitytään helposti vain ikääntyviin

työntekijöihin, jolloin työntekijöiden

työuran eri vaiheet ja yksilölliset elämäntilanteet

jäävät vähemmälle huomiolle.

Ikäjohtamisessa vaarana on usein myös

se, että käytänteisiin turvaudutaan vasta

sitten, kun työkyky on jo heikentynyt.

Organisaatioiden välillä on

eroja ikäjohtamisessa

Organisaatioiden välillä tiedetään olevan

eroja ikäjohtamisen tasossa. Organisaatiot

eroavat ensinnäkin siinä, kuinka tietoisia

he ovat ikääntymiseen liittyvistä kysymyksistä

ja näkeväkö he työntekijöiden ikääntymiseen

ennemmin haasteena ja ongelmana

kuin mahdollisuutena. Toiseksi

organisaatiot eroavat siinä, missä määrin

ne lähestyvät ikääntymiseen ja työkykyyn

liittyviä asioita reaktiivisesti, eli ongelmien

ollessa jo käsillä, tai ennaltaehkäisevästi.

Alle tuhat henkilöä työllistäville suomalaisille

yrityksille suunnatun kyselyn

mukaan yrityksillä on vielä paljon tehtävää

ikäjohtamisen saralla. Teollisuuden

Vinkkejä

esimiehille

työurajohtamiseen:

1. Kuuntele ja kannusta työntekijöitä

esittämään omia työhön

liittyviä toiveitaan ja tavoitteitaan.

2. Tunnista työntekijöiden yksilölliset

vahvuudet ja mahdollista

niiden toteuttaminen työssä

parhaasi mukaan.

3. Kiinnitä huomiota työntekijöiden

yksilöllisiin tilanteisiin

(muun muassa työaikajoustojen

ja työn muokkauksen tarve,

yksityiselämän hoivavelvoitteet).

4. Suosi ennaltaehkäiseviä toimia

ja varhaista tukea.

5. Varmista, että tieto työpaikan

käytänteistä esimerkiksi työaikajoustoihin

liittyen on helposti

kaikkien saatavilla.

Haluatko kuulua

osaajien eliittiin?

Heihin, jotka tuntevat uusimmat välineet ja tekniset

mahdollisuudet, oppivat löytämään uusia ratkaisuja,

luomaan uutta – jopa muuttamaan maailmaa.

Paperikoneen telat: mittaukset, hionta,

pinnoitteet ja laakeroinnit

6.–7.11.2019 Helsingissä

Sähkökunnossapitopäivät 2019

12.–13.11.2019 Vantaalla

Kunnonvalvonta teollisuudessa

19.–21.11.2019

Painelaitteiden käytön ja kunnonvalvonta

27.–28.11.2019 Lahdessa

Korjaushitsaus

25.–28.11.2019

Hydrauliikka 1, perusteet

10.–13.12.2019 Oulussa ja

14.–17.1.2020 Helsingissä

Sähkökunnossapidon perusteet

automaatioasentajille ja mekaanikoille

21.–22.1.2020

Olemme mukana Teknologia 19 tapahtumassa.

Tervetuloa osastolle 7k101.


TYÖELÄMÄ

Työkaluja

parempaan

työuran hallintaan

TYÖTERVEYSLAITOS JÄRJESTÄÄ

työntekijöiden ryhmävalmennuksia työpaikoilla

sekä ohjaajakoulutusta ryhmävalmennuksesta

kiinnostuneille. Valmennuksia

on tarjolla työuran eri vaiheisiin,

kuten esimerkiksi työelämään

kiinnittymiseen, työn ja muun elämän

yhteensovittamisen kysymyksiin, työkyvyn

ylläpitämiseen työuran keskivaiheilla

sekä ikääntyville työntekijöille.

(Katso: http://tiny.cc/xwq8dz)

Lisäksi Työterveyslaitos on kehittänyt

esimiehille materiaalipaketin, joka

sisältää tietoa, vinkkejä ja käytännönläheisiä

harjoituksia siitä, miten eri-ikäiset

työntekijät voidaan ottaa paremmin

työyhteisössä huomioon ja millaisia

haasteita, voimavaroja ja käytännön

ratkaisuja työuran eri vaiheisiin liittyy.

(Katso: http://tiny.cc/5lq8dz)

Tämän materiaalipaketin toteuttamiseen

ovat osallistuneet myös Teknologiateollisuus

ry:n koordinoima Työkaari

kantaa -hanke ja Työeläkevakuutusyhtiö

Elo.

Ikäjohtamista

työntekijän

tueksi

MONILLA TOIMIALOILLA, myös teollisuudessa,

työntekijät ikääntyvät. Suomessa

koko teknologiateollisuuden

työntekijöiden ja toimihenkilöiden keski-ikä

on noin 43 vuotta (Teknologiateollisuus

2017).

Seuraavan vuosikymmenen aikana

eläkkeelle lähtijöitä on paljon. Heidän

korvaamisensa uudella työvoimalla

nähdään monilla teollisuuden

työpaikoilla haasteena. Tämän vuoksi

organisaatioissa ollaan yhä enemmän

kiinnostuneita siitä, miten ja millaisilla

keinoilla ikääntyvien työntekijöiden

työkykyä ja työuraa voitaisiin paremmin

tukea.

Monilla suomalaisilla työpaikoilla

on käynnistetty ikäohjelmia ja panostettu

ikäjohtamiseen. Aivan viime vuosina

on kuitenkin ryhdytty puhumaan

työurajohtamisen tärkeydestä ikäjohtamisen

sijaan.

toimialalla kehitettävää näyttäisi olevan

kaikilla ikäjohtamisen osa-alueilla enemmän

kuin esimerkiksi kaupan tai liikeelämän

toimialoilla. Kyselyyn vastanneista

teollisuusyrityksistä noin 45 prosenttia

kertoi esimerkiksi edistävänsä eri-ikäisten

yhteistyötä sekä kokemustiedon siirtämistä

usein, kun taas kaupan alalla vastaava

luku on yli 70.

Työurajohtaminen on

työntekijälähtöisempi

lähestymistapa

Työterveyslaitoksella on tunnistettu tarve

kehittää ikäjohtamista edelleen. Ikäjohtamisen

sijaan puhummekin nykyisin

enemmän työurajohtamisesta. Ratkaiseva

tekijä painopisteen muutoksessa on ollut

työelämän nopea muutos, jossa selviämiseksi

työntekijöiden odotetaan yhä enemmän

olevan itseohjautuvia ja huolehtivan

aktiivisesti työurastaan yhteistyössä esimiehen

ja työnantajan kanssa.

Työurajohtaminen on ikäjohtamista

työntekijälähtöisempi lähestymistapa. Se

pyrkii huomioimaan enemmän työntekijöiden

omia tavoitteita, yksilöllisiä uravaiheita

ja elämäntilanteita työpaikan strategisten

ja työn tuottavuuteen liittyvien

tavoitteiden rinnalla. Työurajohtaminen

muuttaa näkökulmaa iän tuomista rajoitteista

voimavarakeskeisemmäksi ja pyrkii

ennakoivilla, pikemminkin kuin korjaavilla,

toimilla työntekijän työkyvyn säilymiseen

ja kehittämiseen. Lisäksi työkykyä pyritään

vahvistamaan moninaisesti huomioiden

terveyden lisäksi myös osaamiseen ja motivaatioon

liittyvät tekijät.

Työurajohtamisessa kiinnitetään huomiota

kaiken ikäisiin työntekijöihin ja työuran

eri vaiheisiin ja myös nähdään, ettei ikä

välttämättä ole ratkaiseva tekijä sille, millaista

tukea työntekijä tarvitsee. Ratkaisevaa

on ennemminkin se, millaisessa työuran

vaiheessa tai elämäntilanteessa työntekijä

on. Esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittamisen

käytännöistä hyötyvät yhtä

lailla iäkkäistä vanhemmistaan huolehtivat

ikääntyvät työntekijät kuin ruuhkavuosia

elävät pienten lasten vanhemmat.

Työurajohtamisessa huomioidaan työntekijät

yksilöinä ja vahvistetaan heidän

omaa toimijuuttaan. Tavoitteena on työntekijän

oman työuran hallinnan, itseohjautuvuuden

ja työhön liittyvän motivaation vahvistaminen.

Työurajohtamisessa ajatellaan,

että jokaisella työntekijällä on monia sekä

häntä itseään että organisaatiota hyödyttäviä

voimavaroja ja vahvuuksia, joita organisaatiossa

voidaan vahvistaa.

34 promaint 3/2019


TYÖELÄMÄ

Lisäksi työurajohtamisessa uskotaan,

että työntekijöillä on halu ja motivaatio

oman työnsä ja uransa hallintaan ja että

he itse pystyvät myös tuottamaan parhaita

ratkaisuja omalle työuralleen. Ongelmatilanteissa

ja erilaisissa vastoinkäymisissä

työntekijää ei myöskään jätetä yksin, vaan

tuetaan ja vahvistetaan hänen voimavarojaan

haasteista selviytymiseksi.

Työurajohtamisessa

kiinnitetään

huomiota

kaiken ikäisiin työntekijöihin

ja työuran

eri vaiheisiin.

Työurajohtamisesta hyötyy

sekä työntekijä että työnantaja

Koska työurajohtaminen sovittaa yhteen

organisaation henkilöstöstrategiaan

ja tuottavuuteen liittyvät tavoitteet

sekä työntekijöiden omat työmotivaatioon

ja -uraan liittyvät tavoitteet,

hyödyttää se sekä työntekijää että työnantajaa.

Ikääntyvien työntekijöiden kannalta

myönteisiä tuloksia on saatu esimer-

kiksi mahdollistamalla heidän osallistumisensa

nuorempien työntekijöiden

perehdyttämiseen ja mentorointiin.

Hyviä tuloksia on saatu myös tarjoamalla

haastavampia tehtäviä ja mahdollisuuksia

edetä uralla. Nämä toimet

viestivät ikääntyvälle työntekijälle, että

hänen osaamistaan arvostetaan, mikä

motivoi myös jatkamaan työssä.

Olemme Työterveyslaitoksella kehittäneet

ja tutkineet työuran eri vaiheisiin

sijoittuvien valmennusmenetelmien

vaikuttavuutta koe- ja kontrolliryhmän

sisältävillä kenttäkokeilla yhteistyössä

lukuisten organisaatioiden kanssa. Tulokset

ovat olleet hyvin rohkaisevia kaikissa

työuran vaiheissa työntekijöiden

työurien hallinnan, työmotivaation ja

-hyvinvoinnin osalta. Tutkimustemme

mukaan valmennukseen osallistuneet

työntekijät muun muassa voimaantuvat

ja pystyvät asettamaan itselleen uusia

työhön liittyviä tavoitteita sekä huolehtimaan

aktiivisemmin omasta työkyvystään.

Parhaaseen lopputulokseen päästään,

kun esimiehet ja organisaation

käytännöt tukevat tätä voimaantumista.

Erityisesti ikääntyvien (yli 55-vuotiaiden)

työntekijöiden kohdalla havaitsimme

vertaisryhmävalmennuksen

lisäävän välittömästi valmennuksen

jälkeen työntekijän motivaatiota oman

uran hallintaan. Lisäksi tutkimus

osoitti, että kuusi kuukautta valmennuksen

päättymisen jälkeen työn imu ja

työntekijöiden myönteiset näkemykset

tulevaisuudesta olivat lisääntyneet ja

työntekijän kokemukset ikäsyrjinnästä

vähentyneet. Näillä kaikilla tiedetään

edelleen olevan myönteisiä seurauksia

muun muassa työhön sitoutumiselle ja

työuran kestolle.

Tutkimukseen osallistui lähes 700

työntekijää 17 eri organisaatiosta, joihin

sisältyi myös teollisuusalan yrityksiä.

Osa näistä yrityksistä on jatkanut valmennusryhmien

toteuttamista tutkimushankkeen

päätyttyä ja kouluttanut

lisää valmennusryhmien ohjaajia. PM

LÄHTEET:

» Aura, O., Ahonen, G., Hussi, T., & Ilmarinen, J. (2018). Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018.

Tutkimuksen laaja tulosraportti. Helsinki: Ossi Aura Consulting Oy.

» Ilmarinen, J. (2006). Pitkää työuraa! Ikääntyminen ja työelämän laatu Euroopan unionissa. Helsinki:

Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö.

» Teknologiateollisuus (2017). Teknologiateollisuuden palkkatilastot.

https://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/file_attachments/ika-_ja_sukupuolijakaumat.pdf

» Vuori, J. & Toppinen-Tanner, S. (2015). Enhancing career management preparedness and mental health. Teoksessa J. Vuori, R. Blonk,

& R. Price (toim.). Sustainable working lives – managing work transitions and health throughout the life course, s. 231-248. New York: Springer.

» Vuori, J., Wallin, M., Kirves K. (2017). Työn imua uran seniorivaiheeseen.

Kenttäkokeellinen interventiotutkimus 17 työorganisaatiossa. Helsinki: Työterveyslaitos.

» Wallin, M. & Hussi, T. (2011). Best practices in age management – evaluation of organization cases. Loppuraportti. Helsinki: Työterveyslaitos.

3/2019 promaint 35


TEKNOLOGIA

Varavoimaa

Teksti: Lauri Lehtinen

superkondensaattoreista

Konttiin rakennettu UPSG tuottaa tehopiikit

Keskeytyksettömän sähkönsyötön perusratkaisut ovat muuttuneet vuosien varrella

vain vähän, mutta parannukset merkitsevät rahallisesti paljon. Hyötysuhteen

parantaminen muutamilla prosenttiyksiköillä merkitsee suuria summia vuositasolla.

100%

95%

90%

85%

80%

75%

70%

0% 5% 10% 1 5% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% 55% 60% 65% 70% 75% 80% 85% 90% 95% 100%

— Rotary UPS* — Static UPS** — Static UPS with load optimised operation

— Static UPS with energy saver mode

* Based on products listed in Energy Technology List of ECA Scheme

** Based on 3-level technology transformerless UPS

Graafissa on kuvattu UPS-teknologioiden hyötysuhdetta (y-akseli) eri kuormituksilla (x- akseli).

Kuvaaja osoittaa, että staattisella UPS-teknologialla saavutetaan korkea hyötysuhde jo pienillä kuormilla.

Keskeytyksetön sähkönsyöttö on

perusratkaisuiltaan uudistunut

sangen vähän. Pitkäaikainen

teho tuotetaan käytännössä dieselvoimalla,

sillä sen toimintaaikaa

rajoittaa lähinnä polttoainesäiliön

koko. Moottorin ongelmana voi pitää sen

käynnistystä, joka kestää tyypillisesti 5-10

sekuntia ja sen lisäksi mahdollinen kierrosten

hitaampi nosto täyteen tehoon. Yleensä

moottorin starttiajaksi lasketaan parikymmentä

sekuntia, jonka aikana on perinteisesti

tukeuduttu akustoon tai vauhtipyörään.

Nykyisin rikkihappoakut on korvattu

AGM-akuilla, mutta hinta ja käyttöikä puoltavat

edelleen perinteistä lyijytekniikkaa. Jos

tarvitaan suurta virtaa tyypillisesti vain noin

30 sekunnin ajaksi, modernit superkondensaattorit

ovat löytäneet oman käyttörakonsa

näistä kohteista. Niiden etuna on suuri purkausvirta

ja ”loputtoman” pitkä käyttöikä.

Dynaaminen UPS perustuu suurelle,

jatkuvasti kiertävälle vauhtipyörälle, jonka

huima massa kytketään generaattoriin oitis,

kun verkkovirta katkeaa. Pyörivään massaan

sitoutunut energia käyttää generaattoria

tarvittavan ajan. Nämä ratkaisut tunnetaan

lyhenteillä RUPS (Rotary UPS) ja DRUPS

(Diesel RUPS).

Katkoksen pituus sanelee

perusratkaisun

UPS-laitteiston tärkeimmät ominaisuudet liittyvät

tarvittavaan tehoon ja katkoksen pituuteen.

Esimerkiksi sairaaloiden kohdalla vaadittavat

ajat ovat niin pitkiä, että diesel on ainoa

järkevä valinta. Kysymys on sitten siitä, miten

sähköä tuotetaan moottorin käynnistymisen ja

täyden käyntinopeuden saavuttamisen ajan.

Myyntijohtaja Tapio Wälkkilä Eatonilta

kertoo, etteivät akut ja superkondensaattorit

oikeastaan kilpaile keskenään UPS-laitteiden

varavoimanlähteenä, sillä superkondensaattoreilla

toteutetaan nykyisin pääosin alle puolen

minuutin varasyöttöjä. Akut puolestaan ovat

perusteltuja silloin, kun niistä varaudutaan

ottamaan virtaa usean minuutin ajan.

36 promaint 3/2019


TEKNOLOGIA

Kondensaattorit sietävät paljon suurempia

lämpötilavaihteluita kuin akut, eivätkä

ne vaadi tuuletettua tilaa, sillä niistä ei

vapaudu missään olosuhteissa kaasuja. Ne

latautuvat purkamisen jälkeen nopeasti,

lataaminen on vain noin viisin-kuusinkertainen

purkausaikaan verrattuna.

Huolto on kustannustekijä

Keskeytyksettömän sähkönsyötön suunnittelu

pitää tehdä käyttökohteen mukaan.

On tärkeätä, että kokonaisuus on jokaiselta

osaltaan luotettava.

Superkondensaattoriratkaisua voi pitää

käytännössä huoltovapaana. Lyijyakkujen

kohdalla on tarkistettava muiden muassa

niiden asennuspaikan lämpötila ja tuuletus.

Sekä akku- että kondensaattoripaketit

on yleensä kytketty niin, että osa niistä

voidaan tarvittaessa irrottaa sähköisesti

mittauksen ajaksi ilman, että koko toiminta

katkeaa.

Vauhtipyörä vaatii tyypillisesti kaksi

huoltoseisokkia vuodessa. Öljyn ja suodattimien

vaihdon lisäksi laakeroinnin kunto

on varmistettava huoltojen yhteydessä.

Wälkkilä kertoo, että viimeisten kuuden

seitsemän vuoden aikana UPS-järjestelmien

tekniikka on kehittynyt. Vanhojen, vaikkakin

vielä muuten käyttökelpoisten UPSien

vaihtoa kannattaa harkita. Parantunut

hyötysuhde säästää energiaa niin, että ison

järjestelmän takaisinmaksuaika saattaa olla

vain reilut kolme vuotta.

Erityisesti hyötysuhde osakuormalla on

parantunut radikaalisti. 1+1 redundanttinen

(kahdennettu) UPS-järjestelmä toimii keskimäärin

35 prosentin kuormituksella per

UPS-laite ja tälläkin kuormitustasolla laitteiston

hyötysuhde on 96 prosentin tasolla.

UPS tuli pihaan

Kun varavoimalan tarvitsemat komponentit

pakataan kompaktisti konttiin,

asennustyö nopeutuu ja on halvempaa.

Tällaisen UPS-konttiratkaisun takana

ovat Eaton Power Quality- ja AGCO

Power Inc. – yritykset, jotka suomalaiset

tunnistavat tutummin entisinä Fiskarsin

UPS-tehtaana ja Valmetin dieseltehtaana.

– Olemme toteuttaneet yhdessä monia

varavoimajärjestelmiä ja huomasimme, että

on helpompaa yhdistää molempien tekniikka

samaan, siirrettävään tilaan. On paljon

helpompi asentaa ja testata kokonaisuus

tehdasoloissa, jolloin aikaa ja kustannuksia

säästyy, kertoo Eatonin projektipäällikkö

Petri Kokkonen.

Ratkaisussa varavoima on toteutettu dieselgeneraattorin

ja superkondensaattorein

varustetun UPSin yhdistelmänä. Katkon

sattuessa UPS-järjestelmä jatkaa syöttämistä,

kunnes generaattori käynnistyy ja alkaa

tuottaa virtaa.

UPSG-varavoima auttaa myös laitoksissa,

joissa on suuria tehopiikkejä. Suurten

sähkömoottorien käynnistykset ja sairaalan

kuvantamislaitteiden tapaiset kohteet ottavat

hetkellisesti suuren tehon, minkä takia

koko tehonsyöttö sulakkeineen, muuntajineen

ja johtimineen on mitoitettava. Se

määrittää myös sähköliittymän perusmaksun.

Kuvantamislaite ottaa tehopiikkejä lyhyin

väliajoin, joten UPSG, jossa käytetään

syklejä hyvin kestäviä superkondensaattoreita,

sopii tämäntyyppisten kuormien syöttämiseen

erinomaisesti.

– Tämä johtaa uudenlaiseen mitoitusajatteluun,

sillä perinteisen ylimitoituksen

sijasta nyt monet sähköjärjestelmän osat

voidaan alimitoittaa, kun kondensaattoreilta

ja dieselistä saadaan välittömästi kasvaneeseen

kuormaan reagoivaa virtaa, sanoo

AGCO Powerin markkinointipäällikkö

Timo Myllyniemi.

Hänen mukaansa myös tehdaslaajennukset

ja modernisoinnit tulevat helpommiksi

ja halvemmiksi, kun pitkää sähkölinjaa

ei tarvitse uusia, vaan tarvittava lisäteho

tuodaan kontissa pihaan.

Uutuuden eräs etu on myös se, että se

poistaa häiriöt sekä tehtaan kuormien että

verkon osalta. Kehittyneen UPS-laitteen

tehoelektroniikka muokkaa vaihtosähkön

siniaallon kauniiksi ja tasaa eri vaiheiden

kuormituksen. PM

VALVES AND SERVICE SOLUTIONS

FOR ALL INDUSTRIES

Valves • Valve service • Valve diagnostics

Engineering • Education • Since 1973

Askalon improves the applications of the process industry

and more...

FINLAND Hakamäenkuja 5, FIN-01510 Vantaa • +358 207 416 200 • www.askalon.fi

SWEDEN Nolgårdsvägen 11, SE-663 41 Hammarö • +46 54 57 92 00 • www.askalon.se

DENMARK Generatorvej 8B, DK-2860 Søborg • +45 7070 1275 • www.askalon.dk


PaiNElaiTTEiDEN

KäyTöN ja KUNNoN

valvoNTa

27.–28.11.2019 laHTi

Käytön valvojan tehtävänä on mm. henkilökohtaisesti

valvoa painelaitteen käyttöä ja kuntoa sekä pitää painelaitteen

omistaja tietoisena olennaisista painelaitteen

käyttöön ja kuntoon liittyvistä seikoista. Hänen tulee

myös varmistua siitä, että painelaitetta käyttävä henkilökunta

tuntee painelaitteen toiminnan, käyttöohjeet

ja turvallisuussäännökset. Vuoden 2017 alusta voimaan

tulleet uudet säädökset edellyttävät, että painelaitteelle

on nimetty yksi tai useampi käytön varavalvoja.

Koulutustilaisuus on tarkoitettu teollisuuden ja voimalaitosten

painelaitteiden käytön valvojille ja vara valvojille

sekä painelaitteiden kunnossapidon parissa työskenteleville

henkilöille. Tilaisuudessa käydään läpi uusitun

lainsäädännön vaatimuksia sekä alan ajankohtaisia

kysymyksiä niin viranomaisten, tarkastuslaitosten kuin

teollisuudenkin edustajien puheenvuoroissa.

Tilaisuuden aiheita:

Kemikaalien käsittelyä koskevat säädökset

Uusi painelaitelainsäädäntö

Tarkastuslaitoksen kokemuksia painelaitteiden

valmistuksesta

Case: Painelaitteen vaurio

Kehittyneet NDT-menetelmät

Käytön valvojan tehtävät ja vastuut sekä sattuneita

onnettomuuksia

Painelaitteiden riskiperusteinen turvallisuuden

seuranta

Putkistojen asennus-, korjaus- ja muutostyöt

Painelaitteiden toimitusvalvonta

Edellytykset painelaitetarkastuksen sujuvaan

läpivientiin

Hinta: 1290 euroa + alv 24 %

Promaint ry:n jäsenille 200 €:n alennus.

www.promaint.net > tapahtumakalenteri

KunnOSSaPidOn

jOHTaminen ja

FyySiSen OmaiSuuden

HallinTa (WCm 4)

11.–12.12.2019 VanTaa

Tuotantoa tukevalla kunnossapidon strategialla

ja organisoinnilla yritys pystyy käyttämään

tuotantokoneistojaan optimaalisilla tehoilla ja

kustannuksilla. Fyysisen omaisuuden hallinnan

tavoitteena on saada olemassa olevat resurssit

tukemaan yrityksen liiketoiminnallisia tavoitteita

mahdollisimman tehokkaasti ottaen huomioon

tuotantoteknologian, taloudelliset lainalaisuudet

ja ympäristön vaatimukset.

Koulutus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon

johto-, kehitys- ja suunnittelu tehtävissä

toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille, joiden

vastuulla on laitoksen johtamisen, talouden ja

toiminnan kehittäminen. Se sopii myös kunnossapidon

palveluyrityksissä toimiville henkilölle.

Tilaisuus on osa World Class Maintenance

-koulutusohjelmaa.

Tilaisuuden aiheita:

Organisointi ja prosessien hallinta

Kunnossapidon talous ja budjetointi

Viestintä ja palauteen anto

Osaamisen kehittäminen osana yrityksen strategiaa

Fyysisen omaisuuden hallinta

Strategiat ja tavoitteet

Kunnossapidon johtaminen (case)

Tietoa sertifiointitentistä

Hinta: 1290 euroa + alv 24 %

Promaint ry:n jäsenille 200 €:n alennus.

www.promaint.net > tapahtumakalenteri


KUMPPANIARTIKKELI

KL-Lämmön osaaminen

tulppaa teollisten

laitteiden rahareiät

Teollisuuden järjestelmissä kiertää nesteiden lisäksi yllättävän paljon rahaa.

Ainakin, kun ajatellaan Motivan takavuosina vetämää energiatehokkuuden

tutkimusta, jonka mukaan tehoton lämmönsiirto aiheuttaa suomalaisille

teollisuusyrityksille 500 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset.

Teksti: Markku Pervilä

Kuvat: KL-Lämpö Oy

Merivesijäähdytys on

tehokasta ja ympäristöystävällistä,

mutta

likaantumiseen on kiinnitettävä

huomiota.

Kunnostettu

siirrinlevy on

uutta vastaava

Pirkkalassa pääkonttoria pitävän

KL-Lämpö Oy:n aluepäällikkö

Miikka Kirjavaisen

mielestä teollisessa kunnossapidossa

kuljetaan oikeaan

suuntaan, kun luotetaan veden ja muiden

nesteiden käsittelyssäkin ulkopuolisiin

asiantuntijoihin.

Hänen mukaansa suomalaisessa teollisuudessa

hoidetaan yhä naapurimaihin

verrattuna paljon hommia omalla väellä

vaikkapa levylämmönsiirrinten kaltaisten

laitteiden puhdistuksessa.

– Viime aikoina teollisuudessa on

kuitenkin huomattu, että aina ei kannata

tehdä niin kuin ennen, vaan että huollot ja

kunnossapidot pitää hoitaa parhaalla mahdollisella

tavalla. Ja tässä kohtaa meidän

kaltaisemme asiantuntija voi auttaa. Reitti

on selvä, osaamista siirretään teollisuudesta

kohti ulkopuolisia palveluntarjoajia. Näin

saadaan parhaiden käytäntöjen hyödyt sen

sijaan, että tehtäisiin kuten aina ennenkin

-mentaliteetilla, Kirjavainen sanoo.

Esimerkiksi laitteiden käsin harjaus tai

painepesurilla puhdistaminen voivat olla

niitä vanhoja ja tuttuja ja joskus vieläpä aivan

oikeita tapoja, mutta kannattaa kokeilla

myös nykyaikaista kierrätyspesua kemikaalien

avulla.

– Laajaan asiakaskuntaamme sopii

monen kokoisia yrityksiä, joilla on tietysti

kaikilla omanlaiset ongelmatkin. Niinpä

meidän tehtävämme on sovittaa palvelut

asiakkaiden tarpeisiin. Yhtä ainoaa ja oikeaa

tapaa toimia ei ole olemassa. Siksi esimerkiksi

levylämmönsiirrinten osalta palveluvalikoimaamme

kuuluvat niin nopeat

kierrätyspesut, perinteinen avaamalla puhdistaminen

kuin kokonaisvaltainen kunnostus

uudessa huoltokeskuksessa levyjen

hapotuksineen ja tiivisteiden vaihtoineen.

KL-Lämmön toiminta-alueena on koko

Suomi, ja yhtiö tarjoaa kokonaisvaltaisia

vedenkäsittelypalveluita teollisuuteen, voimalaitoksiin

ja kiinteistöihin.

KL-Lämmön tuotteet ja palvelut parantavat

energiatehokkuutta ja toimintavarmuutta

erilaisissa lämmönsiirron, jäähdytyksen

ja energiantuotannon järjestelmissä.

Merivedellä jäähdyttäminen

aiheuttaa omat ongelmansa

KL-Lämmön kemikaalit tehostavat sekä

lämmitys- että jäähdytysjärjestelmiä. Miikka

Kirjavaisen mukaan jäähdytyksen asema

korostuu myös teollisuudessa sitä mukaa

kun ilmasto lämpenee.

– Suomessa on viileitä vesistöjä, ja varsinkin

rannikkoseuduilla teollisuus jäähdyttää

paljon suoraan merivedellä. Muualla

yleiset jäähdytystornit tai kylmäkoneiden

käyttö ovat laitoksissa vähemmistönä.

Pintavesillä lauhduttajatkaan eivät aina

etukäteen tule ajatelleeksi sitä, että myös

nämä laitteistot tarvitsevat säännöllistä

puhdistusta. Erityisesti meriveden mukana

laitteisiin kulkeutuu epäpuhtauksia ja

kiinteitä aineita, kuten levää, limaa tai jopa

hiekkaa ja simpukoita.

Julkisuudessa on puhuttu paljon esimerkiksi

amerikkalaisen Googlen Haminaan

perustamasta datakeskuksesta, jossa vanhan

paperitehtaan kiinteistöä jäähdytetään

Stora-Enson aikaisella merivesijärjestelmällä.

Ei taida ollakaan niin suoranuottisen

edullinen systeemi kuin Google on julkisuudessa

kertonut?

– Ottamatta kantaa tähän voin sanoa

sen, että meriveden käyttö jäähdytyksessä

aikaansaa aina toistuvan puhdistustarpeen.

Lisäksi ilmaston lämpeneminen aiheuttaa

omat ongelmansa teollisuuden jäähdytysjärjestelmissä,

myös merivesijäähdytyksessä.

Jos jokin järjestelmä on mitoitettu

tietylle lämpötilalle, voi muutamankin lämpöasteen

nousu hellejaksolla aiheuttaa isoja

ongelmia. Laitteiden puhtaana pitäminen

on entistäkin tärkeämpää ja parhaat käytännöt

on syytä olla käytössä. PM

3/2019 promaint 39


KUMPPANIARTIKKELI

MHU-mallilla

joustavuutta ja uutta

läpinäkyvyyttä

Teksti: Nina Garlo-Melkas

Kuvat:Destia

maanteiden hoitoon

Suomen maanteitä on lokakuun alusta lähtien pidetty

kunnossa niin sanotun maanteiden hoitourakka- eli

MHU-mallin mukaisesti. Uudessa urakointimallissa

korostetaan entistä enemmän urakoiden laadullisia

tekijöitä hinnan sijaan ja toisaalta tuottavuutta haetaan

lisää. Infra- ja rakennusalan palveluyhtiö Destialle

maanteiden hoidon kilpailuttamisen tuloksena siirtyneet

ja lokakuun alussa alkaneet 10 urakkaa ympäri Suomen

ovat kaikki uuden mallin mukaisia.

MHU-mallin yhtenä tavoitteena

on entistä tiiviimpi

yhteistyö osapuolten välillä.

Sen avulla pystymme

ottamaan myös paremmin

tienkäyttäjien tarpeita huomioon, sanoo

Destian Kunnossapitopalveluiden johtaja

Seppo Ylitapio.

Ylitapion mukaan uusi urakkamuoto

on yksi Väylän käynnistämistä hankkeista

ja osa laajempaa talvihoidon kehittämisohjelmaa.

Talvihoitoluokkien nostoilla

pyrittiin lisäämään turvallisuutta ja liikenteen

sujuvuutta päätiestöllä, mikä on

40 promaint 3/2019


KUMPPANIARTIKKELI

erityisen tärkeää etenkin raskaan liikenteen

osalta. Lisäksi jatketaan aktiivista digitalisaation

kehittämistä ja hyödyntämistä sekä

tehostetaan oikea-aikaista tiedottamista.

MHU-mallin hankintavaihe poikkeaa

paljon totutusta urakkamallista: laadun

painoarvoa on nostettu, ja toisaalta entistä

merkityksellisemmäksi ovat nousseet urakan

avainhenkilöiden saamat pisteet asiantuntijatentistä

sekä psykologisissa testeissä.

– Uusi urakkamalli on paranneltu

versio jo muutaman vuoden toimineelle

hoidonjohtourakkamallille (HJU-malli),

jonka ELY-keskus esitteli viime kilpailutuskierroksella.

Nyt käytössä olevassa

MHU-mallissa tarjousvaiheen toiminta- ja

laatusuunnitelma on korvattu pisteytetyillä,

niin sanotuilla laatulupauksilla.

Uutta MHU-urakoissa on myös kaupallinen

malli. Toisin sanoen urakoissa siirrytään

kokonais- ja yksikköhintaisista osioista

tavoitehintaurakoihin. Hankintavaiheessa

tarjoajat antavat urakasta tavoitehinnan,

jonka painoarvo on 65 prosenttia kilpailutuksessa.

Tavoitehinnan ylitys tai alitus on

mahdollista siirtää seuraavalle urakkavuodelle,

mikä lisää joustavuutta.

– Uusi tavoitehintaan perustuva urakkamalli

on aiempaa läpinäkyvämpi sekä

yhteistyöhakuisempi. Myös riskienjakoa on

parannettu koko urakointiketjussa.

Murrosvaihe

maanteiden hoidossa

Koko Suomen maantieverkon päivittäinen

hoito on jaettu 79 urakkaan, joista kilpailutusvuorossa

oli vuonna 2019 yhteensä 17

urakkaa. Näistä 10 siirtyi infrastruktuurialan

yritys Destia Oy:lle.

Hoitourakoiden keskeisiä tehtäviä ovat

talvikunnossapito, sorateiden hoito, viherja

puhtaanapitotyöt, erilaisten varusteiden

ja laitteiden, kuten liikennemerkkien,

kunnossapito sekä pienet ja äkilliset liikenneturvallisuutta

vaarantavat päällysteiden

paikkaukset.

– Maanteiden hoidossa eletään murrosta,

kun perinteinen urakointimalli jää

taakse ja urakat siirtyvät tulevien kilpailutusten

myötä uusiin malleihin. Esimerkiksi

teollisuuden kuljetuksia, jos ajatellaan, niin

uuden urakointimallin myötä pystymme

paremmin huomioimaan tienkäyttäjien

tarpeet silloinkin, kun tieosuuksien laatuluokituksia

nostetaan. Käytännössä nyt

on mahdollisuus nopeampaan ja joustavampaan

reagointiin tienkäyttäjien tarpeet

huomioiden.

Uuden urakointimallin suunnitteluun

ovat osallistuneet myös urakoitsijat, ja yhtenä

tavoitteena onkin entistä tiiviimpi yhteistyö

tilaajan ja urakoitsijan välillä. Destialla

on 1.10.2019 alkanut kymmenen urakkaa

kyseisellä uudella mallilla. Maanteiden hoitourakoiden

kesto on viisi vuotta. Ne alkoivat

ennen talvikautta lokakuun alussa 2019

ja päättyvät syyskuun 2024 lopussa.

– Yhteistyön lisääntyminen ja yhdessä

tekemisen meininki tilaajan kanssa on merkittävin

etu verrattuna aikaisempaan malliin.

Uudessa mallissa on toki kehitettävää,

mutta uskoisin, että saatavien kokemusten

perusteella mallia voidaan kehittää yhdessä

tilaajan kanssa, Ylitapio toteaa.

Uusissa alkavissa MHU-urakoissa

Destia tarjoaa ajankohtaista informaatiota

alueellisesta kunnossapidosta nyt myös

suoraan puhelimeen – tienkäyttäjille avoimet

urakkakohtaiset WhatsApp-ryhmät

ja niihin liittymisen ohjeet löytyvät täältä:

https://www.destia.fi/palvelut/kunnossapito.html.

PM

Mitä uutta

MHU-mallista?

Riskienjako muuttuu: myös tilaaja osallistuu

entistä kokonaishintaurakkamallia

enemmän riskienjakoon. Tämä voi

realisoitua esimerkiksi talvihoidossa,

kun säät muuttuvat aiempaa vaihtelevammiksi.

Tienkäyttäjien tarpeiden huomiointo,

uusi hankintamalli antaa aiempaa

paremmat mahdollisuudet kohdentaa

rahat niihin töihin joilla, saadaan eniten

vaikutusta.

Malli korostaa yhteistyötä ja luottamusta,

joihin kummankin osapuolen

tulee aidosti sitoutua yhteisten tavoitteiden

saavuttamiseksi.

3/2019 promaint 41


KUMPPANIARTIKKELI

Pohjoista

osaamista

teollisuuden

tarpeisiin

Teksti: Normaint

Normaint Oy on teollisuuden

kunnossapidon, kunnonvalvonnan

sekä teollisuuslaitosten

perustamis- ja muutosprojektien

läpiviennin palveluntuottaja

ja kumppani.

Yrityksen erikoisosaamista

on ennakoiva, mekaaninen ja

mittaava kunnossapito sekä

toiminta pohjoisen vaativissa

olosuhteissa.

Tarjoamme muun muassa

mekaanisen kunnossapidon

palvelut, sähköautomaatiot

sekä kunnossapito- ja värähtelymittaukset.

Teemme

kunnossapitoa kaivoksilla ja muissa

teollisuuskohteissa ja huollamme laitteita

huoltokeskuksissamme Kajaanissa

ja Sodankylässä sekä asiakkaan tiloissa.

Suoritamme sekä päivittäistä että seisokkeihin

liittyvää kunnossapitoa, ja lisäksi

tulevat erikseen sovitut laitekohtaiset

kunnossapitopalvelut. Teemme huoltotöitä

myös asiakkaan tiloissa, eli voimme

esimerkiksi seisokin aikana purkaa laitteet

pois, kunnostaa ne ja asentaa seuraavassa

seisokissa paikoilleen, kertoo

myyntijohtaja Pauli Harila.

Kunnossapitoon liittyvät läheisesti

valvonta- ja mittauspalvelut. Normaint

seuraa asiakkaan koneiden ja laitteiden

kuntoa oikea-aikaista ja oikean laajuista

kunnossapitoa varten. Normaint kartoittaa

alkavat viat, arvioi turvallisen tuotantoajan

sekä ohjaa kunnossapitoa suunniteltuihin

tuotannon seisokkeihin. Yrityksen mittauspalveluihin

kuuluvat muun muassa värähtelymittaukset

ja analysoinnit, öljyanalyysit,

Thermacam-lämpökamerakuvaukset ja

ultraäänimittaukset.

– Mittaus on ennakoivaa kunnossapitoa.

Mittaamalla nähdään laitteen tila

ennen sen mahdollista rikkoontumista.

Jos vikaantuminen on alkanut, se saadaan

ajoissa kiinni ja pystytään hallitusti

ja oikea-aikaisesti hoitamaan.

Kokonaisvaltaista

projektiosaamista

Mittaavan kunnossapidon ohella Normaint

Oy suunnittelee ja toteuttaa tuotantolaitosten

perustamisiin, tuotannon

muutoksiin ja laitesiirtoihin liittyviä

vaativia projekteja. Yritys hoitaa projektit

kokonaisvaltaisesti alusta loppuun,

tarvittaessa suunnittelusta ja hankinnasta

kuljetukseen, asennukseen, käyttöönottoon

ja koulutukseen.

– Esimerkiksi pari vuotta sitten

olimme pääurakoitsijana Boliden Kevitsa

Mining Oy:n kaivosalueelle Sodankylään

rakennetussa vedenkäsittelylaitoksessa.

Vastasimme koko laitoksen

toteutuksesta, eli koordinoimme myös

ne urakat, jotka eivät olleet itsellämme,

Pauli Harila kertoo.

Viime ja tänä vuonna vastasimme

Boliden Kevitsa Mining Oy:n Kevitsa

9.5 -projektin Rikasteen käsittelyn,

Myllyhallin sekä Öljyvaraston maanrakennus

ja perustusurakoista, joiden

rakennustöistä pääosa tehtiin talven

aikana. Vastasimme myös Kinnusen

Myllyn Kauramyllyn laiteasennuksista.

– Sodankylään vuonna 2012 avattu

Kevitsan kaivos on pääosin meidän rakentamamme,

ja asensimme sinne suurimman

osan laitteista. Silloin olimme

vielä osa Empower Oy:tä. Normaintin

tausta on sellainen, että marraskuussa

2013 ostimme muutaman henkilön

toimesta Empowerin Pohjois-Suomen

42 promaint 3/2019


KUMPPANIARTIKKELI

teollisuuspalveluiden liiketoiminnan ja

jatkoimme Normaint Oy:nä. Seuraavana

keväänä perustimme Ruotsiin tytäryhtiö

Normaint Sverige AB:n.

Normaint Oy:llä on tällä hetkellä

toimipisteet, Kajaanissa, Sotkamossa,

Raahessa ja Sodankylässä sekä Ruotsissa

Luulajassa ja Jällivaarassa.

Valmius yllättäviinkin

tilanteisiin

Normaint Oy:n asiakkaita ovat eri alojen

johtavat teollisuuslaitokset Pohjois-

Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa. Kaivos- ja

terästeollisuus ja muu prosessiteollisuus

ovat merkittäviä asiakastoimialoja.

– Kaivossektorilta asiakkaitamme Suomessa

ovat muun muassa Boliden, Sotkamo

Silver ja Terrafame, Ruotsin puolella

Bolidenin lisäksi LKAB. Terästeollisuudesta

asiakkaanamme on esimerkiksi

SSAB. Nordkalkille toimitamme kalkin

valmistuksen käyttö- ja kunnossapitopalvelut

koko Pohjois-Ruotsiin. Metsäteollisuudessa

työskentelemme Stora Ensolle,

Pankaboardille ja Metsä Fibrelle, jolle palveluitamme

välittää Caverion. Toimimme

myös elintarviketeollisuudessa.

Normaint Oy:n vahvuus lähtee henkilöstön

korkeatasoisesta osaamisesta ja

vankasta kokemuksesta. Yrityksellä on

pohjoisessa kattavat resurssit, joiden turvin

asiakasta voidaan auttaa pätevästi ja

nopeasti tiukoissakin tilanteissa, esimerkiksi

laiterikkojen sattuessa.

– Meillä on ammattitaitoinen ja joustava

henkilöstö. Raahen korkeudelta pohjoiseen

meillä on verkostossamme noin

300 ammatti-ihmistä, joten pystymme

reagoimaan asiakkaiden yllättäviinkin

tarpeisiin. Toimitamme heti oikeanlaista

osaamista paikalle. Meidän porukkaamme

kuuluvilla on henkilökohtaista työkokemusta

yleensä 20–40 vuotta. Laskimme

joskus yhteen henkilöstömme työkokemusta,

saimme tulokseksi yli tuhat vuotta

pelkästään Suomen puolella, mainitsee

Pauli Harila.

Menestyvän yrityksen rekrytointitarve

on jatkuva, ja Normaint on pestannut

uutta väkeä viime aikoina varsin paljon.

Vielä edellisellä tilikaudella Normaint

Oy:n henkilöstövahvuus oli noin 60, tällä

hetkellä palkkalistoilla on noin sata henkilöä.

Toimivia ratkaisuja

käytetään eri aloilla

Normaint Oy toimii moniasiakasympäristössä,

mistä johtuen yrityksellä on

käytännön kokemusta projektien toteuttamisesta

ja kunnossapidosta useilta eri

teollisuudenaloilta.

Mittaaminen

ja mittausten

tulosten analysointi

mahdollistaa

suunnitelmallisen

kunnossapidon.

– Pystymme soveltamaan parhaita

käytäntöjä eri teollisuusalojen välillä. Jos

jokin toimintatapa on jossakin todettu

hyväksi, voimme soveltaa samaa periaatetta

myös muualla.

Kunnossapidossa on yleistynyt ennakoiva

ja vahinkoja ehkäisevä toiminta

samalla kun kunnonvalvonnan teknologia

on kehittynyt. Teknologialla korvataan

henkilöstön vähentyvää määrää eri

aloilla. Normaint Oy on monipuolisten

online-valvontajärjestelmien edelläkävijä.

– Tavoitteemme on edetä nimenomaan

mittaavan kunnossapidon alalla.

Meillä on käynnissä jo toisen aallon kehitysohjelma,

joka keskittyy spesifisiin kohteisiin.

Tarkoituksenamme on rakentaa

kunnossapidon mittausjärjestelmän konsepti,

jota voidaan käyttää eri toimialoilla

ilman alakohtaista räätälöintiä. Pystymme

siirtämään laitetietoa mitta-antureilta

langattomasti reitittimien kautta verkkoon.

Tällainen järjestelmä on nopeasti

asennettavissa ja purettavissa, jos vaikka

jokin kohde vaatii yllättäen valvontaa tietyn

ajan. Vajaassa päivässä saamme tällaisen

järjestelmän asennettua ja tiedon

kulkemaan, Pauli Harila sanoo.

– Olemme rakentaneet salatun tiedonsiirtoratkaisun,

jota voimme hyödyntää

valvontajärjestelmissä. Tieto kulkee

minne päin maailmaa tahansa, jos internetyhteys

on käytettävissä. Voidaan

vaikka lentokentältä tarkistaa kohteen

tila, jos on tilanne päällä. Järjestelmä on

toteutettavissa joustavasti, asiakas saa

halutessaan hälytykset puhelimiinsa tai

tietokoneisiinsa. Esimerkiksi erääseen

voimalaitoskohteeseen olemme toimittaneet

kunnonvalvonta- ja mittausjärjestelmän,

jonka avulla voimme seurata

etänä prosessin tilaa ja raportoida asiakkaalle.

Normaint Oy:n kantavana periaatteena

on oman toiminnan jatkuva parantaminen.

Yrityksessä ei hevin tyydytä

vallitseviin tilanteisiin vaan haetaan

omaehtoisesti uusia ratkaisuja.

– Oman ammattitaitomme turvin

haemme vaihtoehtoja, jotka ovat asiakkaalle

tehokkaampia ja edullisempia.

Uskomme, että kehityksen kärjessä

kulkevalle avautuu aina uusia mahdollisuuksia,

toteaa Pauli Harila.

www.normaint.fi. PM

3/2019 promaint 43


KUMPPANIARTIKKELI

Hyötymalli

sovittaa kunnossapidon

asiakkaiden liiketoimintaan

KP-ServicePartnerin Pekko

Herola uskoo vankasti

tiedolla johtamiseen.

Hänen mielestään

kunnossapidon hyötymalli

tarjoaa asiakkaille parhaat

ratkaisut nostureiden koko

elinkaaren hallintaan. Yhtiön

maailmanluokan brändeihin

kuuluvat muun muassa

ABUS Crane Systemsin,

STAHL CraneSystemsin,

ABB:n, IMET Radio Remote

Controlin ja Tractel Solutionin

kaltaisten tunnettujen

nostolaitevalmistajien

edustukset.

Teksti: Markku Pervilä

Kuvat: KP-ServicePartner Oy

Teollisuuden kunnossapidon

kantavana teemana on jo pitkään

ollut käyttövarmuuden ja

tuotannon tehokkuuden maksimointi,

olipa kyse sitten ulkoistuksista

tai palvelusopimuksista nykyisten

ja uusien asiakkaiden kanssa. Viime

aikoina tähän keitokseen on tullut uusi

lisämauste, jota kutsutaan hyötymalliksi.

– Kunnossapidon hyötymallin euroina

mitattavat edut auttavat asiakkaita

todella ymmärtämään sen, mitä tiedolla

johtaminen tarkoittaa. Hyötymalli sopii

kaikkien nosturinomistajien bisnestarpeisiin,

jotka poikkeavat hyvinkin paljon

toisistaan, KP-ServicePartner Oy:n toimitusjohtaja

Pekko Herola perustelee.

Herola kertoo, että hyötymalli-termistä

alettiin puhua jo ABB:n aikoina eli

ennen vuotta 2016, jolloin Siilinjärvellä

sijaitseva perheyhtiö hankki omistukseensa

ABB Industrial Cranesin kunnossapidon

liiketoiminnot Suomessa.

KP-ServicePartnerin maailmanluokan

brändeihin kuuluvat muun

muassa ABUS Crane Systemsin,

Stahl CraneSystemsin, ABB:n, IMET

Radio Remote Controlin ja Tarctel

Solutionin kaltaisten tunnettujen

nostolaitevalmistajien edustukset.

44 promaint 3/2019


KUMPPANIARTIKKELI

– Mutta teollisuuden kunnossapidossa

hyötymalli on tuore termi ja asiana

se on vieläkin uudempi, Herola kuvailee

hyötymallin ajatuksen etenemistä suomalaisissa

nosturibisneksissä.

Datan määrä tunnetusti paisuu yrityksissä,

ja samalla informaation merkitys

kasvaa. Siksi tiedonkeruutakin varten

on pitänyt kehittää välineitä. Näistä yksi

hyvä esimerkki on KP-ServicePartnerin

oma hyötymalliin liittyvä ohjelmistoluomus

nimeltä Workmate, joka ohjaa

kaikkea nostureiden kunnossapidossa

tehtävää työtä.

– Uusi Workmate-tuoteperhe takaa

paremmat mahdollisuudet tiedolla johtamiseen.

Workmaten avulla laitteiden

uusimispäätökset saadaan määriteltyä

tarkemmin ja asiakkaan prosessien

mukaisesti. Työsyklien määrät, kuormajakaumat

ja nosturin liikkeet sekä

vikaprofiili antavat oikeat vastaukset

päätöksentekoon silloin, kun tarvitaan

tietoa modernisoinnin laajuudesta ja

käytettävästä teknologiasta.

Asiakkaan lisäarvo on

kilpailukyvyn ehto

Tehtaiden ja yritysten teknologisen roadmapin

eli tiekartan määrittely antaa KP-

ServicePartnerin asiakkaille merkittävän

kilpailuedun, joka ohjaa myös modernisoinnin

ratkaisuja ja uusien laitteiden

hankintaa.

Ne yritykset,

jotka kykenevät

käyttämään uusia

teknologioita

parhaiten hyödykseen,

menestyvät myös

tulevaisuudessa.

Yksi tiekartan avainkysymyksistä on

se, halutaanko käyttää teollisuustuotteisiin

perustuvaa tekniikkaa ja standardiratkaisuja.

KP-ServicePartnerilla on

havaittu, että tyytyväisetkin asiakkaat

kaipaavat aina uutta lisäarvoa kunnossapidon

palveluilleen.

– Kehitystiimien avulla voimme tuottaa

asiakkaille parhaan lisäarvon ja olla

heidän halutuin kumppaninsa. Toimintaa

kehitetään yhdessä niin, että asetetut

tavoitteet saavutetaan mahdollisimman

nopeasti, Herola sanoo.

Lisäarvoa on vaikkapa se, että varaosia

voidaan hankkia useammasta kanavasta,

jolloin ainoaksi vaihtoehdoksi ei

3/2019 promaint 45


KUMPPANIARTIKKELI

Nosturin sähköistyksen ja

nostokoneiston uusinta Stahl

standardituotteilla on laadukas- ja

kustannustehokas ratkaisu.

AUTOMAATIO | ELEKTRONIIKKA | HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA |

LEVYTYÖ | KONEENRAKENTAMINEN | KUNNOSSAPITO | AI JA ROBOTIIKKA | ICT

OLEMME MUKANA!

5.–7.11.2019 Messukeskus Helsinki

46 promaint 3/2019


KUMPPANIARTIKKELI

Korjausvelka

on teollisuuden

mörkö

Teollisuuden pitkän linjan asiantuntija

Pekko Herolan mukaan

suomalaisen teollisuuden nosturikannan

keski-ikä on parisenkymmentä

vuotta. Nämä arvokkaat

investointihyödykkeet eivät

todellakaan ole korvattavissa

lyhyellä aikavälillä.

Kun nosturikauppoja tehdään

harvakseltaan, nousevat olemassa

olevien laitteiden huolto

ja kunnossapito sekä vanhojen

nostolaitteiden modernisointi

päärooleihin.

– Investoinnit ovat kalliita ja

samaa voi sanoa varaosista.

Laitteiden kunnossapito on aina

vaivan arvoista. Materiaalien

kierrätys tai standardiratkaisuiden

uusiokäyttö nostureissa

ovat erinomaisia ideoita. Kierrätyksellä

on myös kansantaloudellista

merkitystä, vaikka niin

ei aina muisteta ajatella, Herola

sanoo.

Hän kertoo nosturimarkkinoiden

muuttuneen viimeisten

vuosien aikana myös Suomessa.

Teollisuuteen kertynyt suuri

investointivelka on nostanut

myös laitteiden kunnossapidon

kustannuksia.

Herolan mielestä Suomessa

monella yrityksellä on kaksi vaihtoehtoa:

joko teollinen tuotanto

lopetetaan kokonaan tai korjausvelkaa

aletaan hoitaa kunnolla,

jos tuotantovolyymit halutaan

pitää nykytasolla.

– Kymmenen seuraavan vuoden

aikana maksuun lankeavat

suuret korjausvelat. Tätä takaisinmaksun

ongelmaa voidaan

osittain siirtää mutta ei kokonaan

poistaa, Pekko Herola

summaa kantansa teollisuuden

tuleviin näkymiin.

Edessä on siis vaikeita aikoja

sekä kansantaloudelle että

teollisuusyrityksille. Pekko Herola

uskoo juuri niiden yritysten

pärjäävän, jotka ymmärtävät

panostaa tuotteiden valmistuksen

ohella palveluliiketoimintaan,

kuten vaikkapa elinkaaripalveluihin.

jää laitevalmistajan alkuperäinen

varaosa. Varaosiin sidottu pääoma

alenee, kun samaa varaosaa voidaan

käyttää nosturissa ja tehtaan

muissa kohteissa.

– Kun hyödynnetään yleisesti

teollisuudessa käytössä olevaa

teknologiaa ja tuotteita, OEM-laitevalmistajan

erikoisosaamisen ja

ohjelmistojen tarve vähenee ja kunnossapidon

kustannukset laskevat

tätäkin kautta, Herola kuvailee asiakkaille

tuotettua lisäarvoa.

Korvaavilla tuotteilla

kustannussäästöjä

Lisäarvoa tuovat myös uudet ja jatkuvasti

kehittyvät tuotteet. Tomi

Kämäräinen ja Toni Keskimaula KP-

ServicePartnerilta ovat kehittäneet niin

sanotun korvaavan käytön tuotteita.

– Korvaavan käytön tuotteesta

saadaan hyvä esimerkki tapauksessa,

jossa nosturin alkuperäinen noston-

Laitteiden

kunnossapito

on aina vaivan

arvoista.

tai siirtoliikkeiden vanha taajuusmuuttaja

korvataan modernisoidulla

standardituotteella. Käytännössä

vanhan sähkökeskuksen sisäosat korvataan

valmiilla pohjalevyllä, jossa on

ABB:n taajuusmuuttaja, ryntösuoja,

sulakkeet, suojat ja riviliittimet, Herola

selostaa.

Korvaavan käytön tuotteen asennus

kestää usein vain muutaman

tunnin. Tällaisen modernisoidun ja

korvaavan tuotteen hinta on usein

halvempi kuin laitevalmistajan alkuperäisen

varaosan hinta, tässä

tapauksessa siis alkuperäinen taajuusmuuttaja.

Toinen hyvä esimerkki laadukkaasta

ja kustannustehokkaasta KP-

ServicePartnerin kehittämästä ratkaisusta

on uusi modernisoitu tuote,

jossa käytetään STAHL CraneSystem

AS 7 -nostinta uudistettuna ratkaisuna.

Modernisoinnissa hyödynnetään

vanhan nosturin vaunua, johon

vaihdetaan standardi STAHL AS 7

-nostin, koukku ja köydet. Joskus

eteen tulee tilanteita, joissa 10–15

vuotta käytössä olleelle nostimelle

on tulossa 10 vuoden välein tehtävä

määräaikaistarkastus ja samalla nos-

timen nostokoneistossa ja moottorissa

havaitaan vuotoja tai kulumista.

Näiden takia osat tarvitsevat isompaa

perusteellista huoltoa.

Tällaisissa tapauksissa kustannustehokkain

vaihtoehto on usein koko

nostokoneiston vaihto. Uusimisen

ansiosta nostimen toimintaan liittyvät

sähkökomponentit päivittyvät

tämän päivän turvallisuusvaatimuksien

mukaisesti. Uuden nostokoneiston

modernisointi varmistaa

kriittisen nostokoneiston käyttövarmuuden.

Samalla kunnossapidon

kustannukset pysyvät alhaisina pitkän

aikaa.

Nosturin siirtokoneiston uusinnassa

voidaan kustannustehokkaasti

käyttää laadukkaita teollisten standardien

mukaisia SEW-vaihdemoottoreita,

jotka kytketään olemassa

oleviin kantopyöriin. Samassa yhteydessä

nosturi kannattaa päivittää

IMETin radio-ohjaukselle tai Workmaten

etävalvonnan piiriin.

KP-ServicePartnerin kova

kunto jatkuu

Pekko Herola on tällä hetkellä erittäin

tyytyväinen yhtiön edustuksiin. Vajaa

vuosi sitten perheyhtiö hankki repertuaariinsa

saksalaisen STAHL Crane-

Systemsin prosessi- ja erikoisnosturit

vahvistamaan jo ennestään laajaa nostureiden

ja nostimien tuotevalikoimaa.

STAHLilla on takanaan yli 140

vuoden historia nostureiden valmistuksessa,

ja yhtiö tunnetaan erittäin

hyvin varsinkin räjähdysalttiiden tilojen

nostureistaan. Nykyään amerikkalaisessa

omistuksessa oleva STAHL

on sikäli samankaltaisessa markkinatilanteessa

kuin saksalainen perheyhtiö

ABUS, jonka omistus on sinetöity

säätiön taakse: kummankaan yhtiön

nurkkia ei ole helppo vallata.

STAHLin vaikutus näkyy jo

nyt kovassa kasvukiidossa olevan

KP-ServicePartnerin tunnusluvuissa,

vaikka vertailukelpoisia tietoja ei ole

vielä olemassa.

– Ylsimme kesäkuun lopussa päättyneellä

puolivuotisjaksolla kaikkien

aikojen myyntiennätykseen nosturimyynnissä,

Herola sanoo ja lupaa

lisää hyviä uutisia loppuvuodesta.

Teollisuuden kunnossapidossakin

digitalisaatio ja 3D-mallinnus valtaavat

alaa, samoin tekoälyn ja lisätyn

todellisuuden ratkaisut kasvavat

nopeasti. Ne yritykset, jotka kykenevät

käyttämään uusia teknologioita

parhaiten hyödykseen, menestyvät

varmasti myös tulevaisuudessa. PM

3/2019 promaint 47


KUMPPANIARTIKKELI

Vetyvuodot hallintaan

ilmaisinteipillä

Maailmassa tuotetaan tällä hetkellä vuosittain yli 65 miljoonaa tonnia vetyä

eri teollisuusalojen käyttöön, ja sitä on turvallisesti käytetty teollisuudessa yli

viidenkymmenen vuoden ajan. Vety on ollut viime aikoina muutenkin otsikoissa sen varaan

suunniteltavien päästöinnovaatioiden ja siten ympäristöetujen myötä. Tämän lisäksi

polttokennotekniikan kehittyminen on mahdollistanut vedylle uusia kuluttajia lähempänä

olevia sovelluskohteita. Enemmän käyttökohteita entistä laajemmalla käyttöalueella lisää

kuitenkin samalla erilaisia turvallisuushuolia havaitsemattomiin vetyvuotoihin liittyen.

Teksti ja kuvat: YTM

Vety on luonteeltaan kaasu,

jonka vuotamista ei ole aina

helppo havaita. Nykyisiä

elektronisia antureita pidetään

yleisesti suhteellisen

hintavina, ja ne eivät ole erityisen tehokkaita

havaitsemaan pieniä tai keskisuuria

vuotoja, koska vuotava vetykaasu hajoaa

nopeasti.

Tänä vuonna Suomen markkinoille

uutuutena saapunut yhdysvaltalainen

DetecTape on edullinen vetyvuotoja ilmaiseva

teippi, jonka maahantuojana toimii

YTM-Industrial Oy. Teippi on tehokas täydentävä

tuote kaasunilmaisimille. Uutuus

on heti lanseerauksensa jälkeen herättänyt

paljon kiinnostusta myös suomalaisessa

teollisuudessa ja saanut kiitosta etenkin

sen helppokäyttöisyydestä.

Tarkastajat, kunnossapitohenkilökunta

ja laitteiden käyttäjät voivat kietoa

vetyvuotojen ilmaisinteipin ennakoivasti

lähes minkä tahansa liitännän ympärille ja

tunnistaa paikallisia vuotoja visuaalisesti

rutiinitarkastuksien ohessa. Tämä parantaa

työturvallisuutta ja nopeuttaa laitekorjauksia

luoden myös taloudellisia säästöjä.

Vety on luonteeltaan erittäin

helposti syttyvä kaasu

Koska vetykaasu on pieni molekyyli ja

uudet sovelluskohteet vaativat, että sitä

säilytetään jopa 700 baarin (10 000 psi)

paineissa, vuodot ovat aiempaa todennäköisempiä.

Vetypaloja on tapahtunut

myös suomalaisissa teollisuuslaitoksissa,

ja niiden seurauksena yritykset

ovat saaneet sellaista valtakunnallista

mediahuomioita, jota eivät varmasti olisi

kaivanneet.

Vetypaloihin suhtaudutaan aina vakavimmalla

mahdollisella tavalla, ja pelkkä

vaaran epäilys aiheuttaa tuotantolaitoksessa

massiiviset toimenpiteet. Tilanteesta

tekee entistäkin haastavamman se, että

vedyn ainutlaatuisten ominaisuuksien

vuoksi vuotoja on vaikeampi havaita; kaasumainen

vety on väritön, hajuton, hajoaa

nopeasti ja palaa näkymättömällä liekillä.

Vedyn ja ilman seoksen sytyttämiseen riittää

vain 0,02 mJ:n energia. Vety voi myös

Teipin kiinnittäminen

on helppoa

ja onnistuu

keneltä tahansa.

DetecTape toimitetaan

joko valmiiksi

pätkityissä ja leikattavissa

rullissa.

Vetyvuoto on helposti

havaittavissa

teipin värin muuttuessa

mustaksi.

joissain olosuhteissa syttyä ”itsestään”

ilman palolähdettä, sillä puristetun vedyn

vuoto saattaa aiheuttaa staattista varausta,

joka sytyttää kaasun.

Maailmanlaajuisesti tunnetun NASA:n

Kennedyn avaruuskeskuksen insinöörien

havaintojen mukaan perinteiset vetyilmaisimet

eivät usein ole luotettavia havaitsemaan

vetyvuotoja, kun vuodon etäisyyteen

48 promaint 3/2019


KUMPPANIARTIKKELI

Maailmassa

tuotetaan

tällä hetkellä

vuosittain yli

65 miljoonaa

tonnia vetyä eri

teollisuusalojen

käyttöön.

on yli 20 tuumaa eli noin 50 senttimetriä.

Silloinkin kun vuoto havaitaan, perinteiset

ilmaisimet eivät ilmaise vuodon tarkkaa

sijaintia. Käyttämällä DetecTape-teippiä

suoraan mahdollisissa vuotopaikoissa vuoto

voidaan havaita sen ollessa vielä pieni

huoltokohde eikä turvallisuusriski.

Vetyvuotojen ilmaisinteippi kehitettiin

ratkaisemaan ongelma, johon vetylaitokset

ympäri maailmaa ovat törmänneet: jos vetyvuoto

havaitaan tavanomaisilla antureilla,

se käynnistää laitoksessa vuodonetsintäprosessin,

joka saattaa kestää useita päiviä.

Vuoto pitää ensin paikallistaa ja sitten vielä

korjata. DetecTape-teipin avulla laitoshenkilökunta

olisi pystynyt löytämään vuotokohdan

nopeasti ja näin mahdollisesti vähentämään

häiriöajan muutamaan tuntiin

tai parhaimmillaan jopa välttämään sen

kokonaan. Näin olisi säästetty merkittävästi

sekä aikaa että rahaa.

Teippi reagoi kemiallisesti vuotoon

ja vaihtaa väriä

Altistuessaan vetykaasulle DetecTape

vaihtaa väriä vaaleanharmaasta mustaksi

yksisuuntaisen kemiallisen reaktion

ansiosta, jolloin vuotava vety läpäisee

valikoivasti läpi päästävän silikoniteipin ja

reagoi väriä vaihtavan pigmentin kanssa.

Silikonin käyttö teipissä antaa aktiiviselle

pigmentille erinomaisen suojan

UV-säteilyltä ja muilta ulkoilman olosuhteilta.

Itseensä kiinnittyvä silikoniteippi on

joustava ja muotoutuu helposti useimmille

komponenteille sopivaksi, kun se kiedotaan

tiukasti liitoksen ympärille.

DetecTape tarttuu aluksi itseensä ja

kiinnittyy pysyvästi 24 tunnin kuluessa.

Koska teippi tarttuu ainoastaan itseensä,

se on helppo irrottaa jälkiä jättämättä

tekemällä siihen mattoveitsellä viilto.

Kiinnitettävää pintaa ei tarvitse myöskään

käsitellä yleistä puhdistusta enempää.

Koska teipissä tapahtuva reaktio on

yksisuuntainen eli palautumaton, värimuutos

on kumulatiivinen ja ilmaisee siten

ajan myötä myös erittäin pienet vuodot.

Ilmaisunopeus riippuu vedyn määrästä ja

vuotonopeudesta; suuremmat vuodot saattavat

näkyä jo muutamissa sekunneissa,

kun taas pienempien vuotojen ilmaisu voi

kestää yli viikon. Vetyhavainnon jälkeen

voidaan arvioida turvallisuusriski ja suorittaa

asianmukaiset korjaavat toimenpiteet.

Käyttöönottotutkimus osoitti

teipin edut

DetecTape oli käyttöönottotutkimuksen

kohteena kansallisen uusiutuvan energian

laboratoriossa (NREL) Coloradossa, jossa

se otettiin käyttöön ulkotiloissa olevan

vedyn paineistus- ja täyttöasemalla. Tutkimuksen

aikana yli 50 pneumaattista komponenttia

asennettiin DetecTape-teipin

kanssa, käsittäen yli 60 yksittäistä käyttöönottoa.

Yli 40 vuotta energiatoimialalla

toiminut NREL arvioi loppuraportissaan,

että DetecTape-teippi tunnisti useita

vuotoja, jotka olisivat muutoin jääneet

havaitsematta. Vuotojen tunnistus auttoi

toteuttamaan asianmukaiset korjaavat

toimenpiteet mahdollisten haitallisten

seuraamuksien välttämiseksi.

DetecTape-teipin osoitettiin tutkimuksessa

olevan erittäin kestävää ja ympäristön

äärimmäisille olosuhteille immuunia.

Teippiä käytettiin ulkoilmassa aikana,

jolloin Coloradossa koettiin myös äärimmäisiä

sääolosuhteita heinäkuusta 2015

toukokuuhun 2016. Teippi soveltuu kaikkialle,

missä vetyvuotoja halutaan havaita

liitoksista

Tyypillisiä käyttökohteita teipille ovat

muun muassa liitännät, liitoskappaleet,

venttiilit, hitsatut saumat, nivelet, laipat

sekä tärinävaurioille altistuvat kohteet eli

kaikki paikat, joissa vetyä voi vuotaa prosessista

ympäröivään ilmaan.

Teippiä on saatavilla yhden (2,54 cm)

ja kahden tuuman (5,08 cm) levyisissä

rullissa. Normaaleissa säilytysolosuhteissa

sen hyllyikä on vähintään yhden vuoden,

ja sitä voidaan käyttää erilaisissa sovelluskohteissa

aina puolijohdealasta laboratorioihin,

jalostamoihin, huoltoasemiin, vedyn

varastointiin sekä polttokennoihin. PM

3/2019 promaint 49


Uusien yritysjäsenten

esittely

KUNNoSSApIToyHDISTyS

promAINT ry:N yrITySjäSENET

ARME OYA

hL­group Oy AISTEK OY Medara

Suomen Yrityskehitys Oy

Uutistie 3C, AAF­International

01770 Vantaa

hL­Industrial Oy Kelloniementie Mellano 531, 98100 Oy Kemijärvi

Sähkö­Alila Ky

www.arme.fi ABB Oy Service

hTT 5 high Tech Tubing Kurkelankuja Oy Metaldet 1 B12, Oulu Oy

Sähkö­Team Oy

AC Cranes Trading Oy

humitec Oy Puh: +358 503 Metso 480 Paper 319, www.aistek.fi

Oy, Service

Sähkökonehuolto hietarinta Oy

Arme Oy on Adiabatix kansainvälisesti Oy

hydac Oy

MIP electronics Oy

Sähkökonekorjaus

toimiva urakointiyritys,

joka toteuttaa AeL eristys- Oy

hydro­Storm Oy

MLT Machine & Laser

Pursiainen Oy

ja telinepalveluita sekä huolto- AISTEK OY on vuonna 2015 perustettu teollisuuden sähkö- ja automaatiosuunnitteluun

Moventas erikoistunut gears yritys. Oy Yrityksellä on toimipisteet Kemijärvellä ja

AL Safety Design Oy

hyvinkään Tekimet Oy

Technology Oy

T

ja kunnossapitotarpeisiin että investointiprojekteihin.

Arme Oy perustettiin vuonna 1974, ja nykyään I

Tampereen Sähkö kone­

Alma Consulting Oy

Oulussa. Toiminta-alueemme kattaa Suomen ja ulkomaan kohteet. Automaatiosuunnitteluun

sisältyvät perussuunnittelu, automaatiojärjestelmien sovel-

ALSTOM Finland Oy

se työllistää yli 400 henkeä. Yrityksen pääkonttori Indmeas Oy Ab

N

korjaamo Oy

Amitec Oy

sijaitsee Vantaalla, ja muut päätoimipisteet Indutek sijaitsevat

Porvoon Kulloossa, Naantalissa, Kouvolassa

Oy

NeOT hamina Terminal

Tapset Oy

lusohjelmointi, valvomo-ohjelmistosuunnittelu sekä turvallisuuteen liittyvät

ArrOW engineering Oy

Inspecta

ja

Oy

Neurovision Oy

Tehohydro Oy

järjestelmät. Automaatiojärjestelminä käytämme Siemens- ja Omron-järjestelmiä.

Siemens-automaatiolaitteiden kokemusta on Teollisuushuolto kertynyt yli 35 Nurminen vuotta alkaen Oy

Askalon AB

IS­Technics Oy

Nokian renkaat Oyj

Telatek Service Oy

Tampereella. Tärkeimmät asiakasryhmämme ovat

Oy Atlas Copco Kompressorit Ab ISS Palvelut Oy

öljy- ja kaasuteollisuus, petrokemian, energia- ja

Teleperm-järjestelmästä

O

TIA Portal- ja PCS7-järjestelmiin. Termorak Oy Sähkösuunnittelussa

käytössämme on CADS Pro -suunnittelujärjestelmä. Tiiviste tekniikka Suunnittelualueemme

Oy

ydinvoimateollisuus

B

sekä prosessiteollisuus, J

Oilon Scancool Oy

jotka

Bilfinger Industrial Services

kaikki tarvitsevat luotettavia ratkaisuja ja palveluita. JAS Partners Oy

Okulaari NY Oy

on teollisuuden erilaiset uudis- ja kunnossapitoprojektit. Tonisco System Laitemäärittelyt,

Oy

Finland Oy

Luotettavien ja korkealaatuisten teknisten ratkaisujen

lisäksi varmistamme aina, että hankkeemme JMK Instruments Oy muuttajat ja kompensointilaitteistot. P

Säätö- ja lukituspiirien TP­Automaatio suunnittelu Oy

JL­Joustoliitin Oy

Outotec (Finland) Oy

perinteiset ja väyläliitäntäiset instrumentit, sähkökeskuskomponentit, Tormets Oy

BlueCielo eCM Solutions Oy

taajuus-

Bosch rexroth Oy

ja

Jr­Oils Oy

toteutetaan turvallisella, ympäristöystävällisellä ja toteutus. Vaaranarviointi

Parker hannifin

kattilalaitoksiin

Oy

ja kuljetinjärjestelmiin Tuotetekno Oy

Buildercom Oy

sekä atex- ja

JS Oy Pietarsaari

Pauli Mansukoski Unioni Ky

energiatehokkaalla tavalla sertifioidun turvallisuus-, turvallisuuteen liittyvien järjestelmien suunnittelu

Tähtipiste

ja toteutus.

Oy

C

Suoritamme asiakkaillemme

vuosihuoltosuunnittelun ja toteutuksen. V

JTT Konepaja Oy

PMC Polar teknik Oy Ab

laatu- ja ympäristöasioiden hallintajärjestelmämme

Caverion Industria Oy

Yhteistyökumppaneiden

Jyväskylän energia Oy

POhTO Oy

mukaisesti (ISO 9001, 14001, 45001).

kautta voimme toteuttaa suurempiakin kokonaisuuksia. Vahterus Oy

Collaxion Oy

Jyväskylän aikuisopisto

Protacon group Oy

Arme-konserniin kuuluvat myös tytäryhtiöt HL

Asiakkaitamme ovat energia- ja vesilaitokset, kaivosteollisuus, Variantti Oy

Colly Company Oy Ab

metalliteollisuus

sekä käyttöönotto, koekäyttö ja asennusvalvonta VeM kotimaassa motors Finland ja Oy

Eriste Oy ja Renetor S.A. Uruguayssa. K

Pölkky Oy

Consmet Oy

ulkomailla.

Kemijoki Oy

Q

Voith Paper Oy

Control express Finland Oy

Kemppi Oy

QTec engineering Oy

Vr group Oy

CPL Consulting

Keravan automaatio ja kone R

Vr­Yhtymä Oy

D

Kauko Oy

rAMSe Consulting Oy

Dhr Finland Oy

KiL­Yhtiöt Oy

W

rannikon Konetekniikka Oy

Klinger­ramikro Oy

WeMaint Oy

E

rauman Sähkö kone huolto Oy

Klüber Lubrication Nordic A/S

efkava Oy

raute Oyj

Oy Kolmeks Ab

RAMIRENT elektro­Tukku FINLAND OyOY

FASTEMS OY ruukki AB Metals Oy

Konecranes Service Oy

Tapulikaupungintie emerson Process 37, 00751 Management Helsinki Oy

Tampere, Finland

yHTEIS TyöjäSENET

Kosamet Oy

S

asiakaspalvelu@ramirent.fi

empower Oy

www.fastems.com

Koskisen Oy

Saimaan Teollisuus puhdistus Oy

etelä­Savon energia Oy

Kotkan energia Oy

Sandvik Mining and Construction

Ramirent on expomark Pohjoismaissa, Oy Keski- ja Itä-Euroopassa Fastems toimittaa erilaisia älykkäitä tehdasautomaatioratkaisuja metallituotteiden

valmistajille. Ainutlaatuiseksi Fastemsin tekee vuosikymmeni-

KP­Service Partner Oy

Sanpek Oy

toimiva konevuokrauskonserni. F

Yrityksellä on Euroopassa

287 toimipistettä Fingrid Oyj yhdeksässä maassa. Olemme en kokemus, alan johtavan ohjelmiston tarjoaminen yhdistys sekä ry

KSB Finland Oy

Sataservice Oy

hydrauliikka­ ja Pneumatiikka­

Kunnox Oy

Schaeffler Finland Oy

kyky integroida

Suomen suurin Finnoleum ja kattavin Oy rakennuskonevuokraamo, mitkä tahansa maailman työstökoneista yhdeksi hyvinkään kokonaisuudeksi. riihimäen aikuis Fastems

on toimittanut SeW­eurodrive yli 4 000 Oy asennettua järjestelmää päämarkkinoilleen

koulutuskeskus

Kuopion Konepaja Oy

Servicepoint Kuopio Oy

joka palvelee Flowplus asiakkaitaan Oy maanlaajuisesti yli Kymppi­eristys 60 Oy

hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen

vuokraamon Foster verkostollaan Wheeler energia ja yli 500 Oy luotettavasta Köyliön­Säkylän Sähkö Euroopassa, Oy Pohjois-Amerikassa Siemens Osakeyhtiö ja Aasiassa. kuntayhtymä

rakennuskonepalvelun FSC­Service Oy ammattilaisesta koostuvan

Fastemsin Sigma huoltopalvelut Solutions Oypanostavat ennakoivaan Kemi­Tornion kunnossapitoon

ammatti korkeakoulu

L

henkilöstön Gvoimin. Laajan toimipisteverkon ansiosta sekä luotettavaan Simsotec vikapäivystykseen. Oy

Ennakoivan Kouvolan kunnossapidon seudun ammatti avulla opisto

Lechler Oy

olemme lähellä gaV group asiakkaitamme Oy ja voimme palvella asiakkaitamme

asiakkaidemme Siterak FMS-järjestelmät Oy

yltävät korkeaan PSK Standardisointi toimintavarmuuteen

yhdistys ry.

LSK electrics Oy

H

tarjoamalla aina parhaimman ratkaisun sekä vältytään SKF yllättäviltä Oy Ab vika- ja häiriötilanteilta. Pohjois­Karjalan Ennakkohuoltojen

koulutuskuntayhtymä

nopeasti ja halikon tehokkaasti. huoltosähkö Rakennusala Oy on suurin

M

yksittäinen

asiakasryhmämme, hantekno Oy mutta asiakaskuntaamme robottien huoltoa, SPC­Vesitekniikka järjestelmäpäivityksiä Oy sekä Satakunnan kuluvien mekaanisten koulutus kunta yhtymä ja

lisäksi toteutetaan Solteq järjestelmien Oyj ohjaustarkastuksia, Pohjoisen KUKA- Keski­Suomen ja Fanuc-

oppimiskeskus

MAK­Konsultointi Oy

Maintpartner Oy

lukeutuu myös hautalan asennusliikkeitä, Sähkö moottori teollisuuslaitoksia, Oy

telakoita,

kunnan hellmanin ja valtion Konepaja viranomaisia Oy sekä yksityisiä palvelumme kautta Oy T Stenbacka voi tilata Ab

Savon koulutus kunta yhtymä

sähköisten komponenttien SPM Instrument Oy vaihtamiset ennakoidusti. Satamajäänsärkijä Lisäksi, s/s huolto-

TUrSO yhdistys ry

Makkai Oy

sopivat varaosat juuri oikeaan aikaan tai

Masino­hydrokey Oy

kotitalouksia. helsingin Aktiivisena energiaja eteenpäin suuntautuneena

yrityksenä henkel tarjoamme Norden Oy aina asiakkaidemme MaxiPoint haas-

Oy Fastems auttaa

tarpeen mukaan. Sucros Oy

Suomen galvano tekninen yhdistys ry

Masinotek Oy

Sulzer

valitsemaan

Pumps Finland Oy

Suomen Korroosio yhdistys – SKY ry

oikeat huoltotoimenpiteet, jotta järjestelmä

toimii vakaasti ja huoltoa voidaan toteuttaa suunnitelmallisesti.

Suomen Sokeri Oy

Suomen Tribologia yhdistys ry

teisiin ja tarpeisiin parhaiten sopivat neuvot, tiedot ja

tuote- 50ja palveluratkaisut. Promaint 8 • 2013 Tutustu tarkemmin tuotteisiin

Suurin osa huoltotapauksista ratkaistaan etäyhteydellä ja korkealla asiakastyytyväisyysprosentilla.

ja palveluihimme ositteessa www.ramirent.fi

50 promaint 3/2019


NDT I&C OY

Haravatie 24, 90530 Oulu

www.ndt-inspection.fi

NDT I&C Oy on vuonna 2003 perustettu sertifioitu suomalainen

tarkastus-, valvonta- ja asiantuntijapalveluja tarjoava yritys.

Ammattitaitoisen ja kokeneen kotimaisen henkilöstön avulla

pystymme tarjoamaan joustavaa ja kustannustehokasta palvelua

kaikkialle Suomeen ja tarvittaessa myös ulkomaille. Yrityksen

henkilöstöllä on vuosikymmenien kokemus ja käytössä liikkuva

viimeisintä tekniikkaa oleva kalusto ja laadukkaat havainnollistavat

raportointimallit.

Päätuotteena tarjoamme teollisuuden asiakkaille ainetta rikkomattomia

(NDT) tarkastuksia. Tarkastusmenetelmistä löytyy

kaikki perinteiset menetelmät (VT-MT-PT-UT-RT-ET) sekä

lisäksi uudemmat erikoismenetelmät mm. digitaalinen radiografia

(DRT) ja vaiheistettu ultraääni (PAUT). Valvontapalveluina

tarjoamme asennusvalvontaa, laatuvalvontaa, HSE-valvontaa,

sekä työnjohto- ja työmaapäällikön palveluita, joihin löytyy

nykyaikaiset toimintamallit ja -vaatimukset tuntevia kokeneita

henkilöitä. Laatu- ja valvontapalveluiden lisäksi tarjoamme jäljennetarkastuspalveluja

(replica) sekä yhteistyöverkoston kautta

materiaalianalysointipalveluja.

Kokonaispalveluina voimme toimittaa omasta ja yhteistyöverkostosta

esim. voimalaitoksille tai muihin kohteisiin tarkastuksiin

liittyvän suunnittelun, toteutuksen, tarkastuskohteiden

puhdistukset, tarkastukset sekä laadukkaan raportoinnin. Tarjolla

myös helppokäyttöinen internetselaimella toimiva raportointijärjestelmä,

josta on helppo selata tarkastusraportteja ja tutkia

oman laitoksen kuntoa ja ennusteita kulumisesta.

REALMAX OY

Ensi linja 1

00530 Helsinki

www.realmax.fi

RealMax Oy tarjoaa teollisuuden ja kunnossapidon toimijoille

lisätyn todellisuuden ratkaisuja. Älylasien (RealWear HMT-1) ja

eri ohjelmistojen yhdistelmillä ja integraatioilla syntyvät ratkaisut,

joilla on mahdollista tehostaa merkittävästi käyttö- ja kunnossapitoprosesseja.

Tyypillisiä käyttötapauksia ovat etätuki, prosessi- ja kunnossapitodatan

esittäminen/muokkaus, työjonojen hallinta ja

asiakirjojen hallinta. Etätuessa esimerkiksi asiantuntija-apu on

etäyhteyden kautta aina saatavilla, jolloin asennus-, huolto- ja

korjaustyöt nopeutuvat ja seisokit jäävät lyhyemmiksi. Prosessitehokkuuden

lisäksi ratkaisumme edistää myös työturvallisuutta,

koska ääniohjattavat lasit vapauttavat työntekijän kädet itse korjaustoimiin.

Prosessien tehostumisen lisäksi kustannussäästöjä syntyy

myös siitä, että huolto- ja korjaustöihin liittyvä matkustaminen

vähenee. Pienemmillä matkustamisen, ja varsinkin lentomatkustamisen,

määrillä on myönteinen vaikutus yrityskuvaan.

Ratkaisuamme käytetään teollisuuden lisäksi jo muun muassa

logistiikassa ja terveydenhuoltoalalla.

VIAFIN SERVICE OYJ

Värkkitie 13

61300 Kurikka

www.viafinservice.fi

Viafin Service Oyj on suomalainen teollisuuden kunnossapitoon,

putkistojen ja laitteistojen huoltoon sekä asentamiseen

erikoistunut yhtiö.

Viafin Process Piping Oy tarjoaa huolto- ja kunnossapitopalveluita

sekä erilaisia projektitöitä asiakkaidemme

vaihteleviin tarpeisiin. Sitoudumme toimimaan laadukkaasti,

oikeudenmukaisesti ja vastuullisesti. Toteutamme myös projektiliiketoimintaa,

joka koostuu valikoiduista putkisto- ja laiteasennuksista.

Tämä mahdollistaa hyvän projektinhallinnan

sekä toiminnan tehokkuuden ja korkean laadun. Toteutamme

projektit asiakkaidemme investointitarpeiden mukaisesti sekä

uusiin että vanhoihin kohteisiin. Esimerkkejä kohteistamme

ovat prosessiteollisuuslaitokset ja nesteytetyn maakaasun

(LNG) terminaalit. Viafin GAS Oy tuottaa monipuolisesti erilaisia

maakaasun ja biokaasun käyttöpalveluja kaikille asiakassektoreille

suunnittelusta huoltoon. Toimitamme laitteistoja,

tarjoamme asennukset, huollot sekä korjaukset. Palvelumme

kattavat koko kaasulaitteiden käytön elinkaaren suunnittelusta

alkaen.

Palvelemme teollisuutta, biokaasulaitoksia, kaasun jakeluyhtiöitä

sekä liikenteen kaasutankkausasemia. Lisäksi vastaamme

koko maan maakaasun runkoverkoston ylläpidosta ja

toiminnasta.

IMPOINVEST OY

Nuutisarankatu 22, Tampere 33900

Puh: +358 10 820 7800

www.impoinvest.fi

Kulumisentorjunnan erikoisasiantuntija. Tarjoamme teollisuudelle

kokonaisratkaisua, materiaaleja sekä erikoispinnoituksia

kulumisen kestävillä tuotteilla useamman vuosikymmenen

kokemuksella. Olemme erikoistuneet kulumisen kestäviin ratkaisuihin

ja materiaaleihin sementti-, betoni-, energia-, prosessi-,

kaivos-, ja terästeollisuuden eri osa-alueilla. Toimitamme hitsauslisäaineet

korjaus-, kova- ja tuotantohitsaukseen, juotteet sekä

hitsatut ja sintratut panssarilevyt, valut, komposiitit, tekniset

keraamit, vuoratut teräsputket, polyuretaanituotteet, tekniset ja

hitsauskemikaalit. Päämiehiämme yksinoikeudella ovat muun

muassa Corodur, Vautid, Kalenborn, Pucest ja Weicon.

Impoinvest Oy on Impomet Oy:n tytäryhtiö.

3/2019 promaint 51


Pohjoismaiden johtava teknologiatapahtuma johtava teknologiatapahtuma sinulle,

sinulle,

joka työskentelet joka työskentelet teollisuuden ja teollisuuden teknologian alalla ja teknologian haluat alalla ja halua

kasvattaa kasvattaa asiantuntemustasi, asiantuntemustasi, oppia uutta ja verkostoitua! oppia uutta ja verkostoitua!

sen kunnossapito

5.–7.11.2019 Messukeskus Messukeskus Helsinki Helsinki

aari 6.11.

AUTOMAATIO AUTOMAATIO | ELEKTRONIIKKA | ELEKTRONIIKKA | HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA

| HYDRAULIIKKA JA PNEUM

LEVYTYÖ LEVYTYÖ | KONEENRAKENTAMINEN | KONEENRAKENTAMINEN | KUNNOSSAPITO | KUNNOSSAPITO

alueella myös

AI JA ROBOTIIKKA AI JA ROBOTIIKKA | ICT | ICT

Huippuohjelmaa joka päivä! joka päivä!

ssapito Stage

•• maksutonta ohjelmaa ohjelmaa 5 ohjelmalavalla, 5 ohjelmalavalla,

yli 100 yli luentoa! 100 luentoa!

Kunnossapidon

päätapahtuma

vuonna 2019!

Kunnossapidon

päätapahtuma

vuonna 2019!

elma

•• Teknologia teknologia19.fi

Forum, seminaareja Forum, seminaareja

•• Tulevaisuuden työnantaja työnantaja -teemapäivä -teemapäivä

5.11.2019 5.11.2019

•• Startup Startup Competition Competition ja ja

Ällistyttävät Robotit-kilpailu Robotit-kilpailu

Mukana yli 400

•• After After work ja work Teknologia ja Teknologia Party keskiviikkona Party keskiviikkona näytteilleasettajaa

Verkostoidu,

päivitä tietosi ja

tutustu alan uusiin

Mukana innovaatioihin! yli 400

näytteilleasettajaa

Puhujina mm. mm.

–16

Linda Linda Liukas Liukas Alf Rehn Alf Rehn Risto Linturi

koodaaja, kouluttaja kouluttaja kirjailija, kolumnisti kirjailija, kolumnisti

tulevaisuudentutkija

ja kirjailija

kirjailija

ja johtamisen professori ja johtamisen professori

Huomisen kunnossapito

-seminaari 6.11.

Messualueella myös

Kunnossapito Stage

Risto Linturi

tulevaisuudentutkija

Huomisen ku

-seminaari 6

Messualueell

Kunnossapito

ks. ohjelma teknologia19.fi ks. ohjelma t

#teknologia19

Avoinna: ti 5.11 klo Avoinna: 9–17 | ke 6.11 ti klo 5.11 9–19 klo | to 7.11 9–17 klo 9–16 | ke 6.11 klo 9–19 | to 7.11 klo 9–16

Yhteistyössä

More magazines by this user