YHTEISKUNTA-ALA - Yhdessä yhteiskuntaa rakentamassa 2020
08.01.2020 • Views
Share Embed Flag

YHTEISKUNTA-ALA - Yhdessä yhteiskuntaa rakentamassa 2020

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry, YKA vuosijulkaisu 2020

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry, YKA vuosijulkaisu 2020

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
  • No tags were found...
omnipress

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

<strong>YHTEISKUNTA</strong>-<strong>ALA</strong><br />

YHDESSÄ <strong>YHTEISKUNTA</strong>A RAKENTAMASSA<br />

<strong>2020</strong><br />

<strong>YHTEISKUNTA</strong>-<strong>ALA</strong>.FI<br />

l

SISÄLTÖ<br />

Julkaisija:<br />

Yhteiskunta-alan<br />

korkeakoulutetut ry<br />

Painosmäärä: 17 000<br />

Vuoden yhteiskuntatieteilijä<br />

Elina Bardram______________________________<br />

Yhteiskunta-ala tunnuslukuina<br />

Alan osaajien asema, työaika,<br />

palkat ja kiinnostavimmat toimialat_____________<br />

Asiantuntijat esittelyssä<br />

Yhteiskunta-alan<br />

osaajista on moneksi_________________________<br />

Esseet<br />

Neljä ajankohtaista yhteiskunnallista<br />

esseetä alan asiantuntijoiden kirjoittamina_______<br />

Arvot<br />

Työelämän arvot<br />

ohjaavat uravalintoja________________________<br />

Hiilinegatiivinen YKA<br />

Ammattiliitot ovat tärkeitä<br />

yhteiskunnan kehittäjiä_______________________<br />

Digi ja data<br />

<strong>Yhdessä</strong> digitaalista<br />

<strong>yhteiskuntaa</strong> <strong>rakentamassa</strong>___________________<br />

Väitökset<br />

Poimintoja viime vuoden<br />

väitössadosta______________________________<br />

4<br />

10<br />

16<br />

20<br />

36<br />

39<br />

44<br />

46<br />

2

TERVEHDYSSANAT<br />

Olet varmaan joskus järjestänyt tapahtumia<br />

tai ainakin juhlia. Kutsua postittaessa saattaa<br />

mieleen hiipiä pieni huoli: Tuleeko ilmoittautumisia,<br />

kiinnostaako ihmisiä? Ihan samaa<br />

mietimme myös YKAssa, kun järjestämme<br />

koulutuksia tai tapahtumia. Viime<br />

vuosina osallistujia eri tilaisuuksiin<br />

on tullut aina vain enemmän, mistä<br />

olemmekin todella iloisia. Jäsenlähtöisyys<br />

kulkee punaisena lankana<br />

kaikessa tekemisessämme. Vaikuttaa<br />

siltä, että ponnistelumme palveluiden<br />

kehittämiseksi on huomattu.<br />

Jäsenten palautteissa korostuu usein tarve<br />

yhteisöllisyyteen. Nykyajan ammattiliitolta<br />

odotetaan peruspalvelujen lisäksi verkostoja<br />

ja jäseniä yhteen kokoavaa roolia. Ei<br />

ole ihme, että me yhteiskuntaosajaat kaipaamme<br />

vapaalla omiemme seuraa – harvassa<br />

ovat ne työyhteisöt, joissa työskentelee<br />

enemmän kuin yksi yhteiskuntaosaaja.<br />

YHDESSÄ<br />

OLEMME YHTEISÖ<br />

Siis: tervetuloa uudella vuosikymmenellä<br />

entistä tiiviimmäksi osaksi YKA-yhteisöä<br />

sekä uudet että vanhat jäsenet!<br />

Jos olet jo YKAn jäsen: Kiitos, että olet<br />

osa YKA-yhteisöä! Hyödynnä yhteisömme<br />

verkostoja sekä juuri yhteiskuntaosaajille<br />

räätälöityjä palveluja,<br />

kuten laki- ja palkkaneuvontaa,<br />

urapalveluita ja koulutuksia.<br />

Jos et (vielä) ole YKAn jäsen:<br />

Suosittelemme sinua lukemaan tämän<br />

julkaisun, jotta tiedät, mistä puhutaan,<br />

kun puhutaan yhteiskunta-alasta.<br />

Kysy meiltä lisää, jos mielenkiintosi heräsi.<br />

Yhteisöllisiä lukuhetkiä!<br />

Kati Ahtiainen, viestintäpäällikkö<br />

Anna palautetta: viestinta@yhteiskunta-ala.fi<br />

#yhdessä<strong>yhteiskuntaa</strong><strong>rakentamassa</strong><br />

3

VUODEN<br />

<strong>YHTEISKUNTA</strong>TIETEILIJÄ<br />

TYÖTÄ<br />

TULEVAISUUDEN<br />

TAKIA<br />

Vuoden yhteiskuntatieteilijä Elina Bardramin työ<br />

EU:n johtavana ilmastoneuvottelijana vuosina 2014–2018<br />

on ollut hänelle henkilökohtaisestikin merkityksellistä.<br />

Se on auttanut häntä hyväksymään myös sen, että raskas<br />

työ on tarkoittanut luopumista jostain muusta.<br />

TEKSTI: HANNA OJANPÄÄ<br />

Neuvottelut Pariisin ilmastosopimuksen<br />

sääntökirjasta tuotiin maaliin vuoden 2018<br />

joulukuussa Puolan Katowicessa. Samalla<br />

muuttui EU:n ilmastopääosaston kansainvälisistä<br />

suhteista vastaavan Elina Bardramin<br />

työnkuva.<br />

– Painopiste komission ja EU:n kansainvälisessä<br />

ilmastotyössä on siirtynyt monenvälisistä<br />

YK- neuvotteluista kahdenväliseen<br />

yhteistyöhön, kansalliseen toimeenpanoon<br />

ja poliittiseen keskusteluun.<br />

Ilman strategista yhteistyötä toimeenpanovaiheessa<br />

menneet neuvottelut ja Pariisin<br />

sopimus jäisivät vain puheeksi, Bardram<br />

tiivistää.<br />

– EU vastaa vain yhdeksästä prosentista<br />

globaaleista päästöistä ja on itsestään selvää,<br />

että kumppanimaidemme konkreettiset<br />

toimet ovat tulevaisuuden kannalta<br />

ratkaisevia. YK:n ilmastoneuvottelut ovat<br />

l KUVAT: SINI-MARJA NISKA<br />

edelleen tärkeitä, mutta tältä osalta vastuu<br />

on siirtynyt muille kollegoille.<br />

Yhdysvaltojen irtaantumista Parisiin ilmastosopimuksesta<br />

Bardram pitää suurena<br />

pettymyksenä ja povaakin siitä isoa<br />

asiaa maan tuleviin presidentinvaaleihin.<br />

– Hallitusten päätökset ovat politiikan<br />

jatkumoa. Nationalismin noustessa on aina<br />

riski, että hyvät arvot jäävät varjoon.<br />

Investointi loppuelämälle<br />

Bardram on ensimmäiseltä tutkinnoltaan<br />

kauppatieteilijä Vaasan yliopistosta. Vaikka<br />

hän valmistui vain kolmessa vuodessa<br />

maisteriksi, kokee hän silti, että opinnoista<br />

olisi voinut ottaa vieläkin enemmän irti.<br />

– Sosiaalinen elämä taisi olla minulle<br />

tuossa vaiheessa tärkeä asia; opiskelujen<br />

ohessa toimin ainejärjestön varapuheenjohtajana<br />

sekä ylioppilaskunnan lehden<br />

4

5

VUODEN<br />

<strong>YHTEISKUNTA</strong>TIETEILIJÄ<br />

toimittajana. Aikaa jäi liian vähän itse opiskeluihin.<br />

Onneksi minulla on hyvä muisti,<br />

hän naurahtaa.<br />

Ehkä näistä lähtökohdista johtuen Bardram<br />

koki valmistauduttuaan, että hän ei ollut<br />

vielä valmis työelämään. Professorinsa<br />

kannustamana hän jatkoi opintoja Wienin<br />

yliopistossa. Ajankohta osoittautui hänelle<br />

ja ainevalinnoille – Euroopan integraatioprosessi<br />

ja unionin hyödyt jäsenmaille<br />

– otollisiksi, sillä sekä Suomi että Itävalta<br />

olivat juuri liittyneet EU:hun.<br />

– Jatko-opinnot olivat minulle kaikin<br />

puolin nappivalinta eikä vähiten kielitaidon<br />

kannalta; lukiosaksani sai hyvää käytännön<br />

harjoitusta, vaikka teinkin väitöskirjan<br />

englanniksi.<br />

Molempien tutkintojen tärkeimpänä antina<br />

hän pitää niistä saamiaan työkaluja ja<br />

eväitä niin elämään kuin työhönkin.<br />

– Vankka tekninen ja akateeminen asiantuntijuus<br />

antavat tilaa luovuudelle. Jos tätä<br />

varmuutta ei ole, halu viedä asioita vauhdilla<br />

eteenpäin voi kanavoitua väärin. Itse<br />

koen, että opiskelu on ollut minulle investointi,<br />

joka kantaa minua läpi loppuelämäni.<br />

Usko omaan näkemykseen<br />

Valmistumisen jälkeen Bardram oli muutaman<br />

vuoden töissä Helsingissä kansainvälisessä<br />

konsulttifirmassa. Vaikka työ oli mielenkiintoista,<br />

puuttui siitä vastavalmistuneelle<br />

idealistille tärkeä syvällisempi merkitys,<br />

ehkä myös tietty seikkailuhenkisyys.<br />

– Seuraavat kaksi vuotta YK:n palveluksessa<br />

Nigeriassa paikkasivat sen puutteen,<br />

mutta toivat maailmanparantajan näkemykseeni<br />

tervetullutta realismia ja pragmatismia.<br />

Tapasin Nigeriassa myös tanskalaisen<br />

aviomieheni, Bardram kertoo.<br />

Koti löytyi Irlannissa tehdyn post-doc -tutkimuksen<br />

ja Englannissa erilaisissa työsuhteissa<br />

julkisella ja yksityisellä sektorilla vie-<br />

KUKA?<br />

w Elina Bardram (48)<br />

w KTM, Vaasan yliopisto<br />

w Taloustieteen tohtori,<br />

Wienin yliopisto<br />

w Naimissa, kolme lasta<br />

w Kotipaikka: Bryssel<br />

w Harrastukset: purjehdus,<br />

laskettelu, puutarhanhoito<br />

w Kielitaito: suomi, ruotsi,<br />

englanti, saksa, ranska, tanska<br />

6

VUODEN<br />

<strong>YHTEISKUNTA</strong>TIETEILIJÄ<br />

tettyjen vuosien jälkeen Brysselistä vuonna<br />

2003. Seitsemän vuoden ajan Bardram toimi<br />

ulkosuhteiden pääosastolla talousstrategian<br />

yksikössä taloustieteilijänä, kunnes siirtyi<br />

vuonna 2010 ilmastopääosaston palvelukseen<br />

– ensin kansainvälisestä päästökaupasta<br />

vastaavaksi yksikönpäälliköksi<br />

ja vuonna 2014<br />

EU:n komission johtavaksi<br />

ilmastoneuvottelijaksi.<br />

Bardram myöntää kulkeneensa<br />

kiemuraisen<br />

tien, mutta uskoo myös<br />

kaikkien osasten johtaneen<br />

nykyhetkeen.<br />

– Jos tunnistaa itse suuret<br />

suuntaviivat ja tietää,<br />

mitä tahtoo, oma paikka<br />

löytyy. Minulle se on ollut<br />

kansainvälinen työ.<br />

Ilmastoasioiden pääosastoa Bardram kehuu<br />

dynaamiseksi joukoksi, jolla on kunnianhimoinen<br />

agenda.<br />

– Työn tärkeys vaikuttaa omaan moraaliin<br />

ja energiatasoon. Arvostus on kovaa,<br />

mutta niin ovat myös tavoitteet ja odotukset.<br />

Se on yhtä aikaa palkitsevaa ja pelottavaa,<br />

Bardram pohtii.<br />

Yhteinen mutta etäinen unioni<br />

Bardram kokee, että Euroopan unionista<br />

on valtavasti hyötyä jäsenvaltioille ja niiden<br />

kansalaisille. – Vapaus, turvallisuus ja<br />

arvot, hän luettelee ensimmäisenä.<br />

Hän kuitenkin tiedostaa, että vuorovaikutuksen<br />

Brysselin ja Euroopan pääkaupunkien<br />

välillä tulisi olla tiiviimpää ja lähempänä<br />

kansalaisia.<br />

l<br />

”JOS TUNNISTAA<br />

ITSE SUURET<br />

SUUNTAVIIVAT JA<br />

TIETÄÄ, MITÄ<br />

TAHTOO, OMA<br />

PAIKKA LÖYTYY. ”<br />

– Komissiolla ei ole kasvoja. Vaikka työ,<br />

jota me täällä teemme, vaikuttaa jäsenmaiden<br />

jokapäiväiseen elämään, se jää silti liian<br />

etäiseksi. Fyysinen etäisyys jäsenmaiden<br />

pääkaupungeista on siihen varmaan yksi<br />

syy. Varsinkin vaikeissa tilanteissa on helppo<br />

syyttää jotain sellaista,<br />

jota ei voi tunnistaa.<br />

Suomalaisesta yhteiskuntapoliittisesta<br />

keskustelusta<br />

Bardram sen<br />

sijaan on vaikuttunut.<br />

Esimerkiksi ilmastopuheet<br />

ovat hyvin jäsenneltyjä,<br />

ja monilla muilla jäsenmailla<br />

on suomalaisista<br />

paljon opittavaa.<br />

– Suomessa keskustelu<br />

ei ole liian tunnepohjaista<br />

vaan perustuu enemmän<br />

faktoihin, juuri niin kuin arvokeskustelujen<br />

tulisikin perustua. Oman työnkuvanikin<br />

puolesta katson suomalaisia ja Euroopan<br />

parhaita ilmastovisioita ylpeänä.<br />

Merkityksellisiä valintoja<br />

Bardram pitää itseään uteliaana luonteena.<br />

Vielä Kallion ilmaisutaidon lukiossa hänen<br />

urahaaveissaan oli tulla toimittajaksi<br />

tai kuuluisaksi näyttelijäksi.<br />

– Uskon, että humaani, vähän taiteellinenkin<br />

tausta on ollut minulle työelämässä<br />

eduksi. Neuvottelut ovat loppujen lopuksi<br />

yhtä suurta näytelmää, jossa on monia<br />

eri rooleja. Sen tajuaminen on auttanut<br />

ymmärtämään eri osapuolia ja heidän keinojaan<br />

päästä tavoitteisiinsa. Toinen tärkeä<br />

asia on uskoa siihen, mitä tekee. Itse olen<br />

7

8

VUODEN<br />

<strong>YHTEISKUNTA</strong>TIETEILIJÄ<br />

vakuuttunut, että työllämme on vaikutusta<br />

meidän jokaisen tulevaisuuteen.<br />

Bardram kannustaa, että jokainen voi<br />

tehdä myös omassa elämässään henkilökohtaisia<br />

valintoja. Hän itse käyttää aina<br />

mahdollisuuksien mukaan julkista liikennettä<br />

eikä lomaile kaukomaissa. Suomeen<br />

perhe ajaa kesälomiksi omalla autolla.<br />

– Viime vuosisadan alussa rakennetun<br />

talomme lämmitysjärjestelmään ja tiivistykseen<br />

olemme investoineet paljon, jotta<br />

hukkalämpöä ei pääse syntymään. En<br />

ole myöskään syönyt lihaa enää vuosiin.<br />

Mitkään päätökseni eivät rajoita elämääni,<br />

mutta en myöskään vaadi niitä muilta. Sitouttamisen<br />

ja sitoutumisen täytyy perustua<br />

henkilökohtaiseen näkemykseen ja informoituihin<br />

valintoihin, ei pakottamiseen.<br />

Ilmastoneuvottelujen strateginen vaihe<br />

tarkoittaa hänelle pitkien, jopa vuorokauden<br />

yli kestäneiden sopimusneuvottelujen<br />

päättymistä.<br />

– Äidin näkökulmasta roolini muuttuminen<br />

tietää hyvää ainakin matkapäivien vähenemisen<br />

myötä. Olen tehnyt isoja henkilökohtaisia<br />

valintoja perheen kustannuksella.<br />

Toisaalta teen tätä pitkälti juuri heidän<br />

vuokseen.<br />

Tärkein vastapaino raskaalle työlle onkin<br />

Bardramille perhe: aviomies ja kolme lasta.<br />

Oman jaksamisensa perustana hän pitää sitä,<br />

että puhelin ja kone ovat kiinni perheen<br />

yhteisenä aikana.<br />

– Muuten eivät rahkeet riitä. Perhe antaa<br />

voimaa ja toisenlaisen todellisuuden<br />

elämästä.<br />

Vuoden yhteiskuntatieteilijän tittelin Bardram<br />

otti vastaan yllättyneenä. Kiireisestä aikataulustaan<br />

huolimatta hän raivasi kalenteriinsa<br />

tilaa ja saapui varta vasten Helsinkiin.<br />

– Vaikka työni on rankkaa ja merkityksellistä,<br />

tulee virkamiehen työ harvoin huomatuksi.<br />

Minulle tämä on suuri kunnia ja todiste<br />

yhteiskuntatieteiden tärkeydestä: kyvystä<br />

huomioida erilaisia näkökulmia ja ymmärtää<br />

yhteiskunnan rakenteita ja realiteetteja.<br />

VUODEN<br />

<strong>YHTEISKUNTA</strong>TIETEILIJÄT<br />

<strong>2020</strong> Kv. yksikön päällikkö, Ph.D.<br />

Elina Bardram<br />

2019 Digitaalisen liiketoiminnan<br />

johtaja, VTM Mikki Inkeroinen<br />

2018* Kirjailija, päätoimittaja, VTK<br />

Koko Hubara<br />

2016 Yrittäjä, VTM Pauliina Seppälä<br />

2015 Puheenjohtaja, VTM Pertti Torstila<br />

2014 Yrittäjä, VTM Anna-Marja Vainio<br />

2013 Toimittaja-kirjailija, VTM Matti Rönkä<br />

2012 Professori, VTT Sixten Korkman<br />

2011 Professori, YTM, FT Marja-Liisa Manka<br />

2010 Toimitusjohtaja, VTT Cay Sevón<br />

2009 Kaupunginjohtaja, HTM<br />

Antti Rantakokko<br />

2008 Toimitusjohtaja, VTL Suvi-Anne Siimes<br />

2007 Kehittämiskonsultti, VTT<br />

Esa Pohjanheimo<br />

2006 Toiminnanjohtaja, YTM<br />

Marita Ruohonen<br />

2005 Oikeusministeri, VTM Leena Luhtanen<br />

2004 Päätoimittaja, YTT Matti Virtanen<br />

2003 Professori, VTT Antti Eskola<br />

2002 Dosentti, VTT Teija Tiilikainen<br />

2001 Pääjohtaja, VTK Jorma Ollila<br />

2000 Tutkija, VTL Anu Kantola<br />

1999 Komissaari, VTK Erkki Liikanen<br />

*Valinta muutettiin koskemaan tulevaa vuotta.<br />

9

<strong>YHTEISKUNTA</strong>-<strong>ALA</strong><br />

TUNNUSLUKUINA<br />

Miltä<br />

yhteiskunta-ala<br />

näyttää<br />

tunnuslukuina?<br />

ASEMA<br />

TUTKINTO<br />

TYÖSUHDE<br />

71%<br />

ASIANTUNTIJOITA<br />

24%<br />

JOHTOTEHTÄVISSÄ<br />

37%<br />

VTM YLEISIN<br />

TUTKINTO<br />

5 %<br />

SUORITTANUT<br />

TOHTORIN<br />

TUTKINNON<br />

22%<br />

25 %<br />

16 %<br />

IKÄ<br />

MÄÄRÄAIKAISISSA<br />

TYÖSUHTEISSA<br />

42 31 V. V.<br />

VASTA-<br />

KESKI-IKÄ<br />

VALMISTUNEIDEN<br />

KESKI-IKÄ<br />

4%<br />

TYÖTTÖMYYS-<br />

ASTE<br />

10

<strong>YHTEISKUNTA</strong>-<strong>ALA</strong><br />

TUNNUSLUKUINA<br />

TYÖPAIKKA<br />

TYÖAIKA<br />

20 %<br />

kunnissa<br />

32 %<br />

valtiolla<br />

60%<br />

TYÖPAIKKA<br />

PK-SEUDULLA<br />

20 %<br />

yrityksissä<br />

10 %<br />

yliopistoissa<br />

16 %<br />

järjestöissä<br />

39,1 h<br />

VKO<br />

16 %<br />

KOKEE TYÖMÄÄRÄN<br />

JATKUVASTI LIIAN<br />

SUUREKSI<br />

48 %<br />

KOKEE TYÖMÄÄRÄN<br />

AJOITTAIN LIIAN<br />

SUUREKSI<br />

33 %<br />

TYÖMÄÄRÄ<br />

ON<br />

SOPIVA<br />

45 %<br />

KORVATAAN<br />

YLITYÖT<br />

VAPAANA 1:1<br />

SUKUPUOLI<br />

PALKKA<br />

71%<br />

4 000 €<br />

4 271 € 3 232 €<br />

Bruttopalkka/kk,<br />

mediaani<br />

Bruttopalkka/kk,<br />

keskiarvo<br />

Vastavalmistuneiden<br />

keskipalkka/kk<br />

29%<br />

10% 10% 17%<br />

Ansaitsi vähemmän<br />

kuin 2 780 €/kk<br />

85%<br />

Ansaitsi enemmän<br />

kuin 6 000 €/kk<br />

Kokopäivätyössä olevien naisten<br />

palkka keski määrin kokopäivä työtä<br />

tekevien miesten palkoista<br />

Tulospalkkauksen<br />

piirissä<br />

Lähde: Jäsenrekisteri ja työmarkkinatutkimus<br />

11

<strong>YHTEISKUNTA</strong>-<strong>ALA</strong><br />

TUNNUSLUKUINA<br />

TÄRKEIMMÄT TYÖPAIKANVALINTAKRITEERIT<br />

Mielenkiitoiset<br />

työtehtävät<br />

Mahdollisuus tehdä<br />

työtä, jonka koen<br />

merkitykselliseksi<br />

Hyvä palkkataso<br />

Työpaikan<br />

työilmapiiri<br />

Merkitys tulevan<br />

urakehityksen<br />

kannalta<br />

Mahdollisuus<br />

kehittyä työssä<br />

Mahdollisuus<br />

sovittaa yhteen<br />

työ- ja perhe-elämä<br />

Mahdollisuus vaikuttaa<br />

työn sisältöön<br />

Varmuus työsuhteen<br />

jatkuvuudesta<br />

Työaikojen<br />

joustavuus<br />

22<br />

23<br />

23<br />

14<br />

14<br />

16<br />

17<br />

16<br />

17<br />

11<br />

14<br />

18<br />

13<br />

13<br />

16<br />

15<br />

13<br />

9<br />

9<br />

11<br />

29<br />

28<br />

34<br />

47<br />

45<br />

43<br />

39<br />

47<br />

42<br />

w 2017 w 2018 w 2019<br />

Mielenkiintoiset työtehtävät<br />

ja työn merkityksellisyys ovat<br />

edelleen tärkeitä kriteereitä,<br />

mutta palkan merkitys on noussut<br />

kuudella prosenttiyksiköllä<br />

edellisestä kyselystä.<br />

KERTYIKÖ SINULLA OMAN <strong>ALA</strong>N TYÖKOKEMUSTA JO OPISKELUAIKANA?<br />

16 %<br />

32 %<br />

w Työntekijät ja<br />

vuokratyöntekijät<br />

w Asiantuntijat ja<br />

toimihenkilöt<br />

w Ylin johto ja<br />

keskijohto<br />

40 %<br />

28 % 23 % 22 %<br />

14 % 15 %<br />

7 % 7 % 9 % 4 % 11 %<br />

18 % 16 % 17 % 9 % 14 %<br />

Harjoittelussa<br />

Töissä<br />

opiskelujeni aikana<br />

täysipäiväisesti<br />

Kesätöissä<br />

Töissä<br />

opiskelujeni aikana<br />

osa-aikaisesti<br />

Valmistuessa<br />

työsopimus<br />

omalle alalle<br />

Ei<br />

Oman alan työkokemus on yhteydessä etenemiseen uralla asiantuntija- ja johtotehtäviin.<br />

12

<strong>YHTEISKUNTA</strong>-<strong>ALA</strong><br />

TUNNUSLUKUINA<br />

MIELIKUVA AMMATTILIITOSTA: MITKÄ AMMATTILIITTOJEN<br />

TARJOAMAT PALVELUT TAI EDUT TULEVAT ENSIMMÄISENÄ MIELEEN?<br />

Lakipalvelut<br />

Työttömyyskassa/<br />

Työttömyysturva<br />

Vakuutukset<br />

Koulutukset<br />

Neuvonta<br />

€<br />

Edunvalvonta<br />

Urapalvelut<br />

Vapaa-ajan<br />

edut ja mökit<br />

Jäsenedut ja<br />

alennukset<br />

Palkkatilastot ja<br />

palkkaneuvonta<br />

Yhteiskunta-alan osaajat yhdistävät ammattiliitot<br />

ennen kaikkea lakineuvontaan ja työttömyysturvaan.<br />

KIINNOSTAVIMMAT TOIMI<strong>ALA</strong>T 2019<br />

Opiskelijat<br />

Työelämässä<br />

1<br />

Julkishallinto<br />

1<br />

Julkishallinto<br />

2<br />

Yliopistot ja tutkimuslaitokset<br />

2<br />

Suunnittelu ja konsultointi<br />

3<br />

Suunnittelu ja konsultointi<br />

3<br />

Yliopistot ja tutkimuslaitokset<br />

4<br />

Sosiaalipalvelut<br />

4<br />

Opetus ja koulutus<br />

5<br />

Media ja viestintä<br />

5<br />

Media ja viestintä<br />

6<br />

Opetus ja koulutus<br />

6<br />

Sosiaalipalvelut<br />

7<br />

Taide ja kulttuuri<br />

7<br />

Taide ja kulttuuri<br />

8<br />

Pankki- ja rahoitusala<br />

8<br />

Tietotekniikka/IT<br />

9<br />

Terveyspalvelut<br />

9<br />

Terveyspalvelut<br />

n = 273 10 Maanpuolustus<br />

n = 440<br />

10<br />

Pankki- ja rahoitusala<br />

Jo työelämässä olevia ja alan opiskelijoita kiinnostavat lähes samat toimialat.<br />

T-Median työnantajakuvatutkimukseen vastasi yhteensä 775 henkilöä, joista 440 oli<br />

työelämässä olevia yhteiskuntaosaajia ja 273 alan opiskelijoita. Tutkimusaineisto kerättiin<br />

sähköisellä lomakekyselyllä 21.3.–3.6.2019 yhteistyössä Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n,<br />

yhteiskunnallisten alojen opiskelijajärjestöjen sekä Oikotie Työpaikkojen kanssa. Myös T-Median<br />

omasta tutkimusrekisteristä poimittiin otos. Vastaajista 446 ilmoitti olevansa YKAn jäseniä.<br />

Lähde: T-Median työnantajakuvatutkimus<br />

13

KOLLEKTIIVINEN<br />

EDUNVALVONTA<br />

Kollektiivinen<br />

edunvalvonta on<br />

työmarkkina-asemaan<br />

vaikuttamista<br />

TÄTÄ ON KOLLEKTIIVINEN EDUNVALVONTA:<br />

w Ammattiliitot ovat aikoinaan<br />

syntyneet tarpeesta saada eri<br />

toimialoille alan työntekijöihin<br />

sovellettavat yhtenäiset ja<br />

kohtuulliset peruspelisäännöt.<br />

w Edelleen neuvottelujärjestöjen ja<br />

ammattiliittojen toiminnan ydinaluetta.<br />

w Tarkoittaa käytännössä työ- ja<br />

virkaehtosopimusten laatimista ja<br />

niiden noudattamisen valvomista.<br />

w Näkyy työntekijälle toimialalla<br />

palvelussuhteissa (eli työ- tai<br />

virkasuhteessa) sovellettavana<br />

työ- tai virkaehtosopimuksena.<br />

w Henkilöstön edustajilla eli henkilöstön<br />

valitsemilla luottamusmiehillä ja<br />

luottamusvaltuutetuilla on erittäin<br />

merkittävä rooli kollektiivissa edunvalvonnassa.<br />

He toimivat työpaikalla<br />

työehtojen ensisijaisina valvojina.<br />

w Akava-yhteisössä kollektiivista<br />

edunvalvontaa hoitaa kaksi neuvottelujärjestöä:<br />

JUKO ja YTN. Akavan jäsenjärjestöillä<br />

kuten YKAlla on neuvottelujärjestöjen<br />

elimissä edustajansa.<br />

w Julkisella sektorilla toimii Julkisalan<br />

koulutettujen neuvottelujärjestö<br />

JUKO, jossa edunvalvontatyötä<br />

tehdään valtion, kuntien ja<br />

kuntayhtymien, yliopistojen sekä<br />

evankelisluterilaisen kirkon<br />

akavalaisten työntekijöiden eteen.<br />

w Ylemmät Toimihenkilöt YTN on<br />

puolestaan yksityisen sektorin<br />

neuvottelujärjestö. YTN vastaa<br />

akavalaisen jäsenkunnan neuvotteluja<br />

sopimustoiminnasta muun muassa<br />

teollisuudessa, liike- ja palvelualoilla<br />

sekä järjestösektorilla.<br />

w Sopimustavoitteet laaditaan liittojen<br />

jäseniltä sopimuskauden aikana esiin<br />

tulleiden tarpeiden pohjalta.<br />

w Suurelle yleisölle kollektiivinen<br />

edunvalvonta näkyy parhaiten<br />

mediassa, kun sopimukset ovat<br />

katkolla ja neuvottelut käyvät<br />

kiivaina työnantaja- ja työntekijäpuolen<br />

välillä. Myös erilaiset<br />

painostustoimet ja viime kädessä<br />

lakko kuuluvat kollektiiviseen<br />

edunvalvontaan.<br />

14

KOLLEKTIIVINEN<br />

EDUNVALVONTA<br />

Miten neuvottelupäälliköt näkevät työkenttänsä?<br />

Nuutti Pursiainen<br />

Neuvottelupäälliköt Nuutti Pursiainen<br />

ja Petri Toiviainen hoitavat YKAssa<br />

kollektiivista edunvalvontaa. He<br />

työskentelevät sopimuskauden aikana<br />

useissa työryhmissä, joiden tarkoituksena<br />

on sopimusten valvonta ja niiden<br />

kehittäminen. Neuvottelupäälliköt myös<br />

kouluttavat henkilöstön edustajia ja antavat<br />

tarvittaessa palvelussuhdeneuvontaa<br />

yksittäisille jäsenille.<br />

Petri Toiviainen<br />

Julkisella sektorilla työskentelevät<br />

liiton jäsenet ovat kattavasti työja<br />

virkaehtosopimusten piirissä. Yksityisellä<br />

sektorilla on sen sijaan paljon toimialoja, joilla<br />

ei ole työehtosopimuksia laisinkaan. Yksityisen<br />

puolen sopimukset ovat myös sisällöltään usein<br />

ohuempia kuin julkisella sektorilla. Tekemistä ja<br />

kehitettävää tällä saralla siis riittää.<br />

Voidaan tietysti kysyä, onko<br />

nykymaailmassa enää tavoiteltavaa<br />

pyrkiä sisällöllisesti laajoihin työ- ja<br />

virkaehtosopimuksiin. Se on toisaalta myös<br />

arvovalinta. Työehtosopimusten yksi perusidea<br />

on turvata heikomman osapuolen oikeuksia<br />

ja taata työntekijöiden tasa-arvoinen kohtelu.<br />

Kollektiiviselle sopimustoiminnalle on<br />

tarvetta.<br />

Suomalainen työlainsäädäntö jättää<br />

sopimiselle laajan pelivaran. Meillä ei<br />

ole esimerkiksi minimipalkkalakia ja monet työelämän<br />

asiat, joita pidetään itsestäänselvyyksinä,<br />

kuten vaikkapa lomarahat ja monien perhevapaiden<br />

palkallisuus tulevat nimenomaan työja<br />

virkaehtosopimuksista. Sopimusjärjestelmä<br />

vaatii jatkuvaa ylläpitoa. Liitoista saatava tuki<br />

ja liittojen asiantuntemus työ- ja virkaehtoasioissa<br />

mahdollistavat puolestaan sen, että yksittäinen<br />

liiton jäsen voi keskittyä oman työnsä tekemiseen<br />

ja asiantuntemuksensa kehittämiseen.<br />

Liiton toimiston näkökulmasta kollektiivinen<br />

edunvalvonta on monesti rakenteisiin<br />

vaikuttamista, verkostojen luomista<br />

ja niiden ylläpitämistä. Kyse on tietynlaisesta<br />

lobbaamisesta.<br />

Tiedätkö, onko toimialallasi työehtosopimusta?<br />

w YKAn jäsenistä 10 prosentilla ei ole työsuhteessa<br />

noudatettavaa työehtosopimusta (tes).<br />

w Julkisella sektorilla ja yliopistoissa on kattavasti<br />

käytössä työ- ja virkaehtosopimukset.<br />

w Järjestöalakin on noin 75 prosenttisesti tessien<br />

piirissä (toimialakohtainen, talokohtainen tai<br />

muuten sovitusti sovellettava tes).<br />

w Yrityksissä työskentelevistä YKAn jäsenistä kahdella kolmasosalla<br />

on työehtosopimus, mutta joka kolmannella ei ole.<br />

100 %<br />

Julkinen sektori<br />

100 %<br />

Yliopisto<br />

75 %<br />

Järjestö<br />

67 %<br />

Yritys<br />

15

ASIANTUNTIJAT<br />

ESITTELYSSÄ<br />

ASIANTUNTIJAT<br />

ESITTELYSSÄ<br />

Viime vuonna esittelimme 11 yhteiskunta-alan asiantuntijaa.<br />

Heitä yhdistää laaja-alainen yhteiskuntaosaaminen,<br />

mutta he hyödyntävät asiantuntijuuttaan eri sektoreilla<br />

valtiolta yksityissektorille ja eri työtehtävissä<br />

tarkastajasta toiminnanjohtajaan.<br />

Kuten usein on todettu – meistä on moneksi!<br />

Viestinnän asiantuntija<br />

TUOVI RAUTJOKI<br />

YTM, viestintäjohtaja, Eläketurvakeskus<br />

Olen kiinnostunut laajasti kaikenlaisista asioista, ja työura<br />

onkin vienyt minua hyvin erilaisiin työyhteisöihin ja eri aiheiden<br />

pariin. Yhteistä tehtävissäni on ollut strateginen johtaminen,<br />

muutosten johtaminen ja verkostoissa työskentely.<br />

Kansainvälisten suhteiden asiantuntija<br />

SATU SPRATLEY<br />

M.A., lähetystötyöntekijä, Malesian Suomen-suurlähetystö<br />

Tarjoan asiantuntemustani esimerkiksi viranomaisten ja<br />

yhteisöjen väliseen yhteistyöhön ja dialogiin esimerkiksi<br />

kestävän kehityksen, digitaalisen viestinnän ja julkishallinnon<br />

kehittämiseksi.<br />

16

ASIANTUNTIJAT<br />

ESITTELYSSÄ<br />

Kestävän kehityksen asiantuntija<br />

PETTERI NÄREIKKÖ<br />

YTM, projektisihteeri, WISE<br />

Kansainvälisten suhteiden asiantuntijana näen uhan<br />

yhteiskunnan moniäänisyyden vaimenemisessa.<br />

Tämä muodostaa haasteen YK:n kestävän kehityksen<br />

tavoitteille kiihdyttämällä sosiaalista eriytymistä.<br />

Viestinnän asiantuntija<br />

JOHAN-EERIK KUKKO<br />

YTM, nuorempi tutkija/väitöskirjatutkija, Lapin yliopisto<br />

Uteliaisuus ja halu oppia uutta pitävät minut liikkeellä.<br />

Pidän sukeltamisesta mukavuusalueen ulkopuolelle,<br />

koska sieltä saa rakennuspalikoita uuden oppimiseen.<br />

Johtamisen asiantuntija<br />

LAURA WATHÉN<br />

VTK, hallituksen puheenjohtaja 2019, HYY<br />

Olen etuoikeutettu, kun olen päässyt nuorena johtamaan<br />

isoa organisaatiota, ja haluan tulevaisuuden johtotehtävissäni<br />

edesauttaa kannustavan, empaattisen ja avoimen<br />

työkulttuurin leviämistä.<br />

Sosiaalialan asiantuntija<br />

MERVI JANHUNEN-RUUSUVUORI<br />

YTM, toiminnanjohtaja, Setlementti Tampere ry,<br />

toimitusjohtaja, Pirkanmaan Setlementtipalvelut Oy<br />

Minulle on tärkeää se, että voin allekirjoittaa täysin<br />

työnantaja organisaationi arvot. Jokaisen ihmisarvon<br />

kunnioittaminen ja tasa-arvo ovat minulle tärkeimpiä arvoja.<br />

17

ASIANTUNTIJAT<br />

ESITTELYSSÄ<br />

Vaikuttamisen asiantuntija<br />

NINA HYVÄRINEN<br />

VTM, Head of Corporate Relation, F-Secure<br />

Olen nähnyt tehokasta vaikuttamista, ollut vaikuttamassa ja<br />

lobbauksen kohteena. Tiedän, mikä toimii ja mikä ei.<br />

Meidän täytyy tuoda pöytään konkretiaa ja ratkaisuehdotuksia,<br />

ei vain ongelmia.<br />

Digitaalisen liiketoiminnan asiantuntija<br />

TOMI PYYHTIÄ<br />

B.A., verkkokauppa- ja analytiikkatiimin vetäjä, Kesko<br />

Meidän täytyy tuoda pöytään enemmän yhdessä tekemistä,<br />

toisten kehumista ja auttamista. Vain yhteistyöllä me<br />

suomalaiset yritykset pärjäämme kovassa digiajan kilpailussa!<br />

Työelämän asiantuntija<br />

KATRI HALEN<br />

VTT, työsuojelutarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto<br />

Työn kuormitus- ja voimavaratekijöiden tunnistaminen sekä<br />

mutkattoman vuorovaikutuksen vahvistaminen työpaikoilla<br />

ovat sitä työkykyjohtamisen ja työhyvinvoinnin ydinosaamista,<br />

joiden eteen haluan uurastaa jatkossakin.<br />

18

ASIANTUNTIJAT<br />

ESITTELYSSÄ<br />

Kuntajohtamisen asiantuntija<br />

TYTTI MÄÄTTÄ<br />

VTM, kaupunginjohtaja, Kuhmo<br />

Olen sosiaalinen, helposti lähestyttävä, itsevarma ja rohkea.<br />

En pelkää ottaa vastaan vaikeita haasteita. Johtajana olen<br />

kannustava, myötätuntoinen ja päämäärätietoinen. Verkostojeni<br />

ansioista olen vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja. Maaseudun<br />

kehittäminen ja rakentavan vuoropuhelun käyminen<br />

suomalaisessa yhteiskunnassa on minulle tärkeää.<br />

Strategiatyön asiantuntija<br />

TIMO BERGMAN<br />

YTM, tavoittelee täysipäiväistä työllistymistä<br />

palkkatyöhön viimeistään tammikuun <strong>2020</strong> lopussa<br />

Olen parhaimmillani auttaessani organisaatioita ja ihmisiä<br />

hyödyntämään tulevaisuuden mahdollisuuksia ja ratkaisemaan<br />

siihen liittyviä haasteita. Monipuolisen asiantuntijatehtävien<br />

kokemukseni ansiosta pystyn ottamaan haltuuni vaativiakin<br />

asiakokonaisuuksia.<br />

LUE ESITTELYT<br />

KOKONAISUUDESSAAN<br />

OSOITTEESSA<br />

www.uralehti.fi/ammattilaiset<br />

#yhdessä<strong>yhteiskuntaa</strong><strong>rakentamassa</strong><br />

19

ESSEET<br />

Yhteiskunta-alan osaajat<br />

Olli Seuri, Salla-Maaria<br />

Laaksonen, Niklas Kaskeala ja<br />

Minna Strömberg kirjoittivat kukin<br />

yhteiskunnallisen esseen. Uppoudu<br />

neljään ajankohtaiseen teemaan:<br />

ilmastopolitiikka, yhteiskunnallinen<br />

muutos, julkisuuden logiikka ja<br />

kehitysavun politisoituminen.<br />

20

ESSEE 1<br />

Sivistyksen<br />

ohut pintalakka<br />

rapisee<br />

Yhteiskuntatieteilijöillä on paras näkymä<br />

muutokseen, mutta missä on<br />

yhteiskuntatieteilijän paikka, kun<br />

instituutioiden ja politiikan tila kapenee.<br />

TEKSTI: OLLI SEURI<br />

Jokainen tietää, millainen on poliittinen<br />

debatti televisiossa tai radiossa. Toimittaja<br />

ohjaa keskustelua, jonka osallistujat<br />

yrittävät nokittaa toisiaan argumenteilla<br />

ja antaa itsestään<br />

myönteisen kuvan yleisölle.<br />

Samoin sanomalehdessä<br />

poliitikot pyrkivät puhuttelemaan<br />

yleisöä perinteisesti<br />

oman poliittisen kantansa<br />

mukaan.<br />

Tämä kuva on edelleen totta,<br />

mutta se on vain pieni siivu politiikan<br />

julkisuutta. Tänä päivänä poliitikko voi yhtenä<br />

hetkenä esiintyä edustavasti perinteisessä<br />

mediassa, mutta tuokio myöhemmin<br />

repiä kunniallisuuden kaavun yltään sosiaalisessa<br />

mediassa.<br />

Tällainen kahden tai useamman kärjen<br />

viestintä ei koske ainoastaan notkeita populisteja.<br />

Viime vuosina sivistyksen ohut<br />

pintalakka on rapissut kaikissa politiikan<br />

ja maantieteen ilmansuunnissa.<br />

l KUVA: KATRI LASSILA<br />

Hybridi mediajärjestelmä tarkoittaa tilaa,<br />

jossa perinteiset ja uudet median muodot<br />

nivoutuvat yhteen monimutkaiseksi<br />

systeemiksi. Huhut perinteisen<br />

median kuolemasta olivat ennenaikaisia,<br />

sillä hybridisaatio<br />

on tuottanut ruumiiden sijaan<br />

jotain uutta, jotain vanhaa ja<br />

jotain lainattua. Kyseessä on<br />

informaatioympäristön muutos,<br />

joka ei ole neutraali, eikä sen<br />

enempää lohduton maailmanloppu<br />

tai mieletön uusi mahdollisuus.<br />

Esimerkiksi internetin ja teknologian kehittymiseen<br />

on suhtauduttu pitkään toiveikkaasti,<br />

vapauttavana voimana, mutta<br />

tänä päivänä sinisilmäisinkään optimisti ei<br />

voi olla näkemättä kehityksen toista puolta.<br />

Politiikantutkija Yascha Mounk kirjoittaa<br />

kirjassaan The People vs. Democracy, että<br />

on vielä mahdotonta sanoa, onko nykyisestä<br />

viestintäteknologioiden kehityksestä ihmiskunnalle<br />

enemmän hyötyä kuin haittaa.<br />

21

ESSEE 1<br />

Sen, minkä voi sanoa on, että kaaos tulee<br />

lyhyellä aikavälillä lisääntymään.<br />

Juuri Mounkin tavoin yhteiskuntatieteilijät<br />

ovat hyvässä asemassa tulkitsemaan<br />

muutoksen monimutkaisuutta ja sen eri<br />

puolia: <strong>yhteiskuntaa</strong> ja politiikkaa, teknologiaa<br />

ja sen käyttöä, historiaa ja kulttuuria,<br />

psykologiaa, yksilöitä ja joukkoja. Maailman<br />

muutosten arvioiminen<br />

ja selittäminen edellyttävät<br />

entistä enemmän<br />

kokonaisvaltaista näkemystä,<br />

kriittistä asennetta<br />

ja herkkyyttä – niitä taitoja,<br />

joita yhteiskuntatieteilijöille<br />

edelleen opetetaan.<br />

Totuuden jälkeen -kirjassa<br />

esitimme Antto Vihman,<br />

Jarno Hartikaisen<br />

ja Hannu-Pekka Ikäheimon<br />

kanssa, että totuudenjälkeisyyden<br />

taustalla on teknologisen<br />

murroksen ja poliittisen polarisaation myrkyllinen<br />

cocktail.<br />

Hybridissä viestintäjärjestelmässä onkin<br />

syntynyt uusia ekologisia lokeroita pienten<br />

yhteisten nimittäjien ympärille syntyvissä<br />

vaihtoehtoisissa verkostoissa. Niissä muhivat<br />

salaliittoteoriat ja valheet siivilöityvät<br />

paikoin myös valtajulkisuuteen.<br />

Toimittajan ja tietokirjailijan Angela<br />

Naglen mukaan perinteisen median heikentyminen<br />

tarkoittaa ennen kaikkea kulttuurisen<br />

sensibiliteetin ja etiketin heittämistä<br />

yli laidan. Totuudenjälkeisen politiikan<br />

tila kasvaa, kun poliitikot tai kansalaiset<br />

eivät enää häpeä – tai joudu häpeämään –<br />

l<br />

”SEN, MINKÄ<br />

VOI SANOA ON,<br />

ETTÄ KAAOS<br />

TULEE LYHYELLÄ<br />

AIKAVÄLILLÄ<br />

LISÄÄNTYMÄÄN. ”<br />

valheitaan, virheitään tai törkeyksiksi tulkittuja<br />

ulostulojaan.<br />

Paikoin tilanne muistuttaa Don DeLillon<br />

romaanissaan Valkoinen kohina kuvittelemaa<br />

maailmaa.<br />

”Myrkkytapahtuma oli päästänyt mielikuvituksen<br />

hengen valloilleen. Ihmiset sepittivät<br />

juttuja, toiset kuuntelivat lumoutuneina. Värikästä<br />

huhua, kaikkein pöyristyttävintä<br />

tarinaa arvostettiin<br />

yhä enemmän. Emme<br />

suhtautuneet keksittyyn<br />

juttuun yhtään sen luottavaisemmin<br />

tai epäuskoisemmin<br />

kuin ennenkään. Mutta<br />

nyt niille osattiin antaa<br />

arvoa. Aloimme ihmetellä<br />

omaa kykyämme synnyttää<br />

kauhua.”<br />

Totuudenjälkeistä politiikkaa<br />

tutkinut Ari-Elmeri<br />

Hyvönen muistuttaa<br />

Hannah Arendtin erottelusta filosofisten<br />

ja faktuaalisten totuuksien välillä. Filosofiset<br />

totuudet ovat ikuisia tietoteoreettisia<br />

kysymyksiä maailman ja olemassaolon<br />

ehdoista. Arendtille faktuaaliset totuudet,<br />

kuten se että Saksa hyökkäsi Belgiaan elokuussa<br />

1914, ovat politiikan haavoittuvaista<br />

perusinfrastruktuuria. Jos näihin politiikan<br />

totuuksiin suhtaudutaan mielipiteinä,<br />

itse politiikan kenttä kapenee.<br />

Suomesta katsoen synkin myrkkypilvi näkyy<br />

edelleen jossain kaukana horisontissa.<br />

Silti toimittajana ja journalismin tutkijana<br />

ilmavirtauksia on mahdotonta olla havaitsematta.<br />

22

ESSEE 1<br />

Siirtymä analogisen ajan demokratiarakenteista<br />

digitaalisen ajan muokkaamaan<br />

tulevaisuuteen on kivulias. Historioitsija<br />

Niall Ferguson tulkitsee verkostojen ottavan<br />

vallan hierarkioilta toista kertaa historiassa.<br />

Edellisen kerran näin tapahtui, kun<br />

kirjapainotaito keksittiin.<br />

Tietokirjailija Rachel Botsmanin mukaan<br />

meneillään on siirtymä<br />

kohti vertais<strong>yhteiskuntaa</strong>,<br />

jossa luottamus jakautuu<br />

vertikaalisen hierarkian<br />

sijaan horisontaalisesti,<br />

vertaisten eli kansalaisten<br />

kesken. Muutos<br />

jakaa valtaa, mutta ei<br />

välttämättä vahvista demokratiaa.<br />

Instituutioiden haavoittuvuus<br />

paljastuu,<br />

kun ihmiset ovat entistä<br />

valmiimpia luottamaan<br />

asiantuntijoiden ja auktoriteettien<br />

sijaan vertaisiinsa. Jo nyt on<br />

merkkejä rokotuskritiikin kaltaisista liikkeistä<br />

lääketiedettä vastaan. Puhumattakaan<br />

litteän maanpiirin liikkeestä. Kiinnostavaa<br />

on, kuinka tuohon teoriaan uskovia<br />

ihmisiä yhdistää linkit muihinkin YouTuben<br />

algoritmien suosittelemiin salaliittoteoriavideoihin.<br />

Ajatusleikkiä onkin houkutus jatkaa<br />

pidemmälle: Mitä jos ihmiset eivät enää<br />

(laajasti) luottaisi kouluun kasvatuksen<br />

paikkana? Tai poliisiin järjestyksenpitäjänä<br />

ja oikeuslaitokseen tuomiovallan käyttäjänä?<br />

Entä jos luottamus pankkeihin romahtaisi?<br />

l<br />

”SOSIAALISESSA<br />

MEDIASSA JA<br />

INTERNETIN<br />

VARJOISILLA<br />

KUJILLA HUHUT<br />

OVAT STEROIDEILLA<br />

VAHVISTETTUJA.”<br />

Se mikä tapahtuu sosiaalisessa mediassa,<br />

ei enää jää sosiaaliseen mediaan. Huhuja,<br />

valheita ja vahingollista informaatiota on<br />

levitetty maailman sivu, mutta sosiaalisessa<br />

mediassa ja internetin varjoisilla kujilla<br />

ne ovat steroideilla vahvistettuja.<br />

The New York Timesin kuvaus ”missä<br />

maat ovat ruutitynnyreitä ja Facebook on<br />

tulitikku” on tullut todeksi<br />

ainakin Sri Lankalla,<br />

Bangladeshissa,<br />

Myanmarissa ja Intiassa.<br />

Samoin ”pizzagatena”<br />

tunnettu salaliittoteoria<br />

muhi aikansa ennen kuin<br />

mies Pohjois-Carolinasta<br />

päätti hyökätä asein Comet<br />

Ping Pong -ravintolaan<br />

Washingtonissa.<br />

Kaaosagentit ja kyyniset<br />

toimijat pyrkivät tietoisesti<br />

hyödyntämään<br />

tilannetta ja kaventamaan<br />

politiikan tilaa. Kyse ei ole propagandasta,<br />

vaan pikemminkin informaatiotilan<br />

hämärtämisestä, muistuttaa tuoreessa<br />

kirjassaan Peter Pomerantsev. Kun tiedon<br />

määrää ei voida rajoittaa, sensuuri tapahtuu<br />

hälyn kautta.<br />

”Tänä päivänä botit, trollit ja kyborgit voisivat<br />

luoda simulaation mielipideilmapiiristä,<br />

kannatuksesta tai vihasta, joka olisi salakavalampi,<br />

kaikenkattavampi kuin vanha broadcast-media.<br />

Sitten tämä simulaatio vahvistuisi<br />

entisestään, kun ihmiset muuttaisivat<br />

käytöstään kuvittelemansa todellisuuden<br />

mukaan.” (Pomerantsev: This is Not Propaganda.<br />

2019.)<br />

23

ESSEE 1<br />

Jaettu poliittinen julkisuus on kaunis ajatus:<br />

ideoiden markkinapaikka, jossa paras<br />

argumentti voittaa – tai jossa poliittiset<br />

liikkeet ainakin kilpailevat toisiaan vastaan<br />

selkeästi erottuvilla poliittisilla ohjelmilla.<br />

Pelkästään tällaisen illuusion ylläpitäminen<br />

vaatii yhteisesti tunnustettuja<br />

instituutioita, jaettuja faktoja ja jonkinlaista<br />

ajatusta tai näkymää tavoiteltavasta<br />

tulevaisuudesta.<br />

Nyt nopea teknologinen kehitys sekä<br />

viestinnän ja politiikan häiriöt ovat jättäneet<br />

perinteiset instituutiot jälkeensä ja romuttaneet<br />

kuvitelmat edistyksen edistymisestä.<br />

Kyse ei ole vain mediasta ja julkisuudesta,<br />

sillä vanhojen hierarkioiden murtuessa<br />

yhä useammat yhteiskunnan tukipilarit<br />

tutisevat.<br />

Se asettaa mielestäni paineita paitsi toimittajille<br />

myös muille <strong>yhteiskuntaa</strong> laajasti<br />

ymmärtäville toimijoille. Yhteiskuntatieteilijän<br />

paikka voi olla <strong>rakentamassa</strong> parempaa<br />

tekoälyä, tuottamassa parempaa julkisuutta<br />

ja julkisia palveluita, tutkimassa<br />

muutosta yliopistossa tai vaikkapa luomassa<br />

varallisuutta pankkisektorilla.<br />

Jokaisessa näistä tehtävistä on tärkeää, että<br />

yhteiskuntatieteilijä muistaisi, miksi yhteiskuntatiede<br />

on juuri yhteiskuntatiedettä:<br />

eri tieteenaloja yhdistää kiinnostus kohti<br />

<strong>yhteiskuntaa</strong> ja yksilöitä yhteisön osana.<br />

Meistä kaikki ovat osa jotain itseään suurempaa,<br />

sellaista, jonka perusta on arvokas,<br />

mutta ajassamme myös haavoittuva<br />

ja hauras.<br />

Kirjoittaja on YTT, journalistiikan<br />

työelämäprofessori Tampereen yliopistossa<br />

2019-<strong>2020</strong> ja Ylen toimittaja.<br />

24

ESSEE 2<br />

Julkisuus ei ole<br />

algoritmiongelma<br />

Huolestunut puhe nykyjulkisuudesta keskittyy<br />

usein algoritmeihin, tekoälyyn ja automaattiseen<br />

sisällöntuotantoon. Julkisuuden logiikkaa selittää kuitenkin<br />

koneita ja automaatiota paremmin ihmisyys.<br />

Kuka järjestäisi ihmistieteiden täydennyskoulutusta<br />

edistämään parempaa julkista keskustelua?<br />

TEKSTI: SALLA-MAARIA LAAKSONEN<br />

l KUVA: TUUKKA LEHTINIEMI<br />

Sosiaalisen median muovaamaa julkisuutta<br />

luonnehtii informaation ja sisällöntuottajien<br />

lisääntynyt määrä ja kilpailu yleisöistä.<br />

Teknologista viestintäarkeamme<br />

kuvaavat luvut ovat<br />

päätähuimaavia: yhdessä minuutissa<br />

verkossa lähetetään<br />

188 miljoonaa sähköpostia,<br />

18 miljoonaa twiittiä ja jaetaan<br />

lähes viisi miljoonaa gifanimaatiota.<br />

Tästä virrasta erottautuminen<br />

on vaikeaa, eikä tilannetta<br />

ainakaan helpota, jos meemien ja<br />

kissavideoiden sijasta pitäisi viestiä asiaa.<br />

Ilmatilasta taistelevat journalistiset mediat,<br />

yritykset, kansalaisjärjestöt, poliittiset toimijat,<br />

vaihtoehtoiset mediat ja liuta yksittäisiä<br />

kansalaisvaikuttajia.<br />

Faktoihin perustuva viesti on verkkojulkisuudessa<br />

valitettavan heikoilla. Isoilla<br />

data-aineistolla tehdyt tutkimukset todella<br />

osoittavat, että valheet ja salaliittoteoriat<br />

leviävät verkossa nopeammin ja tehokkaammin<br />

kuin faktasisältö. Huolestuneita<br />

havaintoja on tehty myös siitä, miten<br />

salaliittoteoriat ja denialistit nousevat<br />

korkealle hakukoneiden tuloksissa<br />

tai miten YouTuben algoritmi<br />

suosittelee käyttäjilleen ääriliikkeiden<br />

sisältöjä.<br />

Vallitseva keskustelu julkisuudesta<br />

ja sen yllä kuvatuista<br />

haasteista pyörii vahvasti<br />

teknologian ympärillä.<br />

Pohdimme sitä, miten teknologiat<br />

vaikuttavat uutisvirtaamme, koukuttavat<br />

meitä ja auttavat vieraita valtoja<br />

vaikuttamaan vaaleihin. Keskustelemme<br />

sisällön moderoinnista, vaalimainosten<br />

kieltämisestä ja automaattisesta viestinlevityksestä.<br />

Somejätit yrittävät lisätä<br />

läpinäkyvyyttä yhteiskunnalliseen mainontaan<br />

vakuuttaakseen päättäjät omasta<br />

puolueettomuudestaan ja korjaavat jatkuvasti<br />

omia algoritmejaan paljastusten<br />

myötä.<br />

25

ESSEE 2<br />

Nämä vastakeinot ovat teknologisia ratkaisuja<br />

ongelmaan, joka ei ole pelkästään<br />

teknologinen. Ymmärtääksemme julkisuuden<br />

logiikkaa meidän täytyy myös ymmärtää<br />

ihmismieltä ja ihmisten sosiaalista toimintaa.<br />

Inhimillinen ja tunteikas verkko<br />

Tuoreet tutkimukset ehdottavat,<br />

että teknologian<br />

ja algoritmien lisäksi<br />

vastuussa huuhaan leviämisessä<br />

vaikuttaisivatkin<br />

olevan myös ihmiset<br />

itse. MIT:n tutkijat nostivat<br />

valtavaa Twitter-aineistoa<br />

analysoidessaan<br />

esille, että vastoin yleisiä<br />

käsityksiä valheellisten<br />

viestien levittämisestä<br />

eivät ole vastuussa botit<br />

vaan ihmiset, joihin valeuutiset<br />

vetoavat uutuusarvonsa vuoksi.<br />

Valeuutisten herättämä pelko, inho ja yllättävyys<br />

ovat tunteita, jotka näyttävät selittävän<br />

niiden viraalisuutta.<br />

Valheet, huhut ja kohut vetoavat meihin<br />

juuri siksi, että ne herättävät tunnekokemuksia.<br />

Nykytutkimuksen valossa rationaalinen<br />

ja emotionaalinen ajattelu ovat<br />

erottamattomia: järki ja tunteet ovat kietoutuneet<br />

yhteen aivorakenteiden tasolla.<br />

Siksi myös viestinnän vaikuttavuuden<br />

kohdalla tunnekokemukset ovat merkittäviä<br />

— sekä verkossa että sen ulkopuolella.<br />

Emootioita herättävä sisältö kiinnittää<br />

vastaanottajan huomion, se muistetaan paremmin<br />

ja sillä on todennäköisemmin myös<br />

käyttäytymiseen liittyviä seurauksia. Habermasin<br />

ystävien on siis luovuttava päiväunestaan:<br />

julkisuutemme ei ole rationaalista<br />

keskustelua.<br />

Julkisuuden tutkijat puhuvat affektiivisesta<br />

julkisuudesta, jossa sisältöjen suo siota<br />

määrittelee niiden tunnesisältö ja tahmaisuus:<br />

mikä tahansa sisältö, joka ihastuttaa,<br />

vihastuttaa tai närkästyttää<br />

saa käyttäjissä aikaan<br />

vahvempia reaktioita, mikä<br />

puolestaan saa sosiaalisen<br />

median alustojen<br />

algoritmit jakamaan sisältöä<br />

yhä laajemmalle.<br />

Verkkoalustat ja kanssakäyttäjät<br />

kutsuvat meitä<br />

osallistumaan suosittuihin<br />

keskusteluaiheisiin,<br />

ja näin sisältöjen ympärille<br />

muodostuu yhteisöjä.<br />

Verkkoyhteisöissä<br />

keskustelemme mielellään samanmielisten<br />

kanssa ja seuraamme vaikutusvaltaisia<br />

hahmoja — kuten verkon ulkopuolellakin.<br />

Myös salaliittoteorioita jakavien yleisöjen<br />

sisäinen samankaltaisuus ja toisaalta yleisöjen<br />

polarisoituminen edistävät näiden sisältöjen<br />

leviämistä entisestään. Kyse on siis<br />

sosiaalisesta toiminnasta ja sille tyypillisistä<br />

rakenteista.<br />

Verkkoalustat on rakennettu virittymään<br />

samalle taajuudelle tunnekokemustemme<br />

kanssa ja tuottamaan hetkellistä yhteisöllisyyttä<br />

niiden ympärille. Mutta sosiaalisen<br />

median alustojen algoritmit eivät nekään<br />

ole autonomisia teknologisia toimijoita.<br />

Ihmistoimija on koodannut algoritl<br />

”YMMÄRTÄÄKSEMME<br />

JULKISUUDEN<br />

LOGIIKKAA<br />

MEIDÄN TÄYTYY<br />

MYÖS YMMÄRTÄÄ<br />

IHMISMIELTÄ.”<br />

26

ESSEE 2<br />

mien lähtöoletukset alustan bisnesmallin<br />

ohjaamalla logiikalla, mutta sen jälkeen ne<br />

oppivat ja muuttuvat sen perusteella, miten<br />

käyttäjät niiden tuottamaa sisältövirtaa<br />

käyttävät. Julkisuutemme siis muovautuu<br />

jatkuvasti uudestaan ihmiskäyttäjien toiminnan<br />

perusteella.<br />

Tahmaisia skandaaleita<br />

Vaikuttavan viestinnän<br />

suunnittelu tällaiseen ympäristöön<br />

vaatii taitoa – ja<br />

ymmärrystä sekä teknologiasta<br />

että sosiaalisesta<br />

toiminnasta. Salaliittoteoreetikot<br />

ja informaatiovaikuttajat<br />

ovat usein<br />

pelottavan hyviä hyödyntämään<br />

molempia. Se<br />

ei kuitenkaan välttämättä<br />

tarkoita bottiarmeijoita,<br />

feikkitilejä ja tunnepitoisia,<br />

piilotettuja mainoksia<br />

Facebookissa. Teknologiatoimittaja<br />

Alex Hern povaa The Guardianin kolumnissaan,<br />

että tulevissa vaaleissa ei tulla enää<br />

kauhistelemaan massiivista mikrokohdentamista<br />

ja poliittisia botteja. Sen sijaan hän<br />

muistuttaa osuvasti, että satunnainen viestinviejä<br />

voi olla verkossa yhtä tehokas kuin<br />

maksettu. Erityisen tehokasta on viestintä,<br />

joka onnistuu ratsastamaan teknologisen<br />

mediatilan logiikalla ja hyödyntämään ihmismielen<br />

ominaisuuksia.<br />

Teknologinen mediamaailma tukee tunteellisen<br />

ja sensaatiomaisen sisällön levittämistä<br />

monin tavoin, ja ovelimmat viestijät<br />

osaavat hyödyntää molempia. Viraaliksi<br />

l<br />

”VIRAALIKSI<br />

LÄHTEVÄ<br />

VALEUUTINEN TAI<br />

S<strong>ALA</strong>LIITTOTEORIA<br />

TOIMII ALGORITMIEN<br />

JA IHMISTEN<br />

YHDISTELMÄLLÄ.”<br />

lähtevä valeuutinen tai salaliittoteoria toimii<br />

algoritmien ja ihmisten yhdistelmällä: se vetoaa<br />

perustunteisiimme, ehkä epäreiluuden<br />

kokemukseen, ehkä rakentaa asetelman, jossa<br />

pieni yksilö joutuu järjestelmän sortamaksi.<br />

Pienistä tunnereaktioista syntyy algoritmien<br />

auttamana kenties laajempi kohu, joka<br />

lopulta herättää myös median huomion.<br />

Syntynyt mediaskandaali<br />

ei siis ole välttämättä<br />

aina vahinko. Kuten<br />

Hern kirjoittaa “Voit<br />

maksaa 500 puntaa mainostaaksesi<br />

Facebookissa<br />

50 000 ihmisille, tai<br />

maksaa samat 500 puntaa<br />

skandaalinkäryisestä<br />

mainoksesta, joka päätyy<br />

BBC:n etusivulle ja sieltä<br />

miljoonien lukijoiden<br />

nähtäville”. Tällaisesta<br />

tietoiseen vääristelyyn ja<br />

julkiseen trollaukseen perustuvasta<br />

strategiasta on syytetty myös<br />

esimerkiksi presidentti Donald Trumpia.<br />

Teknologiapuhe ei riitä<br />

Suunnitelmallinen skandaalien hyödyntäminen<br />

on erinomainen esimerkki siitä,<br />

ettei julkisuutta voi ratkaista vain teknologisen<br />

kysymyksenä. On tärkeää ymmärtää,<br />

miten teknologia tukee tunteikkaan<br />

ja skandaalinomaisen tiedon leviämistä,<br />

mutta sen lisäksi kyse on ihmisten emotionaalisesta<br />

käyttäytymisestä, sosiaalisesta<br />

toiminnasta ja siitä, miten ihmiset mediaorganisaatiossa<br />

tekevät päätöksiä julkaisuista<br />

ja otsikoista.<br />

27

ESSEE 2<br />

Yhteiskunnallisen keskustelun perusteella<br />

vaikuttaa siltä, että puhumme kovin<br />

mielellämme teknologiasta ja projisoimme<br />

siihen erilaisia ihmisen toimintaan liittyviä<br />

vajavaisuuksia ja ongelmia, sen sijaan<br />

että pohtisimme vaikeampia, iholle tulevia<br />

kysymyksiä: ihmisluontoa ja ihmisten<br />

muodostamien sosiaalisten järjestelmien<br />

toimintamekanismeja. Ymmärrys ihmisen<br />

psykologiasta ja sosiaalisen toiminnan<br />

systeemisistä vaikutuksista silloin, kun ihmistoiminta<br />

kytkeytyy algoritmisiin järjestelmiin,<br />

on avainasemassa nykyjulkisuuden<br />

käsittämisessä ja sen vaikutusten<br />

tutkimisessa.<br />

Ymmärtääksemme julkisuuden logiikkaa<br />

tai tehdäksemme vaikuttavaa viestintää,<br />

meidän täytyy siis ymmärtää teknologian<br />

lisäksi myös ihmismieltä ja ihmisten<br />

sosiaalista toimintaa. Ne ovat asioita, joita<br />

ei voi tyhjentävästi tiivistää matemaattisiin<br />

malleihin ja ennusteisiin. Siksi teknologiabuumissa<br />

pyörivä julkinen keskustelumme<br />

tarvitsee lisää ihmistieteellisiä näkökulmia,<br />

ymmärrystä ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksesta,<br />

sekä kriittistä keskustelua<br />

niistä arvoista, joita teknologisiin järjestelmiin<br />

rakennetaan.<br />

Suomessa voi täydennyskouluttautua<br />

useammallakin avoimella ohjelmoinnin ja<br />

tekoälyn verkkokurssilla. Mutta missä on<br />

ihmistieteiden MOOC, joka auttaisi meitä<br />

ymmärtämään itseämme?<br />

Kirjoittaja on viestinnän, teknologian<br />

ja organisaatioiden tutkija, joka toimii<br />

tutkijatohtorina Kuluttajatutkimuskeskuksella<br />

Helsingin yliopistossa sekä Rajapintatutkijakollektiivissa.<br />

Twitter: @jahapaula<br />

28

ESSEE 3<br />

Mikä on<br />

paras tapa vaikuttaa<br />

ilmastopolitiikkaan?<br />

Miten saadaan kunnianhimoa ilmastotoimiin?<br />

Yksilön teoilla vai yhteiskunnan rakenteisiin vaikuttamalla?<br />

Tämä on ikuisuusdebatti ilmasto keskustelussa.<br />

Olen käynyt samaa debattia itseni kanssa.<br />

TEKSTI: NIKLAS KASKE<strong>ALA</strong><br />

l KUVA: WWW.KOSKISYVARI.COM<br />

Kun poliitikoilta kysyy heidän näkemyksiään<br />

talouspolitiikasta, harva vastaa kertomalla<br />

henkilökohtaisesta taloudestaan. Siis<br />

siitä, kuinka paljon on velkaa, miten<br />

kuluttaa rahansa tai säästää<br />

eläkepäiviään varten.<br />

Kun kysytään ilmastopolitiikasta,<br />

moni ryhtyy kertomaan<br />

anekdootteja, miten on vähentänyt<br />

autoiluaan ja lisännyt<br />

kierrätystä ja kertoo, miten lautasella<br />

on nykyään vähemmän lihaa.<br />

Minua häiritsi pitkään, että ilmastokysymyksissä<br />

mennään heti henkilökohtaiselle<br />

tasolle. Ikään kuin poliittisilla päättäjillä<br />

ei olisi valtaa päättää näistä asioista<br />

koko yhteiskunnan tasolla.<br />

Usein viitataan Suomen ympäristökeskus<br />

SYKEn tutkimuksesta peräisin olevaan<br />

lukuun, jonka mukaan 68 prosenttia Suomen<br />

ilmastopäästöistä syntyy kotitalouksien<br />

kulutuksesta. Eli siitä, miten asumme,<br />

liikumme, syömme ja mitä ostamme.<br />

Lukua käytetään oikeutetusti osoittamaan,<br />

että arjen valinnoillamme on oikeasti väliä.<br />

Ongelma on, että kaikesta valistuksesta<br />

huolimatta hyvin harva tekee<br />

ilmastonmuutoksen torjumisen<br />

kannalta oikeita arjen valintoja.<br />

Äskettäisessä gallupissa 65<br />

prosenttia suomalaisista sanoi<br />

torjuvansa ilmastonmuutosta<br />

kierrättämällä. Sillä ei ole isossa<br />

kuvassa juurikaan merkitystä<br />

ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.<br />

Oikeasti vaikuttavissa asioissa – asumisessa,<br />

liikkumisessa ja ruokavaliossa – vain<br />

noin 25 prosenttia suomalaisista on tehnyt<br />

edes joitain muutoksia.<br />

Myös vastuullisesti toimivalla on paheensa.<br />

Hommaan liittyy aimo annos kaksinaismoralismia,<br />

kun yksinomaan vegaaniruokaa<br />

syövä hipsuli lentää toiselle<br />

puolelle maailmaa joogaamaan ja etsimään<br />

itseään, tai piipahtaa viikonlopuksi Berliiniin<br />

juomaan kauramaitolattea.<br />

29

ESSEE 3<br />

l<br />

”KÄYTÄNNÖSSÄ<br />

RIITTÄVÄN MONI<br />

EI KOSKAAN TEE<br />

VASTUULLISIA<br />

VALINTOJA<br />

VAPAAEHTOISESTI. ”<br />

Itse syön juustoja lähes samaan tahtiin kuin<br />

kymmenen vuotta sitten, vaikka tiedän juuston<br />

hiilijalanjäljen olevan lihaa suurempi.<br />

Suomesta ei varmaankaan löydy ketään,<br />

jonka vuosittainen hiilijalanjälki olisi globaalisti<br />

kestävällä tasolla, eli noin kaksi tonnia<br />

hiilidioksidia. Suomalaisen keskimääräinen<br />

hiilijalanjälki on noin<br />

kymmenen tonnia.<br />

Kuluttajavaikuttamisen<br />

ongelma on, että se perustuu<br />

vapaaehtoisiin valintoihin.<br />

Niin kauan, kun<br />

vastuullisempi vaihtoehto<br />

on kalliimpi tai muuten<br />

vaivalloisempi hankkia,<br />

valitsee valtaosa ihmisistä<br />

ilmaston kannalta<br />

huonomman vaihtoehdon.<br />

Edelläkävijät voivat taputtaa<br />

itseään selkään, mutta<br />

muuttaako heidän valintansa todella maailmaa?<br />

Palaan tähän vielä.<br />

Vapaaehtoisia vastuullisia kulutusvalintoja<br />

voisi verrata siihen, että liikenneturvallisuutta<br />

ryhdyttäisiin parantamaan alentamalla nopeusrajoituksia.<br />

Uudet alemmat nopeusrajoitukset<br />

olisivat kuitenkin vapaaehtoisia, eikä niiden<br />

rikkomisesta tulisi sakkoja. Kuinka moni<br />

ajaisi uusien rajoitusten mukaisesti?<br />

En missään nimessä halua vähätellä vastuullisia<br />

valintoja tekeviä ihmisiä. Pyrin itsekin<br />

valitsemaan vastuullisesti. Vaihtoehtoja ei<br />

ole. Pelissä on lasteni tulevaisuus. Jos tiedostaa<br />

ilmastonmuutoksen aiheuttaman uhan vakavuuden,<br />

on vaikea ymmärtää, miksei niin<br />

moni näytä välittävän.<br />

Silti on aika puhkaista kuvitelma, että pelkillä<br />

kuluttajavalinnoilla voidaan pysäyttää<br />

ilmastonmuutos. Se on teoriassa mahdollista,<br />

mutta käytännössä riittävän moni ei koskaan<br />

tee vastuullisia valintoja vapaaehtoisesti.<br />

Ilmastonmuutoksesta on puhuttu kohta<br />

40 vuotta. Emme voi enää odottaa koko ajan<br />

nurkan takana lymyävää kuluttajien massaheräämistä<br />

vastuullisuuteen.<br />

Mutta, voisiko suhteellisen<br />

pieni vastuullisia<br />

kuluttajavalintoja tekevä<br />

joukko sittenkin edistää<br />

isoa systeemitason rakenteellista<br />

muutosta?<br />

Olin pitkään sitä mieltä,<br />

että ilmastotoimiin saadaan<br />

vauhtia vain poliittisen<br />

vaikuttamisen kautta.<br />

Tein töitä ja vaikutin kansalaisjärjestöissä,<br />

joissa<br />

pyrittiin esimerkiksi lobbaamalla vaikuttamaan<br />

suoraan päätöksentekoon. Ajattelin, että<br />

muutos syntyy vasta, kun poliitikot muuttavat<br />

sääntöjä.<br />

Viime vuosina olen tajunnut, että ilmastotoimissa<br />

aloitteita eivät oikeastaan koskaan<br />

ole tehneet poliitikot. Paine muutokseen on<br />

aina tullut ulkopuolelta: tutkijoilta, järjestöiltä<br />

ja yhä enemmän nuorilta, kuluttajilta<br />

ja elinkeinoelämältä.<br />

Voimme syyllistää päättäjiämme riittämättömistä<br />

ilmastotoimista, mutta ainakin demokratioissa<br />

todellinen syyllinen taitaa katsoa<br />

itse kutakin meistä peilistä. Päättäjämme<br />

tekevät juuri sellaista ilmastopolitiikkaa, jota<br />

me kansalaiset ja äänestäjät heiltä vaadimme.<br />

Iso osa poliittisista päättäjistämme on il-<br />

30

ESSEE 3<br />

mastopolitiikan osalta pihalla kuin lumiukot.<br />

Ei tämä pelkästään heistä johdu. Heidät on<br />

valittu eduskuntaan hoitamaan ihan muita<br />

asioita.<br />

Ilmastopolitiikka muuttuu kunnianhimoisemmaksi<br />

vasta kun kansalaiset alkavat riittävissä<br />

määrin sitä vaatia. Tästä nähtiin esimakua<br />

kevään 2019 eduskuntavaaleissa, joita voi<br />

syystäkin sanoa ilmastovaaleiksi.<br />

Ilmastovaalien lopputuloksena syntyi hallitusohjelma,<br />

jonka ilmastotavoitteet ovat maailman<br />

kunnianhimoisimpia. Vaalien ja hallitusohjelman<br />

laatimisen jälkeen on kuitenkin<br />

näkynyt merkkejä, että haluja tarvittaviin toimenpiteisiin<br />

ei löydy edes hallituksesta, joka<br />

on itse asettanut kunnianhimoiset tavoitteet.<br />

En usko, että päättäjillä on rohkeutta tarvittaviin<br />

ilmastopäätöksiin, ellei heillä ole niihin<br />

kansalaisten tukea. Päättäjämme tekevät juuri<br />

sellaista ilmastopolitiikkaa, jota me heiltä<br />

vaadimme. Tarvitsemme keinoja, joilla viestiä<br />

päättäjille, myös vaalien välissä, että olemme<br />

valmiita muutokseen ja että haluamme<br />

olla osa sitä.<br />

Tässä mielessä yksilötason ilmastoteoilla<br />

voi sittenkin olla kokoaan suurempi vaikutus.<br />

Arjen ilmastotekojen merkitys ei piile hiilidioksidipäästöjen<br />

syynäämisessä grammojen<br />

tarkkuudella. Yksittäiset valinnat edistävät<br />

tarvittavaa kulttuurin muutosta ja ovat<br />

samalla viesti ihmisille ympärillämme: Täällä<br />

toimitaan!<br />

Tarvitsemme isoja rakenteellisia ratkaisuja,<br />

jotka vähentävät päästöjä. Mutta eivät ne rakenteelliset<br />

ratkaisut taivaalta tipu. Politiikka<br />

kuvastaa aina ajan henkeä. Minkälaisen viestin<br />

lähetämme päättäjille, jos vain jatkamme<br />

kuluttamista entiseen malliin?<br />

Diskurssit ja normit muuttuvat vain,<br />

kun niitä muutetaan. Greta Thunbergin<br />

aloittama nuorten ilmastoliike on tästä<br />

erinomainen esimerkki. Pienetkin ilmastoteot<br />

ovat tärkeitä. Ne auttavat rakentamaan<br />

tarinaa, narratiivia, jossa kannamme<br />

kollektiivista vastuuta ilmastonmuutoksesta.<br />

Ilmastoteot ovat myös väylä onnelliseen<br />

elämään. Ne tekevät arjesta merkityksellisemmän<br />

ja rikkaamman, ne rakentavat<br />

omia arvoja vastaavaa elämää.<br />

Tutkimusten mukaan arjen ympäristövalinnat<br />

vaikuttavat yksilön onnellisuuteen.<br />

Mitä kestävämpää arkea ihminen elää, sitä<br />

tyytyväisempi hän on elämäänsä. Vastaavasti<br />

tyytyväisemmät ihmiset tekevät ympäristölle<br />

kestävämpiä valintoja.<br />

Ilmastokriisi ratkeaa vasta, kun yhteiskunnan<br />

rakenteet muutetaan ilmastoystävällisiksi.<br />

Toisaalta, mikään rakenne ei nytkään<br />

pakota ylikuluttamaan, ostamaan pikamuotia,<br />

lentämään lomalle tai ajamaan<br />

isopäästöistä autoa.<br />

Ilmastonmuutos on edennyt niin pitkälle,<br />

että on aika kysyä, voisimmeko lopettaa<br />

väittelyn poliittisen tason vaikuttamisen ja<br />

yksilön valintojen paremmuuden välillä.<br />

Homma ratkeaa, kun kannamme vastuuta<br />

kaikilla tasoilla.<br />

Miksi emme ryhtyisi kantamaan vastuuta<br />

jo nyt – eikä vasta sitten, kun on liian<br />

myöhäistä?<br />

Kirjoittaja on valt. yo. ja yhteiskuntavastuujohtaja<br />

Compensatessa sekä puheenjohtaja Protect<br />

Our Winters Finland -ilmastojärjestössä.<br />

31

ESSEE 4<br />

Utvecklingsbistånd<br />

och det<br />

nationella intresset<br />

Under fjolårets politikervecka i Almedalen intervjuades Sveriges<br />

biståndsmyndighet Sidas generaldirektör Carin Jämtin av<br />

branschtidningen Omvärlden. OECD:s biståndskommitté hade nyligen<br />

publicerat en så kallad peer review om Sveriges prestationer som<br />

finansiär av internationella utvecklingsinsatser. En skicklig, ambitiös och<br />

inflytelserik aktör inom hållbar utveckling, summerade rapporten.<br />

TEXT: MINNA STRÖMBERG<br />

l BILD: BENGT SANDELOWSKY<br />

Att vara ”bäst i klassen” var Carin Jämtin försynt<br />

nöjd med. Men ”hoppas vi kan fortsätta<br />

vara bäst i klassen” och ”att vi inte blir<br />

ensamma i klassen”, tillade hon.<br />

Varför denna oro? Vad händer<br />

i Jämtins klassrum? Vart<br />

är klasskamraterna på väg?<br />

Det har aldrig funnits ett starkare<br />

mandat att arbeta med utveckling.<br />

I september 2015 enades<br />

världens ledare om Agenda<br />

2030, en ambitiös uppsättning nya globala<br />

mål för en hållbar utveckling med syfte<br />

att utrota extrem fattigdom, främja fred och<br />

rättvisa och hitta lösningar till klimatkrisen.<br />

Uppdraget gavs till alla delar av samhället,<br />

till alla länder, såväl rika som fattiga. En central<br />

devis var ”Leave no one behind”, ett åtagande<br />

om en mer jämlik utveckling som prioriterar<br />

de mest utsatta.<br />

I en parallell verklighet, en annan filterbubbla,<br />

var entusiasmen för globala åtaganden<br />

svalare. Samma höst som målen<br />

klubbades i FN började en<br />

serie händelser som skulle<br />

ha långtgående konsekvenser.<br />

Migrationskrisen i Europa<br />

påskyndade utvecklingen<br />

mot en mer inåtvänd politik i<br />

många länder. Följande år fick<br />

USA en ny president och britterna<br />

röstade för att lämna Europeiska<br />

unionen. I dagens politiska anda skulle<br />

en överenskommelse om Agenda 2030<br />

knappast vara möjlig.<br />

De nationalistiska tendenserna i många<br />

givarländer har gjort biståndet till en del av<br />

den fördelningspolitiska diskussionen, där<br />

behov hemma ställs mot behov utomlands.<br />

En ny slags politisk retorik om biståndet<br />

har slagit rot. Den bärande tanken är att bi-<br />

32

ESSEE 4<br />

ståndet bara är legitimt om det också gynnar<br />

givarlandets egna, nationella intressen.<br />

En sådan retorik står i kontrast till den biståndspolitiska<br />

paradigm som varit dominerande<br />

bland västerländska givarländer,<br />

och som Sverige är en av de tydligaste representanterna<br />

för. Den motiveras framför<br />

allt av att bekämpa fattigdom i dess olika<br />

former och påverkas starkt av den internationella<br />

agendan för biståndseffektivitet. En<br />

effektiv givare stödjer partnerländers egna<br />

prioriteringar, institutioner och program,<br />

eftersom det ger hållbarare resultat. Den<br />

värnar om det multilaterala systemet, liksom<br />

om kampen mot globala utmaningar<br />

som klimatet. Det humanitära biståndet<br />

till kriser och katastrofer är generöst och<br />

opartiskt.<br />

Visserligen har spänningen mellan egennytta<br />

och altruism alltid förekommit inom biståndet.<br />

Som en del av biståndseffektivitetsagendan<br />

inom OECD har man dock lyckats tämja<br />

vissa av dessa tendenser. Inom loppet av<br />

tjugo år har man lyckats kraftigt minska<br />

det bundna biståndet, en form av bistånd<br />

där varor och tjänster som ingår i ett projekt<br />

måste upphandlas i givarlandet. Kostnadseffektivitet<br />

intresserar givare och bundet<br />

bistånd kan kosta upp till 30 procent<br />

mer än obundet.<br />

OECD sitter också på den formella definitionen<br />

av officiellt utvecklingsbistånd<br />

(ODA). Endast bistånd som har ”främjandet<br />

av ekonomisk utveckling och välmående<br />

av utvecklingsländer som sitt huvudmål”<br />

får idag räknas som ODA.<br />

Det som ändå gör den nya trenden anmärkningsvärd<br />

är vilka som driver den.<br />

Många av de länder som tidigare suttit i<br />

effektivitetsarbetets kärna – i Carin Jämtins<br />

klassrum – verkar nämligen ha ändrat<br />

kurs. Samarbetet i den så kallade likasinnade<br />

kretsen, som bestått av de nordiska<br />

länderna, Nederländerna och inte minst<br />

biståndsjätten Storbritannien, är inte lika<br />

självklart som förr.<br />

Britternas vägval har väckt störst uppmärksamhet.<br />

För fem år sedan beslutade<br />

den brittiska regeringen om en ny biståndsstrategi<br />

med rubriken ”Tackling global challenges<br />

in the national interest”. Enligt den<br />

ska biståndet breddas så att en tredjedel av<br />

medlen kanaliseras genom andra myndigheter<br />

än biståndsmyndigheten DFID. Till<br />

exempel fördelas årligen 1,2 miljarder pund<br />

till en fond under det nationella säkerhetsrådet<br />

för projekt i konfliktländer med syftet<br />

att gynna britternas nationella säkerhet.<br />

Ett flertal granskningar har dock visat på<br />

betydande brister i genomförandet hos de<br />

andra myndigheterna, som saknar kapacitet<br />

att hantera utvecklingsbistånd enligt<br />

gällande krav.<br />

Att just bredda och tänja på biståndsbegreppet<br />

är ett typiskt drag i den nya rörelsen.<br />

Även bland en del debattörer i Bryssel upplevs<br />

ODA-definitionens gränser för trånga.<br />

Där har biståndet kopplats ihop med den<br />

europeiska migrationsdebatten efter flyktingkrisen<br />

2015.<br />

I diskussionen om EU-biståndets framtid<br />

har migrationsfrågan fått oväntat stora<br />

proportioner. När Jutta Urpilainen, då<br />

33

ESSEE 4<br />

Finlands kandidat till kommissionär för internationella<br />

partnerskap, blev utfrågad av<br />

parlamentets biståndsutskott i oktober 2019<br />

var den enskilt vanligaste frågan hur hon<br />

som biståndskommissionär skulle hantera<br />

migrationen till Europa.<br />

I ett Europasamarbete skakat av migrationskrisen<br />

har medlemsländerna kommit<br />

överens om att alla EU:s<br />

verktyg, alltså även biståndet,<br />

ska stå till unionens<br />

förfogande i dess<br />

strävan att kontrollera<br />

migrationen. EU-kommissionen<br />

har sedan dess<br />

utökat sitt bistånd till länder<br />

som migranter kommer<br />

från och reser igenom,<br />

bland annat i syfte<br />

att skapa arbetsmöjligheter<br />

i ursprungsländer<br />

och göra migrationsrutter<br />

säkrare.<br />

Kritiken från bistånds- och människorättsorganisationer<br />

har dock inte låtit vänta på sig.<br />

EU-medel till att utbilda den libyska kustbevakningen<br />

har blivit en symbol för vad som<br />

anses vara det migrationshämmande biståndets<br />

moraliska utmaningar. Emellertid vill<br />

många medlemsländer se att mer bistånd riktas<br />

till polisiära insatser för att trygga de yttre<br />

gränserna och att bistånd ges utbyte mot att<br />

partnerländer bidrar till att kontrollera migrationsflöden.<br />

Ett narrativ i mitten, som även<br />

Urpilainen lutat sig mot, betonar behovet att<br />

bekämpa migrationens grundorsaker genom<br />

satsningar på fred, rättigheter och socioekonomisk<br />

utveckling i ursprungsländer. Denna<br />

l<br />

”ATT BYGGA<br />

BISTÅNDSPOLITIK<br />

PÅ FÖRVÄNTAN<br />

OM KORTSIKTIG<br />

EGENVINNING ÄR<br />

DOCK INTE RÄTT<br />

VÄG ATT GÅ.”<br />

balansgång blir onekligen en av de svåraste<br />

under hennes kommissionärskap.<br />

Att det nationella intresset blivit en mer<br />

betydande faktor i biståndspolitiken har<br />

fångats upp av den ansedda tankesmedjan<br />

Overseas Development Institute. ODI har<br />

skapat ett index som mäter 29 OECD-givarländers<br />

så kallade principfasthet.<br />

Den mäter till<br />

vilken grad ett givarland<br />

följer gängse principer<br />

om ett effektivt bistånd<br />

istället för att eftersträva<br />

ett kortsiktigt egenintresse.<br />

Den ser på hur pengar<br />

faktiskt fördelas, inte hur<br />

politiker uttalar sig.<br />

Mätningen visar visserligen<br />

att biståndet i snitt<br />

blivit mer principfast. Detta<br />

förklaras av att en större<br />

andel av det samlade<br />

biståndet ges till de minst utvecklade länderna<br />

och till att bekämpa globala hot som<br />

klimatförändringar och pandemier.<br />

Den positiva trenden döljer dock en<br />

skarp uppgång i metoder som medför direkta<br />

kommersiella eller geostrategiska fördelar<br />

för givaren. Trots landvinningar med<br />

att eliminera det formellt bundna biståndet<br />

visar statistiken att mer pengar stannar<br />

kvar i givarlandet än för fem år sedan.<br />

I större utsträckning än förr gynnar givare<br />

länder som handlar vapen från dem eller<br />

stödjer dem i omröstningar i FN. Det<br />

senare förknippas särskilt med America<br />

First-doktrinen.<br />

34

ESSEE 4<br />

Indexet bekräftar även att det är många<br />

av de tidigare likasinnade som tappat mest<br />

poäng, länder som Storbritannien, Nederländerna<br />

och Danmark.<br />

Utvecklingssamarbetet har alltså fått anpassa<br />

sig till ett nytt politiskt klimat. Vi har<br />

konstaterat att det finns en oro inom delar<br />

av branschen, en rädsla för en politisering<br />

av biståndet. Är oron befogad?<br />

Först är det viktigt att betona att ett principfast<br />

givarskap inte ska uppfattas som<br />

ett politiklöst givarskap. Jag har själv jobbat<br />

med biståndet till bland annat Mellanöstern<br />

och Balkan, kontexter där biståndet hade<br />

varit klart mindre betydelsefullt om det<br />

inte varit ömsesidigt förstärkande med det<br />

politiska spåret. Även Agenda 2030 förutsätter<br />

en allt mer sammanhållen approach där<br />

alla politikområden styr i samma riktning.<br />

Det finns heller ingen anledning att hymla<br />

med den mjuka makt länder som Sverige<br />

har tack vare sitt stora biståndsengagemang.<br />

Att bygga biståndspolitik på en förväntan<br />

om kortsiktig egenvinning är dock inte<br />

rätt väg att gå. Det riskerar leda till en sned<br />

fördelning av resurser som undergräver<br />

vårt åtagande att nå de mest utsatta. Om<br />

vi spenderar allt mer i just de länder migranter<br />

kommer från, ofta medelinkomstländer,<br />

har vi mindre pengar över för kampen<br />

mot extrem fattigdom. Om vi envisas med<br />

att gynna inhemska företag genom biståndet<br />

kommer tyvärr mindre pengar lokala<br />

ekonomier till godo. Dessa är förenklingar<br />

men illustrerar vikten av att fokusera på biståndets<br />

kärnuppdrag.<br />

Särskilt illavarslande är kampanjen att<br />

urvattna biståndet genom att låta det finansiera<br />

andra politikområden. OECD bör<br />

skydda sin definition av officiellt utvecklingsbistånd.<br />

Till och med nedskärningar är<br />

mindre förödande än ett bistånd som gnagas<br />

sönder inifrån.<br />

Låt oss emellertid välkomna en diskussion<br />

om intressen. Ansträngningar att skapa<br />

ett bistånd som gynnar dess givare missar<br />

nämligen en viktig poäng. Fattigdomsbekämpning<br />

har alltid varit i vårt intresse,<br />

men på längre sikt. Mer välmående, fredliga<br />

och demokratiska stater är bättre för<br />

dess invånare och bättre för oss.<br />

Det är dags att skaka av oss resterna av<br />

urgamla stereotypier om biståndet, uppfattningar<br />

som ger utrymme för en vilseledande<br />

retorik. Utvecklingssamarbete är<br />

inte välgörenhet. Det handlar om ett strategiskt<br />

samarbete parter emellan för att ta<br />

vara på våra gemensamma intressen i en<br />

sammanlänkad värld.<br />

Det ringer in från rasten. Klassrummet<br />

är öppet.<br />

Skribenten är politices magister från Åbo<br />

Akademi och för närvarande ledig från sin<br />

tjänst som programansvarig specialist<br />

på svenska biståndsmyndigheten Sida.<br />

Essän är skriven i personlig kapacitet.<br />

35

ARVOT<br />

Ykalaisten<br />

ARVOT JA ASENTEET<br />

TYÖELÄMÄSSÄ<br />

YKA selvitti jäsentensä työelämään liittyviä arvoja ja asenteita<br />

kyselytutkimuksella keväällä 2019. Halusimme selvittää, miltä<br />

näyttää ykalaisten mielestä hyvä työelämä ja kuinka erilaiset<br />

arvot toteutuvat heidän omassa työelämässään. Millaisia<br />

oivalluksia tutkimus tarjosi, ja kuinka tutkimuksen signaalit<br />

otetaan huomioon YKAn tulevassa toiminnassa?<br />

Työ tärkeä osa elämää<br />

JOS SAISIT YLLÄTTÄEN NIIN PALJON RAHAA, ETTÄ VOISIT ELÄÄ<br />

MUKAVASTI TEKEMÄTTÄ ANSIOTYÖTÄ, NIIN MITÄ TEKISIT?<br />

29 % 23 % 20 % 15 % 9 %<br />

4 %<br />

Yrittäisin vähentää<br />

työhön käyttämääni<br />

aikaa merkittävästi<br />

Tekisin<br />

silloin tällöin<br />

jotain töitä<br />

Vaihtaisin alaa<br />

tai erilaisiin<br />

työtehtäviin<br />

Jatkaisin työntekoa<br />

nykyisellä<br />

tavalla<br />

Lopettaisin<br />

työn teon<br />

kokonaan<br />

En<br />

osaa<br />

sanoa<br />

Lähes 90 % ykalaisista jatkaisi työn tekoa, vaikka toimeentulo olisikin muuten turvattu. Niistäkin,<br />

jotka lopettaisivat työnteon kokonaan, moni korvaisi työnteon vapaaehtoistyöllä. Työntekoa osittain<br />

jatkavien vastauksissa esiin nousivat myös yrittäjyys ja opiskelu, mutta työtä pidettiin tärkeänä<br />

sosiaalisten suhteiden kannalta. Nykyisellä tavalla työtä jatkavat kokevat oman työnsä mielekkääksi<br />

ja tärkeäksi tavaksi kiinnittyä <strong>yhteiskuntaa</strong>n. Alanvaihdosta tai erilaisista työtehtävistä kiinnostuneiden<br />

vastauksissa nousi esiin halu tehdä yhteiskunnallisesti vaikuttavaa ja merkityksellistä työtä,<br />

joka ei kuitenkaan välttämättä turvaa toimeentuloa yksinään. Työn merkityksellisyys näyttääkin<br />

olevan eri tavoin kysymyksen ajatusleikkiin suhtautuneiden toiveita yhdistävä tekijä.<br />

36

ARVOT<br />

Tärkeintä mahdollisuus kehittyä<br />

TÄRKEIMPINÄ PIDETYT ASIAT TYÖELÄMÄSSÄ.<br />

Sai valita kolme asiaa. Eniten mainintoja TOP10.<br />

”Mahdollisuudet<br />

kehittää osaamista<br />

ja asiantuntijuutta<br />

koko työuran ajan.”<br />

”Työssä voi kokea<br />

innostumisen<br />

hetkiä.”<br />

”Työstä saatu<br />

palkka tai muu<br />

korvaus on riittävä.”<br />

”Mahdollisuudet<br />

vaikuttaa omiin<br />

työtehtäviin.”<br />

”Tekemäni työ ei ole<br />

ristiriidassa omien<br />

arvojeni kanssa.”<br />

”Työ joustaa muun<br />

elämän tarpeiden<br />

mukaan.”<br />

”Työ on<br />

yhteiskunnallisesti<br />

vaikuttavaa.”<br />

”Työ ei uuvuta<br />

ketään henkisesti.”<br />

”Mahdollisuudet<br />

edetä vaativampiin<br />

työtehtäviin<br />

työuran aikana.”<br />

”Työ tarjoaa<br />

haasteita.”<br />

49 %<br />

31 %<br />

27 %<br />

26 %<br />

20 %<br />

16 %<br />

16 %<br />

15 %<br />

14 %<br />

14 %<br />

Työelämässä<br />

tärkeimmistä asioista<br />

eniten mainintoja sai<br />

mahdollisuus kehittää<br />

osaamistaan ja<br />

asiantuntijuuttaan<br />

koko työuran ajan.<br />

Työelämän ja ympäröivän<br />

yhteiskunnan nopeat<br />

muutokset haastavatkin<br />

jokaista pohtimaan<br />

ja kehittämään omaa<br />

osaamistaan.<br />

YKAn oman ura- ja<br />

osaamispalvelutarjonnan<br />

ohella edistämme<br />

vuonna <strong>2020</strong> vaikuttamistyössämme<br />

elinikäisen oppimisen<br />

edellytyksiä koko<br />

yhteiskunnassa.<br />

37

ARVOT<br />

Kun arvot eivät toteudu työelämässä<br />

ETENEMISMAHDOLLISUUDET JA TYÖSSÄ JAKSAMINEN<br />

33%<br />

niistä, jotka pitivät tärkeänä<br />

mahdollisuuksia edetä vaativampiin<br />

työtehtäviin kokee, että heillä on<br />

huonot mahdollisuudet tehdä niin.<br />

YKAssa on jo pitkään panostettu siihen, että voimme toimia jäsenen urakehityksen tukena.<br />

Vuonna <strong>2020</strong> kehitämme ura- ja osaamispalveluitamme entistä systemaattisemmin tukemaan<br />

jäsentemme uravalmiuksia ja oman uratarinan rakentamista.<br />

38%<br />

niistä, jotka pitivät tärkeänä<br />

sitä, ettei työ uuvuta ketään<br />

henkisesti, ei koe arvon toteutuvan<br />

omassa työelämässään.<br />

Työssä jaksaminen on keskeinen työelämän haaste, johon myös YKA haluaa tarjota jäsenilleen<br />

työkaluja. YKA järjestää vuonna <strong>2020</strong> koulutuskiertueen uudesta työaikalaista sekä luo<br />

työssäjaksamispankin, johon kootaan tietoa ja työkaluja työssäjaksamisen parantamiseen.<br />

38

ARVOT<br />

Tavoitteena<br />

hiilinegatiivinen YKA<br />

Ammattiliitot ovat tärkeitä yhteiskunnan kehittäjiä – ja halutessaan<br />

yhteiskunnan muutostekijöitä.<br />

Millaista aktiivisuutta meiltä odotetaan ilmastoasioissa? Ainakin oman toiminnan<br />

poikkileikkaavaa tarkastelua ja evästyksen tarjoamista jäsenille työpaikoilla<br />

tapahtuviin ilmastotoimiin.<br />

– Tässä työssä YKA haluaa olla esimerkillinen ja tavoittelee hiilinegatiivisuutta<br />

vuoteen 2022 mennessä, YKAn toiminnanjohtaja Simo Pöyhönen linjaa.<br />

Mitä olemme jo tehneet ilmastokriisin hillitsemiseksi?<br />

w Osallistuimme aktiivisesti Akavan ilmastolinjausten valmisteluun.<br />

Näiden linjausten edistämiseksi vaikutamme Akavan kautta jatkossakin.<br />

w Olemme tehneet monia arjen ympäristötekoja: lisänneet kierrätystä<br />

entisestään, vaikuttaneet toimistotalomme kierrätyspisteisiin ja<br />

sähkösopimusten ilmastokestävyyteen, siirtyneet ilmaston kannalta<br />

kestävämpiin tuotteisiin ja tarjoiluihin.<br />

w Vältämme lentämistä työmatkoilla ja kompensoimme mahdollisesta<br />

lentämisestä aiheutuneet hiilipäästöt.<br />

w Olemme tukeneet useita ilmastokampanjoita ja lahjoittaneet jokaisesta<br />

jäsenkampanjamme tuomasta uudesta jäsenestä rahaa WWF Suomen<br />

ilmastotyöhön.<br />

JA ILMASTOTYÖ JATKUU!<br />

Tänä vuonna tavoitteenamme on tuoda alan osaajat entistä tiiviimmin ilmastokeskusteluun<br />

ja korostaa yhteiskunnallisen osaamisen merkitystä oikeuden -<br />

mukaisessa siirtymisessä kestävään <strong>yhteiskuntaa</strong>n. Tarjoamme jäsenillemme<br />

myös koulutusta, joka antaa heille työkaluja edistää työpaikkojen<br />

ilmastotyötä ja vuoropuhelua päästöjen vähentämiseksi.<br />

Lisätietoja voit kysyä<br />

toiminnanjohtaja Simo Pöyhöseltä,<br />

simo.poyhonen@yhteiskunta-ala.fi<br />

39

ARVOT<br />

ARVOT<br />

OMAN URAN<br />

RAKENNUS-<br />

ALUSTANA<br />

Useimmille meistä on helppoa tunnistaa urapäätöksiämme ohjaavia<br />

valintoja, kun mietimme, millä alalla tai missä organisaatiossa emme<br />

ainakaan voisi olla töissä. Näitä päätöksiä ohjaavat arvomme.<br />

Arvot ovat identiteettimme perustaa, ja usein niin vahvoja, että<br />

emme edes perustele niitä päätöksentekotilanteissa.<br />

TEKSTI: HEINI HULT-MIEKKAVAARA<br />

l KUVAT: ISTOCK<br />

Aina arvomaailmamme ei kuitenkaan ole<br />

edes meille itsellemme täysin kristallinkirkas;<br />

on voinut vaikka tapahtua jonkin elämäntapahtuman<br />

myötä muutos, jota emme<br />

ole vielä itse hahmottaneet. Saatamme<br />

myös joutua työskentelemään ympäristössä,<br />

joka sotii arvojamme vastaan. Tämä voi<br />

olla tietoinen valinta olosuhteiden pakosta,<br />

mutta usein havahdumme arvoristiriitaan<br />

ehkä vasta työuupumuksen myötä. Miten<br />

voisimme paremmin tiedostaa omat arvomme<br />

ja tehdä niiden pohjalta tietoisia urapäätöksiä?<br />

Elämän vai työelämän arvot?<br />

Arvoja pohdittaessa on hyvä tiedostaa, mitkä<br />

ovat identiteettimme perustaa, ydinarvojamme,<br />

ja mitkä työhön ja työelämään<br />

liittyviä arvoja. Ydinarvomme alkavat rakentua<br />

jo lapsuudessa, ja pysyvät usein<br />

suhteellisen muuttumattomina läpi elämän.<br />

Vaikka ne ohjaavatkin meitä kokonaisvaltaisesti,<br />

voi työelämässä korostuakin<br />

hieman eri asiat. Työssämme saatamme<br />

myös joutua tekemään kompromisseja<br />

tai priorisoimaan eri asioita eri elämän- ja<br />

uratilanteissa. Saatamme kestää työelämän<br />

arvoristiriidat helpommin, kun tiedämme<br />

niiden olevan väliaikaisia.<br />

Arvot kertovat, mikä työssämme on merkityksellistä.<br />

Koenko minä tekeväni oikeita<br />

asioita, vaikuttavani, muuttavani maailmaa<br />

siten, miten itse uskon olevan tärkeää? Kun<br />

tiedämme, mikä on meille pohjimmiltaan<br />

tärkeää, pystymme tekemään tietoisia valintoja<br />

ja urapäätöksiä.<br />

40

ARVOT<br />

Arvot ovat vankka perusta<br />

uratarinan muovaamiselle<br />

Ennakoitavat urapolut alkavat olla historiaa.<br />

Yksilöllisiä urapolkujamme kulkiessamme<br />

rakennamme omaa, yksilöllistä<br />

uratarinaamme. Uratarinamme on merkityksellinen<br />

kertomus siitä, miksi olemme<br />

tehneet ja aiomme tehdä, tiettyjä asioita.<br />

Se, mitä osaamme ja haluamme tehdä<br />

ja mitä haluamme saada tekemisellämme<br />

aikaan, muuttuu ajan myötä. Tarinamme<br />

elää ja muovautuu, koska kokemuksemme<br />

ja mielenkiinnon kohteemmekin elävät<br />

ja muuttuvat. Henkilökohtaiset arvomme<br />

ovat se stabiili, vankka pohja, jonka päälle<br />

voi rakentaa oman tarinan hektisessä ja<br />

turbulentissakin ajassa ja yhä kompleksisemmissa<br />

toimintaympäristöissä.<br />

Oman uransa kehityssuuntaa voi myös<br />

peilata arvoja pohtimalla. Tuntuuko se,<br />

mitä minä teen, vielä vastaavan sitä, mihin<br />

minä uskon? Jos työ, joka on joskus<br />

tuntunut merkitykselliseltä ei enää tunnukaan<br />

siltä, voi syynä olla myös omien arvojen<br />

muutos. Arvojen muuttuminen voi<br />

olla äkillistä jonkin tapahtuman myötä tai<br />

pitkä, tiedostomatonkin prosessi. Ensimmäisessä<br />

huomaamme muutoksen yleensä<br />

itse, jälkimmäisessä saatamme joutua tekemään<br />

paljonkin reflektointia, jonka sysää<br />

liikkeelle ehkä vasta joku ulkopuolinen<br />

vaikutin.<br />

Tunnista arvosi!<br />

l<br />

MIHIN KÄYTÄT AIKAASI?<br />

l<br />

w Mitkä asiat vievät tällä hetkellä eniten aikaasi?<br />

w Kuinka esimerkiksi työ, perhe, ystävät tai harrastukset<br />

ovat edustettuina tämänhetkisessä elämässäsi?<br />

w Miten nuo asiat ovat suhteessa toisiinsa?<br />

41

ARVOT<br />

l<br />

MIKÄ ON ELÄMÄSSÄSI TÄRKEÄÄ?<br />

l<br />

w Valitse listalta sinulle tärkeitä asioita. Mitä ne tarkoittavat juuri<br />

sinulle?<br />

w Miten hyvin nämä asiat toteutuvat elämäsi eri osa-alueilla:<br />

koti, perhe, rakkaussuhde, ystävät ja sosiaalinen elämä sekä työ.<br />

w Miten hyvin pystyt tällä hetkellä vaikuttamaan sinulle tärkeiden<br />

asioiden toteutumiseen? Miten voisit lisätä sinulle tärkeitä asioita<br />

niille elämän osa-aluille, joihin haluat niitä lisää?<br />

w Puuttuuko listalta kokonaan jokin sinulle tärkeä asia? Mikä?<br />

w Jos saisit valita listalta vain kolme asiaa, mitkä ne olisivat? Miksi?<br />

Autenttisuus<br />

Autonomia<br />

Avoimuus<br />

Balanssi<br />

Erilaisuuden<br />

hyväksyminen<br />

Henkinen kasvu<br />

Henkisyys<br />

Huumori<br />

Ilo<br />

Isänmaallisuus<br />

Itsemyötätunto<br />

Johtajuus<br />

Kauneus<br />

Kulttuurinen<br />

monimuotoisuus<br />

Kunnia<br />

Kunnioitus<br />

Kuuluisuus<br />

Luotettavuus<br />

Maine<br />

Menestys<br />

Merkityksellisyys<br />

Myötätunto<br />

Oikeudenmukaisuus<br />

Onnellisuus<br />

Optimismi<br />

Osaaminen<br />

Palvelu<br />

Päättäväisyys<br />

Rakkaus<br />

Rauha<br />

Rehellisyys<br />

Reiluus<br />

Rikkaus<br />

Rohkeus<br />

Sisäinen rauha<br />

Solidaarisuus<br />

Status<br />

Suosio<br />

Tieto<br />

Tunnustus<br />

Usko<br />

Uskollisuus<br />

Uteliaisuus<br />

Vaikuttavuus<br />

Vakaus<br />

Vastuullisuus<br />

Viisaus<br />

Ystävällisyys<br />

42

ARVOT<br />

l<br />

MIKÄ ON TYÖSSÄSI TÄRKEÄÄ?<br />

l<br />

w Merkitse listalta asiat, jotka ovat sinulle työssäsi tärkeitä.<br />

w Miten hyvin ne toteutuvat? Miten hyvin pystyt itse vaikuttamaan<br />

niiden toteutumiseen?<br />

w Mitkä ovat asioita, joiden pitää ehdottomasti toteutua?<br />

Mitkä ovat sellaisia, joita ilman voit tilapäisesti olla?<br />

w Mitä haluaisit työhösi enemmän?<br />

w Puuttuuko listalta jokin sinulle tärkeä asia? Mikä?<br />

w Vertaa listoja (elämässä tärkeät asiat ja työssä tärkeät asiat).<br />

Mitä huomaat?<br />

Ajallinen vapaus<br />

Ajattelun vapaus<br />

Estetiikka<br />

Fyysinen haastavuus<br />

Innovointi<br />

Itsenäisyys<br />

Johtaminen<br />

Julkinen työskentely<br />

Jännitys<br />

Kilpailu<br />

Moraalinen täyttymys<br />

Muiden auttaminen<br />

Muiden kanssa<br />

työskentely<br />

Muihin vaikuttaminen<br />

Paineen alla<br />

työskentely<br />

Päätöksenteko<br />

Seikkailu<br />

Taiteellinen luovuus<br />

Taloudellinen kasvu tai<br />

voitto<br />

Tarkkuus<br />

Tieto<br />

Tunnustus<br />

Turvallisuus<br />

Vaihtelu ja muutos<br />

Vakaus<br />

Yhteiskunnallinen<br />

vaikuttaminen<br />

Yhteisöllisyys<br />

Yksin työskentely<br />

Tehtävien lähteitä: Oivamieli.fi • Carleton.ca<br />

43

DIGI JA DATA<br />

Datanmurskausta ja<br />

digitaalisia<br />

urakyvykkyyksiä<br />

– yhdessä digitaalista <strong>yhteiskuntaa</strong> <strong>rakentamassa</strong><br />

YKAn jäsenkoulutusten kantavana ajatuksena on antaa ykalaisille niin<br />

yksilöllisiä urakyvykkyyksiä kuin valmiuksia vaikuttaa yhteiskunnassa<br />

omien toimintaympäristöjen kautta. Koulutukset ja valmennukset<br />

jakautuvat neljään eri teemaan:<br />

w Oman osaamisen tunnistaminen, sanoittaminen ja myyminen.<br />

w Tulevaisuuden osaamistarpeet ja oman osaamisen kehittäminen.<br />

w Työelämätietous ja työnhaun perustyökalut.<br />

w Hyvinvointi ja itsensä johtaminen.<br />

Vuoden <strong>2020</strong> toimintasuunnitelmassamme on vielä erikseen<br />

nostettu digikyvykkyydet ja ilmiöpohjainen päätöksenteko<br />

keihäänkärjiksi. Järjestämmekin keväällä <strong>2020</strong> sekä<br />

lyhyen että pitkän version meille räätälöidystä, suositusta<br />

tekoälykoulutuksesta. Haluamme nostaa ykalaiset digitaalisen<br />

yhteiskunnan rakentamisen keskiöön.<br />

YKAn koulutukset,<br />

valmennukset ja<br />

ammatilliset tapahtumat<br />

löytyvät osoitteesta<br />

www.yhteiskunta-ala.fi/<br />

tapahtumat<br />

Ykalaisten urakyvykkyyksien kehittämisen rinnalla YKA kehittää<br />

omia digitaalisia kyvykkyyksiään. Datanmurskaushankkeessamme<br />

kokeilimme, miten tekoälyavusteisesti saa tarkemman kuvan työmarkkinatilanteista.<br />

Kehitämme myös tapoja hyödyntää erilaisia datavarantojamme jäsenkeskeisen<br />

toimintamallin mukaisesti.<br />

44

DIGI JA DATA<br />

YKA vaikuttaa yhteiskunnassa myös varmistamalla, että sen jäsenillä<br />

on osaamista ja kyvykkyyksiä vaikuttaa omissa toimintaympäristöissään.<br />

Mitä sinä haluat saada aikaan tänä vuonna?<br />

l<br />

MITEN SINÄ HALUAT VAIKUTTAA YHTEISKUNNASSA?<br />

l<br />

w Keihin ihmisiin tai mihin asioihin haluat vaikuttaa?<br />

w Miten, millä konkreettisella tavalla?<br />

w Millä osaamisillasi ja vahvuuksillasi?<br />

w Ketkä ovat tärkeimmät kumppanisi?<br />

w Miten vaikuttavuutesi näkyy?<br />

w Miten kiteyttäisit, mihin tarpeeseen sinä olet vastaamassa?<br />

Osaamispalvelujen asiantuntija ja uravalmentaja<br />

HEINI HULT-MIEKKAVAARA<br />

45

VÄITELLEN<br />

<strong>YHTEISKUNTA</strong>A<br />

RAKENTAMASSA<br />

Yhteiskunta-alan opintojen monipuolisuus ja<br />

laaja-alaisuus näkyvät myös tutkimuskohteissa.<br />

Tällä palstalla on poimintoja viime vuoden<br />

värikkäästä tutkimussadosta. Melkoinen määrä<br />

asiantuntemusta – onnittelut kaikille viime<br />

vuonna väitelleille yhteiskuntaosaajille!<br />

Tutustu muihin alan väitöksiin yliopistoittain:<br />

www.yhteiskunta-ala.fi/vaitokset/<br />

46

VÄITÖKSET<br />

l KATRI HALEN<br />

”Raha ei ollut se ensisijainen,<br />

vaan ihan muut...”: Työssä<br />

jatkaminen ja eläkkeelle siirtyminen<br />

sopimuksellisuuden kehässä<br />

Tutkimus paikantuu ikä- ja elämänkulkututkimuksen<br />

sekä työelämätutkimuksen leikkauskohtaan.<br />

Siinä tarkastellaan yli 50-vuotiaiden<br />

työntekijöiden kokemuksia ja ajatuksia<br />

työssä jatkamisesta ja eläkkeelle siirtymisestä.<br />

Abduktiivinen tutkimusote ja Layderin<br />

monitasoasetelman soveltaminen nostavat<br />

esille uuden, yksilön elämänkokonaisuutta<br />

korostavan näkökulman työurien pidentämiskeskusteluun.<br />

Joustava eläkeikä ja taloudelliset<br />

kannustimet vaikuttavat työssä jatkamiseen,<br />

mutta vain rajallisesti. Velvoitteet<br />

lähipiirissä koetaan yleensä merkityksellisempinä.<br />

Eläkeiän nostamispaineet, ikääntyneitä<br />

työntekijöitä syyllistävä puhe ja työpaikkojen<br />

ikäsyrjiviksi koetut käytännöt kuljettavat<br />

ristiriitaista viestiä siitä, mitä ikääntyneiltä<br />

odotetaan.<br />

l OTTO AURA<br />

HELSINGIN<br />

YLIOPISTO<br />

HELSINGIN<br />

YLIOPISTO<br />

Työvelvollisia, toipilaita ja sotavankeja:<br />

Työvoiman sotilaallinen käyttö<br />

Suomessa toisen maailmansodan aikana<br />

Tässä väitöskirjassa tutkitaan, miten työvoimaa<br />

käytettiin sotilaallisiin tarkoituksiin<br />

Suomessa toisen maailmansodan aikana.<br />

Tutkimuskysymyksiin vastataan institutionaalisella<br />

makrotasolla ja toimeenpanevalla<br />

mikrotasolla. Lain mukaan jokainen<br />

18-59-vuotias oli velvollinen tekemään maanpuolustuksen<br />

etua välillisesti tai välittömästi<br />

tarkoittanutta työtä. Työvelvollisella työvoimalla,<br />

sotavankien työvoimalla ja toipilaiden<br />

työvoimalla pyrittiin ratkomaan kysymystä<br />

työvoiman käytöstä sotilaallisiin tarkoituksiin,<br />

joista linnoitustyöt laaja-alaisuudessaan<br />

ovat suurin esimerkki. Työvoimaresurssien<br />

käyttö vaati jatkuvaa tasapainoilua sotilaallisten<br />

ja yhteiskunnallisten vaatimusten ja<br />

realiteettien välillä.<br />

l ANU-LIISA RÖNKÄ<br />

Kohti vuorovaikutteista<br />

riskiviestintää: Tapausesimerkkinä<br />

langattoman viestintätekniikan säteily<br />

Tutkimuksen tavoitteena on pohtia vuorovaikutteisen<br />

riskiviestinnän toteuttamisen<br />

edellytyksiä. Tutkimus keskittyy analysoimaan<br />

riskiviestintää epäselvässä riskitapauksessa.<br />

Epäselvää riskitapausta luonnehtii<br />

erimielisyys sitä koskevan tiedon tulkintojen,<br />

arvojen, painopisteiden, olettamusten ja<br />

mahdollisten seurausten rajoittamisen suhteen.<br />

Tutkimuksessa pohditaan, miten vuorovaikutus<br />

voisi käytännössä toteutua erimielisyyden<br />

vallitessa. Tapausesimerkkinä<br />

analysoidaan langattoman viestintätekniikan<br />

mahdollisia terveysriskejä koskevaa ristiriitaista<br />

julkista keskustelua. Johtopäätöksenä<br />

esitetään, että epäselvän riskin tapauksessa<br />

ristiriitaista tietoa tulisi viestinnässä ja vuorovaikutuksessa<br />

jäsentää tiedon vahvuuden ja<br />

heikkouden kehyksessä ennemmin kuin perinteisen<br />

riskiviestinnän mukaisessa oikean ja<br />

väärän tiedon kehyksessä.<br />

l OLLI HOKKANEN<br />

Suomalainen kaupunkipolitiikka<br />

– sen tekijät ja tulkit<br />

HELSINGIN<br />

YLIOPISTO<br />

HELSINGIN<br />

YLIOPISTO<br />

Kaupunkitutkimuksen väitöskirja paljastaa,<br />

että vuonna 1995 alkoi suomalaisen kaupunkipolitiikan<br />

uusi aikakausi: suomalaisesta<br />

kaupunkipolitiikasta tuli valtiollista kaupunkipolitiikkaa.<br />

Uusi suomalainen kaupunkipolitiikka<br />

kuitenkin hiipui 2000- ja 2010-luvuilla<br />

konfliktien ja intressieroavaisuuksien<br />

takia. Tutkimus tuo esille kaupunkipolitii-<br />

47

VÄITÖKSET<br />

kan tekijöiden ja tutkijoiden näkemyksiä suomalaisesta<br />

kaupunkipolitiikasta. Tutkimusta<br />

varten haastateltiin 69 kaupunkipolitiikan tekijää<br />

ja tutkijaa. Tutkimuksesta piirtyy moniulotteinen<br />

kuva Suomen kaupunkipolitiikasta.<br />

Väitöstutkielmaan sisältyy laaja sanasto,<br />

joka paljastaa suomalaisen kaupunkipolitiikan<br />

käsitteen alan. Tutkimuksessa hyödynnetään<br />

kansainvälisen kaupunkitutkimuksen<br />

teorioita, esimerkiksi skaalateoriaa. Kokoavaa<br />

ja aikakauden toimijoiden haastatteluihin<br />

perustuvaa väitöstutkimusta aihepiiristä<br />

ei ole aikaisemmin tehty.<br />

l PIIA PUURUNEN<br />

Jane Addamsin sosiaalityön<br />

käsityksen rakentuminen<br />

ITÄ-SUOMEN<br />

YLIOPISTO<br />

Tutkimuksessa tarkastellaan rauhan nobelistin<br />

ja sosiaalityön pioneerin, yhdysvaltalaisen<br />

Jane Addamsin (1860–1935) sosiaalityöajattelua<br />

ja sosiaalityön käsityksen muotoutumista.<br />

Vaikka sosiaalityö on vahvasti omaan<br />

aikaansa sidottu, sillä on myös pitkä ammatillistumisen<br />

historia. Historian tarkastelun<br />

avulla sosiaalityö määrittää itseään ja pystyy<br />

tarkastelemaan sitä, millä tavoin eri aikoina<br />

on vastattu sosiaalityön yhteiskunnalliseen<br />

tehtävään. Sosiaalityön historian tarkastelu<br />

osoittaa myös sen, kuinka sosiaalityössä on<br />

vahvasti yli ajan ulottuvia elementtejä ja kuinka<br />

sen ammatillisessa toiminnassa toistuvat<br />

samat teemat, joita sosiaalityöntekijät jo vuosisata<br />

sitten nostivat esiin. Tutkimus tarjoaa<br />

historiallisen lähestymistavan lisäksi nykypäivän<br />

sosiaalityölle välineitä ymmärtää syvemmin<br />

ja paremmin ammatin eettisiä, tiedollisia<br />

ja rakenteellisia elementtejä. Lisäksi se syventää<br />

käsitystä sosiaalityöstä osana laaja-alaisen<br />

hyvinvoinnin rakentamista ja globaalin ihmisyhteisön<br />

vastuuta toimia poikkeuksellisissa<br />

yhteiskunnallisissa olosuhteissa.<br />

l DEVDATTA RAY<br />

Essays on Economic Growth,<br />

Health and Inequality in Developed<br />

and Less Developed Countries<br />

Väitöksessä korostetaan tulojen eriarvoisuuden,<br />

taloudellisen kasvun ja terveyden välistä<br />

riippuvuutta. Toisin kuin kehittyneissä<br />

maissa terveys ja terveydenhuolto ovat aliarvostettuja<br />

ja heikosti rahoitettuja kehitysmaissa.<br />

Väitöksen tulokset osoittavat, että<br />

maailmanlaajuisesti tulot, eriarvoisuus ja terveydenhuoltoteknologia<br />

vaikuttuvat merkittävästi<br />

terveyteen köyhissä maissa. Julkiset<br />

terveydenhuoltomenot ovat terveyttä<br />

edistävämpiä kuin yksityiset menot. Terveydenhuollon<br />

teknologian leviämisvaikutukset<br />

ovat positiivisia tuberkuloosin ja syöpien<br />

kohdalla matalan tulon maissa. Tulokset<br />

osoittavat, että matalan tulotason ja korkean<br />

eriarvoisuuden kierre voidaan välttää nostamalla<br />

terveydenhuollon menoja suhteessa<br />

BKT:hen ja hyödyntämällä kustannustehokkaita<br />

terveydenhuollon teknologioita.<br />

l MIISA TÖRÖLÄ<br />

ITÄ-SUOMEN<br />

YLIOPISTO<br />

ITÄ-SUOMEN<br />

YLIOPISTO<br />

Polkuja oikeuspsykiatrian<br />

potilaaksi: suomalaisten syyntakeettomiksi<br />

arvioitujen rikoksentekijöiden<br />

sosiaalinen tausta, laitoshoitourat ja<br />

yhteiskunnallinen asema<br />

Suomalaisten syyntakeettomiksi arvioitujen<br />

rikoksentekijöiden sosiaalista taustaa, laitoshoitouria<br />

ja sosiaalista asemaa tarkasteleva<br />

48

VÄITÖKSET<br />

tutkimus vastaa tarpeeseen ymmärtää oikeuspsykiatrian<br />

potilaiksi päätyneitä henkilöitä<br />

suomalaisen yhteiskunnan jäseninä. Tutkimuksen<br />

tavoitteena on tarkastella ja kuvata<br />

sosiaalisesti määrittyneitä elämänkulullisia<br />

prosesseja, joiden päätepisteenä tutkimusasetelmassa<br />

on oikeuspsykiatrisen potilaan<br />

status. Tarkoituksena on täydentää aikaisemman<br />

biomedikaalisen tutkimustiedon rinnalle<br />

yksilöiden toimintaa ymmärrettäväksi<br />

tekevää kuvausta oikeuspsykiatristen potilaiden<br />

perhetaustoista, aikaisemmista rikosoikeudellisista<br />

interventioista ja psykiatrisesta<br />

hoitohistoriasta sekä heidän aikuisiän sosiaalisesta<br />

asemastaan. Tutkimuksen keskeisin<br />

anti on asettaa syyntakeettomaksi arvioidun<br />

rikoksentekijän toiminta suomalaisen yhteiskunnan<br />

raameihin ja tuottaa ryhmätasoista<br />

tietoa mielentilatutkimuksessa esiin nostetuista<br />

sosiaalisista reunaehdoista oikeuspsykiatriseen<br />

potiluuteen.<br />

l MIKA NISSINEN<br />

ITÄ-SUOMEN<br />

YLIOPISTO<br />

Suomessa harjoitettavan<br />

yritys toiminnan kansallinen<br />

tuloverotusoikeus. Kontekstina nykytila<br />

ja hyvän verojärjestelmän kriteerit<br />

Tutkimuksessa selvitetään Suomen kansallisen<br />

tuloverotusoikeuden laajuutta tilanteessa,<br />

jossa rajoitetusti verovelvollinen harjoittaa<br />

yritystoimintaa Suomessa. Tutkimuksen<br />

keskiössä on kansainväliseen vero-oikeuteen<br />

kuuluva kansallinen tuloverolainsäädäntö,<br />

jonka soveltamiseen liittyy epäselvyyttä. Tutkimusaihetta<br />

tutkitaan voimassa olevan lain<br />

näkökulmasta sekä hyvän verojärjestelmän<br />

kriteerien näkökulmasta. Tutkimuksessa päädytään<br />

siihen, että Suomen kansallinen tuloverotusoikeus<br />

ei perustu kansalliseen kiinteän<br />

toimipaikan määritelmään, vaan on tätä laajempi<br />

ja perustuu taloudellisen liittymän periaatteelle.<br />

Tutkimuksessa esitetään myös<br />

tarvittavat lainsäädäntömuutokset, koska<br />

Suomen nykyinen tuloverolainsäädäntö on<br />

monelta osin aikaansa jäljessä ja epäselvä.<br />

l JAANA LUTTINEN<br />

JYVÄSKYLÄN<br />

YLIOPISTO<br />

”Miltä mielestä tuntui, ei arvaa<br />

kukkaan”. Sodan kuormittavuus ja<br />

kriisinkestävyys lisalmen pitäjän<br />

kotitaIouksissa 1800-luvun ensimmäisinä<br />

vuosikymmeninä<br />

Väitöskirjassa tutkitaan Suomen sodan vaikutuksia<br />

siviileihin varhaismodernin ajan<br />

paikallisyhteisössä. Tutkimuksessa analysoidaan,<br />

kuinka kriisi kehittyi paikallisesti,<br />

millaiset sota-ajan olosuhteet olivat,<br />

miten sota kuormitti siviilejä ja paikallisyhteisöä<br />

ja millaista resilienssiä heillä oli kriisiä<br />

vastaan. Suomen sota 1808–1809 oli pieni<br />

ja syrjäinen osa Napoleonin aikaisia sotia<br />

Euroopassa mutta Suomen historiassa yksi<br />

kaikkein ankarimpia demografisia kriisejä.<br />

Sota oli suomalaisille myös siirtymä<br />

Ruotsin itäisestä valtakunnan osasta Venäjän<br />

keisarikunnan suuriruhtinaskunnaksi.<br />

Tutkimus kohdentuu perifeeriseen Itä-Suomeen,<br />

harvaanasuttuun mutta laajaan Iisalmen<br />

pitäjään. Keskittyminen yhteen pitäjään<br />

mahdollistaa useiden eri aineistojen<br />

ristiin lukemisen lähdekriittisesti. Resilienssi<br />

oli kovalla koetuksella syvenevässä ja laajenevassa<br />

köyhyydessä, mutta yksilöillä, kotitalouksilla<br />

ja paikallisyhteisöllä oli myös<br />

selviytymisstrategioita, jotka toivat kestävyyttä<br />

ja joustoa kriisitilanteeseen.<br />

49

VÄITÖKSET<br />

l AULI POHJOLAINEN<br />

Julkista lastensuojelun<br />

perhetyötä yksityiskodissa<br />

Tutkimus kuvaa yksityiskodeissa tehtävää<br />

lastensuojelun avohuollon perhetyötä. Perhetyötä<br />

analysoidaan moraalisena työnä reflektiivisen<br />

suhdeperustaisen sosiaalityön näkökulmasta.<br />

Tutkimuksen kohteena ovat<br />

vanhempien ja perhetyöntekijöiden kokemukset<br />

perhetyöstä sekä yksityiskodista<br />

perhetyön toteuttamisen tilana. Tutkimustulosten<br />

mukaan sosiaalityön perhetyössä<br />

tunnustussuhteet ja tuki ovat julkisen lastensuojelun<br />

toimintaresurssi, joka vahvistaa<br />

vanhemmuuden identiteettiä sekä kansalaisuutta.<br />

Moraalisen integriteetin kehittymisen<br />

kannalta haasteita olivat kodeissa vanhempien<br />

ja perhetyöntekijöiden erilaiset<br />

arvonäkemykset. Tutkimustulosten mukaan<br />

tilannekohtaisessa, ennakoimattomassa, jännitteisessä<br />

ja monimuotoisessa, yksityiskodissa<br />

tehtävässä lastensuojelun perhetyössä<br />

tunnustussuhteet ovat lähtökohta tuen vastaanottamiseen.<br />

Lastensuojelun perhetyötä<br />

institutionaalisena lastensuojelun tuki- ja<br />

kontrollityönä voidaan pitää yhteiskunnallisena<br />

hyveenä, jonka tavoite on mahdollistaa<br />

perheen hyvä arki ja painottaa lapsen etua.<br />

l JUKKA NISSINEN<br />

Finnish Diplomats as Interpreters<br />

of Finland’s Foreign Policy 1955–1971:<br />

Question of Neutrality and Divided<br />

Germany<br />

JYVÄSKYLÄN<br />

YLIOPISTO<br />

JYVÄSKYLÄN<br />

YLIOPISTO<br />

Kylmän sodan aikana vuosina 1949–1973<br />

Suomi ei tunnustanut kumpaakaan jaetun<br />

Saksan valtiota. Tässä tutkimuksessa Suomen<br />

Saksan-politiikkaa tarkastellaan ylirajaisen<br />

historiantutkimuksen näkökulmasta<br />

käyttämällä aikaisemmin kokonaisvaltaisesti<br />

tutkimatonta lähdemateriaalia, jaetussa<br />

Saksassa toimineiden suomalaisdiplomaattien<br />

poliittista raportointia.<br />

Tutkimuksessa selvitetään, millaisena Suomen<br />

Saksan-politiikka sekä sen olennaiset<br />

ulottuvuudet kuten esimerkiksi Suomen<br />

puolueettomuuspolitiikka ja Länsi-Saksan<br />

yksinedustusvaatimus, ns. Hallsteinin oppi,<br />

näyttäytyivät diplomaattien poliittisessa raportoinnissa.<br />

Tutkimus osoittaa, että suomalaisten<br />

diplomaattien poliittisessa raportoinnissa<br />

virallista politiikkaa tarkasteltiin<br />

kriittisesti ja myös suuremmassa kansainvälisessä<br />

yhteydessä. Se osoitti suomalaisille<br />

ulkopoliittisille päätöksentekijöille, että<br />

monissa tapauksissa Suomen Saksan-politiikka<br />

näytti ulkopuolelta katsottuna varsin<br />

erilaiselta kuin sen toivottiin näyttävän itse<br />

politiikan muotoilijoiden näkökulmasta.<br />

l HEIKKI HUILAJA<br />

Rekrytoinnin sosiaalinen<br />

järjestys – tutkimus työhön<br />

sopivuuden neuvottelukontekstista<br />

LAPIN<br />

YLIOPISTO<br />

Väitöskirjassa tutkitaan, millainen osaamisen,<br />

sopivuuden ja valikoitumisen neuvottelukonteksti<br />

rekrytointi, mitä rekrytointi<br />

on käytännön toimintoina ja miten näissä<br />

käytännöissä määrittyy ihmisen sopivuus<br />

tehtävään, työhön ja työn ympäristöön.<br />

Laajaan haastatteluaineistoon perustuva<br />

tutkimus osoittaa, että rekrytointi on paljon<br />

muuta kuin yksiselitteinen pätevimmän<br />

50

VÄITÖKSET<br />

työntekijän valinta työhön. Sopivuuden kriteerit<br />

ja osaamisen sisällöt määrittyvät tapauskohtaisesti<br />

monivaiheisessa valikoitumisen<br />

prosessissa. Heikko osaaminen<br />

rekrytoinnin ongelmana tarkoittaa myös<br />

työnantajan osaamattomuutta. Tutkimuksen<br />

tuloksissa todetaan, että rekrytointi on<br />

kaikkiaan yksi keskeinen työn ja työelämän<br />

tapahtuma, jossa keskustelussa on itse työtä<br />

laajempi sosiaalinen järjestys. Rekrytointi<br />

eri tavoin toteutuvina valintoina ja valinnan<br />

mahdollisuuksina pitää yllä, hajottaa,<br />

uudistaa ja vahvistaa sosiaalista järjestystä<br />

ja siihen kytkeytyviä elämisen mahdollisuuksia.<br />

l PIRITTA PARKKARI<br />

Yrittäjyyden edistämisen<br />

tekeminen: kriittinen ja käytäntöteoreettinen<br />

tutkimus yrittäjyydestä<br />

LAPIN<br />

YLIOPISTO<br />

Tutkimuksessa tarkastellaan yrittäjyyttä<br />

edistävien organisaatioiden käytäntöjä.<br />

Tutkimus siirtää huomion yrittäjiksi nimettyjen<br />

ihmisten toiminnasta kohti yrittäjyyden<br />

edistämisen etnografista tarkastelua.<br />

Vaikka yrittäjyyden edistämiseen usein suhtaudutaan<br />

itsestään selvänä tavoitteena,<br />

tutkimus penää kriittistä tarkastelua ja tuo<br />

huomion yrittäjyyden edistämisen käytännön<br />

toimiin. Tutkimus tuo antinsa yrittäjyystutkimukseen<br />

yhdistämällä käytäntöteoreettisen<br />

ja kriittisen otteen. Tutkimus<br />

osoittaa, että yrittäjyyteen liittyvät ymmärrykset<br />

sekä uusiintuvat että tulevat haastetuiksi<br />

yrittäjyyden edistämisessä. Tutkittujen<br />

organisaatioiden käytännöissä<br />

startup-yrittäjyydestä rakentui halutunlaista<br />

edistettävää yrittäjyyttä. Tähän liittyen<br />

rakentui sekä stereotyyppinen kuva sankarillisesta<br />

yksilöyrittäjästä että kuva tiimiperustaisesta<br />

yrittäjyydestä. Tutkimuksesta ilmenee<br />

myös, että yrittäjyyden edistäminen<br />

ylläpitää kulttuurista kuvaa yrittäjyydestä<br />

haluttavana ilmiönä.<br />

l KRISTA KOHTAKANGAS<br />

LAPIN<br />

YLIOPISTO<br />

Välittävä johtajuus ja armollinen<br />

itsensä johtaminen konkurssin tai alasajon<br />

tehneiden yrittäjien kokemuksissa<br />

Väitöstutkimuksen aiheena on työhön liittyvän<br />

ravistelevan vastoinkäymisen käsittely<br />

ja siitä selviytyminen. Alati muuttuvassa<br />

työelämässä ihmisistä välittävä johtaminen<br />

sekä inhimillisten kokemisprosessien ymmärtäminen<br />

ovat merkittäviä koko organisaation<br />

toimintakyvylle. Tutkimuksessa tarkastellaan<br />

neljäntoista yrittäjän kokemuksia<br />

oman yritystoimintansa lopettamisesta sekä<br />

palaamisesta takaisin työelämään. Tavoitteena<br />

on lisätä ymmärrystä itsensä johtamisesta<br />

ja itsemyötätunnosta sekä hyödyntää<br />

tätä kokemusnäkökulmaa välittävän johtamiskäyttäytymisen<br />

muotoilussa. Selviytymisprosessissaan<br />

yrittäjät etenevät aktiivisesta<br />

rauhoittumisesta surutyöhön, löytäen<br />

rationaalisen tulkinnan kautta kokemukselleen<br />

mittasuhteet ja lopulta rakentaen uutta<br />

tasapainon tilaa. Tutkimuksen tarkoituksena<br />

on armollisuuskäsitteen kautta tuottaa<br />

uutta näkökulmaa itsensä johtamisen, henkilökohtaisen<br />

kasvun ja myötätunnon yhteydestä.<br />

Rohkeus kohdata kärsivä ihminen on<br />

välittävän johtajuuden ydintä sekä merkittävä<br />

esimerkin asettaja myötätuntoisemman<br />

työkulttuurin luomisessa.<br />

51

VÄITÖKSET<br />

l JOHANNA KENT<strong>ALA</strong>-LEHTONEN<br />

Climate Change as Problem of<br />

Direction and Pace of Transition:<br />

Large Finnish Business Actors’ Identity,<br />

Interests, and Political Response<br />

Strategies to Climate Politics<br />

Ilmastonmuutos on eräs aikamme kriittisimmistä<br />

yhteiskuntiemme hyvinvointia ja kehitystä<br />

uhkaavista haasteista. Elinkeinoelämän<br />

toimijat ovat tärkeitä yhteiskunnallisia toimijoita<br />

haasteen voittamisessa, mutta heidän<br />

rooliaan ilmastopolitiikassa ei ole laajasti<br />

aiemmin tutkittu. Väitöskirja tuottaa<br />

tutkimusta suomalaisista elinkeinoelämän<br />

toimijoista ilmastopolitiikassa keskittymällä<br />

siihen, miten ja miksi suomalaiset elinkeinoelämän<br />

toimijat ovat osallistuneet ilmastopolitiikkaan,<br />

erityisesti vuosina 2008–2012,<br />

ja asettaa tämän osallistumisen kansainvälisten<br />

tapahtumien ja diskurssien samoin kuin<br />

Suomen ilmastopolitiikan kehityksen kontekstiin.<br />

Tutkimuksen löydösten perusteella<br />

voidaan todeta, että ilmastopolitiikan kehitys<br />

on tapahtunut vastauksena yhteiskunnan<br />

toimijoiden vuorovaikutukseen, joka on<br />

muokannut kaikkien toimijoiden ja erityisesti<br />

elinkeinoelämän toimijoiden identiteettiä, intressejä<br />

sekä sopivaa käytöstä.<br />

l ANTTI WALLIN<br />

Eläkeläisten tila: Kaupunkitilan<br />

ja eläkeläisten sosiaalisen<br />

toiminnan tarkastelua<br />

TAMPEREEN<br />

YLIOPISTO<br />

TAMPEREEN<br />

YLIOPISTO<br />

Väitöskirjassa tarkastellaan, miten eläkeläisten<br />

sosiaalinen toiminta muuttaa kaupunkitilaa<br />

sen eri tasoilla. Teoreettiset lähtökohdat<br />

nojaavat yhteiskuntatieteiden<br />

tilallisen käänteen kirjallisuuteen, erityisesti<br />

Henri Lefebvren tilateoriaan. Tämän mukaan<br />

kaupunkitiloja tuotetaan ihmisten, yhteiskunnan<br />

ja materiaalisen todellisuuden<br />

välisissä suhteissa. Eläkeläisten julkisten<br />

kaupunkitilojen käyttöä ohjaa pikemminkin<br />

seurallisuus kuin rahan kuluttaminen.<br />

Suomalaiseläkeläisten yhdyskunta muodostuu,<br />

kun ihmiset liittyvät yhteen tuottaakseen<br />

symbolista yhteisyyttä. Eläkeläisten lukumäärän<br />

lisääntyessä heidän sosiaalinen<br />

toimintansa muuttaa kaupunkia entistä<br />

enemmän eläkeläisten tilaksi. Tutkimuksen<br />

mukaan seurallisten kaupunkitilojen merkitys<br />

kasvaa tulevaisuudessa.<br />

l PÄIVI HEIMONEN<br />

TAMPEREEN<br />

YLIOPISTO<br />

Järjestöt, muutos ja johtajuus:<br />

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen<br />

toiminnan ja johtajuuden rakentuminen<br />

yhteiskunnallisten muutosten keskellä<br />

Tutkimuksessa tarkastellaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen<br />

toiminnan ja johtajuuden<br />

rakentumista yhteiskunnallisten muutosten<br />

keskellä. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä<br />

ymmärrystä siitä, miten moninaisia ja<br />

laaja-alaisia toimijoita järjestöt ovat ja miten<br />

moniulotteiset muutokset koskevat niiden<br />

toimintaa. Tutkimuksen perusteella<br />

muodostuva kuva järjestöjen muuttuvasta<br />

toimintaympäristöstä ja muutosten moniulotteisuudesta<br />

tuo näkyväksi järjestöjen<br />

moninaisuuden ja laajuuden yhteiskunnallisina<br />

toimijoina. Järjestöt ja niiden johtajat elävät<br />

murroksessa, jossa niiden haasteena on<br />

sekä perinteiden, arvojen ja pysyvyyden säilyttäminen<br />

että muutosten ennakoiminen ja<br />

toimintaympäristön uudenlaisiin vaatimuksiin<br />

vastaaminen. Tutkimuksen mukaan järjestöjen<br />

sekä järjestöjohtajien oman identiteetin<br />

konstruoiminen ja omaksuminen on<br />

keskeisessä roolissa järjestöjen tulevaisuu-<br />

52

VÄITÖKSET<br />

den rakentumisessa ja uuden kulttuurin luomisessa.<br />

l ILARI ILMAKUNNAS<br />

Economic difficulties during<br />

the transition into adulthood<br />

in Finland: a register-based study<br />

Väitöskirjassa tutkitaan nuoren aikuisuuden<br />

aikaisia taloudellisia vaikeuksia ja niihin<br />

yhteydessä olevia tekijöitä. Suomessa<br />

taloudelliset vaikeudet ovat nuorilla aikuisilla<br />

tyypillisiä, mutta suurimmalle osalle lyhytaikaisia.<br />

Riski taloudellisten vaikeuksien<br />

kokemiselle ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti.<br />

Etenkin matala koulutus ja perhetausta<br />

ovat voimakkaasti yhteydessä riskiin. Tutkimuksessa<br />

hyödynnettiin suomalaista rekisteriaineistoa<br />

ja käytettiin erilaisia mittareita<br />

taloudellisten vaikeuksien kokemiselle. Käytetyt<br />

mittarit olivat toimeentulotukiasiakkuus,<br />

tuloköyhyys ja tuloihin pohjautuva indikaattori<br />

työmarkkinakiinnittyneisyydestä.<br />

Pitkäkestoiset taloudelliset vaikeudet ovat<br />

tyypillisempiä nuorilla miehillä kuin nuorilla<br />

naisilla. Nuoren aikuisuuden aikana koetulla<br />

huono-osaisuudella voi olla kauaskantoisia<br />

vaikutuksia.<br />

l HENRI PETTERSSON<br />

Metaphilosophical themes:<br />

naturalism, rationalism and<br />

the conceptions of philosophy<br />

TURUN<br />

YLIOPISTO<br />

TURUN<br />

YLIOPISTO<br />

Väitöstutkimuksessa pohditaan erilaisten<br />

vaihtoehtoisten filosofiakäsitysten olemassaoloa.<br />

Oppialan sisällä esiintyy yhä nykyäänkin<br />

runsaasti erimielisyyttä siitä, mitkä<br />

lopulta ovat filosofoinnin todellisia kohteita,<br />

menetelmiä ja tavoitteita. Tutkimus kuuluu<br />

yleisesti metafilosofian lajityyppiin, sillä<br />

siinä tarkastellaan filosofoinnin kohteisiin,<br />

menetelmiin ja tavoitteisiin liittyviä aiheita<br />

käyttäen apuna filosofian omia näkökulmia.<br />

Kysymyksenasettelu kohdistuu filosofian<br />

moniäänisen identiteetin erilaisiin ilmenemismuotoihin,<br />

metafilosofiseen pohdintaan,<br />

naturalismikysymykseen ja ns. nojatuolifilosofian<br />

tutkimusmenetelmiin. Tutkimuksen<br />

pääväitteenä on, että filosofian monikasvoisuuteen<br />

voidaan saada lisäymmärrystä filosofiakäsitysten<br />

ajatuksen avulla.<br />

l HETA PÖYLIÖ<br />

Institutions and the<br />

Intergenerational Transmission<br />

of Socioeconomic Resources<br />

TURUN<br />

YLIOPISTO<br />

Väitöstutkimuksessa selviää, että koulutusja<br />

sosiaalipoliittisilla rakenteilla on yhteys<br />

ylisukupolviseen eriarvoisuuteen. Tutkimuksessa<br />

hyvinvointivaltion järjestelmien on todettu<br />

heikentävän etenkin huono-osaisuuden<br />

periytyvyyttä, mutta ne voivat myös<br />

ylläpitää hyväosaisuuden periytymistä. Tutkimus<br />

pureutuu ajankohtaiseen kysymykseen<br />

siitä, millä tavoin hyvinvointivaltion rakenteet<br />

ovat heikentäneet ylisukupolvista eriarvoisuutta.<br />

Muutokset koulutusjärjestelmissä<br />

ovat lisänneet yleistä kouluttautuneisuuden<br />

tasoa ja täten kompensoineet perhetaustan<br />

vähäisiä resursseja. Väitöskirja valottaa myös,<br />

kuinka koulutusliikkuvuutta edesauttaneet<br />

muutokset koulutusjärjestelmissä ovat<br />

samanaikaisesti lisänneet vanhempien suoraa<br />

vaikutusta lasten ammattiasemaan. Hyväosaiset<br />

perheet hyväksikäyttävät resurssejaan<br />

turvaten paremman sosioekonomisen<br />

aseman lapsilleen.<br />

53

VÄITÖKSET<br />

l KARI LAPP<strong>ALA</strong>INEN<br />

Luova hallinta sosiaali- ja<br />

terveydenhuollossa – Arvoverkkona<br />

johdettava alueellinen järjestelmä<br />

uudistamisen lähtökohtana<br />

Tutkimus tarkastelee sosiaali- ja terveydenhuollon<br />

alueellista johtamista jatkuvan kehittämisen<br />

näkökulmasta. Tutkimuksen tavoite<br />

on ollut teoretisoida luovan hallinnan<br />

(Creative Governance) viitekehys, jota hyödyntämällä<br />

sosiaali- ja terveydenhuollon alueelliset<br />

arvoverkot voisivat ylläpitää ja kehittää<br />

kykyään selviytyä alati muuttuvassa<br />

alueellisessa toimintaympäristössään. Luovalle<br />

hallinnalle tunnistetiin kaikkiaan 15<br />

osa-aluetta. Tutkimuksen tulokset osoittavat,<br />

että alueellisten arvoverkkojen luovan<br />

hallinnan avulla voidaan kehittää toimijoiden<br />

välistä luottamusta, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä<br />

sekä edistää siten alueellisen<br />

hallinnon ketteryyttä, asiakasohjautuvuutta<br />

sekä innovaatioihin kannustavaa kokeilukulttuuria.<br />

l MATS BRANDT<br />

VAASAN<br />

YLIOPISTO<br />

VAASAN<br />

YLIOPISTO<br />

Valinnanvapaus sosiaali- ja<br />

terveydenhuollossa. Viranomaisten<br />

näkemyksiä valinnanvapauden<br />

vaikutuksista Suomessa ja Ruotsissa eri<br />

strategisten näköwkulmien kannalta.<br />

Väitöskirjan tavoitteena on selvittää, millainen<br />

on valinnanvapaus sosiaali- ja terveydenhuollossa.<br />

Tutkimuksessa tarkastellaan myös<br />

vaikutuksia, joita valinnanvapaudella on viranomaisten<br />

käytäntöihin eri strategisten<br />

näkökulmien kannalta. Väitöskirja perustuu<br />

verkkokyselyyn, joka on suunnattu ylemmille<br />

virkamiehille, jotka vastaavat eri viranomaisten<br />

sosiaali- ja terveydenhuollosta Suomessa<br />

ja Ruotsissa. Kyselyn avulla tutkitaan valinnanvapauden<br />

vaikutuksia raha seuraa asiakasta<br />

-mallin käyttöön ottamisesta. Tulokset<br />

osoittavat, että johtavien virkamiesten näkemykset<br />

valinnanvapaudesta tukevat tutkimushypoteeseja<br />

siitä, että valinnanvapaus<br />

vahvistaa palvelun käyttäjän itsemääräämisoikeutta,<br />

nostaa laatua ja on neutraali kustannuskehityksen<br />

kannalta.<br />

l JANNE BERG<br />

Digital democracy – studies of<br />

online political participation<br />

ÅBO<br />

AKADEMI<br />

Medborgarnas politiska deltagande är en<br />

förutsättning för en fungerande demokrati.<br />

Med politiskt deltagande avses alla de former<br />

av engagemang där medborgare uttrycker<br />

sin politiska vilja eller förmedlar<br />

denna vilja till beslutsfattare. En modernisering<br />

av medborgarnas attityder kombinerat<br />

med en kommunikationsteknologisk utveckling<br />

med internet i spetsen har skapat nya<br />

former för politiskt deltagande. En del former<br />

är initierade från myndighetshåll medan<br />

andra har skapats utanför det formella politiska<br />

systemet. Resultaten visar att det finns<br />

utrymme att förbättra diskussionskvaliteten<br />

i både informella forum som kommentarsfält<br />

och formellt initierade webbforum. De former<br />

av politiskt deltagande som avhandlingen<br />

behandlar utökar visserligen möjligheterna<br />

för medborgarna att uttrycka sig, men för<br />

att dessa uttryck ska ha effekt krävs också<br />

det att någon lyssnar.<br />

54

YKA VAIKUTTAA<br />

YKA – KOKOAAN<br />

SUUREMPI EDUNVALVOJA<br />

l<br />

”TAVOITTEENA<br />

ON LIITON<br />

JÄSENLUPAUKSEN<br />

MUKAISESTI OLLA<br />

JÄSENEN KUMPPANI<br />

KAIKISSA<br />

TILANTEISSA.”<br />

YKAn vaikuttamistyö on ennen kaikkea<br />

edunvalvontaa ykalaisille tärkeistä teemoista.<br />

Vaikuttamisen valittu linja on<br />

YKAn strategian mukainen: olemme<br />

tehneet strategiamme mukaisesti<br />

uusia avauksia, esittäneet<br />

vaihtoehtoja ja tavoitelleet<br />

todellisia vaikutuksia.<br />

Tämän vuoksi vuoden 2019<br />

eduskuntavaali- ja hallitusohjelmatavoitteisiin<br />

valittiin<br />

sellaisia tavoitteita, joita kokoisemme<br />

järjestö voi aidosti<br />

edistää.<br />

YKA haluaa määräaikaisille<br />

ja työpaikanvaihtajille nykyistä<br />

paremmat mahdollisuudet<br />

palautumiseen vuosilomalainsäädäntöä<br />

kehittämällä.<br />

Kirjaus vuosilomapankista<br />

päätyikin hallitusohjelmaan.<br />

Oman perhevapaamallimme<br />

esittelimme jo vuonna<br />

2017. Malli noudattelee pääosin 6+6+6-jakoa<br />

ja lisää merkittävästi perhevapaiden<br />

käytön joustavuutta. Tämän suuntaista<br />

mallia on kaavailtu mahdollisesti toteutettavaksi.<br />

Lisäksi tavoittelimme korkeakoulujen<br />

alustamallia, jossa oppijat voisivat<br />

opiskella eri korkeakoulujen tarjontaa<br />

organisaatiorajojen ja maantieteen rajoituksista<br />

riippumatta ja osaamistiliä elinikäisen<br />

oppimisen mahdollistamiseksi<br />

työelämässä. Myös näistä on viitteitä<br />

hallitusohjelmassa.<br />

Sopimusneuvottelujen ja jäsenten<br />

henkilökohtaisen neuvontaavun<br />

lisäksi lähivuosien vaikuttamistyö<br />

on tuonut onnistumisia<br />

jo ennen kevään 2019<br />

hallitusohjelmaneuvotteluita.<br />

YKA vaikutti aktiivisesti aktiivimallin<br />

järkevämpään toteuttamiseen<br />

ja koulutusten<br />

hyväksymiseen osana sitä.<br />

Kaikki edunvalvontatyö<br />

palautuu liiton jäseneen.<br />

Olemme pyrkineet eri tavoin<br />

selvittämään jäsenistön<br />

tarpeita uusillakin keinoilla,<br />

muun muassa datalouhinnan<br />

avulla, jotta voimme suunnata<br />

edunvalvontamme resursseja<br />

tehokkaammin. Tavoitteena<br />

on liiton jäsenlupauksen mukaisesti<br />

olla jäsenen kumppani kaikissa tilanteissa<br />

ja esittää konkreettisia ratkaisuja<br />

sekä uusia avauksia – tavoitellen aina ratkaisua.<br />

Vaikutamme aktiivisesti Akava-yhteisössä,<br />

koko ammattiyhdistysliikkeessä<br />

ja ympäröivässä yhteiskunnassa.<br />

Simo Pöyhönen, toiminnanjohtaja<br />

55

YKA<br />

Verkostoidu alan<br />

osaajien kanssa!<br />

Jos työpaikallasi ei ole muita yhteiskuntaosaajia, voi olo tuntua<br />

joskus yksinäiseltä. Kuka ymmärtää yhteiskuntaosaajaa paremmin<br />

kuin toinen yhteiskuntaosaaja?<br />

YKAn tapahtumissa, koulutuksissa ja paikallistoiminnassa pääset verkostoitumaan<br />

ja tutustumaan samanhenkisten ihmisten kanssa. YKAlla on paikallistoimintaa<br />

kuudella eri paikkakunnalla. Löytyykö läheltäsi jäsenjärjestöä?<br />

w Pääkaupunkiseudun yhteiskuntatieteilijät Pääsy ry<br />

w Pirkanmaan Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut PYRY ry<br />

w Lounais-Suomen Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry<br />

w Lahden seudun yhteiskunta-alan korkeakoulutetut LYKA ry<br />

w Lapin yhteiskuntatieteilijät ry<br />

w UUSI! Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut Savo-Karjala ry<br />

Paikallistoiminnan lisäksi alan opiskelijoiden kattojärjestö Suomen Yhteiskuntaalan<br />

Ylioppilaat SYY ry järjestää liittohallituksen ja kahdeksan paikallisjärjestön<br />

voimin sekä valtakunnallisesti että paikallisesti tapahtumia, koulutuksia ja<br />

vierailuja yliopistopaikkakunnilla.<br />

w SYY-Helsinki<br />

w SYY-Joensuu<br />

w SYY-Jyväskylä<br />

w SYY-Kuopio<br />

w SYY-Lappi<br />

w SYY-Tampere<br />

w SYY-Turku<br />

w SYY-Vaasa<br />

Lue lisää<br />

osoitteessa<br />

www.yhteiskunta-ala.fi/<br />

jasenjarjestot<br />

Viime vuosina myös liiton eläkeläisjäsenet ovat<br />

aktivoituneet ja perustaneet oman senioriverkoston.<br />

Näistä verkostoista muodostuu jo melkoinen YKA-hubi! Yhteisömme antaa<br />

loistavan tilaisuuden uusien tuttavuuksien luomiseen sekä ammatillisesti että<br />

vapaa-ajalla. Tule mukaan toimintaan mutkattomien ykalaisten kanssa!<br />

56

YKA<br />

Yhteisösuunnittelija<br />

MARJO-RITA JUNTUNEN<br />

Paikallistoiminta tarjoaa jäsenille mahdollisuuden<br />

verkostoitua yhteiskuntaosaajien kanssa rennommissa<br />

merkeissä. Osallistumalla paikallisjärjestöjen toimintaan<br />

pääset vapaa-ajan tapahtumiin aina teatterista joogaan<br />

ja alumni-illoista tekoälykoulutuksiin. Toimintaa läheltä seuranneena<br />

voin ilomielin suositella toimintaan osallistumista<br />

tai jopa lähtemistä paikallisjärjestön hallitukseen.<br />

SINUSTAKO YKA-LÄHETTILÄS?<br />

Oletko tyytyväinen jäsen ja haluat muidenkin tietävän,<br />

miten huippu YKA on? Haemme sosiaalisessa mediassa luontevasti<br />

viestiviä ykalaisia kertomaan jäsenyydestä ja yhteiskuntaosaajien<br />

tärkeästä roolista yhteiskunnassa ja tuomaan näin<br />

YKA-yhteisön yhteistä ääntä esiin.<br />

Pysy kuulolla – projekti alkaa tänä vuonna!<br />

57

YKA<br />

PYSY AJAN<br />

TASALLA <strong>ALA</strong>N KUULUMISISTA<br />

– SEURAA YKAA<br />

SOSIAALISESSA MEDIASSA!<br />

YKA ja toimiston asiantuntijat ovat aktiivisesti<br />

esillä somekanavissa. Yhteystiedoista näet,<br />

ketkä henkilökunnastamme ovat<br />

Twitterissä ja/tai LinkedInissä.<br />

Ota meidät seurantaan, niin pääset lähemmäksi<br />

YKAn arkista aherrusta ja edunvalvontatyötä.<br />

Seuraa @Yhteiskuntaala<br />

58

YKA<br />

TÖISSÄ YKASSA<br />

JUURI SINUA VARTEN –<br />

SAA MIELELLÄÄN<br />

OTTAA YHTEYTTÄ!<br />

Asiantuntijamme aakkosjärjestyksessä:<br />

Kati Ahtiainen, viestintäpäällikkö<br />

Magda El Agoz, lakiasiantuntija<br />

Heini Hult-Miekkavaara, osaamispalvelujen asiantuntija ja uravalmentaja<br />

Piritta Jokelainen, erityisasiantuntija<br />

Marjo-Rita Juntunen, yhteisösuunnittelija<br />

Hanna Meriluoto, asiantuntija<br />

Jukka Nohteri, lakimies<br />

Nuutti Pursiainen, neuvottelupäällikkö (yksityissektori)<br />

Simo Pöyhönen, toiminnanjohtaja<br />

Pia Ruuska, jäsenkoordinaattori<br />

Antti Salokoski, lakiasiantuntija<br />

Marjut Soininen, hallintopäällikkö<br />

Maria Teikari, palvelujohtaja<br />

Petri Toiviainen, neuvottelupäällikkö (julkinen sektori)<br />

Heidi Tupamäki, lakimies<br />

www.yhteiskunta-ala.fi/yhteystiedot<br />

59

YHTEISÖSI<br />

<strong>YHTEISKUNTA</strong>-<br />

<strong>ALA</strong>LLA<br />

Vinkki:<br />

Jätä julkaisu työpaikan<br />

kahvihuoneeseen ja seuraa,<br />

miten nopeasti se selataan<br />

hiirenkorville!

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2025 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!