YHTEISKUNTA-ALA - Yhdessä yhteiskuntaa rakentamassa 2020
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry, YKA vuosijulkaisu 2020
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry, YKA vuosijulkaisu 2020
- No tags were found...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>YHTEISKUNTA</strong>-<strong>ALA</strong><br />
YHDESSÄ <strong>YHTEISKUNTA</strong>A RAKENTAMASSA<br />
<strong>2020</strong><br />
<strong>YHTEISKUNTA</strong>-<strong>ALA</strong>.FI<br />
l
SISÄLTÖ<br />
Julkaisija:<br />
Yhteiskunta-alan<br />
korkeakoulutetut ry<br />
Painosmäärä: 17 000<br />
Vuoden yhteiskuntatieteilijä<br />
Elina Bardram______________________________<br />
Yhteiskunta-ala tunnuslukuina<br />
Alan osaajien asema, työaika,<br />
palkat ja kiinnostavimmat toimialat_____________<br />
Asiantuntijat esittelyssä<br />
Yhteiskunta-alan<br />
osaajista on moneksi_________________________<br />
Esseet<br />
Neljä ajankohtaista yhteiskunnallista<br />
esseetä alan asiantuntijoiden kirjoittamina_______<br />
Arvot<br />
Työelämän arvot<br />
ohjaavat uravalintoja________________________<br />
Hiilinegatiivinen YKA<br />
Ammattiliitot ovat tärkeitä<br />
yhteiskunnan kehittäjiä_______________________<br />
Digi ja data<br />
<strong>Yhdessä</strong> digitaalista<br />
<strong>yhteiskuntaa</strong> <strong>rakentamassa</strong>___________________<br />
Väitökset<br />
Poimintoja viime vuoden<br />
väitössadosta______________________________<br />
4<br />
10<br />
16<br />
20<br />
36<br />
39<br />
44<br />
46<br />
2
TERVEHDYSSANAT<br />
Olet varmaan joskus järjestänyt tapahtumia<br />
tai ainakin juhlia. Kutsua postittaessa saattaa<br />
mieleen hiipiä pieni huoli: Tuleeko ilmoittautumisia,<br />
kiinnostaako ihmisiä? Ihan samaa<br />
mietimme myös YKAssa, kun järjestämme<br />
koulutuksia tai tapahtumia. Viime<br />
vuosina osallistujia eri tilaisuuksiin<br />
on tullut aina vain enemmän, mistä<br />
olemmekin todella iloisia. Jäsenlähtöisyys<br />
kulkee punaisena lankana<br />
kaikessa tekemisessämme. Vaikuttaa<br />
siltä, että ponnistelumme palveluiden<br />
kehittämiseksi on huomattu.<br />
Jäsenten palautteissa korostuu usein tarve<br />
yhteisöllisyyteen. Nykyajan ammattiliitolta<br />
odotetaan peruspalvelujen lisäksi verkostoja<br />
ja jäseniä yhteen kokoavaa roolia. Ei<br />
ole ihme, että me yhteiskuntaosajaat kaipaamme<br />
vapaalla omiemme seuraa – harvassa<br />
ovat ne työyhteisöt, joissa työskentelee<br />
enemmän kuin yksi yhteiskuntaosaaja.<br />
YHDESSÄ<br />
OLEMME YHTEISÖ<br />
Siis: tervetuloa uudella vuosikymmenellä<br />
entistä tiiviimmäksi osaksi YKA-yhteisöä<br />
sekä uudet että vanhat jäsenet!<br />
Jos olet jo YKAn jäsen: Kiitos, että olet<br />
osa YKA-yhteisöä! Hyödynnä yhteisömme<br />
verkostoja sekä juuri yhteiskuntaosaajille<br />
räätälöityjä palveluja,<br />
kuten laki- ja palkkaneuvontaa,<br />
urapalveluita ja koulutuksia.<br />
Jos et (vielä) ole YKAn jäsen:<br />
Suosittelemme sinua lukemaan tämän<br />
julkaisun, jotta tiedät, mistä puhutaan,<br />
kun puhutaan yhteiskunta-alasta.<br />
Kysy meiltä lisää, jos mielenkiintosi heräsi.<br />
Yhteisöllisiä lukuhetkiä!<br />
Kati Ahtiainen, viestintäpäällikkö<br />
Anna palautetta: viestinta@yhteiskunta-ala.fi<br />
#yhdessä<strong>yhteiskuntaa</strong><strong>rakentamassa</strong><br />
3
VUODEN<br />
<strong>YHTEISKUNTA</strong>TIETEILIJÄ<br />
TYÖTÄ<br />
TULEVAISUUDEN<br />
TAKIA<br />
Vuoden yhteiskuntatieteilijä Elina Bardramin työ<br />
EU:n johtavana ilmastoneuvottelijana vuosina 2014–2018<br />
on ollut hänelle henkilökohtaisestikin merkityksellistä.<br />
Se on auttanut häntä hyväksymään myös sen, että raskas<br />
työ on tarkoittanut luopumista jostain muusta.<br />
TEKSTI: HANNA OJANPÄÄ<br />
Neuvottelut Pariisin ilmastosopimuksen<br />
sääntökirjasta tuotiin maaliin vuoden 2018<br />
joulukuussa Puolan Katowicessa. Samalla<br />
muuttui EU:n ilmastopääosaston kansainvälisistä<br />
suhteista vastaavan Elina Bardramin<br />
työnkuva.<br />
– Painopiste komission ja EU:n kansainvälisessä<br />
ilmastotyössä on siirtynyt monenvälisistä<br />
YK- neuvotteluista kahdenväliseen<br />
yhteistyöhön, kansalliseen toimeenpanoon<br />
ja poliittiseen keskusteluun.<br />
Ilman strategista yhteistyötä toimeenpanovaiheessa<br />
menneet neuvottelut ja Pariisin<br />
sopimus jäisivät vain puheeksi, Bardram<br />
tiivistää.<br />
– EU vastaa vain yhdeksästä prosentista<br />
globaaleista päästöistä ja on itsestään selvää,<br />
että kumppanimaidemme konkreettiset<br />
toimet ovat tulevaisuuden kannalta<br />
ratkaisevia. YK:n ilmastoneuvottelut ovat<br />
l KUVAT: SINI-MARJA NISKA<br />
edelleen tärkeitä, mutta tältä osalta vastuu<br />
on siirtynyt muille kollegoille.<br />
Yhdysvaltojen irtaantumista Parisiin ilmastosopimuksesta<br />
Bardram pitää suurena<br />
pettymyksenä ja povaakin siitä isoa<br />
asiaa maan tuleviin presidentinvaaleihin.<br />
– Hallitusten päätökset ovat politiikan<br />
jatkumoa. Nationalismin noustessa on aina<br />
riski, että hyvät arvot jäävät varjoon.<br />
Investointi loppuelämälle<br />
Bardram on ensimmäiseltä tutkinnoltaan<br />
kauppatieteilijä Vaasan yliopistosta. Vaikka<br />
hän valmistui vain kolmessa vuodessa<br />
maisteriksi, kokee hän silti, että opinnoista<br />
olisi voinut ottaa vieläkin enemmän irti.<br />
– Sosiaalinen elämä taisi olla minulle<br />
tuossa vaiheessa tärkeä asia; opiskelujen<br />
ohessa toimin ainejärjestön varapuheenjohtajana<br />
sekä ylioppilaskunnan lehden<br />
4
5
VUODEN<br />
<strong>YHTEISKUNTA</strong>TIETEILIJÄ<br />
toimittajana. Aikaa jäi liian vähän itse opiskeluihin.<br />
Onneksi minulla on hyvä muisti,<br />
hän naurahtaa.<br />
Ehkä näistä lähtökohdista johtuen Bardram<br />
koki valmistauduttuaan, että hän ei ollut<br />
vielä valmis työelämään. Professorinsa<br />
kannustamana hän jatkoi opintoja Wienin<br />
yliopistossa. Ajankohta osoittautui hänelle<br />
ja ainevalinnoille – Euroopan integraatioprosessi<br />
ja unionin hyödyt jäsenmaille<br />
– otollisiksi, sillä sekä Suomi että Itävalta<br />
olivat juuri liittyneet EU:hun.<br />
– Jatko-opinnot olivat minulle kaikin<br />
puolin nappivalinta eikä vähiten kielitaidon<br />
kannalta; lukiosaksani sai hyvää käytännön<br />
harjoitusta, vaikka teinkin väitöskirjan<br />
englanniksi.<br />
Molempien tutkintojen tärkeimpänä antina<br />
hän pitää niistä saamiaan työkaluja ja<br />
eväitä niin elämään kuin työhönkin.<br />
– Vankka tekninen ja akateeminen asiantuntijuus<br />
antavat tilaa luovuudelle. Jos tätä<br />
varmuutta ei ole, halu viedä asioita vauhdilla<br />
eteenpäin voi kanavoitua väärin. Itse<br />
koen, että opiskelu on ollut minulle investointi,<br />
joka kantaa minua läpi loppuelämäni.<br />
Usko omaan näkemykseen<br />
Valmistumisen jälkeen Bardram oli muutaman<br />
vuoden töissä Helsingissä kansainvälisessä<br />
konsulttifirmassa. Vaikka työ oli mielenkiintoista,<br />
puuttui siitä vastavalmistuneelle<br />
idealistille tärkeä syvällisempi merkitys,<br />
ehkä myös tietty seikkailuhenkisyys.<br />
– Seuraavat kaksi vuotta YK:n palveluksessa<br />
Nigeriassa paikkasivat sen puutteen,<br />
mutta toivat maailmanparantajan näkemykseeni<br />
tervetullutta realismia ja pragmatismia.<br />
Tapasin Nigeriassa myös tanskalaisen<br />
aviomieheni, Bardram kertoo.<br />
Koti löytyi Irlannissa tehdyn post-doc -tutkimuksen<br />
ja Englannissa erilaisissa työsuhteissa<br />
julkisella ja yksityisellä sektorilla vie-<br />
KUKA?<br />
w Elina Bardram (48)<br />
w KTM, Vaasan yliopisto<br />
w Taloustieteen tohtori,<br />
Wienin yliopisto<br />
w Naimissa, kolme lasta<br />
w Kotipaikka: Bryssel<br />
w Harrastukset: purjehdus,<br />
laskettelu, puutarhanhoito<br />
w Kielitaito: suomi, ruotsi,<br />
englanti, saksa, ranska, tanska<br />
6
VUODEN<br />
<strong>YHTEISKUNTA</strong>TIETEILIJÄ<br />
tettyjen vuosien jälkeen Brysselistä vuonna<br />
2003. Seitsemän vuoden ajan Bardram toimi<br />
ulkosuhteiden pääosastolla talousstrategian<br />
yksikössä taloustieteilijänä, kunnes siirtyi<br />
vuonna 2010 ilmastopääosaston palvelukseen<br />
– ensin kansainvälisestä päästökaupasta<br />
vastaavaksi yksikönpäälliköksi<br />
ja vuonna 2014<br />
EU:n komission johtavaksi<br />
ilmastoneuvottelijaksi.<br />
Bardram myöntää kulkeneensa<br />
kiemuraisen<br />
tien, mutta uskoo myös<br />
kaikkien osasten johtaneen<br />
nykyhetkeen.<br />
– Jos tunnistaa itse suuret<br />
suuntaviivat ja tietää,<br />
mitä tahtoo, oma paikka<br />
löytyy. Minulle se on ollut<br />
kansainvälinen työ.<br />
Ilmastoasioiden pääosastoa Bardram kehuu<br />
dynaamiseksi joukoksi, jolla on kunnianhimoinen<br />
agenda.<br />
– Työn tärkeys vaikuttaa omaan moraaliin<br />
ja energiatasoon. Arvostus on kovaa,<br />
mutta niin ovat myös tavoitteet ja odotukset.<br />
Se on yhtä aikaa palkitsevaa ja pelottavaa,<br />
Bardram pohtii.<br />
Yhteinen mutta etäinen unioni<br />
Bardram kokee, että Euroopan unionista<br />
on valtavasti hyötyä jäsenvaltioille ja niiden<br />
kansalaisille. – Vapaus, turvallisuus ja<br />
arvot, hän luettelee ensimmäisenä.<br />
Hän kuitenkin tiedostaa, että vuorovaikutuksen<br />
Brysselin ja Euroopan pääkaupunkien<br />
välillä tulisi olla tiiviimpää ja lähempänä<br />
kansalaisia.<br />
l<br />
”JOS TUNNISTAA<br />
ITSE SUURET<br />
SUUNTAVIIVAT JA<br />
TIETÄÄ, MITÄ<br />
TAHTOO, OMA<br />
PAIKKA LÖYTYY. ”<br />
– Komissiolla ei ole kasvoja. Vaikka työ,<br />
jota me täällä teemme, vaikuttaa jäsenmaiden<br />
jokapäiväiseen elämään, se jää silti liian<br />
etäiseksi. Fyysinen etäisyys jäsenmaiden<br />
pääkaupungeista on siihen varmaan yksi<br />
syy. Varsinkin vaikeissa tilanteissa on helppo<br />
syyttää jotain sellaista,<br />
jota ei voi tunnistaa.<br />
Suomalaisesta yhteiskuntapoliittisesta<br />
keskustelusta<br />
Bardram sen<br />
sijaan on vaikuttunut.<br />
Esimerkiksi ilmastopuheet<br />
ovat hyvin jäsenneltyjä,<br />
ja monilla muilla jäsenmailla<br />
on suomalaisista<br />
paljon opittavaa.<br />
– Suomessa keskustelu<br />
ei ole liian tunnepohjaista<br />
vaan perustuu enemmän<br />
faktoihin, juuri niin kuin arvokeskustelujen<br />
tulisikin perustua. Oman työnkuvanikin<br />
puolesta katson suomalaisia ja Euroopan<br />
parhaita ilmastovisioita ylpeänä.<br />
Merkityksellisiä valintoja<br />
Bardram pitää itseään uteliaana luonteena.<br />
Vielä Kallion ilmaisutaidon lukiossa hänen<br />
urahaaveissaan oli tulla toimittajaksi<br />
tai kuuluisaksi näyttelijäksi.<br />
– Uskon, että humaani, vähän taiteellinenkin<br />
tausta on ollut minulle työelämässä<br />
eduksi. Neuvottelut ovat loppujen lopuksi<br />
yhtä suurta näytelmää, jossa on monia<br />
eri rooleja. Sen tajuaminen on auttanut<br />
ymmärtämään eri osapuolia ja heidän keinojaan<br />
päästä tavoitteisiinsa. Toinen tärkeä<br />
asia on uskoa siihen, mitä tekee. Itse olen<br />
7
8
VUODEN<br />
<strong>YHTEISKUNTA</strong>TIETEILIJÄ<br />
vakuuttunut, että työllämme on vaikutusta<br />
meidän jokaisen tulevaisuuteen.<br />
Bardram kannustaa, että jokainen voi<br />
tehdä myös omassa elämässään henkilökohtaisia<br />
valintoja. Hän itse käyttää aina<br />
mahdollisuuksien mukaan julkista liikennettä<br />
eikä lomaile kaukomaissa. Suomeen<br />
perhe ajaa kesälomiksi omalla autolla.<br />
– Viime vuosisadan alussa rakennetun<br />
talomme lämmitysjärjestelmään ja tiivistykseen<br />
olemme investoineet paljon, jotta<br />
hukkalämpöä ei pääse syntymään. En<br />
ole myöskään syönyt lihaa enää vuosiin.<br />
Mitkään päätökseni eivät rajoita elämääni,<br />
mutta en myöskään vaadi niitä muilta. Sitouttamisen<br />
ja sitoutumisen täytyy perustua<br />
henkilökohtaiseen näkemykseen ja informoituihin<br />
valintoihin, ei pakottamiseen.<br />
Ilmastoneuvottelujen strateginen vaihe<br />
tarkoittaa hänelle pitkien, jopa vuorokauden<br />
yli kestäneiden sopimusneuvottelujen<br />
päättymistä.<br />
– Äidin näkökulmasta roolini muuttuminen<br />
tietää hyvää ainakin matkapäivien vähenemisen<br />
myötä. Olen tehnyt isoja henkilökohtaisia<br />
valintoja perheen kustannuksella.<br />
Toisaalta teen tätä pitkälti juuri heidän<br />
vuokseen.<br />
Tärkein vastapaino raskaalle työlle onkin<br />
Bardramille perhe: aviomies ja kolme lasta.<br />
Oman jaksamisensa perustana hän pitää sitä,<br />
että puhelin ja kone ovat kiinni perheen<br />
yhteisenä aikana.<br />
– Muuten eivät rahkeet riitä. Perhe antaa<br />
voimaa ja toisenlaisen todellisuuden<br />
elämästä.<br />
Vuoden yhteiskuntatieteilijän tittelin Bardram<br />
otti vastaan yllättyneenä. Kiireisestä aikataulustaan<br />
huolimatta hän raivasi kalenteriinsa<br />
tilaa ja saapui varta vasten Helsinkiin.<br />
– Vaikka työni on rankkaa ja merkityksellistä,<br />
tulee virkamiehen työ harvoin huomatuksi.<br />
Minulle tämä on suuri kunnia ja todiste<br />
yhteiskuntatieteiden tärkeydestä: kyvystä<br />
huomioida erilaisia näkökulmia ja ymmärtää<br />
yhteiskunnan rakenteita ja realiteetteja.<br />
VUODEN<br />
<strong>YHTEISKUNTA</strong>TIETEILIJÄT<br />
<strong>2020</strong> Kv. yksikön päällikkö, Ph.D.<br />
Elina Bardram<br />
2019 Digitaalisen liiketoiminnan<br />
johtaja, VTM Mikki Inkeroinen<br />
2018* Kirjailija, päätoimittaja, VTK<br />
Koko Hubara<br />
2016 Yrittäjä, VTM Pauliina Seppälä<br />
2015 Puheenjohtaja, VTM Pertti Torstila<br />
2014 Yrittäjä, VTM Anna-Marja Vainio<br />
2013 Toimittaja-kirjailija, VTM Matti Rönkä<br />
2012 Professori, VTT Sixten Korkman<br />
2011 Professori, YTM, FT Marja-Liisa Manka<br />
2010 Toimitusjohtaja, VTT Cay Sevón<br />
2009 Kaupunginjohtaja, HTM<br />
Antti Rantakokko<br />
2008 Toimitusjohtaja, VTL Suvi-Anne Siimes<br />
2007 Kehittämiskonsultti, VTT<br />
Esa Pohjanheimo<br />
2006 Toiminnanjohtaja, YTM<br />
Marita Ruohonen<br />
2005 Oikeusministeri, VTM Leena Luhtanen<br />
2004 Päätoimittaja, YTT Matti Virtanen<br />
2003 Professori, VTT Antti Eskola<br />
2002 Dosentti, VTT Teija Tiilikainen<br />
2001 Pääjohtaja, VTK Jorma Ollila<br />
2000 Tutkija, VTL Anu Kantola<br />
1999 Komissaari, VTK Erkki Liikanen<br />
*Valinta muutettiin koskemaan tulevaa vuotta.<br />
9
<strong>YHTEISKUNTA</strong>-<strong>ALA</strong><br />
TUNNUSLUKUINA<br />
Miltä<br />
yhteiskunta-ala<br />
näyttää<br />
tunnuslukuina?<br />
ASEMA<br />
TUTKINTO<br />
TYÖSUHDE<br />
71%<br />
ASIANTUNTIJOITA<br />
24%<br />
JOHTOTEHTÄVISSÄ<br />
37%<br />
VTM YLEISIN<br />
TUTKINTO<br />
5 %<br />
SUORITTANUT<br />
TOHTORIN<br />
TUTKINNON<br />
22%<br />
25 %<br />
16 %<br />
IKÄ<br />
MÄÄRÄAIKAISISSA<br />
TYÖSUHTEISSA<br />
42 31 V. V.<br />
VASTA-<br />
KESKI-IKÄ<br />
VALMISTUNEIDEN<br />
KESKI-IKÄ<br />
4%<br />
TYÖTTÖMYYS-<br />
ASTE<br />
10
<strong>YHTEISKUNTA</strong>-<strong>ALA</strong><br />
TUNNUSLUKUINA<br />
TYÖPAIKKA<br />
TYÖAIKA<br />
20 %<br />
kunnissa<br />
32 %<br />
valtiolla<br />
60%<br />
TYÖPAIKKA<br />
PK-SEUDULLA<br />
20 %<br />
yrityksissä<br />
10 %<br />
yliopistoissa<br />
16 %<br />
järjestöissä<br />
39,1 h<br />
VKO<br />
16 %<br />
KOKEE TYÖMÄÄRÄN<br />
JATKUVASTI LIIAN<br />
SUUREKSI<br />
48 %<br />
KOKEE TYÖMÄÄRÄN<br />
AJOITTAIN LIIAN<br />
SUUREKSI<br />
33 %<br />
TYÖMÄÄRÄ<br />
ON<br />
SOPIVA<br />
45 %<br />
KORVATAAN<br />
YLITYÖT<br />
VAPAANA 1:1<br />
SUKUPUOLI<br />
PALKKA<br />
71%<br />
4 000 €<br />
4 271 € 3 232 €<br />
Bruttopalkka/kk,<br />
mediaani<br />
Bruttopalkka/kk,<br />
keskiarvo<br />
Vastavalmistuneiden<br />
keskipalkka/kk<br />
29%<br />
10% 10% 17%<br />
Ansaitsi vähemmän<br />
kuin 2 780 €/kk<br />
85%<br />
Ansaitsi enemmän<br />
kuin 6 000 €/kk<br />
Kokopäivätyössä olevien naisten<br />
palkka keski määrin kokopäivä työtä<br />
tekevien miesten palkoista<br />
Tulospalkkauksen<br />
piirissä<br />
Lähde: Jäsenrekisteri ja työmarkkinatutkimus<br />
11
<strong>YHTEISKUNTA</strong>-<strong>ALA</strong><br />
TUNNUSLUKUINA<br />
TÄRKEIMMÄT TYÖPAIKANVALINTAKRITEERIT<br />
Mielenkiitoiset<br />
työtehtävät<br />
Mahdollisuus tehdä<br />
työtä, jonka koen<br />
merkitykselliseksi<br />
Hyvä palkkataso<br />
Työpaikan<br />
työilmapiiri<br />
Merkitys tulevan<br />
urakehityksen<br />
kannalta<br />
Mahdollisuus<br />
kehittyä työssä<br />
Mahdollisuus<br />
sovittaa yhteen<br />
työ- ja perhe-elämä<br />
Mahdollisuus vaikuttaa<br />
työn sisältöön<br />
Varmuus työsuhteen<br />
jatkuvuudesta<br />
Työaikojen<br />
joustavuus<br />
22<br />
23<br />
23<br />
14<br />
14<br />
16<br />
17<br />
16<br />
17<br />
11<br />
14<br />
18<br />
13<br />
13<br />
16<br />
15<br />
13<br />
9<br />
9<br />
11<br />
29<br />
28<br />
34<br />
47<br />
45<br />
43<br />
39<br />
47<br />
42<br />
w 2017 w 2018 w 2019<br />
Mielenkiintoiset työtehtävät<br />
ja työn merkityksellisyys ovat<br />
edelleen tärkeitä kriteereitä,<br />
mutta palkan merkitys on noussut<br />
kuudella prosenttiyksiköllä<br />
edellisestä kyselystä.<br />
KERTYIKÖ SINULLA OMAN <strong>ALA</strong>N TYÖKOKEMUSTA JO OPISKELUAIKANA?<br />
16 %<br />
32 %<br />
w Työntekijät ja<br />
vuokratyöntekijät<br />
w Asiantuntijat ja<br />
toimihenkilöt<br />
w Ylin johto ja<br />
keskijohto<br />
40 %<br />
28 % 23 % 22 %<br />
14 % 15 %<br />
7 % 7 % 9 % 4 % 11 %<br />
18 % 16 % 17 % 9 % 14 %<br />
Harjoittelussa<br />
Töissä<br />
opiskelujeni aikana<br />
täysipäiväisesti<br />
Kesätöissä<br />
Töissä<br />
opiskelujeni aikana<br />
osa-aikaisesti<br />
Valmistuessa<br />
työsopimus<br />
omalle alalle<br />
Ei<br />
Oman alan työkokemus on yhteydessä etenemiseen uralla asiantuntija- ja johtotehtäviin.<br />
12
<strong>YHTEISKUNTA</strong>-<strong>ALA</strong><br />
TUNNUSLUKUINA<br />
MIELIKUVA AMMATTILIITOSTA: MITKÄ AMMATTILIITTOJEN<br />
TARJOAMAT PALVELUT TAI EDUT TULEVAT ENSIMMÄISENÄ MIELEEN?<br />
Lakipalvelut<br />
Työttömyyskassa/<br />
Työttömyysturva<br />
Vakuutukset<br />
Koulutukset<br />
Neuvonta<br />
€<br />
Edunvalvonta<br />
Urapalvelut<br />
Vapaa-ajan<br />
edut ja mökit<br />
Jäsenedut ja<br />
alennukset<br />
Palkkatilastot ja<br />
palkkaneuvonta<br />
Yhteiskunta-alan osaajat yhdistävät ammattiliitot<br />
ennen kaikkea lakineuvontaan ja työttömyysturvaan.<br />
KIINNOSTAVIMMAT TOIMI<strong>ALA</strong>T 2019<br />
Opiskelijat<br />
Työelämässä<br />
1<br />
Julkishallinto<br />
1<br />
Julkishallinto<br />
2<br />
Yliopistot ja tutkimuslaitokset<br />
2<br />
Suunnittelu ja konsultointi<br />
3<br />
Suunnittelu ja konsultointi<br />
3<br />
Yliopistot ja tutkimuslaitokset<br />
4<br />
Sosiaalipalvelut<br />
4<br />
Opetus ja koulutus<br />
5<br />
Media ja viestintä<br />
5<br />
Media ja viestintä<br />
6<br />
Opetus ja koulutus<br />
6<br />
Sosiaalipalvelut<br />
7<br />
Taide ja kulttuuri<br />
7<br />
Taide ja kulttuuri<br />
8<br />
Pankki- ja rahoitusala<br />
8<br />
Tietotekniikka/IT<br />
9<br />
Terveyspalvelut<br />
9<br />
Terveyspalvelut<br />
n = 273 10 Maanpuolustus<br />
n = 440<br />
10<br />
Pankki- ja rahoitusala<br />
Jo työelämässä olevia ja alan opiskelijoita kiinnostavat lähes samat toimialat.<br />
T-Median työnantajakuvatutkimukseen vastasi yhteensä 775 henkilöä, joista 440 oli<br />
työelämässä olevia yhteiskuntaosaajia ja 273 alan opiskelijoita. Tutkimusaineisto kerättiin<br />
sähköisellä lomakekyselyllä 21.3.–3.6.2019 yhteistyössä Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n,<br />
yhteiskunnallisten alojen opiskelijajärjestöjen sekä Oikotie Työpaikkojen kanssa. Myös T-Median<br />
omasta tutkimusrekisteristä poimittiin otos. Vastaajista 446 ilmoitti olevansa YKAn jäseniä.<br />
Lähde: T-Median työnantajakuvatutkimus<br />
13
KOLLEKTIIVINEN<br />
EDUNVALVONTA<br />
Kollektiivinen<br />
edunvalvonta on<br />
työmarkkina-asemaan<br />
vaikuttamista<br />
TÄTÄ ON KOLLEKTIIVINEN EDUNVALVONTA:<br />
w Ammattiliitot ovat aikoinaan<br />
syntyneet tarpeesta saada eri<br />
toimialoille alan työntekijöihin<br />
sovellettavat yhtenäiset ja<br />
kohtuulliset peruspelisäännöt.<br />
w Edelleen neuvottelujärjestöjen ja<br />
ammattiliittojen toiminnan ydinaluetta.<br />
w Tarkoittaa käytännössä työ- ja<br />
virkaehtosopimusten laatimista ja<br />
niiden noudattamisen valvomista.<br />
w Näkyy työntekijälle toimialalla<br />
palvelussuhteissa (eli työ- tai<br />
virkasuhteessa) sovellettavana<br />
työ- tai virkaehtosopimuksena.<br />
w Henkilöstön edustajilla eli henkilöstön<br />
valitsemilla luottamusmiehillä ja<br />
luottamusvaltuutetuilla on erittäin<br />
merkittävä rooli kollektiivissa edunvalvonnassa.<br />
He toimivat työpaikalla<br />
työehtojen ensisijaisina valvojina.<br />
w Akava-yhteisössä kollektiivista<br />
edunvalvontaa hoitaa kaksi neuvottelujärjestöä:<br />
JUKO ja YTN. Akavan jäsenjärjestöillä<br />
kuten YKAlla on neuvottelujärjestöjen<br />
elimissä edustajansa.<br />
w Julkisella sektorilla toimii Julkisalan<br />
koulutettujen neuvottelujärjestö<br />
JUKO, jossa edunvalvontatyötä<br />
tehdään valtion, kuntien ja<br />
kuntayhtymien, yliopistojen sekä<br />
evankelisluterilaisen kirkon<br />
akavalaisten työntekijöiden eteen.<br />
w Ylemmät Toimihenkilöt YTN on<br />
puolestaan yksityisen sektorin<br />
neuvottelujärjestö. YTN vastaa<br />
akavalaisen jäsenkunnan neuvotteluja<br />
sopimustoiminnasta muun muassa<br />
teollisuudessa, liike- ja palvelualoilla<br />
sekä järjestösektorilla.<br />
w Sopimustavoitteet laaditaan liittojen<br />
jäseniltä sopimuskauden aikana esiin<br />
tulleiden tarpeiden pohjalta.<br />
w Suurelle yleisölle kollektiivinen<br />
edunvalvonta näkyy parhaiten<br />
mediassa, kun sopimukset ovat<br />
katkolla ja neuvottelut käyvät<br />
kiivaina työnantaja- ja työntekijäpuolen<br />
välillä. Myös erilaiset<br />
painostustoimet ja viime kädessä<br />
lakko kuuluvat kollektiiviseen<br />
edunvalvontaan.<br />
14
KOLLEKTIIVINEN<br />
EDUNVALVONTA<br />
Miten neuvottelupäälliköt näkevät työkenttänsä?<br />
Nuutti Pursiainen<br />
Neuvottelupäälliköt Nuutti Pursiainen<br />
ja Petri Toiviainen hoitavat YKAssa<br />
kollektiivista edunvalvontaa. He<br />
työskentelevät sopimuskauden aikana<br />
useissa työryhmissä, joiden tarkoituksena<br />
on sopimusten valvonta ja niiden<br />
kehittäminen. Neuvottelupäälliköt myös<br />
kouluttavat henkilöstön edustajia ja antavat<br />
tarvittaessa palvelussuhdeneuvontaa<br />
yksittäisille jäsenille.<br />
Petri Toiviainen<br />
Julkisella sektorilla työskentelevät<br />
liiton jäsenet ovat kattavasti työja<br />
virkaehtosopimusten piirissä. Yksityisellä<br />
sektorilla on sen sijaan paljon toimialoja, joilla<br />
ei ole työehtosopimuksia laisinkaan. Yksityisen<br />
puolen sopimukset ovat myös sisällöltään usein<br />
ohuempia kuin julkisella sektorilla. Tekemistä ja<br />
kehitettävää tällä saralla siis riittää.<br />
Voidaan tietysti kysyä, onko<br />
nykymaailmassa enää tavoiteltavaa<br />
pyrkiä sisällöllisesti laajoihin työ- ja<br />
virkaehtosopimuksiin. Se on toisaalta myös<br />
arvovalinta. Työehtosopimusten yksi perusidea<br />
on turvata heikomman osapuolen oikeuksia<br />
ja taata työntekijöiden tasa-arvoinen kohtelu.<br />
Kollektiiviselle sopimustoiminnalle on<br />
tarvetta.<br />
Suomalainen työlainsäädäntö jättää<br />
sopimiselle laajan pelivaran. Meillä ei<br />
ole esimerkiksi minimipalkkalakia ja monet työelämän<br />
asiat, joita pidetään itsestäänselvyyksinä,<br />
kuten vaikkapa lomarahat ja monien perhevapaiden<br />
palkallisuus tulevat nimenomaan työja<br />
virkaehtosopimuksista. Sopimusjärjestelmä<br />
vaatii jatkuvaa ylläpitoa. Liitoista saatava tuki<br />
ja liittojen asiantuntemus työ- ja virkaehtoasioissa<br />
mahdollistavat puolestaan sen, että yksittäinen<br />
liiton jäsen voi keskittyä oman työnsä tekemiseen<br />
ja asiantuntemuksensa kehittämiseen.<br />
Liiton toimiston näkökulmasta kollektiivinen<br />
edunvalvonta on monesti rakenteisiin<br />
vaikuttamista, verkostojen luomista<br />
ja niiden ylläpitämistä. Kyse on tietynlaisesta<br />
lobbaamisesta.<br />
Tiedätkö, onko toimialallasi työehtosopimusta?<br />
w YKAn jäsenistä 10 prosentilla ei ole työsuhteessa<br />
noudatettavaa työehtosopimusta (tes).<br />
w Julkisella sektorilla ja yliopistoissa on kattavasti<br />
käytössä työ- ja virkaehtosopimukset.<br />
w Järjestöalakin on noin 75 prosenttisesti tessien<br />
piirissä (toimialakohtainen, talokohtainen tai<br />
muuten sovitusti sovellettava tes).<br />
w Yrityksissä työskentelevistä YKAn jäsenistä kahdella kolmasosalla<br />
on työehtosopimus, mutta joka kolmannella ei ole.<br />
100 %<br />
Julkinen sektori<br />
100 %<br />
Yliopisto<br />
75 %<br />
Järjestö<br />
67 %<br />
Yritys<br />
15
ASIANTUNTIJAT<br />
ESITTELYSSÄ<br />
ASIANTUNTIJAT<br />
ESITTELYSSÄ<br />
Viime vuonna esittelimme 11 yhteiskunta-alan asiantuntijaa.<br />
Heitä yhdistää laaja-alainen yhteiskuntaosaaminen,<br />
mutta he hyödyntävät asiantuntijuuttaan eri sektoreilla<br />
valtiolta yksityissektorille ja eri työtehtävissä<br />
tarkastajasta toiminnanjohtajaan.<br />
Kuten usein on todettu – meistä on moneksi!<br />
Viestinnän asiantuntija<br />
TUOVI RAUTJOKI<br />
YTM, viestintäjohtaja, Eläketurvakeskus<br />
Olen kiinnostunut laajasti kaikenlaisista asioista, ja työura<br />
onkin vienyt minua hyvin erilaisiin työyhteisöihin ja eri aiheiden<br />
pariin. Yhteistä tehtävissäni on ollut strateginen johtaminen,<br />
muutosten johtaminen ja verkostoissa työskentely.<br />
Kansainvälisten suhteiden asiantuntija<br />
SATU SPRATLEY<br />
M.A., lähetystötyöntekijä, Malesian Suomen-suurlähetystö<br />
Tarjoan asiantuntemustani esimerkiksi viranomaisten ja<br />
yhteisöjen väliseen yhteistyöhön ja dialogiin esimerkiksi<br />
kestävän kehityksen, digitaalisen viestinnän ja julkishallinnon<br />
kehittämiseksi.<br />
16
ASIANTUNTIJAT<br />
ESITTELYSSÄ<br />
Kestävän kehityksen asiantuntija<br />
PETTERI NÄREIKKÖ<br />
YTM, projektisihteeri, WISE<br />
Kansainvälisten suhteiden asiantuntijana näen uhan<br />
yhteiskunnan moniäänisyyden vaimenemisessa.<br />
Tämä muodostaa haasteen YK:n kestävän kehityksen<br />
tavoitteille kiihdyttämällä sosiaalista eriytymistä.<br />
Viestinnän asiantuntija<br />
JOHAN-EERIK KUKKO<br />
YTM, nuorempi tutkija/väitöskirjatutkija, Lapin yliopisto<br />
Uteliaisuus ja halu oppia uutta pitävät minut liikkeellä.<br />
Pidän sukeltamisesta mukavuusalueen ulkopuolelle,<br />
koska sieltä saa rakennuspalikoita uuden oppimiseen.<br />
Johtamisen asiantuntija<br />
LAURA WATHÉN<br />
VTK, hallituksen puheenjohtaja 2019, HYY<br />
Olen etuoikeutettu, kun olen päässyt nuorena johtamaan<br />
isoa organisaatiota, ja haluan tulevaisuuden johtotehtävissäni<br />
edesauttaa kannustavan, empaattisen ja avoimen<br />
työkulttuurin leviämistä.<br />
Sosiaalialan asiantuntija<br />
MERVI JANHUNEN-RUUSUVUORI<br />
YTM, toiminnanjohtaja, Setlementti Tampere ry,<br />
toimitusjohtaja, Pirkanmaan Setlementtipalvelut Oy<br />
Minulle on tärkeää se, että voin allekirjoittaa täysin<br />
työnantaja organisaationi arvot. Jokaisen ihmisarvon<br />
kunnioittaminen ja tasa-arvo ovat minulle tärkeimpiä arvoja.<br />
17
ASIANTUNTIJAT<br />
ESITTELYSSÄ<br />
Vaikuttamisen asiantuntija<br />
NINA HYVÄRINEN<br />
VTM, Head of Corporate Relation, F-Secure<br />
Olen nähnyt tehokasta vaikuttamista, ollut vaikuttamassa ja<br />
lobbauksen kohteena. Tiedän, mikä toimii ja mikä ei.<br />
Meidän täytyy tuoda pöytään konkretiaa ja ratkaisuehdotuksia,<br />
ei vain ongelmia.<br />
Digitaalisen liiketoiminnan asiantuntija<br />
TOMI PYYHTIÄ<br />
B.A., verkkokauppa- ja analytiikkatiimin vetäjä, Kesko<br />
Meidän täytyy tuoda pöytään enemmän yhdessä tekemistä,<br />
toisten kehumista ja auttamista. Vain yhteistyöllä me<br />
suomalaiset yritykset pärjäämme kovassa digiajan kilpailussa!<br />
Työelämän asiantuntija<br />
KATRI HALEN<br />
VTT, työsuojelutarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto<br />
Työn kuormitus- ja voimavaratekijöiden tunnistaminen sekä<br />
mutkattoman vuorovaikutuksen vahvistaminen työpaikoilla<br />
ovat sitä työkykyjohtamisen ja työhyvinvoinnin ydinosaamista,<br />
joiden eteen haluan uurastaa jatkossakin.<br />
18
ASIANTUNTIJAT<br />
ESITTELYSSÄ<br />
Kuntajohtamisen asiantuntija<br />
TYTTI MÄÄTTÄ<br />
VTM, kaupunginjohtaja, Kuhmo<br />
Olen sosiaalinen, helposti lähestyttävä, itsevarma ja rohkea.<br />
En pelkää ottaa vastaan vaikeita haasteita. Johtajana olen<br />
kannustava, myötätuntoinen ja päämäärätietoinen. Verkostojeni<br />
ansioista olen vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja. Maaseudun<br />
kehittäminen ja rakentavan vuoropuhelun käyminen<br />
suomalaisessa yhteiskunnassa on minulle tärkeää.<br />
Strategiatyön asiantuntija<br />
TIMO BERGMAN<br />
YTM, tavoittelee täysipäiväistä työllistymistä<br />
palkkatyöhön viimeistään tammikuun <strong>2020</strong> lopussa<br />
Olen parhaimmillani auttaessani organisaatioita ja ihmisiä<br />
hyödyntämään tulevaisuuden mahdollisuuksia ja ratkaisemaan<br />
siihen liittyviä haasteita. Monipuolisen asiantuntijatehtävien<br />
kokemukseni ansiosta pystyn ottamaan haltuuni vaativiakin<br />
asiakokonaisuuksia.<br />
LUE ESITTELYT<br />
KOKONAISUUDESSAAN<br />
OSOITTEESSA<br />
www.uralehti.fi/ammattilaiset<br />
#yhdessä<strong>yhteiskuntaa</strong><strong>rakentamassa</strong><br />
19
ESSEET<br />
Yhteiskunta-alan osaajat<br />
Olli Seuri, Salla-Maaria<br />
Laaksonen, Niklas Kaskeala ja<br />
Minna Strömberg kirjoittivat kukin<br />
yhteiskunnallisen esseen. Uppoudu<br />
neljään ajankohtaiseen teemaan:<br />
ilmastopolitiikka, yhteiskunnallinen<br />
muutos, julkisuuden logiikka ja<br />
kehitysavun politisoituminen.<br />
20
ESSEE 1<br />
Sivistyksen<br />
ohut pintalakka<br />
rapisee<br />
Yhteiskuntatieteilijöillä on paras näkymä<br />
muutokseen, mutta missä on<br />
yhteiskuntatieteilijän paikka, kun<br />
instituutioiden ja politiikan tila kapenee.<br />
TEKSTI: OLLI SEURI<br />
Jokainen tietää, millainen on poliittinen<br />
debatti televisiossa tai radiossa. Toimittaja<br />
ohjaa keskustelua, jonka osallistujat<br />
yrittävät nokittaa toisiaan argumenteilla<br />
ja antaa itsestään<br />
myönteisen kuvan yleisölle.<br />
Samoin sanomalehdessä<br />
poliitikot pyrkivät puhuttelemaan<br />
yleisöä perinteisesti<br />
oman poliittisen kantansa<br />
mukaan.<br />
Tämä kuva on edelleen totta,<br />
mutta se on vain pieni siivu politiikan<br />
julkisuutta. Tänä päivänä poliitikko voi yhtenä<br />
hetkenä esiintyä edustavasti perinteisessä<br />
mediassa, mutta tuokio myöhemmin<br />
repiä kunniallisuuden kaavun yltään sosiaalisessa<br />
mediassa.<br />
Tällainen kahden tai useamman kärjen<br />
viestintä ei koske ainoastaan notkeita populisteja.<br />
Viime vuosina sivistyksen ohut<br />
pintalakka on rapissut kaikissa politiikan<br />
ja maantieteen ilmansuunnissa.<br />
l KUVA: KATRI LASSILA<br />
Hybridi mediajärjestelmä tarkoittaa tilaa,<br />
jossa perinteiset ja uudet median muodot<br />
nivoutuvat yhteen monimutkaiseksi<br />
systeemiksi. Huhut perinteisen<br />
median kuolemasta olivat ennenaikaisia,<br />
sillä hybridisaatio<br />
on tuottanut ruumiiden sijaan<br />
jotain uutta, jotain vanhaa ja<br />
jotain lainattua. Kyseessä on<br />
informaatioympäristön muutos,<br />
joka ei ole neutraali, eikä sen<br />
enempää lohduton maailmanloppu<br />
tai mieletön uusi mahdollisuus.<br />
Esimerkiksi internetin ja teknologian kehittymiseen<br />
on suhtauduttu pitkään toiveikkaasti,<br />
vapauttavana voimana, mutta<br />
tänä päivänä sinisilmäisinkään optimisti ei<br />
voi olla näkemättä kehityksen toista puolta.<br />
Politiikantutkija Yascha Mounk kirjoittaa<br />
kirjassaan The People vs. Democracy, että<br />
on vielä mahdotonta sanoa, onko nykyisestä<br />
viestintäteknologioiden kehityksestä ihmiskunnalle<br />
enemmän hyötyä kuin haittaa.<br />
21
ESSEE 1<br />
Sen, minkä voi sanoa on, että kaaos tulee<br />
lyhyellä aikavälillä lisääntymään.<br />
Juuri Mounkin tavoin yhteiskuntatieteilijät<br />
ovat hyvässä asemassa tulkitsemaan<br />
muutoksen monimutkaisuutta ja sen eri<br />
puolia: <strong>yhteiskuntaa</strong> ja politiikkaa, teknologiaa<br />
ja sen käyttöä, historiaa ja kulttuuria,<br />
psykologiaa, yksilöitä ja joukkoja. Maailman<br />
muutosten arvioiminen<br />
ja selittäminen edellyttävät<br />
entistä enemmän<br />
kokonaisvaltaista näkemystä,<br />
kriittistä asennetta<br />
ja herkkyyttä – niitä taitoja,<br />
joita yhteiskuntatieteilijöille<br />
edelleen opetetaan.<br />
Totuuden jälkeen -kirjassa<br />
esitimme Antto Vihman,<br />
Jarno Hartikaisen<br />
ja Hannu-Pekka Ikäheimon<br />
kanssa, että totuudenjälkeisyyden<br />
taustalla on teknologisen<br />
murroksen ja poliittisen polarisaation myrkyllinen<br />
cocktail.<br />
Hybridissä viestintäjärjestelmässä onkin<br />
syntynyt uusia ekologisia lokeroita pienten<br />
yhteisten nimittäjien ympärille syntyvissä<br />
vaihtoehtoisissa verkostoissa. Niissä muhivat<br />
salaliittoteoriat ja valheet siivilöityvät<br />
paikoin myös valtajulkisuuteen.<br />
Toimittajan ja tietokirjailijan Angela<br />
Naglen mukaan perinteisen median heikentyminen<br />
tarkoittaa ennen kaikkea kulttuurisen<br />
sensibiliteetin ja etiketin heittämistä<br />
yli laidan. Totuudenjälkeisen politiikan<br />
tila kasvaa, kun poliitikot tai kansalaiset<br />
eivät enää häpeä – tai joudu häpeämään –<br />
l<br />
”SEN, MINKÄ<br />
VOI SANOA ON,<br />
ETTÄ KAAOS<br />
TULEE LYHYELLÄ<br />
AIKAVÄLILLÄ<br />
LISÄÄNTYMÄÄN. ”<br />
valheitaan, virheitään tai törkeyksiksi tulkittuja<br />
ulostulojaan.<br />
Paikoin tilanne muistuttaa Don DeLillon<br />
romaanissaan Valkoinen kohina kuvittelemaa<br />
maailmaa.<br />
”Myrkkytapahtuma oli päästänyt mielikuvituksen<br />
hengen valloilleen. Ihmiset sepittivät<br />
juttuja, toiset kuuntelivat lumoutuneina. Värikästä<br />
huhua, kaikkein pöyristyttävintä<br />
tarinaa arvostettiin<br />
yhä enemmän. Emme<br />
suhtautuneet keksittyyn<br />
juttuun yhtään sen luottavaisemmin<br />
tai epäuskoisemmin<br />
kuin ennenkään. Mutta<br />
nyt niille osattiin antaa<br />
arvoa. Aloimme ihmetellä<br />
omaa kykyämme synnyttää<br />
kauhua.”<br />
Totuudenjälkeistä politiikkaa<br />
tutkinut Ari-Elmeri<br />
Hyvönen muistuttaa<br />
Hannah Arendtin erottelusta filosofisten<br />
ja faktuaalisten totuuksien välillä. Filosofiset<br />
totuudet ovat ikuisia tietoteoreettisia<br />
kysymyksiä maailman ja olemassaolon<br />
ehdoista. Arendtille faktuaaliset totuudet,<br />
kuten se että Saksa hyökkäsi Belgiaan elokuussa<br />
1914, ovat politiikan haavoittuvaista<br />
perusinfrastruktuuria. Jos näihin politiikan<br />
totuuksiin suhtaudutaan mielipiteinä,<br />
itse politiikan kenttä kapenee.<br />
Suomesta katsoen synkin myrkkypilvi näkyy<br />
edelleen jossain kaukana horisontissa.<br />
Silti toimittajana ja journalismin tutkijana<br />
ilmavirtauksia on mahdotonta olla havaitsematta.<br />
22
ESSEE 1<br />
Siirtymä analogisen ajan demokratiarakenteista<br />
digitaalisen ajan muokkaamaan<br />
tulevaisuuteen on kivulias. Historioitsija<br />
Niall Ferguson tulkitsee verkostojen ottavan<br />
vallan hierarkioilta toista kertaa historiassa.<br />
Edellisen kerran näin tapahtui, kun<br />
kirjapainotaito keksittiin.<br />
Tietokirjailija Rachel Botsmanin mukaan<br />
meneillään on siirtymä<br />
kohti vertais<strong>yhteiskuntaa</strong>,<br />
jossa luottamus jakautuu<br />
vertikaalisen hierarkian<br />
sijaan horisontaalisesti,<br />
vertaisten eli kansalaisten<br />
kesken. Muutos<br />
jakaa valtaa, mutta ei<br />
välttämättä vahvista demokratiaa.<br />
Instituutioiden haavoittuvuus<br />
paljastuu,<br />
kun ihmiset ovat entistä<br />
valmiimpia luottamaan<br />
asiantuntijoiden ja auktoriteettien<br />
sijaan vertaisiinsa. Jo nyt on<br />
merkkejä rokotuskritiikin kaltaisista liikkeistä<br />
lääketiedettä vastaan. Puhumattakaan<br />
litteän maanpiirin liikkeestä. Kiinnostavaa<br />
on, kuinka tuohon teoriaan uskovia<br />
ihmisiä yhdistää linkit muihinkin YouTuben<br />
algoritmien suosittelemiin salaliittoteoriavideoihin.<br />
Ajatusleikkiä onkin houkutus jatkaa<br />
pidemmälle: Mitä jos ihmiset eivät enää<br />
(laajasti) luottaisi kouluun kasvatuksen<br />
paikkana? Tai poliisiin järjestyksenpitäjänä<br />
ja oikeuslaitokseen tuomiovallan käyttäjänä?<br />
Entä jos luottamus pankkeihin romahtaisi?<br />
l<br />
”SOSIAALISESSA<br />
MEDIASSA JA<br />
INTERNETIN<br />
VARJOISILLA<br />
KUJILLA HUHUT<br />
OVAT STEROIDEILLA<br />
VAHVISTETTUJA.”<br />
Se mikä tapahtuu sosiaalisessa mediassa,<br />
ei enää jää sosiaaliseen mediaan. Huhuja,<br />
valheita ja vahingollista informaatiota on<br />
levitetty maailman sivu, mutta sosiaalisessa<br />
mediassa ja internetin varjoisilla kujilla<br />
ne ovat steroideilla vahvistettuja.<br />
The New York Timesin kuvaus ”missä<br />
maat ovat ruutitynnyreitä ja Facebook on<br />
tulitikku” on tullut todeksi<br />
ainakin Sri Lankalla,<br />
Bangladeshissa,<br />
Myanmarissa ja Intiassa.<br />
Samoin ”pizzagatena”<br />
tunnettu salaliittoteoria<br />
muhi aikansa ennen kuin<br />
mies Pohjois-Carolinasta<br />
päätti hyökätä asein Comet<br />
Ping Pong -ravintolaan<br />
Washingtonissa.<br />
Kaaosagentit ja kyyniset<br />
toimijat pyrkivät tietoisesti<br />
hyödyntämään<br />
tilannetta ja kaventamaan<br />
politiikan tilaa. Kyse ei ole propagandasta,<br />
vaan pikemminkin informaatiotilan<br />
hämärtämisestä, muistuttaa tuoreessa<br />
kirjassaan Peter Pomerantsev. Kun tiedon<br />
määrää ei voida rajoittaa, sensuuri tapahtuu<br />
hälyn kautta.<br />
”Tänä päivänä botit, trollit ja kyborgit voisivat<br />
luoda simulaation mielipideilmapiiristä,<br />
kannatuksesta tai vihasta, joka olisi salakavalampi,<br />
kaikenkattavampi kuin vanha broadcast-media.<br />
Sitten tämä simulaatio vahvistuisi<br />
entisestään, kun ihmiset muuttaisivat<br />
käytöstään kuvittelemansa todellisuuden<br />
mukaan.” (Pomerantsev: This is Not Propaganda.<br />
2019.)<br />
23
ESSEE 1<br />
Jaettu poliittinen julkisuus on kaunis ajatus:<br />
ideoiden markkinapaikka, jossa paras<br />
argumentti voittaa – tai jossa poliittiset<br />
liikkeet ainakin kilpailevat toisiaan vastaan<br />
selkeästi erottuvilla poliittisilla ohjelmilla.<br />
Pelkästään tällaisen illuusion ylläpitäminen<br />
vaatii yhteisesti tunnustettuja<br />
instituutioita, jaettuja faktoja ja jonkinlaista<br />
ajatusta tai näkymää tavoiteltavasta<br />
tulevaisuudesta.<br />
Nyt nopea teknologinen kehitys sekä<br />
viestinnän ja politiikan häiriöt ovat jättäneet<br />
perinteiset instituutiot jälkeensä ja romuttaneet<br />
kuvitelmat edistyksen edistymisestä.<br />
Kyse ei ole vain mediasta ja julkisuudesta,<br />
sillä vanhojen hierarkioiden murtuessa<br />
yhä useammat yhteiskunnan tukipilarit<br />
tutisevat.<br />
Se asettaa mielestäni paineita paitsi toimittajille<br />
myös muille <strong>yhteiskuntaa</strong> laajasti<br />
ymmärtäville toimijoille. Yhteiskuntatieteilijän<br />
paikka voi olla <strong>rakentamassa</strong> parempaa<br />
tekoälyä, tuottamassa parempaa julkisuutta<br />
ja julkisia palveluita, tutkimassa<br />
muutosta yliopistossa tai vaikkapa luomassa<br />
varallisuutta pankkisektorilla.<br />
Jokaisessa näistä tehtävistä on tärkeää, että<br />
yhteiskuntatieteilijä muistaisi, miksi yhteiskuntatiede<br />
on juuri yhteiskuntatiedettä:<br />
eri tieteenaloja yhdistää kiinnostus kohti<br />
<strong>yhteiskuntaa</strong> ja yksilöitä yhteisön osana.<br />
Meistä kaikki ovat osa jotain itseään suurempaa,<br />
sellaista, jonka perusta on arvokas,<br />
mutta ajassamme myös haavoittuva<br />
ja hauras.<br />
Kirjoittaja on YTT, journalistiikan<br />
työelämäprofessori Tampereen yliopistossa<br />
2019-<strong>2020</strong> ja Ylen toimittaja.<br />
24
ESSEE 2<br />
Julkisuus ei ole<br />
algoritmiongelma<br />
Huolestunut puhe nykyjulkisuudesta keskittyy<br />
usein algoritmeihin, tekoälyyn ja automaattiseen<br />
sisällöntuotantoon. Julkisuuden logiikkaa selittää kuitenkin<br />
koneita ja automaatiota paremmin ihmisyys.<br />
Kuka järjestäisi ihmistieteiden täydennyskoulutusta<br />
edistämään parempaa julkista keskustelua?<br />
TEKSTI: SALLA-MAARIA LAAKSONEN<br />
l KUVA: TUUKKA LEHTINIEMI<br />
Sosiaalisen median muovaamaa julkisuutta<br />
luonnehtii informaation ja sisällöntuottajien<br />
lisääntynyt määrä ja kilpailu yleisöistä.<br />
Teknologista viestintäarkeamme<br />
kuvaavat luvut ovat<br />
päätähuimaavia: yhdessä minuutissa<br />
verkossa lähetetään<br />
188 miljoonaa sähköpostia,<br />
18 miljoonaa twiittiä ja jaetaan<br />
lähes viisi miljoonaa gifanimaatiota.<br />
Tästä virrasta erottautuminen<br />
on vaikeaa, eikä tilannetta<br />
ainakaan helpota, jos meemien ja<br />
kissavideoiden sijasta pitäisi viestiä asiaa.<br />
Ilmatilasta taistelevat journalistiset mediat,<br />
yritykset, kansalaisjärjestöt, poliittiset toimijat,<br />
vaihtoehtoiset mediat ja liuta yksittäisiä<br />
kansalaisvaikuttajia.<br />
Faktoihin perustuva viesti on verkkojulkisuudessa<br />
valitettavan heikoilla. Isoilla<br />
data-aineistolla tehdyt tutkimukset todella<br />
osoittavat, että valheet ja salaliittoteoriat<br />
leviävät verkossa nopeammin ja tehokkaammin<br />
kuin faktasisältö. Huolestuneita<br />
havaintoja on tehty myös siitä, miten<br />
salaliittoteoriat ja denialistit nousevat<br />
korkealle hakukoneiden tuloksissa<br />
tai miten YouTuben algoritmi<br />
suosittelee käyttäjilleen ääriliikkeiden<br />
sisältöjä.<br />
Vallitseva keskustelu julkisuudesta<br />
ja sen yllä kuvatuista<br />
haasteista pyörii vahvasti<br />
teknologian ympärillä.<br />
Pohdimme sitä, miten teknologiat<br />
vaikuttavat uutisvirtaamme, koukuttavat<br />
meitä ja auttavat vieraita valtoja<br />
vaikuttamaan vaaleihin. Keskustelemme<br />
sisällön moderoinnista, vaalimainosten<br />
kieltämisestä ja automaattisesta viestinlevityksestä.<br />
Somejätit yrittävät lisätä<br />
läpinäkyvyyttä yhteiskunnalliseen mainontaan<br />
vakuuttaakseen päättäjät omasta<br />
puolueettomuudestaan ja korjaavat jatkuvasti<br />
omia algoritmejaan paljastusten<br />
myötä.<br />
25
ESSEE 2<br />
Nämä vastakeinot ovat teknologisia ratkaisuja<br />
ongelmaan, joka ei ole pelkästään<br />
teknologinen. Ymmärtääksemme julkisuuden<br />
logiikkaa meidän täytyy myös ymmärtää<br />
ihmismieltä ja ihmisten sosiaalista toimintaa.<br />
Inhimillinen ja tunteikas verkko<br />
Tuoreet tutkimukset ehdottavat,<br />
että teknologian<br />
ja algoritmien lisäksi<br />
vastuussa huuhaan leviämisessä<br />
vaikuttaisivatkin<br />
olevan myös ihmiset<br />
itse. MIT:n tutkijat nostivat<br />
valtavaa Twitter-aineistoa<br />
analysoidessaan<br />
esille, että vastoin yleisiä<br />
käsityksiä valheellisten<br />
viestien levittämisestä<br />
eivät ole vastuussa botit<br />
vaan ihmiset, joihin valeuutiset<br />
vetoavat uutuusarvonsa vuoksi.<br />
Valeuutisten herättämä pelko, inho ja yllättävyys<br />
ovat tunteita, jotka näyttävät selittävän<br />
niiden viraalisuutta.<br />
Valheet, huhut ja kohut vetoavat meihin<br />
juuri siksi, että ne herättävät tunnekokemuksia.<br />
Nykytutkimuksen valossa rationaalinen<br />
ja emotionaalinen ajattelu ovat<br />
erottamattomia: järki ja tunteet ovat kietoutuneet<br />
yhteen aivorakenteiden tasolla.<br />
Siksi myös viestinnän vaikuttavuuden<br />
kohdalla tunnekokemukset ovat merkittäviä<br />
— sekä verkossa että sen ulkopuolella.<br />
Emootioita herättävä sisältö kiinnittää<br />
vastaanottajan huomion, se muistetaan paremmin<br />
ja sillä on todennäköisemmin myös<br />
käyttäytymiseen liittyviä seurauksia. Habermasin<br />
ystävien on siis luovuttava päiväunestaan:<br />
julkisuutemme ei ole rationaalista<br />
keskustelua.<br />
Julkisuuden tutkijat puhuvat affektiivisesta<br />
julkisuudesta, jossa sisältöjen suo siota<br />
määrittelee niiden tunnesisältö ja tahmaisuus:<br />
mikä tahansa sisältö, joka ihastuttaa,<br />
vihastuttaa tai närkästyttää<br />
saa käyttäjissä aikaan<br />
vahvempia reaktioita, mikä<br />
puolestaan saa sosiaalisen<br />
median alustojen<br />
algoritmit jakamaan sisältöä<br />
yhä laajemmalle.<br />
Verkkoalustat ja kanssakäyttäjät<br />
kutsuvat meitä<br />
osallistumaan suosittuihin<br />
keskusteluaiheisiin,<br />
ja näin sisältöjen ympärille<br />
muodostuu yhteisöjä.<br />
Verkkoyhteisöissä<br />
keskustelemme mielellään samanmielisten<br />
kanssa ja seuraamme vaikutusvaltaisia<br />
hahmoja — kuten verkon ulkopuolellakin.<br />
Myös salaliittoteorioita jakavien yleisöjen<br />
sisäinen samankaltaisuus ja toisaalta yleisöjen<br />
polarisoituminen edistävät näiden sisältöjen<br />
leviämistä entisestään. Kyse on siis<br />
sosiaalisesta toiminnasta ja sille tyypillisistä<br />
rakenteista.<br />
Verkkoalustat on rakennettu virittymään<br />
samalle taajuudelle tunnekokemustemme<br />
kanssa ja tuottamaan hetkellistä yhteisöllisyyttä<br />
niiden ympärille. Mutta sosiaalisen<br />
median alustojen algoritmit eivät nekään<br />
ole autonomisia teknologisia toimijoita.<br />
Ihmistoimija on koodannut algoritl<br />
”YMMÄRTÄÄKSEMME<br />
JULKISUUDEN<br />
LOGIIKKAA<br />
MEIDÄN TÄYTYY<br />
MYÖS YMMÄRTÄÄ<br />
IHMISMIELTÄ.”<br />
26
ESSEE 2<br />
mien lähtöoletukset alustan bisnesmallin<br />
ohjaamalla logiikalla, mutta sen jälkeen ne<br />
oppivat ja muuttuvat sen perusteella, miten<br />
käyttäjät niiden tuottamaa sisältövirtaa<br />
käyttävät. Julkisuutemme siis muovautuu<br />
jatkuvasti uudestaan ihmiskäyttäjien toiminnan<br />
perusteella.<br />
Tahmaisia skandaaleita<br />
Vaikuttavan viestinnän<br />
suunnittelu tällaiseen ympäristöön<br />
vaatii taitoa – ja<br />
ymmärrystä sekä teknologiasta<br />
että sosiaalisesta<br />
toiminnasta. Salaliittoteoreetikot<br />
ja informaatiovaikuttajat<br />
ovat usein<br />
pelottavan hyviä hyödyntämään<br />
molempia. Se<br />
ei kuitenkaan välttämättä<br />
tarkoita bottiarmeijoita,<br />
feikkitilejä ja tunnepitoisia,<br />
piilotettuja mainoksia<br />
Facebookissa. Teknologiatoimittaja<br />
Alex Hern povaa The Guardianin kolumnissaan,<br />
että tulevissa vaaleissa ei tulla enää<br />
kauhistelemaan massiivista mikrokohdentamista<br />
ja poliittisia botteja. Sen sijaan hän<br />
muistuttaa osuvasti, että satunnainen viestinviejä<br />
voi olla verkossa yhtä tehokas kuin<br />
maksettu. Erityisen tehokasta on viestintä,<br />
joka onnistuu ratsastamaan teknologisen<br />
mediatilan logiikalla ja hyödyntämään ihmismielen<br />
ominaisuuksia.<br />
Teknologinen mediamaailma tukee tunteellisen<br />
ja sensaatiomaisen sisällön levittämistä<br />
monin tavoin, ja ovelimmat viestijät<br />
osaavat hyödyntää molempia. Viraaliksi<br />
l<br />
”VIRAALIKSI<br />
LÄHTEVÄ<br />
VALEUUTINEN TAI<br />
S<strong>ALA</strong>LIITTOTEORIA<br />
TOIMII ALGORITMIEN<br />
JA IHMISTEN<br />
YHDISTELMÄLLÄ.”<br />
lähtevä valeuutinen tai salaliittoteoria toimii<br />
algoritmien ja ihmisten yhdistelmällä: se vetoaa<br />
perustunteisiimme, ehkä epäreiluuden<br />
kokemukseen, ehkä rakentaa asetelman, jossa<br />
pieni yksilö joutuu järjestelmän sortamaksi.<br />
Pienistä tunnereaktioista syntyy algoritmien<br />
auttamana kenties laajempi kohu, joka<br />
lopulta herättää myös median huomion.<br />
Syntynyt mediaskandaali<br />
ei siis ole välttämättä<br />
aina vahinko. Kuten<br />
Hern kirjoittaa “Voit<br />
maksaa 500 puntaa mainostaaksesi<br />
Facebookissa<br />
50 000 ihmisille, tai<br />
maksaa samat 500 puntaa<br />
skandaalinkäryisestä<br />
mainoksesta, joka päätyy<br />
BBC:n etusivulle ja sieltä<br />
miljoonien lukijoiden<br />
nähtäville”. Tällaisesta<br />
tietoiseen vääristelyyn ja<br />
julkiseen trollaukseen perustuvasta<br />
strategiasta on syytetty myös<br />
esimerkiksi presidentti Donald Trumpia.<br />
Teknologiapuhe ei riitä<br />
Suunnitelmallinen skandaalien hyödyntäminen<br />
on erinomainen esimerkki siitä,<br />
ettei julkisuutta voi ratkaista vain teknologisen<br />
kysymyksenä. On tärkeää ymmärtää,<br />
miten teknologia tukee tunteikkaan<br />
ja skandaalinomaisen tiedon leviämistä,<br />
mutta sen lisäksi kyse on ihmisten emotionaalisesta<br />
käyttäytymisestä, sosiaalisesta<br />
toiminnasta ja siitä, miten ihmiset mediaorganisaatiossa<br />
tekevät päätöksiä julkaisuista<br />
ja otsikoista.<br />
27
ESSEE 2<br />
Yhteiskunnallisen keskustelun perusteella<br />
vaikuttaa siltä, että puhumme kovin<br />
mielellämme teknologiasta ja projisoimme<br />
siihen erilaisia ihmisen toimintaan liittyviä<br />
vajavaisuuksia ja ongelmia, sen sijaan<br />
että pohtisimme vaikeampia, iholle tulevia<br />
kysymyksiä: ihmisluontoa ja ihmisten<br />
muodostamien sosiaalisten järjestelmien<br />
toimintamekanismeja. Ymmärrys ihmisen<br />
psykologiasta ja sosiaalisen toiminnan<br />
systeemisistä vaikutuksista silloin, kun ihmistoiminta<br />
kytkeytyy algoritmisiin järjestelmiin,<br />
on avainasemassa nykyjulkisuuden<br />
käsittämisessä ja sen vaikutusten<br />
tutkimisessa.<br />
Ymmärtääksemme julkisuuden logiikkaa<br />
tai tehdäksemme vaikuttavaa viestintää,<br />
meidän täytyy siis ymmärtää teknologian<br />
lisäksi myös ihmismieltä ja ihmisten<br />
sosiaalista toimintaa. Ne ovat asioita, joita<br />
ei voi tyhjentävästi tiivistää matemaattisiin<br />
malleihin ja ennusteisiin. Siksi teknologiabuumissa<br />
pyörivä julkinen keskustelumme<br />
tarvitsee lisää ihmistieteellisiä näkökulmia,<br />
ymmärrystä ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksesta,<br />
sekä kriittistä keskustelua<br />
niistä arvoista, joita teknologisiin järjestelmiin<br />
rakennetaan.<br />
Suomessa voi täydennyskouluttautua<br />
useammallakin avoimella ohjelmoinnin ja<br />
tekoälyn verkkokurssilla. Mutta missä on<br />
ihmistieteiden MOOC, joka auttaisi meitä<br />
ymmärtämään itseämme?<br />
Kirjoittaja on viestinnän, teknologian<br />
ja organisaatioiden tutkija, joka toimii<br />
tutkijatohtorina Kuluttajatutkimuskeskuksella<br />
Helsingin yliopistossa sekä Rajapintatutkijakollektiivissa.<br />
Twitter: @jahapaula<br />
28
ESSEE 3<br />
Mikä on<br />
paras tapa vaikuttaa<br />
ilmastopolitiikkaan?<br />
Miten saadaan kunnianhimoa ilmastotoimiin?<br />
Yksilön teoilla vai yhteiskunnan rakenteisiin vaikuttamalla?<br />
Tämä on ikuisuusdebatti ilmasto keskustelussa.<br />
Olen käynyt samaa debattia itseni kanssa.<br />
TEKSTI: NIKLAS KASKE<strong>ALA</strong><br />
l KUVA: WWW.KOSKISYVARI.COM<br />
Kun poliitikoilta kysyy heidän näkemyksiään<br />
talouspolitiikasta, harva vastaa kertomalla<br />
henkilökohtaisesta taloudestaan. Siis<br />
siitä, kuinka paljon on velkaa, miten<br />
kuluttaa rahansa tai säästää<br />
eläkepäiviään varten.<br />
Kun kysytään ilmastopolitiikasta,<br />
moni ryhtyy kertomaan<br />
anekdootteja, miten on vähentänyt<br />
autoiluaan ja lisännyt<br />
kierrätystä ja kertoo, miten lautasella<br />
on nykyään vähemmän lihaa.<br />
Minua häiritsi pitkään, että ilmastokysymyksissä<br />
mennään heti henkilökohtaiselle<br />
tasolle. Ikään kuin poliittisilla päättäjillä<br />
ei olisi valtaa päättää näistä asioista<br />
koko yhteiskunnan tasolla.<br />
Usein viitataan Suomen ympäristökeskus<br />
SYKEn tutkimuksesta peräisin olevaan<br />
lukuun, jonka mukaan 68 prosenttia Suomen<br />
ilmastopäästöistä syntyy kotitalouksien<br />
kulutuksesta. Eli siitä, miten asumme,<br />
liikumme, syömme ja mitä ostamme.<br />
Lukua käytetään oikeutetusti osoittamaan,<br />
että arjen valinnoillamme on oikeasti väliä.<br />
Ongelma on, että kaikesta valistuksesta<br />
huolimatta hyvin harva tekee<br />
ilmastonmuutoksen torjumisen<br />
kannalta oikeita arjen valintoja.<br />
Äskettäisessä gallupissa 65<br />
prosenttia suomalaisista sanoi<br />
torjuvansa ilmastonmuutosta<br />
kierrättämällä. Sillä ei ole isossa<br />
kuvassa juurikaan merkitystä<br />
ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.<br />
Oikeasti vaikuttavissa asioissa – asumisessa,<br />
liikkumisessa ja ruokavaliossa – vain<br />
noin 25 prosenttia suomalaisista on tehnyt<br />
edes joitain muutoksia.<br />
Myös vastuullisesti toimivalla on paheensa.<br />
Hommaan liittyy aimo annos kaksinaismoralismia,<br />
kun yksinomaan vegaaniruokaa<br />
syövä hipsuli lentää toiselle<br />
puolelle maailmaa joogaamaan ja etsimään<br />
itseään, tai piipahtaa viikonlopuksi Berliiniin<br />
juomaan kauramaitolattea.<br />
29
ESSEE 3<br />
l<br />
”KÄYTÄNNÖSSÄ<br />
RIITTÄVÄN MONI<br />
EI KOSKAAN TEE<br />
VASTUULLISIA<br />
VALINTOJA<br />
VAPAAEHTOISESTI. ”<br />
Itse syön juustoja lähes samaan tahtiin kuin<br />
kymmenen vuotta sitten, vaikka tiedän juuston<br />
hiilijalanjäljen olevan lihaa suurempi.<br />
Suomesta ei varmaankaan löydy ketään,<br />
jonka vuosittainen hiilijalanjälki olisi globaalisti<br />
kestävällä tasolla, eli noin kaksi tonnia<br />
hiilidioksidia. Suomalaisen keskimääräinen<br />
hiilijalanjälki on noin<br />
kymmenen tonnia.<br />
Kuluttajavaikuttamisen<br />
ongelma on, että se perustuu<br />
vapaaehtoisiin valintoihin.<br />
Niin kauan, kun<br />
vastuullisempi vaihtoehto<br />
on kalliimpi tai muuten<br />
vaivalloisempi hankkia,<br />
valitsee valtaosa ihmisistä<br />
ilmaston kannalta<br />
huonomman vaihtoehdon.<br />
Edelläkävijät voivat taputtaa<br />
itseään selkään, mutta<br />
muuttaako heidän valintansa todella maailmaa?<br />
Palaan tähän vielä.<br />
Vapaaehtoisia vastuullisia kulutusvalintoja<br />
voisi verrata siihen, että liikenneturvallisuutta<br />
ryhdyttäisiin parantamaan alentamalla nopeusrajoituksia.<br />
Uudet alemmat nopeusrajoitukset<br />
olisivat kuitenkin vapaaehtoisia, eikä niiden<br />
rikkomisesta tulisi sakkoja. Kuinka moni<br />
ajaisi uusien rajoitusten mukaisesti?<br />
En missään nimessä halua vähätellä vastuullisia<br />
valintoja tekeviä ihmisiä. Pyrin itsekin<br />
valitsemaan vastuullisesti. Vaihtoehtoja ei<br />
ole. Pelissä on lasteni tulevaisuus. Jos tiedostaa<br />
ilmastonmuutoksen aiheuttaman uhan vakavuuden,<br />
on vaikea ymmärtää, miksei niin<br />
moni näytä välittävän.<br />
Silti on aika puhkaista kuvitelma, että pelkillä<br />
kuluttajavalinnoilla voidaan pysäyttää<br />
ilmastonmuutos. Se on teoriassa mahdollista,<br />
mutta käytännössä riittävän moni ei koskaan<br />
tee vastuullisia valintoja vapaaehtoisesti.<br />
Ilmastonmuutoksesta on puhuttu kohta<br />
40 vuotta. Emme voi enää odottaa koko ajan<br />
nurkan takana lymyävää kuluttajien massaheräämistä<br />
vastuullisuuteen.<br />
Mutta, voisiko suhteellisen<br />
pieni vastuullisia<br />
kuluttajavalintoja tekevä<br />
joukko sittenkin edistää<br />
isoa systeemitason rakenteellista<br />
muutosta?<br />
Olin pitkään sitä mieltä,<br />
että ilmastotoimiin saadaan<br />
vauhtia vain poliittisen<br />
vaikuttamisen kautta.<br />
Tein töitä ja vaikutin kansalaisjärjestöissä,<br />
joissa<br />
pyrittiin esimerkiksi lobbaamalla vaikuttamaan<br />
suoraan päätöksentekoon. Ajattelin, että<br />
muutos syntyy vasta, kun poliitikot muuttavat<br />
sääntöjä.<br />
Viime vuosina olen tajunnut, että ilmastotoimissa<br />
aloitteita eivät oikeastaan koskaan<br />
ole tehneet poliitikot. Paine muutokseen on<br />
aina tullut ulkopuolelta: tutkijoilta, järjestöiltä<br />
ja yhä enemmän nuorilta, kuluttajilta<br />
ja elinkeinoelämältä.<br />
Voimme syyllistää päättäjiämme riittämättömistä<br />
ilmastotoimista, mutta ainakin demokratioissa<br />
todellinen syyllinen taitaa katsoa<br />
itse kutakin meistä peilistä. Päättäjämme<br />
tekevät juuri sellaista ilmastopolitiikkaa, jota<br />
me kansalaiset ja äänestäjät heiltä vaadimme.<br />
Iso osa poliittisista päättäjistämme on il-<br />
30
ESSEE 3<br />
mastopolitiikan osalta pihalla kuin lumiukot.<br />
Ei tämä pelkästään heistä johdu. Heidät on<br />
valittu eduskuntaan hoitamaan ihan muita<br />
asioita.<br />
Ilmastopolitiikka muuttuu kunnianhimoisemmaksi<br />
vasta kun kansalaiset alkavat riittävissä<br />
määrin sitä vaatia. Tästä nähtiin esimakua<br />
kevään 2019 eduskuntavaaleissa, joita voi<br />
syystäkin sanoa ilmastovaaleiksi.<br />
Ilmastovaalien lopputuloksena syntyi hallitusohjelma,<br />
jonka ilmastotavoitteet ovat maailman<br />
kunnianhimoisimpia. Vaalien ja hallitusohjelman<br />
laatimisen jälkeen on kuitenkin<br />
näkynyt merkkejä, että haluja tarvittaviin toimenpiteisiin<br />
ei löydy edes hallituksesta, joka<br />
on itse asettanut kunnianhimoiset tavoitteet.<br />
En usko, että päättäjillä on rohkeutta tarvittaviin<br />
ilmastopäätöksiin, ellei heillä ole niihin<br />
kansalaisten tukea. Päättäjämme tekevät juuri<br />
sellaista ilmastopolitiikkaa, jota me heiltä<br />
vaadimme. Tarvitsemme keinoja, joilla viestiä<br />
päättäjille, myös vaalien välissä, että olemme<br />
valmiita muutokseen ja että haluamme<br />
olla osa sitä.<br />
Tässä mielessä yksilötason ilmastoteoilla<br />
voi sittenkin olla kokoaan suurempi vaikutus.<br />
Arjen ilmastotekojen merkitys ei piile hiilidioksidipäästöjen<br />
syynäämisessä grammojen<br />
tarkkuudella. Yksittäiset valinnat edistävät<br />
tarvittavaa kulttuurin muutosta ja ovat<br />
samalla viesti ihmisille ympärillämme: Täällä<br />
toimitaan!<br />
Tarvitsemme isoja rakenteellisia ratkaisuja,<br />
jotka vähentävät päästöjä. Mutta eivät ne rakenteelliset<br />
ratkaisut taivaalta tipu. Politiikka<br />
kuvastaa aina ajan henkeä. Minkälaisen viestin<br />
lähetämme päättäjille, jos vain jatkamme<br />
kuluttamista entiseen malliin?<br />
Diskurssit ja normit muuttuvat vain,<br />
kun niitä muutetaan. Greta Thunbergin<br />
aloittama nuorten ilmastoliike on tästä<br />
erinomainen esimerkki. Pienetkin ilmastoteot<br />
ovat tärkeitä. Ne auttavat rakentamaan<br />
tarinaa, narratiivia, jossa kannamme<br />
kollektiivista vastuuta ilmastonmuutoksesta.<br />
Ilmastoteot ovat myös väylä onnelliseen<br />
elämään. Ne tekevät arjesta merkityksellisemmän<br />
ja rikkaamman, ne rakentavat<br />
omia arvoja vastaavaa elämää.<br />
Tutkimusten mukaan arjen ympäristövalinnat<br />
vaikuttavat yksilön onnellisuuteen.<br />
Mitä kestävämpää arkea ihminen elää, sitä<br />
tyytyväisempi hän on elämäänsä. Vastaavasti<br />
tyytyväisemmät ihmiset tekevät ympäristölle<br />
kestävämpiä valintoja.<br />
Ilmastokriisi ratkeaa vasta, kun yhteiskunnan<br />
rakenteet muutetaan ilmastoystävällisiksi.<br />
Toisaalta, mikään rakenne ei nytkään<br />
pakota ylikuluttamaan, ostamaan pikamuotia,<br />
lentämään lomalle tai ajamaan<br />
isopäästöistä autoa.<br />
Ilmastonmuutos on edennyt niin pitkälle,<br />
että on aika kysyä, voisimmeko lopettaa<br />
väittelyn poliittisen tason vaikuttamisen ja<br />
yksilön valintojen paremmuuden välillä.<br />
Homma ratkeaa, kun kannamme vastuuta<br />
kaikilla tasoilla.<br />
Miksi emme ryhtyisi kantamaan vastuuta<br />
jo nyt – eikä vasta sitten, kun on liian<br />
myöhäistä?<br />
Kirjoittaja on valt. yo. ja yhteiskuntavastuujohtaja<br />
Compensatessa sekä puheenjohtaja Protect<br />
Our Winters Finland -ilmastojärjestössä.<br />
31
ESSEE 4<br />
Utvecklingsbistånd<br />
och det<br />
nationella intresset<br />
Under fjolårets politikervecka i Almedalen intervjuades Sveriges<br />
biståndsmyndighet Sidas generaldirektör Carin Jämtin av<br />
branschtidningen Omvärlden. OECD:s biståndskommitté hade nyligen<br />
publicerat en så kallad peer review om Sveriges prestationer som<br />
finansiär av internationella utvecklingsinsatser. En skicklig, ambitiös och<br />
inflytelserik aktör inom hållbar utveckling, summerade rapporten.<br />
TEXT: MINNA STRÖMBERG<br />
l BILD: BENGT SANDELOWSKY<br />
Att vara ”bäst i klassen” var Carin Jämtin försynt<br />
nöjd med. Men ”hoppas vi kan fortsätta<br />
vara bäst i klassen” och ”att vi inte blir<br />
ensamma i klassen”, tillade hon.<br />
Varför denna oro? Vad händer<br />
i Jämtins klassrum? Vart<br />
är klasskamraterna på väg?<br />
Det har aldrig funnits ett starkare<br />
mandat att arbeta med utveckling.<br />
I september 2015 enades<br />
världens ledare om Agenda<br />
2030, en ambitiös uppsättning nya globala<br />
mål för en hållbar utveckling med syfte<br />
att utrota extrem fattigdom, främja fred och<br />
rättvisa och hitta lösningar till klimatkrisen.<br />
Uppdraget gavs till alla delar av samhället,<br />
till alla länder, såväl rika som fattiga. En central<br />
devis var ”Leave no one behind”, ett åtagande<br />
om en mer jämlik utveckling som prioriterar<br />
de mest utsatta.<br />
I en parallell verklighet, en annan filterbubbla,<br />
var entusiasmen för globala åtaganden<br />
svalare. Samma höst som målen<br />
klubbades i FN började en<br />
serie händelser som skulle<br />
ha långtgående konsekvenser.<br />
Migrationskrisen i Europa<br />
påskyndade utvecklingen<br />
mot en mer inåtvänd politik i<br />
många länder. Följande år fick<br />
USA en ny president och britterna<br />
röstade för att lämna Europeiska<br />
unionen. I dagens politiska anda skulle<br />
en överenskommelse om Agenda 2030<br />
knappast vara möjlig.<br />
De nationalistiska tendenserna i många<br />
givarländer har gjort biståndet till en del av<br />
den fördelningspolitiska diskussionen, där<br />
behov hemma ställs mot behov utomlands.<br />
En ny slags politisk retorik om biståndet<br />
har slagit rot. Den bärande tanken är att bi-<br />
32
ESSEE 4<br />
ståndet bara är legitimt om det också gynnar<br />
givarlandets egna, nationella intressen.<br />
En sådan retorik står i kontrast till den biståndspolitiska<br />
paradigm som varit dominerande<br />
bland västerländska givarländer,<br />
och som Sverige är en av de tydligaste representanterna<br />
för. Den motiveras framför<br />
allt av att bekämpa fattigdom i dess olika<br />
former och påverkas starkt av den internationella<br />
agendan för biståndseffektivitet. En<br />
effektiv givare stödjer partnerländers egna<br />
prioriteringar, institutioner och program,<br />
eftersom det ger hållbarare resultat. Den<br />
värnar om det multilaterala systemet, liksom<br />
om kampen mot globala utmaningar<br />
som klimatet. Det humanitära biståndet<br />
till kriser och katastrofer är generöst och<br />
opartiskt.<br />
Visserligen har spänningen mellan egennytta<br />
och altruism alltid förekommit inom biståndet.<br />
Som en del av biståndseffektivitetsagendan<br />
inom OECD har man dock lyckats tämja<br />
vissa av dessa tendenser. Inom loppet av<br />
tjugo år har man lyckats kraftigt minska<br />
det bundna biståndet, en form av bistånd<br />
där varor och tjänster som ingår i ett projekt<br />
måste upphandlas i givarlandet. Kostnadseffektivitet<br />
intresserar givare och bundet<br />
bistånd kan kosta upp till 30 procent<br />
mer än obundet.<br />
OECD sitter också på den formella definitionen<br />
av officiellt utvecklingsbistånd<br />
(ODA). Endast bistånd som har ”främjandet<br />
av ekonomisk utveckling och välmående<br />
av utvecklingsländer som sitt huvudmål”<br />
får idag räknas som ODA.<br />
Det som ändå gör den nya trenden anmärkningsvärd<br />
är vilka som driver den.<br />
Många av de länder som tidigare suttit i<br />
effektivitetsarbetets kärna – i Carin Jämtins<br />
klassrum – verkar nämligen ha ändrat<br />
kurs. Samarbetet i den så kallade likasinnade<br />
kretsen, som bestått av de nordiska<br />
länderna, Nederländerna och inte minst<br />
biståndsjätten Storbritannien, är inte lika<br />
självklart som förr.<br />
Britternas vägval har väckt störst uppmärksamhet.<br />
För fem år sedan beslutade<br />
den brittiska regeringen om en ny biståndsstrategi<br />
med rubriken ”Tackling global challenges<br />
in the national interest”. Enligt den<br />
ska biståndet breddas så att en tredjedel av<br />
medlen kanaliseras genom andra myndigheter<br />
än biståndsmyndigheten DFID. Till<br />
exempel fördelas årligen 1,2 miljarder pund<br />
till en fond under det nationella säkerhetsrådet<br />
för projekt i konfliktländer med syftet<br />
att gynna britternas nationella säkerhet.<br />
Ett flertal granskningar har dock visat på<br />
betydande brister i genomförandet hos de<br />
andra myndigheterna, som saknar kapacitet<br />
att hantera utvecklingsbistånd enligt<br />
gällande krav.<br />
Att just bredda och tänja på biståndsbegreppet<br />
är ett typiskt drag i den nya rörelsen.<br />
Även bland en del debattörer i Bryssel upplevs<br />
ODA-definitionens gränser för trånga.<br />
Där har biståndet kopplats ihop med den<br />
europeiska migrationsdebatten efter flyktingkrisen<br />
2015.<br />
I diskussionen om EU-biståndets framtid<br />
har migrationsfrågan fått oväntat stora<br />
proportioner. När Jutta Urpilainen, då<br />
33
ESSEE 4<br />
Finlands kandidat till kommissionär för internationella<br />
partnerskap, blev utfrågad av<br />
parlamentets biståndsutskott i oktober 2019<br />
var den enskilt vanligaste frågan hur hon<br />
som biståndskommissionär skulle hantera<br />
migrationen till Europa.<br />
I ett Europasamarbete skakat av migrationskrisen<br />
har medlemsländerna kommit<br />
överens om att alla EU:s<br />
verktyg, alltså även biståndet,<br />
ska stå till unionens<br />
förfogande i dess<br />
strävan att kontrollera<br />
migrationen. EU-kommissionen<br />
har sedan dess<br />
utökat sitt bistånd till länder<br />
som migranter kommer<br />
från och reser igenom,<br />
bland annat i syfte<br />
att skapa arbetsmöjligheter<br />
i ursprungsländer<br />
och göra migrationsrutter<br />
säkrare.<br />
Kritiken från bistånds- och människorättsorganisationer<br />
har dock inte låtit vänta på sig.<br />
EU-medel till att utbilda den libyska kustbevakningen<br />
har blivit en symbol för vad som<br />
anses vara det migrationshämmande biståndets<br />
moraliska utmaningar. Emellertid vill<br />
många medlemsländer se att mer bistånd riktas<br />
till polisiära insatser för att trygga de yttre<br />
gränserna och att bistånd ges utbyte mot att<br />
partnerländer bidrar till att kontrollera migrationsflöden.<br />
Ett narrativ i mitten, som även<br />
Urpilainen lutat sig mot, betonar behovet att<br />
bekämpa migrationens grundorsaker genom<br />
satsningar på fred, rättigheter och socioekonomisk<br />
utveckling i ursprungsländer. Denna<br />
l<br />
”ATT BYGGA<br />
BISTÅNDSPOLITIK<br />
PÅ FÖRVÄNTAN<br />
OM KORTSIKTIG<br />
EGENVINNING ÄR<br />
DOCK INTE RÄTT<br />
VÄG ATT GÅ.”<br />
balansgång blir onekligen en av de svåraste<br />
under hennes kommissionärskap.<br />
Att det nationella intresset blivit en mer<br />
betydande faktor i biståndspolitiken har<br />
fångats upp av den ansedda tankesmedjan<br />
Overseas Development Institute. ODI har<br />
skapat ett index som mäter 29 OECD-givarländers<br />
så kallade principfasthet.<br />
Den mäter till<br />
vilken grad ett givarland<br />
följer gängse principer<br />
om ett effektivt bistånd<br />
istället för att eftersträva<br />
ett kortsiktigt egenintresse.<br />
Den ser på hur pengar<br />
faktiskt fördelas, inte hur<br />
politiker uttalar sig.<br />
Mätningen visar visserligen<br />
att biståndet i snitt<br />
blivit mer principfast. Detta<br />
förklaras av att en större<br />
andel av det samlade<br />
biståndet ges till de minst utvecklade länderna<br />
och till att bekämpa globala hot som<br />
klimatförändringar och pandemier.<br />
Den positiva trenden döljer dock en<br />
skarp uppgång i metoder som medför direkta<br />
kommersiella eller geostrategiska fördelar<br />
för givaren. Trots landvinningar med<br />
att eliminera det formellt bundna biståndet<br />
visar statistiken att mer pengar stannar<br />
kvar i givarlandet än för fem år sedan.<br />
I större utsträckning än förr gynnar givare<br />
länder som handlar vapen från dem eller<br />
stödjer dem i omröstningar i FN. Det<br />
senare förknippas särskilt med America<br />
First-doktrinen.<br />
34
ESSEE 4<br />
Indexet bekräftar även att det är många<br />
av de tidigare likasinnade som tappat mest<br />
poäng, länder som Storbritannien, Nederländerna<br />
och Danmark.<br />
Utvecklingssamarbetet har alltså fått anpassa<br />
sig till ett nytt politiskt klimat. Vi har<br />
konstaterat att det finns en oro inom delar<br />
av branschen, en rädsla för en politisering<br />
av biståndet. Är oron befogad?<br />
Först är det viktigt att betona att ett principfast<br />
givarskap inte ska uppfattas som<br />
ett politiklöst givarskap. Jag har själv jobbat<br />
med biståndet till bland annat Mellanöstern<br />
och Balkan, kontexter där biståndet hade<br />
varit klart mindre betydelsefullt om det<br />
inte varit ömsesidigt förstärkande med det<br />
politiska spåret. Även Agenda 2030 förutsätter<br />
en allt mer sammanhållen approach där<br />
alla politikområden styr i samma riktning.<br />
Det finns heller ingen anledning att hymla<br />
med den mjuka makt länder som Sverige<br />
har tack vare sitt stora biståndsengagemang.<br />
Att bygga biståndspolitik på en förväntan<br />
om kortsiktig egenvinning är dock inte<br />
rätt väg att gå. Det riskerar leda till en sned<br />
fördelning av resurser som undergräver<br />
vårt åtagande att nå de mest utsatta. Om<br />
vi spenderar allt mer i just de länder migranter<br />
kommer från, ofta medelinkomstländer,<br />
har vi mindre pengar över för kampen<br />
mot extrem fattigdom. Om vi envisas med<br />
att gynna inhemska företag genom biståndet<br />
kommer tyvärr mindre pengar lokala<br />
ekonomier till godo. Dessa är förenklingar<br />
men illustrerar vikten av att fokusera på biståndets<br />
kärnuppdrag.<br />
Särskilt illavarslande är kampanjen att<br />
urvattna biståndet genom att låta det finansiera<br />
andra politikområden. OECD bör<br />
skydda sin definition av officiellt utvecklingsbistånd.<br />
Till och med nedskärningar är<br />
mindre förödande än ett bistånd som gnagas<br />
sönder inifrån.<br />
Låt oss emellertid välkomna en diskussion<br />
om intressen. Ansträngningar att skapa<br />
ett bistånd som gynnar dess givare missar<br />
nämligen en viktig poäng. Fattigdomsbekämpning<br />
har alltid varit i vårt intresse,<br />
men på längre sikt. Mer välmående, fredliga<br />
och demokratiska stater är bättre för<br />
dess invånare och bättre för oss.<br />
Det är dags att skaka av oss resterna av<br />
urgamla stereotypier om biståndet, uppfattningar<br />
som ger utrymme för en vilseledande<br />
retorik. Utvecklingssamarbete är<br />
inte välgörenhet. Det handlar om ett strategiskt<br />
samarbete parter emellan för att ta<br />
vara på våra gemensamma intressen i en<br />
sammanlänkad värld.<br />
Det ringer in från rasten. Klassrummet<br />
är öppet.<br />
Skribenten är politices magister från Åbo<br />
Akademi och för närvarande ledig från sin<br />
tjänst som programansvarig specialist<br />
på svenska biståndsmyndigheten Sida.<br />
Essän är skriven i personlig kapacitet.<br />
35
ARVOT<br />
Ykalaisten<br />
ARVOT JA ASENTEET<br />
TYÖELÄMÄSSÄ<br />
YKA selvitti jäsentensä työelämään liittyviä arvoja ja asenteita<br />
kyselytutkimuksella keväällä 2019. Halusimme selvittää, miltä<br />
näyttää ykalaisten mielestä hyvä työelämä ja kuinka erilaiset<br />
arvot toteutuvat heidän omassa työelämässään. Millaisia<br />
oivalluksia tutkimus tarjosi, ja kuinka tutkimuksen signaalit<br />
otetaan huomioon YKAn tulevassa toiminnassa?<br />
Työ tärkeä osa elämää<br />
JOS SAISIT YLLÄTTÄEN NIIN PALJON RAHAA, ETTÄ VOISIT ELÄÄ<br />
MUKAVASTI TEKEMÄTTÄ ANSIOTYÖTÄ, NIIN MITÄ TEKISIT?<br />
29 % 23 % 20 % 15 % 9 %<br />
4 %<br />
Yrittäisin vähentää<br />
työhön käyttämääni<br />
aikaa merkittävästi<br />
Tekisin<br />
silloin tällöin<br />
jotain töitä<br />
Vaihtaisin alaa<br />
tai erilaisiin<br />
työtehtäviin<br />
Jatkaisin työntekoa<br />
nykyisellä<br />
tavalla<br />
Lopettaisin<br />
työn teon<br />
kokonaan<br />
En<br />
osaa<br />
sanoa<br />
Lähes 90 % ykalaisista jatkaisi työn tekoa, vaikka toimeentulo olisikin muuten turvattu. Niistäkin,<br />
jotka lopettaisivat työnteon kokonaan, moni korvaisi työnteon vapaaehtoistyöllä. Työntekoa osittain<br />
jatkavien vastauksissa esiin nousivat myös yrittäjyys ja opiskelu, mutta työtä pidettiin tärkeänä<br />
sosiaalisten suhteiden kannalta. Nykyisellä tavalla työtä jatkavat kokevat oman työnsä mielekkääksi<br />
ja tärkeäksi tavaksi kiinnittyä <strong>yhteiskuntaa</strong>n. Alanvaihdosta tai erilaisista työtehtävistä kiinnostuneiden<br />
vastauksissa nousi esiin halu tehdä yhteiskunnallisesti vaikuttavaa ja merkityksellistä työtä,<br />
joka ei kuitenkaan välttämättä turvaa toimeentuloa yksinään. Työn merkityksellisyys näyttääkin<br />
olevan eri tavoin kysymyksen ajatusleikkiin suhtautuneiden toiveita yhdistävä tekijä.<br />
36
ARVOT<br />
Tärkeintä mahdollisuus kehittyä<br />
TÄRKEIMPINÄ PIDETYT ASIAT TYÖELÄMÄSSÄ.<br />
Sai valita kolme asiaa. Eniten mainintoja TOP10.<br />
”Mahdollisuudet<br />
kehittää osaamista<br />
ja asiantuntijuutta<br />
koko työuran ajan.”<br />
”Työssä voi kokea<br />
innostumisen<br />
hetkiä.”<br />
”Työstä saatu<br />
palkka tai muu<br />
korvaus on riittävä.”<br />
”Mahdollisuudet<br />
vaikuttaa omiin<br />
työtehtäviin.”<br />
”Tekemäni työ ei ole<br />
ristiriidassa omien<br />
arvojeni kanssa.”<br />
”Työ joustaa muun<br />
elämän tarpeiden<br />
mukaan.”<br />
”Työ on<br />
yhteiskunnallisesti<br />
vaikuttavaa.”<br />
”Työ ei uuvuta<br />
ketään henkisesti.”<br />
”Mahdollisuudet<br />
edetä vaativampiin<br />
työtehtäviin<br />
työuran aikana.”<br />
”Työ tarjoaa<br />
haasteita.”<br />
49 %<br />
31 %<br />
27 %<br />
26 %<br />
20 %<br />
16 %<br />
16 %<br />
15 %<br />
14 %<br />
14 %<br />
Työelämässä<br />
tärkeimmistä asioista<br />
eniten mainintoja sai<br />
mahdollisuus kehittää<br />
osaamistaan ja<br />
asiantuntijuuttaan<br />
koko työuran ajan.<br />
Työelämän ja ympäröivän<br />
yhteiskunnan nopeat<br />
muutokset haastavatkin<br />
jokaista pohtimaan<br />
ja kehittämään omaa<br />
osaamistaan.<br />
YKAn oman ura- ja<br />
osaamispalvelutarjonnan<br />
ohella edistämme<br />
vuonna <strong>2020</strong> vaikuttamistyössämme<br />
elinikäisen oppimisen<br />
edellytyksiä koko<br />
yhteiskunnassa.<br />
37
ARVOT<br />
Kun arvot eivät toteudu työelämässä<br />
ETENEMISMAHDOLLISUUDET JA TYÖSSÄ JAKSAMINEN<br />
33%<br />
niistä, jotka pitivät tärkeänä<br />
mahdollisuuksia edetä vaativampiin<br />
työtehtäviin kokee, että heillä on<br />
huonot mahdollisuudet tehdä niin.<br />
YKAssa on jo pitkään panostettu siihen, että voimme toimia jäsenen urakehityksen tukena.<br />
Vuonna <strong>2020</strong> kehitämme ura- ja osaamispalveluitamme entistä systemaattisemmin tukemaan<br />
jäsentemme uravalmiuksia ja oman uratarinan rakentamista.<br />
38%<br />
niistä, jotka pitivät tärkeänä<br />
sitä, ettei työ uuvuta ketään<br />
henkisesti, ei koe arvon toteutuvan<br />
omassa työelämässään.<br />
Työssä jaksaminen on keskeinen työelämän haaste, johon myös YKA haluaa tarjota jäsenilleen<br />
työkaluja. YKA järjestää vuonna <strong>2020</strong> koulutuskiertueen uudesta työaikalaista sekä luo<br />
työssäjaksamispankin, johon kootaan tietoa ja työkaluja työssäjaksamisen parantamiseen.<br />
38
ARVOT<br />
Tavoitteena<br />
hiilinegatiivinen YKA<br />
Ammattiliitot ovat tärkeitä yhteiskunnan kehittäjiä – ja halutessaan<br />
yhteiskunnan muutostekijöitä.<br />
Millaista aktiivisuutta meiltä odotetaan ilmastoasioissa? Ainakin oman toiminnan<br />
poikkileikkaavaa tarkastelua ja evästyksen tarjoamista jäsenille työpaikoilla<br />
tapahtuviin ilmastotoimiin.<br />
– Tässä työssä YKA haluaa olla esimerkillinen ja tavoittelee hiilinegatiivisuutta<br />
vuoteen 2022 mennessä, YKAn toiminnanjohtaja Simo Pöyhönen linjaa.<br />
Mitä olemme jo tehneet ilmastokriisin hillitsemiseksi?<br />
w Osallistuimme aktiivisesti Akavan ilmastolinjausten valmisteluun.<br />
Näiden linjausten edistämiseksi vaikutamme Akavan kautta jatkossakin.<br />
w Olemme tehneet monia arjen ympäristötekoja: lisänneet kierrätystä<br />
entisestään, vaikuttaneet toimistotalomme kierrätyspisteisiin ja<br />
sähkösopimusten ilmastokestävyyteen, siirtyneet ilmaston kannalta<br />
kestävämpiin tuotteisiin ja tarjoiluihin.<br />
w Vältämme lentämistä työmatkoilla ja kompensoimme mahdollisesta<br />
lentämisestä aiheutuneet hiilipäästöt.<br />
w Olemme tukeneet useita ilmastokampanjoita ja lahjoittaneet jokaisesta<br />
jäsenkampanjamme tuomasta uudesta jäsenestä rahaa WWF Suomen<br />
ilmastotyöhön.<br />
JA ILMASTOTYÖ JATKUU!<br />
Tänä vuonna tavoitteenamme on tuoda alan osaajat entistä tiiviimmin ilmastokeskusteluun<br />
ja korostaa yhteiskunnallisen osaamisen merkitystä oikeuden -<br />
mukaisessa siirtymisessä kestävään <strong>yhteiskuntaa</strong>n. Tarjoamme jäsenillemme<br />
myös koulutusta, joka antaa heille työkaluja edistää työpaikkojen<br />
ilmastotyötä ja vuoropuhelua päästöjen vähentämiseksi.<br />
Lisätietoja voit kysyä<br />
toiminnanjohtaja Simo Pöyhöseltä,<br />
simo.poyhonen@yhteiskunta-ala.fi<br />
39
ARVOT<br />
ARVOT<br />
OMAN URAN<br />
RAKENNUS-<br />
ALUSTANA<br />
Useimmille meistä on helppoa tunnistaa urapäätöksiämme ohjaavia<br />
valintoja, kun mietimme, millä alalla tai missä organisaatiossa emme<br />
ainakaan voisi olla töissä. Näitä päätöksiä ohjaavat arvomme.<br />
Arvot ovat identiteettimme perustaa, ja usein niin vahvoja, että<br />
emme edes perustele niitä päätöksentekotilanteissa.<br />
TEKSTI: HEINI HULT-MIEKKAVAARA<br />
l KUVAT: ISTOCK<br />
Aina arvomaailmamme ei kuitenkaan ole<br />
edes meille itsellemme täysin kristallinkirkas;<br />
on voinut vaikka tapahtua jonkin elämäntapahtuman<br />
myötä muutos, jota emme<br />
ole vielä itse hahmottaneet. Saatamme<br />
myös joutua työskentelemään ympäristössä,<br />
joka sotii arvojamme vastaan. Tämä voi<br />
olla tietoinen valinta olosuhteiden pakosta,<br />
mutta usein havahdumme arvoristiriitaan<br />
ehkä vasta työuupumuksen myötä. Miten<br />
voisimme paremmin tiedostaa omat arvomme<br />
ja tehdä niiden pohjalta tietoisia urapäätöksiä?<br />
Elämän vai työelämän arvot?<br />
Arvoja pohdittaessa on hyvä tiedostaa, mitkä<br />
ovat identiteettimme perustaa, ydinarvojamme,<br />
ja mitkä työhön ja työelämään<br />
liittyviä arvoja. Ydinarvomme alkavat rakentua<br />
jo lapsuudessa, ja pysyvät usein<br />
suhteellisen muuttumattomina läpi elämän.<br />
Vaikka ne ohjaavatkin meitä kokonaisvaltaisesti,<br />
voi työelämässä korostuakin<br />
hieman eri asiat. Työssämme saatamme<br />
myös joutua tekemään kompromisseja<br />
tai priorisoimaan eri asioita eri elämän- ja<br />
uratilanteissa. Saatamme kestää työelämän<br />
arvoristiriidat helpommin, kun tiedämme<br />
niiden olevan väliaikaisia.<br />
Arvot kertovat, mikä työssämme on merkityksellistä.<br />
Koenko minä tekeväni oikeita<br />
asioita, vaikuttavani, muuttavani maailmaa<br />
siten, miten itse uskon olevan tärkeää? Kun<br />
tiedämme, mikä on meille pohjimmiltaan<br />
tärkeää, pystymme tekemään tietoisia valintoja<br />
ja urapäätöksiä.<br />
40
ARVOT<br />
Arvot ovat vankka perusta<br />
uratarinan muovaamiselle<br />
Ennakoitavat urapolut alkavat olla historiaa.<br />
Yksilöllisiä urapolkujamme kulkiessamme<br />
rakennamme omaa, yksilöllistä<br />
uratarinaamme. Uratarinamme on merkityksellinen<br />
kertomus siitä, miksi olemme<br />
tehneet ja aiomme tehdä, tiettyjä asioita.<br />
Se, mitä osaamme ja haluamme tehdä<br />
ja mitä haluamme saada tekemisellämme<br />
aikaan, muuttuu ajan myötä. Tarinamme<br />
elää ja muovautuu, koska kokemuksemme<br />
ja mielenkiinnon kohteemmekin elävät<br />
ja muuttuvat. Henkilökohtaiset arvomme<br />
ovat se stabiili, vankka pohja, jonka päälle<br />
voi rakentaa oman tarinan hektisessä ja<br />
turbulentissakin ajassa ja yhä kompleksisemmissa<br />
toimintaympäristöissä.<br />
Oman uransa kehityssuuntaa voi myös<br />
peilata arvoja pohtimalla. Tuntuuko se,<br />
mitä minä teen, vielä vastaavan sitä, mihin<br />
minä uskon? Jos työ, joka on joskus<br />
tuntunut merkitykselliseltä ei enää tunnukaan<br />
siltä, voi syynä olla myös omien arvojen<br />
muutos. Arvojen muuttuminen voi<br />
olla äkillistä jonkin tapahtuman myötä tai<br />
pitkä, tiedostomatonkin prosessi. Ensimmäisessä<br />
huomaamme muutoksen yleensä<br />
itse, jälkimmäisessä saatamme joutua tekemään<br />
paljonkin reflektointia, jonka sysää<br />
liikkeelle ehkä vasta joku ulkopuolinen<br />
vaikutin.<br />
Tunnista arvosi!<br />
l<br />
MIHIN KÄYTÄT AIKAASI?<br />
l<br />
w Mitkä asiat vievät tällä hetkellä eniten aikaasi?<br />
w Kuinka esimerkiksi työ, perhe, ystävät tai harrastukset<br />
ovat edustettuina tämänhetkisessä elämässäsi?<br />
w Miten nuo asiat ovat suhteessa toisiinsa?<br />
41
ARVOT<br />
l<br />
MIKÄ ON ELÄMÄSSÄSI TÄRKEÄÄ?<br />
l<br />
w Valitse listalta sinulle tärkeitä asioita. Mitä ne tarkoittavat juuri<br />
sinulle?<br />
w Miten hyvin nämä asiat toteutuvat elämäsi eri osa-alueilla:<br />
koti, perhe, rakkaussuhde, ystävät ja sosiaalinen elämä sekä työ.<br />
w Miten hyvin pystyt tällä hetkellä vaikuttamaan sinulle tärkeiden<br />
asioiden toteutumiseen? Miten voisit lisätä sinulle tärkeitä asioita<br />
niille elämän osa-aluille, joihin haluat niitä lisää?<br />
w Puuttuuko listalta kokonaan jokin sinulle tärkeä asia? Mikä?<br />
w Jos saisit valita listalta vain kolme asiaa, mitkä ne olisivat? Miksi?<br />
Autenttisuus<br />
Autonomia<br />
Avoimuus<br />
Balanssi<br />
Erilaisuuden<br />
hyväksyminen<br />
Henkinen kasvu<br />
Henkisyys<br />
Huumori<br />
Ilo<br />
Isänmaallisuus<br />
Itsemyötätunto<br />
Johtajuus<br />
Kauneus<br />
Kulttuurinen<br />
monimuotoisuus<br />
Kunnia<br />
Kunnioitus<br />
Kuuluisuus<br />
Luotettavuus<br />
Maine<br />
Menestys<br />
Merkityksellisyys<br />
Myötätunto<br />
Oikeudenmukaisuus<br />
Onnellisuus<br />
Optimismi<br />
Osaaminen<br />
Palvelu<br />
Päättäväisyys<br />
Rakkaus<br />
Rauha<br />
Rehellisyys<br />
Reiluus<br />
Rikkaus<br />
Rohkeus<br />
Sisäinen rauha<br />
Solidaarisuus<br />
Status<br />
Suosio<br />
Tieto<br />
Tunnustus<br />
Usko<br />
Uskollisuus<br />
Uteliaisuus<br />
Vaikuttavuus<br />
Vakaus<br />
Vastuullisuus<br />
Viisaus<br />
Ystävällisyys<br />
42
ARVOT<br />
l<br />
MIKÄ ON TYÖSSÄSI TÄRKEÄÄ?<br />
l<br />
w Merkitse listalta asiat, jotka ovat sinulle työssäsi tärkeitä.<br />
w Miten hyvin ne toteutuvat? Miten hyvin pystyt itse vaikuttamaan<br />
niiden toteutumiseen?<br />
w Mitkä ovat asioita, joiden pitää ehdottomasti toteutua?<br />
Mitkä ovat sellaisia, joita ilman voit tilapäisesti olla?<br />
w Mitä haluaisit työhösi enemmän?<br />
w Puuttuuko listalta jokin sinulle tärkeä asia? Mikä?<br />
w Vertaa listoja (elämässä tärkeät asiat ja työssä tärkeät asiat).<br />
Mitä huomaat?<br />
Ajallinen vapaus<br />
Ajattelun vapaus<br />
Estetiikka<br />
Fyysinen haastavuus<br />
Innovointi<br />
Itsenäisyys<br />
Johtaminen<br />
Julkinen työskentely<br />
Jännitys<br />
Kilpailu<br />
Moraalinen täyttymys<br />
Muiden auttaminen<br />
Muiden kanssa<br />
työskentely<br />
Muihin vaikuttaminen<br />
Paineen alla<br />
työskentely<br />
Päätöksenteko<br />
Seikkailu<br />
Taiteellinen luovuus<br />
Taloudellinen kasvu tai<br />
voitto<br />
Tarkkuus<br />
Tieto<br />
Tunnustus<br />
Turvallisuus<br />
Vaihtelu ja muutos<br />
Vakaus<br />
Yhteiskunnallinen<br />
vaikuttaminen<br />
Yhteisöllisyys<br />
Yksin työskentely<br />
Tehtävien lähteitä: Oivamieli.fi • Carleton.ca<br />
43
DIGI JA DATA<br />
Datanmurskausta ja<br />
digitaalisia<br />
urakyvykkyyksiä<br />
– yhdessä digitaalista <strong>yhteiskuntaa</strong> <strong>rakentamassa</strong><br />
YKAn jäsenkoulutusten kantavana ajatuksena on antaa ykalaisille niin<br />
yksilöllisiä urakyvykkyyksiä kuin valmiuksia vaikuttaa yhteiskunnassa<br />
omien toimintaympäristöjen kautta. Koulutukset ja valmennukset<br />
jakautuvat neljään eri teemaan:<br />
w Oman osaamisen tunnistaminen, sanoittaminen ja myyminen.<br />
w Tulevaisuuden osaamistarpeet ja oman osaamisen kehittäminen.<br />
w Työelämätietous ja työnhaun perustyökalut.<br />
w Hyvinvointi ja itsensä johtaminen.<br />
Vuoden <strong>2020</strong> toimintasuunnitelmassamme on vielä erikseen<br />
nostettu digikyvykkyydet ja ilmiöpohjainen päätöksenteko<br />
keihäänkärjiksi. Järjestämmekin keväällä <strong>2020</strong> sekä<br />
lyhyen että pitkän version meille räätälöidystä, suositusta<br />
tekoälykoulutuksesta. Haluamme nostaa ykalaiset digitaalisen<br />
yhteiskunnan rakentamisen keskiöön.<br />
YKAn koulutukset,<br />
valmennukset ja<br />
ammatilliset tapahtumat<br />
löytyvät osoitteesta<br />
www.yhteiskunta-ala.fi/<br />
tapahtumat<br />
Ykalaisten urakyvykkyyksien kehittämisen rinnalla YKA kehittää<br />
omia digitaalisia kyvykkyyksiään. Datanmurskaushankkeessamme<br />
kokeilimme, miten tekoälyavusteisesti saa tarkemman kuvan työmarkkinatilanteista.<br />
Kehitämme myös tapoja hyödyntää erilaisia datavarantojamme jäsenkeskeisen<br />
toimintamallin mukaisesti.<br />
44
DIGI JA DATA<br />
YKA vaikuttaa yhteiskunnassa myös varmistamalla, että sen jäsenillä<br />
on osaamista ja kyvykkyyksiä vaikuttaa omissa toimintaympäristöissään.<br />
Mitä sinä haluat saada aikaan tänä vuonna?<br />
l<br />
MITEN SINÄ HALUAT VAIKUTTAA YHTEISKUNNASSA?<br />
l<br />
w Keihin ihmisiin tai mihin asioihin haluat vaikuttaa?<br />
w Miten, millä konkreettisella tavalla?<br />
w Millä osaamisillasi ja vahvuuksillasi?<br />
w Ketkä ovat tärkeimmät kumppanisi?<br />
w Miten vaikuttavuutesi näkyy?<br />
w Miten kiteyttäisit, mihin tarpeeseen sinä olet vastaamassa?<br />
Osaamispalvelujen asiantuntija ja uravalmentaja<br />
HEINI HULT-MIEKKAVAARA<br />
45
VÄITELLEN<br />
<strong>YHTEISKUNTA</strong>A<br />
RAKENTAMASSA<br />
Yhteiskunta-alan opintojen monipuolisuus ja<br />
laaja-alaisuus näkyvät myös tutkimuskohteissa.<br />
Tällä palstalla on poimintoja viime vuoden<br />
värikkäästä tutkimussadosta. Melkoinen määrä<br />
asiantuntemusta – onnittelut kaikille viime<br />
vuonna väitelleille yhteiskuntaosaajille!<br />
Tutustu muihin alan väitöksiin yliopistoittain:<br />
www.yhteiskunta-ala.fi/vaitokset/<br />
46
VÄITÖKSET<br />
l KATRI HALEN<br />
”Raha ei ollut se ensisijainen,<br />
vaan ihan muut...”: Työssä<br />
jatkaminen ja eläkkeelle siirtyminen<br />
sopimuksellisuuden kehässä<br />
Tutkimus paikantuu ikä- ja elämänkulkututkimuksen<br />
sekä työelämätutkimuksen leikkauskohtaan.<br />
Siinä tarkastellaan yli 50-vuotiaiden<br />
työntekijöiden kokemuksia ja ajatuksia<br />
työssä jatkamisesta ja eläkkeelle siirtymisestä.<br />
Abduktiivinen tutkimusote ja Layderin<br />
monitasoasetelman soveltaminen nostavat<br />
esille uuden, yksilön elämänkokonaisuutta<br />
korostavan näkökulman työurien pidentämiskeskusteluun.<br />
Joustava eläkeikä ja taloudelliset<br />
kannustimet vaikuttavat työssä jatkamiseen,<br />
mutta vain rajallisesti. Velvoitteet<br />
lähipiirissä koetaan yleensä merkityksellisempinä.<br />
Eläkeiän nostamispaineet, ikääntyneitä<br />
työntekijöitä syyllistävä puhe ja työpaikkojen<br />
ikäsyrjiviksi koetut käytännöt kuljettavat<br />
ristiriitaista viestiä siitä, mitä ikääntyneiltä<br />
odotetaan.<br />
l OTTO AURA<br />
HELSINGIN<br />
YLIOPISTO<br />
HELSINGIN<br />
YLIOPISTO<br />
Työvelvollisia, toipilaita ja sotavankeja:<br />
Työvoiman sotilaallinen käyttö<br />
Suomessa toisen maailmansodan aikana<br />
Tässä väitöskirjassa tutkitaan, miten työvoimaa<br />
käytettiin sotilaallisiin tarkoituksiin<br />
Suomessa toisen maailmansodan aikana.<br />
Tutkimuskysymyksiin vastataan institutionaalisella<br />
makrotasolla ja toimeenpanevalla<br />
mikrotasolla. Lain mukaan jokainen<br />
18-59-vuotias oli velvollinen tekemään maanpuolustuksen<br />
etua välillisesti tai välittömästi<br />
tarkoittanutta työtä. Työvelvollisella työvoimalla,<br />
sotavankien työvoimalla ja toipilaiden<br />
työvoimalla pyrittiin ratkomaan kysymystä<br />
työvoiman käytöstä sotilaallisiin tarkoituksiin,<br />
joista linnoitustyöt laaja-alaisuudessaan<br />
ovat suurin esimerkki. Työvoimaresurssien<br />
käyttö vaati jatkuvaa tasapainoilua sotilaallisten<br />
ja yhteiskunnallisten vaatimusten ja<br />
realiteettien välillä.<br />
l ANU-LIISA RÖNKÄ<br />
Kohti vuorovaikutteista<br />
riskiviestintää: Tapausesimerkkinä<br />
langattoman viestintätekniikan säteily<br />
Tutkimuksen tavoitteena on pohtia vuorovaikutteisen<br />
riskiviestinnän toteuttamisen<br />
edellytyksiä. Tutkimus keskittyy analysoimaan<br />
riskiviestintää epäselvässä riskitapauksessa.<br />
Epäselvää riskitapausta luonnehtii<br />
erimielisyys sitä koskevan tiedon tulkintojen,<br />
arvojen, painopisteiden, olettamusten ja<br />
mahdollisten seurausten rajoittamisen suhteen.<br />
Tutkimuksessa pohditaan, miten vuorovaikutus<br />
voisi käytännössä toteutua erimielisyyden<br />
vallitessa. Tapausesimerkkinä<br />
analysoidaan langattoman viestintätekniikan<br />
mahdollisia terveysriskejä koskevaa ristiriitaista<br />
julkista keskustelua. Johtopäätöksenä<br />
esitetään, että epäselvän riskin tapauksessa<br />
ristiriitaista tietoa tulisi viestinnässä ja vuorovaikutuksessa<br />
jäsentää tiedon vahvuuden ja<br />
heikkouden kehyksessä ennemmin kuin perinteisen<br />
riskiviestinnän mukaisessa oikean ja<br />
väärän tiedon kehyksessä.<br />
l OLLI HOKKANEN<br />
Suomalainen kaupunkipolitiikka<br />
– sen tekijät ja tulkit<br />
HELSINGIN<br />
YLIOPISTO<br />
HELSINGIN<br />
YLIOPISTO<br />
Kaupunkitutkimuksen väitöskirja paljastaa,<br />
että vuonna 1995 alkoi suomalaisen kaupunkipolitiikan<br />
uusi aikakausi: suomalaisesta<br />
kaupunkipolitiikasta tuli valtiollista kaupunkipolitiikkaa.<br />
Uusi suomalainen kaupunkipolitiikka<br />
kuitenkin hiipui 2000- ja 2010-luvuilla<br />
konfliktien ja intressieroavaisuuksien<br />
takia. Tutkimus tuo esille kaupunkipolitii-<br />
47
VÄITÖKSET<br />
kan tekijöiden ja tutkijoiden näkemyksiä suomalaisesta<br />
kaupunkipolitiikasta. Tutkimusta<br />
varten haastateltiin 69 kaupunkipolitiikan tekijää<br />
ja tutkijaa. Tutkimuksesta piirtyy moniulotteinen<br />
kuva Suomen kaupunkipolitiikasta.<br />
Väitöstutkielmaan sisältyy laaja sanasto,<br />
joka paljastaa suomalaisen kaupunkipolitiikan<br />
käsitteen alan. Tutkimuksessa hyödynnetään<br />
kansainvälisen kaupunkitutkimuksen<br />
teorioita, esimerkiksi skaalateoriaa. Kokoavaa<br />
ja aikakauden toimijoiden haastatteluihin<br />
perustuvaa väitöstutkimusta aihepiiristä<br />
ei ole aikaisemmin tehty.<br />
l PIIA PUURUNEN<br />
Jane Addamsin sosiaalityön<br />
käsityksen rakentuminen<br />
ITÄ-SUOMEN<br />
YLIOPISTO<br />
Tutkimuksessa tarkastellaan rauhan nobelistin<br />
ja sosiaalityön pioneerin, yhdysvaltalaisen<br />
Jane Addamsin (1860–1935) sosiaalityöajattelua<br />
ja sosiaalityön käsityksen muotoutumista.<br />
Vaikka sosiaalityö on vahvasti omaan<br />
aikaansa sidottu, sillä on myös pitkä ammatillistumisen<br />
historia. Historian tarkastelun<br />
avulla sosiaalityö määrittää itseään ja pystyy<br />
tarkastelemaan sitä, millä tavoin eri aikoina<br />
on vastattu sosiaalityön yhteiskunnalliseen<br />
tehtävään. Sosiaalityön historian tarkastelu<br />
osoittaa myös sen, kuinka sosiaalityössä on<br />
vahvasti yli ajan ulottuvia elementtejä ja kuinka<br />
sen ammatillisessa toiminnassa toistuvat<br />
samat teemat, joita sosiaalityöntekijät jo vuosisata<br />
sitten nostivat esiin. Tutkimus tarjoaa<br />
historiallisen lähestymistavan lisäksi nykypäivän<br />
sosiaalityölle välineitä ymmärtää syvemmin<br />
ja paremmin ammatin eettisiä, tiedollisia<br />
ja rakenteellisia elementtejä. Lisäksi se syventää<br />
käsitystä sosiaalityöstä osana laaja-alaisen<br />
hyvinvoinnin rakentamista ja globaalin ihmisyhteisön<br />
vastuuta toimia poikkeuksellisissa<br />
yhteiskunnallisissa olosuhteissa.<br />
l DEVDATTA RAY<br />
Essays on Economic Growth,<br />
Health and Inequality in Developed<br />
and Less Developed Countries<br />
Väitöksessä korostetaan tulojen eriarvoisuuden,<br />
taloudellisen kasvun ja terveyden välistä<br />
riippuvuutta. Toisin kuin kehittyneissä<br />
maissa terveys ja terveydenhuolto ovat aliarvostettuja<br />
ja heikosti rahoitettuja kehitysmaissa.<br />
Väitöksen tulokset osoittavat, että<br />
maailmanlaajuisesti tulot, eriarvoisuus ja terveydenhuoltoteknologia<br />
vaikuttuvat merkittävästi<br />
terveyteen köyhissä maissa. Julkiset<br />
terveydenhuoltomenot ovat terveyttä<br />
edistävämpiä kuin yksityiset menot. Terveydenhuollon<br />
teknologian leviämisvaikutukset<br />
ovat positiivisia tuberkuloosin ja syöpien<br />
kohdalla matalan tulon maissa. Tulokset<br />
osoittavat, että matalan tulotason ja korkean<br />
eriarvoisuuden kierre voidaan välttää nostamalla<br />
terveydenhuollon menoja suhteessa<br />
BKT:hen ja hyödyntämällä kustannustehokkaita<br />
terveydenhuollon teknologioita.<br />
l MIISA TÖRÖLÄ<br />
ITÄ-SUOMEN<br />
YLIOPISTO<br />
ITÄ-SUOMEN<br />
YLIOPISTO<br />
Polkuja oikeuspsykiatrian<br />
potilaaksi: suomalaisten syyntakeettomiksi<br />
arvioitujen rikoksentekijöiden<br />
sosiaalinen tausta, laitoshoitourat ja<br />
yhteiskunnallinen asema<br />
Suomalaisten syyntakeettomiksi arvioitujen<br />
rikoksentekijöiden sosiaalista taustaa, laitoshoitouria<br />
ja sosiaalista asemaa tarkasteleva<br />
48
VÄITÖKSET<br />
tutkimus vastaa tarpeeseen ymmärtää oikeuspsykiatrian<br />
potilaiksi päätyneitä henkilöitä<br />
suomalaisen yhteiskunnan jäseninä. Tutkimuksen<br />
tavoitteena on tarkastella ja kuvata<br />
sosiaalisesti määrittyneitä elämänkulullisia<br />
prosesseja, joiden päätepisteenä tutkimusasetelmassa<br />
on oikeuspsykiatrisen potilaan<br />
status. Tarkoituksena on täydentää aikaisemman<br />
biomedikaalisen tutkimustiedon rinnalle<br />
yksilöiden toimintaa ymmärrettäväksi<br />
tekevää kuvausta oikeuspsykiatristen potilaiden<br />
perhetaustoista, aikaisemmista rikosoikeudellisista<br />
interventioista ja psykiatrisesta<br />
hoitohistoriasta sekä heidän aikuisiän sosiaalisesta<br />
asemastaan. Tutkimuksen keskeisin<br />
anti on asettaa syyntakeettomaksi arvioidun<br />
rikoksentekijän toiminta suomalaisen yhteiskunnan<br />
raameihin ja tuottaa ryhmätasoista<br />
tietoa mielentilatutkimuksessa esiin nostetuista<br />
sosiaalisista reunaehdoista oikeuspsykiatriseen<br />
potiluuteen.<br />
l MIKA NISSINEN<br />
ITÄ-SUOMEN<br />
YLIOPISTO<br />
Suomessa harjoitettavan<br />
yritys toiminnan kansallinen<br />
tuloverotusoikeus. Kontekstina nykytila<br />
ja hyvän verojärjestelmän kriteerit<br />
Tutkimuksessa selvitetään Suomen kansallisen<br />
tuloverotusoikeuden laajuutta tilanteessa,<br />
jossa rajoitetusti verovelvollinen harjoittaa<br />
yritystoimintaa Suomessa. Tutkimuksen<br />
keskiössä on kansainväliseen vero-oikeuteen<br />
kuuluva kansallinen tuloverolainsäädäntö,<br />
jonka soveltamiseen liittyy epäselvyyttä. Tutkimusaihetta<br />
tutkitaan voimassa olevan lain<br />
näkökulmasta sekä hyvän verojärjestelmän<br />
kriteerien näkökulmasta. Tutkimuksessa päädytään<br />
siihen, että Suomen kansallinen tuloverotusoikeus<br />
ei perustu kansalliseen kiinteän<br />
toimipaikan määritelmään, vaan on tätä laajempi<br />
ja perustuu taloudellisen liittymän periaatteelle.<br />
Tutkimuksessa esitetään myös<br />
tarvittavat lainsäädäntömuutokset, koska<br />
Suomen nykyinen tuloverolainsäädäntö on<br />
monelta osin aikaansa jäljessä ja epäselvä.<br />
l JAANA LUTTINEN<br />
JYVÄSKYLÄN<br />
YLIOPISTO<br />
”Miltä mielestä tuntui, ei arvaa<br />
kukkaan”. Sodan kuormittavuus ja<br />
kriisinkestävyys lisalmen pitäjän<br />
kotitaIouksissa 1800-luvun ensimmäisinä<br />
vuosikymmeninä<br />
Väitöskirjassa tutkitaan Suomen sodan vaikutuksia<br />
siviileihin varhaismodernin ajan<br />
paikallisyhteisössä. Tutkimuksessa analysoidaan,<br />
kuinka kriisi kehittyi paikallisesti,<br />
millaiset sota-ajan olosuhteet olivat,<br />
miten sota kuormitti siviilejä ja paikallisyhteisöä<br />
ja millaista resilienssiä heillä oli kriisiä<br />
vastaan. Suomen sota 1808–1809 oli pieni<br />
ja syrjäinen osa Napoleonin aikaisia sotia<br />
Euroopassa mutta Suomen historiassa yksi<br />
kaikkein ankarimpia demografisia kriisejä.<br />
Sota oli suomalaisille myös siirtymä<br />
Ruotsin itäisestä valtakunnan osasta Venäjän<br />
keisarikunnan suuriruhtinaskunnaksi.<br />
Tutkimus kohdentuu perifeeriseen Itä-Suomeen,<br />
harvaanasuttuun mutta laajaan Iisalmen<br />
pitäjään. Keskittyminen yhteen pitäjään<br />
mahdollistaa useiden eri aineistojen<br />
ristiin lukemisen lähdekriittisesti. Resilienssi<br />
oli kovalla koetuksella syvenevässä ja laajenevassa<br />
köyhyydessä, mutta yksilöillä, kotitalouksilla<br />
ja paikallisyhteisöllä oli myös<br />
selviytymisstrategioita, jotka toivat kestävyyttä<br />
ja joustoa kriisitilanteeseen.<br />
49
VÄITÖKSET<br />
l AULI POHJOLAINEN<br />
Julkista lastensuojelun<br />
perhetyötä yksityiskodissa<br />
Tutkimus kuvaa yksityiskodeissa tehtävää<br />
lastensuojelun avohuollon perhetyötä. Perhetyötä<br />
analysoidaan moraalisena työnä reflektiivisen<br />
suhdeperustaisen sosiaalityön näkökulmasta.<br />
Tutkimuksen kohteena ovat<br />
vanhempien ja perhetyöntekijöiden kokemukset<br />
perhetyöstä sekä yksityiskodista<br />
perhetyön toteuttamisen tilana. Tutkimustulosten<br />
mukaan sosiaalityön perhetyössä<br />
tunnustussuhteet ja tuki ovat julkisen lastensuojelun<br />
toimintaresurssi, joka vahvistaa<br />
vanhemmuuden identiteettiä sekä kansalaisuutta.<br />
Moraalisen integriteetin kehittymisen<br />
kannalta haasteita olivat kodeissa vanhempien<br />
ja perhetyöntekijöiden erilaiset<br />
arvonäkemykset. Tutkimustulosten mukaan<br />
tilannekohtaisessa, ennakoimattomassa, jännitteisessä<br />
ja monimuotoisessa, yksityiskodissa<br />
tehtävässä lastensuojelun perhetyössä<br />
tunnustussuhteet ovat lähtökohta tuen vastaanottamiseen.<br />
Lastensuojelun perhetyötä<br />
institutionaalisena lastensuojelun tuki- ja<br />
kontrollityönä voidaan pitää yhteiskunnallisena<br />
hyveenä, jonka tavoite on mahdollistaa<br />
perheen hyvä arki ja painottaa lapsen etua.<br />
l JUKKA NISSINEN<br />
Finnish Diplomats as Interpreters<br />
of Finland’s Foreign Policy 1955–1971:<br />
Question of Neutrality and Divided<br />
Germany<br />
JYVÄSKYLÄN<br />
YLIOPISTO<br />
JYVÄSKYLÄN<br />
YLIOPISTO<br />
Kylmän sodan aikana vuosina 1949–1973<br />
Suomi ei tunnustanut kumpaakaan jaetun<br />
Saksan valtiota. Tässä tutkimuksessa Suomen<br />
Saksan-politiikkaa tarkastellaan ylirajaisen<br />
historiantutkimuksen näkökulmasta<br />
käyttämällä aikaisemmin kokonaisvaltaisesti<br />
tutkimatonta lähdemateriaalia, jaetussa<br />
Saksassa toimineiden suomalaisdiplomaattien<br />
poliittista raportointia.<br />
Tutkimuksessa selvitetään, millaisena Suomen<br />
Saksan-politiikka sekä sen olennaiset<br />
ulottuvuudet kuten esimerkiksi Suomen<br />
puolueettomuuspolitiikka ja Länsi-Saksan<br />
yksinedustusvaatimus, ns. Hallsteinin oppi,<br />
näyttäytyivät diplomaattien poliittisessa raportoinnissa.<br />
Tutkimus osoittaa, että suomalaisten<br />
diplomaattien poliittisessa raportoinnissa<br />
virallista politiikkaa tarkasteltiin<br />
kriittisesti ja myös suuremmassa kansainvälisessä<br />
yhteydessä. Se osoitti suomalaisille<br />
ulkopoliittisille päätöksentekijöille, että<br />
monissa tapauksissa Suomen Saksan-politiikka<br />
näytti ulkopuolelta katsottuna varsin<br />
erilaiselta kuin sen toivottiin näyttävän itse<br />
politiikan muotoilijoiden näkökulmasta.<br />
l HEIKKI HUILAJA<br />
Rekrytoinnin sosiaalinen<br />
järjestys – tutkimus työhön<br />
sopivuuden neuvottelukontekstista<br />
LAPIN<br />
YLIOPISTO<br />
Väitöskirjassa tutkitaan, millainen osaamisen,<br />
sopivuuden ja valikoitumisen neuvottelukonteksti<br />
rekrytointi, mitä rekrytointi<br />
on käytännön toimintoina ja miten näissä<br />
käytännöissä määrittyy ihmisen sopivuus<br />
tehtävään, työhön ja työn ympäristöön.<br />
Laajaan haastatteluaineistoon perustuva<br />
tutkimus osoittaa, että rekrytointi on paljon<br />
muuta kuin yksiselitteinen pätevimmän<br />
50
VÄITÖKSET<br />
työntekijän valinta työhön. Sopivuuden kriteerit<br />
ja osaamisen sisällöt määrittyvät tapauskohtaisesti<br />
monivaiheisessa valikoitumisen<br />
prosessissa. Heikko osaaminen<br />
rekrytoinnin ongelmana tarkoittaa myös<br />
työnantajan osaamattomuutta. Tutkimuksen<br />
tuloksissa todetaan, että rekrytointi on<br />
kaikkiaan yksi keskeinen työn ja työelämän<br />
tapahtuma, jossa keskustelussa on itse työtä<br />
laajempi sosiaalinen järjestys. Rekrytointi<br />
eri tavoin toteutuvina valintoina ja valinnan<br />
mahdollisuuksina pitää yllä, hajottaa,<br />
uudistaa ja vahvistaa sosiaalista järjestystä<br />
ja siihen kytkeytyviä elämisen mahdollisuuksia.<br />
l PIRITTA PARKKARI<br />
Yrittäjyyden edistämisen<br />
tekeminen: kriittinen ja käytäntöteoreettinen<br />
tutkimus yrittäjyydestä<br />
LAPIN<br />
YLIOPISTO<br />
Tutkimuksessa tarkastellaan yrittäjyyttä<br />
edistävien organisaatioiden käytäntöjä.<br />
Tutkimus siirtää huomion yrittäjiksi nimettyjen<br />
ihmisten toiminnasta kohti yrittäjyyden<br />
edistämisen etnografista tarkastelua.<br />
Vaikka yrittäjyyden edistämiseen usein suhtaudutaan<br />
itsestään selvänä tavoitteena,<br />
tutkimus penää kriittistä tarkastelua ja tuo<br />
huomion yrittäjyyden edistämisen käytännön<br />
toimiin. Tutkimus tuo antinsa yrittäjyystutkimukseen<br />
yhdistämällä käytäntöteoreettisen<br />
ja kriittisen otteen. Tutkimus<br />
osoittaa, että yrittäjyyteen liittyvät ymmärrykset<br />
sekä uusiintuvat että tulevat haastetuiksi<br />
yrittäjyyden edistämisessä. Tutkittujen<br />
organisaatioiden käytännöissä<br />
startup-yrittäjyydestä rakentui halutunlaista<br />
edistettävää yrittäjyyttä. Tähän liittyen<br />
rakentui sekä stereotyyppinen kuva sankarillisesta<br />
yksilöyrittäjästä että kuva tiimiperustaisesta<br />
yrittäjyydestä. Tutkimuksesta ilmenee<br />
myös, että yrittäjyyden edistäminen<br />
ylläpitää kulttuurista kuvaa yrittäjyydestä<br />
haluttavana ilmiönä.<br />
l KRISTA KOHTAKANGAS<br />
LAPIN<br />
YLIOPISTO<br />
Välittävä johtajuus ja armollinen<br />
itsensä johtaminen konkurssin tai alasajon<br />
tehneiden yrittäjien kokemuksissa<br />
Väitöstutkimuksen aiheena on työhön liittyvän<br />
ravistelevan vastoinkäymisen käsittely<br />
ja siitä selviytyminen. Alati muuttuvassa<br />
työelämässä ihmisistä välittävä johtaminen<br />
sekä inhimillisten kokemisprosessien ymmärtäminen<br />
ovat merkittäviä koko organisaation<br />
toimintakyvylle. Tutkimuksessa tarkastellaan<br />
neljäntoista yrittäjän kokemuksia<br />
oman yritystoimintansa lopettamisesta sekä<br />
palaamisesta takaisin työelämään. Tavoitteena<br />
on lisätä ymmärrystä itsensä johtamisesta<br />
ja itsemyötätunnosta sekä hyödyntää<br />
tätä kokemusnäkökulmaa välittävän johtamiskäyttäytymisen<br />
muotoilussa. Selviytymisprosessissaan<br />
yrittäjät etenevät aktiivisesta<br />
rauhoittumisesta surutyöhön, löytäen<br />
rationaalisen tulkinnan kautta kokemukselleen<br />
mittasuhteet ja lopulta rakentaen uutta<br />
tasapainon tilaa. Tutkimuksen tarkoituksena<br />
on armollisuuskäsitteen kautta tuottaa<br />
uutta näkökulmaa itsensä johtamisen, henkilökohtaisen<br />
kasvun ja myötätunnon yhteydestä.<br />
Rohkeus kohdata kärsivä ihminen on<br />
välittävän johtajuuden ydintä sekä merkittävä<br />
esimerkin asettaja myötätuntoisemman<br />
työkulttuurin luomisessa.<br />
51
VÄITÖKSET<br />
l JOHANNA KENT<strong>ALA</strong>-LEHTONEN<br />
Climate Change as Problem of<br />
Direction and Pace of Transition:<br />
Large Finnish Business Actors’ Identity,<br />
Interests, and Political Response<br />
Strategies to Climate Politics<br />
Ilmastonmuutos on eräs aikamme kriittisimmistä<br />
yhteiskuntiemme hyvinvointia ja kehitystä<br />
uhkaavista haasteista. Elinkeinoelämän<br />
toimijat ovat tärkeitä yhteiskunnallisia toimijoita<br />
haasteen voittamisessa, mutta heidän<br />
rooliaan ilmastopolitiikassa ei ole laajasti<br />
aiemmin tutkittu. Väitöskirja tuottaa<br />
tutkimusta suomalaisista elinkeinoelämän<br />
toimijoista ilmastopolitiikassa keskittymällä<br />
siihen, miten ja miksi suomalaiset elinkeinoelämän<br />
toimijat ovat osallistuneet ilmastopolitiikkaan,<br />
erityisesti vuosina 2008–2012,<br />
ja asettaa tämän osallistumisen kansainvälisten<br />
tapahtumien ja diskurssien samoin kuin<br />
Suomen ilmastopolitiikan kehityksen kontekstiin.<br />
Tutkimuksen löydösten perusteella<br />
voidaan todeta, että ilmastopolitiikan kehitys<br />
on tapahtunut vastauksena yhteiskunnan<br />
toimijoiden vuorovaikutukseen, joka on<br />
muokannut kaikkien toimijoiden ja erityisesti<br />
elinkeinoelämän toimijoiden identiteettiä, intressejä<br />
sekä sopivaa käytöstä.<br />
l ANTTI WALLIN<br />
Eläkeläisten tila: Kaupunkitilan<br />
ja eläkeläisten sosiaalisen<br />
toiminnan tarkastelua<br />
TAMPEREEN<br />
YLIOPISTO<br />
TAMPEREEN<br />
YLIOPISTO<br />
Väitöskirjassa tarkastellaan, miten eläkeläisten<br />
sosiaalinen toiminta muuttaa kaupunkitilaa<br />
sen eri tasoilla. Teoreettiset lähtökohdat<br />
nojaavat yhteiskuntatieteiden<br />
tilallisen käänteen kirjallisuuteen, erityisesti<br />
Henri Lefebvren tilateoriaan. Tämän mukaan<br />
kaupunkitiloja tuotetaan ihmisten, yhteiskunnan<br />
ja materiaalisen todellisuuden<br />
välisissä suhteissa. Eläkeläisten julkisten<br />
kaupunkitilojen käyttöä ohjaa pikemminkin<br />
seurallisuus kuin rahan kuluttaminen.<br />
Suomalaiseläkeläisten yhdyskunta muodostuu,<br />
kun ihmiset liittyvät yhteen tuottaakseen<br />
symbolista yhteisyyttä. Eläkeläisten lukumäärän<br />
lisääntyessä heidän sosiaalinen<br />
toimintansa muuttaa kaupunkia entistä<br />
enemmän eläkeläisten tilaksi. Tutkimuksen<br />
mukaan seurallisten kaupunkitilojen merkitys<br />
kasvaa tulevaisuudessa.<br />
l PÄIVI HEIMONEN<br />
TAMPEREEN<br />
YLIOPISTO<br />
Järjestöt, muutos ja johtajuus:<br />
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen<br />
toiminnan ja johtajuuden rakentuminen<br />
yhteiskunnallisten muutosten keskellä<br />
Tutkimuksessa tarkastellaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen<br />
toiminnan ja johtajuuden<br />
rakentumista yhteiskunnallisten muutosten<br />
keskellä. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä<br />
ymmärrystä siitä, miten moninaisia ja<br />
laaja-alaisia toimijoita järjestöt ovat ja miten<br />
moniulotteiset muutokset koskevat niiden<br />
toimintaa. Tutkimuksen perusteella<br />
muodostuva kuva järjestöjen muuttuvasta<br />
toimintaympäristöstä ja muutosten moniulotteisuudesta<br />
tuo näkyväksi järjestöjen<br />
moninaisuuden ja laajuuden yhteiskunnallisina<br />
toimijoina. Järjestöt ja niiden johtajat elävät<br />
murroksessa, jossa niiden haasteena on<br />
sekä perinteiden, arvojen ja pysyvyyden säilyttäminen<br />
että muutosten ennakoiminen ja<br />
toimintaympäristön uudenlaisiin vaatimuksiin<br />
vastaaminen. Tutkimuksen mukaan järjestöjen<br />
sekä järjestöjohtajien oman identiteetin<br />
konstruoiminen ja omaksuminen on<br />
keskeisessä roolissa järjestöjen tulevaisuu-<br />
52
VÄITÖKSET<br />
den rakentumisessa ja uuden kulttuurin luomisessa.<br />
l ILARI ILMAKUNNAS<br />
Economic difficulties during<br />
the transition into adulthood<br />
in Finland: a register-based study<br />
Väitöskirjassa tutkitaan nuoren aikuisuuden<br />
aikaisia taloudellisia vaikeuksia ja niihin<br />
yhteydessä olevia tekijöitä. Suomessa<br />
taloudelliset vaikeudet ovat nuorilla aikuisilla<br />
tyypillisiä, mutta suurimmalle osalle lyhytaikaisia.<br />
Riski taloudellisten vaikeuksien<br />
kokemiselle ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti.<br />
Etenkin matala koulutus ja perhetausta<br />
ovat voimakkaasti yhteydessä riskiin. Tutkimuksessa<br />
hyödynnettiin suomalaista rekisteriaineistoa<br />
ja käytettiin erilaisia mittareita<br />
taloudellisten vaikeuksien kokemiselle. Käytetyt<br />
mittarit olivat toimeentulotukiasiakkuus,<br />
tuloköyhyys ja tuloihin pohjautuva indikaattori<br />
työmarkkinakiinnittyneisyydestä.<br />
Pitkäkestoiset taloudelliset vaikeudet ovat<br />
tyypillisempiä nuorilla miehillä kuin nuorilla<br />
naisilla. Nuoren aikuisuuden aikana koetulla<br />
huono-osaisuudella voi olla kauaskantoisia<br />
vaikutuksia.<br />
l HENRI PETTERSSON<br />
Metaphilosophical themes:<br />
naturalism, rationalism and<br />
the conceptions of philosophy<br />
TURUN<br />
YLIOPISTO<br />
TURUN<br />
YLIOPISTO<br />
Väitöstutkimuksessa pohditaan erilaisten<br />
vaihtoehtoisten filosofiakäsitysten olemassaoloa.<br />
Oppialan sisällä esiintyy yhä nykyäänkin<br />
runsaasti erimielisyyttä siitä, mitkä<br />
lopulta ovat filosofoinnin todellisia kohteita,<br />
menetelmiä ja tavoitteita. Tutkimus kuuluu<br />
yleisesti metafilosofian lajityyppiin, sillä<br />
siinä tarkastellaan filosofoinnin kohteisiin,<br />
menetelmiin ja tavoitteisiin liittyviä aiheita<br />
käyttäen apuna filosofian omia näkökulmia.<br />
Kysymyksenasettelu kohdistuu filosofian<br />
moniäänisen identiteetin erilaisiin ilmenemismuotoihin,<br />
metafilosofiseen pohdintaan,<br />
naturalismikysymykseen ja ns. nojatuolifilosofian<br />
tutkimusmenetelmiin. Tutkimuksen<br />
pääväitteenä on, että filosofian monikasvoisuuteen<br />
voidaan saada lisäymmärrystä filosofiakäsitysten<br />
ajatuksen avulla.<br />
l HETA PÖYLIÖ<br />
Institutions and the<br />
Intergenerational Transmission<br />
of Socioeconomic Resources<br />
TURUN<br />
YLIOPISTO<br />
Väitöstutkimuksessa selviää, että koulutusja<br />
sosiaalipoliittisilla rakenteilla on yhteys<br />
ylisukupolviseen eriarvoisuuteen. Tutkimuksessa<br />
hyvinvointivaltion järjestelmien on todettu<br />
heikentävän etenkin huono-osaisuuden<br />
periytyvyyttä, mutta ne voivat myös<br />
ylläpitää hyväosaisuuden periytymistä. Tutkimus<br />
pureutuu ajankohtaiseen kysymykseen<br />
siitä, millä tavoin hyvinvointivaltion rakenteet<br />
ovat heikentäneet ylisukupolvista eriarvoisuutta.<br />
Muutokset koulutusjärjestelmissä<br />
ovat lisänneet yleistä kouluttautuneisuuden<br />
tasoa ja täten kompensoineet perhetaustan<br />
vähäisiä resursseja. Väitöskirja valottaa myös,<br />
kuinka koulutusliikkuvuutta edesauttaneet<br />
muutokset koulutusjärjestelmissä ovat<br />
samanaikaisesti lisänneet vanhempien suoraa<br />
vaikutusta lasten ammattiasemaan. Hyväosaiset<br />
perheet hyväksikäyttävät resurssejaan<br />
turvaten paremman sosioekonomisen<br />
aseman lapsilleen.<br />
53
VÄITÖKSET<br />
l KARI LAPP<strong>ALA</strong>INEN<br />
Luova hallinta sosiaali- ja<br />
terveydenhuollossa – Arvoverkkona<br />
johdettava alueellinen järjestelmä<br />
uudistamisen lähtökohtana<br />
Tutkimus tarkastelee sosiaali- ja terveydenhuollon<br />
alueellista johtamista jatkuvan kehittämisen<br />
näkökulmasta. Tutkimuksen tavoite<br />
on ollut teoretisoida luovan hallinnan<br />
(Creative Governance) viitekehys, jota hyödyntämällä<br />
sosiaali- ja terveydenhuollon alueelliset<br />
arvoverkot voisivat ylläpitää ja kehittää<br />
kykyään selviytyä alati muuttuvassa<br />
alueellisessa toimintaympäristössään. Luovalle<br />
hallinnalle tunnistetiin kaikkiaan 15<br />
osa-aluetta. Tutkimuksen tulokset osoittavat,<br />
että alueellisten arvoverkkojen luovan<br />
hallinnan avulla voidaan kehittää toimijoiden<br />
välistä luottamusta, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä<br />
sekä edistää siten alueellisen<br />
hallinnon ketteryyttä, asiakasohjautuvuutta<br />
sekä innovaatioihin kannustavaa kokeilukulttuuria.<br />
l MATS BRANDT<br />
VAASAN<br />
YLIOPISTO<br />
VAASAN<br />
YLIOPISTO<br />
Valinnanvapaus sosiaali- ja<br />
terveydenhuollossa. Viranomaisten<br />
näkemyksiä valinnanvapauden<br />
vaikutuksista Suomessa ja Ruotsissa eri<br />
strategisten näköwkulmien kannalta.<br />
Väitöskirjan tavoitteena on selvittää, millainen<br />
on valinnanvapaus sosiaali- ja terveydenhuollossa.<br />
Tutkimuksessa tarkastellaan myös<br />
vaikutuksia, joita valinnanvapaudella on viranomaisten<br />
käytäntöihin eri strategisten<br />
näkökulmien kannalta. Väitöskirja perustuu<br />
verkkokyselyyn, joka on suunnattu ylemmille<br />
virkamiehille, jotka vastaavat eri viranomaisten<br />
sosiaali- ja terveydenhuollosta Suomessa<br />
ja Ruotsissa. Kyselyn avulla tutkitaan valinnanvapauden<br />
vaikutuksia raha seuraa asiakasta<br />
-mallin käyttöön ottamisesta. Tulokset<br />
osoittavat, että johtavien virkamiesten näkemykset<br />
valinnanvapaudesta tukevat tutkimushypoteeseja<br />
siitä, että valinnanvapaus<br />
vahvistaa palvelun käyttäjän itsemääräämisoikeutta,<br />
nostaa laatua ja on neutraali kustannuskehityksen<br />
kannalta.<br />
l JANNE BERG<br />
Digital democracy – studies of<br />
online political participation<br />
ÅBO<br />
AKADEMI<br />
Medborgarnas politiska deltagande är en<br />
förutsättning för en fungerande demokrati.<br />
Med politiskt deltagande avses alla de former<br />
av engagemang där medborgare uttrycker<br />
sin politiska vilja eller förmedlar<br />
denna vilja till beslutsfattare. En modernisering<br />
av medborgarnas attityder kombinerat<br />
med en kommunikationsteknologisk utveckling<br />
med internet i spetsen har skapat nya<br />
former för politiskt deltagande. En del former<br />
är initierade från myndighetshåll medan<br />
andra har skapats utanför det formella politiska<br />
systemet. Resultaten visar att det finns<br />
utrymme att förbättra diskussionskvaliteten<br />
i både informella forum som kommentarsfält<br />
och formellt initierade webbforum. De former<br />
av politiskt deltagande som avhandlingen<br />
behandlar utökar visserligen möjligheterna<br />
för medborgarna att uttrycka sig, men för<br />
att dessa uttryck ska ha effekt krävs också<br />
det att någon lyssnar.<br />
54
YKA VAIKUTTAA<br />
YKA – KOKOAAN<br />
SUUREMPI EDUNVALVOJA<br />
l<br />
”TAVOITTEENA<br />
ON LIITON<br />
JÄSENLUPAUKSEN<br />
MUKAISESTI OLLA<br />
JÄSENEN KUMPPANI<br />
KAIKISSA<br />
TILANTEISSA.”<br />
YKAn vaikuttamistyö on ennen kaikkea<br />
edunvalvontaa ykalaisille tärkeistä teemoista.<br />
Vaikuttamisen valittu linja on<br />
YKAn strategian mukainen: olemme<br />
tehneet strategiamme mukaisesti<br />
uusia avauksia, esittäneet<br />
vaihtoehtoja ja tavoitelleet<br />
todellisia vaikutuksia.<br />
Tämän vuoksi vuoden 2019<br />
eduskuntavaali- ja hallitusohjelmatavoitteisiin<br />
valittiin<br />
sellaisia tavoitteita, joita kokoisemme<br />
järjestö voi aidosti<br />
edistää.<br />
YKA haluaa määräaikaisille<br />
ja työpaikanvaihtajille nykyistä<br />
paremmat mahdollisuudet<br />
palautumiseen vuosilomalainsäädäntöä<br />
kehittämällä.<br />
Kirjaus vuosilomapankista<br />
päätyikin hallitusohjelmaan.<br />
Oman perhevapaamallimme<br />
esittelimme jo vuonna<br />
2017. Malli noudattelee pääosin 6+6+6-jakoa<br />
ja lisää merkittävästi perhevapaiden<br />
käytön joustavuutta. Tämän suuntaista<br />
mallia on kaavailtu mahdollisesti toteutettavaksi.<br />
Lisäksi tavoittelimme korkeakoulujen<br />
alustamallia, jossa oppijat voisivat<br />
opiskella eri korkeakoulujen tarjontaa<br />
organisaatiorajojen ja maantieteen rajoituksista<br />
riippumatta ja osaamistiliä elinikäisen<br />
oppimisen mahdollistamiseksi<br />
työelämässä. Myös näistä on viitteitä<br />
hallitusohjelmassa.<br />
Sopimusneuvottelujen ja jäsenten<br />
henkilökohtaisen neuvontaavun<br />
lisäksi lähivuosien vaikuttamistyö<br />
on tuonut onnistumisia<br />
jo ennen kevään 2019<br />
hallitusohjelmaneuvotteluita.<br />
YKA vaikutti aktiivisesti aktiivimallin<br />
järkevämpään toteuttamiseen<br />
ja koulutusten<br />
hyväksymiseen osana sitä.<br />
Kaikki edunvalvontatyö<br />
palautuu liiton jäseneen.<br />
Olemme pyrkineet eri tavoin<br />
selvittämään jäsenistön<br />
tarpeita uusillakin keinoilla,<br />
muun muassa datalouhinnan<br />
avulla, jotta voimme suunnata<br />
edunvalvontamme resursseja<br />
tehokkaammin. Tavoitteena<br />
on liiton jäsenlupauksen mukaisesti<br />
olla jäsenen kumppani kaikissa tilanteissa<br />
ja esittää konkreettisia ratkaisuja<br />
sekä uusia avauksia – tavoitellen aina ratkaisua.<br />
Vaikutamme aktiivisesti Akava-yhteisössä,<br />
koko ammattiyhdistysliikkeessä<br />
ja ympäröivässä yhteiskunnassa.<br />
Simo Pöyhönen, toiminnanjohtaja<br />
55
YKA<br />
Verkostoidu alan<br />
osaajien kanssa!<br />
Jos työpaikallasi ei ole muita yhteiskuntaosaajia, voi olo tuntua<br />
joskus yksinäiseltä. Kuka ymmärtää yhteiskuntaosaajaa paremmin<br />
kuin toinen yhteiskuntaosaaja?<br />
YKAn tapahtumissa, koulutuksissa ja paikallistoiminnassa pääset verkostoitumaan<br />
ja tutustumaan samanhenkisten ihmisten kanssa. YKAlla on paikallistoimintaa<br />
kuudella eri paikkakunnalla. Löytyykö läheltäsi jäsenjärjestöä?<br />
w Pääkaupunkiseudun yhteiskuntatieteilijät Pääsy ry<br />
w Pirkanmaan Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut PYRY ry<br />
w Lounais-Suomen Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry<br />
w Lahden seudun yhteiskunta-alan korkeakoulutetut LYKA ry<br />
w Lapin yhteiskuntatieteilijät ry<br />
w UUSI! Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut Savo-Karjala ry<br />
Paikallistoiminnan lisäksi alan opiskelijoiden kattojärjestö Suomen Yhteiskuntaalan<br />
Ylioppilaat SYY ry järjestää liittohallituksen ja kahdeksan paikallisjärjestön<br />
voimin sekä valtakunnallisesti että paikallisesti tapahtumia, koulutuksia ja<br />
vierailuja yliopistopaikkakunnilla.<br />
w SYY-Helsinki<br />
w SYY-Joensuu<br />
w SYY-Jyväskylä<br />
w SYY-Kuopio<br />
w SYY-Lappi<br />
w SYY-Tampere<br />
w SYY-Turku<br />
w SYY-Vaasa<br />
Lue lisää<br />
osoitteessa<br />
www.yhteiskunta-ala.fi/<br />
jasenjarjestot<br />
Viime vuosina myös liiton eläkeläisjäsenet ovat<br />
aktivoituneet ja perustaneet oman senioriverkoston.<br />
Näistä verkostoista muodostuu jo melkoinen YKA-hubi! Yhteisömme antaa<br />
loistavan tilaisuuden uusien tuttavuuksien luomiseen sekä ammatillisesti että<br />
vapaa-ajalla. Tule mukaan toimintaan mutkattomien ykalaisten kanssa!<br />
56
YKA<br />
Yhteisösuunnittelija<br />
MARJO-RITA JUNTUNEN<br />
Paikallistoiminta tarjoaa jäsenille mahdollisuuden<br />
verkostoitua yhteiskuntaosaajien kanssa rennommissa<br />
merkeissä. Osallistumalla paikallisjärjestöjen toimintaan<br />
pääset vapaa-ajan tapahtumiin aina teatterista joogaan<br />
ja alumni-illoista tekoälykoulutuksiin. Toimintaa läheltä seuranneena<br />
voin ilomielin suositella toimintaan osallistumista<br />
tai jopa lähtemistä paikallisjärjestön hallitukseen.<br />
SINUSTAKO YKA-LÄHETTILÄS?<br />
Oletko tyytyväinen jäsen ja haluat muidenkin tietävän,<br />
miten huippu YKA on? Haemme sosiaalisessa mediassa luontevasti<br />
viestiviä ykalaisia kertomaan jäsenyydestä ja yhteiskuntaosaajien<br />
tärkeästä roolista yhteiskunnassa ja tuomaan näin<br />
YKA-yhteisön yhteistä ääntä esiin.<br />
Pysy kuulolla – projekti alkaa tänä vuonna!<br />
57
YKA<br />
PYSY AJAN<br />
TASALLA <strong>ALA</strong>N KUULUMISISTA<br />
– SEURAA YKAA<br />
SOSIAALISESSA MEDIASSA!<br />
YKA ja toimiston asiantuntijat ovat aktiivisesti<br />
esillä somekanavissa. Yhteystiedoista näet,<br />
ketkä henkilökunnastamme ovat<br />
Twitterissä ja/tai LinkedInissä.<br />
Ota meidät seurantaan, niin pääset lähemmäksi<br />
YKAn arkista aherrusta ja edunvalvontatyötä.<br />
Seuraa @Yhteiskuntaala<br />
58
YKA<br />
TÖISSÄ YKASSA<br />
JUURI SINUA VARTEN –<br />
SAA MIELELLÄÄN<br />
OTTAA YHTEYTTÄ!<br />
Asiantuntijamme aakkosjärjestyksessä:<br />
Kati Ahtiainen, viestintäpäällikkö<br />
Magda El Agoz, lakiasiantuntija<br />
Heini Hult-Miekkavaara, osaamispalvelujen asiantuntija ja uravalmentaja<br />
Piritta Jokelainen, erityisasiantuntija<br />
Marjo-Rita Juntunen, yhteisösuunnittelija<br />
Hanna Meriluoto, asiantuntija<br />
Jukka Nohteri, lakimies<br />
Nuutti Pursiainen, neuvottelupäällikkö (yksityissektori)<br />
Simo Pöyhönen, toiminnanjohtaja<br />
Pia Ruuska, jäsenkoordinaattori<br />
Antti Salokoski, lakiasiantuntija<br />
Marjut Soininen, hallintopäällikkö<br />
Maria Teikari, palvelujohtaja<br />
Petri Toiviainen, neuvottelupäällikkö (julkinen sektori)<br />
Heidi Tupamäki, lakimies<br />
www.yhteiskunta-ala.fi/yhteystiedot<br />
59
YHTEISÖSI<br />
<strong>YHTEISKUNTA</strong>-<br />
<strong>ALA</strong>LLA<br />
Vinkki:<br />
Jätä julkaisu työpaikan<br />
kahvihuoneeseen ja seuraa,<br />
miten nopeasti se selataan<br />
hiirenkorville!
Change language