TATtalks 1/2020

omnipress
  • No tags were found...

TATin asiakaslehti TAT talks -lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

1/2020

Kaikki

yritystaloudesta

Trallassa

20

UUSI

TOIMITUS-

JOHTAJA

22

YRITTÄJÄNÄ

OPISKELUJEN

OHESSA

12

Kesäksi

oma yritys

18

”Me tehdään

kaikenlaisia

videoita.”

tat.fi


#PÄÄKIRJOITUS

Jokainen hyötyy

yrittäjyyden opeista

Tämä on TAT talksin yrittäjyysnumero. Teema on tärkeä ja myös

itselleni läheinen. Olenhan saanut lapsuuden kodista yrittäjyyden

mallin. Isäni oli maansiirtoalan yrittäjä ja yrittäjyyden arkea

eli koko perhe.

Keittiön pöydän ääressä vanhemmat tekivät laskelmia urakoiden hinnoista

ja avasivat laskuja. 1990-luvun laman aikaan käytiin myös rankkoja

keskusteluja yrityksen selviytymisestä. Työ vei isän joka viikko pois kotoa

Pohjois-Karjalasta eri puolille Suomea – sinne missä työtä kulloinkin oli.

Mallista huolimatta minusta ei tullut yrittäjää. Iloitsen kuitenkin siitä,

että yhä useampi nuori näkee yrittäjyyden mahdollisena uravaihtoehtona

kuten todetaan Oma yritys opettaa eniten -jutussa sivulla 14.

Me kaikki arvostamme hyvinvointiyhteiskunnan palveluita, kuten laadukasta

koulutusta ja terveydenhuoltoa. Niiden rahoittamiseksi tarvitaan

jatkossakin uusien sukupolvien perustamia menestyviä yrityksiä, jotka

maksavat veroja ja tarjoavat työtä.

Yrittäjyyden opeista hyötyy tärkeinä työelämätaitoina jokainen nuori,

vaikkei yrittäjäksi päätyisikään. Niitä voi harjoitella muun muassa TATin

Yrityskylissä, jotka juhlivat tänä vuonna 10-vuotista taivaltaan. Eräänkin

kuudesluokkalaisen oppi oli Yrityskylä-päivän asiakaspalvelutilanteista

seuraava: Opin, että tulee olla ystävällinen myös ihmisille, joita en ennestään

tunne. Hieno oivallus!

Itse opin elämästä yrittäjäperheessä ainakin kaksi työelämässä tarpeeseen

tullutta taitoa:

1. Voin yleensä itse vaikuttaa siihen, miten pärjään ja

2. Aina kova työ ei silti riitä ja voi epäonnistua. Siitäkin selvitään.

Aloitin Talous ja nuoret TATin toimitusjohtajana vuoden 2020 alussa.

Jatkamme yhdessä tärkeää työtä nuorten työelämä- ja taloustaitojen

ja yrittäjyyteen innostamisen parissa. Näiden taitojen merkitys tulee tällä

vuosikymmenellä korostumaan entisestään.

”YHÄ USEAMPI

NUORI NÄKEE

YRITTÄJYYDEN

MAHDOLLISENA

URAVAIHTO-

EHTONA.”

Kuva: iStock

Jenni Järvelä

JULKAISIJA

Talous ja nuoret TAT

Eteläranta 10, 00130 Helsinki

TILAUKSET

talousjanuoret@tat.fi

PÄÄTOIMITTAJA Jenni Järvelä

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Viivi Ali-Löytty

KANSIKUVA Timo Porthan

ULKOASU Omnipress / Hanna-Mari Jaakkola

PAINO PunaMusta

ISSN 2342-0006

2


1/2020

2/2017

YRITTÄJÄN

TYÖKUORMA

HUOLETTAA

NUORIA

S. 14

2 Pääkirjoitus

4 Lyhyet

8 Elinasofia tähtää

kansainvälisille markkinoille

12 Leevi on 18-vuotiaana

jo kokenut yrittäjä

14 Hyvä liikeidea

yrittäjyyden perusta

18 TAT tarjoaa oman

kesäyrittäjyyspalvelun

20 Käy tutustumassa työelämän

taitoihin Tralla.fi:ssä

12

Kiinteistöhuolto

Lamminsivu

valmiina

palvelukseen

22 Jenni Järvelästä lasten talousosaaminen

on yhteinen vastuu

25 Annukka Åstrand nostaa

yrittäjyydestä hyvät puolet esiin

26 Esimerkit uppovat nuoriin

taloustaidoissakin

31 Minä väitän: Kulttuuritulkki

Maria Kankkunen

22

Jenni Järvelä

astui puikkoihin

26

Talousasiat tuttuja

– kertaus paikallaan

3


#LYHYESTI

Kuva: iStock

10-vuotias Yrityskylä

katsoo tulevaisuuteen

YRITYSKYLÄ täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta ja

kurkistaa sen kunniaksi tulevaisuuden työhön.

Jokaisessa Yrityskylä Alakoulussa järjestetään kevään

aikana Yrityskylän tulevaisuuspäivä, jossa Yrityskylän

kumppanit kohtaavat kuudesluokkalaisia kollegoitaan.

Samalla kumppanit haastetaan miettimään, millaiseen

tulevaisuuteen Yrityskylään nyt osallistuvat nuoret

tulevat aikanaan astumaan. Ovatko yritykset valmiita

vastaanottamaan tulevaisuuden työntekijöitä?

Juhlavuoden kunniaksi Yrityskylä on rekrytoinut kuusi

nuorta, jotka toimivat Yrityskylän lähettiläinä vuoden 2020

ajan. Näistä valovoimaisista nuorista tullaan kuulemaan

lisää pian!

LUE LISÄÄ

MARIAN AJATUKSIA

S. 31

Maria Kankkunen

aloitti kulttuuritulkkina

TAT tarjoaa parempia talous- ja työelämätaitoja kaikille

nuorille – myös eri kulttuuritaustoista tuleville. Siksi

TATissa on aloittanut tämän vuoden alusta kulttuuritulkki

Maria Kankkunen.

Kulttuuritulkin avulla otamme kulttuurisensitiivisen

otteen työhömme ja varmistamme, että palvelumme

ovat kaikille nuorille sopivia. Rohkaisemme myös

työnantajia kehittämään työyhteisöjä monikulttuurisuusasioissa,

jotta työelämä on valmis ottamaan eri

taustoista tulevat nuoret vastaan.

Tekoäly ohjaa

nuoret työelämään

NUORTEN henkilökohtaiseksi työelämävalmentajaksi kehitetty

Duunikoutsi-mobiilisovellus sparraa ja valmentaa nuoria TETjaksolle

ja kesätöihin. Nyt sovellukseen on lisätty tekoälyä.

Duunikoutsi-mobiilisovellus on kehitetty tukemaan nuoren

ensiaskeleita työelämässä. Viime vuonna julkaistu sovellus nostaa

nuorten työelämävalmentamisen uudelle tasolle, kun TAT ja

Oikotie Työpaikat ovat kehittäneet sitä tekoälyä hyödyntäväksi

kokonaisuudeksi yhdessä uusien kumppanien Headain ja SAK:n

kanssa.

Duunikoutsi on henkilökohtaista kehitystä tukeva

virtuaaliympäristö, jossa nuori saa ohjausta työelämätaidoissa

sekä kerää työhistoriaa, kokemuksia, osaamista ja vahvuuksia

yhteen ja samaan paikkaan. Tekoälyn avulla Duunikoutsi osaa

antaa yksilöllistä palautetta ja tarjota kunkin nuoren vahvuuksiin

sopivia kehityspolkuja työelämätaidoissa. Tekoälyllä höystetty

Duunikoutsi on ladattavissa sovelluskaupoista.

4


#LYHYESTI

TEKSTI MARI LEHTONEN / KUVA IIRO RAUTIAINEN

Taloussankari-kilpailun

voitto Jyväskylään

Historian ensimmäinen Taloussankari-kilpailu käytiin joulukuussa Helsingissä.

Voittoon ylsi Landet-niminen joukkue Korpilahden yhtenäiskoulusta.

Taloussankari 2019

-kilpailun tulokset:

1. Landet, Korpilahden

yhtenäiskoulu, Jyväskylä

2. Viitonen, Hakkarin koulu,

Lempäälä

3. Taloussankarit, Hakkarin

koulu, Lempäälä

KAHDEKSASLUOKKALAISILLE suunnattu Taloussankari-kilpailu

käynnistettiin syksyllä 2019. Karsinnoissa

nuoret muodostivat 2–5 hengen joukkueita ja pelasivat

Taloussankari-peliä, sekä vastasivat

pelattuaan neljään kysymykseen itse tekemillään

videoilla. Loppukilpailuun

valittiin kymmenen joukkuetta.

Semifinaalissa kaikki joukkueet

kiersivät kymmenen erilaista

arjen talouteen liittyvää

rastia. Finaaliin pääsi kolme parhaat

pisteet saanutta tiimiä.

Jyväskylän Korpilahden yhtenäiskoulua

edustanut Landet-joukkue

keräsi komean pistesaaliin sekä semifinaalissa

että finaalissa. Muut finaalijoukkueet

tulivat Lempäälästä Hakkarin koulusta.

Finaalissa tiimit pääsivät esimerkiksi kertomaan,

mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, kun pohtii itselle

sopivaa säästämisen ratkaisua. Finaalissa testattiin

myös, ketkä vastaavat nopeimmin erilaisiin

taloutta käsitteleviin kysymyksiin.

Taloussankarit Saana Hulkko, Iida-Maria

Tapper, Onni Seppälä, Miso Saarinen

ja Otto Pinomäki opiskelevat valinnaisaineena

yrittäjyyttä. Ainetta

opettava historian ja yhteiskuntaopin

opettaja Juho Annala kertoi

bonganneensa kilpailun osallistuessaan

Talous tutuksi -koulutukseen.

Voittajajoukkue sai palkinnoksi

50 euron lahjakortit jokaiselle

joukkueen jäsenelle sekä kymmenen

tablettitietokonetta koululle viemisiksi

digitaitojen edistämiseen.

Taloussankari-pelin ja kilpailun ovat kehittäneet

yhdessä TAT, Nordea ja Pörssisäätiö. Vuoden 2020

kilpailu pyörähtää käyntiin elokuussa heti koulujen

alkaessa.

taloussankari.fi

Voittaja joukkue Landet kertoi

salaisen aseensa kilpailussa olleen

opettajansa Juho Annala.

5


#LYHYESTI

TATISSA TAPAHTUU

HELMIKUU

6.-8.2. Opo-päivät 2020, Tampere

14.2. Yrityskylä Itä-Suomen uusien toimitilojen

avajaiset, Kuopio

26.2. Talousguru-finaali, Helsinki

27.2. Yrityskylä 10 v.-kumppanitapahtuma, Oulu

28.2. Yrityskylä 10 v.-kumppanitapahtuma, Espoo

MAALISKUU

10.3. Yrityskylä 10 v.-kumppanitapahtuma, Vaasa

26.3. Teemana tulevaisuuden työ -täydennyskoulutus

toisen asteen opettajille

HUHTIKUU

1.4. Yrityskylä 10 v.-kumppanitapahtuma, Lappeenranta

8.4. Yrityskylä 10 v.-kumppanitapahtuma, Helsinki

21.4. Yrityskylä 10 v.-kumppanitapahtuma, Kuopio

24.4. Yrityskylä 10 v.-kumppanitapahtuma, Turku

TOUKOKUU

12.5. Yrityskylä 10 v.-kumppanitapahtuma, Tampere

14.5. Teemana tulevaisuuden työ -täydennyskoulutus

toisen asteen opettajille

26.5. TAT Nuorten tulevaisuusraportin julkistus

MUISTA MYÖS!

Yrityskylässä

• 40 Yrityskylän opekoulutusta

• 420 Yrityskylä Alakoulun

kyläpäivää

• 1 130 Yrityskylä Yläkoulun

pelitilannetta

Maksuttomat webinaarit

Bisneskurssien oppimateriaaleja

jo käyttäville sekä aiheista

kiinnostuneille opettajille

Hukkataloudesta kiertotalouteen

-koulutus toisen asteen opettajille

Mun elämä -kiertueet ammatillisille

oppilaitoksille ja lukioille

Kurkistuksia yliopistoon

TATIN Bisneskurssit tarjoaa yhdessä avointen

yliopistojen kanssa lukiolaisille maksuttomia

opintojaksoja, joiden kautta pääsee

näkemään, millaista opiskelu korkeakoulussa

voi olla. Opinnoista saa vahvistusta

tulevaisuudensuunnitelmiin ja pisteitä sekä

lukion että korkeakoulun opintorekistereihin.

Orientoivat yliopisto-opinnot hyödyttävät

sekä opiskelijoita että lukioita. Ne ovat lukioille

vaivaton keino toteuttaa uuden lukiolain

velvoittama korkeakouluyhteistyö.

TATin opintoja lukiolaisille on tarjolla Jyväskylän

ja Helsingin yliopistojen avoimissa yliopistoissa.

Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston

johtaja Jukka Lerkkanen on tyytyväinen siihen,

että Jyväskylän yliopiston tarjoamiin opintoihin

ilmoittautui opiskelijoita 45 lukiosta.

– Saimme ensimmäisen toimintalukukauden

aikana tietoa, millaiset opintojaksot kiinnostavat

opiskelijoita. Uskon, että lukuvuonna 2020–2021

opintoihimme osallistuu 2 000 lukiolaista

ympäri maan, Lerkkanen arvioi.

Kuva: iStock

6


#LYHYESTI

Kuva: iStock

Opettaja,

tunnetko

tulevaisuuden

työn?

NUORTEN talous-, työelämä- ja

yrittäjyysosaamisen kehittämisen

lisäksi koulutamme säännöllisesti

opettajia, jotta heillä olisi parhaat

valmiudet edellä mainittujen teemojen

opettamiseen.

TATin Bisneskurssit järjestää kevään

aikana toisen asteen opettajille

maksuttomia täydennyskoulutuksia.

Teemana tulevaisuuden työ

-koulutuksen tavoitteena on tukea

opettajien tulevaisuusajattelua

ja työnteon tulevaisuuteen liittyvää

näkemyksellisyyttä. Koulutus

käsittää useita tulevaisuuden työelämään

liittyviä teemoja kuten tekoäly,

työelämän murros, työhyvinvointi,

työympäristöt ja tulevaisuuden

työelämätaidot.

Hukkataloudesta kiertotalouteen

-koulutuksen tavoitteena puolestaan

on antaa opettajille syvällinen

ymmärrys kiertotalouden merkityksestä

taloudelle, yhteiskunnalle

ja ympäristölle. Osana koulutusta

opettajat pääsevät kuulemaan mielenkiintoisia

asiantuntijaluentoja eri

toimijoiden edustajilta ja kuulemaan

esimerkkejä kiertotalouden toteutumisesta

yrityksissä.

Opettajat saavat molemmista

koulutuksista mukaansa valmiita sisältöjä

ja menetelmiä, joita voi sellaisenaan

hyödyntää omassa opetustyössä.

Lisätietoa koulutuksista

bisneskurssit.fi/

opettajan-koulutukset

Ensiaskeleet

urapolulle

TET-harjoittelu lisää kiinnostusta toimialaa

kohtaan, kertoo TATin TET-tutkimus.

37 %

vastaajista koki

TET-jakson lisäävän

kiinnostusta alaa

kohtaan.

MIKÄ TET?

TET-jakso eli työelämään

tutustumisjakso on viikon

tai kahden työjakso 8.- ja

9.-luokkalaisille sekä

lukiolaisille.

TET-kyselytutkimukseen

vastasi yli 700 syksyllä

2019 työelämään tutustumisjakson

suorittanutta

yhdeksäsluokkalaista.

Vastaajia pyydettiin

arvioimaan TET-jaksoa.

Tutkimuksen toteutti TATin

toimeksiannosta T-Media.

Lisää tutkimuksen tuloksia

löydät osoitteesta tat.fi/tet

TET-kyselytutkimuksessa haastateltiin

työelämään tutustumisjakson juuri käyneitä

nuoria ja tuloksista päällimmäisenä

näyttäytyy tyytyväisyys jaksoon ja

into työelämää kohtaan. Erityisesti tytöt

katsovat jo TET-paikkaa valitessaan tulevaisuutta

kohti: 39 prosenttia tytöistä

valitsi harjoittelupaikan sen perusteella,

että ala tai ammatti kiinnostaa.

Tutkimus antaa kiitosta erityisesti

työnantajille: 98 prosenttia nuorista

koki, että heidät otettiin erittäin hyvin

tai hyvin vastaan työpaikalla. TET-jakso

onkin oivallinen mahdollisuus tutustuttaa

innokkaita nuoria toimialaan

ja rekrytoida uusia kesätyöntekijöitä,

sekä sitouttaa mahdolliselle urapolulle

jo aikaisessa vaiheessa.

24 %

Joka neljäs (24 %) nuori

aikoo hakea kesätöihin

samaan paikkaan,

jossa suoritti TETharjoittelun.

Kokonaisuudessaan TET-jakso sai nuorilta

kiitettävän arvosanan yhdeksän

miinus. Tettiläisillä oli myös kehitysehdotuksia

työtehtävien monipuolisuuden

ja jakson pituuden suhteen: TETjakson

toivottiin olevan pidempi ja

tehtäviä enemmän mietittynä.

7


Elinan (oik.) ja Sofian

videokanavalla Youtubessa

on melkein 90 000

seuraajaa. Toukokuussa

tytöiltä ilmestyy kirja.

8


TEKSTI JUHA PELTONEN / KUVAT TIMO PORTHAN

TUBETYTÖT

TÄHTÄÄVÄT

KANSAINVÄLISILLE

MARKKINOILLE

Sofia (9) on kohta Suomen nuorin julkaistu kirjailija ja

Elinalla (12) on Suomen mestaruus nykytanssissa, mutta yhdessä

heidät tunnetaan hyväntuulisista videoistaan. Elinan ja Sofian

Youtube-kanavalla on melkein 90 000 seuraajaa.

Lahden pääkirjastossa Elinaan ja Sofiaan

törmää jo ennen haastattelun

alkua. Pöydillä on Tammen kirjaluetteloita,

joiden kansikuvassa he

poseeraavat iloisesti. Lahtelaissiskokset

esiintyvät lehtihyllyssä myös Koululaisen

etusivulla.

Elina ja Sofia saapuvat haastatteluun suoraan

koulusta äitinsä saattamina. Tervehdykseksi

he halaavat sekä toimittajan että kuvaajan,

ja koulutamineiden vaihto kuvausvaatteisiin

alkaa heti. Kaikesta näkee, että tyttöjä on

haastateltu ennenkin. Heidän uransa tubettajina

alkoi viime presidentinvaaleista.

– Me haastateltiin kaikki presidenttiehdokkaat,

myös Suomen presidentti Sauli Niinistö.

Ennen sitä meillä ei ollut mitään kamerakokemusta,

me ei oltu koskaan puhuttu kameralle,

Sofia muistaa.

– Meistä oli kivaa olla kameran edessä, ja

sitten aloitettiin ihan muidenkin videoiden

tekeminen. Se oli niin kivaa, että me haluttiin

tehdä niitä lisää, Elina vahvistaa.

Jo presidenttivideoistaan tytöt saivat paljon

palautetta muilta lapsilta.

– Monet meidän tilaajat laittoivat viestiä, että

heidän vanhempansa olivat menneet äänestämään,

vaikka olivat ensin miettineet, etteivät

äänestäisi. Meidän videolta he näkivät ehdokkaista

ihan eri puolet, Elina kertoo.

Elinan ja Sofian tentissä on ollut myös entisiä

ja nykyinenkin pääministeri.

– Siinä kävi niin hyvä tuuri, että saatiin

haastatella Sanna Marinia, kun toinen haastateltava

oli kipeänä, ja nyt siitä on tullut uusi

Suomen pääministeri, Sofia hehkuttaa.

Maisteluvideoita ja haasteita

Poliitikkojen haastattelut ovat vain pieni osa

Elinan ja Sofian videoita, joita syntyy päivittäin.

– Me tehdään maisteluvideoita, opetusvideoita,

vaikka miten tehdään kärrynpyörä tai

spagaatti, ja puhevideoita tärkeistä asioista;

ympäristöstä ja politiikasta. Me tehdään kaikenlaisia,

Sofia luettelee.

Tytöt tykkäävät myös haasteista. 24 tunnin

haasteissa videoita kuvataan välillä koulussakin,

luvan kanssa. Sellainen oli esimerkik-

9


si haaste viettää vuorokausi jättimäisen yksisarvista

esittävän ilmapallon kanssa.

– Se oli mun kokoinen. Olin kaupassa ja

soittotunnillakin sen kanssa, Sofia kertoo.

– My week ja my day -videoissa katsojat otetaan

mukaan meidän viikkoon tai päivään,

Elina lisää.

Tytöt keksivät aiheita enemmän kuin ehtivät

tehdä. Ideoita tulee myös heidän seuraajiltaan,

mutta ei enää Youtuben kautta: alustan

säännöt eivät nykyään salli kommentointia,

kun kuvassa näkyy alle 13-vuotiaita. Äidin

mielestä se on harmi, koska tyttöjen kanavalla

monet kommentoijat kertoivat koulukiusaamisista

tai ettei heitä oteta mukaan leikkeihin,

ja kertoivat videoiden tuovan iloa surullisiinkin

päiviin. Kommentteja voi kuitenkin

lähettää Instagramin kautta. Sielläkin tytöillä

on noin 20 000 seuraajaa.

Yleensä noin kymmenminuuttisten videoiden

kuvaaminen ei paljon kauempaa kestä,

editointiin menee enemmän aikaa. Elina sanoo

olevansa perheen nopein editoija, äidillä

on vielä opettelemista. Elina opettaa myös

Sofiaa editoimaan.

– Jos on puhevideo, kuvaamme yleensä Sofian

kanssa kahdestaan kännykällä, mutta jos

tehdään vaikka My day -huvipuistovideo, äiti

juoksee meidän perässä kuvaamassa. Yleensä

äiti editoi, koska meillä on koulu ja harrastuksia,

Elina selventää työnjakoa.

Poliitikkoja, artisteja ja olympiaurheilijoita

haastatellessaan tytöt käyttävät myös ammattikuvaajaa.

Yritykset ottavat yhteyttä

Osa Elinan ja Sofian videoista on tehty yhteistyössä

jonkin yrityksen kanssa, jolloin tubettajat

saavat tekemisestään palkkaa. Aluksi,

kun Elina ja Sofia eivät olleet kovin tunnettuja,

äiti otti tyttöjen puolesta yhteyttä sopiviin

yrityksiin. Sittemmin monet ovat huomanneet,

että tyttöjen kanava on hyvä paikka

tavoittaa lapsiperheet. Nyt yrityksiltä tulee

heille yhteydenottoja viikoittain.

– Meidän pitää valita niistä sellaiset, jotka

sopivat meidän arvoihin. Me tehdään lapsiystävällistä,

eli ei mitään kiroilua eikä väkivaltaa.

Miiteissä monet vanhemmat kertovat, että

jos niiden lapset sanovat katsovansa elinasofiaa,

niin ne on että okei, Elina sanoo.

Miiteissä Elina ja Sofia tapaavat seuraajiaan.

Niitä järjestävät esimerkiksi kauppakeskukset,

koska paikalle tulee aina satoja ihmisiä.

– Mä aion keksiä

lääkkeen syöpään ja

masennukseen, mutta sit

mä aion myös tubettaa

samalla, Sofia kertoo.

”MY WEEK JA MY

DAY -VIDEOISSA

KATSOJAT OTETAAN

MUKAAN MEIDÄN

VIIKKOON TAI

PÄIVÄÄN.”

– Vaikka me ollaan oltu yrittäjiä, me on tehty

vain verokortilla. Mutta nyt me ollaan perustamassa

yritystä, koska halutaan tehdä

kansainvälisesti, Elina kertoo.

Perusteilla olevan osakeyhtiön osakkaita

ovat Elinan ja Sofian lisäksi heidän äitinsä

ja yksi kokenut pitkän linjan yrittäjä. Osakeyhtiössä

alaikäiset voivat olla osakkaita,

mutta eivät esimerkiksi hallituksen jäseniä,

eivätkä voi itse allekirjoittaa yhtiön perustamiseen

liittyviä asiakirjoja. Lasten huoltajan

ollessa saman yhtiön hallituksessa, tämä on

jäävi edustamaan tyttöjä yhtiöko kouksessa,

jolloin tarvitaan virallinen edunvalvojan sijainen.

Ulkomaille suunnatuissa projekteissa tyttöjen

esiintymiskieli pitää vaihtaa englanniksi.

He ovat jo tehneetkin englanniksi esimerkiksi

kokkailuvideoita.

– Me ollaan asuttu Amerikassa, Sofia selventää.

Rohkeuskirja kannustaa kaikkia

Tuoreen Frozen 2 -elokuvan suomeksi puhutussa

versiossa Elina ja Sofia esittävät Annan

ja Elsan äänet. Kohta tytöiltä ilmestyy

kirja ”Elina ja Sofia: Kaikki on mahdollista”.

– Se on rohkeuskirja, joka kannustaa ihmisiä

olemaan oma itsensä. Sitä voi myös

täyttää. Siinä on tehtäviä ja testejä, vaikka

että mikä harrastus sopisi, Elina kertoo.

– Tai jos koulukiusataan, niin mitä pitää

tehdä. Äiti sanoi, että sen ois pitänyt

lapsena lukea se, Sofia säestää.

Elina ja Sofia ovat tyttöjen oikeat nimet,

tuttujen kesken Elkku ja Sof. Sukunimeä

äiti ei ole vielä halunnut jul-

10


Tytöt keksivät aiheita

enemmän kuin ehtivät

tehdä. Yleensä noin

kymmenminuuttisten

videoiden kuvaaminen

ei paljon kauempaa kestä,

enemmän aikaa menee

editointiin.

Elina voitti

nykytanssiduolla

kultaa toissa

vuoden

SM-kisoissa.

kisuuteen. Frozenin lopputeksteissäkin lukee

vain Elina ja Sofia.

Elinan mukaan tubettaminen on vain pieni

osa heidän elämäänsä. Tytöt tanssivat, soittavat

ja pärjäävät hyvin koulussa. Elina on peruskoulun

viidennellä ja Sofia kolmannella luokalla.

– Mä soitan käyrätorvea ja Elina pianoa, Sofia

sanoo.

Elina voitti nykytanssiduolla kultaa toissa

vuoden SM-kisoissa. Hänen mukaansa tubettaminen

ei vaikeuta kaverisuhteita.

– Koulussa voin olla ihan normi-ihminen ja

saan olla oma itseni.

Aikuisena hän aikoo olla tubettajan lisäksi kirurgi,

mutta ei ole vielä päättänyt, tähtääkö aivo-

vai sydänkirurgiksi.

– Musta tulee sellainen tubettava kemisti. Mä

aion keksiä lääkkeen syöpään ja masennukseen,

mutta sit mä aion myös tubettaa samalla, että

nyt mä laitan tätä tähän, niin kato mitä siitä tulee,

Sofia innostuu.

– Mutta ei sitä koskaan tiedä, kun me ollaan

Sofian kanssa kumminkin vasta lapsia.

– Nii.

11


TEKSTI HANNA LEINO / KUVA RAMI MARJAMÄKI

”Asiat saa

tehdä omalla

tavalla”

Luokkakavereiden lomaillessa 15-vuotias

Leevi Lamminsivu teki ensimmäistä kesää

töitä omalla toiminimellä. Nyt kolme vuotta

myöhemmin hän pystyy tarjoamaan

kausitöitä ystävilleen.

Leevi Lamminsi-

on toiminut kiinteistöhuoltoalan

yrittäjänä vuodesta

2016 alkaen. Koko tämän

ajan hän on ollut myös 18-vuotias

päätoiminen opiskelija ensin peruskoulussa

ja nyt opiskellessaan maatalousyrittäjäksi.

– Yläasteella muut eivät käyneet töissä,

mutta maatalouskoulussa on omanhenkisiä

kavereita, jotka tekevät paljon töitä, Leevi

kertoo.

Kiinteistöhuolto Lamminsivun palveluvalikoimaan

kuuluvat muun muassa piha-, pelto-

ja lumityöt. Tarvittavat taidot Leevi oppi

jo nuorena isänsä maatilalla Hämeenkyrössä,

jossa hän ajoi traktorilla ja auttoi kaikissa

maatilan töissä.

Yrittäjän vastuu tutuksi

Yrityksen alkumetreillä haastavinta oli saada

asiakkaita, mutta hyvin tehtyjen töiden, julkisten

kilpailutusten sekä Facebook- ja lehtimainonnan

myötä asiakaskunta on kasvanut.

Töitä riittää ympäri vuoden, ainoastaan loppusyksystä

on hieman hiljaisempaa. Ruuhkapiikkien

aikaan omat rahkeet eivät riitä kaikkien

töiden tekemiseen, joten Leevi on palkannut

yritykseensä kausityöntekijöitä.

– Viime kesänä kolme läheisintä kaveriani

olivat yrityksessäni töissä tekemässä yksinkertaisia

pihatöitä, ja talvella minulla on yksi

koneiden käytön hallitseva kaveri apuna auraustöissä,

Leevi kertoo.

12


KIINTEISTÖHUOLTO

LAMMINSIVU

Leevi Lamminsivun vuonna 2016

perustama yritys.

Yrityksen palveluvalikoima:

• kiinteistöhuolto, kuten nurmikonleikkuu

ja puiden kaato

• mökkitalkkaripalvelut, kuten polttopuiden

teko ja mökin lämmitys

• maatalousurakointi, kuten heinänniitto ja

ojien kaivuu

• maarakennus, kuten kaivuutyöt ja

mullan toimitus

Yritys toimii pääasiassa Tampere–Nokia–

Hämeenkyrö-akselilla.

Leevi Lamminsivu teki jo nuorena

töitä isänsä maatilalla, jossa

ajatus yrittäjyydestä syntyi ja

työssä tarvittavat taidot karttuivat.

Yrittäjyydessä kiehtoi erityisesti

vapaus tehdä asiat omalla tavalla.

HAASTAVINTA

TÄLLÄ HETKELLÄ

ONKIN OSAAVAN

TYÖVOIMAN

LÖYTÄMINEN.

Haastavinta tällä hetkellä onkin osaavan

työvoiman löytäminen. Myös yrittäjän

vastuu on tullut tutuksi.

– Stressi iskee, jos työntekijä ei tule töihin.

Tällöin yrittäjän tulee tehdä työt,

vaikka olisi muutenkin jo kädet täynnä.

Himmailua kasvun kanssa

Yrityksen kasvattaminen on Leevin tavoitteena,

mutta seuraavat pari vuotta hän aikoo

vielä himmailla asian suhteen. Siitä pitävät

huolen opinnot ja armeija, jotka rajoittavat

työntekoa.

– Armeijan ajan tavoitteena on suurimpien

urakoiden säilyttäminen, sillä mahdollisille

uusille asiakkaille soitteleminen

ei oikein sinä aikana onnistu.

Tällä hetkellä Leevin yritys hoitaa kahdelle

kunnalle auraustöitä, minkä lisäksi

asiakkaina on yrityksiä, taloyhtiöitä ja yksityishenkilöitä.

Yrityksen kasvaessa Leevi haluaa kehittää

ja päivittää yrityksensä nettisivuja. Parhainta

markkinointia on silti sovittujen urakoiden

hoitaminen huolella ja ajallaan.

Yrittäjä ei kaipaa lomaa

Yrittäjänä Leevi nauttii erityisesti siitä, että

hän saa tehdä työt omalla tavallaan.

– Parhaita työpäiviä ovat sellaiset, kun

kaverin kanssa teemme hommia hyvällä

fiiliksellä ja on hauskaa. Myös työn monipuolisuus

on mukavaa, Leevi sanoo.

Toisinaan lehtiä haravoidaan vesisateessa

tai lumimyräkkä laittaa yrittäjän

ja hänen aurauskalustonsa koville. Leevi

kuitenkin nauttii työn touhusta, sillä

omien sanojensa mukaan hän ei juuri tykkää

lomailla. Ennen kouluvuoden alkua

hän kuitenkin pyrkii aina pitämään viikon

lomaa.

Vaativaa mutta palkitsevaa

Leevi kannustaa nuoria yrittäjiksi, jolloin

nuori pääsee kokeilemaan omaa juttuaan.

Yrittäjyys vaatii kuitenkin paljon,

eikä alussa työn määrää ja yrittäjyyden

vastuita välttämättä tule ajatelleeksi.

– Yrityksen pyörittäminen koulun ohessa

edellyttää hyvää aikatauluttamista.

Yrittäjän tulee olla ahkera ja hoitaa tunnollisesti

sovitut työt. Myös talousasiat tulee

hallita, Leevi sanoo.

Leevi hoiti kirjanpidon ensimmäisen

vuoden ajan itse, mutta toiminnan laajetessa

hän palkkasi kirjanpitäjän. Lisäksi

hän on saanut neuvoja Suomen Yrittäjiltä

ja internetistä googlaamalla.

13


TEKSTI HANNA LEINO / KUVAT ISTOCK

Oma yritys

opettaa eniten

Yrittäjyydellä hankittu osaaminen on rautaa työmarkkinoilla.

Taloudelliset riskit ja suuri työmäärä kuitenkin arveluttavat nuoria.

Kolmannes korkeakouluopiskelijoista haluaisi

toimia yrittäjänä valmistumisensa jälkeen.

Silti vain viidennes kaikista opiskelijoista

pitää yrittäjyyttä todennäköisenä

työllistymisvaihtoehtona. Tiedot käyvät ilmi

Opiskelijasta yrittäjäksi 2019 -tutkimuksesta, jonka

toteuttivat Suomen Yrittäjät ja Opiskelun ja koulutuksen

tutkimussäätiö Otus. Tutkimukseen vastasi reilu

14 000 yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijaa.

– Yrittäjyys on paras tapa kehittää omaa

osaamista ja kerryttää arvokasta työkokemusta.

Vaikka nuoret perustavat

nykyään ahkerasti yrityksiä,

yrittäjyys voi olla myös välivaihe

elämässä, sillä hampaat irvessä

ei kannata yrittää. Tarvittaessa

on hyvä osata laittaa lappu

luukulle, liikkeenjohdon neuvonantaja

ja mentori Bo-Erik

Ekström sanoo.

Hyvä liikeidea kantaa

Yrittäjyyden esteinä opiskelijat

näkevät erityisesti taloudelliset

riskit, suuren työmäärän ja yritysidean

puutteen.

– Kaikkein kriittisin kysymys yritystä

perustettaessa on, voiko liikeidealla tehdä rahaa. Kantaako

oma idea? Yrittämisen taloudellinen kannattavuus

riippuu nimittäin liikeideasta, Ekström muistuttaa.

3 %

Opiskelijabarometrin 2019

vastaajista työskenteli yrittäjänä

tai kevytyrittäjänä.

Ekströmillä on tapana kysyä aktoreiltaan kolme kysymystä

liikeideasta: Ketkä ovat yrityksen asiakkaita ja

minkä ongelman liikeidea ratkoo heille? Millä tavalla

asiakkaita veloitetaan tuotteesta tai palvelusta? Miten

nuori yrittäjä aikoo tehdä liikeidealla rahaa?

Hyväkään liikeidea ei kuitenkaan auta, jos toteutus

on huono.

– Nuoren yrittäjän tulee miettiä, mitä resursseja ja

millaista osaamista hän tarvitsee.

Yrittäjyydestä kiinnostuneista nuorista

puolet haluaisi ryhtyä ensisijaisesti

työnantajiksi. Kuitenkin Suomen

Yrittäjien toteuttaman Yksinyrittäjäbarometrin

2019

mukaan kaksi kolmasosaa

yrittäjistä on yksinyrittäjiä.

– Yritystä perustettaessa

tulee päättää, millä tavalla

yrittäjä lähtee tavoittelemaan

tulosta. Toimiiko yrittäjä

yksin pienemmällä budjetilla

vai sijoittaako hän yritykseen

enemmän rahaa ja palkkaa

työvoimaa?

Empaattisuudella merkittävä rooli

Yrittäjyydessä opiskelijoita houkuttelee

erityisesti mahdollisuus päättää omasta työstä itsenäisesti

ja mahdollisuus toteuttaa itseään. Ekströmin mielestä

yrittäjyys ei kuitenkaan sovi kaikille.

14


15


43 %

miesvastaajista oli

halukkaita toimimaan

yrittäjinä.

– Yrittäjällä tulee olla korkea energiataso, jotta hän

jaksaa puurtaa yrityksensä eteen. Yrittäjän tulee myös

olla coachable, jolloin yrittäjä ottaa nöyränä vastaa neuvoja

muilta. Me and myself -lähestymistapa ei toimi. Lisäksi

yrittäjän tulee olla sosiaalinen ja empaattinen, jotta

hän saa jengiä mukaan, Ekström sanoo.

Erityisesti empaattisuuden roolin Ekström näkee nykyään

entistä tärkeämpänä. Enää yritykset eivät viesti

vain asiakkaille, vaan niiden tulee saada parhaat työntekijät

heille töihin ja sitoutumaan yritykseen.

Jaksaminen ajoittain koetuksella

Ekströmin kokemuksen mukaan aiemmat sukupolvet

pelkäsivät konkurssia, mutta nykyään nuorten yrittäjien

riskinsietokyky on melko hyvä.

– Nuorten yrittäjien suurin pelko tuntuu olevan, tuleeko

yrityksestä mitään. Oma yritys vie paljon aikaa,

joten sen toivotaan menestyvän. Entä miltä yrittäminen

näyttää ansioluettelossa?

Mentori opastaa

yrityksen alkuvaiheessa

MENTOROINNIN ideana on, että kokenut

asiantuntija opastaa kokemattomampaa henkilöä

hänen urapolullaan. Suomen Yrittäjien ja Boardmanin

mentorointiohjelmassa keskitytään nimenomaan

nuoriin yrittäjiin, jotta he saavat apua ja tukea yrityksen

alkumetreillä.

– Mentori on neuvonantaja, joka ei keskity yrityksen

yksityiskohtiin, vaan antaa neuvoja laajemmalla

perspektiivillä. Mukana on myös henkilökohtainen

aspekti, jolloin mentori voi tarkastella aktorin koko

elämäntilannetta ja esimerkiksi työn ja vapaa-ajan

tasapainoa, liikkeenjohdon neuvonantaja ja mentori

Bo-Erik Ekström sanoo. Hän on itse mentoroinut

kolmea nuorta yrittäjää.

Mentoroinnissa käsitellään aktorille ajankohtaisia

kysymyksiä. Keskustelujen kautta mentori siirtää hiljaista

tietoa aktorille ja auttaa häntä kirkastamaan ajatuksiaan

yrityksen suhteen.

Suomen Yrittäjien ja

Boardmanin mentorointiohjelma

Suunnattu alle 40-vuotiaille Suomen Yrittäjien

yritys- ja opiskelijajäsenille.

Tavoitteena on kehittyä yrittäjänä. Ohjelman avulla

voi esimerkiksi saada vinkkejä yrityksen kasvattamiseen

tai käsillä olevien haasteiden ratkaisemiseen.

Ohjelma on aktoreille maksuton.

Mentori ja aktori tapaavat noin kerran kuussa.

Ryhmätapaamiset mentorointiohjelman alussa ja lopussa.

Ohjelman toteuttavat yhteistyössä asiantuntijaverkosto

Boardman ja Suomen Yrittäjien valtakunnallinen

Nuorten Yrittäjien verkosto.

16


1/3

korkeakouluopiskelijoista

haluaisi toimia yrittäjänä

valmistumisensa jälkeen.

1/5

1/2

korkeakouluopiskelijoista

haluaisi toimia yrittäjänä

valmistumisensa jälkeen.

kaikista opiskelijoista pitää

yrittäjyyttä todennäköisenä

työllistymisvaihtoehtona.

2/3

yrittäjistä on

yksinyrittäjiä.

Yksinyrittäjäbarometrin mukaan joka neljäs yrittäjä

tekee töitä yli 50 tuntia viikossa ja puolet yrittäjistä

koki jaksamisensa olevan ainakin ajoittain koetuksella.

Ekström muistuttaa, että hyvällä liikeidealla ja oikeita

asioita tekemällä yrittäminen kannattaa. Loppuunpalaminen

on uhkana silloin, kun tehdään vääriä asioita

ja huonoja päätöksiä. Rahaa palaa ja aikaa kuluu,

mutta tulosta ei synny.

Tällöin kokeneen mentorin neuvot ovat kultaakin

kalliimpia.

– Ajatuksia vaihtamalla liikeidea ja strategia kirkastuvat.

Nuoren yrittäjän kannattaakin luoda verkostoja

ja kuunnella neuvoja herkällä korvalla.

27 %

naisvastaajista oli

halukkaita toimimaan

yrittäjinä.

YRITTÄJYYS

KIINNOSTAA MIEHIÄ

Kolme prosenttia Opiskelijabarometrin

2019 vastaajista työskenteli yrittäjänä tai

kevytyrittäjänä.

Yrittäjänä toimiminen oli hieman

yleisempää ammattikorkeakouluissa

kuin yliopistoissa.

Ammattialoista kaikkein todennäköisimpänä

yrittäjänä toimimista pitivät maa- ja

metsätalousalojen opiskelijat.

Naisvastaajista 27 prosenttia ja miesvastaajista

43 prosenttia oli halukkaita

toimimaan yrittäjinä.

Yrittäjinä työskentelevillä ja yrittäjiksi

haluavilla oli palkansaajia korkeammat

ansio-odotukset vuosi valmistumisen

jälkeen.

Lähde: Opiskelijabarometri 2019

17


TEKSTI VIIVI ALI-LÖYTTY / KUVA ISTOCK

Kesätöissä

yrittäjänä

Nuorille on ensi kesänä tarjolla tukea

itsensä työllistämiseen yrittäjänä.

Kesäyrittäjä-kampanja käynnistyy

ensimmäisenä Helsingissä,

Oulussa ja Vantaalla.

Kesä on ihmisen parasta

aikaa, sanotaan.

Nuorille kesä on parasta

aikaa kartuttaa

työelämäkokemusta

ja pankkitilin saldoa,

kun koko loman tai osan siitä voi olla

kesätöissä.

Kesätyöpaikoista on kuitenkin

monella paikkakunnalla kilpailua

eikä perinteinen kesätyö kaikkia

houkuttele. Ensi kesänä nuorille

tarjotaan uusi vaihtoehto, kun heillä

on mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä

TATin Kesäyrittäjä-kampanjassa.

– Kesäyrittäjä-kampanja on matalan

kynnyksen yrittäjyysohjelma,

joka auttaa nuoria työllistämään itsensä

kesän ajaksi, projektipäällikkö

Sanna Ikäläinen kertoo.

Kesäyrittäjä-kampanja on saanut

alkunsa vuonna 2014 Oulussa, jossa

opiskelijoiden yrittäjyysyhteisö OuluES,

yrittäjäyhteisö Njetworking ja

Oulun kaupunki ideoivat tavan tutustuttaa

ja rohkaista nuoria yrittäjyyteen.

TATin koordinoima Kesäyrittäjä

pohjautuu Oulun malliin ja kehitystyötä

tehdään yhdessä. Tavoitteena

on tehdä pysyvä kesäyrittäjyyden

malli perinteisen kesätyöllistymisen

rinnalle. Projektia rahoittaa

Yksityisyrittäjäin säätiö, TAT ja

kaupungit.

Miten Kesäyrittäjäkampanja

toimii?

TAT käynnistää Kesäyrittäjäkampanjan

yhdessä yhteistyökaupunkien

kanssa. Nuoret voivat hakea

mukaan kampanjaan yksin tai

tiimissä ja haku aukeaa keväällä

rinnakkain kaupungin kesätyö-

18


haun kanssa. Oulussa kesäyrittäjien

on mahdollista hakea kaupungilta

kesäyrittäjäseteliä ja vastaavanlaista

tukijärjestelmää suunnitellaan

myös muiden yhteistyökaupunkien

kanssa. Kaupungista riippuen

mukaan ohjelmaan valitaan

noin 50–100 nuorta.

Toiminta käynnistyy toukokuussa

sparrausviikoilla, jolloin nuoret

saavat tiiviin tietopaketin ja perehdytyksen

yrittämiseen ja yritystoiminnan

käynnistämiseen liittyvistä

aiheista ja jolloin mukana olevia

nuoria tiimiytetään. Kampanja esittelee

nuorille erilaisia kevyitä tapoja

kokeilla yrittäjyyttä, kuten kevytyrittäjyys

tai 4H-yrittäjyys. Toimintaa

vetävät ja nuoria sparraavat kesäyrittäjämentorit,

jotka auttavat hakemaan

apua oikeasta paikasta ja tarjoavat

nuorille tukea koko kesän ajan.

Nuoret toteuttavat yritystoimintaansa

itsenäisesti oman suunnitelmansa

mukaan. Heillä on kesän aikana

tapaamisia mentorinsa kanssa,

tukiverkosto muiden kesäyrittäjien

kanssa, mahdollisuus osallistua

muutamiin myynti- ja markkinointitapahtumiin,

joissa voi tuoda omaa

yritystä ilmaiseksi esille, sekä kaikille

yhteinen päättäjäistapahtuma

kesän jälkeen.

– Toivomme, että kesän päätteeksi

kampanjaan osallistuneet nuoret

ovat oppineet yrittäjyydestä, kartuttaneet

taitojaan ja osaamistaan sekä

saaneet selvyyttä siihen, voisiko

yrittäjyydestä löytyä se oma juttu,

Ikäläinen kertoo.

KESÄYRITTÄJÄ-

KAMPANJA

tarjoaa 17–29-vuotiaille

nuorille matalan kynnyksen

yrittäjyysohjelman itsensä

työllistämiseksi kesän ajaksi

kokoaa yhteen yrittäjyyden

eri malleja: toiminimi, kevytyrittäjä,

laskutuspalvelu, 4H

tarjolla ensi kesänä Helsingissä,

Oulussa ja Vantaalla

MITÄ NUORI

SAA?

Tietoa yrittäjyydestä

Työkaluja oman yritystoiminnan

käynnistämiseen,

kehittämiseen ja toteuttamiseen

Vahvan tukiverkoston

ja kontaktit paikalliseen

yrittäjäekosysteemiin

Näkyvyyttä omalle yritykselle

tapahtumissa ja somessa

Kokemuksen yrittämisestä

turvallisessa ja tuetussa

ympäristössä

Jollain paikkakunnilla

kesäyrittäjäsetelin kaupungilta

19


#HUONEENTAULU

Kaipaatko ideoita

yrittäjyyskasvatuksen

toteuttamiseen?

Valtakunnallinen ja maksuton Tralla.fi-palvelu tarjoaa

opettajille laajan valikoiman materiaaleja, menetelmiä ja

työkaluja yrittäjyys- ja työelämäosaamisen kehittämiseen

ja toteuttamiseen eri koulutusasteilla.

TRALLA.FI-PALVELU

Yrittäjyyskasvatuksen ja työelämälähtöisen pedagogiikan

mallit ja työkalut samassa paikassa

Työkalu työelämä-, talous- ja yrittäjyystaitojen kehittämiseen

Ideoita ja malleja varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle

Hakukone, jonka avulla materiaaleja ja palveluita voi hakea

koulutusasteen, keston tai laajuuden ja oppiaineen perusteella

Mahdollisuus jakaa ja tallentaa ideoita sekä malleja oman Tralla-tilin kautta

Tilaisuus oppia, kehittää ja vahvistaa omaa sekä oppijoiden

työelämä-, talous- ja yrittäjyysosaamista

Tralla-tilillä voit

jakaa omia sisältöjä, ideoita ja työkaluja muille

kommentoida muiden tuottamia sisältöjä

merkitä itsellesi suosikkeja muiden sisällöistä

seurata sinulle sopivia sisältöjä tuottaneita käyttäjiä

Tralla.fi-palvelusta

löydät ideoita ja työkaluja

omaan opetukseesi,

oppilaitoksen toimintakulttuurin

kehittämiseen

sekä oman tai oppijoiden

osaamisen tukemiseen

Tralla.fi

TUTUSTU!

20


21


#TAPASIMME

TEKSTI JUHA PELTONEN / KUVAT TIMO PORTHAN

Työelämä

mainettaan

parempaa

TATin uuden toimitusjohtajan tärkein tehtävä on nuorten

työelämä- ja taloustaitojen vahvistaminen ja yrittäjyyteen

innostaminen. Jenni Järvelän mielestä se on kaikkien

muidenkin tehtävä.

EK:n viestintäjohtajan työstä TATin

toimitusjohtajaksi vuoden alusta

siirtynyt Jenni Järvelä kokee uuden

työpaikkansa merkitykselliseksi koko

suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudelle.

– Tehtävämme on tukea ja auttaa nuoria polulla

kohti työelämää. Hyvät työelämä- ja taloustaidot

ovat siinä oleellisia, Järvelä sanoo.

Hänen mielestään talousosaaminen on osa

hyvää elämää.

– Jos esimerkiksi ammattiin opiskelevalla

nuorella on taloushuolia ja vaikeuksia maksaa

vuokraa, ei opiskelu tai työntekokaan suju.

Huolilla on vaikutusta myös nuoren terveyteen.

Emme halua, että nuoren elämä lähtee

väärille raiteille ennen kuin se on kunnolla

alkanutkaan.

Järvelän mielestä suomalaisen työelämän

todellisuus on parempi kuin julkisen keskustelun

tai median juttujen siitä välittämä käsitys.

– Työelämäpuhe on aika usein negatiivista.

Nuorten mielikuva työelämästä ei ole

yksin kodin, koulun, median eikä yritysten

vastuulla, mutta se on niiden kaikkien vastuulla.

Miksi sun pitää mennä töihin?

Kolmen lapsen äitinä Järvelä on itsekin miettinyt

vastausta lasten tyypilliseen kysymykseen

vanhemmilleen: Miksi sun pitää mennä

töihin? Vastaukset luovat mielikuvaa työelämästä

ja työn merkityksestä elämälle.

– Jos on muitakin syitä kuin työstä saatava

raha, niistä olisi hyvä kertoa; että kokee

työn tärkeäksi ja mielenkiintoiseksi, ja että

sitä on kiva tehdä. Kyllä negatiivisiakin tunteita

voi kertoa, kunhan ei pelkästään niitä.

Sekin on hyvä oppia, että aikuisenakin elämässä

on kaikenlaisia päiviä. Voi olla hyviä

ja vähän huonompia työpäiviä, mutta silti voi

olla innostunut työstä ja kokea sen tärkeäksi.

Samalla tavalla Järvelä toivoo, että yrityksissä

kiinnitettäisiin huomiota koululaisten

TET-harjoitteluun tai harjoitteluhakemuksiin

vastaamiseen silloinkin, kun harjoittelijoita

ei voitaisi ottaa.

– Kaikkialla Suomessa on jo tällä hetkellä

pulaa osaajista; kaikilla aloilla ja kaiken ko-

22


”EMME HALUA,

ETTÄ NUOREN

ELÄMÄ LÄHTEE

VÄÄRILLE RAITEILLE

ENNEN KUIN SE

ON KUNNOLLA

ALKANUTKAAN.”

JENNI JÄRVELÄ

42-vuotias kauppatieteiden

maisteri Lappeenrannan

teknillisestä yliopistosta

(2015) ja filosofian maisteri

Jyväskylän yliopistosta (2005)

TATin toimitusjohtaja

2020 alkaen

EK:n viestintäjohtaja

2016–2019

ET-lehden toimituspäällikkö

2012–2016

Kymen Sanomien

päätoimittaja 2010–2012

Etelä-Suomen Sanomien

toimituspäällikkö,

uutispäällikkö, toimittaja

2006–2010

Asuu Helsingin Käpylässä

puolisonsa ja perheen

neljän lapsen kanssa

Harrastaa juoksua,

kuntoilua ja painonnostoa

23


koisissa yrityksissä. Yksi ratkaisu on, että tulevaisuudessa

tarvitsemme ulkomailta osaavia

tekijöitä. Isoin kysymys on kuitenkin se,

millä tavalla nuoret löytävät erilaisia urapolkuja.

Tämä työ vaatii pitkäjänteisyyttä niin

kouluilta kuin yrityksiltä.

Monilla aloilla on vetovoimahaaste omien

mahdollisuuksiensa tuomisessa esiin nuoria

kiinnostavasti.

– Uudessa opetussuunnitelmassa on hyvin

tunnistettu työelämän nostaminen esiin

aiempaa varhaisemmin ja paremmin. TETharjoittelu

on tärkeä, mutta tuleeko se liian

myöhään? Nuori joutuu tekemään ensimmäiset

valintansa jo vuosi TETin jälkeen, Järvelä

pohdiskelee.

Viestintää kouluihin ja kouluista

TATin työkalupakissa tärkeimmät välineet

nuorten työelämä- ja taloustaitojen kehittämisessä

ovat peruskoululaisille suunnatut Yrityskylät,

lukion ja ammatillisen koulutuksen

opiskelijoille tarkoitetut Bisneskurssien oppimateriaalit,

ura- ja koulutusvaihtoehtoja esittelevä

Kun koulu loppuu -media ja koulukiertueet.

Uusina työkaluina TAT tarjoaa pelejä

”TALOUSTAITOJEN

EDISTÄMINEN

PITÄISI ALOITTAA

NYKYISTÄ

VARHAISEMMALLA

IÄLLÄ.”

ja sovelluksia, kuten Taloussankari ja Duunikoutsi.

Uusi toimitusjohtaja ei etukäteen

julista muutoksia toiminnassa.

– Ensin pitää tutustua ihmisiin, jotka tätä

työtä tekevät, ja myös heidän näkemyksiin,

joille työtä tehdään. Jos nähdään tarvetta jotakin

muuttaa, sitten muutetaan.

Suuri osa TATin toiminnasta on viestintää.

Järvelä arvelee aiemmista tehtävistään Elinkeinoelämän

keskusliitossa sekä aikakausja

sanomalehdissä olevan hyötyä TATin teemojen

nostamisessa yhteiskunnalliseen keskusteluun

ja mediaan. Hän tiivistää työnsä

viestin viemiseksi koulujen suuntaan, mutta

myös koulumaailmasta päättäjien tietoon.

TATin tärkeimmät kohderyhmät ovat koulut

eli opettajat ja opinto-ohjaajat sekä koululaiset

eli lapset ja nuoret.

– Kouluilla pitäisi olla enemmän työelämäyhteyksiä,

mutta ymmärrän, että koulujen

paletti on aika täynnä.

Aiempaa tärkeämmässä roolissa on myös

yhteistyö opettajankoulutuslaitosten kanssa

työelämä- ja taloustaitojen edistämisessä.

– Taloustaitojen edistäminen pitäisi aloittaa

nykyistä varhaisemmalla iällä. Siihenkin

TAT on tuomassa uusia välineitä tämän vuoden

aikana.

Nuoret haluavat oppia taloustaitoja

Järvelä pitää positiivisena, että nuorilla on into

ja halu oppia taloustaitoja. TATin syksyllä

2018 teettämässä Nuorten talousosaaminen

-tutkimuksessa viidennes nuorista oli huolissaan

omasta talousosaamisestaan. Opettajista

64 prosenttia jakaa huolen nuorten taloustaidoista.

– Nuoret itse ymmärtävät, että ne ovat heidän

tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja.

Yrittäjäperheessä Pohjois-Karjalassa kasvaneena

Järvelä sanoo nähneensä pienestä pitäen,

kuinka palkka pitää omalla työllään tehdä.

Kotitaustat ovat kuitenkin erilaisia.

– Tässäkin asiassa koulu voi olla tasoittajana.

Koulusta saatu opastus talousasioihin

voi ratkaista, lähteekö nuoren elämä liikkeelle

plussalla vai miinuksella. Jos sössii rahaasian

sa jo nuorena, lähtee jo valmiiksi takamatkalta

elämäänsä rakentamaan.

Järvelän mielestä Suomi tarvitsee kansallisen

talousosaamisen ohjelman, jollainen on

jo 59 OECD-maassa.

– Kaikilla meidän naapurimaillamme on

sellainen. Samanlaista työtä Suomessa tekevätkin

jo monet finanssialan yritykset, mutta

ohjelman avulla se voisi olla koordinoidumpaa,

Järvelä sanoo.

Hänen ajattelussaan ohjelmassa otettaisiin

kantaa siihen, millaista talousosaamista nuorilla

halutaan olevan, mutta myös työikäisten

ja eläkeläisten taloustaitoihin. Jokin vaikuttajainstanssi

koordinoisi eri väestöryhmille talousosaamiseen

liittyviä asioita. Järvelä viittaa

tutkimukseen, jonka mukaan yli neljännes

suomalaisista nuorista eli vuonna 2016

köyhyys- tai syrjäytymisriskissä.

– Näiden riskien pienentäminen ja talousosaamisen

kehittäminen rakentavat Suomelle

parempaa tulevaisuutta.

24


#KASVOT

TEKSTI VIIVI ALI-LÖYTTY / KUVA IIRO RAUTIAINEN

Yrittäjyydestä

pitää tuoda

hyvä näkyväksi

Yksityisyrittäjäin Säätiön asiamies Annukka Åstrand

kohtaa työssään niin yrittäjyyttä edistäviä kuin

yrittäjyyskasvatustakin tekeviä tahoja. Heitä kaikkia

yhdistää tahto innostaa nuoria yrittäjyyteen.

ANNUKKA ÅSTRANDIN kouluaikana ei vielä puhuttu yrittäjyyskasvatuksesta,

mutta yritysvierailuja tehtiin kyllä. Nykyään yrittäjyyskasvatus on

osa koulujen opetussuunnitelmaa, sillä Suomeen tarvitaan lisää yrittäjiä,

yrittäjämyönteistä ilmapiiriä ja yrittäjämäisiä taitoja, jotka ovat monelta

osin yhteneväisiä tulevaisuuden työelämätaitojen kanssa. Yksityisyrittäjäin

Säätiö jakaa nämä tavoitteet.

– Yrittäjämäisiä taitoja tarvitaan nykyään kaikessa ja sen vuoksi

on erittäin tärkeää, että niitä opetetaan koulussa. Luovuus, innovatiivisuus,

omien kykyjen tunnistaminen ja rohkeus ovat hyviä

esimerkkejä taidoista, joita tarvitaan aina. Mitä tahansa työelämässä

haluaakin tehdä, ilman näitä taitoja ja oikeanlaista asennetta

ei pärjää.

Yrittämisestä puhutaan liian usein negatiiviseen sävyyn,

korostetaan riskejä ja puhutaan yrittäjänä toimimisen vaatimuksista.

– Yrittäjyydestä pitää tuoda hyvä näkyväksi, kertoa nuorille

onnistumisista ja antaa rohkaisevia esimerkkejä tarinoiden

avulla.

Åstrand ajattelee, että elämme hyvää vaihetta yrittäjyyskasvatuksessa.

Vielä olisi kuitenkin petrattavaa siinä, että

teema olisi tasaisesti läsnä opetuksessa kaikilla kouluasteilla

selvänä jatkumona.

– Säätiö haluaa helpottaa opettajien työtä tarjoamalla

Tralla.fi-palvelulla koonnin olemassa olevista yrittäjyyskasvatuksen

materiaaleista ja palveluista.

Yksi Trallasta löytyvistä palveluista on Yrityskylä. Yksityisyrittäjäin

Säätiö on tukenut Yrityskylää alkumetreiltä

lähtien.

– Yrittäjänä toimiminen lisättiin Yrityskylä Alakoulun

ammatteihin muutama vuosi sitten, mikä oli tärkeä

lisä pienoisyhteiskuntaan. Yrityskylä on erinomainen

esimerkki siitä, miten yrittäjyyskasvatusta voidaan

tehdä luontevasti ja innostavasti.

”NUORILLE

PITÄÄ ANTAA

ROHKAISEVIA

ESIMERKKEJÄ

TARINOIDEN

AVULLA.”

25


#KUVAREPPARI

Rakennusalan opiskelija

Veeti kertoi, että asenne

ja motivaatio on tullut

puheeksi kesätöissäkin.

TEKSTI JA KUVAT PAULIINA RAHUNEN

”Ihan

järkeviä

juttuja”

TATin Mun elämä, mun työ -kiertueella

muistutettiin nuoria työelämätaidoista

ja oman talouden hallinnasta. Aiheet

olivat nuorille entuudestaan tuttuja,

mutta hyvää meteliä niistä saa pitää.

26


TATin Mun

elämä, mun työ

-kiertue haastoi

ammatillisissa

oppilaitoksissa

opiskelevia

nuoria pohtimaan

omaa taloutta ja

työelämätaitoja.

Viime vuonna

esityksiä kertyi

mittariin yli 150.

TEEMAT OLIVAT

NUORILLE JO TUTTUJA,

MUTTA HE PITIVÄT

KER TAUSTA HYVÄNÄ JA

HYÖDYLLISENÄ.

Mun elämä, mun työ -kiertue seisahtui joulukuun

puolivälissä Siilinjärvelle Savon

ammatti- ja aikuisopiston Toivalan-yksikköön.

Nuoria heräteltiin pohtimaan

muun muassa rahankäyttöä sekä asenteen

ja motivaation merkitystä työelämässä.

Teemat olivat nuorille jo tuttuja, mutta he pitivät kertausta

hyvänä ja hyödyllisenä. Rakennusalaa ensimmäistä

vuotta opiskeleva Veeti sanoi, että asioita on käsitelty

kotona vanhempien kanssa ja jonkin verran myös koulussa.

Kaveriporukassa juttuaiheet etsitään muualta.

– Ei me jutella rahasta tai työelämästä kavereitten kanssa,

ehkä vanhemmat kaverit vähän puhuu.

Kiertueen teemoja konkretisoivat videotarinat ja selkeät

esimerkit. Arkista rahankäyttöä ja säästämisen mahdollisuuksia

havainnollisti laskelma siitä, kuinka paljon

esimerkiksi pikaruoka ja limut lohkaisevat kuukausibudjetista.

Monia tuntui puhuttelevan tarina 24-vuotiaasta Emmistä,

joka ajautui pikavippien myötä maksuongelmiin.

Tarina muistutti, että ikäviäkään asioita ei kannata jäädä

hautomaan yksin. Ongelmat ratkeavat puhumalla.

– Pikavippejä ei pidä ottaa. Tiedettiin se jo ennakkoon,

mutta tämä jäi mieleen, metsäalaa ensimmäistä vuotta

opiskeleva Niko totesi.

Hyvät fiilikset kesätöistä

Veetin opinnot ovat alkumetreillä. Opintoihin kuuluvaa

työssäoppimista hänellä ei ole vielä ollut, mutta työelämäkokemusta

on kertynyt kesätöistä.

27


”RAHA ON

MAKSUVÄLINE;

SILLÄ SAA, MITÄ

HALUAA, JA SITÄ

SAA TEKEMÄLLÄ

TYÖTÄ.”

Niko ja Aaro aloittivat

metsäalan opinnot viime

syksynä. Molemmat

asuvat kouluviikkojen

ajan asuntolassa.

28


Nuoria

kiinnostivat tarinat ja

konkreettiset esimerkit

rahankäytöstä.

– Kesätöistä on ihan kivoja kokemuksia. Työtehtävät

ovat olleet vähän erilaisia, lehtien jakoa, roskien lajittelua

ja muuta. Ensi kesänä aion joko oman alan töihin tai

muualle.

Myös Nikolla ja hänen opiskelukavereillaan Joonalla,

Aarolla ja Eliaksella työssäoppiminen on edessäpäin,

mutta työelämästä heillä on jo mukavia kokemuksia. Jokainen

heistä haluaa saada töitä myös ensi kesäksi. Työntekoon

motivoi ainakin raha, jota tarvitaan elämiseen.

– Raha on maksuväline; sillä saa, mitä haluaa, ja sitä

saa tekemällä työtä, Niko tiivisti.

Nuorten työnhakua ovat auttaneet verkostot. Useampi

heistä kertoi löytäneensä kesätöitä tuttujen kautta. Nikon

perheellä on maatila, joten töitä riittää omasta takaa.

Oma raha menee omiin menoihin

16-vuotiaat miehet asuvat vielä vakituisesti kotona. Muutama

heistä pitää pitkän matkan takia majaansa kouluviikkojen

ajan oppilaitoksen asuntolassa. Kukaan ei toistaiseksi

suunnittele omilleen muuttamista.

Raha-asiat eivät ainakaan toistaiseksi huoleta. Opintotukea

he eivät vielä saa, vaan rahaa tulee vanhemmilta

ja työnteosta, kun työtä on. Oma raha menee omiin menoihin

ja riittää hyvin, sillä laskuja tai muita suurempia

menoja ei ole.

– Rahat riittää ihan helposti, Veeti sanoi.

29


#LUKU

60 %

Yrityskylä Yläkoulun

toimintaan osallistuu

lukuvuonna 2019–2020

noin 35 000 yhdeksäsluokkalaista,

eli 60 %

koko ikäluokasta.

.

Kuva: Iiro Rautiainen

30


#MINÄVÄITÄN

Monikulttuurisuustyö

lähtee peiliin katsomisesta

Kiinnostus monikulttuurisuuteen lähtee melkein aina

valtakulttuurin tarpeista”, Umayya Abu-Hanna tuo esille

kirjassaan Multikulti (2012). Tämä on herättelevä väite, joka on hyvä

ottaa huomioon monikulttuurisuustyössä. Valta- ja vähemmistökulttuurien

välillä on helposti valta-asetelmia, jotka täytyy tiedostaa. Samalla väite

pakottaa kysymään, kenelle mitäkin teemme ja mihin tarpeisiin tekeminen

vastaa.

Monikulttuurisuustyö alkaa peiliin katsomisesta. Omat asenteet ja arvot

pitää tiedostaa, sillä ne vaikuttavat vuorovaikutukseen ja päätöksentekoon.

Luokittelemme ihmisiä hyvin herkästi tiedostamattamme. Eri etnisiin

ryhmiin ja kansallisuuksiin kuuluvia on helppoa luokitella tietynlaisiksi

yksittäisten kohtaamisten tai vaikka uutiskuvien perusteella. Se on

vaarallista, sillä silloin ihminen jää osaamisineen ja persoonineen

luokittelujen alle.

Esimerkiksi maahanmuuttajanuoret käsitetään usein yhtenäiseksi ryhmäksi,

vaikka tosiasiassa kyseessä on hyvin heterogeeninen joukko ihmisiä. Kannustan

jokaista pohtimaan tätä omista lähtökohdista – haluaisitko sinä, että sinut

kohdataan ainoastaan jonkin edustamasi ryhmän jäsenenä vai haluaisitko tulla

kohdatuksi omana itsenäsi?

Monikulttuurisuus on jo sanana usein laitettu johonkin omaan

värikkääseen lokeroonsa. Siksi olikin ilahduttavaa lukea Helsingin Sanomista

(30.12.) tutkija Pia Olssonin kirjoitus, jossa hän tuo esille käsitteen arjen

monikulttuurisuus.

Tutkiessaan yläluokkalaisten käsityksiä monikulttuurisuudesta hän

havaitsi aiheen arkisuuden ja luontevuuden useimmille yläluokkalaisille.

Monikulttuurisuuskasvatusta täytyykin tehdä koulujen lisäksi työelämässä,

sillä täällä aikuisten maailmassa ei olla päästy vielä yhtä pitkälle aiheen

arkisuuden kanssa.

Abu-Hannan mukaan monikulttuurisuudessa on lopulta kyse vallan

jakamisesta uusien ihmisten kesken. Tämä edellyttää kiinnostusta

oppimiseen ja vuoropuheluun erilaisten taustojen ja arvojen ymmärtämiseksi.

Ensimmäisenä askeleena on kysyä, miten näen omat arvoni ja

identiteettini ja pystynkö tarkastelemaan niitä ulkoapäin.

”LUOKITTELEMME

IHMISIÄ HYVIN

HERKÄSTI

TIEDOSTAMAT-

TAMME.”

Maria Kankkunen

kulttuuritulkki

Talous ja nuoret TAT

31


Osaavat nuoret

tulevaisuuden työelämään

Digitaaliset oppimateriaalit lukioille ja ammatillisille oppilaitoksille

talous-, työelämä- ja yrittäjyystaitojen opiskeluun

MYYNTI, MARKKINOINTI JA

KAUPALLISTAMINEN

GLOBAALIT

MARKKINAT

VUOROVAIKUTUS JA

NEUVOTTELUTAIDOT

TALOUS, RAHA JA

YRITTÄJYYS

+ KIERTOTALOUS JA AVOIMEN YLIOPISTON KURKISTUSKURSSIT

Bisneskurssien oppimateriaalit ovat maksuttomia sekä oppilaitoksille että opiskelijoille!

Järjestämme myös maksuttomia koulutuksia opettajille ja oppimateriaaliemme teemoihin liittyen.

Lue lisää ja tilaa tutustumislinkki: bisneskurssit.fi

tat.fi

More magazines by this user