TATtalks 1/2020
TATin asiakaslehti TAT talks -lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.
TATin asiakaslehti TAT talks -lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.
- No tags were found...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
1/<strong>2020</strong><br />
Kaikki<br />
yritystaloudesta<br />
Trallassa<br />
20<br />
UUSI<br />
TOIMITUS-<br />
JOHTAJA<br />
22<br />
YRITTÄJÄNÄ<br />
OPISKELUJEN<br />
OHESSA<br />
12<br />
Kesäksi<br />
oma yritys<br />
18<br />
”Me tehdään<br />
kaikenlaisia<br />
videoita.”<br />
tat.fi
#PÄÄKIRJOITUS<br />
Jokainen hyötyy<br />
yrittäjyyden opeista<br />
Tämä on TAT talksin yrittäjyysnumero. Teema on tärkeä ja myös<br />
itselleni läheinen. Olenhan saanut lapsuuden kodista yrittäjyyden<br />
mallin. Isäni oli maansiirtoalan yrittäjä ja yrittäjyyden arkea<br />
eli koko perhe.<br />
Keittiön pöydän ääressä vanhemmat tekivät laskelmia urakoiden hinnoista<br />
ja avasivat laskuja. 1990-luvun laman aikaan käytiin myös rankkoja<br />
keskusteluja yrityksen selviytymisestä. Työ vei isän joka viikko pois kotoa<br />
Pohjois-Karjalasta eri puolille Suomea – sinne missä työtä kulloinkin oli.<br />
Mallista huolimatta minusta ei tullut yrittäjää. Iloitsen kuitenkin siitä,<br />
että yhä useampi nuori näkee yrittäjyyden mahdollisena uravaihtoehtona<br />
kuten todetaan Oma yritys opettaa eniten -jutussa sivulla 14.<br />
Me kaikki arvostamme hyvinvointiyhteiskunnan palveluita, kuten laadukasta<br />
koulutusta ja terveydenhuoltoa. Niiden rahoittamiseksi tarvitaan<br />
jatkossakin uusien sukupolvien perustamia menestyviä yrityksiä, jotka<br />
maksavat veroja ja tarjoavat työtä.<br />
Yrittäjyyden opeista hyötyy tärkeinä työelämätaitoina jokainen nuori,<br />
vaikkei yrittäjäksi päätyisikään. Niitä voi harjoitella muun muassa TATin<br />
Yrityskylissä, jotka juhlivat tänä vuonna 10-vuotista taivaltaan. Eräänkin<br />
kuudesluokkalaisen oppi oli Yrityskylä-päivän asiakaspalvelutilanteista<br />
seuraava: Opin, että tulee olla ystävällinen myös ihmisille, joita en ennestään<br />
tunne. Hieno oivallus!<br />
Itse opin elämästä yrittäjäperheessä ainakin kaksi työelämässä tarpeeseen<br />
tullutta taitoa:<br />
1. Voin yleensä itse vaikuttaa siihen, miten pärjään ja<br />
2. Aina kova työ ei silti riitä ja voi epäonnistua. Siitäkin selvitään.<br />
Aloitin Talous ja nuoret TATin toimitusjohtajana vuoden <strong>2020</strong> alussa.<br />
Jatkamme yhdessä tärkeää työtä nuorten työelämä- ja taloustaitojen<br />
ja yrittäjyyteen innostamisen parissa. Näiden taitojen merkitys tulee tällä<br />
vuosikymmenellä korostumaan entisestään.<br />
”YHÄ USEAMPI<br />
NUORI NÄKEE<br />
YRITTÄJYYDEN<br />
MAHDOLLISENA<br />
URAVAIHTO-<br />
EHTONA.”<br />
Kuva: iStock<br />
Jenni Järvelä<br />
JULKAISIJA<br />
Talous ja nuoret TAT<br />
Eteläranta 10, 00130 Helsinki<br />
TILAUKSET<br />
talousjanuoret@tat.fi<br />
PÄÄTOIMITTAJA Jenni Järvelä<br />
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Viivi Ali-Löytty<br />
KANSIKUVA Timo Porthan<br />
ULKOASU Omnipress / Hanna-Mari Jaakkola<br />
PAINO PunaMusta<br />
ISSN 2342-0006<br />
2
1/<strong>2020</strong><br />
2/2017<br />
YRITTÄJÄN<br />
TYÖKUORMA<br />
HUOLETTAA<br />
NUORIA<br />
S. 14<br />
2 Pääkirjoitus<br />
4 Lyhyet<br />
8 Elinasofia tähtää<br />
kansainvälisille markkinoille<br />
12 Leevi on 18-vuotiaana<br />
jo kokenut yrittäjä<br />
14 Hyvä liikeidea<br />
yrittäjyyden perusta<br />
18 TAT tarjoaa oman<br />
kesäyrittäjyyspalvelun<br />
20 Käy tutustumassa työelämän<br />
taitoihin Tralla.fi:ssä<br />
12<br />
Kiinteistöhuolto<br />
Lamminsivu<br />
valmiina<br />
palvelukseen<br />
22 Jenni Järvelästä lasten talousosaaminen<br />
on yhteinen vastuu<br />
25 Annukka Åstrand nostaa<br />
yrittäjyydestä hyvät puolet esiin<br />
26 Esimerkit uppovat nuoriin<br />
taloustaidoissakin<br />
31 Minä väitän: Kulttuuritulkki<br />
Maria Kankkunen<br />
22<br />
Jenni Järvelä<br />
astui puikkoihin<br />
26<br />
Talousasiat tuttuja<br />
– kertaus paikallaan<br />
3
#LYHYESTI<br />
Kuva: iStock<br />
10-vuotias Yrityskylä<br />
katsoo tulevaisuuteen<br />
YRITYSKYLÄ täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta ja<br />
kurkistaa sen kunniaksi tulevaisuuden työhön.<br />
Jokaisessa Yrityskylä Alakoulussa järjestetään kevään<br />
aikana Yrityskylän tulevaisuuspäivä, jossa Yrityskylän<br />
kumppanit kohtaavat kuudesluokkalaisia kollegoitaan.<br />
Samalla kumppanit haastetaan miettimään, millaiseen<br />
tulevaisuuteen Yrityskylään nyt osallistuvat nuoret<br />
tulevat aikanaan astumaan. Ovatko yritykset valmiita<br />
vastaanottamaan tulevaisuuden työntekijöitä?<br />
Juhlavuoden kunniaksi Yrityskylä on rekrytoinut kuusi<br />
nuorta, jotka toimivat Yrityskylän lähettiläinä vuoden <strong>2020</strong><br />
ajan. Näistä valovoimaisista nuorista tullaan kuulemaan<br />
lisää pian!<br />
LUE LISÄÄ<br />
MARIAN AJATUKSIA<br />
S. 31<br />
Maria Kankkunen<br />
aloitti kulttuuritulkkina<br />
TAT tarjoaa parempia talous- ja työelämätaitoja kaikille<br />
nuorille – myös eri kulttuuritaustoista tuleville. Siksi<br />
TATissa on aloittanut tämän vuoden alusta kulttuuritulkki<br />
Maria Kankkunen.<br />
Kulttuuritulkin avulla otamme kulttuurisensitiivisen<br />
otteen työhömme ja varmistamme, että palvelumme<br />
ovat kaikille nuorille sopivia. Rohkaisemme myös<br />
työnantajia kehittämään työyhteisöjä monikulttuurisuusasioissa,<br />
jotta työelämä on valmis ottamaan eri<br />
taustoista tulevat nuoret vastaan.<br />
Tekoäly ohjaa<br />
nuoret työelämään<br />
NUORTEN henkilökohtaiseksi työelämävalmentajaksi kehitetty<br />
Duunikoutsi-mobiilisovellus sparraa ja valmentaa nuoria TETjaksolle<br />
ja kesätöihin. Nyt sovellukseen on lisätty tekoälyä.<br />
Duunikoutsi-mobiilisovellus on kehitetty tukemaan nuoren<br />
ensiaskeleita työelämässä. Viime vuonna julkaistu sovellus nostaa<br />
nuorten työelämävalmentamisen uudelle tasolle, kun TAT ja<br />
Oikotie Työpaikat ovat kehittäneet sitä tekoälyä hyödyntäväksi<br />
kokonaisuudeksi yhdessä uusien kumppanien Headain ja SAK:n<br />
kanssa.<br />
Duunikoutsi on henkilökohtaista kehitystä tukeva<br />
virtuaaliympäristö, jossa nuori saa ohjausta työelämätaidoissa<br />
sekä kerää työhistoriaa, kokemuksia, osaamista ja vahvuuksia<br />
yhteen ja samaan paikkaan. Tekoälyn avulla Duunikoutsi osaa<br />
antaa yksilöllistä palautetta ja tarjota kunkin nuoren vahvuuksiin<br />
sopivia kehityspolkuja työelämätaidoissa. Tekoälyllä höystetty<br />
Duunikoutsi on ladattavissa sovelluskaupoista.<br />
4
#LYHYESTI<br />
TEKSTI MARI LEHTONEN / KUVA IIRO RAUTIAINEN<br />
Taloussankari-kilpailun<br />
voitto Jyväskylään<br />
Historian ensimmäinen Taloussankari-kilpailu käytiin joulukuussa Helsingissä.<br />
Voittoon ylsi Landet-niminen joukkue Korpilahden yhtenäiskoulusta.<br />
Taloussankari 2019<br />
-kilpailun tulokset:<br />
1. Landet, Korpilahden<br />
yhtenäiskoulu, Jyväskylä<br />
2. Viitonen, Hakkarin koulu,<br />
Lempäälä<br />
3. Taloussankarit, Hakkarin<br />
koulu, Lempäälä<br />
KAHDEKSASLUOKKALAISILLE suunnattu Taloussankari-kilpailu<br />
käynnistettiin syksyllä 2019. Karsinnoissa<br />
nuoret muodostivat 2–5 hengen joukkueita ja pelasivat<br />
Taloussankari-peliä, sekä vastasivat<br />
pelattuaan neljään kysymykseen itse tekemillään<br />
videoilla. Loppukilpailuun<br />
valittiin kymmenen joukkuetta.<br />
Semifinaalissa kaikki joukkueet<br />
kiersivät kymmenen erilaista<br />
arjen talouteen liittyvää<br />
rastia. Finaaliin pääsi kolme parhaat<br />
pisteet saanutta tiimiä.<br />
Jyväskylän Korpilahden yhtenäiskoulua<br />
edustanut Landet-joukkue<br />
keräsi komean pistesaaliin sekä semifinaalissa<br />
että finaalissa. Muut finaalijoukkueet<br />
tulivat Lempäälästä Hakkarin koulusta.<br />
Finaalissa tiimit pääsivät esimerkiksi kertomaan,<br />
mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, kun pohtii itselle<br />
sopivaa säästämisen ratkaisua. Finaalissa testattiin<br />
myös, ketkä vastaavat nopeimmin erilaisiin<br />
taloutta käsitteleviin kysymyksiin.<br />
Taloussankarit Saana Hulkko, Iida-Maria<br />
Tapper, Onni Seppälä, Miso Saarinen<br />
ja Otto Pinomäki opiskelevat valinnaisaineena<br />
yrittäjyyttä. Ainetta<br />
opettava historian ja yhteiskuntaopin<br />
opettaja Juho Annala kertoi<br />
bonganneensa kilpailun osallistuessaan<br />
Talous tutuksi -koulutukseen.<br />
Voittajajoukkue sai palkinnoksi<br />
50 euron lahjakortit jokaiselle<br />
joukkueen jäsenelle sekä kymmenen<br />
tablettitietokonetta koululle viemisiksi<br />
digitaitojen edistämiseen.<br />
Taloussankari-pelin ja kilpailun ovat kehittäneet<br />
yhdessä TAT, Nordea ja Pörssisäätiö. Vuoden <strong>2020</strong><br />
kilpailu pyörähtää käyntiin elokuussa heti koulujen<br />
alkaessa.<br />
taloussankari.fi<br />
Voittaja joukkue Landet kertoi<br />
salaisen aseensa kilpailussa olleen<br />
opettajansa Juho Annala.<br />
5
#LYHYESTI<br />
TATISSA TAPAHTUU<br />
HELMIKUU<br />
6.-8.2. Opo-päivät <strong>2020</strong>, Tampere<br />
14.2. Yrityskylä Itä-Suomen uusien toimitilojen<br />
avajaiset, Kuopio<br />
26.2. Talousguru-finaali, Helsinki<br />
27.2. Yrityskylä 10 v.-kumppanitapahtuma, Oulu<br />
28.2. Yrityskylä 10 v.-kumppanitapahtuma, Espoo<br />
MAALISKUU<br />
10.3. Yrityskylä 10 v.-kumppanitapahtuma, Vaasa<br />
26.3. Teemana tulevaisuuden työ -täydennyskoulutus<br />
toisen asteen opettajille<br />
HUHTIKUU<br />
1.4. Yrityskylä 10 v.-kumppanitapahtuma, Lappeenranta<br />
8.4. Yrityskylä 10 v.-kumppanitapahtuma, Helsinki<br />
21.4. Yrityskylä 10 v.-kumppanitapahtuma, Kuopio<br />
24.4. Yrityskylä 10 v.-kumppanitapahtuma, Turku<br />
TOUKOKUU<br />
12.5. Yrityskylä 10 v.-kumppanitapahtuma, Tampere<br />
14.5. Teemana tulevaisuuden työ -täydennyskoulutus<br />
toisen asteen opettajille<br />
26.5. TAT Nuorten tulevaisuusraportin julkistus<br />
MUISTA MYÖS!<br />
Yrityskylässä<br />
• 40 Yrityskylän opekoulutusta<br />
• 420 Yrityskylä Alakoulun<br />
kyläpäivää<br />
• 1 130 Yrityskylä Yläkoulun<br />
pelitilannetta<br />
Maksuttomat webinaarit<br />
Bisneskurssien oppimateriaaleja<br />
jo käyttäville sekä aiheista<br />
kiinnostuneille opettajille<br />
Hukkataloudesta kiertotalouteen<br />
-koulutus toisen asteen opettajille<br />
Mun elämä -kiertueet ammatillisille<br />
oppilaitoksille ja lukioille<br />
Kurkistuksia yliopistoon<br />
TATIN Bisneskurssit tarjoaa yhdessä avointen<br />
yliopistojen kanssa lukiolaisille maksuttomia<br />
opintojaksoja, joiden kautta pääsee<br />
näkemään, millaista opiskelu korkeakoulussa<br />
voi olla. Opinnoista saa vahvistusta<br />
tulevaisuudensuunnitelmiin ja pisteitä sekä<br />
lukion että korkeakoulun opintorekistereihin.<br />
Orientoivat yliopisto-opinnot hyödyttävät<br />
sekä opiskelijoita että lukioita. Ne ovat lukioille<br />
vaivaton keino toteuttaa uuden lukiolain<br />
velvoittama korkeakouluyhteistyö.<br />
TATin opintoja lukiolaisille on tarjolla Jyväskylän<br />
ja Helsingin yliopistojen avoimissa yliopistoissa.<br />
Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston<br />
johtaja Jukka Lerkkanen on tyytyväinen siihen,<br />
että Jyväskylän yliopiston tarjoamiin opintoihin<br />
ilmoittautui opiskelijoita 45 lukiosta.<br />
– Saimme ensimmäisen toimintalukukauden<br />
aikana tietoa, millaiset opintojaksot kiinnostavat<br />
opiskelijoita. Uskon, että lukuvuonna <strong>2020</strong>–2021<br />
opintoihimme osallistuu 2 000 lukiolaista<br />
ympäri maan, Lerkkanen arvioi.<br />
Kuva: iStock<br />
6
#LYHYESTI<br />
Kuva: iStock<br />
Opettaja,<br />
tunnetko<br />
tulevaisuuden<br />
työn?<br />
NUORTEN talous-, työelämä- ja<br />
yrittäjyysosaamisen kehittämisen<br />
lisäksi koulutamme säännöllisesti<br />
opettajia, jotta heillä olisi parhaat<br />
valmiudet edellä mainittujen teemojen<br />
opettamiseen.<br />
TATin Bisneskurssit järjestää kevään<br />
aikana toisen asteen opettajille<br />
maksuttomia täydennyskoulutuksia.<br />
Teemana tulevaisuuden työ<br />
-koulutuksen tavoitteena on tukea<br />
opettajien tulevaisuusajattelua<br />
ja työnteon tulevaisuuteen liittyvää<br />
näkemyksellisyyttä. Koulutus<br />
käsittää useita tulevaisuuden työelämään<br />
liittyviä teemoja kuten tekoäly,<br />
työelämän murros, työhyvinvointi,<br />
työympäristöt ja tulevaisuuden<br />
työelämätaidot.<br />
Hukkataloudesta kiertotalouteen<br />
-koulutuksen tavoitteena puolestaan<br />
on antaa opettajille syvällinen<br />
ymmärrys kiertotalouden merkityksestä<br />
taloudelle, yhteiskunnalle<br />
ja ympäristölle. Osana koulutusta<br />
opettajat pääsevät kuulemaan mielenkiintoisia<br />
asiantuntijaluentoja eri<br />
toimijoiden edustajilta ja kuulemaan<br />
esimerkkejä kiertotalouden toteutumisesta<br />
yrityksissä.<br />
Opettajat saavat molemmista<br />
koulutuksista mukaansa valmiita sisältöjä<br />
ja menetelmiä, joita voi sellaisenaan<br />
hyödyntää omassa opetustyössä.<br />
Lisätietoa koulutuksista<br />
bisneskurssit.fi/<br />
opettajan-koulutukset<br />
Ensiaskeleet<br />
urapolulle<br />
TET-harjoittelu lisää kiinnostusta toimialaa<br />
kohtaan, kertoo TATin TET-tutkimus.<br />
37 %<br />
vastaajista koki<br />
TET-jakson lisäävän<br />
kiinnostusta alaa<br />
kohtaan.<br />
MIKÄ TET?<br />
TET-jakso eli työelämään<br />
tutustumisjakso on viikon<br />
tai kahden työjakso 8.- ja<br />
9.-luokkalaisille sekä<br />
lukiolaisille.<br />
TET-kyselytutkimukseen<br />
vastasi yli 700 syksyllä<br />
2019 työelämään tutustumisjakson<br />
suorittanutta<br />
yhdeksäsluokkalaista.<br />
Vastaajia pyydettiin<br />
arvioimaan TET-jaksoa.<br />
Tutkimuksen toteutti TATin<br />
toimeksiannosta T-Media.<br />
Lisää tutkimuksen tuloksia<br />
löydät osoitteesta tat.fi/tet<br />
TET-kyselytutkimuksessa haastateltiin<br />
työelämään tutustumisjakson juuri käyneitä<br />
nuoria ja tuloksista päällimmäisenä<br />
näyttäytyy tyytyväisyys jaksoon ja<br />
into työelämää kohtaan. Erityisesti tytöt<br />
katsovat jo TET-paikkaa valitessaan tulevaisuutta<br />
kohti: 39 prosenttia tytöistä<br />
valitsi harjoittelupaikan sen perusteella,<br />
että ala tai ammatti kiinnostaa.<br />
Tutkimus antaa kiitosta erityisesti<br />
työnantajille: 98 prosenttia nuorista<br />
koki, että heidät otettiin erittäin hyvin<br />
tai hyvin vastaan työpaikalla. TET-jakso<br />
onkin oivallinen mahdollisuus tutustuttaa<br />
innokkaita nuoria toimialaan<br />
ja rekrytoida uusia kesätyöntekijöitä,<br />
sekä sitouttaa mahdolliselle urapolulle<br />
jo aikaisessa vaiheessa.<br />
24 %<br />
Joka neljäs (24 %) nuori<br />
aikoo hakea kesätöihin<br />
samaan paikkaan,<br />
jossa suoritti TETharjoittelun.<br />
Kokonaisuudessaan TET-jakso sai nuorilta<br />
kiitettävän arvosanan yhdeksän<br />
miinus. Tettiläisillä oli myös kehitysehdotuksia<br />
työtehtävien monipuolisuuden<br />
ja jakson pituuden suhteen: TETjakson<br />
toivottiin olevan pidempi ja<br />
tehtäviä enemmän mietittynä.<br />
7
Elinan (oik.) ja Sofian<br />
videokanavalla Youtubessa<br />
on melkein 90 000<br />
seuraajaa. Toukokuussa<br />
tytöiltä ilmestyy kirja.<br />
8
TEKSTI JUHA PELTONEN / KUVAT TIMO PORTHAN<br />
TUBETYTÖT<br />
TÄHTÄÄVÄT<br />
KANSAINVÄLISILLE<br />
MARKKINOILLE<br />
Sofia (9) on kohta Suomen nuorin julkaistu kirjailija ja<br />
Elinalla (12) on Suomen mestaruus nykytanssissa, mutta yhdessä<br />
heidät tunnetaan hyväntuulisista videoistaan. Elinan ja Sofian<br />
Youtube-kanavalla on melkein 90 000 seuraajaa.<br />
Lahden pääkirjastossa Elinaan ja Sofiaan<br />
törmää jo ennen haastattelun<br />
alkua. Pöydillä on Tammen kirjaluetteloita,<br />
joiden kansikuvassa he<br />
poseeraavat iloisesti. Lahtelaissiskokset<br />
esiintyvät lehtihyllyssä myös Koululaisen<br />
etusivulla.<br />
Elina ja Sofia saapuvat haastatteluun suoraan<br />
koulusta äitinsä saattamina. Tervehdykseksi<br />
he halaavat sekä toimittajan että kuvaajan,<br />
ja koulutamineiden vaihto kuvausvaatteisiin<br />
alkaa heti. Kaikesta näkee, että tyttöjä on<br />
haastateltu ennenkin. Heidän uransa tubettajina<br />
alkoi viime presidentinvaaleista.<br />
– Me haastateltiin kaikki presidenttiehdokkaat,<br />
myös Suomen presidentti Sauli Niinistö.<br />
Ennen sitä meillä ei ollut mitään kamerakokemusta,<br />
me ei oltu koskaan puhuttu kameralle,<br />
Sofia muistaa.<br />
– Meistä oli kivaa olla kameran edessä, ja<br />
sitten aloitettiin ihan muidenkin videoiden<br />
tekeminen. Se oli niin kivaa, että me haluttiin<br />
tehdä niitä lisää, Elina vahvistaa.<br />
Jo presidenttivideoistaan tytöt saivat paljon<br />
palautetta muilta lapsilta.<br />
– Monet meidän tilaajat laittoivat viestiä, että<br />
heidän vanhempansa olivat menneet äänestämään,<br />
vaikka olivat ensin miettineet, etteivät<br />
äänestäisi. Meidän videolta he näkivät ehdokkaista<br />
ihan eri puolet, Elina kertoo.<br />
Elinan ja Sofian tentissä on ollut myös entisiä<br />
ja nykyinenkin pääministeri.<br />
– Siinä kävi niin hyvä tuuri, että saatiin<br />
haastatella Sanna Marinia, kun toinen haastateltava<br />
oli kipeänä, ja nyt siitä on tullut uusi<br />
Suomen pääministeri, Sofia hehkuttaa.<br />
Maisteluvideoita ja haasteita<br />
Poliitikkojen haastattelut ovat vain pieni osa<br />
Elinan ja Sofian videoita, joita syntyy päivittäin.<br />
– Me tehdään maisteluvideoita, opetusvideoita,<br />
vaikka miten tehdään kärrynpyörä tai<br />
spagaatti, ja puhevideoita tärkeistä asioista;<br />
ympäristöstä ja politiikasta. Me tehdään kaikenlaisia,<br />
Sofia luettelee.<br />
Tytöt tykkäävät myös haasteista. 24 tunnin<br />
haasteissa videoita kuvataan välillä koulussakin,<br />
luvan kanssa. Sellainen oli esimerkik-<br />
9
si haaste viettää vuorokausi jättimäisen yksisarvista<br />
esittävän ilmapallon kanssa.<br />
– Se oli mun kokoinen. Olin kaupassa ja<br />
soittotunnillakin sen kanssa, Sofia kertoo.<br />
– My week ja my day -videoissa katsojat otetaan<br />
mukaan meidän viikkoon tai päivään,<br />
Elina lisää.<br />
Tytöt keksivät aiheita enemmän kuin ehtivät<br />
tehdä. Ideoita tulee myös heidän seuraajiltaan,<br />
mutta ei enää Youtuben kautta: alustan<br />
säännöt eivät nykyään salli kommentointia,<br />
kun kuvassa näkyy alle 13-vuotiaita. Äidin<br />
mielestä se on harmi, koska tyttöjen kanavalla<br />
monet kommentoijat kertoivat koulukiusaamisista<br />
tai ettei heitä oteta mukaan leikkeihin,<br />
ja kertoivat videoiden tuovan iloa surullisiinkin<br />
päiviin. Kommentteja voi kuitenkin<br />
lähettää Instagramin kautta. Sielläkin tytöillä<br />
on noin 20 000 seuraajaa.<br />
Yleensä noin kymmenminuuttisten videoiden<br />
kuvaaminen ei paljon kauempaa kestä,<br />
editointiin menee enemmän aikaa. Elina sanoo<br />
olevansa perheen nopein editoija, äidillä<br />
on vielä opettelemista. Elina opettaa myös<br />
Sofiaa editoimaan.<br />
– Jos on puhevideo, kuvaamme yleensä Sofian<br />
kanssa kahdestaan kännykällä, mutta jos<br />
tehdään vaikka My day -huvipuistovideo, äiti<br />
juoksee meidän perässä kuvaamassa. Yleensä<br />
äiti editoi, koska meillä on koulu ja harrastuksia,<br />
Elina selventää työnjakoa.<br />
Poliitikkoja, artisteja ja olympiaurheilijoita<br />
haastatellessaan tytöt käyttävät myös ammattikuvaajaa.<br />
Yritykset ottavat yhteyttä<br />
Osa Elinan ja Sofian videoista on tehty yhteistyössä<br />
jonkin yrityksen kanssa, jolloin tubettajat<br />
saavat tekemisestään palkkaa. Aluksi,<br />
kun Elina ja Sofia eivät olleet kovin tunnettuja,<br />
äiti otti tyttöjen puolesta yhteyttä sopiviin<br />
yrityksiin. Sittemmin monet ovat huomanneet,<br />
että tyttöjen kanava on hyvä paikka<br />
tavoittaa lapsiperheet. Nyt yrityksiltä tulee<br />
heille yhteydenottoja viikoittain.<br />
– Meidän pitää valita niistä sellaiset, jotka<br />
sopivat meidän arvoihin. Me tehdään lapsiystävällistä,<br />
eli ei mitään kiroilua eikä väkivaltaa.<br />
Miiteissä monet vanhemmat kertovat, että<br />
jos niiden lapset sanovat katsovansa elinasofiaa,<br />
niin ne on että okei, Elina sanoo.<br />
Miiteissä Elina ja Sofia tapaavat seuraajiaan.<br />
Niitä järjestävät esimerkiksi kauppakeskukset,<br />
koska paikalle tulee aina satoja ihmisiä.<br />
– Mä aion keksiä<br />
lääkkeen syöpään ja<br />
masennukseen, mutta sit<br />
mä aion myös tubettaa<br />
samalla, Sofia kertoo.<br />
”MY WEEK JA MY<br />
DAY -VIDEOISSA<br />
KATSOJAT OTETAAN<br />
MUKAAN MEIDÄN<br />
VIIKKOON TAI<br />
PÄIVÄÄN.”<br />
– Vaikka me ollaan oltu yrittäjiä, me on tehty<br />
vain verokortilla. Mutta nyt me ollaan perustamassa<br />
yritystä, koska halutaan tehdä<br />
kansainvälisesti, Elina kertoo.<br />
Perusteilla olevan osakeyhtiön osakkaita<br />
ovat Elinan ja Sofian lisäksi heidän äitinsä<br />
ja yksi kokenut pitkän linjan yrittäjä. Osakeyhtiössä<br />
alaikäiset voivat olla osakkaita,<br />
mutta eivät esimerkiksi hallituksen jäseniä,<br />
eivätkä voi itse allekirjoittaa yhtiön perustamiseen<br />
liittyviä asiakirjoja. Lasten huoltajan<br />
ollessa saman yhtiön hallituksessa, tämä on<br />
jäävi edustamaan tyttöjä yhtiöko kouksessa,<br />
jolloin tarvitaan virallinen edunvalvojan sijainen.<br />
Ulkomaille suunnatuissa projekteissa tyttöjen<br />
esiintymiskieli pitää vaihtaa englanniksi.<br />
He ovat jo tehneetkin englanniksi esimerkiksi<br />
kokkailuvideoita.<br />
– Me ollaan asuttu Amerikassa, Sofia selventää.<br />
Rohkeuskirja kannustaa kaikkia<br />
Tuoreen Frozen 2 -elokuvan suomeksi puhutussa<br />
versiossa Elina ja Sofia esittävät Annan<br />
ja Elsan äänet. Kohta tytöiltä ilmestyy<br />
kirja ”Elina ja Sofia: Kaikki on mahdollista”.<br />
– Se on rohkeuskirja, joka kannustaa ihmisiä<br />
olemaan oma itsensä. Sitä voi myös<br />
täyttää. Siinä on tehtäviä ja testejä, vaikka<br />
että mikä harrastus sopisi, Elina kertoo.<br />
– Tai jos koulukiusataan, niin mitä pitää<br />
tehdä. Äiti sanoi, että sen ois pitänyt<br />
lapsena lukea se, Sofia säestää.<br />
Elina ja Sofia ovat tyttöjen oikeat nimet,<br />
tuttujen kesken Elkku ja Sof. Sukunimeä<br />
äiti ei ole vielä halunnut jul-<br />
10
Tytöt keksivät aiheita<br />
enemmän kuin ehtivät<br />
tehdä. Yleensä noin<br />
kymmenminuuttisten<br />
videoiden kuvaaminen<br />
ei paljon kauempaa kestä,<br />
enemmän aikaa menee<br />
editointiin.<br />
Elina voitti<br />
nykytanssiduolla<br />
kultaa toissa<br />
vuoden<br />
SM-kisoissa.<br />
kisuuteen. Frozenin lopputeksteissäkin lukee<br />
vain Elina ja Sofia.<br />
Elinan mukaan tubettaminen on vain pieni<br />
osa heidän elämäänsä. Tytöt tanssivat, soittavat<br />
ja pärjäävät hyvin koulussa. Elina on peruskoulun<br />
viidennellä ja Sofia kolmannella luokalla.<br />
– Mä soitan käyrätorvea ja Elina pianoa, Sofia<br />
sanoo.<br />
Elina voitti nykytanssiduolla kultaa toissa<br />
vuoden SM-kisoissa. Hänen mukaansa tubettaminen<br />
ei vaikeuta kaverisuhteita.<br />
– Koulussa voin olla ihan normi-ihminen ja<br />
saan olla oma itseni.<br />
Aikuisena hän aikoo olla tubettajan lisäksi kirurgi,<br />
mutta ei ole vielä päättänyt, tähtääkö aivo-<br />
vai sydänkirurgiksi.<br />
– Musta tulee sellainen tubettava kemisti. Mä<br />
aion keksiä lääkkeen syöpään ja masennukseen,<br />
mutta sit mä aion myös tubettaa samalla, että<br />
nyt mä laitan tätä tähän, niin kato mitä siitä tulee,<br />
Sofia innostuu.<br />
– Mutta ei sitä koskaan tiedä, kun me ollaan<br />
Sofian kanssa kumminkin vasta lapsia.<br />
– Nii.<br />
11
TEKSTI HANNA LEINO / KUVA RAMI MARJAMÄKI<br />
”Asiat saa<br />
tehdä omalla<br />
tavalla”<br />
Luokkakavereiden lomaillessa 15-vuotias<br />
Leevi Lamminsivu teki ensimmäistä kesää<br />
töitä omalla toiminimellä. Nyt kolme vuotta<br />
myöhemmin hän pystyy tarjoamaan<br />
kausitöitä ystävilleen.<br />
Leevi Lamminsi-<br />
on toiminut kiinteistöhuoltoalan<br />
yrittäjänä vuodesta<br />
2016 alkaen. Koko tämän<br />
ajan hän on ollut myös 18-vuotias<br />
päätoiminen opiskelija ensin peruskoulussa<br />
ja nyt opiskellessaan maatalousyrittäjäksi.<br />
– Yläasteella muut eivät käyneet töissä,<br />
mutta maatalouskoulussa on omanhenkisiä<br />
kavereita, jotka tekevät paljon töitä, Leevi<br />
kertoo.<br />
Kiinteistöhuolto Lamminsivun palveluvalikoimaan<br />
kuuluvat muun muassa piha-, pelto-<br />
ja lumityöt. Tarvittavat taidot Leevi oppi<br />
jo nuorena isänsä maatilalla Hämeenkyrössä,<br />
jossa hän ajoi traktorilla ja auttoi kaikissa<br />
maatilan töissä.<br />
Yrittäjän vastuu tutuksi<br />
Yrityksen alkumetreillä haastavinta oli saada<br />
asiakkaita, mutta hyvin tehtyjen töiden, julkisten<br />
kilpailutusten sekä Facebook- ja lehtimainonnan<br />
myötä asiakaskunta on kasvanut.<br />
Töitä riittää ympäri vuoden, ainoastaan loppusyksystä<br />
on hieman hiljaisempaa. Ruuhkapiikkien<br />
aikaan omat rahkeet eivät riitä kaikkien<br />
töiden tekemiseen, joten Leevi on palkannut<br />
yritykseensä kausityöntekijöitä.<br />
– Viime kesänä kolme läheisintä kaveriani<br />
olivat yrityksessäni töissä tekemässä yksinkertaisia<br />
pihatöitä, ja talvella minulla on yksi<br />
koneiden käytön hallitseva kaveri apuna auraustöissä,<br />
Leevi kertoo.<br />
12
KIINTEISTÖHUOLTO<br />
LAMMINSIVU<br />
Leevi Lamminsivun vuonna 2016<br />
perustama yritys.<br />
Yrityksen palveluvalikoima:<br />
• kiinteistöhuolto, kuten nurmikonleikkuu<br />
ja puiden kaato<br />
• mökkitalkkaripalvelut, kuten polttopuiden<br />
teko ja mökin lämmitys<br />
• maatalousurakointi, kuten heinänniitto ja<br />
ojien kaivuu<br />
• maarakennus, kuten kaivuutyöt ja<br />
mullan toimitus<br />
Yritys toimii pääasiassa Tampere–Nokia–<br />
Hämeenkyrö-akselilla.<br />
Leevi Lamminsivu teki jo nuorena<br />
töitä isänsä maatilalla, jossa<br />
ajatus yrittäjyydestä syntyi ja<br />
työssä tarvittavat taidot karttuivat.<br />
Yrittäjyydessä kiehtoi erityisesti<br />
vapaus tehdä asiat omalla tavalla.<br />
HAASTAVINTA<br />
TÄLLÄ HETKELLÄ<br />
ONKIN OSAAVAN<br />
TYÖVOIMAN<br />
LÖYTÄMINEN.<br />
Haastavinta tällä hetkellä onkin osaavan<br />
työvoiman löytäminen. Myös yrittäjän<br />
vastuu on tullut tutuksi.<br />
– Stressi iskee, jos työntekijä ei tule töihin.<br />
Tällöin yrittäjän tulee tehdä työt,<br />
vaikka olisi muutenkin jo kädet täynnä.<br />
Himmailua kasvun kanssa<br />
Yrityksen kasvattaminen on Leevin tavoitteena,<br />
mutta seuraavat pari vuotta hän aikoo<br />
vielä himmailla asian suhteen. Siitä pitävät<br />
huolen opinnot ja armeija, jotka rajoittavat<br />
työntekoa.<br />
– Armeijan ajan tavoitteena on suurimpien<br />
urakoiden säilyttäminen, sillä mahdollisille<br />
uusille asiakkaille soitteleminen<br />
ei oikein sinä aikana onnistu.<br />
Tällä hetkellä Leevin yritys hoitaa kahdelle<br />
kunnalle auraustöitä, minkä lisäksi<br />
asiakkaina on yrityksiä, taloyhtiöitä ja yksityishenkilöitä.<br />
Yrityksen kasvaessa Leevi haluaa kehittää<br />
ja päivittää yrityksensä nettisivuja. Parhainta<br />
markkinointia on silti sovittujen urakoiden<br />
hoitaminen huolella ja ajallaan.<br />
Yrittäjä ei kaipaa lomaa<br />
Yrittäjänä Leevi nauttii erityisesti siitä, että<br />
hän saa tehdä työt omalla tavallaan.<br />
– Parhaita työpäiviä ovat sellaiset, kun<br />
kaverin kanssa teemme hommia hyvällä<br />
fiiliksellä ja on hauskaa. Myös työn monipuolisuus<br />
on mukavaa, Leevi sanoo.<br />
Toisinaan lehtiä haravoidaan vesisateessa<br />
tai lumimyräkkä laittaa yrittäjän<br />
ja hänen aurauskalustonsa koville. Leevi<br />
kuitenkin nauttii työn touhusta, sillä<br />
omien sanojensa mukaan hän ei juuri tykkää<br />
lomailla. Ennen kouluvuoden alkua<br />
hän kuitenkin pyrkii aina pitämään viikon<br />
lomaa.<br />
Vaativaa mutta palkitsevaa<br />
Leevi kannustaa nuoria yrittäjiksi, jolloin<br />
nuori pääsee kokeilemaan omaa juttuaan.<br />
Yrittäjyys vaatii kuitenkin paljon,<br />
eikä alussa työn määrää ja yrittäjyyden<br />
vastuita välttämättä tule ajatelleeksi.<br />
– Yrityksen pyörittäminen koulun ohessa<br />
edellyttää hyvää aikatauluttamista.<br />
Yrittäjän tulee olla ahkera ja hoitaa tunnollisesti<br />
sovitut työt. Myös talousasiat tulee<br />
hallita, Leevi sanoo.<br />
Leevi hoiti kirjanpidon ensimmäisen<br />
vuoden ajan itse, mutta toiminnan laajetessa<br />
hän palkkasi kirjanpitäjän. Lisäksi<br />
hän on saanut neuvoja Suomen Yrittäjiltä<br />
ja internetistä googlaamalla.<br />
13
TEKSTI HANNA LEINO / KUVAT ISTOCK<br />
Oma yritys<br />
opettaa eniten<br />
Yrittäjyydellä hankittu osaaminen on rautaa työmarkkinoilla.<br />
Taloudelliset riskit ja suuri työmäärä kuitenkin arveluttavat nuoria.<br />
Kolmannes korkeakouluopiskelijoista haluaisi<br />
toimia yrittäjänä valmistumisensa jälkeen.<br />
Silti vain viidennes kaikista opiskelijoista<br />
pitää yrittäjyyttä todennäköisenä<br />
työllistymisvaihtoehtona. Tiedot käyvät ilmi<br />
Opiskelijasta yrittäjäksi 2019 -tutkimuksesta, jonka<br />
toteuttivat Suomen Yrittäjät ja Opiskelun ja koulutuksen<br />
tutkimussäätiö Otus. Tutkimukseen vastasi reilu<br />
14 000 yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijaa.<br />
– Yrittäjyys on paras tapa kehittää omaa<br />
osaamista ja kerryttää arvokasta työkokemusta.<br />
Vaikka nuoret perustavat<br />
nykyään ahkerasti yrityksiä,<br />
yrittäjyys voi olla myös välivaihe<br />
elämässä, sillä hampaat irvessä<br />
ei kannata yrittää. Tarvittaessa<br />
on hyvä osata laittaa lappu<br />
luukulle, liikkeenjohdon neuvonantaja<br />
ja mentori Bo-Erik<br />
Ekström sanoo.<br />
Hyvä liikeidea kantaa<br />
Yrittäjyyden esteinä opiskelijat<br />
näkevät erityisesti taloudelliset<br />
riskit, suuren työmäärän ja yritysidean<br />
puutteen.<br />
– Kaikkein kriittisin kysymys yritystä<br />
perustettaessa on, voiko liikeidealla tehdä rahaa. Kantaako<br />
oma idea? Yrittämisen taloudellinen kannattavuus<br />
riippuu nimittäin liikeideasta, Ekström muistuttaa.<br />
3 %<br />
Opiskelijabarometrin 2019<br />
vastaajista työskenteli yrittäjänä<br />
tai kevytyrittäjänä.<br />
Ekströmillä on tapana kysyä aktoreiltaan kolme kysymystä<br />
liikeideasta: Ketkä ovat yrityksen asiakkaita ja<br />
minkä ongelman liikeidea ratkoo heille? Millä tavalla<br />
asiakkaita veloitetaan tuotteesta tai palvelusta? Miten<br />
nuori yrittäjä aikoo tehdä liikeidealla rahaa?<br />
Hyväkään liikeidea ei kuitenkaan auta, jos toteutus<br />
on huono.<br />
– Nuoren yrittäjän tulee miettiä, mitä resursseja ja<br />
millaista osaamista hän tarvitsee.<br />
Yrittäjyydestä kiinnostuneista nuorista<br />
puolet haluaisi ryhtyä ensisijaisesti<br />
työnantajiksi. Kuitenkin Suomen<br />
Yrittäjien toteuttaman Yksinyrittäjäbarometrin<br />
2019<br />
mukaan kaksi kolmasosaa<br />
yrittäjistä on yksinyrittäjiä.<br />
– Yritystä perustettaessa<br />
tulee päättää, millä tavalla<br />
yrittäjä lähtee tavoittelemaan<br />
tulosta. Toimiiko yrittäjä<br />
yksin pienemmällä budjetilla<br />
vai sijoittaako hän yritykseen<br />
enemmän rahaa ja palkkaa<br />
työvoimaa?<br />
Empaattisuudella merkittävä rooli<br />
Yrittäjyydessä opiskelijoita houkuttelee<br />
erityisesti mahdollisuus päättää omasta työstä itsenäisesti<br />
ja mahdollisuus toteuttaa itseään. Ekströmin mielestä<br />
yrittäjyys ei kuitenkaan sovi kaikille.<br />
14
15
43 %<br />
miesvastaajista oli<br />
halukkaita toimimaan<br />
yrittäjinä.<br />
– Yrittäjällä tulee olla korkea energiataso, jotta hän<br />
jaksaa puurtaa yrityksensä eteen. Yrittäjän tulee myös<br />
olla coachable, jolloin yrittäjä ottaa nöyränä vastaa neuvoja<br />
muilta. Me and myself -lähestymistapa ei toimi. Lisäksi<br />
yrittäjän tulee olla sosiaalinen ja empaattinen, jotta<br />
hän saa jengiä mukaan, Ekström sanoo.<br />
Erityisesti empaattisuuden roolin Ekström näkee nykyään<br />
entistä tärkeämpänä. Enää yritykset eivät viesti<br />
vain asiakkaille, vaan niiden tulee saada parhaat työntekijät<br />
heille töihin ja sitoutumaan yritykseen.<br />
Jaksaminen ajoittain koetuksella<br />
Ekströmin kokemuksen mukaan aiemmat sukupolvet<br />
pelkäsivät konkurssia, mutta nykyään nuorten yrittäjien<br />
riskinsietokyky on melko hyvä.<br />
– Nuorten yrittäjien suurin pelko tuntuu olevan, tuleeko<br />
yrityksestä mitään. Oma yritys vie paljon aikaa,<br />
joten sen toivotaan menestyvän. Entä miltä yrittäminen<br />
näyttää ansioluettelossa?<br />
Mentori opastaa<br />
yrityksen alkuvaiheessa<br />
MENTOROINNIN ideana on, että kokenut<br />
asiantuntija opastaa kokemattomampaa henkilöä<br />
hänen urapolullaan. Suomen Yrittäjien ja Boardmanin<br />
mentorointiohjelmassa keskitytään nimenomaan<br />
nuoriin yrittäjiin, jotta he saavat apua ja tukea yrityksen<br />
alkumetreillä.<br />
– Mentori on neuvonantaja, joka ei keskity yrityksen<br />
yksityiskohtiin, vaan antaa neuvoja laajemmalla<br />
perspektiivillä. Mukana on myös henkilökohtainen<br />
aspekti, jolloin mentori voi tarkastella aktorin koko<br />
elämäntilannetta ja esimerkiksi työn ja vapaa-ajan<br />
tasapainoa, liikkeenjohdon neuvonantaja ja mentori<br />
Bo-Erik Ekström sanoo. Hän on itse mentoroinut<br />
kolmea nuorta yrittäjää.<br />
Mentoroinnissa käsitellään aktorille ajankohtaisia<br />
kysymyksiä. Keskustelujen kautta mentori siirtää hiljaista<br />
tietoa aktorille ja auttaa häntä kirkastamaan ajatuksiaan<br />
yrityksen suhteen.<br />
Suomen Yrittäjien ja<br />
Boardmanin mentorointiohjelma<br />
Suunnattu alle 40-vuotiaille Suomen Yrittäjien<br />
yritys- ja opiskelijajäsenille.<br />
Tavoitteena on kehittyä yrittäjänä. Ohjelman avulla<br />
voi esimerkiksi saada vinkkejä yrityksen kasvattamiseen<br />
tai käsillä olevien haasteiden ratkaisemiseen.<br />
Ohjelma on aktoreille maksuton.<br />
Mentori ja aktori tapaavat noin kerran kuussa.<br />
Ryhmätapaamiset mentorointiohjelman alussa ja lopussa.<br />
Ohjelman toteuttavat yhteistyössä asiantuntijaverkosto<br />
Boardman ja Suomen Yrittäjien valtakunnallinen<br />
Nuorten Yrittäjien verkosto.<br />
16
1/3<br />
korkeakouluopiskelijoista<br />
haluaisi toimia yrittäjänä<br />
valmistumisensa jälkeen.<br />
1/5<br />
1/2<br />
korkeakouluopiskelijoista<br />
haluaisi toimia yrittäjänä<br />
valmistumisensa jälkeen.<br />
kaikista opiskelijoista pitää<br />
yrittäjyyttä todennäköisenä<br />
työllistymisvaihtoehtona.<br />
2/3<br />
yrittäjistä on<br />
yksinyrittäjiä.<br />
Yksinyrittäjäbarometrin mukaan joka neljäs yrittäjä<br />
tekee töitä yli 50 tuntia viikossa ja puolet yrittäjistä<br />
koki jaksamisensa olevan ainakin ajoittain koetuksella.<br />
Ekström muistuttaa, että hyvällä liikeidealla ja oikeita<br />
asioita tekemällä yrittäminen kannattaa. Loppuunpalaminen<br />
on uhkana silloin, kun tehdään vääriä asioita<br />
ja huonoja päätöksiä. Rahaa palaa ja aikaa kuluu,<br />
mutta tulosta ei synny.<br />
Tällöin kokeneen mentorin neuvot ovat kultaakin<br />
kalliimpia.<br />
– Ajatuksia vaihtamalla liikeidea ja strategia kirkastuvat.<br />
Nuoren yrittäjän kannattaakin luoda verkostoja<br />
ja kuunnella neuvoja herkällä korvalla.<br />
27 %<br />
naisvastaajista oli<br />
halukkaita toimimaan<br />
yrittäjinä.<br />
YRITTÄJYYS<br />
KIINNOSTAA MIEHIÄ<br />
Kolme prosenttia Opiskelijabarometrin<br />
2019 vastaajista työskenteli yrittäjänä tai<br />
kevytyrittäjänä.<br />
Yrittäjänä toimiminen oli hieman<br />
yleisempää ammattikorkeakouluissa<br />
kuin yliopistoissa.<br />
Ammattialoista kaikkein todennäköisimpänä<br />
yrittäjänä toimimista pitivät maa- ja<br />
metsätalousalojen opiskelijat.<br />
Naisvastaajista 27 prosenttia ja miesvastaajista<br />
43 prosenttia oli halukkaita<br />
toimimaan yrittäjinä.<br />
Yrittäjinä työskentelevillä ja yrittäjiksi<br />
haluavilla oli palkansaajia korkeammat<br />
ansio-odotukset vuosi valmistumisen<br />
jälkeen.<br />
Lähde: Opiskelijabarometri 2019<br />
17
TEKSTI VIIVI ALI-LÖYTTY / KUVA ISTOCK<br />
Kesätöissä<br />
yrittäjänä<br />
Nuorille on ensi kesänä tarjolla tukea<br />
itsensä työllistämiseen yrittäjänä.<br />
Kesäyrittäjä-kampanja käynnistyy<br />
ensimmäisenä Helsingissä,<br />
Oulussa ja Vantaalla.<br />
Kesä on ihmisen parasta<br />
aikaa, sanotaan.<br />
Nuorille kesä on parasta<br />
aikaa kartuttaa<br />
työelämäkokemusta<br />
ja pankkitilin saldoa,<br />
kun koko loman tai osan siitä voi olla<br />
kesätöissä.<br />
Kesätyöpaikoista on kuitenkin<br />
monella paikkakunnalla kilpailua<br />
eikä perinteinen kesätyö kaikkia<br />
houkuttele. Ensi kesänä nuorille<br />
tarjotaan uusi vaihtoehto, kun heillä<br />
on mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä<br />
TATin Kesäyrittäjä-kampanjassa.<br />
– Kesäyrittäjä-kampanja on matalan<br />
kynnyksen yrittäjyysohjelma,<br />
joka auttaa nuoria työllistämään itsensä<br />
kesän ajaksi, projektipäällikkö<br />
Sanna Ikäläinen kertoo.<br />
Kesäyrittäjä-kampanja on saanut<br />
alkunsa vuonna 2014 Oulussa, jossa<br />
opiskelijoiden yrittäjyysyhteisö OuluES,<br />
yrittäjäyhteisö Njetworking ja<br />
Oulun kaupunki ideoivat tavan tutustuttaa<br />
ja rohkaista nuoria yrittäjyyteen.<br />
TATin koordinoima Kesäyrittäjä<br />
pohjautuu Oulun malliin ja kehitystyötä<br />
tehdään yhdessä. Tavoitteena<br />
on tehdä pysyvä kesäyrittäjyyden<br />
malli perinteisen kesätyöllistymisen<br />
rinnalle. Projektia rahoittaa<br />
Yksityisyrittäjäin säätiö, TAT ja<br />
kaupungit.<br />
Miten Kesäyrittäjäkampanja<br />
toimii?<br />
TAT käynnistää Kesäyrittäjäkampanjan<br />
yhdessä yhteistyökaupunkien<br />
kanssa. Nuoret voivat hakea<br />
mukaan kampanjaan yksin tai<br />
tiimissä ja haku aukeaa keväällä<br />
rinnakkain kaupungin kesätyö-<br />
18
haun kanssa. Oulussa kesäyrittäjien<br />
on mahdollista hakea kaupungilta<br />
kesäyrittäjäseteliä ja vastaavanlaista<br />
tukijärjestelmää suunnitellaan<br />
myös muiden yhteistyökaupunkien<br />
kanssa. Kaupungista riippuen<br />
mukaan ohjelmaan valitaan<br />
noin 50–100 nuorta.<br />
Toiminta käynnistyy toukokuussa<br />
sparrausviikoilla, jolloin nuoret<br />
saavat tiiviin tietopaketin ja perehdytyksen<br />
yrittämiseen ja yritystoiminnan<br />
käynnistämiseen liittyvistä<br />
aiheista ja jolloin mukana olevia<br />
nuoria tiimiytetään. Kampanja esittelee<br />
nuorille erilaisia kevyitä tapoja<br />
kokeilla yrittäjyyttä, kuten kevytyrittäjyys<br />
tai 4H-yrittäjyys. Toimintaa<br />
vetävät ja nuoria sparraavat kesäyrittäjämentorit,<br />
jotka auttavat hakemaan<br />
apua oikeasta paikasta ja tarjoavat<br />
nuorille tukea koko kesän ajan.<br />
Nuoret toteuttavat yritystoimintaansa<br />
itsenäisesti oman suunnitelmansa<br />
mukaan. Heillä on kesän aikana<br />
tapaamisia mentorinsa kanssa,<br />
tukiverkosto muiden kesäyrittäjien<br />
kanssa, mahdollisuus osallistua<br />
muutamiin myynti- ja markkinointitapahtumiin,<br />
joissa voi tuoda omaa<br />
yritystä ilmaiseksi esille, sekä kaikille<br />
yhteinen päättäjäistapahtuma<br />
kesän jälkeen.<br />
– Toivomme, että kesän päätteeksi<br />
kampanjaan osallistuneet nuoret<br />
ovat oppineet yrittäjyydestä, kartuttaneet<br />
taitojaan ja osaamistaan sekä<br />
saaneet selvyyttä siihen, voisiko<br />
yrittäjyydestä löytyä se oma juttu,<br />
Ikäläinen kertoo.<br />
KESÄYRITTÄJÄ-<br />
KAMPANJA<br />
tarjoaa 17–29-vuotiaille<br />
nuorille matalan kynnyksen<br />
yrittäjyysohjelman itsensä<br />
työllistämiseksi kesän ajaksi<br />
kokoaa yhteen yrittäjyyden<br />
eri malleja: toiminimi, kevytyrittäjä,<br />
laskutuspalvelu, 4H<br />
tarjolla ensi kesänä Helsingissä,<br />
Oulussa ja Vantaalla<br />
MITÄ NUORI<br />
SAA?<br />
Tietoa yrittäjyydestä<br />
Työkaluja oman yritystoiminnan<br />
käynnistämiseen,<br />
kehittämiseen ja toteuttamiseen<br />
Vahvan tukiverkoston<br />
ja kontaktit paikalliseen<br />
yrittäjäekosysteemiin<br />
Näkyvyyttä omalle yritykselle<br />
tapahtumissa ja somessa<br />
Kokemuksen yrittämisestä<br />
turvallisessa ja tuetussa<br />
ympäristössä<br />
Jollain paikkakunnilla<br />
kesäyrittäjäsetelin kaupungilta<br />
19
#HUONEENTAULU<br />
Kaipaatko ideoita<br />
yrittäjyyskasvatuksen<br />
toteuttamiseen?<br />
Valtakunnallinen ja maksuton Tralla.fi-palvelu tarjoaa<br />
opettajille laajan valikoiman materiaaleja, menetelmiä ja<br />
työkaluja yrittäjyys- ja työelämäosaamisen kehittämiseen<br />
ja toteuttamiseen eri koulutusasteilla.<br />
TRALLA.FI-PALVELU<br />
Yrittäjyyskasvatuksen ja työelämälähtöisen pedagogiikan<br />
mallit ja työkalut samassa paikassa<br />
Työkalu työelämä-, talous- ja yrittäjyystaitojen kehittämiseen<br />
Ideoita ja malleja varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle<br />
Hakukone, jonka avulla materiaaleja ja palveluita voi hakea<br />
koulutusasteen, keston tai laajuuden ja oppiaineen perusteella<br />
Mahdollisuus jakaa ja tallentaa ideoita sekä malleja oman Tralla-tilin kautta<br />
Tilaisuus oppia, kehittää ja vahvistaa omaa sekä oppijoiden<br />
työelämä-, talous- ja yrittäjyysosaamista<br />
Tralla-tilillä voit<br />
jakaa omia sisältöjä, ideoita ja työkaluja muille<br />
kommentoida muiden tuottamia sisältöjä<br />
merkitä itsellesi suosikkeja muiden sisällöistä<br />
seurata sinulle sopivia sisältöjä tuottaneita käyttäjiä<br />
Tralla.fi-palvelusta<br />
löydät ideoita ja työkaluja<br />
omaan opetukseesi,<br />
oppilaitoksen toimintakulttuurin<br />
kehittämiseen<br />
sekä oman tai oppijoiden<br />
osaamisen tukemiseen<br />
Tralla.fi<br />
TUTUSTU!<br />
20
21
#TAPASIMME<br />
TEKSTI JUHA PELTONEN / KUVAT TIMO PORTHAN<br />
Työelämä<br />
mainettaan<br />
parempaa<br />
TATin uuden toimitusjohtajan tärkein tehtävä on nuorten<br />
työelämä- ja taloustaitojen vahvistaminen ja yrittäjyyteen<br />
innostaminen. Jenni Järvelän mielestä se on kaikkien<br />
muidenkin tehtävä.<br />
EK:n viestintäjohtajan työstä TATin<br />
toimitusjohtajaksi vuoden alusta<br />
siirtynyt Jenni Järvelä kokee uuden<br />
työpaikkansa merkitykselliseksi koko<br />
suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudelle.<br />
– Tehtävämme on tukea ja auttaa nuoria polulla<br />
kohti työelämää. Hyvät työelämä- ja taloustaidot<br />
ovat siinä oleellisia, Järvelä sanoo.<br />
Hänen mielestään talousosaaminen on osa<br />
hyvää elämää.<br />
– Jos esimerkiksi ammattiin opiskelevalla<br />
nuorella on taloushuolia ja vaikeuksia maksaa<br />
vuokraa, ei opiskelu tai työntekokaan suju.<br />
Huolilla on vaikutusta myös nuoren terveyteen.<br />
Emme halua, että nuoren elämä lähtee<br />
väärille raiteille ennen kuin se on kunnolla<br />
alkanutkaan.<br />
Järvelän mielestä suomalaisen työelämän<br />
todellisuus on parempi kuin julkisen keskustelun<br />
tai median juttujen siitä välittämä käsitys.<br />
– Työelämäpuhe on aika usein negatiivista.<br />
Nuorten mielikuva työelämästä ei ole<br />
yksin kodin, koulun, median eikä yritysten<br />
vastuulla, mutta se on niiden kaikkien vastuulla.<br />
Miksi sun pitää mennä töihin?<br />
Kolmen lapsen äitinä Järvelä on itsekin miettinyt<br />
vastausta lasten tyypilliseen kysymykseen<br />
vanhemmilleen: Miksi sun pitää mennä<br />
töihin? Vastaukset luovat mielikuvaa työelämästä<br />
ja työn merkityksestä elämälle.<br />
– Jos on muitakin syitä kuin työstä saatava<br />
raha, niistä olisi hyvä kertoa; että kokee<br />
työn tärkeäksi ja mielenkiintoiseksi, ja että<br />
sitä on kiva tehdä. Kyllä negatiivisiakin tunteita<br />
voi kertoa, kunhan ei pelkästään niitä.<br />
Sekin on hyvä oppia, että aikuisenakin elämässä<br />
on kaikenlaisia päiviä. Voi olla hyviä<br />
ja vähän huonompia työpäiviä, mutta silti voi<br />
olla innostunut työstä ja kokea sen tärkeäksi.<br />
Samalla tavalla Järvelä toivoo, että yrityksissä<br />
kiinnitettäisiin huomiota koululaisten<br />
TET-harjoitteluun tai harjoitteluhakemuksiin<br />
vastaamiseen silloinkin, kun harjoittelijoita<br />
ei voitaisi ottaa.<br />
– Kaikkialla Suomessa on jo tällä hetkellä<br />
pulaa osaajista; kaikilla aloilla ja kaiken ko-<br />
22
”EMME HALUA,<br />
ETTÄ NUOREN<br />
ELÄMÄ LÄHTEE<br />
VÄÄRILLE RAITEILLE<br />
ENNEN KUIN SE<br />
ON KUNNOLLA<br />
ALKANUTKAAN.”<br />
JENNI JÄRVELÄ<br />
42-vuotias kauppatieteiden<br />
maisteri Lappeenrannan<br />
teknillisestä yliopistosta<br />
(2015) ja filosofian maisteri<br />
Jyväskylän yliopistosta (2005)<br />
TATin toimitusjohtaja<br />
<strong>2020</strong> alkaen<br />
EK:n viestintäjohtaja<br />
2016–2019<br />
ET-lehden toimituspäällikkö<br />
2012–2016<br />
Kymen Sanomien<br />
päätoimittaja 2010–2012<br />
Etelä-Suomen Sanomien<br />
toimituspäällikkö,<br />
uutispäällikkö, toimittaja<br />
2006–2010<br />
Asuu Helsingin Käpylässä<br />
puolisonsa ja perheen<br />
neljän lapsen kanssa<br />
Harrastaa juoksua,<br />
kuntoilua ja painonnostoa<br />
23
koisissa yrityksissä. Yksi ratkaisu on, että tulevaisuudessa<br />
tarvitsemme ulkomailta osaavia<br />
tekijöitä. Isoin kysymys on kuitenkin se,<br />
millä tavalla nuoret löytävät erilaisia urapolkuja.<br />
Tämä työ vaatii pitkäjänteisyyttä niin<br />
kouluilta kuin yrityksiltä.<br />
Monilla aloilla on vetovoimahaaste omien<br />
mahdollisuuksiensa tuomisessa esiin nuoria<br />
kiinnostavasti.<br />
– Uudessa opetussuunnitelmassa on hyvin<br />
tunnistettu työelämän nostaminen esiin<br />
aiempaa varhaisemmin ja paremmin. TETharjoittelu<br />
on tärkeä, mutta tuleeko se liian<br />
myöhään? Nuori joutuu tekemään ensimmäiset<br />
valintansa jo vuosi TETin jälkeen, Järvelä<br />
pohdiskelee.<br />
Viestintää kouluihin ja kouluista<br />
TATin työkalupakissa tärkeimmät välineet<br />
nuorten työelämä- ja taloustaitojen kehittämisessä<br />
ovat peruskoululaisille suunnatut Yrityskylät,<br />
lukion ja ammatillisen koulutuksen<br />
opiskelijoille tarkoitetut Bisneskurssien oppimateriaalit,<br />
ura- ja koulutusvaihtoehtoja esittelevä<br />
Kun koulu loppuu -media ja koulukiertueet.<br />
Uusina työkaluina TAT tarjoaa pelejä<br />
”TALOUSTAITOJEN<br />
EDISTÄMINEN<br />
PITÄISI ALOITTAA<br />
NYKYISTÄ<br />
VARHAISEMMALLA<br />
IÄLLÄ.”<br />
ja sovelluksia, kuten Taloussankari ja Duunikoutsi.<br />
Uusi toimitusjohtaja ei etukäteen<br />
julista muutoksia toiminnassa.<br />
– Ensin pitää tutustua ihmisiin, jotka tätä<br />
työtä tekevät, ja myös heidän näkemyksiin,<br />
joille työtä tehdään. Jos nähdään tarvetta jotakin<br />
muuttaa, sitten muutetaan.<br />
Suuri osa TATin toiminnasta on viestintää.<br />
Järvelä arvelee aiemmista tehtävistään Elinkeinoelämän<br />
keskusliitossa sekä aikakausja<br />
sanomalehdissä olevan hyötyä TATin teemojen<br />
nostamisessa yhteiskunnalliseen keskusteluun<br />
ja mediaan. Hän tiivistää työnsä<br />
viestin viemiseksi koulujen suuntaan, mutta<br />
myös koulumaailmasta päättäjien tietoon.<br />
TATin tärkeimmät kohderyhmät ovat koulut<br />
eli opettajat ja opinto-ohjaajat sekä koululaiset<br />
eli lapset ja nuoret.<br />
– Kouluilla pitäisi olla enemmän työelämäyhteyksiä,<br />
mutta ymmärrän, että koulujen<br />
paletti on aika täynnä.<br />
Aiempaa tärkeämmässä roolissa on myös<br />
yhteistyö opettajankoulutuslaitosten kanssa<br />
työelämä- ja taloustaitojen edistämisessä.<br />
– Taloustaitojen edistäminen pitäisi aloittaa<br />
nykyistä varhaisemmalla iällä. Siihenkin<br />
TAT on tuomassa uusia välineitä tämän vuoden<br />
aikana.<br />
Nuoret haluavat oppia taloustaitoja<br />
Järvelä pitää positiivisena, että nuorilla on into<br />
ja halu oppia taloustaitoja. TATin syksyllä<br />
2018 teettämässä Nuorten talousosaaminen<br />
-tutkimuksessa viidennes nuorista oli huolissaan<br />
omasta talousosaamisestaan. Opettajista<br />
64 prosenttia jakaa huolen nuorten taloustaidoista.<br />
– Nuoret itse ymmärtävät, että ne ovat heidän<br />
tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja.<br />
Yrittäjäperheessä Pohjois-Karjalassa kasvaneena<br />
Järvelä sanoo nähneensä pienestä pitäen,<br />
kuinka palkka pitää omalla työllään tehdä.<br />
Kotitaustat ovat kuitenkin erilaisia.<br />
– Tässäkin asiassa koulu voi olla tasoittajana.<br />
Koulusta saatu opastus talousasioihin<br />
voi ratkaista, lähteekö nuoren elämä liikkeelle<br />
plussalla vai miinuksella. Jos sössii rahaasian<br />
sa jo nuorena, lähtee jo valmiiksi takamatkalta<br />
elämäänsä rakentamaan.<br />
Järvelän mielestä Suomi tarvitsee kansallisen<br />
talousosaamisen ohjelman, jollainen on<br />
jo 59 OECD-maassa.<br />
– Kaikilla meidän naapurimaillamme on<br />
sellainen. Samanlaista työtä Suomessa tekevätkin<br />
jo monet finanssialan yritykset, mutta<br />
ohjelman avulla se voisi olla koordinoidumpaa,<br />
Järvelä sanoo.<br />
Hänen ajattelussaan ohjelmassa otettaisiin<br />
kantaa siihen, millaista talousosaamista nuorilla<br />
halutaan olevan, mutta myös työikäisten<br />
ja eläkeläisten taloustaitoihin. Jokin vaikuttajainstanssi<br />
koordinoisi eri väestöryhmille talousosaamiseen<br />
liittyviä asioita. Järvelä viittaa<br />
tutkimukseen, jonka mukaan yli neljännes<br />
suomalaisista nuorista eli vuonna 2016<br />
köyhyys- tai syrjäytymisriskissä.<br />
– Näiden riskien pienentäminen ja talousosaamisen<br />
kehittäminen rakentavat Suomelle<br />
parempaa tulevaisuutta.<br />
24
#KASVOT<br />
TEKSTI VIIVI ALI-LÖYTTY / KUVA IIRO RAUTIAINEN<br />
Yrittäjyydestä<br />
pitää tuoda<br />
hyvä näkyväksi<br />
Yksityisyrittäjäin Säätiön asiamies Annukka Åstrand<br />
kohtaa työssään niin yrittäjyyttä edistäviä kuin<br />
yrittäjyyskasvatustakin tekeviä tahoja. Heitä kaikkia<br />
yhdistää tahto innostaa nuoria yrittäjyyteen.<br />
ANNUKKA ÅSTRANDIN kouluaikana ei vielä puhuttu yrittäjyyskasvatuksesta,<br />
mutta yritysvierailuja tehtiin kyllä. Nykyään yrittäjyyskasvatus on<br />
osa koulujen opetussuunnitelmaa, sillä Suomeen tarvitaan lisää yrittäjiä,<br />
yrittäjämyönteistä ilmapiiriä ja yrittäjämäisiä taitoja, jotka ovat monelta<br />
osin yhteneväisiä tulevaisuuden työelämätaitojen kanssa. Yksityisyrittäjäin<br />
Säätiö jakaa nämä tavoitteet.<br />
– Yrittäjämäisiä taitoja tarvitaan nykyään kaikessa ja sen vuoksi<br />
on erittäin tärkeää, että niitä opetetaan koulussa. Luovuus, innovatiivisuus,<br />
omien kykyjen tunnistaminen ja rohkeus ovat hyviä<br />
esimerkkejä taidoista, joita tarvitaan aina. Mitä tahansa työelämässä<br />
haluaakin tehdä, ilman näitä taitoja ja oikeanlaista asennetta<br />
ei pärjää.<br />
Yrittämisestä puhutaan liian usein negatiiviseen sävyyn,<br />
korostetaan riskejä ja puhutaan yrittäjänä toimimisen vaatimuksista.<br />
– Yrittäjyydestä pitää tuoda hyvä näkyväksi, kertoa nuorille<br />
onnistumisista ja antaa rohkaisevia esimerkkejä tarinoiden<br />
avulla.<br />
Åstrand ajattelee, että elämme hyvää vaihetta yrittäjyyskasvatuksessa.<br />
Vielä olisi kuitenkin petrattavaa siinä, että<br />
teema olisi tasaisesti läsnä opetuksessa kaikilla kouluasteilla<br />
selvänä jatkumona.<br />
– Säätiö haluaa helpottaa opettajien työtä tarjoamalla<br />
Tralla.fi-palvelulla koonnin olemassa olevista yrittäjyyskasvatuksen<br />
materiaaleista ja palveluista.<br />
Yksi Trallasta löytyvistä palveluista on Yrityskylä. Yksityisyrittäjäin<br />
Säätiö on tukenut Yrityskylää alkumetreiltä<br />
lähtien.<br />
– Yrittäjänä toimiminen lisättiin Yrityskylä Alakoulun<br />
ammatteihin muutama vuosi sitten, mikä oli tärkeä<br />
lisä pienoisyhteiskuntaan. Yrityskylä on erinomainen<br />
esimerkki siitä, miten yrittäjyyskasvatusta voidaan<br />
tehdä luontevasti ja innostavasti.<br />
”NUORILLE<br />
PITÄÄ ANTAA<br />
ROHKAISEVIA<br />
ESIMERKKEJÄ<br />
TARINOIDEN<br />
AVULLA.”<br />
25
#KUVAREPPARI<br />
Rakennusalan opiskelija<br />
Veeti kertoi, että asenne<br />
ja motivaatio on tullut<br />
puheeksi kesätöissäkin.<br />
TEKSTI JA KUVAT PAULIINA RAHUNEN<br />
”Ihan<br />
järkeviä<br />
juttuja”<br />
TATin Mun elämä, mun työ -kiertueella<br />
muistutettiin nuoria työelämätaidoista<br />
ja oman talouden hallinnasta. Aiheet<br />
olivat nuorille entuudestaan tuttuja,<br />
mutta hyvää meteliä niistä saa pitää.<br />
26
TATin Mun<br />
elämä, mun työ<br />
-kiertue haastoi<br />
ammatillisissa<br />
oppilaitoksissa<br />
opiskelevia<br />
nuoria pohtimaan<br />
omaa taloutta ja<br />
työelämätaitoja.<br />
Viime vuonna<br />
esityksiä kertyi<br />
mittariin yli 150.<br />
TEEMAT OLIVAT<br />
NUORILLE JO TUTTUJA,<br />
MUTTA HE PITIVÄT<br />
KER TAUSTA HYVÄNÄ JA<br />
HYÖDYLLISENÄ.<br />
Mun elämä, mun työ -kiertue seisahtui joulukuun<br />
puolivälissä Siilinjärvelle Savon<br />
ammatti- ja aikuisopiston Toivalan-yksikköön.<br />
Nuoria heräteltiin pohtimaan<br />
muun muassa rahankäyttöä sekä asenteen<br />
ja motivaation merkitystä työelämässä.<br />
Teemat olivat nuorille jo tuttuja, mutta he pitivät kertausta<br />
hyvänä ja hyödyllisenä. Rakennusalaa ensimmäistä<br />
vuotta opiskeleva Veeti sanoi, että asioita on käsitelty<br />
kotona vanhempien kanssa ja jonkin verran myös koulussa.<br />
Kaveriporukassa juttuaiheet etsitään muualta.<br />
– Ei me jutella rahasta tai työelämästä kavereitten kanssa,<br />
ehkä vanhemmat kaverit vähän puhuu.<br />
Kiertueen teemoja konkretisoivat videotarinat ja selkeät<br />
esimerkit. Arkista rahankäyttöä ja säästämisen mahdollisuuksia<br />
havainnollisti laskelma siitä, kuinka paljon<br />
esimerkiksi pikaruoka ja limut lohkaisevat kuukausibudjetista.<br />
Monia tuntui puhuttelevan tarina 24-vuotiaasta Emmistä,<br />
joka ajautui pikavippien myötä maksuongelmiin.<br />
Tarina muistutti, että ikäviäkään asioita ei kannata jäädä<br />
hautomaan yksin. Ongelmat ratkeavat puhumalla.<br />
– Pikavippejä ei pidä ottaa. Tiedettiin se jo ennakkoon,<br />
mutta tämä jäi mieleen, metsäalaa ensimmäistä vuotta<br />
opiskeleva Niko totesi.<br />
Hyvät fiilikset kesätöistä<br />
Veetin opinnot ovat alkumetreillä. Opintoihin kuuluvaa<br />
työssäoppimista hänellä ei ole vielä ollut, mutta työelämäkokemusta<br />
on kertynyt kesätöistä.<br />
27
”RAHA ON<br />
MAKSUVÄLINE;<br />
SILLÄ SAA, MITÄ<br />
HALUAA, JA SITÄ<br />
SAA TEKEMÄLLÄ<br />
TYÖTÄ.”<br />
Niko ja Aaro aloittivat<br />
metsäalan opinnot viime<br />
syksynä. Molemmat<br />
asuvat kouluviikkojen<br />
ajan asuntolassa.<br />
28
Nuoria<br />
kiinnostivat tarinat ja<br />
konkreettiset esimerkit<br />
rahankäytöstä.<br />
– Kesätöistä on ihan kivoja kokemuksia. Työtehtävät<br />
ovat olleet vähän erilaisia, lehtien jakoa, roskien lajittelua<br />
ja muuta. Ensi kesänä aion joko oman alan töihin tai<br />
muualle.<br />
Myös Nikolla ja hänen opiskelukavereillaan Joonalla,<br />
Aarolla ja Eliaksella työssäoppiminen on edessäpäin,<br />
mutta työelämästä heillä on jo mukavia kokemuksia. Jokainen<br />
heistä haluaa saada töitä myös ensi kesäksi. Työntekoon<br />
motivoi ainakin raha, jota tarvitaan elämiseen.<br />
– Raha on maksuväline; sillä saa, mitä haluaa, ja sitä<br />
saa tekemällä työtä, Niko tiivisti.<br />
Nuorten työnhakua ovat auttaneet verkostot. Useampi<br />
heistä kertoi löytäneensä kesätöitä tuttujen kautta. Nikon<br />
perheellä on maatila, joten töitä riittää omasta takaa.<br />
Oma raha menee omiin menoihin<br />
16-vuotiaat miehet asuvat vielä vakituisesti kotona. Muutama<br />
heistä pitää pitkän matkan takia majaansa kouluviikkojen<br />
ajan oppilaitoksen asuntolassa. Kukaan ei toistaiseksi<br />
suunnittele omilleen muuttamista.<br />
Raha-asiat eivät ainakaan toistaiseksi huoleta. Opintotukea<br />
he eivät vielä saa, vaan rahaa tulee vanhemmilta<br />
ja työnteosta, kun työtä on. Oma raha menee omiin menoihin<br />
ja riittää hyvin, sillä laskuja tai muita suurempia<br />
menoja ei ole.<br />
– Rahat riittää ihan helposti, Veeti sanoi.<br />
29
#LUKU<br />
60 %<br />
Yrityskylä Yläkoulun<br />
toimintaan osallistuu<br />
lukuvuonna 2019–<strong>2020</strong><br />
noin 35 000 yhdeksäsluokkalaista,<br />
eli 60 %<br />
koko ikäluokasta.<br />
.<br />
Kuva: Iiro Rautiainen<br />
30
#MINÄVÄITÄN<br />
Monikulttuurisuustyö<br />
lähtee peiliin katsomisesta<br />
Kiinnostus monikulttuurisuuteen lähtee melkein aina<br />
valtakulttuurin tarpeista”, Umayya Abu-Hanna tuo esille<br />
kirjassaan Multikulti (2012). Tämä on herättelevä väite, joka on hyvä<br />
ottaa huomioon monikulttuurisuustyössä. Valta- ja vähemmistökulttuurien<br />
välillä on helposti valta-asetelmia, jotka täytyy tiedostaa. Samalla väite<br />
pakottaa kysymään, kenelle mitäkin teemme ja mihin tarpeisiin tekeminen<br />
vastaa.<br />
Monikulttuurisuustyö alkaa peiliin katsomisesta. Omat asenteet ja arvot<br />
pitää tiedostaa, sillä ne vaikuttavat vuorovaikutukseen ja päätöksentekoon.<br />
Luokittelemme ihmisiä hyvin herkästi tiedostamattamme. Eri etnisiin<br />
ryhmiin ja kansallisuuksiin kuuluvia on helppoa luokitella tietynlaisiksi<br />
yksittäisten kohtaamisten tai vaikka uutiskuvien perusteella. Se on<br />
vaarallista, sillä silloin ihminen jää osaamisineen ja persoonineen<br />
luokittelujen alle.<br />
Esimerkiksi maahanmuuttajanuoret käsitetään usein yhtenäiseksi ryhmäksi,<br />
vaikka tosiasiassa kyseessä on hyvin heterogeeninen joukko ihmisiä. Kannustan<br />
jokaista pohtimaan tätä omista lähtökohdista – haluaisitko sinä, että sinut<br />
kohdataan ainoastaan jonkin edustamasi ryhmän jäsenenä vai haluaisitko tulla<br />
kohdatuksi omana itsenäsi?<br />
Monikulttuurisuus on jo sanana usein laitettu johonkin omaan<br />
värikkääseen lokeroonsa. Siksi olikin ilahduttavaa lukea Helsingin Sanomista<br />
(30.12.) tutkija Pia Olssonin kirjoitus, jossa hän tuo esille käsitteen arjen<br />
monikulttuurisuus.<br />
Tutkiessaan yläluokkalaisten käsityksiä monikulttuurisuudesta hän<br />
havaitsi aiheen arkisuuden ja luontevuuden useimmille yläluokkalaisille.<br />
Monikulttuurisuuskasvatusta täytyykin tehdä koulujen lisäksi työelämässä,<br />
sillä täällä aikuisten maailmassa ei olla päästy vielä yhtä pitkälle aiheen<br />
arkisuuden kanssa.<br />
Abu-Hannan mukaan monikulttuurisuudessa on lopulta kyse vallan<br />
jakamisesta uusien ihmisten kesken. Tämä edellyttää kiinnostusta<br />
oppimiseen ja vuoropuheluun erilaisten taustojen ja arvojen ymmärtämiseksi.<br />
Ensimmäisenä askeleena on kysyä, miten näen omat arvoni ja<br />
identiteettini ja pystynkö tarkastelemaan niitä ulkoapäin.<br />
”LUOKITTELEMME<br />
IHMISIÄ HYVIN<br />
HERKÄSTI<br />
TIEDOSTAMAT-<br />
TAMME.”<br />
Maria Kankkunen<br />
kulttuuritulkki<br />
Talous ja nuoret TAT<br />
31
Osaavat nuoret<br />
tulevaisuuden työelämään<br />
Digitaaliset oppimateriaalit lukioille ja ammatillisille oppilaitoksille<br />
talous-, työelämä- ja yrittäjyystaitojen opiskeluun<br />
MYYNTI, MARKKINOINTI JA<br />
KAUPALLISTAMINEN<br />
GLOBAALIT<br />
MARKKINAT<br />
VUOROVAIKUTUS JA<br />
NEUVOTTELUTAIDOT<br />
TALOUS, RAHA JA<br />
YRITTÄJYYS<br />
+ KIERTOTALOUS JA AVOIMEN YLIOPISTON KURKISTUSKURSSIT<br />
Bisneskurssien oppimateriaalit ovat maksuttomia sekä oppilaitoksille että opiskelijoille!<br />
Järjestämme myös maksuttomia koulutuksia opettajille ja oppimateriaaliemme teemoihin liittyen.<br />
Lue lisää ja tilaa tutustumislinkki: bisneskurssit.fi<br />
tat.fi