27.01.2020 Views

TATtalks 1/2020

TATin asiakaslehti TAT talks -lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

TATin asiakaslehti TAT talks -lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

SHOW MORE
SHOW LESS
  • No tags were found...

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

1/<strong>2020</strong><br />

Kaikki<br />

yritystaloudesta<br />

Trallassa<br />

20<br />

UUSI<br />

TOIMITUS-<br />

JOHTAJA<br />

22<br />

YRITTÄJÄNÄ<br />

OPISKELUJEN<br />

OHESSA<br />

12<br />

Kesäksi<br />

oma yritys<br />

18<br />

”Me tehdään<br />

kaikenlaisia<br />

videoita.”<br />

tat.fi


#PÄÄKIRJOITUS<br />

Jokainen hyötyy<br />

yrittäjyyden opeista<br />

Tämä on TAT talksin yrittäjyysnumero. Teema on tärkeä ja myös<br />

itselleni läheinen. Olenhan saanut lapsuuden kodista yrittäjyyden<br />

mallin. Isäni oli maansiirtoalan yrittäjä ja yrittäjyyden arkea<br />

eli koko perhe.<br />

Keittiön pöydän ääressä vanhemmat tekivät laskelmia urakoiden hinnoista<br />

ja avasivat laskuja. 1990-luvun laman aikaan käytiin myös rankkoja<br />

keskusteluja yrityksen selviytymisestä. Työ vei isän joka viikko pois kotoa<br />

Pohjois-Karjalasta eri puolille Suomea – sinne missä työtä kulloinkin oli.<br />

Mallista huolimatta minusta ei tullut yrittäjää. Iloitsen kuitenkin siitä,<br />

että yhä useampi nuori näkee yrittäjyyden mahdollisena uravaihtoehtona<br />

kuten todetaan Oma yritys opettaa eniten -jutussa sivulla 14.<br />

Me kaikki arvostamme hyvinvointiyhteiskunnan palveluita, kuten laadukasta<br />

koulutusta ja terveydenhuoltoa. Niiden rahoittamiseksi tarvitaan<br />

jatkossakin uusien sukupolvien perustamia menestyviä yrityksiä, jotka<br />

maksavat veroja ja tarjoavat työtä.<br />

Yrittäjyyden opeista hyötyy tärkeinä työelämätaitoina jokainen nuori,<br />

vaikkei yrittäjäksi päätyisikään. Niitä voi harjoitella muun muassa TATin<br />

Yrityskylissä, jotka juhlivat tänä vuonna 10-vuotista taivaltaan. Eräänkin<br />

kuudesluokkalaisen oppi oli Yrityskylä-päivän asiakaspalvelutilanteista<br />

seuraava: Opin, että tulee olla ystävällinen myös ihmisille, joita en ennestään<br />

tunne. Hieno oivallus!<br />

Itse opin elämästä yrittäjäperheessä ainakin kaksi työelämässä tarpeeseen<br />

tullutta taitoa:<br />

1. Voin yleensä itse vaikuttaa siihen, miten pärjään ja<br />

2. Aina kova työ ei silti riitä ja voi epäonnistua. Siitäkin selvitään.<br />

Aloitin Talous ja nuoret TATin toimitusjohtajana vuoden <strong>2020</strong> alussa.<br />

Jatkamme yhdessä tärkeää työtä nuorten työelämä- ja taloustaitojen<br />

ja yrittäjyyteen innostamisen parissa. Näiden taitojen merkitys tulee tällä<br />

vuosikymmenellä korostumaan entisestään.<br />

”YHÄ USEAMPI<br />

NUORI NÄKEE<br />

YRITTÄJYYDEN<br />

MAHDOLLISENA<br />

URAVAIHTO-<br />

EHTONA.”<br />

Kuva: iStock<br />

Jenni Järvelä<br />

JULKAISIJA<br />

Talous ja nuoret TAT<br />

Eteläranta 10, 00130 Helsinki<br />

TILAUKSET<br />

talousjanuoret@tat.fi<br />

PÄÄTOIMITTAJA Jenni Järvelä<br />

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Viivi Ali-Löytty<br />

KANSIKUVA Timo Porthan<br />

ULKOASU Omnipress / Hanna-Mari Jaakkola<br />

PAINO PunaMusta<br />

ISSN 2342-0006<br />

2


1/<strong>2020</strong><br />

2/2017<br />

YRITTÄJÄN<br />

TYÖKUORMA<br />

HUOLETTAA<br />

NUORIA<br />

S. 14<br />

2 Pääkirjoitus<br />

4 Lyhyet<br />

8 Elinasofia tähtää<br />

kansainvälisille markkinoille<br />

12 Leevi on 18-vuotiaana<br />

jo kokenut yrittäjä<br />

14 Hyvä liikeidea<br />

yrittäjyyden perusta<br />

18 TAT tarjoaa oman<br />

kesäyrittäjyyspalvelun<br />

20 Käy tutustumassa työelämän<br />

taitoihin Tralla.fi:ssä<br />

12<br />

Kiinteistöhuolto<br />

Lamminsivu<br />

valmiina<br />

palvelukseen<br />

22 Jenni Järvelästä lasten talousosaaminen<br />

on yhteinen vastuu<br />

25 Annukka Åstrand nostaa<br />

yrittäjyydestä hyvät puolet esiin<br />

26 Esimerkit uppovat nuoriin<br />

taloustaidoissakin<br />

31 Minä väitän: Kulttuuritulkki<br />

Maria Kankkunen<br />

22<br />

Jenni Järvelä<br />

astui puikkoihin<br />

26<br />

Talousasiat tuttuja<br />

– kertaus paikallaan<br />

3


#LYHYESTI<br />

Kuva: iStock<br />

10-vuotias Yrityskylä<br />

katsoo tulevaisuuteen<br />

YRITYSKYLÄ täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta ja<br />

kurkistaa sen kunniaksi tulevaisuuden työhön.<br />

Jokaisessa Yrityskylä Alakoulussa järjestetään kevään<br />

aikana Yrityskylän tulevaisuuspäivä, jossa Yrityskylän<br />

kumppanit kohtaavat kuudesluokkalaisia kollegoitaan.<br />

Samalla kumppanit haastetaan miettimään, millaiseen<br />

tulevaisuuteen Yrityskylään nyt osallistuvat nuoret<br />

tulevat aikanaan astumaan. Ovatko yritykset valmiita<br />

vastaanottamaan tulevaisuuden työntekijöitä?<br />

Juhlavuoden kunniaksi Yrityskylä on rekrytoinut kuusi<br />

nuorta, jotka toimivat Yrityskylän lähettiläinä vuoden <strong>2020</strong><br />

ajan. Näistä valovoimaisista nuorista tullaan kuulemaan<br />

lisää pian!<br />

LUE LISÄÄ<br />

MARIAN AJATUKSIA<br />

S. 31<br />

Maria Kankkunen<br />

aloitti kulttuuritulkkina<br />

TAT tarjoaa parempia talous- ja työelämätaitoja kaikille<br />

nuorille – myös eri kulttuuritaustoista tuleville. Siksi<br />

TATissa on aloittanut tämän vuoden alusta kulttuuritulkki<br />

Maria Kankkunen.<br />

Kulttuuritulkin avulla otamme kulttuurisensitiivisen<br />

otteen työhömme ja varmistamme, että palvelumme<br />

ovat kaikille nuorille sopivia. Rohkaisemme myös<br />

työnantajia kehittämään työyhteisöjä monikulttuurisuusasioissa,<br />

jotta työelämä on valmis ottamaan eri<br />

taustoista tulevat nuoret vastaan.<br />

Tekoäly ohjaa<br />

nuoret työelämään<br />

NUORTEN henkilökohtaiseksi työelämävalmentajaksi kehitetty<br />

Duunikoutsi-mobiilisovellus sparraa ja valmentaa nuoria TETjaksolle<br />

ja kesätöihin. Nyt sovellukseen on lisätty tekoälyä.<br />

Duunikoutsi-mobiilisovellus on kehitetty tukemaan nuoren<br />

ensiaskeleita työelämässä. Viime vuonna julkaistu sovellus nostaa<br />

nuorten työelämävalmentamisen uudelle tasolle, kun TAT ja<br />

Oikotie Työpaikat ovat kehittäneet sitä tekoälyä hyödyntäväksi<br />

kokonaisuudeksi yhdessä uusien kumppanien Headain ja SAK:n<br />

kanssa.<br />

Duunikoutsi on henkilökohtaista kehitystä tukeva<br />

virtuaaliympäristö, jossa nuori saa ohjausta työelämätaidoissa<br />

sekä kerää työhistoriaa, kokemuksia, osaamista ja vahvuuksia<br />

yhteen ja samaan paikkaan. Tekoälyn avulla Duunikoutsi osaa<br />

antaa yksilöllistä palautetta ja tarjota kunkin nuoren vahvuuksiin<br />

sopivia kehityspolkuja työelämätaidoissa. Tekoälyllä höystetty<br />

Duunikoutsi on ladattavissa sovelluskaupoista.<br />

4


#LYHYESTI<br />

TEKSTI MARI LEHTONEN / KUVA IIRO RAUTIAINEN<br />

Taloussankari-kilpailun<br />

voitto Jyväskylään<br />

Historian ensimmäinen Taloussankari-kilpailu käytiin joulukuussa Helsingissä.<br />

Voittoon ylsi Landet-niminen joukkue Korpilahden yhtenäiskoulusta.<br />

Taloussankari 2019<br />

-kilpailun tulokset:<br />

1. Landet, Korpilahden<br />

yhtenäiskoulu, Jyväskylä<br />

2. Viitonen, Hakkarin koulu,<br />

Lempäälä<br />

3. Taloussankarit, Hakkarin<br />

koulu, Lempäälä<br />

KAHDEKSASLUOKKALAISILLE suunnattu Taloussankari-kilpailu<br />

käynnistettiin syksyllä 2019. Karsinnoissa<br />

nuoret muodostivat 2–5 hengen joukkueita ja pelasivat<br />

Taloussankari-peliä, sekä vastasivat<br />

pelattuaan neljään kysymykseen itse tekemillään<br />

videoilla. Loppukilpailuun<br />

valittiin kymmenen joukkuetta.<br />

Semifinaalissa kaikki joukkueet<br />

kiersivät kymmenen erilaista<br />

arjen talouteen liittyvää<br />

rastia. Finaaliin pääsi kolme parhaat<br />

pisteet saanutta tiimiä.<br />

Jyväskylän Korpilahden yhtenäiskoulua<br />

edustanut Landet-joukkue<br />

keräsi komean pistesaaliin sekä semifinaalissa<br />

että finaalissa. Muut finaalijoukkueet<br />

tulivat Lempäälästä Hakkarin koulusta.<br />

Finaalissa tiimit pääsivät esimerkiksi kertomaan,<br />

mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, kun pohtii itselle<br />

sopivaa säästämisen ratkaisua. Finaalissa testattiin<br />

myös, ketkä vastaavat nopeimmin erilaisiin<br />

taloutta käsitteleviin kysymyksiin.<br />

Taloussankarit Saana Hulkko, Iida-Maria<br />

Tapper, Onni Seppälä, Miso Saarinen<br />

ja Otto Pinomäki opiskelevat valinnaisaineena<br />

yrittäjyyttä. Ainetta<br />

opettava historian ja yhteiskuntaopin<br />

opettaja Juho Annala kertoi<br />

bonganneensa kilpailun osallistuessaan<br />

Talous tutuksi -koulutukseen.<br />

Voittajajoukkue sai palkinnoksi<br />

50 euron lahjakortit jokaiselle<br />

joukkueen jäsenelle sekä kymmenen<br />

tablettitietokonetta koululle viemisiksi<br />

digitaitojen edistämiseen.<br />

Taloussankari-pelin ja kilpailun ovat kehittäneet<br />

yhdessä TAT, Nordea ja Pörssisäätiö. Vuoden <strong>2020</strong><br />

kilpailu pyörähtää käyntiin elokuussa heti koulujen<br />

alkaessa.<br />

taloussankari.fi<br />

Voittaja joukkue Landet kertoi<br />

salaisen aseensa kilpailussa olleen<br />

opettajansa Juho Annala.<br />

5


#LYHYESTI<br />

TATISSA TAPAHTUU<br />

HELMIKUU<br />

6.-8.2. Opo-päivät <strong>2020</strong>, Tampere<br />

14.2. Yrityskylä Itä-Suomen uusien toimitilojen<br />

avajaiset, Kuopio<br />

26.2. Talousguru-finaali, Helsinki<br />

27.2. Yrityskylä 10 v.-kumppanitapahtuma, Oulu<br />

28.2. Yrityskylä 10 v.-kumppanitapahtuma, Espoo<br />

MAALISKUU<br />

10.3. Yrityskylä 10 v.-kumppanitapahtuma, Vaasa<br />

26.3. Teemana tulevaisuuden työ -täydennyskoulutus<br />

toisen asteen opettajille<br />

HUHTIKUU<br />

1.4. Yrityskylä 10 v.-kumppanitapahtuma, Lappeenranta<br />

8.4. Yrityskylä 10 v.-kumppanitapahtuma, Helsinki<br />

21.4. Yrityskylä 10 v.-kumppanitapahtuma, Kuopio<br />

24.4. Yrityskylä 10 v.-kumppanitapahtuma, Turku<br />

TOUKOKUU<br />

12.5. Yrityskylä 10 v.-kumppanitapahtuma, Tampere<br />

14.5. Teemana tulevaisuuden työ -täydennyskoulutus<br />

toisen asteen opettajille<br />

26.5. TAT Nuorten tulevaisuusraportin julkistus<br />

MUISTA MYÖS!<br />

Yrityskylässä<br />

• 40 Yrityskylän opekoulutusta<br />

• 420 Yrityskylä Alakoulun<br />

kyläpäivää<br />

• 1 130 Yrityskylä Yläkoulun<br />

pelitilannetta<br />

Maksuttomat webinaarit<br />

Bisneskurssien oppimateriaaleja<br />

jo käyttäville sekä aiheista<br />

kiinnostuneille opettajille<br />

Hukkataloudesta kiertotalouteen<br />

-koulutus toisen asteen opettajille<br />

Mun elämä -kiertueet ammatillisille<br />

oppilaitoksille ja lukioille<br />

Kurkistuksia yliopistoon<br />

TATIN Bisneskurssit tarjoaa yhdessä avointen<br />

yliopistojen kanssa lukiolaisille maksuttomia<br />

opintojaksoja, joiden kautta pääsee<br />

näkemään, millaista opiskelu korkeakoulussa<br />

voi olla. Opinnoista saa vahvistusta<br />

tulevaisuudensuunnitelmiin ja pisteitä sekä<br />

lukion että korkeakoulun opintorekistereihin.<br />

Orientoivat yliopisto-opinnot hyödyttävät<br />

sekä opiskelijoita että lukioita. Ne ovat lukioille<br />

vaivaton keino toteuttaa uuden lukiolain<br />

velvoittama korkeakouluyhteistyö.<br />

TATin opintoja lukiolaisille on tarjolla Jyväskylän<br />

ja Helsingin yliopistojen avoimissa yliopistoissa.<br />

Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston<br />

johtaja Jukka Lerkkanen on tyytyväinen siihen,<br />

että Jyväskylän yliopiston tarjoamiin opintoihin<br />

ilmoittautui opiskelijoita 45 lukiosta.<br />

– Saimme ensimmäisen toimintalukukauden<br />

aikana tietoa, millaiset opintojaksot kiinnostavat<br />

opiskelijoita. Uskon, että lukuvuonna <strong>2020</strong>–2021<br />

opintoihimme osallistuu 2 000 lukiolaista<br />

ympäri maan, Lerkkanen arvioi.<br />

Kuva: iStock<br />

6


#LYHYESTI<br />

Kuva: iStock<br />

Opettaja,<br />

tunnetko<br />

tulevaisuuden<br />

työn?<br />

NUORTEN talous-, työelämä- ja<br />

yrittäjyysosaamisen kehittämisen<br />

lisäksi koulutamme säännöllisesti<br />

opettajia, jotta heillä olisi parhaat<br />

valmiudet edellä mainittujen teemojen<br />

opettamiseen.<br />

TATin Bisneskurssit järjestää kevään<br />

aikana toisen asteen opettajille<br />

maksuttomia täydennyskoulutuksia.<br />

Teemana tulevaisuuden työ<br />

-koulutuksen tavoitteena on tukea<br />

opettajien tulevaisuusajattelua<br />

ja työnteon tulevaisuuteen liittyvää<br />

näkemyksellisyyttä. Koulutus<br />

käsittää useita tulevaisuuden työelämään<br />

liittyviä teemoja kuten tekoäly,<br />

työelämän murros, työhyvinvointi,<br />

työympäristöt ja tulevaisuuden<br />

työelämätaidot.<br />

Hukkataloudesta kiertotalouteen<br />

-koulutuksen tavoitteena puolestaan<br />

on antaa opettajille syvällinen<br />

ymmärrys kiertotalouden merkityksestä<br />

taloudelle, yhteiskunnalle<br />

ja ympäristölle. Osana koulutusta<br />

opettajat pääsevät kuulemaan mielenkiintoisia<br />

asiantuntijaluentoja eri<br />

toimijoiden edustajilta ja kuulemaan<br />

esimerkkejä kiertotalouden toteutumisesta<br />

yrityksissä.<br />

Opettajat saavat molemmista<br />

koulutuksista mukaansa valmiita sisältöjä<br />

ja menetelmiä, joita voi sellaisenaan<br />

hyödyntää omassa opetustyössä.<br />

Lisätietoa koulutuksista<br />

bisneskurssit.fi/<br />

opettajan-koulutukset<br />

Ensiaskeleet<br />

urapolulle<br />

TET-harjoittelu lisää kiinnostusta toimialaa<br />

kohtaan, kertoo TATin TET-tutkimus.<br />

37 %<br />

vastaajista koki<br />

TET-jakson lisäävän<br />

kiinnostusta alaa<br />

kohtaan.<br />

MIKÄ TET?<br />

TET-jakso eli työelämään<br />

tutustumisjakso on viikon<br />

tai kahden työjakso 8.- ja<br />

9.-luokkalaisille sekä<br />

lukiolaisille.<br />

TET-kyselytutkimukseen<br />

vastasi yli 700 syksyllä<br />

2019 työelämään tutustumisjakson<br />

suorittanutta<br />

yhdeksäsluokkalaista.<br />

Vastaajia pyydettiin<br />

arvioimaan TET-jaksoa.<br />

Tutkimuksen toteutti TATin<br />

toimeksiannosta T-Media.<br />

Lisää tutkimuksen tuloksia<br />

löydät osoitteesta tat.fi/tet<br />

TET-kyselytutkimuksessa haastateltiin<br />

työelämään tutustumisjakson juuri käyneitä<br />

nuoria ja tuloksista päällimmäisenä<br />

näyttäytyy tyytyväisyys jaksoon ja<br />

into työelämää kohtaan. Erityisesti tytöt<br />

katsovat jo TET-paikkaa valitessaan tulevaisuutta<br />

kohti: 39 prosenttia tytöistä<br />

valitsi harjoittelupaikan sen perusteella,<br />

että ala tai ammatti kiinnostaa.<br />

Tutkimus antaa kiitosta erityisesti<br />

työnantajille: 98 prosenttia nuorista<br />

koki, että heidät otettiin erittäin hyvin<br />

tai hyvin vastaan työpaikalla. TET-jakso<br />

onkin oivallinen mahdollisuus tutustuttaa<br />

innokkaita nuoria toimialaan<br />

ja rekrytoida uusia kesätyöntekijöitä,<br />

sekä sitouttaa mahdolliselle urapolulle<br />

jo aikaisessa vaiheessa.<br />

24 %<br />

Joka neljäs (24 %) nuori<br />

aikoo hakea kesätöihin<br />

samaan paikkaan,<br />

jossa suoritti TETharjoittelun.<br />

Kokonaisuudessaan TET-jakso sai nuorilta<br />

kiitettävän arvosanan yhdeksän<br />

miinus. Tettiläisillä oli myös kehitysehdotuksia<br />

työtehtävien monipuolisuuden<br />

ja jakson pituuden suhteen: TETjakson<br />

toivottiin olevan pidempi ja<br />

tehtäviä enemmän mietittynä.<br />

7


Elinan (oik.) ja Sofian<br />

videokanavalla Youtubessa<br />

on melkein 90 000<br />

seuraajaa. Toukokuussa<br />

tytöiltä ilmestyy kirja.<br />

8


TEKSTI JUHA PELTONEN / KUVAT TIMO PORTHAN<br />

TUBETYTÖT<br />

TÄHTÄÄVÄT<br />

KANSAINVÄLISILLE<br />

MARKKINOILLE<br />

Sofia (9) on kohta Suomen nuorin julkaistu kirjailija ja<br />

Elinalla (12) on Suomen mestaruus nykytanssissa, mutta yhdessä<br />

heidät tunnetaan hyväntuulisista videoistaan. Elinan ja Sofian<br />

Youtube-kanavalla on melkein 90 000 seuraajaa.<br />

Lahden pääkirjastossa Elinaan ja Sofiaan<br />

törmää jo ennen haastattelun<br />

alkua. Pöydillä on Tammen kirjaluetteloita,<br />

joiden kansikuvassa he<br />

poseeraavat iloisesti. Lahtelaissiskokset<br />

esiintyvät lehtihyllyssä myös Koululaisen<br />

etusivulla.<br />

Elina ja Sofia saapuvat haastatteluun suoraan<br />

koulusta äitinsä saattamina. Tervehdykseksi<br />

he halaavat sekä toimittajan että kuvaajan,<br />

ja koulutamineiden vaihto kuvausvaatteisiin<br />

alkaa heti. Kaikesta näkee, että tyttöjä on<br />

haastateltu ennenkin. Heidän uransa tubettajina<br />

alkoi viime presidentinvaaleista.<br />

– Me haastateltiin kaikki presidenttiehdokkaat,<br />

myös Suomen presidentti Sauli Niinistö.<br />

Ennen sitä meillä ei ollut mitään kamerakokemusta,<br />

me ei oltu koskaan puhuttu kameralle,<br />

Sofia muistaa.<br />

– Meistä oli kivaa olla kameran edessä, ja<br />

sitten aloitettiin ihan muidenkin videoiden<br />

tekeminen. Se oli niin kivaa, että me haluttiin<br />

tehdä niitä lisää, Elina vahvistaa.<br />

Jo presidenttivideoistaan tytöt saivat paljon<br />

palautetta muilta lapsilta.<br />

– Monet meidän tilaajat laittoivat viestiä, että<br />

heidän vanhempansa olivat menneet äänestämään,<br />

vaikka olivat ensin miettineet, etteivät<br />

äänestäisi. Meidän videolta he näkivät ehdokkaista<br />

ihan eri puolet, Elina kertoo.<br />

Elinan ja Sofian tentissä on ollut myös entisiä<br />

ja nykyinenkin pääministeri.<br />

– Siinä kävi niin hyvä tuuri, että saatiin<br />

haastatella Sanna Marinia, kun toinen haastateltava<br />

oli kipeänä, ja nyt siitä on tullut uusi<br />

Suomen pääministeri, Sofia hehkuttaa.<br />

Maisteluvideoita ja haasteita<br />

Poliitikkojen haastattelut ovat vain pieni osa<br />

Elinan ja Sofian videoita, joita syntyy päivittäin.<br />

– Me tehdään maisteluvideoita, opetusvideoita,<br />

vaikka miten tehdään kärrynpyörä tai<br />

spagaatti, ja puhevideoita tärkeistä asioista;<br />

ympäristöstä ja politiikasta. Me tehdään kaikenlaisia,<br />

Sofia luettelee.<br />

Tytöt tykkäävät myös haasteista. 24 tunnin<br />

haasteissa videoita kuvataan välillä koulussakin,<br />

luvan kanssa. Sellainen oli esimerkik-<br />

9


si haaste viettää vuorokausi jättimäisen yksisarvista<br />

esittävän ilmapallon kanssa.<br />

– Se oli mun kokoinen. Olin kaupassa ja<br />

soittotunnillakin sen kanssa, Sofia kertoo.<br />

– My week ja my day -videoissa katsojat otetaan<br />

mukaan meidän viikkoon tai päivään,<br />

Elina lisää.<br />

Tytöt keksivät aiheita enemmän kuin ehtivät<br />

tehdä. Ideoita tulee myös heidän seuraajiltaan,<br />

mutta ei enää Youtuben kautta: alustan<br />

säännöt eivät nykyään salli kommentointia,<br />

kun kuvassa näkyy alle 13-vuotiaita. Äidin<br />

mielestä se on harmi, koska tyttöjen kanavalla<br />

monet kommentoijat kertoivat koulukiusaamisista<br />

tai ettei heitä oteta mukaan leikkeihin,<br />

ja kertoivat videoiden tuovan iloa surullisiinkin<br />

päiviin. Kommentteja voi kuitenkin<br />

lähettää Instagramin kautta. Sielläkin tytöillä<br />

on noin 20 000 seuraajaa.<br />

Yleensä noin kymmenminuuttisten videoiden<br />

kuvaaminen ei paljon kauempaa kestä,<br />

editointiin menee enemmän aikaa. Elina sanoo<br />

olevansa perheen nopein editoija, äidillä<br />

on vielä opettelemista. Elina opettaa myös<br />

Sofiaa editoimaan.<br />

– Jos on puhevideo, kuvaamme yleensä Sofian<br />

kanssa kahdestaan kännykällä, mutta jos<br />

tehdään vaikka My day -huvipuistovideo, äiti<br />

juoksee meidän perässä kuvaamassa. Yleensä<br />

äiti editoi, koska meillä on koulu ja harrastuksia,<br />

Elina selventää työnjakoa.<br />

Poliitikkoja, artisteja ja olympiaurheilijoita<br />

haastatellessaan tytöt käyttävät myös ammattikuvaajaa.<br />

Yritykset ottavat yhteyttä<br />

Osa Elinan ja Sofian videoista on tehty yhteistyössä<br />

jonkin yrityksen kanssa, jolloin tubettajat<br />

saavat tekemisestään palkkaa. Aluksi,<br />

kun Elina ja Sofia eivät olleet kovin tunnettuja,<br />

äiti otti tyttöjen puolesta yhteyttä sopiviin<br />

yrityksiin. Sittemmin monet ovat huomanneet,<br />

että tyttöjen kanava on hyvä paikka<br />

tavoittaa lapsiperheet. Nyt yrityksiltä tulee<br />

heille yhteydenottoja viikoittain.<br />

– Meidän pitää valita niistä sellaiset, jotka<br />

sopivat meidän arvoihin. Me tehdään lapsiystävällistä,<br />

eli ei mitään kiroilua eikä väkivaltaa.<br />

Miiteissä monet vanhemmat kertovat, että<br />

jos niiden lapset sanovat katsovansa elinasofiaa,<br />

niin ne on että okei, Elina sanoo.<br />

Miiteissä Elina ja Sofia tapaavat seuraajiaan.<br />

Niitä järjestävät esimerkiksi kauppakeskukset,<br />

koska paikalle tulee aina satoja ihmisiä.<br />

– Mä aion keksiä<br />

lääkkeen syöpään ja<br />

masennukseen, mutta sit<br />

mä aion myös tubettaa<br />

samalla, Sofia kertoo.<br />

”MY WEEK JA MY<br />

DAY -VIDEOISSA<br />

KATSOJAT OTETAAN<br />

MUKAAN MEIDÄN<br />

VIIKKOON TAI<br />

PÄIVÄÄN.”<br />

– Vaikka me ollaan oltu yrittäjiä, me on tehty<br />

vain verokortilla. Mutta nyt me ollaan perustamassa<br />

yritystä, koska halutaan tehdä<br />

kansainvälisesti, Elina kertoo.<br />

Perusteilla olevan osakeyhtiön osakkaita<br />

ovat Elinan ja Sofian lisäksi heidän äitinsä<br />

ja yksi kokenut pitkän linjan yrittäjä. Osakeyhtiössä<br />

alaikäiset voivat olla osakkaita,<br />

mutta eivät esimerkiksi hallituksen jäseniä,<br />

eivätkä voi itse allekirjoittaa yhtiön perustamiseen<br />

liittyviä asiakirjoja. Lasten huoltajan<br />

ollessa saman yhtiön hallituksessa, tämä on<br />

jäävi edustamaan tyttöjä yhtiöko kouksessa,<br />

jolloin tarvitaan virallinen edunvalvojan sijainen.<br />

Ulkomaille suunnatuissa projekteissa tyttöjen<br />

esiintymiskieli pitää vaihtaa englanniksi.<br />

He ovat jo tehneetkin englanniksi esimerkiksi<br />

kokkailuvideoita.<br />

– Me ollaan asuttu Amerikassa, Sofia selventää.<br />

Rohkeuskirja kannustaa kaikkia<br />

Tuoreen Frozen 2 -elokuvan suomeksi puhutussa<br />

versiossa Elina ja Sofia esittävät Annan<br />

ja Elsan äänet. Kohta tytöiltä ilmestyy<br />

kirja ”Elina ja Sofia: Kaikki on mahdollista”.<br />

– Se on rohkeuskirja, joka kannustaa ihmisiä<br />

olemaan oma itsensä. Sitä voi myös<br />

täyttää. Siinä on tehtäviä ja testejä, vaikka<br />

että mikä harrastus sopisi, Elina kertoo.<br />

– Tai jos koulukiusataan, niin mitä pitää<br />

tehdä. Äiti sanoi, että sen ois pitänyt<br />

lapsena lukea se, Sofia säestää.<br />

Elina ja Sofia ovat tyttöjen oikeat nimet,<br />

tuttujen kesken Elkku ja Sof. Sukunimeä<br />

äiti ei ole vielä halunnut jul-<br />

10


Tytöt keksivät aiheita<br />

enemmän kuin ehtivät<br />

tehdä. Yleensä noin<br />

kymmenminuuttisten<br />

videoiden kuvaaminen<br />

ei paljon kauempaa kestä,<br />

enemmän aikaa menee<br />

editointiin.<br />

Elina voitti<br />

nykytanssiduolla<br />

kultaa toissa<br />

vuoden<br />

SM-kisoissa.<br />

kisuuteen. Frozenin lopputeksteissäkin lukee<br />

vain Elina ja Sofia.<br />

Elinan mukaan tubettaminen on vain pieni<br />

osa heidän elämäänsä. Tytöt tanssivat, soittavat<br />

ja pärjäävät hyvin koulussa. Elina on peruskoulun<br />

viidennellä ja Sofia kolmannella luokalla.<br />

– Mä soitan käyrätorvea ja Elina pianoa, Sofia<br />

sanoo.<br />

Elina voitti nykytanssiduolla kultaa toissa<br />

vuoden SM-kisoissa. Hänen mukaansa tubettaminen<br />

ei vaikeuta kaverisuhteita.<br />

– Koulussa voin olla ihan normi-ihminen ja<br />

saan olla oma itseni.<br />

Aikuisena hän aikoo olla tubettajan lisäksi kirurgi,<br />

mutta ei ole vielä päättänyt, tähtääkö aivo-<br />

vai sydänkirurgiksi.<br />

– Musta tulee sellainen tubettava kemisti. Mä<br />

aion keksiä lääkkeen syöpään ja masennukseen,<br />

mutta sit mä aion myös tubettaa samalla, että<br />

nyt mä laitan tätä tähän, niin kato mitä siitä tulee,<br />

Sofia innostuu.<br />

– Mutta ei sitä koskaan tiedä, kun me ollaan<br />

Sofian kanssa kumminkin vasta lapsia.<br />

– Nii.<br />

11


TEKSTI HANNA LEINO / KUVA RAMI MARJAMÄKI<br />

”Asiat saa<br />

tehdä omalla<br />

tavalla”<br />

Luokkakavereiden lomaillessa 15-vuotias<br />

Leevi Lamminsivu teki ensimmäistä kesää<br />

töitä omalla toiminimellä. Nyt kolme vuotta<br />

myöhemmin hän pystyy tarjoamaan<br />

kausitöitä ystävilleen.<br />

Leevi Lamminsi-<br />

on toiminut kiinteistöhuoltoalan<br />

yrittäjänä vuodesta<br />

2016 alkaen. Koko tämän<br />

ajan hän on ollut myös 18-vuotias<br />

päätoiminen opiskelija ensin peruskoulussa<br />

ja nyt opiskellessaan maatalousyrittäjäksi.<br />

– Yläasteella muut eivät käyneet töissä,<br />

mutta maatalouskoulussa on omanhenkisiä<br />

kavereita, jotka tekevät paljon töitä, Leevi<br />

kertoo.<br />

Kiinteistöhuolto Lamminsivun palveluvalikoimaan<br />

kuuluvat muun muassa piha-, pelto-<br />

ja lumityöt. Tarvittavat taidot Leevi oppi<br />

jo nuorena isänsä maatilalla Hämeenkyrössä,<br />

jossa hän ajoi traktorilla ja auttoi kaikissa<br />

maatilan töissä.<br />

Yrittäjän vastuu tutuksi<br />

Yrityksen alkumetreillä haastavinta oli saada<br />

asiakkaita, mutta hyvin tehtyjen töiden, julkisten<br />

kilpailutusten sekä Facebook- ja lehtimainonnan<br />

myötä asiakaskunta on kasvanut.<br />

Töitä riittää ympäri vuoden, ainoastaan loppusyksystä<br />

on hieman hiljaisempaa. Ruuhkapiikkien<br />

aikaan omat rahkeet eivät riitä kaikkien<br />

töiden tekemiseen, joten Leevi on palkannut<br />

yritykseensä kausityöntekijöitä.<br />

– Viime kesänä kolme läheisintä kaveriani<br />

olivat yrityksessäni töissä tekemässä yksinkertaisia<br />

pihatöitä, ja talvella minulla on yksi<br />

koneiden käytön hallitseva kaveri apuna auraustöissä,<br />

Leevi kertoo.<br />

12


KIINTEISTÖHUOLTO<br />

LAMMINSIVU<br />

Leevi Lamminsivun vuonna 2016<br />

perustama yritys.<br />

Yrityksen palveluvalikoima:<br />

• kiinteistöhuolto, kuten nurmikonleikkuu<br />

ja puiden kaato<br />

• mökkitalkkaripalvelut, kuten polttopuiden<br />

teko ja mökin lämmitys<br />

• maatalousurakointi, kuten heinänniitto ja<br />

ojien kaivuu<br />

• maarakennus, kuten kaivuutyöt ja<br />

mullan toimitus<br />

Yritys toimii pääasiassa Tampere–Nokia–<br />

Hämeenkyrö-akselilla.<br />

Leevi Lamminsivu teki jo nuorena<br />

töitä isänsä maatilalla, jossa<br />

ajatus yrittäjyydestä syntyi ja<br />

työssä tarvittavat taidot karttuivat.<br />

Yrittäjyydessä kiehtoi erityisesti<br />

vapaus tehdä asiat omalla tavalla.<br />

HAASTAVINTA<br />

TÄLLÄ HETKELLÄ<br />

ONKIN OSAAVAN<br />

TYÖVOIMAN<br />

LÖYTÄMINEN.<br />

Haastavinta tällä hetkellä onkin osaavan<br />

työvoiman löytäminen. Myös yrittäjän<br />

vastuu on tullut tutuksi.<br />

– Stressi iskee, jos työntekijä ei tule töihin.<br />

Tällöin yrittäjän tulee tehdä työt,<br />

vaikka olisi muutenkin jo kädet täynnä.<br />

Himmailua kasvun kanssa<br />

Yrityksen kasvattaminen on Leevin tavoitteena,<br />

mutta seuraavat pari vuotta hän aikoo<br />

vielä himmailla asian suhteen. Siitä pitävät<br />

huolen opinnot ja armeija, jotka rajoittavat<br />

työntekoa.<br />

– Armeijan ajan tavoitteena on suurimpien<br />

urakoiden säilyttäminen, sillä mahdollisille<br />

uusille asiakkaille soitteleminen<br />

ei oikein sinä aikana onnistu.<br />

Tällä hetkellä Leevin yritys hoitaa kahdelle<br />

kunnalle auraustöitä, minkä lisäksi<br />

asiakkaina on yrityksiä, taloyhtiöitä ja yksityishenkilöitä.<br />

Yrityksen kasvaessa Leevi haluaa kehittää<br />

ja päivittää yrityksensä nettisivuja. Parhainta<br />

markkinointia on silti sovittujen urakoiden<br />

hoitaminen huolella ja ajallaan.<br />

Yrittäjä ei kaipaa lomaa<br />

Yrittäjänä Leevi nauttii erityisesti siitä, että<br />

hän saa tehdä työt omalla tavallaan.<br />

– Parhaita työpäiviä ovat sellaiset, kun<br />

kaverin kanssa teemme hommia hyvällä<br />

fiiliksellä ja on hauskaa. Myös työn monipuolisuus<br />

on mukavaa, Leevi sanoo.<br />

Toisinaan lehtiä haravoidaan vesisateessa<br />

tai lumimyräkkä laittaa yrittäjän<br />

ja hänen aurauskalustonsa koville. Leevi<br />

kuitenkin nauttii työn touhusta, sillä<br />

omien sanojensa mukaan hän ei juuri tykkää<br />

lomailla. Ennen kouluvuoden alkua<br />

hän kuitenkin pyrkii aina pitämään viikon<br />

lomaa.<br />

Vaativaa mutta palkitsevaa<br />

Leevi kannustaa nuoria yrittäjiksi, jolloin<br />

nuori pääsee kokeilemaan omaa juttuaan.<br />

Yrittäjyys vaatii kuitenkin paljon,<br />

eikä alussa työn määrää ja yrittäjyyden<br />

vastuita välttämättä tule ajatelleeksi.<br />

– Yrityksen pyörittäminen koulun ohessa<br />

edellyttää hyvää aikatauluttamista.<br />

Yrittäjän tulee olla ahkera ja hoitaa tunnollisesti<br />

sovitut työt. Myös talousasiat tulee<br />

hallita, Leevi sanoo.<br />

Leevi hoiti kirjanpidon ensimmäisen<br />

vuoden ajan itse, mutta toiminnan laajetessa<br />

hän palkkasi kirjanpitäjän. Lisäksi<br />

hän on saanut neuvoja Suomen Yrittäjiltä<br />

ja internetistä googlaamalla.<br />

13


TEKSTI HANNA LEINO / KUVAT ISTOCK<br />

Oma yritys<br />

opettaa eniten<br />

Yrittäjyydellä hankittu osaaminen on rautaa työmarkkinoilla.<br />

Taloudelliset riskit ja suuri työmäärä kuitenkin arveluttavat nuoria.<br />

Kolmannes korkeakouluopiskelijoista haluaisi<br />

toimia yrittäjänä valmistumisensa jälkeen.<br />

Silti vain viidennes kaikista opiskelijoista<br />

pitää yrittäjyyttä todennäköisenä<br />

työllistymisvaihtoehtona. Tiedot käyvät ilmi<br />

Opiskelijasta yrittäjäksi 2019 -tutkimuksesta, jonka<br />

toteuttivat Suomen Yrittäjät ja Opiskelun ja koulutuksen<br />

tutkimussäätiö Otus. Tutkimukseen vastasi reilu<br />

14 000 yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijaa.<br />

– Yrittäjyys on paras tapa kehittää omaa<br />

osaamista ja kerryttää arvokasta työkokemusta.<br />

Vaikka nuoret perustavat<br />

nykyään ahkerasti yrityksiä,<br />

yrittäjyys voi olla myös välivaihe<br />

elämässä, sillä hampaat irvessä<br />

ei kannata yrittää. Tarvittaessa<br />

on hyvä osata laittaa lappu<br />

luukulle, liikkeenjohdon neuvonantaja<br />

ja mentori Bo-Erik<br />

Ekström sanoo.<br />

Hyvä liikeidea kantaa<br />

Yrittäjyyden esteinä opiskelijat<br />

näkevät erityisesti taloudelliset<br />

riskit, suuren työmäärän ja yritysidean<br />

puutteen.<br />

– Kaikkein kriittisin kysymys yritystä<br />

perustettaessa on, voiko liikeidealla tehdä rahaa. Kantaako<br />

oma idea? Yrittämisen taloudellinen kannattavuus<br />

riippuu nimittäin liikeideasta, Ekström muistuttaa.<br />

3 %<br />

Opiskelijabarometrin 2019<br />

vastaajista työskenteli yrittäjänä<br />

tai kevytyrittäjänä.<br />

Ekströmillä on tapana kysyä aktoreiltaan kolme kysymystä<br />

liikeideasta: Ketkä ovat yrityksen asiakkaita ja<br />

minkä ongelman liikeidea ratkoo heille? Millä tavalla<br />

asiakkaita veloitetaan tuotteesta tai palvelusta? Miten<br />

nuori yrittäjä aikoo tehdä liikeidealla rahaa?<br />

Hyväkään liikeidea ei kuitenkaan auta, jos toteutus<br />

on huono.<br />

– Nuoren yrittäjän tulee miettiä, mitä resursseja ja<br />

millaista osaamista hän tarvitsee.<br />

Yrittäjyydestä kiinnostuneista nuorista<br />

puolet haluaisi ryhtyä ensisijaisesti<br />

työnantajiksi. Kuitenkin Suomen<br />

Yrittäjien toteuttaman Yksinyrittäjäbarometrin<br />

2019<br />

mukaan kaksi kolmasosaa<br />

yrittäjistä on yksinyrittäjiä.<br />

– Yritystä perustettaessa<br />

tulee päättää, millä tavalla<br />

yrittäjä lähtee tavoittelemaan<br />

tulosta. Toimiiko yrittäjä<br />

yksin pienemmällä budjetilla<br />

vai sijoittaako hän yritykseen<br />

enemmän rahaa ja palkkaa<br />

työvoimaa?<br />

Empaattisuudella merkittävä rooli<br />

Yrittäjyydessä opiskelijoita houkuttelee<br />

erityisesti mahdollisuus päättää omasta työstä itsenäisesti<br />

ja mahdollisuus toteuttaa itseään. Ekströmin mielestä<br />

yrittäjyys ei kuitenkaan sovi kaikille.<br />

14


15


43 %<br />

miesvastaajista oli<br />

halukkaita toimimaan<br />

yrittäjinä.<br />

– Yrittäjällä tulee olla korkea energiataso, jotta hän<br />

jaksaa puurtaa yrityksensä eteen. Yrittäjän tulee myös<br />

olla coachable, jolloin yrittäjä ottaa nöyränä vastaa neuvoja<br />

muilta. Me and myself -lähestymistapa ei toimi. Lisäksi<br />

yrittäjän tulee olla sosiaalinen ja empaattinen, jotta<br />

hän saa jengiä mukaan, Ekström sanoo.<br />

Erityisesti empaattisuuden roolin Ekström näkee nykyään<br />

entistä tärkeämpänä. Enää yritykset eivät viesti<br />

vain asiakkaille, vaan niiden tulee saada parhaat työntekijät<br />

heille töihin ja sitoutumaan yritykseen.<br />

Jaksaminen ajoittain koetuksella<br />

Ekströmin kokemuksen mukaan aiemmat sukupolvet<br />

pelkäsivät konkurssia, mutta nykyään nuorten yrittäjien<br />

riskinsietokyky on melko hyvä.<br />

– Nuorten yrittäjien suurin pelko tuntuu olevan, tuleeko<br />

yrityksestä mitään. Oma yritys vie paljon aikaa,<br />

joten sen toivotaan menestyvän. Entä miltä yrittäminen<br />

näyttää ansioluettelossa?<br />

Mentori opastaa<br />

yrityksen alkuvaiheessa<br />

MENTOROINNIN ideana on, että kokenut<br />

asiantuntija opastaa kokemattomampaa henkilöä<br />

hänen urapolullaan. Suomen Yrittäjien ja Boardmanin<br />

mentorointiohjelmassa keskitytään nimenomaan<br />

nuoriin yrittäjiin, jotta he saavat apua ja tukea yrityksen<br />

alkumetreillä.<br />

– Mentori on neuvonantaja, joka ei keskity yrityksen<br />

yksityiskohtiin, vaan antaa neuvoja laajemmalla<br />

perspektiivillä. Mukana on myös henkilökohtainen<br />

aspekti, jolloin mentori voi tarkastella aktorin koko<br />

elämäntilannetta ja esimerkiksi työn ja vapaa-ajan<br />

tasapainoa, liikkeenjohdon neuvonantaja ja mentori<br />

Bo-Erik Ekström sanoo. Hän on itse mentoroinut<br />

kolmea nuorta yrittäjää.<br />

Mentoroinnissa käsitellään aktorille ajankohtaisia<br />

kysymyksiä. Keskustelujen kautta mentori siirtää hiljaista<br />

tietoa aktorille ja auttaa häntä kirkastamaan ajatuksiaan<br />

yrityksen suhteen.<br />

Suomen Yrittäjien ja<br />

Boardmanin mentorointiohjelma<br />

Suunnattu alle 40-vuotiaille Suomen Yrittäjien<br />

yritys- ja opiskelijajäsenille.<br />

Tavoitteena on kehittyä yrittäjänä. Ohjelman avulla<br />

voi esimerkiksi saada vinkkejä yrityksen kasvattamiseen<br />

tai käsillä olevien haasteiden ratkaisemiseen.<br />

Ohjelma on aktoreille maksuton.<br />

Mentori ja aktori tapaavat noin kerran kuussa.<br />

Ryhmätapaamiset mentorointiohjelman alussa ja lopussa.<br />

Ohjelman toteuttavat yhteistyössä asiantuntijaverkosto<br />

Boardman ja Suomen Yrittäjien valtakunnallinen<br />

Nuorten Yrittäjien verkosto.<br />

16


1/3<br />

korkeakouluopiskelijoista<br />

haluaisi toimia yrittäjänä<br />

valmistumisensa jälkeen.<br />

1/5<br />

1/2<br />

korkeakouluopiskelijoista<br />

haluaisi toimia yrittäjänä<br />

valmistumisensa jälkeen.<br />

kaikista opiskelijoista pitää<br />

yrittäjyyttä todennäköisenä<br />

työllistymisvaihtoehtona.<br />

2/3<br />

yrittäjistä on<br />

yksinyrittäjiä.<br />

Yksinyrittäjäbarometrin mukaan joka neljäs yrittäjä<br />

tekee töitä yli 50 tuntia viikossa ja puolet yrittäjistä<br />

koki jaksamisensa olevan ainakin ajoittain koetuksella.<br />

Ekström muistuttaa, että hyvällä liikeidealla ja oikeita<br />

asioita tekemällä yrittäminen kannattaa. Loppuunpalaminen<br />

on uhkana silloin, kun tehdään vääriä asioita<br />

ja huonoja päätöksiä. Rahaa palaa ja aikaa kuluu,<br />

mutta tulosta ei synny.<br />

Tällöin kokeneen mentorin neuvot ovat kultaakin<br />

kalliimpia.<br />

– Ajatuksia vaihtamalla liikeidea ja strategia kirkastuvat.<br />

Nuoren yrittäjän kannattaakin luoda verkostoja<br />

ja kuunnella neuvoja herkällä korvalla.<br />

27 %<br />

naisvastaajista oli<br />

halukkaita toimimaan<br />

yrittäjinä.<br />

YRITTÄJYYS<br />

KIINNOSTAA MIEHIÄ<br />

Kolme prosenttia Opiskelijabarometrin<br />

2019 vastaajista työskenteli yrittäjänä tai<br />

kevytyrittäjänä.<br />

Yrittäjänä toimiminen oli hieman<br />

yleisempää ammattikorkeakouluissa<br />

kuin yliopistoissa.<br />

Ammattialoista kaikkein todennäköisimpänä<br />

yrittäjänä toimimista pitivät maa- ja<br />

metsätalousalojen opiskelijat.<br />

Naisvastaajista 27 prosenttia ja miesvastaajista<br />

43 prosenttia oli halukkaita<br />

toimimaan yrittäjinä.<br />

Yrittäjinä työskentelevillä ja yrittäjiksi<br />

haluavilla oli palkansaajia korkeammat<br />

ansio-odotukset vuosi valmistumisen<br />

jälkeen.<br />

Lähde: Opiskelijabarometri 2019<br />

17


TEKSTI VIIVI ALI-LÖYTTY / KUVA ISTOCK<br />

Kesätöissä<br />

yrittäjänä<br />

Nuorille on ensi kesänä tarjolla tukea<br />

itsensä työllistämiseen yrittäjänä.<br />

Kesäyrittäjä-kampanja käynnistyy<br />

ensimmäisenä Helsingissä,<br />

Oulussa ja Vantaalla.<br />

Kesä on ihmisen parasta<br />

aikaa, sanotaan.<br />

Nuorille kesä on parasta<br />

aikaa kartuttaa<br />

työelämäkokemusta<br />

ja pankkitilin saldoa,<br />

kun koko loman tai osan siitä voi olla<br />

kesätöissä.<br />

Kesätyöpaikoista on kuitenkin<br />

monella paikkakunnalla kilpailua<br />

eikä perinteinen kesätyö kaikkia<br />

houkuttele. Ensi kesänä nuorille<br />

tarjotaan uusi vaihtoehto, kun heillä<br />

on mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä<br />

TATin Kesäyrittäjä-kampanjassa.<br />

– Kesäyrittäjä-kampanja on matalan<br />

kynnyksen yrittäjyysohjelma,<br />

joka auttaa nuoria työllistämään itsensä<br />

kesän ajaksi, projektipäällikkö<br />

Sanna Ikäläinen kertoo.<br />

Kesäyrittäjä-kampanja on saanut<br />

alkunsa vuonna 2014 Oulussa, jossa<br />

opiskelijoiden yrittäjyysyhteisö OuluES,<br />

yrittäjäyhteisö Njetworking ja<br />

Oulun kaupunki ideoivat tavan tutustuttaa<br />

ja rohkaista nuoria yrittäjyyteen.<br />

TATin koordinoima Kesäyrittäjä<br />

pohjautuu Oulun malliin ja kehitystyötä<br />

tehdään yhdessä. Tavoitteena<br />

on tehdä pysyvä kesäyrittäjyyden<br />

malli perinteisen kesätyöllistymisen<br />

rinnalle. Projektia rahoittaa<br />

Yksityisyrittäjäin säätiö, TAT ja<br />

kaupungit.<br />

Miten Kesäyrittäjäkampanja<br />

toimii?<br />

TAT käynnistää Kesäyrittäjäkampanjan<br />

yhdessä yhteistyökaupunkien<br />

kanssa. Nuoret voivat hakea<br />

mukaan kampanjaan yksin tai<br />

tiimissä ja haku aukeaa keväällä<br />

rinnakkain kaupungin kesätyö-<br />

18


haun kanssa. Oulussa kesäyrittäjien<br />

on mahdollista hakea kaupungilta<br />

kesäyrittäjäseteliä ja vastaavanlaista<br />

tukijärjestelmää suunnitellaan<br />

myös muiden yhteistyökaupunkien<br />

kanssa. Kaupungista riippuen<br />

mukaan ohjelmaan valitaan<br />

noin 50–100 nuorta.<br />

Toiminta käynnistyy toukokuussa<br />

sparrausviikoilla, jolloin nuoret<br />

saavat tiiviin tietopaketin ja perehdytyksen<br />

yrittämiseen ja yritystoiminnan<br />

käynnistämiseen liittyvistä<br />

aiheista ja jolloin mukana olevia<br />

nuoria tiimiytetään. Kampanja esittelee<br />

nuorille erilaisia kevyitä tapoja<br />

kokeilla yrittäjyyttä, kuten kevytyrittäjyys<br />

tai 4H-yrittäjyys. Toimintaa<br />

vetävät ja nuoria sparraavat kesäyrittäjämentorit,<br />

jotka auttavat hakemaan<br />

apua oikeasta paikasta ja tarjoavat<br />

nuorille tukea koko kesän ajan.<br />

Nuoret toteuttavat yritystoimintaansa<br />

itsenäisesti oman suunnitelmansa<br />

mukaan. Heillä on kesän aikana<br />

tapaamisia mentorinsa kanssa,<br />

tukiverkosto muiden kesäyrittäjien<br />

kanssa, mahdollisuus osallistua<br />

muutamiin myynti- ja markkinointitapahtumiin,<br />

joissa voi tuoda omaa<br />

yritystä ilmaiseksi esille, sekä kaikille<br />

yhteinen päättäjäistapahtuma<br />

kesän jälkeen.<br />

– Toivomme, että kesän päätteeksi<br />

kampanjaan osallistuneet nuoret<br />

ovat oppineet yrittäjyydestä, kartuttaneet<br />

taitojaan ja osaamistaan sekä<br />

saaneet selvyyttä siihen, voisiko<br />

yrittäjyydestä löytyä se oma juttu,<br />

Ikäläinen kertoo.<br />

KESÄYRITTÄJÄ-<br />

KAMPANJA<br />

tarjoaa 17–29-vuotiaille<br />

nuorille matalan kynnyksen<br />

yrittäjyysohjelman itsensä<br />

työllistämiseksi kesän ajaksi<br />

kokoaa yhteen yrittäjyyden<br />

eri malleja: toiminimi, kevytyrittäjä,<br />

laskutuspalvelu, 4H<br />

tarjolla ensi kesänä Helsingissä,<br />

Oulussa ja Vantaalla<br />

MITÄ NUORI<br />

SAA?<br />

Tietoa yrittäjyydestä<br />

Työkaluja oman yritystoiminnan<br />

käynnistämiseen,<br />

kehittämiseen ja toteuttamiseen<br />

Vahvan tukiverkoston<br />

ja kontaktit paikalliseen<br />

yrittäjäekosysteemiin<br />

Näkyvyyttä omalle yritykselle<br />

tapahtumissa ja somessa<br />

Kokemuksen yrittämisestä<br />

turvallisessa ja tuetussa<br />

ympäristössä<br />

Jollain paikkakunnilla<br />

kesäyrittäjäsetelin kaupungilta<br />

19


#HUONEENTAULU<br />

Kaipaatko ideoita<br />

yrittäjyyskasvatuksen<br />

toteuttamiseen?<br />

Valtakunnallinen ja maksuton Tralla.fi-palvelu tarjoaa<br />

opettajille laajan valikoiman materiaaleja, menetelmiä ja<br />

työkaluja yrittäjyys- ja työelämäosaamisen kehittämiseen<br />

ja toteuttamiseen eri koulutusasteilla.<br />

TRALLA.FI-PALVELU<br />

Yrittäjyyskasvatuksen ja työelämälähtöisen pedagogiikan<br />

mallit ja työkalut samassa paikassa<br />

Työkalu työelämä-, talous- ja yrittäjyystaitojen kehittämiseen<br />

Ideoita ja malleja varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle<br />

Hakukone, jonka avulla materiaaleja ja palveluita voi hakea<br />

koulutusasteen, keston tai laajuuden ja oppiaineen perusteella<br />

Mahdollisuus jakaa ja tallentaa ideoita sekä malleja oman Tralla-tilin kautta<br />

Tilaisuus oppia, kehittää ja vahvistaa omaa sekä oppijoiden<br />

työelämä-, talous- ja yrittäjyysosaamista<br />

Tralla-tilillä voit<br />

jakaa omia sisältöjä, ideoita ja työkaluja muille<br />

kommentoida muiden tuottamia sisältöjä<br />

merkitä itsellesi suosikkeja muiden sisällöistä<br />

seurata sinulle sopivia sisältöjä tuottaneita käyttäjiä<br />

Tralla.fi-palvelusta<br />

löydät ideoita ja työkaluja<br />

omaan opetukseesi,<br />

oppilaitoksen toimintakulttuurin<br />

kehittämiseen<br />

sekä oman tai oppijoiden<br />

osaamisen tukemiseen<br />

Tralla.fi<br />

TUTUSTU!<br />

20


21


#TAPASIMME<br />

TEKSTI JUHA PELTONEN / KUVAT TIMO PORTHAN<br />

Työelämä<br />

mainettaan<br />

parempaa<br />

TATin uuden toimitusjohtajan tärkein tehtävä on nuorten<br />

työelämä- ja taloustaitojen vahvistaminen ja yrittäjyyteen<br />

innostaminen. Jenni Järvelän mielestä se on kaikkien<br />

muidenkin tehtävä.<br />

EK:n viestintäjohtajan työstä TATin<br />

toimitusjohtajaksi vuoden alusta<br />

siirtynyt Jenni Järvelä kokee uuden<br />

työpaikkansa merkitykselliseksi koko<br />

suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudelle.<br />

– Tehtävämme on tukea ja auttaa nuoria polulla<br />

kohti työelämää. Hyvät työelämä- ja taloustaidot<br />

ovat siinä oleellisia, Järvelä sanoo.<br />

Hänen mielestään talousosaaminen on osa<br />

hyvää elämää.<br />

– Jos esimerkiksi ammattiin opiskelevalla<br />

nuorella on taloushuolia ja vaikeuksia maksaa<br />

vuokraa, ei opiskelu tai työntekokaan suju.<br />

Huolilla on vaikutusta myös nuoren terveyteen.<br />

Emme halua, että nuoren elämä lähtee<br />

väärille raiteille ennen kuin se on kunnolla<br />

alkanutkaan.<br />

Järvelän mielestä suomalaisen työelämän<br />

todellisuus on parempi kuin julkisen keskustelun<br />

tai median juttujen siitä välittämä käsitys.<br />

– Työelämäpuhe on aika usein negatiivista.<br />

Nuorten mielikuva työelämästä ei ole<br />

yksin kodin, koulun, median eikä yritysten<br />

vastuulla, mutta se on niiden kaikkien vastuulla.<br />

Miksi sun pitää mennä töihin?<br />

Kolmen lapsen äitinä Järvelä on itsekin miettinyt<br />

vastausta lasten tyypilliseen kysymykseen<br />

vanhemmilleen: Miksi sun pitää mennä<br />

töihin? Vastaukset luovat mielikuvaa työelämästä<br />

ja työn merkityksestä elämälle.<br />

– Jos on muitakin syitä kuin työstä saatava<br />

raha, niistä olisi hyvä kertoa; että kokee<br />

työn tärkeäksi ja mielenkiintoiseksi, ja että<br />

sitä on kiva tehdä. Kyllä negatiivisiakin tunteita<br />

voi kertoa, kunhan ei pelkästään niitä.<br />

Sekin on hyvä oppia, että aikuisenakin elämässä<br />

on kaikenlaisia päiviä. Voi olla hyviä<br />

ja vähän huonompia työpäiviä, mutta silti voi<br />

olla innostunut työstä ja kokea sen tärkeäksi.<br />

Samalla tavalla Järvelä toivoo, että yrityksissä<br />

kiinnitettäisiin huomiota koululaisten<br />

TET-harjoitteluun tai harjoitteluhakemuksiin<br />

vastaamiseen silloinkin, kun harjoittelijoita<br />

ei voitaisi ottaa.<br />

– Kaikkialla Suomessa on jo tällä hetkellä<br />

pulaa osaajista; kaikilla aloilla ja kaiken ko-<br />

22


”EMME HALUA,<br />

ETTÄ NUOREN<br />

ELÄMÄ LÄHTEE<br />

VÄÄRILLE RAITEILLE<br />

ENNEN KUIN SE<br />

ON KUNNOLLA<br />

ALKANUTKAAN.”<br />

JENNI JÄRVELÄ<br />

42-vuotias kauppatieteiden<br />

maisteri Lappeenrannan<br />

teknillisestä yliopistosta<br />

(2015) ja filosofian maisteri<br />

Jyväskylän yliopistosta (2005)<br />

TATin toimitusjohtaja<br />

<strong>2020</strong> alkaen<br />

EK:n viestintäjohtaja<br />

2016–2019<br />

ET-lehden toimituspäällikkö<br />

2012–2016<br />

Kymen Sanomien<br />

päätoimittaja 2010–2012<br />

Etelä-Suomen Sanomien<br />

toimituspäällikkö,<br />

uutispäällikkö, toimittaja<br />

2006–2010<br />

Asuu Helsingin Käpylässä<br />

puolisonsa ja perheen<br />

neljän lapsen kanssa<br />

Harrastaa juoksua,<br />

kuntoilua ja painonnostoa<br />

23


koisissa yrityksissä. Yksi ratkaisu on, että tulevaisuudessa<br />

tarvitsemme ulkomailta osaavia<br />

tekijöitä. Isoin kysymys on kuitenkin se,<br />

millä tavalla nuoret löytävät erilaisia urapolkuja.<br />

Tämä työ vaatii pitkäjänteisyyttä niin<br />

kouluilta kuin yrityksiltä.<br />

Monilla aloilla on vetovoimahaaste omien<br />

mahdollisuuksiensa tuomisessa esiin nuoria<br />

kiinnostavasti.<br />

– Uudessa opetussuunnitelmassa on hyvin<br />

tunnistettu työelämän nostaminen esiin<br />

aiempaa varhaisemmin ja paremmin. TETharjoittelu<br />

on tärkeä, mutta tuleeko se liian<br />

myöhään? Nuori joutuu tekemään ensimmäiset<br />

valintansa jo vuosi TETin jälkeen, Järvelä<br />

pohdiskelee.<br />

Viestintää kouluihin ja kouluista<br />

TATin työkalupakissa tärkeimmät välineet<br />

nuorten työelämä- ja taloustaitojen kehittämisessä<br />

ovat peruskoululaisille suunnatut Yrityskylät,<br />

lukion ja ammatillisen koulutuksen<br />

opiskelijoille tarkoitetut Bisneskurssien oppimateriaalit,<br />

ura- ja koulutusvaihtoehtoja esittelevä<br />

Kun koulu loppuu -media ja koulukiertueet.<br />

Uusina työkaluina TAT tarjoaa pelejä<br />

”TALOUSTAITOJEN<br />

EDISTÄMINEN<br />

PITÄISI ALOITTAA<br />

NYKYISTÄ<br />

VARHAISEMMALLA<br />

IÄLLÄ.”<br />

ja sovelluksia, kuten Taloussankari ja Duunikoutsi.<br />

Uusi toimitusjohtaja ei etukäteen<br />

julista muutoksia toiminnassa.<br />

– Ensin pitää tutustua ihmisiin, jotka tätä<br />

työtä tekevät, ja myös heidän näkemyksiin,<br />

joille työtä tehdään. Jos nähdään tarvetta jotakin<br />

muuttaa, sitten muutetaan.<br />

Suuri osa TATin toiminnasta on viestintää.<br />

Järvelä arvelee aiemmista tehtävistään Elinkeinoelämän<br />

keskusliitossa sekä aikakausja<br />

sanomalehdissä olevan hyötyä TATin teemojen<br />

nostamisessa yhteiskunnalliseen keskusteluun<br />

ja mediaan. Hän tiivistää työnsä<br />

viestin viemiseksi koulujen suuntaan, mutta<br />

myös koulumaailmasta päättäjien tietoon.<br />

TATin tärkeimmät kohderyhmät ovat koulut<br />

eli opettajat ja opinto-ohjaajat sekä koululaiset<br />

eli lapset ja nuoret.<br />

– Kouluilla pitäisi olla enemmän työelämäyhteyksiä,<br />

mutta ymmärrän, että koulujen<br />

paletti on aika täynnä.<br />

Aiempaa tärkeämmässä roolissa on myös<br />

yhteistyö opettajankoulutuslaitosten kanssa<br />

työelämä- ja taloustaitojen edistämisessä.<br />

– Taloustaitojen edistäminen pitäisi aloittaa<br />

nykyistä varhaisemmalla iällä. Siihenkin<br />

TAT on tuomassa uusia välineitä tämän vuoden<br />

aikana.<br />

Nuoret haluavat oppia taloustaitoja<br />

Järvelä pitää positiivisena, että nuorilla on into<br />

ja halu oppia taloustaitoja. TATin syksyllä<br />

2018 teettämässä Nuorten talousosaaminen<br />

-tutkimuksessa viidennes nuorista oli huolissaan<br />

omasta talousosaamisestaan. Opettajista<br />

64 prosenttia jakaa huolen nuorten taloustaidoista.<br />

– Nuoret itse ymmärtävät, että ne ovat heidän<br />

tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja.<br />

Yrittäjäperheessä Pohjois-Karjalassa kasvaneena<br />

Järvelä sanoo nähneensä pienestä pitäen,<br />

kuinka palkka pitää omalla työllään tehdä.<br />

Kotitaustat ovat kuitenkin erilaisia.<br />

– Tässäkin asiassa koulu voi olla tasoittajana.<br />

Koulusta saatu opastus talousasioihin<br />

voi ratkaista, lähteekö nuoren elämä liikkeelle<br />

plussalla vai miinuksella. Jos sössii rahaasian<br />

sa jo nuorena, lähtee jo valmiiksi takamatkalta<br />

elämäänsä rakentamaan.<br />

Järvelän mielestä Suomi tarvitsee kansallisen<br />

talousosaamisen ohjelman, jollainen on<br />

jo 59 OECD-maassa.<br />

– Kaikilla meidän naapurimaillamme on<br />

sellainen. Samanlaista työtä Suomessa tekevätkin<br />

jo monet finanssialan yritykset, mutta<br />

ohjelman avulla se voisi olla koordinoidumpaa,<br />

Järvelä sanoo.<br />

Hänen ajattelussaan ohjelmassa otettaisiin<br />

kantaa siihen, millaista talousosaamista nuorilla<br />

halutaan olevan, mutta myös työikäisten<br />

ja eläkeläisten taloustaitoihin. Jokin vaikuttajainstanssi<br />

koordinoisi eri väestöryhmille talousosaamiseen<br />

liittyviä asioita. Järvelä viittaa<br />

tutkimukseen, jonka mukaan yli neljännes<br />

suomalaisista nuorista eli vuonna 2016<br />

köyhyys- tai syrjäytymisriskissä.<br />

– Näiden riskien pienentäminen ja talousosaamisen<br />

kehittäminen rakentavat Suomelle<br />

parempaa tulevaisuutta.<br />

24


#KASVOT<br />

TEKSTI VIIVI ALI-LÖYTTY / KUVA IIRO RAUTIAINEN<br />

Yrittäjyydestä<br />

pitää tuoda<br />

hyvä näkyväksi<br />

Yksityisyrittäjäin Säätiön asiamies Annukka Åstrand<br />

kohtaa työssään niin yrittäjyyttä edistäviä kuin<br />

yrittäjyyskasvatustakin tekeviä tahoja. Heitä kaikkia<br />

yhdistää tahto innostaa nuoria yrittäjyyteen.<br />

ANNUKKA ÅSTRANDIN kouluaikana ei vielä puhuttu yrittäjyyskasvatuksesta,<br />

mutta yritysvierailuja tehtiin kyllä. Nykyään yrittäjyyskasvatus on<br />

osa koulujen opetussuunnitelmaa, sillä Suomeen tarvitaan lisää yrittäjiä,<br />

yrittäjämyönteistä ilmapiiriä ja yrittäjämäisiä taitoja, jotka ovat monelta<br />

osin yhteneväisiä tulevaisuuden työelämätaitojen kanssa. Yksityisyrittäjäin<br />

Säätiö jakaa nämä tavoitteet.<br />

– Yrittäjämäisiä taitoja tarvitaan nykyään kaikessa ja sen vuoksi<br />

on erittäin tärkeää, että niitä opetetaan koulussa. Luovuus, innovatiivisuus,<br />

omien kykyjen tunnistaminen ja rohkeus ovat hyviä<br />

esimerkkejä taidoista, joita tarvitaan aina. Mitä tahansa työelämässä<br />

haluaakin tehdä, ilman näitä taitoja ja oikeanlaista asennetta<br />

ei pärjää.<br />

Yrittämisestä puhutaan liian usein negatiiviseen sävyyn,<br />

korostetaan riskejä ja puhutaan yrittäjänä toimimisen vaatimuksista.<br />

– Yrittäjyydestä pitää tuoda hyvä näkyväksi, kertoa nuorille<br />

onnistumisista ja antaa rohkaisevia esimerkkejä tarinoiden<br />

avulla.<br />

Åstrand ajattelee, että elämme hyvää vaihetta yrittäjyyskasvatuksessa.<br />

Vielä olisi kuitenkin petrattavaa siinä, että<br />

teema olisi tasaisesti läsnä opetuksessa kaikilla kouluasteilla<br />

selvänä jatkumona.<br />

– Säätiö haluaa helpottaa opettajien työtä tarjoamalla<br />

Tralla.fi-palvelulla koonnin olemassa olevista yrittäjyyskasvatuksen<br />

materiaaleista ja palveluista.<br />

Yksi Trallasta löytyvistä palveluista on Yrityskylä. Yksityisyrittäjäin<br />

Säätiö on tukenut Yrityskylää alkumetreiltä<br />

lähtien.<br />

– Yrittäjänä toimiminen lisättiin Yrityskylä Alakoulun<br />

ammatteihin muutama vuosi sitten, mikä oli tärkeä<br />

lisä pienoisyhteiskuntaan. Yrityskylä on erinomainen<br />

esimerkki siitä, miten yrittäjyyskasvatusta voidaan<br />

tehdä luontevasti ja innostavasti.<br />

”NUORILLE<br />

PITÄÄ ANTAA<br />

ROHKAISEVIA<br />

ESIMERKKEJÄ<br />

TARINOIDEN<br />

AVULLA.”<br />

25


#KUVAREPPARI<br />

Rakennusalan opiskelija<br />

Veeti kertoi, että asenne<br />

ja motivaatio on tullut<br />

puheeksi kesätöissäkin.<br />

TEKSTI JA KUVAT PAULIINA RAHUNEN<br />

”Ihan<br />

järkeviä<br />

juttuja”<br />

TATin Mun elämä, mun työ -kiertueella<br />

muistutettiin nuoria työelämätaidoista<br />

ja oman talouden hallinnasta. Aiheet<br />

olivat nuorille entuudestaan tuttuja,<br />

mutta hyvää meteliä niistä saa pitää.<br />

26


TATin Mun<br />

elämä, mun työ<br />

-kiertue haastoi<br />

ammatillisissa<br />

oppilaitoksissa<br />

opiskelevia<br />

nuoria pohtimaan<br />

omaa taloutta ja<br />

työelämätaitoja.<br />

Viime vuonna<br />

esityksiä kertyi<br />

mittariin yli 150.<br />

TEEMAT OLIVAT<br />

NUORILLE JO TUTTUJA,<br />

MUTTA HE PITIVÄT<br />

KER TAUSTA HYVÄNÄ JA<br />

HYÖDYLLISENÄ.<br />

Mun elämä, mun työ -kiertue seisahtui joulukuun<br />

puolivälissä Siilinjärvelle Savon<br />

ammatti- ja aikuisopiston Toivalan-yksikköön.<br />

Nuoria heräteltiin pohtimaan<br />

muun muassa rahankäyttöä sekä asenteen<br />

ja motivaation merkitystä työelämässä.<br />

Teemat olivat nuorille jo tuttuja, mutta he pitivät kertausta<br />

hyvänä ja hyödyllisenä. Rakennusalaa ensimmäistä<br />

vuotta opiskeleva Veeti sanoi, että asioita on käsitelty<br />

kotona vanhempien kanssa ja jonkin verran myös koulussa.<br />

Kaveriporukassa juttuaiheet etsitään muualta.<br />

– Ei me jutella rahasta tai työelämästä kavereitten kanssa,<br />

ehkä vanhemmat kaverit vähän puhuu.<br />

Kiertueen teemoja konkretisoivat videotarinat ja selkeät<br />

esimerkit. Arkista rahankäyttöä ja säästämisen mahdollisuuksia<br />

havainnollisti laskelma siitä, kuinka paljon<br />

esimerkiksi pikaruoka ja limut lohkaisevat kuukausibudjetista.<br />

Monia tuntui puhuttelevan tarina 24-vuotiaasta Emmistä,<br />

joka ajautui pikavippien myötä maksuongelmiin.<br />

Tarina muistutti, että ikäviäkään asioita ei kannata jäädä<br />

hautomaan yksin. Ongelmat ratkeavat puhumalla.<br />

– Pikavippejä ei pidä ottaa. Tiedettiin se jo ennakkoon,<br />

mutta tämä jäi mieleen, metsäalaa ensimmäistä vuotta<br />

opiskeleva Niko totesi.<br />

Hyvät fiilikset kesätöistä<br />

Veetin opinnot ovat alkumetreillä. Opintoihin kuuluvaa<br />

työssäoppimista hänellä ei ole vielä ollut, mutta työelämäkokemusta<br />

on kertynyt kesätöistä.<br />

27


”RAHA ON<br />

MAKSUVÄLINE;<br />

SILLÄ SAA, MITÄ<br />

HALUAA, JA SITÄ<br />

SAA TEKEMÄLLÄ<br />

TYÖTÄ.”<br />

Niko ja Aaro aloittivat<br />

metsäalan opinnot viime<br />

syksynä. Molemmat<br />

asuvat kouluviikkojen<br />

ajan asuntolassa.<br />

28


Nuoria<br />

kiinnostivat tarinat ja<br />

konkreettiset esimerkit<br />

rahankäytöstä.<br />

– Kesätöistä on ihan kivoja kokemuksia. Työtehtävät<br />

ovat olleet vähän erilaisia, lehtien jakoa, roskien lajittelua<br />

ja muuta. Ensi kesänä aion joko oman alan töihin tai<br />

muualle.<br />

Myös Nikolla ja hänen opiskelukavereillaan Joonalla,<br />

Aarolla ja Eliaksella työssäoppiminen on edessäpäin,<br />

mutta työelämästä heillä on jo mukavia kokemuksia. Jokainen<br />

heistä haluaa saada töitä myös ensi kesäksi. Työntekoon<br />

motivoi ainakin raha, jota tarvitaan elämiseen.<br />

– Raha on maksuväline; sillä saa, mitä haluaa, ja sitä<br />

saa tekemällä työtä, Niko tiivisti.<br />

Nuorten työnhakua ovat auttaneet verkostot. Useampi<br />

heistä kertoi löytäneensä kesätöitä tuttujen kautta. Nikon<br />

perheellä on maatila, joten töitä riittää omasta takaa.<br />

Oma raha menee omiin menoihin<br />

16-vuotiaat miehet asuvat vielä vakituisesti kotona. Muutama<br />

heistä pitää pitkän matkan takia majaansa kouluviikkojen<br />

ajan oppilaitoksen asuntolassa. Kukaan ei toistaiseksi<br />

suunnittele omilleen muuttamista.<br />

Raha-asiat eivät ainakaan toistaiseksi huoleta. Opintotukea<br />

he eivät vielä saa, vaan rahaa tulee vanhemmilta<br />

ja työnteosta, kun työtä on. Oma raha menee omiin menoihin<br />

ja riittää hyvin, sillä laskuja tai muita suurempia<br />

menoja ei ole.<br />

– Rahat riittää ihan helposti, Veeti sanoi.<br />

29


#LUKU<br />

60 %<br />

Yrityskylä Yläkoulun<br />

toimintaan osallistuu<br />

lukuvuonna 2019–<strong>2020</strong><br />

noin 35 000 yhdeksäsluokkalaista,<br />

eli 60 %<br />

koko ikäluokasta.<br />

.<br />

Kuva: Iiro Rautiainen<br />

30


#MINÄVÄITÄN<br />

Monikulttuurisuustyö<br />

lähtee peiliin katsomisesta<br />

Kiinnostus monikulttuurisuuteen lähtee melkein aina<br />

valtakulttuurin tarpeista”, Umayya Abu-Hanna tuo esille<br />

kirjassaan Multikulti (2012). Tämä on herättelevä väite, joka on hyvä<br />

ottaa huomioon monikulttuurisuustyössä. Valta- ja vähemmistökulttuurien<br />

välillä on helposti valta-asetelmia, jotka täytyy tiedostaa. Samalla väite<br />

pakottaa kysymään, kenelle mitäkin teemme ja mihin tarpeisiin tekeminen<br />

vastaa.<br />

Monikulttuurisuustyö alkaa peiliin katsomisesta. Omat asenteet ja arvot<br />

pitää tiedostaa, sillä ne vaikuttavat vuorovaikutukseen ja päätöksentekoon.<br />

Luokittelemme ihmisiä hyvin herkästi tiedostamattamme. Eri etnisiin<br />

ryhmiin ja kansallisuuksiin kuuluvia on helppoa luokitella tietynlaisiksi<br />

yksittäisten kohtaamisten tai vaikka uutiskuvien perusteella. Se on<br />

vaarallista, sillä silloin ihminen jää osaamisineen ja persoonineen<br />

luokittelujen alle.<br />

Esimerkiksi maahanmuuttajanuoret käsitetään usein yhtenäiseksi ryhmäksi,<br />

vaikka tosiasiassa kyseessä on hyvin heterogeeninen joukko ihmisiä. Kannustan<br />

jokaista pohtimaan tätä omista lähtökohdista – haluaisitko sinä, että sinut<br />

kohdataan ainoastaan jonkin edustamasi ryhmän jäsenenä vai haluaisitko tulla<br />

kohdatuksi omana itsenäsi?<br />

Monikulttuurisuus on jo sanana usein laitettu johonkin omaan<br />

värikkääseen lokeroonsa. Siksi olikin ilahduttavaa lukea Helsingin Sanomista<br />

(30.12.) tutkija Pia Olssonin kirjoitus, jossa hän tuo esille käsitteen arjen<br />

monikulttuurisuus.<br />

Tutkiessaan yläluokkalaisten käsityksiä monikulttuurisuudesta hän<br />

havaitsi aiheen arkisuuden ja luontevuuden useimmille yläluokkalaisille.<br />

Monikulttuurisuuskasvatusta täytyykin tehdä koulujen lisäksi työelämässä,<br />

sillä täällä aikuisten maailmassa ei olla päästy vielä yhtä pitkälle aiheen<br />

arkisuuden kanssa.<br />

Abu-Hannan mukaan monikulttuurisuudessa on lopulta kyse vallan<br />

jakamisesta uusien ihmisten kesken. Tämä edellyttää kiinnostusta<br />

oppimiseen ja vuoropuheluun erilaisten taustojen ja arvojen ymmärtämiseksi.<br />

Ensimmäisenä askeleena on kysyä, miten näen omat arvoni ja<br />

identiteettini ja pystynkö tarkastelemaan niitä ulkoapäin.<br />

”LUOKITTELEMME<br />

IHMISIÄ HYVIN<br />

HERKÄSTI<br />

TIEDOSTAMAT-<br />

TAMME.”<br />

Maria Kankkunen<br />

kulttuuritulkki<br />

Talous ja nuoret TAT<br />

31


Osaavat nuoret<br />

tulevaisuuden työelämään<br />

Digitaaliset oppimateriaalit lukioille ja ammatillisille oppilaitoksille<br />

talous-, työelämä- ja yrittäjyystaitojen opiskeluun<br />

MYYNTI, MARKKINOINTI JA<br />

KAUPALLISTAMINEN<br />

GLOBAALIT<br />

MARKKINAT<br />

VUOROVAIKUTUS JA<br />

NEUVOTTELUTAIDOT<br />

TALOUS, RAHA JA<br />

YRITTÄJYYS<br />

+ KIERTOTALOUS JA AVOIMEN YLIOPISTON KURKISTUSKURSSIT<br />

Bisneskurssien oppimateriaalit ovat maksuttomia sekä oppilaitoksille että opiskelijoille!<br />

Järjestämme myös maksuttomia koulutuksia opettajille ja oppimateriaaliemme teemoihin liittyen.<br />

Lue lisää ja tilaa tutustumislinkki: bisneskurssit.fi<br />

tat.fi

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!