KONTAKT 1/2020
- No tags were found...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
1<br />
<strong>2020</strong><br />
Suomi-Venäjä<br />
-seuran<br />
jäsenlehti<br />
Kyrsäkurssilla<br />
Karjalassa<br />
ja e-viisumilla<br />
Viipurissa<br />
SIVUT 6–7<br />
Menestysresepti<br />
Haapavedeltä<br />
SIVU 5<br />
Kino Lokakuu<br />
tuo taas valkokankaalle<br />
monta<br />
koskettavaa<br />
elokuvaa, sivu 3.<br />
Kuva elokuvasta<br />
Great poetry<br />
(2019).<br />
Alkuperäinen,<br />
aito, oikea?<br />
SIVU 15
Pääkirjoitus<br />
Ystävyyskuntatoiminnan<br />
ydintä etsimässä<br />
Vuosi <strong>2020</strong> on Suomi–Venäjä-seurassa<br />
täynnä suuria tapahtumia.<br />
Yksi näistä on 8.–<br />
10. kesäkuuta järjestettävä<br />
ystävyyskuntakongressi. Tällä kertaa<br />
kokoonnutaan Tverin alueella. Tapahtumaa<br />
järjestävät kanssamme Kuntaliitto<br />
sekä Hämeenlinnan ja Turun kaupungit.<br />
Venäjällä tapahtuman pääjärjestäjä<br />
on Rossotrudnichestvo. Edellinen kongressi<br />
järjestettiin vuonna 2017 Turussa.<br />
Suomen ja Venäjän välillä on n. 100<br />
ystävyyskuntaparia. Näistä kaikki eivät<br />
toimi aktiivisesti. Suomi–Venäjä-seuran<br />
osastot tarjoavat monessa kunnassa<br />
käytännön tukea ja osaamista ystävyyskuntatyöhön.<br />
Mahdollisuudet ovat moninaiset:<br />
voimme esimerkiksi olla mukana<br />
välittämässä kulttuurikokemuksia<br />
kuntien välillä, tukemassa nuorten ja<br />
koulutuksen parissa tehtävää yhteistyötä,<br />
voimme edistää uusien kontaktien<br />
syntymistä ja tuoda esiin tietoa mm. ystävyyskunnan<br />
matkailumahdollisuuksista.<br />
Monet ystävyyskuntaparit viettävät<br />
lähiaikoina pyöreitä vuosijuhlia. Itsekin<br />
olen saanut olla osallisena näissä lämminhenkisissä<br />
kohtaamisissa. Paikallisosastot voisivat ottaa roolia<br />
juhlajärjestelyissä.<br />
Mielestäni tärkeää on, että kaupunkien ja kuntien<br />
asukkaat saavat ystävyyskuntatoiminnan kautta mahdollisuuden<br />
luoda kontakteja ja tutustua toisiin maihin.<br />
Ystävyyskuntatoiminta voi olla kaikkea sitä, mikä<br />
hyödyttää kutakin kaupunkiparia. Ystävyyskuntanäkökulma<br />
voi tulla esiin esimerkiksi matkailussa, koulutuksen<br />
saralla, yritysyhteistyössä. On hyvä käyttää<br />
ystävyyssuhdetta toiselta oppimiseen ja kehittyä kaupunkeina<br />
yhdessä.<br />
Pääsin nuorena osallistumaan Lappeenrannan kaupungin<br />
nuorisotoimen syyslomaleirille Klinissä, Venäjällä.<br />
Ystävystyminen paikallisten nuorten kanssa oli<br />
”TOIVON, ETTÄ<br />
EDELLEEN<br />
LUODAAN<br />
MONIPUOLISIA<br />
JA ERITASOISIA<br />
<strong>KONTAKT</strong>EJA.”<br />
iso juttu, tilaisuus, johon muutoin ei<br />
olisi ollut mahdollisuutta. Nykyään toki<br />
ihmisillä on aivan eri tavalla mahdollisuuksia<br />
matkustella ulkomailla,<br />
mutta se ei välttämättä tarkoita kontaktien<br />
luomista paikallisten kanssa.<br />
Tuleva ystävyyskuntakongressi on<br />
näkyvä kaupunkien ja kuntien yhteinen<br />
tapaaminen, mutta ei jokapäiväisen<br />
toiminnan onnistumisen mittari.<br />
Kongressin ohjelmasta pyritään saamaan<br />
monipuolinen ja kaupunkien<br />
toimintaa hyödyttävä. Kongressin yhteydessä<br />
olisi hyvä pohtia myös sitä,<br />
mitä tulevaisuuden ystävyyskuntatoiminnalta<br />
halutaan ja miten ystävyyskuntatoimintaa<br />
voisi kehittää omalla<br />
alueella. Toivon, että edelleen luodaan<br />
monipuolisia ja eritasoisia kontakteja.<br />
Olen hieman huolissani siitä, että<br />
kunnat karsivat ystävyyskuntatoiminnasta.<br />
Ymmärrän toki, jos näin tehdään<br />
siksi, että sen kautta ei koeta saavutettavan<br />
tarpeeksi monipuolista<br />
kanssakäymistä ja tapaamiset ovat lähinnä<br />
delegaatiomatkoja. Tässä tapauksessa<br />
mielestäni tulisi kuitenkin luovuttamisen sijaan<br />
pohtia kuntatasolla uudenlaisia kansainvälisyyskontakteja.<br />
Ystävyyskuntatoimintaa voidaan tarkastella<br />
laajemmin ja esimerkiksi ystävyyskuntakongressi<br />
voi toimia monipuolisena verkostoitumisen tapahtumana.<br />
Kunnat voivat luoda perinteistä ystävyyskuntaparia<br />
väljempiä ja monipuolisempia yhteistyösopimuksia<br />
Venäjän eri kaupunkien ja alueiden kanssa.<br />
Tulevasta ystävyyskuntakongressista voi lukea lisää<br />
seuran verkkosivuilta. Kuntaliitto tiedottaa kuntia tapahtumasta.<br />
Toivomme Tveriin monipuolista osallistujajoukkoa<br />
ympäri Suomen.<br />
Niina Sinkko<br />
Suomi-Venäjä-seuran pääsihteeri<br />
1/<strong>2020</strong><br />
50. vuosikerta<br />
Julkaisija<br />
Suomi–Venäjä-seura ry<br />
Samfundet Finland-Ryssland<br />
Päätoimittaja Niina Sinkko<br />
Toimitussihteeri Sisko Ruponen<br />
Haapaniemenkatu 7–9 B, PL 194<br />
00531 Helsinki<br />
Puh. (09) 693 831<br />
etunimi.sukunimi@venajaseura.com<br />
suomivenajaseura.fi<br />
Jäsentietojen muutokset:<br />
tarja.ahonen@venajaseura.com<br />
tai puh. 045 7733 4250.<br />
Voit päivittää tietosi<br />
myös itse verkossa:<br />
suomivenajaseura.fi ><br />
Jäsenille > Päivitä yhteystiedot.<br />
Taitto Oona Kavasto/hank.fi<br />
Paino Punamusta, <strong>2020</strong><br />
ISSN 1238-1365<br />
Aikataulut <strong>2020</strong><br />
Numero Ilm. (aineistot)<br />
Kontakt 2/20 27.5. (24.4.)<br />
Kontakt 3/20 9.9. (7.8.)<br />
Kontakt 4/20 18.11. (16.10.)<br />
2 Kontakt 1/<strong>2020</strong>
Matti Moilanen jää<br />
eläkkeelle hyvillä<br />
mielin: ”Se vapaaehtoistyö,<br />
jota<br />
seuran jäsenistö<br />
on tehnyt ja tekee,<br />
on kansalaisjärjestö<br />
Suomi−<br />
Venäjä-seuran<br />
voimavara.”<br />
Kiitos Matille!<br />
Спасибо!<br />
MATTI MOILANEN aloitti pitkän 34 vuotta kestäneen<br />
uransa toukokuussa 1986 nuorisosihteerinä silloin vielä<br />
Suomi-Neuvostoliitto-seurassa. Hän ennätti tarkastella<br />
seuraelämää hyvin erilaisista näkökulmista. Vuodesta<br />
2006 alkaen Matti toimi resurssipäällikkönä keskusseurassa<br />
Helsingissä. ”Olen erittäin kiitollinen, että olen<br />
saanut työskennellä pitkään seurassa eri tehtävissä –<br />
nuorisihteerinä, järjestösihteerinä, toiminnanjohtaja<br />
ja resurssipäällikkönä. Parasta eri tehtävissä ja työssä<br />
on ollut niiden tekeminen yhdessä ammattitaitoisten<br />
ja sitoutuneiden työkavereiden kanssa sekä seuran<br />
jäsenistön kanssa. Jäsenistön kanssa toimiminen ja jäsenistön<br />
toiminnan tukeminen on luonut ja luo pohjaa<br />
myös seuran tulevaisuudelle.”<br />
Toivotamme Matille lukuisia antoisia eläkevuosia!<br />
Teksti ja kuva Sisko Ruponen<br />
Мы хотим размещать<br />
больше русскоязычных<br />
публикаций о деятельности<br />
нашего Общества. Хотели<br />
бы Вы предложить их<br />
редакции нашего журнала?<br />
Обращайтесь к Сиско<br />
Рупонен.<br />
Anna palautetta<br />
lehdestä<br />
KÄDESSÄSI ON uudistuksen tielle astunut Kontakt.<br />
Lehden sisältö on ryhmitelty aiheiden<br />
mukaan. Kerralla ei tule valmista, joten vuoden<br />
aikana Kontaktia kehitetään edelleen. Toivon<br />
myös sinun osallistuvan kehitystyöhön.<br />
Voit antaa palautetta kotisivujemme kautta<br />
www.suomivenajaseura.fi/palaute tai kertoa<br />
ajatuksesi suoraan minulle Sisko Ruponen<br />
puh. 040 841 0430, sisko.ruponen@<br />
venajaseura.com . Antoisia lukuhetkiä!<br />
Kino Lokakuu<br />
Helsingissä<br />
Soile Tirrin<br />
(oik.) mielestä<br />
Pirjo Laurila<br />
(vas.) ”oli paras<br />
työkaveri,<br />
jonka tyttö voi<br />
ikinä saada”.<br />
XIII VENÄLÄISEN elokuvan festivaali Kino Lokakuu järjestetään<br />
Helsingissä elokuvateatteri Orionissa 13.−16.2.<strong>2020</strong>.<br />
Ohjelmiston elokuvat kertovat Venäjästä ja Venäjällä asuvista<br />
ihmisistä historian, komedian, ihmissuhdedraaman<br />
ja sotien kautta. Paikalla on myös mielenkiintoisia vieraita.<br />
Liput ja lisätiedot kinolokakuu.com<br />
Pirjo Pirjo, oi Pirjo!<br />
KOLLEGANI JA ystäväni, Turun piirijärjestön pitkäaikainen toimistosihteeri<br />
Pirjo Laurila, jäi eläkkeelle vuoden 2019 lopulla yli 20 vuoden<br />
työuran jälkeen. Voin sanoa, että palatessani töihin loppiaisen jälkeen<br />
tuntui heti siltä, että jotain puuttuu toimistolta… Juhlimme Pirjon eläköitymistä<br />
useaan otteeseen vuoden 2019 joulukuussa, ja järjestämme<br />
varmaan Pirjon kunniaksi vielä yhdet juhlat. Ehkä jo tästä kertoo se,<br />
kuinka tärkeä Pirjo oli piirijärjestöllemme ja kuinka paljon häntä tullaan<br />
kaipaamaan.<br />
Pirjo oli paras työkaveri, jonka tyttö voi ikinä saada. Jaoimme yhdessä<br />
monet huippuhetket piirin tapahtumissa, mutta myös surut ja<br />
murheet näiden 10 vuoden aikana. En muista, että olisimme ikinä mököttäneet<br />
toisillemme puolta tuntia kauempaa. Pienessä toimistossa<br />
työskentely tiiminä ja toiseen luottaen on elintärkeää. Tiesin aina, että<br />
Pirjoon voi luottaa. Tiesin aina, että hänellä on meille aamukahvi valmiina,<br />
kun Brinkkalan toimistoon aamulla tassuttelin.<br />
Näihin kymmeneen vuoteen mahtui yhteisiä seikkailuja, uskomattomia<br />
venymisiä ja onnistumisia sekä toisaalta kaiken maailman kommelluksia…<br />
Ne lupasimme Pirjon kanssa paljastaa vasta muistelmissa...<br />
Kiitos Pirjo näistä vuosista, onneksi et katoa Turusta minnekään!<br />
Teksti ja kuva Soile Tirri<br />
Leffat kiertoon<br />
Eikö osastosi ole vielä tarttunut<br />
elokuviin, mutta kiinnostusta<br />
olisi? Vinkkaa asiasta kulttuurisihteeri<br />
Merja Jokelalle!<br />
OSASTOJEN TARPEISIIN on tuotettu suomeksi tekstitettyjä venäläisiä<br />
klassikkoelokuvia sekä lastenelokuva Pimeän huoneen salaisuus.<br />
Myös XIII Kino Lokakuun avajaiselokuvassa Mitkat pelastavat<br />
Suomen ekologian on suomenkielinen tekstitys. Elokuvia voivat<br />
lainata osastojemme lisäksi mm. kirjastot, koulut ja opistot.<br />
Kysy lisää Merja Jokelalta: merja.jokela@venajaseura.com,<br />
0400 369 439 sekä suomivenajaseura.fi<br />
› Kulttuuritoiminta › Lainattavat elokuvat.<br />
Testaa<br />
tietosi<br />
takakannen<br />
visassa!<br />
1/<strong>2020</strong> Kontakt 3
Ajankohtaista<br />
Ilmianna kulttuurifoorumin<br />
mahdollisuudet<br />
SUOMALAIS-VENÄLÄISEN kulttuurifoorumin yhteistyökumppanihaku on käynnissä.<br />
Yhteistyökumppanin etsiminen Venäjältä aloitetaan täyttämällä 29.2. mennessä hankeehdotuslomake<br />
osoitteessa www.kultforum.org. Venäläiset toimijat vastaavat suomalaisten<br />
ehdotuksiin kevään aikana ja haun tulos selviää kesäkuussa. Hanke-ehdotuksen<br />
tehneillä toimijolla on mahdollisuus osallistua Lahden kulttuurifoorumiin 2.–3.10. ja<br />
käydä siellä hankeneuvottelut löydettyjen venäläisten kumppaneiden kanssa.<br />
Vinkkaathan kulttuurifoorumin hausta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista myös<br />
oman kuntasi ja alueesi kulttuuritoimijoille? Näin jaat kulttuurifoorumin ilosanomaa,<br />
verkostoidut paikallistoimijoiden kanssa ja voitte kehittää vaikka yhteisen hankeidean,<br />
jolloin hankkeen onnistumis- ja rahoitusmahdollisuudet sekä vaikuttavuus kasvavat.<br />
Lisätiedot kultforum.org, Olga Kauppinen, olga.kauppinen@venajaseura.com, 045 7732 4445<br />
PERTTI KARJALAINEN<br />
Lasten töitä suomalais-venäläisestä<br />
kuvataidekilpailusta.<br />
Turun aluetapaaminen<br />
huhtikuussa<br />
TURUN ALUEEN ohjausryhmä ja aluetoimisto<br />
alkavat helmikuussa suunnitella osastojen<br />
yhteistä aluetapaamista, joka tuo yhteen<br />
alueen osastot. Tarkoituksena on ideoida ja<br />
suunnitella alueen toimintaa tuleville vuosille.<br />
Tapaamisen tiedot julkaistaan seuran<br />
kotisivuilla, osastokirjeessä ja somessa<br />
helmikuun lopulla. Kysymyksiä voit esittää<br />
milloin vain Turun aluejohtajalle Soile<br />
Tirrille puh. 041 544 6131. Toivomme historiamme<br />
ensimmäiseen aluetapaamiseen<br />
runsasta osanottoa!<br />
Edustajakokous<br />
Kuopiossa 16.5.<br />
RAKENTEEMME UUDISTUI vuodenvaihteessa,<br />
kun piirijärjestöt purkautuivat. Muutos<br />
tuo seuraan uusvanhan tutun, edustajakokouksen,<br />
joka järjestetään Kuopiossa<br />
16.5.<strong>2020</strong>. Siellä mm. hyväksytään seuralle<br />
strategia ja valitaan hallinto.<br />
Osastojen vuosikokouksen pitäminen<br />
helmi-maaliskuussa on tavallistakin tärkeämpää.<br />
Normaaliasioiden lisäksi käsitellään<br />
säännöt, valitaan edustajat Kuopioon<br />
sekä nimetään ehdokkaita valtuustoon.<br />
Vuosikokousmateriaalit, ohjeet osastoille<br />
ja muuta ajankohtaista löytyy osoitteesta<br />
suomivenajaseura.fi/osastoille.<br />
Toimistot Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa,<br />
Tampereella ja Turussa neuvovat entiseen<br />
tapaan valmisteluissa.<br />
Uusi kansalaisjärjestöhanke<br />
starttasi<br />
SUOMI–VENÄJÄ-SEURALLA ALKOI uusi Nordic<br />
and Russian NGOs rendering high-quality<br />
social services -hanke lokakuussa 2019.<br />
Hankkeessa suomalaiset, norjalaiset ja<br />
venäläiset kansalaisjärjestöjen edustajat<br />
vaihtavat kokemuksiaan sosiaalipalvelujen<br />
tuottamisesta julkiselle sektorille.<br />
Hankkeen ensimmäinen tapahtuma,<br />
opintomatka Ouluun tutustumaan paikallisiin<br />
järjestökentän palveluntarjoajiin, on<br />
vuorossa helmikuun alussa. Hanketta rahoittaa<br />
Pohjoismaiden ministerineuvosto<br />
ja sen kesto on yksi vuosi.<br />
Osastojen vuosikokouksia<br />
Su 9.2. klo 14 Kiihtelys-Venäjä-seura<br />
Ke 12.2. klo 16.30 Saarijärven osasto<br />
Ma 17.2. klo 18 Ruoholahden osasto<br />
Ti 18.2. klo 17 Porin osasto<br />
Ti 18.2. klo 18 Sastamalan Venäjä-seura<br />
La 22.2. Kuopion osasto<br />
La 22.2. klo 13 Neukkumasinistit<br />
Su 23.2. klo 13 Lestijokiseudun Venäjä-Seura<br />
Ke 26.2. klo 18 Vehmersalmen Venäjä-seura<br />
Ke 26.2. klo 18 Kallio-Vallilan osasto<br />
To 27.2. klo 18.30 Siilinjärven Venäjä-Seura<br />
Su 8.3. klo 12 Suupohjan Suomi-Venäjä-Seura<br />
Ke 11.3. klo 17.30 Käpylän Druzhba<br />
Ke 11.3. klo 18 Messukylän osasto<br />
Su 15.3. klo 14 Lahden osasto<br />
Ke 18.3. klo 18 Forssan seudun Venäjä-Seura<br />
To 19.3. klo 17 Huittisten seudun Venäjä-Seura<br />
To 19.3. klo 17 Nokian Venäjä-Seura<br />
To 19.3. klo 17 Seinäjoen seudun osasto<br />
To 19.3. klo 18 Valkeakosken osasto<br />
Su 22.3. klo 13 Kangasalan osasto<br />
Ti 24.3. klo 17 Länsi-Tampereen osasto<br />
Ti 24.3. klo 18 Rauman osasto<br />
Ke 25.3. klo 18 Hervannan osasto<br />
Lisää<br />
vuosikokouksia<br />
suomivenajaseura.fi<br />
Pohjois-Suomen<br />
kevättapaaminen<br />
Haapavedellä<br />
17.–19.4.<br />
4 Kontakt 1/<strong>2020</strong>
Ladna-palkinto vuodelta 2019 jaettiin<br />
Haapaveden osastolle Vetävässä<br />
Venäjässä. Ladnenka-palkinnot annettiin<br />
Iisalmen ja Valkeakosken osastoille.<br />
Onnittelemme!<br />
Kulttuurikauha-hanke<br />
kerää yleisöä ja kiitosta<br />
Blogi<br />
ruokapajoista:<br />
bit.ly/<br />
SVS-kulttuurikauha<br />
Menestysresepti<br />
SAVONLINNAN KULTTUURIFOORUMISSA<br />
2018 käytyjen neuvotteluiden jälkeen<br />
on toteutettu suosittu Kulttuurikauharuokapajojen<br />
sarja. Hanke pitää – ihan<br />
lyhyesti kerrottuna – sisällään perinteisen<br />
paikallisen ruokakulttuurin vaihtoa tavoitteena<br />
kehittää uusi matkailutuote. Vaikka<br />
projektin oli tarkoitus alkaa vuoden 2019<br />
alusta jatkuen kaksi vuotta, pidettiin ensimmäinen<br />
ruokapaja jo joulukuussa 2018<br />
Kostamuksessa. Varsinaisen hankkeen<br />
ulkopuolella on järjestetty lisäksi osaston<br />
omakustanteisia ruokapajoja jo yhteensä<br />
kolmetoista kappaletta. Hankkeen pääkumppani<br />
on Haapaveden kaupunki,<br />
jonka kanssa Haapaveden osasto tekee tiivistä<br />
yhteistyötä. Hankkeen rahoittaja on<br />
Keskipiste-Leader.<br />
Ronald von<br />
Schulmann<br />
(vas.), Diana<br />
Seppä, Anri<br />
Kolehmainen<br />
ja pääkokki<br />
Tarmo<br />
Wasenius<br />
Petroskoin<br />
onnistuneessa<br />
ruokapajassa<br />
elokuussa<br />
2019.<br />
Alun alkaen oli tarkoitus pitää ruokapajoja<br />
Suomessa vuoden 2019 aikana<br />
seitsemän kappaletta ja Venäjän Karjalan<br />
Tasavallassa viisi vuoden <strong>2020</strong> puolella.<br />
Virallisia ruokapajoja toteutui seitsemän<br />
vuonna 2019. Niihin osallistui yhteistyökumppaneita<br />
Pietarista ja Karjalan Tasavallasta.<br />
Matkoja tehtiin Petroskoihin ja<br />
Kostamukseen. Siellä kokkijoukkueet valmistivat<br />
omia paikallisia kulttuuriruokia<br />
puolin toisin. Kuten edellä kävi ilmi, suosio<br />
on ollut valtava ja pyyntöjä ruokapajojen<br />
pitämiseen on tullut niin valtavasti, ettei<br />
kaikkia ole mitenkään voitu toteuttaa,<br />
vaikka olisi ollut kuinka halujakin.<br />
Pidetyistä pajoista voisi nostaa muutaman<br />
esille. Haapaveden Kopsan keittiössä<br />
pidettiin laskiaisena ruokapaja, johon<br />
osallistui Pietarista LAD yhtyeen jäseniä,<br />
jotka soittivat taustamusiikkia ruokailun<br />
aikana. Ruokapajaan liittyi myös hauska<br />
’olkiakan’ polttaminen, joka on kuulemma<br />
Venäjällä laskiaisena tapana. Juhannuksen<br />
jälkeen, Haapavesi Folk festivaaliin yhdistettynä,<br />
pidettiin Kesäillan unelma -ruokapaja,<br />
johon osallistui Karhumäeltä festivaaleilla<br />
soittaneen hanuristiyhtyeen jäseniä.<br />
Tämä oli yksi väkirikkaimpia pajoja, johon<br />
kaikki saivat osallistua omalla osaamisellaan.<br />
Erinomaisia pajoja olivat kaikki,<br />
vaikka vain muutaman tässä otankin<br />
esille. Tosin yksi on vielä mainittava, joka<br />
poiki meille toistakymmentä uutta yhteistyökumppania<br />
Venäjän puolelta. Tämä<br />
ruokapaja pidettiin Petroskoissa, Yrittäjyyden<br />
opistolla. Venäjän puolen vetäjän<br />
kuuluisan ravintoloitsijan lisäksi paikalla<br />
oli myös lehdistöä ja tunnettu Karjalan<br />
kulttuurin ruokablogikirjoittaja, joten näkyvyyttä<br />
tilaisuus sai aivan mahdottoman<br />
paljon. Matka Petroskoihin tehtiin kiertäen<br />
Laatokan nähtävyyksiä menen tullen,<br />
joten ruokakulttuurin lisäksi oli paljon<br />
muutakin tarjolla.<br />
Ruokapajat jatkuvat tämän vuoden huipentuen<br />
kesällä Haapavedellä pidettävään<br />
ruokafestivaaliin NAM (Naapurimaiden<br />
maut), mutta oletettavaa on niiden jatkuminen<br />
siitä eteenpäin, vain jo siksikin, että<br />
ovat erittäin suosittuja ja niissä on toden<br />
totta mukava kokkailla ja oppia sekä jakaa<br />
ruokatietämystä.<br />
Teksti Ronald von Schulmann,<br />
Haapaveden osasto<br />
Käsityöalan yrittäjyyskoulutusta Suomessa ja Venäjällä<br />
SUOMI–VENÄJÄ-SEURALLA KÄYNNISTYI tammikuussa<br />
Karelia CBC -rahoitteinen<br />
Northern Crafts ID: Identity Development<br />
of Northern Crafts -hanke, jonka pääpartnerina<br />
on Etnokulttuurikeskuksien ja<br />
kulttuuriperintöä säilyttävien järjestöjen<br />
yhdistys ECHO. Hankkeen muita petroskoilaisia<br />
partnereita ovat Nuori Karjala<br />
-järjestö sekä Karelika-matkatoimisto.<br />
Suomen puolelta partnerina on Itä-<br />
Suomen yliopiston kehittämis- ja koulutuspalvelu<br />
Aducate. Hanke kestää 2,5 vuotta.<br />
Hankkeen aikana järjestetään käsityöalan<br />
ihmisille yrittäjyyskoulutusta Suomessa<br />
ja Venäjällä. Käsityöläisille, suunnittelijoille<br />
ja oppilaitoksille tarjoutuu mahdollisuus<br />
monipuoliseen rajanylittävään<br />
verkostoitumiseen työpajojen, mentorointifoorumeiden<br />
ja tapaamisten muodossa.<br />
Hankkeen aikana järjestetään myös käsityömessut<br />
vuosina 2021 ja 2022.<br />
Lisätiedot:<br />
Projektikoordinaattori Mervi Väisänen<br />
1/<strong>2020</strong> Kontakt 5
Irtonumero 7,50 €<br />
Matkalla<br />
Itsenäisyyspäivä Viipurissa<br />
PITKÄT JONOT YLLÄTTIVÄT. Loviisan seudun osaston jäsenet kokeilivat<br />
uuden e-viisumin tehoa ja niin päästiinkin Venäjälle virallisesti vaivatta.<br />
Rajajonot olivat pitkiä. Lähdimme Loviisasta klo 9 emmekä ihan<br />
onnistuneet ehtimään Ravintola Espilään kello yhdeksi varatulle lounaalle,<br />
vaan olimme siellä loppujen lopuksi päivällisellä seitsemältä<br />
illalla. Ryhmämme ei kumminkaan ollut siitä millään, kun olimme varautuneet<br />
pitkään jonotukseen ja eväitä oli otettu mukaan.<br />
Viipuri tarjosi jokaiselle jotakin. Espilässä oli meneillään 80-luvun<br />
disko. Saimme tilattua hieman loviisalaisen Sibeliuksen sävellyksen<br />
Finlandian alkutahteja itsenäisyyspäivän kunniaksi. Yövyimme pienessä<br />
keskustahotellissa, josta oli lyhyt matka Viipurin eri kohteisiin.<br />
Lauantain kohokohta oli Viipurin kulttuuripalatsissa, missä oli varsin<br />
kattava lasten ja nuorten tanssitapahtuma Viipurin Sjurpriz -tanssiorganisaation<br />
järjestämänä. Nuoria tanssijoita esiintyi Leningradin<br />
alueen kaupungeista.<br />
Viipurissa oli jokaiselle tarjontaa ja niin osa ryhmästä kävi kulttuurimatkalla<br />
sauna numero 1:ssä, osa kuulemassa Ivan Rossin esittämiä<br />
italialaisia 80-luvun hittejä.<br />
Totesimme, että Viipuri oli pessyt kasvojaan ja moni keskustan talo<br />
oli korjattu tai korjauksen alla. Kaupunki tulee varmasti olemaan mukava<br />
kevätkohde.<br />
Teksti Jarmo Holopainen ja Vesa Viljanen-Siekkinen<br />
VESA VILJANEN-SIEKKINEN<br />
1<br />
20<br />
Pietarin<br />
parhaat<br />
pizzat<br />
Kuopiolaisen<br />
maisteriopiskelijan<br />
Jyri Hoffrénin<br />
vinkit Pietariin<br />
s. 46<br />
Lauri Veijalainen<br />
East Officen<br />
peräsimeen<br />
s. 14<br />
Venäjän<br />
asetehtailla<br />
rahoitusvaikeuksia<br />
s. 24<br />
Keski-<br />
Eurooppa alkaa<br />
Minskistä<br />
Loviisan osasto viihtyi Viipurissa Sjurprizin<br />
nuorten tanssijoiden esityksessä.<br />
s. 34<br />
Tiesitkö?<br />
Venäjän Ajassa<br />
julkaistaan runsaasti<br />
matkailujuttuja<br />
ja -vinkkejä.<br />
Lehti jäsenhintaan<br />
vain 18 €/vuosi.<br />
Kuvankauniissa<br />
Kazanissa<br />
kristinusko<br />
ja<br />
islam ovat<br />
eläneet<br />
sovussa<br />
rinnakkain<br />
jo vuosisatojen<br />
ajan.<br />
Suomi–Venäjä-seuran matkat <strong>2020</strong><br />
› 150 vuotta kiskoja pitkin Pietariin 10.–13.4. alk. 485 €<br />
› Maalaiselämää Udmurtiassa 2. –11.7. alk. 1 398 €<br />
› Lumoava Kazan ja Jelabuga 28.7. –3.8. alk. 1125 €<br />
Lisätiedot suomivenajaseura.fi/matkat<br />
Yhteistyössä Lähialuematkat ja Aikamatkat<br />
Haemaelaeiset ilmaisella e-viisumilla rajasta yli<br />
ILMAISET SÄHKÖISET viisumit eli e-viisumit<br />
Pietariin ja Leningradin alueelle sekä<br />
Kaliningradiin tarjoavat uusia mahdollisuuksia.<br />
Kertaviisumin hankkimisesta tuli<br />
nopeaa, helppoa ja ilmaista. Enää ei tarvita<br />
erillistä kutsua ja asiakirjojen postittamista<br />
viisumikäsittelijöille. Harmillista tietysti<br />
on, ettei sähköinen viisumi vielä käy junaliikenteessä.<br />
Mutta hyvä alku tämä on.<br />
Venäjän ulkoministeriön tilastojen<br />
mukaan suomalaiset hakivat e-viisumia<br />
1.10.2019–9.1.<strong>2020</strong> Pietarin ja Leningradin<br />
alueelle 8 016 kertaa ja Kaliningradiin 356<br />
kertaa. Pietariin ja Leningradin alueelle<br />
heistä matkasi 9.1. mennessä 5 954 ja Kaliningradiin<br />
244 henkeä. Suomalaisten<br />
lisäksi e-viisumia ko. alueille voivat hakea<br />
52 muun maan kansalaiset. Kaikkiaan e-<br />
viisumilla onkin matkustanut Pietariin ja<br />
Leningradin alueelle 74 499 ja Kaliningradiin<br />
76 328 henkeä.<br />
E-viisumin ongelmista on kirjoitettu<br />
melko paljon. Venäjän suurlähetystön<br />
konsuliosaston päällikkö Juri Ivanov<br />
korostaa, että ongelmat liittyvät eritoten<br />
e-viisumin hakijoiden tekemiin virheisiin.<br />
”Suurin osa virheistä, jotka tulevat<br />
ilmi ulkomaalaisten, mukaan lukien<br />
suomalaisten, maahan tullessa, johtuvat<br />
huolimattomasta ja välinpitämättömästä<br />
e-viisumilomakkeen täyttämisestä”.<br />
Vaikka e-viisumihakemuksen ohjeissa<br />
erikseen korostetaan, että henkilön etu- ja<br />
sukunimet pitää kirjoittaa hakemukseen<br />
kuten ne on kirjoitettu passin kuvasivun<br />
koneluettavalla rivillä, ei tätä ohjetta osata<br />
aina noudattaa. Suuntaa siis katse passin<br />
kuvasivun alalaidan
Matkalla<br />
Kyrsäkurssilla Karjalassa<br />
SYYSKUU OLI jo yli puolen välin, kun tulimme<br />
kyrsäkurssille Karjalaan. Hyvin<br />
hoidetut tuotteliaat kasvimaat olivat jo<br />
enimmäkseen mustalla mullalla. Sato oli<br />
melkein kerätty ja laitettu kellariin. Isot<br />
häkit kellareissa ovat täynnä perunaa,<br />
porkkanaa, punajuuria, kaaleja, sipuleita,<br />
kurkkuja, hilloja ja mehuja.<br />
Emme tienneet, mitä kyrsä on, mutta<br />
kohta sekin selviäisi. Vierailusta oli sovittu<br />
kesällä nuosjärvisten käydessä Kaavilla<br />
ja Tuusniemellä. Perjantaina Litja Sallisen<br />
kodissa valmistimme keitinpiiraita.<br />
Ohueksi kaulittujen vehnätaikinalevyjen<br />
päälle laitettiin keitettyä riisiä, hiven sokeria,<br />
suljettiin ja keitettiin öljyssä kullankeltaiseksi.<br />
Lämpimät piiraat nautittiin<br />
teen kera.<br />
Lauantaina oli sitten sen kyrsän vuoro.<br />
Jelisevien kodissa oli uunia lämmitetty<br />
aamuvarhaisesta. Raaka-aineet nostettiin<br />
esille, hapatettua lehmän maitoa, suolaa ja<br />
vehnäjauhoja. Niistä tehtiin lettutaikinan<br />
omainen löysä taikina, jota paistettiin valurautapannussa<br />
hiilloksella. Paistetut<br />
Lamminmaeki<br />
e-viisumilla Viipurin<br />
kiehtovassa Ritarisalissa.<br />
kyrsät, karjalan kielellä hapoit taiteltiin ja<br />
nautittiin sulan voin tai smetanan ja teen<br />
kera. Jos kyrsän olemus oli yllätys, maku<br />
oli hyvä! Saman pöydän ääressä ja samalla<br />
uunin lämmöllä leivoimme sultsinalevyt,<br />
ne täytettäisiin ja syötäisiin illemmalla kylätalolla.<br />
Leipomusten jälkeen lähdimme tutustumaan<br />
Vieljärvellä olevaan Karjalan kielen<br />
kotiin, joka on oppaamme Nina Barminan<br />
työpaikka. Ulkoa päin talon käsittelemätön<br />
puupinta on harmaantunut, mutta sisältä<br />
kokonaisuus on todella upea. Talo on rakennettu<br />
lahjoitusvaroin ja sen ovat suunnitelleet<br />
Oulun yliopiston arkkitehtiopiskelijat.<br />
Koko rakennus on tehty karjalan<br />
kielen ja karjalaisen kulttuurin ylläpitämiseksi.<br />
Siellä toimii karjalankielinen lasten<br />
päiväkoti ja siellä järjestetään karjalan<br />
kielen ja erilaisten kädentaitojen opetusta.<br />
Yläkerta on suunniteltu majoitustiloiksi.<br />
Teksti ja kuvat<br />
Marja Leena Vähäkangas,<br />
Tuusniemi ja Kaavi -Venäjä-seura<br />
Herkullista!<br />
Tuusniemen<br />
ja Kaavin<br />
venäjäseuralaisia<br />
kävi<br />
syyskuussa<br />
piirakkaopissa<br />
Karjalassa.<br />
#rauhanpyöräily<strong>2020</strong><br />
Suomi–Viro–Venäjä<br />
15.6.–5.7.<br />
Reitti: Lahti–Helsinki–Tallinna–<br />
Tartto–Narva–Ivangorod–Kaikino–<br />
Hatsina–Pietari–Zelenogorsk<br />
(Terijoki)–Primorsk<br />
(Koivisto)–Viipuri–Svetogorsk–<br />
Imatra–Lappeenranta–Luumäki–<br />
Kouvola–Lahti (21 vrk).<br />
Koko pyöräily 600 € + majoitukset<br />
tai Narva–Imatra 250 € +<br />
majoitukset tai 30 €/vrk.<br />
Lisätiedot: via-kalevala.com/fi<br />
Lappeenranta–<br />
Viipuri-pyöräily<br />
22.–23.5.<br />
Osallistujamaksu 170 €.<br />
Ilm. Saimaa Travel,<br />
Ulla Kinnunen,<br />
ulla.kinnunen@<br />
saimaatravel.fi<br />
Järj. Lappeenrannan<br />
osasto.<br />
vuoden maahantulokieltoon. E-viisumilla<br />
voi tehdä myös päivämatkan. Tällöin majoituskohtaan<br />
merkitään, että majoitusta ei<br />
tarvita ”no stay needed” / «проживание не<br />
планируется». Mikäli maassa on tarkoitus<br />
olla yli yksi päivä, on majoituspaikan osoite<br />
ilmoitettava.<br />
E-viisumia haetaan suoraan Venäjän<br />
ulkoministeriön sivuilta englanniksi tai<br />
venäjäksi. Suomenkielistä lomaketta ei<br />
ole, mutta Venäjän suurlähetystön konsuliosaston<br />
sivulla on julkaistu ohjeet myös<br />
suomeksi. Viesti e-viisumin myöntämisestä<br />
tulee 4 päivän sisällä hakijan sähköpostiin.<br />
Viestin linkin kautta pääsee lataamaan varsinaisen<br />
e-viisumidokumentin. E-viisumin<br />
voi näyttää rajalla älylaitteesta, mutta<br />
suosittelemme tulostamista, sillä verkkoyhteydet<br />
eivät aina toimi ja hotellit usein<br />
vaativat paperisen viisumidokumentin. E-<br />
viisumihakemukseen ei tarvitse alaikäisten<br />
lastenkaan osalta liittää huoltajan allekirjoittamaa<br />
matkustuslupaa tai virkatodistuksia.<br />
Ivanov vahvistaa, että niitä ei myöskään<br />
tarvitse näyttää Venäjän puolella rajaa,<br />
vaan suomalaisten lastenkin osalta Venäjän<br />
rajaviranomaisille riittävät passi, e-viisumidokumentti<br />
ja vakuutustodistus.<br />
Olemme koonneet seuran kotisivuille<br />
e-viisumitietoa ja linkkejä: bit.ly/SVS-eviisumi<br />
Muistathan myös, että Venäjän<br />
suurlähetystön konsuliosasto ja viisumikeskus<br />
vastaavat viisumin hakemista koskeviin<br />
kysymyksiin. Onnistunutta matkaa<br />
– Счастливого пути!<br />
Teksti ja kuva Sisko Ruponen<br />
1/<strong>2020</strong> Kontakt 7
Tapahtumakalenteri<br />
LISÄÄ<br />
tapahtumia ja<br />
tarkemmat tiedot<br />
uutiskirjeissä,<br />
kotisivuilla ja<br />
somessa!<br />
HELSINKI<br />
Su 1.3. klo 12–16 Maslenitsa –<br />
koko perheen laskiainen Helsingissä<br />
Monipuolista kulttuuriohjelmaa<br />
kaikenikäisille Venäjän tiede- ja<br />
kulttuurikeskuksen ulkopuolella puistoja<br />
pihatiloissa. Järj. Venäjän tiede- ja<br />
kulttuurikeskus, Ruoholahden osasto.<br />
Pe 17. – su 19.4.<br />
Helsinki Ballet Festival<br />
(Aleksanterin teatteri) Venäjän<br />
Karjalan tasavallan musiikkiteatterin<br />
baletin vierailu:<br />
17.4. klo 19 Anna Karenina<br />
18.4. klo 19 Ne toiset (ensi-ilta)<br />
ja Balettia ajastamme -gaala<br />
19.4. klo 16 Don Quijote<br />
Liput: SVS jäsenet 44,50/40,50/21 €<br />
(norm: 48,50/44,50/25 €)<br />
ticketmaster.fi/hbf<br />
Järj. helsinkiballetfest.com<br />
IMATRA<br />
Ke 12.2. klo 16.30-18.30 Nykyinen<br />
Viipuri Suomen kirjallisuudessa<br />
(Imatran pääkirjasto, Virastokatu 1)<br />
FT Aimo Ruusunen: Vaikka historia<br />
on aina osa suomalaisten<br />
Viipuri-puhetta, uudet sukupolvet<br />
näkevät kaupungin omin silmin.<br />
Järj. Imatran osasto ja Imatran<br />
kaupunginkirjasto.<br />
HELSINKI<br />
To 13.2. klo 17 Goncharovaa<br />
odotellessa -luento<br />
(Ateneum). Luennoitsijana Natalia<br />
Goncharovan tulevan näyttelyn<br />
kuraattori, intendentti Timo Huusko.<br />
Liput: Ateneumin verkkokaupasta<br />
holvi.com/shop/kansallisgalleria/<br />
alennuskoodilla NATALIA2.<br />
Jäsenet 15€ (norm. 23€).<br />
Ke 26.2. klo 17 Kinoklubi:<br />
Punainen heisipuu<br />
(Venäjän tiede- ja kulttuurikeskus,<br />
Kinosali)<br />
Elokuva perustuu kirjailija Vasili<br />
Shuksinin romaaniin ja hän on<br />
myös ohjannut elokuvan vuonna<br />
1974. Mosfilm on restauroinut ja<br />
digitoinut elokuvan ja siinä on uusi<br />
suomenkielinen käännös. Vapaa pääsy.<br />
Järj. Ruoholahden osasto.<br />
To 27.2., 26.3. ja 23.4. Sputnikmatkailijat<br />
kokoontuvat<br />
Keväällä nojatuolimatkaillaan taas<br />
Helsingin kulttuurikeskus Caisassa.<br />
Helmikuussa pääsemme Siperiaan.<br />
Järj. Länsi-Helsingin osasto.<br />
Su 8.3. Naistenpäivän<br />
kirjallisuuskeskustelu<br />
(Kauppakeskus Redi, Vapaakaupungin<br />
Olohuone)<br />
Kirjailija Rosa Liksom ja professori<br />
Pekka Pesonen keskustelevat<br />
venäläisistä naiskirjailijoista ja<br />
-taiteilijoista.<br />
Ke 11.3. klo 18 Kansalaiset,<br />
vallanpitäjät ja jätehuolto Venäjällä<br />
-seminaari<br />
(Keskustakirjasto Oodin Maijasali)<br />
Seminaarissa käsitellään<br />
ajankohtaisia jätehuoltoon<br />
liittyviä ympäristökamppailuja<br />
niiden osallistujien ja tutkimuksen<br />
näkökulmasta. Keskustelemassa<br />
kansalaisaktivisti Pavel Andrejev,<br />
professori Veli-Pekka Tynkkynen,<br />
tohtorikoulutettava Jelena<br />
Gorbacheva. Keskustelun vetää<br />
Vihreiden kansanedustaja Satu Hassi.<br />
Järj. SVS keskusseura.<br />
Ke 25.3. klo 17 Kinoklubi:<br />
Kaksitoista tuolia<br />
(Venäjän tiede- ja kulttuurikeskus,<br />
Kinosali)<br />
Leonid Gaidain elokuva vuodelta<br />
1971 on neuvostokomedian<br />
klassikoita. Se pohjautuu Ilf ja<br />
Petrovin samannimiseen romaaniin.<br />
Suomenkielinen tekstitys, vapaa pääsy.<br />
Järj. Ruoholahden osasto.<br />
Ti 7.4. klo 18–19.30 Siperia:<br />
suomalaisen perheen ihmeellinen<br />
vuosi ikiroudan maassa<br />
(Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 5)<br />
Toimittaja Jussi Konttinen kertoo ja<br />
keskustelee kirjastaan. Tarjolla kahvia<br />
ja teetä. Järj. Käpylän Druzhba, Käpylän<br />
kirjasto ja kirjastoyhdistys.<br />
Ke 22.4. klo 17 Kinoklubi: Käki<br />
(Venäjän tiede- ja kulttuurikeskus,<br />
Kinosali)<br />
Ohjaus Aleksandr Rogosin, pääosissa<br />
Anni-Kristiina Juuso ja Ville Haapasalo,<br />
vuodelta 2002.<br />
Tekstitys suomeksi, vapaa pääsy. Järj.<br />
Ruoholahden osasto.<br />
Ke 29.4. Käpylä-kävely<br />
Kävelykierroksen aikana tutustutaan<br />
Käpylään ja Druzhban historian<br />
merkkipaaluihin. Tarkista lähtöaika<br />
ja -paikka seuran verkkosivulta<br />
tapahtumakalenterista. Jatkotkin ovat<br />
ohjelmassa! Järj. Käpylän Druzhba.<br />
KANGASALA<br />
Kulttuurivartit ja teehuone<br />
Lepokodilla, Ruutanankatu 26:<br />
Su 16.2. klo 14 Pentti Salminen:<br />
Valkokangas soi – säveliä<br />
itänaapurimme elävistä kuvista<br />
Su 23.2. klo 14 Jukka-Pekka Varonen:<br />
Venäjä viihtyy. Havaintoja 2000-luvun<br />
venäläisestä populaarikulttuurista<br />
Su 1.3. klo 14 Pentti Mäkinen:<br />
Kivennapaseuran ja Pervomaiskojen<br />
yhteistyö<br />
8 Kontakt 1/<strong>2020</strong>
Su 8.3. klo 14 Vesa Ruuska:<br />
Hella Wuolijoki. Naistenpäivän<br />
teehuone: musiikkia, runoja<br />
Pe 13.3. klo 18 Elokuvakerho Lokki<br />
Lepokodilla: Koiran sydän, ohjaaja<br />
Vladimir Bortko (1988)<br />
Su 15.3. klo 14 Merja Jokela ja Marko<br />
Rantanen: Muistoja 1980- ja 1990-luvun<br />
Kiovasta<br />
Su 29.3. klo 14 Eija Kahilainen:<br />
Nurejev ja Plisetskaja<br />
Su 5.4. klo 14 Keijo Koivula: Puola –<br />
välähdyksiä maasta, joka ei mahda<br />
maantieteelle mitään<br />
La 18.4. klo 17 Musiikki-ilta Lepokodilla.<br />
Tero Heinänen: Miljoona ruusua ja<br />
neukkunostalgiaa<br />
Pe 27.3. Tampere<br />
Filharmonian konsertti<br />
Ilm. Arja Ahtee, arjaahtee@gmail.com,<br />
0400 504 261.<br />
La 18.4. klo 10–14 Kangasalan<br />
kulttuuri- ja hyvinvointitori<br />
(Kangasala-talo)<br />
Kangasalan osasto on mukana<br />
tapahtumassa, jossa esittäytyvät<br />
monet paikalliset kulttuuri- ja<br />
hyvinvointipalvelujen tuottajat,<br />
vapaaehtoisjärjestöt ja kaupungin<br />
organisaation edustajat.<br />
Tule juttelemaan ja tutustumaan<br />
toimintaamme!<br />
La 25.4. Niskavuoren Heta<br />
Ilm. Arja Ahtee, arjaahtee@gmail.com,<br />
0400 504 261.<br />
La 23. – su 24.5. Kangasalan<br />
kevätretki Raaseporiin<br />
Mm. Mustion ja Raaseporin linnat,<br />
Tammisaaren vanha kaupunki, Helene<br />
Schjerfbeckin näyttely, Hanko.<br />
Ilm. Mirjaliisa Kilpelä,<br />
mirja.kilpela@pp1.inet.fi,<br />
040 553 6520.<br />
BLINIT<br />
venäläisittäin<br />
ovat ohutta pitsiä,<br />
myös laskiaisena.<br />
LAHTI<br />
Lahden osaston kerhot Multi Cultin<br />
kirjastohuoneessa Päijänteenkatu 1:<br />
Ma klo 15.30 Käsityökerho<br />
Joka maanantai käsitöitä ja mukavaa<br />
juttuseuraa suomeksi ja venäjäksi.<br />
Ti 28.1., 25.2. ja 24.3. klo 18 Leffatiistai<br />
Tarkista elokuvat verkkosivuilta.<br />
Ke klo 17.45 Besedkakeskustelukerho<br />
Joka toinen keskiviikko 8.1. alkaen<br />
keskustelua ja kulttuuria suomeksi ja<br />
venäjäksi.<br />
Toukokuu: Mahdollisuuksien tori<br />
Lahden satamassa. Lisätiedot<br />
verkkosivuilta.<br />
MYNÄMÄKI<br />
Ke 26.2. klo 18 Elokuvailta:<br />
Gagarin – First in Space<br />
(Lounais-Suomen Käsi- ja Taideteollisuusoppilaitoksen<br />
auditorio, Vehmaantie<br />
111). Elokuva on tarina ensimmäisestä<br />
avaruudessa käyneestä ihmisestä,<br />
lahjakkaasta kosmonautti Juri<br />
Gagarinista. Ohjaus Pavel Parhomenko<br />
(2013). Tekstitys suomeksi, vapaa pääsy.<br />
Järj. Turun seudun osasto yhdessä<br />
Itäisten osastojen kanssa.<br />
OULU<br />
Ke klo 16.30-18 Keskustelukerho<br />
Поговорим<br />
(Oulun aluetoimisto: Hallituskatu 13 E 49)<br />
Joka keskiviikko suomen- ja<br />
venäjänkieliset osallistujat tapaavat<br />
toisiaan ohjatun keskustelun<br />
merkeissä. Ohjaajana Anita Tadinen.<br />
Kaikille avoin, SVS-jäsenille maksuton.<br />
Lisätiedot: svs.oulu@gmail.com<br />
PÄLKÄNE<br />
La 22.2. klo 13 Keijo<br />
Koivula: Äiti-Venäjän kasvot<br />
maisemamaalauksissa<br />
Pälkäneen pääkirjasto Arkki. Järj.<br />
Kangasalan osasto.<br />
KEMI<br />
Su 8.3. klo 13 Sudaruskalauluryhmän<br />
juhlakonsertti<br />
(TUL-Sali, Torikatu 2) Kemin osaston<br />
Venäläisen klubin lauluryhmän<br />
Sudarushkan 7-vuotisjuhlakonserttti<br />
kansainvälisenä naistenpäivänä. Vapaa<br />
pääsy. Järj. Kemin osasto.<br />
KUOPIO<br />
Ma 17. – su 23.2. Venäläisen<br />
kulttuurin viikko Kuopiossa<br />
Yhdeksättä kertaa Kuopiossa<br />
järjestettävä kulttuuriviikko tarjoaa<br />
tänäkin vuonna paljon nähtävää ja<br />
koettavaa. Tanssi- ja lauluryhmä<br />
Äänisen kajo esiintyy kouluissa,<br />
päiväkodeissa, pääkirjastolla sekä<br />
Maslenitsa-laskiaisriehassa Kuopion<br />
torilla. KuvaKukossa KinoHelmikuuelokuvafestivaali<br />
tarjoaa nähtäväksi<br />
venäläisiä nykyelokuvia. Lisäksi viikon<br />
aikana ohjelmassa on mm. runon ja<br />
laulun ilta, kirjallisuusnäyttely sekä<br />
satutunti lapsille. Lisätiedot kotisivuilta<br />
tai facebook.com/venalaisen.<br />
kulttuurin.viikko.kuopiossa Järj. Itä-<br />
Suomen aluetoimisto.<br />
1/<strong>2020</strong> Kontakt 9
Tapahtumakalenteri<br />
10 Kontakt 1/<strong>2020</strong><br />
PORI<br />
Ti 3.3. klo 18 Kansainvälinen<br />
naistenpäivän konsertti<br />
(Ruosniemen Koitto, Ruosniementie<br />
115) Muusikko-laulaja Sini Tuomisalo ja<br />
kitaristi Jaska Aalto. Tunnettuja sävelmiä,<br />
myös haikeita venäläisiä laulelmia.<br />
Illan lopuksi lauletaan artistien johdolla<br />
rakkaimpia venäläisiä lauluja. Liput<br />
ovelta käteisellä 10 €. Järj. Porin ja<br />
Ruosniemen osastot.<br />
RAUMA<br />
La 14.3. klo 15 Naistenpäivän<br />
konsertti Raumalla<br />
(Järjestötalo, Siikapolku 1) Raumalla juhlitaan<br />
naistenpäivää komeasti, kun Lauluryhmä<br />
Orvokki Turusta saapuu konsertoimaan.<br />
Ryhmään kuuluu inkeriläisiä,<br />
venäläisiä, virolaisia ja ukrainalaisia<br />
esiintyjiä. Ohjelmassa suomalaisia, venäläisiä,<br />
ukrainalaisia ja gruusialaisia lauluja.<br />
Järj. Rauman osasto.<br />
TAMPERE<br />
Pe 27.3. klo 19.30 Totuus ja valhe –<br />
Vladimir Vysotskin lauluja<br />
(Tampere-talo) Tuoreita, karheita tulkintoja,<br />
Pirkko Saision osuvat suomennokset.<br />
Mukana Martti Suosalo, Nora<br />
Raikamo, Jarkko Lahti, Kiureli Sammallahti,<br />
Valtteri Bruun. Jäsenhinta 29 €<br />
Tampere-talon lipunmyynnistä (norm.<br />
35 €) lipputoimisto@tampere-talo.fi<br />
Järj. Tampere-talo.<br />
ROVANIEMI<br />
Kirjallisuuspiiri Rovaniemen<br />
pääkirjaston kokoushuoneessa:<br />
Ke 12.2. klo 18 Mihail Šiškin: Neidonhius<br />
Ke 18.3. klo 18 Jevgeni Vodolazkin:<br />
Arsenin neljä elämää<br />
Ke 15.4. klo 18 Roman Sentšin: Pato<br />
To 14.5. klo 18 Valerija Narbikova: Hälyn<br />
kuiske... ja matka<br />
Järj. Rovaniemen Venäjä-seura ja<br />
Rovaniemen kirjasto.<br />
SODANKYLÄ<br />
Ti 11.2. – pe 28.2. Irina Sitdikovan<br />
taidenäyttely ”Hyperborea –<br />
Pohjoinen satujen maa”<br />
(Sodankylän kirjasto) Järj. Sodankylän<br />
osasto.<br />
SUUPOHJA<br />
Su 8.3. Klo 14 Naistenpäivän<br />
konsertti<br />
(Jurvan teatteritalo, Purolantie 5)<br />
Esiintymässä Sini Tuomisalo ja<br />
Vesa Formunen.<br />
Jäsenet 0 €/muut 8 €,<br />
sis. tarjoilu.<br />
TURKU<br />
Ti 25.2. klo 18 Elokuvailta:<br />
Gagarin – First in Space<br />
(T-talo, Vanha Hämeentie 29)<br />
Elokuva on tarina ensimmäisestä<br />
avaruudessa käyneestä ihmisestä,<br />
lahjakkaasta kosmonautti Juri<br />
Gagarinista. Ohjaus Pavel Parhomenko<br />
(2013). Tekstitys suomeksi, vapaa<br />
pääsy. Järj. Turun seudun osasto<br />
yhdessä Itäisten osastojen kanssa.<br />
Ti 14.4. klo 18 Elokuvailta:<br />
ASSA / ACCA<br />
(T-talo,) Neuvostoajan lopun rikosfilmi,<br />
joka nosti venäläistä rockmusiikkia<br />
”undergroundista” parrasvaloihin.<br />
Elokuvassa esiintyy mm. Viktor Tsoi<br />
ja sen soundtrack koostuu Boris<br />
Grebenshikovin ja hänen bändinsä<br />
Akvariumin sekä Zhanna Aguzarovan<br />
bändin Bravon lauluista. Ohjaus Sergei<br />
Solovjov (1987). Tekstitys suomeksi,<br />
vapaa pääsy. Järj. Turun seudun osasto<br />
yhdessä Itäisten osastojen kanssa.<br />
VAAJAKOSKI<br />
Elokuvanäytökset<br />
Vaajakosken kirjastolla:<br />
Ke 12.02. klo 16.30 Kurjet lentävät<br />
Ke 11.03. klo 16.30 Moskova ei usko<br />
kyyneliin<br />
Ke 29.04. klo 16.30 Julma romanssi<br />
Järj. Vaajakosken Venäjä-seura.<br />
VALKEAKOSKI<br />
Ti 11.2. klo 18 Vauhtia, vaaroja ja<br />
villiä itää (Vlk Opisto)<br />
Marja Manninen kertoo<br />
kokemuksistaan toimittajana Venäjällä.<br />
Klo 17.30 alkaen teetä & kaalipiirakoita.<br />
La 22.2. klo 13 Kielilounas<br />
(Ystävyydentalo). Kielilounaalla<br />
nautitaan ruoasta yhdessä opiskellen<br />
suomea ja venäjää. Kokkaus aloitetaan<br />
klo 10.<br />
Su 8.3. klo 14 Naistenpäivän<br />
kahvit & kuoharit<br />
(Ystävyydentalo)<br />
To 12.3. klo 18 Kirjallisuuspiiri<br />
(Ystävyydentalo). Mukaan voi tulla<br />
lukematta kirjaa.<br />
La 14.3. klo 11 Satutunti<br />
(suomi-venäjä) (Vlk:n kirjasto)<br />
Su 29.3. klo 12-15 POP-UP-ravintola<br />
(Ystävyydentalo). Yhdessä Unkari- &<br />
Viro-seuran kanssa.<br />
Ke 1.4. klo 18 Irina Sitdikovan<br />
Hyperborea näyttelyn avajaiset<br />
(Vlk:n kirjasto). Skype-yhteys<br />
taiteilijaan, joka asuu Kuolan<br />
niemimaalla Apatiitissa.<br />
To 23.4. klo 18 Kirjallisuuspiiri<br />
(Ystävyydentalo)<br />
La 9.5. klo 14 Kukkien lasku<br />
sotavankien hautamuistomerkille<br />
Vlk:n hautausmaalla<br />
Toisen maailmansodan päättymisestä<br />
tulee 75 v. Kahvit Ystävyystalossa<br />
Järj. Valkeakosken osasto: Marketta<br />
0400 666 768, Söde 040 581 8281.<br />
LÄHETÄ<br />
tapahtumatiedot<br />
seuraavaan Kontaktiin<br />
24.4. mennessä.
Hyvässä seurassa<br />
ELONET, KAVI<br />
Kaksikielinen Kalevala-aiheinen<br />
antologia julkaistiin juhlavuoden<br />
kunniaksi. Kirjaa voi tiedustella<br />
finland@rs.gov.ru<br />
tai +358 41 798 2964.<br />
Kalevala 170 vuotta ja Sampo 60 vuotta<br />
MIR KALEVALY-KALEVALAN maailma -nimistä<br />
suomalais-venäläistä kirjallisuusantologiaa<br />
(2019) esiteltiin Joensuussa 27.11. ravintola<br />
Sointulassa. Tämä antologia kasvoi lopulliseen<br />
mittaansa, kun suomalaiset kirjallisuuden<br />
ammattilaiset ja harrastajat kohtasivat<br />
venäläisiä kollegojaan syksyisellä Pietarin-matkalla<br />
2018. Pietarilaiset kertoivat<br />
suomalaisille aikeistaan julkaista Kalevalaaiheinen<br />
antologia juhlavuoden kunniaksi.<br />
Joensuulainen kirjailija Pentti Stranius<br />
nappasi idean ja esitti, että antologia tekee<br />
paremmin kunniaa suomalais-karjalaiselle<br />
eepokselle, jos mukana on suomalaisia. Pietarilaiset<br />
suostuivat yhteistyöhän ja kutsu<br />
antologiaan osallistumiseen julkaistiin<br />
Suomen kirjailijaliiton sivuilla. Lopullisessa<br />
antologiassa on tekstejä – runoutta, proosaa<br />
ja asiatekstejä – 50 kirjailijalta suomeksi ja<br />
venäjäksi, osin suomennettuna/venäjännettynä.<br />
Monet kirjoittajista tarkastelevat Kalevalan<br />
aiheita ja syntyä omien muistojensa<br />
ja mielijohteidensa kautta, niitä on tulkittu<br />
kertomusten, runojen ja esseidenkin keinoin.<br />
Kirjan monipuolisuudesta kertoo se,<br />
että mukaan on mahtunut Timoi Munnen<br />
ja Pekka Suutarin artikkeli karjalan kielellä<br />
laulavasta rokkarista otsikolla Santtu Karhu<br />
ja karjalaisen perinteen puristus.<br />
Kalevalaa juhlittiin myös elokuvateatterissa.<br />
Joensuun alueellinen elokuvayhdistys<br />
ehdotti Joensuun Venäjän ystäville,<br />
että Joensuussa järjestettäisiin vuonna<br />
1959 valmistuneen suomalaisvenäläisen<br />
Sampo-yhteistyöelokuvan<br />
esitys. Kansallinen<br />
audiovisuaalinen arkisto KAVI<br />
on tehnyt elokuvasta uuden värikorjatun<br />
kopion. Elokuva esitettiin<br />
28.11. ja katsomon täyttivät<br />
ne, jotka muistivat elokuvan lapsuusvuosiltaan,<br />
sekä uudet elokuvafriikit.<br />
Joensuun kaupunki<br />
antoi avustusta esityskuluihin.<br />
Sampon taustaa selvitellyt<br />
tutkija Mia Öhman kertoo, että<br />
ehdotus yhteisestä Kalevalaelokuvasta<br />
tuli korkealta neuvostoliittolaiselta<br />
taholta, eivätkä suomalaiset<br />
elokuvatekijät heti syttyneet yhteistyölle.<br />
Heidän asenteidensa muuttajaksi ryhtyi<br />
presidentti Kekkosen läheinen ystävä,<br />
akateemikko Kustaa Vilkuna. Elokuvan<br />
ohjaaja Aleksandr Ptuško tunnetaan<br />
mielikuvituksellisten tehosteiden mestarina.<br />
Aiheeksi valittiin taistelu Sammosta.<br />
Pohjolan emäntä Louhi anastaa taivaalta<br />
kuun ja auringon, mutta Kalevalan ahkera<br />
kansa vapauttaa ne Väinämöisen johdolla.<br />
Apuna ovat taikavoimia hallitseva seppä<br />
Ilmarinen ja rohkea Lemminkäinen.<br />
Öhman kirjoittaa, että suomalais-venäläinen<br />
Sampo polkaistiin<br />
käyntiin huhtikuun lopulla<br />
1957. Ptuškon seurueen<br />
SAMPO-<br />
ELOKUVAN<br />
MAISEMAT,<br />
RAKENNEL-<br />
MAT JA<br />
PUVUSTUS<br />
OVAT<br />
VAIKUTTAVIA.<br />
kanssa kierrettiin Seurasaaressa<br />
ja Kansallismuseossa.<br />
Kuvausryhmä majoitettiin<br />
kesäksi Päijänteelle siirreltäviin<br />
proomuihin. Kuvauksia<br />
oli myös Kuusamossa sekä<br />
eteläisellä Venäjällä. Suomen<br />
ensi-ilta oli vuonna 1959.<br />
Kun katsoin elokuvaa,<br />
jonka olin nähnyt 1960-luvun<br />
alussa edellisen kerran,<br />
Ptuškon luomista hahmoista<br />
vaikuttavimpia olivat Pohjolan ilkeät<br />
menninkäiset ja noidat. Pahiksiin saa aina<br />
ladattua ilmeikkyyttä ja voimaa. Visuaalisesti<br />
Pohjolan peikoissa oli yhteyksiä uudempiin<br />
hahmoihin, kuten Taru sormusten<br />
herrasta -elokuvan väkeen, ja elokuvan<br />
maisemat, rakennelmat ja puvustus olivat<br />
vaikuttavia.<br />
Teksti Marja Jänis,<br />
Joensuun Venäjän Ystävät<br />
1/<strong>2020</strong> Kontakt 11
Hyvässä seurassa<br />
Ikimuistoisessa<br />
joulujuhlassa<br />
Kostamuksessa<br />
oli mukana jäseniä<br />
ja ystäviä eri<br />
puolilta Pohjois-<br />
Suomea ja Karjalaa.<br />
Taikuri toi lumisateen<br />
LAKEUDEN OSASTON Pakkasukkojuhlan<br />
sää on vuosi vuodelta suuri arvoitus.<br />
Voi paukkua pakkanen, voi pyryttää<br />
lunta tai pärskiä vettä! Nyt hätiin riensi<br />
kempeleläistaikuri Jarkko Laava taikomalla<br />
esityksensä päätteeksi hennon<br />
lumisateen. Niin säihkyivät taas lasten<br />
silmät ja sydän täyttyi tärkeän vieraan<br />
odotuksesta.<br />
Yksi asia jäi epäselväksi! Millä kyydillä<br />
Pakkasukko saapui? Selässään hän<br />
kantoi tuttua lahjasäkkiä ja seurana oli<br />
suloinen Lumityttö. Pian tempauduttiin<br />
iloisten leikkien ja laulujen poluille.<br />
Lahjakääröjäkin availtiin.<br />
Kempeleessä juhlittiin nyt kuudetta<br />
kertaa. Vieraita oli pitkälti toista sataa<br />
Oulua ja naapurikuntia myöten. Uutta<br />
on luvassa jälleen vuoden päästä.<br />
Teksti ja kuva Rita Magga-Kumpulainen<br />
Pakkasukko ja Lumityttö<br />
sulattavat joka kerta lasten<br />
ja aikuisten sydämet.<br />
Pohjoisen joulujuhla Kostamuksessa<br />
VIETIMME IKIMUISTOISEN joulujuhlan Kostamuksessa<br />
Fregatin Skandia salissa lauantai-iltana<br />
7.12. Juhlatila oli kauniisti sisustettu<br />
upeine joulukuusineen, tunnelma<br />
juhlavaakin juhlavampi ja ruoka erinomaista.<br />
Tilaisuutta oli järjestelty hartaasti<br />
pitkin syksyä, sillä meitä oli paikalla todella<br />
monesta suunnasta ja eri tahoilta. Juhlaan<br />
oli ilmoittautunut 141 henkilöä.<br />
Pohjoisen piirin myöntämän pienen<br />
avustuksen turvin Haapaveden osasto,<br />
Kajaanin osaston kanssa, alkoi valmistella<br />
juhlaa. Valtavan työn juhlan eteen tehnyttä<br />
Diana Seppää avusti Kostamuksen<br />
puolelta Tatjana Ivanitskaja. Juhlissa oli<br />
iloisin mielin mukana niin jäseniä kuin ehkäpä<br />
vielä jäseniksi liittyviä Haapavedeltä,<br />
Rannikolta, Raahesta ja Kajaanista. Karjalan<br />
Tasavallan juhlavieraita tuli ainakin<br />
Petroskoista, Belomorskista, Vuokkiniemestä,<br />
Muurmanskista ja Kostamuksesta.<br />
Saimme nähdä ja kuulla erinomaisia esityksiä,<br />
olimmepa osin niissä osallisinakin.<br />
Kiitokset Haapaveden ja Kajaanin osastoille,<br />
Belomorskin ja Haapaveden kaupungeille,<br />
Kostamuksen Suomen ystäville,<br />
Karjalan seuran piirijärjestölle ja Etnika<br />
Kainuu ry:lle. Kiitokset kaikille esiintyjille,<br />
juontajille ja tietenkin myös keittiölle maittavasta<br />
ruoasta sekä muille taustavaikuttajille.<br />
Haapaveden osasto toimi veturina<br />
alueellisen kehittämistyön toteuttamisessa.<br />
Tämä on hyvä startti, josta jatketaan<br />
eteenpäin.<br />
Joulujuhlaa edelsi Pohjoisen kansallispukunäyttely<br />
ja Haapaveden Kulttuurikauha-hankkeen<br />
ruokapaja (ks. sivu 5).<br />
Teksti ja kuvat Diana Seppä ja<br />
Ronald von Schulmann<br />
Pakkasukko, lumityttö ja joulumuori Huittisissa<br />
HUITTISISSA VIETETTIIN pikkujoulua Lauttakylän<br />
SPR:n tiloissa. Pakkasukko,<br />
Lumityttö ja Joulupukin Airi-Muori vierailivat<br />
ja toivat lahjoja - Itse vanha Joulupukki<br />
oli sairastunut ja estynyt saapumasta<br />
pitkän matkan rasitusten vuoksi.<br />
Osallistujia oli 35, joista alle puolet<br />
oli meitä paljasjalkaisia suomalaisia.<br />
Mukaan oli kutsuttu erityisesti venäjänkielisiä<br />
maahanmuuttajaperheitä.<br />
Ilta oli vauhdikas, sillä mukana oli kymmenkunta<br />
aivan pientäkin lasta, samoin<br />
nuoria. Ilta onnistui, ja saimme paljon<br />
kiitosta varsinkin maahanmuuttajilta.<br />
Talkoovoimin valmistimme joulupipareita<br />
glögin kera, joulupuuroa ja<br />
sekahedelmäkeittoa. Kahvin, teen ja<br />
mummonmehun kanssa maistuivat<br />
korvapuustit, maustekakku, joulutortut<br />
ja piparit.<br />
Yhteydenpitoa toivottiin. Hallituksemme<br />
jäsen Oxana Peltola perustikin<br />
heti WhatsApp-ryhmän, missä tapahtumista<br />
tiedottaminen sujuu helposti.<br />
Työnimenä on tällä hetkellä "Kansainvälinen<br />
kerho", joka on monikansallinen.<br />
Teksti Huittisten seudun Venäjä-Seura<br />
Mukaan oli kutsuttu erityisesti venäjänkielisiä<br />
maahanmuuttajaperheitä. Illasta<br />
tulikin onnistunut ja vauhdikas. Lisää<br />
samanlaisia toivotaan.<br />
12 Kontakt 1/<strong>2020</strong>
Hyvässä seurassa<br />
Helsingin telakan ja<br />
Venäjän kaupan kuulumisia<br />
RUOHOLAHDEN OSASTON puheenjohtaja Markku Kärkkäinen oli iloinen, kun<br />
pimeästä ja sateisesta illasta huolimatta Helsinki Shipyard Oy:n ruokala tuli täpötäyteen<br />
yleisöä. Ennakkoon ilmoittautui 90 henkilöä. He saivat toimitusjohtaja<br />
Carl-Gustav Rotkirchiltä positiivisen viestin. Helsingin kaupungin kanssa on<br />
solmittu vuokrasopimus. Tilauskanta on hyvä ja markkinatilanne lupaava. Laivatelakat<br />
eivät kilpaile Suomessa keskenään. Uutta työvoimaa tarvitaan huomattavasti.<br />
Helsingin telakan laadussa ja tuotteissa ei ole ollut huomautettavaa. Pullonkaulana<br />
ovat olleet pakotteet ja rahoitus. Uuden omistuksen tehokkaiden toimintatapojen<br />
kautta ongelmien odotetaan väistyvän.<br />
Toinen puhujista, entinen pääministeri Esko Aho, on ollut koko ajan näköalapaikoilla,<br />
siksi hänen kuulemisensa kiinnostaa. Yleisö sai, mitä halusi, kokonaisen<br />
tunnin kiinnostavasti ilman papereita puhuttua tarinaa. Lopuksi Esko Aho vastasi<br />
yleisön kysymyksiin, vaikka oli kiirehtimässä toiseen tilaisuuteen.<br />
Teksti Jarmo Niemenkari<br />
Turun pääkonsuli<br />
75-vuotisjuhlassa<br />
Seinäjoella<br />
SEINÄJOEN SEUDUN osaston<br />
75-vuotisjuhlassa marraskuussa<br />
oli arvokas ohjelma<br />
ja arvostettuja vieraita ja<br />
puhujia. Avauspuheessaan<br />
osaston pitkäaikainen jäsen,<br />
emeritus EU-parlamentaarikko Kyösti Virrankoski<br />
lausui pitkälti toistasataa jäsentä ja kutsuvierasta<br />
tervetulleeksi juhlaan ja palautti mieliin<br />
osaston toimintaa, josta antoi suuret kiitokset.<br />
Suomi-Seuran puheenjohtaja, valtiopäiväneuvos,<br />
niin ikään osaston pitkäaikainen jäsen<br />
Markus Aaltonen kertoi omakohtaisia kokemuksia<br />
naapurimaan monista ystävyysvierailuista<br />
aina nuorisoajastaan lähtien. Puheessa<br />
vilisi entis- ja nykyajan poliitikkojen nimiä sekä<br />
Suomesta että itänaapurista.<br />
Turun pääkonsuli Alexander Gremitskikh<br />
kuunteli tarkkaavaisesti puheita ja eläytyi korkeatasoiseen<br />
ohjelmaan. Kaksiosaisen ohjelman<br />
vei korvia hivelevästi Seinäjoen seudun yhteistoimintakaupungin<br />
Novgorodin filharmonian<br />
Samovar-kvintetti.<br />
Osaston jäsenet ja ystävät – laulaja Nina<br />
Karhu pianisti Lilia Mäkelän säestyksellä, lausuja<br />
Timo Kohtamäki ja nuori pianisti Mikael<br />
Kauppi – esittivät yllätysohjelmaa ja saivat reippaat<br />
kiitostaputukset.<br />
Väliajalla nautittiin osaston tarjoamasta iltapalasta.<br />
Puheensorina täytti tarjoilutilan, kun<br />
verkostoitumiskeskustelu kävi pääkonsulin,<br />
muiden vieraiden ja Etelä-Pohjanmaalla toimivien<br />
ystävyysseurojen kesken.<br />
Teksti ja kuvat Toive Tynjälä<br />
Piirakoiden paistokursseja järjestettiin lahtelaisessa<br />
venäläistyylisiä herkkuja tarjoilevassa<br />
Cafe Patriassa. Kuvassa georgialaisten<br />
hachapurien mallisuorituksia.<br />
Venäjän kulttuurin<br />
päivässä Lahdessa<br />
oli lähes 150 henkeä<br />
seuraamassa<br />
seuran 75-vuotisjuhlan<br />
puheita,<br />
lapsiryhmien esityksiä<br />
ja venäläisiä<br />
romansseja. Seuran<br />
hopeiset ansiomerkit<br />
luovutettiin<br />
Silja Lappalaiselle ja<br />
Jaakko Viitaselle.<br />
Lahden osasto osallistui lokakuussa<br />
järjestettävän sukukansapäivän<br />
viettoon kutsumalla vieraakseen<br />
hanti-kansaan kuuluvan shamaanin<br />
Timofei Moldanovin. Hän kertoi<br />
siitä, miten perinteitä siirretään<br />
uusille sukupolville nykyisin myös<br />
internetin ja somen välityksellä.<br />
1/<strong>2020</strong> Kontakt 13
Vårt samfund – Наше общество<br />
Предлагайте<br />
нам свои публикации<br />
на русском языке!<br />
Vi behöver svenska<br />
texter - hjälp oss!<br />
sisko.ruponen@<br />
venajaseura.com<br />
Ledare | Niina Sinkko<br />
Vänortsarbetets väsen<br />
Också <strong>2020</strong> blir ett händelserikt år för Samfundet.<br />
Bland annat ordnas vänortskongressen den 8 - 10 juni<br />
i Tver. Medarrangörer är Kommunförbundet, städerna<br />
Åbo och Tavastehus samt ryska Rossotrudnichestvo.<br />
Förra gången ordnades kongressen 2017<br />
i Åbo.<br />
Det finns omkring 100 finsk-ryska vänortspar,<br />
somliga aktivare än andra. Samfundet och de lokala<br />
avdelningarna kan bidra med råd och dåd. Vi kan bl.a.<br />
förmedla kulturupplevelser, främja ungdomskontakter<br />
och sprida information, till exempel om turism till<br />
vänorten. Många vänortspar firar jämna år i år – avdelningarna<br />
kan spela roll i festarrangemangen.<br />
Jag tycker det är viktigt att vänortssamarbetet<br />
låter kommuninvånarna få nya kontakter och lära<br />
känna andra länder. Vänortssamarbetet kan omfatta<br />
allt, som är till nytta för kommunen, t.ex. inom utbildning,<br />
turism och företagssamarbete. Poängen är<br />
att vänkontakter öppnar för att lära av varandra och<br />
därmed utveckla hemorten.<br />
I min ungdom deltog jag i Villmanstrands höstläger<br />
för unga i Klin i Ryssland. Att bli vän med ryska<br />
ungdomar var en stor grej, som inte hade varit möjlig<br />
på annat sätt. Numera finns det större möjlighet att<br />
resa, men det innebär inte alltid att man knyter kontakter<br />
med ortsborna.<br />
Vänortskongressen en ett synligt evenemang,<br />
men kanske inte den bästa mätaren för vänortssamarbetets<br />
verklighet. Kongressens program ska öppna<br />
för mångsidig verksamhet och nya initiativ på lokalplanet.<br />
Jag är bekymrad över att många kommuner skär<br />
ner på vänortsarbetet. Jag förstår om det är för att<br />
vänortsarbetet upplevs som närmast delegationsresor.<br />
Om så är, borde man inte skära ner utan tänka<br />
om: hur bredda kontakterna? Jag hoppas att vänortskongressen<br />
ger nya uppslag för mera informella<br />
och mångsidiga kontakter till orter och regioner i<br />
Ryssland.<br />
Du kan läsa mera om vänortskongressen på Samfundets<br />
nätsidor. Kommunförbundet sprider information<br />
till kommunerna. Vi ser fram emot ett mångsidigt<br />
deltagande från Finland.<br />
Как Общество г.<br />
Коккола завоевало<br />
симпатии горожан?<br />
За предыдущих два года наше Общество г. Коккола завоевало<br />
симпатии горожан карельскими пирожками, тортом «Медовик»<br />
и, конечно, пельменями. Летом устраивались ярмарки-продажи<br />
русской выпечки на Торговой площади города. Благодаря этому<br />
в Общество пришли участницы, которые удивили жителей города<br />
вкусным шашлыком, борщом и салатами "Оливье" и "Селедка<br />
под шубой".<br />
Помимо вкусных обедов мы организовали спортивные детские<br />
игры на природе. Кроме этого, участники играли в волейбол<br />
и ловили рыбу.<br />
Осенью Общество организовало концерт дуэта балалайки<br />
и гармони. Эйно Колппанен не в первый раз радует нас своей<br />
игрой на балалайке. Насыщенный 2019 год завершила Новогодняя<br />
елка в русском стиле. Каждый ребенок получил сладкий подарок<br />
от Деда мороза, а гости праздника посмотрели театральное<br />
представление "Морозко" на русском языке.<br />
Деятельность нашего Общества в Коккола успешно развивается.<br />
Мы идем дальше в разных направлениях.<br />
Вступайте в наше Общество и группу в Facebook, мы всегда<br />
рады новым членам и новым идеям!<br />
› Facebook: Suomi-Venäjä Seura Kokkolan osasto<br />
Летом Общество в<br />
Коккола организовало<br />
ярмарки-продажи<br />
русской выпечки и<br />
спортивные детские<br />
игры. Осенью в т.ч.<br />
концерт и Новогодняя<br />
елка в русском стиле.<br />
14 Kontakt 1/<strong>2020</strong>
Kolumni<br />
Kolumnisti Rita Magga-Kumpulainen<br />
on toimittaja, kirjailija ja runoilija.<br />
Alkuperäinen, aito, oikea?<br />
Lapsena elämä oli tuttua ja turvallista.<br />
Riitti, että on ruokaa, isä ja äiti lähellä,<br />
samoin siskot ja veljet, serkut, tädit,<br />
enot, sedät.<br />
Elämä Lapin erämaakylässä oli tämän päivän<br />
mittareiden mukaan yksinkertaista, joidenkin<br />
mielestä puutteellistakin. Ei ollut asfalttitietä,<br />
kauppaa, ostoskeskusta, koulua tai valaistua hiihtolatua.<br />
Lapsia ei kiikutettu päivähoitoon<br />
eikä äiti hinkunut illan<br />
tullen joogaan tai kirjallisuuspiiriin.<br />
Posti tuli viikon, parin välein.<br />
"Aito"<br />
Lähin puhelin oli naapurikylässä.<br />
Emme me missään umpiossa<br />
eläneet. Meillä kävi vieraita, sukulaisia<br />
Norjasta ja Ruotsista,<br />
miten varmistan<br />
suomalaisen lähetyssaarnaajan olenko aito<br />
mukana mustia afrikkalaisia ja<br />
en ole jalokivi<br />
olen ihminen<br />
kullan kiillon sekoittamia kullankaivajia<br />
matkalla Ivalojoen valtauksille.<br />
Monena kesänä pihasaunakamarissamme<br />
asui entinen vanki. Mustavalkokuvassa<br />
olen pieni tiitiäinen. Kaikki kynnelle<br />
kykenevät ovat kokoontuneet lapinpuvuissaan<br />
jokitörmälle. Maamme-laulu raikaa. Presidentti<br />
Urho Kekkonen on tullut eräretkellään pieneen<br />
saamelaisyhteisöön. Isä kuuluu presidentin seurueeseen.<br />
Tuosta vierailusta jäi pysyvä jälki kotikyläämme.<br />
Kuttura sai tien, ensin Ivalojoen toiselle<br />
rannalle, lopulta perille asti, kunhan ensin tehtiin<br />
silta. Pitkän ja kapean soratien varrelle mahtui<br />
Kekkosen kämppä ja Kekkosen oja.<br />
Iso muistijälki vierailusta piirtyi perheeseemme<br />
silloin, kun isä ja äiti kutsuttiin ensimmäisinä<br />
saamelaisina Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän<br />
juhlavastaanotolle. Helsingin reissu tiesi<br />
Oletko aito saamelainen<br />
vieraan kysymys hämmentää<br />
en osaa vastata<br />
en halua<br />
kymmenen lapsen äidille tiukkaa valmistautumista.<br />
Piti vierottaa rinnoilta kesäkuussa syntynyt<br />
kuopus. Piti hankkia uusi silkkihuivi.<br />
Perheessämme elää juhlavastaanotosta tarina.<br />
Se on täyttä totta. Kekkonen tuli vanhempieni luo<br />
ja kysyi kohteliaasti: ”Tanssiiko Briitta?” Topakka<br />
äitini ei kuvia kumartanut. Hän vastasi: ”Herra<br />
presidentti, mie en tanssi.” Ryhdikäs saamelaisnainen<br />
antoi rukkaset presidentille.<br />
Oli syrjäkylässä varjopuoliakin.<br />
Koulu riisti lapset pois kotoa<br />
ensin kuukausiksi, sitten viikoiksi.<br />
Suomalaistuimme pikku hiljaa.<br />
Kun aloitin lukion kaupungissa,<br />
kirjoitin kaavakkeeseen ”saamelainen”.<br />
Isän kohdalle raapustin<br />
”talokas”. ”Poromies” olisi ollut<br />
liian paljastava. Kun muutin nykyiselle<br />
asuinpaikkakunnalleni,<br />
olin tiettävästi ensimmäinen kirkonkirjoihin<br />
merkitty saamelainen Kempeleessä.<br />
Näin minulle virkailija ystävällisesti ilmoitti.<br />
Oma saamenkieleni uinui vuosia. Tänään se voi<br />
aika hyvin. Huomaan usein ajattelevani saameksi.<br />
Puhumisen kanssa olen alakoululainen. Puhun<br />
mieluimmin sellaisten kanssa, jotka ovat taidoissaan<br />
jokseenkin samalla tasolla kuin minä. Liian<br />
monta kertaa olen saanut nokilleni horjuvan kielitaitoni<br />
vuoksi.<br />
Yhä edelleen mietin, olenko riittävän alkuperäinen,<br />
aito, oikea. Sitä minulta joskus vieläkin<br />
tivataan. Toki muistan kuuluvani Euroopan Unionin<br />
alueen ainoaan alkuperäiskansaan ja että<br />
äidinkieleni on pohjoissaame, yksi yhdeksästä<br />
vielä elossa olevasta saamenkielestä.<br />
Mutta milloin olen riittävä?<br />
1/<strong>2020</strong> Kontakt 15
Testaa tietosi<br />
Mikä tai kuka ei kuulu<br />
joukkoon? Haetut<br />
perustelut liittyvät jollain<br />
tavalla Venäjään. Hyvin<br />
perusteltuna samaan<br />
kysymykseen saattaa<br />
löytää useammankin<br />
eri vastauksen!<br />
1.<br />
a) leopardi<br />
b) leijona<br />
c) tiikeri<br />
2.<br />
a) borssi<br />
b) pelmenit<br />
c) okroshka<br />
d) seljanka<br />
3.<br />
a) Vera<br />
b) Nadezhda<br />
c) Ljubov<br />
d) Natalia<br />
4.<br />
a) Pietari<br />
b) Kazan<br />
c) Moskova<br />
d) Novgorod<br />
Vastaa kilpailuun<br />
31.3. mennessä:<br />
suomivenajaseura.fi/kilpailu.<br />
Oikein vastanneiden kesken<br />
arvotaan viisi Suomi-Venäjäseuran<br />
tuubihuivia.<br />
5.<br />
a) Pähkinänsärkijä<br />
b) Patarouva<br />
c) Joutsenlampi<br />
d) Prinsessa Ruusunen<br />
6.<br />
a) bashkiirit<br />
b) tataarit<br />
c) marit<br />
d) tshuvassit<br />
7.<br />
a) Paavali I<br />
b) Mikael I<br />
c) Katariina I<br />
d) Fjodor I<br />
Suomi-Venäjä-seura palvelee<br />
Keskustoimisto<br />
Haapaniemenkatu 7–9 B<br />
PL 194<br />
00531 Helsinki<br />
Vaihde (09) 693 831<br />
suomivenajaseura.fi<br />
svs@venajaseura.com<br />
Helsinki<br />
Haapaniemenkatu 7–9 B<br />
12. krs, 00530 Helsinki<br />
Puhelin (09) 693 8632<br />
etela-suomi@venajaseura.com<br />
Kuopio<br />
Puijonkatu 9 B 20, 70100 Kuopio<br />
Puhelin 0400 570 822<br />
ita-suomi@venajaseura.com<br />
Puhelinnumeroissamme<br />
muutoksia!<br />
Oulu<br />
Valkealinnan talo<br />
Hallituskatu 13 E 49,<br />
5. krs, 90100 Oulu<br />
Puhelin 044 535 5502<br />
pohjois-suomi@venajaseura.com<br />
Tampere<br />
Tulli Business Park<br />
Åkerlundinkatu 11 A, 33100 Tampere<br />
Puhelin 046 921 7035<br />
lansi-suomi@venajaseura.com<br />
Turku<br />
Brinkkalan piharakennus<br />
Vanha Suurtori 3, 20500 Turku<br />
Puhelin (02) 277 3200<br />
turku@venajaseura.com<br />
Viisumipalvelu<br />
Hoidamme kerta- ja monikertaviisumit<br />
yksityisille ja<br />
ryhmille luotettavasti ja ammattitaidolla.<br />
Kotisivuiltamme<br />
suomivenajaseura.fi löydät<br />
kattavat tiedot viisumihankinnasta.<br />
Myös aluetoimistomme<br />
palvelevat viisumiasioissa,<br />
yhteystiedot ohessa.<br />
SuomiVenajaSeura<br />
Liity jäseneksi suomivenajaseura.fi/liittymislomake<br />
@SVSblogit<br />
16 Kontakt 1/<strong>2020</strong>
Change language