Kokemuksia Kaikkien kaupunki hankkeen ensimmäisestä työpajasarjasta

KOKEMUKSIA
KAIKKIEN
KAUPUNKI! –
HANKKEEN
ENSIMMÄISESTÄ
TYÖPAJASARJASTA
Työpajakoonti 1 / 31.1.2020
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura

Johdanto
Tervetuloa lukemaan “Kaikkien kaupunki! -
hankkeen ensimmäisiä kokemuksia ja
alustavia tuloksia matkamme varrelta
Tässä koonnissa esittelemme marras–
joulukuussa 2019 toteutamme työpajojen
tuloksia. Koonnista löytyvät työpajojen
menetelmän kuvaus, reflektointia,
oppilaiden tuotoksia, työpajojen palaute
sekä johtopäätökset.
Jos et ole vielä aiemmin kuullut ”Kaikkien
kaupunki!” -hankkeesta, niin tässä on lyhyt
esittely Sinulle.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen
seuran koordinoima yhteistyöhanke, joka
toteutetaan Jyväskylän, Kouvolan ja
Lappeenrannan kaupunkien sekä Suomen
Ympäristöopiston (SYKLI) ja Arkkitehtuurin
tiedotuskeskuksen (Archinfo) kanssa.
Hankkeen rahoittajana toimii Opetus- ja
kulttuuriministeriö (2019–2021).
Hankkeen tavoitteena on edistää nuorten
osallistumista oman lähiympäristön
kehittämistyöhön sekä vahvistaa nuorten
asuin- ja elinympäristöään koskevan tiedon,
näkemysten ja kokemusten tuomista
vaikuttavaksi osaksi ympäristön
suunnittelun prosesseja. Käytännössä
toteutamme tätä kehitystyötä
menetelmällisesti työpajojen avulla.
Tästä koonnista löytyy kokemuksia
ensimmäisestä työpajasarjasta, jossa
käytimme Suomen ympäristöopisto SYKLI:n
kehittämää ”Pelissä yhteinen kaupunki” -
kaupunkipeliä. Kaupunkipeliä pelattiin
neljän oppilasryhmän kanssa Viitaniemien,
Valkealan ja Sammonlahden yläkouluissa.
Työpajoihin osallistui yhteensä 67 oppilasta
sekä 12 asiantuntijaa.
Tämän koonnin rakenne on seuraava:
§ menetelmän lyhyt kuvaus
§ reflektiot työpajasta
§ tuotokset
§ palaute
§ johtopäätökset
Jaakko Tuominen
projektipäällikkö
Kaikkien kaupunki! -hanke
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen
seura
Hankkeen kokeiluvaiheessa (1.11.2019–
30.5.2020) kehitämme ja testaamme 3–4
työpajamallia jokaisessa pilottikunnassa.
Keräämme jokaisesta työpajasarjasta
koonnin myöhempää ideointia ja
kehitystyötä varten.
2

Kaupunkipeli
työpajamenetelmänä
Pelissä yhteinen kaupunki! -kaupunkipeli perustuu
vuorovaikutukseen, yhdessä tekemiseen
ja kokemuksellisuuteen. Pelissä herätetään kiinnostus
omaan elinympäristöön ja se antaa valmiuksia
osallistumiseen.
Aloitimme Kaupunkipeli-työpajat keskustelemalla
valokuvakorttien avulla minkälaisesta
kaupunkiympäristöstä osallistujat pitävät. Tämän jälkeen
oppilaat jakaantuivat heidän valitsemiensa korttien
perusteella ryhmiin. Jokaisella ryhmällä oli käytössään
neliömetrin pelialusta. Pelialustoihin oli kuvattu erilaisia
alueita ja ympäristöjä.
Oppilaiden oli määriteltävä omalle kaupunginosille kolme
tavoitetta. Tavoitteet löytyvät tämän koonnin tuotoksista (s.
9, 11 ja 13). Tavoitteiden asettelun jälkeen oppilaat aloittivat
kaupunkien rakentamisen legojen, kartonkien ja
puublokkien avulla.
Kaupunkien asiantuntijat osallistuivat peliin työpajan
puolessa välissä pitämällä tietoiskuja (15 min) osallistujille.
Tietoiskujen teemat liittyivät viher- ja kulttuuriympäristöön,
liikennesuunnitteluun sekä arkkitehtuuriin ja
kaavoitukseen.
Tietoiskujen jälkeen oppilaat palasivat ryhmiinsä ja
jatkoivat kaupunkiensa kehittämistä tietoiskuista
karttuneella tiedolla. Työpajan lopuksi jokainen ryhmä
esitteli kuvitteellisen kaupunkinsa ”1 minuutin
mainospuheen avulla”. Työpajojen tuotokset löytyvät
tämän koonnin sivulta 8 alkaen.
Työpajojen ohjaajina toimivat Syklin kouluttajat Maria
Runonen sekä Aura Piha.
Lisätietietoa kaupunkipelistä:
Aura Piha, projektiasiantuntija
Suomen ympäristöopisto SYKLI
aura.piha@sykli.fi
www.kaupunkipeli.fi
3

KOKEMUKSIA JA
REFLEKTIOITA

”Peli vietiin niin sanotusti
tavallisten nuorten pariin”
Reflektio Viitaniemen koulun työpasta, Jyväskylä
Koemme tärkeäksi, että peli vietiin niin sanotusti tavallisten nuorten pariin perusopetuksen
luokille. Tämä on tärkeää, että osallisuuden kokemuksia syntyy erilaisten nuorten ryhmille.
Konsepti kiinnosti sekä koulua että asiantuntijoita. Olisi ollut hyvä, jos se olisi helpommin
hyödynnettävissä esim. meidän itsemme ohjaamana, kun olemme sen kertaalleen
nähneet. Toki, ainahan voimme soveltaa oppimaamme.
Mielestämme menetelmään olisi voinut kouluttautua tarkemmin, jotta voisimme
hyödyntää sitä tulevaisuudessakin ja jotta tämä kokeilu ei jäisi ainoastaan yhdeksi
esitykseksi. Tämä olisi pitkäjänteisempää kehittämistä kunnan suuntaan, että voisimme
käyttää samaa menetelmää uudestaan erilaisessa ympäristössä.
Työpajan toteutuksessa auttoi, että Kulttuuri- perintökasvatuksen seurasta oli yksi henkilö
paikalla. Olimme iloisia myös, että kaupunkirakenteen toimialan asiantuntijoista. Ehkä
mukaan olisi voinut laittaa opetuksen puolen asiantuntijan tai muuta sivistyksen toimialan
työntekijöitä.
Haastavinta työpajassa oli sen yhtäjaksoinen kesto ja soveltuvuus oppituntien raameihin.
Ryhmädynamiikka pelin aikana oli myös haastava, sillä työpajoissa oli myös muita kuin
omia tuttuja luokkakavereita.
Tärkein huomiomme on, että millä tavoin voisimme vielä enemmän kehittää menetelmiä,
joissa asiantuntijat menevät koululle ja kohtaamaan nuoria. Toinen huomio liittyy siihen
pohdintaan, että millaiset menetelmät nuoret kokevat itse mielekkäiksi tavoiksi osallistua.
Ilona Leikas
erikoissuunnittelija
Jyväskylän kaupunki
Tanja Räty
suunnittelija
Jyväskylän kaupunki
”(Mentelmään kouluttautuminen) olisi pitkäjänteisempää
kehittämistä kunnan suuntaan, että voisimme käyttää samaa
menetelmää uudestaan erilaisessa ympäristössä.”
5

Ohjaajalta vaaditaan
rentoutta ja jämäkkyyttä
Reflektio Valkealan yläkoulusta, Kouvola
Työpajan ohjaajalla oli todella hyvä ote nuoriin. Rento ja kaverillinen, mutta kuitenkin
riittävän jämäkkä.
Tietoiskujen jälkeen olisi ollut hyvä ohjata ryhmät tekemään muutoksia alkuperäiseen
suunnitelmaan saamansa uuden tiedon perusteella. Eli soveltaa tietoa käytäntöön. Ehkä
siihen olisi jopa voinut ohjata sanomalla, että ensimmäinen luonnos pitää pyyhkiä pois ja
aloittaa puhtaalta pöydältä. Näin olisi voinut ehkä välttää sellaisen läskiksi heittämisen ja
pelleilyn, joka syntyy yleensä aluksi, kun aletaan töihin ja jännitys purkautuu.
Työpajassa voisi korostaa enemmän luonnostelua ja sitä, että on mahdollista aloittaa
(aikarajat huomioiden) alusta ja tehdä kokonaan uusia versioita. Sitähän asiantuntijat ja
suunnittelijatkin tekevät, kun saavat esim. selvitysten tai osallisten mielipiteiden kautta
uutta tietoa, joka pitää huomioida.
Koko työpajan ohjaamiseen, siten kuin toteutimme työpajan Kouvolassa, menee 3–4
tuntia. Tämä aika pitää käyttää, jos haluaa laadukkaan työpajan, jolla saadaan asioita
aikaiseksikin. Nuoret jaksoivat minusta oikein hyvin, kun tauotuksista huolehdittiin
(ruokatauko + lyhyempi tauko) ja työpajan rakenne oli kiinnostava ja vaihteleva. Työpaja
koostui eri osista, joihin sisältyi myös vähän liikkumista, paikan vaihtoa jne. Eli ei ainoastaan
puuduttavaa paikallaan istumista.
Haastavinta oli saada nuoret ottamaan tehtävä tosissaan ja toimimaan ohjeiden mukaisesti
(esim. mittakaavan käyttö). Jotkut vetivät tehtävän tarkoituksella vitsiksi ja vähän sieltä
mistä aita on matalin. Ehkä tietynlainen näyttämisen halu vaikutti myös tähän.
Minusta ”Pelissä yhteinen kaupunki”-kaupunkipeli vaikuttaa erinomaiselta opetusvälineeltä
hahmottamaan osallistujille kaupunkisuunnittelun monialaisuutta ja –mutkaisuutta.
Menetelmää voisi ottaa käyttöön toisenkin kerran nuorten tai ehkä sekalaisen
osallistujaryhmän kanssa.
Sanna Laukkanen
vuorovaikutussuunnittelija
Kouvolan Kaupunki
”Nuoret jaksoivat oikein hyvin, kun tauotuksista huolehdittiin
(ruokatauko + lyhyempi tauko) ja työpajan rakenne oli
kiinnostava ja vaihteleva.”
6

Koulutustilaisuus vai
työpaja?
Reflektio Sammonlahden yläkoulu, Lappeenranta
Nuoret lähtivät pajaan hyvin mukaan ja tuntui siltä, että menetelmät innostivat porukkaa
toimimaan. Järjestelyt toimivat päivällä hyvin ja koulun kanssa sovitut tauot toteutuivat
hyvin osana kokonaisuutta.
Työpaja oli aiheeltaan abstrakti suhteessa alueen kehittämiseen. Oman työtehtäväni
kannalta projektin soveltuvuus osaksi hankkeen tavoitteita tuntui hankalalta. Kenties olisi
heti alkuun olisi kannattanut miettiä sitä enemmän koulutustilaisuutena kuin
osallistavana työpajana.
Asiantuntijoiden valitsemisessa itselleni tuli tunne, että usein omaa osaamista tai
asiantuntijuutta saatetaan peitellä. Itse pajassa kyse on yläkoulun oppilaista ja
kerrottavan asian määrän tulee mahtua 15 minuuttiin. Arvostan kaikkia asiantuntijoita,
jotka ovat uskaltaneet heittäytyä kokonaisuuteen ja jalkautua kouluun jakamaan tietoa
oppilaille.
Merkittävin asia, joka työpaja herätti, oli toivo. Oli mukava huomata, kuinka nuoret ottivat
asioita vastaan ja kuinka he lähtivät yhdessä kehittämään omaa asuinaluettaan. Ja myös
kuinka inhimillisen oloinen tyrmistys oppilaille tuli siitä, kun he kohtasivat äkillisen
kauppakeskuksen saapumisen (huom. kauppakeskuksen lisääminen pelikenttään oli osa
pelin juonta) ja sen pienen helpotuksen, kun se ei jäänytkään osaksi heidän
suunnittelemaansa aluetta.
Mikko Holm
vuorovaikutussuunnittelija
Lappeenrannan kaupunki
”Merkittävin asia, joka työpaja herätti, oli toivo. Oli mukava
huomata, kuinka nuoret ottivat asioita vastaan ja kuinka
he lähtivät yhdessä kehittämään omaa asuinaluettaan.”
7

TUOTOKSET
TYÖPAJASTA

Viitaniemen yläkoulu
Ensimmäiset ”Pelissä yhteinen kaupunki!” –työpajat järjestettiin
Viitaniemen koulussa 8. ja 9.luokille Jyväskylässä. Ensimmäisessä
työpajassa peliin osallistui koko luokka. Jälkimmäisessä pelissä
työpajaan osallistui loppuun asti noin puolet luokasta.
Työpajat tavoittivat Viitaniemessä yhteensä 32 nuorta ja 4 kunnan
asiantuntijaa (viherympäristö, liikennesuunnittelu,
kulttuuriympäristö, kaavoitusarkkitehti).
Työpajan alussa osallistujat
asettelivat tavoitteita
mielikuvituskaupungeille.
Alhaalla 0levassa taulukossa
ovat nuorten määrittelemät
tavoitteet luokiteltuna neljään
eri ulottuvuuteen.
Tavoitteissa korostuivat
kaupalliset palvelut kuten
(ruoka)kaupat ja ravintolat.
Toisaalta myös hyvinvointiin
liittyviä tavoitteita nousi esiin,
kuten ”vähemmän varaisille
ihmisille taloja” tai ” pidetään
hyvää hoivaa asukkaista”.
Hyvinvointipalvelut
kaikille omat kämpät
terveyskeskus
keskussairaala
isoja taloja (paljon
ihmisiä)
palveluita (koulut,
päiväkoteja)
pidetään hyvää hoivaa
asukkaista
lapsiperheille etenkin
koulu ja päiväkoti
hienoja moderneja
taloja
vähemmän varaisille
ihmisille taloja
Ympäristöarvot
rauhallinen
Uimaranta ja
uimarantoja lähelle
Bussipysäkkejä ja hyvät
bussiyhteydet
leikkikenttiä
puisto, kävelypuisto,
puutarha
Kaupunkimainen ja
lähellä keskustaa
Silta joen yli
Viihtyisä
Satama
Kaupalliset palvelut
kauppakeskus: kahvilat,
alko, pizzeria, apteekki
lentokenttä
merkkikauppoja
turistikohteet
Ravintolat (x3) ja
kaupat (x2) /
palveluita
luksustaloja
kesämökkejä joen
rantaan
bilepaikka
lisää palveluita
(ravintola, baari ja
ruokakauppa)
Kulttuuriarvot
omalaatuinen
urheilutilat
kirjastot
liikuntapaikkoja
hyviä liikuntapaikkoja
9

Mielikuvituskaupunkien rakentelussa
käytettiin legoja, tusseja, papereita sekä
puupalikoita (kuva 5). Osallistujat rakensivat
esim. meluvallin (kuva 2), kohtuuhintaisia
”vuokrakoteja” (kuva 3), palvelutaloja (kuva
4) ja pilvenpiirtäjän viherkatoilla (kuva 5)
Meluvalli
Vuokrataloja ja puisto
Kaarimainen rakennus huvinvointikeskukselle
Pilvenpiirtäjä viherkatolla
Työvälineitä
10

Valkealan yläkoulu
Valkealan yläkoulussa Kouvolassa ”Pelissä yhteinen kaupunki!” –
kaupunkipeliin osallistui 17 oppilasta ja 4 asiantuntijaa
(kaavoitusarkkitehti, suunnitteluinsinööri, ympäristöasiantuntija sekä
vs. museonjohtaja).
Työpajaan osallistui 9A-luokka, joka osallistuu myös kaikkiin muihin
keväällä 2020 järjestettäviin hankkeen työpajoihin.
Valkealan yläkoulun oppilaiden tavoitteissa
korostuivat selvästi kaupalliset palvelut,
erilaiset ruokakaupat sekä ravintolat.
Nuorille saattoi olla vaikeaa ymmärtää
tehtävänantoa heti aluksi ja he peilasivat
varmasti tavoitteisiinsa sellaisia palveluita,
joita paikkakunnalla jo on tai he haluaisivat
sinne saada (esim. ”mäkkäri” tai ”Istanbulravintola”).
Valkealan yläkoulun tavoitteet poikkeavat
aika tavalla muiden työpajojen tavoitteista.
Tähän saattaa vaikuttaa, että koulun
oppilaat ovat maaseutumaiselta alueelta,
jolloin peruspalveluiden säilyttämisen
merkitys korostuu (terveyskeskukset,
liikuntapaikat, ruokakaupat).
Tavoitteissa oli myös yllätyksellisiä
elementtejä, kuten ”suihkulähde”,
”ulkoilmateatteri” sekä ”hengailupaikat”.
Kaupalliset palvelut
kauppa, s-market, k-market,
kauppakeskus, grilli, pizzeria, mäkkäri,
Istanbul? (huom. pizzeria-ravintola
Valkealassa), kauppa -> elintarvikkeet,
pieni kiva kioski
Urheilu, liikkuminen ja hyvinvointi
koulu, taloja -> ihmisiä, bussipysäkkejä ->
joukkoliikenne, koulu -> koulutus,
urheilukenttä (x2), jäähalli -> urheilu,
apteekki, terveyskeskus, terveysasema
Yllätykselliset:
liikkumismahdollisuudet (helikopterilla),
joku hengailupaikka, puisto ja iso
suihkulähde -> kaikkea kivaa sinne,
ulkoilmateatteri
11

Valmis kaupunginosa
Yksityiskohta: suojatiet ja parkkialueet
Viheralueelle suunniteltua urheilua ja puistoja,
vanhalle teollisuusalueelle rakennuksia
Sportlandia suunitelmassa oli sekä ajorataa, että
skeittihalli
Yksityiskohta erilaisista umpikortteleista
Valmis kaupunki
12

Sammonlahden yläkoulu
Sammonlahden koulussa työpajaan osallistui koulun oppilaskunta.
Paikalla oli kerralla 34 oppilasta, joka oli osallistujamäärältään
työpajoista suurin. Työpajassa oli eri ikäisiä nuoria, mutta siitä
huolimatta työskentely sujui erinomaisesti. Paikalla oli 5
asiantuntijaa, jotka kattoivat kaupunki- (2 henk.) ja
liikennesuunnittelun (2 henk.) sekä viherympäristön (1 henk.)
toimialat. Kulttuuriympäristöllisen näkökulman esitettiin
Kulttuuriperintökasvatuksen seurasta.
Osallistujat loivat viisi erittäin
toisistaan poikkeavaa
kaupunginosaa pelilaudoille
(Porvaristo, Lampela, Perälä,
Ruukkijoki ja Pyörälä).
Jokaiselle kaupunginosalle nuoret
löysivät hyvin omanlaisia tavoitteita,
jotka ovat listattu viereiseen
taulukkoon.
Tavoitteet poikkeavat
huomattavasti muiden työpajojen
tavoitteista (kuten luonnonläheisyys
korostuu). Tähän saattaa vaikuttaa
se, että nuoret ovat osa koulun
oppilaskuntaa ja ovat kiinnostuneita
vaikuttamisesta ja esimerkiksi
luonto- tai ilmastoasioista.
Mielenkiintoinen poikkeus on
”Porvaristo”, joka kuvaa
hyväosaisten ihannekaupunginosaa.
Porvaristo
1. hyvät palvelut lähellä
2. rauhallinen alue
3. hyvät liikenneyhteydet
Lampela
1. kaikki on lähellä
2. ei pitkä matka kouluun
3. voi kulkea julkisilla ajoneuvoilla
Perälä
1. rauhallisuus, ei liikaa asutusta
2. eläimiä
3. harrastusmahdollisuudet
Ruukkijoki
1. luonnonläheisyys
2. sopivat välimatkat (tarpeeksi kaukana
kaupungista, mutta samalla lähellä
palveluita)
3. paljon tilaa kehittymiselle
Pyörälä
1. hyvät luonto- ja ulkoilumahdollisuudet
2. ei ole liikennettä tai ruuhkaa
3. on rauhallista
13

Yksityiskohta Ruukkijoki-kaupungista.
Perälä
Porvaristo
Lampela
Kulttuurintäyteisestä Ruukkijoelta löytyy
monumentteja, kirkko ja nykytaiteen museo
Kaarevia teitä Pyörälän kaupunginosassa
14

TYÖPAJAN
PALAUTE

Tulkintaa palautteesta
Työpajaan osallistuneilta oppilailta
kysyttiin palaute työpajatyöskentelyyn
Mentimeter-ohjelman avulla. Ohjelmassa
osallistujat äänestävät omilla puhelimillaan
vaihtoehtoja. Vastaukset näkyvät
välittömästi kaikille. Palautetilaisuudessa
varmistettiin, että kaikilla vastaajilla oli
mahdollisuus antaa palautetta älylaitteilla.
Palautteenkeruun on tarkoitus olla
vastaajille mahdollisimman hauska ja kevyt
sekä sen tarkoitus on tukea nuorten
osallisuuden kokemusta.
Kysymykseen ”Tämä tapahtuma oli”
vastasi 65 oppilasta. Vastauksissa
korostuivat ”hauska” ja ”mielenkiintoinen”
(34 ja 33 vastausta). Toisaalta monet
oppilaat kuvasivat työpajaa tylsäksi ja/tai
turhaksi (14) . On vaikea tulkita, että miksi
vastaajat kokivat työpajan turhaksi.
Johtuuko se, että työpajasta ei ole hyötyä
koulun käynnin kannalta vai muutoin, että
työpajalla ei voi vaikuttaa asioihin?
Väittämäkysymykseen vastasi yhteensä 67
oppilasta. Vastaukset ovat keski-arvoja,
jolloin se ei anna täydellistä kuvaa siitä,
miten vastaukset hajaantuivat. Eniten
samaa mieltä vastaajat olivat väittämissä
”Ideoitani kuunneltiin” (4,2) ja ”Mielipiteelläni
oli merkitystä” (3,8).Tämä on tärkeä huomio
ja se saattaa kuvata, että työpajoissa oli
avoin ilmapiiri ja että kaikilla oppilailla oli
tunne siitä, että heidän ideoitaan
kuunnellaan ja että heidän mielipiteillään
on merkitystä.
Puolestaan kun kysyttiin, että tietääkö
oppilas miksi työpajaa ylipäätään
järjestetään, vastaukset painottuivat
enemmän heikompiin tuloksiin (2,8).
Tulevissa työpajoissa tulisikin näin ollen
pyrkiä esittelemään tarkemmin, mihin
nuorten ideoita ja kokemuksia kerätään ja
mihin työpajoilla voi vaikuttaa.
Palautteessa kysyimme myös ”Millaiset
osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet
kiinnostavat sinua?”. Kysymykseen oli
valittu ennalta eri osallisuustapoja.
Vastauksissa korostuivat sosiaalinen
media, (31) digitaaliset työvälineet (27) sekä
työpajat ja projektit (26).
”Yhdessä tekeminen aikuisten kanssa” (21)
oli tässä ehkä jopa yllättävän suosittu
vastaus. Tämä huomio viittaa mahdollisesti
siihen, että nuoret haluaisivat osallistua
useammin työpajoihin, jossa he jakavat
asiantuntijuutta luotettavien aikuisten
kanssa.
”Oppilaskunta ja nuorisovaltuusto” valittiin
19 kertaa. Mikäli vastauksista poistetaan
Lappeenrannan työpajaan osallistuneet,
jotka itse olivat oppilaskunnan jäseniä, on
vastaus huomattavasti alhaisempi (5
vastausta 43 vastaajasta). Tämä tulos
vahvistaa sitä ennakkotietoa, että nuorilla
tulee olla vakiintuneiden
vaikuttamiskanavien ohella myös uusia ja
monimuotoisia tapoja osallistua ja
vaikuttaa heitä koskeviin asioihin.
16

Oppilaiden palaute
34
TÄMÄ TAPAHTUMA OLI (N=65)
VOIT VALITA YHDEN TAI USEAMMAN VASTAUKSEN
33
12
6 6
14 16
11
hauska
tylsä
mielenkiintoinen
lannistava
voimaannuttava
turha
innostava
jotakin muuta
VASTAA SEURAAVIIN VÄITTEISIIN (N=67)
0 = TÄYSIN ERI MIELTÄ 5 = TÄYSIN SAMAA MIELTÄ
Haluaisin osallistua useammin tämänlaisiin
työpajoihin
Opin jotakin uutta ja tärkeää
3,2
3,4
Tiedän miksi työpaja järjestettiin
2,8
Ideoitani kuunneltiin
4,2
Mielipiteelläni oli merkitystä
3,8
0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5
MILLAISET OSALLISTUMIS- JA
VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET KIINNOSTAVAT SINUA
(N=67)?
VOIT VALITA YHDEN TAI USEAMMAN VASTAUKSEN
sosiaalinen media
pelit ja digitaaliset työvälineet
projektit ja työpajat
yhdessä tekeminen ammattilaisten kanssa
tapahtumat ja yleisötilaisuudet
taide ja kulttuuri
netti- ja karttakyselyt
oppilaskunta tai nuorisovaltuusto
jokin muu
mikään näistä ei kiinnosta
31
27
26
21
19
19
19
19
11
10
17

Asiantuntijoiden palaute
”Työpajaan oli mukava osallistua ja myös oppilaat varmasti pitivät työpajasta. Oppilaille
saattaa herätä kiinnostus kaupunkisuunnitteluun liittyvien alojen opiskeluun, mutta muu
konkreettinen hyöty jää varmasti aika pieneksi.” (asiantuntija 1)
”Työpajaan käytettävä aika voisi olla pidempi. Tällöin tulisi jaksottaa esimerkiksi parille eri
viikolle ja lisäksi oppitunti perehtymistä ja tiedon hankintaa varten. Ryhmät hankkisivat
lisätietoa eri aihepiireistä.” (asiantuntija 2)
”Tämä ensimmäinen työpaja tuntui hieman vaativalta nuorille. Se sopii varmaankin
paremmin aikuisille ja asiasta valmiiksi kiinnostuneille. Toivottavasti nuoret pääsevät
myöhemmin käsittelemään itselleen tuttuja ja tärkeitä kohteita.” (asiantuntija 3)
TYÖPAJOJEN SISÄLLÖN ARVIOINTI (N = 10)
0=TÄYSIN ERI MIELTÄ 5=TÄYSIN SAMAA MIELTÄ
oli mielestäni merkityksellinen ja
osallistuin siihen mielelläni.
lisäsi ymmärrystäni miten nuorten
osallisuutta voisi vahvistaa eri
sektoreiden välillä.
herätti ajatuksia miten voisin omassa
työssäni hyödyntää tai vahvistaa lasten ja
nuorten kuulemista sekä osallisuutta.
mahdollisti nuorille ymmärtää oman
toimialaani/työtehtävääni.
vahvisti nuorten osaamista
yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
antoi nuorille todellisia
vaikutusmahdollisuuksia lähiympäristön
kehittämiseen.
tuki nuorten osallisuutta ja oman äänen
kuulumista.
0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5
18

Johtopäätökset
Tähän koontiin olemme tiivistäneet
kokemuksia ja tuloksia Pelissä yhteinen
kaupunki! -työpajakokeiluista. Seuraavassa
on muutamia huomioita menetelmästä,
oppilaiden tuotoksista sekä työpajan
jatkokäytettävyydestä.
Menetelmällisesti peli toimi erinomaisesti
yläkoululaisten kanssa. Ohjaajalta tarvitaan
erityistä malttia, rentoutta ja jämäkkyyttä
pelin ohjaamisen kanssa. Oppilaat lähtivät
mielellään mukaan työskentelyyn ja
palautteen sekä havaintojen perusteella
osallistujat tuntuivat pitävän
työpajatyöskentelystä. Kouluympäristössä
riittävät tauot ja välitunnit ovat kuitenkin
ehdottomasti huomioitava, kuten myös
riittävä aika työpajatyöskentelyyn. Toisaalta
monet osallistujat eivät aivan perustellusti
ymmärtäneet, mihin kokonaisuuteen
työpajatyöskentely liittyi. Tulevissa
työpajoissa tuleekin selkeästi pystyä
kiinnittämään työpaja konkreettisiin
esimerkkeihin tai käynnissä oleviin
suunnitteluprosesseihin.
Oppilaiden tuotokset olivat onnistuneita ja
luovia. Tuotoksina syntyi pienoismalleja
kuvitteellisista kaupungeista, joista ei
puuttunut innovatiivisia ratkaisuja.
Esimerkkinä ennakkoluulottomista ideoista
olivat mm. pienoislentokenttä, liikkuminen
tiheässä kaupunkiympäristössä koptereilla
tai viherkatolliset pilvenpiirtäjät. Monilla
kaupunginosilla oli myös
vetovoimatekijöitä, kuten Ruukkijoen
kulttuurikaupungissa, Sportlandian
urheilukaupungissa tai pyöräilyyn
suunnitellussa Pyörälässä.
oppimistilanteita tulisikin luoda kaupungin
ammattilaisten ja nuorten välille. Työpajat,
joissa nuoret toimivat oman
lähiympäristönsä asiantuntijoina,
vahvistavat heidän yhteiskunnallista
toimijuuttaan. Lisäksi vastavuoroisissa
oppimistilanteissa asiantuntijat voivat
kartuttaa nuorilta tulevaa kokemustietoa
oman työnsä tueksi.
Hankkeen kannalta on olennaista huomata,
että organisaation ulkopuolelta tilatuissa
työpajoissa ei välttämättä ehdi oppimaan
ollenkaan työpajan ohjaamisesta tai sen
fasilitoinnista. Pitkäjänteisempää
kehittämistyötä olisi, että ammattilaisten
menetelmällistä osaamista vahvistetaan
työpajan lisäksi siihen liittyvällä
koulutuksella. Tällöin työpajakonseptia voisi
soveltaa itsenäisesti myös erilaisissa
tilanteissa ja kohderyhmissä (esimerkiksi
oppilaiden ja muiden alueen käyttäjien
välille).
Kaupunkipeli on erinomainen konsepti
työpajalle, jossa lapset ja nuoret pääsevät
kehittämään kuvitteellista kaupunkia
yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Haasteena
työpajassa on, että sen tulosten
käytettävyys ei siirry konkreettisiksi
kehittämisideoiksi, vaan peli jää leikin
tasolle. Tämän vuoksi esimerkiksi
kaupunkipeli-työpajaa ei tulisi käyttää
yksittäisenä työpajana, vaan se tulisi aina
sitoa konkreettisiin ja pitkäjänteisempiin
kehittämisprosesseihin.
Asiantuntijat kokivat palautteen perusteella
osallistumisen työpajaan merkityksellisenä
ja mielenkiintoisena. Vastaavanlaisia
19

www.kulttuuriperintokasvatus.fi/
kaikkienkaupunki