ESPOOLEHTI 1/2020

espoolehti

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE | STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA

Yhteisöllinen

Latokaski

ESPOO ESBO

30

MENOTÄRPPIÄ

MAALISKUULTA

TOUKOKUUHUN

Read this

in english:

YUMPU.COM/

ESPOOLEHTI

ESPOO

Espoo kulttuurin

mahdollistajana

Emil Soravuo on

Vuoden urheilija

& Nuoret

elämä

7.3.2020

Liitteenä

HETKIÄ

ESPOOSTA

2019 -VUOSI-

KERTOMUS

Nuorisopalvelut tarjoavat mahdollisuuden toteuttaa

itseään, tavata kavereita ja kertoa huolista aikuisille.

kaupungin lehti espoolaisille 1 2020


pääkirjoitus

Jukka Mäkelän

pääkirjoitus ottaa

kantaa kaupungin

ajankohtaisiin

aiheisiin.

Jukka Mäkelä on Espoon kaupunginjohtaja

Hyvää kuuluu

Jaamme uudistuneen Espoo-lehden välissä kaupungin

vuosikertomuksen jo toista kertaa kaikkiin koteihin.

Espoon kuulumisista on mukavaa kertoa. Saimme

vuoden lopulla tehdyssä kuntapalvelututkimuksessa

kautta aikojen parhaat arviot teiltä espoolaisilta.

Kaupungin isot satsaukset alkavat näkyä mm. siinä,

että eniten tyytyväisyys oli noussut metron pääteaseman

ympäristössä Matinkylä-Olarin alueella. Espoo on

myös suurten kaupunkien turvallisin ja liikenteessäkin

meillä sattuu vähiten onnettomuuksia.

Espoolaisten arvostamat kulttuuripalvelut ovat

saaneet tunnustusta, kun kirjasto palkittiin Lontoossa

maailman parhaana kirjastona ja uusi Pentalan saaristomuseo

nousi ehdolle Euroopan vuoden museoksi.

Espoon kaupunki tekee laajasti yhteistyötä asukkaiden

ja erilaisten kumppaneiden ja palveluntuottajien

kanssa. Siksi olikin upeaa, että kaupungin hankintakeskus

valittiin vuoden hankintaorganisaatioksi tunnustuksena

pitkäjänteisestä kehittämistyöstään. Suomen

Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry näkee Espoon

olevan hankintatoimen kehittämisen edelläkävijä sekä

julkisten että yksityisten organisaatioiden joukossa.

Jukka Mäkelä

kaupunginjohtaja

Fint facit

Det är andra gången som stadens årsberättelse delas ut

till alla hem tillsammans med Esbotidningen som har

fått både nytt utseende och innehåll.

Det är ett sant nöje att berätta senaste nytt från Esbo.

I den kommunserviceundersökning som genomfördes

i slutet av året gav ni Esbobor oss de bästa betygen

någonsin. Stadens stora satsningar börjar bära frukt.

Det här märks bland annat genom att invånarnöjdheten

hade ökat mest i området kring metrons ändstation,

alltså i Mattby och Olars. I en jämförelse med

landets stora städer är Esbo även tryggast och säkrast,

och här sker minst trafikolyckor.

Det är inte bara Esboborna som värdesätter

stadens kulturtjänster. I London tilldelades

Esbo utmärkelsen Världens bästa bibliotek

och nya Pentala skärgårdsmuseum är en av

kandidaterna till Årets museum i Europa.

Esbo stad har ett brett samarbete med

invånarna liksom med olika partner och

tjänsteleverantörer. Därför kändes det

fint när stadens upphandlingscentral

utsågs till Årets upphandlingsorganisation

som en erkänsla för ett långsiktigt

utvecklingsarbete. Sett till både den

offentliga och privata sektorn anser

Finlands Inköps- och Logistikförening

LOGY rf att Esbo är en föregångare när

det gäller att utveckla upphandlingsproceduren.

Jukka Mäkelä

stadsdirektör

8

Sisältö

3 | Kalenteri ja poiminnat

Poimi tärkeät päivämäärät talteen.

8 | Teema

Nuorten näköistä nuorisopalvelua.

14 | Palveluksessa

Ohjaamotalon nuorisonohjaaja Kirsi Hartikainen.

15 | Menot

Kevät täynnä tekemistä.

20 | Ajassa

Kaupunki toimii kulttuurin mahdollistajana.

23 | Kohtaaminen

Työllisyyden palvelutorilla ohjaaja ja asiakas.

24 | Helmi

Rakkautta reitin varrella.

26 | Espoolainen

Latokaskessa yhteisö huolehtii omistaan.

28 | Vi i Esbo

Mot enhetlig service på svenska.

30 | Me

Kesätöitä tarjolla.

31 | Yhdessä

Nuorisovaltuustossa oppii asioiden käsittelyä.

28

2


2.3.–30.9.

Venepaikkojen haku on käynnistynyt.

Hakemuksen voi jättää

sähköisesti ja postitse ja ne

käsitellään saapumisjärjestyksessä.

Haku on avoinna syyskuun

loppuun saakka.

10.3.

Syksyn varhaiskasvatuspaikkojen

haku on siirtynyt

uuteen järjestelmään.

Elokuusta 2020 lähtien

paikkaa tarvitsevien tulee

jättää hakemuksensa

31.3. mennessä.

kalenteri 3–5/20

11.3.

Kasvuyritysten haku Fiksu arki assalle -ohjelmaan päättyy.

Ohjelmassa luodaan kestävän arjen palveluja, lisätään asemanseutujen

viihtyisyyttä ja edistetään raideliikenteen houkuttelevuutta.

Kasvuyritykset pääsevät jatkokehittämään palvelujaan yhdessä

kumppaniyritysten kanssa ja saavat asiantuntijasparrausta

sekä valmennusta.

28.3.–4.4.

Kansanmusiikkifestivaali

JuuriJuhla.

Poimi kalenterista

kevään tärkeimmät

tapahtumat ja

ajankohtaiset

päivämäärät.

31.3.

Nuorisotoiminnan yleisavustuksen

hakuaika päättyy. Avustusta

myönnetään espoolaisille

nuorisoyhdistyksille niiden

sääntömääräisen ja toimintasuunnitelman

mukaisen yleisen

toiminnan toteuttamiseen.

22.–26.4.

April Jazz.

4.–10.5.

Espoo Ciné -elokuvafestivaalilla

nähdään mielenkiintoisimpia

uusia elokuvia sekä asemansa

jo vakiinnuttaneilta mestareilta

että vasta nousemassa olevilta

uusilta kyvyiltä.

5.5.

Kulttuurin avustusklinikka Sellon kirjastossa klo 15–18.30

Klinikalla saa vinkkejä ja neuvoja kaupungin kulttuuriavustusten

hakemiseen. Ammatillisten kulttuuritoimijoiden ja kulttuuriyhdistyksien

vuosiavustusten hakuaika päättyy 15.5. klo 15.45.

Kotiseutuyhdistysten ja ammattitaiteilijoiden hakuaika

jatkuu 30.9.2020 asti. Kulttuurilautakunta päättää

vuoden 2021 avustuksista joulukuussa 2020.

ESPOON ASUKASLEHTI

Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin koteihin Lukijapalaute ja juttuvinkit espoolehti@omnipress.fi

Julkaisija Espoon kaupunki / Esbo stad, PL 12 / PB 12, 02070 Espoon kaupunki / Esbo stad, (09) 81 621,

espoo.fi, etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätoimittaja viestintäjohtaja Satu Tyry-Salo Toimitus Omnipress Oy,

espoolehti@omnipress.fi Toimituspäällikkö Kimmo Kallonen Ulkoasu Oona Kavasto/Hank Painopaikka

Punamusta Jakelu SSM Jakelupalaute jakelupalaute@omnipress.fi Kansi Timo Porthan ISSN 1798-8438

3


Poiminnat

Ison Omenan palvelutori saavutti vuonna 2019 uuden kävijäennätyksen.

Palvelutorilla tilastoitiin yhteensä 1 546 133 asiakaskäyntiä. Kasvua

edellisvuoteen oli noin kuusi prosenttia. Arkipäivisin palvelutorilla vierailee

jopa 5 000–6 000 ja viikonloppuisin keskimäärin 2 000 asiakasta.

Kalajärven palvelutori

aloitti toimintansa

KALAJÄRVEN palvelutori aloitti toimintansa virallisesti

tammikuussa. Palvelutorilla, joka tunnetaan myös

Ruskatalona, on Espoon kaupungin palveluyksiköitä

kuten kirjasto, neuvola, terveysasema, asiointipiste,

hammashoitola ja sosiaalipalveluja.

Varsinaisten asiakaspalvelu- ja vastaanottotilojen

lisäksi palvelutorin kiinteistössä on 300–400 neliötä

kuntalaisten yhteiseen käyttöön tarkoitettuja tiloja:

työhuone Katiska ja kokoustila Apaja, opetustila Ahti

sekä juhla- ja luentosaliksi sopiva Kalajärvi-sali.

Muutoksen kunniaksi tilat ovat saaneet paitsi

uudet, asiakkaiden ideoimat nimet myös maalia

seiniin ja uusia kalusteita.

Tilat ovat käytössä ja varattavissa maanantaista

perjantaihin kello 8–20. Erityisvarauksista esimerkiksi

viikonloppuisin voi kysyä sähköpostitse:

kalajarvi.palvelutori@espoo.fi.

Keräysautot aloittavat

kevätkierroksensa

JOKAKEVÄINEN keräysautokierros pääkaupunkiseudulla

alkaa maanantaina 30.3. Espoon ja Kauniaisten

alueella autot kiertävät 29.4. asti. HSY:n keräysautoihin

voi tuoda maksutta kodin kolmea jätelajia:

vaarallista jätettä, metalliromua ja sähkölaitteita.

Katso tarkat aikataulut ja autojen pysähtymispaikat

sekä toimintaohjeet: hsy.fi/keraysautot.

” Loukkaantuneiden

määrä on

vähentynyt yli

70 prosentilla

vuodesta 1990.

Espoo on liikenneturvallisin

kaupunki

ESPOOLLE myönnettiin Liikenneteko-palkinto

Suomen liikenneturvallisimpana kaupunkina Auto- ja

liikennegaalassa. Espoon liikenneturvallisuus on

parantunut pitkällä aikavälillä huomattavasti. Loukkaantuneiden

määrä on vähentynyt yli 70 prosentilla

vuodesta 1990 vuoteen 2017. Samaan aikaan

asukas- ja automäärät ovat kasvaneet runsaasti.

Espoossa tapahtuu liikenneonnettomuuksia

väkilukuun suhteutettuna vain noin 40, kun koko

maan keskiarvo on 96.

Kaupunginmuseossa

yli 100 000 kävijää

ESPOON kaupunginmuseo KAMU saavutti viime

vuonna kaikkien aikojen suurimman kävijämääränsä

reilun 60-vuotisen historiansa aikana. Kaupunginmuseon

kaikkien toimipisteiden yhteenlaskettu kävijämäärä

oli 102 931. Kävijämäärän kasvu edelliseen

vuoteen verrattuna oli 25 prosenttia.

– Tämä huikea tulos osoittaa niin uusien kuin jo

olemassa olevien asiakkaiden ja ryhmien löytäneen

kaupunginmuseon kaikki viisi eri museota, näiden

mielenkiintoiset näyttelyt ja moninaiset tapahtumat,

sanoo museonjohtaja Maarit Henttonen.

Museoperheen kesällä 2018 avattu Saaristomuseo

Pentala sai huomattavaa kansainvälistä tunnustusta,

kun loppuvuodesta 2019 European Museum

Forum (EMF) nimesi sen ehdokkaaksi Vuoden

eurooppalainen museo 2020 (EMYA) -kilpailuun.

Espoo

somessa

Facebook

Espoo – Esbo

Päivityksiä eri puolilta kaupunkia

ja kaupungin eri toimijoiden omia

Facebook-sivuja.

Twitter

@EspooEsbo

Elää ajassa, päivittyy nopeasti.

Tiedotusta, vastauksia ja

keskustelua.

Instagram

@espoonkaupunki

Hienoja hetkiä, tapahtumia ja

maisemia espoolaisin silmin.

#espoohetki

4 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Oittaan

ulkoilualue

KÄY

KATSOMASSA!

Palstalla tutustutaan

mielenkiintoisiin

kohteisiin, joihin kaikilla

espoolaisilla on vapaa

pääsy.

Oittaan avanto

on auki koko

talven. Tänä

vuonna avanto on

ajoittain laajentunut

koko järven

kokoiseksi eikä

lumesta ole ollut

tietoakaan. Kuva

vuodelta 2018.

Timo Porthan

BODOMINJÄRVEN rannalla sijaitseva monipuolinen Oittaan ulkoilualue

tarjoaa kävijälle rauhoittumista luonnonrauhassa sekä hyvät

mahdollisuudet harrastamiseen ympäri vuoden.

Oittaan uimaranta on kesäisin yksi Espoon suosituimmista

uimarannoista ja talvisinkin avantouimareiden ahkerassa käytössä.

Turva-aidattu avanto pidetään auki uppopumpulla, tosin keskimääräistä

lämpimämpi talvi on laajentanut avannon ajoittain koko

järven laajuiseksi.

Historiallisen Oittaan kartanon läheisyydestä lähtee noin kahden

kilometrin mittainen luontopolku, joka kulkee pääosin Oittaan

purolaakson luonnonsuojelualueen maisemissa. Pääosin helppokulkuista

metsäpolkua kulkevan reitin varrella on opastauluja,

jotka kertovat alueen luonnosta. Oittaa on myös hyvä lähtöpaikka

pidemmille vaelluksille Bodominjärven ja Nuuksion reiteillä.

Sään mukaan alueella on talvisin mahdollista nauttia myös retkiluistelusta

tai lumikenkäilystä. Ulkoilualueen kuntoradalta löytyy

talvisin hoidettu ja valaistu hiihtolatu, jonka lisäksi alueelta lähtevät

ladut Pitkäjärven ja Pirttimäen suuntaan.

Kuntoradan ympäristössä olevalla frisbeegolfradalla tehdään

kevään aikana perusparannus ja uusittu rata avataan toukokuun

alussa.

KYSYTTYÄ

Palstalla vastataan

lehden ilmestymisaikaan

kaupungille

tuleviin yleisimpiin

kysymyksiin.

” Ympäri

vuoden

tekemistä

voi etsiä

osoitteesta

harrastushaku.fi

?

Mistä rantaraitti kulkee ja

onko siihen joku kartta?

Rantaraitti ulottuu aina Laajalahdesta

Kivenlahteen saakka. Reitillä on myös

useita esteettömiä osuuksia. Rantaraittiin

voi tutustua mobiilisti osoitteessa

m.citynomadi.com, kaupungin nettisivuilla

tai hakea esitteitä asiointipisteistä.

?

Kesälomat lähenevät, mistä

löydän tekemistä lapsille?

Espoon liikunta- ja kulttuuripalvelut

tarjoavat monipuolista tekemistä

lapsille. Näitä palveluita on koottu

Espoon kaupungin internet-sivuille.

Tarjonnasta tiedottavat myös koulut ja

päiväkodit lähempänä kesää. Ympäri

vuoden tekemistä voi etsiä osoitteesta

harrastushaku.fi. Espoon nuorisopalvelujen

kesän leiri- ja kurssitarjonta päivitetään

palveluun maaliskuun aikana.

?

Mistä saan kalastuslupia

ja tietoa niistä?

Espoon merialueiden kalastuslupia

myydään Matinkylän asiointipisteessä

sekä verkossa osoitteessa kalakortti.com.

Neuvontaa ja tietoa kalastuslupiin liittyen

saa asiointipisteissä, kaupungin internetsivuilta

sekä ulkoilupäällikkö Tapani

Kortelaiselta.

Muutoksia

terveysasemilla

TERVEYSPALVELUJA KOSKEVA

VALINNANVAPAUS LAAJENEE.

Käyttöön tulee palveluseteli, jolla voit

valita terveys asemaksesi Espoon

keskuksessa sijaitsevan yksityisen

terveysaseman. Valinnan mahdollisuus

avautuu maalis-huhtikuussa Oma

Lääkärisi Espoontori -terveysaseman

asiakkaille ja vapun jälkeen myös muille

espoolaisille.

Viherlaakson terveysasema siirtyy

kesällä väistötiloihin Trillakadulle,

samaan rakennukseen Kilon terveysaseman

kanssa. Parhaillaan selvitetään,

voidaanko joitakin palveluja tarjota

Viherlaakson alueella. Selvityksessä on

myös, miten liikenneyhteyksiä Viherlaakson

ja Kilon välillä voidaan parantaa.

Pitkän tähtäimen suunnitelmat tehdään

erikseen, asukkaita kuullen.

espoo.fi/terveysasemat

5


Poiminnat

Espoolaiset

tyytyväisiä

kotikaupunkiin

Kuntalaisten tyytyväisyys Espoon kaupungin

palveluihin on kasvanut tasaisesti. Viime vuoden

kyselyssä arviot ovat paremmat kuin koskaan

aikaisemmin. Espoon sisäiset erot ovat pienet

kaupunkikeskusten välillä.

” FCG:n toteuttamaan

tutkimukseen

vastasi Espoosta

650 asukasta.

› Kaupunki on kysellyt asukkaiden tyytyväisyyttä eri palveluihin

säännöllisesti 1980-luvulta saakka. Palautteen avulla

suunnataan kaupungin kehittämistä niin, että espoolaisten

arki sujuisi entistäkin paremmin. Muihin vertailukaupunkeihin

verrattuna espoolaiset ovat tyytyväisempiä kaupungin

palveluihin.

Espoon turvallisuus sekä luonto- ja retkeilyreitit, kulttuuritarjonta

ja nuorten harrastusmahdollisuudet keräsivät kiitosta.

Myös Espoon yhdyskuntarakenteeseen ollaan yleensä

tyytyväisiä, sillä asunnot, työpaikat ja palvelut sijaitsevat

vastaajien mukaan tasapainoisesti.

Yleistä tyytyväisyyttä kotikaupunkiin mitataan niin sanotulla

laajalla asuinkuntaindeksillä, joka sisältää 54 asumiseen,

terveydenhuoltoon, koulutukseen, harrastusmahdollisuuksiin,

infrastruktuuriin ja liikenteeseen liittyvää asiaa.

Tämän indeksin arvo oli 3,82 mitta-asteikolla 1–5 vuonna

2019, mikä oli korkeampi kuin koskaan aikaisemmin.

Asuinalueeseensa tyytyväisiä vastaajia oli Espoossa

91 prosenttia. Tyytyväisten osuus on noussut yhden

prosentti yksikön. Parhaat arviot sai Tapiola, mutta myös

Matinkylä-Olarin arviot ovat nousseet.

Tyytyväisyys terveyskeskuksen lääkäripalveluihin on

lievästi laskenut, mutta yli puolet piti kuitenkin lääkäripalveluja

hyvin hoidettuna, mikä on selvästi korkeampi osuus

kuin vertailukaupungeissa.

Sairaalapalveluihin ollaan Espoossa poikkeuksellisen

tyytyväisiä vertailukaupunkeihin verrattuna, vaikka arvio

on hieman laskenut edellisvuodesta.

Tyytyväisyys peruskouluun ja varhaiskasvatukseen on

pysynyt aikaisempien vuosien korkealla tasolla.

Tyytyväisyys joukkoliikenteen hoitoon on vuodesta 2018

selvästi noussut, mutta on alle pitkän aikavälin tason.

Julkinen liikenne sekä katujen ja teiden hoito nousivat

useimmin esille asioina, joissa palvelua tulisi parantaa.

Omiin vaikuttamisen mahdollisuuksiinsa uskoi puolet

kantaa ottaneista. Tyytyväisten osuus on kasvanut viime

vuosina.

6 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Vastaajilta kysyttiin missä Espoon kaupungin hoitamissa tai järjestämissä

asioissa palvelua tulisi parantaa. Nämä asiat mainittiin useimmin.

Julkinen

liikenne

(21,7 %)

Katujen ja

teiden hoito

(18,8 %)

Vastaajista 62 prosenttia piti

peruskoulua hyvin hoidettuna.

Edellisestä tutkimuskerrasta

tyytyväisten osuus on kasvanut

kolme prosenttia.

Kunnan

talousasioiden

hoito

(10,9 %)

Asuinalueeseensa tyytyväisiä

vastaajia oli Espoossa 91 %.

n Erittäin tyytyväinen, 37 %

n Melko tyytyväinen, 53 %

n Ei tyytyväinen eikä tyytymätön, 5 %

n Melko tyytymätön, 3 %

n Erittäin tyytymätön, 1 %

Kunnan

terveyskeskuksen

lääkäripalvelut

(10,2 %)

Ympäristön

siisteys

(9,9 %)

Uudet espoolaiset

viihtyvät hyvin

Uusia espoolaisia asettui kaupunkiin viime

vuonna ennätysmäärä, yli 6 000 henkilöä.

Heiltä kyseltiin erillisellä postikorttikampanjalla

kokemuksia Espoossa asumisessa. Vastaukset

olivat samansuuntaisia kuin laajaan

kuntapalvelututkimukseen osallistuneilla.

Hyviä palveluita sekä niiden läheisyyttä

ja saavutettavuutta arvostetaan. Kauppakeskuksista

pidetään mutta pieniä lähikauppoja

ja apteekkeja toivotaan lisää.

Luonto, meri sekä ulkoilu-, lenkkeily- ja

pyöräilymahdollisuudet mainitaan uuden

kotipaikan vahvuuksina. Espoota pidetään

rauhallisena ja viihtyisänä paikkana asua.

Julkinen joukkoliikenne saa paljon

positiivista palautetta, mutta kerää myös

paljon kehitysehdotuksia ja muutostoiveita,

erityisesti Pohjois-Espoon suunnalla.

Tapahtumia toivotaan kulttuurin, musiikin,

ruuan ja markkinoiden merkeissä. Myös

yhteistä, pienemmässä joukossa tapahtuvaa

tekemistä, kohtaamismahdollisuuksia ja

yhteisöllisyyttä toivotaan. Tapahtumista toivotaan

näkyvämpää tiedottamista ja tietoa

myös englanniksi.

Kukaan muuttajista ei ollut tyytymätön

uuteen kotikaupunkiinsa ja yli puolet sanoi

viihtyneensä Espoossa erittäin hyvin.

” Yli puolet uusista

espoolaisista

sanoi viihtyvänsä

kaupungissa

erittäin hyvin.

7


teema

Nuorisopalvelut

tarjoavat yli 12-vuotiaille

tekemistä, mahdollisuuden

vaikuttaa ja apua

arjen pulmatilanteisiin.

Teksti Tiina Parikka Kuvat Timo Porthan

Nuori

Espoo on

nuorten

Nuori tarvitsee ympärilleen

ystäviä, aikuisten tukea ja

mielekästä tekemistä – ja jos

siitä huolimatta tulee ongelmia,

paikan, josta saa apua.

Mariam viihtyy

nuokkarilla.

Suvelan lisäksi

hän käy toisinaan

myös Kirkkojärven

nuorisotiloissa

hengailemassa.

ESPOOSSA

jokaiselle

i

peruskoulunsa

päättäneelle turvataan

jatkopaikka.

Suurin osa opiskelijoista

jatkaa peruskoulun

jälkeen lukioon

tai ammatilliseen

koulutukseen, joihin

haetaan yhteishaun

kautta.

Lisäopetus eli

kymppiluokka on tarkoitettu

ensisijaisesti

yhteishaussa ilman

koulutuspaikkaa jääneille

alle 18-vuotiaille

nuorille, jotka ovat

päättäneet peruskoulun.

Lisäopetuksessa

opiskelija voi selkiyttää

omia suunnitelmiaan

ja parantaa mahdollisuuksiaan

päästä

jatko-opintoihin.

Espoolaisnuoret voivat keskimäärin hyvin.

Kouluterveyskyselyn mukaan 78,5 prosenttia ovat tyytyväisiä

elämäänsä. Mutta jäljelle jää reilu viidennes, jotka

eivät voi niin hyvin. Ja heistä pieni osuus voi todella huonosti.

Espoolaislapsista 4,5 prosenttia on lastensuojelun piirissä.

– Lastensuojeluilmoitusten määrä on noussut viime vuosina,

niitä tulee vuosittain noin 500. Tyypillisimpiä syitä ovat mielenterveys-

ja päihdeongelmat joko nuorilla itsellään tai heidän vanhemmillaan,

nuorisopalvelujen päällikkö Merja Nordling sanoo.

Vaikka Espoossa on keskimääräisesti katsottuna korkea sosioekonominen

taso, lapsiperheköyhyys, yksinäisyys ja huumeiden

käytön lisääntyminen ovat ongelmia, jotka tunnistetaan myös

täällä.

– Esimerkiksi vanhempien koulutustasolla on tutkimusten

mukaan vaikutusta nuorten hyvinvointiin, Nordling toteaa.

Espoon nuorisopalvelut keskittyy palvelemaan 12–17-vuotiaita.

– Meille tulee paljon kyselyjä nuorempien lasten palveluista,

mutta heille on paljon harrastustoimintaa ja muita palveluja tarjolla

muuta kautta. Ohjaamotalo puolestaan palvelee yli 16-vuotiaita,

Nordling selittää. ›

Itselle mielekästä

harrastustoimintaa

kannattaa etsiä

kaupungin sivuilta

harrastehaku.fipalvelusta.

8 Espoon kaupungin lehti asukkaille


”Tänne on helppo tulla”

MARIAM, 15, osallistuu keskiviikkoiltapäivisin

Girls only -ryhmän toimintaan.

Siellä kokataan, laitetaan kynsiä ja

välillä käy vierailevia puhujia. Toisinaan

käydään myös kahdenkeskeisiä juttutuokioita

ohjaajien kanssa.

Muuta harrastustoimintaa viikottain

partiossa käyvä nuori neiti ei kaipaa.

– Joskus olen käynyt ilmaisissa jumpissa

kokeilemassa. Se on hyvä, että

eri juttuihin voi käydä tutustumassa.

Jokaiselle löytyy varmasti mielekästä

tekemistä.

Kirkkojärven koulussa viimeistä

vuotta opiskeleva Mariam on käynyt

Suvelan nuorisotilalla 12-vuotiaasta

asti. Illat kuluvat musiikkia kuunnellen

ja hengaillen kavereiden kanssa. Paikalla

on myös ohjaajia, joiden kanssa

voi halutessaan jutella.

Nuorisotilan vakiokävijöille on

toisinaan tarjolla myös pieniä hommia.

Mariamkin on osallistunut erilaisten

tapahtumien järjestämiseen.

– Se näyttää cv:ssä hyvältä ja

saahan siitä palkkaakin.

Mariam on myös tuore nuorisovaltuuston

jäsen.

– Kaveri on ollut toiminnassa

mukana ja tykännyt. Täältä nuorisotilalta

kannustettiin pyrkimään, ja kun

tältä alueelta ei ollut muita ja kun minut

tunnetaan, tulin valituksi, Mariam

iloitsee.

Lukioon tähtäävä Mariam haluaa

vaikuttaa erityistuen saantiin kouluissa.

– Isot luokkakoot vaikeuttavat

oppimista ja nyt erityisen tuen hakeminen

on vaikeaa. Siihen pitäisi olla

paljon matalampi kynnys, että voi

saada tukea.

Ruuanlaitto

on Girls only

-ryhmän lempipuuhaa.

Välillä

käydään myös

kahdenkeskeisiä

keskusteluja

ohjaajien kanssa.

9


teema

1

Kivaa

tekemistä

Kaupunki tarjoaa paljon ilmaisia harrastus- ja

ajanviettomahdollisuuksia. Yläkoululaisille on

tarjottu erityisesti iltapäivän harrastusvaihtoehtoja

keskiviikkoisin, jolloin koulu loppuu

kaikissa yläkouluissa viimeistään kello 14.30.

Lisäksi tarjolla on pienryhmätoimintaa, retkiä,

tapahtumia ja leirejä.

Kaupungin lisäksi toimintaa tarjoavat

erilaiset järjestöt ja seurakunta.

Kouluterveyskyselyn mukaan lähes kaikilla

onkin joku harrastus.

Nuori Espoo

-toiminta

pohjautuu

viiteen

kulmakiveen:

ESPOON kaupunki

tarjoaa

i

alle 25-vuotiaille

yhdistelmäehkäisypillerit,

minipillerit

tai ehkäisyrenkaan

ensimmäisen vuoden

ajaksi, tai ensimmäisen

kuparikierukan,

hormonikierukan tai

ehkäisykapselin maksutta.

Koulu- ja opiskeluterveydenhoitajat

sekä terveysasemat

jakavat vastaanottokäyntien

yhteydessä

kondomeja maksutta.

Ehkäisyneuvolaan

voit varata ajan

sähköisesti osoitteessa

www.espoo.

fi/e-terveysasema

tai terveysasemien

puhelinpalvelusta.

2

Aikuisten

aikaa arjessa

Vaikka ystävät ovat tärkeitä ja nuori kaipaa

omaa tilaa, kyseessä on kuitenkin edelleen

lapsi, joka tarvitsee aikuisten läsnäoloa ja

tukea.

– Yläkouluun siirryttäessä nuorten aikuiskontaktit

vähenevät merkittävästi. Koulussa

ei enää ole samalla tavalla ”omaa opettajaa”,

ja murrosiässä omat harrastuksetkin helposti

jäävät. Me haluamme tarjota aikuiskontakteja

nuoren vapaa-aikaan, Nordling sanoo.

Tavoittaakseen nuoret paremmin, kaupungin

nuorisopalvelut on jalkautunut nuorten

pariin.

– Menemme sinne, missä nuoret ovat,

kuten kauppakeskuksiin. Liikkuva nuorisotyö

tuo palveluja niille alueille, joilla ei ole omia

nuorisotiloja, Nordling antaa esimerkin.

4

Tukea arjen

pulmatilanteisiin

3

Tietenkään tällä kaikellakaan ei tavoiteta niitä,

jotka ovat jääneet aktiviteettien ulkopuolelle.

Merja Nordling kantaa syvää huolta kouluterveyskyselyn

tuloksesta, jonka mukaan vain

hieman yli puolet (53 %) vastaajista kokee kuuluvansa

kouluyhteisöön.

– Ohjaamotalo tekee hienoa työtä yli

16-vuotiaiden tukemisessa. Sitä nuoremmat

tavoitetaan pääosin oppilashuollon kautta.

Toinen haaste on nopean palvelun saanti.

Erityisterveydenhuollon ja mielenterveyspalvelujen

saanti kestää turhan kauan.

– Etsivä nuorisotyömme kannattelee

nuoria palveluunpääsyyn asti. Nuori on aina

meidän tukemme piirissä siihen asti, että apua

saadaan, Nordling lupaa.

Yhdessä

kavereiden kanssa

Aina sekään ei riitä, että kotona on kaikki hyvin

ja suhteet vanhempiin läheiset. Nuori tarvitsee

oman vertaisryhmän.

– Se on nuorelle katastrofi, jos hänellä ei ole

ystäviä. Kynnys lähteä hölmöihin juttuihin

mukaan madaltuu, jos se tuntuu ainoalta keinolta

saada vertaisryhmässään hyväksyntää,

Nordling muistuttaa.

Kaupunki tarjoaa myös monia tiloja, joihin

nuoret ovat tervetulleita viettämään aikaa

yhdessä. Näitä ovat nuorisotilojen lisäksi esimerkiksi

kirjastot.

5

Nuorten osallisuus

keskiössä

Silti kaikkein tärkeintä on, että toiminta on

nuorten näköistä. Ensi vuonna Espoon kaupunki

pilotoi osallistavan pilotoinnin menetelmää,

jossa nuoret itse suunnittelevat nuorisotiloille

toimintaa ja hakevat sille rahoitusta.

– Kaikki suunnitellaan ja tehdään yhdessä.

Tietenkin, jos nuorisotilalla on juuri kävijät

vaihtuneet, tämä ei voi toteutua ihan sellaisenaan,

mutta lähtökohtana on, että nuoret

voivat itse tuottaa omaa toimintaansa, Merja

Nordling selittää.

10 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Karri Laitinen

on saanut

Ohjaamotalosta

oman sosiaalityötekijän

ja

TE-asiantuntijan

tueksi kuntoutumispolulleen.

”Hyviä palveluja, kunhan ne löytää”

KARRI LAITINEN, 27, on käynyt Ohjaamotalossa parin

vuoden ajan. Oman ohjaajan kanssa etsitään polkua

takaisin työelämään, ja erilaisista ryhmistä on saanut

hyvää vertaistukea ja sisältöä päiviin.

– En ollut kuullutkaan Ohjaamotalosta, kunnes yksi

Jorvin työntekijä mainitsi tästä. Ajattelin, että eihän

siinä mitään menetäkään, jos käyn katsomassa. Siitä

onkin seurannut paljon hyvää.

Laitinen on opiskellut parikin tutkintoa, mutta

työelämässä kuormitus kävi liian suureksi. Hän uupui ja

lopulta masentui niin, ettei kotoa tullut liikuttua mihinkään.

– Näiden kahden vuoden aikana olen itsenäistynyt,

saanut paljon uusia sosiaalisia kontakteja ja mielekästä

tekemistä, Laitinen kiittelee.

Yksi asia johtaa aina toiseen.

– Olen ollut jännitysryhmässä pariinkin otteeseen,

KAMU-ryhmässä ja nyt ONNI-yhteiskehittäjäryhmässä,

jossa voimme olla vaikuttamassa paikan toimintaan.

Tätä kautta kuulin myös Olarin ValoEMYstä, jossa käyn

välillä hengailemassa. Se on sellainen oleskelupaikka,

jossa voi vaikka pelata jotain muiden paikalla olijoiden

kanssa tai vain viettää aikaa.

Ohjaamotalosta ja sen henkilökunnasta Laitisella on

vain hyvää sanottavaa. Ainoa, mitä hän peräänkuuluttaa,

on aktiivisempi toiminnan mainostaminen.

– Ei sitä tule mieleen lähteä etsimään mitään

tällaista apua oma-alotteisesti. Ohjaamotalo ja muut

palvelut voisivat vaikka käydä kouluissa kertomassa

toiminnastaan, hän ehdottaa.

11


teema

19 % yläkoulun, lukion ja

ammattioppilaitoksen

opiskelijoista kokee yksinäisyyttä.

20 % yläkoulun ja

ammattioppilaitoksen pojista on

kokenut väkivaltaa.

992 alle 25-vuotiasta

nuorta

i

oli Espoossa

työttömänä vuoden

2019 lopulla. Tämä oli

4,4 % vähemmän kuin

vuotta aikaisemmin.

MAAHANi

MUUTTAJILLE

ja vieraskielisille

opiskelijoille

suunnattu valmistava

koulutus antaa lukioon

pyrkivälle opiskelijalle

kielelliset ja muut

tarvittavat valmiudet

lukioon siirtymistä varten.

Lukioon valmistava

koulutus kestää

yhden lukuvuoden ja

on laajuudeltaan 25

kurssia. Opiskelijalla

on mahdollisuus myös

korottaa perusopetuksen

päättötodistuksen

arvosanoja ja/

tai suorittaa lukion

kursseja.

Kolmasosa tytöistä on kokenut

seksuaalista häirintää tai

ahdistelua.

Yli puolet ammattioppilaitoksen

opiskelijoista ei syö aamiaista

eikä kouluateriaa.

Lähes puolet toisen asteen

opiskelijoista nukkuu yössä alle

kahdeksan tuntia.

Kaksi kolmasosaa

yläkoululaisista on raittiita.

Luku on kasvanut yli

viidenneksellä viimeisen

10 vuoden aikana.

Keskusteluyhteys vanhempiin

on parantunut: lähes puolet

tytöistä ja yli puolet pojista

kokee sen hyväksi.

Koulukiusaaminen on

puolittunut yläkouluissa

viimeisen 10 vuoden aikana.

Poiminnat

kouluterveyskyselystä.

” Tapahtumista

löytyy aina tuttuja

nuoria tai ohjaajia.

”Tarjolla hommia, joihin

nuoria tarvitaan”

ELENA DUKOV saapuu Soukan nuorisotilalle työharjoittelusta. Kaksoistutkintoa

Omniassa suorittava 17-vuotias espoolainen on käynyt

täällä 5-luokkalaisesta asti.

– Meillä oli sellainen kerho, jota nuoriso-ohjaaja sitten houkutteli

tänne ja siitä se alkoi.

Nuorisotilan porukalla osallistuttiin myös Uneton48-lyhytelokuvakilpailuun.

Elena innostui kuvaamisesta ja editoinnista ja on saanut nuorten

tapahtumissa työkeikkoja jopa kuvaajana. Elenan tekemiä videoita on

julkaistu myös Nuori Espoon Youtube-kanavalla.

– Olin School Action - tapahtumassa ja Ohjaamotalon tapahtumassa

juontajana sekä myöhemmin somettamassa, Elena Dukov

kertoo.

Uneton48-kilpailuun hän on osallistunut porukan mukana jo

neljästi. Viimeisellä kerralla koko editointi oli Elenan vastuulla.

Muitakin pieniä työkeikkoja on nuorisotilan aktiivisille kävijöille

ollut toisinaan tarjolla. Aluksi mentiin aina kolmen tytön porukalla,

mutta nyt Elena voi lähteä mukaan vaikka yksin.

– Aina tapahtumista löytyy tuttuja nuoria tai ohjaajia, hän toteaa.

Kuvaamisesta ja videoiden käsittelystä on tullut mieluinen harrastus.

Mitään ohjattua harrastustoimintaa lukion ja merkonomien

opintoja samaan aikaan suorittava neiti ei kaipaa.

– Riittää, että tulen tänne nuokkarille silloin, kun jää aikaa.

12 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Elena Dukov

on aktiivinen

tubettaja. Hän

viihtyy kuitenkin

paremmin

kameran takana

kuin edessä – ja

etenkin editointipöydän

takana.

13


palveluksessa

Palstalla esitellään

Espoon kaupungin

työntekijöitä ja läheisiä

kumppaneita.

Nuorten

asialla

Nuorisonohjaaja Kirsi Hartikainen

työskentelee Ohjaamotalon

Starttipisteessä Ison Omenan

palvelutorilla ja auttaa nuoria

eri elämäntilanteissa.


Olen tehnyt nuorisonohjaajan työtä vuodesta 2005.

Ohjaamotalossa olen työskennellyt kaksi vuotta.

Ohjaamotalo on moniammatillinen verkosto kaikille

alle 30-vuotiaille espoolaisille. Siihen kuuluu useiden

eri alojen asiantuntijoita ammatinvalintapsykologeista asumisohjaajiin

ja yhteistyötahoja, kuten Vamos Espoo, Omnia

Nuorten työpajat ja Espoon Tyttöjen Talo.

Starttipisteessä neuvon ja ohjaan nuoria. Annan ohjausta

kaikissa nuoria koskettavissa asioissa niin opiskeluun, vapaaaikaan,

terveyteen, asumiseen kuin työelämään liittyvissä

asioissa. Saatan esimerkiksi auttaa cv:n tekemisessä tai

työpaikan etsimisessä. Enemmän tukea tarvitsevat nuoret

ohjaamme heidän tilanteeseensa sopivaan palveluun.

Starttipisteelle voi tulla ilman ajanvarausta, myös nimettömänä.

Koskaan ei tiedä, kuka ovesta tulee ja minkälaisella

asialla. Kun nuori saapuu Starttipisteelle, menemme asia

edellä ja puramme asiaa yhdessä. Kaikki perustuu nuoren

vapaaehtoisuuteen.

Parasta työssäni on nuorten kohtaaminen. Kynnys avunhakemiseen

nuorten keskuudessa on selkeästi madaltunut.

Monesti he käyvät vielä jälkikäteen tervehtimässä ja kertomassa

kuulumisia.”

Teksti Mia Weckström Kuva Timo Porthan

– Meihin voi olla

yhteydessä myös

sähköpostitse tai

puhelimitse, esimerkiksi

WhatsAppin

kautta, kertoo

nuorisonohjaaja

Kirsi Hartikainen.

Ohjaamotalo

› Starttipisteitä Espoossa 2,

Isossa Omenassa ja Leppävaarassa.

› Starttipisteet tavoittavat lähes

200 nuorta kuukaudessa.

› Ohjaamotalossa työskentelee

60 ammattilaista.

› Neuvontaa 11 eri kielellä.

› Maksutonta.

14 Espoon kaupungin lehti asukkaille


15 Paikan päällä 16 Menovinkkejä 19 Liikuntavinkki

Espoossa

tapahtuu

Kulttuuria ja

liikuntaa tarjolla

maaliskuusta

toukokuuhun.

Vuoden urheilija

Emil Soravuo voitti

kultaa European

Games -kilpailusta

miesten telinevoimistelun

permannolta

viime kesänä.

Tanssikoulu

DCA:n väkeä. Alex

Komulainen, DCA:n

kasvatti, tanssija ja

opettaja, valittiin

yleisöäänestyksellä

Vuoden esikuvaksi.

Ensimmäinen

Urheilugaala

› Espoon kaikkien aikojen ensimmäistä Urheilugaalaa vietettiin 13.2. Otaniemen

Dipolissa. Gaalassa palkittiin upeita espoolaisia urheilijoita ja urheilutekoja,

nähtiin taidokkaita esityksiä, kuultiin innostavia puheita ja koettiin espoolaisen

urheiluyhteisön voimaa.

Espoolainen Emil Soravuo, 22, Espoon Telinetaiturien kasvatti, valittiin

yleisöäänestyksellä Vuoden espoolaiseksi urheilijaksi.

– Voitto tuli hieman yllätyksenä, mutta ansaitusti. Fiilis on erittäin hyvä ja

otettu. Tunnelma gaalassa oli todella hieno. Hienointa oli yhteishenki ja muiden

urheilijoiden kanssa yhdessä oleminen, Soravuo sanoo.

Jo kuusivuotiaana voimistelun aloittaneen Soravuon katse on jo tulevassa ja

kevät kuluu treenatessa. Tähtäimessä on Tokion olympialaiset.

– Keskittyminen on tulevissa kilpailuissa. Nyt treenaan telinevoimistelun

Bakun maailmancupiin ja Dohan maailmancupiin. Kevään aikana selviää, saanko

olympiapaikan.

Espoon Urheilugaalan

juonsi Minna

Korkka. Urheilugaalassa

palkittiin

vuoden 2019 nuori

urheilija, valmentaja,

urheiluteko ja seura.

Nämä valinnat teki

liikunta- ja nuorisolautakunta.

Lisäksi

kaupunginjohtaja ja

liikuntajohtaja palkitsivat

myös muita

menestyjiä.

15


Menovinkkejä


Musiikki • Kuvataide ♥ Teatteri ✘ Lapsille ✓ Elokuvat = Espoo ♦ Jotain muuta

Espoon kuuden kulttuuritalon ja kaupunkitapahtumien

kävijämäärät kasvoivat

yhteensä 7,2 prosenttia vuodesta 2018.

Kansanmusiikkia

Espoossa ✱

Vappuaaton

konsertti ✱

Nykymaailman

Macbeth ♥

JuuriJuhla-RotFest-festivaalin

lavoilla nähdään 28.3.–4.4. niin

espoolaisia pelimanneja kuin

kotimaisia huippukansanmuusikoita.

Luvassa on muun muassa

Palefacen ja Värttinän verbaalista

ja musiikillista ilotulitusta Sellosalissa.

JuuriJuhla-RotFestin

teemana on tänä vuonna Itämeri.

Festivaalin pääpaikkana on

Sellosali, mutta sen lisäksi kansanmusiikkia

kuullaan myös espoolaisissa

vanhoissa kartanoissa,

kirkoissa ja seurataloilla.

Katso koko ohjelma: juurijuhla.fi

Tapiola Sinfonietta julistaa

perinteiseen tapaan virallisen

sima- ja tippaleipäkauden avatuksi

vappuaaton konsertissaan.

Tänä vuonna konsertissa soi

bebop-jazzin keulakuvan, saksofonisti

ja säveltäjä Charlie Parkerin

musiikki. Tapiola Sinfoniettan

kanssa jazz-tunnelmia loihtii

saksofonisti Jukka Perko.

Lipun hintaan sisältyy kuohuviinilasillinen.

› To 30.4. klo 18–19, Espoon

kulttuurikeskus, Tapiolasali

Liput: lippu.fi

Ohjaaja Antti Mikkolan, Tiiti

Hynnisen ja Karmo Menden

yhteistyössä syntyi nykymaailmaan

päivitetty versio William

Shakespearen tragediasta

Macbeth. Näytelmässä liikutaan

nimeämättömässä Pohjoismaassa

ja tapahtumien keskiössä on

vapaaehtoinen talviuimareiden

urheiluliitto.

› To 5.3. klo 19, pe 6.3. klo 19 ja

la 7.3. klo 14, Espoon kulttuurikeskus,

Louhisali

Liput: lippu.fi

Louhisalissa nähtävä Macbeth

on osa Espoon Kaupunginteatterin

Viro-viikkoja.

April Jazz

tulee taas ✱

Järjestyksessään 34. April Jazz

-festivaali järjestetään Espoossa

22.–26.4. Konserttipaikkoina

toimivat Tapiolassa sijaitsevat

Espoon kulttuurikeskus, Espoon

modernin taiteen museo EMMA,

Suomen Luontokeskus Haltia,

April Jazz Club Tapiola Gardenissa

sekä Sellosali Leppävaarassa.

Tapahtuman järjestää Espoo Big

Band ry.

Katso koko ohjelma: apriljazz.fi

Kamarimusiikkia

kappeleissa ✱

Tapiola Sinfoniettan kamarimusiikkisarja

kutsuu kuulijoita Espoon

kappeleihin toukokuussa. Kamarimusiikin

kauneimmat teokset

soivat Tapiola Sinfoniettan muusikoiden

taidokkaina tulkintoina

lauantaina 9.5. klo 18 Perkkaan

kappelissa, sunnuntaina 10.5. klo

15 Kauklahden kappelissa ja klo

18 Olarin kappelissa.

Liput: lippu.fi

Oblivia

20-vuotta ♥

Suomalainen, minimalistisen

estetiikan esitystaideryhmä

Oblivia juhlii 20-vuotista taivaltaan

esityksellä Verdrängen Verdrängen

Verdrängen. Oblivia yhdistää

teoksissaan nykytanssia, -teatteria

ja performanssitaidetta.

› Pe 27.3. klo 19–20 ja la 28.3.

klo 15–16, Espoon kulttuurikeskus,

Louhisali

Liput: lippu.fi

Pyöreitä juhliva Obliviaesitystaideryhmä

uskoo taiteen

voimaan ja katsojan älykkyyteen.

Muista ainakin nämä!

1 2 3 4 5 6

Kiertävä tietotupa

Karatalossa

Kiertävässä tietotuvassa

saa tiistaina

24.3. ja 28.4. klo

10–12 neuvoa älypuhelimen,

tabletin

tai tietokoneen

käytössä sekä vinkkejä

nettiasiointiin ja

sosiaalisen median

käyttöön.

Satuhetki

luontotalolla

Opas lukee satuja

Villa Elfvikin

luontotalon Mäyrän

metsässä kuun

ensimmäisenä

viikonloppuna,

huhti-toukokuussa

sunnuntaisin ja kesäkuussa

lauantaina

klo 11.

Espoolaista

huvilaelämää

Huvilamuseo Villa

Rulludd on avoinna

joka kuukauden

ensimmäisenä sunnuntaina

klo 11–15.

Villa Rulludd sijaitsee

Espoon rannikolla

kauniilla niemellä

rantaraitin

varrella.

Seniori-iltapäivät

KAMUssa

KAMUn Senioreitten

historiallisissa

iltapäivissä kuullaan

luentoja historiaan

ja museotyöhön

liittyen keskiviikkoisin

klo 14 KAMUn

Museopeda -tilassa.

Pullakahvit ennen

luentoa.

Kudontakeskiviikko

Glimsissä

Kudontakeskiviikkoisin

4.3.–29.4.

klo 13–15 Talomuseo

Glimsin tuvassa

kokeillaan kangaspuilla

kutomista

tai jotain muuta

kudontatekniikkaa

oppaan johdolla.

Vaunutreffit

KAMUssa

Kuukauden ensimmäisenä

torstaina

5.3., 2.4. ja 7.5. klo

12 KAMUssa järjestetään

yhteinen,

mukava hetki vauvan

kanssa. Tutustutaan

historiaan yhdessä

toisten vanhempien

kanssa.

16 Espoon kaupungin lehti asukkaille


928 398

kaupunkilaista vieraili vuonna 2019 Espoon

kulttuurikeskuksen, Näyttelykeskus WeeGeen,

Lasten kulttuurikeskus Auroran, Sellosalin,

Kannusalin ja Karatalon tapahtumissa sekä

yleisölle avoimissa kaupunkitapahtumissa.

Rakkauden

monet muodot ♥

Opastus

Glimsissä ♦

Jazzia

lapsille ✘

Kahden kauppa tarjoilee terävää huumoria

suurella sydämellä ja juhlistaa ihmissydämen

hulluutta ja voimaa.

Peter Quilterin ympäri maailmaa

esitetty menestyskomedia nähdään

nyt ensi kertaa suomenkielisenä.

Kahden kauppa on huikean

hauska tutkielma rakkauden, ystävyyden

ja parisuhteiden kaoottisesta

maailmasta. Tähtiparina

esityksessä nähdään tosielämän

pariskunta Kari-Pekka Toivonen

ja Merja Larivaara.

› La 25.4.2020 klo 19–21.15,

Sellosali

Liput: lippu.fi

Maatilan kevät -opastuksella Talomuseo

Glimsissä mietitään, mitä

juuri tähän vuodenaikaan tehtiin

omavaraisella maatilalla ja kuinka

erilaiset vuotuisjuhlat tauottivat

maaseudun arkista aherrusta.

› Su 15.3., 29.3. ja

19.4. klo 14–15

Lasten Värien

Kosmos ✘

Jazz for Kids on jazzkonserttien

sarja, johon kaikki vauvasta

vaariin ovat tervetulleita. Muusikot

tarjoilevat täysipainoisen jazzkonsertin,

jonka ohjelmisto koostuu

kunkin taiteilijan oman tuotannon

parhaista paloista volyymiltaan

lapsiystävällisinä versioina.

Konserttisarjan järjestää Espoon

kulttuurikeskus ja Espoon musiikkiopiston

pop/jazzlinja Ebeli.

› La 28.3. ja 18.4. klo 11, Espoon

kulttuurikeskus, Flyygeliaula

Odd Nerdrumin teoksissa on salaperäinen

tunnelma ja rembrandtmainen valohämy.

Odd Nerdrum: Tourette, 2011.

Bodom Ämmässuo -näyttelyssä pääsee

tutustumaan monivivahteiseen Espooseen

ja tämän muuttuvaan kaupunkikuvaan.

Ikuisuuden

kysymyksiä •

Nordic Noir -näyttely on aikarajat

ylittävä kuuden suomalaisen ja norjalaisen

taiteilijan kohtaaminen. Akseli

Gallen-Kallela saa vieraikseen

Sverre Mallingin, Louis Moen,

Jarmo Mäkilän, Odd Nerdrumin

ja Hugo Simbergin. Myytit, unenomaiset

näyt ja alitajunnasta kumpuavat

kuvat ja tekninen taituruus

yhdistävät näyttelyn taiteilijoita.

› Yleisöopastukset sunnuntaisin

klo 13. Näyttely avoinna 26.4. asti

Gallen-Kallelan Museossa.

Kaupunki

kuvissa •

Mitä valokuvat kertovat muuttuvasta

kaupungista? WeeGeellä

avautuu 18.3. kaikki Espoon

kaupunginosat kattava Bodom

Ämmässuo – kaupunki kuvissa

-näyttely, joka perustuu vuonna

2017 julkaistuun suosittuun somesarjaan.

Näyttely tuo kuva-arkiston

tykätyimmät kuvat nähtäville.

› 18.3.–13.9., Näyttelykeskus

WeeGee

Hupsansaa ry:n Värien Kosmoksessa

hypätään taiteen ja leikin

riemuun. Päivittäin vaihtuva taideohjelma,

jonka ohessa koko ajan

auki oleva Värien Kosmos -aistitila.

Perjantaina ja lauantaina 20.–21.3.

klo 10–12 Karatalossa keltainen

hihittelee, vihreäkin villiintyy ja

sininen sotkeutuu. Taidetyöpajat

ovat avoimia ja maksuttomia

kaikenikäisille lapsille yhdessä

aikuisen kanssa.

Laulun

takaa ♦

Viime vuoden alusta alkaen Sellosalissa

järjestetty olohuonemaisen

tunnelmallinen Laulun takaa -klubi

jatkuu. Juontaja Venla Kokkosen

haastateltavaksi saapuu Happoradion

nokkamiehenä tunnettu

Aki Tykki. Laulaja avaa yleisölle

uransa ja tekstiensä taustoja

ja saloja. Mukana on yhtyeen

toinen biisintekijä, kitaristi AH

Haapasalo sekä kosketinsoittaja

Klaus Suominen. Haastattelun

perään on luvassa intiimi liveesiintyminen,

kun herrat soittavat

triona.

› Pe 13.3. klo 19–21, Sellosali

Liput: lippu.fi

Esittelyssä

Espoon helmet =

Millaisia paikkoja ovat Espoon

valtakunnallisesti arvokkaat rakennukset

ja kulttuuriympäristöt?

Mitä ne kertovat meille Espoon

historiasta ja kaupungin kasvusta?

Luentosarjassa tutustutaan

Museoviraston määrittelemiin,

arvokkaisiin rakennusperintökohteisiin.

Luennoitsijana FM, tutkija

Heli Haavisto.

› To 12.3.–7.5. (ei 9.4.) klo 17.30–

18.30, Näyttelykeskus WeeGee

Kulttuurikierros

Metrossa =

KAMUn suositut historiakävelyt

kertovat Espoon monikerroksisesta

menneisyydestä maastossa.

Torstaina 14.5. klo 17.30 järjestettävällä

kulttuurikierroksella

kerrotaan Länsimetron asemilla

sijaitsevista taideteoksista, arkkitehtuurista

ja alueiden historiasta.

Kierrokselle mahtuu 30 henkilöä

saapumisjärjestyksessä. Lähtö

WeeGeen pääovelta, lopetus

Matinkylän metroasemalle. HSL:n

AB- tai BC-lippu vaaditaan.

17


Menovinkkejä


Musiikki • Kuvataide ♥ Teatteri ✘ Lapsille ✓ Elokuvat = Espoo ♦ Jotain muuta

Näyttelykeskus WeeGeen neljän museon

näyttelyissä ja Futuro-talossa käyneiden

määrä oli 404 901 vuonna 2019.

Jazzia

Sellosalissa ✱

Tanssia

vauvaikäisille ✘

Turvallinen

arki =

Frank Gambale on julkaissut 80-luvun

puolivälissä käynnistyneen mittavan uransa

aikana parisenkymmentä sooloalbumia.

Kitaramaailman merkittävimpien

innovaattoreiden joukkoon

lukeutuva Frank Gambale

saapuu ensimmäistä kertaa oman

soolobändinsä kanssa Suomeen.

Jo 80-luvun puolivälistä lähtien

jazzmaailman kirkkaimpiin tähtiin

lukeutunut kitaravirtuoosi marssittaa

huippumuusikoista koostuvan

fuusiokvartettinsa Sellosalin

lavalle. Gambalen lisäksi ryhmään

kuuluvat kosketinvelho George

Whitty, bassotaituri Hadrien

Feraud sekä väkevää rumpalointia

tarjoileva Damien Schmitt.

BabyTango johdattaa vauvat ja

taaperot seuralaisineen tangon

tunnelmaan. Tanssija ja haitaristi

vievät esityselämykseen, jossa

kommunikoidaan liikkein, elein,

tuntein ja äänin. Kokemuksen

kruunaa yhteistanssit.

› Ti 28.4. klo 10–10.40, Espoon

kulttuurikeskus, Flyygeliaula

Suomen hauskinta

improa ♥

Ongelmien ennaltaehkäisy on

ykkösasia turvallisessa Espoossa.

Arjen turvallisuus vaatii ennen

kaikkea tietoisuutta eri ilmiöistä

ja taitoja pitää huolta itsestään

ja lähipiiristään. Tule mukaan

maksuttomaan Olet oman arkesi

turva -yleisötapahtumaan, jossa

keskustellaan arjen turvallisuudesta,

siitä mistä se koostuu ja

kuinka jokainen voi siihen itse

vaikuttaa.

› Ke 29.4. klo 17.30–19,

Kalajärven palvelutori

Luomutuotteiden suoramyyntiä Villa Elfvikissä

kuun kolmantena sunnuntaina, ei kuitenkaan

kesä-elokuussa eikä juhlapyhinä.

Tuhat tarinaa Espoosta -näyttelyssä on

museokävijän iloksi runsaasti erilaisia

lähestymistapoja menneisyyteen.

› Ke 1.4. klo 19–20.30, Sellosali,

Liput: lippu.fi

Luomutuotteiden

suoramyyntiä ♦

Villa Elfvikin luontotalossa on

mahdollisuus ostaa suoraan

viljelijältä herkullisia luomutuotteita,

kuten juureksia, kuivattua

nokkosta, korppuja, leipää ja spelttituotteita.

Myynnissä on myös

laadukkaita kotimaisia luonnon

voiteita, saippuoita ja shampoita

sekä pihka-, terva-, mehiläisvahaja

turvetuotteita. Café Elfvikissä

on tarjolla luomulounasta.

› Su 15.3., 19.4. ja 10.5. klo 10–15

Eläinten tarinoita

Espoosta =

Tuhat tarinaa Espoosta -näyttely

kertoo ihmisten ja eläinten

tarinoita Espoosta eri aikakausilta.

Tutustu näyttelyyn ja etsi eläimet!

Löydätkö näyttelyihin piiloutuneet

pääsiäispuput?

› La 11.4. ja su 12.4. klo 11–17,

Näyttelykeskus WeeGee

Television impro-konkarit Roope

Salminen ja Ernest Lawson

valloittavat Tapiolasalin vieraanaan

Christoffer Strandberg.

Komedia-ilta koostuu lyhyistä kohtauksista,

sketseistä ja musiikkinumeroista,

joihin pyydetään aiheita,

tapahtumapaikkoja, henkilöitä ja

muita määreitä yleisöltä läpi illan.

Impromusiikista vastaa hovimuusikko

Olli Äkräs. Suositellaan yli

16-vuotiaille.

› Pe 20.3. klo 19–21, Espoon

kulttuurikeskus, Tapiolasali

Liput: lippu.fi

Lasten

museofestarit ✘

Lasten museofestareita vietetään

Näyttelykeskus WeeGeellä

21.–22.3. Tänä vuonna teemana

on Avaruusseikkailu 2020. Wee-

Gee muuttuu avaruusasemaksi ja

takapihalle laskeutunut kapteeni

Futuron alus tuo esiintyjät mukanaan

festareille. Festareilla nähdään

Sisidiskon esitys Diskoraketti

sekä vatsastapuhuja Sari Aallon

Kosminen Show.

› 21.–22.3. klo 11–15,

Näyttelykeskus WeeGee

› Ti 5.5. klo 17.30–19,

Ison Omenan palvelutori

› Ke 9.6. klo 17.30–19,

Entressen kirjasto

Yhteisöllinen

elokuvaklubi ✓

Open Cinema jatkaa keväällä

Espoon kulttuurikeskuksen

pohjakerroksessa sijaitsevassa

kokoushuoneessa kaikille elokuvista

kiinnostuneille. Osallistujat

pääsevät vaikuttamaan ohjelmistoon.

Luvassa on dokumenttielokuvia,

lyhytelokuvia, kokopitkiä

leffoja sekä harvinaisempaa

sisältöä. Elokuvaklubissa katsotaan

ja keskustellaan yhdessä

erilaisista elokuvista ja niiden

herättämistä ajatuksista. Ikärajaa

klubiin ei ole, mutta se ei kuitenkaan

ole suunnattu lapsille.

Open Cinema on yhteisöllinen

elokuvaklubi, jonka perustamiseen

riittää tila, tykki/televisio ja tärkein,

ihmiset.

› Ma 9.3., 30.3., 6.4., 27.4. ja

11.5. klo 18–20, Espoon

kulttuurikeskus,

kokoushuone

18 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Aamu alkaa

liikunnalla

Maaliskuussa liikutaan vielä

sisätiloissa, mutta kevään

teemana on ulkoliikunta.

› Espoon liikuntapalvelut järjestää kevätkaudella maksuttomia

aamuliikuntatunteja ikäihmisille. Tuntien teemat vaihtelevat

viikoittain, ja noin puolet kerroista ollaan ulkona. Jo neljättä

vuotta pyöriviä liikunta-aamuja järjestetään Espoossa kolmella

eri alueella: Espoonlahdessa, Matinkylässä ja Tapiolassa.

Tuntien kesto on 60–90 minuuttia, ja ne alkavat aina 9.30.

Tapiolassa tunteja vetää liikunnanohjaaja Antti Kropsu.

– Tunnit on tarkoitettu senioreille, mutta ei siellä eläkepäätöstä

kysellä. Säätila vaikuttaa osallistumisaktiivisuuteen,

varsinkin jos tarkoitus olisi liikkua ulkona.

Osallistujia on ollut 10–20. Kropsun mukaan suosituimmat

liikuntamuodot ovat olleet kehonhuoltoon ja liikkuvuuteen

liittyviä.

– Toiveliikuntakerroilla on haluttu tanssillista harjoittelua,

lattareita, lavatansseja tai joogasta ammentavaa kehonhuoltoa.

Tapiolassa valtaosa osalllistujista on ollut naisia, mutta

muilla alueilla miehiäkin on uskaltautunut mukaan.

Espoo liikkuu

Antti Kropsu

ohjaa kehonhuoltotuntia

Tuulimäen

väestönsuojan

ampumahallissa.


Ikähaitari

on ollut

noin 60:sta

80:een.

Senioreiden liikuntaryhmät

on suunniteltu tukemaan

ja kehittämään

eläkeikäisten liikunta- ja

toimintakykykyä.

Teksti ja kuva Jari F. Lampén

Matinkylä

Maanantaisin klo 9.00–10.30

Matinkylän monitoimitalo, Matinraitti 17

9.3. Seniorit liikkeelle: Tanssiliikunta

16.3. Lihaskunto (ulkona)

23.3. Kävely & liikkuvuusharjoittelu (ulkona)

30.3. Kävely & tasapaino (ulkona)

6.4. Sauvakävely, omat sauvat mukaan (ulkona)

13.4. PÄÄSIÄINEN, ei tuntia

20.4. Pelit (ulkona)

27.4. Kävely & kuntopiiri

4.5. Sauvakävely & sauvajumppa (ulkona)

11.5. Kävely & intervalliharjoittelu (ulkona)

18.5. Kävely & lihaskunto (ulkona)

25.5. Kävely & tasapaino (ulkona)

1.6. Kävely & kuntopiiri (ulkona)

8.6. Olympialaiset (ulkona)

15.6. Kauden päätös:

kävely & kahvit (omakustanteinen)

Liikunta-aamujen teemat keväällä 2020

Espoonlahti

Tiistaisin klo 10.30–12.00

Espoonlahden uimahalli, Espoonlahdenkuja 4

10.3. Vesijuoksu (altaalla)

17.3. Kuntosaliharjoittelu + vinkit niska-hartialle

24.3. Kuntosaliharjoittelu + vinkit keskivartalolle

31.3. Tasapaino ja kehonhallinta (sisällä)

7.4. Kävely & lihaskunto (ulkona)

14.4. Kävely & tasapaino (ulkona)

21.4. Sauvakävely & sauvajumppa (ulkona)

28.4. Kävely & lihaskunto (ulkona)

5.5. Sauvakävely & sauvajumppa (ulkona)

12.5. Kävely & liikkuvuus (ulkona)

19.5. Pelit (ulkona)

26.5. Kävely ja venyttelyä rannalla (ulkona)

2.6. Kuntopiiri (ulkona)

9.6. Pelit (ulkona)

16.6. Kauden päätös:

kävely + kahvit (omakustanteinen)

Kaikki tunnit

ovat maksuttomia,

ei ennakkoilmoittautumista.

Tapiola

Keskiviikkoisin klo 9.30–11.00

Tuulimäen väestönsuoja, ampumahalli,

Itätuulenkuja 9

11.3. Kuminauhajumppa (sisällä)

18.3. Keppijumppa (sisällä)

25.3. Tasapaino ja liikkuvuus

1.4. Sauvakävely (ulkona)

8.4. Kävely & lihaskunto (ulkona)

15.4. Kävely & porrastreeni (ulkona)

22.4. Sauvakävely & keppijumppa (ulkona)

29.4. Kävely & lihaskunto (ulkona)

6.5. Kävely & kehonhuolto (ulkona)

13.5. Kävely & ploggingia (ulkona)

20.5. Toiveliikuntaa (ulkona)

27.5. Kauden päätös:

kävely & kahvit (omakustanteinen)

19


ajassa

Galette des Rois

-kakku kuuluu ranskalaiseen

loppiaisjuhlapöytään.

Kakkua

koristava paperikruunu

kruunaa

päivän kuninkaaksi

tai kuningattareksi

valitun juhlijan.

Espoon kaupunki on

arvostettu kulttuurin

vaalija. Paikalliset tapahtumat

ja toimijat tukevat

kaupungin tarjoomaa.

Teksti Tiina Parikka Kuvat Olli Häkämies

Yhteinen

olohuone

Eri kulttuurit ja tavat

tulevat tutuiksi Trapesan

teematapahtumissa.

Espoon asemasillalla sijaitsevissa Trapesan tiloissa käy kuhina.

Vuoden ensimmäinen tapahtuma, ranskalaistyylinen loppiaisjuhla

on alkamassa. Moni osallistuja on selkeästi vakiokävijä ja

hänet otetaan vastaan halauksin. Pieni tila tulee täpöten täyteen,

mutta kaikille löytyy istumapaikka. Esittelykierroksella

nousee esiin ainakin 15 eri kansalaisuutta.

Pöytiin on katettu pientä naposteltavaa. Trapesan pääsihteeri Raisa

Lindroos kertoo ranskalaisesta loppiaisenvietosta. Pöytiin tuodaan

Galette des Rois -kakkuja. Kakun päällä on paperikruunu ja jokaiseen

kakkuun on upotettu pieni lelu. Se, kenen kakkupalasta lelu löytyy, valitsee

porukasta päivän kuninkaan tai kuningattaren ja käy antamassa tälle

suukon poskelle sekä asettamassa kruunun päähän.

Rossin Jean-Luc, päivän ranskalaisvahvistus, tapasi Raisa Lindroosin

Story Sharing Cafe -tapahtumassa ja kuuli Trapesan toiminnasta.

– Se oli viime syksynä. Tulin tänne viettämään ruotsalaisuuden päivää

ja siitä lähtien olen osallistunut näihin tapahtumiin.

Kosovolaissyntyinen Fatima Miftari on asunut Suomessa 28 vuotta

ja niistä Espoossa 27. Hänet houkuteltiin mukaan ohikulkumatkalla.

– Olen käynyt täällä muutaman kuukauden ajan ja välillä autan tapahtumien

järjestelyissä, hän kertoo.

Kulttuurit tutuiksi. Teematapahtumat ja monikulttuuriset ruokajuhlat

järjestetään Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn rahoituksen

ja Espoon kaupungin avustusten turvin.

– Vietämme eritaustaisten espoolaisten kalenteri- ja kulttuurijuhlia

yhtä lailla kuin pidämme esillä suomalaiset perinteet ja vähemmistöjemme

merkkipäivät. Kävijämme osallistuvat tapahtumien järjestämiseen

ja heillä on tiimeittäin erilaisia tehtäviä, Lindroos kertoo.

Tapahtumien lisäksi Trapesa tarjoaa neuvontapalveluja niille maahanmuuttajille,

joilla kieli-, digi- ja yhteiskuntataidot ovat vajavaisia.

– Täydennämme kaupungin tarjoamia palveluja, Lindroos sanoo.

Trapesa, Espoon asema, asemasilta, 2.krs, avoinna ma-to klo 10–16.30

20 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Trapesan kauden

avauksessa oli

edustettuna

toistakymmentä

kansalaisuutta.

Herkuin katettujen

pöytien ääreen saapui

väkeä Espoosta

ja lähikunnista.

Espoolaiset

aktiivisia

kulttuurin

kuluttajia

84 % espoolaisista käy

vuosittain ainakin yhdessä

kulttuuritapahtumassa

15–44-vuotiaat miehet ovat

Espoossa muuta Suomea

aktiivisempia kulttuurin

harrastajia

Jokaiseen kakkuun

oli piilotettu lelu,

jonka saaja pääsi

kruunaamaan

keskuudestaan

päivän kuninkaan

tai kuningattaren.

Juhlassa huokui

lämmin tunnelma.

44 % espoolaisista harrastaa

jotain kädentaitoja vaativaa

harrastusta

3 % espoolaisista ei ole koskaan

käynyt elokuvissa

Alueellisia eroja:

• Elokuvissa, konserteissa ja

museoissa käyvät erityisesti

Tapiolan ja Matinkylän asukkaat

• Leppävaaralaiset ovat kovimpia

teatterinkävijöitä

• Tanssi ja ooppera kiinnostavat

eniten Kauklahden alueella

asuvia

Tiedot selviävät

EspooCult-tutkimuksesta.


21


Kaupunki toimii

mahdollistajana

Espoon kaupunki myöntää lähes sadalle

kulttuuri- ja kotiseutuyhdistykselle kulttuuriavustusta

vuosittain. Lisäksi eri toimijoilla,

myös rekisteröimättömillä ryhmillä, on mahdollisuus

hakea projektiavustusta erilaisten

tapahtumien tai hankkeiden tekemiseen.

Projektiavustusta voi hakea helmikuusta

elokuun loppuun, ja päätöksiä tehdään

liukuvasti pitkin hakuaikaa.

Rahallinen avustaminen ei kuitenkaan

ole ainoa tapa, jolla kaupunki tukee toimijoita.

– Julkisia tiloja pyritään ottamaan

hyötykäyttöön. Esimerkiksi kirjastoissa voi

mielellään järjestää erilaisia tapahtumia,

ja koulujen hyötykäyttöä iltaisin ja viikonloppuisin

pyritään koko ajan kehittämään,

Katja Koskela Espoon kulttuuripalveluista

kannustaa.

Kaupunki järjestää myös toimijoille

kumppanuustapaamisia ja koulutuksia sekä

tuo eri toimijoita yhteen. Yhteistyötä ja aktiivista

vuoropuhelua halutaan syventää.

– Olemme kouluttaneet järjestöjä

esimerkiksi sosiaalisen median tehokkaampaan

käyttöön ja tietosuoja-asioihin.

Tarpeet ovat nousseet suoraan yhdistyksiltä.

Kaupungin tapahtumakalenteriin voi

kuka tahansa viedä oman tapahtumansa

esille. Tunnuksella #kulttuuriespoo merkittyjä

tapahtumia voidaan nostaa esiin

myös kulttuuripalveluiden some-kanavissa,

Koskela muistuttaa.

Päivän ranskalaisedustaja

Rossin

Jean-Luc osallistuu

aktiivisesti Trapesan

kulttuuritapahtumiin.

Paikka jokaiselle.

Jokainen paikka

reunoja myöten oli

täynnä, kun Trapesa

avasi ovensa joulutauon

jälkeen.

Juhlissa huokui

lämmin tunnelma.

Kakkuperinteeseen

kruunajaisineen

suhtauduttiin hilpeän

leikkisästi.

Lelu löytyi. Nyt pitää

vielä valita päivän

kuningas, jonka voi

käydä kruunaamassa

“poskipusun kera.

Julkisia tiloja

pyritään ottamaan

hyötykäyttöön.

22 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Askelmia

etsitään

yhdessä

Sampada Chakraborty tapasi

Työllisyyden palvelutorilla palveluohjaaja

Vilma Monto-Mattilan.

Yhdessä löytyi uusia ideoita

työllistymisen edistämiseksi.

› Intiasta kotoisin oleva Sampada Chakraborty tapaa Espoon

kaupungin työllisyyspalveluiden palveluohjaajan Vilma

Monto-Mattilan Ison Omenan Työllisyyden palvelutorilla.

– Kuulin työllisyyden palvelutorista ystävältäni. Hän kertoi,

että täältä saa kaikenlaista apua, tietoa ja opastusta työnhakua

varten, Chakraborty sanoo.

Kielitaito rajoittaa työnsaantia. Chakraborty on suorittanut

Intiassa suomalaista ammattikorkeakoulutasoa vastaavan tutkinnon

(bachelors degree) tietotekniikassa. Kotimaassaan hän

työskenteli nelisen vuotta pankkialalla.

Suomessa Chakraborty on asunut pari vuotta. Hän opiskelee

jatkuvasti suomea ja puhuukin sitä jo jonkin verran.

Harjoittelijan työ Opus Capitan markkinoinnissa päättyi joulukuussa.

Chakraborty etsii parhaillaan sopivaa työkokeilupaikkaa.

– Työkokeilu tuntui kummankin mielestä hyvältä vaihtoehdolta.

Toivottavasti se johtaa työllistymiseen aluksi vaikka

palkkatuella, Monto-Mattila sanoo.

Palveluohjaukseen oli helppo tulla. Chakrabortyn mukaan

vastaanotto oli lämmin.

Ison Omenan Työllisyyden palvelutorilla työskentelee

kolme palveluohjaajaa ja lisäksi asiantuntija Uudenmaan

TE-toimistosta. He ovat valmiina juttelemaan kaikesta työhön

ja työllistymiseen liittyvästä.

– Meille ei tarvitse varata aikaa tai ilmoittautua ennakkoon.

Sen kuin vain tulee luoksemme. Emme kerää nimiä emmekä

yhteystietoja, Monto-Mattila sanoo.

Ison Omenan Työllisyyden palvelutori avoinna ma-to klo 10-15.

Lisätietoja espoo.fi/työllisyydenpalvelutori

Sampada

Chakraborty (oik)

tapasi Työllisyyden

palvelutorilla palveluohjaaja

Vilma

Monto-Mattilan.

kohtaaminen

Työllisyyden palvelutori

Isossa Omenassa tarjoaa

neuvontaa ja uusia

näkökulmia työnhakuun

yli 30-vuotiaille.

Teksti Timo Hämäläinen Kuva Sini-Maria Niska

23


helmi

Espoosta halutaan

rakentaa taiteen avulla

kutsuva julkinen tila.

Taide tuodaan ihmisten

jokapäiväiseen arkeen,

päivittäisten kulkureittien

varrelle.

Teksti Mia Weckström Kuva Timo Porthan

Tuhansien sydämien tunneli

Leppävaaran katutaidekilpailun voittajan Akseli Leinosen

suunnittelema Love, Love (Tunnel of Love) muutti harmaan

Alberganportin alikulkutunnelin kokemukselliseksi tilaksi.

Kesällä 2019 valmistunut teos julistaa rakkauden, inhimillisten

arvojen ja toisista välittämisen sanomaa.

Teos valmistettiin maalatuista teräslevyistä, joihin

leikattiin tuhansia sydänkuvioita. Teräslevyjen takana

on sydänkuvioita heijastava ja monistava valaistus. Sen

ansiosta tila pääsee oikeuksiinsa erityisesti hämärässä ja

pimeällä.

Leppävaarankadun alittava alikulkutunneli on osa

Alberganpromenadin kevyen liikenteen väylää ja noin

18 metriä pitkä.

24 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Tunnel med tusende hjärtan

Akseli Leinonen vann gatukonsttävlingen i Alberga med

sitt bidrag Love, Love (Tunnel of Love) som har förvandlat

Albergaportens grå gångtunnel till en sinnlig upplevelse.

Verkets budskap handlar om kärlek, mänskliga värden och

omtänksamhet.

Verket uppfördes sommaren 2019 och består av

målade stålplattor med tusentals utstansade hjärtan.

Belysningen bakom stålplattorna reflekterar och mångfaldigar

hjärtformerna. Därför kommer gåmg- och cykelväg till

sin rätt i synnerhet när det är skymning eller mörkt.

Gångtunneln under Albergagatan är 18 meter lång och

en del av Albergapromenadens lättrafikled.

Emma ja Ilona

fiilistelemässä

Tunnel of Loven

sydänten tuikkeessa.

Leppävaaran alikulkusilta

on monen

espoolaisen arkisen

kulkureitin varrella.

25


espoolainen

Latokaski on lapsiperheiden

suosima pientaloalue

Espoon keskuspuiston

eteläpuolella.

Latokaski

• noin 5 000 asukasta

• lapsiperheiden suosima pientaloalue

Espoon keskuspuiston eteläpuolella,

osa Espoonlahden aluetta

• Espoon 326 metriä korkea radio- ja

televisiomasto sijaitsee Latokaskessa

Ylivertainen

yhteisö

Meriluodot

kiittävät

Latokasken yhteisöllisyyttä.

Teksti Ulla Ora Kuva Olli Häkämies

Meriluotojen 9-vuotias Sisu että

hänen 11-vuotias isosiskonsa

Enni pelaavat jalkapalloa Espoon

Palloseurassa. Ennillä on harjoitukset

neljä kertaa viikossa.

Suurin osa niistä pidetään neljän kilometrin

päässä sijaitsevassa Espoonlahden urheilupuistossa.

Sisu treenaa jalkapalloa ja jääkiekkoa

samassa paikassa suunnilleen yhtä usein.

Lisäksi viikonloppuisin molemmilla lapsilla on

kotipelejä ja vieraspelejä.

Miten työssä käyvät vanhemmat pystyvät

hoitamaan koko harrastusrumban?

– Molemmilla lapsilla asuu paljon joukkuekavereita

Latokaskessa, ja meillä on puhelin

täynnä WhatsApp-ryhmiä, joissa kulkemiset

koordinoidaan. Tarvittaessa löytyy aina joku,

joka vie autolastillisen lapsia treeneihin ja peleihin,

kertoo perheen isä Tuomas Meriluoto.

Alueen yhteisöllisyys näkyy myös siinä, että

lapset kokoontuvat koulun jälkeen usein jonkun

kotiin iltapäiväksi. Meriluodon perheen isä sekä

äiti työskentelevät Helsingissä, ja työmatkaan menee

noin puoli tuntia.

Tuomas Meriluoto palasi juurilleen. Hän muutti

takaisin Latokaskeen vuonna 2004, jolloin hän päätti

asettua avopuolisonsa Tiinan kanssa perustamaan

perhettä. Latokaskessa oli kaikki lapsiperheen tarvitsemat

palvelut, kuten neuvola, kaupat ja kirjasto, aivan

vieressä. Naimisiin pariskunta meni vuonna 2007 ja

esikoinen syntyi seuraavana vuonna.

– Muutin omien vanhempieni kanssa tuohon tien

toiselle puolelle vuonna 1983, jolloin aloitin koulun.

Lapseni käyvät nyt samaa Latokosken alakoulua, jossa

itsekin olin.

Tuomas Meriluodon vanhemmat ovat muuttaneet

muualle, mutta moni hänen entisistä koulukavereistaan

on palannut Latokaskeen.

– Lasteni luokalla on useita omien koulukavereideni

lapsia. Koulussa on myös yksi opettaja, joka aikoinaan

opetti minuakin, kertoo Tuomas.

Tiina Meriluoto on lähtöisin Vantaalta. Hän on

sopeutunut hyvin Latokaskeen.

– Lasten koulu on 400 metrin päässä ja täällä on valtavasti

liikuntamahdollisuuksia, metsä ja lenkkipolut

ovat vieressä, Tiina kiittää.

Tiina Meriluoto kiittelee myös Latokaski-seuraa,

joka järjestää säännöllisesti tapahtumia alueen asukkaille.

Yksi sellainen on vuosittain pidettävä Latokaskipäivä.

Latokasken koulu julkaisee myös omaa

Latokasken digilehteä.

– Täällä on turvallista ja rauhallista. Esimerkiksi,

jos lapsi unohtaa jonkun tavaran jonnekin, niin heti

on Facebookissa kuva, jossa etsitään sille omistajaa.

Samassa kanavassa myös kierrätetään ja lainataan

lähes kaikenlaista tavaraa, perheen äiti kiittelee.

Tänä talvena on kuitenkin puuttunut jotain. Se on

kunnon talvi. Meriluotojen kodin läheisyydessä on lätkäkenttä,

jossa Tuomas pelasi jo lapsena.

– Odotamme, että siihen saataisiin vihdoinkin jää,

jotta noin 180 latokaskelaisesta koostuvan pipolätkäryhmän

jäsenet pääsevät pelaamaan, Tuomas sanoo.

– Ja skeittiramppi olisi kiva, Sisu lisää.

Latokaski – Ladusved

LADUSVED koostuu ’latoa’ ja ’kaskea’

merkitsevistä sanoista, joten sille

muodostettu suomenkielinen vastine on

sen tarkka käännös. Menneinä vuosisatoina

näitä tienoita kaskettiin, ja tämä

kaskimaa sai nimensä ladostaan tai

ladoistaan. Nimi on asiakirjojen mukaan

ollut olemassa ainakin jo 1700-luvun

puolessavälissä.

Latokaski vahvistettiin kaupunginosannimeksi

1.3.1976. Alueelle syntyneestä

omakotiasutuksesta oli puhuttu

myös nimillä Teerelä ja Teerimäki, mutta

1970 Espoon nimitoimikunta katsoi, ettei

niitä voitu käyttää, koska lintuaihepiiri

kuului Lintuvaaraan, Leppävaaraan ja

Karakallioon. Latokasken nimestä ja

kaskeamishistoriasta saatiin tänne oma

aihepiiri, joka tuotti suuren määrän kaavanimiä,

kuten Huhtakoukku, Ohrakaski

ja Kulolaakso.

26 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Latokaskiseura

järjestää

tapahtumia

alueen

asukkaille.

Meriluodon perhe

sai lisäystä kolme

kuukautta sitten,

kun havannankoira

Piki muutti

taloon. Hän on

Sisun, Ennin sekä

Tiina ja Tuomas

Meriluodon yhteinen

silmäterä.

27


vi i esbo

Hälsostationerna i

Esbo erbjuder betjäning

på svenska, men det

är inte alltid möjligt att

garantera att klienterna

tas emot av en

företrädare för

vårdpersonalen med

svenska som

modersmål.

Text Jenni von Frenckell Illustration Susanna Tuononen

Social- och

hälsovårdstjänsterna

på svenska kartläggs

som bäst i Esbo. Staden

strävar till att den

svenskspråkiga servicen i

fortsättningen ska fungera

bättre och smidigare.

Mot enhetlig

service på

svenska

28 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Kia Leidenius

• Specialsakkunnig vid Esbo

stad sedan augusti 2019,

projektanställd för tre år.

• Jobbar med att utveckla den

svenska servicen vid social- och

hälsovårdssektorn.

• Tjänstledig från sin tjänst vid

Finlands Kommunförbund.

Där jobbar Kia som sakkunnig med

ansvar för svenska frågor och

social- och hälsovårdsfrågor.

• Utbildad pol.mag. vid Helsingfors

universitet.

“• Esbobo sedan 2014.

Vi behöver fler

i personal som

kan service

på svenska,

systemet är för

skört som det

är nu.

Till Esbo stads skyldigheter hör

att erbjuda invånarna socialoch

hälsovårdstjänster också

på svenska. För tillfället är läget

ändå det att staden inte kan

garantera service på svenska på alla vårdställen.

– Tyvärr förverkligas servicen på

svenska inte alltid i praktiken. Det

fungerar bra på vissa ställen men sämre

på andra. Utmaningen är att få utbud

och efterfrågan att mötas, berättar Kia

Leidenius.

Leidenius jobbar sedan augusti med

en kartläggning av den svenska servicen

inom social- och hälsovården i Esbo. Den

tvådelade enkätundersökningen som

gjordes under vintern riktade sig till både

personal och invånare.

– Det är glädjande att över 70 procent

av de knappt 800 anställda som svarat vill

utveckla sina språkkunskaper. Attityden

till svenskan är positiv, det finns en genuin

vilja att betjäna också på svenska, konstaterar

Leidenius.

En stor utmaning för Esbo är bristen

på svenskkunnig personal. I år kommer

staden att satsa på rekryteringsprocesserna

och samarbetet med läroanstalter.

– Vi behöver fler i personalen som kan

ge service på svenska, systemet är för skört

som det är nu. Förutom att rekrytera ny

svenskkunnig personal måste vi förbättra

den nuvarande personalens språkkunskaper,

menar Leidenius.

Fokus i utvecklingsarbetet ligger på

att få servicen på svenska att fungera

smidigt. Esbo stad vill stärka samarbetet

med andra kommuner, med eller utan en

social- och hälsovårdsreform. Många konkreta

åtgärder är redan under arbete, till

exempel språkkurser, workshoppar och

hjälpmedel till personalen.

Vad betyder allt det här för invånarna?

– Våra åtgärder ska förhoppningsvis

synas i servicen från och med nästa höst,

säger Leidenius.

Under våren utreds om den svenska

servicen ska omorganiseras. En möjlighet

är att den svenska servicen centraliseras,

antingen helt eller delvis. Enkäten gav

inget klart svar på vad invånarna önskar.

– Svaren fördelades väldigt jämnt mellan

de invånare som prioriterar närheten

till vården, även om den ibland ges på finska,

samt de invånare som prioriterar vård

på svenska. Av personalen var en knapp

majoritet för en centralisering av tjänsterna,

berättar Leidenius.

Leidenius konstaterar att stadens jobb

är att erbjuda kunden alternativ. Det ska

vara möjligt att välja service på svenska.

– Vårt mål är att kunna erbjuda en

enhetlig service på svenska. Från den

första kontakten per telefon eller via webb

ska kunden få service på det språk hen väljer.

Målet är ambitiöst och kan kanske inte

förverkligas till 100 procent men det är det

vi måste sträva efter.

Nuori Espoo för unga

Unga behöver vänner, vuxenstöd och meningsfulla

aktiviteter i sitt liv. Och även en plats där

de kan få hjälp om problem trots allt uppstår.

Esboungdomarna mår i snitt bra. Enkät om hälsan i

skolan visar att 78,5 procent är nöjda med livet. En

dryg femtedel mår alltså inte så bra, och av dem mår

en liten andel riktigt dåligt.

Esbo stads ungdomstjänster betjänar främst unga

i åldern 12–17 år.

Verksamheten som arrangeras inom ramen för

Nuori Espoo bygger på fem hörnstenar:

1. Rolig sysselsättning

2. Tillsammans med kompisarna

3. Vuxnas närvaro och tid i vardagen

4. Ungdomarnas delaktighet i fokus

5. Stöd vid problem i vardagen

Karri Laitinen, 27, har besökt Navigatorhuset i några

år. Där har han tillsammans med en egen handledare

sökt en väg tillbaka till arbetslivet, fått bra kamratstöd

i olika grupper och samtidigt har det handlat om att

komma iväg och aktivera sig i vardagen.

Laitinen har bara positiva saker att säga om

Navigatorhuset och personalen där. Det enda han vill

peka på är behovet av en aktivare marknadsföring av

verksamheten.

–Ungdomar tänker inte på att självmant ta reda

på den här typen av hjälp. Ledarna kunde besöka

skolor för att berätta om Navigatorhuset och andra

ungdomstjänster, föreslår Karri.

Elena Dukov deltog redan som lågstadieelev i kortfilmstävlingen

Uneton48 tillsammans med klubbmedlemmar

i Sökö ungdomslokal. Hennes intresse för att

filma och redigera vaknade, och hon har i samband

med olika ungdomsevenemang fått korta arbetsuppdrag,

ibland rentav som fotograf. Även andra små

arbetsuppdrag erbjuds ibland dem som aktivt besöker

ungdomslokalen. Till en början var de en grupp

på tre tjejer som for iväg på uppdrag, men nu kan hon

tänka sig att även ensam göra det.

– Det finns alltid bekanta ungdomar och ledare på

evenemangen, konstaterar Elina.

Mariam, 15, deltar på onsdagseftermiddagar i verksamheten

för gruppen Girls only.

– Vi kokar och kockar, fixar naglarna och emellanåt

har vi besök av gästföreläsare. Ibland har vi även

en pratstund på tumanhand med ungdomsledarna,

säger hon.

Mariam som går sista året i Kirkkojärven koulu har

besökt Sökö ungdomslokal sedan hon var 12 år.

– På kvällarna lyssnar vi på musik och hänger med

kompisarna. Det finns ungdomsledare på plats som

gärna har en pratstund med dig om du så vill.

Mariam är nybliven medlem i ungdomsfullmäktige.

› Via webbplatsen harrastushaku.fi kan du

söka en fritidssysselsättning som känns rolig

och meningsfull för just dig.

29


Kesäseteli

me

10

/50

Tänä vuonna

kesäseteli on

tarkoitettu kaikille

vuosina 2001–2005

syntyneille espoolaisille

nuorille.

Oikein

vastanneiden

kesken arvotaan

kirjapalkintoja.

Espoon kaupunki maksaa

300 euroa työnantajalle,

joka palkkaa espoolaisen

nuoren töihin kesäsetelillä

1.5.–30.9. välisenä aikana.

Kesätöitä

ristikko

Työpäiviä on oltava

vähintään 10 ja työtunteja

vähintään 50, joko

yhtäjaksoisesti tai

useammassa jaksossa

tehtynä.

Kaupungin isoimpia

kesätyöllistäjiä ovat

Kaupunkitekniikka,

joka tarjoaa töitä noin

80 kesätyötekijälle

viher- ja katualueiden

kunnossapidossa,

sekä...

Työnantajana ei

voi toimia yksityistalous,

perhe tai yksityinen

henkilö.

30

Kesäseteleitä jaetaan

yhteensä 1 300 kappaletta.

Jäljellä olevien seteleiden

määrä (10.2. klo 12): 797.

...hoivakodit, joissa

on vapaana

kesätyöpaikka

30 kesätyöntekijälle

vapaa-ajantoiminnan

järjestäjänä

hoivakotien asukkaille.

Kirjaa oransseihin ruutuihin syntyvät kirjaimet alla oleviin ruutuihin ja lähetä kirjaimista syntynyt vastaus

8.5.2020 mennessä osoitteeseen espoolehti@omnipress.fi. Laita mukaan nimesi ja osoitteesi.

30 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Nuorten

ääni

kuuluviin

› Neljä vuotta Espoon nuorisovaltuustossa opetti Joel

Vanhaselle paljon kuntien päätöksentekoprosessista.

Vanhasen luotsaamana nuorisovaltuusto sai läpi useita

espoolaisnuorille tärkeitä asioita.

– Ehdottomasti merkittävin asia oli se, kun Espoo joulukuussa

myönsi nuorisovaltuustolle puhe- ja läsnäolooikeuden

myös kaupunginhallituksen kokouksiin. Tämä on

Espoon nuvan historian suurimpia saavutuksia, vuodenvaihteessa

väistynyt puheenjohtaja Joel Vanhanen hehkuttaa.

Päätös on tärkeä, koska nyt nuorten ääni kuuluu jo varhaisessa

vaiheessa päätöksentekoprosessia.

yhdessä

Espoossa nuoret ovat mukana

kaikessa kaupungin päätöksenteossa.

Joel Vanhanen on jättänyt

nuorisovaltuuston taakseen, mutta

vaikuttaminen kiinnostaa edelleen.

Päätöksenteko tutuksi. Vanhanen itse ehti olla mukana

Espoon nuorisovaltuuston toiminnassa yhteensä neljä

vuotta, joista kaksi viimeistä puheenjohtajan roolissa.

– Nuorisovaltuusto on hyvä paikka oppia, miten kaupungin

päätöksenteko toimii käytännössä. Opin myös tuntemaan

keskeisiä päättäjiä ja kansanedustajia, Vanhanen

kuvailee.

Nuva-vuosina myös kaupunginvaltuusto tuli Vanhaselle

tutuksi. Hän kokee, että valtuuston kokouksissa nuorisovaltuuston

edustajaa todella kuunnellaan.

– Monet valtuutetut tekevät kokouksen aikana muita asioita

koneellaan. Mutta kun nuvalaiset puhuvat, niin katseet

kääntyvät puhujanpönttöön. Repliikkipuheenvuoroja tuli

paljon, omista puheenvuoroista sai kiitosta ja moni tuli

keskustelemaan kokousten jälkeen.

Tulevaisuus kiinnostaa. Tällä hetkellä

Vanhasella on meneillään abivuosi Etelä-

Tapiolan lukiossa. Vaikka hommat nuorisovaltuustossa

ovat nyt taaksejäänyttä

elämää, politiikka kiinnostaa edelleen

Vanhasta.

– Tarkoitus on asettua ehdolle vuoden

2021 kuntavaaleissa, hän paljastaa.

Espoon nuorisovaltuuston

uudeksi puheenjohtajaksi valittiin

tammikuussa Lauri Hietanen.

Espoon nuorisovaltuustoon

kuuluu 40 aktiivista,

13–18 -vuotiasta

nuorta. Nuva kertoo

nuorten näkemyksen

ajankohtaisiin asioihin.

Teksti Jenni von Frenckell Kuva Timo Porthan

– Keskeisiä haasteita

Espoossa ovat

nuorten mielenterveyspalvelujen

saatavuus, nuorten

päihteiden käyttö ja

nuorten syrjäytymisen

ennaltaehkäisy,

Joel Vanhanen

sanoo.

” Nuoret ovat

fiksuja ja

kiinnostuneita

vaikuttamisesta,

tulevaisuudestaan

ja yhteisistä

asioista.

31


Tutustu

osoitteessa

espoo.fi/

kaavoitus

Tutustu

kotikulmiesi

hankkeisiin!

Kaavoituskatsaus 2020 -lehdessä esitellään

kaavoituksen ajankohtaisia teemoja ja hankkeita.

Voit lukea, miten suunnitellaan elävää tulevaisuuden

Espoota. Katsaus kertoo myös nimistönsuunnittelusta.

Paikannimet muistuttavat historiastamme samalla,

kun kaupunki kasvaa ja muuttuu.

More magazines by this user
Similar magazines