Espoolehti 2/2020
KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE | STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA
KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE | STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ESPOO ESBO<br />
&<br />
Korona<br />
ratkaisut<br />
kaupungin lehti espoolaisille 2 <strong>2020</strong><br />
Read this<br />
in english:<br />
YUMPU.COM/<br />
ESPOOLEHTI<br />
Opetuksen,<br />
kulttuuritarjonnan<br />
ja monen muun<br />
toiminnan<br />
jatkuminen on<br />
edellyttänyt<br />
luovia ratkaisuja.<br />
Omannäköinen<br />
oppilaskunta<br />
Ennakkoluulo ei<br />
oikeuta syrjintään<br />
Tutustu kesän<br />
tapahtumiin
pääkirjoitus<br />
Jukka Mäkelän<br />
pääkirjoitus ottaa<br />
kantaa kaupungin<br />
ajankohtaisiin<br />
aiheisiin.<br />
Jukka Mäkelä on Espoon kaupunginjohtaja<br />
Yhdessä onnistumme<br />
Espoolaiset ovat monin tavoin pitäneet huolta toisistaan,<br />
sopeutuneet, joustaneet ja noudattaneet ohjeita.<br />
Yhdessä olemme varmistaneet selviytymisen näissä<br />
poikkeuksellisissa oloissa.<br />
Katsetta pitää nyt siirtää tulevaisuuteen.<br />
Kaupunkien merkitys hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen<br />
järjestäjinä, kasvuun investoijina sekä uuden<br />
kasvun tuottajina on keskeinen myös koronakriisin<br />
jälkeen. Kaupungit kaipaavat hallitukselta yhteistyötä,<br />
ennustettavuutta ja tukea koronakriisistä selviytymiseksi.<br />
Julkisen sektorin rahoituspohja on koronakriisin<br />
myötä heikentynyt ennennäkemättömällä tavalla.<br />
Mekin käynnistämme Taloudellisesti kestävä Espoo<br />
-ohjelman. Nyt ei ole oikea aika lisätä tehtävien ja velvoitteiden<br />
määrää.<br />
Koronakriisi iskee juuri Espoon kaltaisiin kaupunkeihin,<br />
jotka rahoittavat palvelut verotuloilla. Tämä<br />
on huomioitava valtion tukitoimissa. Suurissa kaupungeissa<br />
on myös edellytyksiä käynnistää elvyttäviä<br />
hankkeita, joilla on merkittäviä työllisyysvaikutuksia.<br />
Esimerkiksi infrainvestoinneilla edistetään samanaikaisesti<br />
niin työllisyyttä, kasvua ja kilpailukykyä kuin<br />
hiilineutraaliustavoitteita.<br />
Kumppanuutta ja tiivistä yhteistyötä tarvitaan erityisesti<br />
nyt. Yhdessä onnistumme.<br />
Jukka Mäkelä<br />
kaupunginjohtaja<br />
Tillsammans klarar vi det<br />
Esboborna har på olika sätt tagit hand om varandra,<br />
varit flexibla, anpassat sig och följt anvisningarna.<br />
Tillsammans har vi sett till att klara oss under dessa<br />
exceptionella omständigheter.<br />
Nu behöver vi lyfta blicken och se framåt. Även efter<br />
coronakrisen har städerna stor betydelse när det gäller<br />
att ordna välfärdssamhällets tjänster, likaså att investera<br />
i och skapa ny tillväxt. Det städerna just nu behöver<br />
av regeringen är samarbete, förutsägbarhet och stöd för<br />
att hantera krisen. I och med coronakrisen har den<br />
offentliga sektorns finansiella bas försvagats<br />
på ett aldrig tidigare skådat sätt. Även vi inleder<br />
programmet Ett ekonomiskt hållbart<br />
Esbo. Nu är inte rättan tid att utöka antalet<br />
uppgifter och skyldigheter.<br />
Coronakrisen drabbar städer som<br />
Esbo som finansierar sina tjänster med<br />
skatteintäkter. Statens stödinsatser<br />
behöver ta hänsyn till just detta. I stora<br />
städer finns även förutsättningar att<br />
inleda projekt som stimulerar ekonomin<br />
och har stor sysselsättande effekt.<br />
Investeringar i infrastruktur främjar<br />
såväl sysselsättning, tillväxt och konkurrenskraft<br />
som målsättningen att bli ett<br />
klimatneutralt samhälle.<br />
Nu om någonsin behövs partnerskap och<br />
tätt samarbete. Tillsammans klarar vi det.<br />
Jukka Mäkelä<br />
stadsdirektör<br />
8<br />
Sisältö<br />
3 | Kalenteri ja poiminnat<br />
Muista kesällä ainakin nämä asiat.<br />
8 | Teema<br />
Korona on tuonut tullessaan luovia ratkaisuja.<br />
14 | Palveluksessa<br />
Annina Artman Painiityn päiväkodin keittiöstä.<br />
15 | Menot<br />
Kesä tuo tapahtumat tullessaan.<br />
20 | Ajassa<br />
Leppävaara kasvaa kestävästi.<br />
23 | Kohtaaminen<br />
Erilaisuus herättää huomiota.<br />
24 | Helmi<br />
Saaristomuseo Pentala avaa taas ovensa.<br />
26 | Espoolainen<br />
Juvanpuistossa toimivat oppilastiimit.<br />
28 | Vi i Esbo<br />
Ön Pentala ett historiskt skärgårdssamhälle.<br />
30 | Me<br />
Luontoliikkujan Espoo.<br />
31 | Mun Espoo<br />
1920-luku oli huviloiden kulta-aikaa.<br />
24<br />
2
6.6.–30.8.<br />
Espoon saaristoveneet<br />
liikennöivät.<br />
8.6. ja 17.8.<br />
Valtuusto kokoontuu klo<br />
17.30 alkaen. Kokouksia voi<br />
seurata suorana osoitteessa<br />
mediaserver.fi/live/espoo.<br />
kalenteri 6–8/20<br />
10.6.<br />
Korko-infotilaisuus Espoon TE-toimistossa keskiviikkona 10.6. klo<br />
13–14. Korko on Espoon Työllisyyspalvelujen palvelu yli 30-vuotiaille<br />
korkeakoulutetuille työttömille työnhakijoille, jossa selkeytetään oma<br />
osaaminen ja työllistymistavoite, työstetään CV ja työnhakutaidot kuntoon<br />
ja verkostoidutaan pienryhmässä. Lisäksi on mahdollisuus osallistua itseä<br />
kiinnostaviin työnhaun teemaryhmiin ja saada koulutusta esimerkiksi<br />
LinkedInin käytöstä.<br />
11.6.<br />
Lisähaut kevään yhteishaussa<br />
täyttämättä jääneille<br />
lukiopaikoille alkavat<br />
aikaisintaan 11.6. Ammatilliseen<br />
koulutukseen voi hakea<br />
ympäri vuoden jatkuvassa<br />
haussa osoitteessa omnia.fi/<br />
jatkuvahaku.<br />
Poimi kalenterista<br />
kesän tärkeimmät<br />
tapahtumat ja<br />
ajankohtaiset<br />
päivämäärät.<br />
15.6.<br />
Ilmoita tapahtumasi<br />
mukaan Espoo-päivään.<br />
Ennakkoilmoittautuminen<br />
päättyy 15.6. klo 16.<br />
30.6.<br />
Avoin taideteoshaku päättyy. Espoon kulttuurikeskuksen<br />
ja Sami Yaffan kuratoima Korona Kollektiivi on syksyllä<br />
Espoon kulttuurikeskuksen näyttelytila Ahjoon tuleva<br />
taidenäyttely, jonka tarkoitus on dokumentoida vallitsevaa<br />
poikkeustilaa. Kollektiivi on avoin ammattilaistaiteilijoille<br />
ja harrastelijoille. Teoksia etsitään kaikilta taiteen aloilta<br />
ja otetaan vastaan 30.6. asti. Lisätietoja espoo.fi/<br />
kulttuurikeskus ja #koronakollektiivi.<br />
21.7.<br />
Haku kymppiluokille ja<br />
valmistaviin koulutuksiin alkoi<br />
toukokuussa ja päättyy 21.7.<br />
Perusopetuksen jälkeiseen<br />
valmistavaan koulutukseen<br />
haetaan Opintopolun kautta.<br />
22.8.<br />
Seuraava Espoo-lehti<br />
ilmestyy.<br />
ESPOON ASUKASLEHTI<br />
Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin koteihin Lukijapalaute ja juttuvinkit espoolehti@omnipress.fi<br />
Julkaisija Espoon kaupunki / Esbo stad, PL 12 / PB 12, 02070 Espoon kaupunki / Esbo stad, (09) 81 621,<br />
espoo.fi, etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätoimittaja viestintäjohtaja Satu Tyry-Salo Toimitus Omnipress Oy,<br />
espoolehti@omnipress.fi Toimituspäällikkö Kimmo Kallonen Ulkoasu Oona Kavasto/Hank Painopaikka<br />
Punamusta Jakelu SSM Jakelupalaute jakelupalaute@omnipress.fi Kansi Timo Porthan ISSN 1798-8438<br />
3
Poiminnat<br />
Espoon lukioihin haki kevään yhteishaussa 2 169 ensisijaista hakijaa. Viime<br />
vuonna hakijoita oli 2 001, joten hakijoiden määrä nousi 8,3 prosenttia. Espoon<br />
lukioiden aloituspaikkamäärää nostettiin edellisvuodesta. Aloituspaikkoja<br />
Espoon kaupungin suomenkielisissä lukioissa on 1 819 ja Kauniaisissa 134.<br />
Espoo-päivää vietetään<br />
virtuaalisesti elokuussa<br />
KESÄKAUSI päättyy kuluvanakin vuonna perinteiseen<br />
Espoo-päivään, jota vietetään 28.–29. elokuuta.<br />
Espoon suurimman vuosittaisen kaupunkitapahtuman<br />
sisältö- ja tapahtumatarjonta painottuu tänä<br />
vuonna maksuttomiin, pienimuotoisiin asukasyhdistystapahtumiin<br />
ja virtuaalisiin verkkotapahtumiin.<br />
Tapahtumien toteuttamisesta vastaavat kaupunkilaiset,<br />
yhdistykset ja kaupungin omat toimijat sekä<br />
yhteistyökumppanit. Päivän tapahtumia voi esittää<br />
mukaan aina varsinaiseen päätapahtumapäivään<br />
29.8. saakka, mutta 15.6. mennessä ilmoitetut<br />
tapahtumat ehtivät vielä mukaan Espoo-päivän<br />
ohjelmalehtiseen.<br />
Kaupungin Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut<br />
neuvoo ja ohjaa tapahtumanjärjestäjiä ennakkoon<br />
webinaareissa muun muassa virtuaalisten etätapahtumien<br />
toteuttamiseen.<br />
Lisätietoja espoopaiva.fi<br />
Kaupunkipyöräkausi<br />
alkoi etuajassa<br />
KAUPUNKIPYÖRÄKAUSI käynnistyi tänä vuonna<br />
normaalia aikaisemmin. Koronavirustilanteen kärjistyessä<br />
Helsingin kaupunki, HKL ja Espoon kaupunki<br />
päättivät aikaistaa kaupunkipyöräpalvelun käyttöönottoa.<br />
Kaupungit pyrkivät näin hidastamaan koronaviruksen<br />
leviämistä. Kaupunkipyöräillessä kannattaa<br />
käyttää käsineitä ja huolehtia omasta käsihygieniasta.<br />
Kaupunkipyöräkauden aikana asemien sijainnit<br />
ja pyörien saatavuus näkyvät HSL:n Reittioppaassa,<br />
jossa voi tehdä myös reittihakuja. Muutamien<br />
asemien paikkoja on muutettu työmaasta tai muusta<br />
syystä johtuen. Kaupunkipyöräasemien muutokset ja<br />
uudet asemat osoitteessa bit.ly/2VGEO6s.<br />
” Espoo-päivä<br />
järjestetään 18.<br />
kerran. Elokuun<br />
viimeisenä<br />
viikonloppuna<br />
sitä on vietetty<br />
viimeiset<br />
kymmenen vuotta.<br />
Kaupunkilaiset mukana<br />
espoo.fin uudistuksessa<br />
ESPOO.FI-NETTISIVUJEN uudistusprojekti on aloitettu,<br />
ja uudistetut sivut ovat käytössä vuonna 2021.<br />
Keväällä uudistukseen liittyen kysyttiin mielipiteitä<br />
sivujen käyttäjiltä. Kyselyyn saatiin yhteensä 433<br />
vastausta.<br />
Kyselyyn vastanneet toivoivat hyviä hakuominaisuuksia,<br />
jotta erityisesti palvelujen tiedot ja aukioloajat<br />
löytyvät helposti. Lisäksi toivottiin päätöksentekoon<br />
ja omaan kaupunginosaan liittyvien asioiden<br />
kätevämpää löytymistä. Uuden espoo.fi-sivuston<br />
etusivulle toivotaan uutisia ja tapahtumia Espoosta<br />
sekä tietoa kaupungin toiminnasta.<br />
Vastaajista 54 prosenttia kertoi käyttävänsä<br />
espoo.fi-sivuja päivittäin tai viikoittain. Sivuja katsellaan<br />
tietokoneella, kannettavalla tietokoneella tai<br />
älypuhelimella lähes saman verran. Eniten etsitään<br />
tietoja sosiaali- ja terveysasioista, toiseksi eniten<br />
kulttuurista ja liikunnasta.<br />
Suurin osa (73 %) vastaajista oli naisia. Aktiivisimmin<br />
kyselyyn vastasivat 35–44-vuotiaat, mutta vastauksia<br />
saatiin laajasti eri ikäryhmiltä. Eniten vastauksia<br />
(60 %) saatiin asukkailta. 25 prosenttia vastaajista oli<br />
Espoon kaupungin työntekijöitä ja kolme prosenttia<br />
uusia espoolaisia.<br />
Sivuston kehitystyöhön voi osallistua ilmoittautumalla<br />
mukaan vapaaehtoisten ryhmään. Ryhmässä<br />
pääsee kommentoimaan uudistuvaa sivustoa sen<br />
kehittämisen eri vaiheissa. Ilmoittautuminen sähköpostitse<br />
verkkoviestinta@espoo.fi.<br />
Espoo<br />
somessa<br />
Facebook<br />
Espoo – Esbo<br />
Päivityksiä eri puolilta kaupunkia<br />
ja kaupungin eri toimijoiden omia<br />
Facebook-sivuja.<br />
Twitter<br />
@EspooEsbo<br />
Elää ajassa, päivittyy nopeasti.<br />
Tiedotusta, vastauksia ja<br />
keskustelua.<br />
Instagram<br />
@espoonkaupunki<br />
Hienoja hetkiä, tapahtumia ja<br />
maisemia espoolaisin silmin.<br />
#espoohetki<br />
4 Espoon kaupungin lehti asukkaille
KÄY<br />
KATSOMASSA!<br />
Palstalla tutustutaan<br />
mielenkiintoisiin<br />
kohteisiin, joihin kaikilla<br />
espoolaisilla on vapaa<br />
pääsy.<br />
Pieni ja iso<br />
hiidenkirnu.<br />
Kolmas, noin<br />
puoli metriä<br />
leveä hiidenkirnu<br />
löytyy muutaman<br />
metrin päästä.<br />
Kaupunginkallion<br />
hiidenkirnut<br />
MANNERJÄÄTIKÖN sulamisvesien virrassa pyörineiden<br />
kivien kaivertamia hiidenkirnuja, jotka<br />
syntyivät viime jääkauden lopulla, on Espoossa<br />
useita. Osa niistä saattaa löytyä aivan omasta<br />
lähiympäristöstä.<br />
Kolme niistä sijaitsee Kaupunginkalliossa,<br />
lähellä Espoon keskusta. Kaupunginkallion<br />
hiidenkirnut sijaitsevat Kiuastien ja Kiuaskujan<br />
välissä kalliorinteen alaosassa, noin 30 metriä<br />
Espoonväylältä lounaaseen. Pyörätieltä alkaa<br />
polku, joka vie kohteelle.<br />
Suurimman hiidenkirnun läpimitta on noin<br />
1,5 metriä ja syvyys takaseinästä mitattuna 2,5<br />
metriä. Pienemmät hiidenkirnut ovat matalia ja<br />
noin puoli metriä leveitä.<br />
Mia Weckström<br />
KYSYTTYÄ<br />
Palstalla vastataan<br />
lehden ilmestymisaikaan<br />
kaupungille<br />
tuleviin yleisimpiin<br />
kysymyksiin.<br />
” Oittaalla,<br />
Nuuksiossa,<br />
Kattilajärvellä<br />
ja<br />
Väransbyssa<br />
voi telttailla.<br />
?<br />
Mistä saa tietää saaristoveneiden<br />
aikataulut?<br />
Saaristoliikenne alkaa 6.6. ja päättyy 30.8.<br />
Saaristoveneet liikennöivät 6.6.–9.8. tiistaista<br />
sunnuntaihin ja sen jälkeen viikonloput 15.–16.8.,<br />
22.–23.8. ja 29.–30.8. Saaristoveneiden aikataulut<br />
löytyvät osoitteesta espoo.fi/saaristoliikenne. Aikatauluja<br />
voi noutaa myös Espoon asiointipisteistä.<br />
Matkustajamäärät ja sääolosuhteet voivat vaikuttaa<br />
aikatauluun. Juhannusaattona saaristoveneet<br />
liikennöivät normaalin aikataulun mukaan.<br />
?<br />
Missä saa telttailla?<br />
Oittaalla, Nuuksion kansallispuistossa, Kattilajärven<br />
ja Väransbyn ulkoilualueilla. Espoossa on<br />
ulkoilusaaria, joihin pääsee joko omalla veneellä<br />
tai saaristoveneen kyydissä. Telttailu on sallittu<br />
seuraavilla ulkoilusaarilla: Bylandet, Gåsgrund,<br />
Knapperskär, Rövargrundet, Rövaren, Stora Herrö<br />
ja Torra Lövö. Lisätietoja Espoon telttailu- ja nuotiopaikoista<br />
osoitteessa espoo.fi/ulkoilu osiossa<br />
Telttailu ja retkeily. Luontoon.fi-sivustolta voi hakea<br />
valtakunnallisia retkeilykohteita alueen, ominaisuuksien<br />
ja aktiviteettien mukaan.<br />
?<br />
Mikä uimarantojen levätilanne on?<br />
Uimarantojen lämpötilat ja levätilanne<br />
löytyvät osoitteesta ulkoliikunta.fi.<br />
Viherlaakson terveysasema<br />
siirtyy Kiloon<br />
VIHERLAAKSON terveysasemarakennus on tullut tiensä<br />
päähän. Tämän vuoksi Viherlaakson terveysasema siirtyy<br />
juhannuksen jälkeen väistötiloihin Trillakadulle Kilon<br />
terveysaseman yhteyteen.<br />
Viherlaakson alueella tehty kattava tilaselvitys<br />
osoittaa, ettei kokonaiselle terveysasemalle löydy sieltä<br />
väistötilaa. Sen sijaan Kilon terveysasemarakennuksesta<br />
on vapautumassa vastaanottotilaa, kun muun muassa<br />
neuvolan ja hammashoidon puhelinpalvelut muuttavat<br />
muualle.<br />
Palvelulinjan 229 reittiä muutetaan siten, että sillä<br />
pääsee Viherlaaksosta Kilon terveysasemalle. Lisäksi on<br />
tarjolla tiiviisti kulkevia vaihdollisia bussiyhteyksiä. Lähipalvelua<br />
tulee tarjolle Auroran neuvolan tiloihin. Lisäksi<br />
tarjolle tulee lääkärin etävastaanottoja.<br />
Viherlaakson terveysaseman väistöratkaisu on tilapäinen.<br />
Pitkän tähtäimen palveluverkkosuunnittelu on käynnistymässä<br />
koko Suur-Leppävaaran alueella. Suur-Leppävaaran<br />
palveluverkkosuunnitelmaa tehdään asukkaita<br />
kuullen. Toukokuussa on tehty asukkaille puhelinkysely, ja<br />
tulossa on myös asukastilaisuuksia verkossa.<br />
5
Poiminnat<br />
Espoon virallinen väkiluku vuodenvaihteessa oli 289 731 asukasta. Espoolaisista<br />
75 prosenttia oli suomen- tai saamenkielisiä, seitsemän prosenttia ruotsinkielisiä<br />
ja 18 prosenttia vieraskielisiä. Espoon väestö kasvoi 6 099 asukkaalla eli 2,2<br />
prosenttia vuoden 2019 aikana.<br />
Terveysasemapalveluseteli<br />
käyttöön<br />
Espoon keskuksen<br />
alueella<br />
ESPOOLAISET voivat toukokuusta alkaen valita<br />
palvelusetelillä terveysasemakseen yksityisen<br />
terveysaseman, joka sijaitsee Espoon keskuksen<br />
alueella.<br />
Mukana on tällä hetkellä kaksi yksityistä terveysasemaa,<br />
Mehiläinen Oma Lääkärisi Espoontori<br />
ja Terveystalo Espoontori. Samarian terveysaseman<br />
palvelut jatkuvat Espoon keskuksessa, tosin<br />
koronapandemian aikana Samariassa hoidetaan<br />
vain hengitystieinfektiopotilaita.<br />
Palvelusetelikokeilu kestää 30.4.2025 saakka.<br />
Kokeilun aikana terveysasema-palveluseteleitä on<br />
jaossa yhteensä 25 000 kappaletta. Tarkemmat<br />
ohjeet osoitteessa espoo.fi/palveluseteli.<br />
My 2050 -elämyspelin<br />
päähenkilö Niha<br />
Bee johdattaa pelaajat<br />
tutustumaan<br />
tulevaisuuteen.<br />
” Elokuussa<br />
on tulossa<br />
hammashoidon<br />
palveluseteli<br />
Matinkylän<br />
alueelle.<br />
Seikkailulle<br />
tulevaisuuteen<br />
KAIKILLE avoimessa ja ilmaisessa My2050-<br />
elämyspelissä seikkaillaan oikeassa kaupunkiympäristössä,<br />
Espoon keskuksessa<br />
liikkuen. Pelin tarina johdattaa pelaajat<br />
kurkistamaan tulevaisuuteen ja tarjoaa<br />
pelaajille tietoa ilmastonmuutoksesta<br />
uudenlaisessa, innostavassa muodossa.<br />
Tulevaisuusseikkailu alkaa Espoon<br />
keskuksessa sijaitsevan Espoonkadun varresta,<br />
Valtuustotalon edustalta. Peliaikaa on<br />
tunti, pisteitä kerätään ratkomalla erilaisia<br />
pulmatehtäviä. Peliä pelataan mobiilisovelluksella,<br />
jonka voi ladata laitteen omasta<br />
sovelluskaupasta.<br />
Seikkailulle voi lähteä milloin tahansa,<br />
joko yksin tai ystävien tai perheen kanssa.<br />
Peli tarjoaa uudenlaisen oppimistyökalun<br />
aina kuudesluokkalaisista toisen asteen<br />
opiskelijoille, mutta pelissä riittää haastetta<br />
ja hauskaa tekemistä aikuisillekin.<br />
Espoon Kaupunginmuseo/Eetu Sorvali<br />
Dalsvikin kartanon<br />
näkötornista on jäljellä<br />
raunio. Vapaaehtoisia<br />
tarvitaan hoitamaan<br />
monumentteja.<br />
Espoossakin voi<br />
adoptoida monumentin<br />
ADOPTOI monumentti -toiminta käynnistyy Espoossa.<br />
Toiminta on vapaaehtoisuuteen perustuvaa vanhojen<br />
rakennusten ja muinaisjäännösten hoitamista ja<br />
vaalimista.<br />
Adoptoitavaksi soveltuvia arkeologisia kohteita<br />
ovat vaikkapa linnoitteet, kiviaidat, röykkiöhaudat, laiturin<br />
jäännökset ja muinaiset asuinpaikat. Kohde voi<br />
olla myös pienimuotoinen rakennus tai rakennelma,<br />
esimerkiksi muistomerkki, uimahuone, muuntaja, silta<br />
tai kivinen tienviitta.<br />
Hoitotyö voi olla kasvillisuuden raivausta, niittoa,<br />
vesakon poistoa ja roskien siivoamista hoitosuunnitelman<br />
mukaan. Hoitosuunnitelmat laaditaan yhteistyössä<br />
Espoon kaupunginmuseon kanssa. Museo<br />
ohjaa ja neuvoo hoitotyössä myös jatkossa.<br />
Adoptoija voi olla yhteisö, yhdistys, yritys tai julkisyhteisö,<br />
kuten koulu. Osaan hoitotapahtumista tai<br />
talkoista voi osallistua kuka tahansa. Adoptoijilta ei<br />
edellytetä aikaisempaa kokemusta tai ennakkotietoja<br />
kulttuuriympäristökohteiden hoidosta. Adoptointi voi<br />
olla pitkä- tai lyhytaikaista.<br />
Lisätietoja antaa museon kulttuuriympäristö- ja<br />
muinaismuistoasioiden sekä arkeologisen tutkimuksen<br />
intendentti Eetu Sorvali, eetu.sorvali@espoo.fi<br />
tai kulttuuriymparisto@espoo.fi.<br />
6 Espoon kaupungin lehti asukkaille
Koronatilanne on nostanut työttömyyslukuja myös Espoossa. Maaliskuun lopulla<br />
Espoossa oli työttömiä 35 prosenttia (3 750 henkeä) enemmän kuin vuotta<br />
aiemmin ja työttömyysaste oli 2,6 prosenttiyksikköä vuodentakaista korkeampi.<br />
Koko maassa työttömiä oli 30 prosenttia vuodentakaista enemmän.<br />
Älybotti aloitti monikielisen<br />
koronaneuvonnan<br />
ESPOON kaupunki kokeilee älybottia eli oppivaa tekoälysovellusta,<br />
joka vastaa korona-ajan palveluja koskeviin<br />
kysymyksiin espoo.fi-sivuilla yli sadalla kielellä. Monikielinen<br />
älybotti täydentää Espoon kaupungin viestintää<br />
ja palvelua tilanteissa, joissa asiakas ei pysty asioimaan<br />
suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Älybotti on töissä<br />
vuorokauden ympäri ja pystyy palvelemaan yhtä aikaa yli<br />
100 000 käyttäjää.<br />
Älybotti lukee tietoja Espoon kaupungin sekä muiden<br />
viranomaisten sivuilta ja vastaa kysymyksiin niiden perusteella.<br />
Botti on oppiva, joten jos tiedot sivustoilla muuttuvat,<br />
botti huomaa tämän pienellä viiveellä ja muuttaa<br />
vastauksiaan.<br />
Botti pitää kiinni yksityisyydensuojasta. Chat-keskustelut<br />
käydään anonyymisti.<br />
– Tekoälyyn ja konekäännöksiin perustuvan botin avulla<br />
pystymme levittämään toimintaohjeita ja ajankohtaista<br />
tietoa palveluistamme Espoon monikieliselle väestölle.<br />
Tällainen nopea monikielinen viestintä ei olisi mahdollista<br />
ilman tekoälyä. Vaikka kielen oikeellisuudessa on varmasti<br />
hiomista, niin ratkaisu täydentää Espoon kaupungin<br />
suomen-, ruotsin- ja englanninkielistä viestintää, sanoo<br />
perusturvajohtaja Juha Metso.<br />
” Botin avulla<br />
pystymme<br />
levittämään<br />
tietoa palveluista<br />
monikieliselle<br />
väestölle.<br />
Kulttuurin äärelle<br />
digitaalisesti<br />
ESPOO toi koteihin digitaalisen kulttuuritalon vastauksena<br />
koronavirusepidemian aiheuttamaan<br />
kulttuurivajeeseen. Espoon tapahtuma- ja kulttuuripalveluiden<br />
pystyttämä verkkopalvelu Kotona247<br />
tuo kaupunkilaisten koteihin kulttuuria suorina<br />
livestream-lähetyksinä. Ohjelmistossa on Tapiola Sinfoniettan<br />
konsertteja sekä kevyenmusiikin esityksiä.<br />
– Kotona247 on jokaisen espoolaisen – ja koko<br />
Suomen – oma esityspaikka netissä. Kun koronavirusepidemia<br />
peruutti kulttuuritapahtumat, käärimme<br />
hihat ja päätimme toteuttaa jo olemassa olleet suunnitelmat<br />
pikavauhtia, Espoon Kaupunkitapahtumien<br />
tapahtuma-asiantuntija Karri Soilamo kertoo.<br />
Tulevat Kotona247-livelähetykset ja konserttitaltioinnit<br />
löytyvät osoitteesta kaupunkitapahtumat.fi.<br />
Esitystarjontaa täydentää Urban Espoo -palvelu,<br />
joka toimii sekä verkossa urbanespoo.fi että mobiilisovelluksena<br />
digitaalisen kulttuuritalon tavoin.<br />
Urban Espoossa voi seikkailla virtuaalisessa kaupunkiympäristössä,<br />
kokea luonto- ja kaupunkielämyksiä<br />
ja oppia uusia taitoja.<br />
Ympäristökeskuksen<br />
teemavuosi kannustaa<br />
luontotekoihin<br />
ESPOON ympäristökeskuksen Lumoudu kaupunkiluonnosta<br />
<strong>2020</strong> -teemavuosi kutsuu espoolaisia toimimaan<br />
monimuotoisen kaupunkiluonnon puolesta. Toimintaan<br />
kannustetaan jakamalla viikoittain sosiaalisessa mediassa<br />
Espoon ympäristökeskuksen Facebook-sivuilla sekä luontotalo<br />
Villa Elfvikin Instagram-tilillä erilaisia luontotekoja,<br />
joita kaupunkilaiset voivat toteuttaa kotona ja ulkona.<br />
Luontoteot on koottu Lumoudu kaupunkiluonnosta<br />
-vinkkipankkiin, joka löytyy osoitteesta espoo.fi/<br />
luonto<strong>2020</strong>. Vinkkipankki sisältää tietoiskuja Espoon<br />
luonnon monimuotoisuudesta sekä kertoo, miten kaupunki<br />
edistää monimuotoisuutta alueellaan. Materiaali sisältää<br />
valokuvia eri kohteista sekä luonnon äänimaisemaa.<br />
Lumoudu kaupunkiluonnosta <strong>2020</strong> -teemavuosi on<br />
osa Espoon luonnonsuojelun toimenpiteet -projektia, joka<br />
tähtää kaupungin luontoarvojen ja monimuotoisuuden<br />
säilymiseen.<br />
7
teema<br />
Covid-19 -virus<br />
rantautui Suomeen<br />
helmi-maaliskuun<br />
vaihteessa. Maaliskuun<br />
puoliväliin mennessä se<br />
oli muuttanut kaikkien<br />
arjen.<br />
Teksti Tiina Parikka Kuvat Timo Porthan ja Tapiola Sinfonietta<br />
Luovia<br />
ratkaisuja<br />
Koronakevät on rajoittanut ja muuttanut<br />
kaikkien elämää. Oivaltavilla ideoilla on<br />
pystytty kuitenkin pyörittämään arkea ja<br />
luomaan siihen elämyksiä eristäytymisestä<br />
huolimatta.<br />
Lehden mennessä painoon peruskoulut ovat<br />
palanneet lähiopetukseen ja kirjastoihin on<br />
päässyt lainaamaan ja palauttamaan kirjoja parin<br />
viikon ajan. Myös ulkoliikuntapaikat ovat olleet<br />
urheilijoiden käytössä toukokuun puolivälistä.<br />
Kesäkuun alusta kirjastot ja kaupungin kulttuuritilat<br />
avaavat ovensa yleisölle normaalisti. Myös museot avautuvat<br />
kesäkuun alkupäivinä.<br />
Kaupunki ja eri toimijat ovat tehneet monia luovia ratkaisuja<br />
tarjotakseen koko kevään palveluja ja elämyksiä<br />
rajoitteista huolimatta. •<br />
Niina Sivosen<br />
piirrokset etäopetuksesta<br />
ovat toimineet<br />
opettajakunnalle myös<br />
vertaistukena. Moni on<br />
jakanut samoja<br />
kokemuksia.<br />
8 Espoon kaupungin lehti asukkaille
Ohjeilla uudenlainen merkitys<br />
LÄHDERANNAN koulun apulaisrehtori<br />
Niina Sivonen on kuvannut omia<br />
kokemuksiaan etäopetuksesta piirroksiin.<br />
Joka päivältä löytyi joku positiivinen<br />
huomio, jonka hän on tallentanut kuvaksi<br />
omaksi ja kollegoiden tueksi.<br />
– Aiheita on enemmän kuin ehdin<br />
piirtää. Lapset ovat sopeutuneet todella<br />
hienosti uuteen tilanteeseen, kuudennen<br />
luokan luokanopettajana toimiva Sivonen<br />
kiittää.<br />
Opettajat joutuivat maaliskuun puolivälissä<br />
hyppäämään uuden eteen parin<br />
päivän varoitusajalla.<br />
– Meitä ei ole koulutettu etäopettamiseen.<br />
Osalle niin opettajista kuin<br />
oppilaistakin kasvaneet tietotekniset<br />
vaatimukset ovat tuottaneet haasteita,<br />
mutta autamme toinen toisiamme.<br />
Sivosen luokka opiskeli lukujärjestyksen<br />
mukaan. Hän kiittää kotona<br />
olleita vanhempia, joista moni otti<br />
lapsen päivärytmin hyvin haltuun.<br />
Useimmiten välitunneilla käytiin<br />
oikeasti ulkona ja ruokatunti<br />
oli samaan aikaan kuin koulussakin. Osa<br />
vanhemmista oli kuitenkin päivisin töissä<br />
tai kotona jouduttiin vuorottelemaan<br />
tietokoneiden kanssa.<br />
– Laitoin aina seuraavan päivän ohjeet<br />
Wilmaan jo edellisenä päivänä, jolloin vanhemmat<br />
ehtivät illalla katsoa, tarvitseeko<br />
lapsi niiden kanssa esimerkiksi teknistä<br />
apua. Olen tehnyt paljon opetusvideoita<br />
ja hyödyntänyt muutoinkin opetuksessa<br />
käyttämiäni piirroksia. Osa tunneista<br />
pidettiin etätapaamisina, jossa opetin<br />
paikan päällä.<br />
Ohjeiden ja uusien opetuskeinojen<br />
tuottaminen vaati Sivoselta pitkiä päiviä,<br />
mutta hän ei valita.<br />
– Tämä oli väliaikainen tilanne. Lapset<br />
oppivat tässä ottamaan vastuuta ja hallitsemaan<br />
omaa ajankäyttöään, josta on<br />
heille varmasti yläkoulussa hyötyä.<br />
Perusopetus palasi lähiopetukseen 14.5.<br />
Lukiot jatkoivat kouluvuoden loppuun<br />
etäopetuksessa. Kaikkien yhteinen virtuaalikevätjuhla<br />
vietettiin tänään 30.5.<br />
Niina Sivonen kiittää<br />
opettajien, oppilaiden<br />
ja vanhempien hyvää<br />
yhteistyötä kevään poikkeusjärjestelyjen<br />
aikana.<br />
– Autoimme toinen<br />
toisiamme ja jaoimme<br />
kokemuksia.<br />
9
teema<br />
i ÄLYBOTTI<br />
palvelee yli<br />
sadalla kielellä.<br />
Espoo on ottanut jo<br />
huhtikuun puolivälissä<br />
kokeiluun älybotin,<br />
joka vastaa vieraskielisten<br />
espoolaisten<br />
kysymyksiin koronaviruksesta.<br />
Chat-palvelun<br />
tavoin toimiva<br />
botti löytyy Espoon<br />
kaupungin verkkosivuilta<br />
www.espoo.fi<br />
ja Vieraskielisiä<br />
ohjeita koronaviruksesta<br />
-sivulta.<br />
ÄITIENPÄIVÄSTÄ<br />
i<br />
lähtien kaupungin<br />
hoivakodeissa<br />
asuvia läheisiä on<br />
päässyt tapaamaan<br />
hoivakotien pihoilla<br />
sään salliessa. Tapaamisissa<br />
noudatetaan<br />
edelleen äärimmäistä<br />
varovaisuutta. Vierailijan<br />
ja asukkaan välillä<br />
tulee olla vähintään<br />
kahden metrin turvaväli<br />
eikä paikalle saa<br />
tulla, jos on vähäisiäkään<br />
flunssaoireita.<br />
Muistisairaiden<br />
tapaamiset pyritään<br />
järjestämään niin, että<br />
vierailijan ja asukkaan<br />
välillä on esimerkiksi<br />
piha-aita.<br />
,,<br />
Kun palvelut ovat siirtyneet yhä enemmän<br />
digitaalisiksi, etenkin ikääntyvien vaihtelevat<br />
digitaidot ovat korostuneet.<br />
Nestorin neuvontapuhelin on ollut kevään<br />
auki normaalia pidempään kello 8–16 joka<br />
arkipäivä. Siitä on pyritty myös tiedottamaan<br />
muun muassa paikallislehdissä jatkuvasti,<br />
jotta puhelinapu tavoittaisi ne, jotka eivät ehkä<br />
osaa hakeutua sähköisten palvelujen pariin.<br />
Soittomäärät ovatkin lähes kaksinkertaistuneet.<br />
– Verkossa meillä on koottuna vastauksia<br />
yleisimpiin koronaan liittyviin kysymyksiin.<br />
Niitä on voinut lähettää myös sähköpostitse,<br />
vanhuspalvelujen erityisasiantuntija Maria<br />
Rysti kertoo.<br />
Kirjeitse on niin ikään jaettu tietoa ja<br />
Nestorin aikaisemmille asiakkaille on myös<br />
aktiivisesti soitettu ja kyselty kuulumisia.<br />
Ruokaa kotiin. Nestorin kautta yli 65-vuotiaille<br />
tehdään myös palvelutarvekartoituksia ja<br />
järjestetään muun muassa ruokakassipalvelua.<br />
Myös muilla riskiryhmään kuuluvilla on ollut<br />
mahdollisuus päästä ruokakassipalvelun piiriin.<br />
Rysti muistuttaa, että riskiryhmäläisten<br />
lisäksi ruoka-apua tarvitsevat vähävaraiset,<br />
Resurssipooli oli ketterä keino<br />
turvata sote-palvelujen riittävä<br />
henkilöstö poikkeuksellisessa<br />
tilanteessa, ja henkilöstölle<br />
mahdollisuus kehittää osaamistaan<br />
toisenlaisessa työtehtävässä.<br />
jotka normaalisti nähdään niin sanotuissa<br />
ruokajonoissa.<br />
Ruoka-apupalvelu saatiinkin jo pääsiäisen<br />
aikaan toimintaan yhteistyössä kaupungin,<br />
järjestöjen ja seurakunnan kanssa. Kaupungin<br />
omasta henkilöstöstä siirtyi omien töiden<br />
pysähdyttyä esimerkiksi sivistystoimen väkeä<br />
ruoka-apupalvelun tehtäviin. Ensimmäiset<br />
kassit saatiin kuljetettua koteihin jo huhtikuun<br />
alkupuolella.<br />
Alueelliset ruoka-apupisteet ottivat käyttöön<br />
myös rajoitusten takia tyhjksi jääneitä,<br />
ruuan säilytykseen soveltuvia tiloja.<br />
Lisäksi esikoulu-, peruskoulu- ja lukiooppilaille<br />
on tarjottu lounaspaketteja etäopetusjakson<br />
aikana.<br />
Apua etujoukkoihin. Kaupungin työntekijöitä<br />
on siirtynyt myös muihin tehtäviin.<br />
Huhtikuun puolivälissä jo reilusti toista sataa<br />
kaupungin palveluksessa työskentelevää henkilöä<br />
oli siirtynyt sosiaali- ja terveydenhuollon<br />
tehtäviin.<br />
Kaupungin koronakriisin myötä perustaman<br />
resurssipoolin tarkoituksena on ollut<br />
turvata sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön<br />
riittävä resursointi poikkeuksellisessa tilanteessa.<br />
10 Espoon kaupungin lehti asukkaille
Tapiola<br />
Sinfonietta on<br />
viihdyttänyt<br />
tänä keväänä<br />
espoolaisia<br />
etäkonsertein.<br />
Pienissä kamarimusiikkiryhmissä<br />
esiintyminen<br />
kuuluu normaalistikin<br />
osaksi<br />
SInfoniettan<br />
ohjelmistoa.<br />
Sinfoniettan sävelet kaikuvat kotisohville<br />
MERIHEINI LUODON Metsänpeitto-levytys oli vuonna<br />
2018 Teosto-palkintoehdokkaana. Tapiola Sinfoniettan<br />
konsertissa huhtikuun 17. päivä teos piti kuulla Kalle<br />
Vainion orkestroimana. Koronavirus ja viime hetken<br />
sairastapaus muuttivat suunnitelmat.<br />
Orkesterin residenssitaiteilija Taavi Oramo rakensi<br />
pikavauhtia uuden ohjelman. Pienistä kamarimusiikkiyhtyeiden<br />
esityksistä koostunut konsertti kuvattiin<br />
live-lähetyksenä alkuperäisenä esitysajankohtana.<br />
– Monelle kuulijallemme oli tärkeää osallistua<br />
nimenomaan live-lähetykseen ja aistia tunnelma kotiruudun<br />
takaa, intendentti Anna Jaskiewicz kertoo.<br />
II viulun varaäänenjohtaja Tiina Paanaselle yleisön<br />
puuttuminen esityksestä oli suurin jännitysmomentti.<br />
– Ihana tietää, että ainakin osa tosiaan istuu katsomassa<br />
ja kuuntelemassa juuri silloin, kun soitamme.<br />
Yritän ottaa sen ajatuksen mukaani esitykseen, vaikka<br />
emme nyt pääsekään aistimaan yleisön tunnelmia,<br />
Paananen sanoi ennen esitystä.<br />
Harjoittelu on tänä keväänä keskittynyt omien<br />
osuuksien hiomiseen ja pienryhmissä kulttuuritalolla<br />
kokoontumisiin.<br />
– Kaipaan orkesterielämää, mutta kamarimusiikki<br />
on meillä tavallisestikin osa vuoden ohjelmaa ja omasta<br />
harjoittelusta on silloinkin huolehdittava itsekseen,<br />
joten mitään ihan uutta tässä ei ole, Paananen sanoo.<br />
Muitakin live-lähetyksiä on tänä keväänä tehty ja ne<br />
löytyvät myös tallenteina kotona247.fi-osoitteessa ja<br />
Sinfoniettan YouTube-kanavalla.<br />
Kaikki esitykset ovat yleisölle ilmaisia.<br />
11
teema<br />
KAUPUNGIN<br />
tarjoama lasten<br />
i<br />
ja nuorten<br />
kesätoiminta toteutuu.<br />
Kesäleireille ja<br />
-kursseille voi yhtä<br />
kysellä vapaita<br />
paikkoja. Tarjolla on<br />
muun muassa teatteria,<br />
eläintenhoitoa,<br />
retkeilyä, kokkausta,<br />
melontaa ja tietokonepelejä.<br />
Tietoja leireistä<br />
ja kursseista löytyy<br />
sivulta harrastehaku.fi<br />
Toisena tavoitteena oli tarjota töitä suljettujen<br />
toimipisteiden työntekijöille. Samalla<br />
työskentely toisessa toimipisteessä on ollut<br />
mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan ja<br />
ammattitaitoaan.<br />
Nopeita ratkaisuja. Kaupunginhallitus ja<br />
muut toimielimet ovat kokoontuneet maaliskuun<br />
lopulta lähtien kokouksiin teamsjärjestelmän<br />
kautta. 75-päisen valtuuston<br />
kokous edellytti vähän isompia järjestelyjä.<br />
Ensimmäinen sähköinen valtuuston kokous<br />
oli tarkoitus pitää 18.5., mutta huhtikuun puolivälissä<br />
tuli tieto, ettei 27. päivälle suunniteltua<br />
kokousta voidakaan peruuttaa. Vajaassa kahdessa<br />
viikossa saatiin toteutettua teams-palaveri,<br />
jossa oli oma järjestelmänsä äänestyksille.<br />
Esimerkiksi Helsinki oli jo toteuttanut sähköisen<br />
valtuuston kokouksen, mutta Espoon<br />
äänestyskäytäntö oli ensimmäinen laatuaan.<br />
– Tämä oli historiallinen kokous. Paitsi että<br />
se oli Espoon ensimmäinen sähköinen valtuuston<br />
kokous, se oli ainakin minun monivuotisen<br />
työhistoriani ensimmäinen valtuusto, jossa<br />
kaikki varsinaiset jäsenet olivat läsnä, valtuuston<br />
sihteeri Jouni Majuri kertoo.<br />
Valtuuston jäsenille järjestettiin edellisviikolla<br />
harjoittelumahdollisuuksia, joissa<br />
kokeiltiin äänestämistä, puheenvuoron pyytämistä<br />
ja läsnäoloilmoittautumiskäytäntöjä.<br />
Jos järjestelmien käyttö tai verkkoyhteyksien<br />
toimivuus siitä huolimatta mietitytti, valtuutetuilla<br />
oli mahdollisuus osallistua kokoukseen<br />
valtuustosalissa.<br />
– Meitä oli paikalla puheenjohtaja ja minä,<br />
tekninen sihteeri, kolme valtuutettua sekä<br />
kaksi it-asiantuntijaa, Majuri sanoo.<br />
Kokouksessa pidettiin kolme äänestystä.<br />
Yksi osallistuja ei onnistunut äänestämään<br />
erillisen järjestelmän kautta, vaan hänen<br />
äänensä kerättiin erikseen. Lisäksi yhdessä<br />
äänestyksessä ilmeni toinen kömmähdys.<br />
Muutoin kokous sai paljon kiitosta ja kehuja.<br />
– Uskon, että etäyhteyttä tullaan hyödyntämään<br />
jatkossa sittenkin, kun lähikontaktit ovat<br />
mahdollisia, Majuri arvelee.<br />
,,<br />
Tämä oli historiallinen<br />
kokous. Se oli ensimmäinen<br />
valtuusto, jossa kaikki<br />
varsinaiset jäsenet olivat<br />
läsnä.<br />
12 Espoon kaupungin lehti asukkaille
Yrittäjille tukea tukalaan tilanteeseen<br />
ESPOOSSA on noin 15 000 yritystä, joista<br />
kaksi kolmasosaa yksinyrittäjiä. Koronan<br />
aiheuttamat rajoitukset ovat vaikuttaneet<br />
monien liiketoimintaan tai jopa ajaneet sen<br />
lähes kokonaan alas. Valtio on tullut etenkin<br />
yksinyrittäjiä vastaan myöntämällä heille<br />
kohdennettua tukea. 2 000 euron suuruinen<br />
yksinyrittäjän tuki on ollut haettavissa 24.4.<br />
alkaen.<br />
Espoossa yrittäjien auttaminen on otettu<br />
vakavasti. Business Espoon koordinoimia<br />
tukihakemuksia oli kahdessa viikossa tullut<br />
runsaat 980 kappaletta, mikä tarkoittaa noin<br />
1,34 miljoonan euron suuruista tukipottia.<br />
– Tällä hetkellä pystymme käsittelemään<br />
hakemukset jo niiden saapumispäivänä ja<br />
jos kaikki hakemuksen liitteet ovat kunnossa<br />
ja ehdot täyttyvät, rahat ovat yrittäjän tilillä<br />
4–5 arkipäivässä hakemuksen saapumisesta,<br />
Sanna Lindholm kaupungin elinkeino- ja<br />
kaupunkikehitysyksiköstä sanoo.<br />
Tukea voi hakea, jos koronan vaikutusten<br />
voi osoittaa heikentäneen myyntituottoa ja<br />
saatavia vähintään 30-prosentilla. Hakuaikaa<br />
on aina syyskuun loppuun saakka. Lindholm<br />
kehottaakin harkitsemaan, mikä on itselle<br />
paras aika tuen hakemiseen.<br />
Yksinyrittäjän on mahdollista myös hakeutua<br />
työttömyysturvan piiriin, jos liiketoiminta<br />
on koronan takia pysähtynyt täysin.<br />
Osa yrityksistä on pystynyt jatkamaan<br />
toimintaansa ainakin osittain muokkaamalla<br />
toimintamalliaan, kuten leppävaaralaisten<br />
keskuudessa toisena olohuoneena tunnettu<br />
ravintola Base. Hyvä ruoka, viini ja erilaiset<br />
tapahtumat kokoavat paikallisia yhteen.<br />
Maaliskuun 30. päivän jälkeen koko toimintakonsepti<br />
täytyi miettiä uusiksi.<br />
Base on tarjonnut kevään lounasta arkisin<br />
take away -periaatteella. Myös kevään juhliin<br />
on tehty valmiita juhla-aterioita.<br />
– Pääsiäisenä lammasateroita tilattiin niin<br />
paljon, että jouduimme myymään ei-oota,<br />
ravintoloitsija Vuokko Varila-Kiverä sanoo.<br />
Ravintolan salihenkilökunta on jouduttu<br />
lomauttamaan, mutta keittiön puolella<br />
on pystytty tarjoamaan töitä ainakin osaaikaisesti.<br />
Vähintään neljän annoksen paketteja<br />
toimitetaan myös kotiinkuljetuksena leppävaaralaisille.<br />
– Riskiryhmään kuuluvat ja etätöitä kotona<br />
lasten seassa tekevät ovat löytäneet meidän<br />
palvelumme hyvin. Meillä on paljon vakioasiakkaita,<br />
jotka ovat olleet nytkin uskollisia.<br />
Kyllä leppävaaralaiset pitävät omistaan<br />
huolen, Varila-Kiverä iloitsee.<br />
Vuokko Varila-<br />
Kiverän mukaan<br />
lounasruokalistalla<br />
on voitu<br />
hyödyntää monia<br />
normaaliolojen<br />
annoksia, joskin<br />
uusiakin ratkaisuja<br />
on tehty<br />
etenkin asiakkaiden<br />
toiveiden<br />
pohjalta.<br />
13
palveluksessa<br />
Palstalla esitellään<br />
Espoon kaupungin<br />
työntekijöitä ja läheisiä<br />
kumppaneita.<br />
Keittiön hengetär<br />
Ruokapalveluvastaava Annina Artman vastaa yli<br />
sadan lapsen ruokahuollosta Painiityn päiväkodissa.<br />
”<br />
Painiityn päiväkodissa vastaan normaalioloissa<br />
noin 120 lapsen ruokahuollosta. Työni ruokapalveluvastaavana<br />
pitää sisällään Kilon keskuskeittiöstä<br />
tulevien ruokien lämmittämistä,<br />
ruuan esille laittoa, salaattien ja lisukkeiden<br />
valmistusta, omavalvontaa ja asiakaspalvelua.<br />
Pari-kolme kertaa viikossa minulla on tiskiapua,<br />
muuten työskentelen yksin. Siksi työssäni erityisen<br />
tärkeää on aikatauluttaminen, jotta rytmi pysyy yllä.<br />
Vaikka työskentelenkin pääsääntöisesti itsenäisesti, en<br />
silti koe olevani yksin. Siitä saan kiittää<br />
päiväkodin henkilökuntaa ja lapsia.<br />
Ruokailutilanteissa olen aina saatavilla<br />
ja valmis neuvomaan esimerkiksi<br />
erikoisruokavalioihin liittyvissä asioissa<br />
ja vastaamaan lasten kysymyksiin.<br />
Erityisen kiinnostuneita lapset<br />
ovat siitä, mistä ruoka tulee. Keittiön<br />
isot laitteet kiinnostavat heitä myös<br />
kovasti.<br />
Maaliskuussa saimme tunnustusta,<br />
kun meille myönnettiin Makuaakkoset-diplomi.<br />
Diplomin myöntämisen kriteereinä ovat kestävän<br />
kehityksen huomioon ottaminen, ravitsemuksellisuus<br />
ja ruokakasvatuksen edistäminen.<br />
Diplomi kertoo hyvästä yhteistyöstä keittiön ja<br />
päiväkodin välillä ja siitä, että täällä tarjotaan lapsille<br />
sopivaa, kunnon päiväkotiruokaa. Sekä minä että hoitajat<br />
olemme lasten kanssa läsnä ruokailutilanteissa.<br />
Kannustamme lapsia maistamaan eri ruokia ja opetamme,<br />
että ruokailu on tärkeä osa päivää.”<br />
Teksti Mia Weckström Kuva Timo Porthan<br />
Annina Artman<br />
on työskennellyt<br />
ruokapalveluvastaavana<br />
Painiityn<br />
päiväkodissa neljä<br />
vuotta ja ennen sitä<br />
kahdeksan vuotta<br />
tarjoilijana.<br />
Painiityn<br />
päiväkodissa<br />
› 120 pientä ruokailijaa päivässä<br />
› 300 ateriaa päivässä sisältäen<br />
aamupalat, lounaat, välipalat sekä<br />
henkilökunnan ruokailut<br />
› painiittyläisten suosikkiruuat ovat<br />
makaronilaatikko, porkkanasosekeitto<br />
ja spagetti bolognese<br />
14 Espoon kaupungin lehti asukkaille
15 Paikan päällä 16 Menovinkkejä 19 Liikuntavinkki<br />
Espoossa<br />
tapahtuu<br />
Kulttuuria ja<br />
liikuntaa tarjolla<br />
kesäkuusta<br />
elokuuhun.<br />
Automuseo jatkaa<br />
Pakankylässä<br />
Tämän kesän uutena näyttelynä<br />
on luvassa autoaiheinen kiiltokuvakokoelma.<br />
Perinteisesti pääsiäisenä<br />
ovensa avannut kesämuseo on avoinna<br />
yleisölle kesäkuun 2. päivästä lähtien.<br />
SUOMEN vanhin automuseo avaa ovensa yleisölle tiistaina 2.<br />
kesäkuuta. Luvassa on edellisvuodesta ehostettu Skootteri on<br />
lälläripyörä -teemanäyttely sekä tämän kesän uusi teema autoaiheiset<br />
kiiltokuvat.<br />
Espoon automuseosta löytyy noin sata autoa ja yli 200 kaksipyöräistä<br />
kulkuneuvoa. Lisäksi esillä on muuta tieliikennekulttuuriin<br />
liittyvää esineistöä.<br />
Vuonna 1979 Rafael Huhdan Saab-kokoelmasta alkunsa<br />
saanut Espoon Automuseo sijaitsee myös historiallisissa tiloissa.<br />
Pohjois-Espoossa Bodomjärven ympäristössä sijaitseva Pakankylän<br />
kartanon grafiittikivinavetta on yli sata vuotta vanha. Tilan<br />
omistaa Espoon kaupunki, jonka kanssa museota pitävä Espoon<br />
Automuseo ry on juuri tehnyt jatkovuokrasopimuksen.<br />
– Haluamme varmistaa mukavan ja turvallisen museovierailukokemuksen<br />
ottamalla huomioon vallitsevan tilanteen turvallisuustoimet<br />
ja rajoitukset. Seuraamme viranomaisohjeistuksia<br />
tarkasti ja päätämme loppukesän ja syksyn tapahtumista<br />
sen perusteella myöhemmin, Minna Hietanen Espoon<br />
Automuseos ta sanoo.<br />
Viime kesänä lanseerattu aarrekarttatehtävä perheen pienimmille<br />
sai myös niin hyvää palautetta, että sitä jatketaan tänäkin<br />
kesänä.<br />
Espoon Automuseo valittiin Vuoden 2019 ajoneuvomuseoksi.<br />
Moskvich 400-sarja,<br />
eli Piikkinokka-Mosse,<br />
oli Moskvichin ensimmäinen<br />
automallisto.<br />
Se esiteltiin 1947 ja<br />
sitä ja parannettua<br />
mallia 401, valmistettiin<br />
1956 saakka,<br />
yhteensä 247 439<br />
kappaletta.<br />
Pobeda GAZ-M20 oli<br />
neuvostoliittolaisen<br />
GAZ-autotehtaan<br />
vuosina 1946–1958<br />
valmistama automalli.<br />
Sitä käytettiin paljon<br />
taksiautona.<br />
Espoon Automuseo on avoinna kesä-elokuun tiistaista<br />
sunnuntaihin kello 11–17 (keskiviikkoisin kello 19 saakka),<br />
sekä syys–lokakuun viikonloppuisin kello 11–17.<br />
15
Menovinkkejä<br />
✱<br />
Musiikki • Kuvataide ♥ Teatteri ✘ Lapsille ✓ Elokuvat = Espoo ♦ Jotain muuta<br />
Talomuseo Glims, Helinä Rautavaaran museo ja<br />
Näyttelykeskus WeeGee museoineen avautuvat tiistaina<br />
2. kesäkuuta normaalien aukioloaikojen mukaisesti.<br />
Lepakko- ja<br />
linturetki =<br />
Glimsinjokikävely<br />
=<br />
Maisemaarkkitehtuuria<br />
=<br />
Mitä Laajalahdella tapahtuu<br />
öisin? Lähde etsimään merkkejä<br />
lepakoista. Lähtö Villa Elfvikin<br />
pihalta klo 22.30. Ota mukaan<br />
taskulamppu ja lämpimät vaatteet.<br />
Paikoitellen saattaa olla runsaasti<br />
hyttysiä, joten mukaan kannattaa<br />
varata hyttyskarkote ja henkilökohtaiset<br />
allergialääkkeet. Retkelle<br />
kannattaa pukea pitkät housut.<br />
Retkellä pieni evästauko.<br />
› la 6.6. klo 22.30–su 7.6. klo 1<br />
Luonnonkukkien<br />
päivän retki ✘<br />
Koko perheen toiminnallisella<br />
luontoretkellä kuljetaan lasten<br />
ehdoilla. Ota mukaan pienet eväät<br />
ja pukeudu sään mukaan. Yhteispohjoismaisen<br />
Luonnonkukkien<br />
päivän tavoitteena on kasvituntemuksen<br />
ja -harrastuksen edistäminen<br />
sekä yhteisten luontokokemusten<br />
tarjoaminen. Vuoden<br />
<strong>2020</strong> teemalajina on pihlaja.<br />
› su 14.6. klo 10.30–12.30, Villa<br />
Elfvikin luontotalon lähiympäristö<br />
Glimsinjoki-kävelyllä tutustutaan<br />
monimuotoisen Glimsinjoen vaihtelevaan<br />
luontoon. Glimsinjokivarsi<br />
on todettu valtakunnallisesti<br />
arvokkaaksi virtavesikohteeksi<br />
ja luettu Espoon arvokkaimpien<br />
luontokohteiden joukkoon.<br />
Retkelle lähdetään Auroran<br />
muistolaatan luota Träskändan<br />
kartanon pääoven edustalta<br />
(Träskändanristi 1). Retki päättyy<br />
Jorvinkoskelle Jorvin sairaalan<br />
viereen. Retkellä tarvitaan hyvät<br />
kengät, joko maastokengät tai<br />
kumisaappaat. Polku on luonnonpolku<br />
ja paikoin kostea.<br />
Jos auton haluaa jättää lähelle<br />
retken päätepistettä, parkkipaikkana<br />
on sairaalan maksullinen<br />
P-halli.<br />
Glimsinjoen jokikävelyreittiin<br />
voi tutustua osoitteessa proespoonjoki.fi/Glimsinjoki.htm.<br />
Sivustolta voi ladata luontopolkuoppaan,<br />
joka on helppo tulostaa<br />
mukaan jokikävelylle.<br />
Bussit Träskändaan:<br />
reittiopas.fi.<br />
› su 14.6. klo 10–12,<br />
Glimsinjoen varsi Träskandan<br />
puistosta Jorviin<br />
WeeGeellä avautuu perjantaina<br />
5. kesäkuuta näyttely Jussi Jännes<br />
– Unelma puutarhakaupungista.<br />
Jussi Jännes oli ensimmäisiä<br />
maisemaan keskittyviä arkkitehteja<br />
Suomessa. Jännes suunnitteli<br />
muun muassa keskustan viherrakenteita<br />
sekä pihapiirejä.<br />
Näyttelyä varten on digitoitu<br />
Jänneksen Tapiola-suunnitelmien<br />
kokonaisuus, josta osa on nyt<br />
ensimmäistä kertaa esillä.<br />
Luontotalon<br />
perusnäyttely =<br />
Villa Elfvikin luontotalossa pääsee<br />
tutustumaan Espoon luonnon hienouksiin<br />
kaikkina vuodenaikoina.<br />
Eläköön Espoo on luontotalon<br />
pysyvä näyttely, joka esittelee<br />
Espoon luonnon ominaispiirteitä:<br />
lehtoja, lintukosteikkoja, lähimetsiä<br />
ja saaristoa.<br />
Toiminnallisessa näyttelyssä<br />
pääsee käyttämään aistejaan. Siellä<br />
voi kuunnella lintujen laulua, silittää<br />
ketun turkkia ja kurkistella luukkuihin.<br />
Mikroskoopin alle voi tuoda<br />
luonnon ihmeitä tutkittavaksi.<br />
Matti Suurosen suunnittelema<br />
utopistinen muovitalo Futuro on yksi<br />
WeeGeen suosituimmista kohteista.<br />
Ilona Niemen teos Personae mythologicae<br />
nostaa esiin hieman vieraampia mytologisia<br />
hahmoja nykyaikaisin vivahtein.<br />
Muista ainakin nämä!<br />
1 2 3 4 5 6<br />
Lumoudu kaupunkiluonnosta<br />
Villa Elfvikin luontotalon<br />
Lumoudu<br />
kaupunkiluonnosta<br />
-näyttely tuo<br />
vierailijalle luonnon<br />
monimuotoisuuden<br />
ihmeet käsin<br />
kosketeltavaksi.<br />
Näyttely on esillä<br />
24.6.–16.8.<strong>2020</strong>.<br />
Futuro avoinna<br />
kesäkauden ajan<br />
WeeGeen maamerkkinä<br />
tunnettu<br />
Futuro-talo on<br />
avoinna kesäkauden<br />
ajan toukokuun puolivälistä<br />
syyskuun<br />
13. päivään saakka.<br />
Taloon pääsee<br />
WeeGeen aukioloaikoina.<br />
Urbaania<br />
mytologiaa<br />
Ilona Niemen teos<br />
Personae mythologicae<br />
on esillä<br />
WeeGeen edustan<br />
rakennustyömaata<br />
kiertävässä aidassa.<br />
28 sielukkaan otuksen<br />
kokoelma perustuu<br />
suomalaisen<br />
mytologiaan.<br />
Virtuaalikierros<br />
Gallen-Kallelaa<br />
Taiteilija Akseli<br />
Gallen-Kallelan<br />
(1865–1931)<br />
suunnittelemaan<br />
ja rakentamaan<br />
Tarvaspään ateljeelinnaan<br />
pääsee<br />
tutustumaan virtuaalisesti<br />
osoitteessa<br />
gallen-kallela.fi.<br />
Kaupunki<br />
kuvissa<br />
Espoon kaupunginmuseon<br />
Bodom<br />
Ämmässuo – kaupunki<br />
kuvissa -näyttelyyn<br />
voi tutustua<br />
myös virtuaalisesti.<br />
Näyttelyn kaikki kuvat<br />
on koottu Finnaan.<br />
Näyttely esittelee<br />
Espoon 56 virallista<br />
kaupunginosaa.<br />
Avoin maalaustapahtuma<br />
Kuvataiteen päivänä<br />
pe 10.7. klo 11–14<br />
järjestetään kaikille<br />
avoin maalaustapahtuma<br />
Gallen-Kallelan<br />
Museon pihapiirissä.<br />
Tapahtuma sisältää<br />
demon. Ohjaajana<br />
toimii Olga Veselovskaya.<br />
Omat välineet<br />
mukaan.<br />
16 Espoon kaupungin lehti asukkaille
Saaristomuseo Pentala<br />
avautuu lauantaina<br />
6. kesäkuuta normaaleilla<br />
aukioloajoilla.<br />
Huvilamuseo<br />
Villa Rulludd avautuu<br />
sunnuntaina<br />
7. kesäkuuta.<br />
Kirjastoissa voi<br />
vierailla normaalisti<br />
1. kesäkuuta alkaen.<br />
Tuhat tarinaa<br />
Espoosta ♦<br />
Päänäyttely<br />
jatkuu elokuulle •<br />
Anni Puolakka:<br />
Timanttimaha •<br />
Tacita Deanin näyttelyssä nähdään<br />
muun muassa kunnianhimoinen<br />
liitutaulumaalaus Chalk Fall (2018).<br />
KAMUn Tuhat tarinaa Espoosta<br />
-näyttely on pysyvä näyttely<br />
Espoon historiasta. Näyttely<br />
kertoo Espoosta viidellä eri aikakaudella,<br />
viidessä eri paikassa:<br />
kivikauden hylkeenpyytäjistä<br />
Bosmalmissa, keskiajan maanviljelijöistä<br />
Mankbyssä, herrasväestä ja<br />
rahvaasta Albergassa, tehdastyöläisistä<br />
Kauklahdessa ja kaupunkielämästä<br />
lähiöissä. Miten Espoo<br />
on syntynyt ja miten Espoosta tuli<br />
sellainen kuin se nyt on?<br />
Kansainvälisesti arvostetuimpiin<br />
nykytaiteilijoihin lukeutuvan<br />
Tacita Deanin (s. 1965) näyttely<br />
jatkuu EMMAssa 2. elokuuta asti.<br />
Dean tunnetaan erityisesti 16 ja<br />
35 mm:n elokuvista sekä työstä<br />
analogisen elokuvan perinteen<br />
säilyttämisen puolesta, mutta<br />
myös suurikokoisista tilan haltuun<br />
ottavista liitutaulumaalauksista.<br />
Tuotannossaan Dean hyödyntää<br />
piirustusta, valokuvaa, erilaisia<br />
painomenetelmiä ja löytämiään<br />
materiaaleja.<br />
Kosketus-näyttelyn mediatilassa<br />
nähdään kesäkuusta alkaen Anni<br />
Puolakan videoteos Timanttimaha<br />
(2018), ihmisen ja tekoälyllä<br />
toimivan chatbotin välinen<br />
keskustelu. Teos tutkii rakkautta<br />
ja kumppanuutta ihmistaiteilijan,<br />
botin ja hyttysten välillä. Puolakka<br />
sisällyttää töihinsä omaelämäkerrallista<br />
ja dokumentaarista<br />
materiaalia.<br />
› 2.6.<strong>2020</strong>–27.9.<strong>2020</strong><br />
IC-98:n mediainstallaatio esitetään<br />
EMMAn noin 400 neliön näyttelytilassa<br />
osana Kosketus-kokoelmanäyttelyä.<br />
Nastja Säde Rönkkö hyödyntää<br />
teoksessaan poliittisissa mielenilmaisuissa<br />
käytettyä elettä.<br />
500 vuotta<br />
eteenpäin ♦<br />
Pellavaniemelle, Albergan kartanoon<br />
kuuluneen Linuddin huvilan<br />
viereen kohosi vuosien 1911–13<br />
aikana Akseli Gallen-Kallelan<br />
ateljeelinna, Tarvaspää. ”En minä<br />
rakenna meitä varten, vaan 500<br />
vuotta eteenpäin”, totesi hän ateljeestaan<br />
reilu sata vuotta sitten.<br />
Tarvaspää – 500 vuotta eteenpäin<br />
-näyttelyn keskiössä ovat arkkitehtuuri,<br />
rakentaminen ja eletty arki.<br />
› 1.6.<strong>2020</strong>–25.4.2021<br />
for those<br />
yet to be •<br />
Vuoden nuori taiteilija 2019<br />
-palkinnon saaneen Nastja<br />
Säde Rönkön (s. 1985) teos for<br />
those yet to be (2016–2018) on<br />
nähtävillä EMMAssa 2. elokuuta<br />
asti. Teos on sarja videoperformansseja,<br />
jotka käsittelevät<br />
tunteita, joita ilmastonmuutos ja<br />
ympäristötuho herättävät. Rönkkö<br />
vierailee maapallomme hauraissa<br />
kohteissa, joita ihminen toiminnallaan<br />
tuhoaa, ja lähettää viestejä<br />
jälkipolville. Teos on esillä kokonaisuudessaan<br />
ensimmäistä kertaa.<br />
Keraamisia<br />
eläinhahmoja •<br />
Kesällä EMMAssa nähdään<br />
ilahduttava joukko keraamisia<br />
eläinhahmoja. Nykytaiteilija Lotta<br />
Mattilan (s. 1986) suunnittelemassa<br />
leikkisässä ympäristössä<br />
on esillä keramiikkataiteilija<br />
Michael Schilkinin (1900–<br />
1962) luomia eläimiä. Niin ikään<br />
eläinaiheistaan tunnettu Mattila<br />
osallistuu näyttelyyn omilla, tätä<br />
näyttelyä varten tehdyillä, uusilla<br />
veistoksillaan.<br />
› 2.6.<strong>2020</strong>–28.2.2021<br />
Menopelileikki<br />
lapsille ✘<br />
Menopelileikki-erikoisnäyttelyssä<br />
tarkastellaan kulkemista ja matkantekoa,<br />
liikennevälineitä ja liikenneturvallisuutta<br />
lapsen näkökulmasta<br />
ja leikin avulla. Näyttelyssä on esillä<br />
liikenteeseen liittyviä leikin välineitä<br />
ja leikkisiä menopelejä. Toiminnallisessa<br />
ja elämyksellisessä näyttelyssä<br />
pääsee sisälle liikenteen<br />
maailmaan, erilaisten menopelien<br />
kyytiin ja testamaan tietoja liikennesäännöistä.<br />
Teesejä yhteiskuntaruumiista<br />
•<br />
IC-98:n eli Patrik Söderlundin<br />
(s. 1974) ja Visa Suonpään (s.<br />
1968) mediainstallaatio on nähtävillä<br />
EMMAssa elo-syyskuussa.<br />
Teos esitetään EMMAn noin<br />
400 neliön näyttelytilassa osana<br />
Kosketus-kokoelmanäyttelyä.<br />
Teos kuvaa köyden eri olomuotoja<br />
ja muodonmuutoksia. Teoksessa<br />
äänellä on merkittävä rooli.<br />
› 4.8.<strong>2020</strong>–27.9.<strong>2020</strong><br />
Aladdin ja<br />
taikalamppu ✘<br />
Klassikkosatu Aladdin ja taikalamppu<br />
on Teatteri Hevosenkengän<br />
versiossa vauhdikas seikkailutarina<br />
pienimmille. Mukana nuori<br />
sankari Aladdin ja hänen rottaystävänsä<br />
Baba, ihana prinsessa,<br />
lampun henki, kiero suurvisiiri ja<br />
tietenkin lentävä matto. Esityksessä<br />
on panostettu visualisuuteen<br />
ja musiikkiin, jotka loihtivat<br />
menneen itämaan tunnelmaa.<br />
› to 13.8. klo 18, la 15.8. klo 16, su<br />
16.8. klo 15 ja la 22.8. klo 16, Teatteri<br />
Hevosenkengän Kotinäyttämö<br />
17
Menovinkkejä<br />
✱<br />
Musiikki • Kuvataide ♥ Teatteri ✘ Lapsille ✓ Elokuvat = Espoo ♦ Jotain muuta<br />
Gallen-Kallelan Museo<br />
avaa ovensa maanantaina<br />
1. kesäkuuta.<br />
Lehman-trilogia<br />
elokuussa ♥<br />
Viidestoista Yö<br />
-musikaali ♥<br />
Lelujen ja leikkien<br />
historiaa ♦<br />
Lehman-trilogia kuvaa modernin kapitalismin<br />
evoluutiota, rahatalouden nousua ja<br />
massakulutuksen alkua.<br />
ASAn viimeisimmät julkaisut ovat ”Rakkauslauluja<br />
miehille” ja ”Uni näkee unta<br />
meistä”.<br />
Dave Lindholm Lights kokoonpanoon<br />
kuuluvat Daven lisäksi tutut soittajat Tommi<br />
Laine, Juppo Paavola ja Mikko Löytty.<br />
Lehman-trilogian ensi-ilta on<br />
siirretty lauantaiksi 1. elokuuta.<br />
Davide Giovanzanan ohjaamassa<br />
esityksessä kuvataan<br />
investointipankki Lehmanin<br />
Brothersin perustajien perheen<br />
vaiheita kolmen sukupolven ajan.<br />
Yhden illan aikana näyttelijät<br />
Jussi Lehtonen, Timo Torikka,<br />
Juha Sääski ja säveltäjä-muusikko<br />
Maija Ruuskanen kerivät<br />
auki tarinan, joka alkaa 1844 ja<br />
päättyy vuoteen 2008, joilloin<br />
pankin romahdus laukaisi yhden<br />
kaikkien aikojen merkittävimmistä<br />
finanssikriiseistä.<br />
› la 1.8. klo 18.30, pe 7.8. klo 18.30,<br />
la 8.8. klo 14.00 ja pe 14.8. klo<br />
18.30, Espoon Kaupunginteatteri<br />
Asa & Band<br />
Sellosalissa ✱<br />
Asa & Band -kokoonpano konsertoi<br />
Sellosalissa elokuussa.<br />
Aliaksella Avain uransa aloittaneella<br />
Matti Salolla oli aina<br />
oma painovoimansa, joka ohjasi<br />
omalle polulle. Klassikoksi muodostunut<br />
debyytti Punainen tiili toi<br />
sosiaalista realismia ja poliittista<br />
paatosta Rähinän ulosantiin,<br />
mutta varsinainen läpimurto oman<br />
äänen, oman kielen ja oman maailman,<br />
löytymiseen oli Asa.<br />
Viimeisen kymmenen vuoden<br />
aikana Asa on julkaissut ja<br />
esittänyt musiikkia ahkerasti,<br />
psykedeliasta vahvasti ammentavasta<br />
ja tee-se-itse-henkisestä<br />
Foetida-sarjasta perinteisemmällä<br />
hiphop-estetiikalla operoiviin<br />
levyihin, kuten Love ja Jou jou,<br />
sekä dj-vetoisista keikoista Asa &<br />
Band -kokoonpanon konsertteihin.<br />
› to 13.8. klo 19<br />
Liput: lippu.fi<br />
Viidestoista Yö -musikaalissa<br />
tehdään huikea aikamatka Juicen<br />
ja hänen ystäviensä maailmaan.<br />
Juicen suurimpien klassikoiden<br />
lisäksi kuulemme Mikko Alatalon<br />
tuotantoa, Manserockin parhaita<br />
paloja, unohtamatta Tuuliajolla<br />
risteilyn hulvattomia yhtyeitä.<br />
Musikaalissa kuullaan muun<br />
muassa kappaleet: Viidestoista<br />
yö, Rakkauden haudalla, Syksyn<br />
Sävel, Marilyn, Jyrki Boy, Mä<br />
maalaispoika oon, Hän hymyilee<br />
kuin lapsi, Kaksoiselämää, Musta<br />
aurinko nousee, Paperitähdet,<br />
Aamu alkaa A:lla, Pidetään ikävää<br />
ja monia muita. Juicea esittää<br />
artisti ja muusikko Matti Mikkonen<br />
alias Matthau Mikojan,<br />
manserockari jo toisessa sukupolvessa.<br />
› pe 14.8. klo 19<br />
Liput: lippu.fi<br />
Dave Lindholm<br />
Sellosalissa ✱<br />
Dave Lindholm on kiistatta yksi<br />
arvostetuimmista suomalaisista<br />
musiikintekijöistä. Daven ura alkoi<br />
1971 Ferris-yhtyeestä. Seuraavana<br />
vuonna, 1972, julkaistiin<br />
ensimmäinen Dave Lindholmin<br />
sooloalbumi Iso ”Kynä” Lindholm.<br />
Daven uusin bändikokoonpano<br />
Dave Lindholm Lights keikkailee<br />
Sellosalissa elokuussa. Juurevan<br />
bluesbändin soundin kulmakiviä<br />
ovat Daven lisäksi useista eri<br />
kokoonpanoista tutuiksi tulleet<br />
soittajat, kitaristi Tommi Laine<br />
(mm. Groovy Eyes), rumpali<br />
Juppo Paavola (mm. Pauli<br />
Hanhiniemen Perunateatteri) sekä<br />
basisti Mikko Löytty (mm. SF<br />
Blues).<br />
› to 20.8. klo 19<br />
Liput: lippu.fi<br />
Erityisesti aikuisille suunnatun Lelujen<br />
ja leikkien historiaa -opastuksen<br />
aikana tutkitaan ja muistellaan<br />
yhdessä, miten lelut, leikit ja lasten<br />
elämä ovat muuttuneet vuosikymmenten<br />
saatossa 1800-luvulta<br />
nykypäivään. Opastus lähtee<br />
Lelumuseon ovelta ja sisältyy Wee<br />
Geen pääsylipun hintaan. Ikäsuositus:<br />
7-vuotiaasta alkaen.<br />
› la 6.6. klo 13.30–14, Näyttelykeskus<br />
WeeGee, Suomen<br />
Lelumuseo Hevosenkenkä<br />
Louhiklubi<br />
Espoon kulttuurikeskuksessa<br />
✱<br />
Suomalaisen kevyen musiikin<br />
ystäville tulee mahdollisuus nähdä<br />
kaksi pitkään toiminutta hienoa<br />
duoa, kun Kettunen-Kuokkanen<br />
ja Johanna & Mikko Iivanainen<br />
yhdistävät voimansa toista kertaa<br />
kiertueen muodossa. Olohuonemaisissa<br />
konserteissa nämä neljä<br />
esittävät yhdessä omia kappaleitaan<br />
sekä myös huolella valikoimiaan<br />
lainakappaleita. Luvassa on<br />
herkkiä hetkiä, elämänmakuisia<br />
tarinoita ja tietysti myös huumoria.<br />
› to 27.8. klo 19–21, Espoon<br />
kulttuurikeskus, Louhisali<br />
Liput: lippu.fi<br />
Taide-elämyksiä<br />
virtuaalisesti •<br />
Espoon modernin taiteen museo<br />
on tuottanut nettisivuilleen<br />
monipuolista sisältöä, josta voit<br />
nauttia kotoa käsin. Linkit taiteilijoista<br />
kertoviin dokumentteihin ja<br />
näyttelykohtaisiin taiteilijahaastatteluihin<br />
löytyvät kootusti EMMAn<br />
nettisivustolta.<br />
18 Espoon kaupungin lehti asukkaille
5<br />
maagista<br />
liikettä<br />
kotijumppaan<br />
Lämmittele kunnolla. Tee liikkeet<br />
oman tunnon ja oman kunnon<br />
mukaan. Toista jokaista liikettä<br />
10–15 kertaa. Pidä tauko ja tee<br />
sama uudelleen. Halutessasi voit<br />
tehdä useamman kierroksen.<br />
3<br />
Reidet ja<br />
pakarat: kyykky.<br />
Kyykisty alas,<br />
kuin istuisit tuolille.<br />
Nouse ylös.<br />
Vinkkejä<br />
omatoimiseen<br />
liikuntaan kaikenikäisille<br />
espoo.fi/<br />
omatoimiliikunta<br />
Kaikkien sivulla esiteltyjen<br />
videoiden, live-ryhmäliikuntatuntien<br />
ja ohjeiden avulla voi<br />
jumpata maksutta.<br />
2<br />
Ylävartalo:<br />
soutu.<br />
Souda edestä pitkiä<br />
vetoja, takana lapaluut<br />
lähentyvät.<br />
Espoo liikkuu<br />
Omasta kunnosta ja<br />
kehon liikkuvuudesta on<br />
tärkeää huolehtia myös<br />
esimerkiksi karanteenonomaisissa<br />
oloissa.<br />
Teksti ja kuva Espoon liikuntapalvelut<br />
1<br />
Alkulämmittely:<br />
vuorohiihto.<br />
Heilauta rennosti<br />
käsiä eteen–taakse.<br />
Anna katseen ja rangan<br />
kiertyä mukana.<br />
4<br />
Vinot vatsalihakset:<br />
kierrot.<br />
Vie sormet/kyynärpää<br />
vastakkaiseen<br />
polveen.<br />
5<br />
Liikkuvuus:<br />
kylkikurotus.<br />
Kurota toisella<br />
kädellä pitkälle<br />
yläviistoon.<br />
19
ajassa<br />
Espoo kasvaa lähes<br />
5 000 asukkaan<br />
vuosivauhtia. Kestävät<br />
ratkaisut palvelevat<br />
myös tulevia<br />
sukupolvia.<br />
Teksti Maarit Krok<br />
Vehreä<br />
kestävän<br />
liikkumisen<br />
keskus<br />
Viitesuunnitelma<br />
Leppävaaran<br />
tulevasta ilmeestä<br />
Kehä I suunnasta<br />
tarkasteltuna.<br />
Tulevina vuosina Leppävaaran alueella<br />
panostetaan jalankulkukeskustaan ja<br />
palvelujen kehittämiseen.<br />
Leppävaara on pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kolmanneksi<br />
vilkkain risteysasema, ja kolmannes Espoon viime vuoden<br />
väestönkasvusta kohdistui Leppävaaraan. Espoon väestö kasvoi<br />
vuonna 2019 reilulla 6 000 asukkaalla, ja näistä 2 000 asuu Suur-<br />
Leppävaaran alueella.<br />
Leppävaaran alueella on kolme keskeistä tavoitetta: kaupunkirakenteen<br />
tiivistäminen, joukkoliikenteen ja palvelutason kehittäminen sekä<br />
jalankulkukeskuksen laajentaminen.<br />
– Hankekehittäminen on lähtenyt siitä, että ympäristö ei täytä vilkkaasti<br />
liikennöidyn alueen vaatimuksia, Leppävaaran projektinjohtaja<br />
Mika Rantala sanoo.<br />
Sello on Leppävaaran sydän. Nyt halutaan kehittää myös Sellon ympärillä<br />
olevia alueita.<br />
– Leppävaaran keskus -visiossa pohjoiseen on tulossa liikekeskushanke<br />
ja Sellon itäpuolelle Hatsinanpuiston liikekeskus. Kaikki nämä<br />
sijaitsevat kävelymatkan päässä toisistaan. Tavoittelemme laajempaa<br />
kaupunkikeskusta, jonka myötä saisimme syntymään hyvää kaupunkipöhinää,<br />
Rantala kuvailee.<br />
Keskustan ympäristöstä halutaan myös vehreämpi ja helpommin<br />
saavutettava. Pysäköintialueet siirtyvät maan alle, ja radan ylle tulevalle<br />
yhdyssillalle on tarkoitus tulla palveluita, mutta siitä tulee myös lämmin<br />
terminaali sekä bussi- että junamatkustajille.<br />
Hankkeet tukevat kestävää liikkumista ja joukkoliikenteen käyttöä.<br />
Useat uudet asuinalueet sijaitsevat tulevan Raide-Jokerin varrella, ja<br />
jalankulkukeskustan lisäksi pyöräilymahdollisuuksia on määrä kehittää<br />
edelleen.<br />
Alue on asukkaidensa näköinen. Alueen asukkaita on aktiivisesti pyydetty<br />
mukaan kehittämistyöhön asukasfoorumien ja muiden vaikutuskanavien<br />
kautta.<br />
– Kuukausittain olen tavannut alueen asukkaita Tehtävä<br />
Leppävaarassa -päivityksen nimissä ja ylläpidän hankkeen puitteissa<br />
avointa Facebook-ryhmää, jossa on mahdollista keskustella ajankohtaisista<br />
asioista ja kehittämishankkeista, Rantala kertoo.<br />
›<br />
20 Espoon kaupungin lehti asukkaille
Leppävaaran keskus (SARC Architects ltd)<br />
Ilmakuva Hatsinanpuiston<br />
alueesta.<br />
Uusi liikekeskus<br />
tulee laajentamaan<br />
Leppävaaran keskusta<br />
Sellon ympärille.<br />
Hatsinanpuisto (OOPS, NCC)<br />
21
Hankkeet:<br />
HATSINANPUISTO<br />
(rakenteilla)<br />
noin 100 000 kerrosneliötä<br />
(toimisto-, hotelli-, asuin- ja<br />
liikerakentamista)<br />
VERMONNIITTY<br />
(rakenteilla)<br />
250 000 kerrosneliötä<br />
asuinrakentamista<br />
Ilmakuva<br />
tulevaisuuden<br />
Leppävaarasta<br />
tämän hetken<br />
suunnitelmien<br />
pohjalta.<br />
Pikaraitiotie<br />
Raide-Jokerin<br />
raiteiden<br />
rakentaminen<br />
on alkanut<br />
Leppävaarassa.<br />
Raide-Jokeri<br />
KOULUKESKUS<br />
v. 2023–24<br />
PUUSTELLINKALLIO<br />
(rakenteilla)<br />
60 000 kerrosneliötä pääosin<br />
asuinrakentamista<br />
Leppävaara<br />
lukuina<br />
Asukkaita 71 500.<br />
Uusia asukkaita 9 000<br />
vuoteen 2025 mennessä<br />
LEPPÄVAARAN KESKUS<br />
uusi asemasilta<br />
35 000 kerrosneliötä asumista<br />
25 000 kerrosneliötä toimistoa<br />
20 000 kerrosneliötä hotelli-,<br />
palvelu- ja liiketilaa<br />
SÄTERINKALLIONKULMA<br />
40 000 kerrosneliötä<br />
asumista<br />
PALOKÄRKI<br />
30 000 kerrosneliötä asumista<br />
MÄKKYLÄNKUJA<br />
25 000 kerrosneliötä asumista<br />
Työpaikkoja<br />
30 000<br />
Raide-Jokeria<br />
Leppävaarassa<br />
yhdeksän kilometriä<br />
Uuden asukkaan palvelut Espoossa<br />
ESPOON väestönkasvu kuuluu Suomen<br />
suurimpiin. Kaupunki on ottanut<br />
tämän huomioon, ja uusille asukkaille<br />
löytyy lukuisia tietopaketteja.<br />
Espoon kaupungin omille sivuille<br />
on koostettu Asukkaan tietopankki,<br />
josta löytyy tietoa muun muassa<br />
asumisterveydestä, viljelypalstoista<br />
ja matonpesupaikoista. Tämän lisäksi<br />
kaupunki on tehnyt kansainvälisille<br />
asukkaille suunnatun Hello Espoo<br />
-sivuston. Englanninkieliseltä sivustolta<br />
selviää, mitä on hyvä huomioida<br />
ennen muuttoa ja miten uusi elämä<br />
Espoossa lähtee sujuvasti käyntiin.<br />
Myös InfoFinland.fi-sivusto<br />
tarjoaa monikielistä tietoa Espoosta<br />
suomalaisille ja kansainvälisille<br />
muuttajille; sivusto on luettavissa<br />
suomen, englannin ja ruotsin lisäksi<br />
yhdeksällä eri kielellä, muun muassa<br />
somaliksi ja kiinaksi.<br />
Lue lisää:<br />
› espoo.fi (Asukkaan tietopankki)<br />
› helloespoo.fi<br />
› infofinland.fi<br />
22 Espoon kaupungin lehti asukkaille
Ihmisarvo<br />
kuuluu<br />
kaikille<br />
Ennakkoluulot erilaisia<br />
ihmisiä kohtaan ovat luonnollisia.<br />
On kuitenkin eri<br />
asia ajatella jotain tai tuoda<br />
ajatuksensa julki. Joskus<br />
ennakkoluulot johtavat<br />
jopa toisen ihmisen perusoikeuksien<br />
polkemiseen.<br />
› Tapaamme Hanna Bäckströmin<br />
ja Paula Åkerlundin kanssa poikkeusolojen<br />
mukaisesti virtuaalisesti.<br />
Tähän tapaamiseen on siis kaikkien<br />
ollut helppo tulla, mutta näin ei<br />
ole läheskään aina. Pyörätuolilla<br />
kulkevalle Bäckströmille kynnys<br />
osallistua tilaisuuksiin on korkea –<br />
toisinaan fyysisesti mahdoton.<br />
– Usein jo paikalle saapuminen<br />
on vaatinut niin paljon vaivaa, etten<br />
jaksa välittää kanssaihmisten hämmennyksestä,<br />
kun saavun paikalle<br />
pyörätuolilla, Bäckström toteaa.<br />
Paula Åkerlund voi samaistua<br />
kokemukseen. Hän kohtaa usein<br />
myös suoraa paheksuntaa tai epätasa-arvoista<br />
kohtelua.<br />
– On nöyryyttävää kulkea kaupassa,<br />
kun vartija seuraa kuin varjo<br />
perässä. En hyväksy sitä, että toisen<br />
ihmisen voi asettaa eriarvoiseen<br />
asemaan.<br />
Åkerlund on ajanut aktiivisesti<br />
vähemmistöjen asiaa. Hän oli aiemmin<br />
monikulttuurisuusneuvottelukunnassa<br />
ja on nyt ensimmäistä<br />
kautta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnassa<br />
vähemmistöryhmän<br />
edustajana. Bäckström on seurannut<br />
isänsä jalanjälkiä ja toimii vammaisneuvostossa<br />
Uudenmaan lihastautiyhdistyksen<br />
edustajana.<br />
Paula Åkerlund ja Hanna<br />
Bäckström ovat omien<br />
toimielintensä kautta mukana<br />
Espoo kaikille – stop vihapuhe!<br />
-kampanjassa, jolla pyritään<br />
kasvattamaan tietoisuutta, luomaan<br />
suvaitsevaista ilmapiiriä<br />
ja vahvistamaan jokaisen omaa<br />
kykyä puuttua häirintään ja<br />
vihapuheeseen.<br />
Ryhmän edustaminen on myös<br />
taakka. Aina ei jaksaisi olla nöyrä,<br />
kiltti ja ystävällinen.<br />
– Joskus haluaisin olla myös<br />
pahantuulinen ja ikävä ihminen<br />
ilman, että oman käytöksen perusteella<br />
leimataan koko ryhmää,<br />
Bäckström toteaa.<br />
Åkerlund myöntää olevansa<br />
hanakka puuttumaan tilanteisiin,<br />
joissa kokee tulevansa väärinkohdelluksi.<br />
Jos itsellä on takana rankka<br />
päivä, sitä tulee helposti tiuskaistua<br />
vähän napakammin.<br />
– Sitten saa kuulla, että ”just tuollaisia<br />
te olette”, Åkerlund toteaa.<br />
Ennakkoluuloja on kaikilla. Kun<br />
Hanna Bäckström saa itsensä sellaisesta<br />
kiinni, hän nauraa itselleen.<br />
– Stereotypiat erilaisista ihmisryhmistä<br />
ovat voimakkaita. Olen niiden<br />
orja siinä missä joku toinenkin.<br />
Kun saa itsensä kiinni sellaisesta ajatuksesta,<br />
pitää vain ojentaa itseään,<br />
hän sanoo.<br />
Paula Åkerlundin mielestä erilaiset<br />
ajatukset ja omat mielipiteet ovat<br />
ihan sallittujakin. Eri asia on sitten,<br />
miten niitä tuo esiin.<br />
– Ei aina tarvitse nousta barrikadeille,<br />
vaikka ei jotain toimintakulttuuria<br />
tai ajatusmallia itse hyväksyisikään.<br />
Ennen kaikkea jokaisella<br />
ihmisellä on ihmisarvo, oli hän millainen<br />
tahansa. Sitä pitää kaikkien<br />
kunnioittaa, Åkerlund vaatii.<br />
kohtaaminen<br />
Espoo on monikulttuurinen<br />
kaupunki,<br />
joka haluaa edistää<br />
eri väestöryhmien<br />
hyväksymistä ja<br />
yhteistyötä.<br />
Teksti Tiina Parikka Kuva Timo Porthan<br />
23
helmi<br />
Pentalan saari on yksi<br />
Espoon 11:stä ulkoilusaaresta.<br />
Saaristomuseo<br />
palveluineen on ollut<br />
avoinna yleisölle<br />
vuodesta 2018.<br />
Teksti Mia Weckström Kuva Ari Siliamaa<br />
Saaristoelämä vaati<br />
monenlaisia kädentaitoja<br />
SAARISTOMUSEO Pentala sijaitsee<br />
vanhalla kalastajatilalla Espoonlahdella,<br />
Pentalan saaressa. Museo-oppaiden<br />
johdolla alueella pääsee tutustumaan<br />
saaristoelämään ja kalastajatilan arkeen.<br />
– Museoalueella järjestetään<br />
opastuksia, luentoja, näytöksiä ja<br />
kädentaitovetoisia työpajoja, kuten<br />
verkon kudontaa, kertoo Saaristomuseo<br />
Pentalan museo-opas ja koordinaattori<br />
Ninni Finnberg, jonka työkuvaan kuuluu<br />
museon yleisöpalvelujen tuottaminen<br />
sekä piha-alueen kasvien silmälläpito.<br />
Pentalassa museo-oppaan rooli on<br />
monipuolinen. Asiakaspalvelun lisäksi<br />
museo-oppaat pitävät huolta lampaista<br />
Finnbergin perehdyttämänä.<br />
– Saaristomuseolla kesätöissä olevat<br />
lampaat ovat hyvin hellyydenkipeitä, ja<br />
myös museovieraat pääsevät museooppaan<br />
seurassa laidunvierailuille<br />
silittelemään ja halimaan lampaita.<br />
Saaristoluontoon johdattaa 2,3<br />
kilometrin mittainen luontopolku, joka<br />
alkaa museoalueelta ja kuljettaa entiseltä<br />
kalastajatilalta Pentalanjärvelle ja<br />
Diksandin hiekkarannalle.<br />
– Museovierailua suunnitellessa kannattaa<br />
ottaa huomioon, että silloin kun<br />
Tapiolan sääasema näyttää sadetta, niin<br />
usein meillä saaristossa paistaa aurinko,<br />
Finnberg vinkkaa.<br />
Saaristomuseoon ja Pentalan<br />
saaren historiaan pääsee tutustumaan<br />
myös virtuaalisesti Seinätön museo<br />
-mobiilioppaan avulla osoitteessa<br />
tarinasoitin.fi/pentala.<br />
24 Espoon kaupungin lehti asukkaille
Skärgårdslivet krävde mångahanda<br />
praktiska färdigheter<br />
PENTALA skärgårdsmuseum är inrymt<br />
i ett gammalt fiskarhemman på ön Pentala<br />
i Esboviken. Här kan man bekanta sig<br />
med skärgårdslivet och fiskarhemmanets<br />
vardag under ledning av museets guider.<br />
– På museiområdet arrangeras guidningar,<br />
föreläsningar, uppvisningar och<br />
hantverksrelaterade workshoppar såsom<br />
att väva fisknät, säger Ninni Finnberg som<br />
är museiguide och koordinator vid Pentala<br />
skärgårdsmuseum även med uppgift att<br />
producera museets tjänster för allmänheten<br />
och hålla ett öga på gårdens växter.<br />
Museiguiden har mångahanda uppgifter<br />
ute på Pentala. Förutom kundtjänsten<br />
sköter museiguiderna även om fåren och<br />
Finnberg introducerar dem i det arbetet.<br />
– Fåren som sommartid jobbar på<br />
skärgårdsmuseet är mycket kelsjuka, och<br />
även museibesökarna får i sällskap av en<br />
museiguide klappa och krama fåren ute<br />
på grönbete.<br />
En naturstig på 2,3 kilometer leder<br />
ut i skärgårdsnaturen med början från<br />
museiområdet och löper från det tidigare<br />
fiskarhemmanet till Pentalaträsket och<br />
sandstranden Diksand.<br />
– När ni planerar ett museibesök kan<br />
det vara bra att känna till att om väderstationen<br />
i Hagalund visar regn så skiner<br />
solen ofta här ute i skärgården, tipsar<br />
Finnberg.<br />
Det går även att virtuellt bekanta<br />
sig med skärgårdsmuseet och ön<br />
Pentalas historia med hjälp av<br />
mobilguiden ’Vägglöst museum’ på<br />
adressen tarinasoitin.fi/pentala.<br />
Pentalan<br />
pässi odottaa<br />
jo pääsyä<br />
saareen<br />
kesänviettoon.<br />
Pentalan<br />
museo avaa<br />
ovensa<br />
yleisölle<br />
6. kesäkuuta.<br />
25
espoolainen<br />
Juvanpuisto on osa<br />
Niipperin aluetta.<br />
Perheiden suosima<br />
pientaloalue sijaitsee<br />
Juvanmalmin ja<br />
Koskelon teollisuusalueiden<br />
tuntumassa.<br />
Teksti Tiina Parikka Kuvat Eemeli Sarka<br />
Erilainen<br />
oppilaskunta<br />
Juvanpuiston koulussa<br />
kaikki oppilaat voivat<br />
osallistua oppilaskuntatoimintaan.<br />
Toiminta myös<br />
mukautuu nuorten omiin<br />
kiinnostuksen kohteisiin.<br />
Juvanpuiston koulussa on<br />
luovuttu perinteisistä oppilaskuntavaaleista,<br />
joissa kultakin<br />
luokalta hallitukseen valitaan<br />
yksi edustaja. Sen sijaan oppilaskuntatoiminta<br />
perustuu erilaisiin tiimeihin,<br />
joihin kuka tahansa oppilas voi<br />
mennä mukaan oman kiinnostuksensa<br />
pohjalta.<br />
– Meillä on noin 580 oppilasta, joista<br />
arviolta sata on näissä tiimeissä mukana.<br />
Ensi syksynä on tarkoitus, että kaikki<br />
uudet oppilaat valitsisivat jonkin tiimin,<br />
jossa haluavat olla mukana. Jos sellaista<br />
ei ole, perustetaan uusia kiinnostuksen<br />
mukaan, rehtori Vesa Äyräs lupaa.<br />
Eniten oppilaita on mukana kahvilatiimissä<br />
ja ympäristöasioihin keskittyneessä<br />
Vihreä lippu -tiimissä, joihin<br />
voivat osallistua myös alakoululaiset.<br />
– Kahvila on avoinna kahtena päivänä<br />
viikossa. Tiimi on jaettu pienempiin<br />
ryhmiin, yksi ryhmä pitää aina yhden<br />
viikon kahvilaa auki. Käymme kaupassa<br />
hakemassa leivontatarvikkeet, valmistamme<br />
myytävät tuotteet ja hoidamme<br />
myynnin. Siinä oppii hyvin asiakaspalvelua<br />
ja yrityksen pyörittämisen periaatteita,<br />
Mandi Isopahkala sanoo.<br />
Osallistua voi kukin itselle sopivalla<br />
tavalla. Kerttu Kantomaa liittyi<br />
kansainvälisyystiimiin aluksi enemmän<br />
sivustaseuraajan roolissa, mutta<br />
on kasvanut yhdeksi tiimin kantavista<br />
voimista.<br />
– Kansainvälisyystiimissä hoidamme<br />
koululla käyvien vieraiden opastuksen.<br />
Täällä käy paljon ulkomaalaisia tutustumassa<br />
suomalaiseen koulujärjestelmään<br />
ja meidän kouluun. Parasta on<br />
se, että pääsee näkemään ihmisiä eri<br />
kulttuureista. Samalla oppii esiintymistaitoa<br />
ja tietenkin kommunikoimaan<br />
englanniksi, Kerttu kertoo.<br />
Toimintamalleja on monia. Tiimien<br />
kokoontumistiheys vaihtelee aihepiireittäin.<br />
Kaisa Koivunen on kansainvälisyystiimin<br />
lisäksi mukana STEMissä,<br />
joka on tieteestä ja matematiikasta kiinnostuneille<br />
suunnattu tiimi.<br />
Niipperi<br />
• 3 364 asukasta (31.12.2018), joista<br />
reilu 600 peruskouluikäistä<br />
• Alue sijaitsee Pohjois-Espoossa<br />
kehä III varrella<br />
• Suurin osa 3,9 neliökilometrin alueesta<br />
kuuluu Espoo Ringside -golfkentälle<br />
• Alueelta löytyy kaksi kauppaa, parturi<br />
ja kukkakauppa<br />
• Kaksi nuorisotaloa, jotka ovat<br />
avoinna vuorotellen<br />
– Meillä oli viime vuonna esimerkiksi<br />
pakohuone, Kaisa kertoo.<br />
Mandi, Kerttu ja Kaisa kuuluvat myös<br />
oppilaskunnan hallitukseen, samoin<br />
kuin Adele Silvennoinen.<br />
– Hallitukseen ei ketään erityisesti<br />
valita, sinne päätyvät aktiivisimmat<br />
osallistujat, kahvila-, kansainvälisyys-,<br />
viestintä- ja Vihreä lippu -tiimiin kuuluva<br />
Adele sanoo.<br />
Tiimien toiminnasta vastaa vastuuopettajat.<br />
Toiminta on kuitenkin hyvin<br />
vapaamuotoista.<br />
Tiimit syntyvät kiinnostuksen<br />
mukaan. Koulun varastotiloista löytyy<br />
myös laittamista kaipaava skootteri. Se,<br />
tarvittavat uudet osat ja pajan matto on<br />
hankittu Mannerheimin lastensuojeluliiton<br />
Pohjois-Espoon paikallisyhdistyksen<br />
saamalla kohdeavustusrahalla.<br />
– Me käymme rassaamassa mopoa<br />
silloin kuin siltä tuntuu, välituntisin<br />
ja välillä muutenkin. Se oli tarkoitus<br />
myydä huutokaupalla keväällä, mutta<br />
homma jäi koronan takia vähän kesken,<br />
Petrus Tahkola selittää.<br />
Tiimitoiminta on nuorille tärkeää<br />
alueella, jossa oleskelupaikat ovat<br />
vähissä. Samaa toimintamallia ollaan<br />
nyt laajentamassa Niipperin alueen kahteen<br />
muuhunkin kouluun.<br />
Onnistumisen mahdollisuus<br />
JUVANPUISTON poikkeava oppilaskuntatoiminta<br />
on osa isompaa tavoitetta,<br />
jolla nuorten kiinnostus halutaan<br />
suunnata positiivisiin asioihin.<br />
– Helposti käy niin, että nuorten<br />
keskuudessa huomion saavat ne,<br />
jotka tekevät jotakin hölmöä. Tietenkin<br />
rajojen hakeminen ja erilaiset kokeilut<br />
kuuluvat asiaan, mutta haluamme<br />
nostaa esiin hyvät asiat, rehtori Vesa<br />
Äyräs sanoo.<br />
Oppilaskuntatiimit käynnistyivät<br />
Juvanpuistossa kolme vuotta sitten.<br />
Kun nuorille on tarjolla mielekästä<br />
tekemistä, muun muassa välituntiongelmat<br />
ovat vähentyneet. Nyt mukaan<br />
on saatu alueen muutkin koulut, päiväkodit<br />
ja yhteistyöverkostot.<br />
– Pidimme myös vanhemmille<br />
päihdeiltoja, joissa etsimme yhdessä<br />
ratkaisuja nuorten aktivoimiseksi. Nyt<br />
nuoret voivat pitää pienemmilleen kerhoja<br />
ja myös vanhemmat ja paikalliset<br />
yritykset ovat tarjoutuneet tukemaan<br />
nuorten omaa toimintaa, Äyräs sanoo<br />
ja jatkaa:<br />
– Eihän tämä ole mikään uusi<br />
keksintö, että ”koko kylä kasvattaa”.<br />
Juvanpuiston alueella oli vielä vuosituhannen<br />
alussa kymmeniä vanhempien<br />
vetämiä kerhoja, mutta ne ovat<br />
hiipuneet ajan saatossa. Nyt on aika<br />
aktivoitua uudelleen.<br />
Nuoret toivovat myös, että alueen<br />
nuorisotilat olisivat useammin auki.<br />
26 Espoon kaupungin lehti asukkaille
Kerttu Kantomaa,<br />
Adele Silvennoinen,<br />
Mandi Isopahkala<br />
ja Kaisa Koivunen<br />
ovat kaikki mukana<br />
myös oppilaskunnan<br />
hallituksessa.<br />
Petrus Tahkola<br />
löysi oman juttunsa<br />
mopotiimistä.<br />
Korjausta vaatineen<br />
skootterin myyntiaikeet<br />
menivät<br />
koronan takia jäihin.<br />
Mandi Isopahkala<br />
ja Kerttu Kantomaa<br />
tietävät, että<br />
mokkapalat ovat<br />
kahvilan myyntihitti.<br />
Leipoa voi esimerkiksi<br />
välitunnilla.<br />
”<br />
Täällä käy paljon<br />
ulkomaalaisia<br />
tutustumassa.<br />
27
vi i esbo<br />
Esbo har starka<br />
svenskspråkiga rötter.<br />
Ännu på 1920-talet<br />
bestod befolkningen<br />
till 70 procent av<br />
svenskspråkiga.<br />
Text Jenni von Frenckell Illustration Esbo stadsmuseum<br />
Pentala i Esbo skärgård har inte alltid hetat<br />
Pentala. Under åren har ön bland annat kallats<br />
Bentsall och Pentari. Det tidigaste belägget för<br />
namnet på ön är Bentsall från år 1540, vet Tryggve<br />
Gestrin, intendent vid Esbo stadsmuseum.<br />
— Språkligt var det fråga om en sammansättning av det<br />
svenska förnamnet Benedictus, det vill säga Bengt, och den<br />
finska efterleden -salo som betyder en stor, skogbevuxen ö,<br />
berättar Gestrin, som har forskat i Pentalas historia.<br />
Pentala ligger vid inloppet till Esboviken och hör till<br />
Sommaröarna. I skärgården var den viktigaste inkomstkällan<br />
tidigare naturligt nog fiske.<br />
— Pentala är ett typiskt gammalt fiskeläge. Invånarna<br />
levde av högsjöfiske, mest var det strömming som drogs in.<br />
Största delen av fångsten använde invånarna för eget bruk<br />
och till att betala arrende för torpet. Det som blev över såldes<br />
sedan på Salutorget i Helsingfors, beskriver Gestrin.<br />
Havsfisket var krävande men Pentalafiskarna var duktiga<br />
och behärskade havsfisket väl, berättar Gestrin.<br />
— På 1700-talet utgjorde sprängningarna vid Sveaborg<br />
en utmaning eftersom de skrämde iväg fiskarna. Därför<br />
behövde man fiska långt ute till havs och det var inte alla<br />
som klarade det.<br />
Vid sidan av fisket jagade Pentalaborna sjöfågel och<br />
säl samt sysslade med jordbruk. Invånarna odlade främst<br />
potatis och annan växtbaserad föda för eget bruk.<br />
Pentala hörde i tiderna till byarna Svinö och Moisö<br />
som sedan 1640 ägdes av Esbo gård. Det var också Esbo<br />
gård som grundade det första fiskartorpet på Pentala år<br />
1758. I slutet av 1800-talet hade ön tre torp. Dessutom finns<br />
där flera bostadshus och villor, bland annat Gurlis hus.<br />
Människor på<br />
bryggan till Nyholms<br />
fiskarhemman sommaren<br />
1933. Okänd<br />
fotograf.<br />
Man och kvinna<br />
i motorbåt vid<br />
bryggan till Nyholms<br />
fiskarhemman på<br />
1940-talet. Okänd<br />
fotograf.<br />
År 1776 beboddes ön<br />
Pentala i Esbo enligt<br />
gamla kyrkoböcker<br />
av 22 svenskspråkiga<br />
invånare. Nuförtiden<br />
välkomnar ön besökare till<br />
skärgårdsmuseet för att<br />
Esboborna ska få ta del av<br />
Pentalas historia.<br />
Ön Pentala<br />
ett historiskt<br />
skärgårdssamhälle<br />
28 Espoon kaupungin lehti asukkaille
Kreativa lösningar<br />
NÄR DENNA TIDNING går i tryck har grundskolorna<br />
sedan några veckor tillbaka återgått till närundervisning<br />
medan biblioteken har öppnat för att<br />
man ska kunna låna och återlämna böcker. Även<br />
utomhus gymmen är åter i bruk sedan mitten av<br />
maj.<br />
I början av juni öppnas stadens bibliotek och<br />
kulturlokaler i normal ordning för allmänheten.<br />
Även museerna öppnas i början av juni.<br />
Hela våren har staden och olika aktörer tagit<br />
fram många kreativa lösningar för att erbjuda<br />
tjänster och upplevelser trots alla begränsningar.<br />
— Gurlis hus tillhörde fiskaränkan Gurli<br />
Nyholm. Hon var den sista invånaren som<br />
bodde på Pentala året runt ännu på 1980-<br />
talet. Hennes make Arvid var den siste fiskaren<br />
på ön, beskriver Gestrin.<br />
Den äldsta bevarade fiskestugan på ön är<br />
från 1791. Stugorna och villorna fungerade<br />
som extraknäck för fiskarbefolkningen.<br />
— Vi vet att de första sommargästerna<br />
hyrde in sig på Pentala redan i mitten av<br />
1800-talet. Gästerna var främst tjänstemän<br />
och borgare som flydde huvudstadens vimmel,<br />
säger Gestrin.<br />
Exakta uppgifter om hur invånarantalet<br />
på ön har utvecklats finns inte. Men tack<br />
vare gamla kyrkböcker från 1776 vet man att<br />
det då bodde 22 svenskspråkiga personer på<br />
Pentala.<br />
Huvudbyggnaden på<br />
Nyholms fiskarhemman<br />
1937. Okänd<br />
fotograf.<br />
— Invånarna på Pentala, liksom på andra<br />
håll vid kusten, var under hela 1700- och 1800-<br />
talet främst svenskspråkiga. Finskan fick starkare<br />
inflytande i skärgården först på 1900-talet<br />
i och med att skärgården blev nåbar också via<br />
landsvägar, förklarar Gestrin.<br />
År 2010 genomgick byggnaderna på<br />
Pentala en omfattande renovering. I samband<br />
med renoveringen katalogiserades alla<br />
föremål som hittades.<br />
— På fiskarstugans vind hittades bland<br />
annat 200 par skor och en liten hätta av sälskinn.<br />
Förr i tiden slängde man ju inte bort<br />
något. Allt sparades och av gammalt material<br />
tillverkades nya plagg, beskriver Gestrin.<br />
Idag är ön Pentala bebyggd med sommarvillor.<br />
Om somrarna används villorna till stor del<br />
av ättlingar till de ursprungliga villaägarna.<br />
Sedan sommaren 2018 fungerar Pentala<br />
också som ett skärgårdsmuseum.<br />
“<br />
Gurli Nyholm<br />
var den sista<br />
invånaren på<br />
Pentala.<br />
SAMTIDIGT SOM TJÄNSTERNA i allt högre grad<br />
har blivit digitala har det tydligt framgått att den<br />
digitala kompetensen varierar, i synnerhet bland<br />
de äldre.<br />
Seniorrådgivningen Nestors telefontjänst<br />
har under våren hållit längre öppet än vanligt,<br />
nämligen klockan 8–16 alla vardagar. Och antalet<br />
samtal har faktiskt nästan fördubblats.<br />
Inom ramen för Nestor kartlägger ma servicebehov<br />
för personer över 65 år, och ordnar bland<br />
annat matkasseservice.<br />
Maria Rysti, specialsakkunnig inom äldreomsorgen,<br />
påminner om att, utöver människor<br />
som hör till olika riskgrupper, behövs mathjälp<br />
även bland sådana mindre bemedlade som vi<br />
vanligen ser i så kallade brödköer. Redan till påsk<br />
inleddes en mathjälpstjänst i samarbete med<br />
staden, olika organisationer och församlingen.<br />
STADSSTYRELSEN OCH ANDRA organ har sedan<br />
slutet av mars hållit distansmöten via Teams.<br />
Fullmäktigemötet på 75 personer krävde dock<br />
mer omfattande arrangemang. Det första digitala<br />
stadsfullmäktigemötet ägde rum den 27 april.<br />
– Det var ett historiskt möte. Det var dels<br />
Esbos första digitala fullmäktigemöte, dels första<br />
gången under min mångåriga karriär där alla ordinarie<br />
medlemmar var närvarande, säger fullmäktiges<br />
sekreterare Jouni Majuri .<br />
I ESBO FINNS cirka 15 000 företag, varav två<br />
tredjedelar är ensamföretagare. Restriktionerna<br />
med anledning av coronaviruset har inverkat på<br />
många ensamföretagares affärsverksamhet eller<br />
rentav kört den helt i botten. Ensamföretagarna<br />
har kunnat söka ett stöd på 2 000 euro från den<br />
24 april.<br />
Business Espoo samordnar proceduren och<br />
tog under två veckor emot drygt 980 stödansökningar.<br />
Det här innebär ett stödpaket på cirka 1,34<br />
miljoner euro. Det går att ansöka om stöd ifall<br />
ensamföretagaren kan visa att omsättningen har<br />
minskat med minst 30 procent med anledning av<br />
coronaepidemin. Ansökningstiden pågår till slutet<br />
av september.<br />
En ensamföretagare kan även få ta del av<br />
arbetslöshetsskyddet ifall affärsverksamheten<br />
helt har stannat av till följd av coronaepidemin.<br />
29
me<br />
Espoon luonto on kuin<br />
Suomi pienoiskoossa.<br />
Etelässä tarjolla on merimaisema<br />
saaristoineen<br />
ja pohjoisessa Nuuksion<br />
kansallispuiston karu<br />
erämaa.<br />
Oikein<br />
vastanneiden<br />
kesken arvotaan<br />
kirjapalkintoja.<br />
Luontomatkailijan Espoo * kesä-elokuussa 2019<br />
145 200<br />
matkailijaa, joista<br />
kotimaanmatkailijoita<br />
79 700 * 11<br />
ulkoilusaarta<br />
5<br />
kilometriä<br />
pitkä Hanikan luontopolku<br />
pronssikautisine<br />
muinaishautoineen<br />
ristikko<br />
44 metriä<br />
meren pinnasta<br />
nouseva Kasavuoren<br />
näköalapaikka<br />
>300 lintulajia<br />
nähtävissä Laajalahden<br />
luonnonsuojelualueella<br />
14<br />
kilometriä<br />
pitkä patikointireitti<br />
Nuuksion<br />
kansallispuistossa<br />
17<br />
hehtaarin<br />
järvikosteikko<br />
Finnoossa<br />
Kirjaa oransseihin ruutuihin syntyvät kirjaimet alla oleviin ruutuihin ja lähetä kirjaimista syntynyt vastaus<br />
31.7.<strong>2020</strong> mennessä osoitteeseen espoolehti@omnipress.fi. Laita mukaan nimesi ja osoitteesi.<br />
30 Espoon kaupungin lehti asukkaille
Huvilamuseo Villa Rulludd on mainio esimerkki<br />
Uudenmaan rannikon varhaisesta huvila-arkkitehtuurista.<br />
Museo tarjoaa aikamatkan Kihlmanin kulttuurisuvun<br />
kesänviettotapoihin. Suku nautti huvilalla<br />
kesistä kuuden sukupolven ajan, kunnes vuonna<br />
1980 huvila siirtyi Espoon kaupungin omistukseen.<br />
Agneta Kihlmanin muistokirja 1936–1941. Kuvassa<br />
muistokirjan sivu, johon Agnetan täti, piirustuksenopettaja<br />
Agnes Kihlman on piirtänyt kuvan Villa<br />
Rulluddin Päijänne-huvilasta vuonna 1937.<br />
mun espoo<br />
Lue lisää: kulttuuriespoo.fi/rulludd<br />
Aiemmin rahvaan<br />
harrastuksena<br />
pidetty uiminen<br />
levisi herrasväen ”keskuuteen.<br />
Kesähuvilat<br />
koristavat<br />
saaristoa<br />
1920–1930-luku oli<br />
huviloiden kulta-aikaa.<br />
Helsingin porvarit suuntasivat<br />
kesäksi Espooseen<br />
huviloilleen nauttimaan<br />
rapujuhlista, uimisesta ja<br />
kyläilykulttuurista.<br />
Vuonna 1920 Espoo oli<br />
alle 9 000 asukkaan<br />
maalaiskunta. Kasvu<br />
ja kaupungistuminen<br />
alkoivat 1940-luvulla.<br />
Teksti Hanna Leino Kuva Espoon kaupunginmuseo<br />
› Espoon huvila- ja kesäasumiskulttuuri sai alkunsa<br />
1800-luvulla, kun Helsingin säätyläiset ja porvarit<br />
muuttivat kesäksi Espooseen maaseudun rauhaan.<br />
Kaupunkikodit olivat pieniä ja prameita, eivätkä ne tarjonneet<br />
samanlaisia ulkona liikkumisen mahdollisuuksia<br />
kuin huvilat.<br />
Huviloilla ei vain piipahdettu, vaan niille muutettiin<br />
koko kesäksi. Sitä varten pakattiin muuttokuorma liinavaatteineen<br />
ja astioineen. Mukaan lähti myös palvelusväki.<br />
Matka taittui höyrylaivoilla ja -veneillä Helsingin<br />
Kauppatorilta Espooseen. Huviloita oli etenkin Degerössä<br />
eli nykyisessä Laajasalossa sekä Espoon saaristossa kauniiden<br />
maisemien ja laivareittien äärellä.<br />
Kyse ei ollut vain kesäasunnosta. Vapaa-ajan asunnoiksi<br />
suunnitelluilla huviloilla oli pihapiireissään useita<br />
rakennuksia, kuten huvimajoja ja laiturien päähän<br />
rakennettuja uimakoppeja. Aiemmin rahvaan harrastuksena<br />
pidetty uiminen levisi herrasväen keskuuteen,<br />
kun ulkoilma elämää alettiin ihannoida 1800–1900-luvun<br />
taitteessa.<br />
Samalla ulkonäköihanne muuttui terveemmäksi, eikä<br />
lihaksia ja rusketusta enää katsottu pahalla. Tennis ja<br />
muut ulkopelit nousivatkin herrasväen suosioon.<br />
Puutarhanhoito oli uusi harrastus. Huviloiden pihapiirit<br />
puhkesivat kukoistamaan. Parvekkeilla ja terasseilla<br />
saattoi nauttia kesäpäivistä, minkä lisäksi huviloissa oli runsaasti<br />
ikkunoita, jotta valoa pääsi tulvimaan sisätiloihin.<br />
Kauniit puitteet sopivat erinomaisesti vieraiden kestitsemiseen.<br />
Rapujuhlat ja juhannuskokot kokosivat herrasväkeä<br />
yhteen useammalta eri huvilalta.<br />
Siinä missä herrasväki vietti loisteliasta elämää huviloillaan,<br />
Helsingin köyhempi väki jatkoi elämäänsä<br />
arkiseen tapaan Helsingissä. Lomia ei tunnettu, minkä<br />
vuoksi myös herrasväen miehet kävivät höyrylaivoilla<br />
Helsingissä töissä.<br />
Artikkeli perustuu filosofian maisteri, tutkija Heli Haaviston<br />
haastatteluun. Syksyllä Haavisto luennoi Espoon huviloista<br />
ja muista kulttuurihistoriallisesti arvokkaimmista kohteista<br />
Espoon helmet -luentosarjassa. Espoon kaupunginmuseossa<br />
pidettäville luennoille on vapaa pääsy.<br />
Kihlmanin lapsia<br />
Villa Rulluddin<br />
Vintervillanin<br />
rappusilla.<br />
(1930, kuvaaja<br />
tuntematon)<br />
31
FARM.FI<br />
Ideasta<br />
yrittäjäksi<br />
Osaamisen<br />
kehittäminen<br />
Kansainvälistyminen<br />
Tavoitteena<br />
kasvu<br />
Apua<br />
rekrytointiin<br />
Ohjeita<br />
muutostilanteisiin<br />
YKSI OSOITE, APU<br />
YLLÄTTÄVIINKIIN<br />
MUUTOKSIIN<br />
BUSINESS ESPOO auttaa yritysten ja yrittäjien muutostilanteissa.<br />
Annamme tietoa tukimahdollisuuksista, autamme löytämään ratkaisuja ja<br />
ohjaamme tarvittaessa asiantuntijaverkostomme laki- ja talousasiantuntijoiden luo.<br />
Yksinyrittäjä!<br />
Olethan tietoinen<br />
2 000 euron toimintatuesta?<br />
Tukea on mahdollista<br />
hakea 30.9.<strong>2020</strong> saakka<br />
yritystoiminnan kustannuksiin<br />
koronavirustilanteessa.<br />
Lisätiedot ja hakuohjeet<br />
verkkosivuillamme.<br />
ESPOON KAUPUNKI<br />
// ESPOO MARKETING OY // ESPOON YRITTÄJÄT //<br />
BUSINESSESPOO.COM<br />
// //<br />
YRITYSESPOO<br />
HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI OMNIA UUDENMAAN TE-TOIMISTO
Change language