29.05.2020 Views

Espoolehti 2/2020

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE | STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE | STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

ESPOO ESBO

&

Korona

ratkaisut

kaupungin lehti espoolaisille 2 2020

Read this

in english:

YUMPU.COM/

ESPOOLEHTI

Opetuksen,

kulttuuritarjonnan

ja monen muun

toiminnan

jatkuminen on

edellyttänyt

luovia ratkaisuja.

Omannäköinen

oppilaskunta

Ennakkoluulo ei

oikeuta syrjintään

Tutustu kesän

tapahtumiin


pääkirjoitus

Jukka Mäkelän

pääkirjoitus ottaa

kantaa kaupungin

ajankohtaisiin

aiheisiin.

Jukka Mäkelä on Espoon kaupunginjohtaja

Yhdessä onnistumme

Espoolaiset ovat monin tavoin pitäneet huolta toisistaan,

sopeutuneet, joustaneet ja noudattaneet ohjeita.

Yhdessä olemme varmistaneet selviytymisen näissä

poikkeuksellisissa oloissa.

Katsetta pitää nyt siirtää tulevaisuuteen.

Kaupunkien merkitys hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen

järjestäjinä, kasvuun investoijina sekä uuden

kasvun tuottajina on keskeinen myös koronakriisin

jälkeen. Kaupungit kaipaavat hallitukselta yhteistyötä,

ennustettavuutta ja tukea koronakriisistä selviytymiseksi.

Julkisen sektorin rahoituspohja on koronakriisin

myötä heikentynyt ennennäkemättömällä tavalla.

Mekin käynnistämme Taloudellisesti kestävä Espoo

-ohjelman. Nyt ei ole oikea aika lisätä tehtävien ja velvoitteiden

määrää.

Koronakriisi iskee juuri Espoon kaltaisiin kaupunkeihin,

jotka rahoittavat palvelut verotuloilla. Tämä

on huomioitava valtion tukitoimissa. Suurissa kaupungeissa

on myös edellytyksiä käynnistää elvyttäviä

hankkeita, joilla on merkittäviä työllisyysvaikutuksia.

Esimerkiksi infrainvestoinneilla edistetään samanaikaisesti

niin työllisyyttä, kasvua ja kilpailukykyä kuin

hiilineutraaliustavoitteita.

Kumppanuutta ja tiivistä yhteistyötä tarvitaan erityisesti

nyt. Yhdessä onnistumme.

Jukka Mäkelä

kaupunginjohtaja

Tillsammans klarar vi det

Esboborna har på olika sätt tagit hand om varandra,

varit flexibla, anpassat sig och följt anvisningarna.

Tillsammans har vi sett till att klara oss under dessa

exceptionella omständigheter.

Nu behöver vi lyfta blicken och se framåt. Även efter

coronakrisen har städerna stor betydelse när det gäller

att ordna välfärdssamhällets tjänster, likaså att investera

i och skapa ny tillväxt. Det städerna just nu behöver

av regeringen är samarbete, förutsägbarhet och stöd för

att hantera krisen. I och med coronakrisen har den

offentliga sektorns finansiella bas försvagats

på ett aldrig tidigare skådat sätt. Även vi inleder

programmet Ett ekonomiskt hållbart

Esbo. Nu är inte rättan tid att utöka antalet

uppgifter och skyldigheter.

Coronakrisen drabbar städer som

Esbo som finansierar sina tjänster med

skatteintäkter. Statens stödinsatser

behöver ta hänsyn till just detta. I stora

städer finns även förutsättningar att

inleda projekt som stimulerar ekonomin

och har stor sysselsättande effekt.

Investeringar i infrastruktur främjar

såväl sysselsättning, tillväxt och konkurrenskraft

som målsättningen att bli ett

klimatneutralt samhälle.

Nu om någonsin behövs partnerskap och

tätt samarbete. Tillsammans klarar vi det.

Jukka Mäkelä

stadsdirektör

8

Sisältö

3 | Kalenteri ja poiminnat

Muista kesällä ainakin nämä asiat.

8 | Teema

Korona on tuonut tullessaan luovia ratkaisuja.

14 | Palveluksessa

Annina Artman Painiityn päiväkodin keittiöstä.

15 | Menot

Kesä tuo tapahtumat tullessaan.

20 | Ajassa

Leppävaara kasvaa kestävästi.

23 | Kohtaaminen

Erilaisuus herättää huomiota.

24 | Helmi

Saaristomuseo Pentala avaa taas ovensa.

26 | Espoolainen

Juvanpuistossa toimivat oppilastiimit.

28 | Vi i Esbo

Ön Pentala ett historiskt skärgårdssamhälle.

30 | Me

Luontoliikkujan Espoo.

31 | Mun Espoo

1920-luku oli huviloiden kulta-aikaa.

24

2


6.6.–30.8.

Espoon saaristoveneet

liikennöivät.

8.6. ja 17.8.

Valtuusto kokoontuu klo

17.30 alkaen. Kokouksia voi

seurata suorana osoitteessa

mediaserver.fi/live/espoo.

kalenteri 6–8/20

10.6.

Korko-infotilaisuus Espoon TE-toimistossa keskiviikkona 10.6. klo

13–14. Korko on Espoon Työllisyyspalvelujen palvelu yli 30-vuotiaille

korkeakoulutetuille työttömille työnhakijoille, jossa selkeytetään oma

osaaminen ja työllistymistavoite, työstetään CV ja työnhakutaidot kuntoon

ja verkostoidutaan pienryhmässä. Lisäksi on mahdollisuus osallistua itseä

kiinnostaviin työnhaun teemaryhmiin ja saada koulutusta esimerkiksi

LinkedInin käytöstä.

11.6.

Lisähaut kevään yhteishaussa

täyttämättä jääneille

lukiopaikoille alkavat

aikaisintaan 11.6. Ammatilliseen

koulutukseen voi hakea

ympäri vuoden jatkuvassa

haussa osoitteessa omnia.fi/

jatkuvahaku.

Poimi kalenterista

kesän tärkeimmät

tapahtumat ja

ajankohtaiset

päivämäärät.

15.6.

Ilmoita tapahtumasi

mukaan Espoo-päivään.

Ennakkoilmoittautuminen

päättyy 15.6. klo 16.

30.6.

Avoin taideteoshaku päättyy. Espoon kulttuurikeskuksen

ja Sami Yaffan kuratoima Korona Kollektiivi on syksyllä

Espoon kulttuurikeskuksen näyttelytila Ahjoon tuleva

taidenäyttely, jonka tarkoitus on dokumentoida vallitsevaa

poikkeustilaa. Kollektiivi on avoin ammattilaistaiteilijoille

ja harrastelijoille. Teoksia etsitään kaikilta taiteen aloilta

ja otetaan vastaan 30.6. asti. Lisätietoja espoo.fi/

kulttuurikeskus ja #koronakollektiivi.

21.7.

Haku kymppiluokille ja

valmistaviin koulutuksiin alkoi

toukokuussa ja päättyy 21.7.

Perusopetuksen jälkeiseen

valmistavaan koulutukseen

haetaan Opintopolun kautta.

22.8.

Seuraava Espoo-lehti

ilmestyy.

ESPOON ASUKASLEHTI

Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin koteihin Lukijapalaute ja juttuvinkit espoolehti@omnipress.fi

Julkaisija Espoon kaupunki / Esbo stad, PL 12 / PB 12, 02070 Espoon kaupunki / Esbo stad, (09) 81 621,

espoo.fi, etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätoimittaja viestintäjohtaja Satu Tyry-Salo Toimitus Omnipress Oy,

espoolehti@omnipress.fi Toimituspäällikkö Kimmo Kallonen Ulkoasu Oona Kavasto/Hank Painopaikka

Punamusta Jakelu SSM Jakelupalaute jakelupalaute@omnipress.fi Kansi Timo Porthan ISSN 1798-8438

3


Poiminnat

Espoon lukioihin haki kevään yhteishaussa 2 169 ensisijaista hakijaa. Viime

vuonna hakijoita oli 2 001, joten hakijoiden määrä nousi 8,3 prosenttia. Espoon

lukioiden aloituspaikkamäärää nostettiin edellisvuodesta. Aloituspaikkoja

Espoon kaupungin suomenkielisissä lukioissa on 1 819 ja Kauniaisissa 134.

Espoo-päivää vietetään

virtuaalisesti elokuussa

KESÄKAUSI päättyy kuluvanakin vuonna perinteiseen

Espoo-päivään, jota vietetään 28.–29. elokuuta.

Espoon suurimman vuosittaisen kaupunkitapahtuman

sisältö- ja tapahtumatarjonta painottuu tänä

vuonna maksuttomiin, pienimuotoisiin asukasyhdistystapahtumiin

ja virtuaalisiin verkkotapahtumiin.

Tapahtumien toteuttamisesta vastaavat kaupunkilaiset,

yhdistykset ja kaupungin omat toimijat sekä

yhteistyökumppanit. Päivän tapahtumia voi esittää

mukaan aina varsinaiseen päätapahtumapäivään

29.8. saakka, mutta 15.6. mennessä ilmoitetut

tapahtumat ehtivät vielä mukaan Espoo-päivän

ohjelmalehtiseen.

Kaupungin Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut

neuvoo ja ohjaa tapahtumanjärjestäjiä ennakkoon

webinaareissa muun muassa virtuaalisten etätapahtumien

toteuttamiseen.

Lisätietoja espoopaiva.fi

Kaupunkipyöräkausi

alkoi etuajassa

KAUPUNKIPYÖRÄKAUSI käynnistyi tänä vuonna

normaalia aikaisemmin. Koronavirustilanteen kärjistyessä

Helsingin kaupunki, HKL ja Espoon kaupunki

päättivät aikaistaa kaupunkipyöräpalvelun käyttöönottoa.

Kaupungit pyrkivät näin hidastamaan koronaviruksen

leviämistä. Kaupunkipyöräillessä kannattaa

käyttää käsineitä ja huolehtia omasta käsihygieniasta.

Kaupunkipyöräkauden aikana asemien sijainnit

ja pyörien saatavuus näkyvät HSL:n Reittioppaassa,

jossa voi tehdä myös reittihakuja. Muutamien

asemien paikkoja on muutettu työmaasta tai muusta

syystä johtuen. Kaupunkipyöräasemien muutokset ja

uudet asemat osoitteessa bit.ly/2VGEO6s.

” Espoo-päivä

järjestetään 18.

kerran. Elokuun

viimeisenä

viikonloppuna

sitä on vietetty

viimeiset

kymmenen vuotta.

Kaupunkilaiset mukana

espoo.fin uudistuksessa

ESPOO.FI-NETTISIVUJEN uudistusprojekti on aloitettu,

ja uudistetut sivut ovat käytössä vuonna 2021.

Keväällä uudistukseen liittyen kysyttiin mielipiteitä

sivujen käyttäjiltä. Kyselyyn saatiin yhteensä 433

vastausta.

Kyselyyn vastanneet toivoivat hyviä hakuominaisuuksia,

jotta erityisesti palvelujen tiedot ja aukioloajat

löytyvät helposti. Lisäksi toivottiin päätöksentekoon

ja omaan kaupunginosaan liittyvien asioiden

kätevämpää löytymistä. Uuden espoo.fi-sivuston

etusivulle toivotaan uutisia ja tapahtumia Espoosta

sekä tietoa kaupungin toiminnasta.

Vastaajista 54 prosenttia kertoi käyttävänsä

espoo.fi-sivuja päivittäin tai viikoittain. Sivuja katsellaan

tietokoneella, kannettavalla tietokoneella tai

älypuhelimella lähes saman verran. Eniten etsitään

tietoja sosiaali- ja terveysasioista, toiseksi eniten

kulttuurista ja liikunnasta.

Suurin osa (73 %) vastaajista oli naisia. Aktiivisimmin

kyselyyn vastasivat 35–44-vuotiaat, mutta vastauksia

saatiin laajasti eri ikäryhmiltä. Eniten vastauksia

(60 %) saatiin asukkailta. 25 prosenttia vastaajista oli

Espoon kaupungin työntekijöitä ja kolme prosenttia

uusia espoolaisia.

Sivuston kehitystyöhön voi osallistua ilmoittautumalla

mukaan vapaaehtoisten ryhmään. Ryhmässä

pääsee kommentoimaan uudistuvaa sivustoa sen

kehittämisen eri vaiheissa. Ilmoittautuminen sähköpostitse

verkkoviestinta@espoo.fi.

Espoo

somessa

Facebook

Espoo – Esbo

Päivityksiä eri puolilta kaupunkia

ja kaupungin eri toimijoiden omia

Facebook-sivuja.

Twitter

@EspooEsbo

Elää ajassa, päivittyy nopeasti.

Tiedotusta, vastauksia ja

keskustelua.

Instagram

@espoonkaupunki

Hienoja hetkiä, tapahtumia ja

maisemia espoolaisin silmin.

#espoohetki

4 Espoon kaupungin lehti asukkaille


KÄY

KATSOMASSA!

Palstalla tutustutaan

mielenkiintoisiin

kohteisiin, joihin kaikilla

espoolaisilla on vapaa

pääsy.

Pieni ja iso

hiidenkirnu.

Kolmas, noin

puoli metriä

leveä hiidenkirnu

löytyy muutaman

metrin päästä.

Kaupunginkallion

hiidenkirnut

MANNERJÄÄTIKÖN sulamisvesien virrassa pyörineiden

kivien kaivertamia hiidenkirnuja, jotka

syntyivät viime jääkauden lopulla, on Espoossa

useita. Osa niistä saattaa löytyä aivan omasta

lähiympäristöstä.

Kolme niistä sijaitsee Kaupunginkalliossa,

lähellä Espoon keskusta. Kaupunginkallion

hiidenkirnut sijaitsevat Kiuastien ja Kiuaskujan

välissä kalliorinteen alaosassa, noin 30 metriä

Espoonväylältä lounaaseen. Pyörätieltä alkaa

polku, joka vie kohteelle.

Suurimman hiidenkirnun läpimitta on noin

1,5 metriä ja syvyys takaseinästä mitattuna 2,5

metriä. Pienemmät hiidenkirnut ovat matalia ja

noin puoli metriä leveitä.

Mia Weckström

KYSYTTYÄ

Palstalla vastataan

lehden ilmestymisaikaan

kaupungille

tuleviin yleisimpiin

kysymyksiin.

” Oittaalla,

Nuuksiossa,

Kattilajärvellä

ja

Väransbyssa

voi telttailla.

?

Mistä saa tietää saaristoveneiden

aikataulut?

Saaristoliikenne alkaa 6.6. ja päättyy 30.8.

Saaristoveneet liikennöivät 6.6.–9.8. tiistaista

sunnuntaihin ja sen jälkeen viikonloput 15.–16.8.,

22.–23.8. ja 29.–30.8. Saaristoveneiden aikataulut

löytyvät osoitteesta espoo.fi/saaristoliikenne. Aikatauluja

voi noutaa myös Espoon asiointipisteistä.

Matkustajamäärät ja sääolosuhteet voivat vaikuttaa

aikatauluun. Juhannusaattona saaristoveneet

liikennöivät normaalin aikataulun mukaan.

?

Missä saa telttailla?

Oittaalla, Nuuksion kansallispuistossa, Kattilajärven

ja Väransbyn ulkoilualueilla. Espoossa on

ulkoilusaaria, joihin pääsee joko omalla veneellä

tai saaristoveneen kyydissä. Telttailu on sallittu

seuraavilla ulkoilusaarilla: Bylandet, Gåsgrund,

Knapperskär, Rövargrundet, Rövaren, Stora Herrö

ja Torra Lövö. Lisätietoja Espoon telttailu- ja nuotiopaikoista

osoitteessa espoo.fi/ulkoilu osiossa

Telttailu ja retkeily. Luontoon.fi-sivustolta voi hakea

valtakunnallisia retkeilykohteita alueen, ominaisuuksien

ja aktiviteettien mukaan.

?

Mikä uimarantojen levätilanne on?

Uimarantojen lämpötilat ja levätilanne

löytyvät osoitteesta ulkoliikunta.fi.

Viherlaakson terveysasema

siirtyy Kiloon

VIHERLAAKSON terveysasemarakennus on tullut tiensä

päähän. Tämän vuoksi Viherlaakson terveysasema siirtyy

juhannuksen jälkeen väistötiloihin Trillakadulle Kilon

terveysaseman yhteyteen.

Viherlaakson alueella tehty kattava tilaselvitys

osoittaa, ettei kokonaiselle terveysasemalle löydy sieltä

väistötilaa. Sen sijaan Kilon terveysasemarakennuksesta

on vapautumassa vastaanottotilaa, kun muun muassa

neuvolan ja hammashoidon puhelinpalvelut muuttavat

muualle.

Palvelulinjan 229 reittiä muutetaan siten, että sillä

pääsee Viherlaaksosta Kilon terveysasemalle. Lisäksi on

tarjolla tiiviisti kulkevia vaihdollisia bussiyhteyksiä. Lähipalvelua

tulee tarjolle Auroran neuvolan tiloihin. Lisäksi

tarjolle tulee lääkärin etävastaanottoja.

Viherlaakson terveysaseman väistöratkaisu on tilapäinen.

Pitkän tähtäimen palveluverkkosuunnittelu on käynnistymässä

koko Suur-Leppävaaran alueella. Suur-Leppävaaran

palveluverkkosuunnitelmaa tehdään asukkaita

kuullen. Toukokuussa on tehty asukkaille puhelinkysely, ja

tulossa on myös asukastilaisuuksia verkossa.

5


Poiminnat

Espoon virallinen väkiluku vuodenvaihteessa oli 289 731 asukasta. Espoolaisista

75 prosenttia oli suomen- tai saamenkielisiä, seitsemän prosenttia ruotsinkielisiä

ja 18 prosenttia vieraskielisiä. Espoon väestö kasvoi 6 099 asukkaalla eli 2,2

prosenttia vuoden 2019 aikana.

Terveysasemapalveluseteli

käyttöön

Espoon keskuksen

alueella

ESPOOLAISET voivat toukokuusta alkaen valita

palvelusetelillä terveysasemakseen yksityisen

terveysaseman, joka sijaitsee Espoon keskuksen

alueella.

Mukana on tällä hetkellä kaksi yksityistä terveysasemaa,

Mehiläinen Oma Lääkärisi Espoontori

ja Terveystalo Espoontori. Samarian terveysaseman

palvelut jatkuvat Espoon keskuksessa, tosin

koronapandemian aikana Samariassa hoidetaan

vain hengitystieinfektiopotilaita.

Palvelusetelikokeilu kestää 30.4.2025 saakka.

Kokeilun aikana terveysasema-palveluseteleitä on

jaossa yhteensä 25 000 kappaletta. Tarkemmat

ohjeet osoitteessa espoo.fi/palveluseteli.

My 2050 -elämyspelin

päähenkilö Niha

Bee johdattaa pelaajat

tutustumaan

tulevaisuuteen.

” Elokuussa

on tulossa

hammashoidon

palveluseteli

Matinkylän

alueelle.

Seikkailulle

tulevaisuuteen

KAIKILLE avoimessa ja ilmaisessa My2050-

elämyspelissä seikkaillaan oikeassa kaupunkiympäristössä,

Espoon keskuksessa

liikkuen. Pelin tarina johdattaa pelaajat

kurkistamaan tulevaisuuteen ja tarjoaa

pelaajille tietoa ilmastonmuutoksesta

uudenlaisessa, innostavassa muodossa.

Tulevaisuusseikkailu alkaa Espoon

keskuksessa sijaitsevan Espoonkadun varresta,

Valtuustotalon edustalta. Peliaikaa on

tunti, pisteitä kerätään ratkomalla erilaisia

pulmatehtäviä. Peliä pelataan mobiilisovelluksella,

jonka voi ladata laitteen omasta

sovelluskaupasta.

Seikkailulle voi lähteä milloin tahansa,

joko yksin tai ystävien tai perheen kanssa.

Peli tarjoaa uudenlaisen oppimistyökalun

aina kuudesluokkalaisista toisen asteen

opiskelijoille, mutta pelissä riittää haastetta

ja hauskaa tekemistä aikuisillekin.

Espoon Kaupunginmuseo/Eetu Sorvali

Dalsvikin kartanon

näkötornista on jäljellä

raunio. Vapaaehtoisia

tarvitaan hoitamaan

monumentteja.

Espoossakin voi

adoptoida monumentin

ADOPTOI monumentti -toiminta käynnistyy Espoossa.

Toiminta on vapaaehtoisuuteen perustuvaa vanhojen

rakennusten ja muinaisjäännösten hoitamista ja

vaalimista.

Adoptoitavaksi soveltuvia arkeologisia kohteita

ovat vaikkapa linnoitteet, kiviaidat, röykkiöhaudat, laiturin

jäännökset ja muinaiset asuinpaikat. Kohde voi

olla myös pienimuotoinen rakennus tai rakennelma,

esimerkiksi muistomerkki, uimahuone, muuntaja, silta

tai kivinen tienviitta.

Hoitotyö voi olla kasvillisuuden raivausta, niittoa,

vesakon poistoa ja roskien siivoamista hoitosuunnitelman

mukaan. Hoitosuunnitelmat laaditaan yhteistyössä

Espoon kaupunginmuseon kanssa. Museo

ohjaa ja neuvoo hoitotyössä myös jatkossa.

Adoptoija voi olla yhteisö, yhdistys, yritys tai julkisyhteisö,

kuten koulu. Osaan hoitotapahtumista tai

talkoista voi osallistua kuka tahansa. Adoptoijilta ei

edellytetä aikaisempaa kokemusta tai ennakkotietoja

kulttuuriympäristökohteiden hoidosta. Adoptointi voi

olla pitkä- tai lyhytaikaista.

Lisätietoja antaa museon kulttuuriympäristö- ja

muinaismuistoasioiden sekä arkeologisen tutkimuksen

intendentti Eetu Sorvali, eetu.sorvali@espoo.fi

tai kulttuuriymparisto@espoo.fi.

6 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Koronatilanne on nostanut työttömyyslukuja myös Espoossa. Maaliskuun lopulla

Espoossa oli työttömiä 35 prosenttia (3 750 henkeä) enemmän kuin vuotta

aiemmin ja työttömyysaste oli 2,6 prosenttiyksikköä vuodentakaista korkeampi.

Koko maassa työttömiä oli 30 prosenttia vuodentakaista enemmän.

Älybotti aloitti monikielisen

koronaneuvonnan

ESPOON kaupunki kokeilee älybottia eli oppivaa tekoälysovellusta,

joka vastaa korona-ajan palveluja koskeviin

kysymyksiin espoo.fi-sivuilla yli sadalla kielellä. Monikielinen

älybotti täydentää Espoon kaupungin viestintää

ja palvelua tilanteissa, joissa asiakas ei pysty asioimaan

suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Älybotti on töissä

vuorokauden ympäri ja pystyy palvelemaan yhtä aikaa yli

100 000 käyttäjää.

Älybotti lukee tietoja Espoon kaupungin sekä muiden

viranomaisten sivuilta ja vastaa kysymyksiin niiden perusteella.

Botti on oppiva, joten jos tiedot sivustoilla muuttuvat,

botti huomaa tämän pienellä viiveellä ja muuttaa

vastauksiaan.

Botti pitää kiinni yksityisyydensuojasta. Chat-keskustelut

käydään anonyymisti.

– Tekoälyyn ja konekäännöksiin perustuvan botin avulla

pystymme levittämään toimintaohjeita ja ajankohtaista

tietoa palveluistamme Espoon monikieliselle väestölle.

Tällainen nopea monikielinen viestintä ei olisi mahdollista

ilman tekoälyä. Vaikka kielen oikeellisuudessa on varmasti

hiomista, niin ratkaisu täydentää Espoon kaupungin

suomen-, ruotsin- ja englanninkielistä viestintää, sanoo

perusturvajohtaja Juha Metso.

” Botin avulla

pystymme

levittämään

tietoa palveluista

monikieliselle

väestölle.

Kulttuurin äärelle

digitaalisesti

ESPOO toi koteihin digitaalisen kulttuuritalon vastauksena

koronavirusepidemian aiheuttamaan

kulttuurivajeeseen. Espoon tapahtuma- ja kulttuuripalveluiden

pystyttämä verkkopalvelu Kotona247

tuo kaupunkilaisten koteihin kulttuuria suorina

livestream-lähetyksinä. Ohjelmistossa on Tapiola Sinfoniettan

konsertteja sekä kevyenmusiikin esityksiä.

– Kotona247 on jokaisen espoolaisen – ja koko

Suomen – oma esityspaikka netissä. Kun koronavirusepidemia

peruutti kulttuuritapahtumat, käärimme

hihat ja päätimme toteuttaa jo olemassa olleet suunnitelmat

pikavauhtia, Espoon Kaupunkitapahtumien

tapahtuma-asiantuntija Karri Soilamo kertoo.

Tulevat Kotona247-livelähetykset ja konserttitaltioinnit

löytyvät osoitteesta kaupunkitapahtumat.fi.

Esitystarjontaa täydentää Urban Espoo -palvelu,

joka toimii sekä verkossa urbanespoo.fi että mobiilisovelluksena

digitaalisen kulttuuritalon tavoin.

Urban Espoossa voi seikkailla virtuaalisessa kaupunkiympäristössä,

kokea luonto- ja kaupunkielämyksiä

ja oppia uusia taitoja.

Ympäristökeskuksen

teemavuosi kannustaa

luontotekoihin

ESPOON ympäristökeskuksen Lumoudu kaupunkiluonnosta

2020 -teemavuosi kutsuu espoolaisia toimimaan

monimuotoisen kaupunkiluonnon puolesta. Toimintaan

kannustetaan jakamalla viikoittain sosiaalisessa mediassa

Espoon ympäristökeskuksen Facebook-sivuilla sekä luontotalo

Villa Elfvikin Instagram-tilillä erilaisia luontotekoja,

joita kaupunkilaiset voivat toteuttaa kotona ja ulkona.

Luontoteot on koottu Lumoudu kaupunkiluonnosta

-vinkkipankkiin, joka löytyy osoitteesta espoo.fi/

luonto2020. Vinkkipankki sisältää tietoiskuja Espoon

luonnon monimuotoisuudesta sekä kertoo, miten kaupunki

edistää monimuotoisuutta alueellaan. Materiaali sisältää

valokuvia eri kohteista sekä luonnon äänimaisemaa.

Lumoudu kaupunkiluonnosta 2020 -teemavuosi on

osa Espoon luonnonsuojelun toimenpiteet -projektia, joka

tähtää kaupungin luontoarvojen ja monimuotoisuuden

säilymiseen.

7


teema

Covid-19 -virus

rantautui Suomeen

helmi-maaliskuun

vaihteessa. Maaliskuun

puoliväliin mennessä se

oli muuttanut kaikkien

arjen.

Teksti Tiina Parikka Kuvat Timo Porthan ja Tapiola Sinfonietta

Luovia

ratkaisuja

Koronakevät on rajoittanut ja muuttanut

kaikkien elämää. Oivaltavilla ideoilla on

pystytty kuitenkin pyörittämään arkea ja

luomaan siihen elämyksiä eristäytymisestä

huolimatta.

Lehden mennessä painoon peruskoulut ovat

palanneet lähiopetukseen ja kirjastoihin on

päässyt lainaamaan ja palauttamaan kirjoja parin

viikon ajan. Myös ulkoliikuntapaikat ovat olleet

urheilijoiden käytössä toukokuun puolivälistä.

Kesäkuun alusta kirjastot ja kaupungin kulttuuritilat

avaavat ovensa yleisölle normaalisti. Myös museot avautuvat

kesäkuun alkupäivinä.

Kaupunki ja eri toimijat ovat tehneet monia luovia ratkaisuja

tarjotakseen koko kevään palveluja ja elämyksiä

rajoitteista huolimatta. •

Niina Sivosen

piirrokset etäopetuksesta

ovat toimineet

opettajakunnalle myös

vertaistukena. Moni on

jakanut samoja

kokemuksia.

8 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Ohjeilla uudenlainen merkitys

LÄHDERANNAN koulun apulaisrehtori

Niina Sivonen on kuvannut omia

kokemuksiaan etäopetuksesta piirroksiin.

Joka päivältä löytyi joku positiivinen

huomio, jonka hän on tallentanut kuvaksi

omaksi ja kollegoiden tueksi.

– Aiheita on enemmän kuin ehdin

piirtää. Lapset ovat sopeutuneet todella

hienosti uuteen tilanteeseen, kuudennen

luokan luokanopettajana toimiva Sivonen

kiittää.

Opettajat joutuivat maaliskuun puolivälissä

hyppäämään uuden eteen parin

päivän varoitusajalla.

– Meitä ei ole koulutettu etäopettamiseen.

Osalle niin opettajista kuin

oppilaistakin kasvaneet tietotekniset

vaatimukset ovat tuottaneet haasteita,

mutta autamme toinen toisiamme.

Sivosen luokka opiskeli lukujärjestyksen

mukaan. Hän kiittää kotona

olleita vanhempia, joista moni otti

lapsen päivärytmin hyvin haltuun.

Useimmiten välitunneilla käytiin

oikeasti ulkona ja ruokatunti

oli samaan aikaan kuin koulussakin. Osa

vanhemmista oli kuitenkin päivisin töissä

tai kotona jouduttiin vuorottelemaan

tietokoneiden kanssa.

– Laitoin aina seuraavan päivän ohjeet

Wilmaan jo edellisenä päivänä, jolloin vanhemmat

ehtivät illalla katsoa, tarvitseeko

lapsi niiden kanssa esimerkiksi teknistä

apua. Olen tehnyt paljon opetusvideoita

ja hyödyntänyt muutoinkin opetuksessa

käyttämiäni piirroksia. Osa tunneista

pidettiin etätapaamisina, jossa opetin

paikan päällä.

Ohjeiden ja uusien opetuskeinojen

tuottaminen vaati Sivoselta pitkiä päiviä,

mutta hän ei valita.

– Tämä oli väliaikainen tilanne. Lapset

oppivat tässä ottamaan vastuuta ja hallitsemaan

omaa ajankäyttöään, josta on

heille varmasti yläkoulussa hyötyä.

Perusopetus palasi lähiopetukseen 14.5.

Lukiot jatkoivat kouluvuoden loppuun

etäopetuksessa. Kaikkien yhteinen virtuaalikevätjuhla

vietettiin tänään 30.5.

Niina Sivonen kiittää

opettajien, oppilaiden

ja vanhempien hyvää

yhteistyötä kevään poikkeusjärjestelyjen

aikana.

– Autoimme toinen

toisiamme ja jaoimme

kokemuksia.

9


teema

i ÄLYBOTTI

palvelee yli

sadalla kielellä.

Espoo on ottanut jo

huhtikuun puolivälissä

kokeiluun älybotin,

joka vastaa vieraskielisten

espoolaisten

kysymyksiin koronaviruksesta.

Chat-palvelun

tavoin toimiva

botti löytyy Espoon

kaupungin verkkosivuilta

www.espoo.fi

ja Vieraskielisiä

ohjeita koronaviruksesta

-sivulta.

ÄITIENPÄIVÄSTÄ

i

lähtien kaupungin

hoivakodeissa

asuvia läheisiä on

päässyt tapaamaan

hoivakotien pihoilla

sään salliessa. Tapaamisissa

noudatetaan

edelleen äärimmäistä

varovaisuutta. Vierailijan

ja asukkaan välillä

tulee olla vähintään

kahden metrin turvaväli

eikä paikalle saa

tulla, jos on vähäisiäkään

flunssaoireita.

Muistisairaiden

tapaamiset pyritään

järjestämään niin, että

vierailijan ja asukkaan

välillä on esimerkiksi

piha-aita.

,,

Kun palvelut ovat siirtyneet yhä enemmän

digitaalisiksi, etenkin ikääntyvien vaihtelevat

digitaidot ovat korostuneet.

Nestorin neuvontapuhelin on ollut kevään

auki normaalia pidempään kello 8–16 joka

arkipäivä. Siitä on pyritty myös tiedottamaan

muun muassa paikallislehdissä jatkuvasti,

jotta puhelinapu tavoittaisi ne, jotka eivät ehkä

osaa hakeutua sähköisten palvelujen pariin.

Soittomäärät ovatkin lähes kaksinkertaistuneet.

– Verkossa meillä on koottuna vastauksia

yleisimpiin koronaan liittyviin kysymyksiin.

Niitä on voinut lähettää myös sähköpostitse,

vanhuspalvelujen erityisasiantuntija Maria

Rysti kertoo.

Kirjeitse on niin ikään jaettu tietoa ja

Nestorin aikaisemmille asiakkaille on myös

aktiivisesti soitettu ja kyselty kuulumisia.

Ruokaa kotiin. Nestorin kautta yli 65-vuotiaille

tehdään myös palvelutarvekartoituksia ja

järjestetään muun muassa ruokakassipalvelua.

Myös muilla riskiryhmään kuuluvilla on ollut

mahdollisuus päästä ruokakassipalvelun piiriin.

Rysti muistuttaa, että riskiryhmäläisten

lisäksi ruoka-apua tarvitsevat vähävaraiset,

Resurssipooli oli ketterä keino

turvata sote-palvelujen riittävä

henkilöstö poikkeuksellisessa

tilanteessa, ja henkilöstölle

mahdollisuus kehittää osaamistaan

toisenlaisessa työtehtävässä.

jotka normaalisti nähdään niin sanotuissa

ruokajonoissa.

Ruoka-apupalvelu saatiinkin jo pääsiäisen

aikaan toimintaan yhteistyössä kaupungin,

järjestöjen ja seurakunnan kanssa. Kaupungin

omasta henkilöstöstä siirtyi omien töiden

pysähdyttyä esimerkiksi sivistystoimen väkeä

ruoka-apupalvelun tehtäviin. Ensimmäiset

kassit saatiin kuljetettua koteihin jo huhtikuun

alkupuolella.

Alueelliset ruoka-apupisteet ottivat käyttöön

myös rajoitusten takia tyhjksi jääneitä,

ruuan säilytykseen soveltuvia tiloja.

Lisäksi esikoulu-, peruskoulu- ja lukiooppilaille

on tarjottu lounaspaketteja etäopetusjakson

aikana.

Apua etujoukkoihin. Kaupungin työntekijöitä

on siirtynyt myös muihin tehtäviin.

Huhtikuun puolivälissä jo reilusti toista sataa

kaupungin palveluksessa työskentelevää henkilöä

oli siirtynyt sosiaali- ja terveydenhuollon

tehtäviin.

Kaupungin koronakriisin myötä perustaman

resurssipoolin tarkoituksena on ollut

turvata sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön

riittävä resursointi poikkeuksellisessa tilanteessa.

10 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Tapiola

Sinfonietta on

viihdyttänyt

tänä keväänä

espoolaisia

etäkonsertein.

Pienissä kamarimusiikkiryhmissä

esiintyminen

kuuluu normaalistikin

osaksi

SInfoniettan

ohjelmistoa.

Sinfoniettan sävelet kaikuvat kotisohville

MERIHEINI LUODON Metsänpeitto-levytys oli vuonna

2018 Teosto-palkintoehdokkaana. Tapiola Sinfoniettan

konsertissa huhtikuun 17. päivä teos piti kuulla Kalle

Vainion orkestroimana. Koronavirus ja viime hetken

sairastapaus muuttivat suunnitelmat.

Orkesterin residenssitaiteilija Taavi Oramo rakensi

pikavauhtia uuden ohjelman. Pienistä kamarimusiikkiyhtyeiden

esityksistä koostunut konsertti kuvattiin

live-lähetyksenä alkuperäisenä esitysajankohtana.

– Monelle kuulijallemme oli tärkeää osallistua

nimenomaan live-lähetykseen ja aistia tunnelma kotiruudun

takaa, intendentti Anna Jaskiewicz kertoo.

II viulun varaäänenjohtaja Tiina Paanaselle yleisön

puuttuminen esityksestä oli suurin jännitysmomentti.

– Ihana tietää, että ainakin osa tosiaan istuu katsomassa

ja kuuntelemassa juuri silloin, kun soitamme.

Yritän ottaa sen ajatuksen mukaani esitykseen, vaikka

emme nyt pääsekään aistimaan yleisön tunnelmia,

Paananen sanoi ennen esitystä.

Harjoittelu on tänä keväänä keskittynyt omien

osuuksien hiomiseen ja pienryhmissä kulttuuritalolla

kokoontumisiin.

– Kaipaan orkesterielämää, mutta kamarimusiikki

on meillä tavallisestikin osa vuoden ohjelmaa ja omasta

harjoittelusta on silloinkin huolehdittava itsekseen,

joten mitään ihan uutta tässä ei ole, Paananen sanoo.

Muitakin live-lähetyksiä on tänä keväänä tehty ja ne

löytyvät myös tallenteina kotona247.fi-osoitteessa ja

Sinfoniettan YouTube-kanavalla.

Kaikki esitykset ovat yleisölle ilmaisia.

11


teema

KAUPUNGIN

tarjoama lasten

i

ja nuorten

kesätoiminta toteutuu.

Kesäleireille ja

-kursseille voi yhtä

kysellä vapaita

paikkoja. Tarjolla on

muun muassa teatteria,

eläintenhoitoa,

retkeilyä, kokkausta,

melontaa ja tietokonepelejä.

Tietoja leireistä

ja kursseista löytyy

sivulta harrastehaku.fi

Toisena tavoitteena oli tarjota töitä suljettujen

toimipisteiden työntekijöille. Samalla

työskentely toisessa toimipisteessä on ollut

mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan ja

ammattitaitoaan.

Nopeita ratkaisuja. Kaupunginhallitus ja

muut toimielimet ovat kokoontuneet maaliskuun

lopulta lähtien kokouksiin teamsjärjestelmän

kautta. 75-päisen valtuuston

kokous edellytti vähän isompia järjestelyjä.

Ensimmäinen sähköinen valtuuston kokous

oli tarkoitus pitää 18.5., mutta huhtikuun puolivälissä

tuli tieto, ettei 27. päivälle suunniteltua

kokousta voidakaan peruuttaa. Vajaassa kahdessa

viikossa saatiin toteutettua teams-palaveri,

jossa oli oma järjestelmänsä äänestyksille.

Esimerkiksi Helsinki oli jo toteuttanut sähköisen

valtuuston kokouksen, mutta Espoon

äänestyskäytäntö oli ensimmäinen laatuaan.

– Tämä oli historiallinen kokous. Paitsi että

se oli Espoon ensimmäinen sähköinen valtuuston

kokous, se oli ainakin minun monivuotisen

työhistoriani ensimmäinen valtuusto, jossa

kaikki varsinaiset jäsenet olivat läsnä, valtuuston

sihteeri Jouni Majuri kertoo.

Valtuuston jäsenille järjestettiin edellisviikolla

harjoittelumahdollisuuksia, joissa

kokeiltiin äänestämistä, puheenvuoron pyytämistä

ja läsnäoloilmoittautumiskäytäntöjä.

Jos järjestelmien käyttö tai verkkoyhteyksien

toimivuus siitä huolimatta mietitytti, valtuutetuilla

oli mahdollisuus osallistua kokoukseen

valtuustosalissa.

– Meitä oli paikalla puheenjohtaja ja minä,

tekninen sihteeri, kolme valtuutettua sekä

kaksi it-asiantuntijaa, Majuri sanoo.

Kokouksessa pidettiin kolme äänestystä.

Yksi osallistuja ei onnistunut äänestämään

erillisen järjestelmän kautta, vaan hänen

äänensä kerättiin erikseen. Lisäksi yhdessä

äänestyksessä ilmeni toinen kömmähdys.

Muutoin kokous sai paljon kiitosta ja kehuja.

– Uskon, että etäyhteyttä tullaan hyödyntämään

jatkossa sittenkin, kun lähikontaktit ovat

mahdollisia, Majuri arvelee.

,,

Tämä oli historiallinen

kokous. Se oli ensimmäinen

valtuusto, jossa kaikki

varsinaiset jäsenet olivat

läsnä.

12 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Yrittäjille tukea tukalaan tilanteeseen

ESPOOSSA on noin 15 000 yritystä, joista

kaksi kolmasosaa yksinyrittäjiä. Koronan

aiheuttamat rajoitukset ovat vaikuttaneet

monien liiketoimintaan tai jopa ajaneet sen

lähes kokonaan alas. Valtio on tullut etenkin

yksinyrittäjiä vastaan myöntämällä heille

kohdennettua tukea. 2 000 euron suuruinen

yksinyrittäjän tuki on ollut haettavissa 24.4.

alkaen.

Espoossa yrittäjien auttaminen on otettu

vakavasti. Business Espoon koordinoimia

tukihakemuksia oli kahdessa viikossa tullut

runsaat 980 kappaletta, mikä tarkoittaa noin

1,34 miljoonan euron suuruista tukipottia.

– Tällä hetkellä pystymme käsittelemään

hakemukset jo niiden saapumispäivänä ja

jos kaikki hakemuksen liitteet ovat kunnossa

ja ehdot täyttyvät, rahat ovat yrittäjän tilillä

4–5 arkipäivässä hakemuksen saapumisesta,

Sanna Lindholm kaupungin elinkeino- ja

kaupunkikehitysyksiköstä sanoo.

Tukea voi hakea, jos koronan vaikutusten

voi osoittaa heikentäneen myyntituottoa ja

saatavia vähintään 30-prosentilla. Hakuaikaa

on aina syyskuun loppuun saakka. Lindholm

kehottaakin harkitsemaan, mikä on itselle

paras aika tuen hakemiseen.

Yksinyrittäjän on mahdollista myös hakeutua

työttömyysturvan piiriin, jos liiketoiminta

on koronan takia pysähtynyt täysin.

Osa yrityksistä on pystynyt jatkamaan

toimintaansa ainakin osittain muokkaamalla

toimintamalliaan, kuten leppävaaralaisten

keskuudessa toisena olohuoneena tunnettu

ravintola Base. Hyvä ruoka, viini ja erilaiset

tapahtumat kokoavat paikallisia yhteen.

Maaliskuun 30. päivän jälkeen koko toimintakonsepti

täytyi miettiä uusiksi.

Base on tarjonnut kevään lounasta arkisin

take away -periaatteella. Myös kevään juhliin

on tehty valmiita juhla-aterioita.

– Pääsiäisenä lammasateroita tilattiin niin

paljon, että jouduimme myymään ei-oota,

ravintoloitsija Vuokko Varila-Kiverä sanoo.

Ravintolan salihenkilökunta on jouduttu

lomauttamaan, mutta keittiön puolella

on pystytty tarjoamaan töitä ainakin osaaikaisesti.

Vähintään neljän annoksen paketteja

toimitetaan myös kotiinkuljetuksena leppävaaralaisille.

– Riskiryhmään kuuluvat ja etätöitä kotona

lasten seassa tekevät ovat löytäneet meidän

palvelumme hyvin. Meillä on paljon vakioasiakkaita,

jotka ovat olleet nytkin uskollisia.

Kyllä leppävaaralaiset pitävät omistaan

huolen, Varila-Kiverä iloitsee.

Vuokko Varila-

Kiverän mukaan

lounasruokalistalla

on voitu

hyödyntää monia

normaaliolojen

annoksia, joskin

uusiakin ratkaisuja

on tehty

etenkin asiakkaiden

toiveiden

pohjalta.

13


palveluksessa

Palstalla esitellään

Espoon kaupungin

työntekijöitä ja läheisiä

kumppaneita.

Keittiön hengetär

Ruokapalveluvastaava Annina Artman vastaa yli

sadan lapsen ruokahuollosta Painiityn päiväkodissa.


Painiityn päiväkodissa vastaan normaalioloissa

noin 120 lapsen ruokahuollosta. Työni ruokapalveluvastaavana

pitää sisällään Kilon keskuskeittiöstä

tulevien ruokien lämmittämistä,

ruuan esille laittoa, salaattien ja lisukkeiden

valmistusta, omavalvontaa ja asiakaspalvelua.

Pari-kolme kertaa viikossa minulla on tiskiapua,

muuten työskentelen yksin. Siksi työssäni erityisen

tärkeää on aikatauluttaminen, jotta rytmi pysyy yllä.

Vaikka työskentelenkin pääsääntöisesti itsenäisesti, en

silti koe olevani yksin. Siitä saan kiittää

päiväkodin henkilökuntaa ja lapsia.

Ruokailutilanteissa olen aina saatavilla

ja valmis neuvomaan esimerkiksi

erikoisruokavalioihin liittyvissä asioissa

ja vastaamaan lasten kysymyksiin.

Erityisen kiinnostuneita lapset

ovat siitä, mistä ruoka tulee. Keittiön

isot laitteet kiinnostavat heitä myös

kovasti.

Maaliskuussa saimme tunnustusta,

kun meille myönnettiin Makuaakkoset-diplomi.

Diplomin myöntämisen kriteereinä ovat kestävän

kehityksen huomioon ottaminen, ravitsemuksellisuus

ja ruokakasvatuksen edistäminen.

Diplomi kertoo hyvästä yhteistyöstä keittiön ja

päiväkodin välillä ja siitä, että täällä tarjotaan lapsille

sopivaa, kunnon päiväkotiruokaa. Sekä minä että hoitajat

olemme lasten kanssa läsnä ruokailutilanteissa.

Kannustamme lapsia maistamaan eri ruokia ja opetamme,

että ruokailu on tärkeä osa päivää.”

Teksti Mia Weckström Kuva Timo Porthan

Annina Artman

on työskennellyt

ruokapalveluvastaavana

Painiityn

päiväkodissa neljä

vuotta ja ennen sitä

kahdeksan vuotta

tarjoilijana.

Painiityn

päiväkodissa

› 120 pientä ruokailijaa päivässä

› 300 ateriaa päivässä sisältäen

aamupalat, lounaat, välipalat sekä

henkilökunnan ruokailut

› painiittyläisten suosikkiruuat ovat

makaronilaatikko, porkkanasosekeitto

ja spagetti bolognese

14 Espoon kaupungin lehti asukkaille


15 Paikan päällä 16 Menovinkkejä 19 Liikuntavinkki

Espoossa

tapahtuu

Kulttuuria ja

liikuntaa tarjolla

kesäkuusta

elokuuhun.

Automuseo jatkaa

Pakankylässä

Tämän kesän uutena näyttelynä

on luvassa autoaiheinen kiiltokuvakokoelma.

Perinteisesti pääsiäisenä

ovensa avannut kesämuseo on avoinna

yleisölle kesäkuun 2. päivästä lähtien.

SUOMEN vanhin automuseo avaa ovensa yleisölle tiistaina 2.

kesäkuuta. Luvassa on edellisvuodesta ehostettu Skootteri on

lälläripyörä -teemanäyttely sekä tämän kesän uusi teema autoaiheiset

kiiltokuvat.

Espoon automuseosta löytyy noin sata autoa ja yli 200 kaksipyöräistä

kulkuneuvoa. Lisäksi esillä on muuta tieliikennekulttuuriin

liittyvää esineistöä.

Vuonna 1979 Rafael Huhdan Saab-kokoelmasta alkunsa

saanut Espoon Automuseo sijaitsee myös historiallisissa tiloissa.

Pohjois-Espoossa Bodomjärven ympäristössä sijaitseva Pakankylän

kartanon grafiittikivinavetta on yli sata vuotta vanha. Tilan

omistaa Espoon kaupunki, jonka kanssa museota pitävä Espoon

Automuseo ry on juuri tehnyt jatkovuokrasopimuksen.

– Haluamme varmistaa mukavan ja turvallisen museovierailukokemuksen

ottamalla huomioon vallitsevan tilanteen turvallisuustoimet

ja rajoitukset. Seuraamme viranomaisohjeistuksia

tarkasti ja päätämme loppukesän ja syksyn tapahtumista

sen perusteella myöhemmin, Minna Hietanen Espoon

Automuseos ta sanoo.

Viime kesänä lanseerattu aarrekarttatehtävä perheen pienimmille

sai myös niin hyvää palautetta, että sitä jatketaan tänäkin

kesänä.

Espoon Automuseo valittiin Vuoden 2019 ajoneuvomuseoksi.

Moskvich 400-sarja,

eli Piikkinokka-Mosse,

oli Moskvichin ensimmäinen

automallisto.

Se esiteltiin 1947 ja

sitä ja parannettua

mallia 401, valmistettiin

1956 saakka,

yhteensä 247 439

kappaletta.

Pobeda GAZ-M20 oli

neuvostoliittolaisen

GAZ-autotehtaan

vuosina 1946–1958

valmistama automalli.

Sitä käytettiin paljon

taksiautona.

Espoon Automuseo on avoinna kesä-elokuun tiistaista

sunnuntaihin kello 11–17 (keskiviikkoisin kello 19 saakka),

sekä syys–lokakuun viikonloppuisin kello 11–17.

15


Menovinkkejä


Musiikki • Kuvataide ♥ Teatteri ✘ Lapsille ✓ Elokuvat = Espoo ♦ Jotain muuta

Talomuseo Glims, Helinä Rautavaaran museo ja

Näyttelykeskus WeeGee museoineen avautuvat tiistaina

2. kesäkuuta normaalien aukioloaikojen mukaisesti.

Lepakko- ja

linturetki =

Glimsinjokikävely

=

Maisemaarkkitehtuuria

=

Mitä Laajalahdella tapahtuu

öisin? Lähde etsimään merkkejä

lepakoista. Lähtö Villa Elfvikin

pihalta klo 22.30. Ota mukaan

taskulamppu ja lämpimät vaatteet.

Paikoitellen saattaa olla runsaasti

hyttysiä, joten mukaan kannattaa

varata hyttyskarkote ja henkilökohtaiset

allergialääkkeet. Retkelle

kannattaa pukea pitkät housut.

Retkellä pieni evästauko.

› la 6.6. klo 22.30–su 7.6. klo 1

Luonnonkukkien

päivän retki ✘

Koko perheen toiminnallisella

luontoretkellä kuljetaan lasten

ehdoilla. Ota mukaan pienet eväät

ja pukeudu sään mukaan. Yhteispohjoismaisen

Luonnonkukkien

päivän tavoitteena on kasvituntemuksen

ja -harrastuksen edistäminen

sekä yhteisten luontokokemusten

tarjoaminen. Vuoden

2020 teemalajina on pihlaja.

› su 14.6. klo 10.30–12.30, Villa

Elfvikin luontotalon lähiympäristö

Glimsinjoki-kävelyllä tutustutaan

monimuotoisen Glimsinjoen vaihtelevaan

luontoon. Glimsinjokivarsi

on todettu valtakunnallisesti

arvokkaaksi virtavesikohteeksi

ja luettu Espoon arvokkaimpien

luontokohteiden joukkoon.

Retkelle lähdetään Auroran

muistolaatan luota Träskändan

kartanon pääoven edustalta

(Träskändanristi 1). Retki päättyy

Jorvinkoskelle Jorvin sairaalan

viereen. Retkellä tarvitaan hyvät

kengät, joko maastokengät tai

kumisaappaat. Polku on luonnonpolku

ja paikoin kostea.

Jos auton haluaa jättää lähelle

retken päätepistettä, parkkipaikkana

on sairaalan maksullinen

P-halli.

Glimsinjoen jokikävelyreittiin

voi tutustua osoitteessa proespoonjoki.fi/Glimsinjoki.htm.

Sivustolta voi ladata luontopolkuoppaan,

joka on helppo tulostaa

mukaan jokikävelylle.

Bussit Träskändaan:

reittiopas.fi.

› su 14.6. klo 10–12,

Glimsinjoen varsi Träskandan

puistosta Jorviin

WeeGeellä avautuu perjantaina

5. kesäkuuta näyttely Jussi Jännes

– Unelma puutarhakaupungista.

Jussi Jännes oli ensimmäisiä

maisemaan keskittyviä arkkitehteja

Suomessa. Jännes suunnitteli

muun muassa keskustan viherrakenteita

sekä pihapiirejä.

Näyttelyä varten on digitoitu

Jänneksen Tapiola-suunnitelmien

kokonaisuus, josta osa on nyt

ensimmäistä kertaa esillä.

Luontotalon

perusnäyttely =

Villa Elfvikin luontotalossa pääsee

tutustumaan Espoon luonnon hienouksiin

kaikkina vuodenaikoina.

Eläköön Espoo on luontotalon

pysyvä näyttely, joka esittelee

Espoon luonnon ominaispiirteitä:

lehtoja, lintukosteikkoja, lähimetsiä

ja saaristoa.

Toiminnallisessa näyttelyssä

pääsee käyttämään aistejaan. Siellä

voi kuunnella lintujen laulua, silittää

ketun turkkia ja kurkistella luukkuihin.

Mikroskoopin alle voi tuoda

luonnon ihmeitä tutkittavaksi.

Matti Suurosen suunnittelema

utopistinen muovitalo Futuro on yksi

WeeGeen suosituimmista kohteista.

Ilona Niemen teos Personae mythologicae

nostaa esiin hieman vieraampia mytologisia

hahmoja nykyaikaisin vivahtein.

Muista ainakin nämä!

1 2 3 4 5 6

Lumoudu kaupunkiluonnosta

Villa Elfvikin luontotalon

Lumoudu

kaupunkiluonnosta

-näyttely tuo

vierailijalle luonnon

monimuotoisuuden

ihmeet käsin

kosketeltavaksi.

Näyttely on esillä

24.6.–16.8.2020.

Futuro avoinna

kesäkauden ajan

WeeGeen maamerkkinä

tunnettu

Futuro-talo on

avoinna kesäkauden

ajan toukokuun puolivälistä

syyskuun

13. päivään saakka.

Taloon pääsee

WeeGeen aukioloaikoina.

Urbaania

mytologiaa

Ilona Niemen teos

Personae mythologicae

on esillä

WeeGeen edustan

rakennustyömaata

kiertävässä aidassa.

28 sielukkaan otuksen

kokoelma perustuu

suomalaisen

mytologiaan.

Virtuaalikierros

Gallen-Kallelaa

Taiteilija Akseli

Gallen-Kallelan

(1865–1931)

suunnittelemaan

ja rakentamaan

Tarvaspään ateljeelinnaan

pääsee

tutustumaan virtuaalisesti

osoitteessa

gallen-kallela.fi.

Kaupunki

kuvissa

Espoon kaupunginmuseon

Bodom

Ämmässuo – kaupunki

kuvissa -näyttelyyn

voi tutustua

myös virtuaalisesti.

Näyttelyn kaikki kuvat

on koottu Finnaan.

Näyttely esittelee

Espoon 56 virallista

kaupunginosaa.

Avoin maalaustapahtuma

Kuvataiteen päivänä

pe 10.7. klo 11–14

järjestetään kaikille

avoin maalaustapahtuma

Gallen-Kallelan

Museon pihapiirissä.

Tapahtuma sisältää

demon. Ohjaajana

toimii Olga Veselovskaya.

Omat välineet

mukaan.

16 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Saaristomuseo Pentala

avautuu lauantaina

6. kesäkuuta normaaleilla

aukioloajoilla.

Huvilamuseo

Villa Rulludd avautuu

sunnuntaina

7. kesäkuuta.

Kirjastoissa voi

vierailla normaalisti

1. kesäkuuta alkaen.

Tuhat tarinaa

Espoosta ♦

Päänäyttely

jatkuu elokuulle •

Anni Puolakka:

Timanttimaha •

Tacita Deanin näyttelyssä nähdään

muun muassa kunnianhimoinen

liitutaulumaalaus Chalk Fall (2018).

KAMUn Tuhat tarinaa Espoosta

-näyttely on pysyvä näyttely

Espoon historiasta. Näyttely

kertoo Espoosta viidellä eri aikakaudella,

viidessä eri paikassa:

kivikauden hylkeenpyytäjistä

Bosmalmissa, keskiajan maanviljelijöistä

Mankbyssä, herrasväestä ja

rahvaasta Albergassa, tehdastyöläisistä

Kauklahdessa ja kaupunkielämästä

lähiöissä. Miten Espoo

on syntynyt ja miten Espoosta tuli

sellainen kuin se nyt on?

Kansainvälisesti arvostetuimpiin

nykytaiteilijoihin lukeutuvan

Tacita Deanin (s. 1965) näyttely

jatkuu EMMAssa 2. elokuuta asti.

Dean tunnetaan erityisesti 16 ja

35 mm:n elokuvista sekä työstä

analogisen elokuvan perinteen

säilyttämisen puolesta, mutta

myös suurikokoisista tilan haltuun

ottavista liitutaulumaalauksista.

Tuotannossaan Dean hyödyntää

piirustusta, valokuvaa, erilaisia

painomenetelmiä ja löytämiään

materiaaleja.

Kosketus-näyttelyn mediatilassa

nähdään kesäkuusta alkaen Anni

Puolakan videoteos Timanttimaha

(2018), ihmisen ja tekoälyllä

toimivan chatbotin välinen

keskustelu. Teos tutkii rakkautta

ja kumppanuutta ihmistaiteilijan,

botin ja hyttysten välillä. Puolakka

sisällyttää töihinsä omaelämäkerrallista

ja dokumentaarista

materiaalia.

› 2.6.2020–27.9.2020

IC-98:n mediainstallaatio esitetään

EMMAn noin 400 neliön näyttelytilassa

osana Kosketus-kokoelmanäyttelyä.

Nastja Säde Rönkkö hyödyntää

teoksessaan poliittisissa mielenilmaisuissa

käytettyä elettä.

500 vuotta

eteenpäin ♦

Pellavaniemelle, Albergan kartanoon

kuuluneen Linuddin huvilan

viereen kohosi vuosien 1911–13

aikana Akseli Gallen-Kallelan

ateljeelinna, Tarvaspää. ”En minä

rakenna meitä varten, vaan 500

vuotta eteenpäin”, totesi hän ateljeestaan

reilu sata vuotta sitten.

Tarvaspää – 500 vuotta eteenpäin

-näyttelyn keskiössä ovat arkkitehtuuri,

rakentaminen ja eletty arki.

› 1.6.2020–25.4.2021

for those

yet to be •

Vuoden nuori taiteilija 2019

-palkinnon saaneen Nastja

Säde Rönkön (s. 1985) teos for

those yet to be (2016–2018) on

nähtävillä EMMAssa 2. elokuuta

asti. Teos on sarja videoperformansseja,

jotka käsittelevät

tunteita, joita ilmastonmuutos ja

ympäristötuho herättävät. Rönkkö

vierailee maapallomme hauraissa

kohteissa, joita ihminen toiminnallaan

tuhoaa, ja lähettää viestejä

jälkipolville. Teos on esillä kokonaisuudessaan

ensimmäistä kertaa.

Keraamisia

eläinhahmoja •

Kesällä EMMAssa nähdään

ilahduttava joukko keraamisia

eläinhahmoja. Nykytaiteilija Lotta

Mattilan (s. 1986) suunnittelemassa

leikkisässä ympäristössä

on esillä keramiikkataiteilija

Michael Schilkinin (1900–

1962) luomia eläimiä. Niin ikään

eläinaiheistaan tunnettu Mattila

osallistuu näyttelyyn omilla, tätä

näyttelyä varten tehdyillä, uusilla

veistoksillaan.

› 2.6.2020–28.2.2021

Menopelileikki

lapsille ✘

Menopelileikki-erikoisnäyttelyssä

tarkastellaan kulkemista ja matkantekoa,

liikennevälineitä ja liikenneturvallisuutta

lapsen näkökulmasta

ja leikin avulla. Näyttelyssä on esillä

liikenteeseen liittyviä leikin välineitä

ja leikkisiä menopelejä. Toiminnallisessa

ja elämyksellisessä näyttelyssä

pääsee sisälle liikenteen

maailmaan, erilaisten menopelien

kyytiin ja testamaan tietoja liikennesäännöistä.

Teesejä yhteiskuntaruumiista


IC-98:n eli Patrik Söderlundin

(s. 1974) ja Visa Suonpään (s.

1968) mediainstallaatio on nähtävillä

EMMAssa elo-syyskuussa.

Teos esitetään EMMAn noin

400 neliön näyttelytilassa osana

Kosketus-kokoelmanäyttelyä.

Teos kuvaa köyden eri olomuotoja

ja muodonmuutoksia. Teoksessa

äänellä on merkittävä rooli.

› 4.8.2020–27.9.2020

Aladdin ja

taikalamppu ✘

Klassikkosatu Aladdin ja taikalamppu

on Teatteri Hevosenkengän

versiossa vauhdikas seikkailutarina

pienimmille. Mukana nuori

sankari Aladdin ja hänen rottaystävänsä

Baba, ihana prinsessa,

lampun henki, kiero suurvisiiri ja

tietenkin lentävä matto. Esityksessä

on panostettu visualisuuteen

ja musiikkiin, jotka loihtivat

menneen itämaan tunnelmaa.

› to 13.8. klo 18, la 15.8. klo 16, su

16.8. klo 15 ja la 22.8. klo 16, Teatteri

Hevosenkengän Kotinäyttämö

17


Menovinkkejä


Musiikki • Kuvataide ♥ Teatteri ✘ Lapsille ✓ Elokuvat = Espoo ♦ Jotain muuta

Gallen-Kallelan Museo

avaa ovensa maanantaina

1. kesäkuuta.

Lehman-trilogia

elokuussa ♥

Viidestoista Yö

-musikaali ♥

Lelujen ja leikkien

historiaa ♦

Lehman-trilogia kuvaa modernin kapitalismin

evoluutiota, rahatalouden nousua ja

massakulutuksen alkua.

ASAn viimeisimmät julkaisut ovat ”Rakkauslauluja

miehille” ja ”Uni näkee unta

meistä”.

Dave Lindholm Lights kokoonpanoon

kuuluvat Daven lisäksi tutut soittajat Tommi

Laine, Juppo Paavola ja Mikko Löytty.

Lehman-trilogian ensi-ilta on

siirretty lauantaiksi 1. elokuuta.

Davide Giovanzanan ohjaamassa

esityksessä kuvataan

investointipankki Lehmanin

Brothersin perustajien perheen

vaiheita kolmen sukupolven ajan.

Yhden illan aikana näyttelijät

Jussi Lehtonen, Timo Torikka,

Juha Sääski ja säveltäjä-muusikko

Maija Ruuskanen kerivät

auki tarinan, joka alkaa 1844 ja

päättyy vuoteen 2008, joilloin

pankin romahdus laukaisi yhden

kaikkien aikojen merkittävimmistä

finanssikriiseistä.

› la 1.8. klo 18.30, pe 7.8. klo 18.30,

la 8.8. klo 14.00 ja pe 14.8. klo

18.30, Espoon Kaupunginteatteri

Asa & Band

Sellosalissa ✱

Asa & Band -kokoonpano konsertoi

Sellosalissa elokuussa.

Aliaksella Avain uransa aloittaneella

Matti Salolla oli aina

oma painovoimansa, joka ohjasi

omalle polulle. Klassikoksi muodostunut

debyytti Punainen tiili toi

sosiaalista realismia ja poliittista

paatosta Rähinän ulosantiin,

mutta varsinainen läpimurto oman

äänen, oman kielen ja oman maailman,

löytymiseen oli Asa.

Viimeisen kymmenen vuoden

aikana Asa on julkaissut ja

esittänyt musiikkia ahkerasti,

psykedeliasta vahvasti ammentavasta

ja tee-se-itse-henkisestä

Foetida-sarjasta perinteisemmällä

hiphop-estetiikalla operoiviin

levyihin, kuten Love ja Jou jou,

sekä dj-vetoisista keikoista Asa &

Band -kokoonpanon konsertteihin.

› to 13.8. klo 19

Liput: lippu.fi

Viidestoista Yö -musikaalissa

tehdään huikea aikamatka Juicen

ja hänen ystäviensä maailmaan.

Juicen suurimpien klassikoiden

lisäksi kuulemme Mikko Alatalon

tuotantoa, Manserockin parhaita

paloja, unohtamatta Tuuliajolla

risteilyn hulvattomia yhtyeitä.

Musikaalissa kuullaan muun

muassa kappaleet: Viidestoista

yö, Rakkauden haudalla, Syksyn

Sävel, Marilyn, Jyrki Boy, Mä

maalaispoika oon, Hän hymyilee

kuin lapsi, Kaksoiselämää, Musta

aurinko nousee, Paperitähdet,

Aamu alkaa A:lla, Pidetään ikävää

ja monia muita. Juicea esittää

artisti ja muusikko Matti Mikkonen

alias Matthau Mikojan,

manserockari jo toisessa sukupolvessa.

› pe 14.8. klo 19

Liput: lippu.fi

Dave Lindholm

Sellosalissa ✱

Dave Lindholm on kiistatta yksi

arvostetuimmista suomalaisista

musiikintekijöistä. Daven ura alkoi

1971 Ferris-yhtyeestä. Seuraavana

vuonna, 1972, julkaistiin

ensimmäinen Dave Lindholmin

sooloalbumi Iso ”Kynä” Lindholm.

Daven uusin bändikokoonpano

Dave Lindholm Lights keikkailee

Sellosalissa elokuussa. Juurevan

bluesbändin soundin kulmakiviä

ovat Daven lisäksi useista eri

kokoonpanoista tutuiksi tulleet

soittajat, kitaristi Tommi Laine

(mm. Groovy Eyes), rumpali

Juppo Paavola (mm. Pauli

Hanhiniemen Perunateatteri) sekä

basisti Mikko Löytty (mm. SF

Blues).

› to 20.8. klo 19

Liput: lippu.fi

Erityisesti aikuisille suunnatun Lelujen

ja leikkien historiaa -opastuksen

aikana tutkitaan ja muistellaan

yhdessä, miten lelut, leikit ja lasten

elämä ovat muuttuneet vuosikymmenten

saatossa 1800-luvulta

nykypäivään. Opastus lähtee

Lelumuseon ovelta ja sisältyy Wee­

Geen pääsylipun hintaan. Ikäsuositus:

7-vuotiaasta alkaen.

› la 6.6. klo 13.30–14, Näyttelykeskus

WeeGee, Suomen

Lelumuseo Hevosenkenkä

Louhiklubi

Espoon kulttuurikeskuksessa


Suomalaisen kevyen musiikin

ystäville tulee mahdollisuus nähdä

kaksi pitkään toiminutta hienoa

duoa, kun Kettunen-Kuokkanen

ja Johanna & Mikko Iivanainen

yhdistävät voimansa toista kertaa

kiertueen muodossa. Olohuonemaisissa

konserteissa nämä neljä

esittävät yhdessä omia kappaleitaan

sekä myös huolella valikoimiaan

lainakappaleita. Luvassa on

herkkiä hetkiä, elämänmakuisia

tarinoita ja tietysti myös huumoria.

› to 27.8. klo 19–21, Espoon

kulttuurikeskus, Louhisali

Liput: lippu.fi

Taide-elämyksiä

virtuaalisesti •

Espoon modernin taiteen museo

on tuottanut nettisivuilleen

monipuolista sisältöä, josta voit

nauttia kotoa käsin. Linkit taiteilijoista

kertoviin dokumentteihin ja

näyttelykohtaisiin taiteilijahaastatteluihin

löytyvät kootusti EMMAn

nettisivustolta.

18 Espoon kaupungin lehti asukkaille


5

maagista

liikettä

kotijumppaan

Lämmittele kunnolla. Tee liikkeet

oman tunnon ja oman kunnon

mukaan. Toista jokaista liikettä

10–15 kertaa. Pidä tauko ja tee

sama uudelleen. Halutessasi voit

tehdä useamman kierroksen.

3

Reidet ja

pakarat: kyykky.

Kyykisty alas,

kuin istuisit tuolille.

Nouse ylös.

Vinkkejä

omatoimiseen

liikuntaan kaikenikäisille

espoo.fi/

omatoimiliikunta

Kaikkien sivulla esiteltyjen

videoiden, live-ryhmäliikuntatuntien

ja ohjeiden avulla voi

jumpata maksutta.

2

Ylävartalo:

soutu.

Souda edestä pitkiä

vetoja, takana lapaluut

lähentyvät.

Espoo liikkuu

Omasta kunnosta ja

kehon liikkuvuudesta on

tärkeää huolehtia myös

esimerkiksi karanteenonomaisissa

oloissa.

Teksti ja kuva Espoon liikuntapalvelut

1

Alkulämmittely:

vuorohiihto.

Heilauta rennosti

käsiä eteen–taakse.

Anna katseen ja rangan

kiertyä mukana.

4

Vinot vatsalihakset:

kierrot.

Vie sormet/kyynärpää

vastakkaiseen

polveen.

5

Liikkuvuus:

kylkikurotus.

Kurota toisella

kädellä pitkälle

yläviistoon.

19


ajassa

Espoo kasvaa lähes

5 000 asukkaan

vuosivauhtia. Kestävät

ratkaisut palvelevat

myös tulevia

sukupolvia.

Teksti Maarit Krok

Vehreä

kestävän

liikkumisen

keskus

Viitesuunnitelma

Leppävaaran

tulevasta ilmeestä

Kehä I suunnasta

tarkasteltuna.

Tulevina vuosina Leppävaaran alueella

panostetaan jalankulkukeskustaan ja

palvelujen kehittämiseen.

Leppävaara on pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kolmanneksi

vilkkain risteysasema, ja kolmannes Espoon viime vuoden

väestönkasvusta kohdistui Leppävaaraan. Espoon väestö kasvoi

vuonna 2019 reilulla 6 000 asukkaalla, ja näistä 2 000 asuu Suur-

Leppävaaran alueella.

Leppävaaran alueella on kolme keskeistä tavoitetta: kaupunkirakenteen

tiivistäminen, joukkoliikenteen ja palvelutason kehittäminen sekä

jalankulkukeskuksen laajentaminen.

– Hankekehittäminen on lähtenyt siitä, että ympäristö ei täytä vilkkaasti

liikennöidyn alueen vaatimuksia, Leppävaaran projektinjohtaja

Mika Rantala sanoo.

Sello on Leppävaaran sydän. Nyt halutaan kehittää myös Sellon ympärillä

olevia alueita.

– Leppävaaran keskus -visiossa pohjoiseen on tulossa liikekeskushanke

ja Sellon itäpuolelle Hatsinanpuiston liikekeskus. Kaikki nämä

sijaitsevat kävelymatkan päässä toisistaan. Tavoittelemme laajempaa

kaupunkikeskusta, jonka myötä saisimme syntymään hyvää kaupunkipöhinää,

Rantala kuvailee.

Keskustan ympäristöstä halutaan myös vehreämpi ja helpommin

saavutettava. Pysäköintialueet siirtyvät maan alle, ja radan ylle tulevalle

yhdyssillalle on tarkoitus tulla palveluita, mutta siitä tulee myös lämmin

terminaali sekä bussi- että junamatkustajille.

Hankkeet tukevat kestävää liikkumista ja joukkoliikenteen käyttöä.

Useat uudet asuinalueet sijaitsevat tulevan Raide-Jokerin varrella, ja

jalankulkukeskustan lisäksi pyöräilymahdollisuuksia on määrä kehittää

edelleen.

Alue on asukkaidensa näköinen. Alueen asukkaita on aktiivisesti pyydetty

mukaan kehittämistyöhön asukasfoorumien ja muiden vaikutuskanavien

kautta.

– Kuukausittain olen tavannut alueen asukkaita Tehtävä

Leppävaarassa -päivityksen nimissä ja ylläpidän hankkeen puitteissa

avointa Facebook-ryhmää, jossa on mahdollista keskustella ajankohtaisista

asioista ja kehittämishankkeista, Rantala kertoo.


20 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Leppävaaran keskus (SARC Architects ltd)

Ilmakuva Hatsinanpuiston

alueesta.

Uusi liikekeskus

tulee laajentamaan

Leppävaaran keskusta

Sellon ympärille.

Hatsinanpuisto (OOPS, NCC)

21


Hankkeet:

HATSINANPUISTO

(rakenteilla)

noin 100 000 kerrosneliötä

(toimisto-, hotelli-, asuin- ja

liikerakentamista)

VERMONNIITTY

(rakenteilla)

250 000 kerrosneliötä

asuinrakentamista

Ilmakuva

tulevaisuuden

Leppävaarasta

tämän hetken

suunnitelmien

pohjalta.

Pikaraitiotie

Raide-Jokerin

raiteiden

rakentaminen

on alkanut

Leppävaarassa.

Raide-Jokeri

KOULUKESKUS

v. 2023–24

PUUSTELLINKALLIO

(rakenteilla)

60 000 kerrosneliötä pääosin

asuinrakentamista

Leppävaara

lukuina

Asukkaita 71 500.

Uusia asukkaita 9 000

vuoteen 2025 mennessä

LEPPÄVAARAN KESKUS

uusi asemasilta

35 000 kerrosneliötä asumista

25 000 kerrosneliötä toimistoa

20 000 kerrosneliötä hotelli-,

palvelu- ja liiketilaa

SÄTERINKALLIONKULMA

40 000 kerrosneliötä

asumista

PALOKÄRKI

30 000 kerrosneliötä asumista

MÄKKYLÄNKUJA

25 000 kerrosneliötä asumista

Työpaikkoja

30 000

Raide-Jokeria

Leppävaarassa

yhdeksän kilometriä

Uuden asukkaan palvelut Espoossa

ESPOON väestönkasvu kuuluu Suomen

suurimpiin. Kaupunki on ottanut

tämän huomioon, ja uusille asukkaille

löytyy lukuisia tietopaketteja.

Espoon kaupungin omille sivuille

on koostettu Asukkaan tietopankki,

josta löytyy tietoa muun muassa

asumisterveydestä, viljelypalstoista

ja matonpesupaikoista. Tämän lisäksi

kaupunki on tehnyt kansainvälisille

asukkaille suunnatun Hello Espoo

-sivuston. Englanninkieliseltä sivustolta

selviää, mitä on hyvä huomioida

ennen muuttoa ja miten uusi elämä

Espoossa lähtee sujuvasti käyntiin.

Myös InfoFinland.fi-sivusto

tarjoaa monikielistä tietoa Espoosta

suomalaisille ja kansainvälisille

muuttajille; sivusto on luettavissa

suomen, englannin ja ruotsin lisäksi

yhdeksällä eri kielellä, muun muassa

somaliksi ja kiinaksi.

Lue lisää:

› espoo.fi (Asukkaan tietopankki)

› helloespoo.fi

› infofinland.fi

22 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Ihmisarvo

kuuluu

kaikille

Ennakkoluulot erilaisia

ihmisiä kohtaan ovat luonnollisia.

On kuitenkin eri

asia ajatella jotain tai tuoda

ajatuksensa julki. Joskus

ennakkoluulot johtavat

jopa toisen ihmisen perusoikeuksien

polkemiseen.

› Tapaamme Hanna Bäckströmin

ja Paula Åkerlundin kanssa poikkeusolojen

mukaisesti virtuaalisesti.

Tähän tapaamiseen on siis kaikkien

ollut helppo tulla, mutta näin ei

ole läheskään aina. Pyörätuolilla

kulkevalle Bäckströmille kynnys

osallistua tilaisuuksiin on korkea –

toisinaan fyysisesti mahdoton.

– Usein jo paikalle saapuminen

on vaatinut niin paljon vaivaa, etten

jaksa välittää kanssaihmisten hämmennyksestä,

kun saavun paikalle

pyörätuolilla, Bäckström toteaa.

Paula Åkerlund voi samaistua

kokemukseen. Hän kohtaa usein

myös suoraa paheksuntaa tai epätasa-arvoista

kohtelua.

– On nöyryyttävää kulkea kaupassa,

kun vartija seuraa kuin varjo

perässä. En hyväksy sitä, että toisen

ihmisen voi asettaa eriarvoiseen

asemaan.

Åkerlund on ajanut aktiivisesti

vähemmistöjen asiaa. Hän oli aiemmin

monikulttuurisuusneuvottelukunnassa

ja on nyt ensimmäistä

kautta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnassa

vähemmistöryhmän

edustajana. Bäckström on seurannut

isänsä jalanjälkiä ja toimii vammaisneuvostossa

Uudenmaan lihastautiyhdistyksen

edustajana.

Paula Åkerlund ja Hanna

Bäckström ovat omien

toimielintensä kautta mukana

Espoo kaikille – stop vihapuhe!

-kampanjassa, jolla pyritään

kasvattamaan tietoisuutta, luomaan

suvaitsevaista ilmapiiriä

ja vahvistamaan jokaisen omaa

kykyä puuttua häirintään ja

vihapuheeseen.

Ryhmän edustaminen on myös

taakka. Aina ei jaksaisi olla nöyrä,

kiltti ja ystävällinen.

– Joskus haluaisin olla myös

pahantuulinen ja ikävä ihminen

ilman, että oman käytöksen perusteella

leimataan koko ryhmää,

Bäckström toteaa.

Åkerlund myöntää olevansa

hanakka puuttumaan tilanteisiin,

joissa kokee tulevansa väärinkohdelluksi.

Jos itsellä on takana rankka

päivä, sitä tulee helposti tiuskaistua

vähän napakammin.

– Sitten saa kuulla, että ”just tuollaisia

te olette”, Åkerlund toteaa.

Ennakkoluuloja on kaikilla. Kun

Hanna Bäckström saa itsensä sellaisesta

kiinni, hän nauraa itselleen.

– Stereotypiat erilaisista ihmisryhmistä

ovat voimakkaita. Olen niiden

orja siinä missä joku toinenkin.

Kun saa itsensä kiinni sellaisesta ajatuksesta,

pitää vain ojentaa itseään,

hän sanoo.

Paula Åkerlundin mielestä erilaiset

ajatukset ja omat mielipiteet ovat

ihan sallittujakin. Eri asia on sitten,

miten niitä tuo esiin.

– Ei aina tarvitse nousta barrikadeille,

vaikka ei jotain toimintakulttuuria

tai ajatusmallia itse hyväksyisikään.

Ennen kaikkea jokaisella

ihmisellä on ihmisarvo, oli hän millainen

tahansa. Sitä pitää kaikkien

kunnioittaa, Åkerlund vaatii.

kohtaaminen

Espoo on monikulttuurinen

kaupunki,

joka haluaa edistää

eri väestöryhmien

hyväksymistä ja

yhteistyötä.

Teksti Tiina Parikka Kuva Timo Porthan

23


helmi

Pentalan saari on yksi

Espoon 11:stä ulkoilusaaresta.

Saaristomuseo

palveluineen on ollut

avoinna yleisölle

vuodesta 2018.

Teksti Mia Weckström Kuva Ari Siliamaa

Saaristoelämä vaati

monenlaisia kädentaitoja

SAARISTOMUSEO Pentala sijaitsee

vanhalla kalastajatilalla Espoonlahdella,

Pentalan saaressa. Museo-oppaiden

johdolla alueella pääsee tutustumaan

saaristoelämään ja kalastajatilan arkeen.

– Museoalueella järjestetään

opastuksia, luentoja, näytöksiä ja

kädentaitovetoisia työpajoja, kuten

verkon kudontaa, kertoo Saaristomuseo

Pentalan museo-opas ja koordinaattori

Ninni Finnberg, jonka työkuvaan kuuluu

museon yleisöpalvelujen tuottaminen

sekä piha-alueen kasvien silmälläpito.

Pentalassa museo-oppaan rooli on

monipuolinen. Asiakaspalvelun lisäksi

museo-oppaat pitävät huolta lampaista

Finnbergin perehdyttämänä.

– Saaristomuseolla kesätöissä olevat

lampaat ovat hyvin hellyydenkipeitä, ja

myös museovieraat pääsevät museooppaan

seurassa laidunvierailuille

silittelemään ja halimaan lampaita.

Saaristoluontoon johdattaa 2,3

kilometrin mittainen luontopolku, joka

alkaa museoalueelta ja kuljettaa entiseltä

kalastajatilalta Pentalanjärvelle ja

Diksandin hiekkarannalle.

– Museovierailua suunnitellessa kannattaa

ottaa huomioon, että silloin kun

Tapiolan sääasema näyttää sadetta, niin

usein meillä saaristossa paistaa aurinko,

Finnberg vinkkaa.

Saaristomuseoon ja Pentalan

saaren historiaan pääsee tutustumaan

myös virtuaalisesti Seinätön museo

-mobiilioppaan avulla osoitteessa

tarinasoitin.fi/pentala.

24 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Skärgårdslivet krävde mångahanda

praktiska färdigheter

PENTALA skärgårdsmuseum är inrymt

i ett gammalt fiskarhemman på ön Pentala

i Esboviken. Här kan man bekanta sig

med skärgårdslivet och fiskarhemmanets

vardag under ledning av museets guider.

– På museiområdet arrangeras guidningar,

föreläsningar, uppvisningar och

hantverksrelaterade workshoppar såsom

att väva fisknät, säger Ninni Finnberg som

är museiguide och koordinator vid Pentala

skärgårdsmuseum även med uppgift att

producera museets tjänster för allmänheten

och hålla ett öga på gårdens växter.

Museiguiden har mångahanda uppgifter

ute på Pentala. Förutom kundtjänsten

sköter museiguiderna även om fåren och

Finnberg introducerar dem i det arbetet.

– Fåren som sommartid jobbar på

skärgårdsmuseet är mycket kelsjuka, och

även museibesökarna får i sällskap av en

museiguide klappa och krama fåren ute

på grönbete.

En naturstig på 2,3 kilometer leder

ut i skärgårdsnaturen med början från

museiområdet och löper från det tidigare

fiskarhemmanet till Pentalaträsket och

sandstranden Diksand.

– När ni planerar ett museibesök kan

det vara bra att känna till att om väderstationen

i Hagalund visar regn så skiner

solen ofta här ute i skärgården, tipsar

Finnberg.

Det går även att virtuellt bekanta

sig med skärgårdsmuseet och ön

Pentalas historia med hjälp av

mobilguiden ’Vägglöst museum’ på

adressen tarinasoitin.fi/pentala.

Pentalan

pässi odottaa

jo pääsyä

saareen

kesänviettoon.

Pentalan

museo avaa

ovensa

yleisölle

6. kesäkuuta.

25


espoolainen

Juvanpuisto on osa

Niipperin aluetta.

Perheiden suosima

pientaloalue sijaitsee

Juvanmalmin ja

Koskelon teollisuusalueiden

tuntumassa.

Teksti Tiina Parikka Kuvat Eemeli Sarka

Erilainen

oppilaskunta

Juvanpuiston koulussa

kaikki oppilaat voivat

osallistua oppilaskuntatoimintaan.

Toiminta myös

mukautuu nuorten omiin

kiinnostuksen kohteisiin.

Juvanpuiston koulussa on

luovuttu perinteisistä oppilaskuntavaaleista,

joissa kultakin

luokalta hallitukseen valitaan

yksi edustaja. Sen sijaan oppilaskuntatoiminta

perustuu erilaisiin tiimeihin,

joihin kuka tahansa oppilas voi

mennä mukaan oman kiinnostuksensa

pohjalta.

– Meillä on noin 580 oppilasta, joista

arviolta sata on näissä tiimeissä mukana.

Ensi syksynä on tarkoitus, että kaikki

uudet oppilaat valitsisivat jonkin tiimin,

jossa haluavat olla mukana. Jos sellaista

ei ole, perustetaan uusia kiinnostuksen

mukaan, rehtori Vesa Äyräs lupaa.

Eniten oppilaita on mukana kahvilatiimissä

ja ympäristöasioihin keskittyneessä

Vihreä lippu -tiimissä, joihin

voivat osallistua myös alakoululaiset.

– Kahvila on avoinna kahtena päivänä

viikossa. Tiimi on jaettu pienempiin

ryhmiin, yksi ryhmä pitää aina yhden

viikon kahvilaa auki. Käymme kaupassa

hakemassa leivontatarvikkeet, valmistamme

myytävät tuotteet ja hoidamme

myynnin. Siinä oppii hyvin asiakaspalvelua

ja yrityksen pyörittämisen periaatteita,

Mandi Isopahkala sanoo.

Osallistua voi kukin itselle sopivalla

tavalla. Kerttu Kantomaa liittyi

kansainvälisyystiimiin aluksi enemmän

sivustaseuraajan roolissa, mutta

on kasvanut yhdeksi tiimin kantavista

voimista.

– Kansainvälisyystiimissä hoidamme

koululla käyvien vieraiden opastuksen.

Täällä käy paljon ulkomaalaisia tutustumassa

suomalaiseen koulujärjestelmään

ja meidän kouluun. Parasta on

se, että pääsee näkemään ihmisiä eri

kulttuureista. Samalla oppii esiintymistaitoa

ja tietenkin kommunikoimaan

englanniksi, Kerttu kertoo.

Toimintamalleja on monia. Tiimien

kokoontumistiheys vaihtelee aihepiireittäin.

Kaisa Koivunen on kansainvälisyystiimin

lisäksi mukana STEMissä,

joka on tieteestä ja matematiikasta kiinnostuneille

suunnattu tiimi.

Niipperi

• 3 364 asukasta (31.12.2018), joista

reilu 600 peruskouluikäistä

• Alue sijaitsee Pohjois-Espoossa

kehä III varrella

• Suurin osa 3,9 neliökilometrin alueesta

kuuluu Espoo Ringside -golfkentälle

• Alueelta löytyy kaksi kauppaa, parturi

ja kukkakauppa

• Kaksi nuorisotaloa, jotka ovat

avoinna vuorotellen

– Meillä oli viime vuonna esimerkiksi

pakohuone, Kaisa kertoo.

Mandi, Kerttu ja Kaisa kuuluvat myös

oppilaskunnan hallitukseen, samoin

kuin Adele Silvennoinen.

– Hallitukseen ei ketään erityisesti

valita, sinne päätyvät aktiivisimmat

osallistujat, kahvila-, kansainvälisyys-,

viestintä- ja Vihreä lippu -tiimiin kuuluva

Adele sanoo.

Tiimien toiminnasta vastaa vastuuopettajat.

Toiminta on kuitenkin hyvin

vapaamuotoista.

Tiimit syntyvät kiinnostuksen

mukaan. Koulun varastotiloista löytyy

myös laittamista kaipaava skootteri. Se,

tarvittavat uudet osat ja pajan matto on

hankittu Mannerheimin lastensuojeluliiton

Pohjois-Espoon paikallisyhdistyksen

saamalla kohdeavustusrahalla.

– Me käymme rassaamassa mopoa

silloin kuin siltä tuntuu, välituntisin

ja välillä muutenkin. Se oli tarkoitus

myydä huutokaupalla keväällä, mutta

homma jäi koronan takia vähän kesken,

Petrus Tahkola selittää.

Tiimitoiminta on nuorille tärkeää

alueella, jossa oleskelupaikat ovat

vähissä. Samaa toimintamallia ollaan

nyt laajentamassa Niipperin alueen kahteen

muuhunkin kouluun.

Onnistumisen mahdollisuus

JUVANPUISTON poikkeava oppilaskuntatoiminta

on osa isompaa tavoitetta,

jolla nuorten kiinnostus halutaan

suunnata positiivisiin asioihin.

– Helposti käy niin, että nuorten

keskuudessa huomion saavat ne,

jotka tekevät jotakin hölmöä. Tietenkin

rajojen hakeminen ja erilaiset kokeilut

kuuluvat asiaan, mutta haluamme

nostaa esiin hyvät asiat, rehtori Vesa

Äyräs sanoo.

Oppilaskuntatiimit käynnistyivät

Juvanpuistossa kolme vuotta sitten.

Kun nuorille on tarjolla mielekästä

tekemistä, muun muassa välituntiongelmat

ovat vähentyneet. Nyt mukaan

on saatu alueen muutkin koulut, päiväkodit

ja yhteistyöverkostot.

– Pidimme myös vanhemmille

päihdeiltoja, joissa etsimme yhdessä

ratkaisuja nuorten aktivoimiseksi. Nyt

nuoret voivat pitää pienemmilleen kerhoja

ja myös vanhemmat ja paikalliset

yritykset ovat tarjoutuneet tukemaan

nuorten omaa toimintaa, Äyräs sanoo

ja jatkaa:

– Eihän tämä ole mikään uusi

keksintö, että ”koko kylä kasvattaa”.

Juvanpuiston alueella oli vielä vuosituhannen

alussa kymmeniä vanhempien

vetämiä kerhoja, mutta ne ovat

hiipuneet ajan saatossa. Nyt on aika

aktivoitua uudelleen.

Nuoret toivovat myös, että alueen

nuorisotilat olisivat useammin auki.

26 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Kerttu Kantomaa,

Adele Silvennoinen,

Mandi Isopahkala

ja Kaisa Koivunen

ovat kaikki mukana

myös oppilaskunnan

hallituksessa.

Petrus Tahkola

löysi oman juttunsa

mopotiimistä.

Korjausta vaatineen

skootterin myyntiaikeet

menivät

koronan takia jäihin.

Mandi Isopahkala

ja Kerttu Kantomaa

tietävät, että

mokkapalat ovat

kahvilan myyntihitti.

Leipoa voi esimerkiksi

välitunnilla.


Täällä käy paljon

ulkomaalaisia

tutustumassa.

27


vi i esbo

Esbo har starka

svenskspråkiga rötter.

Ännu på 1920-talet

bestod befolkningen

till 70 procent av

svenskspråkiga.

Text Jenni von Frenckell Illustration Esbo stadsmuseum

Pentala i Esbo skärgård har inte alltid hetat

Pentala. Under åren har ön bland annat kallats

Bentsall och Pentari. Det tidigaste belägget för

namnet på ön är Bentsall från år 1540, vet Tryggve

Gestrin, intendent vid Esbo stadsmuseum.

— Språkligt var det fråga om en sammansättning av det

svenska förnamnet Benedictus, det vill säga Bengt, och den

finska efterleden -salo som betyder en stor, skogbevuxen ö,

berättar Gestrin, som har forskat i Pentalas historia.

Pentala ligger vid inloppet till Esboviken och hör till

Sommaröarna. I skärgården var den viktigaste inkomstkällan

tidigare naturligt nog fiske.

— Pentala är ett typiskt gammalt fiskeläge. Invånarna

levde av högsjöfiske, mest var det strömming som drogs in.

Största delen av fångsten använde invånarna för eget bruk

och till att betala arrende för torpet. Det som blev över såldes

sedan på Salutorget i Helsingfors, beskriver Gestrin.

Havsfisket var krävande men Pentalafiskarna var duktiga

och behärskade havsfisket väl, berättar Gestrin.

— På 1700-talet utgjorde sprängningarna vid Sveaborg

en utmaning eftersom de skrämde iväg fiskarna. Därför

behövde man fiska långt ute till havs och det var inte alla

som klarade det.

Vid sidan av fisket jagade Pentalaborna sjöfågel och

säl samt sysslade med jordbruk. Invånarna odlade främst

potatis och annan växtbaserad föda för eget bruk.

Pentala hörde i tiderna till byarna Svinö och Moisö

som sedan 1640 ägdes av Esbo gård. Det var också Esbo

gård som grundade det första fiskartorpet på Pentala år

1758. I slutet av 1800-talet hade ön tre torp. Dessutom finns

där flera bostadshus och villor, bland annat Gurlis hus.

Människor på

bryggan till Nyholms

fiskarhemman sommaren

1933. Okänd

fotograf.

Man och kvinna

i motorbåt vid

bryggan till Nyholms

fiskarhemman på

1940-talet. Okänd

fotograf.

År 1776 beboddes ön

Pentala i Esbo enligt

gamla kyrkoböcker

av 22 svenskspråkiga

invånare. Nuförtiden

välkomnar ön besökare till

skärgårdsmuseet för att

Esboborna ska få ta del av

Pentalas historia.

Ön Pentala

ett historiskt

skärgårdssamhälle

28 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Kreativa lösningar

NÄR DENNA TIDNING går i tryck har grundskolorna

sedan några veckor tillbaka återgått till närundervisning

medan biblioteken har öppnat för att

man ska kunna låna och återlämna böcker. Även

utomhus gymmen är åter i bruk sedan mitten av

maj.

I början av juni öppnas stadens bibliotek och

kulturlokaler i normal ordning för allmänheten.

Även museerna öppnas i början av juni.

Hela våren har staden och olika aktörer tagit

fram många kreativa lösningar för att erbjuda

tjänster och upplevelser trots alla begränsningar.

— Gurlis hus tillhörde fiskaränkan Gurli

Nyholm. Hon var den sista invånaren som

bodde på Pentala året runt ännu på 1980-

talet. Hennes make Arvid var den siste fiskaren

på ön, beskriver Gestrin.

Den äldsta bevarade fiskestugan på ön är

från 1791. Stugorna och villorna fungerade

som extraknäck för fiskarbefolkningen.

— Vi vet att de första sommargästerna

hyrde in sig på Pentala redan i mitten av

1800-talet. Gästerna var främst tjänstemän

och borgare som flydde huvudstadens vimmel,

säger Gestrin.

Exakta uppgifter om hur invånarantalet

på ön har utvecklats finns inte. Men tack

vare gamla kyrkböcker från 1776 vet man att

det då bodde 22 svenskspråkiga personer på

Pentala.

Huvudbyggnaden på

Nyholms fiskarhemman

1937. Okänd

fotograf.

— Invånarna på Pentala, liksom på andra

håll vid kusten, var under hela 1700- och 1800-

talet främst svenskspråkiga. Finskan fick starkare

inflytande i skärgården först på 1900-talet

i och med att skärgården blev nåbar också via

landsvägar, förklarar Gestrin.

År 2010 genomgick byggnaderna på

Pentala en omfattande renovering. I samband

med renoveringen katalogiserades alla

föremål som hittades.

— På fiskarstugans vind hittades bland

annat 200 par skor och en liten hätta av sälskinn.

Förr i tiden slängde man ju inte bort

något. Allt sparades och av gammalt material

tillverkades nya plagg, beskriver Gestrin.

Idag är ön Pentala bebyggd med sommarvillor.

Om somrarna används villorna till stor del

av ättlingar till de ursprungliga villaägarna.

Sedan sommaren 2018 fungerar Pentala

också som ett skärgårdsmuseum.


Gurli Nyholm

var den sista

invånaren på

Pentala.

SAMTIDIGT SOM TJÄNSTERNA i allt högre grad

har blivit digitala har det tydligt framgått att den

digitala kompetensen varierar, i synnerhet bland

de äldre.

Seniorrådgivningen Nestors telefontjänst

har under våren hållit längre öppet än vanligt,

nämligen klockan 8–16 alla vardagar. Och antalet

samtal har faktiskt nästan fördubblats.

Inom ramen för Nestor kartlägger ma servicebehov

för personer över 65 år, och ordnar bland

annat matkasseservice.

Maria Rysti, specialsakkunnig inom äldreomsorgen,

påminner om att, utöver människor

som hör till olika riskgrupper, behövs mathjälp

även bland sådana mindre bemedlade som vi

vanligen ser i så kallade brödköer. Redan till påsk

inleddes en mathjälpstjänst i samarbete med

staden, olika organisationer och församlingen.

STADSSTYRELSEN OCH ANDRA organ har sedan

slutet av mars hållit distansmöten via Teams.

Fullmäktigemötet på 75 personer krävde dock

mer omfattande arrangemang. Det första digitala

stadsfullmäktigemötet ägde rum den 27 april.

– Det var ett historiskt möte. Det var dels

Esbos första digitala fullmäktigemöte, dels första

gången under min mångåriga karriär där alla ordinarie

medlemmar var närvarande, säger fullmäktiges

sekreterare Jouni Majuri .

I ESBO FINNS cirka 15 000 företag, varav två

tredjedelar är ensamföretagare. Restriktionerna

med anledning av coronaviruset har inverkat på

många ensamföretagares affärsverksamhet eller

rentav kört den helt i botten. Ensamföretagarna

har kunnat söka ett stöd på 2 000 euro från den

24 april.

Business Espoo samordnar proceduren och

tog under två veckor emot drygt 980 stödansökningar.

Det här innebär ett stödpaket på cirka 1,34

miljoner euro. Det går att ansöka om stöd ifall

ensamföretagaren kan visa att omsättningen har

minskat med minst 30 procent med anledning av

coronaepidemin. Ansökningstiden pågår till slutet

av september.

En ensamföretagare kan även få ta del av

arbetslöshetsskyddet ifall affärsverksamheten

helt har stannat av till följd av coronaepidemin.

29


me

Espoon luonto on kuin

Suomi pienoiskoossa.

Etelässä tarjolla on merimaisema

saaristoineen

ja pohjoisessa Nuuksion

kansallispuiston karu

erämaa.

Oikein

vastanneiden

kesken arvotaan

kirjapalkintoja.

Luontomatkailijan Espoo * kesä-elokuussa 2019

145 200

matkailijaa, joista

kotimaanmatkailijoita

79 700 * 11

ulkoilusaarta

5

kilometriä

pitkä Hanikan luontopolku

pronssikautisine

muinaishautoineen

ristikko

44 metriä

meren pinnasta

nouseva Kasavuoren

näköalapaikka

>300 lintulajia

nähtävissä Laajalahden

luonnonsuojelualueella

14

kilometriä

pitkä patikointireitti

Nuuksion

kansallispuistossa

17

hehtaarin

järvikosteikko

Finnoossa

Kirjaa oransseihin ruutuihin syntyvät kirjaimet alla oleviin ruutuihin ja lähetä kirjaimista syntynyt vastaus

31.7.2020 mennessä osoitteeseen espoolehti@omnipress.fi. Laita mukaan nimesi ja osoitteesi.

30 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Huvilamuseo Villa Rulludd on mainio esimerkki

Uudenmaan rannikon varhaisesta huvila-arkkitehtuurista.

Museo tarjoaa aikamatkan Kihlmanin kulttuurisuvun

kesänviettotapoihin. Suku nautti huvilalla

kesistä kuuden sukupolven ajan, kunnes vuonna

1980 huvila siirtyi Espoon kaupungin omistukseen.

Agneta Kihlmanin muistokirja 1936–1941. Kuvassa

muistokirjan sivu, johon Agnetan täti, piirustuksenopettaja

Agnes Kihlman on piirtänyt kuvan Villa

Rulluddin Päijänne-huvilasta vuonna 1937.

mun espoo

Lue lisää: kulttuuriespoo.fi/rulludd

Aiemmin rahvaan

harrastuksena

pidetty uiminen

levisi herrasväen ”keskuuteen.

Kesähuvilat

koristavat

saaristoa

1920–1930-luku oli

huviloiden kulta-aikaa.

Helsingin porvarit suuntasivat

kesäksi Espooseen

huviloilleen nauttimaan

rapujuhlista, uimisesta ja

kyläilykulttuurista.

Vuonna 1920 Espoo oli

alle 9 000 asukkaan

maalaiskunta. Kasvu

ja kaupungistuminen

alkoivat 1940-luvulla.

Teksti Hanna Leino Kuva Espoon kaupunginmuseo

› Espoon huvila- ja kesäasumiskulttuuri sai alkunsa

1800-luvulla, kun Helsingin säätyläiset ja porvarit

muuttivat kesäksi Espooseen maaseudun rauhaan.

Kaupunkikodit olivat pieniä ja prameita, eivätkä ne tarjonneet

samanlaisia ulkona liikkumisen mahdollisuuksia

kuin huvilat.

Huviloilla ei vain piipahdettu, vaan niille muutettiin

koko kesäksi. Sitä varten pakattiin muuttokuorma liinavaatteineen

ja astioineen. Mukaan lähti myös palvelusväki.

Matka taittui höyrylaivoilla ja -veneillä Helsingin

Kauppatorilta Espooseen. Huviloita oli etenkin Degerössä

eli nykyisessä Laajasalossa sekä Espoon saaristossa kauniiden

maisemien ja laivareittien äärellä.

Kyse ei ollut vain kesäasunnosta. Vapaa-ajan asunnoiksi

suunnitelluilla huviloilla oli pihapiireissään useita

rakennuksia, kuten huvimajoja ja laiturien päähän

rakennettuja uimakoppeja. Aiemmin rahvaan harrastuksena

pidetty uiminen levisi herrasväen keskuuteen,

kun ulkoilma elämää alettiin ihannoida 1800–1900-luvun

taitteessa.

Samalla ulkonäköihanne muuttui terveemmäksi, eikä

lihaksia ja rusketusta enää katsottu pahalla. Tennis ja

muut ulkopelit nousivatkin herrasväen suosioon.

Puutarhanhoito oli uusi harrastus. Huviloiden pihapiirit

puhkesivat kukoistamaan. Parvekkeilla ja terasseilla

saattoi nauttia kesäpäivistä, minkä lisäksi huviloissa oli runsaasti

ikkunoita, jotta valoa pääsi tulvimaan sisätiloihin.

Kauniit puitteet sopivat erinomaisesti vieraiden kestitsemiseen.

Rapujuhlat ja juhannuskokot kokosivat herrasväkeä

yhteen useammalta eri huvilalta.

Siinä missä herrasväki vietti loisteliasta elämää huviloillaan,

Helsingin köyhempi väki jatkoi elämäänsä

arkiseen tapaan Helsingissä. Lomia ei tunnettu, minkä

vuoksi myös herrasväen miehet kävivät höyrylaivoilla

Helsingissä töissä.

Artikkeli perustuu filosofian maisteri, tutkija Heli Haaviston

haastatteluun. Syksyllä Haavisto luennoi Espoon huviloista

ja muista kulttuurihistoriallisesti arvokkaimmista kohteista

Espoon helmet -luentosarjassa. Espoon kaupunginmuseossa

pidettäville luennoille on vapaa pääsy.

Kihlmanin lapsia

Villa Rulluddin

Vintervillanin

rappusilla.

(1930, kuvaaja

tuntematon)

31


FARM.FI

Ideasta

yrittäjäksi

Osaamisen

kehittäminen

Kansainvälistyminen

Tavoitteena

kasvu

Apua

rekrytointiin

Ohjeita

muutostilanteisiin

YKSI OSOITE, APU

YLLÄTTÄVIINKIIN

MUUTOKSIIN

BUSINESS ESPOO auttaa yritysten ja yrittäjien muutostilanteissa.

Annamme tietoa tukimahdollisuuksista, autamme löytämään ratkaisuja ja

ohjaamme tarvittaessa asiantuntijaverkostomme laki- ja talousasiantuntijoiden luo.

Yksinyrittäjä!

Olethan tietoinen

2 000 euron toimintatuesta?

Tukea on mahdollista

hakea 30.9.2020 saakka

yritystoiminnan kustannuksiin

koronavirustilanteessa.

Lisätiedot ja hakuohjeet

verkkosivuillamme.

ESPOON KAUPUNKI

// ESPOO MARKETING OY // ESPOON YRITTÄJÄT //

BUSINESSESPOO.COM

// //

YRITYSESPOO

HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI OMNIA UUDENMAAN TE-TOIMISTO

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!