25.08.2020 Views

Espoolehti 3/2020

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE | STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE | STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

ESPOO ESBO

Read this

in english:

YUMPU.COM/

ESPOOLEHTI

&

Yhdessä

turvassa

kaupungin lehti espoolaisille 3 2020

Espoo-päivän yli

100 tapahtumaa kertovat

kaupunkilaisten vahvasta

yhteishengestä myös

poikkeuksellisissa

olosuhteissa.

Näin laaditaan

yleiskaava

Perhevalmennus

siirtyi verkkoon

Koronaattorit

tartunnan jäljillä


pääkirjoitus

Jukka Mäkelän

pääkirjoitus ottaa

kantaa kaupungin

ajankohtaisiin

aiheisiin.

Jukka Mäkelä on Espoon kaupunginjohtaja

Kuva: Olli Urpela

Vastuullisesti eteenpäin

Espoo-päivää vietetään jälleen 28.–29. elokuuta. Ohjelman

valmistelu on koronan vuoksi ollut poikkeuksellista, mutta

kiitos luovuutensa peliin laittaneiden organisaatioiden,

yhteisöjen ja kaupunkilaisten, saamme nauttia yli sadasta turvallisesta

tapahtumasta. Pääosa on virtuaalisia etäohjelmia,

omatoimisia tutustumisia kohteisiin tai pieniä lähitapahtumia

ulkosalla. Se on edellyttänyt espoolaisilta innovatiivisuutta.

Ei ihme, että Espoo selvisi elokuussa Euroopan Unionin

Innovaatiopääkaupunkikilpailun finaaliin.

Espoo-päivää on kaupungin koordinoimana vietetty vuodesta

2008 lähtien. Juhla kuvastaa kaupunkiamme ja sen asukkaita.

Espoo on iso, monikeskuksinen kaupunki, jonka eri asuinalueille

on vahva oma identiteettinsä. Kaupunki ei ole koskaan valmis.

Yksi esimerkki on pääjutussa esiteltävä Espoon pohjois- ja

keskiosien yleiskaavaehdotus, joka tulee nähtäville ja kommentoitavaksi

syksyllä. Se kattaa yli puolet Espoon maapinta-alasta.

Kaupunki on yhtä kuin sen asukkaat. Juuri Espoo-päivän alla

olemme käynnistäneet Espoo-tarinan eli kaupungin strategian

valmistelun tulevalle valtuustokaudelle. Keräämme kuntalaisten

näkemyksiä ja toiveita Espoon tulevaisuudesta Mun Espoo

-kyselyllä. Kiitos jo etukäteen osallistumisestasi!

Jukka Mäkelä

kaupunginjohtaja

Ansvarsfullt framåt

Esbodagen firas igen den 28 och 29 augusti. Förberedelserna av

programmet har varit annorlunda på grund av corona, men tack

vare skaparkraften hos organisationer, samfund och stadsbor får

vi tryggt njuta av över hundra evenemang. Det är huvudsakligen

virtuella program på distans eller små evenemang utomhus eller

att man bekantar sig med platser på egen hand. Det har krävt

ett innovativt tänkande av Esboborna. Inte så konstigt att Esbo

klarade sig till finalen i Europeiska unionens tävling om titeln

Innovationshuvudstad.

Alltsedan 2008 har Esbodagen firats i stadens regi. Festen

speglar vår stad och dess invånare. Esbo är en stor stad med

många centrum, där varje bostadsområde har sin egen starka

identitet. Staden blir aldrig färdig. Ett exempel är förslaget på

generalplan över de norra och mellersta delarna i Esbo som tas

upp i huvudartikeln och som presenteras för kommentarer i

höst. Den omfattar över hälften av hela Esbos markareal.

Staden är dess invånare. Precis före Esbo-dagen har vi

påbörjat förberedelserna för berättelsen om Esbo, dvs. stadens

strategi för den kommande fullmäktigeperioden. Vi samlar in

kommuninvånarnas åsikter och önskemål om framtiden i Esbo

genom enkäten Mitt Esbo. Tack på förhand för ditt deltagande!

Jukka Mäkelä

stadsdirektör

14

Sisältö

3 | Kalenteri ja poiminnat

Pane muistiin tärkeimmät päivämäärät.

8 | Teema

Yleiskaava antaa raamit rakentamiselle.

14 | Palveluksessa

Koronaattorit tartuntojen jäljillä.

15 | Menot

Syksy avaa monien kulttuuritalojen ovet.

20 | Ajassa

Espoo-päivä tehdään yhdessä.

23 | Kohtaaminen

Perhevalmennus siirtyi verkkoon.

24 | Helmi

Niityillä on tärkeä tehtävä.

26

26 | Espoolainen

Finnoossa paikalliset ovat mukana tekemisessä.

28 | Vi i Esbo

Med traktor i trafiken.

30 | Me

Pienet koulutiellä.

31 | Mun Espoo

Kera kukkii.

2


28.–29.8.

Espoo-päivä

29.8., 7.10. ja 10.11.

Espoon kaupunki kumppaneineen järjestää syksyn aikana kolme

arjen turvallisuustapahtumaa eri puolilla Espoota. Olet oman arkesi

turva -tapahtumissa keskustellaan siitä, mistä kaikista osa-alueista

turvallisuus koostuu. Jos koronatilanne estää tapahtumien turvallisen

järjestämisen paikan päällä, ne muutetaan verkkotapahtumiksi. Olet

oman arkesi turva -tapahtumat Kalajärven palvelutorilla 29.8. klo

11–12.30, Ison Omenan palvelutorilla 7.10. klo 17.30–19 ja Entressen

kirjastossa 10.11. klo 17.30–19.

kalenteri 9–11/20

31.8.

Projekti- ja

kehittämisavustusten

sekä taideapurahojen

haku päättyy klo 15.45.

31.8.–28.9.

Helsingin seudun

ympäristöpalvelut HSY:n

keräysautot kiertävät

Espoossa ja Kauniaisissa

31.8.–28.9. Tarkat

aikataulut, pysähdyspaikat ja

lajitteluohjeet osoitteessa hsy.

fi/keraysautot.

Poimi kalenterista

syksyn tärkeimmät

tapahtumat ja

ajankohtaiset

päivämäärät.

23.9.

Kumppanuusfoorumi on Espoon kaupungin ja Espoossa toimivien eri

alan järjestöjen ja muiden toimijoiden foorumi, jossa etsitään ja jaetaan

ratkaisuja hyvinvoinnin edistämiseen järjestöjen keskinäisellä sekä

järjestöjen ja kaupungin välisellä yhteistyöllä.

Syksyn kumppanuusfoorumin teemana on Osallisuuden vahvistaminen

järjestöjen yhteistyöllä korona-aikana – onnistumiset, haasteet ja opit

tulevaan, ja se järjestetään 23.9. klo 16.30–19 Otaniemen lukiossa

(Tekniikantie 15). Tilaisuuteen voi osallistua myös etänä.

30.9.

Yksinyrittäjien koronavirustilanteeseen

tarkoitetun toimintatuen haku päättyy.

Ammattitaiteilijan työskentelyapurahan

haku vuodelle 2021 päättyy klo 15.45.

Kotiseutuyhdistysten vuosiavustusten

haku vuodelle 2021 päättyy klo 15.45.

28.11.

Seuraava Espoo-lehti

ilmestyy.

ESPOON ASUKASLEHTI

Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin koteihin Lukijapalaute ja juttuvinkit espoolehti@omnipress.fi

Julkaisija Espoon kaupunki / Esbo stad, PL 12 / PB 12, 02070 Espoon kaupunki / Esbo stad, (09) 81 621,

espoo.fi, etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätoimittaja viestintäjohtaja Satu Tyry-Salo Toimitus Omnipress Oy,

espoolehti@omnipress.fi Toimituspäällikkö Kimmo Kallonen Ulkoasu Oona Kavasto/Hank Painopaikka

Punamusta Jakelu SSM Jakelupalaute jakelupalaute@omnipress.fi Kansi Eemeli Sarka ISSN 1798-8438

3


Poiminnat

Ennakkotietojen mukaan Espoon väestö kasvoi tammi-toukokuun

aikana yli 1 100 asukkaalla, mikä on lähes 1 500 asukasta

vähemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisvuonna.

Espoo aikoo puolittaa

nuorisotyöttömyyden

ESPOON kaupunki tavoittelee yhdessä kumppaneidensa

kanssa espoolaisten nuorten työttömyyden

puolittamista vuoden 2022 loppuun

mennessä. Työskentely tavoitteen eteen alkoi

jo ennen koronapandemiaa, mutta nyt sille on

tarvetta enemmän kuin koskaan.

Koronan myötä nuorisotyöttömyys on noussut

Espoossa rajusti. Huhtikuussa 15–29-vuotiaista

oli työttömänä työnhakijana 5 283

henkilöä, mikä on 164 prosenttia enemmän

vuodentakaiseen verrattuna.

Toimenpiteet nuorten työllisyyden edistämiseksi

ovat erityisen pinnalla myös tammikuussa

2021 alkavan työllisyyden kuntakokeilun vuoksi.

Kokeilussa kuntien roolia työllisyydenhoidossa

vahvistetaan ja TE-toimistolta siirtyvät kaupungin

vastuulle muun muassa kaikki alle 30-vuotiaat

työttömät työnhakijat, työllistettynä olevat

ja työllistymistä edistävissä palveluissa olevat

työttömyysetuuden muodosta riippumatta.

Nuorten työllisyyden edistäminen edellyttää

moneen ilmiöön vaikuttamista. Yksi keino puolittaa

nuorten työttömyys on lisätä kohdennettua

varhaisen vaiheen tukea, jolloin työttömyysjaksojen

määrä vähenee. Toisena keinona on lisätä

henkilökohtaista tukea, jolloin alkaneet työttömyysjaksot

lyhenevät. Myös osaamisen kehittäminen

on yksi keskeisin työllisyyttä edistävä

toimenpide.


Osaamisen

kehittäminen

on yksi

keskeisin

työllisyyttä

edistävä

toimenpide.

Ohjaamotalosta alle 30-vuotiaat nuoret saavat tietoa ja apua

esimerkiksi työnhausta, toimeentulosta, opiskelumahdollisuuksista

ja ammatinvalinnasta.

Etäopetus sujui Espoossa

pääosin hyvin

OPPILAAT ja huoltajat kertoivat kokemuksiaan poikkeuksellisesta

etäopetusjaksosta kaupungin kyselyssä,

jossa selvitettiin etäopetuksen sujumista ja yhteydenpitoa

opettajien kanssa, oppilaan saamaa tukea sekä

hyviä käytänteitä ja kehittämisen paikkoja.

Espoon kaupungin suomenkielisten koulujen

oppilaat ja huoltajat arvioivat opiskelun sujumista

etäopetuksessa asteikolla 0–10 (erittäin huonosti

– erittäin hyvin). Oppilaiden vastausten keskiarvo

oli 7.9 ja huoltajien 8.1, eli etäopetuksen arvioitiin

sujuneen hyvin.

Sopivasti tukea ja opetusta opettajiltaan ilmoitti

saaneensa 89 prosenttia oppilaista, alakoululaisista

hieman useampi, 94 prosenttia. Huoltajista 75 prosenttia

vastasi lapsensa saaneen tukea ja opetusta

sopivasti. Kyselyaikaan etäopetusjakson loppupuolella

päivittäin yhteydessä opettajan kanssa oli ollut

87 prosenttia kaikista peruskoulujen oppilaista.

Etäopetuksen sujumista kartoitettiin toukokuun

alussa kyselyssä, johon vastasi 7 554 huoltajaa ja

7 491 oppilasta suomenkielisistä peruskouluista.

Espoo

somessa

Facebook

Espoo – Esbo

Päivityksiä eri puolilta kaupunkia

ja kaupungin eri toimijoiden

kuulumisia.

Twitter

@EspooEsbo

Elää ajassa, päivittyy nopeasti.

Tiedotusta, vastauksia ja

keskustelua.

Instagram

@espoonkaupunki

Hienoja hetkiä, tapahtumia ja

maisemia espoolaisin silmin.

#espoohetki

4 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Soukan

Kasavuori

KÄY

KATSOMASSA!

Palstalla tutustutaan

mielenkiintoisiin

kohteisiin, joihin kaikilla

espoolaisilla on vapaa

pääsy.

SOUKAN Kasavuori on yksi Espoon

upeista näköalapaikoista, monien mielestä

jopa Espoon hienoin. Länsireunan

huippu kohoaa 44 metrin korkeuteen

merenpinnasta, ja sieltä avautuu

näkymä Suomenlahdelle ja lounaisen

Espoon rannikolle.

Laelle pääsee polkuja pitkin koillisesta

Soukansalmentien jatkeen

pyörätieltä ja idästä Kasavuorenrinteen

päästä. Rinteet ovat paikoin porrasmaisia

graniitille ominaisen vaakarakoilun

vuoksi. Kallion päällä kulkevan polun

varrella on kaksi rapakivistä siirtolohkaretta,

joista suurempi on noin puolitoista

metriä korkea.

Kasavuoren laki kuuluu valtakunnallisesti

arvokkaisiin kallioalueisiin.

Timo Porthan

Soukan

Kasavuorella

voi ihailla avaraa

maisemaa tai

seurata lintujen

muuttoa.

KYSYTTYÄ

Palstalla vastataan

lehden ilmestymisaikaan

kaupungille

tuleviin yleisimpiin

kysymyksiin.

?

Syksyn tullen hukumme

liukkaisiin lehtiin ja tulviviin

ojiin. Mikä kuuluu kaupungin

velvollisuuksiin ja mitä puolestaan

kiinteistön omistajan tulisi tehdä?

Kiinteistön omistajan velvollisuus on

huolehtia tonttiliittymänsä kunnossapidosta

ja puhtaudesta lian, lehtien,

roskien sekä irtonaisten esineiden

osalta. Tonttiliittymän alitse kulkevan

siltarummun tyhjääminen lehdistä ja

roskista on kiinteistön omistajan vastuulla,

vaikka muilta osin ojat kuuluvat

kaupungin katukunnossapidon töihin.

Kaupunki vastaa katujen ja teiden

kunnossapidosta.

Kaupunki puhdistaa kadut ja tiet

harjaamalla pudonneet lehdet. Siihen

kuinka nopeasti työ ehditään tehdä,

vaikuttaa koneiden ja laitteiden saatavuus

sekä kohteelle määritelty hoitoluokitus.

Liikennettä ja liikkumista vaarantavista

vaurioista tulee aina viipymättä

ilmoittaa joko sähköisesti kaupunkitekniikan

asiakaspalveluun tai poliisille.

?

Kuinka koululaiset voivat

kulkea kouluun turvallisesti,

jos katuvalotkaan eivät ole toiminnassa?

Kaupungin katuvalot on ajastettu toimimaan

aurinkokellon mukaisesti. Katuvalot

syttyvät 20 minuuttia auringonlaskun

jälkeen ja sammuvat kymmenen

minuuttia ennen auringonnousua.

Näinä hämärinä hetkinä on liikuttaessa

syytä olla erityisen varovainen ja muistaa

käyttää heijastinta.

Katuvalaistuksen vioista voi ilmoittaa

sähköisesti teknisen ja ympäristötoimen

asiakaspalveluun. Yksittäisiä

lamppuja ei kuitenkaan korjata saman

tien vaan kolmesti vuodessa alueittain

suoritettavien huoltokierrosten yhteydessä.


mukaisesti.

Katuvalot toimivat

aurinkokellon

5


Poiminnat

Lähes 90 prosenttia espoolaisista asuu alle puolen

tunnin joukkoliikennematkan päässä nopeimmin

saavutettavasta keskuksesta.

Apua peliongelmiin

VALTAKUNNALLISEN Yhteispelillä!-hankkeen

keväällä toteuttaman tutkimuksen mukaan

57 prosenttia espoolaisista pelaa viikoittain

jotain rahapeliä. Vastaajista 30 prosenttia

kertoi olevansa ongelmallisesti pelaava tai

hänen läheisensä.

Espoossa saa apua rahapeliongelmiin

mielenterveys- ja päihdepalveluista. Apua

tarjotaan myös valtakunnallisen Peluurin

puhelin- ja verkkopalveluissa sekä Helsingissä

Peliklinikalla sijaitsevalla tieto- ja tukipiste

Tiltissä. Syksystä alkaen espoolaiset voivat

hakea Peliklinikalta myös avohoitoa. Vertaistukiryhmistä

Espoossa toimivat Nimettömät

Pelurit (GA-ryhmä) sekä Sosped-säätiön

Pelirajat’on-vertaistukiryhmä.

Espoon mielenterveys- ja päihdepalveluiden

ajanvaraus ja neuvonta ma−pe klo 8−16

p. 09 816 31300. espoo.fi/mielenterveys

Mehiläiset saapuivat

Talomuseo Glimsiin

TALOMUSEO Glimsissä käynnistyi yhteistyökokeilu

Stanin Hani -nimisen yrityksen kanssa,

kun museossa havahduttiin uutisiin pölyttäjien

määrän laskusta Suomessa. Nyt talomuseon

ympäristössä pörräävät paikan omat pölyttäjät.

Kesän ensimmäisessä erässä Talomuseon

Glimsin omaa hunajaa valmistui 16 kiloa, josta

saadaan noin 50 kappaletta 300 gramman

hunajapurkkeja. Hunajaa myydään jatkossa

Talomuseo Glimsin museokaupassa ja Saaristomuseo

Pentalassa.

Talomuseo Glimsissä keskitytään jatkossa

luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen

myös muilla keinoilla. Luonnonvaraisia pölyttäjiä

houkutellaan alueelle jättämällä niille pesimispaikoiksi

korsikasoja, voikukkien annetaan

kasvaa alueella keväisin ja niittyjä suojellaan

yhdessä Espoon ympäristökeskuksen kanssa.

Museopuutarhassa on luovuttu kokonaan

keinolannoitteiden käytöstä ja siirrytty kompostoituun

kanan- ja lampaankakkaan, joita

molempia saadaan museoalueelta.

Talousneuvolasta

tukea raha-asioihin

OVATKO tulosi ja menosi epätasapainossa?

Kasautuuko vuokravelka tai

kulutusluotto? Jos oma taloustilanne

tai raha-asioiden hoitaminen mietityttävät,

talousneuvolan asiantuntijat

auttavat ratkomaan tilannetta.

Talousneuvola palvelee espoolaisia

perjantaisin klo 10−14. Neuvontaa

saa puhelimitse numerossa

040 639 3944 tai talousneuvolan

toimipisteessä Espoon keskuksessa,

Terveyskuja 2 C. Palvelua saa nimettömänä,

henkilötietoja ei kysellä.

Stanin Hani -yritystä vetävä espoolainen

mehiläistenhoitaja Stan Jas on tuonut

kotimaastaan Tšekistä Espooseen paljon

tietämystä mehiläisten hoidosta.

Terveysasemien

puhelinpalvelu

sujuvammaksi

TERVEYSASEMIEN puhelinpalvelussa

on ollut elokuussa ruuhkaa ja

takaisinsoittoa on joutunut odottamaan

kovin pitkään. Ruuhkaa

on ollut myös HUSLABin koronanäytteenottopisteissä.

Parempaa

kohti ollaan kuitenkin menossa.

Elokuun puolivälissä koronapuhelut

lyhenivät puoleen, kun näytteenottolähetteiden

tekemistä nopeutettiin.

Puhelinpalvelussa on nyt myös

lisähenkilöstöä, ja selvitämme

ostopalvelujen käyttämistä ruuhkien

purkamiseen.

Syyskuun alkuun mennessä

saamme käyttöön sähköisiä

kanavia, joiden kautta koronatestiin

pääsee soittamatta. Syyskuussa

tulee käyttöön myös valtakunnallinen

älypuhelinsovellus Koronavilkku,

joka nopeuttaa virukselle

altistuneiden tavoittamista ja

tartuntaketjujen katkaisemista.

Kiitos kaikille espoolaisille

kärsivällisyydestä!

Espoon koronaneuvonta

(ma−pe klo 7−18)

p. 09 816 34600

Päivystysapu

(iltaisin ja viikonloppuisin):

p. 116 117

Tarkista

ajankohtaiset

tiedot:

espoo.fi/

koronavirus

6 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Wilhelmina Paananen

Toukokuun lopussa Espoossa oli työttömiä

22 497, joista lomautettuja oli 9 722.

Omakotitonttihakuun

tulossa lähes 80 tonttia

Omakotitaloja

Kurttilassa.

Espoo on edelläkävijä uusien koulujen

ja päiväkotien hankinnassa

ESPOON kaupunki valitsi YIT:n

ja Meridiam Investments II:n

muodostaman projektiyhtiön

vastaamaan kahdeksan

koulun ja päiväkodin suunnittelusta,

rakentamisesta,

rahoituksesta ja 20 vuoden

ylläpidosta.

Espoon uusi tapa hankkia

kouluja ja päiväkoteja kokonaispalveluna

on herättänyt kansainvälistäkin

kiinnostusta, koska palvelusopimus

mahdollistaa PPP-mallin

(Public Private Partnership) mukaisten

kiinteistöjen rakennushankkeet.

Mallissa yksityinen projektiyhtiö

vastaa palveluntuottajana kohteiden

toteuttamisesta sekä ylläpidosta, jolloin

kaupungin arvokkaita resursseja vapautuu

yksittäisten kohteiden suunnittelusta

muuhun toimintaan. Pääosa riskeistä on

siirretty palveluntuottajalle, joten malli

kannustaa pitämään kiinni aikataulusta ja

Havainnekuva

Nauriskasken

koulusta.

Lukkaroinen Arkkitehdit

KAUPUNKI järjestää myös tänä syksynä

asukkaille omakotitonttihaun. Tällä

kertaa hakuun on tulossa viime vuosia

suurempi määrä tontteja – yhteensä 78.

Tonteista valtaosa sijaitsee kehittyvällä

Kurttilan pientaloalueella Saunalahden

palvelujen ja meren läheisyydessä.

Kurttilasta tontteja on tulossa

hakuun mukaan 51. Näistä suurin

osa sijaitsee merellisessä Kallvikissa.

Kurttilaan on suunnitteilla runsaasti

uudisrakentamista, ja alueen katuja

rakennetaan parhaillaan.

Tonteista 23 löytyy luonnonläheiseltä

Henttaan alueelta, Suurpellon palveluiden

vierestä. Haettaviin tontteihin

lukeutuu lisäksi kolme tonttia suositulta

Lintuvaaran alueelta sekä yksi tontti

Pohjois-Espoon Perusmäen uudelta

asuinalueelta.

Tontit ovat kooltaan noin 485–1 250

neliömetriä, ja rakennusoikeutta niillä

on noin 120–260 kerrosneliömetriä.

Hakijalla on mahdollisuus valita, vuokraako

tontin vai ostaako sen omakseen.

Tonttihaun tarkasta ajankohdasta

viestitään elokuun aikana Espoon

kaupungin verkkosivuilla. Tonttihaku

perustuu arvontaan, jossa etusijalla

ovat espoolaiset hakijat.

tekemään kustannustehokkaita

ratkaisuja. Kohteet palautuvat

hyvässä kunnossa

kaupungin hallintaan sopimuskauden

päättyessä.

Kolme ensimmäiseksi

toteutettavaa kohdetta ovat

Pohjois-Tapiolan koulu, Perkkaan

koulu ja nuorisotila sekä

Nauriskasken koulu. Tavoitteena

on, että kaikki kolme koulua

valmistuvat vuoden 2022 aikana.

Muut samalla mallilla toteutettavat

kohteet ovat vuosien 2021–2023

aikana rakennettavat Perkkaan päiväkoti,

Nöykkiönniityn päiväkoti, Kilon

koulu ja päiväkoti sekä Kuitinmäen

koulun alakouluosa. Kohteisiin valmistuu

tilat lähes 4 000 lapselle.

PPP-malli on osa Koulut kuntoon

-ohjelmaa, jonka avulla varmistetaan

kouluille ja päiväkodeille terveet ja

turvalliset tilat.

Vaikuta tulevaan

Espoo-tarinaan

ESPOO-TARINAN eli kaupungin strategian valmistelu

tulevalle valtuustokaudelle 2021–2025 käynnistyy

elokuussa. Keräämme kuntalaisten näkemyksiä ja

toiveita Espoon tulevaisuudesta luottamuselinten

käsittelyn pohjaksi.

– Meille on tärkeää, että Espoo-tarinassa kuuluu

espoolaisten ääni, joten kutsumme kaikki mukaan

osallistumaan valmisteluun, sanoo kaupungin strategiajohtaja

Jorma Valve.

– Espoo-tarina on ollut yhteinen suunnannäyttäjä

Espoon kehittämisessä jo kahden valtuustokauden

ajan. Tarinamuotoista strategiaa on ollut helppo

viestiä ja sen toteuttamiseen on sitouduttu hyvin,

Valve sanoo.

Nyt on oikea aika miettiä, millainen sinun tulevaisuuden

Espoosi on ja tulla mukaan vaikuttamaan.

Voit osallistua Mun Espoo -kyselyihin nettisivuillamme

espoo.fi.


Meille on

tärkeää,

että Espootarinassa

kuuluu

espoolaisten

ääni.

7


teema

Pohjois- ja Keski-Espoon

noin 170 neliökilometrin

laajuinen kaava-alue

muodostaa yli puolet

Espoon maapinta-alasta.

Yleiskaavamuutos

on tavoitteena

saada hyväksytyksi

keväällä 2021.

Raamit

rakentamiselle

i

Teksti Tiina Parikka Kuvat Mauri Ratilainen

ESPOO–SALO-

OIKORADAN

varteen on tulossa

kaksi uutta lähiliikenneasemaa:

Hista ja

Myntinmäki. Näiden

Espoon keskuksesta

luoteeseen suuntautuvien

alueiden

kehittäminen on

otettu huomioon

yleiskaavan suunnittelussa.

Nopeiten

edetään kuitenkin

olemassa olevien

keskusten kehittämistyössä.

Yleiskaava ohjaa alueen maankäyttöä ja luo

raamit asemakaavoitukselle. Suunnittelussa

alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden

kuuleminen on keskeistä.

Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaehdotus

tulee nähtäville tänä

syksynä. Kyseessä on laaja yleiskaavamuutos,

joka käsittää yli puolet

Espoon maapinta-alasta.

Nykyinen Espoon pohjoisosien yleiskaava

on saanut lainvoiman vuonna 1997. Se ei pysty

enää vastaamaan kasvavan pääkaupunkiseudun

ja muuttuvan kaupungin haasteisiin.

– Yleiskaavalla ohjataan maankäyttöä kaavaalueella

kaupunkirakenteen eri kohdat huomioon

ottaen. Yksityiskohtaiset suunnitelmat

esimerkiksi asuinrakentamisesta määritellään

sitten paikallisissa asemakaavamuutoksissa,

yleiskaavapäällikkö Essi Leino selittää.

Yleiskaavaa puolestaan ohjaa maakuntakaava,

joka arvioi koko maakunnan, Espoon

osalta erityisesti pääkaupunkiseudun kehitystarpeita.

Yleiskaavaa tarkastellaan uudelleen noin

kymmenen vuoden välein, tai mikäli siihen

ilmenee tarvetta. Tällainen tarve voi syntyä

esimerkiksi silloin, kun väestönkasvu ylittää

selvästi ennusteet.

– Keski- ja Pohjois-Espoon yleiskaavauudistus

mahdollistaa 60 000 uuden asukkaan sijoittumisen

alueelle, Leino kertoo.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Väestönkasvu ei

suinkaan ole ainoa muutokseen ohjaava tekijä.

– Voimakas kaupungistuminen ei tuo mukanaan

pelkästään asukkaita, vaan vaikuttaa

myös työpaikka- ja liikennemääriin. Toisaalta

kaavoituksessa pitää ottaa huomioon erilaiset

muutostrendit, Leino sanoo.

Näitä trendejä ovat tietenkin ilmastonmuutokseen

sopeutuminen ja sen hillintä, mutta

myös työn murros.

– Korona on kiihdyttänyt työn murrosta.

Fyysisten työpaikkojen tilatarpeita arvioitaessa

pitää ottaa huomioon lisääntynyt etätyö ja

-tapaamiset, Leino antaa esimerkin.

Myös liikenne muuttuu. Vaikka työmatkaliikennöinnin

tarve vähenisi, ihmiset kulkevat

harrastuksiin ja matkustavat vapaa-ajallaan.

– Etäostaminen lisää myös tavaran liikkumista

– ja toisaalta vähentää kaupan alan tilatarpeita,

Leino valottaa suunnitteluun vaikuttavien

asioiden laajuutta.

,,Voimakas

kaupungistuminen

vaikuttaa myös

työpaikka- ja

liikennemääriin.

8 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Noin kymmenen hehtaarin

suuruinen Haukkalampi

tunnetaan Nuuksion kansallispuiston

sydämenä. Espoon

ja Vihdin rajalla sijaitsevan

järven ympäristössä kulkee

kolme eripituista reitistöä

retkeilijöille. Maasto on paikoin

vaikeakulkuista ja sinne

onkin rakennettu pitkospuita

ja portaikkoja helpottamaan

liikkumista.

Järven rannalla sijaitseva

luontotupa Haukanpesä on

suosituimpia Nuuksion retkeilijöiden

kohteita alueella.

Luontotuvan vuokraamat

soutuveneet houkuttelivat

myös Virosta tulleet vieraat

vesille heinäkuussa.

Alueen laaja linnusto kiinnostaa

bongareita. Vihtiläinen

luontokuvaaja Jari Kallio oli

kuvaamassa Kaakkureita

heinäkuussa.

9


teema

KAAVA-ALUE

sisältää laajoja

i

kulttuurimaisemia,

runsaasti

järviä, jokia ja puroja

sekä paljon monipuolisia

ulkoilu- ja

virkistysreittejä. Esimerkiksi

Espoonjokilaakson

vyöhyke on

osoitettu kaavakartassa

omalla merkinnällään.

Jokivartta ja

Pitkäjärven rantoja

pitkin kehitetään

Espoonjokilaakson

ulkoilureitti, joka

kulkee koko matkaltaan

viheralueella.

Tunnin junan varrella. Turun ja Helsingin

välisen Tunnin junan toteutus nytkähti

tänä keväänä jälleen eteenpäin, kun valtio ja

kunnat sopivat suunnittelua edistävän hankeyhtiön

perustamisesta. Espoon kaupunkirata

on osa tätä kokonaisuutta, vaikka sen

toteutus vaatiikin vielä erillisen päätöksen.

Espoo–Salo-oikoradalle tulee kaksi uutta

lähiliikenteen asemaa, Hista ja Myntinmäki,

joiden ympärille rakentuu omat keskukset.

– Tavoite on, että vähintään 90 prosenttia

Espoon uudesta asukasväestöstä tulisi saada

hyvien joukkoliikenneyhteyksien pariin. On

selvää, että tämä ohjaa uutta maankäyttösuunnitelmaa.

Myös tuleva palvelurakenne

ja energiaratkaisut huomioidaan kokonaisuudessa,

Leino selittää.

Paljon selvityksiä. Osayleiskaavamuutoksia

on vireillä jatkuvasti. Tällä hetkellä niitä

laaditaan Kiviruukin, Finnoon, Saariston,

Bergön ja Bodön alueella. Espoon pohjoisosien

yleiskaava osa I on laajin ja myös vanhin

voimassa oleva yleiskaava.

– Tälle alueelle kohdistuu paljon sellaista

selvitystyötä, jota ei aiemmin ole tehty. Jo

luonnosvaiheessa tehtiin kymmeniä selvityksiä

ja nyt valmisteluvaiheessa niitä on

tehty kolmisenkymmentä, tutkimuspäällikkö

Ritva Helminen-Halkola kertoo.

Selvitykset liittyvät esimerkiksi alueen

merkittävään luonto- ja kulttuuriympäristöön.

Koska kyseessä on laaja alue, sen

eri osat myös poikkeavat paljon toisistaan

– toisaalta on vilkkaita keskuksia ja toisaalta

rakentamatonta aluetta.

– Kyliin ja maaseutuun liittyy omat problematiikkansa.

Olemme käyneet keskusteluja

esimerkiksi maanviljelijöiden kanssa ja

kartoittaneet maatalouskoneiden reittejä,

selvitystyötä johtanut Helminen-Halkola

antaa esimerkin.

Vaikka yleiskaava luotaakin tulevaisuuden

tarpeita, painotus on lähivuosien

tarpeissa. Tarvittaessahan kaavaa voidaan

muuttaa myöhempien tarpeiden mukaan.

Vuoropuhelu osallisten kanssa onkin keskeinen

osa kaavan prosessia.

– Osallisia ovat elinkeinoelämän harjoittajat,

eri viranomaistahot, kolmas sektori

ja tietenkin asukkaat, joita tällä alueella on

noin 50 000, Leino sanoo.

10 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Espoon keskus on Espoon

uudistuva sydän. Yleiskaavauudistuksessa

alueelle

kaavaillaan lisää asumista

sekä parempia palveluja.

Tavoitteena on muuttaa

entinen virastokeskus moderniksi

kaupunkikeskukseksi

ja aiempaa viihtyisämmäksi

asuin- ja työpaikka-alueeksi.

Virastokeskukseen on suunnitteilla

myös Espoolaistentalo,

josta tulee espoolaisten

ja kaupungin henkilöstön

kohtaamispaikka.

Kaupunkirata parantaa uudistuvan

Espoon keskuksen

ja voimakkaasti kasvavan

Leppävaaran joukkoliikenneyhteyksiä

entisestään

tukien myös Keran alueen

muutosta. Päätös kaupunkiradan

toteuttamisesta

edistää merkittävästi Espoon

viiden kaupunkikeskuksen

kestävää kehittämistä ja on

tärkeä etappi matkalla kohti

päästötöntä liikkumista. Kaupunkirata

on myös edellytys

nk. Turun tunnin junalle, jotta

lähi- ja kaukoliikenne voidaan

erottaa omille raiteilleen.

11


teema

LEPPÄVAARAN

i ja Kalajärven

väliin sijoittuvan

Viiskorven

alueen on tarkoitus

kasvaa vuoteen

2050 mennessä

8 000 asukkaan

kyläksi, joka keskittyy

joukkoliikennepysäkin

ympärille.

Joukkoliikenneyhteys

on esitetty

tavoitetilanteen

mukaisesti pikaraitiotienä,

mutta

rakentamisvaiheet

tulevat tukeutumaan

pitkään linja-autoliikenteeseen.

Tiivistyminen jakaa mielipiteitä. Asukkaiden

kanssa käydyssä vuoropuhelussa ovat korostuneet

espoolaisille tyypilliset asiat, eli luonnonläheisyys,

virkistysmahdollisuudet ja kulttuuriympäristönäkökulmat.

Espoon kirkko ja

Espoonjokilaakson viljelys- ja kylämaisema sekä

Bodomjärven ympäristöön sijoittuvat alueet

ovatkin kulttuurihistoriallisesti poikkeuksellisen

arvokkaita.

Histan ja Myntinmäen asemien ympärille

kaavoitetut uudet keskukset jakavat mielipiteitä

voimakkaasti.

– Eri puolilta kaava-aluetta tulee jo kyselyjä,

milloin alueille pääsee rakentamaan ja toisissa

asuntorakentamisen kova paine herättää huolta,

yleiskaavasuunnittelija Seija Lonka sanoo.

Ensimmäisenä etenevät olemassa olevien

keskusten kehityssuunnitelmat, joiden asemakaavasuunnitelmia

valmistellaan osittain

yleiskaavamuutoksen kanssa päällekkäin. Lonka

muistuttaa, että asuntokannan kasvu turvaa

keskusten elinvoimaisuuden, tuo lisää palveluja

ja mahdollistaa joukkoliikenteen kehittymisen

alueilla.

– Kasvulla turvataan esimerkiksi Kalajärven

keskuksen liikenneyhteyksien kehittyminen,

Lonka sanoo.

Pitkä prosessi. Espoon pohjois- ja keskiosien

yleiskaavan valmisteluvaihe on ollut poikkeuksellisen

pitkä. Tähän vaikuttaa paitsi alueen laajuus,

myös luonnosvaihetta edeltänyt visiotyö.

Seija Lonka on ollut mukana prosessissa alusta

lähtien vuodesta 2013.

– Kaavaluonnos jätettiin nähtäville vuonna

2018. Siihen saatujen lausuntojen ja kannanottojen

jälkeen olemme lähteneet laatimaan

ehdotusta. Sen on tavoitteena tulla nähtäville

syys-lokakuussa. Jos muutosehdotuksissa ja

eri viranomaistahojen lausuntokierroksella ei

nouse mitään yllättävää esiin, ehdotus saadaan

hyväksymiskäsittelyyn keväällä, yleiskaavapäällikkö

Essi Leino käy läpi muutoksen etenemisvaiheita.

Monet yleiskaava- tai osayleiskaavaprosessit

voidaan viedä läpi lyhyemmässä ajassa, mutta

koskaan ei voi tietää, millaisia kysymyksiä prosessin

varrella nousee esiin ja kuinka paljon

niiden vaatimat lisäselvitykset vievät aikaa.

Ajantasaisin tieto kaavatilanteesta löytyy kaupungin

verkkosivuilta.

Pohjois-Espoo on

Espoon maaseutumaisimpia

alueita.

Viljelyalueiden ja niiden

hoitoon tarvittavan

raskaan kaluston

huomioiminen onkin

ollut yksi ominaispiirre

alueen yleiskaavamuutoksen

suunnittelussa.

Maanomistaja Magnus

Selenius on osallistunut

keskusteluun muun

muassa uudenaikaisen

kaluston kantokyvyn

omaavan tiestön osalta.

,,

Monia vaikuttamismahdollisuuksia.

Kaupunkilaiset voivat jättää omia ehdotuksiaan

ja ottaa kantaa kaavasuunnitteluun nähtävilläoloaikoina

muun muassa sähköisen kaavapalautejärjestelmän

kautta. Alueen asukkaille oli

myös suunnattu omia kyselyjä kaavan suunnitteluvaiheessa.

– On kuitenkin hyvä muistaa, että kunkin

kohteen tarkemmat suunnitelmat tehdään vasta

asemakaavasuunnittelussa, Leino muistuttaa.

Kasvulla turvataan

Kalajärven keskuksen

liikenneyhteyksien

kehittyminen.

12 Espoon kaupungin lehti asukkaille


1

Kaavan

muutosprosessin

vaiheet

Aloitus

• ilmoitetaan

julkisesti vireille

• tehdään osallistumis- ja

arviointisuunnitelma

• tehdään perusselvitykset

Mielipide

riittävyydestä

2

Luonnos

• kaavaluonnos

• vaikutusten arviointi

• viranomaislausunnot

• nähtäville asettaminen

Palautteen anto

erillisessä yleisötilaisuudessa

tai mielipide

kirjallisesti/sähköisesti

3

Ehdotus

• lausunnot vastineisiin

ja mielipiteisiin

• kaavaehdotus palautteet

huomioiden

• nähtäville asettaminen

Palautteen anto erillisessä

yleisötilaisuudessa

tai muistutus

kirjallisesti/sähköisesti

4

Hyväksyntä

• vastineet muistutuksiin

• kaavakartta ja selostus

hyväksymiskäsittelyyn

• kaupunkisuunnittelulautakunnan

ja kaupungin -

hallituksen käsittely

• kaupunginvaltuuston

hyväksyntä

Valitusoikeus

hallinto-oikeuteen

13


palveluksessa

Palstalla esitellään

Espoon kaupungin

työntekijöitä ja läheisiä

kumppaneita.

Salapoliisityötä

Espoon tartuntatautiyksikön tartunnanjäljityksen

koordinaattorit eli Koronaattorit ottavat

tartuntaketjut haltuunsa.


Koronaattoreina tehtävämme on ottaa uudet

positiiviset koronatapaukset haltuun ja jakaa

työt tartunnanjäljittäjille. Toimimme tartunnanjäljittäjien

tuutoreina, kun he tekevät

jäljitystyötä. Huolehdimme tartuntaketjuista alusta

loppuun asti.

Tartunnanjäljitys on kuin salapoliisityötä. Kun

saamme ilmoituksen positiivisesta koronatartunnasta,

olemme kontaktissa tartunnan saaneeseen,

selvitämme tartunta-ajan, kontaktit ja mahdolliset

altistuneet. Altistuneet asetamme

karanteeniin. Eristyksessä olevaan

sairastuneeseen olemme yhteydessä

eristyksen ajan, ja karanteenissa oleva

vastuutetaan olemaan yhteydessä

mahdollisten oireiden ilmaantuessa.

Muutoin olemme yhteydessä karanteenin

loppuessa.

Koronaattorilta vaaditaan nopeaa

reagointikykyä ja sopeutumista alati

muuttuviin tilanteisiin. Kulunut kevät

ja kesä on ollut silmiä avaava ja opettavainen. Olemme

antaneet itsestämme sata prosenttia ja taistelleet

yhdessä virusta vastaan. Kun jokin tartuntaketju on

sammunut, eikä uusia tartuntoja ole tullut, silloin

olemme onnistuneet.

Kaikessa tekemisessä korostuu yhteistyön merkitys.

Myös espoolaiset asukkaista organisaatioihin ovat

tehneet pandemian aikana hienosti yhteistyötä, olleet

ymmärtäväisiä ja kuuliaisia. Siitä haluamme kiittää

kaikkia espoolaisia.”

Teksti Mia Weckström Kuva Timo Porthan

– Meistä on kasvanut

lyhyessä ajassa

toimiva tiimi. Saamme

energiaa toisistamme,

kertovat Koronaattorit

Khadra Sugulle (vas.),

Elina Mäntylä, Anu

Tyykilä, Jasmin Korhonen

ja Anu Pere.

Espoon

tartuntatautiyksikössä

• 10 tartunnanjäljityksen koordinaattoria

eli Koronaattoria

• noin 50 tartunnanjäljittäjää

• 951 koronatartuntaa

Espoossa (6.8.2020)

14 Espoon kaupungin lehti asukkaille


15 Paikan päällä 16 Menovinkkejä 19 Liikuntavinkki

Espoossa

tapahtuu

Tapahtumia ja

toimintaa

syyskuusta

marraskuuhun.

Elämysten Vermo

Vermo Areena on ennen kaikkea ravikeskus mutta

oiva paikka myös monenlaisille muille tapahtumille.

Miika Lähdeniemi

VERMO on Suomen pääravirata. Silti se on

monelle vielä tuntematon kohde. Viime

vuosina paikalle on saapunut aiempaa

enemmän uusia kävijöitä.

– Vermonniittyyn on rakennettu ja

rakennetaan paljon asutusta, ja ihmiset

tästä lähistöltä ovat löytäneet tien

Vermoon, Vermo Areenan tapahtuma- ja

markkinointikoordinaattori Sari Heino

iloitsee.

Vermossa ravataan aina keskiviikkoiltaisin,

mutta toisinaan raveja on myös

viikonloppuisin. Syksyn suurtapahtuma

järjestetään syyskuun ensimmäisenä

viikonloppuna, kun Suuren Suomalaisen

Derbyn yhteydessä juostaan myös

keväältä siirretty Finlandia-Ajo.

RAVIKOULUSSA opiskellaan hevostaitoja.

Yhteistyössä Ypäjän Hevosopiston

kanssa perustettu Ravikoulu järjestää

kursseja hevosten hoidosta ja ohjastamisesta.

Siellä vietetään myös esimerkiksi

polttareita ja lasten ponisynttäreitä.

Synttäreillä pääsee tutustumaan Ravikoulun

poneihin ja laukkailemaan Keppariareenalle.

Keppihevosrata rakennettiin syksyllä

2019 yhteistyössä Espoon kaupungin

kanssa. Tekonurmipohjainen rata esteineen

onkin ollut lasten suosiossa. Se

vetää yleisöä myös Vermon ilmaistapahtumissa,

joita on järjestetty tyypillisesti

kesäisin ja laskiaisena. Tapahtumissa

pääsee veloituksetta esimerkiksi ponitalutukseen

ja poniajelulle sekä tutustumaan

Vermon suuriin traktoreihin.

MUUTKIN tapahtumat ovat tervetulleita.

Vaikka Vermo on ennen kaikkea ravikeskus,

sen koko mahdollistaa monenlaisten

tapahtumien järjestämisen. Tilat

soveltuvat pienimuotoisten messujen

järjestämiseen, ja kesäsuosikki on ollut

Merimieskirkon järjestämä Konttitorikirppis.

Ravien yhteydessä järjestetään

myös erilaisia teemailtoja oheistoimintoineen.

Pari vuotta sitten Vermossa järjestettiin

kolmipäiväinen tapahtuma, jossa

jokaiselle päivälle oli omanlaisensa lavashow.

Viikonlopun aikana lavalle nousivat

stand up -koomikot, Popeda ja Muumit.

– Ravitoiminta on meidän ydintoimintaamme,

mutta haluamme saada mahdollisimman

paljon erilaisia tapahtumia

alueelle, Heino sanoo.

Teksti Maarit Krok

Vermon

kisakatsomo

palvelee

muitakin kuin

ravien ystäviä.

Raveissa

satunnainenkin

katsoja

pääsee

helposti

jännityksen

makuun.

Anu Leppänen

Vermon syksy

• 2.9.–25.11. Keskiviikkoravit

• 4.–5.9. TherMidas VET Finlandia-Ajo

& Suuri Suomalainen Derby

• 17.10. Superlauantai, Suomen

mestaruus, TammaChampion

• 14.11. Kavioliiga Grand Prix

15


Menovinkkejä


Musiikki • Kuvataide ♥ Teatteri ✘ Lapsille ✓ Elokuvat = Espoo ♦ Jotain muuta

Espoon kaupunginmuseon kokoelmien valittuihin paloihin pääsee tutustumaan

myös virtuaalisesti. Tutustu Espoon historian vaiheisiin Finnassa osoitteessa

ekm.finna.fi. Kuvia ja muuta aineistoa julkaistaan Finnassa viikoittain.

Erilainen

Espoo =

Saha & Haru:

Kipinöitä ✱

Laulun

takaa ✱

MIKÄ tekee Espoosta vähän

erilaisen kaupungin? Opastuksella

kuullaan kohokohtia

Espoon alueen historiasta aina

kivikaudelta nykypäivään Tuhat

tarinaa Espoosta -näyttelyssä,

sekä tehdään lyhyt katsaus

vaihtuvaan näyttelyyn Bodom

Ämmässuo – kaupunki kuvissa.

• su 23.8., la 29.8. ja

su 30.8. klo 14–14.30,

Näyttelykeskus WeeGee

20’s Garden

Party =

ESPOO-PÄIVÄNÄ vietetään koko

kansan puutarhajuhlaa 20-luvun

hengessä. Vintage Garden

Partyssa juhlitaan gramofonin

soidessa ja flappermekkojen

viuhkuessa. Illan live-musiikista

vastaa kaupungin kaunein

bilebändi Likka.

• la 29.8. klo 18–21,

Espoon kulttuurikeskus,

ulkoilmanäyttämö Amfi

FOLKIN vahvat tulkitsijat Topi

Saha ja Ylva Haru yhdistävät

voimansa Kipinöitä-konserttikiertueen

merkeissä. Kyseessä

ei ole perinteinen yhteiskiertue,

jossa esiintyjät vuorottelevat

valokeilassa, vaan jotain ihmeellisempää

ja ikimuistoisempaa:

lauluntekijät jakavat lavan esittäen

yhdessä toistensa lauluja ja

lainattuja aarteita. Vapaa pääsy.

• ke 2.9. klo 18–19, Espoon

kulttuurikeskus,

Päälämpiö

Sampo ja rumpu

-kerho perheille ✘

SAMPO ja rumpu on Gallen-

Kallelan Museon monikulttuurinen

kerho perheille. Kerhossa

askarrellaan ja tehdään käsitöitä

lauantaisin klo 13–15. Kerho

toimii ulkona, jos sää on hyvä.

Syyskuun teemana on luonto.

Lauantaina 5.9. rakennetaan

metsäkudontapiste, 12.9. hyönteishotelleja

ja 19.9. luvassa on

keramiikka-askartelua.

SELLOSALISSA järjestetty olohuonemaisen

tunnelmallinen

Laulun takaa -klubi jatkuu,

kun juontaja Venla Kokkosen

haastateltavaksi saapuu Happoradion

nokkamiehenä tunnettu

Aki Tykki. Laulaja avaa yleisölle

uransa ja tekstiensä taustoja ja

saloja. Haastattelun perään on

luvassa bändi triona.

• ke 9.9. klo 19–21, Sellosali

Liput: lippu.fi

Iiro Rantalan

sääkatsaus ✱

MY Finnish Calendar on Iiro

Rantalan säveltämä sääkatsaus.

Uusiin sävellyksiinsä Rantala on

saanut innoituksensa Vivaldin

tavoin vuodenajoista, joita Suomessa

on tyypillisesti ainakin

neljä. 12 erilaiseen kappaleeseen

sisältyy suomalaisten mielentila,

joka liittyy säätilaan, ja

joka melkein aina on pettymys.

• pe 11.9. klo 19–20.15, Sellosali

Liput: lippu.fi

Vuonna 2001 perustettu Happoradio on

julkaissut seitsemän studioalbumia ja

yhden tuplakokoelman.

Kuin raivo äiti on kipeän hauska ja

rehellinen kuvaus erään äidin elämästä,

tarina tempoilevasta ylisuorittajasta.

Muista ainakin nämä!

1 2 3 4 5 6

Kanat ruokitaan

Glimsissä

Talomuseo Glimsin

maatiaiskanojen

ruokintaa pääsee

seuraamaan

25.8.–28.8. klo

10.30–11. Kanojen

ruoka-aikaan

selviää, miten kanat

Glimsissä elävät ja

millaista ruokaa ne

syövät.

Turvallisesti

internetissä

Enter ry:n vertaisopastaja

kertoo

keskiviikkona 26.8.

klo 11–12, miten

nettiä käytetään turvallisesti.

Opastus

järjestetään verkossa

Collaborateympäristössä.

Liittymislinkki: bit.ly/

turvallinen-netti

Päivätanssit

Sellosalissa

Suosituissa

päivätansseissa

Sellosalin lämpiössä

pyörähdellään

elävän musiikin

tahdissa aina kuun

ensimmäisenä

tiistaina. Päivätanssiajankohdat:

1.9.,

6.10. ja 3.11. klo

13.30. Vapaa pääsy.

Minidisko

3–6-vuotiaille

Lauantaina 5.9. klo

14–16 Vindängensalissa

(Tuulikuja 6)

tanssitaan diskopallon

loisteessa

ja pirteät videoinstallaatiot

näyttävät

tanssiaskeleet.

Lisäksi työpaja ja

kasvomaalausta.

Vapaa pääsy.

Iltapäivädisko

marraskuussa

Tiistaina 17.11.

klo 13.30–15.30

Sellosalissa jorataan

peilipallon kimaltaessa,

kun ilmoille

tulvivat 1960- ja

70-lukujen kultaiset

diskohitit ja legendaariset

Finnhitsit

dj Mikken soittamana.

Kaamosretki Villa

Elfvikin metsään

Sunnuntaina 22.11.

klo 11–12.30 luontoretkellä

kuljetaan

lasten ehdoilla.

Retkelle lähdetään

luontotalon pihalta

(Elfvikintie 4).

Retkellä tarjotaan

kupponen kuumaa

juotavaa. Mukaan

oma muki ja eväät.

16 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Espoon saaristoliikenne

päättyy 30. elokuuta. Saaristomuseo

Pentala on avoinna

yleisölle siihen saakka.

Huvilamuseo Villa Rulludd

on avoinna joka kuukauden

1. sunnuntaina klo 11–15.

Modernin kirjallisuutemme merkittävä

hahmo Hannu Salama ja Vapaat Radikaalit

aloittivat yhteistyön vuonna 2015.

Käy Muumilaaksoon


KÄY Muumilaaksoon -konsertti

koostuu kaikille tutuista muumilauluista,

joita esitetään Benny

Törnroosin johdolla. Konsertin

aikana leikitään, lauletaan, tanssitaan

sekä välillä myös jumpataan.

Tunnelma on katossa ja

muumilaulut raikuvat täyttäen

niin pienen kuin suuremmankin

yleisön sydämet.

• la 12.9. klo 11–12, Kannusali

Liput: lippu.fi

kohu nostivat Salaman varsinaisesti

suuren yleisön tietoisuuteen.

Puhallinsoittaja ja säveltäjä

Hepa Halme on 1970-luvulla

alkaneella urallaan ehtinyt

moneen, bluesista punkiin ja

groove-jazzista vapaaseen

improvisaatioon, jonka useat

yhtyeet ovat jättäneet jälkensä

suomalaisen rytmimusiikin

historiaan.

• to 24.9. klo 19–20,

Sellosali

Liput: lippu.fi

Puutarhan

lumo ♦

ESPOON Puutarhayhdistyksen

20-vuotisjuhlanäyttely kuvaa

puutarhan lumoa ja sen monimuotoisuutta.

Esillä yhdistyksen

jäsenten taideteoksia, muun

muassa akvarelleja, lastenkirjojen

kuvituksia, pastellimaalauksia,

valokuvia, öljyvärimaalauksia

sekä lyhytelokuva Katoavat

puutarhat. Puutarhan lumo

-taidenäyttely on Villa Elfvikin

luontotalossa sunnuntaihin

4.10. klo 16 saakka.

Elmgreen & Dragset luo EMMAan tilateoksen,

jonka ohella näyttelyssä nähdään

heidän aikaisempia tunnettuja teoksiaan.

KAMUn erikoisnäyttely Kaikki ja

ei mitään avautuu Kaija Sirenin

100-vuotissyntymäpäivänä.

Kuin raivo

äiti ♥

KUIN raivo äiti on näyttelijä

Hanna Vahtikarin kirjoittama

näyttämöteos, joka paljastaa

äitiyden kaikki puolet: arjen hillittömyyden,

äärirajoilla piilevän

huumorin, padotun aggression

ja kaiken takana loistavan

rakkauden. Näyttämöllä Vahtikarin

kanssa nähdään säveltäjä

ja muusikko Marzi Nyman, joka

vastaa esityksen musiikista.

• ke 23.9. klo 19–20.15, Espoon

kulttuurikeskus, Louhisali

Liput: lippu.fi

Salama ja Vapaat

Radikaalit ✱

MAAMME modernin kirjallisuuden

merkittävä hahmo,

Hannu Salama esittää runojaan

yhdessä Halmeen Vapaat

Radikaalit -yhtyeen kanssa Sellosalissa.

Salaman esikoisteos,

Se tavallinen tarina, ilmestyi

jo 1961, mutta hänen neljäs

teoksensa, Juhannustanssit

vuodelta 1964, ja sitä seurannut

Elmgreen

& Dragset •

SYKSYLLÄ Elmgreen & Dragsetin

laaja näyttely nähdään ensimmäistä

kertaa Suomessa sekä

vietetään maailmankuulun kaksikon

25-vuotistaiteilijajuhlaa.

Elmgreen & Dragset tunnetaan

leikkisästä, mutta uudistavasta

tavastaan haastaa taiteen kokemiseen

liittyviä toimintatapoja.

• EMMA 26.9.2020–17.1.2021

Improvisoidut

klassikot ♥

SUOMEN suosituin improryhmä

Kolina esittää improvisoituja

klassikoita Espoon kulttuurikeskuksen

Kutitus-festivaaleilla

Louhisalissa. Jokainen klassikko

perustuu alkuperäiseen tekstiin,

mutta koska yleisö saa vaikuttaa

näytelmän kulkuun, paljastuu

tarinoista yllättäviä käänteitä ja

dramaattisia sivujuonteita.

• la 3.10. klo 16–18, Espoon

kulttuurikeskus, Louhisali

Liput: lippu.fi

Kaikki ja

ei mitään •

KAMUN erikoisnäyttely Kaikki ja

ei mitään – Arkkitehdit Kaija +

Heikki Siren avautuu 23. lokakuuta.

Näyttely on ensimmäinen

Sirenien arkkitehtuuria kattavasti

esittelevä näyttely Suomessa.

Suunnittelua esitellään

espoolaisten kohteiden kautta.

• Espoon kaupunginmuseo

23.10.2020–9.1.2022

Eeva-Leena Eklundin

taidetta •

EEVA-LEENA Eklundin näyttely

jatkaa Saastamoisen Säätiön

ja EMMAn yhteistyötä, jossa

kiinnostavalta ja ajankohtaiselta

nykytaiteilijalta tilataan vuosittain

uusi teos säätiön taidekokoelmaan.

Eeva-Leena Eklund

toteuttaa näyttelyyn uuden,

laajan installaation, jonka hän

on suunnitellut EMMAn tilaan ja

arkkitehtuuriin. Näyttelyn kuratoi

kuvataiteilija Anna Tuori.

• EMMA 28.10.2020–9.5.2021

17


Menovinkkejä


Musiikki • Kuvataide ♥ Teatteri ✘ Lapsille ✓ Elokuvat = Espoo ♦ Jotain muuta

Kulttuuriespoo.fi-sivusto kokoaa runsaasti tietoa tapahtumista ja

espoolaisista kulttuuritoimijoista saman katon alle. Sivustolta löydät

vinkit konserteista, näyttelyistä, elokuvista ja teatteriesityksistä.

Eeva-Leena Eklundin maalauksilla on

aina kosketuspinta todellisuudessa ja sen

havainnoinnissa.

Maija Hirvanen ja Juha Valkeapää

ovat kansainvälisen uran tehneitä pitkän

linjan esityksentekijöitä.

Riitta Korpelan luoma satuhahmo

Ti-Ti Nalle perheineen on viihdyttänyt

lapsia jo yli 30 vuotta.

Ekström &

Tammi: Biblion •

SAARA Ekströmin ja Eero Tammen

uusi videoinstallaatio Biblion

(2019) saa ensiesityksensä

Kosketus-näyttelyn mediatilassa

syksyllä. Teos havainnoi

kirjaa ja syventyy sen hypnoottiseen

ja kerrokselliseen olemukseen

muuttuvan, kasvavan

ja katoavan tiedon kantajana.

Kirjastoihin, antikvariaatteihin,

varastotiloihin ja kaatopaikoille

päätyvien kirjamassojen paino

on myös historiamme painoa ja

perintöä – yhdelle korvaamaton

aarre, toiselle turha taakka.

Ekström työskentelee

filmin, valokuvan, tekstin ja

installaation keinoin. Tammi on

valmistunut elokuvaleikkaajaksi

Aalto-yliopiston taiteiden ja

suunnittelun korkeakoulusta.

• EMMA 28.10.2020

7.2.2021

Karamzinin

kahvihetki ♦

KARAMZININ kahvihetket on uusi

kahvintuoksuinen ja monipuolinen

tapahtumasarja aikuiseen

makuun. Pääosin iltapäiviin

sijoittuva uusi ohjelmasarja

tarjoaa vaihdellen tanssia,

klassikkoelokuvia, luentoja ja

musiikkia. Lokakuussa viulisti

Klaara Pyrhönen ja pianisti Sari

Blå saavat tunnelmalliset salonkimusiikkiklassikot

soimaan

kauniin ympäristön ja kahvituoksun

säestäminä. Ohjelmassa

muun muassa Sibeliuksen, Kuulan,

Debussyn ja Saint-Säensin

tunnettuja pikkukappaleita.

• to 29.10. klo 14–16,

Lasten kulttuurikeskus

Aurora, Meijeri

Vasara ja

Nauloja ♥

VASARA ja Nauloja on syväluotaus

Gösta Sundqvistin

elämään ja musiikkiin. Esityksessä

kuullaan Göstan mietteitä

hänen elämästään: nuoruudesta,

jalkapallosta, talonmiehenä

olosta, kappaleiden

synnystä ja maailman menosta

– ja kaikki tämä göstamaisella

huumorilla höystettynä. Göstaa

esittää lähes autenttisesti

hänen näköisensä ja oloisensa

mies, AJ Keskinen.

• la 14.11. klo 19–21.15,

Sellosali, Liput: lippu.fi

Koko perheen

musiikkimatka ✘

NAATTIORKESTERI laulaa,

loruilee, liioittelee ja lentää

jopa avaruuteen asti. Syksyllä

2019 perustetun kahdeksanpäisen

lastenmusiikkiyhtyeen

musiikkimatkalla soivat muun

muassa basso, kitara, haitari

sekä monenlaiset perkussiot ja

puhaltimet.

• ti 17.11. klo 10.15–11,

Sellosali, Liput: lippu.fi

Life as we

know it ♦

KAKSI taiteilijaa kuvittelevat

kuusi mahdollista suuntaa, joita

kohti elämä voisi kulkea. Nämä

suunnat ovat ideologioiden ja

elämäntapojen värittämiä pullistumia:

erilaisia reittejä, joilla

kohtaavat ihmettely ja toisto,

sattuma ja valinta sekä fiktio ja

tosi. Life as we know it pohtii jatkuvaa

muutosta, tulevaisuutta ja

elämän yllättävyyttä. Kyky luoda

uutta vaatii myös kykyä kasvaa

ja uusiutua läpi elämän. Miten

tunnistaa muutos, saati vaikuttaa

siihen?

• pe 20.11. klo 19–20.30 ja la

21.11. klo 15–16.30, Espoon

kulttuurikeskus, Louhisali

Liput: lippu.fi

Ti-Ti Nallen

talvirieha ✘

TI-TI Nallen perhe, Riitta sekä

Hirsimetsän kaverit innostuvat

talviriehasta, missä kukaan ei

jää yksin. Laulujen, tanssien

ja mielenkiintoisen tarinan

keskellä pääsee osallistumaan

esitykseen ihan niin paljon kuin

haluaa.

• la 21.11. klo 15–16,

Sellosali, Liput: lippu.fi

Itämainen

kuiskaus ♦

VIIME vuonna perustettu,

pääosin Suomessa asuvista

syyrialaistaustaisista naisista

koostuva Haneen Suomi

esittää perinteistä arabialaista

musiikkia. Illan alussa kuullaan

syyrialaista ammatilaulaja

Fardoos Helalia ja sen jälkeen

koko Haneen Suomi -bändiä.

Luvassa on myös upeaa itämaista

tanssia. Haneen Suomi

haluaa olla silta suomalaisen

yhteiskunnan ja Lähi-idän kulttuurin

välillä ja myös arabialaisten

naisten ääni Suomessa.

la 21.11. klo 18–19.30,

Kannusali

Liput: lippu.fi

18 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Avoimilla kuntosalivuoroilla

kukin voi harjoitella

omaan tahtiin.

Neuvoja saliharjoitteluun

Kesän jälkeen on aika palata kuntosalille – tai aloittaa

kauan suunnitelmissa ollut harjoittelu.

Kesän jälkeen moni palaa kuntosalille

tauon jälkeen – tai saapuu ihan ensimmäistä

kertaa. Liikunnanohjaaja Nina

Laaksonen muistuttaa, ettei itseltään

pidä vaatia liikoja heti alkuun.

– Tauon jälkeen palaaville ja

ensikertalaisille suosittelen kevyttä

ohjelmaa aluksi kerran viikossa. Liian

kovasta treenistä paikat vain kipeytyvät

ja kynnys tulla uudelleen kasvaa,

Laaksonen opastaa.

Espoon kaupungin avoimet kuntosaliryhmät

keskittyvät tänä syksynä

päiväaikoihin. Erityisryhmille, ikäihmisille

ja kaikille aikuisille avoimilla

tunneilla ei ole mitään tiettyä ohjelmaa,

vaan jokainen voi harjoitella omatoimisesti.

Liikunnanohjaaja on paikalla

opastamassa laitteiden käyttöä, vastaamassa

kysymyksiin ja neuvomassa, jos

huomaa virheellisiä liikkeitä.

Etenkin ensikertalaisten kohdalla

liikunnanohjaaja esittää aina muutamia

peruskysymyksiä.

– Fyysisten rajoitusten, sairauksien

ja yleiskunnon perusteella neuvomme,

mitä kannattaa tehdä ja millaisilla

vastuksilla, Laaksonen sanoo.

Tiedot kortilla. Espoonlahden uimahallin

alasalissa on käytössä HURlaitteisto.

Ilmanpainevastuksella

toimivat laitteet lukevat suoraan

kortilta kunkin käyttäjän tarvitsemat

vastustiedot. Tällaisen

HUR-kuntosalikortin voi ostaa

Espoonlahden uimahallin kassalta

kymmenellä eurolla.

– Korttiin on ladattu vastustiedot

käyttäjän kokemuspohjan perusteella.

Tämä helpottaa esimerkiksi

erityisryhmiin kuuluvia asiakkaita,

jotka voivat kortin ansiosta harjoitella

itsenäisesti jo muutaman opastuskerran

jälkeen, Laaksonen rohkaisee.

Avoimille erityisryhmien kuntosalitunneille

voivat tulla kaiken ikäiset

asiakkaat, jotka tarvitsevat tukea harjoitteluunsa

jonkin fyysisen rajoitteen

vuoksi. Asiakkaiden pitäisi kuitenkin

pystyä siirtymään itsenäisesti laitteesta

toiseen.

– Avustajat ovat myös tervetulleita,

Laaksonen kutsuu.

Espoo liikkuu

Syksy kutsuu kuntoilemaan.

Espoon kaupunki

tarjoaa monenlaista

ohjattua liikuntaa.

Teksti Tiina Parikka Kuva Olli Häkämies

Syksyn avoimet kuntosaliryhmät:

Espoonlahden uimahalli

ma 10.45–11.45 Sporttiklubi +68

ma 11.45–12.40 Avoin kuntosali erityisryhmille

ti 11.30–12.25 Avoin kuntosali erityisryhmille

ti 10.00–11.00 HUR-korttien laadintaa ja laiteohjausta

ke 10.30–11.25 Kuntosali tutuksi naisille

ke 12.00–13.00 Avoin kuntosali erityisryhmille

ke 14.00–14.30 Sporttiklubi +68, omatoiminen

ke 14.30–15.30 Sporttiklubi +68

to 14.00–14.55 Kuntosali tutuksi

Keski-Espoon uimahalli

ti 13.30–14.25 Avoin kuntosali erityisryhmille

ke 13.00–14.00 Sporttiklubi +68

Kannusillanmäen väestönsuojan liikuntahalli

ti 13.00–13.30 Sporttiklubi +68, omatoiminen

ti 13.30–14.30 Sporttiklubi +68

Kalajärven kuntosali

ti 12.15–12.45 Kuntosali tutuksi

Leppävaaran uimahalli

ti 9.00–10.00 Sporttiklubi +68, omatoiminen

ti 10.00–11.00 Sporttiklubi +68

ke 10.15–11.00 Kuntosali tutuksi naisille

ke 13.00–13.55 Avoin kuntosali erityisryhmille

Järvenperä, Aurorakoti

to 8.30–10.30 Sporttiklubi +68, omatoiminen

to 10.30–11.25 Sporttiklubi seniorit ja erityisryhmät

Leppävaara Elä ja asu

-seniorikeskus

to 15.45–16.40 Avoin kuntosali erityisryhmille

pe 9.30–11.00 Kuntosali tutuksi

Olarin uimahalli

ma 13.00–14.00 Sporttiklubi +68

ti 15.00–15.55 Avoin kuntosali erityisryhmille

to 13.00–13.45 Kuntosali tutuksi

Tapiolan palvelukeskus

ke 13.30–14.30 Kuntosali tutuksi

Tuulimäen väestönsuojan

liikuntahalli

to 13.30–14.30 Sporttiklubi +68

to 14.30–15.00 Sporttiklubi +68, omatoiminen

Muutokset ovat mahdollisia. Katso voimassa

oleva liikuntatarjonta espoo.fi/ohjattuliikunta

Lisätietoja liikuntaneuvontanumerossa

p. 09 8166 0800 ma–pe klo 12–13.

19


ajassa

Espoo-päivää

vietetään tänä vuonna

virtuaalisesti ja

pienimuotoisesti

kohdaten

28.–29.8.

Teksti Tiina Parikka Kuvat Eemeli Sarka

Espoo-päivää vietetään jälleen 28.–29. elokuuta.

Tänä vuonna tapahtuma koostuu pienistä yleisötapahtumista,

etätapahtumista ja omatoimitapahtumista.

Kaupunkijuhla kokoaa espoolaiset yhteen.

Tule kokeilemaan sirkustemppuja

Teatteri- ja sirkuskoulu Eskon

Espoo-päivän puutarhajuhlaa

vietetään perjantaina 28.

elokuuta. Puutarhajuhlissa on

mahdollisuus kokeilla erilaisia

sirkusvälineitä. Koulun oppilaat vetävät

myös erilaisia teatterileikkejä, joihin

kaikki voivat osallistua.

– Ajatus on viettää leppoisaa puutarhajuhlaa.

Pieniä esityksiäkin saattaa olla

luvassa, koulun rehtori Terhi Perälä kertoo.

Ohjelmaa on koko iltapäivän kello 15–18

välillä non-stop-idealla, eli paikalle voi pelmahtaa

itselle sopivana ajankohtana.

Klassikoita etänäytöksinä. Viime kevään

myös teatterikoululaiset ovat opiskelleet

etänä. Elokuun alussa on vihdoin päästy

tapaamaan ja taltioitu kaksi, osittain

videoharjoitusten pohjalta luotua, teosta.

– Aikuisryhmämme esittää Maria

Jotunin Huojuvan talon. Tämä kipeää parisuhdetta

ja perhe-elämää käsittelevä klassikkoteos

tuskin jättää ketään kylmäksi,

Perälä esittelee.

Myös toinen esitys pohjautuu klassikkonäytelmään.

Osia Shakespearen

Macbethin teoksesta ovat tulkinneet

Eskosta valmistuvat oppilaat.

– Jo lopputyönsä tehneet teatterioppilaamme

ovat vielä kevään ajan tarkastelleet

omaa osaamistaan tässä yhteisteoksessa,

Perälä sanoo.

Etäjuhlassa nähtävänä on myös Eskosta

valmistuvan teatterioppilaan Aino

Granströmin sooloteos, jonka aiheena on

mielenterveys. Taltioinnit ovat katsottavissa

lauantaina 29.8.

Näiden lisäksi Espoon sirkus-ja teatterikoulu

Eskon oppilaat käyvät ilahduttamassa

Espoon hoivakotien asukkaita sirkusesityksillä

lauantaina 29.8.

@espoopaiva

#espoopäivä

Teatteri- ja sirkuskoulu Eskon teatteriryhmäläiset

kokoontuivat elokuussa

ensimmäisiin yhteisiin harjoituksiin

kevään etäopetusjakson jälkeen.

20 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Kurkistus

Kannusalin

kulisseihin

Remontin takia vuoden verran suljettuna

ollut Kannusali avaa ovensa

yleisölle Espoo-päivänä. Perjantaina

28.8. yleisöllä on mahdollisuus tulla

tutustumaan uusiin tiloihin ja salin

henkilökuntaan. Pienryhmille non-stopina

järjestettävillä esittelykierroksilla pääsee katsomaan

sinnekin, minne yleisöllä ei yleensä

ole asiaa: backstagelle ja pukuhuoneisiin.

– Luvassa on myös pieniä musiikkiesityksiä,

ehkä pätkiä tulevista elokuvista ja pientä

purtavaa, vastaava tuottaja Simppu Silaste

Kannusalilta lupaa.

Teatteriryhmän

harjoituksissa

eläydyttiin roolihahmoihin

harjoittelemalla

niiden

kävelytyylejä.

Lauantaina käynnistyy elokuvatoiminta.

Luvassa on kolme esitystä.

Jatkossa Kannukinon elokuvia nähdään

taas keskiviikkoisin ja lauantaisin.

Kannusalin ohjelmarungon muodostavat

elokuvien lisäksi musiikkiklubi- ja teatteritoiminta.

– Uusi katsomomme on muokattavissa

niin, että perinteisten nousevan katsomon

sijasta yleisö voi viettää rock clubin hengessä

musiikki-iltaa tasalattialla tanssien. Teatteri,

kuten standup-esitykset ja elokuvat toimivat

taas paremmin perinteisellä katsomorakenteella,

Silaste iloitsee remontin uudistuksista.

Lisäksi Kannusalissa tullaan näkemään

muita perheille suunnattuja tapahtumia.

Teatteri- ja sirkuskoulu Esko

Kannukino

Eskon aikuisryhmä esittää Maria Jotunin

Huojuvan talon. Näytös on nähtävillä

Espoo-päivän YouTube-kanavalla.

Venetsian elokuvajuhlilla yleisöpalkinnon voittanut

uusi ranskalais-tunisialainen Terapiaa tunisialaisittain

käynnistää Kannusalin elokuvatoiminnan.

21


Jokaiselle

oman näköisiä

tapahtumia

Espoo-päivää on kaupungin koordinoimana vietetty

vuodesta 2008 lähtien. Vuonna 2019 siihen

osallistui noin 90 000 kävijää.

– Espoo-päivä kuvastaa kaupunkiamme ja

sen asukkaita. Espoo on iso, monikeskuksinen

kaupunki, jonka eri asuinalueille on vahva oma identiteettinsä.

Kaupunki toimii näiden alueiden yhdistäjänä.

Samalla tavoin Espoo-tapahtumassa eri alueilla ja toimijoilla

on omia, persoonallisia tapahtumiaan ja kaupunki

on tuonut mukaan kaikkia yhdistäviä isompia esityksiä,

tapahtuma- ja kulttuuripalvelupäällikkö Lea Rintala

kuvailee.

Isoja tapahtumia ei tänä vuonna järjestetä, vaan Espoopäivä

koostuu pienistä esityksistä, omatoimi- ja etätapahtumista.

– Nyt jos koskaan tarvitsemme vahvan signaalin siitä,

että olemme tiivis yhteisö. Positiivinen tekemisen meininki

on viesti siitä, että yhdessä pärjäämme vaikeinakin

aikoina, Rintala painottaa.

Tehdään yhdessä

turvallinen Espoo-päivä

ESPOO-PÄIVÄÄ 2020 on valmisteltu COVID-19-pandemian vuoksi

poikkeuksellisissa olosuhteissa. Kiitos luovuutensa peliin laittaneiden

organisaatioiden, yhteisöjen ja kaupunkilaisten, saamme

silti tänäkin vuonna nauttia yli sadasta tapahtumasta, joista moni

toteutetaan verkossa tai omatoimielämyksinä.

Etäohjelman seuraaminen tai omatoimikohteeseen tutustuminen

ovat kaikille hyviä tapoja osallistua Espoo-päivän viettoon.

Erityisesti riskiryhmään kuuluvien kannattaa valita jokin Espoopäivän

monista kiinnostavista etä- ja omatoimitapahtumista tai

luontokohteista.

Lisäksi mukana on lähitapahtumia, jotka järjestetään pääosin

ulkona. Yleisön, esiintyjien ja työntekijöiden hyvinvoinnin turvaamiseksi

kaikkien tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan

voimassa olevia turvallisuusohjeistuksia ja -suosituksia

COVID-19-pandemian aikana. Osallistuthan lähitapahtumiin vain

oireettomana ja muut tapahtumavieraat huomioiden.

Muut tapahtumat, joissa kaupunki on päätoimijana, ovat

perinteinen Itsenäisyyspäivän juhlakonsertti, yhteinen

uuden vuoden juhla ja viime vuonna ensimmäistä kertaa

järjestetty Espoo Visual Festival.

– Tapahtumien suosio on yllättänyt. Itsenäisyyspäivän

konsertin liput jaetaan aina loppuun. Uuden vuoden

juhla ja Espoo Visual Festival ovat keränneet noin 20 000

osallistujaa. Palautteissa tapahtumia on toivottu lisää eri

puolille kaupunkia. Tärkeää onkin, että tapahtumat ovat

hyvien kulkuyhteyksien päässä, Rintala sanoo.

Yli

100

tapahtumaa

Kaikki Espoopäivän

tapahtumat

ja tarkemmat

ohjelmatiedot:

espoopäivä.fi ja

facebook.com/espoopaiva

ETÄTAPAHTUMIA

• Hattusten videokonsertti

lapsille ja lapsenmielisille

(youtube.com: Espoo-päivä 2020)

• Pe 28.8. klo 18 Club for Five

striimattuna Leppävaaran kirkosta

(youtube.com: Leppävaaran Seurakunta)

• La 29.8. klo 13–16 Espoon

Tanssiopiston sähköiset tanssiaskeleet

(espoontanssiopisto.fi)

• Amazing Waste -pakopeliseikkailu

mobiililaitteella

(en.actionbound.com/bound/sohvalta)

OMATOIMIKOHTEITA

• Bärtilin jalanjäljissä

-tapahtumapolku Kauklahdessa

(kauklahti.fi)

• Kellosuunnistus Espoossa

(kellomuseo.fi)

• Ilona Niemi: Personae

mythologicae

(Näyttelykeskus WeeGeen

työmaa-aita, Ahertajantie 5)

• Neulegraffiteja Leppävaaran

raitilla ja Tarvaspäässä Gallen

Kallelan museon pihapiirissä

LÄHITAPAHTUMIA

• Pe 28.8.klo 17–19 Koko perheen

jäädisco (Espoonlahden Forum-jäähalli,

Espoonlahdentie 2–4)

• Pe 28.8. klo 21.15 Casablancaulkoilmaelokuva

Träskändan puistossa

(Träskändanristi 2)

• La 29.8. klo 11–14 Höyläpenkki Pop-up

/Hyvelbänk Pop-up Kauklahdessa

(Lassen Taitotalo, Hansatie 14)

• La 29.8. klo 21.15 Cry-Babyulkoilmaelokuva

Keran Halleilla

(Keran Hallit, Karantie 2)

22 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Perhevalmennus

siirtyi verkkoon

Esikoistaan odottava

Eira Mäenrinta sanoo

etävalmennuksen

tarjoavan paljon

tietoa, mutta

odottajien keskinäinen

vuorovaikutus jää siinä

vähäiseksi.

› Aiemmin ryhmätapaamisina järjestetyissä

perhevalmennuksissa on ollut

kuusi äitiä kerrallaan, etävalmennuksissa

ryhmäkoko on ollut suurempi.

Jokaisella voi olla mukana puoliso tai

tukihenkilö.

Olarissa asuva Eira Mäenrinta,

25, osallistui etävalmennukseen kesäkuun

alussa. Hänen esikoisensa laskettu

aika on nyt elokuussa.

– Odotin varsinkin muiden äitien

kohtaamista, mutta etävalmennuksessa

se ei toteutunut, Mäenrinta sanoo.

Verkostoitumisen tarvetta täydentävät

verkon vauvaryhmät. Mäenrinta

kuuluu Facebookin Vauva2020- ja

Elokuiset2020-ryhmiin.

Mäenrinta pitää kuitenkin hienona,

että perhevalmennus järjestyi

etäyhteydellä.

– Valmennuksessa sai

syvällisempää tietoa raskauden

eri vaiheista.

Kahden tunnin aikana

käytiin läpi supistuksia,

synnytyksen eri vaiheet

ja ihan konkreettisesti

se, milloin synnytyssairaalaan lähdetään,

Mäenrinta arvioi.

Vuorovaikutteisuutta parannetaan.

– Syksyksi on tulossa mahdollisuus

lähettää kysymyksiä ennakkoon,

kertovat valmennuksen järjestäneet

Tapiolan neuvolan terveydenhoitajat

Laura Räisänen ja Ruut Korhonen.

Etäryhmissä on ollut jopa 43 osallistujaa

tukihenkilöineen, jolloin

toteutus on luentomainen.

– Syksyllä yritämme kehittää toimintaamme

enemmän vuorovaikutteisemmaksi.

Olemme kuitenkin siitä

tyytyväisiä, että olemme poikkeustilanteessa

saaneet luotua uuden tavan

valmennuksille ja tavoittaneet lähes

kaikki kevään ja kesän aikana synnyttävät

perheet, Räisänen toteaa.

Myös Auroran neuvolasta on ollut

kaksi terveydenhoitajaa vetämässä

suomeksi ja englanniksi perhevalmennuksia

etänä.

Nyt syksyllä etävalmennusta on tarjolla

kaikilla Espoon suuralueilla.

kohtaaminen

Koronakevät

toi uusia

toimintamalleja

myös

perhepalveluihin.

Teksti Juha Peltonen Kuva Timo Porthan

Eira Mäenrinta tapasi

neuvolan terveydenhoitajat

verkon välityksellä.

– Onneksi valmennus

saatiin järjestettyä poikkeusoloista

huolimatta,

Mäenrinta kiittää.

23


helmi

Niityt eivät ole vain

joutomaata, vaan niillä

on tärkeä ekologinen

ja kulttuurinen tehtävä

kaupunkikuvassa.

Teksti Mia Weckström Kuvat Eemeli Sarka ja iStock

Niitty on pörriäisen paratiisi

ESPOON kaupungin luonnonhoitoyksikössä

on hoidettu 1990-luvulta alkaen

niittyjä eri puolilla kaupunkia. Tällä

hetkellä hoidettavia alueita on lähes

sata hehtaaria. Niittyjä hoidetaan

maatalouskoneilla murskaten, niittäen

ja paalaten.

– Hoito määrittyy kohteiden

mukaan. Myös maisemapeltoja kylvetään

niittykukkasiemenillä keväisin,

kertoo metsänhoitaja Tiina Peippo

luonnonhoitoyksiköstä.

Espoon moninaiset niityt on luokiteltu

neljään hoitoluokkaan. Maisemapellot

ovat asutuksen ja teiden varsilla

sijaitsevia kukkapeltoja. Maisemaniittyjä

ovat niityt, joilla on maisemallista

merkitystä tai virkistyskäyttöä.

Avoinna pidettäviin alueisiin ja näkymiin

kuuluvat ojien varret ja rantaniityt.

Arvoniityiksi lukeutuvat perinneniityt,

kedot, kulttuurimaisemakohteet ja

suojelukohteet.

– Niityt ovat monien pörriäisten

ja pölyttäjähyönteisten elinpaikkoja.

Kukkaniittyjen lisäksi luonnonmukaisemmat

avoimet niityt ja heinikot ovat

elintärkeitä useille uhanalaistuneille

lajeille. Avoin alue ei aina ole joutomaa,

joka odottaa rakentamista, vaan

tärkeä luonnon monimuotoisuutta

lisäävä kokonaisuus maisemassa,

Peippo sanoo.

24 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Bin behöver blomsterängar

ESBO stads naturvårdsenhet har

tagit hand om ängar runtom i staden

sedan 1990-talet. Det finns

för tillfället nästan hundra hektar

sådana ängsområden. Arbetet med

ängarna sköts med slåttermaskiner

där växterna krossas, samlas upp och

pressas ihop till balar.

– Skötseln fastställs utgående från

platsen i fråga. Vi sår även ängsblomsterfrön

på landskapsåkrar varje

vår, säger forstmästare Tiina Peippo

vid naturvårdsenheten.

Esbos olika ängar är indelade i

fyra skötselklasser. Landskapsåkrar

är blomsterfält invid bosättningar och

vägar. Landskapsängar är sådana

ängar som är viktiga med tanke på

landskapsvyer eller rekreation. Även

diken och kustängar hör till de marker

och vyer som hålls öppna. Till så kalllade

värdeängar räknas traditionella

ängar, blomsterfält, kulturlandskap

och skyddade platser.

– Bin och mångahanda andra pollinerande

insekter lever i och behöver

ängsmiljöer. Förutom blomsterängar

är mer naturliga öppna ängar och

gräsmarker livsviktiga för många

alltmer hotade insektsarter. Öppna

marker är inte alltid impediment som

väntar på byggprojekt, utan en viktig

helhet i landskapet som ökar den

biologiska mångfalden, säger Peippo.

Pörriäisten lisäksi

niittyalueet houkuttelevat

paikalle perhosia.

Nokkosperhosia voi

tavata aina lokakuulle

asti.

Tonttumaan niityillä

vallitsee kesällä ihana

kukkaloisto.

Niityt tarjoavat

monipuolisen virkistysympäristön

ja tuovat

vaihtelua metsäisten

ja rakennettujen

alueiden väliin.

25


espoolainen

Finnoosta rakentuu tällä vuosikymmenellä

merellinen asuinalue, jonka suunnittelussa

on hyödynnetty paikallistuntemusta.

Kaitaan lukion oppilaat pääsivät

suunnittelemaan metron alikulkutunneliin

tulevan taideteoksen.

Finnoon uusi

asuinalue valmistuu

2030-luvulla.

Paikallisten kädenjälki

tulee näkymään osana

kokonaisuutta.

Paikallista

taidetta

Teksti Eemeli Sarka Kuva Timo Porthan

Finnoo

• Vanhalta nimeltään

Suomenoja

• Sijaitsee Kaitaan ja

Nöykkiön kaupunginosien

alueella

• Länsiväylän varrella

• Länsimetron jatkoosan

yksi asemista

tulee Finnoon

keskustaan

• Rakentuu 17 000

asukkaan

asuinalueeksi

• Ensimmäiset uudet

asukkaat pääsevät

muuttamaan

syksyllä 2021

Kaitaan lukion kuvataidelinjan oppilaat suunnittelivat

metroasemalle johtavaan alikulkutunneliin

merenpohjaa kuvaavan teoksen yhteistyössä

kaupungin kanssa.

– Osallistava tekeminen kuuluu kaupungin

arvoihin, joten tähän valittiin opetustoimea tukeva oppilasyhteistyö,

kertoo Finnoon alueen projektinjohtaja

Kimmo Leivo.

Mukana olleet oppilaat ovat tyytyväisiä siitä, miten he

pääsevät jättämään jälkensä alueen ihmisten elämään.

– Kun paikallinen koulu osallistuu tällaiseen, se näyttää,

että tästä alueesta ollaan kiinnostuneita ja kotoisuuden

lisäämiseen käytetään voimavaroja, Robert Söderman

sanoo.

Alueilla on oma identiteetti. Suunnitteluvaiheen alussa

oppilaat tutustuivat alueen erityispiirteisiin sekä Finnoon

designmanuaaliin, joka ohjaa alueen kehitystä.

– Paikalliset alueen ja sen kulttuurin tuntevat ihmiset

tuovat persoonaa suunnitteluun. He pystyvät tekemään

oman näköisensä teoksen, joka kuvastaa tätä paikkaa,

Väinö Rajakallio toteaa.

Uudistumisesta huolimatta Finnoon seutu on pysynyt

oppilaiden mukaan rauhallisena.

– Vaikka uutta rakennetaan, täällä on jätetty metsiä ja

tilaa elää, Rajakallio kiittää.

Luonto ja merellisyys näkyvät alueen suunnittelussa,

ja teoksen sijoittuminen maan alle antoi tekijöille idean

merenpohjaa kuvaavasta teoksesta.

Kuvataidelinjalla on hyvä ryhmähenki. Projektin alussa

oppilaat jakaantuivat pienempiin ryhmiin, joista jokainen

esitteli yhden idean.

– Vaikeinta oli lähteä puristamaan erilaisista ideoista

yhtä kokonaisuutta, Söderman kertoo.

Taideteoksen valtavan koon hahmottaminen oli hankalaa,

vaikka apuna käytettiin mallikaloja todellisessa mittakaavassa.

Käytettävä materiaali oli myös uusi tuttavuus.

– Yhdessä ehdotuksessa ruostutettua terästä olisi tullut

korkealle, jolloin teos olisi luonut liian tumman ilmapiirin

tilaan, Anri Pähklamäe muistelee.

26 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Designnäkökulma kaikessa

Turvallisuuden takia tulevan Finnoon

metroaseman ympäristössä autot ja

jalankulkijat on erotettu eri tasoihin.

Alikulkutunnelin pitkät seinät sopivat

yhteistyöprojektiin, jossa oppilaat

saivat mahdollisuuden vaikuttaa

ympäristöönsä ja samalla arvokasta

kokemusta työelämästä.

– Tulevaisuutta ajatellen heille

oli varmasti arvokasta nähdä, miten

prosessi toimii, kun asiakas pitkälti

määrittelee raamit työlle eli teoksen

teeman, koon sekä materiaalit,

projektinjohtaja Kimmo Leivo

sanoo.

Kestävyyden takia materiaaleiksi

valikoituivat pintahiottu ruostumaton

teräs sekä säänkestävä corten-teräs.

Taiteellinen muotoilu on

otettu mukaan kaikkeen alueen

suunnitteluun, esimerkiksi alueelle

rakennettavan pysäköintitalon

julkisivut ovat merisolmuaiheisia.

– Laitetaan design rakennuksiin,

joita joudutaan joka tapauksessa

rakentamaan. Designilla pyrimme

antamaan jokapäiväistä mielihyvää

alueella kulkeville ihmisille. Se on

Finnoon alueella kantava teema

yhdessä kestävän kehityksen kanssa.

Väinö Rajakallio (vas.),

Tomi Ding, Marcello Säisä,

Veera Virtanen, Robert

Söderman ja Anri Pähklamäe

olivat mukana

suunnittelemassa tulevan

Finnoon aseman alikulkutunnelin

taideteosta.

27


vi i esbo

Ungefär hälften av

generalplanen för norra

och mellersta Esbo

är obebyggt område.

Jordbruk har långa

traditioner i norra Esbo.

Text Jenni von Frenckell Bild Mauri Ratilainen

I norra och mellersta

Esbo pågår som bäst en

generalplaneändring.

Esbo stad har involverat

många aktörer i

det omfattande

planeringsarbetet.

Bland annat

jordbrukarnas behov

i trafikarrangemangen

ska tas i beaktande.

Med

traktor

i trafiken

Den nuvarande generalplanen är den äldsta som fortfarande

är i kraft i Esbo. Mätt i areal täcker den ett stort

område, ungefär halva Esbo. Det innebär att många

Esbobor påverkas av ändringarna i generalplanen.

Därför har invånare och aktörer hörts i samband med

bakgrundsarbetet.

En av dem som haft en aktiv roll i planeringsarbetet är jordbrukaren

Magnus Selenius. Selenius är ekobonde och markägare i

norra Esbo och idkar både jord- och skogsbruk. Han är nöjd med

att markägarna har blivit hörda och har fått delta i planeringsarbetet.

– Det är positivt att staden har visat intresse för Esbos historia.

Kulturhistoriskt är området väldigt värdefullt. Om man vill bevara

kulturlandskapet så behövs jordbruket och en ny generation jordbrukare.

Det måste man jobba aktivt för, påpekar Selenius.

Generalplanen styr markanvändningen och ska beakta områdets

särdrag. Den här gången har det förberedande arbetet varit

ovanligt krävande. Det beror dels på att generalplanen är så

omfattande, dels på att området är så mångsidigt och varierande.

Staden har samlat in åsikter om frågor som till exempel trafiken

i området. För jordbrukarna handlar det om konkreta utmaningar.

För att kunna odla åkrarna måste jordbrukarna kunna ta

sig fram med stora, moderna jordbruksmaskiner. Tidigare har

trafikarrangemangen orsakat problem och här hoppas Selenius

på en förbättring.

– Billiga material med vassa kanter, refuger i mitten och branta

kantstenar lämpar sig inte så väl för en traktor eller skördetröska

trots att det kanske ser modernt och fint ut. Jag hoppas på att se

rutter och trafiklösningar som beaktar olika behov. Med lite planering

och god vilja är det möjligt att hitta lösningar som fungerar

för alla, anser Selenius.

Processen med att förnya generalplanen inleddes redan år

2013. Det är stadsfullmäktige som slutligen godkänner förslaget.

Magnus Selenius

uppskattar stadens

intresse för jordbrukarnas

behov i den

nya generalplanen.

28 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Påverka den kommande berättelsen om Esbo

FÖRBEREDELSERNA för berättelsen om

Esbo, dvs. stadens strategi för fullmäktigeperioden

2021–2025 inleds i

augusti. Vi samlar in kommuninvånarnas

åsikter och önskemål om framtiden

i Esbo som grund för handläggningen

i förtroendeorganen.

– Det är viktigt för oss att Esbobornas

röst hörs i berättelsen om Esbo

och därför inbjuder vi alla att delta

i förberedelserna, säger stadens

strategidirektör Jorma Valve.

– Berättelsen om Esbo har varit en

gemensam ledstjärna i utvecklingen

av Esbo redan under två fullmäktigeperioder.

Strategin i form av en

berättelse har varit lätt att kommunicera

och man har engagerat sig bra i

den, säger Valve.

Nu är det rätt tid att fundera på

hur ditt framtida Esbo ser ut och

vara med och påverka. Du kan delta i

enkäten Mitt Esbo på vår webbplats

espoo.fi.

Dags att fira tillsammans

ESBODAGEN firas än en gång den 28

och 29 augusti. Inga stora evenemang

ordnas i år. Däremot blir det små uppträdanden,

liksom evenemang som

aktiverar besökarna och sådana som

visas på distans.

– Nu om någonsin behöver vi

tydligt visa att det råder en fin gemenskap

i vår stad. Gemensamma aktiviteter

i positiv anda visar också att vi

tillsammans klarar av även svåra tider,

säger Lea Rintala som är chef för

evenemang och kulturtjänster.

Alltsedan 2008 har Esbodagen

firats i stadens regi. I fjol samlade

de olika evenemangen totalt cirka

90 000 besökare.

Kannussalen öppnas igen på

Esbodagen. Kannussalen har varit

stängd för renovering, men fredagen

den 28 augusti har allmänheten

möjlighet att bekanta sig med de

nya utrymmena. Guidade visningar

arrangeras non-stop i små grupper

som även får ta sig en titt på sådana

utrymmen dit allmänheten i regel

inte har tillträde: bakom scenen och i

omklädningsrummen.

– Det blir även små musikuppträdanden,

eventuellt snuttar ur kommande

filmer liksom något smått och

gott att äta, säger Simppu Silaste,

ansvarig producent för Kannussalen.

Filmvisningarna inleds på lördag.

Tre föreställningar står på programmet.

I samband med Esbodagen

arrangerar cirkus- och teaterskolan

Esko en trädgårdsfest fredagen den

28 augusti. Här har även allmänheten

möjlighet att prova på olika cirkustillbehör.

Skolans elever leder också

olika teaterlekar som alla kan delta i.

Hela eftermiddagen är fullspäckad

med program klockan 15–18 och

pågår non-stop, det vill säga besökare

kan droppa in när det passar dem.

Skolans distansuppträdanden

består av två klassikerpjäser och ett

soloframträdande.

Alla evenemang

och närmare information

om Esbodagens

program finns på

adressen espoopäivä.fi

och facebook.com/

espoopaiva.

29


me

Espoon perusopetus

* Luvut ovat lukuvuodelta 2019–2020.

Suomenkieliset

koulut alkoivat tänä

syksynä 13.8. ja

ruotsinkieliset

18.8.2020.

76

suomenkielistä

peruskoulua,

joista

44 alakoulua

13 yläkoulua

16 yhtenäistä peruskoulua

2 erityiskoulua

1 sairaalakoulu

11

ruotsinkielistä

peruskoulua

Oikein

vastanneiden

kesken arvotaan

kirjapalkintoja.

yli 29 000

oppilasta, joista

6 390

vieraskielistä.

Opetusta

annetaan

Espoossa

38 kielellä.

Koulutiensä aloittaa

vuosittain noin

3 400

ekaluokkalaista.

ristikko

Kirjaa oransseihin ruutuihin syntyvät kirjaimet alla oleviin ruutuihin ja lähetä kirjaimista syntynyt vastaus

10.10.2020 mennessä osoitteeseen espoolehti@omnipress.fi. Laita mukaan nimesi ja osoitteesi.

30 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Luovuus kukkii

Kerassa

Keran jättimäinen teollisuusalue

tarjoaa tilaa yhteisölliselle

kaupunkikulttuurille.

yhdessä

› Entinen Kilon logistiikkakeskus ja sen ulkoalueet

ovat saamassa uuden elämän, kun alue muuntuu

vähitellen taiteen ja kulttuurin keskittymäksi.

Kaiken takana on keväällä Keran Halleilla toiminnan

aloittanut Kera-kollektiivi, jota pyörittää aktiivisesti

viitisen henkilöä.

– Kaupunkikulttuurin keskittymän luominen

Keraan oli pitkäaikainen haaveeni. Olen työskennellyt

kaupunkitapahtumien ja yhteisöllisen

kaupunkikulttuurin parissa ja ollut aikaisemmin

mukana perustamassa Kalasataman

Vapaakaupunkia. Kera-kollektiivissa on samanlaista

ideologiaa, kertoo idean isä Jaakko

Blomberg.

Kyse on väliaikaisesta toiminnasta. Kerakollektiivi

on yhdistelmä kaupunkikulttuuria,

taidetta, yhdessäoloa ja tapahtumia, jotka painottuvat

ensi kesään. Kuluneen kesän aikana Kerassa

keskityttiin taideprojekteihin, kuten muraalien

tekemiseen, ja kaupunkiviljelyyn.

– Alueella on noin 40 jaettua viljelylaatikkoa,

joita kaikki viljelystä kiinnostuneet ovat voineet

vuokrata.

Tulevaisuudessa Keran Hallit väistyvät, kun

teollisuusalueena tunnettu Kera muuttuu urbaaniksi

kaupunkikeskukseksi. Ennen sitä alue tarjoaa

puitteet väliaikaiskäytölle.

Keran halleissa on tilaa yli 90 000 neliömetriä.

Piha-alue on valtaisa. Kollektiivin lisäksi alueella

on tällä hetkellä muun muassa urheilutoimintaa ja

pienpanimo.

– Käytämme tiloja, joita muut eivät käytä.

Valtava piha-alue tarjoaa tilaa taideprojekteille

ja myöhemmin musiikille ja tapahtumille.

Tavoitteena on luoda ainutlaatuinen paikka, jota

tultaisiin katsomaan kauempaankin. Odotan

innolla, että Kera pääsee puhkeamaan kukkaan.

Kollektiivin toiminnan mahdollistavat Espoon

kaupungin Innostava elinvoimainen Espoo -kehitysohjelma

sekä tapahtuma- ja kulttuuripalvelut ja

rakennusten omistaja SOK.

– Teemme yhteistyötä useiden eri tahojen

kanssa ja luomme sisältöjä yhdessä. Sisätiloihin

olemme kaavailleet kirpputoritoimintaa ja erilaisia

työpajoja ja pihalle musiikkitapahtumia, Blomberg

paljastaa.

Kesä Keran Halleilla

on kulunut viljellen.

Jaakko Blomberg

odottaa jo ensi kesää,

jolloin alueella on

tarkoitus järjestää

tapahtumia.

Vuosien 2018–2019

vaihteessa

tyhjentyneeseen

logistiikkakeskukseen

on löytynyt uusia

käyttäjiä. Joskus

tulevaisuudessa

purettavat hallit

yhdistävät paikallisia

toimijoita.

Teksti Mia Weckström Kuva Eemeli Sarka

31


Mitä sinulle tulee mieleen Espoosta?

Mitkä asiat ovat hyvin?

Mihin kaupungin tulisi panostaa?

Vastaa kyselyyn ja kerro meille toiveesi tulevaisuuden

Espoosta. Kyselyn vastauksia hyödynnetään kaupungin

strategian, Espoo-tarinan, päivityksessä.

Anna äänesi kuulua: espoo.fi

Vad tänker du på när du tänker på Esbo?

Vad är bra? Vad borde staden satsa på?

Svara på enkäten och berätta dina önskemål för

framtidens Esbo. Vi utnyttjar svaren när vi

uppdaterar stadens strategi, Berättelsen om Esbo.

Låt din röst höras: esbo.fi

Espoo.fi

Esbo.fi

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!