Espoolehti 4/2020

espoolehti

Espoon kaupungin lehti asukkaille.

ESPOO ESBO

kaupungin lehti espoolaisille 4 2020

&

Koulu

unelma

Read this

in english:

YUMPU.COM/

ESPOOLEHTI

Lukio-opetus

uudistuu

syksyllä.

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet

paranevat entisestään.

Sote-palvelut

ihminen edellä

Palvelujen parissa

Kalajärvellä

Talvellakin riittää

tapahtumia


2

pääkirjoitus

Jukka Mäkelän

pääkirjoitus ottaa

kantaa kaupungin

ajankohtaisiin

aiheisiin.

Jukka Mäkelä on Espoon kaupunginjohtaja.

Noudatetaan koronaohjeita

Pääkaupunkiseudun ja Espoon koronatilanne on heikentynyt

viime viikkoina. Myös huolestuttavat tilastot muualta

Euroopasta antavat aihetta erityiseen tarkkaavaisuuteen.

Tiedämme, että koronavirus tarttuu helposti ja siksi on tärkeää

suojautua kunnolla.

Pikkujoulut ja muut loppuvuoden isot juhlat kannattaa jättää

tänä vuonna väliin tai viettää niitä virtuaalisesti. Esimerkiksi

Espoon kaupungin perinteinen itsenäisyyspäivän juhlakonsertti

lähetetään streamattuna verkossa.

Maskin käyttö on tärkeää. Käytä maskia muun muassa joukkoliikenteessä,

julkisissa tiloissa, yleisötilaisuuksissa, harrastuksissa,

sisäliikuntatiloissa, toisen asteen oppilaitoksissa, kaupassa

ja asioidessasi eri palveluissa. Kouluissa opettajat käyttävät maskia

kuten myös henkilöstö työpaikoilla, kun etäisyyttä ei voida

pitää.

Koronatestiin kannattaa mennä vähäistenkin oireiden vuoksi.

Ja sairaana tai altistuneena pysytään ehdottomasti kotona.

Ohjeita noudattamalla huolehdit omasta, läheisten ja myös kaikkien

muiden ihmisten terveydestä. Kyllä tästä yhdessä selvitään.

Jukka Mäkelä

Espoon kaupunginjohtaja

Lisätietoa koronasta: espoo.fi/koronavirus

Vi följer coronariktlinjerna

De senaste veckorna har coronasituationen i huvudstadsregionen

och Esbo försämrats. Oroväckande statistik från övriga

Europa ger också anledning till att vara särskilt noggrann.

Vi vet att coronaviruset är väldigt smittsamt och därför

är det viktigt att skydda sig ordentligt.

Julfester och andra stora fester vid årsslutet av året

bör hoppas över eller firas virtuellt i år. Till exempel

Esbo stads traditionella självständighetsdagskonsert

streamas på nätet.

Det är viktigt att använda ansiktsmask. Använd

mask i bl.a. kollektivtrafiken, allmänna utrymmen,

offentliga evenemang, fritidsintressen,

idrottsanläggningar inomhus, läroanstalter

på andra stadiet, butiker och när du sköter

ärenden.

I skolorna använder lärarna mask liksom

personalen på arbetsplatser där det inte

går att hålla avstånd.

Man bör ta ett coronatest så fort man

känner minsta symtom. Och om man är

sjuk eller har utsatts för smittan ska man

definitivt stanna hemma. Genom att följa

riktlinjerna tar du hand om din egen, dina

närståendes och även alla andra människors

hälsa. Tillsammans kommer vi att ta oss igenom

det här.

Jukka Mäkelä

Stadsdirektör i Esbo

Mer information om corona: espoo.fi/coronaviruset

14

Sisältö

3 | Kalenteri ja poiminnat

Pane muistiin tärkeimmät päivämäärät.

8 | Teema

Länsi-Uudenmaan yhteinen sote.

14 | Palveluksessa

Jani Suomalainen nuorten tukena.

15 | Menot

Joulu tulla jolkottaa.

20 | Ajassa

Lukio-opetus uudistuu syksyllä.

23 | Kohtaaminen

Osallisuuden asialla.

24 | Helmi

Villa Elfvik ohjaa luontoon.

26 | Espoolainen

Kalajärvellä palvelut ovat lähellä.

28 | Vi i Esbo

Gymnasiets

nya läroplan.

30 | Me

Saadaanko valkea joulu?

31 | Mun Espoo

Kyläyhdistyksellä pitkät perinteet.

20


30.11. ja 14.12.

Pääkaupunkiseudun nuorisoasunnot

ry:n asumisneuvoja on tavattavissa

Ohjaamotalon Leppävaaran Starttipisteellä

ilman ajanvarausta 30.11.

ja 14.12. klo 12–16. Asumisneuvoja

auttaa kaikenlaisissa asumiseen liittyvissä

kysymyksissä ja tilanteissa.

7.12.

Espoon kaupunginvaltuusto

kokoontuu

klo 17.30 alkaen. Kokousta

voi seurata suorana

osoitteessa mediaserver.fi/

live/espoo

30.11.

Maanantaina 30.11. klo 14–19 verenluovutusta Sellosalissa.

Voit luovuttaa verta, jos olet terve, 18–70-vuotias ja painat vähintään

50 kiloa. Uuden luovuttajan tulee olla alle 60-vuotias. Ota mukaasi

virallinen henkilötodistus. Maksuton infonumero 0800 0 5801. Lisätietoja:

veripalvelu.fi ja sovinkoluovuttajaksi.fi. Veripalvelu toimii myös

poikkeusoloissa. Verenluovutuksessa on käytössä pandemiavarautumistoimet.

Verenluovutus ei laske immuniteettia.

8.12. ja

22.12.

Asunnonhakuinfo Ison

Omenan palvelutorin Aaltohuoneessa

8.12. ja aikuissosiaalityön

aulassa Komentajankadulla

22.12. klo 13–15

välisenä aikana. Asiointi

jonoperiaatteella. Asunnonhakuinfot

on tarkoitettu asiakkaille,

jotka tarvitsevat apua ja

tukea asunnon hakemisessa

ja asuntohakemusten täyttämisessä.

Infoissa ei anneta

asuntoja eikä siellä kirjoiteta

puoltoja tai lausuntoja. Jos

sinulla on tarvetta tulkille, voit

olla yhteydessä asumisneuvojiin

sähköpostitse asumisneuvonta@espoo.fi.

7.1.

Kevätlukukausi

perusopetuksessa

sekä lukiokoulutuksessa

alkaa.

kalenteri 12/20–2/21

Poimi kalenterista

talven tärkeimmät

tapahtumat ja

ajankohtaiset

päivämäärät.

23.2.

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen

yhteishaku järjestetään 23.2.–

23.3. Sähköinen hakulomake täytetään

osoitteessa www.opintopolku.fi (suomi)

tai www.studieinfo.fi (ruotsi). Lomakkeen

täyttämistä voi harjoitella ennen

hakuaikaa samassa palvelussa.

6.3.

Seuraava

Espoo-lehti

ilmestyy.

ESPOON ASUKASLEHTI

Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin koteihin Lukijapalaute ja juttuvinkit espoolehti@omnipress.fi

Julkaisija Espoon kaupunki / Esbo stad, PL 12 / PB 12, 02070 Espoon kaupunki / Esbo stad,

(09) 81 621, espoo.fi, etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätoimittaja viestintäjohtaja Satu Tyry-Salo

Toimitus Omnipress Oy, espoolehti@omnipress.fi Toimituspäällikkö Kimmo Kallonen

Ulkoasu Oona Kavasto/Hank Painopaikka Punamusta Jakelu SSM Jakelupalaute

jakelupalaute@omnipress.fi Kansi Timo Porthan ISSN 1798-8438

3


Poiminnat


Vuoden 2021 talousarvioehdotuksen mukaan verorahoitusta eli vero- ja

valtionosuustuloja yhteensä arvioidaan kertyvän vähemmän kuin 2020, kun valtion

koronakompensaatiot vähenevät. Toimintamenojen kasvu ylittää reilusti verorahoituksen

ja tuloksen arvioidaan olevan negatiivinen -43 miljoonaa euroa vuonna 2021.

Enter Espoon

uusi verkkopalvelu

julkaistaan

vuoden

vaihteessa.

” Olemme yhä

sama helposti

lähestyttävä

kumppani.

Espoo Marketing on nyt Enter Espoo

Espoo

somessa

Facebook

Espoo – Esbo

Päivityksiä eri puolilta

kaupunkia ja kaupungin eri

toimijoiden kuulumisia.

Twitter

@EspooEsbo

POHJOISMAIDEN suurinta innovaatiokeskittymää

orkestroiva

ja matkailua markkinoiva yhtiö

tunnetaan nyt nimellä Enter

Espoo. Enter Espoo on Espoon

kaupungin omistama markkinointiyhtiö,

jonka tehtävä on

houkutella yrityksiä, investointeja

ja vierailijoita Espooseen

sekä auttaa toimijoita menestymään

innovaatio- ja matkailuekosysteemeissä.

Yhtiön palvelut on kehitetty

auttamaan matkailualan

ja innovaatioympäristössä

toimivia yrityksiä löytämään

kumppaneita, asiakkaita sekä

kasvun mahdollisuuksia. Enter

Espoon tavoitteena on saada

lisää työpaikkoja, verotuloja ja

kestävää kasvua Espooseen,

yhtiön kumppaneille sekä koko

Suomelle.

Nimenmuutoksen ja yritysidentiteetin

kirkastamisen tavoitteena

on uudistaa ja selkiyttää

yhtiön roolia innovaatioekosysteemin

ja Espoon kaupungin

eri toimijoiden kesken. Uusi

nimi kuvaa paremmin yhtiön ja

Espoon kaupungin strategian,

Espoo-tarinan, tavoitteiden

toteuttamista.

– Meidät tunnetaan nyt

uudella nimellä ja ilmeellä, mutta

olemme yhä sama asiantunteva,

luotettava ja helposti lähestyttävä

yhteistyökumppani, sanoo

Enter Espoon toimitusjohtaja

Jaana Tuomi.

Enter Espoo rakentaa parhaillaan

myös uutta enterespoo.fiverkkopalvelua,

joka julkaistaan

kokonaisuudessaan vuoden

vaihteessa.

Elää ajassa, päivittyy

nopeasti. Tiedotusta,

vastauksia ja keskustelua.

Instagram

@espoonkaupunki

Hienoja hetkiä, tapahtumia ja

maisemia espoolaisin silmin.

#espoohetki

Paperiset liikunta- ja kulttuurisetelit jäävät historiaan

PAPERISIA liikunta- ja kulttuuriseteleitä,

esimerkiksi Smartum, Edenred ja Tyky,

ei vastaanoteta maksuvälineinä Espoon

kaupungin palvelu- ja myyntipisteissä

31.12.2020 jälkeen. Liikunta- ja kulttuuriedut

voidaan jatkossa maksaa sähköisillä

maksuvälineillä, kuten matkapuhelinsovelluksella

tai maksukortilla.

Nykyaikaiset, sähköiset maksuvälineet

ovat kustannustehokkaampia ja niiden

käyttö vähentää manuaalisen työn määrää.

Espoo tähtää toiminnassaan digitaalisten

välineiden hyödyntämiseen. Sähköiset

maksuvälineet liikunta- ja kulttuurietujen

maksuun ovat jo hyvin yleisesti käytössä.

4 Espoon kaupungin lehti asukkaille


KÄY

KATSOMASSA!

Palstalla tutustutaan

mielenkiintoisiin

kohteisiin, joihin

kaikilla espoolaisilla

on vapaa pääsy.

Träskändan tammi

TRÄSKÄNDAN tammi, Espoon paksuin

yksirunkoinen puu, sijaitsee

keskeisellä paikalla lähellä jokea

ulkoiluteiden risteyksen tuntumassa

Träskändan kartanopuistossa.

Tammi on ympärysmitaltaan noin

5,5 metriä. Korkeutta jättiläistammella

on noin 22 metriä, ja latvuksen

läpimitta on noin 28 metriä. Tammen

arvellaan olevan yli 300-vuotias.

1980-luvun jälkipuoliskon kovat

talvet aiheuttivat isojen oksien

kuivumista. Nämä oksat on sittemmin

poistettu, mistä merkkinä ovat

puussa näkyvät sahausjäljet.

Träskändan kartanon historia

ulottuu yli 200 vuoden päähän.

Kartanon tunnetuin omistaja on ollut

1800-luvulla alueella vaikuttanut

Aurora Karamzin.

Träskändan

kartanopuistosta

löytyvät

kaikki kotimaiset

jalot lehtipuut:

tammi,

vuorijalava,

kynäjalava,

metsälehmus,

vaahtera ja

saarni.

KYSYTTYÄ

Palstalla vastataan

lehden ilmestymisaikaan

kaupungille

tuleviin yleisimpiin

kysymyksiin.

?

Miksei ole jo hiekoitettu?

Joskus hiekoituksessa on viivettä

rajallisen kalustomme vuoksi, sillä

kunnostettavia väyliä on määrällisesti

paljon. Hiekoitus on tehty, mutta sään

lauhtuessa hiekoitushiekka vajoaa

jään läpi, jolloin siitä ei ole hyötyä

liukkauden torjunnassa. Turvallista

liikkumista voidaan edistää sillä, että

kunta hiekoittaa väylät kohtuullisessa

ajassa ja liikkuja valitsee liukumattomat

jalkineet.

?

Miksei kevyen liikenteen

väyliä ole aurattu aamuun

mennessä? Miksi suositaan autoja

pyöräilijöiden kustannuksella?

Ensin aurataan ajoradat. Näin kadun

varressa olevalle kevyenliikenteen

väylälle lentänyt lumi saadaan pois.

Jos jalkakäytävä aurattaisiin ensin,

jouduttaisiin työ tekemään uudestaan,

kun ajotien auraus heittäisi lumen

takaisin kevyenliikenteen väylälle. Kun

ajoradalla on lunta, se aiheuttaa huomattavasti

enemmän onnettomuuksia

kuin sama määrä jalkakäytävällä.

?

Miksi kaupunki auraa

tonttiliittymäni umpeen?

Aurattavan lumimassan on mahduttava

jonnekin. Kun tien vierellä on jo

valli, lumi purkautuu tonttiliittymään.

Espoossa on yli 25 000 tonttiliittymää.

Yhden aukaisu on pieni juttu,

mutta jos haluaisimme avata kaikki,

olisi kalustoa lisättävä suuresti. Talvikunnossapitoon

kuluisi useita miljoonia

euroja enemmän veronmaksajien

rahaa. Tienpidossa vastuu jakautuu

kiinteistöjen ja kunnan välillä. Kaupunki

auraa ajoradan, tonttiliittymään

muodostuneen aurausvallin poistamisesta

vastaa kiinteistö. Vastuunjako

on kirjattuna katukunnossapitolakiin.

” kunnan

Tienpidossa

vastuu jakautuu

kiinteistöjen ja

välille.

5


Poiminnat

Espoon kaupungin investointiohjelma on yhteensä 2,5 miljardia euroa vuosina

2021–2030. Ohjelma sisältää koulujen ja päiväkotien lisäksi kaupungin kasvun ja

kaupunkirakenteen kehittymisen edellyttämät liikenneväylien ja joukkoliikenteen

hankkeet kuten Raide-Jokerin, kaupunkiradan ja metron kehityskäytävän.

Kaupunkiradan suunnittelusta

ja rakentamisesta sopimus

VÄYLÄVIRASTO, Espoon kaupunki ja Kauniaisten kaupunki

tekevät sopimuksen Espoon kaupunkiradan

rakentamisesta. Kaupunginhallituksen hyväksymässä

sopimuksessa sovitaan muun muassa radan toteuttamisen

tarkemmasta kustannusjaosta, toteutustavasta ja

aikataulusta.

Sopimuksen osapuolet sopivat kaupunkiradan rakentamisesta

yhteisrahoitteisena vuonna 2015 hyväksytyn

ratasuunnitelman mukaisesti. Valtio ja kunnat jakavat

hankkeen toteuttamiskustannukset 275 miljoonaa

euroa puoliksi. Espoon osuus koko hankkeen kustannuksista

on 40 prosenttia, ja Kauniaisten osuus on 10

prosenttia.

Euroopan komissio on myöntänyt rakentamisen suunnitteluun

avustusta 11 miljoonaa euroa. Suunnittelun

osuus kokonaiskustannuksista on 22 miljoonaa euroa.

EU-tukea haetaan myös kaupunkiradan rakentamiseen.

Kaupunkirata on osa pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän

kehittämistä. Se parantaa Karjaan,

Kirkkonummen ja Espoon lähiliikenteen täsmällisyyttä

sekä Turun suunnan kaukoliikenteen sujuvuutta.

Käytännössä kaupunkirata muodostuu Leppävaaran

ja Kauklahden välille rakennettavista kahdesta lisäraiteesta.

Kaksi raidetta on kaukoliikenteen ja nopean

lähiliikenteen käytössä ja kaksi tiheän kaupunkijunaliikenteen

käytössä.

Kaupunkiradan rakentamissuunnittelu on tarkoitus

aloittaa viimeistään helmikuussa 2021. Rakentaminen

on puolestaan tavoitteena aloittaa vuoden 2022 aikana.

Radan arvioitu valmistumisvuosi on 2028.

Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy / Ramboll Finland Oy

Finnoon puukerrostalotontit kiinnostivat

KAUPUNGINHALLITUKSEN elinkeino- ja

kilpailukykyjaosto päätti myydä kaksi

tonttia Finnoo-Djupsundsbäckenin

asemakaava-alueelta yhtiömuotoiseen

puukerrostalorakentamiseen.

Ostaja on ryhmittymä, johon kuuluvat

Suomen Puukerrostalot Oy, Lindbäcks

Group Ab ja Kallioinen Yhtiöt.

Kauppahinta on 4,8 miljoonaa euroa.

Ostajaehdokkaita oli kolmetoista.

Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo

on ilahtunut, että kiinteistökehittäjillä

on laajaa kiinnostusta puurakentamista

ja Finnoota kohtaan.

– Tämä kertoo haastavasta

korona-ajasta huolimatta luottamuksesta

siihen, että valmistuvat

asunnot käyvät kaupaksi. Kaiken

kaikkiaan Espoossa rakentaminen

Viitesuunnitelmassa

Finnoon Djupsundsbäcken

idästä. Myytävät

tontit

sijoittuvat

kuvan yläreunassa

olevalle

alueelle.

on jatkunut vilkkaana epävarmasta

tilanteesta huolimatta, Isotalo sanoo.

Finnoon Djupsundsbäckenin

läntinen alue sijaitsee meren ja

Kaitaan keskuksen metroaseman

läheisyydessä rajautuen Kaitaan olemassa

olevaan asutukseen etelä- ja

länsireunasta. Alueella on olemassa

olevat koulu- ja päiväkotipalvelut.

Finnoon aluetta kehitetään valtuuston

päätöksen mukaisesti kestävän

kehityksen esimerkkialueena.

Finnoon ensimmäisiä asuntoja

rakennetaan parhaillaan. Rakenteilla

on myös alueen ensimmäinen pysäköintilaitos,

joka valmistuu loppuvuodesta

2022. Metron arvioidaan

liikennöivän Finnooseen vuonna

2023.

Muista

kasvomaski

HELSINGIN ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin

(HUS) alueella kasvomaskin käyttöä suositellaan

yli 15-vuotiaille julkisessa liikenteessä,

julkisissa tiloissa (kuten kaupoissa,

kauppakeskuksissa ja palvelutoreilla) ja

tilaisuuksissa, toisen asteen oppilaitoksissa,

korkeakouluissa ja nuorisotyössä, harrastustoiminnassa

sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

henkilöstölle potilas- ja asiakastyössä.

Kasvomaskin käyttöä suositellaan myös

kaikilla muilla työpaikoilla erityisesti tilanteissa,

joissa ihmiset laajemmin tapaavat toisiaan

ja kun turvavälejä, vuorotteluja tiloissa

tai muita hygienia- ja turvallisuusjärjestelyjä ei

pystytä toteuttamaan.

Vanhemmille suositellaan kasvomaskia

neuvolan vastaanotoilla sekä oleskellessaan

varhaiskasvatuksen tiloissa, esimerkiksi

lapsia vietäessä tai haettaessa.

Lisäksi kaupunki edellyttää kaikilta 15

vuotta täyttäneiltä kasvomaskin käyttöä

hallinnoimissaan sisäliikuntatiloissa. Kasvomaskia

tulee käyttää muulloin kuin liikuntasuorituksen

aikana. Velvoite koskee kaikkea

sisäliikuntaa, esimerkiksi koulujen liikuntatilojen

seura- ja harrastuskäyttöä. Myös jäähallit

ovat sisäliikuntatiloja.

Kasvomaskin käyttöä suositellaan kaikissa

vapaa-ajan tiloissa. Epidemiologisen arvion

perusteella katsotaan kuitenkin, että sisäliikuntatiloissa

on perusteltua suosituksen

sijasta edellyttää kasvomaskin käyttöä.

6 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Väestön kasvuvauhti vuonna 2020 on ennakkotietojen

perusteella huomattavasti edellisvuotta hitaampaa, mutta

väestöennusteen mukaan Espoon väestönkasvu jatkuu 2021–

2030 vuosittain keskimäärin noin 4 500 asukkaan lisäyksellä.

Lajittelu helpottuu keväällä

YHÄ useamman espoolaisen

jätteiden lajittelu helpottuu, kun

keväällä kaikissa vähintään viiden

asunnon kiinteistöissä alkaa biojätteen,

kartonki-, lasi- ja muovipakkausten

sekä pienmetallin keräys.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut

HSY toimittaa tarvittavat

astiat kiinteistöille huhti-toukokuun

aikana.

Pienissä 5–9 asunnon kiinteistöissä

pakkausjätteet ja pienmetalli

kerätään pääasiassa tilaa

säästävään nelilokeroiseen jäteastiaan.

Lisäksi kiinteistöt saavat

biojäteastian.

10–19 asunnon kiinteistöt saavat

käyttöönsä nykyisten keräysten

lisäksi astiat pienmetallin sekä

lasi- ja muovipakkausten lajitteluun.

Tätä suuremmat kiinteistöt

aloittavat muovipakkausten keräyksen,

jos keräysastiaa ei vielä ole.

Lajittelun lisääntyessä sekajätteen

määrä vähenee ja sekajäteastioiden

määrää voidaan vähentää,

astiakokoa pienentää tai tyhjennyskertoja

harventaa.

Muutoksen taustalla ovat pääkaupunkiseudun

ja Kirkkonummen

uudistuneet jätehuoltomääräykset,

jotka lajittelun osalta tulevat

voimaan ensi vuonna.


Ison Omenan neuvola ja mielenterveyspalvelut

auttavat yhdessä vanhempia

ISON Omenan palvelutorilla neuvola

ja mielenterveys- ja päihdepalvelut

ovat kehittäneet yhdessä

uuden palvelumallin. Sen ansiosta

neuvolan terveydenhoitaja voi

konsultoida aiempaa ketterämmin

psykologia, jos tulevan tai tuoreen

vauvaperheen vanhemman hyvinvointi

aiheuttaa erityistä huolta.

Huoli voi kummuta vanhemman

psyykkisestä hyvinvoinnista

yleensä, mutta taustalla voi olla

myös esimerkiksi raskauden

keskeytykseen liittyvä erityinen

keskustelutuen tarve, kohtukuolema,

keskenmeno tai lapsettomuushoitotausta.

Sen jälkeen,

kun terveydenhoitaja on ollut

Lajittelun

lisääntyessä

sekajätteen

määrä vähenee.

yhteydessä psykologiin, psykologi

ottaa tarvittaessa asiakkaaseen

yhteyttä. Mahdollinen jatko suunnitellaan

yhdessä.

Palvelumalli valittiin voittajaksi

Ison Omenan palvelutorin omassa

sisäisessä innovaatiokilpailussa,

joka järjestettiin palveluyksiköille

toista kertaa. Kilpailu on saanut

innoituksensa koko kaupunkiorganisaation

laajuisesta kaupunginjohtajan

innovaatiokilpailusta,

jonka avulla haetaan palvelujen

kehitystä kuntalaisten parhaaksi.

Innovaatiokilpailu on yksi käytännön

esimerkki palvelutorilla

tehtävästä moniammatillisesta

kehitystyöstä.

Nina Elfvengren

Espoo-aiheinen kirja syntyy

taiteilijan ja eskarilaisten yhteistyönä

ESPOON kaupungin kulttuurin tulosyksikkö tuottaa syksyn

aikana Espoo-aiheisen värillisen Kurkkaa Espooseen -kuvakirjan,

jonka kuvittaa kuvittaja-graafikko Carlos Da Cruz. Kirja

tehdään yhteistyössä espoolaisten esiopetusryhmien kanssa.

Kirjaan tulee piirrokset kustakin kaupunkikeskuksesta. Tämän

lisäksi kirja sisältää kuvituksen Espoon pohjoisosista sekä yleiskuvan

kaupungista.

Kurkkaa Espooseen -kirjan kuvat ovat tekstittömiä ja synnyttävät

uusia tarinoita. Lapset voivat kommentoida kuvituksia ja

toivoa niihin muutoksia ja lisäyksiä.

– Kirjan tekeminen on upea esimerkki siitä, miten kulttuurikasvatuksen

keinoin voidaan mahdollistaa kokeilevaa taiteen

tekemistä. Meillä on Espoossa pitkä ja hyvä kokemus kulttuurikasvatuksen

toimintamalleista, kuten KULPSista ja Kulttuurikurkkauksesta,

sanoo kulttuurijohtaja Susanna Tommila.

Kuvittaja toteuttaa mustavalkoiset piirrosluonnokset aiemmin

tehdyn kyselyn inspiroimana ja kuvat toimitetaan jokaisen

espoolaisen eskariryhmän käyttöön.

Ryhmissä lapset saavat tutkia kuvia, jutella niiden herättämistä

ajatuksista ja vaikkapa retkeillä lähiympäristössä tutkimassa

heille tärkeitä kohteita. Lasten ajatukset kirjataan ylös ja

niitä hyödynnetään kirjan laatimisen lisäksi myös Espoo-tarinan

päivitystyössä.

Lapsiryhmien ja kuvittajan yhteistyönä syntyvästä aineistosta

koottava kirja julkaistaan joulukuussa. Kirja jaetaan kaikille

vuosina 2017 ja 2018 syntyneille espoolaislapsille 4-vuotisneuvolakäynnin

yhteydessä vuosina 2021 ja 2022. Lisäksi kirja

toimitetaan kaikkiin esiopetusryhmiin, kunnallisiin varhaiskasvatusryhmiin

ja kirjastoihin.

Eskarilaiset

kommentoivat

Kurkkaa Espooseen

-kuvakirjan

luonnoksia.

7


teema

Länsi-Uudenmaan

kunnat ovat

käynnistäneet sosiaalija

terveyspalvelujen

yhdistämistyön

valtakunnallista sotemallia

silmällä pitäen.

Teksti Tiina Parikka Kuvat Timo Porthan ja Eemeli Sarka

So ja te

yhteen

Asiakaskokemus on kaiken lähtökohtana

Länsi-Uudenmaan kuntien sosiaali- ja

terveyspalvelujen uudistuksessa.

Sujuva palvelu on kaikkien osapuolten etu.

TAVOITE

i

on,

että Länsi-

Uudenmaan

sosiaali- ja terveyspalvelut

näyttäytyvät

asiakkaalle

saumattomana

kokonaisuutena

ja yhteistyötä

yli perinteisten

siilorajojen on

madallettu.

Edellisen hallituksen sosiaali- ja terveyspalvelujen

mallia arvosteltiin

hallintokeskeisyydestä. Nyt kaiken

keskiöön on nostettu ihminen, asiakas.

Espoo on yhdessä yhdeksän Länsi-

Uudenmaan kunnan kanssa lähtenyt rakentamaan

yhteistä sote-mallia sosiaali- ja terveysministeriön

linjausten mukaan. Kunnat

kehittävät palveluja yhdessä, riippumatta

siitä, toteutuuko valtakunnallinen soteuudistus

vai ei.

– Omassa työssämme olemme tarkastelleet

myös palvelujen sisältöjä hallinnoinnin

lisäksi, Espoon hallinto- ja kehittämisjohtaja

Markus Syrjänen sanoo.

Hankejohtaja Jutta Tikkanen korostaakin,

että rakenteelliset muutokset tulee miettiä

niin, että ne mahdollistavat asiakaslähtöisen

palvelun.

Asiakaslähtöisyys tarkoittaa palvelujen

yhdistämistä niin, että asiakas saa aina ratkaisun

ensimmäisestä yhteydenotosta, onpa

hän yhteydessä mihin tahoon tahansa.

– Tällä hetkellä eri toimijat eivät tunne

toisiaan riittävän hyvin. Monesti tarvitaan

useita kontakteja ennen kuin oma asia etenee.

Toiset väsyvät etsimään apua ja putoavat

kyydistä, Elina Jaakovlew-Markus myöntää.

Jaakovlew-Markus työskentelee Espoon

terveyspalvelujen kehityspäällikkönä.

Syrjänen muistuttaa, että vastuun ottaa

jatkossa sote-henkilökunta. Asiakkaan ei tarvitse

itse edes tietää, mitä palveluja hänen

ongelmaansa on tarjolla tai mitä hän ylipäätään

tarvitsee.

Järkevä alkuvaihe säästää niin asiakkaan

aikaa kuin palveluntarjoajan resursseja.

Selkeyttä digipalveluihin. Tavoite on, että

ensimmäinen kontakti yhä useammin tulee

digitaalisia kanavia pitkin. Niiden helppokäyttöisyyden

ja selkeyden eteen on tehty

8 Espoon kaupungin lehti asukkaille


,,

Asiakkaan ei

tarvitse tietää,

mitä palveluja

on tarjolla

tai mitä hän

ylipäätään

tarvitsee.

9


teema

5

10

7

8 3

9

6

1

4

Länsi-

Uudenmaan

yhteistyöalue:

1. Espoo

2. Hanko

3. Inkoo

4. Kauniainen

5. Karkkila

6. Kirkkonummi

7. Lohja

8. Raasepori

9. Siuntio

10. Vihti

2

LAKI turvaa

i

kuljetuspalvelut

myös

niille henkilöille,

jotka eivät voi

käyttää yleistä

joukkoliikennettä.

Tutustu uuteen

kuljetuskeskukseen

täältä:

lu-palvelut.fi/

kulkukeskus

paljon taustatyötä. Kun rutiiniasiat, kuten

ajanvaraus, voidaan hoitaa jatkossa digitaalisesti,

resursseja vapautuu erityishuomiota

kaipaaville asioille.

Toisaalta esimerkiksi puhelinpalveluun

vapautuu lisää aikaa niiden asiakkaiden palvelemiseen,

joille digitaaliset kanavat ovat

vieraita.

– Kaikkia ihmisiä ja kaikkia asioita ei

kuitenkaan voida digitaalisesti hoitaa,

vaan tarvitaan myös fyysisiä kohtaamisia,

Jaakovlew-Markus muistuttaa.

Digitaalinen kehitystyö kohdistuukin yhtä

lailla sote-ammattilaisten sisäisiin toimintoihin.

– Kun järjestelmät ovat yhdenmukaisia

ja henkilökunta osaa hyödyntää niitä sujuvammin,

vapautuu aikaa kohdata ihmisiä,

Syrjänen selittää.

Kaikki voittavat. Kun palveluja tarjotaan

isona kokonaisuutena, erityisosaamisen

tarjonta paranee. Sen sijaan, että asiakkaan

pitäisi matkustaa saamaan jotakin tiettyä

palvelua toiselle paikkakunnalle, oma

hoitaja tai yhteyshenkilö voi konsultoida

erityisasiantuntijaa, tämä voi kiertää eri

yksiköissä tai palvelu voidaan tarjota digitaalisena.

– Vain poikkeustapauksissa asiakas voi

joutua matkustamaan etäämmälle saamaan

erityispalvelua, Syrjänen lupaa.

Yksi esimerkki näistä ovat ruotsinkieliset

palvelut, joita tarjotaan kaikissa Länsi-

Uudenmaan kunnissa. Resurssit ovat kuitenkin

etenkin pienemmillä kunnilla rajalliset.

– Kun palveluja hallinnoidaan yhteisesti,

voimme tarjota laajemman palveluvalikoiman

kaikille, Syrjänen sanoo.

Tulevaisuudessa digitaaliset palvelut

mahdollistavat asiakkaan kohtaamisen

nykyistä useammin koko palvelupolun

aikana.

Uudenlaisia keskuksia. Vaikka soteuudistuksessa

ei ole niinkään kysymys fyysisistä

tiloista, niitäkin toki pohditaan. Suur-

Leppävaaran ja Espoonlahden osalta tämä

suunnittelutyö on jo aloitettu.

– Molemmissa on syntynyt luontainen

tarve uusille tiloille olemassa olevien korjaustarpeiden

myötä, Jaakovlew-Markus

sanoo.

Huoli palvelujen katoamisesta on turha.

Espoon palvelurakenteen mukaisesti niitä

on jatkossakin tarjolla kaikissa kaupunkikeskuksissa

hyvien kulkuyhteyksien varrella.

10 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Espoon kuljetuspalvelut on kilpailutettu

yhdessä muiden Länsi-Uudenmaan kuntien

kanssa. Aiemmin Lähitaksin hoitamat

palvelut siirtyvät lähiaikoina uuden välityskeskuksen

vastuulle. Samalla kilpailutettiin

kuljetuksen suorittavat ajoneuvot.

– Oma vakitaksi ja tuttu kuljettaja saattaa

myös vaihtua, Espoon Logistiikan Kari

Sirviö sanoo.

Palvelutarjontaan muutos ei vaikuta.

Kuljetuspalvelut kaikkiin kolkkiin

– Kyse on vammais- ja sosiaalipalvelulain

edellyttämästä palvelusta. Ihmisille,

jotka eivät pysty käyttämään joukkoliikenteen

palveluja, tulee osoittaa korvaava

palvelu, Sirviö sanoo.

Myös tunnistautuminen muuttuu, kun

kuljetuspalvelukortit poistuvat ja tunnistautuminen

tapahtuu jatkossa kuvallisella

henkilökortilla.

– Uudessa järjestelmässä kaikilla kuljetuspalvelun

asiakkailla on oma profiili. Näin

tiedämme heti, millainen auto paikalle tarvitaan.

Asiakkaan suostumuksella kyytejä

on mahdollista yhdistellä, Sirviö kertoo.

Auto saapuu paikalle tunnin sisällä

tilauksesta. Ennakkotilauksesta se saapuu

paikalle asiakkaan toivomana ajankohtana.

Yhteistyöllä haetaan varmuutta siitä,

että harvaanasutummillakin seuduilla kuljetus

on jatkossa turvattu.

Antero Aalto käyttää

kuljetuspalveluja

säännöllisesti.

– Olen huolissani

palvelujen toimivuudesta

jatkossa, Aalto kertoo.

11


teema

– Lisäksi meillä on tarjolla liikkuvia

palveluja, jotka tarjoavat etäämmällä

asuville lähipalveluja. Tämä tulee kyseeseen

erityisesti pienten kuntien hajaasutusalueella.

Espoossa keskuksista fyysisesti

etäisimmät alueet ovat Kalajärvi

ja Viherlaakso, Elina Jaakovlew-Markus

sanoo.

Kaikkia ihmisiä ja

kaikkia palveluja ei

voida digitaalisesti

hoitaa. Tarvitaan myös

,,fyysisiä kohtaamisia.

Seuraa

Länsi-Uudenmaan

yhteisten palvelujen

kehittymistä

› verkkosivullamme

lu-palvelut.fi

› Twitterissä

@LU_palvelut ja

@Espoonsote

› Facebookissa

@LansiUudenmaanSote ja

@HyvinvointiaEspoossa

Asiakas tietää parhaiten. Jutta

Tikkanen pitää käyttäjien eli asiakkaiden

ja asukkaiden kuulemista tärkeänä työn

kaikissa vaiheissa.

– Olemme kehittämässä digitaalista

kanavaa, jonka kautta voimme käydä vuoropuhelua

asukkaiden kanssa tiiviimmin,

Tikkanen kertoo.

Parhaillaan kerätään palautetta

Leppävaaran verkkopalveluista.

Tikkanen kuitenkin lupaa, että tässäkään

asiassa kaikki ei jää digipalvelujen

varaa, vaan tarvittaessa eri projektien

vetäjät jalkautuvat omien asiakasryhmiensä

pariin kuulemaan toiveita.

Elämäntilanne edellä. Sote-keskuksella

tarkoitetaan Espoon nyt tuottamien sosiaali-

ja terveyspalvelujen kokonaisuutta.

Palvelut on suunniteltu jaettavan kolmelle

ryhmälle.

Lapset, nuoret ja perheet muodostavat

yhden ryhmän, Heitä Espoossa palvellaan

jatkossa Perhekeskuksissa, joista ensimmäinen

valmistuu Espoon keskukseen

vuoden 2021 aikana.

Ikääntyneiden palvelut puolestaan

kootaan Elä ja asu -keskusten alle. Näitä

Espoossa toimii jo kaksi, Leppävaarassa ja

Kauklahdessa.

Koko väestölle suunnattujen palvelujen

piiriin kuuluisi jatkossa perusterveydenhuollon

lisäksi muun muassa mielenterveys-,

päihdehuolto, fysioterapia ja

aikuissosiaalipalvelut.

Monet paljon terveyshuollon palveluja

tarvitsevat ovat myös merkittävässä

määrin sosiaalihuollon asiakkaita, ja toisin

päin. Näille paljon palveluja tarvitseville

halutaan uudessa mallissa löytää oma

kanava ja oma ihminen, joka huolehtii

heistä kokonaisuutena.

– Oma väylä vapauttaa resursseja yleisterveydenhuollon

ja sosiaalipalvelujen

piiristä ja ihminen säästyy luukulta toiselle

poukkoilulta, Syrjänen toteaa.

Länsi-Uudenmaan kymmenen kunnan

sosiaali- ja kriisipäivystyksen yhdistyminen

on tuonut päivystykseen enemmän

henkilöstöresursseja työvuoroa kohti.

Päivystyksen toiminta-alueeseen

kuuluvat sosiaalihuollon palvelut virkaajan

ulkopuolella, kriisityö ja valmius

tarjota suuronnettomuustilanteessa muun

muassa psykososiaalista tukea virka-ajan

Lisävoimia akuutteihin tilanteisiin

ulkopuolella.

Päivystykseen tulee kuukausittain noin

1 200 yhteydenottoa. Näitä vastaanottamassa

on aamuvuorossa kaksi työntekijää,

iltavuorossa kuusi ja yöaikaan neljä

työntekijää.

– Työskentelemme aina pareittain. Näin

voimme vastata nopeammin asiakkaiden

tarpeisiin silloinkin, kun joku pareista on

pidemmällä käynnillä esimerkiksi pitkien

etäisyyksien päässä, keskuksen päällikkö

Malena Segercrantz sanoo.

Länsi-Uudellamaalla on paljon ruotsinkielistä

väestöä, jota voidaan yhdistymisen

ansiosta palvella entistä paremmin

omalla äidinkielellään.

– Meillä noin kolmannes henkilöstöstä

on ruotsinkielisiä, Segercrantz kertoo.

12 Espoon kaupungin lehti asukkaille


– Olen solmukohta, joka

yhdistää soten lukuisat

sidosryhmät, hankejohtaja

Jutta Tikkanen kuvailee

rooliaan. Hän lupaa pitää

huolta siitä, että asiakaskokemus

on kaikissa

ratkaisuissa keskiössä.

Asiakkaan asialla

Hankejohtajana syyskuun puolivälissä

aloittaneen Jutta Tikkasen kädet

ovat nyt täynnä hallinnollisia järjestelyjä.

Vaikka työ on etenkin alkuvaiheessa

pitkälti rahoittajien ja kuntien

välisen yhteistyön sekä organisaation

ja sen eri toimijoiden rakentamista,

Tikkanen lupaa olla unohtamatta asiakkaita

hallinnollisten rakenteiden alle.

Tähän hänellä on vankka työtausta.

Ennen hankejohtajaksi siirtymistään

hän on ollut Espoon sosiaali- ja terveyspalvelujen

asiakaskokemuspäällikkönä

ja yksityisen terveydenhuollon

yritysten asiakaskokemusjohtajana.

Hän on myös konsultoinut yrityksiä

asiakaslähtöiseen toimintamalliin

siirtymisestä.

– Tulen huolehtimaan siitä, että

asiakasnäkökulma säilyy kaikissa

erillishankkeissa.

Toisaalta hän korostaa hyvinvoinnin

kokonaisvaltaisuutta. Ennaltaehkäisevässä

työssä kunnilla ja kolmannella

sektorilla on iso rooli.

– Kuntien sivistys-, kulttuuri- ja

liikuntapalvelut sekä järjestöt ovat

tärkeitä sidosryhmiä, joiden kanssa

kehitystyötä tulee tehdä hankkeessakin,

Tikkanen muistuttaa.

Rakenteellisten muutosten osalta

hanke päättyy jo ensi vuoden lopulla.

Sote-keskusten kehittäminen jatkuu

vuoden 2022 loppuun. Näkyviä uudistuksia

tullaan tekemään kuitenkin

pitkin matkaa.

– Tämä ei ole piilossa toteutettava

suunnitelma, jonka räväytämme

kerralla julkiseksi, vaan uudistamme

palveluita yhdessä asukkaiden ja henkilöstön

kanssa koko hankkeen ajan,

Tikkanen summaa.

13


palveluksessa

Palstalla esitellään

Espoon kaupungin

työntekijöitä ja läheisiä

kumppaneita.

Teksti Mia Weckström Kuva Timo Porthan

Rinnalla

kulkija

Etsivän nuorisotyön työntekijä Jani

Suomalainen hakee nuorten kanssa

vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin

ja saattaa palvelujen äärelle.


Etsivän nuorisotyön työntekijänä

toimin nuorelle rinnalla kulkijana

sekä linkkinä nuoren ja

palvelujen välillä. Tehtävämme

etsivässä nuorisotyössä on koota

verkostoa ja antaa kokonaisvaltaista ohjausta

kaikenlaisissa nuorta koskettavissa

asioissa kuten asumiseen, vapaa-aikaan, työelämään,

opiskeluun ja mielenterveyteen liittyvissä

asioissa.

Kun nuori jää peruskoulun jälkeen ilman

opiskelupaikkaa, keskeyttää varusmies- tai

siviilipalveluksen tai toisen asteen koulutuksen,

me etsivässä nuorisotyössä saamme siitä

tiedon. Monet ottavat meihin yhteyttä myös

itse, ja joskus saamme vinkin kaverilta tai

huoltajalta.

Nuori saattaa kohdata haasteita esimerkiksi

työnsaannissa. Silloin tehtävämme on avata

nuoren näkemystä omista hyvistä puolista ja

kyvyistä, joita nuori ei ehkä itse ole huomannut,

sekä sanoittaa työnhakuprosessia ja työelämän

sääntöjä ja käytänteitä. Tarvittaessa

lähdemme nuoren mukaan palvelujen äärelle.

Tärkeintä nuorisotyöttömyyden ehkäisemisessä

on se, että nuori löytää oikeat palvelut

oikeaan aikaan ja saa henkilökohtaista tukea

varhaisessa vaiheessa. Jos ei tiedä mistä aloittaa,

kannattaa olla rohkeasti yhteydessä meihin

tai käydä Ohjaamotalon Starttipisteellä.”

Nuorisotyöttömyys

Espoossa

› Elokuussa työttömänä

1 942 alle 25-vuotiasta.

› Määrä on lähes kaksinkertainen

eli 927 henkilöä enemmän

vuodentakaiseen verrattuna.

› Espoo tavoittelee nuorten

työttömyyden puolittamista vuoden

2022 loppuun mennessä.

– Etsivä

nuorisotyö

perustuu nuoren

vapaaehtoisuuteen,

sanoo Jani

Suomalainen.

14 Espoon kaupungin lehti asukkaille


15 Paikan päällä 16 Menovinkkejä 19 Liikuntavinkki

Espoossa

tapahtuu

Tapahtumia

ja toimintaa

joulukuusta

helmikuuhun.

Arkkitehtuuri elää ajassa

Kaija ja Heikki Sirenin 1950-luvulla suunnittelemat

asunnot palvelevat perheitä tänäkin päivänä.

Mennyt ja nykyisyys kohtaavat KAMUn näyttelyssä.

Tapiolaa voisi

pitää arkkitehtipariskunta

Kaija

ja Heikki Sirenin

koelaboratoriona.

Pariskunta

suunnitteli sinne

alueen ensimmäisiä

rivitaloja

aikana, jolloin rivitaloasuminen teki

vasta tuloaan Suomeen. Samaan

aikaan alettiin puhua lähiöasumisesta.

– 1950-luvun rakennuskulttuuria

leimaa materiaalipula, käytännöllisyys

ja kiire saada asuntoja kasvavalle

väestölle. Tyyli oli korutonta

ja pelkistettyä, museolehtori Tiina

Hero kuvailee.

Sirenit tekivät talojen rakenteista,

materiaaleista ja värimaailmasta

koko suunnittelun perustan.

Käytännöllisyyden rinnalla he halusivat

suunnitella persoonallisia ja

kauniita koteja, joihin mahdollisimman

monella olisi varaa.

– Kolmantena tekijänä oli ympäristö.

Esimerkiksi Kontiontien rivitalojen

luonnonläheinen tummien

ja vaaleiden sävyjen leikittely on

mietitty niin, että ne istuvat hyvin

suomalaiseen maisemaan. Nykyisin

vehreä luonto kätkee talot lähes

kokonaan, Hero sanoo.

Sirenien arkkitehtuuri oli hyvin

kokeellista. Ajan hengen mukaisesti

he hakivat toteutustapaa, joka

olisi toistettavissa. Yhteistyössä

Puutalot Oy:n kanssa syntyikin seinäelementit,

joita on hyödynnetty

myös muualla Suomessa. Tapiolaan

on siis noussut ensimmäiset elementtirakenteiset

talot.

– Kaikki kokeilut eivät tietenkään

onnistuneet ja monet kohteet jäivät

ainutkertaisiksi, Hero muistuttaa.

Kuten aikakauden muutkin suunnittelijat

myös Sirenit tekivät sekä

uniikkeja luomuksia että suurelle

massalle suunniteltua sarjatuotantoa.

Espoosta löytyy yksi heidän tunnetuimpia

kohteitaan, vuonna 1957

valmistunut Otaniemen kappeli,

joka on kerännyt myös kansainvälisiä

tunnustuksia.

Sirenien arkkitehtuuriin voi

tutustua 9. tammikuuta 2022 asti

Espoon kaupunginmuseo KAMUssa.

Kaikki ja ei mitään -näyttely koostuu

laajasta kuvamateriaalista, pienoismalleista

ja virtuaalisista kokemuselämyksistä,

joiden kautta on

mahdollisuus päästä tutustumaan

Kontiontien rivitalojen tämän päivän

ilmeeseen sisältäpäin.

– Toimiva arkkitehtuuri elää ajan

mukana, Hero sanoo.

Teksti Tiina Parikka

1950-luvun kodeissa ei ollut turhia neliötä.

Kontiontien kaksikerroksiset rivitaloasunnot

ovat alle 90-neliöisiä. Alakerrasta löytyy

keittiö, olohuone, eteinen ja yksi lisähuone, joka

nykyisin on usein avattu keittiön ja olohuoneen

jatkeeksi. Yläkertaan kiivetään kauniita kierreportaita,

joilla haettiin sekä ilmeikkyyttä että

tehokasta tilankäyttöä. Yläkerrassa oli kolme

pientä makuuhuonetta sekä kylpyhuone.

15


Menovinkkejä


Musiikki • Kuvataide ♥ Teatteri ✘ Lapsille ✓ Elokuvat = Espoo ♦ Jotain muuta

Tutustu tapahtumien

turvallisuusohjeisiin.

Espoo-päivää juhlittiin elokuussa teemalla ”Vastuullisesti yhdessä”

yli sadassa etä-, omatoimi- ja lähitapahtumassa. Espoo-päivän

tapahtumiin osallistui noin 15 000 kaupunkilaista.

Herra

Hakkarainen

seikkailee ♥

Espoon

Kaupunginteatteri:

Hylje ♥

Laura

Voutilainen

Tapiolasalissa ✱

HERRA Hakkarainen on

maailman kuuluisin unissakävelijä,

joka öisillä retkillään

joutuu mitä kummallisimpiin

tilanteisiin. Hakkaraisen

paras ystävä Masa Marsu

joutuu auttamaan häntä

pääsemään yöseikkailuiltaan

aamuksi kotiin.

Ystävykset joutuvat myös

selvittämään, kuka varastaa

kaupunkilaisten kultalusikoita.

Tassulan kaupungin

värikkäät hahmot heräävät

henkiin Teatteri Hevosenkengän

esityksessä, josta ei

vauhtia ja huumoria puutu.

Mauri Kunnaksen maailmaa

kunnioittavassa esityksessä

upeat nuket ja runsas

lavastus tarjoavat todellista

silmänruokaa teatterin

ystäville.

Yli 3-vuotiaille.

• Liput ja esitysaikataulu

hevosenkenkä.fi

HYLJE-NÄYTELMÄN keskiössä

on merenrannalla asuva

ydinperhe. Se on päättänyt

sulkea ovensa ja silmänsä

todellisuudelta, kun sotia

ja muita kriisejä pakenevat

ihmiset hakevat turvaa

Euroopasta.

Näytelmä rakentuu kolmesta

näytöksestä, joista

jokaisen välissä on kulunut

kymmenen vuotta. Kaikki

palautuu tapahtumiin merenrannalla

eli perheen kollektiiviseen

traumaan, jonka

ympärille näytelmä kutoutuu.

Uuden sukupolven teatterintekijät

näytelmäkirjailija

ja dramaturgi Marie Kajava

ja ohjaaja Riikka Oksanen

yhdistävät voimansa kotimaisessa

kantaesityksessä.

• to 3.12. klo 19–21, pe

4.12. klo 19–21 ja la 5.12. klo

15–17, Espoon kulttuurikeskus,

Louhisali. Liput lippu.fi

JO lapsena musiikkiopinnot

Lahdessa aloittanut Laura

Voutilainen on määrätietoisesti

ja kunnianhimoisesti

panostanut uraansa. Ensilevytyksestä

on kulunut jo 25

vuotta, jona aikana hän on

noussut suomalaisen musiikkimaailman

kärkikaartiin.

Läpimurtonsa Laura

teki tammikuussa 1994,

jolloin hänen esikoisalbuminsa

”Laura Voutilainen”

julkaistiin. Kyseessä oli

vuoden 1994 eniten myyty

suomalainen albumi, joka

päätyi noin 120 000:een

suomalaiskotiin. Albumi poiki

listoille sellaiset hitit kuin

”Muuttanut oot maailmain”,

”Kerran”, ”Kyynelvirta” ja

”Sydäntuhkaa”.

Konsertin kesto 70

minuuttia, ei väliaikaa.

• la 5.12. klo 20,

Espoon kulttuurikeskus,

Tapiolasali. Liput lippu.fi

Pekka Elomaa

Teemu Sirviö

Mauri Kunnaksen maailmaa kunnioittavassa

esityksessä on upeat nuket ja

runsas lavastus.

Hylje on näytelmä pelosta, joka

asettuu arvojen edelle, eräänlainen

dystopia tulevaisuudesta.

Muista ainakin nämä!

1 2 3 4 5 6

Jupot

joulumielellä

Juvenalian puhallinorkesterit

saattelevat

kuulijansa

joulukauteen

riemukkain sävelin

1. joulukuuta klo

18 Sellosalissa.

Joulukahvio ennen

konserttia.

Vapaa pääsy.

Ryhdy

arkkitehdiksi

Kaikki ja ei

mitään -näyttelyn

Oppipihalla pääsee

suunnittelemaan

oman unelmaasuinalueensa

ja

-asuntonsa

lauantaina 5.12.

klo 12. Sopii

kaikenikäisille.

Joulun taikaa

Sellosalissa

Juvenalian taitavat

oppilaat ja opettajat

tulkitsevat

suomalaisten

säveltäjien kaikkien

tuntemia ja rakastamia

jouluisia

sävellyksiä tiistaina

8. joulukuuta klo

19. Vapaa pääsy.

Kauneimmat

joululaulut

Tapiola Sinfoniettan

säestyksellä

Espoon kulttuurikeskuksessa

tiistaina

22. joulukuuta

klo 18. Ilmaisliput

lunastettava

etukäteen

Espoon kulttuurikeskuksesta.

Karamzinin

kahvihetki

Pianisti Ari Romppanen

tarjoaa

joulun tunnelmaan

sopivaa musiikkia

aina Bachista

Tšaikovskiin 10.12.

klo 14 Lasten

kulttuurikeskus

Aurorassa.

Vapaa pääsy.

Glimsin maatila

ja kestikievari

Talomuseo Glimsiin

kuuluu kaikkiaan

11 rakennusta, jotka

sijaitsevat alkuperäisillä

paikoillaan

historiallisessa kulttuurimaisemassa.

Rakennukset muodostavat

Glimsin

pysyvän näyttelyn.

16 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Kulttuuriespoo.fi-sivusto kokoaa runsaasti tietoa

tapahtumista ja espoolaisista kulttuuritoimijoista

saman katon alle. Sivustolta löydät vinkit konserteista,

näyttelyistä, elokuvista ja teatteriesityksistä.

Lisää vinkkejä:

espoo.fi/

tapahtumat

Jazz for Kids: ✘

5-vuotissynttärit

Joulu tulla

jollottaa ✘

Timo Lassy &

Teppo Mäkynen ✱

Joensuu 1658:n kauan odotettu

ÖB-levy julkaistiin

kokonaisuudessaan 9. lokakuuta.

Vuonna 2019 julkaistu Timo Lassy &

Teppo Mäkynen -debyyttialbumi on

ehtinyt kerätä loistavia arvioita.

Johanna ja Mikko Iivanainen sekä

Maria Kalaniemi ja Timo Alakotila

tuovat joulutunnelman Sellosaliin.

JAZZ for Kids -konserttisarjassa

vietetään 5-vuotissynttärit.

Valovoimainen

jazzlaulajatar Jenny Robson

ja pianisti Mikael Jacobsson

esittävät svengaavia jazzstandardeja,

joissa tunnelmat

vievät erilaisiin unelmien

maisemiin. Synttäreiden kunniaksi

lavalle nousee myös

yllätysesiintyjä. Konsertin

juontajana toimii Hanna

Heljaste. Vapaa pääsy.

• la 5.12. klo 11–11.45,

Espoon kulttuurikeskus,

Päälämpiö

Itsenäisyyspäivän

juhlakonsertti ✱

ESPOON kaupungin 21.

Itsenäisyyspäivän juhlakonsertti

julkaistaan ennakkoon

taltioi tuna ohjelmana 6.12.

klo 14 alkaen osoitteessa

espoo.fi/livetapahtumat.

Konsertissa esiintyy

Espoo Big Band johtajanaan

Ville Vannemaa ja

solisteinaan popmusiikin

koskettavat tulkitsijat Erin ja

Kasmir sekä sopraano Laura

Pyrrö. Mukana juhlassa ovat

myös Uusi Kipparikvartetti

sekä Sunan koulun kuoro

Tiina Raulan johdolla. Juhlakonsertin

juontaa näyttelijä

Christoffer Strandberg.

Juhlataltioinnissa julkistetaan

vuoden 2020 Espoomitalien

saajat.

• Konserttitallenne on

katsottavissa verkossa

6.12.2020–5.1.2021.

NUKKETEATTERI Sampon

konsertti Joulu tulla jollottaa

on täyttänyt katsomot ja

luonut joulumieltä jo lähes

20 vuoden ajan. Yhdessä

hellyttävän Duppaduulixkoiran,

tonttuystävien ja

muusikoiden seurassa valmistaudutaan

joulun tunnelmaan.

Konsertissa viihtyvät

kaikenikäiset musiikin ja

nukketeatterin ystävät. Saa

laulaa mukana!

Suositellaan yli 3-vuotiaille.

Esityksen kesto 45

minuuttia.

• ti 8.12. klo 10.15–11,

Sellosali. Liput ja varaukset:

toimisto@nukketeatterisampo.fi

tai

puh. 020 735 2235

Joensuu 1685

tekee paluun ♦

JOENSUU 1685 julkaisee

uuden levyn yli vuosikymmenen

odotuksen jälkeen.

Täyspitkä albumi ÖB jäi

viimeistelemättä Joensuu

1685 -yhtyeen jäädessä

yllättäen tauolle vuonna

2010. Yhtyeen palattua

esiintymislavoille vuonna

2018 palasivat Mikko, Markus

ja Risto Joensuu myös

kesken jääneen albuminsa

pariin. ÖB äänitettiin uudestaan

ja päivitettiin osin

sanoituksiensa, sovitustensa

ja sävellyksiensä puolesta

kuitenkin kunnioittaen alkuperäistä

visiota albumista.

• la 12.12. klo 19–20.45,

Sellosali. Liput lippu.fi

SAKSOFONISTI Timo Lassy

ja rumpali Teppo Mäkynen

tunnetaan 2000-luvun

alussa esiinmarssin suorittaneen

uuden suomalaisen

jazz-sukupolven johtohahmoina.

Vuosien varrella he

ovat työskennelleet yhdessä

monissa merkittävissä

kokoonpanoissa. Nyt huippumuusikot

nousevat lavalle

tuoreella duokokoonpanolla,

jonka live-esitys sisältää

monipuolisen ja jännittävän

kokonaisuuden aina spirituaalisesta

vapaasta improvisaatiosta

tiukkoihin grooveihin

– ja kaikkea siltä väliltä.

• ke 16.12. klo 19–21,

Sellosali. Liput lippu.fi

Seimiyöjoulukonsertti


YLEISÖN rakastama

Seimiyö-joulukonsertti

kuuluu joulunodotukseen.

Tunnelmoimassa ovat kaksi

huippuduoa laulaja Johanna

Iivanainen ja kitaristi Mikko

Iivaninen sekä harmonikkataiteilija

Maria Kalaniemi ja

pianisti Timo Alakotila.

Tommy Tabermanin kirjoittama

ja Olli Ahvenlahden

säveltämä Seimiyö on antanut

nimen konsertille, jossa

kuullaan muitakin taiteilijoille

rakkaita joulusävelmiä.

Musiikin sovittamisesta

vastaavat taiteilijat itse.

• to 17.12. klo 19–21,

Sellosali. Liput lippu.fi

17


Menovinkkejä


Musiikki • Kuvataide ♥ Teatteri ✘ Lapsille ✓ Elokuvat = Espoo ♦ Jotain muuta

Urban Espoo tarjoaa kulttuurielämyksiä 24/7. Tuottajana toimii

Espoon kaupungin Kaupunkitapahtumat sekä Lasten kulttuurikeskus

Aurora yhdessä eri toimijoiden kanssa. Inspiroidu kulttuurista

ja kaupungista verkossa osoitteessa urbanespoo.fi.

Ella Tommila / EMMA

Aaron Heinon veistokset leikittelevät

maskuliinisen ja feminiinisen välisellä

jännitteellä. Always Workin OT’, 2018.

Ria Katajan ja Minna Kivelän esitys

”Tuula ja Pirkko – Meil on aina Toro” on

kunnianosoitus hömelöydelle.

Ella Tommila / EMMA

Kosketus-näyttelyn suunnittelusta ja

teosvalinnoista vastaavat EMMAn ja

Saastamoisen säätiön asiantuntijat.

Tapiola

Sinfonietta:

Tunteet ✱

KAPELLIMESTARI Anja Bilhmaier

johdattaa kuulijat

Webernin ilmaisuvoimaisen

nuoruudenteoksen Kesätuulessa

äärelle. Zimmermannin

virtuoosisen oboekonserton

solistina on Lontoon

sinfoniaorkesterin oboen

äänenjohtaja Juliana Koch,

ja konsertin päättää vuolaan

romanttinen Brahmsin

viimeinen sinfonia.

• pe 22.1. klo 19–21, Espoon

kulttuurikeskus, Tapiolasali.

Liput lippu.fi

Venäjän kansallisbaletti

Moskovasta ♦

SEIKKAILUNTÄYTEISTÄ toimintaa,

upeita pukuja, lumoavaa

musiikkia ja tanssia. Kaikkea

tätä on Joutsenlampi.

Tšaikovskin säveltämä,

vuonna 1877 kantaesitetty

Joutsenlampi on lumonnut

niin baletin katsojat kuin

klassisen musiikin ystävätkin.

Venäläisessä baletissa

sanojen, askelten ja sävelten

täsmällinen taituruus ilmaisee

valtavan tunteiden kirjon.

Klassinen lavastus, musiikki

ja tanssi muodostavat yhtenäisen

kielen, jota kaikki

ymmärtävät.

Baletissa tanssii Bolšoibaletissa

kannuksensa

ansainneita solistitanssijoita.

• la 6.2. klo 19.30–23,

Espoon kulttuurikeskus,

Tapiolasali. Liput lippu.fi

Aaron Heinon

näyttely •

SUOMEN taideakatemian

vuonna 2019 palkitseman

kuvanveistäjän Aaron Heinon

(s. 1977) yksityisnäyttely

nähdään EMMAssa talvella

2021. Heinon dynaamiset

veistokset leikittelevät maskuliinisen

ja feminiinisen välisellä

jännitteellä hyödyntäen

pop-taiteen muotokieltä.

EMMAssa nähtävä näyttely

koostuu pääosin taiteilijan

uusista teoksista.

• 17.2.2021–18.4.2021,

EMMA

Minttu sekä Ville

improduetto ♥

SUOMALAISESTA ja kansainvälisestä

tv:stä, teatterista

ja elokuvista tutut Minttu

Mustakallio sekä Ville Virtanen

synnyttävät yleisön

antamista aiheista sketsejä,

tansseja, tarinoita, puheita

ja lauluja muusikko Samuli

Laihon säestyksellä. Aiheet

lauluihin ja eri improtekniikkoja

käyttäen hetkessä

tuotettuihin sketseihin

pyydetään yleisöltä. Esitys

korostaa ja arvostaa läsnäoloa,

toisen kuuntelemista

ja muidenkin kuin omien

ideoiden hyväksymistä.

Kaikki tapahtuu lavalla livenä

ja vain kerran, joten jokainen

esitys on erilainen. Yleisö

saa halutessaan olla täysillä

mukana, mutta kenenkään ei

ole pakko osallistua.

• to 18.2. klo 19–20.15,

Sellosali. Liput lippu.fi

Ensi-ilta:

Tuula ja Pirkko ♥

TUULA ja Pirkko on viriili,

yhteensä noin 170-vuotias

parivaljakko Ala-Vittulasta.

He eivät oikeastaan juuri

pidä toisistaan, mutta jostain

syystä he ovat viettäneet

koko elämänsä tiiviisti

yhdessä.

Tuula ja Pirkko on jätetty

hankalan luonteensa vuoksi

koronakaranteenin rauhaan

jo hyvän aikaa sitten, ja siksi

heillä on kaikki maailman

aika elellä elämäänsä juuri

niin kuin he itse lystäävät.

• Ensi-ilta to 25.2. klo 19–21,

muut esityspäivät pe 26.2.

klo 19 ja la 27.2. klo 19,

Sellosali. Liput lippu.fi

Kosketus- •

kokoelmanäyttely

SAASTAMOISEN säätiön

säännöllisesti uudistuva

kokoelmanäyttely Kosketus

esittelee ajankohtaista

suomalaista ja kansainvälistä

nykytaidetta. Kosketus-näyttelyn

ydinteema on ihmisyys

ja näyttelyn eri osiot käsittelevät

ihmisen suhdetta

ympäröivään todellisuuteen.

Syksyllä 2020 avautuneessa

osiossa esitellään

taideteoksia, joissa luonto on

läsnä eri tavoin.

• Aina esillä, EMMA

18 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Tekojääkentät

Espoossa:

Espoonlahden tekojää

Espoonlahdentie 2,

02360 Espoo

Luistelualue, jossa mailat on

sallittu. Maaleja ei ole.

Espoo liikkuu

Keski-Espoon tekojää

Keski-Espoon urheilupuisto,

Kylävainiontie 18, 02770 Espoo

Kaukalo, jossa mailat on sallittu,

ja erillinen mailaton luistelualue.

Juvanpuiston tekojää

Juvanpuiston koulu,

Juvanpuro 2, 02920 Espoo

Luistelualue, jossa mailat on

sallittu.

Laaksolahden tekojää

Lähdepurontie 1, 02720 Espoo

Kaukalo, mailat on sallittu.

Leppävaaran tekojää

Leppävaaran urheilupuisto,

Veräjäpellonkatu 17,

02650 Espoo

Kaukalo, mailat on sallittu.

Puolarmaarin tekojää

Puolarmaari, 02210 Espoo

Luistelualue, jossa mailat sallittu.

Tapionkentän tekojää

Kaupinkalliontie 7, 02100 Espoo

Kaukalo ja luistelualue, joissa

mailat on sallittu.

Ystäväluistelu

la 30.1.2021

klo 17, Espoon

kulttuurikeskus,

Kulttuuriaukio

2.

Perinteeksi muodostunut Ystäväluistelu järjestetään jälleen

tammikuussa. Lisäksi Espooseen valmistuu kaksi tekojäätä

lisää – Laaksolahden urheilupuistoon ja Puolarmaariin.

Talvikin kutsuu

kuntoilemaan. Espoon

kaupunki tarjoaa monenlaisia

mahdollisuuksia

talviliikuntaan.

Teksti Mia Weckström Kuva Timo Porthan

Tapiolan Jääpuutarha

Kirkkopolku, 02100 Espoo

Luistelualue, jossa luistellaan

ilman mailoja.

Säterinniityn tekojää

Säterinniityn urheilukenttä,

Säterinpuistontie 5,

02600 Espoo

Luistelualue, jossa mailat sallittu.

Tekojään teko voidaan aloittaa,

kun vuorokauden keskilämpötila

pysyy alle +4 °C:ssa.

Tekojäillä luistelu on maksutonta

ja tapahtuu omalla vastuulla.

Luistelukenttien ajantasaiset

aukioloajat ja kuntotiedot

päivitetään ulkoliikunta.fi-sivulle.

Espoon kulttuurikeskus ja Tapiolan

Jääpuutarha täyttyvät musiikin ja luistelun

ystävistä, kun perinteinen Ystäväluistelu

järjestetään tammikuussa.

– Kulunut vuosi on ollut monelle raskas,

joten halusimme pitää perinteestä kiinni

ja tarjota espoolaisille musiikin ja luistelun

iloa, sanoo kulttuurituottaja Maija Hietala.

Tapahtuma toteutetaan viranomaisten

antamien ohjeistusten mukaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että konsertin

ja tapahtuman yleisökapasiteettia

rajoitetaan.

Koko perheen tapahtuma. Tänä talvena

Ystäväluistelun teemana on disko,

ja tuttuun tapaan musiikista vastaa

Tapiola Sinfonietta. Tapiola Sinfoniettan

diskosävelmät streamataan konserttisalista

Jääpuutarhaan isolle screenille.

Konserttisaliin puolestaan välitetään

Jääpuutarhan tunnelmia.

– Ystäväluistelu on koko perheen tapahtuma.

Luvassa on hieno konsertti ja suuri

ulkoilmadisko. Mikäli ei halua tai voi itse

luistella, tapahtumaa voi tulla katsomaan ja

samalla nauttia diskotunnelmasta esimerkiksi

kuuman juoman kera. Tapahtuman

juontaavat Minna Korkka ja Ernest

Lawson, ja konsertin jälkeen dj Marc Fred

soittaa diskomusiikkia, Hietala paljastaa.

Tapahtuman toteutuksesta vastaavat

Espoon liikuntapalvelut / Espoo liikkuu

ja Espoon kaupungin kulttuurin tulosyksikkö

/ Espoon kulttuurikeskus ja Tapiola

Sinfonietta.

Ystäväluistelun ohjelma tarkentuu

lähempänä tapahtumaa.

19


ajassa

Lukion uusi opetussuunnitelma

LOPS otetaan

käyttöön syksystä 2021

alkaen. Oppilaiden

mahdollisuus vaikuttaa

kasvaa entisestään.

Teksti Tiina Parikka Kuvat Timo Porthan

Uusi lukiomalli

kannustaa

vaikuttamaan

Koulumotivaatio paranee,

kun voi opiskelun ohella

keskittyä tärkeään

harrastukseen.

Lukion pitäisi olla nykyistä enemmän

yhteishengen luomispaikka. Tätä

mieltä on Tapiolan lukion musiikkilinjan

toisella vuosikurssilla opiskeleva

Aada Ilvonen. Hän on yksi Espoon neljästä

LOPS-lähettiläästä. He kannustavat nuoria

osallistumaan ja ideoimaan.

Aadan mielestä lukioihin pitäisi löytää uusia

vaikuttamisen kanavia.

– Minusta jokaisen oppilaan pitäisi kokea,

että hän voi vaikuttaa.

Ensi syksyllä voimaan tulevan uuden opetussuunnitelman

yksi keskeinen tavoite on vuorovaikutuksen

lisääminen kouluissa sekä yli koulujen

rajojen.

Ilvonen toivoo, että somekanavien avulla voitaisiin

herättää keskustelua siitä, mitä kouluissa

voitaisiin tehdä eri tavalla. Jos nyt haluaa muuttaa

jotakin koulussa, täytyy ensin ottaa yhteyttä

oppilaskunnan hallituksen jäseneen tai mennä

esittämään asia heidän kokouksiinsa.

LOPS-lähettiläiden tarkoitus on kiertää läpi

kaikki Espoon lukiot. Lähettiläät tuottavat itse

somesisältöjä ja haluavat herättää kouluissa ajatuksia

siitä, mitä voitaisiin tehdä toisin.

Unelmista totta. Omassa opiskelussaan Aada

Ilvonen kokee tärkeäksi sen, että voi opiskella

musiikkilinjalla. Hän soittaa pianoa ja laulaa.

– Erikoislukio on minulle ihan ehdoton asia.

Musiikkilinjalla pääsee kehittymään itselle

mieluisissa asioissa, mikä tukee myös muiden

aineiden opiskelua.

Leppävaaran urheilulukion toisella vuosikurssilla

opiskelevalle Lumi Mensoselle erikoislukio

antaa mahdollisuuden panostaa koripalloon

täysillä.

Hän on pelannut koripalloa yhdeksän vuotta,

ja urheilulukion valitseminen oli itsestäänselvyys.

– Haluan kehittyä lajissa ja katsoa, mihin lahjat

riittävät.

Hänen mielestään 4– 5 kertaa viikossa olevat

iltatreenit ja sen lisäksi vielä aamutreenit eivät

stressaa, vaan päinvastoin.

– Treenit vievät ajatukset hyvin pois koulutehtävistä.

Lumi haluaa hakea jatko-opintoihin, joissa

on mahdollisuus jatkaa urheilua.

– On tosi tärkeää, että myös jatko-opiskelupaikka

tukee urheilemista.

Niin pitkälle kuin

lahjat riittävät.

Lumi Mensonen

haluaa panostaa

urheiluun, mutta

opiskella myös

toisen ammatin.

Hän toivoo jatkoopintopaikankin

tukevan urheiluharrastusta.

20 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Näin lukio-opetus muuttuu

✔ Opiskelijoille tulee lisää

vaikutusmahdollisuuksia

ja yksilöllisempää opetusta.

Niiden tarkoituksena on

lisätä lukion opiskelijoiden

opiskelumotivaatiota.

✔ Lukiolaisille tulee uusia

mahdollisuuksia valita

oppiainerajat ylittäviä

opintoja. Omiin lukioopintoihin

voi liittää erilaisia

korkeakouluopintoja.

✔ Lukiolaisen opinto-ohjaukseen

panostetaan aiempaa enemmän.

Lukiolainen voi saada opintoohjausta

vielä oman lukiotaipaleensa

päättymisen jälkeenkin.

✔ Arviointi monipuolistuu.

Opiskelijan osaaminen arvioidaan

syksystä lähtien huomattavasti

laaja-alaisemmin kuin aikaisemmin,

ei esimerkiksi pelkästään jonkun

yksittäisen suorituksen tai kokeen

kautta.

,,

Lähde: Pekka Piri

Treenit vievät

ajatukset pois

koulutehtävistä.

21


,,

Jokaisen

oppilaan pitäisi

kokea, että hän

voi vaikuttaa.

Aada Ilvonen

opiskelee musiikkilinjalla

Tapiolan

lukiossa. Omien

kiinnostuksen

kohteiden lisäksi

lukion tulee

hänen mielestään

tukea opiskelijoiden

vaikutusmahdollisuuksia.

Koulu ei ole rakennus,

vaan palveluntarjoaja

– Oppitunteja voidaan pitää vaikka elokuvateatterissa,

rehtori Pekka Piri kuvailee Koulu palveluna -mallia.

Espoon Haukilahden lukio on

maamme ensimmäinen lukio,

jossa on otettu käyttöön uuden

opetussuunnitelman mukainen

Koulu palveluna -malli. Sen ajatuksena

on, että koulu on osa

ympäröivää yhteisöä, ja opetus

on mahdollista muuallakin kuin

perinteisissä luokissa.

Haukilahden lukion opiskelijamäärä

on neljän vuoden

aikana kasvanut noin 50 prosenttia,

minkä vuoksi uusien

tilojen löytyminen läheltä on

tärkeää.

– Oppitunteja voitaisiin

järjestää melkeinpä missä vain,

vaikkapa elokuvateattereissa,

sanoo Haukilahden lukion

rehtori Pekka Piri.

Haukilahden lukiolaiset eivät

vielä ole opiskelleet leffateatterissa,

mutta Aalto-yliopiston

tiloja on käytetty ahkerasti.

– Yliopiston fysiikan, kemian

ja kuvataiteen tilat olivat meillä

ensimmäisenä käytössä, Piri

jatkaa.

Koulu palveluna -malli mahdollistaa

myös kiinteän opetusyhteistyön

yliopiston kanssa.

Haukilahden lukion opiskelijat

valitsevatkin ahkerasti Aaltoyliopiston

kursseja. Suosittuja

ovat ohjelmoinnin ja väittelytaidon

kurssit.

Opiskelija voi käyttää

yliopistokursseista saatuja

opintopisteitä myöhemmin

yliopisto-opinnoissaan.

– Yhteistyömme yliopiston

kanssa on molemminpuolista.

Aallon henkilökunta on esimerkiksi

seurannut lukiolaisten

tunteja, rehtori kertoo.

Lukiolaiset puolestaan ovat

päässeet osallistumaan muun

muassa väitöstilaisuuksiin.

– Väittelijät ovat kertoneet

lukiolaisille, miten he ovat

edenneet peruskoulusta akateemisen

uran huipulle.

22 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Tiedonannosta

aitoon dialogiin

Aktiivisten espoolaisten

ja kaupungin eri

toimijoiden yhdyslenkiksi

on palkattu uusi

osallisuuden

kehityspäällikkö.

Aalto Artsin opiskelijoiden

hyödyntäminen

on yksi Heli Nikusen

ideoista, joihin Marion

Ticklén aikoo tarttua.

› Kun Heli Nikunen sai Asukkaiden

Espoo -Facebook-ryhmään kirjoittamaansa

postaukseen vastauksen

Marion Tickléniltä, hän ei tiennyt,

kenestä oli kyse. Nikunen kuitenkin

vastasi Ticklénin yhteydenottopyyntöön.

Näin aktiivinen asukas ja

kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksia

parantamaan palkattu

kehittämispäällikkö kohtasivat toisensa.

– Helillä oli paljon hyviä ajatuksia.

En yksin tiedä tai tule ajatelleeksi

kaikkia tahoja, joita kaupungin

kehittämisessä voitaisiin hyödyntää,

Ticklén myöntää avoimesti.

Nikulan ideoiden lisäksi Ticklénin

työlistalle on kertynyt parissa kuukaudessa

kuutisenkymmentä käsiteltävää

ehdotusta.

– Osa on sellaisia, että ne edellyttävät

poliittisia päätöksiä tai ovat

selkeästi jonkin kaupungin yksikön

asioita. Niitäkin minä voin viedä

eteenpäin oikeiden tahojen käsiteltäviksi,

Ticklén lupaa.

Kaupungin tavoite on mahdollistaa

asukkaiden osallistuminen kaikessa

toiminnassa ja kehitystyössä.

Sillä, miten asioista viestitään, on

suuri merkitys.

– Jos asukkaita oikeasti halutaan

kuulla, esimerkiksi kaavoitusten

kuulemistilaisuuksiin tulisi kutsua

ihmisiä viestillä, joka toivottaa tervetulleeksi

osallistumaan. Nyt saa

kuvan, että kyseessä on ilmoitusluontoinen

tiedotustilaisuus vailla

aitoa vuorovaikutusta, Nikunen

vinkkaa.

Ticklénin työkenttää onkin tarjota

kaupungin henkilöstölle uusia

työkaluja ja koulutusta asukasosallisuuden

uudistamiseen.

kohtaaminen

Espoo haluaa aidosti

luoda kaupunkilaisille

mahdollisuuksia

osallistua kaupungin

toimintaan.

Teksti Tiina Parikka Kuva Timo Porthan

23


helmi

Luontotalo Villa Elfvik

tarjoaa kävijöilleen

eväitä toimia kestävämmällä

tavalla.

Jugend-huvila sijaitsee

Laajalahden luonnonsuojelualueen

laitamilla.

Teksti Tiina Parikka Kuvat Timo Porthan

Erityislaatuisen luonnon äärellä

Ympäristökeskuksen ylläpitämä

Villa Elfvik esittelee Espoon

erityistä luontoa niin sisällä kuin

ulkonakin.

Sisällä villassa on pysyvä Eläköön

Espoo -näyttely, joka avattiin

uudistettuna joulukuussa 2019.

– Nykyaikainen näyttelykokonaisuutemme

tarjoaa isoja

kuvakollaaseja, videoesityksiä,

kuunneltavaa ja myös osallistavaa

toimintaa, jota toivomme taas

pian pääsevämme hyödyntämään,

luontotalon johtaja Riitta Pulkkinen

sanoo.

Koronan takia osallistavasta toiminnasta

on jouduttu toistaiseksi

luopumaan.

Pihapiiristä lähteviä luontopolkuja

on hiljattain uudistettu. Ruukinrantaan

vievän polun varrelle

on tehty kaunis silta reitin poikki

kulkevan joen yli.

– Polut ovat olleet mutaisia ja

kuoppaisia. Nyt niitä on hieman

levennetty ja tuotu uutta maaainesta,

Pulkkinen kertoo.

Parannettujen polkujen toivotaan

keräävän vieressä kulkevan

Rantaraitin kävelijöitä turvallisemmille

poluille.

Luontoreitit kulkevat ainutkertaisen

Laajalahden luonnonsuojelualueen

ympäristössä.

24 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Intill natur av ett alldeles särskilt slag

Villa Elfvik drivs av Miljöcentralen

och presenterar Esbos speciella

natur såväl inomhus som utomhus.

Inne i villan finns den permanenta

utställningen Leve Esbo som öppnades

i förnyad form i december 2019.

– Vår moderna utställning

erbjuder stora bildkollage, filmer, ljud

och även deltagaraktiviteter som vi

hoppas kunna börja med snart igen,

säger husets chef Riitta Pulkkinen.

På grund av coronaviruset har

man varit tvungen att ställa in deltagaraktiviteterna

tills vidare.

Naturstigarna som går från husets

gård har nyligen förnyats. På stigen

till Bruksstranden har man byggt

en vacker bro över ån som korsar

stigen.

– Förut var stigarna leriga och gropiga.

Nu har de breddats något och

fyllts på med nytt underlag, berättar

Pulkkinen.

Förhoppningen är att de förbättrade

stigarna ska locka vandrare från

den närliggande Strandpromenaden

till de säkrare stigarna.

Elfvikistä lähtevät

luontopolut kulkevat

Laajalahden luonnonsuojelualueen

ympäristössä.

Uudistunut Eläköön

Espoo -näyttely

koostuu suurista

kuvapinnosta, ääni- ja

videomaailmasta ja

osallistavista elementeistä.

Vuonna 1904 valmistunut

Villa Elfvik oli

alkujaan suunniteltu

vapaaherra Emil Standertskjöldin

perheen

kesäasunnoksi.

25


espoolainen

Kalajärvi on

Pohjois-Espoon

aluekeskus. Nimensä

se on saanut alueella

sijaitsevasta

kalaisasta lammesta,

Kalajärvestä.

Nelihenkinen perhe löysi Kalajärven

sattumalta, mutta vahingossakaan

he eivät enää lähtisi sieltä pois.

Palvelut sen

kun paranee

Kalajärvi

• Alle 10 000

asukkaan pientaloalue

Vihdintien

molemmin puolin.

• Pohjois-Espoon

kaupunkikeskus,

johon kuuluu

Odilammen osaalue

sekä useita

pieniä asuinalueita,

kuten Örkkiniitty.

• Laajat metsä- ja

peltoalueet.

Teksti Hanna Ojanpää Kuva Eemeli Sarka

Bolognasta, Italiasta kotoisin oleva

Paola Elefante saapui Suomeen

kymmenen vuotta sitten Erasmusvaihtoon.

Melko pian hänelle ja aviomies

Fabriziolle selvisi, että he ovat

tulleet tänne jäädäkseen.

– Suomalainen systeemi sai meidät ymmärtämään,

että tänne haluamme perustaa perheen,

Paola toteaa.

Paolan ja Fabrizion perheeseen kuuluu seitsemänvuotias

tytär, viisivuotias poika sekä

joka toinen viikonloppu heidän luonaan asuva

12-vuotias tukilapsi. Lisäksi heillä on marsu sekä

syliin kampeava kissa.

Iso perhe tarvitsee tilaa. Pariskunta alkoi

etsiä uutta asuntoa seitsemän vuotta sitten, kun

silloinen koti Helsingin Kannelmäessä oli käymässä

pieneksi perheen kasvaessa.

– Meillä ei oikeastaan ollut muita vaatimuksia

kuin rivi- tai omakotitalo pääkaupunkiseudulla

ja riittävä määrä makuuhuoneita, Paola kertoo.

Oikotien kautta löytyi kaksikerroksinen rivitaloasunto

Kalajärveltä.

– Tämä oli ensimmäinen kohde, jonka

näimme. Yhtä toista kävimme vielä katsomassa,

mutta päätöksen olimme tehneet jo ensinäkemältä,

sillä rakastuimme heti taloyhtiön tunnelmaan,

Paola naurahtaa.

Valintaan vaikutti palvelujen läheisyys.

Kävelymatkan päästä löytyvät niin päiväkoti

ja koulu kuin luontopolut ja harrastusmahdollisuudetkin.

Vuosien varrella vanhempien

kanssa on saatu aikaiseksi toimiva verkosto

ja naapureista on tullut ystäviä. Italialaiseen

tapaan Elefanteilla noudatetaan avoimien ovien

politiikkaa.

– Alueen palvelut ja lapsiperheille suunnatut

aktiviteetit, kuten asukaspuisto ja palvelutori,

ovat jopa lisääntyneet meidän täällä asuessamme.

Kun julkinen liikenne vielä toimisi

paremmin, ei meillä olisi mitään moitteen sijaa.

Olemme iloisesti yllättyneitä myös siitä, kuinka

monikulttuurinen tämä alue on. Täällä todella

tuntee kuuluvansa osaksi yhteisöä, Paola tiivistää.

Palveluita elämän eri vaiheisiin

Kalajärven ytimessä Ruskatalona

tutuksi tullut monitoimitila valittiin

kaksivuotisen palvelutorikonsepti-kokeilun

toteuttamispaikaksi.

Palvelukoordinaattori Päivi

Peltomaa kertoo, että tarkoituksena

on selvittää, minkälaisia

lisäetuja asiakkaat ja työntekijät

saavat palvelujen ja asioinnin

keskittämisestä.

– Kalajärvellä oli jo entuudestaan

samassa kiinteistössä

terveyskeskus, neuvola, hammashoitola,

kotihoidon toimisto,

kirjasto ja asiointipiste. Nyt nämä

palvelut toimivat koordinoidusti

palvelutorilla. Uutena palveluna

on neljä kuntalaistilaa, joita

asiakkaat voivat varata maksutta

Varaamo-järjestelmän kautta,

Peltomaa listaa.

Ensimmäisen vuoden aikana

painopistealue on ollut kiinteistön

ja turvallisuuden parantamisessa.

– Olemme lisänneet talon

aukiolotunteja ja vartiointia sekä

kalustaneet kuntalaistiloja. Myös

opastuksiin on tulossa parannuksia.

Varsinkin kuntalaistilat ovat

olleet menestys heti alusta lähtien.

Etätyöskentelyhuoneille on ollut

kysyntää erityisesti päiväsaikaan

ja isommille ryhmätiloille iltaaikaan.

Talossa kokoontuu säännöllisesti

useita harrasteryhmiä.

Ensi vuonna toteutettava

asiakaskysely antaa kaupungille

eväitä kokeilun jatkokeskusteluja

varten.

26 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Paola ja Fabrizio

Elefante ovat

kotiutuneet monikulttuuriseen

Kalajärven

yhteisöön.

– Täällä todella

kokee olevansa osa

yhteisöä,

Paola sanoo.

27


vi i esbo

Gymnasiets

förnyade läroplan

införs hösten 2021.

Mitt under den pågående

pandemin arbetar

gymnasielärarna febrilt

med att finslipa den nya

läroplanen. De som inleder

sin gymnasieutbildning i

augusti 2021 kommer att

följa en helt ny modell för

sina studier.

Idel vita munskydd pryder lärare och elever i Mattlidens

gymnasium i Esbo. I klassrum A håller språklärare

Krista Kaipainen på att avsluta morgonens engelskalektion

för andra årets studerande.

De här elevernas prestation bedöms inom ramen för

en kurs. Men de nya gymnasieelever som kommer att bänka

sig i klassrummen nästa höst kommer inte längre att delta i

kurser. I stället samlar de studiepoäng och studieavsnitt.

– Det är en del av reformen. Kurserna ersätts med studieavsnitt,

som i sin tur består av studiepoäng, förklarar Krista

Kaipainen som några dagar tidigare har deltagit i en avslutande

workshop för gymnasielärare i Esbo.

Nu är reformarbetet klart på kommunal nivå, och planeringen

går vidare i de enskilda skolorna.

Text och bilder Sebastian Dahlström

Gymnasierna lägger

sista handen vid den

nya läroplanen

Språklärare Krista Kaipainen

undervisar i engelska,

franska och spanska i

Mattlidens gymnasium i

Esbo. Hon ser stora fördelar

med gymnasiernas nya

läroplan som träder i kraft

hösten 2021.

Gymnasieeleverna Ivar

Maura (till vänster) och

William Karejärvi (till

höger) är glada över att

hittills under höstterminen

ha fått studera i skolbyggnaden.

Vårens distansundervisning

var tung.

28 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Språksporren till Esbo

stadsbiblioteks svenskspråkiga

bibliotekspedagoger

Engelskalektion i Mattlidens gymnasium under

pågående pandemi. Språklärare Krista Kaipainen

leder en litteraturdiskussion på engelska för andra

årets gymnasieelever. Munskydd och handsprit

hör till vardagen i klassrummen.

Två ämnen samtidigt. Också i framtiden

kommer gymnasiestudierna att innehålla

samma ämnen i samma proportioner.

Däremot söker man nya sätt för eleverna att

ta till sig kunskapen.

– Det handlar inte om vad vi gör, utan hur

vi gör, säger Kaipainen. Hon skulle gärna se

färre vitsord och mera feedback i bedömningen

av eleverna.

Flexibilitet betonas starkt, både för den

enskilda eleven men också för skolorna som

får stor frihet i hur de väljer att anpassa den

landsomfattande reformen. Något alldeles

nytt är att man kan kombinera två ämnen.

– I Esbo kommer gymnasierna exempelvis

att kombinera ekonomisk matematik

med samhällslära. Eleverna övar matematik,

men får samtidigt veta varför de räknar,

förklarar Kaipainen.

Pandemin gör reformarbetet utmanande.

Till följd av coronapandemin är många

lärare överarbetade. Att klara de dagliga

utmaningarna och samtidigt bygga en ny

läroplan är tungt. Ändå är målsättningen att

Mattlidens gymnasium skall ha läroplanen

klar före årsskiftet, så det finns tid för finslipande

under våren.

Här finns jättebra grejer, jag är nog positiv,

säger Kaipainen bakom sitt munskydd.

Morgonens engelskalektion är slut.

Jag passar på att fråga eleverna William

Karejärvi och Ivar Maura hur gymnasiestudierna

har förlöpt i skuggan av pandemin.

– Vårens distansundervisning var tung.

Att sitta framför datorn i sex timmar per dag

blev enformigt, säger Karejärvi.

Att inlärningen blev lidande håller Maura

med om.

– Jag har så lång skolväg att jag fick sova en

timme extra, men det var den enda fördelen.

Varken Maura eller Karejärvi kommer att

beröras av den nya reformen. De följer nuvarande

läroplan fram till studenten.

– För mig är det helt fine att gå enligt det

gamla systemet, säger Karejärvi.

Esbo stadsbiblioteks svenskspråkiga

bibliotekspedagoger har tilldelats

Hugo Bergroth-sällskapets pris

Språksporren. Motiveringen till priset

var deras målmedvetna arbete

för att stärka svenska språkets ställning

och främja läsande på svenska

i det mångspråkiga och mångkulturella

Esbo.

Det var särskilt samarbetet med

daghem och skolor som lyftes fram i

prismotiveringen.

– Vi ansvarar för Biblioteksstigen

som är en del av KULPS. Där anordnar

vi boktips, undervisning i biblioteksanvändning

och informationsinsamling

samt olika workshops

som har med läsning att göra,

berättar bibliotekspedagogen Sara

Nordlund-Laurent.

I prismotiveringen nämndes

också de distansevenemang och distansmaterial

som bibliotekspedagogerna

utvecklade under våren 2020.

Ett exempel är Alla räknas-verkstaden

som genomfördes under

Nordiska litteraturveckan i slutet av

oktober för svenskspråkiga förskolor

i samarbete med Svebi.

– Det är en kombinerad sagostund

på svenska och norska samt en pysselverkstad.

Vi gjorde videoinspelningar

på förhand och skickade

digitalt material och pysselmaterial

till alla som anmält sig, berättar

Nordlund-Laurent.

Beröm fick även Facebooksidan

Esbobibban på svenska.

Social- och hälsovården slås ihop

Kundupplevelsen är utgångspunkten

för allt i västra Nylands kommuners

vårdreform. Smidig service är

en fördel för alla parter.

Tillsammans med nio kommuner

i västra Nyland har Esbo börjat

bygga upp en gemensam modell för

social- och hälsovården i enlighet

med Social- och hälsovårdsministeriets

riktlinjer.

– I vårt eget arbete har vi utöver

administrationen dessutom granskat

tjänsternas innehåll, säger

Esbos förvaltnings- och utvecklingsdirektör

Markus Syrjänen.

Programdirektör Jutta

Tikkanen betonar dessutom att

de strukturella förändringarna ska

utarbetas så att de möjliggör kundorienterad

service.

Det innebär att tjänsterna förenas

så att kunden alltid får en lösning vid

första kontakten, vilken instans kunden

än kontaktar.

– Just nu känner inte de olika

aktörerna varandra tillräckligt bra.

Ofta behöver man kontakta flera

olika personer innan ens ärende går

framåt. Vissa blir trötta på att söka

hjälp och faller bort, erkänner Elina

Jaakovlew-Markus.

Målet är att den första kontakten

allt oftare ska ske via digitala kanaler

och det har gjorts mycket bakgrundsarbete

för att de ska bli tydliga

och enkla att använda.

– Alla människor och alla ärenden

kan dock inte skötas digitalt. Det

behövs också fysiska möten, påminner

Jaakovlew-Markus.

När tjänsterna erbjuds som en

stor helhet blir utbudet av specialistkunskaper

bättre. Ett exempel

på sådana kunskaper är de svenskspråkiga

tjänsterna som erbjuds

i alla kommuner i västra Nyland.

Resurserna är dock begränsade,

framförallt i de mindre kommunerna.

– Nu när tjänsterna administreras

gemensamt kan vi erbjuda ett

mycket bredare tjänsteurval till alla,

säger Syrjänen.

29


me

Tuleeko valkea joulu?

*Accuweather 3.11.2020.

Lähde aikaisemmille vuosille:

Foreca havaintohistoria

Tänä vuonna on kehotettu

kaikkia viettämään

joulua pienessä perhepiirissä.

Espoossa joulu on

valkoinen vain noin joka

viides vuosi.

Vuosina

2013–2019

Espoossa on ollut

lunta kahtena

jouluaattona

2014 ja 2018.

Kylmintä oli

jouluna 2018,

jolloin Nuuksiossa

on mitattu

iltakuudelta

- 14,8 °C.

Oikein

vastanneiden

kesken arvotaan

kirjapalkintoja.

Vesisateessa

jouluaattoa

on vietetty

2013, 2016

ja 2019.

Tänä vuonna

ennuste* lupaa

nollakeliä.

Alkukuusta on

satanut vähän

lunta, mutta

pysyykö se

maassa

jouluun asti?

ristikko

Kirjaa oransseihin ruutuihin syntyvät kirjaimet alla oleviin ruutuihin ja lähetä kirjaimista syntynyt vastaus

31.1.2021 mennessä osoitteeseen espoolehti@omnipress.fi. Laita mukaan nimesi ja osoitteesi.

30 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Yhteiset asiat

saavat liikkeelle

Laajalahti ry perustettiin 1950,

jolloin Laajalahden kylä alkoi

rakentua. Nyt eletään jälleen

uutta rakennusvaihetta.

yhdessä

Nimensä mukaisesti Laajalahden

länsirannalla

sijaitseva Laajalahden

kylä on osa Suur-Tapiolan

kaupunkikeskusta.

Se alkoi rakentua toisen maailmansodan

jälkeen muun muassa Karjalan

evakkojen rakennuttamana.

Vuonna 1950 perustetun kyläyhdistyksen

rooli alueen teiden, viemäröinnin

ja erilaisten toimitilojen

kuten koulun rakentamisessa oli merkittävä.

Yksi merkittävistä ponnistuksista

oli Veljeskulma-niminen rakennus,

jossa yhä sijaitsee Laajalahden

kirjasto. Sen säilyminen on ollut useampaan

kertaan vaakalaudalla ja asian

puolesta taisteleminen koonnut laajalahtelaiset

yhteen.

– Tämänkaltaiset yksittäiset kampanjat

tai kertaluontoiset projektit

saavat yhä tiiviin kyläyhteisön ihmiset

liikkeelle. Sen sijaan väkeä on

vaikea saada sitoutetuksi pitkäjänteisempään

toimintaan, Laajalahti

ry:n nykyinen puheenjohtaja Sari

Ojanen sanoo.

Yhteenkokoava voima.

Kyläyhdistyksen tärkeä rooli on

aktivoida oman kylän ihmisiä tutustumaan

toisiinsa ja toimimaan

yhdessä oman alueen parhaaksi.

Vuosittain syyskuussa järjestettävä

Laajalahtipäivä on suurin ja näkyvin

tällainen kotiseudun yhteisöllisyyttä

edistävä tapahtuma.

– Valitettavasti emme tänä syksynä

voineet tapahtumaa järjestää

koronatilanteen vuoksi, varapuheenjohtajana

toimiva

Raili Lindberg harmittelee.

Yhdistyksen 70-vuotisjuhlavuosi

on jäänyt muutoinkin

vähän koronan

jalkoihin, mutta kymmenen

vuoden välein toteutettava

julkaisu on kuitenkin

työn alla.

– Järjestimme myös

yhteistyössä alueen kulttuuritoimijoiden

kanssa lapsille

kesäohjelmaa. Lasten kesäpassin

tarkoituksena oli tuoda paikallista

kulttuuria tutuksi lapsille ja kehittää

samalla lukutaitoa, Lindberg kertoo.

Tiedot yhdessä paikassa.

Laajalahtiry.fi -sivustolla on kootusti

luettavissa kaikki aluetta kertovat

uutiset, käsittelyssä olevat asiat

Yksittäiset

kampanjat

saavat

ihmiset

liikkeelle.

ja suunnitelmat. Ne eivät päivity

sivuilla minkään automaattisen järjestelmän

kautta, vaan vaativat aktiivista

ihmistyötä. Lindberg on ottanut

tämän urakan hoitaakseen.

– Moni ei varmaan tule edes ajatelleeksi,

kuinka paljon työtä erilaisten

kanavien ja kaupungin tiedotteiden

seuraamista sivuston ylläpito vaatii.

Minusta tämä on yhdistyksemme

tärkein tehtävä

tällä hetkellä, Ojanen kiittää.

Laajalahdessa tapahtuu

tällä hetkellä paljon.

Raidejokerin ja Kehä I:n

uudistustöiden seurauksena

alueella käy melkoinen

myllerrys.

– Raidejokerin myötä

Laajalahden luonne muuttuu

täysin, kun olemme yksi pysäkki

pääkaupunkiseudun reitistössä,

Ojanen muistuttaa.

Alueen asukkaiden edunvalvonta

onkin kyläyhteisön ylläpidon lisäksi

yhdistyksen toinen tehtävä.

– Me pyrimme varmistamaan, että

alueen asukkaiden ääni tulee kuulluksi

uusia suunnitelmia laadittaessa,

Ojanen painottaa.

Laajalahti ry on yksi

Espoon vanhimmista

kyläyhdistyksistä. Niillä

on edelleen tärkeä rooli

asuinalueiden yhteisöllisyyden

ylläpitäjinä.

Teksti Tiina Parikka Kuva Eemeli Sarka

Kukkasipuleita

ensi kevääksi.

Kuuluisan rhodopuiston

lisäksi

Laajalahti ry:n

aktiivit huolehtivat

muidenkin

yhteisten alueiden

viihtyvyydestä

istutuksin.

31


Lataa

Koronavilkku

koronavilkku.fi

Epäiletkö koronavirustartuntaa?

Misstänker du coronasmitta?

Do you suspect a coronavirus infection?

Jos sinulla on koronavirukseen

viittaavia oireita, varaa

näytteenottoaika HUSin

koronabotista:

koronabotti.hus.fi

Jos haluat asioida

puhelimessa:

Soita Espoon koronaneuvonta- ja

ajanvarausnumeroon:

✆ 09 816 34600

(ma–pe klo 7–18 ja la-su 9–15)

Iltaisin ja viikonloppuisin:

Päivystysapu ✆ 116 117.

Voit myös tehdä oirearvion

omaolo.fi -palvelussa.

Saat toimintaohjeet

oireidesi perusteella.

Om du ens har något av symtomen

som tyder på coronaviruset,

boka tid för ett coronatest

via HUS coronabot.

koronabotti.hus.fi

Om du vill sköta

ärenden per telefon:

Ring Esbos

coronavirusnummer

✆ 09 816 34600

(mån–fre kl. 7–18 och lör–sön kl. 9–15)

Kvällstid och veckoslut:

Jourhjälpen ✆ 116 117.

Du kan också göra en

symtombedömning på adressen

omaolo.fi. Via tjänsten får du anvisningar

som lämpar sig för dina symtom.

If you suspect you have any signs

of the coronavirus, you can

book a test appointment through

the HUS coronavirus bot.

koronabotti.hus.fi

If you wish to book an

appointment by phone:

Call Espoo’s coronavirus

helpline

✆ 09 816 34600

(Mon–Fri 7–18 and Sat–Sun 9–15)

In the evenings and at weekends:

Medical Helpline ✆ 116 117.

You can also assess your

symptoms at omaolo.fi.

You will then get instructions

based on your symptoms.

More magazines by this user
Similar magazines