Pohjanmaan opettaja 2/2020

POHJANMAAN OPETTAJA
ÖSTERBOTTENS LÄRARE
2/2020 8.12.2020
www.oajpohjanmaa.fi

Sisältö
Kunta vaalit lähestyvät 3
Kommunalvalet närmar sig 3
Poikkeuksellisia aikoja – uudistavia aikoja? 5
Exceptionella tider – dags för förnyelse? 5
Aktuellt från OAJ:s styrelse 7
Uusia tuulia viestintään 8
Vain yhdessä olemme vahvoja 9
Varför yrkesetiska principer? 10
Koronavuoden terveisiä varhaiskasvatuksesta 11
Kokkolassa jo kolmannet YT-neuvottelut tänä vuonna 13
Miltä etäopetus tuntuu? 15
Varhaiskasvatuksen opettajien pitkäaikainen haave toteutui:
KVTES-> OVTES 17
OAJ:n jälkeen OSJ 18
Kokkolan reippaat senioriopet 19
Muistettavaa eläkkeelle jäädessä 20
Kuntokortti 2020 21
OAJ Pohjanmaa/Österbotten Yhteystiedot 2020 22
2/2020
Toimituskunta:
Lasse Mansikka-aho
päätoimittaja
mansikkalasse@gmail.com
040 559 4033
8.12.2020
Heli Katajamäki, YLL
Merja Tomperi-Olkkonen, OAO
Tiina Kankkonen, OAY
Antti Hynönen, OAY
Mikko Metsäranta, OAY
Ann-Sofi Röj-Lindberg, FSL
Minna Herttua-Niemi, LTOL
Kansikuva: Matti Sippola
Kunta vaalit
lähestyvät
Uudet kuntapäättäjät valitaan ensi vuoden
huhtikuussa. Valtuustokausi ulottuu
aina vuoden 2025 toukokuun loppuun
saakka. Korona-aika tuo oman mausteensa
vaaleihin ja kampanjointiin, mutta kasvatuksen
ja koulutuksen osalta vaalit poikkeavat
aiemmista. Jo pitkään valmistelussa ollut
sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä palo- ja
pelastustoimen siirto kunnilta maakuntiin
on toteutumassa näillä näkymin 1.1.2023.
Tämä tarkoittaa, että yli puolet seuraavasta
valtuustokaudesta toimitaan kunnassa, jossa ei enää
päätetä sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvistä asioista.
Kuntien lakisääteisiä tehtäviä jatkossa ovat muun
muassa opetus ja varhaiskasvatus, erilaiset kulttuuriin
liittyvät palvelut, maankäyttö ja ympäristöpalvelut. Sote
ja pelastustoimi vievät siirtyessään maakuntiin yli puolet
kuntien tuloista ja menoista sekä henkilöstöstä. Kuntaan
jäljelle jäävistä palveluista ylivoimaisesti isoin sektori on
sivistys- ja kulttuuripalvelut. On arvioitu, että uudenmuotoisten
kuntien menoista lähes 60 % kohdistuu
opetus- ja kulttuuripalveluihin. Kun huomioidaan, että
opetus- ja kulttuuripalveluiden menot koostuvat pitkälti
henkilöstömenoista, voidaan hieman oikoen todeta,
että suuri osa kuntien menoista koostuvat opettajien
palkoista vuoden 2023 jälkeen.
Tulevat kuntapäättäjät ovat uudessa tilanteessa. Paljon
aiemmin huomiota saaneet ja keskustelujen keskiössä
olleet terveys-, vanhus- ja lastensuojelupalvelut siirtyvät
maakuntiin. Huomion keskipisteenä tulee jatkossa olla
kaavoituksen ja maankäytön ohella varhaiskasvatus ja
opetus. Siksi uusilla kuntapäättäjillä tulee olla selkeä
näkemys millaiseen arvoon ja asemaan he asettavat varhaiskasvatuksen
ja opetuksen tulevissa päätöksissään.
Kuntavaalikampanjoiden aikana on monesti korostettu
laadukkaita varhaiskasvatus- ja opetuspalveluita, mutta
vaalien jälkeen kauniit juhlapuheet monesti unohtuvat.
”Juhlapuheiden ykkönen, mutta budjetin kakkonen”
on varhaiskasvatus- ja opetusasioiden kohtalo ollut
useimmiten myös kunnallispolitiikassa. Jos kunta
haluaa olla elinkelpoinen ja vetovoimainen myös lapsiperheiden
näkökulmasta, se ei ole mahdollista ilman
laadukkaita ja riittävästi resursoituja varhaiskasvatus- ja
opetuspalveluita.
Kommunalvalet
närmar sig
april nästa år väljs kommunernas nya
I beslutsfattare. Fullmäktigeperioden
sträcker sig ända till slutet av maj 2025.
Coronatiden påverkar valet och kampanjerna
på sitt sätt, men beträffande fostran
och utbildning skiljer sig valet från de tidigare.
Flytten av social- och hälsovårdstjänsterna
och brand- och räddningsväsendet
från kommunen till landskapen har varit
under beredning länge och kommer enligt
de senaste uppgifterna att genomföras
1.1.2023. Det här innebär att över hälften av den följande
fullmäktigeperioden kommer att skötas i en kommun
där man inte längre fattar beslut om frågor som berör
social- och hälsovårdstjänster.
I fortsättningen kommer kommunens lagstadgade
uppgifter att bestå av bland annat undervisning och
småbarnsfostran, olika kulturtjänster, markanvändning
och miljötjänster. Social- och hälsovården och räddningsväsendet
för med sig över hälften av kommunernas
intäkter och utgifter och personal till landskapen. Den
överlägset största sektorn som blir kvar i kommunen
är bildnings- och kulturtjänsterna. Det har uppskattats
att nästan 60 % av de nya kommunernas utgifter
riktas till undervisnings- och kulturtjänsterna. Då man
beaktar det faktum att utgifterna för undervisnings- och
kulturtjänsterna långt består av personalkostnader kan
man något förenklat konstatera att största delen av kommunernas
utgifter efter 2023 består av lärarnas löner.
Kommunens kommande beslutsfattare befinner sig
i en ny situation. Hälsovårds-, senior- och barnskyddstjänsterna
som tidigare fått mycket uppmärksamhet och
stått i centrum för diskussionerna kommer att flyttas till
landskapen. I fortsättningen kommer småbarnsfostran
och undervisning att stå i centrum tillsammans med
planläggning och markanvändning. Av denna orsak
bör de nya beslutsfattarna har en klar syn på vilket
värde och vilken ställning de ger åt småbarnsfostran
och undervisning i sina kommande beslut. Under kommunalvalskampanjerna
har man ofta betonat högklassig
småbarnsfostran och undervisning, men efter valen
glöms de fina festtalen lätt bort. ”Nummer ett i festtalen,
men nummer två i budgeten” har ofta varit det
öde som frågor om småbarnsfostran och
2/2020
3

Yksi ehkä liian vähälle huomiolle jäänyt seikka on
kuntien velkaantuminen. Sote-palvelujen sekä niihin
liittyvien tulojen ja menojen siirtyessä maakuntiin
lähes kaikki velat jäävät kuntien hoidettavaksi.
Tulevaisuudessa kuntien tulee yhä tarkemmin harkita
tulevia investointeja sekä tehdä entistä enemmän yhteistyötä
alueellisen vetovoiman lisäämisessä. Ennusteiden
mukaan alueellamme on vain muutama kunta, joissa
väkiluku kasvaa. Perusopetuksessa oppilasmäärä on
koko maan tasolla vähentynyt n. 14 000 oppilaalla
2010-luvulla. Edelleen on näköpiirissä, että syntyvyys
tulee laskemaan tulevina vuosina, ja sillä on vaikutuksia
varhaiskasvatukseen ja opetukseen. Kuntien vähenevä
oppilasmäärä pakottaa tekemään uudenlaisia ratkaisuja
ja lisäämään kuntarajojen tehtävää yhteistyötä.
Opettajienkin on syytä valmistautua tähän muutokseen.
Sote-maakuntiin liittyvä lainsäädäntö annetaan
eduskunnan käsiteltäväksi joulukuun aikana, jollei
tule viivästyksiä. Se ei olisi toki ainutkertaista. Luin
keväällä 2017 ilmestynyttä Pohjanmaan opettaja -lehteä,
jossa opetusneuvos Matti Sippola kirjoitti kuntavaaleista
toteamalla, että vuoden 2019 alussa maakunnille
siirtyvien sosiaali- ja terveyspalvelujen jälkeen kuntien
ylivoimaisesti tärkein toimiala on sivistys sen kaikissa
”olomuodoissaan”. Iso kuva on edelleen sama: sivistys
sen kaikissa olomuodoissa on tulevaisuuden kuntien
isoin ja tärkein toimiala. Ovatko kunnat ja kuntapäättäjät
siihen valmiita?
Kuntavaalit ovat useimpien opettajien työn kannalta
tärkeimmät vaalit, ja siksi kaikkien opettajien on syytä
käyttää äänioikeuttaan. Muista: isot asiat päätetään
lähellä sinua!
Kari Nieminen
puheenjohtaja
OAJ Pohjanmaa
utbildning gått till mötes även i kommunalpolitiken.
Det är inte möjligt för en kommun att vara livskraftig
och attraktiv ur barnfamiljernas perspektiv utan högklassiga
tjänster inom småbarnsfostran och undervisning
som fått tillräckliga resurser.
En fråga som fått alltför lite uppmärksamhet är kommunernas
skuldsättning. Då social- och hälsovårdstjänsterna
och de intäkter och utgifter som anknyter
till dem flyttas till landskapen, blir nästan alla skulder
kvar hos kommunerna. I framtiden måste kommunerna
allt noggrannare överväga sina kommande investeringar
och bedriva allt mer samarbete för att öka den regionala
attrak-tionskraften. Enligt prognoserna finns det endast
några kommuner i vår region där befolkningen ökar.
Under 2010-talet har elevantalet inom den grundläggande
utbildningen minskat med ca 14 000 elever på
nationell nivå. Det ser fortfarande ut som att nativiteten
kommer att sjunka under de kommande åren och det
här innebär effekter för småbarnsfostran och undervisning.
Kommunernas minskande elevantal gör att man
är tvungen att ta till nya lösningar och öka samarbetet
över kommungränserna. Även lärarna bör förbereda sig
på den här förändringen.
Lagstiftningen för social- och hälsovårdslandskapen
överlåts till riksdagen för behandling under december
månad om tidsplanen håller. Det här är naturligtvis
inget unikt. Jag läste ett nummer av tidningen
Österbottens lärare från våren 2017. I tidningen skrev
undervisningsrådet Matti Sippola om kommunalvalet
och konstaterade att efter att social- och hälsovårdstjänsterna
överförs till landskapen i början av 2019 är
bildning i alla dess former kommunernas överlägset
viktigaste område. Den stora bilden gäller fortfarande:
de framtida kommunernas största och viktigaste område
kommer att vara bildning i alla dess former. Är kommunerna
och beslutsfattarna redo för detta?
Med tanke på de flesta lärarnas arbete är kommunalvalet
det viktigaste valet och därför är det viktigt
att alla lärare använder sin rösträtt. Kom ihåg att stora
frågor avgörs nära dig!
Kari Nieminen
ordförande
OAJ Österbotten
Poikkeuksellisia aikoja
– uudistavia aikoja?
Olemme eläneet ja elämme poikkeuksellisia
aikoja. Covid-19 koettelee koko maailmaa,
myös meitä kaikkia. Olemme Suomessa toistaiseksi
selviytyneet tilanteesta varsin hyvin. Suurin
syy on ihmisten kuuliaisuus viranomaisten suositusten
suhteen. Tilanne kuitenkin elää koko ajan
ja tilanteet maan eri osissa, jopa kuntien sisällä,
vaihtelevat hyvin nopeasti ja hyvin voimakkaasti.
Omasta jäsenkunnastamme tulee ymmärrettävästi
keskenään varsin risteävää viestiä. Selkeä
pääviesti kuitenkin on, ettei etäopetukseen haluttaisi
ainakaan varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja
toisen asteen koulutuksessa mennä. Valtiovaltahan on linjannutkin,
että varhaiskasvatus, perusopetuksen 1–3 luokkien
opetus, eritysopetus ja valmistava opetus pidetään likipitäen
kaikissa oloissa lähiopetuksena.
Osa jäsenkunnastamme vaatii OAJ:ltä toimia koronan suhteen.
Haluankin tässä yhteydessä vielä kerrata korona-asioiden
marssijärjestyksen kouluissa, päiväkodeissa ja oppilaitoksissa.
Päätösvalta on terveysviranomaisella, ei opetusviranomaisella
eikä tietenkään OAJ:lla. Valtakunnan tasolla siis Terveyden ja
hyvinvoinnin laitos THL päättää ohjeistuksesta ja määrää rajoitukset.
Opetus- ja kulttuuriministeriöllä tai Opetushallituksella
ei ole päätösvaltaa korona-asioissa. Ne voivat vain suositella.
Sama tilanne on paikallisella ja aluetasolla. Sielläkin päätösvalta
on terveysviranomaisella, ei esimerkiksi rehtorilla tai sivistystoimenjohtajalla,
päiväkodinjohtajalla tai kaupunginjohtajalla.
Lopuksi haluan tähän vakavaan asiaan vielä sanoa, että
OAJ:na ja OAJ:sta olemme koko korona-ajan olleet ja tulemme
olemaan tiiviissä yhteydessä asianomaisiin viranomaisiin,
myös maan hallitukseen ja THL:ään.
Seuraavaksi kaksi nostoa OAJ:lle tärkeistä koulutuspolitiikan
asioista.
Oppivelvollisuuden pidentämistä koskeva lakiesitys on nyt
eduskuntakäsittelyssä. Eduskunta päättänee pidentämisestä
hallituksen esittämällä tavalla, koska hallituspuolueet ovat
lakiesityksen takana.
Oppivelvollisuuden pidentäminen on tärkeää, koska koulutustasoa
on Suomessa nostettava. Muuten emme menesty
kansainvälisessä kilpailussa. Korkeakoulutettujen suhteellinen
osuus ikäluokasta on tällä hetkellä laskemassa, vaikka kansallinen
tavoitteemme on juuri päinvastainen. Toinen tärkeä
syy on työllisyys. Sellaisten henkilöiden työllisyysaste, joilla
ei ole toisen asteen tutkintoa, on noin kymmenessä vuodessa
laskenut dramaattisesti, vaikka se ei häävi ollut aiemminkaan.
Työllisyysaste on laskenut hieman yli 60 prosentista
Exceptionella tider –
dags för förnyelse?
Vi har levt och lever i exceptionella tider.
Covid-19 skakar hela världen, också
oss. Hittills har vi ändå klarat oss mycket
bra i Finland tack vare att mänskorna följer
myndigheternas rekommendationer. Läget
kan ändå ändras väldigt snabbt och kraftigt
i olika delar av landet, till och med inom
kommunerna.
Det kommer väldigt olika signaler från
medlemskåren vilket är helt förståeligt. Men
huvudbudskapet är att man åtminstone inte vill
övergå till distansundervisning i småbarnspedagogiken, den
grundläggande utbildningen och på andra stadiet. Också statsmaktens
linje är ju att småbarnspedagogiken, undervisningen
i årskurs 1–3, specialundervisningen och den förberedande
undervisningen under så gott som alla omständigheter ska
ordnas som närundervisning.
En del av medlemskåren kräver coronaåtgärder av OAJ
och därför vill jag än en gång upprepa tågordningen vad
gäller åtgärder i skolor, daghem och läroanstalter. Det är
hälsovårdsmyndigheterna som har den beslutande makten
– inte undervisningsmyndigheterna och förstås inte OAJ.
På riksnivån är det Institutet för hälsa och välfärd THL
som ger direktiv och fattar beslut om eventuella begränsningar.
Varken Undervisnings- och kulturministeriet eller
Utbildningsstyrelsen har beslutsmakt i coronafrågor, de kan
bara rekommendera.
Samma sak gäller lokalt och regionalt. Också här har hälsovårdsmyndigheterna
den beslutande makten – inte rektorn,
direktören för bildningsväsendet, daghemsföreståndaren eller
stadsdirektören.
Till sist vill jag ännu tillägga att OAJ har varit och är under
hela coronatiden i tät kontakt med berörda myndigheter och
även med regeringen och THL.
Så ett par utbildningspolitiska frågor som är viktiga för
OAJ.
Lagförslaget om en utvidgad läroplikt har getts till riksdagen.
Förslaget torde gå genom så som regeringen har föreslagit,
eftersom regeringspartierna står bakom förslaget.
Det är viktigt att förlänga läroplikten eftersom utbildningsnivån
i Finland måste höjas. Annars kommer vi inte att klara
oss i den internationella konkurrensen. För närvarande minskar
den relativa andelen av personer med högre utbildning,
även om vårt nationella mål är det motsatta. En annan viktig
sak är sysselsättningen. Sysselsättningsgraden för personer
utan examen från andra stadiet har minskat dramatiskt
4 2/2020
2/2020
5

noin 40 prosenttiin. Tämä tarkoittaa sitä, että kuusi kymmenestä
sellaisesta henkilöstä, jolla ei ole toisen asteen tutkintoa,
ei ole töissä. Meillä ei ole tähän varaa. Panostus oppivelvollisuuden
pidentämiseen on siis investointi, ei kuluerä.
On selvää, että oppivelvollisuuden pidentämiseen tulee saada
enemmän resursseja kuin nyt on luvassa. Tällä hetkellä OAJ
pyrkii vaikuttamaan siihen, että maan hallituksen varaaman
taloudellisen resurssin painopistettä siirretään oppivelvollisuusratkaisun
alkuun. Maamme seuraavalta hallitukselta edellytämme
lisää rahoitusta oppivelvollisuuden pidentämiseen.
Toinen koulutuspolitiikan nosto liittyy maan hallituksen
lupaukseen antaa koulutuspoliittinen selonteko. Selonteko
annettaneen ensi helmikuussa. Haluamme tehdä kaikkemme,
että se saa mahdollisimman suuren painoarvon ja huomion.
Pyydänkin teitä kaikkia mukaan nostamaan esille selonteon tärkeyttä
ja ainutkertaisuutta. Pääviestimme on: Selonteon myötä
kaikkien puolueiden tulee sitoutua palauttamaan koulutusjärjestelmään
siitä 2020-luvulla leikatut kaksi miljardia euroa.
Kuten kaikki tiedämme, OAJ:ssa on kahden vuoden ajan
selvitetty jäsenkunnan ja luottamushenkilöiden näkemyksiä
siitä, kuinka OAJ:ta ja sen toimintaa tulisi uudistaa. Nyt
tarpeet on kasassa ja päätösten aika. Päätöksentekijöinä ovat
OAJ:n valtuusto ja osin OAJ:n hallitus.
Viime kevättalvella tiedonkeruun tulokset tiivistyivät viiteen
pääkysymykseen:
1. Pitäisikö OAJ:n jäsenyyden olla mahdollista opetustehtävissä
olevien lisäksi kaikille opetusalan tehtäviin
kelpoisille henkilöille?
2. Pitäisikö jäsenen kuulua OAJ:hin ensisijaisesti henkilöjäsenenä
eikä jäsenyhdistyksen kautta kuten nykyisin?
3. Kuinka alue- ja paikallistoiminta pitäisi järjestää, että se
tukisi nykyistä paremmin paikallistasoa ja jäseniä?
4. Miten saadaan nykyistä tehokkaammin toimivat toimielimet
ja kuinka lisätään jäsenten mahdollisuuksia suoraan
vaikuttamiseen?
5. Millä tavoin järjestetään opettajaksi opiskelevien äänivaltainen
edustus kaikissa toimielimissä?
Muutospäätöksen tekevät jäsenistön valitsemat päättäjät.
OAJ:n hallituksella ja valtuustolla on oltava rohkeutta uudistaa
ja uudistua jäsenten ja edunvalvonnan hyväksi. Byrokratiaa
on pienennettävä. Hallintohimmeleitä on purettava. Nykyistä
rahoitusta on suunnattava erityisesti paikalliseen edunvalvontaan.
Aluetoimintaa on uudistettava. Suoran henkilöjäsenyyden
suuntaan on edettävä. Suoraa vaikuttamista mahdollistettava.
Tulevat opettajat on otettava äänivaltaisina mukaan
päätöksentekoon. Miten tuo kaikki tehdään, on neuvoteltavissa,
jos halua on.
Pysytään terveenä!
Olli Luukkainen
puheenjohtaja
på cirka tio år, även om den inte var så bra tidigare heller.
Den har redan sjunkit från drygt 60 till närmare 40 procent.
Det betyder alltså att sex av tio personer utan examen från
andra stadiet inte arbetar. Det här har vi inte råd med. Det
är en investering att satsa på en längre läroplikt och det ska
inte bara ses som en kostnad.
Det är klart att man måste få mera resurser än vad som nu
har utlovats. I detta nu försöker OAJ påverka så att finansieringen
som regeringen har reserverat i huvudsak ges i början
av läropliktslösningen. Vi förutsätter sedan mera pengar av
följande regering.
Den andra saken jag lyfter fram är regeringens utbildningspolitiska
redogörelse som väntas i februari. Vi vill ge
redogörelsen så stor betydelse och uppmärksamhet som möjligt
och jag önskar att ni alla hjälper till med det här. Vårt
huvudbudskap är att på 2020-talet ska utbildningssystemet få
tillbaka de två miljarder euro som förlorades i nedskärningar
och att alla partier måste förbinda sig till det här.
Som alla vet har OAJ i två års tid kartlagt medlemmarnas
och de förtroendevaldas åsikter om hur man borde förnya
OAJ och verksamheten. Nu är vi på det klara med behoven
och det är tid för OAJ:s fullmäktige och delvis styrelsen
att ta beslut.
Resultatet av vårvinterns kartläggning sammanfattas i fem
huvudfrågor:
1. Borde ett OAJ-medlemskap vara möjligt för alla som är
behöriga för uppgifter inom utbildningssektorn och inte bara
för dem som är i undervisningsuppgifter?
2. Borde medlemmarna i första hand höra till OAJ som
personmedlemmar och inte via medlemsföreningar som i
dagsläget?
3. Hur borde region- och lokalverksamheten ordnas för att
bättre än idag stödja lokalnivån och medlemmarna?
4. Hur ska vi få effektivare organ och hur kan vi öka medlemmarnas
möjligheter till direkt påverkan?
5. Hur ska vi ordna att lärarstuderande får en röstberättigad
representation i alla organ?
Det är medlemmarna som har valt de beslutsfattare som
ska ta ett reformbeslut. OAJ:s styrelse och fullmäktige måste
våga förnya och förnyas för medlemmarnas och intressebevakningens
bästa. Byråkratin och administrationen måste
minskas. Den nuvarande finansieringen måste riktas särskilt
till den lokala intressebevakningen. Regionverksamheten
måste förnyas. Vi måste gå mot ett direkt medlemskap och
möjliggöra direkt påverkan. De blivande lärarna ska tas med
i beslutsfattandet med rösträtt. Det är förhandlingsbart hur
allt ska göras, men först behövs det vilja.
Vi ska alla hållas friska!
Olli Luukkainen
ordförande
Aktuellt från
OAJ:s styrelse
Besvarade denna fråga och vill lyfta upp ärendet även
här. Frågan lydde: Hur kan vi garantera tillräckligt
med arbetsplatser när antalet barn minskar?
Det här är en mycket aktuell fråga som vi behöver
våga lyfta till diskussion och också jobba för både lokalt
och nationellt.
Elevantalet sjunker, det är ett faktum. Men behöver
det betyda att lärarna måste bli färre?
Vi har tillväxcentra och vi har regioner där befolkningen
minskar drastiskt. Kommer det att vara brist på
lärare i vissa region och ett överutbud på andra? Vi får
större enheter där behovet av lärare också säkert ökar.
Skolan idag kräver mera av lärarna. Vi har ett stort
stödbehov samt fler integrerade elever och det här ökar
också behovet av lärare. Trestegsstödet är under utredning
men vi vet alla att det finns behov av förändringar
och mera stöd. Dessutom betyder inte färre elever att
det blir färre grupper. På många orter är grupperna
stora och samma mängd lärare behövs även i framtiden
fastän elevantalet sjunker.
Jag hoppas att vi kan få arbetsgivaren att inse att en
satsning på skolan är en satsning på framtiden. Vi har
en möjlighet att öka lärartätheten och göra gruppstorlekarna
mindre. Vi har en allt mer krävande skolvardag
där vi behöver vara flera vuxna för att dela på. Det
här skulle också vara bra för lärarnas välmående samt
yrkets status. Utmaningen finns i kommunernas dåliga
ekonomi.
Våra sjunkande resultat i Pisa kunde också motivera
en högre lärartäthet för att nå läroplanens kunskapsmålsättningar.
Vi har också utmaningar framför oss när det
gäller ämneslärare. Kommer timmarna att räcka till för
alla? Antagligen inte. Grupperna blir färre och lärarna
kommer att ha svårt att fylla sin usk.
Till sist vill jag lyfta behovet av ett lärarregister. Där
kan vi följa med lärarbehovet och justera antalet studieplatser
i enlighet med utvecklingen.
Hur vill vi att framtidens diskussioner ska se ut?
Och hur kan vi nationellt och lokalt jobba med dessa
frågor?
Linda Felixson
OAJ Styrelsemedlem,
FSL:s vice ordförande
6 2/2020
2/2020
7

Uusia tuulia
viestintään
OAJ:n Pohjanmaan alueyhdistyksen
julkaisema Pohjanmaan Opettaja/
Österbottens Läräre ilmestyy nyt ensimmäistä
kertaa pelkästään sähköisessä muodossa.
Tärkein syy valittuun menettelyyn
liittyy lehden sisällöntuotantoon. Kaksi
kertaa vuodessa ilmestyvän lehden jutut
saattavat helposti sisältää vanhentunutta
tietoa, jolloin lehden lukuarvo tietenkin
heikentyy. Päätös Pohjanmaan Opettajan
julkaisusta pelkästään verkkolehtenä ei
kuitenkaan ole kiveen hakattu. Lähiaikoina Pohjanmaan
Opettajan toimituskunta antaa kaikille lehden lukijoille
mahdollisuuden ilmaista kantansa lehden julkaisutavasta
kyselytutkimuksen muodossa. Jokainen teistä voi siis
vaikuttaa miten lehteä jatkossa tehdään.
Toinen merkittävä muutos OAJ Pohjanmaan viestinässä
on verkkosivu-uudistus. Alueyhdistyksemme
verkkosivuston uudistyö on loppusuoralla ja uusittu
verkkosivusto otetaan käyttöön vuoden 2021 alkupuolella.
Verkkosivu-uudistuksen keskeisenä tavoitteena
on sisällöntuotannon tehostamisen ohella
lukijaystävällisyys. OAJ:n tavoitteena
on, että järjestön jokaisen alueyhdistyksen
verkkosivuston visuaalinen ilme olisi
samankaltainen. Näin lukijan on helppo
löytää esimerkiksi yhteystiedot tai muut
haluamansa asiat, olipa hän sitten opettaja
tai vaikkapa median edustaja. Verkkosivuuudistuksella
pyrimme myös tehostamaan
paikallisyhdistysten mahdollisuuksia kertoa
sanoin ja kuvin omista tapahtumistaan
laajemmalle lukijakunnalle.
Tehokkaan ja ajantasaisen viestinnän merkitys kasvaa
myös järjestötyössä. Tiedon täytyy kulkea puolin
ja toisin. Siihen haasteeseen alueyhdistyksemmekin on
nyt tosissaan tarttumassa.
Hyvää joulua ja turvallista uutta vuotta!
Lasse Mansikka-aho
päätoimittaja
mansikkalasse@gmail.com
Vain yhdessä
olemme vahvoja
OAJ tarkastaa ja uudistaa strategiaansa
muutaman vuoden välein: laatii tavoitteet
ja suunnitelman, joilla tavoitteisiin
pyritään. Uuden strategian tavoitteina ovat
mm. valvoa jäsentensä etuja ja luoda turvaa
muuttuvassa työelämässä, vahvistaa opettajuuden
vetovoimaa ja edistää jäsentensä
työhyvinvointia. Uusi strategia on tarkoitus
jalkauttaa kaikille toiminnan tasoille
valtakunnan tasolta paikalliselle tasolle ja
yksittäiselle jäsenelle saakka.
Olemme valtavassa muutoksessa, ei pelkästään koulumaailma,
vaan Suomi kokonaisuudessaan: väki vähenee
ja ikääntyy sekä kaupungistuu yhä enemmän, ja tämä
muutos näkyy myös koulumaailmassa. Oppilaiden määrä
vähenee radikaalisti jo seuraavan kymmenen vuoden
aikana. Lisäksi näyttää siltä, että opettajan työn haasteet
eivät tule vähenemään suhteessa oppilaiden määrään
vaan pikemminkin päinvastoin.
Tarvitsemme siis jatkossakin vahvaa edunvalvontaa
niin työmarkkinaneuvotteluissa kuin koulutuspolitiikassakin.
Ollakseen uskottava ja vahva neuvottelukumppani
OAJ tarvitsee myös tulevaisuudessa jokaista
opettajaa jäsenekseen ja tukipilarikseen, sillä OAJ ei
ole vain toimiston väki Helsingin Pasilassa, vaan OAJ
olemme ME! Me tavalliset opettajat tavallisissa kouluissa
ympäri Suomea.
OAJ tulee entisestään lisäämään vuorovaikutusta kentän
kanssa ja järjestörakennetta mietitään yhä tarkemmin,
että se jatkossa pystyisi palvelemaan
jäseniään yhä paremmin. Yhteen hiileen
puhaltamista tarvitaan myös. Toisinaan
joidenkin opettajaryhmien on tingittävä
omista eduistaan jonkun toisen ryhmän
hyväksi. Vaikka asioista saatettaisiin olla
eri mieltä, olisi kaikkien keskustelujen ja
parannusehdotusten tapahduttava hyvässä,
rakentavassa ja kaikkia osapuolia kunnioittavassa
hengessä.
Vain siten pääsemme alussa mainitsemiini
tavoitteisiin ja teemme järjestöstämme entistä
vahvemman muutosten tuulten vinguttaessa nurkkia!
Iloa ja valoa yhä pimeneviin päiviin!
Pia Latomäki
Alueasiamies
OAJ Pohjanmaa
P.S. Katsoitko aamulla peiliin? Onko mahdollista, että
olisit nähnyt siellä tulevan kuntapäättäjän? Kasvatusta
ja koulutusta koskevat isot päätökset tehdään kunnissa
ja kuntavaalit käydään tulevan vuoden huhtikuussa.
Tarvitsemme päättäjiä, jotka ovat kiinnostuneita lapsista,
nuorista ja koulutuksesta. Puolueet etsivät juuri nyt
listoilleen sopivia ehdokkaita. Ilmoittaudu ehdokkaaksi
tai vinkkaa ehdokkaaksi ”tuntomerkkeihin sopivaa
henkilöä”.
8 2/2020
2/2020
9

Varför
yrkesetiska principer?
De yrkesetiska reglerna har kommit allt mer i fokus
när det gäller proffessionsfrågor och det betyder
att dessa borde vara en grund som läraren inom småbarnspedagogik
bygger och upprätthåller sin yrkeskunskap
på.
Yrkesetikens funktion kan, enligt Gunnel Colnerud
och Kjell Granström, tolkas i förhållande till två begrepp:
professionalism och professionalisering. Funktionen för
professionalism är ”att ge en gemensam värdebas för
att öka kvalitén i det praktiska yrkesutövandet och ge
allmänheten en garanti för att yrkesgruppen är värd
dess förtroende.
Yrkesetiska regler för lärare inom småbarnspedagogik
har uppdaterats av PeD Jaana Pesonen tillsammans med
en arbetsgrupp inom SLF. I inledningstexten poängteras
att en förståelse för barndomens värde och att läraren
har ansvar och plikt att garantera att varje barn respekteras
i verksamheten och ges likvärdiga möjligheter till
småbarnspedagogik.
Målet med yrkesetik för lärare inom småbarnspedagogik
är att synliggöra och uppmärksamma de värderingar
som alltid ingår i arbetet inom småbarnspedagogiken.
Enligt arbetsgruppen för SLFs broschyr är meningen
med de yrkesetiska reglerna att fungera som ett
rättesnöre. Reglerna innehåller gemensamma grundvärden
för småbarnspedagogik och en beskrivning
av god praxis.
Du har fått brochyren under hösten tillsammans med
tidningen Lastentarha och den finns även på nätet på
svenska och finska.
https://www.vol.fi/aineistot/
Christel Sandell
Ordf. VAKA sektionen
Koronavuoden
terveisiä
varhaiskasvatuksesta
Korona on vaikuttanut merkittävästi meidän kaikkien
opettajien ja esimiesten työhön. Keväällä kun
ensimmäinen aalto alkoi ja koulut siirtyivät etäopetukseen,
myös päiväkodeissa lapsimäärä putosi muutamaksi
viikoksi noin 20-30%. Ryhmiä ei saanut yhdistellä ja
jo aika pian varsinkin työnantajan taholta alkoi tulla
painetta siitä, että henkilökuntaa on liikaa. Lyhyessä
ajassa kuitenkin organisointiin uusia työtehtäviä. Osa
siirtyi kunnan muihin tehtäviin mm. sosiaalihuollon
avuksi, omissa yksiköissä laitettiin paikkoja kuntoon,
osa piti kertyneitä lomia ja tehtiin seuraavan kauden
valmisteluja. Myös lähes kaikissa esikouluryhmissä annettiin
etäopetusta kotona olevilla lapsille ja kaikkiin
perheisiin oltiin yhteydessä säännöllisesti. Monissa
kunnissa työantaja kuitenkin alkoi nopeassa tahdissa
suunnittelemaan lomautuksia, koska ei tiedetty kuinka
kauan tilanne jatkuu.
Lomautusprosessi ei kuitenkaan kuntapuolella ole
niin yksinkertainen ja esim. Vaasassa varhaiskasvatuksen
osalta lomautusilmoitukset jouduttiin antamaan
pariin kertaan uudestaan ja kuukauden ilmoitusaika aiheutti
sen, että lomautukset osuivat juuri lomakauteen.
Esimiehet saivat tehtäväkseen suunnitella lomautukset
ja vuosilomat pidettäväksi lomittain 25.5. – 31.7. välisenä
aikana. Tehtävä tuntui mahdottomalta, kun mitään
ehdotonta varmuutta ei ollut lasten hoidontarpeesta
kesäkuukausien osalta. Monet vanhemmat olivat joutuneet
käyttämään omia lomiaan koulujen etäopetuksen
aikana ja olisivat siten kesän töissä. Loppujen lopuksi osa
lomautuksista jouduttiin perumaan ja keskustelua aiheutti
se, että tuotannollisten syiden ollessa lomautuksen
syynä, varhaiskasvatuksen henkilökuntaa lomautettiin
eri määrä päiviä eri yksiköissä.
Syyskauden alkaessa kuntien laatimat hygienia ja
varautumissuunnitelmat koronan suhteen ovat olleet
pääsäästöisesti hyvin hoidetut. Hankaluutta päiväkodeissa
on kuitenkin aiheuttanut se, että muut
yhteiskunnan ohjeet ja säädökset eivät aina sovellu
varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen hallinto
ja esimiehet ovat laatineet omia koronaohjeita, jotka
loppujen lopuksi ovat kuitenkin vain suosituksia.
Ohjeet ja suositukset ovat myös vaihtuvassa tilanteessa
muuttuneet koko ajan. Maski ja visiirisuositukset
tulivat päiväkoteihin aika myöhään ja sitä ennen oli
käytössä lähinnä käsipesu ja käsidesi. Koetaan, että
maskin käytön hyödyt eivät toteudu lapsiryhmätyössä
ja se vaikeuttaa vuorovaikutusta lasten kanssa. Lasten
kanssa ollaan niin ”iholla” muutenkin koko päivä ja
on mieluummin opittu toimimaan omissa ryhmissä
ja tiloissa. Vanhemmat ovat kyllä kiitettävästi noudattaneet
heille annettuja ohjeita maskien käytöstä ja
eteisruuhkien välttämisestä. Taloista riippuen ei ole
voitu täysin kieltää vanhempia tulemasta sisälle, mutta
hyvin on kokemukseni mukaan pidetty maskeja ja etäisyyksiä
sekä vältetty turhaa sisälle tulemista. Taloissa
kulkee kutenkin alati vaihtuvia sijaisia, terapeutteja,
siivoojia ja huoltomiehiä. Erityisopettajat ovat välillä
olleet etätyössä, mikä on vaikuttanut myös lasten tuen
asioiden käsittelyyn.
Myös varhaiskasvatuksen opettajat ovat tehneet
tänä vuonna suuren digiloikan omassa työssään.
Palavereita ja yhteistyökokouksia on opeteltu pitämään
etänä, vasu- ja vanhempainkeskusteluita on pidetty
puhelimella ja tietokoneilla eri versioin. Lasten terapiakäynnit
ovat osaksi toteutettu etäyhteyksillä, mikä
taas on sitonut aina yhden aikuisen mukaan tuokiolle.
Työnantaja on aika pitkälle olettanut henkilöstön osaavan
käyttää kaikkia uusia laitteita ja ohjelmia ilman
koulutusta. Harhainen kuvitelma on myös tullut siitä,
että jos koulutus on etänä niin työntekijät helpommin
ehtivät irtautua ryhmistä koneen äärelle. Totuus on,
että päiväkotien tilajärjestelyt ja laitteiden määrä eivät
taivu heti nykyiseen uuteen työtapaan. Palavereita ja
luottamuksellisia puheluita ja keskusteluita pidetään
sosiaalitiloissa, pukuhuoneissa, vessassa tai liikuntasalin
varastossa ja komeroissa. Myös perinteiset koko
10 2/2020
2/2020
11

Kuvassa Teeriniemen päiväkodin erityisopettaja Tiina Mäenpää, joka on käyttänyt maskia työssään koko syksyn
kiertäessään tapaamassa lapsia eri ryhmissä ja päiväkodeissa. Tytöt Elviira, Minttu ja Minea ovat Teeret-ryhmän
esikoululaisia.”
talon kehittämispäivät ja henkilöstön koulutuspäivät
ovat tänä vuonna jääneet ihan minimiin.
Henkilöstö ja esimiehet ovat olleet lujilla varhaiskasvatuksen
entistä vaikeamman sijaistilanteen vuoksi.
Pätevien sijaisten saaminen on vain vaikeutunut
entisestään, kun taas koronan vuoksi henkilöstön
poissaolot ovat kasvaneet, kun kaikki flunssasta oireilevat
on ohjattu koronatesteihin ja neuvottu olemaan
matalalla kynnyksellä pois töistä. Huomispäivää on
ollut vaikea ennustaa henkilökunnan riittävyyden
osalta. Samalla perheiden ja lasten hoidontarve on
kasvanut subjektiivisen oikeuden palauduttua elokuun
alusta. Lapset ovat yhä pidempiä päiviä hoidossa.
Henkilökunta on venyttänyt jaksamistaan kaikissa
yksiköissä Myös ohjeet oireilevan lapsen tuonnista
hoitoon ovat vaihdelleet syksyn aikana, mutta oma
kokemukseni on, että vanhemmat ovat aika hyvin
pitäneet oireilevat lapset kotona. Vaasassa kuitenkin
lyhennettiin aikaa, jolloin lapsen voi taas tuoda, eikä
tarvitse odottaa esim. monia päiviä koronatestin tulosta,
mikäli lapsi oireeton.
Varhaiskasvatuksen henkilökunta on työskennellyt
kovan paineen alla koko vuoden ja nyt jännitetään
joulunajan sujumista. Yhdistelläänkö taloja tai ryhmiä.
Mihin koronaohjeet katoavat joissakin kunnissa
joulun ajaksi? Vai katoaako korona? Koko maan tilanne
ei näytä hyvältä, kun toinen aalto on vain kiintymässä.
Joulun aikana myös monet kunnat, kuten Vaasa lomauttaa
varhaiskasvatuksen henkilökuntaa sekä esimiehiä,
säästösyistä tällä kertaa.
Me kaikki reagoidaan tähän korona-aikaan eri tavalla,
mutta jollain tapaa tämä vaikuttaa kaikkien mieleen ja jaksamiseen
pidemmällä aikavälillä. Varhaiskasvatuksen opettajat
ja muu henkilökunta on työskennellyt eturintamassa tänä
vaikeana aikana, kuten muutkin opettajat. Jaksamista kaikille
ja joulun rauhaa ja lepoa kun vapaapäivät pian koittavat!
Monika Koivumäki
Kokkolassa
jo kolmannet
YT-neuvottelut
tänä vuonna
Kokkolassa laitetaan kaupungin taloutta kuntoon.
Sinällään ollaan oikealla asialla, mutta kaupungin
henkilöstöllä on menossa tänä vuonna jo kolmannet
YT-neuvottelut. Korona aiheutti yhdet, talouden sopeuttamisohjelma
toiset ja talousarvion henkilöstömenoleikkaus
kolmannet.
Valmiuslain aika
Opettajat onnistuivat siirtymään etäopetukseen parissa
päivässä, mikä oli osoitus joustavuudesta ja aikamoinen
ihme. Lähes joka toiselta koulunkäynninohjaajalta työt
lopetettiin jo viikon kuluttua etäopetuksen alkamisesta.
Kyllä oli työnantaja valveutunut tekemään säästöjä
heidän pienistä palkoistaan. Kaupunki päätti myös lomauttaa
varsinkin varhaiskasvatuksesta, koska ajateltiin
lasten vähenevän päiväkodeista vanhempien etätöihin
siirtymisen vuoksi.
Osa kaupungin laitoksista oli yleisöltä suljettu, mutta
niissä riitti hyvin töitä. Niiden pelättiin kuitenkin loppuvan
ennen pitkää, ja hätäkeinona monelle jaettiin
lomautusilmoitukset. Ammattijärjestöt vetosivat heti
alkuun lomautuksien perumisen puolesta JUKO:n pääluottamusmiehen
johdolla. Lomautukset ehtivät osalla
jo alkaa, kunnes ne kuitenkin peruttiin. Liian myöhään,
koska lomautusuhan takia oli töitä järjestelty uudelleen
ja lomia pidetty. Lomautuksen peruminen aiheutti uutta
organisointia varsinkin varhaiskasvatuksessa.
Sopeuttamisohjelma
Kaupungin viranhaltijat ja poliitikot suunnittelivat talouden
sopeuttamisohjelmaa. He päättivät jättää täyttämättä
eläköityvien työntekijöiden tehtäviä ja organisoida
työtehtäviä uudelleen. Sopeuttamisohjelma on mitoitettu
kolmelle vuodelle, ja sen aikana on tarkoitus vähentää
101 henkilötyövuotta. Tuosta määrästä on opetustoimen
osalle laskettu noin kolmannes. Säästökeinoksi on otettu
kaupungin suomenkielisten lukioiden fyysinen yhdistäminen,
yhden yläkoulun lakkauttaminen ja toisen
kasvattaminen suureksi yksiköksi sekä yhtenäisen perusopetuksen
yksiköiden muodostaminen.
Henkilöstömenoleikkaukset
Kaupungin kolmas YT-neuvottelu on suuruudeltaan
2,5 miljoonaa euroa, mikä on jo niin mittava leikkaus,
ettei juustohöylättävää kerta kaikkiaan enää löydy.
Tuon hyväksyminen kaupunginvaltuustossa johtaisi
henkilöstön kahden viikon lomautukseen. Erikoista on
nyt muiden ammattijärjestöjen vaatimus henkilöstön
tasapuolisesta lomautuksesta. Mikä on tasapuolista? Siitä
eivät ainakaan opettajat pääse osallisiksi, koska töitä
tulee ainakin se 130 %, kun oto-tunneilla on pakko hoitaa
lomautettavien oppitunnit ja vielä ilman korvausta.
Olen vaatinut koko leikkauksen perumista vetoamalla
kaupunginhallituksen ja valtuuston jäseniin. Viikolla 47
selviää, onnistuuko se. Kouluissahan lomautus aiheuttaa
tosi pitkän häiriön ja opetuksen siirtymisen oppilaiden
omatoimiseksi työskentelyksi. Ei hyvä.
Timo Rajaniemi
JUKO:n pääluottamusmies, Kokkola
12 2/2020
2/2020
13

Vaasan yliopiston opettajien kokemuksia
Miltä etäopetus tuntuu?
Vaasan yliopisto siirtyi keväällä etäopetukseen
COVID-19-epidemian takia. Etäopetusta jatkettiin
syksyllä lukuun ottamatta juuri yliopistossa aloittaneita
ensimmäisen vuoden opiskelijoita, joille alkusyksystä
yritettiin järjestää lähiopetuksena osa kursseista.
Kokemuksia etäopetuksesta on kertynyt enemmän kuin
koskaan ennen – niin opettajille kuin opiskelijoillekin.
Jutussa Vaasan yliopiston opettajat kertovat kokemuksistaan
siitä, mikä etäopetuksessa tuntuu hyvältä ja mikä
ei ja miten etäopetus kuormittaa. Muutama selviytyskeinokin
jutussamme jaetaan.
Etäopetuksen mukavat puolet
Kohtaamiset keskusteluhuoneissa (Breakout rooms)
− Opiskelijoiden työskenteleminen keskusteluhuoneissa
sujuu yllättävän hyvin. Myös kielten opettaminen onnistuu
tosi hyvin ja opiskelijoiden suullinen kielitaito
kehittyy yllättävän nopeasti. (Marjut)
− Keskusteluhuoneissa pystyy keskittymään muutaman
opiskelijan keskusteluihin kerrallaan melkein paremmin
kuin luokkatilanteessa. (nimetön)
Joustavuus
− Nautin siitä, että voin opettaa kotona tai ihan missä
vain. En ole sidottu mihinkään tiettyyn paikkaan.
Uskon, että myös osa opiskelijoista tuntee samoin,
vaikka osa kaipaakin kovasti kasvokkain kohtaamisia.
En juurikaan väsy Zoom-opetuksesta. Välillä laitan
opiskelijat keskusteluhuoneeseen, keitän kahvit ja
saan oman hetkeni. Zoom-tapaamiseni ovat toisinaan
kestäneet neljä tuntia, joten siinä ehtii kaikenlaista.
(Marjut)
− Koko elämä on ikään kuin rauhoittunut, eikä ole enää
koko ajan kiire johonkin. Parasta on, että olen kotona,
kun lapset tulevat koulusta. (Mirjam)
− Privaattielämän ja työn yhdistäminen joustavalla tavalla
on ollut tässä elämäntilanteessa (läheisen vakava
sairastuminen) pelastus. (nimetön)
Aktiivisempi opetus
− Suunnittelin koko kurssin rakenteen uudelleen siirtäessäni
opetuksen kokonaan verkkoon. Vähensin luentojen
määrää ja lisäsin viikkotehtäviä opiskelijoille.
Lisäksi poistin lopputentin. Viikkotehtävien avulla
opiskelijat tutustuvat kurssin aiheisiin itsenäisesti
Moodleen lisäämäni materiaalin (mm. videot, artikkelit,
esimerkkitapaukset) kautta. Näin sain oppimisesta
aktiivisempaa kuin aiemmin. Nyt opiskelijat pohtivat
aiheita viikkotehtävien avulla eivätkä opettele asioita
ulkoa lopputenttiä varten. (Tiina)
Etäopettamisen ongelmat
Vuorovaikutuksen luonne
− Vaikka Zoom-opetus sujuu oikein hyvin, niin kovin
paljon en itse saa tuosta tilanteesta. Siitä herääkin
kysymys, mitä opiskelijat saavat. Vuorovaikutus on
jotenkin näennäistä, kevyttä ja sellaista, että paljon
kukaan ei anna itsestään juurikaan mitään. Aito kohtaaminen
jää ainakin isossa ryhmässä puuttumaan, ja
opiskelijan on aika helppo olla poissaoleva ja näkymätön.
(Marjut)
− Ilmeet ja eleet, ylipäätään kehon kieli välittyy heikosti
tai tuskin lainkaan etänä. Tosin jos lähiopetuksessa
kaikilla olisi maskit, tilanne olisi vielä heikompi.
(nimetön)
− Zoom-tapaamisissa opiskelijat eivät aina laita videokuvaa
päälle pyynnöstä huolimatta. Eikä oikein tiedä,
miksi näin on. Jää etäinen olo. Sitä vastoin lähiopetuksessa
toisinaan tuntuu, että opiskelijoilta suorastaan
saa energiaa. (Heli)
− Minusta tuntuu oudolle puhua ruudulle. Tunnen oloni
irralliseksi ja mietin, kuunteleeko kukaan oikeasti
vai ovatko opiskelijat vain kirjautuneena Zoomiin
mutta oikeasti tekevät jotain ihan muuta. Opiskelijat
eivät yleensä pidä kameraa auki, eikä se isolla kurssilla
ole edes mahdollista. Etäopetuksessa on vielä haastavampaa
saada opiskelijat osallistumaan keskusteluun
kuin lähiopetuksessa. (Tiina)
Etäopetuksen kuormittavuus
− Ison kurssin (>100 opiskelijaa) Zoom-luentojen
pitäminen on haastavaa. Opettajan pitää luennon
pitämisen lisäksi seurata chat-keskustelua ja hallita
monta näyttöä yhtä aikaa. Ryhmäkeskustelut keskusteluhuoneissa
toimivat hyvin, mutta opettajana en
ehdi osallistua, koska ryhmiä on liian monta. (Tiina)
− Opiskelijoiden sitouttaminen ja motivoiminen on
välillä haastavaa. Toimintatapoja on joutunut opettelemaan
“lennosta”. Omalla kohdalla on auttanut
kahden vuosikymmenen opetuskokemus, mutta entä
14 2/2020
2/2020
15

niillä, jotka ovat vasta aloittamassa uraansa opettajina?
(Suvi)
− Etäopetuksen valmistelemiseen menee lähes kaksinkertainen
aika, koska aktivointi-ideoita pitää vielä
kehitellä. (Marjut)
− Etäopetus on todella intensiivistä. Zoom-tapaamiseni
ovat kestoltaan 60–90 minuuttia, ja koko tuon ajan
olen sataprosenttisesti mukana: ensin ohjeistan, sitten
kierrän ryhmissä ja lopuksi teemme yhteenvedon
keskusteluista. Valmistelut (kurssin muuttaminen
etänä toimivaksi) vievät ainakin näin ensimmäisellä
kerralla runsaasti aikaa, ja opiskelijoiden tehtävien
läpikäynti myös. Aiemmin lähiopetuksessa olen vain
todennut, että tehtävät on joko tehty tai sitten ei, ja
ne on käyty läpi yhdessä. Nyt kun jokainen palauttaa
tehtävät Moodleen, käyn ne läpi yksitellen. (nimetön)
Etätyöskentelyn kuormittavuus
− Vuorovaikutus etäyhteyksien kautta on tosi väsyttävää.
Jotenkin Zoom- ja Teams-palavereissa ei ole
sitä samaa tunnelmaa kuin normaaleissa palavereissa.
Sama koskee opetusta. Osallistujat näkyvät vain niminä
eikä suurin osa puhu tai kirjoita edes chattiin
mitään koko aikana. Jatkuva etäyhteyden kautta toimiminen
kuormittaa todella paljon. Ja kyllästyttää!
Omat selviytymiskeinot
Jos samalle päivälle sattuu monta etäpalaveria ja vielä
etäopetusta, olen illalla todella väsynyt enkä jaksa tehdä
enää mitään. (Tiina)
− Henkisesti ja fyysisesti raskaampaa. Henkisesti sen
takia, koska työpäivään kuuluu muutakin kuin opettamista
ja se muu hoidetaan myös etänä eli koko päivä
tulee istuttua koneen ääressä. Siirtyminen kokouksesta
toiseen on parin klikkauksen päässä ja tapahtuu sekunneissa.
Työskentely on todella tehokasta, mutta
myös kuluttavaa – niin henkisesti kuin fyysisesti.
(Suvi)
− Se kuormittaa eri tavalla. Pitää oikeasti panostaa työergonomiaan
ja tauottamiseen, muuten niskakivut,
päänsärky ja kuivat silmät pilaavat työnteon. (Mirjam)
Tämä teksti on tuotettu yhteiskirjoittamisen keinoin.
Monitekijäinen teksti on tuotettu siten, että jutun
kokoajana keksin kysymykset ja kutsuin sähköpostitse
VYLL ry:n jäseniä kertomaan kokemuksistaan
Google-asiakirjassa. Kokemuksiaan jakoivat lisäkseni
kaksi Tiinaa, Marjut, Mirjam, Suvi ja yksi tai useampi
nimettömäksi jättäytynyttä.
Teksti ja kuvat:
Heli Katajamäki & noin 6 muuta opettajaa
− Nukun riittävästi. Uusi päivä on helpompi kohdata ilman univelkaa. (Marjut)
− Koska etäopetuksessa työmatka on lyhennyt 30 kilometristä 3 metriin, olen yleensä käyttänyt
vapautuneen tunnin ulkoiluun: haravointiin, lenkkeilyyn jne. Aivot saavat tarvitsemaansa tuuletusta.
(nimetön)
− Riittävä uni, ulkoilu ja muu liikunta sekä ystävien tapaaminen virkistävät mieltä. Lisäksi pienet
tauot niin työpäivän kuin etäopetuksenkin aikana auttavat jaksamaan. (Tiina)
− Välillä simuloin työmatkan, eli lyhyt juoksu- tai kävelylenkki heti aamusta. On pirteä olo ja
valmiina työpäivään kun pääsee takaisin kotiin. Aurinkoisia hetkiä kannattaa myös hyödyntää
käymällä ulkona haukkaamassa happea, jos mahdollista. (Mirjam)
− Monipuolinen ravinto, kunnon yöunet ja ulkoilua. Nämä auttavat, mutta toteutuvat harvoin.
Kalenteriin pitäisi varata aikaa lounastauolle ja ulkoilutauolle. (Suvi)
Varhaiskasvatuksen opettajien
pitkäaikainen haave toteutui:
KVTES-> OVTES
Viime kevään neuvottelut päättyivät varhaiskasvatuksen
opettajien kannalta historialliseen
lopputulokseen. Varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien
sekä päiväkodin johtajien sopimusalan
siirto KVTESista OVTESiin toteutuu 1.9.2021 lukien.
Henkilöstön palvelussuhteen ehdoista neuvotellaan
työryhmässä, jossa on edustajat KT:stä ja JUKO:sta.
Työryhmän työ päättyy 31.8.2021.
Mikä silloin muuttuu? Siirto siis tapahtuu nykyisillä
ehdoilla ja niitä noudatetaan 31.12.2021 saakka, ellei
toisin sovita. Tärkeintä on, että seuraavalla neuvottelukierroksella
meidän työehdoista neuvotellaan OVTES
sopimuksen sisällä. Nyt kaikki opettajat kuuluvat samaan
opettajien sopimukseen ja niistä neuvottelee OAJ
KT:N kanssa.
Ketä sopimussiirto koskee? Kaikkia päteviä varhaiskasvatuksen
opettajia, erityisopettajia ja esimiehiä.
Mitä muuta sovittiin? Varhaiskasvatuksen opettajien
suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistyöaikaa (sakaika)
koskeva sopimusmääräystä ei ole muutettu.
Viikkotyöajasta pitää edelleenkin varata työvuoroluettelossa
noin 13 prosenttia lapsiryhmän ulkopuolisiin
esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen suunnittelu-, arviointi-
ja kehittämistehtäviin sekä esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien
laatimiseen.
Kelpoiselle opettajalle ja johtajalle annetaan vuosittain
5 ylimääräistä vapaapäivää ( ves-päivät) entisin ehdoin.
Osa-aikaisen työntekijän ves-päivien kertymiseen
ja vapaapäivien pitämiseen liittyvää soveltamisohjetta on
täsmennetty, jotta paikallinen soveltaminen olisi entistä
yhdenmukaisempaa. Vapaapäivät tulee osa-aikaisellekin
antaa kokonaisina päivinä, joiden arvo on kiky-tuntien
poistumisen jälkeen 7 tuntia 39 minuuttia.
Myös palkankorotuksista sovittiin: 1.8.2020 yleiskorotus
26€ tai vähintään 1,22%. 1.4.2021 yleiskorotus 1%
sekä paikallisesti jaettava 0,8%:n suuruinen järjestelyerä.
Tärkeintä on, että kaikki opettajat kuuluvat nyt samaan
opettajien sopimukseen!
Alueellisen edunvalvonnan kehittäminen,
esimiehet
OAJ Pohjanmaan alueella kokeilun tarkoitus on keskittyä
varhaiskasvatuksen esimiehiin, päiväkodin johtajiin
ja varajohtajiin/apulaisjohtajiin. Suunnitelmissa oli
seminaari Härmässä, sekä alueellisia tapaamisia, jotka
koronasta johtuvista syistä ei toteutuneet.
Mitä olemme tehneet? Keväällä 2020 teimme kyselyn
alueemme johtajille. kyselyn tarkoituksena oli
kartoittaa tämän hetken tilannetta ja johtamisen haasteita,
sekä johtajien toiveita omalle edunvalvonnalle.
Kyselyssä nousi vahvasti esille johtamisen haasteet.
Melkein kaikissa vastauksissa nousi esille työmäärän
lisääntyminen, työaika ei riitä , jolloin työn tekeminen
siirtyy myös vapaa-ajalle. Työn jatkuvat muutokset
ja pirstaleisuus, sekä lisääntyneet ”sihteerin”
työt. Haasteena nousi vahvasti myös Korona ja siihen
liittyvät toimenpiteet (selkeiden ohjeiden puute) , lomautukset
ja kuntien säästötoimet. Toiveena alueyhdistykselle:
Yhteisiä tapaamisia. Koulutusta: KVTES,
OVTES. Varajohtaja/ apulaisjohtaja järjestelmän
vahvistaminen. Ylemmälle johdolle ja kuntapäättäjille
tietoutta varhaiskasvatuksen sisällöstä, tarpeista
lukujen takana. Luottamusmiesten ja liiton tukea myös
johtajille, eli edunvalvontaa. Sekä päiväkodin johtajien
asioiden esillä pitämistä.
Järjestimme johtajille Webinaarin 28.10.2020,
jonka piti Timo Mäki, varhaiskasvatuksen erityisasiantuntija
OAJ:stä. Koulutuksen runkona oli
OAJ tekemä kysely päiväkodin johtajille alkuvuodesta
2020. Ruotsinkielinen tilaisuus järjestettiin
11.11.2020. Myös OAJ tekemässä kyselyssä nousi
aivan samat asiat johtajien työn vaatimuksissa ja
haasteissa.
Kehittämisprojekti jatkuu vielä vuoden 2021, joten
toiveissa on päästä järjestämään alueelliset tapaamiset
johtajien kanssa. Mutta Koronan ehdoilla mennään.
Ja jos tilanne ei mahdollista live tapaamisia, järjestämme
sitten lisää verkkotapaamisia. Tulevaisuus ei
näytä johtajien osalta yhtään helpommalta kuntien
säästöpaineiden alla. Myös johtajat tarvitsevat tukea ja
edunvalvontaa omaan työhönsä. Kun johtajien työolot
ovat kunnossa, sillä on suora vaikutus myös henkilöstön
työoloihin.
Maarit Marjusaari
OAJ Pohjanmaan alueellisen kokeilun yhteyshenkilö
VOL hallituksen jäsen
Päiväkodin johtaja Kokkola
16 2/2020
2/2020
17

OAJ:n jälkeen OSJ
Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry on opetusalan kun OSJ:n jäsenyys on voimassa tai vakuutusehtojen
eläkeläisten oma valtakunnallinen etujärjestö.
Toimimme läheisessä yhteistyössä OAJ:n kanssa. OSJ:n jäsenmaksu on 30,- € vuonna 2021. Jäsenenä
mukaiseen päättymiseen asti.
Meidän yli 21000 jäsentä lasketaan mukaan OAJ:n pääset mukaan sosiaaliseen verkostoon, tutustut uusiin
jäsenmäärään, mikä osaltaan lisää OAJ:n vaikutusvaltaa.
Useat ammattijärjestöt pitävät eläkeläisiä suoraan ta. Jäsenkortti osoittaa jäsenyytesi. Jäsenenä saat kuusi
ihmisiin ja saat tietoa ikääntymiseen liittyvistä asiois-
jäseninään, mutta OAJ:n kanssa asia on sovittu näin. kertaa vuodessa ilmestyvän Senioriopettaja -lehden.
OSJ:llä on koko maassa 72 paikallisyhdistä. OAJ:n taskukalenterin joudut perumaan, ellet sitä
Pohjanmaitten alueella toimivat Alavuden, Kauhajoen, halua. Alennuksia saat vakuutusmaksuista, polttoaineista,
lehtitilauksista, silmälaseista, hammaslääkäristä,
Kauhavan, Kurikan, Lapuan, Seinäjoen, Ähtärin,
Jokilaakson, Kokkolan, Pietarsaaren seudun, Suupohjan Holiday Clubin lomaviikoista ja erilaisista virkistys- ja
ja Vaasan seudun Senioriopettajien yhdistykset. Myös harrastuskohteista. Lisätietoja jäseneduista saat OSJ:n
muilla paikkakunnilla on kerhomuotoista toimintaa, verkkosivuilta www.osj.fi.
mutta jäsenyys OSJ:öön kulkee edellä mainittujen yhdistysten
kautta.
kuntaa, matkoja, lounastapaamisia jne. Osallistumalla
Yhdistykset järjestävät luentoja, kulttuuriretkiä, lii-
OAJ:n jäsenen pitää ilmoittaa itse eläkkeelle jäämisestä
OAJ:lle. OAJ maksaa liittymisvuoden jäsenmaksun kollegoja.
tapaat samassa elämäntilanteessa olevia opetusalan
eläkkeelle jääneen puolesta. Samalla pitää ilmoittaa sähköpostiosoite,
koska työnantajan järjestämä sähköposti kon kautta, mutta mikään ei korvaa luonnollista tapaa-
Koronan aikana osa tilaisuuksista on järjestetty ver-
lakkaa toimimasta. OAJ:n jäsenyyteen liittyvät jäsenedut
lakkaavat. Senioriopettajan pitää ottaa itse kaikki hihaan, pestään kädet ja uskotaan viranomaisten ohjeita.
mista. Pidetään etäisyyttä, käytetään maskia, yskitään
vakuutukset. Matkavakuutus on syytä tehdä jo OAJ:n Kyllä tästä selvitään.
jäsenyyden aikana, niin säästyt ikäihmisiltä vaadittavalta
lääkärintodistukselta.
Tule mukaan toimintaan ja tuo samalla uusia ideoita
Jos olet maksanut itsellesi Ifin vapaaehtoisen opettajien
Ryhmäsampo Primus -henki- ja tapaturmavakuu-
toiminnan kehittämiseen.
tuksen, on vakuutus voimassa senkin jälkeen, kun siirryt Pekka Koskinen
eläkkeelle. Vakuutus jatkuu automaattisesti niin kauan OSJ:n hallituksen varapuheenjohtaja
Kokkolan
reippaat senioriopet
Kokkolan Senioriopettajat ry on aktiivinen mukavien
ihmisten yhdistys, jossa jäseniä on tällä hetkellä
noin 240.
Jokainen eläkkeelle jäävä opettaja liitetään jäseneksi
yhdistykseen silloin, kun hän eroaa OAJ:stä. Sen jälkeen
onkin jokaisen oma valinta, haluaako maksaa jäsenmaksun,
jolla saa Senioriopettaja-lehden muutaman kerran
vuodessa ja sen mukana tulevan taskukalenterin.
Aktiivisesti toiminnassamme on mukana 20 - 50 henkeä.
Yritämme järjestää monipuolista toimintaa, että
saamme mukaamme erilaisista asioista kiinnostuneita
ihmisiä. Tämä vuosi on ollut poikkeuksellinen, mutta
onneksi ennätimme käydä tutustumassa kokkolalaiseen
Kahakka Breweryyn ja pitää vuosikokouksen ennen
kuin tämä hiljaiselo alkoi. Ulkoilutapahtumia sen sijaan
olemme järjestäneet useampia.
Meillä on ollut perinteenä käydä tutustumassa
Kokkolan uusiin kouluihin, tehdä maaseutumatkoja
bussilla lähellä oleviin kaupunkeihin ja tutustua niiden
nähtävyyksiin. Konsertit ja teatterit ovat myös
olleet säännöllisesti ohjelmassamme ennen koronaa.
Joululounas on ollut suosituin tapahtumamme, joka
on kerännyt ravintolan täyteen senioreita.
Olemme toteuttaneet aina OSJ:n vuoden teemaa ja
järjestäneet siihen liittyviä tapahtumia. Vuoden 2020
teemana oli Digitaitoja senioreille ja se saavuttikin suuren
suosion. Saimme kokoon neljä ryhmää Kokkolan
seudun opistolle päivittämään digitaitoja. Toivotaan,
että saamme vielä jatkoa kurssille. Tarvetta on!
Ikäihmisten ravinto oli edellisen vuoden teema ja silloin
järjestimme aiheesta luennon ja kasvisruokakurssin.
Mielenkiintoisimpia tutustumiskohteitamme on ollut
vierailu merimieskirkkoon, johon veimme tuliaisiksi
monta pussillista villasukkia ja muuta vaatetavaraa ulkomaalaisille
merimiehille. Foley-artisti Heikki Kossin
studiolla vierailimme myös isolla joukolla. Sen jälkeen
olemme katselleet ja varsinkin kuunnelleet elokuvia
aivan uusin silmin ja korvin.
Tämän syksyn tapahtumiin on kuulunut myös
Ahaa-aivotreeni, jossa on treenattu ajattelun eri alueita.
Tarpeellista!
Tärkeintä tapaamisissamme on aina mukavien samanhenkisten
ihmisten tapaaminen ja kuulumisten
vaihto. Toivottavasti kohta pääsemme taas tapaamaan
vaikkei vielä halaamaan!
Tervetuloa mukaan Kokkolan senioriopettajien toimintaan!
Otamme mielellämme joukkoomme uusia eläkeläisiä.
Voit tutustua toimintaamme myös nettisivullamme
www.kokkolansenioriopet.osj.fi.
Siellä etusivulla on linkki jäseneksi liittymiseen.
Ystävällisesti
Elisa Maunumäki, puheenjohtaja
18 2/2020
2/2020
19

Muistettavaa
eläkkeelle jäädessä
Eläkkeelle siirtymiseen on syytä varautua hyvissä ajoin. Tässä muutama keskeinen asia:
Kuntokortti 2021
Alle vuosi eläkkeeseen:
Tarkista eläkkeen perusteena olevat tiedot
Vajaata vuotta ennen eläköitymistä on hyvä olla yhteydessä
tulevaan eläkkeen maksajaan (useimmilla
Keva), jolta on varmistettava paitsi eläkeikä ja eläkkeen
määrä, myös palvelussuhderekisterin tiedot.
Kevan rekisterissä voi olla virheitä, jotka saattavat
vaatia oikaisua, koska muuten ne pahimmillaan heikentäisivät
eläkettä.
Kuukausia eläkkeeseen:
Irtisanoutuminen ja eläkehakemus
Eläke edellyttää irtisanoutumista työstä, vähintään 1 kk
irtisanomisajalla.
Eläkettä on haettava vanhuuseläkehakemuksella, joka
kannattaa toimittaa noin 2 kk ennen eläkkeen alkua.
Eläkehakemuksen yhteydessä:
eläkepalkan harkinnanvarainen tarkistaminen
Julkisissa eläkkeissä on kohtuullistamissääntö, joka
perustuu laskentatavan muutokseen vuoden 2005 uudistuksessa.
Tuolloin vuosista 1995 – 2004 tuli erityisen
tärkeitä, joten tällä aikavälillä olevia ansioiltaan huonoja
vuosia voi pyytää poistettavaksi eläkkeen perusteena
olevaa keskiansiota laskettaessa. Lisätietoa keva.fi >
Henkilöasiakas > Tietoa eläkkeistä > Eläkkeen määrä >
Eläkepalkan harkinnanvarainen tarkistaminen.
Vielä ennen eläkkeen alkamista:
jatkuva matkavakuutus
Eläkkeen alkaessa OAJ:n jäsenetuna oleva matkavakuutus
päättyy. Jatkuva matkavakuutus kannattaa ottaa vielä
työssä ollessa, jolloin välttyy terveysselvitykseltä, jonka
vakuutusyhtiöt vaativat jos jo eläkkeellä oleva hakee
matkavakuutusta.
Eläkepäätöksen jälkeen ennen eläkkeen alkamista:
veroprosentti
Heti eläkepäätöksen jälkeen on syytä pyytää verottajalta
muutosveroprosentti eläkettä varten, jotta prosentti
ehtii perille ennen eläkkeen maksun alkamista.
Muussa tapauksessa eläkelaitos joutuu käyttämään 40 %
ennakonpidätystä.
Yhteys OAJ:n jäsenrekisteriin
Eläkkeelle siirtymisestä on ilmoitettava OAJ:n jäsenrekisteriin,
jolloin jäsenmaksuperintä lakkaa ja jäsenyys
siirretään alamme senioreiden etuja valvovaan OSJ:een.
Liittymisvuoden jäsenmaksun maksaa OAJ, sen jälkeen
jäsenmaksu on 30 euroa vuodessa.
Opettaja:
Osoite:
Puhelin:
OAJ:n jäsenkortin numero:
Merkitse kuntokorttiin viikkojen 1–4 (1.1–31.1) liikuntasuoritukset ja niihin käytetty aika. Minimisuoritus
30 min/pv. Laske lopuksi liikuntasuoritusten kokonaisaika.
Palauta kuntokortti 7.2.2021 mennessä kirjeenä, whatsupissa tai mailina: Risto Haverinen, Aapunkarintie
98, 68210 Marinkainen; whatupp 0415459202; risto.haverinen@edu.kokkola.fi. Tällöin osallistut kolmen
OAJ:n tuotepaketin arvontaan (arvo n. 50e). Innokkaimpien liikkujien nimet julkaistaan Pohjanmaan opettaja
-lehden kevään numerossa.
vko Ma Ti Ke To Pe La Su yht.
1
2
3
4
Liikuntasuoritusten yhteenlaskettu aika:
BU=Budolajit JU=Jumppa KÄ=Kävely PYÖ=Pyöräily SP=Sulkapallo KO=Koripallo
GO= Golf JUO=Juoksu RA=Ratsastus SU=Suunnistus HI=Hiihto MP=muutpallopelit
KEIL=Keilailu PIL=Pilates SB=Salibandy TAN=Tanssi TEN=Tennis UI=Uinti
JO=Jooga KII=Kiipeily KS=Kuntosali LE=Lentopallo SKI=Lasketelu SQ=Squash
M= jokin muu laji
20 2/2020
2/2020
21

OAJ Pohjanmaa/Österbotten
Yhteystiedot 2020
Hallitus:
Kari Nieminen, puheejohtaja Seinäjoki kari.nieminen(at)seinajoki.fi 0405779984
Christel Sandell, vice ordförande Jakobstad christel.sandell(at)jakobstad.fi
Linda Felixson, vice ordförande Vaasa linda.felixson(at)korsholm.fi
Heli Katajamäki, varapuheenjohtaja Tervajoki heli.katajamaki(at)uva.fi
Margareeta Verronen, varapuheenjohtaja Vaasa margareeta.verronen(at)vamia.fi
Paula Kotirinta, sihteeri ja äsen Kurikka paula.kotirinta(at)kurikka.fi
Felix de Silva, jäsen Alajärvi desilvafelix(at)hotmail.com
Tiina Hagström, jäsen Kokkola tiina.hagstrom(at)edu.kokkola.fi
Merja Tomperi-Olkkonen, jäsen Lappajärvi merja.tomperi-olkkonen(at)jamin.fi
Marika Horila, jäsen Halkosaari marika.horila(at)seinajoki.fi
Simon Ekstrand, medlem Nykarleby simon.ekstrand(at)nykarleby.fi
Riina Mäkelälammi, jäsen Vaasa riina.makelalammi(at)edu.vaasa.fi
Pia Latomäki, jäsen Lapua pia.latomaki(at)lapua.fi
Kyösti Pihlajamäki, jäsen Hernesmaa kyosti.pihlajamaki(at)soini.fi
Marja-Liisa Saariaho, jäsen Seinäjoki marja-liisa.saariaho(at)seamk.fi
Ossi Viitala, jäsen Kauhajoki ossi.viitala(at)kauhajoki.fi
Seppo Säätelä, jäsen Vaasa seppo.saatela(at)yrkesakademin.fi
Alueasiamies:
Pia Latomäki Lapua pia.latomaki(at)lapua.fi 040 842 1484
Toimihenkilöt:
Paula Kotirinta, sihteeri Jalasjärvi paula.kotirinta(at)kurikka.fi
Lasse Mansikka-aho, tiedotussihteeri Lapua mansikkalasse(at)gmail.com
Monika Koivumäki, koulutussihteeri Vaasa monika.koivumaki(at)edu.vaasa.fi
Sirpa Kotamäki, taloudenhoitaja Vaasa kotamaki58(at)gmail.com
Antti Hynönen, nettivastaava Hakojärvi antti.hynonen(at)alavus.fi
Risto Haverinen, liikuntavastaava Marinkainen risto.haverinen(at)edu.kokkola.fi
Valtuutetut:
Martin Ahlskog, FSL Nedervetil martin.ahlskog(at)pedersore.fi
Linda Felixson, FSL Vaasa linda.felixson(at)korsholm.fi
Maija Huuki-Anthopoulou, OAJ-YSI Kannus maija.huuki-anthopoulou(at)edu.kannus.fi
Monika Koivumäki, LTOL Sundom monika.koivumaki(at)vaasa.fi
Paula Kotirinta, OAJ-YSI Kurikka paula.kotirinta(at)kurikka.fi
Jussi Kuoppala, AO Seinäjoki jussi.kuoppala(at)sedu.fi
Pia Latomäki, OAJ-YSI Lapua pia.latomaki(at)lapua.fi
Kari Nieminen, OAJ-YSI Seinäjoki Kari.nieminen(at)seinajoki.fi
Kyösti Pihlajamäki, OAJ-YSI Hernesmaa kyosti.pihlajamaki(at)soini.fi
Jaakko Syrjänen, OAJ-YSI Kauhajoki jaakko.syrjanen(at)kauhajoki.fi
Maaret Siltanen, LTOL Isokoski maaret.siltanen(at)seinajoki.fi
Margareeta Verronen, AO Vaasa margareeta.verronen(at)vamia.fi
OAJ:n hallitus:
Linda Felixson Vaasa linda.felixson(at)korsholm.fi
Kari Nieminen Seinäjoki kari.nieminen(at)seinajoki.fi
OAJ:n Pohjanmaan aluetoimisto
Kauppapuistikko 4 as 20
65100 Vaasa
www.oajpohjanmaa.fi
Järjestö assistentti Niina Suokas
niina.suokas(at)oajpohjanmaa.fi
050 470 1199
22 2/2020
2/2020
23

2/2020