Tässä numerossa mm. - Suomen Yrittäjät

yrittajat.fi

Tässä numerossa mm. - Suomen Yrittäjät

Lapin Yrittäjät

Inarin Yrittäjät, Kemijärven Yrittäjät, Kittilän Yrittäjät,

Pelkosenniemen Yrittäjät, Posion Yrittäjät, Ranuan Yrittäjät,

Rovaniemen Yrittäjät, Sallan Yrittäjät, Savukosken Yrittäjät,

Sodankylän Yrittäjät, Tenonlaakson Yrittäjät

5 2010

Tässä numerossa mm.

Pääkirjoitus ...........................................................................3

Länsipohjan Yrittäjien aluesivut ...........................................5

Lapin Yrittäjien aluesivut ....................................................12

Talous kasvaa, mutta kestääkö luottamus .........................17

Vuoden 2011 budjettiverolait ..............................................21

Työterveyshuollon järjestäminen ...................................... 22

Miten palkkaan Sanssi-nuoren? .........................................23

Länsipohjan Yrittäjät

Enontekiön Yrittäjät, Kemin Yrittäjät, Keminmaan Yrittäjät,

Kolarin Yrittäjät, Muonion Yrittäjät, Pellon Yrittäjät,

Simon Yrittäjät, Tervolan Yrittäjät, Tornion Yrittäjät,

Ylitornion Yrittäjät

www.yrittajat.fi /aluejarjesto yrittajat.fi


Elisa Taloushallinto

– Verkkolasku ja muut taloushallinnon

palvelut yhdellä sopimuksella!

Elisa Taloushallinto on internetpalvelu, jolla verkko- ja paperi laskujen

lähetys sujuu entistä vaivattomammin ja edullisemmin. Valitse myös

yrityksesi tarpeiden mukaiset muut palvelut, joilla tehostat ostolaskujen

käsittelyä, palkanlaskentaa, maksuliikennettä, viranomaisilmoituksia,

kirjanpitoa ja tilinpäätökseen liittyviä prosesseja.

Varaa aika henkilökohtaiseen tapaamiseen lähimmän Elisa yrittäjämyyjän kanssa osoitteessa

www.elisa.fi/ajanvaraus tai soita vaikka heti 010 19 13 19 (ark. 8–16.30, pvm/mpm)

Elisa Shopit Rovaniemi, Koskikatu 27

Kirsi-Maria Moilanen 050 500 1117

email: ext-kirsi-maria.moilanen@elisa.fi

Tutustu Elisan Yrittäjäjärjestöetuihisi osoitteessa www.elisa.fi/yedut.

Lisätietoa Elisan palveluista yrittäjille saat myös www.elisa.fi/yrittajille

Elisa Shopit Kemi, Valtakatu 11–13,

Elisa Shopit Tornio, Länsiranta 10 (Kauppakeskus Rajalla)

Jaana Hietala 050 500 0128, email: ext-jaana.hietala@elisa.fi

Lapin Yrittäjät Länsipohjan Yrittäjät

Hinnat alkaen:

Elisa Lasku 7,90 €/kk

Elisa Reskontra 8,90 €/kk

Elisa Taloushallinto 19,90 €/kk

(Alv. 0 %. Palvelu edellyttää 12 kk määräaikaista

sopimusta.)

elisa.fi/yrittajille


Yrittäjä

INFO

5 • 2010

YRITTÄJÄT - YRITTÄJYYS - EDUSKUNTAVAALIT

”Talousuudistuksilla on kiire. Lähivuosina

ratkaistaan se, miten Suomi selviää

kiristyvässä globaalissa kilpailussa ja miten

pystymme kehittämään suomalaista

yhteiskuntaa. Onnistuminen edellyttää

tässä vahvaa panostusta yrittäjyyteen ja

tätä palveleviin yhteiskunnan rakenteisiin.”

Näin ilmaistaan Suomen suunta Suomen

Yrittäjien tavoiteohjelmassa ensi

vaalikaudelle 2011 – 2015. Kun Suomesta

tehdään maailman paras maa yrittäjyydelle,

vaikuttavat yrittäjät myös järjestönsä

kautta tähän tavoitteeseen. Vaikuttaminen

monella tasolla on välttämätöntä ja tätä

vaikuttamistyötä ei saa politisoida niin, että

vaaleihin valmistautuminen vaikuttaisi yrittäjien

edunvalvontajärjestön toimintaan.

Puolueiden välistä kilpailua ei tule tuoda

yrittäjäliikkeeseen. Vaikka perinteisesti

yrittäjien puolueita ovat porvaripuolueet,

on poliittinen sitoutuminen oltava täysin

vapaa ja jokaisen henkilön itsensä päätettävissä.

Yrittäjäjärjestön tuleekin kaikilla tavoin

kunnioittaa tätä demokratiaan liittyvää

ominaisuutta. Tähän yhteyteen sopii myös

menestyneen ruotsalaisen tornionlaaksolaisen

yrittäjän Allan Lehdon vastikään

haastattelussa toteuttama luonnehdinta

itsessään ”sosialistinen sydän kapitalistiset

aivot”. Tällä hän viittasi yrittäjyyteen ja antamaansa

panokseen hyväntekeväisyyteen.

Yrittäjät ovat myös Lapin maakunnassa

ottaneet kiitettävästi vastuuta yhteiskunnallisesta

toiminnasta ja ryhtyneet jopa

lukuisasti ehdokkaaksi tuleviin eduskuntavaaleihin.

Hyvä näin! Uskon vahvasti,

että tällainen vastuunkanto on huomattu

positiivisena asiana eikä sellaisena, että

yrittäjyyden ollessa monessa asiassa aaltojen

huipulla tilannetta käytettäisiin jotenkin

kyseenalaisesti niin, että vahvan järjestön

antamia kannusteita käytettäisiin ikään

kuin hyväksi ja oman edun tavoittelemiseksi.

Näin ei missään mielessä saa olla eikä

mielestäni ole. Tämän totean sen johdosta,

että olen saanut tässä vaiheessa jonkun

kommenttia siitä, että näin kyseenalaisesti

asia saattaisikin olla. Tähän täytyy vain

vastata, ettei asianlaita näin ole ja tämän

haluan sanoa siksi, ettei keskustelu väärässä

mielessä jatkuisi. Mikäli näin tapahtuu,

on se selkeästi tarkoitushakusta. Yrittäjät

haluavat vaalia edunvalvontajärjestöään

ja toimia nimenomaan yhteiskunnallisen

vaikuttamisen asialla niin, että Suomi

todellakin on tulevaisuudessa maailman

paras maa yrittäjyydelle. Kaikki muu ilmaus

tässä asiassa on paikkansa pitämätöntä.

Tulemme olemaan yrittäjäjärjestössä

vastakin aktiivisia. Mikäli ehdokkaina

olevia yrittäjiä tai varsinkin toiminnassamme

mukana olevia yrittäjiä, jotka uhraavat

aikaansa edunvalvontaan ja näin

edistävät kaikkien yrittäjien toimintaa,

kyseenalaistetaan tästä, on se asiatonta

ja vailla minkäänlaista totuuspohjaa, sekä

pyrkimystä tuoda politiikka väärällä tavalla

yrittäjien edunvalvontatoimintaan. On

myös herätettävä kysymys siitä, että onko

politiikka laji, jonka harjoittajalla ei saa

olla minkäänlaisia sidonnaisuuksia. Tässä

tulee mieleen myös viime aikoina korkeilla

laineilla käyty puoluerahoituskeskustelu.

Täytyy todeta, että avoimuus on tässäkin

asiassa paikallaan ja jopa välttämätöntä,

mutta mitenhän me politiikkaa arvostam-

Länsipohjan Yrittäjät

Länsipohjan Yrittäjät

me, jollemme pyri saamaan esim. Arkadian

mäelle osaavia ja aktiivisia päättäjiä. Myös

poliittinen toiminta tulee markkinoida ja

rahoittaa.

Tulemme kevään aikana esittelemään

eduskuntavaaleissa mukana olevat jäsenemme

tässä jäsenlehdessä.

Yrittäjyys kantaa Suomea

Martti Kankaanranta

toimitusjohtaja

Länsipohjan Yrittäjät

martti.kankaanranta@yrittajat.fi

3


YRITTÄJÄINFO 2010

Lapin Yrittäjät ry:n ja

Länsipohjan Yrittäjät ry:n

JULKAISIJA:

Länsipohjan

Yrittäjät ry,

Valtakatu 5,

94 100 KEMI

Lapin Yrittäjät ry,

Maakuntakatu 16,

96 200 ROVANIEMI

Ilmestyy 6 kertaa vuodessa

(suluissa aineistopäivä)

Nro 1: 12.2. (29.1.)

Nro 2: 16.4. (31.3.)

Nro 3: 4.6. (21.5.)

Nro 4: 10.9. (27.8.)

Nro 5: 29.10. (15.10.)

Nro 6: 17.12. (3.12.)

suluissa aineistopäivä

ILMOITUSHINNAT: (euroa)

Takasivu 1100 (4900)

1/1 sivu 1000 (4500)

1/2 sivu 680 (3000)

1/4 sivu 380 (1700)

50 mm x 30 mm vuosi-ilmoitus

240 € (6 nroa)

Suluissa olevat hinnat ovat

vuosi-ilmoitushintoja.

Hinnat sisältävät värit.

Hintoihin lisätään alv 22 %

Lehden sivukoko on A4

(210x297 mm)

TOIMITUS

Martti Kankaanranta

puhelin (016) 221 701

matkapuhelin 0500 693 745

martti.kankaanranta@yrittajat.fi

Pirkka Salo

matkapuhelin 0400 392 139

pirkka.salo@yrittajat.fi

ILMOITUSMYYNTI

Länsipohjan Yrittäjät toimisto

Päivi Kukkonen

puhelin 0400 984 077

faksi (016) 221 713

päivi.kukkonen@yrittajat.fi

Lapin Yrittäjät toimisto

Kerttu Peltoniemi

matkapuhelin 0400 898 200

faksi (016) 420 0630

kerttu.peltoniemi@yrittajat.fi

Jakelu: Länsipohjan Yrittäjät ry: n

ja Lapin Yrittäjät ry:n jäsenille,

kunnille, oppilaitoksille ja

muille sidosryhmille.

Painos n. 3500 kpl

Taitto ja painopaikka:

Tornion Kirjapaino Ky – 2010

Yrittäjä

INFO

5 • 2010

Sisällysluettelo

Länsipohjan Yrittäjät -aluesivut .........................................................................5-11

Lapin Yrittäjät -aluesivut ..................................................................................12-16

1. VEROT JA RAHAT ............................................................................................... 17

Talous kasvaa, mutta kestääkö luottamus ............................................................ 17

Yrityksen taloushallinto kannattaa uudistaa SEPAn myötä .................................. 18

SEPA-suoraveloitus käyttöön marraskuun alussa ................................................ 19

Finvoice-verkkolaskussa IBAN pakolliseksi 1.1.2011 alkaen .................................. 19

Maksupäätejärjestelmien tiedonsiirtotapoihin uutta ........................................... 19

Varmista korttimaksamisen sujuvuus .................................................................. 19

Vuoden 2011 budjettiverolait ............................................................................... 21

Rakennusalan käännetty alv ................................................................................ 21

2. TYÖNANTAJAN ABC .........................................................................................22

Työterveyshuollon järjestäminen .........................................................................22

Miten palkkaan Sanssi-nuoren? ........................................................................... 23

3. YRITYSTOIMINNAN ABC ................................................................................24

Hankintasopimuksista .........................................................................................24

Miten tienvarsimainokselle haetaan poikkeuslupaa? ...........................................26

4. YRITTÄJÄ IHMISENÄ ........................................................................................27

YEL-työtulo määrittää yrittäjän lakisääteisen sosiaaliturvan tason ......................27

Hyvä Yrittäjä!

Jos asiakkaasi on toinen yritys,

laita yhteystietosi palvelusivullemme!

”Tuotteet ja palvelut yrityksille”

Vuosi-ilmoitus 2010, 5:ssä lehdessä 160 € + alv (32 €/lehti)

Ilmoituksen koko

60 mm x 40 mm

Ota yhteyttä

0400 898 200/Kerttu

tai 0400 984 077/Päivi


Yrittäjä

INFO

5 • 2010

Länsipohjan Yrittäjät -aluesivut

Länsipohjan Yrittäjät ry:n

VUOSIKOKOUS

torstaina 25.11. klo 18.00

Tornion kaupunginhotellissa

Varsinaisessa vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

Länsipohjan Yrittäjät

Länsipohjan Yrittäjät

- käsitellään hallituksen laatima toimintakertomus aluejärjestön toiminnasta

ja taloudesta sekä edellisen tilikauden tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus,

- päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä,

- valitaan aluejärjestön edustaja tai edustajat ja heille varaedustajat keskusliiton

liittokokoukseen, jollei kokouksessa valtuuteta hallitusta päättämään näistä asioista,

- vahvistetaan talousarvio ja toimintasuunnitelma seuraavaa toimintavuotta varten,

- päätetään aluejärjestön puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja muiden hallituksen

jäsenten palkkioista,

- valitaan aluejärjestön puheenjohtaja, 1-3 varapuheenjohtajaa

- päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä 11 §:n mukaan

- valitaan erovuoroisten tilalle hallituksen jäsenet,

- valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja tilintarkastajien varamiehet sekä määrätään heidän

palkkionsa,

- käsitellään muut hallituksen valitsemat tai jäsenten hallitukselle vähintään

kaksikymmentä (20) vuorokautta ennen kokousta kirjallisesti esittämät asiat.

Buffet viinin kera

Kokousesitelmän pitää kunnallisneuvos Timo Säkkinen aiheena

Länsipohjan tulevaisuuden haasteet

Huom! Bussikuljetus vuosikokoukseen

Kolarista Tornioon ja Simosta Tornioon

15.30 Kolari, Woodjewelin piha 17.00 Simo, linja-autoasema

16.20 Pello, Pellonhovin edusta 17.30 Kemi, linja-autoasema

17.10 Ylitornio, Nesteen huoltoasema 17.20 Keminmaa, Käpylä

Bussit lähtevät paluumatkalle n. klo 22.00

Tervetuloa!

Yhteistyökumppani

5


Länsipohjan Yrittäjät

In Memoriam

Tapio Rautio 20.04.1934 - 26.09.2010

Toimitusjohtaja Tapio Rautio menehtyi

vaikeaan sairauteen Keminmaassa 26

syyskuuta 2010.

Tapio syntyi Alatorniossa maanviljelijä

ja herrastuomari Erkki Raution kahdeksasta

pojasta neljänneksi vanhimpana . Nuoren

miehen haaveet hevosmiehen ammatista

muuttuivat, kun Torniossa oli rautakaupassa

paikka auki. Pian aktiivinen ja oppivainen

Tapio olikin jo esimiestehtävissä

ja vastasi mm. LVI-puolesta, josta tulikin

hänen elämäntyönsä. Eipä aikaakaan, kun

Oulusta Onnisen johtaja tarjosi Tapiolle

paikkaa , josta hän lopulta kohosi aina Pohjolan

Onninen Oy:n varatoimitusjohtajaksi.

1980 tuli aika kokeilla omia siipiä ja

hän perusti LVI-Ässä ky Raution. Nyt jo

toisessa polvessa toimiva yritys on alallaan

Pohjois-Suomen vanhimpia. Ei ole

monta paikkakuntaa pohjoisessa , jossa

Tapio ei olisi urakoinut ja hänen luotettava

toimintatapansa on saanut arvostusta niin

yksityisten kuin julkistenkin rakennuttajien

ja yhteistyökumppaneiden toimesta.

Lukuisat luottamustehtävät lankesivat

energiselle ja yhteistyökykyiselle Tapiolle.

Toimialalla hän toimi pitkään mm. Suomen

LVI-liiton hallituksessa , Vesi- ja lämpöjoh-

6

Yrittäjä

INFO

5 • 2010

tourakoitsijaliiton varapuheenjohtajana ja

LVI - Tekniset Urakoitsijat Ry:n hallituksessa.

Suomen Yrittäjien hallituksessa ja Länsi-

Pohjan Yrittäjien puheenjohtajana hän oli

ajamassa monia tärkeitä asioita.

Eikä kotikuntakaan Keminmaa unohtunut

näiltä valtakunnallisilta tehtäviltä. Hän

Länsipohjan Yrittäjät

toimi mm. pitkäaikaisena valtuutettuna,

kunnanhallituksen jäsenenä ja tarkastuslautakunnan

puheenjohtajana.

Niinikään hän toimi kunnan edustajana

monissa alueellisissa toimielimissä.

Muiden auttaminen oli Tapiolle luontaista

ja toimiminen Lions-järjestössä jatkui

koko elämän. Viime vuosina hän myös

kirjoitti aktiivisesti ja julkaisikin muutaman

omakustanteen mm. Tornion historiasta

ja Kemi- Tornio-alueen rakentamisesta eri

vuosikymmenillä.

Palveluksistaan elämän eri saroilla

Tapio Rautiolle myönnettiin Suomen

Yrittäjäristin Suurristi nro 197, Suomen

Valkoisen Ruusun Ritarikunnan Ansioristi,

Suomen LVI liiton Kultainen Ansiomerkki

Hopealaatoin ja Lions-järjestön Melvin

Jones -palkinto.

Tapiota jäi kaipaamaan Irma-rouva ,

pojat Heikki ja Olli-Pekka perheineen sekä

laaja joukko sukulaisia ja ystäviä.

Heikki Rautio

Yrittäjien ajantasainen tieto ja

uutislähde on kotisivumme

www.yrittajat.fi /lansipohja ja

www.yrittajat.fi /lappi

Sivuilta löydät paljon maakunnan elinkeinoelämästä,

tietoa yrittäjyydestä, koulutuksesta,

tapahtumista ja jne.

Seuraa Lapin ja Länsipohjan yrittäjien toimintaa

myös netin kautta!

Saat varmaan paljon myös omaan toimintaasi.

Myös tätä lehteä voit lukea kotisivuiltamme.”


Yrittäjä

INFO

5 • 2010

Asiakkaat pakenivat verkkoon...

Hyvä yrittäjä,

Otsikosta huolimatta verkkomaailma ei tarkoita

toki mitään negatiivista. Päinvastoin,

se laittaa meidät kaikki miettimään, mitä

tuo tarkoittaa minun omalta kannaltani

ja erityisesti sitä, että mitä tuo tarkoittaa

oman edustamani yrityksen kohdalla?

Meidän kaikkien on myönnettävä, että

maailma muuttuu kiihtyvään tahtiin ja se

muuttaa myös meidän kaikkien toimintaympäristöä.

Mitä asioiden digitalisoituminen, internet

ja sosiaalinen media ovat saaneet aikaan

ja miten me voimme niitä hyödyntää

esimerkiksi omassa päivittäisessä elämässä

tai sitten yrityksemme liiketoiminnassa?

Suomessa internetin räjähdysmäinen

leviäminen alkoi 1993, kun EUnet Finland

aloitti internet-yhteyksien tarjoamisen yrityksille

ja kotitalouksille. Jo vuonna 2008

Tilastokeskuksen mukaan 82 % maamme

16 - 74 vuotiaista kansalaisista käytti internetiä

kohtuullisen säännöllisesti.

Internetin käyttötapoja ovat olleet sähköposti,

uutisryhmät sekä erilaiset postituslistat.

Www-sivujen myötä yleistyivät

chatit ja keskustelufoorumit. Tänään internetiä

käytetään datasiirron lisäksi tehokkaan

viestinnän välineenä kuten mm.

pikaviestintään, internet-puheluihin ja

videoneuvotteluihin.

Tiedonhaun kannalta internetin yleistyminen

on merkinnyt vallankumousta.

Hakukoneet tarjoavat nopean ja helpon

pääsyn maailmalla oleviin tietokantoihin.

Nykyään tiedostojenjako tapahtuu

yleensä www-sivujen ja vertaisverkkojen

välityksellä. Jaossa on esimerkiksi erilaisia

kirjoituksia, musiikkia, ohjelmistoja

ja elokuvia. Tiedostojen jakamiseen liittyvä

liikenne muodostaa valtaosan koko

internet-liikenteestä.

Internet ja digitalisoituminen ovat

vaikuttaneet merkittävästi myös kaupankäynnin

sähköistymiseen, erityisesti kuluttajakaupan

osalta. Tällöin usein käytettyjä

termejä ovat mm. nettikauppa ja verkkokauppa.

Myös Suomessa yritykset ovat

panostaneet voimakkaasti verkkosivuihin

ja osa yrityksistä on aloittanut myös verkkokaupan,

jonka kautta yrityksen tuotteita

ja palveluja myydään. Verkkokaupan hyvä

puoli kuluttajan ja yrityksen kannalta on

se, että se on käytännössä avoinna 24

tuntia vuorokaudessa, jolloin kuluttaja voi

asioida verkkokaupassa silloin kun se sopii

hänelle parhaiten.

Toisaalta kuluttajat voivat sijaita maantieteellisesti

hyvinkin laajalla alueella. Käy-

tännössähän tuo tarkoittaa esimerkiksi

Pohjois-Suomessa sijaitsevalle yritykselle

huomattavasti suurempaa markkinapotentiaalia

kuin pelkkä paikallinen liiketoiminta

voi koskaan tarjota. Esimerkiksi matkailuala

on ottanut internetin mahdollisuudet

hyvin käyttöön ja maailmalta löytyy jo paljon

www-sivustoja, joissa toiset kuluttajat

arvostelevat käyttämiään matkailupalveluita

ja matkoja suunnittelevat kuluttajat

voivat näin käyttää toisten kokemuksia

hyväkseen.

Toinen esimerkki internetin hyödyntämisestä

on asuntovälitys ja siihen liittyvä

liiketoiminta. Asuntoa etsivät ihmiset voivat

käytännössä etsiä markkinoilla myytävänä

olevia kohteita kaikessa rauhassa

kotonaan, ja sitten kun sopiva kohde löytyy,

kuluttaja voi päättää meneekö katsomaan

kohdetta paikan päälle vai soittaako asunnonvälittäjälle

ja pyytää kohteesta lisätietoja.

Myös käytettyjen autojen ja veneiden

kauppa on pitkälti siirtynyt verkkoon, jossa

mahdollisuus ostajan löytymiseen on

huomattavasti helpompaa kuin saada kiinnostunut

ostaja vierailemaan liikkeessä.

Kaikkien yrityksien ja yrittäjien on syytä

siis esittää itselleen kysymys, että onko

yrityksellä varaa jättäytyä pois internetistä

ja sen mahdollistamista sähköisistä mahdollisuuksista?

Internet on mahdollistanut myös sosiaalisen

median syntymisen. Sosiaalinen

media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä,

joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä

on mahdollisuus olla aktiivinen

viestijä ja sisällön tuottaja. Sosiaalisessa

mediassa viestintä tapahtuu siis monelta

monelle, eli perinteisille tiedotusvälineille

ominainen viestijän ja vastaanottajan välinen

ero puuttuu.

Sosiaalisesta mediasta on kasvanut

viimeisten vuosien aikana erittäin suuri

ilmiö ja esimerkiksi Facebook-sivustolla

on nykyään noin 500 miljoonaa aktiivista

käyttäjää ja käyttäjämäärä kasvaa päivittäin.

Osa yrityksistä on huomannut sosiaalisen

median mahdollisuudet ja lähtenyt aktiivisesti

mukaan verkossa oleviin yhteisöihin.

Osa yrityksistä käyttää yhteisöjä tuotteidensa

markkinointiin ja yhteisöjen kautta

haetaan esim. faneja yrityksen tuotteille tai

mainoksille. Yritykset voivat käyttää yhteisöllisyyttä

osana tuotekehitysprosessiaan

ja tuollaisessa tapauksessa kuluttajat pääsevät

avoimesti osallistumaan yrityksen

tuotteen tai palvelun kehittämiseen omien

kommenttiensa, vinkkiensä tai palautteen

Länsipohjan Yrittäjät

Länsipohjan Yrittäjät

Jorma Pirilä

antamisen muodossa. Kyseinen tapa on

varsin yleistä mm. ICT-alalla toimiville yrityksille.

Yhteisöllisyyden voima tulee esille

parhaiten siinä, että verkossa muiden käyttäjien

kommenteilla on voimakas vaikutus

kuluttajan kokemaan suositteluasteeseen

ja sitä kautta kuluttajan ostopäätökseen.

Yhteisöllisyys onkin hyvä esimerkki nykyaikaisesta

sopuli-ilmiöstä.

Jos yritys päättää aktiivisesti osallistua

sosiaaliseen mediaan, niin yrityksen on toki

aina muistettava, että sosiaalinen media

toimii niin hyvässä kuin pahassa. Yrityksen

on syytä valmistautua verkossa myös

siihen, että yritys voi herättää yhteisöissä

myös negatiivisia keskusteluja. Niihinkin

keskusteluihin yrityksen on sitten aktiivisesti

ja avoimesti osallistuttava. Yleensä

yrityksellä on joku päävastuullinen keskusteluun

osallistuja, jolle on varatta riittävästi

työaikaa, jotta hän voi aktiivisesti osallistua

verkossa käytävään keskusteluun.

Oletteko miettineet teidän yrityksen

suhdetta sosiaaliseen mediaan vai joko

olette siellä mukana?

Yksi arkinen esimerkki ja muutos, joka

on tapahtunut digitalisoitumisen myötä,

on ollut matkapuhelimien kehittyminen

80-luvun loppupuolelta tähän päivään.

Nykyiset matkapuhelimet ovat ominaisuuksiltaan

hyvin lähellä tietokoneita ja

ne kehittyvät edelleen kovaa vauhtia yhä

täydellisemmiksi sovelluspuhelimiksi. Sähköposti

kalentereineen on matkapuhelimessa

yleisesti käytetty sovellus ja myös

sosiaalisen median sovellukset toimivat

uusimmissa sovelluspuhelimissa. Esimerkiksi

Facebookissa on nykyään noin 100

miljoonaa mobiilikäyttäjää ja tuo käyttämäärä

kasvaa koko ajan.

7


Länsipohjan Yrittäjät

Uusimmissa sovelluspuhelimissa on

näyttöjen koon ja resoluution kasvaessa

myös yhä helpompaa käyttää selainohjelmaa

ja surffata verkossa olevilla wwwsivuilla

ja käydä lukemassa viimeisimpiä

uutisia tai hakemassa jonkun yrityksen yhteys-

tai tuotetietoja. Tämän vuoksi monilla

yrityksillä on myös matkapuhelinkäyttöön

erikoisesti tehtyjä sivustoja. Matkapuhelimiin

sovitetuista uutissivustoista on hyvä

esimerkki

Pienyrittäjä on perinteisesti ollut läheisessä

kontaktissa asiakkaisiinsa ja tuntenut

asiakaskuntansa hyvin. Verkossa näyttöruutu

peittää yrittäjän kasvot, joten yrittäjä

joutuu hahmottamaan asiakaskuntansa ja

arvioimaan myymälänsä toimivuuden vaihtoehtoisin

menetelmin. Web-analytiikka ja

kävijäseuranta ovat tehokkaita työvälineitä

verkkopalvelun käyttäjäryhmän tunnistamiseen

sekä myynnin ja markkinoinnin

tehostamiseen. Huolella toteutetun kävijäseurannan

avulla yrittäjä voi edistää

merkittävästi myyntiä ja parantaa asiakaspalvelun

laatua.

Kävijäseurannan hyödyntämistä Internet-markkinoinnin

tukena pohdittiin

4.-6.10. Pellossa, Muoniossa ja Kemissä

Länsipohjan Yrittäjien ja kotimaista

kävijäseurantaa tarjoavan Snoobi Oy:n

järjestämässä koulutustilaisuudessa. Tapahtumissa

oli paikalla nelisenkymmentä

länsipohjalaista yrittäjää, joita kiinnosti

verkkosivujen kehittäminen ja kävijäseurannan

hyödyntäminen.

- Ilahduttavaa nähdä, miten paikalliset

yrittäjät ovat kiinnostuneita tärkeästä asiasta.

Turhan moni kokee yhä, että pienyrittäjälle

riittää pelkissä sähköisissä hakemistoissa

näkyminen. Omien verkkosivujen

ylläpitämisen ja hyödyntämisen myynnin

tehosteena ei tarvitse olla yrittäjälle kallista

ja hankalaa, sanoo Länsipohjan Yrittäjien

toimitusjohtaja Martti Kankaanranta.

Kävijäseurannan avulla voi selvittää

verkkopalvelun käyttäjistä hyvinkin yksityiskohtaisia

tietoja, jotka eivät ole yrittäjälle

yhdentekeviä. Kävijäseuranta muun muassa

paljastaa, mistä kävijä on sivustolle

saapunut, mistä tuotteista ja palveluista

hän on kiinnostunut, tai mistä päin Suomea

kävijä fyysisesti on. Kävijäseurannan

antamien tietojen perusteella selviää verkkopalvelun

ja sen markkinoinnin mahdolliset

puutteet.

8

Yrittäjä

INFO

5 • 2010

lite.ampparit.com . Sivustolle päivittyy

eri medioista kerättyjä uutisia ympäri

vuorokauden ja tuon yhden sivuston

kautta niitä pääsee helposti seuraamaan

ja lukemaan.

Nykyaikaisella sovelluspuhelimella voit

myös soittaa videopuheluita mobiililaitteiden

välillä tai osallistua meneillään olevaan

virtuaalikokoukseen matkapuhelimesi välityksellä.

Kätevää, eikö totta?

Yrittäjänä osaat varmasti arvostaa myös

matkapuhelimen työhösi tuomia ominai-

Pienyrittäjän täytyy tuntea asiakkaansa myös verkossa

Yrittäjät voivat kehittää verkkopalvelujaan ja kasvattaa kassavirtojaan

kävijäseurannan avulla

Internet-markkinoinnin koulutustilaisuuden

asiasisällöstä vastasi kävijäseurannan

kotimainen markkinajohtaja Snoobi

Oy. Snoobin asiantuntijalla Henna Turusella

on selkeä näkemys syistä, joiden vuoksi

moni pk-yrittäjä on joutunut pettymään

verkkosivustonsa vetovoimaan.

- Verkkosivustosta on tullut monelle

pk-yrittäjälle verkossa läsnäolon

itseisarvo. Ei aseteta tavoitteita, vaan rakennetaan

verkkopalvelu, jonka oletetaan

automaattisesti lisäävän myyntiä tai tuovan

uusia asiakaskontakteja, Turunen sanoo.

Turusen mukaan internet-markkinoinnilla

voi helposti tavoittaa suuria kohderyhmiä.

Mikään oikotie onneen verkko ei

kuitenkaan ole ja siksi yrittäjiä on hyvä

varoittaa verkkomarkkinointiin liittyvistä

sudenkuopista.

- Kannattaa muistaa, että internetissä

paikallinen yrittäjä on samalla viivalla

koko maan yrittäjien kanssa. Se on

suuri mahdollisuus, mutta vain silloin, jos

internetiä hyödynnetään oikein, Turunen

muistuttaa.

Länsipohjan Yrittäjät

suuksia ja sovelluksia, jotka helpottavat ja

tehostavat työpäiväsi rutiineja ja toisaalta

vapauttavat sinut liikkumaan ja olemaan

tavoitettavissa.

Tavataan verkossa!

Terveisin,

Jorma Pirilä

Lisätietoja

Henna Turunen

Web-analytiikan asiantuntija, Snoobi Oy

+358 10 773 7355

henna.turunen@snoobi.com

Snoobi Oy

Vuonna 2004 perustettu Snoobi Oy on verkkoliiketoiminnan tehostamiseen

keskittynyt asiantuntijayritys. Yhtiö parantaa kävijäseurannan avulla

asiakkaidensa mahdollisuuksia tehdä tuloksellisempaa liiketoimintaa verkon

avulla. Yhtiö työllistää lähes 60 web-analytiikan ammattilaista Suomessa

ja ulkomailla. Yhtiön omaan Snoobi-ohjelmistoalustaan perustuva kävijäseuranta

on käytössä jo yli 6000 sivustolla.


Yrittäjä

INFO

5 • 2010

Länsipohjan Yrittäjät

Vauhtia myyntiin –

sähköä markkinointiin!

Yhteistyökumppanit

Asiallinen aamiainen yrittäjille

Keskiviikkona 17.11.2010. klo 8.00-10.30 Tornio kaupunginhotelli

Perjantaina 19.11.2010. klo 8.00-10-30, Merihovi, Kemi

Länsipohjan Yrittäjät

Aamupalatarjoilu 8.00-9.00

Länsipohjan Yrittäjät

Tarjolla siis aamiaista ja asiaa. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille yrittäjille,

jotka haluavat verkostoitua, kuulla hyviä uutisia myynnistä, markkinoinnista

ja ajankohtaista asiaa maksukorteista.

Tervetuloa mukaan kuulemaan ja kommentoimaan! Tilaisuus on maksuton.

Ilmoittautuminen 12.11. mennessä paivi.kukkonen@yrittajat.fi

tai puh. 0400-984 077

Länsipohjan Yrittäjät:

Vauhtia myyntiin ja sähköä markkinointiin!

Puheenjohtaja Paula Aikio-Tallgren

Elisa:

Markkina-avain – verkkosivut kasaan hetkessä!

Aluemyyntipäällikkö Juho Kärkkäinen

Sampo Pankki:

Sepa, Yhtenäisen euromaksualueen

vaikutukset yrityksille. Cash-management

-johtaja Tanja Kaltiola (Tornio).

Maksuliikennepäällikkö Anne Hannula (Kemi).

Jäsenyrittäjä – ota mukaan myös yrittäjäjärjestöstä

kiinnostunut

kollegasi, joka ei ole vielä jäsen!

9


Länsipohjan Yrittäjät

Miilukangas-konserni sai alkunsa vuonna

1967. Sittemmin Anja ja Erkki Miilukankaan

perustama putkiliike laajensi toimintaansa

pieniin teräsrakenteisiin ja talonrakennusalalle.

Nykyään konserniin kuuluu emoyhtiö

Miilukangas Ky:n lisäksi Miilux Oy sekä

Miilupipe Oy. Tämän lisäksi konsernilla on

useita osakkuusyrityksiä.

Miilukangas-konserni on kulkenut pitkän

tien ja osaltaan kokenut myös laman

vaikutukset. Yritys on kuitenkin selviytynyt

vaikeista tilanteista, usein rohkeillakin ratkaisuilla.

- Miilukangas-konserni on edelleen

perheyritys, jossa vastuut ovat kuitenkin

pääasiassa siirtyneet jo sukupolvelta

toiselle. Meillä on kova tahtotila turvata

toimintamme jatkuvuus myös tulevaisuudessa

ja siksi lähdimme hakemaan

asioihin ulkopuolista näkemystä, johtaja

Jussi Miilukangas kertoo.

Yritys kääntyi Tapiolan puoleen. Tapiolan

yhdessä KPMG:n sekä Nordiusasianajotoimistojen

kanssa toteuttama

Suuntima-palvelu toi yrityksen toiminnan

kehittämiseen aitoa lisäarvoa.

10

Yrittäjä

INFO

5 • 2010

Oikealla tiellä - Miilukangas tarkisti yrityksensä suunnan

Päivittäisen liiketoiminnan pyörittämisen lisäksi yksi yrittäjän elämään

kuuluvia pohdintoja on yrityksen toiminnan turvaaminen tulevaisuudessa.

Yrittäjällä ei kuitenkaan usein ole aikaa eikä kaikenkattavaa osaamista

tarkastella kaikkia liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden kannalta

oleellisia asioita. Miilukangas-konserni päätti kääntyä asiantuntijoiden

puoleen. Nyt yrityksellä on selkeä käsitys nykytilasta sekä erilaisista

vaihtoehdoista jatkuvuuden turvaamiseksi.

- Kävimme yhdessä yrityksemme toimintaa

laajalti läpi. Tarkastelimme konsernin

yhtiömuotoja, työsopimuksia sekä

omistajien eläke- ja testamenttiasioita. Tavoitteena

oli muun muassa selvittää ovatko

yritysjärjestelymme esimerkiksi verotuksen

kannalta parhaita mahdollisia, millainen on

todellinen sosiaaliturvamme yrittäjinä sekä

miten asiat kannattaisi hoitaa omistajien

testamenttien osalta.

Suuntima palvelee asiakasta

kuormittamatta

Yrittäjän Tilitoimisto

Suuntima-palvelu käynnistyy vaiheella,

jossa asiantuntijat perehtyvät perusteellisesti

yrityksen asiakirjoihin, kuten tilinpäätöstietoihin.

Miilukankaan osalta tilanne

eteni niin, että asioita työstettiin ja käytiin

läpi kolmessa eri palaverissa. Neljännessä

tapaamisessa asiakkaalle luovutettiin

raportit, jotka sisälsivät laaja-alaisesti

asiantuntijoiden toimenpide-ehdotuksia.

- Alussa kävi mielessä, että tästä tulee

melkoinen urakka, mutta asiat etenivät

todella hyvin ja sujuvasti. Meille tämä ei

Yrittäjän Tilitoimisto

Valtakatu 5, 94 100 KEMI, faksi (016) 221 713

Eija Heikkinen

Kirjanpito- ja veroneuvonta

Puhelin 0400-984 066, eija.heikkinen@yrittajat.fi

Päivi Kukkonen

Palkkaneuvonta, saatavien perintä,

tili- ja veroasiat, työsuhdeneuvonta

Puhelin 0400-984 077, paivi.kukkonen@yrittajat.fi

Länsipohjan Yrittäjät

ollut kova ponnistus, töitäkin ehti tehdä,

Jussi Miilukangas naurahtaa.

Miilukankailla yhtenä tärkeänä tavoitteena

oli selvittää ja suunnitella jo tässä

vaiheessa miten asiat kannattaa hoitaa

tulevia sukupolvia ajatellen. Pohjatyötä oli

toki itsekin tehty.

- Tärkeintä oli huomata, että olemme

oikealla tiellä. Konsernin rakenteet ovat

pääsääntöisesti kohdallaan, sopimuksiin

tehtiin tiettyjä tarkennuksia. Kaiken kaikkiaan

saimme todella paljon asiantuntevia

neuvoja.

Erityisesti kiitosta saa Suuntima-palvelun

toimintamalli, joka yhdistää eri alojen

toimijoita. Yrittäjän ei tarvitse hankkia juridisia,

verotuksellisia ja sijoitus- ja rahoituspalveluita

usealta eri taholta.

- Tapiolan, KPMG:n sekä Nordiuksen

asiantuntijat perehtyivät yritykseemme todella

syvällisesti ja eri osapuolet täydensivät

hyvin toisiaan. Yhteistyön alkaessa ajatuksemme

oli, että tämän palvelun kautta

saamme käyttöömme huippuasiantuntijat

pienellä investoinnilla. Ja täytyy sanoa, että

kaikki odotuksemme lunastettiin.

Tapiola Suuntima selvittää

vaihtoehdot

Tapiola Suuntima -palvelu toteutetaan yhteistyössäKPMG-asiantuntijaorganisaation

ja Nordius-asianajotoimistojen kanssa.

Suuntima-palvelun avulla voidaan selvittää

yritykselle erilaisia etenemisvaihtoehtoja eri

tilanteissa, olkoon sitten kyseessä yrityksen

myynti, sukupolvenvaihdos, kannattavasti

jatkaminen tai toiminnan lopettaminen.

- Suuntima on Suomessa ainutlaatuinen

palvelu, joka yhdistää juridiset,

verotukselliset sekä sijoitus- ja rahoituspalvelut

usealta eri taholta. Yksi tärkeitä

osa-alueita yrittäjälle on myös sosiaaliturvan

tarkastelu. Asiantuntijoiden tekemän

analyysin pohjalta yrittäjän on helpompi

suunnitella tulevaisuutta ja tehdä päätöksiä,

summaa Tapiolan sijoituspäällikkö

Henry Koivisto.

Lisätietoja:

Henry Koivisto

Sijoituspäällikkö

TAPIOLA PRIVATE

Kirkkokatu 9, 90100 OULU

P. 040-544 1459

F. 08-886 5574


Yrittäjä

INFO

5 • 2010

Tapiola Suuntima TM

selvittää yrittäjän

vaihtoehdot.

• Haluaisitko luopua yrityksestäsi tyylikkäästi

ja kannattavasti?

• Maksatko liikaa veroja?

• Ovatko sopimuksesi vedenpitävässä

kunnossa?

YRITYKSEN MYYNTI SUKUPOLVENVAIHDOS TO

Länsipohjan Yrittäjät

IMINNAN LOPATTEMINEN KANNATTAVASTI JATKAMINEN

Länsipohjan Yrittäjät

11


Lapin Yrittäjät

12

Yrittäjä

INFO

5 • 2010

Lapin Yrittäjät -aluesivut

YRITTÄJÄJUHLAT

PAIKALLIS-

YHDISTYKSISSÄ

Lapin Yrittäjien paikallisyhdistyksien yrittäjäjuhlat

järjestetään marraskuussa. Tilaisuuksissa

palkitaan paikkakunnan Vuoden

Yrittäjä ja jaetaan myönnetyt yrittäjäristit

ja –ansiomerkit.

Tilaisuuksista lähetämme erilliset kutsut

jäsenistölle.

Paikallisjuhlien aikataulu:

05.11. Ranua

12.11. Savukoski

19.11. Posio

19.11. Sodankylä

20.11. Kemijärvi

20.11. Kittilä

20.11. Salla

26.11. Pelkosenniemi

26.11. Tenonlaakso

27.11. Inari

27.11. Rovaniemi

Hettula Oy:n edustajat perhepotretissa.

VUODEN YRITYS 2010

Lapin Yrittäjien alueellinen Vuoden Yrittäjäpalkinto

2010 on myönnetty Hettula

Oy:lle Kittilästä.

Hettula Oy:n edustajat, toimitusjohtaja

Pertti Hettulan johdolla, ottivat palkinnon

vastaan Maakunnallisessa Yrittäjäjuhlassa

Saariselällä.

Yritys on aloittanut toimintansa vuonna

1959 yksityisenä ammatinharjoittajana

nykyisen pääomistajan Pertti Hettulan vanhempien

Erkki ja Silja Hettulan hankkiessa

ensimmäisen kuorma-autonsa. 1970-luvulla

Kittilän kunnalle ajettiin kuorma-autolla

soraa ja jätteitä sekä tehtiin pyöräkonetöitä.

Yritys muutettiin kommandiittiyhtiöksi

vuonna 1979 ja osakeyhtiöksi vuonna 1989

ja Hettula Oy:n päätoimialaksi muodostui

jätehuolto.

Perheyrityksen nykyinen pääomistaja on

Pertti Hettula, joka työskentelee päätoimisesti

yrityksessä. Pertti Hettulan puoliso

Vuokko, molemmat pojat Erkki ja Tuomas

sekä toisen osakkaan Sauli Hettulan

poika Santtu työskentelevät päätoimisesti

yrityksessä. Entinen osakas, veljeksistä

vanhin, Samuli Hettula myös työskentelee

yrityksessä. Yritys on siis vahva lappilainen

perheyritys.

Lapin Yrittäjät

Yrityksellä on hyvin monipuolinen toimiala.

Yritys toimii laajasti ympäristöhuoltoalan

toiminnassa Tunturi-Lapin alueella;

jätteiden kuljetusta, kierrätystä ja hyötykäyttöä

sekä viemärinhuoltoa ja lokapalveluja.

Yrityksellä on oma jäteasema jätteiden

hyödyntämiseen ja siirtokuormaamiseen

Kittilässä. Yritys käsittelee n. 8000 tn jätettä

vuodessa Kittilässä ja n. 1500tn Kolarissa.

Kuljetustoiminnassa ovat vaihtolavapalvelut,

henkilöliikenne (taksitoiminta),

pyöräkonepalvelut ja hinaustoiminta Falckketjussa

franchising yrittäjänä.

Yrityksessä työskentelee tällä hetkellä

12 henkilöä. Yrityksen liikevaihto on n. 2

milj. euroa. Yrityksellä on ollut vuodesta

2006 lähtien PKY:n laatu- ja ympäristöjärjestelmä.

Hettula Oy on palkittu Kittilän kunnan

yrittäjäpalkinnolla vuonna 1986 ja valittu

vuoden lappilaiseksi kuljetusyritykseksi

2007 ja Q-team kuljetusyritykseksi vuonna

2008.

Pertti Hettula on toiminut aktiivisesti

Kittilän Yrittäjät ry:n hallituksessa vuodesta

1996 lähtien.

Valokuva: Iisakki Härmä


Yrittäjä

INFO

5 • 2010

MAAKUNNALLISET YRITTÄJÄPÄIVÄT SAARISELÄLLÄ

Lapin ja Länsipohjan Yrittäjien Maakunnallisia yrittäjäpäiviä vietettiin

ruskan päätteeksi Saariselällä 24.-26.9.2010.

Päiville osallistui vajaat kaksisataa yrittäjää puolisoineen. Viikonloppua

vietettiin yhdessäolon ja maakunnallisen juhlan lisäksi

Yrittäjyys 2015-paneelin merkeissä, joka luotasi poliittisia suuntauksia

yrittäjyyden edellytyksistä seuraavalla vaalikaudella.

Yrittäjäpäivien tunnelmaa kuvien kertomana.

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula toi valtiovallan tervehdyksen maakunnallisille

yrittäjäpäiville.

Yrittäjyys 2010-paneeli sai yleisön viihtymään.

Puheenjohtaja Hannu Autonen juhlan pyörteissä.

Lahjakorttia arpomassa Finnveran aluejohtaja Kari Tuominen, Elisan aluejohtaja Matti

Piirainen ja Nordean johtaja Ritva Liisanantti.

Lapin Yrittäjät

Lapin Yrittäjät

Valokuvat Iisakki Härmä.

Lappilaisten herkkujen äärellä.

Hauskanpitoa yli puoluerajojen.

Panelistit vasemmalta: johtaja Rauno Vanhanen, kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä,

ministeri Juha Rehula, kansanedustajat Johann Ojala-Niemelä ja Pekka Ravi sekä

maakuntajohtaja Esko Lotvonen.

Vuoden Yrittäjä-palkinnolla palkittujen riemua Paakkola Conveyors Oy ja Hettula Oy.

13


Lapin Yrittäjät

UUSIA JÄSENYRITYKSIÄ

Toivotamme seuraavat uudet jäsenet tervetulleeksi

yrittäjäjärjestön jäseneksi. Tervetuloa

käymään myös aluetoimistossamme

sekä osallistumaan järjestämiimme

tilaisuuksiin. Yhteyttä voi ottaa erilaisissa

asioissa myös puhelimitse puh. 0400 898

200 tai sähköpostitse: toimisto@lapin.

yrittajat.fi . Tietoja järjestön toiminnasta saa

myös yrittäjäjärjestön kotisivuilta:

www.yrittajat.fi ja www.yrittajat.fi /lappi

Inari

HORECA Service Jukka Karvinen.

Kemijärvi

Erja Kaisanlahti Tmi Juhlapalvelu Julianna,

Saija Narkilahti Tmi/Lapponian kahvio,

Ticcu, Tkac-Sähkö Oy.

Kittilä

A.M.Ainut Ky, Levin Majoituspalvelu Iglu,

Maanrakennus Jorma Rousu Oy.

14

LAKIASIAT

• Asianajotoimisto Autonen & Vihervalli Ky

Hannu Autonen, puh. 0400 391 025

Jouni Vihervalli, puh. 0400 391 024

Kasarmintie 10, 99600 SODANKYLÄ

puh. (016) 613 125, fax (016) 613 128

e-mail: autonen.vihervalli@space.sodankyla.fi

• Asianajotoimisto Laki-Forum Oy

Vilho Niiranen

Jari Rantala

Rovakatu 13, 96100 ROVANIEMI

puh. (016) 3400 520, fax (016) 311 841

e-mail: vilho.niiranen@laki-forum.com

jari.rantala@laki-forum.com

• Asianajotoimisto Ylisuvanto Oy

Jouko Ylisuvanto

Pekankatu 4 B 14, 96200 ROVANIEMI

puh. (016) 226 2600, fax (016) 362 660

e-mail: jouko.ylisuvanto@ylisuvanto.com

Yrittäjä

INFO

5 • 2010

Ranua

Metallirakennus Jari Konttila Tmi, PS-Kouru

Oy.

Rovaniemi

Agentle Oy, Auto- ja Myyntipalvelu Halmetoja,

AvainVisio Oy, ET-Tek, Finnoschool

Oy, Hummer Workwear Oy, Insinööritoimisto

Lapikas Oy, Joonas Tervonen Tmi,

Ju-La Oy, Kaihua Ville-Veikko, Kairan Turvapalvelut

Oy, Lapin Omavalmennus, LVI-

Asennus Mikonputki Oy, M.S.J. Huttunen

Oy, Markku Iljina GeoConsulting, Merja

Mikkonen Oy, Mikajo Tmi, MineFocus,

Rakennus- ja Sisustuspalvelu L & H Oy,

Saneerauspalvelu Häätylä, Seuru Consult

Oy, Tilitoimisto Alatalo, Tilitoimisto Manninen

& Lappalainen Oy, Työpalvelu MK

OY, Vanhaluu.

Sodankylä

Ametistiaarre Avoin yhtiö, Löf Katju, Sompailijat

Tmi, Studio Catwalk,Turvapalvelu E.

Tapaninen, Työpalvelu Pentti Niskasaari Ky.

LAPIN YRITTÄJIEN

NEUVONTAPALVELUT JÄSENYRITYKSILLE

Lapin Yrittäjät

TILI- JA VEROASIAT

• Lapin Yrittäjät ry tilitoimisto

Risto Pauna, Jouko Laakso,

Tuija Riskilä, Outi Ruonamaa, Pirkko Koskivuori

Maakuntakatu 16, 96200 ROVANIEMI

puh. (016) 0400 898 200, fax (016) 420 0630

e-mail: etunimi.sukunimi@yrittajat.fi

TYÖSUHDEASIAT

Pelkosenniemi

Pyhätunturin Ravintolat Oy.

Salla

Teijo Maaninka Tmi.

Tenonlaakso

Henna Riekkoniemi Tmi, iQUES, Karigas-

Keittiöt Oy.

• Lapin Yrittäjät ry tilitoimisto

Jouko Laakso

Maakuntakatu 16, 96200 Rovaniemi

puh. (016) 0400 898 204, fax (016) 420 0630

e-mail: jouko.laakso@lapin.yrittajat.fi


OHJELMA

Yrittäjä

INFO

5 • 2010

8.30 Ilmoittautuminen, aineiston jako ja kahvitarjoilu

9.00 Uudistuva verolainsäädäntö

• budjetin verolait

• Hetemäen työryhmän väliraportti

• yritys- ja pääomatuloverotuksen kehityslinjat

• mahdollisten muutosten voimaantulo

Varojenjaon verosuunnittelu

• muuttuva osinkoverotus

• vaihtoehdot osingonjaolle

Yrityksen luovutuksen verokysymyksiä

• sukupolvenvaihdokset

• verovapaat osakeluovutukset

• henkilöyhtiön luovutus

Menetykset ja tappiot verotuksessa

• menetysten vähennyskelpoisuus

• tappiot omistajanvaihdostilanteissa

• poikkeusluvan edellytykset

Veroseuraamusten ennakointi

• ennakkotiedot ja -ratkaisut

• luottamuksensuoja

• veronsaajan muutoksenhakuperusteet

Uutta oikeuskäytäntöä yritysten ja omistajien verotuksessa

• yritysjärjestelyt

• peitelty osinko

• menon vähennyskelpoisuus

16.00 Tilaisuus päättyy

Lapin Yrittäjät kouluttaa yhteistyössä Lapin kauppakamarin kanssa

Ilmoittautumiset 5.11. mennessä.

TILINPÄÄTÖS – JA VEROPÄIVÄ

Aika: torstai 18.11.2010 klo 8.30 – 16.00

Paikka: Rovaniemen kaupungintalo, Valtuustosali, Hallituskatu 7

Asiantuntijoina

OTT, varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattila, Keskuskauppakamari ja

KTT, veroasiantuntija Tomi Viitala, Keskuskauppakamari

Osallistumismaksu 245 € + alv 23 % jäsenetuhinta, 350 € + alv 23 % normaalihinta

Maksuun sisältyy aamukahvit klo 8.30 – 09.00, lounas klo 12.00 – 13.00 ja iltapäiväkahvit 14.00 - 14.20.

HUOM! Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen perutuista kursseista perimme 50 % osallistumismaksusta.

Kaksi päivää ennen tilaisuutta ja sen jälkeen perutuista kursseista perimme

osallistumismaksun kokonaisuudessaan.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Lapin Yrittäjät puh. 0400 898 200, fax 4200 630 tai

kerttu.peltoniemi@yrittajat.fi

Lapin Yrittäjät

Lapin Yrittäjät

15


Lapin Yrittäjät

16

OHJELMA

Yrittäjä

INFO

5 • 2010

8.30 Ilmoittautuminen, aineiston jako ja kahvitarjoilu

9.00 Veroperusteet 2011

• Vuoden 2011 tuloveroasteikko

• Vähennykset ja muut lainsäädäntömuutokset

Ennakkoperintä 2011

• Verokorttien voimaantulo ja alkuvuoden menettely

• Luontoisedut ja kustannusten korvaukset

Työnantajamenettelyn muutokset ja vuosi-ilmoitukset

• Työnantajamenettelyn muutokset ja verotusmenettely

• Tyel- ja työttömyysvakuutusmaksu

• Vuoden 2010 vuosi-ilmoitukset

Kokemuksia Verotilistä

• Tunnisteet, valtuudet ja roolit

• Miten virheet maksamisessa korjataan?

Ajankohtaista

• Verohallinnon ohjeet

• Uusia oikeustapauksia

• Bonuspisteiden verotus ja sairaskuluvakuutukset

• Muita ajankohtaisia aiheita

16.00 Tilaisuus päättyy

Ilmoittautumiset 19.11. mennessä

Lapin Yrittäjät kouluttaa yhteistyössä Lapin kauppakamarin kanssa

ENNAKKOPERINTÄ 2011

Aika torstai 2.12.2010 klo 8.30 – 16.00

Paikka Rovaniemen kaupungintalo, Valtuustosali, Hallituskatu 7

Asiantuntijana ylitarkastaja Janne Myllymäki, Verohallinto

Osallistumismaksu 245 € + alv 23 % jäsenetuhinta, 350 € + alv 23 % normaalihinta

Maksuun sisältyy aamukahvit klo 8.30 – 09.00, lounas klo 12.00 – 13.00 ja iltapäiväkahvit 14.00 - 14.20.

HUOM! Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen perutuista kursseista perimme 50 % osallistumismaksusta.

Kaksi päivää ennen tilaisuutta ja sen jälkeen perutuista kursseista perimme

osallistumismaksun kokonaisuudessaan.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Lapin Yrittäjät puh. 0400 898 200, fax 4200 630 tai kerttu.peltoniemi@yrittajat.fi

Lapin Yrittäjät


Yrittäjä

INFO

5 • 2010

Talous kasvaa, mutta kestääkö luottamus

Talouden elpyminen on niin hyvässä vauhdissa, että ennustelaitos

toisensa jälkeen on viime aikoina suorastaan kilvan nostanut Suomen

kansantalouden kasvua koskevia ennusteitaan ylöspäin.

Kun samanaikaisesti vielä vienti vetää ja teollisuuden tilaukset kasvavat

kiihtyvää tahtia, voidaan helposti tuudittautua siihen,

että ongelmat ovat ohi.

Suurten kasvulukujen illuusio

Talouden kasvuluvut ovat komeita, mutta

tulee muistaa mihin niitä verrataan. Verrattaessa

tilannetta vuoden takaiseen kriisin

pohjaan on päivänselvää, että kasvuluvuista

tulee lähes automaattisesti suuria.

Taantuman ollessa syvä on siitä nousu

yleensä voimakasta. Vasta ensivaiheen

kasvupyrähdyksen jälkeen näemme kuitenkin,

mikä on kasvun pitävyys.

Viennin kasvulukuja tuijotettaessa on

hyvä muistaa, että Suomen talouden elpyminen

alkoi kotimarkkinoista. Perinteinen

järjestys suhdannekuopan pohjalta noustaessa

on viennin kasvuun kääntyminen, jota

kotimarkkinat seuraavat perässä. Viennin

kasvun voidaankin nähdä kertovan ennen

kaikkea siitä, että on palattu perinteiseen

järjestykseen.

Viennin elpyminen on erityisen tervetullut

nyt kun palkansaajan ostovoiman

%

���� ����

�� ��

���� ����

�� ��

���� ����

�� ��

���� ����

�� ��

���� ����

�� ��

muutos on veroratkaisujen seurauksena

painumassa ensi vuonna lähes nollaan

ensimmäistä kertaa 2000-luvulla. Tämän

tosiasian realisoituminen saattaa näkyä

piankin kuluttajien luottamuksessa niin

omaan kuin Suomen talouteen.

Talous kasvaa, mutta epävarmuus

on edelleen suurta

Kasvun pitävyydestä ei vielä ole takeita,

ja kasvun pitäminen ensi vuonnakin edes

lähellä tämän vuoden lukuja vaatii kovaa

työtä. Samaan aikaan tarvitsemme

kipeästi lisää ripeän talouskasvun vuosia

poikkeuksellisen syvän taantumakuopan

täyttämiseksi.

Suomen kaltaisen pienen avoimen talouden

menestyminen on kuitenkin vain

osittain omissa käsissämme. Maailmantalouden

tilanne ei ole yhtä hyvä kuin Suomen,

ja viimeaikaiset uutiset Euroopasta

����������������

����������������

����� �����

����� �����

Suomen Yrittäjät,

ekonomisti

Petri Malinen,

p. (09) 2292 2845,

petri.malinen@yrittajat.fi

1. Verot ja rahat

tai kauempaa maailmalta eivät ole olleet

erityisen rohkaisevia. On kuitenkin selvää,

että toipuminen taantuman jälkeen

on alkanut, se vain on todennäköisesti

jäämässä maltilliseksi ja luonteeltaan epätasaiseksi.

Syksyn Pk –yritysbarometri vahvisti sen,

että ennustelaitosten tapaan myös yritysten

näkemykset lähiajan talouskehityksestä

ja oman liiketoiminnan muutoksista ovat

varsin positiiviset. Suhdanneodotusten saldoluku

nousi vuoden takaisesta huimasti.

Mutta samalla tavoin kuin Suomen taloudessa

laajemminkin, positiivisten odotusten

ja nykytilan välillä on vielä huomattava

ero. Talouskriisin pitkä varjo näkyy edelleen

muun muassa maksuongelmien suurena

määränä.

Synkkyyteen ei kuitenkaan ole aihetta,

sillä talouden kasvu näyttää jatkuvan

ensi vuonnakin. Nykyisiin kasvulukuihin

ei vain tule tuudittautua. Kasvu näyttäisi

vakiintuvan selvästi matalammaksi kuin

se, johon ennen kriisiä totuttiin. Nyt vain

on pyrittävä pitämään pää kylmänä, vältettävä

tuudittautumista epärealistisen

korkeisiin odotuksiin ja samanaikaisesti

kuitenkin huolehdittava kyvystä vastata

talouskasvun mukanaan tuomiin kasvaviin

markkinoihin. Tällä tavalla talouden

kasvun hedelmät saadaan poimittua ja

hyödynnettyä täysimääräisesti.

17


1. Verot ja rahat

18

Yrittäjä

INFO

5 • 2010

Yrityksen taloushallinto kannattaa uudistaa

SEPAn myötä

Aikaa on tasan vuosi. Marraskuun alusta 2011 lähtien yritysten maksuliike

hoituu vain SEPA -palveluilla. Kotimaisten tilinumeroiden käyttö päättyy.

Pk-yritysten ei kannata lykätä maksujärjestelmiensä

uudistusta ensi syksyyn eikä edes

ensi kevääseen. Mitä nopeammin toimii,

sitä varmemmin välttää ruuhkat ja viivästykset,

jotka maksujärjestelmien uudistamisessa

voivat ensi vuonna tulla eteen.

Varsinkin taloushallinnon ohjelmistotoimittajien

palvelut saattavat ruuhkautua.

SEPA ei ole vain joukko uusia Euroopan

laajuisia teknisiä uudistuksia, vaan mahdollisuus

uudistaa ja tehostaa yrityksen

taloushallintoa. Yhtenä SEPAn hyötynä

on kansainvälisten maksujen välitysajan

lyheneminen: jatkossa maksut Suomesta

toiseen SEPA –maahan ja päinvastoin

kulkevat hitaimmillaan kolmessa päivässä.

Vuoden 2012 alusta näiden maksujen välitysajan

on määrä lyhentyä yhteen pankkipäivään.

Pk-yrityksille SEPAn eli yhtenäisen eurooppalaisen

maksualueen vaikutukset

määräytyvät yrityksen toiminnan laajuuden

mukaan: myös muissa SEPA -maissa

kuin Suomessa toimivien yritysten kohdalla

muutokset ovat luonnollisesti suuremmat.

Silti SEPA koskee kaikki suomalaisia yrityksiä.

Tilisiirroissa ryhdytään käyttämään

maksun saajan tilinumeron kansainvälistä

muotoa IBANia sekä maksun saajan pankin

yksilöivää BIC-koodia. Nämä korvaavat

vanhat kansalliset tilinumerot myös kotimaan

maksuissa.

SEPA –konkretiaa on myös palkkojen

maksamisen muutos. Toistuvaissuorituksista

siirrytään SEPA- tilisiirtojen käyttöön

palkkojen maksussa. Palkkatapahtumissa

käytetään erillistä koodia, jolla ne tunnistetaan.

Niiden pk-yritysten, joiden SEPA -valmistelut

ovat vielä alkuvaiheessaan tai

tekemättä, on syytä kääntyä sekä pankkinsa

että tilitoimistonsa puoleen. Niiden

tehtävänä on kertoa, millaisia muutoksia

kunkin yrityksen taloushallintoon ja maksujärjestelmiin

kannattaa tehdä. Pankit

järjestävät syksyn kuluessa SEPA –tilaisuuksia

eri puolilla Suomea.

Jos yritys ei ehdi saada ohjelmistopäivityksiä

valmiiksi tämän vuoden vuoden loppuun

mennessä, Finanssialan Keskusliiton

mukaan useimmat Suomessa toimivat

pankit ja maksuliikeoperaattorit tarjoavat

yritysten käyttöön väliaikaisia sopeutusratkaisuja

ensi vuoden lokakuun loppuun. Sen

jälkeen vanhanmallisia maksuaineistoja ei

voi enää käyttää.

Jos yrityksen reskontra- ja pankkiyhteysohjelmat

eivät ole SEPA-valmiudessa ensi

vuoden lokakuun loppuun mennessä, yritys

voi hoitaa yksittäiset maksut verkkopankissa

tai pankin konttorissa, Finanssialan

Keskusliitosta kerrotaan.

SEPA-palveluiden käyttöönotosta saa

lisätietoja ohjelmistotoimittajalta tai pankista.

Lopuksi vielä esimerkkejä SEPA –valmistautumisen

käytännön toimista.

▪ Ota E-lasku käyttöön.

▪ Siirry EMV-maksupäätteen käyttöön ja

päivitä korttijärjestelmäsi.

▪ Mieti pankkisi ja tilitoimistosi kanssa,

mikä olisi paras tapa hoitaa yrityksen

maksuliike ja taloushallinto nyt ja lähivuosina.

Syksy 2010

1.12.2010

1.1.2011

31.10.2011

SEPA–maksut on

otettava käyttöön

Kansainvälinen RF-viite

mahdollista ottaa käyttöön

Yritysten tulisi

olla SEPA-valmiudessa

”Vanhat” kansalliset

palvelut päättyvät

Suomen Yrittäjät,

johtaja

Timo Lindholm,

p. (09) 2292 2856,

timo.lindholm@yrittajat.fi fi

SEPA, IBAN, BIC

SEPA-valmistelun rajapyykkejä

▪ SEPA on lyhenne sanoista Single

Euro Payments Area, yhtenäinen

euromaksualue. Alueeseen kuuluvat

kaikki 27 EU-maata sekä Islanti,

Liechtenstein, Monaco, Norja ja

Sveitsi.

▪ Kansainvälinen tilinumero IBAN

(International Bank Account

Number) ja pankin tunniste BIC

(Bank Identifi er Code) korvaavat

suomalaisen tilinumeron käytön

maksamisessa.

Mikä muuttuu Mitä tarkoittaa käytännössä

Yritysten reskontrien ja pankkiyhteysohjelmien

päivitys

Uusi viivakoodistandardi,

myös kotimaan maksuissa

”Vanhat” kansalliset palvelut

muuttuvat erityispalveluiksi

Maksuliikenne toimii

VAIN SEPA-palveluilla


Yrittäjä

INFO

5 • 2010

SEPA-suoraveloitus käyttöön marraskuun alussa

Suomessa toimivilla pankeilla on valmiudet veloittaa SEPA-suoraveloituksia

maksajien tileiltä marraskuun alusta alkaen.

SEPA-suoraveloitus soveltuu hyvin rajat

ylittävään maksamiseen. Se eroaa suomalaisesta

suoraveloituksesta mm. siten,

että suoraveloitusvaltakirjat annetaan laskuttajalle,

joka myös hallinnoi valtakirjare-

Maksupäätejärjestelmien tiedonsiirtotapoihin uutta

Elisa ja TeliaSonera ovat ilmoittaneet, että X.25-verkkojen kautta hoidettu

maksukorttien katevarmennuspalvelu päättyy loppuu vuoden 2010 lopussa.

Korvaava TPC/IP-järjestelmä on jo käytössä.

Maksupäätteitä käyttävän yrityksen on syytä

ottaa yhteyttä ohjelmistotaloonsa asian

hoitamiseksi kuntoon.

kisteriä. Maksajan pankilla ei ole tietoa valtakirjan

olemassaolosta kuten tähän asti.

Yhtenäiseen euromaksualueeseen SE-

PAan siirryttäessä suomalainen suoraveloitus

päättyy mahdollisesti vuonna 2013.

Finvoice-verkkolaskussa IBAN pakolliseksi 1.1.2011 alkaen

SEPA-siirtymäsuunnitelman mukaan IBAN ja BIC ovat olleet pakollisia

paperilaskuilla ja tilisiirtolomakkeilla 1.7.2010 alkaen. Finvoice-verkkolaskut

ja e-laskun ilmoittamissanomat on lähettävä niin, että laskuttajan

tilinumero on IBAN-muodossa 1.1.2011 alkaen.

Pankit voivat halutessaan ottaa suomalaisen

tilinumeron sisältäviä verkkolaskuaineistoja

vastaan 31.10.2011 saakka, jonka

jälkeen ilman IBANia olevat verkkolaskuaineistot

hylkäytyvät.

Laskuttajan jo lähettämiä kuluttajan

e-laskuun liittyviä ilmoitussanomia, joissa

on suomalainen tilinumero, ei tarvitse lähettää

uudelleen IBAN:lla. Jos laskuttajailmoitukseen

tulee muutoksia, tilinumerot

on samalla korvattava IBAN-muotoon.

Verkkotekniikan vanhenemisen takia

uusissa päätteissä korttimaksujen varmennustapahtumat

välitetään TPC/IP-verkon

kautta. Muutos nopeuttaa varmennuskyselyitä,

parantaa tietoturvaa ja useimmiten

myös alentaa tietoliikennekustannuksia.

1. Verot ja rahat

Varmista korttimaksamisen sujuvuus

▪ Päätä mitkä kortit hyväksyt maksuvälineenä ja

hoida sopimukset kuntoon

▪ Hanki sirukortteja lukeva maksupääte vuoden 2010

loppuun mennessä

▪ Varmista, että maksupääte on tyyppihyväksytty

▪ Huolehdi maksupäätteiden korttitaulun päivityksestä

▪ Varmista, että maksupäätejärjestelmä noudattaa

PCI-tietoturvastandardia

▪ Huolehdi siitä, että asiakas voi hoitaa

sirumaksutapahtuman itse

Pankkien ja laskuttajien tavoitteena on

korvata suomalainen suoraveloitus uudella

vastaavalla palvelulla siten, että kuluttajaasiakkaiden

ei itse tarvitse tehdä asialle

mitään. Laskuttajat ja pankit kertovat myöhemmin

suoraveloitusasiakkailleen miten

muutos tapahtuu.

▪ Katso Finanssialan Keskusliiton

sivuilta tuoreimmat SEPA-uutiskirjeet

tai tilaa itsellesi viestinta@fkl.fi

Lisätietoja: Finanssialan Keskusliiton

SEPA-sivut, www.fkl.fi

Lisätietoja: Finanssialan Keskusliiton SEPA-sivut

www.fkl.fi : Kauppiaan käsikirja

19


Yrittäjä, eiköhän

laiteta arkirutiinit

sujumaan?

Lähetä lyhenne SY tekstiviestinä numeroon

16183, niin autamme kartoittamaan yrityksesi

tilanteen ja helpotat arkeasi yrittäjänä.

Samalla saat käyttöösi Soneran tarjoamat upeat edut

Suomen Yrittäjien jäsenille.

Puhut esimerkiksi matkapuhelut edulliseen jäsenhintaan

0,0575 €/min (norm. 0,065 €/min). Nyt siirryt myös

helposti nykyaikaiseen korttimaksamiseen. Maksupäätepalvelun

avaus 0 € ja 3 kuukautta veloituksetta (hinnat

alv 0 %). Etusi 148,70 €!

Lisää etuja:

www.sonera.fi /jasenedut

Jäsenedut saat myös 1) soittamalla i ll Myyntipalveluumme i l l 0800 134 1 4 134 1 4 (ma–pe ( 8–16.30) 8 16 0) 2) verkosta k www.sonera.fi fi/j /jasenedut d

3) Sonera Kaupasta tai valtuutetulta yritysmyyjältä


Vuoden 2011 budjettiverolait

Yrittäjä

INFO

5 • 2010

Hallitus on antanut esitykset vuoden 2011 tuloveroasteikkolaiksi ja

eräiksi muiksi lakimuutoksiksi.

Tuloveroasteikkoja lievennetään korottamalla

tulorajoja 3 %-yksiköllä, jotta ansiotuloverotus

ei kiristyisi vuoteen 2010

verrattuna. Samalla korotetaan mm.

työtulovähennyksen enimmäismäärää ja

kertymäprosenttia sekä perusvähennyksen

enimmäismäärää.

Luovutustappioiden vähennysaikaa

esitetään pidennettäväksi henkilöverotuksessa

3 vuodesta 5 vuoteen. Taustalla

on hallituksen linjaus, jonka mukaan ns.

bisnesenkeli-huojennuksia ei oteta käyttöön,

vaan ne korvataan yleisellä luovutustappioiden

vähennysajan pidennyksellä.

Rakennusalan käännetty alv

Tappiot voidaan vähentää edelleen vain

viiden vuoden aikana syntyneitä luovutusvoittoja

vastaan.

Parturi- ja kampaamopalveluiden ja

muiden ns. pienten korjauspalveluiden

alennetun 9 %:n arvonlisäverokannan

soveltamista esitetään myös jatkettavaksi

yhdellä vuodella. Pieniin korjauspalveluihin

luetaan polkupyörien, kenkien, nahkatavaroiden

sekä vaatteiden ja liinavaatteiden

korjauspalvelut. Alennettuja verokantoja

tullaan tarkastelemaan erikseen arvonlisäverokantojen

kokonaistarkastelun yhteydessä.

Eduskunta on hyväksynyt rakennusalan käännettyä alv-velvollisuutta

koskevan lakimuutoksen ja uudistus tulee voimaan vuoden 2011

huhtikuun alusta lukien.

Verohallinto on laatinut yhteistyössä valtiovarainministeriön,

Rakennusteollisuus

RT:n, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n sekä

Suomen Yrittäjien kanssa ohjeen uudesta

menettelystä: Rakennusalan käännetty

arvonlisäverovelvollisuus 1.4.2011 alkaen.

Ohje on valmistunut ja saatavissa

www.vero.fi -sivulta. Tutustu ohjeeseen.

Lisätietoja rakennusalan käännetystä

alv-järjestelmästä on myös edellisessä

YrittäjäInfossa nro 4 ja Suomen Yrittäjien

kotisivuilla www.yrittajat.fi .

Anna Lundén

Suomen Yrittäjät,

johtaja

Anna Lundén,

p. (09) 2292 2937,

anna.lunden@yrittajat.fi

1. Verot ja rahat

Kiinteistöhallintapalveluiden ja rakennuspalveluiden

oman käytön verotukseen

liittyvää euromääräistä rajaa esitetään korotettavaksi

35 000 eurosta 50 000 euroon.

Asia liittyy asunto- ja kiinteistöyhtiöiden

verotukseen, ja sillä pyritään välttämään

palveluiden omasta käytöstä aiheutuva

arvonlisäverotus silloin, kun töiden arvo

alittaa säädetyn eurorajan.

21


2. Työnantajan ABC

Työterveyshuollon järjestäminen

22

Yrittäjä

INFO

5 • 2010

Työnantaja on velvollinen järjestämään työsuhteessa oleville

työntekijöilleen työterveyshuollon. Tämä artikkeli kertoo tiivistetysti

palvelujen järjestämisen vaihtoehdoista ja siitä, mitkä ovat lain vaatimia

palveluja.

Jos yrityksellä on yksikin työntekijä, työnantajan

on lain mukaan järjestettävä työntekijöilleen

työterveyshuolto. Työterveyshuollon

tavoitteena on edistää terveyttä

ja työkykyä työpaikoilla.

Lain vaatimia työterveyshuoltopalveluja

ovat:

▪ työpaikkaselvitys

▪ terveystarkastukset

▪ tietojen antaminen, neuvonta ja

ohjaus työntekijöille, lähiesimiehille,

työsuojelutoimikunnalle sekä

yrityksen johdolle

▪ vajaakuntoisen työntekijän työssä

selviytymisen edistäminen ja

kuntoutukseen ohjaaminen

▪ ensiapuvalmiudesta huolehtiminen.

Sairaanhoito- ja muiden terveydenhuoltopalvelujen

järjestäminen on työnantajalle

vapaaehtoista. Silti yli 90 % työterveyshuollon

henkilöasiakkaista saa sairaanhoitopalvelut

työnantajan kustannuksella.

Työnantaja voi järjestää työterveyspalvelut

itse tai yhdessä toisten työnantajien

kanssa tai ostaa ne yksityiseltä palvelujen

tuottajalta. Kunnan terveyskeskuksen on

järjestettävä työterveyshuollon palvelut

niitä haluaville työnantajille. Myös yrittäjä

voi halutessaan järjestää itselleen työterveyshuollon.

Työnantajalla on oltava työterveyshuollon

palveluntuottajan kanssa laadittu kirjallinen

sopimus sekä toimintasuunnitelma

työterveyshuollon järjestämisestä.

Kun sopimus ja toimintasuunnitelma

ovat kunnossa, työnantaja voi hakea Kelasta

korvausta työterveyshuollon kustannuksista.

Kela korvaa noin puolet työterveyshuollosta

aiheutuneista kustannuksista.

Korvauksen suuruus riippuu palvelujen

sisällöstä. Työterveyshuolto on työntekijöille

maksutonta.

Yrittäjän oma työterveyshuolto

Työterveyshuollosta on hyötyä myös yrittäjälle

itselleen. Ennalta ehkäisevien palveluiden,

kuten yrittäjän työn terveysvaarojen

arvioinnin ja ehkäisyn sekä terveystarkastusten

lisäksi yrittäjä voi liittää yleislääkäritasoisen

sairaanhoidon työterveyshuoltopalveluunsa.

Kansaneläkelaitoksen

korvauksen jälkeen maksettavaksi jääneet

kustannukset yrittäjän omasta työterveyshuollosta

ovat verovähennyskelpoisia.

Yrittäjät voivat käyttää valmiita tarjouspyyntö-,

sopimus-, ja toiminta-suunnitelma-lomakkeita

työterveyshuoltopalveluita

hankkiessaan ja sopimusta tehdessään.

Yrittäjien työterveyshuolto-opas auttaa yrittäjää

suunnittelemaan työterveyshuoltonsa

sisältöä yhdessä työterveyshenkilöstön

kanssa.

Lisätietoa www.yrittajat.fi ➝ Työnantajan

ABC ja www.kela.fi

Myös Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu

opastaa työterveyshuoltoa koskevissa kysymyksissä,

p. (09) 229 221.


Miten palkkaan Sanssi-nuoren?

Yrittäjä

INFO

5 • 2010

Sanssi-kortti on työ- ja elinkeinotoimiston myöntämä työllistämisseteli.

Sanssi-kortti voidaan myöntää nuorelle, vastavalmistuneelle työnhakijalle,

ja se tarkoittaa käytännössä, että työnantaja voi saada palkkatukea

kyseisen nuoren palkkaamiseen. Työnhakijalle täytyy kuitenkin maksaa

työehtosopimuksen mukainen palkka.

Millainen tuki?

Tuki on korkeintaan 550 euroa kuukaudessa

maksimissaan kymmenen kuukauden

ajan. Tuki on 25,63 euroa päivässä, jos

työaika on vähintään 85 prosenttia alan

säännöllisestä työajasta, ja sitä maksetaan

enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa.

Summan suuruus kuukaudessa riippuu

tehtyjen työpäivien määrästä.

Palkkatuki on tuen saaneelle työnantajalle

(kotitaloutta lukuun ottamatta) veronalaista

tuloa. Maksettuihin palkkoihin

liittyvät samat työnantajavelvollisuudet

kuin muihinkin palkkoihin.

Millainen työsuhde?

Solmittava työsuhde voi olla määräaikainen,

toistaiseksi voimassa oleva tai oppisopimuskoulutukseen

pohjautuva. Oppisopimuskoulutukseen

tukea voi saada

koko koulutuksen ajan.

Kuka voi saada tuen ja kuka voi

työllistää?

Sanssi-kortin voi saada alle 30-vuotias, vastavalmistunut

nuori, joka on rekisteröitynyt

työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistossa.

Myös peruskoulun ja lukion suorittaneet

nuoret ovat vastavalmistuneita, mutta

heidän kannattaa ensisijaisesti lähteä

jatko-opintoihin. Sanssi-korttia ei voi saada

alle 17-vuotias, koska alle 17-vuotias ei

voi rekisteröityä työttömäksi työnhakijaksi

TE-toimistoon.

Sanssi-työnantaja voi olla yksityisyritys,

pienyritys, yhdistys, säätiö, järjestö

tai kunta – melkein mikä tahansa, mutta

ei valtio. Yli 25-vuotiailta edellytetään kuuden

kuukauden työttömyysjaksoa, jos he

työllistyvät yritykseen määräaikaiseen työsuhteeseen.

Muissa tapauksissa kuuden

kuukauden työttömyysjaksoa ei edellytetä.

Kuinka tuen saa?

Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautunut

nuori saa TE-toimistosta oman Sanssikorttinsa,

joka osoittaa työnantajalle, että

kyseisen nuoren palkkakustannuksiin voidaan

myöntää palkkatukea. Palkkatuen saamiseksi

työnantajan täytyy tehdä sopimus

TE-toimiston kanssa.

Miten palkkaan Sanssi-nuoren?

1. Tarkista palkkatuen myöntämisen ehdot.

Työsuhde voi olla

▪ toistaiseksi voimassa oleva tai

määräaikainen ja

▪ osa-aikainen tai kokoaikainen.

Työsuhteen palkan täytyy olla työehtosopimuksen

mukainen.

Ota huomioon seuraavat työntekijään liittyvät

asiat:

▪ Työntekijän täytyy olla alle 30-vuotias,

vastavalmistunut nuori, joka on ilmoittautunut

työttömäksi työnhakijaksi

TE-toimistoon.

▪ Yli 25-vuotiailta edellytetään kuuden

kuukauden työttömyysjaksoa, jos he

työllistyvät yritykseen määräaikaiseen

työsuhteeseen. Muissa tapauksissa

kuuden kuukauden työttömyysjaksoa

ei edellytetä.

▪ Sanssi-korttia ei voi saada alle 17-vuotias,

koska alle 17-vuotias ei voi rekisteröityä

työttömäksi työnhakijaksi TEtoimistoon.

Ota huomioon myös, että palkkatukea ei

myönnetä, jos

▪ työnantaja on hakemuksen jättämistä

edeltäneiden 12 kuukauden aikana

tuotannollisista tai taloudellisista syistä

irtisanonut tai lomauttanut työntekijöitä

samoista tai samanlaisista

tehtävistä tai lyhentänyt heidän työaikaansa

ja edellä mainitut toimet eivät

ole palkkatuen myöntämishetkellä

päättyneet,

▪ tukeen perustuva työhön ottaminen

aiheuttaisi työnantajan palveluksessa

olevien muiden työntekijöiden tai heidän

työolosuhteidensa tai etuuksiensa

huonontumisen,

2. Työnantajan ABC

▪ työnantaja saa tuella palkattavan henkilön

palkkaamiseen samalta ajalta

muuta valtion tukea lukuun ottamatta

oppisopimuksen perusteella maksettavaa

koulutuskorvausta.

2. Ota yhteyttä TE-toimistoon.

TE-toimistossa www.mol.fi neuvotaan

Sanssi-nuoren palkkaamisessa. Jos sinulle

ei ole tiedossa sopivaa nuorta, jolla on

Sanssi-kortti, voit kysyä TE-toimistosta

ehdokkaita.

3. Tee palkkatukihakemus TE-toimistoon.

TE-toimistossa (www.mol.fi ) tarkistetaan

palkkatuen myöntämisehdot. Nuoren työnhakutilanteessa

esittämä Sanssi-kortti ei

riitä tuen saamiseksi, vaan palkkatukihakemus

tulee täyttää.

Palkkatuken hakemiseen tarvitset

▪ hakemuksen palkkatuesta

▪ kaupparekisteriotteen

(alle kolme kuukautta vanha),

▪ verovelkatodistuksen

(verotoimistosta) ja

▪ yhdistys- tai säätiörekisteriotteen.

4. Työsuhde voi alkaa, kun TE-toimisto

on myöntänyt palkkatuen.

Ota ensin yhteys TE-toimistoosi. Katso

lähin TE-toimisto verkosta: www.mol.fi

Lisätietoja nuorten palkkatuesta:

www.sanssi.fi

Lähde: www.tem.fi , www.mol.fi ,

www.sanssi.fi

23


3. Yritystoiminnan ABC

Hankintasopimuksista

24

Yrittäjä

INFO

5 • 2010

Vuoden 2007 hankintalaissa ei ollut nimenomaista säännöstä siitä,

milloin hankintasopimus voidaan katsoa syntyneeksi. Tältä osin lakia

on tarkennettu 1.6.2010 voimaan tulleen uudistuksen yhteydessä.

Hankintasopimus syntyy hankintapäätöksen jälkeen, kun kirjallisesti

laadittu sopimusasiakirja osapuolten toimesta allekirjoitetaan.

Tarjouskilpailun voittaneen yrityksen ja

hankintayksikön välille syntynyttä sopimusta

kutsutaan hankintasopimukseksi. Vaikka

hankintasopimukseen pätevät normaalit

sopimusoikeudelliset edellytykset, liittyy

tällaiseen sopimukseen useita erityispiirteitä

ja tunnusmerkkejä, jotka erottavat sen

muista sopimuksista. Yksi edellytys liittyy

sopimusosapuoliin: ainakin yhtenä sopijakumppanina

on oltava hankintayksikkö

ja toisena osapuolena hankintayksiköstä

ulkopuolinen taho.

Hankintasopimuksen pääasiallisena

tarkoituksena tulee olla hankintalaissa

tarkoitetun hankinnan toteuttaminen. Jos

sopimuksen tarkoituksena ei ole rakennusurakka,

tavaran hankinta (myös vuokraus

ja leasing) tai palvelun suorittaminen,

sopimusta ei ole katsottava hankintasopimukseksi.

Myös hankintojen kansallisten

tai EU-kynnysarvojen on oltava käsillä, jotta

hankintasopimukselle asetetut erityisvaatimukset

velvoittavat osapuolia. Jos kansallinen

kynnysarvo ei ylity, hankintamenettelyn

valinta ja kilpailutusmenettelyn kulku ovat

hankintayksiköiden omassa harkinnassa.

Hankintasopimuksen syntyminen

Hankintapäätöksen tekemisen jälkeen hankintayksikön

on tehtävä hankintasopimus.

Joidenkin hankintojen kohdalla hankintasopimusta

ei saa tehdä ennen kuin hankintapäätöksen

tiedoksiannosta on kulunut

hankintalaissa säädetty odotusaika.

Yrittäjä

Työttömyysturvaa yrittäjälle

EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa

hankintasopimus voidaan tehdä aikaisintaan

21 päivän kuluttua siitä, kun tarjoaja

on saanut tai hänen katsotaan saaneen

hankintapäätös ja valitusosoitus tiedoksi.

Odotusaika käynnistyy hankintapäätöksen

tiedoksisaannista.

Laissa ei yleensä vaadita, että sopimus

tulee olla allekirjoitettu, päivätty, todistettu

tai laadittu kirjallisena. Sopimussuhteissa

pääsääntönä on sopimusvapaus. Hankintalain

puitteissa solmittuihin sopimuksiin

pelkkä osapuolten sitoutumistahto ei kuitenkaan

riitä. Hankintasopimus syntyy,

kun osapuolet allekirjoittavat kirjalliseen

muotoon laaditun sopimuksen. Oikeussuojakeinojen

tehokkaan käytön turvaamiseksi

markkinaoikeus voi kuitenkin hyvitysmaksua,

tehottomuusseuraamusta,

seuraamusmaksua tai sopimuskauden

lyhentämistä määrätessä katsoa hankintasopimuksen

syntyneeksi poikkeuksellisesti

myös vallitsevien olosuhteiden perusteella.

Hankintasopimuksen sisältö ja

sopimusmuutokset

Hankintasopimuksille on tunnusomaista,

että sen sopimusehdoista ei juurikaan

voida osapuolten kesken neuvotella. Tärkeimmät

sopimuksen ehdot tulee olla jo

tarjouspyynnössä, ja ehtojen jälkikäteiseen

muuttamiseen suhtaudutaan tiukasti.

Tarjouspyynnössä on esitettävä vähintään

sellaiset hankintasopimuksen ehdot,

Sinulla on oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan ainoastaan, kun kuulut

yrittäjien työttömyyskassaan. Kassasta voit saada ansiopäivärahaa, kun

yritystoimintasi ei enää jatku.

- YEL-työtulo vähintään 8 520 euroa/vuosi

- Jäsenyysaika 18 kuukautta päivärahan saamiseksi

Nyt on aika liittyä SYT-kassaan ja vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta!

Liittyminen käy kätevästi www.syt.fi

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

PL 999, Mannerheimintie 76 A, 00101 Helsinki

Puh. (09)622 4830, fax (09) 622 4840, neuvonta@syt.fi

joilla on merkitystä tarjouksen sisällölle ja

erityisesti hinnoittelulle. Toisaalta tarjoukset,

jotka eivät vastaa tarjouspyyntöä,

suljetaan tavallisesti tarjouskilpailusta.

Tarjouspyynnön sopimusehtoihin ei

voida tehdä sopimusneuvotteluissa olennaisia

muutoksia, mutta täsmennykset ja

korjaukset ovat mahdollisia. Myös avoinna

olevista seikoista voidaan neuvotella ja sopia.

Avoimina asioina ei voida kuitenkaan

pitää tarjouksessa ilmoitettuja varaumia tai

muita tarjouspyynnöstä poikkeavia ehtoja.

Tällaiset tarjoukset on yleensä hylättävä.

On hyvä huomata, että yleiset sopimusehtokokoelmat,

kuten esimerkiksi JYSE-ehdot

eivät tule hankintasopimuksen osaksi, ellei

niihin ole tarjouspyynnössä nimenomaisesti

viitattu.

Hankintasopimuksen osapuolet voivat

haluta jostain syystä muuttaa sopimusehtoja

kesken sopimuskauden. Pääsääntöisesti

ehtoja ei voida mennä muuttamaan.

Olennaisten muutosten osalta hankintayksiköllä

voi olla velvollisuus kilpailuttaa

hankinta uudelleen. Erityisesti hankinnan

kohteen laajentamisen, hintamuutosten

tai sopimuskauden jatkamisen yhteydessä

nousee tavallisesti esille uudelleenkilpailuttamisvelvollisuus.

Toisaalta mahdollisiin

muutostarpeisiin voidaan varautua etukäteen

jo tarjouspyynnössä, esimerkiksi

kirjaamalla ehdot hinnanmuutosmekanismista

tai lisähankintaoikeudesta.

SYT-kassa yrittäjän turvana

jo 15 vuotta !

Tiina Toivonen

www.syt.fi

Magnum Oy


3. Yritystoiminnan ABC

26

Yrittäjä

INFO

5 • 2010

Miten tienvarsimainokselle haetaan poikkeuslupaa?

Suomen Yrittäjät on lähes vuoden verran neuvotellut Liikenneviraston

ja Pirkanmaan ELY-keskuksen edustajien kanssa tienvarsimainonnan

poikkeuslupakäytännön saamisesta aikaisempaa joustavammaksi. Viime

kuukausina myönteiset lupapäätökset ovat selvästi kasvaneet aikaisemmasta.

Koska kyseessä on kuitenkin poikkeuslupa,

eivät kaikki hakijat voi saada edelleenkään

myönteistä päätöstä hakemukselleen. Esimerkiksi

taajamassa sijaitseville yrityksille

myönnetään harvoin poikkeuslupa.

Tienvarsimainonta on lain mukaan pääsääntöisesti

kiellettyä. Mainokselle voidaan

kuitenkin saada poikkeuslupa, jos mainosta

on pidettävä liikenteen opastuksen tai

matkailun tai muusta sellaisesta syystä

tarpeellisena. Muuna sellaisena syynä

voidaan pitää esimerkiksi yrityksen sijaintia

haja-asutusalueella tai alueen äkillistä

rakennemuutosta. Yhtenä tekijänä poikkeuslupaharkinnassa

on otettava huomioon

myös mainonnan merkitys paikallisille

yrityksille.

Poikkeuslupaharkinta on kokonaisharkintaa,

jossa otetaan tarpeellisuusnäkökohtien

lisäksi huomioon liikenneturvallisuus,

mainoksen soveltuminen ympäristöön

sekä kunkin maantien liikenteellinen

merkitys. Viimeksi mainitulla tarkoitetaan

sitä, että Eurooppa- ja TEN-tieverkolla tienvarsimainonnan

poikkeuslupaharkinnassa

voidaan käyttää liikenteellisistä syistä kriittisempää

arviointia kuin muulla tieverkolla.

Poikkeuslupamenettelyn uudet

linjaukset

Lupaviranomainen pyytää lähtökohtaisesti

alueen kunnalta lausuntoa mainoslupaasiasta.

Jotta lausunnolle voitaisiin antaa

lupaharkinnassa painoarvoa, on mainok-

sen tarpeellisuus perusteltava yrittäjän

hakemuksen lisäksi myös kunnan lausunnossa.

Asian saattamisessa kunnan viranhaltijoiden

tietoon on keskeinen rooli myös

alueen ja paikallistason yrittäjäjärjestöillä.

Liikennevirasto on laatimassa uutta

tienvarsimainontaohjettaan, jonka on

tarkoitus valmistua tämän vuoden aikana.

Uusia toimintaperiaatteita kuitenkin

jo noudatetaan poikkeuslupaharkinnassa.

Näin ollen aikaisemmin kielteisen päätöksen

saanut yrittäjä voi hakea uutta poikkeuslupaa

uudistettuihin lupaperiaatteisiin

nojautuen. Jos mainoksella ei ole lupaa,

Pirkanmaan ELY-keskus lähettää mainoksesta

poistokehotuksen.

Mainoksen sijoittamiselle tulee saada

maanomistajan lupa. Poikkeuslupaa ei

tarvitse hakea, jos kyseessä on tilapäisistä

kokous-, tiedotus- tai huvitilaisuuksista

taikka vaaleja koskevasta ilmoittelusta.

Kielto ei koske myöskään rakennuksessa

tai sen läheisyydessä tapahtuvaa ilmoittelua

paikalla harjoitettavasta toiminnasta.

Ennen luvan hakemista yrittäjän on hyvä

tutustua luvan saamisen perusteisiin.

Pirkanmaan ELY-keskuksen asiakaspalvelijat

neuvovat kaikissa mainontaan liittyvissä

asioissa.

Poikkeuslupaa haetaan asemakaavaalueen

ulkopuolelle sijoitettavalle mainostaululle

Pirkanmaan ELY-keskukselta. Jos

olet sijoittamassa mainoksen asemakaavaalueelle,

lupaviranomaisena toimii kunta.

Ole silloin yhteydessä alueen kunnan viranomaisiin.

Poikkeuslupaa haetaan postitse tai

sähköpostitse vapaamuotoisella hakemuksella,

jonka liitteenä on ainakin oltava

kuva mainoksesta, asemapiirros, kartta ja

maanomistajan lupa mainoksen sijoittamiseen.

On erityisen tärkeää, että mainoksen

tarpeellisuus yrittäjälle, alueen elinkeinolle

tai tienkäyttäjille, tuodaan hakemuksessa

perustellusti esille. Luvan käsittely kestää

noin kaksi kuukautta. Käsittelyaikaan vaikuttaa

muun muassa kunnalta pyydetyn

lausunnon käsittelyaika.

Päätös on maksullinen, ja se voi sisältää

mainonnan sijoittamista tai ulkoasua

koskevia ehtoja. Poikkeuslupa on määräaikainen

ja maksaa 307 euroa. Jos päätös

on hakijalle kielteinen, tältä veloitetaan

ainoastaan käsittelymaksu 22 euroa.

Lisätietoja: Yrittäjä voi soittaa asiasta Pirkanmaan

ELY-keskuksen asiakaspalvelukeskukseen

numeroon 0206 90300 tai

Suomen Yrittäjien neuvontapalveluun numeroon

(09) 229 221. Myös liikenneviraston

internetsivuilla www.liikennevirasto.fi

on lisätietoa poikkeusluvan edellytyksistä.

Tiina Toivonen


YRITTÄJÄN SOSIAALITURVA, OSA 1

Yrittäjä

INFO

5 • 2010

YEL-työtulo määrittää yrittäjän lakisääteisen

sosiaaliturvan tason

Yrittäjät eivät tiedä tarpeeksi omasta sosiaaliturvastaan. Suomen Yrittäjien

tekemän jäsenkyselyn mukaan erityisen paljon tietoa kaivataan sairausajan

etuuksista sekä työttömyysvakuuttamisesta ja työterveyshuollosta. Tämä

artikkeli on muistutus jäsenille yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisesta

vakuutuksesta ja YEL-työtulon tason laajasta vaikutuksesta yrittäjän

sosiaaliturvaan.

Suomen Yrittäjien sosiaaliturvakyselyssä

tarkasteltiin mm. sitä, miten yrittäjät ovat

vakuuttaneet itsensä mahdollisten elämänmuutosten

osalta liittyen mm. sairastumiseen,

vanhemmuuteen ja työttömyyteen.

YEL:n mukaan Suomessa asuvan ja

toimivan yrittäjän on vakuutettava itsensä

vanhuuden, työkyvyttömyyden ja kuoleman

varalta. YEL-vakuutuksen perusteella yrittäjälle

maksetaan mm. vanhuuseläkettä,

varhennettua vanhuuseläkettä, osa-aikaeläkettä,

työkyvyttömyyseläkettä ja työttömyyseläkettä.

Vakuutukseen sisältyy myös

perhe-eläke. YEL-vakuutusta tehtäessä vahvistetun

yrittäjän vuosittaisen työtulon taso

vaikuttaa eläkkeiden lisäksi laajalti yrittäjän

sosiaaliturvan tasoon.

YEL:ssä yrittäjänä pidetään liikkeen-

tai ammatinharjoittajaa, avoimen yhtiön

yhtiömiestä, kommandiittiyhtiön vastuunalaista

yhtiömiestä sekä osakeyhtiön

johtavassa asemassa olevaa enemmistöosakasta.

Yrityksessä työskentelevä 18-68

–vuotias yrittäjä on velvollinen ottamaan

YEL-vakuutuksen, kun yritystoimintaa harjoitetaan

vähintään neljä kuukautta ja yrittäjän

työtulo ylittää vuosittain vahvistetun

työtulon (6 775,60 €/2010) eikä yrittäjän

ansiotulo kuulu minkään muun eläkelain

piiriin. Yrittäjän vuotuinen työtulo voi vuonna

2010 olla korkeintaan 153 875 euroa.

Yhä useampi YEL:n piiriin

YEL:n yrittäjäkäsite muuttuu vuoden 2011

alussa. Jatkossa yrittäjästatuksen täyttymiseen

riittää osakeyhtiön johtavassa asemassa

olevien henkilöiden osalta yli 30

%:n omistusosuus osakkeista aiemman

yli 50 %:n sijaan.

Lain siirtymäsäännös helpottaa aiemmin

työntekijän eläkevakuutuslain vakuuttamisvelvollisuuden

piirissä tai kokonaan

vakuuttamisvelvollisuuden ulkopuolella

olleiden henkilöiden siirtymistä YEL:iin.

▪ TyEL:n mukaan vakuutettu henkilö on

velvollinen ottamaan YEL:n mukaisen

vakuutuksen siten, että vakuutus alkaa

viimeistään 1.1.2014. Käytännössä

tämä tarkoittaa sitä, että tällaisen

henkilön täytyy vaihtaa työntekijän eläkevakuutus

yrittäjän eläkevakuutukseen

viimeistään 30.6.2014.

▪ Mikäli henkilö ei ole lain voimaan tullessa

ollut velvollinen vakuuttamaan

itseään minkään eläkelain mukaan,

hän on velvollinen ottamaan YEL:n

mukaisen vakuutuksen siten, että vakuutus

alkaa viimeistään 1.1.2011. Käytännössä

tämä tarkoittaa sitä, että tällaisen

henkilön täytyy ottaa yrittäjän

eläkevakuutus viimeistään 30.6.2011.

4. Yrittäjä ihmisenä

Suomen Yrittäjät,

lainopillinen asiamies

Harri Hellstén,

p. (09) 2292 2940,

harri.hellsten@yrittajat.fi

Yrittäjän työtulo?

YEL-vakuutus otetaan eläkevakuutusyhtiöstä.

Vakuutusta tehtäessä määritetään

yrittäjän vuotuinen työtulo, jonka perusteella

yrittäjän YEL-vakuutusmaksu lasketaan.

Alle 53-vuotiaan maksu vuonna 2010 on

21,2 % ja yli 53-vuotiaan maksu 22,4 % YELtyötulosta.

Ensimmäistä kertaa yrittäjäksi

ryhtyvä saa YEL-vakuutusmaksusta 25 %:n

alennuksen neljän vuoden ajan. Yrittäjä voi

kuitenkin jonakin vuonna maksaa suurempaa

YEL-vakuutusmaksua ja parantaa siten

karttuvaa eläkettään. Lisävakuutusmaksu

voi olla 10–100 prosenttia yrittäjälle lasketusta

vuotuisesta vakuutusmaksusta.

Vastaavasti yrittäjä voi tietyissä rajoissa

joustaa vuotuisesta vakuutusmaksusta

10–20 prosenttia alaspäin. Jousto ei vaikuta

vahvistetun työtulon määrään. Jousto

koskee aina vain yhtä kalenterivuotta kerrallaan

ja saman kalenterivuoden aikana

voi joustaa YEL-maksuissa vain kerran.

Joustoa tulee hakea eläkevakuutusyhtiöltä

sen kalenterivuoden aikana, jona joustoa

vakuutusmaksuusi halutaan.

Myös YEL-työtulon muuttaminen on

mahdollista ja tärkeääkin yritystoiminnan

laajentuessa tai supistuessa. Muutosta ei

kuitenkaan voi tehdä takautuvalle ajalle.

YEL-vakuutusmaksut ovat verotuksessa

kokonaan vähennyskelpoisia. YEL-vakuutus

on henkilökohtainen ja se on otettava

kuuden kuukauden kuluessa yrittäjätoiminnan

alkamisesta.

Työtulon määrittäminen oikealle tasolle

heti yritystoiminnan alusta lähtien on tärkeä,

koska YEL-vakuutuksen työtulon taso

vaikuttaa esimerkiksi yrittäjän sairaus- ja

vanhempainpäivärahan suuruuteen sekä

työttömyysturvan tasoon, eikä ainoastaan

yrittäjälle maksettavan eläkkeen määrään.

Suomen Yrittäjien asiantuntijat kertovat

tulevissa YrittäjäInfon numeroissa tarkemmin

YEL-työtulon vaikutuksesta edellä

mainittuihin sosiaalietuuksiin.

27


palvelut.lapinkansa.fi

UUSI PALVELUHAKEMISTO

INTERNETISSÄ

Mitä palvelut.lapinkansa.fi tarjoaa yrityksille?

• Saat oman sivutilan palvelut.lapinkansa.fi sivustolta

– yrittäjä saa oman nettiosoitteen sivustolleen

• Saat nopean markkinointi- ja myyntikanavan

– sivujen päivitys on helppoa

• Saat näkyvyyttä Lapin Kansan verkkosivuilta

– uusin mainosartikkelisi nostetaan www.lapinkansa.fi etusivulle ja palvelut.lapinkansa.fi etusivulle

– voit julkaista artikkeleita niin usein kuin haluat – oma aktiivisuus palkitsee

• Saat hakukonenäkyvyyttä ja jalan jälkesi verkossa kasvaa

– yrityksesi löytyy valtakunnallisesti Googlen kautta

– artikkelit, jotka kertovat tuotteistasi ja palveluistasi nousevat korkealle hakutuloksissa

• Saat mahdollisuuden keskusteluun ja palautteeseen

– asiakkailla kommentointimahdollisuus, jota sinä kontrolloit

– voit kannustaa asiakkaitasi kysymään lisää tuotteistasi ja palveluistasi

• Saat tuotekoulutuksen ja asiakastuen

LAPIN YRITTÄJIEN JÄSENETU!

Kesä- ja heinäkuu ilman kk-maksua. Elo- ja syyskuu 24€ +alv/kk (norm. 39€/ kk)

lokakuusta eteenpäin 29€ +alv/kk (säästö 120€/ vuosi)

LISÄTIETOJA: AKI MIKKONEN 040 525 4991 • aki.mikkonen@lapinkansa.fi

More magazines by this user
Similar magazines