yrittäjä - Suomen Yrittäjät

2 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 5/2010
POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 5/2010 3
PÄÄKIRJOITUS
PUHEENJOHTAJAN PALSTA
POHJOIS-POHJANMAAN
YRITTÄJÄT -LEHTI
JULKAISIJA:
Pohjois-Pohjanmaan
Yrittäjät ry
PÄÄTOIMITTAJA:
Marjo Kolehmainen
KUSTANTAJA:
Teksti- ja kuvapalvelu
Aakkoset Oy
TAITTO:
Ajatus Oy
PAINO:
I-Print Oy
Julkiset hankinnat – 15 miljardin
euron edestä edunvalvontaa
AANNOIN Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien järjestämässä
kunta- ja yrittäjätapaamisessa Kuntaliiton juristi
Juha Myllymäki sanoi osuvasti, että kunnilla on 15
miljardia syytä huolehtia siitä, että palvelumarkkinat
toimivat maassamme. Kysymyksessä on yhteissumma, jonka
kunnat käyttävät vuosittain ulkopuolisiin tavara- ja palveluhankintoihin.
Olen samaa mieltä. Kun on kysymys näin suuren ja vuosi
vuodelta kasvavan euromäärän suuntaamisesta ulkopuolisiin
hankintoihin, on kuntien ymmärrettävä hankinta- ja elinkeinopolitiikan
tiivis yhteys.
Julkisen sektorin keskittyminen on vaikuttanut voimakkaasti
myös hankintojen keskittämiseen. Trendi on
nähtävissä ja huonoja kokemuksia todettavissa. Toimintojen
keskittäminen tavoite on erinomainen ja perustuu
parempaan ja tehokkaampaan tapaan tuottaa ja turvata
kuntalaisten palveluita. Hankintojen keskittäminen ei tue
tätä tavoitetta ja voi johtaa vähemmän erinomaiseen lopputulokseen.
Tuotantovastuun siirtäminen esimerkiksi kuntayhtymälle
tai hankintarenkaisiin ei saisi vaikuttaa ratkaisevasti itse han-
Anu Valkonen
045 120 2701
anu@aakkoset.fi
kintakäytäntöihin. Omistajaohjauksesta on edelleen huolehdittava.
Hankintojen keskittäminen suuriksi kokonaisuuksiksi
sulkee pois palveluntarjoajia mm. pienyrityksiä. Kun
seuraavaa sopimuskautta ryhdytään kilpailuttamaan, on pahimmassa
tapauksessa markkinoilla enää muutama suuri toimija,
joka pystyy vastaamaan tarjouskilpailuun. Käytännössä
on julkisesta monopolista siirrytty yksityiseen monopoliin.
Tämä ei voi olla vaikuttamatta sekä palvelujen laatuun että
hintaan. Palvelumarkkinoilla tulee siis huolehtia siitä, että
myös pienet ja keskisuuret saavat tasapuoliset mahdollisuudet
osallistua kilpailutuksiin. Kokonaistaloudellisuutta on katsoa
myös sopimuskauden yli ja miettiä miten kilpailutus tapahtuu
seuraavalla kierroksella.
Kuntien on otettava vastuu palvelumarkkinoiden kehittymisestä
niin, että se työllistää, synnyttää uusia yrityksiä ja pksektorin
yritykset voivat kasvaa.
Jos näin toimittaisiin voisi yrittäjien toimintasuunnitelmasta
jättää iän päivän edunvalvonnan painopisteenä olleen
julkiset hankinnat pois. Nähtäväksi jää miten alueemme julkisyhteisöt
haluavat oman miljoonapottinsa käyttää. Edunvalvonta
jatkuu.
Tunnelmaa ja tulevaisuutta
URUN VALTAKUNNALLISTEN yrittäjäpäivien liittokokous
on takana ja saamme jälleen keskittyä järjestössä
täysipainoisesti valtakunnalliseen, alueelliseen
ja paikalliseen työhön. Pakko on kuitenkin lyhyesti
todeta että, liittokokous oli alueemme kannalta erittäin onnistunut
mm. luottamuksen ja myös julkisen näkyvyyden
kannalta. Raahen älybodarit toivat perjantai-illan tiimoilta
maakuntaamme esille loistavasti ja tyylillä, jopa niin hyvin,
että heidät huomioitiin vahvasti myös valtakunnan medioissa.
Osallistujia alueelta oli upea lähes satahenkinen joukkue,
joka osallistui erittäin tiiviisti viikonlopun ohjelmiin ja tilaisuuksiin.
Omalta osaltani haluan tässä vaiheessa vielä kiittää
suuresti koko aluetta saamastani tuesta puheenjohtajiston
vaalissa. Vaali oli huikaisevan jännittävä ja vaikutti myös
omalta osaltaan lähes seitsemän tuntia kestäneen kokouksen
pituuteen. Kuitenkin järjestön päivätyö odottaa ja sitä kautta
myös uudet haasteet. Välillä tuntuu, että jonkun täytyy olla
päivätöikseen keksimässä yrittäjille uusia hankaluuksia ja esteitä.
Syksyn ja kevään ajan pyrimme vaikuttamaan tietenkin
verotukseen liittyvissä asioissa, mutta muitakin asioita on.
Mitä mieltä olemme esim. EU:n raskaussuojeludirektiivistä,
vanhempainvapaajärjestelmän uusimisesta tai vaikkapa julki-
Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti tavoittaa alueen
kaikki keskeiset päättäjät ja yli 20.000
yrityselämästä kiinnostunutta lukijaa!
TUORE TUTKIMUS KERTOO: alueelliset Yrittäjälehdet
ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä.
Tutkimuksen suoritti Innolink Research Oy.
VARAA ILMOITUS SEURAAVAAN LEHTEEN!
sista hankinnoista ja kuntapalveluista? Nämä pohdinnat kun
lisätään normaaliin työrytmiin, niin kyllä meillä järjestössä
töitä riittää.
Kansainvälisyys on vahvasti noussut meidän pk-sektorin ja
yrityselämän haasteeksi. Meidän kaikkien tulisi omalta osaltamme
ottaa kaikki tieto irti tulevaa varten ja erityisesti miten
toimimme kansainvälistyvässä yrityskentässä. Omalta osaltani
oli ilo jälleen kerran tavata liittokokouksen yhteydessä
OPORA Rossiin edustajat Venäjältä ja miettiä mitä voisimme
tuoda meidän maakuntaamme yhteistyössä heidän kanssaan.
Samassa tilaisuudessa oli myös Viron yrittäjien puheenjohtaja
Marina Kaas. Häneltä sain kutsun Viroon keskustelemaan
meidän yrittäjäjärjestömme toimintamallista ja siitä, miten
sitä voitaisiin viedä myös heidän toimintaansa. Samassa yhteydessä
hän otti myös vastaan kutsun saapua meidän alueellemme.
Vaikka tuon kutsun aihesisältö on vielä salainen, voin
kuitenkin luvata että tulette aiheesta kuulemaan ja näkemään
ensi keväänä, kun vierailuajankohta lähestyy.
Haluan näin päätteeksi toivottaa kaikki mukaan Pohjois-
Pohjanmaan Yrittäjien sääntömääräiseen vuosikokoukseen
Haapavedelle. Siellä suuntaamme omaa aluetta jälleen kohti
luovaa tulevaisuutta.
Ii
Yli-Ii
Haukipudas
Kiiminki
Hailuoto
Oulu
Oulunsalo
Kempele Muhos
Lumijoki
Liminka
Tyrnävä
Raahe
Siikajoki
Pyhäjoki
Vihanti
Merijärvi
Oulainen
Haapavesi
Siikalatva
Kärsämäki
Pyhäjärvi
Pyhäntä
Utajärvi
Pudasjärvi
Vaala
Taivalkoski
Kuusamo
Marjo Kolehmainen
Jorma Kortesoja
TALOUSELÄ
ppy@yrittajat.fi
www.yrittajat.fi
sikerta
sivu
3
ansainistyviä
yrityksiä
delleen
vähän
sivu
4
Yrittäjät Yrittäjät Yrittäjät t
Arvosemi Arvoseminaarissa
naarissa
Teemana T
yrittäjän i täjä
hyvinvointi
Pyhäjoella toivotaan, että ydinvoimala on
Maakunnan kärkihanke
PYHÄJOELLA IHMETELLÄÄN, miksi aivan
joka taholla Pohjois-Pohjanmaalla
ei ymmärretä, miten merkittävästä
hankkeesta ydinvoimalassa on kysymys koko
maakunnalle.
Tämä näkyy muun muassa Pohjois-
Pohjanmaan liiton talous- ja toimintasuunnitelmaluonnoksessa
vuosille 2011-2013.
Ydinvoimala ei ole siellä kärkihankkeena niin
kuin sen kokoluokka pyhäjokisten mukaan
edellyttäisi.
Pyhäjoen kunnanhallitus onkin lausunnossaan
luonnoksesta edellyttänyt, että
Pyhäjoen voimalaitos nimetään maakunnalliseksi
kärkihankkeeksi ja että hanke huomioidaan
riittävässä laajuudessa liiton talous- ja
toimintasuunnitelmassa.
”Miljardien eurojen ydinvoimalaitoksessa
on kysymys megaluokan hankkeesta, joka
hyödyttää laajalti Pohjois- ja Keski-Pohjanmaata.
Olisi ehdottoman tärkeää, että kaikki
mahdolliset tahot ovat auttamassa voimalan
sijoittumista tänne”, Pyhäjoen kunnanjohtaja
Matti Soronen sanoo.
”Esimerkiksi Eurajoella ydinvoimalaitoksen
rakentamisessa on ollut mukana 800 suomalaista
yritystä, joiden kautta on syntynyt
noin miljardi euroa liikevaihtoa”, hän raamittaa
taloudellisia vaikutuksia.
Piristysruiske kunnalle
ja koko maakunnalle
Fennovoima Oy:n ydinvoimalan sijoittuminen
Hanhikiveen toisi Sorosen mukaan 3400
asukkaan Pyhäjoelle noin viiden miljoonan
euron vuosittaiset kiinteistöverot. Lisäys kunnan
tämän vuotiseen 18 miljoonan budjettiin
olisi melkoinen.
Valmistuttuaan 2020 voimala työllistää suoraan
300-400 henkeä, joiden verotulot jakautuvat
asuinkunnan mukaan. Pyhäjoen lisäksi
verotuloja saavat kaikki muutkin lähikunnat
riippuen siitä, missä työntekijät asuvat.
Rakennusaikana vuoden 2012 jälkeen
ydinvoimalan piristysruiske on vielä suurempi
laitoksen ja alihankkijoiden työllistäessä
tuhansia ihmisiä. Henkilötyövuosia arvioidaan
kertyvän noin 13 000.
”Silloinkin hyöty jakaantuu laajalle maakuntiin,
sillä emme pysty asuttamaan kaikkia ihmisiä,
vaikka haluaisimme. Heidän vaatimustaso
varmasti myös vaihtelee. Osa haluaa asua kaupunkien
palvelujen äärellä”, Soronen selvittää.
Kansainvälistyminen alkuun
Raahen seutukunta auttaa yrityksiä verkostoitumaan,
jotta ne voisivat kilpailla voimalarakentamisen
aikaisista lukemattomista
tehtävistä ja palveluista.
Tämän vuoden aikana valmisteltavassa
Hanhikivi-strategiassa puolestaan määritellään
yksityiskohtaisesti voimalarakentamisen
edellyttämät julkishallinnon toimenpiteet
Pyhäjoella.
Ydinvoimalan hyödyt eivät jää Sorosen
mukaan ainoastaan taloudellisiksi. Laitos tarjoaa
Pyhäjoelle mahdollisuuden myös kansainvälistymiseen.
Kunnanjohtaja Matti Sorosen mukaan
ydinvoimala on megaluokan hanke,
joka hyödyttää laajasti sekä Keski- että
Pohjois-Pohjanmaata.
”Kymmenistä maista ja erilaisista kulttuureista
tulevat työntekijät rikastuttavat
elämäämme. Muutos vaatii myös suvaitsevaisuutta,
puolin ja toisin”, hän miettii.
Pyhäjoen Yrittäjät
ydinvoimalan kannalla
Pyhäjoen yrittäjät ovat 80-prosenttisesti
ydinvoimalan kannalla, yrittäjäyhdistyksen
puheenjohtaja Jari Yrjänä vakuuttaa. Myös
Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjillä on myönteinen
kanta ja tuki ydinvoimalan sijoittamiseen
Pyhäjoelle.
”Toiveikkaina me sijoittamispäätöstä
Hanhikiveen odotamme. Voimalan rakentamisella
olisi valtava merkitys niin paikallisille
yrityksille kuin koko alueelle”, hän jatkaa.
Yrjänän mukaan Pyhäjoen yrittäjät tiedostavat
sen, että asukkaiden ja työssäkävijöiden
lisäksi ydinvoimala toisi paikkakunnalle runsaasti
ulkopuolisia yityksiä. Myös sellaisia,
jotka kilpailevat paikallisten yritysten kanssa.
”Se on realiteetti, joka on vain hyväksyttävä.
Niin kuin sekin, että emme nykyisellä yrityskannalla
pysty tarjoamaan riittäviä palveluja”.
”Mutta yrityksillämme on myös vielä hyvin
aikaa valmistautua uuteen tilanteeseen”,
hän lisää.
Kielikurssi kehitteillä
Pyhäjoen yrittäjäyhdistyksessä on jo mietitty,
miten kilpailun kovenemiseen ja toimintaympäristön
muutokseen vastataan. Koulutusta
ainakin on suunnitteilla, tarpeen mukaan.
”Jos tänne tulee vaikka 1500 voimalan tekijää
ulkomailta, niin hyvähän se olisi vaikka
englannin alkeet hallita”, Yrjänä miettii.
Pyhäjoen Yrittäjissä on noin 40 jäsenyritystä.
Jari Yrjänä ja hänen johtamansa Pyhäjoen
Yrittäjät toivottavat ydinvoimalan tervetulleeksi
Pyhäjolle.
” Olisi ehdottoman tärkeää,
että kaikki mahdolliset
tahot ovat auttamassa
voimalan sijoittumista
Pyhäjoelle.”
Töitä monien
alojen osaajille
Ydinvoimalan rakentamisessa tarvitaan monien
alojen osaajia, aluekoordinaattori Heli Haikola
Fennovoima Oy:stä kertoo. ”Kysymys
on muustakin kuin noin 140 000 kerrosneliömetrin
voimalaitoksesta. Apu- ja tukirakennuksia
tarvitaan noin 50 000 ja majoituskyliä
noin 35 000 kerrosneliötä. Ja niiden lisäksi
infraa; teitä ja kunnallistekniikkaa”.
Apu- ja tukirakennuksia ovat muun muassa
toimistot, varastot, paloasema ja vierailukeskus.
Alkuvaiheessa rakennetaan erilaisia yhteyksiä,
kuten sähkö, vesi ja liikenne, sekä
teitä, satama ja laituri, majoitusalueen asuntoja.
Rakennustöiden lisäksi kysyntää on muun
muassa kiinteistö-, ravintola-, majoitus- ja
kuljetuspalveluille sekä vartioinnin ja hallinnon
henkilöstölle.
Rohkeasti mukaan
Miten ydinvoimalan rakentamiseen voi päästä
mukaan?
Haikola kuvaa ydinvoimalaa kansainväliseksi
projektiksi, jonka näyttämönä on Suomi.
Fennovoimalle on tärkeää, että työmaalla
TEKSTI JA KUVAT: Antti Niskanen
Heli Haikola on Fennovoima Oy:n
aluekoordinaattorina Pyhäjoella.
noudatetaan suomalaisia pelisääntöjä. Rakentamista
ohjaavat kuitenkin kansainväliset sopimuskäytännöt.
”Urakat tarjotaan tarjouspyyntöjen mukaan
ja hinnoitellaan vaadittujen ehtojen mukaan”.
Laatujärjestelmät pitää olla kunnossa, samoin
dokumentaatiot. Englannin kieli on
hallittava, ja muut kielet ovat eduksi.
”Ja ydinlaitosten turvallisuutta koskevat
Säteilyturvakeskuksen YVL-ohjeet on hyvä
olla tiedossa”, Haikola lisää.
Lapio maahan 2012
Päätös siitä, rakennetaanko ydinvoimala Pyhäjoelle
vai Simoon, tehdään Fennovoima
Oy:ssä ensi keväänä.
Laitospaikan valmistelu alkaa 2012 puuston
raivauksella ja tieyhteyksien rakentamisella.
Sen jälkeen rakennetaan kunnallistekniikka
ja työmaasähkö.
Seuraavina tulevat louhinta- ja maanrakennustyöt,
toimisto- ja varastorakennusten,
majoitusalueen ja vierailukeskuksen sekä varsinaisen
ydinvoimalan rakentaminen. Ydinvoimala
on käytössä arviolta vuonna 2020.