yrittäjä - Suomen Yrittäjät

6 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 5/2010
POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 5/2010 7
Elinkeinojohtaja Juha Ala-Mursula:
”Yhteistyö helpottaa kansainvälistymistä”
TEKSTI JA KUVA: Antti Niskanen
OULUN KAUPUNGIN tuoreen elinkeinoliikelaitoksen
tuore johtaja Juha
Ala-Mursula tietää, että yritysten on
helpompi kasvaa ja kansainvälistyä yhteistyöllä.
Aiemmassa työssään Nokia Siemens Networksin
tukiasemien kehittämisestä vastaavana
päällikkönä hän näki, miten haastavaa
kaupankäynti maailmalla on.
”Joillakin markkina-alueilla kaupunki voi
auttaa yrityksiä löytämään oikeat kumppanit.
Kaupan tekevät kuitenkin yritykset itse.
Ala-Mursula kertoo ajankohtaisen esimerkin
hankkeesta, jossa kartoitetaan useamman
oululaisen yrityksen mahdollisuutta tarjota
suurempaa kokonaisuutta ulkomaiselle yritykselle.
”Yhdessä yritykset voivat tarjota laajempia
palveluja kuin yksin. Silloin myös yhteistyö
merkittävien suuryritysten kanssa on mahdollista”.
Strategia työn alla
Vuoden alusta perustettu kaupungin elinkeinolaitos
on parhaillaan luomassa strategiaansa.
Laitoksen budjetti on noin seitsemän miljoonaa
euroa. Ala-Mursula laskee, että ulkopuolisten
hankerahoitusten myötä organisaation
kautta kulkee vuosittain toistakymmentä
miljoonaa euroa.
”Summa on ensi vuonna suurempi kuin
tänä vuonna, mutta elinkeinojen kehittämiseen
käytetään merkittävästi vähemmän kuin
työttömyyden hoitoon”.
Eräänä keskeisenä tavoitteena on auttaa
oululaisia yrityksiä avaamaan portteja maailmalle.
”Selvitämme parhaillaan yritysten mahdollisuuksia
useammillakin toistaiseksi vähemmän
kilpailluilla markkina-alueilla,
kuten esimerkiksi entisissä IVY-maissa. Tarkoitus
on myös ottaa Oulun ystävyyskaupungit
tarkempaan tarkasteluun”.
Kiinassa on käyty vastikään parinkin
delegaation voimin. Perinteinen Barentsyhteistyö
etenee yhteistyössä maakuntaliittojen
sekä Kokkolan ja Rovaniemen kanssa.
Verkottumista koetetaan saada aikaan myös
Altan ja Perämerenkaaren kautta.
Luonnollisesti kansainvälisiä yrityksiä
myös houkutellaan Ouluun. Nokian ja Intelin
yhteisen tutkimuslaboratorion perustaminen
tänne on Ala-Mursulan mukaan hyvä
esimerkki yliopistokaupungin vetovoimasta.
”Kysymys on todella merkittävästä asiasta,
suurimmasta yksittäisestä panostuksesta tuotekehitykseen
Suomessa tänä vuonna”
Matkailu nousuun
Matkailuun haetaan uutta puhtia Oulun
Matkailu Oy:n avulla. Ala-Mursulan mukaan
tavoitteena on löytää ainakin viisi uutta suoraa
lentoyhteyttä Euroopan suuriin kaupunkeihin.
Elinkeinojohtaja patistaa oululaisia yrityksiä yhteistyöhön.
”Suomalaiset rahoittavat kilpailijoitamme sijoittamalla rahojaan
kansainvälisiin rahastoihin ja osakkeisiin. Sijoitukset kotimaisiin
kohteisiin ovat minimaalisia”
Lentoreiteistä olisi hyötyä yritysten kansainvälistymisessä.
Oulussa on paljon yrityksiä,
joiden tuotteille olisi markkinoita rajojen
ulkopuolella. Jostain syystä kansainvälistyminen
kiinnostaa kuitenkin vain harvoja.
Ulkomaisten kontaktien lisäksi tämän
vuoden aikana valmistuvaan strategiaan sisällytetään
erilaisia hankekokonaisuuksia,
kuten esimerkiksi osaamisen kartoituksia ja
kansainvälisen markkinoinnin osaamisohjelmia.
”Haluamme selvittää kansainvälistymisestä
ja kasvusta kiinnostuneiden oululaisten
yritysten tarjonnat ja toiveet”.
Mistä rahat yritysten
kansainvälistymiseen?
Reilut kymmenen miljoonaa euroa riittävät
Ala-Mursulan mukaan elinkeinolaitoksen
toiminnan ja hankkeiden pyörittämiseen.
Suurempi huoli on siitä, mistä yritysten
kasvuun ja kansainvälistymiseen löytyy riittävästi
rahaa. Kaupungilla ja valtiolla sitä ei
ole, joten se pitäisi löytyä yksityisiltä markkinoilta.
”Nythän, ja jo ties kauan, on käynyt niin,
että suomalaiset yritykset ja yksityiset henkilöt
rahoittavat kilpailijoitamme sijoittamalla
rahojaan kansainvälisiin rahastoihin ja osakkeisiin.
Sijoitukset kotimaisiin kohteisiin
ovat minimaalisia”.
”Ymmärrän, että rahaa laitetaan sinne,
missä se tuottaa parhaiten. Mutta on se aika
ihmeellistä, että pankit ja muut luottolaitokset
eivät ole luoneet instrumentteja, joilla
sijoituksia saataisiin hyödyttämään suomalaista
elinkeinoelämää. Toivon, että tähän ongelmaan
löydettäisiin ratkaisu”, Ala-Mursula
lisää.
Juha Ala-Mursula havainnollistaa, miten
elinkeinoliikelaitos aikoo vauhdittaa
5000 nettotyöpaikan lisäämistä seuraavien
viiden vuoden aikana.
Lääninsivistysneuvos:
tuntuvasti lisää
oppisopimuskoulutusta
LÄÄNINSIVISTYSNEUVOS Pertti Kokkonen
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskuksesta
haluaa yritysten ottavan enemmän vastuuta
koulutuksen ja työelämän tarpeiden kohtaamisesta.
Paras tapa olisi lisätä tuntuvasti
oppisopimuskoulutusta, jolloin yritys voi
parhaiten kouluttaa työntekijöitä omiin tarpeisiinsa,
totesi lääninsivistysneuvos puheessaan
Pohjois-Suomen koulutuskeskussäätiön
20 v. juhlassa Oulussa.
Kokkosen mukaan sanonnalla; koulutus
ja työelämän tarpeet eivät kohtaa, yrittäjät
tarkoittavat, että ammattioppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa
ja yliopistoissa annetut
perusvalmiudet eivät riitä, vaan he haluaisivat
palkata jo työelämään perehtyneitä ja työkokemusta
omaavia työntekijöitä. Kokkosen
mukaan tässä on ennen kaikkea kyse rahasta
eli siitä, kuka maksaa työntekijän sisäänajon
ja perehdyttämisen työelämään. Jos maksajaksi
edellytetään yhteiskuntaa, on kyseessä
yritystuki. Kokkosen mukaan asioista pitäisi
puhua oikeilla nimillä, sillä ei verisuonikirurgiksi,
ohjelmoijaksi, mittakirvesmieheksi
tai sairaanhoitajaksi kukaan ole valmis suoraan
koulun penkiltä, vaan tarvitsee pitkää
KELPAAKO YRITYKSELLESI
PARAS PALV E LU?
“KOKONAISUUS TOIMII
JA PALVELU PELAA
PAIKALLISESSA
LÄHIVAKUUTUKSESSA.”
Jope Ruonansuu, yrittäjä,
Jopelix Oy
“OMA YHTEYSHENKILÖNI
LÄHIVAKUUTUKSESSA
ON TÄYSILLÄ MUKANA
YRITTÄJYYDESSÄNI.”
Hannele Gustafsson, yrittäjä,
Sisustusliike Jokikatu 6
Yrittäjäasiakkaamme ovat
tutkitusti Suomen tyytyväisimpiä*.
Tervetuloa!
Otamme sen henkilökohtaisesti.
Kumppaninamme yritysasiakkaiden lakisääteisissä työeläkevakuutuksissa toimii Eläke-Fennia.
perehdyttämistä periaatteella; työ tekijäänsä
neuvoo. On väärin puhua koulutuksen kohtaamisongelmista,
jos sillä tarkoitetaan työkokemuksen
hankkimista ja perehdyttämistä.
Kokkonen kehottaa yrityksiä itse ottamaan
yhteyttä oppilaitoksiin osaamistarpeistaan,
sillä nykyiset tutkintorakenteet ovat
niin väljät, että niiden sisältöjä ja toteuttamistapoja
voidaan muuttaa paikalliset tarpeet
huomioiviksi. Toimiva kumppanuus ja
viestin perillemeno koituu molempien osapuolten
parhaaksi. Yritysten on hyvä muistaa
henkilöstöään kehitettäessä, että perustutkintokoulutuksen
lisäksi koti- ja ulkomaalaiset
aikuiskoulutusorganisaatiot toteuttavat
tilaajan tarpeita ja toiveita mahdollisimman
laadukkaasti.
Kokkonen kysyy myös, miksi yritykset
eivät rummuta enemmän ammattitaidon
ohella oikeasta asenteesta työhön (avoimuus,
rohkeus, työmotivaatio, luottamus omiin
kykyihin ja suhtautuminen toisiin ihmisiin)
jos ja kun oikea asenne on työn saannissa
vähintään yhtä tärkeää kuin monipuolinen
ammattitaito. Näistä olisi hyvä käydä puhumassa
kouluissa ja vanhempain illoissa, totesi
Kokkonen.
Yrittäjien Suurristi
Jorma Kortesojalle
POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJIEN
PUHEENJOHTAJA JA Suomen Yrittäjien
varapuheenjohtaja Jorma Kortesoja
yllättyi iloisesti 50-vuotisjuhlissaan,
kun Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jarkko
Wuorinen ojensi hänelle Yrittäjäristin Suurristin
merkittävistä ansioista yrittäjyyden hyväksi.
Jorma Kortesoja on suomalaisen elinkeinoelämän
vahva vaikuttaja ja hän on omalla
toiminnallaan edistänyt merkittävästi yksityistä
yrittäjyyttä sekä valtakunnan ja maakunnan
tasolla lukuisissa eri luottamustehtävissä,
toteaa Suomen Yrittäjien puheenjohtaja
Jarkko Wuorinen.
“LÄHIVAKUUTUS-
ASIAKKAANA TYYTYVÄISYY-
TENI RAKENTUU HYVÄLLE
KORVAUSPALVELULLE.”
Juha Junno, toimitusjohtaja,
Oulun Kärpät Oy
“LÄHIVAKUUTUKSEN
HENKILÖKOHTAINEN PALVELU
SÄÄSTÄÄ UUDEN YRITTÄJÄN
AIKAA JA EUROJA.”
Janne Ojanen, yrittäjä,
Liikelahjayritys JMC Oy
*EPSI Rating asiakastyytyväisyystutkimus:
Suomen vahinkovakuutusyhtiöt
2009 (Yritysasiakkaat)
STAR-ELOKUVAKESKUKSEN
NORMAALIHINTAISISTA LIPUISTA
yhden euron alennus jäsenkorttia näyttämällä.
www.elokuvateatteristar.com
Yrittäjäristin Suurristin aiheena on valkoinen
Yrjönristi, jonka sakaroiden välissä olevasta
kultaisesta haarukkarististä nousee Merkuriussauvan
yläosa. Merkuriussauva kuului alun perin
kreikkalasille jumalalle Hermekselle, joka
Roomassa tunnettiin Merkuriuksena, paimenjumalana
ja jumalten sanansaattajana, kaupan
ja matkamiesten suojelijana. Yrittäjäristin Suurristit
numeroidaan. Jorma Kortesojan Yrittäjäristin
Suurristin järjestysnumero on 247.
Lisätietoja: Suomen Yrittäjien puheenjohtaja
Jarkko Wuorinen p. 050 537 6707 tai Pohjois-
Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen
p. 050 527 7288.