09.02.2021 Views

SUOMEN TURKU WEB 4-2020

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

N o 4/2020

62. vuosikerta

7, 00 €

ÅBO VÅR STAD


Sisällysluettelo

4

14

26

34

3 Pääkirjoitus / Ledare

4 Turun tekijät

Vanha Suurtori -unelmat

voisi jo toteuttaa

10 Maijan murremöötti

Otti se vähän troppiki!

11 Kadonneen Turun jäljillä

Juselius ja vaativan

miehen paidat

12 Föripuarist föli!

Lahjavinkkejä pukinkonttiin

13 Kurkistus kirjaan

Turku ennen ja nyt

14 Turun Henki

Portsan pihoilla

18 Paikan nimi

Puutarhakatu – Trädgårdsgatan

20 Turun flikka ja poika

Paula Pukkisen totinen paikka

21 Turkuseuran tapahtumia

Lähiöt luennoilla, Manu mukissa

26 Tapahtui kerran Turussa

Salme Kotivuori ja

suuremmat voimat

30 Vuarine

31 Laukkase murreristikko ja

Turku-trivia

32 Snart 20 år i Åbo

Adam Borch lämnade Danmark

för Finland

33 Gatuquiz – katuvisa

34 Joulutarina

35 Murreristikon ja

Turku-trivian vastaukset

TURKU-AIHEISET KIRJAT, KALSARIT JA KORTIT. TERVETULOA SHOPPAILEMAAN TURKU-ÖVERIT!

TURKUSEURAN FÖRIPUOTI

Föripuoti | Vanha Suurtori 3, Brinkkalan talon 1. kerros | Huom! Aukioloajat ti–pe klo 13–17

2

Suomen Turku N o 4/2020


Pääkirjoitus

ÅBO VÅR STAD

PÄÄTOIMITTAJA

Kati Leskinen

VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA

Eveliina Tähti

TOIMITUSSIHTEERI

Kati Leskinen

REDAKTIONSSEKRETERARE

(SVENSKA INNEHÅLLET)

Jean Lindén

KANNEN KUVA

Teemu Kaitanen

ULKOASU

Teemu Kaitanen

TILAUKSET JA OSOITTEEN MUUTOKSET

info@turkuseura.fi, 040 6373 600

ILMOITUSMYYNTI

ilmoitukset@turkuseura.fi, 040 548 4109

PAINOS

ilmestyy neljä kertaa

vuodessa.

PAINOPAIKKA

Newprint Oy, Raisio

TURKUSEURAN FÖRIPUOTI

JA ASIAKASPALVELU

Brinkkalan talo,

Vanha Suurtori 3, 20500 Turku

Avoinna ti-pe klo 13―17.

LISÄTIEDOT

Toiminnanjohtaja: Kati Leskinen,

040 528 3073, kati.leskinen@turkuseura.fi

Aluetyön koordinaattori: Sanna Saarto,

040 522 9063, sanna.saarto@turkuseura.fi

MIKÄ SUOMEN TURKU?

Suomen Turku - Åbo vår stad -lehti on

Turun kuumin paikallismedia ja turkulaisuuden

pää-äänenkannattaja. Lehdessä

kerrotaan Turun historiasta ja nykypäivästä

kiinnostavien ihmisten ja ilmiöiden kautta.

Lehti on ilmestynyt vuodesta 1959.

MIKÄ TURKUSEURA?

Turkuseura on kansalaisjärjestö, joka vaalii

Turun historiaa, murretta ja turkulaisuutta

ja on vahvasti mukana Turun kaupungin

nykyisyyden ja tulevaisuuden tekemisessä.

Vuonna 1957 perustettu yhdistys on kaksikielinen

ja puoluepoliittisesti sitoutumaton.

Turkuseura järjestää Turun historiaan, kulttuuriperintöön

ja nykyilmiöihin liittyviä tapahtumia,

julkaisee Suomen Turku -lehteä

ja muita Turku-aiheisia teoksia sekä ottaa

kantaa Turun kaupungin kaavoitukseen ja

vetovoimatekijöihin. Yhdistys on turkulaisten

kaupunginosaseurojen aluejärjestö ja

mahdollistaa asukkaiden osallistumisen Turun

kehittämiseen. Turkuseuralla on myös

oma kauppa, Föripuoti, jossa myydään

Turku-aiheisia tuotteita.

Seuran jäsenmäärä on noin 2 200 henkilöä.

Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa Turkua

ja turkulaisuutta rakastava. Jäsenet saavat

neljä kertaa vuodessa Suomen Turku

-lehden ja muita jäsenetuja. Myös yritykset

ja yhteisöt voivat liittyä seuran kannatusjäseniksi.

Lue lisää turkuseura.fi.

Vapaaehtoisuus on voimaa

”Soita vaan, tulen auttamaan, kun tarvitaan”, huikkaa Leena

Suominen ovella. Takana on taas yksi vuoro Föripuodissa, Turkuseuran

kaupassa Vanhalla Suurtorilla.

Leena on yksi heistä – teistä – joiden ansiosta Turkuseura

pystyy tarjoamaan monipuolista ja laajaa ohjelmaa ja palveluja

jäsenilleen.

Yhdistyksessä tehdyn vapaaehtoistyön skaala on laaja: on

ihmisiä, jotka auttavat myyntityössä messuilla ja Föripuodissa

- kiitos jo etukäteen kaikki tulevat jouluapulaiset. Osa tekee

upeaa työtä ottamalla kantaa kaupungin kaavoitusasioihin ja

vetovoimatekijöihin sekä osallistumalla kaupunginosaseurojen

toimintaan – kiitos asiantuntemuksestanne kaupunginosatoimikunta

ja kaupunginosajaosto. Turkuseuran hallitus ja puheenjohtajisto

ovat myös vapaaehtoisia – kiitos vastuunkannosta ja

näkemyksistä, joita tarjoatte seuralle.

Vapaaehtoistyön merkitys on usein myös tekijälleen suuri.

Yhdessä tekeminen tuottaa iloa, ja yhteenkuuluvuuden kokemus

päihittää yksinäisyyden tunteet.

Vapaaehtoisuus on jatkuvasti uusiutuva voimavara. Otathan

yhteyttä, jos olet kiinnostunut mielekkäästä tekemisestä Turkuseurassa.

Ja Leena: lämpimästi tervetuloa, sinua tarvittaisiin taas. :)

Det finns styrka i frivilligheten

”Det är bara att ringa så kommer jag och hjälper”, hojtar Leena

Suominen när hon går. Bakom sig har hon ännu ett arbetspass

i Åbosamfundets butik Färjboden vid Gamla Stortorget.

Leena är en av dem – av er – som gör det möjligt för

Åbosamfundet att erbjuda medlemmarna ett brett och mångsidigt

utbud av evenemang och tjänster. Föreningens frivilliga

sköter många varierande uppgifter. En del hjälper till med försäljning

på mässor och i Färjboden – tack på förhand till alla

som kommer att hjälpa till inför julen. Andra gör ett fantastiskt

jobb med att ta ställning till stadens planläggningsärenden och

dess attraktionskraft samt genom att delta i stadsdelsföreningarnas

verksamhet – tack stadsdelsutskottet och -sektionen

för er expertis.

Åbosamfundets styrelse och presidium består även de av

frivilliga – tack för ansvaret ni bär och visionerna ni erbjuder

föreningen.

Frivilligarbetet är ofta mycket betydelsefullt även för volontären

själv. Att göra saker tillsammans skapar glädje, och upplevelsen

av gemenskap motar känslor av ensamhet.

Frivillighet är en ständigt förnybar resurs. Ta kontakt om du

vill utföra intressanta sysslor inom Åbosamfundet. Och Leena:

varmt välkommen, du behövs igen. :)

Översättning: Jean Lindén

Kati Leskinen

Kirjoittaja on Turkuseuran

toiminnan johtaja, joka rakastaa

juoksemista Aurajoen rannoilla

ja säveltämistä saaristossa.

Åbo vår stad N o 4/2020 3


Turun tekijät

Unelma Vanhasta Suurtorista

Tekstit: Tuija Hellén & Kati Leskinen Kuvat: Ari Heinonen

2.

Turun historiallista keskustaa kehitetään parhaillaan. Vanhalla Suurtorilla toimii jo nyt moni aktiivinen yhdistys

ja kulttuurin tekijä. Alueella on esimerkiksi Turkuseuran Turku-rakkautta, Taito Varsinais-Suomen käsillä tekemistä

ja Viro-keskuksen kansainvälisyyttä. Keräsimme Suurtorin tekijät yhteen ja kysyimme, mikä on heidän

unelmansa alueesta.

1. Anne Lunden - Käsintehty (Tmi)

Työhuone ja putiikki, jossa valmistuu

kangaspuilla ja käsin käyttö- ja taidetekstiilejä.

Unelma: “Suurtori on viihtyisä keidas

kaupunkilaisille ja turisteille.”

2. Varsinais-Suomen Viro-keskus ry

Järjestää Viroon liittyvää yhdistystoimintaa

suomalaisille Viron ystäville

ja Turun seudulla asuville virolaisille.

Myös Viron kunniakonsulaatti: jakaa

virolaisten passit ja tarjoaa neuvontaa.

2.

Unelma: “Turun raatihuoneentori

on kaupungin sydän niin kuin Viron

Tartossa! Siellä tori on kaikkien

8.

8.

10.

kulttuuritapahtumien ja usein myös

urheilutapahtumien avajaispaikka.

Aukion katseenvangitsija Suutelevat

opiskelijat -suihkulähde on tarttolaisten

itsestäänselvä treffipaikka, ja

ravintoloiden ja kahviloiden terassit

houkuttelevat ihmisiä. Raatihuoneella

on myös turisti-info.

3. Turun kaupungin Museokeskus

Hallinnoi ja vuokraa Brinkkalan 2.

kerroksen juhla- ja kokoustiloja sekä

Brinkkalan Galleriaa.

Unelma: “Vanha Suurtori on brändi ja

kohtamispaikka, jonka toimijat tuottavat

palveluita yhteistyössä. Brinkkalan

pihalla järjestetään konsertteja ja

4.

3.

7.

esityksiä eri ikäisille ja siellä on hyvä

kahvila-ravintola. Yksi taho kokoaa yhteen

alueen palvelut ja viestittää niistä,

kuten Kulttuurikeskuksen aikoina.”

4. Brinkkalan Outolintu

Käsityöläisten osuuskunta ja myymälä.

Kaikki tuotteet ovat kotimaassa tehtyjä.

Unelma: “Käsityöläisten kojujen seurana

torilla on jäätelökioski tai Pinellan

puistonpuoleinen yläkerta on kahvila.

Brinkkalan pihalla soi päivisin elävää

taustamusiikkia, joka houkuttelee

ihmisiä.”

5.

5. Turkuseura - Åbosamfundet

Jokaisen turkulaisen ja turkulaisuut-

7.

4

Suomen Turku N o 4/2020


5.

6.

11.

11.

11.

10.

9.

1.

ta kannattavan yhdistys, joka mm. järjestää

Turku-aiheisia tapahtumia, ottaa kantaa kaupungin

kaavoitukseen ja myy Turku-tuotteita

Föripuodissaan.

Unelma: “Suurtori on levähdyspaikka ja

kulttuuritila, jossa on laadukkaita palveluita ja

paikallisuutta, historiaa ja tapahtumia.”

6. Turun Kirjakahvila

Osuuskunta, joka pyörittää vegaanista

sateenkaari- ja kulttuurikahvilaa pääosin

vapaaehtoisvoimin ja epäkaupallisesti. Ohjelmatarjontana

mm. lukupiirejä, punk-keikkoja,

pihakirpputoreja ja ulkoilmaelokuvia.

Unelma: “Entistäkin vilkkaampi epäkaupallinen

kulttuurialue, jossa ainutlaatuinen

historiallinen ympäristö yhdistyy moderniin

kaupunkikulttuuriin.”

7. Taito Varsinais-Suomi

Yhdistys, joka järjestää käsityöalan kursseja, tapahtumia

ja pajoja sekä kutomotoimintaa. Myymälässä

maakunnan käsityöläisten tuotteita.

Unelma: Suurtorin alue on elävä kulttuurin ja

eettisen kuluttamisen alue.”

8. Turun Taiteilijaseura

Yhdistys, joka ylläpitää taidelainaamoa, järjestää

nykytaiteen näyttelyitä, taidetapahtumia ja

työpajoja itsenäisesti sekä yhteistyökumppaneidensa

kanssa Taidehallin tiloissa.

Unelma: “Vanha Suurtori, jossa on mahdollista

tuottaa kaikille avointa, reilua, saavutettavaa

ja kiinnostavaa taidesisältöä sekä tukea

kuvataiteilijoiden työtä - taiteen tekeminen

resonoi Turun historiallisesta keskustasta

koko maailmaan.”

9. Pikart

Kahden akvarellistin, Pirkka Elovirran ja Kaisa

Simulan työhuone ja myymälägalleria.

Unelma: "Suurtori on tyylikäs, ryhdikäs, siisti -

ei boheemi, suttuinen tai kärsivä - taiteilijoiden

"kaupunginosa", jossa ihmisten on mukava

piipahtaa. Brinkkalan pihan ympäristö on kunnostettu

viihtyisäksi ja vihreäksi. Esteettömät

kulkuväylät pihakivityksen keskitse.”

10. Turun Suurtorin keskiaika ry

Yhdistys, joka pyrkii edistämään keskiajan

historian, arkeologian, muinaistekniikan ja

käsityötaitojen tuntemusta ja harrastusta.

Järjestää Keskiaikaiset markkinat ja Vanhan

Suurtorin Joulumarkkinat.

Unelma: “Keskiaikainen Turku oli kansainvälinen

ja vilkas kaupunki, ja kesän markkinoilla

näytelmässä kohtaavatkin eri säädyt, kielet,

kulttuurit ja ikäluokat. Tätä samaa Vanhalle

Suurtorille vuoden ympäri.”

11. HUB Turku

Yhteistyöskentelytila ja kohtaamispaikka,

jossa yrittäjät, freelancerit, opiskelijat, tutkijat,

taiteilijat, tiimit ja yhteisöt voivat työskennellä

ja verkostoitua.

Unelma: "Suurtori on inspiroiva ja kansainvälinen

kohtaamisten keidas".

Åbo vår stad N o 4/2020 5


Turun tekijät

Turkuseuran

toiminnanjohtaja:

Suurtori tarvitsee

tarinan

Turkuseura muutti Vanhalle Suurtorille

vuonna 2016 ja on ollut aktiivinen keskusteluissa

alueen elävöittämisestä.

Turkuseuran ja Keskikaupunkiseura

Tälpual jokke ry:n järjestämissä keskustelutilaisuuksissa

asukkaat ovat

ideoineet alueelle muun muassa aikuisten

olohuonetta, järjestötalon ja

toimintaa lapsille. Yhdistysten yhteisen

verkkokyselyn vastauksissa toivottiin

alueelle esimerkiksi eri teemaisia

markkinoita ja toreja, kirpputoreja, pop

up -liikkeitä, ruokakulttuuria, musiikkia

ja esittävää taidetta. Kyselyn perusteella

seurat tekivät kaupungille myös

aloitteen alueen elävöittämisestä tilapäisin

käytöin, mutta se ei edennyt.

– Suurtori on Turun sydän. Sen pitäisi

olla turkulaisten aktiivisessa käytössä

levähdyspaikkana ja kulttuuritilana,

sanoo Turkuseuran toiminnanjohtaja

Kati Leskinen.

Hänen mielestään kaupunkisuunnittelussa

ja Turun brändityössä voisi rohkeammin

uskaltaa yhdistää uutta ja

vanhaa.

– Tuntuu, että Suurtorin osalta alueen

historiallinen arvo on muuttunut

painolastiksi, mikä on estänyt vanhankaupungin

elävöittämisen.

Leskinen on iloinen, että alueen kehittäminen

on nyt vauhdissa ja odottaa

kuumeisesti vanhankaupungin kehittämissuunnitelman

toteuttamista käytännössä.

– Unelmani olisi, että Suurtorista tulisi

eräänlainen juurevuuden tyyssija.

Nykyihminen kaipaa elämyksiä ja kulttuuria,

joiden kiintopiste on aidoissa

asioissa ja paikallisuudessa.

Turkuseura ja muut alueen toimijat

osallistuvat työpajoissa kehittämissuunnitelman

ideointiin. Se valmistuu

keväällä.

– Suurtori tarvitsee tarinan. Brinkkalan

talossa on esimerkiksi paljon upeampi

parveke kuin Romeolla ja Julialla

Veronassa, mutta sitä ei ole brändätty

yhtä hyvin, Leskinen visioi.

Käsityöyrittäjä:

Luistinrata torille ja

yhteislaulua

Brinkkalan sisäpihalle

Yrittäjä Anne Lundén on toiminut Vanhan

Suurtorin miljöössä lähes koko

yrittäjätaipaleensa ajan. Hänen nimeään

kantava yritys avautui alueelle

marraskuussa 1998. Saman vuoden

kesäkuussa Lundén aloitti yrittämisen

toiminimellä.

– Tilojen peruskorjaus oli hiljattain

valmistunut, kun hain tänne. On ihanteellista,

että sama tila toimii työ- ja

myyntipisteenä. Suurtorin historia ja

kauneus ovat aina kiehtoneet minua.

Lundén tekee enimmäkseen tilaustöinä

käyttö- ja taidetekstiilejä. Hän on

muun muassa suunnitellut ja kutonut

2000-luvun alussa Vehmaan kirkon

kaikki liturgiset kirkkotekstiilit. Yrityksensä

tiloissa olevilla kangaspuilla hän

kutoo muun muassa mattoja, seinätekstiilejä

ja huiveja.

Lundénin mielestä Brinkkalan sisäpiha

ei tällä hetkellä ole viihtyisä. Hän lisäisi

sen kutsuvuutta kauniilla pihakalusteilla

ja istutuksilla.

– Alueella on mahdollisuuksia vaikka

mihin. Tämä on helmi keskellä Turun

historian sydäntä. Alueelle pitäisi

keksiä tarjontaa ja houkutusta, jolla

ihmiset saataisiin tulemaan tänne.

Lundén mainitsee, että alueella voitaisiin

järjestää nykyistä enemmän tapahtumia

ja ulkoilmakonsertteja. Myös

kausiluontoisesti toimivat myyntikojut

voisivat elävöittää Suurtoria.

Brinkkalan sisäpihalla järjestettiin useina

kesinä yhteislaulutilaisuuksia. Vastaaville

tilaisuuksille Lundén kaipaa

jatkoa. Hän toivoo myös, että Turkuoppaat

järjestäisivät Suurtorille ostosmatkoja

turisteille.

Vuosia sitten Suurtorin toimijat kokoontuivat

muutaman kerran vuodessa.

Tapaamiset loivat yhteishenkeä ja

samalla esitettiin alueen kehitysideoita.

Tapaamisia on jatkettu uudelleen

viime aikoina. Yksi Lundénin mieleen

jäänyt toteutumaton ehdotus on talvisin

torille jäädytettävä luistinrata.

6

Suomen Turku N o 4/2020


Taito

Varsinais-Suomi:

Muistioilla alue

ei kehity

Viidettä vuotta Vanhalla Suurtorilla toimiva

Taito Varsinais-Suomi ry muutti

nykyisiin parinsadan neliön tiloihinsa

Juseliuksen talosta Uudenmaankadun

ja Hämeenkadun kulmauksesta. Muuton

myötä yhdistys sai enemmän myymälätilaa

ja näkyvyyttä toiminnalleen.

Yhdistys järjestää käsityöalan kursseja,

tapahtumia ja pajoja sekä kutomotoimintaa.

Myymälästä löytyy oman

maakunnan käsityöläisten tuotteita.

Yhdistyksen opettajan Elina Helmisen

mukaan yhdistys tarjoutui reilut

kymmenen vuotta sitten vuokraamaan

Suurtorin laidalla olevan Hjeltin talon

koko alakerran. Tiloihin suunniteltiin

kauppaa, kurssi- ja näyttelytiloja sekä

kahvilaa. Taustalla oli ajatus perustaa

Mikkelin Kenkäveroa ja Joensuun Taitokorttelia

vastaava turistikohde. Idea

ei toteutunut.

Yhdistyksen toiminnanjohtaja Tiina

Aalto toivoo, että Suurtorin seutu kehittyisi

eläväksi kulttuurin ja eettisen

kuluttamisen alueeksi.

– En missään nimessä näe tätä virastokeskittymänä.

Sellaiset toimijat

voivat olla kauempana keskustasta.

Putiikkeja ja lähiruokaa tarjoavia

paikkoja saisi olla enemmän. Kortteli

pitäisi avata luovan alan toimijoille ja

antaa taiteilijoille tiloja.

Aalto arvioi, että tarvitaan selkeä tilakartoitus

siitä, mitä tiloja alueelta voisi

vuokrata. Tarjonta pitää myös tuoda

paremmin turistien tietoisuuteen.

– Muistioita kirjoittamalla ja kyselyitä

tekemällä asia ei ratkea. Tänne pitää

saada lisää toimijoita, sisäpihalle

kukkaistutuksia ja penkkejä puistoon.

Missään muussa Euroopan kaupungissa

ei ole varaa jättää käyttämättä

tällaista aluetta.

Turun Suurtorin

keskiaika:

Infra kuntoon

Vuonna 2010 perustettu Turun Suurtorin

keskiaika ry on toiminut koko yhdistyksen

historian ajan Vanhalla Suurtorilla.

Yhdistyksen keskeisintä toimintaa

on järjestää Keskiaikaiset markkinat ja

Vanhan Suurtorin joulumarkkinat.

Kesällä neljän päivän aikana Keskiaikaiset

markkinat keräävät 150 000

kävijää. Joulumarkkinoilla vierailee

normaalivuotena neljän viikonlopun aikana

reilusti yli 100 000 ihmistä.

Tuottaja-toiminnanjohtaja Suvi Kotilainen

painottaa, että vaikka molemmat

yhdistyksen järjestämät markkinat

ovat suurtapahtumia, yhdistys on hyvin

pieni toimija. Vakituisesti yhdistys

työllistää Kotilaisen lisäksi vain tuotantoassistentin.

Vaikka molempia markkinatapahtumia

on järjestetty pitkään Suurtorilla, tuottaa

alueen riittämätön infra eli tekniset

puitteet melko paljon haasteita.

– Alueella muun muassa sähkövalaistus,

vesi ja viemäriverkosto ovat puutteelliset.

Tapahtumien järjestäminen ja

alueen elävöittäminen saattaisi tuntua

toimijoista houkuttelevammalta, jos

jokaisen ei tarvitsisi toteuttaa aina

asioita väliaikaisten ratkaisujen turvin,

Kotilainen sanoo.

Hänen mielestään Suurtorin kiveyksen

vaihtaminen oli yksi tärkeä parannus

esteettömyyden kannalta. Alueen talvikunnossapitoon

pitäisi panostaa ja lisätä

yleisvalaistusta, joka parantaisi kaupunkilaisten

turvallisuuden tunnetta.

Kotilainen toivoisi alueelle myös esimerkiksi

penkkiryhmiä ja yleistä valaistuksen

lisäämistä, joka houkuttelisi

oleskeluun tapahtuma-aikojen

ulkopuolellakin. Uudenmaankadun

varrelle Suurtorin kohdalle hän toivoo

liikennevaloja, jotka kohentaisivat turvallisuutta.

Åbo vår stad N o 4/2020 7


Turun tekijät

Kortteli täynnä

elämää?

Tekstit: Iina Paasikivi, Sanna Saarto, Kati Leskinen Kuvat: Turun museokeskus

Vanha Suurtori on ollut kymmenien alueen kehittämistä koskevien

tutkimusten, kyselyjen, työpajojen ja keskustelutilaisuuksien teemana.

Niissä korostuu näkemys Suurtorista historiallisesti ainutlaatuisena

paikkana, mutta myös tyhjänä tilana, joka kaipaisi kipeästi

elävöittämistä. Miten alueelle on yritetty saada eloa vuosien aikana?

Kokosimme lyhyen oppimäärän Vanhasta Suurtorista – paikasta,

jossa historiallinen Hämeen Härkätie ja Aurajoki kohtaavat.

Turun kaupunginhallitus

asetti vuonna 1973 toimikunnan

selvittämään kaupungin

virastotarpeita, kun poliisilaitos

oli lähtemässä kaupungin

omistamista tiloista Vanhalla

Suurtorilla. Arkkitehdiksi valittiin

yllättäen nuori, nouseva tähti Benito

Casagrande. Hän oli saanut

julkisuudessa esille tekemänsä

diplomityön, jonka ideana oli kehittää

Suurtorin ja Vartiovuoren

miljööstä kansalaisille avoin kulttuurikeskus.

Toimikunnassa hän

pääsi esittelemään ajatustaan siitä,

ettei historiallista kaupunkikeskustaa

jätettäisi virastokortteliksi.

Ajan henki, lainsäädäntö ja poliittinen

todellisuus huomioon ottaen

on merkittävää, että 1970-luvun

lopussa kaupunginhallitus päätti

Vanhan Raatihuoneen ja alueen

rakennusten säilyttämisestä. Asetettiin

Suurtoritoimikunta, joka

koostui merkittävistä kunnallisista

vaikuttajista. Toimikunnan tavoitteena

oli selvittää, mihin käyttöön

kaupungin omistamat rakennukset

tulisivat.

Toimikunnan tavoitteet alueelle

olivat kirkkaina esillä sen loppuraportissa:

Suurtori haluttiin avoimeksi

paikaksi, jossa ihmiset saisivat

osallistua toimintaan. Myös

yhteyksiä ympäröiviin alueisiin ja

kaupungin keskustaan oli lisättävä

– turkulaiset haluttiin kulkemaan

alueen läpi.

Pennisillan nimellä tunnettu kulkuyhteys

Suurtorilta Vähätorille

olikin yksi arkkitehti Casagranden

alkuperäisistä ideoista Suurtorin

elävöittämiseksi. Silta-ajatusta

pidettiin pitkään mukana suunnitelmissa,

mutta lopulta, monien

vääntöjen jälkeen ajatuksesta luovuttiin.

Euroopan rakennerahaston

tuella päädyttiin rakentamaan

2013 valmistunut Kirjastosilta, jota

perusteltiin maisemallisesti ja liikenteen

jatkoyhteyksien kannalta

toimivana ratkaisuna.

Kulttuurikeskuksen synty

Vuonna 1984 kaupunginvaltuusto

päätti yksimielisesti, että Suurtorille

perustetaan harrastus- ja

kulttuuritoimintakeskus.

Brinkkalan talo tuli kulttuuritoimen

hallintaan. Ensimmäisenä

perustettiin Lasten kulttuurikeskus.

Muita toimijoita alueella olivat

Kirjakahvila, Naiskeskus ja

erilaiset ystävyyseurat eli erityisesti

Itä-Euroopan maiden kanssa

ylläpidetyt kansalaisjärjestöt.

Hülya ”Hissu” Kydön aloitteesta

vuonna 1989 alueelle perustettiin

myös Kansainvälinen kohtauspaikka,

jossa esiteltiin eri kulttuureja,

järjestettiin tapahtumia ja

tarjottiin ulkomaalaistaustaisille

ihmisille tukea ja neuvontaa.

Toimijoiden järjestämät kulttuuritapahtumat

innostivat uutta yleisöä

ja Suurtori oli vahvasti esillä

tiedotusvälineissä. Kulttuurikeskuksen

toiminta vakiintui.

Vuonna 2008 Kulttuurikeskuksen

toiminta lopetettiin organisaatiouudistuksen

seurauksena.

Vapaa-aikatoimiala on vastannut

kaupungin kulttuuri-, liikunta-, ja

museopalveluista vuodesta 2013.

Lasten kulttuuritoimintaa on Museokeskuksessa

ja nuorisopalveluiden

Seikkailupuistossa.

Nykyään Brinkkalan talon juhlatiloista

ja galleriasta vastaa Museokeskus.

Muut vuokratilat - esimerkiksi

Turkuseuran tilat - ovat

kaupungin tilahallinnossa.

Torin käyttö ja ilme

muuttuu

Vanha Suurtori oli poliisilaitoksen

jäljiltä aina 1990-luvulle vain

asfaltoitu katu. 90-luvulla alettiin

restauroida alueen rakennuksia,

joten myös tori päätettiin saattaa

historiallisen ympäristön asun

mukaiseksi. Vanhan Suurtorin

suojelusta ja restauroinnista päättäessään

kaupunginhallitus myös

linjasi, että autojen pysäköintiä ei

enää sallita torilla.

Asemakaavatoimiston maisemaarkkitehti,

Ritva Nummiora teki

suunnitelman alueen kiveämisestä.

Suurtorin vanha muoto, keskiaikainen

kortteliraja oli jäänyt

8

Suomen Turku N o 4/2020


Vanhakaupunki

nostetaan arvoiseensa

asemaan paitsi

vetovoimaisena

matkailukohteena

myös eurooppalaisuutta

huokuvana kohtaamisten

keitaana.

puistoistutusten alle. Se tuotiin esille kuvanveistäjä

Kain Tapperin Ajan virta -teoksella vuonna 2000.

Vanhan Suurtorin suunnitelmassa on kolme aikatasoa:

keskiaikainen torin hahmo, empiren ajan katurakenne

ja puut torilla sekä nykyajan taide.

Kenttäkiveys ei sittemmin tyydyttänyt käyttäjiä,

kun sora kivien välistä kului pois eikä vanhanmallisen

kadun ylläpito enää nykyaikana onnistunut.

2000-luvulla esteettömyysvaatimusten takia tori

kivettiin sileäksi pinnaksi kivilaatoin. Jäljelle alkuperäisestä

suunnitelmasta jäivät jalkakäytäväkiveys

ja paloa edeltävien katujen merkinnät. Päällysteen

uusiminen toteutettiin osana Euroopan

rakennerahaston hanketta vuonna 2014.

Tapahtumat alueen elävöittäjinä?

Ensimmäiset joulumarkkinat vuonna 1990 ja sittemmin

Keskiaikamarkkinat vuodesta 1996 sekä

kaupunkifestivaalit DBTL ja Taiteiden Yö 1980-luvun

lopulta tekivät alueesta turkulaisille ja turisteille

jälleen merkityksellisen.

Kesällä 2019 Suurtorilla järjestettiin tapahtumia

enemmän kuin vuosiin. Tapahtuma-aikojen ulkopuolella

alue on kuitenkin edelleen hiljainen. Ja

vaikka tapahtumat toivat alueelle elämää, lähiseutujen

asukkaat älähtivät massatapahtumien mukanaan

tuomista lieveilmiöistä, kuten melusta ja

julkisen tilan rajaamisista. Kyselyissä alueelle ei olekaan

toivottu liian suuria ja äänekkäitä tapahtumia,

alkoholin myyntiä, halvaksi miellettyä myyntitoimintaa

tai ”liikaa” kaupallisuutta. Yleiskaavatyön yhteydessä

keskustan visioinnissa hyväksyttiin kuitenkin

ajatus ympäristöstä tapahtumien paikkana.

Myös korttelin rakennusten käyttöä ja omistusta

on pohdittu kriittisesti vuosien kuluessa monissa

kehittämishankkeissa. Alueelle on haluttu enemmän

yleisöä suljettujen kerhotilojen sijaan. Vanhan

Suurtorin rakennukset on päätetty säilyttää kaupungin

omistuksessa – kaupungin tilakeskuksen

mukaan Suurtorin tilat ovat ”ihan hyvin käytössä

eikä vuokrataso ole markkinavuokria korkeampi.”

Hjeltin talo sai uutta virettä vuonna 2008, kun

kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen päätti, että talosta

tulee useiden toimijoiden yhteinen Itämeritalo.

Itämeren alueen kaupunkien liitto (UBC) pitää

edelleen majaansa talon yläkerrassa ja isännöi tiloissaan

vuosittain kansainvälisiä vierailuja. Alakerrassa

on kaupungin vapaa-aikatoimialan nuorten

palveluiden hallinto sekä viestinnän henkilöstöä.

Nyt, vuonna 2020, Suurtoria kehitetään jälleen –

osana koko Turun vanhaakaupunkia, joka kattaa

historiallisen keskustan ja yliopistojen alueen, aina

Piispankadulta Fortuna-kortteliin saakka. Turun

kaupungin mukaan Vanhakaupunki nostetaan arvoiseensa

asemaan paitsi vetovoimaisena matkailukohteena

myös eurooppalaisuutta huokuvana

kohtaamisten keitaana. Suurtorin aluetta - vanhankaupungin

ydintä - on tarkoitus kehittää sen historiaa

kunnioittaen ja siitä ammentaen. Tavoitteena on

lisätä palvelu- ja tapahtumatarjontaa niin, että alue

on vireä ympäri vuoden.

Kehittämissuunnitelma valmistuu keväällä 2021. ●

Lähteet: kirjoittajan oma työhistoria Turun kaupungin entisenä

kaavoitusarkkitehtinä, teokset: Kortteli täynnä elämää (2002)

ja Kulttuurihistorialliset arvot korjauksessa – etu vai haitta?

(2012) sekä haastattelut: Markku Toivonen, ent. kaavoitusjohtaja;

Minna Sartes, vapaa-aikatoimen johtaja; Petri Liski,

kiinteistökehityspäällikkö; Ritva Nummiora; Björn Grönholm,

UBC:n johtaja; Marjo-Riitta Pihlajamäki, avustustoimikunnan

sihteeri vuoteen 2017, Tiina Aaltonen, vuokrauspäällikkö.

Åbo vår stad N o 4/2020 9


Flika

atte

oputtomalt Koton sanottavan marjanpoimjoit Käskytettävän

ontus

htisiva

unamilt

asälyne

mattava

Jollai

Menik

ehno

pimät

eskustas

Sanos

alvel

ssemp

kulaisel

arsinaine

omato

eppymät

mone

Viäläk

Vallato

uremmi

akrillei

uama

nastava

Väkke

ittumat

Millo Mimmottos Velkaantunu Hillakoritte luannikast Ollenkka

Poikkatte Föli Kui MEnos Perunittem Hullumaine Ket

Flatkuta Uumapaikast Mont Herrasväkkettem Kaikkest Noitten

Maijan murremöötti

Ruakoto

Rupes

Om mar fiinei sanoi!

Sarjassa Turkuseuran murreasiantuntija, professori emerita Maija Grönholm avaa Turun murteen historiaa ja

nykytilaa. Vuoden viimeisessä osassa tarkastellaan Turun murteen vanhoja ruotsalaisia lainasanoja.

Kristinuskoon käännyttämisen

ja luostarilaitoksen syntymisen

ajalta periytyviä keskiaikaisia

ruotsalaislainoja suomen kielessä

ovat muun muassa kirkko,

sielu, enkeli, saatana, munkki ja

vouti (Turussa fouri). Katolisista

kirkonmenoista on omaksuttu

myös Turun murteen totta

maar(en) < Maaren < r. Maria),

usein myös kyl mar tai om mar

(kielteisenä em mar, et mar, ei

mar). Näillä korostetaan, onko

puhuja tosissaan vai ei. Esimerkiksi:

Totta maar mää sai maroluvut

sauhuttelust. / Kyl mar

tääl saa tupakki poltta. / Ei mar,

kyl mar mun täyty lähtek kotti.

Monet jo vanhassa suomen

kirjakielessä 1500-luvulta lähtien

esiintyneet lainasanat ovat

edelleenkin käypää Turun murretta,

esimerkiksi fati, fiila, frouva,

färjäri, krinkelä, kruuti, lykky,

profeteerata, pruukata, pännä,

präntti, sipula ja vellinki. Hauska

esimerkki on myös Turun murteen

sana sinkku, joka tarkoittaa

kinkkua ja on lainattu sanan

skinka suhuäänteellä alkavasta

ääntämyksestä.

Yhteydet Ruotsiin jatkuivat vilkkaina

myös keskiajan jälkeen.

Ruotsista muuttaneet kauppiaat,

virkamiehet ja käsityöläiset

välittivät uusia muotivirtauksia,

sillä heillä oli runsaasti kontakteja

ja sukulaisuussuhteita emämaahan.

Hienoina ja arvostettuina

pidetyt lainasanat näkyivät

muun muassa pukeutumisessa

ja muodissa, esimerkiksi kam-

10 Suomen Turku N o 4/2020

Laitumel

Misä

Sääki Vähä

jollai

Venepaikal

kofta ’kampausviitta’, klänninki,

parasolli, patinat, ponksu(uni)

’musta miesten takki’, potforit ja

silkkistörmäri (oltiinhan yliopistokaupungissa!).

Lainasanoja

oli myös ruokakulttuurissa, kuten

ankkastokka, fleetta, lenkti,

linkonasyltti, karotti, löökki, opsäärninki

’leikkele’, prässyltty,

sallatti, setsuri, snoolsoppa.

Suomenkielinen palvelusväki

omaksui niin sanotusta kyökkiruotsista

runsaasti myös arkiseen

elämänmenoon liittyviä

sanoja, jotka tuntuivat tuoreemmilta

kuin omaperäiset. Näistä

esimerkkeinä förkkeli, huushollata,

moretteri, paaripunkka,

pranstakka, runteli ja trekoli.

Turun murteesta alkoi näin kehittyä

vahvasti ruotsivoittoinen:

Sää stryykkät pluussias. / Rinkeplummat

o ussen kans enkloi.

/ Muusitöytil voi pualamikin

töytätä. / Jauhoi pruunata

niin kaua et ne o iham pruunei.

/ Kyl täyty huame mukulat paarata.

/ Älä juat tommottos tassilt

kaffet. / Prännärim panttin

kaffekupil pööni sit.

Kaupunkimaiseen yhteiskuntaan

ja elämänmenoon liittyvä

lainasanasto on ollut erilaista

kuin ympäröivällä maaseudulla.

Tällaisista lainoista

mainittakoon muutama: kaaveli,

palkonki, paratitrappu, tiakonaalikäytävä,

trotvalli, poorvaunu,

piili, promssata, töötätä

töötil, viinapränni ’viinanpolttimo’,

föörmanni, panksuuni, petyki

ja tisputentti. Kaupungeissa

KUUNTELE JUTTU Turkuseuran Youtube-tilillä.

Koltiaissi

Uumanpaikast

Ollenkka

Onk

prohtama

Sukkelamp

Kaivamise

on voitu myös istuskella kaffeloissa

tai trahteereissa nauttimassa

kaffetta, kaffemplöröä ja

paakkelsseja: Siäl oli hyvä trahtamentti.

/ Se särveraja ...se ei

koskam pillannu. / Otti se vähän

troppiki ’viinaa’.

Turun kielen ominta ydintä

edustaa edelleenkin 1800-luvulta

periytyvä piispanmunkki,

jossa sanat piispa ja munkki

ovat vanhoja keskiaikaisia ruotsin

lainoja. Tätä sokerikuorrutteella

päällystettyä munkkia ei

parane Turussa nimittää ”berliininmunkiksi”.

Seuraavassa Suomen Turku

-lehdessä käsitellään ruotsinkieliseltä

työväestöltä lainattuja

sanoja.

Maija Grönholm on Turkuseuran

murreasiantuntija,

joka kerää ja tutkii Turun

murretta toispualt ja tältpualt

jokke ja tykkää "kaikkest

enempi Turu murtte nuatist ja

hauskasist sanoist".

Lähteet: Grönholm, Maija. Ruotsalaiset

lainasanat Turun murteessa.

Åbo Akademi 1988. Häkkinen, Kaisa.

Svenska lånord i finskan. Teoksessa

M. Tandefelt (toim.) Finländsk svenska

från medeltid till 1860, s. 385-398.

Helsingfors 2019.

Rupes

Valla

Jokirannas

Järkke

Ainaki

On

Kalastam

Tommott

IAnkaik

Toispua

Hiano

Sillai

Ruokkimise

Rappus

Päältpäi

Pihalt

Sanos

Anneta

Tykäny

Sanosiv

Kääntän

Vihane

Huama

Jottai

Ollenkka

Häppem

Kippama

suurTori

Mihink

Sanosiva

kyt

Viäl


ä

Kadonneen Turun jäljillä

k

as

is

kine

l

s

is

Ompelijattaret viimeistelevät paitoja

Rauhankatu 15:n tehtaassa 1930-

luvulla. Kuva TMK/ Mauno Mannelin.

Paidan takana on nainen

Turkulainen kauppiaan leski Caroline Juselius alkoi vuonna 1865 ommella paitoja. Neljä vuotta myöhemmin sai

alkunsa suomalainen paitateollisuus, kun C. Juselius Skjortfabrik syntyi.

a

y

ät

l

l

ä

Caroline Juselius oli taitava

ompelija ja jäätyään leskeksi

hän alkoi elatuksekseen

ommella. Ensin liinavaatteita, mutta

kohta jo paitoja. Caroline oli kauppiaan

leski – siis oletettavasti hyvin

toimeentuleva turkulainen. Hänellä

oli käytössään myös tuohon aikaan

harvinainen työväline eli ompelukone,

josta hän mainitsee myynti-ilmoituksessaan

vuonna 1867.

Juseliuksen tuotteet tunnettiin jo

pian hyvästä laadusta ja kotimaisuudestaan.

Toiminta laajeni nopeasti

tehdasmaiseksi, ja Caroline Juselius

haki ja sai tuotannolle vuonna 1869

erioikeuden. Tästä katsotaan suomalaisen

paitateollisuuden saaneen

virallisesti alkunsa. Oli syntynyt yritys

nimeltä C. Juselius Skjortfabrik.

59-vuotias Caroline Juselius siirsi yrityksensä

vuonna 1874 pojalleen Carl

Fredrikille, jolloin tehtaasta alettiin

käyttää nimeä C.Fr. Juselius Skjortfabrik.

Turkulaiset tuntevat sen kuitenkin

parhaiten nimellä Juseliuksen

paitatehdas.

Yritys toimi aluksi Linnankatu 6:ssa.

Suurtorille, Vanhaan Raatihuoneeseen

se muutti vuonna 1879. Parikymmentä

vuotta myöhemmin tehdas

tarvitsi lisätilaa, jolloin Raatihuonetta

korotettiin kolmannella kerroksella.

Carl Fredrik rakennutti tehtaansa

viereen myös asuintalonsa, joka tunnetaan

edelleen Juseliuksen talona.

Helmikuussa 1915, Juseliuksen kuoleman

jälkeen, veljekset Wolter ja

Arthur Nordfors ostivat tehtaan ja

yhdistivät siihen jo omistamansa Turun

sateenvarjotehtaan, joka oli perustettaessa

(1882) ainoa laatuaan

Suomessa. Sateenvarjojen lisäksi

tehdas valmisti tyylikkäitä päivänvarjoja

sekä pinnoitti vanhoja varjoja

uudestaan.

Tuotanto jatkui Raatihuoneella vuoteen

1925, jolloin yritys muutti uusiin

tiloihin Rauhankadulle. Vanha tehdas

ei kuitenkaan jäänyt tyhjilleen. Se

siirtyi kaupungin omistukseen ja sinne

sijoitettiin poliisilaitos. Entisestä

ylimmän kerroksen tehdassalista tuli

poliisien voimistelusali.

Sateenvarjojen valmistus loppui Rauhankadulla

vuonna 1953 ja paitojen

valmistus konkurssin jälkeen 1961.

Vanhin turkulainen valmisvaatetehdas

ehti toimia lähes 100 vuotta.

Juseliuksen paidat olivat tunnettuja

Joutsen-merkistään, joka otettiin

käyttöön vuonna 1929. Sen alla

myytiin Joutsenpaitoja, -kauluksia

ja -pyjamia kuin myös Joutsen-kävelykeppejä,

solmioita ja sateenvarjoja.

Tehdas alkoi vuonna 1933 valmistaa

Jusella-tuotemerkillä korsetteja

ja rintaliivejä sekä myös

miesten paitoja. Mainoslauseissa ei

oltu turhan vaatimattomia: ”Jusella –

quality tailored by JUSELIUS. Vaativan

miehen paita.” ●

Sanna Kupila

Kirjoittaja on Turun

museokeskuksen

tutkija, joka

on kiinnostunut

turkulaisesta teollisuushistoriasta.

täs

Åbo vår stad N o 4/2020 11


Turkuseura

suosittelee

Föripuarist föli!

Testissä Föripuodin kirjat ja tuotteet

Kuva Esko Keski-Oja

Muistojen Heideken

Monen kuulema, rintaa röyhistäen

todettu ”tietenkin Heidekenillä”

on Valde Orrenmaan,

Mia Alhonmäen ja Sanna-Kaisa

Karjalaisen teoksen lähtökohta.

Muistojen Heideken (Sammakko

2020) kertoo turkulaisen synnytyssairaalan

tarinan niin faktan

kuin fiktionkin keinoin. Se on

hieno esimerkki Turun yliopistossa

tehtävästä tutkimustyöstä,

joka pelastaa unohdukselta Heidekenin

persoonat ja sattumukset.

Sujuvan tekstin ja mielenkiintoisen

kuvituksen ansiosta

lukiessa lähes kuulee sen metakan,

joka salissa raikasi yhden

kätilön häärätessä useamman

synnyttäjän haaroissa. Rauno

Lahtisen yleiskatsaukset asettavat

sekä äitiyden että ammattilaisten

työolot osaksi laajempaa

yhteiskunnallista tilannetta.

Barndom i Åbo.

Rackartyg och skruvlockar

I Rackartyg och skruvlockar

(Åbosamfundet 2011) minns man

uppväxten i Åboförorter på

1930-50-talen – platser som i dag

bara ligger en snabb cykel- eller

bussfärd bort men som på den

tiden kunde vara långt från centrum.

Till exempel berättar Eila

Alopaeus om hur hon längtade

tillbaka till Nummisbackens vimmel

då hennes föräldrar byggde

ett hus i Svalberga, intill svampskogarna

och betesmarkerna i

det på 50-talet fortfarande obebodda

Kråkkärret. Från Svalberga

gick endast tre bussar per

dag till centrum. Flera skribenter

skildrar krigstiden. Trots de svåra

tiderna syns leende och lekande

barn på fotografierna. De här

minnesbilderna lever kvar länge

i läsaren.

Turku ennen ja nyt

Kulttuurihistorioitsija Rauno

Lahtisen ja valokuvaaja Merja

Otrosen teos Turku ennen ja

nyt (Turkuseura, 2. painos 2018)

esittelee yli sata turkulaista kaupunkimaisemaa

kuvapareina.

Silmiinpistävää ja jo hyvin tunnettua

on puutalojen katoaminen

uusien rakennusten tieltä,

mutta kuvista voi nähdä paljon

muutakin. Åbo Svenska Teater

seisoo jykevästi paikallaan

ja torikauppaa tehdään edelleen

kesät ja talvet, vaikka ympärillä

myllätään. Ihmiset käyvät

yhä paseruilla ja viettävät aikaa

jokivarressa. Veneitä ja laivoja

on tosin Aurajoen rannoilla nykyään

vähemmän katseltavaksi

– sama koskee lunta ja jäätä.

Turku muuttuu ajan myötä, mutta

turkulainen ja turkulaisuus on

ja pysyy.

Laura Tikkanen

12 Suomen Turku N o 4/2020


Kurkistus kirjaan

"Kauppatori

on ollut Turun kaupallinen keskipiste

Turun palon jälkeisistä ajoista

lähtien, jolloin C. L. Engel suunnitteli

paikalle entistä paljon suuremman

toriaukion. 1800-luvulla aukion

nimi tosin oli Aleksanterintori.

-- Kauppatori ei 1950-luvun talvina

hiljentynyt kireilläkään talvisäillä.

Vanhan kuvan perunoita kauppaava

torimummo sinnittelee torilla

pakkasesta huolimatta. Tosin myös

tämän päivän torikauppiailta löytyy

sinnikkyyttä. Vanhassa kuvassa

kauppias on saanut viereensä lauman

kesykyyhkyjä eli puluja, jotka

yleistyivät Turussa 1900-luvun

alussa. Sen jälkeen ne ovatkin menestyneet

Suomen kaupungeissa

mainiosti.

Taustalla näkyvä Åbo Svenska Teater

on ollut yksi kauppatorin keskeisimmistä

rakennuksista vuodesta

1839 lähtien. Se oli Turun ensimmäinen

pysyvä teatterirakennus.

Huomattavin muutos on ollut vanhan

pääpostin purkaminen ja KOPkolmion

rakentaminen 1960-luvun

alussa. Kansallis-Osake-Pankki

järjesti vuosikymmenen alussa

arkkitehtikilpailun tulevan Turun

pääkonttorinsa suunnittelusta. Kilpailun

voitti Viljo Revell, joka oli

juuri noussut maailman maineeseen

voitettuaan Toronton kaupungintalon

suunnittelukilpailun.

Vanha Postitalo purettiin syksyllä

1961. Vuonna 1964 valmistunut

ja hätkähdyttävän moderni KOPkolmio

nousi heti kauppatorin ympäristön

uudeksi maamerkiksi.”

(s. 48, 62–63)

Kauppatorilla on aina lähiruokaa

saatavilla. Kuvassa

vuoden 1955 pakkasilla

perunakauppa käy.

Kuva: Turun kaupunginarkisto

/ S. Mäkipää.

Åbo vår stad N o 4/2020 13


Turun Henki

Satavuotiaan

säännöillä

Teksti: Christina Torro Kuvat: Hilkka Orrensalon kotialbumi, Ari Heinonen, Christina Torro

Pikkuinen Port Arthur onnistuu olemaan samalla kertaa arvokas ja trendikäs, historiallinen

ja nykyaikainen. Pihapiirien mukulat pitävät satavuotiaan Portsan liikkeessä.

Kukapa ei olisi käynyt Port Arthurin

kaupunginosassa ihailemassa yli satavuotiaita

talovanhuksia haaveillen

samalla siitä, millaista elämä onkaan ollut

samoilla kaduilla kauan sitten?

– Viihtyisyys ja kauneus ovat aina ajankohtaisia.

Yli 100-vuotiaan puutaloalueen

arkkitehtuuri puhuttelee yhä, kertoo kaupunginosayhdistys

Portsa ry:n puheenjohtaja

Sari Raunell.

Hänen mukaansa portsalaiset arvostavat

omaa asuinympäristöään ja haluavat pitää

siitä huolta.

– Meillä on kaikki mukavuudet, mutta

käytössä on edelleen portsalaiset eli hellakakluunit

ja kellarit saattavat olla maapohjaisia.

Kahdessa tai kolmessa asuinkerroksessa

eläminen pitää liikkeessä.

Siksi me varmaankin olemme innokkaita

järjestämään ja osallistumaan tapahtumiin

Portsassa.

14 Suomen Turku N o 4/2020


Port Arthur

Virkeän puutaloalueen erityisyys on huomattu myös kotinurkkia

laajemmalti, ja Suomen Kotiseutuliiton asiantuntijaraati

valitsikin Port Arthurin vuoden kaupunginosaksi

vuonna 2001, kun tunnustus jaettiin historiassaan

ensimmäisen kerran. Tunnustuksen valintaperusteena

olivat kaupunginosan aktiivisuus ja kansalaistoiminta.

Vaikka meriitistä on aikaa toistakymmentä vuotta, Portsan

sosiaalinen toiminta kukoistaa ja voi hyvin edelleen:

naapureita tervehditään heleästi, oman pihan lapset

tunnetaan nimeltä ja kulmakunnan mukulat kasvoilta,

pihaparlamentit kokoontuvat ja talkoihinkin riittää väkeä.

Portsalaisuudelle ominaista on yhteisöllisyys eli

yhdessä tekeminen, toisista välittäminen ja arjen kokeminen.

– Portsassa olet osa yhteisöä, joka koostuu ystävistä eli

omalla pihalla ja aidan takana asuvista naapureista. Mehenki

on vahvana Portsassa läsnä. Täällä on hyvä asua,

Sari kehuu.

Jaetut vessanpöntöt

Port Arthurin puutaloalue ei suinkaan ole ollut aina trendikäs.

Puutalot rakennettiin alun perin vähävaraisen

työväestön kodeiksi, niinpä portsalaisista talonkirjoista

voi löytää merkintöjä monenkirjavista ammattinimikkeistä

sadan vuoden takaa.

” Portsassa

olet osa

yhteisöä, joka

koostuu ystävistä eli

omalla pihalla ja

aidan takana

asuvista naapureista.

⊳ Portsan ytimessä ollaan, kun sileä asfaltti

muuttuu jytyyttäväksi mukulakiveksi.

▼ Portsa ry:n puheenjohtaja Sari Raunell

nauttii aktiivisen kaupunginosan pöhinästä.

Ensimmäisiä Turun Työväen Rakennus- ja Asunto-osakeyhtiö

Puistorinteen asukkaita ovat olleet esimerkiksi

salvumies, vaununvoitelija, lautapihan työmies, tynnyrintekijä

ja palvelijatar. Alueella asui ammattimiehiä,

teollisuuden työväkeä ja käsityöläisiä perheineen. Tilat

olivat ahtaat. Parinkymmenen neliön hellahuoneessa

saattoi helposti asua nelihenkinen perhe.

Asuntojen peruskorjaaminen ja laajentaminen yleistyi

toden teolla vasta 1970-luvun lopulla ja 80-luvulla, kun

Portsan alueelle vahvistettiin vuonna 1982 rakennusten

purkamisen estävä suojelukaava. Siihen saakka asuntoja

ei oltu koettu järkeväksi alkaa uudistaa, kun varsin

todennäköisenä vaihtoehtona oli Portsan tonttimaiden

jääminen grynderien havittelemien kerrostalokolossien

alle.

– Sisävessat saatiin vuonna 1979, siihen saakka sinniteltiin

takapihan ulkovessalla, kertoo paljasjalkainen portsalainen

Anne-Maija Pulkkinen, jonka perhe on asunut

vuodesta 1956 Puistorinteen asunto-osakeyhtiössä.

– Vessaan noustiin korkeita portaita, eikä kaikille perheille

ollut omaa pönttöä, vaan useampi perhe jakoi

saman luukun. Vessapaperi oli ohutta silkkipaperintapaista,

niitä oli pienissä arkeissa rautalangan päässä.

Pikkulapsena suurta huvia oli tuon rautalangan heiluttelu.

Siitä ne silkkipaperit lähtivät kivasti leviämään, kun

vähän heilutti, Anne-Maija kertoo. ⊲⊲

Åbo vår stad N o 4/2020 15


Vanhat työväenasunnot ovat

vuosien mittaan muuttuneet

viihtyisiksi kodeiksi.

Nyrkkipyykkiä ja piilosta

Eläminen 1960-luvun Puistorinteessä

oli muiltakin osin niukkaa

ja alkeellista. Asuntoihin tuli ainoastaan

kylmä vesi, lämmintä

sai, kun keitti kattilassa hellalla.

Pesutiloja ei asunnoissa ollut, joten

kerran viikossa käveltiin ylös

Arvinkatua Tonavan saunalle,

joka oli yksi Turun yleisistä saunoista.

Muulloin piti pärjätä pesuvadilla.

– Minut vietiin parin kuukauden

ikäisenä päiväkotiin Puutarhakadulle.

Siihen aikaan oli kunnon

talvet, ja asunto oli tietysti jääkylmä,

kun leskeksi jäänyt äitini

tuli töistä kotiin kahden pienen

lapsen kanssa.

Lapsiperheen elämä oli työlästä

silloinkin – tosin hieman

eri tavalla kuin nykyään. Pyykit

pestiin nyrkkipyykillä. Valkoiset

lakanapyykit pestiin pesutuvan

pyykkipadassa - ja mankeloitiin

tietysti.

Asuntojen ahtauden vuoksi portsalaislapsia

ei tarvinnut patistaa

nurkista pihalle, vaan ulkoleikit

omalla ja naapureiden pihoilla

olivat tapa viettää aikaa.

– Piilosta, polttopalloa, kymmenen

tikkua laudalla, narun ja ruudun

hyppelyä, luettelee Anne-

Maija lapsuuden leikkejään.

– Paras pihakaverini oli Maarit,

jonka kanssa käytiin Annanpuistossa

keinumassa. Kerrankin keinuttiin

niin paljon, että oksensin

kotiin päästyäni.

Portsan sydämessä sijaitsevan

Annanpuiston keinut ovat kovassa

käytössä tänäkin päivänä.

Menneiden vuosien keinujat

ovat kasvaneet aikuisiksi ja

vauhdit nipistelevät nyt uusien

keinujien vatsanpohjaa.

Portsan mukuloilta eivät

leikit lopu

Portsalaiset mukulat ovat säilyttäneet

ulkoiluintonsa myös asuntojen

väljentyessä, ja ulkona tekemistä

keksii digiaikanakin.

– Piilosta, vankilahippaa, piitä,

keinupolttista, kirkonrottaa, luettelee

Puistorinteen lapsilauma

lempileikkejään vuonna 2020.

– Ja potkitaan takapihalla palloa,

jos siellä ei ole autoja parkissa.

Varotaan kyllä pyykkejä, ei me

vedetä mitään ilmureita pyykkejä

päin, kertovat 7-vuotiaat jalkapalloilijat

Taito ja Mikael.

Puistorinteessä on kymmenisen

leikki-ikäistä lasta – heidän oman

arvionsa mukaan lukumäärä on

sopiva ja riittää hyvin leikkien

aikaansaamiseksi. Vuonna 1907

rakennettujen puutalojen pihapiiri

on aikuisen näkökulmasta

viihtyisä ja kodikas, lapsille sama

piha näyttäytyy lukuisten mahdollisuuksien

leikkipaikkana,

joka on täynnä piiloja ja jemmoja.

Pihaleikeistä ei kuitenkaan aina

selvitä ilman toruja.

– Vähän aikaa sitten me pelattiin

vankilahippaa, ja meille sanottiin

ettei roskiskatoksessa saa olla.

Mutta kyllä me silti ollaan oltu, paljastaa

eräs lapsista ja muut nyökkäilevät

tarmokkaasti mukana.

16 Suomen Turku N o 4/2020


Suurin osa Halisten kerrostaloista

on valmistunut 1990-luvulla.

Puistorinteen lapsia vuonna 2020 ja 1920-luvulla.

Sääntöjä sukupolvelta toiselle

Osa aikuisten väliintuloista koskee turvallisuutta -

satavuotiasta pihapiiriä kun ei ole suunniteltu tämän

päivän standardien mukaan.

– Täällä on sellainen sääntö, että tuon yhden talon

takaa ei saa ajaa fillarilla. Siellä on sellaisia betonimonttuja,

joihin voi pudota. Se sama sääntö on ollut

täällä kuulemma ihan aina, lapset kertovat.

Ja sääntö kerrotaan yhä eteenpäin seuraaville pihaanmuuttajille.

Suullista perimätietoa, jota ei digiaika

koske.

Olisikohan portsalainen ajankuva ollut kovasti erilainen,

jos se olisi tehty sata vuotta sitten? Pyykit

ovat kuivuneet ulkona silloinkin, omilla portailla

istuttu vaihtamassa naapurin kanssa kuulumisia ja

kulmakunnan mukulat hulisseet pitkin pihapiiriä. Mitähän

tästä sadan vuoden päästä? ●

Christina Torro

Kirjoittaja on periportsalainen,

jonka mielestä turkulaisuus on

mielentila ja asenne.

” Varotaan kyllä pyykkejä,

ei me vedetä mitään

ilmureita pyykkejä päin.

PORT ARTHUR:

• Turun VIII kaupunginosa, joka on rakentunut vuosien

1900–1910 aikana.

• Alueen rajoina ovat Sairashuoneenkatu-Kakolanmäki-

Hansakatu-Ratakatu.

• Vuonna 1981 Port Arthurin alueelle vahvistettiin rakennusten

purkamisen ja julkisivumuutosten tekemisen

kieltävä suojelukaava.

• Museovirasto määritteli vuonna 2009 Port Arthurin

puutalokorttelit ja Mikaelinkirkon valtakunnallisesti

merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi

(RKY).

• Alueella toimii Turkuseuraan kuuluva kaupunginosaseura

Portsa ry. Lisää tietoa kaupunginosaseuroista:

turkuseura.fi/#kaupunginosaseurat

Åbo vår stad N o 4/2020 17


Paikan nimi

Puutarhakatu – Trädgårdsgatan

Puutarhakatu löytyy ainakin

kahdeksasta kaupungista

Suomessa. Mutta

miten Turussa on Puutarhakatu,

vaikka sen kummassakaan

päässä ei ole merkittävää

puistoa?

Puutarhakatu tai oikeammin

Trädgårds

Gatan -nimi annettiin

maistraatin esityksestä

vuonna 1828 C.L. Engelin

laatimaan asemakaavaan.

Keisarillinen senaatti vahvisti

sen 1830.

Nykyisen Portsan kohdalle,

Puutarhakadun linjalle,

merkittiin asemakaavaan

puisto. Kaavassa puistoa

kutsuttiin nimellä Engelska

trädgården, Englantilainen

puutarha. Asiakirjat antavat

vähän tietoa siitä, miten

nimi ilmestyi kaavanimistöön.

Englantilainen puisto

on maisemahistoriassa tunnettu

rakentamistyyli. Se on

”vapaamuotoinen” ideaalimaisema

vastakohtana barokkipuiston

symmetriselle

arkkitehtuurille.

Turussa, kuten ei muuallakaan

Euroopassa, tunnettu

kaupunkipuistoja ennen

1800-lukua. Engelin kaavan

aukioista vain muutama oli

selvästi tarkoitettu istutettavaksi

puistoksi. Näistä yksi

olisi ollut juuri Englantilainen

puutarha.

Puistotyyli ja termi oli

kuitenkin jo Turun herroille

tuttu. Esimerkiksi saaristolaivaeskaaderin

päällikkö,

eversti Victor von Stedingk

teetti Linnankentälle vuonna

1790 Ruotsinsalmen taistelun

muistomerkiksi puisen

obeliskin eli pylvään, jonka

ympärille kasvatettiin englantilainen

puisto.

Portsan rakentaminen

toteutui vasta 1800-luvun

lopulla ja tuolloin Engelin

asemakaava oli jo kahteen

kertaan muutettu. Junarata

lohkaisi ruutukaavasta suuren

kulman eikä Kalastajasatamaa

tullut Puutarhakadun

päähän. Englantilainen

puutarha jäi suunnitelmista

pois.

Engel oli omassa selostuksessaan

ennakoinut,

että Puutarhakatua halkovan

Puistokadun tienoosta

tulisi osa Turun kaikkein

hienointa kaupunginosaa.

Puutarhakadun varrelle hän

suunnitteli myös toisen

kauppatorin, Läntisen Torin.

Englantilainen puutarha olisi

ollut kulmakunnan kruunu.

Lähde: Turun katuja ja toreja,

Turun museokeskus 2011

Iina Paasikivi

Kirjoittaja on Turkuseuran

jäsen ja Turun kaupungin

entinen kaavoitusarkkitehti.

Hän työskenteli nimistötoimikunnan

esittelijänä vuosina

1989–2016.

18 Suomen Turku N o 4/2020


ONNI OLLA TUR

LA

TURKULAINEN.

TURKULAINE

OLET AARRE.

Säkert och högklassigt boende

I ÅBO DIAKONISTIFTELSES

RKULAINEN.

TURKULAISUUS ON TUNNETILA.

SERVICEHEM ESIKKO

ON

LIITY MUKAAN TURKUSEURAAN, JOKA

Uittamovägen 7, 20810 Åbo

PITÄÄ TURUN JA TURKULAISTEN PUOLTA.

Lediga ettor och treor, välkommen att

bekanta dig med våra lägenheter!

Otamme kantaa kaupungin kaavoitukseen ja puolustamme

Turun arvokasta rakennuskulttuuria ja

Turvallista ja laadukasta asumista

vihe ralueita.

TURUN DIAKONIASÄÄTIÖN

OLLA TURKULA

Julkaisemme Turun kuuminta paikallismediaa ja

PALVELUTALO ESIKOSSA

turkulaisuuden pää-äänenkannattajaa Suomen Turku

Uittamontie 7, 20810 Turku

-lehteä. Yhdistyksen jäsenenä saat lehden kotiisi

Vapaana yksiöitä ja kolmioita,

kannettuna neljästi vuodessa. Lue Turun historiasta

tervetuloa tutustumaan!

ja nykypäivästä, kiinnostavista ihmisistä ja ilmiöistä!

Järjestämme myös Turkuun ja Turun murteeseen

Tilläggsinformation:

Lisätietoja:

liittyviä tapahtumia, joihin jäsenet pääsevät maksuttomasti

tai isoilla alennuksilla. Turku-aiheisia kirjoja

Verksamhetsledare Anu Salmi Toiminnanjohtaja Anu Salmi

LAINEN. ONNI

040 184 0123

040 184 0123

turundiakoniasaatio.fi/pa-svenska turundiakoniasaatio.fi

ja muita tuotteita myymme Föripuodissa Vanhalla

Suurtorilla – tuntuvin jäsenalennuksin, totta kai!

Turkuseuran jäsenenä saat lisäksi alennuksia

Vuokra-asuntoja myös Vanhustentalo Vuokossa, Katteluksenkatu 1!

useista turkulaisista kaupoista ja museoista.

SUOMENKIELINEN

NI OLLA TURKU

TYÖVÄENOPISTO

Liity nyt mukaan ja maksa vuoden 2021

jäsenmaksu - saat loppuvuoden 2020

jäsenedut käyttöösi maksuttomasti.

WINK WINK WINK WINK:

ANNA JOULULAHJAKSI ROIMA ANNOS TURKU-

OLLA

LAISUUTTA ELI TURKUSEURAN JÄSENYYS.

TURKULA

OTA YHTEYTTÄ info@turkuseura.fi /

040 6373 600, KERROMME LISÄÄ!

Ilmoittaudu kevään kursseille!

www.turuntyovaenopisto.fi

JÄSENEDUT:

ULAINEN. ONN

Normaalihintaiset pääsyliput -15 % Ei koske ranneketta. | Sibelius-museo, Piispankatu

7. Museokaupan tuotteet -10%. | Turun linnan, Luostarinmäen käsityöläismuseon,

Apteekkimuseon ja Qwenselin talon sekä Biologisen museon

ONNI OLLA

museokauppojen

ja myyntipisteiden tuotteet -10%. | Turun Nuori Teatteri, Ursininkatu 4. 1 €:n

TUR

alennus lipun hinnasta. Koskee kaikkia esityksiä. | Turun taidemuseo, Aurakatu 26.

Turun Taidemuseon tuotteet Museokauppa Muusasta -10%. | Wanha Turku kauppa,

Turun Kauppahalli. Kaikki tuotteet -5% (ei postimerkit).

Turkuseuran kävelykierrokset. Jäsenet 5€/hlö, norm. 8€. | Turun lähiöt -luentosarja.

Ks. lisätiedot s.25. Jäsenille maksuton, muut 8€. | Hovikulta, Hämeenkatu 14. Tietyt

normaalihintaiset korut (esim.Kalevala) ja kellomerkit (mm. Leijona) -20%. | Optikko

Ukkonen, Hämeenkatu 1, Turun optiikka, Humalistonkatu 5. Normaalihintaiset

tuotteet -20%. | Aboa Vetus & Ars Nova, Itäinen Rantakatu 4–6. Normaalihintaiset

pääsymaksut -10%. | Brinkkalan pihan käsityöläispuodit Outolintu, Anne Lundén,

Vanha Suurtori 3. Kaikki tuotteet -10 %. | Johanna Kaihdin, Eerikinkatu 38. Normaalihintaiset

säle- ja rullakaihtimet -15% | Merikeskus Forum Marinum, Linnankatu 72.

Åbo vår stad N o 4/2020 19


Turun flikka ja poika

Turkuseura järjesti lokakuussa Turun murteen kirjoituskurssin.

Kurssin vetäjänä oli Turkuseuran oma murreguru Esa Laukkanen.

M

un tehtäväks annettim puhhu

Turu murtten kurssist. Nyt on

totinem paikka.

Kurssi alkoi rennolla tutustumisella toisiimme.

Paljasjalkaisten turkulaisten

lisäksi tunneille osallistui muualtakin

Suomesta kotoisin olevia.

Kurssin opettaja Esa Laukkanen on

suomen kielen opettaja, joka harrastaa

vapaa-ajallaan monipuolisesti murretta.

Esan viimeisin julkaisu on Maija

Grönholmin kanssa toteuttama Ruvetas

prohtama -murresanakirja.

Ensimmäistä tekstiä murteelle kääntäessä

nousi esiin kysymyksiä murteen

kirjoitusasusta. ”Miksi tuohon tulee n-

kirjain ja tähän sanaan ei?”

N-ongelma ratkesi lyhyellä säännöllä:

jos -n kuuluu johonkin taivutuspäätteeseen,

muuttuu se m-kirjaimeksi, jos

seuraava sana alkaa p:llä, esimerkiksi

”pojam pallo”. Jos taas seuraava sana

alkaa t:llä tai k:lla, pysyy n-kirjain viimeisenä,

esimerkiksi, ”pistetän tossut

jalka”, ”mää menin kauppahalli”. Mutta

-kin -päätteestä n-kirjain häviää, esimerkiksi

”flikanki polkupyärä”, ”mää

kävinki kirjastos”.

Entä mimmottos Turu murret puhuta?

Vai kummottos?

Murteen puhumiseen pääsee parhaiten

kiinni puhumalla ääneen: toistamalla

asioita ja kuuntelemalla toisen

puhetta. Toki myös lukeminen ja ”kielioppisääntöjen”

kertaaminen auttavat.

Toiselle suuhun sopivampi sana on

”melkkest”, toiselle taas ”melkke”.

Nämä ovat makuasioita, joista ei Esan

mukaan sovi kiistellä. Yhdellä murteella

on monta puhujaa.

Esan kans funteratti jatko täl kurssil.

Kato lisätiaroi Turkuseuran tapahtumasivuilt.

Paula Pukkinen

enne mailmas Turu Flikka

Joulutervehdys

Yliopistonmäeltä!

Turun yliopisto toivottaa hyvää

joulua ja kiittää samalla kaikkia

turkulaisia 100 vuotta kestäneestä

yhteiselosta, yhteistyöstä ja tuesta.

Tieteen ja tiedon valaisemaa uutta

vuotta ja tulevaisuutta!

20 Suomen Turku N o 4/2020


Turkuseuran tapahtumia

Turussa lähiöitä rakennettiin rikkaille ja köyhille

Teksti: Tuija Hellén

Turkuseuran historiajaosto ja Turun

suomenkielinen työväenopisto järjestävät

keväällä 2021 luentosarjan Turun lähiöistä.

Luennot perustuvat Petri Aallon ja Mikko

Laaksosen pian ilmestyvään Turun lähiöt

- aluerakentaminen Turun kaupunkiseudulla

–kirjaan.

Turku-aiheisista tietokirjoistaan tunnetut

Aalto ja Laaksonen luennoivat aiheesta

yhdessä. Maanmittarina työskentelevälle

Aallolle lähiökirja on viides hänen kirjoittamansa

teos, ammattitietokirjailija Laaksoselle

kahdeksas. Lähiöt ovat kiinnostaneet

kumpaakin lapsuudesta asti.

– Iso osa turkulaisista asuu lähiöissä ja

ne ovat merkittävä osa Turun maisemaa

ja lähihistoriaa. Nykyään lähiöpuheessa

nousevat aika usein esiin ongelmat. Me

halusimme kirjoittaa lähiöistä neutraalisti,

Aalto toteaa.

Laaksonen mainitsee, että Turussa lähiöitä

rakennettiin kaikille, niin varakkaille kuin

köyhillekin. Hän kuvaa Turkua hyvin merkittäväksi

lähiörakentamisen paikaksi koko

maan kannalta.

Turkuseuran historiajaoston puheenjohtaja

Rauno Lahtinen kertoo luentojen olleen

hyvin suosittuja: osallistujia on ollut usein

yli sata luentoa kohti. Koronatilanteen takia

osallistujamäärä on nyt rajoitettu noin 50

ihmiseen, jotta voidaan taata turvavälit.

Luennot järjestetään Turun suomenkielisen

työväenopiston 1. kerroksen luentosalissa,

osoitteessa Kaskenkatu 5. Ne ovat maksuttomia

Turkuseuran jäsenille.

Turkuseuran kevään luentosarja: Turun lähiöt

1. Lähiöaate

4.

Kaavoituksen

monet vaiheet

5.

Lähiörakentaminen

Turun naapurikunnissa

16. helmikuuta klo 17.30–19 luento keskittyy

lähiöaatteeseen, sotien jälkeiseen

asuntopolitiikkaan ja lähiötalojen rakennustekniikkaan.

Lähiörakentaminen oli

iso valtakunnallinen ilmiö, jolla vastattiin

sodan jälkeen asuntopulaan. Luennoitsijat:

Petri Aalto ja Mikko Laaksonen.

2.

Turun varhaiset

lähiöt

Käsiteltävänä 2. maaliskuuta klo

17.30–19 ovat Turun varhaiset lähiöt

Iso-Heikkilä, Patterinhaka ja Vasaramäki.

Patterinhaka on Turun ensimmäinen

lähiö ja sen rakentamiseen liittyy useita

kaavoitusvaiheita. Luennoitsija: Petri

Aalto.

Luennolla 16. maaliskuuta klo 17.30–19

kerrotaan kaavoituksen monista vaiheista

ja lähiöistä esittelyssä ovat Kurala,

Uittamo ja Ilpoinen. Näillä lähiöillä on

tavanomaista monipuolisempi suunnitteluhistoria

ja niistä löytyy erilaisia

talotyyppejä. Luennoitsija: Petri Aalto.

23. maaliskuuta klo 17.30–19 puhutaan

lähiörakentamisesta Turun naapurikunnissa

Raisiossa, Naantalissa, Kaarinassa

ja Liedossa. Turun naapurikunnat

toteuttivat lähiöitä, jotta niitä ei liitettäisi

Turkuun. Luennoitsija: Mikko Laaksonen.

⊳ Patterinhaka on Turun

ensimmäinen lähiö. Etualalla

Asunto Oy Patterinmäen

pistetalot. Postikortti

Petri Aallon kokoelma.

3.

Aluerakentamissopimukset

9. maaliskuuta klo 17.30–19 aiheina

ovat aluerakentamissopimukset ja

lähiöistä Suikkila, Jyrkkälä ja Turun suurlähiöt

Runosmäki ja Varissuo. Suurlähiöille

tyypillistä on muita lähiöitä korkeampi

palvelutaso ja tasokkaampi asemakaava.

Luennoitsija: Mikko Laaksonen.

⊳ Mikko Laaksonen

ja Petri Aalto

suosittelevat

luentosarjaa

kaikille kaupungin

historiasta

kiinnostuneille.

▲ Uittamon kerrostalorakentaminen

alkoi

Rusthollinkadulta.

Kuva Petri Aalto.

Åbo vår stad N o 4/2020 21


Toivotamme turkulaisille

Hyvää joulua!

Turkuseuran tapahtumia

SYYSKOKOUS –

ILMOITTAUDU

MUKAAN

Turkuseuran syyskokous on ke

25.11. klo 18. Koronatilanteen

takia suosittelemme jäseniä osallistumaan

kokoukseen ensisijaisesti

etänä.

Ilmoitathan itsesi tapahtumaan

lähettämällä sähköpostia info@

turkuseura.fi. Jos haluat osallistua

tilaisuuteen paikan päällä

Vanhalla Suurtorilla, Brinkkalan

talossa, ilmoita myös se sähköpostilla.

Kirjoita sähköpostiin

nimesi, jäsennumerosi ja sähköpostisi.

Kaikille verkkokokoukseen

osallistuville lähetetään

osallistumislinkki kokouspäivänä.

Syyskokouksessa käsitellään yhdistyksen

sääntömääräiset asiat,

kuten hyväksytään seuraavan

vuoden toimintasuunnitelma ja

talousarvio. Kokouksessa valitaan

myös uusi puheenjohtaja.

Lämpimästi tervetuloa!

FÖRIPUODIN

JOULU

Turkulainen hankkii jouluostokset

ja joulumielen luonnollisesti

Turkuseuran Föripuodista (Vanha

Suurtori 3), eikös? Turku-aiheisia

tuotteita tarjoava kauppa

on avoinna ti-pe klo 13–17.

Joulumarkkinaviikonloppuisin

28.11.–20.12. puoti on lisäksi

avoinna la&su klo 11–17.

Föripuoti ja Turkuseuran toimisto

on kiinni 23.12.–10.1. ja aukeaa

jälleen ti 12.1.2021.

TURUN MURTEEN

KIRJOITUSKURSSI

Turkuseuran murregurun Esa

Laukkasen vetämä Turun murteen

suosittu kirjoituskurssi saa

jatkoa! Kurssilla opitaan tunnistamaan

murteemme erityispiirteitä,

kirjoittamaan murretta ja

kääntämään yleiskielistä tekstiä

Turun murteelle. Osallistuminen

ei edellytä aikaisempia opintoja.

Ainoa ehto on, että rakastaa

Turun murretta! Kurssi sisältää 5

kokoontumista: ma 1.2., to 4.2.,

ma 8.2., to 11.2. ja ma 15.2.

klo 17– 18., max 15 osallistujaa.

Hinta jäsenille 20 e, muille 25 e.

Ilmoittautumiset: info@turkuseura.fi

MURREKERHOT

TAUOLLA

Murrekerho ei kokoonnu toistai-

www.tsisannointi.fi

22 Suomen Turku N o 4/2020


Vi önskar åbobor

God jul!

seksi koronatilanteen takia. Kun

tautitilanne helpottuu,

kerhon kokoukset pidetään normaalisti.

Muutoksista ilmoitetaan

erikseen. Murrenälkää voi taltuttaa

esimerkiksi kuuntelemalla

Turkuseuran Youtube-kanavalta

ääniartikkeleita ja uutisia sekä

lukemalla Suomen Turku -lehteä.

Svenskt program

TURUN LÄHIÖT-

LUENTOSARJA

Turkuseura ja Turun suomenkielinen

työväenopisto järjestävät

keväällä 2021 luentosarjan Turun

lähiöistä. Katso lisätiedot s. 21.

Finlands äldsta dagstidning

ÅBO UNDERRÄTTELSER

åu.fi

Temat för nästa år är Stadsdelarna

i Åbo, med särskilt tonvikt

på hur de olika stadsdelsföreningarna

fungerar och vad som är

aktuellt just nu.

Tisdagen den 26.1.2021 kl.

17.00 inleder vi årets verksamhet

och en ny serie besök i Åbosamfundets

svenska program. Vi träffas

på Gertrudsbacken (hörnet

av Gertrus- och Karinsgatorna)

och blir sedan guidade av Henrik

Halonen, ordförande i Asukasyhdistys

Kerttuli. Henrik kommer

att berätta om de många husen

från 1920-talet och så vandrar

vi vidare till det nyaste inom

stadsdelen, nämligen husen

mellan Österlånggatan och Kuppisparken.

Promenaden avslutas

med en kopp kaffe, där vi får

höra mera om verksamheten

inom denna stadsdelsförening.

Tisdagen den 16.2. kl. 17.00

i Brinkkalahusets Möötti få vi

kunna lyssna till Stefan Norrgård

i en föreläsning som behandlar

klimatförändring och hans forskning

kring islossningen i Aura å.

Onsdagen den 10.3.2021 handlar

programmet om stadsdelen

Jäkärlä, och vi gräver oss verkligt

långt tillbaka i tiden rubriken

”Stenåldersmysteriet i Jäkärlä”.

Arkeologen Jan Fast berättar om

områdets särdrag och historia

och det man vet om de unika

fynd man hittills hittat. Detta är

ett program som vi kan erbjuda

i samarbete med Åbo svenska

arbetarinstitut och vi samlas i

deras utrymmen, Kaskisgatan

5. Föreläsningen börjar kl. 18.15

och för Åbosamfundets medlemmar

är inträdet gratis. ●

www.ncc.fi

SIGGE ARKKITEHDIT

Åbo vår stad N o 4/2020 23


onnellista uutta vuotta!

Toivotamme turkulaisille

Hyvää

joulua!

SIGGE ARKKITEHDIT

SIGGE ARKKITEHDIT

Vi önskar åbobor

God jul!

Työväenopisto

Vuokra-asuntoja

Vuokra-asuntoja

kotikäyttöön

kotikäyttöön

www.tsisannointi.

HAUTAUSTOIMISTO

HAUTAUSTOIMISTO

Siunatun joulun toivotuksin

Annikki Perttala-Koskinen Oy

Alkuperäinen v.1932 perustettu täyden palvelun perheyritys

Linnankatu

Annikki

3,

Perttala-Koskinen

puh. 02 231 4074,

Oy

www.perttala.

Alkuperäinen v.1932 perustettu täyden palvelun perheyritys

Linnankatu 3, puh. 02 231 4074, www.perttala.

Turun

Työväenyhdistys ry

Lämmin kiitos

kiitos

kuluneesta

kuluneesta

vuodesta.

vuodesta.

Fingerroos Hoiva Oy • siivousapua sekä monipuolista

Fingerroos hoivaa ja Hoiva huolenpitoa Oy • siivousapua koisi p. 044 sekä 734 monipuolista

2283.

hoivaa ja huolenpitoa koisi p. 044 734 2283.

Kiitos menneistä vuosista!

Loppuunmyynti

Humalistonkatu 10, 20100 Turku

(02) 233 3261, 050 362 8558

Humalistonkatu 10, 20100 Turku

www.angelikaturkis.fi Turku

(02) 233 3261, 050 362 8558

www.angelikaturkis.fi

(02) 233 3261, 050 362 8558 | www.angelikaturkis.fi

Turun Kokoomus

turunkokoomus.fi

29

29

28

Turun Keskusta

- Molemmil pualil jokke -

Aitoa välittämistä, turkulaisten edun

ja hyvän arjen puolesta. Aina.

Vihreät De Gröna

nära dig – lähellä sinua!

24 Suomen Turku N o 4/2020


Turkuseura julkaisee

Manu-tuotesarjan

Turkuseura lanseeraa uusia tuotteita joulumarkkinoille.

Päähenkilönä on presidentti Mauno Koivisto.

Mauno Koivisto oli mukana

perustamassa Turkuseuraa

vuonna 1957. Väitöskirjallaan

juuri valtakunnalliseen

kuuluisuuteen noussut tohtori puhui

yhdistyksen perustamiskokouksessa

kotiseututyön tarpeellisuudesta.

Vuonna 1982, Turkuseuran viettäessä

25-vuotisjuhliaan, presidentiksi

noussut Koivisto lähetti henkilökohtaisen

tervehdyksen yhdistykselle.

”Ilokseni totean, että neljännesvuosisata

sitten perustettu Turku-seura

toimii vielä vireänä. Lähetän sydämellisen

tervehdykseni Turku-seuran

jäsenille ja kaikille

turkulaisille. Te tiedätte

lämpimän kiintymykseni

turkulaisiin ja myönteisen

mielenkiintoni

Turkua koskeviin kysymyksiin.

Olenhan

yksi Teistä.”, kirjoitti

Koivisto.

Mauno Koivisto valittiin

Turkuseuran

kunniajäseneksi yhdistyksen

35-vuotisjuhlakokouksessa

vuonna 1992.

Kunniajäsenyyttä perusteltiin

sillä, että presidentti oli

tehnyt Turkua ja Turun murretta

laajasti tunnetuksi.

Mauno Koivisto syntyi Turussa,

Heidekenillä 25. marraskuuta

1923. Hän pääsi ylioppilaaksi

Turun Suomalaisesta Yhteiskoulusta

vuonna 1949 ja

valmistui filosofian tohtoriksi Turun

yliopistosta vuonna 1956.

Koivisto työskenteli Turun satamatyökonttorin

hoitajana vuosina

1948–51 ja sai työssään aiheen

väitöskirjaansa Sosiaaliset suhteet

Turun satamassa. Vuosina 1951–53

hän oli Eurajoella ja Vahdolla kansakoulun

opettajana ja tämän jälkeen

Turun kaupungin ammatinvalinnanohjaajana

vuoteen 1957 asti, jolloin

hänestä tuli myös Turun kaupunginvaltuutettu.

Samana vuonna hän

kuitenkin muutti Helsinkiin ja aloitti

työt Helsingin Työväen Säästöpankin

johtajana.

Manu-tuotesarja sisältää muun

muassa mukeja, kangaskasseja ja

keittiöliinoja. Idea on lähtöisin Turkuseuran

toiminnanjohtajalta Kati

Leskiseltä.

– Haluamme kunnioittaa edesmennyttä

Mauno Koivistoa ja nostaa hänet

esille nimenomaan turkulaisena.

Vaikka hän eli suurimman osan

elämästään muualla, Turussa

ovat hänen juurensa. Koivisto

tapasi myös elämänsä rakkauden,

Tellervon, Turussa

ja pariskunnan tytär

Assi syntyi täällä, Leskinen

sanoo.

Koivisto tunnettiin Turun

aikoinaan ”Maukkana”.

Tuote sarja päätettiin

kuitenkin nimetä

”Manuksi”, koska sillä

nimellä suomalaiset ovat

tottuneet häntä kutsumaan.

Sarjan toteuttamiseen on

kysytty suostumus Assi Koivisto-Alloselta.

Graafikkona on

työskennellyt turkulainen Teemu

Kaitanen.

Manu-tuotteet ovat myynnissä

Föripuodissa (Vanha Suurtori 3)

joulukuun alussa. ●

Åbo vår stad N o 4/2020 25


Tapahtui kerran Turussa

Kotivuorten

kirottu päivä

Teksti: Laura Tikkanen Kuvat: Ari Heinonen

Show on saatava, tuumasi tutkija Salme Kotivuori kiivetessään rajussa ukonilmassa kohti Turun

linnan tornia. Juttusarjassa julkaistaan tarinoita turkulaisilta Turusta.

Se

tapahtui

30 vuotta sitten, kun palasin

sapattivapaalta työhöni Turun

linnaan.

Linnassa oli saatu esilinnan korjaustyöt valmiiksi

ja nyt lähes 40 metrin korkeuteen kohoavan

länsitornin eli satamanpuoleisen tornin kupeessa

seisoivat rakennustelineet. Torni on linna linnassa,

linnan turvallisin paikka. Siellä oli naisille

pyhitetyt kaksi huonetta ja hopeakamari.

Rakennustelineet oli suojattu valkoisilla pressuilla,

jotka näyttivät aivan valkokankailta. Sain

idean: tehdään valotapahtuma, jossa pressuille

heijastettaisiin musiikin soidessa linnan historiasta

kertovia dioja ja koko länsitorni kylpisi loimottavissa

värivaloissa. Siihen aikaan ei moisia

tapahtumia ollut juurikaan Turussa nähty ja tekniikka

asetti rajoituksia.

Silloinen kulttuuritoimenjohtaja Markku Aukia

innostui ajatuksestani. Aloimme puuhata

linnan valaistusta, musiikkia ja tietenkin tarjoilua

- kaljateltat saatiin. Oli mietittävä liikennejärjestelyjä,

sillä kyseessä oli ensimmäinen sen luokan

suurtapahtuma Linnanniemen alueella. Sponsoreiden

saaminen oli helppoa ja taideopiskelijat

ilmoittautuivat talkoisiin.

Porukkaa alkoi kerääntyä tekemään yhdessä

hienoa tapahtumaa. Olin ylpeä ja innoissani ideani

myötätuulesta, ja keskityin valmistelemaan

yhdessä valotaiteilija Taina Kuuskosken kanssa

kuvien, valon ja värien kokonaisuutta. Musiikista

vastasi muusikko, jonka nimen olen surukseni

jo unohtanut. Pressujen suojissa jatkuivat korjaustyöt,

mutta työmaalta saimme käyttöömme

alumiinisia rakennustarvikkeita, joista tehtiin

torneja diaprojektoreita ja koneenhoitajia sekä

valonheittäjiä varten. Kenraaliharjoitus esityspäivää

edeltävänä iltana sujui loistavasti. Ohjelma

oli upea. Illasta olisi tulossa menestys!

Tapahtumapäivänä nousi tuuli. Katselin ja kuuntelin

sitä huolestuneena nurmikentällä länsitornin

suuntaan tähyillen. Pressut alkoivat lepattaa

ja eiköhän yksi kulma repsahtanut irti ja kiinnitysköysien

löystyessä pressut alkoivat pullistella

juuri muutamaa tuntia ennen h-hetkeä.

Lähdin kiipeämään rakennustelineitä kiinnittääkseni

irronneet pressunarut. Ei siihen aikaan

ollut turvaverkkoja tai muita viritelmiä, vaan kulkusillat

oli koottu laudoista ja telineet heiluivat

ja natisivat ylläni ja allani. Kiivetessäni yhä ylemmäs

pilvet alkoivat kerääntyä mustaksi holviksi

taivaalle ja alkoi kuulua jyrähdyksiä ja myrsky

nousi. Keikuin jalat harallaan telineillä, mutisin

rukouksia ja sidoin pressujen naruja tiukemmalle.

Alkoi salamoida, mutta minun oli saatava kaikki

narut kiinni!

Lopulta laskeuduin alas alumiinitikkaita pitkin

salamoiden räiskeessä ja ukkosen pauhinassa.

Polvet tutisivat ja kämmeniä poltti. Hampaissa

viilsi. Alas päästyäni menin porttiholvin kautta

päälinnan pihalle, jossa tuli talonmies vastaan.

Hän kertoi salaman juuri iskeneen linnan kattoon

ja menevänsä tarkastamaan, tuliko vaurioita.

Näytin punaisia kämmeniäni enkä saanut sanaa

suustani. Olin saanut tuntea salaman iskun luitteni

ytimiä myöten. ⊲⊲

26 Suomen Turku N o 4/2020


Turun linnan länsitornin kupeessa

on jälleen rakennustelineitä,

ja ne tuovat Salme Kotivuoren

mieleen katastrofin kolmenkymmenen

vuoden takaa.

Åbo vår stad N o 4/2020 27


Osa tuijotti hölmistyneenä

tornin suuntaan, mutta

useimmat eivät huomanneet

mitään erikoista.

Ilta koitti ja viimein tuli esityksen vuoro.

Hehkuvat värit loistivat pressuilla,

mutta kun diojen piti heittyä valkokankaalle

verkkaiseen tahtiin, kone suolsi

kuvat yhtenä vilinänä ja tahti rauhoittui

vasta sitten, kun tuli sponsorien nimien

vuoro. Ne tulivat yksitellen verkkaisesti

esiin. Huolella valmistettu esitys oli

ohi ja minä olin lyöty.

Tapahtuman markkinointi oli onnistunut,

joten kansaa oli kokoontunut suurin

joukoin. Osa tuijotti hölmistyneenä

tornin suuntaan, mutta useimmat eivät

huomanneet mitään erikoista. Kansa

viihtyi kaljateltoissaan, musiikki raikasi

ja värivalot sentään toimivat. Minä halusin

vajota maan alle ja toivoin jopa,

että olisi ollut parempi, että salama

olisi iskenyt minuun oikein kunnolla ja

olisin kärventynyt rakennustelineille.

Seuraavina päivinä olin alamaissa,

mutta yritin peittää karvaat tunteeni ja

jatkaa työtäni. Valotapahtuman viritykset

purettiin. Valaistuksen suunnittelija

ja muusikko sekä juomapuolesta vastanneet

olivat tyytyväisiä iltaan. ”Lisää

tällaista!”, he sanoivat.

Ammattiylpeyteni oli saanut takaiskun.

Yleisöpalautteita tuli vain yksi, ja sen

vastineeseen sain purettua omaa pettymystäni.

Muutama päivä myöhemmin ryhdyin

lukemaan menneen viikon lehtiä. Silmiini

sattui pieni juttu Tukholmassa

esitetystä Kustaa Vaasa -oopperasta,

jonka ohjaaja oli buuattu ulos ja pääesiintyjäkin

oli joutunut sairaslomalle.

Arvostelun kohteeksi oli joutunut myös

oopperan tuolloinen johtaja, jonka sukunimen

luettuani sain hervottoman

naurukohtauksen. Hänen nimensä

oli Hemberg, siis ruotsinkielinen sukunimikaimani.

Sinä iltana oli siis leijunut

jonkinlainen kirous Hembergien yllä!

Epäonnistuneesta valotapahtumasta

saatiin loppujen lopuksi paljon hyvää

oppia tuleviin tapahtumiin, kuten Turun

Musiikkijuhlien linnassa järjestettyihin

esityksiin. Opin nöyryyttä sekä sen,

että tapahtumia järjestäessä pitää olla

varasuunnitelma. Lisäksi pitää muistaa,

että joskus ovat vastassa suuremmat

voimat.

Salme Kotivuori, 70, on Turun linnan

eläkkeellä oleva vastaava tutkija, joka

on järjestänyt linnassa useita tapahtumia

ja näyttelyjä. ●

Laura Tikkanen

Kirjoittaja on turkulainen kieltenopettaja,

joka nauttii päiväunista ja -lenkeistä

kahden mäyriksensä kanssa.

28 Suomen Turku N o 4/2020


A R K U T J A U U R N A T - K U L J E T U K S E T

T I L A V A R A U K S E T - K U O L I N I L M O I T U K S E T

K U K A T J A S I D O N T A T Y Ö T - P I T O P A L V E L U T

H A U T A K I V I T Y Ö T - P E R U N K I R J O I T U K S E T

E N N A K K O J Ä R J E S T E L Y T P U H E L I N P Ä I V Y S T Y S 2 4 / 7

www.pietet.fi

www.kukkakauppapietet.fi

Eerikinkatu 25, Turku p. 02 2780 760

Kiinamyllynkatu 5, Turku p. 02 2780 777

Henrikinkatu 2, Naantali p. 02 4353 126

Kun elämä päättyy, huolehdimme järjestelyistä

”Tämä on se yö, jona kristityt kaikkialla maailmassa kokoontuvat

kuulemaan, mitä tapahtui kerran pienessä Betlehemin kaupungissa”

Katso kaikki Martinseurakunnan

joulunajan tapatumat osoitteesta

martinseurakunta.fi

Jumalan on kunnia korkeuksissa,

maan päällä rauha

ihmisillä, joita hän rakastaa.

Katso Mikaelinseurakunnan jouluajan

tapahtumat: mikaelinseurakunta.fi

Ole kanssamme yhteydessä somessa:

mikaelinsrk

mikaelinsrk

Rauhallista joulua ja siunausta uuteen vuoteen 2021!

Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt

Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on

merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa

kapaloituna seimessä.

Katso Turun tuomiokirkon

joulunajan tapahtumat

osoitteesta

turuntuomiokirkkoseurakunta.fi

Kuva: Timo Jakonen

93,8 MHz

sekä joulumusiikin nettiradiot

osoitteessa jouluradio.fi .

Yhteistyössä

Kirkko Turussa ja Kaarinassa.

#kuuluujouluun

Åbo vår stad N o 4/2020 29


Vuarine

Riamu raikkampi

aika

– Käpälämäen Kallu teki täsä joulu

alla aika klookiste, Kunu sanos Jussil.

– Ai, kummottos sit?

– Lähetti Korvatunturil kirje ja pyysi,

et arvosa valtakunna joulupukki nimittäis

hänet Nummempakam pääpukiks

ja kolme apulaistontuiks, nimittäi

Hiltuska, Vilperska ja tämä flika Viivi.

Joulupukki nimitti, ihme kyl.

– Mitä tehtävi pääpukil mahta kuulu?

– Kallu rupes ainaki reerama aato

ehtopäiväks pakalaisil silmäntekevil

ja vähä muilki jouluohjelma.

– Niin ku mitä?

– Vastaotto. Käpälämäki itte otta

kahren koira ja tonttutten kans viarat

vasta oman talos portil. Seiso joulutamineissas

rivin keskel, koirat molemil

pualil ja tontut taka. Koiri kiäletä

arvostelemast tulijoi ja haukkumast.

Niitten tule kuitenki antta tassu jokasel,

ku ojenta kätes. Tontut saa purista

päätäs ja kritistä vaa sitä, et joulu

on taas. Kallu toivotta Turu murttel

kaikil hauskast joulu.

– Mihe väki sit viärä?

– Käpälämäem pihaterassil, ku o varta

vasten tehty joulu varte.

– Mitä siäl serveerata?

– Jouluklöki, piparei ja paukkukaramellei.

Sitä paitti jokasel annetan

kätte ruskia kirjekuari. Saajat luule, et

kuares o rahalahja, mut ei, ku paperi,

misä käsketä äänestämä ens vaaleis

Käpälämäkke, kaikkest paremppa Turus.

Pääpukki julista ja jylistä murttel

perintese joulurauha. Lopus sanota,

et käytä sääki ääntäs Turu hyväks.

– Myyräk siäl jotta?

– Juu, piparkakkutaloi. Käpälämäki

kerto, et talot o vahvoi ja pysy pystys

pahemalki rajuilmal. Talot o suunitellu

ja rakentanu simmoset assiantuntijat,

ku ossa.

– Mahtak kauppa käyrä?

– Eik vaa? Myyntipöyrä viäres on

taikuri, ku silmänkääntötempul nosta

talo arvo koht ostajan käres ihan

tuplaste.

– Eik jouluhumori yhtikäs ol?

– On tiätyste. Hyväst joulumiälest

pitä hualta Kallu hevone, se Kultahippu,

ku puhu jotta lystilist ja hirnu

pääl, ii − ha – haa, ii – ha – haa. Joku

jonklööri leikki tulen kans ja niäleskele

sitä. Yks tontuist käy sytyttämäs

ja sammuttamas joulukynttilöi ja pitä

oma lystitäs. Kramofoni soitta terassil

joulumusikki ja Käpälämäki suutas.

Lopuks lauleta yhtesest joululaulu

Hei, tonttu-ukot hyppäkä, nyt o riamu

raikkampi aika.

Risto Vuorinen

Klookiste(n), klookist

Ovelasti.

(Ruvetas prohtamamurresanakirja)

KUUNTELE JUTTU

Turkuseuran Youtube-tilillä.

Se paikallinen tuttu ja turvallinen

30 Suomen Turku N o 4/2020


Laukkase murreristikko

OIKKIAL

5. polstari

6. poka

7. onka

9. kunkstuali

13. kruukku

15. porsto

16. kuukata

17. stryykätä

19. pottu

ALESKÄSSI

1. krääsä

2. puunata

3. prikka

4. krunti

8. steerata

9. kuuppa

10. loora

11. kretsnekka

12. pumpula

14. kyäkki

18. prasu

Esa Laukkanen on

Turku seuran murreguru, joka

ärsyyntyy nähdessään väärin

kirjoitettua Turun murretta

mainoksissa ja ilmoituksissa.

Katso vastaukset sivulta 35.

Turku-trivia

1. Minkä Turkuun liitetyn kunnan vaakuna

ja nykyisen Turun kaupunginosan tunnus

on musta varis veneen keulassa?

2. Kolme merkittävää turkulaista sosiaalidemokraattia

Armas Lahoniitty, Jukka

Mikkola ja Pertti Paasio ovat menehtyneet

viime aikoina. Kuka heistä oli vanhin, toiseksi

vanhin ja kuka nuorin?

3. Aurajoen varrella Ylioppilaskylän kohdalla Koroista

vastapäätä on Varsinais-Suomen puisto. Kasvaako

maakuntapuistossa tammia, koivuja vai kuusia?

4. Missä Turussa on Rosvo Roopen tekijän Rafael Rafu

Ramstedtin mukaan nimetty katu?

5. Minkä liikuntasuorituksen epäonnistunut lopputulos

on makopritsi?

6. Mikä on Rauhankatu 14:ssä pitkään toimineen

Sereksen (Seres Oy) tunnetuin tuote?

7. Oliko 1940-luvun turkulainen kulttuuripersoona Otto

Mäkilä kirjailija, säveltäjä vai taidemaalari?

8. Missä urheilulajissa eduskuntatutkimuksen keskuksen

johtaja Markku Jokisipilä on voittanut Suomenmestaruuksia?

9. Onko Turun kaupunginvaltuuston jäsenmäärä

37, 43 vai 67?

10. Mikä tärkeä toimitus yhdistää kolmea Turun virkamiestä –

Paavo Heinosta, Jouko Lehmustoa ja Mika Akkasta?

Kysymykset on laatinut Turkuseuran hallituksen jäsen

Lauri Palmunen (lauri.palmunen@gmail.com).

Katso vastaukset sivulta 35.

Åbo vår stad N o 4/2020 31


Han gillar

Åbos

storlek

Adam Borch flyttade hit från

Danmark för 17 år sedan.

Det var flickvännen Terhi som fick Adam

Borch att flytta från Danmark till Åbo år

2003. Här har de bott sedan dess, med

undantag för ett halvår i London.

– Någonting bra måste det vara med

Åbo då jag bott här så länge, konstaterar

Adam. Det är en mellanstor stad

och det passar mig. Naturen är nära,

samtidigt som universiteten och de andra

utbildningarna hämtar mycket liv

med sig.

– Men jag förstår mig inte på alla politiska

beslut, såsom torgbygget. Cykelvägarna

är en annan sak som nog blivit

bättre, men som fortfarande är ganska

dåliga jämfört med exempelvis Köpenhamn.

Fortfarande känns Danmark mycket

som hem för Adam.

– Men då jag besöker Danmark nu är

det ganska annorlunda än då jag flyttade

därifrån. Så är det väl för många

som flyttat till ett annat land, det är en

dubbel känsla. Och vår dotter har ju

bara bott i Åbo, så hon är helt Åbobo.

Det påverkar en också.

Undervisar i danska

I hemmet i Port Arthur – ”Portsa” – talas

en blandning av danska, finska och

engelska. Innan de fick dottern Ester,

som nu är 8 år, talade Adam och Terhi

bara engelska med varandra, men

med Ester talar de sina modersmål.

Hur ofta talar du danska utanför

hemmet?

– Ett par gånger per vecka, kanske.

Jag känner några andra danskar här,

men jag vet inte om det direkt finns något

danskt samfund i Åbo. Men vid ett

En livlig universitetsstad där det

samtidigt är nära till naturen,

säger Adam Borch om Åbo.

Foto: Jean Lindén.

företag, Sykes, har jag hört att det nu

jobbar cirka 50 danskar. Det har varit

tal om att det finns så många barn till

danskar i Åbo att det kunde ordnas en

klubb på danska där jag kunde undervisa,

men det har inte blivit något av

det ännu.

Danskundervisning är något Adam

Borch också annars sysslar med, men

på universitetsnivå. Dessutom skriver

han på sin doktorsavhandling i engelsk

litteratur vid Åbo Akademi, där han också

för tillfället är forskningsassistent.

Vad är det svåraste i danska språket

att lära ut till finländare?

– Uttalet. Om du undervisar finlandssvenskar,

eller andra som är vana att

prata svenska, så är det ganska mycket

lättare. Kan man svenska är danska,

kanske bortsett från norska, det lättaste

språket att lära sig. Det gäller mest

att träna sitt öra, för ordförrådet är i

hög grad detsamma.

Det danska konceptet ”hygge” – ett

slags mys eller välbefinnande – har

spridit sig ut i världen de senaste åren.

Adam Borch är skeptisk till hur det

skett.

– Kommersialiseringen av begreppet

är egentligen helt anti-hygge. Danska

ord som kunde introduceras här är

kanske räkneorden (”halvfjerds”, ”firs”

osv). De är lite speciella men lätta att

lära sig bara man lär sig den gammaldags

logiken.

Saknar dansk fotboll

Vad saknar du från Danmark i Åbo?

– Familjen, förstås, och maten. Smörrebröd

funkar helt enkelt inte så bra

här. Man kan inte riktigt hitta ingredienserna.

Det är också något socialt i

smörrebrödsätandet som jag saknar.

Som stor anhängare av Köpenhamnsklubben

Brøndby saknar Adam dessutom

den danska fotbollen.

– Fotbollen är inte samma sak här. Där

kan man förresten ta med sig sin öl till

sin plats på läktaren. När jag nyligen

såg finalen i Finska cupen här i Åbo

skulle alla bära munskydd. Men när

man köpte sin öl trängdes alla in på ett

litet område där man måste dricka den,

och då kunde man ju inte ha skyddet

på sig. Samtidigt fanns det ett stort,

tomt område bredvid ölområdet. Det

är konstigt…

Julen närmar sig. Har du någon dansk

tradition som du håller fast vid i Åbo?

– Vi brukar normalt fira varannan jul i

Danmark och varannan i Finland. När

vi är här firar vi en ganska finländsk jul.

Jag brukar nog laga brunede kartofler

(karamelliserad potatis) eftersom min

finska familj gillar dem. ●

Skribenten Jean

Lindén är journalist

och byggnadsmålare

som är

nyför älskad i racketsporten

padel.

32 Suomen Turku N o 4/2020


QUIZ

?

Kan du gatorna? - Tunnistatko kadut?

I Port Arthur finns

denna gränd.

Tämä kuja sijaitsee

Port Arthurissa.

a) Kähärlägränden/Kähärlänkuja

b) Hansagränden/Hansakuja

c) Syrsegränden/Sirkankuja

Denna korta gata går från

Österlånggatan till Kuppisgatan.

Tämä lyhyt katu kulkee Itäiseltä

Pitkäkadulta Kupittaankadulle.

a) Bäckgatan/Purokatu

b) Berggränd/Vuorikuja

c) Smedsgatan/Sepänkatu

Denna gata i Martins börjar

där Österlånggatan slutar.

Tämä katu Martissa alkaa siel t ä,

missä Itäinen Pitkäkatu loppuu.

a) Mästaregatan/Mestarinkatu

b) Stapelgatan/Tapulikatu

c) Stålarmsgatan/Stålarminkatu

Denna gata finns

på Puolalabacken.

Tämä katu sijaitsee

Puolalanmäellä.

a) Formansgatan/Ajurinkatu

b) Torngatan/Torninkatu

c) Turevägen/Tuurintie

Denna gata finns nära

Kuppis tågstation.

Tämä katu sijaitsee Kupittaan

rautatieaseman läheisyydessä.

a) Industrigatan/Teollisuuskatu

b) Stålgatan/Teräskatu

c) Untamogatan/Untamonkatu

Rätt svar/oikea vastaus: 1 b, 2 c, 3 b, 4 a, 5 c.

Åbo vår stad N o 4/2020 33


Joulu etelän taivaan alla

”Etelän tähtitaivas on kirkas ja ihmeellinen ja täynnä valokaaria”, kirjoittaa Kari J. Kettula.

Vuoden 2020 Kulttuuriturkulainen kutsuu pysähtymään ja aistimaan joulutunnelmaa matkakertomuksellaan,

joka sijoittuu Rhodoksen saarelle.

Monolithoksen kylä sijaitsee Rhodoksen

saaren tuulisella itärannalla.

Rhodoksen kaupungista lähtevä

bussi kiertelee kolmisen tuntia vuoristokyliä

ja jokilaaksoja ennen kuin se saapuu Monolithokseen.

Kylän suurin nähtävyys

on keskiaikainen linna,

jossa on Pyhän Panteleimoksen

kirkko. Näköala

linnasta alas Apolokian

lahdelle on

huimaava. Rantaan

vievä sypressien

reunustama tie on

autio. Saan kulkea

sen nyt joulun alla

yksin.

Käyn katsomassa

Fournin luolia.

Erään luolan takaseinällä

näin ristin ja kalan

kuvia ja luultavasti

1960-luvun lopulta olevia

hippien tekemiä kirjoituksia.

Pystyn hyvin aistimaan sen rauhan,

joka on kaikkina aikoina vetänyt ihmisiä

näille autioille rannoille kuuntelemaan veden

hiljaista Arvo Pärtin musiikkia muistuttavaa

solinaa.

Monolithoksen kylän tavernasta minut

ohjataan kylän laidalla olevaan valkoiseen

maalaistaloon. Siellä nuorehko hämillinen

italiaa osaava nainen päästää minut sisään

ja sijaa vuoteeni suureen kiviseinäiseen

saliin.

Parin tunnin kuluttua herään, kun jäinen

vuoristoilma työntyy seinien, ovien ja ikkunoiden

läpi saliin. Emäntä kuulee askeleeni

ja pyytää minut keittiöön juomaan lämmintä

teetä. Hän kertoo, että hänen kalastajamiehensä

hukkui pari vuotta sitten syysmyrskyssä

ja hänen poikansa olivat lähteneet

vasta äsken Saksan autotehtaisiin

töihin.

Nainen pyytää minut

ulos katsomaan tähtiä.

Etelän tähtitaivas on

kirkas ja ihmeellinen

ja täynnä valokaaria.

Kerron naiselle

vaillinaisella italian

kielelläni, että valo

kuljettaa meille

viestejä miljoonien

vuosien päästä.

Aamulla nainen herättää

minut ja tulee

saattamaan minua bussipysäkille.

Kun aamubussi

tulee, halaamme ja katsomme

toisiamme silmiin ja tiedämme, ettemme

koskaan enää tapaa.

Vuorolaiva Rhodokselta saapuu Samokselle

keskiyöllä. Joulu on tulossa ja hotellit

ja majatalot ovat täynnä. Sataman laidalla

pienessä majatalossa vietetään häitä.

Kysyn yösijaa ulkona tupakoivalta isännältä.

Isäntä sanoo, että talo on täynnä, mutta

karaistunut, reipas pohjoismaalainen voi

nukkua majatalon katolla ja hän voi tuoda

sinne pukkisängyn, tyynyn ja lammasnahkapeitteitä.

Yö on kirkas ja nyt erotan taivaalta

Etelän ristin ja Orionin. Ajattelen, että

aika kuluu käsittämättömän nopeasti, maa-

34 Suomen Turku N o 4/2020


Aamulla nainen

herättää minut

ja tulee saattamaan

minua bussipysäkille.

ilma on liian usein mielestämme matta ja samea,

vaikka elämä on lyhyt ja meillä on vain lyhyen aikaa

toisemme.

Vuosia myöhemmin luin Esko Valtaojan kirjasta

"Kosmoksen siruja" niitä kosmisen eksistentialismin

tuntoja, joita koin Samoksen majatalon katolla,

mutta en osannut tulkita niin hyvin kuin Esko.

Hän kirjoittaa näin: "Me elämme yhä tähtien aikaa,

kuten yötaivaalle katsoessaan voi todeta. Yli kymmenen

miljardin vuoden kierto on jatkunut: kaasu

ja pöly tiivistyy tähdiksi ja planeetoiksi. Tähdet

polttavat itsensä loppuun ja aikansa täyttyessä räjäyttävät

materiansa takaisin avaruuteen. Viisi miljardia

vuotta sitten kaasusta tiivistyi meidän oma

planeettamme ja viimeistään viiden miljardin vuoden

päästä odottaa aurinkomme ja planeettamme

loppu. Ruumiittemme atomit, kun ne ovat kiertäneet

maapallon jäljellä olevassa ajassa, maassa,

vedessä, ilmassa, elävissä olennoissa, palaavat

sinne mistä tulivatkin, avaruuteen, kenties uudelleen

käytettäviksi uusissa auringoissa, uusilla planeetoilla

ja uusissa elävissä olennoissa.”

www.aurarakennus.fi

Aamulla herään Samoksen majatalon katolla naisten

iloisiin ääniin. Viereisten talojen tasakatoilla

naiset ripustavat pestyä valkopyykkiä kuivumaan

ja vilkuttavat minulle. Isäntä tulee kattoluukusta ja

tuo minulle höyryävää kahvia ja hääkaakun rippeitä.

Merituuli saa valkopyykin hulmuamaan.

Maailma on kaunis. Joulu on tullut.

Kari J. Kettula

Turku-trivia, vastaukset:

1. Paattisten

2. Pertti Paasio (1939),

Jukka Mikkola (1943) ja

Armas Lahoniitty (1944)

3. Tammia

4. Raunistulassa

5. Uimahypyn

6. Sisu-pastilli

7. Taidemaalari

8. Soudussa

9. 67

10. Joulurauhan lukeminen

Brinkkalan talon parvekkeelta

24.12. klo 12

Laukkase murreristikon ratkaisu:

Åbo vår stad N o 4/2020 35


ISSN 0780-5101

9 770780 510006

Meillä panostetaan ekologisuuteen. Vihreistä arvoista

kertoo esimerkiksi tämä aurinkopaneeliseinä.

Miksi juuri Jyrkkälään?

EDULLISTA JA TILAVAA

ASUMISTA HYVÄLLÄ SIJAINNILLA

VIIHTYISÄT JA

TURVALLISET PIHA-ALUEET

• 644 asuntoa

• voittoa tavoittelematon

vuokrataloyhtiö

• huoneistotyypit: 2h, 3h, 4h

• keskim. pinta-ala 70,6 m²

• keskim. neliövuokra 10,17 €

• loistavat kulkuyhteydet

• 10 leikkikenttää

• kuntopuisto

• petanque-areena

• siistit jätepisteet

Alueella kameravalvonta ja

juuri uusitut pihavalaistukset.

Tule katsomaan ja ylläty!

Aunelan monitoimitalo

100 m

Koirapuisto 100 m

OMAT PALVELUMME

• huolto

• isännöinti

• vuokravalvonta

• asiakaspalvelu

• siivous

KIINNOSTAAKO VAIKUTTAMINEN

JA YHDESSÄ TEKEMINEN?

Meillä pääset mukaan asukastoimintaan.

Yksin ei tarvitse jäädä!

Aunelan koulu 100 m

Länsikeskus 2,5 km

Keskusta 4 km

Raisio 4 km

Tutustu ja hae asumaan jatkuvasti uudistuvaan,

ekologiseen ja edulliseen Jyrkkälään!

jyrkkälä.fi

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!