SUOMEN TURKU WEB 4-2020
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
N o 4/2020
62. vuosikerta
7, 00 €
ÅBO VÅR STAD
Sisällysluettelo
4
14
26
34
3 Pääkirjoitus / Ledare
4 Turun tekijät
Vanha Suurtori -unelmat
voisi jo toteuttaa
10 Maijan murremöötti
Otti se vähän troppiki!
11 Kadonneen Turun jäljillä
Juselius ja vaativan
miehen paidat
12 Föripuarist föli!
Lahjavinkkejä pukinkonttiin
13 Kurkistus kirjaan
Turku ennen ja nyt
14 Turun Henki
Portsan pihoilla
18 Paikan nimi
Puutarhakatu – Trädgårdsgatan
20 Turun flikka ja poika
Paula Pukkisen totinen paikka
21 Turkuseuran tapahtumia
Lähiöt luennoilla, Manu mukissa
26 Tapahtui kerran Turussa
Salme Kotivuori ja
suuremmat voimat
30 Vuarine
31 Laukkase murreristikko ja
Turku-trivia
32 Snart 20 år i Åbo
Adam Borch lämnade Danmark
för Finland
33 Gatuquiz – katuvisa
34 Joulutarina
35 Murreristikon ja
Turku-trivian vastaukset
TURKU-AIHEISET KIRJAT, KALSARIT JA KORTIT. TERVETULOA SHOPPAILEMAAN TURKU-ÖVERIT!
TURKUSEURAN FÖRIPUOTI
Föripuoti | Vanha Suurtori 3, Brinkkalan talon 1. kerros | Huom! Aukioloajat ti–pe klo 13–17
2
Suomen Turku N o 4/2020
Pääkirjoitus
ÅBO VÅR STAD
PÄÄTOIMITTAJA
Kati Leskinen
VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA
Eveliina Tähti
TOIMITUSSIHTEERI
Kati Leskinen
REDAKTIONSSEKRETERARE
(SVENSKA INNEHÅLLET)
Jean Lindén
KANNEN KUVA
Teemu Kaitanen
ULKOASU
Teemu Kaitanen
TILAUKSET JA OSOITTEEN MUUTOKSET
info@turkuseura.fi, 040 6373 600
ILMOITUSMYYNTI
ilmoitukset@turkuseura.fi, 040 548 4109
PAINOS
ilmestyy neljä kertaa
vuodessa.
PAINOPAIKKA
Newprint Oy, Raisio
TURKUSEURAN FÖRIPUOTI
JA ASIAKASPALVELU
Brinkkalan talo,
Vanha Suurtori 3, 20500 Turku
Avoinna ti-pe klo 13―17.
LISÄTIEDOT
Toiminnanjohtaja: Kati Leskinen,
040 528 3073, kati.leskinen@turkuseura.fi
Aluetyön koordinaattori: Sanna Saarto,
040 522 9063, sanna.saarto@turkuseura.fi
MIKÄ SUOMEN TURKU?
Suomen Turku - Åbo vår stad -lehti on
Turun kuumin paikallismedia ja turkulaisuuden
pää-äänenkannattaja. Lehdessä
kerrotaan Turun historiasta ja nykypäivästä
kiinnostavien ihmisten ja ilmiöiden kautta.
Lehti on ilmestynyt vuodesta 1959.
MIKÄ TURKUSEURA?
Turkuseura on kansalaisjärjestö, joka vaalii
Turun historiaa, murretta ja turkulaisuutta
ja on vahvasti mukana Turun kaupungin
nykyisyyden ja tulevaisuuden tekemisessä.
Vuonna 1957 perustettu yhdistys on kaksikielinen
ja puoluepoliittisesti sitoutumaton.
Turkuseura järjestää Turun historiaan, kulttuuriperintöön
ja nykyilmiöihin liittyviä tapahtumia,
julkaisee Suomen Turku -lehteä
ja muita Turku-aiheisia teoksia sekä ottaa
kantaa Turun kaupungin kaavoitukseen ja
vetovoimatekijöihin. Yhdistys on turkulaisten
kaupunginosaseurojen aluejärjestö ja
mahdollistaa asukkaiden osallistumisen Turun
kehittämiseen. Turkuseuralla on myös
oma kauppa, Föripuoti, jossa myydään
Turku-aiheisia tuotteita.
Seuran jäsenmäärä on noin 2 200 henkilöä.
Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa Turkua
ja turkulaisuutta rakastava. Jäsenet saavat
neljä kertaa vuodessa Suomen Turku
-lehden ja muita jäsenetuja. Myös yritykset
ja yhteisöt voivat liittyä seuran kannatusjäseniksi.
Lue lisää turkuseura.fi.
Vapaaehtoisuus on voimaa
”Soita vaan, tulen auttamaan, kun tarvitaan”, huikkaa Leena
Suominen ovella. Takana on taas yksi vuoro Föripuodissa, Turkuseuran
kaupassa Vanhalla Suurtorilla.
Leena on yksi heistä – teistä – joiden ansiosta Turkuseura
pystyy tarjoamaan monipuolista ja laajaa ohjelmaa ja palveluja
jäsenilleen.
Yhdistyksessä tehdyn vapaaehtoistyön skaala on laaja: on
ihmisiä, jotka auttavat myyntityössä messuilla ja Föripuodissa
- kiitos jo etukäteen kaikki tulevat jouluapulaiset. Osa tekee
upeaa työtä ottamalla kantaa kaupungin kaavoitusasioihin ja
vetovoimatekijöihin sekä osallistumalla kaupunginosaseurojen
toimintaan – kiitos asiantuntemuksestanne kaupunginosatoimikunta
ja kaupunginosajaosto. Turkuseuran hallitus ja puheenjohtajisto
ovat myös vapaaehtoisia – kiitos vastuunkannosta ja
näkemyksistä, joita tarjoatte seuralle.
Vapaaehtoistyön merkitys on usein myös tekijälleen suuri.
Yhdessä tekeminen tuottaa iloa, ja yhteenkuuluvuuden kokemus
päihittää yksinäisyyden tunteet.
Vapaaehtoisuus on jatkuvasti uusiutuva voimavara. Otathan
yhteyttä, jos olet kiinnostunut mielekkäästä tekemisestä Turkuseurassa.
Ja Leena: lämpimästi tervetuloa, sinua tarvittaisiin taas. :)
Det finns styrka i frivilligheten
”Det är bara att ringa så kommer jag och hjälper”, hojtar Leena
Suominen när hon går. Bakom sig har hon ännu ett arbetspass
i Åbosamfundets butik Färjboden vid Gamla Stortorget.
Leena är en av dem – av er – som gör det möjligt för
Åbosamfundet att erbjuda medlemmarna ett brett och mångsidigt
utbud av evenemang och tjänster. Föreningens frivilliga
sköter många varierande uppgifter. En del hjälper till med försäljning
på mässor och i Färjboden – tack på förhand till alla
som kommer att hjälpa till inför julen. Andra gör ett fantastiskt
jobb med att ta ställning till stadens planläggningsärenden och
dess attraktionskraft samt genom att delta i stadsdelsföreningarnas
verksamhet – tack stadsdelsutskottet och -sektionen
för er expertis.
Åbosamfundets styrelse och presidium består även de av
frivilliga – tack för ansvaret ni bär och visionerna ni erbjuder
föreningen.
Frivilligarbetet är ofta mycket betydelsefullt även för volontären
själv. Att göra saker tillsammans skapar glädje, och upplevelsen
av gemenskap motar känslor av ensamhet.
Frivillighet är en ständigt förnybar resurs. Ta kontakt om du
vill utföra intressanta sysslor inom Åbosamfundet. Och Leena:
varmt välkommen, du behövs igen. :)
Översättning: Jean Lindén
Kati Leskinen
Kirjoittaja on Turkuseuran
toiminnan johtaja, joka rakastaa
juoksemista Aurajoen rannoilla
ja säveltämistä saaristossa.
Åbo vår stad N o 4/2020 3
Turun tekijät
Unelma Vanhasta Suurtorista
Tekstit: Tuija Hellén & Kati Leskinen Kuvat: Ari Heinonen
2.
Turun historiallista keskustaa kehitetään parhaillaan. Vanhalla Suurtorilla toimii jo nyt moni aktiivinen yhdistys
ja kulttuurin tekijä. Alueella on esimerkiksi Turkuseuran Turku-rakkautta, Taito Varsinais-Suomen käsillä tekemistä
ja Viro-keskuksen kansainvälisyyttä. Keräsimme Suurtorin tekijät yhteen ja kysyimme, mikä on heidän
unelmansa alueesta.
1. Anne Lunden - Käsintehty (Tmi)
Työhuone ja putiikki, jossa valmistuu
kangaspuilla ja käsin käyttö- ja taidetekstiilejä.
Unelma: “Suurtori on viihtyisä keidas
kaupunkilaisille ja turisteille.”
2. Varsinais-Suomen Viro-keskus ry
Järjestää Viroon liittyvää yhdistystoimintaa
suomalaisille Viron ystäville
ja Turun seudulla asuville virolaisille.
Myös Viron kunniakonsulaatti: jakaa
virolaisten passit ja tarjoaa neuvontaa.
2.
Unelma: “Turun raatihuoneentori
on kaupungin sydän niin kuin Viron
Tartossa! Siellä tori on kaikkien
8.
8.
10.
kulttuuritapahtumien ja usein myös
urheilutapahtumien avajaispaikka.
Aukion katseenvangitsija Suutelevat
opiskelijat -suihkulähde on tarttolaisten
itsestäänselvä treffipaikka, ja
ravintoloiden ja kahviloiden terassit
houkuttelevat ihmisiä. Raatihuoneella
on myös turisti-info.
3. Turun kaupungin Museokeskus
Hallinnoi ja vuokraa Brinkkalan 2.
kerroksen juhla- ja kokoustiloja sekä
Brinkkalan Galleriaa.
Unelma: “Vanha Suurtori on brändi ja
kohtamispaikka, jonka toimijat tuottavat
palveluita yhteistyössä. Brinkkalan
pihalla järjestetään konsertteja ja
4.
3.
7.
esityksiä eri ikäisille ja siellä on hyvä
kahvila-ravintola. Yksi taho kokoaa yhteen
alueen palvelut ja viestittää niistä,
kuten Kulttuurikeskuksen aikoina.”
4. Brinkkalan Outolintu
Käsityöläisten osuuskunta ja myymälä.
Kaikki tuotteet ovat kotimaassa tehtyjä.
Unelma: “Käsityöläisten kojujen seurana
torilla on jäätelökioski tai Pinellan
puistonpuoleinen yläkerta on kahvila.
Brinkkalan pihalla soi päivisin elävää
taustamusiikkia, joka houkuttelee
ihmisiä.”
5.
5. Turkuseura - Åbosamfundet
Jokaisen turkulaisen ja turkulaisuut-
7.
4
Suomen Turku N o 4/2020
5.
6.
11.
11.
11.
10.
9.
1.
ta kannattavan yhdistys, joka mm. järjestää
Turku-aiheisia tapahtumia, ottaa kantaa kaupungin
kaavoitukseen ja myy Turku-tuotteita
Föripuodissaan.
Unelma: “Suurtori on levähdyspaikka ja
kulttuuritila, jossa on laadukkaita palveluita ja
paikallisuutta, historiaa ja tapahtumia.”
6. Turun Kirjakahvila
Osuuskunta, joka pyörittää vegaanista
sateenkaari- ja kulttuurikahvilaa pääosin
vapaaehtoisvoimin ja epäkaupallisesti. Ohjelmatarjontana
mm. lukupiirejä, punk-keikkoja,
pihakirpputoreja ja ulkoilmaelokuvia.
Unelma: “Entistäkin vilkkaampi epäkaupallinen
kulttuurialue, jossa ainutlaatuinen
historiallinen ympäristö yhdistyy moderniin
kaupunkikulttuuriin.”
7. Taito Varsinais-Suomi
Yhdistys, joka järjestää käsityöalan kursseja, tapahtumia
ja pajoja sekä kutomotoimintaa. Myymälässä
maakunnan käsityöläisten tuotteita.
Unelma: Suurtorin alue on elävä kulttuurin ja
eettisen kuluttamisen alue.”
8. Turun Taiteilijaseura
Yhdistys, joka ylläpitää taidelainaamoa, järjestää
nykytaiteen näyttelyitä, taidetapahtumia ja
työpajoja itsenäisesti sekä yhteistyökumppaneidensa
kanssa Taidehallin tiloissa.
Unelma: “Vanha Suurtori, jossa on mahdollista
tuottaa kaikille avointa, reilua, saavutettavaa
ja kiinnostavaa taidesisältöä sekä tukea
kuvataiteilijoiden työtä - taiteen tekeminen
resonoi Turun historiallisesta keskustasta
koko maailmaan.”
9. Pikart
Kahden akvarellistin, Pirkka Elovirran ja Kaisa
Simulan työhuone ja myymälägalleria.
Unelma: "Suurtori on tyylikäs, ryhdikäs, siisti -
ei boheemi, suttuinen tai kärsivä - taiteilijoiden
"kaupunginosa", jossa ihmisten on mukava
piipahtaa. Brinkkalan pihan ympäristö on kunnostettu
viihtyisäksi ja vihreäksi. Esteettömät
kulkuväylät pihakivityksen keskitse.”
10. Turun Suurtorin keskiaika ry
Yhdistys, joka pyrkii edistämään keskiajan
historian, arkeologian, muinaistekniikan ja
käsityötaitojen tuntemusta ja harrastusta.
Järjestää Keskiaikaiset markkinat ja Vanhan
Suurtorin Joulumarkkinat.
Unelma: “Keskiaikainen Turku oli kansainvälinen
ja vilkas kaupunki, ja kesän markkinoilla
näytelmässä kohtaavatkin eri säädyt, kielet,
kulttuurit ja ikäluokat. Tätä samaa Vanhalle
Suurtorille vuoden ympäri.”
11. HUB Turku
Yhteistyöskentelytila ja kohtaamispaikka,
jossa yrittäjät, freelancerit, opiskelijat, tutkijat,
taiteilijat, tiimit ja yhteisöt voivat työskennellä
ja verkostoitua.
Unelma: "Suurtori on inspiroiva ja kansainvälinen
kohtaamisten keidas".
Åbo vår stad N o 4/2020 5
Turun tekijät
Turkuseuran
toiminnanjohtaja:
Suurtori tarvitsee
tarinan
Turkuseura muutti Vanhalle Suurtorille
vuonna 2016 ja on ollut aktiivinen keskusteluissa
alueen elävöittämisestä.
Turkuseuran ja Keskikaupunkiseura
Tälpual jokke ry:n järjestämissä keskustelutilaisuuksissa
asukkaat ovat
ideoineet alueelle muun muassa aikuisten
olohuonetta, järjestötalon ja
toimintaa lapsille. Yhdistysten yhteisen
verkkokyselyn vastauksissa toivottiin
alueelle esimerkiksi eri teemaisia
markkinoita ja toreja, kirpputoreja, pop
up -liikkeitä, ruokakulttuuria, musiikkia
ja esittävää taidetta. Kyselyn perusteella
seurat tekivät kaupungille myös
aloitteen alueen elävöittämisestä tilapäisin
käytöin, mutta se ei edennyt.
– Suurtori on Turun sydän. Sen pitäisi
olla turkulaisten aktiivisessa käytössä
levähdyspaikkana ja kulttuuritilana,
sanoo Turkuseuran toiminnanjohtaja
Kati Leskinen.
Hänen mielestään kaupunkisuunnittelussa
ja Turun brändityössä voisi rohkeammin
uskaltaa yhdistää uutta ja
vanhaa.
– Tuntuu, että Suurtorin osalta alueen
historiallinen arvo on muuttunut
painolastiksi, mikä on estänyt vanhankaupungin
elävöittämisen.
Leskinen on iloinen, että alueen kehittäminen
on nyt vauhdissa ja odottaa
kuumeisesti vanhankaupungin kehittämissuunnitelman
toteuttamista käytännössä.
– Unelmani olisi, että Suurtorista tulisi
eräänlainen juurevuuden tyyssija.
Nykyihminen kaipaa elämyksiä ja kulttuuria,
joiden kiintopiste on aidoissa
asioissa ja paikallisuudessa.
Turkuseura ja muut alueen toimijat
osallistuvat työpajoissa kehittämissuunnitelman
ideointiin. Se valmistuu
keväällä.
– Suurtori tarvitsee tarinan. Brinkkalan
talossa on esimerkiksi paljon upeampi
parveke kuin Romeolla ja Julialla
Veronassa, mutta sitä ei ole brändätty
yhtä hyvin, Leskinen visioi.
Käsityöyrittäjä:
Luistinrata torille ja
yhteislaulua
Brinkkalan sisäpihalle
Yrittäjä Anne Lundén on toiminut Vanhan
Suurtorin miljöössä lähes koko
yrittäjätaipaleensa ajan. Hänen nimeään
kantava yritys avautui alueelle
marraskuussa 1998. Saman vuoden
kesäkuussa Lundén aloitti yrittämisen
toiminimellä.
– Tilojen peruskorjaus oli hiljattain
valmistunut, kun hain tänne. On ihanteellista,
että sama tila toimii työ- ja
myyntipisteenä. Suurtorin historia ja
kauneus ovat aina kiehtoneet minua.
Lundén tekee enimmäkseen tilaustöinä
käyttö- ja taidetekstiilejä. Hän on
muun muassa suunnitellut ja kutonut
2000-luvun alussa Vehmaan kirkon
kaikki liturgiset kirkkotekstiilit. Yrityksensä
tiloissa olevilla kangaspuilla hän
kutoo muun muassa mattoja, seinätekstiilejä
ja huiveja.
Lundénin mielestä Brinkkalan sisäpiha
ei tällä hetkellä ole viihtyisä. Hän lisäisi
sen kutsuvuutta kauniilla pihakalusteilla
ja istutuksilla.
– Alueella on mahdollisuuksia vaikka
mihin. Tämä on helmi keskellä Turun
historian sydäntä. Alueelle pitäisi
keksiä tarjontaa ja houkutusta, jolla
ihmiset saataisiin tulemaan tänne.
Lundén mainitsee, että alueella voitaisiin
järjestää nykyistä enemmän tapahtumia
ja ulkoilmakonsertteja. Myös
kausiluontoisesti toimivat myyntikojut
voisivat elävöittää Suurtoria.
Brinkkalan sisäpihalla järjestettiin useina
kesinä yhteislaulutilaisuuksia. Vastaaville
tilaisuuksille Lundén kaipaa
jatkoa. Hän toivoo myös, että Turkuoppaat
järjestäisivät Suurtorille ostosmatkoja
turisteille.
Vuosia sitten Suurtorin toimijat kokoontuivat
muutaman kerran vuodessa.
Tapaamiset loivat yhteishenkeä ja
samalla esitettiin alueen kehitysideoita.
Tapaamisia on jatkettu uudelleen
viime aikoina. Yksi Lundénin mieleen
jäänyt toteutumaton ehdotus on talvisin
torille jäädytettävä luistinrata.
6
Suomen Turku N o 4/2020
Taito
Varsinais-Suomi:
Muistioilla alue
ei kehity
Viidettä vuotta Vanhalla Suurtorilla toimiva
Taito Varsinais-Suomi ry muutti
nykyisiin parinsadan neliön tiloihinsa
Juseliuksen talosta Uudenmaankadun
ja Hämeenkadun kulmauksesta. Muuton
myötä yhdistys sai enemmän myymälätilaa
ja näkyvyyttä toiminnalleen.
Yhdistys järjestää käsityöalan kursseja,
tapahtumia ja pajoja sekä kutomotoimintaa.
Myymälästä löytyy oman
maakunnan käsityöläisten tuotteita.
Yhdistyksen opettajan Elina Helmisen
mukaan yhdistys tarjoutui reilut
kymmenen vuotta sitten vuokraamaan
Suurtorin laidalla olevan Hjeltin talon
koko alakerran. Tiloihin suunniteltiin
kauppaa, kurssi- ja näyttelytiloja sekä
kahvilaa. Taustalla oli ajatus perustaa
Mikkelin Kenkäveroa ja Joensuun Taitokorttelia
vastaava turistikohde. Idea
ei toteutunut.
Yhdistyksen toiminnanjohtaja Tiina
Aalto toivoo, että Suurtorin seutu kehittyisi
eläväksi kulttuurin ja eettisen
kuluttamisen alueeksi.
– En missään nimessä näe tätä virastokeskittymänä.
Sellaiset toimijat
voivat olla kauempana keskustasta.
Putiikkeja ja lähiruokaa tarjoavia
paikkoja saisi olla enemmän. Kortteli
pitäisi avata luovan alan toimijoille ja
antaa taiteilijoille tiloja.
Aalto arvioi, että tarvitaan selkeä tilakartoitus
siitä, mitä tiloja alueelta voisi
vuokrata. Tarjonta pitää myös tuoda
paremmin turistien tietoisuuteen.
– Muistioita kirjoittamalla ja kyselyitä
tekemällä asia ei ratkea. Tänne pitää
saada lisää toimijoita, sisäpihalle
kukkaistutuksia ja penkkejä puistoon.
Missään muussa Euroopan kaupungissa
ei ole varaa jättää käyttämättä
tällaista aluetta.
Turun Suurtorin
keskiaika:
Infra kuntoon
Vuonna 2010 perustettu Turun Suurtorin
keskiaika ry on toiminut koko yhdistyksen
historian ajan Vanhalla Suurtorilla.
Yhdistyksen keskeisintä toimintaa
on järjestää Keskiaikaiset markkinat ja
Vanhan Suurtorin joulumarkkinat.
Kesällä neljän päivän aikana Keskiaikaiset
markkinat keräävät 150 000
kävijää. Joulumarkkinoilla vierailee
normaalivuotena neljän viikonlopun aikana
reilusti yli 100 000 ihmistä.
Tuottaja-toiminnanjohtaja Suvi Kotilainen
painottaa, että vaikka molemmat
yhdistyksen järjestämät markkinat
ovat suurtapahtumia, yhdistys on hyvin
pieni toimija. Vakituisesti yhdistys
työllistää Kotilaisen lisäksi vain tuotantoassistentin.
Vaikka molempia markkinatapahtumia
on järjestetty pitkään Suurtorilla, tuottaa
alueen riittämätön infra eli tekniset
puitteet melko paljon haasteita.
– Alueella muun muassa sähkövalaistus,
vesi ja viemäriverkosto ovat puutteelliset.
Tapahtumien järjestäminen ja
alueen elävöittäminen saattaisi tuntua
toimijoista houkuttelevammalta, jos
jokaisen ei tarvitsisi toteuttaa aina
asioita väliaikaisten ratkaisujen turvin,
Kotilainen sanoo.
Hänen mielestään Suurtorin kiveyksen
vaihtaminen oli yksi tärkeä parannus
esteettömyyden kannalta. Alueen talvikunnossapitoon
pitäisi panostaa ja lisätä
yleisvalaistusta, joka parantaisi kaupunkilaisten
turvallisuuden tunnetta.
Kotilainen toivoisi alueelle myös esimerkiksi
penkkiryhmiä ja yleistä valaistuksen
lisäämistä, joka houkuttelisi
oleskeluun tapahtuma-aikojen
ulkopuolellakin. Uudenmaankadun
varrelle Suurtorin kohdalle hän toivoo
liikennevaloja, jotka kohentaisivat turvallisuutta.
●
Åbo vår stad N o 4/2020 7
Turun tekijät
Kortteli täynnä
elämää?
Tekstit: Iina Paasikivi, Sanna Saarto, Kati Leskinen Kuvat: Turun museokeskus
Vanha Suurtori on ollut kymmenien alueen kehittämistä koskevien
tutkimusten, kyselyjen, työpajojen ja keskustelutilaisuuksien teemana.
Niissä korostuu näkemys Suurtorista historiallisesti ainutlaatuisena
paikkana, mutta myös tyhjänä tilana, joka kaipaisi kipeästi
elävöittämistä. Miten alueelle on yritetty saada eloa vuosien aikana?
Kokosimme lyhyen oppimäärän Vanhasta Suurtorista – paikasta,
jossa historiallinen Hämeen Härkätie ja Aurajoki kohtaavat.
Turun kaupunginhallitus
asetti vuonna 1973 toimikunnan
selvittämään kaupungin
virastotarpeita, kun poliisilaitos
oli lähtemässä kaupungin
omistamista tiloista Vanhalla
Suurtorilla. Arkkitehdiksi valittiin
yllättäen nuori, nouseva tähti Benito
Casagrande. Hän oli saanut
julkisuudessa esille tekemänsä
diplomityön, jonka ideana oli kehittää
Suurtorin ja Vartiovuoren
miljööstä kansalaisille avoin kulttuurikeskus.
Toimikunnassa hän
pääsi esittelemään ajatustaan siitä,
ettei historiallista kaupunkikeskustaa
jätettäisi virastokortteliksi.
Ajan henki, lainsäädäntö ja poliittinen
todellisuus huomioon ottaen
on merkittävää, että 1970-luvun
lopussa kaupunginhallitus päätti
Vanhan Raatihuoneen ja alueen
rakennusten säilyttämisestä. Asetettiin
Suurtoritoimikunta, joka
koostui merkittävistä kunnallisista
vaikuttajista. Toimikunnan tavoitteena
oli selvittää, mihin käyttöön
kaupungin omistamat rakennukset
tulisivat.
Toimikunnan tavoitteet alueelle
olivat kirkkaina esillä sen loppuraportissa:
Suurtori haluttiin avoimeksi
paikaksi, jossa ihmiset saisivat
osallistua toimintaan. Myös
yhteyksiä ympäröiviin alueisiin ja
kaupungin keskustaan oli lisättävä
– turkulaiset haluttiin kulkemaan
alueen läpi.
Pennisillan nimellä tunnettu kulkuyhteys
Suurtorilta Vähätorille
olikin yksi arkkitehti Casagranden
alkuperäisistä ideoista Suurtorin
elävöittämiseksi. Silta-ajatusta
pidettiin pitkään mukana suunnitelmissa,
mutta lopulta, monien
vääntöjen jälkeen ajatuksesta luovuttiin.
Euroopan rakennerahaston
tuella päädyttiin rakentamaan
2013 valmistunut Kirjastosilta, jota
perusteltiin maisemallisesti ja liikenteen
jatkoyhteyksien kannalta
toimivana ratkaisuna.
Kulttuurikeskuksen synty
Vuonna 1984 kaupunginvaltuusto
päätti yksimielisesti, että Suurtorille
perustetaan harrastus- ja
kulttuuritoimintakeskus.
Brinkkalan talo tuli kulttuuritoimen
hallintaan. Ensimmäisenä
perustettiin Lasten kulttuurikeskus.
Muita toimijoita alueella olivat
Kirjakahvila, Naiskeskus ja
erilaiset ystävyyseurat eli erityisesti
Itä-Euroopan maiden kanssa
ylläpidetyt kansalaisjärjestöt.
Hülya ”Hissu” Kydön aloitteesta
vuonna 1989 alueelle perustettiin
myös Kansainvälinen kohtauspaikka,
jossa esiteltiin eri kulttuureja,
järjestettiin tapahtumia ja
tarjottiin ulkomaalaistaustaisille
ihmisille tukea ja neuvontaa.
Toimijoiden järjestämät kulttuuritapahtumat
innostivat uutta yleisöä
ja Suurtori oli vahvasti esillä
tiedotusvälineissä. Kulttuurikeskuksen
toiminta vakiintui.
Vuonna 2008 Kulttuurikeskuksen
toiminta lopetettiin organisaatiouudistuksen
seurauksena.
Vapaa-aikatoimiala on vastannut
kaupungin kulttuuri-, liikunta-, ja
museopalveluista vuodesta 2013.
Lasten kulttuuritoimintaa on Museokeskuksessa
ja nuorisopalveluiden
Seikkailupuistossa.
Nykyään Brinkkalan talon juhlatiloista
ja galleriasta vastaa Museokeskus.
Muut vuokratilat - esimerkiksi
Turkuseuran tilat - ovat
kaupungin tilahallinnossa.
Torin käyttö ja ilme
muuttuu
Vanha Suurtori oli poliisilaitoksen
jäljiltä aina 1990-luvulle vain
asfaltoitu katu. 90-luvulla alettiin
restauroida alueen rakennuksia,
joten myös tori päätettiin saattaa
historiallisen ympäristön asun
mukaiseksi. Vanhan Suurtorin
suojelusta ja restauroinnista päättäessään
kaupunginhallitus myös
linjasi, että autojen pysäköintiä ei
enää sallita torilla.
Asemakaavatoimiston maisemaarkkitehti,
Ritva Nummiora teki
suunnitelman alueen kiveämisestä.
Suurtorin vanha muoto, keskiaikainen
kortteliraja oli jäänyt
8
Suomen Turku N o 4/2020
”
Vanhakaupunki
nostetaan arvoiseensa
asemaan paitsi
vetovoimaisena
matkailukohteena
myös eurooppalaisuutta
huokuvana kohtaamisten
keitaana.
puistoistutusten alle. Se tuotiin esille kuvanveistäjä
Kain Tapperin Ajan virta -teoksella vuonna 2000.
Vanhan Suurtorin suunnitelmassa on kolme aikatasoa:
keskiaikainen torin hahmo, empiren ajan katurakenne
ja puut torilla sekä nykyajan taide.
Kenttäkiveys ei sittemmin tyydyttänyt käyttäjiä,
kun sora kivien välistä kului pois eikä vanhanmallisen
kadun ylläpito enää nykyaikana onnistunut.
2000-luvulla esteettömyysvaatimusten takia tori
kivettiin sileäksi pinnaksi kivilaatoin. Jäljelle alkuperäisestä
suunnitelmasta jäivät jalkakäytäväkiveys
ja paloa edeltävien katujen merkinnät. Päällysteen
uusiminen toteutettiin osana Euroopan
rakennerahaston hanketta vuonna 2014.
Tapahtumat alueen elävöittäjinä?
Ensimmäiset joulumarkkinat vuonna 1990 ja sittemmin
Keskiaikamarkkinat vuodesta 1996 sekä
kaupunkifestivaalit DBTL ja Taiteiden Yö 1980-luvun
lopulta tekivät alueesta turkulaisille ja turisteille
jälleen merkityksellisen.
Kesällä 2019 Suurtorilla järjestettiin tapahtumia
enemmän kuin vuosiin. Tapahtuma-aikojen ulkopuolella
alue on kuitenkin edelleen hiljainen. Ja
vaikka tapahtumat toivat alueelle elämää, lähiseutujen
asukkaat älähtivät massatapahtumien mukanaan
tuomista lieveilmiöistä, kuten melusta ja
julkisen tilan rajaamisista. Kyselyissä alueelle ei olekaan
toivottu liian suuria ja äänekkäitä tapahtumia,
alkoholin myyntiä, halvaksi miellettyä myyntitoimintaa
tai ”liikaa” kaupallisuutta. Yleiskaavatyön yhteydessä
keskustan visioinnissa hyväksyttiin kuitenkin
ajatus ympäristöstä tapahtumien paikkana.
Myös korttelin rakennusten käyttöä ja omistusta
on pohdittu kriittisesti vuosien kuluessa monissa
kehittämishankkeissa. Alueelle on haluttu enemmän
yleisöä suljettujen kerhotilojen sijaan. Vanhan
Suurtorin rakennukset on päätetty säilyttää kaupungin
omistuksessa – kaupungin tilakeskuksen
mukaan Suurtorin tilat ovat ”ihan hyvin käytössä
eikä vuokrataso ole markkinavuokria korkeampi.”
Hjeltin talo sai uutta virettä vuonna 2008, kun
kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen päätti, että talosta
tulee useiden toimijoiden yhteinen Itämeritalo.
Itämeren alueen kaupunkien liitto (UBC) pitää
edelleen majaansa talon yläkerrassa ja isännöi tiloissaan
vuosittain kansainvälisiä vierailuja. Alakerrassa
on kaupungin vapaa-aikatoimialan nuorten
palveluiden hallinto sekä viestinnän henkilöstöä.
Nyt, vuonna 2020, Suurtoria kehitetään jälleen –
osana koko Turun vanhaakaupunkia, joka kattaa
historiallisen keskustan ja yliopistojen alueen, aina
Piispankadulta Fortuna-kortteliin saakka. Turun
kaupungin mukaan Vanhakaupunki nostetaan arvoiseensa
asemaan paitsi vetovoimaisena matkailukohteena
myös eurooppalaisuutta huokuvana
kohtaamisten keitaana. Suurtorin aluetta - vanhankaupungin
ydintä - on tarkoitus kehittää sen historiaa
kunnioittaen ja siitä ammentaen. Tavoitteena on
lisätä palvelu- ja tapahtumatarjontaa niin, että alue
on vireä ympäri vuoden.
Kehittämissuunnitelma valmistuu keväällä 2021. ●
Lähteet: kirjoittajan oma työhistoria Turun kaupungin entisenä
kaavoitusarkkitehtinä, teokset: Kortteli täynnä elämää (2002)
ja Kulttuurihistorialliset arvot korjauksessa – etu vai haitta?
(2012) sekä haastattelut: Markku Toivonen, ent. kaavoitusjohtaja;
Minna Sartes, vapaa-aikatoimen johtaja; Petri Liski,
kiinteistökehityspäällikkö; Ritva Nummiora; Björn Grönholm,
UBC:n johtaja; Marjo-Riitta Pihlajamäki, avustustoimikunnan
sihteeri vuoteen 2017, Tiina Aaltonen, vuokrauspäällikkö.
Åbo vår stad N o 4/2020 9
Flika
atte
oputtomalt Koton sanottavan marjanpoimjoit Käskytettävän
ontus
htisiva
unamilt
asälyne
mattava
Jollai
Menik
ehno
pimät
eskustas
Sanos
alvel
ssemp
kulaisel
arsinaine
omato
eppymät
mone
Viäläk
Vallato
uremmi
akrillei
uama
nastava
Väkke
ittumat
Millo Mimmottos Velkaantunu Hillakoritte luannikast Ollenkka
Poikkatte Föli Kui MEnos Perunittem Hullumaine Ket
Flatkuta Uumapaikast Mont Herrasväkkettem Kaikkest Noitten
Maijan murremöötti
Ruakoto
Rupes
Om mar fiinei sanoi!
Sarjassa Turkuseuran murreasiantuntija, professori emerita Maija Grönholm avaa Turun murteen historiaa ja
nykytilaa. Vuoden viimeisessä osassa tarkastellaan Turun murteen vanhoja ruotsalaisia lainasanoja.
Kristinuskoon käännyttämisen
ja luostarilaitoksen syntymisen
ajalta periytyviä keskiaikaisia
ruotsalaislainoja suomen kielessä
ovat muun muassa kirkko,
sielu, enkeli, saatana, munkki ja
vouti (Turussa fouri). Katolisista
kirkonmenoista on omaksuttu
myös Turun murteen totta
maar(en) < Maaren < r. Maria),
usein myös kyl mar tai om mar
(kielteisenä em mar, et mar, ei
mar). Näillä korostetaan, onko
puhuja tosissaan vai ei. Esimerkiksi:
Totta maar mää sai maroluvut
sauhuttelust. / Kyl mar
tääl saa tupakki poltta. / Ei mar,
kyl mar mun täyty lähtek kotti.
Monet jo vanhassa suomen
kirjakielessä 1500-luvulta lähtien
esiintyneet lainasanat ovat
edelleenkin käypää Turun murretta,
esimerkiksi fati, fiila, frouva,
färjäri, krinkelä, kruuti, lykky,
profeteerata, pruukata, pännä,
präntti, sipula ja vellinki. Hauska
esimerkki on myös Turun murteen
sana sinkku, joka tarkoittaa
kinkkua ja on lainattu sanan
skinka suhuäänteellä alkavasta
ääntämyksestä.
Yhteydet Ruotsiin jatkuivat vilkkaina
myös keskiajan jälkeen.
Ruotsista muuttaneet kauppiaat,
virkamiehet ja käsityöläiset
välittivät uusia muotivirtauksia,
sillä heillä oli runsaasti kontakteja
ja sukulaisuussuhteita emämaahan.
Hienoina ja arvostettuina
pidetyt lainasanat näkyivät
muun muassa pukeutumisessa
ja muodissa, esimerkiksi kam-
10 Suomen Turku N o 4/2020
Laitumel
Misä
Sääki Vähä
jollai
Venepaikal
kofta ’kampausviitta’, klänninki,
parasolli, patinat, ponksu(uni)
’musta miesten takki’, potforit ja
silkkistörmäri (oltiinhan yliopistokaupungissa!).
Lainasanoja
oli myös ruokakulttuurissa, kuten
ankkastokka, fleetta, lenkti,
linkonasyltti, karotti, löökki, opsäärninki
’leikkele’, prässyltty,
sallatti, setsuri, snoolsoppa.
Suomenkielinen palvelusväki
omaksui niin sanotusta kyökkiruotsista
runsaasti myös arkiseen
elämänmenoon liittyviä
sanoja, jotka tuntuivat tuoreemmilta
kuin omaperäiset. Näistä
esimerkkeinä förkkeli, huushollata,
moretteri, paaripunkka,
pranstakka, runteli ja trekoli.
Turun murteesta alkoi näin kehittyä
vahvasti ruotsivoittoinen:
Sää stryykkät pluussias. / Rinkeplummat
o ussen kans enkloi.
/ Muusitöytil voi pualamikin
töytätä. / Jauhoi pruunata
niin kaua et ne o iham pruunei.
/ Kyl täyty huame mukulat paarata.
/ Älä juat tommottos tassilt
kaffet. / Prännärim panttin
kaffekupil pööni sit.
Kaupunkimaiseen yhteiskuntaan
ja elämänmenoon liittyvä
lainasanasto on ollut erilaista
kuin ympäröivällä maaseudulla.
Tällaisista lainoista
mainittakoon muutama: kaaveli,
palkonki, paratitrappu, tiakonaalikäytävä,
trotvalli, poorvaunu,
piili, promssata, töötätä
töötil, viinapränni ’viinanpolttimo’,
föörmanni, panksuuni, petyki
ja tisputentti. Kaupungeissa
KUUNTELE JUTTU Turkuseuran Youtube-tilillä.
Koltiaissi
Uumanpaikast
Ollenkka
Onk
prohtama
Sukkelamp
Kaivamise
on voitu myös istuskella kaffeloissa
tai trahteereissa nauttimassa
kaffetta, kaffemplöröä ja
paakkelsseja: Siäl oli hyvä trahtamentti.
/ Se särveraja ...se ei
koskam pillannu. / Otti se vähän
troppiki ’viinaa’.
Turun kielen ominta ydintä
edustaa edelleenkin 1800-luvulta
periytyvä piispanmunkki,
jossa sanat piispa ja munkki
ovat vanhoja keskiaikaisia ruotsin
lainoja. Tätä sokerikuorrutteella
päällystettyä munkkia ei
parane Turussa nimittää ”berliininmunkiksi”.
●
Seuraavassa Suomen Turku
-lehdessä käsitellään ruotsinkieliseltä
työväestöltä lainattuja
sanoja.
Maija Grönholm on Turkuseuran
murreasiantuntija,
joka kerää ja tutkii Turun
murretta toispualt ja tältpualt
jokke ja tykkää "kaikkest
enempi Turu murtte nuatist ja
hauskasist sanoist".
Lähteet: Grönholm, Maija. Ruotsalaiset
lainasanat Turun murteessa.
Åbo Akademi 1988. Häkkinen, Kaisa.
Svenska lånord i finskan. Teoksessa
M. Tandefelt (toim.) Finländsk svenska
från medeltid till 1860, s. 385-398.
Helsingfors 2019.
Rupes
Valla
Jokirannas
Järkke
Ainaki
On
Kalastam
Tommott
IAnkaik
Toispua
Hiano
Sillai
Ruokkimise
Rappus
Päältpäi
Pihalt
Sanos
Anneta
Tykäny
Sanosiv
Kääntän
Vihane
Huama
Jottai
Ollenkka
Häppem
Kippama
suurTori
Mihink
Sanosiva
kyt
Viäl
ä
Kadonneen Turun jäljillä
k
as
is
kine
l
s
is
Ompelijattaret viimeistelevät paitoja
Rauhankatu 15:n tehtaassa 1930-
luvulla. Kuva TMK/ Mauno Mannelin.
Paidan takana on nainen
Turkulainen kauppiaan leski Caroline Juselius alkoi vuonna 1865 ommella paitoja. Neljä vuotta myöhemmin sai
alkunsa suomalainen paitateollisuus, kun C. Juselius Skjortfabrik syntyi.
a
y
ät
l
l
ä
Caroline Juselius oli taitava
ompelija ja jäätyään leskeksi
hän alkoi elatuksekseen
ommella. Ensin liinavaatteita, mutta
kohta jo paitoja. Caroline oli kauppiaan
leski – siis oletettavasti hyvin
toimeentuleva turkulainen. Hänellä
oli käytössään myös tuohon aikaan
harvinainen työväline eli ompelukone,
josta hän mainitsee myynti-ilmoituksessaan
vuonna 1867.
Juseliuksen tuotteet tunnettiin jo
pian hyvästä laadusta ja kotimaisuudestaan.
Toiminta laajeni nopeasti
tehdasmaiseksi, ja Caroline Juselius
haki ja sai tuotannolle vuonna 1869
erioikeuden. Tästä katsotaan suomalaisen
paitateollisuuden saaneen
virallisesti alkunsa. Oli syntynyt yritys
nimeltä C. Juselius Skjortfabrik.
59-vuotias Caroline Juselius siirsi yrityksensä
vuonna 1874 pojalleen Carl
Fredrikille, jolloin tehtaasta alettiin
käyttää nimeä C.Fr. Juselius Skjortfabrik.
Turkulaiset tuntevat sen kuitenkin
parhaiten nimellä Juseliuksen
paitatehdas.
Yritys toimi aluksi Linnankatu 6:ssa.
Suurtorille, Vanhaan Raatihuoneeseen
se muutti vuonna 1879. Parikymmentä
vuotta myöhemmin tehdas
tarvitsi lisätilaa, jolloin Raatihuonetta
korotettiin kolmannella kerroksella.
Carl Fredrik rakennutti tehtaansa
viereen myös asuintalonsa, joka tunnetaan
edelleen Juseliuksen talona.
Helmikuussa 1915, Juseliuksen kuoleman
jälkeen, veljekset Wolter ja
Arthur Nordfors ostivat tehtaan ja
yhdistivät siihen jo omistamansa Turun
sateenvarjotehtaan, joka oli perustettaessa
(1882) ainoa laatuaan
Suomessa. Sateenvarjojen lisäksi
tehdas valmisti tyylikkäitä päivänvarjoja
sekä pinnoitti vanhoja varjoja
uudestaan.
Tuotanto jatkui Raatihuoneella vuoteen
1925, jolloin yritys muutti uusiin
tiloihin Rauhankadulle. Vanha tehdas
ei kuitenkaan jäänyt tyhjilleen. Se
siirtyi kaupungin omistukseen ja sinne
sijoitettiin poliisilaitos. Entisestä
ylimmän kerroksen tehdassalista tuli
poliisien voimistelusali.
Sateenvarjojen valmistus loppui Rauhankadulla
vuonna 1953 ja paitojen
valmistus konkurssin jälkeen 1961.
Vanhin turkulainen valmisvaatetehdas
ehti toimia lähes 100 vuotta.
Juseliuksen paidat olivat tunnettuja
Joutsen-merkistään, joka otettiin
käyttöön vuonna 1929. Sen alla
myytiin Joutsenpaitoja, -kauluksia
ja -pyjamia kuin myös Joutsen-kävelykeppejä,
solmioita ja sateenvarjoja.
Tehdas alkoi vuonna 1933 valmistaa
Jusella-tuotemerkillä korsetteja
ja rintaliivejä sekä myös
miesten paitoja. Mainoslauseissa ei
oltu turhan vaatimattomia: ”Jusella –
quality tailored by JUSELIUS. Vaativan
miehen paita.” ●
Sanna Kupila
Kirjoittaja on Turun
museokeskuksen
tutkija, joka
on kiinnostunut
turkulaisesta teollisuushistoriasta.
täs
Åbo vår stad N o 4/2020 11
Turkuseura
suosittelee
Föripuarist föli!
Testissä Föripuodin kirjat ja tuotteet
Kuva Esko Keski-Oja
Muistojen Heideken
Monen kuulema, rintaa röyhistäen
todettu ”tietenkin Heidekenillä”
on Valde Orrenmaan,
Mia Alhonmäen ja Sanna-Kaisa
Karjalaisen teoksen lähtökohta.
Muistojen Heideken (Sammakko
2020) kertoo turkulaisen synnytyssairaalan
tarinan niin faktan
kuin fiktionkin keinoin. Se on
hieno esimerkki Turun yliopistossa
tehtävästä tutkimustyöstä,
joka pelastaa unohdukselta Heidekenin
persoonat ja sattumukset.
Sujuvan tekstin ja mielenkiintoisen
kuvituksen ansiosta
lukiessa lähes kuulee sen metakan,
joka salissa raikasi yhden
kätilön häärätessä useamman
synnyttäjän haaroissa. Rauno
Lahtisen yleiskatsaukset asettavat
sekä äitiyden että ammattilaisten
työolot osaksi laajempaa
yhteiskunnallista tilannetta.
Barndom i Åbo.
Rackartyg och skruvlockar
I Rackartyg och skruvlockar
(Åbosamfundet 2011) minns man
uppväxten i Åboförorter på
1930-50-talen – platser som i dag
bara ligger en snabb cykel- eller
bussfärd bort men som på den
tiden kunde vara långt från centrum.
Till exempel berättar Eila
Alopaeus om hur hon längtade
tillbaka till Nummisbackens vimmel
då hennes föräldrar byggde
ett hus i Svalberga, intill svampskogarna
och betesmarkerna i
det på 50-talet fortfarande obebodda
Kråkkärret. Från Svalberga
gick endast tre bussar per
dag till centrum. Flera skribenter
skildrar krigstiden. Trots de svåra
tiderna syns leende och lekande
barn på fotografierna. De här
minnesbilderna lever kvar länge
i läsaren.
Turku ennen ja nyt
Kulttuurihistorioitsija Rauno
Lahtisen ja valokuvaaja Merja
Otrosen teos Turku ennen ja
nyt (Turkuseura, 2. painos 2018)
esittelee yli sata turkulaista kaupunkimaisemaa
kuvapareina.
Silmiinpistävää ja jo hyvin tunnettua
on puutalojen katoaminen
uusien rakennusten tieltä,
mutta kuvista voi nähdä paljon
muutakin. Åbo Svenska Teater
seisoo jykevästi paikallaan
ja torikauppaa tehdään edelleen
kesät ja talvet, vaikka ympärillä
myllätään. Ihmiset käyvät
yhä paseruilla ja viettävät aikaa
jokivarressa. Veneitä ja laivoja
on tosin Aurajoen rannoilla nykyään
vähemmän katseltavaksi
– sama koskee lunta ja jäätä.
Turku muuttuu ajan myötä, mutta
turkulainen ja turkulaisuus on
ja pysyy.
Laura Tikkanen
12 Suomen Turku N o 4/2020
Kurkistus kirjaan
"Kauppatori
on ollut Turun kaupallinen keskipiste
Turun palon jälkeisistä ajoista
lähtien, jolloin C. L. Engel suunnitteli
paikalle entistä paljon suuremman
toriaukion. 1800-luvulla aukion
nimi tosin oli Aleksanterintori.
-- Kauppatori ei 1950-luvun talvina
hiljentynyt kireilläkään talvisäillä.
Vanhan kuvan perunoita kauppaava
torimummo sinnittelee torilla
pakkasesta huolimatta. Tosin myös
tämän päivän torikauppiailta löytyy
sinnikkyyttä. Vanhassa kuvassa
kauppias on saanut viereensä lauman
kesykyyhkyjä eli puluja, jotka
yleistyivät Turussa 1900-luvun
alussa. Sen jälkeen ne ovatkin menestyneet
Suomen kaupungeissa
mainiosti.
Taustalla näkyvä Åbo Svenska Teater
on ollut yksi kauppatorin keskeisimmistä
rakennuksista vuodesta
1839 lähtien. Se oli Turun ensimmäinen
pysyvä teatterirakennus.
Huomattavin muutos on ollut vanhan
pääpostin purkaminen ja KOPkolmion
rakentaminen 1960-luvun
alussa. Kansallis-Osake-Pankki
järjesti vuosikymmenen alussa
arkkitehtikilpailun tulevan Turun
pääkonttorinsa suunnittelusta. Kilpailun
voitti Viljo Revell, joka oli
juuri noussut maailman maineeseen
voitettuaan Toronton kaupungintalon
suunnittelukilpailun.
Vanha Postitalo purettiin syksyllä
1961. Vuonna 1964 valmistunut
ja hätkähdyttävän moderni KOPkolmio
nousi heti kauppatorin ympäristön
uudeksi maamerkiksi.”
(s. 48, 62–63)
Kauppatorilla on aina lähiruokaa
saatavilla. Kuvassa
vuoden 1955 pakkasilla
perunakauppa käy.
Kuva: Turun kaupunginarkisto
/ S. Mäkipää.
Åbo vår stad N o 4/2020 13
Turun Henki
Satavuotiaan
säännöillä
Teksti: Christina Torro Kuvat: Hilkka Orrensalon kotialbumi, Ari Heinonen, Christina Torro
Pikkuinen Port Arthur onnistuu olemaan samalla kertaa arvokas ja trendikäs, historiallinen
ja nykyaikainen. Pihapiirien mukulat pitävät satavuotiaan Portsan liikkeessä.
Kukapa ei olisi käynyt Port Arthurin
kaupunginosassa ihailemassa yli satavuotiaita
talovanhuksia haaveillen
samalla siitä, millaista elämä onkaan ollut
samoilla kaduilla kauan sitten?
– Viihtyisyys ja kauneus ovat aina ajankohtaisia.
Yli 100-vuotiaan puutaloalueen
arkkitehtuuri puhuttelee yhä, kertoo kaupunginosayhdistys
Portsa ry:n puheenjohtaja
Sari Raunell.
Hänen mukaansa portsalaiset arvostavat
omaa asuinympäristöään ja haluavat pitää
siitä huolta.
– Meillä on kaikki mukavuudet, mutta
käytössä on edelleen portsalaiset eli hellakakluunit
ja kellarit saattavat olla maapohjaisia.
Kahdessa tai kolmessa asuinkerroksessa
eläminen pitää liikkeessä.
Siksi me varmaankin olemme innokkaita
järjestämään ja osallistumaan tapahtumiin
Portsassa.
14 Suomen Turku N o 4/2020
Port Arthur
Virkeän puutaloalueen erityisyys on huomattu myös kotinurkkia
laajemmalti, ja Suomen Kotiseutuliiton asiantuntijaraati
valitsikin Port Arthurin vuoden kaupunginosaksi
vuonna 2001, kun tunnustus jaettiin historiassaan
ensimmäisen kerran. Tunnustuksen valintaperusteena
olivat kaupunginosan aktiivisuus ja kansalaistoiminta.
Vaikka meriitistä on aikaa toistakymmentä vuotta, Portsan
sosiaalinen toiminta kukoistaa ja voi hyvin edelleen:
naapureita tervehditään heleästi, oman pihan lapset
tunnetaan nimeltä ja kulmakunnan mukulat kasvoilta,
pihaparlamentit kokoontuvat ja talkoihinkin riittää väkeä.
Portsalaisuudelle ominaista on yhteisöllisyys eli
yhdessä tekeminen, toisista välittäminen ja arjen kokeminen.
– Portsassa olet osa yhteisöä, joka koostuu ystävistä eli
omalla pihalla ja aidan takana asuvista naapureista. Mehenki
on vahvana Portsassa läsnä. Täällä on hyvä asua,
Sari kehuu.
Jaetut vessanpöntöt
Port Arthurin puutaloalue ei suinkaan ole ollut aina trendikäs.
Puutalot rakennettiin alun perin vähävaraisen
työväestön kodeiksi, niinpä portsalaisista talonkirjoista
voi löytää merkintöjä monenkirjavista ammattinimikkeistä
sadan vuoden takaa.
” Portsassa
olet osa
yhteisöä, joka
koostuu ystävistä eli
omalla pihalla ja
aidan takana
asuvista naapureista.
⊳ Portsan ytimessä ollaan, kun sileä asfaltti
muuttuu jytyyttäväksi mukulakiveksi.
▼ Portsa ry:n puheenjohtaja Sari Raunell
nauttii aktiivisen kaupunginosan pöhinästä.
Ensimmäisiä Turun Työväen Rakennus- ja Asunto-osakeyhtiö
Puistorinteen asukkaita ovat olleet esimerkiksi
salvumies, vaununvoitelija, lautapihan työmies, tynnyrintekijä
ja palvelijatar. Alueella asui ammattimiehiä,
teollisuuden työväkeä ja käsityöläisiä perheineen. Tilat
olivat ahtaat. Parinkymmenen neliön hellahuoneessa
saattoi helposti asua nelihenkinen perhe.
Asuntojen peruskorjaaminen ja laajentaminen yleistyi
toden teolla vasta 1970-luvun lopulla ja 80-luvulla, kun
Portsan alueelle vahvistettiin vuonna 1982 rakennusten
purkamisen estävä suojelukaava. Siihen saakka asuntoja
ei oltu koettu järkeväksi alkaa uudistaa, kun varsin
todennäköisenä vaihtoehtona oli Portsan tonttimaiden
jääminen grynderien havittelemien kerrostalokolossien
alle.
– Sisävessat saatiin vuonna 1979, siihen saakka sinniteltiin
takapihan ulkovessalla, kertoo paljasjalkainen portsalainen
Anne-Maija Pulkkinen, jonka perhe on asunut
vuodesta 1956 Puistorinteen asunto-osakeyhtiössä.
– Vessaan noustiin korkeita portaita, eikä kaikille perheille
ollut omaa pönttöä, vaan useampi perhe jakoi
saman luukun. Vessapaperi oli ohutta silkkipaperintapaista,
niitä oli pienissä arkeissa rautalangan päässä.
Pikkulapsena suurta huvia oli tuon rautalangan heiluttelu.
Siitä ne silkkipaperit lähtivät kivasti leviämään, kun
vähän heilutti, Anne-Maija kertoo. ⊲⊲
Åbo vår stad N o 4/2020 15
Vanhat työväenasunnot ovat
vuosien mittaan muuttuneet
viihtyisiksi kodeiksi.
Nyrkkipyykkiä ja piilosta
Eläminen 1960-luvun Puistorinteessä
oli muiltakin osin niukkaa
ja alkeellista. Asuntoihin tuli ainoastaan
kylmä vesi, lämmintä
sai, kun keitti kattilassa hellalla.
Pesutiloja ei asunnoissa ollut, joten
kerran viikossa käveltiin ylös
Arvinkatua Tonavan saunalle,
joka oli yksi Turun yleisistä saunoista.
Muulloin piti pärjätä pesuvadilla.
– Minut vietiin parin kuukauden
ikäisenä päiväkotiin Puutarhakadulle.
Siihen aikaan oli kunnon
talvet, ja asunto oli tietysti jääkylmä,
kun leskeksi jäänyt äitini
tuli töistä kotiin kahden pienen
lapsen kanssa.
Lapsiperheen elämä oli työlästä
silloinkin – tosin hieman
eri tavalla kuin nykyään. Pyykit
pestiin nyrkkipyykillä. Valkoiset
lakanapyykit pestiin pesutuvan
pyykkipadassa - ja mankeloitiin
tietysti.
Asuntojen ahtauden vuoksi portsalaislapsia
ei tarvinnut patistaa
nurkista pihalle, vaan ulkoleikit
omalla ja naapureiden pihoilla
olivat tapa viettää aikaa.
– Piilosta, polttopalloa, kymmenen
tikkua laudalla, narun ja ruudun
hyppelyä, luettelee Anne-
Maija lapsuuden leikkejään.
– Paras pihakaverini oli Maarit,
jonka kanssa käytiin Annanpuistossa
keinumassa. Kerrankin keinuttiin
niin paljon, että oksensin
kotiin päästyäni.
Portsan sydämessä sijaitsevan
Annanpuiston keinut ovat kovassa
käytössä tänäkin päivänä.
Menneiden vuosien keinujat
ovat kasvaneet aikuisiksi ja
vauhdit nipistelevät nyt uusien
keinujien vatsanpohjaa.
Portsan mukuloilta eivät
leikit lopu
Portsalaiset mukulat ovat säilyttäneet
ulkoiluintonsa myös asuntojen
väljentyessä, ja ulkona tekemistä
keksii digiaikanakin.
– Piilosta, vankilahippaa, piitä,
keinupolttista, kirkonrottaa, luettelee
Puistorinteen lapsilauma
lempileikkejään vuonna 2020.
– Ja potkitaan takapihalla palloa,
jos siellä ei ole autoja parkissa.
Varotaan kyllä pyykkejä, ei me
vedetä mitään ilmureita pyykkejä
päin, kertovat 7-vuotiaat jalkapalloilijat
Taito ja Mikael.
Puistorinteessä on kymmenisen
leikki-ikäistä lasta – heidän oman
arvionsa mukaan lukumäärä on
sopiva ja riittää hyvin leikkien
aikaansaamiseksi. Vuonna 1907
rakennettujen puutalojen pihapiiri
on aikuisen näkökulmasta
viihtyisä ja kodikas, lapsille sama
piha näyttäytyy lukuisten mahdollisuuksien
leikkipaikkana,
joka on täynnä piiloja ja jemmoja.
Pihaleikeistä ei kuitenkaan aina
selvitä ilman toruja.
– Vähän aikaa sitten me pelattiin
vankilahippaa, ja meille sanottiin
ettei roskiskatoksessa saa olla.
Mutta kyllä me silti ollaan oltu, paljastaa
eräs lapsista ja muut nyökkäilevät
tarmokkaasti mukana.
16 Suomen Turku N o 4/2020
Suurin osa Halisten kerrostaloista
on valmistunut 1990-luvulla.
Puistorinteen lapsia vuonna 2020 ja 1920-luvulla.
Sääntöjä sukupolvelta toiselle
Osa aikuisten väliintuloista koskee turvallisuutta -
satavuotiasta pihapiiriä kun ei ole suunniteltu tämän
päivän standardien mukaan.
– Täällä on sellainen sääntö, että tuon yhden talon
takaa ei saa ajaa fillarilla. Siellä on sellaisia betonimonttuja,
joihin voi pudota. Se sama sääntö on ollut
täällä kuulemma ihan aina, lapset kertovat.
Ja sääntö kerrotaan yhä eteenpäin seuraaville pihaanmuuttajille.
Suullista perimätietoa, jota ei digiaika
koske.
Olisikohan portsalainen ajankuva ollut kovasti erilainen,
jos se olisi tehty sata vuotta sitten? Pyykit
ovat kuivuneet ulkona silloinkin, omilla portailla
istuttu vaihtamassa naapurin kanssa kuulumisia ja
kulmakunnan mukulat hulisseet pitkin pihapiiriä. Mitähän
tästä sadan vuoden päästä? ●
Christina Torro
Kirjoittaja on periportsalainen,
jonka mielestä turkulaisuus on
mielentila ja asenne.
” Varotaan kyllä pyykkejä,
ei me vedetä mitään
ilmureita pyykkejä päin.
PORT ARTHUR:
• Turun VIII kaupunginosa, joka on rakentunut vuosien
1900–1910 aikana.
• Alueen rajoina ovat Sairashuoneenkatu-Kakolanmäki-
Hansakatu-Ratakatu.
• Vuonna 1981 Port Arthurin alueelle vahvistettiin rakennusten
purkamisen ja julkisivumuutosten tekemisen
kieltävä suojelukaava.
• Museovirasto määritteli vuonna 2009 Port Arthurin
puutalokorttelit ja Mikaelinkirkon valtakunnallisesti
merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi
(RKY).
• Alueella toimii Turkuseuraan kuuluva kaupunginosaseura
Portsa ry. Lisää tietoa kaupunginosaseuroista:
turkuseura.fi/#kaupunginosaseurat
Åbo vår stad N o 4/2020 17
Paikan nimi
Puutarhakatu – Trädgårdsgatan
Puutarhakatu löytyy ainakin
kahdeksasta kaupungista
Suomessa. Mutta
miten Turussa on Puutarhakatu,
vaikka sen kummassakaan
päässä ei ole merkittävää
puistoa?
Puutarhakatu tai oikeammin
Trädgårds
Gatan -nimi annettiin
maistraatin esityksestä
vuonna 1828 C.L. Engelin
laatimaan asemakaavaan.
Keisarillinen senaatti vahvisti
sen 1830.
Nykyisen Portsan kohdalle,
Puutarhakadun linjalle,
merkittiin asemakaavaan
puisto. Kaavassa puistoa
kutsuttiin nimellä Engelska
trädgården, Englantilainen
puutarha. Asiakirjat antavat
vähän tietoa siitä, miten
nimi ilmestyi kaavanimistöön.
Englantilainen puisto
on maisemahistoriassa tunnettu
rakentamistyyli. Se on
”vapaamuotoinen” ideaalimaisema
vastakohtana barokkipuiston
symmetriselle
arkkitehtuurille.
Turussa, kuten ei muuallakaan
Euroopassa, tunnettu
kaupunkipuistoja ennen
1800-lukua. Engelin kaavan
aukioista vain muutama oli
selvästi tarkoitettu istutettavaksi
puistoksi. Näistä yksi
olisi ollut juuri Englantilainen
puutarha.
Puistotyyli ja termi oli
kuitenkin jo Turun herroille
tuttu. Esimerkiksi saaristolaivaeskaaderin
päällikkö,
eversti Victor von Stedingk
teetti Linnankentälle vuonna
1790 Ruotsinsalmen taistelun
muistomerkiksi puisen
obeliskin eli pylvään, jonka
ympärille kasvatettiin englantilainen
puisto.
Portsan rakentaminen
toteutui vasta 1800-luvun
lopulla ja tuolloin Engelin
asemakaava oli jo kahteen
kertaan muutettu. Junarata
lohkaisi ruutukaavasta suuren
kulman eikä Kalastajasatamaa
tullut Puutarhakadun
päähän. Englantilainen
puutarha jäi suunnitelmista
pois.
Engel oli omassa selostuksessaan
ennakoinut,
että Puutarhakatua halkovan
Puistokadun tienoosta
tulisi osa Turun kaikkein
hienointa kaupunginosaa.
Puutarhakadun varrelle hän
suunnitteli myös toisen
kauppatorin, Läntisen Torin.
Englantilainen puutarha olisi
ollut kulmakunnan kruunu.
Lähde: Turun katuja ja toreja,
Turun museokeskus 2011
Iina Paasikivi
Kirjoittaja on Turkuseuran
jäsen ja Turun kaupungin
entinen kaavoitusarkkitehti.
Hän työskenteli nimistötoimikunnan
esittelijänä vuosina
1989–2016.
18 Suomen Turku N o 4/2020
ONNI OLLA TUR
LA
TURKULAINEN.
TURKULAINE
OLET AARRE.
Säkert och högklassigt boende
I ÅBO DIAKONISTIFTELSES
RKULAINEN.
TURKULAISUUS ON TUNNETILA.
SERVICEHEM ESIKKO
ON
LIITY MUKAAN TURKUSEURAAN, JOKA
Uittamovägen 7, 20810 Åbo
PITÄÄ TURUN JA TURKULAISTEN PUOLTA.
Lediga ettor och treor, välkommen att
bekanta dig med våra lägenheter!
Otamme kantaa kaupungin kaavoitukseen ja puolustamme
Turun arvokasta rakennuskulttuuria ja
Turvallista ja laadukasta asumista
vihe ralueita.
TURUN DIAKONIASÄÄTIÖN
OLLA TURKULA
Julkaisemme Turun kuuminta paikallismediaa ja
PALVELUTALO ESIKOSSA
turkulaisuuden pää-äänenkannattajaa Suomen Turku
Uittamontie 7, 20810 Turku
-lehteä. Yhdistyksen jäsenenä saat lehden kotiisi
Vapaana yksiöitä ja kolmioita,
kannettuna neljästi vuodessa. Lue Turun historiasta
tervetuloa tutustumaan!
ja nykypäivästä, kiinnostavista ihmisistä ja ilmiöistä!
Järjestämme myös Turkuun ja Turun murteeseen
Tilläggsinformation:
Lisätietoja:
liittyviä tapahtumia, joihin jäsenet pääsevät maksuttomasti
tai isoilla alennuksilla. Turku-aiheisia kirjoja
Verksamhetsledare Anu Salmi Toiminnanjohtaja Anu Salmi
LAINEN. ONNI
040 184 0123
040 184 0123
turundiakoniasaatio.fi/pa-svenska turundiakoniasaatio.fi
ja muita tuotteita myymme Föripuodissa Vanhalla
Suurtorilla – tuntuvin jäsenalennuksin, totta kai!
Turkuseuran jäsenenä saat lisäksi alennuksia
Vuokra-asuntoja myös Vanhustentalo Vuokossa, Katteluksenkatu 1!
useista turkulaisista kaupoista ja museoista.
SUOMENKIELINEN
NI OLLA TURKU
TYÖVÄENOPISTO
Liity nyt mukaan ja maksa vuoden 2021
jäsenmaksu - saat loppuvuoden 2020
jäsenedut käyttöösi maksuttomasti.
WINK WINK WINK WINK:
ANNA JOULULAHJAKSI ROIMA ANNOS TURKU-
OLLA
LAISUUTTA ELI TURKUSEURAN JÄSENYYS.
TURKULA
OTA YHTEYTTÄ info@turkuseura.fi /
040 6373 600, KERROMME LISÄÄ!
Ilmoittaudu kevään kursseille!
www.turuntyovaenopisto.fi
JÄSENEDUT:
ULAINEN. ONN
Normaalihintaiset pääsyliput -15 % Ei koske ranneketta. | Sibelius-museo, Piispankatu
7. Museokaupan tuotteet -10%. | Turun linnan, Luostarinmäen käsityöläismuseon,
Apteekkimuseon ja Qwenselin talon sekä Biologisen museon
ONNI OLLA
museokauppojen
ja myyntipisteiden tuotteet -10%. | Turun Nuori Teatteri, Ursininkatu 4. 1 €:n
TUR
alennus lipun hinnasta. Koskee kaikkia esityksiä. | Turun taidemuseo, Aurakatu 26.
Turun Taidemuseon tuotteet Museokauppa Muusasta -10%. | Wanha Turku kauppa,
Turun Kauppahalli. Kaikki tuotteet -5% (ei postimerkit).
Turkuseuran kävelykierrokset. Jäsenet 5€/hlö, norm. 8€. | Turun lähiöt -luentosarja.
Ks. lisätiedot s.25. Jäsenille maksuton, muut 8€. | Hovikulta, Hämeenkatu 14. Tietyt
normaalihintaiset korut (esim.Kalevala) ja kellomerkit (mm. Leijona) -20%. | Optikko
Ukkonen, Hämeenkatu 1, Turun optiikka, Humalistonkatu 5. Normaalihintaiset
tuotteet -20%. | Aboa Vetus & Ars Nova, Itäinen Rantakatu 4–6. Normaalihintaiset
pääsymaksut -10%. | Brinkkalan pihan käsityöläispuodit Outolintu, Anne Lundén,
Vanha Suurtori 3. Kaikki tuotteet -10 %. | Johanna Kaihdin, Eerikinkatu 38. Normaalihintaiset
säle- ja rullakaihtimet -15% | Merikeskus Forum Marinum, Linnankatu 72.
Åbo vår stad N o 4/2020 19
Turun flikka ja poika
Turkuseura järjesti lokakuussa Turun murteen kirjoituskurssin.
Kurssin vetäjänä oli Turkuseuran oma murreguru Esa Laukkanen.
M
un tehtäväks annettim puhhu
Turu murtten kurssist. Nyt on
totinem paikka.
Kurssi alkoi rennolla tutustumisella toisiimme.
Paljasjalkaisten turkulaisten
lisäksi tunneille osallistui muualtakin
Suomesta kotoisin olevia.
Kurssin opettaja Esa Laukkanen on
suomen kielen opettaja, joka harrastaa
vapaa-ajallaan monipuolisesti murretta.
Esan viimeisin julkaisu on Maija
Grönholmin kanssa toteuttama Ruvetas
prohtama -murresanakirja.
Ensimmäistä tekstiä murteelle kääntäessä
nousi esiin kysymyksiä murteen
kirjoitusasusta. ”Miksi tuohon tulee n-
kirjain ja tähän sanaan ei?”
N-ongelma ratkesi lyhyellä säännöllä:
jos -n kuuluu johonkin taivutuspäätteeseen,
muuttuu se m-kirjaimeksi, jos
seuraava sana alkaa p:llä, esimerkiksi
”pojam pallo”. Jos taas seuraava sana
alkaa t:llä tai k:lla, pysyy n-kirjain viimeisenä,
esimerkiksi, ”pistetän tossut
jalka”, ”mää menin kauppahalli”. Mutta
-kin -päätteestä n-kirjain häviää, esimerkiksi
”flikanki polkupyärä”, ”mää
kävinki kirjastos”.
Entä mimmottos Turu murret puhuta?
Vai kummottos?
Murteen puhumiseen pääsee parhaiten
kiinni puhumalla ääneen: toistamalla
asioita ja kuuntelemalla toisen
puhetta. Toki myös lukeminen ja ”kielioppisääntöjen”
kertaaminen auttavat.
Toiselle suuhun sopivampi sana on
”melkkest”, toiselle taas ”melkke”.
Nämä ovat makuasioita, joista ei Esan
mukaan sovi kiistellä. Yhdellä murteella
on monta puhujaa.
Esan kans funteratti jatko täl kurssil.
Kato lisätiaroi Turkuseuran tapahtumasivuilt.
●
Paula Pukkinen
enne mailmas Turu Flikka
Joulutervehdys
Yliopistonmäeltä!
Turun yliopisto toivottaa hyvää
joulua ja kiittää samalla kaikkia
turkulaisia 100 vuotta kestäneestä
yhteiselosta, yhteistyöstä ja tuesta.
Tieteen ja tiedon valaisemaa uutta
vuotta ja tulevaisuutta!
20 Suomen Turku N o 4/2020
Turkuseuran tapahtumia
Turussa lähiöitä rakennettiin rikkaille ja köyhille
Teksti: Tuija Hellén
Turkuseuran historiajaosto ja Turun
suomenkielinen työväenopisto järjestävät
keväällä 2021 luentosarjan Turun lähiöistä.
Luennot perustuvat Petri Aallon ja Mikko
Laaksosen pian ilmestyvään Turun lähiöt
- aluerakentaminen Turun kaupunkiseudulla
–kirjaan.
Turku-aiheisista tietokirjoistaan tunnetut
Aalto ja Laaksonen luennoivat aiheesta
yhdessä. Maanmittarina työskentelevälle
Aallolle lähiökirja on viides hänen kirjoittamansa
teos, ammattitietokirjailija Laaksoselle
kahdeksas. Lähiöt ovat kiinnostaneet
kumpaakin lapsuudesta asti.
– Iso osa turkulaisista asuu lähiöissä ja
ne ovat merkittävä osa Turun maisemaa
ja lähihistoriaa. Nykyään lähiöpuheessa
nousevat aika usein esiin ongelmat. Me
halusimme kirjoittaa lähiöistä neutraalisti,
Aalto toteaa.
Laaksonen mainitsee, että Turussa lähiöitä
rakennettiin kaikille, niin varakkaille kuin
köyhillekin. Hän kuvaa Turkua hyvin merkittäväksi
lähiörakentamisen paikaksi koko
maan kannalta.
Turkuseuran historiajaoston puheenjohtaja
Rauno Lahtinen kertoo luentojen olleen
hyvin suosittuja: osallistujia on ollut usein
yli sata luentoa kohti. Koronatilanteen takia
osallistujamäärä on nyt rajoitettu noin 50
ihmiseen, jotta voidaan taata turvavälit.
Luennot järjestetään Turun suomenkielisen
työväenopiston 1. kerroksen luentosalissa,
osoitteessa Kaskenkatu 5. Ne ovat maksuttomia
Turkuseuran jäsenille.
Turkuseuran kevään luentosarja: Turun lähiöt
1. Lähiöaate
4.
Kaavoituksen
monet vaiheet
5.
Lähiörakentaminen
Turun naapurikunnissa
16. helmikuuta klo 17.30–19 luento keskittyy
lähiöaatteeseen, sotien jälkeiseen
asuntopolitiikkaan ja lähiötalojen rakennustekniikkaan.
Lähiörakentaminen oli
iso valtakunnallinen ilmiö, jolla vastattiin
sodan jälkeen asuntopulaan. Luennoitsijat:
Petri Aalto ja Mikko Laaksonen.
2.
Turun varhaiset
lähiöt
Käsiteltävänä 2. maaliskuuta klo
17.30–19 ovat Turun varhaiset lähiöt
Iso-Heikkilä, Patterinhaka ja Vasaramäki.
Patterinhaka on Turun ensimmäinen
lähiö ja sen rakentamiseen liittyy useita
kaavoitusvaiheita. Luennoitsija: Petri
Aalto.
Luennolla 16. maaliskuuta klo 17.30–19
kerrotaan kaavoituksen monista vaiheista
ja lähiöistä esittelyssä ovat Kurala,
Uittamo ja Ilpoinen. Näillä lähiöillä on
tavanomaista monipuolisempi suunnitteluhistoria
ja niistä löytyy erilaisia
talotyyppejä. Luennoitsija: Petri Aalto.
23. maaliskuuta klo 17.30–19 puhutaan
lähiörakentamisesta Turun naapurikunnissa
Raisiossa, Naantalissa, Kaarinassa
ja Liedossa. Turun naapurikunnat
toteuttivat lähiöitä, jotta niitä ei liitettäisi
Turkuun. Luennoitsija: Mikko Laaksonen.
⊳ Patterinhaka on Turun
ensimmäinen lähiö. Etualalla
Asunto Oy Patterinmäen
pistetalot. Postikortti
Petri Aallon kokoelma.
3.
Aluerakentamissopimukset
9. maaliskuuta klo 17.30–19 aiheina
ovat aluerakentamissopimukset ja
lähiöistä Suikkila, Jyrkkälä ja Turun suurlähiöt
Runosmäki ja Varissuo. Suurlähiöille
tyypillistä on muita lähiöitä korkeampi
palvelutaso ja tasokkaampi asemakaava.
Luennoitsija: Mikko Laaksonen.
⊳ Mikko Laaksonen
ja Petri Aalto
suosittelevat
luentosarjaa
kaikille kaupungin
historiasta
kiinnostuneille.
▲ Uittamon kerrostalorakentaminen
alkoi
Rusthollinkadulta.
Kuva Petri Aalto.
Åbo vår stad N o 4/2020 21
Toivotamme turkulaisille
Hyvää joulua!
Turkuseuran tapahtumia
SYYSKOKOUS –
ILMOITTAUDU
MUKAAN
Turkuseuran syyskokous on ke
25.11. klo 18. Koronatilanteen
takia suosittelemme jäseniä osallistumaan
kokoukseen ensisijaisesti
etänä.
Ilmoitathan itsesi tapahtumaan
lähettämällä sähköpostia info@
turkuseura.fi. Jos haluat osallistua
tilaisuuteen paikan päällä
Vanhalla Suurtorilla, Brinkkalan
talossa, ilmoita myös se sähköpostilla.
Kirjoita sähköpostiin
nimesi, jäsennumerosi ja sähköpostisi.
Kaikille verkkokokoukseen
osallistuville lähetetään
osallistumislinkki kokouspäivänä.
Syyskokouksessa käsitellään yhdistyksen
sääntömääräiset asiat,
kuten hyväksytään seuraavan
vuoden toimintasuunnitelma ja
talousarvio. Kokouksessa valitaan
myös uusi puheenjohtaja.
Lämpimästi tervetuloa!
FÖRIPUODIN
JOULU
Turkulainen hankkii jouluostokset
ja joulumielen luonnollisesti
Turkuseuran Föripuodista (Vanha
Suurtori 3), eikös? Turku-aiheisia
tuotteita tarjoava kauppa
on avoinna ti-pe klo 13–17.
Joulumarkkinaviikonloppuisin
28.11.–20.12. puoti on lisäksi
avoinna la&su klo 11–17.
Föripuoti ja Turkuseuran toimisto
on kiinni 23.12.–10.1. ja aukeaa
jälleen ti 12.1.2021.
TURUN MURTEEN
KIRJOITUSKURSSI
Turkuseuran murregurun Esa
Laukkasen vetämä Turun murteen
suosittu kirjoituskurssi saa
jatkoa! Kurssilla opitaan tunnistamaan
murteemme erityispiirteitä,
kirjoittamaan murretta ja
kääntämään yleiskielistä tekstiä
Turun murteelle. Osallistuminen
ei edellytä aikaisempia opintoja.
Ainoa ehto on, että rakastaa
Turun murretta! Kurssi sisältää 5
kokoontumista: ma 1.2., to 4.2.,
ma 8.2., to 11.2. ja ma 15.2.
klo 17– 18., max 15 osallistujaa.
Hinta jäsenille 20 e, muille 25 e.
Ilmoittautumiset: info@turkuseura.fi
MURREKERHOT
TAUOLLA
Murrekerho ei kokoonnu toistai-
www.tsisannointi.fi
22 Suomen Turku N o 4/2020
Vi önskar åbobor
God jul!
seksi koronatilanteen takia. Kun
tautitilanne helpottuu,
kerhon kokoukset pidetään normaalisti.
Muutoksista ilmoitetaan
erikseen. Murrenälkää voi taltuttaa
esimerkiksi kuuntelemalla
Turkuseuran Youtube-kanavalta
ääniartikkeleita ja uutisia sekä
lukemalla Suomen Turku -lehteä.
Svenskt program
TURUN LÄHIÖT-
LUENTOSARJA
Turkuseura ja Turun suomenkielinen
työväenopisto järjestävät
keväällä 2021 luentosarjan Turun
lähiöistä. Katso lisätiedot s. 21.
Finlands äldsta dagstidning
ÅBO UNDERRÄTTELSER
åu.fi
Temat för nästa år är Stadsdelarna
i Åbo, med särskilt tonvikt
på hur de olika stadsdelsföreningarna
fungerar och vad som är
aktuellt just nu.
Tisdagen den 26.1.2021 kl.
17.00 inleder vi årets verksamhet
och en ny serie besök i Åbosamfundets
svenska program. Vi träffas
på Gertrudsbacken (hörnet
av Gertrus- och Karinsgatorna)
och blir sedan guidade av Henrik
Halonen, ordförande i Asukasyhdistys
Kerttuli. Henrik kommer
att berätta om de många husen
från 1920-talet och så vandrar
vi vidare till det nyaste inom
stadsdelen, nämligen husen
mellan Österlånggatan och Kuppisparken.
Promenaden avslutas
med en kopp kaffe, där vi får
höra mera om verksamheten
inom denna stadsdelsförening.
Tisdagen den 16.2. kl. 17.00
i Brinkkalahusets Möötti få vi
kunna lyssna till Stefan Norrgård
i en föreläsning som behandlar
klimatförändring och hans forskning
kring islossningen i Aura å.
Onsdagen den 10.3.2021 handlar
programmet om stadsdelen
Jäkärlä, och vi gräver oss verkligt
långt tillbaka i tiden rubriken
”Stenåldersmysteriet i Jäkärlä”.
Arkeologen Jan Fast berättar om
områdets särdrag och historia
och det man vet om de unika
fynd man hittills hittat. Detta är
ett program som vi kan erbjuda
i samarbete med Åbo svenska
arbetarinstitut och vi samlas i
deras utrymmen, Kaskisgatan
5. Föreläsningen börjar kl. 18.15
och för Åbosamfundets medlemmar
är inträdet gratis. ●
www.ncc.fi
SIGGE ARKKITEHDIT
Åbo vår stad N o 4/2020 23
onnellista uutta vuotta!
Toivotamme turkulaisille
Hyvää
joulua!
SIGGE ARKKITEHDIT
SIGGE ARKKITEHDIT
Vi önskar åbobor
God jul!
Työväenopisto
Vuokra-asuntoja
Vuokra-asuntoja
kotikäyttöön
kotikäyttöön
www.tsisannointi.
HAUTAUSTOIMISTO
HAUTAUSTOIMISTO
Siunatun joulun toivotuksin
Annikki Perttala-Koskinen Oy
Alkuperäinen v.1932 perustettu täyden palvelun perheyritys
Linnankatu
Annikki
3,
Perttala-Koskinen
puh. 02 231 4074,
Oy
www.perttala.
Alkuperäinen v.1932 perustettu täyden palvelun perheyritys
Linnankatu 3, puh. 02 231 4074, www.perttala.
Turun
Työväenyhdistys ry
Lämmin kiitos
kiitos
kuluneesta
kuluneesta
vuodesta.
vuodesta.
Fingerroos Hoiva Oy • siivousapua sekä monipuolista
Fingerroos hoivaa ja Hoiva huolenpitoa Oy • siivousapua koisi p. 044 sekä 734 monipuolista
2283.
hoivaa ja huolenpitoa koisi p. 044 734 2283.
Kiitos menneistä vuosista!
Loppuunmyynti
Humalistonkatu 10, 20100 Turku
(02) 233 3261, 050 362 8558
Humalistonkatu 10, 20100 Turku
www.angelikaturkis.fi Turku
(02) 233 3261, 050 362 8558
www.angelikaturkis.fi
(02) 233 3261, 050 362 8558 | www.angelikaturkis.fi
Turun Kokoomus
turunkokoomus.fi
29
29
28
Turun Keskusta
- Molemmil pualil jokke -
Aitoa välittämistä, turkulaisten edun
ja hyvän arjen puolesta. Aina.
Vihreät De Gröna
nära dig – lähellä sinua!
24 Suomen Turku N o 4/2020
Turkuseura julkaisee
Manu-tuotesarjan
Turkuseura lanseeraa uusia tuotteita joulumarkkinoille.
Päähenkilönä on presidentti Mauno Koivisto.
Mauno Koivisto oli mukana
perustamassa Turkuseuraa
vuonna 1957. Väitöskirjallaan
juuri valtakunnalliseen
kuuluisuuteen noussut tohtori puhui
yhdistyksen perustamiskokouksessa
kotiseututyön tarpeellisuudesta.
Vuonna 1982, Turkuseuran viettäessä
25-vuotisjuhliaan, presidentiksi
noussut Koivisto lähetti henkilökohtaisen
tervehdyksen yhdistykselle.
”Ilokseni totean, että neljännesvuosisata
sitten perustettu Turku-seura
toimii vielä vireänä. Lähetän sydämellisen
tervehdykseni Turku-seuran
jäsenille ja kaikille
turkulaisille. Te tiedätte
lämpimän kiintymykseni
turkulaisiin ja myönteisen
mielenkiintoni
Turkua koskeviin kysymyksiin.
Olenhan
yksi Teistä.”, kirjoitti
Koivisto.
Mauno Koivisto valittiin
Turkuseuran
kunniajäseneksi yhdistyksen
35-vuotisjuhlakokouksessa
vuonna 1992.
Kunniajäsenyyttä perusteltiin
sillä, että presidentti oli
tehnyt Turkua ja Turun murretta
laajasti tunnetuksi.
Mauno Koivisto syntyi Turussa,
Heidekenillä 25. marraskuuta
1923. Hän pääsi ylioppilaaksi
Turun Suomalaisesta Yhteiskoulusta
vuonna 1949 ja
valmistui filosofian tohtoriksi Turun
yliopistosta vuonna 1956.
Koivisto työskenteli Turun satamatyökonttorin
hoitajana vuosina
1948–51 ja sai työssään aiheen
väitöskirjaansa Sosiaaliset suhteet
Turun satamassa. Vuosina 1951–53
hän oli Eurajoella ja Vahdolla kansakoulun
opettajana ja tämän jälkeen
Turun kaupungin ammatinvalinnanohjaajana
vuoteen 1957 asti, jolloin
hänestä tuli myös Turun kaupunginvaltuutettu.
Samana vuonna hän
kuitenkin muutti Helsinkiin ja aloitti
työt Helsingin Työväen Säästöpankin
johtajana.
Manu-tuotesarja sisältää muun
muassa mukeja, kangaskasseja ja
keittiöliinoja. Idea on lähtöisin Turkuseuran
toiminnanjohtajalta Kati
Leskiseltä.
– Haluamme kunnioittaa edesmennyttä
Mauno Koivistoa ja nostaa hänet
esille nimenomaan turkulaisena.
Vaikka hän eli suurimman osan
elämästään muualla, Turussa
ovat hänen juurensa. Koivisto
tapasi myös elämänsä rakkauden,
Tellervon, Turussa
ja pariskunnan tytär
Assi syntyi täällä, Leskinen
sanoo.
Koivisto tunnettiin Turun
aikoinaan ”Maukkana”.
Tuote sarja päätettiin
kuitenkin nimetä
”Manuksi”, koska sillä
nimellä suomalaiset ovat
tottuneet häntä kutsumaan.
Sarjan toteuttamiseen on
kysytty suostumus Assi Koivisto-Alloselta.
Graafikkona on
työskennellyt turkulainen Teemu
Kaitanen.
Manu-tuotteet ovat myynnissä
Föripuodissa (Vanha Suurtori 3)
joulukuun alussa. ●
Åbo vår stad N o 4/2020 25
Tapahtui kerran Turussa
Kotivuorten
kirottu päivä
Teksti: Laura Tikkanen Kuvat: Ari Heinonen
Show on saatava, tuumasi tutkija Salme Kotivuori kiivetessään rajussa ukonilmassa kohti Turun
linnan tornia. Juttusarjassa julkaistaan tarinoita turkulaisilta Turusta.
Se
tapahtui
30 vuotta sitten, kun palasin
sapattivapaalta työhöni Turun
linnaan.
Linnassa oli saatu esilinnan korjaustyöt valmiiksi
ja nyt lähes 40 metrin korkeuteen kohoavan
länsitornin eli satamanpuoleisen tornin kupeessa
seisoivat rakennustelineet. Torni on linna linnassa,
linnan turvallisin paikka. Siellä oli naisille
pyhitetyt kaksi huonetta ja hopeakamari.
Rakennustelineet oli suojattu valkoisilla pressuilla,
jotka näyttivät aivan valkokankailta. Sain
idean: tehdään valotapahtuma, jossa pressuille
heijastettaisiin musiikin soidessa linnan historiasta
kertovia dioja ja koko länsitorni kylpisi loimottavissa
värivaloissa. Siihen aikaan ei moisia
tapahtumia ollut juurikaan Turussa nähty ja tekniikka
asetti rajoituksia.
Silloinen kulttuuritoimenjohtaja Markku Aukia
innostui ajatuksestani. Aloimme puuhata
linnan valaistusta, musiikkia ja tietenkin tarjoilua
- kaljateltat saatiin. Oli mietittävä liikennejärjestelyjä,
sillä kyseessä oli ensimmäinen sen luokan
suurtapahtuma Linnanniemen alueella. Sponsoreiden
saaminen oli helppoa ja taideopiskelijat
ilmoittautuivat talkoisiin.
Porukkaa alkoi kerääntyä tekemään yhdessä
hienoa tapahtumaa. Olin ylpeä ja innoissani ideani
myötätuulesta, ja keskityin valmistelemaan
yhdessä valotaiteilija Taina Kuuskosken kanssa
kuvien, valon ja värien kokonaisuutta. Musiikista
vastasi muusikko, jonka nimen olen surukseni
jo unohtanut. Pressujen suojissa jatkuivat korjaustyöt,
mutta työmaalta saimme käyttöömme
alumiinisia rakennustarvikkeita, joista tehtiin
torneja diaprojektoreita ja koneenhoitajia sekä
valonheittäjiä varten. Kenraaliharjoitus esityspäivää
edeltävänä iltana sujui loistavasti. Ohjelma
oli upea. Illasta olisi tulossa menestys!
Tapahtumapäivänä nousi tuuli. Katselin ja kuuntelin
sitä huolestuneena nurmikentällä länsitornin
suuntaan tähyillen. Pressut alkoivat lepattaa
ja eiköhän yksi kulma repsahtanut irti ja kiinnitysköysien
löystyessä pressut alkoivat pullistella
juuri muutamaa tuntia ennen h-hetkeä.
Lähdin kiipeämään rakennustelineitä kiinnittääkseni
irronneet pressunarut. Ei siihen aikaan
ollut turvaverkkoja tai muita viritelmiä, vaan kulkusillat
oli koottu laudoista ja telineet heiluivat
ja natisivat ylläni ja allani. Kiivetessäni yhä ylemmäs
pilvet alkoivat kerääntyä mustaksi holviksi
taivaalle ja alkoi kuulua jyrähdyksiä ja myrsky
nousi. Keikuin jalat harallaan telineillä, mutisin
rukouksia ja sidoin pressujen naruja tiukemmalle.
Alkoi salamoida, mutta minun oli saatava kaikki
narut kiinni!
Lopulta laskeuduin alas alumiinitikkaita pitkin
salamoiden räiskeessä ja ukkosen pauhinassa.
Polvet tutisivat ja kämmeniä poltti. Hampaissa
viilsi. Alas päästyäni menin porttiholvin kautta
päälinnan pihalle, jossa tuli talonmies vastaan.
Hän kertoi salaman juuri iskeneen linnan kattoon
ja menevänsä tarkastamaan, tuliko vaurioita.
Näytin punaisia kämmeniäni enkä saanut sanaa
suustani. Olin saanut tuntea salaman iskun luitteni
ytimiä myöten. ⊲⊲
26 Suomen Turku N o 4/2020
Turun linnan länsitornin kupeessa
on jälleen rakennustelineitä,
ja ne tuovat Salme Kotivuoren
mieleen katastrofin kolmenkymmenen
vuoden takaa.
Åbo vår stad N o 4/2020 27
”
Osa tuijotti hölmistyneenä
tornin suuntaan, mutta
useimmat eivät huomanneet
mitään erikoista.
Ilta koitti ja viimein tuli esityksen vuoro.
Hehkuvat värit loistivat pressuilla,
mutta kun diojen piti heittyä valkokankaalle
verkkaiseen tahtiin, kone suolsi
kuvat yhtenä vilinänä ja tahti rauhoittui
vasta sitten, kun tuli sponsorien nimien
vuoro. Ne tulivat yksitellen verkkaisesti
esiin. Huolella valmistettu esitys oli
ohi ja minä olin lyöty.
Tapahtuman markkinointi oli onnistunut,
joten kansaa oli kokoontunut suurin
joukoin. Osa tuijotti hölmistyneenä
tornin suuntaan, mutta useimmat eivät
huomanneet mitään erikoista. Kansa
viihtyi kaljateltoissaan, musiikki raikasi
ja värivalot sentään toimivat. Minä halusin
vajota maan alle ja toivoin jopa,
että olisi ollut parempi, että salama
olisi iskenyt minuun oikein kunnolla ja
olisin kärventynyt rakennustelineille.
Seuraavina päivinä olin alamaissa,
mutta yritin peittää karvaat tunteeni ja
jatkaa työtäni. Valotapahtuman viritykset
purettiin. Valaistuksen suunnittelija
ja muusikko sekä juomapuolesta vastanneet
olivat tyytyväisiä iltaan. ”Lisää
tällaista!”, he sanoivat.
Ammattiylpeyteni oli saanut takaiskun.
Yleisöpalautteita tuli vain yksi, ja sen
vastineeseen sain purettua omaa pettymystäni.
Muutama päivä myöhemmin ryhdyin
lukemaan menneen viikon lehtiä. Silmiini
sattui pieni juttu Tukholmassa
esitetystä Kustaa Vaasa -oopperasta,
jonka ohjaaja oli buuattu ulos ja pääesiintyjäkin
oli joutunut sairaslomalle.
Arvostelun kohteeksi oli joutunut myös
oopperan tuolloinen johtaja, jonka sukunimen
luettuani sain hervottoman
naurukohtauksen. Hänen nimensä
oli Hemberg, siis ruotsinkielinen sukunimikaimani.
Sinä iltana oli siis leijunut
jonkinlainen kirous Hembergien yllä!
Epäonnistuneesta valotapahtumasta
saatiin loppujen lopuksi paljon hyvää
oppia tuleviin tapahtumiin, kuten Turun
Musiikkijuhlien linnassa järjestettyihin
esityksiin. Opin nöyryyttä sekä sen,
että tapahtumia järjestäessä pitää olla
varasuunnitelma. Lisäksi pitää muistaa,
että joskus ovat vastassa suuremmat
voimat.
Salme Kotivuori, 70, on Turun linnan
eläkkeellä oleva vastaava tutkija, joka
on järjestänyt linnassa useita tapahtumia
ja näyttelyjä. ●
Laura Tikkanen
Kirjoittaja on turkulainen kieltenopettaja,
joka nauttii päiväunista ja -lenkeistä
kahden mäyriksensä kanssa.
28 Suomen Turku N o 4/2020
A R K U T J A U U R N A T - K U L J E T U K S E T
T I L A V A R A U K S E T - K U O L I N I L M O I T U K S E T
K U K A T J A S I D O N T A T Y Ö T - P I T O P A L V E L U T
H A U T A K I V I T Y Ö T - P E R U N K I R J O I T U K S E T
E N N A K K O J Ä R J E S T E L Y T P U H E L I N P Ä I V Y S T Y S 2 4 / 7
www.pietet.fi
www.kukkakauppapietet.fi
Eerikinkatu 25, Turku p. 02 2780 760
Kiinamyllynkatu 5, Turku p. 02 2780 777
Henrikinkatu 2, Naantali p. 02 4353 126
Kun elämä päättyy, huolehdimme järjestelyistä
”Tämä on se yö, jona kristityt kaikkialla maailmassa kokoontuvat
kuulemaan, mitä tapahtui kerran pienessä Betlehemin kaupungissa”
Katso kaikki Martinseurakunnan
joulunajan tapatumat osoitteesta
martinseurakunta.fi
Jumalan on kunnia korkeuksissa,
maan päällä rauha
ihmisillä, joita hän rakastaa.
Katso Mikaelinseurakunnan jouluajan
tapahtumat: mikaelinseurakunta.fi
Ole kanssamme yhteydessä somessa:
mikaelinsrk
mikaelinsrk
Rauhallista joulua ja siunausta uuteen vuoteen 2021!
Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt
Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on
merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa
kapaloituna seimessä.
Katso Turun tuomiokirkon
joulunajan tapahtumat
osoitteesta
turuntuomiokirkkoseurakunta.fi
Kuva: Timo Jakonen
93,8 MHz
sekä joulumusiikin nettiradiot
osoitteessa jouluradio.fi .
Yhteistyössä
Kirkko Turussa ja Kaarinassa.
#kuuluujouluun
Åbo vår stad N o 4/2020 29
Vuarine
Riamu raikkampi
aika
– Käpälämäen Kallu teki täsä joulu
alla aika klookiste, Kunu sanos Jussil.
– Ai, kummottos sit?
– Lähetti Korvatunturil kirje ja pyysi,
et arvosa valtakunna joulupukki nimittäis
hänet Nummempakam pääpukiks
ja kolme apulaistontuiks, nimittäi
Hiltuska, Vilperska ja tämä flika Viivi.
Joulupukki nimitti, ihme kyl.
– Mitä tehtävi pääpukil mahta kuulu?
– Kallu rupes ainaki reerama aato
ehtopäiväks pakalaisil silmäntekevil
ja vähä muilki jouluohjelma.
– Niin ku mitä?
– Vastaotto. Käpälämäki itte otta
kahren koira ja tonttutten kans viarat
vasta oman talos portil. Seiso joulutamineissas
rivin keskel, koirat molemil
pualil ja tontut taka. Koiri kiäletä
arvostelemast tulijoi ja haukkumast.
Niitten tule kuitenki antta tassu jokasel,
ku ojenta kätes. Tontut saa purista
päätäs ja kritistä vaa sitä, et joulu
on taas. Kallu toivotta Turu murttel
kaikil hauskast joulu.
– Mihe väki sit viärä?
– Käpälämäem pihaterassil, ku o varta
vasten tehty joulu varte.
– Mitä siäl serveerata?
– Jouluklöki, piparei ja paukkukaramellei.
Sitä paitti jokasel annetan
kätte ruskia kirjekuari. Saajat luule, et
kuares o rahalahja, mut ei, ku paperi,
misä käsketä äänestämä ens vaaleis
Käpälämäkke, kaikkest paremppa Turus.
Pääpukki julista ja jylistä murttel
perintese joulurauha. Lopus sanota,
et käytä sääki ääntäs Turu hyväks.
– Myyräk siäl jotta?
– Juu, piparkakkutaloi. Käpälämäki
kerto, et talot o vahvoi ja pysy pystys
pahemalki rajuilmal. Talot o suunitellu
ja rakentanu simmoset assiantuntijat,
ku ossa.
– Mahtak kauppa käyrä?
– Eik vaa? Myyntipöyrä viäres on
taikuri, ku silmänkääntötempul nosta
talo arvo koht ostajan käres ihan
tuplaste.
– Eik jouluhumori yhtikäs ol?
– On tiätyste. Hyväst joulumiälest
pitä hualta Kallu hevone, se Kultahippu,
ku puhu jotta lystilist ja hirnu
pääl, ii − ha – haa, ii – ha – haa. Joku
jonklööri leikki tulen kans ja niäleskele
sitä. Yks tontuist käy sytyttämäs
ja sammuttamas joulukynttilöi ja pitä
oma lystitäs. Kramofoni soitta terassil
joulumusikki ja Käpälämäki suutas.
Lopuks lauleta yhtesest joululaulu
Hei, tonttu-ukot hyppäkä, nyt o riamu
raikkampi aika.
Risto Vuorinen
Klookiste(n), klookist
Ovelasti.
(Ruvetas prohtamamurresanakirja)
KUUNTELE JUTTU
Turkuseuran Youtube-tilillä.
Se paikallinen tuttu ja turvallinen
30 Suomen Turku N o 4/2020
Laukkase murreristikko
OIKKIAL
5. polstari
6. poka
7. onka
9. kunkstuali
13. kruukku
15. porsto
16. kuukata
17. stryykätä
19. pottu
ALESKÄSSI
1. krääsä
2. puunata
3. prikka
4. krunti
8. steerata
9. kuuppa
10. loora
11. kretsnekka
12. pumpula
14. kyäkki
18. prasu
Esa Laukkanen on
Turku seuran murreguru, joka
ärsyyntyy nähdessään väärin
kirjoitettua Turun murretta
mainoksissa ja ilmoituksissa.
Katso vastaukset sivulta 35.
Turku-trivia
1. Minkä Turkuun liitetyn kunnan vaakuna
ja nykyisen Turun kaupunginosan tunnus
on musta varis veneen keulassa?
2. Kolme merkittävää turkulaista sosiaalidemokraattia
Armas Lahoniitty, Jukka
Mikkola ja Pertti Paasio ovat menehtyneet
viime aikoina. Kuka heistä oli vanhin, toiseksi
vanhin ja kuka nuorin?
3. Aurajoen varrella Ylioppilaskylän kohdalla Koroista
vastapäätä on Varsinais-Suomen puisto. Kasvaako
maakuntapuistossa tammia, koivuja vai kuusia?
4. Missä Turussa on Rosvo Roopen tekijän Rafael Rafu
Ramstedtin mukaan nimetty katu?
5. Minkä liikuntasuorituksen epäonnistunut lopputulos
on makopritsi?
6. Mikä on Rauhankatu 14:ssä pitkään toimineen
Sereksen (Seres Oy) tunnetuin tuote?
7. Oliko 1940-luvun turkulainen kulttuuripersoona Otto
Mäkilä kirjailija, säveltäjä vai taidemaalari?
8. Missä urheilulajissa eduskuntatutkimuksen keskuksen
johtaja Markku Jokisipilä on voittanut Suomenmestaruuksia?
9. Onko Turun kaupunginvaltuuston jäsenmäärä
37, 43 vai 67?
10. Mikä tärkeä toimitus yhdistää kolmea Turun virkamiestä –
Paavo Heinosta, Jouko Lehmustoa ja Mika Akkasta?
Kysymykset on laatinut Turkuseuran hallituksen jäsen
Lauri Palmunen (lauri.palmunen@gmail.com).
Katso vastaukset sivulta 35.
Åbo vår stad N o 4/2020 31
Han gillar
Åbos
storlek
Adam Borch flyttade hit från
Danmark för 17 år sedan.
Det var flickvännen Terhi som fick Adam
Borch att flytta från Danmark till Åbo år
2003. Här har de bott sedan dess, med
undantag för ett halvår i London.
– Någonting bra måste det vara med
Åbo då jag bott här så länge, konstaterar
Adam. Det är en mellanstor stad
och det passar mig. Naturen är nära,
samtidigt som universiteten och de andra
utbildningarna hämtar mycket liv
med sig.
– Men jag förstår mig inte på alla politiska
beslut, såsom torgbygget. Cykelvägarna
är en annan sak som nog blivit
bättre, men som fortfarande är ganska
dåliga jämfört med exempelvis Köpenhamn.
Fortfarande känns Danmark mycket
som hem för Adam.
– Men då jag besöker Danmark nu är
det ganska annorlunda än då jag flyttade
därifrån. Så är det väl för många
som flyttat till ett annat land, det är en
dubbel känsla. Och vår dotter har ju
bara bott i Åbo, så hon är helt Åbobo.
Det påverkar en också.
Undervisar i danska
I hemmet i Port Arthur – ”Portsa” – talas
en blandning av danska, finska och
engelska. Innan de fick dottern Ester,
som nu är 8 år, talade Adam och Terhi
bara engelska med varandra, men
med Ester talar de sina modersmål.
Hur ofta talar du danska utanför
hemmet?
– Ett par gånger per vecka, kanske.
Jag känner några andra danskar här,
men jag vet inte om det direkt finns något
danskt samfund i Åbo. Men vid ett
En livlig universitetsstad där det
samtidigt är nära till naturen,
säger Adam Borch om Åbo.
Foto: Jean Lindén.
företag, Sykes, har jag hört att det nu
jobbar cirka 50 danskar. Det har varit
tal om att det finns så många barn till
danskar i Åbo att det kunde ordnas en
klubb på danska där jag kunde undervisa,
men det har inte blivit något av
det ännu.
Danskundervisning är något Adam
Borch också annars sysslar med, men
på universitetsnivå. Dessutom skriver
han på sin doktorsavhandling i engelsk
litteratur vid Åbo Akademi, där han också
för tillfället är forskningsassistent.
Vad är det svåraste i danska språket
att lära ut till finländare?
– Uttalet. Om du undervisar finlandssvenskar,
eller andra som är vana att
prata svenska, så är det ganska mycket
lättare. Kan man svenska är danska,
kanske bortsett från norska, det lättaste
språket att lära sig. Det gäller mest
att träna sitt öra, för ordförrådet är i
hög grad detsamma.
Det danska konceptet ”hygge” – ett
slags mys eller välbefinnande – har
spridit sig ut i världen de senaste åren.
Adam Borch är skeptisk till hur det
skett.
– Kommersialiseringen av begreppet
är egentligen helt anti-hygge. Danska
ord som kunde introduceras här är
kanske räkneorden (”halvfjerds”, ”firs”
osv). De är lite speciella men lätta att
lära sig bara man lär sig den gammaldags
logiken.
Saknar dansk fotboll
Vad saknar du från Danmark i Åbo?
– Familjen, förstås, och maten. Smörrebröd
funkar helt enkelt inte så bra
här. Man kan inte riktigt hitta ingredienserna.
Det är också något socialt i
smörrebrödsätandet som jag saknar.
Som stor anhängare av Köpenhamnsklubben
Brøndby saknar Adam dessutom
den danska fotbollen.
– Fotbollen är inte samma sak här. Där
kan man förresten ta med sig sin öl till
sin plats på läktaren. När jag nyligen
såg finalen i Finska cupen här i Åbo
skulle alla bära munskydd. Men när
man köpte sin öl trängdes alla in på ett
litet område där man måste dricka den,
och då kunde man ju inte ha skyddet
på sig. Samtidigt fanns det ett stort,
tomt område bredvid ölområdet. Det
är konstigt…
Julen närmar sig. Har du någon dansk
tradition som du håller fast vid i Åbo?
– Vi brukar normalt fira varannan jul i
Danmark och varannan i Finland. När
vi är här firar vi en ganska finländsk jul.
Jag brukar nog laga brunede kartofler
(karamelliserad potatis) eftersom min
finska familj gillar dem. ●
Skribenten Jean
Lindén är journalist
och byggnadsmålare
som är
nyför älskad i racketsporten
padel.
32 Suomen Turku N o 4/2020
QUIZ
?
Kan du gatorna? - Tunnistatko kadut?
I Port Arthur finns
denna gränd.
Tämä kuja sijaitsee
Port Arthurissa.
a) Kähärlägränden/Kähärlänkuja
b) Hansagränden/Hansakuja
c) Syrsegränden/Sirkankuja
Denna korta gata går från
Österlånggatan till Kuppisgatan.
Tämä lyhyt katu kulkee Itäiseltä
Pitkäkadulta Kupittaankadulle.
a) Bäckgatan/Purokatu
b) Berggränd/Vuorikuja
c) Smedsgatan/Sepänkatu
Denna gata i Martins börjar
där Österlånggatan slutar.
Tämä katu Martissa alkaa siel t ä,
missä Itäinen Pitkäkatu loppuu.
a) Mästaregatan/Mestarinkatu
b) Stapelgatan/Tapulikatu
c) Stålarmsgatan/Stålarminkatu
Denna gata finns
på Puolalabacken.
Tämä katu sijaitsee
Puolalanmäellä.
a) Formansgatan/Ajurinkatu
b) Torngatan/Torninkatu
c) Turevägen/Tuurintie
Denna gata finns nära
Kuppis tågstation.
Tämä katu sijaitsee Kupittaan
rautatieaseman läheisyydessä.
a) Industrigatan/Teollisuuskatu
b) Stålgatan/Teräskatu
c) Untamogatan/Untamonkatu
Rätt svar/oikea vastaus: 1 b, 2 c, 3 b, 4 a, 5 c.
Åbo vår stad N o 4/2020 33
Joulu etelän taivaan alla
”Etelän tähtitaivas on kirkas ja ihmeellinen ja täynnä valokaaria”, kirjoittaa Kari J. Kettula.
Vuoden 2020 Kulttuuriturkulainen kutsuu pysähtymään ja aistimaan joulutunnelmaa matkakertomuksellaan,
joka sijoittuu Rhodoksen saarelle.
Monolithoksen kylä sijaitsee Rhodoksen
saaren tuulisella itärannalla.
Rhodoksen kaupungista lähtevä
bussi kiertelee kolmisen tuntia vuoristokyliä
ja jokilaaksoja ennen kuin se saapuu Monolithokseen.
Kylän suurin nähtävyys
on keskiaikainen linna,
jossa on Pyhän Panteleimoksen
kirkko. Näköala
linnasta alas Apolokian
lahdelle on
huimaava. Rantaan
vievä sypressien
reunustama tie on
autio. Saan kulkea
sen nyt joulun alla
yksin.
Käyn katsomassa
Fournin luolia.
Erään luolan takaseinällä
näin ristin ja kalan
kuvia ja luultavasti
1960-luvun lopulta olevia
hippien tekemiä kirjoituksia.
Pystyn hyvin aistimaan sen rauhan,
joka on kaikkina aikoina vetänyt ihmisiä
näille autioille rannoille kuuntelemaan veden
hiljaista Arvo Pärtin musiikkia muistuttavaa
solinaa.
Monolithoksen kylän tavernasta minut
ohjataan kylän laidalla olevaan valkoiseen
maalaistaloon. Siellä nuorehko hämillinen
italiaa osaava nainen päästää minut sisään
ja sijaa vuoteeni suureen kiviseinäiseen
saliin.
Parin tunnin kuluttua herään, kun jäinen
vuoristoilma työntyy seinien, ovien ja ikkunoiden
läpi saliin. Emäntä kuulee askeleeni
ja pyytää minut keittiöön juomaan lämmintä
teetä. Hän kertoo, että hänen kalastajamiehensä
hukkui pari vuotta sitten syysmyrskyssä
ja hänen poikansa olivat lähteneet
vasta äsken Saksan autotehtaisiin
töihin.
Nainen pyytää minut
ulos katsomaan tähtiä.
Etelän tähtitaivas on
kirkas ja ihmeellinen
ja täynnä valokaaria.
Kerron naiselle
vaillinaisella italian
kielelläni, että valo
kuljettaa meille
viestejä miljoonien
vuosien päästä.
Aamulla nainen herättää
minut ja tulee
saattamaan minua bussipysäkille.
Kun aamubussi
tulee, halaamme ja katsomme
toisiamme silmiin ja tiedämme, ettemme
koskaan enää tapaa.
Vuorolaiva Rhodokselta saapuu Samokselle
keskiyöllä. Joulu on tulossa ja hotellit
ja majatalot ovat täynnä. Sataman laidalla
pienessä majatalossa vietetään häitä.
Kysyn yösijaa ulkona tupakoivalta isännältä.
Isäntä sanoo, että talo on täynnä, mutta
karaistunut, reipas pohjoismaalainen voi
nukkua majatalon katolla ja hän voi tuoda
sinne pukkisängyn, tyynyn ja lammasnahkapeitteitä.
Yö on kirkas ja nyt erotan taivaalta
Etelän ristin ja Orionin. Ajattelen, että
aika kuluu käsittämättömän nopeasti, maa-
34 Suomen Turku N o 4/2020
”
Aamulla nainen
herättää minut
ja tulee saattamaan
minua bussipysäkille.
ilma on liian usein mielestämme matta ja samea,
vaikka elämä on lyhyt ja meillä on vain lyhyen aikaa
toisemme.
Vuosia myöhemmin luin Esko Valtaojan kirjasta
"Kosmoksen siruja" niitä kosmisen eksistentialismin
tuntoja, joita koin Samoksen majatalon katolla,
mutta en osannut tulkita niin hyvin kuin Esko.
Hän kirjoittaa näin: "Me elämme yhä tähtien aikaa,
kuten yötaivaalle katsoessaan voi todeta. Yli kymmenen
miljardin vuoden kierto on jatkunut: kaasu
ja pöly tiivistyy tähdiksi ja planeetoiksi. Tähdet
polttavat itsensä loppuun ja aikansa täyttyessä räjäyttävät
materiansa takaisin avaruuteen. Viisi miljardia
vuotta sitten kaasusta tiivistyi meidän oma
planeettamme ja viimeistään viiden miljardin vuoden
päästä odottaa aurinkomme ja planeettamme
loppu. Ruumiittemme atomit, kun ne ovat kiertäneet
maapallon jäljellä olevassa ajassa, maassa,
vedessä, ilmassa, elävissä olennoissa, palaavat
sinne mistä tulivatkin, avaruuteen, kenties uudelleen
käytettäviksi uusissa auringoissa, uusilla planeetoilla
ja uusissa elävissä olennoissa.”
www.aurarakennus.fi
Aamulla herään Samoksen majatalon katolla naisten
iloisiin ääniin. Viereisten talojen tasakatoilla
naiset ripustavat pestyä valkopyykkiä kuivumaan
ja vilkuttavat minulle. Isäntä tulee kattoluukusta ja
tuo minulle höyryävää kahvia ja hääkaakun rippeitä.
Merituuli saa valkopyykin hulmuamaan.
Maailma on kaunis. Joulu on tullut.
Kari J. Kettula
Turku-trivia, vastaukset:
1. Paattisten
2. Pertti Paasio (1939),
Jukka Mikkola (1943) ja
Armas Lahoniitty (1944)
3. Tammia
4. Raunistulassa
5. Uimahypyn
6. Sisu-pastilli
7. Taidemaalari
8. Soudussa
9. 67
10. Joulurauhan lukeminen
Brinkkalan talon parvekkeelta
24.12. klo 12
Laukkase murreristikon ratkaisu:
Åbo vår stad N o 4/2020 35
ISSN 0780-5101
9 770780 510006
Meillä panostetaan ekologisuuteen. Vihreistä arvoista
kertoo esimerkiksi tämä aurinkopaneeliseinä.
Miksi juuri Jyrkkälään?
EDULLISTA JA TILAVAA
ASUMISTA HYVÄLLÄ SIJAINNILLA
VIIHTYISÄT JA
TURVALLISET PIHA-ALUEET
• 644 asuntoa
• voittoa tavoittelematon
vuokrataloyhtiö
• huoneistotyypit: 2h, 3h, 4h
• keskim. pinta-ala 70,6 m²
• keskim. neliövuokra 10,17 €
• loistavat kulkuyhteydet
• 10 leikkikenttää
• kuntopuisto
• petanque-areena
• siistit jätepisteet
Alueella kameravalvonta ja
juuri uusitut pihavalaistukset.
Tule katsomaan ja ylläty!
Aunelan monitoimitalo
100 m
Koirapuisto 100 m
OMAT PALVELUMME
• huolto
• isännöinti
• vuokravalvonta
• asiakaspalvelu
• siivous
KIINNOSTAAKO VAIKUTTAMINEN
JA YHDESSÄ TEKEMINEN?
Meillä pääset mukaan asukastoimintaan.
Yksin ei tarvitse jäädä!
Aunelan koulu 100 m
Länsikeskus 2,5 km
Keskusta 4 km
Raisio 4 km
Tutustu ja hae asumaan jatkuvasti uudistuvaan,
ekologiseen ja edulliseen Jyrkkälään!
jyrkkälä.fi