SUOMEN TURKU WEB 4-2020

ä
Kadonneen Turun jäljillä
k
as
is
kine
l
s
is
Ompelijattaret viimeistelevät paitoja
Rauhankatu 15:n tehtaassa 1930-
luvulla. Kuva TMK/ Mauno Mannelin.
Paidan takana on nainen
Turkulainen kauppiaan leski Caroline Juselius alkoi vuonna 1865 ommella paitoja. Neljä vuotta myöhemmin sai
alkunsa suomalainen paitateollisuus, kun C. Juselius Skjortfabrik syntyi.
a
y
ät
l
l
ä
Caroline Juselius oli taitava
ompelija ja jäätyään leskeksi
hän alkoi elatuksekseen
ommella. Ensin liinavaatteita, mutta
kohta jo paitoja. Caroline oli kauppiaan
leski – siis oletettavasti hyvin
toimeentuleva turkulainen. Hänellä
oli käytössään myös tuohon aikaan
harvinainen työväline eli ompelukone,
josta hän mainitsee myynti-ilmoituksessaan
vuonna 1867.
Juseliuksen tuotteet tunnettiin jo
pian hyvästä laadusta ja kotimaisuudestaan.
Toiminta laajeni nopeasti
tehdasmaiseksi, ja Caroline Juselius
haki ja sai tuotannolle vuonna 1869
erioikeuden. Tästä katsotaan suomalaisen
paitateollisuuden saaneen
virallisesti alkunsa. Oli syntynyt yritys
nimeltä C. Juselius Skjortfabrik.
59-vuotias Caroline Juselius siirsi yrityksensä
vuonna 1874 pojalleen Carl
Fredrikille, jolloin tehtaasta alettiin
käyttää nimeä C.Fr. Juselius Skjortfabrik.
Turkulaiset tuntevat sen kuitenkin
parhaiten nimellä Juseliuksen
paitatehdas.
Yritys toimi aluksi Linnankatu 6:ssa.
Suurtorille, Vanhaan Raatihuoneeseen
se muutti vuonna 1879. Parikymmentä
vuotta myöhemmin tehdas
tarvitsi lisätilaa, jolloin Raatihuonetta
korotettiin kolmannella kerroksella.
Carl Fredrik rakennutti tehtaansa
viereen myös asuintalonsa, joka tunnetaan
edelleen Juseliuksen talona.
Helmikuussa 1915, Juseliuksen kuoleman
jälkeen, veljekset Wolter ja
Arthur Nordfors ostivat tehtaan ja
yhdistivät siihen jo omistamansa Turun
sateenvarjotehtaan, joka oli perustettaessa
(1882) ainoa laatuaan
Suomessa. Sateenvarjojen lisäksi
tehdas valmisti tyylikkäitä päivänvarjoja
sekä pinnoitti vanhoja varjoja
uudestaan.
Tuotanto jatkui Raatihuoneella vuoteen
1925, jolloin yritys muutti uusiin
tiloihin Rauhankadulle. Vanha tehdas
ei kuitenkaan jäänyt tyhjilleen. Se
siirtyi kaupungin omistukseen ja sinne
sijoitettiin poliisilaitos. Entisestä
ylimmän kerroksen tehdassalista tuli
poliisien voimistelusali.
Sateenvarjojen valmistus loppui Rauhankadulla
vuonna 1953 ja paitojen
valmistus konkurssin jälkeen 1961.
Vanhin turkulainen valmisvaatetehdas
ehti toimia lähes 100 vuotta.
Juseliuksen paidat olivat tunnettuja
Joutsen-merkistään, joka otettiin
käyttöön vuonna 1929. Sen alla
myytiin Joutsenpaitoja, -kauluksia
ja -pyjamia kuin myös Joutsen-kävelykeppejä,
solmioita ja sateenvarjoja.
Tehdas alkoi vuonna 1933 valmistaa
Jusella-tuotemerkillä korsetteja
ja rintaliivejä sekä myös
miesten paitoja. Mainoslauseissa ei
oltu turhan vaatimattomia: ”Jusella –
quality tailored by JUSELIUS. Vaativan
miehen paita.” ●
Sanna Kupila
Kirjoittaja on Turun
museokeskuksen
tutkija, joka
on kiinnostunut
turkulaisesta teollisuushistoriasta.
täs
Åbo vår stad N o 4/2020 11