SUOMEN TURKU WEB 4-2020

”
Osa tuijotti hölmistyneenä
tornin suuntaan, mutta
useimmat eivät huomanneet
mitään erikoista.
Ilta koitti ja viimein tuli esityksen vuoro.
Hehkuvat värit loistivat pressuilla,
mutta kun diojen piti heittyä valkokankaalle
verkkaiseen tahtiin, kone suolsi
kuvat yhtenä vilinänä ja tahti rauhoittui
vasta sitten, kun tuli sponsorien nimien
vuoro. Ne tulivat yksitellen verkkaisesti
esiin. Huolella valmistettu esitys oli
ohi ja minä olin lyöty.
Tapahtuman markkinointi oli onnistunut,
joten kansaa oli kokoontunut suurin
joukoin. Osa tuijotti hölmistyneenä
tornin suuntaan, mutta useimmat eivät
huomanneet mitään erikoista. Kansa
viihtyi kaljateltoissaan, musiikki raikasi
ja värivalot sentään toimivat. Minä halusin
vajota maan alle ja toivoin jopa,
että olisi ollut parempi, että salama
olisi iskenyt minuun oikein kunnolla ja
olisin kärventynyt rakennustelineille.
Seuraavina päivinä olin alamaissa,
mutta yritin peittää karvaat tunteeni ja
jatkaa työtäni. Valotapahtuman viritykset
purettiin. Valaistuksen suunnittelija
ja muusikko sekä juomapuolesta vastanneet
olivat tyytyväisiä iltaan. ”Lisää
tällaista!”, he sanoivat.
Ammattiylpeyteni oli saanut takaiskun.
Yleisöpalautteita tuli vain yksi, ja sen
vastineeseen sain purettua omaa pettymystäni.
Muutama päivä myöhemmin ryhdyin
lukemaan menneen viikon lehtiä. Silmiini
sattui pieni juttu Tukholmassa
esitetystä Kustaa Vaasa -oopperasta,
jonka ohjaaja oli buuattu ulos ja pääesiintyjäkin
oli joutunut sairaslomalle.
Arvostelun kohteeksi oli joutunut myös
oopperan tuolloinen johtaja, jonka sukunimen
luettuani sain hervottoman
naurukohtauksen. Hänen nimensä
oli Hemberg, siis ruotsinkielinen sukunimikaimani.
Sinä iltana oli siis leijunut
jonkinlainen kirous Hembergien yllä!
Epäonnistuneesta valotapahtumasta
saatiin loppujen lopuksi paljon hyvää
oppia tuleviin tapahtumiin, kuten Turun
Musiikkijuhlien linnassa järjestettyihin
esityksiin. Opin nöyryyttä sekä sen,
että tapahtumia järjestäessä pitää olla
varasuunnitelma. Lisäksi pitää muistaa,
että joskus ovat vastassa suuremmat
voimat.
Salme Kotivuori, 70, on Turun linnan
eläkkeellä oleva vastaava tutkija, joka
on järjestänyt linnassa useita tapahtumia
ja näyttelyjä. ●
Laura Tikkanen
Kirjoittaja on turkulainen kieltenopettaja,
joka nauttii päiväunista ja -lenkeistä
kahden mäyriksensä kanssa.
28 Suomen Turku N o 4/2020