SUOMEN TURKU WEB 4-2020

”
Vanhakaupunki
nostetaan arvoiseensa
asemaan paitsi
vetovoimaisena
matkailukohteena
myös eurooppalaisuutta
huokuvana kohtaamisten
keitaana.
puistoistutusten alle. Se tuotiin esille kuvanveistäjä
Kain Tapperin Ajan virta -teoksella vuonna 2000.
Vanhan Suurtorin suunnitelmassa on kolme aikatasoa:
keskiaikainen torin hahmo, empiren ajan katurakenne
ja puut torilla sekä nykyajan taide.
Kenttäkiveys ei sittemmin tyydyttänyt käyttäjiä,
kun sora kivien välistä kului pois eikä vanhanmallisen
kadun ylläpito enää nykyaikana onnistunut.
2000-luvulla esteettömyysvaatimusten takia tori
kivettiin sileäksi pinnaksi kivilaatoin. Jäljelle alkuperäisestä
suunnitelmasta jäivät jalkakäytäväkiveys
ja paloa edeltävien katujen merkinnät. Päällysteen
uusiminen toteutettiin osana Euroopan
rakennerahaston hanketta vuonna 2014.
Tapahtumat alueen elävöittäjinä?
Ensimmäiset joulumarkkinat vuonna 1990 ja sittemmin
Keskiaikamarkkinat vuodesta 1996 sekä
kaupunkifestivaalit DBTL ja Taiteiden Yö 1980-luvun
lopulta tekivät alueesta turkulaisille ja turisteille
jälleen merkityksellisen.
Kesällä 2019 Suurtorilla järjestettiin tapahtumia
enemmän kuin vuosiin. Tapahtuma-aikojen ulkopuolella
alue on kuitenkin edelleen hiljainen. Ja
vaikka tapahtumat toivat alueelle elämää, lähiseutujen
asukkaat älähtivät massatapahtumien mukanaan
tuomista lieveilmiöistä, kuten melusta ja
julkisen tilan rajaamisista. Kyselyissä alueelle ei olekaan
toivottu liian suuria ja äänekkäitä tapahtumia,
alkoholin myyntiä, halvaksi miellettyä myyntitoimintaa
tai ”liikaa” kaupallisuutta. Yleiskaavatyön yhteydessä
keskustan visioinnissa hyväksyttiin kuitenkin
ajatus ympäristöstä tapahtumien paikkana.
Myös korttelin rakennusten käyttöä ja omistusta
on pohdittu kriittisesti vuosien kuluessa monissa
kehittämishankkeissa. Alueelle on haluttu enemmän
yleisöä suljettujen kerhotilojen sijaan. Vanhan
Suurtorin rakennukset on päätetty säilyttää kaupungin
omistuksessa – kaupungin tilakeskuksen
mukaan Suurtorin tilat ovat ”ihan hyvin käytössä
eikä vuokrataso ole markkinavuokria korkeampi.”
Hjeltin talo sai uutta virettä vuonna 2008, kun
kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen päätti, että talosta
tulee useiden toimijoiden yhteinen Itämeritalo.
Itämeren alueen kaupunkien liitto (UBC) pitää
edelleen majaansa talon yläkerrassa ja isännöi tiloissaan
vuosittain kansainvälisiä vierailuja. Alakerrassa
on kaupungin vapaa-aikatoimialan nuorten
palveluiden hallinto sekä viestinnän henkilöstöä.
Nyt, vuonna 2020, Suurtoria kehitetään jälleen –
osana koko Turun vanhaakaupunkia, joka kattaa
historiallisen keskustan ja yliopistojen alueen, aina
Piispankadulta Fortuna-kortteliin saakka. Turun
kaupungin mukaan Vanhakaupunki nostetaan arvoiseensa
asemaan paitsi vetovoimaisena matkailukohteena
myös eurooppalaisuutta huokuvana
kohtaamisten keitaana. Suurtorin aluetta - vanhankaupungin
ydintä - on tarkoitus kehittää sen historiaa
kunnioittaen ja siitä ammentaen. Tavoitteena on
lisätä palvelu- ja tapahtumatarjontaa niin, että alue
on vireä ympäri vuoden.
Kehittämissuunnitelma valmistuu keväällä 2021. ●
Lähteet: kirjoittajan oma työhistoria Turun kaupungin entisenä
kaavoitusarkkitehtinä, teokset: Kortteli täynnä elämää (2002)
ja Kulttuurihistorialliset arvot korjauksessa – etu vai haitta?
(2012) sekä haastattelut: Markku Toivonen, ent. kaavoitusjohtaja;
Minna Sartes, vapaa-aikatoimen johtaja; Petri Liski,
kiinteistökehityspäällikkö; Ritva Nummiora; Björn Grönholm,
UBC:n johtaja; Marjo-Riitta Pihlajamäki, avustustoimikunnan
sihteeri vuoteen 2017, Tiina Aaltonen, vuokrauspäällikkö.
Åbo vår stad N o 4/2020 9