18.02.2021 Views

Suomen Sahayrittäjät 3/2020

Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema ammattilehti

Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema ammattilehti

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

3 / 2020

1


Kuva: Kaija Laaksonen

PÄÄKIRJOITUS

Kesä on takanapäin. Monta pikkukorjausta tuli kesän

aikana laiteltua/remontoitua kuntoon, mutta aika

monta jäi vielä tekemättä. No, onpahan valmista

suunnitelmaa jo tulevalle suvelle.

Aika moni suomalainen remontoi kuluneena keväänä ja kesänä

omia rakennuksiaan ja remonttikohteitaan. Tämä näkyi selvänä

kasvuna myös meidän toimialallamme. Pelko maaliskuun

puolessa välissä siitä, että kylmä talouden tuulenvire puhaltaa

pieniin saha- ja höyläyrityksiin oli ennenaikaista ja turhaa.

Hyvä asia, jos koronan tiimoilta yleensäkään mitään hyvää voi

todeta on se, että suomalaiset ymmärsivät pienten ja lähellä

olevien yritysten merkityksen ja tarpeen. Sahatavaraa eri jalostusmuodoissaan

kannettiin keväästä lähtien melkoisen reippaasti

eri remonttikohteisiin läpi Suomen.

Kuinka pitkään jonkinasteinen ”poikkeustila” jatkuu – sitä ei

tiedä kukaan.

Pienten yritysten kannattaa olla markkinointisektorilla aktiivisena.

Vanhat asiakkaat kyllä suurella todennäköisyydellä löytävät

edelleen ovesta sisälle, mutta onko se riittävä asiakasmäärä?

Lähipuu® on tuotemerkki, jonka arvostus kasvaa kovaa vauhtia,

varsinkin ympäristöseikat huomioivan asiakkaan silmissä.

Ympäristöseloste (EPD) kertoo ja vakuuttaa sen tosiasian, että

Lähipuuta ympäristöystävällisempää puutavaraa ei ole tarjolla!

Hirsi on noussut melkeinpä hittituotteeksi rakentamisen ratkaisuissa.

Pudasjärven kaupunki on julistautunut Suomen hirsipääkaupungiksi,

eikä syyttä. Siellä rakennetaan parasta aikaa

2

jättimäistä Sote-keskusta ja kahta hybriditekniikalla (runko betonia,

ulko- ja sisäseinät hirrestä) olevaa kerrostaloa.

Takavuosina jossain rakennusalan julkaisussa oli juttu, jonka

kirjoittaja oli joko vahingossa tai tahallaan muokannut otsikon

huomiota herättäväksi: Seitsemän kymmenestä lomarakentajasta

päätyy hirteen.

Nykyään luulisin, että jopa useampikin…

Hirsiä valmistetaan myös Suomen Sahayrittäjät ry:n jäsenyrityksissä.

Hirrenveistäjät ottavat mieluusti sahurin sahaamaa

hyvää hirsiaihiota. Hirsitaito ry, jonka kanssa toimimme tiiviissä

yhteistyössä, on kirjoittanut tähän lehteen näkemyksensä

siitä, millainen hyvä hirsipelkka on.

Mielenkiintoista luettavaa sahurille.

Muistakaa ilmoittautua Talvipäiville Ouluun 12.–

14.2.2021 halvemman hintakategorian aikaan, eli nyt.

Timo Ripatti

Pidetään yhteyttä:

timo.ripatti@sahayrittajat.fi

040 821 82 38

Rahulanniementie 57

79100 LEPPÄVIRTA


3/2020

LÄHIPUU ®

4 Lähipuu® -päiväkotiuutisia Rautalammilta

6 Millainen on hyvä pelkkahirsi?

8 Sahuriksi syntynyt

14 Yksityisteiden sillat - mahdollisuus hyödyntää puuta

16 VENI Energia ja Suomen Sahayrittäjät Ry yhteistyöhön

18 Jäseninfo

S.19 SUOMEN SAHAYRITTÄJÄT RY:N

TALVIPÄIVÄT OULUSSA 12.–14.2.2021

Kannen kuva: Timo Ripatti

Suomen Sahayrittäjät ry

Suomen Sahayrittäjät ry on piensaha- ja höyläämöteollisuuden

yhteistoiminta- ja etujärjestö, joka on perustettu vuonna 1946

edistämään alan toimintaedellytyksiä, ja sitä työtä yhdistys jatkaa

edelleenkin. Jäsenilleen Suomen Sahayrittäjä ry tarjoaa tietoja

alasta ja sen kehityksestä, asiakaskontaktipalvelut, näkyvyyden

yhdistyksen verkkosivuilla, koulutus-, neuvonta ja tuotetekniset

palvelut, jäsenetualennuksia yhteistyökumppaneilta, koulutusmatkoja

ja -retkiä sekä Suomen Sahayrittäjät-lehden.

Vuosijäsenmaksu vuonna 2020 on 150 €, verovähennyskelpoinen.

Kannatusjäsen vuosimaksu on 50 €.

Suonen Sahayrittäjät on Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema

ammattilehti, jota lukevat jäsenten lisäksi myös muut

alan ammattilaiset ja sidosryhmät. Lehti ilmestyy 4 kertaa

vuodessa. Maksuehdot 14 päivää netto.

Suomen Sahayrittäjät ry

Rahulanniementie 57, 79100 LEPPÄVIRTA

Puh. 040 821 82 38, info@sahayrittajat.fi

www.sahayrittajat.fi

Ilmoitushinnat vuonna 2020

Etukansi: 955 €

2 sivu ja takakansi: 870 €

Tekstissä: 1/1sivu 420 €, 1/2 sivua 310 €,

1/4 sivu 235 €, 1/8 sivu 190 €

Jäsenhinta: 1/8 sivu 109 €

Lisävärien käyttö: 84 €/lisäväri

Ilmoitushinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.

Reklamaatiot kahdeksan päivän kuluessa ilmestymisestä.

Päätoimittaja: Timo Ripatti,

timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38

Talous- ja jäsenasiat: Sirkku Varpa,

sirkku.varpa@sahayrittajat.fi, 040 5250 163

Ilmoitusmyynti: Timo Ripatti,

timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38

Painopaikka: Grano Oy, Kuopio

Taitto: Kaija Laaksonen, kaija.laaksonen@otavoima.fi

3


Lujuuslajittelukurssilaiset tutkivat

tarkasti mahdollisia sahatavaran

lujuuteen vaikuttavia ominaisuuksia/vikoja.

Opettajana Jouni

Silvast edessä oik.

Virallisen lujuusleiman viereen on

tuleville päiväkotirakentajille tarjolla

viesti myös selkosuomella.

4

Lähipuu®

-päiväkotiuutisia

Rautalammilta

Elokuun alkupuolella Rautalammin kunnan varastotiloissa

suoritettiin tulevan päiväkotityömaan sahatavaran lujuuslajittelu.

Lajittelu suoritettiin ”oppikirjamaisissa”

olosuhteissa, kuivissa sisätiloissa, joissa

sahatavara on ollut säilytyksessä keväällä

tapahtuneen kuivauksen ja mitallistamisen

jälkeen.

Lajittelu tapahtui lujuuslajittelukurssin

yhteydessä, joten kurssin osallistujat

pääsivät todelliseen oppimiskokemukseen.

Tosin, haastetta kurssin opiskelijoille

antoi sahatavaran hyvä laatu – oksia

tai muuta sahatavaran vikaisuutta piti

etsiä kuin sitä kuuluisaa neulaa heinäsuovasta.

Kurssin opettajana toimi rakenteissa

käytettävän sahatavaran laatuluokat ja

sielunelämän täydellisesti tunteva Jouni

Silvast Suomen Metsäkeskukselta.


Tälle tontille se valmistuu - ja kunnan

omasta Lähipuusta, sanoo tyytyväinen

Rautalammin kunnan tekninen

johtaja Antti Tuppura.

Kuivaa on puutavara,

toteavat lujuuslajittelijakurssilaiset.

Kurssin osallistujien palaute opettajan

ammattitaidosta oli erinomaista.

Rautalammin uuden päiväkodin rakentaminen

lähtee liikkeelle tänä syksynä.

”Rakentamisaikataulu on hieman viivästynyt

alkuperäisestä suunnitelmasta,

mutta pienille aikataulumuutoksille jätettiin

tilaa jo suunnitelmia keväällä laadittaessa.

Näin ollen, uskon vahvasti siihen,

että ensi vuoden elokuussa meillä

on valtakunnan ensimmäinen Lähipuusta

® valmistettu päiväkoti aika valmiina”,

kertoo Rautalammin kunnan tekninen

johtaja Antti Tuppura.

Rakentaminen tapahtuu päiväkotityömaalla

pohjatöiden valmistuttua sääsuojassa.

Tällä toimenpiteellä varmistetaan

rakentamisessa tarvittavien materiaalien

kuivana pysyminen.

”Lisäkustannus sääsuojauksesta kannattaa

ottaa, sillä se on varmin konsti

saada mielenrauhaa rakentamisen aikana

ja sen jälkeen. Talviset olosuhteet

luovat omat paineensa rakentamisessa

ja haluamme Rautalammilla tehdä kaiken

nyt viimeisen päälle rakentamisen

suhteen – onhan meillä jo valmiina kunnan

omasta metsästä hankittu huippulaatuinen

sahatavarakin”, muistuttaa

Tuppura.

Oksatonta 50 x 200 mäntyä

runkotolpaksi.

5


Lähipuu®-sahurin sirkkelillä tekemä noin 8 metrinen hyvälaatuinen pelkka 27 cm latvalla.

Osa sahureista käyttää jo nyt hieman enemmän aikaa tukkien hankintaan ja niiden sahaukseen,

ja he toimittavat hyvälaatuista pohjaamatonta pelkkaa.

Millainen on hyvä

pelkkahirsi?

Hyvä pelkkahirsi on yksinkertaisesti suora

ja pohjaamaton. Kummankin ominaisuuden

on toteuduttava, että voidaan

puhua hyvästä pelkasta. Pelkan suoruus

riippuu käytetystä tukkipuusta. Hyvän

pelkan saa sahattua pylväspuu-laatuisesta

tukista. Tukkipuiden laatuluokituksella

on ratkaiseva merkitys hyvän

pelkan sahaamisessa. Kolmas merkittävä

hyvän pelkan laatutekijä on puun

kosteus silloin, kun myydään kuivattua

pelkkaa. Rakentamisen yleisissä laatuvaatimuksissa

Runko RYL2010:ssa ase-

6

tetaan hirren kosteusprosentin tavoitteeksi

korkeintaan 22 prosenttia 50 millimetrin

syvyydessä. Neljäntenä tekijänä

mainittakoon hirren kaato ja kuorinta.

Harvesterin syöttörullat ja mittapyörä

painavat puuhun 10–25 millimetriä syvät

jäljet, joten metsurikorjuu on suositeltavaa.

Kuorintakoneen säädöt tulisivat

olla sen verran “kevyet”, ettei hirren

pintaan aiheudu kuorinnasta syviä naarmuja.

Käsinkuorinnalla saadaan aikaan

varmasti hyvä tulos.

Kevättalvi on veistäjille kiireisintä hirrenveistoaikaa.

Samoihin aikoihin myös sahurit

sahaavat puitaan. Paremmalla keskinäisellä

ymmärryksellä ja yhteistyöllä

tilanne voisi olla molemmille ammattiryhmille

merkittäväksi hyödyksi: hyvälaatuisesta

pelkasta sahuri voisi saada lisäansioita

ja veistäjä voisi keskittyä olennaiseen,

eli hirren veistämiseen. Hirsikehikon

ulosmyyntihinnasta raaka-aineen

osuus on noin 10–15 prosenttia, joten

hyvälaatuinen pelkka ei hieman kalliimmasta

hinnasta huolimatta merkittäväs-


Hirsiveistäjän näkökulmasta epäonnistunut pelkan sahaus.

ti vaikuta projektin kokonaiskustannuksiin,

eikä ole näin ollen ole kompastuskivi

kokonaisuuden kannalta – pikemminkin

päinvastoin.

Huonolla ja pohjatulla pelkalla voidaan

saada aikaan iso vahinko tilaajalle.

Eräässä todellisuudessa tapahtuneessa

tapauksessa tilaaja tilasi veistäjältä

5 x 5 metrin hirsikehikon kolme metriä

korkein seinin omista puistaan, joita ei

vielä sopimusta tehdessä ollut sahattu

pelkaksi, vaan laskelmat tehtiin tukkien

mukaan. Hirsikertoja laskettiin tarvittavan

11 kierrosta. Pohjatusta pelkasta

johtuen hirren menekki olikin 13 hirsikertaa.

Ylimääräisestä työstä tilaajalle

aiheutui lisäkustannuksia noin 4800 €,

minkä lisäksi pelkkahirttä oli hankittava

lisää 40 metriä. Myös tästä aiheutui lisäkustannuksia

ja aikaa kului merkittävästi

suunniteltua enemmän.

Miksi näin kävi? Kun pelkkahirsi sahalla

pohjataan, tulee pahimmillaan hirren

korkein kohta pelkan keskelle ja hirren

tyvestä tuleekin toinen latva pelkkaan.

Hirsikehikkoa työstettäessä puun muotoileminen

pienenkin pohjauksen johdosta

”syö” hirren nousua kerrosta kohden

merkittävästi. Tästä syystä sahurin

on tärkeä ymmärtää pelkan laadun merkitys

veistäjän kannalta. Laadukkaan pelkan

saannin turvaamiseksi veistäjät ovat

hankkineet vannesahoja, mutta kevään

kiireisen veistokauden aikana veistäjät

mielellään antaisivat sahureiden tehtäväksi

pelkkojen sahaamisen varastoon.

Kunhan pelkan laadusta ei tingitä…

Hirren käsinveisto on osa puutuoteteollisuutta,

jossa pätee samat lainalaisuudet

kuin esimerkiksi puusepän tuotteissa.

Teollinen tuotanto, niin puusepän

tuotteissa kuin hirsiteollisuudessakin,

määrittää perustason, johon sekä puusepän

että hirsiveistäjän työtä verrataan.

Esimerkiksi puuseppämestarin tekemän

lipaston on oltava laadukkaampi

kuin huonekaluliikkeestä ostettu, mutta

naapurin-Jorman kansalaisopiston puutyökurssilla

tekemä lipasto voi olla hieman

viimeistelemättömämpi. Vastaavasti

käsin hirsiä veistävän puurakentaja-ammattilaisen

on pyrittävä teollista

hirsikehikkoa huolitellumpaan lopputulokseen

ja taas perinnerakentaja-harrastelija

voi tinkiä laadusta. Samalla tavoin

markkina sekä hyvä- että huonolaatuiselle

pelkalle on olemassa. Sahurin on

itse päätettävä, kenelle kohdentaa myymänsä

pelkan: ammattilaiselle vai harrastelijalle.

Teksti ja kuvat: Suomen Hirsitaito ry,

Riku Mantsinen ja Pasi Kakkinen

7


Sahuriksi syntynyt

Isä Juha on tyytyväinen Ilona

tyttären hirsitalon edessä.

Nivalassa, Pohjois-Pohjanmaalla sahaustoimintaa on harjoitettu

jo vuosisatojen ajan. Ensimmäisiä merkintöjä sahaustoiminnasta

historiankirjoissa löytyy jo 1500-luvulta lähtien. Virtaava vesi oli

aikoinaan tärkeä elementti, kun sahalle paikkaa suunniteltiin.

Vesi virtaa edelleen Nivalassa. Kunnan

halkihan kulkee Kalajoki, jonka varrelle

levittyvät mahtavan kokoiset vijelyaukeat.

Kun autoilija lähestytyy Haapajärven

suunnasta Nivalaa, katse kiinnittyy väkisinkin

peltoaukeiden keskellä nykyaikai-

8

seen ja vahvaan maaseudun yrityskulttuuriin

- sekä siihen, että metsää näkyy

lähinnä vain horisontin reunassa.

Sieltä metsän reunasta löytyy Juha Nuoliojan

(57 v) koti ja pihapiirin lähellä oleva

sahausyritys. Perinteinen ’sahuriksi

syntymisen kaava’ toteutui jossain määrin

Juhankin kohdalla.

”Isällä oli sirkkeli, jolla hän valmisti lähialueen

isännille ja tietysti omaankin

käyttöön tarvittavan puutavaran. Ammattitaito

isällä oli kova ja meikäläistä,

nuorta poikaa ei päästetty vaativaan sahurin

tehtävään. Ainoastaan laudan vastaanottoon

ja perämieheksi sahalle kyllä

pääsi. Joskus naapurin pojan kanssa

sahattiin isältä salaa, joten kyllä siihen

sahurin hommaan on ollut jonkinlaista

paloa pienestä pitäen”, naurahtaa Juha

Nuolioja.


Nivalassa sahataan perinteisellä terällä.

Nuolioja hoitaa terähuollon itse.

”Muutaman pikkujutun olen tähän

sahaan muokannut”, naurahtaa Juha

Nuolioja.

”Kaksi moottorisahan teräketjua rinnakkain

on toimiva ratkaisu kuorijyrsimeen”,

kertoo Juha Nuolioja.

Vannesaha lisää sahausmahdollisuuksia

varsinkin järeissä tukeissa.

Metsuri ja maatalouslomittaja

Juha Nuolioja on aina ollut kova tekemään

töitä. Mies paiski nuorena samaan

aikaan aamuisin ja iltaisin lomittajan töitä

ja kaikki päiväajat metsurin hommia.

”Kyllä sitä aikakautta miettiessä ihmettelee,

kuinka sitä oikein jaksoi. Nyt jos

pitäisi lähteä samoille ’kiertueille’ puhti

olisi poissa jo alkumatkasta.”

Juha Nuoliojan perhe asui naapurikunnan

puolella Haapajärvellä ja isän äkillinen

kuolema sai Juhan miettimään tulevaisuuden

työkuvioita. ”Isältä jäi iso sahausurakka

kesken. Itselläni ei vielä sitä

sahauskokemusta silloin ollut kovin paljoa,

mutta onneksi tätini mies oli sahuri,

joka tuli avukseni ja jossain määrin

myös opettajakseni sahapuolelle. Siitä

sitä pikkuhiljaa kokemusta kartutettiin ja

töitä painettiin nuoren miehen innolla.”

Haapajärveltä Nivalaan

Juhan isovanhempien aikoinaan hankkima

tila sijaitsee pohjanmaalaisittain ajateltuna

epätyypillisellä paikalla, metsän

reunassa. ”Tämä paikka ostettiin velipojan

kanssa puoliksi vuonna 1981, kun

isoisä oli fiksu ja hyppäsi perintökaaressa

yhden sukupolven, eli isäni ylitse.

Vuonna 1989 lunastin velipojan pois ja

hankin paikan omaksi. Rakennuskanta

9


tilalla tarvitsi päivitystä ja yhtenä päivänä

sahahommissa mieleeni tuli ajatus,

että hirsitalo voisi olla tulevaisuudessa

meidän perheen taloratkaisu. Sahasin

1994 tarvittavat lankut ja vein ne kuivattavaksi

ja höylättäväksi ensin Eduxi

Oy:n ovitehtaalle ja sitten Alavieskan

Puurakenne Oy:lle liimahirsituotantoon.

Vuonna 1996 muutimme omaan hirsitaloon

tänne Nivalaan.”

Maatalouslomittajasta sahuriksi

ja metsäpalveluyrittäjäksi

Isän kuoleman jälkeen työtä oli Juhalla

entistä enemmän. ”Jostain oli pakko

karsia. Navettahommat saivat väistyä

vuonna 1993 ja panostin siitä lähtien

enemmän metsuripalveluihin ja sahaamiseen.

Metsurityöt ovat mukavia ja eri

vuodenaikojen mukaan vaihtelevia, aina

istutuksesta, raivauksesta ja harvennushakkuista

lähtien, innostuu kertomaan

10

Vanhan Opel

Asconan lasinpesujärjestelmä

on saanut

uuden elämän

sahanterän

jäähdytysjärjestelmänä.

Metsäpalveluyrittäjän

metsäkelpoinen

yhdistelmä.

silmin nähden kovassa kunnossa oleva

metsuriyrittäjä.”

Ammattitaitoiselle metsuriurakoitsijalle

on varmasti kysyntää ja työtä tarjolla.

Taimikoiden sekä nuorten metsien hoitorästit

takaavat tasaisen työn tarjontaketjun

myös Juha Nuoliojan asuinseudulla.

”Paikallinen metsänhoitoyhdistys sekä

metsänomistajat suoraan ovat asiakkaitani

sillä sektorilla. Kuten todettua,

työt eivät todellakaan lopu metsässä.

Monesti saa mennä muutaman vuoden

välein samalle lohkolle moottorisahan

kanssa, missä olin ollut muutama vuosi

aiemmin raivaamassa raivaussahan

kanssa. Ja aina, kun metsään menen –

teen asiakkaan kohteessa työtä niin kuin

itsellenikin tekisin, se on pohjalainen tapa

toimia”, muistuttaa Juha.

Maatalouteen kosketuspintaa nykyään

tarjoaa enää viljan rahtikuivaus. Pellot

ovat olleet jo vuosia vuokralla naapurilla.

Sirkkelisahuria tarvitaan

Hyvälaatuista kuusta ja mäntyä kasvaa

Pohjois-Pohjanmaalla. ”Sitä raaka-ainetta

on ollut tarjolla sahalle aina. Rauduskoivu

on tällä seudulla haasteellinen

puulaji. Sitä ei meinaa saada laadukkaana

tukkipuuna kasvamaan millään. Haapa

puolestaan on nostanut ’profiiliaan’

viime vuosina selvästi. Nytkin taapelissa

odottaa vuosi sitten sahattuja, veistettäväksi

meneviä haapapelkkoja. Haapa on

hyvä hirsipuu ja kaiken lisäksi edullinen

hankintahinnaltaan”, muistuttaa Juha.

Sahausalue on siistissä kunnossa. Se kertoo

oman viestinsä huolellisesta toiminnasta

yrityksessä muutoinkin. Siirrettävä

saha, Kara-Master on saanut Juha Nuoliojan

toimesta uusia, työtä helpottavia ja

kehittäviä innovaatioita. Onko niin, että

maailmassa ei ole yhtään sahaa käytössä

ns. tehtaan jäljiltä – ei myöskään Nivalassa?

Juha Nuoliojaa naurattaa. ”Voi se olla

tottakin. Tätä omaa sahaani olen ’hiukan’

parannellut. Modifioin sahan yläterän

hieman parempaan asentoon ja parantelin

sahausuran ’puhdistajan’ kahdelle

moottorisahan teräketjulle. Lisäksi

asensin kuivien puiden sahausta varten

terän jäähdytysjärjestelmän vanhasta

Opel Asconan ’pissapojasta’ ja rakensin

myös sahaan mahdollisuuden ottaa tukit

sahattavaksi sahapöydän molemmilta

puolilta. Joskus joutuu sahan kanssa

menemään tosi ahtaisiin sahauspaikkoihin

ja silloin voi olla etua siitä, että tukit

tulevatkin sahapöydälle sahurin vastakkaiselta

puolelta – eikä niin kuin perinteisesti

sahurin oikean käden puolelta.

Yksi tärkeä parannus liikkuvaan sahaan

saisi olla melkeinpä vakiovarusteena.

Edellisessä sahassani oli itse tekemäni,

metsäperävaunuista tuttu hydraulinen

niveltyvä vetopuomi. Asensin sen saman

ohjausjärjestelmän tähän Kara-sahaani

heti ensimmäisenä päivänä, kun

saha pihaani tuli. Voin sanoa kokemuksesta,

että notkeutta sahayhdistelmästä

löytyy ihan eri malliin, varsinkin ahtaisiin

sahauspaikkoihin mennessä.”


Kulmasta avoin vannesahauskatos mahdollistaa tukkien ja valmiin sahatavaran helpon liikuttelun.

Rahtisahuri Juha Nuoliojan saha kiertää

Pohjois-Pohjanmaan lakeuksia entiseen

malliin. ”Ei rahtisahaus ole ainakaan vähenemään

päin tällä alueella. Pikemminkin

sanoisin kehityssuunnan olevan

aivan päinvastainen. Lautaa, lankkua ja

hirsirakennusten tarpeita halutaan edelleenkin

sahauttaa oman metsän puista

ja se on hieno ja ympäristöarvot huomioon

ottava toimintatapa. Onhan siinä

myös paikallista pienyrittäjyyttä tukeva

ajatusmalli. Rahtisahauksen lisäksi

valmistan sahan jatkojalosteita markkinoille

noin 100 m 3 . Vuosittain sahan läpi

menee noin 2000–2500 m 3 tukkia.

Vannesaha mahdollistaa

erikoispuiden sahauksen

Moni sirkkelisahuri on joskus tuskaillut

isojen tukkien kanssa, kun niistä on pitänyt

sahata järeitä hirsipelkkoja tai asiak-

kaan toivomaa leveää tuppilautaa. Niin

’ähisi ja puhkui’ myös Juha Nuoliojakin

vuosien ajan. Asiaan tuli kuitenkin muutos

kolme vuotta sitten. ”Kysyntää tuppilankulle,

tuppilaudalle ja järeille hirsipelkoille

oli koko ajan enemmän ja enemmän”,

muistelee Juha. Ylivieskassa sattui

vielä olemaan tuttu kaveri vannesahan

maahantuojana ja näin sirkkelin rinnalle

tuli myös Trakmet-vannesaha. Halusin

vannesahan kiinteänä versiona. Erikoispuut

on helpompi sahata tässä kotona.

Vannesahalla pilkottua tuppilankkua ja

-lautaa menee tasaisesti myyntiin. Sahasin

muuten viime kesänä melkoisen

suuren kuusitukin tuppilankuksi. Leveyttä

lankuilla oli sahan mahdollistamat

maksimimitat, eli tuppeen sahattuna 90

cm. Ensimmäinen tuttu kaveri, jolle asiasta

kerroin osti ne heti pois”, muistaa

vannesahuri Juha Nuolioja.

Terävyyttä omasta takaa

Moni sahuri on ulkoistanut sahan terähuollon.

Palaterät ovat valtaosin sahureiden

käytössä, mutta näin ei toimita

Nivalassa. ”Terän kunto on kaikki kaikessa

sahausta silmällä pitäen. Olen aina tykännyt

jännittää ja teroittaa omat teräni.

Vuonna 1992 kävin kouluttautumassa

pyöröterän huoltoon Raimo Hotin vetämällä

kurssilla. Ei se oppi ihan kerralla

perille mennyt, joten uusin kurssin vielä

pari vuotta myöhemmin ja siitä lähtien

terähuolto on ollut sanan varsinaisessa

merkityksessä omissa näpeissä. Eipähän

sitten tarvitse etsiä syyllistä kovin

kaukaa, jos terä ei pelaa. Perinteisesti

sahaan tavallisilla, kromatuilla terillä

– kovapalaterät ovat saaneet jäädä vielä

kauppiaille. Vannesaha kun ilmestyi

tuohon pihamaalle, ajattelin, että tuohon

tarvitaan myös omanlaisensa teroituskone

ja sellaisen hankin välittömästi.

11


Isän sahaamat hirret ovat nyt tyttären unelmatalossa.

Vannesahan teriä joutuu teroittamaan

melkoisen paljon, joten on tärkeää, että

silläkin puolella homma toimii mutkattomasti.

Olen yhdistänyt vannesahauksen

ja teroituksen – samaan aikaan kun

sahaan puuta, teroituskone rullaa tuossa

sahan nurkassa. Tämä on sitä työajan

tehostamista”, naurahtaa Juha Nuolioja.

Tyttären hirsitalo – unelmista ja

haaveista täyttä totta

Juha ja Eila Nuoliojan perheeseen syntyi

neljä lasta. Lapset ovat jo maailmalla

– osa kauempana, osa lähempänä.

12

Autotallin ja varastorakennuksen hirsipelkkojen

varaukset on sahattu sirkkelillä.

Välissä eristeenä kuitupellavaa.


Kun päätät sahata...

Ilona Nuolioja (27 v) haaveili pikkutytöstä

lähtien hirsitalosta, jossa olisi isän

sahaamat hirret. Pienestä pitäen Ilona

oli piirrellyt tulevan talonsa pohjapiirustuksia

ja suunnitellut paikkaa unelmien

kodilleen.

Vuonna 2018 tuo pikkutytön haave

muodostui konkreettiseksi todeksi, kun

Ahteen kyläkoulun lähelle Nivalaan valmistui

massiivihirrestä tehty talo.

Talo, jonka rakennusmateriaalit oli oma

isä sahannut…

Teksti: Timo Ripatti

Kuvat: Timo Ripatti

13


Yksityisteiden sillat -

mahdollisuus hyödyntää puuta

Suomen metsäkeskus ja Suomen Tieyhdistys

ry toteuttavat vuosina 2020–2021

maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman

Yksityisteiden Puuinfra -hankkeen,

joka on valittu toteuttamaan hallitusohjelman

mukaista maankäyttösektorin

ilmastotoimenpidekokonaisuutta.

Hanke on myös osa Kansallisen metsästrategian

hanketoimintaa ja se toteuttaa

metsäneuvostossa käsiteltyä strategista

hanketta ”Uudet puupohjaiset tuotteet”.

Hankkeen tavoitteena on lisätä

erityisesti puun käyttöä korkean jalostusarvon

ja pitkään hiiltä varastoivissa

puutuotteissa sekä edistää niiden tutkimusta

ja tuotekehitystä.

Monipuolista tietoa

yksityistieverkkomme silloista

Hankkeessa tuotetaan tietoa yksityistiesiltojen

määrästä, rakennusmateriaalista,

kunnosta ja investointitarpeista. Sil-

14

tojen kokonaismäärä arvioidaan valtakunnallisesti

paikkatietoaineistoihin perustuvan

analysoinnin kautta. Alustavien

tutkimusten mukaan Suomessa on lähes

12 000 yksityisteiden siltaa. Kokonaismäärästä

noin puolet on tiekuntien hallinnoimien

teiden varsilla ja toinen vastaava

määrä muilla yksityisteillä, johon

kuuluu Metsähallituksen, yhtiöiden, yhteisöjen

ja sellaisten yksityisten kiinteistöjen

omistamia teitä, joiden tienpitoa

varten ei ole tiekuntaa perustettu.

Puuta yksityisteiden siltojen

rakennusmateriaaliksi

Puu on ollut perinteinen rakennusmateriaali

yksityisteiden silloissa vuosikymmenien

ajan. Laadukkaat siltatarpeet

on osattu valita lähimetsistä, ja rakentamiseen

on löytynyt kädentaitajia joka

puolella Suomea. Viimeisen 30 vuoden

aikana ovat muut rakennusmateriaalit

(betoni, teräs ja muovi) kuitenkin horjuttaneet

puun valta-asemaa yksityisteiden

siltaratkaisuissa. Onneksi puisiakin

siltoja vielä tehdään, ei juuri enää paikalla

veistäen vaan teollisesti valmistettuja

puusiltatyyppejä hyödyntäen.

Puuinfra-hankkeen tavoitteena on edistää

uusien siltaratkaisujen ja toimintamallien

syntymistä puunkäytön lisäämiseksi

yksityisteiden siltojen rakentamisessa

ja kunnostamisessa. Hankkeessa

kartoitetaan nykytilannetta käytössä olevista

siltatyypeistä ja käynnistetään kehittämistoimenpiteitä

uusien siltaratkaisujen

ja toimintamallien aikaansaamiseksi

muun muassa ideakilpailun avulla.

Tutkimus- ja kehittämishankkeen ensisijaisena

kohderyhmänä ovat tiekunnat,

siltaratkaisuja valmistavat ja siltasuunnittelupalveluja

tuottavat yritykset sekä

siltakoulutusta tarjoavat oppilaitokset.


Puinen palkkisilta Vaalan Veneheitossa noin 50 vuotta palvelleena odottaa

uutta siltaratkaisua. Kuva: Timo Pisto

Lisäksi kohderyhminä ovat yksityistiehankkeita

rahoittavat viranomaiset sekä

alan edistämisorganisaatiot.

Ideakilpailu: Yksityisteiden

puusillat

Kevään 2021 aikana järjestetään ideakilpailu

puunkäytön edistämiseksi yksityisteiden

siltaratkaisuissa. Kilpailutyönä

voidaan esittää kokonaan uusi puusiltaratkaisu,

toimintatapa, jolla vanhoja siltoja

(esim. puupalkkisillat) voidaan korjata

olemassa olevia rakenteita hyödyntäen

tai jokin muu innovaatio puunkäytön

lisäämiseksi yksityisteiden silloissa

esimerkiksi hybridirakenteet (puu osana

muita rakennusmateriaaleja) tai puiset

kaideratkaisut.

Kilpailuun voivat osallistua kaikki halukkaat

ryhmittymät (oppilaitokset, yritykset,

yhteenliittymät jne.). Lisätietoa kilpailusta

ja siihen liittyvistä materiaaleista

on saatavilla Suomen Tieyhdistyksen

verkkosivuilta www.tieyhdistys.fi/puusillat.

Liikenneinfrassa puulle monia

käyttökohteita

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi

vuonna 2018 Liikenneinfrastruktuurin

puurakentamisohjelman. Ohjelman tavoitteena

on puun käytön turvaaminen

ja edistäminen väyläinfrarakentamisessa

sekä lisätä tietoa puun käytön ympäristövaikutuksista,

elinkaarikustannuksista

sekä teknisistä ominaisuuksista.

Liikenneinfrassamme on puuta käytetty

siltojen lisäksi muun muassa tasoristeyksien

kansissa, matkustajalaitureissa,

kaiteissa, portaissa, meluesterakenteissa,

sähkö- ja valaisinpylväinä, vesiväylärakenteissa

ja levähdyspaikkojen palvelurakenteissa.

Mahdollisuuksia puunkäytön lisäämiselle

liikenne- ja väyläinfrassamme on olemassa

runsaasti. Kasvutavoitteet tarvitsevat

tuekseen taloudellisten resurssien

lisäksi monitahoista tutkimus- ja kehitystyötä,

osaamista sekä lisää tietoa

puun ominaisuuksista ja sen soveltu-

Yksityisteiden siltoja on maassamme liki

12 000 kpl.

vuudesta eri käyttötarkoituksiin. Toteutuessaan

ohjelma mahdollistaa myös lähipuun

parissa toimiville yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia

uusien tuotteiden,

palveluiden sekä jalostusasteen kohoamisen

myötä.

Kirjoittaja Timo Pisto

tieasiantuntija

Suomen metsäkeskus

15


VENI Energia ja

Suomen Sahayrittäjät Ry

YHTEISTYÖHÖN

Vastikään solmitun yhteistyön tavoitteena

on tarjota ja mahdollistaa Suomen

Sahayrittäjien jäsenyrityksille entistä

parempaa palvelua ja kilpailukykyä

sähköenergian hankinnassa. Jäsenien

on mahdollista hyödyntää palvelut myös

toisen VENI Energia -konserniyhtiön Yrittäjäin

Sähkönhankinta Oy:n kautta.

VENI Energia -konserni on yksi Pohjoismaiden

suurimmista energianhankkijoista

luoden lisäarvoa yli 40 000 asiakkaalleen

teollisuudessa, liike-elämässä

ja maataloudessa.

Sähkömarkkinatilanne

Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla vesivoimatuotannon

tarjonta on hyvin mer-

16

kittävä hintatason selittäjä. Alueen niin

kutsuttu hydrobalanssi (vesimäärä varastoaltaissa

sekä lumeen ja maaperään

sitoutunut vesi yhteensä) on pysytellyt

läpi kesän erinomaisella tasolla.

Kevään ja kesän aikana etenkin Norjassa

vesivoimalla tuotettua sähköä on ollut

tarjolla runsaasti. Riittämättömien

siirtoyhteyksien seurauksena, hinnat eri

hinta-alueiden ja maiden välillä ovat kuitenkin

eriytyneet voimakkaasti. Osassa

hinta-alueita tukkumarkkinoiden hinnat

ovat olleet historiallisen matalat. Osassa

taas, Suomi mukaan luettuna, hyvän vesitilanteen

vaikutus on jäänyt selkeästi

vähäisemmäksi.

Hyvän vesitilanteen lisäksi sähkömarkkinoita

on kevään ja kesän kuluessa painanut

koronan moninaiset vaikutukset.

Talouden yleisten näkymien heikentyminen

on laskenut sähkömarkkinoiden

hintatasoa myös katsottaessa pidemmälle

tulevaisuuteen.

Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla hinnat

kuitenkin elävät voimakkaasti eri tekijöiden

muutoksien seurauksena. Mentäessä

pidemmälle syksyyn ja tulevaan

talveen, tilanne voi muuttua oleellisestikin.

Viime talvi oli poikkeuksellisen

lämmin ja sateinen, mutta mitään takeita

vastaavan talven toistumisesta ei

tietenkään ole. Vesitilanteen ennen pitkää

tapahtuva normalisoituminen tulee

nostamaan hintoja Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla.

Hallitse sähkömarkkinan riskit ja

hyödynnä mahdollisuudet

Kuten todettu, sähkön tukkumarkkinan

vaihtelut ovat suuria ja näin ollen kilpailukykyisen

hinnan saavuttaminen on

yrityksille entistä haastavampaa. Suuren

vaihtelun tuomia riskejä on syytä hallita,

mutta on myös osattava hyödyntää vaihteluiden

tuomat mahdollisuudet, mikäli

yritys haikailee kilpailukykyisen hinnan

perään. Aktiivinen, ammattitaitoinen ja

tulevaisuuteen katsova energianhankinta

on tässä elinehto, on siis tiedettävä

mitä tekee.

Yrittäjälle sähkömarkkinoiden aktiivinen

seuraaminen ja ymmärtäminen eivät

useinkaan ole niitä tärkeimpiä asioita.

Tässä VENI Energia voi puolueettomana

asiantuntijana auttaa.

VENI Energia ei siis ole sähköyhtiö vaan

toimii puolueettomana sähkön ammattiostajana,

ja tarjoaa hankintamallit kaiken

kokoisille yrityksille. Kaikki VENIn

hankintamallit suojaavat yritystä edellä

mainituilta sähkömarkkinan epäsuotuisilta

ja yllättäviltä vaihteluilta.


VENIn palvelut yrityksille

VENI Energian ja konsernin tytäryhtiön

Yrittäjäin Sähkönhankinnan asiantuntijat

palvelevat kaiken kokoisia yrityksiä

energiahankinnoissa yli 20 vuoden vankalla

kokemuksella. Suurimmille asiakkaille

tarjoamme henkilökohtaisen salkunhoitajan

ja räätälöidyt palvelut.

Hankintapalveluiden lisäksi autamme

varmistamaan sähkönsiirtolaskujen oi-

keellisuuden riskittömästi ja vaivattomasti

Energialaskujen tarkistuspalvelulla.

Vaikutusmahdollisuudet sähkön siirron

hintaan ovat rajalliset, mutta jotain on

silti tehtävissä. Yllättävää kyllä, useissa

tilanteissa sähkö- ja siirtolaskuista löytyy

rahanpalautukseen oikeuttavia virheitä.

Tarkistuksen toteutamme aina

”Ei virheitä – Ei maksua” periaatteella,

eli jos emme pysty tuottamaan rahallisia

palautuksia asiakkaalle, on tarkistus

täysin maksuton.

Jäsenedut Sahayrittäjien jäsenyrityksille

VENI Energian ja Suomen Sahayrittäjien

yhteistyösopimuksen myötä kaikki

Sahayrittäjien jäsenyritykset saavat

Sähkönhankintapalvelut, palvelumallista

riippumatta 20 prosentin alennuksella.

Kaikille Sahayrittäjien jäsenyrityksille

tarjotaan myös sähkönsiirtopuolelle

tehtävä Energialaskujen tarkistuspalvelu

jäseneduin. Toimintamallimme

”Ei virheitä – Ei maksua” pätee aina,

mutta myös mahdollisissa palautukseen

johtavissa tarkistuksissa, veloitettavasta

palkkiostamme jäsenet

saavat 20 prosentin alennuksen.

OTA YHTEYTTÄ SAADAKSESI PALVELUT KÄYTTÖÖSI!

VENI Energia: 020 7414 110 • asiakaspalvelu@venienergia.fi • www.venierergia.fi

Yrittäjäin Sähkönhankinta: 044 5871 • asiakaspalvelu@sahkonhankinta.fi • www.sahkonhankinta.fi

17


JÄSENINFO

Uusia jäseniä Suomen

Sahayrittäjät ry:ssä

Uusina jäseninä yhdistykseen ovat liittyneet

seuraavat yritykset, yhteistöt ja henkilöt.

JST Idea Oy

Jukka Tuominiemi

Linnuksentie 10, 38420 Sastamala

045 1138 307

Kimmo Mattila

Upslantie 21, 21140 RYMÄTTYLÄ

kimmomattila@live.fi

0500 861 375

Siirrettävä vannesaha

Rakennusurakointi MaxBro Oy

Ari-Pekka Mäkikyrö

Sauvapolku 9, 95600 Ylitornio

myynti@makikyro.com

040 520 9934

Vannesahaus, höyläys, kuivaus, hirsivalmistus,

höylätuotteet, rakennusurakointi

18


SUOMEN SAHAYRITTÄJÄT RY:N

TALVIPÄIVÄT OULUSSA

12.–14.2.2021

Perinteinen talven kohokohta järjestetään ensi helmikuussa

Pohjois-Pohjanmaalla Oulussa.

Uusittu Radisson Blu Hotel Oulussa on valmis vastaanottamaan

vieraat mukavaan viikonloppuun.

Ouluun on helppo saapua, tulitpa sitten omalla autolla tai junalla.

Ennakkoilmoittautuminen

Talvipäiville on nyt käynnissä.

Edullisemmat hinnat voimassa

30.11.2020 saakka, jonka

jälkeen hinnat nousevat.

Perjantaina 12.2.2021 saavumme Ouluun hyvissä ajoin, sillä

illalla pidämme Suomen Sahayrittäjät ry:n vuosikokouksen

klo 18:30 alkaen.

Lauantaina 13.2.2021 klo 09:00 suuntaamme bussilla kohti

Pudasjärveä, Suomen hirsipääkaupunkia. Tutustumme kaupungin

ylpeyteen, vuonna 2016 aloittaneeseen hirsikampukseen.

Kampuksella toimivat yhtenäiskoulu ja lukio. Pudasjärven

kaupunki tarjoaa meille kahvit.

Tutustumme myös noin 9300 neliön suuruiseen rakenteilla

olevaan Hyvän Olon Keskukseen, johon tulevat sijoittumaan

kaikki nykyisen terveysaseman ja kaupungintalon tiloissa toimivat

sote-palvelut. Lisäksi rakennuksessa tulevat toimimaan

kirjasto, nuoriso- ja työllisyyden hoidon palvelut sekä kulttuuritoimintoja.

Rakennukseen tulee myös auditorio-, kokous- ja

liiketiloja. Pudasjärvelle on valmistumassa myös kaksi hirsistä

kerrostaloa.

Saavumme takaisin hotellille klo 14:00, jonka jälkeen vapaaaikaa

valmistautua iltajuhlaan.

Iltajuhla Radisson Blu hotellin Toivo-ravintolassa alkaa klo

18:30.

Luvassa tuttuun tapaan juhlapuhe, Vuoden 2020 Sahayrittäjä

-palkinnon luovutus, yllätysohjelmaa ja tietysti uskomattoman

runsas ”Kosken Kuohu” -juhlaillallinen.

Ennakkoilmoittautuminen on nyt avattu. Varmista paikkasi ja

ilmoittaudu jo nyt talven hauskimpaan viikonloppuun mukavassa

seurassa.

• Talvipäiväpaketti (pe-su) sisältäen em. ohjelman ja majoituksen

378,- / 2 henkilöä (kahden hengen huoneessa)

• Talvipäiväpaketti (pe-su) sisältäen em. ohjelman ja majoituksen

288,- / 1 henkilö (yhden hengen huoneessa)

• Talvipäiväpaketti (la-su) sisältäen ohjelman ja majoituksen

lauantaista klo 09:00 lähtien 239,- /2 henkilöä (kahden

hengen huoneessa)

• Talvipäiväpaketti (la-su) sisältäen ohjelman ja majoituksen

lauantaista klo 09:00 lähtien 169,- / 1 henkilö (yhden hengen

huoneessa)

Ilmoita osallistujien nimet ja huonekoko (1 hh tai 2 hh), sekä

majoituspäivät (pe-su tai la-su).

Ilmoittautumiset sähköpostilla 31.10.2020 mennessä:

info@sahayrittajat.fi

Suomen Sahayrittäjät ry, FI 88 4108 0010 356361

Varaa paikkasi nyt!

Loistava tilaisuus verkostoitua ja saada uusia ideoita.

19


Meiltä sahat ja varaosat

joustavasti sinun

tarpeisiisi!

Mikko 0400 821 014

Mikael 044 340 8170

Taina 0400 975 999

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!