Suomen Sahayrittäjät 3/2020
Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema ammattilehti
Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema ammattilehti
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
3 / 2020
1
Kuva: Kaija Laaksonen
PÄÄKIRJOITUS
Kesä on takanapäin. Monta pikkukorjausta tuli kesän
aikana laiteltua/remontoitua kuntoon, mutta aika
monta jäi vielä tekemättä. No, onpahan valmista
suunnitelmaa jo tulevalle suvelle.
Aika moni suomalainen remontoi kuluneena keväänä ja kesänä
omia rakennuksiaan ja remonttikohteitaan. Tämä näkyi selvänä
kasvuna myös meidän toimialallamme. Pelko maaliskuun
puolessa välissä siitä, että kylmä talouden tuulenvire puhaltaa
pieniin saha- ja höyläyrityksiin oli ennenaikaista ja turhaa.
Hyvä asia, jos koronan tiimoilta yleensäkään mitään hyvää voi
todeta on se, että suomalaiset ymmärsivät pienten ja lähellä
olevien yritysten merkityksen ja tarpeen. Sahatavaraa eri jalostusmuodoissaan
kannettiin keväästä lähtien melkoisen reippaasti
eri remonttikohteisiin läpi Suomen.
Kuinka pitkään jonkinasteinen ”poikkeustila” jatkuu – sitä ei
tiedä kukaan.
Pienten yritysten kannattaa olla markkinointisektorilla aktiivisena.
Vanhat asiakkaat kyllä suurella todennäköisyydellä löytävät
edelleen ovesta sisälle, mutta onko se riittävä asiakasmäärä?
Lähipuu® on tuotemerkki, jonka arvostus kasvaa kovaa vauhtia,
varsinkin ympäristöseikat huomioivan asiakkaan silmissä.
Ympäristöseloste (EPD) kertoo ja vakuuttaa sen tosiasian, että
Lähipuuta ympäristöystävällisempää puutavaraa ei ole tarjolla!
Hirsi on noussut melkeinpä hittituotteeksi rakentamisen ratkaisuissa.
Pudasjärven kaupunki on julistautunut Suomen hirsipääkaupungiksi,
eikä syyttä. Siellä rakennetaan parasta aikaa
2
jättimäistä Sote-keskusta ja kahta hybriditekniikalla (runko betonia,
ulko- ja sisäseinät hirrestä) olevaa kerrostaloa.
Takavuosina jossain rakennusalan julkaisussa oli juttu, jonka
kirjoittaja oli joko vahingossa tai tahallaan muokannut otsikon
huomiota herättäväksi: Seitsemän kymmenestä lomarakentajasta
päätyy hirteen.
Nykyään luulisin, että jopa useampikin…
Hirsiä valmistetaan myös Suomen Sahayrittäjät ry:n jäsenyrityksissä.
Hirrenveistäjät ottavat mieluusti sahurin sahaamaa
hyvää hirsiaihiota. Hirsitaito ry, jonka kanssa toimimme tiiviissä
yhteistyössä, on kirjoittanut tähän lehteen näkemyksensä
siitä, millainen hyvä hirsipelkka on.
Mielenkiintoista luettavaa sahurille.
Muistakaa ilmoittautua Talvipäiville Ouluun 12.–
14.2.2021 halvemman hintakategorian aikaan, eli nyt.
Timo Ripatti
Pidetään yhteyttä:
timo.ripatti@sahayrittajat.fi
040 821 82 38
Rahulanniementie 57
79100 LEPPÄVIRTA
3/2020
LÄHIPUU ®
4 Lähipuu® -päiväkotiuutisia Rautalammilta
6 Millainen on hyvä pelkkahirsi?
8 Sahuriksi syntynyt
14 Yksityisteiden sillat - mahdollisuus hyödyntää puuta
16 VENI Energia ja Suomen Sahayrittäjät Ry yhteistyöhön
18 Jäseninfo
S.19 SUOMEN SAHAYRITTÄJÄT RY:N
TALVIPÄIVÄT OULUSSA 12.–14.2.2021
Kannen kuva: Timo Ripatti
Suomen Sahayrittäjät ry
Suomen Sahayrittäjät ry on piensaha- ja höyläämöteollisuuden
yhteistoiminta- ja etujärjestö, joka on perustettu vuonna 1946
edistämään alan toimintaedellytyksiä, ja sitä työtä yhdistys jatkaa
edelleenkin. Jäsenilleen Suomen Sahayrittäjä ry tarjoaa tietoja
alasta ja sen kehityksestä, asiakaskontaktipalvelut, näkyvyyden
yhdistyksen verkkosivuilla, koulutus-, neuvonta ja tuotetekniset
palvelut, jäsenetualennuksia yhteistyökumppaneilta, koulutusmatkoja
ja -retkiä sekä Suomen Sahayrittäjät-lehden.
Vuosijäsenmaksu vuonna 2020 on 150 €, verovähennyskelpoinen.
Kannatusjäsen vuosimaksu on 50 €.
Suonen Sahayrittäjät on Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema
ammattilehti, jota lukevat jäsenten lisäksi myös muut
alan ammattilaiset ja sidosryhmät. Lehti ilmestyy 4 kertaa
vuodessa. Maksuehdot 14 päivää netto.
Suomen Sahayrittäjät ry
Rahulanniementie 57, 79100 LEPPÄVIRTA
Puh. 040 821 82 38, info@sahayrittajat.fi
www.sahayrittajat.fi
Ilmoitushinnat vuonna 2020
Etukansi: 955 €
2 sivu ja takakansi: 870 €
Tekstissä: 1/1sivu 420 €, 1/2 sivua 310 €,
1/4 sivu 235 €, 1/8 sivu 190 €
Jäsenhinta: 1/8 sivu 109 €
Lisävärien käyttö: 84 €/lisäväri
Ilmoitushinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.
Reklamaatiot kahdeksan päivän kuluessa ilmestymisestä.
Päätoimittaja: Timo Ripatti,
timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38
Talous- ja jäsenasiat: Sirkku Varpa,
sirkku.varpa@sahayrittajat.fi, 040 5250 163
Ilmoitusmyynti: Timo Ripatti,
timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38
Painopaikka: Grano Oy, Kuopio
Taitto: Kaija Laaksonen, kaija.laaksonen@otavoima.fi
3
Lujuuslajittelukurssilaiset tutkivat
tarkasti mahdollisia sahatavaran
lujuuteen vaikuttavia ominaisuuksia/vikoja.
Opettajana Jouni
Silvast edessä oik.
Virallisen lujuusleiman viereen on
tuleville päiväkotirakentajille tarjolla
viesti myös selkosuomella.
4
Lähipuu®
-päiväkotiuutisia
Rautalammilta
Elokuun alkupuolella Rautalammin kunnan varastotiloissa
suoritettiin tulevan päiväkotityömaan sahatavaran lujuuslajittelu.
Lajittelu suoritettiin ”oppikirjamaisissa”
olosuhteissa, kuivissa sisätiloissa, joissa
sahatavara on ollut säilytyksessä keväällä
tapahtuneen kuivauksen ja mitallistamisen
jälkeen.
Lajittelu tapahtui lujuuslajittelukurssin
yhteydessä, joten kurssin osallistujat
pääsivät todelliseen oppimiskokemukseen.
Tosin, haastetta kurssin opiskelijoille
antoi sahatavaran hyvä laatu – oksia
tai muuta sahatavaran vikaisuutta piti
etsiä kuin sitä kuuluisaa neulaa heinäsuovasta.
Kurssin opettajana toimi rakenteissa
käytettävän sahatavaran laatuluokat ja
sielunelämän täydellisesti tunteva Jouni
Silvast Suomen Metsäkeskukselta.
Tälle tontille se valmistuu - ja kunnan
omasta Lähipuusta, sanoo tyytyväinen
Rautalammin kunnan tekninen
johtaja Antti Tuppura.
Kuivaa on puutavara,
toteavat lujuuslajittelijakurssilaiset.
Kurssin osallistujien palaute opettajan
ammattitaidosta oli erinomaista.
Rautalammin uuden päiväkodin rakentaminen
lähtee liikkeelle tänä syksynä.
”Rakentamisaikataulu on hieman viivästynyt
alkuperäisestä suunnitelmasta,
mutta pienille aikataulumuutoksille jätettiin
tilaa jo suunnitelmia keväällä laadittaessa.
Näin ollen, uskon vahvasti siihen,
että ensi vuoden elokuussa meillä
on valtakunnan ensimmäinen Lähipuusta
® valmistettu päiväkoti aika valmiina”,
kertoo Rautalammin kunnan tekninen
johtaja Antti Tuppura.
Rakentaminen tapahtuu päiväkotityömaalla
pohjatöiden valmistuttua sääsuojassa.
Tällä toimenpiteellä varmistetaan
rakentamisessa tarvittavien materiaalien
kuivana pysyminen.
”Lisäkustannus sääsuojauksesta kannattaa
ottaa, sillä se on varmin konsti
saada mielenrauhaa rakentamisen aikana
ja sen jälkeen. Talviset olosuhteet
luovat omat paineensa rakentamisessa
ja haluamme Rautalammilla tehdä kaiken
nyt viimeisen päälle rakentamisen
suhteen – onhan meillä jo valmiina kunnan
omasta metsästä hankittu huippulaatuinen
sahatavarakin”, muistuttaa
Tuppura.
Oksatonta 50 x 200 mäntyä
runkotolpaksi.
5
Lähipuu®-sahurin sirkkelillä tekemä noin 8 metrinen hyvälaatuinen pelkka 27 cm latvalla.
Osa sahureista käyttää jo nyt hieman enemmän aikaa tukkien hankintaan ja niiden sahaukseen,
ja he toimittavat hyvälaatuista pohjaamatonta pelkkaa.
Millainen on hyvä
pelkkahirsi?
Hyvä pelkkahirsi on yksinkertaisesti suora
ja pohjaamaton. Kummankin ominaisuuden
on toteuduttava, että voidaan
puhua hyvästä pelkasta. Pelkan suoruus
riippuu käytetystä tukkipuusta. Hyvän
pelkan saa sahattua pylväspuu-laatuisesta
tukista. Tukkipuiden laatuluokituksella
on ratkaiseva merkitys hyvän
pelkan sahaamisessa. Kolmas merkittävä
hyvän pelkan laatutekijä on puun
kosteus silloin, kun myydään kuivattua
pelkkaa. Rakentamisen yleisissä laatuvaatimuksissa
Runko RYL2010:ssa ase-
6
tetaan hirren kosteusprosentin tavoitteeksi
korkeintaan 22 prosenttia 50 millimetrin
syvyydessä. Neljäntenä tekijänä
mainittakoon hirren kaato ja kuorinta.
Harvesterin syöttörullat ja mittapyörä
painavat puuhun 10–25 millimetriä syvät
jäljet, joten metsurikorjuu on suositeltavaa.
Kuorintakoneen säädöt tulisivat
olla sen verran “kevyet”, ettei hirren
pintaan aiheudu kuorinnasta syviä naarmuja.
Käsinkuorinnalla saadaan aikaan
varmasti hyvä tulos.
Kevättalvi on veistäjille kiireisintä hirrenveistoaikaa.
Samoihin aikoihin myös sahurit
sahaavat puitaan. Paremmalla keskinäisellä
ymmärryksellä ja yhteistyöllä
tilanne voisi olla molemmille ammattiryhmille
merkittäväksi hyödyksi: hyvälaatuisesta
pelkasta sahuri voisi saada lisäansioita
ja veistäjä voisi keskittyä olennaiseen,
eli hirren veistämiseen. Hirsikehikon
ulosmyyntihinnasta raaka-aineen
osuus on noin 10–15 prosenttia, joten
hyvälaatuinen pelkka ei hieman kalliimmasta
hinnasta huolimatta merkittäväs-
Hirsiveistäjän näkökulmasta epäonnistunut pelkan sahaus.
ti vaikuta projektin kokonaiskustannuksiin,
eikä ole näin ollen ole kompastuskivi
kokonaisuuden kannalta – pikemminkin
päinvastoin.
Huonolla ja pohjatulla pelkalla voidaan
saada aikaan iso vahinko tilaajalle.
Eräässä todellisuudessa tapahtuneessa
tapauksessa tilaaja tilasi veistäjältä
5 x 5 metrin hirsikehikon kolme metriä
korkein seinin omista puistaan, joita ei
vielä sopimusta tehdessä ollut sahattu
pelkaksi, vaan laskelmat tehtiin tukkien
mukaan. Hirsikertoja laskettiin tarvittavan
11 kierrosta. Pohjatusta pelkasta
johtuen hirren menekki olikin 13 hirsikertaa.
Ylimääräisestä työstä tilaajalle
aiheutui lisäkustannuksia noin 4800 €,
minkä lisäksi pelkkahirttä oli hankittava
lisää 40 metriä. Myös tästä aiheutui lisäkustannuksia
ja aikaa kului merkittävästi
suunniteltua enemmän.
Miksi näin kävi? Kun pelkkahirsi sahalla
pohjataan, tulee pahimmillaan hirren
korkein kohta pelkan keskelle ja hirren
tyvestä tuleekin toinen latva pelkkaan.
Hirsikehikkoa työstettäessä puun muotoileminen
pienenkin pohjauksen johdosta
”syö” hirren nousua kerrosta kohden
merkittävästi. Tästä syystä sahurin
on tärkeä ymmärtää pelkan laadun merkitys
veistäjän kannalta. Laadukkaan pelkan
saannin turvaamiseksi veistäjät ovat
hankkineet vannesahoja, mutta kevään
kiireisen veistokauden aikana veistäjät
mielellään antaisivat sahureiden tehtäväksi
pelkkojen sahaamisen varastoon.
Kunhan pelkan laadusta ei tingitä…
Hirren käsinveisto on osa puutuoteteollisuutta,
jossa pätee samat lainalaisuudet
kuin esimerkiksi puusepän tuotteissa.
Teollinen tuotanto, niin puusepän
tuotteissa kuin hirsiteollisuudessakin,
määrittää perustason, johon sekä puusepän
että hirsiveistäjän työtä verrataan.
Esimerkiksi puuseppämestarin tekemän
lipaston on oltava laadukkaampi
kuin huonekaluliikkeestä ostettu, mutta
naapurin-Jorman kansalaisopiston puutyökurssilla
tekemä lipasto voi olla hieman
viimeistelemättömämpi. Vastaavasti
käsin hirsiä veistävän puurakentaja-ammattilaisen
on pyrittävä teollista
hirsikehikkoa huolitellumpaan lopputulokseen
ja taas perinnerakentaja-harrastelija
voi tinkiä laadusta. Samalla tavoin
markkina sekä hyvä- että huonolaatuiselle
pelkalle on olemassa. Sahurin on
itse päätettävä, kenelle kohdentaa myymänsä
pelkan: ammattilaiselle vai harrastelijalle.
Teksti ja kuvat: Suomen Hirsitaito ry,
Riku Mantsinen ja Pasi Kakkinen
7
Sahuriksi syntynyt
Isä Juha on tyytyväinen Ilona
tyttären hirsitalon edessä.
Nivalassa, Pohjois-Pohjanmaalla sahaustoimintaa on harjoitettu
jo vuosisatojen ajan. Ensimmäisiä merkintöjä sahaustoiminnasta
historiankirjoissa löytyy jo 1500-luvulta lähtien. Virtaava vesi oli
aikoinaan tärkeä elementti, kun sahalle paikkaa suunniteltiin.
Vesi virtaa edelleen Nivalassa. Kunnan
halkihan kulkee Kalajoki, jonka varrelle
levittyvät mahtavan kokoiset vijelyaukeat.
Kun autoilija lähestytyy Haapajärven
suunnasta Nivalaa, katse kiinnittyy väkisinkin
peltoaukeiden keskellä nykyaikai-
8
seen ja vahvaan maaseudun yrityskulttuuriin
- sekä siihen, että metsää näkyy
lähinnä vain horisontin reunassa.
Sieltä metsän reunasta löytyy Juha Nuoliojan
(57 v) koti ja pihapiirin lähellä oleva
sahausyritys. Perinteinen ’sahuriksi
syntymisen kaava’ toteutui jossain määrin
Juhankin kohdalla.
”Isällä oli sirkkeli, jolla hän valmisti lähialueen
isännille ja tietysti omaankin
käyttöön tarvittavan puutavaran. Ammattitaito
isällä oli kova ja meikäläistä,
nuorta poikaa ei päästetty vaativaan sahurin
tehtävään. Ainoastaan laudan vastaanottoon
ja perämieheksi sahalle kyllä
pääsi. Joskus naapurin pojan kanssa
sahattiin isältä salaa, joten kyllä siihen
sahurin hommaan on ollut jonkinlaista
paloa pienestä pitäen”, naurahtaa Juha
Nuolioja.
Nivalassa sahataan perinteisellä terällä.
Nuolioja hoitaa terähuollon itse.
”Muutaman pikkujutun olen tähän
sahaan muokannut”, naurahtaa Juha
Nuolioja.
”Kaksi moottorisahan teräketjua rinnakkain
on toimiva ratkaisu kuorijyrsimeen”,
kertoo Juha Nuolioja.
Vannesaha lisää sahausmahdollisuuksia
varsinkin järeissä tukeissa.
Metsuri ja maatalouslomittaja
Juha Nuolioja on aina ollut kova tekemään
töitä. Mies paiski nuorena samaan
aikaan aamuisin ja iltaisin lomittajan töitä
ja kaikki päiväajat metsurin hommia.
”Kyllä sitä aikakautta miettiessä ihmettelee,
kuinka sitä oikein jaksoi. Nyt jos
pitäisi lähteä samoille ’kiertueille’ puhti
olisi poissa jo alkumatkasta.”
Juha Nuoliojan perhe asui naapurikunnan
puolella Haapajärvellä ja isän äkillinen
kuolema sai Juhan miettimään tulevaisuuden
työkuvioita. ”Isältä jäi iso sahausurakka
kesken. Itselläni ei vielä sitä
sahauskokemusta silloin ollut kovin paljoa,
mutta onneksi tätini mies oli sahuri,
joka tuli avukseni ja jossain määrin
myös opettajakseni sahapuolelle. Siitä
sitä pikkuhiljaa kokemusta kartutettiin ja
töitä painettiin nuoren miehen innolla.”
Haapajärveltä Nivalaan
Juhan isovanhempien aikoinaan hankkima
tila sijaitsee pohjanmaalaisittain ajateltuna
epätyypillisellä paikalla, metsän
reunassa. ”Tämä paikka ostettiin velipojan
kanssa puoliksi vuonna 1981, kun
isoisä oli fiksu ja hyppäsi perintökaaressa
yhden sukupolven, eli isäni ylitse.
Vuonna 1989 lunastin velipojan pois ja
hankin paikan omaksi. Rakennuskanta
9
tilalla tarvitsi päivitystä ja yhtenä päivänä
sahahommissa mieleeni tuli ajatus,
että hirsitalo voisi olla tulevaisuudessa
meidän perheen taloratkaisu. Sahasin
1994 tarvittavat lankut ja vein ne kuivattavaksi
ja höylättäväksi ensin Eduxi
Oy:n ovitehtaalle ja sitten Alavieskan
Puurakenne Oy:lle liimahirsituotantoon.
Vuonna 1996 muutimme omaan hirsitaloon
tänne Nivalaan.”
Maatalouslomittajasta sahuriksi
ja metsäpalveluyrittäjäksi
Isän kuoleman jälkeen työtä oli Juhalla
entistä enemmän. ”Jostain oli pakko
karsia. Navettahommat saivat väistyä
vuonna 1993 ja panostin siitä lähtien
enemmän metsuripalveluihin ja sahaamiseen.
Metsurityöt ovat mukavia ja eri
vuodenaikojen mukaan vaihtelevia, aina
istutuksesta, raivauksesta ja harvennushakkuista
lähtien, innostuu kertomaan
10
Vanhan Opel
Asconan lasinpesujärjestelmä
on saanut
uuden elämän
sahanterän
jäähdytysjärjestelmänä.
Metsäpalveluyrittäjän
metsäkelpoinen
yhdistelmä.
silmin nähden kovassa kunnossa oleva
metsuriyrittäjä.”
Ammattitaitoiselle metsuriurakoitsijalle
on varmasti kysyntää ja työtä tarjolla.
Taimikoiden sekä nuorten metsien hoitorästit
takaavat tasaisen työn tarjontaketjun
myös Juha Nuoliojan asuinseudulla.
”Paikallinen metsänhoitoyhdistys sekä
metsänomistajat suoraan ovat asiakkaitani
sillä sektorilla. Kuten todettua,
työt eivät todellakaan lopu metsässä.
Monesti saa mennä muutaman vuoden
välein samalle lohkolle moottorisahan
kanssa, missä olin ollut muutama vuosi
aiemmin raivaamassa raivaussahan
kanssa. Ja aina, kun metsään menen –
teen asiakkaan kohteessa työtä niin kuin
itsellenikin tekisin, se on pohjalainen tapa
toimia”, muistuttaa Juha.
Maatalouteen kosketuspintaa nykyään
tarjoaa enää viljan rahtikuivaus. Pellot
ovat olleet jo vuosia vuokralla naapurilla.
Sirkkelisahuria tarvitaan
Hyvälaatuista kuusta ja mäntyä kasvaa
Pohjois-Pohjanmaalla. ”Sitä raaka-ainetta
on ollut tarjolla sahalle aina. Rauduskoivu
on tällä seudulla haasteellinen
puulaji. Sitä ei meinaa saada laadukkaana
tukkipuuna kasvamaan millään. Haapa
puolestaan on nostanut ’profiiliaan’
viime vuosina selvästi. Nytkin taapelissa
odottaa vuosi sitten sahattuja, veistettäväksi
meneviä haapapelkkoja. Haapa on
hyvä hirsipuu ja kaiken lisäksi edullinen
hankintahinnaltaan”, muistuttaa Juha.
Sahausalue on siistissä kunnossa. Se kertoo
oman viestinsä huolellisesta toiminnasta
yrityksessä muutoinkin. Siirrettävä
saha, Kara-Master on saanut Juha Nuoliojan
toimesta uusia, työtä helpottavia ja
kehittäviä innovaatioita. Onko niin, että
maailmassa ei ole yhtään sahaa käytössä
ns. tehtaan jäljiltä – ei myöskään Nivalassa?
Juha Nuoliojaa naurattaa. ”Voi se olla
tottakin. Tätä omaa sahaani olen ’hiukan’
parannellut. Modifioin sahan yläterän
hieman parempaan asentoon ja parantelin
sahausuran ’puhdistajan’ kahdelle
moottorisahan teräketjulle. Lisäksi
asensin kuivien puiden sahausta varten
terän jäähdytysjärjestelmän vanhasta
Opel Asconan ’pissapojasta’ ja rakensin
myös sahaan mahdollisuuden ottaa tukit
sahattavaksi sahapöydän molemmilta
puolilta. Joskus joutuu sahan kanssa
menemään tosi ahtaisiin sahauspaikkoihin
ja silloin voi olla etua siitä, että tukit
tulevatkin sahapöydälle sahurin vastakkaiselta
puolelta – eikä niin kuin perinteisesti
sahurin oikean käden puolelta.
Yksi tärkeä parannus liikkuvaan sahaan
saisi olla melkeinpä vakiovarusteena.
Edellisessä sahassani oli itse tekemäni,
metsäperävaunuista tuttu hydraulinen
niveltyvä vetopuomi. Asensin sen saman
ohjausjärjestelmän tähän Kara-sahaani
heti ensimmäisenä päivänä, kun
saha pihaani tuli. Voin sanoa kokemuksesta,
että notkeutta sahayhdistelmästä
löytyy ihan eri malliin, varsinkin ahtaisiin
sahauspaikkoihin mennessä.”
Kulmasta avoin vannesahauskatos mahdollistaa tukkien ja valmiin sahatavaran helpon liikuttelun.
Rahtisahuri Juha Nuoliojan saha kiertää
Pohjois-Pohjanmaan lakeuksia entiseen
malliin. ”Ei rahtisahaus ole ainakaan vähenemään
päin tällä alueella. Pikemminkin
sanoisin kehityssuunnan olevan
aivan päinvastainen. Lautaa, lankkua ja
hirsirakennusten tarpeita halutaan edelleenkin
sahauttaa oman metsän puista
ja se on hieno ja ympäristöarvot huomioon
ottava toimintatapa. Onhan siinä
myös paikallista pienyrittäjyyttä tukeva
ajatusmalli. Rahtisahauksen lisäksi
valmistan sahan jatkojalosteita markkinoille
noin 100 m 3 . Vuosittain sahan läpi
menee noin 2000–2500 m 3 tukkia.
Vannesaha mahdollistaa
erikoispuiden sahauksen
Moni sirkkelisahuri on joskus tuskaillut
isojen tukkien kanssa, kun niistä on pitänyt
sahata järeitä hirsipelkkoja tai asiak-
kaan toivomaa leveää tuppilautaa. Niin
’ähisi ja puhkui’ myös Juha Nuoliojakin
vuosien ajan. Asiaan tuli kuitenkin muutos
kolme vuotta sitten. ”Kysyntää tuppilankulle,
tuppilaudalle ja järeille hirsipelkoille
oli koko ajan enemmän ja enemmän”,
muistelee Juha. Ylivieskassa sattui
vielä olemaan tuttu kaveri vannesahan
maahantuojana ja näin sirkkelin rinnalle
tuli myös Trakmet-vannesaha. Halusin
vannesahan kiinteänä versiona. Erikoispuut
on helpompi sahata tässä kotona.
Vannesahalla pilkottua tuppilankkua ja
-lautaa menee tasaisesti myyntiin. Sahasin
muuten viime kesänä melkoisen
suuren kuusitukin tuppilankuksi. Leveyttä
lankuilla oli sahan mahdollistamat
maksimimitat, eli tuppeen sahattuna 90
cm. Ensimmäinen tuttu kaveri, jolle asiasta
kerroin osti ne heti pois”, muistaa
vannesahuri Juha Nuolioja.
Terävyyttä omasta takaa
Moni sahuri on ulkoistanut sahan terähuollon.
Palaterät ovat valtaosin sahureiden
käytössä, mutta näin ei toimita
Nivalassa. ”Terän kunto on kaikki kaikessa
sahausta silmällä pitäen. Olen aina tykännyt
jännittää ja teroittaa omat teräni.
Vuonna 1992 kävin kouluttautumassa
pyöröterän huoltoon Raimo Hotin vetämällä
kurssilla. Ei se oppi ihan kerralla
perille mennyt, joten uusin kurssin vielä
pari vuotta myöhemmin ja siitä lähtien
terähuolto on ollut sanan varsinaisessa
merkityksessä omissa näpeissä. Eipähän
sitten tarvitse etsiä syyllistä kovin
kaukaa, jos terä ei pelaa. Perinteisesti
sahaan tavallisilla, kromatuilla terillä
– kovapalaterät ovat saaneet jäädä vielä
kauppiaille. Vannesaha kun ilmestyi
tuohon pihamaalle, ajattelin, että tuohon
tarvitaan myös omanlaisensa teroituskone
ja sellaisen hankin välittömästi.
11
Isän sahaamat hirret ovat nyt tyttären unelmatalossa.
Vannesahan teriä joutuu teroittamaan
melkoisen paljon, joten on tärkeää, että
silläkin puolella homma toimii mutkattomasti.
Olen yhdistänyt vannesahauksen
ja teroituksen – samaan aikaan kun
sahaan puuta, teroituskone rullaa tuossa
sahan nurkassa. Tämä on sitä työajan
tehostamista”, naurahtaa Juha Nuolioja.
Tyttären hirsitalo – unelmista ja
haaveista täyttä totta
Juha ja Eila Nuoliojan perheeseen syntyi
neljä lasta. Lapset ovat jo maailmalla
– osa kauempana, osa lähempänä.
12
Autotallin ja varastorakennuksen hirsipelkkojen
varaukset on sahattu sirkkelillä.
Välissä eristeenä kuitupellavaa.
Kun päätät sahata...
Ilona Nuolioja (27 v) haaveili pikkutytöstä
lähtien hirsitalosta, jossa olisi isän
sahaamat hirret. Pienestä pitäen Ilona
oli piirrellyt tulevan talonsa pohjapiirustuksia
ja suunnitellut paikkaa unelmien
kodilleen.
Vuonna 2018 tuo pikkutytön haave
muodostui konkreettiseksi todeksi, kun
Ahteen kyläkoulun lähelle Nivalaan valmistui
massiivihirrestä tehty talo.
Talo, jonka rakennusmateriaalit oli oma
isä sahannut…
Teksti: Timo Ripatti
Kuvat: Timo Ripatti
13
Yksityisteiden sillat -
mahdollisuus hyödyntää puuta
Suomen metsäkeskus ja Suomen Tieyhdistys
ry toteuttavat vuosina 2020–2021
maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman
Yksityisteiden Puuinfra -hankkeen,
joka on valittu toteuttamaan hallitusohjelman
mukaista maankäyttösektorin
ilmastotoimenpidekokonaisuutta.
Hanke on myös osa Kansallisen metsästrategian
hanketoimintaa ja se toteuttaa
metsäneuvostossa käsiteltyä strategista
hanketta ”Uudet puupohjaiset tuotteet”.
Hankkeen tavoitteena on lisätä
erityisesti puun käyttöä korkean jalostusarvon
ja pitkään hiiltä varastoivissa
puutuotteissa sekä edistää niiden tutkimusta
ja tuotekehitystä.
Monipuolista tietoa
yksityistieverkkomme silloista
Hankkeessa tuotetaan tietoa yksityistiesiltojen
määrästä, rakennusmateriaalista,
kunnosta ja investointitarpeista. Sil-
14
tojen kokonaismäärä arvioidaan valtakunnallisesti
paikkatietoaineistoihin perustuvan
analysoinnin kautta. Alustavien
tutkimusten mukaan Suomessa on lähes
12 000 yksityisteiden siltaa. Kokonaismäärästä
noin puolet on tiekuntien hallinnoimien
teiden varsilla ja toinen vastaava
määrä muilla yksityisteillä, johon
kuuluu Metsähallituksen, yhtiöiden, yhteisöjen
ja sellaisten yksityisten kiinteistöjen
omistamia teitä, joiden tienpitoa
varten ei ole tiekuntaa perustettu.
Puuta yksityisteiden siltojen
rakennusmateriaaliksi
Puu on ollut perinteinen rakennusmateriaali
yksityisteiden silloissa vuosikymmenien
ajan. Laadukkaat siltatarpeet
on osattu valita lähimetsistä, ja rakentamiseen
on löytynyt kädentaitajia joka
puolella Suomea. Viimeisen 30 vuoden
aikana ovat muut rakennusmateriaalit
(betoni, teräs ja muovi) kuitenkin horjuttaneet
puun valta-asemaa yksityisteiden
siltaratkaisuissa. Onneksi puisiakin
siltoja vielä tehdään, ei juuri enää paikalla
veistäen vaan teollisesti valmistettuja
puusiltatyyppejä hyödyntäen.
Puuinfra-hankkeen tavoitteena on edistää
uusien siltaratkaisujen ja toimintamallien
syntymistä puunkäytön lisäämiseksi
yksityisteiden siltojen rakentamisessa
ja kunnostamisessa. Hankkeessa
kartoitetaan nykytilannetta käytössä olevista
siltatyypeistä ja käynnistetään kehittämistoimenpiteitä
uusien siltaratkaisujen
ja toimintamallien aikaansaamiseksi
muun muassa ideakilpailun avulla.
Tutkimus- ja kehittämishankkeen ensisijaisena
kohderyhmänä ovat tiekunnat,
siltaratkaisuja valmistavat ja siltasuunnittelupalveluja
tuottavat yritykset sekä
siltakoulutusta tarjoavat oppilaitokset.
Puinen palkkisilta Vaalan Veneheitossa noin 50 vuotta palvelleena odottaa
uutta siltaratkaisua. Kuva: Timo Pisto
Lisäksi kohderyhminä ovat yksityistiehankkeita
rahoittavat viranomaiset sekä
alan edistämisorganisaatiot.
Ideakilpailu: Yksityisteiden
puusillat
Kevään 2021 aikana järjestetään ideakilpailu
puunkäytön edistämiseksi yksityisteiden
siltaratkaisuissa. Kilpailutyönä
voidaan esittää kokonaan uusi puusiltaratkaisu,
toimintatapa, jolla vanhoja siltoja
(esim. puupalkkisillat) voidaan korjata
olemassa olevia rakenteita hyödyntäen
tai jokin muu innovaatio puunkäytön
lisäämiseksi yksityisteiden silloissa
esimerkiksi hybridirakenteet (puu osana
muita rakennusmateriaaleja) tai puiset
kaideratkaisut.
Kilpailuun voivat osallistua kaikki halukkaat
ryhmittymät (oppilaitokset, yritykset,
yhteenliittymät jne.). Lisätietoa kilpailusta
ja siihen liittyvistä materiaaleista
on saatavilla Suomen Tieyhdistyksen
verkkosivuilta www.tieyhdistys.fi/puusillat.
Liikenneinfrassa puulle monia
käyttökohteita
Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi
vuonna 2018 Liikenneinfrastruktuurin
puurakentamisohjelman. Ohjelman tavoitteena
on puun käytön turvaaminen
ja edistäminen väyläinfrarakentamisessa
sekä lisätä tietoa puun käytön ympäristövaikutuksista,
elinkaarikustannuksista
sekä teknisistä ominaisuuksista.
Liikenneinfrassamme on puuta käytetty
siltojen lisäksi muun muassa tasoristeyksien
kansissa, matkustajalaitureissa,
kaiteissa, portaissa, meluesterakenteissa,
sähkö- ja valaisinpylväinä, vesiväylärakenteissa
ja levähdyspaikkojen palvelurakenteissa.
Mahdollisuuksia puunkäytön lisäämiselle
liikenne- ja väyläinfrassamme on olemassa
runsaasti. Kasvutavoitteet tarvitsevat
tuekseen taloudellisten resurssien
lisäksi monitahoista tutkimus- ja kehitystyötä,
osaamista sekä lisää tietoa
puun ominaisuuksista ja sen soveltu-
Yksityisteiden siltoja on maassamme liki
12 000 kpl.
vuudesta eri käyttötarkoituksiin. Toteutuessaan
ohjelma mahdollistaa myös lähipuun
parissa toimiville yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia
uusien tuotteiden,
palveluiden sekä jalostusasteen kohoamisen
myötä.
Kirjoittaja Timo Pisto
tieasiantuntija
Suomen metsäkeskus
15
VENI Energia ja
Suomen Sahayrittäjät Ry
YHTEISTYÖHÖN
Vastikään solmitun yhteistyön tavoitteena
on tarjota ja mahdollistaa Suomen
Sahayrittäjien jäsenyrityksille entistä
parempaa palvelua ja kilpailukykyä
sähköenergian hankinnassa. Jäsenien
on mahdollista hyödyntää palvelut myös
toisen VENI Energia -konserniyhtiön Yrittäjäin
Sähkönhankinta Oy:n kautta.
VENI Energia -konserni on yksi Pohjoismaiden
suurimmista energianhankkijoista
luoden lisäarvoa yli 40 000 asiakkaalleen
teollisuudessa, liike-elämässä
ja maataloudessa.
Sähkömarkkinatilanne
Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla vesivoimatuotannon
tarjonta on hyvin mer-
16
kittävä hintatason selittäjä. Alueen niin
kutsuttu hydrobalanssi (vesimäärä varastoaltaissa
sekä lumeen ja maaperään
sitoutunut vesi yhteensä) on pysytellyt
läpi kesän erinomaisella tasolla.
Kevään ja kesän aikana etenkin Norjassa
vesivoimalla tuotettua sähköä on ollut
tarjolla runsaasti. Riittämättömien
siirtoyhteyksien seurauksena, hinnat eri
hinta-alueiden ja maiden välillä ovat kuitenkin
eriytyneet voimakkaasti. Osassa
hinta-alueita tukkumarkkinoiden hinnat
ovat olleet historiallisen matalat. Osassa
taas, Suomi mukaan luettuna, hyvän vesitilanteen
vaikutus on jäänyt selkeästi
vähäisemmäksi.
Hyvän vesitilanteen lisäksi sähkömarkkinoita
on kevään ja kesän kuluessa painanut
koronan moninaiset vaikutukset.
Talouden yleisten näkymien heikentyminen
on laskenut sähkömarkkinoiden
hintatasoa myös katsottaessa pidemmälle
tulevaisuuteen.
Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla hinnat
kuitenkin elävät voimakkaasti eri tekijöiden
muutoksien seurauksena. Mentäessä
pidemmälle syksyyn ja tulevaan
talveen, tilanne voi muuttua oleellisestikin.
Viime talvi oli poikkeuksellisen
lämmin ja sateinen, mutta mitään takeita
vastaavan talven toistumisesta ei
tietenkään ole. Vesitilanteen ennen pitkää
tapahtuva normalisoituminen tulee
nostamaan hintoja Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla.
Hallitse sähkömarkkinan riskit ja
hyödynnä mahdollisuudet
Kuten todettu, sähkön tukkumarkkinan
vaihtelut ovat suuria ja näin ollen kilpailukykyisen
hinnan saavuttaminen on
yrityksille entistä haastavampaa. Suuren
vaihtelun tuomia riskejä on syytä hallita,
mutta on myös osattava hyödyntää vaihteluiden
tuomat mahdollisuudet, mikäli
yritys haikailee kilpailukykyisen hinnan
perään. Aktiivinen, ammattitaitoinen ja
tulevaisuuteen katsova energianhankinta
on tässä elinehto, on siis tiedettävä
mitä tekee.
Yrittäjälle sähkömarkkinoiden aktiivinen
seuraaminen ja ymmärtäminen eivät
useinkaan ole niitä tärkeimpiä asioita.
Tässä VENI Energia voi puolueettomana
asiantuntijana auttaa.
VENI Energia ei siis ole sähköyhtiö vaan
toimii puolueettomana sähkön ammattiostajana,
ja tarjoaa hankintamallit kaiken
kokoisille yrityksille. Kaikki VENIn
hankintamallit suojaavat yritystä edellä
mainituilta sähkömarkkinan epäsuotuisilta
ja yllättäviltä vaihteluilta.
VENIn palvelut yrityksille
VENI Energian ja konsernin tytäryhtiön
Yrittäjäin Sähkönhankinnan asiantuntijat
palvelevat kaiken kokoisia yrityksiä
energiahankinnoissa yli 20 vuoden vankalla
kokemuksella. Suurimmille asiakkaille
tarjoamme henkilökohtaisen salkunhoitajan
ja räätälöidyt palvelut.
Hankintapalveluiden lisäksi autamme
varmistamaan sähkönsiirtolaskujen oi-
keellisuuden riskittömästi ja vaivattomasti
Energialaskujen tarkistuspalvelulla.
Vaikutusmahdollisuudet sähkön siirron
hintaan ovat rajalliset, mutta jotain on
silti tehtävissä. Yllättävää kyllä, useissa
tilanteissa sähkö- ja siirtolaskuista löytyy
rahanpalautukseen oikeuttavia virheitä.
Tarkistuksen toteutamme aina
”Ei virheitä – Ei maksua” periaatteella,
eli jos emme pysty tuottamaan rahallisia
palautuksia asiakkaalle, on tarkistus
täysin maksuton.
Jäsenedut Sahayrittäjien jäsenyrityksille
VENI Energian ja Suomen Sahayrittäjien
yhteistyösopimuksen myötä kaikki
Sahayrittäjien jäsenyritykset saavat
Sähkönhankintapalvelut, palvelumallista
riippumatta 20 prosentin alennuksella.
Kaikille Sahayrittäjien jäsenyrityksille
tarjotaan myös sähkönsiirtopuolelle
tehtävä Energialaskujen tarkistuspalvelu
jäseneduin. Toimintamallimme
”Ei virheitä – Ei maksua” pätee aina,
mutta myös mahdollisissa palautukseen
johtavissa tarkistuksissa, veloitettavasta
palkkiostamme jäsenet
saavat 20 prosentin alennuksen.
OTA YHTEYTTÄ SAADAKSESI PALVELUT KÄYTTÖÖSI!
VENI Energia: 020 7414 110 • asiakaspalvelu@venienergia.fi • www.venierergia.fi
Yrittäjäin Sähkönhankinta: 044 5871 • asiakaspalvelu@sahkonhankinta.fi • www.sahkonhankinta.fi
17
JÄSENINFO
Uusia jäseniä Suomen
Sahayrittäjät ry:ssä
Uusina jäseninä yhdistykseen ovat liittyneet
seuraavat yritykset, yhteistöt ja henkilöt.
JST Idea Oy
Jukka Tuominiemi
Linnuksentie 10, 38420 Sastamala
045 1138 307
Kimmo Mattila
Upslantie 21, 21140 RYMÄTTYLÄ
kimmomattila@live.fi
0500 861 375
Siirrettävä vannesaha
Rakennusurakointi MaxBro Oy
Ari-Pekka Mäkikyrö
Sauvapolku 9, 95600 Ylitornio
myynti@makikyro.com
040 520 9934
Vannesahaus, höyläys, kuivaus, hirsivalmistus,
höylätuotteet, rakennusurakointi
18
SUOMEN SAHAYRITTÄJÄT RY:N
TALVIPÄIVÄT OULUSSA
12.–14.2.2021
Perinteinen talven kohokohta järjestetään ensi helmikuussa
Pohjois-Pohjanmaalla Oulussa.
Uusittu Radisson Blu Hotel Oulussa on valmis vastaanottamaan
vieraat mukavaan viikonloppuun.
Ouluun on helppo saapua, tulitpa sitten omalla autolla tai junalla.
Ennakkoilmoittautuminen
Talvipäiville on nyt käynnissä.
Edullisemmat hinnat voimassa
30.11.2020 saakka, jonka
jälkeen hinnat nousevat.
Perjantaina 12.2.2021 saavumme Ouluun hyvissä ajoin, sillä
illalla pidämme Suomen Sahayrittäjät ry:n vuosikokouksen
klo 18:30 alkaen.
Lauantaina 13.2.2021 klo 09:00 suuntaamme bussilla kohti
Pudasjärveä, Suomen hirsipääkaupunkia. Tutustumme kaupungin
ylpeyteen, vuonna 2016 aloittaneeseen hirsikampukseen.
Kampuksella toimivat yhtenäiskoulu ja lukio. Pudasjärven
kaupunki tarjoaa meille kahvit.
Tutustumme myös noin 9300 neliön suuruiseen rakenteilla
olevaan Hyvän Olon Keskukseen, johon tulevat sijoittumaan
kaikki nykyisen terveysaseman ja kaupungintalon tiloissa toimivat
sote-palvelut. Lisäksi rakennuksessa tulevat toimimaan
kirjasto, nuoriso- ja työllisyyden hoidon palvelut sekä kulttuuritoimintoja.
Rakennukseen tulee myös auditorio-, kokous- ja
liiketiloja. Pudasjärvelle on valmistumassa myös kaksi hirsistä
kerrostaloa.
Saavumme takaisin hotellille klo 14:00, jonka jälkeen vapaaaikaa
valmistautua iltajuhlaan.
Iltajuhla Radisson Blu hotellin Toivo-ravintolassa alkaa klo
18:30.
Luvassa tuttuun tapaan juhlapuhe, Vuoden 2020 Sahayrittäjä
-palkinnon luovutus, yllätysohjelmaa ja tietysti uskomattoman
runsas ”Kosken Kuohu” -juhlaillallinen.
Ennakkoilmoittautuminen on nyt avattu. Varmista paikkasi ja
ilmoittaudu jo nyt talven hauskimpaan viikonloppuun mukavassa
seurassa.
• Talvipäiväpaketti (pe-su) sisältäen em. ohjelman ja majoituksen
378,- / 2 henkilöä (kahden hengen huoneessa)
• Talvipäiväpaketti (pe-su) sisältäen em. ohjelman ja majoituksen
288,- / 1 henkilö (yhden hengen huoneessa)
• Talvipäiväpaketti (la-su) sisältäen ohjelman ja majoituksen
lauantaista klo 09:00 lähtien 239,- /2 henkilöä (kahden
hengen huoneessa)
• Talvipäiväpaketti (la-su) sisältäen ohjelman ja majoituksen
lauantaista klo 09:00 lähtien 169,- / 1 henkilö (yhden hengen
huoneessa)
Ilmoita osallistujien nimet ja huonekoko (1 hh tai 2 hh), sekä
majoituspäivät (pe-su tai la-su).
Ilmoittautumiset sähköpostilla 31.10.2020 mennessä:
info@sahayrittajat.fi
Suomen Sahayrittäjät ry, FI 88 4108 0010 356361
Varaa paikkasi nyt!
Loistava tilaisuus verkostoitua ja saada uusia ideoita.
19
Meiltä sahat ja varaosat
joustavasti sinun
tarpeisiisi!
Mikko 0400 821 014
Mikael 044 340 8170
Taina 0400 975 999