IT2-2021
04.03.2021 • Views
Share Embed Flag

IT2-2021

ePAPER READ
omnipress

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

Invalidiliitto 2/<strong>2021</strong><br />

Korona<br />

helpotti<br />

rahapeliongelmia<br />

SIVU 14<br />

Etäseminaari<br />

kruunasi<br />

Petri Pohjosen<br />

eläköitymisen<br />

SIVU 28<br />

Marc<br />

Dillon<br />

Musiikki ja<br />

kuvataide<br />

auttavat<br />

Ville Pernua<br />

SIVU 33<br />

”Nyt on<br />

hyvä hetki<br />

hakeutua<br />

ICT-alalle”<br />

SIVU 8

pääkirjoitus // Riitta Jolanki Liittohallituksen 1. varapuheenjohtaja<br />

Invalidiliiton järjestölehti<br />

ISSN 0356-7249<br />

JULKAISIJA<br />

Invalidiliitto ry<br />

Mannerheimintie 107<br />

00280 Helsinki<br />

Puh. 09 61 31 91<br />

PÄÄTOIMITTAJA<br />

Sinikka Rantala<br />

Puh. 09 61 31 91<br />

sinikka.rantala@invalidiliitto.fi<br />

JÄSENTEN<br />

OSOITTEENMUUTOKSET<br />

jasenasiat@invalidiliitto.fi<br />

Puh. 044 765 0667<br />

MAKSULLISET<br />

TILAUKSET JA<br />

OSOITTEENMUUTOKSET<br />

Marjukka Lindblom<br />

Puh. 09 61 31 91<br />

marjukka.lindblom@invalidiliitto.fi<br />

ILMOITUSMARKKINOINTI<br />

Paula Kaijanto<br />

Puh. 040 707 1966<br />

paula.kaijanto@media.fi<br />

HENKILÖUUTISET JA<br />

TOIMINTAKALENTERI<br />

Heidi Sipilä<br />

Puh. 040 513 1925<br />

(2019 ma klo 18–20)<br />

it-lehti@invalidiliitto.fi<br />

TILAUSHINNAT<br />

Säästötilaus 53 €<br />

Vuoden tilaus 60 €<br />

1/2 vuoden tilaus 37 €<br />

KUSTANNUS JA TOIMITUS<br />

Omnipress Oy<br />

Väritehtaankatu 8<br />

01300 Vantaa<br />

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ<br />

Tapio Rusanen<br />

Puh. 050 575 5658<br />

tapio.rusanen@media.fi<br />

ULKOASU<br />

HANK<br />

www.hank.fi<br />

LEVIKKI<br />

25 694 (tarkastettu 2020)<br />

PAINO<br />

PunaMusta Oy, Joensuu<br />

Lehti ei vastaa tilaamatta<br />

lähetettyjen kirjoitusten ja<br />

kuvien julkaisemisesta,<br />

säilyttämisestä eikä<br />

palauttamisesta.<br />

Kannen kuva<br />

Eemeli Sarka<br />

IT on Aikakauslehtien Liiton jäsen.<br />

www.it-lehti.fi<br />

INVALIDILIITTO<br />

SOSIAALISESSA<br />

MEDIASSA<br />

Onko sinulla vanha käsi pystyssä?<br />

Viimesyksyiseen kyselyyn<br />

vastanneista Invalidiliiton<br />

jäsenyhdistyksistä yli puolet<br />

(60 %) pystyi järjestämään<br />

toimintaa etänä sähköisiä<br />

työvälineitä käyttäen. Yli kolmanneksella<br />

näitä valmiuksia ei kuitenkaan<br />

ollut. Syitä tähän on monia. Kaikilla<br />

yhdistyksen jäsenillä ei esimerkiksi<br />

ole sopivaa tietokonetta, tablettia<br />

tai älypuhelinta tai niitä ei osata käyttää.<br />

Toisia ei edes kiinnosta koko digimaailma.<br />

Toimin pienehkön valtakunnallisen<br />

yhdistyksen hallituksen sihteerinä.<br />

Huhtikuussa 2020 yhdistys piti<br />

ensimmäisen hallituksen<br />

kokouksen täysin<br />

etänä Teamsillä. Aiemmin<br />

kokouksiin oli voinut<br />

osallistua Skypellä.<br />

Hallitus on pitänyt vuosittain<br />

muutaman sähköpostikokouksen,<br />

kun<br />

asiasta päättäminen ei<br />

ole vaatinut keskustelua<br />

tai päätös on pitänyt<br />

tehdä nopeasti.<br />

Kaikilla hallituksen<br />

jäsenillä on käytössään<br />

sähköposti, ja niinpä<br />

yhdistyksen hallituksen<br />

kokousmateriaali<br />

lähetetään sähköpostitse,<br />

mutta materiaali on<br />

myös luettavissa pilvipalvelun<br />

kautta. Sääntöjen<br />

mukaan yhdistyksen<br />

vuosikokouksiin voi<br />

osallistua etäyhteydellä.<br />

Koronaepidemian vuoksi<br />

paikan päällä osallistutaan tiukasti<br />

turvamääräyksiä noudattaen, mutta<br />

silti on suositeltu etäosallistumista.<br />

Etäyhteyksillä kokouksiin sekä<br />

koulutus- ja virkistystapahtumiin voi<br />

osallistua, vaikkei se olisi mahdollista<br />

vamman tai kuljetuspalvelumatkojen<br />

puuttumisen vuoksi. Etäkokoukseen<br />

riittää palaverinaama eli kelpaat, kun<br />

hiukset ovat hyvin ja meikki kondiksessa.<br />

Osallistuminen on mahdollista<br />

jopa sairaalasängyssä maaten.<br />

”<br />

PUHELU OLI<br />

TODELLA ILOINEN<br />

YLLÄTYS!<br />

”Riitta, onko sinulla kysymys vai onko<br />

vanha käsi pystyssä?” Koronavuosi<br />

ja yleistynyt etätyöskentely ovat<br />

synnyttäneet paljon uudissanoja. Aiemmin<br />

mainitsin jo palaverinaaman.<br />

Etäkokoussovelluksiin on lisätty käsisymboli<br />

puheenvuoron pyytämistä<br />

varten. Sitä klikkaamalla puheenjohtaja<br />

tietää antaa osallistujalle vuoron.<br />

Kokouskieleen vakiintunut käsite vanha<br />

käsi merkitsee vahingossa näkyviin<br />

jäänyttä käden kuvaa.<br />

Etäkokousten lisäksi yhdistyksemme<br />

käynnisti viime vuonna uutena<br />

toimintana kuukausittaiset Nettitreffit,<br />

joissa on yleensä alustaja yhdistyksen<br />

ulkopuolelta.<br />

Meidän on toiminnassamme<br />

kuitenkin<br />

varmistettava vammaisten<br />

ihmisten yhdenvertaisuus<br />

ottaen<br />

huomioon myös<br />

digitalisaation ulkopuolelle<br />

jäävien oikeudet.<br />

Jokaisen jäsenyhdistyksen<br />

onkin<br />

syytä muistaa tämä<br />

liiton painopiste<br />

myös omassa toiminnassaan.<br />

Muitakin tapoja<br />

yhteydenpitoon<br />

on kuin esimerkiksi<br />

Teams.<br />

Valtakunnallisen<br />

yhdistykseni varapuheenjohtaja<br />

tarttui<br />

kännykkäänsä ja soitti<br />

jäsenistölle iältään<br />

vanhimmista alkaen<br />

ja kyseli kuulumisia.<br />

Puhelu oli todella iloinen yllätys! Miten<br />

on mahdollista, että joku oli kiinnostunut<br />

minusta ja kuuntelee minua?<br />

Puhelu saattoi kestää jopa tunnin.<br />

Kaikista digitalisaation tuomista<br />

mahdollisuuksista huolimatta kaipaan<br />

kipeästi tapaamisia kasvokkain niin<br />

ystävien kanssa kuin yhdistystoiminnassakin.<br />

Ehkä ensi kesänä pääsemme<br />

viettämään jo normaalimpaa elämää.<br />

Hyvää kevättä!<br />

2 IT INVALIDILIITTO

Teemana digi ja teknologia // sisältö<br />

54<br />

Senni Ringmanin<br />

tekstiiliyritys<br />

Tarmokas sai<br />

alkunsa kun<br />

cp-vammaiselle<br />

pojalle ei löytynyt<br />

kunnollisia,<br />

sopivia ja kestäviä<br />

vaatteita.<br />

48<br />

Validian<br />

toimitusjohtaja<br />

Laura Rädyllä on kokemusta<br />

muun muassa sosiaali- ja<br />

terveysministerin ja Helsingin<br />

apulaiskaupunginjohtajan<br />

tehtävistä.<br />

AJASSA LIIKKUU<br />

5 Janne Juvakka Invalidiliiton<br />

johtoon / Autoverolaki uudistui.<br />

DIGI JA TEKNIIKKA<br />

8 Teknologia-asiantuntija<br />

Marc Dillon kannustaa laittamaan<br />

rohkeasti itsensä peliin.<br />

14 Rahapeliautomaateilla<br />

pelaavat eniten ne, joiden<br />

tulotaso on heikompi.<br />

18 Automaattinen päätöksenteko<br />

on uhka tai mahdollisuus.<br />

21 Helsingin Invalidit toteutti<br />

syyskokouksensa onnistuneesti<br />

etäyhteydellä.<br />

22 Verkkopalveluiden saavutettavuus<br />

ei vielä toteudu kunnolla.<br />

24 Etäsope tuotti osallistujille<br />

hyvinvointia.<br />

TYÖELÄMÄ<br />

26 Tutkimus kertoo: työnantajien<br />

asenteissa ja tiedoissa vielä<br />

parantamisen varaa.<br />

VAMMAISET JA<br />

YHTEISKUNTA<br />

28 Petri Pohjosen läksiäisseminaari<br />

analysoi yhdenvertaista<br />

Suomea.<br />

LUKIJAN TOIVE<br />

33 Ville Pernu sai<br />

neliraajahalvauksen, mutta<br />

kuntoutui töihin, musisoimaan<br />

ja maalaamaan.<br />

KUNTAVAALIT<br />

38 Viitisenkymmentä Invalidiliiton<br />

jäsentä pyrkii valtuustoihin.<br />

VAMMAISET JA<br />

YHTEISKUNTA<br />

39 Invalidiliitto vaikuttaa.<br />

KUNTOUTUS<br />

40 Hyvä pohjakunto auttoi<br />

Senni Ojataloa<br />

kuntoutumaan rattijuopon<br />

aiheuttamista vammoista.<br />

HOITO<br />

44 Hanna Huttunen: Kroonisten<br />

kipujen syyt löytyvät usein<br />

suolistosta<br />

VAMMAISTEN PALVELUT<br />

48 Validian uusi toimitusjohtaja<br />

Laura Räty haluaa saada<br />

keskeisimmät kipukohdat<br />

kuntoon.<br />

IHMISIÄ JA ELÄMÄÄ<br />

54 Senni Ringman valmistaa<br />

kestäviä mittatilausvaatteita<br />

erityislapsille.<br />

LIIKUNTA JA URHEILU<br />

59 Pyörätuoliparicurling sai<br />

mestarinsa.<br />

60 Tokion paralympialaisiin<br />

nimettiin kolme urheilijaa lisää.<br />

62 Invalidiliiton liittovaalit<br />

järjestetään marraskuussa.<br />

64 Järjestöuutisia<br />

66 Lakia ja oikeutta<br />

70 Henkilöuutisia<br />

71 Toimintakalenteri<br />

74 Lukijan kynä<br />

75 På svenska<br />

79 Kolumni,<br />

Mirka Rautakoski<br />

80 Makasiini<br />

82 Ristikko<br />

VAKIOT<br />

www.it-lehti.fi 3

Invalidiliiton sopeutumista tukevat kurssit<br />

EVÄITÄ KOKONAISEEN ELÄMÄÄN<br />

Joskus elämä mullistuu, arki<br />

haastaa ja voimat loppuvat.<br />

Sopeutumis ta tukevat kurssit<br />

tarjoavat uusia näkökulmia ja<br />

tietoa. Ryhmässä saat voimia<br />

jatkaa eteenpäin. Ystävyyttä,<br />

oivalluksia ja vertaistukea.<br />

kurssi ajankohta paikka haku päättyy<br />

KURSSIT APUA TARVITSEVILLE HENKILÖILLE<br />

Kivun kanssa -kurssi 10.-14.5. ja 28.6.-2.7.<strong>2021</strong> Maskun neurologinen kuntoutuskeskus 2.4.<strong>2021</strong><br />

Voimavaroja arkeen - fyysisesti vammaisten kurssi 24.- 28.5. ja 23.- 27.8.<strong>2021</strong> Kruunupuisto, Punkaharju 16.4.<strong>2021</strong><br />

KURSSIT OMATOIMISILLE HENKILÖILLE<br />

Työssä jaksaminen 3.-7.5. ja 16.- 20.8.<strong>2021</strong> Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 26.3.<strong>2021</strong><br />

Miesten kurssi 17.-21.5. ja 20.- 24.9.<strong>2021</strong> Peurunka, Laukaa 9.4.<strong>2021</strong><br />

Naisten kurssi 24.-28. 5 ja 6.-10.9.<strong>2021</strong> Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 16.4.<strong>2021</strong><br />

PERHEKURSSIT<br />

Elämää eroperheissä -perhekurssi 14.-16.5. ja 3.-5.9.<strong>2021</strong> Kyyhkylän Kartano, Mikkeli 2.4.<strong>2021</strong><br />

Perhekurssi -luonto liikuttaa 14.- 18.6.<strong>2021</strong> Lehtimäen opisto, Lehtimäki 23.4.<strong>2021</strong><br />

PARIKURSSIT<br />

Parisuhde paremmaksi - kurssi ikääntyneille 28.-30.5. ja 9. - 12.9.<strong>2021</strong> Kyyhkylän kartano, Mikkeli 30.4.<strong>2021</strong><br />

Parisuhde paremmaksi - kurssi työikäisille 10. -13. 6. ja 24. - 26.9.<strong>2021</strong> Kyyhkylän kartano, Mikkeli 30.4.<strong>2021</strong><br />

Kurssien toteutuksessa huomioidaan vallitsevat ajankohtaiset ja alueelliset koronaohjeet. Lisätietoja kotisivuiltamme, jossa myös muita<br />

tämän vuoden kursseja. www.invalidilitto.fi/sopeutumista tukevat kurssit.<br />

Lue lisää ja ilmoittaudu osoitteessa<br />

www.invalidiliitto.fi/palvelut/sopeutumista-tukevat-kurssit<br />

Lisätietoja: Ulla Leivo-Lahti p. 044 7650 678 ja<br />

Hannu Kapanen p. 044 4650 555

ajassa liikkuu<br />

Janne<br />

Juvakka siirtyi<br />

Invalidiliittoon<br />

Diabetesliiton<br />

toiminnanjohtajan<br />

tehtävistä.<br />

JANNE VIINANEN<br />

Janne Juvakka<br />

Pohjosen seuraajaksi<br />

INVALIDILIITON uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu<br />

YTM, eMBA Janne Juvakka. Hän aloitti tehtävässään<br />

1. maaliskuuta Petri Pohjosen jäätyä eläkkeelle.<br />

Juvakka on työskennellyt aikaisemmin muun<br />

muassa Diabetesliiton toiminnanjohtajana, SOSTE<br />

Suomen sosiaali ja terveys ry:n johtajana sekä Terveyden<br />

edistämisen keskus ry:n toiminnanjohtajana.<br />

Hänellä on myös pitkä työkokemus Raha-automaattiyhdistyksessä.<br />

– Olemme erittäin iloisia saadessamme Invalidiliiton<br />

uudeksi vetäjäksi Janne Juvakan. Hänen vahva<br />

ja monipuolinen kokemuksensa sosiaali- ja terveysjärjestötyöstä<br />

sekä hyvät yhteistyötaidot antavat<br />

erinomaisen pohjan johtamaan liittoamme tulevaisuudessa,<br />

Invalidiliiton liittohallituksen puheenjohtaja<br />

Pertti Laajalahti arvioi.<br />

– On hienoa päästä osaksi Invalidiliitto-yhteisöä,<br />

joka on vahva vaikuttaja ja toimija suomalaisessa<br />

yhteiskunnassa. Teemme tässä yhteisössä yhdessä<br />

jäsenistön ja henkilöstön kanssa tärkeää työtä fyysisesti<br />

vammaisten ja toimintaesteisten henkilöiden<br />

hyvän elämän edistämiseksi, Janne Juvakka toteaa.<br />

– Allekirjoitan täysin Invalidiliiton vision yhdenvertaisesta<br />

ja esteettömästä Suomesta. Sen saavuttamiseksi<br />

valjastamme jatkossakin kaikki voimavaramme.<br />

Riikka Haahtela vastaa Validian laatutyöstä<br />

YTT Riikka Haahtela on nimitetty<br />

Validian laatujohtajaksi ja johtoryhmän<br />

jäseneksi 18. tammikuuta lähtien.<br />

Hänellä on pitkä kokemus monipuolisista<br />

sosiaali- ja vammaispalveluiden<br />

viranomais-, suunnittelu- ja<br />

kehittämistehtävistä.<br />

– Validiassa on viime vuonna aloitettu<br />

erittäin merkittävä ja intensiivinen<br />

kehitystyö, jossa panostamme<br />

etenkin henkilöstön saatavuuteen ja<br />

osaamisen kehittämiseen sekä palveluprosessien<br />

laadun tarkastelemiseen.<br />

Tämän kehityksen ytimessä<br />

on tiivis ja avoin yhteistyö kuntien,<br />

viranomaisten ja palveluiden käyttäjien<br />

kanssa, Validian hallituksen<br />

puheenjohtaja Kirsi-Marja Ura<br />

totesi.<br />

– Laatujohtajuus tarkoittaa meille<br />

sitä, että asiakkaat voivat aina luottaa<br />

Validian palveluiden korkeaan laatuun,<br />

asiakaslähtöisyyteen sekä edelläkävijyyteen.<br />

Haluamme kehittää jatkuvasti<br />

tapaamme toimia, jotta työntekijät voivat<br />

kokea tekevänsä merkityksellistä<br />

työtä ja saavansa kehittää Validiassa<br />

omaa ammattitaitoaan.<br />

– Siirryn erittäin mielelläni Validiaan,<br />

jonka kanssa olen vuosien varrella<br />

tehnyt hyvää yhteistyötä. Minulle on<br />

tärkeää, että myös asiakkaat ja omaiset<br />

otetaan mukaan palveluiden kehittämistyöhön.<br />

Hyödyntämällä ja kehittämällä<br />

sähköisiä palveluita pystymme<br />

vahvistamaan vammaispalvelun<br />

asiakkaiden osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta,<br />

kertoo Riikka Haahtela.<br />

Riikka Haahtela siirtyy<br />

Validiaan Länsi- ja Sisä-Suomen<br />

aluehallintoviraston ylitarkastajan<br />

tehtävästä.<br />

www.it-lehti.fi 5

ajassa liikkuu<br />

Milloin vaikeasti<br />

vammaiset<br />

rokotetaan?<br />

Autoverolaki uudistui<br />

AUTOVERON palautuksen haku vamman perusteella<br />

tai erityisestä syytä muuttui kaksiosaiseksi autoverolain<br />

uudistuksen myötä. Hakemus liitteineen tehdään nyt<br />

myös Verohallinnon omavero.fi-sähköisen asiointipalvelun<br />

kautta.<br />

› Lakiuudistuksen jälkeen aiempi autoveron palautus<br />

(51 §) muuttuu vamman perusteella tehtäväksi<br />

palautukseksi ja autoveron huojennus (50 §) muuttuu<br />

erityisestä syystä myönnettäväksi palautukseksi.<br />

› Autoveron palautusprosessissa pitää ensin hakea<br />

päätöstä siihen, että saa oikeuden autoveron palautukseen.<br />

Jos päätös on myönteinen, hakija voi jättää<br />

erillisen hakemuksen autoveron palautuksesta.<br />

Hakemus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa siitä,<br />

kun ajoneuvo on merkitty rekisteriin ensimmäistä<br />

kertaa.<br />

› Omavero.fi-asiointipalvelussa lisätään myös hakemuksen<br />

liitteet, kuten esimerkiksi lääketieteellinen<br />

selvitys terveydentilasta, jäljennös ajokortista ja<br />

kauppasopimus. Verohallinnon sivuilta löytyy myös<br />

hakemuslomake ja postitusosoite hakemukselle.<br />

Vapaamuotoisia hakemuksia ei jatkossa käsitellä.<br />

› Kriteerit erityisestä syystä haettavaan autoveropalautukseen<br />

poikkeavat vamman perusteella haettavasta<br />

palautuksesta. Tämän takia myös hakemukseen<br />

liitteet ovat osittain erilaiset. Näitä ovat esimerkiksi<br />

auton tarpeeseen vaikuttavat erityistarpeen<br />

perustelut ja taloudelliset perusteet.<br />

› Autoveron palautus maksetaan suoraan auton omistajalle<br />

tai haltijalle. Osamaksukauppa ei ole este eikä<br />

se myöskään siirrä autoveron palautuksen maksamisen<br />

ajankohtaa tuonnemmaksi auton haltijalle.<br />

KORONAROKOTUSTEN järjestyksessä on Invalidliiton<br />

mielestä huomioitava pysyvät ja vaikeat<br />

vammat, kuten esimerkiksi tetraplegia sekä hengitystoimintoja<br />

heikentävät sairaudet ja lihassairaudet.<br />

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on laatinut<br />

priorisointilistan, jonka perusteella koronarokotusjärjestys<br />

määräytyy. Liiton mielestä listaa<br />

on viipymättä tarkennettava. Invalidiliitto on jo<br />

useaan otteeseen lähestynyt sekä kansallista<br />

rokotusasiantuntijatyöryhmää (KRAR), THL:ää<br />

että sosiaali- ja terveysministeriötä ja tiedustellut<br />

kansallisen koronarokotusjärjestyksen tarkentamista<br />

vaikeimmin vammaisten ihmisten osalta.<br />

Tiedossa on, että esimerkiksi pyörätuolissa<br />

istuminen tai muu fyysinen vakava toimintakyvyn<br />

rajoite alentaa merkittävästi keuhkojen tuulettumista<br />

ja aiheuttaa hengitysvajausta. Ryhmään<br />

kuuluvia ovat esimerkiksi henkilökohtaisen avun<br />

varassa, ympäri vuorokauden omissa kodeissaan<br />

elävät ja palveluasumisyksiköissä asuvat vaikeimmin<br />

vammaiset.<br />

Lisäksi rokotusjärjestyksessä tulisi huomioida<br />

vammaisten ihmisten henkilökohtaiset avustajat,<br />

SUDOKU-RISTIKKO<br />

jotka luettiin keväällä 2020 yhteiskunnan kannalta<br />

kriittisiin toimihenkilöihin.<br />

Täytä tyhjiin ruutuihin numerot 1-9 siten,<br />

että jokaisella ruudukon pysty- ja vaakarivillä<br />

sekä kussakin pienemmässä ruudukossa<br />

on sama numero vain kerran.<br />

Sudoku (keskivaikea)<br />

Keskivaikea<br />

1 4 9 8<br />

6 5<br />

7 8 6 3<br />

5 2 4 3 9<br />

6 9 8 5 2<br />

1 6 4 7<br />

5 4<br />

3 5 1 2<br />

Täytä tyhjiin ruutuihin numerot 1–9 siten, että jokaisella<br />

ruudukon pysty- ja vaakarivillä sekä kussakin pienemmässä<br />

ruudukossa on sama numero vain kerran.<br />

6 IT INVALIDILIITTO

Tulkit ja palveluntuottajat<br />

valittiin<br />

Lakimuutos avasi<br />

kuntoutusta<br />

aiempaa laajemmin<br />

VAATIVAA lääkinnällistä kuntoutusta voi nyt saada<br />

ilman korotettua vammaisetuutta, mikä on lisännyt<br />

myönteisten kuntoutuspäätösten määrää.<br />

Laki Kelan järjestämisvastuulla olevasta vaativasta<br />

lääkinnällisestä kuntoutuksesta muuttui vuoden<br />

2016 alussa. Se muutti merkittävästi kuntoutuksen<br />

saamisen ehtoja. Aiemmin vaativaan lääkinnälliseen<br />

kuntoutukseen pääsy edellytti, että asiakas sai tasoltaan<br />

vähintään korotettua vammaisetuutta. Lakiuudistuksessa<br />

tämä vaatimus poistui, ja hakijan toimintakykyä<br />

alettiin arvioida laaja-alaisesti.<br />

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hakemusten<br />

määrä kasvoi vuodesta 2014, ja myönteisen päätöksen<br />

saaneiden määrä nousi. Vuonna 2016 noin 4 000<br />

ja vuonna 2017 noin 8 000 kuntoutujaa sai myönteisen<br />

päätöksen ilman vammaisetuutta tai sen perusosan<br />

perusteella.<br />

– Tilanne parani erityisesti niillä kuntoutujilla, joilla<br />

on jokin mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö ja<br />

jotka eivät saa korotettua tai ylintä vammaisetuutta,<br />

sanoo tutkija Pekka Heino Kelasta.<br />

Laaja-alainen toimintakykyarvio on parantanut<br />

etenkin lasten ja nuorten pitkäaikaisen lääkinnällisen<br />

kuntoutuksen tarpeen tunnistamista. Toisaalta uudistuksen<br />

jälkeen on hylätty aiempaa enemmän terapioihin<br />

liittyvien ohjauskäyntien ja laitosmuotoisen kuntoutuksen<br />

hakemuksia.<br />

Tutkimuksessa tarkasteltiin lakimuutoksen vaikutuksia<br />

vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen myönteisten<br />

ja hylkäävien päätösten määrään, hylkäysperusteisiin<br />

sekä päätösten kohdentumiseen. Se toteutettiin<br />

rekisteritutkimuksena (n = 42 480). Tutkimus<br />

on osa Kelan Muutos-hanketta, joka selvitti kuntoutuksen<br />

muutosten vaikutuksia asiakkaille.<br />

Kelan järjestämää lääkinnällistä kuntoutusta voi<br />

nyt saada alle 65-vuotias henkilö, jolla on sairaus tai<br />

vamma ja siihen liittyvä suoriutumis- tai osallistumisrajoite.<br />

Lakiuudistuksen tavoitteena oli parantaa kuntoutuksen<br />

oikea-aikaisuutta ja vaikuttavuutta.<br />

VAMMAISTEN henkilöiden tulkkauspalvelun palveluntuottajat<br />

ja tulkit on valittu vuosille <strong>2021</strong>–2022. Palveluun on<br />

valittu 149 palveluntuottajaa, joihin kuuluu 685 tulkkia.<br />

Mahdolliset palveluntuottajiin ja tulkkeihin liittyvät muutokset<br />

eivät vaadi asiakkailta toimenpiteitä.<br />

Kelan joulukuussa tekemät päätökset on nyt tarkistettu<br />

ja oikaistu palveluntuottajien ilmoittamien muutosten<br />

perusteella.<br />

– Tarjousten perusteella pohjoiselle ja itäiselle alueelle<br />

ei vielä ole saatu tarpeeksi palveluntuottajia. Näille alueille<br />

tullaan tekemään täydennyshankintaa mahdollisimman<br />

nopeasti. Myöskään ruotsinkielistä palvelua emme saaneet<br />

tarpeeksi, vaikka olimme tehneet sen tarjoamiseen ja tuottamiseen<br />

muutoksia, sanoo osaamiskeskuksen päällikkö<br />

Mikko Toivanen.<br />

Kela.fi-sivustolla on tiedot palveluntuottajista, jotka hoitavat<br />

tulkkauksia 1.4.<strong>2021</strong> alkaen. Kela lähettää kaikille<br />

tulkkauspalvelun asiakkaille kirjeen, jossa kerrotaan lyhyesti<br />

tulkkauspalvelun tärkeimmistä muutoksista.<br />

Tiitus DeVi Up -tuolihissi<br />

Yli 35 vuoden ja yli 3500 toimitetun hissin<br />

kokemuksella!<br />

Lisätietoja<br />

– puh. 044 977 3770<br />

– puh. 044 970 6704<br />

Heti varastosta!<br />

Seniorihissit.<br />

www.it-lehti.fi 7

digi ja tekniikka // Teksti Nina Broström Kuvat Eemeli Sarka<br />

Marc Dillon uskoi<br />

itseensä ja käytti<br />

mahdollisuutensa<br />

ICT-ala – tieto- ja viestintätekniikka – tarjoaa nyt<br />

runsaasti työtilaisuuksia ja etätöiden mahdollisuuksia.<br />

Yli 30 vuotta teknologia-alan huipputehtävissä<br />

työskennellyt Marc Dillon kannustaa hakemaan<br />

rohkeasti omaa kiinnostusta ja osaamista vastaavia<br />

töitä pandemian muuttamilta työmarkkinoilta.<br />

8 IT INVALIDILIITTO

Marc Dillonin mielestä<br />

työstä pitää saada<br />

hyvää mieltä ja<br />

energiaa, eikä vain<br />

katsella kelloa ja<br />

laskea minuutteja<br />

kotiin pääsemiseen.<br />

www.it-lehti.fi 9

digi ja tekniikka<br />

– Lempijuttujani<br />

on ihmisten<br />

inspiroiminen ja<br />

herättely asioiden<br />

suhteen niin,<br />

että he miettivät,<br />

mitä se heidän<br />

kohdallaan<br />

tarkoittaa. Jos<br />

elämä ei tunnu<br />

onnelliselta, silloin<br />

on mietittävä,<br />

missä vika ja<br />

tehtävä muutoksia,<br />

Marc Dillon<br />

tuumaa.<br />

Marc Dillon ei ole koskaan<br />

ajatellut itseään<br />

fyysisesti vammaisena.<br />

– En minä ole vammainen,<br />

Jolla-matkapuhelinyhtiön<br />

perustajiin lukeutuva teknologiaasiantuntija<br />

Marc Dillon sanoo kipakasti.<br />

Oikean käden dysmelia ei ole<br />

elämää haitannut, toisin kuin diagnosoimattomaksi<br />

jäänyt lukihäiriö,<br />

dysleksia.<br />

– Koulussa joidenkin kirjallisten<br />

tehtävien suorittamisesta tuli hankalaa<br />

ja ihmettelin, miksi en pysynyt<br />

luokkakavereiden tahdissa. Edelleenkin<br />

saatan nähdä sanan, mutta<br />

en pysty lausumaan sitä ennen kuin<br />

olen kuullut sen. Tarkkaavaisuus- ja<br />

keskittymisvaikeuksien kanssa selviäminen<br />

on toisinaan ollut hankalaa,<br />

mutta en ole koskaan ajatellut itseäni<br />

fyysisesti vammaisena.<br />

Kuitenkin muut ihmiset saattavat<br />

arvioida Dillonia fyysisen olemuksen<br />

mukaan ja tehdä oletuksia siitä, mitä<br />

hän pystyy tai ei pysty tekemään.<br />

Muiden ennakko-oletukset ilmenevät<br />

monin eri tavoin.<br />

– Vanhempani olivat hyvin suojelevia,<br />

mutta en sitä lapsena huomannut.<br />

Kerran naapuri vei meidät lapset<br />

paikalliselle uima-altaalle. Isäni suuttui,<br />

koska en osannut uida, ja siinä oli-<br />

10 IT INVALIDILIITTO

”<br />

INTERNETISSÄ KUKAAN EI<br />

VOI ENNAKOLTA TUOMITA KETÄÄN<br />

FYYSISEN OLEMUKSEN MUKAAN.<br />

si voinut käydä huonosti. Altaalla ei<br />

ollut opetusta, mutta opettelin itse<br />

uimaan. Muutama vuosi myöhemmin<br />

hankin hengenpelastajan pätevyyden<br />

ja työskentelin kunnan vesiturvallisuuden<br />

ohjaajana, Länsi-Virginian<br />

Montgomeryssä Yhdysvaltain<br />

itärannikolla kasvanut Dillon kertoo.<br />

Samanlaisia ennakko-oletuksia on<br />

tullut vastaan myös Suomessa.<br />

– Olin tiimini kanssa lentämässä<br />

Helsingistä Ouluun ja istuimme hätäuloskäynnin<br />

kohdalla. Purseri ilmoitti<br />

minulle, että en voi istua sillä<br />

paikalla. Totesin, että ok, tiedän säännöt<br />

ja pystyn täyttämään ehdot eli<br />

nostamaan 10 kiloa pääni yläpuolelle,<br />

seuraamaan lentohenkilökunnan<br />

antamia ohjeita ja auttamaan tarvittaessa<br />

muita matkustajia. Hän totesi<br />

ykskantaan, että ei, sinä et voi istua<br />

tässä. Selitin hänelle, että olen toiminut<br />

hengenpelastajana, käyn joka<br />

päivä kuntosalilla ja kahvakuulakin<br />

nousee pään yläpuolelle. Vaan ei<br />

auttanut.<br />

Tällaiset tapaukset menevät ihon<br />

alle ja harmittavat pitkään.<br />

– Joku katsoo sinua ja arvioi, mitä<br />

voit ja mitä et voi tehdä, ja sen jälkeen<br />

hän yrittää kompensoida seikan,<br />

jonka katsoo vammaksesi. Esimerkiksi<br />

jos tarjoan ystävilleni baarissa<br />

kierroksen, joku voi tarjoutua<br />

kantamaan juomat pöytään puolestani.<br />

Ei se käy, minähän ne ostinkin,<br />

joten minä saan ne myös kantaa!<br />

Muiden ennakko-oletukset heijastavat<br />

Dillonin mukaan pikemminkin<br />

heidän omia epävarmuuksiaan<br />

tai tyytymättömyyttään elämään.<br />

Ne voivat kohdistua vammojen<br />

tai fyysisten ominaisuuksien<br />

sijaan yhtä hyvin esimerkiksi sukupuoleen<br />

tai ikään.<br />

Dillon itse keskittyy mieluummin<br />

positiiviseen.<br />

– Olen hyvin kiitollinen oikeasta<br />

käsivarresta ja sen neljästä sormesta.<br />

Siitä, että saan laitettua kämmenet yhteen<br />

ja pystyn joogaamaan, tekemään<br />

etunojapunnerruksia, soittamaan kitaraa<br />

tai ajamaan moottoripyörää.<br />

Pystyn tekemään kaikkea tätä.<br />

16 talvea<br />

Tekniikka on kiehtonut Dillonia pienestä<br />

pitäen.<br />

– Halusin tietää, miten laitteet toimivat,<br />

ja minusta tulikin erittäin hyvä<br />

purkamaan niitä osiksi. Vähitellen<br />

opin myös kokoamaan niitä uudelleen<br />

ja korjaamaan vikoja. Voinkin<br />

sanoa, että pystyn korjaamaan mitä<br />

tahansa perinteisestä rannekellosta<br />

dieselmoottoriin, Dillon kehaisee.<br />

Ensikosketus tietokoneisiin syntyi<br />

7-vuotiaana, kun isä istutti hänet<br />

Apple II Plus -tietokoneen ääreen.<br />

Tietotekniikka ei kuitenkaan hurmannut<br />

nuorukaista heti, vaan teini-iästä<br />

kitaran soittoa harrastanut<br />

Dillon opiskeli yliopistossa vuoden<br />

musiikkia ja tähtäsi tosissaan ammattilaisuralle.<br />

Suomeen Dillon muutti vuonna<br />

2006 Kalifornian San Diegosta, missä<br />

hän oli työskennellyt Nokian Symbian-ohjelmistopäällikkönä.<br />

– Ne olivat erittäin jännittäviä aikoja.<br />

Tiimi saattoi kehitellä jonkin<br />

idean, joka hieman myöhemmin päätyi<br />

satojen miljoonien ihmisten käyttöön<br />

ympäri maailmaa. Nokia oli hyvin<br />

yrittäjähenkinen siihen aikaan,<br />

Dillon muistelee.<br />

Kun ohjelmistokehitys keskitettiin<br />

Helsinkiin, edessä oli tutustuminen<br />

Suomen sydäntalveen.<br />

– Muutin Suomeen 3. tammikuuta<br />

2006 johtamaan ohjelmistokehitystä,<br />

josta syntyi Linuxiin pohjautunut<br />

MeeGo-käyttöjärjestelmä. Eli olen<br />

ollut täällä nyt 16 talvea.<br />

– Kaikki sanoivat, että Helsingissä<br />

ei juurikaan tule lunta. Mutta tuona<br />

talvena lunta tuli neljä kuukautta<br />

putkeen, ja aloin vähitellen ymmärtää,<br />

miksi suomen kielessä on niin<br />

monta eri sanaa lumelle.<br />

Suomalainen työelämä voi olla<br />

hankalaa kieltä osaamattomalle,<br />

mutta Nokian kansainvälinen työyhteisö<br />

sopi Dillonille. Täältä löytyi<br />

myös vaimo, Saara.<br />

Kun Nokian alamäki voimistui,<br />

hän alkoi miettiä muita vaihtoehtoja.<br />

Uusien hyvien laitteiden ja tuotteiden<br />

hyllytykset kismittivät, joten<br />

vuonna 2011 Dillon päätti yhdessä<br />

muutaman muun Nokia-kollegan<br />

kanssa perustaa uuden matkapuhelinyhtiön,<br />

Jollan.<br />

www.it-lehti.fi 11

digi ja tekniikka<br />

Työura on sittemmin jatkunut erilaisten<br />

teknologian startup-yhtiöiden<br />

parissa, kuten ASMO Solutionsissa ja<br />

Basemarkissa. Huhtikuun alussa Dillon<br />

siirtyy it-konsulttiyhtiö Eficoden<br />

palvelukseen.<br />

– Olen kiitollinen, että pystyn elämään<br />

ja toteuttamaan itseäni niin<br />

kuin haluan, ja antamaan oman panokseni<br />

niin liike-elämässä kuin<br />

muutenkin. Uskoakseni monet ihmiset<br />

eivät tajua, että hekin voivat tehdä<br />

saman, Dillon sanoo.<br />

ICT-ala tarjoaa<br />

mahdollisuuksia<br />

Korona-aika on muuttanut työmarkkinoita,<br />

kun etätyö on lisääntynyt<br />

merkittävästi.<br />

– ICT-alalla etätyöt ovat olleet osa<br />

arkea muita aloja pidempään, eikä<br />

fyysinen läsnäolo ole ollut merkityksellistä.<br />

Esimerkiksi Jollassa meillä<br />

oli 150 henkeä eri puolilla maailmaa<br />

ja työskentelimme tehokkaasti IRCkanavan<br />

välityksellä, Dillon kertoo.<br />

Pandemia-aika on saanut muissakin<br />

yrityksissä johdon ymmärtämään,<br />

että työt hoituvat etänäkin,<br />

eikä alaisia ole välttämätöntä koota<br />

pomon valvovan katseen alle.<br />

– Nyt on historiallisen hyvä hetki<br />

pyrkiä mukaan ICT-alalle, Dillon<br />

kannustaa ja kertoo rekrytointien<br />

kasvaneen jo vuoden ajan.<br />

– Etenkin ohjelmistopuolella työpaikkoja<br />

tulee koko ajan lisää. Tehtäviä<br />

on laajalla skaalalla ohjelmoijista<br />

suunnittelijoihin ja testaajiin,<br />

projektinjohtoon, myyntiin, markkinointiin<br />

ja asiakaspalveluun. Mikä<br />

tahansa näistä töistä voidaan tehdä<br />

etänä mistä päin maailmaa tahansa.<br />

Kirjavasta kentästä pitää Dillonin<br />

mukaan löytää se ”oma juttu” – työ,<br />

jonka itse kokee mielekkäimmäksi<br />

ja palkitsevaksi. Hän kuitenkin huomauttaa,<br />

että it-järjestelmät ovat jo<br />

nyt niin monimutkaisia ja -kerroksisia,<br />

että yhden henkilön on mahdotonta<br />

hallita kaikkia sen osia tai niissä<br />

käytettyjä ohjelmistokieliä. Siten<br />

kannattaa miettiä erikoistumista johonkin<br />

ja sitä, kuinka osaaminen yhdistyy<br />

muihin aloihin ja tehtäviin.<br />

ICT-alan työt ovat vahvasti meritokraattisia<br />

eli eteneminen perustuu<br />

osaamiseen ja pätevyyteen. Modernit<br />

ICT-yhtiöt ovatkin hyviä rekrytoimaan<br />

palvelukseensa erilaisia osaajia,<br />

jotka päästetään toteuttamaan<br />

parasta osaamistaan yhtiön tavoitteiden<br />

puitteissa.<br />

– Uskon vahvasti yhdenvertaisuuteen.<br />

Toki jokaisella meistä on<br />

omat vahvuutemme ja osaamisemme,<br />

mutta mahdollisuuden saadessaan<br />

kuka tahansa pystyy merkittäviin<br />

saavutuksiin.<br />

Ihmisen tekemää<br />

teknologiaa ei pidä pelätä<br />

Teknologian kehittyminen tulee<br />

vaikuttamaan arkeen jatkossa yhä<br />

enemmän. Esimerkiksi tekoälyn käytön<br />

lisääntyminen tarkoittaa Dillonin<br />

mukaan sitä, että tietokoneet tekevät<br />

yhä enemmän valintoja puolestamme.<br />

– Jos esimerkiksi haluaa ottaa kuvan<br />

tietyssä valossa, niin kameraan lisätyt<br />

tekoälyominaisuudet saattavat<br />

korjata valaistuksen automaattisesti.<br />

Myös muunlaiset avustavat ohjelmistot,<br />

kuten oppimista tukevat ohjelmat<br />

sekä itseohjautuvat ajoneuvot<br />

tulevat yleistymään lähivuosina.<br />

Kuitenkin tietotekniikan lisääntyminen<br />

aiheuttaa monille epävarmuutta,<br />

ja pelko laitteen tai ohjelman<br />

käyttämisestä väärin voi vähentää<br />

kiinnostusta niitä kohtaan.<br />

Dillonin mielestä tekniikkaa kannattaa<br />

kokeilla rohkeasti.<br />

– Se on ihmisten tekemää ja siksi<br />

usein vajavaista. Ihminen myös kontrolloi<br />

sitä.<br />

Hän huomauttaa, että iso osa uusista<br />

teknologioista on syntynyt viestinnän<br />

puolelle.<br />

– Tarjolla on yhä enemmän keinoja<br />

ja mahdollisuuksia viestiä muiden<br />

ihmisten kanssa. ICT-alan kehitys on<br />

antanut uudenlaisia tapoja ilmaista<br />

ja toteuttaa itseään, jakaa ajatuksiaan<br />

ja kokemuksiaan – ja saada vastavuoroisesti<br />

palautetta sekä päästä<br />

jakamaan muiden kokemuksia. Siten<br />

se muistuttaa, että olemme kaikki ihmisiä.<br />

Monet kokevat samoja pelkoja,<br />

epävarmuutta, olivatpa he vammaisia<br />

tai eivät.<br />

– Itse olen<br />

ollut aina<br />

tuotepuolella,<br />

rakentanut<br />

tuotteita ja niiden<br />

valmistukseen<br />

liittyviä<br />

prosesseja,<br />

koska olen<br />

kokenut ne<br />

kiehtovimpina.<br />

– Internetissä kukaan ei tiedä, millainen<br />

olet, eikä kukaan voi ennakolta<br />

tuomita ketään fyysisen olemuksen<br />

mukaan. Kaikki ovat samankokoisia.<br />

On vain laitettava rohkeasti itsensä<br />

peliin ja tartuttava uusiin mahdollisuuksiin.<br />

Silmillä viestien<br />

Muutama vuosi sitten Dillon osallistui<br />

Unseen art -projektiin, jossa tuotiin<br />

maailmantaidetta 3d-tulostuksen<br />

avulla näkövammaisten ja muiden<br />

ulottuville. Hankkeesta kirjoitettiin<br />

paljon netissä, ja eräs lukija<br />

lähetti Dillonille kommentteja sähköpostilla.<br />

12 IT INVALIDILIITTO

” OLEN HYVIN<br />

KIITOLLINEN<br />

OIKEASTA KÄSI-<br />

VARRESTA JA<br />

SEN NELJÄSTÄ<br />

SORMESTA.<br />

– Sain projektin tiimoilta digitaalisen<br />

kirjeystävän Yhdysvalloista. Hän<br />

on neliraajahalvaantunut ja kommunikoi<br />

tietokoneen välityksellä kohdistamalla<br />

silmänsä yhteen kirjaimeen<br />

ruudulla kerrallaan. Tällä tavoin hän<br />

kykenee kommunikoimaan muiden<br />

kanssa ja kirjoittamaan minulle pitkiä<br />

sähköposteja.<br />

– Jos siis ihminen, joka pystyy liikuttamaan<br />

vain silmäänsä, kykenee kommunikoimaan<br />

kanssani internetin välityksellä<br />

tuhansien kilometrien päästä<br />

ja olemalla kirjeystäväni tuomaan<br />

lisäarvoa elämääni, se on iso juttu. Netti<br />

avaa kaikille mahdollisuuden päästä<br />

muiden joukkoon, viestiä muiden<br />

kanssa ja osallistua elämään – ja vaikuttaa<br />

aidosti jonkun toisen elämään.<br />

Dillon patistaa jokaista etsimään itselleen<br />

sopivan tavan ottaa yhteyttä<br />

muihin – puhelimitse, videopuhelulla,<br />

liittymällä chat- tai muuhun someryhmään,<br />

vlogilla tai podcastilla. Jakamalla<br />

omia ajatuksia ja kokemuksia on<br />

mahdollista rikastuttaa omaa ja muiden<br />

elämää.<br />

– Olen lähes 50-vuotias ja opin edelleen<br />

uutta itsestäni, ruumiistani – asioita,<br />

joissa olen hyvä ja joissa en ole<br />

niin hyvä. Ihmisen potentiaali on valtava,<br />

ja elämässä pitää olla valmis tarttumaan<br />

tilaisuuksiin, Marc Dillon kannustaa.<br />

l<br />

www.it-lehti.fi 13

digi ja tekniikka // Teksti Maarit Krok<br />

Pakko pelata<br />

Rahapeliautomaatti, velkaongelmat, pienet tulot,<br />

syrjäytynyt pelaaja. Tämän kaltaisiin mielleyhtymiin<br />

tiivistyvät monen ajatukset rahapeliongelmista.<br />

Todellisuudessa ongelmat näkyvät harvoin päällepäin,<br />

ja voi viedä pitkään ennen kuin kukaan saa tietää ongelmasta.<br />

Suomalaisista jopa kolmella prosentilla<br />

on rahapeliongelma, miehillä kaksi<br />

kertaa tavallisemmin kuin naisilla.<br />

Ongelmapelaamisesta puhutaan silloin,<br />

kun pelaamiseen kuluu liikaa rahaa<br />

tai aikaa ja pelaamisella on negatiivisia vaikutuksia<br />

elämään. Peliongelman vaikutukset voivat<br />

olla hyvin moninaisia: taloudellisia, sosiaalisia sekä<br />

terveyteen tai työhön liittyviä.<br />

Suomalaisessa kulttuurissa harvinaisen tuttu ilmiö<br />

ovat rahapeliautomaatit kaupoissa ja pienissäkin<br />

kioskeissa. Pelaajia niissä riittää aina. Koronapandemia<br />

pakotti Veikkauksen kuitenkin sulkemaan<br />

automaatit maaliskuussa 2020. Se oli helpotus<br />

monelle pelaajalle.<br />

– Tosi monelle kivijalkapelaajalle tämä on ollut<br />

iso helpotus. Voi mennä kauppaan, eivätkä automaatit<br />

ole ensimmäinen, mihin pysähdyt, Peliklinikan<br />

asiakastyöntekijä ja Perheklubien tukiohjaaja<br />

Hanna Karmakka-Asare kertoo.<br />

Peliongelma ei katso<br />

yhteiskuntaluokkaa<br />

Eniten peliongelmia Suomessa aiheuttavat juuri<br />

raha-automaatit. Pitkän linjan rahapeliasiantuntija<br />

Tapio Jaakkolan mukaan automaateilla pelaavat<br />

eniten ne, joilla tulotaso on heikompi.<br />

– Miksi ihminen, jonka kuukausipalkka on viidestä<br />

kymmeneen tuhanteen euroa, pelaisi rahaautomaattia,<br />

jonka pääpalkinto on 75 euroa?<br />

14 IT INVALIDILIITTO

”<br />

TIEDÄMME, ETTÄ<br />

HEIKOMPI TERVEYS<br />

ALTISTAA RAHAPELI-<br />

ONGELMILLE.<br />

www.it-lehti.fi 15

digi ja tekniikka<br />

Veikkaus-kortilla voi<br />

tunnistautua myyntipaikoissa<br />

pelatessaan.<br />

Toisaalta suuret ansiot ja korkea<br />

elintasokaan eivät suojaa rahapeliongelmalta.<br />

Ei myöskään tieto tai<br />

ammattitaito.<br />

– Eräs Peluuriin soittanut henkilö<br />

kertoi, että hänellä on rahapeliongelma:<br />

hän pelaa automaateilla eikä<br />

pääse irti. Kysyin, tietääkö hän, että<br />

ne perustuvat satunnaisuuteen. Hän<br />

sanoi ymmärtävänsä asian oikein hyvin,<br />

hän on matematiikan professori,<br />

Jaakkola kuvailee.<br />

Syyt pelaamisen taustalla ovat moninaisia.<br />

Valtaosa pelaa voittaakseen<br />

rahaa, mutta myös jännitys ja kilpailu<br />

motivoivat. Täysin oma ongelmansa<br />

on pakopelaaminen. Se on tyypillistä<br />

esimerkiksi masentuneille.<br />

– Kun rahapeliä käyttää tunteiden<br />

säätelyyn, ollaan aika liukkaalla pohjalla.<br />

Se on yleensä tie peliongelmaan,<br />

Jaakkola sanoo.<br />

Pakopelaajalle oleellista ei ole voittaminen<br />

tai suuret rahasummat. Tärkeintä<br />

on se, kuinka pitkään peliä voi<br />

jatkaa. Raha-automaatit ja netin rahapelit<br />

perustuvat toistoon ja nopeuteen;<br />

hyvänolontunteen saa kerta toisensa<br />

jälkeen.<br />

VEIKKAUS<br />

”<br />

PELIAUTOMAATEILLA<br />

PELAAVAT ENITEN NE,<br />

JOILLA TULOTASO<br />

ON HEIKOMPI.<br />

Häpeä vaikeuttaa avun<br />

hakemista<br />

Vaikka monet toiminnot siirtyivät<br />

nettiin koronapandemian myötä,<br />

näyttää siltä, että valtaosa rahapeliautomaattien<br />

pelaajista ei ole vaihtanut<br />

nettipeleihin.<br />

EHYT ry teki viime keväänä kyselytutkimuksen,<br />

jossa selvitettiin suomalaisten<br />

rahapelitottumusten muutosta<br />

poikkeustilan aikana. Fyysisiä<br />

rahapelejä oli pelannut edeltävän 12<br />

kuukauden aikana 63 prosenttia vastaajista<br />

ja poikkeustilan aikana vain<br />

26 prosenttia. Rahapelejä pelaamattomien<br />

osuus kasvoi samana aikana<br />

noin viidestä prosentista 19 prosenttiin.<br />

Samaan aikaan myös nettipelien<br />

suosio väheni.<br />

– Ikävämpi puoli on se, että nettipelaajien<br />

ongelmat ovat syventyneet,<br />

Karmakka-Asare sanoo.<br />

Myös Jaakkola näkee ongelmien<br />

syventyneen, vaikka ongelmapelaajien<br />

osuus väestössä ei ole kasvanut.<br />

– Osittain syynä saattaa olla se, että<br />

netissä nopeiden rahapelien pelaaminen<br />

on jossain määrin lisääntynyt.<br />

Kaksi kolmasosaa pelaamisesta tapahtuu<br />

kuitenkin muualla kuin netissä,<br />

Jaakkola sanoo.<br />

Noin kymmenen prosenttia väestöstä<br />

pelaa rahapelejä riskitasolla.<br />

Heillä ei vielä ole varsinaista peliongelmaa,<br />

mutta haittoja voi silti syntyä.<br />

– Monet ongelmapelaajat ovat tietoisia<br />

omasta ongelmastaan, mutta<br />

siihen liittyy paljon häpeää ja syyllisyyttä.<br />

Moni yrittää tehdä jotain, esimerkiksi<br />

asettaa rajoja. Rajoja on kuitenkin<br />

helppo itse purkaa, Karmakka-Asare<br />

huomauttaa.<br />

Useimmilla rahapeliongelmaisilla<br />

hälytyskellot eivät kuitenkaan toimi.<br />

– Kun huomaa, että jahtaa hävittyjä<br />

rahoja, ei pysty lopettamaan, vaikka<br />

oli kuinka suunnitellut. Ja laskuja<br />

jää maksamatta tai niiden eräpäivää<br />

siirtelee. On luiskahdettu jo vahvasti<br />

väärälle puolelle, Karmakka-Asare<br />

sanoo.<br />

Rahapeliongelma on moninainen<br />

vyyhti häpeää, talousvaikeuksia ja ehkä<br />

tuhottuja ihmissuhteitakin. Siksi<br />

peliongelmaa ei voi ratkaista vain pelaamisen<br />

kautta.<br />

– Ratkaisut täytyy etsiä pelaamisen<br />

ulkopuolelta. Se ei voi olla samaan<br />

aikaan ongelman lähde ja ratkaisu<br />

siihen, Karmakka-Asare muistuttaa.<br />

Läheisillä on<br />

oikeus tuntea raivoa<br />

Peliongelma ei koske vain pelaajaa<br />

itseään. Myös läheiset pelaajan ympärillä<br />

kärsivät. Karmakka-Asare toivoisikin,<br />

että läheistä ei nähtäisi pelaajan<br />

hoidon polun välineenä vaan<br />

myös avun tarvitsijana.<br />

– Usein ne läheiset, joita työssäni<br />

kohtaan, ovat todella, todella uupuneita.<br />

Pelaaja ja läheinen katsovat maailmaa<br />

hyvin eri tavoin, ja se voi tuoda<br />

heidän väliseen suhteeseensa vuorovaikutusongelmia.<br />

– Pelaaja ja läheinen ovat ajallisesti<br />

eri kohdissa, kun puhutaan kriisis-<br />

16 IT INVALIDILIITTO

tä. Kun pelaaminen paljastuu, motivoitunut<br />

pelaaja alkaa katsoa maailmaa<br />

eteenpäin. Pelaamista on voinut<br />

salailla vuosikausia, ja kun salaisuus<br />

paljastuu, se on lähtökohtaisesti iso<br />

helpotus, Karmakka-Asare sanoo.<br />

– Läheinen taas ymmärtää, että<br />

hänelle on valehdeltu tosi pitkään,<br />

ja alkaa katsoa asioita taaksepäin ja<br />

peilata omia tekojaan ja tekemättä<br />

jättämisiään. Läheinen saattaa hämmästyä,<br />

kun pelaaja on onnellinen ja<br />

hymyilee, vaikka ei ole moneen kuukauteen<br />

hymyillyt.<br />

Karmakka-Asare on nähnyt työssään<br />

paljon läheisiä. Isovanhemmat<br />

haluaisivat usein olla tukena, jos lapsenlapsi<br />

pelaa. Heidät kuitenkin jätetään<br />

monesti ulkokehälle.<br />

Toiset taas saattavat joutua liiankin<br />

syvälle peliongelmaisen maailmaan.<br />

Pelaaminen ja sen seuraukset<br />

ovat kuitenkin pelaajan itsensä vastuulla.<br />

Siksi läheisen kannattaa muistaa<br />

omat rajansa.<br />

– Kukaan ei saa toista juomattomaksi,<br />

ei myöskään pelaamattomaksi.<br />

Älä suostu olemaan osa hoitoketjua,<br />

vaan näe itsesi tukijana, ei<br />

pelastajana. Aseta rajat sille, mikä on<br />

ok ja mikä ei. On ok olla vihainen ja<br />

raivoissaan. Ei tarvitse olla vahva ja<br />

kantaa vastuuta kaikesta. On ok ottaa<br />

etäisyyttä pelaajaan, Karmakka-<br />

Asare sanoo.<br />

Rahapelit on viety<br />

pelattaviksi myös<br />

kännykällä eikä vain<br />

peliautomaateissa.<br />

Ulosotto voi jopa<br />

pelastaa pelaajan<br />

Ongelmapelaajien joukossa on pieni<br />

joukko niitä ihmisiä, jotka havahtuvat<br />

ongelmaan, tekevät testejä ja etsivät<br />

itsenäisesti ratkaisun ongelmiin.<br />

He eivät koskaan päädy varsinaisten<br />

palveluiden piiriin.<br />

Sitten on moninainen joukko pelaajia,<br />

joilla on edessään jopa vuosien<br />

toipuminen.<br />

– Tiedämme, että heikompi terveys<br />

altistaa rahapeliongelmille. Samoin<br />

heikompi tulotaso, masennus ja<br />

runsas alkoholinkäyttö. Psyykkinen<br />

kuormitus yleensäkin on yhteydessä<br />

rahapeliongelmaan, Tapio Jaakkola<br />

sanoo.<br />

Psyykkinen kuormitus tekee ihmisestä<br />

helposti pakopelaajan. Toisaalta<br />

peliongelman taustalla voi olla esimerkiksi<br />

erilaisia impulssikontrollin<br />

häiriöitä tai peliriippuvuuden riskiä lisääviä<br />

lääkityksiä. Joskus elämässä ei<br />

vain ole mitään muuta kuin rahapelit.<br />

– Olen kohdannut pelaajia, joiden<br />

elämäntilanne on sellainen, että pelaaminen<br />

ei ole syy vaan seuraus monesta<br />

asiasta. Pelaaminen saattaa olla<br />

ihmiselle ainoa asia, joka tuottaa<br />

jonkinlaista mielihyvää. Silloin puhumme<br />

haittojen vähentämisestä ja<br />

mietimme mitä voimme tehdä, jotta<br />

kaikki rahat eivät kulu pelaamiseen,<br />

Karmakka-Asare kertoo.<br />

Haittojen vähentäminenkin on<br />

pitkäjänteistä työtä, jonka aikana<br />

pelaaja tarvitsee paljon tukea. Tukea<br />

ja apua pitää vain uskaltaa pyytää,<br />

muistuttavat Jaakkola ja Karmakka-<br />

Asare.<br />

– Talousasioihin Suomessa on kyllä<br />

osaamista. On Takuusäätiö ja on<br />

tarjolla talous- ja velkaneuvontaa.<br />

Yhtä tärkeää kuitenkin on, että alkaa<br />

puhua ja hakea apua peliajatuksiin,<br />

pelaamisen lopettamiseen ja omiin<br />

tunteisiin, Karmakka-Asare sanoo.<br />

– Ulosottoa pelätään edelleen ihan<br />

hirveästi. Ajatus on, että ovikello soi,<br />

ja ulosottomies kantaa huonekalut<br />

ulos. Itseasiassa ulosotto on pelaajalle<br />

tosi hyvä, kun asiaa tarkastelee siitä<br />

näkökulmasta, että ei saa lisää lainaa<br />

ja velat tulee maksettua, hän jatkaa.<br />

Ja vaikka ongelmat olisivat pitkäaikaisia,<br />

koskaan ei ole liian myöhäistä<br />

pyytää apua.<br />

– Pelkkä keskustelukin usein auttaa<br />

rauhoittamaan tilannetta, Jaakkola<br />

sanoo. l<br />

APUA TARJOLLA:<br />

Peluurin auttava puhelin<br />

0800 100 101<br />

arkisin klo 12–18<br />

Peliklinikka<br />

peliklinikka.fi<br />

Peliklinikan sivuilla palvelee myös<br />

Peluurin chat<br />

ma, ke & pe klo 12–15<br />

Sivustolta löytyy oma osio läheisille:<br />

peliklinikka.fi/laheiselle<br />

TIINA HENTTONEN / VEIKKAUS<br />

Peluurin nettisivuilla on tarjolla<br />

Tehostartti-vertaistukiryhmä sekä<br />

kahdeksanosainen Peli poikki -ohjelma,<br />

johon kuuluu sekä itsenäistä<br />

työskentelyä että keskusteluja terapeutin<br />

kanssa. Ohjelmaan voivat<br />

hakea mukaan kaikki 18 vuotta täyttäneet,<br />

joilla on toimiva sähköpostiosoite,<br />

jota seurata säännöllisesti. Kun<br />

ohjelmaan on rekisteröitynyt, terapeutti<br />

ottaa yhteyttä ja sopii ensimmäisen<br />

keskustelun.<br />

› Lisätiedot: www.pelipoikki.fi<br />

www.it-lehti.fi 17

tullut kohdelluksi oikein automaattista<br />

päätöksentekoa hyödyntävän<br />

palvelun asiakkaana.<br />

– Laajemmin yhteiskunnan näkökulmasta<br />

puhutaan todella isoista<br />

asioista, eli miltä haluamme, että<br />

yhteiskuntamme näyttää. Onko esidigi<br />

ja tekniikka // Teksti Eemeli Sarka Kuvat Gerd Altmann ja Markku Lempinen<br />

Tekoälylläkin<br />

voi olla<br />

ennakkoluuloja<br />

Tekoälyyn perustuva automaattinen päätöksenteko säästää<br />

henkilöstön resursseja rutiininomaisten isoja joukkoja koskevien<br />

päätösten kanssa. Lisääntyvä tekoälyn ja digitalisaation<br />

hyödyntäminen viranomaispäätöksissä herättää kuitenkin<br />

kysymyksiä toiminnan yhdenvertaisuudesta.<br />

Automaattiseen henkilötietojen<br />

käsittelyyn perustuvassa<br />

päätöksenteossa<br />

voidaan hyödyntää<br />

monenlaista henkilöltä<br />

itseltään tai erilaisista rekistereistä<br />

saatavaa tietoa. Ongelmia voi syntyä,<br />

jos käytettävät tiedot ja tehtävä päätös<br />

eivät kohtaa halutulla tavalla. Yksilöllisiä<br />

ominaisuuksia tai tilannetta<br />

ei ehkä huomioida riittävästi tai toisaalta<br />

niiden perusteella voidaan tehdä<br />

syrjiviä päätöksiä.<br />

– Tekoälyllä on valtava merkitys<br />

siinä, miltä yhteiskunta näyttää yhdenvertaisuuden<br />

näkökulmasta vammaisille<br />

henkilöille, ikääntyneille,<br />

maahanmuuttajille ja kaikille muille<br />

ihmisille eri syrjintäperusteista riippumatta.<br />

Toisaalta tekoälyllä voidaan<br />

myös edistää yhdenvertaisuutta, sanoo<br />

yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston<br />

syrjintäasioiden tiimin ylitarkastaja<br />

Tiina Valonen.<br />

Kansainväliset toimielimet ovat<br />

raportoineet siitä, että tekoälyjärjestelmissä<br />

syrjintäriskit ovat ilmeisiä ja<br />

– On aina ihmisten<br />

vastuulla varmistaa,<br />

että tekoäly ei<br />

aiheuta syrjintää,<br />

katsoo ylitarkastaja<br />

Tiina Valonen<br />

yhdenvertaisuusvaltuutetun<br />

toimistosta.<br />

yhdenvertaisuuskysymykset ovat aivan<br />

asian ytimessä. Siitä syystä tulisi<br />

tarkastella, onko aiheesta tarpeeksi<br />

tietoa saatavilla niin yksilön kuin<br />

yhteiskunnankin näkökulmasta.<br />

Yksilötasolla tiedonsaanti on tärkeätä,<br />

jotta henkilö voi arvioida, onko<br />

18 IT INVALIDILIITTO

www.it-lehti.fi 19

digi ja tekniikka<br />

merkiksi kasvojentunnistus yleisillä<br />

paikoilla mielestämme hyväksyttävää?<br />

Meillä on tarve yhteiskunnalliselle<br />

tiedolle siitä, miten tekoälyä ja<br />

automaattista päätöksentekoa käytetään,<br />

jotta voimme päättää, milloin se<br />

on mielestämme ok ja milloin tarvittaisiin<br />

rajoituksia, Valonen toteaa.<br />

Hänen mielestään tiedonsaannissa<br />

on Suomessa tällä hetkellä parantamisen<br />

varaa molemmilla tasoilla.<br />

Tarve selkeille säännöille<br />

Oikeusministeriön työryhmä valmistelee<br />

yleislainsäädäntöä, jonka puitteissa<br />

viranomaiset saavat jatkossa<br />

tehdä automaattista päätöksentekoa.<br />

Nykyinen lainsäädäntö asettaa<br />

viranomaisille ja työnantajille velvollisuuden<br />

edistää yhdenvertaisuutta,<br />

ja velvollisuus koskee myös tekoälyä.<br />

– Tämä tarkoittaa, ettei tekoälyjärjestelmää<br />

tulisi rakentaa ja käyttää,<br />

jos sen vaikutuksia ei tunneta.<br />

On tarvetta lisätä tietoisuutta siitä,<br />

että meillä on jo velvoitteita arvioida<br />

vaikutuksia nimenomaan yhdenvertaisuuden<br />

edistämisen näkökulmasta,<br />

Valonen sanoo.<br />

Velvollisuus ei koske yksityistä<br />

sektoria, mutta vastuullisesti toimivan<br />

yrityksen tulisi ymmärtää arvioida<br />

vaikutuksia yhdenvertaisuuden<br />

näkökulmasta tekoälyjärjestelmiin<br />

riittävästi jo niitä suunnitellessaan.<br />

– Tietyt sääntelyt tulevat jo tietosuojalainsäädännön<br />

puolelta, mutta<br />

tässä on kohta, jossa lainsäädäntöä<br />

tulisi ehkä vahvistaa. Turvattaisiin<br />

se, ettei tekoälyjärjestelmiä lähdetä<br />

kehittämään kohteisiin, jossa syrjintäriskit<br />

voivat olla korkeita ilman tarvittavaa<br />

vaikutusten arviointia, Valonen<br />

toteaa.<br />

” YKSILÖLLISIÄ<br />

OMINAISUUKSIA<br />

TAI TILANNETTA EI<br />

EHKÄ HUOMIOIDA<br />

RIITTÄVÄSTI.<br />

Uhkia ja mahdollisuuksia<br />

Syrjivistä tekoälyjärjestelmistä on<br />

useita esimerkkejä. Ulkomailla on<br />

tullut esiin tapauksia, joissa rekrytointijärjestelmä<br />

on suosinut mieshakijoita<br />

tai sosiaalietuuksien väärinkäyttöä<br />

hakeva algoritmi on käyttänyt<br />

profilointitekijöinä kaksoiskansalaisuutta<br />

tai nimen ulkomaista<br />

alkuperää.<br />

Suomessa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta<br />

on tehnyt ratkaisun<br />

asiassa, joka koski syrjivää automaattista<br />

luottopäätöksentekoa. Päätökset<br />

perustuivat henkilökohtaisiin<br />

ominaisuuksiin, kuten äidinkieleen<br />

ja sukupuoleen, eikä luotonhakijan<br />

todelliseen maksukykyyn.<br />

Valonen muistuttaa, ettei yleensä<br />

kuitenkaan ole kyse siitä, että tekoälyjärjestelmän<br />

käyttäjä haluaisi aiheuttaa<br />

syrjintää. Järjestelmä saattaa<br />

tahattomasti yhdistellä dataa, niin<br />

että lopputuloksena algoritmi alkaa<br />

painottamaan asioita syrjivästi. Vastuu<br />

on kuitenkin aina ihmisellä.<br />

– Meidän vallassamme ja vastuullamme<br />

on määrittää, mihin ja miten<br />

tekoälyjärjestelmiä käytetään<br />

ja ovatko ne syrjiviä vai edistetäänkö<br />

niillä yhdenvertaisuutta, Valonen<br />

sanoo.<br />

Tekoälyn avulla yhdenvertaisuutta<br />

voidaan edistää esimerkiksi tarjoamalla<br />

paremmin saavutettavia palveluja<br />

ajasta ja paikasta riippumatta<br />

tai etsimällä datan avulla henkilöitä,<br />

joita sosiaalipalvelut eivät tavoita<br />

niiden väärinkäyttäjien sijaan.<br />

– Tekoälyjärjestelmiä tulisi kehittää<br />

siten, että niitä käytetään yhdenvertaisuuden<br />

edistämisen näkökulmasta.<br />

Tehokkuus ei saa olla ainoa<br />

moottori, joka niiden käyttöä ja kehitystä<br />

ohjaa, Valonen toteaa. l<br />

Helsingin päätöksentekoon<br />

tarvitaan vahva vammaisvaikuttaja<br />

Kristiina Karhos<br />

Tavoitteena esteetön,<br />

tasavertainen Helsinki<br />

“kuntavaaliehdokas<br />

kristiina karhos”<br />

Vihreät De Gröna<br />

20 IT INVALIDILIITTO

Teksti Tapio Rusanen // digi ja tekniikka<br />

Syyskokous onnistui<br />

etäyhteydellä<br />

Helsingin Invalidit toteutti sääntömääräisen syyskokouksensa<br />

etäyhteydellä koronaepidemian vuoksi. Kokous onnistui mainiosti.<br />

HELSINGIN Invalidien Yhdistys ry:n<br />

syyskokous jouduttiin siirtämään<br />

syksyltä tammikuun alkuun vaikean<br />

koronatilanteen vuoksi. Tammikuussa<br />

kokoontumisrajoitukset olivat edelleen<br />

voimassa, ja korkeintaan 10 henkeä<br />

sallittiin olemaan samassa tilassa.<br />

Kokoukseen vaadittiin ennakkoilmoittautuminen<br />

sekä paikalle tulevilta<br />

että etäosallistujilta.<br />

– Kokous järjestettiin etäosallistujille<br />

Microsoft Teams -ohjelmalla. Heille<br />

oli lähetetty kokouslinkki sekä sähköisen<br />

äänestyksen linkki sähköpostiin<br />

joitakin päiviä aiemmin. Ennakkoilmoittautujille<br />

oli myös kerrottu, että henkilökunta<br />

neuvoo tarvittaessa ennen<br />

kokouspäivää teknisissä asioissa. Vain<br />

harvat ottivat yhteyttä harjoitellakseen<br />

etukäteen, HIY:n digivastaava Jouni<br />

Ahonen kertoo.<br />

Fyysisesti paikalle saapui 12 osallistujaa<br />

työntekijät mukaan lukien.<br />

Jotta kokoontumisrajoitus saatiin huomioitua<br />

ja turvavälit pidettyä sopivina,<br />

kokous järjestettiin samassa rakennuksessa<br />

kahdessa eri tilassa. Toiseen<br />

tilaan tehtiin etälähetys, jossa Teamsohjelma<br />

heijastettiin valkokankaalle.<br />

Näkymä oli sama kuin etänä osallistujille.<br />

– Etänä kokoukseen osallistui 23<br />

jäsentä. Monille heistä Teams-ohjelma<br />

oli tuttu jo entuudestaan, eikä ongelmia<br />

tullut. Etäosallistujat saivat pyytää<br />

puheenvuoroa myös Teamsin avulla<br />

virtuaalista kättä nostamalla.<br />

– Vähän jännitti, kun ensimmäistä<br />

kertaa etä-äänestettiin, mutta kaikki<br />

meni paremmin kuin hyvin, Helsingin<br />

Invalidien puheenjohtaja Kristiina<br />

Karhos kiitteli. Hänen mukaansa<br />

myös HIY:n hallitus on kokoontunut<br />

keväästä lähtien hybridi-mallilla; osa<br />

oli paikan päällä, osa etäyhteyden<br />

päässä.<br />

Hankekoordinaattori Jouni<br />

Ahonen on vastannut Helsingin<br />

Invalidien Digipisteen toiminnasta<br />

ja toteutti myös syyskokouksen<br />

etäyhteyksien valmistelut.<br />

– Suurin osa on osallistunut etänä,<br />

mutta Voudintielle HIY:n toimitiloihinkin<br />

on voinut tulla, jos etäosallistuminen<br />

ei jostain syystä onnistu. Kokoukset<br />

ovat sujuneet tällä tavalla oikein<br />

hyvin, ja hallituksen viime kokouksessa<br />

olimme kaikki etänä. Etämalli mahdollistaa<br />

myös niiden hallitusjäsenten<br />

mukanaolon, joilla on aikataulullisia<br />

ongelmia tulla paikan päälle.<br />

Vaalisalaisuus ei vaarassa<br />

Syyskokouksessa äänestettiin hallituksen<br />

uudesta kokoonpanosta. Äänestys<br />

järjestettiin paikallaolijoille perinteisellä<br />

paperiäänestyksellä ja etäosallistujille<br />

eVaali-nimisellä ohjelmalla.<br />

Jouni Ahosen mukaan sähköisen<br />

äänestyksen tulokset saapuivat äänestysajan<br />

loputtua saman tien asiasta<br />

vastaavan työntekijän sähköpostiin,<br />

ja äänet laskettiin yhteen perinteisten<br />

paperiäänilappujen kanssa.<br />

– Vaalisalaisuus säilyi sekä perinteisessä<br />

että sähköisessä äänestyksessä.<br />

Yhdistyksen sääntöihin kuuluu,<br />

että kokouksen aikana voi ilmoittautua<br />

ehdolle hallitukseen, ja niin kävi tälläkin<br />

kertaa. Hallituspaikkoja oli auki neljä<br />

ja ehdokkaita viisi.<br />

– Etä-äänestysohjelmaa valittaessa<br />

olikin tärkeää huomioida, että sinne piti<br />

voida syöttää uusia ehdokkaita juuri<br />

ennen äänestyksen alkamista.<br />

Ennakkovalmistelu tärkeää<br />

Sähköinen äänestys toimi niin, että<br />

osallistujille lähetettiin linkki etukäteen.<br />

Linkistä painamalla pääsi äänestyssivulle,<br />

johon syötettiin oma puhelinnumero.<br />

Äänestäjä sai tekstiviestillä<br />

koodin puhelimeensa, joka toimi tunnistautumisvälineenä<br />

äänestyssivulle.<br />

Ennakkoon ilmoittautuneiden puhelinnumerot<br />

piti syöttää etukäteen vaalijärjestelmään.<br />

Jouni Ahosen mukaan yhdistyksen<br />

saama palaute etä-äänestyksestä ja<br />

-osallistumisesta oli pelkästään positiivista.<br />

Sähköinen äänestys koettiin<br />

osallistujien puolelta helpoksi.<br />

– On toki mahdollista, että sähköinen<br />

äänestys kuulosti joistain liian vaativalta,<br />

ja he saattoivat jättää ilmoittautumatta.<br />

Ne, ketkä sitä kokeilivat, olivat<br />

kuitenkin tyytyväisiä, Ahonen kertoi<br />

palautteesta.<br />

Digineuvonta on Helsingin yhdistyksen<br />

toiminnassa ollut vahvassa roolissa,<br />

ja sitä kysytään yleensä joitain<br />

kertoja päivässä. Kysytyimpiä aiheita<br />

ovat sähköinen asiointi, älypuhelimen<br />

käyttö ja toiminnot, sosiaalinen media,<br />

tietokoneiden ja älylaitteiden asetukset<br />

ylipäätään sekä viime vuonna suosituksi<br />

tullut etäyhteydenpito ja etäkokoukset.<br />

– Vuonna 2020 opastus toteutettiin<br />

pääosin etäopastuksena TeamViewersovelluksen<br />

ja puhelimen avulla. Lähineuvonta<br />

toteutetaan tällä hetkellä<br />

suojapleksin takaa. l<br />

www.it-lehti.fi 21

digi ja tekniikka // Teksti Mari Mäkinen<br />

ANTERO AALTONEN<br />

Invalidiliiton lakimies<br />

Henrik Gustafsson<br />

muistuttaa, että<br />

verkkoympäristön<br />

saavutettavuudesta<br />

hyötyvät kaikki.<br />

Kelan sivuilla tietoja<br />

on koottu myös<br />

viittomakielisiin videoihin.<br />

Itsenäinen asiointi<br />

ei vielä toteudu kaikissa<br />

digitaalisissa palveluissa.<br />

Ongelmia saattaa<br />

tuoda myös palveluiden<br />

käyttöönoton<br />

monimuotoisuus.<br />

Palvelujen<br />

saavutettavuus<br />

hakee uomiaan<br />

Digipalvelulaki tuli Suomessa<br />

voimaan 1.4.2019.<br />

Taustalla on Euroopan<br />

unionin saavutettavuusdirektiivi<br />

ja YK:n yleissopimus<br />

vammaisten henkilöiden<br />

oikeuksista. Yleissopimus korostaa<br />

vammaisten ihmisten osallisuutta ja<br />

mahdollisuutta itsenäiseen asiointiin<br />

myös digitaalisessa ympäristössä.<br />

Saavutettavuus on yksi sopimuksen<br />

keskeinen periaate.<br />

– YK:n vammaissopimuksen artiklassa<br />

21 puhutaan tiedonsaannin<br />

saavuttavuudesta. Se tarkoittaa sitä,<br />

että tieto on tarjolla myös vammaisille<br />

oikea-aikaisesti, ymmärrettävässä<br />

ja saavutettavassa muodossa ilman,<br />

että siitä tulee lisäkuluja, selventää<br />

Invalidiliiton lakimies Henrik Gustafsson.<br />

Laki velvoittaa viranomaisten<br />

ohella pankkeja, luottolaitoksia ja<br />

sijoituspalveluyrityksiä sekä vesi- ja<br />

energia-alan, liikennepalveluiden ja<br />

vakuutusten palveluntarjoajia, kun<br />

taustalla vaikuttaa merkittävästi viranomainen.<br />

– Soveltamisalaan kuuluvat myös<br />

ne yritykset ja yhdistykset, jotka saavat<br />

julkista tukea yli 50 prosenttia,<br />

Gustafsson sanoo.<br />

Käytännön tasolla verkkopalveluiden<br />

saavutettavuus koskee etenkin<br />

aistivammaisia ihmisiä; muun<br />

muassa sitä, että näkövammainen<br />

pystyy ruudunlukuohjelmallaan lukemaan<br />

internet-sivujen dokumentteja<br />

tai että verkon videoklipeissä on<br />

kuulovammaisia varten tekstitys tai<br />

tulkkaus.<br />

Gustafsson muistuttaa, että verkkoympäristön<br />

saavutettavuudesta<br />

hyötyvät kaikki. Mahdollisimman<br />

helppo ja selkeä ympäristö sekä kieli<br />

22 IT INVALIDILIITTO

ja esimerkiksi nettipalveluiden riittävän<br />

pitkät ajat suorittaa toimintoja<br />

auttavat myös ikäihmisiä ja kognitiivisista<br />

vaikeuksista kärsiviä.<br />

Kaikkialla saavutettavuus ei vielä<br />

toteudu. Tästä yksi esimerkki on Helsingin<br />

seudun liikenteen HSL:n matkakortinlukijalaitteet.<br />

Niiden itsenäinen<br />

käyttö on näkövammaiselle kosketusnäytön<br />

takia mahdotonta.<br />

– Tämä on toistaiseksi ratkaistu<br />

niin, että HSL:n alueella asuvien näkövammaisten<br />

ei tarvitse lukea kuukausikorttiaan<br />

laitteessa.<br />

Yhteensopivuus rassaa<br />

Digimaailmassa vammainen ihminen<br />

kohtaa monia ongelmia. Kaikki<br />

tiedostot eivät ole yhteensopivia<br />

apuvälineinä toimivien lukuohjelmien<br />

kanssa. Ne eivät avaudu lainkaan<br />

tai tekstiä ei pysty suurentamaan<br />

tai muokkaamaan muuten itselle<br />

käyttöön sopivaksi. Tärkeät yhteystiedot<br />

tai saavutettavuusseloste<br />

”<br />

KAIKKI TIETO ALKAA<br />

OLLA VERKOSSA, JOTEN<br />

MUU VIESTINTÄ JÄÄ<br />

VÄHÄISEKSI.<br />

on ehkä haudattu jonnekin sivuston<br />

uumeniin.<br />

– Kaikki tieto alkaa olla verkossa,<br />

joten muu viestintä jää vähäiseksi.<br />

Konttoreita lopetetaan, ja joihinkin<br />

tahoihin yhteyden saa vain sähköpostilla<br />

tai pahimmillaan chattirobotilla.<br />

Robotti on haasteellinen kaikille<br />

ja etenkin sellaiselle, joka käyttää apuvälineitä,<br />

ruudunlukuohjelmaa tai tarvitsee<br />

tekstityksen.<br />

Tarjous voi olla tavoittamattomissa,<br />

vaikka se kuuluisi sopimusehtojen<br />

mukaan saada. Gustafsson kertoo esimerkin,<br />

jossa lentoyhtiön eläkeläisille<br />

tehty tarjous jätti takuueläkkeen piirissä<br />

olevat nuolemaan näppejään.<br />

– Tarjoukseen oli laitettu tietty ikäraja<br />

verkkosivuille, joten eläkkeellä<br />

olevan, mutta tätä ikärajaa nuoremman<br />

ei ollut mahdollista varata lippua<br />

netissä. Varaus vaati soiton lentoyhtiön<br />

puhelinpalveluun, joka oli maksullinen.<br />

Puhelinpalvelun kautta lipun<br />

saattoi maksaa vain luottokortilla.<br />

Yhä useammin esimerkiksi kulttuuritapahtumaa<br />

koskevan tietyn<br />

tarjouksen saaminen edellyttää kampanjakoodin<br />

syöttämistä nettiin samalla,<br />

kun varaa lippua. Joskus pyörätuolipaikan<br />

voi varata vain puhelimitse<br />

tai paikan päällä, jolloin alennus<br />

jää saamatta.<br />

– Nämä ongelmat eivät johdu välttämättä<br />

tekniikasta vaan siitä, että<br />

palveluntarjoaja ei ole osannut ottaa<br />

huomioon näitä erityisryhmiä. Silloin<br />

fyysisesti vammaisille ihmisille<br />

tulee lisähaasteita ja -kuluja tai palvelu<br />

ei ylipäätään ole saavutettava samalla<br />

tavalla kuin muille. l<br />

Saavutettavuus ja käyttäjälähtöisyys mietityttää<br />

KUVAKAAPPAUS KUULOLIITON VIDEOLTA<br />

Kuuloliitto haastaa tekstittämään lisää videoita.<br />

Erityisasiantuntija Sami Virtasen mukaan verkkovideot tulee<br />

tekstittää tai saatavilla tulee olla tekstivastine.<br />

KUULOLIITON saavutettavuuden erityisasiantuntija Sami<br />

Virtanen sanoo, että yksi niin sanottu pullonkaula saavutettavuudessa<br />

on verkkovideoiden tekstitys.<br />

– Etelä-Suomen aluehallintoviraston saavutettavuustiimin<br />

tulkinta on se, että julkisen sektorin verkkovideoiden<br />

pitäisi olla tekstitettynä heti, kun ne julkaistaan, mikäli<br />

videot on tuotettu ja editoitu etukäteen. Laissa on kuitenkin<br />

sellainen kummajainen, että kun kyseessä on webinaari tai<br />

muu reaaliaikaisesti välitettävä tapahtuma, sen tekstitykseen<br />

saa käyttää aikaa 14 päivää, Virtanen hämmästelee.<br />

Virtasen näkemyksen mukaan suurin osa toimijoista<br />

tekee juuri näin.<br />

– Toki on niitäkin, jotka toimivat toisin ja lisäävät lähetykseen<br />

live-tyyppistä tekstitystä ja viittomakielen tulkkausta.<br />

Se on kuitenkin vielä verrattain vähäistä.<br />

– Esimerkiksi Helsingin kaupungin yksittäisissä infoissa<br />

monikanavaisuuden puute on ollut se heikko kohta, Virtanen<br />

kertoo esimerkkinä.<br />

– Tekstitettävä versio liitetään videoon, mutta 14 vuorokauden<br />

sisällä. Se on pitkä aika, jos infossa kerrotaan esimerkiksi<br />

terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä asioita, hän<br />

jatkaa.<br />

Tekstitysten käyttöönoton helppous on osa saavutettavuutta.<br />

Siihen vaikuttaa moni asia: alusta, käyttöjärjestelmä<br />

ja se, onko kyseessä suora striimaus vai tallennettu<br />

lähetys.<br />

– Tämä on noussut esiin erityisesti nyt, kun olemme jo<br />

vuoden verran eläneet poikkeusaikoja. Ikäihmiset ovat tässä<br />

erityisen haastavassa asemassa; digitaidot eivät välttämättä<br />

ole aina kehittyneet.<br />

Virtasta mietityttää, miten eri digitaalisia palveluita<br />

osataan ylipäätään hyödyntää ja miten niistä hyödytään,<br />

jos esimerkiksi tekstitystapoja on runsaasti ja käyttöönottaminen<br />

vaatii paljon harjoittelua. Hän toivoo, että nyt, kun<br />

volyymimäärät ovat viimeisen vuoden aikana kasvaneet<br />

vauhdilla, joku tutkisi kattavalla otannalla, mitä palveluntarjoajat<br />

ovat aiheesta oppineet ja miten tuotetut palvelut<br />

tosiasiassa palvelevat käyttäjiä.<br />

– Nyt tarvitaan tutkimus- ja kehittämistietoa siitä, onko<br />

näiden palveluiden saavutettavuus ja käyttäjälähtöisyys<br />

otettu huomioon.<br />

www.it-lehti.fi 23

digi ja tekniikka // Teksti Jari F. Lampén<br />

Etäsope<br />

tuotti osallistujille<br />

hyvinvointia<br />

Etäsope-hankkeen päätavoite<br />

on tuottaa hyvinvointia<br />

sairausperusteisille<br />

kohderyhmille ja<br />

mukana olevien järjestöjen<br />

asiakaskohderyhmille.<br />

Etäsope – Etäsopeutumisvalmennus<br />

järjestöjen asiakaskohderyhmille<br />

– on<br />

kaikkiaan kymmenen<br />

potilas- ja vammaisjärjestön<br />

kolmivuotinen tutkimushanke,<br />

jonka vetovastuussa<br />

on Invalidiliitto. Kaikki kymmenen<br />

järjestöä toteutti kursseja, ja<br />

lisäksi Kuntoutussäätiö on hankkeen<br />

tutkimusosuudessa mukana.<br />

Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin<br />

laitos THL on ollut yhteistyössä<br />

mukana, koska se toimii tutkimuskyselyihin<br />

sisällytettyjen<br />

PROMIS-mittareiden kansallisena<br />

keskuksena.<br />

Invalidiliitossa hanketta koordinoi<br />

tutkimusjohtaja Sinikka<br />

Hiekkala. Hankkeen rahoituksesta<br />

vastaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen<br />

avustuskeskus STEA, jonka<br />

roolina on Veikkauksen tuotto-<br />

24 IT INVALIDILIITTO

jen jakaminen tulokselliseen kansalaisjärjestötoimintaan.<br />

Etäsope-hankkeen keskeisenä tutkimusongelmana<br />

oli verkon yli luotavan<br />

sopeutumisvalmennuksen<br />

vaikuttavuuden analysointi. Palvelumuotoiluvaiheessa<br />

vuonna 2018<br />

luotiin potilasjärjestöjen yhteiset<br />

teemat. Prosessissa kehitettiin malli,<br />

jossa eri potilasjärjestöjen kurssiohjaajat<br />

vetivät valmennukset yhdessä<br />

työpareittain. Kursseilla oli mukana<br />

myös vertaisohjaaja.<br />

Kuntoutussäätiö analysoi osallistujien<br />

ja kurssiohjaajien seurantakyselyjen<br />

palautteet, kurssilaisten tavoitelomakkeet<br />

ja kurssiohjaajien täyttämät<br />

kurssipäiväkirjat muun muassa osallistumisaktiivisuuteen<br />

liittyen.<br />

”<br />

MUKAAN TULI MYÖS IHMISIÄ,<br />

JOTKA OLIVAT VALMIIKSI SKEPTISIÄ<br />

AJATUKSENAAN OSOITTAA, ETTEI TÄMÄ<br />

KUITENKAAN TOIMI.<br />

Kehitetyt<br />

teemakurssit<br />

Tänä keväänä testataan parannettuja<br />

versioita kursseista. Niillä on otettu<br />

huomioon aiemmilta kursseilta<br />

saatua palautetta. Yksi muutoksista<br />

oli kurssien yhteisen, käytännön asioihin<br />

keskittyvän koordinaattorin<br />

palkkaaminen.<br />

Yksilövalmennuksia luotiin kaikkiaan<br />

neljä: nuorille tarkoitettu Rohkeasti<br />

Mä!, Tukea työelämässä jaksamiseen,<br />

Keinoja omaan hyvinvointiin<br />

ja Harvinaisena joukossa harvinaissairauksia<br />

sairastaville. Osallistujat<br />

saattoivat tulla eri järjestöistä, mutta<br />

kurssin sisällöt eivät keskittyneet<br />

diagnooseihin tai vammoihin, vaan<br />

yleisempiin yhdistäviin teemoihin.<br />

– Ihmisiä askarruttavat samankaltaiset<br />

asiat, kuten miten puoliso suhtautuu<br />

tai mistä saa tukea. Rohkeasti<br />

Mä! -kurssin osallistujia askarruttavat<br />

ensisijaisesti ikävaiheeseen liittyvät<br />

asiat eikä niinkään diagnoosi tai<br />

vamma, Hiekkala sanoo.<br />

– Esimerkiksi eräällä Invalidiliiton<br />

selkäydinvammaisten sope-kurssilla<br />

kurssilaisten suuri ikäero harmitti<br />

joitakin osallistujia, sillä nuorista<br />

tuntui, ettei heillä ole mitään yhteistä<br />

keski-iän ylittäneiden kanssa, vaikka<br />

sama vamma oli molemmilla. Qsa<br />

piti eri-ikäisiä osallistujia rikkautena<br />

eli mielipiteitä on moneksi.<br />

Alkuvaiheessa harkittiin myös<br />

kahta perhekurssia, mutta niiden aika<br />

ei ollut vielä ja kurssihakemuksia<br />

oli liian vähän. Kursseja jouduttiin<br />

myös osallistujapulan takia siirtämään<br />

ja yhdistelemään.<br />

Invalidiliiton kuntoutusasiantuntija<br />

Hannu Kapanen kertoo, että oli<br />

erittäin mielenkiintoista suunnitella<br />

teemoja eri järjestöjen kouluttajien<br />

kanssa.<br />

– Mukana oli ihmisiä, jotka olivat<br />

vetäneet sopeutumisvalmennuksia<br />

omissa järjestöissään kymmeniä<br />

vuosia, ja jokainen oli varma siitä, että<br />

juuri oma tapa oli paras ja oikea.<br />

Siitä huolimatta saimme luotua yhteiset<br />

teemat, jotka kaikki saattoivat<br />

hyväksyä.<br />

– Emme aluksi ymmärtäneet kuinka<br />

paljon uudentyyppistä palvelutuotetta<br />

täytyy rummuttaa. Vasta kun<br />

aloimme ostaa Facebook- ja Google-mainontaa,<br />

kurssit alkoivat löytää<br />

osallistujia, Hiekkala kertoo.<br />

– Kun markkinointi tapahtuu somekanavissa,<br />

se tavoittaa sellaisia<br />

mahdollisia osallistujia, joille tietotekniikka<br />

on tuttua ja jotka saattaisivat<br />

osallistua.<br />

– Toisaalta mukaan tuli myös henkilö,<br />

jonka tarkoitus oli osoittaa, ettei<br />

kurssi verkossa toimi, mutta hän antoi<br />

kurssin päättyessä myönteisen<br />

palautteen.<br />

Verkkopalveluista<br />

tuli uusi normaali<br />

Covid-19-pandemia on ollut tekijä,<br />

joka on tuupannut vastahakoisetkin<br />

tahot digiloikkaan.<br />

– Se on tärkeä asia, mutta olen huolissani<br />

siitä, etteivät yhteiskunnan varat<br />

riitä entisen kaltaisiin palveluihin.<br />

Siksi on keksittävä keinoja tuottaa<br />

palveluita toisaalta entistä pienemmällä<br />

rahamäärällä, mutta myös tavoittaa<br />

niitä, jotka eivät syystä tai toisesta<br />

pääsisi paikanpäälle.<br />

Verkkoympäristö mahdollistaa<br />

kurssien järjestämisen silloinkin, kun<br />

fyysisiin tapahtumiin ei saataisi riittävästi<br />

osallistujia.<br />

Tietoturva on varsinkin sote-aloilla<br />

otettava vakavasti, ja siksi Etäsopekursseilla<br />

on käytetty alusta asti vain<br />

sellaisia ohjelmia, jotka täyttävät tietoturvavaateet.<br />

Verkkokursseilta näyttäisi olevan<br />

helpompi jäädä pois kuin fyysisiltä<br />

kursseilta, mutta Hiekkalan mukaan<br />

osasyinä toteutetuissa kursseissa<br />

saattoi olla myös ongelmat ilmoittautumismenettelyssä<br />

sekä kurssien<br />

maksuttomuus.<br />

– Poisjääntejä tulee, mutta tulee<br />

niitä myös fyysisillä kursseilla.<br />

Kuntoutusasiantuntija Kapanen<br />

vahvistaa tämän.<br />

– Läsnäolokursseilta osallistujia<br />

jää pois lähinnä sairastumisten takia,<br />

mutta nettikursseilta katoamisen syy<br />

ei aina selviä ollenkaan.<br />

Viime kevään poikkeusolojen aikaan<br />

etäkurssi saattoi olla joillekin ainoa<br />

kontakti ulkomaailmaan, ja niillä<br />

on selvästi puolensa.<br />

Kapanen uskoo myös, että etäkurssit<br />

ovat tulleet jäädäkseen, joko täysin<br />

verkossa järjestettävinä tai osana kokonaisuutta.<br />

Todistetusti<br />

hyödyllisiä<br />

Seurantakyselyissä osallistujilta tiedusteltiin<br />

yleistä terveyttä, ahdistuneisuutta,<br />

masentuneisuutta, itsetuntoa<br />

ja unen laatua kurssin alussa,<br />

lopussa ja kolme kuukautta kurssin<br />

jälkeen. Osallistuneiden yleisessä terveydessä,<br />

ahdistuneisuudessa, masentuneisuudessa<br />

ja itsetunnossa sekä<br />

oman elämän hallinnan tunteessa<br />

tapahtui tilastollisesti merkitseviä<br />

myönteisiä muutoksia, jotka säilyivät<br />

kolmen kuukauden seurannassa. l<br />

www.it-lehti.fi 25

työelämä // Teksti Heidi Sipilä<br />

Työnantajien asenteissa<br />

ja tiedoissa vielä<br />

parantamisen varaa<br />

Invalidiliiton tilaaman tutkimuksen mukaan työnantajat<br />

tuntevat vielä heikosti vammaisten työnhakijoiden<br />

työllistymistä helpottavat tukimuodot ja monet<br />

mahdollisuudet työelämässä. Myös vaatimukset<br />

vammaisten ja vammattomien työnhakijoiden<br />

välillä vaihtelevat.<br />

Noin puolet työnantajista<br />

olisi valmis palkkaamaan<br />

liikuntavammaisen<br />

henkilön heille töihin.<br />

Asia selviää Invalidiliiton<br />

tilaamasta Taloustutkimuksen<br />

tutkimuksesta, jonka mukaan rekrytoijista<br />

57 prosenttia olisi valmis<br />

palkkaamaan vammaisen työnhakijan,<br />

16 prosenttia ei palkkaisi ja neljännes<br />

(27%) työnantajista oli epävarmoja<br />

kannastaan.<br />

Palkkaamisessa tutkimuksen mukaan<br />

työnantajia epäilyttää eniten<br />

työn fyysisyys, mutta myös asenne ja<br />

tietämättömyys vaikuttavat rekrytointipäätöksiin<br />

niin, että vammainen<br />

hakija jää osaamisestaan huolimatta<br />

valitsematta.<br />

Enemmän<br />

joustoa ja<br />

persoonaa<br />

Tutkimuksen mukaan<br />

eniten palkkaamispäätökseen<br />

vaikuttavat<br />

työnhakijan osaaminen<br />

(75 %) ja asenne<br />

työhön (69 %). Myös motivaatiolla<br />

on merkitystä<br />

sekä vammaista että vammatonta<br />

työntekijää palkattaessa.<br />

Selvimmät erot vammaisten<br />

ja vammattomien<br />

työnhakijoiden välillä ovat<br />

työnantajien suhtautumisessa<br />

persoonallisuuteen ja joustavuuteen.<br />

Tutkimuksen mukaan<br />

26 IT INVALIDILIITTO

vammaisilta työntekijöiltä odotetaan<br />

enemmän joustamista ja heidän<br />

persoonallisuuteensa kiinnitetään<br />

enemmän huomiota kuin vammattomien<br />

hakijoiden persooniin, kun<br />

organisaatioon etsitään uusia osaajia.<br />

Palkkaustukea ja lisäarvoa<br />

Taloustutkimuksen tutkimukseen<br />

vastanneiden työnantajien palkkaamispäätökseen<br />

liikuntavammaisten<br />

hakijoiden kohdalla vaikutti myös se,<br />

että kyseisessä työssä liikuntavamma<br />

ei haittaa ja että kyseisen henkilön<br />

osaaminen toi lisäarvoa yritykselle.<br />

Myös organisaation arvoilla oli vaikutusta<br />

palkkaamispäätökseen.<br />

Vammaisten ihmisten työllistymistä<br />

edistävät tukimuodot ovat<br />

työnantajille vielä vieraita. Taloustutkimuksen<br />

tutkimuksen mukaan<br />

85 prosenttia työnantajista ei tiedä,<br />

mikä on työolosuhteiden järjestelytuki.<br />

Työnantaja voi saada työolosuhteiden<br />

järjestelytukea, jos työhön palkattavan<br />

tai työssä jo olevan henkilön<br />

vamma tai sairaus edellyttää<br />

uusia työvälineitä tai<br />

kalusteita, muutostöitä työpaikalla<br />

tai tavanomaista<br />

enemmän<br />

apua työssä<br />

toiselta työntekijältä.<br />

Vain 15<br />

prosenttia tutkimukseen<br />

vastanneista<br />

työnantajista<br />

tiesi tuesta, ja<br />

heistä joka viides oli<br />

hyödyntänyt tukea.<br />

Yhteinen<br />

tavoite<br />

Tullin pääjohtaja ja<br />

selvityshenkilö Hannu<br />

Mäkinen luovutti<br />

8. helmikuuta työministeri<br />

Tuula Haataiselle<br />

› Taloustutkimus toteutti tutkimuksen<br />

26.11.-11.12.2020.<br />

› Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää<br />

työnantajien näkemyksiä ja<br />

kokemuksia liikuntavammaisten<br />

ihmisten työllistämisestä sekä heidän<br />

suhtautumistaan liikuntavammaisten<br />

ihmisten työllistämiseen.<br />

› Tutkimuksen kohderyhmänä olivat<br />

organisaatioiden toimitusjohtajat tai<br />

vastaavat sekä HR-johtajat.<br />

› Tutkimuksen nettikyselyyn tai<br />

puhelinhaastatteluun vastasi<br />

yhteensä 327 eri organisaation<br />

edustajaa ympäri Suomea.<br />

› Tukea työllistymiseen työnhakijoille,<br />

työnantajille ja opinto-ohjaajille:<br />

esteettatoihin.fi<br />

selvityksen osatyökykyisten Suomen<br />

mallista. Mallin tarkoituksena olisi<br />

muodostaa lisää työpaikkoja ja tarjota<br />

osatyökykyisille henkilöille tukea<br />

työllistymiseen. Lisäksi Työterveyslaitoksen<br />

Moninaisesti parempi<br />

-hanke on julkaissut työpaikkoja varten<br />

suositukset monimuotoisuutta<br />

edistävistä rekrytointikäytännöistä.<br />

Näitä suosituksia voidaan hyödyntää<br />

myös vammaisten ihmisten työllistymisen<br />

edistämisessä.<br />

Myös Invalidiliitto edistää aktiivisesti<br />

vammaisten ihmisten työllistymistä.<br />

Sopivaa työtä kaikille -ajattelutavan<br />

tavoitteena on parantaa<br />

erityisesti fyysisesti vammaisten ihmisten<br />

työllistymistä. Konseptia rakennetaan<br />

yhdessä eri toimijoiden<br />

kanssa, ja sen avulla on jo nyt tavoitettu<br />

satoja yrityksiä ja vammaisia<br />

työnhakijoita, joista kymmenet ovat<br />

työllistyneet tai päässeet aloittamaan<br />

opinnot.<br />

Vuonna <strong>2021</strong> yhteistyö jatkuu Ammattiopisto<br />

Spesian ja Work Pilotsin<br />

kanssa. l<br />

www.it-lehti.fi 27

invalidiliitto vaikuttaa // Teksti Vilma Timonen Kuvat Vilma Timonen ja Sinikka Rantala<br />

Petri Pohjosen<br />

juhlaseminaarin<br />

ytimenä<br />

yhdenvertaisuus<br />

Invalidiliiton pääjohtajan Petri Pohjosen eläkkeelle siirtymistä juhlistettiin<br />

20. tammikuuta virtuaalisen seminaarin merkeissä. Tapahtuman<br />

ohjelma koostui tärkeistä yhteiskunnallisista aiheista, joita Pohjonen<br />

halusi uransa aikana Invalidiliitossa viedä eteenpäin.<br />

Pääjohtaja Petri Pohjosen<br />

läksiäisseminaarin nimi<br />

”Kohti yhdenvertaista<br />

Suomea” tiivisti Pohjosen<br />

omien sanojen mukaan<br />

hänen elämänsä teeman.<br />

– Kyllä se omalla laillaan on ollut<br />

elämäni teema. Yhdenvertaisuus on<br />

tärkeä asia, Pohjonen totesi tilaisuuden<br />

aluksi. Hän työskenteli vuodesta<br />

2016 Invalidiliiton pääjohtajana<br />

ja toimi sitä ennen liiton hallituksen<br />

puheenjohtajana.<br />

Yhdenvertaisuusteemasta oli Mikko<br />

Kuustosen juontamassa seminaarissa<br />

keskustelemassa useita yhteiskunnallisia<br />

vaikuttajia, ja ohjelmassa<br />

oli myös musiikkia, jota esitti<br />

kitaristi Erja Lyytisen yhtye.<br />

Vieraista ensimmäisenä puhui<br />

etäyhteydellä seminaariin osallistunut<br />

presidentti Tarja Halonen. Halosella<br />

on pitkä historia Invalidiliiton<br />

kanssa, ja hän toimi ulkoministeriaikoinaan<br />

Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen<br />

johtoryhmän puheenjohtajana.<br />

Halonen pohti muun muassa pandemia-ajan<br />

vaikutuksia yhdenvertaisuuden<br />

toteutumiseen. Hän totesi,<br />

että terveys ei yksin luo onnellisuutta,<br />

ja vaikka eristäminen olisikin puolustettavissa,<br />

on se ihmisen itsensä ja<br />

hänen läheistensä vaikeasti ymmärrettävissä.<br />

Halonen peräänkuulutti<br />

kaikilta aktiivisuutta toimivien ratkaisujen<br />

löytämiseksi tilanteeseen.<br />

Presidentin viesti Pohjoselle oli:<br />

– Ihmisyydestä ei jäädä eläkkeelle.<br />

Myös yhteiskunnan esteet<br />

luovat vammaisuutta<br />

Vanhemman oikeusasiamiehen sihteerin<br />

Juha-Pekka Konttisen aiheena<br />

oli vammaisten perus- ja ihmisoikeuksien<br />

toteutuminen. Konttisen<br />

mukaan vammaisten oikeuksia<br />

koskevat kantelut ovat lisääntyneet<br />

28 IT INVALIDILIITTO

Mikko Kuustonen<br />

(vas.) juonsi<br />

Petri Pohjosen<br />

juhlaseminaarin.<br />

ihmisten tultua yhä tietoisemmiksi<br />

omista oikeuksistaan sekä mahdollisuudesta<br />

tehdä kantelu verkon välityksellä.<br />

– Vammaisten oikeuksia koskevia<br />

kanteluita oli viime vuonna 310, ja<br />

määrä on tuplaantunut muutamassa<br />

vuodessa, Konttinen kertoi.<br />

Korona-aikaan oikeusasiamiehelle<br />

tulleet vammaisia koskevat asiat<br />

ovat liittyneet muun muassa tapaamis-<br />

ja liikkumisrajoituksiin asumispalveluyksiköissä.<br />

Konttinen sanoi,<br />

että yhteiskunnassa joudutaan nyt<br />

miettimään perusoikeuksien toteutumista<br />

ja puntaroimaan, kumpi painaa<br />

enemmän, vammaisten ihmisten<br />

suojelu vai heidän yksilöllisten oikeuksiensa<br />

edistäminen.<br />

– Näkisin, että tässä vaiheessa pandemiaa<br />

ollaan siinä tilanteessa, että<br />

pitäisi alkaa katsoa yksilöllisiä ratkaisuja,<br />

vaikkakin suojelu pitää edelleen<br />

toteuttaa.<br />

Oikeusasiamiehen erityistehtävä<br />

on YK:n vammaissopimuksen täytäntöönpanon<br />

edistäminen, suojelu<br />

ja seuranta yhdessä ihmisoikeuskeskuksen<br />

ja -valtuuskunnan kanssa.<br />

YK:n vammaissopimus on sitova<br />

ja velvoittava sopimus, joka turvaa<br />

vammaisille henkilöille täysimääräi-<br />

”<br />

MONINAISUUTTA<br />

YHTEISÖT KESTÄVÄT,<br />

MUTTA HAJAANTU-<br />

NEISUUTTA EIVÄT.<br />

www.it-lehti.fi 29

invalidiliitto vaikuttaa<br />

Presidentti Tarja Halonen otti osaa seminaariin etäyhteydellä.<br />

sesti ja yhdenvertaisesti samat ihmisoikeudet<br />

kuin muillekin. Suomi ratifioi<br />

sopimuksen vuonna 2016.<br />

Konttinen kertoi sopimuksen olevan<br />

tärkeä, sillä siinä vammaisia ihmisiä<br />

ei enää mielletä hyväntekeväisyyden<br />

kohteiksi tai yritetä ainoastaan<br />

kuntouttaa heitä lääketieteellisesti,<br />

vaan nähdään, että heillä on<br />

yhteneväiset oikeudet muiden ihmisten<br />

kanssa. Sopimus korostaa perusja<br />

ihmisoikeusnäkökulmaa. Vammaisuus<br />

käsitetään sopimuksessa laajasti,<br />

ja siinä nostetaan esille esimerkiksi<br />

se, millaisia esteitä yhteiskunta asettaa<br />

ihmisille.<br />

– Yhteiskunnan esteet luovat<br />

omalta osaltaan vammaisuutta,<br />

Konttinen totesi.<br />

Yhdenvertaisen<br />

työelämän asialla<br />

Petri Pohjosen johtaja-aikana Invalidiliitolla<br />

oli erityinen painotus yhdenvertaisen<br />

työelämän edistämisessä.<br />

Vuonna 2019 käynnistetty Sopivaa<br />

työtä kaikille -konsepti on osa<br />

tavoitetta. Sitä ovat omalta osaltaan<br />

edistäneet aktiivisesti pääjohtaja Olli-Pekka<br />

Heinonen Opetushallituksesta,<br />

johtaja Tuija Oivo työ- ja elinkeinoministeriöstä<br />

sekä asiantuntija<br />

Anne Mäki Invalidiliitosta.<br />

He totesivat keskustelussaan, että<br />

tosiasiallinen yhdenvertaisuus voi toteutua<br />

vain, jos eri toimijat saadaan<br />

tekemään yhteistyötä hyvin tiiviisti.<br />

Mäki painotti konkreettisia toimia,<br />

joita Invalidiliitto Pohjosen johdolla<br />

hankkeen tiimoilta teki.<br />

– Kun on oikeanlaista ja pitkäkestoista<br />

tukea, niin kyllä töitä löytyy<br />

niillekin, jotka nähdään työelämän<br />

ulkopuolella oleviksi, Mäki sanoi.<br />

Vammaisten ihmisten mahdollisuuksista<br />

ja potentiaalista osallistua<br />

työelämään tarvitaan myös lisää<br />

ymmärrystä. Tuija Oivo kertoi työ-<br />

Avoimin<br />

mielin<br />

eläkkeelle<br />

– TUNTUU toisaalta helpottavalta<br />

ja toisaalta haikealta,<br />

vastaa helmikuun lopussa<br />

eläkkeelle siirtynyt Petri<br />

Pohjonen kysymykseen<br />

”miltä nyt tuntuu?”.<br />

– Totta kai tämä on iso<br />

elämänmuutos.<br />

Pohjonen kertoo jäävänsä<br />

kaipaamaan työelämää<br />

kokonaisuutena. Hän on saanut<br />

työn kautta paljon tuttavia<br />

ja hyviä ystäviä ja saanut<br />

tehdä itselleen merkityksellistä<br />

työtä. Aikansa Invalidiliitossa<br />

Pohjonen kertoo olleen<br />

työelämänsä huippukohta.<br />

– Kaikki toimeni ovat<br />

olleet hienoja, mutta Invalidiliitossa<br />

olen pystynyt<br />

tekemään toivottavasti ihan<br />

hyvääkin erityisesti fyysisesti<br />

vammaisten avuksi. Olen<br />

itsekin vammainen ja tiedän<br />

oman kokemukseni kautta,<br />

mitä kaikkea se tarkoittaa.<br />

Seuraajalleen Janne<br />

Juvakalle Pohjonen lähettää<br />

seuraavat terveiset:<br />

– Näissä asioissa pitää<br />

olla rehellinen ja rohkea ja<br />

yrittää katsoa eteenpäin. Ja<br />

muistaa, että kaikkien tilastojen<br />

ja numeroiden takana<br />

on yksilö – ihminen, jolla<br />

on omat murheet, huolet ja<br />

mahdollisuudet. Vammaiset<br />

eivät ole kasa vammaisia<br />

vaan yksilöitä.<br />

Eläkepäivinään Pohjonen<br />

haluaa jatkaa työtään vammaisten<br />

asioiden hoitamisen<br />

parissa.<br />

– Se voi olla hallitustyöskentelyä<br />

ja ehkä jotakin<br />

yhdenvertaisen liikunnan<br />

ympäristössä. Mitä muuta<br />

maailmassa sitten tulee<br />

eteen, niin katsotaan. Avoimin<br />

mielin!<br />

30 IT INVALIDILIITTO

”<br />

TÄRKEINTÄ ON KOKO AJAN MUISTAA,<br />

ETTÄ EI NÄITÄ JUTTUJA YKSIN<br />

TEHDÄ. JOHTAJALLA VARSINKAAN<br />

EI TÄMÄ AJATUS SAA HÄMÄRTYÄ.<br />

ASIAT TEHDÄÄN JOUKKUEELLA.<br />

asioita ei tehdä yksin vaan yhdessä.<br />

– Tärkeintä on koko ajan muistaa,<br />

että ei näitä juttuja yksin tehdä. Johtajalla<br />

varsinkaan ei tämä ajatus saa<br />

hämärtyä. Asiat tehdään joukkueella.<br />

Pohjonen kannusti niin johtavassa<br />

asemassa olevia kuin muitakin olemaan<br />

rehellisiä itselleen ja totesi, että<br />

”feikkaamalla ei pitkälle pärjää”.<br />

Hän myös korosti keskustelemisen<br />

ja kuuntelemisen taitoa ja sitä kautta<br />

rakennettujen luottamuksellisten<br />

suhteiden merkitystä.<br />

Johtamisoppinsa Pohjonen tiivisti<br />

kolmeen kohtaan:<br />

– Ihminen. Ihminen. Ihminen.<br />

koordinaattoritoiminnasta, jolla tietoisuutta<br />

ja osaamista pyritään edistämään,<br />

ja painotti perusviestinnän<br />

merkitystä.<br />

– Tutkimukset ja hanke osoittavat,<br />

että tietämättömyyttä ja virheellistä<br />

tietoa on, Oivo sanoi.<br />

Olli-Pekka Heinonen muistutti<br />

esimerkin ja onnistuneiden tarinoiden<br />

voimasta. Hän totesi myös, että<br />

Sopivaa työtä kaikille -ajattelutavassa<br />

ei ole kyse hyväntekeväisyydestä<br />

vaan siitä, että työ kannattaa räätälöidä<br />

niin, että ihmisten osaaminen<br />

saadaan hyötykäyttöön.<br />

– Yhdenvertaisuudessa on minulle<br />

kyse siitä, että poistetaan esteitä, jotta<br />

ihmisten tasa-arvo voi oikeasti toteutua,<br />

Heinonen totesi.<br />

Oivo kertoi asettavansa toiveita sosiaali-<br />

ja terveysministeriön yhdessä<br />

työ- ja elinkeinoministeriön kanssa<br />

toteuttamalle työkykyohjelmalle,<br />

jota hän kuvasi sateenvarjoksi heikossa<br />

työmarkkina-asemassa olevien<br />

ihmisten työllistämiseen liittyville<br />

asioille. Kaikki eduskuntapuolueet<br />

ovat sitoutuneet ohjelman toimeenpanoon<br />

hallituskausista riippumatta.<br />

Asiat tehdään yhdessä<br />

Petri Pohjonen oli kolmikymppinen<br />

ja työskennellyt vajaan vuoden<br />

Ammatillisten kurssikeskusten liiton<br />

toiminnanjohtajana saadessaan<br />

diagnoosin verisuoniepämuodostumasta,<br />

jonka seurauksena hän päätyi<br />

pyörätuoliin. Pohjonen muisteli sanoja,<br />

jotka silloinen liiton hallituksen<br />

puheenjohtaja, Lappeenrannan kaupunginjohtaja<br />

Jarmo Kölhi hänelle<br />

lausui kuultuaan tapahtuneesta: ”Jos<br />

pääsi pelaa samalla tavalla kuin ennenkin,<br />

tervetuloa töihin!”<br />

– Nämä ovat sanat, jotka ovat jääneet<br />

ikiajoiksi minulle muistiin.<br />

Ennen Invalidiliittoa Pohjonen<br />

työskenteli Opetushallituksessa, jossa<br />

oli muun muassa mukana kehittämässä<br />

Liikkuva koulu -hanketta sekä<br />

koululaisten fyysistä toimintakykyä<br />

mittaavaa Move!-järjestelmää. Opetus-<br />

ja kulttuuriministeriö myönsi<br />

Pohjoselle ensimmäisen tunnustuspalkinnon<br />

liikunnan yhdenvertaisuuden<br />

edistäjänä. Hän toimi myös<br />

kahdeksan vuotta eli kahden kauden<br />

ajan Paralympiakomitean puheenjohtajana.<br />

Invalidiliittoon siirtymiselleen<br />

Pohjonen kertoo olleen erityisenä<br />

pontimena mahdollisuuden ”tehdä<br />

vielä kerran jotain vammaisten<br />

eteen”. Samalla hän muistutti, että<br />

Koko Suomi<br />

”Petrin kierrokselle”<br />

Tilaa ihmisten<br />

moninaisuudelle<br />

Helsingin piispan Teemu Laajasalon<br />

kanssa Petri Pohjonen ja Mikko<br />

Kuustonen pohtivat, ovatko erilaiset<br />

ihmiset sittenkin samanlaisia. Laajasalo<br />

kertoi havainneensa, että koronapandemian<br />

alussa ihmisten keskinäinen<br />

erimielisyyden henki väistyi<br />

– ainakin hetkeksi.<br />

– Poliittisista taustoista tai ikäryhmistä<br />

riippumatta kysymys siitä, miten<br />

tästä selvitään, oli isompi kysymys,<br />

Laajasalo sanoi.<br />

Pohjonen sanoi, että vaikka toiset<br />

pitäisi nähdä ensisijaisesti ihmisinä,<br />

kiinnitetään yleensä huomiota ensin<br />

esimerkiksi liikkumisen apuvälineisiin<br />

ja ulkonäköön. Hän totesi tekevänsä<br />

niin toisinaan itsekin ja jatkoi,<br />

että olisi tärkeää pystyä menemään<br />

kuoren taakse.<br />

Laajasalo sanoi, että ihmiset identifioivat<br />

itsensä moninaisesti ja ”ih-<br />

INVALIDILIITTO kunnioittaa Petri Pohjosen työtä kaikille avoimella liikuntatapahtumalla,<br />

jonka työnimenä on ”Petrin kierros”. Invalidiliiton<br />

puheenjohtaja Pertti Laajalahti esitteli hankkeen juhlaseminaarissa.<br />

Kyseessä on viiden kilometrin mittainen esteetön lenkki, jonka jokainen<br />

voi kiertää omalla tavallaan. Kaikille Invalidiliiton jäsenyhdistyksille<br />

kautta maan tulee mahdollisuus järjestää vuosittaisen Helppo liikkua<br />

-viikon oheen oma Petrin kierros toukokuusta 2022 alkaen.<br />

www.it-lehti.fi 31

invalidiliitto vaikuttaa<br />

Petri Pohjonen sanoo Invalidiliiton<br />

pääjohtajuuden olleen työelämänsä<br />

huippukohta.<br />

misen moninaisuuden rikkaudelle”<br />

pitäisi muistaa antaa tilaa. Yksi ihminen<br />

voi olla niin opiskelija, äiti kuin<br />

musiikinharrastajakin.<br />

– Vanha keskiajan opetus on, että<br />

moninaisuutta yhteisöt kestävät,<br />

mutta hajaantuneisuutta eivät. Tämä<br />

on varmasti myös yhteiskunnalle<br />

hyvä ohje, Laajasalo sanoi.<br />

Laajasalo puhui luovuttamattoman<br />

ihmisoikeuden ajatuksesta eli<br />

siitä, että ihmistä ei arvioida sen mukaan,<br />

millainen hänen pitäisi olla,<br />

vaan rakastetaan sellaisena kuin hän<br />

on.<br />

– Kavahdan yhteiskuntamalleja<br />

ja filosofioita, joissa ajatellaan, että<br />

ihmisillä ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia<br />

tai niitä ei yritetä saada samanlaisiksi,<br />

hän sanoi.<br />

Pohjonen totesi, että Suomessa<br />

on vielä vammaisten ihmisten kannalta<br />

paljon tehtävää, vaikka paljon<br />

on myös tehty. Lainsäädäntö on<br />

kunnossa ja kieltää syrjinnän, mutta<br />

lain noudattamisessa on paikoin ongelmia.<br />

– Käyttäydytään ihmisiksi! oli Pohjosen<br />

toive meille kaikille.<br />

Ystävyydessä on läsnä<br />

elämän koko kirjo<br />

Seminaarin lopulla Pohjosen seuraan<br />

liittyivät hänen pitkäaikaiset työtoverinsa<br />

ja ystävänsä, jo aiemmin tilaisuudessa<br />

puhunut pääjohtaja Olli-<br />

Pekka Heinonen sekä OAJ:n puheenjohtaja<br />

Olli Luukkainen. Kolmikko<br />

keskusteli ystävyyden ja luottamuksellisten<br />

ihmissuhteiden merkityksestä.<br />

Miesten tapaamisissa käydään<br />

Heinosen mukaan läpi henkilökohtaisten<br />

kuulumisten lisäksi myös<br />

opetushallinnon ja urheilujärjestömaailman<br />

tuoreimmat ”juorut”.<br />

– Mutta koko aika ei Petrin kanssa<br />

mene koskaan juoruillessa. Vaikka<br />

tapaamiset ovat hauskoja ja huumori<br />

on aina vahvasti läsnä, niin kyllä me<br />

asiaakin puhumme, Heinonen sanoi.<br />

– Tapaamiset niin O-P:n kuin Ollinkin<br />

kanssa ovat ystävyyden tapaamisia.<br />

On tärkeää, että ihmisellä on<br />

hyviä tuttuja, joilla on näkemystä ja<br />

ymmärrystä asioihin, sellaisia, joiden<br />

kanssa voi sparrata myös työasioita,<br />

Pohjonen totesi.<br />

Myös Luukkainen kertoi, että tapaamisissa<br />

Pohjosen kanssa puhutaan<br />

hyvin laajasti elämästä.<br />

– Ei ole tavallista, että pystyy rauhassa<br />

keskustelemaan elämän koko<br />

kirjosta ja että luottamus toiseen ihmiseen<br />

on sataprosenttinen, Luukkainen<br />

sanoi.<br />

Heinonen kiitteli Pohjosen kykyä<br />

tarkastella asioita useista eri näkökulmista.<br />

– Mielen rajoja hänellä ei hirveän<br />

paljon ole, en tiedä, onko yhtään,<br />

Luukkainen vahvisti.<br />

Eläkepäivien varalle Heinonen ja<br />

Luukkainen eivät ystävälleen neuvoja<br />

antaneet, mutta olivat varmoja, että<br />

Pohjosesta kuullaan vielä. l<br />

” MIELEN RAJOJA<br />

HÄNELLÄ EI<br />

HIRVEÄN PALJON<br />

OLE, EN TIEDÄ,<br />

ONKO YHTÄÄN.<br />

32 IT INVALIDILIITTO

lukijan toive<br />

Jättiläisen<br />

kokeilu<br />

rekkitangolla<br />

yli yhdeksän<br />

vuotta sitten oli<br />

kohtalokas<br />

Ville Pernulle.<br />

Halvaantuminen<br />

mullisti elämän<br />

Musiikki ja maalaaminen auttavat Ville Pernua<br />

onnettomuuden jälkeisessä elämässä. Hänellä on<br />

neliraajahalvaus, jossa kädet liikkuvat vain osittain<br />

ja näkökyvystäkin on poissa puolet.<br />

Teksti Tapio Rusanen Kuvat Timo Porthan<br />

www.it-lehti.fi 33

lukijan toive<br />

Aki Jolma toimii<br />

arkipäivisin<br />

Ville Pernun<br />

henkilökohtaisena<br />

avustajana.<br />

Marraskuussa 2011 Ville<br />

Pernu, tuolloin<br />

37-vuotias tamperelainen<br />

perheenisä, oli<br />

tekemässä rekkitelineellä<br />

jättiläistä, liikettä, jossa vartalo<br />

heilautetaan koko kierroksen verran<br />

rekkitangon ympäri. Pernu menetti<br />

liikettä tehdessään otteensa ja<br />

rojahti koko kehonsa voimalla alas<br />

niskoilleen. Silloin elämänkulku meni<br />

uusiksi, tunto katosi kehosta heti.<br />

– Kaularanka vaurioitui rangan 5.<br />

ja 6. nikaman kohdalta. Käsivarren<br />

ojennus, ranteen koukistaja ja sisäkierto<br />

eivät toimi. Sen sijaan ranteen<br />

ojennus ja ranteen ulkokierto toimivat.<br />

Esimerkiksi Mönkkösen Jarilla<br />

on vielä hieman vaikeampi vamma,<br />

Pernu luonnehtii.<br />

Ennen vammaa Pernun viisihenkisen<br />

perheen elämä oli mennyt mukavasti.<br />

Elämä oli kiireistä, mutta kiinnostavaa.<br />

Perheessä oli tuolloin kolme<br />

lasta: Urho, 8, Sointu, 6, ja Aatos,<br />

4 vuotta.<br />

Miksi Pernu sitten temppuili rekillä?<br />

Kaksi vanhinta lasta oli innostunut<br />

telinevoimistelusta, ja isä kuljetti<br />

heitä harjoituksiin. Pernu innostui<br />

lajista itsekin, olihan hän harrastanut<br />

pitkään kestävyysurheilua ja kuntosaliharjoittelua.<br />

Pernu piti erityisesti<br />

permanto- ja hyppyliikkeistä ja treenasi<br />

neljä kertaa viikossa. Sitten hän<br />

päätti kokeilla jättiläistä.<br />

Diplomi-insinööriksi valmistunut<br />

Ville Pernu oli juuri tuolloin aloittanut<br />

teknologisia asiantuntijapalveluja<br />

tarjoavan Accenturen sovelluske-<br />

34 IT INVALIDILIITTO

hittäjänä Symbian-ohjelmiston kimpussa.<br />

Perhe oli jo kaavaillut 90-neliöisen<br />

asunnon vaihtamista vähän<br />

isompaan.<br />

Puoli vuotta<br />

kuntoutuksessa<br />

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa<br />

Pernu pantiin kallovetoon.<br />

Leikkauksessa niskan luupalat pantiin<br />

paikalleen ja kolme nikamaa kiinnitettiin<br />

titaanilevyillä.<br />

Leikkaus jouduttiin uusimaan samoin<br />

tein, koska pulttien asentoa piti<br />

korjata. Leikkauksen aikana hyytynyt<br />

veripaakku lähti liikkeelle ja vaurioitti<br />

aivojen näkökeskusta. Siinä vaiheessa<br />

Pernu oli halvauksen lisäksi<br />

saada tuhoisan aivovaurion. Vaimo<br />

Johanna Valkama pelkäsi Pernun<br />

kuolevan.<br />

Pernun aivojen näkökeskus oli<br />

vaurioitunut leikkauksen aikana<br />

tulleen aivoinfarktin takia. Kaikki<br />

oikealla oleva oli pysyvästi pois näkökentästä.<br />

Siitä eteenpäin Pernu vietti kolme<br />

kuukautta Taysissa, ja sen jälkeen toiset<br />

kolme kuukautta silloisessa Käpylän<br />

kuntoutuskeskuksessa.<br />

Koko ajan Pernu toivoi, että kehon<br />

toimintoja palautuisi, mutta vain<br />

ranteiden liikeradat palautuivat hieman.<br />

Alussa keuhkojen kapasiteetista<br />

oli puolet pois, mutta nyt kapasiteetti<br />

palasi puolessa vuodessa 75-prosenttiseksi.<br />

– Nykyään se on todennäköisesti<br />

korkeampi lauluharrastuksen johdosta,<br />

Pernu arvioi.<br />

– Kyllähän minä vammautumisen<br />

jälkeen puolisen vuotta elättelin toiveita<br />

toimintojen palautumisesta.<br />

”<br />

AJATUS KYLLÄ KULKEE,<br />

KULKEE LIIANKIN<br />

NOPEASTI, KUN EN EHDI<br />

APUVÄLINEILLÄ ITSEÄNI<br />

TARPEEKSI NOPEASTI<br />

ILMAISEMAAN.<br />

Mielialat heittelivät ylös, alas, mutta<br />

sitten meni vuosi, puolitoista kun<br />

tajusin, etten tästä tule paranemaan,<br />

ja on vain tultava toimeen. Jossakin<br />

vaiheessa se oli vain pakko hyväksyä,<br />

Pernu muistelee.<br />

– Minulla oli voimakkaita ahdistuskohtauksia,<br />

joissa tuntui, että seinät<br />

kaatuvat päälle, ja jotain helpotusta<br />

oli saatava. Onneksi sain mielialalääkityksen,<br />

joita otan pienen<br />

määrän edelleen.<br />

Kahdeksan tuntia apua<br />

Puolison vammautuminen mullisti<br />

myös Johanna Valkaman elämän. Takana<br />

oli jo 17 vuoden liitto. Valkama<br />

joutui ottamaan päävastuun perheen<br />

arjen pyörittämisestä, ajamaan ajokortin<br />

ja suoriutumaan monista tehtävistä,<br />

joista mies huolehti ennen.<br />

Heti onnettomuuden jälkeen Valkama<br />

jättäytyi osittain pois työelämästä,<br />

sillä lapsillakin oli omat tarpeensa,<br />

ja hoiti miestään etenkin<br />

viikonloppuina. Arki kävi kuitenkin<br />

raskaaksi, ja vaimo jatkoi työtään ja<br />

pari vuotta sitten alkaneita lähihoitajaopintojaan.<br />

Nykyään Ville Pernulla on henkilökohtainen<br />

avustaja kahdeksan tuntia<br />

päivässä, ja hän saa apua aamupäivisin<br />

ja iltaisin katetroinnissa ja muissa<br />

iltatoimissa.<br />

– Onneksi Tampereella on löytynyt<br />

avustajavoimia palkattavaksi, Pernu<br />

kiittelee. Arki rullaa hyvin, ja Pernu<br />

sanoo olevansa melko tyytyväinen<br />

siihen, missä järjestyksessä asiat ovat.<br />

Lapset olivat onnettomuuden tapahtuessa<br />

pieniä, mutta ovat Pernun<br />

mielestä sopeutuneet tilanteeseen<br />

varsin hyvin. Lapset ovat nykyään<br />

17-, 16- ja 14-vuotiaita. Perhe<br />

löysi Hervannasta myös yksitasoi-<br />

Maalaaminen<br />

on Ville Pernun<br />

rakas harrastus.<br />

Pensseli pysyy<br />

kädessä remmin<br />

avulla.<br />

www.it-lehti.fi 35

lukijan toive<br />

Itseoppinut<br />

kuvataiteilija<br />

maalaa varsinkin<br />

maisemakuvia,<br />

mutta muotokuvatkin<br />

onnistuvat.<br />

sen omakotitalon, johon ei tarvinnut<br />

tehdä juurikaan muutostöitä<br />

sähköisen ulko-ovenavauksen ja kulkurampin<br />

lisäksi.<br />

Muiden tukena<br />

Ville Pernu sanoo sopeutuneensa<br />

niin hyvin kuin vammautumiseen<br />

yleensä voi sopeutua. Elämä on tietysti<br />

kaikin puolin hankalaa, kun mitään<br />

ei voi tehdä ilman apua ja apuvälineitä.<br />

Hänelle tehtiin kuntoutuksessa<br />

selväksi se, millaiseksi tulevaisuus<br />

muodostuu.<br />

Hän sai myös neuvoja esimerkiksi<br />

tukien hakemiseen ja apua kodin remontoimisessa<br />

niin, että siellä pärjää<br />

pyörätuolin kanssa. Pernu kertoo,<br />

että hän itse sai alusta asti riittävästi<br />

sekä vertaistukea että asiantuntijaapua.<br />

Sitä hän nyt tarjoaa muille nykyisessä<br />

työssään.<br />

– Olen ollut neljä vuotta vertaiskuntouttajana<br />

TAYS:ssä 12 tuntia viikossa.<br />

Olen Akson ry:n palkkalistoilla,<br />

ja TAYS vuokraa työpanokseni Aksonilta,<br />

samoin kuin OYKS Oulussa.<br />

Sopimukseni kestää vuoden loppuun,<br />

joten siitä eteenpäin ei ole varmuutta,<br />

Pernu kertoo.<br />

Työt ovat siis vaihtuneet ihan<br />

muuksi kuin mitä diplomi-insinöörin<br />

koulutuksen hankkinut mies aikoi.<br />

Paluu insinöörihommin ei sekään<br />

ole poissuljettua, mutta kirjoittamisen<br />

hitaus voi olla haaste.<br />

– Ajatus kyllä kulkee, kulkee liiankin<br />

nopeasti, kun en ehdi apuvälineillä<br />

itseäni tarpeeksi nopeasti ilmaisemaan,<br />

Pernu naurahtaa.<br />

Pernu on kuitenkin tyytyväinen<br />

voidessaan auttaa muita juuri vammautuneita<br />

selkäydinvammaisia vetämällä<br />

vertaisryhmiä, jututtamalla<br />

kuntoutuvia, mentoroimalla, koutsaamalla.<br />

– Vammat ovat hyvin erilaisia ja ne<br />

koetaan hyvin yksilöllisesti. Jollakin<br />

Marraskuun 11. päivän 2011<br />

tapahtumista Ville Pernu<br />

kirjoitti laulun Otteeni:<br />

”Tiedän enemmän<br />

nyt kuin silloin<br />

otteen sormieni<br />

toivoin pitävän<br />

juuri niin kuin tahdoin<br />

tiedän enemmän kuin silloin,<br />

olin heikko niin harvoin<br />

otteen pettävän kun tunsin<br />

sitä tuskin edes uskoin.”<br />

Halvaantumisen aiheuttamista<br />

tuntemuksista ja painajaisesta<br />

Pernu kirjoitti laulun Unissa:<br />

”Entä jos unen näkisit<br />

jos siinä ansaan joutuisit.<br />

Entä jos herätessä uni<br />

jatkuisi?”<br />

36 IT INVALIDILIITTO

voi olla tunto pois polvista alaspäin<br />

ja hän koki sen melkein maailmanlopuksi,<br />

ja toisaalta eräskin henkilö<br />

vammautui kaularangasta alaspäin,<br />

mutta hän otti silti tilanteensa paljon<br />

valoisammin.<br />

– Koetan valmistella kaikkia siihen,<br />

kuinka tilanteen voi henkisesti<br />

ottaa, elää vamman kanssa.<br />

Yksi suuri huoli kuntoutujilla tuntuu<br />

Ville Pernun mukaan olevan se,<br />

kuinka pärjätä tulevaisuudessa taloudellisesti.<br />

– Kuntoutuksessa on kuitenkin<br />

tärkeää pitää huoli siitä, että kuntoutuja<br />

ei stressaannu raha-asioiden<br />

vuoksi. Se voi pahimmillaan torpedoida<br />

lääkinnällisen kuntoutusprosessin,<br />

Pernu muistuttaa.<br />

Rumpalista tuli laulaja<br />

Pitkäaikaisena innostavana harrastuksena<br />

jo ennen onnettomuutta<br />

Pernulla oli raskasta suomirockia<br />

soittava Hallava-bändi, jossa hän toimi<br />

laulajana, säveltäjänä ja sanoittajana.<br />

Yli 20 vuotta koolla olleessa<br />

bändissä on Pernun vanhoja kavereita,<br />

kaksi heistä on vieläkin jäsenenä.<br />

Viimeisin muutos oli kitaristin vaihtuminen<br />

kaksi vuotta sitten.<br />

Hallava-bändin historia ulottuu<br />

2000-luvun alkuun asti. Ville Pernu<br />

toimi tuohon aikaan rumpalina ja<br />

myös laulajana vuodesta 2003. Pernun<br />

onnettomuuden jälkeen Hallava<br />

hiljeni liki vuodeksi. Kesällä 2012<br />

bändin jäsenet kokoontuivat ja päättivät<br />

jatkaa, vaikka Pernu epäili ettei<br />

pystyisi laulamaan yhtä voimallisesti<br />

kuin ennen onnettomuutta.<br />

Laulajaksi ryhdyttyään Pernu alkoi<br />

tuoda omia biisejään treeneihin,<br />

ja bändi teki kahdeksan omakustanteista<br />

levyäkin.<br />

Viisimiehinen Hallava treenaa<br />

edelleen kerran viikossa, ja yhtye<br />

pyrkii julkaisemaan omaa musiikkia<br />

omakustanteiden lisäksi myös netissä<br />

(Youtube ja Spotify). Keikkoja<br />

bändi ei juuri tee. Helmikuussa 2014<br />

– kolme vuotta onnettomuudesta –<br />

Hallava meni taas studioon. Levyjä<br />

” KUVASIN<br />

LAULUISSANI SITÄ,<br />

MILTÄ SILLOIN<br />

TUNTUI.<br />

on Pernun vammautumisen jälkeen<br />

syntynyt jo kolme.<br />

– Kesän kynnyksellä on taas tarkoitus<br />

mennä studioon, sanoo Pernu.<br />

Hän säveltää ja sanoittaa pääsääntöisesti<br />

yhtyeen kappaleet. Sovitukset<br />

tehdään sitten yhteisvoimin treenikämpällä.<br />

Sävellän Applen GarageBand<br />

-ilmaisohjelmalla. Ohjelma<br />

toimitetaan ilmaiseksi jokaisessa uudessa<br />

Macintosh-tietokoneessa.<br />

– Sanoitukset syntyvät tietokoneelle<br />

näppäilytikulla, joka on kiinnitetty<br />

käteeni. Tosi hidasta hommaa,<br />

Pernu hymähtää.<br />

– Yksi musiikillinen esikuva on ollut<br />

Yup-yhtye ja sen johtaja Jarkko<br />

Martikainen ja hänen ”nokkelat sanoituksensa”.<br />

Pensseli kädessä<br />

Musiikki ja Hallava on Pernulle tärkeä<br />

henkireikä. Yhteisen musiikkinäkemyksen<br />

lisäksi bändin jäseniä yhdistää<br />

luja ystävyys.<br />

– Puolet treenikämpällä vietetystä<br />

ajasta menee musiikkiin, puolet<br />

miesten ompeluseuraan, he sanovat.<br />

Pernu alkoi nopeasti tehdä uusia<br />

kappaleita.<br />

– Ennen sanoitusteni lähtökohtana<br />

oli se, mitä näkyy ikkunasta. Totesin<br />

aika pian, että vammautuminen<br />

on hyvä lähde uusille lyriikoille.<br />

– Kuvasin lauluissani sitä, miltä<br />

silloin tuntui. Tekstit eivät silti olleet<br />

pelkkää synkistelyä. Hirtehishuumoria<br />

mahtui mukaan. Sittemmin olen<br />

kyllä siirtynyt muihin teemoihin.<br />

Toinen tärkeä harrastus on maalaaminen.<br />

Ville Pernu maalaa akryyliväreillä<br />

ja pitää pensseliä käteen kiinnitetyn<br />

remmin avulla.<br />

– “Realistinen” ei ehkä ole paras<br />

adjektiivi kuvaamaan maalaamiani<br />

maisemia. Ja useimmat myydyistä<br />

tauluista ovat olleet muotokuvia.<br />

– Olen itseoppinut, mutta on siellä<br />

joitakin onnistuneitakin, naurahtaa<br />

Pernu.<br />

Ville Pernun töitä voi ihailla muun<br />

muassa Instagramista (vpernu). l<br />

› Lähde: Aamulehti<br />

Tietokone on tärkeä apuväline Ville<br />

Pernulle. Hän muun muassa säveltää<br />

musiikkia Applen GarageBand-ilmaisohjelmalla.<br />

www.it-lehti.fi 37

Kuntavaaliehdokkaina olevia<br />

Invalidiliiton jäsenyhdistysten<br />

varsinaisia jäseniä:<br />

Espoo<br />

Pirkko Kuusela, Suomen<br />

Sosialidemokraattinen Puolue, ESPIN ry<br />

Mika Levänen, Vihreä liitto, ESPIN ry<br />

Riikka Nieminen, Piraattipuolue,<br />

ESPIN ry<br />

Heinola<br />

Hannu Jokinen, Vasemmistoliitto,<br />

Heinolan Seudun Invalidit ry<br />

Olavi Martikainen, Vasemmistoliitto,<br />

Heinolan Seudun Invalidit ry<br />

Helsinki<br />

Arzu Caydam-Lehtonen, Suomen<br />

Sosialidemokraattinen Puolue,<br />

Helsingin Invalidien Yhdistys ry<br />

Kai Kaartinen, Suomen Keskusta,<br />

Helsingin Invalidien Yhdistys ry<br />

Kristiina Karhos, Vihreä liitto,<br />

Helsingin Invalidien Yhdistys ry<br />

Maija Karhunen, Vasemmistoliitto,<br />

Rusetti - Valtakunnallinen vammaisten<br />

naisten yhdistys ry<br />

Hyvinkää<br />

Päivi Ahokas, Suomen<br />

Sosialidemokraattinen Puolue,<br />

Hyvinkään Invalidit ry<br />

Heidi Järvinen, Vasemmistoliitto,<br />

Hyvinkään Invalidit ry,<br />

Suomen ME/CFS-yhdistys ry<br />

Sami Matikainen, Kansallinen<br />

Kokoomus, Hyvinkään Invalidit ry<br />

Sanna-Kaisa Patjas, Vihreä liitto,<br />

Hyvinkään Invalidit ry, Suomen Ehlers-<br />

Danlos ry, Selkäydinvammaiset Akson ry<br />

Hämeenkyrö<br />

Tapani Saarela, Suomen<br />

Sosialidemokraattinen Puolue,<br />

Tampereen Seudun Invalidit ry<br />

Jyväskylä<br />

Marge Miettinen, Liike Nyt, Jyväskylän<br />

Seudun Invalidit ry<br />

Riikka Saastamoinen, Kansallinen<br />

Kokoomus, Suomen Vammaisyrittäjät ry<br />

Järvenpää<br />

Marja Pelkonen-Vainikainen, Suomen<br />

Sosialidemokraattinen Puolue,<br />

Järvenpään Seudun Invalidit ry<br />

Kaarina<br />

Riitta Nissilä, Kansallinen Kokoomus,<br />

Turun Seudun Invalidit ry<br />

Korsnäs<br />

Stina Österbro, Suomen<br />

Sosialidemokraattinen Puolue, Korsnäs<br />

Invalider rf<br />

Kotka<br />

Ari-Pekka Klami, Perussuomalaiset,<br />

Kotkan Seudun Invalidit ry<br />

Kouvola<br />

Keijo Kaskiaho, Kansallinen Kokoomus<br />

(sit.), Kouvolan Seudun Invalidit ry<br />

Kuopio<br />

Tytti Luoma, Suomen<br />

Sosialidemokraattinen Puolue,<br />

Kuopion Invalidit ry<br />

Kurikka<br />

Sari Riskumäki, Suomen Keskusta,<br />

Jalasjärven Invalidit ry<br />

Lahti<br />

Santeri Ala-Röyskö, Suomen Keskusta,<br />

Lahden Seudun Invalidit ry<br />

Pirkko Vaittinen, Asukkaiden Lahti<br />

-yhteislista (sit.), Lahden Seudun<br />

Invalidit ry<br />

Mikko Virtanen, Perussuomalaiset,<br />

Lahden Seudun Invalidit ry<br />

Lappeenranta<br />

Juha Hentula, Liike Nyt, Suomen<br />

Vammaisyrittäjät ry<br />

Leppävirta<br />

Kari Tossavainen, Suomen<br />

Sosialidemokraattinen Puolue,<br />

Leppävirran Invalidit ry<br />

Lohja<br />

Nina Rissanen, Suomen<br />

Kristillisdemokraatit KD (sit.),<br />

Lohjan Seudun Invalidit ry<br />

Leena Saari, Suomen<br />

Sosialidemokraattinen Puolue,<br />

Lohjan Seudun Invalidit ry<br />

Merikarvia<br />

Tiina Tervo, Suomen<br />

Sosialidemokraattinen Puolue,<br />

Porin Seudun Invalidit ry<br />

Pirkko Tuomisto, Suomen<br />

Sosialidemokraattinen Puolue (sit.),<br />

Lyhytkasvuiset – Kortväxta ry<br />

Mikkeli<br />

Timo Hirvonen, Perussuomalaiset,<br />

Mikkelin Seudun Invalidit ry<br />

Kauko Väisänen, Vihreä liitto,<br />

Yhdenvertainen Etelä-Savo ry<br />

Nokia<br />

Tanja Hakala, Suomen<br />

Sosialidemokraattinen Puolue,<br />

Suomen Ehlers-Danlos ry<br />

Pieksämäki<br />

Jani Hirvonen, Suomen Keskusta,<br />

Pieksämäen Invalidit ry<br />

Pori<br />

Tiina Rinne, Vasemmistoliitto, Porin<br />

Seudun Invalidit ry<br />

Rauma<br />

Terhi Perkiö, Perussuomalaiset,<br />

Rauman Invalidit ry, Rusetti ry,<br />

Selkäydinvammaiset Akson ry<br />

Rovaniemi<br />

Minna Muukkonen, Suomen<br />

Sosialidemokraattinen Puolue,<br />

Rovaniemen Invalidit ry<br />

Saarijärvi<br />

Marjut Pollari, Vasemmistoliitto,<br />

Saarijärven Invalidit ry<br />

Ville Rautiainen, Suomen<br />

Sosialidemokraattinen Puolue,<br />

Saarijärven Invalidit ry<br />

Sipoo<br />

Tuula Räikkönen, Vihreä liitto,<br />

Porvoon Invalidit ry<br />

Jyrki Taskinen, Suomen<br />

Sosialidemokraattinen Puolue,<br />

Kalfos ry<br />

Tampere<br />

Janna Maula, Vihreä liitto,<br />

Tampereen Seudun Invalidit ry<br />

Turku<br />

Olli Nordberg, Vihreä liitto,<br />

Turun Seudun Invalidit ry<br />

Uusikaarlepyy<br />

Anna Caldén, Suomen<br />

Sosialidemokraattinen Puolue,<br />

Jakobstadsnejdens Invalider rf<br />

Valkeakoski<br />

Eeva Gyllenbögel, Suomen<br />

Sosialidemokraattinen Puolue,<br />

Valkeakosken Seudun Invalidit ry<br />

Vantaa<br />

Elina Nykyri, Vasemmistoliitto,<br />

Rusetti ry, Suomen Turner -yhdistys ry,<br />

Helsingin Invalidit ry<br />

Eeva Pitkänen, Suomen<br />

Sosialidemokraattinen Puolue,<br />

Vantaan Invalidit VANIN ry<br />

Varkaus<br />

Hannu Ilonen, Suomen<br />

Sosialidemokraattinen Puolue,<br />

Varkauden Invalidit ry<br />

Ähtäri<br />

Pirkko Ahola, Suomen Keskusta,<br />

Suomenselän Invalidit ry<br />

Nämä tiedot on ilmoitettu Invalidiliittoon 16.2. mennessä liiton kotisivulla olleen ohjeen mukaisesti. Jos haluat tietosi (nimi, kotikunta, puolue, jäsenyhdistys, sosiaalisen median kanavat) Invalidiliiton kotisivuille, lähetä ne<br />

osoitteeseen riitta.lehto@invalidiliitto.fi. Tutustu Invalidiliiton vaalitavoitteisiin ja muuhun vaalimateriaaliin osoitteessa, www.invalidiliitto.fi/vaalit. Seuraa somessa #kaikkienkuntavaalit #yhdenvertaistapalveluakaikille.<br />

38 IT INVALIDILIITTO

INVALIDILIITTO<br />

VAIKUTTAA<br />

Invalidiliitossa tehdään niin valtakunnallista, maakunnallista kuin paikallistakin vaikuttamistyötä aktiivisessa<br />

vuoropuhelussa vammaisten ihmisten, järjestöjen, yritysten, poliittisten päättäjien, virkamiesten,<br />

mielipidevaikuttajien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Yhteistyö liiton eri yksiköiden, tiimien ja toimintojen<br />

välillä on ensiarvoisen tärkeää tulosten aikaansaamiseksi. Tässä muutama välähdys aiheista, joiden<br />

parissa työskentelemme Invalidiliiton vision ”Yhdenvertainen ja esteetön Suomi” toteutumiseksi.<br />

Invalidiliitto vaikuttaa<br />

koronarokoteasioissa<br />

KORONAVIRUSPANDEMIAN vaikutukset ulottuvat<br />

laajasti myös vammaisiin ihmisiin. Invalidiliitto<br />

on ottanut aktiivista roolia koskien<br />

sekä koronarokotuksiin tehtävien taksi- ja<br />

invataksimatkojen korvaamista että vaikeimmin<br />

vammaisten ja henkilökohtaisten avustajien<br />

rokotusjärjestystä.<br />

Lue lisää uusimmista vaikuttamistoimenpiteistä<br />

Invalidiliiton lakimies Elina Niemisen<br />

Lakia ja oikeutta-palstalta.<br />

Vammaispalvelulain-säädännön<br />

valmistelu etenee<br />

VAMMAISPALVELULAINSÄÄDÄNNÖN valmistelu etenee<br />

sosiaali- ja terveysministeriössä. Invalidiliitto on<br />

lainvalmistelijoiden pyynnöstä jälleen kerran ryhtynyt<br />

hakemaan lainvalmistelun tueksi toteuttamiskelpoisia<br />

ratkaisuja. Viime vaalikaudella käsittelyssä ollut<br />

lakiesitys on hyvä pohja valmistelulle, mutta liitto<br />

on työstänyt uusia vaihtoehtoisiakin ratkaisuja. Uudella<br />

lailla on tarkoitus korvata nykyinen vammaispalvelulaki<br />

ja kehitysvammalaki. Valmisteluun vaikuttaa<br />

sote-uudistuksen lisäksi itsemääräämisoikeuslainsäädännön<br />

valmistelun tilanne.<br />

Nuoret haluavat vaikuttaa Kelaan<br />

INVALIDILIITTO ja Nuorisoyhteistyö Seitti järjestivät helmikuussa<br />

vammaisten nuorten vaikuttamisviikonlopun, johon<br />

osallistui myös kansanedustaja Ilmari Nurminen (sd). Yhteisessä<br />

keskustelussa nuoret nostivat esiin Kela-asioita ja Kelan<br />

toimintakäytänteiden parantamista, kuten hakemusten<br />

täyttämistä, käsittelyaikoja ja puhevammaisen Kela-asiointia.<br />

Nurminen oli halukas lähtemään suunnittelemaan nuorten<br />

kanssa Kela-iltaa, missä kehityskohteita ja parannusehdotuksia<br />

olisi mahdollista tuoda esiin. Nurminen on yksi 12:sta<br />

eduskunnan valitsemasta valtuutetusta, jotka valvovat Kelan<br />

hallintoa ja toimintaa.<br />

Poliisin liikennevalvonnan ja<br />

-turvallisuuden toimintaohjelma<br />

valmistumassa<br />

SISÄMINISTERIÖSSÄ on tekeillä poliisin liikennevalvonnan ja<br />

liikenneturvallisuuden toimintaohjelma vuosille <strong>2021</strong>–2024.<br />

Invalidiliitto pitää tätä tärkeänä ja antoi toimintaohjelman<br />

luonnoksesta lausunnon. Invalidiliitto korosti lausunnossaan<br />

poliisin konkreettisten liikenneturvallisuutta lisäävien<br />

toimenpiteiden merkitystä.<br />

Liitto kiinnitti huomiota myös muun muassa esteettömään<br />

julkiseen liikenteeseen ja esteettömien ajoneuvojen valvontaan.<br />

Vammaisalan ammattitutkinnon<br />

uudistaminen on keskeytettävä<br />

VAMMAISJÄRJESTÖT, Invalidiliitto<br />

mukaan lukien, ovat huolissaan<br />

vammaisalan ammattitutkinnon<br />

uudistamisesta. Järjestöt<br />

ovat esittäneet Opetushallitukselle,<br />

että tutkinnon tämänhetkinen<br />

valmistelu keskeytetään ja uusi,<br />

laaja-alainen valmistelu käynnistetään.<br />

Huolta on herättänyt se,<br />

että vammaisalan tutkintorakenne<br />

aiotaan saattaa voimaan niin, ettei<br />

se vastaa vammaisten yksilöllisiä<br />

tarpeita ja oikeuksia, eikä ole työelämälähtöinen.<br />

Jo aiemmin Invalidiliitto<br />

esitti Opetushallitukselle<br />

tutkinnon korjaamista.<br />

Lue lisää:<br />

› invalidiliitto.fi/ajankohtaista<br />

› invalidiliitto.fi/lausunnot<br />

› invalidiliitto.fi/blogit<br />

Tilaa Invalidiliiton<br />

uutiskirjeet:<br />

› invalidiliitto.fi/<br />

invalidiliiton-uutiskirjeet<br />

www.it-lehti.fi 39

kuntoutus // Teksti ja kuvat Anne Anttila<br />

“Luovuttaminen<br />

ei ole<br />

minun juttu”<br />

Oman perheen tuki<br />

on tasoittanut Sennin<br />

tietä toipumiseen.<br />

Vierellä aviomies Ari,<br />

joka lupasi vaimolleen,<br />

että tulevan kesän<br />

hääpäivä vietetään<br />

Saanatunturilla.<br />

Liikuntarajoitteinen Senni tavoittelee<br />

Saanatunturin valloitusta ja<br />

paluuta nyrkkeilykehään.<br />

Himankalaisessa olohuoneessa<br />

soi raskas rokki.<br />

Talon isäntäpari Senni ja<br />

Ari Ojatalo istuvat sohvalla<br />

lähekkäin ja rapsivat<br />

välissään röhnöttävää nestorikissaa,<br />

herra Turpeista.<br />

Tunnelma on hyvin lämminhenkinen.<br />

– Enää ei ole mihinkään kiire. Viime<br />

lokakuun jälkeen päätimme, että kello ei<br />

saa hallita elämäämme, eikä arkea sanele<br />

myöskään suorittamisen pakko. Onnettomuuden<br />

jälkeen arvomaailma kellahti<br />

kyljelleen, ja entisten tilalle tulivat uudet<br />

ajatukset. Elämä on tässä ja nyt, joten nyt<br />

mennään eteenpäin unelmat edellä. Haaveiden<br />

toteuttamiset eivät odottele enää<br />

eläkepäiviä, Senni ja Ari muotoilevat.<br />

Ojatalon perheellä on pariskunnan mukaan<br />

monta syytä kiitollisuuteen, sillä on<br />

suoranainen ihme, että Senni selvisi rattijuopon<br />

aiheuttamasta onnettomuudesta<br />

hengissä.<br />

Rajun liikenneonnettomuuden seurauksena<br />

Senni Ojatalon kaikkiin raajoihin tuli<br />

eriasteisia murtumia.<br />

– Tätä romukasaa katsoessa sana kiitollisuus<br />

saa aivan uudenlaisen merkityksen,<br />

Ari sanoo ja näyttää kuvaa törmäyksessä<br />

tuhoutuneesta autosta.<br />

Toiminta- ja liikuntakyvyn rajoitteista<br />

huolimatta Senni aikoo kuntouttaa itsensä<br />

takaisin niin nyrkkeilykehään kuin Lapin<br />

vaellusreiteillekin.<br />

“Kamalinta oli hiljaisuus”<br />

Senni ja Ari palaavat ajassa vuoden 2020<br />

lokakuun 10. päivään. Tuolloin henkilökohtaisena<br />

avustajana työskennellyt Senni<br />

oli palaamassa yön hiljaisina tunteina<br />

toisesta, baarityöntekijän työstään takaisin<br />

kotiin.<br />

Pariskunnalla oli tapana, että he pitävät<br />

matkan aikana toisilleen seuraa puhelimitse.<br />

Myös tällöin bluetooth oli auki ja<br />

keskustelu pyöri tiiviisti seuraavan päivän<br />

hirvijahdissa, johon Sennikin oli lähdössä<br />

mukaan.<br />

Muutama kilometri ennen Kalajokea,<br />

Senni näki edessään, että vastaantuleva<br />

auto väisti jotain ja löysäsi samalla myös<br />

omaa ajonopeuttaan.<br />

– Muuta en sitten ehtinytkään tehdä.<br />

Auto tuli suoraan päin ja sitten rysähti.<br />

Osuimme kulmat vastatusten, ja metallinen<br />

pamaus oli niin kauhea, ettei se ikinä<br />

40 IT INVALIDILIITTO

www.it-lehti.fi 41

kuntoutus<br />

Senni suunnitteli jo sairaalassa<br />

omatoimista kuntoutusta. Hän päätti<br />

palata mahdollisimman pian takaisin<br />

auton rattiin ja ilman pyörätuolia.<br />

poistu mielestä, Senni muistelee hiljaisena.<br />

Myös puhelimen toisessa päässä<br />

ollut Ari kuuli rysähdyksen.<br />

Senni oli koko ajan tajuissaan ja<br />

tiedosti tilanteen.<br />

– Rysähdyksen jälkeen tuli pimeys<br />

ja täysi hiljaisuus. Tajuntaani iski<br />

samalla paniikki, kun huomasin,<br />

että käsi retkottaa “omituisesti” eivätkä<br />

jalatkaan liikkuneet. Ensimmäinen<br />

ajatus oli, että kävelyt on nyt<br />

kävelty. Pelkotilaa lisäsi entisestään<br />

myös se, että autosta nousi höyryä ja<br />

etupenkki kuumeni, mutta minä en<br />

päässyt autosta pois. Pelkäsin auton<br />

syttyvän palamaan, Senni kuvailee<br />

kauhun hetkiään.<br />

Puhelinyhteys aviomieheen oli koko<br />

ajan auki, joten onnettomuuspaikalle<br />

lähtenyt Ari rauhoitteli parhaan<br />

kykynsä mukaan shokissa ollutta vaimoaan.<br />

– Sanoin, että apua on tulossa ja<br />

lohdutin myös sillä, että kuumat<br />

jäähdytysnesteet ovat luultavimmin<br />

syy penkin lämpenemiseen.<br />

Viikko tehohoidossa<br />

Vaikka aika tuntui pitkälle, niin Senni<br />

sai nopeasti apua.<br />

– Kiitos tästä kuuluu kahdelle nuorukaiselle,<br />

jotka pysähtyivät auttamaan.<br />

Myös toiselle hälytystehtävälle<br />

matkanneet poliisit tulivat sattumalta<br />

paikalle, ja se toi mukanaan kaivatun<br />

turvallisuuden tunteen.<br />

Pelastushenkilökunta joutui irrottamaan<br />

Sennin autosta.<br />

– Siinä meni yli tunti, ennen kuin<br />

minut saatiin ulos. Olin koko ajan tajuissani,<br />

vaikka kipu oli aivan kauhea.<br />

Tiedostin samalla sen, että tästä rysäyksestä<br />

ei selvitty vähällä. Raajat eivät<br />

toimineet ja toinen käsi oli täysin<br />

luonnottomasssa asennossa.<br />

Senni vietiin ambulanssilla suoraan<br />

Ouluun ja väliltä mukaan tuli<br />

myös helikopterilääkäri.<br />

Vaikeasti loukkaantunut Senni oli<br />

sairaalahoidossa lähes kuukauden,<br />

josta ensimmäisen viikon tehohoidossa.<br />

– Isoja leikkauksia tehtiin kolme,<br />

sillä jokaiseen raajaan tuli jotakin.<br />

” AUTO TULI<br />

SUORAAN PÄIN<br />

JA SITTEN RYSÄHTI.<br />

Esimerkiksi vasen kyynär- ja reisiluu<br />

menivät poikki ja jalkapöydän ulkosyrjä<br />

murskaantui. Lisäksi oikean<br />

jalan nilkka murtui sekä oikean jalan<br />

sääriluu ja pohjeluu menivät poikki.<br />

Myös oikean käden ranne murtui ja<br />

kyynärluu meni poikki, mutta oikea<br />

käsi oli kuitenkin raajoista ainoa, johon<br />

ei tarvinnut laittaa metallia.<br />

– Onni onnettomuudessa oli kuitenkin<br />

se, että pää ja keskivartalo<br />

säästyivät vahingoittumattomina.<br />

Vain kahdessa lantionikamassa on<br />

luunsiruja, mutta niille ei tässä vaiheessa<br />

tehdä mitään, Senni kertaa.<br />

Toipuminen yllätti<br />

Vaikeasta loukkaantumisestaan<br />

huolimatta Sennin nopea toipuminen<br />

on yllättänyt jopa hoitohenkilökunnan.<br />

Onnettomuudesta oli kulunut<br />

vain kuukausi, kun Senni matkasi<br />

kohti kotia. Ja kuukauden kuluttua<br />

kotiuttamisesta Senni pääsi eroon<br />

myös kipseistä.<br />

– Se on tämä vahva tahtotila, joka<br />

saa ihmeitä aikaan. Päätin jo tehohoidosta<br />

päästyäni, että täältä tullaan<br />

vielä. Sanoin jo parin päivän päästä<br />

fysioterapeutille, että haluaisin päästä<br />

liikkeelle. Hän auttoi istumaan, ja<br />

siitä se lähti.<br />

– Viimeisen sysäyksen nopeaan<br />

toipumiseen antoivat kuitenkin lapseni.<br />

Olin vielä Oulussa, kun 10-vuotias<br />

Onni sanoi, ettei hän jaksa ilman<br />

äitiä. Silloin ajattelin, että vaihtoehtoja<br />

ei ole kuin tasan yksi, ja se on paluu<br />

takaisin kotiin ja äidiksi Tiuhtille<br />

ja Onnille.<br />

Alunpitäen Sennin kotiuttamisen<br />

piti tapahtua portaittain eli aluksi<br />

Kalajoen vuodeosastolle ja sitä kautta<br />

kotiin.<br />

– Vierailu vuodeosastolla kesti minun<br />

kohdallani vain muutaman tunnin.<br />

Huomasin, että hoitajilla on niin<br />

kiire, että jopa vessassakäynti piti<br />

hoitaa omatoimisesti. Tämä riitti tekemään<br />

pikapäätöksen. Pyysin, että<br />

saan tarvittavat apuvälineet ja paluulipun<br />

kotitupaan. Pyyntööni suostuttiin,<br />

ja näin alkoi matka kohti uutta<br />

elämänvaihetta.<br />

Vaikka alussa liikkuminen kolme<br />

raajaa kipsattuna ei ollut helppoa,<br />

niin Senni päätti selviytyä.<br />

– Olihan se alussa melkoista sähläämistä,<br />

varsinkin kun kipsaamatontakaan<br />

kättä ei saanut käyttää.<br />

Mutta siitä se arki lähti kuitenkin<br />

rullaamaan. Kävelyteline, rollaattori,<br />

pyörätuoli sekä kainalo- ja kyynärsauvat<br />

turvasivat ensimmäisten viikkojen<br />

liikkumista.<br />

– Tällä hetkellä käytössäni on vain<br />

pyörätuoli sekä yksi kyynärsauva,<br />

mutta molempia käytän vain tarvittaessa.<br />

Tarkoituksena on vierottua<br />

mahdollisimman nopeasti myös apuvälineistä,<br />

Senni kertoo hymyillen.<br />

Tehokas kotitreeni<br />

Toipumista on edesauttanut myös<br />

Sennin hyvä pohjakunto. Ennen onnettomuutta<br />

38-vuotias perheenäiti<br />

oli tuttu näky niin lenkkipoluilla kuin<br />

nyrkkeilykehässäkin.<br />

42 IT INVALIDILIITTO

Rattijuoppo törmäsi Senni Ojatalon<br />

ajamaan autoon kohtalokkain seuraksin.<br />

Senni loukkaantui vakavasti, mutta<br />

reilun kahden promillen humalassa<br />

autoillut parikymppinen tyttö selvisi<br />

vähäisin vammoin.<br />

– Olen aina ollut kova liikkumaan.<br />

Innostuin aikoinaan thai-potkunyrkkeilystä,<br />

ja se vei kerralla mennessään.<br />

Viime vuosina löysin myös<br />

juoksemisen ilon ja ennen onnettomuutta<br />

hölkyttelin jo kympin lenkkejä.<br />

Nyt nämä kaikki lajit on aloitettava<br />

alusta, ihan alkeista, mutta sen aion<br />

kuitenkin tehdä.<br />

– Lisäksi olen päättänyt lisätä harrastuslistalleni<br />

painin. Luovuttaminen<br />

ei kuulu sanavarastooni, kuten<br />

ei myöskään se, että olisin lopun elämääni<br />

toisten autettavana. Periaatteeni<br />

on, että ensin yritän itse, ja sen<br />

jälkeen mietitään toista vaihtoehtoa.<br />

Minä itse -ihmiseksi itsensä luokitteleva<br />

Senni ei jäänyt odottelemaan<br />

myöskään kuntoutumisen suhteen<br />

virallisia päätöksiä.<br />

– Aloitin omatoimisen kuntoutuksen<br />

jo sairaalassa. Pyysin hoitajilta<br />

kynää ja paperia ja ryhdyin piirtämään.<br />

Tämä osoittautui erinomaiseksi<br />

keinoksi harjoituttaa käsien liikeratoja.<br />

Kotona jatkoin piirtämistä,<br />

mutta otin rinnalle myös itse sovellettuja<br />

jalkatreenejä. Venyttely, kuminauhajumppa<br />

sekä nilkkapainot<br />

ovat edelleen päivittäisessä ohjelmassa,<br />

ja ne ovat tuottaneet myös toivottua<br />

tulosta, Senni iloitsee.<br />

Tehokkaaksi osoittautuneen kotitreenin<br />

lisäksi Senni käy myös kaksi<br />

kertaa viikossa fysioterapiassa.<br />

– Kuntoutus on monipuolista ja<br />

tehokasta. Kun naista viedään punttisalilta<br />

allasjumppaan ja välillä harjoitellaan<br />

kävelyä ja portaissa liikkumista,<br />

niin tulostakin on syntynyt.<br />

Tällä hetkellä pärjään jo yhdellä kyynärsauvalla<br />

ja hyvän päivän sattuessa<br />

kävelen jopa ilman. Jokainen askel on<br />

todellinen työvoitto.<br />

Oma työvoittonsa oli myös vahvoista<br />

hermokipulääkkeistä eroon<br />

pääseminen.<br />

– Vieroituspäätös oli oma valintani.<br />

Vaikka kivut olivat kovat ja hermosäryt<br />

edelleen päivittäisiä, niin perheeni<br />

takia en halunnut viettää päiviäni<br />

kovissa “huuruissa”. Nyt pyrin<br />

pärjäämään särkylääkkeellä sekä tulehduskipuun<br />

ja hermosärkyyn tarkoitetuilla<br />

voiteilla.<br />

Mustan huumorin voimalla<br />

Senni uskaltaa suunnitella myös tulevaa<br />

kesää ja ennen kaikkea sen tarjoamia<br />

mahdollisuuksia.<br />

– Musta huumori on aina pukenut<br />

minua, joten sen varjolla rohkenen<br />

sanoa, että tulevana kesänä ja<br />

tarkemmin kesäkuussa valloitetaan<br />

Saanatunturi ja komeasti valloitetaankin.<br />

Päätimme Arin kanssa, että<br />

14. hääpäivä juhlitaan Saanalla, ja<br />

sieltä matka jatkuu Norjan puolelle.<br />

– Meillä on ollut perinteenä keittää<br />

myös kesän ensimmäiset uutisperunat<br />

jossain päin Lapin erämaata,<br />

joten eiköhän sitä samalla reissulla<br />

anneta myös tälle perinteelle jatkoa,<br />

Senni suunnittelee toiveikkaana.<br />

Nopean toipumisen innoittamana<br />

Senni on pistänyt tavoitteita myös tulevaan<br />

syksyyn.<br />

– Odotan innolla, että pääsen jatkamaan<br />

rakastamiani harrastuksia,<br />

joista päällimmäisenä on thai-nyrkkeily.<br />

Myös painitrikoiden hankinta<br />

on ostoslistalla, samoin kuin uudenkarheat<br />

lenkkitossut. Odotan myös<br />

suurella innolla, että pääsen takaisin<br />

ratin taakse. Olen todella onnekas,<br />

että ainakaan tässä vaiheessa autolla<br />

ajamiseen ei liity minkäänlaisia pelkotiloja.<br />

Sennin ja Arin mukaan vakava liikenneonnettomuus<br />

pysäytti, mutta<br />

ei kuitenkaan lamaannuttanut.<br />

” MIKSI TÄMÄ<br />

RATTIJUOPPO<br />

PÄÄSTETTIIN<br />

AUTON RATTIIN?<br />

– Jo alusta lähtien teimme selväksi,<br />

että tästäkin vastoinkäymisestä<br />

selvitään. Toki tummiltakaan hetkiltä<br />

ei ole vältytty ja arkea on välillä<br />

nakertanut myös epätoivo. Heikot<br />

hetket ovat kuitenkin tulleet ja menneet,<br />

sillä synkkien hetkien paras voimavara<br />

löytyy Arista ja keskinäisestä<br />

huumorista.<br />

Sennin mukaan perheen tuki on<br />

ollut alusta lähtien korvaamatonta.<br />

– Kun ympärillä oleva tukiverkosto<br />

on kunnossa, niin pärjään jopa ilman<br />

ulkopuolista apua. Olisin saanut<br />

myös henkilökohtaisen avustajan,<br />

mutta en halunnut. Omatoimisuus<br />

ja sen ylläpitäminen ovat asioita, jotka<br />

nopeuttavat myös toipumista.<br />

Uusien valintojen edessä<br />

Vaikka Senni on piirtänyt uudet raamit<br />

tulevaisuudelleen, on tuttujen asioiden<br />

lisäksi edessä myös uusia valintoja.<br />

– Aika näyttää, pystynkö enää jatkamaan<br />

entisessä työssäni henkilökohtaisena<br />

avustajana. Aion toki kokeilla,<br />

mutta vaihtoehtona kulkee myös uudelleenkoulutus.<br />

Olen aina haaveillut<br />

puusepän ammatista, mutta näillä käsillä<br />

se lienee kuitenkin mahdotonta.<br />

Mutta en minä toimettomaksi aio jäädä.<br />

Olen aina ollut tekevä ja menevä,<br />

joten tätä luonteen ominaisuutta on<br />

vaikea muuksi muuttaa. Ja ei maailmasta<br />

työ lopu. Tekijöitä tarvitaan<br />

esimerkiksi erityisnuorten parissa ja<br />

tähän liittyen olen miettinyt jopa viittomakielen<br />

tulkin työtä.<br />

Tulevaisuudessa Senniä ja Aria<br />

odottaa myös onnettomuuteen liittyvä<br />

oikeudenkäynti.<br />

– Se tulee varmasti repimään henkiset<br />

haavat uudelleen auki. Onnettomuudesta<br />

on kulunut kuitenkin niin<br />

vähän aikaa, että kaikki energia on<br />

mennyt tässä vaiheessa omaan selviytymiseen.<br />

– Mutta kiukulta ja katkeruudeltakaan<br />

en ole voinut välttyä. Päällimmäinen<br />

ja suurin kysymys on se, että<br />

mitä tämän kaksikymppisen naisen<br />

päässä liikkui, kun lähti reilun kahden<br />

promillen humalassa ajamaan?<br />

Ja miksi tämä nainen päästettiin auton<br />

rattiin?<br />

Onnettomuuden aiheuttanut nuori<br />

nainen selvisi onnettomuudesta vähäisin<br />

vammoin. l<br />

www.it-lehti.fi 43

hoito // Teksti Nina Garlo Kuvitus Joonas Kavasto<br />

”UUPUNEENA ON VAIKEA<br />

EDES AJATELLA TEHTÄVIEN<br />

ALOITTAAMISTA.”<br />

ALOITTAMISTA.”<br />

Ravinnosta<br />

saa uutta virtaa<br />

Uupumuksen tunne ja kroonisen kivun kokeminen<br />

ovat yhä yleisempiä syitä hakeutua lääkärinvastaanotolle<br />

niin Suomessa kuin muissa länsimaissa. Arvioidaan, että<br />

kroonisesta kivusta on kärsinyt jossakin elämänsä<br />

vaiheessa jopa puolet suomalaisista.<br />

”<br />

Ollaan kaukana mustavalkoelokuvien<br />

leppoisasta maailmasta. Harvoin<br />

nykypäivänä saa nauttia esimerkiksi<br />

sellaisesta asiasta kuin vakituinen<br />

työpaikka. Epävarmuus tuo stressiä<br />

elimistöön, ja se on haitallista, sanoo<br />

Hanna Huttunen, diplomiravintoterapeutti<br />

ja tietokirjailija, joka toimii<br />

myös Luonnonlääketieteen Keskusliitto<br />

LKL ry:n hallituksessa.<br />

Huttusen mukaan Suomessa työterveyshuoltoon<br />

tehdyistä ajanvarauksista<br />

40 prosenttia liittyy tavalla<br />

tai toisella kivun hoitoon. Yleisimpinä<br />

syinä kipuun ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet,<br />

mutta myös harvinaisempien<br />

kipu- ja uupumisoireiden<br />

on havaittu lisääntyneen. Esimerkiksi<br />

toiminnallisiin vatsavaivoihin<br />

liittyviä vaivoja on paljon.<br />

– On monenlaisia syitä oireiden<br />

taustalla. Monien ikäihmisten kohdalla<br />

syyt johtavat usein suolistoon.<br />

44 IT INVALIDILIITTO

www.it-lehti.fi 45

hoito<br />

Savitaipaleelta<br />

lähtöisin oleva<br />

diplomiravintoterapeutti<br />

Hanna Huttunen asuu<br />

nykyään Helsingissä.<br />

Hän kertoo kirjassaan<br />

omista kokemuksistaan<br />

kivun, uupumuksen<br />

ja fibromyalgian<br />

kukistamisesta.<br />

Hyvin usein heillä on ollut ainakin<br />

jossain vaiheessa elämäänsä pitkäaikaisia<br />

lääkekuureja taustalla johtamassa<br />

negatiivisen noidankehän<br />

syntyyn. Oireet voivat toki olla seurausta<br />

myös fyysisestä tai psyykkisestä<br />

stressistä, Huttunen sanoo.<br />

Ero akuutin ja kroonisen kivun välillä<br />

on Huttusen mukaan siinä, että<br />

krooninen kipu voi myös vaeltaa ympäri<br />

kroppaa ja muuttaa paikkaa. Kivun<br />

paikantaminen on hankalaa, sillä<br />

sen raja häipyy, ja voi olla vaikeaa<br />

kohdentaa, missä kipu on. Ihminen<br />

” LENKIN<br />

JÄLKEEN SAATTAA<br />

UUVUTTAA ENTISTÄ<br />

ENEMMÄN.<br />

myös oppii eri tapoja tulkita erilaisia<br />

kipuja, ja toisaalta kyky tunnistaa sitä<br />

voi kivun jatkuessa herkistyä.<br />

Uupumuksen ja kroonisen kivun<br />

kokemus ei katso ikää, koska niin<br />

monia asioita on vaivojen taustalla.<br />

– Yleisimmin uupumuksesta<br />

ja kroonisesta kipuilusta kärsivät<br />

ruuhkavuosia ja keski-ikää elävät<br />

naiset, mutta ikäjakauma on nykypäivänä<br />

kuitenkin laajentunut. Joukosta<br />

löytyy ikävä kyllä niin teiniikäisiä<br />

kuin jopa 7-vuotiaita kroonista<br />

kipua ja uupumusta kokevia<br />

lapsia.<br />

Psyykkinen stressi<br />

hivuttaa terveyttä<br />

Miten tavallisen väsymyksen erottaa<br />

uupumuksesta? Huttusen mukaan<br />

ne asiat, jotka auttavat perusväsymykseen,<br />

eivät auta, jos on kyse<br />

uupumuksesta.<br />

– Esimerkiksi lepo ja ulkoilu eivät<br />

poista väsymystä, vaan lenkin jälkeen<br />

saattaa uuvuttaa entistä enemmän.<br />

Suomalaisille tuttu kahvikupponen<br />

ei myöskään auta kuin hetken. Kahvihetken<br />

jälkeen olotila vain pahenee,<br />

Huttunen muotoilee.<br />

– Uupuneena on vaikea edes ajatella<br />

tehtävien aloittamista, Huttunen<br />

kuvailee.<br />

Hän tietää tämän omakohtaisen<br />

kokemuksen kautta, sillä hänellä kuten<br />

monilla muillakin alan ammattilaisilla<br />

on taustalla omien vaikeiden<br />

terveysongelmien selättäminen ravitsemuksen<br />

keinoin.<br />

Huttusen tie ravintoterapeutiksi<br />

kulki oman sairastamisen, kipu- ja<br />

uupumusoireyhtymä fibromyalgian<br />

kautta.<br />

– Yli kolmekymppisenä uskaltauduin<br />

vihdoin ravintoon perehtyneen<br />

lääkärin pakeille kärsittyäni yli puolet<br />

siihenastisesta elämästäni erilaisista<br />

kivuista, uupumuksesta, ahdistuksesta<br />

ja suolisto-oireista. Huttunen<br />

ei uskonut, kun lääkäri vihjasi,<br />

että suoliston kuntoon laittaminen<br />

saattaisi parantaa fibromyalgiavaivat.<br />

– Olin jo vuosien saatossa niin<br />

identifioitunut fibromyalgiaan, etten<br />

osannut odottaa ravinnolta sellaista<br />

vaikutusta, minkä se lopulta<br />

46 IT INVALIDILIITTO

teki. Kun suolistoani hoidettiin ja<br />

ravintoaineet alkoivat imeytyä, oli<br />

iho ensimmäinen, jossa vaikutus näkyi<br />

ulospäin. Mielelle jaksamisen ja<br />

energian lisääntyminen oli suurin<br />

juttu. Kun vielä huomasin kipujen<br />

pikkuhiljaa häviävän, olin vakuuttunut,<br />

hän kuvailee.<br />

Omakohtainen kokemus johti<br />

myös esikoiskirjan “Kiputus -fibromyalgiasta<br />

vapauteen” kirjoittamiseen,<br />

vuonna 2016. Viime syksynä<br />

häneltä ilmestyi uusi teos ”Kivuton,<br />

opas toipumiseen”.<br />

” TAVOITTEET<br />

AUTTAVAT<br />

KULKEMAAN<br />

ASKELEEN<br />

KERRALLAAN.<br />

Pelko muutoksen<br />

esteenä?<br />

Hanna Huttunen arvelee, että monien<br />

kohdalla oireiden taustalla on<br />

nähtävissä vaativa persoonallisuus:<br />

ihminen on tottunut tekemään viimeisen<br />

päälle kaikki – osaamatta<br />

pyytää muilta apua.<br />

– Vaaditaan itseltä enemmän kuin<br />

mitä pystytään tekemään. Itsetuntemuksen<br />

kautta ihminen oppii kuitenkin<br />

olemaan armollisempi itselleen ja<br />

hölläämään sitä kautta vaatimuksia<br />

omaa itseä kohtaan.<br />

Muutoksen edellytyksenä on kyky<br />

kuunnella omaa kehoa, ja se on mahdollista<br />

kaikille – missä tahansa elämänvaiheessa.<br />

– Tärkeintä on uskoa toipumiseen<br />

ja ottaa sen uskon varassa askelia niin<br />

ruokavalion kuin muidenkin omaan<br />

tukipakettiin valittujen apujen kanssa.<br />

Kannustan löytämään uusia tapoja<br />

vaikuttaa omaan terveyteen. Tutustu<br />

niihin, punnitse ja poimi itsellesi<br />

sopivia keinoja auttamaan sinua<br />

niin arjessa kuin yleisen elämänlaadun<br />

ylläpitämisessä ja parantumisessa.<br />

Huttusen näkemyksen mukaan<br />

elämänmuutoksen esteenä on liian<br />

usein pelko, jonka vuoksi ensimmäinen<br />

askel jää ottamatta.<br />

– Tavoitteet auttavat kulkemaan<br />

askeleen kerrallaan, eikä milloinkaan<br />

ole myöhäistä ottaa se ensimmäinen<br />

askel kohti uutta, terveempää<br />

elämää. l<br />

Vinkkejä elämäntaparemontin aloitukseen<br />

› Kuuntele omaa kehoasi. Tunnetko<br />

voivasi hyvin? Jos et, on aika tehdä<br />

jotakin.<br />

› Muista, että muutoksen tekeminen<br />

on mahdollista kenelle tahansa, niin<br />

kauan kuin henki pihisee.<br />

› Monipuolinen terveellinen ravinto<br />

on hyvinvoinnin perusta. Älä kuitenkaan<br />

sorru itsesi syyllistämiseen,<br />

vaikka välillä repsahtaisit esimerkiksi<br />

gluteenia sisältävään viljaan tai<br />

makean syöntiin. Muista että suolistossa<br />

vallalla oleva bakteerikanta<br />

vaikuttaa mielitekoihisi. Kestää<br />

aikansa ennen kuin saadaan suolistossa<br />

”valta vaihtumaan ja vastuuseen<br />

uutta porukkaa”, Huttunen<br />

veistää.<br />

› Suomalaisilla on tapa välttää avun<br />

pyytämistä ja halu pärjätä yksin pitkään.<br />

Anna itsellesi mahdollisuus voida<br />

hyvin ja hankkia apua – se on tärkein<br />

askel toipumisessa.<br />

› Muista myös se, että stressi lisää<br />

sairastumisen riskiä. Mielihyvähormoni<br />

oksitosiini on stressihormonin vasta-aine.<br />

Erityisesti nyt korona-aikaan<br />

pitäisikin tehdä asioita, jotka saavat<br />

mielen kehräämään. ”Joku kuuntelee<br />

mielimusiikkiaan, toinen meditoi tai<br />

joogaa. Tärkeintä on löytää itselle se<br />

oma juttu tässä ajassa eikä miettiä,<br />

että olisipa ihanaa aloittaa esimerkiksi<br />

uusi harrastus, mutta lykätä sitä myöhemmäksi.<br />

Nyt ei ole varaa siirtää<br />

asioita ’silloin joskus’ toteutettavaksi.<br />

Muutoksia pitää tehdä nyt.”<br />

› Suomalaisia marjoja pitäisi syödä<br />

paljon, sillä ne sisältävät runsaasti<br />

terveydelle hyödyllisiä vitamiineja ja<br />

antioksidantteja. Muista myös riittävä<br />

D-vitamiinin saanti. D-vitamiini vaikuttaa<br />

suoraan elimistön solujen toimintaan,<br />

ja sen on todettu olevan äärettömän<br />

tärkeä vastustuskyvylle sekä sille,<br />

miten elimistö reagoi kohdattuaan<br />

esimerkiksi koronaviruksen.<br />

› Vältä liiallista informaatiotulvaa, sillä<br />

median tapa korostaa ikäviä asioita<br />

lisää helposti pelkoa ja elimistössä<br />

stressiä, joka taas laskee vastustuskykyä.<br />

Jos huomaa uupuvansa tietotulvasta,<br />

voi olla hyvä pitää uutispaastoa,<br />

sillä tarpeelliset uutiset tavoittavat<br />

kyllä, vaikkei aktiivisesti uutisia<br />

seuraisikaan.<br />

www.it-lehti.fi 47

vammaispalvelut // Teksti Juha Peltonen Kuvat Timo Porthan ja Validia<br />

PITÄÄ<br />

OLLA<br />

PARAS<br />

Validian toimitusjohtajana aloittanut<br />

Laura Räty haluaa yhtiön olevan alan<br />

henkilöstölle paras paikka tehdä työtä.<br />

Vähempi ei riitä.<br />

Laura Räty on ehtinyt urallaan<br />

olla jo muun muassa Stubbin<br />

hallituksen sosiaali- ja<br />

terveysministeri ja Helsingin<br />

apulaiskaupunginjohtaja.<br />

48 IT INVALIDILIITTO

”<br />

VAMMAIS-<br />

PALVELUISSA<br />

ON TÄRKEÄÄ,<br />

ETTÄ ASIAKAS<br />

PÄÄSEE ITSE<br />

VAIKUTTAMAAN<br />

OMIIN<br />

PALVELUIHINSA.<br />

www.it-lehti.fi 49

Vammaispalvelujen<br />

laatujohtajaksi<br />

Räty aloitti Validian toimitusjohtajana<br />

11. tammikuuta, mutta alkoi tutustua<br />

yhtiöön heti valintansa jälkeen<br />

viime lokakuussa. Toimitusjohtajan<br />

valinnan jälkeen yhtiöön on rekrytoitu<br />

myös laatujohtaja Riikka Haahtela<br />

sekä viestinnästä ja markkinoinnista<br />

vastaava johtaja Susanna Laine.<br />

– Meillä on asiantunteva ja osaava<br />

hallitus, joka on osannut edistää näitä<br />

prosesseja. Johtoryhmää on vahvistettu<br />

niillä osa-alueilla, joilla meillä<br />

on ollut resurssivajetta, Räty kertoo.<br />

Validia on vammaispalvelulain<br />

mukaisten asumispalveluiden markkinajohtaja<br />

Suomessa. Toimitusjohtajan<br />

mielestä se velvoittaa johtajuuvammaispalvelut<br />

Validia Oy tuottaa asumis- ja<br />

kuntoutuspalveluja sekä<br />

henkilökohtaisen avun<br />

palveluja 23 paikkakunnalla.<br />

” MUUTOKSEN<br />

JOHTAMISESSA<br />

PYRITÄÄN<br />

SÄILYTTÄMÄÄN SE,<br />

MIKÄ ON HYVÄÄ.<br />

Muutosjohtajaksi itseään<br />

luonnehtiva Laura<br />

Räty sanoo muutoksia<br />

tehtävän vasta,<br />

kun olevaan tilanteeseen<br />

on tutustuttu.<br />

– Muutoksen johtamisessa pyritään<br />

säilyttämään se, mikä on hyvää,<br />

ja Validiassa on tosi paljon hyvää.<br />

Muutoksia tehdään niihin asioihin,<br />

jotka ovat meille kriittisiä tulevaisuudessa<br />

onnistumisen näkökulmasta.<br />

Räty tuli asumis- ja kuntoutuspalveluita<br />

tuottavan Validia Oy:n johtoon<br />

Terveystalosta, missä hän johti<br />

yhtiön julkisen sektorin liiketoimintaa.<br />

Uusi toimitusjohtaja on ensimmäisen<br />

kuukautensa aikana ehtinyt<br />

tavata lähes kaikki Validian hallinnossa<br />

työskentelevät, ja aloittelee<br />

kierrostaan yhtiön toimipaikkoihin,<br />

joita on nelisenkymmentä yli 20<br />

paikkakunnalla.<br />

– Vastaanotto on ollut äärimmäisen<br />

positiivinen. On ollut mielenkiintoista<br />

kuulla validialaisten uratarinoita,<br />

eli mitä reittiä meille on päädytty.<br />

Korona hieman rajoittaa kiertämistä<br />

yksiköissä, mutta minulle on<br />

tärkeää nähdä, mitä kentällä oikeasti<br />

tapahtuu, Räty sanoo.<br />

Perehtymistä uuteen työpaikkaan<br />

on helpottanut, että tuoreita viranomaisten<br />

tarkastusraportteja Validiasta<br />

on paljon. Yhtiö on ollut sosiaalija<br />

terveysalan lupa- ja valvontavirasto<br />

Valviran valtakunnallisessa erityisvalvonnassa<br />

syksystä 2019.<br />

– Valviran ja aluehallintovirastojen<br />

raportit ovat toimineet minulle hienona<br />

mahdollisuutena päästä sisään<br />

toimintaan, koska ne ovat ulkopuolisen<br />

tekemää tarkastustyötä. Niiden<br />

kautta pääsin nopeasti hahmottamaan<br />

keskeisimpiä kipukohtia. Esiin<br />

nousivat selkeästi laatu ja sen kehittäminen<br />

sekä viestintä.<br />

– Viranomaisten kanssa käytävästä<br />

keskustelusta seuraa tietenkin julkistakin<br />

keskustelua, joten totta kai viestintä<br />

on toinen painopiste.<br />

50 IT INVALIDILIITTO

teen myös palveluiden laadussa. Validian<br />

hallitus käynnisti tammikuun<br />

lopulla strategiatyön, jonka ytimessä<br />

on vammaispalvelujen laatujohtajuus.<br />

– Seuraavien kuukausien aikana<br />

mietimme yhdessä henkilöstön<br />

ja asiakkaiden kanssa, mitä se meille<br />

käytännössä tarkoittaa, Räty selventää.<br />

Laatuun liittyvien prosessiongelmien<br />

kanssa painiskelevassa yhtiössä<br />

viestintä on keskeisessä roolissa.<br />

Henkilöstö, asiakkaat ja heidän lähipiirinsä<br />

on pidettävä tietoisina siitä,<br />

mitä yhtiössä tapahtuu.<br />

– Vammaispalveluissa on tärkeää,<br />

että asiakas pääsee itse vaikuttamaan<br />

omiin palveluihinsa, mutta erityisesti<br />

eniten palvelua tarvitsevien asiakkaiden<br />

kohdalla myös lähipiiri eli omaiset<br />

ja edunvalvojat pitää tavoittaa. Lähiverkostot<br />

voivat olla hyvin erilaisia.<br />

Asiakkaiden ja heidän lähipiirinsä<br />

ohella Validian viestinnän kohderyhmiä<br />

ovat vammaispalvelujen ammattilaiset<br />

kunnissa, kuntayhtymissä ja<br />

valtion viranomaisissa sekä vakuutusyhtiöissä<br />

ja kolmannen sektorin<br />

järjestökentässä.<br />

”<br />

ON KUUNNELTAVA<br />

HERKÄLLÄ KORVALLA,<br />

MITÄ TYÖELÄMÄLTÄ<br />

TÄNÄ PÄIVÄNÄ<br />

ODOTETAAN.<br />

– Henkilöstön osalta olemme terästäneet<br />

intran käyttöä ja koonneet<br />

yksiköiden päälliköitä viikoittain saman<br />

tiedon ääreen virtuaalisilla kokoontumisilla.<br />

Vammaispalveluista iso<br />

puheenaihe?<br />

Vanhuspalvelukriisin jo kokeneessa<br />

yhteiskunnassa seuraava iso puheenaihe<br />

saattaa hyvinkin olla vammaispalvelujen<br />

tilanne. Räty sanoo olevansa<br />

valmis keskusteluun.<br />

– Ajattelen sen olevan asia, josta<br />

ihan ehdottomasti pitää keskustella.<br />

Kun asetamme tavoitteeksemme<br />

olla vammaispalvelujen laatujohtaja,<br />

meidän pitää olla aina valmis<br />

avaamaan omaa toimintaamme<br />

ja käymään keskustelua ympäröivän<br />

yhteiskunnan kanssa siitä, mitä vammaispalvelujen<br />

laatu on. Meillä on oltava<br />

ovet ja verhot auki ympäröivään<br />

yhteiskuntaan.<br />

Valviran erityisvalvonnan aikana<br />

Validian valvonta on erilaista kuin<br />

normaalissa arjessa.<br />

– Pidämme viikoittain kokouksia<br />

Valviran, AVIen ja kuntien kanssa<br />

valvonnan kohteena olevista asioista,<br />

jotka ovat lääkehoidon ja omavalvonnan<br />

prosessit sekä henkilöstömitoitukseen<br />

liittyvät kysymykset. Nämä<br />

asiat ovat toimilupiemme perusteena.<br />

Viranomaisten on voitava luottaa<br />

siihen, että meillä on systemaattinen<br />

tapa, jolla ne viedään läpi, Räty sanoo.<br />

Erityisvalvonnalla ei ole määräaikaa.<br />

Viranomainen päättää sen lopettamisesta,<br />

kun asiat on todettu lakien,<br />

asetusten ja hyvien toimintatapojen<br />

mukaiselle tasolle. Vammaisten<br />

asumispalvelujen osalta julkisuudessakin<br />

paljon käsitelty ongelma on<br />

henkilöstön suuri vaihtuvuus ja jopa<br />

tekijäpula. Rädyn mielestä henkilöstön<br />

saatavuuteen on vain yksi lääke.<br />

– Pitää olla paras; vähempi ei riitä.<br />

Parhaat saavat aina henkilöstöä.<br />

LAURA RÄTY<br />

› 43-vuotias lääketieteen lisensiaatti<br />

› Validian toimitusjohtaja <strong>2021</strong>–<br />

› Terveystalon julkisen sektorin<br />

liiketoiminnan johtaja<br />

2016–<strong>2021</strong><br />

› Sosiaali- ja terveysministeri<br />

2014–2015<br />

› Helsingin apulaiskaupunginjohtaja<br />

2011–2014 ja 2015-<br />

2016<br />

› Helsingin kaupunginvaltuutettu<br />

2005–2011<br />

› Kokoomuksen puoluevaltuuston<br />

puheenjohtaja 2010–2014<br />

› Asuu Itä-Helsingissä<br />

› Perheeseen kuuluvat puoliso<br />

ja yhteensä kolme alakoululaista<br />

lasta<br />

› Harrastaa liikuntaa, koiria ja<br />

hevosia<br />

www.it-lehti.fi 51

vammaispalvelut<br />

Laura Rädyn<br />

mukaan sotealan<br />

työnantajien<br />

on tarjottava<br />

mahdollisuuksia<br />

erilaisiin<br />

urapolkuihin.<br />

Tavoitteena pitää olla, että Validia<br />

on henkilöstölle paras paikka tehdä<br />

töitä.<br />

Työelämä murroksessa<br />

Invalidiliitto-konserniin kuuluminen<br />

vaikuttaa Validialle Rädyn mukaan<br />

ennen kaikkea liiketoiminnan<br />

tuloksen jakamiseen.<br />

– Olemme suomalaisen yhteiskunnallisen<br />

toimijan omistama yritys,<br />

joten tulostavoite on hyvin maltillinen.<br />

Liiketoiminnasta voittona<br />

syntyvä raha menee kahteen tarkoitukseen:<br />

yhtiön kehittämiseen ja Invalidiliiton<br />

tavoitteiden edistämiseen<br />

eli vammaisten asioiden ajamiseen<br />

Suomessa. Olen jo oppinut, että tämä<br />

on validialaisille tärkeä asia, ja se<br />

oli myös minulle keskeinen syy, miksi<br />

tulin tänne, hän sanoo.<br />

”Tärkeä asia” on validialaisille keskeinen<br />

syy työpaikan valintaan. Toimitusjohtaja<br />

haluaa entisestään vahvistaa<br />

sitä tunnetta.<br />

” PITÄÄ OLLA<br />

PARAS; VÄHEMPI<br />

EI RIITÄ.<br />

– Syy kouluttautua lähihoitajaksi<br />

tai sairaanhoitajaksi on yleensä halu<br />

tehdä työtä, jossa autetaan ja hoidetaan<br />

ihmisiä, jotka eivät kykene selviytymään<br />

arjessa ilman toisten ihmisten<br />

apua. Sen tärkeämpää draiveria<br />

hoitoalalle hakeutumiseen ei ole.<br />

Meidän tehtävänä on rakentaa työpaikoista<br />

sellaisia, että ihmiset pystyvät<br />

toteuttamaan sisäistä haluaan.<br />

Räty muistuttaa työelämän olevan<br />

isossa murroksessa. Nyt ammattiin<br />

valmistuva sukupolvi on hyvin erilaista<br />

kuin aiemmat.<br />

– On kuunneltava herkällä korvalla,<br />

mitä työelämältä tänä päivänä<br />

odotetaan. Ajatus, että kaikki havittelevat<br />

vakituista työsuhdetta ei ole<br />

enää koko totuus. Joustavuus, mahdollisuus<br />

tehdä ajoittain enemmän<br />

töitä kuin toisinaan, mahdollisuus<br />

itse vaikuttaa työhön ja työaikoihin<br />

ovat asioita, jotka liittyvät henkilöstön<br />

saatavuuteen.<br />

– Meidän on rakennettava mahdollisuuksia<br />

erilaisiin urapolkuihin;<br />

työskennellä uran eri vaiheissa erilaisissa<br />

tehtävissä. Tässä olemme toimialana<br />

ja yrityksenä vielä ihan eri tasolla<br />

kuin meidän pitäisi olla, Räty<br />

myöntää.<br />

Hoitoalan henkilöstöpulaa koskevassa<br />

keskustelussa esiin nousee<br />

myös alan palkkataso. Se ei tahdo riittää<br />

varsinkaan asumiseen kaupunkikeskuksissa,<br />

missä alan työpaikat<br />

usein sijaitsevat. Validiassa on käytössä<br />

bonusmalli, jossa henkilöstö saa<br />

taloudelliseen tulokseen ja laatumittareihin<br />

sidottua lisää palkkaansa.<br />

– Meillä on erilaisia kannustin- ja<br />

rekrytointipalkkioita, mutta se ei vielä<br />

riitä. Olemme tässä asiassa ihan alkuvaiheessa<br />

vasta, Räty sanoo. l<br />

VALIDIA OY<br />

› Kuuluu Invalidiliitto-konserniin.<br />

› Vastuullinen kotimainen yritys,<br />

jolle on myönnetty Yhteiskunnallinen<br />

yritys -tunnusmerkki.<br />

› Tuottaa asumis- ja kuntoutuspalveluja<br />

sekä henkilökohtaisen<br />

avun palveluja fyysisesti tai<br />

neurologisesti vammaisille tai<br />

sairaille, kehitysvammaisille ja<br />

muille toimintaesteisille henkilöille.<br />

› Liikevaihto 69 miljoonaa euroa<br />

(2019) ja tulos 3,2 miljoonaa.<br />

› 42 asumisyksikköä 23 paikkakunnalla<br />

ympäri Suomea ja kolme<br />

rakenteilla olevaa sekä yksi<br />

kuntoutusyksikkö.<br />

› Vuosittain yli 1500 työntekijää.<br />

› 1400 käyttäjäasiakasta.<br />

52 IT INVALIDILIITTO

asuminen<br />

Vanhassakin vara parempi<br />

VANHAAN RAKENNUSKANTAAN voi<br />

tehdä esteettömyysparannuksia niin<br />

itsenäiseen kuin tuettuunkin ikääntyneiden<br />

asumiseen.<br />

Suomen väestö vanhenee vauhdilla<br />

ja kotona asuminen mahdollisimman<br />

pitkään on sekä valtion että<br />

useimpien ikääntyneiden oma<br />

tavoite. Monet ikääntyneet asuvat<br />

vanhemmissa rakennuksissa, joista<br />

korostuu erityisesti monotonisuudestaan<br />

tunnettu 1970-luvun kerrostalokanta.<br />

Väestön ikääntyminen on maailmanlaajuinen<br />

ilmiö, joka myös Suomessa<br />

vaikuttaa merkittävästi asumiseen.<br />

Esteettömien asuntojen<br />

tarve kasvaa, minkä lisäksi vanhimpien<br />

ikäluokkien kasvu luo tarvetta<br />

palveluasumiselle. Laitoshoidon<br />

karsimisen myötä erityisesti tehostetun<br />

palveluasumisen asiakasmäärät<br />

ovat 2000-luvulla kasvaneet voimakkaasti.<br />

Kuten useissa muissakin maissa,<br />

väestön ja asuntokannan ikääntyminen<br />

kohtaavat Suomessa paljolti samoissa<br />

rakennuksissa. Erityisen keskeisessä<br />

roolissa ovat toisen maailmansodan<br />

jälkeen massatuotetut<br />

kerrostalot. Samassa asunnossa on<br />

myös saatettu asua jopa puoli vuosisataa,<br />

minä aikana asukkaan tarpeet<br />

ovat voineet muuttua paljonkin.<br />

Asuntoon ja asuinympäristöön on<br />

myös muodostunut vahva tunneside<br />

ja toiminnalliset rutiinit. Käytännön<br />

pakkomuutto esteettömään uudiskohteeseen<br />

voi merkitä ikääntyneelle<br />

asukkaalle hyvinkin raskasta erkaantumista<br />

tutusta arjesta.<br />

Laatu ei vastaa kysyntää<br />

Uudisrakentamisella on kaupungistumisen<br />

myötä myös yhä useammin<br />

epärealistista vastata muuttuviin<br />

asumisen tarpeisiin. Taantuvilla alueilla<br />

asuntoja on määrällisesti jo nyt<br />

ylenpalttisesti, jopa tyhjillään, mutta<br />

tarjonnan laatu ei vastaa kysyntää.<br />

– Purkaminen ja uudisrakentaminen<br />

ainoana ratkaisuna muuttuviin<br />

AI LEINO<br />

tarpeisiin olisi taloudellisten edellytysten<br />

täyttyessäkin ekologisesti<br />

kyseenalaista, Tapio Kaasalainen<br />

huomauttaa.<br />

Tapio Kaasalainen tarkastelee<br />

Tampereen yliopiston rakennetun<br />

ympäristön tiedekuntaan jätetyssä<br />

väitöskirjassaan ikääntyvien kotona<br />

asumisen edellytyksiä tyypillisissä<br />

suomalaisissa asuinkerrostaloissa ja<br />

keskittyy etenkin korjausrakentamisen<br />

tilallisiin ratkaisuihin. Erityisinä<br />

painopisteinä ovat asuntojen esteettömyysparannukset<br />

sekä kerroskohtaiset<br />

käyttötarkoituksen muutokset<br />

ryhmämuotoiseen tehostettuun palveluasumiseen.<br />

Mittava ja monisyinen korjaustarve<br />

on haaste, mutta itseään toistavissa<br />

rakennuksissa on korjaamisen kannalta<br />

myös poikkeuksellista potentiaalia.<br />

Tapio Kaasalainen on valmistunut<br />

arkkitehdiksi Tampereen teknillisestä<br />

yliopistosta. Hän työskentelee<br />

Tampereen yliopiston Arkkitehtuurin<br />

yksikössä tutkijana sekä<br />

asuntosuunnittelun opettajana.<br />

1970-luvun rakennuskannan toistuvien<br />

tilallisten ominaisuuksien ansiosta<br />

Kaasalaisen havaintoja on mahdollista<br />

soveltaa laajasti korjausrakentamisen<br />

ratkaisumallien kehittämisessä.<br />

– Usein negatiivisena nähdyssä<br />

monotonisuudessa on myös etunsa,<br />

kun pyörää ei tarvitse jokaisen korjattavan<br />

asunnon tai talon kohdalla<br />

keksiä uudestaan. Yksilöllisiin tarpeisiin<br />

ja toiveisiin vastaamisen pohjaksi<br />

voidaan laatia varsin yksityiskohtaisiakin<br />

tyyppisuunnitelmia. Olemassa<br />

olevassa rakennuskannassa on runsaasti<br />

potentiaalia niin itsenäiseen<br />

kuin tuettuunkin ikääntyneiden asumiseen,<br />

Kaasalainen toteaa. l<br />

www.it-lehti.fi 53

vaatetus // Teksti ja kuvat Jari F. Lampén<br />

Senni Ringmanin<br />

ja Tarmo Rädyn<br />

jokapäiväinen<br />

ilonaihe on<br />

12-vuotias Ragdollkissa<br />

Onni.<br />

54 IT INVALIDILIITTO

Tarmo teki<br />

äidistään<br />

vaateyrittäjän<br />

Senni Ringmanin tekstiiliyritys<br />

Tarmokas design sai alkunsa hänen<br />

poikansa Tarmo Rädyn vaatetarpeista ja niihin<br />

liittyvistä ongelmista. Tarmolla on vaikea<br />

tetrapleginen CP-vamma sekä kehitysvamma<br />

ja epilepsia. Tetraplegiassa jokainen raaja<br />

on vammautunut eriasteisesti.<br />

Tarmon pukeminen oli<br />

alusta pitäen hankalaa<br />

jäykkien raajojen ja pehmeän<br />

olemuksen vuoksi.<br />

Kun Tarmo opetteli myöhemmin<br />

liikkumaan vetämällä itseään<br />

polviasennossa, housujen polvet<br />

rikkoontuivat yhtenään. Senni<br />

Ringman alkoi miettiä, miten pukeutumista<br />

voisi helpottaa ja housut<br />

saisi pysymään ehjinä.<br />

Sopivia vaatteita saattoi löytyä satunnaisesti<br />

joistakin kaupoista, mutta<br />

usein se vaati päiväkausien metsästystä<br />

verkkokaupoissa ja avunpyyntöjä<br />

netin vertaistukiryhmissä.<br />

Ringman oli ennen Tarmon syntymää<br />

työskennellyt Luhdan Fashionpuolen<br />

graafisena suunnittelijana,<br />

mutta ommella hän ei osannut.<br />

Ringman alkoi opetella ompelemista<br />

alusta pitäen, apunaan muun<br />

muassa Facebookin erilaiset ompeluryhmät.<br />

– Vertaistukiryhmässä tuli vastaan<br />

toinen vammaisen lapsen äiti, joka<br />

kysyi voisinko ommella hänen lapsel-<br />

” INNOSTUIN<br />

OMPELUSTA,<br />

HARJOITTELIN JA<br />

HARJOITTELIN.<br />

www.it-lehti.fi 55

vaatetus<br />

Printtikuosiset bodyt<br />

ovat osoittautuneet<br />

suurmenestyksiksi.<br />

leen bodyn, joka mahdollistaa PEGruokintaletkun<br />

läpiviennin. Body oli<br />

siksi ensimmäinen erityisvaate, jonka<br />

ompelin. Velton lapsen nostaminen<br />

on mahdotonta ilman vaatteen<br />

rullautumista. Body pysyy paikallaan,<br />

lapsen nostaminen on turvallista ja<br />

otteet varmemmat. Halusin suunnitella<br />

ruokintaletkulle aukon, joka ei<br />

vaadi neppareita tai vetoketjuja.<br />

Tarmo sairasteli paljon ensimmäisinä<br />

vuosinaan, ja lisäksi perheeseen<br />

syntyi toinenkin lapsi, Hertta, ja aika<br />

kului kuin sumussa.<br />

– Kotona oli raskasta sairaan lapsen<br />

kanssa, joten tarvitsin jotain<br />

muutakin ajateltavaa. Innostuin ompelusta,<br />

harjoittelin ja harjoittelin.<br />

Kun Ringman sai hyvää palautetta<br />

ja itse tehdyt vaatteet alkoivat tuntua<br />

toimivilta, hän uskaltautui tarjoamaan<br />

samanlaisia myös muille.<br />

Työhuone on kotona olohuoneen<br />

vieressä. Ompelukoneet ja saumurit<br />

ovat laadukasta harrastajatasoa,<br />

ei vielä ammattilaitteita. Korkeassa<br />

kaapissa on läjäpäin kankaita ja lankoja,<br />

mutta valmiita tuotteita vain<br />

muutamia, sillä suurin osa tehdään<br />

vasta tilauksesta.<br />

Ompelun harrastamisesta on vielä<br />

pitkä matka vaateteollisuuteen, ja<br />

siksi Ringman on käyttänyt apunaan<br />

kaavoittajaa ja mallimestaria. Huomioon<br />

on otettava monenlaisia asioita,<br />

kuten kuinka kankaat kannattaisi<br />

leikata, jotta hukkaa tulisi mahdollisimman<br />

vähän.<br />

Sarjatyön edut ovat käyneet jo ilmeisiksi:<br />

– Työvaiheita on paljon ja esimerkiksi<br />

lankojen vaihtaminen vie todella<br />

paljon aikaa. Voin säästää aikaa järjestelemällä<br />

tilauksia siten, että useampaan<br />

vaatteeseen käyvät samat<br />

langat.<br />

Kotimaista laatua<br />

Materiaalinaan Ringman käyttää<br />

pääsääntöisesti kotimaisia kankaita,<br />

jotka ovat laadukkaita ja kestävät kulutusta.<br />

Valmistajia ovat muun muassa<br />

naantalilainen Majapuu ja ranualainen<br />

AinolaEU.<br />

– Kokonumerointi silitetään kankaaseen<br />

kiinni, jotta mitään lappuja<br />

ei ole sisäpuolella painamassa ja ärsyttämässä<br />

erityisherkkää ihoa.<br />

Vaatteet ovatkin osoittautuneet<br />

sen verran kestäviksi, että hänen piti<br />

organisoida kierrätyssysteemi käytetyille,<br />

pieniksi jääneille Tarmokasvaatteille.<br />

Erityislasten vaatteita kun<br />

ei kannata myydä tavallisilla lastenvaatekirppareilla,<br />

sillä niiltä potentiaaliset<br />

asiakkaat eivät vaatteita löydä.<br />

Ringman perusti Facebookiin suljetun<br />

kirpputoriryhmän nimeltään<br />

Tarmokas kirppu, jossa sekä ostajat<br />

että myyjät tietävät mistä on kyse.<br />

Tuttuja ongelmia<br />

Erityislapsen äitinä Ringmanilla on<br />

kokemusta siitä, mikä toimii ja mikä<br />

ei.<br />

Asiakas voi vaikkapa kertoa lapsellaan<br />

olevan todella jäykän käden,<br />

minkä vuoksi pukeminen on vaikeaa.<br />

– Voin lohduttaa häntä sillä, että<br />

tiedän, niin minunkin lapsellani.<br />

Tehdään sellainen vaate, että pukeminen<br />

helpottuu. Voimme yhdessä<br />

pohtia yksityiskohdat kuntoon, vaikkapa<br />

hiharesorien poisjättämisen.<br />

Harottavat sormet jäävät resorin saumakohtaan<br />

herkästi jumiin. Pudotettu<br />

olkasauma ja ”lepakkopaita”-tyylinen<br />

ratkaisu helpottavat jäykän käden<br />

ja kyynärpään pukemista.<br />

56 IT INVALIDILIITTO

Senni Ringman<br />

käyttää hyvälaatuisia<br />

harrastajatason<br />

ompelukoneita ja<br />

saumureita.<br />

Ringman kertoo, että body on mainio<br />

vaate myös isommalle lapselle.<br />

Se täytyy vain tehdä niin, ettei vaate<br />

näytä vauvalle tehdyltä tai oudolta.<br />

– Haluan vaatteen keräävän ihastelua.<br />

Sitä vanhemmatkin haluavat.<br />

Lastenvaatteiden perusongelma<br />

on jääminen nopeasti pieneksi. Tämän<br />

Ringman on ratkaissut bodyvaatteessaan<br />

kahdella kiinnitysnepparirivillä,<br />

joilla voidaan jatkaa tuotteiden<br />

käyttöikää kolmen-neljän<br />

vaatekoon yli. Body pysyy paikallaan<br />

vaikka lasta nostelisi, vaippa ei vilahtele<br />

housun vyötäröltä eikä herätä<br />

vääränlaista huomiota.<br />

Ringman sanookin, että vaipat isolla<br />

lapsella tuntuvat olevan suuri ihmetyksenaihe<br />

muille lapsille, mikä<br />

on ihan normaalia, mutta voi lisätä<br />

ennakkoluuloja.<br />

– Haluaisin, että vammainen lapsi<br />

huomataan sellaisena kuin hän on,<br />

mahtavana tyyppinä ja persoonana.<br />

Body-vaate tai vaikkapa mahtavat<br />

leggingsit, jotka on suunniteltu vaippaa<br />

käyttävälle lapselle, auttavat piilottamaan<br />

epäolennaisen ja keskittymään<br />

lapseen ihmisenä ja persoonana.<br />

Tämä auttaa vammaisen lapsen<br />

integroitumista yhteiskuntaan ja lisää<br />

lapsen sosiaalisia suhteita ja jäsenyyttä<br />

omien ikäistensä seurassa.<br />

Ringman ei kuitenkaan aina räätälöi<br />

tuotteitaan täysin tyhjästä. Johtoajatuksena<br />

on hyvä perustuote, johon<br />

voidaan tehdä muutoksia. Uusia ideoita<br />

tulee jatkuvasti, minkä johdosta<br />

valikoima laajenee koko ajan. Kun jokin<br />

tarve ilmaantuu riittävän usein,<br />

hän lähtee suunnittelemaan ja kehittämään<br />

uutta tuotetta. Suunnittelun<br />

edetessä hän kysyy mielipiteitä myös<br />

muilta vanhemmilta ja vertaistukiryhmistä.<br />

Useimmiten ostajat haluavat muutoksia<br />

pääntiehen, jolloin siihen voidaan<br />

lisätä pukemista helpottava<br />

nappilista. Kansainvälisillä markkinoilla<br />

on tarjolla esimerkiksi kirjekuoripääntiellä<br />

varustettuja bodyja,<br />

”<br />

HALUAISIN, ETTÄ<br />

VAMMAINEN LAPSI<br />

HUOMATAAN<br />

SELLAISENA KUIN<br />

HÄN ON.<br />

jotka kuitenkin harvoin istuvat hyvin<br />

lapsen päällä. Olkapää tulee helposti<br />

esiin, jolloin lapsi voi saada halutessaan<br />

käden ulos ja bodyn alas. Kirjekuoripääntie<br />

on helppo ja edullinen<br />

toteuttaa, mutta se ei välttämättä toimi<br />

halutulla tavalla. Ringmanin johtoajatuksena<br />

on ratkaista ongelmat<br />

laadukkaasti ja kestävästi ja tehdä<br />

vaatteista haluttavia ja innostavia.<br />

Ompeleminen on yhä<br />

suurin työ<br />

Ringmanin ominta alaa on asiakaspalvelu,<br />

ja hän osaa asettua toisen<br />

erityislapsen vanhemman asemaan.<br />

– Kunpa voisinkin keskittyä pelkästään<br />

asiakaspalveluun, mutta toistaiseksi<br />

90 prosenttia työajastani kuluu<br />

ompelemiseen. Kyllä se tuntuu pahalta<br />

näin markkinointiviestinnän<br />

ihmisenä, että myynti, markkinointi,<br />

konseptisuunnittelu ja brändäys<br />

jäävät ompelemisen varjoon.<br />

Ringman on myös kokeillut joidenkin<br />

työvaiheiden ulkoistamista.<br />

Päivittäinen työaika on kuitenkin<br />

rajallinen, ja uusiakin tuotteita pitäisi<br />

ehtiä suunnittelemaan.<br />

– Olen suunnitellut muun muassa<br />

housuja pyörätuolissa istuville. Näiden<br />

osalta tuotekehitystyö on kuitenkin<br />

edelleen kesken, ennen kuin<br />

olen 100-prosenttisen tyytyväinen<br />

niiden istuvuuteen ja toimivuuteen.<br />

Tavallisten housujen leikkaus on tehty<br />

seisoville tai käveleville. Pyörätuolinkäyttäjien<br />

housuissa on erityinen<br />

leikkaus ja korkea selkä eikä vatsa saisi<br />

joutua puristuksiin, sillä suolistovaivat<br />

ovat heillä varsin yleisiä. Lahje<br />

saa olla myös normaalia pidempi.<br />

Tarmollakin on refluksisairaus, minkä<br />

vuoksi hänen housuissaan on leveä<br />

pehmeä vyötärökaitale.<br />

Ringman on suunnitellut myös<br />

muun muassa leggings-tyyliset housut<br />

vaippaa käyttävälle lapselle, jolle<br />

body-vaate ei sovellu. Leggingsien<br />

avulla vaippa pysyy piilossa, ja ne ovat<br />

osoittautuneet erittäin toimiviksi.<br />

Myynti verkkokaupan<br />

kautta<br />

– Kun asiakas on ollut tuotteeseen<br />

tyytyväinen, hän tilaa todennäköisesti<br />

lisää. Ensimmäinen bodyn ostaja<br />

hankki niitä kaikkiaan viisi. Mikäli<br />

tilaustuotteita tilataan useampia,<br />

www.it-lehti.fi 57

vaatetus<br />

PEG-letkun aukko jää<br />

huomaamattomasti vyötäröllä<br />

olevan laskoksen alle.<br />

W-asennossa liikkuminen<br />

panee housunpolvet koville,<br />

ja lisävahvistusta tarvitaan.<br />

”<br />

ERITYISLASTEN<br />

KUMMIT JA<br />

ISOVANHEMMAT OVAT<br />

MINULLE TÄRKEITÄ<br />

ASIAKKAITA.<br />

voin tarkistaa yksikköhintaa alemmaksi.<br />

Sarjoja tekemällä säästyy paljon<br />

aikaa.<br />

Viime aikoina on kyselty myös ryhmätilausten<br />

mahdollisuutta. Kyseessä<br />

voi olla vaikkapa kehitysvammaisten<br />

koulun vanhempaintoimikunta,<br />

joka kerää yhden ison kuolahuivitilauksen<br />

oppilaiden vanhemmilta. Sarjatyön<br />

avulla yhden huivin kappalehinta<br />

saadaan edullisemmaksi.<br />

Ringman myy valmiita tuotteitaan<br />

pienyrityksille suunnitellun Holvipankin<br />

verkkokauppa-alustalla, jossa<br />

oman verkkokaupan pystyttäminen<br />

käy helposti. Kotisivun, verkkokaupan<br />

ja Facebook-sivun lisäksi hän<br />

kommunikoi asiakkaidensa kanssa<br />

Instagramissa.<br />

– Instagramin stooreissa tuon esille<br />

myös meidän tavallista arkea. Se on<br />

myös mainio vertaistukikanava.<br />

Vaikeasti vammaiset lapset tuottavat<br />

joskus päänvaivaa läheisille.<br />

Merkkipäivälahjojen hankkiminen<br />

on vaikeaa, jos lapsi ei leiki eikä kommunikoi.<br />

– Erityislasten kummit ja isovanhemmat<br />

ovat minulle tärkeitä asiakkaita.<br />

He hankkivat usein vaatteita tai<br />

lahjakortteja vanhempien hoitotyötä<br />

helpottamaan.<br />

Kysyntää olisi<br />

maailmallakin<br />

Kun Ringman otti valikoimiinsa tunikamekkobodyt,<br />

joissa on puolikellohelma,<br />

asiakkaat villiintyivät. Varsinkin<br />

printtikuosit vietiin käsistä, vaikka<br />

ne olivat yksivärisiä kalliimpia.<br />

Vanhemmilla on yhtäläinen halu<br />

pukea myös erityislapset kauniisti.<br />

Skandinaaviset lastenvaatteet<br />

ovat nyt suuressa nosteessa, joten<br />

kansainvälistyminenkin on käynyt<br />

mielessä. Ringmanin tekemiä vaatteita<br />

kyseltiin brittiläiseen erikoisliikkeen<br />

valikoimiin pelkän ensimmäisen<br />

Instagram-postauksen perusteella,<br />

tyyliin ”otamme niin paljon<br />

kuin pystyt tekemään”.<br />

– Siinä vaiheessa minä vasta opettelin<br />

ompelemaan, joten oli pakko<br />

kieltäytyä. Vaikka myynkin näitä<br />

myös ulkomaille, muun muassa<br />

hiljattain lähti paketti eräälle äidille<br />

Saksaan, olisi ihan eri asia ruveta<br />

tuottamaan vaatteita kansainvälisille<br />

markkinoille, jossa on aivan omat<br />

sääntönsä ja lakinsa. En kuitenkaan<br />

sano, etteikö se voisi tulevaisuudessa<br />

olla mahdollista. l<br />

Lisätiedot: tarmokas.fi<br />

58 IT INVALIDILIITTO

Teksti ja kuva Vesa Kokko // liikunta ja urheilu<br />

Pyörätuoliparicurling<br />

sai mestarit<br />

Hiittenharjun Curlinghallissa Harjavallassa tehtiin<br />

historiaa 13.-14.11. kun kilpailtiin uuden lajin,<br />

pyörätuoliparicurlingin Suomen mestaruudesta.<br />

Paricurling on laji, jossa sekaparit<br />

kilpailevat toisiaan<br />

vastaan. Laji on nopeatempoisempi<br />

kuin perinteinen<br />

curling, jossa yksi peli voi<br />

kestää jopa 2,5 tuntia. Nämä pelit<br />

kestävät vain noin 1,5 tuntia, ja siten<br />

esimerkiksi kylmä ei ehdi tulemaan<br />

ongelmaksi.<br />

Pelin alussa ensimmäiset kaksi<br />

kiveä asetetaan ennalta määrättyihin<br />

paikkoihin, toinen pesään ja toinen<br />

suojaksi pesän eteen. Joukkueet<br />

heittävät (tai pikemminin työntävät)<br />

vuorotellen viisi kiveään niin, että parin<br />

ensimmäinen heittää myös viimeisen<br />

kiven, kun taas parin toinen<br />

heittää keskimmäiset 2, 3 ja neloskiven.<br />

Pelin kesto on 8 “päätä” ja eniten<br />

pisteitä kerännyt voittaa. Pisteitä<br />

saa pari, jonka kivet on lähempänä<br />

pesän keskustaa kuin toisen joukkueen<br />

lähin kivi. Kenttä on normaali jäinen<br />

curling-rata ja heitettävät kivet<br />

myös samat kuin lajin perinteisessä<br />

muodossa.<br />

Suomessa on lajia varten tehtyjä<br />

halleja vähänlaisesti. Niitä löytyy<br />

mm. Turusta, Hyvinkäältä, Helsingistä,<br />

Joensuusta, Harjavallasta ja<br />

Lohjalta.<br />

Myös useilla paikkakunnilla pelataan<br />

ja harjoitellaan normaaleissa<br />

kiekkokaukaloissa. Parhaiten tietoa<br />

lajista löytyy www.curling.fi ja www.<br />

ptcurling.fi.<br />

Pyörätuoliparicurlingin Suomen mestaruudesta pelattiin Harjavallassa.<br />

Ensimmäisenä päivänä<br />

tarvittiin kokemusta<br />

Kilpailuissa ensimmäinen päivä oli<br />

tasaista pelaamista. Klasila vs Rajala<br />

-peli oli menossa ennen viimeistä<br />

päätä Klasilalle 5-4, mutta Rajala<br />

onnistui viimeisessä päässä saamaan<br />

kolme pistettä ja näin myös voiton<br />

5-6.<br />

Sama tilanne oli myös ennen viimeistä<br />

päätä pelissä Karjalainen<br />

vs Tuomaala, jossa puolestaan pari<br />

Karjalainen sai viimeisessä päässä<br />

kaksi pistettä ja voiton 8-6.<br />

Selkeästi ensimmäinen päivä oli<br />

hankala kaikille pareille, ja näin kokeneemmat<br />

pelaajat saivat hieman<br />

etua muihin nähden. Samat joukkueet<br />

voittivat myös toisen kierroksen<br />

pelit.<br />

Karjalaiset näyttivät<br />

kaapin paikan<br />

14.11. pari Karjalainen näytti kaapin<br />

paikan voittamalla aamupelin pistein<br />

8-10. Pari Klasila ja Mojtahedi<br />

oli myös aamulla vauhdissa ja kahden<br />

pään viisi pistettä ratkaisi tilanteen,<br />

pelin päättyessä 12-4 voittoon.<br />

Finaaliin edenneet Karjalaiset veivät<br />

mestaruuden Rajala/Särösalon<br />

nenän edestä pistein 10-3.<br />

Toisella kentällä Klasila vs Tuomaala<br />

oli tiukempi ja ratkesi vasta<br />

viimeisessä päässä, josta Tuomaala/<br />

Lampinen olisi tarvinnut kolme pistettä,<br />

mutta saivat vain kaksi, ja lopputulos<br />

näin 8-7 Klasila/Mojtahedi<br />

siis pronssille.<br />

Kaikki parit olivat ehdottomasti<br />

sitä mieltä, että laji on lyhyydessään<br />

ja taktiikan vaativuudessaan erittäin<br />

mielenkiintoinen. Markku ja Sari<br />

Karjalainen olivat onnistuneet pitämään<br />

pitkän pelikokemuksen turvin<br />

ja lajissa jo kansainvälisenkin turnauksen<br />

voittaneina kipinän ja taidot<br />

hallussa, ja ansaittu kulta oli selvästikin<br />

mieleinen kotiinvieminen.<br />

Lajin pariin haluttaisiin lisää pareja,<br />

ja myös naispelaajista on jatkuva<br />

pula niin Suomessa kuin myös ulkomailla.<br />

l<br />

Tulokset: www.curling.fi/fi/kilpailut/<br />

sarjat/14221/pelit<br />

www.it-lehti.fi 59

liikunta ja urheilu // Teksti Lauri Jaakkola Kuva Peter Nixon/Ratsastajainliitto<br />

Kolme lisää<br />

Tokion joukkueeseen<br />

Katja Karjalainen ja Pia-Pauliina Reitti sekä Jarkko Mylly täydentävät<br />

Suomen joukkuetta Tokion paralympialaisissa.<br />

Suomen Paralympiakomitea<br />

vahvisti tammikuun<br />

lopun kokouksessaan<br />

Olympiakomitean<br />

Huippu-urheiluyksikön<br />

esityksen kolmesta uudesta urheilijavalinnasta:<br />

mäntsäläläiset ratsastajat<br />

Katja Karjalainen ja Pia-<br />

Pauliina Reitti ja haapaveteläinen<br />

ampumaurheilija Jarkko Mylly. Jo<br />

aiemmin Tokion joukkueeseen oli<br />

nimetty viisi urheilijaa: yleisurheilijat<br />

Leo-Pekka Tähti, Toni Piispanen,<br />

Amanda Kotaja ja Marjaana<br />

Heikkinen sekä jousiampuja Jere<br />

Forsberg.<br />

Jarkko Mylly ja Pia-Pauliina Reitti<br />

valmistautuvat ensimmäisiin paralympialaisiinsa.<br />

Katja Karjalaiselle<br />

Tokion kisat ovat sen sijaan jo neljännet<br />

paralympialaiset. Hän voitti<br />

hopeaa Lontoon paralympialaisten<br />

kouluratsastuksen vapaaohjelmasta<br />

vuonna 2012.<br />

Karjalaisen nykyiselle ratsulle,<br />

ruuna Dr. Doolittlelle paralympialaiset<br />

ovat toiset. Koronaviruspandemian<br />

aiheuttama vuoden viivästys<br />

Tokion kisoihin ei ole Karjalaisen näkökulmasta<br />

ollut pelkästään negatiivinen<br />

asia.<br />

– Ratsastus on taitolaji, ja menestys<br />

on hyvin pienistä asioista kiinni.<br />

Nyt on voinut hioa kuntoon niitä pieniä<br />

asioita, joiden ansiosta tuomari<br />

saattaakin antaa puoli pistettä enemmän<br />

kuin aiemmin. Kyse ei ole pelkästään<br />

oman tekniikan opettelusta,<br />

vaan pitää saada myös hevonen ymmärtämään,<br />

mitä tarkoittaa tämä pieni<br />

liike, joka tehdään eri tavalla kuin<br />

ennen, Karjalainen selvitti.<br />

Karjalainen saavutti Suomelle<br />

maapaikan Tokioon. Toinen mäntsäläläisratsastaja<br />

Pia-Pauliina<br />

Reitti puolestaan sai kisoihin<br />

villin kortin.<br />

– Vain muutama päivä siitä,<br />

kun viime keväänä sain<br />

tiedon villistä kortista, tuli<br />

tieto, että kisat siirretään.<br />

Olihan se tietenkin sokki<br />

sinällään, mutta oli helppo<br />

ymmärtää kisajärjestäjien<br />

päätös, koska terveys on<br />

etusijalla. Tuli vuosi lisäaikaa<br />

valmistautua kisoihin<br />

hevosen kanssa, Reitti totesi.<br />

Reitti asetti tähtäimensä<br />

Tokion paralympialaisiin<br />

syksyllä 2017, kun hän osti<br />

nykyisen ratsunsa, Supremo-ruunan.<br />

– Sattui oikea hevonen kohdalle. Se<br />

oli sopiva tähän tarkoitukseen ja sopi<br />

itselleni hyvin. Oikeastaan sitä kautta<br />

heräsi ajatus lähteä tavoittelemaan<br />

paikkaa Tokioon, Reitti kertasi.<br />

Pia-Pauliina Reitti ja Supremo<br />

valmistautuvat ensimmäisiin<br />

paralympialaisiinsa.<br />

Ilman kisoja<br />

Haapavedeltä Pohjois-Pohjanmaalta<br />

kotoisin oleva Jarkko Mylly oli ensimmäinen<br />

suomalaisurheilija, joka<br />

saavutti maapaikan Tokion paralympialaisiin,<br />

kun hän sijoittui toiseksi<br />

para-ampumaurheilun maailmancupin<br />

ilmakiväärikisassa Ranskassa<br />

syksyllä 2018.<br />

– Olen tullut kilpa-ammunnan pariin<br />

metsästysharrastuksen kautta ja<br />

viimeiset noin kahdeksan vuotta kilpaillut<br />

totisemmin. Rion paralympialaisiin<br />

ei vielä ihan kynnet kyenneet,<br />

mutta sen jälkeen syntyi päätös, että<br />

ruvetaan tekemään töitä kohti Tokiota,<br />

39-vuotias Mylly sanoi.<br />

Mylly kilpailee ilmakiväärillä ja<br />

pienoiskiväärillä. Hän edustaa Haapajärven<br />

Ampumaseuraa, ja Haapajärveltä<br />

tulee myös henkilökohtainen<br />

valmentaja Timo Vaitiniemi.<br />

Hyvät harjoitteluolosuhteet löytyvät<br />

kotikylältä Haapavedeltä, joskin<br />

talviaikaan pienoiskiväärillä ampumiseen<br />

täytyy käydä pitämässä tuntumaa<br />

kerran kuussa 250 kilometrin<br />

päässä Jyväskylässä.<br />

– Korona-aika on ollut vaikea siinä<br />

mielessä, että en ole kohta puoleentoista<br />

vuoteen käynyt yhtään kansainvälistä<br />

kilpailua. Ilmakiväärillä<br />

en ole kilpaillut kansallisissakaan<br />

kisoissa yli vuoteen. Pienoiskiväärillä<br />

oli kesällä SM-kisat ja joitain kansallisia<br />

kilpailuja. Harjoiteltu on kyllä<br />

hyvin, Mylly totesi.<br />

Tokion paralympialaiset piti alun<br />

perin järjestää elo-syyskuun vaihteessa<br />

2020, mutta koronaviruspandemian<br />

vuoksi ne siirtyivät vuodella<br />

eteenpäin. Uudet päivämäärät kisoille<br />

ovat 24.8.–5.9.<strong>2021</strong>. l<br />

60 IT INVALIDILIITTO

Teksti Tuukka Tams/Lumilautaliitto Kuva Harri Kapustamäki/Kihu/Paralympiakomitea // liikunta ja urheilu<br />

Lumilautacrossin<br />

paralympiavoittaja<br />

Matti Suur-Hamari<br />

on kunnossa.<br />

SUUR-HAMARILLA VOITOKAS TYNKÄKAUSI<br />

PARALUMILAUTAILUN maailmancup<br />

koostui kaudella 2020–<strong>2021</strong> vain yhdestä<br />

Pyhätunturilla helmikuussa<br />

käydystä osakilpailusta. Paralympiavoittaja<br />

Matti Suur-Hamari sijoittui<br />

SB-LL2 -luokan lumilautacrosskisassa<br />

lauantaina toiseksi, ja sunnuntain<br />

toisessa kisassa hän kirkasti kakkossijan<br />

voitoksi.<br />

– Oli hieno auringonpaiste eikä keli<br />

olisi voinut parempi olla. Oli helppo<br />

keli myös Juha Haukkalalle voidella<br />

ja osui reseptit kohdilleen suoraan,<br />

Suur-Hamari kommentoi.<br />

Vaikka kausi typistyikin tällä kertaa<br />

vain kahteen kisaan, oli Suur-<br />

Hamari tyytyväinen päästyään laskemaan<br />

kisat kotikeskuksessa. Myös<br />

voitto maistui:<br />

– Hienoa oli päästä Pyhällä avaamaan<br />

ja lopettamaan kausi. Oli hieno<br />

työ sekä Pyhätunturilta että koko<br />

jengiltä, jotka olivat tekemässä tapahtumaa.<br />

Oli taas äärettömän hienoa<br />

olla täällä kisaamassa, ja toivottavasti<br />

nähdään tälle jatkoa. Kiva lopettaa<br />

kausi voittoon, ja tämä antaa paljon<br />

liekkiä ensi kauteen, sanoi Suur-Hamari,<br />

joka puolustaa lumilautacrossin<br />

paralympiakultamitaliaan vuoden<br />

päästä Pekingin talviparalympialaisissa.<br />

l<br />

Kiiverin maailmancup keskeytyi koronatartuntaan<br />

Santeri Kiiveri<br />

sai koronatartunnan.<br />

LAPPEENRANTALAISEN para-alppihiihtäjä<br />

Santeri Kiiverin maailmancupkausi<br />

päättyi koronavirustartuntaan.<br />

Kiiveri testattiin oireettomana<br />

positiiviseksi helmikuussa<br />

Itävallassa järjestettyjen maailmancupin<br />

osakilpailujen jälkeen hänen palattuaan<br />

Suomeen. Kiiveri kertoo oireiden<br />

tulleen muutaman päivän testauksen<br />

jälkeen ja olleen normaalin<br />

flunssan kaltaisia oireita, haju- ja makuaistin<br />

katoamista lukuun ottamatta.<br />

– Kaiken mahdollisen olen tehnyt<br />

kisareissuilla välttääkseni taudin,<br />

mutta siltikään en siltä välttynyt,<br />

summaa Kiiveri.<br />

Kiiveriltä jäi väliin kauden viimeinen<br />

maailmancuptapahtuma Itävallan<br />

Leogangissa. Para-alppihiihdon<br />

maailmancupin finaalitapahtuma Venäjällä<br />

puolestaan peruttiin koronapandemian<br />

vuoksi.<br />

– Suunnitelmissa olisi mennä vielä<br />

Eurooppa Cupin finaaleihin, jotka<br />

pidetään maaliskuussa Malbunissa<br />

Liechtensteinissa, muuta emme ole<br />

vielä tähän hätään suunnitelleet, sanoo<br />

Kiiveri.<br />

Maailmancupin kokonaispisteissä<br />

Kiiveri oli kauden keskeytyessä pujottelucupissa<br />

toisena. Kiiveri voitti<br />

viime kaudella pujottelucupin kokonaiskilpailun.<br />

l<br />

Teksti Ski Sport Finlandin viestintä<br />

Kuva Harri Kapustamäki/Kihu/Paralympiakomitea<br />

www.it-lehti.fi 61

TIEDOTE LIITTOÄÄNESTYKSESTÄ<br />

5.-19.11.<strong>2021</strong><br />

Invalidiliiton korkeinta päätösvaltaa käyttää liittovaltuusto, johon kuuluu 49 jäsentä.<br />

Liittovaali tapahtuu postiäänestyksenä tai sähköisenä äänestyksenä 5.-19.11.<strong>2021</strong> välisenä<br />

aikana vaalipiireittäin suoritettavalla enemmistövaalilla liittovaltuuston vahvistaman<br />

vaalipiirijaon mukaisesti. Valituiksi tulevat kustakin vaalipiiristä eniten ääniä saaneet.<br />

VAALIA varten maa on jaettu kahdeksaan<br />

(8) alueelliseen vaalipiiriin ja<br />

yhteen (1) valtakunnalliseen vaalipiiriin.<br />

Alueellisiin vaalipiireihin kuuluvat kunkin<br />

vaalipiirin paikalliset ja alueelliset<br />

jäsenyhdistykset. Valtakunnalliseen<br />

vaalipiiriin kuuluu liiton valtakunnalliset<br />

henkilöjäsenistä muodostuvat jäsenyhdistykset.<br />

Liittoäänestyksen toimeenpanosta<br />

vastaa liittohallituksen vaalikaudeksi<br />

nimeämä vaalitoimikunta.<br />

Invalidiliiton liittovaltuuston vaalijärjestyksen<br />

mukaisesti vaalitoimikunta<br />

on kokouksessaan 1.2.<strong>2021</strong> vahvistanut<br />

vaalipiirien yhteenlasketun paikkajaon<br />

(49) seuraavaksi:<br />

1. Sisä-Suomen vaalipiiri<br />

6 valtuustopaikkaa<br />

2. Länsi-Suomen vaalipiiri<br />

5 valtuustopaikkaa<br />

3. Itä-Suomen vaalipiiri<br />

6 valtuustopaikkaa<br />

4. Lapin vaalipiiri<br />

2 valtuustopaikkaa<br />

5. Lounais-Suomen vaalipiiri<br />

6 valtuustopaikkaa<br />

6. Etelä-Suomen vaalipiiri<br />

8 valtuustopaikkaa<br />

7. Oulu-Kainuun vaalipiiri<br />

4 valtuustopaikkaa<br />

8. Valtakunnallinen vaalipiiri<br />

8 valtuustopaikkaa<br />

9. Kaakkois-Suomen vaalipiiri<br />

4 valtuustopaikkaa<br />

EHDOKASASETTELU<br />

Kukin jäsenyhdistys voi asettaa liittoäänestystä<br />

varten kaksi ehdokasta sekä<br />

yhden lisäehdokkaan kultakin alkavalta<br />

101 jäseneltä seuraavasti:<br />

301 jäsentä = yksi lisäehdokas, 401<br />

jäsentä = kaksi lisäehdokasta, 501<br />

jäsentä = kolme lisäehdokasta, 601<br />

jäsentä = neljä lisäehdokasta. Ehdokkaiden<br />

määrä saa kuitenkin olla korkeintaan<br />

puolet koko vaalipiirin paikkamäärästä.<br />

Yhdistyksen ehdokasasettelu tapahtuu<br />

jäsenyhdistysten sääntöjen mukaisesti.<br />

Jäsenyhdistyksen on ilmoitettava<br />

kirjallisesti vaalitoimikunnalle ehdokkaiden<br />

nimet 12.5.<strong>2021</strong> mennessä.<br />

Ilmoitukseen on liitettävä ehdokkaan<br />

kirjallinen suostumus.<br />

Ehdokkaita voi asettaa sellainen<br />

jäsenyhdistys, joka on hyväksytty liiton<br />

jäseneksi 31.12.2020 mennessä ja<br />

yhdistys on suorittanut liiton sääntöjen<br />

mukaiset jäsenmaksut 31.3.<strong>2021</strong><br />

mennessä. Liittovaltuusto on päättänyt<br />

jättää perimättä jäsenyhdistyksiltään<br />

vuoden <strong>2021</strong> jäsenmaksut, joten kaikki<br />

jäsenyhdistykset voivat asettaa ehdokkaita<br />

vuoden <strong>2021</strong> vaaleissa. Ehdokkaan<br />

tulee olla vaalipiirin jäsenmaksunsa<br />

maksanut jäsenyhdistyksen varsinainen<br />

jäsen. Jos jäsen on vapautettu<br />

jäsenmaksusta (esim. kunniajäsen,<br />

vapaajäsen), hänet katsotaan vaalikelpoiseksi.<br />

Ehdokkuus on sitova.<br />

Ehdokkaaksi ei voi asettaa henkilöä,<br />

joka on työsuhteessa Invalidiliitto ry:hyn<br />

tai sen määräysvallassa oleviin osakeyhtiöihin<br />

tai vastaaviin.<br />

ÄÄNIOIKEUS VAALEISSA<br />

Liittoäänestyksessä äänioikeus on niillä<br />

jäsenyhdistysten varsinaisilla jäsenillä,<br />

joista on toimitettu tieto 31.5.<strong>2021</strong><br />

mennessä liiton jäsenrekisteriin ja jotka<br />

ovat täyttäneet 15 vuotta 5.11.<strong>2021</strong><br />

mennessä.<br />

Alle 15-vuotiaan vanhempi ei voi<br />

käyttää äänioikeutta lapsen puolesta,<br />

vaikka jäsenyhdistyksen omissa säännöissä<br />

näin olisi säädetty. Vaalissa voi<br />

äänestää vain oman vaalipiirin ehdokasta<br />

ja jokaisella on käytössään yksi ääni.<br />

Jos henkilö on varsinaisena jäsenenä<br />

paikallisessa tai alueellisessa sekä<br />

yhdessä tai useammassa valtakunnallisessa<br />

liiton jäsenyhdistyksessä, hän<br />

tekee vaalipiirivalinnan äänestäessään.<br />

Henkilö valitsee vaalipiirin ja valitsemansa<br />

vaalipiirin ehdokkaan.<br />

Jäsenyyksien määrästä riippumatta<br />

jokaisella on käytössään vain yksi ääni.<br />

ÄÄNIOIKEUDEN TARKASTUS<br />

Vaalitoimikunta lähettää 1.7.<strong>2021</strong> yhdistyksen<br />

äänioikeutetuista jäsenistä tarkastuslistat<br />

yhdistyksen puheenjohtajalle<br />

tarkastusta varten. Ne yhdistykset,<br />

joilla on käytössään Kilta-jäsenrekisterin<br />

tunnukset, voivat katsoa äänioikeutettujen<br />

listat suoraan Kilta-jäsenrekisteristä.<br />

Jäsen voi tarkastaa oman<br />

äänioikeutensa puheenjohtajalta ja<br />

tehdä tarvittavan oikaisuvaatimuksen<br />

yhdistyksen hallitukselle elokuun <strong>2021</strong><br />

loppuun mennessä.<br />

ÄÄNESTYSTOIMITUS<br />

Liittovaltuuston jäsenten vaali tapahtuu<br />

postiäänestyksenä tai sähköisenä<br />

äänestyksenä 5.-19.11.<strong>2021</strong> välisenä<br />

aikana. Postiäänestyksen äänestyslippu<br />

voidaan palauttaa ainoastaan postin<br />

välityksellä asianmukaisella palautuskuorella.<br />

VAALIN TULOKSEN VAHVISTAMINEN<br />

Vaalitoimikunta vahvistaa liittoäänestyksen<br />

vaalin tuloksen vaalipiireittäin<br />

marraskuun <strong>2021</strong> loppuun mennessä.<br />

Lisätietoja: vaalitoimikunnan sihteeri,<br />

vastaava järjestöasiantuntija Mirva Kiiveriltä<br />

mirva.kiiveri@invalidiliitto.fi tai<br />

044 765 0658 ja www.invalidiliitto.fi/<br />

liittovaalit.<br />

Helsingissä 1.2.<strong>2021</strong><br />

INVALIDILIITON LIITTOÄÄNESTYKSEN<br />

VAALITOIMIKUNTA<br />

Alpo Penttinen Mirva Kiiveri<br />

puheenjohtaja sihteeri<br />

62 IT INVALIDILIITTO

Liittouutiset<br />

Liittouutiset<br />

6466 Liittouutiset 61 64 68 64 61 Liittouutiset 65 Liittouutiset 67 | Henkilöuutiset 70 | 71 69 | 70 | 67 | 67 Henkilöuutiset | 69 Henkilöuutiset | 69 | 71 Toimintakalenteri<br />

| | 72 | 71 | 69 | 69 Toimintakalenteri<br />

| 71 Vihiluodon luontopolulta<br />

Pyöreitä esteet pois<br />

vuosia<br />

Iisalmen Invalidiliiton uusi<br />

Tuntemattoman<br />

puheenjohtaja Pertti<br />

sotilaan Laajalahti kuvassa ojentaa Rusetille<br />

takana myönnetyn Sopivaa luutnantti palkintoshekin työtä<br />

Kariluotoa<br />

Pirkko Justanderille,<br />

esittävä joka<br />

kaikille<br />

on yhdistyksen<br />

Mika<br />

-kampanja<br />

Julkunen, varapuheenjohtajana.<br />

opikealla eversti<br />

Karjulana alkoi INVALIDILIITON on liittovaltuuston<br />

Kauppinen, 2. varapuheenjohtaja Seija<br />

Kyösti<br />

vasemmalla<br />

luutnantti INVALIDILIITON Lehikoista muistettiin Sopivaa työtä valtuuston<br />

-kampanja roolissa kevätkokouksen käynnistyi 28. yhte-<br />

lokakuuta.<br />

kaikille<br />

Lammion<br />

Lauri Kampanjan ydessä. Qvick 70 tavoitteena vuotta täyttänyt on parantaa fyysisesti<br />

Seija vammaisten Tapani lausui valtuustolle ihmisten tun-<br />

työllisty-<br />

edessä pastoria<br />

esittävä<br />

Lappalainen. mistä. teikkaan Tsemppikaverissa Kampanja kiitosrunon. on osa urheilijat kokonaisuutta, ja<br />

KUVA jossa muut AULI Valtuuston Invalidiliiton VAALAMA tavoitteellista kokouksesta yhteistyökumppaneina<br />

lisää tavat Sopivaa seuraavassa henkilöt työtä sekä kaikille numerossa. liikuntavammaiset<br />

-konseptin<br />

liikuntaa harras-<br />

kehittelyssä lapset tsemppaavat ovat työllistymisen toisiaan ja valmennuspalvelujdostavat<br />

Tsemppikaveriparin.<br />

tuottava Spring House Oy,<br />

muo-<br />

Ammattiopisto Ammattinyrkkeilijä Spesia Oy Eva sekä Wahlström<br />

Oy. lähti monen muun tavoin<br />

Work<br />

Pilots<br />

Kampanjan mukaan Tsemppikaverihankkeeseen,<br />

alkuna on videokampanja<br />

koska Periksen kokee Unelmaduuni olevansa etuoikeutettu 10.11.<br />

saakka. ollessaan Mediavaikuttaja sellaisessa Juha asemassa, että<br />

”Peris” voi tsempata Perälä lapsia jututtaa ja siinä nuoria.<br />

Gofore – Oy:ssä Minulle työskentelevää,<br />

tsemppi tarkoittaa kykyä<br />

pyörätuolia nähdä positiivisia käyttävää puolia Tea Latvalaakin<br />

asioissa, Periksen kykyä seikkailuja oppia voi virheistään<br />

vaikeissa-<br />

seurata ja kykyä nauraa itselleen. Toisaal-<br />

”Yhdessä<br />

sosiaalisessa mediassa<br />

hashtagien tsemppi #periksenunelmaduuni<br />

olemme<br />

tukea ja #sopivaatyötäkaikille<br />

muita, sekä me-hengen raken-<br />

on myös halua auttaa ja<br />

kautta. tamista, Wahlström tuumaa Tsemppikaveri-sivustolla.<br />

työtä kaikille enemmän!”<br />

Sopivaa<br />

-kampanja Idean jatkuu esikuva ensi on amerikkalainen<br />

keväänä LÄNSI-SUOMEN www.whoirun4.com. kiertueella alueen Suomessa invalidiyhdistysten<br />

äitinä Suomea. on 9-vuotiaan kesäpäivillä lihastautia nostet-<br />

sairas-<br />

idean<br />

ympäri<br />

tiin tavan esiin Peppi-tytön esteettömyyden, äiti Pia yhdenvertaisuuden<br />

– Pepillä ja on yhteisöllisyyden<br />

ollut jo vuosia juoksija-<br />

Lemmetty.<br />

tärkeys.<br />

Kortesjärvellä pidetyssä<br />

tapahtumassa luotiin katsaus<br />

myös uudistuksen alla olevaan<br />

vammaispalvelulakiin, josta kertoi<br />

muun muassa sisäministeri<br />

Vihiluodon kyläyhdistys Kempeleessä teki<br />

EU-rahoituksen avulla kylän luontopolusta<br />

INVALIDILIITTO on aloittanut uuden<br />

liikuntavammaisia esteettömän. lapsia Oululainen ja nuoria Piia Jolla<br />

kannustavan testasi pyörätuolilla, Tsemppikaveri-kampanjan.<br />

miten hyvin<br />

kunnostetulla polulla pääsee liikkumaan. >><br />

Kevät<br />

Sisäministeri<br />

Paula Risikko<br />

oli Kortesjärven<br />

INVALIDIYHDISTYKSET tapahtumassa järjestävät<br />

runsaasti matkoja ”kotikentällään” kulttuuri-<br />

tekee<br />

tapahtumiin. Varsinkin - syntyisin teatterireissut<br />

ovat suosittuja. kertoi kesäpäivien Ylä-Savon<br />

Ylihärmästä - ja<br />

alueen yhdistykset yleisölle tekivät Kyläyhdistys mielenpainuvasia<br />

ja nuoria reissun sekä muun luoda muassa<br />

palkkaa<br />

kummi USA:ssa,<br />

tuloaan!<br />

ja olemme saaneet<br />

nuoria kesätyösetelillä<br />

Juha Juha<br />

töihin.<br />

Perälä Iisalmeen Perälä uudenlaisia<br />

vammaisia Axel Apuli (vas.)<br />

virtuaalisesti alkaneesta tuttavuudesta<br />

uskomattoman paljon iloa ja hetkiä ja iloa Apuvälinemessuille<br />

Tuntematonta arkeen. sotilasta. koskevista haravoivat Tärkeää parannetun on myös<br />

Koljonvirran mahdollisuuksia teatteriin osallistuu osallistuu<br />

henkilöitä kokea ja oik. katsomaan myös onnistumisen<br />

myös<br />

Mikko Mattlar<br />

Tampereella<br />

tsemppiä puolin ja toisin, kertoo Lemmettydiliiton<br />

viestintäjohtaja ja<br />

purkaa asenteellisia palveluista luontopolun raja-aitoja, vierustaa<br />

perjantaina perjantaina Invali-<br />

niitä viime koskevan kesäkuussa.<br />

9.11. 9.11.<br />

lainsäädännön<br />

on ja tavattavissa<br />

on tavattavissa Sinikka Rantala<br />

kertoo. lInvalidiliiton<br />

Invalidiliiton<br />

– Näin Suomessa mahdollisuuden<br />

tällaiselle hankkeelle, joka toteu-<br />

uudistamisesta.<br />

osastolla osastolla klo klo 12–14. 12–14.<br />

tetaan yhteistyössä vammaisten ja<br />

vammattomien, liike-elämän ja yhdistysten<br />

kanssa – tavoitteena on hyvä<br />

mieli sekä rikkoa vammaisuuteen liittyviä<br />

ennakkoluuloja.<br />

Tsemppikaveri yhdistää urheilijat<br />

ja lapset ensin sähköisesti: mukaan<br />

voi ilmoittautua nettilomakkeella<br />

osoitteessa www.tsemppikaveri.fi ja<br />

jokaiselle ilmoittautuneelle pyritään<br />

löytämään Tsemppikaveri mahdollisimman<br />

nopeasti.<br />

Mukaan kutsutaan liikunnasta<br />

innostuneita ihmisiä ympäri Suomen.<br />

Yrityksille tarjotaan näkyvyyttä positiivisessa<br />

valossa ja mahdollisuuksia Jäsenhankinta<br />

myös tapahtumamarkkinointiin ja<br />

yhteistyöhön muiden kumppaneiden onnistui<br />

kanssa.<br />

– Haluamme Tsemppikaveri-kampanjalla<br />

tukea liikuntavammaisia lap-<br />

Tsemppikaveri tuo liikunnan iloa<br />

”TSEMPPI ON PERIKSIANTAMATTOMUUTTA<br />

JA HALUA TEHDÄ ASIOITA PAREMMIN JA<br />

LAITTAA ITSENSÄ KOVILLE”, NYRKKEILIJÄ<br />

EVA WAHLSTRÖM TUUMAA.<br />

Paula Risikko.<br />

JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA<br />

Kulttuuri<br />

kiinnostaa<br />

Rauhaisaa<br />

Joulua!<br />

INVALIDILIITTO palkitsi Järjestöpäivillään<br />

jäsenhankintakilpailun<br />

parhaat. Yhdistyssarjan voitti<br />

Rusetti – vammaisten naisten<br />

valtakunnallinen yhdistys ry.<br />

Alle 30-vuotiaita uusia jäseniä<br />

keräsi suhteellisesti eniten Hankasalmen<br />

Invalidit ry. Kummatkin<br />

yhdistykset voittivat 1 000 euron<br />

palkinnon. ›<br />

KUVA MATTI NISKANEN<br />

www.invalidiliittonyt.fi it-lehti.fi 61<br />

65 63 61 63 6165<br />

it-lehti.fi 65<br />

it-lehti.fi 63<br />

61 63 63 61 IT IT 6-2017 63 7-2017 2-2018 IT 4-2017 63 IT 3-2017 IT 2-2017 65 7-2016 liittouutiset_kansi.indd IT 6-2016 jarkkalahto.indd 61 63 61 636163 65<br />

07/09/17 19/10/17 1.3.2018 31/05/17 12.4.2017 2.3.20 05/1 09

liittouutiset<br />

Digipelko poistuu Siilinjärvellä<br />

SIILINJÄRVELLÄ on kiinnitetty huomioita<br />

erityisryhmien digitaitojen<br />

opetukseen ja mahdollisuuteen toimia<br />

tasa-arvoisesti muuttuvassa<br />

maailmassa. Toimintaa on järjestetty<br />

yhteistyöverkoston ja vapaaehtoistoiminnan<br />

voimin jo yli 20 vuotta.<br />

Vuonna 1999 Siilinjärven Palvelutaloyhdistyksen<br />

omistaman palvelukeskus<br />

Akuliinan tiloihin rakennettiin<br />

”atk-luokka” yhdeksi osaksi keskuksen<br />

kaikille kuntalaisille avointa päivätoimintaa.<br />

Silloinen toiminnanjohtaja Leena<br />

Korhonen innosti hankkeeseen<br />

mukaan alueen yrityksiä tukemaan<br />

koneiden hankintaa ja myöhemmin<br />

niiden säännöllistä uusimista. Kansalaisopistossa<br />

alkoi samaan aikaan<br />

ensimmäinen vertaisohjaajakurssi ja<br />

atk-yhdistys Savonetti perustettiin.<br />

Vertaisohjaaja Teuvo Laitinen (oik.) neuvomassa ryhmäläisiä.<br />

Eritasoisia kursseja<br />

Nyt kansalaisopisto on hallinnoinut<br />

kaksi vuotta Opetushallituksen erillisrahoituksen<br />

turvin käynnistettyä Digipelon<br />

poistotalkoot -hanketta. Koulutukset<br />

ovat olleet eritasoisia, aivan<br />

alkeista lähtevistä tietojansa päivittäviin,<br />

puhelimen hankinnasta WhatsAppiin,<br />

kameran käytöstä kuvakirjan<br />

tekoon. Osa koulutuksista peruuntui<br />

keväällä koronapandemian vuoksi,<br />

mutta onneksi hanke sai jatkoaikaa<br />

vielä keväälle <strong>2021</strong>.<br />

Nyt kansalaisopisto ja Savonetti<br />

ovat tiivistämässä yhteistyötään entisestään<br />

tuomalla koronan vaikutusten<br />

torjunnassa tarvittavaa etäkokousvälineiden<br />

koulutusta.<br />

Saatu kurssipalaute kertoo, että<br />

koulutus on tullut todella tarpeeseen.<br />

Yli 160 siilinjärveläistä erityisryhmiin<br />

kuuluvaa on osallistunut tähän kymmeniä<br />

kursseja eri aiheista sisältävään<br />

hankkeeseen ja saanut paljon<br />

lisää rohkeutta kohdata nopeasti digitalisoituvaa<br />

maailmaa. Kaikki kurssit<br />

ovat osallistujille ilmaisia.<br />

Erityisesti kouluttaja Timo Granfelt<br />

ja hänen tuottamansa aineistot<br />

ovat saaneet jakamatonta kiitosta.<br />

Nyt kouluttajana jatkaa Pertti Pulli,<br />

joka on aikaisemmin järjestänyt mm.<br />

laajaa koulutusta aloittaville yrityksille.<br />

Hänellä on paljon kokemusta myös<br />

etäkoulutuksesta.<br />

Yhdistykset aktiivisesti<br />

mukana<br />

Erityistä tässä Digipelon poistotalkoot<br />

-hankkeessa on ollut kansalaisopiston<br />

lähestymistapa koko asiaan.<br />

Opiston rehtori Anita Heino kutsui<br />

aluksi koolle sellaiset yhdistykset,<br />

joiden jäsenet kuuluvat ehkä digipelon<br />

vaaravyöhykkeeseen kuten eläkeläis-,<br />

vammais- ja potilasyhdistykset,<br />

SPR:n ja Savonetin, joka tuottaa<br />

vapaaehtoispohjalta neuvontapalvelua<br />

erityisryhmille digiasioissa.<br />

Osallistujien rekrytointi kursseille<br />

tapahtui näiden yhdistysten kautta ja<br />

lehti-ilmoittelulla. Monille oli selkeästi<br />

paljon helpompaa lähteä hankkeen<br />

kursseille omasta yhdistyksestä<br />

jo ennestään tutun porukan kanssa.<br />

Näin on löytynyt kahden vuoden aikana<br />

hankkeeseen oikeastaan maksimaalinen<br />

määrä osallistujia, ja kukin<br />

on saanut valita juuri itselleen sopivia<br />

kursseja.<br />

Kurssitarjonta on ollut todella laaja<br />

kattaen niin perinteiset tietokoneet ja<br />

niiden käytön aivan ”aakkosista alkaen”<br />

kuin uudet älylaitteetkin (tabletit<br />

ja älypuhelimet) sekä näihin sisältyvät<br />

erityisalueet, kuten kuvien käsittely,<br />

pilvipalvelut, tekstinkäsittely ja viestintätavat.<br />

Myös henkilökohtaista<br />

tukea<br />

Savonetti – ikääntyvien ja erityisryhmien<br />

digitukeen keskittyvä vapaaehtoisjärjestö<br />

– toimii hankkeessa kahdessa<br />

roolissa. Monet savonettilaiset<br />

ovat olleet mukana kursseilla oppilaina<br />

täydentämässä omia tietojaan, ja<br />

toisaalta Savonetti tarjoaa täydennyskoulutusta<br />

ja henkilökohtaista tukea<br />

niille kurssilaisille, jotka eivät pysy<br />

opetuksen tahdissa.<br />

Savonetilla on ollut Siilinjärvellä yli<br />

20 vuotta viikoittain päivystys palvelukeskus<br />

Akuliinassa ja Vuorelan nuorisotalolla.<br />

Nyt Akuliinan piste on siirtynyt<br />

kirkonkylän kirjastolle. Näihin voi<br />

tulla isomman tai pienemmän ongelman<br />

kera saamaan ohjausta heti ja<br />

tarvittaessa myöhemminkin vaikkapa<br />

kotikäyntien muodossa. Ohjaus on<br />

maksutonta ja neuvontapisteitä on<br />

koko Pohjois-Savossa.<br />

Teksti Ahti Planman ja Leena Korhonen<br />

64 IT INVALIDILIITTO

Muistoja Savonlinnan<br />

Seudun Invalidien invakerhosta<br />

SAVONLINNAN Invalidit lähettivät ITlehteen<br />

muistoja keväältä 2019. Näitä<br />

voi nyt muistella ja ottaa ideoita<br />

kokoontumisiin sitten, kun kasvokkain<br />

kokoontuminen on taas turvallista.<br />

Tarinoita hatuista<br />

Invakerhon helmikuun kokoontumisessa<br />

pidimme ”hattupäivän”. Toimme<br />

mukanamme hattuja, kuka yhden,<br />

kuka useamman. Kerroimme tarinoita<br />

ja muistoja hattuihin liittyen. Mukana<br />

oli omia, siskon, äidin, tuttavan äidin,<br />

anopin, apen ym. hattuja. Hatut saivat<br />

aikaan mukavaa keskustelua. Oli<br />

äidin huopahattu 50-luvun loppupuolelta.<br />

Muisto hatusta valokuvassa, jossa<br />

hän istuu juna-asemalla penkillä<br />

odottaen junaa. Kyläreissulle puettiin<br />

siihen aikaan aina parasta päälle.<br />

Olkihatun kansainvälinen tarina;<br />

viininviljelijän olkihattu oli saatu<br />

eurooppalaiselta viininviljelijältä vaihtokaupassa<br />

virkattuun pipoon, jossa<br />

väreinä sininen ja valkoinen sekä<br />

kuviona Suomen liput. Kyseinen henkilö<br />

oli ehdottomasti halunnut omakseen<br />

tuon suomenlippupipon.<br />

Oli tarina miesten huopahatusta,<br />

joka oli ostettaessa kallis ja hieno.<br />

Hattu kulkeutui sitten ajansaatossa<br />

mökille. Jossain tilanteessa huomattiin,<br />

että lapset olivat laittaneet hatun<br />

lumiukon päähän. Taidettiin jonkinlaista<br />

tarkkuusammuntaakin siihen<br />

kohdistaa.<br />

Anopin huopahattu oli pelastettu<br />

viime tingassa juhannuskokosta! Mieleen<br />

muistuivat myös lättähattutarinat<br />

ym. Näytillä oli moottoripyöräilijän<br />

”kypärä” ns. lentäjän nahkainen<br />

hattu. Oli tosi kauniita naisten kesähattujakin.<br />

Virpomista ja<br />

lapsuusmuistoja<br />

Maaliskuun invakerhopäivä sattui<br />

lähelle palmusunnuntaita. Siitä saatiin<br />

idea virpomisteemaan. Kerhoon<br />

saapuneet virvottiin koristellulla vitsalla<br />

lorun myötä terveyttä toivottaen:<br />

”Virvon, varvon tuoreeks terveeks<br />

tulevaks vuodeks. Siulle vitsa miulle<br />

palkka”.<br />

Kotapäivänä lumet olivat<br />

jo sulaneet ja aurinko helli<br />

joukkoa lämmöllään.<br />

Virpomisvitsalla<br />

oli käyttöä.<br />

Tämä aihe toi mieleen mukavia<br />

muistoja lapsuuden ajoilta. Huomattiin<br />

miten perinteet ovat muuttuneet<br />

virpomisenkin suhteen. Virpominen<br />

ennen vanhaan tapahtui palmusunnuntaina,<br />

mieluimmin aikaisin aamulla.<br />

Palkka käytiin sitten noutamassa<br />

vasta pääsiäispyhinä. Palkka saattoi<br />

olla pikkupussi, jossa appelsiini, keitetty<br />

maalattu kananmuna, kolikkorahaa,<br />

joskus jopa suklaamuna. Aika<br />

muuttuu, tavat ja perinteetkin muuttuvat.<br />

Kotapäivä ja lauluja<br />

Savonlinnan Seudun Invalidit ry:n<br />

jäsenet viettivät huhtikuussa invakerhopäivää<br />

Savonlinnan seurakunnan<br />

Hirvaslahden leirikeskuksen kodalla.<br />

Makkaranpaistoa ja kahvittelua sekä<br />

jutustelua oli niin, että laulut meinasivat<br />

unohtua. Vaan kyllä sitten pari<br />

lauluakin laulettiin. Kyllä meitä taas<br />

sään suhteen onnisti. Tästä tapahtumasta<br />

taitaa tullakin meille perinne!<br />

Tykästyimme tähän tapahtumaan<br />

niin kovin, että päätimme pitää toukokuussa<br />

kevään viimeisenkin invakerhopäivän<br />

samassa paikassa omat<br />

eväät/nyyttikestiperiaatteella. Näin<br />

myös teimme ja silloinkin meitä sää<br />

suosi, auringonpaisteesta toistemme<br />

seurasta ja erilaisista herkuista saimme<br />

nauttia.<br />

Teksti ja Kuvat Pirjo Salenius<br />

www.it-lehti.fi 65

lakia ja oikeutta // Elina Nieminen, Invalidiliiton lakimies<br />

Koronapandemia on<br />

vaatinut nopeaa reagointia<br />

Covid-19-pandemia on muuttanut Invalidiliitossa<br />

merkittävissä määrin työsuunnitelmia<br />

ja tuonut jatkuvan uuden teeman,<br />

vammaisten ihmisten terveysturvallisuuden<br />

ja ihmisoikeuksien turvaamisen.<br />

Korona-aika on herättänyt valtavan tarpeen vaikuttaa<br />

vammaisten ja erityisesti riskiryhmään kuuluvien<br />

vaikeimmin vammaisten ihmisten oikeuksiin.<br />

Isossa kuvassa vammaisten oikeudet näyttäytyvät<br />

harvinaisina, pienen ryhmän omina ongelmina, jotka<br />

usein unohtuvat.<br />

Keskeinen kysymys on myös yhdenvertaisuus.<br />

Poptähti Madonna osallistui keskusteluun julkaisemalla<br />

videon, jolla hän kutsuu covid-virusta ”suureksi<br />

yhdenvertaistajaksi” (Covid is the great equalizer).<br />

Se, miten covid-virus yhdenvertaistaisi vammaisia<br />

ihmisiä, jää nähtäväksi.<br />

Kuitenkin kaikki kansalaiset joutuvat kerrankin<br />

rajoittamaan omia menemisiään ja tekemisiään ja<br />

olemaan riippuvaisempia yhteiskunnan toimista –<br />

kuten me vammaiset.<br />

Koronapandemian myötä asiat ovat kuitenkin<br />

saaneet erilaisen sävyn, nopeuden, mutta myös<br />

mahdollisuuden tuottaa asiantuntevalla vaikuttamistyöllä<br />

tuloksia, jotka usein kestäisivät vuosia,<br />

tai hallituskausia. Invalidiliitto on ollut aktiivinen<br />

ja asioihin etukäteen reagoiva. Päivittäin olemme<br />

joutuneet muuttamaan jo suunniteltuja työaikatauluja<br />

hyvinkin nopeasti. Iltapäivällä on ollut kasassa<br />

jo vaikuttamistoimintaa asiasta, josta ei ole tiennyt<br />

edellisenä päivänä.<br />

Olemme vaikuttaneet riskiryhmien huomioonottamiseen<br />

koronarokotusjärjestyksessä, sairasvakuutuslain<br />

perusteella Kelan kautta korvattaviin koronarokotusmatkoihin<br />

sekä Kelan vaativan lääkinnällisen<br />

kuntoutuksen turvaamiseen.<br />

Keväällä 2020 saimme lisäksi lisättyä<br />

henkilökohtaiset avustajat<br />

valtioneuvoksen päätökseen perustuvaan<br />

listaukseen yhteiskunnan<br />

kannalta kriittisiin toimihenkilöihin.<br />

Tämä oli tunnustus henkilökohtaisten<br />

avustajien tärkeälle<br />

ja välttämättömälle työlle. Paikalliset<br />

viranomaiset muuttivat soveltamisohjeitaan<br />

henkilökohtaisen<br />

avun osalta siten, että esimerkiksi<br />

”<br />

THL ON LUVANNUT<br />

MAALISKUUSSA<br />

TARKENTAA<br />

UUDELLEEN<br />

ROKOTUS-<br />

JÄRJESTYSTÄ.<br />

pandemian aikana omainen voi poikkeuksellisesti<br />

toimia henkilökohtaisena avustajana ja että sairaalahoitoon<br />

jouduttaessa vaikeavammaisella voi olla<br />

hoitavan tahon suostumuksella henkilökohtainen<br />

avustaja auttamassa päivittäistoimissa. Henkilökohtaisten<br />

avustajien suojavälineet todettiin välttämättömiksi<br />

ja kuntien vastuulle kuuluviksi.<br />

Olemme nostaneet julkiseen keskusteluun vaikeavammaisten<br />

ihmisten oikeuden elämään, tehohoitoon<br />

ja tähän liittyviin lääketieteellisiin hoidon<br />

rajauksiin sekä muistuttaneet vammaisten ihmisten<br />

perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisesta myös<br />

poikkeusolojen aikana. Tutkimuksen mukaan Britanniassa<br />

koronaan kuolleista 60 prosenttia oli vammaisia.<br />

Valmiuslain aikana pidimme kiinni ja vaikutimme<br />

siihen, että myös asumispalveluyksikköihin oli<br />

mahdollista jatkaa henkilökohtaisen avun palveluita<br />

ja saada lääkinnällistä kuntoutusta esimerkiksi fysioterapeuteilta.<br />

Muistutimme myös vammaisten ja pitkäaikaisesti<br />

sairaiden ihmisten oikeudesta yksilöllisistä tarpeista<br />

lähteviin toimiviin apuvälineisiin ja apuvälinepalveluihin,<br />

joiden tarve korostuu entisestään<br />

poikkeusoloissa.<br />

Olemme vaikuttaneet myös juuri voimaan tulleeseen<br />

tartuntatautilakiin.<br />

Artikkelia kirjoittaessani on vielä moni asia avoinna<br />

ja moni vielä tuloillaan. Kelan korvaamat koronarokotusmatkat<br />

odottavat lain vahvistamista. Riskiryhmien<br />

koronarokotusjärjestyksen tarkentaminen<br />

sekä henkilökohtaisten avustajien, omaishoitajien<br />

huomioiminen vaatii vielä vaikuttamistoimia.<br />

THL on luvannut maaliskuussa tarkentaa uudelleen<br />

rokotusjärjestystä.<br />

Invalidiliitto on hereillä ja valmiina<br />

puolustamaan vammaisten ihmisten<br />

oikeuksia. Erityisen tärkeää on turvata<br />

vammaisten ihmisten yhdenvertaiset<br />

oikeudet, terveysturvallisuus ja välttämätön<br />

huolenpito. YK:n vammaisyleissopimuksen<br />

11 artikla velvoittaa myös<br />

poikkeusoloissa julkista valtaa toteuttamaan<br />

kaikki tarvittavat toimet varmistaakseen<br />

vammaisten henkilöiden<br />

suojelun ja turvallisuuden vaaratilanteissa.<br />

l<br />

66 IT INVALIDILIITTO

henkilöuutiset<br />

Hei, olen Heidi Sipilä<br />

ja kokoan IT-lehteen<br />

yhdistyksistä tulevat<br />

tiedot. Voit soittaa<br />

minulle puhelinaikana<br />

ma klo 18–20<br />

numeroon<br />

040 513 1925.<br />

Voit jättää myös soittopyynnön tai<br />

lähettää sähköpostia osoitteeseen<br />

it-lehti@invalidiliitto.fi.<br />

Seuraavan lehden (3/<strong>2021</strong>)<br />

aineistot 16.3. mennessä.<br />

ONNEA<br />

HYVINKÄÄ 80 Mirja Jokinen 2.2. –<br />

70 Seija Vikström-Kauppinen 22.2. –<br />

65 Eija Leskisenoja 9.2., Päivi Kärnä<br />

27.2. – 60 Seppo Lax 6.3.<br />

HÄMEENLINNA 90 Marjatta Salonen<br />

8.3. – 80 Veijo Saarikko 28.3., Leila<br />

Grönberg 30.4. – 75 Maija Parviainen 16.4.<br />

KOTKA 90 Asta Siitari 11.3.<br />

KOUVOLA 90 Ritva Kurronen 3.4. –<br />

80 Jorma Raitonen 6.4. - 75 Pirkko<br />

Kaipanen 4.4. – 70 Jorma Kotro 6.4. –<br />

65 Leena Kirtola 9.4.<br />

KUOPIO 85 Esko Pirinen 17.3. – 75 Väinö<br />

Kinnunen 19.3., Elvi Vepsäläinen 15.4. –<br />

70 Antti Armesvuori 2.4., Jorma Linbohm<br />

11.4. – 60 Ormo Björnholm 16.3.<br />

KURIKKA 80 Juhani Huhtasaari 23.1. –<br />

75 Anita Peltola 13.2.<br />

KUUSANKOSKI 80 Liisa Salonen 1.4. –<br />

70 Irmeli Pulkka 15.3. – 65 Arja Sjöblom<br />

10.3.<br />

LOHJA 85 Eira Lehtinen 12.4. – 80 Timo<br />

Ylikangas 3.4. – 65 Rauno Hakola 4.4. –<br />

60 Kari Pelander 17.3. – 50 Jan Lindberg<br />

1.4.<br />

LOVIISA 80 Seppo Laakso 20.3., Irma<br />

Laakso 25.3.<br />

PANELIA-KIUKAINEN 80 Tuula<br />

Leppänen 26.3. – 60 Hannele Paldanius<br />

3.4.<br />

PORVOO 80 Erkki Stigell 5.3. Voitto<br />

Korhonen 7.4. – 60 Mikko Nieminen 20.3.<br />

RAUMA 80 Yrjö Karonen 2.4., Kauko<br />

Riman 7.4. – 70 Seija Ärnfors 4.4.<br />

VAASA 85 Paul Vallivuori 31.3. – 80 Risto<br />

Ruismäki 10.4. – 75 Lea Porko 14.3.<br />

VANTAA 90 Märtha Pitkänen 1.4. –<br />

75 Aatos Mäkelä 1.4. – 65 Eija Kyötikki<br />

12.4., Tuula Joutsimies 14.4. – 60 Jari<br />

Järvinen 4.4.<br />

MYYDÄÄN<br />

Kokoontaitettava sähköpyörätuoli CHO-<br />

PEYE246. Käyttämätön, hankittu 10-<br />

2020. Paino vain 26 kg. Siro ja helppokäyttöinen.<br />

Hintapyyntö 900 €. Itse maksettu<br />

1.248 €, laskudokumentti löytyy. Lisätietoja<br />

kari.halonen@pp8.inet.fi tai puh. 050<br />

305 2623.<br />

KUOLLEITA<br />

Tuomo Leino<br />

Euran Seudun Invalidit ry<br />

Anja Hakala, Marja Vainio<br />

Hyvinkään Invalidit ry<br />

Kaj Bergman<br />

Porvoon Invalidit-Borgå Invalider ry<br />

Lahja Harju, Annikki Myllymäki<br />

Vaasanseudun Invalidit- Vasanejdens Invalider<br />

ry<br />

Eira Jääskeläinen, Irja Nikrus<br />

Vihdin Invalidit, Vinvat ry<br />

IN MEMORIAM<br />

Erkki Kantonen<br />

1925-<strong>2021</strong><br />

Pitkän vapaaehtoisuran eritysliikunnassa<br />

tehnyt hienomekaanikko Erkki Kantonen<br />

Kauniaisista on kuollut 97-vuotiaana<br />

18.1.<strong>2021</strong>.<br />

Erkki Kantonen syntyi maalaistaloon<br />

Vihdissä, mutta hänen aikuistuttuaan erityisesti<br />

taitolentoharrastuksesta tuli hänen<br />

pääasiallinen<br />

työnsä<br />

vuodesta<br />

1948 alkaen.<br />

Se päättyi kuitenkin<br />

traagisesti<br />

jo vuonna<br />

1953 Kauhajoella,<br />

jossa Pilvien<br />

Huimapäät<br />

-lentosirkus<br />

esiintyi mm. Erkin taidoin. Saaduilla<br />

tuloilla tuettiin sodan lamauttamaa siviili-ilmailua.<br />

Helluntaimaanantaina 25. toukokuuta<br />

1953 kylmä, puuskittainen luoteistuuli<br />

hankaloitti toimintaa kentällä. Ensimmäisenä<br />

sooloesiintyjänä oli esittelylennon<br />

jälkeen Erkki Kantonen Bücker Bü 133C<br />

Jungmeisterillaan. Kantonen aloitti pilotpallojen<br />

metsästyksen onnistuneesti, kunnes<br />

hänen suorittaessaan jyrkkää viistokierrettä<br />

kone ei kuitenkaan ohjautunut<br />

liukukaarrolla laskuun. Meisterin laskuteline<br />

iskeytyi maahan vain hiuksenhienosti<br />

yleisömuurin takana.<br />

Kauhajoen kautta Erkki vietiin Seinäjoen<br />

keskussairaalaan, jossa onnettomuudessa<br />

ruhjoutuneet jalat jouduttiin amputoimaan.<br />

Mies sai lisäksi pysyvän selkäydinvamman.<br />

Aiheesta on tehty Harri<br />

Mustosen ohjaama dokumentti ”Tosi tarina:<br />

Pilvien huimapäät”, jossa Kantonen<br />

kertoo lentosirkuksesta yhdessä toisen<br />

jäsenen Seppo Saarion kanssa. Toiminnasta<br />

on kerrottu kattavasti vuonna<br />

1977 julkaistuissa Eero Pakarisen muistelmissa.<br />

Vammauduttuaan Eki meni naimisiin<br />

fysioterapeuttinsa Kirstin kanssa. Eki<br />

osallistui yli 20 vuoden ajan Suomen Invalidien<br />

Urheiluliiton toimintaan aktiivikilpailijana<br />

mm. uinnissa ja jousiammunnassa.<br />

Merkittävän panoksen pyörätuoliurheilun<br />

kehittämiseksi Eki teki SIU:n pyörätuolijaostossa<br />

sen puheenjohtajana 1970-80-luvuilla.<br />

Hänen onnistui yhdessä ns. mimmiliigan<br />

kanssa järjestämään varainhankintaa<br />

mm. Kanadan ja Hollannin paralympialaisiin<br />

1976 ja 1980. Lisäksi hänen johtamansa<br />

jaosto julkaisi Suomen ensimmäistä<br />

vammaisurheilulehteä Käsivoimin<br />

10 vuoden ajan. Vielä eläkkeellä Eki osallistui<br />

kilpatuolillaan maratonajoihin mm.<br />

Jyväskylässä ja Porvoossa.<br />

Voitto Korhonen<br />

Porvoo<br />

www.it-lehti.fi 67

henkilöuutiset<br />

IN MEMORIAM<br />

Jarl Olof Ekblom<br />

8.7.1941 – 18.12.2020<br />

Vahva vaikuttaja<br />

ja vapaaehtoistoiminnan<br />

pitkän linjan<br />

mies on<br />

poissa. Olof,<br />

”Olle”, ”Pappa”<br />

Ekblom,<br />

syntyi Pernajan<br />

koululla<br />

maanviljelijäperheeseen<br />

yhdeksän vuotta Marita-siskoa<br />

myöhemmin. Olle yritti jo pienenä olla<br />

mukana eri töissä perheen maatilalla, jossa<br />

oli lehmiä ja hevosia. Maitoa myytiin<br />

naapureihin ja meijeriin.<br />

Yrittäjyys oli nuoren miehen mielessä<br />

jo varhain. Ensimmäinen, oma Ford-merkkinen<br />

traktori Ollella oli 15-vuotiaana. Varsinainen<br />

yrittäjyys alkoi 1960-luvulla tekemällä<br />

traktoritöitä yksityisyrittäjänä Loviisan<br />

kaupungille. Samoihin vuosiin mahtui<br />

omakotitalon rakentaminen, perhe ja kaksi<br />

lasta. Myöhemmin hän sai kolmannen lapsen<br />

ja tämä uusperheen myötä teini-ikäiset<br />

sisarukset.<br />

Kansakoulussa koululääkärin tarkastukseen<br />

osallistunut helsinkiläinen lastenlääkäri<br />

kiinnitti huomion 11-vuotiaan pojan<br />

lihassairaille tyypilliseen kävelytyyliin, kysyen<br />

kauanko hän on kävellyt noin. Lihasvoimia<br />

hitaasti heikentävästä, harvinaisesta<br />

sairaudesta, kerrottiin Famulle ja Farelle.<br />

Vanhemmat eivät 1950-luvulla vain<br />

tyytyneet kuulemaansa, vaan Fare matkusti<br />

Ollen kanssa Ruotsiin hakemaan lisätietoa<br />

sairaudesta. Sairauden olemassaolo<br />

ei vaikuttanut Ollelle mieluisten<br />

traktorihommien tekoon. Hän kertoi kehittäneensä<br />

itselleen erilaisia apuvälineitä ja<br />

keinoja nousta traktorin pukille lihassairauden<br />

edetessä.<br />

Olle otti liikkumisen apuvälineeksi manuaalisen<br />

pyörätuolin 1974. Tulevaisuutta<br />

yrittäjänä oli suunniteltava uudesta pyörätuolinäkökulmasta.<br />

Pyörätuoli ei Ollelle<br />

tarkoittanut työkyvyttömyyseläkeläisen<br />

boccia- tai keilakerhoa.<br />

Päätös hakeutua Kolmirannan invalidien<br />

kauppakouluun uudelleenkoulutukseen<br />

käynnisti toisen jakson Ollen elämässä.<br />

Merkkiuskollisena hän ajoi Ford Taunuksella<br />

viikoittain Loviisa–Espoo-väliä.<br />

Vuonna 2015 hän sai Autoliiton kunniakirjan<br />

pitkäaikaisesta jäsenyydestä. Opiskelu<br />

kiinnosti ja jatkui Järvenpäässä, Invalidiliiton<br />

kauppaopistossa. Olle valmistui uuden<br />

oppilaitoksen ensimmäiseltä kurssilta laskentatoimen<br />

merkonomiksi 31.5.1981.<br />

Omassa elämässä koettua fyysisten<br />

voimavarojen heikkenemistä seurasi syventyminen<br />

pohdiskelemaan asioita, joilla<br />

on merkitystä erityisryhmien ja erityisesti<br />

liikuntarajoitteisten ihmisten elämään.<br />

Käpylän kuntoutuskeskuksessa ollessaan<br />

Olle sai kipinän perustaa Itä-Uudellemaalle<br />

oman yhdistyksen. Niinpä hän oli vuonna<br />

1979 perustetun Loviisan seudun Invalidit<br />

– Lovisanejdens Invalider ry:n perustajajäsen<br />

ja jäsen numero yksi. Hänestä<br />

tuli yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja.<br />

Olle sai viirin numero kuusi yhdistyksen<br />

20-vuotisjuhlassa.<br />

Merkonomiksi valmistuttuaan Olle<br />

muutti asumaan pääkaupunkiseudulle, toteuttaen<br />

vielä yrittäjäunelmansa perustamalla<br />

Oy Olof Ekblom Ab Samhab -nimisen<br />

apuvälineyrityksen, josta jäi eläkkeelle<br />

65-vuotiaana. Olle toimi aktiivisena vaikuttajana<br />

monessa järjestössä. Tämä työ<br />

perustui omiin elämänkokemuksiin, etenevän<br />

lihassairauden kanssa, selviytymisestä<br />

”omin voimin” sekä vertaisystäviä kuunnellen<br />

kerättyihin kokemuksiin.<br />

Olle oli perustamassa vuonna 1982<br />

Helsingin seudun lihastautiyhdistystä, jonka<br />

hallituksessa hän oli 2000-luvulle asti.<br />

Hän toimi myös yhdistyksen ruotsinkielisenä<br />

yhdyshenkilönä. Usean vuoden Olle<br />

oli mukana asiantuntijajäsenenä ruotsinkielisen<br />

vammaisjärjestön FMA:n hallituksessa<br />

sekä venekerho Skipperin toiminnassa.<br />

Hengityslaitepotilaat ry:n hallitukseen<br />

Olle valittiin 1990-luvulla, kun sähköpyörätuolin<br />

lisäksi hänen apuvälineekseen tuli<br />

hengityskone. Vantaan vammaisneuvostoon<br />

hänet valittiin vuonna 1991 ja sen rakennustyöryhmään<br />

vuonna 2000. Vantaan<br />

Invalideissa hän vaikutti vuodesta 2014.<br />

Kaikki Ollen tuntevat muistamme hänen<br />

sydämestä tulevan hymynsä sekä<br />

rauhallisen, harkitsevan lähestymistavan<br />

asiaan kuin asiaan. Jokaiselle löytyivät<br />

kauniit sanat. Ollen rikas elämä päättyi<br />

79-vuotiaana. Rakasta Pappaa jäivät ikävoimään<br />

puoliso, viisi lasta ja seitsemän<br />

lastenlasta sekä sukulaiset ja ystävät.<br />

Liisa Rautanen<br />

Järjestöneuvos,<br />

Olofin pitkäaikainen ystävä<br />

IN MEMORIAM<br />

Marja Vainio 1953–2020<br />

Marja Vainiota kaivataan Hyvinkään Invalideissa.<br />

Marja Vainio menehtyi yllättäen<br />

11.12.2020. Hän oli syntynyt 26.1.1953,<br />

ja oli kuollessaan 67-vuotias. Marja Vainio<br />

liittyi Hyvinkään Invalideihin huhtikuussa<br />

2008 ja toimi aktiivisesti yhdistyksessä<br />

monissa eri tehtävissä.<br />

Sosiaalinen ja huumorintajuinen Marja<br />

sai jäsenten luottamuksen yhdistyksen<br />

hallituksen jäsenenä, taloudenhoitajana,<br />

järjestäessään arpajaisia tai vetäessään<br />

keilailuryhmää. Hän toimi myös Tuettujen<br />

lomien suunnittelijana ja vastuuhenkilönä.<br />

”Toimelias nainen”, sanoivat ystävät.<br />

Marja Vainio edusti Hyvinkään Invalideja<br />

Vaje ry:n ja Hyvinkään Yhdistykset<br />

ry:ssä hallituksen jäsenenä. Hänellä ei ollut<br />

tapana korostaa itseään, mutta teki<br />

tiukkoja kysymyksiä silloin, kun tarve vaati.<br />

Viime syksynä toimiessaan Hyvinvointilomien<br />

järjestäjänä ja matkanvetäjänä<br />

Marja otti huomioon jokaisen jäsenen toiveet<br />

ja auttoi lomailijaa, joka tarvitsi apua.<br />

Yhdistyksen jäsenet kaipaavat Marja<br />

Vainiota, samoin kuin hänen perheensä,<br />

joka oli Marjalle kaikkein tärkein asia elämässä.<br />

Pirkko Kilpeläinen<br />

Seija Lehto<br />

Hyvinkään Invalidit Ry<br />

IN MEMORIAM<br />

Heidi Rekola<br />

1954 Tottijärvi-2020 Nokia<br />

Tammikuun alkupäivinä saimme kuulla<br />

surullisen viestin Heidi Rekolan menehtymisestä<br />

syöpään uudenvuodenaattona.<br />

Heidi vammautui 16-vuotiaana ja liittyi<br />

tämän jälkeen Nokian Invalideihin<br />

13.12.1970. Vuosien 2006–2018 aikana<br />

Heidi toimi yhdistyksessä aktiivisesti monissa<br />

tehtävissä mm. sihteerinä, hallituksen<br />

varapuheenjohtajana sekä yhdistyksen<br />

puheenjohtajana.<br />

Yhdistyksen jäsenet muistavat hänet<br />

positiivisena ja aktiivisena ihmisenä. Hän<br />

piti kaikkia ihmisiä tasa-arvoisina toimintakyvystä<br />

huolimatta. Hänellä oli paljon ideoita<br />

toiminnan kehittämiseksi ja jäsenistön<br />

aktivoimiseksi. Hän kannusti yhdistyksen<br />

jäseniä myös koulutuksiin ja oli itsekin innokas<br />

kurssien kävijä.<br />

68 IT INVALIDILIITTO

toimintakalenteri<br />

Heidin sydäntä lähellä oli Invalidiliiton<br />

naistyöryhmän työ. Hän tuli työryhmään<br />

1998. Heidi osallistui mm. 1999<br />

Norjan kansainväliseen naisten kongressiin<br />

Tromssassa. Hän oli aktiivinen myös<br />

EU-Sokrates-hankkeessa, jonka teemana<br />

oli Vammaisten naisten täysivaltaistuminen.<br />

Hankkeessa olivat mukana Invalidiliitto<br />

ja Ruotsin sekä Romanian vastaavat<br />

järjestöt. Sokrates-päätösseminaari oli<br />

Bukarestissa 2001.<br />

Heidi ystävystyi Invalidiliiton naistyöryhmän<br />

puheenjohtaja Pirjo Auerin kanssa.<br />

Heistä tuli lyömätön tiimi. He osallistuivat<br />

naisten leirien, aktiivilomien ja eri<br />

tapahtumien vetämiseen ja ohjelman tuottamiseen.<br />

Kurssit olivat aina täynnä. Vaikka<br />

Heidi ei itseään nostanut esille, hänellä<br />

oli aina ideoita ja ajatuksia. Hän oli näillä<br />

leireillä joko luennoitsijana tai kurssin vetäjänä.<br />

Heidi ja Pirjo laativat myös materiaaleja<br />

naisten ryhmien vetäjille. Heidi oli<br />

myös Rusetin – Vammaisten naisten valtakunnallisen<br />

yhdistyksen jäsen.<br />

Heidi Rekola toimi aktiivisesti myös<br />

Invalidiliiton liittohallituksessa vuosina<br />

2006-2020. Invalidiliiton liittohallitus<br />

myönsi vuonna 2007 Heidi Rekolalle kultaisen<br />

ansioplaketin rintamerkkeineen.<br />

Ansioplaketti on liiton korkein huomionosoitus<br />

yhdistyksen varsinaiselle jäsenelle,<br />

jonka aktiivinen toiminta on edistänyt<br />

vammaisten ihmisten oikeuksien edistämistä<br />

ja joka on toiminut yhdistyksen johtotehtävissä<br />

pitkään. Hän sai myös tasavallan<br />

presidentin myöntämän Suomen<br />

Valkoisen Ruusun ansioristin vuonna 2013<br />

Muistamme Heidi Rekolaa lämmöllä.<br />

Nokian Invalidit ry sekä Pirjo Auer &<br />

Marja Pihnala<br />

IHMEMAASSA<br />

Saanut talvi on vallan,<br />

maa peitteen lumisen<br />

mä kuljen nyt keskellä suurten kinosten,<br />

valtavain valkeittein hankien, vilkuilen<br />

huurretta pensaitten ja kankeitten ylpeitten<br />

oksien.<br />

Astellen päällä kuuraisen kimmellyksen<br />

katselen luontoa jähmeää ja tätä kaikkea<br />

ihmetellen<br />

- kuin suuri on muutos mi muutti sen,<br />

aatos käy nyt luo päiväin toisien..<br />

- kas tässä on loistaneet kukkaset,<br />

tuossa on hehkunut kirsikkapuu,<br />

kukkunut suvella käen suu.<br />

Ollut on valkeaa toisenlaista,<br />

ollut on ihanaa, ollut on<br />

yötöntä yötä,<br />

ollut on paistetta, aaltojen loisketta<br />

nurmea nukkaista, tuoksua kukkaista.<br />

Vaan jäätynyt aallon kultainen loiske,<br />

loppunut kesän hellivä kuiske,<br />

siks ihmetys on rinnassain kumma<br />

kun tuota mä mietin kuinka voi olla..<br />

sama paikka ja maa?<br />

- Nyt haasta ei muu kuin hiljaisuus tumma,<br />

toki kaunis on taivaitten tähtien summa,<br />

ne kirjavaa valoaan loistelee,<br />

kuu kelmeä yötämme valaisee,<br />

maa piskuinen se kulkee vain taivaan vanaa,<br />

ikiaikaista kierrostaan ellipsirataa.<br />

Suvi H.<br />

ETELÄ-SUOMI<br />

ESPOON INVALIDIT ESPIN RY<br />

Virtuaalikahvilatapaamiset klo 14 su<br />

14.3., 11.4., 16.5. ja 6.6. Virtuaalikahvilan<br />

emäntänä toimii Aija Tarkiainen ja ne pidetään<br />

Skypessä. Ilm. Pirkko Kuusela, pirkko.kuusela@gmail.com.<br />

ESPIN RY:n kevätkokous<br />

la 24.4. klo 14. Sääntömääräinen<br />

kevätkokous etänä Skypessä. Ilm. 21.4.<br />

mennessä Pirkko Kuusela, pirkko.kuusela@gmail.com.<br />

Tietovisa to 8.4. klo 14, Tilaisuuden<br />

vetäjänä toimii Helena Paimela,<br />

Ilm. Pirkko Kuusela, pirkko.kuusela@gmail.<br />

com. Sambicista lisätietoja ja ilm. Kristina<br />

Bjugg p. 040 577 3398 tai kitti.bjugg@hotmail.fi.<br />

Seuraa myös jäsentiedotetta.<br />

HELSINGIN INVALIDIEN YHDISTYS RY<br />

Toimiston osoite: Voudintie 6, 00600 Helsinki.<br />

Internet-sivut: www.hiy.fi. Toimisto<br />

puh. 09 7206 240, s-posti: toimisto@<br />

hiy.fi. Toimisto auki ma–pe klo 09–15. Sähköposti<br />

muotoa etunimi.sukunimi@hiy.fi.<br />

Pj. Kristiina Karhos puh. 050 463 5732, s-<br />

posti: pj.hiy@hiy.fi. Toiminnanjohtaja Pirjo<br />

Virtaintorppa, ti-pe puh. 09 7206 2415.<br />

Kerhojen ja ryhmien toiminta alkaa vasta<br />

kun viranomaisohjeet sen sallivat. Ota yhteys<br />

toimistoon ja tarkista alkaminen, kun<br />

rajoitustoimet Helsingin alueella muuttuvat:<br />

toimisto@hiy.fi tai puh. 09 720 6240.<br />

HIY on järjestänyt etätuolijoogaa ja etätuolijumppaa.<br />

Tallenteet voi katsoa<br />

www.hiy.fi. HIY:n sääntömääräinen kevätkokous<br />

la 24.4. klo 13 Voudintie 6, Helsinki.<br />

Kokouksessa käsitellään 6§:n mukaiset<br />

kevätkokousasiat ja valitaan yhdistyksen<br />

ehdokkaat Invalidiliiton liittovaltuuston<br />

vaalia varten. Suositellaan etäosallistumista.<br />

Virallinen osallistuminen on mahdollinen<br />

tietoliikenneyhteyksin. Pakollinen<br />

ennakkoilmoittautuminen viim. 18.4. toimisto@hiy.fi<br />

/ puhelimitse: 09 7206 240.<br />

Tervetuloa!<br />

HYVINKÄÄN INVALIDIT RY<br />

Koronatilanteen vuoksi toimintamme ovat<br />

toistaiseksi tauolla, etätapaamiset jatkuvat.<br />

Lisätietoja: Aamupostin ja Hyvinkään<br />

Viikon Yhdistykset-palsta, kotisivumme<br />

www.hyvnva.fi ja facebook sekä pj. Päivi<br />

p. 044 290 3693. Ke 31.3. klo 17-19 toimintaesteisten<br />

vertaisryhmä Toive kokoontuu<br />

etänä (https://onnensilta.whereby.com/kaarisilta),<br />

teemana “Hyvä hoito”.<br />

Lisätietoja toive.hyvinva@gmail.com.<br />

JÄRVENPÄÄN SEUDUN INVALIDIT RY<br />

Kevätkokous ti 27.4. klo 15 Sahan koululla,<br />

Puistotie 83. Esillä sääntömääräiset<br />

asiat ja hallituksen esitys liittovaltuuston<br />

ehdokkaista. Mahdolliset muutokset pandemiaan<br />

liittyen ilmoitamme paikallislehdissä<br />

ja nettisivuillamme. Kahvitarjoilu.<br />

Tervetuloa kokoukseen !<br />

LOHJAN SEUDUN INVALIDIT RY<br />

Ke 31.3 klo 17-19 kerho Punakanelissa,<br />

Suurlohjankatu 21-23 Lohja. Teema tarkentuu<br />

myöhemmin sekä huomioon ottaen<br />

koronatilanne. Tarkemmat tiedot paikallislehtien<br />

järjestöpalstoilla ja kotisivuillamme<br />

sites.google.com/site/lohjainva/.<br />

VANTAAN INVALIDIT RY<br />

Maaliskuu: Torstaisin askartelu klo 13-15.<br />

Torstaisin sisäboccia klo 17-19 Kuusikon<br />

koululla. Tiistaisin istumalentopallo & sisäboccia<br />

klo 17:30–19:30 Kuusikon koululla.<br />

Ke 31.3. hengellinen piiri klo 13-14:30.<br />

Vieraana Sari Hartikka. Huhtikuu: Torstaisin<br />

askartelu klo 13-15. To 1.4. curling klo<br />

17-19 Kuusikon koululla. Ti 6.4. Länsi-Vantaan<br />

jaosto klo 16:15–18:15 Myyrinkodissa.<br />

Ti 6.4. ja 13.4. istumalentopallo & sisäboccia<br />

klo 17:30–19:30 Kuusikon koululla.<br />

To 8.4. ja 15.4. sisäboccia klo 17-19<br />

Kuusikon koululla. ke 14.4. jäsenilta klo<br />

18-20. Toimisto järjestää.<br />

SISÄ-SUOMI<br />

HANKASALMEN INVALIDIT RY<br />

Koronatilanteen salliessa seuraava keilaus<br />

on ti 16.3. Revontulessa klo 12.<br />

www.it-lehti.fi 69

toimintakalenteri<br />

TAMPEREEN SEUDUN INVALIDIT RY<br />

Tampereen Seudun Invalidit ry:n sääntömääräinen<br />

kevätkokous ma 25.4. klo<br />

17 Liisan Salissa, osoitteessa Kuninkaankatu<br />

36 B, 33200 Tampere. Kokouksessa<br />

käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle<br />

määräämät asiat ja valitaan ehdokkaat<br />

liittovaltuustoon. Kokoontumiskiellon vallitessa<br />

voi osallistua etänä Teams-yhteyden<br />

avuilla. Tämän johdosta vaaditaan ilmoittautuminen<br />

viim. 14.4. mennessä tsiry.postigmail.com.<br />

Kahvitarjoilu klo 16.30.<br />

Hallitus. Aitorannan mökki- ja huonevarauksia<br />

otetaan vastaan ke 24.3. klo 10-<br />

13, puh. 045 117 3730, sähköpostitse tai<br />

toimistolla. Kesäkausi la 22.5.-la 4.9.<br />

LOUNAIS-SUOMI<br />

HARJAVALLAN SEUDUN INVALIDIT RY<br />

Toimisto avoinna ma-ti klo 9-14, puhelin<br />

044 087 7020. Pj. Liisa Leppäkorpi 050<br />

369 6234, vpj. Reijo Pajula 040 073 8262.<br />

Yhdistys toimii koronan sallimissa rajoissa.<br />

Kevätkokous ma 12.4.klo 15 koulukeskuksen<br />

ruokasalin viereisessä kabinetissa.<br />

Esillä sääntöjen määräämät asiat<br />

kuten vuosikertomus ja tiliasiat. Lisäksi<br />

liittovaaliehdokkaiden valinta. Kahvitus alkaa<br />

klo 14.30. Tervetuloa! Askartelukerho<br />

ti klo 12 toimistolla. Pelikerho toimistolla<br />

ma klo 12. Boccia ti klo 13.30-15.30<br />

Vinnaressa. Tietoa yhdistyksen ajankohtaisesta<br />

toiminnasta saa toimistosta, kotisivuilta<br />

http://www.hsinva,fi sekä Sydän-<br />

Satakunta-lehdestä. Toimistolla myynnissä<br />

adresseja (10 e), pinssejä ja askartelukerhon<br />

tuotteita.<br />

EURAN SEUDUN INVALIDIT RY<br />

Edelleen toiminta keskeytyksissä. Seuratkaa<br />

Alasatakunta-lehteä.<br />

NOORMARKUN SEUDUN INVALIDIT RY<br />

Kevätkokous pidetään 7.4. Noormarkussa<br />

Seurakuntatalolla klo 18.30. Kokouksessa<br />

käsitellään sääntöjen määräämät<br />

asiat. Lisäksi valitaan vuodelle <strong>2021</strong> puheenjohtaja,<br />

varapuheenjohtaja ja hallitus.<br />

Päätetään vuoden <strong>2021</strong> jäsenmaksun<br />

perimisestä. Ilm. Laurille 30.3. mennessä<br />

puh. 040 563 3286 koronatilanteen järjestelyjen<br />

vuoksi. Yhdistyksen adresseja<br />

myyvät Aili Kurppa puh. 040 779 3127,<br />

Liisa Suominen puh. 050 466 0832, Hilkka<br />

Leppänen puh. 0400 887284, Lauri Levo<br />

puh. 040 563 3286, Raimo Virta puh.<br />

0500 539 995, Marja-Liisa Korkeamäki<br />

puh 050 303 3330 ja K-market Noormarkku.<br />

PORIN SEUDUN INVALIDIT RY<br />

Toimisto Pohjoispuisto 1, 28100 PORI<br />

puh. 02 633 4024 porin.seudun.invalidit@<br />

dnainternet.net, porinseuduninvalidit.yhdistysavain.fi.<br />

Toimisto avoinna joka kuukauden<br />

ensimmäinen ja kolmas tiistai klo<br />

11-14. Varsinainen yhdistystoiminta on<br />

tauolla niin kauan, kun koronan vuoksi kokoontumiset<br />

sallitaan. Jäsenkirje ja lasku<br />

lähetetään Invalidiliiton Kiltarekisterin<br />

kautta maaliskuulla ja jäsenmaksun voi<br />

edelleen maksaa toimistolle tiistaisin yllä<br />

mainittuina päivinä. Oikein hyvää ja aurinkoista<br />

kevättä kaikki jäsenet! Saa soitella,<br />

jos jokin asia askarruttaa! Terveisin Soili<br />

Haanpää/Hallitus<br />

RAISION SEUDUN INVALIDIT RY<br />

Vuoden <strong>2021</strong> hallitus: pj Helena Sorvisto,<br />

varapj Jussi Syrjälä, jäsenet Terttu Pajukoski,<br />

Aila Pihlaja, Markku Santavuori,<br />

Mariitta Hyvönen, Raija Vainio, Anto Virta,<br />

Eino Lehtonen. Kevätkauden toiminta jatkuu<br />

heti, kun koronapandemia ja kokoontumisrajoitukset<br />

sen sallivat. Kerhot kuukauden<br />

toinen ja neljäs ma. Maanantaisin<br />

myös kuntosali T:sin vesivoimistelu, uinti<br />

ja sauna. Pe Tornilassa käsityökerho 14-<br />

17 Boccia 15-16. Pelikerho pe 10- Kevätkokous<br />

26.4. klo 13 SRK-talolla. Tarkemmat<br />

tiedot Rannikkoseutu-lehdessä.<br />

RAUMAN INVALIDIT RY<br />

Toimistomme os. Aittakarinkatu 1 on auki<br />

ti klo 9-11 ja ke klo 13-15, toimisto on suljettu<br />

aina kuun 1. ke. Jäsenasioissa soita<br />

p. 050 433 4954. Muistathan ilmoittaa<br />

muuttuneen puhelinnumerosi jäsenvastaavalle.<br />

Jäsenistöllä on nyt mahdollisuus<br />

lainata toimistolta uudehkoja kirjoja, joita<br />

olemme saaneet lahjoituksena. Halutessasi<br />

voit lahjoittaa lisää pieniä eriä lainattavaa.<br />

Emme kuitenkaan vastaanota vanhoja<br />

ullakolta kaivettuja kirjoja vaan nimenomaan<br />

uudehkoja romaaneja. Kiinnostaisivatko<br />

aikakauslehdet? Kerro, minkä<br />

alan lehtiä mieluusti lukisit (puutarha,<br />

käsityöt, sisustus, autot..). Lisätietoja saat<br />

Anniinalta p. 040 524 5721. Tarkemmat<br />

tiedot toiminnastamme löydät Raumalaisen<br />

yhdistyspalstalta sekä www.raumaninvalidit.fi<br />

SALON INVALIDIT RY<br />

Kerhot ja kuntosalit toteutuvat jos ei korona<br />

ajoituksia. Seuraa yhdistyksen nettisivuja<br />

ja Salonjokilaakson ilmoituksia.<br />

Tiistaikerho klo 16-19 Leirirannassa. Salon<br />

Urheilutalolla ke klo 11.30-13, boccia<br />

ja curling. Salihallin kuntosali pe klo<br />

11-12.30. Salon Invalidien kevätkokouksen<br />

aika muuttunut: 13.4. klo 16.30 Leiriranta<br />

Muurla.<br />

TURUN SEUDUN INVALIDIT RY<br />

Toimisto avoinna ti ja ke klo 9-14 Asesepänkatu<br />

1, 20810 TURKU puh: 044<br />

985 9085 (ti ja ke klo 9-14). Pj. Pentti Porema<br />

0400 787 180 tai pentti.porema@<br />

gmail.com, toimisto@turunseuduninvalidit.fi,<br />

www.turunseuduninvalidit.fi. Tilinumero:<br />

FI67 5710 9720 0599 15. Yhdistys<br />

toivoo vapaaehtoisia lipaskerääjiä ilmoittautumaan<br />

huhtikuussa pidettäviin kuntavaaleihin<br />

pj. Pentti Poremalle 0400 787<br />

180. Ennakkoäänestys 7-13.4. ja varsinainen<br />

äänestyspäivä on 18.4. Kuntavaalit<br />

ja niistä saatava tuotto on tärkeä tulonlähde<br />

yhdistyksellemme. Turun Seudun<br />

Invalidit ry hallitus siirsi sääntömääräisen<br />

syyskokouksen ajankohtaa koronatilanteen<br />

ja sen myötä tulleiden viranomaismääräysten<br />

vuoksi. Tällä toimella Turun<br />

Seudun Invalidit ry hallitus haluaa taata<br />

kaikkien jäsentensä turvallisuuden. Seuraamme<br />

tilannetta ja tiedotamme uudesta<br />

kokousajankohdasta sääntöjen määräämässä<br />

ajassa, vähintään kaksi viikkoa ennen<br />

kokousta. Vaikeavammaisten toimikunnan<br />

kokoontumistiedustelut Päivi<br />

Holm puh. 044 0505 750 tai holm.paivi@<br />

gmail.com. Kirjallisuuspiiri toimistolla<br />

ma klo 18 yhteistyössä Martinrantaseuran<br />

kanssa. Seuraava tapaaminen 12.4. klo<br />

18. Tiedustelut Sirpa Kumlander puh. 050<br />

5928 360 tai sirpa.kumlander@outlook.<br />

com. Lomakodilla vuokrattavana asuntovaunupaikkoja.<br />

Tiedustelut toimisto puh.<br />

044 985 9085 tai toimisto@turunseuduninvalidit.fi.<br />

Yhdistys vuokraa toimitilojensa<br />

yhteydessä olevaa sauna- ja kokoustilaa.<br />

Jäsenille 30 %:n alennus. Varaukset<br />

toimistolta. Amputaatioryhmä kokoontuu<br />

yhdessä Suomen Amputoidut ry:n<br />

kanssa. Tiedustelut Hannu Huotari puh.<br />

0400 516 652 tai hannu.huotari@pp2.<br />

inet.fi. Ryhmien kokoontumisajat ilmoitetaan<br />

yhdistyksen nettisivuilla www.turunseuduninvalidit.fi<br />

ja Turun Sanomissa sekä<br />

Kaarina-lehdessä<br />

70 IT INVALIDILIITTO

toimintakalenteri<br />

KAAKKOIS-SUOMI<br />

KOUVOLAN SEUDUN INVALIDIT RY<br />

Seuraa yhdistyksen tapahtumia www.ksiry.net<br />

sekä Kouvolan Sanomien järjestöpalstalta.<br />

Liikuntavuorot: boccia ke klo<br />

15.30–17 ja lentopallo pe klo 15–16.30,<br />

Kaunisnurmen koulun liikuntasalissa<br />

osoitteessa Pajaraitti 10, 45100 Kouvola.<br />

Kuntosalivuorot to klo 16– 17, Kouvolan<br />

Lyseon lukion kuntosalilla osoitteessa Palomäenkatu<br />

33, 45100 Kouvola. Kaikessa<br />

toiminnassamme seuraamme koronarajoituksia.<br />

Vertaistukiryhmä Ihanaiset<br />

joka kuukauden ensimmäinen ti. Kokoontumispaikka<br />

ilm. erikseen.<br />

LAHDEN SEUDUN INVALIDIT RY<br />

Toimisto LINK Lahden Järjestökeskus Hämeenkatu<br />

26 a 3. krs, 15140 Lahti. Päivystys<br />

kuukauden 1 ti klo 15-16 Huom! puh<br />

040 752 1144. Puheenjohtaja Pirkko Vaittinen<br />

0400 551 884. Neuvontapuhelin<br />

ma klo 15-16 puh. 0400 551 884. Askartelukerho<br />

kevätkaudella parillisten viikkojen<br />

torstaisin. Kevätkokous 20.4. klo<br />

15.30 kahvitarjoilu klo 15. Käsitellään tilinpäätös<br />

ja toimintakertomus vuodelta<br />

2020. Nimetään ehdokkaat Invalidiliiton<br />

liittovaltuustoon.<br />

ITÄ-SUOMI<br />

Savonlinnan Seudun Invalidit ry järjestää<br />

Itä-Suomen alueen aluetapahtuman<br />

”Luonnonhelmassa kartanolla” pe-su 11.-<br />

13.6. Kartanohostel AnnaCatharina, Juvolantie<br />

1353, 57310 Savonlinna. www.<br />

annacatharina.fi. Sitova ilmoittautuminen<br />

(myös päiväkävijät la 12.6.) tapahtumaan<br />

21.5. mennessä, paikkoja on rajoitetusti<br />

(50). Alueella voi yöpyä myös omassa<br />

asuntoautossa tai –vaunussa, paikkoja 3-4<br />

kpl. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä,<br />

enintään 8 osallistujaa/yhdistys.<br />

21.5. jälkeen voi kysellä paikkoja ilman yhdistyskiintiötä.<br />

Ilmoitathan liikuntarajoitteesi<br />

ja ruoka-allergiasi. Sähköpostitse<br />

inva.savonlinna@suursaimaa.com Puhelimitse<br />

044 051 4093. Hinta 71 €/hlö/2 vrk<br />

(2 yötä), lisäksi jos osallistut risteilylle su<br />

13.6. risteilyn hinta on 10 €/hlö. Maksu risteilystä<br />

paikan päällä. Petivaatteet ja kylpypyyhe<br />

kuuluvat hintaan (oma kasvopyyhe<br />

mukaan). Oma asuntoauto tai –vaunu,<br />

yöpymisen hinta 1. hlö 57 €/hlö/2 vrk (sis.<br />

vaunupaikan + sähkön), 2. hlö, 3.hlö 41 €/<br />

hlö/2 vrk, lisäksi jos osallistut risteilylle su<br />

13.6. risteilyn hinta on 10 €/hlö. Maksu risteilystä<br />

paikan päällä. Päiväkävijät la 12.6.:<br />

lounas 11 €, päiväkahvi 5,50 €, päivällinen<br />

15,50 €, yhteensä 32 €. Maksu näistä paikan<br />

päällä. Huomioidaan koronan vuoksi<br />

suositukset tapahtumien järjestämisestä<br />

tapahtuman ajankohtana. Lisätietoja:<br />

inva.savonlinna@suursaimaa.com tai 044<br />

051 4093<br />

IISALMEN INVALIDIT RY<br />

Joukolankatu 6, 74120 Iisalmi. Puh.<br />

0440 824 455. Toimisto auki ma-ke klo<br />

10-12. iisalmen.invalidit@meili.fi. www.iisalmeninvalidit.fi.<br />

Iisalmen Invalidien perinteinen<br />

kirkkopyhä Pyhän Ristin kirkossa<br />

Iisalmessa su 14.3. klo 12. Kirkon<br />

jälkeen kirkkokahvit seurakuntatalolla.<br />

Jäsenilta: Omakanta ja ajankohtaista asiaa<br />

lääkkeiden Kela-korvauksista ma 22.3.<br />

klo 14–15.30 Invaliditalolla. Proviisori Jani<br />

Rönkkö Iisalmen Keskusapteekista esittelee<br />

Omakantaa ja kertoo lääkkeiden Kela-korvauksista.<br />

Säännöllinen toiminta jatkuu<br />

koronatilanne ja AVI:n rajoitukset huomioiden.<br />

Ohjattu vesivoimistelu ma klo<br />

14.30-15 Iisalmen Uimahallissa. Tehdään<br />

käsin -kerho joka toinen tiistai klo 16 Invaliditalolla,<br />

Joukolank. 6. Keilavuoro to<br />

klo 14-15 Keila- ja liikuntakeskus Liikkeellä,<br />

Untamonkatu 8. Lauluillat to klo 17<br />

Invaliditalolla. Istumalentopallo su klo<br />

16.30 Edvin Laineen koululla, Savonkatu<br />

8. Seuraa mahdollisia muutoksia sunnuntain<br />

Iisalmen Sanomien muistiosta tai katso<br />

www.iisalmeninvalidit.fi ja Facebook.<br />

JOENSUUN SEUDUN INVALIDIT RY<br />

Koulukatu 24 B 23, 80100 Joensuu, p.<br />

0400 123 156 (puhelinpäivystys ma-pe klo<br />

10-16). Tapaamisen voit sopia puhelimitse.<br />

joeninva@gmail.com, www. joeninva.<br />

fi Hyvä jäsen! Ole aktiivinen, seuraa tiedotuksiamme,<br />

ota selvää tapahtumista yhdistyksen<br />

kotisivuilta ja Facebookista tai<br />

soita p. 0400 123 156 ja kysy! Tule rohkeasti<br />

mukaan toimintaan! Neuvontapisteessä<br />

palvelevat yhdistyksen kokeneet<br />

vapaaehtoiset. Voit kysyä neuvoa vammaisuuteen<br />

liittyvissä asioissa, esim. vammaispalvelujen<br />

hakemiseen, hakemusten<br />

täyttämiseen ja avustamista oikaisupyyntöjen<br />

tekemiseen. Soita tai lähetä s-postia<br />

toimistollemme ja varaa aika asiasi käsittelyyn.<br />

Iloiset Kultturellit alkaa kokoontua<br />

toivottavasti v. <strong>2021</strong> alkupuolella.<br />

Iloisissa Kultturelleissa on vaihtuvia ohjaajia<br />

ja vaihtuvia teemoja! Kirjoittajapiiri<br />

kokoontuu seuraavan kerran ke 17.3 klo<br />

13-15 Vesselissä, Kouluk. 24 B 23, Joensuu.<br />

Kirjoittajapiirin ohjaajana toimii Paula-Helena<br />

Moller. Soita ja kysy rohkeasti<br />

kerhoista tarkemmin Jaana Pakariselta p.<br />

044 522 6677 tai Paula-Helena Mollerilta<br />

p. 0440 511 111. Peli-illat Kuntokeitaalla<br />

joka kk:n 1. ke klo 16-18! Seuraavan kerran<br />

kokoonnumme ke 7.4 (boccia ja sulkapallo/biljardi<br />

+ keilaus). Jos haluat merkkipäiväsi<br />

IT-lehteen, ilmoita siitä 3 kk ennen<br />

Jaana Pakariselle p. 044 522 6677 tai joeninva@gmail.com.<br />

Muussa tapauksessa<br />

sitä ei ilmoiteta. Kaikille avoin vammaisten<br />

ja vammattomien Kontakti-ryhmä<br />

kokoontuu joka kk:n 2. to klo 17-20, Vesselissä,<br />

Kouluk. 24 B 23, Joensuu. Seuraavat<br />

kokoontumiset ovat to 11.3. ja 8.4. Yhteyshenkilöinä<br />

ovat Mauri Pietilä p. 050 359<br />

7713, pietilamauri@gmail.com, Iiris Karvinen<br />

p. 0400 649 677, iiris_karvinen@hotmail.com.<br />

KUOPION INVALIDIT RY<br />

Vuosikokous ti 30.3. Kuopion ev.lut. Keskusseurakuntatalolla<br />

(Suokatu 22) Kahvit<br />

klo 15.30 ja kokous alkaa 16. Alussa on<br />

Sininauhaliiton EMPPA-työn esittely. Kokouksessa<br />

käsitellään sääntöjen 6§ määrätyt<br />

asiat. Vuosikertomus ja taloustiedot<br />

v. 2020 on etukäteen saatavilla toimistolta.<br />

Kokouksessa valitaan yhdistyksen ehdokkaat<br />

Invalidiliiton liittovaaliin. Osallistujille<br />

jaetaan ämpäreitä, joiden seassa on<br />

pari yllätystä! Kokoukseen on mahdollista<br />

osallistua etänä Teamsin välityksellä.<br />

Linkin lähetystä varten tulee ilmoittautua<br />

22.3. mennessä sanna@kuopioninvalidit.fi.<br />

Teamsin käytöstä tarvittaessa neuvotaan.<br />

Tervetuloa! Hallitus. Rytky ke 31.3. klo<br />

11. Ulkoillaan ja lounastetaan. Omavastuu<br />

ruuasta 8 €. Kyydit omakustanteiset,<br />

mutta niiden järjestämisessä autetaan. Ilmoittautuminen<br />

19.3. mennessä Sannalle.<br />

Pieni ele -keräys 7.–13.4. Varsinainen<br />

vaalipäivä on 18.4. Olisiko sinulla hetki<br />

aikaa olla lipasvahtina? Ilm. mukaan Sannalle.<br />

Muumi-jääveistosnäyttely ke 7.4.<br />

Ice Cave Vesileppiksessä. Lähtö Validia-talolta<br />

klo 10. Matkat omakustanteiset, mutta<br />

niiden järjestämisessä autetaan. Valittavana<br />

2 eri vaihtoehtoa jäsenetuhintaan:<br />

15 € näyttely ja lounas tai 10 € näyttely.<br />

Avustajille näyttely on maksuton ja lounas<br />

omakustanteinen. Ilm. 29.3. mennessä<br />

Sannalle. Teatteri la 10.4. klo 18 Sa-<br />

www.it-lehti.fi 71

toimintakalenteri<br />

demies. Jäsenille liput 20 € ja avustajat<br />

maksutta. Ilm. 22.3. mennessä Sannalle.<br />

Museo ke 28.4. mennään näyttelyyn L3D-<br />

NARDO DA VINCI ja tutustutaan museon<br />

uuteen osaan. Liput 6 € ja avustajat maksutta.<br />

Kokoonnutaan klo 13 pääoven edessä.<br />

Ajankohtaiset tiedot löydät yhdistyksen<br />

nettisivuilta ja lähetämme myös sähköpostitse<br />

tietoa tulevista tapahtumista.<br />

Sähköpostiosoitteita kaivataan niiltä henkilöiltä,<br />

jotka haluavat saada reaaliaikaista<br />

postia yhdistyksen toiminnasta. Sähköpostit<br />

voit ilmoittaa sanna@kuopioninvalidit.fi.<br />

Toimiston työntekijän Sirpan tavoitat<br />

puh. 044 0378 451 & toimisto@kuopioninvalidit.fi<br />

ja Sannan puh. 041 3195 617 &<br />

sanna@kuopioninvalidit.fi.<br />

PIEKSÄMÄEN INVALIDIT RY<br />

Pieksämäen Invalidit ry, syyskokous pidettiin<br />

9.12. etäkokouksena Zoom-yhteydellä.<br />

Kokouksen päätöksiä: Irma Huuskonen,<br />

puheenjohtaja, Mari Nykänen, varapuheenjohtaja,<br />

Juha Huhta, sihteeri,<br />

muut hallituksen jäsenet; Tuulikki Eliala,<br />

Vesa Ihalainen, Airi Jäppinen, Sinikka Niemelä,<br />

Rauno Nikkanen ja Mirja Nyyssönen.<br />

Vuoden <strong>2021</strong> jäsenmaksuksi päätettiin<br />

15 €/varsinainen jäsen, kannattajajäsenmaksu<br />

20 € ja yhteisöjäsen 50 €. Toimintasuunnitelmassa<br />

hyväksyttyjä ryhmiä<br />

(kuntosali,vesijumppa) ei toteuteta<br />

kevään aikana, koronarajoitusten vuoksi,<br />

vaan ryhmät siirretään syksyyn. Naisten<br />

tapaamiset kuukauden 1. maanantai<br />

sovitaan erikseen, tilanteen mukaan. Retki<br />

Paltasen suopuistoon toukokuussa. Golden<br />

girls -ilta ihaNaisille 18.5. klo 17-19<br />

Ysimajoilla (ent. Lomapirtti), yhdessä Pieksämäen<br />

Omaishoitajat ry:n kanssa. Kakkukahvit<br />

ja yhdessäoloa. Rakkauslauluja<br />

esittää Aki Hietala. Ilm. 14.5. mennessä,<br />

p. 040 152 6938, pieksamaenomaishoitajat@gmail.com.<br />

Vinkkivarikko, yhdistyksen<br />

esittely 20.5. klo 15-17 Veturitorilla,<br />

kaupungin apuvälinelainaamo esittäytyy<br />

myös. Kevätkokous 21.4. klo 18, järjestötalolla<br />

Neuvokas Toimintakeskuksessa,<br />

järjestötalo 3. krs, Tasakatu 4-6, kokoukseen<br />

voi osallistuja myös etäyhteydellä.<br />

Esillä sääntömääräiset asiat. Itä-Suomen<br />

alueen suunnittelemia tapahtumia: Pilkkipäivä,<br />

Siilinjärvellä 17.3., Luonnon helmassa<br />

Kartanolla, Savonlinna, 11.-13.6.,<br />

Ilmaise itseäsi -koulutus, Leppävirralla<br />

loka-marraskuu, Syysleiri, 30.8.-1.9., Siilinjärvi,<br />

Esteetön kaupunki- ja luontorakentaminen<br />

-koulutus, Keski-Savon,<br />

Varkaus-Suonenjoki-Pieksämäki -yhdistysten<br />

yhteinen kehittämispäivä (aika sov.<br />

myöhemmin), Alueen keilapäivät: Varkaus<br />

(syyskuu), Kiuruvesi (elo-lokakuu) ja Joensuu<br />

(syys-lokakuu), Alueen vaikuttajaryhmä,<br />

verkossa toimiva. Lisätietoja voit<br />

kysellä Irmalta, irma.huuskonen@pp.inet.<br />

fi, p. 040 541 8453. Muutokset mahdollisia<br />

koronarajoitukset huomioiden.<br />

SAVONLINNAN SEUDUN INVALIDIT RY<br />

Noudatamme viranomaisten koronaohjeistuksia<br />

kokoontumisien suhteen. Tapahtumien<br />

toteutumisiin voi tulla muutoksia.<br />

Boccia-päivät Savonlinnan seurakuntakeskuksella<br />

palloilusalissa aloitetaan<br />

maaliskuussa, jos salivuoroja jaetaan,<br />

ke klo 10-12 toukokuun loppuun, kesäkuukaudet<br />

(kesä-elo) pelataan bocciaa,<br />

heitetään renkaita ja tikkaa Heikinpohjan<br />

ulkokentällä ti klo 9-11. Mahdollisuus<br />

myös harrastaa ilmakiväärillä tarkkuusammuntaa.<br />

Kysy tarkemmin p. 044 051<br />

4093 tai inva.savonlinna@suursaimaa.<br />

com. Invakerhopäivät Savonlinnan Seudun<br />

Kolomonen ry:n tiloissa kerran kuussa,<br />

kuukauden toinen ke klo 12-14, Pappilankatu<br />

3, 57100 Savonlinna. Toukokuun<br />

invakerho pidetään Hirvaslahden kodalla.<br />

Varkauden Invalidit ovat kutsuneet meidät<br />

luokseen 24.3. klo 10-14. Paikka Puurtilan<br />

Seurakuntakoti, Murhilahdentie 94,<br />

78310 Varkaus. Ohjelma tarkentuu lähempänä<br />

ajankohtaa. Paikan päällä myös ruokailumahdollisuus.<br />

Sääntömääräinen kevätkokous<br />

huhtikuussa <strong>2021</strong>. Aika ja<br />

paikka tarkemmin myöhemmin. Savonlinnan<br />

Seudun Invalidit ry järjestää Itä-Suomen<br />

aluetapahtuman ”Luonnonhelmassa<br />

kartanolla” pe-su 11.-13.6., Kartanohostel<br />

AnnaCatharina, Juvolantie 1353,<br />

57310 Savonlinna. Tapahtuman yhteydessä<br />

la 12.6. on Savonlinnan Seudun Invalidit<br />

ry:n jäsenille virkistyspäivän. Päivän hinta<br />

omille jäsenille n. 15-20 € hintaan sis.<br />

yhdistyksen tuki. Su 13.6. tapahtuman risteily,<br />

10 €/hlö. Rantakalapäivä su 11.7.<br />

klo 11-14 Pääkannassa, Pääkannantie 10,<br />

58200 Kerimäki. Heinäkuussa mahdollisesti<br />

kesäteatteria. Päivä tarkennetaan<br />

myöhemmin. La 4.9. 5-kaupungin kisa<br />

Pääkannassa. Mukana Varkauden, Mikkelin,<br />

Kouvolan, Saimaan joukkue (=Etelä-Karjalan<br />

yhdistykset) ja Savonlinnan Invalidiyhdistykset.<br />

Lisäksi teatteri-, elokuva-<br />

tai konserttitapahtumia, raha- ja<br />

koronatilanteen niin salliessa. Syksyn tapahtumista<br />

tietoa myöhemmin. Seuraa<br />

lehti-ilmoituksia yhdistyspalstoilla Itä-Savo<br />

ja Savonmaa. Tapahtumista ja muutoksista<br />

ilmoitetaan myös tekstiviestein. Olethan<br />

ilmoittanut, jos puhelinnumerosi tai<br />

sähköpostiosoitteesi on muuttunut. Yhteydenotot,<br />

tiedustelut ja kyselyt: p. 044 051<br />

4093, sähköposti inva.savonlinna@suursaimaa.com.<br />

LÄNSI-SUOMI<br />

SUOMENSELÄN INVALIDIT RY<br />

Hyvän mielen kerhon, boccian ja kylpylän<br />

toiminnat kerrotaan tänä poikkeuksellisena<br />

aikana paikallislehtiemme (Ähtärinjärven<br />

Uutisnuotta ja Lakeuden Portti)<br />

järjestöpalstoilla.<br />

VAASANSEUDUN INVALIDIT RY<br />

Seuraa ilmoituksia Ilkka-Pohjalaisen, Vaasan<br />

Ikkunan ja Vasabladetin toimintapalstoilta<br />

sekä kotisivuiltamme www.vaasanseuduninvalidit.yhdistysavain.fi<br />

OULU-KAINUU<br />

OULUN INVALIDIEN YHDISTYS RY<br />

Kiviharjunlenkki 4, 90220 Oulu. Normaalisti<br />

toimisto avoinna ma-pe klo 10-14,<br />

mutta koronan takia olemme usein etätöissä,<br />

yhteydenotot toimisto@oiy.fi, p.<br />

050 574 1567 tai tj. p. 044 236 5338. Seuraa<br />

tapahtumakalenteria www.oiy.fi/tapahtumalenteri<br />

ja tiedotusta www.oiy.fi<br />

sekä facebookissa facebook.com/ouluninvalidit.<br />

Koronan vuoksi joudumme tekemään<br />

muutoksia suunniteltuihin tapahtumiin.<br />

Seuraa tiedotustamme tulevista jäsentapaamisista<br />

Aleksinkulmassa ja verkossa.<br />

OIY osallistuu jälleen kuntavaalien<br />

vaalipäivänä 18.4. Pieni ele -lipaskeräykseen.<br />

Tarvitsemme vapaaehtoisia lipasvahdeiksi!<br />

Pienikin apu on tarpeen ja<br />

tärkeä, voit osallistua yksin tai ystävän tai<br />

perheenjäsenen kanssa. Ilmoittaudu toimistolle!<br />

Haluatko ehdokkaaksi Invalidiliiton<br />

liittovaaleihin? Ilmoita siitä meille<br />

toimistolle! Lisätietoja liittovaltuustosta<br />

ja liittovaaleista invalidiliitto.fi/liittovaalit.<br />

Kevätkokous 20.4. klo 18 Rehapolis<br />

1, Kiviharjunlenkki 4, 2. krs. Kokous järjestetään<br />

Teams-etäyhteydellä. Ilmoittautuminen<br />

kokoukseen on välttämätöntä 15.4.<br />

mennessä sähköpostitse toimisto@oiy.fi<br />

tai verkkolomakkeella: oiy.fi/kevatkokous.<br />

Pyydämme ensisijaisesti osallistumaan<br />

etäyhteydellä, paikanpäälle Caritas-sali,<br />

72 IT INVALIDILIITTO

toimintakalenteri<br />

Kapellimestarinkatu 2. voi koronarajoitusten<br />

mahdollistaessa tulla muutama henkilö.<br />

Mainitse osallistumisen tapa ilmoittautumisen<br />

yhteydessä! Kokouksessa käsitellään<br />

yhdistyksen sääntöjen 6§:ssä kevätkokoukselle<br />

määrätyt asiat sekä valitaan<br />

ehdokkaat liittovaltuustoon. Myös liikuntaryhmät<br />

ovat tauolla koronan vuoksi.<br />

Boccia Urheilutalolla pe klo 10-12, lisätietoja<br />

p. 040 765 4142, ma vuoro peruttu,<br />

Ylikylän koulu (Kiiminki) to klo 16-17.30, lisätietoja<br />

p. 040 352 5896. Kaupunginsairaalan<br />

kuntosali- ja vesivoimistelu amputoiduille,<br />

tiedustelut kaupungin liikuntapalveluista<br />

p. 044 703 8046. Caritaksen<br />

(Kapellimestarinkatu 4) HUR-kuntosalilla<br />

vuoro la klo 14-15. ilmoittaudu ennakkoon<br />

p. 044 236 5338 anni.mannelin@<br />

oiy.fi. SPT-salibandy Linnanmaan liikuntahallilla<br />

ma ja to klo 18-19.30 lisätietoja<br />

044 530 1007. PT-koripallo Tuiran koulu,<br />

la klo 18.00-19.30 lisätiet. 041 436 5475.<br />

Seuraa koronan vaikutuksia tapahtumiin<br />

www.oiy.fi. Amputoitujen vertaistapaamiset<br />

11.3., 15.4. ja 20.5. klo 17, koronatilanteesta<br />

riippuen tapaamiset joko fyysisesti<br />

tai verkossa. lisätietoja Anni Mannelin<br />

p. 044 236 5338 ja anni.mannelin@<br />

oiy.fi.<br />

LAPPI<br />

TORNION INVALIDIT RY<br />

Kevätkokous 13.4. klo 15-18 Åströmin<br />

kartanossa Keskikatu 26, kahvitarjoilu,<br />

Tervetuloa! Huom! Poikkeustilanteen huonontuessa<br />

ilmoitamme paikallisessa ilmoituslehdessä<br />

peruuntumisesta.<br />

VALTA-<br />

KUNNALLISET<br />

YHDISTYKSET<br />

LYHYTKASVUISET – KORTVÄXTA RY<br />

Järjestämme monipuolisia tapahtumia<br />

niin etänä kuin livenä. Tietoturvakoulutusta<br />

yhdistyksen jäsenille 25.3. Teamsin<br />

kautta. Diagnoosikohtaiset vertaistukituokiot<br />

6.4. etänä. Voit osallistua kotisohvalta.<br />

Kevättapahtuma 23.-25.4. Kannattaa<br />

myös seurata meitä Facebookissa,<br />

Instagramissa tai Twitterissä #lyhytkasvuiset<br />

RUSETTI – VAMMAISTEN NAISTEN<br />

VALTAKUNNALLINEN YHDISTYS RY<br />

Pj Marja Pihnala rusettiry.fi/ facebook.<br />

com/rusettiry/ twitter.com/rusettiry. Yhdistyksen<br />

sääntöjen 6§:n mukainen vuoden<br />

<strong>2021</strong> kevätkokous pidetään su 25.4.<br />

klo 13. Kokoukseen voi osallistua paikan<br />

päällä (Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n<br />

Toimintakeskuksessa, Voudintie 6, 00600<br />

Helsinki) tai etänä Teamsissä. Ilm. osallistumisestasi<br />

18.4. mennessä sähköpostilla<br />

(toimisto@rusettiry.fi) tai sihteeri Riitta<br />

Jolangille sähköpostilla (riitta.jolanki@<br />

rusettiry.fi), tekstiviestillä tai puhelimitse,<br />

p. 040 514 7526. Rusetin Nettitreffit to<br />

18.3. ja to 15.4. klo 17.30-19 Teams-etäyhteydellä.<br />

Maaliskuussa aiheena rintasyöpä<br />

ja huhtikuussa häpeä. Ilm. sihteerille.<br />

Asahi-tunnit Zoom-etäyhteydellä jatkuvat<br />

ke klo 18-19. Ilm. sihteerille.<br />

SUOMEN EHLERS-DANLOS -YHDISTYS<br />

Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry<br />

(MTLH) järjestää tuetun loman yhteistyössä<br />

Suomen Ehlers-Danlos -yhdistyksen<br />

(Sedy) kanssa. Loma järjestetään Kuntoutuskeskus<br />

Apilassa 12.-17.7. nimikkeellä<br />

Voimaa vertaisuudesta. Lomaa hakeakseen<br />

ei tarvitse olla Sedyn jäsen. Loma<br />

on tarkoitettu omatoimisille lapsiperheille.<br />

Loman omavastuu on 20 €/vrk aikuisilta.<br />

Lomaan sisältyy täysihoito. Lomaa<br />

haetaan MTLH:n hakemuksella, joka löytyy<br />

osoitteesta www.mtlh.fi. Hakemus tulee<br />

toimittaa MTLH:lle 3 kk. ennen loman<br />

alkamista. Lisätietoja Sirpa Otavalta, p.<br />

040 567 0628 tai Minna-Kaisa Heinoselta,<br />

minttumantan@gmail.com.<br />

www.it-lehti.fi 73

lukijan kynä<br />

”<br />

SOTE-<br />

VALTUUSTOISTA<br />

EI VAMMAISILLE<br />

APUA NÄISSÄ<br />

ASIOISSA HERU.<br />

Vammaisten kyyti on kylmää<br />

KULJETUSPALVELUJEN ongelmista<br />

on tässä maassa kirjoitettu jo varmaankin<br />

yhden tietosanakirjasarjan<br />

verran. Kuitenkaan ne eivät ole<br />

johtaneet mihinkään parannuksiin,<br />

vaan päinvastoin. Vielä nyt kun lopulta<br />

ratifioimamme YK:n vammaisten<br />

oikeuksien sopimuksen pitäisi jo alkaa<br />

vaikuttaa vammaisten todellisena<br />

vaikutusmahdollisuutena omiin<br />

palveluihinsa, ajetaan toimivia palveluja<br />

entisestään alas, kuten juuri<br />

perustettu Länsi-Uudenmaan kulkukeskus<br />

osoittaa.<br />

Kilpailutus yhdessä taksiuudistuksen<br />

kanssa aiheutti lisäksi sen, että<br />

monet alan ammattitaitoiset yrittäjät<br />

lopettivat toimintansa ja tilalle<br />

tuli kokemattomia autoilijoita ja<br />

sopimatonta kalustoa, jollaisten aiheuttamista<br />

vahingoista edellisessä<br />

lehdessä kerrottiin. Näitä esimerkkejä<br />

löytyy ympäri maata: Heinävedellä<br />

loukkaantui vammainen kuljettajan<br />

jätettyä pyörätuolin kiinnittämättä.<br />

Käytössä on niin pieniä autoja, että<br />

matkustaja joutuu istumaan pyörätuolissaan<br />

niskat kattoa vasten.<br />

Eräs vammainen kertoi, ettei uskalla<br />

enää mennä invataksilla sen jälkeen,<br />

kun nostolaite kallistui taaksepäin<br />

niin paljon, että oli vaarassa pudota.<br />

Mikään viranomainen ei valvo kuljetusten<br />

turvallisuutta. Vakiotaksioikeus,<br />

suorasoitto-oikeus, tai mitä nimeä<br />

halutaankaan käyttää, antaisi<br />

vammaiselle jo mahdollisuuden valita<br />

itselleen riittävän luotettava palveluntuottaja,<br />

mutta tätä mahdollisuutta<br />

ajetaan entisestään alas.<br />

Kilpailulla on lisäksi aiheutettu se,<br />

etteivät lähimmät taksit välttämättä<br />

päivystä, vaan auto saattaa tulla sadankin<br />

kilometrin päästä. Missä silloin<br />

ovat säästöt?<br />

Kuljetuskeskukset toimivat virastoajassa,<br />

muuttuneista kuljetustarpeista<br />

on vaikea ilmoittaa.<br />

Järjestelmän monimutkaisuus kadottaa<br />

kyytejä tai ohjaa vääriin osoitteisiin.<br />

Koronan vuoksi ei esimerkiksi<br />

Pohjois-Karjalassa Siun sote<br />

yritäkään yhdistellä matkoja, mutta<br />

asiakkaita tästä ei kuitenkaan ole informoitu.<br />

1,5 tunnin odotusaikaa perustellaan<br />

juuri yhdistelyllä, siitä pidetään<br />

silti kiinni.<br />

Tieliikenteen vaaranpaikkoja aletaan<br />

usein korjata vasta aiheutuneitten<br />

ihmisuhrien jälkeen. Odotetaanko<br />

vammaiskuljetuksissa niin kauan?<br />

Apuvälineet, kuten sähköpyörätuolit<br />

estävät käytännössä vaikeavammaisten<br />

matkojen yhdistelyn, ja jos<br />

ei yhdistellä, ei synny myöskään niitä<br />

haettuja säästöjä. Kuljetuskeskusten<br />

henkilöstö- ja tilakulut vievät viimeisetkin<br />

taloudelliset hyödyt, joten jäljelle<br />

jäävät vain huonot palvelut.<br />

Pohjois-Karjalassa yritimme saada<br />

suorasoitto-oikeudet takaisin yli<br />

1500 ihmisen allekirjoittamalla kansalaisadresilla,<br />

joukossa muun muassa<br />

25 kansanedustajaa, ja saimme paljon<br />

tukea puolueitten edustajilta, kuten<br />

SDP:n, Vihreiden, Kristillisten ja<br />

Perussuomalaisten edustajilta.<br />

Mutta entä sitten, kun asia oli sotevaltuuston<br />

päätettävänä! SDP:n 16<br />

valtuutetusta vain kolme oli puolellamme,<br />

Vihreiden neljästä valtuutetusta<br />

saimme vain yhden äänen,<br />

Kristillisiltä emme yhtään. Keskustan<br />

18 valtuutetusta vain neljä, Perussuomalaisten<br />

kuudesta kolme, yhden<br />

valtuutetun, joka oli allekirjoittanut<br />

vetoomuksemme, äänestäessä nyt sitä<br />

vastaan.<br />

Samoin Kokoomuksen kuuden<br />

valtuutetun ryhmästä vain yksi tuki<br />

meitä, ja kaksi vetoomuksen allekirjoittanutta<br />

valtuutettua äänesti nyt<br />

meitä ja allekirjoituksiaan vastaan.<br />

Ainoat ryhmät, jotka tukivat koko<br />

voimallaan olivat Vasemmistoliiton<br />

kolme edustajaa ja Sinisten ainoa<br />

edustaja.<br />

Sotevaltuustoista ei vammaisille<br />

apua näissä asioissa heru, se on käynyt<br />

täysin selväksi. Vain lainsäädännöllä<br />

on mahdollista korjata tilannetta,<br />

löytyykö siihen poliittista tahtoa ?<br />

Kansalaisaloite ”Ei myytävänä”<br />

herätti paljon toiveita, mutta tuotti<br />

katkeran pettymyksen.<br />

Vammaisen perustuslaillinen yhdenvertaisuus<br />

katoaa kuntarajan ylityksessä,<br />

kukaan ei tilastoi tätä eriarvoisuutta<br />

ja siksi se saa jatkua.<br />

Vammaisjärjestöjen olisi lopulta<br />

koottava voimansa ja haastaa yhdessä<br />

poliittiset puolueemme höpinöistä<br />

tekoihin.<br />

Mauri Väisänen<br />

Joensuu<br />

74 IT INVALIDILIITTO

Riitta Jolanki Förbundsstyrelsens 1:a vice ordförande // ledare<br />

Är det en gammal hand<br />

du håller uppräckt?<br />

”<br />

SAMTALET<br />

VAR VERKLIGEN<br />

EN GLAD ÖVER-<br />

RASKNING!<br />

Över hälften (60 procent) av de<br />

medlemsföreningar som besvarade<br />

Invalidförbundets enkät i<br />

fjol på hösten kunde ordna sin<br />

verksamhet på distans med<br />

hjälp av elektroniska verktyg. I över en<br />

tredjedel av föreningarna saknades sådana<br />

förutsättningar.<br />

Orsakerna till det här är många. Alla<br />

föreningsmedlemmar har exempelvis inte<br />

lämplig dator, pekplatta eller smarttelefon<br />

eller så kan man inte använda sådana.<br />

Andra är inte ens intresserade av hela den<br />

digitala världen.<br />

Jag verkar som styrelsens sekreterare<br />

i en mindre nationell förening. I april<br />

2020 höll föreningen sitt första styrelsemöte<br />

helt på distans med Teams. Tidigare<br />

hade man kunnat delta i mötena med<br />

Skype. Styrelsen har årligen hållit några<br />

möten per e-post, då beslut i ett ärende<br />

inte har krävt diskussion eller då beslut<br />

måste fattas snabbt.<br />

Alla medlemmar i styrelsen använder<br />

e-post. Styrelsens mötesmaterial sänds<br />

därför per e-post, men materialet finns<br />

också att läsa via en molntjänst. Enligt<br />

stadgarna kan medlemmarna delta i föreningens<br />

årsmöten på distans. På grund<br />

av coronaepidemin innebär fysiskt deltagande<br />

att man noggrant måste följa säkerhetsbestämmelserna,<br />

men det rekommenderas<br />

ändå att man deltar på distans.<br />

Man kan delta i möten och utbildnings-<br />

och rekreationsevenemang på distans,<br />

fast det inte vore möjligt på grund av<br />

funktionsnedsättning eller brist på färdtjänstresor.<br />

För att delta i distansmöten<br />

räcker det med att ha ett mötesansikte,<br />

d.v.s. du duger om du har kammat ditt hår<br />

och har din make-up i skick. Det är möjligt<br />

att delta till och med från en sjukhusbädd.<br />

”Riitta, ber du om ordet eller är det en<br />

gammal hand?” Året med coronan och ökningen<br />

av distansarbete har gett upphov<br />

till många nyord. Jag nämnde redan tidigare<br />

begreppet mötesansikte. I applikationerna<br />

för distansmöten finns en handsymbol<br />

med vilken man ber om ordet.<br />

När man klickar på den ser ordföranden<br />

att du vill säga något. Begreppet gammal<br />

hand har etablerat sig i mötesjargongen<br />

och betyder att du av misstag har glömt<br />

att klicka bort handsymbolen.<br />

Förutom distansmöten initierade vår<br />

förening i fjol som ny verksamhet månatliga<br />

webbträffar, vanligen med externa<br />

diskussionsinledare.<br />

I vår verksamhet måste vi ändå säkerställa<br />

jämlikhet för personer med funktionsnedsättning<br />

med beaktande av rättigheter<br />

för dem som inte kan ta del av<br />

digitaliseringen. Det är skäl att varje medlemsförening<br />

kommer ihåg den här prioriteringen<br />

också i sin egen verksamhet. Det<br />

finns andra sätt att upprätthålla kontakten<br />

än med exempelvis Teams.<br />

Vice ordföranden i min nationella förening<br />

grabbade tag i sin mobil och ringde<br />

upp medlemskåren i åldersordning och<br />

hörde sig för hur det står till. Samtalet var<br />

verkligen en glad överraskning! Hur är det<br />

möjligt att någon är intresserad av mig<br />

och lyssnar på mig? Samtalet kunde ta<br />

upp till en timme.<br />

Trots alla möjligheter som digitaliseringen<br />

erbjuder saknar jag verkligen möten<br />

ansikte mot ansikte såväl med vänner<br />

som med föreningsmedlemmar. Kanske vi<br />

redan nästa sommar har möjligheter att<br />

leva ett normalare liv.<br />

Skön vår! l<br />

www.it-lehti.fi 75

på svenska // Text Nina Broström Foton Eemeli Sarka<br />

Marc Dillon<br />

trodde på sig själv<br />

och utnyttjade<br />

sin möjlighet<br />

ICT-branschen – informations- och kommunikationsteknik – ger<br />

arbetstillfällen i överflöd och många möjligheter till distansarbeten.<br />

Marc Dillon har i 30 år jobbat med avancerade uppgifter i teknologibranschen.<br />

Han uppmuntrar att djärvt söka jobb inom ens intressen<br />

och kompetens på en arbetsmarknad som ändrats genom pandemin.<br />

Marc Dillon har aldrig<br />

sett sig själv<br />

som fysiskt handikappad.<br />

– Jag är inte<br />

handikappad, säger<br />

Marc Dillon,<br />

teknologiexpert och en av grundarna<br />

till mobiltelefonbolaget Jolla. Dysmeli<br />

i högra armen har inte stått i vägen<br />

för livet, annat än läs- och skrivsvårigheterna,<br />

dyslexi, som blivit odiagnostiserade.<br />

– Vissa skrivuppgifter i skolan var<br />

besvärliga och jag undrade varför jag<br />

inte kunde hålla takt med klasskamraterna.<br />

Alltjämt kan jag ibland se ett<br />

ord utan att kunna säga det innan jag<br />

har hört det. Det har stundom varit<br />

svårt för mig att klara av svårigheterna<br />

med uppmärksamhet och koncentration.<br />

Andra människor kan dock döma<br />

Dillon efter hans fysiska gestalt och<br />

dra slutsatser om vad han kan eller<br />

inte kan. Andras fördomar framträder<br />

på många olika sätt.<br />

– Mina föräldrar var mycket skyddande,<br />

men det märkte jag inte som<br />

barn. En gång tog en granne oss barn<br />

till en lokal simbassäng. Min pappa<br />

blev arg, eftersom jag inte kan simma,<br />

och det då kunde ha gått illa. Det<br />

fanns ingen undervisning vid bassängen,<br />

men jag lärde mig själv att simma.<br />

Några år senare skaffade jag mig<br />

kompetens som livräddare och jobbade<br />

som kommunal instruktör i vattensäkerhet,<br />

berättar Dillon, uppväxt<br />

i Montgomery i West Virginia i USA.<br />

Han har stött på liknande fördomar<br />

också i Finland.<br />

– Jag och mitt team skulle resa med<br />

flyg från Helsingfors till Uleåborg, och<br />

vi satt vid nödutgången. Pursern meddelade<br />

mig att jag inte kan sitta på den<br />

platsen. Jag sade att ok, jag vet reglerna<br />

och kan uppfylla villkoren, det vill<br />

säga lyfta tio kilo över mitt huvud, följa<br />

flygpersonalens instruktioner och<br />

vid behov hjälpa övriga passagerare.<br />

Han sade uttryckligen att du inte kan<br />

sitta där. Jag förklarade för honom<br />

att jag jobbat som livräddare, besöker<br />

gymmet varje dag och kan även höja<br />

en kettlebell över huvudet. Men det<br />

hjälpte inte.<br />

76 IT INVALIDILIITTO

Marc Dillon<br />

anser att ens<br />

arbete ska göra<br />

en på gott humör<br />

och ge energi,<br />

utan gloende på<br />

klockan och att<br />

räkna minuterna<br />

för att kunna ge<br />

sig hem.<br />

Dillon säger att andras fördomar<br />

mer reflekterar deras egen osäkerhet<br />

eller otillfredsställdhet med livet.<br />

Fördomarna kan lika väl riktas<br />

mot till exempel könet eller åldern,<br />

istället för handikapp eller fysiska<br />

egenskaper.<br />

Dillon själv koncentrerar sig helst<br />

på det positiva.<br />

– Jag är mycket tacksam för den<br />

högra armen och de fyra fingrarna.<br />

För att jag kan sätta handflatorna mot<br />

varandra och kan yoga, göra armhävningar,<br />

spela gitarr eller köra motorcykel.<br />

Jag kan göra allt detta.<br />

Sexton vintrar<br />

Dillon har varit intresserad av teknik<br />

sedan liten.<br />

– Jag ville veta hur saker och ting<br />

funkar och blev riktigt skicklig på att<br />

ta dem isär. Så småningom lärde jag<br />

mig också att sätta dem ihop på nytt<br />

och reparera fel.<br />

Hans första kontakt med datorer<br />

fick han som sjuåring när hans pappa<br />

satte honom framför en Apple II<br />

Plus-dator.<br />

Dillon flyttade till Finland 2006<br />

från San Diego i Kalifornien där han<br />

hade jobbat på Nokia som systemchef<br />

för Symbia. Han började leda ett programprojekt<br />

som utvecklade operativsystemet<br />

MeeGo på basis av Linux.<br />

– Det var väldigt spännande tider.<br />

Teamet kunde utveckla en idé som<br />

något senare började användas av<br />

hundratals miljoner människor över<br />

”<br />

JAG VILLE VETA<br />

HUR SAKER OCH TING<br />

FUNKAR OCH BLEV<br />

RIKTIGT SKICKLIG PÅ<br />

ATT TA DEM ISÄR.<br />

www.it-lehti.fi 77

på svenska<br />

hela i världen. Nokia på den tiden<br />

var mycket entreprenörsorienterad,<br />

minns Dillon.<br />

Det finländska arbetslivet kan vara<br />

besvärligt för den som inte kan språket,<br />

men Nokias internationella arbetsgemenskap<br />

var lämplig för Dillon.<br />

Här fann han sig också en hustru,<br />

Saara.<br />

När utförsbacken hos Nokia tog<br />

fart började han fundera på andra alternativ.<br />

Ratandet av nya prima apparater<br />

började gräma Dillon, så att han<br />

2011 tillsammans med några kolleger<br />

beslöt att grunda ett nytt mobiltelefonbolag,<br />

Jolla.<br />

Hans arbetskarriär har sedermera<br />

fortsatt i Finland kring olika teknologiska<br />

startupföretag som ASMO<br />

Solutions och Basemark. I början av<br />

augusti tog Dillon anställning hos<br />

IT-konsultbolaget Eficode.<br />

– Jag är tacksam för att kunna leva<br />

och förverkliga mig som jag vill,<br />

och ge min egen insats inom affärslivet<br />

och även annars. Jag skulle tro<br />

att många människor inte inser att de<br />

kunde göra detsamma, säger Dillon.<br />

ICT-branschen ger<br />

möjligheter<br />

Coronatiden har ändrat arbetsmarknaden,<br />

arbetet på distans har ökat avsevärt.<br />

– I ICT-branschen har distansarbetet<br />

varit en vardagssak redan länge<br />

och fysisk närvaro har inte haft någon<br />

betydelse, berättar Dillon.<br />

– Nu är det en historiskt fin stund<br />

att försöka komma in i ICT-branschen,<br />

sporrar Dillon och berättar<br />

att rekryteringarna redan har ökat<br />

under ett år.<br />

– Särskilt inom programmering<br />

ökar arbetsplatserna hela tiden. Det<br />

finns uppgifter inom ett brett spektrum,<br />

allt från programmerare, planerare<br />

och testare till projektledning,<br />

försäljning, marknadsföring<br />

och kundtjänst. Vilket som helst av<br />

dessa jobb kan utföras på distans, varifrån<br />

som helst i världen.<br />

Inom det brokiga fältet måste man<br />

kunna hitta sin ”egen grej”, säger Dillon<br />

– ett arbete som man själv finner<br />

mest givande och belönande. Han påpekar<br />

dock att IT-system i dag är så<br />

komplicerade och har så många skikt<br />

att det är omöjligt för en person att<br />

behärska alla delar i dem eller ens<br />

alla programmeringsspråk som används<br />

i dem. Det lönar sig därför att<br />

tänka över att specialisera sig på någonting<br />

och över sambandet mellan<br />

ens kompetens och övriga branscher<br />

och uppgifter.<br />

Jobben i ICT-branschen är starkt<br />

meritokratiska, dvs. ens avancemang<br />

bygger på kunnande och kompetens.<br />

”<br />

JAG SKULLE TRO ATT<br />

MÅNGA MÄNNISKOR INTE<br />

INSER ATT DE KUNDE<br />

GÖRA DETSAMMA<br />

Man ska inte vara rädd för<br />

teknologi som människan<br />

skapat<br />

Framdeles kommer teknologins utveckling<br />

att påverka vardagen allt<br />

mer och mer. Dillon anser att större<br />

användning av till exempel artificiell<br />

intelligens innebär att datorer gör allt<br />

fler val på våra vägnar.<br />

– Om man till exempel vill ta ett<br />

foto i en viss belysning kan kamerans<br />

egenskaper av artificiell intelligens<br />

kanske korrigera belysningen<br />

automatiskt. Även andra assisterande<br />

programvaror som de som stöder<br />

inlärning samt självstyrande fordon<br />

kommer att bli allmännare under de<br />

närmaste åren.<br />

Många känner sig dock osäkra över<br />

att datatekniken blir allt allmännare,<br />

och rädslan över att apparaten eller<br />

programmet beter sig fel kan minska<br />

intresset för tekniken.<br />

Dillon anser att det är värt att<br />

djärvt pröva på tekniken.<br />

– Den är byggd av människor och<br />

därför ofta bristfällig. Det är också<br />

människan som kontrollerar den.<br />

Han påpekar att en hel del ny teknik<br />

har uppstått inom kommunikation.<br />

– Det står nu allt fler metoder och<br />

möjligheter till buds för att kommunicera<br />

med andra människor. Utvecklingen<br />

inom ICT-branschen har<br />

gett nya slags sätt att uttrycka och förverkliga<br />

sig, dela tankar och erfarenheter<br />

– och få interaktiv respons och<br />

kunna ta del av andras erfarenheter.<br />

Såtillvida påminner datatekniken<br />

oss om att vi alla är människor.<br />

Många upplever samma rädslor, lika<br />

osäkerhet, oavsett de är handikappade<br />

eller inte.<br />

– På Internet är det ingen som vet<br />

hurdan du är, och ingen kan i förväg<br />

döma någon på basis av fysisk skepnad.<br />

Alla är lika stora. Det är bara att<br />

modigt sätta sig på spel och greppa<br />

nya möjligheter.<br />

Ögonkommunikation<br />

För några år sedan deltog Dillon i projektet<br />

Unseen Art som med hjälp av<br />

3D-utskrifter tog fram internationell<br />

konst för synskadade och andra<br />

människor. Det skrevs mycket om<br />

projektet på webben och en läsare<br />

skickade e-post med kommentarer<br />

till Dillon.<br />

– Under projektet fick jag en digital<br />

brevvän i USA. Han är en person med<br />

tetraplegi och kommunicerar med via<br />

en dator genom att rikta blicken mot<br />

en bokstav i taget på skärmen. På så<br />

sätt kan han kommunicera med andra<br />

och skriva långa meddelanden via<br />

e-post till mig.<br />

– Att en person som bara kan röra<br />

på ögonen kan kommunicera med<br />

mig över Internet tusentals kilometer<br />

bort, och vara min brevvän och ge<br />

mitt liv mervärde är sannerligen en<br />

stor grej. Webben öppnar möjligheter<br />

för alla att komma med i gänget av<br />

andra, kommunicera med andra och<br />

delta i livet – och genuint påverka livet<br />

för någon annan.<br />

Dillon manar alla att söka sig ett<br />

lämpligt sätt att ta kontakt med andra<br />

– per telefon, via videosamtal, ansluta<br />

sig till chatt- eller andra grupper i<br />

sociala medier via vlogg eller podcast.<br />

Genom att dela egna tankar och erfarenheter<br />

kan man berika livet för<br />

andra och sig själv.<br />

– Jag är nästan femtio och lär mig<br />

alltjämt nytt om mig själv – om saker<br />

där jag är bra och sådant där jag inte<br />

är så bra. Människan har en väldig<br />

potential och man ska vara beredd i<br />

livet att greppa tillfällen, uppmuntrar<br />

Marc Dillon. l<br />

78 IT INVALIDILIITTO

Mirka Rautakoski // kolumni<br />

”Meille tulee koiranpentu!”<br />

” TOISTEN<br />

LEMMIKKEJÄ ON<br />

IHANAN HELPPO<br />

HOITAA, MUTTA…<br />

Jonkun kerran elämäni aikana olen<br />

kyseisen lauseen kuullut, ja se on<br />

aina sanottu isolla ilolla ja innolla,<br />

jopa ihastuksesta ja onnesta soikeana!<br />

Viime kerran tuon yllä mainitun<br />

lauseen kuulin pari viikkoa sitten, kun kuopuksemme<br />

asiasta liikuttuneena ilmoitti. Tuo<br />

eläinmaailman uusi ihme saapuu uuteen kotiinsa<br />

nyt helmikuussa. Tunnen, että välitän jo<br />

nyt, ennen ensimmäistä tapaamistammekaan,<br />

kyseisestä uudesta ihanasta perheenjäsenestä<br />

suuresti!<br />

Itse olen suloisia koiran- ja kissanpentujakin<br />

kuvista ja netistä monesti ihaillut ja välillä<br />

liikuttunutkin ihastuksesta niitä katsellessa.<br />

Tuuminut joskus ääneenkin, miten koira toisi<br />

uutta elämää talouteemme lasten muutettua<br />

pois. Olisi vastassa ovella, kun kotiudun<br />

töistä tai harrastuksista, herättäisi aamuaurinkoon<br />

vihjaamalla, että aamupalaa<br />

voisi laitella… Sitä paitsi: ”olisi<br />

pakko mennä ulos säällä, kuin säällä”.<br />

Sitten kohta päätään on nostanut<br />

järjen ääni: ”Jaksaisitko oikeasti, silloinkin,<br />

kun lunta tulee tulvillaan ja<br />

pyörätuolilla et pääsee senttiä pidemmäksi?<br />

Silloinkin, kun päätä särkee,<br />

silloinkin, kun väsyttää niin paljon,<br />

että ei meinaa jaksaa edes kättä nostaa?”<br />

Tuohon empimiseen, olisiko minusta<br />

vastuulliseksi lemmikin omistajaksi, oli itselleni<br />

hyvä testi, kun saimme ystävämme koiran<br />

hoitoon kahdeksi viikoksi. Tykkäsin valtavasti<br />

pienestä karvaturrista, ihailin, silittelin,<br />

höpöttelin, pyysin syliin,<br />

kävin pissattamassa… Mutta<br />

rehellinen jouduin itselleni<br />

tuon kahden viikon jälkeen<br />

olemaan ja toteamaan, että<br />

en kykenisi kuitenkaan olemaan<br />

niin omistautuva lemmikin<br />

omistaja, että omaksi<br />

sellainen kannattaisi hankkia.<br />

Toisten lemmikkejä on ihanan<br />

helppo hoitaa ja niille kaikki<br />

huomio hetkellisesti antaa, mutta jos se huolehtiminen<br />

omalla kohdallani olisi 24/7 sisältäen<br />

kaikki mahdolliset sairastumiset ja muut,<br />

ei minusta ainakaan juuri nyt olisi siihen. Olen<br />

monesti kuullut, että isovanhempana tilanne<br />

on vähän sama: lapsenlasta on ihana hetken<br />

hoitaa, mutta vastuuta hänestä ja kasvatuksesta<br />

ei kuitenkaan ole, vaan se on vanhemmilla.<br />

Saa niin sanotusti nuolla kermat päältä!<br />

Viime vuonna olemme saaneet kuulla ja lukea<br />

uutisista, miten kotieläimiä on koronan<br />

vuoksi hankittu esimerkiksi yksinäisyyden<br />

poistamiseksi tavanomaista enemmän. Toukokuussa<br />

uutisoitiin, että enemmän ihmiset<br />

ovat hankkineet lemmikiksi pieniä karvaisia<br />

eläimiä kuten hamstereita, kaneja ja marsuja.<br />

Lisäksi helmikuun alussa tuli tuore uutinen,<br />

miten lemmikkieläinkauppa on tehnyt suurta<br />

kasvua liiketoiminnassaan koronan vuoksi.<br />

Nuo kuulostavat minusta mukavilta uutisilta,<br />

kunhan lemmikkiä hankkiva muistaa, että sitä<br />

ei kannata hankkia hetken mielijohteesta,<br />

vaan vakaasti harkiten ja kaikki näkökulmat<br />

huomioiden. Tiedämmehän kaikki, että lemmikki<br />

tarvitsee hoivaa, ruokintaa, mahdollisesti<br />

ulkoiluttamista jne. Lähes tai ehkä jopa ihan<br />

kuin ihmislapsikin! Näin toteutuen lemmikki<br />

saa parhaan mahdollisen kodin ja omistajansa<br />

parhaan mahdollisen ystävän. (Kyllä, hämähäkkikin<br />

voi kuulemma olla ystävä!)<br />

Lemmikki perheessä ja kodissa tuo välittämistä<br />

ja hyvinvointia kummallekin osapuolelle.<br />

Mahdollisen ulkoilun tai leikkimisen muodossa<br />

fyysistä tai sitten henkistä hyvinvointia<br />

silittelyllä, kosketuksella, höpöttämisellä, lähekkäin<br />

olemisella. Lista positiivisista<br />

asioista on iloksemme<br />

pitkä!<br />

Itselläni on mielestäni<br />

nyt ideaali tilanne, kun<br />

saan vastaisuudessa noukkia<br />

juuri ne kermat päältä eli<br />

ottaa kuopuksemme lemmikin<br />

hoitoon, kun tarve vaatii,<br />

mutta vastuu lemmikistä<br />

on toisella. Ei huono?! l<br />

www.it-lehti.fi 79

✃<br />

Parempi lehti?<br />

Hyvä lukija, auta meitä kehittämään IT-lehteä<br />

vielä paremmaksi. Vastaa seuraaviin kysymyksiin!<br />

Vastanneiden kesken arvotaan pieniä palkintoja.<br />

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli<br />

Kenestä haluaisin lukea jutun lehdessä? Miksi?<br />

Vastaajan nimi<br />

Osoite<br />

Puhelinnumero<br />

Kärsimys opettaa<br />

TERVEYSTIETEIDEN tohtori Annu Haho on kirjoittanut kirjan<br />

kärsimyksestä, sen kohtaamisesta. Kirja pohjautuu haastattelututkimukseen,<br />

johon osallistui parantumattomasti<br />

sairaita henkilöitä.<br />

– Jokaisen kannattaisi kohdata kärsimys niin omassa kuin<br />

toisten elämässä. Kirja ei ole koottu opas onnellisuuden<br />

tavoittelusta tai kehotus noudatettavista elämänohjeista.<br />

Sen sijaan siinä rohkaistaan vastaanottamaan niin oma kuin<br />

läheistenkin kärsimys todellisena, elämää vahvistavana ja<br />

iloa terävöittävänä kokemuksena.<br />

– Kärsimys on potilaan, asiakkaan tai omaisen kokemuksissa,<br />

jotka pitää tulla nähdyksi. Se vaikuttaa ammatilliseen<br />

päätöksentekoon, työn suunnitteluun, hoitomenetelmien<br />

kehittämiseen ja hoitolinjauksen valintoihin. Kärsimys voidaan<br />

saada näkyväksi empatialla, kuuntelemalla ja kohtaamalla<br />

kärsivä ihminen.<br />

Hahon mukaan kärsimystä omana tai toisen<br />

kokemuksena ei voi elämän aikana vältellä,<br />

eikä sitä voi vähätellä tai sivuuttaa. Se on<br />

keskeinen osa ihmisen elämää.<br />

Annu Haho: Mitä Kärsimys opettaa elämästä?<br />

Tuumakustannus <strong>2021</strong>, 195 s.<br />

Sähköpostiosoite<br />

IT-lehden toimitus on pyytänyt lukijoiltaan<br />

mielipiteitä ja juttuehdotuksia lehden<br />

kehittämiseksi vielä paremmaksi.<br />

Onnettaren suosiossa olivat Pentti Immonen<br />

Forssasta, Ulla Jeronen Outokummusta ja<br />

Eero Karjalainen Oulusta.<br />

Palauta kuponki 4.4. mennessä osoitteella:<br />

IT-lehti / Parempi IT,<br />

Omnipress Oy, Väritehtaankatu 8,<br />

01300 Vantaa.<br />

Annu Haholla on<br />

vuosikymmenien<br />

kokemus sosiaalija<br />

terveysalan<br />

kouluttajana.<br />

Koulutuksissaan<br />

hän käsittelee muun<br />

muassa etiikkaa,<br />

vastuullisuutta ja<br />

arvotietoisuutta.<br />

Ratkaisu sivun 7 sudokuun<br />

Ratkaisu<br />

3 5 1 4 7 9 8 2 6<br />

8 9 6 3 1 2 5 7 4<br />

7 4 2 8 5 6 1 9 3<br />

5 1 7 2 4 3 6 8 9<br />

2 8 9 1 6 7 3 4 5<br />

6 3 4 9 8 5 7 1 2<br />

1 2 8 6 3 4 9 5 7<br />

9 6 5 7 2 8 4 3 1<br />

4 7 3 5 9 1 2 6 8<br />

80 IT INVALIDILIITTO

makasiini<br />

Tähti sai tukijan<br />

Maailman nopein<br />

ratakelaaja Leo-<br />

Pekka Tähti ryhtyy<br />

esteettömyyden<br />

puolestapuhujaksi.<br />

HISSIEN, liukuportaiden ja automaattiovien<br />

valmistaja KONE Hissit Oy ja<br />

ratakelaaja Leo-Pekka Tähti ovat<br />

solmineet kahden vuoden yhteistyösopimuksen.<br />

Tähti ja KONE pyrkivät<br />

yhteistyöllään herättämään keskustelua<br />

esteettömyyden ja saavutettavuuden<br />

kuulumisesta kaikille. Synnynnäisen<br />

selkäydinvamman vuoksi lapsesta<br />

asti pyörätuolia käyttänyt Tähti, 37,<br />

on viisinkertainen paralympiakultamitalisti,<br />

moninkertainen arvokisamitalisti<br />

ja Vuoden urheilija 2016.<br />

Esteettömyys mahdollistaa ihmisten<br />

liikkumisen ja asumisen siellä,<br />

missä he haluavat, sekä yhdenvertaisen<br />

mahdollisuuden hyödyntää<br />

palveluita ja elää täysipainoista elämää.<br />

Liikkumisen lisäksi esteettömyys<br />

ottaa huomioon myös näkemisen,<br />

kuulemisen, kommunikaation ja<br />

ymmärtämisen.<br />

– Rakennuksen esteettömyys kertoo,<br />

että kaikki ovat sinne tervetulleita.<br />

Pieneltäkin vaikuttava muutos voi<br />

parantaa rakennuksen käyttökokemusta<br />

merkittävästi. KONEen kanssa<br />

haluamme viedä tätä viestiä alan<br />

ammattilaisille ja taloyhtiöille, toteaa<br />

Tähti.<br />

– Esteettömyys ei vielä toteudu kaikkialla<br />

asumisessa, ja haluamme osaltamme<br />

auttaa korjaamaan tilannetta.<br />

Etenkin vanhoissa rakennuksissa<br />

esteettömyyttä voi parantaa muun<br />

muassa modernisoimalla hissejä tilavammiksi,<br />

suurentamalla oviaukkoja<br />

ja automatisoimalla ovia sekä asentamalla<br />

hissejä rakennuksiin ja kerroksiin,<br />

joissa ei niitä vielä ole, sanoo<br />

KONEen markkinointi- ja viestintäpäällikkö<br />

Jussi Haapkylä.<br />

10 kysymystä<br />

VOIT kisata ystävien kanssa laittamalla oheiseen ruudukkoon vastausvaihtoehdot. Ja voit kokeilla vastata yksinkin ellei<br />

kavereita satu olemaan paikalla. Oikeat vastauskirjaimet löydät sivulta 83.<br />

1. Helsingin pormestari Jan<br />

Vapaavuori johtaa myös<br />

A) Paralympiakomiteaa<br />

B) Sadankomiteaa<br />

C) Olympiakomiteaa<br />

2. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys<br />

ry:ssä on jäsenjärjestöjä yli<br />

A) 180<br />

B) 120<br />

C) 60<br />

3. Vammaisurheilija Jean-Pierre<br />

Antoniosin laji on<br />

A) sähköpyöräsalibandy<br />

B) jousiammunta<br />

C) uinti<br />

5. Merja Mäkisalo-Ropponen johtaa<br />

A) Eduskunnan vammaisasian yhteistyöryhmää<br />

(VAMYT)<br />

B) Kansaneläkelaitosta Kelaa<br />

C) Suomen sosiaali ja terveys ry<br />

SOSTEa<br />

6. Suomen Pankin pääjohtaja on<br />

A) Erkki Liikanen<br />

B) Olli Rehn<br />

C) Esko Aho<br />

7. Luke-lyhenteen takaa löytyy<br />

A) Luonnonvarakeskus<br />

B) Luontaistuotteiden kehityskeskus<br />

C) Liikunta- ja urheilukulttuurin<br />

edistys ry<br />

1<br />

2<br />

3<br />

4<br />

5<br />

10. Uransa lopettanut menestyksekäs<br />

parahiihtäjä on nimeltään<br />

A) Ilkka Tuomisto<br />

B) Ilkka Taipale<br />

C) Ilkka Lipsanen<br />

NIMI NIMI NIMI<br />

4. Jos henkilöllä on OI (Osteogenesis<br />

imperfecta), hän kärsii<br />

A) lyhytkasvuisuudesta<br />

B) luustomuutoksista ja niukasta<br />

karvankasvusta<br />

C) luuston hauraudesta ja lisääntyneestä<br />

murtumaherkkyydestä<br />

8. Gravitaatio tarkoittaa<br />

A) lihasvoimaa<br />

B) joukkovoimaa<br />

C) painovoimaa<br />

9. Kylpylähotelli Kunnonpaikka<br />

toimii<br />

A) Lappajärvellä<br />

B) Siilinjärvellä<br />

C) Kemijärvellä<br />

6<br />

7<br />

8<br />

9<br />

10<br />

VASTAUKSET<br />

TÄNNE<br />

www.it-lehti.fi 81

istikko 2/<strong>2021</strong><br />

PUU-<br />

HAI-<br />

LUA<br />

ETU-<br />

PÄÄ<br />

TUN-<br />

TO-<br />

KÄRKI<br />

ÖLJY-<br />

VAL-<br />

TIO<br />

TEM-<br />

POA<br />

IRTI<br />

PUET-<br />

TUJA<br />

Laatinut Ahti Syrjälä<br />

BONUS<br />

HEIK-<br />

KOUS<br />

VERNE<br />

KUORI<br />

HUIPPU-<br />

KELAAJA<br />

KOTALA<br />

SAL-<br />

VADOR<br />

HOI-<br />

DET-<br />

TAVIA<br />

RASITTAA<br />

KAUKO-<br />

MATKAILIJAA<br />

MUS-<br />

KE-<br />

TÖÖRI<br />

MATA-<br />

LASSA<br />

VE-<br />

DESSÄ<br />

1.1.<br />

<strong>2021</strong><br />

HEVO-<br />

SEN<br />

MENOA<br />

ILMAN<br />

ROO-<br />

LIA<br />

PITKÄ-<br />

KOR-<br />

VAISIA<br />

EMÄS<br />

LIKI-<br />

MAIN<br />

HIILLOS<br />

HÄMÄ-<br />

HÄK-<br />

KEJÄ<br />

VEDEN<br />

JU-<br />

MALA<br />

PÄI-<br />

JÄN-<br />

NETTÄ<br />

PUCCININ<br />

SÄVELTÄMÄ<br />

VISKI-<br />

SAARI<br />

KROHN<br />

PAI-<br />

NISSA<br />

OLI<br />

TOSI<br />

NEPEA<br />

KORU-<br />

KIVI<br />

PAHAN<br />

PÄIVÄN<br />

VARAL-<br />

LE<br />

PENTTI<br />

HIE-<br />

TANEN<br />

KAL-<br />

JA-AI-<br />

NEITA<br />

VENÄ-<br />

LÄISET<br />

NOR-<br />

JALAI-<br />

SET<br />

JOH-<br />

TAVIA<br />

SAA-<br />

REN<br />

VUORI<br />

PÄÄ-<br />

KAU-<br />

PUNKI<br />

OSUI<br />

OME-<br />

NAAN<br />

PULLI- VA-<br />

AINEN LAISI<br />

KLINGA ENNEN<br />

KU-<br />

LAUS<br />

URKKI-<br />

JOITA<br />

KIPINÄ<br />

TAIKU-<br />

REIL-<br />

TA<br />

-KYKY<br />

KA-<br />

PUN-<br />

GILLA<br />

PIENI<br />

-PELLE RAHA-<br />

MÄÄRÄ<br />

MAA-<br />

LÄNTTI<br />

LAP-<br />

SILLA<br />

YÖ-<br />

ASTI-<br />

OITA<br />

VAUH-<br />

DIK-<br />

KAASTI<br />

VENEEN<br />

POHJASSA<br />

ANGO-<br />

LAN<br />

KAUP.<br />

INTIAANI<br />

UJO<br />

VEL-<br />

VOIT-<br />

TAVA<br />

PUSSI-<br />

JUO-<br />

MIA<br />

TI-<br />

LILTÄ<br />

LOUK-<br />

KAA-<br />

VIA<br />

IKÄ- MITA-<br />

LEIS-<br />

MIEHIÄ TAKIN<br />

ELÄÄ<br />

RINNE<br />

TAIKI-<br />

NAMAI-<br />

SIA<br />

@S<br />

Laatinut Ahti Syrjälä<br />

Oikein vastanneiden kesken arvotaan kivoja palkintoja. IT 1 / <strong>2021</strong> ristikosta saatiin<br />

tällä kertaa 74 ratkaisuvastausta. Niiden joukosta arvottiin seuraavat kuusi voittajaa:<br />

Mari Jalava, Harjavalta / Pasi Hällfors, Urjalankylä / Eero Karjalainen, Oulu / Simo<br />

Mäkinen, Äänekoski / Aili Naskali, Viiala / Eeva Nikula, Pattijoki. Onnittelumme voittajille!<br />

Ratkaistujen ristikoiden 2 / <strong>2021</strong> palautus 5.4. <strong>2021</strong> mennessä osoitteeseen: ITlehti,<br />

”Ristikko”, Omnipress Oy, Väritehtaankatu 8, 4. krs, 01300 Vantaa.<br />

RATKAISIJAN NIMI<br />

LÄHIOSOITE<br />

POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA<br />

PUHELIN<br />

Ratkaisu edellisen numeron ristikkoon:<br />

OMME L KA I T<br />

KAULAHU I V I<br />

RAKS I I RAN<br />

AS I AT VANA<br />

T EDAM I T<br />

OPAST E ANOA T M<br />

KULTAKALA TALV I NEN<br />

SULAVA T I KL I ENETÄ<br />

APUR I T I DEATON N R<br />

Ä T SALSA ELÄJÄ<br />

VÄL I ERÄT A U U<br />

OTOT A URAL LUK I JA<br />

R H VASAMA ASUTUS<br />

O L I I V I K I E R R E I U<br />

A A POS T I MAKSUT<br />

H I TAAST I E K A K<br />

I T I KKA H I EKKAK I NOS<br />

M I I NUS K I NUA UHATA<br />

OLLENKAAN MAHDOTON<br />

TA I TAA TAJUT ETANA

Ensi kesänä<br />

Tulliniemen lankonkeja<br />

jatketaan. Lankkupolku<br />

on noin 120 senttiä<br />

leveä.<br />

Hanko sai 75 000<br />

euroa luontopolkuihin<br />

HANGON kaupunki on saanut Gunnarsörenille, Puistovuorille<br />

ja Tulliniemen eteläiselle rannalle yhteensä 75<br />

000 euroa valtion erityisavustusta. Luontokohteiden,<br />

niiden reittien ja opastusten parantaminen kolmessa<br />

kohteessa on tarkoitus toteuttaa ensi kesänä.<br />

49 000 euroa on varattu Tulliniemeen, jossa on<br />

myös Suomen eteläisin luontopolku. Metsähallituksen<br />

mukaan Tulliniemen Uddskatanin luontopolulla vieraili<br />

viime vuonna yli 43 000 kävijää.<br />

Tulliniemessä ennallistetaan luontoa ja olemassa<br />

olevia lankonkeja jatketaan rannan alkupäähän asti alueen<br />

herkän luonnon suojelemiseksi. Tulliniemenrannan<br />

lautarakenteisen kulkutien rakentaminen valmistui viime<br />

kesän aikana. Tulliniemen kautta kulkee keväisin ja<br />

syksyisin jopa satojen tuhansien muuttolintujen reitti.<br />

Myös alueen opaste- ja infotauluja, lankonkien<br />

esteettömyyttä ja rannan yleistä saavutettavuutta<br />

parannetaan.<br />

Puistovuorella Casinon takana kunnostetaan alueen<br />

hyvin vanhaa, kulunutta polkuverkostoa ja sen rakenteita.<br />

Liikkumista pyritään helpottamaan valmistamalla<br />

porras- ja lankonkirakenteita.<br />

Kolmas kesän hankekohde on Hankoniemen länsipuolella<br />

sijaitseva Gunnarsöarna, jossa on jo aiemmin<br />

tehty polkuverkostoa ja laavu. Saarelle rantautumista<br />

helpottamaan on hankkeilla laituri.<br />

Lisäksi saaren luontopolkuja ja retkeilyreittiä kunnostetaan<br />

sekä uudistetaan saaren historiasta kertovia<br />

opasteita.<br />

Ympäristöministeriön avustus kattaa korkeintaan 70<br />

prosenttia kustannuksista, joten kaupungin pitää laittaa<br />

myös omaa rahaa hankkeisiin. Siten kokonaissumma<br />

kolmen kohteen kohentamiseen nousee noin 100 000<br />

euroon. Lähde: Hanko-nyt.fi<br />

Oikeat vastaukset 10 kysymykseen: 1.A / 2.A /<br />

3.B / 4.D / 5.A / 6.B / 7.A / 8.C / 9.B / 10.A<br />

METSÄHALLITUS HANS-ERIK NYMAN<br />

Invalidiliitto 8/2020<br />

Invalidiliitto 8/2020<br />

Neulekirjailijan<br />

puikot kilisevät<br />

koko ajan<br />

SIVU 14<br />

Joensuun<br />

Neulekirjailijan<br />

kirjoittajapiiri<br />

puikot tuo iloa kilisevät<br />

arkeen<br />

koko ajan<br />

Remontti<br />

Joensuun<br />

raivasi omakoti-<br />

kirjoittajapiiri<br />

talon esteet<br />

tuo iloa arkeen<br />

SIVU 20<br />

SIVU 14<br />

SIVU 38<br />

SIVU 20<br />

Remontti<br />

raivasi omakoti-<br />

talon esteet<br />

SIVU 38<br />

Korona lisää<br />

ystävien arvoa<br />

Korona lisää<br />

ystävien arvoa<br />

Psykologi<br />

Pirkko Lahti:<br />

KULJETUSTEN<br />

KILPAILUTUKSESSA<br />

UNOHTUI OSALLISUUS<br />

SIVU 16<br />

Invalidiliitto 6/2020<br />

Invalidiliitto 6/2020<br />

38 VUOTTA<br />

SAMALLA FYSIO-<br />

TERAPEUTILLA<br />

KULJETUSTEN<br />

KILPAILUTUKSESSA<br />

UNOHTUI OSALLISUUS<br />

DESIGN-PALKINTO<br />

APUVÄLINEIDEN<br />

MUOTOILIJALLE<br />

38 VUOTTA<br />

SAMALLA FYSIO-<br />

TERAPEUTILLA<br />

SIVU 32<br />

SIVU 48<br />

Virtuaalinen yhteys<br />

ei sammuta<br />

sosiaalisuuden janoa<br />

Sopivaa<br />

työtä<br />

kaikille Sopivaa<br />

työtä<br />

kaikille<br />

Invalidil iton hanke<br />

rohkaisi Teija Kustulaa<br />

alkamaan yrittäjäksi<br />

01_IT_6-2020_Kansi.indd 1 18.9.2020 8.51<br />

SIVU 8<br />

SIVU 16<br />

SIVU 32<br />

Seuraava IT-lehti (3/<strong>2021</strong>)<br />

ilmestyy 15.4.<br />

Teemalla hyvä ikä.<br />

Seuraava Aineistopäivä IT-lehti (2/<strong>2021</strong>) 25.2.<br />

Ilmoitusvaraukset:<br />

ilmestyy 11.3.<br />

Teemalla digi ja tekniikka.<br />

Aineistopäivä 25.2.<br />

01_IT_8-2020_Kansi.indd 1 3.12.2020 7.22<br />

Paula Kaijanto, p. 040 707 1966, paula.kaijanto@omnipress.fi<br />

Myydään<br />

DESIGN-PALKINTO<br />

APUVÄLINEIDEN<br />

MUOTOILIJALLE<br />

SIVU 48<br />

Psykologi<br />

Pirkko Lahti:<br />

Virtuaalinen yhteys<br />

ei sammuta<br />

sosiaalisuuden janoa<br />

01_IT_8-2020_Kansi.indd 1 3.12.2020 7.22<br />

SIVU 8<br />

Invalidil iton hanke<br />

rohkaisi Teija Kustulaa<br />

alkamaan yrittäjäksi<br />

01_IT_6-2020_Kansi.indd 1 18.9.2020 8.51<br />

SIVU 8<br />

IT-lehti<br />

Vammaisasiaa<br />

joka ainoalla<br />

sivulla. Tietoa<br />

jota et muualta<br />

saa.<br />

Ilmoitusvaraukset:<br />

Paula Kaijanto, p. 040 707 1966, paula.kaijanto@media.fi<br />

Myyn tarpeettomaksi jääneen auton katolle<br />

kiinnitettävän pyörätuolinostimen kaukosäätimellä.<br />

Se kiinnitetään Palveluksessa<br />

auton kattokiskoihin, niitä ei<br />

tule Kevään mukana. retkiin Nostin 8–32-paikkaiset,<br />

on vm. 2015 vähän<br />

käytetty, esteettömät täysin linja-autot. toimiva.<br />

Jyrki Pakkanen Ky, Kouvola<br />

040<br />

Riku-Ville<br />

716 0603,<br />

Laurila,<br />

jyrki@jyrkipakkanen.fi<br />

p. 0400 968 029,<br />

rikulaurila@icloud.com<br />

Auto Saksasta!<br />

Tiesitkö, että täyden autoveron palautuksen<br />

saa myös tuontiautoon? Olen hoitanut lukuisia<br />

autonhakuja vammaisille ihmisille.<br />

Nopea ja luotettava palvelu. Kysy lisää!<br />

autotuonti.net, Juha Murtonen, 050 342 0479,<br />

juha.murtonen@kolumbus.fi<br />

Vapaus liikkua<br />

Myytävänä VW Sharan 1.8 T<br />

2009 (bensa) ajettu 154 tkm.<br />

sähkökäyttöinen Carony-invatuoli.<br />

Katsastettu ja kuntotarkastettu,<br />

kahdet renkaat, ilmastoitu, hp. 9 990 €.<br />

Lisätiedot: 0400 694 811<br />

Kaikki Autoilun Apuvälineet<br />

SIVU 8<br />

IT-lehti<br />

Vammaisasiaa<br />

joka ainoalla<br />

sivulla. Tietoa<br />

jota et muualta<br />

saa.<br />

Puh. 0400 764 865<br />

www.handiplan.fi

Tervetuloa Kelan yksilöllisille kuntoutusjaksoille!<br />

Autamme sinua kohti parempaa työ- ja toimintakykyä sekä mielekkäämpää arkea.<br />

Vaativa lääkinnällinen yksilökuntoutus sisältää Kelan maksaman jakson myös läheisellesi<br />

ja lasten kuntoutuksessa mukana voi olla koko perhe.<br />

Toimintakyvyn turvaaminen on tärkeää myös<br />

koronaepidemian aikana. Kuntoutusta siis<br />

kannattaa hakea, vaikka koronatilanne aiheuttaa<br />

epävarmuutta tulevaisuudensuunnitelmiin.<br />

Huolehdimme turvallisuudestasi monin eri<br />

tavoin. Tarvittaessa kuntoutuksen ajankohtaa voi<br />

myös siirtää. Tervetuloa kuntoutukseen!<br />

Yksilöllisten kuntoutusjaksojen lisäksi<br />

valikoimaamme kuuluvat kuntoutusja<br />

sopeutumisvalmennuskurssit sekä<br />

kattavat terapiapalvelut. Tarjoamme<br />

kuntoutusta kaiken ikäisille.<br />

Toteutamme myös tuettua lomatoimintaa<br />

yhteistyössä eri lomajärjestöjen kanssa!<br />

KANKAANPÄÄ<br />

050 394 7524<br />

www.kuntke.fi<br />

OULU 050 312 6187<br />

LAHTI 044 465 0598<br />

www.verve.fi<br />

PUNKAHARJU<br />

040 684 6488<br />

www.kruunupuisto.fi

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!