05.03.2021 Views

Espoolehti 1/2021

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

ESPOO ESBO

&

Luonto meri

Lähiluonto,

meren ranta,

palvelujen

läheisyys ja

innovatiivisuus

ovat edelleenkin

espoolaisille

tärkeitä asioita.

kaupungin lehti espoolaisille 1 2021

Gabriella Fodor

kulkee lähimetsän

läpi Mankkaalla

päivittäin.

Vaikuttaa voi

monella tavalla

Liitteenä

kaupungin

vuosikertomus

Read this

in english:

Yumpu.com/

Espoolehti

Ulkoilureitit

kaikkien käytössä

Taide osana

ympäristöä


pääkirjoitus

Jukka Mäkelän

pääkirjoitus ottaa

kantaa kaupungin

ajankohtaisiin

aiheisiin.

Jukka Mäkelä on Espoon kaupunginjohtaja.

Kiitos

palautteesta!

Koti, lähiluonto, meri, turvallisuus, viihtyisä, monikeskustainen,

kasvu ja elinvoima. Näitä kotikaupunki merkitsee meille espoolaisille.

Saimme ennätysmäärän vastauksia ja karttamerkintöjä Mun

Espoo on -kyselyihin, jotka toimivat pohjana kaupungin strategian

päivittämiselle.

Valtakunnallisen kunta- ja kaupunkipalvelututkimuksen

perusteella tiedämme, että Espoon palvelut ovat tasokkaita.

Parhaiten Espoo on teidän mielestänne onnistunut digitaalisten

palvelujen saatavuudessa. Parannuksia toivotaan peruskorjausrakentamiseen,

kaavoitukseen ja asuntojen tarjontaan.

Rakentamiseen halutaan laatua, ei määrää. Myös joukkoliikenneyhteyksiin

halutaan parannuksia.

Kuuntelemme palautettanne herkällä korvalla. Innostavaa

on, että tulevaisuuden Espoo nähdään viihtyisänä, turvallisena,

elinvoimaisena ja kasvavana, modernina ja innovatiivisena.

Asukaslähtöisyys, suvaitsevaisuus ja asukkaista huolehtiminen

nousevat myös esiin. Kolme neljästä vastaajasta näkee kaupunkilaiset

Espoon parhaana voimavarana ja suuri enemmistö suosittelee

Espoota ystävilleen ja tutuilleen.

Saat tämän lehden mukana Espoon vuosikertomuksen.

Haluamme kertoa suoraan espoolaisille kaupungin toiminnasta

ja kehittämisestä.

Jukka Mäkelä

kaupunginjohtaja

Tack för responsen!

Hem, lokal natur, hav, säkerhet, trivsamhet, många centrum, tillväxt

och vitalitet. Dessa substantiv beskriver betydelsen av

hemstaden för oss esbobor. Vi fick rekordmånga svar och

kartmärkningar i våra Mitt Esbo-enkäter som ligger till

grund för uppdateringen av stadens strategi.

Den riksomfattande undersökningen om kommunoch

stadstjänster har bevisat för oss att tjänsterna i

Esbo är högklassiga. Enligt era svar har Esbo klarat sig

bäst då det gäller de digitala tjänsternas tillgänglighet.

Förbättringar önskas då det gäller ombyggnader,

planläggning och bostadsutbudet. I byggandet

önskas kvalitet, inte kvantitet. Förbättringar

önskas också i kollektivtrafiken.

Vi är lyhörda för er respons. Det som är

inspirerande är att framtidens Esbo ses som

trivsamt, tryggt, livskraftigt och växande,

modernt och innovativt. Invånarfokus, tolerans

och omsorg om invånarna nämns också.

Tre av fyra enkätdeltagare ser stadsborna

som den bästa resursen för staden, och de

allra flesta rekommenderar Esbo för vänner

och bekanta.

Som bilaga till tidningen får du årsberättelsen

för Esbo. Vi vill ge invånarna i Esbo

direkt information om stadens verksamhet och

utveckling.

Jukka Mäkelä

stadsdirektör

8

Sisältö

3 Kalenteri ja poiminnat

Kuntavaalit lähestyvät.

8 Teema

Mun Espoo on vihreä,

vireä ja turvallinen.

14 Palveluksessa

Lakimies valtuuston

sihteerinä.

15 Menot

Omatoimi- ja virtuaalitapahtumia

tarjolla.

20 Ajassa

Vaikuttamisen vaihtoehdot.

23 Kohtaaminen

Nuotiotulen äärellä.

24 Helmi

Karhu katukuvassa.

26 Espoolainen

Turvassa Tuomarilassa.

28 Vi i Esbo

Vi vill inspirera en läsande kultur.

30 Me

Suurin osa asuu

kerrostalossa.

24

31 Mun Espoo

Ylpeästi espoolainen.

2


1.3.

Venepaikkojen hakuaika on

käynnissä ja päättyy syyskuun

viimeisenä päivänä. Hakemuksen voi

tehdä sähköisellä hakulomakkeella,

joka löytyy Espoon kaupungin

sivuilta. Hakemukset käsitellään

saapumisjärjestyksessä.

23.3.

Yhteishaku ammatilliseen

koulutukseen ja

lukiokoulutukseen

päättyy klo 15.

Mahdolliset pääsy- ja

soveltuvuuskokeet

järjestetään

huhti-toukokuussa.

9.3. / 6.4. / 20.4. / 4.5. / 18.5.

Asunnonhakuinfo Ison Omenan palvelutorilla huoneissa

Meri ja Kari 9.3. klo 12–14 ja 6.4., 20.4., 4.5. ja 18.5. klo 13–15.

Asiointi jonoperiaatteella. Paikalle kannattaa tulla viimeistään

puoli tuntia ennen infon loppumista. Asunnonhakuinfot on

tarkoitettu asiakkaille, jotka tarvitsevat apua ja tukea

asunnon hakemisessa ja asuntohakemusten täyttämisessä.

Tulkin voi pyytää paikalle: asumisneuvonta@espoo.fi

1.4.

Kulttuuritoiminnan vuosiavustusten

hakuaika vuodelle 2022 alkaa.

Hakuaika päättyy ammatillisilla

kulttuuritoimijoilla ja kulttuuriyhdistyksillä

15. toukokuuta klo 15.45.

Kotiseutuyhdistysten hakuaika

päättyy 30.9. klo 15.45.

kalenteri 2–4/2021

Poimi kalenterista

kevään tärkeimmät

tapahtumat ja

ajankohtaiset

päivämäärät.

18.4.

Kuntavaalien

vaalipäivä.

1.4.

Ammattitaiteilijan

työskentelyapurahan

hakukausi vuodelle

2022 alkaa. Hakuaika

päättyy 30.9. klo 15.45.

29.5.

Seuraava

Espoo-lehti

ilmestyy.

7.4.–13.4.

Kuntavaalien

ennakkoäänestys.

Lehden

mennessä painoon

keskustellaan

mahdollisesta

kuntavaalien

ajankohdan

siirtämisestä.

ESPOON ASUKASLEHTI

Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin koteihin Lukijapalaute ja juttuvinkit espoolehti@omnipress.fi

Julkaisija Espoon kaupunki / Esbo stad, PL 12 / PB 12, 02070 Espoon kaupunki / Esbo stad,

(09) 81 621, espoo.fi, etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätoimittaja viestintäjohtaja Satu Tyry-Salo

Toimitus Omnipress Oy, espoolehti@omnipress.fi Toimituspäällikkö Kimmo Kallonen

Ulkoasu Oona Kavasto/Hank Painopaikka Punamusta Jakelu SSM Jakelupalaute

jakelupalaute@omnipress.fi Kannen kuva Timo Porthan ISSN 1798-8438


Poiminnat

Ennakkotietojen mukaan Espoon väestö kasvoi vuoden 2020 aikana noin

3 200 asukkaalla, mikä on 2 900 asukasta vähemmän kuin vuonna 2019.

Koronalta suojautuminen

edelleen tärkeää

SUOJAA itseäsi ja läheisiäsi käyttämällä kasvomaskia,

kun liikut paikoissa, joissa on muita ihmisiä.

Kaupunki jakaa maksuttomia kasvomaskeja niille,

jotka eivät pysty omin varoin hankkimaan maskeja.

HUOLEHDI käsi- ja yskimishygieniasta ja muista

myös yli kahden metrin etäisyys muihin ihmisiin.

Lähikontakteja on tärkeää vähentää, jotta epidemian

leviäminen hidastuu.

LATAAMALLA Koronavilkku-sovelluksen saat tiedon,

jos olet ollut sairastuneen ihmisen lähellä.

ISOLLA joukolla ei ole syytä

kokoontua. Koronavirus on

levinnyt juhlissa, ystävien tapaamissa

ja kauppakeskuksissa

oleskeltaessa. Tällä hetkellä

yksityistilaisuuksia ei myöskään

suositella järjestettäväksi.

KORONATESTIIN pääsevät

kaikki, joilla on koronavirustartuntaan

viittaavia oireita. Jos saat lieviäkin oireita,

varaa aika koronatestiin. Ajan voi varata itse koronabotista

koronabotti.hus.fi tai soittamalla Espoon

koronaneuvontaan puh. 09 816 346 00 (ma–pe klo

7–18, la–su klo 9–15), muina aikoina Päivystysapuun

puh. 116 117.

Päivittyvää koronasisältöä ja ohjeet eri

kielillä osoitteessa espoo.fi/koronavirus.

yli

kahden ”Muista

metrin

etäisyys muihin

ihmisiin.

Espoo.fi-uudistus

jatkuu

UUSI espoo.fi-sivusto julkaistaan

vuoden 2021 aikana. Nykyinen

espoo.fi on toiminnassa siihen

saakka, kunnes sisältöä on saatu

syötettyä riittävästi uudelle verkkoalustalle.

Asukaskyselyssä ja -haastatteluissa

esiin tulleiden toivomusten

pohjalta uudella sivustolla parannetaan

erityisesti sisällön laatua ja

sivuston käytettävyyttä.

Tavoite on parantaa uuden

sivuston hakuominaisuuksia, palvelujen

tietojen ja aukioloaikojen

esittämistä sekä omaan kaupunginosaan

ja päätöksentekoon liittyvien

asioiden kätevämpää löytymistä.

Jatkossa uuden sivuston etusivulta

pääsee etsimään uutisia ja tapahtumia

Espoosta. Kyselyissä esiin

noussut toive löytää helpommin

tietoa kaupungin toiminnasta on

myös huomioitu.

Uuden sivuston beta-versioon

pääset tutustumaan osoitteessa

beta.espoo.fi. Voit vaikuttaa uuteen

sivustoon heti alkuvaiheessa vastaamalla

betaan liittyvään kyselyyn.

Uuden sisällön suunnittelu ja

syöttäminen on alussa, joten betaversio

on vasta tekninen runko,

käytännössä lähes ilman sisältöä.

Espoo

somessa

Facebook

Espoo – Esbo

Päivityksiä eri puolilta

kaupunkia ja kaupungin eri

toimijoiden kuulumisia.

Twitter

@EspooEsbo

Elää ajassa, päivittyy

nopeasti. Tiedotusta,

vastauksia ja keskustelua.

Instagram

@espoonkaupunki

Hienoja hetkiä, tapahtumia

ja maisemia espoolaisin

silmin.

#espoohetki

Ilmanlaadun mittausasema Matinkylään

PÄÄKAUPUNKISEUDULLA on 11 ilmanlaadun

mittausasemaa, joista neljän

paikka vaihtui kuluvan vuoden ajaksi.

Yksi näistä vaihtuvista asemista on nyt

Matinkylässä Länsiväylän läheisyydessä.

Mittaukset kertovat vilkasliikenteisen

väylän vaikutuksesta ilmanlaatuun.

Espoossa mitataan ilmanlaatua

pysyvästi Leppävaarassa ja Luukissa.

Pääkaupunkiseudun ilmanlaatua voi

seurata reaaliaikaisesti osoitteessa

hsy.fi/ilmanlaatu.

4 Espoon kaupungin lehti asukkaille


KÄY

KATSOMASSA!

Palstalla tutustutaan

mielenkiintoisiin

kohteisiin, joihin kaikilla

espoolaisilla on

vapaa pääsy.

Vaakunatorin Vuo

KUVATAITEILIJA Vesa-Pekka Rannikon

taideteos Vuo – virrat yhdistyvät

on uusin Espoon kaupungin tilaama

julkisen taiteen teos. Suurikokoinen

veistos sijaitsee Espoon keskuksen

Vaakunatorilla ja on osa EMMA-kokoelmaa.

Teos on tehty neljästä erivärisestä

teräsverkosta. Värikkäät metalliverkot

kerrostuvat ja teos näyttäytyy eri värisenä

riippuen siitä, mistä suunnasta

sitä katsoo.

Ääneen lausuttuna sana vuo tuntuu

pehmeältä ja soljuvalta, ja äänne

viittaakin teoksen muotoon. Kirkasvärisen

veistoksen metalliverkot ovat

aaltomaisia ja muodostavat sisälleen

puromaisen uoman, jonka läpi voi

kulkea.

Vuo heijastelee ympäristönsä toimintoja, kuten liikenteen virtoja, sekä

hallinnollisen keskuksen monia merkityksiä, kuten demokraattista päätöksentekoa,

jossa monista eri äänistä muodostuu yhtenäinen lopputulos.

KYSYTTYÄ

Palstalla vastataan

lehden ilmestymisaikaan

kaupungille

tuleviin yleisimpiin

kysymyksiin.

?

Mikä on kesäseteli ja

miten sitä haetaan?

Espoon kaupunki maksaa 300

euroa työnantajalle, joka palkkaa

espoolaisen nuoren töihin kesäsetelillä

1.5.–30.9. välisenä aikana.

Työpäiviä on oltava vähintään

kymmenen ja työtunteja vähintään

50, joko yhtäjaksoisesti tai useammassa

jaksossa tehtynä. Työnantajana

ei voi toimia yksityistalous,

perhe tai yksityinen henkilö.

Nuoren tulee noutaa seteli henkilökohtaisesti.

Mukana on oltava

kuvallinen henkilöllisyystodistus

sekä työnantajan allekirjoittama

ja täyttämä kesätyöpaikan tiedot

-lomake tai vaihtoehtoisesti työsopimus,

josta vastaavat tiedot

löytyvät. Kesäseteleitä jaetaan

Ohjaamotalon Starttipisteillä Leppävaarassa

ja Isossa Omenassa.

?

Haluaisin myyntipaikan torilta,

miten se onnistuu?

Espoon kaupungin alueella toimii

kuusi toria, jotka sijaitsevat

Espoon keskuksessa, Tapiolassa,

Leppävaarassa (Sello ja Läkkitori),

Karakalliossa ja Matinkylässä.

Toreja hallinnoi Espoon torikauppiaat

ry.

Toreilla on kahdenlaisia myyntipaikkoja,

päivä- ja kuukausipaikkoja.

Päiväpaikat on tarkoitettu

satunnaiseen käyttöön, kuten kirpputori-

tai kiertävien kauppiaitten

käyttöön. Päiväpaikkoja voi tiedustella

kyseisen torin torivastaavalta.

Pitkäaikaiset paikat on tarkoitettu

päätoimenaan torikauppaa harjoittaville.

Näitä paikkoja haetaan

kirjallisesti. Torivastaavien yhteystiedot

ja myyntipaikan hakemus

osoitteessa espoontorikauppiaat.fi.

Espoon kaupungin lehti asukkaille 5


Poiminnat

Joulukuun 2020 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä 17 796 ja

työttömien osuus työvoimasta oli 12,2 prosenttia. Koko maassa

työttömien osuus työvoimasta oli 13,6 prosenttia.

Sortti-asemat

auki kolmena

lauantaina

HSY testaa Konalan Sortti-asemalla

viikonlopun aukioloa 10.

huhtikuuta alkaen sekä lauantaisin

että sunnuntaisin. Lisäksi

kaikki Sortti-asemat ovat auki

keväällä kolmena lauantaina

17.4., 24.4. ja 8.5. klo 10–17.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut

HSY testaa uutta

aukioloaikaa ensin yhdellä

asemalla vuoden ajan ja tekee

sen jälkeen päätöksen jatkosta.

Sortti-asemien sijainnit ja jätteiden

lajitteluohjeet löytyvät

sivulta hsy.fi/sorttiasemat.

Työllisyyden

kuntakokeilu

käynnistyi

TYÖLLISYYDEN kuntakokeilu käynnistyi

Espoossa 1. maaliskuuta. Kuntakokeilussa

18 000 espoolaisen työnhakijan

asiakkuus siirtyy TE-toimistolta

Espoon kaupungille. TE-toimisto

ilmoittaa kuntakokeiluun siirtyville

asiakkaille siirrosta henkilökohtaisesti,

eikä siirtyminen edellytä asiakkaalta

toimenpiteitä.

Kunnalle siirtyvät kaikki alle

30-vuotiaat työnhakijat, kaikki maahanmuuttajataustaiset

työnhakijat

sekä kaikki työmarkkinatukea tai

peruspäivärahaa saavat työnhakijat.

Ansiosidonnaista päivärahaa saavat

työttömät saavat palvelunsa edelleen

TE-toimistolta. TE-toimisto hoitaa

jatkossa tiettyjä tehtäviä, kuten työttömäksi

työnhakijaksi ilmoittautumisen

kaikkien työttömien osalta.

Erityisesti pidempään työttömänä olleiden

ja heikossa työmarkkina-asemassa

olevien, nuorten ja vieraskielisten työnhakijoiden

pääsyä työmarkkinoille, koulutukseen

ja palveluihin halutaan tehostaa.

Lähtökohtaisesti lakisääteisiä työllisyyspalveluja

ja kuntien omia palveluja tarjotaan

entiseen tapaan, mutta tavoitteena

on luoda myös uusia ratkaisuja työnhakijoiden

työllistymiseen ja osaavan työvoiman

saatavuuteen yrityksille.

Työllisyyden kuntakokeilun toteuttaa

Espoon työllisyyspalvelut. Espoon kuntakokeilu

käyttää nimeä Työllisyys Espoo,

ja se toimii samassa tilassa Espoon TEtoimiston

kanssa Upseerinkadulla Leppävaarassa.

Vaikuta kuntavaaleissa

ÄÄNESTÄMÄLLÄ kuntavaaleissa voit

vaikuttaa siihen, ketkä edustavat

espoolaisia valtuustossa ja muissa

kaupungin luottamuselimissä ja päättävät

kaupunkilaisten arkeen vaikuttavista

asioista. Vaaleissa valitaan

75 valtuutettua seuraaviksi neljäksi

vuodeksi.

Lehden mennessä painoon keskustellaan

kuntavaalien siirtämisestä

koronan vuoksi. Normaali vaalipäivä

on sunnuntaina 18.4.2021. Ennakkoäänestys

järjestetään Suomessa

Oma kynä

mukaan!

7.–13.4.2021 ja ulkomailla

7.–10.4.2021. Koronapandemian

takia äänestäjiä pyydetään ottamaan

äänestyspaikalle oma kynä (mieluiten

kuulakärkikynä) sekä käyttämään

kasvomaskia ja pitämään riittävät

turvavälit muihin ihmisiin.

Voit äänestää ennakkoon missä

tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa.

Espoossa on 11 ennakkoäänestyspaikkaa,

joiden osoitteet ja

aukioloajat kerrotaan sivulla espoo.

fi/kuntavaalit2021. Vaalipäivänä saat

äänestää vain siinä äänestyspaikassa,

joka on merkitty äänioikeusrekisteriin

ja sinulle postitse saapuneeseen

ilmoituskorttiin. Vaalipäivänä äänestyspaikat

ovat avoinna klo 9–20.

Tietyssä tapauksessa, esimerkiksi

jos äänioikeutetun kyky liikkua tai

toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei

hän pääse äänestyspaikalle ilman kohtuuttomia

vaikeuk sia, hän voi äänestää

ennakkoon kotonaan. Kotiäänestykseen

pitää ilmoittautua Espoon

keskusvaalilautakunnalle viimeistään

6.4.2021 klo 16 mennessä. Yhteystiedot:

p. 09 8167 3928 tai vaalit@espoo.fi.

6 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Espoon kaupungin toteuttaman Covid-19-turvallisuusselvityksen mukaan espoolaiset

kokevat, että ovat saaneet riittävästi tietoa koronaviruksesta ja osaavat toimia ohjeiden

mukaan. 77 prosenttia vastaajista kertoo myös toimivansa annettujen ohjeiden mukaan.

Vuoden espoolaiset

urheilupalkinnot jaettiin

tänä vuonna koronahengessä.

Vuoden

urheilujoukkueen tittelin

voitti Elecstreme.

Kolminkertainen

renkaiden Suomen

mestari Joonas

Kukkonen harjoittelee

20–25 tuntia

viikossa.

Nina Elfvengren

Olavi Kaljunen

Voimistelun

tunnettuus kasvaa

Vuoden espoolainen urheilija ja urheilujoukkue 2020

valittiin yleisöäänestyksellä. Molemmissa sarjoissa

voittajaksi nousivat Espoon Telinetaitureiden kasvatit.

VUODEN espoolainen urheilija -palkinto

kruunasi Joonas Kukkosen vuoden

2020. Kolmannen kerran SM-kultaa

renkaissa saavuttanut Kukkonen

on huomionosoituksesta kiitollinen.

– Erityisen hienoa on, että valinta

on tehty yleisöäänin. Voimistelun

tunnettuus ylipäätään on selvästi

noussut ja tämä valinta on osoitus

siitä myös kotikaupungissani, Kukkonen

sanoo.

Telinevoimistelun suomenmestaruudet

käytiin poikkeuksellisesti vasta

marraskuussa ja euroopanmestaruudet,

joissa Kukkonen selvisi finaaleihin

asti, käytiin joulukuussa.

– Kevään hetken taukoa lukuun ottamatta

olemme pystyneet harjoittelemaan koronasta

huolimatta tasapainoisesti. Ensin oli

tietenkin vähän vaikeaa, kun kilpailuja peruttiin

eikä oikein tiennyt, mihin valmistautua.

Aika pian kuitenkin selvisi, että kevään arvokilpailut

käydään loppuvuodesta, Kukkonen

muistelee poikkeuksellisia oloja.

Joonas Kukkonen aloitti telinevoimistelun

jo pikkupoikana. Siirtyessään miesten

sarjaan vuonna 2015 hän teki päätöksen

keskittyä renkaisiin. Ensimmäinen SM-mitali

tuli 2017 (pronssia) ja sen jälkeen Kukkonen

onkin ollut voittamaton.

Tämän vuoden päätavoitteena on maailman

cupin osakilpailut, joita on suunniteltu

kaksi kesäkuulle.

– Finaalipaikkaa lähden näistäkin tavoittelemaan,

Kukkonen kertoo.

Espoon Telinetaitureiden kasvatti on iloinen

myös seuran TeamGym-voimistelijoiden

saamasta Vuoden espoolainen urheilujoukkue

-palkinnosta. Elecstreme-joukkue

saavutti TeamGymin suomenmestaruuden

viime vuonna.

Espoon kaupungin lehti asukkaille 7


teema

Joka neljäs

vuosi päivitettävä

Espoo-tarina on

suunnitelma siitä,

mihin asioihin

kaupunki keskittyy

toiminnassaan.

Espoo-tarina eli kaupungin strategia

päivitetään syyskuussa. Espoolaisten

ajatukset kotikaupungistaan eivät

juurikaan ole muuttuneet.

Teksti Tiina Parikka Kuvat Timo Porthan

Tarina

jatkuu

PALVELUT

i

lähellä.

Espoota asuinpaikaksi

suosittelevista

puolet

nostivat esiin

palvelujen läheisyyden.

"Kaikki,

mitä tarvitsee, on

lähellä." Luonnon,

metsät ja

luonnonpuistot

mainitsi 49 prosenttia

suosittelijoista.

Lähiluonto, meri, turvallisuus.

Samat asiat nousevat jälleen

esiin, kun espoolaisilta kysytään,

mitä kotikaupunki heille

merkitsee. Neljän vuoden välein

toteutettava Mun Espoo -kysely

toimii pohjana kaupungin strategian

päivittämiselle.

– Tulokset olivat jopa yllättävän samankaltaisia

kuin neljä vuotta sitten. Vuonna 2012

tehdyssä kyselyssä lähiluonto painottui voimakkaasti.

Vuonna 2016 sen rinnalle nousi

turvallisuus, ja samat asiat näyttävät painottuvan

nytkin, strategiajohtaja Jorma Valve

toteaa tuoreista tuloksista.

Strategia päivitetään aina uuden valtuustokauden

alussa. Uusien päättäjien tueksi tietoa

kerätään Mun Espoo -kyselyn lisäksi erityisryhmille

järjestetyistä keskustelutilaisuuksista

ja muista tutkimuksista.

– Valtakunnallisen kunta- ja kaupunkipalvelututkimuksen

perusteella Espoon palvelut

ovat erittäin hyvällä tasolla, Valve toteaa tyytyväisenä.

Parhaiten Espoo on onnistunut

digitaalisten palvelujen saatavuudessa.

Yli puolet (57 %) vastaajista piti digitaalisten

palvelujen saatavuutta erittäin hyvänä tai

hyvänä. Saman verran vastaajista näki kaupunkilaiset

Espoon parhaana voimavarana.

Laadukkaat palvelut syövät suuren osan

Espoon verotuloista. Samanaikaisesti on

kuitenkin tarvittu investointeja kasvavan

väestön palvelujen tuottamiseen. Kyselyn

perusteella myös kaupunkilaiset ovat tietoisia

talouden epätasapainosta.

– Koko 2010-luvun ajan Espoo on kasvanut

keskimäärin 4 600 asukkaalla joka vuosi. Se

tarkoittaa myös uusia päiväkoteja, kouluja ja

tieverkostoa, taloussuunnittelujohtaja Pia

Ojavuo luettelee.

Taloustilanteen korjaamiseksi on laadittu

Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelma vuosille

2021–2025, jolla on tarkoitus pysäyttää

jatkuva toimintamenojen kasvu.

– Tarkastelemme palvelujen tuottavuutta.

Heikennyksiä tai leikkauksia palveluihin ei

ole suunnitteilla, Ojavuo sanoo. ›

8 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Amanda ja Elina

viihtyvät vapaaajalla

parhaiten

ulkona. Aurinkoinen

perjantaipäivä helmikuun

alussa houkutteli

touhuamaan

asukaspuistoon.

Paljon liikkumisen

mahdollisuuksia

Amanda ja Elina tykkäävät touhuta ulkona. Olarin

asukaspuistossa tyttöjen mieleen ovat keinut ja

kiipeilytelineet. Amandan isovanhemmat asuvat

lähistöllä, joten puisto on tullut tutuksi.

– Tykkään luistella, hiihtää ja käydä pulkkamäessä.

Monet koulujen pihat on tehty talvella luistelukentiksi

ja sisälajejakin pääsee hyvin koulun

tiloihin harrastamaan, Amanda iloitsee.

Elina käy myös laskettelemassa ja isän kanssa

pelaamassa tennistä.

– Ennen koronaa kävimme välillä hallissa

pelaamassa golfia, Elina kertoo.

Mun Espoo -kyselyssä nuorten vastauksissa

korostuivat kauppakeskukset oleskelupaikkoina.

Amandaa ja Elinaa kauppakeskuksissa hengailu

ei vielä juuri kiinnosta.

– Kirjastoissa vietimme jonkun verran aikaa

ennen kuin oleskelua rajoitettiin, Elina sanoo.

Espoon kaupungin lehti asukkaille 9


teema

,, 73

% antoi Espoolle

suositeltavana asuinpaikkana

arvosanan 7–10.

”Olisi hienoa voida

helpommin pistäytyä

saaristossa ilman omaa

venettä. Voisi lähteä saareen

piipahtamaan, ulkoilemaan

tai kauemmas päiväretkelle.

Luonto on Espoon valttikortti!”

Mun Espoo kartalla -kyselyn

vastauksista on koostettu

ideakuvia, joissa on kuvattu

vastaajien esiin nostamia

toiveita.

Ideakuva: Rasmus Rosenbland

ENITEN

i

kehittämisen

tarvetta

espoolaiset

kokevat olevan

rakentamisessa,

kaavoituksessa

ja asuntojen

hintatasossa.

Osa kokee voimakkaan

kasvun

ja rakentamisen

hallitsemattomaksi.

Tavoite on parantaa kaupungin tilojen käyttöastetta,

keskittää opetusta isompiin yksiköihin

ja vähentää tilakustannuksia esimerkiksi

käyttämällä yksityisen sektorin päiväkotipalveluja.

Lisätuloja haetaan muun muassa nostamalla

kiinteistöveroja ja liikuntapalvelujen maksuja.

Kehityskohteena ykköseksi nousee

rakentaminen. Espoolaiset toivovat parannuksia

sekä peruskorjausrakentamiseen,

kaavoitukseen että asuntojen tarjontaan.

Rakentaminen koettiin myös liialliseksi ja

hallitsemattomaksi. Espoon vuokra-asuntotarjonta

koetaan sup peaksi ja kalliiksi.

Myös joukkoliikenneyhteyksiin etenkin

Helsingin suuntaan ja Espoon poikkiliikenteen

osalta toivotaan parannuksia.

Samat asiat nousevat esiin myös vastauksissa

siitä, mihin asioihin kaupungin tulisi keskittyä

toiminnassaan.

Espoo on koti. Tulevaisuuden Espoo nähdään

viihtyisänä, turvallisena, elinvoimaisena

ja kasvavana, modernina ja innovatiivisena

kaupunkina. Asukaslähtöisyys, suvaitsevaisuus

ja asukkaista huolehtiminen nousevat myös

esiin. Vehreys, metsät ja luonto halutaan säilyttää.

Asteikolla yhdestä kymmeneen 73 prosenttia

antoi Espoolle suositeltavana asuinpaikkana

arvosanan 7–10. Tässä naiset ovat olleet

hieman miehiä positiivisempia, vaikka naiset

listasivat kehittämiskohteita miehiä enemmän.

Myös nuoret, alle 35-vuotiaat ovat innokkaita

suosittelemaan Espoota.

Yksittäisissä asioissa tyytyväisyys vaihteli

ikäryhmittäin ja sukupuolittain. Ensimmäistä

kertaa tuloksia ryhmiteltiin myös vastauskielen

perusteella. Siellä englanniksi kyselyyn vastanneet

olivat selkeästi tyytyväisimpiä ja suomeksi

vastanneet tyytymättömimpiä. ›

10 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Gabriella Fodor

käy toisinaan

lähimetsässä

vain halailemassa

puita. – Rakastan

metsän kauneutta,

korkeita puita ja

eläimiä.

“Melkein kuin asuisi

luonnon keskellä”

Pieni lähimetsä Mankkaalla on läsnä

Gabriella Fodorin jokaisessa päivässä.

– Kävelen metsän läpi töihin,

kuntosalille ja kauppaan. Teemme

sinne lasten kanssa piknik-retkiä ja

käymme keräämässä marjoja, Fodor

iloitsee.

Korkeat puut ja metsän eläimet

ovat Fodorin mieleen. Oravia näkyy

jo kotipihassakin, mikä on suuri ilo.

– Melkein kuin asuisimme luonnon

keskellä.

Gabriella Fodor pitää kovasti

myös Nuuksion jylhistä maisemista,

mutta sinne ei toki pääse niin usein

kuin omaan lähimetsään. Kesäisin

lasten kanssa viihdytään myös

meren rannassa.

– Matinkylässä on kiva rantaalue.

Lapset viihtyvät myös Oittaalla,

jossa on paljon aktiviteetteja

tarjolla.

Espoon kaupungin lehti asukkaille 11


teema

,, Nuorten

tulevaisuuden

Espoo on siisti, puhdas

ja vihreä, turvallinen ja

rauhallinen.

i 6 037

espoolaista

vastasi Mun

Espoo -kyselyyn.

Suurin osa

vastauksista tuli

espoo.fi-sivuston

kautta (49 %),

sen lisäksi kyselyyn

vastattiin

popupilla ja

tekstiviesteillä

(molempien

kautta 22 %).

– Hyvä palvelu on subjektiivinen käsite.

Esimerkiksi maahanmuuttajat ovat valinneet

Espoon asuinkaupungikseen, koska näkevät,

että täällä heitä palvellaan hyvin. Emme kuitenkaan

voi yksiselitteisesti olettaa, että maahanmuuttajat

ovat vastanneet englanniksi,

kehittämispäällikkö Niko Ferm muistuttaa.

Nuorten ajatukset yllättivät.

Vastaajamäärät olivat tänä vuonna aiempia

vuosia suurempia, johon osaltaan vaikutti se,

että kyselyyn osallistuivat myös koululaiset.

– Mukana oli etenkin kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisia,

mutta myös muita ikäryhmiä,

Valve kertoo.

Koululaiset vastasivat kahteen kysymykseen:

miten kaupungin toivotaan uudistavan

toimintaansa ja millainen on Mun tulevaisuuden

Espoo?

Heidän vastauksissaan nousivat esiin ehkä

vähän yllättäen kaupungin siisteys ja jätehuolto

sekä viihtyvyys ylipäätään. Nuorille

omien tilojen, kuten koulujen ja nuorisotilojen

lisäksi tärkeitä olivat myös kauppa- ja ostoskeskukset.

Nuorten tulevaisuuden Espoo on paitsi siisti,

puhdas ja vihreä, myös turvallinen ja rauhallinen

asuinympäristö, jossa on hyvät liikunta- ja

urheilumahdollisuudet. l

Paljon tietoa kartalla

Perinteisen Mun Espoo -kyselyn

lisäksi kaupunki toteutti viime

syksynä yhteistyössä Aalto-yliopiston

kanssa laajan karttapohjaisen

kyselyn.

– Vastaavan laajuista kyselyä ei

ole tiettävästi Suomessa aiemmin

toteutettu, suunnittelupäällikkö

Johanna Palomäki kertoo.

Kyselyssä kaupungin asukkaat

saivat merkitä kartalle itselleen

merkityksellisiä paikkoja.

– Paikkamerkinnän jälkeen

kysyttiin, kuinka usein käy paikassa,

mikä rooli sillä on omassa

arjessa, millä välineellä paikkaan

kulkee ja onko kokemus myönteinen

vai kielteinen, tutkija Laura

Malm-Grönroos selittää.

Vastaajat ovat voineet jättää

myös kehittämisehdotuksia.

Mun Espoo kartalla -kyselyyn

vastasi noin 6 600 kaupunkilaista,

joista kolmannes oli koululaisia ja

opiskelijoita. Paikkamerkintöjä tuli

70 000.

– Haluan kiittää kaikkia vastaajia.

Kyselyn täyttämiseen on

todella paneuduttu ja annettu

omaa aikaa. Saamme tästä valtavasti

arvokasta tietoa, Palomäki

kiittää.

Vastauksia tullaan analysoimaan

vielä pitkään. Malm-

Grönroos odottaa jo innokkaasti

pääsevänsä aineiston kimppuun

ja sitä käydään läpi myös Aaltoyliopistossa.

– Tuloksia julkaistaan sitä

mukaa kuin niitä saadaan valmiiksi.

Aineisto otetaan huomioon

myös kaupunkisuunnittelussa,

mutta vaikutus näkyy tietenkin

vasta pitkällä aikavälillä, Palomäki

lupaa.

Kysely toteutetaan NordForskin

rahoittamana NordGreen-tutkimushankkeena.

12 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Mieli ja ruumis virkistyy

Vaasasta 1990-luvun alussa Espooseen

muuttaneelle Helena Wallolle

meren läheisyys on tärkeää.

– Kun lapset olivat pieniä,

asuimme Matinkylässä ja vietimme

paljon aikaa rannalla. Nyt asun Olarin

puolella, ja ranta on nytkin kävelymatkan

päässä, Wallo sanoo.

Rantaraitti on kaunis ja hyväkuntoinen

ulkoilureitti, jonka varrelta

löytyy hyvin palveluja. Kaverin

kanssa lenkillä voi poiketa vaikka

kahville.

Leena Kaalamon Helena Wallo on

tuntenut ihan alkuajoilta asti lasten

harrastusten kautta.

– Kaverin kanssa kun lähtee

lenkille, niin siinä saa samalla liikuntaa

ja pään hoitoa, kun voi vaihtaa

ajatuksia, Wallo toteaa.

Leena Kaalamo

ja Helena Wallo

ovat molemmat

yrittäjiä. Yhteiset

kävelylenkit ovat

liikunnan lisäksi

pään terapiaa.

Espoon kaupungin lehti asukkaille 13


palveluksessa

Palstalla esitellään

Espoon kaupungin

työntekijöitä

ja läheisiä

kumppaneita.

Teksti Mia Weckström Kuva Timo Porthan

Lakiasioiden

äärellä

Jouni Majuri on toiminut Espoon

kaupunginsihteerinä ja valtuuston

kokoussihteerinä vuodesta 2009.


Kaupunginvaltuuston kokouksen

valmistelu alkaa puolitoista viikkoa

ennen kokousta. Käyn valtuustoon

asti päätyneet asiat läpi

juridiikan kannalta ja pyrin huomioimaan

kaikki vaihtoehdot, joita asioiden

käsittelyssä voi ilmetä.

Työssäni on suuri vastuu, sillä välillä tulkitsen

vaikeitakin juridisia kysymyksiä.

Osaltani pystyn myötävaikuttamaan siihen,

että päätöksenteko sujuu juridisesti virheettömästi,

kun valtuustossa tehdään päätöksiä

siten, että Espoossa on kaikkien hyvä

asua, oppia, tehdä töitä ja yrittää.

Yhteistyön sujuvuus valtuustossa on erittäin

tärkeää, ja hyvin sujuvaa se on ollutkin.

Lisäksi taustalla toimii rautainen tiimi kielenkääntäjiä

ja tekninen sihteeristö, jonka

rooli korostuu etenkin nyt korona-aikana.

Moni ei ehkä tiedä, että kaupunginvaltuuston

töiden rinnalla teen myös perinteisiä

lakimiehen töitä. Kaupungin juristina

toimiminen on uskomattoman monipuolista

– onhan kaupunki melkoinen monialakonserni,

jossa työskentelee 14 000 työntekijää.

Muistathan, että kuntavaalit lähestyvät

ja että äänestämällä voit vaikuttaa siihen,

mihin suuntaan Espoota kehitetään.

Valtuusto on asukkaiden valitsema kunnan

ylin toimielin ja päättää juuri meitä espoolaisia

koskettavista asioista.”

– Kuntavaaleissa

äänestäminen

on

todellinen

lähidemokratian

väline,

Jouni Majuri

muistuttaa.

Espoon

kaupunginvaltuusto

› Kaupunginvaltuustossa

75 valtuutettua ja 76 varavaltuutettua

› Valtuustoon asti päätyy käsiteltäväksi

noin 200 asiaa vuodessa

› Kaupunginvaltuuston

kokouksia vuosittain 12

› Valtuuston kokoukset ovat

seurattavissa suorina lähetyksinä

tai jälkitallenteina osoitteessa

mediaserver.fi/live/espoo

14 Espoon kaupungin lehti asukkaille


15 Paikan päällä 16 Menovinkkejä 19 Liikuntavinkki

Espoossa

tapahtuu

Vahvat juuret

Tapahtumia

ja toimintaa

maaliskuusta

kesäkuuhun.

Träskändan kartanolla on roolinsa koko Suomen historiassa.

Menneet tapahtumat voi aistia upeassa puistossa.

Träskändan puisto tunnetaan

jykevistä puistaan. Vuosisatoja

paikoillaan seisseet puut

ovatkin ehtineet nähdä yhtä

ja toista.

– Vanhimmat puut ovat ainakin 300

vuotta vanhoja. Täällä voi aistia historian

merkityksen, Terhi Mäkinen

sanoo.

Maisemapuisto rakennusten ympärillä

on 1800-luvulta, jolloin kartanon

omisti Aurora Karamzin. Hänellä

oli tiettävästi läheiset suhteet Venäjän

keisariperheeseen, jonka uskotaan helpottaneen

suomalaisten oloja monessa

yhteydessä. Karamzinin jälkeen kartanoon

asettui lääketieteen dosentti

Adolf Törngren, jolla oli merkittävä

rooli Suomen itsenäisyysneuvotteluissa.

Hänet muistetaan myös merkittävästä

roolistaan Suomen lapsikuolleisuuden

pysäyttäjänä.

Espoon kaupunki on omistanut kartanon

1920-luvulta lähtien.

Glimsinjoen ympäristö on tunnettu

runsaasta ja huomionarvoisesta linnustostaan

ja eläinlajistostaan.

– Yhdellä metsälenkillä kohtasin

Glimsinjoesta nousevan haikaran. Se

oli vaikuttava kokemus. Täällä on nähty

myös villisika, saukko, kärppä ja kettu,

joita aika harvoin pääsee pääkaupunkiseudulla

kohtaamaan, Mäkinen kertoo.

Kartanorakennuksen julkisivua

ollaan kunnostamassa. Mäkinen

on tutkinut Träskändan historiaa ja

ympäristöä osana palvelumuotoilun

ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon

kehittämistehtäväänsä Laurean

ammattikorkeakoulussa.

– Tarkoitus on löytää nyt tyhjillään

oleville rakennuksille hyötykäyttöä,

jotta upean alueen koko potentiaali saataisiin

käyttöön maisemaa kunnioittaen,

Mäkinen paljasjalkaisena espoolaisena

suunnittelee.

Teksti Tiina Parikka

Kuvat Terhi Mäkinen

Vuodenajat näyttäytyvät puistossa

vahvana. Keväällä lintujen

liverrys ottaa puistoon tulijan

vastaan. Maisemapuiston laidalla,

pähkinäpensaiden alla, kukkivat

valkovuokkoniityt.

Espoon kaupungin lehti asukkaille 15


Espoossa

tapahtuu


Musiikki • Kuvataide ♥ Teatteri ✘ Lapsille ✓ Elokuvat = Espoo ♦ Jotain muuta

434 000 kaupunkilaista osallistui näyttelykeskus WeeGeen, Sellosalin, Espoon kulttuurikeskuksen,

Lasten kulttuurikeskus Auroran, Karatalon ja Kannusalin sekä Kaupunkitapahtumien tarjoamiin

tapahtumiin ja tilaisuuksiin kotona ja kaupunkitilassa vuonna 2020.

Lasten kosmiset

museofestarit ✘

LASTEN museofestarit järjestetään virtuaalisesti

6.–7.3. klo 11–15. Kapteeni Futuron

alus on laskeutunut WeeGeen takapihalle.

Kapteeni tuo avaruudesta mukanaan kosmiset

kaverinsa, jotka ilahduttavat festarivieraita

musiikkiesityksillä, työpajoilla ja

taide-elämyksillä. Lasten museofestareilla

nähdään Vuokko Hovatan ja Kalle Chydeniuksen

luotsaama Sisidisko sekä Sari

Aallon Kosminen Show.

lastenmuseofestarit.fi

Kaupungin ihminen

tavattavissa =

MIETITYTTÄÄKÖ, miten voisit osallistua ja

vaikuttaa Espoossa? Onko sinulla ideoita,

miten osallistumismahdollisuuksia voitaisiin

lisätä tai kehittää? Tervetuloa tapaamaan

asukasosallisuuden kehittämispäällikkö

Marion Tickléniä. Tapaaminen

järjestetään Teams-yhteydellä, ja ideana

on kohdata ja keskustella.

ti 23.3. klo 17–18, ti 13.4. klo 17–18

ja ti 11.5. klo 17–18

Lisätietoa ja linkki tapahtumaan

osoitteessa espoo.fi

Virtuaalinen tutustuminen

jätevedenpuhdistamoon ♦

MAAILMAN vesipäivän -viikon päätteeksi

HSY:n vesihuollon asiantuntija esittelee

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon toimintaa

360-kuvia hyödyntävän virtuaalialustan

avulla. Liity Teams-tapahtumaan

ja pääset seuraamaan, millaisen käsittelyn

läpi pääkaupunkiseudun yli miljoonan

asukkaan jätevedet kulkevat, ennen kuin

vesi päätyy Itämereen.

la 27.3. klo 11–12.30

Lisätietoa ja linkki tapahtumaan

hsy.fi-verkkosivuilla

Kulttuurielämyksiä

myös digitaalisesti ♦

URBAN Espoo on digitaalinen kulttuuritalo,

jonka tarkoituksena on kehittää ja tarjota

digitaalisia kulttuuripalveluja kaupunkilaisille.

Tuottajana toimii Espoon kaupungin

Kaupunkitapahtumat sekä Lasten kulttuurikeskus

Aurora yhdessä eri toimijoiden

kanssa. Sisältö on esillä digitaalisesti,

mutta Urban Espoo rohkaisee kokemaan ja

tekemään asioita myös ilman älypuhelimia.

urbanespoo.fi

Lasten kosmiset museofestarit

järjestetään tänä vuonna

virtuaalisesti.

Urban Espoo -sivuston

sisältö päivittyy ja kehittyy

kuukausittain.

1 2 3 4 5 6

KUUNTELE

Espoo Talks

-podcast: Puhetta

Espoosta

bit.ly/

Linkki_1

KATSO

Opastettu kierros:

Metroarkkitehtuuri

bit.ly/

Linkki_2

KATSO

Super Duper

-dokumenttisarja

bit.ly/

Linkki_3

LEIKI

Aistiretki

leikki-ikäisille

bit.ly/

Linkki-4

LEIKI

Värikylpyhetki

vauvalle ja

vanhemmalle

bit.ly/

Linkki_5

KUUNTELE

Espoon

Seikkailuradio

bit.ly/

Linkki_6

16 Espoon kaupungin lehti asukkaille


WeeGeen museoissa vieraili

vuonna 2020 noin 240 000 kävijää.

Vuonna 2019 museovierailijoita oli 404 901.

Lisää vinkkejä:

espoo.fi/

tapahtumat

KAMU kehittää

jatkuvasti uusia historiasisältöjä

verkkoon.

Elmgreen & Dragsetin

2020-näyttelyyn pääsee tutustumaan

mobiilioppaan avulla.

Tuhat tarinaa Espoosta

on KAMUn pysyvä näyttely

Espoon historiasta.

Museokierrokselle

omaan kotiin •

EMMAN etäopastus tuo museon näyttelyt

sinne, missä sinä olet. Kierroksella

ryhmälläsi on oma opas, joka on läsnä

EMMAssa ja kuljettaa teitä näyttelyissä.

Etäyhteyden avulla voitte kokea taidenäyttelyt

keskustellen asiantuntevan oppaan

kanssa.

Kierroksella tutustutaan siihen, mikä

ryhmääsi EMMAssa erityisesti kiinnostaa.

Tunnin aikana voidaan keskittyä yhteen

näyttelyyn tai tutustua taiteeseen ja muotoiluun

valikoiden teoksia koko näyttelykattauksesta.

Lisätietoja: emmamuseum.fi

Tapiola Sinfonietta

Youtubessa ✱

TAPIOLA Sinfoniettan maksuttomia

konserttital tiointeja voi katsoa orkesterin

Youtube-kanavalla. Kanavalta löytyy muun

muassa orkesteriteoksia, kamarimusiikkia,

lastenkonsertteja, Sydänten tahdissa

-muusikkoesittelyjä, Tunne orkesterisi

-luentoja ja keväällä 2020 Facebookissa

esitetyt Bach-tuokiot.

Tuhat tarinaa

Espoosta 360 =

TUHAT tarinaa Espoosta 360 -virtuaalinäyttely

kertoo Espoosta viidellä eri aikakaudella,

viidessä eri paikassa: kivikauden

hylkeenpyytäjistä Bosmalmissa, keskiajan

maanviljelijöistä Mankbyssä, herrasväestä

ja rahvaasta Albergassa, tehdastyöläisistä

Kauklahdessa ja kaupunkielämästä lähiöissä.

Näyttelyssä selviää, miten Espoo on

syntynyt, keitä espoolaiset ovat ja miten

Espoosta tuli sellainen kuin se nyt on.

Virtuaalinäyttelyyn: bit.ly/Espoo360

Talomuseo Glimsin

virtuaalimuseo ♦

GLIMSIN sydän, ihana vanha tupa, on

nyt kuvattu 360-kuvilla virtuaalimuseoksi.

Kuvien avulla pääsee tutustumaan

200-vuotiaaseen asuin- ja kestikievaritaloon

myös silloin, kun museo on suljettuna

tai kun et pääse paikan päälle. Myös

1900-luvun alun kauppapuodiksi sisustettuun

Tilkki-Vihtorin mökkiin voi piipahtaa

entisajan virtuaaliostoksille. Virtuaalivierailu

on helppoa niin tietokoneella kuin

mobiililaitteellakin.

Virtuaalimuseoon: bit.ly/glims360

7 8 9 10 11 12

KATSO

Dokumenttisarja:

Taiteen lyhyt

oppimäärä

bit.ly/

Linkki_7

KATSO

Kuvakamujen

kuvia nyky-

Espoosta

bit.ly/

Linkki_8

KATSO

Taitelijahaastattelu:

Tacita Dean

bit.ly/

Linkki_9

KUUNTELE

EMMA Talks:

Elmgreen &

Dragset

bit.ly/

Linkki_10

KATSO

Taiteilijadokumentit:

Rut Bryk & Ernst

Mether-Borgström

bit.ly/

Linkki_11

KUUNTELE

ARTPOD-podcast:

Ihminen ja luonto

bit.ly/

Linkki_12

Espoon kaupungin lehti asukkaille 17


Espoossa

tapahtuu


Musiikki • Kuvataide ♥ Teatteri ✘ Lapsille ✓ Elokuvat = Espoo ♦ Jotain muuta

Saaristomuseo Pentalan

museoalue muodostuu yli

kymmenestä rakennuksesta.

Sirenien arkkitehtuuriin voi

tutustua virtuaalimuseossa ja

KAMUn Youtube-kanavalla.

Portti-kaupunkiseikkailupelissä

ratkotaan pulmia ja

arvoituksia Karakalliossa.

Saaristomuseo Pentalan

virtuaalimuseo =

SAARISTOMUSEO Pentalan virtuaalimuseo

vie sinut tutustumaan entisajan kalastajatilaan

espoolaisella Pentalan saarella.

Virtuaalinäyttely parantaa museon

saavutettavuutta, sillä verkossa museoon

voi tutustua etänä, jos merimatka

saareen on esteenä. Saaristomuseo

on avoinna vain kesäisin, mutta virtuaalimuseo

on avoinna ympäri vuoden.

Virtuaalimuseossa voit vierailla Pentalan

kalastajamökissä, ranta-aitassa, Gurlin

talossa, Villa Rosergårdissa, Lilla Villanissa

ja navetassa.

Virtuaalimuseoon:

vreal.fi/vtours/pentala

Seinätön museo

klikkauksen päässä =

ESPOON historiallisiin kohteisiin voi

tutustua museon mobiilioppaiden

avulla paikan päällä tai vaikka omalla

kotisohvalla. Kaupunginmuseon mobiilioppaiden

avulla voi uppoutua muun

muassa Saaristomuseo Pentalan, Huvilamuseo

Villa Rulluddin, Träskändan

kartanopuiston tai Tapiolan historiaan

tai vuoden 1918 sisällissodan paikkoihin

Leppävaarassa. Mobiilioppaat toimivat

mobiililaitteilla tai tietokoneilla, joissa

on nettiyhteys.

Mobiilioppaat: tarinasoitin.fi/

espoonkaupunginmuseo

KAMU tarjoilee

helmiä Youtubessa =

ESPOON kaupunginmuseon Youtubekanavalta

löytyy kiinnostavia ja hauskoja

videoita Espoon historiasta, esimerkiksi

opastukset Kaikki ja ei mitään – Arkkitehdit

Kaija + Heikki Siren -näyttelyyn.

Soittolistoille on koottu Seniori-iltapäivien

ja Espoon Helmet -luentosarjan

luennot. Kanavalta löytyy myös muun

muassa lyhytelokuva Punaisen hirven

jäljillä – Tehtävä Espoossa.

Historia-aineistoja

yhdellä haulla =

MILTÄ Espoossa näytti ennen? Kaupunginmuseon

kokoelmien valittuihin

paloihin pääsee tutustumaan Finna.fihakupalvelussa.

Kuvia ja muuta aineistoa

julkaistaan Finnassa jatkuvasti lisää.

Finnassa voi tutustua esimerkiksi Asuntosäätiön

aineistoihin Tapiolasta, Kivenlahdesta

ja Soukasta. Finnassa julkaistut

aineistot ovat vapaassa käytössä.

finna.fi

Luovaa tekemistä

kotioloihin ♦

EMMAN verkkosivuilta löytyy kootusti

EMMAn tuottamaa monipuolista luovaa

tekemistä, josta voi nauttia kotoa käsin.

Sivustolta löytyy esimerkiksi taiteilijoista

kertovia dokumentteja, näyttelykohtaisia

taiteilijahaastatteluita sekä podcastjaksoja.

emmamuseum.fi

Sirenien arkkitehtuuria

virtuaalisesti ♦

KAMUN uusimpaan näyttelyyn Kaikki ja ei

mitään – Arkkitehdit Kaija + Heikki Siren

voi nyt tutustua virtuaalisesti. Virtuaalinäyttelyssä

voi vierailla muun muassa

Sirenien suunnittelemassa Otaniemen

kappelissa, jonka tunnusmerkkinä on

näyttävä, vuodenaikojen mukaan muuttuva

alttaritaulu. Kappeli on normaalisti

kiinni, joten virtuaalimuseo on helppo

tapa päästä tutustumaan tilaan.

Virtuaalinäyttelyyn:

vreal.fi/vtours/siren140

Portti-kaupunkiseikkailu

alkaa Karatalolta ♦

ONNISTUTTEKO ratkaisemaan mysteerin?

Portti-kaupunkiseikkailupelissä sukelletaan

Karakallion kaduille ja poluille ratkomaan

pulmia ja selvittämään vihjeiden

avulla arvoituksia. Reitillä kuljetaan

itsenäisesti edeten pisteeltä toiselle

vihjeiden avulla.

Mysteerin ratkaisemiseksi tarvitaan

oma älylaite, tarkkaa havainnointikykyä,

nokkeluutta ja timanttista tiimityöskentelyä.

Pelaamista varten puhelimessa

tulee olla ladattuna maksuton Actionbound-sovellus.

Skannaa QR-koodi Karatalon ulkoilmoitustaululta

ja lähde seikkailuun. Peli

soveltuu kaikenikäisille yksin tai ryhmässä

pelattavaksi. Suositeltu ryhmäkoko

on 2–4 henkeä. Pelin on toteuttanut

Room Escape Running Rabbit.

18 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Espoon

kuntoradat:

l Espoonlahti (2,1 km)

l Hanikan kuntorata (2,5 km)

kuntovälineitä reitin varrella

l Haukilahden kuntorata (0,8 km)

kuntovälineitä reitin varrella

l Kalajärven kuntorata (1,5 km)

kuntovälineitä reitin varrella

l Karakallion kuntorata (1,4 km)

kuntovälineitä reitin varrella

l Kauklahden kuntorata (1,3 km)

kuntovälineitä reitin varrella

l Keskuspuisto (4,3 km)

l Laaksolahden kuntorata (1,4 km)

l Lahnuksen ampumarata

(1,5 + 1,1 km)

- 1,5 km kivituhka pintainen

reitti, LED-valoilla valaistu

- 1,1 km lisälenkki vaihtelevalla

polkupohjalla ilman valaistusta

l Latokasken kuntorata (2,5 km)

kuntoiluvälineitä reitin varrella

l Leppävaaran kuntorata

ja kuntokihara (5,4 km)

- kuntoiluvälineitä reitin varrella

- Kuntokihara (1,0 km)

- kuntovälineitä reitin varrella

- soveltuu pyörätuolikelaukseen

l Matinkylän kuntorata (1,0 km)

kuntoiluvälineitä reitin varrella

l Oittaan kuntorata (4,7 km)

l Olarin kuntorata (1,6 km)

l Siikajärven kuntorata (1,5 km)

Kuntoradat löytyvät

pääkaupunkiseudun

palvelukartalta

palvelukartta.hel.fi

Ulkoilureiteillä

tilaa kaikille

Liikkuminen pyörällä tai jalan ei ole

ainakaan reittien puutteesta kiinni.

Leppävaaran ulkoilureitti on

käytettävissä ympäri vuoden.

Espoossa on kevyen liikenteen

väyliä yhteensä

1 400 kilometrin edestä.

Näistä noin 500 kilometriä

on erilaisia ulkoilureittejä

ja kuntoratoja.

Liikuntapäällikkö Tapio

Taskisen mukaan espoolaiset

ovat oppineet hyvin hyödyntämään

reitistöjä myös päivittäisiin

työ- ja koulumatkoihin. Jopa niin

hyvin, että talvisin kuntoradoille

vedetyt hiihtoladut ovat herättäneet

närkästystä, kun tutun

kävely- tai pyöräilyreitin käyttö

on estynyt.

– Jotta ulkoilijat pääsevät liikkumaan

talvisessa luonnossa

ilman, että kenenkään tarvitsee

tallata hiihtolatuja, rakensimme

vilkkaimpien reittien yhteyteen

rinnakkaisreittejä, joita pitkin

pääsee kävellen tai pyörällä kulkemaan,

Taskinen kertoo.

Tällainen ulkoilureitti kulkee

muun muassa Leppävaaran

kuntoradan vieressä.

Urheilupuistosta Leppävaaran

kartanolle muodostuu mukava,

noin viiden kilometrin lenkki.

Reitistöä pitkin voi myös jatkaa

sekä pohjoiseen aina Nuuksioon

asti että etelään kohti Tapiolaa.

– Reitit ovat valaistuja, ja ne

pidetään kunnossa myös talvisin,

Taskinen lupaa.

Talvella 2019–2020 kuntoradatkin

olivat kevyen liikenteen

käytössä läpi talven, koska lunta

ei tullut, mutta tänä talvena uudet

rinnakkaisreitit on otettu kiitollisina

vastaan.

– Positiivista palautetta on tullut

paljon, Taskinen iloitsee.

Varsinainen kuntorata pitää

sisällään kolme eri mittaista lenkkiä:

2, 2,7 ja 5,4 kilometrin lenkin.

Maasto on vaihtelevaa, joten

siellä pääsee jo testaamaan omaa

kuntoaan. Lisäksi urheilupuiston

kulmalta lähtee Kuntokihara eli

tasainen, asfaltoitu kuntolenkki,

joka soveltuu esimerkiksi pyörätuolikelaukseen

ja rullaluisteluun.

– Urheilupuistosta siirtymineen

Kuntokiharasta tulee

noin kahden kilometrin lenkki,

Taskinen kuvailee.

Puiston kupeessa on myös

ulkokuntoiluvälineitä, jotka ovat

vapaasti ulkoilijoiden käytössä.

Espoo liikkuu

Kävellen,

pyörien päällä tai

vaikka suksilla.

Liikkuminen ei ole

ainakaan reittien

vähyydestä kiinni!

Teksti Tiina Parikka

Espoon kaupungin lehti asukkaille 19


ajassa

Kaupunki

tavattavissa

Mukana

keskustelussa

Meidän

puisto

Espoo on asukkaidensa

kaupunki.

Vaikuttamisen

väyliä on tarjolla

runsaasti. Miten

sinä osallistut

kotikaupunkisi

kehittämiseen?

Teksti Tiina Parikka

Kaupunki tavattavissa

on Espoon kaupungin

uudenlainen

kohtaamismahdollisuus

asukkaiden ja kaupungin

työntekijöiden välillä.

Tapaamisissa ei ole erillistä

esitystä, vaan ideana on

kohdata ja keskustella.

Korona-aikana tapaamiset

toteutetaan etäyhteydellä.

Katso kevään tapahtumat

sivulta 16.

Monta väylää

osallistua!

Katso kuinka

sinä voit

vaikuttaa!

Sosiaalisessa mediassa on

useita erilaisia ryhmiä, joissa

käydään keskustelua Espoon

palveluista. Osassa ryhmiä

mukana on myös kaupungin

työntekijöitä, ja he osallistuvat

keskusteluun pyrkien

vastaamaan ja ohjaamaan

kaupunkilaisia ideoineen

eteenpäin.

Kaikille kaupungin

vieraskielisille asukkaille

tarkoitettu Hello Espoo

-ryhmä on esimerkki

kaupungin ylläpitämistä

ryhmistä. Hello Espoo

-ryhmässä voi jakaa uutisia

ja tapahtumia sekä saada

tietoa kaupungin palveluista

ja Suomessa asumisesta

englanniksi.

Espoon Meidän puisto

-hankkeen tavoitteena on

poistaa esteitä silloin, kun

asukkaat haluavat vaikuttaa

ympäristönsä hoitotasoon. Voit

esimerkiksi leikata nurmikkoa,

raivata pientä vesaikkoa,

poistaa haitallisia vieraslajeja

tai niittää kaislikkoa kotisi

läheltä. Puiden raivaaminen

Meidän puisto -toiminnassa

on rajattu niihin risukoihin,

jotka katkeavat raivaussaksilla.

Hoidettava alue tulee

olla maastossa pihasta

erottuva eli kaupunki ei

solmi sellaisia Meidän puisto

-hoitosopimuksia, joissa

piha-aluetta jatkettaisiin

kaupungin puistoon.

espoo.fi/meidanpuisto

Vaikuttamisen

välineet

Kaupunginvaltuusto vetää kaupungin toiminnan suuret linjat.

Asukkailla on monta polkua vaikuttaa siihen, miten asioita

ruohonjuuritasolla toteutetaan. Ja tietenkin valta valita, ketkä

näitä isoja linjoja ovat vetämässä.

20 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Asukasfoorumi

Kaikille avoimia

asukasfoorumitilaisuuksia

järjestetään

valmistelutyöryhmän

aloitteesta. Kaupungin

seitsemän alueen (Espoonlahti,

Kauklahti, Leppävaara,

Matinkylä, Pohjois-Espoo,

Tapiola ja Vanha Espoo)

omat työryhmät on valinnut

asukasyhdistysten kattojärjestö,

eli se on täysin asukkaiden

valitsema. Kaupunki tarjoaa

asukasfoorumitoiminnalle

puitteet kuten tiloja ja pienet

määrärahat toiminnan

järjestämiseen. Kaupungin

työntekijät tulevat pyydettäessä

kertomaan toivotusta aiheesta

ja kuulemaan asukkaiden

näkemyksiä.

espoo.fi/asukasfoorumit

Town Hall

Meeting

Espoo Town Hall Meeting

-tapahtumat ovat englanninkielisiä

vuorovaikutteisia

tapahtumia, joissa käsitellään

vaihtuvia Espoon kaupungin

kehittämiseen liittyviä

teemoja. Tapahtumilla

pyritään lisäämään

kansainvälisten asukkaiden

vaikutusmahdollisuuksia ja

yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Tapahtumat lisäävät kaupungin

ymmärrystä vieraskielisen

väestön tarpeista ja toiveista.

Town Hall Meeting

-tapahtumat ovat työpajoja,

joihin sisältyy lyhyet alustukset

kaupungin työntekijöiltä

Town Hall Meetingin valitusta

aiheesta. Koronapandemian

aikana tapahtumat on

järjestetty etäyhteydellä.

Kumppanuusfoorumi

Kumppanuusfoorumi

on Espoon kaupungin

ja järjestöjen avoin

foorumi, jossa

etsitään ja jaetaan

ratkaisuja hyvinvoinnin

edistämiseen.

Foorumi kokoontuu

kahdesti vuodessa.

Teemana on jokin

ajankohtainen aihe.

Valtuusto on ylin päättävä elin, kun

puhutaan oman lähiympäristön asioista.

Se linjaa kaupungin toiminnan

painopisteet ja päättää, miten rahoja

käytetään.

Ei siis ole lainkaan yhdentekevää, kuka kaupunginvaltuustossa

istuu.

Kaupungin päättäjät, 75 valtuutettua, valitaan

kuntavaaleissa.

– Edellisissä kuntavaaleissa Espoossa oli 731

ehdokasta, eli vaihtoehtoja varmasti riittää näissäkin

vaaleissa, kaupunginsihteeri Mari Immonen

kertoo.

Espoon kokoisessa kaupungissa valtuuston rooli

on nimenomaan vetää isot linjat. Yksittäisten asioiden

osalta se on antanut eri toimialojen lautakunnille

raamit, joiden puitteissa lautakunnat voivat

tehdä päätöksiä. Lautakuntien jäsenistä osa, muun

muassa puheenjohtaja, on myös valtuuston jäseniä.

– Kaikkien valtuutettujen ja lautakunnan jäsenten

yhteystiedot löytyvät kaupungin verkkosivuilta.

Heihin voi olla suoraan yhteydessä ja kertoa

omia toiveitaan ja ehdotuksiaan. Aktiiviset toimijat

osallistuvat myös erilaisiin asukasiltoihin,

joissa he kuulevat kaupunkilaisten ajatuksia ja

näkemyksiä asioista, Immonen kannustaa yhteydenpitoon.

Kaupungin nettisivuilta voi myös katsoa ketkä

valtuutetuista asuvat omalla suuralueella.

Asukkaat voivat myös tehdä virallisen

aloitteen kaupungin asioista. Kirjaamoon toimitettu

aloite ohjataan asianomaiselle viranhaltijalle,

jolla on velvollisuus vastata aloitteen tekijälle.

Jos asialleen haluaa laajemman tuen, voi aloitteen

tehdä myös verkossa kuntalaisaloite.fi-osoitteessa

ja kerätä aloitteelle kannatusta. Mikäli kannattajia

on vähintään kaksi prosenttia kunnan asukkaista,


Espoon kaupungin lehti asukkaille 21


Suoraa palautetta

Palautetta ja kehitysehdotuksia voi jättää paitsi

kaupungin sähköisen palautejärjestelmän

kautta, myös eri toimialojen työntekijöille

suoraan. Esimerkiksi kaupungintekniikalla on

käytössään karttapalvelu, johon voi tarkasti

merkitä paikan, jota oma palaute koskee.

Tietoa

saatavilla

Parantaakseen tiedonsaantia

Espoon kaupungilla on kehitteillä

kaikkien toimialojen yhteinen

uutiskirjealusta. Tavoitteena on,

että asukas voi yhdestä paikasta

tilata kaikki häntä kiinnostavat

tiedotteet omaan sähköpostiinsa.

Koko kaupungin yhteinen

uutiskirjealusta on

tarkoitus saada käyttöön

loppuvuodesta 2021.

Asukkaiden

apurit

Oman idean tai kehitystarpeen

kanssa kannattaa lähestyä

rohkeasti kyseisen toimialan

viranhaltijoita. Jos ei tiedä,

kehen olla yhteydessä,

osallisuuden kehittämispäällikkö

Marion Ticklén yhdistää

mielellään asukkaat ja

kaupungin työntekijät ja neuvoo

muutoinkin, miten asian kanssa

kannattaa edetä.

Lähialueen kehitysideoiden

toteutuksessa auttavat

osallisuusmuotoilijat, joihin

saa yhteyden sähköpostilla

asukkaidenapurit@espoo.fi

Vapaaehtoistyö

Asukas voi itse järjestää

tapahtuman tai vaikkapa

talkoot toivomansa alueen

kunnostamiseksi. Kaupunki

tukee toimintaa jakamalla

tietoa ja antamalla tiloja

tapahtumien käyttöön.

Itselle tärkeisiin asioihin

vaikuttamisen tärkeänä

kanavana toimivat erilaiset

yhdistykset, kuten alueen

asioita ajavat asukasyhdistykset,

koulujen vanhempainyhdistykset

ja laaja kirjo liikunta- ja

kulttuurijärjestöjä.

Yhteistyössä on voimaa!


on valtuuston otettava asia käsittelyyn puolen

vuoden sisällä siitä, kun aloite on jätetty.

– Tällaisia aloitteita, joiden takana

on useam pia henkilöitä, on tehty viime

aikoina muun muassa asfaltoinnista, vanhan

terveysaseman käyttöönotosta ja pysäköinnin

maksuttomuudesta, Immonen

muistaa.

Asukkaita kuullaan asukasilloissa.

Kaupunki teettää myös monista aiheista

kuntalaiskyselyjä ja vapaata palautetta voi

jättää aina sähköisen palautejärjestelmän

kautta.

– Saamme vuosittain noin 20 000 palautetta,

joista puolet ovat toimenpide-ehdotuksia,

Immonen sanoo.

Sen lisäksi päätöksenteossa kuullaan eri

vaikuttamistoimielimiä.

– Kuntalain velvoittamia vaikuttamistoimielimiä

ovat muun muassa nuorisovaltuusto,

vanhus- ja vammaisneuvosto.

Nuorisovaltuustosta järjestetään nuorille

omat vaalit. Neuvostojen jäsenet nimeää

kaupunginhallitus, ja niihin kuuluu paikallisten

järjestöjen edustajia, valtuutettuja tai

muita lautakuntien jäseniä sekä kaupungin

viranhaltijoita, Immonen avaa toimintaa.

Yksittäisiä kehittämishankkeita varten

kootaan myös erillisiä asukasraateja ja kutsutaan

kokemusasiantuntijoita kertomaan

omia näkemyksiään.

– Näihin ryhmiin kannattaa ilmoittautua

vapaaehtoiseksi, Immonen vinkkaa.

22 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Tulen äärellä

Kun nuorten kerhotoiminta jäi koronan takia katkolle, tarvittiin

uusia keinoja pitää yhteyttä. Puutyökerholaiset ovat käyneet

vaihtamassa ohjaajan kanssa kuulumisia nuotion loimussa.

kohtaaminen

› Gräsan teollisuusalueella Luomanportissa

on meneillään jotain normaalista poikkeavaa.

Betonirenkaasta loimottavat tulenlieskat. Halot

räiskähtelevät, ja niistä sinkoilee kipinöitä.

Nuotion äärellä puuhastelee rauhallisesti jutusteleva

parivaljakko: mies ja poika.

Nuoriso-ohjaaja Juha Mattila kutsuu yksitellen

puu- ja metallityössä käyviä 9–23-vuotiaita

kerholaisiaan glögille, piparille ja paistelemaan

makkaraa. Kerhon toiminta on nyt tauolla.

– Kehitin kaverinuotiotapaamiset, jotta kuulen,

mitä kerholaisilleni kuuluu. Miten heidän

elämänsä on sujunut rajoitusten aikana? Osa

on etäkoulussakin, joten halusin järjestää heille

piristystä. Yhdellä viikolla tapasin kahdeksan

kerholaista, Mattila kertoo.

Tino Westerholm kertoo pitävänsä luonnossa

puuhastelusta.

– Oli kiva päästä tänne grillaamaan.

Westerholmia hiukan ärsyttää, että kerhon

toiminta keskeytyi. Keskenjääneet puutyöt:

sormiskeittirampit odottelevat hallissa koronaajan

rajoitusten höllentymistä. Koulussa on

meneillään käsityöopinnot, ja siksi hän kaipaa

erityisesti puutöiden pariin.

– Koulussa annetaan joka vuosi papereita

Gräsan jutuista. Bongasin sieltä puutyökerhon

ja aloitin kesäloman alusta kerhon.

Nuorisopalvelut

ovat kehittäneet

korona-aikana

erilaisia vaihtoehtoja

tavata

nuoria kahden

kesken.

Teksti Heli Koivuniemi Kuva Timo Porthan

Nuoriso-ohjaaja Juha

Mattila kaivoi myrskyn

jäljiltä lumen alle jääneen

nuotiopaikan esiin. Toni

Westerholm on yksi

puutyökerhon nuorista, joita

hän on rajoitusten aikana

tavannut nuotion äärellä.

– Kun kerhotoiminta taas

jatkuu normaalisti, jätämme

nuotiolla kokoontumiset,

Mattila toteaa.

Espoon kaupungin lehti asukkaille 23


helmi

Taide kuuluu

kaikille. Espoossa

sitä on tuotu

runsaasti osaksi

katukuvaa,

asukkaiden

päivittäisten

reittien varrelle.

Teksti Mia Weckström Kuva Timo Porthan

Taide osana katukuvaa

Kuluneen vuoden aikana taidemuseot

ovat olleet suljettuina, eikä sisätaiteen

äärelle ole välttämättä päässyt

lainkaan. Aina ei kuitenkaan tarvitse

suunnata museoon nauttiakseen taiteesta,

sillä taide-elämyksiä voi löytää

ympäri Espoota, esimerkiksi koulun

seinästä.

Elokuussa 2019 toimintansa aloittaneen

Otaniemen lukion julkisivua

koristaa eläinhahmoistaan tunnetun

kuvataiteilija Jussi TwoSevenin teos

Otakarhu. Karhumuraali on herättänyt

hyvää mieltä sekä opiskelijoissa, henkilökunnassa

että koulun vierailijoissa.

Myös EMMAn taide on levittäytynyt

ympäri Espoon kaupunkia, ja monet

EMMA-kokoelman teoksista ovat

kaikkien kaupunkilaisten saavutettavissa.

Taidetta on niin ulkona kuin

julkisissa tiloissa, kuten kouluissa,

sairaaloissa, uimahalleissa ja metroasemilla.

Espoon monipuoliseen katutaiteeseen

voi tutustua osoitteessa bit.ly/

Katutaide sekä Urban Espoo -sivuilla,

josta löytyvät EMMAn julkisen taiteen

reitit Espoon keskuksessa ja Tapiolassa.

Taidereiteillä voi tutustua lähialueen

taideteoksiin.

24 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Saana Kaidesoja,

Matias Varjonen ja

Elle Hietanen ovat

pysähtyneet ihastelemaan

Otakarhua.

Espoossa on tuotu

paljon teoksia osaksi

ihmisten arkea.

Konst i hela Esbo

På grund av att konstmuseerna stängdes

i fjol har man kanske inte kunnat

ta del av inomhuskonst överhuvudtaget.

Det krävs dock inte alltid ett

museibesök för att kunna njuta av

konst, eftersom konstupplevelser kan

hittas på olika håll i Esbo, till exempel

på en skolas vägg.

Otaniemen lukio inledde sin verksamhet

i augusti 2019. Fasaden

smyckas av verket Otakarhu av bildkonstnären

Jussi TwoSeven som är känd

för sina djurmotiv. Björnmuralen har

väckt positiva känslor hos såväl eleverna,

de anställda som skolbesökare.

Också EMMA:s konst har spridit

sig i Esbo stad, och många av verken

i EMMA-samlingen kan beskådas av

alla stadsinvånare. Det finns konst

både utomhus och i offentliga lokaler,

t.ex. skolor, sjukhus, simhallar och

metrostationer.

Information om den mångsidiga

gatukonsten i Esbo finns på adressen

bit.ly/3pBR1Wd samt på webbplatsen

Urban Espoo där också rutterna

för EMMA:s offentliga konst i Esbo

centrum och Hagalund visas. På konstrutterna

kan man bekanta sig med

närområdets konstverk.

Espoon kaupungin lehti asukkaille 25


espoolainen

Tuomarilan

historia alkaa

vuodesta 1903,

kun rantarata

Karjaalta Pasilaan

valmistui ja Espoon

kirkon läheisyyteen

sijoittuneet maatilat

alkoivat väistyä

alueelta uuden

asutuksen tieltä.

Teksti Hanna Ojanpää Kuva Timo Porthan

Kati Leskinen muutti Tuomarilaan kaksi

vuotta sitten. Ulkoilijan ihanneympäristöstä

on myös hyvät liikenneyhteydet.

Samppanjanmakuista

elämää

Kun Kati Leskinen alkoi etsiä

uutta kotia, hänellä oli kaksi kriteeriä:

eteläpiha ja meren tai

metsän läheisyys. Tuomarila

oli hänelle entuudestaan täysin

tuntematon asuinalue, mutta rivitalon

päätyasunto pienessä yhtiössä oli kuin

tehty hänelle ja Max-koiralle.

– Aurinko paistaa pihalleni aamusta

iltaan, varhaisesta keväästä pitkälle syksyyn.

Keskuspuisto alkaa 300 metrin

päästä, liikunta-alalla työskentelevä

Leskinen kertoo.

Muita reunaehtoja olivat hyvät kulkuyhteydet.

Vaikka Leskisen työmatka

piteni, ajallisesti hänellä menee nyt

vähemmän aikaa kuin entiseltä asuinalueelta:

Helsingin keskustaan juna

vie puolessa tunnissa. Kerran viikossa

hän käy kymmenen minuutin päässä

Leppävaarassa tai Kauniaisissa tekemässä

isot ostokset, mutta muuten pieni kyläkauppa

palvelee häntä riittävästi.

Taloyhtiö on osoittautunut hyvin

rauhalliseksi. Samaa voi sanoa koko

Tuomarilasta. Kati Leskinen naurahtaa,

että kiinteistövälittäjäkin osasi kertoa, että

Tuomarilassa asuu asukaslukuun suhteutettuna

eniten poliiseja. Rauha on siis

turvattu!

Taloyhtiön pihalla Leskinen on tuttu

näky haravan tai kolan varressa; koirallisena

hän on tutustunut myös muihin

ulkoilijoihin. Hän nauttii nyt uudesta

elämäntilanteestaan ja kutsuukin uutta

asuinaluettaan Domppalaksi.

– Minulla on nyt samppanjanmakuista

elämää!

Tuomarila

• ruotsinkieliseltä

nimeltään Domsby

• noin 3 000 asukasta

• sijaitsee Espoon

keskuksen alueella

keskuspuiston ja

Kauniaisten

Kasavuoren välissä

• koostuu omakoti- ja

rivitaloasunnoista

ja matalista

kerrostaloista

• laajentunut

erityisesti lännen

suuntaan kohti

Sunaa ja Suvelaa

Uusi tekniikka vanhoissa raameissa

AURA MELLERIN ja Veikko Rauhalan

suunnittelema Tuomarilan

koulu valmistui vuonna

1958. Rapatun kivirakennuksen

on katsottu edustavan hyvin

1950-luvun alun kouluarkkitehtuuria,

minkä vuoksi

rakennus on asemakaavalla

suojeltu. Suojelu kohdistuu

rakennuksen ulkohahmoon,

väritykseen, kattomuotoon ja

materiaaleihin sekä sisäänkäynnin

aulatilan alkuperäisiin

rakenteisiin.

– Tämän päivän vaatimusten

täyttäminen vanhan rakennuksen

raameissa on tuonut omat

haasteensa. Nykyisin runkokorkeus

on suurempi, jolloin

tekniikkaa mahtuu helpommin

mukaan, rakennuttaja Jorma

Mansikka sanoo.

Vanhan koulun kerrospintaala

on noin 1 548,5 kerrosneliötä.

Uusi laajennusosa, johon

tulee suurin osa opetustiloista,

eli oppikylistä, on huomattavasti

suurempi, 4 476,0 kerrosneliötä.

– Tontti ei kuitenkaan laajene.

Vaikka vanha opettajainasuntola

on purettu uuden

rakennuksen alta, on suunnittelussa

ollut omat haasteensa,

jotta muun muassa riittävät

parkki- ja leikkitilat on saatu

mahtumaan mukaan, Mansikka

tuumaa.

Perusparannus- ja uudisosa

ovat nyt sisätyövaiheessa. Projektia

on viivästyttänyt vanhan

koulurakennuksen kellarin alapohjassa

vastaan tullut kallio ja

purkutöissä ilmenneet lisääntyneet

haitta-ainepurkutyöt.

Tavoitteena on, että koulutyö

uudistuneessa Tuomarilan koulussa

pääsisi alkamaan kevätlukukauden

2022 alusta.

Tiina Parikka

26 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Kati Leskinen

ja Max-koira

asuvat aivan

Keskuspuiston

kupeessa, joten

hyviä lenkkeilypolkuja

riittää.

Espoon kaupungin lehti asukkaille 27


vi i esbo

Förskoleelever

i Rödskogs

skola grubblar

tillsammans över

uppgifterna i

Läslustprojektet.

Projekt

Läslust väcker

barnens intresse

för böcker.

”Vi vill inspirera och

skapa en läsande kultur”

Text Sebastian Dahlström Bilder Eemeli Sarka

I en tid när barn och ungas fascination för läsning falnar vill projektet

Läslust blåsa liv i bokslukandet igen. Både elever och lärare har låtit

sig inspireras av satsningen som pågår till läsårets slut.

Det bästa med läsning är att

man lär sig saker, konstaterar

Rasmus Ekström.

Rasmus och hans bror

Oskar går på årskurs två

i Rödskogs skola i Esbo.

Böcker har varit brödernas

hobby i flera års tid - ända sedan de lärde sig

att läsa som fyraåringar.

– Vi tycker mest om att läsa faktaböcker,

säger Rasmus.

Bröderna Ekströms favoritbok heter

”Jordens fantastiska fakta” och är en samlingsvolym

med flera faktaböcker inom

samma pärm.

– Det handlar om jordens utdöda djur och

om underjordiska platser, förklarar Oskar.

– Och jordens försvunna skatter, tillägger

Rasmus.

När bröderna inte läser fakta är det serietidningar

som gäller.

– Kalle Anka är vår favorit, säger Rasmus.

28 Espoon kaupungin lehti asukkaille



Barnen tycker det

är roligt att göra

uppgifterna.

Bokslukarna Rasmus och Oskar hör

till undantagen. Undersökningar visar

att barnens läslust har minskat under de

senaste åren. Den här trenden vill man

vända, och därav föddes initiativet till projektet

Läslust.

– Vi vill inspirera och väcka fascinationen

för läsning, säger projektkoordinator

Therese Dahl.

Hon arbetar med Läslust-projektet inom

Svenska bildningstjänster i Esbo.

Läslust är ett landsomfattande statsfinansierat

projekt som pågår under läsåret 2020-

2021. Fokus ligger på förskolan och grundskolans

två första årskurser.

Under den Nordiska litteraturveckan fick

förskoleeleverna delta i en digital sagostund

och en digital pysselstund. Förstaklassarna

har fått göra uppgifter som baserar sig på en

bok som de fått i gåva av biblioteken.

Och de som går i årskurs två fick i december

läsa Karin Erlandssons “Nattexpressen”

som julkalender, och göra olika uppgifter i

anslutning bokens 24 kapitel.

– Vi har pysslat och ritat nycklar, förklarar

Oskar Ekström.

Läsning är en hobby. Under de workshopar

som ordnats för skolornas personal

under projektets gång har Therese Dahl fått

god respons.

– Barnen tycker det är roligt att göra uppgifterna.

Och lärarna har uppskattat det

månatliga inspirationsbrevet vi skickar ut,

säger Dahl.

Dessutom samlas tips för lärarna på

Läslust-projektets webbplats, som kommer

att finnas kvar också efter att Läslustprojektet

har avslutats.

Therese Dahl säger att projektet Läslust

inte har blivit lidande trots coronapandemin.

– Vi har fått tänka nytt, fått utveckla oss

och hitta nya verksamhetssätt. Mycket av

det nya kommer att bli bestående även efter

pandemin.

Trots att biblioteken håller stängt så går

det att beställa och avhämta böcker. Och

bokbussen turnerar ute i bygderna.

– Och så ordnar biblioteken författarbesök,

bokcirklar och sagostunder digitalt,

säger Dahl.

RESUMÈ

Berättelsen fortsätter

Berättelsen om Esbo, dvs. stadens

strategi, uppdateras i september. Det

har inte skett några större förändringar

i Esbobornas uppfattningar

om sin hemstad.

Naturnärhet, hav, säkerhet.

Samma saker tas upp igen när man

frågar Esboborna vad deras hemstad

betyder för dem. Enkäten Mitt Esbo

genomförs vart fjärde år och ligger

till grund för uppdateringen av stadens

strategi.

Strategin uppdateras alltid i början

av en ny fullmäktigeperiod.

Som stöd för de nya beslutsfattarna

insamlas information förutom i

enkäten Mitt Esbo också vid diskussionsmöten

som ordnas för specialgrupper

samt i andra undersökningar.

– Enligt den riksomfattande

undersökningen om kommun- och

stadstjänster håller tjänsterna i Esbo

en god nivå, konstaterar strategidirektör

Jorma Valve nöjt.

I enkäten får Esbo de bästa resultaten

för de digitala tjänsternas

tillgänglighet. Mer än hälften (57

%) av enkätdeltagarna ansåg att de

digitala tjänsternas tillgänglighet

var mycket bra eller bra. En lika stor

andel av enkätdeltagarna ansåg att

stadsborna var den bästa resursen

för Esbo.

De högklassiga tjänsterna tar

en stor del av Esbos skatteintäkter.

Samtidigt har det dock behövts

investeringar i produktionen av

tjänster till följd av att antalet invånare

ökar fortlöpande. Av enkäten

framgår det att också stadsborna är

Den egna

näromgivningen och

vistelseplatserna är

viktiga för de unga

i Esbo. Amanda

och Elina trivs i

parkerna och på

skolgårdarna.

medvetna om obalansen i ekonomin.

För Esbo sammanställdes programmet

”En ekonomiskt hållbar

stad” för åren 2021–2025 i syfte att

förbättra den ekonomiska situationen.

Målet är att hejda den kontinuerliga

ökningen i verksamhetskostnaderna.

– Vi granskar tjänsteproduktiviteten.

Det finns inga planer på försämringar

eller nedskärningar i tjänsterna,

säger ekonomiplaneringsdirektör

Pia Ojavuo.

Framtidens Esbo ses som en

trivsam, trygg, livskraftig och växande,

modern och innovativ stad.

Invånarfokus, tolerans och omsorg

om invånarna nämns också. Man

vill bevara grönskan, skogarna och

naturen.

På skalan 1–10 gav 73 procent av

enkätdeltagarna ett betyg mellan 7

och 10 för Esbo som ett bostadsområde

som rekommenderas.

I år var antalet enkätdeltagare

högre än det varit under tidigare år,

vilket delvis berodde på att också

skolelever nu deltog i enkäten. Det

som i deras svar, kanske något överraskande,

togs upp var renhållningen

och avfallshanteringen samt

trivseln överhuvudtaget i staden.

Förutom egna lokaler, t.ex. skolor

och ungdomsgårdar, var också

butiks- och köpcentrum viktiga för

unga.

De ungas framtida Esbo är förutom

en snygg, ren och grön också en

trygg och lugn boendemiljö där det

finns goda motions- och idrottsmöjligheter.

29


me

Kerrostalojen osuus asuntokannasta kasvussa

Espoolaisten

lukumäärä

kasvaa vuosittain

keskimäärin yli

4 000 asukkaalla.

Kasvu vaatii

myös voimakasta

rakentamista.

Ristikko

Oikein

vastanneiden

kesken arvotaan

kirjapalkintoja.

Espoossa oli

139 884

asuntoa

vuoden 2020

alussa.

Asunnoista

60 % kerrostaloja

26 % erillispientaloja

14 % rivi- tai

paritaloja.*

* Luvut ovat vuoden

2017 tilastoista.

4 297

uutta

asuntoa

vuonna 2019,

joista

Espoolaisilla

on käytössään

keskimäärin

36 m 2

asukasta

kohden.*

80

prosenttia

kerrostaloissa.

69

prosenttia

asuntokunnista

on 1–2 hengen

asuntokuntia.*

Kirjaa oransseihin ruutuihin syntyvät kirjaimet alla oleviin ruutuihin ja lähetä kirjaimista syntynyt vastaus

31.5.2021 mennessä osoitteeseen espoolehti@omnipress.fi. Laita mukaan nimesi ja osoitteesi.

30 Espoon kaupungin lehti asukkaille


yhdessä

Vuosittain jaettava

Espoo-mitali

myönnettiin 14 henkilölle

tunnustuksena Espoon

hyväksi tehdystä työstä.

Yksi palkituista on

muusikko, toimitusjohtaja

Tommi Koistinen,

taiteilijanimeltään

Setä Koponen.

Kauko Räsäsen

suunnittelemaa

Espoo-mitalia on

jaettu tunnustukseksi

ansiokkaasta

toiminnasta

kaupungin hyväksi

vuodesta 1972.

Ylpeästi espoolainen

Hämmentyneisyys ja kiitollisuus. Näillä

sanoilla rapmuusikko ja pienpanimon toimitusjohtaja

Tommi Koistinen kuvailee

ensireaktiotaan kuullessaan olevansa yksi

vuoden 2020 Espoo-mitalin saajista.

– Erityisen hyvältä tuntuu se, että rapmusiikki

ja pienpanimotoiminta katsotaan tunnustuksen

arvoiseksi toiminnaksi. Voisi kuvitella, että viralliset

tunnustukset jaetaan konservatiivisemmilla aloilla

ansioituneille.

Koistinen varttui Olarissa, jossa tietyt alakulttuurit,

kuten rapmusiikki, skeittaus ja graffitit, olivat

hyvin vahvasti edustettuina. Hän haluaakin kiittää

Espoota ennakkoluulottomuudesta.

– Tällaisen tunnustuksen saaminen osoittaa

Espoolta erittäin tervetullutta rohkeutta ja modernia

otetta. Tämä on hieno asia edustamieni alakulttuurien

kannalta.

– Espoolaisuus merkitsee varmasti jokaiselle

omia asioita. Itselleni se on juuret ja koti. Olen

ylpeästi espoolainen.

Vaikka osoite on vaihtunut välillä Helsingin puolelle,

viettää Koistinen yhä lapsuuden maisemissa

paljon aikaa.

– Parhaat ulkoilu- ja sporttimestat löytyvät

Espoosta. Talvella sukset suuntaavat Espoon laduille

ja kesällä fillaroidaan rantaraittia ristiin rastiin.

Espoo on pienpanimoskenessä Koistisen

mukaan Suomen kovimpia, ellei jopa kovin.

– Olarin panimo on nimensäkin puolesta espoolainen.

Meidän arvomme juontavat juurensa sinne,

minkälaista meno Olarissa on ollut ja on nykyäänkin.

Oluen lisäksi Olari on yhä tunnettu rapmusiikista,

vaikka julkaisutahti onkin hidastunut. Setä Koponen

on aktivoitunut rap-artisti Edu Kehäkettusen

kanssa, ja uutta materiaalia on tulossa.

– Kun ennen musiikkia tehtiin sille päälle sattuessa,

niin nykyään sille päälle sattuu vielä satunnaisemmin.

Olarin soundi ja omaleimaisuus ovat silti

olemassa edelleen.

Teksti Mia Weckström Kuva Timo Porthan

Muut Espoo-mitalistit 2020: Ravintolayrittäjät Lea Rantala ja Tom Aschan / Kansanedustaja Tiina Elo / Espoon perinneseuran pj Martti Hellström

Piispa Kaisamari Hintikka / Tartuntatautihoitaja Laura-Maria Lehtonen / Espoon Sotaveteraanit ry:n hallituksen jäsen Helena Luukkonen

Perusturvajohtaja Juha Metso / Kilpapurjehtija Oskari Muhonen / Diakoniasäätiön kehittämispäällikkö Jyrki Myllärniemi

Espoon Jääurheilun Tuki ry:n toiminnanjohtaja Jari Nyberg / Squashinpelaaja Emilia Soini / Pohjola Sairaalan toimitusjohtaja Markus Torkki

Espoon kaupungin lehti asukkaille 31


KORONAROKOTUKSET ESPOOSSA

Katso rokotusten ajankohtainen

tilanne ja ketkä ovat rokotusvuorossa

espoo.fi/koronarokotus.

Koronavirusrokotteet tarjoavat

tehokasta suojaa koronavirustautia

ja erityisesti sen vakavia

muotoja vastaan. Espoo tarjoaa

rokotuksen maksutta kaikille

halukkaille.

Kuntalaiset rokotetaan ikä- ja

riskiryhmittäin porrastetusti

THL:n kansallisia linjauksia

noudattaen.

Suosituksen mukaan ensimmäisinä

rokotetaan ihmiset, joilla on

suurin riski saada koronavirustaudin

vakava muoto tai kuolla

tautiin sekä ihmiset, joilla on

merkittävä riski kohdata virus

työssään. Muulle väestölle tarjotaan

rokotetta tämän jälkeen.

Lähetämme vuorollaan kaikille

tänä vuonna 70 vuotta täyttäville

ja sitä vanhemmille espoolaisille

postitse kutsukirjeen rokotuksiin

ja ohjeet ajanvaraukseen.

Vaikka koronarokotukset

ovat alkaneet, on edelleen

tärkeää noudattaa suojausja

hygieniatoimenpiteitä.

Katso ajankohtaiset

suositukset ja rajoitukset

espoo.fi/koronavirus.

CORONAVACCINERING I ESBO

Läs mer om den aktuella vaccineringssituationen

och om vem

som står i tur för att vaccineras

på esbo.fi/coronavaccinering.

Vaccinerna ger ett effektivt

skydd mot den sjukdom som

viruset orsakar och speciellt mot

sjukdomens allvarligare former.

Esbo stad vaccinerar avgiftsfritt

alla som vill bli vaccinerade.

Esboborna vaccineras stegvis,

enligt ålders- och riskgrupper

och enligt Institutet för hälsa

och välfärds nationella riktlinjer.

Enligt rekommendationen vaccineras

först de som löper störst

risk för en svår form av covid-19

eller för att dö av sjukdomen och

de som löper en betydande risk

att exponeras för coronaviruset

i sitt arbete. Därefter vaccineras

den övriga befolkningen.

Vi skickar kallelsebrev om vaccineringen

och anvisningar om hur

man bokar tid till alla Esbobor

som i år fyller 70 år och de

Esbobor som är äldre än det.

Trots att coronavaccineringen

inletts är det fortfarande

viktigt att följa skyddsoch

hygienåtgärderna.

Läs mer om de aktuella

rekommendationerna

och begränsningarna på

esbo.fi/coronaviruset.

Information in English:

yumpu.com/en/espoolehti

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!