Suomen Sahayrittäjät 01/2021

1 / 2021
1

PÄÄKIRJOITUS
Oulussa oltiin Talvipäivillä historian pienimmällä
osallistujamäärällä helmikuun puolessa välissä.
Siitä huolimatta juhlimme ansiokkaasti lauantain
iltajuhlassa Vuoden Sahayrittäjä -palkittua Olli-
Matti Ylitaloa sekä pitkän elämäntyön tehnyttä Laitilan Metalli
Oy:n Jarmo Lainetta. Onnittelut vielä kerran molemmille palkituille!
Puurakentaminen tuntuu olevan suosiossa myös tänä vuonna.
Viime vuoden lopulla tehty kyselytutkimus kertoo nykyisten
kuntapäättäjien olevan myönteisiä (57 % erittäin myötämielisiä)
puurakentamisen vaihtoehdolle. Viranhaltijapuolelta
tuleva tutkimusdata antoi myös vahvan positiivisen signaalin
puurakentamista kohtaan.
Mutta, puutuoteteollisuuden tekemä tutkimus tarjoaa myös
haasteita tulevaisuuteen. Valtakunnassamme on iso joukko
kuntia, joissa julkista rakentamista ei ohjata millään strategisella
ohjauksella/tasolla. Poliitikot saavat kyllä valtuustosaleissa
pitää puheita, mutta rakentamisratkaisut saattavat kuitenkin
mennä maaliin, sillä perinteisellä ’betonielementit pihaan’
-tyylillä.
Uusia valtuutettuja ja kuntapäättäjiä valitaan kesäkuun alkupuolella
kuntavaaleissa. Jokaisen uuden kuntapäättäjän
vastuulle tulee neljän vuoden periodi, jossa helppoja ja mukavia
päätösesityksiä ei esityslistoille juurikaan nouse. Talouden
reunaehdot on revitty kunnassa kuin kunnassa äärirajoilleen.
Julkisissa rakennushankkeissa on nyt, jos koskaan syytä ottaa
huomioon myös aluetaloudelliset näkökulmat. Kunta tarvitsee
veroeuroja ja kunnassa toimiva rakennusalan tuotteita/palveluita
tuottava yritys tarvitsee euroja yritystoimintansa pyörittämiseen
ja työntekijöiden palkanmaksuun. Tässä mallissa hyö-
2
tyjiä olisivat molemmat – niin tilaaja kuin toteuttajakin. Kaiken
lisäksi olisi suuri vaara, että hiilijalanjälki rakentamisessa olisi
kuin Lähipuu®:lla.
Lähipuu® -päiväkoti nousee kovaa vauhtia Rautalammilla.
Siinähän puumateriaalina käytetään kunnan omasta metsästä
hankittu sahatavaraa.
Tuusulaan on puolestaan nousemassa massiivipuumääräältään
(1500 m³) Suomen suurin päiväkoti. Stora Enso toimittaa
päiväkotiin CLT-rungon. Harmi vain, että Stora Enso tuottaa
elementit naapurimaassamme Ruotsissa.
Hyvä juttu puolestaan on se, että samaiseen Martta Wendelinin
päiväkotiin Lähipuu®-ulkovuorauksen toimittaa nurmijärveläinen
yrityskolmikko! Ja lähialueen lehtikuusta menee ulkovuoraukseen
matkassa mitattuna saman verran, kun meikäläinen
kävelee Leppävirran kirkonkylältä Sorsakoskelle ja takaisin.
On sitä matkaa sen verran reilusti, että eväät kannattaa
syödä välillä…
Pidetään yhteyttä:
timo.ripatti@sahayrittajat.fi
040 821 82 38
Rahulanniementie 57
79100 LEPPÄVIRTA

1/2021
LÄHIPUU ®
4 Rakennuseristeiden ekologisuus kiinnostaa markkinoilla –
luonnonmateriaalien ympäristövaikutukset vertailussa
8 Uusien puutuotteiden mahdollisuudet
10 Vuoden Sahayrittäjä 2020 -palkinto Sodankylään MRK Ylitalo Oy:lle
– Pienestä pitäen sahalle
12 Rautalammin päiväkotityömaalla ollaan sääsuojan alla
14 Talvipäivät järjestettiin Oulussa poikkeusolojen siivittämänä
16 Kuntavaalit ovat tulossa kesäkuussa uusitulla aikataululla.
Varsinainen äänestyspäivä on 13.6.202
19 Jäseninfo
Kannen kuva: Timo Ripatti
Lähipuu® taas vahvasti mukana Nelosen
Huvila & Huussi TV-ohjelmassa.
Katso ensiesitys, Huvila & Huussi
maanantaina 29. maaliskuuta kello 20:00
Nelosella ja Ruudussa.
Suomen Sahayrittäjät ry
Suomen Sahayrittäjät ry on piensaha- ja höyläämöteollisuuden
yhteistoiminta- ja etujärjestö, joka on perustettu vuonna 1946
edistämään alan toimintaedellytyksiä, ja sitä työtä yhdistys jatkaa
edelleenkin. Jäsenilleen Suomen Sahayrittäjä ry tarjoaa tietoja
alasta ja sen kehityksestä, asiakaskontaktipalvelut, näkyvyyden
yhdistyksen verkkosivuilla, koulutus-, neuvonta ja tuotetekniset
palvelut, jäsenetualennuksia yhteistyökumppaneilta, koulutusmatkoja
ja -retkiä sekä Suomen Sahayrittäjät-lehden.
Vuosijäsenmaksu vuonna 2021 on 150 €, verovähennyskelpoinen.
Kannatusjäsen vuosimaksu on 50 €.
Suonen Sahayrittäjät on Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema
ammattilehti, jota lukevat jäsenten lisäksi myös muut
alan ammattilaiset ja sidosryhmät. Lehti ilmestyy 4 kertaa
vuodessa. Maksuehdot 14 päivää netto.
Suomen Sahayrittäjät ry
Rahulanniementie 57, 79100 LEPPÄVIRTA
Puh. 040 821 82 38, info@sahayrittajat.fi
www.sahayrittajat.fi
Ilmoitushinnat vuonna 2021
Etukansi: 955 €
2 sivu ja takakansi: 870 €
Tekstissä: 1/1sivu 420 €, 1/2 sivua 310 €,
1/4 sivu 235 €, 1/8 sivu 190 €
Jäsenhinta: 1/8 sivu 120 €
Lisävärien käyttö: 84 €/lisäväri
Ilmoitushinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.
Reklamaatiot kahdeksan päivän kuluessa ilmestymisestä.
Päätoimittaja: Timo Ripatti,
timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38
Talous- ja jäsenasiat: Sirkku Varpa,
sirkku.varpa@sahayrittajat.fi, 040 5250 163
Ilmoitusmyynti: Timo Ripatti,
timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38
Painopaikka: Grano Oy, Kuopio
Taitto: Kaija Laaksonen, kaija.laaksonen@otavoima.fi
3

Rakennuseristeiden
ekologisuus kiinnostaa
markkinoilla
– luonnonmateriaalien
ympäristövaikutukset vertailussa
Uudet koetuotannossa rahkasammalesta ja turpeesta valmistetut
levyeristeet sopivat selluvillan ja kutterinlastun ohella hyvin
rakennusten eristämiseen. Sellaisenaan käytetty kuivattu
turve ja rahkasammal ovat perinteisessä hirsirakentamisessa
tuttuja eristemateriaaleja, jotka kiinnostavat erityisesti
luonnonmukaisuutensa ja myrkyttömyytensä vuoksi. Mutta ovatko
luonnonmateriaalista tehdyt eristeet myös ekologisia valmistaa?
Selluvilla, kutterinlastu, turve ja
rahkasammal ovat perinteisiä
pientalorakentamisessa käytettyjä
eristeitä. Kahta viimeksi
mainittua käytetään nykyisin lähinnä perinnerakentamisessa,
eikä niistä ole tällä
hetkellä markkinoilla kaupallisia tuotteita.
Turpeen ja rahkasammalen eristävyydestä
sekä muusta soveltuvuudesta
rakennuseristeeksi ei ole ollut kattavaa
tutkimustietoa. Muun muassa tätä tietotarvetta
paikkaamaan käynnistettiin
kolme vuotta sitten Oamk:n, Luonnonvarakeskuksen
ja Suomen Metsäkeskuksen
yhteistyönä Paikallisen Biopohjaiset
rakennusmateriaalit (PaiBiRa) -hanke,
jossa tutkittiin selluvillaa sekä kutterinlastusta,
rahkasammalesta ja turpeesta
valmistettuja eristetuotteita.
Luonnonmateriaaleista
valmistetut eristeet eristävät
hyvin
Hankkeessa tutkittiin irtomateriaaleina
kutterinlastua, selluvillaa, rahkasammalta
ja turvetta sekä levytuotteina kahta
Vapon koetuotannossa valmistettua
eristettä, joista toinen oli puhdasta turvetta
ja toinen turpeen ja rahkasammalen
sekoitetta.
4
Kesällä 2019 valmistui Utajärvelle kenttämittausrakennus, jossa toteutettiin eristeiden
olosuhdetestit. Eristekerroksen sisä- ja ulkopinnoille sekä eristeen keskelle asennettiin
lämpötilan ja suhteellisen kosteuden (RH) mittausanturit.
Tutkittavaksi valikoituneiden materiaalien
fysikaaliset ominaisuudet (tiheys,
lämmönjohtavuus, lämmönjohtavuuslämpötilan
funktiona, lämmönjohta-

vuus suhteellisen kosteuden funktiona,
sorptiokäyrät, vesihöyryn diffuusiovastuskerroin,
huokoisuus, ominaislämpökapasiteetti)
mittautettiin Brno University
of Technologyssä. Mittaustulokset
ovat kaikille mitatuille materiaaleille samankaltaiset
ja lähellä vertailumateriaali
kivivillan arvoja.
Materiaalien ominaisuudet on esitetty
taulukossa 1. Eristekerroksen paksuus
laskettiin lämmönläpäisykertoimelle
0,17 W/m2K. Tämä on sama arvo, jonka
Ympäristöministeriö on asetuksessaan
asettanut ulkoseinän kertoimen vertailuarvoksi.
Tuloksista käy ilmi, että selluvilla
on eristeistä selvästi kevyin, mutta
toisaalta ohuimpaan eristepaksuuteen
pääsee ehkä hieman yllättäen rahkasammaleella,
jonka eristävyys tilavuusyksikköä
kohden on tutkituista materiaaleista
paras.
”Eristävyydeltään parhaat materiaalit
olivat rahkasammal, selluvilla ja turverahkasammallevy,
mutta kaikki materiaalit
osoittautuivat mittauksissa eristävyysominaisuuksiltaan
käyttökelpoisiksi.
Ero parhaimman ja heikoimman materiaalin
eristekerroksen paksuudessa on
vain noin neljä senttiä, eli rakennuksen
seinän paksuuden kannalta ei ole suurta
eroa, minkä materiaalin valitsee”, kertoo
Luken tutkija Marja Jallinoja.
Polystyreeniin ja kivivillaan verrattuna
luonnonmateriaalien eristävyys on tilavuutta
kohti laskettuna samaa luokkaa,
mutta erityisesti kivivilla on huomattavasti
kevyempää.
”Olemme toisessa projektissa Lukessa
tutkineet myös broilerinlihan tuotannon
sivutuotteena syntyvän höyhenen soveltuvuutta
eristeeksi ja sen eristävyys
on vielä 10–20 prosenttia tässä tutkittuja
materiaaleja parempi”, valottaa Marja
Jallinoja vielä julkaisemattoman tutkimuksen
tuloksia.
Kutterinlastu ja selluvilla ovat jo markkinoilla
vakiintuneita eristemateriaaleja.
Turvetta ja rahkasammalta on Suomessa
irtomateriaalina käytetty eristeenä perinteisessä
hirsirakentamisessa, mutta
niistä ei tällä hetkellä valmisteta kaupallisia
tuotteita. Turpeesta sekä turpeen ja
rahkasammalen sekoitteesta valmistetut
levyeristeet ovat täysin uusia, vasta
Kutterinlastu on selluvillan ohella markkinoilla vakiintunut eristemateriaali.
kehitysvaiheessa olevia tuotteita, joiden
koe-erät valmisti Vapo Oy.
Taulukko 1. Tutkittujen eristemateriaalien
ominaisuuksia. Eristekerroksen paksuus ja neliöpaino
lämmönläpäisykertoimella (U-arvo) 0,17 W/m2K.
Eristemateriaali
Ominaisuudet
Tiheys**
kg/m 3
Kesällä 2019 valmistui Utajärvelle kenttämittausrakennus,
jossa toteutettiin
eristeiden olosuhdetestit. Eristekerroksen
sisä- ja ulkopinnoille sekä eristeen
keskelle asennettiin lämpötilan ja suhteellisen
kosteuden (RH) mittausanturit.
Lisäksi lämpötila- ja RH-anturit asennettiin
myös sisä- ja ulkoilman olosuhteisiin.
Kenttämittaus tehtiin yhden vuoden
mittaiselta ajanjaksolta. Tutkittujen
materiaalien olosuhteet eivät mainittavasti
poikenneet kivivillan mittausarvoista.
Koska tutkitut materiaalit ovat orgaanisia,
jatkotutkimuksissa tulisi vielä tarkemmin
selvittää niiden homehtumisen
herkkyys-, kasvunopeus- ja taantumaluokat.
Näillä tiedoilla voitaisiin päästä
käsiksi materiaalien eristetoimivuuteen
pidemmällä aikavälillä.
Lämmönjohtavuus
W/(Km)
Eristepaksuus
cm
Kutterinlastu, irto 80,5 0,044 25,9 20,8
Selluvilla, irto 40,8 0,038 22,4 9,12
Turve, irto 131 0,043 25,3 33,1
Rahkasammal, irto 89,9 0,037 21,8 19,6
Turve, levy 64,2 0,04 23,5 15,1
Turve-sammal, levy 66,4 0,038 22,4 14,8
Lasivilla (Isover)* 14 0,037 21,8 3
Polystyreeni (Finnfoam)* 35 0,034 20 7,4
Neliöpaino
kg/m 2
*vertailutuote, ominaisuudet perustuvat tuotteiden ympäristöselosteissa julkaistuihin
tietoihin
**käyttökosteudessa 10-20%
5

CO2-ekv/m 2 eristeä U=0,17W/m 2 K
3 %
0 % 100 %
%
20
18
16
14
12
10
8
6
4
2
0
6
14,00
12,00
10,00
8,00
6,00
4,00
2,00
0,00
14,00
12,00
CO2-ekv/m 2 eristeä U=0,17W/m 2 K
20
Ilmastovaikutus, fossiilinen kg CO2 eq
10,00
18
Provisio toteutuneesta kaupasta
16
Luoamus 8,00
14
siitä, eä eristevalinta on asiakkaan etu
6,00 12
Perinteisen materiaalin käyö
10
4,00
Eristeen hyvät ominaisuudet
8
2,00
5,64
6 Alhainen hiilijalanjälki ja ekologisuus
3,94
0,00 En halua 4 suositella, vaan asiakas saa pääää itse
2 0,38 0,89
Jokin muu syy
0
10,88
Provisio toteutuneesta kaupasta
Luoamus siitä, eä eristevalinta on asiakkaan etu
Perinteisen materiaalin käyö
Eristeen hyvät ominaisuudet
Alhainen hiilijalanjälki ja ekologisuus
10,88
9 %
36 %
nestekaasu
lisäaineet
sähkö
pakkaus
kuljetus
nosto
Kuva 1. Eristemateriaalien fossiilinen ilmastovaikutus (sisältää myös LULUC-päästöt).
Vertailutuotteiden tiedot on laskettu kyseisten tuotteiden ympäristöselosteiden
pohjalta.
Ilmastovaikutus, fossiilinen kg CO2 eq
nestekaasu
18,06
lisäaineet
sähkö
55 %
12,09 pakkaus
kuljetus
73 %
1,58
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
12,09
18,06
nosto
5,64
Kuva 2. Turve- ja rahkasammaleristeiden 3,94
fossiilinen ilmastovaikutus tuotantovaiheittain
jaoteltuna.
1,58
0,38 0,89
En halua suositella, vaan asiakas
91 %
Kyllä
saa pääää itse 9 %
55 %
Ei Jokin muu syy 9 %
36 %
100 %
En osaa sanoa
36 %
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Kuva3: Kysely Suomen hirsitaito 0 % ry:n jäsenyrityksille. 20 % 40 % Mikä 60 on % vastaajan 80 % motivaa-
100 %
tiotekijä suositella luonnonmateriaali eristeitä asiakkaalleen.
Kyllä
Ei
En osaa sanoa
9 %
36 %
55 %
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Kuva 4: Arvio vastaajan asiakkaiden valmiudesta valita jokin tutkituista luonnonmateriaaleista
huolimatta lisähinnasta ja vaatimuksista rakenteisiin.
55 %
73 %
91 %
CO2-ekv/m 2 eristeä U=0,17W/m 2 K
100 %
20
18
16
14
12
10
CO2-ekv/m 2 eristeä U=0,17W/m 2 K
12
10
Ilmastovaikutus, fossiilinen kg C
Selluvillan 20 ja
18
kutterinlastueristeen
16
valmistuksen
14
ympäristövaikutukset pienet
Eristeiden ympäristövaikutukset lasket-
8
tiin Luonnonvarakeskuksessa elinkaarianalyysimenetelmää
5,64
6
3,94
4
käyttäen. Elinkaarianalyysi
2 0,38 (Life 0,89 Cycle Analysis, LCA) on
0
10,88
standardoitu menetelmä, jolla pyritään
laskemaan eri tuotteiden ympäristövaikutuksista
mahdollisimman vertailukelpoista
tietoa tuotteen koko elinkaaren
ajalta aina raaka-aineen hankinnasta
tuotteen käytöstä poistoon ja loppukäsittelyyn
asti. Tässä tutkimuksessa ympäristövaikutukset
laskettiin raaka-aineen
Ilmastovaikutus, hankinnasta tehtaan fossiilinen portille kg eli CO2 eq
laskenta kattoi raaka-aineiden hankinnan
ja tuotannon, raaka-aineiden kuljetukset
sekä tuotteen valmistuksen. Laskenta
tehtiin eristeneliötä kohti, jonka 12,09
10,88
lämmönläpäisykerroin on 0,17 W/m2K.
8
5,64
6 Tutkittaviksi ympäristövaikutusluokiksi
valittiin fossiilinen Ei ilmastovaikutus
91 %
3,94 Kyllä
4
9 %
eli
100 2 % 0,38 0,89
hiilijalanjälki, En osaa primäärienergian sanoa kulutus, 36 %
0
orgaanisen materiaalin kulutus sekä ve-
0 % 20 % 40 % 6
sijalanjälki. Kuvassa 1 on esitetty tulokset
hiilijalanjäljen osalta. Kuvassa on esitetty
myös vertailuarvoina Finnfoamin
polystyreenieristeen ja Isoverin kivivillaeristeen
hiilijalanjäljet, jotka on laskettu
tuotteista julkaistujen ympäristöselosteiden
tietojen pohjalta. Nämä arvot eivät
siten ole täysin vertailukelpoisia tutkituille
materiaaleille laskettujen tulosten
kanssa, mutta toimivat suuntaa antavina
vertailuarvoina.
Selvästi pienin hiilijalanjälki on selluvillalla
ja kutterinlastulla. Molempien
Kyllä
55 %
tuotteiden raaka-aine Ei 9 % on kuivaa ja niiden
En
prosessointi
osaa sanoa
eristeeksi kuluttaa
36 %
vähän
energiaa. Raaka-aineen tuotannon
ympäristövaikutukset ovat pienet, sillä
selluvilla valmistetaan keräyspaperista
ja kutterinlastu on höylätyn sahatavaran
valmistuksen sivutuote.
1
18
0 % 20 % 40 % 60 % 80
Vertailutuotteista polystyreenin hiilijalanjälki
on selvästi suurin, mutta kivivilla
pääsee melko lähelle selluvillan tasoa.
Erot eri eristeiden hiilijalanjäljissä ovat
huomattavan suuret.
Turpeesta ja rahkasammalesta tehtyjen
irtoeristeiden hiilijalanjälki on huomattavasti
pienempi kuin levytuotteil-

la, mutta silti moninkertaiset verrattuna
selluvillaan ja kutterinlastuun. Näiden
tuotteiden hiilijalanjäljestä merkittävä
osa muodostuu raaka-aineen tuotantoalueella.
Tämä käy hyvin ilmi kuvasta 2,
jossa turve- ja rahkasammaleristeiden
hiilijalanjälki on esitetty pilkottuna tuotannon
eri vaiheisiin.
Irtomateriaalina käytettävän rahkasammalen
ja turpeen hiilijalanjälkeä kasvattaa
erityisesti raaka-aineen korjuun vaikutukset
hiilidioksidin vapautumiseen
suolta sekä rahkasammalkasvuston korjuun
aiheuttama vähennys karun suon
normaalissa turpeen hiilivaraston kertymisessä
30 vuoden kierron aikana.
Sammalesta ja turpeesta tehtyihin levyeristeisiin
verrattuna irtomateriaalien
raaka-aineen hankinnan vaikutusta
kasvattaa eristeiden korkea tiheys, eli
raaka-ainetta kuluu selvästi levyeristeitä
enemmän. Levyeristeillä tuotantoalueen
päästöt ovat eristeen keveydestä
johtuen jo varsin pienet.
Suurimmat hiilijalanjäljet olivat levyeristeillä.
Niiden valmistus on energiaintensiivistä
– etenkin tutkimuksen tuotantomittakaavassa,
jossa prosessia ei ollut
vielä energiankäytön suhteen optimoitu.
Valtaosa hiilijalanjäljestä syntyi energialähteenä
käytetystä nestekaasusta.
Energiankulutus oli selvästi suurempaa
kuin muilla eristeillä. Voidaan perustellusti
olettaa, että prosessia kehittämällä
levyeristeiden hiilijalanjälkeä voidaan
huomattavasti pienentää.
Muiden tutkittujen ympäristövaikutusten
osalta tulokset olivat hiilijalanjäljen
kanssa samankaltaiset, lukuun ottamatta
vesijalanjälkeä, joka oli kaikilla tuotteilla
pieni, vaikka suhteelliset erot tuotteiden
välillä olivatkin melko suuret. Vesijalanjälki
laskettiin käyttäen AWAREmenetelmää,
joka ottaa huomioon alueen
vesivarojen niukkuuden. Koska Suomessa
vedestä ei juuri ole niukkuutta,
antaa menetelmä Suomessa tuotetuille
tuotteille pienen vesijalanjäljen.
Liiketoiminnallisia ominaisuuksia ja kaupallistamisen
mahdollisuuksia selvitettiin
haastattelemalla alan asiantuntijoita.
Kaikilla luonnonmateriaaleille – rahkasammal,
turvesekoite ja kutterinlastu
– on omia vahvuuksiaan ja ne soveltuisivat
eristekäyttöön hyvin. Kutterinlastueristeellä
on etulyöntiasema suhteessa
muihin. Kutterinlastusta valmistettuja
lämpöeristetuotteita on jo markkinoilla,
ja sahateollisuuden aitona sivuvirtana
sillä on monia myönteisiä myyntiargumentteja
olemassa. Lämpöeristämisessä
kutterinlastulla on lisäksi pitkä perinne.
Omakohtaisia kokemuksia näiden materiaalien
käytöstä kysyttiin erityisesti hirsirakennuksia
käsin veistäviltä, Suomen
hirsitaito ry:n jäsenyrityksiltä. Yrittäjät
suhtautuivat luonnonmateriaaleihin
myönteisesti, vastanneista kaikki olivat
valmiita käyttämään luonnonmateriaaleja
tekemissään rakennuksissa. Kaikki
kyselyyn vastanneet olivat myös valmiita
suosittelemaan luonnonmateriaaleja
niiden ekologisuuden ja alhaisen hiilijalanjäljen
ansiosta. Suurimmiksi esteiksi
luonnonmateriaalien yleistymiselle
mainittiin vähäinen tietoisuus, toistaiseksi
vaikeahko saatavuus ja uskottavan
tutkimustiedon vähyys ostopäätöstä
tehtäessä.
Kyselyssä kysyttiin myös yhdistyksen jäsenyrittäjien
näkemystä heidän omien
asiakkaidensa ostopäätösten valintaperusteista
ja niihin vaikuttavista tekijöistä.
Oletus oli, että he tuntevat asiakkaansa
käyttäytymistä ja näkemyksiä ja pystyvät
siten arvioimaan loppuasiakkaan
toimintaa.
”Vaikuttaa siltä, että joillekin toimijoille
saattaisi tässä olla kannattavan liiketoiminnan
mahdollisuuksia. Itsekin olin
yllättynyt uusien materiaalien kilpailukyvystä
suhteessa nyt vallalla oleviin
eristeisiin – niin teknisiltä ominaisuuksiltaan,
kuin muilta ostopäätökseen vaikuttavilta
tekijöiltään”, toteaa hankkeen
liiketoimintamahdollisuuksia Oamk:ssa
tutkinut Petri Luukkonen.
Lisätietoja:
Liiketoimintaselvitys: Petri Luukkonen,
Oamk, puh. +358 50 439 1415
Ympäristövaikutukset: Marja Jallinoja,
Luke, puh. +358 29 532 2058
Paikalliset biopohjaiset materiaalit -hanke
(1.9.2017–31.12.2020)
Biopohjaisten eristemateriaalien LCA
-tutkimusraportti
Liiketoimintaselvityksen loppuraportti
Kun päätät sahata...
Perinteiset materiaalit yllättävän
kilpailukykyisiä
7

Uusien puutuotteiden
mahdollisuudet
Maassamme on Suomen Sahayrittäjät ry:n mukaan tällä hetkellä ainakin 16 kiinteää ja 11 siirrettävä
tukkivannesahaa, mutta lukumäärä on todennäköisesti yli 30. Vannesahojen hankinta on kasvanut
edullisten hintojenkin vuoksi ja niitä käytetään yleensä olemassa olevien pyörösahojen lisä- ja
tukilaitteistoiksi ylisuurien tukkien käsittelyyn. Ylisuuriksi tukeiksi luetaan yleensä tyvipaksuudeltaan
yli 50 cm:n tukit.
Ylisuuret tukit voidaan käyttää
esimerkiksi pelkkahirsien tekoon
tai vaneriteollisuudessa,
mutta kokonsa vuoksi niiden
hyödyntäminen on usein sahoille
haastavaa. Vallitsevan sahauskäytännön
ja hankintalogistiikan vuoksi Suomessa
voikin jäädä käyttämättä esimerkiksi
yksityismetsistä huomattava määrä ’ylisuuria’
tukkeja, jolloin arvokasta raakaainetta
joutuu toissijaiseen käyttöön,
kuten sellun valmistukseen tai jopa hakkeeksi.
8
Kvarttisahausta vannesahalla.
Pienet ja suurioksaiset tukit sovi raaka-aineiksi kvarttisahauksessa.
Puutuoteteollisuuden mukaan vuonna
2018 tuotannon arvo oli 8,2 mrd. €,
josta toimialoittain suurin oli sahaus,
höyläys ja kyllästys (47 %). Rakennuspuusepäntuotteiden
osuus oli 15 %. Erikoislaatuisten
puu- ja sisutustuotteiden
vienti on 2000-luvun alun jälkeen polkenut
viimeisten 10 vuoden ajan paikallaan,
perinteisiä sahaustuotteita (’karvalankkuja’
yms. puolivalmisteita) lukuun
ottamatta. Suurin yksittäinen vientimaa
on ollut Japani. Vienti koostuu pääosin
sahatuotteista ja hirsitaloista.
Kvarttisahausta voidaan tehdä vannesahalla
niin, että tukki ensin hajotetaan
neljänneksiksi, joiden sahatuilta puolilta
vuoroin sahataan ’poskista’ laudat, joita
sitten särmätään pintapuolelta (kuvat
1 ja 2). Näin menetellen täytyy pitää
mielessä, etteivät pienet ja suurioksaiset
tukit sovi raaka-aineiksi. Tuloksena

Japanissa
on pitkät
puurakentamisen
ja
puunkäytön
perinteet, ja
puu on hyvin
arvostettua
muun muassa
sisutustuotteena.
on erityisesti Japanissa suosittu, syynsuuntainen
sahaustuote, japanilaisittain
Masame-sahaus. Suomessa on verraten
paljon tukkivannesahoja, jotka teknisesti
soveltuisivat Masame-sahaukseen.
Japanilla on isot metsävarat ja puuston
kasvu on samaa luokkaa kuin Suomessa,
noin 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.
Metsät ovat kuitenkin vuoristoissa,
ja korjuutyö on vaikeata, vaikka Japanin
oma puunkäyttö on liki 80 miljoonaa
kuutiometriä vuodessa. Vain noin
40 prosenttia siitä perustuu omaan raaka-aineeseen.
Kanada on Japanille merkittävä
puutavaran tuoja.
Japanissa on pitkät puurakentamisen
ja puunkäytön perinteet, ja puu on hyvin
arvostettua muun muassa sisutustuotteena
(kuva 3). Masame-tyyppisten
syynsuuntaisten sahaustuotteiden
käyttö on yleistä erityisesti japanilaistyylisissä
hotelleissa, kylpylärakennuksissa
mutta myös asuin-, liike- ja toimistorakennuksissa.
Japanissa on yrityksiä,
esimerkiksi Sumitomo Forestry, joka on
suunnitellut kokonaisvaltaisia puurakenneratkaisuja
eri käyttötarkoitukseen (kuva
4), ja sisutuksessa on käytetty yleisesti
Masame-laatua (liitteen linkit). Japanissa
sisustustuotteiden materiaali on
japanilaista seetriä (sugi). Suomalainen
mänty ja lehtikuusi soveltuvat hyvin Masame-tuotteiksi.
Japanissa edellytetään
kuitenkin tiettyjä laatu- ja ominaisuusvaatimuksia
JASin mukaisesti (Japanese
Agricultural Standards).
Ylisuurten tukkien saatavuus, hankinta
ja hyödyntäminen Suomessa vaihtelee
alueellisesti erityisesti yksityismetsien
osalta. On kuitenkin mahdollista kehittää
vannesahaukseen perustuva hankinta-
ja tuotantoketju -yhteistyöverkosto,
jossa useampi saha voisi muun
tuotannon lisäksi valmistaa korkealaatuisia
puutuotteita. Yhteisellä aktiivisella
markkinoinnilla niille voisi olla Japanin
lisäksi markkinoita muuallakin Kaukoidässä,
mutta myös lähempänä Suomea.
Tämä edellyttää muun muassa
markkinoiden, jakelukanavien ja hintatason
selvittämistä. Löytyykö suomalaisille
vannesahatuotteille ’niche’, eli kapea
tuote- ja markkina-alue, jonka avulla
voidaan kehittää kannattavaa liiketoimintaa
ja erityisesti vientiä?
Tähän on kaikki mahdollisuudet, mutta
tarvitaan yhteistoimintaa ja kehityshanketta,
koska pienten toimijoiden yksittäiset
ponnistukset saattavat vaatia liikaa
resursseja ja riski kasvaa suureksi. Uusien
tuotteiden markkinat, vientiedellytykset
ja vaadittavat toimenpiteet olisi
kuitenkin syytä selvittää.
Puun käytöllä rakentamisessa on Japanissa
vuosituhantiset perinteet. Japanissa
rakennetaan nykyisin noin 30 000
puutaloa kuukaudessa. Nykyisin esimerkiksi
CLT-tuotteet ovat siellä tyyppihyväksyttyjä
ja puurakentamista pyritään
Japanissa, kuten meilläkin ympäristösyistä
edistämään. Lisäksi helmikuussa
2019 voimaan tullut EU:n ja Japanin välinen
vapaakauppasopimus poistaa lähivuosina
tullit myös puutuotteilta. Tämä
tarjoaa hyvän pohjan viennin laajentamiseksi
ja monipuolistamiseksi. Erilaisia
korkealaatuisia erityispuutuotteita voitaisiin
paljon nykyistä enemmän käyttää
erilaisten rakennusten – myös hirsitalojen
– sisustuksiin. Liukuovet ja kokopuiset
huonekalut ovat Japanissa arvostettuja
sisutuselementtejä. Sisustusmateriaalina
’masame’ on ylivoimaisesti suosituin
ja kysyntää on myös massiivipuutuotteille,
jalostetuille masame-puutuotteille
(esim. finger-joint). Japanilainen
kuluttaja on kuitenkin hyvin vaativa
ja laatutietoinen, minkä vuoksi tuotteiden
viimeistelyyn on kiinnitettävä erityistä
huomiota.
Patrick Hackman, Jukka Tuomisto, Jorma Pietiläinen,
Timo Kauppinen
Masame Mokuzai Finland Oy
Yhteyshenkilö:
Timo Kauppinen, tkk@mutsal.fi
9

Vuoden Sahayrittäjä 2020 -palkinto Sodankylään MRK Ylitalo Oy:lle
Pienestä pitäen sahalle
Nykyaikana on suuri etu, jos
yritys toimii useammalla kuin
yhdellä toimialalla. Sahurin työ
saattaa vaihtua Sodankylässä
jopa saman päivän aikana
maanrakennusurakointiin. Olli-
Matti Ylitalo 55 v. on oppinut
tekemään työtä laajalla
rintamalla.
Palkittu yrittäjä kertoo tarinaansa
kotona olevassa toimistossa.
Toimiston seinillä
on muutama valokuva ja lehtileike
kertomassa elämän varrella sattuneista
mukavista tapahtumista. Yrittäjän
tarinalle on aina alkunsa, joten mistä
se alkoi? ”Isällä oli kiinteä saha Kelontekemän
kylässä, siellä pääsin lapioimaan
muhaa (purua) pienenä poikana.
Kun ikää ja vartta alkoi olla enemmän,
sain ylennyksen sahatavaran vastaanottoon”,
muistelee hymyillen Olli-Matti.
Sieltä kotoperältä kai se innostus pohjoisen
puuhun tuli, kun aloin nuorena miehenä
rakentamaan asiakkaille hirsimökkejä
niin pohjoiseen kuin eteläänkin.
Omalla sahalla
10
Olli-Matti Ylitalo ja Laimet 120 -saha.
Tuppilautaa lappilaisittain.
Isän vanha saha jäi kotikylälle, kun poika
liikkui kotimaan kamaralla rakentaen
upeita vapaa-ajan asuntoja. ”Sahatavaraa
tarvittiin jatkuvasti ja sitä hankin paikallisilta
rautakaupoilta. Isän vanha saha
oli jo siinä kunnossa, että siihen panostaminen
olisi ollut rahan ja ajan haaskausta.
Hankin ensimmäisen sahani ja se helpotti
sahatavaran saantia ja ennen kaikkea tiputti
kustannuksia. Sahanterien kunnostus
kiinnosti ja hakeuduin teräkurssille
Keminmaahan, jossa opettajana oli Raimo
Hotti. Rami siellä sanoi, että minun
kannattaa vaihtaa sahani ja päädyinkin
hankkimaan vuonna 1996 ensimmäisen
uuden Laimet -sahani. Oikeassa Raimo
Hotti olikin, työtarjouksia alkoi olla entis-

Minä soitan harmonikkaa...
tä enemmän ja niihin oli nyt helppo vastata
uudemmalla kalustolla. Nyt käytössä
oleva Laimet 120 -saha on hankittu vuonna
2006. Viimeksi eilen sahalta lähti asiakkaalle
tilaustavaraa, jota ei kaupan hyllyltä
löytynyt. Pienen sahayrittäjän etu on
tehokas ja elastinen toimintamalli – asiakas
on tyytyväinen, kun saa nopealla aikataululla
tuotteita, vaikka vähän haastavimmillakin
mitoilla. Kunhan kevätaurinko
alkaa madaltaa pohjoisen hankia on
mukava lähteä perinteisille ’rahtisahauskeikoille’.
Tilauskirja siltä osin näyttää kiireiselle”,
kertoo Ylitalo.
Koneurakointi mukaan yrityksen
valikoimaan
Rahtisahaus Sodankylän korkeuksilla on
talviaikaan haastavaa. Lunta, pakkasta
ja pimeää on riittämiin. Pienin askelin
Ylitalon yritystoiminta laajeni ympärivuotiseksi.
”Reilut kymmenen vuotta
taaksepäin olin jo hankkinut yritykselleni
traktorin, jolla pääsin urakoimaan
muun muassa Sodankylän kunnalle lumihommia
ja teiden lanauksia. Poikani
Villematti 28 v. oli myös kiinnostunut
konehommista ja hän suunnitteli oman
metsänhakkuukoneen hankintaa. Sain
pojan pään käännettyä ja hankin yritykseen
kaivinkoneen, joka oli näin jälkeenpäinkin
ajateltuna oikea ratkaisu”, kertoo
palkittu yrittäjä. Nykyisellään kalustossa
on useampia auraukseen sopivia
kuorma-autoja, kaivinkoneita ja uusimpana
tulokkaana pihamaalla kiiltää tuore
soravarustuksella varustettu kuormaauto
perävaunuineen.
Tuulen tuiverrusta tuulivoimalan
työmaalla
Muutamia vuosia taaksepäin Sodankylän
Vaalajärvelle alettiin rakentamaan
Palkittu yrittäjä ja vaimo Seija Ylitalo.
tuulipuistoa. Tuulipuiston rakentajat olivat
huomanneet Olli-Matin sahan ja tiedustelivat,
saisiko hänen kauttaan työmaalle
toimitettua 150 x 150 parrutavaraa?
Kaupat syntyivät samalla kertaa
ja sahatavaran pikainen toimitus tuulipuistotyömaalle
onnistui. Tuulipuiston
rakennusporukan ’nokkamies’ kysyi lisäksi
kaivinkonetta ja traktoria avuksi
työmaalle muun muassa kaapelirullien
siirtoon ja siihenkin sodankyläläiseltä
yrittäjältä löytyi ratkaisu. ”Se oli pieni
lottovoitto päästä mukaan niihin hommiin.
Vaalajärveltä työmaat nimittäin
jatkuivat läpi Suomen ja jatkuvat edelleen
siellä, missä tuulipuistoja kyseinen
yhtiö rakentaa”, kertoo iloisena Olli-
Matti Ylitalo.
Tulevaisuudessa hallittua kasvua
Runsas vuosi sitten oli ajankohtaista
muuttaa toiminimipohjainen yritysmuoto
osakeyhtiöksi. ”Yrityksen kasvustrategia
on historiansa ajan ollut hallittua
ja niin aiotaan toimia myös jatkossa,
mutta riskien hallinnan sekä käytännön
seikkojen vuoksi oli yhtiömuodon
muutos järkevää tehdä nyt. MRK Ylitalo
Oy työllistää tällä hetkellä 5 ulkopuolista
työntekijää. Lisäksi meidän perheestä
mukana on poikani Villematti ja minä,
eli yhtiön koko vahvuus on 7 henkilöä”,
toteaa toimitusjohtaja Olli-Matti Ylitalo.
Hyvä sahuri taitaa valssin
tahdin…
Olli-Matti Ylitalo on aktiivinen yrittäjä.
Virtaa tuntuu riittävän myös musiikin
maailmassa. ”Taisi olla vuosi 1999, kun
eräänä syyskuisena iltana kavereiden
kanssa kokoonnuttiin soittamaan ensimmäisen
kerran. Silloin sai alkusävelensä
tanssiorkesteri Riolli. Vuosien saatossa
kokoonpano on hieman muuttunut,
mutta tanssikansaa on viihdytetty vuosittain
iloisella ilmeellä noin 50 keikan
vuositahtia. Yhden viikon verran käymme
syksyisin Teneriffalla soittamassa eri
tanssiravintoloissa. Se on sellainen yhdistetty
työ- ja lomamatka. Kaikki yhtyeen
jäsenet ovat päivätöissä, joten keikkatahti
on siihen sopeutettu”, virnistää
Olli-Matti harmonikka sylissään. ”Tällä
soittimella on ollut suuri merkitys suomalaiseen
tanssimusiikkiin, ja meikäläiselle
tämä soitin tuo vastapainoa päivän
askareiden jälkeen. Palvelua meiltä löytyy,
oli sitten kyseessä Lähipuu® -sahatavara,
tanssiorkesteri tai lähellä oleva
maanrakennusurakoitsija”, nauraa iloisesti
Olli-Matti Ylitalo. Ja sanoo mennessään:
”Eikös se ole niin, että hyvä sahuri
notkuu valssin tahtiin sahatessaan Lähipuuta…?”
Teksti ja kuvat: Timo Ripatti
11

Rautalammin päiväkotityömaalla
ollaan sääsuojan alla
Lähipuu päiväkotia Rautalammilla rakennetaan
sääsuojan alla.
Lähipuu® -päiväkoti rakentuu
aikataulussa Rautalammilla.
Kunnan tekninen johtaja Antti
Tuppura on enemmän kuin
tyytyväinen vauhtiin, jota hanketta urakoiva
YsiYsi-Rakennus Oy pitää yllä.
Antti Tuppura on tyytyväinen.:
”Huippulaatua saa, kun ottaa
omasta metsästä raaka-aineen.”.
12
Rakennustyömaan vastaava mestari Jyrki
Tamminen on loihtinut työporukkaansa
tekemisen meiningin. ”Aikataulussa
ollaan, ehkäpä jopa vähän edellä”, toteaa
vaatimattomasti Jyrki Tamminen.
”Ainakin puutavaran puolesta on ollut
helppo työmaa. Laatu on erinomaista ja
lujuuslaskelmat pitävät varmasti”, sanoo
vuosikymmenten kokemuksella Tamminen.
Kunnan tekninen johtaja on samoilla
linjoilla. ”Vaikka ylimääräistä hommaa
alussa olikin oman puutavaran tiimoilta,
nyt on nähtävissä, että ylimääräiset
askeleet kannatti ottaa. Laatu rakenteiden
ja rakentajien jäljiltä on juuri sitä mitä
parhaimmillaan voi toivoa. Ajatus siitä,
että valmistuttuaan rakennus menee
kunnan pienempien asukkaiden käyttöön,
luo vahvan tunteen siitä, että nyt
tehdään – ei vain hyvää vaan parasta mitä
pystytään”, sanoo tyytyväisenä Antti
Tuppura.
Teksti ja kuvat: Timo Ripatti
Kattoristikot päiväkotiin
toimitti Sepa Oy
Keiteleeltä.
Ei huonoa, sanoo
vastaava mestari Jyrki
Tamminen Lähipuu
sahatavarasta.
Rautalammin kunnan tekninen
johtaja Antti Tuppura (vas.) ja YsiYsi
Rakennus Oyn vastaava mestari Jyrki
Tamminen keskustelussa.

Tukkivannesahat ammatti- ja harrastekäyttöön
Luotettava ja taloudellinen
Norwood tukkivannesaha
Rakenna tukkivannesaha mielesi mukaan runsailla lisävarusteilla
LumberMate
LM29V2
Hinta alk:
5590,00
Tekniset tiedot
Tukin halkaisija: 76 cm
Tukin pituus: 5,0 m
Alustan pituus: 6,0 m (sis. jatkon)
Laudan leveys max: 61 cm
Moottorivaihtoehdot:
13,5 hv Briggs&Stratton, sähköstartti
14 hv Kohler
7,5 kW Norwood sähkömoottori
Laaja valikoima vannesahanteriä
HUOM!
Kuvan malli lisävarusteltu.
Traileri ei sisälly hintaan.
Valmistettu Kanadassa
Alustan pituus 6,0 m
Saatavilla sähkö- tai
polttomoottorilla
Vahvistettu, vääntöjäykempi
sahakelkka
Parannettu terän ohjain
ja sahanpurun poisto
UUTUUS: Kovametalliterät tukkivannesahoihin
Tehokas ja edullinen
Norwood tukkivannesaha
Saatavilla poltto- tai sähkömoottorilla.
LumberMan
MN26V2
Hinta alk:
4690,00
Valmistettu Kanadassa
Alustan pituus 4,8 m
Saatavilla sähkö- tai
polttomoottorilla
Tekniset tiedot
Tukin halkaisija: 69 cm
Tukin pituus: 3,8 m
Alustan pituus: 4,8 m
Laudan leveys max: 59 cm
Moottorivaihtoehdot:
13,5 hv Briggs&Stratton
4,0 kW Norwood sähkömoottori
Vahvistettu, vääntöjäykempi
sahakelkka
Parannettu terän ohjain
ja sahanpurun poisto
MEILTÄ MYÖS FRONTIER SAHALAITOKSET: WWW.UITTOKALUSTO.FI
www.facebook.com/uittokalusto www.instagram.com/uittokalusto www.youtube.com/uittokalusto
Tilaa verkkokaupasta >> www.uittokalusto.fi
13
SAVONLINNA | Taitajantie 2 | 015 555 0402 | shop@uittokalusto.fi
TAMPERE | Ahlmanintie 72 | 03 222 5585 | tampere@uittokalusto.fi

Talvipäivät järjestettiin
Oulussa poikkeusolojen
siivittämänä
MRK Ylitalo Oy ja Olli-Matti Ylitalo onnellisena.
Kehittäjäpalkinnon kävi vastaanottamassa Jarmo Laineen puolesta Teuvo
Leino (kesk.).
Perinteisiä Talvipäiviä oli moni odottanut hartaasti. Vuoden kohokohta, jossa tapaa tuttuja, viikonloppu,
jonka aikana saa rentoutua arjen kiireestä, jännitys siitä ken saa Vuoden Sahayrittäjä -palkinnon…
Uusin järjestelyin liikkeelle
Uudella ja poikkeusoloihin sopivalla ’formaatilla’ jouduttiin
kuitenkin Talvipäivät -viikonloppuun lähtemään niin kotona
kuin Oulussa paikan päälläkin.
Oulun Talvipäiville ennakkoilmoittautuneiden määrä tippui tasaisesti,
kuten se legendaarinen ’lehmän häntä’. Ja hyvä että
tippui, sillä kokoontumisrajoitukset Oulun seudulla antoivat lisämausteensa
koronasoppaan.
Lopulta viikonlopuksi tuttuja kasvoja majoittautui hotelliin vain
parikymmentä.
Vuosikokous etäyhteyksien varassa
Perjantai-illan vuosikokous oli uudenlainen kokemus kaikille.
Paikalla kokoustilassa sai olla vain maksimissaan kymmenen
henkilöä, ja loput kokoukseen osallistujat olivat etäyhteyden
päässä. Kokous vietiin asianmukaisesti läpi ja asiakohdat tuli-
14
vat käsiteltyä. Puheenjohtajana vuosikokouksessa toimi Heikki
Rytkönen Savitaipaleelta ja sihteerinä Jukka Virtanen Raisiosta.
Jotenkin päällimmäisenä ajatuksena ehkä kaikilla oli, että jospa
seuraavalla kerralla voitaisiin palata normaaliaikaan ja -käytäntöön!
Hallituskokoonpano ennallaan
Kokouksen tahtotila oli, että hallitus jatkaa kokonaisuudessaan
työtään myös seuraavalla toimikaudella. Hallituksen tehtäväkenttä
onkin haasteellinen ja laaja, sillä toimintaa on tulevana
vuonna runsaasti. Nettisivut uudistuvat, Lähipuu® kehitystoimenpiteet,
digitalisaation kehittäminen…
Vuoden Sahayrittäjä 2020 ja Vuoden
Kehittäjäpalkinto jaettiin
Vuosikokousviikonlopun suurin huipennus perinteisesti on,
kun jaossa on Vuoden Sahayrittäjä -palkinto. Tällä kertaa pal-

Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Heikki Rytkönen (oik.) ja kokoustekniikan
hoiti Jouni Silvast.
Asiaa CE-merkinnästä.
Päivällistä vaille
valmis.
kittu oli ns. pohjoisen poikia, eli MRK Ylitalo Oy Olli-Matti Ylitalo.
Kiitospuheessaan hän muisti tärkeimmän asian yrittäjän
taipaleeltaan, eli perheen ja ennen kaikkea Seija vaimon tuen.
Toinen palkintokategoria, Vuoden Kehittäjä -palkinto luovutettiin
Laitilan Metalli Oy:lle ja sen perustaja/omistajalle Jarmo
Laineelle. Hän ei kuitenkaan päässyt henkilökohtaisesti noutamaan
palkintoa, vaan palkinnon vastaanotti yrityksen pitkäikäinen
myyntipäällikkö Teuvo Leino.
lauantain aikana yhdessä, nauramaan yhdessä ja jopa halaamaan
yhdessä ja erikseen.
Pieniä keskusteluja on jo käyty siihen suuntaan, että ensi vuonna
voisimme kokoontua Talvipäiville kaupungissa, jossa puurakentaminen
on otettu isoksi osaksi kaupungin imagoa. Kaupungissa,
jossa täytyy autolla ajaessaan varoa myös ’rotvallin’
reunaa...
Teksti ja kuvat: Timo Ripatti
Laitilan Metallin panosta pyörösahateknologian saralla arvostetaan
läpi maapallon. Jarmo Laineen persoona on tullut tutuksi
monille sahureille iloisena ja eteenpäin kannustavana ihmisenä
ja yrittäjänä.
Laitilan Metalli Oy:stä ja Jarmo Laineesta juttua isommin seuraavassa
Sahayrittäjä -lehdessä kesäkuussa.
Ensi vuonna uudestaan, mutta missä?
Talvipäivät ovat tapahtuma, josta halutaan pitää kiinni. Uskon
ja toivon hartaasti, että ensi vuonna pystymme viettämään tapahtuman
kuten ’ennen vanhaan’. Olemaan yhdessä, kokoustamaan
yhdessä, vierailemaan mielenkiintoisessa kohteessa
15

Kuntavaalit ovat tulossa kesäkuussa
uusitulla aikataululla. Varsinainen
äänestyspäivä on 13.6.2021
Suomen Sahayrittäjät ry lähetti
eduskuntapuolueille kyselyn
liittyen puurakentamiseen
sekä puunkäytön lisäämiseen
julkisissa hankkeissa.
Vastaukset saimme kaikilta puolueilta –
toisilta vähän nopeammin ja toisilta vähän
hitaammin.
Kesäkuun kuntavaaleissa valitaan kuntiin
korkeimmat päättävät luottamushenkilöt.
Tulevien vuosien julkisissa rakennushankkeissa
on selvitettävä tarkasti
rakennusmateriaalien valinta sekä
rakentamisen aluetalousvaikutukset.
Suomen Sahayrittäjät ry toivoo, että
puurakentaminen on kuntapäättäjien
ykkösvaihtoehto, kun tulevien vuosien
aikana mietitään julkisia rakennushankkeita.
1. Millainen on puolueenne kanta puurakentamiseen yleensä?
2. Mainitkaa mielestänne 4 tärkeintä syytä, miksi puun käyttöä rakentamisessa tulisi lisätä kunnissa.
3. Miten kunnat voisivat huomioida paremmin paikallisia yrityksiä julkisissa rakennushankkeissa?
1. Keskustan kanta on erittäin myönteinen.
Vuoden 2019 eduskuntavaaliohjelmassamme
otimme tavoitteiksi, että
puurakentamisessa on otettava iso
harppaus ja että Suomesta pitää tehdä
alan mallimaa. Puurakentamisen osaamista
ja koulutusta on lisättävä.
Hallitusneuvotteluissa keväällä 2019
Keskusta ajoi vahvasti puurakentamisen
edistämistä hallitusohjelmaan. Sinne
tulikin selkeät kirjaukset muun muassa
puurakentamisen tavoitteista julkisessa
rakentamisessa sekä alan osaamisen,
tutkimuksen, tuotekehityksen ja viennin
edistämisestä.
Keskustan puoluevaltuusto linjasi marraskuussa
2020, että julkisessa rakentamisessa
pitäisi suositusten sijaan ottaa
käyttöön sitovat tavoitteet puurakentamisen
osuudelle. Puuvaihtoehto tulisi
jatkossa aina selvittää, kun kyse on julkisesta
rakentamisesta.
2. Puurakentamisella lisätään yrittäjyyttä,
työpaikkoja ja elinvoimaa alueille ja
kuntiin kaikkialla Suomessa. Puuraken-
16
taminen perustuu vahvasti kotimaiseen
uusiutuvaan materiaaliin ja näin raha
jää Suomen kansantalouteen. Puuala
tuottaa veroeuroja julkiselle sektorille
ihmisten tarvitsemiin palveluihin.
Puu on ympäristö- ja ilmastoystävällinen
rakennusmateriaali ja sillä voidaan korvata
ympäristölle haitallisempaa rakentamista.
Puurakennukset ovat asujilleen
ja käyttäjilleen terveellisiä ja sisäilmaltaan
turvallisia tiloja.
Puurakentamisessa ja sen osaamisessa
on Suomelle huikeat vientimahdollisuudet.
Kunnat voivat osaltaan edistää tämän
osaamisen kehittämistä lisäämällä
puun käyttöä rakentamisessa.
3. Etenkin edistämällä puun käyttöä julkisessa
rakentamisessa. Rakentamista
ja hankintoja kunnissa valmistelevien ja
niistä päättävien henkilöiden tietämystä
ja osaamista puurakentamisen mahdollisuuksista
pitää lisätä. Kuntien hankinnoissa
tarjouspyyntöihin tulee hinnan
ohella ottaa mukaan esimerkiksi laatu,
paikallisuus sekä ympäristö- ja työllisyysvaikutukset.
Tämä vahvistaa myös
paikallisten puualan yrittäjien asemaa
ja yleensäkin puurakentamisen edellytyksiä.
Puualan osaamiskeskuksia alueilla tulee
kehittää ja vahvistaa. Kuntavaaliohjelmassaan
Keskusta toteaa: ”Suomalaisessa
puussa on ratkaisu. Puunkäyttöä tulee
edistää. Tarvitaan julkisen puurakentamisen
tuki, kun kunta käyttää pääasiallisena
rakennusmateriaalina puuta.”
1. Puurakentaminen on kasvava trendi.
Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että maahamme
on syntynyt suuri joukko yrityksiä,
joilla on osaamista suurienkin puurakennusten
tekemiseen. Yksittäisistä
kerrostaloista olisi siirryttävä kokonaisten
uusien kaupunginosien puurakentamiseen.
Puurakentaminen on kustannuksiltaan
jo kilpailukykyistä betonirakentamiselle
ja rakentaminen kestää
huomattavasti lyhyemmän aikaa kuin
perinteinen rakentaminen.
2. Puu on kotimainen raaka-aine, joka
tuo työtä Suomeen. Lisäksi puu sitoo
hiiltä, mikä helpottaa kamppailua ilmastonmuutosta
vastaan. Puu on kevyttä ja
vahvaa. Oikein hoidettuna puu kestää
nimittäin jopa satoja vuosia. Puuraken-

tamisella on lisäksi myös terveysetuja.
Puu estää esimerkiksi kaikumista ja laskee
ihmisten stressitasoa.
3. Kunnat voisivat huomioida paikallisia
yrittäjiä paremmalla neuvonnalla ja ohjeistuksella.
Lupaprosessien on oltava
selkeitä ja ennakoitavia rakennushankkeiden
edistämiseksi. Mielestämme jokainen
kaupunki voisi ottaa esimerkiksi
piirustuspöydälle uuden täysin puusta
rakennettavan kaupunginosan.
1. Kristillisdemokraatit suhtautuvat erittäin
myönteisesti puurakentamiseen.
Kuntavaaliohjelmassa todetaan, että
puolueemme suosii puurakentamista
sekä muita kestäviä ja ympäristöä säästäviä
ekologisia materiaaleja ja lämmitysratkaisuja.
Puurakentamista tulee lisätä
julkisessa rakentamisessa.
2. Puun käyttöä rakentamissa kannattaa
lisätä, koska se on ekologisesti kestävää
ja sillä on kokonaistaloudellisesti positiivisia
vaikutuksia yhteiskunnallemme.
Puurakentamisen kautta tuetaan kotimaisia
metsänomistajia, sahoja ja paikallisia
rakennusyrityksiä. Puurakentaminen
on myös kansainvälinen trendi,
jossa Suomi ja suomalaiset yritykset voivat
olla edelläkävijöitä.
3. Ensinäkin julkisiin hankintoihin pitää
panostaa ja kiinnittää nykyistä enemmän
huomiota kunnan päätöksen teossa.
Kunnan hankintastrategiassa pitää
painottaa lähellä tuotettua ja kestävästi
hankittua. Julkisiin hankintoihin pitää
päättää selkeät periaatteet ja kriteerit.
Hankinnoista pitää myös ilmoittaa laajasti
ja avoimesti.
Laatukriteerit pitää asettaa niin, ettei
Suomen ulkopuolella voimassa olevat
heikommat ulkomaiset laatu- ja ympäristövaatimukset
johda hankintakilpailun
voittamiseen. Hankinnat pitää myös
jakaa pienempii osiin, jotta myös pienillä
yrityksillä ja kevytyrittäjillä on mahdollisuus
osallistua hankintoihin.
1. Liike Nyt:in mielestä puurakentamista
pitää kehittää. Rakensin puusta osan
Sipoonrannassa vuosia sitten.
2. Puu on hyvännäköistä. Puu on suomalaista.
Puu on kustannustehokasta.
On pitkäkestoista.
3. Kunnat voisivat priorisoida tarjouskilpailuissa
puurakentamista
1. Kannatamme puurakentamisen lisäämistä.
Perussuomalaiset näkemyksen
mukaan puurakentamista tulee edistää
tarjoamalla rakennusmateriaaleille yhtäläiset
edellytykset kilpailla markkinoilla.
Rakennus- ja paloturvallisuussäännöstön
tulee mahdollistaa puukerrostalojen
yhtäläinen edellytys kilpailla markkinoilla.
Ei pidä keinotekoisesti asettaa
eri rakennusmateriaaleja vastakkain.
2. Puurakentamisella edistetään suomalaista
työllisyyttä ja yrittämistä. Puurakentaminen
on erinomainen keino torjua
sisäilmaongelmien syntyminen. Puurakentaminen
on ympäristöystävällinen
tapa rakentaa. Puurakentaminen sopii
suomalaiseen maisemaan ja vahvistaa
suomalaista kulttuuria.
3. Korostamalla kilpailuttamissäännöksissä
paikallisuuden merkitystä. Kilpailuttamissäännökset
suosivat kohtuuttomasti
markkinoiden suuria yrityksiä ja
ajavat pieniä yrityksiä markkinoilla ahtaalle.
1. RKP:n kanta puurakentamiseen on
myönteinen. Näemme, että kun rakentaa
enemmän puusta niin pystymme samalla
sitomaan enemmän hiiltä rakentamiseen
ja sitä myöten käyttämään tehokkaammin
meidän vihreää kultaa, joka
löytyy metsistä. Samalla pystymme
käyttämään kotimaista rakennusmateriaalia
ja rakennukset voivat toimia hiilivarastoina
ja puurakennusten materiaalin
uusiokäyttö on helppoa.
2. Meidän on rakennettava pitkäikäisiä rakennuksia,
jotka pysyvät hyvässä kunnossa,
ja puu rakennusmateriaalina soveltuu
tähän hyvin. Toiseksi haluamme vähentää
meidän ilmastovaikutuksiamme, ja
käyttämällä puuta rakennusmateriaalina
sidomme paremmin hiiltä pitkäaikaisesti
rakennuksiin. Kolmanneksi puurakennusten
materiaalin uusiokäyttö on helppoa.
Neljänneksi meillä on mahdollisuus käyttää
lähituotettua puuta sekä myös kotimaista
puuta, ja käyttämällä puu rakennusmateriaalina
meillä on mahdollisuus
tukea kotimaista puuntuotantoa.
3. Kuntien pitäisi paremmin kilpailutuksessa
huomioida paikallisia yrityksiä. Kilpailutukset
pitää pilkkoa sen suuruisiksi,
että paikalliset yritykset pääsevät mukaan
kilpailutukseen, ja kunta voi myös
hyvin olla koko ajan yhteydessä paikallisiin
yrityksiin siitä, miten niitä voi paremmin
huomioida kilpailutuksissa. Haluamme
kuntien ja elinkeinoelämän välisen
yhteistyön toimivan hyvin luodaksemme
parhaat edellytykset investoinneille
ja yrittäjyydelle. Elinvoimaiset peruselinkeinot
luovat työpaikkoja ja antavat lisäarvoa
sekä paikallisesti että kansallisesti.
1. SDP:n kanta puurakentamiseen on
myönteinen ja puurakentamista halutaan
edistää järkevällä tavalla, teknologianeutraalius
huomioiden.
2. Puu on kotimainen raaka-aine, ja Suomessa
on osaamista sen käyttöön ja jalostukseen.
Puun käytöllä on aluetaloudellisia
elinvoimavaikutuksia. Puu koetaan
esteettisenä ja miellyttävänä (mm.
akustiikka) materiaalina. Puurakennus
voi toimia hiilivarastona.
3. Tärkeää on hankintaosaaminen ja
kunnan kyky käyttää hankintalain suomia
mahdollisuuksia kilpailuttaa urakat
niin, että paikalliset pk-yritykset pääsevät
mukaan. Tähän hankintalaki antaa
mahdollisuuksia, jos kunnissa vain niitä
osataan käyttää. Muun muassa urakan
pilkkominen pienempiin osiin. On olennaista
tuntea myös markkinat, jos halutaan
ostaa laatua ja saada paikalliset yritykset
paremmin mukaan hankintoihin.
17

1. Millainen on puolueenne kanta puurakentamiseen yleensä?
2. Mainitkaa mielestänne 4 tärkeintä syytä, miksi puun käyttöä rakentamisessa
tulisi lisätä kunnissa.
1. Vasemmistoliitto haluaa lisätä puurakentamisen
määrää Suomessa. Erityisesti
puurakentamista on suosittava julkisessa
rakentamisessa.
2. Puurakentaminen on viisasta ilmastonmuutoksen
hillinnän näkökulmasta,
se mahdollistaa sisäilmaltaan terveiden
tilojen rakentamisen ja sillä voidaan
tukea paikallista taloutta sekä kestävää
metsienkäyttöä.
3. Tärkeintä on mahdollistaa paikallisten
pk-yritysten osallistuminen kilpailutuksiin
tarvittaessa pilkkomalla kilpailutuksen
pienempiin osiin, kuitenkin niin että
kokonaisuuden hallinta ja vastuu toteutuu
rakennusurakassa. Vasemmistoliitto
haluaa, että hankintoja suunniteltaessa
vähintään yhtä suuri painoarvo on annettava
hankintojen ympäristökestävyydelle,
yhteiskuntavastuulle ja vähintään
omaan palvelutuotantoon verrattavien
työehtojen toteutumiselle.
3. Miten kunnat voisivat huomioida paremmin paikallisia yrityksiä julkisissa
rakennushankkeissa?
Vihreät De Gröna
1. Vihreät kannattaa puurakentamisen
merkittävää lisäämistä. Laatupuuta
vaativa puurakentaminen on nosteessa
kansainvälisesti. Suomalaisen puuarkkitehtuurin
ja teollisen muotoiluperinteen
yhdistäminen voi tuoda lisää ekologisia,
miellyttäviä ja terveitä rakennuksia
sekä vientituloja. Meillä on hyvät edellytykset
lisätä puurakentamisen määrää
nykyistä nopeammin esimerkiksi kerrostaloissa,
liike- ja toimistorakennuksissa,
julkisessa rakentamisessa sekä rakennusten
ja rakennusosien viennissä.
2. Puu on ekologinen materiaali, jossa
kaadetun metsän hiilivarasto säilyy pitkään.
Puurakentaminen luo kotimaista
työtä. Rakentamalla puusta Suomessa
luomme osaamista ja korkean jalostusasteen
puutuotteita vientimarkkinoille.
Puurakennukset ovat ihmisten mielestä
miellyttäviä ja kauniita, ja niillä voidaan
lisätä rakennetun ympäristön viihtyisyyttä.
3. Yrittäjyyden ja elinvoimaisuuden edistäminen
on kunnan tärkeä tehtävä. Kunnan
kannattaa pyrkiä ottamaan kaikenlaiset
ja kaiken kokoiset yritykset huomioon
esimerkiksi pilkkomalla hankkeita
sellaisiin kokonaisuuksiin, jotka ovat
myös paikallisille yrityksille mahdollisia
toteuttaa menestyksekkäästi. Rakentamisessa
kannattaa suosia kestäviä ja
ekologisia materiaaleja, joissa monilla
pk-yrityksillä on korkeaa osaamista.
HINATTAVA TUKKISAHA
TEHNIKA ZBL-P50H
• Sahauspituus 6500 mm.
• Saa hinata henkilöautolla 80 km/h
• Paino 1750 kg
• Hydraulikäyttöiset tukinnostin
ja tukinpyörittäjä
Maaliskuussa ensiesittelyssä vuoden 2021 saha
kaikilla lisävarusteilla!
18
Veistokone-fi, Vitikka 2, Espoo | www.veistokone.fi
Myynti:
Mika Järvinen
02078 51 541

JÄSENINFO
Uusia jäseniä Suomen
Sahayrittäjät ry:ssä
Uusina jäseninä yhdistykseen ovat liittyneet
seuraavat yritykset, yhteistöt ja henkilöt.
AB-Wood Oy
Pahkamäentie 242 A
72430 Pielavesi
-saunatuotteet, höylätuotteet, erikoispuutavara
Uusi Suomen Sahayrittäjät
ry:n hallitus
Hallitus valittiin vuosikokouksessa Oulussa 12.2.2021
ja se järjestäytyi seuraavasti:
Puheenjohtaja Timo Ripatti, Leppävirta
Varapuheenjohtaja Jukka Virtanen, Raisio
Talousasioiden vastaava Sirkku Varpa, Asikkala
Arto Käkönen, Janakkala
Jukka Tolonen, Kajaani
Mika Lottanen, Nukari
Jouni Mähönen, Ii
Matti Perälä, Humppila
Timo Järvinen
Marko Metso
Varajäseniksi valittiin:
Mikko Laine, Laitila
Janne Larjama, Taivassalo
Hannu Kurkinen, Kuhmo
Tatu Dillström, Rantasalmi
Varsinaiseksi toiminnantarkastajaksi valittiin Seppo
Suominen, Mikkelistä ja varalle Taina Laine Laitilasta
Lähipuu® taas vahvasti mukana Nelosen
Huvila & Huussi TV-ohjelmassa.
Katso ensiesitys: Huvila & Huussi
maanantaina 29. maaliskuuta kello 20:00
Nelosella ja Ruudussa.
Sahayrittäjien uusitut nettisivut
julkaistaan maanantaina
22.3.2021
Suomen Sahayrittäjät ry:n nettisivut ovat uudistumassa. Eivät
entisetkään mitenkään huonot olleet, mutta aika sivujen uusintaan
on nyt sopiva. Nykytrendin mukaan yrityksen nettisivut
pitäisi päivittää uuteen kuosiin aina 3–4 vuoden välein
Kuopiolainen Hurja Solutions Oy valikoitui tarjouskilpailun jälkeen
sivujen uudistuksen tekijäksi. Hannamari Männistö ja hänen
johtamansa tiimi Hurjalta on työskennellyt alkutalven ahkerasti.
Viimeinen silaus sivujen osalta pitäisi olla maaliskuun
loppuun mennessä tehty.
Isossa roolissa Suomen Sahayrittäjät ry:n puolesta Hurja Oy:n
suuntaan on toiminut Samu Collan. Hänen kokemuksensa ja
ennen kaikkea näkemyksensä uusiutuvissa sivuissa on ollut
ammattimaista. Ilman hänen panostaan olisimme olleet paljon
heikoimmilla ’jäillä’. Tässä vaiheessa jo Samulle iso kiitos
panoksestasi tähän(kin) hommaan!
Muista tarkistaa oman yrityksesi tiedot ajantasaiseksi – asiakkaat
etsivät ehkä juuri sinua ja sinun yritystäsi!
Sivujen palveluhakua on muutettu helpompaan suuntaan. Nyt
mukana on maakuntaan perustuva haku (Ahvenanmaa, Etelä-
Suomi, Itä-Suomi, Lappi, Lounais-Suomi, Länsi- ja Sisä-Suomi,
Pohjois-Suomi, muu), sekä haku myös postinumerolla.
Muistutan kaikkia Suomen Sahayrittäjät ry:n jäseniä tarkistamaan
yrityksen omat tiedot uusituilta sivuilta. Toisin sanoen,
tarkista onko yrityksesi oikeassa kategoriassa, onko s-postiosoite
varmasti oikea, onko puhelinnumero muuttunut, entä
oma nettiosoite…
Teksti: Timo Ripatti
19

Kara varaosat helposti
myös verkkokaupasta
10% alennus Kara.fi verkkokaupasta
Nyt voitte tilata alkuperäisen Kara-sahan varaosan suoraan valmistajalta silloin,
kun se teille parhaiten sopii. Verkkokauppa on auki vuorokauden ympäri.
Tilaaminen on helppoa ja voitte maksaa ilman lisäkuluja paperilaskulla.
Toimi nopeasti, sillä alennuskoodi on voimassa sadalle ensimmäiselle tilaajalle.
Alennuskoodi: sahuri
Mikko 0400 821 014
Mikael 044 340 8170
Taina 0400 975 999
www.kara.fi
www.slidetec.fi