Espoolehti 2/2021

espoolehti

Espoon kaupungin lehti asukkaille

ESPOO ESBO

Saaristo kutsuu

kesällä niin

mökkiasukkaita

kuin retkeilijöitäkin.

On niitäkin, jotka

asuvat saaristossa

läpi vuoden.

kaupungin lehti espoolaisille 2 2021

Read this

in english:

Yumpu.com/

Espoolehti

Uudistuva

Leppävaara

&

Suvi

saaristo

Työkaluja

työllistymiseen

Pihalla tapahtuu

nyt paljon


pääkirjoitus

Pääkirjoitus

ottaa kantaa

kaupungin

ajankohtaisiin

aiheisiin.

Kaikki erilaisia,

kaikki espoolaisia

Meitä espoolaisia on jo noin 293 000. Se on valtava määrä ihmisiä,

joita yhdistää sama asuinympäristö ja samat kaupungin palvelut.

Jokaisen arki ja elämä on kuitenkin omanlaistaan. Tiesitkö vaikkapa

sitä, että Espoossa puhutaan yli 120 eri kieltä? Tai että espoolaisissa

urheiluseuroissa voi harrastaa yli 90 erilaista urheilulajia?

Jokaisella espoolaisella on oikeus saada tietoa kotikaupunkinsa

asioista. Jokaisella on oltava mahdollisuus antaa palautetta ja osallistua

yhteisten ratkaisujen kehittämiseen. Siksi kerromme kaupungin

asioista monessa eri kanavassa ja useammalla kielellä.

Neljästi vuodessa ilmestyvässä Espoo-lehdessä kerromme kaupungin

palveluista ja kehityksestä sekä nostamme esiin kiinnostavia

paikkoja, henkilöitä, elämyksiä – espoolaista elämää.

Arjessa tärkein kanavamme on espoo.fi-verkkosivusto, jota

olemme parhaillaan uudistamassa. Osoitteessa beta.espoo.fi voit

jo käydä kurkkaamassa rakenteilla olevaa keskeneräistä sivustoa.

Sivustolla pääset myös antamaan palautetta tulevasta sivustosta.

Toki meitä kannattaa seurata myös somessa!

Juuri nyt on tärkeä ajankohta. Kuntavaalien ennakkoäänestys

on jo käynnistynyt ja varsinainen vaalipäivä koittaa 13.6. Meillä on

mahdollisuus vaikuttaa siihen, ketkä meitä edustavat Espoon päättävissä

elimissä. Valtuutetut ja muut luottamushenkilöt päättävät

niistä asioista, jotka ovat lähimpänä jokapäiväistä arkeamme.

Johanna Pajakoski

viestintäjohtaja

Alla är vi olika

men ändå Esbobor

Det finns redan cirka 293 000 Esbobor. Det är en stor mängd

människor som förenas av samma boendemiljö och samma tjänster

i staden. Men vardagen och livet för var och en ser ändå olika ut.

Visste du till exempel att det talas fler än 120 språk i Esbo. Eller att

du kan utöva mer än 90 olika sporter i idrottsföreningar i Esbo?

Varje Esbobo har rätt att få information om sin hemstad.

Alla ska ha möjlighet att ge feedback och delta i utvecklingen av

gemensamma lösningar. Det är därför vi berättar om stadens

angelägenheter i många olika kanaler och på många språk. I

tidningen Espoo Esbo, som ges ut fyra gånger om året, berättar

vi om stadens tjänster och utveckling och lyfter fram

intressanta platser, människor, upplevelser – livet i Esbo.

I vardagen är vår viktigaste kanal webbplatsen esbo.fi,

som vi håller på att förnya. På beta.espoo.fi kan du

redan ta en titt på webbplatsen under uppbyggnad.

Där kan du också ge feedback på den kommande

webbplatsen. Självklart kan du också

följa oss på sociala medier!

Just nu är en viktig tid. Förhandsröstningen

i kommunalvalet har redan börjat och själva valdagen

är den 13 juni. Nu har vi möjlighet att påverka

vem som företräder oss i Esbo stads beslutande organ.

Fullmäktigeledamöter och andra förtroendevalda beslutar

om frågor som ligger nära vår vardag.

Johanna Pajakoski

kommunikationsdirektör

20

Sisältö

3 Kalenteri ja poiminnat

Yhteiskäyttöautoja kokeilussa.

8 Teema

Leppävaaran kasvu

edellyttää uudistusta.

14 Palveluksessa

Kimmo Leinonen edistää e-urheilua.

15 Menot

Hiiohoi! Saaristoveneet

starttaavat kesäkuussa.

20 Ajassa

Työllisyyspalveluissa

yksilöllisyys korostuu.

23 Kohtaaminen

Museolehtorin salongissa

voidaan puhua vaikka lätkästä.

24 Helmi

Kaupungin luontonähtävyydet

päivitetty kansien väliin.

26 Espoolainen

Suvisaaristolaisuus on

usein periytyvää.

28 Vi i Esbo

En stad i staden.

23

30 Me

Kesä pyörillä ilman moottoreita.

Reittivaihtoehtoja riittää.

31 Yhdessä

Seuratoiminnan mittavat hyödyt.

2


5.6.–29.8.

Espoon saaristoveneet

liikennöivät.

Katso saaristoveneiden

reitit sivulta 15.

13.6.

Kuntavaalien

vaalipäivä.

8.6.

Kuntavaalien

ennakkoäänestys

päättyy.

17.6.

Yhteishaun tulokset julkistetaan

aikaisintaan 17.6. Lisähaut kevään

yhteishaussa täyttämättä jääneisiin

opiskelupaikkoihin alkavat yhteishaun

tulosten julkaisemisen jälkeen.

kalenteri 6–8/2021

Poimi kalenterista

kesän tärkeimmät

tapahtumat ja

ajankohtaiset

päivämäärät.

1.7.

Opiskelupaikka on

vastaanotettava

1.7. mennessä.

Tutustu Espoo-päivän

ohjelmaan ennakkoon

osoitteessa

espoopaiva.fi/tapahtumat.

Espoo-päivää juhlitaan

kaikkialla Espoossa elokuun

viimeisenä lauantaina.

11.8.

Syyslukukausi Espoon

kaupungin esiopetuksessa,

perusopetuksessa sekä

lukiokoulutuksessa alkaa.

21.8.

Seuraava

Espoo-lehti

ilmestyy.

ESPOON ASUKASLEHTI

Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin koteihin Lukijapalaute ja juttuvinkit espoolehti@omnipress.fi

Julkaisija Espoon kaupunki / Esbo stad, PL 12 / PB 12, 02070 Espoon kaupunki / Esbo stad,

(09) 81 621, espoo.fi, etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätoimittaja viestintäjohtaja Johanna Pajakoski

Toimitus Omnipress Oy, espoolehti@omnipress.fi Toimituspäällikkö Tiina Parikka

Ulkoasu Oona Kavasto/Hank Painopaikka Punamusta Jakelu SSM Jakelupalaute

jakelupalaute@omnipress.fi Kannen kuva Timo Porthan ISSN 1798-8438


Poiminnat

Espoon virallinen väkiluku

oli 292 796 asukasta

vuodenvaihteessa 2020–2021.

Espoolaisista 19 prosenttia eli

55 624 henkilöä puhui äidinkielenään

jotain muuta kuin kotimaista kieltä.

Arkkitehtitoimisto HKP

Espoo

somessa

Facebook

Espoo – Esbo

Päivityksiä eri puolilta

kaupunkia ja kaupungin eri

toimijoiden kuulumisia.

Tapiolan urheilupuisto, ilmakuva lännestä.

Tapiolan urheilupuiston suunnittelu etenee

Twitter

@EspooEsbo

Elää ajassa, päivittyy

nopeasti. Tiedotusta,

vastauksia ja keskustelua.

TAPIOLAN urheilupuiston kehittäminen

Espoossa otti tärkeän askeleen, kun valtuusto

hyväksyi alueen asemakaavan muutoksen

maaliskuussa. Urheilupuisto kehittyy

kaikkia espoolaisia palvelevaksi liikunnan,

urheilun ja tapahtumien keskukseksi.

Alueelle tulee monipuoliset liikuntamahdollisuudet,

6 000-paikkainen kansainvälisen

tason stadion, asuntoja 900 asukkaalle

sekä mahdollisesti 14-kerroksinen hotelli.

Alueen pysäköinti tulee stadionin alle.

Sijainti metroaseman vieressä mahdollistaa

sen, että suuriin yleisötilaisuuksiin tullaan

pääosin joukkoliikenteellä.

Espoon tavoitteena on olla hiilineutraali

vuoteen 2030 mennessä. Kaupunginhallitus

päätti vuonna 2019, että stadionhanke tulee

toteuttaa hiilineutraalisti. Hiilineutraalius

muodostuu ilmastopäästöjen minimoinnista

ja jäljelle jäävien päästöjen kompensoinnista.

Instagram

@espooesbo

Hienoja hetkiä, tapahtumia

ja maisemia espoolaisin

silmin.

#espoohetki

Keräysautot kiertävät poikkeuksellisesti syksyllä

HELSINGIN seudun ympäristöpalvelut HSY on koronatilanteen takia päättänyt siirtää

keräysautokierroksensa syksyyn. Yleensä kierros järjestetään keväällä.

Kierros alkaa Espoossa elo-syyskuun vaihteessa. Tarkat aikataulut ja pysähdyspaikat

päivittyvät osoitteeseen hsy.fi/keraysautot, kun kierros lähestyy. Espoon ja Helsingin

lisäksi autot kiertävät Vantaalla, Kauniaisissa ja Kirkkonummella.

Keräysautot ottavat maksutta vastaan kodin kolmea jätelajia: vaarallista jätettä,

metalliromua ja sähkölaitteita. Kiertävät keräysautot palveluna on suunnattu erityisesti

autottomille, mutta kaikki asukkaat voivat tuoda jätteitä.

4 Espoon kaupungin lehti asukkaille


KÄY

KATSOMASSA!

Palstalla tutustutaan

mielenkiintoisiin

kohteisiin, joihin kaikilla

espoolaisilla on

vapaa pääsy.

Tiistilän pirunpelto

TIISTILÄN pirunpelto on Espoon

hienoimpia muinaisrantoja. Kymmeniä

metrejä pitkä ja leveä alue on

muodostunut pyöristyneistä, melko

samankokoisista kivistä. Litorinameren

aikainen pirunpelto on syntynyt

samaan aikaan kuin Friisinkallion

luonnonsuojelualueella sijaitseva

muinaisranta. Tiistilän pirunpelto

sijaitsee noin 50 metriä etelään

Kalaonnentien päästä.

Tiistilän pirunpelto on syntynyt merenranta-aallokon muokkaamana.

KYSYTTYÄ

Palstalla vastataan

lehden ilmestymisaikaan

kaupungille

tuleviin yleisimpiin

kysymyksiin.

?

Pääsenkö edelleen 68+

Sporttirannekkeella

saaristoveneelle ja maauimalaan

kesällä? Missä voin ladata

rannekkeen?

68+ Sporttirannekkeella pääsee

myös tulevana kesänä saaristoveneelle

sekä uimaan maauimalaan

ystävän kanssa. 68+ Sporttirannekkeen

voi päivittää kaudelle

2021–2022 Espoon asiointipisteissä

uimahallien ja kuntosalien

koronasulun loputtua tai uimahalleilla

hallien avaamisen jälkeen.

?

Mistä saan tietoa

Rantaraitin palveluista?

Rantaraitti on pituudeltaan noin 40

kilometriä. Rantaraitin varrella on

useita kahvila-ravintoloita ja vierailukohteita.

Rantaraitista ja sen

palveluista löytyy tietoa Espoon

kaupungin tai VisitEspoon sivuilta.

Asiointipisteillä on myös jaossa

Rantaraitti-karttoja.

?

Missä sijaitsevat

Espoon koirauimarannat?

Koirat pääsevät uimaan merkityillä

koirien uimapaikoilla Laajalahdessa

ja Toppelundissa. Toppelundin

uimaranta on enemmän ylläpidetty.

Laajalahdessa ei ole ylläpitoa

samassa määrin kuin Toppelundissa.

Espoon kaupungin lehti asukkaille 5


Poiminnat

Espoolaisista 74,2 prosenttia eli 217 202

henkilöä oli suomen- tai saamenkielisiä ja

6,8 prosenttia eli 19 970 henkilöä ruotsinkielisiä.

Ennakkotietojen mukaan

Espoon väestö kasvoi

tammi-maaliskuun aikana

780 asukkaalla.

Espoon kaupunki

Käännössovellus voisi mahdollistaa

monikielisen asiakaspalvelun

Äänenlaatu

osoittautui tärkeäksi

tekijäksi

sovelluksen

toimivuuden

kannalta.

Maskit ja

suojapleksit

heikensivät

tulkkauksen

laatua.

ESPOON kaupunki kokeili käännössovellusta

selvittääkseen, voisiko ratkaisu

tehostaa asiakaspalvelua ja tuoda kustannusvaikuttavuutta

usein toistuvissa

kaupungin palvelutilanteissa.

Kokemukset sovelluksesta olivat

hyviä. Sovellus pystyi kääntämään tekstiksi

ja tulkkaamaan puheeksi riittävän

hyvin suomesta englanniksi, venäjäksi ja

arabiaksi. Koska asiakastestaukset jäivät

korotilanteen takia suunniteltua vähemmälle,

sovellusta testattiin myös ennakkosuunnitelmista

poiketen suomen

kielestä turkin ja espanjan kielille.

Sovellusta opetettiin tulkkaamaan ja

kääntämään asiakaspalvelutilanteissa

esiin nousevia tyypillisimpiä kysymyksiä,

jotka liittyvät HSL-matkakortteihin,

kuljetuspalveluihin sekä varhaiskasvatuksen

palveluihin. Työllisyyspalveluissa

opetusta painotettiin työnohjaukseen

liittyvään erityissanastoon ja asiointitilanteiden

simulointiin.

– Kokeilussa merkittävään asemaan

nousi se, että henkilökunta sitoutui

sovelluksen opettamiseen ja natiivit

kielten osaajat tarkastivat käännösten

laatua, toteaa hankejohtaja Marke

Kaukonen.

Kokeilu toteutettiin kesäkuun 2020 ja

maaliskuun 2021 välisenä aikana yhteistyössä

Espoon kaupungin työllisyyspalvelujen

ja asiointipalvelujen, Gofore Oy:n

ja Microsoft Oy:n kanssa. Kokeilu oli osa

Espoon digiagendan kokeiluja, joilla pyritään

kehittämään kaupungin palveluja ja

digitaalisia ratkaisuja uutta teknologiaa

hyödyntäen.

Espoo-päivä

tulee taas

ESPOON suurinta vuosittaista kaupunkitapahtumaa,

Espoo-päivää

juhlitaan jälleen kaikkialla Espoossa

elokuun viimeisenä lauantaina.

Espoo-päivä on kaupungin asukkaiden

yhteinen juhla, jota koordinoi

Espoon kaupungin tapahtuma- ja

kulttuuripalvelut. Espoo-päivän

tapahtumat ovat paikallisten asukkaiden,

yhteisöjen, yritysten sekä

erilaisten toimijoiden järjestämiä.

Espoo-päivän juhlintaan voi osallistua

järjestämällä ohjelmaa itse tai

osallistumalla tapahtumiin. Kaikkiin

tapahtumiin on vapaa pääsy.

Espoo-päivän tiimi järjestää

kaikille Espoo-päivästä kiinnostuneille

tekijöille koulutuksia ja

infotilaisuuksia ohjelmiston rakentamisen

tueksi. Tilaisuudet järjestetään

webinaareina Teams-alustalla,

johon kaikki ovat tervetulleita.

› Ilmoittautuminen Espoo-päivän

ohjelmistoon ja linkit webinaareihin

osoitteessa espoopaiva.fi.

Yritysten kustannustuen kolmas hakukierros käynnissä

VALTIOKONTTORI avasi kustannustuen

kolmannen hakukierroksen yrityksille

tiistaina 27. huhtikuuta. Haku päättyy

23. kesäkuuta. Kustannustuki on tarkoitettu

yrityksille, joiden liikevaihto on

koronan vuoksi laskenut yli 30 prosenttia.

Valtioneuvosto on antanut asetuksen

toimialoista, jotka voivat hakea

tukea ilman lisäperusteluja. Jos yritys

ei kuulu asetuksen toimialoihin, sen

on perusteltava erikseen tuen tarve ja

liikevaihdon lasku koronan takia. Asetuksessa

ovat ne toimialat, joiden liikevaihto

on laskenut vähintään 10 prosenttia

tukikaudella 1.11.2020–28.2.2021,

kun sitä verrataan vastaavaan ajankohtaan

vuosina 2019–2020. Myös yrityksen

oman liikevaihdon laskua verrataan

samojen ajanjaksojen perusteella.

6 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Muista käydä

äänestämässä

Kuntavaalit

13.6.

Eniten väestö kasvoi Suur-Leppävaaran alueella,

yli 400 asukkaalla. Yli sadan asukkaan kasvu oli

Suur-Matinkylän ja Suur-Tapiolan alueilla.

Espoo kokeilee

yhteiskäyttöautoja

Maksullinen kadunvarsipysäköinti alkanut

KADUNVARSIPYSÄKÖINTI on muuttunut

toukokuussa maksulliseksi

tietyillä kaupungin omistamilla

kadunvarsipaikoilla ja pysäköintialueilla

Leppävaarassa, Matinkylässä ja

Tapiolassa. Maksulliset pysäköintipaikat

sijoittuvat kaupungin palvelukeskittymien

sekä joukkoliikenteellä

hyvin saavutettavien solmukohtien

yhteyteen.

Pysäköinnin maksullisuus on yksi

keino ohjata liikkumista ja liikennettä

kohti asetettuja ilmastotavoitteita,

ja se on osa kaupunginhallituksen

hyväksymää Espoon Yleisten

alueiden pysäköinnin toimenpideohjelmaa.

– Pysäköinnin maksullisuuden

käyttöönotto ja sen myötä avautuva

digitaalinen pysäköintidata ovat tärkeä

askel eteenpäin, kun kehitämme

kaupunkia älykkäästi ja kestävästi,

tiivistää kaupunkitekniikan johtaja

Harri Tanska.

Maksullisuus on voimassa arkisin

klo 8–20 sekä lauantaisin klo

8–18. Maksulliset pysäköintipaikat

on jaettu kahteen pysäköintimaksuvyöhykkeeseen:

1. vyöhykkeellä

pysäköinti maksaa 2 euroa / tunti

ja 2. vyöhykkeellä 1 euroa / tunti.

Pysäköintimaksu suoritetaan matkapuhelimella

sovelluksella, tekstiviestillä

tai soittamalla.

ESPOON kaupunki aloitti yhteistyössä

Omago Oy:n kanssa alueautojen

kokeilun Matinkylässä, Leppävaarassa

ja Espoon keskuksessa. Alueauto

tarkoittaa yhteiskäyttöautoa,

joka otetaan käyttöön ja palautetaan

samalle alueelle.

Yhteiskäyttöautot mahdollistavat

omasta autosta luopumisen tai sen

hankkimatta jättämisen. Tutkimusten

mukaan yksi yhteiskäyttöauto

korvaa 8−25 autoa.

− Yhteiskäyttöautot ovat osa palvelukokonaisuutta,

jonka avulla liikkumisesta

halutaan tehdä sujuvaa,

edullista ja ympäristöystävällistä,

luonnehtii projektipäällikkö Mari

Päätalo Espoon kaupungilta.

Kokeilun tavoitteena on, että palvelun

käyttäjiä olisi niin paljon, että

alueauto jäisi pysyvästi käyttöön ja

laajenisi myös muualle Espooseen.

Kokeilu on osa Euroopan aluekehitysrahaston

rahoittamaa 6Aika

Vähähiilinen liikkuminen liikennehubeissa

-hanketta. Liikennehubeilla

tarkoitetaan liikenteen solmukohtia,

joissa on tarjolla erilaisia liikennepalveluita.

Alueauton käyttäjäksi pääsee

kirjautumalla Omago-palvelun käyttäjäksi.

Yhteishaun hakijamäärässä jälleen kasvua

ESPOON kaupungin suomenkielisiin

lukioihin haki tänä keväänä ensisijaisia

hakijoita yhteensä 2 527. Viime vuonna

hakijoita oli 2 170, joten hakijoiden

määrä nousi 16,5 prosenttia.

Suurin kasvu ensisijaisten hakijoiden

määrissä tapahtui Tapiolan lukiossa,

jonka yleislinjalle haki ensisijaisesti 323

nuorta. Lukumääräisesti eniten hakijoita,

434, oli Otaniemen lukioon.

Ruotsinkielisen Mattlidens gymnasiumin

hakijamäärä on edelleen korkea.

Mattlidens gymnasiumiin haki 267

ensisijaista hakijaa.

Myös Omnian ammatillisen koulutuksen

hakijamäärä kasvoi. Omnian ammatillisiin

koulutuksiin haki yhteishaussa

tänä keväänä ensisijaisesti 1 653 hakijaa

ja yhteensä Omniaan tehtiin 6 825

hakua. Hakijoita oli yhteensä 3 737.

Espoon kaupungin lehti asukkaille 7


massa sinne on hahmoteltu asuinrakennuksia

ja toimistotilaa sekä hotelli. Eteläpuolella

Sellon liiketila ja pysäköintikapasiteetti laajenevat.

– Liikennejärjestelyt ovat näin vilkkaassa

paikassa mittavia, mutta muutoksilla varmistetaan

liikenteen sujuvuus pitkälle tulevaisuuteen.

Radan ylitys tapahtuu tulevaisuudessa

asemasiltaa pitkin Tikkurilan aseman

tapaan ja se vie aina kirjastolle asti, Rantala

kuvailee suunnitelmia.

Koska kyseessä on isoja rakenteellisia

muutoksia ja toiminnoille joudutaan rakentamaan

korvaavia väliaikaisratkaisuja, odotettavissa

on pitkäaikainen projekti. Rantala

arvioi, että keskustan isot muutokset valmistuisivat

noin kymmenen vuoden kuluttua.

– Rakentaminen vie noin kahdeksan

vuotta. Tavoitteemme on saada esitys aseteema

Rikkoutunut

jäälautta laineilla.

Leppävaaralle

halutaan

omaleimainen

ja tunnistettava

ilme. Uudistustyö

tulee kestämään

vuosia.

Teksti Tiina Parikka Kuvat Mauri Ratilainen

LEPPÄVAARA

i

on Suomen

kolmanneksi

vilkkain asema

joukkoliikennevälineiden

välisillä

vaihtotapahtumilla

mitaten.

Linja-autoliikenne

on siellä

vilkkaampaa kuin

esimerkiksi Tikkurilassa,

jossa

junaliikenne vielä

ylittää Leppävaaran

liikennemäärät.

Kaupunki

kaupungin

sisällä

Rantaradan ja Kehä 1:n solmukohtaan

syntynyt Leppävaara on Espoon

nopeiten kasvavaa aluetta. Sijaintinsa

ja erinomaisten liikenneyhteyksiensä

takia se houkuttelee niin

yrityksiä kuin asukkaitakin koko pääkaupunkiseudulta.

Leppävaaran asema onkin Suomen

kolmanneksi vilkkain asema Helsingin

päärautatieaseman ja Pasilan aseman jälkeen.

Rantarata myös jakaa Leppävaaran kahtia

etelä- ja pohjoispuoleen. Keskusta, joka nyt

on isojen liikenneväylien takia autojen valtaama,

palvelee koko Suur-Leppävaaran alueen

75 000 asukasta. Muutokselle on siis huutava

tarve.

– Vuonna 2040 Leppävaaran suuralueella

asuu nykyisen kasvutahdin perusteella

satatuhatta ihmistä. Espoon kaupunkirata

ja Raide-Jokeri tulevat vain lisäämään alueen

kiinnostavuutta, kun kulkuyhteydet

paranevat entisestään, projektinjohtaja Mika

Rantala sanoo.

Pitäjänmäki–Leppävaara–Otaniemi–

Keilaniemi-vyöhykkeelle on keskittynyt jopa

neljännes Suomen it-alan työpaikoista.

– Olemme halutuin pk-yritysten sijoittumispaikka

Espoossa. Isojen yhtiöiden pääkonttorit

sijoittuvat Keilaniemeen, mutta toimipisteet

ja keskisuuret yritykset ovat asettuneet

tänne, Rantala kertoo.

Leppävaara on

kasvanut jo keskisuuren

suomalaiskaupungin

kokoiseksi keskukseksi.

Liikenneväylien solmukohtaan

syntynyt kaupunginosa

halutaan yhdistää eheäksi

kokonaisuudeksi, jossa

liikkuminen on helppoa ja

turvallista myös kevyen

liikenteen näkökulmasta.

Siltaa pitkin. Leppävaaran keskusta on

keskittynyt lähinnä radan eteläpuolella sijaitsevan

Sellon kauppakeskuksen ympärille.

Pohjoispuolella maisemaa hallitsee asfaltoitu

parkkialue. Uudessa asemakaavasuunnitel­

8 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Asukkaita kuunnellen

ARKKITEHTI Mika Rantala on toiminut Leppävaaran

projektinjohtajana vuodesta 2014.

Ennen Leppävaaran projektin vetämistä hän työskenteli

kuusi vuotta Espoon kaupungin rakennuttajana.

– Vaihdoin arkkitehtitoimistosta kaupungille voidakseni

työskennellä kotikaupungissa ja työmatkat

huomioiden lähempänä kotia. Rakennuttajana vastasin

lähinnä päiväkotien ja koulujen rakennushankkeista,

Rantala kertoo taustastaan.

Hän pyrkii aktiivisesti seuraamaan sosiaalisessa

mediassa alueesta käytävää keskustelua, tapaamaan

asukkaita ja osallistumaan alueellisiin tapahtumiin.

– Tehtävä Leppävaarassa -Facebook-sivulla kerron

ajankohtaisista tapahtumista ja pyrin vastaamaan

asukkaiden kysymyksiin. Ennen koronaa järjestin

parin viikon välein asukastapaamisia paikallisessa

kahvilassa. Nyt tapaamiset on pidetty etäyhteydellä

ja vähän harvemmin, Rantala sanoo.

Parempaa luvassa.

Leppävaaran keskuksen

pohjoispuoli

on autojen pysäköintitilaa.

Tulevaisuudessa

siinä komeilevat

korkeat asuin- ja

liiketilarakennukset,

projektipäällikkö

Mika Rantala lupaa.

Espoon kaupungin lehti asukkaille 9


teema

,, Keskuksen

rakentaminen vie

noin kahdeksan

vuotta.

Visio tulevaisuuden

Leppävaarasta. Ilmakuvaan

on lisätty uusia rakenteellisia

ratkaisuja, joita tiivistyvään

Leppävaaran keskukseen on

suunniteltu. Arkkitehtuurin

lähtökohdaksi on alustavissa

suunnitelmissa otettu ajatus

"rikkoutuneista jäälautoista

laineilla". Kuvassa ei vielä

oteta kantaa rakennusten

tyyliin ja muotoon.

LEPPÄVAAi

RASSA on

tehty löytöjä

jo kivikauden

asutuksesta.

Urheilupuistossa,

Karakallioon johtavan

ulkoilupolun

tuntumassa

näkyy pronssikautinen

hautaröykkiö.

Alueelle

perustettiin

Albergan kartano

1620-luvulla.

Vanhin säilynyt

rakennus

on 1830-luvulla

rakennettu Gransinmäen

kievari

Vanhalla Maantiellä.

makaavamuutoksesta kaupunginvaltuustoon

vielä tämän vuoden puolella. Asemakaavaan

kohdistuvista valituksista riippuu, miten pian

pääsisimme aloittamaan työt, jotka käynnistyvät

bussiterminaalin peruskorjauksella,

Rantala pohtii.

Puistosta toiseen. Leppävaara on muutakin

kuin liikenneväylien keskittymä. Siellä luonto

on läsnä ja merenrantakin yllättävän lähellä.

Leppävaaran aluetta halkova Monikonpuro

on esimerkki siitä, miten vahvasti luonto on

mukana myös suunnittelussa.

– Suojeltu puro on tunnettu taimenestaan.

Olemme joutuneet tekemään sinne väliaikaisia

puron siirtoja rakennushankkeiden aikana.

Onneksi aiemmat siirrot ovat osoittautuneet

onnistuneiksi eikä puro ja sen eliöstö ole kärsineet

siirroista kohtuuttomasti, Rantala vakuuttaa.

Alue tunnetaan myös hyvistä urheilumahdollisuuksistaan.

– Kaksi golfkenttää, useita ratsastustalleja,

Suomen raviurheilun pääkallopaikka Vermo

sekä Espoon suurin urheilupuisto, Rantala

luettelee.

Urheilukeskuksen yhteyteen toteutettava

yleisurheiluhalli tuo vielä lisäulottuvuuden

hyville harjoittelu- ja kilpailuolosuhteille.

Espoo onkin valittu yleisurheilun nuorten

Euroopanmestaruuskilpailut vuodelle 2023.

Urheilu- ja monitoimihalli Kameleontenin

rakennustyöt alkavat loppukesästä.

Vermon ravirata etelässä ja urheilukeskus

pohjoisessa luovat Leppävaaran halki kulkevan

pääraitin. Tätä kävelyväylää on lähdetty

kehittämään yhteistyössä asukkaiden kanssa.

Leppävaararaitin nimellä kulkevalle reitille

on tarkoitus nostaa esiin erilaisia viihtymisen

paikkoja ja palveluja.

10 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Yhdistävästä sillasta

maamerkki

ARJA SALMI on asunut Leppävaarassa 1970-luvulta

asti. Sinä aikana kaupunginosa on kasvanut keskisuuren

kaupungin kokoiseksi keskukseksi.

– Keskustan kehittäminen on välttämätöntä

näin isoa väestöä palvelevalle Leppävaaralle. Nyt

ydinkeskus on autojen ja raideliikenteen valtaamaa,

Salmi sanoo.

Hän toivoo, että keskustan alue olisi jatkossa

paremmin kävelijöiden käytössä ja junaradan ja

teiden halkaisemat pohjois- ja eteläpuoli saataisiin

jotenkin yhdistettyä.

– Yhdistävä silta voisi toimia alueen maamerkkinä,

Salmi vinkkaa.

Hän on seurannut kehityssuunnitelmia aktiivisesti

Leppävaara-seuran puheenjohtajan roolissa.

Kaupunginosayhdistys on myös aktiivisesti kommentoinut

ja tuonut ehdotuksia suunnitelmiin.

– Asukkaat ovat hyvin heterogeeninen joukko,

joiden toiveet ja tarpeet ovat erilaisia. Kaavamuutokset

ovat myös pitkäaikaisia prosesseja. Harva

jaksaa perehtyä suunnitelmiin, jotka ehkä realisoituvat

kymmenen vuoden päästä, Salmi muistuttaa.

– Millaista täällä

on liikkua ja elää

sillä aikaa, kun

isoja liikennejärjestelyjä

rakennetaan

uusiksi?,

Arja Salmi pohtii.

Espoon kaupungin lehti asukkaille 11


teema

JOKA

i

neljännellä

espoolaisella on

koti Suur-Leppävaaran

alueella.

Se on siis suurin

Espoon viidestä

suuralueesta.

Suur-Leppävaaraan

kuuluu Leppävaaran

lisäksi

Karakallion, Kilon,

Laaksolahden,

Lintuvaaran,

Lippajärven,

Sepänkylän ja

Viherlaakson

kaupunginosat.

Omaleimaisia alueita. Leppävaaran

kaupunginosaan kuuluvat Etelä- ja Pohjois-

Leppävaara, Mäkkylä ja Perkkaa. Jokaisella

alueella on vahvasti oma ilmeensä. 1970-luvulla

rakentunut Perkkaan alue edustaa rakennusajankohdalleen

tyypillistä elementtirakentamista.

Perkkaaseen kuuluva uusi, nopeasti

kasvanut Vermonniityn alue taas erottuu siitä

vaaleasävyisinä, korkeine taloineen.

– Vermonniittyyn on rakentunut muun

muassa kymmenen 16-kerroksisen talon

rykelmä, Rantala kertoo.

Viereiselle Puustellinmäelle leimallista on

harmaasävyiset tiilitalot. Alueella sijaitsee

myös viime vuonna valmistunut ammattiopisto

Live, jonka Espoon rakennuslautakunta

palkitsi Hurraa-palkinnolla viime vuoden

lopussa. ”Oppilaitoksen julkisivuja verhoavat

keraamiset lämpimänsävyiset putkiprofiilit, ja

sisäpiha-alueen puolella puuverhoillut julkisivupinnat

kaareutuvat saumattomasti katokseksi”,

palkintoperusteissa kuvaillaan.

Pääosin 80-luvulla rakentuneelle Pohjois-

Leppävaaralle on tunnusomaista yhtenäinen,

pienmittakaavainen punatiiliarkkitehtuuri.

, ,

Vermonniittyyn

on rakentunut

kymmenen

16-kerroksisen

talon rykelmä.

Etelä-Leppävaara puolestaan on rakentunut

vasta tällä vuosituhannella ja alueelle tunnistettavan,

rikkaan ilmeen luovat vaihtelevat

värit. Etelä-Leppävaaran eteläisintä kärkeä,

Säteriä, täydentää Raide-Jokerin varteen nouseva

Säterinkallionkulman asuinalue.

– Skanskalla on suunnitteilla puukerrostalokortteli

BoKylä Mäkkylään. Sen asemakaavasuunnitelma

on tulossa lähiaikoina nähtäville,

Rantala vinkkaa. l

Havainnekuva

Säterinkallionkulman

kaava-alueesta.

Säterinkulma on

yksi Leppävaaran

kasvualueista.

Arkkitehtitoimisto

Petri Rouhiainen

12 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Juha Saarikoski

palasi tutuille

seuduille muuttaessaan

Leppävaaraan

pari vuotta sitten.

– Täällä kaikki on

lähellä, niin luonto

kuin palvelutkin.

Kun tuntee alueen

ja tietää myös sen

ongelmat, ei tule

ikäviä yllätyksiä.

Hyvät tulevaisuuden näkymät

JUHA SAARIKOSKI muutti Vermonniittyyn

pari vuotta sitten. Uuden asuinpaikan

valintaan vaikuttivat juurikin

uudistussuunnitelmat ja loistava

sijainti.

– Asuin ennen Helsingissä 1900-

luvun alkupuolella rakennetussa

talossa. Halusin uudempaan rakennukseen

nykyaikaisen talotekniikan

piiriin. Leppävaaran hintataso

Helsingin keskustaan verrattuna

oli houkutteleva ja täältä pääsee

nopeasti ja helposti töihin – tulevaisuudessa

vielä paremmin kuin nyt,

Saarikoski perustelee.

Mikään vieras maa Espoo tai Leppävaaran

alue ei hänelle ole, vaan

Saarikoski tuntee kulmat jo lapsuudestaan

ja on myös työskennellyt

alueella.

– Leppävaarassa kaikki on lähellä,

niin palvelut kuin luontokin. Yhtäältä

löytyy lenkkipolut, toisaalta Sellon

palvelut, Saarikoski kuvailee asuinympäristöään.

Nuorten kanssa työskentelevä

Saarikoski toivoo, että uudistuksissa

huomioidaan erilaiset harrastusmahdollisuudet,

myös keskustan

alueella.

– Nuoret kokoontuvat siellä joka

tapauksessa, joten on parempi, jos

kokoontumiset tapahtuvat positiivisten

asioiden ympärillä. Myös yleinen

siisteys vaikuttaa ilmapiiriin ja yhteisöllisyyteen.

Espoon kaupungin lehti asukkaille 13


palveluksessa

Palstalla esitellään

Espoon kaupungin

työntekijöitä

ja läheisiä

kumppaneita.

Teksti Juha Peltonen Kuva Eemeli Sarka

Suomen

ainoa

Espoon liikuntapalveluissa e-urheilusuunnittelijana

aloittaneella Kimmo

Leinosella ei ole kollegoita Suomessa.


Elektroninen eli e-urheilu on osana

digitaalista pelaamista yhteiskuntaa

läpileikkaava asia. Kun ilmiö

esiintyy vähän joka paikassa, on

hyvä, että jollain on siitä kokonaiskuva.

Silloin pystymme hyödyntämään toistemme

resursseja kaupunkitasoisesti.

Sijoitun kaupungin organisaatiossa liikuntapalveluihin,

mikä varmasti aiheuttaa

kulmakarvojen kohottamisia. Osa työpanoksesta

menee asioiden kartoittamiseen

liikuntapalvelujen näkökulmasta, osa nuo-

risopalvelujen kehittämiseen. Varsinkin

korona-aikana kaikki verkon yli tehtävä

nuorisotyö on nostanut päätään. Annan

siihen vinkkejä ja tuen luomalla yhteyksiä

kansallisen ja kansainvälisen tason toimijoihin.

Espoossa on paljon yrityksiä, joita

e-urheilu kiinnostaa, mutta joilla ei välttämättä

ole verkostoja alan muihin yrityksiin.

Silloin teen samaa kuin kaupungin elinkeinopalvelut

yleensäkin; yhdistän yrityksiä ja

toimijoita keskenään.

Liiketalouden tradenomin tutkinnosta

on työssä hyötyä, sillä e-urheilu on syntynyt

kaupallisista lähtökohdista. Kaikki lajit

eli pelit ovat jonkun omaisuutta, ja niitä

myydään digitaalisesti. Pelialalla pyörii globaalisti

enemmän rahaa kuin elokuva- ja

musiikkibisneksissä yhteensä.

Tämä on kaupungilta askel pelaamisen

normalisointiin. Eihän mikään kaupunki

väitä, että kaikki pelaaminen olisi vaarallista,

mutta eivät kaupungit yleensä liputa avoimesti

pelaamisen puolesta. Tavallaan Espoo

sanoo nyt ymmärtävänsä ja hyväksyvänsä

muuttuvaa maailmaa, ja haluavansa olla siinä

mukana. Tämä on tulevaisuustyötä.

E-urheilu

– Pelillisyys näkyy

kaupungin toiminnassa

jo monessa

yhteydessä:

opetuksessa,

nuorisotyössä ja

elinkeinopalveluissa.

Paljon on keskusteltu

myös, mitä

mahdollisuuksia

se avaa kaupunkimarkkinoinnin

näkökulmasta,

e-urheilusuunnittelija

Kimmo Leinonen

sanoo.

› Elektroninen urheilu

(eng. esports) on tietotekniikkaa

hyödyntävää kilpaurheilua.

› Harrastetaan joukkue- tai

yksilömuodossa riippuen pelistä.

› Tavallisimmat elektronisen urheilun

pelit ovat tietokoneella tai konsolilla

toimivia viihdepelejä, jotka jakautuvat

useampaan alalajiin, eli genreen.

› E-urheilun pelejä pelaa aktiivisesti

yli 80 000 suomalaista

(tilasto vuodelta 2018).

seul.fi

14 Espoon kaupungin lehti asukkaille


15 Paikan päällä 16 Menovinkkejä 19 Liikuntavinkki

Espoossa

tapahtuu

Tapahtumia

ja toimintaa

kesäkuusta

elokuuhun.

Ohoi!

Saaristoveneet kulkevat taas

kesäkuun alusta elokuun loppuun.

Tarkemmat

reittiaikataulut

löytyvät:

espoo.fi/

saaristoliikenne

Liput

› Aikuiset 6 €,

meno-paluu 12 €.

› Alle 18-vuotiaat ja erityisryhmät

3 €, meno-paluu 6 €.

› Alle 7–vuotiaat lapset

ilmaiseksi maksavan saattajan

kanssa.

› +68-sporttirannekkeella

ilmaiseksi.

› Saaristoystävä:

+68-sporttirannekkeen haltija

ja hänen täysi-ikäinen ystävänsä

pääsevät yhdessä maksutta

reittiliikenteeseen.

› Suomenojalta, Nokkalasta

ja Haukilahdesta Vasikkasaareen

sekä Kivenlahdesta, Ristiniemestä,

Soukasta, Suinonsalmesta ja

Suomenojalta Pentalaan hinta on

meno-paluu-matkalta lapsilta 3 €

ja aikuisilta 6 €.

› Juhannusaattona ajetaan

normaalin aikataulun mukaan.

HUOM! Saaristoveneissä ei

käy HSL:n matkakortti.

Seuraksi saaristoon?

Haluaisitko sinä saaristoystäväksi?

Olisitko saaristoystäväni?

+68-sporttirannekkeella pääsee

maksutta saaristoveneeseen.

Rannekkeen haltija voi ottaa nyt

maksutta mukaan myös saaristoystävän,

joka voi olla kuka tahansa

täysi-ikäinen.

Kivenlahti

Stensvik

Stora Herrö

Ristiniemi

Soukka

Pentala

Herrö

SOUKKA

SÖKÖ

Kaparen

Suomenoja

Finno

Suinonsalmi

Svinösund

Rövaren

Suvisaaristo

Sommaröarna

Rövargrundet

Rövaren

Saaristoveneet

risteilevät Espoon

rantoja pitkin

myös tänä kesänä.

Saaristoreitit kulkevat

tiistaista sunnuntaihin

5.6.–8.8.

välisenä aikana ja

sen jälkeen viikonloppuisin

elokuun

loppuun asti.

MATINKYLÄ

MATTBY

Nokkala

Vasikkasaari

Gåsgrundet

Knapperskär

WESTEND

Haukilahti

Gäddvik

Iso Vasikkasaari

Stora Kalvholmen

Torra Lövö

Gåsgrundet

Otaniemi

Otnäs

TAPIOLA

HAGALUND

Tvijälp

Korkeasaari

Högholm

Espoon kaupungin lehti asukkaille 15


Espoossa

tapahtuu


Musiikki • Kuvataide ♥ Teatteri ✘ Lapsille ✓ Elokuvat = Espoo ♦ Jotain muuta

Kulttuuriespoo.fi-sivusto kokoaa yhteen

tietoa Espoon kulttuuritapahtumista ja

espoolaisista kulttuuritoimijoista.

Koulujen päättäjäispäivänä 5.6. kesän

alkua juhlistetaan 182 km Apart –

Summer Edition -livestriimitapahtumalla.

Koottuja

kävelyreittejä =

KOTIKAUPUNKIPOLUT ovat kartalle koottuja

kävelyreittejä, jotka esittelevät kaupunginosien

historiaa ja nykyisyyttä, luontoa ja

kulttuuria, julkista taidetta, arkkitehtuuria

sekä merkittäviä henkilöhahmoja. Reitit

sopivat niin uusille espoolaisille kuin

pidempään kaupungissa asuneille, sunnuntaikävelijöille

ja löytöretkeilijöille.

kotikaupunkipolut.fi

Rantaraitti

tutuksi =

RANTARAITIN varrella on lähes sata kiinnostavaa

kohdetta, jotka kertovat Espoon

luonnosta, kulttuurihistoriasta ja rakennuskannasta

sekä menneestä rannikkoelämästä.

Rantaraitilla liikkuessaan

mielenkiintoisia kohteita voi seurata kännykkään

ladattavan Citynomadi-oppaan

avulla. Hakusanalla Espoon Rantaraitti

oppaasta löytyvät erikseen käveltävä reitti,

pyöräiltävä reitti ja esteettömiä osuuksia.

Mobiilioppaan voi ladata osoitteessa app.

citynomadi.com.

Ulkopakopeli

kutsuu ulkoilemaan ✘

URBAN Matinkylä ja Urban Tapiola ovat älypuhelimella

tai tabletilla pelattavia maksuttomia

ulkopakopelejä, joissa tarvitaan

hoksottimia ja timanttista tiimityöskentelyä.

Ulkopakopelissä kierretään Matinkylän

ja Tapiolan alueilla pulmia ratkoen. Pelaaminen

vaatii maksuttoman Actionboundsovelluksen

lataamisen sovelluskaupasta,

yhden mobiililaitteen ja 1–4 pelaajaa.

Lisätietoa urbanespoo.fi

Haukilahden

runoreitti =

HAUKILAHDEN runomaisemareitti vie harmoniseen

tunnelmaan suomalaisten

kansallisrunoilijoiden ja luonnon kautta.

Laita kuulokkeet korviin ja ota Google

Maps avuksesi, niin näet missä kohtaa

kannattaa pysähtyä, vetää syvään henkeä

ja kuunnella siihen valittu runo. Runoreitti

lähtee Haukilahden kallioilta ja kulkee

Westendin rannan kautta rantaviivaa

pitkin kohti Haukilahden rantaa. Runojen

lausujana toimii Inkeri Kivimäki.

urbanespoo.fi/sisalto/haukilahden-runoreitti

Urban Tapiola on ulkopakopelien

sarjan uusin tulokas.

Haukilahden runoreitillä maisema ja

runo muodostavat kokonaisuuden.

1 2 3 4 5 6

KATSO

Minikoulu:

arkkitehtuuri

KATSO

Minikoulu:

baletti

KATSO

Minikoulu:

sarjakuva

KATSO

Minikoulu:

sirkus

KATSO

Minikoulu:

valokuvaus

KUUNTELE

Hans Rosenström:

Kaiken osana

bit.ly/

Minikoulu1

bit.ly/

Minikoulu2

bit.ly/

Minikoulu3

bit.ly/

Minikoulu4

bit.ly/

Minikoulu5

bit.ly/

Kaikenosana

16 Espoon kaupungin lehti asukkaille


EMMAn monipuoliseen museokokoelmaan

voi tutustua nyt myös

Finnassa osoitteessa emma.finna.fi.

Lisää vinkkejä:

espoo.fi/

tapahtumat

Saaristomuseo

Pentala on avoinna

5.6.–29.8.

Lasten museofestareiden

työpajoihin voi tutustua verkossa.

Avaruusseikkailu

jatkuu ✘

VAIKKA Lasten museofestarit ja festarilähetykset

ovat ohitse, avaruusseikkailu

jatkuu edelleen. WeeGeen toimijoiden

pajavideoihin pääsee tutustamaan ja puuhaamaan

niiden parissa juuri silloin kun

parhaiten sopii. Avaruuspajoissa muun

muassa kuvataan oma lelu painottomalla

avaruuslennolla, kuullaan liikuttava satu ja

tarkkaillaan tähtiä itsetehdyillä kaukoputkilla.

Pajavideot on tekstitetty suomeksi,

ruotsiksi ja englanniksi.

emmamuseum.fi

Ulkoilmataidetta

Kerassa •

Keran Halleissa, Inexin entisessä jättimäisessä

logistiikkakeskuksessa ja sen ympäristössä

pääsee nauttimaan ulkoilmataiteesta

vaikka joka päivä. Keran Halleissa

toimii Kera-kollektiivi, jonka toiminta

käynnistyi keväällä 2020 taideprojekteilla.

Ensiksi taidetta pintaansa saivat aluetta

ympäröivät aidat, jonka jälkeen taide alkoi

levittäytyä eri puolille aluetta. Tiedon

uusimmista teoksista saa Kera-kollektiivin

Facebookista ja Instagramista.

kerakollektiivi.fi

Ella Tommila / EMMA

Ilona Niemen teos ”Personae

mythologicae” WeeGeen edustalla.

Työmaataidetta

WeeGeellä •

ILONA Niemen teos Personae mythologicae

on esillä WeeGeen edustan rakennustyömaata

kiertävässä aidassa. Niemen

teos perustuu suomalaiseen mytologiaan

ja koostuu 28 otuksesta, jotka on jaettu

neljään eri ryhmään vuodenaikoja ja neljää

elementtiä – ilmaa, maata, tulta ja vettä

mukaillen. Teos nostaa esiin hieman vieraampia

mytologisia hahmoja nykyaikaisin

vivahtein: eläin- ja ihmishahmot ja sukupuolet

sekoittuvat.

Inspiroiva

metromatka =

LÄNSIMETRON asemat ovat täynnä kiinnostavia

arkkitehtonisia yksityiskohtia.

Lähde inspiroivalle metromatkalle ja

kiinnitä huomiosi asemien estetiikkaan

urbanespoo.fi-sivustolta löytyvän oppaan

avulla. Oppaassa esitellään metroasemien

arkkitehtuuria Matinkylän metroasemalta

Lauttasaaren metroasemalle asti.

7 8 9 10 11 12

KATSO

Dokumentti:

114

ovea

bit.ly/

114-ovea

KATSO

Mika Taanila

– Futuron

maailma

bit.ly/

Futuron-maailma

KUUNTELE

Teatteri

Hevosenkenkä:

Satutuokiot

bit.ly/

Satutuokiot

KATSO

Dokumenttisarja:

Taiteen lyhyt

oppimäärä

bit.ly/

Taiteen-lyhytoppimaara

KUUNTELE

Teatteri

Hevosenkenkä:

Kani Untuvakerä

-kuunnelma

bit.ly/

Kani-untuvakera

KUUNTELE

Pirita

Tolvanen:

Paroni

bit.ly/

Pirita-tolvanen

Espoon kaupungin lehti asukkaille 17


Espoossa

tapahtuu


Musiikki • Kuvataide ♥ Teatteri ✘ Lapsille ✓ Elokuvat = Espoo ♦ Jotain muuta

Ari Karttunen / EMMA

Ella Tommila / EMMA

Särkyvää-näyttelyä varten

on laadittu laaja mobiiliopas.

Eeva-Leena Eklund uudistaa

käsitystä siitä, mitä on maalaus.

Aaron Heino hyödyntää

pop-taiteen muotokieltä.

Tarinoiden

Träskända =

TARINOIDEN Träskända -omatoimipolulla

historia ja monimuotoinen luonto kohtaavat.

Tarinoiden Träskända on omatoimipolku,

jonka parissa voi kulkea kartanon

puistossa ja metsässä valitsemaa

reittiä tehden samalla tehtäviä. Tehtävät

avaavat näkymiä Träskändan aikakerroksiin,

alueen luontoon sekä sattumuksiin

eletystä elämästä erityisesti

tunnetun hyväntekijän Aurora Karamzinin

aikana 1800-luvulla. Omatoimipolku

sopii kaikenikäisille.

urbanespoo.fi/sisalto/

tarinoiden-traskanda

Keholle ja

mielelle ♦

JOOGA on hyväksi keholle ja mielelle ja

sopii hyvin tasapainottamaan kiireistä

arkea. Naomin hathajoogatunti sopii

kaikentasoisille joogaajille. Joogatuokioissa

keskeistä on hengitys sekä mielen

ja kehon yhteistyö. Hathajooga on

rauhallisempaa joogaa, jossa pyritään

liikkeiden avulla löytämään tasapainoinen

tila niin kehossa kuin mielessä.

urbanespoo.fi/sisalto/

joogaa-naomin-kanssa

18 Espoon kaupungin lehti asukkaille

Luovaa

piirustusta ♦

NÄYTTELYKESKUS WeeGeen suosittuun

Luova piirustus -taidepajaan voi osallistua

myös kotona. Tutustu piirtämisen

kautta hahmottuvaan maailmaan ja

perehdy piirustuksen perusteisiin. Paja

koostuu videoista, joissa piirtämistä

lähestytään eri tavalla. Jaksoissa tutustutaan

piirtämiseen ja mittaamiseen

varjojen ja muotojen kautta. Ohjaajana

on kuvataidekasvattaja Tero Hytönen.

urbanespoo.fi/sisalto/luova-piirustus

Konserttielämyksiä

kotoa käsin ✱

URBAN Espoon Lava tarjoaa digikonserttielämyksiä

musiikinnälkäisille. Tutustu

vaihtuvaan ohjelmistoon ja valitse itseäsi

kiinnostava tapahtuma osoitteessa

urbanespoo.fi/lava ja nauti elämyksestä.

Eeva-Leena Eklundin

taidetta EMMAssa •

EEVA-LEENA Eklund:) -näyttely jatkaa

Saastamoisen Säätiön ja EMMAn yhteistyötä,

jossa kiinnostavalta ja ajankohtaiselta

nykytaiteilijalta tilataan vuosittain

uusi teos säätiön taidekokoelmaan.

Eeva-Leena Eklund toteuttaa näyttelyyn

uuden, laajan installaation, jonka hän on

suunnitellut EMMAn tilaan ja arkkitehtuuriin.

Näyttelyn on kuratoinut kuvataiteilija

Anna Tuori.

Keramiikka

uuden äärellä •

SÄRKYVÄÄ-NÄYTTELYN tausta-ajatuksena

kulkee japanilainen perinne, kintsugi,

jossa särkyneen keraamisen esineen

osat liitetään toisiinsa uudelleen kullalla

tai muulla metallilla. Rikkonaisuutta ei

peitetä, vaan sitä kohtaan luodaan uusi

suhde. Kahdentoista taiteilijan ja kahden

taiteilijaryhmän teokset purkavat

keramiikkataiteen keinoin menneen ja

tulevan risteyskohtaa, jota leimaavat

ympäristöhuoli ja sosiaalisten rakenteiden

murros. Näyttelyä varten on laadittu

laaja mobiiliopas, joka taustoittaa teoksia

tekstein ja haastatteluvideoin.

emmamuseum.fi

Aaron Heino:

Off Topic •

SUOMEN taideakatemian vuonna 2019

palkitseman kuvanveistäjän Aaron Heinon

yksityisnäyttely Off Topic nähdään

EMMAssa kesällä. Heinon dynaamiset

veistokset leikittelevät maskuliinisen ja

feminiinisen välisellä jännitteellä hyödyntäen

pop-taiteen muotokieltä. Klassiset

kuvanveiston materiaalit, kuten

marmori ja graniitti, yhdistyvät Heinolla

kiinnostavasti teräkseen, lasikuituun ja

maalattuun alumiiniin. EMMAssa nähtävä

näyttely koostuu pääosin taiteilijan

uusista teoksista.

EMMA 2.6.–12.12.2021


Kuntoilijat ovat jo

löytäneet uusimmalle

ulkokuntosalille

Westendissä.

Ulkokuntosalit kutsuvat

Ulkokuntoiluvälineitä löytyy niin liikuntapaikoilta, puistoista kuin kuntoratojen

varsilta. Helppokäyttöiset ja turvalliset kuntoilulaitteet sopivat aloittelijoillekin.

Espoo liikkuu

Ulkokuntosalit

Espoossa

• Espoonlahden urheilupuisto

• Hansavalkaman pallokenttä

• Iso Vasikkasaari

• Kalajärvi, Metsämaan

urheilukenttä

• Kauklahden urheilukenttä

• Keski-Espoon urheilupuisto

• Kivenlahden uimaranta

• Laaksolahden urheilupuisto

• Laurinlahden uimaranta

Tyrsky

• Leppävaaran urheilupuisto,

stadionin tulostaulun pääty

• Leppävaaran urheilupuisto

• Oittaan ulkoilualue

• Otaniemen urheilukenttä

• Puolarmaarin ulkoilukeskus

• Soukka, Klobbenin

uimaranta

• Tapiola, kauppakeskus

Ainoan kansi

• Tapiolan urheilupuisto

• Uusmäen kenttä

• Westendin hiekkakenttä,

Hiiralantien risteys

Espoossa on tällä hetkellä

käytössä 19 ulkokuntosalia.

Seuraava ulkokuntoilualue

valmistuu Leppävaaran maauimalan

alueelle. Lisäksi

Tapiolan urheilupuiston ulkokuntoilualuetta

ja Leppävaaran kuntokontin

aluetta tullaan kehittämään.

– Myös Pohjois-Espoon alueelta

etsitään sopivaa paikkaa ulkokuntosalille,

liikuntapäällikkö Jari Järvi

sanoo.

Uusin ulkokuntoilualue on joulukuussa

valmistunut Hiiralantien risteyksessä

sijaitseva Westendin kuntoilupaikka,

joka on kooltaan reilu

sata neliömetriä.

– Westendin ulkokuntoilualueella

laitteisiin kokeiltiin liikevarsien

materiaaliksi rosteria. Rosteri kestää

kulutusta paremmin ja painopakkojen

säätäminen on myös helpompaa.

Ulkokuntoilupaikat vaihtelevat

kooltaan ja laitemääriltään.

Laitteita on ulkokuntosalin koon

mukaan kahdeksasta kahteenkymmeneen.

Kuntoilupaikkojen yleiset säännöt

löytyvät infotauluista kolmella eri

kielellä. Alueilla ei ole valvontaa eikä

ohjausta, vaan harjoittelijat treenaavat

kuntoilualueilla omalla vastuulla.

Kuntoilulaitteet on tarkoitettu yli 140

senttimetriä pitkille kuntoilijoille.

Infotauluista löytyy ohjeet myös

palautteen antamiseen, mikäli käyttäjät

havaitsevat puutteita, ongelmia tai

ilkivaltaa laitteissa.

– Palautteen antaminen on toivottavaa,

jotta mahdollisiin vikoihin

pystytään reagoimaan nopeasti. Isot

vuosihuollot tehdään vähintään kaksi

kertaa vuodessa ja aina tarvittaessa.

Lisäksi liikuntapalveluissa on oma

kiertävä partio, joka käy tarkastamassa

kuntoilualueet säännöllisesti.

Kuntoilulaitteiden kyljissä

on käyttöohjeet. Lisäksi löytyy

QR-koodi, jonka takaa löytyy

ohjevideo laitteen käyttöä varten.

Kuntoilualueet on pyritty suunnittelemaan

niin, että alueilla pystyy treenaamaan

päälihasryhmiä.

– Mikäli aiempaa kokemusta kuntosalilla

treenaamisesta ei ole, kannattaa

aloittaa varovaisesti ja lisätä

pikkuhiljaa toisto- ja käyntimääriä.

Kuntoilulaitteet ovat helppokäyttöisiä

ja turvallisia, joten rohkeasti

kokeilemaan, Järvi kannustaa.

Ulkokuntosalit

ovat nostaneet

suosiotaan koronaaikana.

Paikkoja

kunnostetaan ja

lisätään jatkuvasti.

Teksti Mia Weckström Kuva Eemeli Sarka

Espoon kaupungin lehti asukkaille 19


ajassa

Espoon työttömyysprosentti

on koronavuoden

jälkeen 11,5

prosenttia, kun se

koko maassa oli

helmikuun lopussa

8,1 prosenttia.

Teksti Terhi Pääskylä-Malmström Kuva Timo Porthan

Maaliskuussa alkanut työllisyyden

kuntakokeilu vahvistaa

kuntien roolia työllisyyspalvelujen

järjestäjänä.

Espoossa kokeilun

toteuttajaorganisaatio tottelee nimeä

Työllisyys Espoo.

– Espoossa kuntakokeilun piiriin ovat

siirtyneet tai parhaillaan siirtymässä

kaikki työttömät työnhakijat, jotka eivät

ole oikeutettuja ansiosidonnaiseen päivärahaan,

ovat alle 30-vuotiaita tai vieraskielisiä,

linjaa Espoon työllisyyspalvelujen

päällikkö Hilla-Maaria Sipilä.

Kokeilun ajan työ- ja elinkeinopalvelujen

tarjoamisesta valikoiduille kohderyhmille

vastaa kunta. Espoolaiset työnhakijat

ovat saaneet palvelut aiemmin

Uudenmaan TE-toimistolta.

– Työllistymistä edistävät palvelut

eivät varsinaisesti muutu, mutta niiden

saaminen helpottuu ja nopeutuu.

Lisäksi kunta voi tarjota laajasta palveluvalikostaan

erilaisia koulutus-, sosiaalija

terveyspalveluja asiakkaan tarpeen

mukaan, jotta polku kohti työllistymistä

onnistuisi. Työnantajayhteistyön kautta

voimme myös löytää työvoimaa tarvitsevia

työnantajia, Sipilä kertoo.

– Työnhaun tukena on henkilökohtainen

omavalmentaja, joka yhteisissä

tapaamisissa kartoittaa työnhakijan

tilanteen ja ohjaa tätä kokonaisvaltaisesti

kohti työtä tai koulutusta.

Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien

kaupunki. Työllisyyden

kuntakokeilun tavoitteena on tehostaa

töihin, koulutukseen ja muihin palveluihin

pääsyä. Samalla pyritään taklaamaan

muun muassa pitkäaikaistyöttömyyden

syitä.

– Työllistymiseen tarvitaan koko ajan

yksilöllisempiä ratkaisuja, sillä työttömyyden

syytkin ovat yhä moninaisempia,

Sipilä sanoo.

Espoossa kuntakokeilun piiriin siirtyneistä

18 000 työnhakijasta 5 000 on alle

30-vuotiaita, 9 000 puhuu puolestaan

äidinkielenään jotakin muuta kuin suomea

tai ruotsia.

– Espoon erikoispiirteenä on runsas

korkeakoulutettujen vieraskielisten

työnhakijoiden määrä: heitä on asiakkainamme

noin 2 800. Kaikkiaan lähes

5 000 Työllisyys Espoon asiakkaalla on

takataskussaan korkeakoulututkinto,

Sipilä laskee. ›

Tehokkaasti

kiinni työelämään

Työllisyyden kuntakokeilun tavoitteena on tarttua

entistä tarmokkaammin työllistymisen ongelmakohtiin.

Espoossa kokeiluun osallistuu 18 000 työnhakijaa.

20 Espoon kaupungin lehti asukkaille



Työllistymiseen

tarvitaan koko ajan

yksilöllisempiä

ratkaisuja.


Espoon kaupungin lehti asukkaille 21


Espoon työllisyyspalvelujen

päällikkö Hilla-

Maaria Sipilä

uskoo yksilölliseen

ohjaukseen työnhaussa.

– Työttömyyden

syyt ovat

yhä moninaisempia,

hän muistuttaa.

Tarvitsetko

työllisyyspalveluja?

› Suosi sähköistä asiointia.

Ilmoittaudu työnhakijaksi

TE-palvelujen Oma asiointi

-palvelussa osoitteessa

asiointi.mol.fi/omaasiointi.

› Käytännön asioissa neuvoo

Työllisyys Espoon puhelinpalvelu

09 8169 4000 (ma–pe 9–16) ja

sähköposti info.tyo@espoo.fi.

› Upseerinkatu 3B:n

palvelupisteessä (ma–pe 9–16)

suositellaan korona-aikana vain

välttämätöntä asiointia.

› Mikäli olet jo TE-toimiston

asiakas ja kuulut työllisyyden

kuntakokeilun piiriin, saat

henkilökohtaisen ilmoituksen

siirrosta Työllisyys Espoon

asiakkaaksi.

Lue lisää: tyollisyysespoo.fi

Korona on kurittanut myös Espoon

työllisyystilannetta. Tammikuun tilastojen

mukaan työttömyys on kasvanut

niin nuorten, ulkomaalaistaustaisten

kuin pitkäaikaistyöttömienkin osalta.

Espoon työttömyys nousi vuoden takaisesta

lähes neljä prosenttiyksikköä – se

on nyt 11,5 prosenttia kaupungin koko

työvoimasta.

– Nuoret valmistuvat työttömyyteen,

palveluala kituu ja lomautukset uhkaavat

muuttua työttömyydeksi. Kilpailu

työpaikoista on korona-aikana kovaa,

mikä vaikeuttaa pitkäaikaistyöttömien

työllistymistä, Sipilä luettelee.

– Samaan aikaan espoolaisilta työnantajilta

puuttuu työvoimaa. Kysyntä ja

tarjonta eivät kohtaa, ja juuri siinä kokeilulla

on näytön paikka.

Kokeilu jatkuu näillä näkymin kesään

2023 saakka.

– Toivomme tästä kuitenkin pysyvää

mallia. Asiakkaan näkökulmasta palvelumme

paranevat ja niiden saatavuus

helpottuu.

Tohtori sai töitä. Yksi Työllisyys

Espoon kautta työpaikan löytäneistä on

Suomeen parikymmentä vuotta sitten

muuttanut Aurora. Hän on hyvillään

uudesta pestistään, mutta haluaa työnsä

luonteen vuoksi esiintyä jutussa vain

lempinimellään.

– Töiden löytäminen omalta alalta on

ollut haastavaa, minkä vuoksi olen ollut

pitkiä aikoja myös työttömänä, Aaltoyliopistosta

tohtoriksi valmistunut

Aurora toteaa.

– Moneen työhön minua on pidetty

ylikoulutettuna, ja valitettavasti ulkomaalainen

nimikään ei aina ole hakutilanteessa

eduksi. TE-toimistossa olen

ollut outolintu, jota ei ole osattu ohjata

oikeaan paikkaan.

Espoon kansainväliseen Talent

Boost -mentorointiohjelmaan osallistuttuaan

Aurora pääsi ensimmäisten

joukossa Työllisyys Espoon asiakkaaksi.

Hän sai omavalmentajakseen

Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien

osaamiskeskuksessa työskentelevän

uraohjaaja Kateriina Hozjajenokin,

jonka kanssa muun muassa kartoitettiin

sopivaa työnkuvaa ja hiottiin työnhakutaitoja.

– Aurora oli motivoitunut työnhakija,

jonka hakuprosessi kaipasi vain

hieman ohjausta ja yksilöllistä viilausta,

Hozjajenok kiittelee.

Eikä kauaakaan, kun tärppäsi.

– Henkilökohtaisesta valmennuksesta

sain paljon työnhaussa tarpeellisia

lisätietoja ja vinkkejä. Niiden avulla

omalle alalle työllistyminen onnistui

lopulta todella ripeästi, Aurora iloitsee.


Asiakkaan

näkökulmasta

palvelumme paranevat

ja niiden saatavuus

helpottuu.

22 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Aiheita laidasta laitaan

Espoon kaupunginmuseon viikoittain järjestämissä

keskusteluissa on esimerkiksi tunnistettu yhdessä vanhoja

espoolaisia valokuvia sekä pohdittu 1950-luvun asumista.

Etäyhteydellä pidetyt salonkikohtaamiset jatkuvat läpi kesän.

kohtaaminen

› Museolehtorin salongissa on järjestetty

Teamsin välityksellä kaupunkilaisille merkityksellisiä

kohtaamisia myös koronan

poikkeusoloissa. Maaliskuun toisessa keskustelussa

pohdittiin espoolaista identiteettiä.

– Nuoruudessani 1970-luvun alussa ei

ollut espoolaisia, vaan oli esimerkiksi tapiolalaisia,

jedalaisia (Haukilahti, Gäddvik) ja

granilaisia (Kauniainen, Grankulla). Suuri

muutos kohti yhtä espoolaista identiteettiä

tapahtui vuonna 1992, kun Kiekko-Espoo

nousi liigaan, Tapiolassa koko ikänsä asunut

Jari Hirkka Hirvonen muistelee.

Museolehtori Tiina Hero mainitsee,

että keskusteluun osallistuneiden mielestä

nykyisessä espoolaisuudessa keskeistä on

luonnon ja meren läheisyys sekä harrastusseurat.

– Espoossa ei ole myöskään yhtä, vaan

monta tasavertaista keskusta. Se koetaan

yleisesti hyväksi asiaksi, hän lisää.

Museolehtorin salonki jatkuu Teamsissa

toistaiseksi, kesällä osin Talomuseo Glimsin

sekä Saaristomuseo Pentalan voimin, mahdollisesti

normaaliaikojenkin koittaessa.

– Kannattaa ehdottomasti jatkaa. Tästä

voi muodostua hyvä yhteisö ja foorumi,

jossa voi jutella paikallisista asioista.

Sellaista on kaivattu, Hirkka kannustaa.

Lisätietoja:

espoonkaupunginmuseo.fi › tapahtumat

ja tiina.hero@espoo.fi

Espoon

kaupunginmuseon

virtuaalikohtaamisissa

keskustellaan

kaupungin

kulttuuriperinnöstä

eri näkökulmista.

Teksti Matti Välimäki

Kuvat Jaakko Vuorenmaa

Tiina Hero ja

Jari Hirvonen

kävivät

keskustelua

Espoon

identiteetistä

Museolehtorin

salongissa.

Espoon kaupungin lehti asukkaille 23


helmi

Uusia luonnonsuojelualueita

perustetaan

Espooseen lähes

joka vuosi.

Tällä hetkellä

niitä on lähes sata,

yhteensä yli 4 000

hehtaaria.

Teksti Mia Weckström Kuva Eemeli Sarka

Vanttilan

konnaportti

toivottaa

ulkoilijat

tervetulleiksi

metsään.

Keskuspuiston

näyttävän

portin on

tehnyt metalliartesaani

Samuli Pohjola.

24 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Luontokohteet

tutuiksi

KOTINURKILTA KALLIOILLE – Espoon

luontokohteet -teoksen neljäs, uudistettu

painos on julkaistu. Kirjasta

löytyy noin kolmesataa arvokasta ja

suojeltua luontokohdetta, jotka on esitelty

teoksessa sanoin, kuvin ja kartoin.

Uudistettuun painokseen on lisätty

uusia kohteita, tarkistettu alueiden

rajauksia, muokattu karttoja ja päivitetty

valokuvia.

Teoksessa esitellään Espoon luonnonsuojelualueet,

luonnonmuistomerkit,

geologiset kohteet ja vanhat

perinnemaisemat. Yksi kohteista on 880

hehtaarin kokoinen Espoon keskellä

sijaitseva Keskuspuisto, Espoon toiseksi

suurin yhtenäinen luontoalue Nuuksion

kansallispuiston jälkeen.

Kohteita, jotka sijaitsevat lähellä

asuntoja, voi ihailla kauempaa häiritsemättä

asukkaita. Lisäksi monissa luontokohteissa

on herkkää kasvillisuutta,

joten arimmilla alueilla liikkumista on

syytä välttää ja kulkea mieluummin

polkuja pitkin.

Utforska

naturområden

DEN FJÄRDE, förnyade upplagan av

boken Kotinurkilta kallioille – Espoon

luontokohteet har getts ut. I boken presenteras

cirka trehundra värdefulla och

skyddade naturobjekt i ord, bild och på

kartor. Den förnyade utgåvan innehåller

nya mål, gränserna mellan områdena

har kontrollerats, kartorna har bearbetats

och fotografierna uppdaterats.

Boken presenterar naturskyddsområden,

naturminnesmärken, geologiska

objekt och gamla vårdbiotoper i Esbo.

Ett av naturobjekten är den 880 hektar

stora Centralparken i mitten av Esbo,

det näst största enhetliga naturområdet

i Esbo efter Noux nationalpark.

Naturobjekt som ligger nära bostäder

kan man beundra på längre håll utan

att störa de boende. Det finns dessutom

känslig vegetation i många naturobjekt,

och därför är det skäl att undvika

att röra sig på de allra känsligaste

områdena och hellre gå längs stigarna.

Osta kirja täältä: bit.ly/luontokirja

Espoon kaupungin lehti asukkaille 25


espoolainen

Moni alueen

asukas on

suvisaaristolainen

useassa polvessa.

Uusia asukkaita

saaristoon muuttaa

vain muutama

perhekunta

vuodessa.

Teksti Tapio Rusanen Kuva Timo Porthan

Ilta-Sanomien taannoisessa verkkokyselyssä ja

erilaisten viranomaistietojen perusteella Espoon

Suvisaaristo valikoitui Suomen mukavimmaksi

asuinalueeksi. Erityisesti ihmisten turvallisuudentunne

ja asumisväljyys olivat Suvisaariston valtteja.

Merellinen helmi

Omakotitaloja väljillä, merellisillä

puutarhatonteilla –

idylli, jossa on eletty kalastuksella,

metsästyksellä ja

pienimuotoisella maanviljelyllä.

Sittemmin Suvisaaristo on muuttunut

hissukseen – viimeinen ammattikalastajakin

jäi eläkkeelle 1980-luvulla.

Alue oli 1970-luvulta pitkään kaavoituksen

keskeneräisyyden vuoksi

rakennuskiellossa, eikä sitä myöhemminkään

ole rakennettu kovin tiheästi.

Metsikköiset rannat ovat hiljalleen

muuttuneet huvilatonteiksi.

Moni on suvisaaristolainen jo useassa

polvessa. Asukkaat olivat vielä

1950-luvulla kahta lukuun ottamatta

ruotsinkielisiä, mutta nykyisin enää alle

40 prosenttia vakituisista asukkaista

puhuu ruotsia äidinkielenään.

– Muutos on hidasta, ja tällaisia vanhoja

asukkaita muutos vähän hirvittääkin.

Punamultatalot ovat vähitellen vaihtuneet

mustiin, lasisiin uudistaloihin,

sanoo Stig-Olof ”Oa” Sjöberg, joka on

asunut Suvisaaristossa koko ikänsä.

– Onneksi on heitäkin, jotka ovat kunnostaneet

sukupolvenvaihdoksen kautta

viime vuosisadan taloja. Se on kulttuuriteko!

Yhteishenki on Suvisaaristossa

kovassa kurssissa. Alueella toimii

yhdeksän rekisteröityä asukasyhdistystä.

Oa Sjöbergin suku piti kyläkauppaa

1920-luvulta vuoteen 2012 asti, josta

lähtien Saaristokauppaa on pyörittänyt

Kristina Tukiainen. Oa itse siirtyi kaupan

naapuriin työskentelemään laiturirakenteita

tekevään Seabergs Oy Ab:hen.

Hän asuu saaressa vuonna 1910 hankitulla

kalastajatilalla.

– En ole täältä poiskaan päässyt,

67-vuotias Oa naurahtaa.

Palvelut ovat kuitenkin aika lähellä.

Suvisaariston merimaisemista on lyhyt

matka kaupunkimaisemiin. Esimerkiksi

Matinkylään pääsee bussilla 15–20

minuutissa.

– Se, mitä toivoisin Suvisaaristossa

tapahtuvan, olisi Bergön osayleiskaavan

ratkaisu, sanoo Oa Sjöberg.

Suvisaaristo /

Sommaröarna

• Nimi syntyi

vuonna 1920, kun

kylän nimeksi tuli

Sommaröarna Stor-

Svinön, Lill-Svinön

ja Moisön tilojen

yhdistyttyä.

• Noin 640

ympärivuotista

asukasta, mutta

pääosan alueen

rakennuskannasta

muodostavat

kesämökit.

• Merellinen

kaupunginosa, saaristo

Suomenlahteen

pistävän Soukanniemen

edessä.

• Saaret, joihin

tieyhteys: Bergö,

Furuholm, Moisö,

Ramsö, Skataholmen,

Svartholm ja Suino

(Svinö). Lisäksi

saariryhmään kuuluu

nelisenkymmentä

saarta ilman

siltayhteyttä, kuten

Pentala ja Kytön

linnoitussaaret.

Kaavoituksen eteneminen kangertelee

Bergön osayleiskaavan

hyväksymistä on odoteltu

Suvisaaristossa jo nelisenkymmentä

vuotta. Kaava

mahdollistaisi Stakauddin

alueen lisärakentamisen pääosin

ympärivuotista asumista

varten.

Helsingin hallinto-oikeus

kumosi 10. syyskuuta 2020

Espoon kaupunginvaltuuston

päätöksen Bergön osayleiskaavan

hyväksymisestä.

– Sillä ajateltiin lähinnä

rakennuspaikkojen saamista

esimerkiksi tontinomistajien

jälkeläisille, Espoon aluearkkitehti

Christian Ollus kertoo.

– Pallo on nyt korkeimmalla

hallinto-oikeudella.

ELY-keskus edellytti, että tehtäisiin

asemakaava, mutta se

taas edellyttäisi kunnallistekniikan

rakentamista, mikä ei

ole kaupungin edun mukaista.

Espoon saariston kolmiosaisen

osayleiskaavaehdotuksen

valmistelu on sekin

edelleen kesken. Suvisaaristosta

se koskee Pentalan ja

Stora Herrön saaria. Arkkitehti

Paula Kangasperkon

mukaan Espoon kaavoituspainopiste

on nyt metron ja

Pohjois- ja Koillis-Espoon

alueiden kaavoituksessa.

– Saariston kaavojen valmistuminen

mennee ainakin

vuoteen 2023, Kangasperko

toteaa.

26 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Oa Sjöberg sai Espoo-mitalin

vuonna 2018, sillä hän on kunnostautunut

asukkaiden viihtyvyyden

lisäämisessä; kun vaimo aikoi muutama

vuosi sitten lähteä retkiluistelemaan

Tuusulanjärvelle saakka,

alkoi Oa aurata ja ylläpitää talvisin

kuuden kilometrin pituista Moisönfjärdenin

lähivirkistysjäärataa.

Espoon kaupungin lehti asukkaille 27


vi i esbo

En stad

i staden

Ett område

med personliga

flervåningshus

i trä planeras i

Mäkkylä. Skissen till

illustrationen är från

Mäkkylägränden.

För Alberga planeras

ett distinkt

och igenkännligt

utseende. Arbetet

med förnyelsen

kommer att ta

flera år.

Alberga har redan vuxit till ett centrum stort som en medelstor

finländsk stad. Målet är att bilda en enhetlig helhet av stadsdelen

som uppstått vid knutpunkten för trafiklederna.

Text Tiina Parikka Bilder KonkretOy

Alberga är det snabbast växande

området i Esbo. På grund av sitt

läge och sina utmärkta trafikförbindelser

lockar det såväl

företag som invånare från hela

huvudstadsregionen.

Kustbanan delar också upp Alberga i en

södra och en norra del. Centrum, som nu

ockuperats av bilar på grund av de stora trafiklederna,

betjänar de 75 000 invånarna i

hela Alberga-området. Det finns alltså ett

skriande behov av förändring.

– År 2040 bor 100 000 personer inom

Alberga storområde baserat på nuvarande

tillväxttakt. Esbo stadsbana och Spårjokern

kommer bara att öka områdets attraktionskraft

när trafikförbindelserna förbättras

ytterligare, säger projektledare Mika

Rantala.

Alberga centrum är koncentrerat närmast

runt Sello köpcentrum söder om

järnvägen. I norr domineras landskapet

av en asfalterad parkeringsplats. I den nya

detaljplanen för den norra delen har man

28 Espoon kaupungin lehti asukkaille



De stora

förändringarna

i centrum skulle

vara klara om

cirka tio år.

gjort ett utkast till bostadshus och kontorslokaler

samt ett hotell. I den södra delen

kommer affärsytan i Sello att utvidgas liksom

också parkeringskapaciteten.

Eftersom det är fråga om stora strukturella

förändringar torde det bli ett långsiktigt

projekt. Rantala bedömer att de stora

förändringarna i centrum skulle vara klara

om cirka tio år.

Särpräglade områden. Till stadsdelen

Alberga räknas Södra och Norra Alberga,

Mäkkylä och Bergans. Varje område har

sitt specifika utseende. Området Bergans,

byggt på 1970-talet, representerar elementbygge

som är typiskt för tiden i fråga. Det

nya, snabbväxande området Vermonniitty,

som räknas till Bergans, skiljer sig från detta

genom sina ljust färgade, höga hus.

Den intilliggande Boställsbacken kännetecknas

av gråtonade tegelhus.

Norra Alberga byggdes huvudsakligen på

1980-talet och kännetecknas av en enhetlig,

småskalig arkitektur i rödtegel.

Södra Alberga däremot har byggts först

under detta årtusende, och har fått sitt lätt

igenkännliga utseende av varierande färger.

Södra Albergas sydspets, Säteri, kompletteras

med bostadsområdet Säteribergskanten

som byggs längs med Spårjokern.

Från park till park. Alberga är mer än bara

en koncentration av trafikleder. Området är

känt för sina goda sportfaciliteter.

– Två golfbanor, flera ridstall, Vermo,

högborg för travsporten i Finland samt den

största idrottsparken i Esbo, säger Rantala.

Friidrottshallen, som kommer att byggas

i anslutning till sportcentret, kommer att

tillföra en extra dimension till de redan goda

tränings- och tävlingsförhållandena.

Arkitektbyrån HARC

Kameleonten ska

stå klar om två år

Projektledare Patrik Gustafsson kan dra en lättnadens suck.

Planeringen av idrottshallen Kameleonten har försenats

flera gånger, men den 20 april tog projektet ett stort steg

framåt när lånegarantierna för bygget undertecknades.

Text Sebastian Dahlström

DET ÄR VERKLIGT goda nyheter! Nu

känns det lättare att andas igen,

säger projektledare Patrik Gustafsson.

Redan tidigare har det varit klart

att Esbo stad ska gå i borgen för

ett lån på drygt 25 miljoner euro

för finansiering av idrottshallen

Kameleonten.

– Men de formella besluten har

dragit ut på tiden. Projektet har stått

stilla medan vi väntat på pengarna,

säger Gustafsson.

Byggnadslov nästa. Nu när lånegarantierna

är undertecknade kan

arbetet köra igång igen. Nästa steg är

att lämna in ansökan om byggnadslov,

sedan konkurrensutsätta bygget,

varefter man kan börja bygga.

– Ännu är vi inte i mål, men räknar

med att kunna gjuta grunden i höst.

Idrottshallen Kameleonten som

byggs bredvid Alberga stadion måste

stå klar senast sommaren 2023, inför

U23-EM i friidrott.

– Esbo har ansökt om att stå värd

för tävlingarna. Då behövs stödjande

faciliteter som håller internationell

standard, säger Gustafsson.

När Kameleonten står klar kommer Alberga idrottspark att

vara ett av Finlands mångsidigaste idrottscentrum.

I Kameleonten ska fyra bollplaner,

en sal för redskapsgymnastik och en

200 meters löpbana få plats.

Kameleonten som ursprungligen

beräknats att kosta drygt 26 miljoner

euro såg plötsligt ut att bli rejält

dyrare. Det här efter att det visade

sig att tidigare kostnadskalkyler inte

höll streck.

Ursprungligen var hallen tänkt att

bli Z-formad med en mångfald hörn,

men nya ritningar ger den formen av

ett enklare L.

– Lösningen blev att skära

ner antalet kvadratmeter.

Idrottsutrymmena består men de

sociala utrymmena blir mindre,

säger Gustafsson.

Bakom hallbygget står ungdomsföreningen

Logen i Gröndal UF.

Patrik Gustafsson säger att idén till

hallen föddes ur ungdomsföreningens

vilja att förnya sig.

– Traditionella ungdomsföreningar

har delvis spelat ut sin roll.

Genom att sälja föreningens nuvarande

tomt, och ersätta den med

Kameleonten, kan vi förnya oss och

skapa möjligheter för traktens ungdomar

att utöva idrott.

29


me

Pyöräilijän Espoo

Espoossa

on yli sata

kaupunkipyöräasemaa,

joilta

saa pyörän

käyttöönsä

keväästä

syksyyn.

Espoossa on

yhteensä lähes

600 kilometriä

pyöräilyreittejä.

Visit Espoon

teemalliset pyöräilyreitit

palvelevat niin

kaupunkilaisia kuin

turistejakin.

Kulttuuri

7,2 km

Tapiolasta Otaniemen

kautta Keilaniemeen.

Paluumatkalla

voi poiketa Kino

Tapiolaan ja tutustua

Tapiolan kirkkoon.

Meri

9 km

Turvallinen koko

perheen reitti kauniissa

rantamaisemissa.

Haukilahdesta ja

Mellsteninrannasta

voi hypätä reittiveneen

kyytiin.

Luonto

17,5 km

Bembölen kahvituvalta

lähtevä reitti tarjoaa

nähtävyyksiä ja ihania

taukopaikkoja. Matkan

varrella voi kahvitella,

paistaa makkaraa tai

pulahtaa uimaan.

Kunto

53 km

Kuninkaantietä ja

Rantaraittia pitkin.

Täällä voi ottaa

mittaa itsestään tai

tehdä osan reitistä

maisemista ja

nähtävyyksistä nauttien.

Goes Helsinki

20 km

Merellinen reitti

Espoosta Helsinkiin

ja takaisin hyviä

pyöräteitä pitkin.

Ristikko

Oikein

vastanneiden

kesken arvotaan

kirjapalkintoja.

Kirjaa oransseihin ruutuihin syntyvät kirjaimet alla oleviin ruutuihin ja lähetä kirjaimista syntynyt vastaus

31.7.2021 mennessä osoitteeseen espoolehti@omnipress.fi. Laita mukaan nimesi ja osoitteesi.

30 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Espoon viiden suurimman

jalkapalloseuran tuottamat

taloudelliset hyödyt ovat yli

20 miljoonaa euroa. Saman

verran saadaan säästöjä

terveyskustannuksista

ja lisäksi syntyy yhteiskunnallisia

hyötyjä yli

8,5 miljoonan euron edestä.

Luvut perustuvat EUFA:n

tekemään mallinnukseen

jalkapallon hyödyistä.

Arvokasta toimintaa

Seuratoiminnan yksilölle ja yhteiskunnalle tuottamat hyödyt

ovat sekä terveydellisiä, taloudellisia että sosiaalisia.

Espoolaisten urheiluseurojen järjestämänä

tehdään vuosittain 5–6 miljoonaa liikuntasuoritetta.

Ennen koronapandemiaa

liikuntaseuroihin kuului 45 000 jäsentä.

Muun muassa espoolaisista lapsista yli

puolet ovat mukana jossakin urheiluseuratoiminnassa.

– Kaupungin näkövinkkelistä tällä toiminnalla on

valtavan suuri merkitys, liikunta- ja nuorisopalvelujen

johtaja Martti Merra sanoo.

Liikunnan terveysvaikutukset ovat kiistattomat.

Eikä vain fyysisen terveyden, vaan seuratoiminnassa

mukanaolo tarjoaa myös tukea, yhteenkuuluvuuden

tunnetta ja parhaimmillaan valaa itseluottamusta

onnistumisten kautta.

– On kuitenkin vaikea todentaa, kuinka iso rooli

harrastuksella on, mutta esimerkiksi omalla kohdallani

se auttoi minua kasvamaan syrjäänvetäytyvästä

nuoresta yhteiskuntakelpoiseksi aikuiseksi, Merra

tuumaa.

Kaikella seuratoiminnalla on sama vaikutus.

Liikunta on tässä kuitenkin edelläkävijä. Espoon

liikuntapalvelujen ja seurojen yhteistyössä luotu

”Suomi-malli” antaa kaikille nuorille mahdollisuuden

päästä sisään harrastusputkeen.

– Harrastuskustannukset ovat monelle perheelle

kynnyskysymys. Espoon lapsista ja nuorista viidennes

jäisi harrastusten ulkopuolelle, ellei meillä olisi

maksutonta harrastuspolkua, Merra kertoo.

Maksuttomia tai hyvin edullisia harrastusryhmiä

on yhteensä 150.

– Seurat järjestävät toiminnan ja kaupunki maksaa

kulut. Meillä on motto, että kaikilla on oikeus

olla mahdollisuus, Merra uskoo.

Kaupunki myös tukee seuratoimijoita osoittamalla

niiden käyttöön tiloja nimellisellä korvauksella

ja jakamalla seuroille erilaisia tukia 3,5 miljoonan

euron edestä vuosittain.

Hyötyjä on vaikea mitata. Jalkapallon parissa

on kuitenkin tehty mallinnusta, jolla lajiin sijoitetun

pääoman tuomaa sosiaalista tuottoa on pyritty

mittaamaan. UEFA SROI -mallinnuksessa (Social

Return on Investment) on ollut mukana jalkapalloseuroja

12 Euroopan maasta, myös Espoon

viisi suurinta jalkapalloseuraa. FC Honka, Espoon

Palloseura, Leppävaaran Pallo, FC Espoo, Etelä-

Espoon Pallo ja Kasiysi liikuttavat viikkotasolla

yhteensä yli 5 000 lasta sekä nuorta ja toimintaan on

kiinnittynyt lähes 1 200 eri-ikäistä vapaaehtoista.

Espoon jalkapalloseurojen yhteiskunnalle tuottama

kokonaishyöty on UEFA SROI -mallin mukaisesti

lähes 50 miljoonaa euroa vuodessa.

yhdessä

Espoossa

toimii yli 300

liikuntaseuraa

noin 90 eri lajin

parissa.

Teksti Tiina Parikka Kuva FC Honka

Espoon kaupungin lehti asukkaille 31


ONKO JO SINUN

KORONAROKOTUSVUOROSI?

espoo.fi/koronarokotus

Koronarokotukset ovat

Espoossa hyvässä vauhdissa.

Suosittelemme rokotteen

ottamista jokaiselle.

Koronarokotukset auttavat

meitä matkalla normaalimpaan

elämään ja toistemme luokse.

Koronarokotteet tarjoavat

suojaa koronavirustaudilta ja

sen oireilta. Rokottautumalla

jokainen voi suojata paitsi

itseään, myös muita, ja siksi

päätökselläsi ottaa rokote on

merkitystä. Koronaepidemia

on ohi vasta kun suurin osa

väestöstä on rokotettu.

Jokainen kuntalainen saa

halutessaan rokotuksen

omalla vuorollaan. Rokotus on

ilmainen.

Löydät tietoa rokotusvuoroista

ja rokotusten etenemisestä,

ikäryhmistä ja

rokotteista verkkosivulta

espoo.fi/koronarokotus.

ÄR DET DIN TUR

ATT BLI VACCINERAD?

esbo.fi/coronavaccinering

Coronavaccineringarna är i god

fart i Esbo. Vi rekommenderar

att alla tar vaccinet.

Coronavaccineringarna hjälper

oss på vägen mot ett mer

normalt liv och att komma

närmare varandra.

Vaccinet skyddar mot

coronavirussjukdomen och

dess symtom. Genom att

vaccinera dig kan du skydda

dig själv, men också andra,

och därför har ditt beslut

att ta vaccinet betydelse.

Coronaepidemin är över

först när största delen av

befolkningen har vaccinerats.

Alla som vill får vaccinet när

de står i tur. Vaccinet och

vaccineringen är gratis.

Mer information om

vaccineringsturerna, hur

vaccineringen framskrider,

åldersgrupperna och

vaccinen finns på adressen

esbo.fi/coronavaccinering.

Information in English:

yumpu.com/en/espoolehti

More magazines by this user
Similar magazines