Suomen Sahayrittäjät 02/2021

sahayrittajat

Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema ammattilehti

2 / 2021

1


Kuva: Kaija Laaksonen

PÄÄKIRJOITUS

Kuumaa tunnelmaa metsässä ja sahalla

Metsäkeskustelu on siirtynyt kytemisvaiheesta

leimahtamisvaiheeseen. Tällä tarkoitan sitä

keskustelua, jota EU:n ja Suomen päättävien tahojen

välillä käydään. On merkillistä, että meillä

Suomessa on iät ja ajat osattu käyttää ja suojella metsää;

olemme huolehtineet monimuotoisuudesta, olemme noudattaneet

lakeja ja asetuksia, olemme moninkertaistaneet metsävaramme

viime vuosikymmeninä, olemme saaneet tunnustusta

erinomaisesta osaamisen tasosta metsänhoidossa… ja sitten

tullaan EU:sta meille kertomaan kuinka metsämme pitäisi

saada nyt tiukempien rajoitusten ja suojelutoimenpiteiden

piiriin. Heikkohermoisimmat ovat jo poistaneet varmistimen…

Eiköhän nyt sovittaisi ihan porukalla, että täältä pohjolasta

voidaan kyllä antaa oppia ja ohjeistusta muillekin Euroopan

maille, kuinka hommat hoituvat metsäasioissa kestävällä ja

taloudelliset(kin) seikat huomioivalla tavalla. Metsäasioissa ja

-osaamisessa Suomi on maailman ykkönen, ja jatkaa edelleenkin

hyväksi ja kestäviksi koettuja toimintamallejaan. Metsäpäätökset

hoituvat rajojemme sisällä. Piste!

Sahat soivat ja höylät hurisevat ennen kokemattomalla

vauhdilla. Vienti sekä kotimaan markkinat vetävät kaiken sahatavaran,

jota Suomessa ennätetään tuottaa. Hyvä niin. Vanha

talouden sanonta muistuttaa viisaasti siitä, että kaikki mikä

menee ylös, tulee myös jossain vaiheessa alaspäin. Toivottavasti

se tapahtuu hillitysti ja hallitusti, ja vasta pidemmän ajan

päästä. Joka tapauksessa historian kirjoihin kirjoitetaan tänä

suvena kirjoituksia kotimaisten rakennustarvikekauppiaiden

sahatavarapulasta. Pienimuotoiselle ihmeelle se tuntuu, mutta

totta se tulee olemaan.

Pandemia – tai siis tutummin korona – on antamassa meille

erävoiton kohtuullisen ripeästi edistyvän rokotusvauhdin ja

2

kesän lämmön myötä. Kesän aikana pitäisi olla suurella osalla

piikit otettuna ja elämä siltä osin järjestyksessä. Mahdollisuuksia

ihmisten kohtaamiseen on tarjolla, ja matkustaminenkin on

sallittua, jopa rajojen ulkopuolelle.

Sahayrittäjien matka on suunnitteilla lokakuussa Italiaan.

Matkaesite on nähtävillä tässä lehdessä sisäsivuilla. Nyt kannattaa

toimia ripeästi, sillä ilmoittautumisaikaa on tosi vähän. Matkaohjelma

on kattava upeissa Pohjois-Italian maisemissa. Jos

käy niin, että varaat matkan ja reissu joudutaan perumaan, saat

rahasi takaisin. Siitä on takuut antanut meidän loistava matkatoimistomme

Forssan Matkatoimisto Oy. Toimi siis nopeasti nyt

kesäkuun aikana ja maksa pieni ennakko/varausmaksu.

Alkukesä on tarjonnut vaihtelevaa säätä. Hellettä, sadetta,

hellettä jne. Nautitaan antaumuksella suven suloisuudesta:

auringon paisteesta, sateen ropinasta, kimalaisen surinasta,

metsän ja niityn tuoksusta, aaltojen loiskeesta ja läheisistä ihmisistä.

Niistä on Suomen suvi tehty. Leppoisaa ja rauhoittavaa

kesää kaikille.

Timo

Pidetään yhteyttä:

timo.ripatti@sahayrittajat.fi

040 821 82 38

Rahulanniementie 57

79100 LEPPÄVIRTA


2/2021

LÄHIPUU ®

4 Vierivä kivi ei sammaloidu – Jarmo Laine 80 vuotta

8 Lehtikuusen sahaus ja kuivaus ei ole hätäisen hommaa

12 LujaDigi-hanke käynnistyy

17 Jäseninfo

Sahayrittäjien opintomatka

Italiaan 24.– 28.10.2021

Ilmoittaudu mukaan!

Kannen kuva: Timo Ripatti

Suomen Sahayrittäjät ry

Suomen Sahayrittäjät ry on piensaha- ja höyläämöteollisuuden

yhteistoiminta- ja etujärjestö, joka on perustettu vuonna 1946

edistämään alan toimintaedellytyksiä, ja sitä työtä yhdistys jatkaa

edelleenkin. Jäsenilleen Suomen Sahayrittäjä ry tarjoaa tietoja

alasta ja sen kehityksestä, asiakaskontaktipalvelut, näkyvyyden

yhdistyksen verkkosivuilla, koulutus-, neuvonta ja tuotetekniset

palvelut, jäsenetualennuksia yhteistyökumppaneilta, koulutusmatkoja

ja -retkiä sekä Suomen Sahayrittäjät-lehden.

Vuosijäsenmaksu vuonna 2021 on 150 €, verovähennyskelpoinen.

Kannatusjäsen vuosimaksu on 50 €.

Suonen Sahayrittäjät on Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema

ammattilehti, jota lukevat jäsenten lisäksi myös muut

alan ammattilaiset ja sidosryhmät. Lehti ilmestyy 4 kertaa

vuodessa. Maksuehdot 14 päivää netto.

Suomen Sahayrittäjät ry

Rahulanniementie 57, 79100 LEPPÄVIRTA

Puh. 040 821 82 38, info@sahayrittajat.fi

www.sahayrittajat.fi

Ilmoitushinnat vuonna 2021

Etukansi: 955 €

2 sivu ja takakansi: 870 €

Tekstissä: 1/1sivu 420 €, 1/2 sivua 310 €,

1/4 sivu 235 €, 1/8 sivu 190 €

Jäsenhinta: 1/8 sivu 120 €

Lisävärien käyttö: 84 €/lisäväri

Ilmoitushinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.

Reklamaatiot kahdeksan päivän kuluessa ilmestymisestä.

Päätoimittaja: Timo Ripatti,

timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38

Talous- ja jäsenasiat: Sirkku Varpa,

sirkku.varpa@sahayrittajat.fi, 040 5250 163

Ilmoitusmyynti: Timo Ripatti,

timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38

Painopaikka: Grano Oy, Kuopio

Taitto: Kaija Laaksonen, kaija.laaksonen@otavoima.fi

3


Vierivä kivi ei

Kehittäjäpalkinto 2020 oli

mieluinen yllätys kokeneelle

sahamiehelle.

sammaloidu –

Jarmo Laine 80 vuotta

4

Ikä on vain numeroita. Se

toteamus pitää paikkansa,

kun katselee Jarmo Laineen

askeleita tai itseasiassa

askeleiden ripeyttä. Tosiasia

on, että moni kymmeniä

vuosia nuorempi saattaa jäädä

jalkoihin, kun Jarmolla on

vauhti päällä.

Vauhtia Jarmo Laineella piisaa.

”Pitäisi lähteä tämän haastattelun

jälkeen istuttamaan perunaa.

Normaalisti istutan perunan

aina Kustaan (6. kesäkuuta) nimipäivänä,

mutta tämä vuosi tekee poikkeuksen.

Nyt laitetaan potut maahan

jo kesäkuun ensimmäisenä”, kertoo innostunut

puutarhuri. Moottoripyöräily

on toinen ’harrastus’, jonka parissa Jarmo

kokee olevansa rentoutunut. Lukuisat

reissut koti- ja ulkomailla ovat antaneet

näkemyksiä, kokemuksia ja ystäviä

eri maista. ”Moottoripyörällä liikkuessa

maailman näkee, kokee ja haistaakin

ihan eri tavalla kuin auton ratissa”, sanoo

kokenut matkailija.

Telakalta oppia yrittäjän polulle

Varsinais-Suomessa sijaitsevasta Laitilasta

ei ole kovin pitkälti matkaa Raumalle

tai Turkuun. Telakat tulivat tutuksi

Jarmo Laineelle, olihan nuorella miehellä

innostusta ja osaamista metallialaan.

”Alihankintaa oli tarjolla kohtuullisen


Laitilan Metalli Laine Oy

• perustettu 1973

• Ensimmäinen Laimet -kenttäsirkkeli

1978

• Valmistaa Laimet -tukkipyörösahoja

sekä -sahalaitoksia

• Valmistaa Laimet -spiraaliruuvihakkureita

• Tuotannosta vuosittain vientiin

60-85%

• Hallituksen pj. Jaro Laine

• Omistaja, toimitusjohtaja Jarmo

Laine, 80 v. (12.6.2021)

www.laimet.com

Tehtaalta löytyy sahakalustoa nopeaan toimitukseen.

”Tämä on sitä 1980 -luvun tuotantoa. Tällä sahalla käytiin monilla

messuilla”, muistelee Jarmo Laine.

Historian ensimmäinen Laimet-saha.

mukavasti ja jos ei ollut metallipuolella

kiirettä, saatettiin tehdä kavereitten

kanssa vähän rakennushommiakin. Rakennushommat

itseasiassa toivat minut

saha-alalle, tosin mutkien kautta.

Olimme Jokke Laaksosen kanssa urakoimassa

Kallion Konepajan varastorakennusta

70-luvun alkupuolella. Rakennustyön

valmistuttua silloinen Karan toimitusjohtaja

Ilmari Kallio tuskaili sahan

runkojen valmistumisprosessin kanssa.

Tarjouduin auttamaan ja saimmekin aikamoisen

vauhdin tuotantoon. Teimme

nopeaan tahtiin yhteensä 35 sirkkelin

runkoa, eli koko vuoden tuotannon!

Urakan päätyttyä sahan rakentaminen

jäi pyörimään omiin ajatuksiin – josko

sitä sahan valmistamista minäkin kokeilisin”,

muistelee Jarmo Laine.

Käteiskauppaa peräkammarissa

Ensimmäinen oma Laitilassa valmistettu

saha näki päivänvalon 1978. ”Alkuperäinen

ajatus sahasta oli se, että se

jäisi omaan käyttöön, mutta kun rahasta

oli pientä pulaa ja materiaalitkin piti

maksaa tuli mieleen ajatus myydä saha

eteenpäin pienellä voitolla. Muistan hyvin

sen ensimmäisen sahakaupan, koska

se tehtiin itsenäisyyspäivänä 6.12.1978

Laihialla. Sahan ostanut Veikko Kivioja

latoi markat suoraan pöydälle talon peräkammarissa.

Kammariin ei naisväellä

ollut asiaa – sahakaupat hoidettiin suljetun

oven takana miesväen kesken”, naurahtaa

Jarmo Laine.

Laimet sahat myötätuulessa

Ensimmäisen sahan materiaalit oli maksettu

ja uusi paranneltu versio sahasta

pyöri jo Jarmo Laineen päässä. Sahakauppoja

syntyikin melkoisen mukavasti

uuden vuosikymmenen koittaessa. ”Syy

siihen, että saimme tunnettuutta, johtuu

pitkälti siitä, että kiersimme ahkerasti

näyttelyissä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Laimet-sahojen laatu ja käytettävyys

vakuutti asiakkaat ja sahaa oli

helppo myydä. Voisi puhua melkein saha-alan

’brändäyksestä’ kun Virossa eräs

mies kysyi, että myyttekö te tarvittaessa

myös Kara-merkkisiä Laimetteja?” Kotimaan

kaupan lisäksi vienti kasvoi reippaasti

1980-luvulla. Pohjoismaat, Viro

ja Venäjä näyttelivät isoa osaa Laimet-

5


melkeinpä jokaiseen Laimet-sahaan, joka

pajalta on kotimaan markkinoille lähtenyt.

Kehittyviin maihin suuntautuneet

sahat ovat monesti vielä tänäkin päivänä

vähemmän varusteltuja.

Laimet on arvostettu merkki

myös hakkurimarkkinoilla

Hakkureita pienempään kokoluokkaan

”Hakkurit tulivat yhtiön tuoterepertuaariin

1995. Samana vuonna, jolloin Suomi

voitti ensimmäisen jääkiekon maailmanmestaruuden.

Hakkurit tulivat mukaan,

koska sahoilla oli tarve saada tehokkuutta

sahapintojen käsittelyyn. Monet

sahurit kokivat helpotusta, kun kiinteän

sahalaitoksen kuljettimen päähän tuli

hakkuri, joka pilkkoi sahapinnat suoraan

energiahakkeeksi.”

”Hakkurit ovat olleet viime aikoina yhtiön

tuotteista merkityksellisin, koska

sahoja ei mene maailmalle eikä kotimaahankaan

takavuosien tahtiin. Hakkurikauppa

on pääsääntöisesti vientivetoista.

Tärkeimmät vientialueet löytyvät

Kaukoidästä (Malesia, Indonesia, Japani)

sekä Keski-Euroopasta. Toivottavasti

hakkureiden kysyntä maailmalla jatkuu

tulevaisuudessakin yhtä vilkkaana kuin

tällä hetkellä”, toteaa mietteliäänä Jarmo

Laine.

Tulevaisuutta päivä kerrallaan

”Hakkureita valmistetaan eri versioissa ja kokoluokissa tulevaisuudessakin”, valottaa

toimitusjohtaja Jarmo Laine.

sahojen ulkomaan kaupassa. ”Venäjä

on ollut meille todella merkittävä vientimaa.

Parhaana vuotena sinne vietiin peräti

86 kpl eri varustuksella olevaa Laimet-sahaa.

Venäjän kaupasta tulee mieleen

eräs hauska tapaus vuosien takaa:

Useita Laimet-sahoja oli menossa junan

kyydissä itänaapuriin eri kohteisiin. Kaksi

sahaa oli kuitenkin ’hävinnyt’ jonnekin

matkan varrella. Niitä etsittiin eri tahojen

toimesta jonkin aikaa ja lopulta ne

löytyivät eräältä venäläiseltä vankileiriltä.

Suuressa naapurimaassa saattaa joskus

käydä vähän erikoisempiakin episodeja

kaupankäynnin suhteen”, muistelee

kokenut kauppamies Jarmo Laine.

6

Tuotekehitystä ja innovaatioita

Tuotekehitys on ollut Laitilassa aina arvossaan.

Ihminen on kuitenkin perusluonteeltaan

sellainen, että mieluusti se

helpottaa omaa työskentelyään jonkin

sorttisella kehitysinnovaatiolla (toim.

huom.). Laitilan Metalli Laine Oy:n suunnittelupöydän

tuotokset 90-luvun alkupuolella

toivat helpotusta mm. Kajaanin

suuntaan, jossa Kainuun Terähuolto

Oy:n perustaja Matti Tolonen sahasi

runsaasti myös ylisuuria tukkipuita. Yläterä

oli mieluinen ja tehokkuutta lisäävä

lisävaruste myös monelle muulle sahalle.

Yksinsahaukseen tarvittavat varusteet

ovat kuuluneet jo vuosikymmenet

Jarmo Laine tunnetaan kotimaassa

ja maailmalla seurallisena ihmisenä.

Moottoripyörä on kahdeksankymppiselle

mieluinen liikkumisväline edelleenkin.

”Sillä ajellessa voi ja jopa kannattaa

unohtaa päivän murheet ja kaiken maailman

ikävät asiat. Nauttii vain siitä tunteesta

ja hetkestä”, sanoo Jarmo.

Milloin sinä olet jäämässä eläkkeelle?

Eikö sitä voisi jo vähän rauhoittua, onhan

yhtiössä mukana sahamyynnin puolella

omaa jälkikasvuakin (Jaro Laine)?

”Katso sanomalehden kuolinilmoituksesta

eläkepäivien aloituspäivämäärä”,

naurahtaa ikinuori Jarmo Laine ja kaartaa

samalla moottoripyörällään kevätkesän

tuoksujen täyttämälle maantielle.

Siinäpä se. Vierivä kivi ei todellakaan

sammaloidu.

Teksti ja kuvat: Timo Ripatti


Tukkivannesahat ammatti- ja harrastekäyttöön

Luotettava ja taloudellinen

Norwood tukkivannesaha

UUTUUSMALLI

Rakenna tukkivannesaha mielesi mukaan runsailla lisävarusteilla

LumberMate

LM30

Hinta alk:

5890,00

Tekniset tiedot

Tukin halkaisija: 76 cm

Tukin pituus: 5,0 m

Alustan pituus: 6,0 m (sis. jatkon)

Laudan leveys max: 61 cm

Moottorivaihtoehdot:

13,5 hv Briggs&Stratton, sähköstartti

7,5 kW Norwood sähkömoottori

Laaja valikoima vannesahanteriä

HUOM!

Kuvan malli lisävarusteltu.

Traileri ei sisälly hintaan.

Valmistettu Kanadassa

Alustan pituus 6,0 m

Saatavilla sähkö- tai

polttomoottorilla

Vahvistettu, vääntöjäykempi

sahakelkka

Parannettu terän ohjain

ja sahanpurun poisto

UUTUUS: Kovametalliterät tukkivannesahoihin

Tehokas ja edullinen

Norwood tukkivannesaha

Saatavilla poltto- tai sähkömoottorilla.

UUTUUSMALLI

LumberMan

MN27

Hinta alk:

4990,00

Valmistettu Kanadassa

Alustan pituus 4,8 m

Saatavilla sähkö- tai

polttomoottorilla

Tekniset tiedot

Tukin halkaisija: 69 cm

Tukin pituus: 3,8 m

Alustan pituus: 4,8 m

Laudan leveys max: 59 cm

Moottorivaihtoehdot:

13,5 hv Briggs&Stratton

4,0 kW Norwood sähkömoottori

Vahvistettu, vääntöjäykempi

sahakelkka

Parannettu terän ohjain

ja sahanpurun poisto

MEILTÄ MYÖS FRONTIER SAHALAITOKSET: WWW.UITTOKALUSTO.FI

www.facebook.com/uittokalusto www.instagram.com/uittokalusto www.youtube.com/uittokalusto

SAVONLINNA | Taitajantie 2 | 015 555 0402 | shop@uittokalusto.fi

Tilaa verkkokaupasta >> www.uittokalusto.fi

TAMPERE | Ahlmanintie 72 | 03 222 5585 | tampere@uittokalusto.fi

7


Lehtikuusen sahaus ja

kuivaus ei ole hätäisen

hommaa

Kotimaisen järeän lehtikuusitukin tarjonta on lisääntymässä

viljelymetsiköiden väljennys- ja päätehakkuiden myötä. Samaan

aikaan lehtikuusesta kiinnostuneet asiakkaat haluaisivat suosia

kotimaisen sertifioidun lehtikuusen käyttöä. Siispä sahaajien

ja kuivaajien kannattaa ryhtyä harjoittelemaan laadukkaan

lehtikuusisahatavaran valmistusta. Lehtikuusen sahaus ja kuivaus

vaativat enemmän taitoa ja aikaa kuin männyn tai kuusen käsittely.

Korostuneita piirteitä lehtikuusipölkyn

päässä: paksu punainen

kaarna, selvästi erottuva

pinta- ja sydänpuun raja, väriltään

vaihteleva sydänpuu sekä

leveydeltään ja pyöreydeltään

vaihtelevat vuosilustot.

Suomessa kasvaneen lehtikuusen

yllättävän hyvästä lahonkestosta

maakosketuksessa

kerrottiin Sahayrittäjien lehden

numerossa 4/2020. Tässä jatkoartikkelissa

keskitytään sahatavaran valmistukseen.

8

Lehtikuusitukkien koko ja laatu määrittelevät

sopivat sahaustekniikat

Sahaukseen on kotimaasta tarjolla jonkin

verran hyvin järeää lehtikuusta, joka

voi olla osaksi mutkaista ja oksaista maisemapuuta,

ja enenevässä määrin keskikokoista

määrätietoisen puunkasvatuksen

tuloksena syntynyttä lehtikuusta.

Eniten on kuitenkin tarjolla harvennustukkia

ja pienpuuta.

Lehtikuusitukit sahataan aina latva edellä.

Järeälle tukille on tyypillistä paksu ty-


Hyvälaatuista ohutkuorista

lehtikuusitukkia

Punkaharjulta. Huomaa

suuri sydänpuun osuus!

vikaarna, joka voi kasvattaa kantokorkeuden

läpimittaa jopa parikymmentä

senttiä, sekä suuri sahausta haittaava

tyvilaajentuma. Yksittäisissä tapauksissa

tyven ohentaminen on mahdollista

moottorisahalla ennen kaatamista, mutta

sahauslaitteisiin on tarjolla myös tyvisievistimiä.

Lehtikuusitukkeja ei muutoin

ole tarpeen kuoria.

Sahausmenetelmä voi olla tavallinen nelisahaus,

jos ei tavoitella erityisiä dimensioita

vaan tarpeet ovat rakentamisen ja

sisustamisen peruslaaduissa ja varsinkin,

jos tukki on keskikokoista tai pientä.

Kannattavimmat lehtikuusituotteet

saadaan kuitenkin järeistä tukeista, joilla

arvosaanto voidaan maksimoida tukkien

yksilöllisellä sahauksella erikoissahaustekniikoilla.

Helpoin näistä on läpisahaus,

jossa voidaan säädellä sahepaksuutta

tukin sisälaadun ja käyttötarpeiden

mukaan. Lehtikuuselle sopivat

pyörösahaus, myös säädettävillä moniteräsirkkeleillä,

ja järeälle lehtikuuselle

myös vaaka- ja pystyvannesahaus.

Lehtikuusen vääntymisherkkyyttä ja taipumusta

halkeiluun ja kosteuselämiseen

voidaan hallita sahaamalla tukki

mahdollisimman tarkoin puusyiden

suuntaisesti. Pinnanmyötäinen sahaus

on perusteltua erityisesti silloin, kun tukista

halutaan mahdollisimman paljon

oksatonta puuta (mukaan lukien pystykarsitut

tukit), ja kun halutaan hyödyntää

syyrakenteen koristeellisuus ja sydän-

ja pintapuun värierot. Tyvitukeista

jää tällöin kartiomainen kappale ytimen

ympäriltä. Vahinko ei ole suuri koska,

tämä on useimmiten heikkolaatuista

puuta jyrkästi kaartuvien vuosirenkaiden

ja nuorpuun vuoksi. Erityisen järeille

tukeille on käytettävissä myös erilaisia

segmenttisahauksen menetelmiä, joissa

tukki halkaistaan 2-4 osaan ja joista viipaloidaan

edelleen varsinaisia saheita.

Tällä pyritään seisoviin vuosirenkaisiin

saheissa, jolloin niiden muotomuutokset

ja halkeilu minimoituvat. Voidaan

myös sahata aloittaen tukin parhaalta

puolelta, kunnes hyvälaatuinen pintaosa

loppuu, ja jatkaa tämän jälkeen samalla

periaatteella kääntäen tukkia aina

neljänneskierros tai puoli kierrosta.

Sydänpuu tavoitteena –

lehtikuusessa sitä on paljon

Käytön kannalta lehtikuusen olennaisin

etu on suuri sydänpuuosuus. Tyvitukissa

osuus voi nousta yli 80 prosenttiin,

kun se männyllä saavuttaa hyvin harvoin

50 prosenttia tilavuudesta. Lehtikuusen

pinta- ja sydänpuun pystyy erottamaan

helposti niiden värieron perusteella:

pintapuu on vaaleaa ja usein lievästi

ruskehtavaa, sydänpuu vaihtelee

punaruskeasta oliivinvihreään.

Saheiden tulee olla kokonaan sydänpuuta,

kun tavoitellaan hyvää sään- ja lahonkestävyyttä.

Parasta kestävyyslaatua

saadaan sydänpuun ulko-osasta. Sydänpuu

on useimmiten myös terveoksaista.

Ytimen lähellä oleva sydänpuu eli sisimmät

10–15 vuosilustoa ovat nopeakasvuista

nuorpuuta, joka on kestävyydeltään

vähän heikompaa ja vääntyilee kuivauksessa

selvästi voimakkaammin kuin

muu sydänpuu. Tyvitukin ja joskus välitukin

pinnasta saatavat pinta- ja sydänpuuta

sisältävät oksattomat saheet tarjoavat

sisäkäyttöön tuleviin puusepäntuotteisiin

väriltään vaihtelevan ja kauniin

raaka-aineen.

Sisäiset jännitykset ja

pihkataskut kiusaavat sahuria

Lehtikuusikoissa on siellä täällä runkoja,

joissa on voimakas sisäinen jännitys.

Jännitysten on tulkittu johtuvan pääosin

vuosilustojen rakenteen vaihtelusta, kuten

kevät- ja kesäpuun jyrkästä rajakohdasta

ja suuresta tiheyserosta sekä kesäpuun

osuuden voimakkaasta kasvusta

puun vanhetessa. Tyvilenkouden ja

runkomutkien kohdalla ja isojen oksien

lähellä jännityksiä aiheuttaa myös reaktiopuu

eli lyly ja ytimen lähellä nuorpuu.

Osa lehtikuusisaheista vääntyy jännitysten

purkautuessa heti sahauksen

jälkeen. Erityisesti tyvitukit kannattaa

katkoa melko lyhyiksi tyven voimakkaan

kapenemisen, runkomuotovikojen ja sisäisten

jännitysten vaikutusten lieventämiseksi,

jos se on mahdollista myytävien

tuotemittojen puolesta. Pystykarsituissa

rungoissa kannattaa tietysti optimoida

karsinnalla saatu oksaton tyviosa

yhteen tukkiin.

9


Poikkeuksellisen mehevät pihkataskut

pahasti halkeilleessa välitukissa. Huomaa

tukin pituus!

Lehtikuusen puuaineessa on paljon uuteaineita,

mutta sahauksen kannalta

merkitystä lienee vain pihkalla. Pihkaa

on määrällisesti puolta vähemmän kuin

männyllä, mutta se voi kerääntyä sisäisiin

halkeamiin pihkataskuiksi. Varsinkin

lämpimänä vuodenaikana juokseva taskupihka

tahrii sahan terät ja ohjaimet.

Pihkan puhdistamiseen sopinee liuottimeksi

ainakin mäntytärpätti. Lehtikuusessa

on runsaasti myös vesiliukoisia

uuteaineita, mutta niiden vaikutuksesta

sahaukseen ei kirjoittajilla ole tietoa.

Perimätiedon mukaan uuteaineista johtuvaa

haittaa voi lieventää sahaamalla

vuorotellen lehtikuusitukkeja ja muita

havutukkeja.

Lehtikuusen puuaine on

raskasta, lujaa ja kovaa

Motti kuoretonta lehtikuusen tyvitukkia

voi painaa tuoreena 800–900 kg. Siitä

on vettä noin yksi kolmannes. Suomessa

kasvaneen lehtikuusen tyviosista mitatut

kuiva-tuoretiheydet ovat vaihdelleet

useimmiten välillä 490–560 kg/m 3 .

Meillä painavana puulajina pidetyn rauduskoivun

tiheys on karkeasti 490 kg/m 3 .

10

Lehtikuusella vuosiluston sisäinen tiheysvaihtelu

on erittäin suurta: tumman

kesäpuurenkaan tiheys on 2–3 kertainen

vaaleaan kevätpuuhun verrattuna.

Näin ollen puuaineen keskimääräisestä

tiheydestä johtuvat ominaisuudet kuten

paino, lujuus ja kovuus sekä niissä

esiintyvä vaihtelu johtuvat kevät- ja kesäpuun

suhteellisesta määrästä. Usein

näkee väitettävän, että kyseiset ominaisuudet

johtuisivat ensisijaisesti luston

leveydestä. Suomalaisen ja siperialaisen

lehtikuusitavaran vertailu kuitenkin havainnollistaa

ajatusvirheen: kun suomalaisen

lehtikuusen tiheys on 500 kg/m 3 ,

sen lustonleveys on noin 3 mm. Hidaskasvuisella

siperialaisella 500 kg/m 3 tiheyttä

vastaa lustonleveys 1,5 mm.

Lehtikuusen mekaaniset ominaisuudet

ovat korkean tiheyden ansiosta hyvät

erilaisiin rakentamisen tarkoituksiin. Toisaalta

kovuus ja säteensuuntainen hauraus

aiheuttaa tikkuilua ja sälöilyä höyläyksessä,

muissa työstöissä ja mekaanisten

liitosten teossa. Naulausta ja ruuvausta

helpottaa esireikä. Höylätyn lehtikuusipinnan

väri vaihtelee usein paljon

ja se saattaa tuntua rasvaiselta, mutta

höyläpinta on ollut joskus jopa tasaisempi

kuin esimerkiksi kuusella.

Lehtikuusen puuaine kuivuu

hitaasti ja elää voimakkaasti

Lehtikuusi kutistuu kuivuessaan ja turpoaa

kostuessaan enemmän kuin mänty,

kuusi tai koivu ja puuaineen mittamuutosten

vaihtelu pääsuuntien välillä

(anisotrooppisuus) on suurempi, poikkeuksena

pienemmät säteensuuntaiset

muutokset kuin koivulla. Lehtikuusen

kosteuseläminen on siis voimakasta.

Varsinkin kuivausvaihetta helpottaa,

jos tukkeja on mahdollista varastoida

ennen sahausta vuodenkin verran. Varastoinnissa

pintapuu saattaa sinistyä ja

kuoren alle voi tulla hyönteisten toukkia,

mutta sydänpuun laatua tukkien varastointi

ei uhkaa.

Lehtikuusen ominaisuuksien vaikutusta

kuivaukseen ja mekaaniseen jalostukseen

on tutkittu Suomessa 1980-luvulta

alkaen. Kattavin kooste vuoteen 2000

mennessä saaduista tutkimustuloksista

on laajan yhteishankkeen loppujulkaisussa

”Lehtikuusi puusepänteollisuuden

raaka-aineena” (E. Verkasalo ja H. Viitanen.

Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja

809, http://urn.fi/URN:ISBN:951-

40-1782-X). Lehtikuusen kuivausmenetelmistä

on julkaistu laadukas tutkimus

vuonna 2007 (Samuli Heikkonen ym.,

ISBN 978-951-588-211-0 (PDF)).

Vaikka lehtikuusen kuivaus on vaikeampaa

kuin männyllä tai kuusella, se toki

onnistuu, kun puun erityispiirteet otetaan

huomioon. Hankaluudet ovat ennen

kaikkea kieroutumisessa ja syrjävääntyilyssä,

jossain määrin myös tangentin

suuntaisessa halkeilussa ja kuivien

oksien irtoamisessa. Pyöreää puuta

kuivattaessa syntyy runsaasti pituussuuntaisia

halkeamia. Sisähalkeilu kuivauksessa

mainitaan sen sijaan vähäiseksi.

Käytännössä kuivausta ei ole aina saatu

vietyä haluttuun loppukosteuteen, vaan

kuivuminen on tapahtunut vasta käytön

yhteydessä. Kuivaustulos on jäänyt

myös usein epätasaiseksi.

Muodonmuutokset saadaan männyn ja

kuusen tavoin hallittua sitä paremmin mitä

lähempää tukin pintaa sahe on peräisin,

ja mitä vähemmän siinä on oksia ja poikkeamia

suorasyisyydestä. Ytimen ja samalla

nuorpuuta sisältäneissä saheissa on havaittu

kolminkertaisesti muodonmuutosvikoja

muihin saheisiin verrattuna.


Kaavio 1. Lehtikuusen kuivausmenetelmien ja -erien hyvyysjärjestys Mikkelin ammattikorkeakoulun

tutkimuksessa. C = lämminilmakuivaus, V = alipainekuivaus, H = kuumakuivaus,

R = radioaaltokuivaus. Pystyakseli viittaa tutkimuksessa käytettyyn pisteytyssysteemiin.

Lähde: Samuli Heikkonen ym. (2007).

Lehtikuusen

kuivausmenetelmistä

Tapulikuivauksella ei lehtikuusella

päästä siis yleensä haluttuun loppukosteuteen,

mutta sitä voidaan käyttää

esikuivauksessa, kuivauserät tuulelta ja

auringonvalolta suojattuina. Näin voidaan

säästää kuivausenergiaa mutta

mahdollistaa kuivauksen hallittu loppuun

vieminen ja vähentää halkeilua

kamarikuivauksessa. Kuivausaika lämminilmakuivauksessa

on 2–3 kertainen

verrattuna muihin havupuihimme ja

tarvittavat kuivauslämpötilat korkeammat.

Halkeilun minimoimiseksi on suositeltu

myös korkeaa ilman suhteellista

kosteutta lämminilmakuivauksen alussa,

kuten myös kuumakuivausta (höyryllä).

Kuumakuivauksessa on todettu

voitavan vähentää kieroutumista kuivauskuorman

päälle asetetuilla painoilla

tai hydraulisilla tuilla.

Viimeiset suomalaisen siperianlehtikuusen

kuivaustutkimukset on tehty 85–

100 vuotiaista istutetuista puista saaduilla

saheilla. Kaikissa tapauksissa puut

on kaadettu talvella, joten tulokset eivät

valota kaato- tai varastointiajankohdan

vaikutuksia kuivaustulokseen.

Lämminilma- ja alipainekuivauksen kattaneessa

tutkimuksessa kosteudeltaan

tasaisin kuivaustulos saatiin noin vuoden

ajan varastoidun tukkierän saheiden

lämminilmakuivauksessa, mutta

alipainekuivauksessa jäätiin kaikissa tapauksissa

varsin kauas halutuista loppukosteuksista.

Alipainekuivauksella voitiin

kuitenkin minimoida muodonmuutosviat

ja halkeilu. Tietyt puuyksilöt kieroutuivat

ja halkesivat kaikissa kuivauksissa,

ja kuivauslaadun tasaisuus oli

suuri ongelma. Varsinkin sydänlappeen

halkeilu johtui lähinnä puuaineen anisotrooppisuudesta,

ei niinkään kuivaamon

olosuhteista. Ulkokuivauksessa syntyi

paljon halkeamia, mutta keinokuivauksessa

melko vähän.

Toinen tutkimus vertaili monipuolisesti

alipaine-, kuuma- ja korkeataajuuskuivausta

tavanomaiseen lämminilmakuivaukseen.

Suuri ja vaikeasti ennustettava

kosteuden hajonta oli tässäkin ongelmana

kuivausmenetelmästä riippumatta.

Lämminilmakuivauksen ohella alipainekuivaus

oli selvästi hitaampaa kuin kuuma-

tai korkeataajuuskuivaus. Lämminilmakuivaus

tuotti halutun ja vähemmän

vaihtelevan loppukosteuden ja säilytti

lehtikuusen värin tummumattomana

paremmin kuin muut menetelmät. Alipainekuivauksessa

suureen kosteuden

hajontaan liittyi pintakovuus. Tässä tutkimuksessa

kieroutuminen ja halkeilu

olivat lähes merkityksettömiä ongelmia

kuivauksessa, ja kuumakuivaus oli tässä

suhteessa erityisen ongelmaton. Kokonaisarviona

lämminilma- ja alipainekuivaus

ovat soveliaimmat menetelmät

lehtikuusen kuivaukseen (Kaavio 1).

Erkki Verkasalo ja Martti Venäläinen

Kirjoittajat työskentelevät Luonnonvarakeskuksessa,

Verkasalo tutkimusprofessorina Joensuussa

ja Venäläinen erikoistutkijana Savonlinnassa.

Kun päätät sahata...

11


LujaDigi-hanke käynnistyy

Suomen Sahayrittäjät ry ja Suomen metsäkeskus toteuttavat

yhteistyönä Kollin säätiön rahoituksella digitaalisen uusinta AR/

VR-tekniikka hyödyntävän lujuuslajittelun koulutusalustan, jonka

avulla yritykset voivat omatoimisesti kouluttautua ja kouluttaa

työntekijät pohjoismaisen lujuuslajittelustandardin INSTA-142

-ohjeiden mukaisesti.

Kuva 1.Arviointia tulisi jatkossakin tehdä

silmämääräisesti myös konelajittelua

tekevässä laitoksessa. Kuhmo Oy:ssä on

varmistettu laadun toteutuminen lajittelusta

koputtavan koneen (Precigrader) lisäksi

lajittelua valvoo kamera (Finnscan)

sekä koneenkäyttäjällä on lujuuslajittelu

pätevyys visuaaliseen lajitteluun.

Koulutusalustan tarve

Noin 70 prosenttia sahatavarasta käytetään

suoraan rakentamiseen. Suurin osa

tästä käytetään runkoihin, kattotuoleihin,

liimattuihin rakenteisiin ja siten ne

on myös lujuuslajiteltava. Lujuuslajitellusta

puutavarasta käytetään rakennusten

runkotavaraksi kaksi kolmasosaa, loput

jakautuvat ristikoiden ja liimapuun

kesken. Uusista teollisista puurakentamisen

tuotteista CLT-lamellit ovat myös

lujuuslajiteltua sahatavaraa.

Lujuuslajittelulla on erittäin tärkeä rooli

sahatavaran jalostamisessa rakentamisen

tuotteiksi. Yritykset ovatkin kouluttaneet

työntekijöitä lujuuslajitteluun

aktiivisesti.

12

Puun käytön lisääntyessä rakentamisessa

myös tarpeet puun ominaisuuksien

tuntemisesta ja niiden hyödyntämisestä

ovat lisääntyneet. Valitettavasti koulutusta

on leikattu ja oleellista tietoa

puun ominaisuuksista ja sen käyttäytymisen

tuntemusta materiaalina ei enää

ole puun kanssa työtä tekevillä. Puun

ominaisuuksien tunteminen on kuitenkin

kaiken lähtökohta niin suunnittelussa,

teollisessa valmistamisessa kuin

myös varsinaisessa rakentamisessa.

Lujuuslajittelun koulutuksen

tarve on kasvanut yrityksissä

Viimeisen kahdenkymmenen vuoden

aikana ovat koneellisen lajittelun menetelmät

monipuolistuneet ja lajitteluno-

peus kasvanut merkittävästi. Taivuttavien

koneiden rinnalle ja niiden ohi ovat

menneet ns. koputtavat koneet. Koneiden

mittaaman kimmokertoimen sekä

tiheyden ja resonanssivärähtelyn ansiosta

lajittelutuloksen saanto on parantunut

merkittävästi visuaaliseen lajitteluun

verrattuna.

Koputtavien koneiden tulo markkinoille

ei ole merkinnyt visuaalisen lajittelun

koulutustarpeen vähenemistä myöskään

konelajittelua tekevissä yrityksissä. Puun

ominaisuudet lujuuden kannalta on hyvä

tuntea, jotta pystytään valvomaan myös

koneen lajittelun onnistumista. Puutteita

konevalvonnan toteutumisesta todettiin

muutaman vuoden takaa Tukesin tekemässä

valvontaiskussa. Suuria määriä ko-


Digitaalinen koulutusalusta lujuuslajittelun

omaehtoiseen opiskeluun.

LujaDigi-hanke

• Suomen Sahayrittäjät ry

• Suomen metsäkeskus

Hankkeen kohderyhmät:

• Saha-alan henkilöstö ja sahayrittäjät

• Puun käytön jatkojalostajat – Teollinen puurakentaminen

• Rakentamisen ja puutuotealan oppilaitokset

• Rakennusvalvonta

Rahoitus ja toteutusaika

• Kollin Säätiö 70 %

• Yksityinen rahoitus 30 %

• Hankeaika 2021–2023

Kuva 2 ja 3 Lujuuslajittelukoulutuksen

järjestämisessä tulee usein vastaan

sopivien tilojen tai harjoitusmateriaalien

puute. Suurissa ryhmissä

myös käytännön harjoittelu jää monesti

liian pieneen rooliin. Digitaalinen

koulutusalusta antaa rajattoman

lajittelun harjoittelumahdollisuuden

sekä ajasta ja paikasta riippumattoman

koulutuksen.

nelajiteltua sahatavaraa jouduttiin silloin

vetämään pois markkinoilta.

Myös jatkojalostajien syytä

tietää perusteet lajittelusta

Lujuuslajittelua tekevien yritysten asiakkailta

on tullut yhä enenevässä määrin

palautetta lajitteluluokkaan hyväksytyistä

kappaleista, jotka eivät täytä vaatimuksia.

Jotkut lujuutta vähentävät ominaisuudet

eivät välttämättä tule ilmi konelajittelussa.

Muun muassa halkeamien,

muotovikojen, vajaasärmän, lahon

ja hyönteisvikojen sekä erityisesti lylyn

osalta on todettavissa puutteita. Näiden

vikojen osalta olisi myös jatkojalostajien

esimerkiksi talotehtaalla pystyttävä arvioimaan

ja tekemään havaintoja lajittelun

onnistumisesta.

Hankkeen tavoite

Hankkeen tavoitteena on tehdä digitaalinen

koulutuspaketti puutuotealan

yritysten omaehtoiseen henkilöstön lujuuslajittelun

koulutukseen. Yritys, jolla

on valmiudet omatoimisesti ohjata

ja kouluttaa työntekijöitään joko itsenäisellä

ja/tai järjestetyllä teorian ja

käytännön harjoittelulla, on mahdollisuus

tarkastajalle annetun näytön perusteella

saada henkilöstölleen lujuuslajitteluoikeuden.

Tämä mahdollisuus

omaehtoiseen henkilöstön kouluttamiseen

antaa yritysten talouden ja henkilöstön

osaamisen parantamisen sekä

jatkuvan oppimisen kannalta arvokkaan

lisän.

Yritysten valmiudet käyttää tätä omakoulutuksen

mahdollisuutta ovat täällä

hetkellä heikot. Digitaalinen koulutusalusta

antaa mahdollisuuden yrityksille

ja henkilöstölle kouluttautua milloin ja

missä vain, ilman ulkopuolista kouluttajaa.

Koulutusalustan käyttö tehdään helpoksi

ja käytön tuki alustan käyttöön on

saatavilla helposti.

Koulutusalusta jaetaan viiteen osaan.

1. Puun ominaisuudet lujuuden kannalta

– omatoiminen luku- ja harjoitusosio;

lujuuslajittelun tarkoitus.

2. Lujuuslajitteluohjeisto (ominaisuuksien

raja-arvot lujuusluokille

SFS 5878 standardin mukaan) –

osio sisältää ohjeistuksen ja harjoituksia)

3. Teoriakysymysten harjoitteluosio

noin 50 kysymystä. (testikoe)

4. Käytännön harjoitteluun sahatavarakappaleiden

animaatio, valokuva

ja AR/VR-tekniikkaan perustuva

harjoitteluosio. Harjoitteluosiossa

voidaan kappaletta kääntää ja tarkastella

vikoja sekä tehdä lajittelupäätös.

Harjoitteluosioon tulee vähintään

150 kappaleen harjoittelupankki,

jossa on huomioitu kaikki

lujuutta alentavat vikaisuudet sekä

niiden yhdistelmät.

5. Teoria- ja käytännön koe

13


Teorian ja käytännön harjoittelun yhdistäminen

yhdeksi nettipohjaiseksi opetuspaketiksi

antaa yrityksille ja henkilöstölle

mahdollisuuden itsenäiseen ja kustannustehokkaaseen

työskentelyyn.

Käytännön harjoittelu ja

osaamisen näyttö

Ulkoisella tarkastajalla tai hyväksytyllä

kouluttajalla on oikeus saada selvitys

digikoulutuksessa käytetystä materiaalista

ja varmistus siitä, että näytönantajalla

on ollut käytössään tarvittava

ja riittävä materiaali. Omatoimisesta ja

valvotusta käytännön harjoittelusta annetaan

myös ohjeet niin, että oppilas

on ymmärtänyt lajitteluohjeet ja osaa

soveltaa niitä käytännössä.

Todistus lajitteluoikeudesta

Digikurssin ja lajittelunäytön suorittanut

oppilas saa todistuksen, jolla voidaan

osoittaa, että työntekijä ymmärtää

puun ominaisuudet lujuuden kannalta

sekä lujuuslajittelun periaatteen.

Todistus annetaan viideksi vuodeksi ja

se voidaan uusia näytöllä edelleen.

Hankkeen pilotointiin 5 yritystä

mukaan

Hankkeen tulokset tulevat yritysten ja

hankkeessa mukana olevien hankekumppaneiden

käyttöön heti testauksen jälkeen.

Testaukseen valitaan viisi yritystä.

Testauksen perusteella laaditaan soveltamis-

ja toimintaohjeisto, josta tiedotetaan

alan toimijoita ja yrityksiä laajasti.

Yritysten käytössä digitaalinen lujuuslajittelukoulutusalusta

on viimeistään 2023

aikana. Hankkeelle muodostetaan hankkeen

käynnistyessä ohjausryhmä, jossa

toimiala on laajasti edustettuna. Testaukseen

valitut yritykset tulevat saamaan ilmaisen

lisenssioikeuden koulutusalustan

käyttöön määräajaksi. Testiyritykseksi voi

ilmoittautua allekirjoittaneille.

Jouni Silvast

Projektipäällikkö

puh. 050-3001786

jouni.silvast@metsakeskus.fi

Timo Ripatti

Suomen Sahayrittäjät ry

Puheenjohtaja

puh. 040-821 82 38

timo.ripatti@sahayrittajat.fi

14

dimex.fi

| +358 40 300 4520 | dimex@dimex.fi | Kokoojatie 9, 79100 Leppävirta


LujaDigi -hanke ja Sedu aikuiskoulutus järjestävät Ähtärissa

INSTA-142-visuaalisen lujuuslajittelun kurssi

VKO 37 / 13.-17.9.2021 Ähtäri /

Tuomarniemi Sedu

Kurssi toteutetaan joko 4- tai 5-päiväisenä

riippuen osallistujamäärästä.

Ilmoittautumiset Jouni Silvast 050-3001786

tai jouni.silvast@metsakeskus.fi. Otetaan

myös uusintoja vastaan.

Kurssin hinta 100 €/pv. Sisältää

kurssimateriaalin, koulutuksen sekä

todistuksen lujuuslajitteluoikeudesta 5-

vuodeksi.

Tuomarniemellä on mahdollisuus yöpymiseen ja

ruokailuun.

Lisätietoa majoituksesta

Tuomarniementie 55, 63700 Ähtäri

p.040-8304141

asuntola.tuomarniemi@sedu.fi

Sahatavaran INSTA- 142 Lujuuslajittelukurssi

Ähtäri 13.-17.9.2021

1. päivä

09:00 - 09:30 Kurssin avaus ja esittely

09:30 – 10:00 Puun ominaisuudet lajittelun kannalta

10:00 – 10:45 INSTA 142 lajittelusäännöt

- yleistä

- oksat ja niiden mittaaminen

10:45 – 11:30 Lounas

11:30 – 12.30 INSTA 142 lajittelusäännöt:

- oksat ja niiden mittaaminen

12:30 – 14:15 Lajitteluharjoitus:

2. päivä

08:00 – 10:00 INSTA 142 lajittelusäännöt

muut lujuutta vähentävät ominaisuudet ja niiden

mittaaminen

10:00 – 10:45 Lajitteluharjoitus

10:45 – 11:30 Lounas

11:30 – 13:30 INSTA 142 lajittelusäännöt:

- ominaisuuksien raja-arvot

13:30 – 15:15 Lajitteluharjoitus

3. päivä

08:00 – 10:00 Ryhmätyö ja palaute:

-ominaisuudet ja lajittelusäännöt

10:00 – 10:45 Lajitteluharjoitus

10:45 – 11:30 Lounas

11:30 – 15:30 Lajitteluharjoitus

15:30 – 16:15 Sisäinen laadunvalvonta

4. päivä

08:00 – 09:00 Lajitteluharjoitus

09:00 – 10:45 Taivutuskokeita

10:45 – 11:30 Lounas

11:30 – 12:30 Koneellinen lujuuslajittelu

12:30 – 16:15 Lajitteluharjoitus

5. päivä

08:00 – 11:00 Kirjallinen koe

11:00 – 11:45 Lounas

11:45 – 14:15 Käytännön koe ja palaute ja todistusten jako

15


Kaupallinen yhteistyö/mainos

Kuluttajapuolella verkkokauppoja on nähty jo pitkään, mutta teollisuuden varaosapuolella

ne ovat olleet melko harvinaisia. Vuonna 2019 Kallion Konepajan perinteikäs

sahavalmistus siirtyi uudelle omistajalle Laitilaan. Ensimmäisessä vaiheessa halusimme

turvata KARA-sahojen varaosahuollon. Onhan kyseessä maailman eniten valmistettu ja

myyty pyörösahamerkki yksiteräisten sahojen osalta. Suomessa usean vuosikymmenen

ajan ovat KARA-pyörösahat olleet markkinajohtajan paikalla.

Verkkokauppa sahan varaosille

Varaosien suuri kysyntä yllätti meidät ja sai meidät miettimään,

miten saisimme tehtyä asiakkaalle mahdollisimman

vaivattoman tavan löytää oikea varaosa. Sahamalleja

on historian aikana ollut paljon. Kenttäsirkkelin ovat

sen verran kestäviä koneita, että monet 40-vuotiaatkin

koneet ovat yhä päivittäisessä käytössä.

Tavoitteena maailman helpoin verkkokauppa

mässä oikeita kategorioita ja osien oikeaa nimeämistä.

Aluksi jännitti - uskaltavatko asiakkaat käyttää uutta

alustaa varaosien ostamiseen? Nyt on jo sata tilausta

täynnä ja perinteiseen puhelimella tehtävään varaosakauppaan

verrattuna osat ovat aina oikeita. Kun tuotteesta

on kuva, mitat ja paino niin se helpottaa oikean

varaosan löytämistä ja ennen kaikkea osan nopeaa toimittamista

asiakkaalle.

Tilaaminen ei vaadi luottokorttia tai rekisteröitymistä. Valitset

vain sahamallin (esim. Kara Master) ja kategorian

(esim. teräakseli), jonka alta löydät kaikki Kara Masterin

teräakseliin löytyvät varaosat kuvineen. Sieltä asiakkaan

on helppo löytää oikea osa. Kun oikea osa on löytynyt,

se lisätään ostoskoriin. Sen jälkeen vaan täytetään osoitetiedot

ja osa lähtee asiakkaalle. Paperilasku tulee osan

mukana samassa paketissa.

Verkkokaupan suosio yllätti positiivisesti

Verkkokaupan rakentamisessa oli melko suuri työ. Vietimme

monta päivää Jukka Virtasen keittiössä mietti-

16


JÄSENINFO

Suomen Sahayrittäjät ry

tarjoaa mahdollisuuden

mennä VR-tekniikalla

toteutettuun Lähipuu®

virtuaalimetsään.

https://www.sahayrittajat.fi/lahipuu-virtuaalimetsa/

Matka Lähipuu® virtuaalimetsässä kestää

noin viisi minuuttia, jonka aikana

katselija voi 3D-lasien ja kuulokkeiden

avulla tutustua ympärillä olevaan metsään

ja sen eläinkuntaan. Rauhoittavan

metsäretken voit tehdä myös tietokoneen

kautta, ilman VR-laseja. Muista

laittaa äänet päälle…

Kuopiolainen virtuaalituotantoon erikoistunut

yhtiö, Taustamarkkinat BG-

MT Oy, toteutti Suomen Sahayrittäjät

ry:lle elämyksellisen kokonaisuuden,

jonka avulla katselija pääsee kokemaan

ja aistimaan lähes täydellisen luontokokemuksen

lukuun ottamatta metsän

omaa tuoksumaailmaa.

UROKET OY

Virtuaalimetsän lumoissa europarlamentaarikko

Elsi Katainen.

17


Sahayrittäjien opintomatka

Italiaan 24.-28.10.2021

24.10. Sunnuntai

Kokoontuminen Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Turvatarkastuksen

jälkeen siirtyminen lennon lähtöportille.

Finnairin vuoro AY11751 lähtee kello 7.50 kohti Milanoa,

minne saapuminen kello 9.55 paikallista aikaa.

Lentoaseman tuloaulassa ryhmää vastassa suomenkielinen

paikallisopas. Siirtyminen bussille ja ajo Italian suurimman

järven Gardan pohjoiskärkeen, Riva del Gardaan. Matkalla

pysähdytään

ihastuttavalla Franciacortan kuohuviinialueella. Lounas ja

tutustuminen yksityisessä perheomistuksessa

olevaan viinitilaan. Lounaan jälkeen ajo Riva Del Gardaan,

minne majoittuminen.

Loppupäivä omatoimista tutustumista alueeseen.

25.10. Maanantai

Aamiainen hotellissa. Lähtö bussilla tutustumaan Rivan

pohjoispuolelle, vuoristokylissä sijaitseviin yksityisiin sahoihin.

Sahatoiminta Italiassa ja Trentinon maakunnan alueella on

pitkälti pienten yksityisten

perheyritysten hoidossa. Vierailu kahdessa sahayrityksessä,

missä tutustumme yritysten toimintaan.

Vierailun jälkeen lounas. Lounaan jälkeen vierailu mielenkiintoisella

Marzadron grappatislaamolla, missä tutustutaan grapan

valmistuksen salaisuuksiin. Opastetun kierroksen jälkeen

nautitaan grappamaistiaiset ennen kuin matka jatkuu hotellille.

Loppupäivä vapaa.

26.10. Tiistai

Aikainen aamiainen hotellissa. Kello 7.30 lähtö hotellista

kohti Paneveggion luonnonsuojelualuetta, jota kutsutaan myös

veden, kallioiden ja metsien maailmaksi https://www.parcopan.

org/ Tapaaminen Trenton itsenäisen provinssin, metsienhoidosta

vastaavan Corpo Forestalen edustajan kanssa luonnonpuiston

sisäänkäynnillä. Tutustuminen Paneveggion Centro

ILMOITTAUTUMISET:

Forssan Matkatoimistoon 29.6.2021 mennessä

sähköpostitse fm.myynti@fmt.fi

tai puhelimitse 020 7757 700

Ilmoittautumisessa mainittavat tiedot:

• viestin otsikko: Sahayrittäjien opintomatka

• nimi (kuten passissa)

• syntymäaika

• osoite

• sähköposti

• puhelinnumero

• ammatti (vierailuja varten)

Saat laskun, josta ennakkomaksu erääntyy viikon

kuluessa ilmoittautumisesta.

Visitatoriin puistokeskuksen

esittely, missä kuullaan niin

puiston kuin Italian metsäalan

esittely. Tutustuminen myös

Resonance woodin puunjalostus

tuotantoon, joka erikoistunut

musiikki-instrumentteihin.

Kävelyretki puistossa sääolosuhteiden salliessa, alue on osittain

istutettua. Kierroksen aikana nähdään konkreettisesti metsää

ja miten sitä hoidetaan. Noin puolen tunnin kävely päättyy

näköalapaikalle, missä hetki aikaa ihailla upeita jylhiä vuorimaisemia.

Kävelyretken jälkeen nautitaan lounas luonnonpuistossa

sijaitsevassa vuoristoravintolassa. Lounaan jälkeen paluu

takaisin Gardajärvelle ja hotelliin. Loppupäivä vapaa.

Italiassa suuret metsä- ja luontoalueet ovat suojeltuja luonnonpuistoja,

jotka kuuluvat valtiolle, provinssille tai maakunnalle, riippuen

missäpäin Italiaa ollaan. Corpo Forestale eli metsänhoitajat

kuuluvat Italian virallisiin poliisivoimiin. Corpo Forestalen tehtävänä

on erilaisista metsä- ja luontoalueista huolehtiminen, metsien

hoito ja metsien käyttö, puiden hakkuu, osittain myös puutavaran

seuraaminen metsästä eteenpäin tehtaille, metsien ja luontoalueiden

turvallisuudesta vastaaminen, alueiden järkevä suunnittelu.

27.10 Keskiviikko

Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen lähdetään oppaan

kanssa, kävellen, järvenrantatietä pitkin Rivan keskustaan. Matkaa

noin 1,8 km. Keskustassa näemme Venetsialaisten rakentamat

palatsit, Rocca - linnoituksen ja pääaukion. Opas kertoo

ostosmahdollisuuksista ja näyttää parhaimmat ostoskadut.

Hetki vapaata ostosaikaa.

Noin kello 11.00 noustaan bussiin ja lähdetään Rivasta

sisämaahan, vehreälle Sarchen viljelysalueelle. Matkan varrella

näemme kiiwipensaita ja omenapuita, joiden tuotanto on tälle

alueelle tyypillistä.

Tutustuminen yksityiseen viinitilan toimintaan ja maistiaiset,

paikallisten herkkujen kera.

Vierailun jälkeen paluu Rivaan, missä vapaa-aikaa ennen

yhteistä matkan päätösillallista, joka nautitaan lyhyen kävelymatkan

päässä hotellista.

28.10. Torstai

Aamiainen hotellissa ja huoneiden luovutus. Jätämme hyvästit

Gardajärvelle ja suuntaamme kohti Milanoa, minne ajomatka

kestää n. 3 tuntia. Perillä Milanossa matkalaukut jätettään

bussiin ja lähdetään kävellen noin tunnin kestävälle Milanon

opastetulle kaupunkikierrokselle. Kierroksen aikana kuullaan

Milanosta ja sen historiasta, nykypäivää unohtamatta.

Tutuksi tulevat myös Tuomiokirkko, La Scala-aukio, maailman

kuuluisin oopperatalo, Milanon keskiaikainen keskusta sekä

yksi Pohjois-Italian suurimmista linnoituksista, massiivinen

Castello Sforzescon. Kävelykierroksen päätteeksi nautitaan

lounas.

Lounaan jälkeen ajo Milanon lentoasemalle, mistä Finnairin

vuoroAY1756 lähtee kello 19.00 kohti Helsinkiä, minne saapuminen

kello 22.55.

18


Lennot Finnair

24.10. AY1751 Helsinki klo 07:50 – Milano klo 09:55

28.10. AY1756 Milano klo 19:00 – Helsinki klo 22:55

ajat ovat paikallisaikoja ja annettu sitoumuksetta

Majoitus 24-28.10.

Ambassodor Suite Hotel (3*) Via Longa, 16 – 38066 Riva Del

Garda.

Rauhallisella sivukadulla lähellä San Nicolon satamaa sijaitseva

hotelli, jossa 92 erikokoisia huoneistoa ja huoneita. Keskustaan

n.1,8km. Hotellissa valoisa vastaanotto, oleskelutilat ja

baari. www.ambassadorsuite.it

Matkan hinta /henkilö

Suomen Sahayrittäjät ry:n jäsenille 890€

- kannatusjäsenille 940 €

Muille 990,00 €

Matkan hintaan sisältyy

• Finnairin reittilennot Helsinki-Milano-Helsinki turistiluokassa

ohjelmassa mainitut bussikuljetukset

• bussin pakolliset verot, moottoritiemaksut, ajoluvat

• suomalaisen paikallisoppaan palvelut alkaen/päättyen

Malpensan lentoasemalle.

• 24.10. Lounas viinitilalla

• 25.10. Vierailut ja lounas, Corpo Forestalen edustaja

ryhmän kanssa koko päivän

• 25.10. Grappatislaamon vierailu ja maistiaiset

• 26.10. Vierailu Paneveggion luonnonpuistossa, lounas

vuoristotyyppisessä ravintolassa

• 27.10. Rivan kaupunkikierros, viinitilavierailu maistiaisten

kera

• 27.10. Matkan päätösillallinen

• 28.10. Milanon kävelykierros ja lounas

Matkan hintaan ei sisälly

• yhden hengen huone, lisämaksu 190,00 €.

• koronatestit

• muut kuin ohjelmassa mainitut kohteet ja vierailut

muut kuin ohjelmassa mainitut ateriat ja ruokajuomat

• Matkavakuutus (suosittelemme tarkastamaan omasta

vakuutusyhtiöstä matkavakuutuksen voimassaolon jo

• matkan varausvaiheessa.).

• kotimaan liityntälennot (mikäli tarvitset liityntälennon,

mainitsehan siitä matkan varausvaiheessa).

Hyvä tietää

• Matkavarausta varten tarvitsemme matkustajan nimi,

syntymäaika, puhelinnumero, sähköpostiosoitteen

• sekä laskutusosoitteen. Pyydämme myös ilmoittamaan

sen yhteystiedon, josta tavoittaa ennen matkaa ja

matkan aikana. Mikäli tarvitsette eritysruokavaliota,

ilmoittakaa siitä myös varausvaiheessa.

• Lentolipussa matkustajan nimi tulee olla siinä järjestyksessä

kuin se on passiin kirjoitettu.

• Lentoliput ja lopullinen matkaohjelma lähetetään sähköpostilla

noin viikkoa ennen matkan alkua.

• Koronapandemiasta johtuen seuraamme jatkuvasti

viranomaisten ohjeistuksia ja suosituksia Suomessa

ja maailmalla. Viranomaisten matkustusohjeistukset,

lentoyhtiöiden liikennemuutokset ja muutuva koronatilanne

voivat vaikuttaa matkaohjelmaan. Tällöin

ilmoitamme muutoksista.

• Finnair edellyttää kaikilta matkustajiltaan todistuksen

koronavirusrokotteesta, negatiivisesta koronatestituloksesta

tai sairastetusta mutta jo parantuneesta koronavirusinfektiosta.

• Suomen kansalainen tarvitsee matkustusasiakirjaksi

voimassaolevan passin tai virallisen sirullisen

• henkilökortin. Passi tulee olla voimassa koko Italian

matkan ajan. Kuvallista henkilökorttia voidaan käyttää

passin sijaan myös matkustusasiakirjana. Matkustajan

tulee itse varmistaa henkilökortin / passin voimassaolo,

kunto.

• Kuluttajaviraston Forssan Matkatoimisto Oy:lle myöntämä

vakuusnumero on 3020/00MjMV, mikä antaa

oikeuden järjestää ja välittää matkoja.

Matkan maksu- ja peruutusehdot

• Varausmaksu 250 €/hlö erääntyy viikon kuluessa matkan

varauspäivästä.

• Loppumaksu erääntyy 9.9.2021. Laskuun lisätään toimistomaksu

9,00 €/lasku. Mikäli lähtöön on varauspäivänä

alle 40 vrk, laskutetaan matkan hinta kerralla.

• Mikäli matkustaja peruuttaa matkansa

• viimeistään 60 vrk ennen matkan alkua, pidätetään

toimistokulu 150 €/hlö

• 59-36 vrk ennen matkan alkua, pidätetään varausmaksu

• 35-15 vrk ennen matkan alkua, pidätetään 50% matkan

hinnasta

• 14 vrk tai vähemmän ennen matkan alkua, pidätetään

95 % matkan hinnasta

• pidätämme oikeuden muutoksiin

19


Kara varaosat helposti

myös verkkokaupasta

Kiitos!

Kymmenet teistä ovat jo käyttäneet verkkokauppaamme.

Viime lehdessä lupasimme 10% alennuksen sadalle ensimmäiselle tilaajalle.

Bonuskoodeja on vielä kolmekymmentä jäljellä. Tilaa siis nyt alkuperäinen

varaosa suoraan valmistajalta ja säästä 10%.

Bonuskoodi: sahuri

Mikko 0400 821 014

Mikael 044 340 8170

Taina 0400 975 999

www.kara.fi

www.slidetec.fi

More magazines by this user
Similar magazines