12.08.2021 Views

Espoolehti 3/2021

Espoon kaupungin lehti asukkaille

Espoon kaupungin lehti asukkaille

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

ESPOO ESBO

Espoo-päivänä pihat

ja puistot täyttyvät

piknikvilteistä ja

kirpputorikojuista.

kaupungin lehti espoolaisille 3 2021

Read this

in english:

Yumpu.com/

Espoolehti

&

Koe

kierrätä

Digipalvelut

syntyvät yhdessä

Finnoon ensimmäiset

asukkaat

Yrittäminen on

yhdessä tekemistä


pääkirjoitus

Pääkirjoitus

ottaa kantaa

kaupungin

ajankohtaisiin

aiheisiin.

Uuden valtuustokauden

äärellä

Uuden valtuustokauden käynnistyminen on monella tapaa uuden

alkua. Kesällä kuntavaaleissa valitut luottamushenkilöt pääsevät

valmistelemaan ja päivittämään kaupungin strategiaa eli Espootarinaa.

Kesällä varmistui myös sote-uudistuksen toteutuminen,

joten Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen valmistelu

pyörähtää nyt uuteen vaiheeseen.

Koululaiset ja opiskelijat aloittavat lukuvuoden, moni innostuu

harrastamaan uutta, valoisan kesän jälkeen tuntuu, että jaksamme

taas. Samaan aikaan tietysti toivomme, että korona hellittäisi

jo otettaan. Edelleen on syytä olla tarkkaavainen, pestä käsiä

ja toimia vastuullisesti. Tartunnat ovat huolestuttavasti kasvussa.

Kiirehdimme rokotuksia sekä oppilaille että opettajille.

Uudistusten pyörteissä meidän on tärkeää muistaa, että kaikkea

tätä tehdään asukkaita varten – siksi, että voimme varmistaa, että

espoolaisilla on jatkossakin laadukkaat peruspalvelut käytettävissään.

Tämä onnistuu parhaiten, jos saamme asukkaat mukaan tekemiseen.

Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan sote-palvelujen kehittämiseen

voit vaikuttaa osallistumalla Unelmien sote-palvelut -yhteisöön.

Espoon suurinta vuosittaista kaupunkitapahtumaa Espoopäivää

vietetään 28.8.2021 ja kaupunki täyttyy silloin maksuttomista

tapahtumista. Tämän vuoden teemana on kiertotalous, joten

tiedossa on runsaasti kestävään tulevaisuuteen liittyvää ohjelmaa.

Tervetuloa mukaan, koronaturvallisesti!

Jukka Mäkelä, kaupunginjohtaja

Inför en ny

fullmäktigeperiod

Starten av en ny fullmäktigeperiod innebär början på någonting

nytt på många olika sätt. Nu får de förtroendevalda som valdes i

kommunalvalet i somras ta itu med att bereda och uppdatera stadens

strategi, dvs. berättelsen om Esbo. I somras bekräftades

det också att social- och hälsovårdsreformen kommer att

genomföras. Det betyder att beredningen av social- och hälsotjänsterna

i Västra Nyland nu kommer i ett nytt skede.

Skolelever och studerande inleder läsåret, många börjar

med nya fritidsaktiviteter, och efter den soldränkta sommaren

känner vi att vi åter har krafter att fortsätta arbetet.

Samtidigt hoppas vi naturligtvis att coronaviruset

äntligen lättar på greppet. Vi har fortfarande all anledning

att vara uppmärksamma, tvätta händerna och

handla på ett ansvarsfullt sätt. Infektionerna ökar på ett

oroväckande sätt. Därför påskyndar vi vaccinationerna

för både elever och lärare.

Bland alla reformer är det viktigt att hålla i minnet att allt

detta görs för invånarna – för att vi ska kunna säkerställa att

Esboborna har tillgång till högklassiga bastjänster även i fortsättningen.

Det lyckas bäst om vi kan få invånarna att komma

med i arbetet. Du kan påverka till exempel utvecklandet av

social- och hälsovårdstjänsterna i Västra Nyland genom att delta

i gemenskapen Drömmarnas social- och hälsovård.

Esbos största årliga stadsevenemang, Esbodagen, firas den 28

augusti 2021. Då fylls staden av avgiftsfria evenemang. Årets tema är

cirkulär ekonomi, och vi kan se fram emot ett späckat program som

handlar om en hållbar framtid. Välkommen med, coronatryggt!

Jukka Mäkelä, stadsdirektör

8

Sisältö

14

3 Kalenteri ja poiminnat

Palveluseteli käyttöön

varhaiskasvatuksessa.

8 Teema

Digikaupunki syntyy käyttäjien ja

toteuttajien yhteistyöllä.

14 Palveluksessa

Neuvolassa tehdään arvokasta

kotouttamistyötä.

15 Menot

Syksy täynnä tapahtumia.

20 Ajassa

Espoo-päivän teemana

on kierrätys.

23 Kohtaaminen

Ekologisuus esillä myös

nuorten toiminnassa.

24 Helmi

Puutarha ja paviljonki Espoonlahden

kohtaamispaikkana.

26 Espoolainen

Finnoon ensimmäiset asukkaat

muuttavat pian.

28 Vi i Esbo

Bymarknadstämning.

30 Me

Oppivelvollisuus jatkuu

18 ikävuoteen asti.

31 Mun Espoo

Yrittäjlle Espoo on ykköspaikka.


28.8.

Espoo-päivä.

Lue lisää sivulta 20 ja

tutustu juhlapäivän

ohjelmaan osoitteessa

espoopaiva.fi.

31.8.

Taideapurahojen

ja projektiavustusten

hakukausi päättyy.

1.–15.9.

Korkeakoulujen

syksyn yhteishaku.

kalenteri 9–11/2021

15.9.

Veneiden talvitelakointikausi

alkaa. Muista, että

venepaikkaan ei

automaattisesti sisälly

talvi- tai säilytyspaikkaa.

18.–19.9.

Espoon

rantamaraton.

Poimi kalenterista

syksyn tärkeimmät

tapahtumat ja

ajankohtaiset

päivämäärät.

30.9.

Ammattitaiteilijan

työskentelyapurahan

sekä kulttuuri- ja

kotiseutuyhdistysten

vuosiavustusten haku

päättyy.

18.–22.10.

Koulujen

syyslomaviikko

22.10.

Espoolaisten

urheiluseurojen

koulutusavustusten,

suunnistuskarttaavustusten

ja

urheilijastipendien

haku päättyy.

27.11.

Seuraava Espoo-lehti

ilmestyy.

ESPOON ASUKASLEHTI

Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin koteihin Lukijapalaute ja juttuvinkit espoolehti@omnipress.fi

Julkaisija Espoon kaupunki / Esbo stad, PL 12 / PB 12, 02070 Espoon kaupunki / Esbo stad,

(09) 81 621, espoo.fi, etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätoimittaja viestintäjohtaja Johanna Pajakoski

Toimitus Omnipress Oy, espoolehti@omnipress.fi Toimituspäällikkö Tiina Parikka

Ulkoasu Oona Kavasto/Hank Painopaikka Punamusta Jakelu SSM Jakelupalaute

jakelupalaute@omnipress.fi Kannen kuva Teemu Kavasto ISSN 1798-8438


Poiminnat

Kirjastokäyntien määrä laski koronan myötä viime vuonna

39 % edelliseen vuoteen verrattuna. Fyysisten aineistojen

lainaus väheni 25 % ja e-aineistojen lainaus kasvoi 25 %.

Palveluseteli käyttöön varhaiskasvatuksessa


Palveluseteli on

ollut käytössä

elokuun alusta

alkaen.

ESPOON kaupunki osallistuu

yksityisen varhaiskasvatuksen

kustannuksiin myöntämällä

perheelle lapsikohtaisen

palvelusetelin lapsen

varhaiskasvatusta varten.

Palveluseteli on ollut

käytössä 1.8.2021 alkaen

espoolaisille lapsiperheille.

Palveluseteli maksetaan

varhaiskasvatukseen

oikeutetusta lapsesta. Sitä

käytettäessä lapsesta ei

voi samanaikaisesti saada

yksityisen tai kotihoidon

tukea eikä hän voi olla

kunnallisessa varhaiskasvatuksessa.

Palveluseteliä voi

hakea niihin päiväkoteihin,

jotka Espoon kaupunki on

hyväksynyt palvelusetelituottajiksi.

Perheille palvelusetelillä

tuotettu varhaiskasvatus voi

olla enintään 50 euroa kuukaudessa

kalliimpaa kuin

kunnallinen varhaiskasvatus.

Varhaiskasvatuksen

palveluseteli on tulosidonnainen

kuten kunnallisen

varhaiskasvatuksen asiakasmaksu.

Palveluseteliä haetaan

samoin kuin kunnallista

varhaiskasvatusta täyttämällä

hakemus Espoon

sähköisessä palvelussa

espoonvarhaiskasvatus.fi

vähintään neljä kuukautta

ennen varhaiskasvatustarpeen

alkamista.

Espoo

somessa

Facebook

Espoo – Esbo

Päivityksiä eri puolilta

kaupunkia ja kaupungin eri

toimijoiden kuulumisia.

Twitter

@EspooEsbo

Elää ajassa, päivittyy

nopeasti. Tiedotusta,

vastauksia ja keskustelua.

Palvelukokeilu helpottaa Tapiolassa suunnistamista

Lehtikuva

ESPOON kaupunki on

toteuttanut yhteistyössä

Citynomadin kanssa palvelun,

joka opastaa matkustajia

Tapiolan metroasemalta

liityntäliikenteen eri laitureille,

kulttuurikeskukseen,

uimahalliin, Omniaan ja

Espoon kaupunginteatteriin.

– Way Finder antaa

Tapiolan alueen vierailijoille

aikataulun ja arvion matkaan

käytettävästä ajasta

sekä tarkan arvion lähialueen

matkan pituudesta,

olipa se vaikka 100 metriä

tai 1,5 kilometriä. Samalla

vierailija kokee turvallisuutta,

kun jokainen käännös

ja kerroksen vaihto on

merkitty karttaan, kertoo

Citynomadi Oy:n perustaja

ja toimitusjohtaja Merja

Taipaleenmäki.

Metroaseman Way Finder

palvelu on toiminnassa

lokakuun loppuun saakka.

Mikäli palvelu todetaan

hyödylliseksi ja sen käytöstä

saadaan hyviä kokemuksia,

sitä on mahdollista

jatkaa ja kehittää edelleen.

Palvelulla pyritään vähentämään

tarvetta lyhyiden

matkojen ajamiseen autolla.

Kestävän liikkumisen

kokeilut edistävät Espoon

tavoitetta olla hiilineutraali

vuonna 2030. Maksuton

Way Finder palvelu

toimii Citynomadin verkkosivuilla

osoitteessa

citynomadi.com/tapiola.

Instagram

@espooesbo

Hienoja hetkiä,

tapahtumia ja maisemia

espoolaisin silmin.

#espoohetki

4 Espoon kaupungin lehti asukkaille


KÄY

KATSOMASSA!

Palstalla tutustutaan

mielenkiintoisiin

kohteisiin, joihin kaikilla

espoolaisilla on

vapaa pääsy.

Hanikan

siirtolohkare

HANIKAN luontopolun

varrella sijaitsee noin viisi

metriä korkea rapakivigraniittilohkare.

Yli 200 000

kiloa painava lohkare on

yksi Espoon suurimmista.

Kivi sijaitsee muutaman

kymmenen metrin päässä

Suvisaarentien ja Soukanniementien

risteyksestä.

Läheltä löytyy myös kymmenien

metrien pituinen

muinaisranta.

Viisi

metriä!

Hanikan siirtolohkare on rauhoitettu luonnonmuistomerkkinä vuonna 1986.

KYSYTTYÄ

Palstalla vastataan

kaupungille

tuleviin yleisimpiin

kysymyksiin.

?

Miksi Espoossa on aloitettu

maksullinen pysäköinti?

Maksullisuus on keino ohjata liikkumista

ja liikennettä kohti asetettuja

ilmastotavoitteita. Lisäksi

maksullisen kadunvarsipysäköinnin

tavoitteena on ohjata asukkaat

pysäköimään kadunvarsien sijaan

taloyhtiöiden pysäköintialueille ja

-laitoksiin. Samalla vieraat, asioijat,

kotihoitajat ja jakeluliikenne

löytävät helpommin paikan kadunvarresta,

mikä parantaa liikenneturvallisuutta

ja tehostaa pysäköintipaikkojen

käyttöä.

?

Miksi kadun varren heinää

ei ole leikattu?

Kaupunki hoitaa viheralueita kunnossapitoluokan

mukaisesti. Tähän

kuuluu leveiden katuviheralueiden

kunnossapidosta vastaaminen.

Kapeiden tontteihin liittyvien viherkaistojen

kunnossapito kuuluu

kyseisellä kohdalla olevalle tontille.

?

Espoossa on liian vähän roskiksia?

Onko niitä tulossa lisää

ja voisiko niiden tyhjentämisvälejä

tiivistää?

Espoossa on tällä hetkellä noin

3 000 roskista, ja niitä lisätään

vuosittain mahdollisuuksien

mukaan. Tietyn rajan jälkeen

roskien poiston kustannuksia ei

kuitenkaan ole enää mahdollista

lisätä. Laajassa kaupungissamme

roskiksia asennetaan lisäksi vain

paikkoihin, joihin pääsee talvellakin

ajamaan autolla viereen huollon

mahdollistamiseksi. Olemme ihan

kaikki vastuussa siististä kaupungista

– pidetään siitä siis myös

yhdessä huolta.

Espoon kaupungin lehti asukkaille 5


Poiminnat

Viime vuonna Espooseen valmistui

4 081 asuntoa. Tänä vuonna arvioidaan

valmistuvan 4 100 asuntoa ja

saman verran ensi vuonna.

Vuosina 2020–2030 Espooseen

arvioidaan valmistuvan yhteensä

noin 46 200 uutta asuntoa.

Lintutorni Suvisaaristoon

Keilaniemen väliaikainen

jalankulkusilta avattu

ESPOON kaupunki rakennuttaa

lintutornin Ramsö-Bergön

luonnonsuojelualueelle. Tuleva

lintutorni on puurakenteinen

ja noin 16 metriä korkea.

Rakennuspaikka on kallioinen

metsäalue, johon lintutorni

ankkuroidaan.

Rakennuspaikalle rakennetaan

reitti työn mahdollistamiseksi.

Rakennusalueen

ympäristö pyritään kuitenkin

pitämään mahdollisimman

koskemattomana.

Lintutornin perustusten

teko alkoi kesä-heinäkuussa

ja varsinainen rakentaminen

alkaa syyskuussa.

VÄLIAIKAINEN jalankulkusilta parantaa jalankulkuyhteyttä

Keilaniemenpuistosta Kehä I:n tunnelin päältä metroaseman

viereen. Katetun ja korkeatasoisen

sillan on tarkoitus

olla käytössä 5-10 vuoden ajan.

Silta ylittää metroaseman ja


Ajettavaa

polkupyöräyhteyttä

ei ole.

Keilaniemen tunnelin välisen

keskeneräisen tonttialueen.

Kulku sillalle tapahtuu portaiden

tai hissin kautta. Ajettavaa

polkupyöräyhteyttä ei ole,

mutta polkupyöräyhteytenä

säilyy Keilaniemenpuiston eteläpäässä oleva reitti.

Suunnitelmissa on myös puiston pohjoispäästä alas

Keilaniementielle kulkeva jalankulku- ja pyörätie, joka

voidaan toteuttaa sinne rakentuvan toimistorakennuksen

valmistuttua.

Lehtikuva

Ensimmäinen koronarokoteannos

ilman ajanvarausta

ISON Omenan rokotuspisteelle voi tulla ottamaan

ensimmäisen koronarokoteannoksen ilman ajanvarausta

arkisin kello 9.30–11.30 ja 12.15–14.00. Rokotteen

voivat saada kaikki 12 vuotta täyttäneet ja tätä

vanhemmat espoolaiset.

Huomaathan, että ilman ajanvarausta saa vain

ensimmäisen rokoteannoksen, ei tehosteannosta

Annettavien rokotteiden määrät vaihtelevat päivittäin.

Otathan mukaasi Kela-kortin tai henkilöllisyystodistuksen.

Rokotuspiste sijaitsee kauppakeskuksen toisessa

kerroksessa, Iso Omenan palvelutorin alakerrassa.

12–15 -vuotiaiden rokotukset aloitettiin 16.8. kouluissa.

Koulussa tapahtuviin rokotuksiin ei tarvitse

varata aikaa, vaan ne hoidetaan luokka kerrallaan.

Asiakasta rokotetaan Lintuvaaran rokotuspisteessä Espoossa.

Koronatartuntojen määrä on jälleen kasvussa. Rokotteenoton

helpottamiseksi 1. rokotteen voi nyt hakea ilman ajanvarausta.

Retkivideot johdattavat luontokohteisiin

LUONTORETKIOPPAAT ovat tallentaneet

kahdesta Etelä-Espoossa sijaitsevasta

luontokohteesta lyhyet videot.

Keväinen Fiskarsinmäen retki vie

sinut arvokkaaseen lehtokohteeseen

Espoonlahden luonnonsuojelualueella.

Toukokuussa Fiskarsinmäki puhkeaa

kukkaan ja siellä voi ihastella valkovuokkojen

lisäksi muun muassa

keltavuokkoja, kiurunkannuksia ja

imiköitä.

Alkukesän retkellä Hanikan luontopolulle

pääset tutustumaan Suinonsalmen

tuntumassa sijaitsevaan monipuoliseen

luontopolkuun. Videolle

on poimittu noin viiden kilometrin

pituiselta reitiltä parhaat palat. Retkellä

käydään meren rannalla, kiivetään

lintutorniin ja korkeille kalliolille.

Videot löytyvät Espoon kaupungin

Youtube-kanavalta. Videoilla esitellään

alueiden kohokohtia ja niiden lajistoa,

erityisesti lintu- ja kasvilajistoa.

6 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Vuonna 2020 oli yksin eläviä

asunnottomia alle 450, kun

vuonna 2016 määrä oli lähes 650.

Espoossa visioitiin

kestävää tulevaisuutta

KESÄKUUSSA järjestettiin kolme tulevaisuustyöpajaa,

jossa asukkaat, luottamushenkilöt ja

kaupungin työntekijät pääsivät harjoittelemaan

tulevaisuusajattelua. Työpajoissa innostettiin

ajattelemaan tulevaisuutta uusista näkökulmista

ja haastettiin tunnistamaan keinoja muuttaa

huominen toivotunlaiseksi.

– Meillä jokaisella on oletuksia tulevaisuudesta,

jotka vaikuttavat siihen, millaisia valintoja

teemme työssämme

ja arjessamme. Työpajan

yhtenä tavoitteena oli

tunnistaa ja haastaa näitä


Työpajoissa

innostettiin

ajattelemaan

tulevaisuutta uusista

näkökulmista.

oletuksia, kertoo toteutuksesta

vastannut kehittämispäällikkö

Sanna Rönkkönen.

– Työpaja tarjosi hyvän

mahdollisuuden pysähtyä

ja pohtia kaupungin tulevaisuuden

suuntaa sekä

kyseenalaistaa omaa ajattelua

yhdessä muiden kanssa, kertoo ensimmäiseen

työpajaan osallistunut erityissuunnittelija

Annika Forstén kasvun ja oppimisen esikunnasta.

Työpajoissa kehitettiin kykyä kuvitella erilaisia

tulevaisuuksia ja luotiin tulevaisuuden visioita

Espoosta vuonna 2050. Visioissa korostuivat

teemoina hyvinvointi, luonnonläheisyys, elinvoima,

yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus, ekologisuus,

luonnon monimuotoisuus, vastuullisuus,

hiilineutraalius, kiireettömyys, merkityksellisyys,

tasa-arvo ja monikulttuurisuus.

Syksyllä valmistellaan Kestävä Espoo

-ohjelma, jolla edistetään kestävän kehityksen

tavoitteiden ja hiilineutraaliuden saavuttamista.

Uudet verkkosivut aukeavat

syyskuun alussa

Espoo.fi uudistuu 1. syyskuuta eli nykyinen

beta.espoo.fi alkaa toimimaan osoitteessa espoo.fi.

Olemme rakentaneet uuden sivuston asukkaiden

toiveet ja saavutetavuuden huomioiden. Nykypäivän

teknologia mahdollistaa aivan uuden tavan rakentaa

sivusto ja niinpä tässä uudessa sivustossa on haku

suuressa roolissa ja perinteistä navigaatiota ei ole

käytännössä ollenkaan. Olemme myös pyrkineet

mahdollistamaan niin kohderyhmä- kuin aluekohtaisen

viestinnän, jota asukkaat erityisesti ovat toivoneet,

projektia vetänyt Sarianna Visuri sanoo.

Sivustolla hyödynnetään myös jo olemassa olevaa

tietoa eli rajapintojen kautta espoo.fi:ssä näkyy

samaa tietoa toimipisteistä ja palveluista kuin suomi.

fi:ssä on näytetty jo vuosia. Lisäksi uusi tapahtumatietokanta

näyttää tiedot myös espoo.fi:ssä. Rajapinnan

kautta on helppo näyttää tapatumatietoja

muillakin sivustoilla, ja vaikka HS:n menopalstalla voi

törmätä täysin samaan infoon kuin espoo.fissä.

– Nykypäivän netin käyttö perustuu hakuun ja

suurin osa käyttää nettiä kännykällä, näitä asioita

olemme sivustoa tehdessämme pitäneet prioriteetteinä,

Visuri korostaa.

Nimien tarinoita

Espoon nimet kertovat tarinoita

Espoon historiasta ja

sen asukkaista. Kylät ja talot,

joita ei enää ole, auttavat yhä

liikkumaan Espoossa säilyneiden

nimiensä avulla, jotka

löytyvät kartalta ja opasteista.

Muistonimistä puolestaan

löytyvät niin kartanonomistajat

ja taiteilijat kuin paikallinen

väkikin: isännät, emännät

ja yhteisössä mieleen jääneet

asukkaat.

Nimien tarinoita on koottu

espoo.fi-sivustolle. Käy katsomassa,

mistä nimet sinun

kotikulmillasi ovat lähtöisin.

› bit.ly/NimienTarinoita

Espoon kaupungin lehti asukkaille 7


Personoidumpia palveluja. OmaEspoo

tulee tulevaisuudessa hyödyntämään myös

omadataa, eli tietoja, joita käyttäjä on itsestään

palveluun tallentanut. Jos alusta voi

annettujen tietojen perusteella tunnistaa

esimerkiksi henkilön toimintatapoja tai

harrastuksia, se osaa suositella juuri oikeita

tapahtumia ja palveluja.

Espoo on mukana Kaupunki Omadata operaattorina

-projektissa kartoittamassa niitä

kaupungin palveluja, joissa omadataa voiteema

Espoo haluaa

olla edelläkävijä

myös digitaalisissa

toiminnoissa.

Niiden

kehittämiseksi on

käynnistetty useita

erilaisia projekteja

ja kokeiluja.

Teksti Tiina Parikka

Kestävien

palvelujen

avain

Kasvavan kaupungin suurimpia haasteita on turvata

palvelujen saatavuus myös jatkossa. Digitalisaatio on

yksi keino – ja sen kehittämiseen tarvitaan kaikkia.

Mitä minä voin antaa kaupungille?

Digitaalisten palvelujen

kehittämisessä käyttäjien, eli

kaupungin palveluissa asukkaiden

rooli korostuu. Kyse ei ole

vain siitä, mitä ja millaisia palveluja halutaan,

vaan siitä, miten niitä voidaan tehdä yhdessä.

– Digitalisaatio ei ole vain keino tehostaa

toimintaa, vaan myös keino globaalien ongelmien

ratkaisemisessa. Se mahdollistaa aivan

uudenlaisen palvelulogiikan, jossa ihmiset

luovat palvelun yhdessä, palvelukehitysjohtaja

Päivi Sutinen sanoo.

Espoossa digitalisaatiota on edistetty lukuisin

eri hankkein.

Kaikki saman portaalin alla. OmaEspoo

on kehitteillä oleva alusta, johon tulevaisuudessa

keskitetään kaupungin kaikki palvelut,

kuten lääkärin ajanvaraus, päiväkotipaikan

hakemukset, tapahtumiin ilmoittautumiset ja

yhteydenotot asiakaspalveluun. Käytännössä

portaali avaa ovia eri palvelujen pariin.

– Ison Omenan ja Kalajärven palvelutorit,

joissa palvelut saa keskitetysti yhdestä paikasta,

ovat saaneet positiivisen vastaanoton.

Samaa ideaa halutaan soveltaa digitaaliseen

palveluun, projektipäällikkö Veera Vihula

kuvailee portaalia.

Kuluva vuosi OmaEspoo -projektissa on

varattu suunnitteluun. Jo tässä vaiheessa

käyttäjiä, eli Espoon asukkaita on kuultu

kyselyjen avulla. Seuraavaksi tullaan toteuttamaan

työpajoja, joissa mennään syvemmälle

erilaisten ryhmien tarpeisiin. Käyttöön

OmaEspoo on tarkoitus ottaa vuonna 2024.

– Kaikki palvelut eivät siirry OmaEspoon

alle kerralla, vaan palvelu laajenee vaiheittain.

Kun pääsemme testaamaan erilaisia mallinnuksia

alustasta, käyttäjät pääsevät testaamaan

malleja, kertomaan omia kokemuksiaan

ja toiveitaan, Vihula lupaa.

8 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Janne Ketola/Summit Media Oy

Lisää itsenäisyyttä ja vähemmän resursseja

Etäkotihoito käynnistyi kokeiluprojektina Espoossa jo

syksyllä 2017.

– Ensireaktio on yleensä aina torjuva, mutta kun

asiakas on tottunut palveluun, moni on kokenut oman

itsemääräämisoikeuden säilyvän paremmin, kun kukaan

ei fyysisesti tule omiin nurkkiin pyörimään, lähihoitaja

Tiina Kosonen kertoo.

Nykyisin etäkotihoidon piirissä on 180 asiakasta. Osa

on etäkotihoitoyksikön omia asiakkaita, mutta yksikkö

palvelee myös alueellisen kotihoidon asiakkaita.

– Juuri yhdistelmä, jossa asiakasta palvellaan etänä,

mutta myös tavataan fyysisesti säännöllisesti, on monen

kohdalla se paras ratkaisu. Ruudun takaa emme kuitenkaan

näe kodin kokonaistilannetta, Kosonen pohtii.

Kotihoito lainaa asiakkaalle palvelua varten tabletin.

Asiakkaan ainoaksi tehtäväksi jää painaa ruutua silloin,

kun hoitaja soittaa videopuhelun.

– Pystymme tällä tavoin kohtaamaan paljon enemmän

asiakkaita työpäivän aikana, kun aikaa ei kulu

siirtymiin, Kosonen kiittää.

Korona-aikana etäkotihoidon asiakkaiden määrä on

kasvanut räjähdysmäisesti. Tilanne kuitenkin tarkastetaan

säännöllisesti ja tarvittaessa voidaan palata fyysisiin

kotihoidon käynteihin.

– Kaikille etähoito ei sovi, mutta tämä on hyvä vaihtoehto.

Etäyhteydellä

voidaan

tarkistaa

yhdessä

tarkistaa

verenpaineet

tai vaikka

suorittaa

kuntoutusharjoituksia.

Espoon kaupungin lehti asukkaille 9


teema

Espoon nuorisotoimintaa

on jatkettu

mahdollisuuksien mukaan

koronarajoitusten puitteissa.

Virtuaalinen nuorisotila

on kuitenkin tavoittanut

myös niitä nuoria, jotka

eivät ole aiemmin käyneet

fyysisissä nuorisotiloissa

ja -tapahtumissa. Siksi

toiminnalle onkin tarvetta

myös jatkossa.

DIGITAALISTA

i

kehitystyötä

tehdään myös

opetuksen parissa.

Opetushallituksen

rahoittamalla Oppimisen

digitaalinen

ekosysteemi eheäksi

ja oppimiseen innostavaksi!

-hankeella on

parannettu opettajien

ja oppilaiden digitaalisten

välineiden

käyttökokemukseen

ja haettu helpotusta

opettajien työkuormaan.

taisiin hyödyntää. Tätä varten on kuultu monia

asiantuntijoita, haastateltu sidosryhmiä kuten

Kelaa ja verohallintoa, mutta myös tehty asukaskysely

siitä, millaisiin palveluihin asukkaat haluaisivat

omadataa hyödynnettävän.

– Kysely oli verkossa avoinna vain alle kaksi

viikkoa. Saimme silti ilahduttavan paljon vastauksia.

Vaikka henkilötietojen jakaminen totta kai

herättää myös epäilyksiä ja pelkoja, esiin nousi

myös monia hyviä ideoita siitä, miten tietoja voitaisiin

hyödyntää asukkaiden parhaaksi, projektipäällikkö

Wilhelmiina Griep sanoo.

Omadata-järjestelmän rakentamisessa tietosuojakysymykset

ovat tietenkin keskeisessä roolissa.

– Tietoja hyödynnetään vain niihin asioihin,

joihin henkilö on antanut luvan. Hän voi myös

itse käydä muuttamassa tai poistamassa suostumuksensa

tietojen käsittelyyn oman elämäntilanteensa

ja toiveensa mukaisesti, Griep rauhoittelee.

Hän myös korostaa, että vaikka omadata tulevaisuudessa

helpottaa palvelujen kohdentamista,

säilyy kaikilla asukkailla yhtäläiset mahdollisuudet

saada palveluja riippumatta siitä, ovatko he

antaneet kaupungille lupaa omadatan käyttöön.

Omadataan kertyviä tietoja voidaan hyödyntää

myös tutkimuskäyttöön tai yleishyödyllisen

tiedon keräämiseen. Henkilön itsensä lisäksi

omadatasta on siis hyötyä koko kaupunkiyhteisölle.

– Kaupunkitasolla tämä voisi tarkoittaa vaikka

10 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Matalan kynnyksen kohtaamispaikka

Kun korona pysäytti kaiken toiminnan keväällä 2020,

nuorisopalveluilla oli kova kiire löytää ratkaisuja siihen,

miten tavoittaa nuoret. Parissa viikossa päästiin avaamaan

virtuaalinen nuorisotila alun perin pelikommunikointiin

tarkoitetulle discord-alustalle.

– Sen jälkeen olemme koko ajan kehittäneet alustaa

ja tuoneet sinne uusia toiminnallisuuksia nuorten toiveiden

perusteella, käynnistysvaiheessa mukana ollut

nuorisotyön koordinaattori Tuomas Rapp kertoo.

Nuorisotiloissa käyvät nuoret oppivat nopeasti

liikkumaan eri tilojen välillä sen mukaan, mikä milloinkin

on avoinna. Samoin on käynyt myös virtuaalisissa

palveluissa.

– Meillä on noin 700 käyttäjää. Kaikki eivät ole

espoolaisia, vaan nuoria tulee linjoille myös muualta

pääkaupunkiseudulta ja jopa sen ulkopuolelta, Rapp

iloitsee.

Virtuaalinen nuorisotila on tavoittanut myös uusia

nuoria. Palvelua onkin tarkoitus jatkaa, vaikka fyysiset

nuorisotalotkin päästään avaamaan.

– Virtuaaliseen nuorisotilaan voi kirjautua nimimerkillä

myös anonyymisti tai tulla paikalle omalla nimellä

tai kasvoilla.

Espoon virtuaalinen nuorisotila on avoinna vain

rajoitettuina ajankohtina kahtena iltana viikossa. Siellä

on aina helposti nimimerkistä tunnistettavat ohjaajat

paikalla valvomassa toimintaa.

– Olemme halunneet näin varmistaa kaikkien käyttäjien

turvallisuuden.

Espoon kaupungin lehti asukkaille 11


teema

, ,

sitä, että antamalla kaupungin käyttöön tietoa

omista liikkumistottumuksistaan asukas

auttaa kaupungin liikennesuunnittelua kartoittamaan

keskeisiä vaaranpaikkoja tai vaikkapa

uuden kevyen liikenteen väylän tarpeellisuutta,

Griep vinkkaa.

Selvityksistä kokeiluihin. Omadatan kaltaisten

uudenlaisten palvelujen rakentaminen

vaatii vuosien pohjatyötä, jossa käyttäjien

toiveilla ja kokemuksilla on iso rooli. Espoossa

käyttäjien kokemustiedon hyödyntämisestä

on jo kokemusta. Yhteiskehittämishankkeet

koulujen ja yritysten välillä ovat tuottaneet

jopa kansainvälistä kiinnostusta saavuttaneita

keksintöjä.

– Espoossa on paljon EdTech-alustojen

osaamista omaavia yrityksiä, jotka halusivat

kehittää digitaalisia oppimisvälineitä. Heiltä

kuitenkin puuttui pedagoginen ymmärrys.

Lähdimme kehittämään helppoa ja käyttäjäturvallista

prosessia, jolla yritykset ja koulumaailma

voivat kohdata ja auttaa toisiaan,

kehittämispäällikkö Katja Hagman palvelukehitysyksiköstä

kertoo.

Espoon koulut avautuivat jo vuonna 2015

innovaatioalustoiksi. Idea uudesta palvelusta

voi lähteä palvelun kehittäjältä, joka toivoo

käyttäjiltä ajatuksia palvelun kehittämiseksi,

mutta yhtä hyvin aloitteen voi tehdä käyttäjä,

joka saa idean arkeaan helpottavasta palvelusta.

Yksi tällainen esimerkki on oppilaille suunnattu

palautesovellus Mightifier, jossa oppilaat

antavat toisilleen positiivista palautetta.

– Sovellus opettaa antamaan perusteltua

palautetta. Jos haluaa vaikka kertoa, että toinen

on ollut kiva, pitää myös kertoa, että hän

oli kiva, koska auttoi edellispäivänä vaikeassa

tehtävässä. Espoolaiskoulun rehtori, opettajat

ja oppilaat antoivat sovelluksesta palautetta jo

kehittämisvaiheessa. Sittemmin sovellus on

levinnyt Eurooppaan ja Aasiaan ja parhaillaan

sitä kehitetään edelleen työyhteisöjen käyttöön,

Hagman kertoo.

Koulujen lisäksi Espoo on laajentanut myös

muita sivistystoimen toimipaikkoja innovaatioalustoiksi.

Omia ideoitaan voi laittaa tuotteita

ja palveluja voi testauttaa tai vastaavasti

laittaa omia ideoitaan kehitettäväksi Make

with Espoo -alustan kautta.

– Toivomme, että tämä laajenee yleiseksi toimintamalliksi,

jossa ideat kohtaavat tekijät ja

käyttäjät, Hagman rohkaisee.

Toivomme, että tämä

laajenee yleiseksi

toimintamalliksi,

jossa ideat kohtaavat

tekijät ja käyttäjät.

Joskus kannattaa vain rohkeasti

kokeilla. Tällaisia kokeiluja on Espoossa

toteutettu viimeisen viiden vuoden aikana

parisenkymmentä. Digiagendakokeilujen

kautta on testattu erilaisia, arkea helpottavia

ratkaisuja.

– Kaupunki toimi näissä kokeiluissa mahdollistajana.

Toteutuksesta vastasivat yritykset,

yhteisöt ja tutkimuslaitokset. Kaikki kokeilut

eivät johtaneet suoraan uuden palvelun hankintaan,

mutta kolme neljäsosaa kokeiluista

kuitenkin johti jonkinlaiseen jatkokehittämiseen,

kehittämispäällikkö Valia Wistuba kertoo.

Esimerkkejä näistä ovat muun muassa

puheentunnistuspalvelujen kokeilut, joissa

testattiin käännös- ja tulkkaussovelluksien toimivuutta,

joita testattiin asiakaspalvelussa ja

työllisyyspalveluissa. Arabiankielisten nuorten

tavoittamiseksi testattiin chat-palvelua,

samoin yrityksien palvelemiseksi testattiin

chatpotia. Kotihoidon liikkumisratkaisuiksi

testattiin erilaisia liikkumismuotoja parhaiden

ratkaisujen löytämiseksi.

Projektityöryhmä jalkautui aktiivisesti myös

kaupunkilaisten pariin saadakseen kokeiluideoita.

Yrityksiltä, yhteisöiltä ja kaupunkilaisilta

tulikin yli 150 ehdotusta. Kokeiluihin osallistui

yli 6000 Espoon asukasta.

– Meille oli tärkeää saada asukkaat mukaan

tekemiseen heti alusta alkaen. Siksi osallistuimme

erilaisiin tapahtumiin ja järjestimme

erillisiä kampanjoita, Wistuba sanoo.

Konkreettisten toimintojen lisäksi kokeilut

toivat myös eri toimijoita lähemmäs toisiaan.

– Ymmärrämme eri sidosryhmien kanssa

toisiamme entistä paremmin.

12 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Harri Tanska/Espoon kaupunki

Robotti-imuri puhdistaa katuja

Viime keväänä Mankkaan ja Kehä II:n kevyen liikenteen

väylällä nähtiin kulkemassa kummallinen

kapistus. Kyse ei ollut ufosta, vaan uudesta kävelyja

pyöräteiden hiekkaa keräävästä robotisoidusta

lakaisukone Trombia Freestä.

Kevään ja kesän aikana kuopiolaisen Trombia

Technologiesin kehittämää laitetta on testattu eri

paikkakunnilla. Espoo oli ensimmäinen pilottikohde.

Sähköinen lakaisukonerobotti pienentäisi päästöjä

ja kuluttaisi vain 15 prosenttia energiaa nykyisiin

dieselkäyttöisiin imulakaisukoneisiin verrattuna.

Lisäksi uuden teknologian avulla voitaisiin vähentää

jokakeväistä katupölyn määrää.

Vaikka laite periaatteessa voidaan ohjelmoida

kulkemaan määrättyä reittiä itsenäisesti ja huomioimaan

eteen tulevat esteet, pilottivaiheessa sen

toimintaa varmistamaan tarvittiin kaksikin ihmistä:

toinen eteen ja toinen taakse.

– Haluamme olla mukana tällaisen ilmastotavoitteitamme

tukevan teknologian kehittämisessä.

Pilottivaiheen jälkeen laitteen kehitystyö jatkuu ja

mm. sen hiekkasäiliön tyhjentämisen tekniikkaa

edelleen kehitetään. On mahdollista, että kokeilut

Espoossa jatkuvat tulevinakin keväinä, Espoon

kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska sanoo.

Trombia Free

vaati vielä

pilottivaiheessa

ihmistyövoimaa,

kun sen kulkua

jalkakäytävillä

valvottiin edestä

ja takaa.

Espoon kaupungin lehti asukkaille 13


palveluksessa

Palstalla esitellään

Espoon kaupungin

työntekijöitä ja

läheisiä

kumppaneita.

Teksti Tiina Parikka

Kuva Timo Porthan

Yhdenvertaisuuden

edistäjä


Neuvolan terveydenhoitaja on monelle

maahanmuuttajaperheelle ensimmäinen

kontaktihenkilö uudessa kaupungissa ja

maassa. Meillä on iso vastuu siinä, miten

ohjaamme heitä osaksi yhteisöä.

Kaikille asiakkaillemme ei ole luontaista tuoda tervettä

lasta tarkastukseen. Tekemisemme pitää osata

perustella. Usein yhteistä kieltä ei ole, vaan tulkkauspalveluja

tarvitaan jo miltei päivittäin.

Aloitin työt Espoon neuvolapalveluissa terveydenhoitajana

2013 ja jo seuraavana vuonna lähdin opiskelemaan

terveystieteitä. Opintojen ohessa sain joustavasti

tehdä neuvoloissa sijaisuuksia.

Monikulttuurisuus on aina kiinnostanut

Hanna Kamppilaa. Neuvolatyössä

vieraskielisten asiakkaiden määrä kasvaa

koko ajan.

Osana opintojani suoritin sivuaineen monikulttuurisuudesta.

Kun palasin opintojen jälkeen kokopäiväisesti

neuvolatyöhön Ison Omenan palvelutorille, työyhteisössämme

monikulttuuristen asiakkaiden palveleminen

oli arkipäivää. Aloimme kokoontua näiden

kysymysten äärelle ja kokeneempi kollega mentoroi

meitä nuorempia.

Osastonhoitajana olen päässyt kehittämään tätä

NeMo-toimintaa edelleen. Viime syksynä toiminta

laajeni Ison Omenan neuvolasta koko Espoon toimintamalliksi.

Nyt tapaamisissa on mukana terveydenhoitaja

neuvolatoiminnan jokaiselta suuralueelta

sekä puhelinpalvelusta.

Hanna Kamppila

kiittää Espoon

kaupunkia joustavuudesta

ja tuesta,

jotka mahdollistivat

terveystieteiden

opinnot Itä-Suomen

yliopistossa, vaihtoopiskelujakson

Hollannissa ja vielä

täydentävät sivuaineopinnot

monikulttuurisuudesta.

TASSU-palkinto

NeMo-toiminnasta

Äitiys- ja lastenneuvolan

monimuotoisuusryhmä NeMo

palkittiin toukokuussa Espoon tasaarvo-

ja yhdenvertaisuustoimikunnan

myöntämällä TASSU-palkinnolla, joka

myönnetään konkreettiselle tasaarvo-

ja yhdenvertaisuusteolle.

Valitsijaraati kiitteli NeMo-ryhmää

erityisesti siitä, että ennakkoluuloja

vähennetään ja työtapoja kehitetään

osana perustyötä.

14 Espoon kaupungin lehti asukkaille


15 Paikan päällä 16 Menovinkkejä 19 Liikuntavinkki

Espoossa

tapahtuu

Tapahtumia

ja toimintaa

syyskuusta

marraskuuhun

Hanna Juutilainen

Ulkopakopelit ovat

tavoitaneet eenkin

nuoret espoolaiset

hyvin ja avanneet

myös kotikaupungista

uusia puolia.

bit.ly/ulkopakopeli

Ulkopakopeli avaa uuden ulottuvuuden kotikulmiin

Pakopelejä pelataan itsenäisesti

älypuhelimella, mutta

tehtävät on sijoitettu todelliseen

kaupunkiympäristöön.

Escaperoomit ja pakopelit ovat olleet isoja

hittejä kaveriporukoiden ajanvietteenä,

mutta sitten tuli korona. Kun konsertti- ja

esitystoiminta loppuivat eikä kaupunkilaisille

voitu tarjota elämyksiä kulttuuritaloissa,

Espoon tapahtuma- ja kulttuuripalvelut päätti

viedä pakopelit ulos. Nyt ne johdattavat kaupunkiseikkailuihin

Matinkylässä, Kivenlahdessa ja Tapiolassa.

Yhdessä tekemistä, ulkoilua, irtaantumista arjesta

– kulttuurituottaja Annu Kankaanranta sanoo, että

ulkopakopelit ovat lyöneet läpi hyvästä syystä. Ne

ovat koonneet tämän vuoden aikana yhteen yli tuhat

pelaajaporukkaa ja määrä kasvaa päivittäin.

– Peleissä tuttuunkin ympäristöön luodaan uusia

kerrostumia. Ne ovat uusi tapa nauttia kaupungista.

Ulkopakopelit tekevät kaupungista pelikentän.

Niitä pelataan älypuhelinsovelluksen ohjaamana,

mutta tehtävät löytyvät elävästä elämästä.

Kankaanranta painottaa, että pelitapatumassa

ollaan vuorovaikutuksessa kaupunkiympäristön,

ei peliluurin kanssa. Pelien tarina nivoutuu selvästi

tiettyihin paikkoihin ja pelit on suunniteltu juuri

omaan ympäristöönsä.

– Peleissä käytetään erilaisia elementtejä ympäristöstä

ja maastossa on myös fyysisiä pulmatehtäviä.

On ollut todella inspiroivaa seurata, millä tavoin

pelisuunnittelijat poimivat aiheita kaikkialta näkemästään.

Kiinnostus on ollut laajaa. Ulkopakopelejä on

matkustettu ratkaisemaan myös muualta Suomesta.

Kankaanranta sanoo, että ne sopivat kaikenikäisille

pelaajille ja ryhmille. Suosituksena on, että

9–10-vuotiaat pelaavat vielä aikuisten opastamina.

– Pelejä voi pelata itsenäisinä seikkailuina, mutta

tarinat myös sivuavat toisiaan.

Teksti Juha-Pekka Honkanen

Espoon kaupungin lehti asukkaille 15


Espoossa

tapahtuu


Musiikki • Taide ♥ Teatteri ✘ Lapsille ✓ Elokuvat = Espoo ♦ Jotain muuta

Urban Espoo on digitaalinen kulttuuritalo,

joka tarjoaa kulttuurielämyksiä siellä,

missä sinä olet: urbanespoo.fi

Museoviraston tilaston mukaan Espoon

museoissa käytiin 288 426 kertaa vuonna 2020.

Käynneistä 85 004 suuntautui Espoon

modernin taiteen museo EMMAan.

Rantamaraton

tulee taas =

ESPOON rantamaraton juostaan jälleen

18.–19.9. kauniilla rantaraitilla. Lauantaina

juostaan Rantamaraton sekä Rantapuolikas.

Maratonissa juostaan kaksi kierrosta

puolimaratonin reitillä. Sunnuntaina on

vuorossa kymmenen ja viiden kilometrin

matkat sekä Lasten Rantatonni. Espoon

Rantamaratonia on juostu jo vuodesta

2008.

Lisätiedot: rantamaraton.fi

Elämä lapselle

-konsertti ✱

ESPOON kaupunki on yksi Lastenklinikoiden

Kummit ry:n pääyhteistyökumppaneista.

Yli 25 vuoden perinteet omaava

Elämä Lapselle -konsertti järjestetään 8.9.

Espoo Metro Areenalla. Kaupunki haastaa

kaikki toimijat erilaisiin tempauksiin

tekemään hyviä tekoja pienten potilaiden

hyväksi.

Ideoita osallistumiseen:

espoo.fi/kummitila.

Taituruutta

jäällä ♦

TAITOLUISTELUN kilpailukausi käynnistyy

Espoon Metro Areenalla 8.–10.10. Finlandia

Trophy Espoon merkeissä. Kansainväliset

tähdet kilpailevat yksinluistelijoiden, jäätanssijoiden,

pariluistelijoiden ja muodostelmaluistelijoiden

sarjoissa sekä toista

kertaa mukana olevassa Special Olympics

-sarjassa.

Liput: lippu.fi.

Kontakteja

työllistymiseen ♦

ESPOON kaupunki ja Omnia organisoivat

osana Business Espoo –yrityspalveluverkostoa

15.9. järjestötapahtuman, jossa

järjestötoimijoilla ja työnhakijoilla on mahdollisuus

luoda kontakteja ja saada apua

sekä rekrytointiin että työllistymiseen.

Ohjelmassa on infotilaisuus järjestöille

tarjolla olevista yrityspalveluista ja tukimuodoista.

Osallistujilla on myös mahdollisuus

esittää kysymyksiä ja vaihtaa ideoita.

Tapahtuma järjestetään virtuaalisena.

Lisätiedot: businessespoo.fi

Elämä lapselle -konsertti järjestetään

tänä syksynä MetroAreenalla.

Ari Karttunen / EMMA

Yhdistelmä maalaustaidetta ja

esittävää taidetta syksyllä EMMAssa.

1 2 3 4 5 6

KATSO

Videosarja:

Luova piirustus

bit.ly/

Katso1

TAITEILE

Seikkailutaide:

Grafiikka

bit.ly/

Taiteile1

TAITEILE

Seikkailutaide:

Kiitos kiertoon!

bit.ly/

Taiteile2

TAITEILE

Seikkailutaide:

Kiva savimassa

bit.ly/

Taiteile3

TAITEILE

Seikkailutaide:

Luonnonmateriaalisiveltimet

bit.ly/

Taiteile4

KATSO

Videoessee:

Faz que vai

bit.ly/

Katso2

16 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Pääkaupunkiseudun yhteisestä Harrastushaku.fi

-palvelusta löydät Espoon kaupungin ja monien

muiden toimijoiden lapsille suunnatut kerhot,

kurssit ja muut toiminnat.

Lisää vinkkejä:

espoo.fi/

tapahtumat

Uimarantojen

valvonta

päättyi 15.8.

Elintärkeät

pölyttäjät ♦

Taidetta ja

taikaa •

Ilman pölyttäjiä meillä ei olisi

marjoja tai hedelmiä.

Ilona Partasen taideteos koristaa

Tuultenristin korttelin työmaata.

TALOMUSEO Glimsin Sankaripölyttäjätnäyttelyssä

perehdytään Suomen eri

pölyttäjiin, niiden elinympäristöihin ja

annetaan vinkkejä pörriäisten auttamiseen.

Mehiläistarhauksen ja hunajantuotannon

historiaan 1940–1980-luvuilla tutustutaan

uusmäkeläisen mehiläishoitajan Viljo Hartmanin

esineistön kautta. Museoalueella

myös hoidetaan mehiläisiä. Kasvimailla

kasvaa monipuolisia perinnekasveja.

kulttuuriespoo.fi

Lataa aivosi

luonnossa ♦

SUOMEN luonto- ja retkeilykeskus Haltian

Lataa aivosi luonnossa -näyttely tutustuttaa

luonnon terveysvaikutuksiin ja antaa

ideoita niistä nauttimiseen. Näyttelyssä

virittyvät niin ääni-, kuulo-, tunto- kuin

hajuaistikin. Näyttelypolulla päästään

muun muassa sienestämään, tutustumaan

omaan mielenmaisemaa, aistimaan

luonnon tuoksuja ja lähtemään oikealle

luontopolulle. Kierroksen päätteeksi voi

suunnata suoraan läheiselle esteettömälle

Maahisenkierroksen luontopolulle.

haltia.com

MONIKERROKSISISTA maalauksistaan tunnettu

kuvataiteilija Leena Nio sekä kuvataiteilija,

taikuri ja teatteriohjaaja Kalle Nio

toteuttavat ensimmäisen Maalauskoneyhteistuotantonsa

EMMAssa syksyllä 2021.

Esitystaiteen ja kuvataiteen välimaastossa

liikkuva teos luo illuusion maalausprosessista

hyödyntäen erilaisia taikuruuden

tekniikoita. Maalauskoneeseen kuuluvat

maalausinstallaatio sekä viikoittaiset esitykset,

joissa syntyy aina uusi maalaus.

emmamuseum.fi

Tuulista

taidetta •

ERILAISIA tuulia kuvaava Ilona Partasen

taideteos kiertää Tapiolan keskustassa

sijaitsevaa Tuultenristin korttelia. Rakenteilla

olevat asuinrakennukset on nimetty

Länsituuleksi, Etelätuuleksi ja Itätuuleksi.

Teoksen lähtökohtana on ollut löytää

jokaiselle tuulelle oma luonne, jota korostetaan

visuaalisin keinoin. Teoksessa

tuulten pyörteisiin yhdistyvät niin erilaiset

maisemat ja eläinhahmot kuin arkiset esineet

hatuista lippuihin ja veneisiin.

7 8 9 10 11 12

KATSO

Dokumenttisarja:

Studiossa

bit.ly/

Katso3

LEIKI

Vauvojen

taideleikki

bit.ly/

Leiki-1

KUUNTELE

Artpod: Tapiolan

julkinen taide

bit.ly/

Kuuntele1

KATSO

Videosarja:

Inspiraatioita

bit.ly/

Katso4

KUUNTELE

Artpod:

Kokoelmat

bit.ly/

Kuuntele2

KATSO

Taiteilijahaastattelu:

Pekka Jylhä

bit.ly/

Katso5

Espoon kaupungin lehti asukkaille 17


Espoossa

tapahtuu


Musiikki • Taide ♥ Teatteri ✘ Lapsille ✓ Elokuvat = Espoo ♦ Jotain muuta

Sunhi Mang

Iiro Rautiainen

Chiharu Chiotan upea installaatio

nähdään syksyllä Emmassa.

Pianomusiikki valtaa marraskuussa

Sellosalin ja Louhisalin.

Katutaidereitin varrelta löytyy

myös miniatyyriveistoksia.

Sukellus

lankalabyrinttiin •

JAPANILAISSYNTYINEN, Berliinissä asuva

taiteilija Chiharu Shiota toteuttaa syksyllä

2021 EMMAan suurikokoisen, tilaan

levittäytyvän installaation Tracing Boundaries,

joka koostuu punaisesta lankaverkostosta

sekä vanhoista ovista. Teos

kutsuu katsojat sisälle lankalabyrinttiin,

ja samalla matkalle omiin muistoihin ja

omaan sisimpään. Teos jatkaa EMMAn ja

Saastamoisen säätiön yhteistyömuotoa,

jossa kiinnostavalta ja ajankohtaiselta

nykytaiteilijalta tilataan vuosittain uusi

teos säätiön taidekokoelmaan.

emmamuseum.fi

Pianomusiikin

juhlaa ✱

MARRASKUUN alussa järjestettävässä

PianoEspoo-festivaalissa kuullaan niin

harvinaisempia pianomusiikin aarteita

kuin rakastettuja klassikoita. Festivaalin

yhteydessä järjestetään myös lasten ja

nuorten kansainvälinen Tapiola-pianokilpailu.

Kilpailu käydään Sellosalissa

ja Espoon kulttuurikeskuksen Louhisalissa.

pianoespoo.fi

Kurkkaa

Espooseen ✘

LAPSIPERHEILLE suunnatut Kurkkaa

Espooseen –reitit yhdistävät liikuntaa,

kirjavinkkejä ja tarinankerrontaa sekä

tutustuttavat Espoon eri alueisiin. Reitit

pohjautuvat Carlos Da Cruzin Kurkkaa

Espooseen –kuvakirjaan, joka jaetaan

vuosina 2021–2022 neuvolassa kaikille

4-vuotiaille. Keski-Espoon, Matinkylän

ja Leppävaaran reiteillä teemoina ovat

historia, meri sekä luonto ja eläimet.

Reiteillä on rasteja, joiden tehtäviin

pääsee käsiksi älypuhelimella.

urbanespoo.fi/sisalto/

kurkkaa-espooseen-reitit

Lavastettuja

valokuvia •

LAVASTETUN valokuvan sekä piirroksen

ja maalauksen väliselle vuoropuhelulle

rakentuva Linda Linkon ja Sofia Okkosen

Squats-näyttelykokonaisuus on

nähtävillä Espoon kulttuurikeskuksen

AHJO-näyttelytilassa lokakuussa. Taiteilijat

tutkivat yhdessä vallan ja voiman

ilmentymistä erilaisten naishahmojen

välisessä vuorovaikutuksessa. Teosten

lähtöpisteenä on erilaisiin sisä- ja

ulkotiloihin lavastetut tapahtumat,

joissa naishahmot käyttävät fyysistä

voimaansa suhteessa toisiinsa; kamppaillen,

tukien, tasapainotellen, puolustautuen

ja suojaten.

espoo.fi/kulttuurikeskus

Talon kokoista

taidetta •

VIIME vuosina Espooseen syntyneeseen

monipuoliseen katutaiteeseen pääsee

helposti tutustumaan katutaidereitillä.

Muraalit ja miniveistokset ovat levittäytyneet

ympäri kaupunkia painopisteenään

Karakallion tuore katutaidekeskittymä.

Ota Google Mapsin kartta

avuksesi ja lähde kiertämään Espoota

värikkäiden taideteosten pariin!

urbanespoo.fi/sisalto/katutaidereitti

Värikästä

modernismia •

SYKSYLLÄ EMMAssa avautuu ennennäkemättömän

laaja virolaisen modernistin

Konrad Mägin (1878–1925) retrospektiivinen

yksityisnäyttely. Mägi oli

Viron kultakauden taiteen merkittävin

edustaja, mutta vasta nyt kiinnostus

taiteilijan elämäntyötä kohtaan on

heräämässä kansainvälisellä taidekentällä.

Noin 150 teoksen laajuinen

näyttely sisältää taiteilijan tuotannon

parhaimmiston tuoden esiin Mägin

ilmaisuvoiman, huikean värien käytön ja

poikkeuksellisuuden aikalaistaiteilijoihin

nähden.

emmamuseum.fi

18 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Lasten ja nuorten ehdoilla

Nykyaikainen jäähalli on paljon muutakin kuin katettu jäärata.

Matinkylän tuliterä jääurheilukeskus on monipuolinen liikuntaympäristö,

joka palvelee nuorten urheilijoiden lisäksi myös senioreita.

Espoo liikkuu

Myös nämä löytyvät

Matinkylän

jääurheilukeskuksesta

› Kahvila-ravintola

› Kuntosali ja liikuntasali

› Kaksi peilisalia

› Välinevuokraaamo

› Varusteiden kierrätyspiste

Matinkylän jääurheilukeskus

paikkaa espoolaisten

seurojen pitkään

kestänyttä tilanahtautta.

Espoon Jääurheilun

Tuen rakennuttama keskus

tuo Matinkylään kolme uutta kaukaloa.

Lisäksi Espoon kaupunki rakennuttaa

sen vierelle 70x100-metrisen

keinojään, jonka jäähdytykseen käytetään

jääurheilukeskuksen kylmäjärjestelmää.

Toiminnanjohtaja Jari

Nyberg sanoo, että koko keskus tekee

pioneerityötä mahdollisimman vähäpäästöisen

teknologian saralla.

– Samalla säästämme rahaa ja

pidämme kulut ennustettavina.

Yhteistyö Espoon kaupungin kanssa

tekee toiminnan mahdolliseksi,

mutta muuten harrastuksen maksavat

lasten ja nuorten vanhemmat.

Jääradat ovat keskuksen sydän.

Hallin toiminnot ovat kuitenkin

merkittävästi monipuolisemmat.

Lajiharjoittelua tehdään paljon muutenkin

kuin luistimet jalassa ja se

näkyy nyt Matinkylässä. Tiloista löytyy

kuntosali, kaksi peilisalia ja tilava

liikuntasali. Oheisharjoittelutilaa on

kaikkiaan 1 300 neliötä.

Päivisin tiloissa on varttuneemman

väen liikuntaa eri toimijoiden

järjestämänä.

Tilat käyttäjien mukaan. Seinien

sisällä näkee nopeasti, että tilat on

suunniteltu nuorten urheilijoiden

mukaisiksi. Varusteille on varattu reilut

kuivaus- ja säilytystilat. Näin niitä

ei tarvitse ottaa mukaan kotiin, vaan

harjoituksiin voi tulla suoraan koulusta

eikä vanhempia tarvita kuljettajiksi.

Läksyjen tekemiseen on varattu

oma rauhallinen tilansa.

– Olemme aina painottaneet, että

vakavamminkin harjoitteluun suhtautuvien

pitää huolehtia myös koulusta,

eikä se ole vain sanahelinää,

Nyberg vakuuttaa.

Jääurheilukeskuksella madalletaan

liikuntaharrastusten kynnystä.

Halliin tulee edullinen varustevuokraamo

ja pieneksi jääneiden välineiden

kierrätyspiste. Lasten luistelu- ja

kiekkokouluille on varattu omat vuoronsa.

– Oheisharjoittelutilat mahdollistavat

monipuoliset lajikokeilut.

Jokainen saa mahdollisuuden löytää

oma lajinsa.

Matinkylän

jääurheilukeskus

sai kesäkuun

lopussa

nimekseen Ilmatar

hallin tukijaksi

lähteneen

energiayhtiön

mukaan.

Teksti Juha-Pekka Honkanen Kuva Eemeli Sarka

Espoon kaupungin lehti asukkaille 19


ajassa

Espoo-päivä

järjestetään tänä

vuonna 19. kerran.

Elokuun viimeinen

lauantai valikoitui

juhlapäiväksi

Espoon kartanon

perustamiskirjan

allekirjoituspäivän

mukaan. Päivä oli

27.8.1556.

Teksti Tiina Parikka Kuva Teemu Kavasto

Tavarat

kiertoon

Elokuun viimeinen lauantai on vakiintunut

Espoo-päivän ajankohdaksi. Tänä

vuonna lauantaille 28.8. osuu myös

valtakunnallinen Siivouspäivä. Siivouspäivä

on kierrätyksen, vanhojen

tavaroiden ystävien ja kaupunkikulttuurin uusi

juhlapäivä, joka muuttaa kaupungit isoiksi kirpputoreiksi

ja markkinoiksi. Niinpä kierrätys ja

pihakirppikset ovat teemana myös Espoo-päivässä.

Heinäkuun loppuun mennessä mukaan on

ilmoittautunut neljä kirpputoria. Yksi niistä on

Kauklahti-Seuran organisoima puistokirppis

Palttinapuiston nurmialueella.

– Tänne mahtuu useita kymmeniä myyjiä.

Kukin voi varata oman paikkansa ja tuoda sinne

sopivat pöydät tai telineet, joille myytävät tuotteet

asettelee esille, Kauklahti-Seuran varapuheenjohtaja

Heli Halava sanoo.

Kuka tahansa voi osallistua. Kaksi tuntia

keskipäivällä (kello 11-13) kestävään tapahtumaan

voi tulla ostajaksi tai myyjäksi mistä päin

Espoota tahansa, mutta tietenkin paikalle odotetaan

ennen kaikkea kauklahtelaisia.

– Kylän vahva yhteishenki tunnetaan yleisesti.

Se myös tarkoittaa, että meille voi ilmaantua

tapahtumaan yllätysohjelmaa jopa ihan viime

metreillä. Moni tuleekin katsomaan, että mitähän

täällä on taas keksitty, Halava uskoo.

Espoo-päivänä 28.8.

koko kaupunki muuttuu

suureksi kirpputoriksi.

Kierrätys keskiössä

Kauklahdessa

Espoo-päivän 2021 kierrätysteema on

innoittanut muitakin kauklahtelaisia

toimijoita. Korjausompelemiseen erikoistunut

Espoo mending järjestää

Espoo-päivänä studionsa puutarhassa

Pelasta lempivaatteesi -tapahtuman,

jossa voi käydä kysymässä ja kuulemassa

vinkkejä, miten rakastetun ja

paljon pidetyn vaatteen voi korjata

uuteen loistoon.

Lassen Taitotalo puolestaan opastaa

vintille hylätyn tuolin kunnostusmahdollisuuksiin

tuoliklinikassa.


Tutustu alueesi Espoopäivän

pihakirppiksiin

Espoo-päivän

verkkosivuilla ja

sosiaalisessa mediassa!

20 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Felix ja Tatu odottavat

jo innolla halieläimiä

Palttinapuistoon.

Halieläimet

paikalla

Jo aiemmista tapahtumista tutuksi

tulleet Kielo-laama, vuohet,

lampaat ja puput ovat saapumassa

ilahduttamaan kirppiskansaa.

Pukkilasta asti tulevat halieläimet

ovat aina olleet suosittuja ja käyneet

vierailuillaan usein ilahduttamassa

lasten ja lapsenmielisten lisäksi

muun muassa palvelukeskuksen

asukkaita.

Lisätietoja

Espoo-päivän

ohjelmasta

löydät

tapahtuman

sivuilta

espoopaiva.fi

Espoon kaupungin lehti asukkaille 21


Juhli herrasväen

tyyliin

Espoon kartanoissa ja lukuisissa huviloissa

elettiin iloista kesäelämää vielä 1900-luvun

alkupuolella. Espoon järvien ja meren rannat

olivat haluttuja huvilapaikkoja. Monet

pääkaupungin perheet muuttivat kesäksi

huvilalleen Espooseen. Vähitellen nämä

huvila-alueet muuttuivat kyliksi ja sittemmin

lähiöiksi.

Kesänviettoon kuuluivat kekkerit ja kiireettömät

kahvitteluhetket. Huvilayhteisöissä

vietettiin usein kesäjuhlia. 1800-luvun

loppupuolella vehnää oli jo saatavilla niin,

että saatettiin leipoa jopa herkkuja.

Yksi tällainen kesäjuhlien herkku oli

Herrasväen Wienerleivät. Sen resepti löytyy

Espoon Perinneseuran julkaisemasta

Espoolaisia perinneruokia ja Keittiömuistoja

-kirjasta ja tiettävästi kulkenut paikallisissa

suvuissa vuosikymmeniä.

– Wienerleipä muistuttaa hieman briossia.

Sen alkuperä lieneekin eteläisessä Euroopassa,

mistä monet herrasväen herkut ovat

sittemmin meille rantautuneet, reseptikirjan

koonnut Tarja Rae Perinneseurasta arvelee.

Hän on saanut Herrasväen wienerleipien

reseptin työtoveriltaan vuonna 1975.

– Leivos on melko helppo valmistaa.

Jokainen kotikokki voi tehdä niitä omassa

keittiössään ja pakata vaikka mukaan Espoopäivän

piknik-koriin.

Timo Porthan


Leivos valikoitui

Espoo-päivän

leivokseksi, koska

se on melko helppo

valmistaa.

Wienerleivät

nautitaan

jäähtyneinä

pannukahvin

ja hyvän seuran

kera Espoopäivänä.

Herrasväen wienerleivät (25 kpl)

Taikina:

Täyte:

150g voita

100g voita

2 rkl sokeria 100g tomusokeria

2 kananmunaa 3 tl vaniljasokeria

40 g hiivaa (mantelimassaa,

6 dl vehnäjauhoja rusinoita)

1 dl maitoa

Lisäksi yksi kananmuna voiteluun ja

mantelirouhetta tai -lastuja koristeluun.

Ohje: Hiiva liuotetaan kädenlämpöiseen maitoon.

Kananmunat lisätään maitoon hyvin

sekoittaen. Pehmeä voi, sokeri ja jauhot lisätään

ja vaivataan tasaiseksi taikinaksi. Taikina

kaulitaan n. 5 mm paksuiseksi levyksi.

Täytteen voi ja sokerit vatkataan vaahdoksi ja

levitetään levyn päälle. Levy rullataan ja siitä

leikataan n. 3 cm:n pituisia viipaleita. Rullat

laitetaan muffinssivuokiin nousemaan noin

tunnin ajaksi. Leivokset voidellaan kananmunalla,

koristellaan manteleilla ja paistetaan

225 asteessa 12–15 minuuttia.

22 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Kädentaitoja

kierrätyskankailla

Nuorten ompelukerhossa opetellaan paitsi

kädentaitoja myös ekologisia arvoja: uudet

luomukset syntyvät pääosin kierrätyskankaista.

Nuoriso-ohjaaja Melissa Laitakari pitää Gräsan taitojen

talossa Olarinluomassa kahta ompelukerhoa;

12-vuotias Ada Tejera osallistuu kerran viikossa ryhmään,

jossa tehdään jo itsenäisesti isoja töitä.

– On hienoa huomata, kuinka palkitsevaa nuorille

on nähdä oman työnsä tulokset, Laitakari iloitsee.

– Lisäksi pään ja käsien yhteistyö vahvistaa hienomotoriikkaa,

mitä tarvitaan monessa asiassa ja

ammatissa.

Kustannuksia ei juuri synny. Valtaosa ompelukerhon

materiaaleista tulee lahjoituksina.

Kaupungin työntekijät voivat myös hakea ilmaiseksi

materiaaleja Kierrätyskeskuksesta.

Ada Tejera käy viikoittain

ompelukerhossa.

Kädentaitojen lisäksi

kerhossa mietitään

kuluttamista ja ekologisuutta.

Materiaalit ovat

usein kierrätystavaraa.

Vetäjä Melissa Laitakari

toimii myös nuorten

ekotukihenkilönä.

Ekotukihenkilönäkin toimiva Laitakari kertoo,

että ekologisuus on entistä laajemmin läsnä kaikessa

nuorisotyössä.

– Ohjaan nuoria ajattelemaan halvan kulutuksen

sijaan laatua ja kestävyyttä.

Myös Ada tiedostaa, että omilla valinnoilla voi

vaikuttaa siihen, että maapallo säilyy seuraavillekin

sukupolville. Hänen ompelukerhossa tekemänsä

yöpaita on niinikään kierrätyskankaasta tehty.

– Se on paras työ, minkä tein tänä vuonna.

Lisätietoja:

espoo.fi/nuoret; Gräsan instagram-sivusto

sekä Harrastehaku.fi

kohtaaminen

Ympäristöasiat,

kierrätys ja

ekologisuus

ovat osa myös

nuorisotyön

ohjausta.

Teksti Hanna Ojanpää

Kuva Eemeli Sarka

Espoon kaupungin lehti asukkaille 23


helmi

Kaupunkiviljely

on nostanut

viime vuosina

suosiotaan.

Espoonlahden

puutarha&

paviljonki

-kokeilu on

yhdistelmä viljelyä,

tapahtumia ja

yhdessäoloa.

Teksti Tiina Parikka Kuva Eemeli Sarka

24 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Tule ja tee itse

Espoonlahteen on kaivattu yhteisöllistä

tilaa etenkin nyt kauppakeskuksen

remontin aikana. Tähän

tarpeeseen kehitettiin kesäksi urheilupuiston

luoteiskulmaan yhteisöllinen

hyötykasvipuutarha ja esiintymislavanakin

toimiva paviljonki.

– Ideana on ollut, että kuka

tahansa voi saapua puutarhaan hoitamaan

kasveja ja keräämään satoa.

Paviljonki sopii piknik-henkisille

kesäjuhlille, seuran kokouspaikaksi

tai vaikkapa yleisölle avoimiin bänditreeneihin.

Jos siellä on halunnut

järjestää tapahtuman, johon toivoo

osallistujia, kaupungin kulttuuritapahtumat

ovat auttaneet tapahtuman

markkinoinnissa, kulttuurituottaja

Jussi Hietala sanoo.

Puutarhassa on läpi kesän työskennellyt

kolmesti viikossa aamupäivisin

kesätyöntekijöitä, jotka ovat

varmistaneet puutarhan kasvien

perushoidon.

– Espoo-päivänä täällä järjestetään

elonkorjuujuhlat, Hietala lupaa.

Kom och gör

det själv

Det har behövts en gemensam plats

i Esboviken, särskilt nu under renoveringen

av köpcentret. För detta

behov utvecklades för sommaren en

gemensam trädgård för nyttoväxter

och en paviljong som även fungerar

som scen i idrottsparkens nordvästra

hörn.

– Tanken har varit att vem som

helst kan komma till trädgården för

att sköta om växterna och bärga

skörden. Paviljongen lämpar sig för

sommarfester av picknicktyp, som

mötesplats för en förening eller varför

inte som träningsplats för ett band,

med fritt inträde för allmänheten. Har

man velat arrangera ett evenemang

där, till vilket man vill ha deltagare,

har stadens kulturevenemang bidragit

till att marknadsföra evenemanget,

säger kulturproducent Jussi Hietala.

Under hela sommaren har sommarjobbare

arbetat i trädgården tre

gånger i veckan på morgonen för att

säkerställa den grundläggande skötseln

av växterna i trädgården.

– På Esbodagen ordnar vi en skördefest

här, lovar Hietala.

Espoon kaupungin lehti asukkaille 25


espoolainen

Espoolainen nuoripari muuttaa alkusyksystä

ensimmäisten joukossa Finnooseen.

Uusi koti tuo kaivattuja lisäneliöitä, mutta

uuden asunnon suurin valtti on sen sijainti.

Finnoo

Finnoon uusi

asuinalue tulee

tarjoamaan

muun muassa

kerrostaloasuntoja

merimaisemalla.

Alueen keskuksen

rakentuminen

viivästyy.

Teksti Hanna Ojanpää Kuva Timo Porthan

Metron varteen

Toimintaterapeuttina työskentelevä

Alina Unelius ja markkinointialalla

toimiva Jami

Pankakari tekivät kaupat

ensimmäisestä omistusasunnostaan

maaliskuussa 2021.

– Muuttopäivä ei ole vielä tarkka,

mutta rakennuksen pitäisi olla valmis

elo-syyskuussa. Olemme päässeet jo

sisällä käymään ja tutustuneet alueeseen

muutenkin, Unelius kertoo.

Uuden kodin tärkein kriteeri oli

sijainti metroradan varrella. Finnooseen

metron pitäisi tulla vuonna 2023. Se riittää

Alinalle ja Jamille.

– Tosiasia on, että saimme Finnoosta

enemmän neliöitä meidän budjetillamme

kuin esimerkiksi Tapiolasta tai

Helsingin puolelta. Meillä on vakaa usko

myös siihen, että asuntomme arvo tulee

metron valmistumisen myötä nousemaan,

Pankakari sanoo.

Espoo on jo tullut tutuksi.

Lappeenrannan opiskeluvuosien jälkeen

vuokra-asunto löytyi pari vuotta sitten

Tapiolan Urheilupuistosta.

– Alue saatiin juuri valmiiksi ja nyt sitten

muutamme taas rakennustyömaalle,

Unelius naurahtaa.

Finnoon keskuksen valmistuminen

on hidastunut lintukosteikon suojelua

koskevan valituksen ja siitä johtuvan

kaavamuutoksen takia, mutta nuoripari

ei anna sen häiritä tulevaa arkeaan. Heitä

kiehtovat kehittyvän alueen mahdollisuudet.

– Toki viivästyminen tuli meille yllätyksenä,

mutta se on vain väliaikainen

hidaste. Metron viivästyminen harmittaisi

enemmän. Palvelut ovat nytkin jo

lähellä. Isoon Omenaan ei ole matkaa

kuin reilut kaksi kilometriä, ja lähikauppa

on jo nyt alle kilometrin päässä.

Liikenneyhteyksien

,

lisäksi Finnoon

vehreys ja meren läheisyys viehättävät.

Tämä palvelee meitä juuri tässä elämänvaiheessa,

Pankakari toteaa.

,Palvelut ovat

nytkin jo

lähellä.

• uusi asuinalue

Suur-Espoonlahden

alueella meren

rannassa

• valmistuu

2030-luvun

alussa

• alueelle

odotetaan

17 000 uutta

asukasta

• alue on

tunnettu etenkin

linnustostaan

Keskuksen rakentaminen viivästyy

Finnoon alueella, aivan tulevan

keskuksen tuntumassa

sijaitsee kansainvälisestikin

tunnustusta saanut lintukosteikko.

Helsingin lintutieteellisen

yhdistyksen Tringan

valitus keskuksen asemakaavasta

eteni keväällä korkeimpaan

hallinto-oikeuteen,

joka kumosi asemakaavan.

Kosteikon viereen suunnitellun

virkistys- ja ulkoilualueen

katsotaan lisäävän ihmisten

ja lemmikkieläinten määrää

kosteikon tuntumassa merkittävästi

ja näin häiritsevän

alueen linnustoa.

Uuden asemakaavan valmistelu

on aloitettu välittömästi,

mutta kaavaprosessin

valmistelu valtuuston hyväksyttäväksi

vie vuodesta puoleentoista.

Tiina Parikka

26 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Alina Unelius ja

Jami Pankakari

odottavat jo

malttamattomasti

syksyllä

edessä olevaa

muuttoa uuteen

kotiin.

Espoon kaupungin lehti asukkaille 27


vi i esbo

Bymarknadsstämning

Spelmännen

spelar på

Esbodagen med

reservation för

vädret.

Esbodagen

ordnas i år för

19:e gången. Sista

lördagen i augusti

valdes som dag för

att fira Esbodagen

enligt dateringen

av Esbo gårds

stiftelseurkund.

Dagen var den

27 augusti 1556.

Text Tiina Parikka

Bilder Eva Monthén

Esbodagen firas i byn Mankans

med en gammaldags skördefest.

På Esbodagen kommer traditionell

spelmansmusik att ljuda i Mankans

gamla spannmålsmagasin.

– Esbo spelmän har uppträtt

på Esbodagen tidigare, men nu

fick vi med dem som en del av Esbo Arbis

och det svenskspråkiga kulturtjänstevenemanget,

säger en nöjd Ann-Christine

Stenbacka, biträdande rektor för Esbo

Arbis.

I år innehåller spelmännens program

särskilt mycket musik från Esbo.

Kapellmästare är Pekka Pentikäinen.

Spelmännen spelar två set.

Samtidigt kan besökarna delta i en

verkstad där de får dekorera tygkassar.

– Esbo Arbis fyllde 60 år 2019.

Kassverkstaden, som startade

det året, har visat sig vara mycket

omtyckt. Kassarna har dekorerats

med olika material, men nu när coronaläget

fortfarande påverkar arrangemangen

har vi olika textilfiltpennor

med vilka alla kan dekorera sin egen

färdiga kasse, säger kulturproducent

Eva Monthén.

28 Espoon kaupungin lehti asukkaille



Vi vill ändå ta vår

verksamhet till

människornas egna

stadsdelar.

Det finns tygkassar i olika färger på

vilka du kan rita eller till exempel skriva

en text.

– I tidigare verkstäder har helt underbara

kassar skapats, säger Monthén.

Verkstaden fungerar enligt nonstopprincipen,

varför vi kan undvika överdriven

trängsel och hinner rengöra utrustningen

mellan användarna.

– Vi är beredda att agera i enlighet med

de coronarestriktioner som gäller under

evenemanget, lovar Stenbacka.

I ♥ Mankans. I ♥ Esbo. På kassen kan

du till exempel skriva en hyllning till din

kära hemstad eller ditt bostadsområde.

Stenbacka, som också bor i Mankans, är

särskilt glad över att Esbo Arbis och de

svenskspråkiga kulturtjänsterna kan

bidra med aktiviteter för den traditionsrika

bygemenskapen på Esbodagen.

– Kultur- och Arbistjänsterna på

svenska är till stor del koncentrerade i

stora centrum. Vi vill ändå ta vår verksamhet

till människornas egna stadsdelar. Det

finns många bygemenskaper med täta

band i Esbo, och när aktiviteter erbjuds på

deras modersmål förenar detta dem ytterligare,

tror Stenbacka.

Språket är dock inte en begränsande

faktor, utan du kan delta både på

Esbodagen och i aktiviteter vid andra tillfällen,

även om du inte är svenskspråkig.

I folkstugan intill magasinet ansvarar

Mankkaa-Seura för programmet. Vi kan

alltså se fram emot en verklig marknadsstämning

på den i samarbete anordnade

traditionella skördefesten – om vädret

bara gynnar oss.

Mankans skördefest på Gamla

Mankans gränd 2 lördagen den

28 augusti kl. 11–14.30.

Resumé

Nyckeln till hållbara tjänster

Digitaliseringen är ett sätt

att säkerställa tillgången

till städernas tjänster

även i framtiden.

I utvecklingen av

digitala tjänster betonas användarnas,

dvs. i stadens tjänster invånarnas

roll. Det handlar inte bara om

vad och vilken typ av tjänster som

önskas, utan om hur de kan göras

tillsammans.

I Esbo har digitaliseringen främjats

genom ett flertal projekt.

MittEsbo är en plattform under

utveckling till vilken alla stadens

e-tjänster såsom tidsbokningar till

läkare, ansökningar om daghemsplats,

anmälningar till evenemang

eller kontakter med kundservicen

kommer att koncentreras i framtiden.

Enligt planen ska MittEsbo tas i

bruk 2024.

– Alla tjänster kommer inte att

överföras till MittEsbo på en gång,

utan tjänsten kommer att utvidgas

gradvis, berättar projektchef Veera

Vihula.

MittEsbo kommer också att

använda My Data, dvs. information

om användaren som hen själv har

lagrat i tjänsten. Om plattformen,

baserat på den information som

tillhandahållits, kan identifiera till

exempel en persons vanor eller hobbyer,

kan den rekommendera precis

de rätta evenemangen och tjänsterna.

– Informationen används endast

för de saker som personen har gett

tillstånd till. Man kan också själv

ändra eller ta bort sitt samtycke till

behandling av data efter sin livssituation

och sina önskemål, försäkrar

projektchef Wilhelmiina Griep.

Användarnas önskemål och

erfarenheter spelar en stor roll

när tjänster av typen My Data

byggs upp. I Esbo finns det redan

erfarenhet av att använda sig

av användarnas upplevelser.

Samutvecklingsprojekt mellan skolor

och företag har producerat uppfinningar

som har rönt till och med

internationellt intresse.

Ett sådant exempel är gensvarsappen

Mightifier riktad till elever,

där eleverna ger varandra positivt

gensvar.

– Appen lär eleverna att ge motiverat

gensvar. Om du t.ex. vill

berätta att någon har varit trevlig,

måste du också berätta att hen

var trevlig eftersom hen hjälpte

med en svår uppgift dagen innan.

Rektorn, lärarna och eleverna på

en Esboskola gav gensvar på appen

redan under utvecklingsfasen.

Sedermera har appen spridit sig

till Europa och Asien och vidareutvecklas

för närvarande för användning

i arbetsgemenskaper, berättar

utvecklingschef Katja Hagman.

Ibland är det också värt att bara

experimentera modigt. Ett tjugotal

experiment av den här typen har

genomförts i Esbo under de senaste

fem åren. Digitala agendaexperiment

har använts för att testa olika

lösningar som underlättar vardagen.

– Alla experiment har inte lett

direkt till anskaffningen av en ny

tjänst, men tre fjärdedelar av experimenten

har ändå lett till någon

form av vidareutveckling, berättar

utvecklingschef Valia Wistuba.


Informationen

används endast

för de saker som

personen har gett

tillstånd till.

29


me

Opinnot jatkuvat

Peruskoulun jälkeen jokaiselle opiskelijalle

on velvoite osoittaa jatko-opintopaikka.

Toisen asteen opinnot aloitti tänä syksynä...

➙ LUKIO

› 1 977 oppilasta (suom.)

› 175 oppilasta (ruots.)

› 50 oppilasta (eng. IB-linja)

HUOM!

Oppivelvollisuus jatkuu nyt

18 ikävuoteen asti. Kaikki

peruskoulun päättäneet ovat

siis velvollisia jatkamaan

opintojaan toisen asteen

oppilaitoksessa. Mikäli nuori

jäi kevään yhteishaussa

ilman opiskelupaikkaa, Etsivä

Nuorisotyö on ollut häneen

yhteydessä opiskelupaikan

löytämiseksi.

➙ AMMATILLINEN OPPILAITOS

Peruskoulun

jälkeen

opiskelu jatkuu

pääsääntöisesti

joko lukiossa tai

ammatillisessa

perusopetuksessa.

➙ VALMA-

KOULUTUS

› 234 oppilasta

› 1 396 oppilasta (suom.)

• 263 oppilasta, liiketalouden perustutkinto

• 222 oppilasta, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

• 120 oppilasta, tieto- ja viestintätekniikka

• 158 oppilasta, eng. ammatillinen perustutkinto

Ristikko

Oikein

vastanneiden

kesken arvotaan

kirjapalkintoja.

Kirjaa oransseihin ruutuihin syntyvät kirjaimet alla oleviin ruutuihin ja lähetä kirjaimista syntynyt vastaus

26.11.2021 mennessä osoitteeseen espoolehti@omnipress.fi. Laita mukaan nimesi ja osoitteesi.

30 Espoon kaupungin lehti asukkaille


Yhteydet ratkaisevat

Espoo on Atte Pohjanmaalle kaiken sydän.

Hän toivoisi kaupunkiin lisää yrityskeskittymiä.

mun espoo

– Olen aina uskonut siihen, että pitää olla itseään

fiksumpia ihmisiä ympärillä. Olen yrittänyt luottaa

ihmisiin ja heidän ajatuksiinsa. Se on ollut tehokas

keino johtaa liiketoimintaa, Saunalahdessa asuva

Atte Pohjanmaa sanoo.

22-vuotias Pohjanmaa valittiin toukokuussa pääkaupunkiseudun

vuoden nuoreksi yrittäjäksi. Hän

perusti yrityksensä Vertics Oy:n jo lukioikäisenä

vuonna 2017 yhdessä ystävänsä Max Kalhaman

kanssa. Sittemmin yhtiökumppani irtautui operatiivisista

toiminnoista, ja Pohjanmaa alkoi pyörittää

yritystä yksin.

Atte Pohjanmaa

on 22-vuotiaana jo

kokenut yrittäjä.

– Ensin nuoruus

herätti epäilyjä,

mutta nykyisin se

on etu, Pohjanmaa

toteaa.

Vertics työllistää noin 40 henkeä.

Nettisivuprojekteilla ja koodauspalveluilla liikkeelle

lähtenyt yritys tarjoaa nykyään myös bisnes-

ja softasuunnittelua, palvelumuotoilua sekä

julkaisu- ja ylläpitopalveluita.

– Perheeni on insinöörisukua, ja insinööreille

kuuluu uuden luominen ja ideointi. Kun opiskelin

jo pienenä koodaamaan, syntyi ajatus, että olisi kiva

lähteä myymään omaa osaamistaan, Pohjanmaa

kuvailee.

Nuorille yrittäjille on tarjolla erilaisia tukiohjelmia,

mutta Pohjanmaa ei aikanaan osannut niihin

hakeutua. Hän on kuitenkin aktiivinen nuoryrittäjäpiireissä

ja löysi sitä kautta sijoittajia tukemaan

yritystä. Myös Aalto Startup Centerin kautta tullut

mentori on auttanut matkassa paljon.

Sijainnilla on väliä. Otaniemessä pitkään majaa

pitänyt yritys löysi viime syksynä uudet toimitilat

Leppävaarasta. Pohjanmaalle oli päivänselvää,

että yritys pysyy Espoossa.

– Espoo on yhdistelmä hyvää julkista liikennettä

ja autopaikkoja.

Kaupungilta Pohjanmaa toivoisi lisää business

park -ajattelumallia, joka mahdollistaisi

yrittäjien verkostoitumisen eri puolilla

Espoota.

– Yrittäminen on kaikin puolin yhteisötekemistä.

Ilman yhteisöä yrittäminen

on tosi vaikeaa ja yksinäistä.

Espoossa on

hyvä kasvaa,

yrittää ja tehdä

työtä. Business

Espoo -verkosto

tukee yrittäjiä ja

edistää yritysten

elinvoimaa.

Teksti Maarit Krok Kuva Timo Porthan

Business Espoo tarjoaa

maksutonta henkilökohtaista neuvontaa

ja sparrausta liiketoimintasuunnitelman

laatimiseen ja yrityksen perustamiseen.

Neuvontakielet ovat suomi, ruotsi, englanti,

venäjä sekä kiina.

Aloittava yrittäjä voi saada

kaupungin ja Uudenmaan TE-toimiston

myöntämää starttirahaa. Business Espoon

henkilökohtaisessa yritysneuvonnassa saa

apua sekä starttirahan hakemiseen että

muiden rahoitusvaihtoehtojen pohtimiseen.

Ensimmäinen konsultoiva käynti on

maksuton.

Business Espoo -verkostossa

ovat mukana Espoon kaupunki, Enter

Espoo, Espoon Yrittäjät, Helsingin seudun

kauppakamari, Omnia sekä Uudenmaan

TE-toimisto.

Espoon kaupungin lehti asukkaille 31


28.8.2021

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!