Myynti & Markkinointi 3/2021

& 

Myynti 

3 

2021 

Markkinointi 

URAPOLKU 

Puhelinmyynnin 

maine paranee 

soitto ja myyjä 

kerrallaan 

SIVU 20 

TEEMA 

Tyytyväinen 

asiakas 

tarvitsee 

muistijälkiä 

SIVU 30 

SPO 

NSO 

RED 

BY... 

Amira Chokairy 

yhdistää työt ja 

kilpajuoksun. 

Opinnäytetyönsä hän 

teki urheilijoiden 

sponsoroinnista. 

SIVU 10

Työskentele missä haluat. 

ADRIA. Suunniteltu asumiseen. 

Perustelut Adrian valitsemiseen eivät ole koskaan olleet näin vakuuttavia. Innostava suunnittelu, elegantti tyyli ja 

loistava laatu puhuvat puolestaan – matkailuautomme on suunniteltu asumiseen. Adrian liikkuvasta etätoimistosta 

näkymät vaihtuvat tarvittaessa, ja voit työskennellä uusissa maisemissa vaikka joka päivä. Suunnittelu- ja 

rakennustaito, jossa kaikki on oikeassa paikassa, perustuu vuosikymmenien kokemukseen, ja se näkyy Adrian 

jokaisessa pohjaratkaisussa. Adria. Inspiraatio seikkailuihisi. 

TWIN SPORTS 

TWIN SUPREME 

TWIN AXESS 

TWIN PLUS 

ADRIA.FI 

LÖYDÄ LÄHIN JÄLLEENMYYJÄSI: WWW.ADRIA.FI

PÄÄKIRJOITUS 

Marko Hovinmäki on MMA:n hallituksen puheenjohtaja. 

Avoin ja positiivinen 

yhteistyö on 

resepti hallittuun 

muutokseen. 

Olemme valmiita 

tulevaisuuteen 

Liittokokouksemme on juuri pidetty. Ilokseni olen puheenjohtajana 

edelleen mukana viemässä MMA:ta eteenpäin seuraavallakin 

nelivuotiskaudellamme. Viimeisten neljän vuoden aikana 

teimme isoja päätöksiä monella eri taholla. Kiitokseni rohkealle 

ja toiminta kykyiselle väistyvälle hallitukselle ja valtuustolle, jotka 

pystyivät viemään tarvittavia päätöksiä maaliin. Tästä on hyvä jatkaa 

uusien luottamustoimiin valittujen kanssa uuteen kauteen. 

Olemme viime vuosina tehostaneet ja suoraviivaistaneet operatiivista 

toimintaamme. Voin sanoa sen olevan hyvässä kuosissa 

ja kestävän tulevaisuuden tyrskyjä. Selkeä ymmärrys toimintaympäristömme 

nopeasta muutoksesta mahdollisti myös riittävän 

tilannenopeuden operatiiviseen päätöksentekoon. 

Tuleva luottamushenkilöiden kausi on myös varmasti isojen 

valintojen ja päätösten täyttämä. Jäsentemme työelämän murros 

vaatii muutoskykyä palvelu- ja koulutustarjontaamme. Tässä 

erityis rooli on toimistomme henkilöstöllä. Myös aktiivinen paikallisyhdistystoiminta 

on tärkeä osa toimintaamme. Avoin ja 

positiivinen yhteistyö on resepti myös tämän toiminnan tulevaisuuden 

hallittuun muutokseen. 

Pysythän perässä? Jaksathan vielä mukana? Alamme muutosvauhti 

on kova, ja kannustammekin voimakkaasti kouluttautumaan 

ja pysymään työmarkkinakelpoisena. Myllerryksen 

keskelle toivon kaikille myös malttia ja ymmärrystä itseä sekä 

muita kohtaan, jotta saamme olla töidemme lisäksi perheenisiä 

ja -äitejä, puolisoita, ystäviä ja toisinaan rauhassa ihan yksin. 

Tämä ei alenna yllä mainittuja työkykyä lisääviä välttämättömiä 

tarpeita ja niiden tärkeyttä vaan päinvastoin. Omaksumme, 

opimme, näemme ja kuulemme paremmin, kun meillä on omaa 

potentiaalia käytettävissä. 

Turha paine syö luovuutta ja menestymisen mahdollisuuksia. 

Nautitaan hyvistä mahdollisuuksistamme niin töissä kuin myös 

vapaa-ajalla. 

Värikästä ja positiivista syksyä! 

Myynnin ja 

markkinoinnin 

ammattilaisten 

oma lehti. 

JULKAISIJA 

Myynnin ja markkinoinnin 

ammattilaiset MMA. 

PÄÄTOIMITTAJA 

Marko Hovinmäki 

TOIMITUS Omnipress Oy TUOTTAJA Maarit Krok 

TAITTO Oona Kavasto / Hank, hank.fi 

TOIMITUKSEN OSOITE PL 11, 00521 Helsinki 

(Asemamiehenkatu 2, 9. krs.) puhelin 0201 224 400 toimitus@mma.fi 

TILAUSHINTA 48 €/vuosi, kestotilauksena 30 €/vuosi. 

Neljä numeroa vuodessa. TILAUKSET heidi.saren@mma.fi 

OSOITTEENMUUTOKSET saamme suoraan muuttoilmoituksesta. 

Jos olet kieltänyt osoitteesi luovuttamisen, ilmoita uusi osoite 

suoraan liittoon. PAINOSMÄÄRÄ 22 000 PAINATUS Punamusta, 

Forssa 2021 Aikakausmedia ry:n jäsen. ISSN 1458-5162. 

88. vuosikerta. KANNEN KUVA Timo Porthan 

ILMOITUSMYYNTI Janne Murtomaa myyntipäällikkö, 

040 623 7976, janne.murtomaa@media.fi 

ILMOITUSHINNAT 2/1: 5 500 €, 1/1: 3 100 €, 1/2: 2 100 €, 

1/4: 1 400 € Määräpaikkailmoituksille omat hinnat. 

Liitteet sopimuksen mukaan. Pidätämme oikeuden muutoksiin. 

PEFC-sertifioitu 

Tähän painopaperiin 

käytetty puu on 

peräisin kestävästi 

hoidetuista metsistä 

ja valvotuista 

kohteista. 

pefc.fi 

YMPÄRISTÖMERKKI 

MILJÖMÄRKT 

Painotuotteet 

1234 5678 

4041-0619 

3/21 Myynti & Markkinointi 3

Sisältö 

3 

2021 

Jasmin Assulin, Nina Meincke 

ja Kimmo Lipponen haluavat 

avartaa työelämäkeskustelua 

ja lisätä monimuotoisuutta 

14 työyhteisöissä. 

6 Sisäänheitto 

Kauden parhaat nostot ja 

ajankohtaiset ilmiöt. 

9 Tuhat merkkiä 

Muutoksen aika on nyt. 

10 Ensiaskel 

Amira Chokairyn 

menestys ei ole tullut 

helpolla. 

12 Vaihtoaskel 

Ura meni kerralla 

uusiksi, kun Petra 

Koski sairastui 

ympäristöherkkyyteen. 

14 Tienviittoja 

Miksi tarvitsemme 

monimuotoisempia 

työyhteisöjä? 

19 Kolumni 

Myynti ja markkinointi 

ovat kuin vanha aviopari, 

kirjoittaa Petri Matero. 

20 Urapolku 

Puhelinmyyjän soitto on 

monelle päivän piristys. 

24 Vau-efekti 

Ikuinen vappu kasattiin 

vain muutamissa viikoissa. 

28 Asiakaspalaute 

Petteri Nisonen ei 

halua, että myyjä tulee 

vastaan one size fits all 

-myyntitarinalla. 

29 TEEMA 

30 Asiakaskokemus 

Asiakaskokemus on 

päivän sana, mutta 

sanojen lisäksi 

tarvitaan tekoja. 

38 Case Musti ja Mirri 

Musti ja Mirri on tunnettu 

asiakastyytyväisyydestä. 

Mikä on yrityksen 

salaisuus? 

40 Strategia 

Sopimusvalmistuksessa 

uusasiakashankinta ei 

tapahdu yön yli. 

44 Liikkeellä 

Bisnesmatkustamisen 

uusi aikakausi 

on nyt. 

46 Afterwork 

Olga Filippova luo 

lisäarvoa yrityksille 

kalligrafian kautta. 

50 Voimavaroja 

Viihtyvyys lisääntyy, 

kun työstä voi tehdä 

oman näköisen. 

53 Meistä 

Uusi hallitus tekee työtä 

sinun hyväksesi. 

54 Liitto palvelee 

MMA toimii monella 

tasolla ympäri Suomea. 

Botit ja huippuunsa hiottu verkkokauppa voivat 

helpottaa elämää, mutta ne eivät luo tunnetta. s. 30 

4 Myynti & Markkinointi 3/21

SISÄLTÖ 

24 

Laura Olin kannustaa 

yrityksiä kokeilemaan 

rohkeasti virtuaaliratkaisuja. 

Pienillä teoilla 

voi saada luotua 

suuria kokemuksia. 

56 Lakipalvelu apunasi 

Kilpailukieltosopimusta 

koskevaan lakiin on tulossa 

muutoksia työntekijän 

eduksi. 

58 Kysy työelämästä 

MMA:n asiantuntijat 

vastaavat sinua 

askarruttaviin kysymyksiin. 

60 Me koulutamme 

Syksyn koulutuskalenteri 

on täynnä mahdollisuuksia 

kehittää omaa 

osaamista. 

62 Jäsenetumme 

Jäsenenä saat enemmän. 

Muista hyödyntää 

ajankohtaiset etusi. 

64 Yhdistyksissä tapahtuu 

Paikallisyhdistyksissä on 

iloittu kesän aikana monin 

tavoin. 

66 Ota yhteyttä 

Olemme jäseniämme 

varten. Ota yhteyttä, kun 

sinulla herää kysymyksiä 

työelämästä. 

TAUSTALLA 

Tuula Sirén 

MMA:n viestintä- ja 

markkinointijohtaja 

MMA:N UUDISTUMINEN näkyy nyt myös lehdessämme. 

MMA on viime vuosina halunnut uudistua. 

Emme halua uudistusta uudistuksen 

vuoksi vaan siksi, että olemme huomanneet 

muutostarpeen perinteiselle ammattiliittotoiminnalle. 

Vanhanmallinen toiminta 

ei kiinnosta nuorempaa työntekijäsukupolvea. 

Siksi olemme pohtineet MMA:ssa 

myös organisaatiomme merkitystä. Se 

kiteytyy jäsentemme menestykseen. 

Olemme etsineet toiminnallemme 

uutta, modernimpaa suuntaa. Se näkyy 

jo toteutetuissa CRM-järjestelmän uudistuksessa 

ja uusissa nettisivuissamme. 

Koko MMA:n brändi, niin visuaalinen 

ilmeemme kuin äänensävymme, on saanut 

uuden muodon: virallisen ja tummasävyisen 

tyylin sijaan brändimme on 

moderni, selkeäkielinen, helposti lähestyttävä 

ja raikas. 

Tiimimme on työstänyt brändiuudistusta 

myös lehteen muun muassa lukijatutkimuksen 

tulosten myötä. Lehden koko 

on muuttunut hieman, ja visuaalisessa 

toteutuksessa on haettu lukijaystävällisyyttä 

ja helppoa silmäiltävyyttä. Sisältöjä 

kehitämme yhteistyökumppanimme 

Omnipressin kanssa niin, että toisaalta 

lehdessä on ytimekkäitä, ajankohtaisia 

nostoja mutta myös syventäviä ja monipuolisia 

teema-artikkeleita. 

Uusi lehti on tässä, ole hyvä. Kerro 

meille, tykkäätkö uudistuksesta vai jäitkö 

kaipaamaan vielä jotakin. Sinun mielipiteesi 

on meille tärkeä. 


SISÄÄNHEITTO 

= lisätietoa MMA:n nettisivuilla. 

54 

KAUDEN LUKU 

Salesforcen State of the 

Connected Customer 

-raportin mukaan peräti 

54 prosenttia B2B-ostajista 

kokee, että tieto ei vaihdu 

myynnin, markkinoinnin 

ja asiakaspalvelun välillä. 

Kyselytutkimukseen vastasi 

3 600 B2B-ostajaa eri 

puolilta maailmaa. 

KAUDEN TERMI 

WOM 

Word of Mouth -markkinointi 

perustuu suosituksiin ja toimii 

puskaradion tavoin. Yritys voi kuitenkin 

pyrkiä vaikuttamaan mielikuviin 

ja keskusteluihin strategisella 

toiminnallaan: esimerkiksi yllättämällä 

asiakkaita ja potentiaalisia asiakkaita. 

Apua, kehityskeskustelu 

edessä! 

1Mieti etukäteen, 

mitkä 

ovat itsellesi 

tärkeitä 

asioita, jotka liittyvät 

työhön, ympäristöön, 

organisaatioon 

ja omiin 

tavoitteisiin. 

3X 

Kehityskeskustelussa luodaan yhteinen näkemys siitä, mihin 

ollaan menossa ja millaisia tavoitteita ja keinoja matkalle 

tarvitaan. Vaikka samassa yhteydessä tehdään tilinpäätös 

menneestä, pääpaino on kuitenkin tulevaisuudessa. 

3 

Uskalla puhua myös 

heikkouksista. Kehityskeskustelun 

arvo 

syntyy siitä, että löydetään 

asioita, joissa työntekijä 

voi kehittyä, ja 

keinot, joilla esimies 

voi tukea kehitystä. 

2Sovi esihenkilön 

kanssa etukäteen 

keskustelun 

rakenne ja 

teemat. Liian tarkat 

kysymykset etukäteen 

voivat vähentää 

dialogia. 

Myyntipuhetta 

tarvitaan paljon 

ja ajoissa 

Vain yhden myyntipuheen sisältävät 

asia kastapaamiset ovat taakse jäänyttä 

aikaa. Myyntipuheet ovat pirstaloituneet 

vuorovaikutteisiksi, ratkaisuhakuisiksi keskusteluiksi 

asiakkaan kanssa, ja ne voivat 

tapahtua eri kanavien kautta. Esimerkiksi 

sosiaalinen media ja yritysten chat-palvelut 

ovat yhdenlaisia myyntipuhekanavia 

muiden joukossa. 

B2B-yritys 

tavoittelee 

ajatusjohtajuutta 

Meltwaterin tekemän State of Social 

Media -selvityksen mukaan Facebook on 

B2C-yritysten tärkein sosiaalisen median 

kanava, Instagram toiseksi tärkein. 

B2B-puolella LinkedIn koetaan tärkeimmäksi 

kanavaksi. Peräti 55 prosenttia 

B2B-vastaajista pitää sitä yrityksensä tärkeimpänä 

sosiaalisen median kanavana. 

Se näkyy myös sosiaaliselle medialle asetetuissa 

tavoitteissa, sillä brändin tunnettuuden 

kasvattamisen ja vakiinnuttamisen 

lisäksi erityisesti B2B-vastaajat tavoittelevat 

sosiaalisen median kautta myös 

ajatusjohtajuutta. 



Hyvin 

sanottu! 

”Kun tuotemainonnan kärki 

on hypeä ja jargonia ilman 

apua, siitä jää päällimmäiseksi 

sokerikuorrutettu maku, joka ei 

vahvista luottamusta.” 

– Jukka Holopainen 

Vapa Median blogissa. 

”Tunnettuus ei myy. 

Luotettavuus myy. 

Ilman luotettavuutta 

ei ole mitään.” 

– Lenita Airisto 

HS Visiossa. 

KAUDEN JUOMA 

Seedlip-tisle 

Juomayhtiö Hartwallin teettämän kuluttajatutkimuksen 

mukaan lähes joka kolmas suomalainen on vähentänyt 

alkoholin kulutustaan viimeisen kahden vuoden 

aikana. Seedlip-tisle on maailman ensimmäinen 

tislausmenetelmällä valmistettu alkoholiton juoma, ja se 

vastaa uudenlaiseen kysyntään. Sen avulla voi valmistaa 

alkoholittomat versiot klassikkodrinkeistä. 

Hartwallin tuotepäällikkö Henri Peltomäen mukaan 

Seedlipin missio ei ole syrjäyttää alkoholijuomia tai käännyttää 

ihmisiä pois perinteisten cocktailien ääreltä, mutta 

se tuo markkinoille mielenkiintoisen vaihtoehdon. Seedlipin 

ja muidenkin alkoholittomien tisleiden tulevaisuus näyttää 

valoisalta. 

– Monissa tuotteissa funktionaalisuus on nostanut selvästi 

päätään, ja siihen Seedlip tarjoaa toimivan ratkaisun: 

oikeita tuotteita oikeaan tarkoitukseen ja hetkeen. Alkoholittomien 

tisleiden avulla voidaan tarjota samanarvoisia 

kokemuksia ja makuelämyksiä, joita on aikaisemmin totuttu 

saamaan vain alkoholipohjaisista juomasekoituksista. 

Tekstit Toimitus 

”Yrityksille kaikenlaiset 

taitekohdat luovat 

aina uusia liiketoimintamahdollisuuksia. 

Siellä missä on ongelma, 

on mahdollisuus 

myydä ratkaisuja.” 

– Sijoituskirjailija Merja Mähkä 

Iltalehden kolumnissaan. 

#faktaakoronasta-kampanjalle kansainvälistä tunnustusta 

Suomalainen #faktaakoronastakampanja 

palkittiin vuoden parhaana 

Pro Bono -vaikuttajakampanjana 

kansainvälisessä vaikuttajamarkkinoinnin 

Influencer Marketing 

Awards 2021 -kilpailussa. 

Valtioneuvoston kanslian ja 

Mediapoolin yhteisen Kampanjan 

tavoitteena oli tarjota keväällä 

2020 sosiaalisen median vaikuttajille 

luotettavaa koronatietoa suoraan 

viranomaisilta ja kannustaa 

heitä jakamaan tietoa eteenpäin 

seuraajilleen. Ping Helsinki toteutti 

kampanjan yhdessä satojen somevaikuttajien 

kanssa Instagramissa, 

TikTokissa ja Facebookissa. 

Tuomaristo kiitteli, että valtiollinen 

toimija on tunnistanut somevaikuttajien 

voiman ja nostanut heidät kriisitilanteessa 

merkittävään rooliin. 




Onko sivustosi saavutettava? 

Kaikki julkiset palvelut ovat olleet 

saavutettavuusdirektiiviin piirissä 

syyskuusta 2020 alkaen. Direktiivi ei 

toistaiseksi koske yksityisen sektorin 

toimijoita, mutta asia kannattaa 

ottaa huomioon jo nyt. 

– Saavutettavuus ei tarkoita vain 

sitä, että näkövammainen pystyy 

käyttämään sivua, vaan saavutettavuutta 

kaikissa käyttötilanteissa. 

Tämä liittyy myös yrityksen arvoihin, 

eli halutaanko todella palvella kaikkia, 

Tuuli Aalto Ambientialta sanoo. 

Saavutettavuuden parantaminen 

edellyttää jonkin verran vaivannäköä, 

mutta kovin kalliista ratkaisuista 

ei välttämättä ole kyse. Olemassa 

olevan sivuston osalta liikkeelle voi 

lähteä saavutettavuustarkistuksen 

avulla. 

– Automaattiset tarkistukset ovat 

hyviä löytämään ongelmia. Toisaalta 

ne voivat tulkita pienenkin 

ongelman paljon todellista suuremmaksi, 

jos se toistuu sivustolla usein. 

Paras tulos syntyy ihmisen ja automaattisten 

työkalujen yhteistyönä, 

palvelumuotoilija Hanna Kulmala 

Ambientialta sanoo. 

– Kannattaa myös muistaa, että 

saavutettavuus on yksi ohje lisää, 

mutta se ei estä tekemästä modernia 

sivustoa, Kulmala huomauttaa. 

Markku Vierula 

LÖYDÄ KILPAILUETUSI 

– KÄSIKIRJA STRATEGIAN JA 

BRÄNDIN KEHITTÄMISEEN 

Kauppakamari, 2021 

276 sivua 

Kirja osoittaa käytännönläheisesti, 

miten kovan kilpailun markkinassa 

löydetään se elementti, joka 

auttaa kotiuttamaan kauppoja. 

Teos tarjoaa työkalun, jonka avulla 

jokainen voi avartaa ajatteluaan 

ja etsiä omaa kilpailuetuaan. 

Kim Väisänen 

HUIPPUMYYJÄT 

Alma Talent, 2021 

200 sivua 

Myynnin kentällä piilee monta 

rautaista ammattilaista, jotka 

kuitenkin vain pieni piiri tuntee. 

Huippumyyjät esittelee 16 

myyjää, jotka ovat oman 

alansa ehdottomia kärkinimiä. 

Uratarinoiden lisäksi kirja tarjoaa 

käytännön vinkkejä muun muassa 

liidien löytämiseen. 

Luettavaa syysiltoihin! 

Liisa Holma, Kirsti Laasio, 

Minna Ruusuvuori, 

Salla Seppä & Riikka Tanner 

MENESTYS SYNTYY 

ASIAKASKOKEMUKSESTA 

– B2B-JOHTAJAN OPAS 

Alma Talent, 2021 

332 sivua 

Älä anna kirjan nimen johtaa 

harhaan, tämä ei ole vain 

johtajien opas. Asiakaskokemus 

on jokaisen asia myös myynnissä 

ja markkinoinnissa, ja teos antaa 

hyvät eväät sen kehittämiseen. 

Case-esimerkkien ja syvällisen 

analyysin lisäksi teoksen lopussa 

on pikaopas, joka auttaa 

kehitystyössä alkuun. 


TUHAT MERKKIÄ 

Palstalla aihe ja kirjoittaja vaihtuvat, mutta merkkimäärä pysyy. 

Uudistumisen 

aika on nyt 

Kirjoittaja KTT 

Pia Hautamäki on 

myynnin johtamisen 

yliopettaja ja tutkija 

Tampereen ammattikorkeakoulussa. 

Petra Viitaniemi 

Pitkään jatkunut koronatilanne on jättänyt pysyvät 

jäljet myynnin ammattilaisten arkeen. Digitaalinen 

myyntiprosessi on lisännyt tarvetta 

myös myynnin ja markkinoinnin yhteistyölle, 

sillä ilman tietoisuuden lisäämistä asiakasyritykset 

eivät löydä yritysten palveluiden pariin. 

Myynti on muuttunut asiakkaan auttamiseksi, 

asiakkaan puolesta ajattelemiseksi ja asiakkaan 

valmentamiseksi. Voidaan todeta, että 

yksittäiseen tuotteeseen fokusoiva myyjä ei pärjää 

enää myyntityössä, vaan nyt on osattava toimia 

laajemmissa ja moniulotteisemmissa verkostoissa 

ja lisätä tämä ymmärrys ekosysteemeistä 

osaksi kaupallisia kokonaisuuksia. Se on vaativa 

kokonaisuus, joka ei ihan jokaiselta kylmiltään 

onnistu. 

Tulevina vuosina myynnin rivit tulevat kaventumaan; 

yhä useampi asiantuntija siirtyy tekemään 

perinteisesti myynnille kuuluvia tehtäviä ja 

myyntiväki siirtyy yhä enemmän liiketoiminnan 

kehittämiseen. Mitä tapahtuu perinteisille tuotemyyjille? 

Parhaassa tapauksessa he ovat huomanneet 

uudistumisen tarpeen ja kouluttautuvat. 

Oman osaamisen uudistamisen aika on nyt. 


ENSIASKEL 

Alan opiskelija pohtii opintojaan ja tulevaisuuden uraansa. 

Eläintarhan kenttä 

Helsingissä on 

Amiralle kuin toinen 

koti. Yleensä hän 

tosin tarkastelee 

kenttää radalta, ei 

katsomosta. 

Pikajuoksijan 

pitkä matka 

Amira Chokairy opiskelee, työskentelee ja juoksee 

tavoitteellisesti, vaikka matkalla on ollut monta mutkaa. 

Keväällä hänet palkittiin MMA:n stipendillä. 

Teksti Maarit Krok Kuva Timo Porthan 

Kunnianhimo 

vie minua 

eteenpäin. 

Opintomenestys ei ole ollut koskaan 

minulle itsestäänselvyys. Kävin 

kymppiluokan enkä silti päässyt 

lukioon. Opiskelin Helsinki Business 

Collegessa ja tein sen jälkeen töitä muun 

muassa kiinteistönvälittäjänä. Tuntui hienolta, 

kun sain suoritettua tradenomiopinnot 

etuajassa ja vielä stipendin kera. 

Minulla on yrittäjäluonne, ja olen aina 

ollut myyntihenkinen. Jo lapsena kokosin 

pienistä leluistani pääsiäismunia, joita myin 

naapureillemme. 15-vuotiaana aloitin puhelinmyyntityössä, 

ja siitä asti olen tehnyt jonkinlaista 

myyntityötä. 

Olen myös pikajuoksija ja urheilijana tarvitsen 

aina tavoitteen, jota kohti mennä; 

haluan saada kicksejä onnistumisista. Syksyllä 

aloitankin yritysjuridiikan opinnot 

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. 

Minulla on sellainen perinteinen kunnianhimoinen 

urheilijaluonne. Uskon, että juuri 

se vie minua eteenpäin kaikilla osa-alueilla, 

kun on halu kehittää itseään. 

Pääaineeni oli digitaalinen markkinointi, 

ja tein opinnäytetyöni urheilijoiden sponsoroinnista. 

Yrityksillä on isoja eroja sponsorointikäytäntöjen 

kanssa. Yrityksillä, jotka 

sponsoroivat useita urheilijoita, sponsorointi 

on selkeä osa markkinointistrategiaa, mutta 

kaikilla yrityksillä näin ei ole. Sponsorointi 

on kuitenkin mennyt paljon eteenpäin. Se ei 

tarkoita enää vain logoa urheilijan rinnassa. 

Tällä hetkellä teen töitä hallinnon assistenttina, 

mutta tulevaisuudessa toivoisin löytäväni 

työn, jossa pääsen yhdistämään digitaalisen 

markkinoinnin ja yritysjuridiikan. Se 

ei ehkä ole tavanomaisin yhdistelmä, mutta 

haluan raivata tietä urallanikin eteenpäin.” 


Amira 

Chokairy, 26 

• Hallinnon assistentti, 

Solidabis, 11/2019– 

• Palkkasihteeri, Helsingin 

kaupunki, 5/2016–8/2018 

& 6/2019–8/2019 

• VAT reclaim assistant, 

Cash Back Finland 

2/2019–5/2019 

• Myyntineuvottelija, 

RE/MAX Visio, 

3/2018–1/2019 

• Myyjä, Gina Tricot, 

12/2015–3/2019 

• Metropoliaammattikorkeakoulu, 

tradenomi, 2021 

Kysymys konkarille: 

Miten näet digitaalisen markkinoinnin 

kehittyvän seuraavien 

viiden vuoden aikana? 

Ala tulee seuraavan viiden vuoden 

aikana kokemaan nopeampaa 

kehitystä kuin aiemmin. Digitaalinen 

asiakaspolku keskittyy 

yhä harvempiin kanaviin ja alustoihin, 

jotka ovat suuria ja tarjoavat 

tehokkaampia, mutta markkinoijalle 

vaikeammin ymmärrettäviä ja 

vähemmän läpinäkyviä ratkaisuja. 

Tämä vaatii tulevaisuudessa laajempaa 

ymmärrystä alan ekosysteemistä. 

Lainsäädäntö ja muu regulaatio, 

kuluttajien kasvava tarve yksityisyydensuojalle 

ja näiden seurauksena 

tapahtuva kehitys näkyy vahvana, 

mikä vaatii markkinoijalta nopeaa 

sopeutumiskykyä. 

Neuvon antoi Aboadin 

toimitusjohtaja Juha Pihkakoski. 


VAIHTOASKEL 

Alan ammattilainen otti uuden askeleen urallaan. 

Nautin työn 

tuomasta 

vapaudesta. 

”Olen toiminnan 

ihminen 

ja pidän siitä, 

että pystyn 

vaikuttamaan 

asioihin heittelemällä 

ideoita, 

joihin myös tartutaan”, 

Petra 

Koski sanoo. 


Luonnon 

sekatyöläinen 

Petra Koski joutui luopumaan unelmatyöstään 

mutta löysi lopulta onnen luonnon keskeltä. 

Teksti Maarit Krok Kuva Markku Ruottinen 

Olen aina tykännyt sekatyömiestittelistä. 

Minun vastuullani on 

myyntiä ja markkinointia, mutta sen 

lisäksi olen nuotiolla keittelemässä 

nokipannukahveja, ohjaamassa yritysten virkistyspäiviä 

ja virittelemässä seikkailuratoja. Yksi 

työpäivä oli sellainen, että työnsin esihenkilöni 

autoa mudasta, Petra Koski nauraa. 

– Vanha minä olisi ollut ihmeissään. 

Vaikka Koski nyt nauraakin, aina elämä ei ole 

ollut pelkkää iloa. Hän ehti tehdä pitkän uran 

terveydenhuollon laitteiden edustajana, kunnes 

sairastui ympäristöherkkyyteen ja joutui 

jäämään pois työelämästä keväällä 2018. Puoli 

vuotta kestäneet selittämättömät kivut ja voimakkaat 

migreenit saivat selityksen. 

– Olin vuodepotilaana monta kuukautta. 

Kun tajusin, etten kuole tähän, ymmärsin, että 

minun täytyy tehdä asialle jotain. Kuntoutin 

itseäni lähimetsässä. En antanut periksi. 

Terveydenhoitajaksi alun perin valmistunut 

Koski ehti työskennellä terveydenhuollon 

myyntitehtävissä yli kaksikymmentä vuotta. 

– Nautin työn tuomasta vapaudesta. Toki 

mittariin tuli vuodessa 60 000 ajokilometriä, 

mutta automatkat olivat omaa aikaani. En 

ole ikinä kokenut hotellikuolemaa. Se on aina 

ollut minulle pientä lomaa. 

Ympäristöherkkyydestä toipuessaan Koski 

hakeutui digimarkkinoinnin koulutukseen. 

Nälkä kasvoi syödessä, ja seuraavaksi Koski 

löysikin Markkinointivirittämön, jossa digimarkkinointiin 

kouluttautuvat kohtasivat kasvuhakuisia 

yrityksiä. Sitä kautta hän päätyi 

töihin luontopalveluyritys Naturestiin. 

Yrityksen ja Kosken arvot kohtasivat heti: 

kumpikin pitää tärkeänä luonnon ja yksilön 

kunnioittamista. Introvertiksi tunnustautuva 

Koski rakastaa innovointia, ja uudet työtehtävät 

ovat onnistuneet yllättämään monta kertaa. 

– Ihan kylmäsoittojakin on ollut. Mietin 

pitkään, pystynkö siihen, mutta se olikin 

todella innostavaa. 

Koski näkee luonnossa loputtomasti mahdollisuuksia. 

Jatkuvien aistiärsykkeiden 

aikana yritykset voisivat hänen mielestään 

hyödyntää luontopalveluita entistä monipuolisemmin. 

– Luonnossa voi järjestää vaikka kehityskeskusteluita 

ja strategiapäiviä. 

Petran 

viimeisimmät 

urastepit: 

Asiakaspäällikkö 

Orion 

Diagnostica Oy, 

12/2013–7/2017 

Puhtaus- ja 

hygieniaasiantuntija, 

Kiilto Clean, 

8/2017–3/2018 

Myynti- ja 

markkinointikoordinaattori, 

Naturest Oy, 

7/2021– 


TIENVIITTOJA 

Palstalla pureudutaan ajankohtaisiin ilmiöihin. 

Työyhteisö 

nykyaikaan 

Tutkitusti organisaatiot ovat innovatiivisempia, kun uskalletaan 

tuoda erilaisia ajatuksia ja työskennellään ryhmässä, jossa 

kaikki eivät ole samanlaisia. Monimuotoisuuden merkitys 

ymmärretään jo melko hyvin, mutta ennakkoluulot ja osaamisen 

puute hidastavat inklusiivisen työkulttuurin vahvistamista. 

Teksti Tarja Rannisto 

Inhimillisen ja sosiaalinen vastuun kysymykset 

ovat nousseet ympäristön monimuotoisuuden 

rinnalle yritysvastuullisuudesta 

puhuttaessa. Inhimillinen monimuotoisuus, 

jolla tarkoitetaan ihmisoikeuksia 

ja tasa-arvoa työpaikalla, on jo iso 

osa yritysten vastuullisuutta. 

Monimuotoiseen työyhteisöön mahtuu parhaimmillaan 

erilaisia näkökulmia, huomioita, 

kokemuksia, taustoja ja ajatuksia. Edelläkävijäyrityksissä 

on havaittu, että monimuotoisuuden 

vahvistaminen on paitsi viisas tapa toimia oikeiden 

arvojen mukaisesti, se myös edistää liiketoimintaa 

ja voi tuoda innovatiivisuutta sekä auttaa 

henkilöstön ja asiakkaiden välisessä dialogissa. 

Moni yritys toteuttaa monimuotoisuustyötä 

muun muassa eri verkostojen kautta. 

– Perustimme suomalaisille yrityksille ja 

muille yhteisöille monimuotoisuussitoumuksen 

ja aloimme sen yhteydessä rakentaa monimuotoisuusverkostoa 

jo vuonna 2012. Siitä lähtien 

olemme tehneet aktiivisesti monimuotoisuuden 

eteen työtä, yritysvastuuverkosto FIB- 

Sin toimitusjohtaja Kimmo Lipponen sanoo. 

FIBS kouluttaa yrityksiä ja saattaa niitä 

yhteen jakamaan oppeja ja vastuullisuuden 

saloja toisilleen. 

ENNAKKOLUULOJA ON KAIKKIALLA. FIBS on tehnyt 

Suomen laajimman yritysvastuututkimuksen 

vuodesta 2013 alkaen, uusimmat tulokset 

julkaistaan tämän vuoden joulukuussa. Edellisessä, 

vuoden 2019 tutkimuksessa ilmeni, että 

93 prosenttia suomalaisista yrityksistä on ottanut 

monimuotoisuuden mukaan toimintaohjelmaansa, 

kun vuonna 2017 luku oli 78 prosenttia. 

Lipponen pitää nousevaa suuntaa 

hyvänä ja odottaa innolla, mitä lukuja nyt saadaan 

ulos. 

– Yhdenvertaisuuskysymykset ovat yrityksillä 

kaikkein keskeisimpien toimenpiteiden 

joukossa perinteisempien teemojen, kuten 

ilmastonmuutoksen, eettisyyden ja kiertotalouden, 

kanssa, toteaa Lipponen. 

Hän rohkaisee yhä useampia yrityksiä tuomaan 

julki, että teemaa halutaan edistää. Vastuullisuutta 

ei tule nähdä muista irrallaan olevana 

asiana, vaan se on osa muita teemoja. › 


Hyvä veli 

-verkostoja on 

vieläkin liikaa 

› 

”Minulla on kongolainen isä ja suomalainen 

äiti, mutta olen itse syntynyt ja kasvanut 

Suomessa. Olen identiteetiltäni hyvin 

suomalainen, ja välillä itsellenikin tulee 

yllätyksenä se, että joku voi nähdä minut 

ulkomaalaisena. 

Olen tehnyt nuoresta asti töitä myynnin 

parissa. Aloitin puhelinmyynnissä ja torimyynnissä. 

Olen kuitenkin nähnyt todella 

paljon vaivaa siihen, että olen saanut 

töitä. Olen asenteellani pyrkinyt korvaamaan 

sitä, että vähemmistön edustajana 

minun on ollut vaikeampi saada töitä. 

Työsuhteessa en ole koskaan kokenut työsyrjintää, 

vaan olen aina ollut osa tosi 

hyviä työyhteisöjä. 

Minulle on kertynyt työkokemusta jo 

noin kahdeksan vuotta, ja tiedän, että 

kokemukseni perusteella voisin saada 

töitä. Vähemmistön edustajana en kuitenkaan 

välttämättä saa sitä työtä, jonka 

haluaisin, eikä minulle välttämättä tarjota 

samoja etenemismahdollisuuksia. Uskon, 

että joutuisin näkemään siihen enemmän 

vaivaa. 

Koen, että ihonvärini lisäksi ammattitaitoani 

saatetaan kyseenalaistaa ikäni ja 

sukupuoleni vuoksi. 

Haastattelin podcastissani MacWellin 

operatiivista johtajaa Cristian Vuorivirta- 

Martinezia. Keskustelussa kävi ilmi, että 

naisia on markkinoinnin merkityksellisissä 

rooleissa vain hyvin vähän ja että alalla 

on hyvä veli -verkostoa, eli rooleihin on 

myös hyvin vaikea päästä.” 

Marianne Lehikoinen 

Toimitusjohtaja, Career girl 


TIENVIITTOJA 

Sukupuolen, iän, etnisen taustan tai muun vastaavan 

asian ei pitäisi olla palkkavaihteluiden aiheuttaja. 

– Valitettavasti ennakkoluulot, julkinäkyvät 

tai piilevät, ovat edelleen este monimuotoisuudelle. 

Niiden aktiivinen tunnistaminen ja pohtiminen 

on edellytys monimuotoisuuden edistymiselle. 

Johtaja Nina Meincke S-ryhmän henkilöstötoiminnoista 

yhtyy Lipposen näkemykseen 

organisaatioissa pesivistä ennakkoluuloista: 

– Väitän, että kaikissa työyhteisöissä esiintyy 

ennakkoluuloja. Tärkeintä on, että jokainen 

tunnistaa omat ennakkoasenteensa, hän 

sanoo. 

Ainoa järkevä tapa auttaa ymmärtämään 

monimuotoisuuden merkitystä on Lipposen 

mukaan asioiden rakentava käsittely ja avoimuuteen 

rohkaisu, syyllistävä keskustelu ei 

auta karsimaan syrjintää. 

– Avoimesti ja ennakkoluulottomasti elämään 

ja tekemiseen suhtautuvat ihmiset ovat 

havainneet, että monimuotoisuus edistää meidän 

kaikkien asioita: niin yksittäisten ihmisten 

ja yhteisöjen hyvinvointia kuin liiketoimintaakin, 

Lipponen sanoo. 

PALKKAUS AJAA ERILLEEN. Myynnin ja markkinoinnin 

alalla yksi monimuotoisuuden este 

on palkkaus. Sukupuolten väliset palkkaerot 

nimittäin jatkavat kasvamista entisestään. 

Vaikka aihe on jatkuvasti julkisessa keskustelussa 

esillä ja ongelman merkitys tunnistetaan 

yhteiskunnassa, tuntuu, ettei yksikään 

kokeiltu keino onnistu pureutumaan siihen 

kunnolla. 

Myynnin & Markkinoinnin ammattilaiset 

MMA:n markkinointi- ja viestintäjohtaja 

Tuula Sirén kertoo, että vuonna 2020 tehty tutkimus 

vahvisti näkemystä alan palkkaerosta. 

Sen mukaan miesten ja naisten välinen kuilu 

vain syvenee. 

Vuonna 2020 myynnin ja markkinoinnin 

mediaanipalkka oli 5 000 euroa kuukaudessa, 

mutta miesten mediaanipalkka oli 5 380 euroa, 

kun naisilla se oli 4 100 euroa. 

– Tutkimuksen naisvastaajien osalta kuilu 

on siis huolestuttavan jyrkkä, Sirén toteaa. 

Osa sukupuolten välisestä palkkaerosta selittyy 

hänen mukaansa sillä, että naisia on suhteellisesti 

enemmän markkinoinnin tehtävissä 

ja miehiä vastaavasti enemmän myynnin tehtävissä, 

joissa palkkataso on hieman korkeampi. 

– Tämä on kuitenkin vain osaselitys, hän 

toteaa. 

Tärkeimpänä keinona tasa-arvoisen palkkauksen 

vahvistamiseksi on tiedon avoimuus. 

Työtehtävien palkkausperusteiden, kuten 

provisiopalkkauksen, kiinteän palkan palkkahaarukan 

sekä bonusten, julkaiseminen avoimesti 

auttaisi tasa-arvoisuuden saavuttamista. 

Sirén sanoo, että tämä ei kuitenkaan ole juurtunut 

suomalaiseen työelämään. 

– Työntekijät voisivat myös itse avata palkkatietojaan 

vaikka anonyymisti, mikä varmasti 

avaisi keskustelua. Valmiutta tähän ei kuitenkaan 

ole ilmennyt, hän toteaa. 

Lisäksi ammattinimikkeiden ja vastuiden 

erilaisuus, kokemusvuodet ja koulutus aiheuttavat 

omat vaikeutensa palkkatasa-arvon 

toteutumisen arviointiin. 

– Mutta sukupuolen, iän, etnisen taustan 

tai muun vastaavan asian ei pitäisi olla palkkavaihteluiden 

aiheuttaja, Sirén sanoo. 

ERILAISUUS LUO INNOVAATIOITA. Meincken 

mukaan maailmalla puhutaan monimuotoisuuden 

sjaan inklusiivisesta 

työkulttuurista, jossa on jo havahduttu siihen, 

että ideat ja innovatiivisuus nousevat erilaisuuden 

kautta esiin. › 


Myyntiin 

tarvitaan 

kaikenikäisiä 

Vaikka vanhemmat 

myyjät eivät 

ole perillä kaikista 

uusimmista trendeistä, 

meille on kertynyt 

paljon muita 

taitoja ja tietoja. 

”VAIKKA TÄLLÄ hetkellä sanotaan, 

että on työvoimapulaa ja paljon työpaikkoja, 

ei se näytä siltä. Jäin viime 

vuoden helmikuussa työttömäksi, ja 

sen jälkeen työllistyminen on ollut 

vaikeaa. Sain töitä syksyllä 2020, 

mutta työt loppuivat tänä keväänä. 

Sain mahdollisuuden tehdä töitä 

kevytyrittäjänä, mutta yritys meni 

konkurssiin ennen kuin aloitin. 

Olen 58-vuotias, ja työnhaku tökkää 

yleensä jo hakemusvaiheeseen. 

Kollegat ja rekrytoijat ovat 

sanoneet, että ikähaitaria on viime 

aikoina nostettu, mutta haastatteluihin 

on vaikeaa päästä. 

Minulla on kuitenkin yli 40 vuoden 

kokemus myyntityöstä, aloitin 

jo nuorena vanhempieni lihatiskin 

takana. En osaa rakentaa tai korjata 

autoa, mutta osaan käyttää 

suutani ja minulla on rohkeutta kohdata 

ihmisiä. Tällä hetkellä työskentelen 

toiminimellä kolmelle yritykselle 

ja myyn paperituotteita, leluja sekä 

juhlatarvikkeita vähittäiskaupoille. 

Toiminimipohjainen työ ja kevytyrittäjyys 

ovat yleistyneet, ja ymmärrän 

sen. Pienten firmojen on vaikeaa 

palkata työntekijöitä, jos myyntiä on 

vähän. 

Työssäni menen suoraan tapaamaan 

kauppiaita tai laitan sähköpostia 

ja sovin tapaamisen lähipäiville. 

Nykyisen toimeksiantajan 

palaverissa hämmästeltiin, miten 

nopeasti sain uusia asiakkaita. Sitä 

on kuitenkaan vaikea todentaa 

työnantajille rekrytoinnissa. 

Veli Matti Hämäläinen 

Toiminimiyrittäjä 

Inklusiivisuus 

on kasvava 

vaatimus 

”OLEN TEHNYT asiantuntijatyötä monimuotoisuuden 

parissa neljä vuotta 

ja nykyään edistän organisaatioiden 

monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta 

ja inklusiivisuutta yritykseni 

kautta. Olen syntynyt Suomessa 

”mixed”-perheeseen, jossa isäni kuului 

uskonnolliseen, etniseen sekä kulttuuriseen 

vähemmistöön. Kasvutarinaani 

on värittänyt kokemukseni 

erilaisuudesta, ulkopuolisuudesta ja 

siitä, ettei minua hyväksytä suomalaisen 

yhteiskunnan täysipainoiseksi 

jäseneksi. 

Tutkimuksetkin osoittavat, että esimerkiksi 

ei-suomalaiselta kuulostava 

nimi voi vaikeuttaa huomattavasti 

mahdollisuuksia päästä työhaastatteluun. 

Esimerkiksi tiedostamattomat 

ennakkoluulot, oletukset ja asenteet 

vaikuttavat siihen, miten aliedustetut 

ryhmät saavat työuramahdollisuuksia. 

Usein myös työyhteisön sisällä 

joutuu kantamaan vähemmistöstressiä, 

kun kuuluu marginaaliseen ryhmään 

ja kohtaa ennakkoluuloja tai 

jopa syrjintää. Se on työntekijälle 

todella kuormittavaa. 

Syrjivien tilanteiden tunnistaminen 

on vaikeaa. Kaikilla ei ole työkaluja 

tunnistaa näitä tilanteita, eikä syrjintä 

välttämättä ole kovin suoraa ja 

näkyvää. Syrjintää kokevan ei pitäisi 

myös yksin joutua ottamaan vastuuta 

näistä tilanteista. 

Monet markkinointitiimit ovat nyt 

huomanneet oman työnsä kautta, 

kuinka nykypäivänä monimuotoisuuden 

huomioiminen ja inklusiivisuus 

markkinoinnissa on kasvava vaatimus. 

Monimuotoisuuden huomioiminen 

on välttämätöntä myös kasvulle, 

kun tavoitellaan laajempia yleisöjä 

ja halutaan rakentaa palveluita 

ja tuotteita, jotka aidosti palvelevat 

mahdollisimman laajoja joukkoja. 

Ideaalissa tapauksessa työyhteisön 

diversiteetti ja inklusiivisuus heijastuvat 

yrityksen ulkoiseen työhön.” 

Jasmin Assulin 

Toimitusjohtaja, Deidei 


TIENVIITTOJA 

– On totta, että konflikteja on vähemmän, 

kun ollaan samanlaisessa ryhmässä, mutta silloin 

asiat eivät tule tarkastelluksi eri näkökulmista, 

Meincke sanoo ja kertoo yhden esimerkin 

omasta havahtumisestaan: 

– Se tapahtui, kun ymmärsin, mitä tarkoitetaan 

sukupuolitietoisella budjetoinnilla. Jos esimerkiksi 

lahjoitetaan rahaa urheilukentille tai 

joukkueurheiluun, raha hyödyttää poikia enemmän, 

koska pojat harrastavat joukkuepelejä tyttöjä 

useammin. 

Toisaalta henkilöstöön liittyvä monimuotoisuus 

voi olla myös haitallinen, jos ympäristöön 

liittyvä kulttuuri ei tue sitä. 

– Kun esimerkiksi ventovieraalta ulkomaalaistaustaiselta 

kysytään, mistä hän on kotoisin, 

ei välttämättä ajattele itse toimivansa ennakkoluulojen 

kautta tai epäkorrektisti, Meincke 

sanoo. 

REKRYTOINNISSA PIILEE RISKEJÄ. Monimuotoinen 

rekrytointi on tärkeä tapa edistää työyhteisön 

monimuotoisuutta. Jos sitä ei tehdä, henkilöstö 

on jo lähtökohtaisesti vähemmän monimuotoinen 

kuin voisi olla. 

Rekrytoinnissa esiintyy muun muassa sukupuoleen 

ja ikään liittyvää syrjintää, mutta Lipponen 

kertoo, että aiheen vaikeudesta ja monitasoisuudesta 

riippuen tutkimustietoa on vain 

vähän siitä, kuinka paljon ja missä muodoissa 

sitä esiintyy. 

Monimuotoisuus 

edistää 

hyvinvointia. 

Käytännön keinoja, kuten anonyymi rekrytointi 

tai taustojen häivyttäminen rekrytointiprosesseissa 

on otettu monessa organisaatiosssa 

jo käyttöön. Myös työnhakuilmoituksisa usein 

kannustetaan avoimesti erilaisista taustoista 

tulevia ihmisiä hakemaan työtä. 

Anonyymissä rekrytoinnissa on esimerkiksi 

pohdittu, kuinka monimuotoisuutta voi sen 

kautta tuoda vahvemmin esiin. 

– Eräässä anonyymin rekrytoinnin pilotissa 

käytettiin kuvamaailmaa siitä kulmasta, koetaanko 

työpaikkahaun olevan miehille vai naisille. 

Päädyttiin kokeilemaan kahta erilaista 

ilmoitusta. Toiseen ilmoitukseen haki 30 prosenttia 

naisia enemmän kuin toiseen, pelkästään 

ilmoituksen formuloinnin vuoksi, Meincke 

kertoo. 

S-ryhmässä ei hakuvaiheessa kysytä ikää 

ja sukupuolta, vaan ne tulevat ilmi prosessin 

muissa vaiheissa. Valokuvaakaan ei järjestelmän 

kautta edes voi liittää mukaan. 

– Totta kai sitten, kun ihmisen näkee, ulkoisella 

olemuksella voi olla merkitystä. Mutta 

alkuvaiheessa pyrimme näin eliminoimaan ennakkoluuloja 

ja syrjintää, Meincke vahvistaa. 

KOMMENTTI 

Työelämän monimuotoisuuden osalta meille 

MMA:n lakipalveluun tulee arvioni mukaan eniten 

kysymyksiä ikään liittyen. Useimmiten yhteydenotot 

koskevat sitä, että ikääntyneemmät työntekijät 

kokevat työnantajien valikoivan heidät irtisanottaviksi 

nimenomaan iän perusteella. Jonkin verran tiedusteluja 

tulee myös sukupuoleen liittyvästä häirinnästä 

tai syrjinnästä sekä perhevapaisiin liittyvästä 

syrjinnästä. 

Yhteydenottojen perusteella olemme huomanneet, 

että työelämän asenteissa on edelleen parannettavaa. 

Työntekijöiden erilaisuus ja monimuotoisuus 

tulisi huomioida paremmin. Yksi asia on, että 

edelleen liian usein työsuhteet ajatellaan täyden 

työkyvyn omaavan työntekijän näkökulmasta. Olisi 

tärkeää tiedostaa, että henkilö, joka pysyvästi kykenee 

”vain” osa-aika työhön, on silti hyvä rekrytointi. 

Meidän tulisi osata kääntää ajattelutapaa ja pohtia 

miten työ voidaan järjestää osatyökykyiselle sopivaksi 

sen sijaan, että todetaan automaattisesti työn 

olevan kokoaikatyö. 

Taija Numminen 

MMA:n lakipalvelu 


KOLUMNI 

Parisuhdeterapiaa 

Petri Matero 

on markkinoinnin, 

myynnin 

ja konseptien 

monitaituri, joka 

ratkoo päivittäin 

myynnin ja 

markkinoinnin 

parisuhdeongelmia 

Topliner-yrityksessä. 

Petri tuli 

tunnetuksi isolle 

yleisölle Jaajo 

Linnonmaan 

luotsaamasta 

Diilistä, jossa 

hän sijoittui 

toiseksi. 

Jokainen liitto tai suhde kokee joskus kriisejä. 

Toinen ei huomioi, ei ymmärrä tarpeita. 

Keskittyy liikaa itseensä ja arjen kiireessä 

unohtaa myös kysyä toisen mielipidettä. 

Miten on, myynnin ja markkinoinnin johtajat, 

kuulostaako tutulta? 

Myynti ja markkinointi tuntuvat olevan 

kuin vanha aviopari, jotka ovat nukkuneet jo 

vuosia eri makuuhuoneissa. Omat rutiinit, 

itsenäisyyden tarve ja ystäväpiiri ovat ajaneet 

ennen niin symbioottisessa suhteessa 

eläneitä erilleen. Tämän päivän arki on kuitenkin 

jokaisessa yrityksessä sellaista, ettei 

yhteiselossa saisi olla tällaista railoa. 

Joissain tapauksissa sitä suhdetta ei edes 

ole ollut olemassa. Ja kun kypsällä iällä laitetaan 

hynttyyt yhteen, niin kyllähän siinä 

oma itsenäisyys on vaakalaudalla. Ärsyttää, 

kun toinen astelee muitta mutkitta omalle 

reviirille. 

Olet myös varmasti törmännyt pareihin, 

jotka ovat vuosikymmenien mittaan alkaneet 

muistuttamaan toisiaan. Täydentävät 

toistensa lauseita, ymmärtävät pienetkin 

vihjeet jo siitä asennosta, miten toinen astelee 

tilaan. Tällaisen liiton soisi myös myynnille 

ja markkinoinnille. 

Tämän päivän bisnes on pirstaloitunutta ja 

nopeaa. Asiakkaat löytyvät, ja he itse löytävät 

tuotteet ja palvelut, lukuisissa kanavissa, 

joita ei edes muutamaa vuotta aiemmin ollut 

olemassakaan. Yleensä markkinointi on ollut 

se, joka on pitänyt sormiaan kehityksen pulssilla, 

mutta nyt myynnilläkään ei ole varaa 

jättää näitä asioita huomiotta. 

Olen puhunut nestemäisestä asiakaskokemuksesta, 

jossa asiakas ei edes huomaa eroa, 

milloin vastapuolella oleva kumppani vaihtuu 

markkinoinnista myynniksi. Tällainen 

ostokokemus muistuttaa juuri tuota pitkään 

yhdessä ollutta paria, jossa molemmat tuntevat 

toisensa läpikotaisin. 

Teksti Petri Matero Kuva Atte Malaska 

Myynti ja markkinointi 

ovat nukkuneet jo vuosia eri 

makuuhuoneissa. 


URAPOLKU 

Alan ammattilaiset puhuvat työstään ja urastaan. 

Laitetaanko 

tulemaan? 

Puhelinmyynnissä hyvä fiilis tuo kauppaa. Positiivisuus 

tarttuu ja tuo kauppaa myös muille tiimin jäsenille. 

Tiiviissä tiimissä hihkutaan yhdessä, kun joku saa hyvän 

kaupan, myyntipäällikkö Meri Ylipahkala sanoo. 

Teksti Kari Martiala Kuvat Markku Ruottinen 

Suoramarkkinointi Megan toimipisteessä 

Raahessa myyntipäällikkönä 

työskentelevä Meri Ylipahkala 

uskoo tiimityön voimaan. 

– Kun tiimissä joku tekee 

kauppaa, se tarttuu ja silloin 

muutkin myyjät saavat helpommin 

kauppoja. Kannustamme 

aina toisiamme. 

Yksin tekeminen on Ylipahkalan 

mukaan raskasta, ja hän 

pitää jatkuvasti yhteyttä etämyyjiinsä, joista osa on työskennellyt 

kotoaan jo puolitoista vuotta. Korona-aikana 

yhteishenkeä on rakennettu WhatsApp-ryhmässä, jossa 

konttorissa olevat ja etänä työskentelevät myyjät kommunikoivat 

keskenään. 

– Minua motivoi usko omaan tekemiseeni. Vaikka joskus 

menisi hieman heikommin, jatkan samaa tahtia ja 

sillä perustekemiselläni onnistun. Ammennan siitä myös 

muille myyjillemme. Jos kauppaa ei ole tullut, muistutan, 

miten hyviä myyjiä he oikeasti ovat. Kun he löytävät uskon 

itseensä, kauppaakin alkaa tulla. 

Puhelinmyynti 

on ollut kuin 

villi länsi. 


Meri Ylipahkalan tavoitteena 

on parantaa puhelinmyynnin 

mainetta myyjä 

kerrallaan. Hän neuvoo 

uusia myyjiä miettimään, 

minkälaista myyjää he itse 

jäisivät kuuntelemaan. 


URAPOLKU 

Kun myyjät löytävät 

uskon itseensä, 

kauppaakin alkaa tulla. 

Ylipahkala aloitti puhelinmyyntityön jo 

opiskellessaan IW-hitsaajaksi, ja hän on 

opiskellut myös hevostaloutta. Puhelinmyynti 

veti kuitenkin puoleensa. 

Kuluneiden 11 vuoden aikana hän on 

ehtinyt myydä puhelimessa kaikkea mahdollista: 

lehtitilauksia, jäsenyyksiä, puhelin- 

ja nettiliittymiä, helikopterirahoitusta 

ja sähkösopimuksia. 

– Kaikkea muuta paitsi pikkuhousuja, 

niissä minulla menee raja, hän naurahtaa. 

PARASTA OVAT ASIAKKAAT. Uusille puhelinmyyjille 

on yleensä yllätys, miten mukavia 

asiakkaat ovat. 

– Jos soitan päivän aikana sata puhelua, 

en kohtaa välttämättä yhtään asiakasta, 

joka sanoo minulle jotakin ikävää, 

lyö luurin korvaan tai käyttäytyy muutoin 

epäasial lisesti. Suomalaiset ovat perusluonteeltaan 

erittäin kohteliaita, ja silloinkin 

kun he kieltäytyvät, he saattavat sanoa 

vain ”kiitos, ei nyt” ja ”hyvää päivänjatkoa”. 

– Puhelinmyyntityössä parasta ovatkin 

juuri asiakkaat ja se, että saa jutella heidän 

kanssaan. 

Puhelinmyynnissä koronavuosi on ollut 

menestys. Ihmisten uutisnälkä on kasvanut, 

ja se näkyi erityisesti lehtitilausmyynnissä. 

Asiakkailla oli myös enemmän aikaa 

jutella etätyössä. 

– Monelle puhelinmyyjän soitto tuntuu 

olevan päivän piristys. 

Puhelinmyyntityöstä puhutaan aika 

ajoin julkisuudessa negatiiviseen sävyyn. 

Ylipahkalan mukaan se on ymmärrettävää, 

sillä alalle on helppoa tulla, omasta taustasta 

tai koulutuksesta riippumatta. 

Joukkoon mahtuu aina joku, jolla ei ole 

moraalia tai omaatuntoa. 

– He aiheuttavat ihmisille huonoja kokemuksia. 

Puhelinmyyjä voi olla kuitenkin 

erittäin taitava ja kokenut myyntityön 

ammattilainen. Negatiivinen julkisuus ei 

kuitenkaan vaikuta myyjiimme. 

– Oma henkilökohtainen tavoitteeni on 

parantaa puhelinmyynnin mainetta, myyjä 

kerrallaan. Tätä työtä voi tehdä tosi ammattimaisesti 

ja elättää sillä perheensä. Niin 

teen itsekin. Nykyisin laadunvalvonta on 

onneksi ihan eri tasolla kuin vaikkapa 20 

vuotta sitten. Jokainen puhelu tallentuu 

nauhalle, ja tarkkailemme, mitä myyjät 

puhuvat asiakkaiden kanssa. 

KAUPPAA EI SAA KYSYMÄTTÄ. Ylipahkalan 

alaisena työskentelee nelisenkymmentä 

myyjää, 16-vuotiaasta opiskelijasta yli 

60-vuotiaisiin eläkeläisiin. Puhelinmyynnissä 

päteekin vanha sanonta siitä, miten 

työ opettaa tekijäänsä. 

– Myyjän ei tarvitse olla supliikki tai 

karismaattinen persoona. Me olemme 

kaikki erilaisia. 

Puhelinmyynnissä menestyy kuitenkin 

vain se, joka haluaa opetella puhelinmyyntitaidon. 

– Me kyllä opetamme, eikä ketään 

heitetä yksin kylmiltään myymään. 

Minulla on työn tekijöitä, jotka ovat olleet 

tässä työssä yli kymmenen vuotta, ja olen 

silti joka ainoa päivä heidän tukenaan. 

Myyjä voi aina kehittyä työssään. 

"Puhelinmyynti 

on ollut 

aikoinaan kuin 

villi länsi, eikä 

laadunvalvontaa 

ole juuri ollut. 

Nykyisin asiat 

ovat onneksi 

kunnossa", Meri 

Ylipahkala sanoo. 


Erityisen positiivinen kokemus on jäänyt 

MMA:n toimeksiannosta. 

– Se haastoi minua sopivan henkilökohtaisesti. 

Kampanjaa oli kiva tehdä, ja 

se antoi hyviä onnistumisen tunteita. Oli 

mukavaa soittaa vertaisilleen eli muille 

myyntipäälliköille. 

– Kohderyhmä oli haastava, sillä asiakkaat 

olivat tosi tarkkoja siitä, ketä he jäävät 

kuuntelemaan, he osasivat haastaa 

myyjää, pistivät vähän hanttiin ja testasivat, 

miten toimin. Teen itse ihan samaa, 

Ylipahkala nauraa. 

– Ja oli ihanaa saada asiakkailta palautetta, 

jossa he kehuivat sitä, miten hienosti 

puhelu meni. 

Meri 

Ylipahkala 

Urastepit 

Suoramarkkinointi 

Megalla: 

• Raahen toimiston 

päivävuoron myyntipäällikkö 

3/2019 – 

• Raahen toimiston 

myyntipäällikkö 

6/2017–2/2019 

• Kokopäiväinen 

puhelinmyyjä / 

varavetäjä 

6/2016–6/2017 

• Osa-aikainen 

puhelinmyyjä / 

varavetäjä 

1/2015–4/2016 

Ylipahkala sanoo kuulonsa harjaantuneen 

satojen tuhansien kuunneltujen tai 

soitettujen puhelujen aikana. Hän huomaa 

myyntipuheessa ne pienet virheet, 

joita myyjä ei ehkä itse huomaa. Pitkään 

toistettu myyntipuhe tekee sokeaksi. 

Mikä sitten tuo myyjälle kaupan? Ylipahkalalla 

on antaa kaksi tärkeää vinkkiä. 

– Ensimmäinen on tietenkin luottamus. 

Asiakkaan täytyy luottaa myyjään. Myyjän 

pitää myös myydä itsensä asiakkaalle. 

Puhelinmyynnissä korostuu myös se, että 

kauppaa ei saa kysymättä. Pitää uskaltaa 

kysyä, pistetäänkö tulemaan. 

KAMPANJAT MYYNNIN TUKENA. Mukavinta 

myyntityötä ovat olleet Ylipahkalan mielestä 

järkevästi toteutetut kampanjat. Erityisen 

hyvin ovat toteutuneet ammattilehtikampanjat. 

– Ammattilehti on hyvä tuote: kohderyhmä 

on tarkkaan valikoitu, asiakkaat 

lukevat ammattilehtiä, ja voimme tarjota 

niitä heille hyvällä tarjouksella. 

KUUNTELEMINEN ON TÄRKEINTÄ. Puhelinmyynti 

on Ylipahkalan mukaan 30 prosenttisesti 

puhumista ja 70 prosenttia asiakkaan 

kuuntelemista. Monologinen 

papatus ei toimi. 

Kauppa ratkaistaan monesti jo puhelun 

ensimmäisten kymmenen sekunnin 

aikana. 

– Ensivaikutelma ratkaisee sen, jääkö 

asia kas kuuntelemaan vai ei. Jos myyjä vaikuttaa 

tympääntyneeltä, silloin tulee kyllä 

luuria. Mutta jos myyjä lähtee liikkeelle 

reippaasti ja rennosti, ihmiset jäävät kuuntelemaan. 

– Uusia myyjiä kouluttaessani heillä 

on usein ennakkoajatus, että kukaan ei 

kuuntele heitä. Neuvon heitä miettimään, 

minkälaista myyjää he jäisivät itse kuuntelemaan, 

ja olemaan sitten juuri sellaisia. 

Puhelinmyyntityössä menestyy ahkeruudella. 

Kun onnistuu saamaan kaupan, 

seuraava tulee aina hieman helpommin. 

– Tämä on jokaisen päänsisäinen 

juttu. Kun myyjäni saa kaupan, kannustan 

häntä ottamaan heti perään uuden 

puhelun. Myyjän itsevarmuus on silloin 

huipussaan, ja hyvä fiilis kuuluu hänen 

äänestään. 


VAU-EFEKTI 

Tekijät kertovat, mikä on onnistuneen casen salaisuus. 

Mikä? 

IKUINEN VAPPU 

• Zoanin ja Helsingin 

kaupungin 

vapputapahtuma 

• Osallistujia reaaliajassa 

yli 700 000 

• Katselukertoja yhteensä 

1,4 miljoonaa 

• Yleisössä 150 000 luotua 

avatarta ja yli kymmenen 

miljoonaa reaktiota 

”Oikein käytettynä 

virtuaalitodellisuuden 

tekeminen ei ole hirveän 

kallista. On mahtavaa 

luoda vau-fiiliksiä ja 

illuusio siitä, että olet 

paikassa, jota ei 

välttämättä edes 

oikeasti ole olemassa”, 

Olin sanoo. Ikuisen 

vapun kokemiseen 

ei tarvittu edes 

virtuaalilaseja. 


Maailmasta 

tuli hybridi 

Vuosi 2020 ei hevin unohdu. 

Virtuaalinen Helsinki ja JVG 

pitivät huolen siitä, että myös 

vappu 2020 jäi ikuisesti mieliin. 

Teksti Maarit Krok Kuvat Timo Porthan 

Myynnin ei 

tarvitse ikinä 

perustella, 

koska on 

aivan selvää, 

miksi se on 

olemassa. 

Kolme viikkoa aikaa, joustamaton deadline 

ja ennennäkemättömän suuri 

yleisö pandemian kolhimassa maailmassa. 

Näistä aineksista lähdettiin 

rakentamaan Suomen suurinta virtuaalitapahtumaa, 

jonka tarkoitus oli pitää ihmiset terveysturvallisuuden 

nimissä omissa kodeissaan ja tarjota 

silti mahdollisuus vappubileisiin. 

Mahdottomalta kuulostava produktio Ikuinen 

vappu onnistui lopulta niin hyvin, että se pokkasi 

The Grand One Awards 2020 -kilpailussa 

pääpalkinnon ja Vuoden Paras 2020 -tunnustuksen 

MarkkinointiKollektiivin kilpailussa, jossa 

etsittiin vuoden parasta markkinointitekoa. 

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA 

oli kilpailun yhteistyökumppani. 

Virtuaalitapahtumia ja VR-ratkaisuja tarjoavan 

sovellus- ja ohjelmistoyritys Zoanin operatiivinen 

johtaja Laura Olin on menestyksestä 

mielissään mutta ei missään nimessä pitänyt sitä 


VAU-EFEKTI 

itsestään selvänä. Konsepti oli täysin uusi, ja toteutukseen 

sisältyi paljon riskejä. Olin kuitenkin tiesi, 

että onnistuessaan se toisi mukanaan jotain ainutlaatuista. 

– Tällainen poikkeustila voi viedä bisneksen, mutta 

se myös luo valtavan tyhjiön, jossa ihmiset pohtivat, 

mitä hemmettiä nyt tehdään. Jos siinä kohdassa on 

tarjota jotakin innostavaa ja mahtavaa, on aika iso 

todennäköisyys, että ihmiset tarttuvat siihen. 

ITSEIRONIA PUREE SUOMALAISIIN. Idea suuresta virtuaalitapahtumasta 

syntyi jo vuonna 2019, kun pandemiasta 

ei ollut tietoakaan. Silloin se ei vielä lähtenyt lentoon, 

mutta idea heräteltiin henkiin uudelleen pandemian 

syvimmässä kuopassa maaliskuun lopussa 2020. 

Helsingin kaupunki oli innolla mukana, sillä kaupunki 

halusi varmistaa, etteivät ihmiset kokoonnu 

perinteiseen tapaan toreille ja puistoihin juhlimaan. 

Kolmen viikon aikana tarvittiin kattavia verkostoja, 

satoja puheluja, rohkeita kumppaneita ja 

vähän myös hyvää tuuria. Nopeita ratkaisuja oli tehtävä 

päivittäin. 

– Jos tämä olisi ollut business as usual, voi olla, ettemme 

olisi saaneet tätä kahdessa ja puolessa viikossa 

valmiiksi. Nyt kaikkia motivoi se, että tiesimme olevamme 

jonkin todella upean äärellä. 

Rohkeus ja innovatiivisuus kuvaavat sanoina hyvin 

sekä tapahtumaa että Zoanin mentaliteettia. Olinin 

mukaan samaa ajattelutapaa kaivattaisiin suomalaiseen 

markkinointiin ylipäätään. 

– On yksittäisiä mieleen jääviä hienoja juttuja, 

mutta kokonaisuutena tarvittaisiin enemmän 

rohkeut ta. Jos katsoo esimerkiksi Kyrö Distilleryä tai 

Varustelekaa, markkinoinnissa on rehvakasta, vähän 

provokatiivista ja osin itseironistakin meininkiä. Se 

tuntuu toimivan ainakin Suomessa. 

Maailmalla Suomi-brändit eivät markkinoinnillaan 

vielä oikein hetkauta. 

– Toisaalta rohkeus ja aito innovaatio, kuten Oura, 

tai hyvä tarina, kuten Kyrö Distillery tai viimeisimpänä 

Kardashianin someen päätynyt lonkero, palkitsevat. 

OVET AUKI MAAILMALLE. Noin kolmessa viikossa ideoitu 

ja kasattu tapahtuma keräsi yli 700 000 livekatsojaa 

ruutujen ääreen. Yleisön avatarien joukossa nähtiin 

myös brittilehti The Guardianin toimittaja. Samalla 

toteutui myös Zoanin tavoite kansainvälisen huomion 

saamisesta. 

Sittemmin Zoan pääsi toteuttamaan esimerkiksi 

Nightwishin keikan, johon osallistui yleisöä 108 

maasta. Fanichat lauloi koko tapahtuman ajan. 

Ovet ovat auki myös ulkomaille. Zoan sai toivomaansa 

näkyvyyttä ja onnistui pääsemään kansainvälisiin 

neuvottelupöytiin. Prosessit ovat pitkiä mutta 

mahdollisuudet loputtomia. Ensimmäinen sopimus 

Yhdysvaltain markkinoilla on jo syntynyt. 

– Virtuaalitapahtumissa on tiettyjä asioita, joihin 

fyysiset tapahtumat eivät pysty. Ne tarjoavat paljon 

mahdollisuuksia myös ihmisille, jotka eivät pääse 

matkustamaan tai edes liikkumaan. Vaikka oikeat 

tapahtumat tulevat pandemian jälkeen takaisin, 

olemme lopullisesti astuneet hybridimaailmaan. 

B2B-työtä tyypillisesti tekevä Olin yllättyi, miten 

palkitsevaa oli päästä tekemään näkyvää työtä suoraan 

kuluttajille. 

– Meillä oli kaikki hienot innovaatiot ja PR-tavoitteet, 

mutta kun joku ihminen tulee sanomaan, että te 

pelastitte meidän vapun, niin onhan se mahtava fiilis. 

KAHDEN MAAILMAN TÖRMÄYS. Olin on koulutukseltaan 

myös toimittaja, vaikka ei olekaan koskaan päätoimisesti 

sitä työtä tehnyt. Hän siirtää mielellään koulutuksen 

oppeja myyntitiimeille. 

– Vanhoja journalistikoulun oppeja on se, että toimittajan 

tärkein tehtävä on auttaa lukijaa ymmärtämään. 

Mielestäni myyjän tärkein työ ja ensimmäinen 

askel on auttaa potentiaalista asiakasta ymmärtämään, 

mistä on kysymys. 

Tässä Olinilla riittääkin työnsarkaa. Virtuaalitodellisuus 

ja -teknologia kalskahtavat niin kryptisiltä, että 

moni potentiaalinenkin asiakas kavahtaa. Hän itse 

puhuu kansantajuistamisen puolesta. 

– On hirveän vaikeaa saada kumppaneita innostumaan, 

jos propellihattu pyörien mennään ja puhutaan 

unreal engineistä ja tällaisista, Olin kuvailee. 

Maailma ympärillämme on kuitenkin muuttunut 

pysyvästi, ja virtuaaliratkaisut ovat arkipäivää yhä 

useammille yrityksille. 

– Tämä on tuonut entistä enemmän painetta siihen, 

miten yritykset ovat esillä verkossa, puhutaan sitten 

virtuaalitapahtumasta tai siitä, miten tuotteita tuodaan 

esille. Siihen kohdistuu yleisöltä nyt isommat 

toiveet ja vaatimukset. 

Tässä ajassa kaksi maailmaa törmää keskenään ja 

muodostaa uuden normaalin niin tapahtumille kuin 

verkkosisällöille ylipäätään. Nuorille sukupolville 

maailma on jo valmiiksi hybridi. 


Kuka? 

LAURA OLIN 

• Operatiivinen johtaja, 

Zoan 1/2020– 

• Yrittäjänä töitä Zoanille 

6/2016–12/2019 

• Aiemmat työnantajat: EY 

(Ernst & Young), Kasvuryhmä, 

OpusCapita 

• KTM, pääaineena markkinointi, 

Tampereen yliopisto, 2004 

• Asuu Helsingissä. 

”Teknologia on ihan liian 

tärkeä aihe jätettäväksi 

teknologiasta 

kiinnostuneille. Hyvässä 

teknologiafirmassa on 

ihmisiä, jotka luovat 

tarinoita ja selittävät 

teknisiä innovaatioita 

ja niiden merkitystä 

yleisöille. Se luo uutta 

bisnestä ja antaa 

takaisin oivalluksia ja 

ideoita. Missä tahansa 

liiketoiminnassa ihmisten 

välinen vuorovaikutus 

ratkaisee lopulta miltei 

kaiken.” 


ASIAKASPALAUTE 

Ostaja kertoo, mikä myyjässä ihastuttaa ja vihastuttaa. 

Yhdessä tehden 

Petteri Nisonen on 

uransa aikana ollut strategisen 

hankinnan tehtävissä Nokialla, 

Fiskarsilla ja Pauligilla. Nyt hän 

on Fazer Groupin hankintajohtaja 

ja vetää yhdeksän hengen 

tiimiä, joka vastaa Fazerkonsernin 

kaikista 

raaka-aine- ja pakkausmateriaalihankinnoista. 

Fazer Groupin hankintajohtaja Petteri Nisonen 

arvostaa kotiläksynsä tehnyttä myyjää ja istuu 

mielellään samalla puolella pöytää. 

Teksti Maarit Krok Kuva Timo Porthan 

Sinulla on pitkä, lähes 25 vuotta kestänyt 

ostajan ura. Mitä olet näiden vuosien aikana 

oppinut arvostamaan myyjässä? 

Rehellisyyttä. Se on kaiken a ja o; luottamuksen 

täytyy syntyä molemmin puolin. Tietysti 

myös sitä, että myyjä on tehnyt kotiläksynsä 

hyvin eikä tule yleisellä one size fits all -myyntitarinalla. 

Eräässä kilpailutuksessa materiaalitoimittaja 

oli proaktiivisesti analysoinut antamaamme 

dataa ja nosti esille parannuskohteita 

ja ratkaisuehdotuksia niille. 

Myyjän pitäisi aina tuottaa asiakkaalleen 

lisäarvoa. Onko mieleesi jäänyt jotain yllättävää 

ja hyvää hetkeä myyjän kanssa? 

Kerran meillä oli iso projekti, jossa toimittajalle 

oli annettu briiffi siitä, mitä orastavalta 

yhteistyöltä halutaan. He tulivat tiiminä, 

ja account manager, joka oli todella symppis, 

osasi myydä asiansa. Hänellä oli mukana orkesteri 

eri alojen osaajia, jotka pystyivät luotettavasti 

vastaamaan spesifeihin kysymyksiimme. 

Oikeastaan heti ensimmäisellä ovenavauksella 

he ottivat tilanteen haltuun. Se johti todella 

hyvään strategiseen yhteistyöhön. 

Mitä olet oppinut myyjältä? 

Aika paljon tietynlaista valmistautumista 

neuvotteluihin. Iso osa tapaamisista ei kuitenkaan 

ole neuvotteluja vaan enemmänkin asioiden 

seurantaa ja tietojen vaihtamista. Olemme 

vastapuolella pöytää vain harvoin, enemmän se 

on yhdessä tekemistä. 

Arvostan sitä, että myyjä 

ei tule one size fits all 

-myyntitarinalla. 


Asiakasymmärrys 

TEEMA 

30 

Kokonaisvaltaisessa 

asiakaskokemuksessa 

jokainen kosketuspiste 

ratkaisee. Myynnillä 

ja markkinoinnilla on 

omat tärkeät roolinsa. 

38 

Mustilla ja Mirrillä 

tiedetään, että 

kuluttajat eivät kulje 

palvelun luokse, vaan 

palvelun on tuotava 

kuluttajan luokse. 

Asiakaspalautteilla 

on merkitystä, kun 

Timo Tervo kehittää 

Mustin ja Mirrin 

asiakaskokemusta. 


ASIAKASYMMÄRRYS 

Kokemus 

ratkaisee 

Asiakaskokemus on enemmän 

kuin osiensa summa. Tunteilla on 

oma suuri roolinsa siinä, millaisia 

muistijälkiä yrityksestä jää. 

Teksti Maarit Krok Kuvat Avidly Agency, Felt Fotografi ja Sam Jamsen 

E nsin tulivat brändijohtajat, nyt 

asiakaskokemusjohtajat. 

– Asiakaskokemus on uusi brändi, 

Kari Korkiakoski heittää. 

Väite on helppo ostaa. Ensinnäkin 

siksi, että Korkiakoski on asiakaskokemuksen 

pioneeriyrityksen Futurelab 

Finlandin perustaja ja toimitusjohtaja, 

eli hän tietää, mistä puhuu. Ja 

lisäksi siksi, että googlaamalla termin 

asiakaskokemus saa 1 180 000 hakutulosta. 

Asiakaskokemus näyttää siis olevan 

yksi tämän ajan megatrendeistä. Eikä 

ihme, sillä toisten suosittelut ja negatiiviset 

kokemukset vaikuttavat ostopäätöksiin paljon enemmän 

kuin yrityksen oma markkinointi. › 


”Ei ole sattumaa, 

että tässä ajassa 

on syntynyt paljon 

bisneksiä, jotka ovat 

lähteneet somemaailmasta 

liikenteeseen 

ja rakentaneet visuaalisia 

yksityiskohtia. 

Perinteisten toimijoiden 

voi olla hyvin vaikeaa 

miettiä omaa toimintatapaansa 

uudelleen”, 

Kari Korkiakoski sanoo. 



Asiakaskokemus koostuu yleisen määritelmän 

mukaan kosketuspisteistä tai kohtaamisista, 

mielikuvista ja tunteista – ja juuri näitä 

kosketuspisteitä on ajassamme tullut valtavasti 

lisää. Kosketuspisteillä tarkoitetaan kaikkia 

niitä kanavia, joissa yritys nousee esiin, joko 

itsensä tai jonkun muun nostamana. 

Asiakaskokemus alkaa muodostua siis jo 

paljon ennen sitä, kun kuluttaja tai ostava yritys 

edes harkitsee asiakkuutta. Ja se kehittyy 

sitä mukaa, kun uusia kosketuspisteitä 

ja kohtaamisia syntyy, kenties asiakkuuden 

kautta. 

– Yrityksen pitää määritellä oma brändinsä, 

eli mitä se haluaa olla, mutta samaan 

aikaan sen pitää määritellä, minkälaisia 

kokemuksia se haluaa tarjota, ja näiden asioiden 

pitää olla linjassa keskenään, Korkiakoski 

sanoo. 

Sama logiikka pätee sekä kuluttaja- että 

b2b-markkinalla, mutta b2b-maailmassa 

asiakaskokemus on paljon kompleksisempi 

kokonaisuus, kun yhden ostajan sijaan tarvitsee 

vakuuttaa kokonaisia ostotiimejä ja puhutaan 

jopa miljoonadiileistä. 

ENEMMÄN KUIN OSTOKOKEMUS. Asiakaskokemus 

on siis strateginen asia, ja yhä useampi 

yhtiö on myös kirjoittanut sen osaksi strategiaansa. 

Pörssiyhtiöt tavoittelevat ”seuraavan 

sukupolven asiakaskokemusta” tai ”monikanavaista 

asiakaskokemusta”, kuten Qt 

Group ja Marimekko ilmoittavat. 

Seuraavan sukupolven asiakaskokemus ei 

synny yhden myyjän työpanoksella, ei edes 

kokonaisella myyntitiimillä. Todellisia liiketoimintahyötyjä 

saadaan, kun koko yritys 

ylimmästä johdosta lähtien ymmärtää 

asiakas kokemuksen merkityksen. Ja merkityksen 

ymmärtäminen tarkoittaa, että siihen 

myös satsataan. 

– Kehityshankkeiden onnistumistodennäköisyys 

on merkittävästi suurempi aina, kun 

mukana on yrityksen ylin johto, Korkiakoski 

sanoo. 

Vaikka jokainen työntekijä kohdallaan 

vastaakin asiakaskokemuksesta, on tärkeää, 

että kokemusta johdetaan ja asia on jonkun 

vastuulla. Silloin on myös paremmat mahdollisuudet 

saada asiasta koko organisaation 

yhteinen asia. Titteli ei välttämättä ole tarpeen, 

vastuiden selkiyttäminen on. 

Yrityksissä voi olla myös epäselvää, missä 

asiakaskokemusta tulisi johtaa. Onko se 

asiakas palvelun vai markkinoinnin asia? Vai 

ehkä myynnin? Asiakkaan kannalta sillä ei 

ole lainkaan merkitystä. Kokemus ratkaisee. 

Siihen yritys voi vaikuttaa määrittelemällä 

sisäiset vastuut ja tarkastelemalla huolellisesti 

asiakaspolkua, jossa eri tiimit tekevät 

saumatonta yhteistyötä keskenään. 

– Meidän organisaatiossamme prosessi 

on avattu niin tarkasti, että pystymme itsekin 

näkemään, missä kohtaa asiakas siirtyy 

markkinoinnin vastuulta eteenpäin myyntitiimin 

hoidettavaksi ja milloin esimerkiksi 

viestintätiimin on aika ottaa asiakas vastuulleen 

ja huolehtia ostopäätöksen jälkeisistä 

vaiheista, Nordic Business Forumin asiakaskokemusjohtaja 

Salla Seppä sanoo. › 

Kun puhutaan digitaalisesta 

asiakaskokemuksesta, lähtökohtana 

ovat liian usein kulut, eivät palvelu. 


”Asiakaskokemuksessa 

on erittäin 

paljon kyse asiakkaan 

odotusten 

hallinnasta ja 

lupausten lunastamisesta”, 

Salla 

Seppä sanoo. 

Osallistu 

Menestys syntyy 

asiakaskokemuksesta 

-koulutukseen! 

Lue lisää 

sivulta 60. 



Vaikka myyjä kohtaa asiakkaan suoraan, 

markkinoinnilla on huomattava rooli mielikuvien 

ja tunteiden luomisessa. Ostokokemus 

ei ole yhtä kuin asiakaskokemus. 

– Jos katsoo b2b-maailmaa, asiakas on kulkenut 

jopa 60–90 prosenttia ostopolustaan 

ennen kuin on yhteydessä yritykseen. Tietoa 

on hankittu jollakin tavalla. Kun tarjouspyyntö 

tulee, yritys on periaatteessa myöhässä, 

sillä se perustuu jonkun muun antamaan 

tietoon. Tämä on samanlaista sekä 

b2b- että b2c-maailmassa, Korkiakoski 

sanoo. 

ASIAKAS PITÄÄ TUNTEA. Asiakaskokemus-termi 

antaa Googlella reippaasti yli miljoona hakutulosta, 

mutta asiakasymmärrys vain 84 000. 

Se on ironista, sillä asiakaskokemusta ei 

synny ilman asiakasymmärrystä. 

– Sen tavoite on saada yritykselle rikkaampaa 

ymmärrystä siitä, mikä motivoi asiakasta 

ja mikä saa asiakkaan toimimaan niin kuin 

toimii. Vain asiakasymmärryksen pohjalle 

voidaan lähteä rakentamaan hyvää asiakaskokemusta, 

Seppä sanoo. 

– Kun ymmärrämme, miten arvo muodostuu 

asiakkaalle, pystymme kehittämään 

omaa toimintaamme. 

Asiakasymmärrys vaatii siis paljon muutakin 

kuin demografista tietoa potentiaalisesta 

asiakkaasta. Se vaatii myös asiakas polun 

hahmottamista. Silloin tarvitaan laajempaa 

ymmärrystä siitä, millaisia persoonia asiakkaat 

ovat. 

– On tärkeää tietää, minkälaisia steppejä 

päätöksenteossa on, jotta osataan vaikuttaa 

oikeaan asiaan oikeassa tilanteessa. Se ei ole 

ainoastaan hintakysymys, vaan kyse on siitä, 

että tarjotaan oikeaa tietoa oikeassa kohdassa, 

Korkiakoski sanoo. 

On selvää, että syvällä asiakasymmärryksellä 

ja kokonaisvaltaisella asiakaskokemuksella 

on kuitenkin hintalappunsa. Asiakaskokemuksen 

ongelmaksi tulee monesti se, etteivät 

sen parantamiseen laitetut eurot välttämättä 

ole suoraan mitattavissa. 

– Helposti peilataan asiaa kustannusten 

kautta eikä nähdä, miltä kokemus tuntuu ja 

miten se vaikuttaa bisneksen puolella. Pitäisi 

ymmärtää, että se on liiketoiminnan kehittämistä 

eikä mitään eteeristä höttöä. ERP-järjestelmään 

voidaan laittaa kymmenen miljardia, 

mutta asiakaskokemuksen kehittämiseen 

sata tuhatta on liikaa, Korkiakoski lataa. 

TEKNOLOGIA EI OLE SAMPO. Asiakaskokemukseen 

liittyy osaltaan tehokkuus, helppous ja 

nopeus. Ne ovat kuitenkin peruspilareita, joiden 

on oltava kunnossa, jotta liiketoimintaa 

edes on. On lukuisia erilaisia järjestelmiä ja 

asiointia helpottavia chat-botteja. 

– Kyse ei kuitenkaan ole digitaalisesta 

asiakas kokemuksesta. Sellaista ei ole olemassakaan, 

Korkiakoski toteaa ykskantaan. › 

Vahva tunnekokemus vaikuttaa siihen, mitkä asiat 

painuvat mieleemme. Asiakaskokemuksessa on 

kyse tunnekokemuksen johtamisesta. 


Data kertoo trendit 

TEKNOLOGIA VOI tarjota arvokasta 

tietoa siitä, miten ihmiset kokevat yrityksen, 

sen tuotteet ja palvelut. Kun 

tietoa jalostetaan esimerkiksi tekoälyn 

avulla, on mahdollista vaikuttaa 

eri kohderyhmien tyytyväisyyteen, 

sitoutumiseen sekä asiakkaiden 

ostoihin. 

– Hyvä asiakaskokemus vaatii jatkuvaa 

kehitystä ja holistista hallintaa, 

Avidlyn Business Development 

Director Minna Utriainen sanoo. 

Teknologian avulla voidaan automatisoida 

prosesseja, joilla autetaan 

asiakasta ostopolun eri vaiheissa. Se 

voi paitsi nopeuttaa ja tehostaa toimintaa 

myös laajentaa ja voimistaa 


– Voimme esimerkiksi tuottaa fyysiselle 

tuotteelle lisäarvoa, vaikka 

tuotteeseen ei enää oston jälkeen 

voi vaikuttaa. 

Teknologisten ratkaisujen ei siis 

pitäisi olla itseisarvo sinänsä, vaan 

niiden käytön pitäisi mahdollistaa 

asiakkaalle relevantimpi ja yksilöllisempi 

sisältö. 

Relavanttia sisältöä pystyy tarjoamaan 

vain, jos ymmärtää asiakkaan 

tarpeet. Kun yritys ymmärtää asiakkaidensa 

tarpeet, motiivit, odotukset 

sekä osto- ja käyttöpolun, on mahdollista 

määrittää erilaisia datapisteitä, 

joiden kautta kerätään tietoa 

asiakaskokemuksesta. 

– Dataperusteinen asiakaskokemuksen 

kehittäminen voi perustua 

asiakkaan itsensä antamaan tietoon 

tai sitä voidaan kerätä henkilötasolla 

ja anonyymisti asiakkaan 

käyttäytymisen pohjalta. 

– Anonyymin datan avulla pystytään 

havaitsemaan trendejä ja tekemään 

esimerkiksi käyttöliittymään 

suuren datan pohjalta muutoksia, 

Utriainen sanoo. 

Asiakaskokemuksen 

kehittämisessä hyödyllisiä 

voivat olla esimerkiksi: 

• NPS ja asiakaspalaute 

• verkkosivuston, verkkokaupan 

tai sovelluksen analytiikka 

• fyysisen kaupan liikkumisdata 

• sähköpostimarkkinoinnin data 

• ostohistoria 

• sijaintitiedot 

• selaushistoria 

• SMS-viestien data. 

Yrityksen on tärkeää myös pohtia, 

mihin saatu data kerätään. Jotta 

kerättyä dataa voidaan tarkastella 

kokonaisuutena, on tärkeää, että 

sitä säilytetäänkin kokonaisuutena 

yhdessä paikassa. Muuten väärien 

tulkintojen riski kasvaa. 

Datapohjaisten työkalujen avulla 

voidaan selvittää, millä tasolla asiakaskokemus 

on nyt, mihin se perustuu 

ja miksi. Sen hahmottamisessa 

auttavat NPS-luku, julkiset arvostelut, 

asiakaspysyvyys, toistuvat ostot 

ja ostojen koko sekä suositusten 

määrä. Myös asiakaspalaute kertoo 

asiakaskokemuksen tilasta, mutta se 

on vain osa totuutta. 

– Asiakaskokemus on aina subjektiivinen 

asia, joten palaute voi 

tulla myös hiljaisina signaaleina esimerkiksi 

jatkuvien ostojen kautta 

varsinaisen palautteen sijasta, 

Utriainen muistuttaa. 

Digitaalisiin työkaluihin investoiminen 

vaatii panostusta, mutta 

asiakastyytyväisyyden kasvu tuo 

lähes poikkeuksetta tullessaan liiketoimintahyötyjä. 

– Tulokset kokemuksen kehittämisessä 

ovat verrannollisia liiketoiminnan 

lukuihin, oli sitten kyse verkostojen, 

asiakaskokemuksen tai henkilöstökokemuksen 

kehittämisestä. 

Jokaisen yrityksen 

täytyy itse selvittää, 

mikä on juuri 

heidän kannaltaan 

relevanttia 

asiakasdataa. 

On tärkeää, että 

kerättyä dataa 

myös analysoidaan 

reaaliaikaisesti, 

Minna 

Utriainen sanoo. 


Miten kehittää 

asiakaskokemusta? 

Useimmat yritykset 

ymmärtävät jo asiakaskokemuksen 

tärkeyden, 

mutta he eivät tiedä, 

mistä lähteä liikkeelle. 

1 

SITOUTA JOHTO 

On ensiarvoisen tärkeää, että 

johto on sitoutunut kehittämään 


– Jos dataa käyttäen voidaan 

alkaa korjata kriittisiä pisteitä ja pystytään 

osoittamaan, että asiakaspito 

paranee tai asiakkaita pystytään 

hankkimaan paremmin, johtokin 

yleensä kiinnostuu, Nordic Business 

Forumin asiakaskokemusjohtaja 

Salla Seppä sanoo. 

2 

KOHDISTA RESURSSEJA 

Kun asiakaskokemusta 

lähdetään kehittämään 

ja sen kautta halutaan 

erottua edukseen, sille tulee osoittaa 

riittävästi resursseja. 

– Pitää varmistaa, että investoidaan 

aikaa, osaamista ja osittain 

rahaa, Futurelabin perustaja 

ja toimitusjohtaja Kari Korkiakoski 

sanoo. 


Hänen mukaansa ongelma on siinä, että 

digitaalisesta asiakaskokemuksesta puhuttaessa 

tarkoitetaan yleensä digitaalisten työkalujen 

hankkimista. Silloin lähtökohtana 

ovat kulut, eivät palvelu. Korkiakoski ottaa 

esiin Amazonin, jossa ei puhuta erikseen digitaalisesta 

asiakaskokemuksesta. 

– Jeff Bezos ilmoitti jo ensimmäisessä 

yhtiökokouksessa, että yhtiö haluaa olla maailman 

asiakaskeskeisin yritys. Digitalisaatio 

ei ole heidän juttunsa, vaan he ovat panostaneet 

kaiken asiakaskokemukseen. 

Digitaalisille työkaluille on silti tarvetta, 

jotta voidaan kerätä dataa, joka mahdollistaa 

asiakaskokemuksen kehittämisen. Ilman 

dataa on vaikea lisätä asiakasymmärrystä, 

ja ilman asiakasymmärrystä ei synny hyvää 


Kivijalkakaupoista haetaan palvelua ja 

elämyksiä, verkosta helppoutta ja nopeutta. 

Yritys valitaan asiakaskokemuksen vuoksi, 

kanavaa ei. Siksi asiakaskokemustakaan ei 

tulisi jaotella eri toimintojen mukaan. 

– Jos halutaan tehdä ylivertaista asiakaskokemusta, 

se pitää kanavasta riippumatta pystyä 

lunastamaan, Salla Seppä sanoo. 

Kuluttajapuolella olemme jo tottuneet siihen, 

että yhä useammat palvelut siirtyvät 

sujuvasti verkkoon. Toimivat ratkaisut luovat 

odotuksia myös b2b-kentällä, mutta yrityksen 

on syytä pohtia tarkkaan, mikä sen toimintaympäristö 

on. 

– Jos henkilökohtainen palvelu on iso osa 

brändiä ja asiakaskokemusta, silloin täytyy 

olla aika tietoinen, että digi ei välttämättä 

pysty tuomaan sitä samalla tavalla. Erilaisissa 

bisneksissä on kuitenkin erilaiset odotustasot, 

Seppä sanoo. 

TUNNE JÄTTÄÄ JÄLJEN. Vaikka botit ja huippuunsa 

hiottu verkkokauppa voivat helpottaa 

elämää, ne eivät yksinään saa aikaan tunnetta. 

Ja nimenomaan tunteilla on mahdollisuus 

vaikuttaa asiakaskokemukseen merkittävällä 

tavalla. 

– Kyse on todella vahvasti tunnekokemuksen 

johtamisesta ja luomisesta. Vahva tunnekokemus 

myötävaikuttaa siihen, mitkä asiat 

painuvat mieleemme, Seppä sanoo. 

– Voimme tietoisesti vaikuttaa siihen, mitä 

asiakas muistaa ja minkälaisen muisti- ja tunnejäljen 

haluamme jättää. 

Sekä b2b-markkinalla että kuluttajabisneksessä 

menestymisessä on tärkeää luoda mielikuva 

siitä, että yritys on kiinnostunut asiakkaasta 

ja hänen tilanteestaan. Perinteiselle 

tuotekatalogia esittelevälle b2b-myyjälle ei 

enää ole tarvetta. 


3 

LUO STRATEGIA 

Keskustelu asiakaskokemuksesta 

on täynnä abstrakteja 

käsitteitä, jotka pitäisi pystyä 

konkretisoimaan, jotta ne tuottavat 

arvoa liiketoiminnalle. 

– Täytyy tehdä valintoja sen 

osalta, minkälaisia prosesseja on, 

miten luodaan tunnekokemusta, 

mikä on teknologian rooli ja miten 

kehitystä todennetaan, Seppä luettelee. 

4 

ETSI UNIIKKI RATKAISU 

Hyvä asiakaskokemus ja 

kilpailuetu syntyvät käsi 

kädessä. 

– Yrityksen pitää miettiä, miten 

voimme luoda kokemusta, jota on 

vaikea kopioida. Se on yhdistelmä 

brändiä ja asiakasymmärrystä niin, 

että tiedämme kilpailijoita paremmin, 

mitä juuri tämä asiakaskunta 

tarvitsee, Seppä sanoo. 

5 

UNOHDA PROJEKTIT 

Korkiakoski muistuttaa, 

ettei asiakaskokemus 

ole projekti vaan matka. 

– Tämän päivän yllätys on 

huomisen minimi. Asiakaskokemus 

ei ole koskaan valmis, koska 

asiakkaat muuttuvat ja heidän 

odotuksensa ja tarpeensa muuttuvat, 

hän sanoo. 

– Jos asiakkaan luona käy, täytyy pohtia, 

mitä lisäarvoa tuottaa asiakkaalle, minkälaisia 

kokemuksia voi tarjota ja minkälaisia 

muistijälkiä jättää kohtaamisessa. Kohtaamisen 

pitäisi olla ennen kaikkea kokemuksen 

ja muistijäljen rakentamista, Korkiakoski 

sanoo. 

Eivätkä muistijäljet ja tunnekokemukset 

rajoitu vain ostoprosessiin. Asiakas täytyy 

saada jäämään asiakkaaksi, ja siinä muistijäljillä 

on keskeinen rooli sekä b2b- että b2casiak 

kuuksissa. Kokemus siitä, että palveluntarjoaja 

otti juuri minut huomioon, jättää 

muistijäljen ja tekee asiakaskokemuksesta 

henkilökohtaisen. 

– On kiinnostavaa, että tällä hetkellä oikein 

kenellekään ei tule postitse mitään. Posti 

on täynnä mahdollisuuksia kommunikoida 

uudella tavalla kokemuksen näkökulmasta, 

Korkiakoski vinkkaa. 

Yksityiskohdat tekevät vaikutuksen ja tuovat 

yhtiölle näkyvyyttä esimerkiksi sosiaalisessa 

mediassa. Lapland Hotels on laittanut perinteisten 

Ei saa häiritä -ovikylttien tilalle kylttejä, 

joissa lukee ”Laskemassa poroja”. Ja yhdysvaltalainen 

vessapapereita ja vaippoja toimittava 

verkkokauppa liittää jokaiseen tilaukseensa 

käsinkirjoitetun saatteen. Tämän kaltaisille 

muistijäljille on vaikea laskea hintaa. 

POSITIIVISUUS TARTTUU. Yrityksen täytyy siis 

oppia tuntemaan asiakas ja hänen tarpeensa 

jo ennen ostoa sekä luoda lisäarvoa 

asiakkaalle ostoprosessin aikana. Sen 

jälkeen on tärkeää saada asiakas pidettyä 

asiakkaana – ja ennen kaikkea suosittelevana 

asiakkaana. 

Etenkin kuluttajapuolella törmää toistuvasti 

tilanteeseen, jossa vain uusi asiakas 

saa huomattavia etuja ja pitkäaikainen 

asiakas maksaa entistä korkeampaa hintaa. 

Tilanne on tuttu esimerkiksi vakuutusmarkkinoilta, 

jossa kuluttaja tuntuu hyötyvän 

eniten siitä, että vaihtaa yhtiötä vuosittain. 

– Tämä on hassua, koska on paljon tutkimustietoa 

siitä, että nykyisten asiakkaiden 

pitäminen on huomattavasti kustannustehokkaampaa 

ja helpompaa, Seppä pohtii. 

Hyvä asiakaskokemus näkyy pitkinä 

asiakassuhteina, suositteluina ja positiivisina 

mielikuvina. 

– He, jotka ovat ymmärtäneet asiakaskokemuksen 

johtamisen oikein, ymmärtävät, 

että sen ytimessä on asiakaspito. Jos asiakas 

on määritelty oikein, tiedetään, ketä kannattaa 

palvella ja ketkä ovat ydinasiakkaita. 

Silloin lähtökohtana on se, mitä nykyinen 

asiakas tarvitsee, Salla Seppä sanoo. 


Lemmikkivanhempien 

kohtaamispaikka 

Asiakaskokemus on Mustin ja Mirrin liiketoiminnan kannalta kriittisen tärkeä 

asia. Lemmikit ovat perheenjäseniä, ja niiden inhimillistäminen on globaali 

trendi, joka näkyy vahvasti yhtiön päivittäisessä tekemisessä. 

Teksti Nina Garlo-Melkas Kuva Mirkku Merimaa 


Asiakkaitamme eivät ole ainoastaan lemmikkivanhemmat, 

vaan myös erittäin tärkeät 

yhteisömme jäsenet eli lemmikit. Lähestymme 

asiakaskokemusta kahdella tavalla: 

valikoiman kattavuuden ja niihin liittyvien trendien 

kautta sekä erinomaisen asiakaspalvelun ja etenkin 

korkean osaamisen kautta, kuvailee Mustin ja Mirrin 

Suomen maajohtaja Timo Tervo. 

Musti ja Mirri vei ykköspaikan Asiakkuusindeksi 

2020 -tutkimuksessa, kun vastaajat arvioivat 56 yrityksen 

asiakaskokemusta. Tutkimusta on tehty vuodesta 

2009, ja tänä vuonna tutkimukseen vastasi 3 

652 kuluttajaa. 

Kaiken liiketoiminnan perustana on 

päivittäinen tekeminen ja osaava henkilökunta. 

Tervon mukaan jokainen 

Musti ja Mirri -myymäläketjun henkilökunnan 

jäsen on lemmikkiasiantuntija. 

– Rekrytointi on erittäin tärkeä osa 

asiakaspalvelun laadun rakentamisessa. 

Olemme myös kouluttaneet vuosien 

aikana myymälähenkilökuntaamme asiakaspalvelun 

huipputekijöiksi, Tervo kuvailee. 

Lemmikkivanhemmat odottavat Mustin ja Mirrin 

henkilökunnalta erittäin korkeatasoista osaamista esimerkiksi 

lemmikkien ravintoon liittyvissä asioissa. 

– Muun muassa näitä teemoja koulutamme henkilökunnallemme 

vuosittain. 

PALVELUA NOPEASTI NELJÄLLÄ KIELELLÄ. Tervon mukaan 

Musti ja Mirri haluaa olla lemmikkien kohtaamispaikka, 

jossa niistä huolehtivat ihmiset saavat kaiken 

tarvitsemansa lemmikin terveen ja onnellisen elämän 

Tiesitkö 

tämän? 

Mustin ja Mirrin kantaasiakasohjelmassa 

kysytään 

lemmikkien syntymäpäiviä. 

Juhlapäivänä omistajan 

on mahdollista noutaa 

lemmikilleen Musti ja 

Mirri -liikkeestä 

pieni lahja. 

turvaamiseen. Hyvän asiakaskokemuksen kannalta 

laajalla palveluntarjonnalla on avaintehtävä. 

– Myös tuotteiden laatu, turvallisuus sekä uusimpiin 

lemmikkialan trendeihin vastaaminen näyttelevät tärkeää 

roolia kokonaisvaltaisessa asiakaskokemuksessa. 

– Verkkokaupassa toimitusten nopeus on prioriteetti 

monille asiakkaillemme. Olemme kehittäneet 

logistiik kapartnereidemme kanssa toimitusvarmuuden 

ja -nopeuden tasolle, josta voimme olla ylpeitä. 

Täydellisessä asiakaskokemuksen kaiken täytyy toimia 

– myös niissä tapauksissa, kun asiakas haluaa olla 

suoraan liikkeeseen yhteydessä. 

– Pääkonttorillamme Helsingin Käpylässä 

sijaitsee Nordic Customer Care Centerimme, 

jonka kautta palvelemme 

asiak kaitamme neljällä kielellä chatin, 

puhelimen sekä sähköpostin välityksellä. 

Mittaamme jatkuvasti asiakaspalvelumme 

tasoa ja nopeutta, Tervo 

kuvailee. 

– Asiakkaillemme on tärkeää, että 

olemme laajasti ja nopeasti tavoitettavissa 

eri kanavien kautta. Etenkin korona-ajan alussa 

näimme piikin asiakaspalvelukontakteissa myynnin 

siirryttyä entistä vahvemmin myös verkkokauppamme 

puolelle. 

ASIAKASPALAUTE OHJAA MUUTOKSIA. Yhtiö palvelee yli 

130 myymälän voimin halki Suomen. 

– Kuluttajat eivät ole valmiita liikkumaan pitkiä 

matkoja palveluiden luokse, vaan meidän tehtävämme 

on pikemminkin tuoda myymälämme heidän luokseen. 

Meidät löytää sekä Helsingin Stockmannilta että 


Kuluttajat eivät ole 

valmiita liikkumaan 

pitkiä matkoja 

palveluiden luokse. 

Rovaniemeltä ja kaikkialta siitä välistä . Se näkyvyys 

on korvaamatonta. 

Tervo korostaa, että jokaisella kaupan alan yrityksellä 

on oma lähestymistapansa asiakaskokemuksen 

johtamiseen. Mustin ja Mirrin kohdalla tämä on merkinnyt 

asiakaskokemuksen kehittämistä myös big 

datan avulla. 

– Big datasta puhutaan paljon, ja se on trendikäs 

sana, mutta yrityksillä on vielä yleisellä tasolla paljon 

opittavaa datan muokkaamisesta niin, että johto pystyy 

tekemään sen avulla asiakaskokemusta kehittäviä 

päätöksiä. 

– Johdon on tunnettava liiketoiminta yksityiskohtaisesti 

ja tiedettävä, mitä asiakasrajapinnassa tapahtuu. 

Luen jatkuvasti asiakaspalautteita ja vien niistä tehdyt 

johtopäätökset käytännön tasolle. Siten varmistamme 

asiakaskokemuksen laadun koko organisaatiossamme, 

Tervo päättää. 

JOKAINEN KOHTAAMINEN ON YHTÄ TÄRKEÄ. 

Musti ja Mirri mittaa jatkuvasti onnistumista 

NPS:n sekä kohdennettujen kyselyiden 

avulla. 

NPS-arvo eli net promoter score kuvaa 

sitä, miten suuri osuus yrityksen asiakkaista 

suosittelee liikkeen tuotteita ja palveluita 

muille. Kesäkuussa päättyneen kolmannen 

kvartaalin päätteeksi Mustin ja 

Mirrin NPS-arvo saavutti tason 83,7. 

Huonolla asiakaskokemuksella voi olla 

kauaskantoiset vaikutukset brändin imagoon. 

Pahimmillaan se johtaa asiakkaan 

menettämiseen ja kumuloituu negatiivisesti 

yrityksen tunnuslukuihin. 

– Mustilla ja Mirrillä uskomme, 

että kaikkien kovien faktojen, kuten 

verkkokaupan toimitusnopeuden 

lisäksi meidän täytyy onnistua jokaisessa 

asiakaskohtaamisessa. 

– Positiivinen vuorovaikutus 

asiak kaiden kanssa on kaiken keskiössä. 

Nykykuluttajilla on valinnanvaraa, 

ja pelin voittavat ne, jotka jättävät 

jokaisesta asiakaskohtaamisesta 

positiivisen tunteen. 

"Pohjoismaiden johtavana ketjuna 

meillä on erinomaiset lähtökohdat 

vastata lemmikkivanhempien toiveisiin", 

maajohtaja Timo Tervo sanoo. 


STRATEGIA 

Suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat puhuvat myynnin ja markkinoinnin roolista. 

Vahvuutena 

reagointiherkkyys 

Sopimusvalmistuksessa kaupankäynti on pitkäkestoista 

kanssakäymistä. Asiakastarpeiden tunnistamiseksi myös 

myyjien on tunnettava valmistusteknologiaa. 

Teksti Juha Peltonen Kuvat Timo Porthan ja Eemeli Sarka 

Pörssiyhtiönä Componenta lukeutuu vajaan 

sadan miljoonan euron liikevaihdollaan 

pienten sarjaan, mutta sopimusvalmistajana 

se on toimialallaan merkittävä. Valtaosa 

konepajateollisuuden sopimusvalmistajista on 

pieniä, liikevaihdoltaan 1–5 miljoonan euron yrityksiä, 

jotka myyvät teknologialähtöisesti tiettyä 

tuotantokapasiteettia. 

Componentan tarjooma on niin laaja, että se voi 

mukauttaa sitä asiakastarpeiden mukaan joko itse 

tai hankintakumppaniensa kanssa. Yhtiön asiakkaita 

ovat käytännössä kaikki suomalaiset koneenrakentajien 

maailmanbrändit, kuten Wärtsilä, 

Kone, Ponsse ja Valtra. 

MYYNTI PERUSTUU LUOTTAMUSSUHTEISIIN. Toimitusjohtaja 

Sami Sivurannan mukaan kaupankäynti sopimusvalmistuksen 

maailmassa on pitkäkestoista 

kanssakäymistä. 

– Pikavoittoja ei ole, ja uusasiakashankinta on 

harvoin yön yli tapahtuvaa. Joku voi mennä pelkällä 

hinnalla sisään, mutta se ei ole yleensä kovin 

pitkälle johtava tie. Meillä myynti perustuu pitkäkestoisiin 

suhteisiin. Kauppa käy, kun osapuolilla 

on luottamus ja ymmärrys toistensa osaamisesta, 

Sivuranta sanoo. 

Siirto. 

Digitalisaatio mahdollistaa 

myyntityössä nopean 

skaalauksen ja perusmyynnin 

tehostamisen. 

Onko digitalisaatio tuonut 

teillä asiakasräätälöitävien 

tuotteiden myyntiin uusia 

toimintatapoja, vai syntyykö 

”fyysisen” palvelun 

kautta uutta luksusta ja 

sitä kautta kilpailuetua? 

Tällä palstalla pörssiyhtiöiden 

toimitusjohtajat pohtivat 

myynnin ja markkinoinnin 

strategiaa osana yhtiön 

liiketoimintaa. Jokainen 

toimitusjohtaja jättää aiheeseen 

liittyvän kysymyksen 

seuraavalle haastateltavalle 

pohdittavaksi. 


Hyvä tyyppi 

voi tulla pystymetsästäkin. 

”Pyrimme enemmän 

ymmärtämään 

asiakkaan 

kokonaistarvetta 

kuin myymään 

yhtä komponenttia 

kerrallaan”, toimitusjohtaja 

Sami 

Sivuranta sanoo. 


STRATEGIA 

Hän tietää myös sopimusvalmistusta myytävän 

hakemalla kaupparatsumaisesti vain ”liidejä”, joihin 

asiantuntijaorganisaatio sitten tarttuu, mutta Componentan 

tyyli on toinen. 

– Meillä myyjien pitää tietää, mitä he myyvät, eli 

kaksi roolia yhdistyy. 

Päällimmäinen myyntiargumentti Componentalle 

on, että se on valmistusteknologinen huippuosaaja. 

Siksi myös myyjien on tunnettava teknologiaa 

vähintäänkin yleisellä tasolla. Yhtiön myyjäksi 

voi tulla talon sisältä, mutta myös esimerkiksi asiakkaiden 

tai muiden sidosryhmien organisaatioista. 

– Hyvä tyyppi voi tulla ”pystymetsästäkin”. Asiat 

pystyy oppimaan kohtuullisen nopeasti siihen pisteeseen, 

että voi käynnistää myyntityön. Eli myyjillä 

ei tarvitse olla tekniikan tohtorin hattua, mutta 

jonkin verran teknisorientoitunut tulokulma, Sivuranta 

luonnehtii. 

KORKEAA OSAAMISTA JA KÄYTÄNNÖN TUKEA. Myynnin 

tukena ei Componentassa ole erillistä asiantuntijaryhmää, 

vaan asiantuntijat osallistuvat myös operatiiviseen 

toimintaan. Siten osaaminen pysyy korkeana 

ja käytännönläheisenä. Samalla tavalla tulosyksiköiden 

eli tehtaiden vetäjät ovat myyjien lisäksi 

mukana aktiivisesti myyntityössä. 

Korona-aikana Componentallakin on ollut tavallista 

vähemmän asiakastapaamisia, minkä johdosta 

varsinainen myyntityö on vaatinut uusia toimintatapoja. 

– Ostopäätöksiä tekevät ja kehityshankkeita vetävät 

kuitenkin ihmiset. Fyysisissä tapaamisissa myyjillä 

on mahdollisuus ihan konkreettisesti nähdä ja 

tunnistaa asiakastarpeita vaikkapa tehdaskäynnin 

yhteydessä, Sivuranta sanoo. 

Asiakkaidenkin hankintaorganisaatiot ovat usein 

kategoriamallissa, eli yksi ostaa kyniä ja toinen kahvikuppeja. 

– Keskustelukumppani saattaa tunnistaa meidät 

toimittajana vain yhden tarpeen kautta. 

Componentalla tätä pyritään taklaamaan leventämällä 

keskustelua johdon tapaamisiin ja erilaisiin 

kvartaalikokoontumisiin. 

SUOMALAISEN TEOLLISUUDEN ALKULÄHTEILLÄ. Componenta 

kasvoi valimoyhtiöstä koneistukseen sekä 

tae-, putki- ja levypalveluihin ostamalla Komasin 

toukokuussa 2019. Komasin eli nykyisen Compo- 

Joku voi mennä pelkällä 

hinnalla sisään, mutta 

se ei ole yleensä kovin 

pitkälle johtava tie. 


Componenta on valmistusteknologian 

huippuosaaja, 

joten myyjilläkin täytyy olla 

teknisorientoitunut tulokulma. 

yrityssaneeraukseen 2016. Ulkomaantoiminnot joko 

myytiin tai lopetettiin. 

Viime vuonna toteutettu suunnattu anti toi yh tiöön 

bruttovarat, joilla se on tänä vuonna neuvotellut ja 

maksanut emoyhtiönsä saneerausohjelman mukaiset 

saneerausvelat ennenaikaisesti pois. Myös valimojen 

ja koneistuksen synergian kautta parantunut tarjooma 

asiakkaille tekevät Componentasta Sivurannan 

mukaan käänneyhtiön. 

– Kaksi kohtuullisen haastavassa tilanteessa olevaa 

yritystä ovat yhdessä enemmän kuin osiensa summa, 

hän sanoo. 

nenta Manufacturing -yhtiön juuret ulottuvat vuoteen 

1925 ja Valtion Kivääritehtaaseen Jyväskylään. 

Componenta Castingsin eli valimoiden historia on 

vielä sata vuotta vanhempi. Karkkilan valimo eli Högforsin 

ruukki on perustettu 1820-luvulla. Entinen 

Rosenlewin valimo Porissa on valmistunut 1858. 

Componenta laajentui yritysostoilla 2000-luvun 

alussa Ruotsiin, Turkkiin ja Hollantiin, mutta joutui 

finanssikriisin jälkimainingeissa vaikeuksiin laskeneen 

kysynnän ja sen myötä matalien tuotantovolyymien 

johdosta. Velkavivulla laajentunut yhtiö ajautui 

DIGITAALISUUS ON VAIVATTOMUUTTA. Juttusarjan edellisessä 

osassa Telia Finlandin toimitusjohtaja Heli Partanen 

totesi yritysten joutuneen pandemia-aikana 

digitalisoimaan toimintojaan ja muokkaamaan liiketoimintaansa 

nopeasti. Siirtona seuraavalle hän kysyi, 

miten saada viesti läpi asiakkaille näistä muutoksista. 

Sivurannan mukaan sopimusvalmistuksessa digitaalisuus 

tarkoittaa lähtökohtaisesti vaivattomuutta. 

– Eri puolilla maailmaa toimineella yhtiöllä videoyhteydet 

ja sellaiset ovat olleet käytössä jo pitkään. Se on 

arkista digitalisaatiota, jonka pitää viedä fokusta jalostamattomasta 

työstä ja vapauttaa aikaa siihen, mihin 

tarvitaan enemmän ymmärrystä, hän sanoo. 

Kotimaiselle sopimusvalmistajalle toimitusketjun 

kokonaiskustannukset ovat myyntiargumentteja. Siksi 

toimitusketjun läpinäkyvyydet ja siihen liittyvän datan 

saatavuus ovat hyviä digitalisaation kehityskohteita. 

Kilpailija on usein Kiinassa tai Intiassa. Silloin logistinen 

kustannus kompensoi eroa palkkakustannuksissa, 

mutta reagointiherkkyys pysyy kotimaisena vahvuutena. 

– Myynnissä pystymme reagoimaan päivissä, 

muual la puhutaan viikoista ja kuukausista. Tällainen 

joustavuus ja se, paljonko riskejä sekä pääomia sitoutuu 

välivarastointiin ja toimitusketjuun kokonaisuudessaan 

saattaa olla asiakkaalle tärkeämpi kuin valmistuksen 

absoluuttinen kustannus. Jos lasketaan 

”landed cost”, lähipalvelu voikin olla kiinnostavampi, 

Sivuranta tietää. 


LIIKKEELLÄ 

Työmatkustamisen viimeisimmät käänteet ja ajankohtaiset trendit. 

Toivoa ilmassa 

Koronarokotusten lisääntymisen myötä liikematkustuksen odotetaan 

ainakin osittain avautuvan syksyllä. Esimerkiksi Finnairilla on jo valmiudet 

palauttaa päivittäiset lennot niin Eurooppaan kuin kotimaan kohteisiinkin. 

Myös VR odottaa jo Venäjän liikematkustuksen avaamista uudelleen. 

Teksti ja kuva Timo Kiiski 

Suomen Liikematkayhdistys 

ry FBTA kyseli kesäloman 

alla jäsenyrityksiltään 

tunnelmia koronatilanteen 

näyttäessä paremmalta ja keskustelun 

koronapassista vilkastuessa. 

– Vastauksissa korostui selkeästi 

paine saada matkustaminen uudelleen 

käyntiin, mutta samalla osoitettiin 

varovaisuutta päästää liikematkustajat 

takaisin liikenteeseen. 

Tuleva syksy näyttää paljon, 

FBTA:n toiminnanjohtaja Sari Viljamaa 

sanoo. 

Liikematkapalvelujen ostajien 

matkustuksesta on jäljellä enintään 

noin 15 prosenttia. 

– Esimerkiksi myyntimatkat on 

siirretty järjestäen verkkoon. On 

kuitenkin tullut selväksi, etteivät 

nämä teamsit ja zoomit voi korvata 

tapaamisia. Epätietoisuuden 

rinnalla ilmassa on kuitenkin paljon 

toiveikkuutta. Yritykset suunnittelevat 

jo pienimuotoisempia 

kokouksia. Oma käsitykseni on, 

ettei korona tule katoamaan maapallolta 

mihinkään, vaan meidän 

pitää oppia elämään sen kanssa. 

Hyvän matkahallinnon merkitys 

yrityksissä on vain korostunut pandemian 

aikana. 

– Kun lentäminen taas avautuu, 

on tärkeää tietää, mistä tietoa saa 

ja kuinka luotettavaa tuo tieto on: 

voiko vaikkapa Lontooseen mennä 

pelkän EU-koronapassin kanssa, 

Viljamaa sanoo. 

ENNAKOITAVUUTTA SÄÄDÖKSIIN. Lentomatkustajien 

määrä kasvoi Finnairilla 

jo heinäkuussa 67 prosenttia 

kesäkuun luvuista. 

– Kuitenkin vasta alkusyksy 

näyttää, millä intensiteetillä liikematkustus 

lopulta taas lähtee liikkeelle, 

sanoo Finnairin myyntijohtaja 

Mikko Turtiainen. 

Syyskuussa Finnairin reittiverkosto 

on suurempi kuin kertaakaan 

koko koronapandemian aikana. 

Tukholmaankin lennetään taas 

syyskuussa Helsinki-Vantaalta neljä 

päivittäistä lentoa eli 28 viikkovuoroa. 

Kotimaassakin esimerkiksi 

Ouluun tarjotaan taas 39 viikkovuoroa. 

Myös Kuopioon lennetään syyskuussa 

pari kertaa päivässä ja Vaasaan 

kuusi kertaa viikossa. 

– Uskon, että liikematkustajat 

palaavat merkittävässä määrin kotimaan 

ja Euroopan lennoille. Liikematkustajat 

pääsevät taas lentämään 

jokseenkin kaikkiin nii- 


Matkailualan teknologiayritys Amadeus Finlandin myyntijohtaja Janne Aarniovuori vetäytyi puolitoista vuotta sitten etätöihin. Pandemiaa 

ennen hän matkusti työnsä puolesta 20–30 päivänä vuodessa eri puolilla Eurooppaa. ”Odotan syksyllä enemmän paluuta normaaliin 

työarkeen ja ihmisten tapaamista kasvokkain. Globaalissa yhtiössä tosin virtuaalikokoukset ovat olleet arkipäivää jo ennen pandemiaakin”. 

hin kohteisiin, joihin he ovat lentäneet 

ennen koronapandemiaakin. 

Säädöksillä ja rajoituksilla on Suomen 

kilpailukyvylle iso merkitys. 

Toivomme enemmän ennakoivaa 

lähestymistä matkustamiseen ja 

sitä, että linjaukset ovat kilpailukykyisiä 

muiden Euroopan maiden 

kanssa, Turtiainen sanoo. 

Raideliikenteessä näkyi jo elokuun 

ensimmäisellä viikolla 

selkeäs ti piristystä työ- ja liikematkustuksen 

varauksissa. 

– Kuitenkin edelleen olemme 

vielä 35 prosenttia jäljessä syksyn 

2019 varauksista, sanoo VR:n kaupallinen 

johtaja Johanna Jäkälä. 

Venäjälle suuntautuva ja pitkälti 

liikematkustukseen pohjautuva 

matkustajaliikenne on ollut maaliskuusta 

2020 lähtien täysin pysähdyksissä. 

Allegro-juna ei kulje Pietariin 

ollenkaan. 

– Pietarin-liikenteen avautuminen 

uudelleen syksyllä riippuu täysin 

viranomaisten päätöksistä. 

Venäjä on VR:n ainoa suora kansainvälinen 

liiketoimi ja meille erittäin 

tärkeä tuote. Meillä muutokset 

rajoituksissa näkyvät matkustajamäärissä 

välittömästi. Viranomaisja 

ministeritasolta toivoisimme suosituksiin 

selkeyttä. Meillä jää niiden 

toimeenpanoon usein hyvinkin 

vähän aikaa, Jäkälä sanoo. 

Hyvän matkahallinnon 

merkitys on vain 

korostunut pandemian 

aikana. 


AFTERWORK 

Mitä myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset tekevät vapaa-ajallaan? 

Minulta sinulle 

Olga Filippova on myynti- ja markkinointisuunnittelija, 

joka harrastaa kalligrafiaa 

ja vesivärimaalausta. Oikeastaan 

harrastuksesta on kasvamassa osa työtä. 

Teksti Tarja Rannisto Kuvat Jyri Laitinen 

Kun Olga Filippova alkoi harrastaa – tai pikemmin 

opiskella kalligrafiaa –, hän oli jo asettanut 

tavoitteekseen tehdä siitä osan myynti- ja markkinointisuunnittelijan 

työtään. 

– Näen kalligrafialla ja vesivärimaalauksella selvän 

lisäarvon markkinoinnissa, hän sanoo ja esittelee tekemiään 

digitaalisia kalligrafian keinoin muotoiltuja yrityslogoja. 

Digitaalisen kalligrafian lisäksi myös käsintehdyllä 

kalligrafisella kirjoituksella ja kuvioinnilla on yritysmaailmassa 

kysyntää. 

– Erityisesti joulun aikaan monet yritykset heräävät 

miettimään uusia tapoja asiakkaidensa joulutervehdykseen. 

Muun muassa useat korukaupat ja pankit ovat jo 

ottaneet tavaksi lähettää asiakkailleen ainutlaatuisen ja 

kauniin käsinkirjoitetun joulukortin, Filippova sanoo 

ilahtuneena. 

”Kun meillä oli esimerkiksi 

kokeita ja kilpailuja 

venäjän kielessä ja 

kirjallisuudessa, joissa 

piti kirjoittaa kolme 

sivua, niin minä kirjoitin 

koko vihkon täyteen”, 

Olga Filippova muistelee 

ja sanoo silloin 

ajatelleensa, että ehkä 

hänestä tulee kirjailija. 

UUSIA MERKITYKSIÄ TILANTEILLE. Filippova on saavuttanut 

nopeasti tavoitteensa tehdä harrastuksestaan työtä ja 

saada siitä ansiotuloja. Markkinasuunnittelija osaa luonnollisesti 

suunnitella myös kalligrafian markkinointia 

nykyistä pidemmälle. Tällä hetkellä Filippovan töitä on 

esillä hänen Instagram-tilillään. 

– Instagramissa olen nähnyt myös muutaman suomalaisen 

töitä. He tekevät kalligrafian keinoin esimerkiksi 

hääjuhliin kutsuja ja istumapaikkakortteja, hän kertoo. 


Ajatus ja käden 

liike yhdistyvät 

kirjoittamisen 

hetkessä. 


AFTERWORK 

Kalligrafian avulla 

voi luoda erilaisia 

merkityksiä eri 

tilanteisiin. 

– Ammatillinen tasoni ei ole mielestäni vielä 

korkea, mutta olen jo opettanut ja antanut tunteja 

muille. 

Länsimainen kalligrafia ei Filippovan 

mukaan ole Suomessa yhtä suosittua kuin esimerkiksi 

joissakin Itä-Euroopan maissa, Italiassa 

sekä luonnollisesti Venäjällä. Italiassa erityisesti 

vanhojen kirjainten kalligrafia on hyvin 

suosittua. Filippova näkee merkkejä siitä, että 

Suomessakin kalligrafiaharrastuksen suosio 

on kasvamassa, ja sitä kautta töitä alkaa näkyä 

markkinoilla nykyistä enemmän. 

Filippova kertoo, että yksi loistava tapa käyttää 

kalligrafiaa on seinämaalaus. Koko seinää tai 

osaa siitä koristaa kalligrafi, joka voi toimistotiloissa 

olla yrityksen logo tai myös maalaustyyppinen 

seinäkoriste, todellinen sisustuselementti. 

– Kalligrafiaa on monenlaista ja sitä voi 

todella käyttää moniin tarkoituksiin luomaan 

eri merkityksiä tilanteille, Filippova sanoo. 

KOGNITIIVINEN AJATTELU KEHITTYY. Kun Filippova 

alkoi lapsena opetella kirjoittamaan kirjaimia 

ja lauseita, hänellä oli jo silloin kova halu oppia 

kirjoittamaan niitä kauniisti. Kalligrafia ja vesivärimaalaus 

vaativat keskittymistä, kärsivällisyyttä 

ja huomiota yksityiskohtiin, mitä ei välttämättä 

yhdistetä pienten koululaisten ominaisuuksiksi, 

mutta Filippova keskittyi ja harjoitteli 

kärsivällisesti. 

– Rakastin kirjoittamista niin kotona kuin 

koulussa. Koulussa kirjoitimme aina kiireessä, 

eivätkä kirjaimet olleet aina opetetun mukaisia, 

mutta ymmärsin, että minua kiinnosti kirjoittaa 

kirjaimet sellaisina kuin ne meille opetettiin, 

huolellisesti ja aikaa käyttäen, Filippova kertoo. 

Hän kertoo lukeneensa monia artikkeleita 

siitä, että kalligrafian harjoittaminen on kehittävää 

myös lapsille. Se on vaativaa työtä, sillä huomiokyvyn, 

rauhallisen mielen ja kokonaisuuden 

hahmottamisen täytyy toimia yhdessä ja 

toisiaan tukien. Mielen hallinta ja kognitiivinen 

ajattelu kuitenkin kehittyvät keskittymisen ja 

kirjoittamisen kautta. 

– En tiedä tarkalleen, mitä aivoissa silloin 

tapahtuu, mutta tieteessä sanotaan, että se vaikuttaa 

perusteellisesti aivojen työskentelyyn, 

Filippova sanoo. 


Kalligrafia on parhaimmillaan 

hyvin 

meditatiivista. Mitä 

rentoutuneempi 

on, sitä kauniimpia 

kirjaimia syntyy. 

RENTOUS NÄKYY LOPPUTULOKSESSA. Aikuisena 

Filippova meni kirjakauppaan ja näki lapsille 

tarkoitetun vihon kirjoittamisen harjoitteluun. 

Filippovalla ei ollut silloin lapsia, vaan osti sen 

itselleen ja alkoi harjoitella kalligrafiaa. 

Myös kirjastosta hän löysi kalligrafisia töitä 

käsittelevän kirjan. 

– Olin todella hämmästynyt löytäessäni Suomesta 

kirjastosta sellaisen kirjan. Se tarkoitti, 

että myös joku toinen on ajatellut aihetta ja kiinnostunut 

siitä, Filippova sanoo iloisesti hämmästyneenä. 

– Kalligrafia on kuin meditaatiota. Se vaatii 

keskittymistä, mutta rentouttaa ja antaa mielenrauhaa, 

Filippova kuvailee. 

Hän sanoo, että kalligrafian harjoittelun alkuvaiheessa 

ei ollut kovin helppoa keskittyä kirjaimen 

jokaiseen kohtaan täysillä. 

– Vähitellen tunsin, kuinka ajatus ja käden 

liike yhdistyvät kirjoittamisen hetkessä. Muut 

ajatukset väistyvät silloin mielestä. Aloin huomata, 

että olen vähemmän stressaantunut ja 

huomattavasti rentoutuneempi kuin aiemmin. 

Huomasin lisäksi, että mitä rentoutuneempia 

Olga Filippova 

• Opiskellut markkinoinnin johtamista ja valmistui kauppatieteiden 

maisteriksi Pietarin yliopistosta vuonna 2004. 

• Asuu perheineen Suomessa. 

• Työskentelee muun muassa konsulttina ja suunnittelijana 

kiinteistöalalla. Hänellä on monivuotinen kokemus myös 

kiinteistöjen ja tonttien markkinointipotentiaalin arvioijana. 

• Opiskellut kalligrafiaa ja vesivärimaalausta verkkokursseilla 

sekä yksityisopetuksessa 

käsi ja mieli ovat, sitä kauniimpia kirjaimia pystyn 

luomaan, kertoo Filippova. 

Kalligrafiaharrastuksen aloittamisessa Filippova 

pitää tärkeänä, että sitä tekee oman aikataulunsa 

ja tyylinsä mukaan eikä vertaa itseään 

muihin. 

– Oman tyylin löytymiselle täytyy antaa 

aikaa, hän painottaa ja kertoo, että esimerkiksi 

omassa tyylissä voi keskittyä tietyn kuvion piirtämiseen 

tai viivan tyyliin. 

– Itse pidän erityisesti kaarista. Niitä voi käyttää 

kirjaimissa tai kuvissa luovasti. 


VOIMAVAROJA 

Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla. 

Työn imua 

tuunaamalla 

Koronapandemian alkaessa työn imu nousi useimmilla, 

mutta pandemian pitkittyminen toi tullessaan apatian. 

Pienten muutosten avulla etätyöstäkin voi oppia nauttimaan. 

Teksti Timo Kiiski 

Kun koronapandemia alkoi 

keväällä 2020, etätöihin vetäytyminen 

jopa lisäsi työn imua. Pandemian 

pitkittyessä imu kuitenkin 

vaihtui pian tylsistymiseksi ja jopa 

eräänlaiseksi etätyöapatiaksi. 

– Tylsistyminen onkin ollut ehkä koronapandemian 

kielteisin seuraus työhyvinvoinnin 

kannalta, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori 

Jari Hakanen sanoo. 

Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi 

-kyselyyn vastasi 1 500 työikäistä suomalaista. 

– Kysely käynnistyi kolme kuukautta 

ennen korona-aikaa. Tämä on sillä tavalla 

koko maailmassakin harvinainen kysely, 

että olemme seuranneet samojen ihmisten 

työhyvinvointia jo ennen koronaa ja koronan 

aikana, Hakanen sanoo. 

Kaikkiaan näytti siltä, että työn imu jopa 

nousi koronapandemian ensimmäisen puolen 

vuoden aikana. 

– Kiireiden helpotuttua etätyössä tuli 

tilaa hengittää. Työn imu kuitenkin lähti 

laskemaan, kun korona-aika piteni. Tietynlainen 

rutinoituminen johti tylsistymiseen, 

kun työ ei enää tuntunut niin 

mielekkäältä. Varsinainen työuupumus 

ei kuitenkaan ole lisääntynyt koronan 

aikana, Hakanen sanoo. 

Hakanen uskoo, että monet kyselyn 

tulokset ovat johdettavissa suoraan myös 

myynnin ja markkinoinnin ammattilaisiin. 

– He toimivat opettajien sekä sosiaalija 

terveyssektorin ammattilaisten tavoin 

ihmissuhdeammatissa. Työn imu kärsii, ja 

ihmisten kohtaaminen muuttuu läppärin 

ääressä. Uskoisin, että myynti- ja markki- › 


Työn imu tarttuu 

ERILAISET VOIMAVARAT tai niiden puute voivat vaikuttaa kokemukseen 

työn imusta. Työtehtäviä koskevia voimavaroja ovat 

esimerkiksi työtehtävien monipuolisuus ja kehittävyys, työn 

itsenäisyys, tehtävän merkityksellisyys ja asiakastyön palkitsevuus. 

Työntekijän on tärkeää saada myös välitöntä palautetta 

omasta työsuorituksestaan. 

Myös työn järjestely vaikuttaa siihen, kuinka voimakasta 

työn imua työyhteisössä koetaan. Jos tavoitteet ovat selkeät, 

työntekijöillä on mahdollisuus osallistua omaa työtään koskevaan 

päätöksentekoon ja työajoissa on riittävästi joustoa, 

työstä on mahdollista suoriutua parhaalla mahdollisella 

tavalla. 

Vuorovaikutuksellakin on merkitystä. Työn imua vahvistetaan 

ja rakennetaan työyhteisössä joka päivä, joten on tärkeää, 

että työyhteisö on oikeudenmukainen ja luottamuksellinen. 

Työntekijöiden tulee saada tukea toisiltaan ja esihenkilöiltään, 

mutta oleellista on myös arkinen huomaavaisuus ja 

toisten työn arvostus. Työn imulla on myös taipumus tarttua! 

Lähde: Työn imu (Hakanen 2011, Työterveyslaitos) 

On tärkeää 

rakentaa 

arjesta itselleen 

mahdollisimman 

suotuisa 

kokonaisuus. 


VOIMAVAROJA 

nointityötä tekevät sellaiset ihmiset, jotka 

ylipäätään nauttivat, kun saavat olla tekemisissä 

muiden ihmisten. Etätyö ei tuota 

heille sellaisia myönteisiä haasteita ja kontaktipintoja 

kuin ihmisten kohtaaminen 

normaalina aikana, Hakanen pohtii. 

TUUNAAMISELLA APATIAA VASTAAN. Tylsistyminen 

voi johtua myös jatkuvan kiireen 

synnyttämästä ylistimulaatiosta. 

– Siitäkin seuraa tylsistymistä, jos päivät 

kuluvat zoomeissa tai teamseissa ilman taukoja. 

Olenkin lanseerannut käsitteen etätyöapatia, 

Hakanen naurahtaa. 

Tärkeitä lääkkeitä tylsistymistä vastaan 

ovat paitsi riittävät tauot myös etätyön tuunaaminen 

enemmän oman näköiseksi. 

– Työn tuunaaminen on sitä, että ihminen 

pyrkii itse tekemään omassa työssään 

pieniä myönteisiä muutoksia, Hakanen 

sanoo. 

Työn tuunaamisesta käy vaikkapa se, 

että etätyössäkin aamulla pukeutuu kuin 

menisi toimistolle sen sijaan, että menisi 

päätteen ääreen yöpuvussa. Myös pienet 

kävelylenkit töiden lomassa stimuloivat 

ajatuksia. 

Esihenkilön on tärkeä antaa palautetta 

alaisilleen etätyössäkin ja osoittaa välittävänsä. 

– Kun etätyössä ei voi lukea onnistumista 

pomon kasvoilta, on tärkeää saada palaute 

selkeästi joko puhelimessa tai läppärillä 

virtuaalisesti, Hakanen painottaa. 

RISKINÄ MUKAVUUDENHALU. Työhyvinvoinnin 

kannalta on tärkeää rakentaa arjesta 

itselleen mahdollisimman suotuisa kokonaisuus. 

– Etätyö luisuu helposti siihen, että työpäivä 

alkaa aamulla heti herätessä ja päättyy 

illalla nukkumaan mennessä. Kaikkea 

muuta tehdään sitten siinä välissä, kun 

Taistelu 

etätyöapatiaa 

vastaan voitetaan 

tuunamalla 

työtä. 

ehditään. Vapaa-ajalle pitää määritellä 

rajat, jolloin ei tuijoteta läppäriä. 

Hakanen varoittaa myös mukavuudenhalun 

efektistä. 

– Ajatellaan, että mikäs tässä on ollessa, 

kun ei tarvitse laittautua työpäivään eikä 

kuluttaa aikaa työmatkoihin. Helposti käy 

niin, että työn imu alkaa kärsiä, kun tyydytään 

vain ajelehtimaan päivästä toiseen. 

Vaikka kaivataan työkavereita ja ihmiskontakteja, 

se mukavuudenhalu voi tulla siihen 

väliin. 

Hakasen mukaan pidemmässä seurannassa 

työn imu ei ole olennaisesti vähentynyt 

niillä ihmisillä, joilla työpaikka on säilynyt. 

–Toisaalta työn imua on pitänyt yllä se, 

että ihmisillä on ollut vähän enemmän 

autonomiaa työssään. Digitaitojensa lisäksi 

ihmiset ovat kartuttaneet myös monia 

muita työn tekemisen taitoja. Näenkin 

hyvänä niin sanotun hybridimallin, jossa 

mennään työpaikalle, mutta välillä saadaan 

myös vetäytyä kodin rauhaan etätöihin. 

Suurimmalle osalle ihmisistä tekee kuitenkin 

hyvää nähdä muita, hän sanoo. 


MMA palvelee 

PINNALLA 

54 

MMA:SSA 

TAPAHTUU 

Liiton laaja toiminta 

voi tuntua hämärältä. 

Me kerromme, 

mitä toimistolla ja 

yhdistyksissä tapahtuu. 

56 

LAKIPALVELU 

APUNASI 

Mietityttääkö 

kilpailukielto? Sitä 

koskevaan lakiin 

ehdotetaan nyt 

muutoksia. 

58 

KYSY 

TYÖELÄMÄSTÄ 

Voiko liiton edustaja 

osallistua jäsenen 

yt-neuvotteluihin? 

Lue ajankohtaiset 

kysymykset. 

60 

MMA 

KOULUTTAA 

Itsensä johtaminen, 

verkkokaupan 

menestystekijät... 

Jäsenenä saat 

laadukasta koulutusta. 

Jyri Laitinen 

Onnea uudelle hallitukselle! 

Lauantaina 28. elokuuta Kulttuurikeskus Hanasaaressa 

järjestettiin Myynnin ja markkinoinnin 

ammattilaiset MMA:n liittokokous, jossa valittiin 

uusi hallitus seuraavalle nelivuotiskaudelle. MMA 

Pohjanmaan Marko Hovinmäki jatkaa hallituksen 

puheenjohtajana. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi 

valittiin Katariina Haapanen 

(MMA Helsinki) ja toiseksi varapuheenjohtajaksi 

Kari Laakso (MMA Varsinais-Suomi). Valtuuston 

puheenjohtajaksi valittiin MMA Etelä-Suomen 

Ari Lipponen. 

Kuvassa vasemmalta oikealle: Marko Hovinmäki, 

Katariina Haapanen, Juha Jokinen, Kari 

Laakso, Petri Fahler, Jori Vainio, Jyri Järvinen, 

Pia Ryöppy (edessä), Anne Tamminen ja Ari 

Lipponen. Kuvasta puuttuvat etänä osallistuneet 

ja hallitukseen valitut: Jarno Korolainen, Juha 

Ahola, Maarit Paldán ja Simo-Eemil Nurmela. 


LIITTOTYÖ 


MMA toimii 

kautta maan 

126-vuotiaalla MMA:lla on toimisto 

Helsingin Itä-Pasilassa, mutta 

jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät 

järjestön paikalliset jäsenyhdistykset, 

valtuusto, liitto ja toimisto? 

18 255 

jäsentä, joista 4 811 naisia. 

Pohjoisin jäsen on Inarissa. Eteläisin jäsen 

asuu puolestaan Hangossa. 

Jäsenet 

• 13 797 työsuhteista 

• 761 yrittäjää 

• 3 345 eläkeläistä 

• 352 opiskelijaa 

• Pysyvät jäsenenä noin 15 vuotta. 

• Työllistyvät laaja-alaisesti: 40 % 

teollisuuden, 25 % palvelualan, 

23 % tukkukaupan ja 

12 % vähittäiskaupan alalle 

myynnin ja markkinoinnin 

tehtäviin. 

Jäsenyhdistykset 

• 23 alueyhdistystä 

• Kaksi valtakunnallista yhteisöä: 

Myynnin ja markkinoinnin yrittäjät 

MMY ja Lääke- ja sairaalatarvikeedustajat 

LSE 

• Edistävät MMA:n alueellista 

näkyvyyttä ja vaikuttamistoimintaa. 

• Edesauttavat järjestön 

hallinnon tekemien päätösten 

täytäntöönpanoa. 

• Toimivat alan yhteisöä ja 

järjestöä vahvistavana paikallisena 

voimavarana. 

23 

Valtaosa MMA:n 

jäsenyyksistä 

on erittäin 

pitkäaikaisia. 

Jäsenyyden 

keskimääräinen 

jäsen- 

voimassaoloaika 

yhdistystä, 

vuosina on 

joista suurin 

on MMA 

15 

Helsinki 

6 630 

jäsenellään. 

Liittokokous 

• Kokoontuu joka neljäs vuosi. 

• Päättää toiminnan 

yleisistä suuntaviivoista 

liittokokouskaudelle. 

• Valitsee liiton henkilöjäsentenistä 

hallituksen puheenjohtajan sekä 

ensimmäisen varapuheenjohtajan. 

• Valitsee 10 tai 11 muuta hallituksen 

jäsentä ja heille varajäsenet. 

• Valitsee liittovaltuuston puheenjohtajan 

ja valtuuston 

jäsenet edustamaan jokaista 

jäsenyhdistystä. 


Paikallisyhdistykset 

toimivat järjestöä 

vahvistavana 

voimavarana. 

Valtuusto 

• Kokoontuu kaksi kertaa 

vuodessa sääntömääräiseen 

kokoukseen. 

• Kevätkokous käsittelee 

edellisen vuoden tilinpäätöksen 

ja toimintakertomuksen. 

• Syyskokous päättää tulevan 

vuoden toimintasuunnitelman, 

talousarvion sekä jäsenmaksut. 

Hallitus 

• Johtaa liiton toimintaa sääntöjen, 

liittokokousten ja valtuuston 

päätösten mukaan. 

• Valitsee keskuudestaan 

varainhoitajan, joka toimii 

hallituksen toisena 

varapuheenjohtajana. 

• Hoitaa liiton varoja sekä 

muuta omaisuutta ja huolehtii 

kirjanpidosta sekä tilinpäätöksen 

valmistumisesta. 

• Kutsuu koolle liittokokoukset 

ja valtuuston kokoukset ja 

valmistelee niissä käsiteltävät 

asiat. 

• Päättää liittoon palkattavista 

toimihenkilöistä ja heidän 

työsuhteidensa ehdoista. 

• Päättää valiokuntien ja 

toimikuntien perustamisesta ja 

antaa niille tehtävät. 

• Hyväksyy jäsenet ja pitää 

jäsenistä luetteloa. 

• Päättää jäsenten 

erottamisesta ja 

jäsenmaksuvapautuksista. 

• Huolehtii jäsenmaksujen 

perinnästä. 

• Päättää jäsenyhdistysten 

toimialueiden rajoista. 

• Päättää omaisuuden 

myymisestä, vaihtamisesta ja 

kiinnittämisestä. 

Toimisto 

• MMA:n toimistolla työskentelee 

15 toimihenkilöä erilaisilla 

toimenkuvilla. 

• Kaksi tiimiä: jäsenpalvelutiimi sekä 

markkinointi- ja viestintätiimi. 

• Lisäksi talous- ja hallintotehtävissä 

sekä IT- ja kehitystehtävissä 

työskenteleviä henkilöitä. 

• Valmistelee päätöksiä 

hallintoelinten päätettäväksi ja 

hoitaa hallituksen sille antamat 

tehtävät: jäsenrekisterinpidon, 

jäsenmaksujen laskutuksen ja 

kirjanpidon sekä 

henkilöstöhallinnon tehtävät. 

• Antaa päivittäistä jäsenneuvontaa 

sekä järjestää ja tuottaa 

jäsenpalvelut. 

• Tekee jäsenyyden myynti- ja 

markkinointityötä. 

• Hoitaa sidosryhmäyhteistyötä 

kaupallisten toimijoiden sekä 

muiden järjestöjen ja yhteisöjen 

kanssa. 

• Lisäksi jäsenten laki- ja 

sopimusasioissa palvelee 


oikeusturva MOT Oy 

Hämeenlinnassa. Jäsenien 

työttömyysturvapalveluja 

hoitaa Korkeakoulutettujen 

työttömyyskassa KOKO. 


LAKIPALVELU APUNASI 

MMA:n lakipalvelu kommentoi ajankohtaisia työelämäaiheita. 

Työnantajille tulossa 

korvausvelvollisuus 

kilpailukieltosopimuksiin 

Kilpailukieltosopimusta koskevaan säännökseen on nyt 

mitä suuremmalla todennäköisyydellä tulossa muutoksia, 

joista on jokaisen hyvä olla tietoinen. 

Teksti Taija Numminen MMA:n lakipalvelusta 

Käsi ylös ne myynnin ja 

markkinoinnin ammattilaiset, 

joilla on kilpailukieltosopimus! 

Voisin 

veikata, että hieman vajaa puolet 

jäsenistä nosti kätensä. Yhteydenottojenne 

perusteella on sanottava, 

että alalla kilpailukieltosopimukset 

ovat todella yleisiä. 

Kilpailukieltosopimus tarkoittaa 

sopimusta, jolla rajoitetaan 

työntekijän oikeutta tehdä työsopimus 

työsuhteen päättymisen 

jälkeen kilpailevan työnantajan 

kanssa tai itse ryhtyä harjoittamaan 

tällaista kilpailevaa toimintaa. 

Kilpailukieltosopimus 

on yleensä osana työsopimusta, 

mutta siitä voidaan tehdä erillinenkin 

sopimus. Kilpailukieltosopimus 

voidaan työsopimuslain 

mukaan solmia vain työnantajan 

toimintaan tai työsuhteeseen 

liittyvästä erityisen painavasta 

syystä. Jos tällaista erityisen 

painavaa syytä ei ole olemassa, on 

tehty kilpailukieltosopimus mitätön, 

eli se ei sido työntekijää. Kilpailukieltosopimus 

ei sido koskaan 

tilanteessa, jossa työsuhde 

päättyy työnantajan suorittamaan 

irtisanomiseen taloudellisista 

ja tuotannollisista syistä. 

Rajoitusaika voidaan sopia 

maksimissaan kuuden kuukauden 

pituiseksi, mutta jos työntekijä 

saa kohtuullisen korvauksen, 

voi aika olla enintään vuoden. 

Johtavassa asemassa toimivan 

työntekijän osalta ei ole säädetty 

rajoitusajalle maksimia. Mikäli 

työntekijä rikkoo kilpailukieltosopimusta, 

on työntekijä velvollinen 

korvaamaan työnantajalle 

aiheuttamansa vahingon. Vahingon 

sijasta usein sovitaan sopimussakosta, 

joka tyypillisesti vastaa 

työntekijän palkkaa viimeiseltä 

kuudelta kuukaudelta. 

Vaikka kilpailunrajoittamisen 

kynnyksen pitäisi olla korkealla, 

on kilpailukieltosopimuksista tullut 

lähes vakioehdon kaltaisia 

ehtoja työsopimuksessa. Harvoin 

työntekijällä on sellainen neuvotteluasema 

työsopimusta solmittaessa, 

että hän pystyisi neuvottelemaan 

kilpailukieltoehdon 

poistamisesta työnantajan 

kanssa. Ongelman aiheuttaa se, 

että työntekijän halutessa vaihtaa 

työpaikkaa, joutuu työntekijä 

arvioimaan, onko sopimukselle 

erityisen painava syy. Eli arvioimaan, 

mikä on riski sille, että joutuisi 

korvausvastuuseen. Työnantajalla 

puolestaan ei ole asiassa 

riskiä. Vaikka kilpailukieltosopimukselle 

ei olisi lain edellyttämää 

erityisen painavaa syytä, ei tästä 

aiheudu työnantajalle mitään seurauksia 

tai maksuja. 

LAKIMUUTOS VIREILLÄ. Asiaan liittyvään 

problematiikkaan on 

onneksi herätty ja hallitus on 

antanut esityksen kilpailukieltosopimussäännöksen 

muuttamisesta. 

Lakimuutoksen olisi määrä 

tulla voimaan 1.1.2022. Tätä kirjoitettaessa 

esitys on vielä käsittelyssä. 

Jatkossakin kilpailukiellolle 

tulisi olla erityisen painava syy tai 


Huom! 

ETHÄN SEKOITA kilpailukieltosopimusta 

työsuhteen aikaiseen kilpailevan 

toiminnan kieltoon! Työsuhteen 

aikana jokaisella työntekijällä on 

lakiin perustuva velvollisuus olla 

valmistelematta tai harjoittamatta 

työnantajan kanssa kilpailevaa 

toimintaa. 

Taija Numminen pitää kilpailukieltosopimuksia käsittelevän 

webinaarin 14.10. – ilmoittaudu koulutuskalenterimme kautta. 

muuten se on mitätön. Tähän ei 

siis olisi tulossa muutosta. Muutos 

koskisi työnantajan korvausvelvollisuutta. 

Mikäli hallituksen 

esitys hyväksytään, tarkoittaa 

se sitä, että jatkossa työnantaja ei 

pysty hyötymään kilpailukieltosopimuksesta 

ilmaiseksi, vaan työnantaja 

on velvollinen maksamaan 

työntekijälle korvauksen rajoitusajalta. 

Kestoltaan enintään kuuden 

kuukauden kilpailukieltoihin 

liittyisi jatkossa velvollisuus maksaa 

työntekijälle korvaus, joka on 

40 prosenttia työntekijän tavanomaisesta 

palkasta. Korvausvelvollisuus 

koskee rajoitusaikaa vastaavaa 

aikaa. Yli kuuden kuukauden 

mittaisissa kilpailukieltosopimuksissa 

maksettavan korvauksen 

määrä olisi 60 prosentia työntekijän 

tavanomaisesta palkasta. 

Lakimuutokseen liittyisi työnantajan 

oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus, 

jolloin työntekijällä 

ei enää olisi rajoitusta eikä 

työnantaja olisi velvollinen maksamaan 

korvausta. Työnantaja 

voisi irtisanoa kilpailukieltosopimuksen 

työsuhteen aikana noudattaen 

irtisanomisaikaa, joka 

olisi vähintään kolmasosa rajoitusajasta, 

mutta aina kuitenkin 

vähintään kaksi kuukautta. Työntekijän 

suojaksi säädettäisiin, että 

työnantaja ei saisi irtisanoa kilpailukieltosopimusta 

kuitenkaan 

enää siinä vaiheessa, kun työntekijä 

on jo itse irtisanoutunut. 

Vaikka lakimuutoksen on 

määrä tulla voimaan 1.1.2022, 

ollaan lakiin säätämässä siirtymäsäännös 

koskien ennen lakimuutosta 

tehtyjä kilpailukieltosopimuksia. 

Näiden niin sanottujen 

vanhojen sopimusten osalta 

laki tulisi voimaan vasta vuoden 

kuluttua eli 1.1.2023. Lisäksi työnantajalla 

olisi siirtymävuoden 

aikana oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus 

ilman irtisanomisaikaa. 

TERVETULLUT MUUTOS. Vaikka korvauksen 

taso ei vastaa työntekijän 

täyttä palkkaa, on tämä lakimuutos 

voimaan tullessaan tervetullut 

ja ainakin askel oikeaan 

suuntaan. Jatkossa työnantajat 

joutuvat pohtimaan tarkemmin, 

millaisiin tehtäviin on oikeasti 

perusteltua asettaa kilpailunrajoitus. 

Lisäksi muutos tekee kilpailukieltosopimuksesta 

vähemmän 

kohtuuttoman työntekijälle. 

Korvauksen maksamiseen ei 

vaikuta se työllistyykö työntekijä 

rajoitusaikana muussa kuin kilpailevassa 

työssä. 

Työnantajalla ei ole oikeutta 

vähentää korvauksesta työntekijän 

muualta saamia ansioita. 

Mikäli työntekijä jää työttömäksi, 

työttömyyspäivärahaa voidaan 

maksaa maksettavasta korvauksesta 

huolimatta. 

Tämän osalta on syytä 

huomioida, ettätyöntekijän itse 

irtisanoutuessa TE-toimisto asettaa 

hänelle mitä todennäköisemmin 

kuitenkin 90 päivän 

korvauksettoman määräajan eli 

karenssin. 


KYSY TYÖELÄMÄSTÄ 

MMA:n asiantuntijat vastaavat jäseniä askarruttaviin kysymyksiin. 

Turvaa työhön 

Jäsenet saavat tukea työelämän monenlaisissa käänteissä. 

Lakipalvelu tarjoaa asiantuntemustaan juridisissa kysymyksissä. 

Teksti Taija Numminen MMA:n lakipalvelusta 

Irtisanomisaika 

konkurssitilanteessa 

Työnantajayritykseni on asetettu konkurssiin. 

Olen työskennellyt yrityksessä 15 vuotta, 

mikä on irtisanomisaikani? 

Kun työnantaja asetetaan konkurssiin, saa konkurssipesä 

irtisanoa työntekijän työsopimuksen 14 

päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Tämä koskee 

myös määräaikaisia sopimuksia. Myös työntekijä 

saa irtisanoa työsopimuksen konkurssitilanteessa 

14 päivän irtisanomisajalla. 

Irtisanomisajan palkka maksetaan konkurssipesästä. 

Jos pesässä ei ole varoja maksuun, tulee palkkaa 

ja lomakorvausta hakea palkkaturvasta. 

Tukea 

yt-neuvotteluihin? 

Meillä on alkamassa yt-neuvottelut. 

Olisiko meidän mahdollista saada teiltä lakipalveluista 

juristi mukaan neuvotteluihin? 

Valitettavasti lakipalvelulla ei ole mahdollista osallistua 

yt-neuvotteluihin. Yt-neuvotteluita on tälläkin 

hetkellä käynnissä sen verran paljon, että osallistuminen 

kaikkiin tai edes osaan olisi resurssisyitä 

mahdotonta. Kannattaa huomioida, että 

työnantajan ei ole myöskään velvollisuutta hyväksyä 

ulkopuolista henkilöä neuvotteluihin mukaan. 

Vaikka emme pysty osallistumaan neuvotteluihin, 

autamme tietenkin mielellämme taustalla. 

Meille voit soittaa tai laittaa sähköpostia sinua 

askarruttavaista kysymyksistä yt-neuvottelujen 

kuluessa. Ja halutessasi ennen neuvotteluja voidaan 

myös käydä läpi asioita, joihin kannattaa 

kiinnittää huomiota. 

Työpaikalla kannattaa harkita yt-edustajan 

valitsemista neuvotteluihin, mikäli luottamusmiestä 

tai -valtuutettua ei ole valittu. Yt-edustaja 

kannattaa valita kahden vuoden toimikaudeksi 

eikä vain yksittäisiä neuvotteluja varten, koska tällöin 

yt-edustaja saa ”turvakseen” paremman irtisanomissuojan. 


Työsuojavaltuutetun 

tehtävät 

Pitääkö joka työpaikalla olla työsuojeluvaltuutettu 

ja mitä työsuojeluvaltuutetun 

tehtävään kuuluu? 

Sellaisella työpaikalla, jossa työskentelee säännöllisesti 

vähintään kymmenen työntekijää, työntekijöiden 

tulee valita työsuojeluvaltuutettu ja kaksi 

varavaltuutettua. Valtuutetut valitaan kahden vuoden 

toimikausiksi, ellei toisin sovita.Pienemmilläkin 

työpaikoilla voidaan työsuojeluvaltuutettu 

valita. Kannattaa huomata, että kyse on nimenomaan 

työntekijöiden velvollisuudesta valita työsuojeluvaltuutettu, 

eikä työnantaja voi eikä saa tätä 

valintaa tehdä. Jos vähintään kymmenen työntekijän 

työpaikalla ei ole valittu työsuojeluvaltuutettua, 

työnantaja on annettava työntekijöille tietoa 

heidän oikeudestaan valita valtuutettu. 

Työsuojeluvaltuutetun tehtävään kuuluu edustaa 

työntekijöitä ja käsitellä työturvallisuuteen liittyviä 

asioita yhteistoiminnassa, perehtyä omaaloitteisesti 

työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen 

vaikuttaviin asioihin työympäristössä, 

ilmoittaa työnjohdolle ja työsuojelupäällikölle 

havaitsemistaan puutteista ja epäkohdista, toimia 

työntekijöiden edustajana suhteessa työsuojeluviranomaisiin 

sekä edistää työn turvallisuutta ja terveellisyyttä 

työpaikalla. 

Mitä kuuluu KOKOon? 

ON AIKA luoda silmäys menneeseen 

kesään ja katsoa, mitä uutta syksy 

tuo tullessaan. 

Korkeasti koulutettujen kassa 

KOKO on käsitellyt työttömien ja 

lomautettujen jäsenten päivärahahakemuksia 

ja vastannut jäsenten 

yhteydenottoihin koko kesän ajan, 

eli kassa on toiminut normaalisti. 

Ensihakemusten käsittelyaika piteni 

hiukan kesällä hetkellisesti, mutta 

saimme kurottua ajan kiinni heinäkuun 

loppuun mennessä, joten elokuu 

päästiin aloittamaan hyvästä 

tilanteesta. Yleisesti hakemusmäärissä 

oli heinäkuussa havaittavissa 

pientä laskua kesäkuuhun verrattuna 

ja vuoden takaiseen verrattuna 

ero olikin jo melkoinen, sillä vuoden 

2020 heinäkuussa hakemuksia 

tuli yli 80 prosenttia enemmän kuin 

tämän vuoden heinäkuussa. Myynnin 

ja markkinoinnin ammattilaiset 

MMA:n jäsenten osalta trendi oli 

samanlainen, sillä kesäkuussa 2021 

liiton jäsenten päivärahahakemuksia 

tuli kassaan yhteensä 1 297 kpl, kun 

heinäkuussa määrä oli 1 206 kpl. 

Uudistimme kesällä myös KOKOkassan 

verkkosivujen ilmettä ja päivitimme 

uudistuksessa sivuston vastaamaan 

paremmin saavutettavuusvaatimuksia. 

Tavoitteemme on 

tarjota verkkopalvelu, joka on kaikille 

helppokäyttöinen ja yritämme 

kertoa sivustolla työttömyysturvasta 

selkeästi ja ymmärrettävästi. Verkkosivustoa 

voi käyttää erilaisilla avustavilla 

teknologioilla, kuten ruudunlukuohjelmilla 

sekä pelkällä näppäimistöllä. 

Nyt kannattaa siis tutustua 

kassan verkkosivuihin osoitteessa 

kokokassa.fi ja lukea tuoreimmat 

ajankohtaiset asiat heti etusivulta! 

Syksy toi tulleessaan lisääntyneet 

koronatartunnat, mutta KOKOkassa 

on varautunut tähänkin: tarjoamme 

virtuaalisia asiakastapaamisia 

myös etäyhteydellä Teamsin 

kautta! Ajan asiakasneuvojan 

kanssa voi varata kassan verkkosivujen 

kautta. Näin sinulla on mahdollisuus 

asiakastapaamiseen mahdollisimman 

turvallisesti. 

Työttömyysturvalakiin on koronan 

vuoksi tehty tämän ja viime vuoden 

aikana paljon väliaikaisia lakimuutoksia. 

Päivärahan saajia koskevista 

muutoksista ovat voimassa 

30.9.2021 saakka suojaosan korotus, 

liikkuvuusavustuksen muutokset, 

sekä yrittäjien mahdollisuus saada 

työmarkkinatukea yritystoiminnan 

ajalta. 

Lomautettujen osalta 31.12.2021 

asti on voimassa säännös, jonka 

mukaan lomautetun henkilön opintojen 

pää- tai sivutoimisuutta ei tutkita 

TE-toimistossa. Lisäksi väliaikainen 

lakimuutos päivärahan sovittelusta, 

yritystulojen huomioimisesta 

ja päivärahan maksamisesta 

ilman päätöstä on myös voimassa 

30.9.2021 saakka. Tiedotamme mahdollisista 

pidennyksistä ja lakimuutoksista 

verkkosivuillamme heti, kun 

tiedämme niistä lisää, joten kannattaa 

laittaa kassan sivut seurantaan! 

Syksy otetaan kassassa vastaan 

rauhallisin, mutta odottavin tunnelmin. 

Elina Johansson 

KOKO-kassan lakimies 


ME KOULUTAMME 

MMA:n koulutuskalenterista löydät parhaat 

koulutukset osaamisesi kasvattamiseen. 

Uusia oppeja 

syksyyn 

Muista! 

Ilmoittaudu jokaiseen koulutukseen 

erikseen koulutuskalenterimme kautta 

osoitteessa mma.fi/koulutukset. 

Näin pääset koulutukseen joko ilmaiseksi 

tai edullisempaan jäsen etuhintaan. 

Huomioithan, että koulutusten osallistumislinkit 

ovat henkilökohtaisia. Muistathan 

aina myös peruuttaa osallistumisesi esteen 

sattuessa! Näin jonossa oleva saa paikan, 

emmekä veloita sinulta 30 euron maksua 

perumattomasta osallistumisesta. 

Päräytä syksy tehokkaasti käyntiin osallistumalla monipuolisiin 

koulutuksiimme! Tarjoamme sinulle hyödyllisiä kursseja ammatillisen 

osaamisesi laajentamiseen sekä työelämässä pärjäämiseen. 

Esihenkilön haastavat tilanteet 

Aika: to 30.9. klo 9–12 

Esihenkilöille ja esihenkilötyöstä kiinnostuneille. 

Tässä koulutuksessamme opit taitoja toimia 

haasteellisissa henkilöstötilanteissa. Lisäät myös 

käytännön valmiuksiasi kohdata ongelmatilanteet 

ratkaisukeskeisesti. 

Tehoa kirjalliseen viestintään 

Aika: to 7.10. klo 9–12 ja ti 26.10. klo 9–12 

Kaikille, jotka haluat oppia viestimään 

tehokkaammin kirjallisesti. 

Tämä kahtena kertana järjestettävä koulutuksemme 

auttaa sinua kirjoittamaan selkeämmin. 

Koulutuskertojen välissä teet myös kirjoitustehtävän, 

josta saat palautteen kouluttajalta. 

Valmentava itsensä johtaminen 

myynti- ja markkinointityössä 

Aika: ke 20.10. klo 9–10.30 

Kaikille, jotka haluavat selkeyttä työpäiviinsä. 

Myynnin ja markkinoinnin tehtävissä työpäivät 

ovat usein hyvin pirstaleisia. Koulutuksessamme saat 

työkaluja siihen, miten voit hyödyntää valmentavaa 

itsesi johtamista työssäsi. 

Vaikuttajamarkkinoinnin ABC 

Aika: ke 28.10. klo 9–10.30 

Kaikille vaikuttajamarkkinoinnista kiinnostuneille. 

Tämän käytännönläheisen ja inspiroivan webinaarin 

jälkeen osaat hyödyntää vaikuttajayhteistyön monet eri 

mahdollisuudet osana markkinointiviestintäsuunnitelmaa. 

Verkkokaupan 10 tärkeintä 

menestystekijää 

Aika: ke 6.10. klo 9–11 

Kaikille verkkokaupasta kiinnostuneille. 

Viime keväänä tämä Leevi Parsaman 

verkkokauppakurssi täyttyi salamannopeasti. 

Etkö ehtinyt silloin mukaan? Ota aihe haltuun 

koulutuksessamme, jonka järjestämme nyt 

uudelleen! 

Myynnin ammattilainen 

henkisesti huippukunnossa 

Aika: pe 15.10. klo 9−12 

Kaikille, jotka haluavat kehittyä työssään myyjänä. 

Myynnin ammattilaisen työ voi olla joskus henkisesti 

hyvinkin raskasta ja stressaavaa. Opit tässä 

käytännönläheisessä koulutuksessa kehittämään 

muun muassa stressin hallintaa ja itsetuntemustasi, 

jotta menestyt työssäsi paremmin. 

Menestys syntyy asiakaskokemuksesta 

B2B-bisneksessä 

Aika: pe 15.10. klo 9−12 

Sinulle, joka haluat rakentaa asiakaskokemuksella 

yrityksellesi kilpailuetua. 

Hyvä asiakaskokemus muodostaa menestyvän 

liiketoiminnan perustan. Opit tässä 

koulutuksessamme, miksi hyvän asiakaskokemuksen 

luominen on tärkeää myös BtoB-bisneksessä. 

Täällä lisää koulutustärppejä: 

mma.fi/koulutukset. 


Paranna IT-taitojasi 

Wistecin koulutuksissa 

Suosituissa Wistecin koulutuksissa kehität IT-taitojasi monipuolisesti. Tänä 

syksynä mukana on myös iso liuta uutuuskoulutuksia, joista alla muutama 

esimerkkimme. Tsekkaa muut vaihtoehdot osoitteessa mma.fi/koulutukset. 

Google Data Studio 

AIKA: to 21.10. klo 9–12 

KENELLE: Sinulle, joka haluat oppia Google 

Data Studion raporttien teon perusteet. 

Koulutuksessa saat katsauksen ilmaisen Google 

Data Studion parhaista ominaisuuksista. Ohjelmalla 

voi tehdä Self Service -raportteja, joilla datan voi 

esittää visuaalisesti näyttävässä muodossa. 

Saavutettavat dokumentit – 

InDesign ja PDF 

AIKA: to 28.10. klo 9–12 

KENELLE: InDesign -ohjelman osaajille, jotka 

haluavat tehdä saavutettavia PDF-asiakirjoja. 

Koulutuksessa tutustut saavutettavan PDF-dokumentin 

kriteereihin ja opit määrittämään oikeat asetukset 

asiakirjoihin. 

Saavutettavat verkkosivut 

AIKA: pe 29.10. klo 9–12 

KENELLE: Kaikille, jotka tekevät töitä saavutettavuuslain 

piiriin kuuluvien verkkosivujen kanssa. 

Osaatko suunnitella ja tehdä saavutettavat 

verkkosivut? Tule mukaan perehtymään, kuinka 

teet kaikille ymmärrettäviä ja saavutettavia 

sisältöjä verkossa. 

WordPress perusteet 

AIKA: ke 10.11. klo 9–12 

KENELLE: Sinulle, joka haluat tehdä WordPress 

-verkkosivustoja valmiilla teemalla. 

Koulutuksen jälkeen osaat luoda tietoturvallisen 

WordPress-sivuston valmiita teemoja hyödyntäen. 

Saat myös käsityksen sivuston sisällön ylläpidosta 

ja julkaisusta. 

Sinua voisi 

kiinnostaa myös 

nämä Wistecin 

koulutukset! 

Ke 6.10. 

Fasilitoi verkossa 

toiminnallisesti ja 

osallistuvasti 

Ma 11.10. 

Etäpalaverien 

mestaruusluokka 

Ma 11.10. 

Ajankäytön hallinta: 

Outlookin ja OneNoten 

tehokas käyttö 

Ma 1.11. 

Turvallista tietotyötä 

käytännönläheisesti 

Koko koulutustarjontamme löydät osoitteesta mma.fi/koulutukset. 

Järjestämme tällä hetkellä kaikki koulutuksemme webinaareina, joihin 

pääset osallistumaan helposti vaikkapa kotisohvaltasi käsin! 


JÄSENETUMME 

MMA:n jäsenet saavat monenlaisia 

etuja työelämään ja vapaa-aikaan. 

Member+ lomahuoneistoissa 

rentoudut edullisemmin 

Oletko rakastunut Suomessa lomailuun? 

MEMBER+ on akavalaisten oma etupalvelu, johon 

pääset käsiksi Oma MMA -palvelumme kautta. 

Lomalaisten suosikkeja ovat modernit ja varustukseltaan 

erinomaiset lomahuoneistot, joita 

Member+:ssa on varattavissa kaikkiaan 30 kappaletta 

eri puolilla Suomea edullisempaan jäsenhintaan. 

MMA:n omat lomahuoneistot sijaitsevat Levillä, 

Ylläksellä ja Rukalla ja niiden vuokrahintaan kuuluu 

kaksi hissilippua per huoneisto. Lisäksi MMA:n 

mökkejä on Tahkolla ja Salon Meri-Teijossa. 

Member+ palvelun kautta voit varata myös 

muiden akavalaisten liittojen mökkejä, joita on 

MMA:n pohjoisten kohteiden lisäksi Vuokatissa, 

Himoksella, Jerijärvellä Lapissa, Kemijoella, Raaseporissa 

Kopparössä, Vierumäellä ja Punkaharjulla. 

Tiesithän, että MMA:n jäsenenä voit varata 

haluamasi huoneiston aiemmin kuin muut? Ole 

siis nopea! Voit tehdä varauksesi seitsemän kuukautta 

ennen suunnittelemaasi lomaviikkoa, kun 

muut Member+:n käyttäjät voivat tehdä varauksia 

vasta kuukautta myöhemmin. 

Member+ on neuvotellut lukuisia muitakin etuja 

lomalaisille, jotka löydät osoitteesta memberplus.fi. 

Edut saat käyttöösi palvelussa, kun olet ensin kirjautunut 

Oma MMA:han. Sinun kannattaa tilata 

myös Member+ palvelun oma uutiskirje, niin saat 

heti tiedon uusista eduista. 

Ylläksellä saat Member+ etuna välinevuokrauksesta 

alennuksen. Lisäksi saat varusteet 

mökille toimitettuna kymmenen euron hintaan. 

Levillä taas voit tilata etukäteen Exclusivepalveluna 

ilta- ja aamupalatarpeet jääkaappiin 

odottamaan tuloasi lomalle, hinta vain kolmekymppiä! 

Myös muut ruokaostokset voit tilata 

mökillesi kuljetettuna erikseen sovittuna aikana. 

Muista 

myös! 

Jäsenyyteesi 

kuuluu 

automaattisesti 

Turvan kattava 

matka- ja 

vapaa-ajan 

vakuutus aina 

siihen saakka, 

kun täytät 

69 vuotta. 

Näin tilaat kalenterin: 

KIRJAUDU Oma MMA:han osoitteessa 

oma.mma.fi › Omat tiedot › Tilaukset. 

Tee tarvittavat muutokset ja tallenna. 

(Jos et tarvitse kalenteria, valitse 

"Ei kalenteria".) 

MMA-kalenteri tulossa 

VUOSIKALENTERIMME ON maksuton jäsenetusi, jonka tilausta voit 

itse hallinnoida Oma MMA:ssa. Postitamme kalenterin sinulle, 

kun olet käynyt valitsemassa kalenteritilauksen tyypin viimeistään 

10.11. Valitse joko isompi A5-kokoinen kalenteri tai puolet 

pienempi taskukalenteri. 

Somekäyttäjät valitsivat 

uuden kalenterin kannen 

MMA:n uusi ilme mahdollistaa monia kivoja visuaalisia vaihtoehtoja. 

Kalenterin kanteenkin valmisteltiin kolme erilaista ilmevaihtoehtoa, 

joista MMA:n Facebookin ja Instagramin seuraajat 

saivat äänestää mieleistään. 

– Saimme lyhyessä ajassa paljon vastauksia, ja ilo oli huomata, 

että kaikkia vaihtoehtoja kannatettiin, kertoo MMA:n 

markkinointipäällikkö Mari Niemi. 

Kuvan vaihtoehto miellytti kuitenkin selkeästi eniten, ja se 

sai 59 prosenttia äänistä. 


6X 

Oma MMA 

palveluksessasi 

OMA MMA -palvelussamme voit 

katsoa ja päivittää omia tietojasi, 

jäsenmaksujasi ja aiempia 

asiointejasi. Saat palvelun 

kautta käyttöösi myös mahtavat 

jäsenetumme. Lisäksi voit ottaa 

meihin yhteyttä vaivattomasti. 

Oma MMA -palvelun löydät 

kätevimmin osoitteesta 

oma.mma.fi. Linkki palveluumme 

löytyy myös osoitteesta 

mma.fi. Käyttäjätunnuksena toimii 

jäsennumerosi tai sähköpostiosoitteesi, 

jonka olet ilmoittanut 

meille. 

Tsekkaa nämä etumme 

työnhakuun: 

Minjon 

AIHEUTTAAKO CV:n ja työhakemuksen 

laatiminen päänvaivaa? 

Jäsenenämme saat 

työnhakusi tueksi veloituksetta 

kumppanimme Minjonin suunnittelemat 

CV- ja työhakemuspohjat 

sekä online-kurssin CV:n 

laatimiseen. Lisäksi saat 15 prosentin 

alennuksen Minjonin 

muista palveluista. Hyödynnä 

alennuksesi vaikka henkilökohtaiseen 

CV-sparraukseen! 

Mazhr 

Tunnista vahvuutesi Mazhr:n 

työpsykologisilla testeillä ja 

todenna ne työnantajille. 

Tarjoamme Mazhr:n kaksi 

työpsykologista testiä edulliseen 

10 euron jäsenetuhintaan 

(normaalisti 89,90 euroa). 

Lunasta etusi Oma MMA:ssa! 

MMA:n jäsenenä 

saat enemmän 

Me haluamme pitää huolta sinusta ja 

osaamisestasi. Hyödynnä kattavat etusi. 

Urapalvelumme 

apunasi 

urakäännöksissä 

Lomien jälkeen moni miettii, olisiko 

aika tehdä jonkinlainen 

muutos työelämään. Ehkä sinäkin? 

Aktiivinen urasuunnittelu ja 

kouluttautuminen voivat vahvistaa 

asemaasi työmarkkinoilla. 

Olemme tukenasi, kun tarvitset 

sparrausta uralla etenemiseen. 

Palkkaneuvonta 

Mietitkö, vastaako palkkasi työsi 

sisältöä tai vaativuutta? Mikä 

onkaan työtehtäväsi palkka 

muilla? Katso, kuinka paljon 

aloillamme tienataan Oma 

MMA -palvelussamme olevasta 

laskurista tai pyydä henkilökohtaista 

palkkaneuvontaa jäsenpalvelustamme. 

Henkilökohtainen 

uravalmennus 

Haluatko loistaa työnhaussa? 

Kumppanimme UP Partners tarjoaa 

sinulle edullisen uravalmennuspaketin 

50 euron hintaan. 

Saat avuksesi omavalmentajan, 

joka auttaa sinua 

eteenpäin urallasi. Käytössäsi 

on myös kattava ja ilmainen 

webinaarikirjasto urasi seuraavan 

siirron pohtimisen avuksi. 

Työsuhdeneuvonta 

Yksi kehutuimmista palveluistamme 

on työsuhdejuristiemme 

neuvontapalvelut työelämän 

moniin eri pulmatilanteisiin. Jos 

vaikkapa tarvitset neuvoa työsopimuksen 

laatimisen kiemuroissa 

tai on muuta epäselvyyttä 

sopimuksissa, ota rohkeasti 

lakipalveluumme yhteyttä. 

Työpsykologi 

Tarvitsetko apua työssä jaksamiseen? 

Työpsykologimme 

Karrin kanssa voit purkaa huoliasi 

luottamuksellisesti. Karrin 

juttusille pääset maksutta kaksi 

kertaa vuodessa, etusi arvo on 

210 euroa! Lisäkerrat saat omakustannushintaan. 

Avoimet työpaikat 

Mistäs uusia työpaikkoja 

löytyykään? Löydä oma 

unelmatyösi tai tilaa hakuvahti, 

niin et missaa elämäsi 

mahdollisuutta! Alan houkuttelevimmat 

työpaikat löydät 

koosteestamme osoitteessa 

tyopaikat.mma.fi. 

Lue lisää jäseneduista MMA:n 

nettisivuilta osoitteesta mma.fi. 


YHDISTYKSISSÄ TAPAHTUU 

MMA:n jäsenyhdistykset järjestävät tapahtumia alueillaan. 

SISÄPIIRISTÄ 

Kesän kuumat 

kysymykset 

Voittajan on helppo hymyillä. Vasemmalla MMA Kouvolan liikuntavastaava 

Sami Suokas, keskellä voittaja ja MMA Kouvolan hallituksen jäsen Ville Lindstedt 

ja oikealla MMA Kouvolan puheenjohtaja Nita Ahola. 

MMA Kouvola Golf vietettiin 

elokuussa iloisissa merkeissä 

JO 16. KERTAA JÄRJESTETTY MMA Kouvolan oma, jäsenistölle suunnattu 

golfkisa pelattiin keskiviikkona 11. elokuuta Kouvolassa upeissa 

KoskiGolfin maisemissa. Kilpailu piti pelata alun perin jo kesäkuussa, 

mutta tuolloin suomalainen sää ukkosineen keskeytti kilpailun hyvän 

startin jälkeen. 

Uusintakilpailussa mukana oli 22 innokasta osallistujaa. 

– Kilpailu vedettiin läpi hyvällä ja iloisella mielellä, unohtamatta 

pilkettä silmäkulmassa, kilpailun voittaja ja MMA Kouvolan hallituksen 

jäsen Ville Lindstedt kommentoi. 

MMA Kouvola kiittää kaikkia kilpailuun osallistuneita mukavasta 

päivästä ja onnittelee voittajia! 

TÄNÄ KESÄNÄ chat-palveluumme 

tulleisiin kysymyksiin vastasi henkilöstämme 

uusi vahvistus Iida 

Tervo, joka ahersi jäsenpalvelussamme 

uhmaten kesähelteitä. 

Mutta mitkä kysymykset olivatkaan 

kuuminta hottia? 

Iida kertoo, että yleisimmin 

jäsenemme kysyivät lomamökeistämme, 

Oma MMA -palveluumme 

kirjautumisesta ja eläkkeelle 

siirtymisestä. Yllätyksittä 

kesä ei kuitenkaan mennyt. 

− Yllätyin, kuinka usein kysyjät 

olettivat minun olevan lakimies! 

Ja yksi hauska kysymys oli, 

kun minulta kysyttiin myyntimiehen 

ominaisuuksia ja taitoja, Iida 

naurahtaa. 

Moni kysyjistä kaipasi myös 

neuvoja nettisivujemme käyttöön, 

kun jotain tietoa ei ollut 

löytynyt tai sitä ei osattu etsiä 

sivultamme. Iidan nopeiden 

neuvojen avulla mikä tahansa 

pulma kuitenkin aina ratkesi! 

Iida Tervo 

työskenteli 

kesällä 

MMA:n jäsenpalvelussa. 

Iidan voit 

törmätä 

myös jatkossa 

MMA:n 

chatissa. 

Tulokset: 

Scratch lyöntipeli: Kari Salonen 

Pisin drive: Esa Kukkola 

Lähimmäksi lippua: Sami Suokas 

TOP 5 Pistebogey: 

1. Ville Lindstedt (38) 

2. Jukka Pentikäinen (37) 

3. Mikko Huovinen (35) 

4. Kari Salonen (34) 

5. Matti Mäkelä (33) 


MMA Etelä-Savo 

sai arvokkaan lahjan 

Mira Molarius 

ETELÄ-SAVON MYYNNIN ja markkinoinnin 

ammattilaiset ry juhlisti 21.8.2021 lauantaina 

80-vuotista taivaltaan Marskin jalanjäljillä 

-teemalla. Päivän aikana juhlaväki vieraili 

teeman mukaisesti Päämajamuseossa, 

Sodan ja rauhan keskus Muistissa sekä 

Mikkelin Klubilla. Päivä huipentui iltajuhlaan, 

jota juhlittiin Upseerikerholla. 

Iltajuhlan kunniavieras oli itse Marsalkka 

Mannerheim. MMA Etelä-Savo vastaanotti 

iltajuhlassaan erittäin arvokkaan lahjan: 

Marsalkka Mannerheimin isän, Carl Robert 

Mannerheimin maakauppoihin liittyvät aidot 

kauppakirjat. Maakauppojen kauppakirjat 

ovat 1800-luvun lopulta – ajalta, jolloin 

Marsalkka Mannerheim ei ollut vielä syntynyt. 

Kyseiset kauppakirjat yhdistykselle lahjoitti 

MMA Pirkanmaan puheenjohtaja Jorma 

Muhonen. 

Antiikki- ja huutokauppa-alalla vuodesta 

1997 saakka toiminut Sami Taustila kertoo 

asiakirjojen olevan merkittävä palanen Mannerheimin 

suvun historiaa. 

– Olemme erittäin otettuja näin arvokkaasta 

lahjasta. Emme aio säilöä kauppakirjoja 

itsellämme, vaan aikeemme on antaa 

kauppakirjat lainaan Päämajamuseolle kaikkien 

siellä vierailijoiden nähtäville, MMA 

Etelä-Savon puheenjohtaja Markku Olkkonen 

sanoo. 

MMA Etelä-Savon puheenjohtaja Markku Olkkonen, 

Marsalkka Mannerheimiä juhlassa näytellyt Timo 

Närhinsalo sekä MMA Pirkanmaan puheenjohtaja 

Jorma Muhonen. 

Pihla Liukkonen 

Tiedekeskus vie sodan 

ja rauhan maailmaan 

MIKKELISSÄ SIJAITSEVA Sodan ja rauhan keskus Muisti avautui 

yleisölle kesäkuussa 2021 toista maailmansotaa käsittelevällä 

näyttelykokonaisuudella. Muisti on sekä museo että tiedekeskus, 

jonka tavoitteena on auttaa ihmisiä muistamaan, 

miten sodat syttyivät, ja kertomaan, miltä sota tuntuu ihmisessä. 

Ennen kaikkea sen tehtävä on muistuttaa, miten ylläpidetään 

rauhaa. 

– Yksi näyttelykohteemme käsittelee sitä, miten sotaa 

muistetaan meillä tai maailmalla ja mitä kukin voi itse tehdä, 

jotta rauha säilyisi, markkinointi- ja viestintävastaava Anna- 

Maija Hunter sanoo. 

Puolustusvoimien päämaja sijaitsi Mikkelissä kaikkien itsenäisyyden 

sotien ajan, ja Mikkeliin perustettiinkin päämajamuseo 

jo 1970-luvun alussa. Nyt Päämajamuseo ja Muisti 

muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden 

sodan ja rauhan teemojen 

ympärille. 

Muistissa ei ole sota-ajan 

kokoelmia, vaan kymmenkunta 

näyttelykohdetta käsittelee 

aihetta audiovisuaalisesti. Näyttelyssä 

on esimerkiksi mahdollista 

saada lähes autenttinen rintamakokemus 

virtuaalisesti. 

MMA 

Etelä-Savo 

juhli 

Muistissa 

Miltä sota 

tuntuu 

ihmisessä? 

Sotahistoria koskettaa meitä kaikkia, ja siitä tiedekeskuskin 

omassa markkinoinnissaan muistuttaa. 

– Iskulauseemme on, että Muisti on niille, jotka ovat 

sodan historiasta kiinnostuneita, mutta erityisesti niille, jotka 

eivät ole, Hunter sanoo. 

Markkinointi onkin tavoittanut jo nyt huomattavan suuren 

yleisön. Sodan ja rauhan keskus Muistilla on jo lähes 20 000 

seuraajaa Facebookissa, ja markkinointiviesteistäkin on tullut 

yllättynyttä ja positiivista palautetta. 

– Muistissa tähdätään siihen, että kävijä pystyy asettumaan 

sellaisen ihmisen asemaan, jota ei ole tavannut, eli 

kokemaan historiallista empatiaa. Historian tapahtumat vaikuttavat 

edelleen meidän identiteettimme. 


Oma MMA: oma.mma.fi 

Yhdessä osoitteessa kaikki jäsenedut 

sekä omat jäsenyysasiat. 

Jäsenpalvelumme 

Sähköposti: jasenpalvelu@mma.fi 

Puhelimitse tavoitat meidät 

arkisin klo 9–15 

020 122 4400 

8,35 snt/puhelu + 8,83 snt/min 

(Soitettaessa kiinteän puhelinverkon liittymästä) 

8,35 snt/puhelu + 22,32 snt/min 

(Soitettaessa matkaviestinverkon liittymästä) 

Eija Kuitunen 

Koulutukset, 

muut jäsenasiat 

020 122 4401 

Heidi Sarén 

Työhyvinvointi, 

palkkaneuvonta, 


020 122 4403 

Melissa Mikanoja 

Jäsenviestintä, 

Oma MMA 

020 122 4406 

Milla 

Päivystys 24h 7/7 

verkkosivuillamme, 

robosoittelija 

Samuli Myllyharju 

Palkkaneuvonta 

020 122 4409 

Sari Kanervo 

Jäsenmaksut, 

jäsentietojen hallinta, 


020 122 4402 

Betjäning på svenska: Gunilla Plutén, gunilla.pluten@mma.fi 

Service in English: Iida Tervo, iida.tervo@mma.fi 

Lakipalvelumme 

Sähköposti: lakipalvelu@mot.fi 

CHAT 

Oma MMA:ssa 

arkisin klo 

9–11 & 12–15 

MMA:N TOIMISTO 

PL 11, 00521 Helsinki 

(Asemamiehenkatu 2 B) 

mma.fi 

Henkilökohtaiset 

sähköpostit 

ovat muotoa 

etunimi.sukunimi@mma.fi 

Jyrki Järvinen 

Työsuhdejuristi 

020 122 4457 

Minna Takala 

Jäsenpalvelu / 

lakiasiat 

020 122 4451 

Sanna Honkanen 


020 122 4455 

Taija Numminen 


020 122 4452 

Tuuli Lahikainen 


020 122 4453 

Me muut toimistolla: 

Igor Parri 

Jaana Apell 

Juuli Hiltunen 

Lea Lehtonen 

Mari Niemi 

Reija Koistinen 

Toni Varis 

Tuula Sirén 

Puheenjohtaja: 

Marko Hovinmäki 

Työpsykologimme 

Kari-Pekka 

Kauppinen 

karrisecure@protonmail.com 

Katso täältä, miten voit 

hyödyntää jäsenyyteesi 

kuuluvaa työpsykologipalvelua: 

mma.fi/tyopsykologi 

KOKO-kassa 

Postiosoite: KOKO-kassa, 

Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki 

Käyntiosoite: 

Ratavartijankatu 2, 4. kerros. 

(Sisäänkäynnin yläpuolella lukee 

Asemapäällikönkatu 12 B.) 

www.kokokassa.fi 

Puhelinpalvelu: 09 4763 7600, 

ma–to klo 10–15, pe klo 10–13 

Kassan jäsenille suosittelemme 

eAsiointia, jossa voit tarkistaa ja 

päivittää omat yhteystietosi, hakea 

ansiopäivärahaa ja toimittaa kassalle 

tarvittavia liitteitä sekä lähettää ja 

vastaanottaa viestejä. 

SUOMEN YRITTÄJÄIN 

TYÖTTÖMYYSKASSA 

(SYT-kassa), 

puhelin 09 622 4830, 

www.syt.fi 

Osoitteenmuutostiedot saamme 

suoraan postin osoitteenmuutosilmoituksesta. 

Jos olet tehnyt osoitteenmuutoskiellon, 

ilmoita uusi osoitteesi 

suoraan liittoon. Jos muutat ulkomaille, 

ota yhteys liittoon. 

Jäsenrekisterin tiedot on koottu 

jäsenhakemuksesta saatujen 

tietojen perusteella. 

MMA:n tietosuojaseloste 

löytyy osoitteesta 

mma.fi/tietosuojaseloste. 

Löydät meidät kaikki 

verkkosivuiltamme 

mma.fi/henkilosto 

Verkostoidu! 

Twitter ja Instagram: 

MMAliitto 

Facebook ja LinkedIn: 


ammattilaiset MMA 


Kutsu kaverisikin messiin – saat meiltä palkkion! 

Houkuttele ystäväsi tai kollegasi liittymään jäseneksemme, niin palkitsemme sinut onnistuneesta 

suosittelusta. Palkkion voit käyttää omiin jäsenmaksuihisi tai voit valita lahjakortin. 

Suosittelu käy kätevästi Oma MMA:ssa: 

• Kirjaudu palveluun osoitteessa oma.mma.fi. 

• Klikkaa Suosittele jäsenyyttä -painiketta. 

• Saat ohjeet, kuinka toimia. 

“Sain nopeasti ja asintuntevasti täsmällistä tietoa ilman 

luukulta toiselle pompottamista.” 

Palaute jäseneltämme.

UUSIX3 

ERI SYDÄMET, SAMA SYKE. 

Valitsitpa bensiinin tai dieselin, ladattavan Plug-in Hybridin tai täyssähkön, 

niin voit olla varma, että se on suunniteltu sinulle, joka rakastat ajamista. 

Uudistuneeseen BMW X3 -malliin nyt ensiesittelyetuna metalliväri 

veloituksetta sekä talvirengassarja asiakashintaan 490 €. 

Lue lisää ja varaa koeajo sinulle parhaiten sopivasta mallista: 

bavarialaakkonen.fi 

#joyelectrified by 

BMW X3 xDrive 30e A Charged Edition alk. 62.758,51 €, sis. autoveron ja toimituskulut. EU-yhd. kulutus 2,0 l/100 km, CO 2 

-päästöt 

45 g/km. Vapaa autoetu 1.090 €/kk, käyttöetu 925 €/kk. Sähköinen toimintamatka on jopa 49 km. Kulutukset ja päästöt määritelty WLTPtestimenetelmän 

mukaisesti. Auton kulutukseen ja toimintamatkaan sähköllä vaikuttavat muun muassa sähköajon osuus, kuljettajan ajotapa, 

ajonopeus, lämpötila, keli- ja ajo-olosuhteet sekä auton kuormaus. BMW X3 xDrive 20d A Business MHEV kevythybridi alk. 61.764,50 €, 

sis. autoveron ja toimituskulut. EU-yhd. kulutus 5,8l/100 km, CO 2 

-päästöt 151 g/km. Kuvan auto erikoisvarustein. 

Bavaria Laakkonen 

PARASTA BMW-PALVELUA. 

Espoo 

Helsinki 

Joensuu 

Jyväskylä 

Kouvola 

Kuopio 

Lahti 

Lappeenranta 

Jumbo Vantaa

Myynti & Markkinointi 3/2021

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template ?