Promaint-lehti 4/2021

omnipress

Promaint-lehti on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä teollisuuden ja tuotannon ammattilehti.

4/2021 I www.promaintlehti.fi

KUNNOSSAPIDON JA TUOTANNON ERIKOISLEHTI

18

Teollisuuden

älykäs

kunnossapito

30

Kulutusta

kestävät

pinnoitteet

40

Teollisuuden

työturvallisuuskulttuurin

haasteet

Tuottavan

kunnossapidon asialla,

Pekka Ruutu, Efora


PÄÄKIRJOITUS

Automaatio luo

autonomiaa

Digitalisaatio ja automaation lisääntyminen ovat Suomen teollisuuden

kilpailukyvyn kulmakiviä. Uusia teknisiä ratkaisuja

tuodaan kiihtyvällä tahdilla myös muun muassa päivittäistavarakauppaa

tehostamaan.

Tästä yksi esimerkki on Suomen ensimmäinen kaupan

yhteyteen rakennettava automaattiavusteinen keräilyjärjestelmä, jonka

odotetaan valmistuvan K-Citymarket Ruoholahden yhteyteen vuoden

2022 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

– Kyseessä on uusi avaus koko suomalaisessa ruoan verkkokaupassa.

Uusi järjestelmä hyödyttää valmistuessaan myös kivijalan asiakkaitamme,

sillä verkkokauppatilausten keräilyn siirtyminen pääosin muihin

tiloihin tuo väljyyttä kaupan käytäville, kauppias Tero Huhtala kertoo.

Sähköistymisen ja autonomisuuden lisääntyminen tulevat jatkossa

näkymään myös työkoneissa yhä enemmän. Tämä tulee puolestaan

mahdollistamaan liikkuvien työkoneiden kehittymisen entistä ympäristöystävällisemmiksi,

suorituskykyisemmiksi ja turvallisemmiksi.

Tätä aihetta tutkivat parhaillaan johtavat suomalaiset työkonevalmistajat

ja heidän teknologiakumppaninsa yhdessä VTT:n ja Tampereen

yliopiston tutkijoiden kanssa Future Electrified Mobile Machines

(FEMMa) -hankkeessa.

Promaint-lehden nelosnumerossa on digitalisaatiota, sähköistymistä

ja automaatiota käsitteleviä aiheita monipuolisesti. Lehden sivuilla

muun muassa Insta Group kertoo, miten digitalisaatio muuttaa teollisuutta

vauhdilla: jatkuvasti halpeneva laskentateho, tiedon tallentaminen

sekä tiedon kerääminen mahdollistavat kustannustehokkuusparannuksen,

joka 13-kertaistuu viiden vuoden välein!

Promaint-lehden sivuilta voi lukea myös teollisuutta koskettavia

turvallisuusaiheita laajasti. Muun muassa siitä, miten prosessiturvallisuuteen

panostaminen parantaa teollisen tuotannon prosessin hallintaa,

jolloin esimerkiksi luotettavuus paranee ja prosessin synnyttämät

päästöt ovat hallinnassa. Samalla tuottavuus lisääntyy.

– Prosessiturvallisuus on osa kemikaalilaitosten kokonaisturvallisuuden

hallintaa. Siinä hyödynnetään sekä insinööri- että johtamistaitoja

ja keskitytään erityisesti kemikaalionnettomuuksien ehkäisyyn ja

niiden seurausten pienentämiseen, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto

Tukesin ylitarkastaja Sanna Pietikäinen muotoilee artikkelissaan.

Seuraava Promaint-lehti ilmestyy ensi vuoden maaliskuussa. Voitte

tätä ennen seurata alan uutisia aktiivisesti myös promaintlehti.fi-verkkosivuston

kautta.

Nina Garlo-Melkas

Promaint-lehden päätoimittaja

Digitalisaatio ja automaation

lisääntyminen ovat

Suomen teollisuuden

kilpailukyvyn kulmakiviä.

Julkaisija Kunnossapitoyhdistys Promaint ry on Aikakausmedia ry:n jäsen Kustantaja ja toimitus: Omnipress Oy, Väritehtaankatu 8,

4. kerros, 01300 Vantaa, www.omnipress.fi Päätoimittaja Nina Garlo-Melkas, p. 050 36 46 491, nina.garlo@media.fi. Avustavat toimittajat

Jorma Järviö, Heikki Jokinen. Ilmoitusmyynti Janne Murtomaa, myyntipäällikkö, p. 040 623 7976. janne.murtomaa@media.fi Ulkoasu Menu

Content Agency, www.menuk.ee. Toimitusneuvosto Jaakko Tennilä, Promaint ry, jaakko.tennila@kunnossapito.fi, Juha Lepikko, MABCo Oy,

juha.lepikko@mabco.fi Tilaukset, osoitteenmuutokset Promaint ry:n jäsenet toimisto@kunnossapito.fi, ei-jäsenet tilaajapalvelu@media.fi.


33

Tässä

numerossa

Wärtsilä: Huoltoorganisaatio

on

vahvuus myös uudessa

kilpailutilanteessa

4/2021

22

Evidenssiin

perustuvan

toimintamallin soveltaminen

vaatii päätöksentekijöiltä

tiedostavuutta ja oikeanlaista

asennoitumista.

48

Kaiken

prosessiturvallisuutta

parantavan toiminnan tulisi

perustua riskinarviointiin.

8 Näkökulma

10 Alan vaikuttaja: Pekka Ruutu

14 Liikkuvien työkoneiden tulevaisuus

18 Teollisuuden älykäs kunnossapito –

teknologian ohella myös

ajattelumaailman on muututtava

22 Käyttäjä keskiöön –

evidenssiä päätöksentekoon

25 Katseet tulevaisuuteen tuotantoomaisuuden

hallintajärjestelmissä

28 Tulipaloa etänä simuloivat

visualisointityökalut löytyivät

tietokonepelimaailmasta

30 Kulutusta kestävät polymeerikeraamikomposiittipinnoitteet

33 Wärtsilän Håkan Agnevall: Huoltoorganisaatio

on vahvuus myös uudessa

kilpailutilanteessa

34 Henkilönsuojaimet monesti välttämätön

paha tapaturmien ja ammattitautien

torjumiseen

37 Ensimmäinen ja ainut suomenkielinen

generaattorikirja

38 Turvallisuuden auditointia

ajanmukaisilla työkaluilla

40 Teollisuuden työturvallisuuskulttuurin

haasteet tänään

42 Asennemuutos johti turvallisempaan

työkulttuuriin Luvata Porissa

44 Automaatio asettaa haasteita

voiteluaineille

46 Fescon tarjoaa ympäristöystävällistä

kuonaa hiekkapuhalluksen korvaajaksi

48 Prosessiturvallisuus on osa

kokonaisturvallisuuden hallintaa

50 Ruostumattomien terästen

korroosio kuriin peittauksella


Lyhyesti

Huono laatu aiheuttaa 10–15

prosenttia ylimääräisiä kuluja

rakennusyrityksille, paljastaa tuore

asumisen tulevaisuutta käsittelevä hanke.

HEIKOSTA LAADUSTA MILJOONIEN

MENETYKSET RAKENNUSALALLE

HUONO LAATU AIHEUTTAA 10–15 prosenttia ylimääräisiä

kuluja rakennusyrityksille, paljastaa tuore asumisen

tulevaisuutta käsittelevä hanke. Kaikenkokoiset rakennusalan

organisaatiot voisivat säästää merkittäviä summia, jos

rakentamisen vaiheet dokumentoitaisiin läpinäkyvästi ja

prosessit toteutettaisiin mahdollisimman tehokkaasti.

Rakennusalalla tarkka jokaisen työvaiheen dokumentointi

on vieläkin valitettavan harvinaista, paljastaa alan

tutkimus. Silloin, kun työvaiheet dokumentoidaan, dokumentointitavat

vaihtelevat paljon ja niistä reklamoidaan

herkästi.

VTT:n ja Kotopron Asumisen tulevaisuus -hankkeesta

käy ilmi, että rakentamisen dokumentoinnista on hyvin

rajalliset viralliset vaatimukset. Esimerkiksi työvaiheiden

dokumentointia rakentamisen aikana ei edellytetä ollenkaan.

Tämän vuoksi työmaiden johtamisessa ei vaadita laatua

tai kustannussäästöjä. Hankkeen tulokset valmistuivat

viime toukokuussa.

Kuva: Shutterstock

AUTOILUN PÄÄSTÖT 2005–2030

PUOLITTUMASSA

AUTOILUN PÄÄSTÖT alenevat noin 45 prosenttia vuosien 2005–

2030 aikana ja peräti 81 prosenttia vuoteen 2045 mennessä, ilmenee

Etla Muistiosta. Todellinen päästövähennys voi olla vuonna

2045 jopa suurempi, koska polttomoottoriautojen keski-ikä on silloin

jo korkea ja niillä ajetaan vähemmän kuin uusilla autoilla.

Tutkimuksen mukaan henkilöautojen käyttö ja kotitalouksien

muu liikenne tuottivat 8,3 prosenttia kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä

vuonna 2018. Hallituksen tavoitteena on puolittaa

tieliikenteen päästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030

mennessä ja saavuttaa nollapäästöt vuoteen 2045 mennessä.

Etlan mukaan ensirekisteröityjen henkilöautojen keskipäästöt

ovat pitkään alentuneet hitaasti, mutta väheneminen kiihtyi

vuonna 2020 , kun sähkö- ja hybridiautojen osuus kasvoi. Tällöin

keskipäästöt alenivat liki 12 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden

2021 tammi-heinäkuussa päästöt alenivat 16 prosenttia vuoden

2020 vastaavaan aikaan verrattuna.

Päästöjen aleneminen kiihtyy koko ajan, kun ensirekisteröityjen

autojen päästöt vähenevät ja vanhaa autokantaa romutetaan.

Lukema ei kuitenkaan saavuta nollaa, koska myös polttomoottoriautoja

pidetään rekisterissä.

Kuva: Shutterstock

VEROTUSRATKAISUILLA VAIKUTETTAVA KOTITALOUKSIEN

VALINTOIHIN

Etlan muistiossa on laskettu kolme erilaista skenaariota kotitalouksien

liikennepäästöjen vähenemisestä. Perusuralla keskipäästöt

vähenevät 10 prosenttia vuodessa. Huonossa skenaariossa

alenema on viisi prosenttia ja hyvässä 15 prosenttia.

Huonoin skenaario on Etlan Ville Kaitilan mukaan hyvin epätodennäköinen,

koska autonvalmistajat ovat lopettamassa uusien

polttomoottoriautojen tuottamisen ja myös Suomen ajoneuvo-

sekä polttoaineverotus tukevat vähäpäästöisen ajoneuvon

hankintaa.

Loppukädessä kaikki on kuitenkin käyttäjistä kiinni, muistuttaa

Kaitila. Poliittisilla päätöksillä tulee varmistaa myös julkisen latausinfrastruktuurin

riittävyys.

– On lopulta kuitenkin käyttäjästä kiinni, kuinka ympäristöystävällisesti

hän ajaa ja käyttääkö hän hybridiautossaan vain polttomoottoria,

Kaitila huomauttaa.

4/2021 promaint 5


Innostuksesta osaamiseen

Käytännönläheiset kunnossapitokoulutukset

ovat käynnistyneet

Tänä syksynä olemme taas voineet jatkaa perinteisten,

käytännönläheisten koulutusten järjestämistä

uusissa tiloissa Pitäjänmäellä. Tutustu koulutuksiin ja

ilmoittaudu mukaan.

Hydrauliikan ja pneumatiikan ohjaustekniikan

perusteet

1.–3.12.2021

Hydrauliikan perusteet, kunnonvalvonta ja vianetsintä

8.–9.12.2021 Oulussa

Hydrauliikan putkistopassikoulutus

15.–16.12.2021

Laippaliitosasentajan pätevöinnin uusintakoulutus

23.11.2021

Mekaanisten voimansiirtolaitteiden kunnossapito

23.–24.11.2021

Automaation lähiverkkojen ylläpito ja

toimintahäiriöiden selvittäminen

30.11.–1.12.2021

Kunnossapidon johtaminen ja fyysisen omaisuuden

hallinta (WCM 4)

15.–16.12.2021

Koneasennuksen ja kunnossapidon ammattitutkinto,

kunnossapidon osaamisala

Koneasennuksen ja kunnossapidon

erikoisammattitutkinto

Taitotalo = AEL + Amiedu

Taitotalo syntyi, kun AEL ja Amiedu yhdistivät voimansa.

Alan suurimpana toimijana meillä on pitkä historia

muuttuvan maailman koulutustarpeisiin vastaamisessa.

Kysy lisää Anu Jauhiainen

050 394 7159, anu.jauhiainen@taitotalo.fi

taitotalo.fi/kunnossapito

asiakaspalvelu 010 80 80 90, asiakaspalvelu@taitotalo.fi

Valimotie 8, Helsinki • taitotalo.fi

Uusiutuvan sähköntuotannon

lisääntyminen parantaa

sähköisten liikennevälineiden

asemaa päästövertailussa

VAIKKA SÄHKÖAUTOLLA ajosta tai sähkölentokoneella lentämisestä

ei aiheudu suoria hiilidioksidipäästöjä, on fossiilisilla polttoaineilla

kulkeviin autoihin ja lentokoneisiin syytä ottaa huomioon niiden

käytöstä aiheutuvat epäsuorat päästöt, joista keskeisimpiä ovat

akun valmistuspäästöt sekä akun lataamisen aiheuttamat päästöt.

Epäsuorien päästöjen suuruus riippuu suuresti akun lataamiseen

käytettävän sähkön päästökertoimesta.

Jo nykyisellä Suomen sähköntuotannon päästökertoimella tyypillisen

sähköauton käytön epäsuorat päästöt ovat selvästi alle

puolet keskimääräisistä polttomoottoriauton käytönaikaisista

päästöistä. Sähkölentokoneella akun tuotannosta ja lataamisesta

aiheutuvat hiilidioksidipäästöt Suomen nykyisellä sähköntuotannon

päästökertoimella laskettuna matkustajakilometriä kohden olisivat

noin kolmanneksen nykyisten lentokoneiden päästöistä, eli selvästi

matalammat kuin polttomoottoriautolla, ja samaa luokkaa kuin dieselbussilla.

Kun uusiutuva energiatuotanto lisääntyy, sähköntuotannon

päästökerroin laskee, mikä parantaa edelleen sähköisten liikennevälineiden

asemaa päästövertailussa. Esimerkiksi Ruotsissa, jossa

jo nyt valtaosa sähköstä tuotetaan uusiutuvilla energiantuotantomuodoilla

ja ydinenergialla, sähköisten liikennevälineiden lataamisesta

aiheutuvat päästöt ovat hyvin pienet. Akun valmistuspäästöt

huomioiden sähköisten liikennevälineiden päästöt jäävät murtoosaan

fossiilisia polttoaineita käyttävien liikennevälineiden päästöistä.

Toisaalta maissa, joissa sähköntuotanto perustuu edelleen

suurelta osin fossiilisiin energialähteisiin, kuten Virossa, sähköisten

liikennevälineiden päästöt voivat nykytilanteessa ylittää fossiilisia

polttoaineita käyttävien liikennevälineiden päästöt.

10,6%

Sähköteknisten tuotteiden tukkumyynnin arvo

kasvoi heinä-syyskuussa 10,6 prosenttia vuoden

takaiseen verrattuna. Vuoden alusta tilastoituna

myynnin arvo oli syyskuun loppuun mennessä

yhteensä 835 miljoonaa euroa, mikä on 5,8

prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. STK

6 promaint 4/2021


Lyhyesti

Tällä hetkellä K-ryhmässä säästetään

vuodessa yli 80 GWh energiaa vuoden

2015 tasoon verrattuna. Määrä vastaa noin

sadan K-Supermarketin vuosikulutusta.

Minimitehojen lasku parantaa lämpövoimalaitosten

energiatehokkuutta

VÄHENTYNYT LÄMPÖENERGIANTARVE on ajanut lämpövoimaloita alentamaan laitostensa

minimitehoja. Muutostöihin on kannustanut mahdollisuus vähentää polttoaineiden

kulutusta. Samalla tuotantoon on saatu joustavuutta, energiatehokkuus on parantunut

ja päästöt ovat vähentyneet.

Pohjolan Voimassa on aktiivisesti etsitty keinoja sopeutua uuteen tilanteeseen. Lämpövoimalaitosten

minimitehoa pienentämällä on pystytty sekä välttämään että vähentämään

hukkaenergiaa. Näin tuotantoa pystytään kustannustehokkaasti jatkamaan aikoina,

jolloin lämmöntarve on pientä.

Laitosten minimitehoa on pienennetty Kaukaan Voimassa Lappeenrannassa, Kymin

Voimassa Kouvolassa, Hämeenkyrön Voimassa, Alholmens Kraftissa Pietarsaaressa ja

Porin Prosessivoimassa.

Prosessia ymmärretään nyt entistä paremmin. Voimalaitosten minimitehon pienennysprojekti

on toteutettu yhdessä prosessilaitetoimittajien, erityisesti kattila- ja turbiiniasiantuntijoiden,

kanssa. Koukin mukaan projektin aikana on opittu paljon uutta.

– Aikoinaan voimalaitosten suunnittelussa painotettiin enemmän isojen tehojen toimintaa

kuin koko tehoalueen tehokkuutta. Myös mallinnukset ja lukuisat ajotilanteiden

prosessimittaustulokset ovat tarkentuneet. Erityisesti ymmärrys alle 50-prosenttisen

tehoalueen toiminnasta on merkittävästi lisääntynyt, johtava asiantuntija Juha Kouki

Pohjolan Voimasta sanoo.

Täysin uutta mittaustekniikkaa ei Koukin mukaan projektissa ole tarvittu. Selvitykset ja

koeajot ovat osoittaneet, että laitosten minimitehoja pystytään pienentämään kuljettimia,

pumppuja ja puhaltimia virittämällä sekä säätöjä kehittämällä.

Polttoaineelle minimitehojen pienentäminen on asettanut silti lisävaatimuksia.

– Kattilan toimiessa pienellä teholla ollaan herkällä alueella. Siksi polttoaineen tulee

olla hyvää ja oikeanlaista, Kouki kertoo.

LISÄÄ JOUSTAVUUTTA SÄHKÖJÄRJESTELMÄÄN

Minimitehojen alentaminen on merkittävä tekijä myös sähköjärjestelmän joustavuutta

kehitettäessä. Sähkön hinnan sukeltaessa voidaan vähentää sähköntuotantoa.

– Säästä riippuvaisen ja uusiutuvan sähköntuotannon lisääntyessä lämpövoimalaitosten

pitää olla joustavia. Markkinasähkön hinta ohjaa toimintaa; vähennetään tai lisätään

sähköntuotantoa tilanteen mukaan. Näissä tilanteissa voimalaitoksen minimi- ja

maksitehon eron suuruus on etu, Kouki sanoo.

Pohjolan Voiman kaikissa voimalaitoksissa tehdään aktiivisesti energiansäästötoimenpiteitä.

Yhtiö on tehnyt energiatehokkuussopimuksen myös kaudelle 2017–2025.

UUSI OPAS VAARALLISTEN

KEMIKAALIEN

KÄSITTELYSTÄ JA

VARASTOINNISTA

TURVALLISUUS- JA KEMIKAALIVI-

RASTO (Tukes) on julkaissut uuden

oppaan vaarallisten kemikaalien käsittelystä

ja varastoinnista. Oppaassa on

ohjeita kemikaalien varastointi- ja käsittelypaikkojen

sijoittamisesta laitoksessa,

laitteiden ja säiliöiden rakenteesta,

kunnossapidosta sekä turvallisuusjärjestelyistä.

Opas on tarkoitettu yleiseksi ohjeistukseksi

vaarallisia kemikaaleja käsitteleville

ja varastoiville teollisuuslaitoksille

ja muille toimijoille. Siinä esitetään

ratkaisuesimerkkejä, joilla voidaan saavuttaa

kemikaaliturvallisuuslainsäädännössä

vaadittu taso. Lisäksi tarvitaan

riskienarviointia ja tapauskohtaista harkintaa.

Uusi opas korvaa aiemman, vuonna

2015 julkaistun oppaan. Uudessa

oppaassa otetaan kantaa aiempaa

enemmän myös vaarallisten kemikaalien

käsittelyyn ja esimerkiksi säiliöihin ja

prosessilaitteistoihin.

Tukes valvoo vaarallisten kemikaalien

laajamittaista teollista käsittelyä ja

varastointia. Pienien määrien käsittelyä

ja varastointia valvoo pelastusviranomainen.

Opas on julkaistu Tukesin verkkosivulla.

Oppaan voi halutessaan tallentaa

itselleen pdf-muotoisena.

4/2021 promaint 7


Tekoälyn arvioidaan kasvavan seuraavan

seitsemän vuoden aikana jopa 950

Lisäarvoa tekoälyn

prosenttia.

arvioidaan tuottavan 11 000 miljardia

euroa vuoteen 2030 mennessä.

Huippuluokan

voiteluaineet

kunnossapitoon ja

voiteluhuoltoon.

Korkealaatuiset suodattimet

teollisuudelle ja kunnossapitoon.

Voitelukeskus Tonttila Oy Ltd.

Turkkirata 10, 33960 Pirkkala | Puh. 03 358 760

myynti@voitelukeskus.com | www.voitelukeskus.com

LUT perustaa ensimmäisenä

Suomessa sähköisen

liikenteen professuurin

LUT-YLIOPISTO perustaa ensimmäisenä Suomessa sähköisen

liikenteen professuurin sekä siihen liittyvän uuden maisteriohjelman

Lahteen, yhteistyössä alueen yritysten kanssa.

Sähköisen liikenteen merkittävä murros on vasta alkamassa.

Nopeasti kasvavalle alalle tarvitaan lisää osaajia. LUT-yliopiston

uusi professuuri keskittyy sähköisen liikenteen tutkimukseen

sekä alan osaamisen kehittämiseen Suomessa.

– Liikenteen sähköistyminen sekä kiinteistöjen älykkyys ja

energiatehokkuus linkittyvät vahvasti ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Tämä luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia niille, jotka

ovat valmiita kehittämään olemassa olevaa osaamistaan.

Pidän erittäin tärkeänä alueemme yritysten, oppilaitosten ja

viranomaisten yhteistyötä Lahden seudun sähköisen liikenteen

klusterissa. LUT-yliopiston sähköisen liikenteen uusi professuuri

ja maisteriohjelma ovat merkittävä askel koko alan

kehittämiseksi Suomessa, kommentoi LSK:n toimitusjohtaja

Perttu Ryynänen.

LSK Group on yksi professuurin rahoittajista.


Näkökulma

JAAKKO TENNILÄ

TOIMINNANJOHTAJA

KUNNOSSAPITOYHDISTYS PROMAINT RY

Välitilinpäätös – ensimmäiset

50 vuotta kohta kasassa

Välitilipäätöksenä voi

varmaan todeta, että

monta seikkailua ja kokeilua

on yhdistyksellä vuosien

varrella ollut.

Tehdaspalveluyhdistyksen perustava kokous pidettiin

28.1.1972. Sitä seuranneen 50 vuoden aikana

yhdistyksen nimeä on päivitetty pari kertaa – aluksi

Kunnossapitoyhdistykseksi ja sitten nykyiseen nimeen.

Nimenmuutokset ovat kummallakin kerralla liittyneet

alan muutokseen. Ensin tehdaspalveluiden osia ulkoistettiin, ja

seuraavassa vaiheessa tuotannon rooli suhteessa kunnossapitoon

oli muuttunut aktiivisemmaksi kuin aikaisemmin.

Tällä hetkellä käynnissä on voimakas muutos liittyen

digitalisaation kehittymiseen. Uusia konkreettisia ratkaisuja

on tarjolla lukuisilta toimittajilta, ja uusia innovaatioita syntyy

jatkuvasti. Käyttäjäpäässä nopea kehitys aiheuttaa arvatenkin

kiivasta pohdintaa ja erilaisten ratkaisumallien osin hankalaakin

vertailua suhteessa omiin käytössä oleviin työkaluihin ja

prosesseihin.

Yhdistyksenä pyrimme helpottamaan valintaa ja olemme

jo jonkin aikaa tuottaneet materiaalia digitalisaatioon liittyen.

Vaikuttaako digitalisaatio jossain vaiheessa myös yhdistyksemme

nimivalintaan? Se jää nähtäväksi.

Vuosi 2022 on pakattu täyteen erilaisia tapahtumia, jotka ovat

osin siirtyneet vuosilta 2020 ja 2021. Toivottavasti pääsemme

vihdoin tapaamaan toisiamme ilman rajoituksia. Kunnossapito

22 -kongressi avaa tapahtumien osalta vuoden Peurungassa

tammikuun lopulla. Tulevan vuoden aikana olemme mukana

ainakin Teknologia 2022-, Pohjoinen Teollisuus- ja Energia 2022

-messutapahtumissa.

Välitilipäätöksenä voi varmaan todeta, että monta seikkailua

ja kokeilua on yhdistyksellä vuosien varrella ollut. Olemme

varmasti jättäneet pysyvän jäljen alallemme ja vaikuttaneet

toimintojen kehittymiseen julkaisujen, koulutuksien ja

tapahtumien muodossa. Tärkeimpänä saavutuksena haluan

kuitenkin nostaa esille osaajien verkoston, jonka olemme

pystyneet luomaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Tästä – osin

jo aikuistuneesta, osaltaan jopa vanhentuneesta – verkostosta

olemme saaneet energian toteuttaa omaa tehtäväämme.

Keskustelin jokin aika sitten erään nuoren jäsenen kanssa

50-vuotisjuhlien toteutuksesta, ja ehkä sivusimme samassa jo

tulevia 100-vuotisjuhlia? Hän totesi suurella todennäköisyydellä

osallistuvansa myös 100-vuotisjuhlintaan.

Niinpä. Vaikka me pitkään mukana olleet vanhenemme,

uudistuu yhdistys nuorten jäsenten kautta pysyen jatkossakin

elinvoimaisena ja vireänä.

Kohti sataa vuotta! Mutta juhlitaan ensin. PM

4/2021 promaint 9


ALAN VAIKUTTAJA

Kilpailukykyä

entistä

älykkäämmällä

KUNNOSSAPIDOLLA

Digitalisaatio ja automaation lisääntyminen ovat

Suomen teollisuuden kilpailukyvyn kannalta

oleellisia. Teknologiaa, toimintamalleja ja henkilöstöä

on kuitenkin kehitettävä tasapainoisesti, jotta

digitalisaation mahdollisuudet saadaan hyödynnettyä.

Teksti: Nina Garlo-Melkas Kuvat: Eemeli Sarka

Teollisuudelle myönteinen ilmapiiri

ja toimintaympäristö

luovat hyvän pohjan, jolle

yritykset voivat rakentaa omaa

kilpailukykyään. Liiketoiminnan

kilpailukykyä ja elinvoimaa voi

parantaa monin eri konkreettisin toimin.

Tuottavuutta parantavia arjen innovaatioita

tulisi tehdä organisaation kaikilla

tasoilla ja kaikissa tehtävissä.

– Suomalainen teollisuus voi pärjätä,

kun huolehdimme siitä, että meillä

osaaminen ja teknologia ovat maailman

kärkeä. Koko henkilöstön osaamisen

hyödyntäminen toiminnan jatkuvaan

parantamiseen on tuonut monille yrityksille

merkittävää kilpailuetua, Efora Oy:n

toimitusjohtaja Pekka Ruutu sanoo.

– Kunnossapidolla voi vaikuttaa

muun muassa tuotannon tehokkuuteen,

energiatehokkuuteen sekä kustannuksiin

ja sitä kautta parantaa teollisuuden kilpailukykyä,

Ruutu lisää.

Tuottavan kunnossapidon

asialla

Pekka Ruutu valmistui tuotantotalouden

diplomi-insinööriksi Lappeenrannan

teknillisestä korkeakoulusta vuonna

2000. Uransa kunnossapitoalalla hän

aloitti ABB:llä, josta hän sai vuonna 1999

diplomityöpaikan.

– Diplomityöni aiheena oli Tuottavan

kunnossapidon toimintamallin kehittäminen

kunnossapitoyritykselle. Siinä tuli

tutustuttua Total Productive Maintenance

(TPM) -konseptiin ja siihen, miten

tuotantotehokkuutta voidaan parantaa

kunnossapidon ja tuotannon yhteistyönä.

Samalla opin tuntemaan upeita

kunnossapidon ja palveluliiketoiminnan

ammattilaisia ja sille tielle jäin, kuvailee

Pekka Ruutu uransa alkutaivalta.

Efora Oy:n toimitusjohtajana Ruutu

on toiminut syyskuusta 2018 alkaen.

Eforan palvelukseen Ruutu siirtyi Quant

Finland Oy:ltä Suomen ja Baltian operatiivisen

johtajan tehtävistä. Ruudulla on

arvokas kokemus ulkoistetun kunnossapidon

palveluliiketoiminnan kehittämisestä

ja johtamisesta.

– Kun minuun oltiin yhteydessä Eforan

tehtävään liittyen, ajattelin, että tämä

on varmasti parasta, mitä voi kunnossapidosta

ja palveluliiketoiminnasta kiinnostunut

ihminen päästä tekemään.

Työ Eforalla on hänen mukaansa

vastannut odotuksia ja ollut todella mielenkiintoista.

– Eforalla on todella osaava kunnossapitoon

ja projektointiin keskittynyt

henkilöstö, joten samalle aaltopituudelle

pääsi nopeasti. Lisäksi tässä on päässyt

näkemään laajasti Stora Ensoa konsernina

sekä oppinut paljon lisää metsäteollisuudesta.

Efora on elinkaarensa aikana käynyt

läpi eri vaiheita. Toiminta käynnistyi

10 promaint 4/2021


ALAN VAIKUTTAJA

4/2021 promaint 11


ALAN VAIKUTTAJA

vuonna 2009 yhteisyrityksenä, jossa

ABB:llä oli operatiivinen vastuu kunnossapidon

palveluista Stora Enson kuudella

Suomen tehtaalla. Lokakuun lopussa

vuonna 2013 Efora siirtyi 100-prosenttisesti

Stora Enson omistukseen.

Nykyään yhtiö tuottaa kunnossapidon

palveluja lähes kaikille Stora Enson

Suomen tuotantolaitoksille ja kehittää

kunnossapidon digiratkaisuja koko konsernin

käyttöön.

– Tehtailla menetetyn tuotannon arvo

voi olla todella suuri, joten tärkeintä on

panostaa ennakoivaan ja ennustavaan

kunnossapitoon ja sillä tavoin minimoida

suunnittelemattomien häiriöiden aiheuttamat

tuotannonmenetykset. Seisokkien

hallinta on myös erittäin suuressa roolissa,

sillä prosessilaitoksissa moniin kohteisiin

ei pääse käynnin aikana.

Käyttövarmuuden maksimoinnin

myötä älykästä kunnossapitoa voidaan

pitää myös kestävän kehityksen edistäjänä.

Käyttövarmuuden avulla voidaan

esimerkiksi parantaa tuotannon ympäristöystävällisyyttä,

säästää luonnonvaroja

sekä vähentää päästöjä ja fossiilisten

polttoaineiden käyttöä, eli pienentää

hiilijalanjälkeä.

Tärkeintä Ruudun mukaan on kuitenkin

se, että jokainen pääsee terveenä

kotiin joka päivä – eli yhtiön tavoitteista

tärkein on työturvallisuus.

Tällä hetkellä Stora Ensossa on käynnissä

toimintamallimuutos, jossa toimintoja

ja päätöksentekoa hajautetaan divisiooniin.

Osana toimintamallimuutosta myös

kunnossapidossa tapahtuu suuria muutoksia:

kunnossapidon operatiiviset toiminnot

siirretään osaksi tehtaiden organisaatioita

ja kehitysresurssit divisiooniin.

– Toimintaa tehtailla voidaan kehittää

entistä joustavammin ja tehostaa,

kun kunnossapito yhdistetään saamaan

paikallisorganisaatioon tuotannon

kanssa.

Automaatio ja digitalisaatio

mullistavat kunnossapidon

Lisääntyvä automaatio ja digitalisaatio

muuttavat myös kunnossapidon toimintaa

tehtailla, ja lisäksi ne muuttavat

Suomalainen teollisuus voi

pärjätä, kun huolehdimme siitä,

että meillä osaaminen ja teknologia ovat

maailman kärkeä.

teollisuuden laite- ja palvelutoimittajien

liiketoimintaa. Datalla ja analytiikalla

on suuri arvo, ja digitalisaatio on tuonut

kunnossapidon pelikentälle kokonaan

uusia yrityksiä jakamaan kasvavaa

markkinaa.

Stora Enson tehtailla on prosessien

ohjauksessa ollut jo pitkään korkea

automaatioaste. Myös kunnossapidon

digitalisoinnilla on pitkä historia, mutta

Ruudun mukaan kehityksen vauhti on

kiihtynyt ja viimeisen kuuden vuoden aikana

on otettu melkoinen digiloikka.

– Mobiilisovellukset, ennustavat

algoritmit ja tekoäly, toimintojen automatisointi

robotiikan avulla ja sähköinen

oppimisympäristö ovat meillä jo kunnossapidon

arkea.

Ruutu muistuttaa, että digitalisaatio

ja teollinen internet tarjoavat mahdollisuuksia

ennustavan kunnossapidon

kehittämiseen kohtuullisilla kustannuksilla.

Hän uskoo, että jatkossa entistä

enemmän asioita tehdään paikkariippumattomasti.

Entä millainen rooli on tekoälyllä

Eforan päivittäisessä kunnossapitotyössä

nyt?

– Tällä hetkellä kiinnostavin tekoälyn

sovelluskohde on koneoppiminen ennustavassa

ja opastavassa analytiikassa.

Tällä alueella teemme paljon kehitystyötä,

ja ratkaisuja otetaan koko ajan

käyttöön tuotantolinjoilla. Olemme myös

testanneet tekoälyä luonnollisen kielen

tulkinnassa, kun olemme esimerkiksi

halunneet tutkia kymmenien tuhansien

turvallisuushavaintojen sisältöä.

Ruutu muistuttaa, että automaatioasteen

noustessa lisääntyvät väistämättä

myös kyberturvariskit.

– Kyberturvallisuus on noussut kaikessa

liiketoiminnassa todella kuumaksi

aiheeksi. Luonnollisesti myös teollisuudessa

kyberturvallisuudesta pitää

huolehtia aukottomasti. Sen lisäksi, että

turvallisuus on huomioitu tietojärjestelmissä,

on koko henkilöstön osattava

toimia oikein, Ruutu toteaa.

Työnkuvat uusiksi

Digitalisaatiokehityksen seurauksena

kunnossapitäjien työnkuvat muuttuvat.

Näin on käynyt Pekka Ruudun mukaan

myös Eforalla.

– Vuonna 2015 jokainen eforalainen

sai taskuunsa älypuhelimen. Vikailmoituksia

ja turvallisuushavaintoja alettiin

tehdä suoraan kentällä. Samaan aikaan

otetiin käyttöön uusi raportointiratkaisu,

jolla lisättiin oleellisesti tiedon läpinäkyvyyttä

ja tiedolla johtamista. Voi sanoa,

että uusia digitaalisia ratkaisuja kunnossapitäjien

arkeen on sittemmin tullut

jatkuvana virtana.

12 promaint 4/2021


ALAN VAIKUTTAJA

Pekka Ruutu

Koulutus: tuotantotalouden DI,

valmistuminen Lappeenrannan

teknillisestä korkeakoulusta

vuonna 2000

Kotipaikka: Helsinki

Perhe: vaimo ja kaksi lasta

Harrastukset: lukeminen,

veneily ja perheen kanssa ajan

viettämine.

Motto: less is more.

Ruudun mukaan yhtiön tavoitteena

on, että kaikki digiratkaisut ovat vastauksia

johonkin käytännön ongelmaan

ja ne omalta osaltaan sujuvoittavat ja

tehostavat tekemistä. Aina tämä ei ole

kuitenkaan onnistunut, ja jotkut digiratkaisut

on koettu kuormittavina.

Murroksessa on siis todella tärkeää pitää

loppukäyttäjät jatkuvasti kehityksessä

mukana varmistamassa digikehityksen

tuloksellisuus.

– Jos digimurroksessa mennään vain

teknologia ja työkalut edellä, todellista

muutosta ja tuloksia on vaikea saavuttaa,

hän muistuttaa.

Digitalisaatiokehityksen tulisi näkyä

myös tulevaisuuden kunnossapitokuluissa.

Onnistunut digitalisaatio laskee

kunnossapitokustannuksia, kun kunnossapito

pystytään ajoittamaan ja kohdistamaan

hyvin ja myös työn tuottavuutta

saadaan nostettua.

Kunnossapidon työpaikkojen katoamiseen

Pekka Ruutu ei kuitenkaan usko:

entistä korkeamman automaatioasteen

tehtaat tarvitsevat erittäin osaavaa

kunnossapitoa. Automaatioasteen

noustessa työntekijä voi päinvastoin

nähdä työtehtävien muuttuvan entistä

haastavammiksi ja mielenkiintoisemmiksi.

Tämä on vain hyvä asia työssä

viihtyvyyden kannalta asiaa katsottuna.

Ruudun mielestä yksi iso alan haaste

onkin nuorten houkutteleminen

alalle. Teollisuuden pitää tehdä töitä

sen eteen, että heidät nähdään houkuttelevana

vaihtoehtona myös tulevaisuudessa.

– Olemme löytäneet osaavaa työvoimaa,

mutta kilpailu esimerkiksi sähkö-

ja automaatio-osaajista on joillain

paikkakunnilla erittäin kovaa. Yhteistyötä

on tehty oppilaitosten kanssa, ja

sitä kautta on varmistettu tulevaisuuden

osaajien saaminen tehtaalle. Viime

kesänä kunnossapidossa oli töissä lähes

sata kesätyöntekijää.

Kun keskustelu siirtyy Pekka Ruudun

omaan kokemukseen kunnossapitoalalla

työskentelystä, ykköstekijänä

hän mainitsee mahdollisuuden oppia

jotain uutta joka päivä.

Koronatilanne on näkynyt alalla muun

muassa siinä, että kaikki kunnossapidon

tukitoiminnot siirtyivät jo pandemian

alussa etätöihin. Myös tehtailla on tehty

soveltuvin osin etätöitä.

– Tehtailla on tietysti ollut myös todella

paljon muita erityisjärjestelyjä ja varautumistoimenpiteitä.

Vuosiseisokit ovat olleet

erityisen haastavia järjestää, mutta niissä on

onnistuttu hyvin, eikä tartuntoja ole ollut.

– Omalta osalta iso muutos on ollut

työmatkustamisen meneminen nollaan,

hän sanoo.

– Olen aina viettänyt todella paljon

aikaa tehtailla. Nyt yhteydenpito on

tapahtunut Teamsilla, ja esimerkiksi turvallisuuden

johtamiseen on etsitty uusia

keinoja, kuten 360-videokuvan hyödyntämistä.

Voiton puolella kuitenkin ollaan,

mutta vasta sitten uskallan huokaista helpotuksesta,

kun rokotekattavuus on saatu

globaalisti hyvälle tasolle, Ruutu toteaa

lopuksi. PM

4/2021 promaint 13


TYÖKONEET JA -LAITTEET

Liikkuvien työkoneiden

tulevaisuus –

YMPÄRISTÖETUA JA

KILPAILUKYKYÄ

Sähköistyminen ja autonomisuus näkyvät työkoneissa jatkossa enenevissä määrin.

Juuri nyt sähköistyminen on vahva trendi, eli se näkyy kunnossapidonkin apuna

toimivissa työkoneissa ensin, mutta myös autonomisuus lisääntyy pikkuhiljaa

automaation kyvykkyyden paranemisen myötä, arvioivat alan asiantuntijat.

Teksti: Nina Garlo-Melkas Kuvat: Shutterstock, Sandvik

Sähköistyminen ja autonomiset

ratkaisut mahdollistavat

liikkuvien työkoneiden

kehittymisen entistä ympäristöystävällisemmäksi,

suorituskykyisemmäksi

ja turvallisemmaksi.

Johtavat suomalaiset työkonevalmistajat

ja heidän teknologiakumppaninsa, yhdessä

VTT:n ja Tampereen yliopiston

tutkijoiden kanssa, kehittävät Future

Electrified Mobile Machines (FEMMa)

-hankkeessa vaativiin olosuhteisiin sopivia

ratkaisuja, jotka lisäävät myös työkoneiden

tuottavuutta.

Hyviä esimerkkejä siitä, millaisia

työkoneita maailmalla liikkuu, löytyy jo

nyt monia: esimerkiksi Sandvikin sähköiset

ja autonomiset kaivoskoneet sekä

hiljattain julkistettu Trombia Technologiesin

täysin autonominen ja sähköinen

lakaisukone.

Tässä artikkelissa VTT:n sekä Tampereen

yliopiston asiantuntijat Marko

Paakkinen, Janne Keränen, Ari

Hentunen, Matti Kutila kertovat näkemyksistään

siitä, millainen on liikkuvien

työkoneiden tulevaisuus ja miten se

tulee esimerkiksi vaikuttamaan kunnossapitoalalla

työskentelevien työnkuviin.

Millaisia muutoksia

on työkonesektorilla

näköpiirissä?

Sekä sähköistymisellä että autonomisten

ratkaisujen lisääntymisellä on

tulevaisuudessa perustavanlaatuisia

vaikutuksia työkoneisiin ja niiden suunnitteluun.

Ensimmäisen sukupolven

Sandvikin tekoälyä hyödyntävä

AutoMine-konseptikone reitittää itse

kulkunsa kaivostyömaalla.

sähköiset työkoneet muistuttavat vielä

melko paljon vastaavia polttomoottoriversioitaan,

mutta kun sähköistys etenee

pelkästä ajovoimansiirrosta myös

toimilaitteisiin, muuttaa se esimerkiksi

koneiden runkorakenteita ja suunnittelua.

Tämä johtuu siitä, että enää

konetta ei tarvitse suunnitella dieselmoottorin

ja hydraulipumppujen ympärille,

vaan komponentteja voi sijoitella

hajautetummin.

Toisaalta akustot ovat jatkossa haastavia

integroitavia – toki riippuen kohteesta.

Esimerkiksi kaivinkoneessa niillä

voidaan korvata nykyiset vastapainot,

joten koneen paino ei välttämättä edes

sähköistämisestä nouse.

Millaisia ratkaisuja on

odotettavissa? Mitä ne

tuovat teollisuudelle ja sen

työntekijöille?

Sähköistyvissä koneissa parannusta

työn ergonomiaan ja turvallisuuteen

tuo koneen parempi hallittavuus. Sähköisellä

ajovoimansiirrolla ja toimilaitteilla

varustetun koneen ohjaaminen on

tarkempaa ja helpompaa, ja se vähentää

14 promaint 4/2021


TYÖKONEET JA -LAITTEET

osaltaan tapaturmia ja koneen ohjaamisesta

aiheutuvaa väsymystä.

Toisaalta hiljaiset koneet voivat

omalta osaltaan olla työturvallisuusriski,

etenkin jos työmaalla käytetään kuulonsuojaimia

– huomataanko lähestyvä

autonominen kone, jos se on hiljainen?

Autonomialla voidaan tässä parantaa

myös turvallisuutta sähköisten turvaverhojen

avulla.

Siihen, että koneet ja ihmiset voisivat

turvallisesti työskennellä samassa tilassa,

on kuitenkin T&K-työtä tehtävänä.

Autonomian myötä myös teollisuuden

alan työnkuvat ja toiminnan tehokkuus

muuttuvat. Yksittäisen koneen

ohjaamisesta voidaan siirtyä valvomaan

automaattisten koneiden laivueita ja

ohjaamaan koneita käsin vain silloin,

kun on tarvetta. Tästä edelleen hyvä

esimerkki on Sandvikin AutoMine.

Vihreä siirtyminen

liikkuvissa koneissa

Vihreä siirtymä on jo nykypäivää, ja

siihen olisi hyvä herätä myös työkonesektorilla,

jokaisella osa-alueella. Hyviä

esimerkkejä tästä ovat muun muassa

Valmet Automotiven akkuliiketoiminnan

kasvu, joka oletettavasti jossain kohtaa

ylittää autovalmistuksen liikevaihdon.

Samoin Kempowerin kasvuvauhti

lataustoimialalla.

Valmet tekee nyt paljon työkoneakustoja.

Vihreä siirtymä tarkoittaa

laajaa osaamisen tarpeen muuttumista

– dieselmoottoreista sähkövoimlinjaan,

pikkuhiljaa myös hydrauliikasta sähköhydraulisiin

ja sähkömekaanisiin toimilaitteisiin.

Tulevaisuudessa tarvitaan uutta

osaamista niin koneiden suunnitteluun,

rakentamiseen, huoltoon kuin kierrätykseenkin,

eli koko elinkaaren ajalle.

Myös kunnossapidon osalta uusien

sähköisten ja autonomisten ratkaisuiden

ylläpitäminen vaatii uudenlaista osaamista.

Miten vihreä siirtymä tulee

vaikuttamaan teollisuuden kilpailukykyyn?

Suomella on tässä paljon mahdollisuuksia,

jotka pitää pystyä hyödyntämään

ajoissa. Meiltä löytyy jo autonomisten

koneiden ja sähköisten voimalinjojen

koko arvoketjuun liittyvää osaamista jo

hyvin, ja sen soveltaminen ajoissa työkonesektorilla

on tärkeää.

Jos kilpailijoiden annetaan kehittää

ratkaisut valmiiksi, Suomi voi joutua

tässä teknologian tuontimaaksi.

Esimerkiksi hydrauliikan korvaamisessa

sähköisillä toimilaitteilla tai

voimansiirrolla Suomi voisi saada

uusia vientituotteita – hydrauliikassa

olemme tällä hetkellä paljon tuonnin

varassa. Kilpailukyky voisi siis entisestään

parantua, mutta tämä edellyttää

panostusta murrokseen ajoissa, eli aika

toimia on nyt!

Millaisia akkuratkaisuja siirtymä

tulee tarvitsemaan? Onko

akkuraaka-aineiden pula mahdollinen

hidaste teollisuuden

vihreälle siirtymälle?

Tarvittavat akkuratkaisut riippuvat

sovelluksesta – eri sovelluksissa tarvitaan

erilaisia tehotiheyksiä ja energiatiheyksiä

ja sen vuoksi myös erilaisia

akkukemioita. Kaikkiin sovelluksiin

nykyakkujen energiatiheydet eivät vielä

ole riittäviä, vaan niissä joudutaan tekemään

kompromisseja tai hybridiratkaisuja.

Työkoneissa suuntaus on kohti aidosti

modulaarisia akkuratkaisuja.

Aiemmin kennovalmistajilla oli suuri

määrä eri tarkoituksiin optimoituja

kennovariantteja, ja näistä koottiin moduuleja

ja paketteja. Nyt kun kennojen

suorituskyky ja järjestelmäintegroinnin

taso ovat parantuneet, pystytään kokoa-

4/2021 promaint 15


TYÖKONEET JA -LAITTEET

maan pienemmästä määrästä kennovariantteja

suuri määrä suorituskyvyltään

erilaisia moduuleja, joista voidaan

sitten koota eri tarkoituksiin sopivia

akkupaketteja.

Kennovarianttien määrä on siis vähentynyt,

ja moduulivarianttien määrä

taas kasvanut. Tällöin saadaan skaalaetua

suuremmista kennojen valmistusmääristä

ja pystytään vähentämään räätälöintitarpeen

määrää sekä suunnittelu- ja

hankintakustannusta.

Moduulien integrointitaso, jäähdytysratkaisut

sekä monitorointi- ja kunnonvalvontaratkaisut

kehittyvät myös koko

ajan, mikä parantaa akkujen suorituskykyä,

elinikää ja luotettavuutta.

Akkujen diagnostiikan ja kunnonvalvonnan

osalta kehitys on menossa kohti

pilvipohjaisia ratkaisuja, joissa akut kommunikoivat

pilvessä toimivan analytiikka-

ja hallintajärjestelmän kanssa, mikä

mahdollistaa entistä kehittyneemmän

diagnostiikan sekä entistä tarkemman

akun hallinnan.

Akkukemioiden valinnalla voidaan

myös vaikuttaa riskeihin saatavuuden

suhteen. Esimerkiksi litiumrautafosfaattiakut

ovat tehneet uutta tulemistaan,

ja niiden raaka-aineet ovat

helposti saatavia ja edullisia. Nikkelipohjaisissa

akuissa voi olla odotettavissa

haasteita saatavuuden suhteen,

mutta sama koskee toisaalta myös

mainittuja litiumrautafosfaattiakkuja,

mikäli koko arvoketjun mitalla ei saada

tuotantoa vastaamaan kysyntää.

Tulevaisuuden työkone –

millainen se on ja millaista sen

operoiminen sekä huolto on?

Ainakin tarvetta on osaamisen uudelleen

suuntaamiselle. Nykyisten polttomoottori-

ja hydraulitekniikan osaajien

lisäksi tarvitaan sähköisten voimalinjojen

kunnossapidon osaajia esimerkiksi

moottoreiden, invertterien ja akustojen

osalta.

Sähköisten voimalinjojen kanssa

työkoneissa etenkin toimitaan hyvin

korkeiden jännitteiden kanssa, joka lisää

osaltaan tarvetta koulutukselle ja turvallisuusratkaisuille.

Koneita täytyy pystyä

toisaalta huoltamaan myös kentällä, joka

voi vaatia uudenlaisia ratkaisuita. Näillä

voidaan varmistaa turvallinen huoltotyö

myös huoltohallin ulkopuolella.

Sähköiset voimalinjat vaativat uutta

osaamista vikojen tunnistamisen ja havaitsemisen

suhteen. Sähköiset voimalinjat

voivat tehdä ennustavasta kunnonvalvonnasta

helpompaa, koska voimalinja

tuottaa jo luontaisesti paljon sähköisiä

signaaleja, joista vikoja voidaan tunnistaa

ja havaita ennen kuin niistä tulee vakavia.

Lisäksi yleinen digitalisaation kehitys

mahdollistaa myös ylimääräisten

dedikoitujen sensorien lisäämisen esimerkiksi

mekaaniseen voimalinjaan.

Käyttämällä erilaista olemassa olevaa

dataa, tarkkoja ja nopeita voimalinjojen

malleja sekä koneoppimismenetelmiä,

eri komponenttien elinikää ja vikaantumista

voidaan jatkossa ennustaa entistä

täsmällisemmin. PM

VTT JA TAMPEREEN YLIOPISTO KEHITTÄ-

VÄT YHDESSÄ TEOLLISUUDEN KANSSA

TULEVAISUUDEN SÄHKÖISIÄ RATKAISUJA

Työkoneiden sähköistyminen tarkoittaa suurta

muutosta kaivosteollisuudelle, maa- ja metsätaloudelle

sekä logistiikalle. Vihreä siirtymä mullistaa

työkoneiden ja koko työmaan toimintalogiikkaa.

Yhteisessä Future Electrified Mobile Machines

(FEMMa) -hankkeessa yritykset, Tampereen

yliopisto ja VTT tutkivat ja kehittävät kokonaisuutta,

johon kuuluvat niin komponentit, työkoneet,

työsyklit, työmaan koordinaatio kuin energianjakelu.

– Sovellamme robotiikassakin käytettyjä

menetelmiä, joiden avulla työkone pystyy autonomisesti

käsittelemään raskaita työkuormia

hyvällä paikoitustarkkuudella. Lisäksi hajautetulla

ohjausjärjestelmällä voidaan hallita joustavasti

ja räätälöidysti kokonaisia työkonelaivueita,

kertoo professori Matti Vilkko Tampereen yliopistosta.

TYÖKONEISIIN KEHITETÄÄN VAATIVIA

OLOJA KESTÄVÄT SÄHKÖISTYSRATKAISUT

Työkoneissa akkujärjestelmät toimivat ankarissa

olosuhteissa, koneet vaativat hetkellisesti suuria

virtoja ja synnyttävät käytön aikana lämpöä.

Hankkeessa syntyy yritysten tarpeisiin uutta tietoa

akkujen ominaisuuksista ja toiminnan optimoinnista.

– Kehitämme reaaliaikaisia menetelmiä

akun dynamiikan ja lämmöntuoton havainnointiin

sekä akkujen kunnonvalvontaan ja käytön

optimointiin. Menetelmien avulla voidaan ohjata

entistä tarkemmin akkujen käyttöä ja työkoneen

tehonhallintaa, mikä mahdollistaa nopeamman

lataamisen ja paremman suorituskyvyn, sanoo

hiilineutraalien ja älykkäiden laiteratkaisujen

vetäjä Johannes Hyrynen VTT:ltä.

Akkujen käyttäytymisestä, ikääntymisestä ja

säätöpotentiaalista saatua tietoa voidaan hyödyntää

myös esimerkiksi sähkönjakelujärjestelmissä.

Odotetaan, että kehitystyön tulokset poiki

vat myös uusia ylläpidon, diagnostiikan ja huollon

ratkaisuja sekä liiketoimintamahdollisuuksia.

SYYSKUUSSA ALKANUT

KOLMEVUOTINEN BUSINESS

FINLAND -rahoitteinen FEMMa-hanke

on osa käynnistyneen, teollisuusvetoisen

SIX Mobile Machines yhteenliittymän toimintaa.

Hankkeella on yhteyksiä myös Sandvik

Mining and Construction Oy:n Veturi -kokonaisuuteen.

FEMMa toimii yhtenä tärkeänä projektialustana

uudenlaiselle jatkuvalle yritysten

ja tutkimuksen väliselle yhteistyölle

liikkuvien työkoneiden kehittämiseksi.

ALAN TIETOTAITOA SUUNNATAAN

TUTKIMUSKESKUKSISSA

Osana hanketta Tampereen yliopistoon on

perustettu Liikkuvien työkoneiden tutkimuskeskus,

joka kokoaa yhteen alan tutkijat ja teollisuuden

toimijat. Tarkoitus on myös käynnistää suomalaisvetoisia

EU-hankkeita, joiden keskiössä

on kotimainen työkoneteollisuus. Tutkimusryhmän

tietotaitoa vahvistetaan lisäksi kansainvälisellä

tutkimusyhteistyöllä.

– Toimialojen ja liiketoimintaympäristöjen

muutoksen tulee näkyä arvoketjujen kehittämisessä,

mukaan lukien tutkimuksessa ja sen

suuntaamisessa. FEMMa -hanke on erinomainen

esimerkki tästä, sanoo kaupallistamisen ja

ekosysteemien vetäjä Miika Kaski Sandvik Research

& Technology Developmentista.

16 promaint 4/2021


KUNNOSSAPIDON

MENETELMÄT JA

KÄYTÄNNÖT (WCM 1)

15.–16.2.2022 HÄMEENLINNA

Kunnossapidon tehtävänä on varmistaa yrityksen

liiketoimintastrategian vaatima käyttövarmuus ja

tuotannon kokonaistehokkuus. Kunnossapito on

pitkäjänteistä ja määrätietoisesti johdettua tavoitteellista

toimintaa, joka ottaa huomioon yrityksen

ja toimintaympäristön vaatimukset. Tuotannon ja

kunnossapidon yhteistyöllä on keskeinen rooli

menestyvän tuotantolaitoksen liiketoiminnassa.

Koulutus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon

johto-, kehitys-, suunnittelu- ja työnjohtotehtävissä

toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille,

joiden vastuulla on laitoksen johtamisen, talouden

ja toiminnan kehittäminen. Se sopii myös kunnossapidon

palveluyrityksissä toimiville henkilölle. Tilaisuus

on osa World Class Maintenance -koulutusohjelmaa.

Tilaisuuden aiheita:

Kunnossapidon käsitteet

Kuntoon perustuva kunnossapito

Muut kunnossapitolajit: ehkäisevä, parantava ja

korjaava

Voitelutekniikka

Kunnossapitohenkilöstön pätevöinti

Jatkuva parantaminen ja systemaattinen

kehittäminen

Käyttäjäkunnossapidon toimintamalli

TPM toiminnan kehittämisen välineenä

TPM käytännössä

Kunnossapito liiketoiminnan osana

Hinta: 1330 euroa + alv 24 %

Promaint ry:n jäsenille 200 €:n alennus.

www.promaint.net > tapahtumakalenteri

LAITOKSEN

KÄYTTÖVARMUUS JA

RISKIEN HALLINTA (WCM 2)

23.–24.3.2022 JYVÄSKYLÄ

Kunnossapitotöiden luonne ja painopiste ovat

muuttuneet. Vikaantumisten estäminen ja

juurisyiden selvittäminen ovat nykyaikaisen

kunnossapidon kulmakiviä. Ennen oli tärkeää

korjata kaikki viat mahdollisimman nopeasti,

tänään keskitytään kriittisiin laitteisiin ja

ehkäisevään toimintaan. Riskienhallinta sekä

henkilö- ja ympäristöturvallisuus ohjaavat kaikkia

kunnossapidon toimenpiteitä.

Koulutus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon

johto-, kehitys-, suunnittelu- ja työnjohtotehtävissä

toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille,

joiden vastuulla on laitoksen johtamisen, talouden

ja toiminnan kehittäminen. Se sopii myös kunnossapidon

palveluyrityksissä toimiville henkilölle. Tilaisuus

on osa World Class Maintenance -koulutusohjelmaa.

Tilaisuuden aiheita:

Käyttövarmuuden perusteet

Käyttövarmuuden mittaaminen

Käyttövarmuuden suunnittelu ja kehittäminen

Varaosastrategiat ja varastojen hallinta

Analyysimenetelmien perusteita

Kriittisyysluokittelu, PSK 6800

Vika- ja vaikutusanalyysi, FMEA

Vikapuuanalyysi, FTA

Luotettavuuskeskeinen kunnossapito, RCM

Hinta: 1330 euroa + alv 24 %

Promaint ry:n jäsenille 200 €:n alennus.

www.promaint.net > tapahtumakalenteri


DIGITALISAATIO

Teollisuuden älykäs

kunnossapito –

teknologian ohella myös

ajattelumaailman on muututtava

Digitalisaatio muuttaa teollisuutta, ja kehitysvauhti

on nopea. Jatkuvasti halpeneva laskentateho,

tiedon tallentaminen sekä tiedon kerääminen

mahdollistavat kustannustehokkuusparannuksen,

joka 13-kertaistuu viiden vuoden välein.

Teksti: Mika Riikonen, Vice President, Intelligent Industry

Kuvat: Shutterstock

Älykäs teollisuus ja kunnossapito

perustuvat siihen, että

tehtäviä johdetaan sähköisesti

ja että reaaliaikaista

dataa hyödynnetään. Ne

sujuvoittavat tehtaan tuotantojärjestelmien,

automaatioratkaisuiden sekä

niiden ohjaamien laitteiden seuraamista

ja hallintaa, mikä mahdollistaa tuottavuuden,

kilpailukyvyn ja turvallisuuden

18 promaint 4/2021


DIGITALISAATIO

näytteitä millisekunnin välein ja poikkeamat

paljastuvat vain kahta, kolmea tai

jopa 30 suuretta vertaamalla, ei ihmisellä

riitä kyky, aika eikä resurssit. Teknologialle

se sen sijaan on mahdollista.

Ennustavaa johtamista

Yksittäistä prosessia ei voi optimoida

ja säätää loputtomasti, joten parhaisiin

tuloksiin päästään huomioimalla kokonaisuus.

Kun perustason automaatio sekä

yrityksen digitaalinen ympäristö ovat

kunnossa, voidaan tuotantoketju, prosessi,

myynti ja tuotannon suunnittelu

kytkeä yhteen. Kun toiminnot liitetään

toisiinsa aikasarjadatan perusteella ja

datasimulaatiolla, voidaan paitsi luoda

tilannekuva myös simuloida tulevaisuutta,

tutkia todennäköisimpiä tapahtumaketjuja

ja vertailla erilaisia skenaarioita.

Nyt käynnissä on muuntautuminen

järjestelmäkokonaisuuksiin, joissa osa

toiminnoista toimii reaaliaikaisesti ja

paikallisesti edge-ratkaisuina, mutta

myös pilvessä toimipisteiden välillä sekä

koko yrityksen tasolla. Tämä hybridimalli

poikkeaa vanhasta tavasta toimia

yksinomaan horisontaalisten ISA95-

kerrosten mukaan.

Kunnossapidon lisäksi myös johtamisesta

tulee yhä ennakoivampaa ja

datavetoista.

Perinteiseen kunnossapitoon

verrattuna älykäs kunnossapito ei

ole reaktiivista tai ehkäisevää toimintaa.

Kyse on ennakoinnista.

parantamisen. Jos kunnossapito on

perinteisesti nähty pelkkänä kulueränä,

Teollisuus 4.0 -kyvykkyyksiä hyödyntävä

digitaalinen kunnossapito itse asiassa

tehostaa tuotantoa.

Perinteiseen kunnossapitoon verrattuna

älykäs kunnossapito ei ole reaktiivista

tai ehkäisevää toimintaa, vaan kyse on

ennakoinnista. Teollisuus 4.0 -kyvykkyyksiin

perustuvat järjestelmät lisäävät kokonaislaitteiston

tehokkuutta (OEE), kun

ne analysoivat tietoa ja auttavat tunnistamaan

kriittiset olosuhteet sekä ohjaavat

huomion tuotannossa tapahtuviin poikkeamiin

jo ennen kuin ne ovat eskaloituneet

suuremmiksi vahingoiksi. Kun oikeat

toimenpiteet suunnitellaan ennakoidusti,

maksimoidaan tuottavuus, vältytään tarpeettomilta

seisokeilta ja varmistetaan

tuotannon laatu sekä jäljitettävyys.

Kyse ei kuitenkaan ole vain tuottavuudesta.

Älykäs teollisuus on myös

vastuullista teollisuutta, sillä tällaisessa

toimintaympäristössä resurssien ja materiaalien

ohjaus on täsmällistä, jolloin

energiaa tai materiaaleja ei valu hukkaan

ja päästöt pysyvät kurissa.

Prosessissa tapahtuvia anomalioiden

etsiminen ja tunnistaminen ei itsessään

ole mitään uutta, ja perinteisesti sitä

on tehty käsin. Edistyneen analytiikan

ja koneoppivien mallien edut ihmiseen

nähden ovat kuitenkin kiistattomat:

Etenkin monimutkaisissa prosesseissa

vastaavien poikkeamien havaitseminen

ihmissilmin olisi haastavaa, ellei mahdotonta.

Jos tehtaassa on 15 000 mittapistettä,

yhdessä mittauspisteessä otetaan

Pelko tietoturvasta

hidastaa kehitystä

Kun puhutaan digitalisaatiosta, ei voida

välttyä tietoturvakeskustelulta. On

totta, että tietoturvauhkat on otettava

vakavasti, kun suljetuista järjestelmistä

siirrytään avoimiin ja pilvipohjaisiin järjestelmiin.

Tietoturvariskit ovat olemassa myös

perusautomaatiossa, mutta siellä suurin

riski perustuu ihmisen käytökseen.

Omana saarekkeenaan olevaan automaatioon

on ulkoapäin vaikea päästä

käsiksi.

Ulkoisten uhkien todennäköisyys ja

määrä kuitenkin lisääntyy sitä mukaa,

kun suoraan pilveen ja sen kautta prosessiautomaatioon

yhteydessä olevia

IoT-laitteita on käytössä yhä enemmän.

Tyypillinen tapaus on, että kyberhyökkääjä

soluttautuu yrityksen verkkoon

ja alkaa näyttelemään jotakin prosessia

mittaavaa anturia. Sitä kautta tämä syöttää

järjestelmälle vääriä ohjausparametreja

ja sekoittaa prosessin.

Yritysten on hyvä tunnistaa "se",

että digitalisaatioon liittyviltä riskeiltä

suojautuminen voi maksaa yhtä paljon

kuin järjestelmän tai verkon suojaaminen.

Tämä on myös huomioitava alusta

saakka, sillä tietoturvan lisääminen

jälkikäteen on kallista ja vaikeaa. Tästä

4/2021 promaint 19


DIGITALISAATIO

huolimatta digitalisaation tuoma tehokkuusparannus

on kannattavaa, sillä

lopulta hyödyt yliajavat turvallisen toimintaympäristön

rakentamiseen liittyvät

kustannukset.

Paras hetki aloittaa datan

kerääminen oli 20 vuotta

sitten, toiseksi paras tänään

Jotta älykkään teollisuuden hyödyt on

mahdollista saavuttaa, on yrityksellä

oltava kyvykkyys kerätä ja analysoida

dataa. Vain riittävä määrä riittävän

laadukasta dataa mahdollistaa esimerkiksi

koneoppivien mallien kehittämisen.

Läpimurrot ottavat kuitenkin aikaa,

mikä lisää kiusausta viivyttää uusien

teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa.

Hyvä esimerkki on kovaa vauhtia

yleistyvä ääniohjaus: Muutamia vuosia

sitten esimerkiksi Applen Siri toimi kehnosti,

eikä se välttämättä kilpailijoiden

silmissä näyttänyt panostamisen arvoiselta

teknologialta. Nykyisin tilanne on

kuitenkin toinen, ja Sirin kielirepertuaari

ja toiminnallisuus ovat huikealla tasolla.

Jos kilpailijat heräävät kehittämään

omia vastauksiaan vasta nyt, kun näyttöä

teknologian toimivuudesta jo on, he

ovat myöhässä. Sirin taustalla on valtava

määrä kumulatiivista dataa, ja vastaavan

datamassan kerääminen sekä analysoiminen

jättää kilpailijat auttamatta

takamatkalle. Sama pätee teollisuuteen:

jos huomenna haluaa pärjätä, datan kerääminen

on aloitettava tänään.

Datastrategia määrittelee

tavoitteet ja kerättävän datan

Dataa ei kuitenkaan kannata kerätä vain

keräämisen ilosta, vaan sillä on oltava aito

käyttökohde ja tarkoitus. Perustan on

oltava kunnossa, ennen kuin sen päälle

voi lähteä rakentamaan. Tässä tärkeään

rooliin nousee datastrategia.

Kunnossapidon lisäksi myös

johtamisesta tulee yhä enemmän

ennakoivaa ja datavetoista.

Hyvä datastrategia tarkastelee liiketoimintaa

kokonaisvaltaisesti ja huomioi

olemassa olevat toiminnot, järjestelmät

sekä niiden välillä virtaavan datan ja

tiedon. Nykytilanteen lisäksi se sisältää

suunnitelman siitä, miten tulevaisuutta

kohti edetään vaiheittain ja miten

datastrategia mahdollistaa, tukee ja

toteuttaa liiketoimintastrategiaa. Koska

olemassa olevaa data-arkkitehtuuria

on haastava lähteä muokkaamaan, datastrategiaan

ja -arkkitehtuuriin panostaminen

on kriittistä etenkin greenfieldhankkeiden

alkumetreillä.

Datastrategian ja hyvin suunnitellun

data-arkkitehtuurin ohella uusissa hankkeissa

yksi tärkeimmistä onnistumisen

edellytyksistä on käyttöönottosuunnitelma,

joka ottaa kantaa siihen, mitä

halutaan optimoida, kehittää ja saada

aikaiseksi. Hyvä käyttöönottosuunnitelma

linkittää liiketoimintatavoitteet ja

toimintaan liittyvät suureet sekä mallintaa

niihin vaikuttavat tekijät. Jos liiketoiminnallinen

tavoite on esimerkiksi

vähentää työtunteja, on siihen liittyviä

suureita paitsi työtuntien määrä myös

niiden kustannukset.

Tavoiteasetannan jälkeen on mallinnettava

kokonaisuus siitä, mitkä kaikki

seikat vaikuttavat tunnistettuihin suureisiin

ja mihin niistä halutaan vaikuttaa.

On myös tunnistettava optimoinnin

kannalta kriittiset mittapisteet ja datan

tarkkuus. Joissain tapauksissa esimerkiksi

sekunnin tarkkuudella kerättävällä

datalla ei tee mitään, vaan tarvitaan millisekunnin

dataa.

Johtaminen muuttuu

Muutos ei kuitenkaan tapahdu pelkästään

teknologian avulla, vaan se edellyttää

aina myös toimintatapojen muuttumista.

Johdon on kyettävä sitouttamaan

henkilöstö, mutta myös tällä itsellään on

oltava kyky ja halu paitsi uudistua myös

ymmärtää ohjelmistoarkkitehtuureja

yhtä hyvin kuin se ymmärtää prosessikaavioita.

Tämä vaatii tietoista opettelua

ja myöntämistä siitä, että teknologiat

mahdollisuuksineen ovat tässä ja nyt,

eivätkä ne ole menossa minnekään.

Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse tehdä

itse; 2020-luvun johtajalla on oltava kykyä

luoda näkemyksellisyyttä siitä, mitä

kannattaa luoda itse ja missä partneroitua.

Kun kyse on mittakaavaltaan merkityksellisestä

liiketoiminnasta, ei vain

ja ainoastaan omin voimin toimiminen

ole enää mahdollista. Kyky valita oikeat

ohjelmistot, järjestelmät ja kumppanit on

nykyisin elinehto, jos haluaa pysyä liiketoimintakilpailussa

mukana. Kunnossapidon

lisäksi myös johtamisesta tulee yhä

ennakoitavampaa ja datavetoista. PM

20 promaint 4/2021


KUNNOSSAPIDON

TUNNUSLUVUT,

SUUNNITTELU JA

RESURSSIT (WCM 3)

26.–27.4.2022 TAMPERE

Kunnossapidon operatiivisen toiminnan ja

resurssien suunnittelu tehdään laitoksen

käytettävyystavoitteiden perustella. Asetettujen

tavoitteiden seuranta ja toiminnan tehokkuuden

kehittäminen perustuvat oikein valittuihin

mittareihin ja kunnossapidon tunnuslukuihin.

Toiminnanohjaus- ja laitostiedonhallintajärjestelmät

tukevat suunnittelua, toteutusta ja raportointia.

Koulutus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon

johto-, kehitys-, suunnittelu- ja työnjohto -

tehtävissä toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille,

joiden vastuulla on laitoksen johtamisen, talouden

ja toiminnan kehittäminen. Se sopii myös kunnossapidon

palveluyrityksissä toimiville henkilölle.

Tilaisuus on osa World Class Maintenance

-koulutusohjelmaa.

Tilaisuuden aiheita:

Kunnossapidon tunnusluvut

Kunnossapidon työnsuunnittelu

Vuosihuoltojen suunnittelu

Datan hyödyntäminen kunnossapidossa

Tietojärjestelmät kunnossapidossa

Tietojärjestelmän uusinta

Epävarmuuden hallinta

Hankinnat, sopimukset, vastaanottotarkastukset

Henkilö-, laitos- ja ympäristöturvallisuus

Hinta: 1330 euroa + alv 24 %

Promaint ry:n jäsenille 200 €:n alennus.

www.promaint.net > tapahtumakalenteri

KUNNOSSAPIDON

JOHTAMINEN JA

FYYSISEN OMAISUUDEN

HALLINTA (WCM 4)

15.–16.12.2021 • 1.–2.6.2022 VANTAA

Tuotantoa tukevalla kunnossapidon strategialla

ja organisoinnilla yritys pystyy käyttämään

tuotantokoneistojaan optimaalisilla tehoilla ja

kustannuksilla. Fyysisen omaisuuden hallinnan

tavoitteena on saada olemassa olevat resurssit

tukemaan yrityksen liiketoiminnallisia tavoitteita

mahdollisimman tehokkaasti ottaen huomioon

tuotantoteknologian, taloudelliset lainalaisuudet

ja ympäristön vaatimukset.

Koulutus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon

johto-, kehitys- ja suunnittelu tehtävissä

toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille, joiden

vastuulla on laitoksen johtamisen, talouden ja

toiminnan kehittäminen. Se sopii myös kunnossapidon

palveluyrityksissä toimiville henkilölle.

Tilaisuus on osa World Class Maintenance

-koulutusohjelmaa.

Tilaisuuden aiheita:

Organisointi ja prosessien hallinta

Kunnossapidon talous ja budjetointi

Osaamisen kehittäminen osana yrityksen strategiaa

Fyysisen omaisuuden hallinta

Strategiat ja tavoitteet

Kunnossapidon johtaminen (case)

Tietoa sertifiointitentistä

Hinta: 1330 euroa + alv 24 %

Promaint ry:n jäsenille 200 €:n alennus.

www.promaint.net > tapahtumakalenteri


OMAISUUDENHALLINTA

Käyttäjä keskiöön –

EVIDENSSIÄ PÄÄTÖKSENTEKOON

Niin pienet kuin suuretkin päätökset kunnossapidossa ja tuotanto-omaisuuden

hallinnassa voivat usein perustua yksittäiseen tunnuslukuun tai mielipiteeseen.

Evidenssiin perustuva omaisuudenhallinta rohkaisee ottamaan päätöksissä huomioon

laajasti eri tietolähteitä ja tietämystä ja auttaa tekemään parempia päätöksiä.

Teksti: Jesse Tervo, Helena Kortelainen, Pasi Valkokari, VTT Technical Research Centre of Finland Ltd.

Kuvat: VTT Kuvituskuvat: Shutterstock

Vaikka dataan perustuva päätöksenteko

on jo pitkään ollut kuuma

aihe, suuri osa päätöksistä

tuotanto-omaisuuden hallinnassa

näyttäisi edelleen perustuvan

kokemukseen ja näppituntumaan.

Modernit työkalut tuottavat tunnuslukuja,

mutta todelliset tekijät ja ilmiöt sekä algoritmit

numeroiden taustalla voivat jäädä

hämärän peittoon. Omat haasteensa tuovat

uudet ja uusitut laitteet ja järjestelmät, sekä

harvinaiset vikamuodot, joiden kohdalla

vika- ja tapahtumatietoa ei järjestelmiin

ole kertynyt. Paras ja toimivin ratkaisu päätöksenteon

tukemiseen ei siis voi perustua

pelkästään data-analyysiin, vaan edellyttää

optimaalista työnjakoa ihmisten tietämyksen

ja datan hyödyntämisen välillä.

Näyttöön perustuva lääketiede (evidence-based

medicine) noudattaa ajatusta siitä,

että hoitopäätöksissä pitää hyödyntää parasta

ja viimeisintä tieteellistä näyttöä. Tähän

pohjautuvan päätöksenteon logiikkaa on

sovellettu myös insinööritieteissä. Tuotantoomaisuuden

hallinnassa näyttöön, eli evidenssiin

perustuva ajattelu (Evidence-based

asset management, EBAM) on

22 promaint 4/2021


OMAISUUDENHALLINTA

Kuva 3. Kunnossapitopäällikön

POC-näkymä

(testidata)

Kuva 4. Kunnossapitäjän

POCnäkymä

tukee

vikadiagnooseja

(testidata)

Kuva 1. Useita tietolähteitä

hyödyntävä vikadiagnostiikka.

Laitevalmistajan

suositukset

Kunnonvalvontatiedot

Prosessitiedot

Vikadiagnoosi

Korjaustoimet

Käyttäjäkokemus

Kunnossapitohistoria

lähtöisin Toronton yliopistosta

(https://cmore.mie.utoronto.ca/). Evidenssiin

perustuvassa tuotanto-omaisuuden hallinnassa

nähdään laitteet potilaina – kohteina,

joille suoritetaan hoitotoimenpiteitä, eli

kunnossapitotöitä ja muita ylläpitoon liittyviä

tehtäviä. Näihin liittyy aina päätöstilanteita,

jotka edellyttävät eri tietolähteistä saatavan

tiedon yhdistelyä. Näin päätöksentekijä pystyy

tarvittaessa perustelemaan päätöksensä

seikkaperäisesti useisiin lähteisiin nojaten.

EBAM eroaa dataperusteisesta päätöksenteosta

siten, että se korostaa käytännön

osaamista ja tavoittelee ilmiöiden huomioimista

- numeroiden taustalla. Kovan tilastodatan

lisäksi hyödynnetään moninaisia niin

sanottuja pehmeän datan lähteitä, kuten

hiljaista tietoa. Hiljainen tieto on varsin vaikeasti

hyödynnettävissä oleva tiedon muoto,

sillä se syntyy kokemuksen kautta ja ilmenee

jopa täysin tiedostamattomina toimintatapoina.

Kunnossapitäjien hiljainen tieto

voidaan kuitenkin saada esiin ja puettua

sanoiksi muun muassa erilaisten asiantuntijamenettelyiden,

kuten riskianalyysien ja

luotettavuuskeskeisen kunnossapidon suunnittelun

(eli RCM:n, avulla). Näitä toteutetaan

esimerkiksi suunnittelun ja jatkuvan

parantamisen yhteydessä.

Ongelmana aika

Käytännön ongelmaksi evidenssiin perustuvassa

lähestymistavassa muodostuu

käytössä oleva aika: kenellä on aikaa käydä

läpi kaikki mahdollinen evidenssi, kun töitäkin

pitäisi tehdä? Tehtaiden päivittäisessä

kunnossapidossa tehdäänkin jatkuvasti

laitteiden vikadiagnooseja työntekijöiden

mittavan kokemuksen perusteella, eikä

tarkkaa analyysia usein vaadita. Kuitenkin

varsinkin kokemattomien työntekijöiden,

haasteellisten ja harvoin esiintyvien häiriöiden

ja vikojen tai uusien, usein myös uutta

teknologiaa sisältävien laitteiden kohdalla

vikadiagnoosiprosesseissa olisi hyvä hyödyntää

useita tietolähteitä (Kuva 1). Samoin

monissa johtamiseen ja resurssien hallintaan

liittyvissä päätöksissä, kuten työnsuunnittelussa

ja investoinneissa, olisi laitteen

aiheuttamien kunnossapitokustannusten

lisäksi syytä ottaa huomioon esimerkiksi

kustannusten nousun takana piilevät syyt,

laitteen käyttöhistoria ja suunnittelun/

hankinnan yhteydessä tehdyt ratkaisut, elinkaarisuunnitelmat,

varaosien saatavuus ja

työntekijöiden kokemukset.

Vaikka käytössä olisikin runsaasti aikaa,

tietolähteiden hyödyntäminen on usein

vaikeaa, sillä tietoa on niin monissa eri muodoissa.

Kuvat ja piirustukset ovat graafisessa

muodossa, jopa 3D-malleina, koneiden ja

laitteiden käyttö- ja huolto-ohjeet voivat olla

paperisina dokumentteina, operaattoreiden

4/2021 promaint 23


OMAISUUDENHALLINTA

käytännön tieto ja kokemus ovat saatavilla

vain suullisena, kunnossapitodata on puutteellisesti

raportoitua ja erilaiset laitekohtaiset

analyysit ovat suunnittelutiedostoihin

arkistoituna. Teollisuusyritysten toimintojen

tueksi on käytössä useita tietojärjestelmiä,

jotka ovat enemmän tai vähemmän erillisiä

siiloja, ja jokaiseen järjestelmään on kirjauduttava

erityisellä käyttäjätunnuksella.

Tiedon kerääminen, etsiminen ja yhdistely

järjestelmäsiiloista on vaikeaa, ja usein tieto

jää kentälle ilman, että sitä raportoidaan

lainkaan organisaatiossa eteenpäin. Digitalisaatio

ja pilviteknologia kuitenkin paitsi

mahdollistavat tiedon saattamisen digitaaliseen

muotoon, myös parantavat tiedon saavutettavuutta

jokaisella päätöksentekotasolla

(Kuva 2). Kehitys mahdollistaa myös aivan

uudenlaisten tietojärjestelmien kehittämisen,

ja evidenssiin perustuva tuotanto-omaisuuden

hallinta vaatiikin toimintamallia

tukevia tietojärjestelmiä. Järjestelmiä, jotka

esittävät laitekohtaisen datan ja analyysit

nopeasti omaksuttavalla visuaalisella tavalla

ja yhdistävät sen asiantuntijatietoon.

Käyttäjän tarpeet

käyttöliittymäsuunnittelun

pohjaksi

Vuoden 2019 syksyllä käynnistyneessä

SEED – digitaalisuudesta kestävää arvoa

metsäteollisuuteen - hankkeessa (www.seedecosystem.fi)

metsäyhtiöt avaavat ovensa

sovelluskehittäjille ja tutkimukselle. SEEDekosysteemi

kehittää menetelmiä ja työkaluja

liiketoimintalähtöiseen omaisuuden

hallintaan ja tuottavuuden parantamiseen.

SEED-ekosysteemissä pyritään nopeiden

kokeilujen (Proof-of-concept, POC) avulla

demonstroimaan teollisuusyritysten kuvaamiin

haasteisiin ratkaisuja, joita voidaan

käyttäjäpalautteen avulla kehittää ekosysteemin

toimijoiden yhteistyöllä edelleen, mahdollisesti

jopa kohti kaupallista toteutusta.

SEED-hankkeessa toteutettujen haastattelujen

pohjalta on tunnistettu kunnossapitoon

ja tuotanto-omaisuuden hallintaan

liittyvän tiedon saatavuuteen ja käyttöön

sekä hiljaisen tiedon hyödyntämiseen liittyviä

haasteita. Osana hanketta kehitettiin

kunnossapitäjille ja kunnossapitopäälliköille

roolipohjaiset POC-näkymät, jotka tukevat

evidenssiin pohjautuvien vikadiagnoosien

ja laitteiden korvauspäätösten tekemistä

(Kuvat 3 ja 4). Käyttöliittymä suunniteltiin

käyttäjiltä kerättyjen toiveiden ja tarpeiden

pohjalta, ja sen kehitys jatkuu SEED-hankkeessa

edelleen. POC-sovellus yhdistelee eri

tietojärjestelmien tietoa siten, että käyttäjän

tarvitsee käyttää mahdollisimman vähän

aikaa tiedon etsimiseen. Sekä laitekohtainen

dokumentaatio että visualisoidut järjestelmäkirjaukset

ovat helposti saatavilla, ja

tietoa voi etsiä laitteen nimellä, laitepaikan

koodilla tai muulla hakusanalla. (Lähde:

Tervo, J. 2021. Evidence-based decision

making for maintenance and asset management.

Diplomityö. LUT-yliopisto).

Muutos edellyttää

toimenpiteitä

Evidenssiin perustuva päätöksenteko vaatii

laadukkaita tietolähteitä, mutta tapahtumakirjaukset

ja -kuvaukset ovat yleensä

suppeita, ja joskus tieto voi jäädä kokonaan

siirtämättä seuraaville vuoroille ja kunnossapitäjille.

Syitä ongelmaan voi olla useita,

kuten kiire, osaamispuutteet, järjestelmien

tekniset hankaluudet tai puutteelliset kannustimet

laadukkaiden kirjausten tekemiseen.

Järjestelmien käyttäjät eivät myöskään

pidä pitkien kuvaustekstien kirjoittamisesta,

mikäli he eivät koe niiden tuovan konkreettisia

hyötyjä työssään. Tämän pitäisi osaltaan

helpottua, kun käytössä on tietojärjestelmä,

joka tuo kirjaukset osaksi päätöksiä ja palkitsee

laadukkaista kirjauksista myöhemmin,

kun ongelmanratkaisu nopeutuu. Toisaalta

laadukkaampien kirjausten tavoittelu voi

vaatia myös isompaa työpaikan kulttuurin

muutosta ja kannustimia. Mobiilikäyttöliittymät,

paikan päällä sanellen tehtävät kirjaukset

sekä muut uudet teknologiat voivat

tulevaisuudessa edesauttaa myös ihmisten

tekemien kirjausten laatua ja kattavuutta.

Evidenssiin perustuvan toimintamallin

soveltaminen vaatii päätöksentekijöiltä

tiedostavuutta ja oikeanlaista asennoitumista.

Laadukas dataan, tietämykseen

ja osaamiseen pohjautuva evidenssi on

osattava erottaa huonolaatuisesta tiedosta.

Lääketieteessä onkin käytössä evidenssin

laadun ja pätevyyden mukaan muodostettu

hierarkia, jossa yksittäisen asiantuntijan

mielipide edustaa heikointa mahdollista

evidenssiä. Myös kunnossapidossa omia

ennakkoasenteita, subjektiivisuutta ja

muita kognitiivisia vinoumia on syytä arvioida

osana päätöksentekoa. Ihminen voi

nimittäin jättää pätevää evidenssiä täysin

huomiotta vain siksi, että se on ristiriidassa

hänen omien uskomustensa ja havaintojensa

kanssa. Lisäksi meillä on synnynnäinen

taipumus uskoa tarinoihin, ja hyvään

tarinaan on usein paljon helpompi luottaa

kuin tietokoneen tekemään kylmään dataanalyysiin.

PM

Kuva 2. Keskitetyt tietokannat ja avoimet rajapinnat mahdollistavat tietojärjestelmien sujuvan keskustelun toistensa kanssa

Järjestelmä 1 Järjestelmä 2 Järjestelmä 3

Järjestelmä 4

Avointen rajapintojen ja pilviteknologian mahdollistama yhdistettävyys

Internet

24 promaint 4/2021


KUMPPANIARTIKKELI

Kuinka ratkoa liikkuvan

TYÖN HAASTEITA?

Vaihtelevat työt muodostavat haasteen resursoinnille. Ennakkoon sovitut keikat on

helppo organisoida, mutta myös hälykeikkoja varten täytyy olla resursseja. Tänä

päivänä yritysten apuna ovat toiminnanohjausjärjestelmät, joilla työntekijät pystytään

ohjaamaan ilman viiveitä juuri niille keikoille, jotka sillä hetkellä vaativat huomiota.

Teksti: Tero Pakarinen Admicom Finland Oy

Automatiikkaa voi hyödyntää

huoltosopimuslaskutuksessa

saamalla tiedon tulevasta keikasta

suoraan järjestelmästä ja

lähettämällä laskun automaattisesti

työn valmistuttua. Kun samalla on

tallennettu tarvittavat dokumentit, kuten

mitta- ja tarkistuspöytäkirjat, ovat nekin heti

hyödynnettävissä.

Usein sulavan tiedonkulun kompastuskivenä

ovat eri toiminnoissa käytettävät

rinnakkaiset järjestelmät, jolloin tietojen

hallinta on aikaa vievää ja sitä jopa hukkuu

matkan varrella. Jos esimerkiksi jälkilaskenta

on useista paikoista manuaalisesti koottavien

tietojen varassa, saattaa se kiireessä

jäädä varsinkin pienempien töiden osalta

tekemättä. Tällöin on mahdotonta tietää erilaisten

töiden kannattavuutta.

Vaihtoehtojakin onneksi löytyy. Nykyaikaisella

järjestelmällä työt voidaan hallita

keskitetysti ja apukäsiä saadaan automatiikasta,

joka hoitaa järjestelmään syötettyjen

tietojen jalostamisen sellaiseen muotoon,

ettei esimerkiksi manuaalista jälkilaskentaa

tarvitse tehdä lainkaan. Samalla se tarjoilee

yrittäjälle päätöksenteon tueksi tarkkaa tietoa

sen kaikista pienimmänkin työn osalta.

Kilpaillulla toimialalla on tärkeää olla asiakkailleen

ketterä kumppani, samalla oman

toimintansa kannattavuudesta huolehtien.

Avainrooliin nousevat nykyaikaiset työkalut,

joilla oikea tieto on saumattomasti ja luotettavasti

käytettävissä ilman manuaalisia

työvaiheita. Tehokkaat prosessit mahdollistavat

jatkuvan liiketoiminnan kehittämisen,

tuottavan työn maksimoinnin ja paremman

asiakaspalvelun. Ihan mukavia asioita oman

kilpailukyvyn parantamisessa, vai mitä? PM

Asiakkaidemme kokemuksia

Nyt kerkeää tekemään enemmän sitä,

mistä tulee rahaa yritykselle.

Adminet - kokonaisjärjestelmä

teollisuuden kunnossapitoon

Huolto- ja kunnossapitobisneksessä tulos

tehdään työmailla, joten sujuva käyttäjäkokemus

muodostuu tehokkuudeksi ja

tehokkuus euroiksi.

Ihan kuin toimistohomma olisi jäänyt

kokonaan pois.

Toiminnanohjausjärjestelmän kuuluu olla vaivattomasti käytettävissä

siellä missä työntekijätkin ovat - huoltokeikalla, toimistolla tai vaikka

matkalla keikkojen välillä.

Puhelimella on mahdollista täyttää helposti kaikki työpäivän aikana

tarvittavat tiedot kuten tuntikirjaukset, tarkastuspöytäkirjat ja

kuittaukset asiakkaalta. Myös työtilausten laskut saa vaikka heti liikkelle

napin painalluksella suoraan keikalta.

Täysin automatisoitu järjestelmä tuo toimintaan tehokkuutta ja antaa

enemmän tietoa yrityksen todellisesta tilanteesta.

Tutustu

lisää

www.admicom.fi

4/2021 promaint 25


DIGITALISAATIO

Katseet tulevaisuuteen

tuotanto-omaisuuden

hallintajärjestelmissä

Laajoilla ja rikkailla sisällöillä tapahtuva tiedon kerääminen ja kerättyä tietoa

analyyttisemmin hyödyntävä uusi sukupolvi on syytä ottaa huomioon tuotantoomaisuuden

hallintajärjestelmien valinnassa sekä niiden käytössä ja kehityksessä.

Uusin teknologia tulee mahdollistamaan tehokkaan tiedon keräämisen ja

hyödyntämisen – jos vain tarjoamme siihen mahdollisuuden.

Teksti: Janne Hakala, Vincit Solutions I Kuvat: Shutterstock

26 promaint 4/2021


DIGITALISAATIO

Hiljaisen tiedon siirtämiseen ei valitettavasti

ole oikotietä. Merkittävä hiljaisen

tiedon siirtymistä hankaloittava tekijä

on nyt käytössä olevien järjestelmien

heikot käyttöliittymät. Valitettavan usein

järjestelmät ovat hankalia ja kankeita

käytettävyydeltään, mikä vaikeuttaa tiedon

tehokasta siirtymistä.

Erityisesti vanhemman polven

kunnossapito-osaajien osalta hiljaisen

tiedon siirtyminen on suuri haaste.

VincitEAM-tuotanto-omaisuuden hallintajärjestelmää

suunniteltaessa olemme

ottaneet huomioon käytettävyyden

niin käyttöliittymien kuin järjestelmän

saavutettavuudenkin suhteen. Järjestelmän

tulee olla helppokäyttöinen ja

käyttöliittymien käyttäjä- tai käyttäjäryhmäkohtaisesti

muokattavissa. Mobiilisovellus

helpottaa monipuolisemman

tiedon keräämistä, kun jokaisella osaajalla

käyttöliittymä ja kamerat kulkevat

taskussa mukana. Samalla kun hiljaisen

tiedon siirtämiseen tulee panostaa entistä

enemmän, on otettava huomioon

jo seuraava sukupolvi, joka tietoa tulee

aktiivisesti hyödyntämään. Tämä luo

uuden haasteen tuotanto-omaisuuden

hallintajärjestelmän käyttöön.

Mobiilisovellus vastaa uuden

sukupolven haasteisiin

Uuden sukupolven edustajat ovat tottuneet

löytämään tarvittavan ja puuttuvan

tiedon helposti ja nopeasti. Kunnossapitotoiminnassa

vaadittavan tiedon tuleekin

olla löydettävissä vaivattomasti.

Järjestelmän hakumoottori hakee tietoa

eri hakusanoilla koko järjestelmästä,

dokumenttien sisällöt mukaan lukien, ja

palauttaa hakijalle hakutulokset hänen

käyttöoikeuksiensa puitteissa. Tämä

Google-tyyppinen haku tuotanto-omaisuuden

hallintajärjestelmässä kääntää

edellä mainitun haasteen mahdollisuudeksi.

Natiivi kunnossapidon mobiilisovellus

mahdollistaa älypuhelimen

nopeasti kehittyvien toiminnallisuuksien

ja lisäominaisuuksien tehokkaan käytön.

Tehokkaiden hakumenetelmien

lisäksi nuori sukupolvi on tottunut

käyttämään arjessaan erilaisia älypuhelimen

mobiilisovelluksia. Käytössä

on esimerkiksi useita eri sosiaalisen

median sovelluksia, joita

käytetään aktiivisesti arjen isojen ja

pienten tilanteiden taltioimiseen ja

jakamiseen. Saman toimintamallin

jatkaminen tuotanto-omaisuuden

hallintajärjestelmässä tuo uusia mahdollisuuksia

datan keräämiseen ja

hyödyntämiseen, kun tietoa tallennetaan

puheena, kuvin ja videoin.

Toimintatapa asettaa korkeat käytettävyyden

vaatimukset kunnossapidon

järjestelmille. Ilman kunnossapidon

järjestelmään integroitua natiivia mobiilisovellusta

voi olla vaikea kuvitella

helppokäyttöisyyden säilyttämistä ja

sitä kautta tiedon aktiivista keräämistä.

Natiivi kunnossapidon mobiilisovellus

mahdollistaa älypuhelimen nopeasti

kehittyvien toiminnallisuuksien ja lisäominaisuuksien,

kuten paikkatietojen,

kuvan ja videon taltioimisen sekä puheentunnistuksen,

tehokkaan käytön.

Lisätty todellisuus

tuo hyötyjä myös

kunnossapitoon

Älypuhelin on jatkossa vain yksi kunnossapidon

tiedon keräyksen ja hyödyntämisen

väline muun teknologian

joukossa. Puettavan teknologian hyödyntäminen

avaa uusia mahdollisuuksia

tiedon keräämiseen ja jo olemassa

olevan tiedon tehokkaaseen hyödyntämiseen.

AR- ja VR-lasien käyttösovellutukset

kunnossapidossa lisääntyvät, ja dataa

voidaan hyödyntää tehokkaasti näiden

avulla. Kunnossapitotoiminnassa käytettävien

laitekohtaisten mittareiden ja

muun informaation lisääminen kentällä

kulkevan kunnossapitäjän näkökenttään

on yksi esimerkki AR-sovellutuksesta

(Augmented Reality), josta

saadaan välittömästi tehokkaita hyötyjä

kunnossapitotoimintaan.

Älylasiteknologian osalta tuotantoomaisuuden

hallintajärjestelmä toimii

jo nyt yhteensopivasti esimerkiksi

RealWear-tuotteissa, joissa sovellusta

voidaan käyttää esimerkiksi kypärän

yhteydessä täysin ääniohjattuna.

Kiihtyvä teknologinen kehitysvauhti

haastaa tuotanto-omaisuuden hallintajärjestelmät

aivan uudella tavalla. Järjestelmien

kehityksen tulee tapahtua

hyvin asiakaslähtöisesti, ja teknologian

kehitystä on pyrittävä aktiivisesti

seuraamaan, jotta rikkaamman datamassan

kerääminen ja hyödyntäminen

saadaan aidosti kunnossapitotoiminnan

hyödyksi. PM

4/2021 promaint 27


TEKNOLOGIA

Tulipaloa etänä simuloivat

visualisointityökalut löytyivät

TIETOKONEPELIMAAILMASTA

Data on johtoauton käytössä jo matkalla palopaikalle. Se voi johtaa operaatioita jo

lennosta. Palokohteen sensoridataan perustuvien komentojen ja hyökkäyssuunnitelman

lähettäminen etänä älykypärään ensivaiheen sammutushenkilöstölle kuulostaa

kullanarvoiselta keksinnöltä. Virtuaalitodellisuutta ajetaan Faster-projektin testiympäristöissä:

palon kohde visualisoituu datasta kilometrien päässä lieskoista.

Teksti ja kuvat: Reijo Holopainen

Tulipalon leviäminen simuloidaan

sensoridatan avulla. Tämä mahdollistaa

pelastuksen olennaisen tehostamisen,

sanoo tieto- ja viestintätekniikkainsinööri

Veli-Pekka Anttonen.

Ranskalainen 5G-sovelluskehittäjä Diginext on saanut

kypärän kehittämiseen suomalaisapua: kehittämänsä

sovelluksen avulla virtuaalikypärään voidaan lähettää

hyökkäyssuunnitelma, evakuointireittejä ja erilaisia pisteellä

merkittyjä tietoiskuja.

Monikansallisena yhteistyönä kehitetyssä projektissa on onnistettu

ratkaisemaan useita viipeitä tulipalojen ensisammutuksessa.

– Projektin tuloksena kehittyvässä innovaatiossa kohderakennuksen

3D-malliin pohjaan on merkitty rakennuksen paloturvallisuusosastointi,

seinien materiaalit, sulutukset sekä esimerkiksi savuntuuletusluukut

ja varauloskäynnit. Myös sähkökeskukset, räjähdysherkkä

elektroniikka, aurinkovoimat, akut, aggregaatit sekä boilerit on

merkitty, näyttää koodari-sovelluskehittäjä ja tieto- ja viestintätekniikkainsinööri

Veli-Pekka Anttonen Kajaanin ammattikorkeakoulusta.

Kajaanin rooli projektissa on kehittää 3D-visualisoinnin toteuttavaa

lähdekoodia sekä testata datan siirtämistä kohteesta palolaitoksen

johtoautoon.

Kajaanilainen monitoimitalo on valjastettu kohteeksi, jossa kymmenet

sensorit päivittävät sekunnin väliajoin dataa palopaikalle kiitävään

johtoautoon palon leviämisestä määränpäässä. Esimerkiksi

lämpötilaa mittaava sensori kertoo, missä osissa rakennusta palaa.

Hiilidioksidianturin indikaatio taas paljastaa esimerkiksi, kuinka

savu leviää rakennuksessa. Visualisointiratkaisu tarvitsee palosta

ennakkona CO2-mittausdatan. Kuitenkin CO2-anturi on yhä valitettavan

harvinainen rakennuksissa.

Tuoreiden tutkimusten mukaan myös ihmisten hyvinvoinnin

tarkkailussa hyödyttäisiin CO2-mittausdatasta, kun tarkastellaan

sisäilman laatua. Sen myötä voisi mahdollisesti siirtyä ilmanlaadun

parantamiseen automaattisesti.

Virtuaalikypärälle keksittiin käyttöä

Mallissa reaaliaikaista ja kohteesta sisältä tulevaa informaatiota

virtaa suoraan älykkääksi rakennettuun palokypärään. Data on renderöity

kolmiulotteiseksi. Kokeessa palomies näyttää hosuvan ilmaa,

kun hän klikkailee edessään näkemiään valikoita. Vastaava tietokonepelimaailmasta

tuttu vr-tekniikka jakaa informaatiota koekäyttöön

rakennusyhtiö NCC:n työmaalle Espoon Leppävaaraan.

Kypärää demotessa virtuaalikatseluosana voi toimia Microsoft

HoloLens2 AR -lasit tai Trimble XR10 -sovellus, mutta Faster-projekti

kehittää täysin omaa virtuaalikypärää.

Palontorjunnassa ymmärretään sujuvasti uuden innovaation

merkitys: IoT-ympäristössä toimivilla visualisointivälineellä syntyy

reaaliaikaista tilannekuvaa palokohteesta.

Fasterin kumppani, espanjalainen Drone Hopper -yhtiö, kehittää

lämpökameralla varustettua dronea. Sitä voi ohjata etänä, ja sen kameroita

on mahdollista käyttää mobiiliverkkoyhteyden kautta.

Kun palojen sammutus tehostuu, ihmishenkiä pelastuu ja myös

aineelliset tuhot tulevat pienenemään.

Kajaanin ammattikorkeakoulu on verkostoitunut hyvin Euroopassa.

Kunnianhimoisessa vuoteen 2022 asti jatkuvassa Fasterprojektissa

on mukana yli 20 eri organisaatiota Euroopasta sekä yksi

organisaatio Japanista.

Visualisointimalli perustuu rakennuksen 3D-piirrustuksiin, mutta

langattomaan liikkuvaan esitykseen grafiikkaa on karsittu. Mukaan

otettu vain rakennuksen runko ja muut keskisimmät elementit.

Virtuaalialusta on toteutettu Unreal Engine 4 -pelimoottorin avulla,

jossa ohjelmointikielenä on käytetty C++-kieltä.

Vr-tekniikalla useita kymmeniä hyötysovelluksia

Unreal Engine 4 on ilmaiseksi saatavilla oleva pelinkehitykseen keskittyvä

pelimoottori, joka mahdollistaa karsitun grafiikkatyylin lisäksi

myös realististen virtuaalisten ympäristöjen toteutuksen.

– Tämän takia pelimoottoreiden käyttö hyötysovelluksissa on

viime aikoina ollut erittäin vahvassa kasvussa, ja esimerkiksi meidän

kehitystiimimme on toteuttanut pelimoottorin avulla useita kymmeniä

hyötysovelluksia, Anttonen sanoo.

28 promaint 4/2021


TEKNOLOGIA

Palomestari Jaakko Schroderus Kajaanin pelastuslaitokselta on

tehnyt tuttavuutta erikoisen vaikuttavan apuvälineen kanssa. Palon

kohde visualisoituu datasta ja on johtoauton käytössä jo matkalla.

Virtuaalilasit ovat demokäytössä tallentamassa ja

siirtämässä kuvaa johtoautoon Kajaanissa.

– Hankkeen kehitys lähti käyntiin pelastuslaitoksen tarpeesta saada

käyttöönsä rakennusten tarjoamaa anturidataa mahdollisimman yksinkertaisessa

esitysmuodossa.

”Edeltä käskyjä pelastuspaikalle”

– Kuvaan tulevan informaation avulla voimme jo matkalla antaa johtoautosta

ensisammutusautolla paikalle ehtineille pelastusryhmille käskyjä

ja laatia hyökkäyssuunnitelmaa siitä, mistä kohdasta mennään sisään.

Kaikki tarvittava informaatio on kuvassa, Palomestari Jaakko

Schroderus Kajaanin pelastuslaitokselta esittelee.

– Nykyään kohteissa saattaa mennä paljonkin aikaa alkuselvittelyyn

ja tiedusteluun. Siihen kuluva aika saataisiin tehokkaasti

käyttöön tämän tyyppisellä ratkaisulla, hän lisää.

Kokonaisuudessaan kyseessä on 6,9 miljoonan euron

suuruinen hanke, josta Kajaanin kaupungin osuus on noin

500 000 euroa. PM

Tieto on valtaa ja digitaalinen tieto on nopeaa

Tietotekniikkaa on käytetty prosessien

ohjauksessa jo kymmeniä vuosia ja

enenevässä määrin myös kunnonvalvonnassa

ja kunnossapidossa. Tieto laitteen

kunnosta jo ennen sen vikaantumista,

ajantasainen tekninen tieto ja tiedon nopea

saatavuus laitosympäristössä alentavat

kunnossapitokustannuksia merkittävästi

sekä lisäävät laitteen käyttötunteja,

energiatehokkuutta ja turvallisuutta.

Ratkaisumme näihin on Sulzer Sense ja onlinepalvelut

– mobiilikäyttöliittymä, josta käyttäjä

saa pumpusta ja sekoittimesta tarvitsemansa

tiedot, nopeasti ja helposti.

Sulzer Pumps Finland Oy

PL 66, 48601 Kotka

Puh. 010 234 3333

www.sulzer.com/

Sulzer-Pumps-Finland


MATERIAALIT JA PINNOITTEET

Kulutusta kestävät

polymeeri-keraamikomposiittipinnoitteet

Polymeeri-keraamikomposiitti on materiaali, jossa matriisina toimii polymeeri,

tavallisimmin epoksi, ja lujitteena on kovia keraamipartikkeleja. Polymeeri-keraamikomposiittipinnoitteet

tarjoavat vaihtoehdon kuluneiden pintojen korjaamiseen

tai uusien komponenttien pintojen suojaamiseen kulumiselta ja korroosiolta.

Teksti: Jonne Näkki, Centria-ammattikorkeakoulu, Kokkola I Kuvat: Jonne Näkki ja Chesterton

Polymeeri-keraamikomposiitteja

käytetään varsinkin

kulutusta kestävinä pinnoitteina,

minkä vuoksi kovat

keraamipartikkelit tarjoavat

kulutuskestävyyden ja polymeeri sitoo

sekä partikkelit yhteen että pinnoitteen

kiinni alustaansa. Pinnoitteita voidaan

joissakin tapauksissa käyttää korvaavina

menetelminä kovahitsausruiskutuspinnoille

tai termisille ruiskutuspinnoitteille.

Niillä kunnostetaan varsinkin pumppujen

kuluneita pintoja, mutta myös

muita kulumiselle alttiita pintoja prosessi-,

metalli- ja kaivannaisteollisuudessa.

Pinnoitteet kestävät hyvin korroosiota,

mutta eivät korkeita lämpötiloja,

kovia iskuja tai pintapainetta. Yksi

suurimmista epoksi-keraamipinnoitteiden

tarjoamista eduista on se, että

pinnoittamiseen ei tarvita erikoislaitteita.

Se ei myöskään vaikuta alustamateriaaliin,

joten pinnoitus voidaan

tehdä myös ei-hitsattavien materiaalien,

kuten valurautojen, päälle. Pinnoitettava

alusta pitää olla raepuhallettu

mahdollisimman karkeaksi, jotta saadaan

hyvä kiinnipysyvyys. Lähtöaineet

sekoitetaan astiassa, ja näin muodostettu

paksu taikina levitetään lastalla

kohteeseen. Pinnoitekerros tehdään

paksuksi − karkeita partikkeleja sisältävien

pinnoitteiden minimipaksuus

on tyypillisesti useita millimetrejä.

Kovettumisen jälkeen pinnoitetta on

mahdollista myös hioa.

Markkinoilla on useita erilaisia

kulutusta kestäviä polymeeri-keraamipinnoitteita

usealta eri valmistajalta ja

toimittajalta, joita ovat muun muassa

Chesterton tuotemerkillä ARC, Belzona,

Castolin Eutectic tuotemerkillä

MeCaWear, Henkel tuotemerkillä Loctite,

Chemco International, Wilhelmsen,

Diamant Metalplastic, MetaLine

Surface protection, SICast Mineralguß,

ja Weicon. Jopa Metso myy pinnoitetta

tuotemerkillä Xresist.

30 promaint 4/2021


MATERIAALIT JA PINNOITTEET

Joka valmistajalla on tyypillisesti useita

erityyppisiä pinnoitteita, joissa partikkelien

koko ja tyyppi vaihtelevat ja jotka

on suunniteltu erilaisiin sovelluskohteisiin

kestämään erityyppistä rasitusta. Kovina

partikkeleina on yleensä alumiinioksidia

tai piikarbidia tai molempia. Useissa

pinnoitteissa on seassa myös kevlar-kuituja

tuomassa lisää lujuutta. Partikkelien

maksimikoko on kaikkein rajuimpaan

kulutukseen tarkoitetuissa pinnoitteissa

luokkaa 2–3 millimetriä. Pinnoitteiden

tuoteselosteista on kuitenkin yleensä

vaikea saada selville pinnoitteiden ominaisuuksia,

kuten kovapartikkelien kokoa

tai tyyppiä. Valmistajat pyrkivät ilmeisesti

salaamaan pinnoitteiden tarkan koostumuksen.

Lisäksi erilaisten pinnoitemateriaalien

kulumiskestävyydestä saatavilla

niukasti riippumattomien tutkimuslaitosten

tekemiä vertailuja. Paras tai lähes

ainoa vertaileva tutkimus, Schramm et

al, on julkaistu lehdessä World Pumps

vuonna 2005.

Testatut pinnoitteet ja

testien tulokset

Centria-ammattikorkeakoulussa Kokkolassa

testattiin muutaman epoksikeraamikomposiitin

ominaisuuksia

osana EU-alueohjelma Interreg Pohjoinen

rahoittamaa hanketta CINEMA

– Towards circular economy via ecodesign

and sustainable remanufacturing.

Testien tavoitteena oli selvittää, vastaavatko

kaikkien kovimpaan kulutukseen

tarkoitettujen pinnoitteiden kulutuskestävyysominaisuudet

metallien ominaisuuksia.

Kulutuskokeisiin valittiin

myös yksi kumimainen, kulutusta kestävä

polyuretaanipinnoite sekä muutama

metallimateriaali (taulukko 1).

Kuvassa 1 on esitetty polymeeri-keraamikomposiittipinnoitteiden

poikkileikkauksia,

joissa erottuu myös keraamipartikkelien

muoto ja koko.

Kulumiskestävyys- ja

tartuntalujuuskokeet

Pinnoitteiden kulumiskestävyyttä mitattiin

Taber- ja slurry-pot-kokeilla. Taberkokeessa

pintaan kohdistuu vain hankausta,

slurry-pot-kokeessa pintaan kohdistuu

myös iskuja. Pinnoitteiden tartuntalujuus

mitattiin maalien ja muiden pinnoitteiden

tartuntalujuuden mittaamiseen tarkoitetulla

Positest AT-A -adheesiotesterillä.

Tarkat koejärjestelyt ja kokeiden

tulokset on julkaistu Centria-ammattikorkeakoulun

Raquel Mier Gonzálezin

insinöörityössä otsikolla Applicability of

polymer-ceramic composite coatings to

repair metal components.

Taulukko 1: Koemateriaalit ja niiden tyypit.

Materiaali

ARC MX1

ARC BX2

Belzona 1811

Belzona 2121

S355

Raex 400

Ni-Hard

Materiaalin tyyppi

Polymeeri-keraamipinnoite, partikkelit pyöreitä ja sitkeitä,


MATERIAALIT JA PINNOITTEET

Poikkileikkauksiin suoritettujen

kovuusmittausten sekä kulutus- ja

tartuntalujuuskokeiden tuloksia on

esitetty alla olevassa taulukossa 2 ja

kuvassa 2. Kulutuskokeiden tuloksista

laskettiin myös massahäviötä

vastaava tilavuushäviö, koska pelkkä

massahäviö on huono mittari verrattaessa

raskaita metallimateriaaleja

kevyisiin polymeeri-keraamikomposiitteihin.

Polymeeri-keraamipinnoitteet kestivät

hyvin Taber-kokeen hankaavaa

kulutusta. Slurry-pot-kokeessa, jossa

pintaan tuli myös iskuja, metalliset

koemateriaalit kestivät selvästi paremmin

kuin keraamipinnoitteet.

Epoksi-keraamipinnoitteista kesti

parhaiten kulutusta ARC MX1, jonka

kulutuskestävyys perustui ilmeisesti

keraamipartikkelien, synteettisen alumiinioksidin

lujuuteen, vaikka partikkelien

kovuus oli Vickers-asteikolla

vain ~800 HV. Saman tyyppinen pinnoite

Belzona 1811, jonka partikkelit

olivat kovempia, ~1500 HV, mutta

hauraita, kesti selvästi huonommin

kuin keraamipinnoite. Kumimainen,

uretaanipohjainen Belzona 2121 -pinnoite

kesti slurry-pot-kokeessa lähes

yhtä hyvin kuin metallimateriaalit.

Pinnoitteet ARC MX1, ARC BX2

ja Belzona 1811 olivat kokeiden perusteella

erittäin lujasti kiinni alustassa,

tartuntalujuuden ollessa yli 20

MPa. Polyuretaanipinnoitteen Belzona

2121 tartuntalujuus oli selvästi

heikompi.

Yhteenveto

Kokeiden perusteella polymeerikeraamipinnoitteilla

saavutettava

kulumiskestävyys on lievässä, hankaavassa

kulutuksessa jopa parempi

kuin teräksellä, mutta iskumaisessa

kuormituksessa kuitenkin selvästi

heikompi kuin metalleilla. Pinnoitteet

tarttuvat kohtalaisen hyvin alustaansa –

tartuntalujuus on samaa luokkaa

tavallisten termisten ruiskutuspinnoitteiden

kanssa.

Hyvien tulosten rohkaisemana

Centrialla kunnostettiin myös yksi

kulunut, Ni-hard-valuraudasta valmistettu

komponentti täyttämällä

sen kulunut alue noin 6 millimetrin

kerroksella ARC MX1 -pinnoitetta.

Kunnostettu komponentti laitettiin

keväällä 2021 takaisin käyttöön. PM

Kuva 2: Ylla tilavuushäviöt kulutuskokeissa, alla koepinnoitteita slurry-potkulutuskokeen

jälkeen.

LÄHTEET:

Schramm, B., Dwars, A. & Kühl, A. (2005). Do coatings protect against corrosion and wear?.

World Pumps 470, 32–38. https://doi.org/10.1016/S0262-1762(05)70818-X

Mier González, R. (2020). Applicability of polymer-ceramic composite coatings to repair metal components. Centria-ammattikorkeakoulu.

https://www.theseus.fi/handle/10024/344491

32 promaint 4/2021


Wärtsilän Håkan Agnevall:

Huolto-organisaatio on vahvuus

myös uudessa kilpailutilanteessa

Konsernijohtaja Håkan

Agnevall sanoo Wärtsilän

kaiken liiketoiminnan

liittyvän ympäristötehokkuuteen

ja päästöjen

vähentämiseen. Kattava

huolto-organisaatio tarjoaa

siihen kilpailuvaltin.

AJANKOHTAISTA

Teksti Juha Peltonen

Kuvat: Eemeli Sarka

Huollon osuus Wärtsilän

liikevaihdosta on pitkään

ollut korkea. Meri- ja voimalamoottoreiden

valmistajan

liikevaihdosta noin

puolet on tullut perinteisten diesel- ja

kaasukäyttöisten moottoreiden huollosta.

Viime helmikuussa Wärtsilän toimitusjohtajana

aloittaneen Håkan Agnevallin

mukaan kattava huolto-organisaatio on

yhtiön vahvuus myös uudessa kilpailutilanteessa,

jossa polttomoottoreiden on

oltava muuntojoustavia uusille polttoaineille

ja asiakkaiden kanssa pyritään tulosperusteisiin

sopimuksiin. Strategiansa

mukaisesti yhtiö pyrkii ”nousemaan palvelujen

arvotikkailla”, mikä tarkoittaa suorite-

ja tulosperusteisia sopimuksia. Niissä

Wärtsilä kantaa asiakkaidensa puolesta

esimerkiksi polttoainetaloudellisuuteen ja

huoltoseisokkeihin liittyvää riskiä.

– Käytämme huolto-organisaatiota

ja digitaalista kykyämme, koska riskien

voittamiseksi tarvitaan dataa, Agnevall

sanoo.

Yhtiön kilpailijoilla ei ole tarjota yhtä

laajaa kenttähuoltoa. Wärtsilä ei ole

suoraan mukana uusiutuvien energialähteiden

hyödyntämisessä, mutta sen

teknologiaa tarvitaan siihenkin.

– Sekä tuuli että aurinko ovat energianlähteinä

epäsäännöllisiä. Aina ei tuule

eikä paista. Siksi tarvitaan tasapainottavaa

säätöenergiaa.

Agnevallin mukaan säätövoiman tarve

kasvaa uusiutuvien energialähteiden

yleistyessä.

– Siihen on eri teknologioita, mutta

meidän moottorimme ja akkuvarastomme

ovat pääasiallisia reittejä edetä. Tänä

päivänä tasapainotusmoottorit pyörivät

Konsernijohtaja Håkan Agnevallin mukaan suoriteperusteisiin asiakassopimuksiin

siirtymistä helpottaa Wärtsilän laaja huolto-organisaatio.

LNG-kaasulla, mutta tulevaisuudessa

niitä voidaan käyttää eri polttoaineilla,

jopa sataprosenttisella vetyseoksella.

Näin me mahdollistamme siirtymän

tuuleen ja aurinkoon, hän sanoo.

Mäntämoottoreille on luonteenomaista,

että ne ovat nopeita käynnistää

ja sulkea, mikä on säätövoiman

tuotannossa tärkeä ominaisuus. Toinen

keino sähköverkon tasapainottamiseen

on energian varastointi niitä jaksoja

varten, jolloin uusiutuvien energiamuotojen

tuotanto on vähäisempää. Uutistoimisto

Bloombergin mukaan Wärtsilä

on maailman kolmen suurimman

toimijan joukossa energiavarastoinnin

ratkaisuissa.

Polttoainevalinnasta

tuli strategiaa

Polttomoottoreihin on tarjolla paljon uusia

polttoaineita, ja Agnevallin mukaan Wärtsilän

vahvuus on polttoainejoustavuus.

– Polttoainetta ei voi vaihtaa päivittäin,

mutta moottorin voi konvertoida toiselle

polttoaineelle. Se on esimerkiksi laivanomistajille

eräänlainen vakuutus, Agnevall sanoo.

Wärtsilä kertoi kesällä laajasta testiohjelmastaan

vetyyn ja ammoniakkiin

perustuvissa ratkaisuissa. Yhtiö arvioi

puhdasta vetyä käyttävän moottori- ja

voimalaitoskonseptinsa valmistuvan

energiamarkkinoille vuoteen 2025

mennessä. Sataprosenttisella ammoniakilla

toimivan merimoottorin on määrä

olla valmis 2023. Ammoniakkiseoksella

toimiva moottori aiotaan tuoda markkinoille

jo tänä vuonna.

– Nämä ovat varhaisen vaiheen

teknisiä konsepteja. Niiden teollinen

valmistus riippuu polttoaineen saatavuudesta

ja asiakastarpeista, mutta

seuraava askel voidaan ottaa nopeasti,

Agnevall arvioi.

Polttoaineratkaisuista on tullut

Wärtsilän asiakkaille strategisen tason

valintoja, mikä vaikuttaa myös yhtiön

omaan toimintatapaan.

– Tämän päivän asiakkaamme ovat

asiakkaitamme myös huomenna. Mutta

kun lähestymme heitä, puhumme nykyään

myös uusille osapuolille. Perinteisesti

olemme olleet vuoropuhelussa

vain insinööriosaston kanssa, mutta

jatkossa tarvitsemme dialogia toimitusjohtajien

ja joskus jopa hallitusten

jäsenten kanssa, koska ratkaisuilla on

strateginen luonne. PM

4/2021 promaint 33


TYÖTURVALLISUUS

HENKILÖNSUOJAIMET

monesti välttämätön

paha tapaturmien

ja ammattitautien

torjumisessa

Työtä ei saada aina riittävän

turvalliseksi ympäristöön

tai tekniikkaan liittyvillä

toimilla. Siksi turvallisuuden

varmistus on toteutettava

henkilönsuojaimilla.

Teksti FT Marita Hyttinen,

EcoOnline, johtava asiantuntija

Turvallisuusaukot ilman suojaimia

voivat olla hyvinkin

isoja ja johtaa kuolemanvaaroihin

tai vakaviin sairastumisiin.

Ilman suojautumista esimerkiksi

kemikaalit saattavat aiheuttaa

astman, melu kuulon aleneman, käsikäyttöinen

moottorisaha viedä raajan ja

nostimesta voi pudota ilman valjaita.

Kun henkilönsuojaimia käytetään

asianmukaisesti, useimmat työtapaturmat

jäävät sattumatta. On arvioitu, että

esimerkiksi silmävammoista noin 90

prosenttia on torjuttavissa käyttämällä

riskiarviointiin perustuvia silmänsuojaimia.

Uusi asetus astui voimaan

«Valtioneuvoston asetus henkilönsuojainten

valinnasta ja käytöstä työssä» astui

voimaan 1.8.2021. Se korvaa vuodelta

1993 olevan valtioneuvoston päätöksen.

Asetuksella pantiin täytäntöön EU:n komission

direktiivi 2019/1832, jolla muutettiin

henkilönsuojainten käyttöä työssä

koskevaa direktiiviä 89/656/EY.

Työnantajan vastuu

Työnantajan vastuulla on tehdä työkohtainen

vaarojen tunnistus ja riskienarviointi

ja tältä pohjalta sopia tarvittavat

työn turvallistamiskeinot. Ensisijaisesti

riskit pyritään saamaan hallintaan työtä

tai työoloja muuttamalla. Ellei kaikkia

riskejä saada näin eliminoiduiksi, henkilösuojainten

tarve ja tarvittavat suojausominaisuudet

on arvioitava. Saatavilla

olevien suojainten ominaisuuksia on

verrattava vaadittaviin ominaisuuksiin.

Työnantaja hankkii tarvittavat, sopivat

ja vaaroilta suojaavat henkilönsuojaimet

työntekijälle ja perehdyttää tämän

niiden käyttöön ja kunnossapitoon.

Työnantajan on määriteltävä myös

riittävän tarkasti, missä, milloin ja

kuinka kauan kerrallaan suojaimia

käytetään. Määrittelyssä on otettava

huomioon vaaran vakavuus, altistumisen

toistuvuus, työntekijän työskentelypis-

Turvallisuusaukot

ilman

suojaimia voivat

olla hyvinkin isoja

ja johtaa kuolemanvaaroihin

tai vakaviin

sairastumisiin.

Asetus on annettu työturvallisuuslain

(738/2002) nojalla. Se kattaa tilanteet,

joissa työturvallisuuslakia sovelletaan.

Asetuksessa säädetään työssä käytettävien

henkilönsuojainten ominaisuuksista,

arvioinnista, valinnasta ja turvallisesta

käytöstä.

Asetus vastaa olennaisilta osin

nykytilaa. Valtioneuvoston mukaan

työnantajan vastuita on täsmennetty ja

ohjeistaviin liitteisiin on tehty lisäyksiä.

Esimerkiksi henkilönsuojaimilla suojattaviin

kehonosiin liittyvistä työn vaaroista

fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten

vaarojen rinnalle on lisätty muita

vaaroja, kuten hukkuminen, hapenpuute

ja huono havaittavuus.

34 promaint 4/2021


TYÖTURVALLISUUS

teen erityispiirteet, työn kuormittavuus

ja suojainten suojaustehokkuus. Henkilösuojainten

kuuluu suojata vaaroilta,

joita vastaan suojaimet ovat tarkoitettu.

Niiden täytyy myös täyttää tietyt ergonomiavaatimukset

ja sopia työntekijälle

niin, että ne ovat kooltaan sopivia ja

ottavat huomioon hänen terveydentilansa.

Työnantajan vastuulla on huolehtia

vaatimuksien toteutumisesta.

Perehdytys on A & O

Hyvään perehdytykseen kuuluu motivointi.

Siksi on tärkeää, että työntekijällä

kerrotaan suojautumisen merkityksestä

työssä ja siitä, mitä terveydellisiä

haittoja voi koitua, ellei suojaimia

käytetä.

On hyvä perustella käyttöä myös

turvallisuuskulttuurin ylläpidon kannalta.

Jokainen on esimerkkinä muille

turvallisuudessa. Perehdytyksessä on

hyvä olla osaamisen varmistava testi,

jonka suorittamisen jälkeen työntekijä

osaa käyttää ja hoitaa henkilönsuojainta

oikein, arvioida, onko henkilönsuojain

toimintakunnossa ja hävittää sen

käytön jälkeen tai kierrättää huollon

kautta.

Käytön varmistus

Työnantajan on hankittava ja koulutettava

henkilöstö suojainten käyttöön. Myös

tarvittavin toimenpitein on huolehdittava

siitä, että suojaimia tosiasiallisesti käytetään

koko työsuorituksen ajan.

Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi

perinteinen työnjohtoon kuuluva seuranta

ja sen pohjalta palautteen anto,

itsearviointiin ohjaavien tarkistuslistojen

käyttö, vaarojen ja vaarallisen toiminnan

tunnistamismenettelyt, eli turvallisuushavainnot,

sekä riskinottoon puuttumis- ja

turvallisuuskeskustelut, joihin parhaimmillaan

osallistuvat kaikki työyhteisön

jäsenet. Niissä on rakentava sävy.

Suojainten sopivuus

työntekijälle

Suojainten on sovittava yksittäiselle

työntekijälle kyseessä olevaan tehtävään.

Niiden on oltava sopivia kyseiseen työ-

hön, esimerkiksi kylmään, kuumaan,

kosteaan, palo- ja räjähdysvaarallisiin

työympäristöihin. Lisäksi suojaimen

on oltava mekaaniselta kestävyydeltään

sopiva työhön. Se ei saa haitata tarpeettomasti

liikkumista, työliikkeitä eikä

-asentoja.

Suojaimen käyttö itsessään ei saa

aiheuttaa muuta vaaraa, niin kuin esimerkiksi

havainnointikyvyn heikkenemisestä

johtuvaa tapaturmavaaraa tai

painosta johtuvaa terveyttä vaarantavaa

fyysistä tai psyykkistä kuormitusta.

Henkilönsuojaimen valinnassa on

otettava yksilöllisesti huomioon työntekijän

terveydentilan rajoitteet, niin

kuin esimerkiksi allergiat ja hengityselin-

tai sydänsairaudet. Terveydentilan

selvittämiseksi voi olla tarpeen käyttää

apuna työterveyshuoltoa. Terveydentilan

rajoitteet saattavat estää tietyt tehtävät

kokonaan, jos sopivaa henkilökohtaista

suojainta ei ole saatavilla.

Jos työssä esiintyy usea vaara, joka

edellyttää henkilönsuojaimen käyttöä,

on huolehdittava, että samanaikaisesti

4/2021 promaint 35


TYÖTURVALLISUUS

HENKILÖNSUOJAIMILLA TARKOITETAAN

välineitä, varusteita sekä niiden lisäosia ja varusteita.

Ne on tarkoitettu suojaamaan työntekijää yhdeltä

tai usealta turvallisuuteen tai terveyteen liittyvältä

vaaralta. Esimerkiksi työssä käytettävät jalkineet ovat

henkilönsuojaimia silloin, kun niillä on vähintään yksi

vaaralta suojaava ominaisuus.

Tyypillisiä henkilönsuojaimia ovat silmien-,

kasvojen-, kuulon, jalkojen- ja päänsuojaimet,

suojavaatteet ja putoamissuojaimet. Esimerkiksi

suojavoide yhdessä muun henkilönsuojaimen kanssa

käytettynä on lisävaruste.

Työssä saa käyttää vain henkilönsuojaimia, jotka

täyttävät niitä koskevat säädetyt vaatimukset.

Henkilönsuojai missa on oltava CE-merkintä.

käytettävät suojaimet sopivat yhteen siten,

että ne edelleen suojaavat kyseisiltä

vaaroilta.

Työntekijän vastuu

Työntekijän on ohjeiden mukaan käytettävä

työnantajan hankkimia henkilönsuojaimia

ja huolehdittava niistä.

Suojaimet eivät suojaa, ellei niitä käytetä.

Ne eivät myöskään ole hyödyksi, jos

ne ovat vioittuneet tai työhön tai työntekijälle

sopimattomat.

Työntekijän onkin hyvä aktiivisesti

kertoa, jos havaitsee suojaimissa puutteita

ja esitettävä työnantajalle kehittämisehdotuksensa.

Työnantaja arvioi

sitten uudelleen ko. tehtävässä ko. työntekijältä

edellytetyt suojautumiskeinot.

Henkilösuojainta on säilytettävä ja

puhdistettava siten, että se säilyttää

suojausominaisuutensa ja on käytössä

turvallinen, terveellinen ja hygieeninen

erityisesti, jos samaa suojainta käyttää

poikkeuksellisesti useampi henkilö.

Tietyt suojaimet, kuten putoamissuojaimet,

on tarkastettava määräajoin.

Tarvittaessa suojaimet on myös uusittava.

Käytöstä poistetaan suojain, joka on

vahingoittunut, jonka käyttö aiheuttaa

vaaraa tai joka on suojausteholtaan riittämätön.

Ellei suojaimia käytetä

Usean tapaturman taustalla on havaittavissa

säädöksistä huolimatta henkilönsuojainten

alikäyttöä. Syy suojainten

puuttumiseen voi olla esimerkiksi se, ettei

työnantaja ole huolehtinut ohjeistus-,

perehdytys- ja seurantavelvoitteistaan

tai ei ole hankkinut suojaimia, joiden

kanssa työntekeminen ei hankaloidu

liikaa. On myös mahdollista, että työntekijä

unohtaa suojaimet lyhytkestoisissa

tehtävissä, ja hän ei ole ymmärtänyt,

että suojamien käyttö on välttämätöntä

oman terveyden ylläpitämiseksi ja toisaalta

esimerkillisyyden vuoksi. Hän voi

myös ajatella, että työ sujuu helpommin

tai nopeammin ilman suojaimia kuin

silloin, kun niitä pitää.

Usein ihmisen on vaikeaa nähdä suojainten

pitkävaikutteiset hyödyt. Hän

näkee vain haitat. Esimerkiksi kova, jatkuva

melu aiheuttaa kuulovaurion usein

hitaasti, ja kuulon säilyminen edellyttää

jatkuvaa kuulonsuojainten käyttöä.

”On niin kiire.”

”Muutkaan eivät käytä.”

”Ei ole ennenkään sattunut mitään.”

Vähättelevien kommenttien äärelle

on syytä pysähtyä ja analysoida tilannetta,

jotta päästään yhteiseen kompromissiin.

Analysoinnissa voi tulla esiin

seikkoja, joita ei ole tullut ajatelleeksi

ja jotka paljastuvat vasta käyttökokemuksen

perusteella. Suojalasit voivat

huuruuntua joissakin tiloissa ja olla siksi

vaarallisia. Voi tulla ilmi myös seikkoja,

jotka eivät pidä paikkaansa, niin kuin

se, että työnteko hidastuisi suojaimia

käyttämällä.

Joskus puolestaan on vain pakko

hyväksyä se, että suojautuminen on välttämätöntä,

vaikka viekin aikaa tai vaatii

vaivaa. Turvallisuus ensin! Jos työnantaja

määrää käyttämään suojainta, siitä

ei voi kieltäytyä. Suojaimen henkilökohtaista

sopivuutta voi yrittää kuitenkin

parantaa eri keinoin. Käyttömukavuus

on usein ratkaiseva tekijä sille, käytetäänkö

suojainta mielellään vai ei.

Useimmat organisaatiot muistuttavat

rutiininomaisesti suojaimista tietoiskuissaan

vuosittain, ettei asiassa repsahdeta.

Valvonta ja seuraamukset

Henkilösuojainten käytön valvonnasta

huolehtii organisaatio linjavastuidensa

mukaan ja käyttää työpaikan käytäntöjen

mukaisia toimenpiteitä, ellei työntekijä

noudata työnantajan määräyksiä.

Työsuojeluviranomaisina toimivat

aluehallintovirastojen (AVI) työsuojelun

vastuualueet, joiden tarkastajat työpaikkakäyneillään

katsovat myös suojainkäytäntöjä.

Vakavan tapaturman sattuessa viranomainen

tutkii, onko työnantaja toiminut

säännösten mukaisesti.

Vakuutusyhtiö voi vähentää korvausta,

jos työntekijä ei ole työnantajan

asiainmukaisista ennaltaehkäisevistä

toimista huolimatta toiminut, kuten olisi

pitänyt.

Terveenä kotiin

Olisi hyvä, ettei henkilönsuojaimia käytettäisi

vain silloin, kun on pakko, vaan

koska halutaan pitää huolta omasta ja

työkavereiden turvallisuudesta ja terveydestä.

Jokainen voi omalla käytöksellään

vaikuttaa omaan turvallisuuteensa ja

terveyteensä sekä yhteisen turvallisuuskulttuurin

syntyyn ja ylläpitoon.

Jokaisen pitää päästä vammoitta

kotiin töiden jälkeen ja terveenä eläkkeelle.

PM

36 promaint 4/2021


AJANKOHTAISTA

Ensimmäinen ja

ainut suomenkielinen

generaattorikirja

Generaattorit-kirja on käytännönläheinen generaattorikäsikirja alalla

työskenteleville ammattilaisille, ja se toisaalta sisältää syvälle

menevää kerrontaa laitteistojen rakenteesta ja toiminnasta.

Jukka Kauppinen, ylikonemestari, energiainsinööri, kouluttaja, Taitotalo

Sähkö on yhteiskunnan

toiminnalle

tärkeää ja välttämätöntä.

Sen tasaisen ja

varman saatavuuden

takaamiseksi on tehtävä suuria

taloudellisia investointeja voimaloihin

ja niiden generaattoreihin

sekä huolehdittava henkilökunnan

korkeasta ammattitaidosta.

Generaattoreilla on tuotettava

joka hetki sähköä saman verran

kuin kulutetaan. Sähkön varastointitapoja

kehitetään jatkuvasti.

Toistaiseksi paras tapa tällä

hetkellä on veden varastoiminen

vesivoimaloiden yläpuoleisiin

varastoaltaisiin. On ennustettu,

että vuonna 2030 tuulivoima

tuottaa noin 30 prosenttia tuotetusta

sähköstä. Aurinkovoimalla

tuotetaan yhä enemmän sähköä

tulevaisuudessa. Generaattoreilla

tuotetaan tänä päivänä yli 90

prosenttia maailmassa käytettävästä

sähköstä.

Kirjassa käsitellään höyry- ja

kaasuturbiinien generaattorien

rakenteita, niiden osia ja käyttöön

liittyvää tarkastus- ja huoltotoimintaa.

Kirjassa käydään läpi generaattorin

ohjausta ja tahdistusta

sähköverkkoon. Eri luvuissa syvennetään

tietämystä siitä, mitkä

osat voivat vaurioitua. Luvuissa

käsitellään niihin liittyviä vikamekanismeja.

Teoksessa esitellään

vesi-, tuuli-, moottori-, ja

Kirjan tavoitteena

on antaa käytännön

tietoa ja kokemusta

sähköntuotannon

keskeisistä laitteistoista

ja niiden toiminnasta.

varavoimaloiden tärkeitä tehtäviä.

Niitä tarkastellaan monesta

näkökulmasta: sekä lastinkäsittelykoneiden

ja veturien että

lentokoneiden generaattoreihin

liittyvistä näkökulmista.

Kirjan tavoitteena on antaa

lukijoille käytännön tietoa ja kokemusta

sähköntuotannon keskeisistä

laitteistoista ja niiden toiminnasta.

Tiedot ja kokemukset

on kerätty alan asiantuntijoilta.

Kirjan ovat kirjoittaneet diplomi-insinööri

Lauri Hietalahti,

joka on aiemmin kirjoittanut

seitsemän kirjaa sähköstä. Hän

on työskennellyt muutamia vuosia

ABB:n generaattoripuolella

laivojen generaattorien parissa.

Nykyisin Hietalahti työskentelee

lehtorina Teollisuusteknologia

Teollisuusteknologia-osastolla

Tampereen ammattikorkeakoulussa.

Toisena kirjoittajana Rauno

Wikström. Hän on työskennellyt

aiemmin 20 vuotta ABB:llä generaattori-

ja prosessinohjaustöissä.

Kolmantena kirjoittajana on

Taitotalon kouluttaja Jukka

Kauppinen, joka on kirjoittanut

Turbiinitekniikka-kirjan ja kirjoittaa

tällä hetkellä englanninkielistä

höyryturbiinitekniikkaa käsittelevää

kirjaa. Hän on aiemmin työskennellyt

yhteensä 30 vuotta 17 eri

voimalaitoksessa neljässä eri maassa.

Nykyään Kauppinen kouluttaa

konemestareita voimalaitoksiin

Taitotalossa. PM

4/2021 promaint 37


TURVALLISUUS

Turvallisuuden auditointia

ajanmukaisilla työkaluilla

Teksti ja kuvat:

Reijo Holopainen

Sähköisen laitosturvallisuuden

tärkein elementti

älylukko toiminnassa

energialaitoksessa.

Tyypillinen turva-auditoinnin

kohde on talotekniikkavalvomo.

Turvallisuusauditointi on parhaimmillaan täysin puolueetonta

tarkastustyötä, jonka avulla tutkitaan, täyttääkö erityistä turvatasoa

yhteiskunnassa vaativa organisaatio sille asetetut turvakriteeristöt

sekä erilaiset riskienhallinta ja -tunnistusvaatimukset.

Tässä auttaa suomalainen turva-auditoinnin työkalu Katakri.

Katakria käytetään arvioitaessa

turvallisuusjärjestelyjä yritysturvallisuusselvityksessä

ja viranomaisten tietojärjestelmien

turvallisuuden

arvioinneissa. Sen hallitsemisesta on apua

myös oman organisaation turvallisuuden

kehittämisessä.

Katakri käy niin kulunvalvonnan, murtosuojan

kuin tietoturvankin tutkimiseen.

Auditoinnissa saatuja luotettavia tuloksia

tarvitaan yhtiöiden ja laitosten erilaisissa

asiakasrajapintayhteyksissä. Sen on oltava

järjestelmällistä, ja datan on koska tahansa

oltava objektiivisesti arvioitavissa.

Katakrin vanheneminen

kiusasi

Helen Oy:n turvallisuusjohtaja Mats Fagerström

puhuu yleisellä tasolla riskikentän

muutoksesta ja auditoinnin työvälineistä.

Filosofian tohtori Marko Hassinen

on Itä-Suomen yliopistossa ohjannut

pro gradu -tutkielmia tietoturvan auditoinnista

muun muassa Katakrilla:

”Uudistettuna hyvä ja monipuolinen

työkalu”.

Fagerström myöntää, että Katakrin

kolmosversion kanssa on ollut myös ongelmia.

Sen päivitys vuodelta 2015 ehti vanheta

melko perusteellisesti.

Välineen arvo lähenteli nollaa, vaikka esimerkiksi

teleoperaattori Telia käytti sitä vielä

omissa auditoinnissaan vuonna 2019, kertoo

puolestaan yhtiön datakeskusliiketoiminnan

johtaja Eero Lindqvist.

Vakavat turva-auditoinnin ongelmat ja

toisaalta keskeisen työvälineen happaneminen

käsiin kiusasivat eritoten kansallisen turvallisuuden

piiriin kuuluvia sähkö-, vesi- ja liikenneverkkolaitoksia.

– Se oli määrätynlaista siedätystä, Fagerström

vastaa siihen, että miltä tuntui, kun

keskeinen turvatyön auditointiväline viitteineen

ei puhunut nykykieltä.

Huoltovarmuuden vaatimustaso on korkea,

ja turva-auditoinnin työkalujen tulee olla määrätyllä

tasolla ja ennen muuta ajanmukaisia.

38 promaint 4/2021


TURVALLISUUS

Kaappaus näkymä Katkakrin yhteenveto- ja tilastosivulle.

Auditointien tulee olla vertailukelpoisia

myös kansainvälisten vaatimusstandardien

kanssa, muistuttavat asiantuntijat.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia

Vaikka Katakria on pidetty, osin virheellisesti,

nimenomaan valtionhallinnon

tarvitseman turva-auditoinnin välineenä,

se sopii myös yrityksiin, valvomoihin ja

palvelinsalien turva-auditointiin. Määrittelynsä

mukaan tämä työväline on osa yhteiskunnan

turvallisuusstrategiaa luoden

varautumisen ja kriisijohtamisen yhteisen

perustan yhteiskunnan kaikille toimijoille.

Valtioneuvosto asettaa huoltovarmuudelle

yleiset tavoitteet, joissa määritellään

varautumisen taso ottaen huomioon väestön

ja välttämättömän talouselämän sekä

maanpuolustuksen vähimmäistarpeet.

Viimeisimmän tavoitepäätöksen mukaan

vuodelta 2018 turvaamisen taso on

dynaaminen ja vaatimukset riippuvat yhteiskunnan

uhkista ja riskeistä

Katakri oli asiantuntijoiden mukaan

elintärkeän päivityksen tarpeessa, koska

viisi vuotta ruususen unta on liikaa mille

tahansa auditointivälineelle.

Nyt tehty uudistus näkyy muun muassa

terminologian ja rakenteen selkeyttämisessä,

käyttöä tukevien taulukoiden hyödyntämisessä

sekä epäselvyyttä aiheuttaneiden

kohtien avaamisessa aikaisempaa

paremmin.

Katakrin viittaukset eivät enää

tunteneet muuttunutta lakia

Lainsäädäntö on muuttunut, ja Katakarin

oma erikoisuus, eli sen automatisoidusti

hakemat lähdeviittaukset, olivat suurelta

osin vanhentuneet.

Suomessa kehitetty sovellus julkaistiin

uusittuna vuoden 2020 lopussa. Urakan

suuruutta kuvaa se, että Katakri tulee nyt

ladata kokonaan uudelleen.

– Katakri on osoittautunut toimivaksi

auditointityökaluksi, jolla on merkittävää

arvoa myös Suomen maineelle tietoturvallisuuteen

liittyvissä kysymyksissä sekä

suomalaiselle yritysmaailmalle laajastikin,

sanoo päivitystyöryhmää johtanut Kansallisen

turvallisuusviranomaisen NSA:n

päällikön sijainen Mikael Raivio.

Neljännen järjestelmäversion päivitystyön

taustalla keskeisimpänä tekijänä

on ollut vastaaminen vuoden 2020 alusta

uusiutuneen kansallisen lainsäädännön

muutoksiin.

Uuden turvallisuusselvityslain 1. pykälän

mukaan valtion tulee parantaa mahdollisuuksia

ennaltaehkäistä toimintaa,

joka voi vahingoittaa kansallista turvallisuutta.

Raivio haluaa oikaista yhden asian:

– Auditointikriteeristöä ei ole erikseen

kehitetty valtionhallinnon tarvitsemaan

tasokkaaseen turva-auditointiin laitoksissa

ja virastoissa, vaikka sitä siihen käytetäänkin.

Raivion mukaan päivityksessä on myös

parannettu työkalun yleistä käytettävyyttä:

oppaana työssä on toiminut pääasiallisilta

Katakrin-käyttäjiltä sekä tarkastuskohteilta,

muun muassa energialaitoksilta ja verkkoyhtiöiltä,

saatu palaute viimeisten viiden

vuoden ajalta. Uudistustyöhön liittynyt

lausuntokierros oli laaja. Painettu julkaisu

ja englanninkielinen verkkoversio ovat olleet

saatavilla vuoden 2021 alusta asti.

Yrityksen X hallinnollisen turvallisuuden

kehittäminen. Kaavio

Ilmari Kälviainen.

”Meidän on puhuttava

samaa kieltä”

– Samalla tavalla kuin ajokortti takaa sen,

että tietyt asiat ovat hallinnassa, myös auditoinnin

tulos on varmenne muille siitä,

että puhumme samaa kieltä, Fagerström

kuvailee.

Hän nostaa esiin liikennevertauksen.

Fagerströmin mukaan auditoinnissa

löydetyt puutteet ovat rinnastettavissa ajoneuvon

vuosikatsastuksessa havaittuihin

puutteisiin ja tämän seurauksena saatuun

korjausmääräyskoosteeseen. Samalla

vertauksella menee sekin, jos viat ovat sitä

luokkaa, että autosta jo kilpiä irrotellaan.

Myös peräkärryvertaus on kuvaava: se

tyyppikatsastetaan, ja sen kuntoa tarkkaillaan

rekisteröinnin yhteydessä. Lisäksi

poliisin valvonta tien päällä pitää silmällä

kärryn kuormaa ja yhdistelmän kanssa

käytettyjä ajonopeuksia.

Yksin Katakri ei aina riitä. Käytössä on

standardi ISO/IEC 27001 ja siinä asetut

kansalliset vaatimukset. Tässä konseptissa

on mukana finanssialan omia suosituksia

(kuten aiemmin Katakrissakin). Väline

EN 50600 taas on vyöhykkeellinen auditoinnin

malli ja tarjoaa versiopäivitystä

suhteellisesti useammin kuin muut.

Järjestelmät noudattavat mallia, jossa

fyysinen turvallisuus käsittää neljä vaatimustasoa.

PM

4/2021 promaint 39


TYÖTURVALLISUUS

TEOLLISUUDEN

työturvallisuuskulttuurin

haasteet tänään

Työturvallisuuskulttuuri ja sen näkyvät ilmentymät sekä turvallisuuden johtaminen

että ihmisten turvallisuusajattelu ja käytännön toiminta ovat suomalaisessa

teollisuudessa kehittyneet isoin askelin 2000-luvun alusta lähtien. Työympäristön

parantuminen, koneiden ja laitteiden kehittyminen sekä automaation lisääntyminen

ovat merkittävästi poistaneet työntekemisen vaaroja ja riskejä.

Teksti: Anssi Juutilainen I Kuva: Shutterstockn I Kirjakuva: Anssi Juutilainen

40 promaint 4/2021


TYÖTURVALLISUUS

Monet turvallisuuteen

liittyvät asiat, joita aiemmin

pidettiin tuotannon

tehokkuuden

ja tuloksen tekemisen

jarruina, ovat tänä päivänä itsestäänselvyyksiä.

Turvallisuus on, varsinkin

isojen, kansainvälisten yritysten johdossa,

alettu ymmärtää jo syvällisesti.

Se nähdään enemmänkin tehokkuutta

edistävänä, ei-jarruttavana, sekä

laajemmin vastuullisuuteen liittyvänä

kilpailu- ja mainetekijänä. Myös tekijätasolla

suhtautuminen on muuttunut.

Turvallisuuteen ei suhtauduta

niin, että se on vain työantajalta

tulevia uusia vaatimuksia ja työn

hankaloittamista. Se ymmärretään

työn sujumista ja omaa hyvinvointia

edistävänä asiana. Tätä kaikkea tukevat

kehittyneen toiminnan tulokset:

tapaturmataajuus (tapaturmia miljoonaa

työtuntia kohti) on 2000-luvun

alun noin 50 tunnista laskenut

noin 30 tuntiin.

Kuitenkin, vaikka kokonaisuutena

on menty reippain askelin eteenpäin,

vaihtelu toimialojen välillä ja toimialojen

sisällä on vielä todella suurta.

On eri asia, kun puhutaan esimerkiksi

korkean jalostusasteen kuluttajatuotteita

valmistavasta yrityksestä ja

teollisuuslaitoksesta ja sen työympäristöstä

ja työprosesseista tai kun

puhutaan vaikkapa metallin perusvalmistuksesta,

konepajoista tai teknologialtaan

vanhanaikaisista mekaanisen

puunjalostuksen yrityksistä.

ANSSI JUUTILAINEN on toiminut

organisaatioiden toimintatapa- ja

kulttuurimuutosten sekä johtamisen

ja esimiestyön konsulttina ja

valmentajana yli 25 vuoden ajan. Viimeiset

kymmenen vuotta Juutilainen

on perehtynyt erityisesti turvallisuusjohtamisen,

turvallisuuskulttuurin

ja työturvallisuuden kehittämisen

kysymyksiin.

KÄYTÄNNÖNLÄHEISTÄ APUA

TYÖTURVALLISUUDEN JOHTAMI-

SEEN JA KEHITTÄMISEEN

Anssi Juutilaisen kirjoittama Johda

ajattelua, johda työturvallisuutta

-teos ilmestyy ensi vuoden helmikuussa.

Kirja antaa käytännönläheistä

apua työturvallisuuden

ihmislähtöiseen johtamiseen ja

kehittämiseen.

Miten jokainen tunnistaisi oman

tärkeän roolinsa turvallisuuden

varmistamisessa ja kehittämisessä?

Ihminen sitoutuu aidosti

uudistuksiin, kun hän kokee

ne tärkeiksi, ymmärtää taustalla

olevat perustelut sekä pääsee

itse vaikuttamaan asioihin. Muun

muassa näitä asioita käsitellään

teoksessa.

Kirjassa on mukana selkeitä toimintamalleja

ja työkaluja, joita

voi käyttää johtaessaan toisaalta

ihmisten ajattelua ja toisaalta

organisaation turvallisuuskulttuuria.

Se on suunnattu työturvallisuuden

parissa toimiville, alalle

opiskeleville ja kaikille, jotka kokevat

työturvallisuuden edistämisen

tärkeäksi.

Palveluiden tarjoajat mukaan

turvallisuuden kehitystyöhön

Merkittävänä haasteena työturvallisuuskulttuurin

kehittämiseksi

pysyvästi erinomaiselle tasolle on

yrityksen käyttämien ulkoisten kumppaneiden

(urakoitsijat ja alihankkijat)

saaminen mukaan turvallisuuden

kehitystyöhön. Tätä pystytään ohjaamaan

sopimuksiin sisältyvillä vaatimuksilla,

standardeilla, sanktioilla ja

esimerkiksi sillä, että tehdään pitkäaikaisia

kumppanuussopimuksia, millä

vältytään vaihtuvuudesta syntyviltä

riskeiltä. Valistuneet yritykset auttavat

tänä päivänä kumppaneitaan

esimerkiksi investoimalla urakoitsijayritysten

turvallisuusjohtamisen ja

-ajattelun koulutuksiin yhdessä asianomaisten

yritysten kanssa.

Turvallisuuskulttuurin kartoituksissa

ja niiden analyyseissa olemme

havainneet, että monissa yrityksissä

turvallisuuden kokonaisvaltaista

johtamista ja kehittämistä ei tehdä

koordinoidusti ja tavoitteellisesti. On

paljon erilaisia hankkeita, kampanjoita,

dokumentteja ja ohjeita, mutta

ne ovat irrallisia kokonaisuudesta.

Yleinen puute on, että turvallisuuden

johtamisvastuut eivät ole selkeitä.

Johtajat kyllä puheissaan pitävät

turvallisuutta tärkeänä, mutta käytännössä

turvallisuus ei näy kuitenkaan

päätöksenteossa ja esimerkiksi muutosten

johtamisessa. Turvallisuuden

johtamisen roolien ja omistajuuksien

selkeyttäminen on askel tämän korjaamiseen.

Toinen iso, ehkä merkittävin puute

ja lähtökohta kehittämiselle on, että

yrityksen turvallisuuden johtamisjärjestelmää

ei ole kuvattu. Sitä ei

ole viety käytäntöön eikä määritelty,

kenen vastuulla sen ylläpitäminen

ja kehittäminen on. Usein se on vain

kasa hajallaan olevia dokumentteja ja

ohjeita, jotka on tallennettu intranetin

syövereihin.

Yrityksen oman turvallisuuden

johtamisjärjestelmän rakentaminen,

kuvaaminen ja dokumentointi on

käytännön askel turvallisuuden kestävän

johtamisen selkeyttämiseen.

Konkreettisena tuloksena johtamisjärjestelmän

kuvaamisesta syntyy

kullekin yritykselle oma, sen yrityksen

näköinen ja sen muuhun kulttuuriin

sovitettu turvallisuusjohtamisen ohjekirjanen.

Se on elävä ja päivittyvä dokumentti,

joka ohjaa turvallisuuden

johtamista ja kehittämistä. Erityisesti

kannattaa huomioida, että se ei ole

yhden tai kahden ihmisen tuotosta,

vaan siihen osallistetaan eri tavoin

yrityksen henkilöstö.

Kolmas merkittävä kehittämisen

alue on turvallisuuden päivittäisjohtaminen

ja siinä esimiesten ymmärrys

omasta roolistaan sekä osaaminen ja

taito ottaa oma tiiminsä mukaan turvallisuuden

kehittämiseen ja tiedostavaan

turvallisuusajatteluun. Kehittäminen

tarkoittaa myös uskallusta ja

taitoja puuttua ihmisten toimintaan

ja sitä, että huomioi ihmisten hyvän

ja turvallisuutta edistävän toiminnan,

mutta myös puuttuu turvallisuutta

vaarantaviin toimintatapoihin ja käyttäytymiseen.

Turvallisuuskulttuurin kehittäminen

on pitkäjänteistä, määrätietoista

ja jatkuvaa työtä, johon tarvitaan

jokaista yrityksen henkilöä. Se ei ole

projekti, jolla asia laitetaan kerralla

kuntoon. Se on päivittäiseen tekemiseen

luonnollisesti liittyvä asia henkilön

roolista ja asemasta riippumatta.

Ja se on hyvällä johtamisella luotua

vuorovaikutusta, joka johtaa pysyvään

oppimiseen.

”Toimin turvallisesti siksi, että haluan

sitä itse, en siksi, että on pakko”. PM

4/2021 promaint 41


TYÖTURVALLISUUSKULTTUURI

Asennemuutos johti

turvallisempaan

työkulttuuriin

Luvata Porissa

Teksti: Innotiimi-ICG I Kuvat: Luvata, Shutterstock

Kuparituotteita sähkö-,

auto- ja lääketeollisuuteen

valmistavassa Luvata

Porissa työturvallisuuden

kehitys oli pysähtynyt,

ja tapaturmien määrä

lähtenyt kasvuun

erilaisista toimenpiteistä

huolimatta. Yrityksessä

kaivattiin suurta asenneja

kulttuurimuutosta, joka

tukisi työturvallisuuden

kehitystä nyt ja

tulevaisuudessa.

Innotiimin kanssa suunniteltu

osallistava työturvallisuuden kehittämiskokonaisuus

innosti koko

henkilöstöä kulttuurinmuutokseen,

jonka seuraukset näkyvät nyt

myönteisesti työturvallisuuden mittareissa.

Uskalla puuttua -valmennuskokonaisuus

luotiin yhdessä koko yrityksen

henkilöstön kanssa, sillä käytännössä

koulutuksen sisältö ja tavoitteet muovautuivat

eri henkilöstöryhmiltä nousseiden

palautteiden ja ajatusten kautta.

Koulutuskokonaisuus koostui yhteisestä

tavoitemäärittelystä, valmennuksista,

työpajoista sekä konsultoinnista.

– Loimme yhdessä kokonaisuuden,

joka sitouttaa koko henkilöstöä. Esihenkilöt

saivat meiltä tarvittavat käytännön

työkalut, toimintamallit ja taidot oman

tiimin aktivointiin, vastuunottoon ja kehittämiseen,

Innotiimin työturvallisuuden

johtamiseen erikoistunut konsultti

Anssi Juutilainen kuvailee.

Turvallisuusajattelu

nostettiin keskiöön

Projektin tärkeimpänä tavoitteena

oli luoda työkulttuuri, jossa jokainen

työntekijä ymmärtää työturvallisuuden

ja -hyvinvoinnin merkityksen ja oman

roolinsa osana sitä.

– Kun ajatusmalli saadaan käännettyä,

on mahdollista saada myös käytännön

tekemiseen muutos, Juutilainen

opastaa.

42 promaint 4/2021


TYÖTURVALLISUUSKULTTUURI

valppautta ja tietoisuutta omasta ja muiden

turvallisuuskäyttäytymisestä.

– Mitä useammat silmäparit tehtaalla

seuraavat toimintaa, sitä enemmän turvallisuushavaintoja

tehdään, ja sitä kautta tapaturmariski

vähenee, kuvailee Juutilainen.

HAASTE

Työturvallisuuden kehitys oli pysähtynyt, ja tapaturmien määrä lähtenyt kasvuun

erilaisista toimenpiteistä huolimatta.

RATKAISU

Osallistava ”Uskalla puuttua – Puuttumalla välität” työturvallisuuden kehittämiskokonaisuus.

Tavoitteena oli, että jokainen luvatalainen ymmärtää työturvallisuuden

ja -hyvinvoinnin merkityksen ja oman roolinsa osana sitä sekä

uskaltaa ja osaa puuttua epäkohtiin, mutta myös nostaa esiin hyviä käytäntöjä.

VAIKUTUS

Koko henkilöstöä innostanut kulttuurinmuutos, minkä seuraukset näkyvät nyt

myönteisesti työturvallisuuden mittareissa.

Luvata Pori Oy tuotantolaitokset sijaitsevat Länsi-Suomessa Porissa, ja

se on 350 työntekijällään alueen yksi suurimmista työllistäjistä.

Luvata Pori valmistaa laajaa valikoimaa erilaisia kuparituotteita valmistavalle

teollisuudelle.

Tehtaan kokonaistuotanto on yli 40 000 tonnia kuparituotteita vuodessa

ja tuotteista yli 90 prosenttia toimitetaan vientiin.

Kun ajatusmalli

saadaan

käännettyä, on

mahdollista saada

myös käytännön

tekemiseen muutos.

Koulutuksen toimintamallina oli ennaltaehkäisevä

ote työturvallisuuteen, ja se perustuu

toimintamallina siihen, että turvallisuushavaintoja

tehdään paljon. Havaintojen

määrän kasvattamista varten oli tärkeää

onnistua luomaan henkilöstölle ajatus siitä,

että turvallisuushavainnot edistävät kaikkien

hyvinvointia.

Kynnys turvallisuushavaintojen tekemistä

varten oli saatava mahdollisimman

matalaksi. Turvallisuushavaintojen määrän

kasvattamisella oli selkeä tarkoitus: lisätä

Personoitu

valmennuskokonaisuus innosti

koko henkilöstön mukaan

Henkilöstön motivoinnin kannalta oli

tärkeää, että kouluttajalla oli ymmärrys

teollisuusalasta. Kun yhteinen kieli löytyi

heti alusta asti, personoitu ja samaistuttava

koulutus oli taattu.

– Tekeminen ja valmentaminen olivat

todella laadukkaita. Ote oli hyvällä tavalla

innostava, ja saimme koko henkilökunnan

kiinnostumaan valmennettavasta aiheesta.

Oikeanlainen motivointi on äärimmäisen

tärkeää, jotta saadaan koulutuksesta haluttu

hyöty irti, kuvailee työsuojelupäällikkö

Samu Sianoja.

Kouluttajat ovat saaneet kiitosta sekä

työntekijöiltä että yrityksen johdolta.

– Anssilla on vahva ymmärrys ja kokemus

teollisuudesta. Oli hienoa, että

pystyimme puhumaan asioista käytännön

esimerkeillä, jotka ovat meitä lähellä – se

toi koulutuksiin konkretiaa, Luvata Porin

henkilöstöjohtaja Mikko Juusela kiittelee.

Tuloksena 11

työtapaturmatonta

kuukautta

Koulutuksen yhtenä tavoitteena oli turvallisuushavaintojen

määrän kasvattaminen.

Koulutuksen jälkeen havaintojen määrä on

tuplaantunut edellisvuosiin verrattuna, ja

samaan aikaan Luvata Porissa oli peräti 11

kuukautta ilman poissaoloon johtaneita tapaturmia.

– Pelkästään tämä osoitti, että kun aloimme

yhdessä kiinnittää pieniin ja arkisiin

asioihin huomiota, niin se tuottaa tulosta,

Juusela summaa.

Turvallisuushavaintojen vuosittaista tavoitemäärää

on koulutuksen jälkeen kasvatettu

kunnianhimoisesti.

Koulutuksen käytännöt ovat sovellettavissa

muihinkin osa-alueisiin.

Vaikka koulutuksen pääpaino olikin turvallisuushavaintojen

tekemisessä, käytännöt

ovat sovellettavissa myös esimerkiksi palautteen

antamiseen. Avoin palautekulttuuri

työturvallisuuden saralla madaltaa kynnystä

puuttua myös muihin asioihin, kuten häirintään,

kiusaamiseen ja henkiseen kuormittumiseen.

Palautteenannossa tärkeää oli luoda

yhteinen käytäntö siitä, miten ja milloin

palautetta voidaan antaa.

– Sanoisin, että vaikka tämä koulutus oli

työsuojelukoulutus, niin tämä oli myös ennen

kaikkea kulttuuri-, asenne-, esihenkilökoulutus,

joka on poikinut hyvää jatkoa meillä,

tiivistää Juusela. PM

4/2021 promaint 43


KUMPPANIARTIKKELI

Teollisilla yrityksillä on

nykyään suuret aikaja

kustannuspaineet.

Prosessit täytyy suunnitella

tehokkaiksi ja koneiden

tuotantokapasiteetti

maksimoitua. Ilman

automaatiota tämä ei

olisi mahdollista. Olipa

kyse sitten kuljettimista

tai älykkäistä roboteista,

koneet alkavat olemaan

itsenäisiä. Niiden prosesseja

optimoidaan jatkuvasti

sitomalla yksittäiset koneet

Teollisuus 4.0:n avulla

yhdeksi kokonaisuudeksi –

ainakin teoriassa.

AUTOMAATIO ASETTAA

haasteita voiteluaineille

Teksti: Markus Vaurula, myynti-insinööri, Klüber Lubrication Nordic A/S

Missä on liikettä, on myös

kitkaa. Kun nopeudet

kasvavat, myös komponenttien

kuluminen ja

rasitus kasvaa ja odottamattomat

laiterikot ovat todennäköisiä.

Etenkin automatisoidut tuotantolinjat ovat

ongelmallisia tässä suhteessa, sillä laiterikot

pysäyttävät koko tuotannon, minkä takia

lean-prosessit voivat johtaa nopeasti

tuotanto- ja toimitusvaikeuksiin aina asiakkaita

myöten.

Millä voidaan sitten varmistaa automatisoitu

tehokas ja varma tuotanto? Jotta komponentit

kestävät suuria rasituksia, voidaan

niiden käyttövarmuutta parantaa erikoisvoiteluaineilla,

jotka valitaan komponenttien

vaatimusten mukaan. Niiden avulla voidaan

vähentää merkittävästi kulumista, korroosiota

ja laiterikkojen todennäköisyyttä. Samalla

voidaan pidentää huoltovälejä, mikä

auttaa kustannussäästöissä ja lisää tuotannon

tehokkuutta.

Automaation nopea kehitys

World Robotics 2020 -raportin mukaan

maailmassa oli keskimäärin 113 robottia

LYHYESTI – KORKEALAATUISEN

VOITELUAINEEN EDUT

Huollon tarpeen väheneminen ja

tuotantokapasiteetin kasvu

Huollon kustannusten pieneneminen

pidempien huoltovälien ansiosta

Komponenttien pidempi käyttöikä,

sillä jokainen voiteluaine on valittu

vaatimusten mukaisesti

Energiakulutuksen pieneneminen

parantuneen suorituskyvyn ja pienentyneen

kitkan ansiosta

Laatulupaus: Kaikki erikoisvoiteluaineet

on valmistettu sertifioidussa

tehtaissa, täysin testattu ja on testattu

toimiviksi käytännön sovelluksissa

Kattava palvelutarjonta työntekijän

koulutuksesta ja voiteluainekartoituksesta

voiteluaineanalyyseihin

Tehokkaammat prosessit: Pyynnöstä

voimme yhdessä arvioida

ja parantaa kunnossapidon kokonaisuutta

10 000 työntekijää kohden – ja luku vain

kasvaa. Aasia on siirtynyt johtoon robottien

määrässä ja kuroo kaulaa nopeasti muuhun

maailmaan nähden 14 prosentin vuosittaisella

kasvulla Euroopan ja Amerikan seitsemän

prosentin kasvuun verrattuna.

Joissain moderneissa tuotantolaitoksissa

voi olla useita satoja voitelukohteita, joissa

kaikissa on eri vaatimukset. Tuotanto- ja

kunnossapitopäälliköille sekä laitteiden valmistajille

kaikkien voitelukohteiden hallinta

ei ole helppo tehtävä. Huollon laiminlyönti

tai väärän voiteluaineen käyttö voi johtaa

laiterikkoon ja tuotannon pysähtymiseen.

Suorituskykyiset

erikoisvoiteluaineet yhä

tärkeämpiä

Kasvavista vaatimuksista ja voitelukohteiden

suuresta määrästä johtuen suorituskykyiset

voiteluaineet sekä niihin liittyvä

tietämys ovat entistä merkittävämmässä

roolissa. Monipuolinen kokemus eri teollisuuden

aloilla ja sovelluskohteissa on

ensiarvoisen tärkeää, jotta kunnossapitoon

voidaan löytää sopivat ratkaisut kaikkiin

kohteisiin.

44 promaint 4/2021


KUMPPANIARTIKKELI

918

Singapore

855

Etelä-Korea

Japani

Robottien tiheys tuotantoteollisuudessa per 10000 työntekijää 2019

Saksa

Ruotsi

Tanska

Hong Kong

Taiwan

Yhdysvallat

Italia

Monimutkaisista voiteluprosesseista ja

vaatimuksista johtuen tiivis yhteistyö laitevalmistajien,

tuotantopäälliköiden ja voiteluainevalmistajien

välillä on ensiarvoisen

tärkeää. Vain siten tribologian asiantuntijat

voivat valita ja kehittää täydellisen voiteluaineen

asiakkaan vaatimusten mukaisesti.

Asiantuntijat voivat myös jakaa tietotaitoaan

taatakseen koneiden oikeanlaisen

käsittelyn ja tarkoituksenmukaiset huoltoohjelmat.

Erikoisvoiteluainevalmistajat

lisäksi kehittävät jatkuvasti uusia räätälöityjä

voiteluaineita, joista tieto ei kantaudu

tuotanto- tai kunnossapitopäälliköille ilman

yhteistyötä voiteluainevalmistajan kanssa.

Viimeisinä kehitysaskeleina automaation

erikoisvoiteluaineina ovat muun muassa

sähköä johtavat sähkömoottorirasvat korkeilla

jännitteillä toimiville sähkömoottoreille,

turvalliset ja ympäristöystävälliset

vesipohjaiset voiteluaineet vaihteistoille,

laakereille ja ketjuille sekä elintarvikehyväksytyt

robotti- ja sähkömoottorirasvat parantamaan

elintarviketurvallisuutta automatisoiduissa

elintarviketuotantolaitoksissa.

Paras huolto on huolto, jota ei

tarvitse tehdä

Laiterikot eivät ole ainoa tuottavuutta vähentävä

tekijä. Lähes kaikki kunnossapitoon

Belgia ja Lux.

Alankomaat

Espanja

Itävalta

Maailman keskiarvo 113

364 346

277

243 242 234 228 212 211 194 191 189 187 177 169 165 161 157

Kiina

Ranska

Slovakia

Kanada

Sveitsi

Slovenia

Lähde: Internationa Federation of Robotics

Automatisoidun

teollisuuslaitoksen

voitelu on

jatkuva prosessi,

jossa ymmärrys

voitelun perusteista

on entistä merkittävämmässä

roolissa

liittyvät toimenpiteet vaikuttavat tuotantoon.

Tavoitteena on siis venyttää huoltovälit niin

pitkiksi kuin mahdollista ilman komponenttien

kulumisen tai vikaantumisen riskiä.

Aiemmin huoltoväleinä on käytetty koneiden

käyttötunteja, mutta koska koneiden

rasitusasteet ja prosessit voivat olla hyvin

erilaisia tuotannosta riippuen, voidaan

koneiden huoltovälit suorittaa myöskin

tarpeen perusteella. Silloin huoltotarve

vähenee olennaisesti. Huoltotarpeen analysointiin

voidaan käyttää öljynäytteitä,

öljyn kuntoa haistelevia antureita tai muita

epäsuoria antureita, kuten ketjun värinää

ja venymää mittaavia antureita. Tätä varten

Klüber Lubrication kehittää erilaisia palveluita

liittyen komponenttien ja voiteluaineiden

kunnon seurantaan, ja mitattu data on

aina saatavilla Klüber EfficiencyManager

pilvipalvelun kautta. Näin tarveperusteisella

huolto-ohjelmalla voidaan vähentää merkittävästi

kunnossapidon kustannuksia.

Vaikeasti saavutettaviin ja vaarallisiin

huoltokohteisiin voidaan tarvittaessa asentaa

itsenäisiä Klübermatic-automaattivoitelijoita,

jotka takaavat jatkuvan tuoreen voiteluaineen

lisäyksen voitelukohteisiin. Tällöin

viikottaiset voitelukierrokset voidaan siirtää

puolivuosittain tai vuosittain tehtäviksi

voitelupatruunan vaihtotöiksi. Automaattivoitelijat

voidaan tarvittaessa myös yhdistää

osaksi tuotannon automaatiota, jolloin automaattivoitelijat

eivät turhaan voitele tuotannon

ollessa pysäytettynä. Lisäksi automaatioon

kytketyt voitelijat osaavat myös hälyttää

tukoksista tai voiteluaineen loppumisesta.

Kattavat palvelut koko

tuotannon elinkaarelle

Automatisoidun teollisuuslaitoksen voitelu

on jatkuva prosessi, joka alkaa heti käyttöönotosta.

Sen vuoksi on olennaista, että

työntekijät ymmärtävät voitelun perusteet ja

voiteluaineen funktion. Klüber Lubrication

voi auttaa tässäkin asiassa koulutuksen,

voiteluainekartoituksen ja digitaalisten kunnossapidon

hallintatyökalujen avulla.

Koulutuksen avulla kunnossapidon

työntekijät ymmärtävät voiteluprosessin ja

pystyvät huoltamaan koneita ammattitaitoisemmin

ja tekemään oikeita toimenpiteitä

oikeaan aikaan. Kun kokemus karttuu, he

oppivat myös ennakoimaan kunnossapidon

tarvetta, minkä ansiosta toimintavarmuus

paranee entisestään.

Voiteluainekartoituksen ja kunnossapidon

hallintatyökalujen avulla voidaan

toimintaa yksinkertaistaa ja järkeistää siten,

että tekeminen pysyy hallinnassa: vältetään

turhia huoltoja ja muistetaan tehdä kaikki

huollot sekä minimoidaan eri voiteluaineiden

määrä tuotannossa. PM

4/2021 promaint 45


KUMPPANIARTIKKELI

Fescon tarjoaa

ympäristöystävällistä kuonaa

hiekkapuhalluksen korvaajaksi

Patentoitu kvartsivapaa masuunikuona eli Granuli otettiin käyttöön korvaavana tuotteena

perinteiselle luonnohiekalle. Hyödyt ovat merkittävät ympäristölle ja ihmisten terveydelle.

Voimalaitokset toimivat usein

leijupetitekniikalla. Siinä iso,

kymmeniä tai jopa satoja

tonneja painava hiekkapeti

kuumennetaan, jolloin siinä

voidaan polttaa uusiutuvia luonnovaroja

eli biomassaa. Hiekkapedissä käytettävän

luonnonhiekan pöly on tutkitusti vaarallista

sekä ihmisten elimistölle että voimalaitoksen

toimivuudelle.

Fesconin hiekkaliiketoiminnan teknologiajohtaja

Tapio Klasila kertoo, että yhtiössä

alettiin tutkia voimalaitoksen hiekkapedin korvaavia

materiaaleja jo 2010-luvun alussa. Tutkimushankkeen

lähtökohtana painottui kiertotalous,

toiminnallisuus ja ihmisten terveys.

Materiaaliksi valikoitui masuunikuona,

ja sen kehittäminen voitiin

aloittaa vuonna 2015. Masuunikuona

eli Granuli on kiertotaloustuote, joka ei

sisällä luonnonhiekkaa eikä – mikä tärkeintä

– kvartsia. Masuunikuonalla on

siten ympäristön ja energiateollisuuden

kannalta merkittävä positiivinen vaikutus.

Hiekkapuhalluksen

mineraalipölyt aiheuttavat

vaaran ihmisten keuhkoille

Masuunikuona otettiin käyttöön korvaavana

tuotteena perinteiselle luonnonhiekalle

myös hiekkapuhalluksessa.

Suomessa on paljon metalliteollisuutta,

jossa koneiden ja laitteiden osien valmistuksen

yhteydessä metalliosat puhdistetaan

usein hiekkapuhalluksella ennen niiden

pinnoitusta ja maalausta. Hiekkapuhallusta

käytetään myös vaurioituneen

betonin poistossa, esimerkiksi siltojen

pinnoitteiden kunnostustyössä tai pienempien

kohteiden, kuten graffitien,

puhdistuksessa.

Hiekkapuhalluksessa luonnonhiekkaa

törmäytetään kovalla paineella

puhallettavaan materiaaliin, ja silloin

hiekka pirstoutuu pieniin partikkeleihin

ja kulkeutuu siten ilmavirran mukana

jopa satoja metrejä.

46 promaint 4/2021


KUMPPANIARTIKKELI

Klasila kertoo, että hienoutuneet

kvartsipartikkelit voivat olla

alle viiden mikrometrin kokoisia ja

mahtuvat ihmisen keuhkorakkulan

sisään aiheuttaen keuhkovaurioita.

Myös asbestissa olevat hienojakoiset

kuidut käyttäytyvät samalla tavalla

terveydelle haitallisesti.

Puhallustyötä tekevät voivat toki

suojautua hiekkapuhalluksesta syntyviltä

hienon hienoilta partikkeleilta

suojavarusteilla. Muut puhalluksen

vaikutusalueella olevat ihmiset joutuvat

hengittämään niitä.

– Esimerkiksi voimalaitoksissa

huoltoseisokin aikana puhdistetaan

usein hiekkapuhalluksella kaikki

pinnat ja paikat, joihin kuonaa

kertyy. Puhallustilassa työskentelee

puhaltajien kanssa samaan aikaan

kymmeniä tai jopa satoja muita ihmisiä,

jotka joutuvat alttiiksi hiekkapölylle,

Klasila huomauttaa.

– Silloin on tärkeää, että kvartsipölyä

tai muita epäpuhtaita materiaaleja

ei ilmaan pääse.

Fescon toimii myös Ruotsissa,

jossa puhallus luonnonhiekalla on jo

täysin kiellettyä. Klasila uskoo, että

myös Suomessa hiekkapuhalluksesta

luovutaan tulevaisuudessa.

Kun puhutaan ympäristövaikutuksista,

Klasila kumoaa luulon siitä, että

hiekkaa on loputtomasti. Hän sanoo,

päinvastoin, että teollisuusympäristöissä

hyödynnettävät tietyt hiekkajakeet

ovat katoava luonnonvara.

– Masuunikuonapuhalluksen

ympäristöä säästävä vaikutus tulee

Yrityksen faktaboksi:

FESCON OY on suurin suomalainen

rakennusalan laasti- ja hiekkatuotteiden

sekä ratkaisujen valmistaja.

Liikevaihto vuonna 2020 oli €29.8

miljoonaa. Henkilöstöä oli 78.

Yrityksen päätuotteita ovat muun

muassa erilaiset rakennuslaastit

ja -tasoitteet, julkisivupinnoitteet ja

-maalit sekä laatoitus- ja vedeneristystuotteet.

Hiekkaliiketoimintayksikkö tarjoaa

muun muassa teknologiapalvelut sekä

pihanrakennus-, puhallus-, voimalaitos-,

urheilukenttä- ja vedensuodatuksen

heikkoja.

Fesconin vahvuuksia ovat tuotteiden

korkealaatu, toimitusvarmuus,

pitkäjänteinen tuotekehitys sekä asiakaspalvelu.

Lisäksi yritys investoi parhaaseen

teknologiaan ehkäistäkseen

ympäristöpäästöjä tehokkaimilla teknisillä

valinnoillaan.

Fesconin tehtaat sijaitsevat ympäri

Suomea. Yritys investoi tuotantolaitteisiin

pitääkseen toiminnan mahdollisimman

tehokkaana ja energiaystävällisenä.

Fescon Oy:n laatujärjestelmälle

myönnettiin ISO 9001 –sertifikaatti

vuonna 2003.

Vuonna 2006 laatujärjestelmään

integroitiin ympäristöjärjestelmä ISO

14001 sekä työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä

ISO 45001.

siinä, että ei kaiveta maasta hiekkaa,

vaan hyödynnetään jo olemassa olevien

prosessien sivutuotteita.

Fesconin selvitys auttaa

valitsemaan puhallettavaan

materiaaliin sopivan tuotteen

Hiekkapuhalluksessa puhdistettavasta

pinnasta tulee karhea, ja pintaan jää käytetyn

materiaalin epäpuhtauksia. Luonnonhiekka

ei sisällä metallia, jonka jäämiä

puhdistettavalle pinnalle jäisi.

Klasilan mukaan monenlaiset muut

kvartsittomat puhallusmateriaalit, kuten

lasikuula, eivät ole isossa bulkkimäärässä

mahdollisia korvaamaan luonnonhiekkaa.

Sen sijaan terästeollisuuden kuonasta

syntyvistä isoista materiaalivirroista löytyy

määrällisesti isoja voluumeja, jotka sopivat

pienempien kohteiden ohella myös

laajan mittakaavan puhalluskohteisiin,

kuten voimalaitoksiin.

Tämä synnytti tutkijoille pohdittavaa,

koska ollessaan metalliteollisuuden sivutuotetta

kuonaan jää metallin hiukkasia

ja partikkeleita. Nämä voivat aiheuttaa

puhallettavaan pintaan häiriöitä. Esimerkiksi

teräksen pinnalle metallijäämä aiheuttaa

ruostumista.

Jäämiä voidaan poistaa esimerkiksi

teollisilla harjausprosesseilla tai pesemällä.

Klasila kertoo kuitenkin huolesta,

jonka mukaan niitä ei saada kokonaan

poistettua. Esimerkiksi alumiinipinnalle

jäädessään muiden metallien jäämät

voivat aiheuttaa jopa pahempia korroosioolosuhteita

kuin jos ei olisi puhallettu

lainkaan.

– Siksi tutkimme tarkasti, mitä metalleja

mistäkin materiaalista jää. Tutkimuksessa

selvitettiin myös, mitä materiaaleja

milläkin kuonalla voisi puhaltaa, eli onko

käytetyllä materiaalilla merkitystä pinnan

vaurioitumiseen, Klasila kertoo.

Tutkimus osoitti, että kaikkia testattuja

kuonia voidaan käyttää tavalliselle

teräspinnalle. Sen sijaan alumiinipintojen

ja ruostumiselta suojaavien pintojen kohdalla

on huomioitava, että osasta kuonaaineista

jää jonkinlaista epäpuhtautta,

joka kiihdyttää pinnan hapettumista.

Klasila huomauttaakin, että ennen puhalluksen

aloittamista tarvitaan taustatietoa,

jonka perusteella puhallettavalle pinnalle

osataan valita sopiva kuonamateriaali.

– Meidän tekemämme selvitys ominaisuuksista

auttaa meitä ja asiakastamme

valitsemaan puhallettavaan kohteeseen

sopiva puhallustuote.

– Kuonapuhallusta on toki tehty

aikaisemmin. Mutta Fescon on varmasti

edelläkävijä siinä, että hiekka

korvataan kuonilla tässä laajuudessa

erilaisissa kohteissa ja erilaisille materiaaleille,

sanoo Klasila. PM

4/2021 promaint 47


PROSESSITURVALLISUUS

Prosessiturvallisuus

on osa kokonaisturvallisuuden

hallintaa

Teksti: Sanna Pietikäinen, ylitarkastaja, Prosessiturvallisuus, TUKES I Kuvat: Shutterstock

Prosessiturvallisuuteen

panostaminen parantaa

kokonaisuudessaan

teollisen tuotannon

prosessin hallintaa,

jolloin esimerkiksi

luotettavuus paranee ja

prosessin synnyttämät

päästöt ovat hallinnassa.

Samalla se vaikuttaa

myös tuottavuuteen.

Prosessiturvallisuus on

osa kemikaalilaitosten

kokonaisturvallisuuden

hallintaa. Siinä hyödynnetään

sekä insinööri- että

johtamistaitoja ja keskitytään erityisesti

kemikaalionnettomuuksien

ehkäisyyn ja niiden seurausten pienentämiseen.

Prosessiturvallisuuden puutteet voivat

pahimmillaan realisoitua mittavina henkilö-,

ympäristö- tai omaisuusvahinkoina.

Turvallisuutta voidaan parantaa erilaisilla

menetelmillä, kuten teknisillä ratkaisuilla,

laitteistojen sijoittelulla, muutosten hallinnalla

sekä toimintatapojen ja henkilöstön

osaamisen kehittämisellä.

Prosessiturvallisuus voidaan määritellä

useammallakin tavalla, mutta tässä

artikkelissa se käsitetään kemikaalien käsittelyyn

ja varastointiin liittyvien riskien

hallinnaksi teollisuudessa.

Prosessiturvallisuutta voidaan parantaa

laitokseen, prosessiin ja ihmisiin

kohdistuvilla toimenpiteillä. Laitoksessa

rakennusten ja varastojen sijoitukset,

laitteistojen sijoittelut rakennusten sisällä,

kemikaalivuotojen keräilyjärjestelmät

ja sammutusratkaisut vaikuttavat siihen.

Vaaralliset kemikaalit ja niiden reaktiot,

prosessiparametrit, muun muassa paine,

lämpötila, pH virtausnopeus, kuuluvat

itse tuotantoprosessiin.

Ihmiset suunnittelevat ja käyttävät

edellä mainittuja järjestelmiä, joten prosessiturvallisuutta

parantavat toimenpiteet

on tarpeen kohdistaa myös ihmisten toimintaan.

He muodostavat yrityksen organisaation

eri päätösvalta- ja toimintatasoineen.

Prosessiturvallisuuden osatekijöihin

tulee laitoksen käyttöiän aikana muutoksia,

joiden riskit minimoidaan muutosten

hallinnan avulla.

Riskinarviointi on kaiken alku

Prosessionnettomuuksien, kuten esimerkiksi

räjähdyksien, suurpalojen ja

kaasupilvien, seuraukset voivat olla niin

suuria, että seurausten rajoittamisen

eteen voi tehdä vain vähän. Siksi on panostettava

onnettomuuksien ehkäisyyn,

ja se edellyttää onnettomuuksiin johtavien

syiden tunnistamista.

48 promaint 4/2021


PROSESSITURVALLISUUS

Prosessiturvallisuusriskien arvioinnissa tulee

käyttää tarkoitukseen soveltuvaa järjestelmällistä

menetelmää. Oleellista on, että menetelmä

on riittävän kattava, eli huomioi myös

inhimillisen virheen taustatekijät, itse prosessin

riskit, mutta myös varastoinnin, joka

sisältää lastaus- ja purkupaikat, ja muut käsitellyt

riskit. Ellei yhdellä menetelmällä saada

riittävän kattavaa arviointia, on joskus tarpeen

käyttää toista menetelmää täydentämään sitä.

Tärkeää on myös, että riskinarvioinnin vetäjä

tuntee käyttämänsä menetelmän, mutta varsinainen

tieto prosessista saadaan toiminnanharjoittajalta

eli työntekijöiltä.

Riskinarviointimenetelmän avulla tunnistetaan

vaarat, kuten vuodot, kemikaalien

ei-toivotut reaktiot ja ylikuumenemiset, ja

määritetään vaaran toteutumiseen johtavat

syyt yksityiskohtaisesti. Näitä voivat olla

esimerkiksi putkirikko ja syyt putkirikon

syntymiseen. Samalla määritetään vaaran toteutumisen

seuraukset, joita ovat esimerkiksi

kaasuvuodon syttyminen ja siitä seuraavan

tulipalon vaikutukset. Tämän jälkeen arvioidaan

tapahtuman todennäköisyys ottaen huomioon

kaikki tunnistetut syntymekanismit.

Niihin voi kuulua kaasuvuoto, joka johtuu

putkirikosta, jonka aiheuttajana voi olla korroosio,

kannakkeiden pettäminen tai kolhaisu

tai venttiilivuoto, jonka aiheuttajana voi olla

esimerkiksi kulumisesta tai jännitesäröilystä

johtuva tiivistevuoto.

Tapahtuman seurausten vakavuutta arvioitaessa

otetaan huomioon kaikki tunnistetut

seuraukset. Kaasuvuodon seurauksena voi olla

henkilön tukehtuminen tai tulipalon syttyminen

siitä johtuvine seurauksineen.

Riskinarvioinnin tulosten perusteella

toiminnanharjoittaja tarkistaa varautumisensa

riittävyyden. Tähän kuuluvat sekä

ennaltaehkäisevät että seurauksia rajoittavat

toimenpiteet.

Prosessiturvallisuusriskien arvioinnin

tulee kattaa koko laitos ulkoalueineen ja

sisältää muun muassa kemikaalien täyttö-,

varastointi- ja käyttöpaikat sekä räjähdysvaaralliset

tilat. Jatkuvan parantamisen periaatteen

mukaisesti riskinarvioinnin avulla

toiminnanharjoittaja selvittää prosessiturvallisuuden

lähtötason laitoksella, asettaa

tavoitteet ja seuraa niiden saavuttamista

sopivien mittareiden avulla.

Inhimilliset tekijät

Ihmisen toiminta on usein avainroolissa onnettomuuksissa

joko suoraan tai välillisesti.

Ihmiset suunnittelevat laitokset ja niiden

prosessit, rakentavat ne, tekevät riskinarvioinnit,

määrittävät menettelyt ja toimintatavat,

operoivat prosesseja sekä huoltavat ja

ylläpitävät laitosta.

Inhimilliset tekijät vaikuttavat siis toiminnan

turvallisuuteen hyvin monissa eri

vaiheissa laitoksen elinkaaren aikana. Niitää

määritettäessä voidaan tarkastella ihmistä

suhteessa toimintaympäristöönsä ja organisaatioon,

muihin henkilöihin, työvälineisiin

ja laitteistoihin sekä työn edellyttämään

pätevyyteen.

Yleensä inhimillisten tekijöiden yhteydessä

keskitytään. Virheisiin, mutta inhimilliset

tekijät voivat olla myös positiivisia,

sillä ihminen pystyy mukautumaan ennalta

arvaamattomaan tilanteeseen automaatiota

paremmin. Inhimilliset virheet voidaan jaotella

kahteen ryhmään: tarkoituksettomiin

virheisiin ja rikkomuksiin.

Tarkoituksettomat virheet osoittautuvat

teon jälkeen virheellisiksi. Tällaisia ovat

esimerkiksi lipsahdukset, unohdukset

ja sääntö-/tietopohjaiset ajatteluvirheet.

Rikkomukset puolestaan ovat tahallisia

poikkeamia säännöistä tai sovituista menettelytavoista.

Kunnossapito

Laitoksen turvallinen toiminta edellyttää

jatkuvaa prosessin huoltoa ja kunnossapitoa.

Tätä varten kemikaalilaitoksilla on oltava

käytössään kunnossapitojärjestelmä, joka

sisältää sekä ennakoivan että korjaavan

kunnossapidon. Käytännössä järjestelmä

on useimmiten tietokoneohjelma, johon

kirjataan ennakkohuoltosuunnitelma ja

ilmenevät korjaustarpeen sekä kuitataan toimenpiteet

tehdyiksi.

Turvallisuuden kannalta kriittisiä laitteita

ovat ne, jotka vikaantuvat ja aiheuttavat vaaraa

suoraan tai joiden toimintaan luotetaan

onnettomuuden tapahtumisen estämiseksi.

Tällaisia ovat hälyttimet. Turvallisuuskriittiset

laitteet tulee tunnistaa ja sisällyttää ennakkohuoltosuunnitelmaan.

Toisin sanoen

ne on huollettava, testattava ja vaihdettava

niin usein, että ne eivät pääse vikaantumaan.

Kunnossapitojärjestelmästä saatavia tietoja

voidaan käyttää korjausten ja huoltojen

toteutumisen varmistamiseksi, palautteen

antamiseksi korjaustarpeen ilmoittaneelle

työntekijälle, ennakoivien ja korjaavien

toimenpiteiden suhteen seuraamiseksi ja

prosessiturvallisuuden mittarina. Näitä ovat

esimerkiksi aikataulussa toteutuneet huollot,

tavoiteajassa toteutuneet korjaukset, vikaantumistilastot

ja niin edelleen.

Prosessiturvallisuus saattaa jäädä työturvallisuuden

”jalkoihin”, kun keskitytään

työturvallisuuden parantamiseen. Tietoisuus

asiasta paranee kuitenkin jatkuvasti, ja

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto eli Tukes

pyrkii edelleen pitämään sitä aktiivisesti

esillä valvonta- ja tiedotustyössään. Prosessija

työturvallisuudella on monia yhteisiä

osa-alueita, mutta ne eivät täysin kata

toisiaan. Tästä syystä on varmistettava,

että prosessiturvallisuus saa ansaitsemansa

erityishuomion. PM

4/2021 promaint 49


KUMPPANIARTIKKELI

Ruostumattomien

terästen korroosio

kuriin peittauksella

Suomessa käytetään vuosittain 2,5 miljardia euroa teollisuuden kunnossapitoon,

joista merkittävä osa on korjaamiskuluja, joita korroosio aiheuttaa ruostumattomille

laitteistoille. Korroosiolta voi suojautua ja sitä voidaan välttää, kunhan tietää mitä tekee.

Olli Riihiluoma,

Peittausasiantuntija,

Somotec Oy

Teksti: Jenna Mattjus I Kuvat: Somotec Oy

Ruostumattomien terästuotteiden valmistusprosessin

aikana teräksen pintaan syntyneet vauriot ja epäpuhtaudet

heikentävät olennaisesti korroosionkestävyyttä.

Vaurioita aiheuttavat esimerkiksi kuljetukset,

nostot, hitsaukset, taivutukset ja asennukset.

– Ehjä ja tasainen oksidikalvo suojaa ruostumattomia teräksiä

korroosiolta. Oksidikalvo koostuu kromioksidista ja hapesta,

joka muodostuu ruostumattomien terästen pinnalle itsestään

vuorokausien aikana. Peittauksen ja liuospassivoinnin avulla oksidikalvo

saadaan muodostumaan pinnalle nopeammin, jolloin

tuote ei ole alttiina ilmassa oleville korroosiolähteille ja parantaa

merkittävästi ruostumattomien terästen korroosionkestävyyttä,

peittausasiantuntija Olli Riihiluoma kertoo.

Koulutukset tuovat avun

kunnossapidon haasteisiin

Somotec Oy:n toimitusjohtaja Olli Riihiluoma on tehnyt töitä

ruostumattomien terästen korroosioneston parissa yli 25 vuoden

ajan. Asiantuntijuus on hankittu kiertämällä Eurooppaa ja tutustuen

eri peittaamoiden toimintaan tutkimalla ruostumattomien

terästen käsittelyprosesseja. Riihiluoma tarjoaa peittauskoulutuksia

jälleenmyyjille, aikuiskoulutuskeskuksille ja yrityksille, jotka

esimerkiksi valmistavat tuotteita ruostumattomasta teräksestä.

– Koulutuksessa käydään läpi korroosiolähteet, peittausprosessit,

työturvallisuus, laitteet, peittausaineet ja -tarvikkeet, sekä

niiden käyttö. Tarkoituksena on sisäistää peittauksen syvin olemus,

Riihiluoma kertoo.

– Koulutusta suunnitellessa otetaan huomioon eri toimialoihin

kohdistuvat vaatimukset ruostumattomien terästen valmistuksessa

ja käsittelyssä. Esimerkiksi paperi- ja elintarviketeollisuudessa

on erilaiset käyttöolosuhteet ja tuolloin on mietittävä,

minkälaisella liuoksella peitataan mitäkin ja mikä on oikea

prosessi. Koulutuksen kesto on 3–4 tuntia ja se voidaan järjestää

etänä tai paikan päällä, Riihiluoma jatkaa.

Tilaa peittauspalvelu suoraan

ongelmakohteeseen

Somotec tarjoaa ratkaisun myös tilanteisiin, joissa yrityksen oma

aika ja osaaminen ei riitä peittaukseen. Peittauspalvelu pitää sisällään

kohdekartoituksen, suunnittelun, ratkaisun, toteutuksen

OnSite-peittaustiimin avulla, laitteet ja tuotteet toteutukseen, sekä

peittausjätevesien käsittelyn. Peittauksen jälkeen järjestetään vielä

opastus, jotta voidaan varmistaa oikeanlainen käyttö korroosiovapaille

pinnoille ja näin kasvattaa käyttöikää.

– Hitsaajan kaupastamme löytyvät laitteet, suojavälineistö, aineet

ja -tarvikkeet, sekä ferroksyyli- ja allaspeittaustestit peittaukseen.

Opastamme mielellämme tuotteiden käyttöön, sillä haluamme osaltamme

varmistaa tuotteidemme käyttöturvallisuuden sekä pitkän

käyttöiän ruostumattomille terästuotteille, Riihiluoma kertoo.

Somotec. Kovaan maailmaan luotu. PM

50 promaint 4/2021


○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○

○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○

Promaint-lehden erikoisliite – Promaint 7 • 2012

Luotettavuus/dependability

Käytetään myös käsitettä käyttövarmuus, joka voi

tarkoittaa sekä luotettavuutta että käytettävyyttä

Lähde: Kunnossapidon ja kunnonvalvonnan sanastojen harmonisointipalaveri (muokattu)

(Kari Komonen, Jorma Järviö, Veli Lumme, Jorma Lammila), 3.2.2011.

KUNNOSSAPITO -lehden erikoisliite

○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○

○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○ ○○○○○○○○

Promaint-lehden erikoisliite – Promaint 7 • 2012

Luotettavuus/dependability

Käytetään myös käsitettä käyttövarmuus, joka voi

tarkoittaa sekä luotettavuutta että käytettävyyttä

Lähde: Kunnossapidon ja kunnonvalvonnan sanastojen harmonisointipalaveri (muokattu)

(Kari Komonen, Jorma Järviö, Veli Lumme, Jorma Lammila), 3.2.2011.

| MITÄ | MISSÄ | MILLOIN |

4 | 2021

SYKSY 2021

Kunnossapidon johtaminen ja fyysisen omaisuuden hallinta (WCM 4)

15.–16.12.2021 | Vantaa

KEVÄT 2022

Kunnossapito 22 -kongressi

26.–27.1.2022 | Peurunka

World Class Maintenance -kunnossapidon koulutusohjelma, syksy 2021 15.2.–2.6.2022

Kunnossapidon menetelmät ja käytännöt (WCM 1)

Laitoksen käyttövarmuus ja riskienhallinta (WCM 2)

Kunnossapidon tunnusluvut, suunnittelu ja resurssit (WCM 3)

Teknologia 22 -tapahtuma

Pohjoinen Teollisuus 2022 -messut

Kunnossapidon johtaminen ja fyysisen omaisuuden hallinta (WCM 4)

15.–16.2.2022 |Hämeenlinna

23.–24.3.2022 | Jyväskylä

26.–27.4.2022 | Tampere

3.–5.5.2022 | Helsinki

18.–19.5.2022 | Oulu

1.–2.6.2022 | Vantaa

SYKSY 2022

Energia 2022 -messut

25.–27.10.2022 | Tampere

KUNNOSSAPITOkoulut

Kunnossapitokoulut ovat aikaisemmin yhdistyksen

jäsenlehdessä julkaistuja erikoisliitteitä, nykyään koulut

julkaistaan yhdistyksen intrasivuilla.

Ensimmäinen kunnossapitokoulu julkaistiin vuonna

1990, yhteensä kouluja on tähän mennessä julkaistu lähes

100 kappaletta. Tyypillisesti kunnossapitokoulut ovat

koosteartikkeleja erilaisista kunnossapitoon, kunnonvalvontaan

ja käytettävyyteen liittyvistä aiheista. Osa

kouluista on koosteita tieteellisistä tutkimuksista.

Kesäkuu 2021

KUNNOSSAPITOkoulu

108

Tuotamme kunnossapitokouluja jatkossakin. Lisäksi

olemme tuottaneet webinaareja YouTube-kanavalle. Löydät

webinaarit ”Promaint ry”-hakusanalla YouTubesta.

Viimeisin Kunnossapitokoulu julkaistiin alkusyksystä

2021, ”108 Voitelu ääriolosuhteissa”.

Mikäli olet kiinnostunut Kunnossapitokoulu-kokonaisuudesta

ja sisällöstä, ota yhteyttä: toimisto@kunnossapito.fi

KUNNOSSAPITOkoulu

101

KUNNOSSAPITO -lehden erikoisliite

tai soita: Jaakko Tennilä, 050 3844545.

Lehti 6 • 2002

N:o 75

VOITELU

ÄÄRIOLOSUHTEISSA

Promaint ry, Voitelutekninen toimikunta

Lehti v. 11.6.20216 • 2002

N:o 75

KUNNOSSAPITOkoulu

101

Luotettavuus

Dependability*

Käytettävyys

Availability

Luotettavuus

Dependability*

Käytettävyys

Availability

Toimintavarmuus

Kunnossapidettävyys

Kunnossapitovarmuus

Toimintavarmuus

Kunnossapidettävyys

Kunnossapitovarmuus

Reliability

Maintainability

Maintenance

supportability

Reliability

Maintainability

Maintenance

supportability

Paperikonetelojen öljyvoideltujen

vierintälaakerien

kunnonvalvonta

Kunnossapidon

terminologia

Paperikonetelojen öljyvoideltujen

vierintälaakerien

kunnonvalvonta

Kunnossapidon

terminologia


WORLD CLASS MAINTENANCE

WORLD

-KOULUTUSOHJELMA

CLASS MAINTENANCE

| kevät 2022

-KOULUTUSOHJELMA | Kunnossapidon osaaminen

4. Kunnossapidon kevät johtaminen ja fyysisen 2022

eurooppalaiselle tasolle

Kunnossapidon osaaminen

eurooppalaiselle tasolle

Taitotalon keväällä 2017 käynnistynyt World Class Maintenance

-koulutusohjelma on laadittu kunnossapidon työnjohtajien,

suunnittelijoiden ja päälliköiden valmennukseen. Ohjelma koostuu

neljästä 2017 kahden käynnistynyt päivän jaksosta. World Ohjelman Class Maintenance

sisältö perustuu

Taitotalon keväällä

SFS-EN 15628 -standardin pätevyysvaatimuksiin.

-koulutusohjelma on laadittu kunnossapidon työnjohtajien,

suunnittelijoiden World ja päälliköiden Class Maintenance valmennukseen. Ohjelma koostuu

neljästä -koulutusohjelman kahden päivän jaksosta. sisältö Ohjelman sisältö perustuu

SFS-EN 15628 -standardin pätevyysvaatimuksiin.

1. Kunnossapidon menetelmät ja käytännöt

World Class (15.–16.2.2022 Maintenance HÄMEENLINNA)

• Kunnossapidon käsitteet ja kunnossapitolajit

-koulutusohjelman • Voitelutekniikka sisältö

• Kunnossapitohenkilöstön pätevöinti

1. Kunnossapidon • Jatkuva parantaminen menetelmät ja systemaattinen ja käytännöt kehittäminen

(15.–16.2.2022 • Käyttäjäkunnossapidon HÄMEENLINNA) toimintamalli

• Kunnossapidon • TPM toiminnan käsitteet kehittämisessä ja kunnossapitolajit ja käytännössä

• Kunnossapito liiketoiminnan osana

• Voitelutekniikka

• Kunnossapitohenkilöstön 2. Laitoksen käyttövarmuus pätevöinti ja riskienhallinta

• Jatkuva parantaminen (23.–24.3.2022 ja systemaattinen JYVÄSKYLÄ) kehittäminen

• Käyttäjäkunnossapidon • Käyttövarmuus toimintamalli

ja sen kehittäminen

• TPM toiminnan • Varaosastrategiat kehittämisessä ja varastojen ja käytännössä hallinta

• Analyysimenetelmien perusteita

• Kunnossapito liiketoiminnan osana

• Kriittisyysluokittelu, PSK 6800

2. Laitoksen


käyttövarmuus

Vika- ja vaikutusanalyysi,

ja

FMEA

riskienhallinta

• Vikapuuanalyysi, FTA

(23.–24.3.2022 • Luotettavuuskeskeinen JYVÄSKYLÄ) kunnossapito, RCM

• Käyttövarmuus ja sen kehittäminen

• Varaosastrategiat

3. Kunnossapidon

ja varastojen

tunnusluvut,

hallinta

suunnittelu

• Analyysimenetelmien

ja resurssit (26.–27.4.2022

perusteita

TAMPERE)

• Kunnossapidon tunnusluvut

• Kriittisyysluokittelu, • Kunnossapidon PSK työnsuunnittelu 6800

• Vika- ja • vaikutusanalyysi, Vuosihuoltojen suunnittelu FMEA

• Vikapuuanalyysi, • Datan hyödyntäminen FTA kunnossapidossa

• Luotettavuuskeskeinen • Tietojärjestelmät kunnossapito, kunnossapidossa RCM

• Epävarmuuden hallinta

3. Kunnossapidon • Hankinnat, tunnusluvut, sopimukset ja vastaanottotarkastukset

suunnittelu

• Henkilö-, laitos- ja ympäristöturvallisuus

ja resurssit (26.–27.4.2022 TAMPERE)

• Kunnossapidon tunnusluvut

omaisuuden hallinta (1.–2.6.2022 VANTAA)

• Organisointi ja prosessien hallinta *

4. Kunnossapidon

• Kunnossapidon talous

johtaminen

ja budjetointi *

ja fyysisen

omaisuuden • Osaamisen kehittäminen hallinta osana (1.–2.6.2022 yrityksen strategiaa VANTAA) *

• Organisointi Fyysisen omaisuuden ja prosessien hallinta hallinta *

• Kunnossapidon Strategiat ja tavoitteet talous ja budjetointi *

• Kunnossapidon johtaminen, case

Osaamisen kehittäminen osana yrityksen strategiaa *

* Jakso 4.1

• Fyysisen omaisuuden hallinta

Työjohtajan

• Strategiat

valmennusohjelma

ja tavoitteet

sisältää jaksot 1, 2 ja 3. Päällikön

koulutukseen kuuluu lisäksi johtamista ja tuotanto-omaisuuden

hallintaa käsittelevä jakso 4 ja suunnittelijalle osa tästä

• Kunnossapidon johtaminen, case

(4.1). Yksittäiset * Jakso 4.1 jaksot toimivat myös itsenäisinä koulutuskokonaisuuksina.

Osallistuja voi valita myös vain ne osuudet, jotka

Työjohtajan valmennusohjelma sisältää jaksot 1, 2 ja 3. Päällikön

varmistamaan koulutukseen kunnossapidon kuuluu lisäksi vaatiman johtamista erityisosaamisen ja tuotanto-omai-

hän katsoo tarpeelliseksi. Valmennusohjelma on suunniteltu

suuden hallinta. hallintaa käsittelevä jakso 4 ja suunnittelijalle osa tästä

(4.1). Yksittäiset jaksot toimivat myös itsenäisinä koulutuskokonaisuuksina.

Osallistuja voi valita myös vain ne osuudet, jotka

hän Suomessa katsoo Kunnossapitoyhdistys tarpeelliseksi. Valmennusohjelma Promaint ry järjestää on euroop-

suunniteltu

varmistamaan palaisen kunnossapitoyhdistysten kunnossapidon kattojärjestön vaatiman erityisosaamisen

EFNMS:n valedellyttää

myös standardissa EN 15628 vaadittavaa koulutus-

hallinta.

tasoa ja työkokemusta kunnossapitoalalta.

Eurooppalainen sertifiointi

Suomessa Koulutuksesta Kunnossapitoyhdistys hyötyvät Promaint ry järjestää eurooppalaisen

Koulutuskokonaisuus kunnossapitoyhdistysten on suunniteltu tuotannon kattojärjestön ja kunnossapidon

sertifiointitilaisuuksia. johto-, suunnittelu- ja työjohtotehtävissä EFNMS:n sertifikaatin toimiville saaminen

EFNMS:n valvomia

edellyttää henkilöille sekä myös asiantuntijoille, standardissa joiden EN vastuulla 15628 vaadittavaa on laitoksen koulutustasoa

ja työkokemusta

käytettävyyden parantaminen ja toiminnan kehittäminen.

kunnossapitoalalta.

tarjoavan yrityksen kilpailuvaltti.

Koulutuksesta hyötyvät

Koulutuskokonaisuus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon

johto-, suunnittelu- ja työjohtotehtävissä toimiville

Lisätiedot ja ilmoittautuminen:

www.promaint.net > tapahtumakalenteri

henkilöille sekä asiantuntijoille, joiden vastuulla on laitoksen

käytettävyyden parantaminen ja toiminnan kehittäminen.

Osaava ja sertifioitu henkilökunta on myös alan palveluita

tarjoavan yrityksen kilpailuvaltti.

More magazines by this user
Similar magazines