DOSIS 4/2021
Farmaseuttinen aikakauskirja DOSIS 4/2021 vol.37 5uomen Farmasialiitto ry
Farmaseuttinen aikakauskirja DOSIS 4/2021 vol.37 5uomen Farmasialiitto ry
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Vol. 37<br />
Dosis<br />
4<br />
<strong>2021</strong><br />
Farmaseuttinen aikakauskirja<br />
PÄÄKIRJOITUS<br />
Ulla Närhi:<br />
Miten tutkimusta voidaan hyödyntää lääkepoliittisessa päätöksenteossa?...............347<br />
ALKUPERÄISTUTKIMUKSET<br />
Nina Backman, Jaana Haapalainen, Raisa Laaksonen:<br />
Miksi hakea apteekkilupaa? – Kyselytutkimus tuoreiden<br />
apteekkareiden työ- ja uratyytyväisyydestä...................................................................... 352<br />
Teija Vuorinen, Riitta Ahonen, Johanna Timonen:<br />
Miten apteekeissa toimitaan reseptien uudistamisessa? – Tutkimus<br />
uudistamiskäytännöistä ja lääkehoidon seurannasta opetusapteekeissa..................378<br />
Miia Tiihonen, Kirsti Laitinen, Marja Silén-Lipponen,<br />
Taru Kekoni, Terhi Saaranen:<br />
Lääkehoidon haasteet iäkkäiden kotihoidossa<br />
– moniammatillinen suursimulaatio...................................................................................398<br />
Leena Riukka, Marketta Rouvinen, Marja Airaksinen, Juha Puustinen,<br />
Sirkku Lavonius, Terhi Toivo:<br />
Terveydentila- ja toimintakykymittareiden hyödyntäminen lääkehoidon<br />
toteutuksessa iäkkäiden kotihoidossa................................................................................. 412<br />
TIETEELLINEN KOMMENTTI<br />
Juha Laine:<br />
Kustannusvaikuttavuus, arvoperusteinen<br />
terveydenhuolto ja arvon arviointi........................................................................................430<br />
MUUTA<br />
Kirjoita teemanumeroon! ..................................................................................................... 444<br />
Contribute to the Special issue!........................................................................................... 445<br />
Refereet <strong>2021</strong>............................................................................................................................. 446
Dosis<br />
Farmaseuttinen aikakauskirja<br />
4<br />
<strong>2021</strong><br />
Vol. 37<br />
Julkaisija<br />
Suomen Farmasialiitto ry /<br />
viestintä<br />
Asemamiehenkatu 2<br />
00520 Helsinki<br />
Päätoimittaja<br />
Dosentti Anneli Ritala-Nurmi<br />
VTT<br />
Tietotie 2<br />
Espoo<br />
dosis@farmasialiitto.fi<br />
Toimituskunta<br />
Dosentti Katri Hämeen-Anttila<br />
Proviisori, toksikologi Antti Kataja<br />
Farmasian tohtori Anne Lecklin<br />
Farmasian tohtori Minna Matikainen<br />
Dosentti Joni Palmgrén<br />
Farmasian tohtori Marika Pohjanoksa-Mäntylä<br />
Ulkoasu<br />
Omnipress Oy<br />
Oona Kavasto/Hank<br />
omnipress.fi<br />
ISSN 0783-4233<br />
344 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 345
PÄÄKIRJOITUS<br />
Miten tutkimusta voidaan<br />
hyödyntää lääkepoliittisessa<br />
päätöksenteossa?<br />
Lääkepoliittisessa päätöksenteossa<br />
suurista linjoista päätetään poliittisella<br />
tasolla ja yksityiskohtaisemmat<br />
tavoitteet määritellään hallitusohjelmiin.<br />
Ministeriöt vastaavat hallitusohjelmissa<br />
sovittujen tavoitteiden toteuttamisesta, ja niitä<br />
pannaan toimeksi esimerkiksi lainsäädännön<br />
ja strategioiden avulla. Päätöksiä tehdään myös<br />
asioiden valmisteluvaiheessa, virkamiestasolla.<br />
Työhön kuuluvat myös arvioinnit ja valinnat eri<br />
vaihtoehtojen välillä. Tutkimustietoa tarvitaan,<br />
jotta eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia voidaan<br />
punnita perustellusti ja puolueettomasti.<br />
Hallitusohjelmissa kuvataan lääkepoliittisia<br />
päätöksiä ja suuntaviivoja. Esimerkiksi<br />
pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa<br />
(29.5.2015–6.6.2019) yhdeksi tavoitteeksi asetettiin<br />
rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelma,<br />
jonka tarkoituksena oli parantaa<br />
potilaan kokonaisvaltaisen hoidon toteutumista<br />
ja ihmisten toimintakykyä sekä luoda<br />
edellytykset kustannustehokkaalle lääkehoidolle<br />
niin potilaan kuin yhteiskunnan näkökulmasta.<br />
Pääministeri Marinin (10.12.2019–)<br />
hallitusohjelman mukaan rationaalista lääkehoitoa<br />
edistetään jatkossakin. Lisäksi painotetaan<br />
lääkehuollon kokonaisuuden uudistamista<br />
pitkäjänteisesti sosiaali- ja terveysministeriön<br />
raporttiin sisältyvän tiekartan suuntaviivojen<br />
mukaisesti (Sosiaali- ja terveysministeriö<br />
2019a). Hallitusohjelmat antava koko hallituskauden<br />
mittaiset suuntaviivat sekä lääkehoidon<br />
että lääkehuollon kehittämiselle ja ohjaavat<br />
myös päätöksentekoa.<br />
Tutkimuksen hyödyntäminen<br />
lainvalmistelussa<br />
Lainvalmistelu on ministeriöiden perustehtävä,<br />
ja lakiehdotukset perustellaan hallituksen<br />
esityksissä. Niissä esitetään lainvalmistelutyön<br />
tulokset ehdotuksineen ja vaikutusten<br />
arviointeineen sekä johtopäätökset perusteluineen<br />
lyhyesti. Hallituksen esityksen laatimisohjeissa<br />
korostetaan tutkimuksen merkitystä<br />
(Oikeusministeriö: Hallituksen esityksen laatimisohjeet).<br />
Ennen työhön ryhtymistä valmis-<br />
Närhi, U: Miten tutkimusta voidaan hyödyntää lääkepoliittisessa päätöksenteossa?<br />
Dosis 37: 347–351, <strong>2021</strong><br />
346 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 347
telijalla on oltava eduskunnan päätöksenteon,<br />
lain tulkinnan ja soveltamisen sekä yhteiskunnallisen<br />
keskustelun ja tutkimuksen kannalta<br />
riittävät tiedot aiheesta.<br />
Hallituksen esitys toimii valmistelun ja<br />
päätöksenteon perustana eduskunnassa ja<br />
palvelee myös tulevaa lain tulkintaa ja soveltamista.<br />
Se ei kuitenkaan ole tutkimusraportti.<br />
Nykytila ja sen arviointi-osiossa kerrotaan<br />
mahdollisesta asiaa koskevasta tutkimustiedosta<br />
ja tutkimustiedon lähteet. Jos lähteitä on<br />
paljon, tutkimuksista laaditaan lähdeviitteiden<br />
kanssa erillinen muistio, joka liitetään hallituksen<br />
esitykseen. Hallituksen esityksessä on<br />
myös kerrottava, miten lain toimivuutta aiotaan<br />
seurata. Jos toimivuuden seuraamiseksi on<br />
jo valmisteluvaiheessa suunniteltu tutkimuksia<br />
tai selvityksiä, niistä on mainittava hallituksen<br />
esityksessä.<br />
Hallituksen esitys lääkelain muuttamiseksi<br />
(HE 107/<strong>2021</strong> vp) on parhaillaan eduskunnan<br />
käsittelyssä. Siinä annetaan esimerkiksi<br />
apteekkien toimintaan ja rajattuihin lääkevarastoihin<br />
liittyviä säädösehdotuksia. Ehdotuksia<br />
perustellaan tutkimusnäytöllä. Tässä hallituksen<br />
esityksessä on hyödynnetty esimerkiksi<br />
Fimean toteuttamaa haamuasiakastutkimusta<br />
(Fimea 2018), jonka mukaan itsehoitolääkkeitä<br />
koskeva neuvonta toteutuu apteekeissa vaihtelevasti.<br />
Lisäksi on selvitetty Länsi- ja Sisä-<br />
Suomen aluehallintoviraston tekemää kyselytutkimusta<br />
alueensa asumispalveluyksiköille<br />
(Sosiaali- ja terveysministeriö 2019b) sekä tutkimusta<br />
jälkiehkäisyvalmisteiden myynnistä<br />
(Oksamo ym. 2004). Yksi tutkimus, johon viitataan,<br />
on myös Fimean tekemä kansainvälinen<br />
kirjallisuuskatsaus apteekkijärjestelmien<br />
sääntelystä (Fimea 2017).<br />
Tutkimuksen hyödyntäminen<br />
strategioiden ja linjausten pohjana<br />
Suomessa on viime vuosina laadittu useita<br />
lääkepolitiikkaan liittyviä strategioita. Rationaalisen<br />
lääkehoidon toimeenpano-ohjelma<br />
laadittiin pääministeri Sipilän hallituskauden<br />
aikana lääkealan toimijoiden yhteistyönä. Valmistelu<br />
aloitettiin tammikuussa 2016 ja loppuraportti<br />
julkaistiin maaliskuussa 2018 (Sosiaali-<br />
ja terveysministeriö 2018a). Toimeenpano-ohjelmaan<br />
kuuluu lisäksi useita julkaisuja,<br />
joissa eri lääkehuoltoon ja -hoitoon<br />
liittyviä asiakokonaisuuksia käsitellään yksityiskohtaisemmin.<br />
Kaikissa julkaistuissa raporteissa hyödynnettiin<br />
olemassa olevaa tutkimustietoa, toisissa<br />
enemmän ja toisissa vähemmän. Esimerkiksi<br />
raportissa ”Rationaalinen lääkkeen määrääminen,<br />
toimittaminen ja käyttö nykyisissä<br />
ja tulevissa SOTE-rakenteissa” tutkimustieto<br />
on keskeisellä sijalla, kun pohditaan nykyisiä<br />
käytäntöjä ja tarvetta niiden kehittämiseen<br />
(Sosiaali- ja terveysministeriö 2018b). Tutkimuksen<br />
merkitystä korostaa se, että osana toimeenpano-ohjelmaa<br />
laadittiin erillinen tutkimusstrategia<br />
”Tutkimustieto hyötykäyttöön:<br />
Rationaalisen lääkehoidon tutkimusstrategia<br />
2018–2022” (Sosiaali- ja terveysministeriö<br />
2018c). Rationaaliseen lääkehoitoon liittyviksi<br />
tutkimusalueiksi tunnistettiin: rationaalista<br />
lääkehoitoa edistävien rakenteiden ja toimintaedellytysten<br />
tutkimus, lääkitysturvallisuutta<br />
eri toimintaympäristöissä edistävä lääkehoidon<br />
toteutusprosessien tutkimus sekä lääkkeiden<br />
käytön ja lääkehoidon vaikuttavuuden ja<br />
taloudellisuuden tutkimus.<br />
Lääkepoliittisten linjausten saavuttamista<br />
tutkitaan harvoin. Meillä ei siis ole tutkimustietoa<br />
siitä, vaikuttivatko esimerkiksi rationaalisen<br />
lääkehoidon toimeenpano-ohjelman<br />
tavoitteet käytäntöön – siis pystyttiinkö lääkehoitoja<br />
oikeasti järkevöittämään. Sen sijaan<br />
joidenkin lääkepoliittisten päätösten vaikutuksia<br />
on tutkittu. Näitä ovat esimerkiksi lääkevaihto<br />
ja nikotiinikorvausvalmisteiden siirto<br />
päivittäistavarakauppoihin.<br />
Millaista tutkimusta tarvitaan?<br />
Monen tutkijan ja ylipäänsä tutkimuksen yksi<br />
päätavoitteista on, että tuloksia voitaisiin hyödyntää<br />
ihmisten arjessa ja että tuloksista olisi<br />
käytännön hyötyä. Päätöksenteko taas tarvitsee<br />
tutkimusta, näyttöä, jonka avulla voidaan<br />
perustella valittuja vaihtoehtoja ja arvioida<br />
päätösten vaikutuksia. Tutkimuksen ja poliittisen<br />
päätöksenteon pitäisi siis kulkea käsi<br />
kädessä. Näin voitaisiin saavuttaa win-wintilanne,<br />
joka hyödyttäisi molempia.<br />
Haasteita kuitenkin on, esimerkiksi tutkimuksen<br />
ja päätöksenteon erilaiset aikajänteet.<br />
Tutkimuksen suunnitteluun, tekemiseen ja<br />
raportointiin kuluu helposti jopa vuosia aikaa,<br />
kun taas päätöksenteon aikajänne on lyhyempi:<br />
monesti tutkimustuloksia tarvitaan nopealla<br />
aikataululla, esimerkiksi vuoden tai kuukausien<br />
ja jopa viikkojen sisällä. Päätöksiä ja linjauksia<br />
tehdään nopeilla aikatauluilla ja tutkimustiedon<br />
pitäisi olla nopeasti hyödynnettävissä.<br />
Tätä ongelmaa on pyritty ratkaisemaan<br />
rationaalisen lääkehoidon RATTI-tutkimusverkoston<br />
ideoimalla Policy Brief -järjestelmällä.<br />
Siinä tutkija voi valmista lomakepohjaa<br />
hyödyntämällä esitellä tiiviisti oman tutkimuksensa<br />
keskeisimmät tulokset siten, että<br />
virkamiehet voivat kiireisessä valmistelussa<br />
hyödyntää tietoa helposti. Fimea tarjoaa verkkosivullaan<br />
(fimea.fi) julkaisualustan lomakepohjalle<br />
laadittujen Policy Briefien julkaisemiseen.<br />
Idea on hyvä, ja toivottavasti tätä kautta<br />
tutkimustieto yhä useammin saapuisi päätöksentekijän<br />
ja virkamiehen näyttöpäätteelle.<br />
Millaisen viestin virkamies siis antaisi tutkimuksentekijälle:<br />
millaista tutkimusta tarvitaan<br />
ja luetaan? Päätöksenteon vauhti ja käsiteltävien<br />
asioiden kiireellisyys ovat kasvaneet,<br />
ja virkamiehillä on yhä vähemmän aikaa valmistella<br />
päätöksentekoon meneviä asioita.<br />
Tämä on realiteetti, joka vaikuttaa myös siihen,<br />
miten virkamies pystyy hyödyntämään<br />
olemassa olevaa tutkimustietoa.<br />
Henrik Jussila julkaisi viime vuosikymmenen<br />
alussa tutkimuksen, jossa selvitettiin,<br />
miten kansanedustajat käyttivät tutkimustietoa<br />
omassa työssään (Jussila 2012). Tulokseksi<br />
saatiin, että parhaiten kansanedustajien käyttöön<br />
päätyi tutkimus, joka oli ajankohtainen<br />
ja merkittävä ja siinä oli selkeitä toimenpideehdotuksia<br />
sekä tiivistelmä. Eduksi oli myös se,<br />
että edustaja oli saanut tietoa tutkimuksesta<br />
mediasta, tiedotteista tai seminaareista ja että<br />
tutkimus tuki edustajan ajamaa politiikkaa ja<br />
oli kirjoitettu hänen äidinkielellään.<br />
Kirjoittajan mukaan tutkimustiedon hyödyntämisen<br />
mahdolliset ongelmat liittyvät<br />
joko päätöksenteon valmisteluun tai tutkimustulosten<br />
välitysongelmiin, minkä vuoksi<br />
tutkimusviestinnän kehittäminen on tärkeää.<br />
Kirjoittaja toteaa, että päättäjät lukevat lyhyitä<br />
suomenkielisiä tekstejä, joten heille on tarjottava<br />
niitä.<br />
Paljon tästä pitää paikkansa myös tänään.<br />
Päätöksenteon valmistelijat kyllä perehtyvät<br />
muihinkin kuin suomenkielisiin teksteihin,<br />
mutta valmistelun kiire hankaloittaa perusteellista<br />
taustatyötä. Hyödyllisimpiä päätöksenteossa<br />
ovat laajat katsaukset, joissa tutkittavaa<br />
asiaa tarkastellaan monista eri näkökulmista.<br />
Hankalammin hyödynnettäviä taas<br />
ovat yksittäiset tutkimukset, jotka on tehty<br />
pienellä potilasjoukolla tai joissa tutkimuksen<br />
asettelu on epäselvä. Tutkimuksen tulokset ja<br />
johtopäätökset on hyvä kirjoittaa niin selkeästi,<br />
että erehtymisen tai väärin tulkinnan vaara on<br />
mahdollisimman pieni.<br />
Suomalaiselle lääkepolitiikalle on tunnusomaista<br />
sen käytännönläheisyys ja asiantuntijakeskeisyys<br />
sekä tutkimustiedon arvostaminen.<br />
Viranomaistyössä voimme hyödyntää<br />
hyvälaatuista suomalaista lääkepoliittista<br />
tutkimusta, jota asiantuntijat ja tutkijat tekevät<br />
monilla eri tahoilla. Tämä on eduksi päätöksenteolle<br />
ja toivottavasti myös tutkijoille.<br />
Haluan kiittää Suomen farmaseuttista<br />
yhdistystä saamastani tunnustuksesta,<br />
Albert Wuokon palkinnosta.<br />
Kiitos tutkijayhteisölle virkamiehen<br />
saamasta huomionosoituksesta!<br />
Ulla Närhi<br />
FaT, dosentti, neuvotteleva virkamies<br />
Sosiaali- ja terveysministeriö<br />
ulla.narhi@gov.fi<br />
348 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 349
Kirjallisuus<br />
Fimea: Apteekkijärjestelmän<br />
sääntelyn purkaminen Euroopassa<br />
– toimenpiteet ja vaikutukset.<br />
Fimea kehittää, arvioi ja informoi<br />
-julkaisusarja 3/2017. Fimea, Kuopio,<br />
2017 (viitattu 9.11.<strong>2021</strong>).<br />
www.fimea.fi/documents/160140/1188389/<br />
Fimea+KAI+3+2017+Apteekkij%C3%A4rje<br />
stelm%C3%A4n+s%C3%A4%C3%A4ntelyn<br />
+purkaminen+Euroopassa.pdf/330e3e95-<br />
f587-1853-4140-1789d7437b0c<br />
Fimea: Itsehoitolääkeneuvonnan<br />
toteutuminen –<br />
haamuasiakastutkimus apteekeissa.<br />
Fimea kehittää, arvioi ja informoi<br />
-julkaisusarja 14/2018. Fimea,<br />
Kuopio, 2018 (viitattu 9.11.<strong>2021</strong>).<br />
www.fimea.fi/documents/160140/1188389/<br />
KAI+14+2018+Itsehoitol%C3%A4%C3%A4<br />
keneuvonnan+toteutuminen+Haamuasiak<br />
astutkimus+apteekeissa/074ebe80-bf4cc9a4-c4fb-c9402e81e19e<br />
Jussila H: Päätöksenteon tukena<br />
vai hyllyssä pölyttymässä?<br />
Sosiaalipoliittisen tutkimustiedon<br />
käyttö eduskuntatyössä. Sosiaali- ja<br />
terveysturvan tutkimuksia 121/2012<br />
(viitattu 8.11.<strong>2021</strong>).<br />
https://helda.helsinki.fi/bitstream/<br />
handle/10138/35919/Tutkimuksia121.pdf<br />
Oikeusministeriö: Hallituksen<br />
esityksen laatimisohjeet – opas<br />
hyvien esitysten kirjoittamiseen,<br />
Finlex -julkaisut (viitattu 9.11.<strong>2021</strong>).<br />
http://helo.finlex.fi/<br />
Oksamo H, Sihvo S, Pietilä<br />
K: Jälkiehkäisy itsehoitona –<br />
käyttäjäkysely apteekin asiakkaille.<br />
Suomen Lääkärilehti 66:<br />
4507–4511, 2004<br />
Pääministeri Juha Sipilän hallituksen<br />
strateginen ohjelma, Ratkaisujen<br />
Suomi (viitattu 9.11.<strong>2021</strong>).<br />
https://valtioneuvosto.fi/<br />
documents/10184/1427398/<br />
Ratkaisujen+Suomi_FI_YHDISTETTY_<br />
netti.pdf/801f523e-5dfb-45a4-8b4b-<br />
5b5491d6cc82/Ratkaisujen+Suomi_FI_<br />
YHDISTETTY_netti.pdf?t=1434628247000<br />
Pääministeri Sanna Marinin<br />
hallituksen ohjelma "Osallistava<br />
ja osaava Suomi – sosiaalisesti,<br />
taloudellisesti ja ekologisesti kestävä<br />
yhteiskunta" (viitattu 9.11.<strong>2021</strong>).<br />
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/<br />
bitstream/handle/10024/161931/<br />
VN_2019_31.pdf?sequence=1&isAllowed=y<br />
Sosiaali- ja terveysministeriö:<br />
Rationaalisen lääkehoidon<br />
toimeenpano-ohjelma, Sosiaalija<br />
terveysministeriön raportteja<br />
ja muistioita 15/2018. Sosiaali- ja<br />
terveysministeriö, 2018a (viitattu<br />
9.11.<strong>2021</strong>).<br />
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/<br />
bitstream/handle/10024/160659/15_RATI_<br />
toimeenpano_ohjelma_loppuraportti.<br />
pdf?sequence=4&isAllowed=y<br />
Sosiaali- ja terveysministeriö:<br />
Rationaalinen lääkkeen<br />
määrääminen, toimittaminen<br />
ja käyttö nykyisissä ja tulevissa<br />
SOTE-rakenteissa, Sosiaali- ja<br />
terveysministeriön raportteja ja<br />
muistioita 12/2018. Sosiaali- ja<br />
terveysministeriö, 2018b (viitattu<br />
9.11.<strong>2021</strong>).<br />
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/<br />
bitstream/handle/10024/160657/12_18_<br />
RATI%20laakkeen%20maaraaminen%20<br />
toimittaminen.pdf?sequence=1&isAllowed=y<br />
Sosiaali- ja terveysministeriö:<br />
Tutkimustieto hyötykäyttöön:<br />
Rationaalisen lääkehoidon<br />
tutkimusstrategia 2018–2022,<br />
Sosiaali- ja terveysministeriön<br />
raportteja ja muistioita 7/2018.<br />
Sosiaali- ja terveysministeriö,<br />
2018c (viitattu 9.11.<strong>2021</strong>).<br />
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/<br />
bitstream/handle/10024/160656/STM_<br />
rap_7_2018_Tutkimustieto_hyotykayttoon.<br />
pdf?sequence=1&isAllowed=y<br />
Sosiaali- ja terveysministeriö:<br />
Näkökulmia lääkehoitoon ja<br />
lääkkeiden jakeluun liittyvistä<br />
muutostarpeista, Virkamiesmuistio,<br />
Sosiaali- ja terveysministeriön<br />
raportteja ja muistioita 5/2019.<br />
Sosiaali- ja terveysministeriö,<br />
2019a (viitattu 9.11.<strong>2021</strong>).<br />
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/<br />
bitstream/handle/10024/161340/STM_<br />
Rap_5_2019.pdf?sequence=1&isAllowed=y<br />
Sosiaali- ja terveysministeriö:<br />
Suositus palliatiivisen hoidon<br />
palveluiden tuottamisesta<br />
ja laadun parantamisesta<br />
Suomessa, Palliatiivisen hoidon<br />
asiantuntijaryhmän loppuraportti,<br />
Sosiaali- ja terveysministeriön<br />
raportteja ja muistioita 2019:68.<br />
Sosiaali- ja terveysministeriö, 2019b<br />
(viitattu 9.11.<strong>2021</strong>).<br />
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/<br />
bitstream/handle/10024/161946/<br />
STM_2019_68_Rap.<br />
pdf?sequence=1&isAllowed=y<br />
Närhi, U: Miten tutkimusta voidaan hyödyntää lääkepoliittisessa päätöksenteossa?<br />
Dosis 37: 347–351, <strong>2021</strong><br />
350 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 351
Tiivistelmä<br />
Miksi hakea apteekkilupaa?<br />
– Kyselytutkimus tuoreiden<br />
apteekkareiden työ- ja<br />
uratyytyväisyydestä<br />
Nina Backman*<br />
Erikoisproviisori<br />
Porvoon Kevätkummun apteekki<br />
nina.backman@apteekit.net<br />
Jaana Haapalainen<br />
Apteekkari, proviisori<br />
Kellokosken apteekki<br />
(2.6.<strong>2021</strong> lähtien)<br />
Raisa Laaksonen<br />
Yliopistonlehtori<br />
Kliinisen farmasian dosentti,<br />
Farmakologian ja lääkehoidon osasto,<br />
Farmasian tiedekunta,<br />
Helsingin Yliopisto<br />
* Kirjeenvaihto<br />
Backman N, Haapalainen J, Laaksonen R: Miksi hakea apteekkilupaa? – Kyselytutkimus tuoreiden<br />
apteekkareiden työ- ja uratyytyväisyydestä. Dosis 37: 352–376, <strong>2021</strong><br />
Johdanto<br />
Apteekkiluvan saaminen ja apteekkariksi tuleminen on koettu proviisorin uran huipentumaksi.<br />
Suurin osa apteekkareista onkin ollut tyytyväinen työuraansa, eivätkä he luopuisi apteekkarin<br />
työstä. Tavoitteena oli kuvailla, miksi tuoreet apteekkarit olivat hakeneet apteekkilupaa, minkälaisia<br />
odotuksia heillä oli apteekkarin työstä ja miten nämä odotukset olivat toteutuneet sekä<br />
kuvailla heidän ura- ja työtyytyväisyyttään.<br />
Aineisto ja menetelmät<br />
Sähköinen kysely lähetettiin keväällä 2019 proviisoreille, joille oli myönnetty ensimmäinen<br />
apteekkilupa edeltäneiden kolmen vuoden aikana (n = 106). Kysely koostui avoimista kysymyksistä,<br />
väittämäkysymyksistä, joissa hyödynnettiin aiemmin validoituja ura- ja työtyytyväisyysväittämiä,<br />
sekä apteekkiin ja vastaajaan liittyvistä taustakysymyksistä. Tutkimusaineisto analysoitiin<br />
määrällistä ja laadullista analyysia hyödyntäen.<br />
Tulokset<br />
Kyselyyn vastasi 52 apteekkaria (48 %), joista yksi vastasi kahteen kertaan. Analyysissä poistettiin<br />
monivalinta- ja taustakysymyksissä tämän apteekkarin toinen vastaus, mikäli vastaukset<br />
olivat identtiset, tai molemmat vastaukset, mikäli ne poikkesivat toisistaan. Avoimien kysymysten<br />
kohdalla analysoitiin molemmat vastaukset. Apteekkarit olivat hakeneet apteekkilupaa niin<br />
sisäisten kuin ulkoisten motivaatiotekijöiden perusteella. Suuri osa vastaajista kohdisti positiivisia<br />
odotuksia apteekkarin työhön, ja nämä odotukset olivat täyttyneet. Yleisimmät odotukset<br />
liittyivät yrittäjän vapauteen ja päätösvaltaan (32/50), apteekin kehittämistyöhön (15/50), joskin<br />
myös suureen työmäärään ja pitkiin työpäiviin (15/50). Vajaa kolmannes (14/50) kohdisti mielestään<br />
apteekkarin työhön realistisia odotuksia apteekkityökokemuksensa perusteella. Myös<br />
haasteita oli koettu (9/50) ja etenkin apteekin kehittämistyöhön kohdistuneet odotukset olivat<br />
osalla jääneet täyttymättä (3/15).<br />
Väittämäkysymysten perusteella apteekkarit olivat tyytyväisiä työhönsä (summan mediaani<br />
18) ja uraansa (summan mediaani 17); tyytyväisiä olivat ne, joilla summan mediaani oli vähintään<br />
12. Suurin osa vastaajista (42/50) oli tyytyväisiä sekä työhönsä että uraansa. Työhön oltiin vastaushetkellä<br />
vielä tyytyväisempiä kuin uraan. Asiakaspalvelu lisäsi vastaajien keskuudessa yleisesti<br />
tyytyväisyyttä ja työtaakka sekä ajanpuute tyytymättömyyttä riippumatta koetusta ura- ja<br />
työtyytyväisyydestä. Lähes kaikki vastaajat (46/51) olivat tyytyväisempiä työtehtäviinsä apteekkarina<br />
kuin apteekkiproviisorina, ja enemmistö vastaajista (43/51) oli tyytyväisiä uravalintaansa<br />
verratessaan aikaansa apteekkiproviisorina.<br />
Johtopäätökset<br />
Tuoreet apteekkarit olivat tyytyväisiä sekä työhönsä että uraansa. He olivat ryhtyneet apteekkariksi<br />
useamman syyn perusteella, mutta etenkin sisäisistä motivaatiotekijöistä käsin herännyt<br />
kiinnostus hakea apteekkilupaa vaikutti yhdistyvän tyytyväisyyteen. Suuri osa vastaajista kohdisti<br />
positiivisia odotuksia apteekkarin työhön, ja nämä odotukset olivat täyttyneet. Työhönsä<br />
ja uraansa tyytyväiset apteekkarit voivat lisätä apteekkityön houkuttelevuutta ja rohkaista proviisoreita<br />
apteekkarin uralle.<br />
Avainsanat: apteekkilupa, apteekkari, työtyytyväisyys, uratyytyväisyys<br />
352 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 353
Johdanto<br />
Suomessa on yli 800 apteekkia, sivuapteekkia<br />
tai apteekin palvelupistettä (STM 2020).<br />
Näistä vuoden 2018 lopussa pääapteekkeja oli<br />
618, joista kaksi yliopistojen apteekkeja (Fimea<br />
2020a). Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus<br />
Fimea myöntää lääkelain 43 §:n mukaan<br />
proviisorin tutkinnon suorittaneelle henkilölle<br />
luvan harjoittaa apteekkitoimintaa. Vuosittain<br />
noin 30–40 proviisorille myönnetään ensimmäinen<br />
apteekkilupa, loput luvat myönnetään<br />
jo apteekkareina toimiville (Fimea 2020b).<br />
Aikaisemman tutkimuksen mukaan ensimmäinen<br />
apteekkilupa saatiin keskimäärin<br />
43-vuotiaana (Haapalainen 2006). Apteekkarit<br />
kokivat apteekkityökokemuksen hyvänä lähtökohtana<br />
apteekkarin uralle (Kangas 2016), ja<br />
apteekkilupaa on edeltänyt usein noin 15 vuoden<br />
työura proviisorina (Hautala 2013).<br />
Apteekkarit kokivat apteekkiyrittäjyyden<br />
parhaina puolina työn tarjoaman vapauden ja<br />
itsenäisyyden (Hovi 2017). Haittapuoliksi he<br />
kokivat muun muassa epävarmuuden poliittisista<br />
päätöksistä ja taloudelliset haasteet.<br />
Apteekkareista moni onkin ollut sitä mieltä,<br />
että yrittäjän tulee varautua tulevaisuuden<br />
muutoksiin, jotka voivat vaikuttaa apteekin<br />
talouteen (Hautala 2013).<br />
Työtyytyväisyys on yksilön myönteinen<br />
kokemus työstä, joka usein kasvaa työn vaativuuden<br />
mukana (Locke 1976). Herzbergin kaksifaktoriteorian<br />
(1959) mukaan työtyytyväisyys<br />
jakaantuu motivaatio- ja hygieniatekijöihin,<br />
missä motivaatiotekijät kumpuavat yksilöstä<br />
itsestään ja hygieniatekijät kuvaavat ulkoisia<br />
tekijöitä, työoloja. Hygieniatekijöihin kuuluvat<br />
valvonta, ihmissuhteet, fyysiset työolot,<br />
palkka, yrityspolitiikka, hallinnolliset käytännöt,<br />
edut ja työturvallisuus. Kaksifaktoriteorian<br />
mukaan työtyytyväisyyden kokemukseen tarvitaan<br />
motivaatiotekijöitä. Työtyytyväisyyttä<br />
lisäävät tekijät, joiden avulla yksilö voi toteuttaa<br />
itseään. Työn sisältö, vastuu ja yleneminen<br />
lisäävät pitkäaikaisesti työtyytyväisyyttä, kun<br />
taas kunnossa olevat hygieniatekijät toimivat<br />
vain lähtökohtana työtyytyväisyydelle, mutta<br />
ne eivät yksin riitä luomaan työtyytyväisyyttä.<br />
Apteekkiluvan saaminen koetaan uran huipentumaksi,<br />
ja tutkimusten perusteella suurin<br />
osa apteekkareista on tyytyväisiä työuraansa<br />
eivätkä he suunnittele työtehtävien vaihtoa<br />
(Lammi 2000, Haapalainen 2006, Hautala<br />
2013). Kansainvälisen tutkimuksen mukaan<br />
apteekkiproviisorien työtyytyväisyys lisääntyy<br />
iän myötä ja pitkään samassa tehtävässä<br />
toimineet proviisorit ovat muita tyytyväisempiä<br />
työhönsä (Barnett ja Kimberlin 1988). Työroolilla,<br />
eli työn haastavuudella ja mahdollisuudella<br />
kykyjen hyödyntämiseen, on palkan<br />
ohella merkittävä vaikutus sekä työ-, että<br />
uratyytyväisyyteen (Barnett ja Kimberlin 1988,<br />
Hardigan ja Carvajal 2007). Työtyytyväisyyttä<br />
lisäävät tekijät, joiden avulla yksilö voi toteuttaa<br />
itseään (Herzberg 1959). Erityisesti työn<br />
sisältö, vastuullisuus ja eteneminen lisäävät<br />
pitkäkestoisesti työtyytyväisyyttä.<br />
Tuoreiden apteekkareiden työ- ja uratyytyväisyyttä<br />
ja sitä, miten odotukset apteekkarin<br />
työstä ja mahdollisten odotusten toteutuminen<br />
vaikuttavat työtyytyväisyyteen, ei ole aiemmin<br />
tutkittu Suomessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena<br />
oli kuvailla, miksi tuoreet apteekkarit<br />
olivat hakeneet apteekkilupaa, minkälaisia<br />
odotuksia heillä oli apteekkarin työstä ja miten<br />
nämä odotukset olivat toteutuneet. Lisäksi<br />
tavoitteena oli kuvata tuoreiden apteekkareiden<br />
ura- ja työtyytyväisyyttä.<br />
Aineisto ja menetelmät<br />
Tutkimusasetelma ja osallistujat<br />
Tutkimus toteutettiin huhtikuussa 2019 kansallisena<br />
kokonaistutkimuksena, jonka tarkoitus<br />
oli tutkia kertaluontoisesti apteekkareiden<br />
sen hetkisiä näkemyksiä (Katajavuori<br />
ym. 2008). Sähköinen kysely lähetettiin kaikille<br />
ensimmäisen apteekkiluvan saaneille proviisoreille,<br />
joille apteekkilupa oli myönnetty tammikuun<br />
2016 ja elokuun 2018 välisenä aikana<br />
(n = 106). Suomessa oli kaikkiaan 616 apteekkaria<br />
vuoden 2018 lopussa (Fimea 2020). Tutkimus<br />
suunnattiin tuoreille apteekkareille sillä<br />
edellytyksellä, että apteekkilupa oli myönnetty<br />
aikaisintaan kolme ja vähintään puoli vuotta<br />
ennen kyselyn lähettämistä. Apteekkarit tunnistettiin<br />
Fimean myöntämistä apteekkiluvista<br />
proviisoreille tammikuun 2016 ja elokuun<br />
2018 välisenä aikana (Fimea 2016, Fimea 2017<br />
ja Fimea 2018).<br />
Apteekkareille lähetettiin sähköpostiviesti,<br />
jonka erillisessä saatteessa kerrottiin kyse-<br />
lyn tarkoitus ja tavoite. Osallistujille kerrottiin<br />
myös kyselyn vapaaehtoisuudesta, luottamuksellisuudesta<br />
ja anonyymiudesta. Vastaajilla<br />
oli halutessaan mahdollisuus osallistua<br />
kahden elokuvalipun arvontaan ja saada<br />
tiivistelmä valmistuneesta tutkimuksesta.<br />
Arpajaislupaa ei tarvittu, koska elokuvalippuarvontaan<br />
osallistuminen oli vastikkeetonta eli<br />
maksutonta (Poliisi <strong>2021</strong>). Asetelma ei täyttänyt<br />
lahjonnan määritelmää (Lahjontaa koskeva<br />
siviilioikeudellinen yleissopimus 65/2004, 2.<br />
artikla). Koska kyseessä oli kajoamaton, eilääketieteellinen<br />
tutkimus, ei tutkimukseen<br />
tarvittu eettisen toimikunnan ennakkoarviointia<br />
(Katajavuori ym. 2008, Tutkimuseettinen<br />
neuvottelukunta 2018).<br />
Kyselyn laatiminen<br />
Sähköinen kysely koostui avoimista kysymyksistä,<br />
väittämäkysymyksistä sekä apteekkiin<br />
ja vastaajaan liittyvistä taustakysymyksistä<br />
(Liite 1). Kysymysjärjestyksellä pyrittiin välttämään<br />
vastaajan johdattelua ja kysymysten<br />
tungettelevuutta (Oppenheim 1992, Hämeen-<br />
Anttila ja Katajavuori 2008, Vehkalahti 2008).<br />
Avoimissa kysymyksissä kysyttiin syitä<br />
apteekkiluvan hakemiselle, apteekkarin työhön<br />
liittyviä odotuksia ja näiden odotusten toteutumista,<br />
apteekkarin työssä tyytyväisyyttä ja<br />
tyytymättömyyttä tuovia tekijöitä, apteekkarin<br />
kokemaa tyytyväisyyttä työtehtäviin ja uravalintaan<br />
apteekkiproviisoriaikaan verrattuna<br />
sekä sitä, millaista tukea apteekkari saa omaan<br />
työhönsä.<br />
Työ- ja uratyytyväisyyttä mitattiin Yhdysvalloissa<br />
proviisoreille kehitettyjen ja validoitujen<br />
väittämäkysymysten avulla (Barnett<br />
ja Kimberlin 1986, Liite 1, kysymykset 9–16).<br />
Työ- ja uratyytyväisyyttä mittaavat väittämäkysymykset<br />
on myöhemmin validoitu myös<br />
eurooppalaiseen avoapteekkiympäristöön<br />
Iso-Britanniassa (Rajah ym. 2001, Laaksonen<br />
2006). Työtyytyväisyyttä ja uratyytyväisyyttä<br />
mittaavia väittämiä oli molempia neljä,<br />
ja väittämät käännettiin suomeksi. Positiivisten<br />
väittämien vastausvaihtoehdot esitettiin<br />
viisiportaisella Likert-asteikolla, jossa 1 merkitsi<br />
täysin eri mieltä ja 5 täysin samaa mieltä.<br />
Negatiivisten väittämien (10, 11 ja 13) vastausvaihtoehdot<br />
olivat käänteiset eli 5 merkitsi täysin<br />
eri mieltä ja 1 täysin samaa mieltä. Likertasteikkoa<br />
käytetään paljon asennetta ja mielipiteitä<br />
mittaavissa kyselyissä (Katajavuori<br />
ym. 2008). Kyselyn ymmärrettävyyttä ja kattavuutta<br />
pilotoitiin lähettämällä kyselylomake<br />
neljälle otantaan kuulumattomalle apteekkarille.<br />
Taustatietokysymyksiä muokattiin saatujen<br />
kommenttien perusteella.<br />
Sähköisessä e-lomakkeella toteutetussa<br />
varsinaisessa kyselyssä tutkimusaiheeseen liittyviin<br />
avoimiin kysymyksiin ja väittämäkysymyksiin<br />
oli pakollista vastata, mutta apteekkiin<br />
liittyvät taustakysymykset olivat osittain<br />
vapaaehtoisia ja kaikki henkilökohtaiset taustakysymykset<br />
vapaaehtoisia.<br />
Kyselyn toteuttaminen<br />
ja säilyttäminen<br />
Kyselyn linkki lähetettiin apteekkareiden henkilökohtaiseen<br />
sähköpostiosoitteeseen. Sähköpostiosoitteet<br />
oli kerätty sähköisestä apteekkikalenterista,<br />
apteekkien kotisivuilta ja Synergia<br />
yrittäjät-tietokannasta. Yhteensä 90 apteekkarin<br />
sähköpostiosoitteet löytyivät näiden avulla.<br />
Lopuille 16 apteekkarille kysely lähetettiin<br />
muodossa etunimi.sukunimi@apteekit.net,<br />
jollainen voi olla käytössä apteekkarilla Suomen<br />
Apteekkariliiton jäsenapteekissa (SAL:n<br />
jäsentiedote <strong>2021</strong>). Kyselyn lähettämisen jälkeen<br />
kolmesta sähköpostiosoitteesta tuli virheilmoitus;<br />
yhdessä osoitteessa oli ollut kirjoitusvirhe<br />
ja kahdessa muussa väärä ensimmäinen<br />
etunimi. Korjausten jälkeen viestit lähetettiin<br />
uudestaan eikä virheilmoituksia enää<br />
tullut. Kaikille apteekkareille lähetettiin kaksi<br />
muistutusviestiä kahden viikon välein. Vastausaikaa<br />
oli yhteensä seitsemän viikkoa.<br />
Aineisto säilytettiin sähköisesti Helsingin<br />
yliopiston e-lomake-palvelussa ja excelmuotoisena<br />
tiedostona tutkijan tietokoneella.<br />
Salasanan takana olevaan aineistoon ei kukaan<br />
ulkopuolinen päässyt käsiksi. Tutkija poisti<br />
apteekkareiden yhteystiedot vastauksista, jotta<br />
vastaus ja vastaaja eivät olisi yhdistettävissä.<br />
Kaksi muuta tutkijaa eivät nähneet vastaajien<br />
yhteystietoja lainkaan. Aineisto hävitetään<br />
hyvää tietosuojatapaa käyttäen puoli vuotta<br />
tutkimuksen valmistumisen jälkeen.<br />
Analysointi<br />
Tutkimusaineisto analysoitiin kuvailevaa määrällistä<br />
analyysia ja laadullista sisällönanalyy-<br />
354 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 355
sia käyttäen ja Herzbergin (1959) kaksifaktoriteoriaa<br />
hyödyntäen. Avoimien kysymysten<br />
vastauksista hylättiin ne, jotka eivät vastanneet<br />
esitettyyn kysymykseen. Laadullisessa<br />
analyysissa tutkija (NB) koodasi, jakoi kategorioihin<br />
ja teemoitteli avoimiin kysymyksiin<br />
annetut vastaukset. Yksittäinen vastaus jaettiin<br />
tarvittaessa useampaan teemaan. Koodit testattiin<br />
sijoittamalla avoimien kysymysten vastaukset<br />
uudestaan eri kategorioihin ja koodeja<br />
ja kategorioita muokattiin tarvittaessa (Oppenheim<br />
1992). Analyysin laadun varmentamiseksi<br />
tutkimusryhmän kaksi muuta tutkijaa (JH, RL)<br />
tarkastivat itsenäisesti analyysin, josta keskusteltiin<br />
yhdessä tutkimusryhmän kanssa konsensuksen<br />
vahvistamiseksi. Lopuksi laskettiin,<br />
kuinka monta kertaa kukin teema esiintyi eli<br />
hyödynnettiin kvantifiointia.<br />
Kukin ura- ja työtyytyväisyyttä mittaava<br />
väittämä sai arvon 1–5 annettujen vastausten<br />
perusteella. Kullekin osallistujalle laskettiin<br />
työ- ja uratyytyväisyyttä kuvaava summa väittämiin<br />
saatujen vastausten perusteella. Koska<br />
työ- ja uratyytyväisyyttä mittaavia väittämiä oli<br />
neljä, näiden summien teoreettinen minimi oli<br />
4, maksimi 20 ja asteikon puoliväli 12. Mikäli<br />
vastausten summa oli 12 tai enemmän, tulkittiin<br />
vastaaja tyytyväiseksi, ja summan alittaessa 12<br />
tulkittiin vastaaja tyytymättömäksi. Summista<br />
määritettiin mediaani ja kvartiiliväli (IQR).<br />
Taustakysymysten osalta määritettiin vastausjakaumat.<br />
Mediaanit ja kvartiilivälit määritettiin<br />
proviisori- ja apteekkiproviisoritoimivuosista,<br />
apteekin henkilökuntamäärästä<br />
sekä koko- ja osa-aikaisen henkilökunnan<br />
määrästä. Vastaajien syntymävuosi muutettiin<br />
vastaamaan heidän ikäänsä vuonna 2019<br />
ja saadusta ikäjakaumasta määritettiin myös<br />
mediaani ja kvartiilivälit.<br />
Naisten ja miesten eroa ura- ja työtyytyväisyyden<br />
osalta määritettiin Mann-Whitneyn<br />
U-testillä ja työ- ja uratyytyväisyyden korrelaatiota<br />
Spearman rho-testillä IBM SPSS Statistics<br />
25 -ohjelmaa käyttäen.<br />
Tulokset<br />
Kyselyyn saatiin 52 vastausta; yksi apteekkari<br />
vastasi kahteen kertaan. Tämä huomioitiin<br />
analyysissa poistamalla monivalintaja<br />
taustakysymyksissä toinen tämän apteekkarin<br />
vastaus, mikäli vastaukset olivat identtiset,<br />
tai molemmat vastaukset, mikäli ne<br />
poikkesivat toisistaan. Avoimien kysymysten<br />
osalta analysoitiin molemmat vastaukset.<br />
Apteekkareiden vastausprosentti oli 48,<br />
mikä on hyvä tulos kyselytutkimukselle (Vehkalahti<br />
2008).<br />
Vastaajien taustatiedot<br />
Vastaajien taustatiedot on koottu Taulukkoon 1.<br />
Vastaajien mediaani-ikä, 48 vuotta, vastasi<br />
tuoreiden apteekkareiden mediaani-ikää (48<br />
vuotta) (JulkiTerhikki 2019). Vastaajista naisia<br />
oli 86 % ja miehiä 14 %, kun kohderyhmässä<br />
naisten osuus oli ollut 76 % ja miesten<br />
24 %. Vastaajista suurin osa (38/51) oli toiminut<br />
enintään kaksi vuotta apteekkarina.<br />
Vastaajista yli puolet (32/50) oli toiminut<br />
ennen apteekkiluvan saantia vain avoapteekissa.<br />
Noin viidennes vastaajista (11/50) oli toiminut<br />
avoapteekin lisäksi yhdessä muussa toimipaikassa,<br />
ja vain kaksi vastaajaa oli toiminut<br />
pääosin muualla kuin avoapteekissa.<br />
Kyselyyn vastanneiden apteekkarien<br />
apteekkien liikevaihto oli puolella vastaajista<br />
(25/50) vuonna 2018 1–2 miljoonan euron<br />
välillä; 17 vastaajan apteekin liikevaihto oli<br />
välillä 2,1–4 miljoonaa euroa ja yli 4,1 miljoonan<br />
euron liikevaihtoon ylsi vain kaksi vastaajaa.<br />
Vastaajista yli puolet (31/51) käytti apteekissaan<br />
vuokratyövoimaa, mutta suurin osa<br />
turvautui vuokratyövoiman käyttöön harvemmin<br />
kuin kuukausittain. Apteekki ja koti sijaitsivat<br />
suurimmalla osalla (40/50) eri paikkakunnilla,<br />
ja apteekkari kulki työpäivinä kodin<br />
ja apteekin väliä (24/41).<br />
Kaikki apteekkarit osallistuivat apteekissaan<br />
farmaseuttisiin ja työnjohdollisiin tehtäviin<br />
sekä apteekin toiminnan kehittämiseen<br />
ja markkinointiin (Taulukko 2). Nämä tehtävät<br />
veivät markkinointia lukuun ottamatta myös<br />
eniten apteekkarin työaikaa. Apteekkarit delegoivat<br />
työtehtäviään apteekissaan proviisorille<br />
vaihtelevasti, useimmin työnjohdollisia tehtäviä<br />
sekä opetus- ja koulutustoimintaa. Neljä<br />
apteekkaria jakoi työtehtävistään kaikki tai<br />
lähes kaikki proviisorille, kun taas yksi apteekkari<br />
ei ollut delegoinut lainkaan omia työtehtäviään<br />
ja yksi apteekkari piti proviisoria ainoastaan<br />
farmaseuttisissa työtehtävissä farmaseuttipulan<br />
takia.<br />
Taulukko 1. Kyselyyn vastanneiden tuoreiden apteekkareiden (n = 51) taustatiedot. *<br />
Apteekkiin liittyvät taustatiedot<br />
Toimipaikat ennen apteekkarina aloittamista (n = 50)<br />
Vain avoapteekki<br />
Avoapteekki + yksi muu toimipaikka<br />
Avoapteekki + kaksi muuta toimipaikkaa<br />
Enimmäkseen muualla kuin avoapteekissa<br />
Apteekkaritoimivuodet (n = 51)<br />
Alle vuoden<br />
1–2 vuotta<br />
yli 2 vuotta<br />
Sivuapteekkien lukumäärä (n = 50)<br />
Ei yhtään sivuapteekkia<br />
Yksi sivuapteekki<br />
Kaksi sivuapteekkia<br />
Apteekkitoiminnan liikevaihto vuonna 2018 (n = 50)<br />
Enintään 0,9 M€<br />
1–2M€<br />
2,1–4M€<br />
4,1–7,5M€<br />
Apteekkarin lisäksi apteekissa työskentelee (n = 51)<br />
Ei yhtään proviisoria<br />
Yksi proviisori<br />
Kaksi proviisoria<br />
Kolme proviisoria<br />
Vuokratyövoiman käyttö apteekissa (n = 51)<br />
Apteekissa käytetään vuokratyövoimaa<br />
Apteekissa ei käytetä vuokratyövoimaa<br />
Apteekissa käytetään vuokratyövoimaa (n = 34) **<br />
Viikoittain<br />
Kuukausittain<br />
Harvemmin kuin kuukausittain<br />
Henkilökohtaiset ja perhe-elämään liittyvät taustatiedot<br />
Sukupuoli (n = 50)<br />
nainen<br />
mies<br />
Huollettavat (n = 47)<br />
Apteekkarilla on huollettavia<br />
Apteekkarilla ei ole huollettavia<br />
Parisuhde (n = 50)<br />
Apteekkari elää parisuhteessa<br />
Apteekkari ei elä parisuhteessa<br />
Työmatkaan käytetty aika/suunta (n = 50)<br />
Alle 30 min<br />
30–60 min<br />
yli 1 h<br />
Apteekin ja kodin sijainti (n = 50)<br />
Apteekki ja koti sijaitsevat samalla paikkakunnalla<br />
Apteekki ja koti sijaitsevat eri paikkakunnilla<br />
Jos apteekki ja koti sijaitsevat eri paikkakunnilla (n = 41) ***<br />
Apteekkari ja perhe ovat muuttaneet pysyvästi apteekkipaikkakunnalle<br />
Apteekkari ei ole muuttanut, vaan kulkee työpäivinä kodin ja apteekin väliä<br />
Apteekkari asuu viikot apteekkipaikkakunnalla ja viikonloput (kotona) eri paikkakunnalla<br />
Lukumäärä (n)<br />
* Vastausten lukumäärä (n) vaihteli, sillä erillisissä vastauksissa kaikki vastaajat eivät vastanneet tai osa vastauksista jouduttiin hylkäämään.<br />
** Kolme vastaajaa oli vastannut ei kysymykseen vuokratyövoiman käyttämisestä apteekissa, mutta vastasi tähän jatkokysymykseen, että käytti<br />
vuokratyövoimaa harvemmin kuin kuukausittain.<br />
*** Yksi vastaaja vastasi ristiriitaisesti kysymyksiin apteekin ja kodin sijainnista: hän vastasi ensin, että koti ja apteekki sijaitsevat samalla paikkakunnalla,<br />
mutta tähän jatkokysymykseen hän vastasi, että on muuttanut pysyvästi apteekkipaikkakunnalle.<br />
32<br />
11<br />
5<br />
2<br />
15<br />
23<br />
13<br />
39<br />
8<br />
3<br />
6<br />
25<br />
17<br />
2<br />
29<br />
21<br />
0<br />
1<br />
31<br />
20<br />
8<br />
3<br />
23<br />
43<br />
7<br />
35<br />
12<br />
45<br />
5<br />
16<br />
16<br />
18<br />
10<br />
40<br />
7<br />
24<br />
10<br />
356 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 357
Taulukko 2. Tuoreiden apteekkareiden osallistuminen apteekkinsa työtehtäviin.<br />
Työtehtävä<br />
Asiakaspalvelu, reseptintoimitus,<br />
lääkeneuvonta<br />
Apteekin toiminnan<br />
kehittämiseen liittyvät asiat<br />
Työnjohdolliset tehtävät<br />
sisältäen työvuorolistojen ja<br />
toimintaohjeiden laatimisen<br />
Markkinointi<br />
Sidosryhmäyhteistyö<br />
Talousasiat sisältäen tilaamisen<br />
ja laskutuksen<br />
Opetus- ja koulutustoiminta<br />
Tavaranpurku ja hyllytys<br />
Remontointi<br />
Siivous<br />
Apteekin lisäpalvelut: esimerkiksi<br />
terveyspiste, LHKA, apteekin<br />
verkkopalvelut, ANJA<br />
Apteekkareiden<br />
(n = 51) raportoimat<br />
työtehtävät, joihin<br />
he osallistuvat *<br />
51<br />
51<br />
51<br />
51<br />
49<br />
45<br />
41<br />
33<br />
29<br />
20<br />
18<br />
Apteekkareiden (n = 51)<br />
näkemys kolmesta työtehtävästä,<br />
jotka vievät<br />
eniten työaikaa **<br />
* Apteekkarit vastasivat monivalintakysymykseen ja saivat valita niin monta vaihtoehtoa kuin oli tarpeellista.<br />
** Apteekkarit vastasivat monivalintakysymykseen ja saivat valita edellisen kohdan perusteella kolme vaihtoehtoa.<br />
*** Apteekkarit vastasivat omin sanoin avoimeen kysymykseen.<br />
46<br />
33<br />
25<br />
9<br />
3<br />
21<br />
-<br />
-<br />
-<br />
-<br />
-<br />
Työtehtävät, jotka<br />
apteekkarit (n = 20)<br />
olivat delegoineet<br />
proviisorille ***<br />
5<br />
3<br />
9<br />
5<br />
4<br />
5<br />
7<br />
1<br />
-<br />
-<br />
5<br />
Apteekkiluvan hakuun<br />
johtaneita perusteita<br />
Taulukkoon 3 on koottu perusteita apteekkiluvan<br />
hakemiselle. Apteekkilupaa haettiin<br />
niin sisäisten kuin ulkoisten motivaatiotekijöiden<br />
perusteella. Sisäiset motivaatiotekijät,<br />
kuten tarve uusille haasteille ja luonteva jatke<br />
uralle, olivat useammin syynä apteekkiluvan<br />
hakuun kuin ulkoiset motivaatiotekijät, kuten<br />
tyytymättömyys aiempaan työhön, työnantajaan<br />
ja työyhteisöön. Suurella osalla vastaajista<br />
oli useita syitä apteekkiluvan hakemiselle,<br />
ja osalla vastaajista syyt olivat sekoitus<br />
sisäisiä ja ulkoisia motivaatiotekijöitä. Eniten<br />
mainintoja (23/51) sai tarve uusille haasteille;<br />
moni vastaaja koki tarvetta päästä urallaan<br />
eteenpäin: ”Ainut mahdollisuus urakehitykseen”<br />
(apteekkari 16) ”Halu edetä uralla eteenpäin<br />
ja saada uutta sisältöä työhön” (apteekkari<br />
39). Osalla vastaajista jokin tapahtuma oli<br />
sysännyt apteekkiluvan hakuun: ”En hakenut<br />
mistään kaukaa, mutta sitten kun lupa tuli<br />
hakuun lähelle kotia koin, että pitää hakea”<br />
(apteekkari 13).<br />
Apteekkarin työhön liittyvät<br />
odotukset ja niiden toteutuminen<br />
Taulukossa 4 on esitetty apteekkarin työhön<br />
liittyneitä odotuksia apteekkiluvan hakuvaiheessa<br />
sekä vastaajien kokemukset siitä,<br />
miten nämä odotukset olivat toteutuneet.<br />
Suurella osalla vastaajista oli positiivisia odotuksia,<br />
jotka olivat täyttyneet. Yli puolet vastaajista<br />
(32/50) liitti apteekkarin työhön odotuksen<br />
yrittäjän vapaudesta ja päätösvallasta.<br />
Vajaa kolmannes (15/50) odotti pääsevänsä<br />
kehittämään apteekkia. Toisaalta yhtä moni<br />
vastaaja (15/50) oletti apteekkarin työmäärän<br />
olevan suuri ja työpäivien olevan pitkät. Vajaa<br />
kolmannes (14/50) kertoi, että heidän odotuksensa<br />
olivat olleet realistiset pohjautuen<br />
apteekkityön tuomaan kokemukseen. Nämä<br />
odotukset olivat suurimmaksi osaksi täyttyneet<br />
tai ylittyneet positiivisesti tässä vastaajajoukossa.<br />
Etenkin yrittäjän vapauteen ja päätösvaltaan<br />
liittyneet odotukset olivat täyttyneet<br />
(7/32) tai ylittyneet (15/32) suurimmalla osalla<br />
vastaajista, ja loput (10/32) olivat kokeneet<br />
haasteita. Apteekkarin suuri työmäärä ja pitkät<br />
työpäivät olivat suurimmalla osalla (11/15) vastaajista<br />
vastanneet odotuksia, mutta toisaalta<br />
osa vastaajista (4/15) kertoi voivansa vaikuttaa<br />
työmäärään ja työpäivien pituuteen myös<br />
itse. Apteekin toiminnan kehittämiseen liittyvä<br />
odotus oli osalla jäänyt täyttymättä (3/15).<br />
Apteekkarin ura- ja työtyytyväisyyttä<br />
mittaavat väittämät sekä apteekkarin<br />
työssä tyytyväisyyttä ja<br />
tyytymättömyyttä tuovat asiat<br />
Taulukossa 5 on esitetty tuoreiden apteekkareiden<br />
vastausjakauma ura- ja työtyytyväisyyttä<br />
mittaaviin väittämiin. Taulukosta 6<br />
käy ilmi, että suurin osa vastaajista (42/50) oli<br />
tyytyväisiä sekä työhönsä että uraansa. Työhön<br />
oltiin vastaushetkellä vielä tyytyväisempiä<br />
kuin uraan (Taulukko 5). Asiakaspalvelu lisäsi<br />
yleisesti tyytyväisyyttä ja työtaakka ja ajanpuute<br />
tyytymättömyyttä vastaajien keskuudessa<br />
riippumatta koetusta ura- ja työtyytyväisyydestä<br />
(Taulukko 6). Työhönsä tyytyväisillä<br />
apteekkareilla tyytyväisyyttä toi myös vastuu ja<br />
vapaus, mikä oli myös yleisimmin apteekkarin<br />
työhön kohdistunut odotus (Taulukko 4). Myös<br />
apteekin työilmapiiri ja henkilökunnan tyytyväisyys<br />
toi tyytyväisyyttä työhönsä tyytyväisillä<br />
apteekkareilla (Taulukko 6).<br />
Lähes kaikki vastaajat (46/51) olivat tyytyväisempiä<br />
työtehtäviinsä apteekkarina kuin<br />
apteekkiproviisorina. Erityisesti apteekkarin<br />
työn vapauteen oltiin tyytyväisiä: ”Tyytyväisempi,<br />
tuntuu, että voin käyttää osaamistani<br />
enemmän” (apteekkari 10), ”…juuri työn<br />
itsenäisyys tekee tästä vielä mielekkäämmän”<br />
(apteekkari 11). Toisaalta kolme vastaajaa oli<br />
tyytyväisempiä apteekkiproviisorin työtehtäviin:<br />
”Helpompaa olisi olla vieraalla johtavana<br />
proviisorina” (apteekkari 36). Tämä apteekkari<br />
36 oli taulukossa 5 esitettyjen väittämäkysymysten<br />
perusteella tyytymätön myös apteekkarin<br />
työhönsä, mutta tyytyväinen uraansa.<br />
Kaksi muuta apteekkiproviisorin työtehtäviin<br />
tyytyväisempää vastaajaa olivat tyytymättömiä<br />
apteekkarin työtehtäviin, mutta toisaalta<br />
taulukossa 5 esitettyjen työtyytyväisyyttä mittaavien<br />
väittämien perusteella kuitenkin tyytyväisiä<br />
työhönsä.<br />
Suurin osa vastaajista (43/51) oli vastaushetkellä<br />
tyytyväinen uravalintaansa verratessaan<br />
vastaushetkeä apteekkiproviisorin aikaan:<br />
”Proviisorin ammattikin on hyvä, mutta aptee-<br />
358 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 359
Taulukko 3. Perusteita apteekkiluvan hakuun (n = 51), pohjana käytetty Herzbergin kaksifaktoriteoriaa<br />
(1959).<br />
Taulukko 4. Tuoreiden apteekkareiden (n = 50) odotukset apteekkarin työstä ja niiden koettu<br />
toteutuminen. *<br />
Sisäisiä motivaatiotekijöitä<br />
tarve uusille haasteille (n = 23)<br />
”Tunne siitä, että haluan päästä<br />
uralla eteenpäin” (apteekkari 10)<br />
Ulkoisia motivaatiotekijöitä<br />
tyytymättömyys aikaisempaan työhön, työnantajaan<br />
tai työyhteisöön (n = 10)<br />
”En olisi jaksanut olla apteekkiproviisorina vielä toiset<br />
20 v […] eli eläkeikään asti” (apteekkari 6)<br />
Apteekkareiden<br />
odotukset apteekkarin<br />
työn sisällöstä ennen<br />
kuin heistä tuli<br />
apteekkareita<br />
Apteekkareiden,<br />
joilla<br />
oli ollut tiettyjä<br />
odotuksia,<br />
lukumäärä<br />
(n)<br />
Odotukset<br />
ovat täyttyneet<br />
tai ylittyneet<br />
positiivisella<br />
tavalla<br />
Apteekkareiden raportoimien odotusten toteutuminen (n)<br />
Odotukset<br />
ovat täyttyneet<br />
positiivisella<br />
tavalla,<br />
ei yllätyksiä<br />
Odotukset<br />
ovat täyttyneet<br />
mutta<br />
olen<br />
kokenut<br />
haasteita<br />
Kokenut<br />
vain<br />
haasteita<br />
Odotukset<br />
eivät ole<br />
täyttyneet<br />
luonteva jatke uralle, paljon<br />
kokemusta (n = 22)<br />
”Työkokemusta proviisorina alkoi<br />
olla paljon” (apteekkari 8)<br />
pitkäaikainen haave tai<br />
suunnitelma (n = 16)<br />
”Apteekkarin ura on ollut<br />
haaveenani jo pitkään”<br />
(apteekkari 51)<br />
avoinna oleva apteekkilupa sopivan<br />
matkan päässä (n = 6)<br />
”Halusin oman yrityksen, joka olisi kohtuullisen<br />
kulkuyhteyden päässä” (apteekkari 9)<br />
epävarma työtilanne (n = 5)<br />
”…Myös työsuhteen jatkumisen epävarmuus<br />
proviisorina…” (apteekkari 41)<br />
paremmat tulot (n = 1)<br />
Itsenäisyys, päätösvalta<br />
omasta työajasta ja<br />
apteekin toiminnoista,<br />
vastuu ja vapaus<br />
Apteekin kehittämistyö,<br />
toimimista osana<br />
terveydenhuoltoa,<br />
apteekin talouden<br />
kehittämistä<br />
Apteekkiproviisorin<br />
työhön pohjautuvat<br />
odotukset<br />
32<br />
15<br />
14<br />
15<br />
6<br />
5<br />
7<br />
2<br />
4<br />
6<br />
3<br />
4<br />
4<br />
1<br />
0<br />
0<br />
3<br />
1<br />
halu yrittäjyyteen (n = 13)<br />
”Halusin yrittäjäksi ja<br />
apteekkariksi” (apteekkari 25)<br />
apteekkarin työn vapaus (n = 10)<br />
”Tahdoin työhöni enemmän<br />
vapautta” (apteekkari 27)<br />
”Paremmat tulot tähtäimessä” (apteekkari 50)<br />
Henkilökohtainen<br />
velvollisuus<br />
apteekkitoiminnasta<br />
Monipuolinen työnkuva,<br />
taitojen parempi<br />
hyödyntäminen<br />
Talouden seuranta ja<br />
toimeentulo<br />
12<br />
7<br />
6<br />
7<br />
3<br />
3<br />
1<br />
1<br />
0<br />
3<br />
1<br />
2<br />
1<br />
1<br />
0<br />
0<br />
1<br />
1<br />
Hallinnolliset työt,<br />
paperityöt<br />
4<br />
4<br />
0<br />
0<br />
0<br />
0<br />
Paljon työtä, pitkät<br />
työpäivät, pitkä<br />
työmatka<br />
15<br />
5<br />
6<br />
2<br />
2<br />
0<br />
* Vastaajat (n = 50) vastasivat avoimeen kysymykseen odotuksista ja niiden toteutumisesta.<br />
360 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 361
Taulukko 5. Tuoreiden apteekkareiden vastausjakauma ura- ja työtyytyväisyyttä mittaaviin väittämiin<br />
(Barnett ja Kimberlin 1986).<br />
Taulukko 6. Synteesi tuoreiden apteekkareiden ura- ja työtyytyväisyyssummien jakaumasta sekä<br />
tyytyväisyyttä ja tyytymättömyyttä tuovat tekijät (tyytyväiset ≥ 12, tyytymättömät < 12), pohjana<br />
Herzbergin kaksifaktoriteoria (1959).<br />
Viisiportaisen Likert-asteikon vastausvaihtoehdot<br />
Väittämät kuvaavat uratyytyväisyyttä (n = 51) Väittämät kuvaavat työtyytyväisyyttä (n = 50)<br />
Väittämä<br />
Kaiken kaikkiaan,<br />
olen tyytyväinen<br />
nykyiseen työhöni<br />
Ajatus, että joutuisin<br />
viettämään<br />
loput työvuoteni<br />
nykyisenkaltaisessa<br />
työssäni, on<br />
masentava*<br />
Minulla on<br />
työstäni usein<br />
”huono” tunne,<br />
tunne siitä, etten<br />
nauti työstäni*<br />
Intoudun työstäni<br />
usein niin,<br />
että menetän<br />
ajantajun<br />
Nykyisellä tiedollani,<br />
jos<br />
minun pitäisi<br />
valita opiskelenko<br />
farmasiaa,<br />
valitsisin toisen<br />
alan*<br />
Jos minulla olisi<br />
poika, joka olisi<br />
kiinnostunut<br />
opiskelemaan<br />
farmasiaa, rohkaisisin<br />
häntä<br />
Jos minulla olisi<br />
tyttö, joka olisi<br />
kiinnostunut<br />
opiskelemaan<br />
farmasiaa, rohkaisisin<br />
häntä<br />
1 = Täysin<br />
eri mieltä<br />
n<br />
0<br />
34<br />
32<br />
3<br />
27<br />
2<br />
2<br />
2 = Jokseenkin<br />
eri mieltä<br />
n<br />
3<br />
10<br />
12<br />
5<br />
10<br />
4<br />
4<br />
3 = Ei<br />
samaa<br />
eikä eri<br />
mieltä<br />
n<br />
0<br />
1<br />
3<br />
6<br />
4<br />
5<br />
4<br />
4 = Jokseenkin<br />
samaa<br />
mieltä<br />
n<br />
12<br />
2<br />
2<br />
20<br />
7<br />
14<br />
13<br />
5 = Täysin<br />
samaa<br />
mieltä<br />
n<br />
35<br />
3<br />
1<br />
16<br />
3<br />
26<br />
28<br />
mediaani<br />
5<br />
1<br />
(muutettuna<br />
positiiviseksi<br />
5) *<br />
1<br />
(muutettuna<br />
positiiviseksi<br />
5) *<br />
4<br />
1<br />
(muutettuna<br />
positiiviseksi<br />
5) *<br />
5<br />
5<br />
IQR<br />
1<br />
1<br />
1<br />
2<br />
2<br />
1<br />
1<br />
työtyytyväisyyden<br />
summan<br />
mediaani<br />
18<br />
uratyytyväisyyden<br />
summan<br />
mediaani<br />
17<br />
Kategoria Lukumäärä Tyytyväisyyttä Tyytymättömyyttä<br />
(n = 50) * tuovia tekijöitä tuovia tekijöitä<br />
tyytyväinen<br />
työhön ja uraan<br />
(≥ 12)<br />
tyytyväinen työhön<br />
(≥ 12), tyytymätön<br />
uraan (< 12)<br />
tyytymätön työhön<br />
(< 12), tyytyväinen<br />
uraan (≥ 12)<br />
tyytymätön työhön<br />
ja uraan (< 12)<br />
42<br />
5<br />
1<br />
2<br />
• työn itsenäisyys ja<br />
vapaus<br />
• asiakaspalvelu<br />
• hyvä työilmapiiri<br />
• onnistumiset<br />
työssä<br />
• vapaus,<br />
vastuu, apteekin<br />
kehittäminen<br />
• haasteet ja<br />
kehittyminen<br />
omassa työssä<br />
• asiakaspalvelu<br />
ja henkilökunnan<br />
työtyytyväisyys<br />
• vapaa-aika<br />
• asiakaspalvelu<br />
• työnkuvan<br />
monipuolisuus<br />
• asiakaspalvelussa<br />
onnistuminen<br />
ja ystävällinen<br />
palaute asiakkailta<br />
* Yhden apteekkarin kaksi vastausta poikkesivat toisistaan, joten molemmat vastaukset hylättiin.<br />
• epävarma tulevaisuus<br />
• arvostuksen puute<br />
• taloushuolet<br />
• ajanpuute, töiden<br />
kasautuminen<br />
• viranomaisvaatimukset<br />
• heikko julkikuva<br />
ammatista ja<br />
tulevaisuuden<br />
epävarmuus,<br />
yhteiskunnallinen<br />
arvostuksen puute<br />
• tuloksen heikkous<br />
• omien kykyjen<br />
rajallisuus johtamisessa ja<br />
markkinoinnissa<br />
• ajanpuute<br />
• valtava työmäärä ja<br />
lomanpuute<br />
• työtaakka ja vapaa-ajan<br />
vähyys<br />
• valtavat vaatimukset,<br />
riittämättömyyden tunne<br />
Jos voisin tavoitella<br />
mitä<br />
tahansa uraa,<br />
valitsisin farmasian<br />
alan<br />
3<br />
8<br />
8<br />
21<br />
11<br />
4<br />
1<br />
*Summia laskettaessa väittämän vastauksen arvo käännetty vastaamaan positiivisen väittämän arvoa.<br />
362 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 363
kissa urakehitys voi jämähtää. Siksi eteenpäin<br />
ja olen todella tyytyväinen” (apteekkari<br />
8). Heidän joukostaan neljä vastaajaa oli tyytyväisiä<br />
uravalintaansa, mutta taulukossa 5<br />
esitettyjen väittämäkysymysten perusteella<br />
kuitenkin tyytymättömiä uraansa. Kaksi vastaajaa<br />
oli tyytymättömiä uravalintaansa sekä<br />
myös taulukossa 5 esitettyjen väittämäkysymysten<br />
perusteella tyytymättömiä uraansa:<br />
”oman jaksamisen rajat alkavat tulla vastaan<br />
työtaakan takia ja vapaa-ajan vähyyden vuoksi,<br />
joten uravalintaan en ole kovin tyytyväinen<br />
tällä hetkellä” (apteekkari 46). Yksi vastaaja<br />
oli tyytymätön uravalintaansa: ”on päiviä, jolloin<br />
kadun apteekkariksi ryhtymistä hyvästä<br />
proviisorin toimesta” (apteekkari 36), mutta<br />
taulukossa 5 esitettyjen väittämäkysymysten<br />
perusteella tyytyväinen uraansa. Neljä vastaajaa<br />
vertasi tyytyväisyyttään aikaan, jolloin<br />
työskenteli lääketeollisuudessa, joten nämä<br />
vastaukset hylättiin.<br />
Uraansa tyytymättömät apteekkarit (7/50)<br />
(Taulukko 6) olivat hakeneet apteekkilupaa<br />
niin sisäisten kuin ulkoisten motivaatiotekijöiden<br />
perusteella: ”vaihtelua ja pitkäaikainen<br />
urasuunnitelma” (apteekkari 22), ”eteneminen<br />
uralla ja toisaalta myös työsuhteen<br />
jatkumisen epävarmuus proviisorina pienessä<br />
maalaisapteekissa” (apteekkari 46). Työhönsä<br />
tyytymättömät apteekkarit (3/50) (Taulukko 6)<br />
olivat hakeneet apteekkilupaa ulkoisten motivaatiotekijöiden<br />
perusteella: ”Alan yleinen<br />
tapa, että proviisorit hakevat apteekkilupaa.<br />
Paineita hakea alkoi tulla kollegoilta ja työpaikasta.<br />
En hakenut mistään kaukaa, mutta sitten<br />
kun lupa tuli hakuun lähelle kotia koin, että<br />
pitää hakea” (apteekkari 13), ”Pitkä proviisoriura<br />
apteekissa, kaikki nähty. Apteekkarinvaihdos<br />
tulossa. Päivitin cv:n” (apteekkari 36).<br />
Ura- ja työtyytyväisyyden keskinäinen<br />
riippuvuus sekä miesten ja naisten väliset<br />
erot ura- ja työtyytyväisyydessä<br />
Työtyytyväisyys ja uratyytyväisyys olivat kytköksissä<br />
toisiinsa. Työhönsä tyytyväiset olivat<br />
tyytyväisiä myös uraansa (Spearmanin rho =<br />
0,394, p = 0,005). Naisten ja miesten välillä ei<br />
ollut tilastollisesti merkittävää eroa työtyytyväisyydessä.<br />
(Naisten mediaani työtyytyväisyys<br />
18, miesten 17,50; Mann-Whitney U, Z =<br />
–0,636, p > 0.05). Tilastollisesti merkittävää<br />
eroa ei ollut myöskään uratyytyväisyydessä.<br />
(Naisten mediaani uratyytyväisyys 17, miesten<br />
16,50; Mann-Whitney U, Z = –0,601, p > 0.05).<br />
Pohdinta<br />
Tähän tutkimukseen osallistuneet tuoreet<br />
apteekkarit olivat tyytyväisiä niin työhönsä<br />
kuin uraansa. Aikaisemmassa tutkimuksessa,<br />
joka koski apteekkareita yleisemmin, havaittiin<br />
apteekkiluvan saamisen lisänneen työn<br />
vapautta ja mahdollisuutta vaikuttaa työn<br />
sisältöön parantaen siten apteekkareiden työhyvinvointia<br />
(Hautala 2013). Lisäksi on raportoitu,<br />
että apteekkareiden uran tähtihetkiin<br />
liittyivät apteekkiluvan saanti ja vastuu, eteneminen<br />
ja yleneminen (Haapalainen 2006, Hautala<br />
2013). Näiden tekijöiden tiedetään lisäävän<br />
pitkäkestoisesti työtyytyväisyyttä (Herzberg<br />
1959, Barnett ja Kimberlin 1988, Hardigan<br />
ja Carvajal 2007). Suurin osa apteekkareista ei<br />
haluakaan vaihtaa työtehtäviään (Lammi 2000,<br />
Haapalainen 2006, Hautala 2013).<br />
Tässä tutkimuksessa apteekkiluvan hakuun<br />
johtaneita tekijöitä oli useita, mutta valtaosassa<br />
vastauksista korostui halu päästä uralla<br />
eteenpäin ja kehittyä työssä. Koska nämä sisäiset<br />
motivaatiotekijät lisäävät työtyytyväisyyttä,<br />
olivat ne todennäköisesti osaltaan myötävaikuttamassa<br />
siihen, että valtaosa apteekkareista<br />
oli tyytyväisiä työhönsä ja uraansa. Työtaakka<br />
ja ajanpuute olivat yleisimmät työtyytyväisyyttä<br />
vähentävät tekijät niin tässä kuin<br />
aiemmissa samankaltaisissa tutkimuksissa<br />
(Lammi 2000, Hovi 2017). Mikäli apteekkilupaa<br />
haetaan vain ulkoisten motivaatiotekijöiden<br />
perusteella, voi apteekkarin työ- ja uratyytyväisyys<br />
vähentyä etenkin, jos työhön liittyy<br />
edellä mainittuja kuormitustekijöitä.<br />
Tutkimukseen osallistuneet apteekkarit<br />
odottivat apteekkarin työltä ennen kaikkea<br />
vapautta ja päätösvaltaa apteekin toimintaan<br />
liittyen. Nämä odotukset olivat täyttyneet<br />
tai ylittyneet suurimmalla osalla vastaajajoukosta<br />
ja ne toimivat eräänlaisena apteekkiluvan<br />
hakuun johtaneiden tekijöiden jatkumona.<br />
Huomionarvoista oli, että moni vastaaja kertoi<br />
odotusten olevan realistisia, sillä ne pohjautuivat<br />
pitkään kokemukseen apteekkiproviisorin<br />
työstä. Tämä seikka selittänee sen, miksi odotukset<br />
olivat täyttyneet niin monella; apteek-<br />
karin työstä oli muodostunut realistinen kuva,<br />
kun vastaaja oli seurannut apteekkarin työtä<br />
pitkään lähietäisyydeltä.<br />
Tässä tutkimuksessa miesten ja naisten<br />
välillä ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa<br />
ura- ja työtyytyväisyydessä. Apteekkiproviisorien<br />
työtyytyväisyyteen vaikuttavista tekijöistä<br />
kootun kansainvälisen katsausartikkelin<br />
perusteella naiset olivat miehiä keskimäärin<br />
tyytyväisempiä työhönsä (Carvajal ja Popovici,<br />
2018).<br />
Vastauksista muodostui selkeä kokonaiskuva<br />
apteekkiluvan hakemiseen liittyneistä<br />
tekijöistä sekä apteekkarin työhön kohdistetuista<br />
odotuksista ja niiden täyttymisestä. Jatkotutkimuksella<br />
voisi selvittää työ- ja uratyytyväisyyden<br />
kehittymistä apteekkarin uran eri<br />
vaiheissa sekä tutkia, miten apteekkareiden<br />
kokema työ- ja uratyytyväisyys näkyy apteekkien<br />
työilmapiirissä ja kehittämistyössä.<br />
Tutkimuksen vahvuudet ja heikkoudet<br />
Kyselytutkimus soveltui nopeaan ja edulliseen<br />
tiedonkeruuseen suuresta tutkimusjoukosta<br />
(Katajavuori ym. 2008). Kysely lähetettiin kaikille<br />
kyselyä edeltäneen kolmen vuoden aikana<br />
ensimmäisen apteekkiluvan saaneille apteekkareille,<br />
joista kaikilla oli mahdollisuus osallistua<br />
tutkimukseen. Koska tutkimus toteutettiin<br />
nimettömänä, ei tutkimuksessa ilmennyt vastaamatta<br />
jättäneiden apteekkareiden taustatietoja<br />
ja työ- ja uratyytyväisyyttä. Kyselyn vastausprosentti<br />
oli kuitenkin korkea (48 %), joten<br />
tutkimustuloksia voitaneen ajatella koskevan<br />
yleisesti uransa alkuvaiheessa olevien apteekkareiden<br />
kokemaa ura- ja työtyytyväisyyttä<br />
etenkin, kun aiemmin on saatu samankaltaisia<br />
tutkimustuloksia (Katajavuori ym. 2008).<br />
Tutkimus tehtiin poikkileikkaustutkimuksena,<br />
jonka vahvuutena on, että se antaa käsityksen<br />
asiasta tai ilmiöstä tietyllä hetkellä ja<br />
sopii hyvin ilmiöiden kuvailuun tietyssä tutkimusjoukossa<br />
(Katajavuori ym. 2008). Koska<br />
uratyytyväisyys kuvaa koko uraa, vastaajien<br />
saattoi olla helpompi arvioida sitä kuin työtyytyväisyyttä,<br />
johon voi vastaushetkellä vaikuttaa<br />
tietty tapahtuma. Toisaalta uratyytyväisyys<br />
lisääntyi työtyytyväisyyden myötä.<br />
Laadullisen analyysin luotettavuutta kuvaa<br />
tutkimusprosessin luotettavuus ja aineiston<br />
analyysin toistettavuus (Eskola ja Suoranta,<br />
1998; Katajavuori ja Hämeen-Anttila, 2008).<br />
Analyysin luotettavuutta parannettiin siten,<br />
että kolme tutkijaa osallistui aineiston tulkintaan.<br />
Lisäksi toinen tutkija kävi läpi tutkijan<br />
koodaaman aineiston ja toisistaan poikkeavat<br />
luokittelut käytiin yhdessä läpi. Kyselyn<br />
pilotoinnilla pyrittiin lisäämään kyselyn<br />
ymmärrettävyyttä, sillä kysymyksiä saatettiin<br />
ymmärtää väärin ja etenkin Likert-asteikollisissa<br />
väittämissä haasteena voi olla vastaajan<br />
tulkinnat kysymyksistä, itsestään ja tunteistaan<br />
(Locke 1976).<br />
Johtopäätökset<br />
Tämän tutkimuksen perusteella tuoreet<br />
apteekkarit olivat tyytyväisiä sekä työhönsä<br />
että uraansa. Apteekkariksi oli ryhdytty useamman<br />
syyn perusteella, mutta etenkin sisäisistä<br />
motivaatiotekijöistä käsin herännyt kiinnostus<br />
hakea apteekkilupaa vaikuttaisi yhdistyvän<br />
tyytyväisyyteen. Suuri osa vastaajista kohdisti<br />
positiivisia odotuksia apteekkarin työhön, ja<br />
nämä odotukset olivat täyttyneet.<br />
Tämän tutkimuksen tulokset rohkaisevat<br />
proviisoreita apteekkarin uralle, sillä apteekkiluvan<br />
saaneet tuoreet apteekkarit olivat tässä<br />
tutkimuksessa tyytyväisiä työhönsä ja uraansa.<br />
Työhönsä ja uraansa tyytyväiset apteekkarit<br />
voivat myös lisätä apteekkityön houkuttelevuutta<br />
ja rohkaista nuoria valitsemaan farmasian<br />
alan.<br />
364 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 365
Summary<br />
Why apply for a pharmacy license -<br />
Job and career satisfaction of fresh<br />
pharmacy owner<br />
Nina Backman*<br />
Master of Science (Pharmacy)<br />
Porvoon 3. Kevätkummun apteekki<br />
nina.backman@apteekit.net<br />
Jaana Haapalainen<br />
Master of Science (Pharmacy)<br />
Pharmacy owner (since 2.6.<strong>2021</strong>)<br />
Kellokosken apteekki<br />
Raisa Laaksonen<br />
Senior Lecturer (PhD)<br />
Adjunct professor in clinical pharmacy<br />
Division of Pharmacology and Pharmacotherapy<br />
Faculty of Pharmacy<br />
University of Helsinki<br />
*Correspondence<br />
Introduction: Obtaining a pharmacy license<br />
and becoming a pharmacy owner has been<br />
perceived as the culmination of a pharmacist’s<br />
career. Indeed, many pharmacy owners have<br />
been satisfied with their careers and would not<br />
give up their work. The aim was to describe<br />
why pharmacists who had recently become<br />
pharmacy owners had applied for a pharmacy<br />
license, what expectations they had had about<br />
the work of a pharmacy owner and how these<br />
expectations had been met, and to¨<br />
Materials and methods: In spring 2019, a<br />
cross-sectional electronic survey was sent to<br />
pharmacy owners who had been granted their<br />
first pharmacy license within the previous<br />
three years (n = 106). The questionnaire comprised<br />
open-ended questions, statement that<br />
utilized previously validated career and job satisfaction<br />
scale (five-point Likert-scale), and<br />
background questions related to the respondent<br />
and his/her pharmacy. The collected data<br />
were analyzed, using quantitative and qualitative<br />
content analysis.<br />
Results: Altogether, 51 pharmacy owners<br />
(48%) responded to the survey, one of whom<br />
responded twice. In the quantitative analysis,<br />
one of the answers of this pharmacy owner was<br />
removed if the answers were identical, or both<br />
answers if they differed from each other. In<br />
the qualitative analysis, both responses of this<br />
respondent were analyzed. The respondents<br />
had applied for a pharmacy license based both<br />
on internal and external motivational factors.<br />
A large proportion of the respondents (42/50)<br />
had had positive expectations of the work of a<br />
pharmacy owner, and these expectations had<br />
been met. The most common expectations were<br />
related to entrepreneurial freedom and decision-making<br />
power (32/50), developing the<br />
pharmacy and its services (15/50), but also to<br />
high workload and long working days (15/50).<br />
About a third (14/50) perceived that they had<br />
had realistic expectations of the work of a<br />
pharmacy owner based on their experience as<br />
a community pharmacist. Some had also experienced<br />
challenges (9/50) and, especially, the<br />
expectations related to developing the pharmacy<br />
and its services had not been met in some<br />
cases (3/15).<br />
Based on the job and career satisfaction<br />
statements, the respondents were satisfied<br />
with their work (median sum 18) and career<br />
(median sum 17); satisfied were those whose<br />
sum of the responses was at least 12 (mid-point<br />
of the scale). Most respondents (42/50) were<br />
satisfied with both their job and career. At the<br />
time, they were even more satisfied with their<br />
job than with their career. Customer service<br />
generally increased satisfaction, while workload<br />
and lack of time increased dissatisfaction<br />
among the respondents regardless of their perceived<br />
career and job satisfaction. Almost all<br />
(46/51) were more satisfied with their job as<br />
a pharmacy owner than as an employed community<br />
pharmacist, and most (43/51) were satisfied<br />
with their career choice when comparing<br />
to their time as an employed community<br />
pharmacist.<br />
Conclusions: Pharmacists who had recently<br />
become pharmacy owners were pleased with<br />
both their work and their careers. They had<br />
become pharmacy owners for several reasons.<br />
A large proportion of the respondents had had<br />
positive expectations of the work of a pharmacy<br />
owner, and these expectations had been met.<br />
Pharmacy owners who are satisfied with their<br />
work and career can increase the attractiveness<br />
of work in community pharmacy and encourage<br />
other pharmacists to pursue a career as a<br />
pharmacy owner.<br />
Keywords: pharmacy license, pharmacist,<br />
job satisfaction, career satisfaction<br />
Sidonnaisuudet<br />
Ei sidonnaisuuksia.<br />
366 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 367
Kirjallisuus<br />
Barnett CW, Kimberlin CL:<br />
Development and validation of an<br />
instrument to measure Pharmacists’<br />
satisfaction with their jobs and<br />
careers. Am J Pharm Edu 50: 5-14,<br />
1986<br />
Barnett CW, Kimberlin CL: Levels<br />
of Satisfaction Among Florida<br />
Pharmacists. J Pharm Marketing<br />
Management 2: 23-44, 1988<br />
Carvajal M, Popovici I: Gender, Age<br />
and Pharmacists´ Job Satisfaction.<br />
Pharm Pract: 1396, 2018 (viitattu<br />
10.3.<strong>2021</strong>). DOI: 10.18549/<br />
PharmPract.2018.04.1396<br />
Eettinen ennakkoarviointi<br />
ihmistieteissä. Tutkimuseettinen<br />
neuvottelukunta (viitattu 21.10.2018).<br />
http://www.tenk.fi/fi/eettinenennakkoarviointi-ihmistieteissa<br />
Eskola J, Suoranta J: Johdatus<br />
laadulliseen tutkimukseen.<br />
Vastapaino, Tampere 1998<br />
Fimea: Vuonna 2016<br />
valvontalautakunnan myöntämät ja<br />
peruuttamat apteekkiluvat. Fimea,<br />
Kuopio, 2016 (viitattu 1.10.<strong>2021</strong>).<br />
https://www.fimea.fi/<br />
documents/160140/743657/Vuonna+201<br />
6+valvontalautakunnan+my%C3%B6nt%<br />
C3%A4m%C3%A4t+ja+peruuttamat+apt<br />
eekkiluvat/48065120-0393-b1a7-6ab3-<br />
3765743cd636<br />
Fimea: Vuonna 2017<br />
valvontalautakunnan myöntämät ja<br />
peruuttamat apteekkiluvat. Fimea,<br />
Kuopio, 2017 (viitattu 5.11.<strong>2021</strong>).<br />
https://www.fimea.fi/<br />
documents/160140/743657/Vuonna+2017<br />
+valvontalautakunnan+my%C3%B6nt%C<br />
3%A4m%C3%A4t+ja+peruuttamat+apte<br />
ekkiluvat.pdf/fdbe1c45-ced5-4172-81f7-<br />
f2ea98523113<br />
Fimea: Vuonna 2018<br />
valvontalautakunnan myöntämät ja<br />
peruuttamat apteekkiluvat. Fimea,<br />
Kuopio, 2018 (viitattu 1.10.<strong>2021</strong>).<br />
https://www.fimea.fi/<br />
documents/160140/743657/Vuonna+201<br />
8+valvontalautakunnan+my%C3%B6nt%<br />
C3%A4m%C3%A4t+ja+peruuttamat+apt<br />
eekkiluvat/aba96041-a10d-6a53-275b-<br />
323ce386c49e.<br />
Fimea: Apteekkien<br />
tilinpäätösanalyysi vuosilta 2015–<br />
2018. Fimea kehittää, arvioi ja<br />
informoi -julkaisusarja 2. Fimea,<br />
Kuopio 2020a (viitattu 1.10.<strong>2021</strong>).<br />
Fimea: Apteekki- ja<br />
sivuapteekkiluvat. Fimea, Kuopio,<br />
2020b (viitattu 22.09.2020).<br />
https://www.fimea.fi/apteekit/apteekki-_<br />
ja_sivuapteekkiluvat<br />
Haapalainen J: Urakehitys<br />
proviisorista apteekkariksiuravalintoihin<br />
vaikuttaneet tekijät<br />
sekä ammattiorientoituminen.<br />
Pro gradu -tutkielma. Helsingin<br />
yliopisto, Helsinki 2006<br />
Hardigan P, Carvajal M: Job<br />
satisfaction among practising<br />
pharmacists: A Rasch analysis.<br />
Internet Journal of Allied Health<br />
Sciences and Practice 5: 4, 2007<br />
Hautala M: Proviisorista apteekkariksi<br />
– miten työhyvinvoinnin käy?<br />
PD-projektityö. Koulutus- ja kehittämiskeskus<br />
Palmenia, Helsingin yliopisto,<br />
Helsinki 2013<br />
Herzberg F, Mausner B,<br />
Synderman B: The Motivation to<br />
Work. Wiley, New York 1959<br />
Hovi V: Apteekkarina aloittamisen<br />
suurimmat haasteet. PD-projektityö,<br />
Koulutus- ja kehittämispalvelut HY+,<br />
Helsingin yliopisto, Helsinki 2017<br />
Hämeen-Anttila Katri ja Katajavuori<br />
Nina (toim.): Yhteiskunnallinen<br />
lääketutkimus – ideasta näyttöön.<br />
Esa Print, Tampere 2008<br />
Kangas J: Miten valmistaudun<br />
apteekkihakuun ja apteekin<br />
haltuunottoon? 2010-luvulla<br />
ensimmäisen apteekkiluvan<br />
saaneiden apteekkareiden<br />
näkemyksiä. PD-projektityö,<br />
Koulutus- ja kehittämispalvelut HY+,<br />
Helsingin yliopisto, Helsinki 2016<br />
Laaksonen R: Evaluating<br />
competence, performance and<br />
perceptions: a multi-method<br />
longitudinal study in community<br />
pharmacy practice. Väitöskirja.<br />
School of Pharmacy, University of<br />
London 2006<br />
Lammi U: Proviisorista apteekkariksi<br />
– uramuutoksen kokeminen.<br />
PD-projektityö. Farmasian laitos,<br />
Kuopion yliopisto, Kuopio 2000<br />
Locke E: The Nature and Causes of<br />
Job Satisfaction. Kirjassa: Handbook<br />
of Industrial and Organizational<br />
Psychology. s. 1297–1343. Rand<br />
McNally, Chicago 1976<br />
Oppenheim AN: Questionnaire<br />
Design, Interviewing and Attitude<br />
Measurement, 1992<br />
Poliisi: Tavara-arpajaisten<br />
tunnusmerkit (viitattu 8.2.<strong>2021</strong>).<br />
https://poliisi.fi/tavara-arpajaistentunnusmerkit<br />
Rajah T, Bates I, Davies JG ym: An<br />
occupational survey of hospital<br />
pharmacists in the South of England.<br />
PJ 266: 7149, 2001<br />
Sosiaali- ja terveysministeriö:<br />
Lääkehoidon arvoketju (viitattu<br />
22.09.2020).<br />
https://stm.fi/laakehoidon-arvoketju<br />
Suomen Apteekkariliitto:<br />
Apteekkariliitto palveluksessasi.<br />
Jäsenpalvelut (viitattu 7.10.<strong>2021</strong>).<br />
https://www.apteekkariliitto.fi/media/3-<br />
apteekkariliitto.fi/liitto/jasenpalvelut/<br />
apteekkariliitto_jasenpalvelut-1.pdf<br />
Rajah T, Bates I, Davies JG ym: An<br />
occupational survey of hospital<br />
pharmacists in the South of England.<br />
PJ 266: 7149, 2001<br />
368 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 369
Liite 1. Kysymyslomake. Miksi hakea apteekkilupaa - tuoreiden apteekkareiden työ- ja uratyytyväisyys<br />
Valvira: Sosiaali- ja terveydenhuollon<br />
ammattihenkilöiden keskusrekisteri.<br />
JulkiTerhikki (viitattu 5.11.<strong>2021</strong>).<br />
https://julkiterhikki.valvira.fi/<br />
Vehkalahti K: Kyselytutkimuksen<br />
mittarit ja menetelmät.<br />
Kustannusosakeyhtiö Tammi,<br />
Helsinki 2008<br />
Kyselyn aluksi esitän muutaman kysymyksen, johon pyydän sinua vastaamaan omin sanoin.<br />
Kysymyksissä pyydän miettimään nykyhetkeä, kun olet apteekkari sekä ajanjaksoa vuotta ennen<br />
kuin sait apteekkiluvan.<br />
1. Mistä syistä hait apteekkilupaa?<br />
______________________________________________________<br />
______________________________________________________<br />
______________________________________________________<br />
______________________________________________________<br />
2. Millaisia odotuksia sinulla oli apteekkarin työstä apteekkilupaa hakiessasi?<br />
______________________________________________________<br />
______________________________________________________<br />
______________________________________________________<br />
______________________________________________________<br />
3. Miten nämä odotukset apteekkarin työstä ovat toteutuneet?<br />
______________________________________________________<br />
______________________________________________________<br />
______________________________________________________<br />
______________________________________________________<br />
4. Mitkä asiat apteekkarin työssä saavat sinut tuntemaan tyytyväisyyttä?<br />
______________________________________________________<br />
______________________________________________________<br />
______________________________________________________<br />
Backman N, Haapalainen J, Laaksonen R: Miksi hakea apteekkilupaa? – Kyselytutkimus tuoreiden<br />
apteekkareiden työ- ja uratyytyväisyydestä. Dosis 37: 352–376, <strong>2021</strong><br />
______________________________________________________<br />
370 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 371
5. Mitkä asiat apteekkarin työssä saavat sinut tuntemaan tyytymättömyyttä?<br />
______________________________________________________<br />
______________________________________________________<br />
______________________________________________________<br />
______________________________________________________<br />
Seuraavaksi esitän muutaman väittämän ja pyydän<br />
rengastamaan sinulle sopivimman vaihtoehdon, joissa<br />
1 = täysin eri mieltä<br />
2 = jokseenkin eri mieltä<br />
3 = ei samaa eikä eri mieltä<br />
4 = jokseenkin samaa mieltä<br />
5 = täysin samaa mieltä.<br />
6. Jos vertaat nykyhetkeä aikaan, jolloin toimit apteekkiproviisorina, miten tyytyväinen olet<br />
tällä hetkellä työtehtäviisi?<br />
______________________________________________________<br />
______________________________________________________<br />
______________________________________________________<br />
______________________________________________________<br />
Seuraavissa väittämissä pyydän miettimään vastaustasi vain apteekkariaikaan liittyen:<br />
9. Kaiken kaikkiaan, olen tyytyväinen nykyiseen työhöni.<br />
1 2 3 4 5<br />
10. Ajatus, että joutuisin viettämään loput työvuoteni<br />
nykyisenkaltaisessa työssäni, on masentava.<br />
7. Jos vertaat nykyhetkeä aikaan, jolloin toimit apteekkiproviisorina, miten tyytyväinen olet<br />
tällä hetkellä uravalintaasi?<br />
______________________________________________________<br />
______________________________________________________<br />
______________________________________________________<br />
______________________________________________________<br />
1 2 3 4 5<br />
11. Minulla on työstäni usein ”huono” tunne, tunne siitä, etten nauti työstäni.<br />
1 2 3 4 5<br />
12. Intoudun työstäni usein niin, että menetän ajantajun.<br />
8. Millaista tukea saat apteekkarin työhösi kollegoilta, perheenjäseniltä,<br />
yhdistystoiminnasta tai muilta tahoilta?<br />
______________________________________________________<br />
______________________________________________________<br />
______________________________________________________<br />
______________________________________________________<br />
1 2 3 4 5<br />
Seuraavissa väittämissä pyydän miettimään vastaustasi<br />
koskien koko apteekkiuraasi ja uravalintaasi:<br />
13. Nykyisellä tiedollani, jos minun pitäisi valita opiskelenko farmasiaa, valitsisin toisen alan.<br />
1 2 3 4 5<br />
14. Jos minulla olisi poika, joka olisi kiinnostunut opiskelemaan farmasiaa, rohkaisisin häntä.<br />
1 2 3 4 5<br />
372 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 373
15. Jos minulla olisi tyttö, joka olisi kiinnostunut opiskelemaan farmasiaa, rohkaisisin häntä.<br />
1 2 3 4 5<br />
16. Jos voisin tavoitella mitä tahansa uraa, valitsisin farmasian alan.<br />
1 2 3 4 5<br />
Apteekkiin liittyvät taustakysymykset:<br />
17. Miten monta vuotta olet työskennellyt kokoaikaisena (vähintään 30 h /vko) proviisorina<br />
ennen apteekkiluvan saantia?<br />
_________<br />
18. Miten monta vuotta olet työskennellyt kokoaikaisena (vähintään 30 h /vko)<br />
apteekkiproviisorina ennen apteekkiluvan saantia?<br />
_________<br />
19. töissä ja kuinka monta vuotta<br />
❍ sairaala-apteekki__________________<br />
❍ yliopisto____________________________________<br />
❍ viranomaistehtävät__________________<br />
❍ lääketeollisuus__________________<br />
❍ lääketukkukauppa__________________<br />
❍ muu, mikä? Montako vuotta?____________________________________<br />
20. Miten monta vuotta olet toiminut apteekkarina?<br />
❍ Alle vuoden<br />
❍ 1–2 vuotta<br />
❍ yli 2 vuotta<br />
21. Kuinka monta sivuapteekkia apteekillasi on?<br />
_________<br />
22. Mikä oli apteekkitoimintasi liikevaihto vuonna 2018?<br />
_________<br />
23. Kuinka monta henkilöä apteekissasi työskentelee?<br />
_________<br />
24. Kuinka monta kokoaikaista työntekijää apteekissasi työskentelee?<br />
_________<br />
25. Kuinka monta osa-aikaista työntekijää apteekissasi työskentelee?<br />
_________<br />
26. Kuinka monta proviisoria työskentelee lisäksesi apteekissasi?<br />
_________<br />
27. Käytätkö apteekissasi vuokratyövoimaa?<br />
❍ kyllä<br />
❍ ei<br />
28. Mikäli käytät vuokratyövoimaa, miten usein?<br />
❍ päivittäin<br />
❍ viikoittain<br />
❍ kuukausittain<br />
❍ harvemmin kuin kuukausittain<br />
29. Seuraavaksi pyydän sinua rastittamaan alla olevista vaihtoehdoista ne<br />
työtehtävät, joihin osallistut apteekkarina. Valitse kaikki, joihin osallistut.<br />
❍ Asiakaspalvelu: reseptintoimitus, lääkeneuvonta<br />
❍ Apteekin lisäpalvelut: esimerkiksi terveyspiste, LHKA, apteekin verkkopalvelut<br />
❍ Työnjohdolliset tehtävät<br />
❍ Sidosryhmäyhteistyö<br />
❍ Markkinointi<br />
❍ Apteekin kehittämiseen liittyvät asiat<br />
❍ Opetus- ja koulutustoiminta<br />
❍ Talousasiat: esimerkiksi tilaaminen, laskutus<br />
❍ Laskutusasiat<br />
❍ Tavaranpurku ja hyllytys<br />
❍ Siivous<br />
❍ Remontointi<br />
❍ Jotain muuta, mitä? _________________________________________<br />
374 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 375
30. Kertoisitko, mitkä kolme kohtaa edellä mainituista vaihtoehdoista vievät työajastasi<br />
eniten aikaa?<br />
1.<br />
2.<br />
3.<br />
31. Mitä kysymyksessä 29 mainittuja tehtäviä olet delegoinut proviisorille/proviisoreille?<br />
_____________________________________________________<br />
Henkilökohtaiset taustakysymykset:<br />
32. Minä vuonna olet syntynyt?<br />
33. Mikä on sukupuolesi?<br />
❍ nainen<br />
❍ mies<br />
34. Onko sinulla samassa taloudessa asuvia huollettavia?<br />
❍ kyllä<br />
❍ ei<br />
35. Oletko parisuhteessa?<br />
❍ kyllä<br />
❍ ei<br />
36. Mikä on työmatkaan käyttämäsi aika per suunta?<br />
❍ alle 30 min<br />
❍ 30 min – 60 min<br />
❍ yli 1 h<br />
37. Lopuksi pyydän sinua valitsemaan parhaiten tilannettasi kuvaavan vaihtoehdon.<br />
❍ saamani apteekki ja kotini ovat samalla paikkakunnalla<br />
❍ saamani apteekki ja kotini ovat eri paikkakunnilla<br />
38. Mikäli kotisi ja apteekkisi sijaitsevat eri paikkakunnilla, valitse tilannettasi parhaiten<br />
kuvaava vaihtoehto:<br />
❍ sinä (ja perheesi) on muuttanut pysyvästi apteekkipaikkakunnalle<br />
❍ et ole muuttanut, matkaat työpäivinä kodin ja apteekin väliä<br />
❍ asut viikot (apteekkipaikkakunnalla) ja viikonloput (kotona) eri paikkakunnalla<br />
Lämmin kiitos vastauksistasi!<br />
376 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 377
Miten apteekeissa toimitaan<br />
reseptien uudistamisessa? –<br />
Tutkimus uudistamiskäytännöistä<br />
ja lääkehoidon<br />
seurannasta opetusapteekeissa<br />
Teija Vuorinen<br />
Proviisori<br />
Itä-Suomen yliopisto<br />
Farmasian laitos<br />
tteija.vuorinen@gmail.com<br />
Riitta Ahonen<br />
FaT, professori<br />
Itä-Suomen yliopisto<br />
Farmasian laitos<br />
riitta.ahonen@uef.fi<br />
Johanna Timonen*<br />
FaT, dosentti, yliopistotutkija<br />
Itä-Suomen yliopisto<br />
Farmasian laitos<br />
johanna.timonen@uef.fi<br />
* Kirjeenvaihto<br />
Tiivistelmä<br />
Johdanto<br />
Pitkäaikaissairaan lääkehoidossa reseptin uudistaminen on välttämätöntä. Uudistamisen yhteydessä<br />
lääkärin tulisi arvioida hoidon onnistumista ja lääkityksen tarvetta. Myös apteekkien<br />
farmaseuttisella henkilöstöllä on tärkeä rooli uudistamispyyntöjen välittämisessä eteenpäin ja<br />
lääkehoidon seurannassa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia reseptien uudistamiskäytäntöjä<br />
suomalaisissa apteekeissa, apteekkien keskinäisiä sekä apteekkien ja terveyskeskusten<br />
välisiä sopimuksia uudistamiskäytännöistä, lääkehoidon seurannan toteutumista uudistamisen<br />
yhteydessä ja uudistamiskäytäntöjen kehittämiskohteita.<br />
Aineisto ja menetelmät<br />
Tutkimus toteutettiin Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen opetusapteekeissa farmaseutti-<br />
ja proviisoriopiskelijoiden 1. opetusapteekkiharjoittelun yhteydessä keväällä 2018. Opetusapteekkiharjoittelun<br />
työkirjaan sisältyvä tutkimuslomake sisälsi strukturoituja ja avoimia<br />
kysymyksiä. Avoimet vastaukset luokiteltiin ensin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Määrällinen<br />
analyysi tehtiin SPSS tilasto-ohjelmalla suorina frekvenssijakaumina ja ristiintaulukointeina.<br />
Ryhmien välisiä eroja tarkasteltiin Khii2- ja Fisherin testillä.<br />
Tulokset<br />
Tutkimusaineisto koostui yhteensä 92 opetusapteekissa täytetystä tutkimuslomakkeesta.<br />
Lähes kaikissa apteekeissa (96 %) oli sovittu apteekin sisäiset toimintaohjeet reseptien uudistamiseen.<br />
Yleisimmin ohjeista oli sovittu suullisesti (61 %). Valtaosassa apteekkeja (74 %) toimintavoista<br />
oli sovittu paikallisen terveyskeskuksen kanssa. Apteekkien keskinäisiä sopimuksia<br />
oli osalla apteekeista (19 %). Suurimmassa osassa apteekkeja (84 %) lääkehoidon tilannetta<br />
seurattiin uudistamisen yhteydessä. Uudistamiskäytäntöjen yleisin kehittämiskohde oli ajantasaisten<br />
kirjallisten toimintaohjeiden laatiminen.<br />
Johtopäätökset<br />
Reseptien uudistamiskäytännöistä on yleisesti sovittu sisäisesti apteekeissa sekä apteekkien<br />
ja terveyskeskusten välillä. Apteekkien keskinäiset sopimukset uudistamiskäytännöistä ovat<br />
harvinaisempia. Uudistamiskäytännöistä on sovittu teknisiä, uudistamisprosessiin liittyviä<br />
käytäntöjä. Apteekkien sisäisistä uudistamiskäytännöistä on yleisimmin sovittu suullisesti,<br />
ja kirjallisten toimintaohjeiden laatimista olisi hyvä lisätä. Lääkehoidon seuranta uudistamisen<br />
yhteydessä näyttäisi toteutuvan apteekeissa, mutta lääkehoidon seurannasta ei ole sovittu<br />
apteekkien ja terveyskeskusten välillä. Lääkehoidon seurannan tulisi olla moniammatillista<br />
yhteistyötä, jossa apteekkien ja terveyskeskuksen roolit ja vastuut seurannan toteuttamisessa<br />
on yhteisesti sovittu.<br />
Vuorinen T, Ahonen R, Timonen J: Miten apteekeissa toimitaan reseptien uudistamisessa? –<br />
Tutkimus uudistamiskäytännöistä ja lääkehoidon seurannasta opetusapteekeissa. Dosis 37: 378–397, <strong>2021</strong><br />
Avainsanat: reseptin uudistaminen, uudistamiskäytännöt, apteekki,<br />
lääkehoidon seuranta, terveyskeskus<br />
378 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 379
Johdanto<br />
Pitkäaikaissairaan lääkehoidossa reseptin<br />
uudistaminen on välttämätöntä, sillä lääkitys<br />
on usein jatkuvaa ja kestoltaan elinikäistä<br />
(Lääkeinformaatioverkosto 2019). Sähköisessä<br />
reseptin uudistamisessa potilas ei välttämättä<br />
kohtaa lääkäriä uudistamisen yhteydessä, vaan<br />
resepti voidaan uudistaa kahdeksi vuodeksi<br />
kerrallaan ilman lääkärikäyntiä. Uudistamisen<br />
yhteydessä lääkärin tulisi varmistua potilaan<br />
lääkityksen tarpeesta, sen ajantasaisuudesta<br />
sekä arvioida ja seurata hänen lääkehoitoaan<br />
(Sosiaali- ja terveysministeriön asetus<br />
lääkkeen määräämisestä 1088/2010, Terveyden<br />
ja Hyvinvoinnin laitos 2016). Tämä korostuu<br />
erityisesti pitkäaikaisessa lääkehoidossa<br />
(Lääkeinformaatioverkosto 2019).<br />
Lääkehoidon seuranta on tärkeää, sillä pitkäaikaissairaat<br />
sitoutuvat hoitoonsa heikosti<br />
(World Health Organization 2003). Lääkebarometri<br />
2019 -tutkimuksessa raportoitiin myös,<br />
että pitkäaikaissairaiden kokemukset lääkehoidon<br />
tuomasta avusta sekä se, kuinka usein<br />
he olivat hoidostaan yhteydessä terveydenhuoltoon,<br />
vaihtelivat huomattavasti (Jyrkkä<br />
ym. 2020). Lisäksi lääkehoitoihin liittyy yleisesti<br />
tunnettuja ongelmia (Hakoinen ym. 2017).<br />
Ongelmat voivat liittyä käytössä olevaan lääkevalmisteeseen<br />
tai -aineeseen tai lääkehoidon<br />
toteutukseen. Lahnajärven tutkimuksen<br />
mukaan yli puolella reseptiä uudistavista potilaista<br />
oli lääkehoidossaan ongelma, joista yleisimpiä<br />
olivat liian pitkät seurantavälit, lyhytaikaisen<br />
lääkityksen pitkäaikainen käyttö, käytössä<br />
olevien lääkkeiden yhteisvaikutukset,<br />
potilaan kokemat haittavaikutukset ja lääkkeen<br />
tehottomuus (Lahnajärvi 2006). Säännöllisellä<br />
lääkehoidon seurannalla voidaan parantaa pitkäaikaissairaan<br />
motivaatiota lääkehoitonsa<br />
toteuttamiseen (Ostchega ym. 2007, Dinkler<br />
ym. 2016). Parhaimmillaan seuranta vähentää<br />
potilaan oireita edistäen lääkehoidon tavoitteiden<br />
saavuttamista (Luciene ym. 2013).<br />
Lääkehoidon kokonaisvastuu on lääkärillä,<br />
mutta myös farmaseuttinen henkilöstö<br />
on avainasemassa seuraamassa lääkehoidon<br />
toteutumista (Sosiaali- ja terveysministeriö<br />
2018, Lääkeinformaatioverkosto 2019). Apteekissa<br />
farmaseuttinen henkilöstö kohtaa pitkäaikaissairaan<br />
huomattavasti useammin kuin<br />
lääkäri, sillä useimmat pitkäaikaislääkitystä<br />
käyttävät asioivat apteekissa vähintään kolmen<br />
kuukauden välein, mikä perustuu sairausvakuutuksesta<br />
kerralla korvattavaan lääkemäärään<br />
(Sairausvakuutuslaki 21.12.2004/1224).<br />
Lääkehoidon seurannassa farmaseuttisen henkilöstön<br />
tehtävänä on selvittää lääkkeen tehoa<br />
ja käyttöä, lääkehoitoon liittyviä ongelmia, tarkastella<br />
lääkkeen toimitusvälejä ja ohjata asiakas<br />
tarvittaessa lääkäriin tai varaamaan kontrolliaika<br />
(Lääkeinformaatioverkosto 2019).<br />
2000-luvulla reseptien uudistamiskäytäntöjä<br />
ja lääkehoidon seurantaa uudistamisen<br />
yhteydessä on tutkittu jonkin verran Suomessa<br />
(Tiirikainen 2001, Lahnajärvi 2006,<br />
Kangas ym. 2018, Korhonen ym. 2019, Pirinen<br />
ym. 2020) ja ulkomailla (Connolly ja McGavock<br />
2000, Goldman ym. 2010, Lillis ym. 2011, Garth<br />
ym. 2014, Grant ym. 2016, Price ym. 2017, Lillis<br />
ja Lack 2020). Tutkimuksista suurin osa on<br />
tehty terveysasemilla työskentelevän terveydenhuoltohenkilöstön<br />
näkökulmasta (Connolly<br />
ja McGavock 2000, Lahnajärvi 2006, Goldman<br />
ym. 2010, Lillis ym. 2011, Garth ym. 2014,<br />
Grant ym. 2016, Price ym. 2017, Kangas ym.<br />
2018, Korhonen ym. 2019, Lillis ja Lack 2020).<br />
Apteekkien uudistamiskäytännöistä ja lääkehoidon<br />
seurannasta sen yhteydessä on tehty<br />
vain muutamia laadullisia tutkimuksia, joissa<br />
on ollut mukana pieni joukko apteekkeja (Tiirikainen<br />
2001, Kangas ym. 2018, Pirinen ym.<br />
2020). Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia<br />
sähköisten reseptien uudistamiskäytäntöjä<br />
apteekeissa. Lisäksi tutkittiin apteekkien<br />
keskinäisiä sekä apteekkien ja terveyskeskusten<br />
välisiä sopimuksia reseptien uudistamiskäytännöistä,<br />
lääkehoidon seurannan toteutumista<br />
uudistamisen yhteydessä ja uudistamiskäytäntöjen<br />
kehittämiskohteita.<br />
Aineisto ja menetelmät<br />
Tutkimus toteutettiin keväällä 2018 Itä-Suomen<br />
yliopiston farmasian laitoksen opetusapteekeissa.<br />
Opiskelijat täyttivät sähköisen<br />
Moodle-oppimisympäristössä olevan tutkimuslomakkeen<br />
yhdessä harjoitteluvastuuhenkilön<br />
tai muun kyseiseen tehtävään nimetyn<br />
farmaseuttisen henkilön kanssa. Lomake<br />
oli osa opetusapteekkiharjoittelussa täytettävää<br />
työkirjaa, jonka tekeminen oli pakollista<br />
kaikille harjoittelussa oleville opiskelijoille.<br />
Opiskelijat olivat 2. vuosikurssin farmaseuttija<br />
proviisoriopiskelijoita, jotka suorittivat 1.<br />
opetusapteekkiharjoitteluaan.<br />
Tutkimuslomake sisälsi yhteensä 12 kysymystä<br />
(Liite 1). Tutkimuslomakkeen suunnittelivat<br />
Itä-Suomen yliopiston Projektityö-opintojakson<br />
opiskelijat lukuvuonna 2017–2018.<br />
Lisäksi lomakkeen suunnittelussa oli mukana<br />
yliopiston tutkija (JT). Kyselylomakkeen luomisessa<br />
hyödynnettiin myös aikaisempaa tutkimusta<br />
tutkimuslomakkeeseen sisällytettävien<br />
kysymysteemojen suunnittelussa (Kangas<br />
ym. 2018). Tutkimuslomakkeelle ei tehty varsinaista<br />
pilotointia, mutta kysymysten sisältöja<br />
näennäisvaliditeettia testattiin Projektityöopintojakson<br />
opiskelijoiden ja opettajien sekä<br />
farmasian laitoksen muutaman tutkijan toimesta.<br />
Strukturoidulla kysymyksellä selvitettiin,<br />
oliko apteekissa sovittu yhtenäiset toimintaohjeet<br />
reseptin uudistamisessa (Liite 1). Vastausvaihtoehtoina<br />
olivat: 1) kyllä, kirjalliset<br />
toimintaohjeet, 2) kyllä, suulliset toimintaohjeet<br />
ja 3) ei ole sovittu toimintaohjeita. Lisäksi<br />
strukturoiduilla kyllä/ei-vastausvaihtoehdoilla<br />
kysyttiin, kontrolloidaanko lääkehoidon tilannetta<br />
reseptin uudistamisen yhteydessä, hyödynnetäänkö<br />
viestikenttää reseptin uudistamisen<br />
yhteydessä ja onko uudistamisen toimintatavoista<br />
sovittu yhteisesti muiden apteekkien<br />
tai paikallisen terveyskeskuksen kanssa. Kyllävastauksia<br />
oli mahdollista täydentää ja tarkentaa<br />
avoimilla vastauksilla. Tutkimuslomake<br />
sisälsi myös avoimia kysymyksiä, joissa opiskelija<br />
kuvasi, mitä reseptejä ei uudisteta apteekin<br />
kautta, mitkä ovat toimintatavat kiireellisissä<br />
uudistamispyynnöissä, ja pohti opetusapteekin<br />
uudistamiskäytäntöjen toimivuutta<br />
ja kehittämiskohteita. Taustatietoina kysyttiin<br />
opetusapteekin sijainti ja reseptuuri strukturoiduilla<br />
kysymyksillä sekä opiskelijan nimi<br />
avoimella kysymyksellä.<br />
Analysointi<br />
Aineisto analysoitiin kahdessa eri vaiheessa.<br />
Ensimmäisenä luokiteltiin avoimet vastaukset<br />
aineistolähtöisellä eli induktiivisella<br />
sisällönanalyysillä (Kylmä ja Juvakka 2007).<br />
Tämän jälkeen luokitellut vastaukset analysoitiin<br />
kvantitatiivisesti. Avoimet vastaukset<br />
kirjattiin taulukkoon Word-tekstinkäsittelyohjelmalla.<br />
Vastaukset pelkistettiin ja luokiteltiin<br />
kysymys kerrallaan. Taulukkoon kirjattuja<br />
alkuperäisvastauksia luettiin läpi ja niistä eroteltiin<br />
tutkimuskysymyksen kannalta oleelliset<br />
lauseet, lausejoukot ja sanat eli analyysiyksiköt.<br />
Yksi vastaus saattoi sisältää useita analyysiyksiköitä.<br />
Analyysiyksiköt pelkistettiin niin,<br />
että vastauksen asiasisältö pysyi muuttumattomana<br />
(Taulukko 1). Pelkistettyjä ilmauksia<br />
vertailtiin toisiinsa ja yhtenevät pelkistykset<br />
ryhmiteltiin samaan luokkaan. Luokka nimettiin<br />
niin, että se kuvasi kaikkia luokan sisältämiä<br />
pelkistyksiä. Tässä aineistossa pelkistykset<br />
muodostuivat suoraan pääluokiksi. Luokittelun<br />
teki pääasiassa yksi tutkija (TV), mutta siitä<br />
käytiin säännöllistä keskustelua tutkimusryhmässä.<br />
Luokittelun jälkeen aineisto tallennettiin<br />
SPSS for Windows -ohjelmaan (versio 27.0).<br />
Aineisto analysoitiin frekvenssijakaumina ja<br />
ristiintaulukointeina. Ryhmien välisiä eroja<br />
tarkasteltiin Khii2- ja Fisherin testillä. Eroja<br />
tarkasteltiin apteekin kokoa mittaavan reseptuurin<br />
ja sijainnin suhteen reseptin uudistamisen<br />
toimintaohjeissa, lääkehoidonkontrollin<br />
toteuttamisessa, reseptin viestikentän hyödyntämisessä,<br />
uudistamisen toimintatapojen<br />
sopimisessa muiden apteekkien ja paikallisen<br />
terveyskeskuksen kanssa sekä apteekin uudistamiskäytäntöjen<br />
toimivuudessa. Tilastollisesti<br />
merkittävänä tasona oli p < 0,05. Analyysissa<br />
opetusapteekin reseptuuriluokista alle 30 000<br />
ja 30 001−60 000 luokat yhdistettiin luokaksi ≤<br />
60 000, koska alle 30 000 reseptuurin apteekkeja<br />
oli aineistossa vain muutama. Samalla<br />
perusteella opetusapteekin sijaintiluokka Lappi<br />
yhdistettiin luokkaan Pohjois-Suomi.<br />
Tutkimuksen eettisyys<br />
Tutkimus ei sisältynyt niihin ei-lääketieteellisiin<br />
ihmisiin kohdistuviin tutkimuksiin, jotka<br />
vaativat eettisen ennakkoarvioinnin Suomessa<br />
(Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2009).<br />
Tutkimuksessa noudatettiin hyviä tieteellisiä<br />
käytäntöjä ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan<br />
laatimia eettisiä periaatteita ihmistieteisiin<br />
liittyvissä tutkimuksissa. Tutkimuslomakkeen<br />
alussa kysyttiin lupa vastausten tutkimuskäyttöön<br />
strukturoidulla kysymyksellä.<br />
Lupa tuli selvittää harjoitteluvastuuhenkilöltä.<br />
Tutkimuslomakkeessa kysyttiin myös opis-<br />
380 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 381
Taulukko 1. Esimerkkejä vastausten luokittelusta kysymykseen, jossa tutkittiin reseptien uudistamisen<br />
yhteydessä toteutuvaa lääkehoidon seurantaa.<br />
Alkuperäinen ilmaus<br />
”Tiedustellaan asiakkaan tilasta,<br />
lääkkeen tehosta, haitoista…”<br />
”Miten on mennyt lääkkeen kanssa,<br />
onko haittoja jne.”<br />
”Kysytään asiakkaalta, onko lääke ja<br />
annostus olleet sopivia”<br />
”Varmistutaan, että uusittavaa<br />
lääkettä käytetään oikein ja pois<br />
suljetaan väärinkäytön riski”<br />
”Kartoitetaan asiakkaan tilannetta:<br />
milloin on viimeksi käynyt kontrollissa<br />
tai lääkärissä”<br />
”Uudistamisen yhteydessä<br />
tiedustellaan/kehotetaan<br />
lääkärinkäyntiä”<br />
”Kysytään milloin asiakas on viimeksi<br />
käynyt lääkärillä, ettei hän uusisi<br />
reseptiä vain apteekin kautta ja saisi<br />
aika ajoin lääkärin arvion tilanteesta.”<br />
Pelkistys<br />
Tiedustellaan asiakkaan<br />
lääkehoidon tilannetta.<br />
Keskustellaan asiakkaan<br />
kanssa, miten on mennyt<br />
lääkkeen kanssa ja haitoista.<br />
Selvitetään, onko lääke ja<br />
annostus ollut sopivat.<br />
Selvitetään lääkkeen<br />
käyttötapa.<br />
Selvitetään asiakkaan<br />
kontrollikäyntien toteutumista.<br />
Kysellään lääkärikäynneistä tai<br />
suositellaan sitä.<br />
Selvitetään asiakkaan<br />
lääkärikäyntejä, ettei reseptiä<br />
uusita pelkästään apteekista.<br />
Luokka<br />
Taulukko 2. Tutkimusaineiston opetusapteekit (n = 92) reseptuurin ja sijainnin<br />
mukaan Suomen apteekkeihin (n = 775) verrattuna a .<br />
Reseptuuri<br />
≤ 60 000<br />
60 001–100 000<br />
≥ 100 001<br />
Sijainti<br />
Etelä-Suomi<br />
Itä-Suomi<br />
Lounais-Suomi<br />
Länsi- ja Sisä-Suomi<br />
Pohjois-Suomi ja Lappi<br />
Tutkimuksen<br />
opetusapteekit<br />
% (n)<br />
19 (17)<br />
36 (33)<br />
46 (42)<br />
14 (13)<br />
40 (37)<br />
7 (6)<br />
21 (19)<br />
19 (17)<br />
a) Khii2-testi, tilastollisesti merkitsevä taso p < 0,05.<br />
b) Tiedot perustuvat Suomen Apteekkariliiton jäsenrekisteriin vuonna 2018.<br />
Apteekit<br />
Suomessa b<br />
% (n)<br />
52 (404)<br />
22 (171)<br />
26 (200)<br />
31 (244)<br />
15 (113)<br />
16 (123)<br />
25 (191)<br />
13 (104)<br />
Asiakkaan lääkehoidosta<br />
kyseleminen ja keskusteleminen.<br />
Lääkehoidon seurantakäyntien<br />
toteutumisesta keskusteleminen.<br />
p-arvo<br />
< 0,001<br />
0,003<br />
< 0,001<br />
0,001<br />
< 0,001<br />
0,017<br />
0,398<br />
0,186<br />
kelijan nimi, mutta nimitiedot kerättiin tehtävän<br />
tarkastamista varten harjoittelusta vastaavalle<br />
opettajalle farmasian laitoksella, eikä<br />
niitä annettu tutkijoiden käyttöön.<br />
Tulokset<br />
Harjoittelukirjan tutkimuslomakkeen täyttivät<br />
kaikki harjoittelussa olleet opiskelijat, joita oli<br />
yhteensä 118. Heistä 26 ei antanut lupaa vastausten<br />
käyttämiseen tutkimustarkoituksessa.<br />
Tutkimuksen aineisto koostuu yhteensä<br />
92 opetusapteekissa täytetystä lomakkeesta.<br />
Tutkimusaineiston opetusapteekeista reseptuuriltaan<br />
≤ 60 000 apteekit olivat aliedustettuina<br />
ja reseptuuriltaan ≥ 100 001 apteekit olivat<br />
yliedustettuina verrattaessa kaikkiin Suomen<br />
apteekkeihin (Taulukko 2). Lisäksi Etelä-<br />
Suomessa ja Lounais-Suomessa sijaitsevat<br />
apteekit olivat aliedustettuina ja Itä-Suomessa<br />
sijaitsevat apteekit yliedustettuina verrattuna<br />
kaikkiin Suomen apteekkeihin.<br />
Reseptien uudistamisen<br />
toimintaohjeet<br />
Lähes kaikissa tutkimukseen osallistuneissa<br />
apteekeissa (96 %, n = 88) oli apteekin sisällä<br />
sovittu yhtenäiset toimintaohjeet reseptien<br />
uudistamiseen. Näistä apteekeista yli puolessa<br />
(61 %, n = 54) toimintaohjeista oli sovittu suullisesti<br />
ja kirjalliset ohjeet oli laadittu 39 %:ssa<br />
apteekkeja (n = 34). Tässä otoksessa yhtenäisten<br />
toimintaohjeiden laatimisessa ei ollut<br />
tilastollisesti merkittävää eroa reseptuurin ja<br />
apteekin sijainnin mukaan tarkasteltuna.<br />
Noin viidesosassa (19 %, n = 17) apteekkeja<br />
oli sovittu uudistamisen toimintatavoista<br />
muiden apteekkien kanssa. Toimintatavoista<br />
oli sovittu yleisemmin 60 001–100 000 reseptuurin<br />
apteekeissa verrattuna ≥ 100 001 reseptuurin<br />
ja ≤ 60 000 reseptuurin apteekkeihin (33<br />
% versus 12 % ja 6 %, p < 0,02). Apteekeista 15<br />
kuvasi tutkimuslomakkeessa tarkemmin toimintatapoja,<br />
joita muiden apteekkien kanssa<br />
oli sovittu. Nämä apteekit olivat yleisimmin<br />
sopineet reseptin uudistamisen yleisistä käytännöistä<br />
(40 %, n = 6). Uudistamisessa noudatettiin<br />
yhteisiä käytäntöjä, ja niistä oli laadittu<br />
sopimukset tai yhteiset toimintaohjeet<br />
apteekkien kesken. Osa apteekeista oli sopinut<br />
keskenään pelkästään lääkkeistä, joiden reseptit<br />
voidaan lähettää apteekista uudistettavaksi<br />
(33 %, n = 5), reseptin uudistamispyynnöstä<br />
perittävästä maksusta (27 %, n = 4) tai joistakin<br />
muista yksittäisistä asioista (13 %, n = 2), kuten<br />
PKV-lääkkeiden uudistamisesta tai siitä, että<br />
uudistamispyyntö pitäisi lähettää siitä apteekista,<br />
josta asiakas pääasiassa haki lääkkeensä.<br />
Valtaosassa apteekkeja (74 %, n = 68) oli<br />
sovittu uudistamisen toimintavoista paikallisen<br />
terveyskeskuksen kanssa. Tässä otoksessa<br />
toimintatapojen sopimisessa ei ollut tilastollisesti<br />
merkitsevää eroa apteekkien reseptuurin<br />
tai sijainnin mukaan tarkasteltuna. Apteekeista<br />
61 kuvasi tutkimuslomakkeessa tarkemmin<br />
toimintatapoja, joita terveyskeskuksen kanssa<br />
oli sovittu. Nämä apteekit olivat yleisimmin<br />
sopineet terveyskeskuksen kanssa lääkkeistä,<br />
joita ei uudisteta apteekin kautta, vaan asiakkaan<br />
tulee olla yhteydessä lääkäriin (26 %, n<br />
= 16), ja toimintatavoista kiireellisessä reseptin<br />
uudistamisessa (25 %, n = 15) (Taulukko 3).<br />
Lisäksi apteekeissa oli sovittu terveyskeskuksen<br />
kanssa, mihin reseptin uudistamispyyntö<br />
lähetetään (20 %, n = 12). Uudistamispyyntö<br />
tuli kohdistaa oikealle terveydenhuollontoimintayksikölle,<br />
reseptin kirjoittaneelle lääkärille,<br />
tietylle tiimille tai asiakkaan omalle alueelle.<br />
Reseptit, joita ei uudisteta<br />
apteekin kautta<br />
Tutkimukseen osallistuneissa apteekeissa (n<br />
= 92) oli määritelty lääkkeitä tai tilanteita,<br />
jolloin reseptiä ei uudistettu apteekin kautta<br />
vaan asiakas ohjattiin lääkärin vastaanotolle.<br />
Yleisimmin apteekit eivät uudistaneet kuurilääkkeitä<br />
(59 %, n = 54) esimerkiksi antibiootti-<br />
ja yskänlääkekuureja tai muita tilapäiseen<br />
käyttöön tarkoitettuja lääkkeitä (Taulukko<br />
4). Vanhentuneita tai toimittamattomia<br />
reseptejä ei uudistettu (41 %, n = 38), jolloin<br />
vanhentuneella reseptillä tarkoitettiin vuoden<br />
resepteissä 16 kuukautta ja kahden vuoden<br />
resepteissä 28 kuukautta aiemmin laadittuja<br />
reseptejä. Lisäksi osassa apteekeista huumausaineista<br />
ja PKV-lääkkeistä ei lähetetty<br />
uudistamispyyntöä (33 %, n = 30). Uudistamispyyntöä<br />
ei myöskään lähetetty apteekista, jos<br />
lääkkeen määrännyt organisaatio ei vastaanottanut<br />
niitä (28 %, n = 26). Tällöin kyseessä<br />
oli usein yksityisen lääkäriaseman tai työter-<br />
382 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 383
Taulukko 3. Reseptin uudistamisen toimintatavat, joista apteekit (n = 61 a ) olivat sopineet paikallisen<br />
terveyskeskuksen kanssa.<br />
Sovitut toimintatavat<br />
Lääkkeet, joita ei uudisteta apteekin kautta<br />
Toimintatapa kiireellisessä reseptin uudistamisessa<br />
Mihin tai mille yksikölle reseptin uudistamispyyntö lähetetään<br />
Reseptin uudistamispyynnön käsittelyaika<br />
Annosjakeluasiakkaiden tai kotihoidon ja hoitokotien<br />
asiakkaiden reseptien uudistaminen<br />
Milloin reseptin uudistamispyynnön voi lähettää<br />
Uudistamispyynnöt tehdään pääasiassa sähköisesti ja sovittu<br />
erikseen puhelimitse tehtävistä uudistamisista<br />
Uudistamispyynnön yhteydessä lähetettävät viestit<br />
Muut d<br />
Apteekkien uudistamiskäytäntöjen<br />
toimivuus ja kehittämiskohteet<br />
Pääosin tutkimuslomakkeen täyttäneet farmaseutti-<br />
ja proviisoriopiskelijat (n = 92) pitivät<br />
opetusapteekin uudistamiskäytäntöjä toimivina.<br />
Opiskelijat (n = 57) mainitsivat kuitenkin<br />
myös kehittämiskohteita. Suurin osa opisa)<br />
Apteekit, joissa uudistamisen toimintatavoista oli sovittu terveyskeskuksen kanssa ja jotka kuvasivat<br />
tutkimuslomakkeessa tarkemmin, millaisia toimintatapoja terveyskeskuksen kanssa oli sovittu.<br />
b) Osuus apteekeista. Yhden apteekin vastauksessa on voitu mainita useita eri toimintatapoja.<br />
c) Apteekkien lukumäärä. Yhden apteekin vastauksessa on voitu mainita useita eri toimintatapoja.<br />
d) Esim. reseptin uudistamispyyntöjä lähetetään useampia samalla kertaa, toimintatavoista saatavuusongelmien yhteydessä.<br />
Taulukko 4. Lääkkeet ja tilanteet, jolloin reseptiä ei uudisteta apteekin (n = 92) kautta.<br />
Kuurilääkkeet<br />
Resepti on vanhentunut tai toimittamaton<br />
Huumausaine ja PKV-lääkkeet<br />
Lääkkeen määrännyt organisaatio ei vastaanota uudistamispyyntöjä<br />
Ehkäisyvalmisteet<br />
Reseptissä on uudistamiskielto<br />
Uudistaminen edellyttää lääkärin arvion lääkehoidosta<br />
Erityisluvallisia lääkkeitä, puhelin-, pro auctore -, eurooppalaisia,<br />
iteroituja ja eläinlääkereseptejä<br />
Asiakkaalla on ongelmia lääkehoidossaan<br />
Lääkehoito tai resepti vaatii muutoksia<br />
Asiakkaana toisen puolesta asioiva ilman valtuutusta<br />
Muut c<br />
a) Osuus apteekeista. Yhden apteekin vastauksessa on voitu mainita useita eri lääkkeitä ja tilanteita.<br />
b) Apteekkien lukumäärä. Yhden apteekin vastauksessa on voitu mainita useita eri toimintatapoja.<br />
c) Esim. uudistamispyyntö esitetty puhelimitse, alle 15-vuotiaiden reseptit, hoitokoti tai kotisairaanhoidon<br />
asiakkaiden reseptit, kiireellisessä reseptin uudistamisessa, ongelmallisissa/epäselvissä tilanteissa.<br />
% b<br />
26<br />
25<br />
20<br />
16<br />
15<br />
13<br />
12<br />
7<br />
13<br />
% a<br />
59<br />
41<br />
33<br />
28<br />
21<br />
21<br />
20<br />
16<br />
12<br />
8<br />
8<br />
24<br />
(n) c<br />
16<br />
15<br />
12<br />
10<br />
9<br />
8<br />
7<br />
4<br />
21<br />
(n) b<br />
(54)<br />
(38)<br />
(30)<br />
(26)<br />
(19)<br />
(19)<br />
(18)<br />
(15)<br />
(11)<br />
(7)<br />
(7)<br />
(22)<br />
veyslääkärin määräämä resepti. Tässä otoksessa<br />
resepteillä, joita ei uudistettu apteekin<br />
kautta, ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa<br />
reseptuurin ja apteekin sijainnin mukaan tarkasteltuna.<br />
Kiireellisten reseptien<br />
uudistaminen<br />
Kiireellisessä reseptin uudistamisessa suurimmassa<br />
osassa apteekkeja (71 %, n = 65) apteekin<br />
farmaseuttinen henkilöstö otti yhteyttä<br />
lääkäriin tai hoitoyksikköön. Asiakasta ohjeistettiin<br />
ottamaan myös itse yhteyttä lääkäriin<br />
tai hoitoyksikköön, joko soittamalla tai käymällä<br />
paikan päällä (60 %, n = 55). Osa apteekeista<br />
liitti uudistamispyyntöön viestin kiireellisyydestä<br />
tai otti yhteyttä lääkäriin uudistamispyynnön<br />
lisäksi soittamalla (8 %, n = 7),<br />
toimitti asiakkaalle lääkettä vähäisen määrän<br />
ilman reseptiä (6 %, n = 5, lääkettä toimitettiin<br />
asiakkaalle vähäinen määrä ennen uudistettua<br />
reseptiä, jos kyseessä oli pitkäaikainen<br />
tai kriittinen lääkitys) tai toimi jollain muulla<br />
tavalla (4 %, n = 4) kuten arvioiden uudistamisen<br />
kiireellisyyden tapauskohtaisesti. Tässä<br />
otoksessa reseptin kiireellisen uudistamisen<br />
toimintatavoissa ei ollut tilastollisesti merkitseviä<br />
eroja apteekkien reseptuurin tai sijainnin<br />
mukaan tarkasteltuna.<br />
Lääkehoidon seuranta<br />
uudistamisen yhteydessä<br />
Suurimmassa osassa apteekkeja (84 %, n = 77)<br />
lääkehoidon tilannetta seurattiin uudistamisen<br />
yhteydessä. Tutkimuksen otoksessa, Itä-<br />
Suomen, Pohjois-Suomen ja Lapin apteekeissa<br />
lääkehoitoa raportoitiin seurattavan yleisemmin<br />
verrattuna Länsi- ja Sisä-Suomen, Lounais-Suomen<br />
ja Etelä-Suomen apteekkeihin<br />
(94 % ja 94 % versus 79 % ja 67 % ja 61 % alueiden<br />
apteekeista, p < 0,016). Apteekeista 74<br />
kuvasi tutkimuslomakkeessa tarkemmin sitä,<br />
kuinka he seuraavat lääkehoidon tilannetta<br />
uudistamisen yhteydessä. Näissä apteekeissa<br />
lääkehoitoa seurattiin yleisimmin kyselemällä<br />
ja keskustelemalla asiakkaan kanssa lääkehoidosta<br />
(64 %, n = 47). Vastaajat raportoivat,<br />
että apteekissa keskustellaan lääkkeen tehosta,<br />
sopivuudesta, sen käytöstä ja tarpeellisuudesta,<br />
lääkehoidon jatkumisesta sekä kartoitetaan<br />
yleisesti lääkehoidon tilannetta. Osa vastaajista<br />
mainitsi TKOK-mallin käytön. TKOK<br />
on reseptien uusimisen yhteydessä tehtävään<br />
lääkehoidon seurantaan kehitetty malli, jossa<br />
selvitetään lääkehoidon teho, käyttö, ongelmat<br />
ja kontrollit (Lahnajärvi 2006, Fimea 2017).<br />
Lisäksi keskusteltiin lääkehoidon seurantakäyntien<br />
toteutumisesta (45 %, n = 33). Asiakkaalta<br />
kysyttiin menneistä ja tulevista lääkehoidon<br />
seurantakäynneistä, arvioitiin niiden<br />
tarvetta, muistutettiin niistä tai tarvittaessa<br />
suositeltiin seurantakäyntejä. Lääkehoitoa<br />
seurattiin myös tarkastelemalla lääkkeiden toimitus-<br />
tai hakuvälejä (15 %, n = 11) tai muulla<br />
tavoin (19 %, n = 14) kuten tapauskohtaisesti.<br />
Lääkkeiden toimitusvälejä tarkkailemalla seurattiin<br />
lääkkeiden kulutusta.<br />
Reseptin viestikentän<br />
hyödyntäminen uudistamisessa<br />
Suurin osa apteekeista (84 %, n = 77) hyödynsi<br />
reseptin viestikenttää uudistamisessa. Apteekeista<br />
74 kuvasi tutkimuslomakkeessa tarkemmin,<br />
miten he viestikenttää hyödyntävät. Yleisimmin<br />
nämä apteekit välittivät viestikentän<br />
kautta lääkärille tiedon lääkkeen annostuksen<br />
muutoksesta tai annosohjeen päivittämisen<br />
tarpeesta (39 %, n = 29) tai pyynnön reseptin<br />
voimassaoloajan pidentämisestä, suuremmasta<br />
lääkemäärästä tai muusta lääkemäärään<br />
liittyvästä asiasta (38 %, n = 28) (Taulukko 5).<br />
Pyyntö pidempiaikaiselle reseptille tai suuremmalle<br />
lääkemäärälle lähetettiin, jos kyseessä oli<br />
asiakkaan säännöllinen lääkitys. Lisäksi välitettiin<br />
viestejä asiakkaan lääkehoitoon, lääkehoidon<br />
seurantaan tai terveydentilaan liittyen<br />
(19 %, n = 14). Osa vastaajista tarkensi,<br />
että viesteissä kerrotaan asiakkaan kontrollikäyntien<br />
toteutumisesta, verenpainearvoista<br />
tai asioista, jotka liittyvät uusittavaan lääkkeeseen.<br />
Tässä otoksessa reseptin viestikentän<br />
hyödyntämisessä apteekeissa ei ollut tilastollisesti<br />
merkitseviä eroja reseptuurin tai sijainnin<br />
mukaan tarkasteltuna.<br />
384 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 385
Taulukko 5. Apteekkien (n = 74 a ) tavat hyödyntää viestikenttää reseptien uudistamispyyntöjen<br />
yhteydessä.<br />
Taulukko 6. Farmaseutti- ja proviisoriopiskelijoiden (n = 57 a ) mainitsemat kehityskohteet<br />
opetusapteekkinsa reseptien uudistamiskäytäntöihin.<br />
% b<br />
(n) c<br />
% b<br />
(n) c<br />
Viestitään lääkkeen annostuksen muutoksesta tai<br />
annosohjeen päivittämisen tarpeesta<br />
39<br />
(29)<br />
Ajantasaiset kirjalliset toimintaohjeet reseptin<br />
uudistamiskäytäntöihin<br />
40<br />
(23)<br />
Välitetään pyyntö reseptin voimassaoloajan pidentämisestä,<br />
suuremmasta lääkemäärästä tai viestitään muuhun lääkemäärään<br />
liittyvästä<br />
Välitetään viestejä asiakkaan lääkehoitoon, lääkehoidon<br />
seurantaan tai terveydentilaan liittyen<br />
Välitetään viestejä lääkärille d<br />
38<br />
19<br />
15<br />
(28)<br />
(14)<br />
(11)<br />
Reseptin uudistamisen yhteydessä asiakkaan kanssa tulisi<br />
keskustella lääkehoidon tilanteesta ja seurannan toteutumisesta<br />
Apteekin tulisi tavoittaa lääkäri paremmin puhelimitse tai reseptin<br />
uudistamispyyntöön lisätyllä viestillä<br />
Mahdollisuus lähettää reseptin uudistamispyyntö myös muualle<br />
kuin julkiselle terveysasemalle<br />
12<br />
11<br />
11<br />
(7)<br />
(6)<br />
(6)<br />
Välitetään viestejä reseptiin tai lääkitykseen liittyvistä<br />
ongelmista tai epäselvyyksistä<br />
14<br />
(10)<br />
Reseptien uudistamiskäytäntöjen yhtenäistäminen alueen<br />
apteekkien ja terveyskeskuksen kanssa<br />
11<br />
(6)<br />
Lähetetään viesti reseptin uudistamisen kiireellisyydestä<br />
8<br />
(6)<br />
Reseptien uudistamiskäytäntöjen yhteneväisyys apteekin sisällä<br />
9<br />
(5)<br />
Välitetään viestinä asiakkaan toiveita reseptin<br />
uudistamiseen liittyen<br />
8<br />
(6)<br />
Muut d<br />
23<br />
(13)<br />
Muut e<br />
a) Apteekit, jotka kertoivat hyödyntävänsä viestikenttää reseptien uudistamisessa ja jotka kuvasivat<br />
tutkimuslomakkeessa tarkemmin, miten he viestikenttää hyödyntävät.<br />
b) Osuus apteekeista. Yhden apteekin vastauksessa on voitu mainita useita eri tapoja.<br />
c) Apteekkien lukumäärä. Yhden apteekin vastauksessa on voitu mainita useita eri toimintatapoja.<br />
d) Tähän luokkaan sisältyivät yleisesti kirjoitetut vastaukset, kuten ”lähetetään viestejä lääkärille”, ”lähetetään lisätietoja”.<br />
Viestien sisältöä ei kuitenkaan kerrottu tarkemmin.<br />
e) Kyseessä annosjakeluresepti tai reseptissä lääkkeenvaihtokielto, välitetään asiakkaan puhelinnumero, kerrotaan,<br />
miten asiakas on tunnistettu.<br />
kelijoista mainitsi kehittämiskohteena ajantasaisten<br />
kirjallisten toimintaohjeiden laatimisen<br />
reseptien uudistamiskäytäntöihin (40 %,<br />
n = 23) (Taulukko 6). Opiskelijat raportoivat,<br />
että kirjalliset ohjeet selkeyttäisivät ja yhtenäistäisivät<br />
uudistamiskäytäntöjä, niistä voisi<br />
tarvittaessa tarkistaa toimintatavat ja ne olisivat<br />
hyödyksi uutta työntekijää perehdytettäessä.<br />
Lisäksi opiskelijat pitivät kehittämiskohteena<br />
keskustelun asiakkaan kanssa lääkehoidon<br />
tilanteesta ja seurannan toteutumisesta<br />
reseptin uudistamisen yhteydessä (12 %, n =<br />
7). Vastaajien mukaan apteekissa tulisi selvittää<br />
uudistamisen yhteydessä lääkkeen teho ja<br />
sopivuus sekä kartoittaa asiakkaan lääkehoidon<br />
seurantakäynnit.<br />
19<br />
Pohdinta<br />
(14)<br />
Uudistamisen toimintaohjeet<br />
Lähes kaikissa tutkimukseen osallistuneissa<br />
apteekeissa oli sovittu apteekin sisäiset yhtenäiset<br />
toimintaohjeet reseptien uudistamiseen.<br />
Yleisimmin uudistamisesta oli sovittu<br />
suullisesti. Kirjalliset ohjeet uudistamiseen oli<br />
laadittu noin 40 % tutkimuksen apteekeista,<br />
mikä vastaa kahden aikaisemman viime vuosina<br />
apteekeissa tehdyn tutkimuksen tuloksia<br />
(Kangas ym. 2018, Pirinen ym. 2020). Vaikka<br />
suullinen ohjeistus on edelleen vallalla oleva<br />
käytäntö, näyttää kirjallisen ohjeistuksen laatiminen<br />
kuitenkin yleistyneen ajan kuluessa,<br />
sillä 2000-luvun alussa tehdyssä tutkimuksessa<br />
vain noin 10 % tutkimuksen apteekeista<br />
a) Opiskelijat, jotka kuvailivat tutkimuslomakkeessa opetusapteekkinsa uudistamiskäytäntöjen kehityskohteita.<br />
b) Osuus opiskelijoista. Yhden opiskelijan vastauksessa on voitu mainita useita eri kehityskohteita.<br />
c) Opiskelijoiden lukumäärä. Yhden opiskelijan vastauksessa on voitu mainita useita eri kehityskohteita.<br />
d) Esim. selkeämpi linjaus, mitkä terveydenhuollon yksiköt vastaanottavat reseptin uudistamispyyntöjä.<br />
oli kirjallinen ohjeistus uudistamiseen (Tiirikainen<br />
ym. 2001). Tutkimuksien perusteella<br />
näyttää myös siltä, että reseptin uudistamiskäytäntöihin<br />
on laadittu organisaation sisäinen<br />
kirjallinen ohjeistus yleisemmin apteekeissa<br />
kuin terveyskeskuksissa. Terveyskeskuksissa<br />
toteutettujen tutkimuksien mukaan kirjallisia<br />
toimintaohjeita ei ollut tai ne oli laadittu vain<br />
muutamissa yksiköissä (Lahnajärvi 2006, Kangas<br />
ym. 2018, Korhonen ym. 2019, Lillis ym.<br />
2019). Aikaisempien tutkimusten perusteella<br />
näyttää myös siltä, että kirjallisten toimintaohjeiden<br />
puuttuminen johtaa siihen, etteivät<br />
uudistamiskäytännöt ole yhtenäisiä ja niiden<br />
taso vaihtelee (Lahnajärvi 2006, Kangas ym.<br />
2018, Korhonen ym. 2019).<br />
Tässä tutkimuksessa suurin osa opiskelijoista<br />
oli tyytyväisiä apteekin uudistamiskäytäntöihin,<br />
mutta yleisin kehitysehdotus oli laatia<br />
apteekin reseptin uudistamiskäytäntöihin<br />
ajantasaiset kirjalliset toimintaohjeet. Kirjalliset<br />
toimintaohjeet selkeyttäisivät ja yhtenäistäisivät<br />
reseptin uudistamista. Lisäksi ne<br />
tukisivat uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden<br />
perehdyttämistä uudistamisen toimintatapoihin.<br />
Muutamissa tutkimuksissa on kuitenkin<br />
havaittu, että vaikka kirjalliset toimintaohjeet<br />
on laadittu, niitä ei noudateta, ne eivät<br />
ole henkilöstön tiedossa tai ne ovat puutteelliset<br />
(Lillis ym. 2011, Grant ym. 2016, Price<br />
ym. 2017). Kun kirjalliset ohjeet laaditaan, on<br />
oleellista, että kaikki työntekijät perehdytetään<br />
ohjeistukseen, ohjeistus on riittävän yksityiskohtainen<br />
ja työntekijät sitoutuvat noudattamaan<br />
ohjeistusta.<br />
Tämän tutkimuksen mukaan valtaosa<br />
apteekeista oli sopinut uudistamisen toimintatavoista<br />
myös paikallisen terveyskeskuksen<br />
kanssa. Apteekkien ja terveyskeskuksen<br />
yhteistyö näyttää kehittyneen verrattaessa<br />
aikaisempiin suomalaistutkimuksiin, joiden<br />
mukaan vain pieni osa apteekeista oli sopinut<br />
tai apteekit eivät olleet lainkaan sopineet<br />
uudistamisen toimintatavoista paikallisen terveyskeskuksen<br />
kanssa (Tiirikainen ym. 2001,<br />
Kangas ym. 2018, Korhonen ym. 2019). Yhdys-<br />
386 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 387
valloissa toteutetussa tutkimuksessa apteekit<br />
ja terveyskeskukset eivät olleet sopineet uudistamiskäytännöistä<br />
keskenään, mikä johti ristiriitaisiin<br />
toimintatapoihin ja koko uudistamisprosessin<br />
epäjohdonmukaisuuteen (Grossman<br />
ym. 2012).<br />
Tämän tutkimuksen mukaan apteekkien<br />
keskinäiset sopimukset uudistamisen toimintatavoista<br />
olivat huomattavasti harvinaisempia<br />
verrattuna apteekkien ja terveyskeskusten<br />
välisiin sopimuksiin. Rationaalisen lääkehoidon<br />
toimeenpano-ohjelman yhtenä tavoitteena<br />
on apteekkien välinen toimiva yhteistyö,<br />
jota edistäisi yhdessä sovitut toimintamallit<br />
(Sosiaali- ja terveysministeriö 2018).<br />
Apteekkien keskinäiset sopimukset reseptien<br />
uudistamiskäytännöistä ovat yksi kehittämiskohde<br />
apteekkien välisessä yhteistyössä. Aikaisempia<br />
tutkimuksia apteekkien keskinäisistä<br />
sopimuksista reseptien uudistamiseen liittyen<br />
ei tietämyksemme mukaan ole tehty.<br />
Tässä tutkimuksessa apteekit ja terveyskeskukset<br />
olivat sopineet useammista uudistamiskäytäntöihin<br />
liittyvistä asioista verrattuna<br />
aikaisempiin tutkimuksiin (Korhonen<br />
ym. 2019, Pirinen ym. 2020). Vaikka apteekeissa<br />
oli sovittu useista uudistamiseen liittyvistä<br />
asioista, olivat ne sekä apteekkien ja terveyskeskusten<br />
välillä että apteekkien kesken<br />
hyvin teknisiä uudistamisprosessiin liittyviä<br />
käytäntöjä. Lääkehoidon seurannasta uudistamisen<br />
yhteydessä ei ollut sovittu, mikä tuli<br />
ilmi myös aikaisemmissa tutkimuksissa (Kangas<br />
ym. 2018, Pirinen ym. 2020). Lääkehoidon<br />
seuranta tulisi toteuttaa potilaan ja häntä hoitavan<br />
terveydenhuollon ammattihenkilöstön<br />
yhteistyönä. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden<br />
roolit ja vastuut pitkäaikaissairaan<br />
lääkehoitoprosessissa on määritelty Lääkeinformaatioverkoston<br />
dokumentissa (Lääkeinformaatioverkosto<br />
2019). Oleellista olisi sopia,<br />
mitä lääkehoidon seurantaan liittyviä asioita<br />
tarkistetaan ja kysytään asiakkaalta reseptin<br />
uudistamisen yhteydessä apteekissa ja mitkä<br />
asiat ovat lääkärin vastuulla. Lääkehoidon seurannasta<br />
sopiminen yhdessä terveyskeskuksen<br />
kanssa edistäisi Rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelman<br />
tavoitetta parantaa lääkehoidon<br />
kokonaisuuden hallintaa asiakkaan<br />
lääkehoitoprosessissa (Sosiaali- ja terveysministeriö<br />
2018).<br />
Lääkehoidon seuranta apteekeissa<br />
Suurimmassa osassa apteekkeja lääkehoidon<br />
tilannetta seurattiin uudistamisen yhteydessä.<br />
Vastaavia tuloksia on saatu myös aikaisemmissa,<br />
melko tuoreissa suomalaisissa tutkimuksissa<br />
(Kangas ym. 2018, Pirinen ym. 2020).<br />
Lääkehoitoa seurattiin yleisimmin kyselemällä<br />
asiakkaalta ja keskustelemalla asiakkaan<br />
kanssa hänen lääkehoidostaan. Keskustelun<br />
aiheet olivat lähes samoja kuin Pirisen<br />
ym. (2020) tutkimuksessa, jossa asiakkaan<br />
kanssa keskusteltiin muun muassa hänen<br />
voinnistaan, lääkehoidon tehosta, ongelmista,<br />
lääkkeen ottamisesta, vastaanottokäynneistä<br />
ja muista kontrolleista. Tässä tutkimuksessa<br />
lääkehoitoa seurattiin myös lääkkeiden toimitusvälejä<br />
tarkastelemalla samoin kuin Kankaan<br />
ym. (2018) ja Pirisen ym. (2020) tutkimuksissa.<br />
Tässä tutkimuksessa saatu kuva<br />
lääkehoidon seurannan toteuttamisesta vastaa<br />
lähes Lääkeinformaatioverkoston (2019)<br />
julkaisun mukaista farmaseuttisen henkilöstön<br />
roolia lääkehoidon seurannassa. Julkaisun<br />
mukaan farmaseuttisen henkilöstön<br />
tehtävänä on selvittää, miten pitkäaikaissairas<br />
käyttää lääkettä, onko lääkkeen käytössä<br />
ongelmia sekä seurata lääkkeiden toimitusvälejä<br />
ja toimitusten suhdetta annosohjeeseen.<br />
Lisäksi lääkityksen tarkastukset ja toimiminen<br />
moniammatillisessa tiimissä kuuluvat farmaseuttisen<br />
henkilöstön työnkuvaan. Tämän tutkimuksen<br />
mukaan apteekissa voitaisiin kiinnittää<br />
enemmän huomiota lääkkeen käytön<br />
ongelmien havaitsemiseen ja lääkityksien tarkastamiseen.<br />
Osa tämän tutkimuksen opiskelijoista<br />
raportoi uudistamiskäytäntöjen kehittämiskohteeksi<br />
keskustelun asiakkaan kanssa lääkehoidon<br />
tilanteesta ja seurannan toteutumisesta<br />
reseptin uudistamisen yhteydessä.<br />
Tästä voi päätellä, että lääkehoidon seurantaa<br />
tulisi toteuttaa vielä aktiivisemmin ja perehtyä<br />
syvällisemmin asiakkaan lääkehoidon tilanteeseen<br />
reseptiä uudistettaessa. Osa opiskelijoista<br />
mainitsi apteekin hyödyntävän TKOK-mallia<br />
(Lahnajärvi 2006, Fimea 2017) lääkehoidon<br />
seurannassa uudistamisen yhteydessä. Kyseinen<br />
malli olisi hyvä ottaa käyttöön kaikissa<br />
apteekeissa, jolloin asiakkaan kanssa tulisi<br />
keskusteltua olennaisimmat hänen lääkehoitonsa<br />
seurantaan liittyvät asiat.<br />
Apteekkien farmaseuttisen henkilöstön<br />
osaamista lääkehoidon seurannassa voisi hyödyntää<br />
entistä paremmin etenkin pitkäaikaissairaiden<br />
kohdalla, sillä he asioivat apteekeissa<br />
vähintään kolmen kuukauden välein (Sairausvakuutuslaki<br />
21.12.2004/1224) eli huomattavasti<br />
useammin kuin lääkärin vastaanotolla.<br />
Apteekin merkitystä lääkehoidon seurannassa<br />
tukee Lahnajärven (2006) ja Connolly ja<br />
McGavockin (2000) tutkimukset, joissa pitkäaikaissairaiden<br />
reseptejä uudistettiin yleisesti<br />
potilaan kohtaamatta lääkäriä. Lisäksi aikaisemmissa<br />
terveyskeskuksissa toteutetuissa<br />
tutkimuksissa lääkehoidon seuranta ei ollut<br />
uudistamisen yhteydessä systemaattista ja se<br />
painottui tiettyihin lääkeryhmiin tai potilaisiin<br />
(Lahnajärvi 2006, Kangas ym. 2018, Korhonen<br />
ym. 2019). Tässä tutkimuksessa ei tullut erityisesti<br />
ilmi tiettyjä lääkeryhmiä tai potilaita,<br />
joihin seuranta apteekeissa keskittyisi. Lisäksi<br />
reseptin voimassaoloajan pidentyminen kahteen<br />
vuoteen ja potilaan mahdollisuus lähettää<br />
reseptin uudistamispyyntö Omakannasta<br />
saattavat johtaa pitkäaikaissairaan harvempiin<br />
tapaamisiin lääkärin kanssa. Lahnajärven<br />
(2006) tutkimuksen mukaan yksi yleisimmistä<br />
ongelmista reseptiä uudistavien potilaiden lääkehoidossa<br />
oli liian pitkä seurantaväli. Tuoreen<br />
suomalaiselle aikuisväestölle toteutetun<br />
kyselyn mukaan väestö toivoisikin apteekeilta<br />
keskeisempää roolia pitkäaikaisen lääkehoidon<br />
jatkuvuuden ja reseptien uudistamisen palveluissa<br />
(Dimitrow ym. <strong>2021</strong>).<br />
Reseptit, joita ei uudisteta apteekin<br />
kautta ja toimintatavat kiireellisessä<br />
uudistamisessa<br />
Yleisimmin apteekin kautta ei uudistettu kuurilääkkeitä,<br />
vanhentuneita tai toimittamattomia<br />
reseptejä tai huumausaineita ja PKV-lääkkeitä.<br />
Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös<br />
aikaisemmissa tutkimuksissa (Tiirikainen ym.<br />
2001, Pirinen ym. 2020). Tutkimuksien tuloksista<br />
voi päätellä, että farmaseuttinen henkilöstö<br />
ei lähetä reseptinuudistamispyyntöjä, jos<br />
he eivät voi varmistua lääkkeen tarpeesta tai<br />
kyseessä on lääke, joka vaatii erityisesti lääkärin<br />
arvion lääkehoidon jatkumisesta.<br />
Kiireellisessä reseptin uudistamisessa<br />
apteekista otettiin hieman yleisemmin yhteyttä<br />
lääkäriin tai hoitoyksikköön kuin annettiin asiakkaalle<br />
ohje ottaa itse yhteyttä. Sama toimintatapa<br />
ilmeni myös aikaisemmissa tutkimuksissa<br />
(Kangas ym. 2018, Pirinen ym. 2020).<br />
Lisäksi osa apteekeista liitti uudistamispyyntöön<br />
viestin kiireellisyydestä. Sama käytäntö<br />
ilmeni myös Pirisen ym. (2020) tutkimuksessa.<br />
Osa vastaajista raportoi, että kiireellisessä<br />
uudistamistilanteessa asiakkaalle toimitettiin<br />
lääkettä vähäinen määrä ilman reseptiä.<br />
Sama käytäntö oli Kankaan ym. (2018) tutkimuksessa.<br />
Tutkimusten perusteella farmaseuttinen<br />
henkilöstö pyrkii nopeuttamaan reseptin<br />
uudistamista ja takaamaan asiakkaan lääkehoidon<br />
jatkuvuuden keskeytyksettä.<br />
Viestikentän käyttö uudistamisen<br />
yhteydessä ja viestinnän merkitys<br />
lääkehoidon seurannassa<br />
Tämän tutkimuksen mukaan suurin osa apteekeista<br />
hyödynsi reseptin viestikenttää uudistamisen<br />
yhteydessä. Viestinä välitettiin tietoja<br />
asiakkaan lääkehoidosta, ja viestien sisältö<br />
oli samansuuntainen kuin Pirisen ym. (2020)<br />
tutkimuksessa. Rationaalisen lääkehoidon<br />
toimeenpano-ohjelman tavoitteiden mukaan<br />
asiakkaan lääkehoidon kokonaisuuden tukemiseksi<br />
tulisi asiakkaan hoitoketjun eri vaiheissa<br />
olla käytössä toimivat viestintäkanavat<br />
yhteyden pitämiseen sekä tietojen välittämiseen<br />
eri ammattilaisten ja organisaatioiden<br />
välillä (Sosiaali- ja terveysministeriö<br />
2018). Sähköisen reseptin uudistamista voisi<br />
kehittää esimerkiksi niin, että farmaseuttinen<br />
henkilöstö täyttäisi apteekissa lyhyen reseptin<br />
uudistamispyyntöön liitettävän lääkehoidon<br />
seurantalomakkeen. Lomakkeeseen kirjattaisiin<br />
lääkärille tietoa asiakkaan uudistettavan<br />
lääkkeen lääkehoidon tilanteesta esimerkiksi<br />
TKOK-mallin (Lahnajärvi 2006, Fimea<br />
2017) mukaisesti. Ennen uudistamispäätöksen<br />
tekemistä lääkärin olisi luettava ja kuitattava<br />
lomake. Lahnajärven (2006) interventiotutkimuksessa<br />
lääkärit havaitsivat ja ratkaisivat<br />
potilaan lääkehoidon ongelmia paremmin, kun<br />
potilaan lääkehoidon toteutumisesta oli saatavilla<br />
yksityiskohtaisempaa tietoa uudistamisen<br />
yhteydessä.<br />
Tutkimuksen vahvuudet ja heikkoudet<br />
Tutkimus toteutettiin opetusapteekeissa, jotka<br />
sijaitsivat ympäri Suomea ja olivat reseptuu-<br />
388 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 389
iltaan eri kokoisia. Tutkimusaineiston apteekit<br />
eivät kuitenkaan olleet alueen ja reseptuurin<br />
suhteen edustavia verrattuna koko Suomen<br />
apteekkeihin. Lisäksi opetusapteekeissa erilaisten<br />
toimintaohjeiden laatiminen ja yhteisten<br />
käytäntöjen sopiminen voi olla yleisempää<br />
verrattuna muihin apteekkeihin. Näin ollen<br />
tuloksia tulee yleistää varovaisuudella kaikkiin<br />
Suomen apteekkeihin.<br />
Tutkimuksessa tavoitettiin oikea kohderyhmä,<br />
sillä opiskelijat täyttivät tutkimuslomakkeen<br />
yhdessä harjoitteluvastuuhenkilön<br />
tai muun farmaseuttisen henkilön kanssa. Tällöin<br />
saatiin luotettavaa tietoa apteekin uudistamiskäytännöistä,<br />
sillä reseptien uudistaminen<br />
apteekin kautta kuuluu farmaseuttisen henkilöstön<br />
jokapäiväiseen työnkuvaan. On kuitenkin<br />
mahdollista, että henkilö, joka täytti lomaketta<br />
opiskelijan kanssa, oli erityisesti perehtynyt<br />
uudistamiskäytäntöihin, mikä ei välttämättä<br />
vastaa apteekin muun farmaseuttisen<br />
henkilöstön toimintatapoja. Lisäksi farmasian<br />
opiskelijalle saatettiin haluta antaa uudistamiskäytännöistä<br />
todellisuutta parempi kuva.<br />
Reseptin uudistamiskäytäntöjä apteekeissa on<br />
tutkittu vähän, mutta tutkimuksemme tulokset<br />
ovat samansuuntaisia kuin aikaisemmat tutkimustulokset<br />
(Tiirikainen 2001, Kangas ym.<br />
2018, Pirinen ym. 2020).<br />
Tutkimuslomakkeen kysymykset eivät<br />
olleet aikaisemmin käytettyjä tai validoituja<br />
mittareita, vaan ne muodostettiin Projektityöopintojakson<br />
farmasian opiskelijoiden ja yliopiston<br />
tutkijan asiantuntijuuden perusteella.<br />
Farmasian opiskelijat olivat 4. tai 5. vuosikurssin<br />
opiskelijoita, joilla oli kokemusta apteekissa<br />
työskentelystä ja reseptien uudistamisesta<br />
apteekeissa. Lisäksi suunnittelussa hyödynnettiin<br />
aikaisempaa tutkimusta (Kangas ym.<br />
2018). Kyseiset tekijät parantavat kysymysten<br />
validiteettia. Kaikki opiskelijat olivat vastanneet<br />
strukturoituihin kysymyksiin, ja suurin<br />
osa opiskelijoista oli täydentänyt strukturoitujen<br />
kysymyksien avoimia vastauksia, joten<br />
kysymysten voidaan olettaa olleen ymmärrettäviä<br />
ja helposti vastattavia. Osa opiskelijoiden<br />
avoimista vastauksista oli kuitenkin pinnallisia<br />
ja monitulkintaisia.<br />
Johtopäätökset<br />
Reseptien uudistamiskäytännöistä on yleisesti<br />
sovittu sisäisesti apteekeissa sekä apteekkien<br />
ja terveyskeskusten välillä. Apteekkien keskinäiset<br />
sopimukset uudistamiskäytännöistä<br />
ovat harvinaisempia. Uudistamiskäytännöistä<br />
sovitut asiat ovat lähinnä teknisiä, uudistamisprosessiin<br />
liittyviä käytäntöjä. Uudistamiskäytännöistä<br />
on yleisimmin sovittu suullisesti, ja<br />
kirjallisten toimintaohjeiden laatimista tulisi<br />
lisätä. Lääkehoidon seuranta uudistamisen<br />
yhteydessä näyttäisi toteutuvan apteekeissa,<br />
mutta lääkehoidon seurannasta uudistamisen<br />
yhteydessä ei ole sovittu apteekkien ja terveyskeskusten<br />
välillä. Lääkehoidon seurannan<br />
tulisi olla moniammatillista yhteistyötä, jossa<br />
apteekkien ja terveyskeskuksen roolit ja vastuut<br />
seurannan toteuttamisessa on yhteisesti<br />
sovittu. Apteekkien tulisi lisätä myös keskinäistä<br />
yhteistyötä uudistamiskäytännöissä.<br />
Summary<br />
How community pharmacies function<br />
with respect to prescription renewal?<br />
– Study on renewal procedures and<br />
monitoring of medication in the<br />
teaching pharmacies<br />
Teija Vuorinen<br />
M.Sc (Pharm)<br />
University of Eastern Finland<br />
School of Pharmacy<br />
Riitta Ahonen<br />
PhD, professor of pharmacy practice<br />
University of Eastern Finland<br />
School of Pharmacy<br />
riitta.ahonen@uef.fi<br />
Johanna Timonen*<br />
PhD, adjunct professor, senior Researcher<br />
University of Eastern Finland<br />
School of Pharmacy<br />
johanna.timonen@uef.fi<br />
* Correspondence<br />
Introduction: It is necessary to renew prescriptions<br />
in long-term therapies because the<br />
patient's treatment usually requires lifelong<br />
medication. The physician should make sure<br />
of the patient's need for medication and assess<br />
and monitor the success of his treatment while<br />
renewing a prescription. Pharmacists also play<br />
a key role in transmitting prescription renewals<br />
and medication monitoring during the<br />
renewal process. The aim of this study was to<br />
examine the electronic prescription renewal<br />
procedures in Finnish community pharmacies,<br />
the collaboration between local pharmacies<br />
and between pharmacies and local health centres<br />
with respect to the prescription renewals<br />
and the implementation of medication monitoring<br />
during the renewal process. Areas in the<br />
prescription renewal process that need development<br />
were also examined.<br />
Materials and methods: The study was carried<br />
out in the teaching pharmacies of the<br />
University of Eastern Finland in the context<br />
of the 1st practical training in a pharmacy<br />
of pharmacy students in spring 2018.<br />
The research form included in the practical<br />
training workbook included both structured<br />
and open-ended questions. The collected<br />
data was analyzed by using inductive content<br />
analysis, frequencies, cross-tabulations, Chisquare<br />
test and Fisher’s exact test.<br />
Results: The final study material consisted<br />
of 92 research forms. Almost every pharmacy<br />
(96%) had agreed on internal procedures<br />
regarding the prescription renewals. Most<br />
commonly the procedures had been verbally<br />
agreed upon (61%). In most of the pharmacies<br />
(74%), renewal procedures had been<br />
agreed upon with local health centres. 19% of<br />
the pharmacies had agreed on renewal procedures<br />
with local pharmacies. The majority<br />
of the pharmacies (84%) had monitored<br />
the medication during the renewal process.<br />
The most common development area in the<br />
renewal process was the establishment of upto-date<br />
written guidelines.<br />
Conclusions: Prescription renewal procedures<br />
are generally agreed upon in pharmacies<br />
internally and between pharmacies<br />
and local health centres. Mutual agreements<br />
between local pharmacies are less common.<br />
Procedures were mainly technical and related<br />
to the renewing process. Renewal procedures<br />
are most commonly agreed upon verbally,<br />
and it would be good to increase the<br />
use of written guidelines. Pharmacists seem<br />
to monitor the pharmacotherapy during the<br />
renewal process in pharmacies, but there is<br />
a lack of specific agreement between pharmacies<br />
and local health centres regarding<br />
that. Medication monitoring should consist<br />
of a multi-professional collaboration<br />
between pharmacies and health centre where<br />
their roles and responsibilities regarding<br />
the implementation of monitoring would be<br />
mutually agreed upon.<br />
Keywords: prescription renewal, renewal procedures,<br />
pharmacy, pharmacotherapy, medication<br />
monitoring, health centre<br />
Sidonnaisuudet<br />
Ei sidonnaisuuksia.<br />
390 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 391
Connolly J, McGavock H: Repeat<br />
prescribing: which diagnoses, which<br />
drugs? Pharmacoepidemiol Drug Saf<br />
9: 305–311, 2000<br />
Dimitrow M, Airaksinen M,<br />
Jauhonen H-M ym: Väestö<br />
on tyytyväinen apteekkeihin,<br />
mutta toivoo lisää digitaalisia ja<br />
terveydenhoidon palveluja. Policy<br />
Brief 19. Valtioneuvoston selvitysja<br />
tutkimustoiminta, <strong>2021</strong> (viitattu<br />
9.9.<strong>2021</strong>).<br />
https://tietokayttoon.fi/<br />
documents/1927382/2116852/19-<strong>2021</strong>-<br />
V%C3%A4est%C3%B6+on+tyytyv%C3%<br />
A4inen+apteekkeihin+mutta+toivoo+lis<br />
%C3%A4%C3%A4+digitaalisia+ja+terv<br />
eydenhoidon+palveluja.pdf/39c669b6-<br />
9fb7-adb2-b240-20da38b1685f/19-<br />
<strong>2021</strong>-V%C3%A4est%C3%B6+on+tyyt<br />
yv%C3%A4inen+apteekkeihin+mutta<br />
+toivoo+lis%C3%A4%C3%A4+digitaa<br />
lisia+ja+terveydenhoidon+palveluja.<br />
pdf?t=1624361436056<br />
Dinkler JM, Sugar CA, Escarce J, Ong<br />
M, Mangione C: Does Age Matter?<br />
Association Between Usual Source of<br />
Care and Hypertension Control in the<br />
US Population: Data From NHANES<br />
2007–2012. Am J Hypertens 29(8):<br />
934–940, 2016<br />
Fimea: Lääkehoidon seuranta TKOKmallin<br />
avulla. Fimea, 2017 (viitattu<br />
28.5.<strong>2021</strong>).<br />
https://www.fimea.fi/<br />
documents/160140/3255031/L%C3%A4%C3<br />
%A4kehoidon+seuranta+TKOK/8802141af5c2-7f12-dfa0-ea7c3d9bb2b4<br />
Kirjallisuus<br />
Garth B, Temple-Smith M, Clark<br />
M ym.: ‘Your lack of organisation<br />
doesn’t constitute our emergency –<br />
repeat prescription management in<br />
general practice. Aust Fam Physician<br />
43: 404−408, 2014<br />
Goldman R, Dubé C, Lapane K:<br />
Beyond the basics: refills by<br />
electronic prescribing. International J<br />
Med Inform 79: 507−514, 2010<br />
Grant S, Mesman J, Gurthie B:<br />
Spatio-temporal elements of<br />
articulation work in the achievement<br />
of repeat prescribing safety in UK<br />
general practice. Sociol Health Illn<br />
38: 306−324, 2016<br />
Grossman M, Cross D, Boukus<br />
E, Cohen G: Transmitting and<br />
processing electronic prescriptions:<br />
ex-periences of physician practices<br />
and pharmacies. J Am Med Inform<br />
Assoc 19: 353–359, 2012<br />
Hakoinen S, Laitinen-Parkkonen<br />
P, Airaksinen M: Lääkekaaoksen<br />
hallinta sote-muutoksessa<br />
– nykytila, haasteet ja<br />
ratkaisuehdotukset. Kunnallisalan<br />
kehittämissäätiö, Helsinki 2017<br />
Jyrkkä J, Ruotsalainen J, Hämeen-<br />
Anttila K: Lääkebarometri 2019.<br />
Lääkehoito hallussa? Fimea kehittää,<br />
arvioi ja informoi -julkaisusarja<br />
1/2020. Fimea, Helsinki 2020<br />
Kangas S, Timonen J, Lämsä E,<br />
Ahonen R: Sähköisten reseptien<br />
uudistamiskäytännöt –<br />
haastattelututkimus suomalaisen<br />
kunnan terveyskeskuksessa ja<br />
apteekeissa. Dosis 34: 210–223, 2018<br />
Korhonen P, Timonen J,<br />
Kauppinen H, Mäntyselkä P,<br />
Ahonen R: Haastattelututkimus<br />
lääkäreille – Sähköisen<br />
reseptin uudistamiskäytännöt<br />
terveyskeskuksissa. Suom Lääkäril<br />
34: 1817–1822, 2019<br />
Kylmä J, Juvakka T: Laadullinen<br />
terveystutkimus. Edita Publishing<br />
Oy, Helsinki 2007<br />
Lahnajärvi L: Reseptien uusiminen<br />
– Miten pitkäaikaislääkitystä<br />
toteutetaan terveyskeskuksissa?<br />
Kuopion yliopiston julkaisuja A.<br />
Farmaseuttiset tieteet 93. Kuopion<br />
yliopisto, Kuopio 2006<br />
Lillis S, Lord H: Repeat prescribing –<br />
reducing errors. J Prim Health Care 3:<br />
153–158, 2011<br />
Lillis S, Macklin N, Thorn M ym.:<br />
Repeat prescribing safety survey. J<br />
Prim Health Care 11: 243−248, 2019<br />
Lillis S, Lack L: Repeat prescribing<br />
policy in New Zealand general<br />
practice: Making it better. J Prim<br />
Health Care 12: 373–376, 2020<br />
Luciene A, José C, Maria R, Cristiane<br />
C, Luiz A, Ana R: Assessment of the<br />
Effectiveness of Phar-macotherapy<br />
Follow-up in Patients Treated for<br />
Depression. J Manag Care Pharm 19:<br />
218–227, 2013<br />
Lääkeinformaatioverkosto:<br />
Kuvaus terveydenhuollon<br />
ammattihenkilöiden ja<br />
pitkäaikaissairaan roolista<br />
lääkehoitoprosessissa.<br />
Lääkeinformaatioverkosto, 2019<br />
(viitattu 17.4.2020).<br />
https://www.fimea.fi/<br />
documents/160140/1156017/Kuvaus+te<br />
rveydenhuollon+ammattihenkil%C3%B<br />
6iden+ja+pitk%C3%A4aikaissairaan+ro<br />
olista+l%C3%A4%C3%A4kehoitoproses<br />
sissa.pdf/215645a0-4de5-b495-ea4c-<br />
3657c9d869cc?t=1568029299478<br />
Ostchega Y, Dillon C, Hughes<br />
J, Carroll M, Yoon S: Trends in<br />
hypertension prevalence, awareness,<br />
treatment, and control in older U.S.<br />
adults: data from the National Health<br />
and Nutrition Examination Survey<br />
1988 to 2004. J Am Geriatr Soc 55:<br />
1056–65, 2007<br />
Pirinen O, Timonen J, Ahonen<br />
R: Sähköisten reseptien<br />
uudistamiskäytännöt ja lääkehoidon<br />
seuranta uudistamisen yhteydessä –<br />
haastattelututkimus suomalaisissa<br />
apteekeissa. Dosis 36: 128−143, 2020<br />
Price J, Man S, Bartlett S, Taylor<br />
K, Dinwoodie M, Bowie P: Repeat<br />
prescribing of medications: A<br />
system-centred risk management<br />
model for primary care<br />
organisations. J Eval Clin Pract 23:<br />
779–796, 2017<br />
Sosiaali- ja terveysministeriö:<br />
Rationaalisen lääkehoidon<br />
toimeenpano-ohjelma.<br />
Loppuraportti. Sosiaali- ja<br />
terveysministeriön raportteja ja<br />
muistioita 15/2018. Sosiaali- ja<br />
terveysministeriö, Helsinki 2018<br />
392 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 393
Liite 1. Tehtävä 11. Reseptien uudistamiskäytännöt<br />
Tiirikainen S: Apteekkien ja lääkärien<br />
yhteistyö – vain reseptien uusintaa?<br />
Pro gradu -tutkielma, Farmasian<br />
laitos, Kuopion yliopisto, Kuopio<br />
2001<br />
Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos:<br />
Turvallinen lääkehoito – Opas<br />
lääkehoitosuunnitelman tekemiseen<br />
sosiaali- ja terveydenhuollossa.<br />
Tampere, 2016<br />
Tutkimuseettinen<br />
neuvottelukunta: Humanistisen,<br />
yhteiskuntatieteellisen ja<br />
käyttäytymistieteellisen tutkimuksen<br />
eettiset periaatteet ja ehdotukset<br />
eettisen ennakkoarvioinnin<br />
järjestämiseksi. Helsinki, 2009<br />
World Health Organization:<br />
Adherence to long-term therapies:<br />
evidence for action. Geneve 2003<br />
Tässä tehtävässä selvität, miten opetusapteekissasi toimitaan, kun asiakas pyytää reseptin<br />
uudistamista.<br />
Pyydämme, että annat luvan käyttää kyselyn vastauksia tutkimuskäytössä. Keskustele<br />
tutkimusluvasta harjoitteluvastuuhenkilön kanssa ennen lomakkeen täyttämistä. Tuloksia<br />
voidaan tulla käyttämään opinnäytetöiden sekä tieteellisten esitysten ja artikkeleiden<br />
kirjoittamiseen.<br />
Vastaukset käsitellään tutkimuksen kaikissa vaiheissa luottamuksellisesti ja nimettömänä.<br />
Henkilötietosi tai opetusapteekkisi tiedot eivät paljastu missään tutkimuksen vaiheessa.<br />
*Pakollinen<br />
1. Lupa tutkimuskäyttöön (keskustele luvasta harjoitteluvastuuhenkilön kanssa)*<br />
❍ Annan luvan<br />
❍ En anna lupaa<br />
2. Vastaajan nimi (Sukunimi, Etunimi)*<br />
3. Opetusapteekin sijainti*<br />
4. Opetusapteekin reseptuuri*<br />
❍ alle 30 000<br />
❍ 30 001–60 000<br />
❍ 60 001–100 000<br />
❍ yli 100 001<br />
5. Onko opetusapteekissasi sovittu yhtenäiset toimintaohjeet reseptien uudistamisesta?*<br />
Vuorinen T, Ahonen R, Timonen J: Miten apteekeissa toimitaan reseptien uudistamisessa? –<br />
Tutkimus uudistamiskäytännöistä ja lääkehoidon seurannasta opetusapteekeissa. Dosis 37: 378–397, <strong>2021</strong><br />
❍ Kyllä, kirjalliset toimintaohjeet<br />
❍ Kyllä, suulliset toimintaohjeet<br />
❍ Ei ole sovittu toimintaohjeita<br />
394 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 395
6. Mitä lääkkeitä tai missä tilanteissa reseptiä ei uudisteta apteekin kautta, vaan asiakas<br />
ohjataan lääkärin vastaanotolle?*<br />
10. Onko uudistamisen toimintatavoista sovittu lähialueen muiden apteekkien kanssa?<br />
Kuvaa kohdassa Muu, mitä on sovittu.*<br />
❍ Ei<br />
❍ Kyllä (kuvaa kohdassa Muu, mitä)<br />
7. Kontrolloidaanko lääkehoidon tilannetta uudistamisen yhteydessä? Jos kontrolloidaan,<br />
kuvaa kohdassa Muu, miten.*<br />
❍ Ei<br />
❍ Kyllä (kuvaa kohdassa Muu, miten)<br />
11. Onko uudistamisen toimintatavoista sovittu paikallisen terveyskeskuksen kanssa?<br />
Kuvaa kohdassa Muu, mitä on sovittu.*<br />
❍ Ei<br />
❍ Kyllä (kuvaa kohdassa Muu, mitä)<br />
8. Miten toimitaan, jos reseptin uudistaminen on kiireellinen?*<br />
12. Ovatko opetusapteekkisi uudistamiskäytännöt mielestäsi toimivat?<br />
Pohdi mahdollisia kehittämiskohteita.*<br />
9. Hyödynnetäänkö reseptin viestikenttää uudistamisessa? Jos hyödynnetään, kuvaa<br />
kohdassa Muu, miten.*<br />
❍ Ei<br />
❍ Kyllä (kuvaa kohdassa Muu, miten)<br />
396 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 397
Tiivistelmä<br />
Lääkehoidon haasteet<br />
iäkkäiden kotihoidossa<br />
– moniammatillinen<br />
suursimulaatio<br />
Johdanto<br />
Suursimulaatioissa saman teeman äärelle voi kokoontua yhdellä kertaa jopa satoja useiden eri<br />
alojen opiskelijoita ja ammattilaisia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata Lääkehoidon<br />
haasteet iäkkäiden kotihoidossa -suursimulaation toteutusta, osallistujien mielipiteitä suursimulaatiosta<br />
oppimismenetelmänä sekä opiskelijoiden oivaltamia asioita asiakkaan kohtaamisesta<br />
ja asiantuntijoiden keskinäisestä yhteistyöstä.<br />
Aineisto ja menetelmät<br />
Lääkehoidon haasteet iäkkäiden kotihoidossa -suursimulaatio järjestettiin marraskuussa 2018.<br />
Suursimulaatioon osallistui noin 200 terveys- ja sosiaalialan opiskelijaa ja ammattilaista. Suursimulaation<br />
aikana kyselylomakkeeseen vastasi 136 osallistujaa.<br />
Miia Tiihonen*<br />
FaT, dosentti, yliopistotutkija<br />
Itä-Suomen yliopisto<br />
Farmasian laitos<br />
miia.tiihonen@uef.fi<br />
Kirsti Laitinen<br />
FaT, yliopistonlehtori<br />
Itä-Suomen yliopisto<br />
Farmasian laitos<br />
kirsti.laitinen@uef.fi<br />
Marja Silén-Lipponen<br />
FT, yliopettaja<br />
Savonia-ammattikorkeakoulu<br />
Marja.Silen-Lipponen@savonia.fi<br />
Taru Kekoni<br />
YTT, yliopistonlehtori<br />
Itä-Suomen yliopisto<br />
Yhteiskuntatieteiden laitos<br />
taru.kekoni@uef.fi<br />
Terhi Saaranen<br />
TtT, professori<br />
Itä-Suomen yliopisto<br />
Hoitotieteen laitos<br />
terhi.saaranen@uef.fi<br />
* Kirjeenvaihto<br />
Tulokset<br />
Suursimulaatioon osallistujat olivat tyytyväisiä suursimulaatioon kokonaisuutena. Yleisimmät<br />
oivallukset asiakkaan kohtaamisesta olivat asiakkaan arvostaminen ja kunnioittaminen ja kommunikaatio<br />
asiakkaan lähtökohdat huomioiden sekä riittävä ajankäyttö kohtaamistilanteessa.<br />
Ammattilaisten keskinäisessä yhteistyössä pidettiin merkittävänä eri ammattilaisten asiantuntijuutta,<br />
selkeää työnjakoa ja vuorovaikutusta.<br />
Johtopäätökset<br />
Oppijat olivat tyytyväisiä suursimulaatioon. Siinä eri alojen edustajien ammattiroolit, tavoitteet<br />
ja yhteistyö ilmenivät hyvin asiakkaan kohtaamisessa. Suursimulaation avulla voidaan yhdistää<br />
laajasti erilaisia ryhmiä perusopiskelijoista terveydenhuollon ammattilaisiin yhteisen teeman ja<br />
oppimiskokemuksen äärelle.<br />
Avainsanat: simulaatio, moniammatillisuus, lääkehoito, kotihoito<br />
Tiihonen M, Laitinen K, Silén-Lipponen M ym.: Lääkehoidon haasteet iäkkäiden<br />
kotihoidossa – moniammatillinen suursimulaatio. Dosis 37: 398–410, <strong>2021</strong><br />
398 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 399
Johdanto<br />
Terveys- ja sosiaalialan työntekijöiltä odotetaan<br />
kykyä toimia moniammatillisissa toimintaympäristöissä.<br />
World Health Organization<br />
(WHO) tunnisti jo vuonna 2010 moniammatillisen<br />
opetuksen keskeiseksi koulutusuudistukseksi<br />
terveys- ja sosiaalialan henkilöstön<br />
osaamisen kehittämisessä (World Health Organization<br />
2010). Myös Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö<br />
(OKM) pitää moniammatillista<br />
opetusta tärkeänä terveys- ja sosiaalialan<br />
kehittämisessä (Opetus- ja kulttuuriministeriö<br />
2019). Moniammatillisessa opetuksessa vähintään<br />
kaksi ammattialaa jakaa näkemyksen opetettavan<br />
asian tavoitteista ja tahtotilan toimia<br />
yhteistyössä yhteisten, sovittujen tavoitteiden<br />
saavuttamiseksi (World Health Organization<br />
2010, Tuomela ym. 2017). Moniammatillisen<br />
opetuksen myötä opiskelijat voivat oppia eri<br />
ammattiryhmien työstä ja vastuualueista sekä<br />
keskinäistä vuorovaikutusta (El-Awaisi ym.<br />
2018, Pitkälä ym. 2018, Thompson 2020). Tämä<br />
parantaa edellytyksiä työskennellä ammattilaisena<br />
moniammatillisessa tiimissä.<br />
Simulaatio-opetustilanteissa jäljitellään<br />
reaalimaailman kaltaisia olosuhteita ja toimitaan<br />
ennalta määritellyn tavoitteen saavuttamiseksi.<br />
Simulaatioissa teoreettinen tieto<br />
integroituu käytäntöön aktiivisen toiminnan<br />
ja havainnoinnin avulla. Tämä lisää opiskelijoiden<br />
moniammatillisia valmiuksia myös työelämässä<br />
ja vahvistaa näin muun muassa potilasturvallisuutta<br />
(Della Ratta 2015, Korayem ja<br />
Alboghdadly 2020). Moniammatillisissa simulaatioissa<br />
eri alojen opiskelijat voivat yhdessä<br />
opiskella asiakkaiden hoidon, hoivan ja arjen<br />
ongelmien ratkaisemista (Webster ja DiBartolo<br />
2014, Sawin ja Sessoms 2016). Eri simulaatiomenetelmiä<br />
hyödyntävä moniammatillinen<br />
opetus ja tutkimus on yleismaailmallisesti<br />
lisääntynyt 1990-luvulta lähtien (Palaganas<br />
ym. 2014, Hughes ym. 2016, Fox ym. 2018).<br />
Moniammatillisia pienryhmäsimulaatiota<br />
käytetään paljon hoitotyön, sosiaalityön ja lääketieteen<br />
opetuksessa esimerkiksi asiakkaan<br />
kohtaamisen, hoidon tarpeen arvioinnin ja<br />
hätätilanteiden harjoitteluun (Demming 2016,<br />
Gunnell ym. 2016, Kuehn ym. 2017). Viime vuosina<br />
moniammatillisia simulaatioita on hyödynnetty<br />
hyvin tuloksin myös farmasian opinnoissa<br />
muun muassa Yhdysvalloissa ja Britanniassa<br />
(Fusco ja Folz-Ramos 2018, Kayyali ym.<br />
2019). Suomessa farmasian perusopinnoissa<br />
moniammatillista simulaatio-opetusta on<br />
kokeiltu ainakin Savonia ammattikorkeakoulun<br />
ja Itä-Suomen yliopiston koordinoimissa<br />
proviisori- ja sairaanhoitajaopiskelijoiden<br />
moniammatillisissa pienryhmäsimulaatiokokeiluissa<br />
(Tiihonen ym. 2017).<br />
Moniammatillisten simulaatio-opetusten<br />
järjestäminen pienryhmissä on haastavaa ajankäytön<br />
ja runsaan opettaja- ja tilatarpeen takia<br />
(Vyas ym. 2013). Suursimulaatiossa on innovoitu<br />
uudentyyppinen simulaatio-oppimisen<br />
menetelmä suurelle oppijajoukolle perinteistä<br />
pienryhmäsimulaatio-pedagogiikkaa hyödyntäen<br />
(Saaranen ym. 2020). Suursimulaatioiden<br />
suunnittelu tehdään useiden tieteenalojen ja<br />
organisaatioiden verkostoyhteistyönä. Draaman<br />
elementtejä sisältävän näytellyn simulaation<br />
avulla on mahdollista, että saman teeman<br />
äärelle kokoontuu yhdellä kertaa jopa satoja<br />
osallistujia. Suursimulaatiossa toimijoina ovat<br />
ennalta sovitut alan ammattilaiset ja potilaan tai<br />
asiakkaan roolissa näyttelijä. Oppijat perehtyvät<br />
etukäteen suursimulaatioon oppimismenetelmänä<br />
ja sen aihesisältöön, havainnoivat tilannetta<br />
sekä osallistuvat oppimiskeskusteluun.<br />
Suursimulaation tavoitteena on edistää opiskelijakeskeistä<br />
ja työelämälähtöistä oppimista<br />
sekä lisätä koulutuksen avoimuutta.<br />
Ensimmäinen suursimulaatio toteutettiin<br />
vuonna 2017 aiheena ”Lapsen kuoleman<br />
kohtaaminen” Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen,<br />
lääketieteen, farmasian ja yhteiskuntatieteiden<br />
laitosten, Kuopion yliopistollisen<br />
sairaalan ja Savonia-ammattikorkeakoulun<br />
yhteistyönä (Saaranen ym. 2020). Vuonna<br />
2018 suursimulaation aiheena oli ”Lääkehoidon<br />
haasteet iäkkäiden kotihoidossa”. Aihe on<br />
ajankohtainen, koska väestö vanhenee, ikääntyminen<br />
heikentää toimintakykyä ja monilääkitys<br />
lisääntyy. Moniammatillisessa tiimissä<br />
iäkkäiden asiakkaiden tarpeita voidaan arvioida<br />
monipuolisesti ja mahdollisia ongelmia<br />
ratkoa tehokkaasti (Sosiaali- ja terveysministeriö<br />
2017). Tämän artikkelin tarkoituksena on<br />
kuvata marraskuussa 2018 järjestetyn Lääkehoidon<br />
haasteet iäkkäiden kotihoidossa -suursimulaation<br />
toteutusta, osallistujien mielipiteitä<br />
suursimulaatiosta oppimismenetelmänä<br />
ja opiskelijoiden oivaltamia asioita asiakkaan<br />
kohtaamisesta ja asiantuntijoiden keskinäisestä<br />
yhteistyöstä.<br />
Aineisto ja menetelmät<br />
Marraskuussa 2018 järjestettiin moniammatillinen<br />
suursimulaatio lääkehoidon haasteista<br />
iäkkäiden kotihoidossa terveys- ja sosiaalialan<br />
opiskelijoille, kouluttajille ja ammattilaisille.<br />
Suursimulaatio oli osa useita perusopiskelijoiden<br />
opintojaksoja. Osallistujat kokoontuivat<br />
suureen luentosaliin seuraamaan suursimulaatiota.<br />
Suursimulaation eteneminen<br />
Suursimulaatioon osallistuvat opiskelijat saivat<br />
etukäteen infovideon kautta tietoa simulaatioon<br />
liittyvistä käytännön asioista, simulaation<br />
tavoitteista, simulaatiopedagogiikan periaatteista<br />
lähdemateriaaleineen ja simulaatioharjoituksen<br />
vaiheista sekä suosituslistan luettavista<br />
oppimateriaaleista, kuten aiheeseen liittyvät<br />
Käypä Hoito -suositukset (astma, kipu,<br />
unettomuus). Opiskelijoita kehotettiin tutustumaan<br />
myös Terveysportin lääkityksen arviointityökaluihin<br />
ja Fimean Lääke75+-tietokantaan.<br />
Suursimulaation aluksi yleisö johdateltiin<br />
lyhyesti koulutuksen aikatauluun ja<br />
tavoitteisiin. Suursimulaation tavoitteena oli,<br />
että opiskelija saa valmiudet toimia moniammatillisessa<br />
vuorovaikutustilanteessa, arvioida<br />
iäkkään palvelutarvetta ja toimintakykyä, tunnistaa<br />
ja ratkaista lääkehoitoon liittyviä ongelmia<br />
sekä arvioida ravitsemustilan merkitystä.<br />
Ennen simulaatioita potilas/asiakas ja<br />
hänen taustatietonsa esiteltiin lyhyesti:<br />
kyseessä oli iäkäs rouva, Laina Simunen, jolla<br />
oli muun muassa verenpainetauti, sepelvaltimotauti,<br />
astma, oireina myös unettomuutta,<br />
alakuloa, huimausta ja kaatuilua, myös ruokahalu<br />
oli heikentynyt. Useat lääkereseptit oli<br />
hankittu eri lääkäreiltä. Kunnan vanhuspalveluiden<br />
palveluohjaaja oli tehnyt palvelutarpeen<br />
arvioinnin, ja sen perusteella asiakkaan monet<br />
ongelmat liittyivät muun muassa lääkehoitoon<br />
ja ravitsemukseen.<br />
Suursimulaatio koostui kahdesta erillisestä<br />
simulaatiotilanteesta, joissa pyrittiin luomaan<br />
todenmukainen tilanne ennalta luodun suunnitelman<br />
mukaisesti. Toimijoina esiintyivät<br />
ammattirooliensa mukaisesti terveydenhuollon<br />
ammattilaiset Itä-Suomen yliopistosta,<br />
Savonia ammattikorkeakoulusta sekä<br />
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus<br />
Fimeasta. Iäkästä henkilöä esitti ammattikorkeakoulun<br />
opettaja, jolla on vankka kokemus<br />
saman tyyppisestä potilastapauksesta useista<br />
pienryhmäsimulaatioista.<br />
Ensimmäisessä simulaatiossa (n. 25 min)<br />
sairaanhoitaja ja proviisori tekivät kotikäynnin<br />
iäkkään henkilön luokse ajantasaisen lääkityksen<br />
ja terveydentilan selvittämiseksi. Toisessa<br />
simulaatiossa (n. 30 min) lääkäri, proviisori,<br />
sairaanhoitaja ja ravitsemusterapeutti<br />
tapasivat kotikäynnin jälkeen palaverissa, jossa<br />
asiakkaan kokonaiselämäntilannetta, lääkehoitoa,<br />
ravitsemusta, toimintakykyä ja palvelutarpeita<br />
arvioitiin moniammatillisesti.<br />
Ensimmäisessä simulaatiossa selville saatu<br />
ajantasainen lääkitys ja lääkityksen ongelmakohdat<br />
(Kuvat 1 ja 2), kuten myös kuvakaappaukset<br />
interaktio-ohjelman tuloksista ja<br />
Lääke75+-tietokannasta, heijastettiin seinälle<br />
yleisön nähtäväksi toisen simulaation aikana.<br />
Lopuksi oppimiskeskustelussa eri ammattiroolien<br />
edustajat arvioivat työskentelyään<br />
osana moniammatillista työryhmää. Yleisön<br />
oli mahdollista osallistua oppimiskeskusteluun<br />
ja vastata esitettyihin kysymyksiin<br />
sekä kommentoida omalla älylaitteellaan<br />
Presemo ® -aktivointityökalun avulla. Osallistujille<br />
esitettiin simulaation aikana seitsemän<br />
monivalintakysymystä, joihin vastattiin<br />
Presemo ® -aktivointityökalulla. Kaksi kysymyksistä<br />
esitettiin ennen simulaation aloittamista,<br />
kaksi ensimmäisen simulaation jälkeen<br />
ja kolme toisen simulaation jälkeen. Avoin<br />
kommentointi oli avoinna koko tilaisuuden<br />
ajan. Kunkin kysymyksen jälkeen aihetta käsiteltiin<br />
lyhyesti. Kysymyksissä oltiin kiinnostuneita<br />
esimerkiksi potilaan (Lainan) toimintakykyyn<br />
vaikuttavista asioista, lääkehoidon<br />
ongelmista ja asiantuntijoiden roolista Lainan<br />
jatkohoidossa.<br />
Tutkimuksen aineistonkeruu ja<br />
aineisto sekä analyysimenetelmät<br />
Suursimulaation osallistujat vastasivat palautekyselyyn.<br />
Samankaltaista kyselyä on käytetty<br />
aiemmin vuonna 2017 järjestetyssä Lapsen<br />
kuoleman kohtaaminen -suursimulaati-<br />
400 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 401
Aamu päivä ilta yö<br />
Kuva 1. Iäkkään asiakkaan kotihaastattelussa selville saatu ajantasainen lääkitys.<br />
Aamu päivä ilta yö<br />
Kuva 2. Iäkkään asiakkaan lääkitykseen liittyvät ongelmakohdat, joita arvioitiin moniammatillisessa<br />
palaverissa.<br />
ossa (Saaranen ym. 2020). Kyselyssä selvitettiin<br />
osallistujien mielipiteitä suursimulaatiosta<br />
Likert-tyyppisillä väittämillä: ”Uskon suursimulaatiosta<br />
olevan hyötyä työssäni/opinnoissani.”,<br />
”Tällaisia suursimulaatioita kannattaa<br />
jatkossakin järjestää.”, ”Kokonaisuutena<br />
olen suursimulaatioon tyytyväinen.”. Osallistujilta<br />
kysyttiin oppimisesta myös avoimilla<br />
kysymyksillä: ”Mitä oivalsit suursimulaation<br />
aikana asiakkaan kohtaamisesta?” ja ”Mitä<br />
oivalsit ammattilaisten keskinäisestä yhteistyöstä?”.<br />
Palautekyselyssä kerättyjen tietojen tallentamiseen<br />
ja analysointiin käytettiin IBM SPSS<br />
Statistics -ohjelman versiota 23.0. Tulokset on<br />
esitetty suorina jakaumina. Avoimien kysymysten<br />
vastaukset luokiteltiin kysymykseen<br />
saatujen vastausten pohjalta aineistolähtöisesti<br />
sisällönanalyysin menetelmää hyödyntäen.<br />
Luokittelijoita oli yksi (MT), mutta epäselvistä<br />
tapauksista keskusteltiin yhdessä tutkimusryhmän<br />
jäsenten kanssa.<br />
Tulokset<br />
Suursimulaatioon osallistui useiden terveys- ja<br />
sosiaalialan organisaatioiden opiskelijoilta ja<br />
työntekijöitä (Taulukko 1). Suursimulaatioon<br />
osallistuneista henkilöistä (noin 200), 136 vastasi<br />
palautekyselyyn. Suurin osa palautekyselyyn<br />
vastanneista osallistujista oli tyytyväisiä<br />
suursimulaatioon kokonaisuutena, uskoi siitä<br />
olevan hyötyä työssä tai opinnoissa ja oli täysin<br />
tai osittain sitä mieltä, että vastaavia suursimulaatio<br />
kannattaa järjestää jatkossakin (Taulukko<br />
2).<br />
Asiakkaan kohtaamisesta oli kyselylomakkeen<br />
avoimien vastauksien analyysin perusteella<br />
oivallettu muun muassa se, että arvostava<br />
ja kunnioittava kohtaaminen on asiakastyössä<br />
keskeistä (Taulukko 3). Samalla oivallettiin,<br />
että tasavertainen suhtautuminen ja<br />
"saman kielen puhuminen" asiakkaan kanssa<br />
edistävät osaltaan kohtaamista ja asiakaslähtöisen<br />
työskentelyn toteutumista. Tämä vaatii<br />
aikaa ja läsnäoloa tilanteessa. Samoin huomattiin,<br />
että jutustelulla ja sillä, miten kysymykset<br />
asettaa, sekä toisaalta myös sanattomalla<br />
viestinnällä on suuri merkitys asiakkaan<br />
kohtaamisessa. Ymmärrettiin, että asiakkaan<br />
arvostava kohtaaminen vaatii myös hienotunteisuutta,<br />
tilannetajua, rauhallisuutta, kärsivällisyyttä,<br />
tilanteen jatkuvaa havainnointia ja<br />
kokonaisuudessaan kykyä luoda luottamuksellinen<br />
ilmapiiri.<br />
Ammattilaisten keskinäisessä yhteistyössä<br />
pidettiin avoimien vastausten perusteella merkittävänä<br />
eri ammattilaisten selkeitä rooleja<br />
ja heidän välistään työnjakoa (Taulukko 4).<br />
Simulaation pohjalta oli oivallettu, että moniammatillisessa<br />
työssä voidaan saavuttaa kokonaisvaltainen<br />
näkemys asiakkaan tilanteesta ja<br />
samalla paras mahdollinen hyöty asiakkaalle,<br />
kun eri ammattilaisten asiantuntemusta hyödynnetään<br />
tehokkaasti ja ongelmia ratkotaan<br />
yhdessä. Oivallettiin, että vuorovaikutustaidot<br />
ja toisten työn arvostus ja kunnioittaminen<br />
ovat ensisijaisen tärkeitä myös ammattilaisten<br />
välisessä yhteistyössä. Toisaalta ammattilaisten<br />
välisten henkilökemioiden ja sen, ovatko he<br />
ennalta toisilleen tuttuja, ymmärrettiin vaikuttavan<br />
keskinäisen yhteistyön laatuun.<br />
Pohdinta<br />
Suursimulaatiossa innovoitiin moniammatillinen<br />
simulaatio-oppimisen menetelmä suurelle<br />
oppijajoukolle. Kuvaamamme suursimulaatio<br />
on uudentyyppinen simulaatioformaatti,<br />
joka toteutettiin draamaperustaisesti eri alojen<br />
ammattilaisten avustuksella. Pedagoginen<br />
rakenne oli samankaltainen kuin pienryhmäsimulaatiossa:<br />
Orientaatio ja taustatiedot<br />
(briefing), simulaation toteutus (simulation)<br />
ja oppimiskeskustelu (debriefing) (Bambini<br />
ym. 2016). Yleisönä olevat eri alojen oppijat ja<br />
terveydenhuollon ammattilaiset osallistuivat<br />
simulaation oppimiskeskusteluun osallistavien<br />
menetelmien avulla. Oppijat olivat tyytyväisiä<br />
oppimiskokonaisuuteen ja uskoivat sen antavan<br />
valmiuksia myös työelämään. Suurin osa<br />
toivoi, että vastaavanlaisia suursimulaatioita<br />
järjestettäisiin jatkossakin.<br />
Suursimulaatiossa asiakkaan kohtaaminen<br />
ja eri alojen edustajien ammattiroolit, tavoitteet<br />
ja sujuva yhteistyö tulivat hyvin esille.<br />
Palautekyselyn mukaan opiskelijoiden tärkeimpiä<br />
oivalluksia asiakkaan kohtaamisessa<br />
olivat arvostava asenne ja asiakaslähtöinen<br />
kommunikointi ja kuunteleminen. Defenbaugh<br />
ja Chikotas (2016) tutkimuksessa simulaatioopetuksen<br />
on havaittu kehittävän asiakkaan<br />
402 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 403
Taulukko 1. Moniammatilliseen suursimulaatioon osallistujat.<br />
Taulukko 2. Osallistujien mielipiteet suursimulaatiosta.<br />
Palautekyselyyn<br />
vastanneet<br />
(n = 136)<br />
Nainen<br />
Ikä (vuotta)<br />
alle 20<br />
21–30<br />
31–40<br />
41–50<br />
51–60<br />
yli 61<br />
Osuus<br />
vastanneista<br />
(%)<br />
86,5<br />
0,7<br />
40,4<br />
22,1<br />
21,3<br />
12,5<br />
2,9<br />
Lukumäärä<br />
(n)<br />
115<br />
1<br />
55<br />
30<br />
29<br />
17<br />
4<br />
Väittämä<br />
Kokonaisuutena olen<br />
suursimulaatioon<br />
tyytyväinen (n = 134)<br />
Uskon<br />
suursimulaatiosta<br />
olevan hyötyä<br />
työssäni/<br />
opinnoissani (n =<br />
135)<br />
Täysin samaa<br />
mieltä % (n)<br />
51 (69)<br />
37 (50)<br />
Osittain samaa<br />
mieltä<br />
34 (45)<br />
43 (58)<br />
Osittain eri<br />
mieltä<br />
8 (11)<br />
5 (7)<br />
Täysin eri<br />
mieltä<br />
1 (1)<br />
1 (1)<br />
Ei samaa eikä<br />
eri mieltä<br />
6 (8)<br />
14 (19)<br />
Ammattilainen<br />
Hoitotiede*<br />
Farmasia<br />
Hoitotyö**<br />
Lääketiede<br />
Sosiaalityö<br />
Jokin muu ala<br />
39,7<br />
18,4<br />
9,6<br />
5,1<br />
2,2<br />
1,5<br />
2,2<br />
53<br />
25<br />
13<br />
7<br />
3<br />
2<br />
3<br />
Tällaisia<br />
suursimulaatioita<br />
kannattaa<br />
jatkossakin järjestää<br />
(n = 134)<br />
69 (92)<br />
19 (25)<br />
2 (2)<br />
1 (1)<br />
9 (14)<br />
Opiskelija<br />
Sosiaalityö(UEF)<br />
Farmasia (UEF)<br />
Hoitotiede (UEF)<br />
Sairaanhoitaja (AMK)<br />
Sosiaalitiede (UEF)<br />
Terveyden edistäminen (UEF)<br />
Sosiaalipsykologia (UEF)<br />
Lähihoitaja<br />
Ensihoitaja (AMK)<br />
60,3<br />
23,5<br />
13,2<br />
9,6<br />
3,7<br />
3,7<br />
2,9<br />
1,5<br />
1,5<br />
0,7<br />
82<br />
32<br />
18<br />
13<br />
5<br />
5<br />
4<br />
2<br />
2<br />
1<br />
Taulukko 3. Oivallukset asiakkaan kohtaamisesta<br />
suursimulaation aikana.<br />
Oivallus<br />
Lukumäärä (n)<br />
Taulukko 4. Oivallukset ammattilaisten keskinäisestä<br />
yhteistyöstä suursimulaation aikana.<br />
Oivallus<br />
Lukumäärä (n)<br />
Arvostus ja tasavertaisuus<br />
35<br />
Roolit/työnjako<br />
33<br />
*Esimerkiksi asiantuntija, johtaja, opettaja<br />
**Esimerkiksi sairaanhoitaja, kätilö, lähihoitaja<br />
Kommunikaatio<br />
Asiakaslähtöisyys<br />
Aika<br />
24<br />
23<br />
22<br />
Eri ammattilaisten asian-<br />
tuntijuuden hyödyntäminen<br />
Vuorovaikutus<br />
29<br />
17<br />
Kuunteleminen ja läsnäolo<br />
15<br />
Arvostus/kunnioitus<br />
13<br />
Jutustelu<br />
10<br />
Kokonaisvaltainen näkemys<br />
8<br />
Tässä esitelty suursimulaation teema, iäkkään<br />
henkilön lääkehoitoon, ravitsemukseen<br />
ja toimintakykyyn liittyvien ongelmien käsittely<br />
on ajankohtainen. Tulevaisuudessa iäkkäiden<br />
osuus väestöstä kasvaa ja iän myötä<br />
muun muassa sairaudet ja lääkitys lisääntyvät.<br />
Monilääkitys taas voi altistaa haitallisille<br />
vaikutuksille, esimerkiksi lääkehaitat aihekohtaamiseen<br />
liittyviä taitoja, kuten kuuntelemista<br />
ja vaikeiden asioiden esille ottamista.<br />
Suursimulaation palautelukyselyn mukaan<br />
oppijoiden tärkeimpinä oivallisuksina ammattilaisten<br />
keskinäisestä yhteistyöstä korostuivat<br />
asiantuntijuus, selkeä työnjako ja onnistunut<br />
vuorovaikutus. Oppijoiden palaute on<br />
hyvin linjassa muissa maissa saatujen tulosten<br />
kanssa, kun on tutkittu simulaatio-opetuksen<br />
vaikutuksia. Moniammatillisten simulaatioiden<br />
on todettu lisäävän eri ammattialojen<br />
arvostusta ja kunnioitusta (Costello ym. 2018,<br />
Hovland ym. 2018, Roberts ja Goodhand 2018).<br />
Farmasian ja sairaanhoidon opiskelijoiden<br />
yhteiset simulaatiot paransivat merkittävästi<br />
kommunikaatiokykyä ja toistensa ammattiroolien<br />
tuntemusta (Kayyali ym. 2019). Opiskelu<br />
yhteisten simulaatiopotilastapausten<br />
kanssa lisäsi merkittävästi farmasian ja sairaanhoitajaopiskelijoiden<br />
itseluottamusta ja<br />
tyytyväisyyttä oppimiskokemukseen (Fusco<br />
ja Folz-Ramos 2018).<br />
Suursimulaatiossa yhdistyivät itsenäinen<br />
opetukseen valmistautuminen, simulaation<br />
havainnointi, yhteisöllinen keskustelu<br />
ja reflektointi. Tapahtuman aikana osallistujille<br />
esitettiin aktivoivia monivalintakysymyksiä<br />
ja heillä oli mahdollisuus osallistua reaaliaikaisesti<br />
keskusteluun omilla älylaitteillaan.<br />
Erityisesti eri ammattiryhmien toimintaa<br />
ja asiakkaan huomioimista kommentoitiin<br />
vilkkaasti. Lisäksi tehtiin ehdotuksia asioista,<br />
joita olisi voinut tehdä toisin. Suursimulaatiot<br />
vaativatkin yksityiskohtaisen suunnitelman<br />
Hienotunteisuus ja tilannetaju<br />
Kysymysten asettelu<br />
Rauhallisuus, kärsivällisyys<br />
Sanaton viestintä<br />
Luottamuksellinen ilmapiiri<br />
Havainnointi<br />
ja käsikirjoituksen simulaation etenemisestä<br />
sekä osallistujien aktivoimisesta. Myös osallistujien<br />
reaktioihin on suursimulaation aikana<br />
vastattava spontaanisti, mikä edellyttää tilaisuuden<br />
järjestäjiltä toimivaa työnjakoa ja tilannetajua.<br />
Nykytekniikan avulla myös etäyhteyden<br />
ja simulaatioon liittyvien videotallenteiden<br />
käyttö on mahdollista.<br />
10<br />
8<br />
7<br />
3<br />
3<br />
2<br />
Tuttuus, henkilökemiat<br />
6<br />
404 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 405
uttavat viidesosan iäkkäiden päivystyskäynneistä<br />
sairaaloissa (Laatikainen ym. 2016).<br />
Monet lääkehaitat olisivat kuitenkin ehkäistävissä<br />
säännöllisellä lääkehoidon arvioinnilla<br />
(Raivio ja Hartikainen 2020). Suomessa iäkkäät<br />
pyritään hoitamaan kotihoidossa niin kauan<br />
kuin mahdollista. Viime vuosina on kehitetty<br />
erilaisia moniammatillisia lääkehoidon arviointimalleja,<br />
joiden avulla voidaan ehkäistä<br />
mahdollisia lääkehaittoja myös kotihoidossa<br />
(Miettinen ym. 2019, Auvinen ym. 2020). Suursimulaatiossa<br />
yhtenä tavoitteena olikin esitellä<br />
moniammatillisen tiimin työskentelyä, jonka<br />
avulla pyritään arvioimaan mahdollisia ikääntymiseen<br />
liittyviä monia ongelmia.<br />
Tuoreessa järjestelmällisessä katsauksessa<br />
tarkasteltiin farmasian opiskelijoiden,<br />
ammattilaisten sekä farmaseuttisten tiedekuntien<br />
asenteita ja kokemuksia moniammatillisesta<br />
opiskelusta ja työskentelystä eri maissa<br />
(El-Awaisi ym. 2018). Sen mukaan kokemukset<br />
kaikilla sektoreilla olivat hyvin myönteisiä.<br />
Tutkimuksia moniammatillisista simulaatioista<br />
suurille oppijajoukoille on vielä vähän.<br />
Yhdysvalloissa toteutettiin moniammatillinen<br />
simulaatio, johon osallistui 290 opiskelijaa eri<br />
oppiaineista (hoitotiede, lääketiede, farmasia)<br />
ja useasta eri instituutista (Bambini ym. 2016).<br />
Simulaatiossa havaittiin, että jo yksi iso simulaatiotapahtuma<br />
lisäsi toistettavasti ja merkittävästi<br />
opiskelijoiden oppimista sekä paransi<br />
suhtautumista tiimityöskentelyyn. Samoin<br />
suuri, opioideihin liittyvä foorumi, johon osallistui<br />
yli 700 opiskelijaa yhdeksältä eri oppialalta,<br />
paransi jo lähtökohtaisesti positiivisesti<br />
suhtautuvien farmasian opiskelijoiden asenteita<br />
moniammatilliseen työskentelyyn (Fusco<br />
ym. 2019). Lisäksi aikaisemmin on raportoitu<br />
simulaatioista, joissa oppijoita on ollut samanaikaisesti<br />
20–50. Ne on toteutettu esimerkiksi<br />
kahden minuutin mittaisina minisimulaatioina<br />
(Norman ym. 2013) yhdistämällä luento-opetusta<br />
ja simulaatiota (Rode ym. 2016).<br />
Suursimulaation palautekyselyn avulla on<br />
mahdollista kehittää moniammatillista opetusta<br />
edelleen. Vastaavaa kyselylomaketta on<br />
käytetty myös aiemmassa suursimulaatiossa.<br />
Oppijoille varattiin aikaa kyselylomakkeen<br />
täyttämiseen tauon aikana ja suursimulaation<br />
oppimiskeskustelun jälkeen. Jatkossa kvalitatiivisilla<br />
menetelmillä olisi mahdollista saada<br />
syvällisempää tietoa suursimulaation oppijoiden<br />
ammattikohtaisista ajatuksista ja oivalluksista<br />
asiakkaan kohtaamisesta.<br />
Moniammatillinen opetus on Maailman<br />
terveysjärjestön (WHO) keskeinen tavoite terveysalan<br />
ja potilasturvallisuuden kehittämisessä.<br />
Suursimulaatio on tehokas, uudenlainen<br />
opetusmetodi, joka soveltuu hyvin valitun<br />
aihepiirin moniammatilliseen pohtimiseen ja<br />
selvittämiseen. Toisaalta se vaatii ennen simulaation<br />
toteuttamista pitkäjänteistä ja yksityiskohtaista<br />
suunnittelua sekä verkostoitumista<br />
yli organisaatiorajojen. Sen tavoitteena<br />
on edistää opiskelijakeskeistä ja työelämälähtöistä<br />
oppimista, näin myös yliopiston ja työelämän<br />
yhteistyötä voidaan tiivistää.<br />
Johtopäätökset<br />
Oppijat olivat tyytyväisiä suursimulaation<br />
toteutukseen ja suursimulaatioon oppimismenetelmänä.<br />
Siinä eri alojen edustajien ammattiroolit,<br />
tavoitteet ja yhteistyö ilmenivät hyvin<br />
asiakkaan kohtaamisessa. Suursimulaatiossa<br />
voidaan yhdistää laajasti erilaisia ryhmiä<br />
perusopiskelijoista terveydenhuollon ammattilaisiin<br />
yhteisen teeman ja oppimiskokemuksen<br />
äärelle.<br />
Summary<br />
The challenges in medication<br />
in older home care clients –<br />
interprofessional large-group<br />
simulation<br />
Miia Tiihonen*<br />
PhD, Docent, Senior Researcher<br />
University of Eastern Finland<br />
Department of Pharmacy<br />
miia.tiihonen@uef.fi<br />
Kirsti Laitinen<br />
PhD, Senior Lecturer<br />
University of Eastern Finland<br />
Department of Pharmacy,<br />
Marja Silén-Lipponen<br />
PhD, Senior Lecturer<br />
Savonia University of Applied Sciences<br />
School of Health Care<br />
Taru Kekoni<br />
PhD, Senior Lecturer<br />
University of Eastern Finland<br />
Faculty of Social Sciences<br />
Terhi Saaranen<br />
PhD, Professor<br />
University of Eastern Finland<br />
Department of Nursing Science<br />
*Correspondence<br />
Introduction: In interprofessional largegroup<br />
simulations, hundreds of students and<br />
professionals from multiple disciplines learn<br />
simultaneously about a pre-defined topic<br />
in this case, the challenges of medication in<br />
home-residing older individuals. The aim of<br />
this study is to describe the learning experiences<br />
of social and healthcare students and<br />
professionals taking part in an interprofessional<br />
large–group simulation.<br />
Materials and methods: The large-group<br />
simulation was organized in November 2018.<br />
The data was collected during the large–<br />
group simulation with a questionnaire. The<br />
questionnaire was filled out by 136 students<br />
and professionals participating in the simulation.<br />
Results: Both the professional and student<br />
participants were generally satisfied with the<br />
large-group simulation. The most important<br />
insights they had gained were the need<br />
for respect in the patient/customer interaction,<br />
the importance of patient-oriented<br />
communication and adequate time for this to<br />
occur. The most important insight emerging<br />
from the interprofessional teamwork was the<br />
appreciation of the expertise and roles of different<br />
professionals.<br />
Conclusion: The large-group simulation was<br />
a positive experience for students and professionals.<br />
The professional roles, goals and the<br />
importance of collaboration became evident<br />
in this interaction which focused on the care<br />
of older clients living in their own homes.<br />
Students and professional can enjoy a shared<br />
learning experience in an interprofessional<br />
large-group simulation.<br />
Keywords: simulation, interprofessional,<br />
medication, home care<br />
Sidonnaisuudet<br />
Ei sidonnaisuuksia.<br />
406 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 407
Kirjallisuus<br />
Auvinen K, Räisänen J, Voutilainen<br />
A, Jyrkkä J, Mäntyselkä P, Lönroos<br />
E: Interprofessional medication<br />
assessment has effects on the quality<br />
of medication among home care<br />
patients: randomized controlled<br />
intervention study. J Am Med Dir<br />
Assoc 22: 74–81, 2020<br />
Bambini D, Emery M, de Voest M,<br />
Meny L, Shoemaker J: Replicable<br />
interprofessional competency<br />
outcomes from high-volume, interinstitutional,<br />
interprofessional<br />
simulation. Pharm 4: 34.<br />
DOI:10.3390/pharmacy4040034,<br />
2016<br />
Costello M, Prelack, K, Faller J,<br />
Huddleston J, Adly S ja Doolin<br />
J: Student experiences of<br />
interprofessional simulation:<br />
Findings from a qualitative study. J<br />
Interprof Care 32: 95–97, 2018<br />
Defenbaugh N ja Chikotas N: The<br />
outcome of interprofessional<br />
education: Integrating<br />
communication studies into a<br />
standardized patient experience for<br />
advanced practice nursing students.<br />
Nurse Educ Pract 16: 176−181, 2016<br />
Della Ratta C: Flipping the classroom<br />
with team-based learning in<br />
undergraduate nursing education.<br />
Nurse Educ 40: 71−74, 2015<br />
Demming JM: Disaster preparedness<br />
and response in healthcare: a review<br />
of the basics. J Healthc Prot Manage<br />
32: 29–32, 2016<br />
El-Awaisi A, Joseph S, El Hajj MS,<br />
Diack L: A comprehensive systematic<br />
review of pharmacy perspectives<br />
on interprofessional education and<br />
collaborative practice. Res Soc Adm<br />
Pharm 14: 863−882, 2018<br />
Fox L, Onders R, Hermansen-<br />
Kobulnicky C: Teaching<br />
interprofessional teamwork skills<br />
to health professional students:<br />
Ascoping review. J Interprof Care 32:<br />
127−135, 2018<br />
Fusco N, Folz-Ramos K: Measuring<br />
changes in pharmacy and nursing<br />
students’ perceptions following<br />
an interprofessional high-fidelity<br />
simulation experience. J Interprof<br />
Care 32: 648–652, 2018<br />
Fusco N, Maerten-Rivera J,<br />
Doloresco-F, Othake P: Improving<br />
pharmacy students’ attitudes toward<br />
collalaborative practice through a<br />
large-scale interprofessional forum<br />
targeting opioid dependence. Am J<br />
Pharm Educ 83: 1226–1232, 2019<br />
Gunnell M, Madsen K, Foley L:<br />
Using simulation to implement<br />
interprofessional education. Am<br />
Nurse Today 11: 45–46, 2016<br />
Hovland C, Whitford M ja Niederriter<br />
J: Interprofessional education:<br />
insights from a cohort of nursing<br />
students. J Nurses Prof Dev 34: 219–<br />
225, 2018<br />
Hughes AM, Gregory ME, Joseph DL<br />
ym.: Saving lives: a meta-analysis of<br />
team training in healthcare. Journal<br />
of Applied Psychology 101: 1266–<br />
1304, 2016<br />
Kayyali R, Harrap N, Albayaty A ym.:<br />
Simulation in pharmacy education to<br />
enhance interprofessional education.<br />
Int J Pharm Pract 27: 295–302, 2019<br />
Korayem G, Alboghdadly A:<br />
Integrating simulation into advanced<br />
pharmacy practice experience<br />
curriculum: An innovative approach<br />
to training. Saudi Pharm J 28:<br />
837−843, 2020<br />
Kuehn MB, Huehn S ja Smalling<br />
S: Improving collaboration<br />
among social work and nursing<br />
students through interprofessional<br />
simulation. Creat Nurs 23: 179−183,<br />
2017<br />
Laatikainen O, Sneck S, Bloigu<br />
R, Lahtinen M, Turpeinen M:<br />
Hospitalizations due to adverse drug<br />
events in the elderly - a retrospective<br />
register study. Front Pharmacol 7:<br />
358, 2016<br />
Miettinen S, Kvarnström K, Lindenlahti<br />
C ym.: Moniammatillisen<br />
lääkehoidon arviointimallin<br />
kehittäminen Järvenpään<br />
kotihoidossa. Dosis 35: 228−241,<br />
2019<br />
Norman J, Thompson S ja Missildine<br />
K: The 2-minute drills: Incorporating<br />
simulation into a large lecture<br />
format. Clin Simul Nurs 9: e433−<br />
e436, 2013<br />
Opetus- ja kulttuuriministeriö:<br />
Tutkintoon johtavan koulutuksen<br />
kehittäminen tukemaan sosiaali-ja<br />
terveuspalvelujen uudistamista.<br />
Opetus- ja kulttuuriministeriön<br />
julkaisuja 24. Opetus- ja<br />
kulttuuriministeriö, 2019 (viitattu<br />
15.11.<strong>2021</strong>).<br />
http://urn.fi/<br />
URN:ISBN:978-952-263--650-8<br />
Palaganas J, Epps C, Raemer D: A<br />
history of simulation-enhanced<br />
interprofessional education. J<br />
Interprof Care 28: 110–115, 2014<br />
Pitkälä K, Finne-Soveri H, Immonen<br />
S ym.: Monitieteistä tiimiopetusta yli<br />
ammattirajojen. Suomen lääkärilehti<br />
73: 64–66, 2018<br />
Raivio M ja Hartikainen S:<br />
Ikääntyneen optimoitu lääkehoito<br />
perusterveydenhuollossa. Duodecim<br />
136: 1590–1591, 2020<br />
Roberts F ja Goodhand K: Scottish<br />
healthcare student’s perceptions<br />
of an interprofessional ward<br />
simulation: An exploratory,<br />
descriptive study. Nurs Health Sci 20:<br />
107–115, 2018<br />
408 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 409
Rode J, Callihan M ja Barnes B.<br />
Assessing the value of large-group<br />
simulation in the classroom. Clin<br />
Simul Nurs 12: 251−259, 2016<br />
Saaranen T, Silén-Lipponen M,<br />
Palkolahti M ym.: Interprofessional<br />
learning in social and healthcare –<br />
Learning experiences from largegroup<br />
simulation in Finland. Nurs<br />
Open 00: 1−10, 2020.<br />
Sawin M ja Sessoms F: Evaluating<br />
the impact of the life of a caregiver<br />
simulation on student attitudes,<br />
understanding, and knowledge of<br />
frail older adults and their family<br />
caregivers. Nurs Educ Perspect 37:<br />
38–40, 2016<br />
Sosiaali- ja terveysministeriö:<br />
Valtioneuvoston<br />
periaatepäätös. Potilas- ja<br />
asiakasturvallisuusstrategia 2017–<br />
<strong>2021</strong>. Julkaisuja 9. Sosiaali- ja<br />
terveysministeriö, Helsinki, 2017<br />
Thompson S, Metcalfe K, Boncey<br />
K ym.: Interprofessional education<br />
in geriatric medicine: towards<br />
best practice. A controlled beforeafter<br />
study of medical and nursing<br />
students. BMJ Open 10: 10e018041,<br />
2020<br />
Tuomela K, Heikkilä K, Haapanen H,<br />
Kortekangas-Savolainen O, Salminen<br />
L: Moniammatillinen oppiminen<br />
yhteistyöosaamisen edistäjänä<br />
terveydenhuollossa. Hoitotiede 4,<br />
265–275, 2017<br />
Vyas D, Bray BS, Wilson MN: Use<br />
of simulation-based teaching<br />
methodologies in US colleges and<br />
schools of pharmacy. Am J Pharm<br />
Educ 77: 53, 2013<br />
Webster D ja DiBartolo M: Using a<br />
standardized patient learning activity<br />
to teach baccalaureate nursing<br />
students about dementia care. Nurs<br />
Educ 39: 103–104, 2014<br />
World Health Organization:<br />
Framework for action on<br />
interprofessional education and<br />
collaborative practice. World Health<br />
Organization, 2010.<br />
https://apps.who.int/iris/bitstream/<br />
handle/10665/70185/WHO_HRH_<br />
HPN_10.3_eng.pdf?sequence=1<br />
Tiihonen M, Ylinen ER, Laitinen<br />
K: Abstrakti. Experiences of<br />
interprofessional simulation learning<br />
in pharmacotherapy education. EAFP<br />
Annual Conference. Helsinki, 2017<br />
Tiihonen M, Laitinen K, Silén-Lipponen M ym.: Lääkehoidon haasteet iäkkäiden<br />
kotihoidossa – moniammatillinen suursimulaatio. Dosis 37: 398–410, <strong>2021</strong><br />
410 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 411
Terveydentila- ja<br />
toimintakykymittareiden<br />
hyödyntäminen<br />
lääkehoidon toteutuksessa<br />
iäkkäiden kotihoidossa<br />
Tiivistelmä<br />
Johdanto<br />
Iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden terveydentilaa ja toimintakykyä arvioidaan säännöllisesti<br />
erilaisin mittarein. Tässä tutkimuksessa tutkittiin, mitä terveydentila- ja toimintakykymittareita<br />
on käytössä ja miten saatua tietoa hyödynnetään lääkehoidon toteutuksessa kotihoidossa<br />
ja miten sitä voisi tehostaa.<br />
Aineisto ja menetelmät<br />
Tutkimus toteutettiin kahden Etelä-Suomessa sijaitsevan keskisuuren kaupungin kotihoidossa<br />
vuonna 2017. Kotihoidon lääkäreiden (n = 6) ja hoitajien (n = 115) käytäntöjä tutkittiin sähköisellä<br />
kyselyllä ja kotihoidon johdon (n = 5) käytänteitä puhelinhaastattelulla. Sähköinen kyselylomake<br />
lähetettiin 362 hoitajalle (vastausprosentti 32 %), tutkimuskaupunkien kotihoidossa<br />
työskentelevien lääkäreiden kokonaismäärä ei ollut tiedossa.<br />
Leena Riukka*<br />
FaL, LHKA, sairaala-apteekkari,<br />
sairaalafarmasian erikoisproviisori<br />
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä<br />
Helsingin yliopisto<br />
leena.riukka@phhyky.fi<br />
Marketta Rouvinen<br />
Proviisori, osastofarmasian<br />
erityispätevyys<br />
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä<br />
Marja Airaksinen<br />
FaT, professori<br />
Helsingin yliopisto<br />
Farmasian tiedekunta<br />
Kliinisen farmasian ryhmä<br />
Juha Puustinen<br />
Neurologian ylilääkäri<br />
Satakunnan sairaanhoitopiiri<br />
Kehittämis- ja tutkimusylilääkäri<br />
Porin perusturvakeskus<br />
Kliinisen lääkehoidon dosentti<br />
Helsingin yliopisto<br />
Neurologian dosentti<br />
Turun yliopisto<br />
Sirkku Lavonius<br />
LL, geriatrian ylilääkäri<br />
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä<br />
Terhi Toivo<br />
FaT, LHKA,<br />
lääkitysturvallisuuskoordinaattori<br />
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri<br />
Vieraileva tutkija<br />
Helsingin yliopisto<br />
Farmasian tiedekunta<br />
Kliinisen farmasian ryhmä<br />
* Kirjeenvaihto<br />
Tulokset<br />
Lääkärit hyödynsivät vaihtelevasti terveydentilamittareita iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden<br />
lääkehoidon vaikutuksen arvioimiseen. Lääkäreiden vastausten perusteella lääkehoidon vaikuttavuuden<br />
seurannassa apuna käytettiin säännöllisesti munuaistoimintaa arvioivaa GFR<br />
(Glomerular Filtration Rate) -mittausta (kaikki vastaajat, n = 6), verenpaineen (6/6) ja verensokerin<br />
mittausta (5/6) sekä lääkkeen vaikutusta veren hyytymiseen mittaavaa INR (International<br />
Normalized Ratio) -määritystä (5/6). Hoitajista (n = 115) 79 % teki toimintakykyä mittaavia<br />
RAI- (Resident Assessment Instrument) tai RAVA (Rajala-Vaissi) -arviointeja, joiden<br />
tuloksia lääkärit eivät ilmoituksensa mukaan hyödyntäneet. Muita hoitajien yleisesti tekemiä<br />
mittauksia olivat verenpaineen (96 % vastanneista hoitajista) ja verensokerin mittaus (91 %)<br />
sekä INR-mittaus (89 %). Kotihoidon johdossa kaikkien viiden haastateltavan mukaan RAIarviointeja<br />
hyödynnettiin asetettaessa tavoitteita asiakkaan hoito- ja kuntoutussuunnitelmille<br />
ja asiakkaan toimintakyvyn seurantaan. RAI- ja RAVA-arviointien tuloksia käytetään kotihoidon<br />
johdossa päätöksenteon tukena ja perusteluissa muun muassa ohjaamaan hoitopaikan<br />
valintaa ja palvelurakenteen muodostumista.<br />
Johtopäätökset<br />
Kotihoidossa tehdään runsaasti erilaisia terveydentilaa ja toimintakykyä arvioivia mittauksia,<br />
joiden hyödyntämistä lääkehoidon suunnittelussa ja vaikutusten seurannassa voisi tehostaa.<br />
Lääkärit seuraavat tiettyjä terveydentilamittareita, mutta eivät hyödynnä toimintakykymittausten<br />
tuloksia, vaan luottavat niiden osalta hoitajilta saamaansa tietoon ja tulkintaan.<br />
Toimintayksiköissä toteutettavat mittaukset, tulosten tulkinta ja hyödyntäminen kannattaisi<br />
suunnitella ja sopia moniammatillisesti, jolloin mittaukset toisivat luotettavaa tietoa lääkärille<br />
myös lääkehoidon päätöksenteon tueksi. Lisäksi mittauksia voisi hyödyntää osana farmasian<br />
ammattilaisten tekemiä lääkehoidon arviointeja.<br />
Riukka L, Rouvinen M, Airaksinen M ym.: Terveydentila- ja toimintakykymittareiden hyödyntäminen<br />
lääkehoidon toteutuksessa iäkkäiden kotihoidossa. Dosis 37: 412–429, <strong>2021</strong><br />
Avainsanat: kotihoito, iäkkäät, terveydentilamittari, toimintakykymittari,<br />
rationaalinen lääkehoito<br />
412 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 413
Johdanto<br />
Terveydentilan ja toimintakyvyn säännöllisistä<br />
arvioinneista on tullut tärkeä osa iäkkäiden hoitoa<br />
ja hoitoalan ammattilaisten työtä (Terveyden<br />
ja hyvinvoinnin laitos <strong>2021</strong>a). Iäkkäiden terveydentilan<br />
seurannassa arvioidaan tyypillisesti<br />
vuosikontrollin yhteydessä kognitiota MMSEmittarin<br />
avulla (Mini Mental State Examination)<br />
(RAI Screener Oulu 2013), fyysistä toimintakykyä<br />
esimerkiksi Barthelin indeksin avulla (Terveysportti<br />
2019) sekä painoa ja verenpainetta.<br />
Masennuksen seulomisessa tyypillinen mittari<br />
on geriatrinen depressioseula (GDS-15, Geriatric<br />
Depression Scale) (Terveysportti <strong>2021</strong>). Osa<br />
mittareista valikoidaan yksilöllisesti sairauksien<br />
ja terveydentilan mukaan muun muassa diagnoosiepäilyn<br />
varmentamiseksi/poissulkemiseksi,<br />
sairauden etenemisen seuraamiseksi tai<br />
hoitotoimenpiteiden vaikuttavuuden arvioimiseksi.<br />
Iäkkäiden toimintakyvyn arviointia edellytetään<br />
lakisääteisten palvelujen ja etuuksien<br />
saamiseksi (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn<br />
tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija<br />
terveyspalveluista 980/2012). Toimintakykymittareita<br />
käytetään muun muassa arvioitaessa<br />
selviytymistä itsenäisesti kotioloissa, kotihoidon<br />
tuen tarvetta ja tarvetta siirtyä tuettuun<br />
asumiseen hoivakodeissa tai palveluasunnoissa<br />
(Klemola 2016, Paltamaa 2018).<br />
Lääkehoidot ovat hoitotoimenpiteitä, joiden<br />
vaikutuksia on tärkeä seurata säännöllisesti<br />
kaikilla lääkkeitä käyttävillä, etenkin iäkkäillä.<br />
Myös tuoreessa monisairaan potilaan<br />
Käypä hoito -suosituksessa korostetaan lääkehoidon<br />
vasteen seurannan tärkeyttä osana lääkityksen<br />
kokonaishallintaa (Monisairas potilas<br />
<strong>2021</strong>). Yleisimpien hoitotyön mittareiden<br />
tunnettavuutta on tutkittu sairaanhoitajien ja<br />
lähihoitajien näkökulmasta (Peiponen ja Ranta<br />
2019). Kuitenkaan ei ole tutkittu, missä määrin<br />
terveydentila- ja toimintakykymittareita<br />
hyödynnetään lääkehoitojen toteutuksessa,<br />
vaikka esim. toimintakykymittareissa on runsaasti<br />
lääkehoitojen hyödyllisten ja haitallisten<br />
vaikutusten arviointiin soveltuvia kysymyksiä<br />
ja osioita. Siksi päädyimme tutkimaan terveydentila-<br />
ja toimintakykymittareiden hyödyntämistä<br />
lääkehoitojen toteuttamisessa kotihoidossa<br />
työskentelevien lääkäreiden, hoitajien ja<br />
kotihoidon johdon näkökulmasta.<br />
Aineisto ja menetelmät<br />
Tutkimus toteutettiin kahden Etelä-Suomessa<br />
sijaitsevan keskisuuren kaupungin (kaupungit<br />
A ja B) kotihoidossa vuonna 2017. Kotihoidon<br />
lääkäreiden ja hoitajien käytäntöjä tutkittiin<br />
sähköisellä kyselyllä ja kotihoidon johdon<br />
näkemyksiä puhelinhaastattelulla.<br />
RAI- ja RAVA-toimintakykymittareiden<br />
käyttö tutkimuspaikkakunnilla<br />
Suomessa käytetään ikäihmisten toimintakyvyn<br />
laaja-alaiseen arvioimiseen yleisimmin<br />
kahta mittaria: kansainvälistä Resident Assessment<br />
Instrument eli RAI-mittaria, jonka käyttöä<br />
Suomessa koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin<br />
laitos THL (Terveyden ja hyvinvoinnin<br />
laitos <strong>2021</strong>b). Toisena vaihtoehtona on kotimaista<br />
alkuperää oleva, Finnish Consulting<br />
Groupin RAVA-mittari (Rajala-Vaissi) (Finnish<br />
Consulting Group <strong>2021</strong>). RAI-mittarilla<br />
toimintakykyä arvioidaan fyysisen, psyykkisen,<br />
kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn<br />
osa-alueissa (Fries ja Fahey 2003, Terveysportti<br />
<strong>2021</strong>). RAVA arvioi ikäihmisten toimintakykyä<br />
ja avun tarvetta erilaisissa päivittäistoiminnoissa<br />
(Lahtinen ym. 1999, Rajala<br />
ym. 2001, Terveysportti <strong>2021</strong>).<br />
Kaupungin A kotihoidossa oli käytetty RAIjärjestelmää<br />
vuodesta 2013. Kotihoidossa hyödynnettiin<br />
RAI-järjestelmän laatuindikaattoreista<br />
kohdat, joissa kartoitetaan, onko lääkäri<br />
tarkistanut lääkityksen asianmukaisuuden ja<br />
onko käytössä psykoosilääkitys ilman psykoottisia<br />
oireita. Käytössä oli myös moniammatillinen<br />
lääkitysten arviointikäytäntö, jossa<br />
sairaala-apteekin farmaseutti teki lääkitysarviointeja<br />
iäkkäille asiakkaille hyödyntäen<br />
tunnistamisessa RAI-lääkeseulaa, joka arvioi<br />
muun muassa kaatumisriskiä, kipua, nielemisvaikeuksia,<br />
psyykenlääkkeiden käyttöä ja antikolinergisia<br />
haittoja (Kumpusalo-Vauhkonen<br />
ym. 2016).<br />
Kaupungin B kotihoidossa RAVA-järjestelmää<br />
oli käytetty vuodesta 2008. RAVA-mittarissa<br />
ei ole erityisesti lääkehoidon ongelmia<br />
mittaavia kohtia, siinä kartoitetaan ainoastaan<br />
omatoimisuutta lääkkeiden otossa. RAVA on<br />
kuitenkin laajasti käytössä, ja tällä tutkimuksella<br />
haluttiin saada tietoa siitä, kuinka lääkärit<br />
hyödyntävät RAVA-tuloksia. RAI- tai RAVA-<br />
Erilaisia<br />
ulkoisia<br />
tekijöitä<br />
esim. lääkkeen annostus,<br />
potilaan sitoutuminen hoitoon<br />
Iäkäs<br />
kotihoidon<br />
asiakas<br />
Rationaalinen<br />
lääkehoito<br />
Lääkehoidon<br />
vaikuttavuus<br />
Kuva 1. Iäkkään kotihoidon asiakkaan lääkehoidon vaikuttavuuden mittaamiseen ja arviointiin<br />
vaikuttavia tekijöitä ja käytettyjä menetelmiä (Rouvinen 2017). Mittareiden kuvaukset Liitteessä 1.<br />
arviointi tehtiin kummallakin paikkakunnalla<br />
kaksi kertaa vuodessa kotihoidon asiakkaille.<br />
RAI RAVA IADL<br />
EQ5D<br />
ADL<br />
Toimintakyky- ja<br />
terveydentilamittareiden<br />
tulokset ja niiden<br />
hyödyntäminen<br />
15D<br />
Barthelin<br />
indeksi<br />
MNA<br />
FIM<br />
CERAD<br />
MMSE<br />
GDS-15, GDS-30<br />
GURALNIKtesti<br />
Sähköinen kysely kotihoidon<br />
lääkäreille ja hoitajille<br />
Kysely toteutettiin erillisinä kyselyinä (strukturoitu<br />
e-lomake) kotihoidon hoitohenkilökunnalle<br />
(kaupunki A: n = 240, kaupunki B: n<br />
= 122) ja kotihoidon asiakkaita hoitaville lääkäreille<br />
helmi-maaliskuussa 2017. Lääkäreille<br />
lähetettävän kyselyn lähetti kaupungissa A lääkehoidon<br />
vastuuhenkilönä toimiva kotihoidon<br />
palveluesimies ja kaupungissa B johtava ylilääkäri.<br />
Kaupungissa A kysely lähetettiin viidelle<br />
lääkärille. Kaupungin B lääkäreiden kokonaismäärä<br />
ei ollut tiedossa. Lääkäreiltä ja hoitajilta<br />
kysyttiin kuvissa 2–4 listattujen mittareiden<br />
käytöstä. Kysytyt mittarit valittiin sen perusteella,<br />
että niitä tiedettiin käytettävän kotihoidon<br />
toimintayksiköissä (Kuva 1). Mittareiden<br />
selitteet löytyvät liitteestä (Liite 1). Lääkäreiden<br />
ja hoitajien kyselylomakkeen kysymykset<br />
olivat osittain erilaiset, koska ne ottivat huomioon<br />
näiden kahden ammattiryhmän erilaiset<br />
tehtävät ja vastuut iäkkäiden lääkehoidon<br />
toteutuksessa. Lääkärikyselyllä tutkittiin erityisesti<br />
erilaisten mittaustulosten hyödyntämistä<br />
lääkehoidon vaikuttavuuden seurannassa.<br />
Molemmat kyselylomakkeet sisälsivät<br />
sekä monivalintakysymyksiä että avoimia<br />
kysymyksiä. Avoimissa kysymyksissä kysyttiin<br />
muun muassa, voisiko RAI- ja RAVA-arviointien<br />
tuloksia hyödyntää paremmin toimintatapoja<br />
muuttamalla. Lääkäreiltä kysyttiin, miten<br />
tieto potilaan kliinisestä tilasta ja testeistä kulkee<br />
lääkärin ja hoitajan välillä.<br />
Haastattelu kotihoidon<br />
hallinnossa työskenteleville<br />
Haastattelut (n = 5) toteutettiin puhelimitse.<br />
Niihin osallistui kaupungista A vanhusten<br />
palvelujen ja kuntoutuksen johtaja, palveluesimies<br />
ja RAI-suunnittelija. Kaupungista B<br />
osallistui palveluohjauksen päällikkö ja kotihoidon<br />
päällikkö. Haastateltaville lähetettiin<br />
teemat tutustuttaviksi etukäteen. Teemoina<br />
olivat RAI-/RAVA-tiedon hyödyntäminen 1)<br />
kotihoito-organisaation johdossa, 2) käytännön<br />
asiakastyössä ja 3) kotihoidon henkilöstön<br />
resursoinnissa. Lisäksi kysyttiin, saavatko<br />
he Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta tai<br />
Kuntaliitosta palautetta oman alueensa RAI-/<br />
RAVA-tuloksista ja miten tietoa hyödynnetään.<br />
414 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 415
Kuva 2. Havainnollistava jakauma erilaisten lääkehoidon vaikuttavuus- ja seurantamittausten<br />
hyödyntämisestä tutkimuskaupunkien kotihoidossa lääkehoidon vaikuttavuuden seurannassa<br />
(kotihoidon potilaita hoitavat lääkärit, n=6, %-osuudet). GFR = Glomerular Filtration Rate), INR =<br />
International Normalized Ratio, CRP = C-reaktiivinen proteiini), PEF = Peak Expiratory Flow, VAS =Visual<br />
Analoque Scale AUDIT-C = Alcohol Use Disorders Identification Test. Ks. mittareiden tarkempi kuvaus<br />
Liitteestä 1.<br />
Kuva 3. Kotihoidon hoitohenkilökunnan (n=115) tuntemia ja käyttämiä terveydentila- ja<br />
toimintakykymittareita tutkimuspaikkakunnilla A ja B vuonna 2017, jolloin tutkimuksen aineisto<br />
kerättiin (%-osuudet). Ks. mittareiden tarkempi kuvaus Liitteestä 1.<br />
416 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 417
Tulosten analysointi<br />
Kyselytutkimuksen aineistosta tehtiin kuvaileva<br />
tilastollinen analyysi Microsoft Excel 2016<br />
-ohjelmalla. Monivalintakysymysten tulokset<br />
laskettiin kvantitatiivisesti frekvenssijakaumina<br />
ja prosenttiosuuksina (Kuvat 2–4).<br />
Avoimet kysymykset analysoitiin sisällönanalyysilla<br />
tiivistäen ja luokitellen vastaukset.<br />
Analyysissä keskityttiin ensisijaisesti poimimaan<br />
aineistosta lääkehoitoihin liittyviä vastausten<br />
sisältöjä. Haastatteluaineistosta tehtiin<br />
aineistolähtöinen sisällönanalyysi teemoittain.<br />
Tulokset<br />
Lääkärikyselyyn vastasi kolme lääkäriä kummastakin<br />
kaupungista (vastausprosentit kaupunki<br />
A 60 %, kaupunki B ei voitu laskea). Hoitohenkilökunnan<br />
kyselyyn (n = 362) vastasi<br />
yhteensä 32 % hoitajista (n = 115): kaupungista<br />
A vastasi 21 % (n = 50) ja kaupungista B 53 % (n<br />
= 65). Vastanneista hoitajista 70 % oli lähihoitajia<br />
(molemmat kaupungit), Sairaanhoitajien<br />
osuus oli kaupungissa A 10 % (n = 5) ja kaupungissa<br />
B 19 % (n = 12). Loput olivat kodinhoitajia,<br />
perushoitajia ja terveydenhoitajia.<br />
Kuva 4. Yleisimpien lääkehoidon vaikuttavuus- ja seurantamittausten toteuttaminen<br />
tutkimuskaupunkien kotihoidossa (hoitohenkilökunta, n=115, %-osuudet). INR = International<br />
Normalized Ratio, PEF = Peak Expiratory Flow, VAS = Visual Analoque Scale. Ks. mittareiden tarkempi<br />
kuvaus Liitteestä 1.<br />
Terveydentilan ja toimintakyvyn<br />
seuraamiseen käytetyt mittarit<br />
kotihoidossa<br />
Lääkärit vastasivat käyttävänsä lääkehoidon<br />
vaikuttavuuden seurannassa apuna säännöllisesti<br />
munuaistoimintaa arvioivaa GFR (Glomerular<br />
Filtration Rate) -mittausta (Duodecim<br />
Terveyskirjasto <strong>2021</strong>a) (kaikki vastaajat, n = 6),<br />
verenpaineen (6/6) ja verensokerin mittausta<br />
(5/6) sekä INR-määritystä (5/6) (Kuva 2).<br />
Muita lääkäreiden yleisesti käyttämiä mittareita<br />
olivat CRP (C-reaktiivinen proteiini)<br />
-mittaus (Duodecim Terveyskirjasto <strong>2021</strong>b),<br />
kognitiivisen toimintakyvyn arviointiin tarkoitettu<br />
MMSE, asentoriippuvaisen verenpaineen<br />
muutoksen mittaamiseen käytetty<br />
ortostaattinen koe (Terveysportti 2020) sekä<br />
kivun voimakkuuden arvioinnissa VAS (Visual<br />
Analoque Scale) -kipujana (Broberg ja Jaakkola<br />
2018). Hoitohenkilökunnan yleisimmin tuntemia<br />
ja käyttämiä mittareita olivat MMSE, ravitsemustilan<br />
arvioimiseen käytetty MNA (Mini<br />
Nutritional Assessment) (RAI Screener Oulu<br />
2013), ortostaattinen koe ja painoindeksin<br />
arvioimiseen käytetty BMI (Body Mass Index)<br />
(RAI Screener Oulu 2013) (Kuva 3). Säännöllisesti<br />
tehtäviä mittauksia olivat verenpaineen<br />
ja verensokerin mittaus sekä INR-mittaus<br />
(Kuva 4). Hoitohenkilökunnasta (n = 115) 79 %<br />
teki RAI- tai RAVA-arviointeja.<br />
Avoimet kysymykset mittareiden<br />
hyödyntämisen käytännön haasteista<br />
kotihoidossa<br />
Lääkärit (n = 3) vastasivat pitävänsä RAI-arviointien<br />
tulosten katsomista potilastietojärjestelmästä<br />
aikaa vievänä, eivätkä sen vuoksi ota<br />
niitä esille esimerkiksi kierroilla, joilla potilaan<br />
tilanne käydään läpi potilasasiakirjojen perusteella<br />
potilasta tapaamatta (ns. paperikierto).<br />
RAI-järjestelmä koettiin jäykäksi, eikä sen<br />
koettu antavan kunnon kuvaa potilaan tilasta.<br />
Vastanneet lääkärit luottivat enemmän sairaanhoitajien<br />
antamaan informaatioon. Lääkäreiden<br />
RAVA:a koskevien vastausten (n = 3)<br />
perusteella RAVA-tulokset eivät ole sellaisenaan<br />
lääkäreille tarpeellisia eivätkä anna tarpeeksi<br />
informaatiota hoitotilanteisiin.<br />
Lääkäreiltä kysyttiin lääkehoidon seurantaan<br />
liittyvistä haasteista kotihoidon toimintaympäristössä.<br />
Lääkärit kokivat olevansa hoitajien<br />
kirjausten varassa, jolloin puutteelliset<br />
kirjaukset ja hoitajien subjektiiviset näkemykset<br />
vääristävät käytettävissä olevaa informaatiota.<br />
Haasteellista tämä oli erityisesti lääkitysmuutosten<br />
yhteydessä. Mittaustulosten pitäisi<br />
olla myös helposti löydettävissä.<br />
Hoitajien mukaan terveydentila- ja toimintakykymittareita<br />
voitaisiin hyödyntää enemmän<br />
muun muassa lääkityksen aloittamisen<br />
tukena. Mittaaminen koetaan myös turhaksi,<br />
jos se ei johda muutokseen tai toimenpiteisiin<br />
tilanteissa, joissa havaitaan poikkeavia mittaustuloksia.<br />
Lisäksi kritisoitiin mittausten<br />
toteuttamista kaikille samoin aikavälein esimerkiksi<br />
verenpaineen ja verensokerin seurannassa.<br />
Sen sijaan toivottiin yksilöllisemmin<br />
suunniteltuja mittauksia sekä aikaa ja suunnitelmallisuutta<br />
tulosten hyödyntämiseen.<br />
Kotihoidon johdon näkemykset<br />
kotihoidossa toteutettavista<br />
terveydentila- ja toimintakykymittauksista<br />
Kaupungin A kotihoidon johdon (n = 5) mukaan<br />
RAI-arviointien tuloksia hyödynnetään monipuolisesti.<br />
Asiakkaan hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa<br />
tehtäessä asetetaan tavoitteita<br />
ja mietitään, mitkä asiat RAI-arvioinnissa ovat<br />
sellaisia, joilla voidaan seurata asiakkaan toimintakyvyn<br />
kehitystä ja hoidon tuloksia. Valtakunnallisen<br />
tason tietoa hyödynnetään ja omaa<br />
toimintaa verrataan valtakunnalliseen tasoon.<br />
Kaupungin B kotihoidon johdon mukaan<br />
RAVA-arviointien tuloksia käytetään monipuolisesti<br />
kotihoidossa päätöksenteon tukena<br />
ja perusteluissa. Arvioinnit ohjaavat hoitopaikan<br />
valintaa ja palvelurakenteen muodostumista<br />
sekä toimivat palvelupäätöksen tekijän<br />
apuna palvelupäätösten perusteissa.<br />
Kotihoidon hallinnossa työskennelleiden<br />
henkilöiden haastatteluissa mainittiin mittausten<br />
(esimerkkeinä RAI- ja MMSE-arvioinnit,<br />
GDS-mittaus) tulosten sopivan hyvin myös<br />
osastofarmaseuttien työkaluiksi lääkehoidon<br />
arviointeihin.<br />
Pohdinta<br />
Tutkimuksessa todettiin terveydentila- ja toimintakykymittauksia<br />
tehtävän paljon, mutta<br />
418 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 419
niiden tuloksia voitaisiin hyödyntää nykyistä<br />
enemmän iäkkäiden potilaiden rationaalisen<br />
lääkehoidon tukemiseen. Lääkärit hyödynsivät<br />
omassa työssään kotihoidon asiakkaiden<br />
kanssa lähinnä munuaistoimintaa kuvaavaa<br />
GFR-arvoa, verenpaineen ja verensokerin<br />
mittausten sekä INR-mittausten tuloksia. Muiden<br />
mittausten, muun muassa ortostaattisen<br />
kokeen ja kivun VAS-arvioinnin, tulosten hyödyntäminen<br />
oli satunnaista. Tarvitessaan RAIja<br />
RAVA-arvioinneista saatavaa toimintakykytietoa<br />
he luottivat hoitajilta saamaansa tietoon<br />
ja tulkintaan. Kansainvälisestikin on todettu,<br />
että lääkärit eivät yleisesti käytä RAI-järjestelmää<br />
päätöksiä tehdessään (Jogerst ym. 2001).<br />
Lääkärit hyödynsivät verenpainearvoja<br />
yleisesti, mutta eivät pitäneet yhtä tarpeellisena<br />
ortostaattista koetta. Ortostaattisen<br />
kokeen suorittaminen on kuitenkin suositeltavaa<br />
iäkkäillä muun muassa kaatumisriskin<br />
hallinnan kannalta (Terveyden ja hyvinvoinnin<br />
laitos 2012, Kohonnut verenpaine 2020).<br />
Tähän kyselyyn vastanneet lääkärit kertoivat<br />
hyödyntävänsä GFR-arvoa säännöllisesti lääkehoidon<br />
seurannassa. Kuitenkin aikaisemman<br />
tutkimuksen mukaan munuaisten vajaatoiminta<br />
jää usein huomioimatta iäkkään potilaan<br />
lääkeannosten suunnittelussa (Rydman<br />
2013). GFR-arvoja tulisi seurata ja huomioida<br />
systemaattisesti, kun iäkkäille potilailla määritelllään<br />
lääkeannoksia (Raivio ja Hartikainen<br />
2020).<br />
Tähän tutkimukseen osallistuneet lääkärit<br />
eivät seuranneet systemaattisesti kivun<br />
voimakkuutta arvioivia mittareita päätöksenteossaan.<br />
Tutkimuksessa kysyttiin VASkipuasteikon<br />
hyödyntämisestä: sen käyttö ei<br />
ollut kovinkaan monella vastaajalla säännöllistä.<br />
RAI-järjestelmään kuuluu omana osionaan<br />
arvio potilaan kivusta, mutta vastaajat<br />
eivät nostaneet esille osion hyödyntämistä.<br />
Kivun lääkehoidossa on tärkeää säännöllinen<br />
kivun voimakkuuden arviointi, joka huomioidaan<br />
lääkehoidon suunnittelussa (Kipu 2017).<br />
Siksi kivun arviointiin liittyviä mittaustuloksia<br />
tulisi hyödyntää harkittaessa tarvetta kipulääkityksen<br />
jatkamiselle tai annoksen lisäämiselle.<br />
Huonosti hoidettu kipu voi iäkkäillä lisätä<br />
muun muassa kaatumisvaaraa (Terveyden ja<br />
hyvinvoinnin laitos 2012) ja heikentää liikuntakykyä<br />
(Björkman ym. 2007). Alilääkitystä on<br />
raportoitu Suomessa erityisesti muistisairailla<br />
palveluasumisessa (Finne-Soveri ym. 2018).<br />
Alilääkityksen ohella riskinä on myös tarpeettoman<br />
pitkään jatketut lääkehoidot (esim. leikkauksen<br />
jälkeen aloitetut opioidit). Kipulääkkeiden<br />
pitkäaikainen käyttö on yleistä kotihoidon<br />
iäkkäillä potilailla (Jyrkkä 2017, Auvinen<br />
ym. 2018, Toivo ym. 2018).<br />
Lääkehoidon vaikutusten seurannan ja<br />
arvioinnin tulisi olla luonnollinen osa lääkehoidon<br />
toteutusprosessia (Sosiaali- ja terveysministeriö<br />
2018, Karttunen 2019, Lääkealan<br />
turvallisuus- ja kehittämiskeskus <strong>2021</strong>).<br />
Mittaustulosten käsitteleminen moniammatillisesti<br />
helpottaisi potilaan hoitamista ja motivoisi<br />
mittausten tekemiseen. Mittareita voisi<br />
hyödyntää nykyistä koordinoidummin lääkehoidon<br />
ongelmista kärsivien potilaiden tunnistamisessa<br />
ja ongelmien selvittämisessä kotihoidon<br />
hoitotiimissä, jossa on mukana hoitajat,<br />
lääkärit sekä farmasian ammattilaiset<br />
sairaala-apteekista tai avohuollon apteekista<br />
(Riukka ym. 2013, Riukka ym. 2014, Kuitunen<br />
ym. 2016, Toivo 2020). Monet mittaukset ovat<br />
tärkeitä mahdollisten lääkehoidon ongelmien<br />
tai riskien tunnistamisessa. Esimerkiksi kaatuilevalla<br />
potilaalla ortostaattisen kokeen tulos<br />
voi ohjata ortostatismia aiheuttavien lääkkeiden<br />
käytön arviointiin ja mahdolliseen muutokseen<br />
lääkityksessä.<br />
Hyvin suunniteltu terveydentila- ja toimintakykymittaristo<br />
auttaa lääkäriä saamaan luotettavaa<br />
tietoa kotihoidon asiakkaana olevan<br />
potilaan voinnista ja lääkehoidon vaikutuksista.<br />
Tietoa tarvitaan, koska lääkärit ovat pitkälti<br />
hoitajilta saadun tiedon varassa lääkitykseen<br />
liittyviä päätöksiä tehdessään, esimerkiksi<br />
uusiessaan reseptejä potilasta tapaamatta.<br />
Vaarana on tällöin subjektiivisten näkemysten<br />
korostuminen. Potilastietojärjestelmien kehittyminen<br />
niin, että niihin voisi nykyistä paremmin<br />
kirjata tietoa terveydentilasta ja toimintakyvystä<br />
rakenteisessa muodossa ja että tieto<br />
olisi hoitoon osallistuvien käytettävissä, voisi<br />
tulevaisuudessa tehostaa tiedon hyödyntämistä<br />
(Terveyden ja hyvinvoinnin laitos <strong>2021</strong>c).<br />
Haastatteluissa mainittiin, että kliininen<br />
farmasisti voi tarvittaessa hyödyntää kotihoidon<br />
asiakkaan RAI-arviointien tuloksia lääkehoitoa<br />
arvioidessaan. Toisella tutkimuspaikkakunnalla<br />
olikin lähdetty tekemään omaeh-<br />
toista pitkäjänteistä kehitystyötä, jotta toimintakykymittausta<br />
voisi paremmin hyödyntää<br />
myös lääkehoitojen laadun asiakaskohtaisessa<br />
arvioinnissa. Kehitetyn RAI-lääkeseulan<br />
avulla tunnistetut asiakkaat, joilla oli lääkehoidossa<br />
ongelmia, siirtyivät osastofarmaseutin<br />
tarkempaan arviointiin ja siitä tarvittaessa<br />
moniammatillisen hoitotiimin arviointiin.<br />
RAI-arviointien tuloksia voidaan hyödyntää<br />
esimerkiksi kaatumisriskissä olevien, nielemisvaikeuksista<br />
kärsivien, kipu- ja masennuspotilaiden<br />
sekä lääkehaitoista (ummetus, suun<br />
kuivuus) kärsivien potilaiden tunnistamisessa<br />
ja lääkitysten optimoimisessa. RAVA:sta puolestaan<br />
on saatavissa tietoa henkilön kyvystä<br />
selviytyä omatoimisesti lääkkeittensä ottamisesta.<br />
Yleistä toimintakykyä ja kotona selviämistä<br />
kuvaavien mittareiden avulla voidaan<br />
suhteuttaa arvioinnin ja potilaan lääkehoidon<br />
tavoitteita ja mahdollisia hyötyjä. Parhaan<br />
hyödyn saamiseksi käytössä tulisi olla<br />
yhdessä sovittu toimintamalli: mihin tulokset<br />
kirjataan, kuka tulokset katsoo ja miten tuloksiin<br />
reagoidaan.<br />
Tämän tutkimuksen tuloksissa ei selvinnyt,<br />
miten poikkeavista mittausten tuloksista<br />
informoidaan lääkäreitä ja viedäänkö tuloksissa<br />
tapahtuneista muutoksista systemaattisesti<br />
tietoja hoitavan lääkärin tietoon. Aihetta<br />
olisi tarpeellista tutkia lisää, jotta selviäisi,<br />
miten tieto potilaan voinnista kulkee hoitajilta<br />
lääkäreille.<br />
Menetelmien arviointi<br />
Tutkimuksen osallistujamäärä oli varsin rajallinen.<br />
Tutkimusta voidaan pitää suuntaa antavana<br />
pilottitutkimuksena, menetelmän kehittämisenä<br />
ja mittauskäytäntöjen esille nostamisena<br />
lääkehoitojen toteutuksen näkökulmasta.<br />
Jatkossa voisi olla hyvä tehdä vastaavanlainen<br />
tutkimus laajemmassa mittakaavassa, sillä tiedolle<br />
olisi tarvetta iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluja<br />
ja rationaalista lääkehoitoa kehitettäessä.<br />
Kysely lähetettiin molempien paikkakuntien<br />
koko kotihoidon hoitohenkilökunnalle ja<br />
kotihoidon potilaita hoitaville lääkäreille. Hoitohenkilökunnasta<br />
vain kolmasosa vastasi,<br />
mikä tarkoittaa, että tulokset eivät ole yleistettävissä<br />
tutkimuspaikkakunnilla tai laajemmin.<br />
Kyselytutkimuksissa tutkimusaiheen koettu<br />
tärkeys ja aineistonkeruulomakkeen selkeys,<br />
pituus ja muut ominaisuudet voivat vaikuttaa<br />
ratkaisevasti vastausprosenttiin (Hämeen-<br />
Anttila ja Katajavuori 2008). Tässä tutkimuksessa<br />
panostettiin erityisesti kyselylomakkeen<br />
sisältöön ja selkeyteen pitäen mielessä kotihoidossa<br />
työskentelevien hoitajien kiireinen arki.<br />
Vastanneita lääkäreitä oli niin pieni määrä, etteivät<br />
tulokset ole yleistettävissä eivätkä siirrettävissä.<br />
Sama koskee myös haastatteluihin<br />
osallistunutta kotihoidon johtoa. Tutkimuksessa<br />
käytetty triangulaatio eli kahden eri tutkimusmenetelmän,<br />
kyselyn ja haastattelun,<br />
käyttö saman asian tutkimiseen lisäsi aineiston<br />
rikkautta, samoin kahden keskeisen kotihoidon<br />
henkilöstöryhmän ja johdon näkemysten<br />
sisällyttäminen tutkimukseen.<br />
Johtopäätökset<br />
Kotihoidossa tehdään runsaasti erilaisia terveydentilaa<br />
ja toimintakykyä arvioivia mittauksia,<br />
joiden hyödyntämistä lääkehoidon suunnittelussa<br />
ja vaikutusten seurannassa voisi<br />
tehostaa. Lääkärit seuraavat tiettyjä terveydentilamittareita,<br />
mutta eivät hyödynnä toimintakykymittausten<br />
tuloksia, vaan luottavat<br />
niiden osalta hoitajilta saamaansa tietoon ja<br />
tulkintaan. Toimintayksiköissä toteutettavat<br />
mittaukset, tulosten tulkinta ja hyödyntäminen<br />
kannattaisi suunnitella ja sopia moniammatillisesti,<br />
jolloin mittaukset toisivat luotettavaa<br />
tietoa lääkärille lääkehoidon päätöksenteon<br />
tueksi. Lisäksi mittauksia voisi hyödyntää<br />
osana farmasian ammattilaisten tekemiä lääkehoidon<br />
arviointeja.<br />
Onnistunut lääkehoito sisältää lääkehoidon<br />
vaikuttavuuden arvioinnin ja seurannan, jossa<br />
voidaan hyödyntää erilaisia terveydentila- ja<br />
toimintakykymittareita. Toimintakykymittausten<br />
tuloksia voitaisiin hyödyntää nykyistä<br />
enemmän lääkehoidon vaikuttavuuden arvioinnissa<br />
sekä lääkehoidon ongelmista kärsivien<br />
potilaiden tunnistamisessa ja ongelmien<br />
selvittämisessä. On tärkeää, että tässä työssä<br />
ovat mukana kotihoidon lääkärit ja hoitajat<br />
sekä farmasian ammattilaiset avohuollon<br />
apteekeista ja sairaala-apteekeista.<br />
420 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 421
Summary<br />
Utilization of health status and<br />
functional capacity measures in<br />
monitoring effectiveness of medication<br />
therapies in older home care clients<br />
Leena Riukka*<br />
MSc (Pharm), LicSc (Pharm),<br />
Hospital Pharmacy Director<br />
Comprehensive Medication<br />
Review Accreditation<br />
Päijät-Häme Joint Authority for<br />
Health and Wellbeing<br />
University of Helsinki<br />
leena.riukka@phhyky.fi<br />
Marketta Rouvinen<br />
MSc (Pharm), Ward Pharmacist<br />
Päijät-Häme Joint Authority for<br />
Health and Wellbeing<br />
Marja Airaksinen<br />
PhD, MSc(Pharm), Professor,<br />
Head of Clinical Pharmacy Group<br />
University of Helsinki<br />
Faculty of Pharmacy<br />
Juha Puustinen<br />
PhD, MD<br />
Chief Physician<br />
Unit of Neurology<br />
Satakunta Hospital District<br />
Social Security Centre of Pori<br />
Docent of Clinical Pharmacotherapy<br />
University of Helsinki<br />
Docent of Neurology<br />
University of Turku<br />
Sirkku Lavonius<br />
MD, Chief Physician<br />
Päijät-Häme Joint Authority for<br />
Health and Wellbeing<br />
Terhi Toivo<br />
PhD, MSc (Pharm),<br />
Comprehensive Medication<br />
Review Accreditation<br />
Medication Safety Officer<br />
Pirkanmaa Hospital District<br />
Visiting Scientist<br />
University of Helsinki<br />
* Correspondence<br />
Introduction: The health status and functional<br />
capacity of older home care clients are<br />
regularly assessed using various measures and<br />
instruments. We studied what health and functional<br />
capacity measures are used and how the<br />
patient-specific information obtained is utilized<br />
in the implementation of medication<br />
therapies in home care and how use of information<br />
could be enhanced.<br />
Material and methods: The study was conducted<br />
in home care in two medium-sized cities<br />
in southern Finland in 2017. The practices<br />
of home care physicians (n = 6) and nurses (n<br />
= 115) were investigated by an electronic survey<br />
and the practices of home care management<br />
personnel (n=5) by a telephone interview.<br />
Of the responding nurses 70% were practical<br />
nurses.<br />
Results: Physicians made varying use of health<br />
status measures to assess the impact of medication<br />
therapy on older home care clients.<br />
According to physicians' responses, regularly<br />
used measurements were GFR (Glomerular<br />
Filtration Rate) measurements to assess<br />
renal function (all respondents, n = 6), blood<br />
pressure (6/6) blood glucose (5/6) and INR<br />
(International Normalized Ratio) measurements<br />
(5/6). Little use was made of RAI (Resident<br />
Assessment Instrument) or RAVA (Rajala-<br />
Vaissi) functional capacity assessments. Of the<br />
responding (n = 115) nurses 79% performed<br />
RAI or RAVA assessments, the results of which<br />
were seldomly used by physicians. Other measurements<br />
commonly made by nurses included<br />
blood pressure (96% of the responding nurses),<br />
blood glucose (91%), and INR (89%). According<br />
to the interviewees in home care management<br />
(n = 5), RAI assessments were utilized in setting<br />
goals for the client's care and rehabilitation<br />
plans and for monitoring the client's functional<br />
capacity. The results of RAVA assessments<br />
were used in home care management to<br />
support decision-making and in justifications,<br />
e.g., to guide the choice of care location and the<br />
formation of the service structure.<br />
Conclusions: In home care, a wide range of<br />
measurements are made to assess health status<br />
and functional capacity, the use of which could<br />
be enhanced in the planning and monitoring<br />
of medication therapies. Physicians monitor<br />
certain health /measures but do not utilize the<br />
results of functional capacity measurements<br />
while they rely on the information they receive<br />
from nurses in this respect. The measurements<br />
carried out in the care units, as well as<br />
the interpretation and utilization of the monitoring<br />
results should be planned and coordinated<br />
inter-professionally to enhance use of<br />
the patient data in clinical decision-making<br />
concerning medication treatments. The use of<br />
the data could be extended to pharmacist-conducted<br />
collaborative medication reviews.<br />
Keywords: home care, geriatric patients,<br />
resident assessment instrument, rational<br />
pharmacotherapy<br />
Sidonnaisuudet<br />
Ei sidonnaisuuksia.<br />
422 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 423
Auvinen K, Räisänen J, Merikoski M<br />
ym.: The Finnish Interprofessional<br />
Medication Assessment (FIMA):<br />
baseline findings from home care<br />
setting. Aging Clin Exp Res 5: 1085–<br />
1088, 2018<br />
Björkman M, Palviainen J. Laurila J<br />
ym.: Iäkkäiden dementiapotilaiden<br />
kivun arviointi – Kahden<br />
kipumittarin vertailu. Suomen<br />
Lääkäril 62: 2547–2553, 2007<br />
Broberg C, Jaakkola J:<br />
VAS-kipumittarin käyttö<br />
gynekologisella syöpäpotilaalla<br />
– Leikkauksen jälkeinen<br />
kivun arviointi. Opinnäytetyö,<br />
Sairaanhoitajankoulutus. Turku<br />
AMK, 2018<br />
Bush K, Kivlahan D, McDonell ym.:<br />
The AUDIT alcohol consumption<br />
questions (AUDIT-C): an effective<br />
brief screening test for problem<br />
drinking. Ambulatory Care Quality<br />
Improvement Project (ACQUIP).<br />
Alcohol Use Disorders Identification<br />
Test. Arch Intern Med 158: 1789–<br />
1795, 1998<br />
Duodecim Terveyskirjasto <strong>2021</strong>a:<br />
Glomerulusten suodatusnopeus<br />
(GFR) arvioituna CKD-EPI-kaavalla<br />
(Pt-GFReEPI) (viitattu 27.10.<strong>2021</strong>).<br />
https://www.terveyskirjasto.fi/snk02001<br />
Duodecim Terveyskirjasto <strong>2021</strong>b: P<br />
-C-reaktiivinen proteiini (P-CRP)<br />
Laboratoriotutkimusten tulkinta<br />
(viitattu 27.10.<strong>2021</strong>).<br />
https://www.terveyskirjasto.fi/snk03052<br />
Kirjallisuus<br />
Finne-Soveri H, Jakovljevic<br />
D, Mäkelä M ym.: Vaikeasti<br />
muistisairaan vanhuksen kivun<br />
hallinta toteutuu palvelutalossa<br />
huonommin kuin laitoksessa.<br />
Suomen Lääkäril 73: 1137–1142, 2018<br />
Finnish Consulting Group:<br />
Rava mittari arvioi ikääntyneen<br />
toimintakykyä ja avuntarvetta<br />
(viitattu 15.3.<strong>2021</strong>).<br />
https://www.fcg.fi/ravar-mittariarvioi-ikaantyneen-toimintakykya-jaavuntarvetta-0<br />
Folstein M, Folstein S, McHugh P:<br />
”Mini-mental state”. A practical<br />
method for grading the cognitive<br />
state of patients for the clinician. J<br />
Psychiatr Res 12: 189–198, 1985<br />
Fries BE, Fahey CJ: Implementing<br />
the resident assessment instrument:<br />
case studies of policymaking for<br />
long-term care in eight countries.<br />
Milbank Memorial Fund, 2003<br />
Guralnik J, Simonsick E, Ferrucci L<br />
ym.: A short physical performance<br />
battery assessing lower extremity<br />
function: association with selfreported<br />
disability and prediction<br />
of mortality and nursing home<br />
admission. J Gerontol 49: 85–94,<br />
1994<br />
Hämeen-Anttila K, Katajavuori N:<br />
Laadullisen aineiston analyysi.<br />
Kirjassa: Yhteiskunnallinen lääketutkimus<br />
– ideasta näyttöön. s.187–210.<br />
Toim. Hämeen-Anttila K ja Katajavuori<br />
N, Palmenia, Helsinki 2008<br />
Jogerst G, Daly J, Zimmerman<br />
M: Physician use of and attitudes<br />
regarding the minimum data set. J<br />
Am Med Dir Assoc 1: 4–9, 2001<br />
Jyrkkä A: Kotihoidossa olevien<br />
iäkkäiden lääkitys, vältettävien ja<br />
varauksin soveltuvien lääkkeiden<br />
käyttö sekä yhteys toimintakykyyn.<br />
Pro gradu -tutkielma. Helsingin<br />
yliopisto, Helsinki, 2017<br />
Karttunen M. Lääkehoidon<br />
turvallinen toteuttaminen<br />
ikääntyneiden pitkäaikaishoidossa<br />
hoitohenkilöstön arvioimana.<br />
Oulun yliopiston väitöksiä 1527,<br />
Oulun yliopisto, Oulu, 2019<br />
Kipu (online). Käypä hoito -suositus.<br />
Suomalaisen Lääkäriseuran<br />
Duodecimin ja Suomen<br />
Verenpaineyhdistys ry:n asettama<br />
työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura<br />
Duodecim, Helsinki, 2017 (viitattu<br />
1.5.<strong>2021</strong>).<br />
www.kaypahoito.fi<br />
Kohonnut verenpaine (online).<br />
Käypä hoito -suositus. Suomalaisen<br />
Lääkäriseuran Duodecimin ja<br />
Suomen Verenpaineyhdistys ry:n<br />
asettama työryhmä. Suomalainen<br />
Lääkäriseura Duodecim, Helsinki,<br />
2020 (viitattu 20.4.<strong>2021</strong>).<br />
www.kaypahoito.fi<br />
Kumpusalo-Vauhkonen A, Järvensivu<br />
T, Mäntylä A: Moniammatillisuus<br />
ikäihmisten lääkkeiden järkevän<br />
käytön edistämisessä – kansallinen<br />
selvitys ja suositukset. Fimea<br />
kehittää, arvioi ja informoi<br />
-julkaisusarja 8/2016. Lääkealan<br />
turvallisuus- ja kehittämiskeskus<br />
Fimea, Helsinki, 2016<br />
Kurlowicz L, Greenberg S: The<br />
geriatric depression scale. Am J<br />
Nurs107: 67–69, 2007<br />
Lahtinen Y, Rajala T, Paunio P ym.:<br />
Suurten kaupunkien RAVA-tutkimus.<br />
Vanhusten toimintakyky ja avun<br />
tarve. Suomen Kuntaliitto, Helsinki,<br />
1999<br />
Laki ikääntyneen väestön<br />
toimintakyvyn tukemisesta<br />
sekä iäkkäiden sosiaali- ja<br />
terveyspalveluista 28.12.2012/980<br />
(viitattu 1.5.<strong>2021</strong>).<br />
https://www.finlex.fi/fi/laki/<br />
ajantasa/2012/20120980<br />
Lääkealan turvallisuus- ja<br />
kehittämiskeskus Fimea: Lääkkeen<br />
käyttäjä lääkeinformaation<br />
keskiöön. Kansallinen<br />
lääkeinformaatiostrategia <strong>2021</strong>–<br />
2026. Lääkealan turvallisuus- ja<br />
kehittämiskeskus Fimea, Helsinki,<br />
<strong>2021</strong><br />
Klemola L: Toimintakykyä kuvaava<br />
tieto ikäihmisten palveluissa.<br />
Publications of the University of<br />
Eastern Finland. Dissertations in<br />
Social Sciences and Business Studies<br />
114, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio,<br />
2016<br />
Kuitunen S, Tahvanainen H, Takala<br />
S-T ym.: Moniammatillinen<br />
työskentely vakiintuu Lahden<br />
kaupungin kotihoidossa. Sic! 1/2016<br />
(viitattu 12.11.<strong>2021</strong>).<br />
424 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 425
Monisairas potilas. Käypä<br />
hoito -suositus. Suomalaisen<br />
Lääkäriseuran Duodecimin<br />
ja Suomen yleislääketieteen<br />
yhdistyksen asettama työryhmä.<br />
Suomalainen Lääkäriseura<br />
Duodecim, Helsinki, <strong>2021</strong> (viitattu<br />
26.4.<strong>2021</strong>).<br />
www.kaypahoito.fi<br />
Paltamaa J. Ikääntyneen asiakkaan<br />
toimintakyky ja sen arviointi<br />
asiakaslähtöisessä tavoitteellisessa<br />
kotihoidossa. Jyväskylän<br />
ammattikorkeakoulun julkaisuja,<br />
Jyväskylän ammattikorkeakoulu,<br />
Jyväskylä, 2018<br />
Peiponen I, Ranta S:<br />
Yleisimpien hoitotyön mittareiden<br />
tunnettavuus Varsinais-Suomen<br />
sairaanhoitopiirissä. Opinnäytetyö.<br />
Turun ammattikorkeakoulu,<br />
Turku, 2019<br />
RAI Screener Oulu: Mittarikäsikirja<br />
28.02.2013 (viitattu 26.10.<strong>2021</strong>).<br />
http://www.sosiaalikollega.fi/hankkeet/<br />
toimiva-kotihoito-lappiin/valmennukset/<br />
raisoft-mittareiden-kaytto-8-<br />
ja-29-11.2017/mittarikasikirja-raiscreener<br />
Raivio M, Hartikainen S:<br />
Ikääntyneen optimoitu lääkehoito<br />
perusterveydenhuollossa. Duodecim<br />
136: 1590–1597, 2020<br />
Rajala T, Lahtinen Y, Paunio P:<br />
Vanhuksien toimintakyky ja avun<br />
tarve: suurten kaupunkien 2. Ravatutkimus.<br />
Suomen kuntaliitto,<br />
Helsinki, 2001<br />
Riukka L, Peltomäki P, Kreiwald<br />
S ym.: RAI-arviointijärjestelmän<br />
käyttö iäkkäiden lääkehoitoongelmien<br />
tunnistamisessa. Posteri<br />
Järkevää lääkehoitoa -seminaari<br />
terveydenhuollon toimijoille.<br />
Lääkealan turvallisuus- ja<br />
kehittämiskeskus Fimea, Helsinki,<br />
9.4.2014<br />
Rouvinen M: Terveydentila- ja<br />
toimintakykymittareiden tulosten<br />
hyödyntäminen rationaalisen<br />
lääkehoidon toteutuksessa. Pro<br />
gradu tutkielma. Helsingin yliopisto,<br />
Helsinki, 2017<br />
Rydman S: Heikentyneen<br />
munuaistoiminnan huomioiminen<br />
iäkkäiden lääkehoidossa –<br />
lääkehoidon kokonaisarvioinnin<br />
vaikutukset. Pro gradu -tutkielma.<br />
Helsingin yliopisto, Helsinki, 2013<br />
Sosiaali- ja terveysministeriö:<br />
Rationaalisen lääkehoidon<br />
toimeenpano-ohjelma,<br />
loppuraportti. Toim. Hämeen-Anttila<br />
K, Närhi U, Tahvanainen H. Sosiaalija<br />
terveysministeriön muistioita<br />
15/2018 (viitattu 12.11.<strong>2021</strong>).<br />
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/<br />
bitstream/handle/10024/160659/15_RATI_<br />
toimeenpano_ohjelma_loppuraportti.<br />
pdf?sequence=4&isAllowed=y<br />
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos:<br />
Iäkkäiden kaatumisen ehkäisy-opas.<br />
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,<br />
Helsinki, 2012 (viitattu 24.11.<strong>2021</strong>).<br />
https://www.julkari.fi/<br />
handle/10024/79998<br />
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos:<br />
Toimintakyvyn arviointi. Terveyden<br />
ja hyvinvoinnin laitos, <strong>2021</strong>a<br />
(viitattu 20.4.<strong>2021</strong>).<br />
www.thl.fi/fi/web/toimintakyky/<br />
toimintakyvyn-arviointi<br />
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos:<br />
Palvelutarpeiden arviointi RAIjärjestelmällä.<br />
Terveyden ja<br />
hyvinvoinnin laitos, <strong>2021</strong>b<br />
(viitattu 30.3.<strong>2021</strong>)<br />
https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/<br />
palvelutarpeiden-arviointi-raijarjestelmalla<br />
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos:<br />
Potilastiedon kirjaamisen yleisopas:<br />
4.0 05 / <strong>2021</strong>. Terveyden ja<br />
hyvinvoinnin laitos, Helsinki, <strong>2021</strong>c<br />
(viitattu 24.11.<strong>2021</strong>).<br />
https://www.julkari.fi/<br />
handle/10024/141678<br />
Terveysportti: Barthelin indeksi.<br />
Suomalainen Lääkäriseura<br />
Duodecim, Helsinki, 2019 (viitattu<br />
27.10.<strong>2021</strong>).<br />
https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/<br />
article/pgr00027/search/barthelin<br />
Terveysportti: Lyhyt ortostaattinen<br />
koe. Suomalainen Lääkäriseura<br />
Duodecim, Helsinki, 2020 (viitattu<br />
27.10.<strong>2021</strong>).<br />
https://www.terveysportti.fi/apps/<br />
dtk/ltk/article/pgr00460/search/<br />
ortostaattinen%20koe<br />
Terveysportti: TOIMIA-tietokanta.<br />
Mittarit. Suomalainen lääkäriseura<br />
Duodecim, Helsinki, <strong>2021</strong><br />
(viitattu 25.11.<strong>2021</strong>).<br />
https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/<br />
tmi?toc=249483<br />
Toivo T, Dimitrow M, Puustinen<br />
J ym.: Coordinating resources<br />
for prospective medication risk<br />
management of older home care<br />
clients in primary care: procedure<br />
development and RCT study design<br />
for demonstrating its effectiveness.<br />
BMC Geriatr 18: 74, 2018<br />
Toivo T, Airaksinen M, Dimitrow<br />
ym.: Enhanced coordination of care<br />
to reduce medication risks in older<br />
home care clients in primary care:<br />
a randomized controlled trial. BMC<br />
Geriatr 19: 332, 2019<br />
Toivo T. Prospective Medication<br />
Risk Management in Primary<br />
Care: Enhancing coordination<br />
of care and community<br />
pharmacists´participation.<br />
Väitöskirja, Helsingin yliopisto, 2020<br />
Vellas B, Guigoz Y, Garry P ym.:<br />
The Mini Nutritional Assessment<br />
(MNA) and its use in grading the the<br />
nutritional state of elderly patients.<br />
Nutrition15: 116–122, 1999<br />
Riukka L, Jaakkola N, Peltomäki<br />
P: Moniammatillista lääkitysten<br />
arviointia myös kotihoidon<br />
asiakkaille. Sic! 3: 47–48, 2013<br />
Riukka L, Rouvinen M, Airaksinen M ym.: Terveydentila- ja toimintakykymittareiden hyödyntäminen<br />
lääkehoidon toteutuksessa iäkkäiden kotihoidossa. Dosis 37: 412–429, <strong>2021</strong><br />
426 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 427
Liite 1. Esimerkkejä mittareista, joita voidaan käyttää iäkkäiden terveydentilan mittaamiseen (Folstein<br />
ym.1985, Guralnik ym. 1994, Bush ym. 1998, Vellas 1999, Kurlowicz ja Greenberg ym. 2007, RAI Screener<br />
Oulu 2013, Rouvinen 2017, Toivo ym. 2019, Toivo 2020, Terveysportti <strong>2021</strong>).<br />
ABS (Aggressive Behavior Scale); haastavan käyttätymisen ja aggressiivisten käytösoireiden<br />
mittari.<br />
ADL (Activities of Daily Living); arkisuoriutumisen perustoimintojen mittari, päivittäisistä<br />
toiminnoista suoriutuminen. Koostuu mm. seuraavista toiminnoista: liikkuminen kotona,<br />
syöminen, wc:n käyttö ja henkilökohtainen hygienia. Kuvaa kuinka paljon apua henkilö tarvitsee.<br />
AUDIT-C (Alcohol Use Disorders Identification Test); alkoholin riskikäytön tunnistamiseen<br />
kehitetty mittari. Mittaa ajankohtaista alkoholin kulutusta.<br />
Barthelin indeksi; indeksi mittaa aikuispotilaiden itsenäistä toimintakykyä päivittäisissä<br />
perustoimissa.<br />
Bergin tasapainotesti; testiä käytetään erilaisia neurologisia sairauksia sairastavien henkilöiden<br />
tasapainon arvioinnissa sekä myös seulontatutkimuksessa ja kaatumisia ennustavana<br />
indikaattorina.<br />
BMI (Body Mass Index); painoindeksi lasketaan jakamalla paino pituuden neliöllä. Painoindeksin<br />
avulla arvioidaan asiakkaan ravitsemustilaa.<br />
CHESS (Changes in Health, End-stage disease and Symptoms and Signs); mittari kuvaa<br />
asiakkaan terveydentilan vakautta kuusiportaisella asteikolla 0–5; mitä suurempi arvo, sitä<br />
epävakaampi terveydentila.<br />
CERAD (The Consortium to Establish a Registry for Alzheimer's disease); tehtäväsarja<br />
Alzheimer-potilaiden kognitiivisten toimintojen arviointiin ja seurantaan. Tehtäväsarjan avulla<br />
voidaan havaita Alzheimerin tautiin liittyvät keskeiset varhaiset kognitiiviset muutokset.<br />
CPS (Cognitive Performance Scale); mittarissa arvioidaan asiakkaan kognitiivista kykyä neljän<br />
muuttujan suhteen: lyhytaikaismuisti, ymmärretyksi tuleminen, päätöksentekokyky, kyky syödä<br />
itse.<br />
DRS (Depression Rating Scale); mittarissa arvioidaan seitsemää masennukseen liittyvää oiretta.<br />
Mittarin arvo lasketaan arvioimalla kukin oire viimeisen 3 vuorokauden osalta.<br />
EQ-5D; standardoitu mittari, jonka avulla arvioidaan sekä terveydentilaa että terveydenhuollon<br />
toimenpiteiden tuloksia.<br />
FIM; toimintarajoitteisille aikuisille tarkoitettu mittari, jolla arvioidaan toimintakykyä ja<br />
avuntarvetta sekä seurataan siinä tapahtuvia muutoksia.<br />
GDS-15, GDS-30 (Geriatric Depression Scale); GDS on masennuksen seulontatyökalu.<br />
Kyselyn tuloksen perusteella ei tehdä diagnoosia. Masennusdiagnoosin tekeminen edellyttää<br />
tarkemman tutkimuksen.<br />
IADL (Instrumental Activities of Daily Living); selvittää (yli 60-vuotiaiden) kotihoidon potilaiden<br />
toiminnanvajavuutta, kartoittaa päivittäisten asioiden hoitamiseen (välinetoimintoihin)<br />
liittyvää toimintakykyä ja siihen liittyen ulkopuolisen avun tarvetta sekä toimia palvelujen<br />
suunnittelun apuna ja hoidon vaikutusten arviointivälineenä.<br />
Kävelytesti (5 tai 10 metriä); Lyhyen matkan kävelytestit on kehitetty liikkumiskyvyn arviointiin.<br />
Kävely edellyttää monien järjestelmien yhteistoimintaa, mm. lihasvoimaa, nivelten liikkuvuutta,<br />
koordinaatiota, proprioseptiikkaa, näköaistin toimintaa ja tasapainoa. Lyhyen matkan<br />
kävelytestejä on raportoitu eripituisille matkoille (yleisimmin 2,4–10 metriä) ja kävelyvauhdeille.<br />
MDS-pain (Minimum Data Set Pain); Arvioidaan asiakkaan kivun esiintymistiheyttä ja kivun<br />
voimakkuutta.MMSE (Mini Mental State Examination); kehitettiin kliiniseen tarkoitukseen<br />
psykiatristen ja neurologisten potilaiden erotusdiagnostiikan avuksi. Tavoitteena oli kehittää<br />
varsinaisten laajojen neuropsykologisten testimenetelmien rinnalle nopeakäyttöinen<br />
menetelmä, jonka avulla voitaisiin luotettavasti arvioida kognitiivisen toimintakyvyn<br />
ulottuvuuksia ja erotella esim. skitsofreniaa sairastavat potilaat akuutista sekavuustilasta tai<br />
dementoivia sairauksia sairastavista.<br />
MNA (Mini Nutritional Assessment); ravitsemustilan arviointiin tarkoitettu kysymyssarja.<br />
Ortostaattinen koe; mitataan verenpaine ja syke ensin potilaan oltua 5 min makuulla. Tämän<br />
jälkeen potilas nousee nopeasti seisomaan ja mitataan verenpaine ja syke uudelleen 1 ja 3<br />
minuutin kuluttua makuulta seisomaan nousemisen jälkeen.<br />
RAI (Resident Assessment Instrument); RAI-järjestelmän ytimenä on standardoitu tiedonkeruu<br />
ja havainnointi, jolla kartoitetaan laaja-alaisesti asiakkaan terveydentilaa, toimintakykyä ja<br />
ympäristötekijöitä, saatua apua sekä avun- ja palveluiden tarvetta.<br />
RAND-36 (The RAND 36-Item Health Survey); tarkoitettu hoidon vaikuttavuuden arviointiin ja<br />
seurantaan hoitotyössä sekä kliinisessä tutkimuksessa.<br />
RAVA (Rajala-Vaissi); ikäihmisen toimintakyvyn ja avuntarpeen mittari.<br />
SES (Social Engagement Scale); mittaa sosiaalista toimintakykyä ja osallistumista.<br />
SPPB (Short Physical Performance Battery); mittaa iäkkäiden henkilöiden liikkumiskykyä.<br />
Testistö koostuu kolmesta osasta, joiden avulla saadaan tietoa testattavan tasapainon<br />
hallinnasta seisten, kävelystä ja alaraajojen lihasvoimasta.<br />
UDI-6 (Urogenital Distress Inventory); virtsaamiseen liittyvien vaikeuksien mittari<br />
5 toiston tuolilta nousu -testi; mittaa alaraajojen lihasvoimaa ja suorituskykyä. Testissä<br />
mitataan viiteen tuolilta ylösnousukertaan kuluva aika.<br />
15D; yleiseen käyttöön soveltuva (geneerinen) ja moniulotteinen mittari, jolla terveydenhuollon<br />
asiakas voi itse arvioida elämänlaatuaan. Mittaria voidaan käyttää väestön terveystutkimuksissa<br />
ja suunniteltaessa terveydenhuollon toimintaa sekä arvioitaessa toimenpiteiden vaikuttavuutta.<br />
Lisäksi mittari soveltuu terveydenhuollon toiminnan kustannusvaikuttavuuden arviointiin.<br />
428 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 429
Kustannusvaikuttavuus,<br />
arvoperusteinen<br />
terveydenhuolto ja<br />
arvon arviointi<br />
Tiivistelmä<br />
Terveydenhuollossa ja lääketoimialalla arvo (value) on muodostunut keskeiseksi käsitteeksi<br />
uusien teknologioiden hinnoittelun, arvioinnin ja käyttöönoton yhteydessä. Kustannusvaikuttavuudesta<br />
ja ylipäätään arvon arvioinnista puhutaan mitä moninaisimmissa yhteyksissä. Termien<br />
merkitys ymmärretään hyvin monella tavoin ja niitä sovelletaan eri tavalla eri konteksteissa.<br />
Perinteinen taloudellinen arviointi, erityisesti kustannusutiliteettianalyysi, ja arvoperusteinen<br />
terveydenhuolto vievät vaikuttavuuden ja kustannusten arviointia jopa eri suuntiin. Näiden lisäksi<br />
on olemassa myös joukko muita päätöksentekoa tukevia arviointikehyksiä, joissa vaikuttavuutta<br />
ja kustannuksia arvioidaan eri tavoin. Olennaista on, että arviointiin ja arviointikehyksiin liittyvät<br />
määritelmälliset, menetelmälliset ja teoreettiset eroavaisuudet tiedostetaan ja ne tuodaan myös<br />
päätöksenteossa selkeästi esiin. Kustannusvaikuttavuus on loppujen lopuksi monimutkainen<br />
asia. Sen tavoitteleminen terveydenhuollon arjessa ei ole kovinkaan yksiselitteistä.<br />
Avainsanat: kustannusvaikuttavuus, vaikuttavuus, arvoperusteinen terveydenhuolto,<br />
vaikuttavuusperusteinen terveydenhuolto, arvo<br />
Juha Laine<br />
FT, työelämäprofessori<br />
Turun yliopisto,<br />
jurlai@utu.fi<br />
Laine, J: Kustannusvaikuttavuus, arvoperusteinen<br />
terveydenhuolto ja arvon arviointi. Dosis 37: 430–443, <strong>2021</strong><br />
430 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 431
Johdanto<br />
Suomi kuuluu niihin maihin, joissa terveydenhuollon<br />
menetelmien arvioinnissa (HTA,<br />
health technology assessment) sekä käyttöönottopäätöksissä<br />
ja -suosituksissa voidaan hyödyntää<br />
taloudellista arviointia. Terveydenhuoltojärjestelmää<br />
pyritään ohjaamaan haluttuun<br />
suuntaan tuottamalla tietoa hoitomenetelmien<br />
ja toimintamallien kustannuksista ja hyödyistä<br />
(vaikuttavuudesta). Lääkehoitojen kohdalla<br />
tavoitellaan rationaalista lääkehoitoa. Kokemukseni<br />
mukaan Suomessa kustannusvaikuttavuus<br />
voi muodostua päätöksentekokriteeriksi,<br />
johon esimerkiksi päätös lääkkeen kohtuullisesta<br />
tukkuhinnasta ja korvattavuudesta<br />
voi viime kädessä lähes yksinomaan perustua.<br />
Tämä toki edellyttää, että kustannusvaikuttavuusarviointi<br />
on tehty uskottavasti.<br />
Myös Fimean julkaisemissa sairaalalääkkeiden<br />
arvioinneissa kustannusvaikuttavuustarkastelu<br />
vaikuttaa selvästi yleistyneen (Fimea<br />
<strong>2021</strong>). Lisäksi Palveluvalikoimaneuvosto ottaa<br />
suosituksissaan kantaa kustannuksiin ja vaikuttavuuteen<br />
(Palko <strong>2021</strong>). Kustannusvaikuttavuuteen<br />
liittyvällä harkinnalla on jo nyt<br />
Suomessa merkitystä ja se on keskeinen osaalue<br />
terveydenhuollon menetelmien arvioinnissa<br />
ja osin myös päätöksenteossa. Vaikuttaa<br />
siltä, että kustannusvaikuttavuudesta voisi<br />
muodostua Suomessa vielä aiempaa merkityksellisempi<br />
päätöksenteko- ja priorisointikriteeri<br />
(Terveydenhuollon palveluvalikoiman<br />
priorisointi -tutkimushanke <strong>2021</strong>). Toisaalta<br />
taas terveydenhuollon arjessa arviointia voidaan<br />
tehdä ja toimintaa ohjata tavalla, jossa ei<br />
tehdä muodollista ja perinteistä taloudellista<br />
arviointia.<br />
Kirjoitin vuonna 2014 lääketieteelliseen<br />
aikakauskirja Duodecimiin artikkelin, jossa<br />
käsittelin kustannusvaikuttavuuden käyttämistä<br />
priorisoinnissa (Laine 2014). Tarkastelin<br />
artikkelissa sellaisia järjestelmätason ja<br />
analyysin tekemiseen liittyviä kysymyksiä,<br />
jotka hankaloittavat kustannusvaikuttavuuden<br />
arviointia ja oppikirjamaista hyödyntämistä.<br />
Laajennan tässä tieteellisessä kommentissani<br />
näkökulmaa arvon arviointiin. Käsittelen<br />
pääasiassa taloudellista arviointia ja arvoperusteista<br />
terveydenhuoltoa suomalaisesta<br />
näkökulmasta. Laajennan tarkastelua lyhyesti<br />
myös eräisiin muihin resurssien jakamiseen<br />
liittyvää päätöksentekoa palveleviin arviointiviitekehyksiin.<br />
Tarkastelen ensisijaisesti<br />
sitä, mistä näkökulmasta kustannuksia ja vaikuttavuutta<br />
eri arviointiviitekehyksissä tarkastellaan.<br />
Käsittelen lopuksi eräitä perinteiseen<br />
kustannusvaikuttavuusarviointiin liittyviä<br />
kysymyksiä, jotka voivat olla merkityksellisiä<br />
esimerkiksi priorisointiin ja vaihtoehtoiskustannuksiin<br />
liittyen.<br />
Taloudellinen arviointi<br />
ja arvoperusteinen<br />
terveydenhuolto<br />
Terveydenhuollossa ja lääketoimialalla käsitettä<br />
arvo (value, value for money) käytetään<br />
usein muun muassa uusien teknologioiden<br />
hinnoittelun, arvioinnin, hankinnan ja käyttöönoton<br />
yhteydessä. Esimerkiksi uusien hoitomenetelmien<br />
hoidollisen ja taloudellisen<br />
arvon arviointi on sisällöllisesti lähellä terveystaloustieteessä<br />
sovellettavaa taloudellista<br />
arviointia (Lääkkeiden hintalautakunta 2019).<br />
Arvosta puhutaan myös silloin, kun terveydenhuollon<br />
palvelutuottajat kehittävät ja vertailevat<br />
toimintaansa tai kun he pyrkivät tuottamaan<br />
palveluita potilaslähtöisesti ja tuottamaan<br />
niin sanottua potilasarvoa (Suomessa<br />
esim. Teperi ym. 2009, Kainu ym. 2016, Pitkänen<br />
ym. 2018). Arvoperusteisen terveydenhuollon<br />
(value-based healthcare, VBHC) viitekehys<br />
esiteltiin jo 15 vuotta sitten (Porter ja<br />
Teisberg 2006). Teperi (<strong>2021</strong>) on tehnyt tiiviin<br />
yhteenvedon siitä, miksi arvoperusteisen terveydenhuollon<br />
periaatteiden edistäminen on<br />
ollut Suomessa verrattain hidasta. Monissa<br />
sairaanhoitopiireissä ja sairaaloissa toimintaa<br />
kuitenkin kehitetään lisääntyvässä määrin<br />
arvoperusteisen terveydenhuollon viitoittamaan<br />
suuntaan.<br />
Hyvin usein arvoperusteisen terveydenhuollon<br />
sijaan käytetään termiä vaikuttavuusperusteinen<br />
terveydenhuolto, jolla tarkoitetaan<br />
samaa asiaa. Vaikuttavuusperusteisesta<br />
terveydenhuollosta (value-based healthcare)<br />
on jopa saatavilla kaikille avoin verkkokurssi<br />
(Rethinking health, Vaikuttavuusperusteisen<br />
terveydenhuollon perusteet <strong>2021</strong>). Terveydenhuollossa<br />
puhutaan hyvin usein myös laadusta,<br />
mikä monimutkaistaa hieman terminologiaa<br />
(esim. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020,<br />
Taloudellinen<br />
arviointi, kustannusutiliteettianalyysi<br />
(uuden menetelmän<br />
arvo verrattuna jo<br />
käytössä olevan<br />
menetelmän arvoon)<br />
Arvoperusteinen<br />
terveydenhuolto<br />
(potilasarvo)<br />
Inkrementaaliset<br />
kustannukset<br />
Inkrementaaliset<br />
QALY<br />
Potilaalle<br />
olennaiset<br />
hoitotulokset<br />
Kokonaiskustannukset<br />
Kosonen <strong>2021</strong>). Suomessa on käytössä useita<br />
terveydenhuollon laaturekisterejä. Niistä ei<br />
käytetä termiä vaikuttavuusrekisteri, vaikka<br />
juuri ne mahdollistavat vaikuttavuuden seurannan.<br />
Donabedianin (1966) klassisen määritelmän<br />
mukaan laadun voidaan käsittää sisältävän<br />
myös vaikuttavuuden. Edelleen voidaan<br />
puhua toimivuudesta tai suorituskyvystä tarkoittaen<br />
vaikuttavuuden ja kustannuksien mittaamista<br />
(esim. Peltola ym. 2009). Esimerkiksi<br />
vuoden 2022 Terveystaloustieteen päivien teemana<br />
on ”Terveydenhuollon suorituskyvyn<br />
arviointi – Onko tietoa toimenpiteiden kustannusvaikuttavuudesta<br />
mahdollista käyttää<br />
terveydenhuollon toiminnan arvioinnissa ja<br />
suunnittelussa?”. Puhutaan sitten kustannusvaikuttavuudesta,<br />
arvosta tai suorituskyvystä,<br />
on tavoitteena jollakin tavalla arvioida kustannuksia<br />
ja hyötyjä.<br />
Tarkastelen seuraavaksi, mistä lähtökohdista<br />
terveyshyötyjä (vaikuttavuutta) ja kustannuksia<br />
mitataan erityyppisissä arviointikehyksissä.<br />
Pääpaino on terveystaloustieteellisen<br />
taloudellisen arvioinnin ja arvoperusteisen<br />
terveydenhuollon tarkastelussa. Kustannus- ja<br />
vaikuttavuuskomponenttien tarkastelu on tärkeää,<br />
koska lähtökohtaisesti erityyppistä päätöksentekoa<br />
ja voimavarojen jakamista palvelevassa<br />
arvioinnissa on kaksi ulottuvuutta: kustannukset<br />
(resurssit) ja vaikuttavuus (hyödyt).<br />
Terveyshyötyjen lisäksi vaikuttavuus voi liittyä<br />
esimerkiksi sosiaalisiin, eettisiin tai organisatorisiin<br />
kysymyksiin ja vaikutuksiin, mutta ne<br />
on rajattu tämän tarkastelun ulkopuolelle.<br />
Kuvassa 1 on esitetty tiivistetysti arvoperusteisen<br />
terveydenhuollon ja terveystaloustieteessä<br />
sovellettavan taloudellisen arvioinnin<br />
välisiä eroja kustannusten ja vaikuttavuuden<br />
osalta. Tarkoitan tässä yhteydessä taloudellisella<br />
arvioinnilla erityisesti kustannusutiliteettianalyysia,<br />
jossa vaikuttavuus esitetään laatupainotettujen<br />
elinvuosien avulla (quality-adjusted<br />
life-years, QALY). Tämä mahdollistaa eri<br />
sairauksien hoitojen kustannusvaikuttavuuden<br />
ja tuotettujen terveyshyötyjen keskinäisen vertailun<br />
yhteismitallisesti. Kustannusutiliteettianalyysi<br />
sopii menetelmänä niin yksittäisten<br />
hoitomenetelmien kuin erilaisten politiikkatoimenpiteiden<br />
arviointiin. Muita taloudellisen<br />
arvioinnin menetelmiä ovat kustannushyötyanalyysi,<br />
kustannusvaikuttavuusanalyysi ja<br />
kustannusten minimointianalyysi.<br />
• Tyypillisesti (vain)<br />
terveydenhuollon kustannukset<br />
• Terveyteen liittyvän<br />
elämänlaadun mittaaminen<br />
geneerisellä mittarilla<br />
• Elinajanodote<br />
• Potilaan kokemus ja potilaan itse<br />
raportoimat vaikutukset<br />
• Kliinikon arvio hoitotuloksesta<br />
• Sairauskohtaiset kliiniset mittarit<br />
• Hoitotulosten saamiseen<br />
käytetyt kokonaiskustannukset<br />
(hoitoepisodikustannukset)<br />
Kuva 1. Arvon laskenta taloudellisessa arvioinnissa ja arvoperusteisessa terveydenhuollossa<br />
(QALY, quality-adjusted life-years, laatupainotetut elinvuodet).<br />
432 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 433
Taloudellisessa arvioinnissa ja arvoperusteisessa<br />
terveydenhuollossa arvoa mitataan eri<br />
lähtökohdista. Perinteinen taloudellinen arviointi<br />
ja arvoperusteinen terveydenhuolto vievät<br />
arvon arviointia jopa eri suuntiin. Molemmissa<br />
on se perusajatus, että menetelmän tai toiminnan<br />
tuottamasta arvosta palkitaan ja sekä terveysvaikutukset<br />
että kustannukset tulee ottaa<br />
huomioon. Taloudellisessa arvioinnissa terveyshyötyä<br />
mitataan mielellään yhteismitallisesti<br />
QALY:jen avulla soveltamalla kustannusutiliteettianalyysia<br />
(Lääkkeiden hintalautakunta<br />
2019).<br />
Arvoperusteisessa terveydenhuollossa<br />
lähestymistapa on sairaus- ja potilasryhmäkohtainen.<br />
Siksi terveyshyötyä mitataan sairaus-<br />
tai potilasryhmäkohtaisesti usean erilaisen<br />
mittarin avulla. Tavoitteena ei ole terveyshyödyn<br />
mittaaminen yhteismitallisesti eri<br />
sairaus- ja potilasryhmien välillä. Eri mittarien<br />
avulla pyritään huomioimaan juuri kyseistä<br />
sairautta sairastaville potilaille merkityksellisiä<br />
asioita. Usein korostetaan potilaan itse<br />
raportoimia ja omaan kokemukseen perustuvia<br />
mittareita. Niiden rinnalla voidaan käyttää<br />
myös kliinisiä ja terveydenhuollon ammattilaisten<br />
raportoimia vaikuttavuusmittareita.<br />
Arvoperusteisessa terveydenhuollossa pyritään<br />
vaikuttavuuden mittaamisen kansainväliseen<br />
standardointiin ICHOM (International Consortium<br />
for Health Outcomes Measurement) -vaikuttavuusmittarien<br />
avulla.<br />
Taloudellinen arviointi ja arvoperusteinen<br />
terveydenhuolto eroavat toisistaan myös kustannusten<br />
laskennan näkökulmasta. Taloudellisessa<br />
arvioinnissa kustannuksia tulisi mitata<br />
yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Käytännössä<br />
usein sovelletaan suppeampaa terveydenhuollon<br />
näkökulmaa. Arvoperusteisessa<br />
terveydenhuollossa kustannuksissa huomioidaan<br />
kaikki kyseisen terveysongelman hoitoon<br />
liittyvät hoidot, palvelut ja toimenpiteet.<br />
Kuvasta 1 voidaan päätellä, että tarkasteltavien<br />
asioiden määrittelyyn ja mittaamiseen<br />
liittyy väistämättä monia valintoja, esimerkiksi<br />
näkökulman ja mittarien valinta. Vaihtelu<br />
voi hankaloittaa päätöksentekoa eri tilanteissa.<br />
Tästä syystä on ymmärrettävää, että<br />
näkökulmaa ja mittareita pyritään standardoimaan.<br />
Kuvan 1 perusteella voidaan pohtia,<br />
ovatko taloudellinen arviointi ja arvoperusteinen<br />
terveydenhuolto toisiaan täydentäviä vai<br />
korvaavia. Onko niin, että uusien menetelmien<br />
käyttöönotto- ja saatavuuspäätöksissä<br />
tarvitaan formaalia kustannusvaikuttavuustarkastelua,<br />
kun taas arvoperusteisen terveydenhuollon<br />
menetelmät ja ajattelutapa ovat<br />
hyödyllisimmillään silloin, kun eri menetelmät<br />
ovat jo tuottajien käytettävissä ja kun palvelutuottajat<br />
pyrkivät parantamaan omaa toimintaansa?<br />
Arviointiviitekehysten konteksti<br />
on erilainen, joten onko kustannusten ja vaikuttavuuden<br />
näkökulmalla merkitystä? Näkemykseni<br />
mukaan on. Voisimme Suomessa vielä<br />
enemmän keskustella siitä, miten taloudellisen<br />
arvioinnin ja arvoperusteisen terveydenhuollon<br />
pitäisi nivoutua yhteen (esim. Walraven<br />
ym. <strong>2021</strong>), miten ne täydentävät toisiaan,<br />
miten vaikuttavuuden mittaaminen on vertailukelpoista<br />
(esim. Lappalainen ym. <strong>2021</strong>) ja<br />
miten taloudellista arviointia ja arvoperusteista<br />
terveydenhuoltoa sovelletaan päätöksenteon<br />
ja arvioinnin eri asteilla. Tämä keskustelu on<br />
Suomessa tärkeää, koska vaikuttavuuden mittaamisen<br />
ja arvoperusteisen terveydenhuollon<br />
soveltamisen yhteydessä puhutaan myös<br />
voimavarojen jakamisesta vaikuttavuuden tai<br />
arvon perusteella (esim. Järvinen ja Roine 2015,<br />
Roine 2016). Eli puhutaan juuri samoista asioista<br />
kuin taloudellisen arvioinninkin alalla.<br />
Tällöin joudumme pohtimaan, (i) missä määrin<br />
puhumme voimavarojen jakamisesta eri<br />
sairaus- ja potilasryhmien tai jopa eri palvelutuottajien<br />
välillä, (ii) missä määrin puhumme<br />
resurssien jakamisesta yhden sairaus- ja potilasryhmän<br />
sisällä ja (iii) millaista päätöksentekoa<br />
tukevaa arviointia ja tietoa näissä päätöksentekotilanteissa<br />
tarvitaan.<br />
Muut arvon arvioinnin<br />
viitekehykset<br />
Kustannukset ja vaikuttavuuden huomioivia<br />
arvon arvioinnin viitekehyksiä on itse asiassa<br />
muitakin kuin taloudellinen arviointi ja arvoperusteinen<br />
terveydenhuolto. Niitä voidaan<br />
käyttää eri konteksteissa ja tasoilla. Niiden<br />
tavoitteeksi mainitaan usein se, että viitekehyksen<br />
avulla tuotetaan tietoa hoitomenetelmien<br />
käyttöönottoon liittyvän päätöksenteon<br />
tueksi. Esimerkiksi kustannusvaikuttavuusarvioinnin<br />
sijaan voidaan soveltaa monikri-<br />
teeristä päätöksentekoa (MCDA, multi criteria<br />
decision analysis, Marsh ym. 2014, Caro ym.<br />
2018, Marsh ym. 2018). Kyseessä on lähestymistapa,<br />
jossa pyritään ottamaan eksplisiittisesti<br />
huomioon erilaisia ja jopa ristiriitaisia<br />
erilaisin painokertoimin varustettuja kriteerejä.<br />
Voidaan toki ajatella, että kaikenlainen<br />
päätöksenteko on aina monikriteeristä. Tässä<br />
tapauksessa kyseessä on kuitenkin usein arkipäätöksentekoa<br />
formaalimpi päätöksentekotapa.<br />
Tarkastelu tehdään lähtökohtaisesti sairaus-<br />
ja potilasryhmäkohtaisesti, joten MCDA<br />
tuottaa tietoa vain tarkasteltavana olevan sairausryhmän<br />
sisäiseen päätöksentekoon.<br />
Saksassa Institute for Quality and Efficiency<br />
in Health Care (IQWIG) soveltaa päätöksentekoa<br />
varten tekemissään arvioinneissa tehokkuusrintamamenetelmää<br />
(Efficiency frontier).<br />
Siinä vaikuttavuutta mitataan myös sairausja<br />
potilasryhmäkohtaisesti yhdellä tai useammalla<br />
mittarilla yhtäaikaisesti nettokustannusten<br />
kanssa (Caro ym. 2010, Institute for<br />
Quality and Efficiency in Health Care 2020).<br />
IQWIG:n soveltamassa viitekehyksessä vaikuttavuuden<br />
arviointi on käytännössä näyttöön<br />
perustuvan lääketieteen (EBM, evidence based<br />
medicine) soveltamista. Satunnaistetuilla tutkimuksilla<br />
ja kliinisellä näytöllä on tällöin paljon<br />
painoarvoa.<br />
Näytöstä päätöksentekoon (EtD, Evidenceto-decision)<br />
-arviointiviitekehykset ovat systemaattisia,<br />
läpinäkyviä ja monia ulottuvuuksia<br />
sisältäviä ja päätöksentekoa tukevia arviointikehyksiä.<br />
Norrisin ym. (<strong>2021</strong>) mukaan laajimmalle<br />
levinneitä ovat esimerkiksi GRADE (GRADE working<br />
group 2004) ja WHO-INTEGRATE (Rehfuess<br />
ym. 2019, Stratil ym. 2020), joita voidaan<br />
soveltaa kliinisessä päätöksenteossa tai ylemmällä<br />
tasolla esimerkiksi kansanterveydellisessä<br />
päätöksenteossa. GRADE-viitekehystä voidaan<br />
soveltaa esimerkiksi silloin kun arvioidaan,<br />
pitäisikö potilaita hoitaa varfariinin sijaan suoralla<br />
oraalisella antikoagulantilla (Alonso-Coello<br />
ym. 2016). Tällainen päätöksenteko-ongelma on<br />
esimerkki tilanteesta, jonka ratkaisuun voidaan<br />
soveltaa taloudellisen arvioinnin menetelmiä.<br />
Näytöstä päätöksentekoon viitekehyksissä kustannusvaikuttavuutta<br />
voidaan tarkastella erilaisilla<br />
taloudellisen arvioinnin menetelmillä. Kustannusvaikuttavuus<br />
voi tällöin olla yksi päätöksenteossa<br />
huomioitava asia.<br />
Erityistapauksena voidaan mainita vielä<br />
tautiryhmäkohtaiset arviointiviitekehykset.<br />
Esimerkiksi Yhdysvalloissa ASCO (American<br />
Society of Clinical Oncology), the Memorial<br />
Sloan Kettering Cancer Center ja NCCN<br />
(National Comprehensive Cancer Network)<br />
ovat kukin kehittäneet oman syöpähoitojen<br />
arviointia ja käyttöönottoa tukevan arvointikehyksensä.<br />
Niissä otetaan huomioon teho,<br />
haitat ja mahdollisesti (lääke)kustannukset.<br />
Westrichin ym. (2017) työryhmä on vertaillut<br />
näiden arviointikehyksien sisältöä ja yhdenmukaisuutta.<br />
Tutkimuksessa esimerkkisairautena<br />
oli multippelimyelooma. Westrichin<br />
ym. (2017) mukaan arviointikehyksien sisältö<br />
vaihtelee ja arviointikehykset tuottivat jossakin<br />
määrin vaihtelevia tuloksia arvosta. Näissä<br />
arvointikehyksissä näkökulma on tyypillisesti<br />
suppeampi kuin laajoissa terveydenhuollon<br />
menetelmien arvioinneissa tai yhteiskunnallisesta<br />
näkökulmasta tehdyssä taloudellisessa<br />
arvioinnissa.<br />
Kustannukset ja vaikuttavuus<br />
arviointikehyksissä<br />
Taulukossa 1 olen luokitellut edellä esitetyt<br />
arviointikehykset sen mukaan, miten niissä<br />
huomioidaan vaikuttavuus ja kustannukset.<br />
Taulukossa on mukana myös vertailun vuoksi<br />
DRG-kustannuslaskenta (Diagnose Related<br />
Groups) ja yksikkökustannuslaskenta, joita<br />
voidaan käyttää, jos arvioinnissa ja päätöksenteossa<br />
tarkastellaan vain kustannuksia (vrt.<br />
kustannusten minimointianalyysi). Vastaavasti<br />
Taulukossa 1 ovat mukana EBM ja ICHOM.<br />
Näytöstä päätöksentekoon (EtD, Evidenceto-decision)<br />
-arviointiviitekehykset eivät ole<br />
mukana. Niiden osalta voidaan soveltaa erilaisia<br />
taloudellisen arvioinnin menetelmiä (Rehfuess<br />
ym. 2019).<br />
Ymmärrys vaikuttavuudesta ja kustannuksista<br />
auttaa voimavarojen jakamista koskevassa<br />
päätöksenteossa. Toisaalta kyse ei ole<br />
yksinomaan siitä, tarkastellaanko kustannuksia<br />
ja vaikuttavuutta, vaan myös siitä, missä<br />
laajuudessa niitä tarkastellaan. Vaikuttavuuden<br />
ja kustannuksien huomioimisessa on hyvä<br />
pitää mielessä seuraavat ilmeiset periaatteet:<br />
› Kustannusten tarkasteleminen laaja-alaisesti<br />
yhteiskunnallisesta näkökulmasta voi<br />
434 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 435
Taulukko 1. Kustannukset ja vaikuttavuus tavanomaisimmissa arvon arvioinnin viitekehyksissä.<br />
Kustannukset<br />
• Diagnose related groups (DRG) -kustannuslaskenta<br />
• Yksikkökustannuslaskenta<br />
Vaikuttavuus potilasryhmä- ja<br />
sairauskohtaisesti<br />
• Näyttöön perustuva lääketiede<br />
(Evidence Based Medicine, EBM)<br />
• International Consortium for Health<br />
Outcomes Measurement (ICHOM)<br />
-vaikuttavuusmittarit<br />
johtaa erilaiseen lopputulokseen kuin kustannusten<br />
tarkastelu vain yhdestä, esimerkiksi<br />
sairaalan, näkökulmasta (esim. Laine<br />
ym. 2020).<br />
› Vaikuttavuuden tarkasteleminen kustannusten<br />
rinnalla joko erillisenä komponenttina<br />
tai vaikuttavuuden ja kustannusten yhteisjakauman<br />
kautta voi johtaa erilaiseen lopputulokseen<br />
kuin pelkkiin kustannuksiin tai pelkkään<br />
vaikuttavuuteen perustuva päätöksenteko.<br />
› Tehokkuustavoitteen näkökulmasta<br />
pelkkä vaikuttavuuden ja terveyshyödyn tarkastelu<br />
ei lähtökohtaisesti riitä, koska menetelmien<br />
käyttö ja toimenpiteiden suorittaminen<br />
vaativat aina resursseja (budjetti- ja<br />
resurssirajoitteet).<br />
› Mediaani- tai keskiarvotarkastelu ei välttämättä,<br />
riitä vaan huomiota pitää kiinnittää<br />
myös jakaumiin.<br />
› Lisäksi voidaan päätyä erilaisiin lopputuloksiin<br />
sen mukaan, tarkastellaanko populaatiota<br />
vai yksilöä.<br />
Edellä esitetyn karkean luokittelun perusteella<br />
voidaan helposti havaita, että erilaisissa arviointikehyksissä<br />
sekä vaikuttavuutta että kustannuksia<br />
lähestytään eri tavalla. Tässä mielessä<br />
ei ole yllättävää, että terveystaloustieteellisessä<br />
kirjallisuudessa esimerkiksi kustannusvaikuttavuusanalyysi,<br />
monikriteerinen<br />
Kustannukset ja vaikuttavuus yhteismitallisesti<br />
• Taloudellinen arviointi (kustannusutiliteettianalyysi,<br />
kustannushyötyanalyysi)<br />
Vaikuttavuus ja kustannukset<br />
potilasryhmä- ja sairauskohtaisesti<br />
• Arvoperusteinen terveydenhuolto<br />
(Value-Based Healthcare, VBHC)<br />
• Monikriteerinen päätöksenteko<br />
(Multi Criteria Decision Analysis, MCDA)<br />
• Sairauskohtaiset arviointiviitekehykset<br />
• Tehokkuusrintama<br />
• Taloudellinen arviointi<br />
(kustannusvaikuttavuusanalyysi)<br />
päätöksenteko ja tehokkuusrintama nähdään<br />
jopa perustavanlaatuisesti erilaisina arviointiviitekehyksinä<br />
(esim. Caro ym. 2018). Terveydenhuollon<br />
arjessa voidaan myös käytännön<br />
syistä päätyä siihen, että arvioinnin näkökulma<br />
ja mittaaminen painottuvat aluksi joko kustannuksiin<br />
tai vaikuttavuuteen. Tällöin on syytä<br />
olla varovainen sen suhteen, millaisia voimavarojen<br />
jakamista koskevia päätelmiä voidaan<br />
tehdä.<br />
Kustannusvaikuttavuusanalyysin<br />
ja laatupainotettujen<br />
elinvuosien haasteet<br />
Edellä esitetyistä viitekehyksistä taloudellinen<br />
arviointi on monessa maassa keskeinen osa<br />
terveydenhuollon menetelmien arviointia, hoitomenetelmien<br />
käyttöönottopäätöksiä ja toiminnan<br />
kehittämistä. Näin on myös Suomessa.<br />
Kun arvon arvioimisessa on päädytty taloudelliseen<br />
arviointiin, joudutaan kohtamaan monia<br />
hankalia päätöksentekoon ja laskentaan liittyviä<br />
haasteita (esim. Laine 2014).<br />
Davis (2014) on tehnyt kiinnostavan julkaisun<br />
siitä, että missä tilanteissa lähtökohtaisesti<br />
vaikuttava lääkevalmiste ei ole kustannusvaikuttava<br />
edes nollahinnalla. Tällaisia tilanteita<br />
voi tulla vastaan muun muassa silloin, kun uusi<br />
hoito lisätään olemassa olevan vanhan mutta<br />
ei kustannusvaikuttavan hoidon päälle, tai sil-<br />
loin, jos kustannuksia ja hyvinvointivaikutuksia<br />
arvioidaan kapeasti. Myös hoidon jatkuminen<br />
pitkään hoitovasteen säilyessä voi muodostua<br />
kustannusvaikuttavuuslaskennassa<br />
ongelmaksi. Tällaiset erityistilanteet ovat hyvin<br />
ongelmallisia uusien hoitomenetelmien kannalta.<br />
Jos arviointia ja päätöksentekoa tehdään<br />
vain vaikuttavuutta tarkastelemalla, voidaan<br />
päätyä Davisin (2014) mainitsemaan tilanteeseen.<br />
Tyypillisessä tilanteessa voisi käydä seuraavasti.<br />
Uutta lääkehoitoa arvioidaan kliinisestä<br />
näkökulmasta. Arvioinnin perusteella<br />
lääkkeellä todetaan olevan vähäistä suurempi<br />
hoidollinen arvo, mutta tähän liittyy merkittävää<br />
epävarmuutta. Myös lääkkeen yksikkökustannusta<br />
(lista- tai tukkuhintaa) voidaan pitää<br />
korkeana epävarmuuteen nähden. Kliininen<br />
epävarmuus ja korkeat yksikkökustannukset<br />
johtavat siihen, että lääkkeen käyttöönottoa ei<br />
suositella. Tällöin ei myöskään päästä soveltamaan<br />
niin sanottua riskinjakosopimusta. Sopimus<br />
voitaisiin tällaisessa tapauksessa muotoilla<br />
esimerkiksi siten, että lääkehoidosta ei makseta<br />
mitään, jos hoitovastetta ei saada. Tämän yksittäisen<br />
esimerkin avulla on tarkoitus havainnollistaa<br />
sitä, että kustannuksiin voidaan vaikuttaa<br />
myös niissä tilanteissa, joissa juuri vaikuttavuuteen<br />
liittyy suurta epävarmuutta (esim.<br />
Lukkarinen ym. <strong>2021</strong>). Parametreihin liittyvää<br />
epävarmuutta ei ehkä pystytä poistamaan,<br />
mutta päätösepävarmuutta voidaan vähentää.<br />
Terveyteen liittyvän elämänlaadun ja terveyshyötyjen<br />
mittaaminen on haastavaa. Yksi<br />
keskeinen ongelma on se, kuinka hyvin eri mittarit<br />
mittaavat niin laaja-alaista ilmiötä kuin<br />
terveyshyöty tai koettu elämänlaatu ja kuinka<br />
yhdenmukaisia eri mittarien antamat tulokset<br />
ovat. Viime aikoina on keskusteltu myös siitä,<br />
keiden arvotuksia pitäisi käyttää esimerkiksi<br />
lasten kohdalla, millä tavalla laatupainotettuja<br />
elinvuosia pitäisi lasten kohdalla laskea (Devlin<br />
ym. <strong>2021</strong>) ja millä tavalla kroonisten sairauksien,<br />
vammaisuuden tai vakavien toimintakykyrajoitteiden<br />
kohdalla perinteistä QALYlaskentaa<br />
ylipäätään voidaan soveltaa (NDC<br />
2019). On esimerkiksi mahdollista, että lasten<br />
ja aikuisten laatupainotetut elinvuodet eivät ole<br />
verrannollisia. Tällöin konventionaalinen tapa<br />
tehdä QALY-laskentaa voi johtaa hyötyjen aliarvioon.<br />
On myös mahdollista, että perinteiset<br />
arvotusmenetelmät ja QALY-laskenta tuottavat<br />
epäedullisia tuloksia sellaisten potilaiden<br />
kohdalla, joilla on vaikeita toimintakykyvajeita.<br />
Potilaat voivat myös arvottaa erilaisia<br />
terveydentiloja eri tavoin kuin väestö. Terveydenhuollon<br />
arjessa on myös vaikeaa osoittaa<br />
ja eritellä kausaalivaikutuksia eli esimerkiksi<br />
sitä, mistä syystä jokin hoitoepisodi tuottaa tai<br />
ei tuota vaikuttavuutta. Esimerkiksi prosesseihin,<br />
käyttäytymiseen, ympäristöön ja sattumaan<br />
liittyvien tekijöiden vaikutuksen eritteleminen<br />
voi olla mahdotonta.<br />
Lakdawalla ym. (2020) ovat kehittäneet<br />
menetelmän riskivakioidun kustannusvaikuttavuuden<br />
arvioimiseksi (Generalized Risk-<br />
Adjusted Cost-Effectiveness, GRACE). Lakdawallan<br />
ym. (2020) työ on mielestäni kiinnostavinta<br />
mitä viime aikoina tässä yhteydessä<br />
on tuotettu, vaikka muun muassa laatupainotettujen<br />
elinvuosien laskennasta ja siihen<br />
liittyvistä ongelmista on keskusteltu jo pitkään<br />
(esim. Nord 1992, Nord ym. 1999, Nord<br />
ym. 2009). Riskivakioidun kustannusvaikuttavuuden<br />
arvioinnin tarkoituksena on huomioida<br />
hoidon ja toivon arvo, potilaiden riskinottohalu<br />
ja hoitotulosten jakauma paremmin<br />
kuin perinteisessä kustannusvaikuttavuuden<br />
arvioinnissa, joka perustuu olettamukseen<br />
potilaiden riskineutraaliudesta. GRACE:lle voidaan<br />
löytää uskottavat teoreettiset ja empiiriset<br />
perustelut.<br />
Edellä esitetystä huolimatta laatupainotettujen<br />
elinvuosien laskentaan ja sen teoreettisiin<br />
lähtökohtiin liittyvä kriittinenkään keskustelu<br />
ei tyypillisesti pyri siihen, että QALY:sta<br />
tulisi kokonaan luopua. Tosin joissakin arviointiviitekehyksissä<br />
QALY:sta on luovuttu (ks.<br />
edellä). Pikemminkin kyse on siitä, että laatupainotettujen<br />
elinvuosien ja kustannusvaikuttavuuden<br />
laskentaa voitaisiin kohdentaa, tehdä<br />
QALY vieläkin paremmaksi ja pitää se yhtenä,<br />
mutta ei ainoana, päätöksenteon tai hyödyn<br />
kriteerinä. Näistä kysymyksistä olisi kuitenkin<br />
syytä keskustella, jos päätöksenteossa tai<br />
priorisoinnissa sovelletaan jollakin tavalla<br />
QALY-mittaria. Samalla on aihetta käydä keskustelua<br />
siitä, millä tavoin eri hoitomenetelmien<br />
yhteiskunnallisia vaikutuksia (hyötyjä)<br />
voitaisiin arvioida nykyistä laaja-alaisemmin<br />
ja millä perusteella tämän pohjalta terveydenhuollon<br />
menetelmien kansalliset käyttöönottopäätökset<br />
tehdään (Laine ym. 2020).<br />
436 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 437
Suomessakin on viimeisen 1,5 vuoden<br />
aikana keskusteltu enenevässä määrin vaihtoehtoiskustannuksista<br />
(esim. Claxton 2020).<br />
Edney ym. (<strong>2021</strong>) käsittelivät artikkelissaan<br />
tuotetun terveyshyödyn marginaalikustannuksia.<br />
Eri maissa on tuotettu estimaatteja vaihtoehtoiskustannuksista<br />
menetetyn terveyshyödyn<br />
näkökulmasta arvioituna (esim. Siverskog<br />
ja Henriksson 2019). Näissä estimoinneissa<br />
käytetään QALY:ja, jotta tuotettujen elinvuosien<br />
laatu voidaan huomioida. Vaihtoehtoiskustannuksiin<br />
liittyvää keskustelua ajatellen<br />
edellä esitetyt QALY:iin ja arviointikehyksiin<br />
liittyvät huomiot voivat olla merkityksellisiä.<br />
Lopuksi<br />
Hoitomenetelmän tai palvelutuotannon tuottamaa<br />
arvoa on vaikea yksiselitteisesti mitata<br />
ja ennustaa. Kyse ei kuitenkaan ole ainoastaan<br />
teknisistä haasteista vaan myös arvovalintoihin<br />
ja kontekstiin liittyvistä kysymyksistä.<br />
Tässä mielessä aiemmin esitetyille viitekehyksille<br />
on kaikille sinänsä ymmärrettävät lähtökohdat<br />
ja sovelluskohteet.<br />
Yleisenä pyrkimyksenä tulisi mielestäni<br />
olla se, että arvioinnissa ja terveydenhuollossa<br />
otetaan huomioon sekä kustannukset että vaikuttavuus<br />
mahdollisimman laaja-alaisesti ja<br />
yhdenmukaisesti. On kuitenkin hyvin ymmärrettävää,<br />
että terveydenhuollon arjessa lähdetään<br />
liikkeelle myös pienemmistä kokonaisuuksista.<br />
Suomessakin vaikuttavuusperusteisen<br />
terveydenhuollon ansioksi voidaan laskea<br />
se, että vaikuttavuuden mittaamisen eteen tehdään<br />
paljon töitä. Kausaalivaikutusten osoittaminen<br />
on haasteellista varsinkin havainnoivissa<br />
tutkimusasetelmissa ja terveydenhuollon<br />
arjessa. Siksi toiminnan tekemistä näkyväksi<br />
mittaamisen ja vertailukehittämisen (benchmarking)<br />
avulla voidaan pitää myönteisenä<br />
asiana ja niin sanotusti toiseksi parhaana ratkaisuna.<br />
Eri tilanteissa voi myös olla arvon, kustannusvaikuttavuuden<br />
ja terveyshyödyn maksimoinnin<br />
lisäksi monia muita kriteereitä, joita<br />
arvioinnissa ja päätöksenteossa halutaan tai<br />
joudutaan ottamaan huomioon. Esimerkiksi<br />
yksilön oikeuksia painottava lainsäädäntö voi<br />
asettaa sellaisia rajoitteita, jotka hankaloittavat<br />
kustannusvaikuttavuuden saavuttamista ja<br />
terveyshyödyn (esim. QALY:jen) maksimointia<br />
populaatiotasolla (esim. Nyblin ja Saarni ym.<br />
<strong>2021</strong>).<br />
Summary<br />
Cost-effectiveness,<br />
value-based health care<br />
and value assessment<br />
Juha Laine<br />
PhD, Professor of practice<br />
University of Turku<br />
jurlai@utu.fi<br />
‘Value’ has become a key concept in the pricing,<br />
evaluation and introduction of new technologies<br />
in healthcare and in the pharmaceutical<br />
industry. In principle, cost-effectiveness<br />
and value assessment are two sides of the<br />
same coin, but in practice they can be diverse<br />
concepts and their significance should often<br />
be understood in different ways. Traditional<br />
economic evaluation, especially cost-utility<br />
analysis, and value-based healthcare framework<br />
often take valuation in quite different<br />
directions. There are also a number of other<br />
assessment frameworks available and in use.<br />
However, it is essential that shortcomings in all<br />
evaluations or frameworks are recognized and<br />
clearly highlighted for decision-making processes.<br />
After all, although cost-effectiveness is<br />
a simple matter in principle, pursuing it in the<br />
daily practice is complex.<br />
Keywords: cost-effectiveness, value-based<br />
healthcare, value<br />
Sidonnaisuudet<br />
Työsuhde Roche Oy (Real World Data Lead &<br />
Health Economics Advisor), työsuhde Turun<br />
yliopisto (työelämäprofessori).<br />
438 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 439
Kirjallisuus<br />
Alonso-Coello P, Oxman A, Moberg<br />
J ym.: GRADE Evidence to Decision<br />
(EtD) frameworks: a systematic and<br />
transparent approach to making<br />
well informed healthcare choices.<br />
2: Clinical practice guidelines. BMJ<br />
353:i2089, 2016<br />
Caro J, Brazier J, Karnon J ym.:<br />
Determining Value in Health Technology<br />
Assessment: Stay the Course<br />
or Tack Away? PharmacoEconomics<br />
37: 293–299, 2018<br />
Caro J, Nord E, Siebert U ym.: The<br />
efficiency frontier approach to<br />
economic evaluation of health-care<br />
interventions. Health Econ 19: 1117 -<br />
1127, 2010<br />
Claxton K: Informing decisions<br />
about health care: the importance of<br />
assessing health opportunity costs.<br />
Esitys Terveystaloustieteen päivillä<br />
2020 (viitattu 28.10.<strong>2021</strong>).<br />
https://ttts.fi/images/claxton_vs1_<br />
finland%20keynote%20070220.pdf<br />
Davis S: Assessing technologies<br />
that are not cost-effective at a zero<br />
price. Report by the Decision Support<br />
Unit. School of Health and Related<br />
Research, University of Sheffield<br />
2014<br />
Devlin N, Norman N, Ratcliffe J ym.:<br />
Do child QALYs = adult QALYs? Five<br />
reasons why they might not (viitattu<br />
16.8.<strong>2021</strong>).<br />
https://www.ohe.org/news/do-childqalys-adult-qalys-five-reasons-whythey-might-not<br />
Donabedian A: Evaluating the<br />
Quality of Medical Care. The<br />
Milbank Quarterly: 83, 691–729,<br />
2005. Reprinted from The Milbank<br />
Memorial Fund Quarterly 44: 166–<br />
203, 1966<br />
Edney L, Lomas J, Karnon J ym.:<br />
Empirical Estimates of the Marginal<br />
Cost of Health Produced by a<br />
Healthcare System: Methodological<br />
Considerations from Country‐Level<br />
Estimates PharmacoEconomics <strong>2021</strong><br />
(viitattu 29.9.<strong>2021</strong>).<br />
https://link.springer.com/article/10.1007%2<br />
Fs40273-021-01087-6<br />
Fimea <strong>2021</strong>: Arviointiraportit<br />
(viitattu 11.11.<strong>2021</strong>).<br />
www.fimea.fi/kehittaminen/hoidollinen_<br />
ja_taloudellinen_arvo/arvioinnit<br />
GRADE working group: Grading<br />
quality of evidence and strength of<br />
recommendations. BMJ 19: 328, 2004<br />
Institute for Quality and Efficiency<br />
in Health Care: General methods.<br />
Version 6.0 of 5 November, 2020<br />
(viitattu 28.10.<strong>2021</strong>).<br />
www.iqwig.de/methoden/generalmethods_version-6-0.pdf<br />
Järvinen T, Roine R:<br />
Terveydenhuollon säästöt vaativat<br />
priorisointia. Suomen Lääkärilehti 6:<br />
294–295, 2015<br />
Kainu T, Köhler A, Larsson S: The<br />
missing piece in Finnish healthcare<br />
reform. The Boston Consulting<br />
Group, 2016<br />
Kosonen S: Missä on kehitetty laatua<br />
parhaiten? Suomen Lääkärilehti 42:<br />
2416–2417, <strong>2021</strong><br />
Laine J: Kustannusvaikuttavuus ei<br />
yksin riitä priorisoinnin perustaksi.<br />
Lääketieteellinen aikakauskirja<br />
Duodecim: 130: 2094–2098, 2014<br />
Laine J, Ojala A, Turunen J:<br />
Lääkehoitojen yhteiskunnallisten<br />
hyötyjen arvioinnista.<br />
Yhteiskuntapolitiikka 3: 310–315,<br />
2020<br />
Lakdawalla D, Phelps C: Health<br />
technology assessment with risk<br />
aversion in health. J Health Econ 72:<br />
102346, 2020<br />
Lappalainen L, Stenvall H,<br />
Lavikainen P ym.: Patient-reported<br />
outcomes in coronary artery disease:<br />
the relationship between the<br />
standard, disease-specifc set by the<br />
International Consortium for Health<br />
Outcomes Measurement (ICHOM)<br />
and the generic health-related<br />
quality of life instrument 15D. Health<br />
Qual Life Outcomes 19: 206, <strong>2021</strong><br />
Lukkarinen H, Virtanen<br />
O, Tuppurainen K ym.:<br />
Harvinaissairaudet monikanavaisen<br />
lääkekorvausjärjestelmän<br />
puristuksessa. Keskustelualoite<br />
(viitattu 28.10.<strong>2021</strong>).<br />
www.ppshp.fi/dokumentit/<br />
Kehitys%20ja%20tutkimus%20<br />
sislttyyppi/Harvinaissairaudet%20<br />
monikanavaisen%20l%C3%A4%C3%A4k<br />
ekorvausj%C3%A4rjestelm%C3%A4n%20<br />
puristuksessa.pdf<br />
Lääkkeiden hintalautakunta 2019:<br />
Hakemusohje. Terveystaloudellinen<br />
selvitys (viitattu 11.11.<strong>2021</strong>).<br />
https://www.hila.fi/content/uploads/<br />
2020/01/Hakemusohje_TTS_2019.pdf<br />
Marsh K, Lanitis T, Neasham D ym.:<br />
Assessing the Value of Healthcare<br />
Interventions Using Multi-Criteria<br />
Decision Analysis: A Review of the<br />
Literature. Pharmacoeconomics 32:<br />
345–365, 2014<br />
Marsh K, Sculpher M, Caro J ym.: The<br />
Use of MCDA in HTA: Great Potential,<br />
but More Effort Needed. Value in<br />
Health 21: 394–397, 2018<br />
NCD. Quality-Adjusted Life Years<br />
and the Devaluation of Life. National<br />
Coundil of Disability. Nov 6, 2019<br />
Nord E: An Alternative To QALYs: The<br />
Saved Young Life Equivalent (SAVE).<br />
BMJ 305: 875–877, 1992<br />
Nord E, Daniels N, Kamlet M: QALYs:<br />
Some Challenges. Value in Health 12:<br />
10–15, 2009<br />
Nord E, Pinto J, Richardson P ym.:<br />
Incorporating societal concerns for<br />
fairness in numerical valuations of<br />
health programmes. Health Econ<br />
8:25-39, 1999<br />
440 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 441
Norris S, Aung M, Chartes N ym.:<br />
Evidence-to-decision frameworks:<br />
a review and analysis to inform<br />
decision-making for environmental<br />
health interventions (viitattu<br />
28.10.<strong>2021</strong>).<br />
www.medrxiv.org/content/10.1101/<strong>2021</strong>.05.<br />
04.21256541v1<br />
Nyblin K, Saarni S:<br />
Apulaisoikeusasiamiehen<br />
rokoteratkaisu haastaa<br />
terveyspolitiikan keskeisiä tavoitteita<br />
– ja antaa muutenkin aihetta<br />
kriittisiin huomioihin. Edelix <strong>2021</strong><br />
(viitattu 11.11.<strong>2021</strong>).<br />
www.edilex.fi/uutiset/70773<br />
Palko: Palveluvalikoimaneuvosto.<br />
Valmiit suositukset (viitattu<br />
11.11.<strong>2021</strong>).<br />
https://palveluvalikoima.fi/valmiitsuositukset<br />
Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U<br />
ym.: PERFECT- Menetelmäraportti<br />
PERFECT - Performance,<br />
Effectiveness and Cost of Treatment<br />
Episodes. Hoitoketjun toimivuus,<br />
vaikuttavuus ja kustannukset.<br />
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,<br />
Helsinki, 2009 (viitattu 11.11.<strong>2021</strong>)<br />
https://thl.fi/documents/10531/3549401/<br />
PERFECTMenetelm%C3%A4raportt<br />
iV10.pdf/3b36515c-b47e-4c57-ad48-<br />
4e71763e4462<br />
Pitkänen L, Haavisto I, Vähäviita<br />
P ym.: Vaikuttavuus sotessa.<br />
Suoritteista tuloksiin. Nordic<br />
Healthcare Group (viitattu<br />
28.10.<strong>2021</strong>).<br />
https://nhg.fi/wp-content/<br />
uploads/2018/11/Vaikuttavuus-sotessasuoritteista-tuloksiin.pdf<br />
Porter M, Teisberg E: Redefining<br />
Health Care: Creating Value-Based<br />
Competition on Results. Harvard<br />
Business School Press, Boston 2006<br />
Rehfuess E, Stratil J, Scheel I ym.:<br />
The WHOINTEGRATE evidence to<br />
decision framework version 1.0:<br />
integrating WHO norms and values<br />
and a comcplexity perspective. BMJ<br />
Glob Health4:e000844. DOI:10.1136/<br />
bmjgh-2018-000844, 2019<br />
Rethinking health:<br />
Vaikuttavuusperusteisen<br />
terveydenhuollon perusteet <strong>2021</strong>.<br />
Reactor Education, Gesund Partners<br />
ja Helsingin yliopisto, <strong>2021</strong><br />
(viitattu 11.11.<strong>2021</strong>).<br />
https://reaktoreducation.com/fi/courses/<br />
fi-rethinkinghealth/<br />
Roine R: Hoidon vaikuttavuuden<br />
arviointi 15D-mittarilla. Duodecim<br />
132: 1537–1542, 2016<br />
Siverskog J, Henriksson M:<br />
Estimating the marginal cost of a life<br />
year in Sweden’s public healthcare<br />
sector. The European Journal of<br />
Health Economics 20: 751–762, 2019<br />
Stratil J, Baltussen R,<br />
Scheel I m.: Development<br />
of the WHO‐INTEGRATE<br />
evidence‐to‐decision framework:<br />
an overview of systematic reviews<br />
of decision criteria for health<br />
decision‐making. Cost Eff Resour<br />
Alloc 18: 8, 2020.<br />
Teperi J: Arvoperusteinen<br />
terveydenhuolto – joko nyt? Suomen<br />
Lääkärilehti 7: 391, <strong>2021</strong><br />
Teperi J, Porter ME, Vuorenkoski<br />
L, Baron JF ym.: The Finnish<br />
Health Care System: A Value-Based<br />
Perspective. Sitra reports 82, 2009<br />
Terveydenhuollon palveluvalikoiman<br />
priorisointi -tutkimushanke <strong>2021</strong>.<br />
Helsingin yliopisto, Helsinki, <strong>2021</strong><br />
(viitattu 11.11.<strong>2021</strong>).<br />
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/<br />
terveempi-maailma/mitenterveydenhuollon-palvelut-saadaankohdentumaan-vaikuttavasti<br />
Terveyden ja hyvinvoinnin<br />
laitos: Diabetes-pilottirekisterin<br />
loppuraportti. Terveyden ja<br />
hyvinvoinninlaitos, Helsinki, 2020<br />
(viitattu 28.10.<strong>2021</strong>).<br />
https://thl.fi/documents/2616650/4353715/<br />
Diabetes_pilottirekisterin_loppuraportti.<br />
pdf/4ef6101b-12b4-8ccb-8c3f-<br />
5e177e688ed0?t=1607518754520<br />
Walraven J, Jacobs M, Uyk-de<br />
Groot C: Leveraging the Similarities<br />
Between Cost- effectiveness Analysis<br />
and Value-Based Healthcare. Value in<br />
Health 24: 1038 - 1044, <strong>2021</strong><br />
Westrich K, Buelt L, Dubois R: Why<br />
Value Framework Assessments Arrive<br />
at Different Conclusions: A Multiple<br />
Myeloma Case Study. J Manag Care<br />
Spec Pharm 23: S28-S33, 2017<br />
Laine, J: Kustannusvaikuttavuus, arvoperusteinen<br />
terveydenhuolto ja arvon arviointi. Dosis 37: 430–443, <strong>2021</strong><br />
442 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 443
Kirjoita<br />
teemanumeroon!<br />
Aiheena digitalisaatio ja tekoäly – miten niitä hyödynnetään farmasian<br />
ja lähitieteiden tutkimuksessa nyt ja tulevaisuudessa?<br />
Vuonna 2022 Dosis-lehden yhtenä teemana on digitalisaatio ja<br />
tekoäly. Kutsumme nyt tutkijoita farmasian ja lähialojen<br />
(mm. lääketiede, terveydenhuolto, terveys- ja hoitotieteet, life<br />
sciences laajemmin) eri osa-alueilta kirjoittamaan teemanumeroon.<br />
Artikkelit voivat käsitellä esimerkiksi lääkkeisiin, lääkehoitoihin ja<br />
terveydenhuollon palveluihin, niiden kustannuksiin, vaikutuksiin ja<br />
kustannusvaikuttavuuteen liittyviä digitalisaation tutkimuksia, sovelluksia,<br />
prosesseja, haasteita ja ratkaisumalleja. Artikkelit voivat käsitellä myös<br />
erilaisia menetelmiä ja prosesseja, joissa Real World Evidence & Data -tyyppisiä<br />
tai muita aineistoja on analysoitu hyödyntäen esimerkiksi koneoppimista.<br />
Alkuperäistutkimusten lisäksi myös aiheeseen liittyvät katsaukset, väitöskirjan tai<br />
opinnäytetyön tiivistelmät, tieteelliset kommentit ja kirjeet ovat tervetulleita.<br />
Dosis on ainoa suomenkielinen farmasian alan lehti, jossa julkaistaan<br />
farmasian ja lähialojen tutkimuksia (www.dosis.fi). Dosis julkaistaan<br />
ilmaisena Open Access -verkkolehtenä, joka tavoittaa kymmeniä<br />
tuhansia terveydenhuollon ammattilaisia ja myös laajempaa yleisöä.<br />
Toivomme, että innostuit ajatuksesta ja haluat antaa panoksesi<br />
Dosiksen teemanumeroon ja näin edistää lääke- ja terveysalan<br />
digitalisaatioon liittyvän tutkimustiedon levittämistä terveydenhuollon<br />
ammattilaisille ja valveutuneille kansalaisille.<br />
Ilmoitathan kiinnostuksestasi mahdollisimman pian teemanumeroa<br />
koostaville vieraileville toimittajille Juha Turuselle (turunen.juha@gmail.com)<br />
ja Risto Kaikkoselle (risto.kaikkonen@solita.fi) tai Dosiksen<br />
sähköpostiosoitteeseen dosis@farmasialiitto.fi.<br />
Contribute to<br />
the special issue!<br />
Theme: Digitalisation and AI – how are they used in<br />
pharmacy and its related sciences, now and in the future?<br />
Digitalisation and AI is one of the Dosis journal's themes for 2022.<br />
We are now calling on scientists specialising in different areas of pharmacy<br />
and its related sciences (incl. medicine, health care, health and nursing<br />
sciences, and life sciences in general) to contribute to our special issue.<br />
We are looking for articles on studies, applications, processes, challenges<br />
and solutions related to digitalisation in the field of pharmaceuticals,<br />
pharmacotherapy and health care services or their costs, impact and<br />
cost-effectiveness. You can also discuss various methods and processes<br />
in which Real World Data & Evidence or other data is analysed with<br />
tools such as machine learning. In addition to original research, we also<br />
welcome reviews, dissertation or thesis abstracts, scientific commentaries<br />
and letters related to the subject.<br />
Dosis is the sole Finnish journal in the field of pharmaceutical research,<br />
publishing contributions associated with pharmacy and related disciplines<br />
(www.dosis.fi). Dosis is an Open Access online journal, which reaches tens of<br />
thousands of healthcare professionals, and more through social media.<br />
We hope that you feel passionately about the dissemination of scientific<br />
findings related to digitalisation in the pharmaceutical and health<br />
sectors to healthcare professionals and informed citizens and look<br />
forward to contributing to our special issue of Dosis!<br />
If you are interested in contributing, please send an email as soon as<br />
possible to our Guest Editors for the special issue, Juha Turunen<br />
(turunen.juha@gmail.com) and Risto Kaikkonen (risto.kaikkonen@solita.fi)<br />
or directly to Dosis at dosis@farmasialiitto.fi.<br />
Dosis<br />
Farmaseuttinen aikakauskirja<br />
Dosis<br />
Farmaseuttinen aikakauskirja<br />
444 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 2/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 445
Refereet<br />
<strong>2021</strong><br />
Riitta Ahonen<br />
Ercan Celikkayalar<br />
Reeta Heikkilä<br />
Anna-Riia Holmström<br />
Antti Hyvärinen<br />
Katri Hämeen-Anttila<br />
Marja Härkänen<br />
Johanna Jyrkkä<br />
Sonja Kallio<br />
Antti Kataja<br />
Hanna Kauppinen<br />
Jorma Komulainen<br />
Päivi Koskela<br />
Miia Kärkkäinen<br />
Outi Laatikainen<br />
Petteri Lankinen<br />
Emilia Laukkanen<br />
Anne Lecklin<br />
Carita Linden-Lahti<br />
Eija Lönnroos<br />
Minna Matikainen<br />
Raimo Ojala<br />
Joni Palmgrén<br />
Marika Pohjanoksa-Mäntylä<br />
Inka Puumalainen<br />
Juha Puustinen<br />
Piia Rannanheimo<br />
Jussi-Pekka Rauha<br />
Anneli Ritala-Nurmi<br />
Leena Riukka<br />
Olli-Pekka Ryynänen<br />
Susanna Saano<br />
Outi Salminen<br />
Charlotta Sandler<br />
Lotta Schepel<br />
Sinikka Sihvo<br />
Piia Siitonen<br />
Miia Sivén<br />
Sami Sneck<br />
Miia Tiihonen<br />
Johanna Timonen<br />
Anna-Mari Valkohaapa-Miettinen<br />
Julkaisemme vuosikerran viimeisessä Dosiksessa<br />
listan kyseisen vuoden julkaisuun tarjottujen<br />
artikkelien refereenä toimineista henkilöistä. Nimet<br />
on listattu sukunimen mukaan aakkosjärjestyksessä.
Change language