02.12.2021 Views

DOSIS 4/2021

Farmaseuttinen aikakauskirja DOSIS 4/2021 vol.37 5uomen Farmasialiitto ry

Farmaseuttinen aikakauskirja DOSIS 4/2021 vol.37 5uomen Farmasialiitto ry

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Vol. 37<br />

Dosis<br />

4<br />

<strong>2021</strong><br />

Farmaseuttinen aikakauskirja<br />

PÄÄKIRJOITUS<br />

Ulla Närhi:<br />

Miten tutkimusta voidaan hyödyntää lääkepoliittisessa päätöksenteossa?...............347<br />

ALKUPERÄISTUTKIMUKSET<br />

Nina Backman, Jaana Haapalainen, Raisa Laaksonen:<br />

Miksi hakea apteekkilupaa? – Kyselytutkimus tuoreiden<br />

apteekkareiden työ- ja uratyytyväisyydestä...................................................................... 352<br />

Teija Vuorinen, Riitta Ahonen, Johanna Timonen:<br />

Miten apteekeissa toimitaan reseptien uudistamisessa? – Tutkimus<br />

uudistamiskäytännöistä ja lääkehoidon seurannasta opetusapteekeissa..................378<br />

Miia Tiihonen, Kirsti Laitinen, Marja Silén-Lipponen,<br />

Taru Kekoni, Terhi Saaranen:<br />

Lääkehoidon haasteet iäkkäiden kotihoidossa<br />

– moniammatillinen suursimulaatio...................................................................................398<br />

Leena Riukka, Marketta Rouvinen, Marja Airaksinen, Juha Puustinen,<br />

Sirkku Lavonius, Terhi Toivo:<br />

Terveydentila- ja toimintakykymittareiden hyödyntäminen lääkehoidon<br />

toteutuksessa iäkkäiden kotihoidossa................................................................................. 412<br />

TIETEELLINEN KOMMENTTI<br />

Juha Laine:<br />

Kustannusvaikuttavuus, arvoperusteinen<br />

terveydenhuolto ja arvon arviointi........................................................................................430<br />

MUUTA<br />

Kirjoita teemanumeroon! ..................................................................................................... 444<br />

Contribute to the Special issue!........................................................................................... 445<br />

Refereet <strong>2021</strong>............................................................................................................................. 446


Dosis<br />

Farmaseuttinen aikakauskirja<br />

4<br />

<strong>2021</strong><br />

Vol. 37<br />

Julkaisija<br />

Suomen Farmasialiitto ry /<br />

viestintä<br />

Asemamiehenkatu 2<br />

00520 Helsinki<br />

Päätoimittaja<br />

Dosentti Anneli Ritala-Nurmi<br />

VTT<br />

Tietotie 2<br />

Espoo<br />

dosis@farmasialiitto.fi<br />

Toimituskunta<br />

Dosentti Katri Hämeen-Anttila<br />

Proviisori, toksikologi Antti Kataja<br />

Farmasian tohtori Anne Lecklin<br />

Farmasian tohtori Minna Matikainen<br />

Dosentti Joni Palmgrén<br />

Farmasian tohtori Marika Pohjanoksa-Mäntylä<br />

Ulkoasu<br />

Omnipress Oy<br />

Oona Kavasto/Hank<br />

omnipress.fi<br />

ISSN 0783-4233<br />

344 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 345


PÄÄKIRJOITUS<br />

Miten tutkimusta voidaan<br />

hyödyntää lääkepoliittisessa<br />

päätöksenteossa?<br />

Lääkepoliittisessa päätöksenteossa<br />

suurista linjoista päätetään poliittisella<br />

tasolla ja yksityiskohtaisemmat<br />

tavoitteet määritellään hallitusohjelmiin.<br />

Ministeriöt vastaavat hallitusohjelmissa<br />

sovittujen tavoitteiden toteuttamisesta, ja niitä<br />

pannaan toimeksi esimerkiksi lainsäädännön<br />

ja strategioiden avulla. Päätöksiä tehdään myös<br />

asioiden valmisteluvaiheessa, virkamiestasolla.<br />

Työhön kuuluvat myös arvioinnit ja valinnat eri<br />

vaihtoehtojen välillä. Tutkimustietoa tarvitaan,<br />

jotta eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia voidaan<br />

punnita perustellusti ja puolueettomasti.<br />

Hallitusohjelmissa kuvataan lääkepoliittisia<br />

päätöksiä ja suuntaviivoja. Esimerkiksi<br />

pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa<br />

(29.5.2015–6.6.2019) yhdeksi tavoitteeksi asetettiin<br />

rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelma,<br />

jonka tarkoituksena oli parantaa<br />

potilaan kokonaisvaltaisen hoidon toteutumista<br />

ja ihmisten toimintakykyä sekä luoda<br />

edellytykset kustannustehokkaalle lääkehoidolle<br />

niin potilaan kuin yhteiskunnan näkökulmasta.<br />

Pääministeri Marinin (10.12.2019–)<br />

hallitusohjelman mukaan rationaalista lääkehoitoa<br />

edistetään jatkossakin. Lisäksi painotetaan<br />

lääkehuollon kokonaisuuden uudistamista<br />

pitkäjänteisesti sosiaali- ja terveysministeriön<br />

raporttiin sisältyvän tiekartan suuntaviivojen<br />

mukaisesti (Sosiaali- ja terveysministeriö<br />

2019a). Hallitusohjelmat antava koko hallituskauden<br />

mittaiset suuntaviivat sekä lääkehoidon<br />

että lääkehuollon kehittämiselle ja ohjaavat<br />

myös päätöksentekoa.<br />

Tutkimuksen hyödyntäminen<br />

lainvalmistelussa<br />

Lainvalmistelu on ministeriöiden perustehtävä,<br />

ja lakiehdotukset perustellaan hallituksen<br />

esityksissä. Niissä esitetään lainvalmistelutyön<br />

tulokset ehdotuksineen ja vaikutusten<br />

arviointeineen sekä johtopäätökset perusteluineen<br />

lyhyesti. Hallituksen esityksen laatimisohjeissa<br />

korostetaan tutkimuksen merkitystä<br />

(Oikeusministeriö: Hallituksen esityksen laatimisohjeet).<br />

Ennen työhön ryhtymistä valmis-<br />

Närhi, U: Miten tutkimusta voidaan hyödyntää lääkepoliittisessa päätöksenteossa?<br />

Dosis 37: 347–351, <strong>2021</strong><br />

346 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 347


telijalla on oltava eduskunnan päätöksenteon,<br />

lain tulkinnan ja soveltamisen sekä yhteiskunnallisen<br />

keskustelun ja tutkimuksen kannalta<br />

riittävät tiedot aiheesta.<br />

Hallituksen esitys toimii valmistelun ja<br />

päätöksenteon perustana eduskunnassa ja<br />

palvelee myös tulevaa lain tulkintaa ja soveltamista.<br />

Se ei kuitenkaan ole tutkimusraportti.<br />

Nykytila ja sen arviointi-osiossa kerrotaan<br />

mahdollisesta asiaa koskevasta tutkimustiedosta<br />

ja tutkimustiedon lähteet. Jos lähteitä on<br />

paljon, tutkimuksista laaditaan lähdeviitteiden<br />

kanssa erillinen muistio, joka liitetään hallituksen<br />

esitykseen. Hallituksen esityksessä on<br />

myös kerrottava, miten lain toimivuutta aiotaan<br />

seurata. Jos toimivuuden seuraamiseksi on<br />

jo valmisteluvaiheessa suunniteltu tutkimuksia<br />

tai selvityksiä, niistä on mainittava hallituksen<br />

esityksessä.<br />

Hallituksen esitys lääkelain muuttamiseksi<br />

(HE 107/<strong>2021</strong> vp) on parhaillaan eduskunnan<br />

käsittelyssä. Siinä annetaan esimerkiksi<br />

apteekkien toimintaan ja rajattuihin lääkevarastoihin<br />

liittyviä säädösehdotuksia. Ehdotuksia<br />

perustellaan tutkimusnäytöllä. Tässä hallituksen<br />

esityksessä on hyödynnetty esimerkiksi<br />

Fimean toteuttamaa haamuasiakastutkimusta<br />

(Fimea 2018), jonka mukaan itsehoitolääkkeitä<br />

koskeva neuvonta toteutuu apteekeissa vaihtelevasti.<br />

Lisäksi on selvitetty Länsi- ja Sisä-<br />

Suomen aluehallintoviraston tekemää kyselytutkimusta<br />

alueensa asumispalveluyksiköille<br />

(Sosiaali- ja terveysministeriö 2019b) sekä tutkimusta<br />

jälkiehkäisyvalmisteiden myynnistä<br />

(Oksamo ym. 2004). Yksi tutkimus, johon viitataan,<br />

on myös Fimean tekemä kansainvälinen<br />

kirjallisuuskatsaus apteekkijärjestelmien<br />

sääntelystä (Fimea 2017).<br />

Tutkimuksen hyödyntäminen<br />

strategioiden ja linjausten pohjana<br />

Suomessa on viime vuosina laadittu useita<br />

lääkepolitiikkaan liittyviä strategioita. Rationaalisen<br />

lääkehoidon toimeenpano-ohjelma<br />

laadittiin pääministeri Sipilän hallituskauden<br />

aikana lääkealan toimijoiden yhteistyönä. Valmistelu<br />

aloitettiin tammikuussa 2016 ja loppuraportti<br />

julkaistiin maaliskuussa 2018 (Sosiaali-<br />

ja terveysministeriö 2018a). Toimeenpano-ohjelmaan<br />

kuuluu lisäksi useita julkaisuja,<br />

joissa eri lääkehuoltoon ja -hoitoon<br />

liittyviä asiakokonaisuuksia käsitellään yksityiskohtaisemmin.<br />

Kaikissa julkaistuissa raporteissa hyödynnettiin<br />

olemassa olevaa tutkimustietoa, toisissa<br />

enemmän ja toisissa vähemmän. Esimerkiksi<br />

raportissa ”Rationaalinen lääkkeen määrääminen,<br />

toimittaminen ja käyttö nykyisissä<br />

ja tulevissa SOTE-rakenteissa” tutkimustieto<br />

on keskeisellä sijalla, kun pohditaan nykyisiä<br />

käytäntöjä ja tarvetta niiden kehittämiseen<br />

(Sosiaali- ja terveysministeriö 2018b). Tutkimuksen<br />

merkitystä korostaa se, että osana toimeenpano-ohjelmaa<br />

laadittiin erillinen tutkimusstrategia<br />

”Tutkimustieto hyötykäyttöön:<br />

Rationaalisen lääkehoidon tutkimusstrategia<br />

2018–2022” (Sosiaali- ja terveysministeriö<br />

2018c). Rationaaliseen lääkehoitoon liittyviksi<br />

tutkimusalueiksi tunnistettiin: rationaalista<br />

lääkehoitoa edistävien rakenteiden ja toimintaedellytysten<br />

tutkimus, lääkitysturvallisuutta<br />

eri toimintaympäristöissä edistävä lääkehoidon<br />

toteutusprosessien tutkimus sekä lääkkeiden<br />

käytön ja lääkehoidon vaikuttavuuden ja<br />

taloudellisuuden tutkimus.<br />

Lääkepoliittisten linjausten saavuttamista<br />

tutkitaan harvoin. Meillä ei siis ole tutkimustietoa<br />

siitä, vaikuttivatko esimerkiksi rationaalisen<br />

lääkehoidon toimeenpano-ohjelman<br />

tavoitteet käytäntöön – siis pystyttiinkö lääkehoitoja<br />

oikeasti järkevöittämään. Sen sijaan<br />

joidenkin lääkepoliittisten päätösten vaikutuksia<br />

on tutkittu. Näitä ovat esimerkiksi lääkevaihto<br />

ja nikotiinikorvausvalmisteiden siirto<br />

päivittäistavarakauppoihin.<br />

Millaista tutkimusta tarvitaan?<br />

Monen tutkijan ja ylipäänsä tutkimuksen yksi<br />

päätavoitteista on, että tuloksia voitaisiin hyödyntää<br />

ihmisten arjessa ja että tuloksista olisi<br />

käytännön hyötyä. Päätöksenteko taas tarvitsee<br />

tutkimusta, näyttöä, jonka avulla voidaan<br />

perustella valittuja vaihtoehtoja ja arvioida<br />

päätösten vaikutuksia. Tutkimuksen ja poliittisen<br />

päätöksenteon pitäisi siis kulkea käsi<br />

kädessä. Näin voitaisiin saavuttaa win-wintilanne,<br />

joka hyödyttäisi molempia.<br />

Haasteita kuitenkin on, esimerkiksi tutkimuksen<br />

ja päätöksenteon erilaiset aikajänteet.<br />

Tutkimuksen suunnitteluun, tekemiseen ja<br />

raportointiin kuluu helposti jopa vuosia aikaa,<br />

kun taas päätöksenteon aikajänne on lyhyempi:<br />

monesti tutkimustuloksia tarvitaan nopealla<br />

aikataululla, esimerkiksi vuoden tai kuukausien<br />

ja jopa viikkojen sisällä. Päätöksiä ja linjauksia<br />

tehdään nopeilla aikatauluilla ja tutkimustiedon<br />

pitäisi olla nopeasti hyödynnettävissä.<br />

Tätä ongelmaa on pyritty ratkaisemaan<br />

rationaalisen lääkehoidon RATTI-tutkimusverkoston<br />

ideoimalla Policy Brief -järjestelmällä.<br />

Siinä tutkija voi valmista lomakepohjaa<br />

hyödyntämällä esitellä tiiviisti oman tutkimuksensa<br />

keskeisimmät tulokset siten, että<br />

virkamiehet voivat kiireisessä valmistelussa<br />

hyödyntää tietoa helposti. Fimea tarjoaa verkkosivullaan<br />

(fimea.fi) julkaisualustan lomakepohjalle<br />

laadittujen Policy Briefien julkaisemiseen.<br />

Idea on hyvä, ja toivottavasti tätä kautta<br />

tutkimustieto yhä useammin saapuisi päätöksentekijän<br />

ja virkamiehen näyttöpäätteelle.<br />

Millaisen viestin virkamies siis antaisi tutkimuksentekijälle:<br />

millaista tutkimusta tarvitaan<br />

ja luetaan? Päätöksenteon vauhti ja käsiteltävien<br />

asioiden kiireellisyys ovat kasvaneet,<br />

ja virkamiehillä on yhä vähemmän aikaa valmistella<br />

päätöksentekoon meneviä asioita.<br />

Tämä on realiteetti, joka vaikuttaa myös siihen,<br />

miten virkamies pystyy hyödyntämään<br />

olemassa olevaa tutkimustietoa.<br />

Henrik Jussila julkaisi viime vuosikymmenen<br />

alussa tutkimuksen, jossa selvitettiin,<br />

miten kansanedustajat käyttivät tutkimustietoa<br />

omassa työssään (Jussila 2012). Tulokseksi<br />

saatiin, että parhaiten kansanedustajien käyttöön<br />

päätyi tutkimus, joka oli ajankohtainen<br />

ja merkittävä ja siinä oli selkeitä toimenpideehdotuksia<br />

sekä tiivistelmä. Eduksi oli myös se,<br />

että edustaja oli saanut tietoa tutkimuksesta<br />

mediasta, tiedotteista tai seminaareista ja että<br />

tutkimus tuki edustajan ajamaa politiikkaa ja<br />

oli kirjoitettu hänen äidinkielellään.<br />

Kirjoittajan mukaan tutkimustiedon hyödyntämisen<br />

mahdolliset ongelmat liittyvät<br />

joko päätöksenteon valmisteluun tai tutkimustulosten<br />

välitysongelmiin, minkä vuoksi<br />

tutkimusviestinnän kehittäminen on tärkeää.<br />

Kirjoittaja toteaa, että päättäjät lukevat lyhyitä<br />

suomenkielisiä tekstejä, joten heille on tarjottava<br />

niitä.<br />

Paljon tästä pitää paikkansa myös tänään.<br />

Päätöksenteon valmistelijat kyllä perehtyvät<br />

muihinkin kuin suomenkielisiin teksteihin,<br />

mutta valmistelun kiire hankaloittaa perusteellista<br />

taustatyötä. Hyödyllisimpiä päätöksenteossa<br />

ovat laajat katsaukset, joissa tutkittavaa<br />

asiaa tarkastellaan monista eri näkökulmista.<br />

Hankalammin hyödynnettäviä taas<br />

ovat yksittäiset tutkimukset, jotka on tehty<br />

pienellä potilasjoukolla tai joissa tutkimuksen<br />

asettelu on epäselvä. Tutkimuksen tulokset ja<br />

johtopäätökset on hyvä kirjoittaa niin selkeästi,<br />

että erehtymisen tai väärin tulkinnan vaara on<br />

mahdollisimman pieni.<br />

Suomalaiselle lääkepolitiikalle on tunnusomaista<br />

sen käytännönläheisyys ja asiantuntijakeskeisyys<br />

sekä tutkimustiedon arvostaminen.<br />

Viranomaistyössä voimme hyödyntää<br />

hyvälaatuista suomalaista lääkepoliittista<br />

tutkimusta, jota asiantuntijat ja tutkijat tekevät<br />

monilla eri tahoilla. Tämä on eduksi päätöksenteolle<br />

ja toivottavasti myös tutkijoille.<br />

Haluan kiittää Suomen farmaseuttista<br />

yhdistystä saamastani tunnustuksesta,<br />

Albert Wuokon palkinnosta.<br />

Kiitos tutkijayhteisölle virkamiehen<br />

saamasta huomionosoituksesta!<br />

Ulla Närhi<br />

FaT, dosentti, neuvotteleva virkamies<br />

Sosiaali- ja terveysministeriö<br />

ulla.narhi@gov.fi<br />

348 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 349


Kirjallisuus<br />

Fimea: Apteekkijärjestelmän<br />

sääntelyn purkaminen Euroopassa<br />

– toimenpiteet ja vaikutukset.<br />

Fimea kehittää, arvioi ja informoi<br />

-julkaisusarja 3/2017. Fimea, Kuopio,<br />

2017 (viitattu 9.11.<strong>2021</strong>).<br />

www.fimea.fi/documents/160140/1188389/<br />

Fimea+KAI+3+2017+Apteekkij%C3%A4rje<br />

stelm%C3%A4n+s%C3%A4%C3%A4ntelyn<br />

+purkaminen+Euroopassa.pdf/330e3e95-<br />

f587-1853-4140-1789d7437b0c<br />

Fimea: Itsehoitolääkeneuvonnan<br />

toteutuminen –<br />

haamuasiakastutkimus apteekeissa.<br />

Fimea kehittää, arvioi ja informoi<br />

-julkaisusarja 14/2018. Fimea,<br />

Kuopio, 2018 (viitattu 9.11.<strong>2021</strong>).<br />

www.fimea.fi/documents/160140/1188389/<br />

KAI+14+2018+Itsehoitol%C3%A4%C3%A4<br />

keneuvonnan+toteutuminen+Haamuasiak<br />

astutkimus+apteekeissa/074ebe80-bf4cc9a4-c4fb-c9402e81e19e<br />

Jussila H: Päätöksenteon tukena<br />

vai hyllyssä pölyttymässä?<br />

Sosiaalipoliittisen tutkimustiedon<br />

käyttö eduskuntatyössä. Sosiaali- ja<br />

terveysturvan tutkimuksia 121/2012<br />

(viitattu 8.11.<strong>2021</strong>).<br />

https://helda.helsinki.fi/bitstream/<br />

handle/10138/35919/Tutkimuksia121.pdf<br />

Oikeusministeriö: Hallituksen<br />

esityksen laatimisohjeet – opas<br />

hyvien esitysten kirjoittamiseen,<br />

Finlex -julkaisut (viitattu 9.11.<strong>2021</strong>).<br />

http://helo.finlex.fi/<br />

Oksamo H, Sihvo S, Pietilä<br />

K: Jälkiehkäisy itsehoitona –<br />

käyttäjäkysely apteekin asiakkaille.<br />

Suomen Lääkärilehti 66:<br />

4507–4511, 2004<br />

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen<br />

strateginen ohjelma, Ratkaisujen<br />

Suomi (viitattu 9.11.<strong>2021</strong>).<br />

https://valtioneuvosto.fi/<br />

documents/10184/1427398/<br />

Ratkaisujen+Suomi_FI_YHDISTETTY_<br />

netti.pdf/801f523e-5dfb-45a4-8b4b-<br />

5b5491d6cc82/Ratkaisujen+Suomi_FI_<br />

YHDISTETTY_netti.pdf?t=1434628247000<br />

Pääministeri Sanna Marinin<br />

hallituksen ohjelma "Osallistava<br />

ja osaava Suomi – sosiaalisesti,<br />

taloudellisesti ja ekologisesti kestävä<br />

yhteiskunta" (viitattu 9.11.<strong>2021</strong>).<br />

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/<br />

bitstream/handle/10024/161931/<br />

VN_2019_31.pdf?sequence=1&isAllowed=y<br />

Sosiaali- ja terveysministeriö:<br />

Rationaalisen lääkehoidon<br />

toimeenpano-ohjelma, Sosiaalija<br />

terveysministeriön raportteja<br />

ja muistioita 15/2018. Sosiaali- ja<br />

terveysministeriö, 2018a (viitattu<br />

9.11.<strong>2021</strong>).<br />

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/<br />

bitstream/handle/10024/160659/15_RATI_<br />

toimeenpano_ohjelma_loppuraportti.<br />

pdf?sequence=4&isAllowed=y<br />

Sosiaali- ja terveysministeriö:<br />

Rationaalinen lääkkeen<br />

määrääminen, toimittaminen<br />

ja käyttö nykyisissä ja tulevissa<br />

SOTE-rakenteissa, Sosiaali- ja<br />

terveysministeriön raportteja ja<br />

muistioita 12/2018. Sosiaali- ja<br />

terveysministeriö, 2018b (viitattu<br />

9.11.<strong>2021</strong>).<br />

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/<br />

bitstream/handle/10024/160657/12_18_<br />

RATI%20laakkeen%20maaraaminen%20<br />

toimittaminen.pdf?sequence=1&isAllowed=y<br />

Sosiaali- ja terveysministeriö:<br />

Tutkimustieto hyötykäyttöön:<br />

Rationaalisen lääkehoidon<br />

tutkimusstrategia 2018–2022,<br />

Sosiaali- ja terveysministeriön<br />

raportteja ja muistioita 7/2018.<br />

Sosiaali- ja terveysministeriö,<br />

2018c (viitattu 9.11.<strong>2021</strong>).<br />

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/<br />

bitstream/handle/10024/160656/STM_<br />

rap_7_2018_Tutkimustieto_hyotykayttoon.<br />

pdf?sequence=1&isAllowed=y<br />

Sosiaali- ja terveysministeriö:<br />

Näkökulmia lääkehoitoon ja<br />

lääkkeiden jakeluun liittyvistä<br />

muutostarpeista, Virkamiesmuistio,<br />

Sosiaali- ja terveysministeriön<br />

raportteja ja muistioita 5/2019.<br />

Sosiaali- ja terveysministeriö,<br />

2019a (viitattu 9.11.<strong>2021</strong>).<br />

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/<br />

bitstream/handle/10024/161340/STM_<br />

Rap_5_2019.pdf?sequence=1&isAllowed=y<br />

Sosiaali- ja terveysministeriö:<br />

Suositus palliatiivisen hoidon<br />

palveluiden tuottamisesta<br />

ja laadun parantamisesta<br />

Suomessa, Palliatiivisen hoidon<br />

asiantuntijaryhmän loppuraportti,<br />

Sosiaali- ja terveysministeriön<br />

raportteja ja muistioita 2019:68.<br />

Sosiaali- ja terveysministeriö, 2019b<br />

(viitattu 9.11.<strong>2021</strong>).<br />

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/<br />

bitstream/handle/10024/161946/<br />

STM_2019_68_Rap.<br />

pdf?sequence=1&isAllowed=y<br />

Närhi, U: Miten tutkimusta voidaan hyödyntää lääkepoliittisessa päätöksenteossa?<br />

Dosis 37: 347–351, <strong>2021</strong><br />

350 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 351


Tiivistelmä<br />

Miksi hakea apteekkilupaa?<br />

– Kyselytutkimus tuoreiden<br />

apteekkareiden työ- ja<br />

uratyytyväisyydestä<br />

Nina Backman*<br />

Erikoisproviisori<br />

Porvoon Kevätkummun apteekki<br />

nina.backman@apteekit.net<br />

Jaana Haapalainen<br />

Apteekkari, proviisori<br />

Kellokosken apteekki<br />

(2.6.<strong>2021</strong> lähtien)<br />

Raisa Laaksonen<br />

Yliopistonlehtori<br />

Kliinisen farmasian dosentti,<br />

Farmakologian ja lääkehoidon osasto,<br />

Farmasian tiedekunta,<br />

Helsingin Yliopisto<br />

* Kirjeenvaihto<br />

Backman N, Haapalainen J, Laaksonen R: Miksi hakea apteekkilupaa? – Kyselytutkimus tuoreiden<br />

apteekkareiden työ- ja uratyytyväisyydestä. Dosis 37: 352–376, <strong>2021</strong><br />

Johdanto<br />

Apteekkiluvan saaminen ja apteekkariksi tuleminen on koettu proviisorin uran huipentumaksi.<br />

Suurin osa apteekkareista onkin ollut tyytyväinen työuraansa, eivätkä he luopuisi apteekkarin<br />

työstä. Tavoitteena oli kuvailla, miksi tuoreet apteekkarit olivat hakeneet apteekkilupaa, minkälaisia<br />

odotuksia heillä oli apteekkarin työstä ja miten nämä odotukset olivat toteutuneet sekä<br />

kuvailla heidän ura- ja työtyytyväisyyttään.<br />

Aineisto ja menetelmät<br />

Sähköinen kysely lähetettiin keväällä 2019 proviisoreille, joille oli myönnetty ensimmäinen<br />

apteekkilupa edeltäneiden kolmen vuoden aikana (n = 106). Kysely koostui avoimista kysymyksistä,<br />

väittämäkysymyksistä, joissa hyödynnettiin aiemmin validoituja ura- ja työtyytyväisyysväittämiä,<br />

sekä apteekkiin ja vastaajaan liittyvistä taustakysymyksistä. Tutkimusaineisto analysoitiin<br />

määrällistä ja laadullista analyysia hyödyntäen.<br />

Tulokset<br />

Kyselyyn vastasi 52 apteekkaria (48 %), joista yksi vastasi kahteen kertaan. Analyysissä poistettiin<br />

monivalinta- ja taustakysymyksissä tämän apteekkarin toinen vastaus, mikäli vastaukset<br />

olivat identtiset, tai molemmat vastaukset, mikäli ne poikkesivat toisistaan. Avoimien kysymysten<br />

kohdalla analysoitiin molemmat vastaukset. Apteekkarit olivat hakeneet apteekkilupaa niin<br />

sisäisten kuin ulkoisten motivaatiotekijöiden perusteella. Suuri osa vastaajista kohdisti positiivisia<br />

odotuksia apteekkarin työhön, ja nämä odotukset olivat täyttyneet. Yleisimmät odotukset<br />

liittyivät yrittäjän vapauteen ja päätösvaltaan (32/50), apteekin kehittämistyöhön (15/50), joskin<br />

myös suureen työmäärään ja pitkiin työpäiviin (15/50). Vajaa kolmannes (14/50) kohdisti mielestään<br />

apteekkarin työhön realistisia odotuksia apteekkityökokemuksensa perusteella. Myös<br />

haasteita oli koettu (9/50) ja etenkin apteekin kehittämistyöhön kohdistuneet odotukset olivat<br />

osalla jääneet täyttymättä (3/15).<br />

Väittämäkysymysten perusteella apteekkarit olivat tyytyväisiä työhönsä (summan mediaani<br />

18) ja uraansa (summan mediaani 17); tyytyväisiä olivat ne, joilla summan mediaani oli vähintään<br />

12. Suurin osa vastaajista (42/50) oli tyytyväisiä sekä työhönsä että uraansa. Työhön oltiin vastaushetkellä<br />

vielä tyytyväisempiä kuin uraan. Asiakaspalvelu lisäsi vastaajien keskuudessa yleisesti<br />

tyytyväisyyttä ja työtaakka sekä ajanpuute tyytymättömyyttä riippumatta koetusta ura- ja<br />

työtyytyväisyydestä. Lähes kaikki vastaajat (46/51) olivat tyytyväisempiä työtehtäviinsä apteekkarina<br />

kuin apteekkiproviisorina, ja enemmistö vastaajista (43/51) oli tyytyväisiä uravalintaansa<br />

verratessaan aikaansa apteekkiproviisorina.<br />

Johtopäätökset<br />

Tuoreet apteekkarit olivat tyytyväisiä sekä työhönsä että uraansa. He olivat ryhtyneet apteekkariksi<br />

useamman syyn perusteella, mutta etenkin sisäisistä motivaatiotekijöistä käsin herännyt<br />

kiinnostus hakea apteekkilupaa vaikutti yhdistyvän tyytyväisyyteen. Suuri osa vastaajista kohdisti<br />

positiivisia odotuksia apteekkarin työhön, ja nämä odotukset olivat täyttyneet. Työhönsä<br />

ja uraansa tyytyväiset apteekkarit voivat lisätä apteekkityön houkuttelevuutta ja rohkaista proviisoreita<br />

apteekkarin uralle.<br />

Avainsanat: apteekkilupa, apteekkari, työtyytyväisyys, uratyytyväisyys<br />

352 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 353


Johdanto<br />

Suomessa on yli 800 apteekkia, sivuapteekkia<br />

tai apteekin palvelupistettä (STM 2020).<br />

Näistä vuoden 2018 lopussa pääapteekkeja oli<br />

618, joista kaksi yliopistojen apteekkeja (Fimea<br />

2020a). Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus<br />

Fimea myöntää lääkelain 43 §:n mukaan<br />

proviisorin tutkinnon suorittaneelle henkilölle<br />

luvan harjoittaa apteekkitoimintaa. Vuosittain<br />

noin 30–40 proviisorille myönnetään ensimmäinen<br />

apteekkilupa, loput luvat myönnetään<br />

jo apteekkareina toimiville (Fimea 2020b).<br />

Aikaisemman tutkimuksen mukaan ensimmäinen<br />

apteekkilupa saatiin keskimäärin<br />

43-vuotiaana (Haapalainen 2006). Apteekkarit<br />

kokivat apteekkityökokemuksen hyvänä lähtökohtana<br />

apteekkarin uralle (Kangas 2016), ja<br />

apteekkilupaa on edeltänyt usein noin 15 vuoden<br />

työura proviisorina (Hautala 2013).<br />

Apteekkarit kokivat apteekkiyrittäjyyden<br />

parhaina puolina työn tarjoaman vapauden ja<br />

itsenäisyyden (Hovi 2017). Haittapuoliksi he<br />

kokivat muun muassa epävarmuuden poliittisista<br />

päätöksistä ja taloudelliset haasteet.<br />

Apteekkareista moni onkin ollut sitä mieltä,<br />

että yrittäjän tulee varautua tulevaisuuden<br />

muutoksiin, jotka voivat vaikuttaa apteekin<br />

talouteen (Hautala 2013).<br />

Työtyytyväisyys on yksilön myönteinen<br />

kokemus työstä, joka usein kasvaa työn vaativuuden<br />

mukana (Locke 1976). Herzbergin kaksifaktoriteorian<br />

(1959) mukaan työtyytyväisyys<br />

jakaantuu motivaatio- ja hygieniatekijöihin,<br />

missä motivaatiotekijät kumpuavat yksilöstä<br />

itsestään ja hygieniatekijät kuvaavat ulkoisia<br />

tekijöitä, työoloja. Hygieniatekijöihin kuuluvat<br />

valvonta, ihmissuhteet, fyysiset työolot,<br />

palkka, yrityspolitiikka, hallinnolliset käytännöt,<br />

edut ja työturvallisuus. Kaksifaktoriteorian<br />

mukaan työtyytyväisyyden kokemukseen tarvitaan<br />

motivaatiotekijöitä. Työtyytyväisyyttä<br />

lisäävät tekijät, joiden avulla yksilö voi toteuttaa<br />

itseään. Työn sisältö, vastuu ja yleneminen<br />

lisäävät pitkäaikaisesti työtyytyväisyyttä, kun<br />

taas kunnossa olevat hygieniatekijät toimivat<br />

vain lähtökohtana työtyytyväisyydelle, mutta<br />

ne eivät yksin riitä luomaan työtyytyväisyyttä.<br />

Apteekkiluvan saaminen koetaan uran huipentumaksi,<br />

ja tutkimusten perusteella suurin<br />

osa apteekkareista on tyytyväisiä työuraansa<br />

eivätkä he suunnittele työtehtävien vaihtoa<br />

(Lammi 2000, Haapalainen 2006, Hautala<br />

2013). Kansainvälisen tutkimuksen mukaan<br />

apteekkiproviisorien työtyytyväisyys lisääntyy<br />

iän myötä ja pitkään samassa tehtävässä<br />

toimineet proviisorit ovat muita tyytyväisempiä<br />

työhönsä (Barnett ja Kimberlin 1988). Työroolilla,<br />

eli työn haastavuudella ja mahdollisuudella<br />

kykyjen hyödyntämiseen, on palkan<br />

ohella merkittävä vaikutus sekä työ-, että<br />

uratyytyväisyyteen (Barnett ja Kimberlin 1988,<br />

Hardigan ja Carvajal 2007). Työtyytyväisyyttä<br />

lisäävät tekijät, joiden avulla yksilö voi toteuttaa<br />

itseään (Herzberg 1959). Erityisesti työn<br />

sisältö, vastuullisuus ja eteneminen lisäävät<br />

pitkäkestoisesti työtyytyväisyyttä.<br />

Tuoreiden apteekkareiden työ- ja uratyytyväisyyttä<br />

ja sitä, miten odotukset apteekkarin<br />

työstä ja mahdollisten odotusten toteutuminen<br />

vaikuttavat työtyytyväisyyteen, ei ole aiemmin<br />

tutkittu Suomessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena<br />

oli kuvailla, miksi tuoreet apteekkarit<br />

olivat hakeneet apteekkilupaa, minkälaisia<br />

odotuksia heillä oli apteekkarin työstä ja miten<br />

nämä odotukset olivat toteutuneet. Lisäksi<br />

tavoitteena oli kuvata tuoreiden apteekkareiden<br />

ura- ja työtyytyväisyyttä.<br />

Aineisto ja menetelmät<br />

Tutkimusasetelma ja osallistujat<br />

Tutkimus toteutettiin huhtikuussa 2019 kansallisena<br />

kokonaistutkimuksena, jonka tarkoitus<br />

oli tutkia kertaluontoisesti apteekkareiden<br />

sen hetkisiä näkemyksiä (Katajavuori<br />

ym. 2008). Sähköinen kysely lähetettiin kaikille<br />

ensimmäisen apteekkiluvan saaneille proviisoreille,<br />

joille apteekkilupa oli myönnetty tammikuun<br />

2016 ja elokuun 2018 välisenä aikana<br />

(n = 106). Suomessa oli kaikkiaan 616 apteekkaria<br />

vuoden 2018 lopussa (Fimea 2020). Tutkimus<br />

suunnattiin tuoreille apteekkareille sillä<br />

edellytyksellä, että apteekkilupa oli myönnetty<br />

aikaisintaan kolme ja vähintään puoli vuotta<br />

ennen kyselyn lähettämistä. Apteekkarit tunnistettiin<br />

Fimean myöntämistä apteekkiluvista<br />

proviisoreille tammikuun 2016 ja elokuun<br />

2018 välisenä aikana (Fimea 2016, Fimea 2017<br />

ja Fimea 2018).<br />

Apteekkareille lähetettiin sähköpostiviesti,<br />

jonka erillisessä saatteessa kerrottiin kyse-<br />

lyn tarkoitus ja tavoite. Osallistujille kerrottiin<br />

myös kyselyn vapaaehtoisuudesta, luottamuksellisuudesta<br />

ja anonyymiudesta. Vastaajilla<br />

oli halutessaan mahdollisuus osallistua<br />

kahden elokuvalipun arvontaan ja saada<br />

tiivistelmä valmistuneesta tutkimuksesta.<br />

Arpajaislupaa ei tarvittu, koska elokuvalippuarvontaan<br />

osallistuminen oli vastikkeetonta eli<br />

maksutonta (Poliisi <strong>2021</strong>). Asetelma ei täyttänyt<br />

lahjonnan määritelmää (Lahjontaa koskeva<br />

siviilioikeudellinen yleissopimus 65/2004, 2.<br />

artikla). Koska kyseessä oli kajoamaton, eilääketieteellinen<br />

tutkimus, ei tutkimukseen<br />

tarvittu eettisen toimikunnan ennakkoarviointia<br />

(Katajavuori ym. 2008, Tutkimuseettinen<br />

neuvottelukunta 2018).<br />

Kyselyn laatiminen<br />

Sähköinen kysely koostui avoimista kysymyksistä,<br />

väittämäkysymyksistä sekä apteekkiin<br />

ja vastaajaan liittyvistä taustakysymyksistä<br />

(Liite 1). Kysymysjärjestyksellä pyrittiin välttämään<br />

vastaajan johdattelua ja kysymysten<br />

tungettelevuutta (Oppenheim 1992, Hämeen-<br />

Anttila ja Katajavuori 2008, Vehkalahti 2008).<br />

Avoimissa kysymyksissä kysyttiin syitä<br />

apteekkiluvan hakemiselle, apteekkarin työhön<br />

liittyviä odotuksia ja näiden odotusten toteutumista,<br />

apteekkarin työssä tyytyväisyyttä ja<br />

tyytymättömyyttä tuovia tekijöitä, apteekkarin<br />

kokemaa tyytyväisyyttä työtehtäviin ja uravalintaan<br />

apteekkiproviisoriaikaan verrattuna<br />

sekä sitä, millaista tukea apteekkari saa omaan<br />

työhönsä.<br />

Työ- ja uratyytyväisyyttä mitattiin Yhdysvalloissa<br />

proviisoreille kehitettyjen ja validoitujen<br />

väittämäkysymysten avulla (Barnett<br />

ja Kimberlin 1986, Liite 1, kysymykset 9–16).<br />

Työ- ja uratyytyväisyyttä mittaavat väittämäkysymykset<br />

on myöhemmin validoitu myös<br />

eurooppalaiseen avoapteekkiympäristöön<br />

Iso-Britanniassa (Rajah ym. 2001, Laaksonen<br />

2006). Työtyytyväisyyttä ja uratyytyväisyyttä<br />

mittaavia väittämiä oli molempia neljä,<br />

ja väittämät käännettiin suomeksi. Positiivisten<br />

väittämien vastausvaihtoehdot esitettiin<br />

viisiportaisella Likert-asteikolla, jossa 1 merkitsi<br />

täysin eri mieltä ja 5 täysin samaa mieltä.<br />

Negatiivisten väittämien (10, 11 ja 13) vastausvaihtoehdot<br />

olivat käänteiset eli 5 merkitsi täysin<br />

eri mieltä ja 1 täysin samaa mieltä. Likertasteikkoa<br />

käytetään paljon asennetta ja mielipiteitä<br />

mittaavissa kyselyissä (Katajavuori<br />

ym. 2008). Kyselyn ymmärrettävyyttä ja kattavuutta<br />

pilotoitiin lähettämällä kyselylomake<br />

neljälle otantaan kuulumattomalle apteekkarille.<br />

Taustatietokysymyksiä muokattiin saatujen<br />

kommenttien perusteella.<br />

Sähköisessä e-lomakkeella toteutetussa<br />

varsinaisessa kyselyssä tutkimusaiheeseen liittyviin<br />

avoimiin kysymyksiin ja väittämäkysymyksiin<br />

oli pakollista vastata, mutta apteekkiin<br />

liittyvät taustakysymykset olivat osittain<br />

vapaaehtoisia ja kaikki henkilökohtaiset taustakysymykset<br />

vapaaehtoisia.<br />

Kyselyn toteuttaminen<br />

ja säilyttäminen<br />

Kyselyn linkki lähetettiin apteekkareiden henkilökohtaiseen<br />

sähköpostiosoitteeseen. Sähköpostiosoitteet<br />

oli kerätty sähköisestä apteekkikalenterista,<br />

apteekkien kotisivuilta ja Synergia<br />

yrittäjät-tietokannasta. Yhteensä 90 apteekkarin<br />

sähköpostiosoitteet löytyivät näiden avulla.<br />

Lopuille 16 apteekkarille kysely lähetettiin<br />

muodossa etunimi.sukunimi@apteekit.net,<br />

jollainen voi olla käytössä apteekkarilla Suomen<br />

Apteekkariliiton jäsenapteekissa (SAL:n<br />

jäsentiedote <strong>2021</strong>). Kyselyn lähettämisen jälkeen<br />

kolmesta sähköpostiosoitteesta tuli virheilmoitus;<br />

yhdessä osoitteessa oli ollut kirjoitusvirhe<br />

ja kahdessa muussa väärä ensimmäinen<br />

etunimi. Korjausten jälkeen viestit lähetettiin<br />

uudestaan eikä virheilmoituksia enää<br />

tullut. Kaikille apteekkareille lähetettiin kaksi<br />

muistutusviestiä kahden viikon välein. Vastausaikaa<br />

oli yhteensä seitsemän viikkoa.<br />

Aineisto säilytettiin sähköisesti Helsingin<br />

yliopiston e-lomake-palvelussa ja excelmuotoisena<br />

tiedostona tutkijan tietokoneella.<br />

Salasanan takana olevaan aineistoon ei kukaan<br />

ulkopuolinen päässyt käsiksi. Tutkija poisti<br />

apteekkareiden yhteystiedot vastauksista, jotta<br />

vastaus ja vastaaja eivät olisi yhdistettävissä.<br />

Kaksi muuta tutkijaa eivät nähneet vastaajien<br />

yhteystietoja lainkaan. Aineisto hävitetään<br />

hyvää tietosuojatapaa käyttäen puoli vuotta<br />

tutkimuksen valmistumisen jälkeen.<br />

Analysointi<br />

Tutkimusaineisto analysoitiin kuvailevaa määrällistä<br />

analyysia ja laadullista sisällönanalyy-<br />

354 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 355


sia käyttäen ja Herzbergin (1959) kaksifaktoriteoriaa<br />

hyödyntäen. Avoimien kysymysten<br />

vastauksista hylättiin ne, jotka eivät vastanneet<br />

esitettyyn kysymykseen. Laadullisessa<br />

analyysissa tutkija (NB) koodasi, jakoi kategorioihin<br />

ja teemoitteli avoimiin kysymyksiin<br />

annetut vastaukset. Yksittäinen vastaus jaettiin<br />

tarvittaessa useampaan teemaan. Koodit testattiin<br />

sijoittamalla avoimien kysymysten vastaukset<br />

uudestaan eri kategorioihin ja koodeja<br />

ja kategorioita muokattiin tarvittaessa (Oppenheim<br />

1992). Analyysin laadun varmentamiseksi<br />

tutkimusryhmän kaksi muuta tutkijaa (JH, RL)<br />

tarkastivat itsenäisesti analyysin, josta keskusteltiin<br />

yhdessä tutkimusryhmän kanssa konsensuksen<br />

vahvistamiseksi. Lopuksi laskettiin,<br />

kuinka monta kertaa kukin teema esiintyi eli<br />

hyödynnettiin kvantifiointia.<br />

Kukin ura- ja työtyytyväisyyttä mittaava<br />

väittämä sai arvon 1–5 annettujen vastausten<br />

perusteella. Kullekin osallistujalle laskettiin<br />

työ- ja uratyytyväisyyttä kuvaava summa väittämiin<br />

saatujen vastausten perusteella. Koska<br />

työ- ja uratyytyväisyyttä mittaavia väittämiä oli<br />

neljä, näiden summien teoreettinen minimi oli<br />

4, maksimi 20 ja asteikon puoliväli 12. Mikäli<br />

vastausten summa oli 12 tai enemmän, tulkittiin<br />

vastaaja tyytyväiseksi, ja summan alittaessa 12<br />

tulkittiin vastaaja tyytymättömäksi. Summista<br />

määritettiin mediaani ja kvartiiliväli (IQR).<br />

Taustakysymysten osalta määritettiin vastausjakaumat.<br />

Mediaanit ja kvartiilivälit määritettiin<br />

proviisori- ja apteekkiproviisoritoimivuosista,<br />

apteekin henkilökuntamäärästä<br />

sekä koko- ja osa-aikaisen henkilökunnan<br />

määrästä. Vastaajien syntymävuosi muutettiin<br />

vastaamaan heidän ikäänsä vuonna 2019<br />

ja saadusta ikäjakaumasta määritettiin myös<br />

mediaani ja kvartiilivälit.<br />

Naisten ja miesten eroa ura- ja työtyytyväisyyden<br />

osalta määritettiin Mann-Whitneyn<br />

U-testillä ja työ- ja uratyytyväisyyden korrelaatiota<br />

Spearman rho-testillä IBM SPSS Statistics<br />

25 -ohjelmaa käyttäen.<br />

Tulokset<br />

Kyselyyn saatiin 52 vastausta; yksi apteekkari<br />

vastasi kahteen kertaan. Tämä huomioitiin<br />

analyysissa poistamalla monivalintaja<br />

taustakysymyksissä toinen tämän apteekkarin<br />

vastaus, mikäli vastaukset olivat identtiset,<br />

tai molemmat vastaukset, mikäli ne<br />

poikkesivat toisistaan. Avoimien kysymysten<br />

osalta analysoitiin molemmat vastaukset.<br />

Apteekkareiden vastausprosentti oli 48,<br />

mikä on hyvä tulos kyselytutkimukselle (Vehkalahti<br />

2008).<br />

Vastaajien taustatiedot<br />

Vastaajien taustatiedot on koottu Taulukkoon 1.<br />

Vastaajien mediaani-ikä, 48 vuotta, vastasi<br />

tuoreiden apteekkareiden mediaani-ikää (48<br />

vuotta) (JulkiTerhikki 2019). Vastaajista naisia<br />

oli 86 % ja miehiä 14 %, kun kohderyhmässä<br />

naisten osuus oli ollut 76 % ja miesten<br />

24 %. Vastaajista suurin osa (38/51) oli toiminut<br />

enintään kaksi vuotta apteekkarina.<br />

Vastaajista yli puolet (32/50) oli toiminut<br />

ennen apteekkiluvan saantia vain avoapteekissa.<br />

Noin viidennes vastaajista (11/50) oli toiminut<br />

avoapteekin lisäksi yhdessä muussa toimipaikassa,<br />

ja vain kaksi vastaajaa oli toiminut<br />

pääosin muualla kuin avoapteekissa.<br />

Kyselyyn vastanneiden apteekkarien<br />

apteekkien liikevaihto oli puolella vastaajista<br />

(25/50) vuonna 2018 1–2 miljoonan euron<br />

välillä; 17 vastaajan apteekin liikevaihto oli<br />

välillä 2,1–4 miljoonaa euroa ja yli 4,1 miljoonan<br />

euron liikevaihtoon ylsi vain kaksi vastaajaa.<br />

Vastaajista yli puolet (31/51) käytti apteekissaan<br />

vuokratyövoimaa, mutta suurin osa<br />

turvautui vuokratyövoiman käyttöön harvemmin<br />

kuin kuukausittain. Apteekki ja koti sijaitsivat<br />

suurimmalla osalla (40/50) eri paikkakunnilla,<br />

ja apteekkari kulki työpäivinä kodin<br />

ja apteekin väliä (24/41).<br />

Kaikki apteekkarit osallistuivat apteekissaan<br />

farmaseuttisiin ja työnjohdollisiin tehtäviin<br />

sekä apteekin toiminnan kehittämiseen<br />

ja markkinointiin (Taulukko 2). Nämä tehtävät<br />

veivät markkinointia lukuun ottamatta myös<br />

eniten apteekkarin työaikaa. Apteekkarit delegoivat<br />

työtehtäviään apteekissaan proviisorille<br />

vaihtelevasti, useimmin työnjohdollisia tehtäviä<br />

sekä opetus- ja koulutustoimintaa. Neljä<br />

apteekkaria jakoi työtehtävistään kaikki tai<br />

lähes kaikki proviisorille, kun taas yksi apteekkari<br />

ei ollut delegoinut lainkaan omia työtehtäviään<br />

ja yksi apteekkari piti proviisoria ainoastaan<br />

farmaseuttisissa työtehtävissä farmaseuttipulan<br />

takia.<br />

Taulukko 1. Kyselyyn vastanneiden tuoreiden apteekkareiden (n = 51) taustatiedot. *<br />

Apteekkiin liittyvät taustatiedot<br />

Toimipaikat ennen apteekkarina aloittamista (n = 50)<br />

Vain avoapteekki<br />

Avoapteekki + yksi muu toimipaikka<br />

Avoapteekki + kaksi muuta toimipaikkaa<br />

Enimmäkseen muualla kuin avoapteekissa<br />

Apteekkaritoimivuodet (n = 51)<br />

Alle vuoden<br />

1–2 vuotta<br />

yli 2 vuotta<br />

Sivuapteekkien lukumäärä (n = 50)<br />

Ei yhtään sivuapteekkia<br />

Yksi sivuapteekki<br />

Kaksi sivuapteekkia<br />

Apteekkitoiminnan liikevaihto vuonna 2018 (n = 50)<br />

Enintään 0,9 M€<br />

1–2M€<br />

2,1–4M€<br />

4,1–7,5M€<br />

Apteekkarin lisäksi apteekissa työskentelee (n = 51)<br />

Ei yhtään proviisoria<br />

Yksi proviisori<br />

Kaksi proviisoria<br />

Kolme proviisoria<br />

Vuokratyövoiman käyttö apteekissa (n = 51)<br />

Apteekissa käytetään vuokratyövoimaa<br />

Apteekissa ei käytetä vuokratyövoimaa<br />

Apteekissa käytetään vuokratyövoimaa (n = 34) **<br />

Viikoittain<br />

Kuukausittain<br />

Harvemmin kuin kuukausittain<br />

Henkilökohtaiset ja perhe-elämään liittyvät taustatiedot<br />

Sukupuoli (n = 50)<br />

nainen<br />

mies<br />

Huollettavat (n = 47)<br />

Apteekkarilla on huollettavia<br />

Apteekkarilla ei ole huollettavia<br />

Parisuhde (n = 50)<br />

Apteekkari elää parisuhteessa<br />

Apteekkari ei elä parisuhteessa<br />

Työmatkaan käytetty aika/suunta (n = 50)<br />

Alle 30 min<br />

30–60 min<br />

yli 1 h<br />

Apteekin ja kodin sijainti (n = 50)<br />

Apteekki ja koti sijaitsevat samalla paikkakunnalla<br />

Apteekki ja koti sijaitsevat eri paikkakunnilla<br />

Jos apteekki ja koti sijaitsevat eri paikkakunnilla (n = 41) ***<br />

Apteekkari ja perhe ovat muuttaneet pysyvästi apteekkipaikkakunnalle<br />

Apteekkari ei ole muuttanut, vaan kulkee työpäivinä kodin ja apteekin väliä<br />

Apteekkari asuu viikot apteekkipaikkakunnalla ja viikonloput (kotona) eri paikkakunnalla<br />

Lukumäärä (n)<br />

* Vastausten lukumäärä (n) vaihteli, sillä erillisissä vastauksissa kaikki vastaajat eivät vastanneet tai osa vastauksista jouduttiin hylkäämään.<br />

** Kolme vastaajaa oli vastannut ei kysymykseen vuokratyövoiman käyttämisestä apteekissa, mutta vastasi tähän jatkokysymykseen, että käytti<br />

vuokratyövoimaa harvemmin kuin kuukausittain.<br />

*** Yksi vastaaja vastasi ristiriitaisesti kysymyksiin apteekin ja kodin sijainnista: hän vastasi ensin, että koti ja apteekki sijaitsevat samalla paikkakunnalla,<br />

mutta tähän jatkokysymykseen hän vastasi, että on muuttanut pysyvästi apteekkipaikkakunnalle.<br />

32<br />

11<br />

5<br />

2<br />

15<br />

23<br />

13<br />

39<br />

8<br />

3<br />

6<br />

25<br />

17<br />

2<br />

29<br />

21<br />

0<br />

1<br />

31<br />

20<br />

8<br />

3<br />

23<br />

43<br />

7<br />

35<br />

12<br />

45<br />

5<br />

16<br />

16<br />

18<br />

10<br />

40<br />

7<br />

24<br />

10<br />

356 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 357


Taulukko 2. Tuoreiden apteekkareiden osallistuminen apteekkinsa työtehtäviin.<br />

Työtehtävä<br />

Asiakaspalvelu, reseptintoimitus,<br />

lääkeneuvonta<br />

Apteekin toiminnan<br />

kehittämiseen liittyvät asiat<br />

Työnjohdolliset tehtävät<br />

sisältäen työvuorolistojen ja<br />

toimintaohjeiden laatimisen<br />

Markkinointi<br />

Sidosryhmäyhteistyö<br />

Talousasiat sisältäen tilaamisen<br />

ja laskutuksen<br />

Opetus- ja koulutustoiminta<br />

Tavaranpurku ja hyllytys<br />

Remontointi<br />

Siivous<br />

Apteekin lisäpalvelut: esimerkiksi<br />

terveyspiste, LHKA, apteekin<br />

verkkopalvelut, ANJA<br />

Apteekkareiden<br />

(n = 51) raportoimat<br />

työtehtävät, joihin<br />

he osallistuvat *<br />

51<br />

51<br />

51<br />

51<br />

49<br />

45<br />

41<br />

33<br />

29<br />

20<br />

18<br />

Apteekkareiden (n = 51)<br />

näkemys kolmesta työtehtävästä,<br />

jotka vievät<br />

eniten työaikaa **<br />

* Apteekkarit vastasivat monivalintakysymykseen ja saivat valita niin monta vaihtoehtoa kuin oli tarpeellista.<br />

** Apteekkarit vastasivat monivalintakysymykseen ja saivat valita edellisen kohdan perusteella kolme vaihtoehtoa.<br />

*** Apteekkarit vastasivat omin sanoin avoimeen kysymykseen.<br />

46<br />

33<br />

25<br />

9<br />

3<br />

21<br />

-<br />

-<br />

-<br />

-<br />

-<br />

Työtehtävät, jotka<br />

apteekkarit (n = 20)<br />

olivat delegoineet<br />

proviisorille ***<br />

5<br />

3<br />

9<br />

5<br />

4<br />

5<br />

7<br />

1<br />

-<br />

-<br />

5<br />

Apteekkiluvan hakuun<br />

johtaneita perusteita<br />

Taulukkoon 3 on koottu perusteita apteekkiluvan<br />

hakemiselle. Apteekkilupaa haettiin<br />

niin sisäisten kuin ulkoisten motivaatiotekijöiden<br />

perusteella. Sisäiset motivaatiotekijät,<br />

kuten tarve uusille haasteille ja luonteva jatke<br />

uralle, olivat useammin syynä apteekkiluvan<br />

hakuun kuin ulkoiset motivaatiotekijät, kuten<br />

tyytymättömyys aiempaan työhön, työnantajaan<br />

ja työyhteisöön. Suurella osalla vastaajista<br />

oli useita syitä apteekkiluvan hakemiselle,<br />

ja osalla vastaajista syyt olivat sekoitus<br />

sisäisiä ja ulkoisia motivaatiotekijöitä. Eniten<br />

mainintoja (23/51) sai tarve uusille haasteille;<br />

moni vastaaja koki tarvetta päästä urallaan<br />

eteenpäin: ”Ainut mahdollisuus urakehitykseen”<br />

(apteekkari 16) ”Halu edetä uralla eteenpäin<br />

ja saada uutta sisältöä työhön” (apteekkari<br />

39). Osalla vastaajista jokin tapahtuma oli<br />

sysännyt apteekkiluvan hakuun: ”En hakenut<br />

mistään kaukaa, mutta sitten kun lupa tuli<br />

hakuun lähelle kotia koin, että pitää hakea”<br />

(apteekkari 13).<br />

Apteekkarin työhön liittyvät<br />

odotukset ja niiden toteutuminen<br />

Taulukossa 4 on esitetty apteekkarin työhön<br />

liittyneitä odotuksia apteekkiluvan hakuvaiheessa<br />

sekä vastaajien kokemukset siitä,<br />

miten nämä odotukset olivat toteutuneet.<br />

Suurella osalla vastaajista oli positiivisia odotuksia,<br />

jotka olivat täyttyneet. Yli puolet vastaajista<br />

(32/50) liitti apteekkarin työhön odotuksen<br />

yrittäjän vapaudesta ja päätösvallasta.<br />

Vajaa kolmannes (15/50) odotti pääsevänsä<br />

kehittämään apteekkia. Toisaalta yhtä moni<br />

vastaaja (15/50) oletti apteekkarin työmäärän<br />

olevan suuri ja työpäivien olevan pitkät. Vajaa<br />

kolmannes (14/50) kertoi, että heidän odotuksensa<br />

olivat olleet realistiset pohjautuen<br />

apteekkityön tuomaan kokemukseen. Nämä<br />

odotukset olivat suurimmaksi osaksi täyttyneet<br />

tai ylittyneet positiivisesti tässä vastaajajoukossa.<br />

Etenkin yrittäjän vapauteen ja päätösvaltaan<br />

liittyneet odotukset olivat täyttyneet<br />

(7/32) tai ylittyneet (15/32) suurimmalla osalla<br />

vastaajista, ja loput (10/32) olivat kokeneet<br />

haasteita. Apteekkarin suuri työmäärä ja pitkät<br />

työpäivät olivat suurimmalla osalla (11/15) vastaajista<br />

vastanneet odotuksia, mutta toisaalta<br />

osa vastaajista (4/15) kertoi voivansa vaikuttaa<br />

työmäärään ja työpäivien pituuteen myös<br />

itse. Apteekin toiminnan kehittämiseen liittyvä<br />

odotus oli osalla jäänyt täyttymättä (3/15).<br />

Apteekkarin ura- ja työtyytyväisyyttä<br />

mittaavat väittämät sekä apteekkarin<br />

työssä tyytyväisyyttä ja<br />

tyytymättömyyttä tuovat asiat<br />

Taulukossa 5 on esitetty tuoreiden apteekkareiden<br />

vastausjakauma ura- ja työtyytyväisyyttä<br />

mittaaviin väittämiin. Taulukosta 6<br />

käy ilmi, että suurin osa vastaajista (42/50) oli<br />

tyytyväisiä sekä työhönsä että uraansa. Työhön<br />

oltiin vastaushetkellä vielä tyytyväisempiä<br />

kuin uraan (Taulukko 5). Asiakaspalvelu lisäsi<br />

yleisesti tyytyväisyyttä ja työtaakka ja ajanpuute<br />

tyytymättömyyttä vastaajien keskuudessa<br />

riippumatta koetusta ura- ja työtyytyväisyydestä<br />

(Taulukko 6). Työhönsä tyytyväisillä<br />

apteekkareilla tyytyväisyyttä toi myös vastuu ja<br />

vapaus, mikä oli myös yleisimmin apteekkarin<br />

työhön kohdistunut odotus (Taulukko 4). Myös<br />

apteekin työilmapiiri ja henkilökunnan tyytyväisyys<br />

toi tyytyväisyyttä työhönsä tyytyväisillä<br />

apteekkareilla (Taulukko 6).<br />

Lähes kaikki vastaajat (46/51) olivat tyytyväisempiä<br />

työtehtäviinsä apteekkarina kuin<br />

apteekkiproviisorina. Erityisesti apteekkarin<br />

työn vapauteen oltiin tyytyväisiä: ”Tyytyväisempi,<br />

tuntuu, että voin käyttää osaamistani<br />

enemmän” (apteekkari 10), ”…juuri työn<br />

itsenäisyys tekee tästä vielä mielekkäämmän”<br />

(apteekkari 11). Toisaalta kolme vastaajaa oli<br />

tyytyväisempiä apteekkiproviisorin työtehtäviin:<br />

”Helpompaa olisi olla vieraalla johtavana<br />

proviisorina” (apteekkari 36). Tämä apteekkari<br />

36 oli taulukossa 5 esitettyjen väittämäkysymysten<br />

perusteella tyytymätön myös apteekkarin<br />

työhönsä, mutta tyytyväinen uraansa.<br />

Kaksi muuta apteekkiproviisorin työtehtäviin<br />

tyytyväisempää vastaajaa olivat tyytymättömiä<br />

apteekkarin työtehtäviin, mutta toisaalta<br />

taulukossa 5 esitettyjen työtyytyväisyyttä mittaavien<br />

väittämien perusteella kuitenkin tyytyväisiä<br />

työhönsä.<br />

Suurin osa vastaajista (43/51) oli vastaushetkellä<br />

tyytyväinen uravalintaansa verratessaan<br />

vastaushetkeä apteekkiproviisorin aikaan:<br />

”Proviisorin ammattikin on hyvä, mutta aptee-<br />

358 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 359


Taulukko 3. Perusteita apteekkiluvan hakuun (n = 51), pohjana käytetty Herzbergin kaksifaktoriteoriaa<br />

(1959).<br />

Taulukko 4. Tuoreiden apteekkareiden (n = 50) odotukset apteekkarin työstä ja niiden koettu<br />

toteutuminen. *<br />

Sisäisiä motivaatiotekijöitä<br />

tarve uusille haasteille (n = 23)<br />

”Tunne siitä, että haluan päästä<br />

uralla eteenpäin” (apteekkari 10)<br />

Ulkoisia motivaatiotekijöitä<br />

tyytymättömyys aikaisempaan työhön, työnantajaan<br />

tai työyhteisöön (n = 10)<br />

”En olisi jaksanut olla apteekkiproviisorina vielä toiset<br />

20 v […] eli eläkeikään asti” (apteekkari 6)<br />

Apteekkareiden<br />

odotukset apteekkarin<br />

työn sisällöstä ennen<br />

kuin heistä tuli<br />

apteekkareita<br />

Apteekkareiden,<br />

joilla<br />

oli ollut tiettyjä<br />

odotuksia,<br />

lukumäärä<br />

(n)<br />

Odotukset<br />

ovat täyttyneet<br />

tai ylittyneet<br />

positiivisella<br />

tavalla<br />

Apteekkareiden raportoimien odotusten toteutuminen (n)<br />

Odotukset<br />

ovat täyttyneet<br />

positiivisella<br />

tavalla,<br />

ei yllätyksiä<br />

Odotukset<br />

ovat täyttyneet<br />

mutta<br />

olen<br />

kokenut<br />

haasteita<br />

Kokenut<br />

vain<br />

haasteita<br />

Odotukset<br />

eivät ole<br />

täyttyneet<br />

luonteva jatke uralle, paljon<br />

kokemusta (n = 22)<br />

”Työkokemusta proviisorina alkoi<br />

olla paljon” (apteekkari 8)<br />

pitkäaikainen haave tai<br />

suunnitelma (n = 16)<br />

”Apteekkarin ura on ollut<br />

haaveenani jo pitkään”<br />

(apteekkari 51)<br />

avoinna oleva apteekkilupa sopivan<br />

matkan päässä (n = 6)<br />

”Halusin oman yrityksen, joka olisi kohtuullisen<br />

kulkuyhteyden päässä” (apteekkari 9)<br />

epävarma työtilanne (n = 5)<br />

”…Myös työsuhteen jatkumisen epävarmuus<br />

proviisorina…” (apteekkari 41)<br />

paremmat tulot (n = 1)<br />

Itsenäisyys, päätösvalta<br />

omasta työajasta ja<br />

apteekin toiminnoista,<br />

vastuu ja vapaus<br />

Apteekin kehittämistyö,<br />

toimimista osana<br />

terveydenhuoltoa,<br />

apteekin talouden<br />

kehittämistä<br />

Apteekkiproviisorin<br />

työhön pohjautuvat<br />

odotukset<br />

32<br />

15<br />

14<br />

15<br />

6<br />

5<br />

7<br />

2<br />

4<br />

6<br />

3<br />

4<br />

4<br />

1<br />

0<br />

0<br />

3<br />

1<br />

halu yrittäjyyteen (n = 13)<br />

”Halusin yrittäjäksi ja<br />

apteekkariksi” (apteekkari 25)<br />

apteekkarin työn vapaus (n = 10)<br />

”Tahdoin työhöni enemmän<br />

vapautta” (apteekkari 27)<br />

”Paremmat tulot tähtäimessä” (apteekkari 50)<br />

Henkilökohtainen<br />

velvollisuus<br />

apteekkitoiminnasta<br />

Monipuolinen työnkuva,<br />

taitojen parempi<br />

hyödyntäminen<br />

Talouden seuranta ja<br />

toimeentulo<br />

12<br />

7<br />

6<br />

7<br />

3<br />

3<br />

1<br />

1<br />

0<br />

3<br />

1<br />

2<br />

1<br />

1<br />

0<br />

0<br />

1<br />

1<br />

Hallinnolliset työt,<br />

paperityöt<br />

4<br />

4<br />

0<br />

0<br />

0<br />

0<br />

Paljon työtä, pitkät<br />

työpäivät, pitkä<br />

työmatka<br />

15<br />

5<br />

6<br />

2<br />

2<br />

0<br />

* Vastaajat (n = 50) vastasivat avoimeen kysymykseen odotuksista ja niiden toteutumisesta.<br />

360 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 361


Taulukko 5. Tuoreiden apteekkareiden vastausjakauma ura- ja työtyytyväisyyttä mittaaviin väittämiin<br />

(Barnett ja Kimberlin 1986).<br />

Taulukko 6. Synteesi tuoreiden apteekkareiden ura- ja työtyytyväisyyssummien jakaumasta sekä<br />

tyytyväisyyttä ja tyytymättömyyttä tuovat tekijät (tyytyväiset ≥ 12, tyytymättömät < 12), pohjana<br />

Herzbergin kaksifaktoriteoria (1959).<br />

Viisiportaisen Likert-asteikon vastausvaihtoehdot<br />

Väittämät kuvaavat uratyytyväisyyttä (n = 51) Väittämät kuvaavat työtyytyväisyyttä (n = 50)<br />

Väittämä<br />

Kaiken kaikkiaan,<br />

olen tyytyväinen<br />

nykyiseen työhöni<br />

Ajatus, että joutuisin<br />

viettämään<br />

loput työvuoteni<br />

nykyisenkaltaisessa<br />

työssäni, on<br />

masentava*<br />

Minulla on<br />

työstäni usein<br />

”huono” tunne,<br />

tunne siitä, etten<br />

nauti työstäni*<br />

Intoudun työstäni<br />

usein niin,<br />

että menetän<br />

ajantajun<br />

Nykyisellä tiedollani,<br />

jos<br />

minun pitäisi<br />

valita opiskelenko<br />

farmasiaa,<br />

valitsisin toisen<br />

alan*<br />

Jos minulla olisi<br />

poika, joka olisi<br />

kiinnostunut<br />

opiskelemaan<br />

farmasiaa, rohkaisisin<br />

häntä<br />

Jos minulla olisi<br />

tyttö, joka olisi<br />

kiinnostunut<br />

opiskelemaan<br />

farmasiaa, rohkaisisin<br />

häntä<br />

1 = Täysin<br />

eri mieltä<br />

n<br />

0<br />

34<br />

32<br />

3<br />

27<br />

2<br />

2<br />

2 = Jokseenkin<br />

eri mieltä<br />

n<br />

3<br />

10<br />

12<br />

5<br />

10<br />

4<br />

4<br />

3 = Ei<br />

samaa<br />

eikä eri<br />

mieltä<br />

n<br />

0<br />

1<br />

3<br />

6<br />

4<br />

5<br />

4<br />

4 = Jokseenkin<br />

samaa<br />

mieltä<br />

n<br />

12<br />

2<br />

2<br />

20<br />

7<br />

14<br />

13<br />

5 = Täysin<br />

samaa<br />

mieltä<br />

n<br />

35<br />

3<br />

1<br />

16<br />

3<br />

26<br />

28<br />

mediaani<br />

5<br />

1<br />

(muutettuna<br />

positiiviseksi<br />

5) *<br />

1<br />

(muutettuna<br />

positiiviseksi<br />

5) *<br />

4<br />

1<br />

(muutettuna<br />

positiiviseksi<br />

5) *<br />

5<br />

5<br />

IQR<br />

1<br />

1<br />

1<br />

2<br />

2<br />

1<br />

1<br />

työtyytyväisyyden<br />

summan<br />

mediaani<br />

18<br />

uratyytyväisyyden<br />

summan<br />

mediaani<br />

17<br />

Kategoria Lukumäärä Tyytyväisyyttä Tyytymättömyyttä<br />

(n = 50) * tuovia tekijöitä tuovia tekijöitä<br />

tyytyväinen<br />

työhön ja uraan<br />

(≥ 12)<br />

tyytyväinen työhön<br />

(≥ 12), tyytymätön<br />

uraan (< 12)<br />

tyytymätön työhön<br />

(< 12), tyytyväinen<br />

uraan (≥ 12)<br />

tyytymätön työhön<br />

ja uraan (< 12)<br />

42<br />

5<br />

1<br />

2<br />

• työn itsenäisyys ja<br />

vapaus<br />

• asiakaspalvelu<br />

• hyvä työilmapiiri<br />

• onnistumiset<br />

työssä<br />

• vapaus,<br />

vastuu, apteekin<br />

kehittäminen<br />

• haasteet ja<br />

kehittyminen<br />

omassa työssä<br />

• asiakaspalvelu<br />

ja henkilökunnan<br />

työtyytyväisyys<br />

• vapaa-aika<br />

• asiakaspalvelu<br />

• työnkuvan<br />

monipuolisuus<br />

• asiakaspalvelussa<br />

onnistuminen<br />

ja ystävällinen<br />

palaute asiakkailta<br />

* Yhden apteekkarin kaksi vastausta poikkesivat toisistaan, joten molemmat vastaukset hylättiin.<br />

• epävarma tulevaisuus<br />

• arvostuksen puute<br />

• taloushuolet<br />

• ajanpuute, töiden<br />

kasautuminen<br />

• viranomaisvaatimukset<br />

• heikko julkikuva<br />

ammatista ja<br />

tulevaisuuden<br />

epävarmuus,<br />

yhteiskunnallinen<br />

arvostuksen puute<br />

• tuloksen heikkous<br />

• omien kykyjen<br />

rajallisuus johtamisessa ja<br />

markkinoinnissa<br />

• ajanpuute<br />

• valtava työmäärä ja<br />

lomanpuute<br />

• työtaakka ja vapaa-ajan<br />

vähyys<br />

• valtavat vaatimukset,<br />

riittämättömyyden tunne<br />

Jos voisin tavoitella<br />

mitä<br />

tahansa uraa,<br />

valitsisin farmasian<br />

alan<br />

3<br />

8<br />

8<br />

21<br />

11<br />

4<br />

1<br />

*Summia laskettaessa väittämän vastauksen arvo käännetty vastaamaan positiivisen väittämän arvoa.<br />

362 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 363


kissa urakehitys voi jämähtää. Siksi eteenpäin<br />

ja olen todella tyytyväinen” (apteekkari<br />

8). Heidän joukostaan neljä vastaajaa oli tyytyväisiä<br />

uravalintaansa, mutta taulukossa 5<br />

esitettyjen väittämäkysymysten perusteella<br />

kuitenkin tyytymättömiä uraansa. Kaksi vastaajaa<br />

oli tyytymättömiä uravalintaansa sekä<br />

myös taulukossa 5 esitettyjen väittämäkysymysten<br />

perusteella tyytymättömiä uraansa:<br />

”oman jaksamisen rajat alkavat tulla vastaan<br />

työtaakan takia ja vapaa-ajan vähyyden vuoksi,<br />

joten uravalintaan en ole kovin tyytyväinen<br />

tällä hetkellä” (apteekkari 46). Yksi vastaaja<br />

oli tyytymätön uravalintaansa: ”on päiviä, jolloin<br />

kadun apteekkariksi ryhtymistä hyvästä<br />

proviisorin toimesta” (apteekkari 36), mutta<br />

taulukossa 5 esitettyjen väittämäkysymysten<br />

perusteella tyytyväinen uraansa. Neljä vastaajaa<br />

vertasi tyytyväisyyttään aikaan, jolloin<br />

työskenteli lääketeollisuudessa, joten nämä<br />

vastaukset hylättiin.<br />

Uraansa tyytymättömät apteekkarit (7/50)<br />

(Taulukko 6) olivat hakeneet apteekkilupaa<br />

niin sisäisten kuin ulkoisten motivaatiotekijöiden<br />

perusteella: ”vaihtelua ja pitkäaikainen<br />

urasuunnitelma” (apteekkari 22), ”eteneminen<br />

uralla ja toisaalta myös työsuhteen<br />

jatkumisen epävarmuus proviisorina pienessä<br />

maalaisapteekissa” (apteekkari 46). Työhönsä<br />

tyytymättömät apteekkarit (3/50) (Taulukko 6)<br />

olivat hakeneet apteekkilupaa ulkoisten motivaatiotekijöiden<br />

perusteella: ”Alan yleinen<br />

tapa, että proviisorit hakevat apteekkilupaa.<br />

Paineita hakea alkoi tulla kollegoilta ja työpaikasta.<br />

En hakenut mistään kaukaa, mutta sitten<br />

kun lupa tuli hakuun lähelle kotia koin, että<br />

pitää hakea” (apteekkari 13), ”Pitkä proviisoriura<br />

apteekissa, kaikki nähty. Apteekkarinvaihdos<br />

tulossa. Päivitin cv:n” (apteekkari 36).<br />

Ura- ja työtyytyväisyyden keskinäinen<br />

riippuvuus sekä miesten ja naisten väliset<br />

erot ura- ja työtyytyväisyydessä<br />

Työtyytyväisyys ja uratyytyväisyys olivat kytköksissä<br />

toisiinsa. Työhönsä tyytyväiset olivat<br />

tyytyväisiä myös uraansa (Spearmanin rho =<br />

0,394, p = 0,005). Naisten ja miesten välillä ei<br />

ollut tilastollisesti merkittävää eroa työtyytyväisyydessä.<br />

(Naisten mediaani työtyytyväisyys<br />

18, miesten 17,50; Mann-Whitney U, Z =<br />

–0,636, p > 0.05). Tilastollisesti merkittävää<br />

eroa ei ollut myöskään uratyytyväisyydessä.<br />

(Naisten mediaani uratyytyväisyys 17, miesten<br />

16,50; Mann-Whitney U, Z = –0,601, p > 0.05).<br />

Pohdinta<br />

Tähän tutkimukseen osallistuneet tuoreet<br />

apteekkarit olivat tyytyväisiä niin työhönsä<br />

kuin uraansa. Aikaisemmassa tutkimuksessa,<br />

joka koski apteekkareita yleisemmin, havaittiin<br />

apteekkiluvan saamisen lisänneen työn<br />

vapautta ja mahdollisuutta vaikuttaa työn<br />

sisältöön parantaen siten apteekkareiden työhyvinvointia<br />

(Hautala 2013). Lisäksi on raportoitu,<br />

että apteekkareiden uran tähtihetkiin<br />

liittyivät apteekkiluvan saanti ja vastuu, eteneminen<br />

ja yleneminen (Haapalainen 2006, Hautala<br />

2013). Näiden tekijöiden tiedetään lisäävän<br />

pitkäkestoisesti työtyytyväisyyttä (Herzberg<br />

1959, Barnett ja Kimberlin 1988, Hardigan<br />

ja Carvajal 2007). Suurin osa apteekkareista ei<br />

haluakaan vaihtaa työtehtäviään (Lammi 2000,<br />

Haapalainen 2006, Hautala 2013).<br />

Tässä tutkimuksessa apteekkiluvan hakuun<br />

johtaneita tekijöitä oli useita, mutta valtaosassa<br />

vastauksista korostui halu päästä uralla<br />

eteenpäin ja kehittyä työssä. Koska nämä sisäiset<br />

motivaatiotekijät lisäävät työtyytyväisyyttä,<br />

olivat ne todennäköisesti osaltaan myötävaikuttamassa<br />

siihen, että valtaosa apteekkareista<br />

oli tyytyväisiä työhönsä ja uraansa. Työtaakka<br />

ja ajanpuute olivat yleisimmät työtyytyväisyyttä<br />

vähentävät tekijät niin tässä kuin<br />

aiemmissa samankaltaisissa tutkimuksissa<br />

(Lammi 2000, Hovi 2017). Mikäli apteekkilupaa<br />

haetaan vain ulkoisten motivaatiotekijöiden<br />

perusteella, voi apteekkarin työ- ja uratyytyväisyys<br />

vähentyä etenkin, jos työhön liittyy<br />

edellä mainittuja kuormitustekijöitä.<br />

Tutkimukseen osallistuneet apteekkarit<br />

odottivat apteekkarin työltä ennen kaikkea<br />

vapautta ja päätösvaltaa apteekin toimintaan<br />

liittyen. Nämä odotukset olivat täyttyneet<br />

tai ylittyneet suurimmalla osalla vastaajajoukosta<br />

ja ne toimivat eräänlaisena apteekkiluvan<br />

hakuun johtaneiden tekijöiden jatkumona.<br />

Huomionarvoista oli, että moni vastaaja kertoi<br />

odotusten olevan realistisia, sillä ne pohjautuivat<br />

pitkään kokemukseen apteekkiproviisorin<br />

työstä. Tämä seikka selittänee sen, miksi odotukset<br />

olivat täyttyneet niin monella; apteek-<br />

karin työstä oli muodostunut realistinen kuva,<br />

kun vastaaja oli seurannut apteekkarin työtä<br />

pitkään lähietäisyydeltä.<br />

Tässä tutkimuksessa miesten ja naisten<br />

välillä ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa<br />

ura- ja työtyytyväisyydessä. Apteekkiproviisorien<br />

työtyytyväisyyteen vaikuttavista tekijöistä<br />

kootun kansainvälisen katsausartikkelin<br />

perusteella naiset olivat miehiä keskimäärin<br />

tyytyväisempiä työhönsä (Carvajal ja Popovici,<br />

2018).<br />

Vastauksista muodostui selkeä kokonaiskuva<br />

apteekkiluvan hakemiseen liittyneistä<br />

tekijöistä sekä apteekkarin työhön kohdistetuista<br />

odotuksista ja niiden täyttymisestä. Jatkotutkimuksella<br />

voisi selvittää työ- ja uratyytyväisyyden<br />

kehittymistä apteekkarin uran eri<br />

vaiheissa sekä tutkia, miten apteekkareiden<br />

kokema työ- ja uratyytyväisyys näkyy apteekkien<br />

työilmapiirissä ja kehittämistyössä.<br />

Tutkimuksen vahvuudet ja heikkoudet<br />

Kyselytutkimus soveltui nopeaan ja edulliseen<br />

tiedonkeruuseen suuresta tutkimusjoukosta<br />

(Katajavuori ym. 2008). Kysely lähetettiin kaikille<br />

kyselyä edeltäneen kolmen vuoden aikana<br />

ensimmäisen apteekkiluvan saaneille apteekkareille,<br />

joista kaikilla oli mahdollisuus osallistua<br />

tutkimukseen. Koska tutkimus toteutettiin<br />

nimettömänä, ei tutkimuksessa ilmennyt vastaamatta<br />

jättäneiden apteekkareiden taustatietoja<br />

ja työ- ja uratyytyväisyyttä. Kyselyn vastausprosentti<br />

oli kuitenkin korkea (48 %), joten<br />

tutkimustuloksia voitaneen ajatella koskevan<br />

yleisesti uransa alkuvaiheessa olevien apteekkareiden<br />

kokemaa ura- ja työtyytyväisyyttä<br />

etenkin, kun aiemmin on saatu samankaltaisia<br />

tutkimustuloksia (Katajavuori ym. 2008).<br />

Tutkimus tehtiin poikkileikkaustutkimuksena,<br />

jonka vahvuutena on, että se antaa käsityksen<br />

asiasta tai ilmiöstä tietyllä hetkellä ja<br />

sopii hyvin ilmiöiden kuvailuun tietyssä tutkimusjoukossa<br />

(Katajavuori ym. 2008). Koska<br />

uratyytyväisyys kuvaa koko uraa, vastaajien<br />

saattoi olla helpompi arvioida sitä kuin työtyytyväisyyttä,<br />

johon voi vastaushetkellä vaikuttaa<br />

tietty tapahtuma. Toisaalta uratyytyväisyys<br />

lisääntyi työtyytyväisyyden myötä.<br />

Laadullisen analyysin luotettavuutta kuvaa<br />

tutkimusprosessin luotettavuus ja aineiston<br />

analyysin toistettavuus (Eskola ja Suoranta,<br />

1998; Katajavuori ja Hämeen-Anttila, 2008).<br />

Analyysin luotettavuutta parannettiin siten,<br />

että kolme tutkijaa osallistui aineiston tulkintaan.<br />

Lisäksi toinen tutkija kävi läpi tutkijan<br />

koodaaman aineiston ja toisistaan poikkeavat<br />

luokittelut käytiin yhdessä läpi. Kyselyn<br />

pilotoinnilla pyrittiin lisäämään kyselyn<br />

ymmärrettävyyttä, sillä kysymyksiä saatettiin<br />

ymmärtää väärin ja etenkin Likert-asteikollisissa<br />

väittämissä haasteena voi olla vastaajan<br />

tulkinnat kysymyksistä, itsestään ja tunteistaan<br />

(Locke 1976).<br />

Johtopäätökset<br />

Tämän tutkimuksen perusteella tuoreet<br />

apteekkarit olivat tyytyväisiä sekä työhönsä<br />

että uraansa. Apteekkariksi oli ryhdytty useamman<br />

syyn perusteella, mutta etenkin sisäisistä<br />

motivaatiotekijöistä käsin herännyt kiinnostus<br />

hakea apteekkilupaa vaikuttaisi yhdistyvän<br />

tyytyväisyyteen. Suuri osa vastaajista kohdisti<br />

positiivisia odotuksia apteekkarin työhön, ja<br />

nämä odotukset olivat täyttyneet.<br />

Tämän tutkimuksen tulokset rohkaisevat<br />

proviisoreita apteekkarin uralle, sillä apteekkiluvan<br />

saaneet tuoreet apteekkarit olivat tässä<br />

tutkimuksessa tyytyväisiä työhönsä ja uraansa.<br />

Työhönsä ja uraansa tyytyväiset apteekkarit<br />

voivat myös lisätä apteekkityön houkuttelevuutta<br />

ja rohkaista nuoria valitsemaan farmasian<br />

alan.<br />

364 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 365


Summary<br />

Why apply for a pharmacy license -<br />

Job and career satisfaction of fresh<br />

pharmacy owner<br />

Nina Backman*<br />

Master of Science (Pharmacy)<br />

Porvoon 3. Kevätkummun apteekki<br />

nina.backman@apteekit.net<br />

Jaana Haapalainen<br />

Master of Science (Pharmacy)<br />

Pharmacy owner (since 2.6.<strong>2021</strong>)<br />

Kellokosken apteekki<br />

Raisa Laaksonen<br />

Senior Lecturer (PhD)<br />

Adjunct professor in clinical pharmacy<br />

Division of Pharmacology and Pharmacotherapy<br />

Faculty of Pharmacy<br />

University of Helsinki<br />

*Correspondence<br />

Introduction: Obtaining a pharmacy license<br />

and becoming a pharmacy owner has been<br />

perceived as the culmination of a pharmacist’s<br />

career. Indeed, many pharmacy owners have<br />

been satisfied with their careers and would not<br />

give up their work. The aim was to describe<br />

why pharmacists who had recently become<br />

pharmacy owners had applied for a pharmacy<br />

license, what expectations they had had about<br />

the work of a pharmacy owner and how these<br />

expectations had been met, and to¨<br />

Materials and methods: In spring 2019, a<br />

cross-sectional electronic survey was sent to<br />

pharmacy owners who had been granted their<br />

first pharmacy license within the previous<br />

three years (n = 106). The questionnaire comprised<br />

open-ended questions, statement that<br />

utilized previously validated career and job satisfaction<br />

scale (five-point Likert-scale), and<br />

background questions related to the respondent<br />

and his/her pharmacy. The collected data<br />

were analyzed, using quantitative and qualitative<br />

content analysis.<br />

Results: Altogether, 51 pharmacy owners<br />

(48%) responded to the survey, one of whom<br />

responded twice. In the quantitative analysis,<br />

one of the answers of this pharmacy owner was<br />

removed if the answers were identical, or both<br />

answers if they differed from each other. In<br />

the qualitative analysis, both responses of this<br />

respondent were analyzed. The respondents<br />

had applied for a pharmacy license based both<br />

on internal and external motivational factors.<br />

A large proportion of the respondents (42/50)<br />

had had positive expectations of the work of a<br />

pharmacy owner, and these expectations had<br />

been met. The most common expectations were<br />

related to entrepreneurial freedom and decision-making<br />

power (32/50), developing the<br />

pharmacy and its services (15/50), but also to<br />

high workload and long working days (15/50).<br />

About a third (14/50) perceived that they had<br />

had realistic expectations of the work of a<br />

pharmacy owner based on their experience as<br />

a community pharmacist. Some had also experienced<br />

challenges (9/50) and, especially, the<br />

expectations related to developing the pharmacy<br />

and its services had not been met in some<br />

cases (3/15).<br />

Based on the job and career satisfaction<br />

statements, the respondents were satisfied<br />

with their work (median sum 18) and career<br />

(median sum 17); satisfied were those whose<br />

sum of the responses was at least 12 (mid-point<br />

of the scale). Most respondents (42/50) were<br />

satisfied with both their job and career. At the<br />

time, they were even more satisfied with their<br />

job than with their career. Customer service<br />

generally increased satisfaction, while workload<br />

and lack of time increased dissatisfaction<br />

among the respondents regardless of their perceived<br />

career and job satisfaction. Almost all<br />

(46/51) were more satisfied with their job as<br />

a pharmacy owner than as an employed community<br />

pharmacist, and most (43/51) were satisfied<br />

with their career choice when comparing<br />

to their time as an employed community<br />

pharmacist.<br />

Conclusions: Pharmacists who had recently<br />

become pharmacy owners were pleased with<br />

both their work and their careers. They had<br />

become pharmacy owners for several reasons.<br />

A large proportion of the respondents had had<br />

positive expectations of the work of a pharmacy<br />

owner, and these expectations had been met.<br />

Pharmacy owners who are satisfied with their<br />

work and career can increase the attractiveness<br />

of work in community pharmacy and encourage<br />

other pharmacists to pursue a career as a<br />

pharmacy owner.<br />

Keywords: pharmacy license, pharmacist,<br />

job satisfaction, career satisfaction<br />

Sidonnaisuudet<br />

Ei sidonnaisuuksia.<br />

366 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 367


Kirjallisuus<br />

Barnett CW, Kimberlin CL:<br />

Development and validation of an<br />

instrument to measure Pharmacists’<br />

satisfaction with their jobs and<br />

careers. Am J Pharm Edu 50: 5-14,<br />

1986<br />

Barnett CW, Kimberlin CL: Levels<br />

of Satisfaction Among Florida<br />

Pharmacists. J Pharm Marketing<br />

Management 2: 23-44, 1988<br />

Carvajal M, Popovici I: Gender, Age<br />

and Pharmacists´ Job Satisfaction.<br />

Pharm Pract: 1396, 2018 (viitattu<br />

10.3.<strong>2021</strong>). DOI: 10.18549/<br />

PharmPract.2018.04.1396<br />

Eettinen ennakkoarviointi<br />

ihmistieteissä. Tutkimuseettinen<br />

neuvottelukunta (viitattu 21.10.2018).<br />

http://www.tenk.fi/fi/eettinenennakkoarviointi-ihmistieteissa<br />

Eskola J, Suoranta J: Johdatus<br />

laadulliseen tutkimukseen.<br />

Vastapaino, Tampere 1998<br />

Fimea: Vuonna 2016<br />

valvontalautakunnan myöntämät ja<br />

peruuttamat apteekkiluvat. Fimea,<br />

Kuopio, 2016 (viitattu 1.10.<strong>2021</strong>).<br />

https://www.fimea.fi/<br />

documents/160140/743657/Vuonna+201<br />

6+valvontalautakunnan+my%C3%B6nt%<br />

C3%A4m%C3%A4t+ja+peruuttamat+apt<br />

eekkiluvat/48065120-0393-b1a7-6ab3-<br />

3765743cd636<br />

Fimea: Vuonna 2017<br />

valvontalautakunnan myöntämät ja<br />

peruuttamat apteekkiluvat. Fimea,<br />

Kuopio, 2017 (viitattu 5.11.<strong>2021</strong>).<br />

https://www.fimea.fi/<br />

documents/160140/743657/Vuonna+2017<br />

+valvontalautakunnan+my%C3%B6nt%C<br />

3%A4m%C3%A4t+ja+peruuttamat+apte<br />

ekkiluvat.pdf/fdbe1c45-ced5-4172-81f7-<br />

f2ea98523113<br />

Fimea: Vuonna 2018<br />

valvontalautakunnan myöntämät ja<br />

peruuttamat apteekkiluvat. Fimea,<br />

Kuopio, 2018 (viitattu 1.10.<strong>2021</strong>).<br />

https://www.fimea.fi/<br />

documents/160140/743657/Vuonna+201<br />

8+valvontalautakunnan+my%C3%B6nt%<br />

C3%A4m%C3%A4t+ja+peruuttamat+apt<br />

eekkiluvat/aba96041-a10d-6a53-275b-<br />

323ce386c49e.<br />

Fimea: Apteekkien<br />

tilinpäätösanalyysi vuosilta 2015–<br />

2018. Fimea kehittää, arvioi ja<br />

informoi -julkaisusarja 2. Fimea,<br />

Kuopio 2020a (viitattu 1.10.<strong>2021</strong>).<br />

Fimea: Apteekki- ja<br />

sivuapteekkiluvat. Fimea, Kuopio,<br />

2020b (viitattu 22.09.2020).<br />

https://www.fimea.fi/apteekit/apteekki-_<br />

ja_sivuapteekkiluvat<br />

Haapalainen J: Urakehitys<br />

proviisorista apteekkariksiuravalintoihin<br />

vaikuttaneet tekijät<br />

sekä ammattiorientoituminen.<br />

Pro gradu -tutkielma. Helsingin<br />

yliopisto, Helsinki 2006<br />

Hardigan P, Carvajal M: Job<br />

satisfaction among practising<br />

pharmacists: A Rasch analysis.<br />

Internet Journal of Allied Health<br />

Sciences and Practice 5: 4, 2007<br />

Hautala M: Proviisorista apteekkariksi<br />

– miten työhyvinvoinnin käy?<br />

PD-projektityö. Koulutus- ja kehittämiskeskus<br />

Palmenia, Helsingin yliopisto,<br />

Helsinki 2013<br />

Herzberg F, Mausner B,<br />

Synderman B: The Motivation to<br />

Work. Wiley, New York 1959<br />

Hovi V: Apteekkarina aloittamisen<br />

suurimmat haasteet. PD-projektityö,<br />

Koulutus- ja kehittämispalvelut HY+,<br />

Helsingin yliopisto, Helsinki 2017<br />

Hämeen-Anttila Katri ja Katajavuori<br />

Nina (toim.): Yhteiskunnallinen<br />

lääketutkimus – ideasta näyttöön.<br />

Esa Print, Tampere 2008<br />

Kangas J: Miten valmistaudun<br />

apteekkihakuun ja apteekin<br />

haltuunottoon? 2010-luvulla<br />

ensimmäisen apteekkiluvan<br />

saaneiden apteekkareiden<br />

näkemyksiä. PD-projektityö,<br />

Koulutus- ja kehittämispalvelut HY+,<br />

Helsingin yliopisto, Helsinki 2016<br />

Laaksonen R: Evaluating<br />

competence, performance and<br />

perceptions: a multi-method<br />

longitudinal study in community<br />

pharmacy practice. Väitöskirja.<br />

School of Pharmacy, University of<br />

London 2006<br />

Lammi U: Proviisorista apteekkariksi<br />

– uramuutoksen kokeminen.<br />

PD-projektityö. Farmasian laitos,<br />

Kuopion yliopisto, Kuopio 2000<br />

Locke E: The Nature and Causes of<br />

Job Satisfaction. Kirjassa: Handbook<br />

of Industrial and Organizational<br />

Psychology. s. 1297–1343. Rand<br />

McNally, Chicago 1976<br />

Oppenheim AN: Questionnaire<br />

Design, Interviewing and Attitude<br />

Measurement, 1992<br />

Poliisi: Tavara-arpajaisten<br />

tunnusmerkit (viitattu 8.2.<strong>2021</strong>).<br />

https://poliisi.fi/tavara-arpajaistentunnusmerkit<br />

Rajah T, Bates I, Davies JG ym: An<br />

occupational survey of hospital<br />

pharmacists in the South of England.<br />

PJ 266: 7149, 2001<br />

Sosiaali- ja terveysministeriö:<br />

Lääkehoidon arvoketju (viitattu<br />

22.09.2020).<br />

https://stm.fi/laakehoidon-arvoketju<br />

Suomen Apteekkariliitto:<br />

Apteekkariliitto palveluksessasi.<br />

Jäsenpalvelut (viitattu 7.10.<strong>2021</strong>).<br />

https://www.apteekkariliitto.fi/media/3-<br />

apteekkariliitto.fi/liitto/jasenpalvelut/<br />

apteekkariliitto_jasenpalvelut-1.pdf<br />

Rajah T, Bates I, Davies JG ym: An<br />

occupational survey of hospital<br />

pharmacists in the South of England.<br />

PJ 266: 7149, 2001<br />

368 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 369


Liite 1. Kysymyslomake. Miksi hakea apteekkilupaa - tuoreiden apteekkareiden työ- ja uratyytyväisyys<br />

Valvira: Sosiaali- ja terveydenhuollon<br />

ammattihenkilöiden keskusrekisteri.<br />

JulkiTerhikki (viitattu 5.11.<strong>2021</strong>).<br />

https://julkiterhikki.valvira.fi/<br />

Vehkalahti K: Kyselytutkimuksen<br />

mittarit ja menetelmät.<br />

Kustannusosakeyhtiö Tammi,<br />

Helsinki 2008<br />

Kyselyn aluksi esitän muutaman kysymyksen, johon pyydän sinua vastaamaan omin sanoin.<br />

Kysymyksissä pyydän miettimään nykyhetkeä, kun olet apteekkari sekä ajanjaksoa vuotta ennen<br />

kuin sait apteekkiluvan.<br />

1. Mistä syistä hait apteekkilupaa?<br />

______________________________________________________<br />

______________________________________________________<br />

______________________________________________________<br />

______________________________________________________<br />

2. Millaisia odotuksia sinulla oli apteekkarin työstä apteekkilupaa hakiessasi?<br />

______________________________________________________<br />

______________________________________________________<br />

______________________________________________________<br />

______________________________________________________<br />

3. Miten nämä odotukset apteekkarin työstä ovat toteutuneet?<br />

______________________________________________________<br />

______________________________________________________<br />

______________________________________________________<br />

______________________________________________________<br />

4. Mitkä asiat apteekkarin työssä saavat sinut tuntemaan tyytyväisyyttä?<br />

______________________________________________________<br />

______________________________________________________<br />

______________________________________________________<br />

Backman N, Haapalainen J, Laaksonen R: Miksi hakea apteekkilupaa? – Kyselytutkimus tuoreiden<br />

apteekkareiden työ- ja uratyytyväisyydestä. Dosis 37: 352–376, <strong>2021</strong><br />

______________________________________________________<br />

370 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 371


5. Mitkä asiat apteekkarin työssä saavat sinut tuntemaan tyytymättömyyttä?<br />

______________________________________________________<br />

______________________________________________________<br />

______________________________________________________<br />

______________________________________________________<br />

Seuraavaksi esitän muutaman väittämän ja pyydän<br />

rengastamaan sinulle sopivimman vaihtoehdon, joissa<br />

1 = täysin eri mieltä<br />

2 = jokseenkin eri mieltä<br />

3 = ei samaa eikä eri mieltä<br />

4 = jokseenkin samaa mieltä<br />

5 = täysin samaa mieltä.<br />

6. Jos vertaat nykyhetkeä aikaan, jolloin toimit apteekkiproviisorina, miten tyytyväinen olet<br />

tällä hetkellä työtehtäviisi?<br />

______________________________________________________<br />

______________________________________________________<br />

______________________________________________________<br />

______________________________________________________<br />

Seuraavissa väittämissä pyydän miettimään vastaustasi vain apteekkariaikaan liittyen:<br />

9. Kaiken kaikkiaan, olen tyytyväinen nykyiseen työhöni.<br />

1 2 3 4 5<br />

10. Ajatus, että joutuisin viettämään loput työvuoteni<br />

nykyisenkaltaisessa työssäni, on masentava.<br />

7. Jos vertaat nykyhetkeä aikaan, jolloin toimit apteekkiproviisorina, miten tyytyväinen olet<br />

tällä hetkellä uravalintaasi?<br />

______________________________________________________<br />

______________________________________________________<br />

______________________________________________________<br />

______________________________________________________<br />

1 2 3 4 5<br />

11. Minulla on työstäni usein ”huono” tunne, tunne siitä, etten nauti työstäni.<br />

1 2 3 4 5<br />

12. Intoudun työstäni usein niin, että menetän ajantajun.<br />

8. Millaista tukea saat apteekkarin työhösi kollegoilta, perheenjäseniltä,<br />

yhdistystoiminnasta tai muilta tahoilta?<br />

______________________________________________________<br />

______________________________________________________<br />

______________________________________________________<br />

______________________________________________________<br />

1 2 3 4 5<br />

Seuraavissa väittämissä pyydän miettimään vastaustasi<br />

koskien koko apteekkiuraasi ja uravalintaasi:<br />

13. Nykyisellä tiedollani, jos minun pitäisi valita opiskelenko farmasiaa, valitsisin toisen alan.<br />

1 2 3 4 5<br />

14. Jos minulla olisi poika, joka olisi kiinnostunut opiskelemaan farmasiaa, rohkaisisin häntä.<br />

1 2 3 4 5<br />

372 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 373


15. Jos minulla olisi tyttö, joka olisi kiinnostunut opiskelemaan farmasiaa, rohkaisisin häntä.<br />

1 2 3 4 5<br />

16. Jos voisin tavoitella mitä tahansa uraa, valitsisin farmasian alan.<br />

1 2 3 4 5<br />

Apteekkiin liittyvät taustakysymykset:<br />

17. Miten monta vuotta olet työskennellyt kokoaikaisena (vähintään 30 h /vko) proviisorina<br />

ennen apteekkiluvan saantia?<br />

_________<br />

18. Miten monta vuotta olet työskennellyt kokoaikaisena (vähintään 30 h /vko)<br />

apteekkiproviisorina ennen apteekkiluvan saantia?<br />

_________<br />

19. töissä ja kuinka monta vuotta<br />

❍ sairaala-apteekki__________________<br />

❍ yliopisto____________________________________<br />

❍ viranomaistehtävät__________________<br />

❍ lääketeollisuus__________________<br />

❍ lääketukkukauppa__________________<br />

❍ muu, mikä? Montako vuotta?____________________________________<br />

20. Miten monta vuotta olet toiminut apteekkarina?<br />

❍ Alle vuoden<br />

❍ 1–2 vuotta<br />

❍ yli 2 vuotta<br />

21. Kuinka monta sivuapteekkia apteekillasi on?<br />

_________<br />

22. Mikä oli apteekkitoimintasi liikevaihto vuonna 2018?<br />

_________<br />

23. Kuinka monta henkilöä apteekissasi työskentelee?<br />

_________<br />

24. Kuinka monta kokoaikaista työntekijää apteekissasi työskentelee?<br />

_________<br />

25. Kuinka monta osa-aikaista työntekijää apteekissasi työskentelee?<br />

_________<br />

26. Kuinka monta proviisoria työskentelee lisäksesi apteekissasi?<br />

_________<br />

27. Käytätkö apteekissasi vuokratyövoimaa?<br />

❍ kyllä<br />

❍ ei<br />

28. Mikäli käytät vuokratyövoimaa, miten usein?<br />

❍ päivittäin<br />

❍ viikoittain<br />

❍ kuukausittain<br />

❍ harvemmin kuin kuukausittain<br />

29. Seuraavaksi pyydän sinua rastittamaan alla olevista vaihtoehdoista ne<br />

työtehtävät, joihin osallistut apteekkarina. Valitse kaikki, joihin osallistut.<br />

❍ Asiakaspalvelu: reseptintoimitus, lääkeneuvonta<br />

❍ Apteekin lisäpalvelut: esimerkiksi terveyspiste, LHKA, apteekin verkkopalvelut<br />

❍ Työnjohdolliset tehtävät<br />

❍ Sidosryhmäyhteistyö<br />

❍ Markkinointi<br />

❍ Apteekin kehittämiseen liittyvät asiat<br />

❍ Opetus- ja koulutustoiminta<br />

❍ Talousasiat: esimerkiksi tilaaminen, laskutus<br />

❍ Laskutusasiat<br />

❍ Tavaranpurku ja hyllytys<br />

❍ Siivous<br />

❍ Remontointi<br />

❍ Jotain muuta, mitä? _________________________________________<br />

374 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 375


30. Kertoisitko, mitkä kolme kohtaa edellä mainituista vaihtoehdoista vievät työajastasi<br />

eniten aikaa?<br />

1.<br />

2.<br />

3.<br />

31. Mitä kysymyksessä 29 mainittuja tehtäviä olet delegoinut proviisorille/proviisoreille?<br />

_____________________________________________________<br />

Henkilökohtaiset taustakysymykset:<br />

32. Minä vuonna olet syntynyt?<br />

33. Mikä on sukupuolesi?<br />

❍ nainen<br />

❍ mies<br />

34. Onko sinulla samassa taloudessa asuvia huollettavia?<br />

❍ kyllä<br />

❍ ei<br />

35. Oletko parisuhteessa?<br />

❍ kyllä<br />

❍ ei<br />

36. Mikä on työmatkaan käyttämäsi aika per suunta?<br />

❍ alle 30 min<br />

❍ 30 min – 60 min<br />

❍ yli 1 h<br />

37. Lopuksi pyydän sinua valitsemaan parhaiten tilannettasi kuvaavan vaihtoehdon.<br />

❍ saamani apteekki ja kotini ovat samalla paikkakunnalla<br />

❍ saamani apteekki ja kotini ovat eri paikkakunnilla<br />

38. Mikäli kotisi ja apteekkisi sijaitsevat eri paikkakunnilla, valitse tilannettasi parhaiten<br />

kuvaava vaihtoehto:<br />

❍ sinä (ja perheesi) on muuttanut pysyvästi apteekkipaikkakunnalle<br />

❍ et ole muuttanut, matkaat työpäivinä kodin ja apteekin väliä<br />

❍ asut viikot (apteekkipaikkakunnalla) ja viikonloput (kotona) eri paikkakunnalla<br />

Lämmin kiitos vastauksistasi!<br />

376 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 377


Miten apteekeissa toimitaan<br />

reseptien uudistamisessa? –<br />

Tutkimus uudistamiskäytännöistä<br />

ja lääkehoidon<br />

seurannasta opetusapteekeissa<br />

Teija Vuorinen<br />

Proviisori<br />

Itä-Suomen yliopisto<br />

Farmasian laitos<br />

tteija.vuorinen@gmail.com<br />

Riitta Ahonen<br />

FaT, professori<br />

Itä-Suomen yliopisto<br />

Farmasian laitos<br />

riitta.ahonen@uef.fi<br />

Johanna Timonen*<br />

FaT, dosentti, yliopistotutkija<br />

Itä-Suomen yliopisto<br />

Farmasian laitos<br />

johanna.timonen@uef.fi<br />

* Kirjeenvaihto<br />

Tiivistelmä<br />

Johdanto<br />

Pitkäaikaissairaan lääkehoidossa reseptin uudistaminen on välttämätöntä. Uudistamisen yhteydessä<br />

lääkärin tulisi arvioida hoidon onnistumista ja lääkityksen tarvetta. Myös apteekkien<br />

farmaseuttisella henkilöstöllä on tärkeä rooli uudistamispyyntöjen välittämisessä eteenpäin ja<br />

lääkehoidon seurannassa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia reseptien uudistamiskäytäntöjä<br />

suomalaisissa apteekeissa, apteekkien keskinäisiä sekä apteekkien ja terveyskeskusten<br />

välisiä sopimuksia uudistamiskäytännöistä, lääkehoidon seurannan toteutumista uudistamisen<br />

yhteydessä ja uudistamiskäytäntöjen kehittämiskohteita.<br />

Aineisto ja menetelmät<br />

Tutkimus toteutettiin Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen opetusapteekeissa farmaseutti-<br />

ja proviisoriopiskelijoiden 1. opetusapteekkiharjoittelun yhteydessä keväällä 2018. Opetusapteekkiharjoittelun<br />

työkirjaan sisältyvä tutkimuslomake sisälsi strukturoituja ja avoimia<br />

kysymyksiä. Avoimet vastaukset luokiteltiin ensin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Määrällinen<br />

analyysi tehtiin SPSS tilasto-ohjelmalla suorina frekvenssijakaumina ja ristiintaulukointeina.<br />

Ryhmien välisiä eroja tarkasteltiin Khii2- ja Fisherin testillä.<br />

Tulokset<br />

Tutkimusaineisto koostui yhteensä 92 opetusapteekissa täytetystä tutkimuslomakkeesta.<br />

Lähes kaikissa apteekeissa (96 %) oli sovittu apteekin sisäiset toimintaohjeet reseptien uudistamiseen.<br />

Yleisimmin ohjeista oli sovittu suullisesti (61 %). Valtaosassa apteekkeja (74 %) toimintavoista<br />

oli sovittu paikallisen terveyskeskuksen kanssa. Apteekkien keskinäisiä sopimuksia<br />

oli osalla apteekeista (19 %). Suurimmassa osassa apteekkeja (84 %) lääkehoidon tilannetta<br />

seurattiin uudistamisen yhteydessä. Uudistamiskäytäntöjen yleisin kehittämiskohde oli ajantasaisten<br />

kirjallisten toimintaohjeiden laatiminen.<br />

Johtopäätökset<br />

Reseptien uudistamiskäytännöistä on yleisesti sovittu sisäisesti apteekeissa sekä apteekkien<br />

ja terveyskeskusten välillä. Apteekkien keskinäiset sopimukset uudistamiskäytännöistä ovat<br />

harvinaisempia. Uudistamiskäytännöistä on sovittu teknisiä, uudistamisprosessiin liittyviä<br />

käytäntöjä. Apteekkien sisäisistä uudistamiskäytännöistä on yleisimmin sovittu suullisesti,<br />

ja kirjallisten toimintaohjeiden laatimista olisi hyvä lisätä. Lääkehoidon seuranta uudistamisen<br />

yhteydessä näyttäisi toteutuvan apteekeissa, mutta lääkehoidon seurannasta ei ole sovittu<br />

apteekkien ja terveyskeskusten välillä. Lääkehoidon seurannan tulisi olla moniammatillista<br />

yhteistyötä, jossa apteekkien ja terveyskeskuksen roolit ja vastuut seurannan toteuttamisessa<br />

on yhteisesti sovittu.<br />

Vuorinen T, Ahonen R, Timonen J: Miten apteekeissa toimitaan reseptien uudistamisessa? –<br />

Tutkimus uudistamiskäytännöistä ja lääkehoidon seurannasta opetusapteekeissa. Dosis 37: 378–397, <strong>2021</strong><br />

Avainsanat: reseptin uudistaminen, uudistamiskäytännöt, apteekki,<br />

lääkehoidon seuranta, terveyskeskus<br />

378 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 379


Johdanto<br />

Pitkäaikaissairaan lääkehoidossa reseptin<br />

uudistaminen on välttämätöntä, sillä lääkitys<br />

on usein jatkuvaa ja kestoltaan elinikäistä<br />

(Lääkeinformaatioverkosto 2019). Sähköisessä<br />

reseptin uudistamisessa potilas ei välttämättä<br />

kohtaa lääkäriä uudistamisen yhteydessä, vaan<br />

resepti voidaan uudistaa kahdeksi vuodeksi<br />

kerrallaan ilman lääkärikäyntiä. Uudistamisen<br />

yhteydessä lääkärin tulisi varmistua potilaan<br />

lääkityksen tarpeesta, sen ajantasaisuudesta<br />

sekä arvioida ja seurata hänen lääkehoitoaan<br />

(Sosiaali- ja terveysministeriön asetus<br />

lääkkeen määräämisestä 1088/2010, Terveyden<br />

ja Hyvinvoinnin laitos 2016). Tämä korostuu<br />

erityisesti pitkäaikaisessa lääkehoidossa<br />

(Lääkeinformaatioverkosto 2019).<br />

Lääkehoidon seuranta on tärkeää, sillä pitkäaikaissairaat<br />

sitoutuvat hoitoonsa heikosti<br />

(World Health Organization 2003). Lääkebarometri<br />

2019 -tutkimuksessa raportoitiin myös,<br />

että pitkäaikaissairaiden kokemukset lääkehoidon<br />

tuomasta avusta sekä se, kuinka usein<br />

he olivat hoidostaan yhteydessä terveydenhuoltoon,<br />

vaihtelivat huomattavasti (Jyrkkä<br />

ym. 2020). Lisäksi lääkehoitoihin liittyy yleisesti<br />

tunnettuja ongelmia (Hakoinen ym. 2017).<br />

Ongelmat voivat liittyä käytössä olevaan lääkevalmisteeseen<br />

tai -aineeseen tai lääkehoidon<br />

toteutukseen. Lahnajärven tutkimuksen<br />

mukaan yli puolella reseptiä uudistavista potilaista<br />

oli lääkehoidossaan ongelma, joista yleisimpiä<br />

olivat liian pitkät seurantavälit, lyhytaikaisen<br />

lääkityksen pitkäaikainen käyttö, käytössä<br />

olevien lääkkeiden yhteisvaikutukset,<br />

potilaan kokemat haittavaikutukset ja lääkkeen<br />

tehottomuus (Lahnajärvi 2006). Säännöllisellä<br />

lääkehoidon seurannalla voidaan parantaa pitkäaikaissairaan<br />

motivaatiota lääkehoitonsa<br />

toteuttamiseen (Ostchega ym. 2007, Dinkler<br />

ym. 2016). Parhaimmillaan seuranta vähentää<br />

potilaan oireita edistäen lääkehoidon tavoitteiden<br />

saavuttamista (Luciene ym. 2013).<br />

Lääkehoidon kokonaisvastuu on lääkärillä,<br />

mutta myös farmaseuttinen henkilöstö<br />

on avainasemassa seuraamassa lääkehoidon<br />

toteutumista (Sosiaali- ja terveysministeriö<br />

2018, Lääkeinformaatioverkosto 2019). Apteekissa<br />

farmaseuttinen henkilöstö kohtaa pitkäaikaissairaan<br />

huomattavasti useammin kuin<br />

lääkäri, sillä useimmat pitkäaikaislääkitystä<br />

käyttävät asioivat apteekissa vähintään kolmen<br />

kuukauden välein, mikä perustuu sairausvakuutuksesta<br />

kerralla korvattavaan lääkemäärään<br />

(Sairausvakuutuslaki 21.12.2004/1224).<br />

Lääkehoidon seurannassa farmaseuttisen henkilöstön<br />

tehtävänä on selvittää lääkkeen tehoa<br />

ja käyttöä, lääkehoitoon liittyviä ongelmia, tarkastella<br />

lääkkeen toimitusvälejä ja ohjata asiakas<br />

tarvittaessa lääkäriin tai varaamaan kontrolliaika<br />

(Lääkeinformaatioverkosto 2019).<br />

2000-luvulla reseptien uudistamiskäytäntöjä<br />

ja lääkehoidon seurantaa uudistamisen<br />

yhteydessä on tutkittu jonkin verran Suomessa<br />

(Tiirikainen 2001, Lahnajärvi 2006,<br />

Kangas ym. 2018, Korhonen ym. 2019, Pirinen<br />

ym. 2020) ja ulkomailla (Connolly ja McGavock<br />

2000, Goldman ym. 2010, Lillis ym. 2011, Garth<br />

ym. 2014, Grant ym. 2016, Price ym. 2017, Lillis<br />

ja Lack 2020). Tutkimuksista suurin osa on<br />

tehty terveysasemilla työskentelevän terveydenhuoltohenkilöstön<br />

näkökulmasta (Connolly<br />

ja McGavock 2000, Lahnajärvi 2006, Goldman<br />

ym. 2010, Lillis ym. 2011, Garth ym. 2014,<br />

Grant ym. 2016, Price ym. 2017, Kangas ym.<br />

2018, Korhonen ym. 2019, Lillis ja Lack 2020).<br />

Apteekkien uudistamiskäytännöistä ja lääkehoidon<br />

seurannasta sen yhteydessä on tehty<br />

vain muutamia laadullisia tutkimuksia, joissa<br />

on ollut mukana pieni joukko apteekkeja (Tiirikainen<br />

2001, Kangas ym. 2018, Pirinen ym.<br />

2020). Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia<br />

sähköisten reseptien uudistamiskäytäntöjä<br />

apteekeissa. Lisäksi tutkittiin apteekkien<br />

keskinäisiä sekä apteekkien ja terveyskeskusten<br />

välisiä sopimuksia reseptien uudistamiskäytännöistä,<br />

lääkehoidon seurannan toteutumista<br />

uudistamisen yhteydessä ja uudistamiskäytäntöjen<br />

kehittämiskohteita.<br />

Aineisto ja menetelmät<br />

Tutkimus toteutettiin keväällä 2018 Itä-Suomen<br />

yliopiston farmasian laitoksen opetusapteekeissa.<br />

Opiskelijat täyttivät sähköisen<br />

Moodle-oppimisympäristössä olevan tutkimuslomakkeen<br />

yhdessä harjoitteluvastuuhenkilön<br />

tai muun kyseiseen tehtävään nimetyn<br />

farmaseuttisen henkilön kanssa. Lomake<br />

oli osa opetusapteekkiharjoittelussa täytettävää<br />

työkirjaa, jonka tekeminen oli pakollista<br />

kaikille harjoittelussa oleville opiskelijoille.<br />

Opiskelijat olivat 2. vuosikurssin farmaseuttija<br />

proviisoriopiskelijoita, jotka suorittivat 1.<br />

opetusapteekkiharjoitteluaan.<br />

Tutkimuslomake sisälsi yhteensä 12 kysymystä<br />

(Liite 1). Tutkimuslomakkeen suunnittelivat<br />

Itä-Suomen yliopiston Projektityö-opintojakson<br />

opiskelijat lukuvuonna 2017–2018.<br />

Lisäksi lomakkeen suunnittelussa oli mukana<br />

yliopiston tutkija (JT). Kyselylomakkeen luomisessa<br />

hyödynnettiin myös aikaisempaa tutkimusta<br />

tutkimuslomakkeeseen sisällytettävien<br />

kysymysteemojen suunnittelussa (Kangas<br />

ym. 2018). Tutkimuslomakkeelle ei tehty varsinaista<br />

pilotointia, mutta kysymysten sisältöja<br />

näennäisvaliditeettia testattiin Projektityöopintojakson<br />

opiskelijoiden ja opettajien sekä<br />

farmasian laitoksen muutaman tutkijan toimesta.<br />

Strukturoidulla kysymyksellä selvitettiin,<br />

oliko apteekissa sovittu yhtenäiset toimintaohjeet<br />

reseptin uudistamisessa (Liite 1). Vastausvaihtoehtoina<br />

olivat: 1) kyllä, kirjalliset<br />

toimintaohjeet, 2) kyllä, suulliset toimintaohjeet<br />

ja 3) ei ole sovittu toimintaohjeita. Lisäksi<br />

strukturoiduilla kyllä/ei-vastausvaihtoehdoilla<br />

kysyttiin, kontrolloidaanko lääkehoidon tilannetta<br />

reseptin uudistamisen yhteydessä, hyödynnetäänkö<br />

viestikenttää reseptin uudistamisen<br />

yhteydessä ja onko uudistamisen toimintatavoista<br />

sovittu yhteisesti muiden apteekkien<br />

tai paikallisen terveyskeskuksen kanssa. Kyllävastauksia<br />

oli mahdollista täydentää ja tarkentaa<br />

avoimilla vastauksilla. Tutkimuslomake<br />

sisälsi myös avoimia kysymyksiä, joissa opiskelija<br />

kuvasi, mitä reseptejä ei uudisteta apteekin<br />

kautta, mitkä ovat toimintatavat kiireellisissä<br />

uudistamispyynnöissä, ja pohti opetusapteekin<br />

uudistamiskäytäntöjen toimivuutta<br />

ja kehittämiskohteita. Taustatietoina kysyttiin<br />

opetusapteekin sijainti ja reseptuuri strukturoiduilla<br />

kysymyksillä sekä opiskelijan nimi<br />

avoimella kysymyksellä.<br />

Analysointi<br />

Aineisto analysoitiin kahdessa eri vaiheessa.<br />

Ensimmäisenä luokiteltiin avoimet vastaukset<br />

aineistolähtöisellä eli induktiivisella<br />

sisällönanalyysillä (Kylmä ja Juvakka 2007).<br />

Tämän jälkeen luokitellut vastaukset analysoitiin<br />

kvantitatiivisesti. Avoimet vastaukset<br />

kirjattiin taulukkoon Word-tekstinkäsittelyohjelmalla.<br />

Vastaukset pelkistettiin ja luokiteltiin<br />

kysymys kerrallaan. Taulukkoon kirjattuja<br />

alkuperäisvastauksia luettiin läpi ja niistä eroteltiin<br />

tutkimuskysymyksen kannalta oleelliset<br />

lauseet, lausejoukot ja sanat eli analyysiyksiköt.<br />

Yksi vastaus saattoi sisältää useita analyysiyksiköitä.<br />

Analyysiyksiköt pelkistettiin niin,<br />

että vastauksen asiasisältö pysyi muuttumattomana<br />

(Taulukko 1). Pelkistettyjä ilmauksia<br />

vertailtiin toisiinsa ja yhtenevät pelkistykset<br />

ryhmiteltiin samaan luokkaan. Luokka nimettiin<br />

niin, että se kuvasi kaikkia luokan sisältämiä<br />

pelkistyksiä. Tässä aineistossa pelkistykset<br />

muodostuivat suoraan pääluokiksi. Luokittelun<br />

teki pääasiassa yksi tutkija (TV), mutta siitä<br />

käytiin säännöllistä keskustelua tutkimusryhmässä.<br />

Luokittelun jälkeen aineisto tallennettiin<br />

SPSS for Windows -ohjelmaan (versio 27.0).<br />

Aineisto analysoitiin frekvenssijakaumina ja<br />

ristiintaulukointeina. Ryhmien välisiä eroja<br />

tarkasteltiin Khii2- ja Fisherin testillä. Eroja<br />

tarkasteltiin apteekin kokoa mittaavan reseptuurin<br />

ja sijainnin suhteen reseptin uudistamisen<br />

toimintaohjeissa, lääkehoidonkontrollin<br />

toteuttamisessa, reseptin viestikentän hyödyntämisessä,<br />

uudistamisen toimintatapojen<br />

sopimisessa muiden apteekkien ja paikallisen<br />

terveyskeskuksen kanssa sekä apteekin uudistamiskäytäntöjen<br />

toimivuudessa. Tilastollisesti<br />

merkittävänä tasona oli p < 0,05. Analyysissa<br />

opetusapteekin reseptuuriluokista alle 30 000<br />

ja 30 001−60 000 luokat yhdistettiin luokaksi ≤<br />

60 000, koska alle 30 000 reseptuurin apteekkeja<br />

oli aineistossa vain muutama. Samalla<br />

perusteella opetusapteekin sijaintiluokka Lappi<br />

yhdistettiin luokkaan Pohjois-Suomi.<br />

Tutkimuksen eettisyys<br />

Tutkimus ei sisältynyt niihin ei-lääketieteellisiin<br />

ihmisiin kohdistuviin tutkimuksiin, jotka<br />

vaativat eettisen ennakkoarvioinnin Suomessa<br />

(Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2009).<br />

Tutkimuksessa noudatettiin hyviä tieteellisiä<br />

käytäntöjä ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan<br />

laatimia eettisiä periaatteita ihmistieteisiin<br />

liittyvissä tutkimuksissa. Tutkimuslomakkeen<br />

alussa kysyttiin lupa vastausten tutkimuskäyttöön<br />

strukturoidulla kysymyksellä.<br />

Lupa tuli selvittää harjoitteluvastuuhenkilöltä.<br />

Tutkimuslomakkeessa kysyttiin myös opis-<br />

380 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 381


Taulukko 1. Esimerkkejä vastausten luokittelusta kysymykseen, jossa tutkittiin reseptien uudistamisen<br />

yhteydessä toteutuvaa lääkehoidon seurantaa.<br />

Alkuperäinen ilmaus<br />

”Tiedustellaan asiakkaan tilasta,<br />

lääkkeen tehosta, haitoista…”<br />

”Miten on mennyt lääkkeen kanssa,<br />

onko haittoja jne.”<br />

”Kysytään asiakkaalta, onko lääke ja<br />

annostus olleet sopivia”<br />

”Varmistutaan, että uusittavaa<br />

lääkettä käytetään oikein ja pois<br />

suljetaan väärinkäytön riski”<br />

”Kartoitetaan asiakkaan tilannetta:<br />

milloin on viimeksi käynyt kontrollissa<br />

tai lääkärissä”<br />

”Uudistamisen yhteydessä<br />

tiedustellaan/kehotetaan<br />

lääkärinkäyntiä”<br />

”Kysytään milloin asiakas on viimeksi<br />

käynyt lääkärillä, ettei hän uusisi<br />

reseptiä vain apteekin kautta ja saisi<br />

aika ajoin lääkärin arvion tilanteesta.”<br />

Pelkistys<br />

Tiedustellaan asiakkaan<br />

lääkehoidon tilannetta.<br />

Keskustellaan asiakkaan<br />

kanssa, miten on mennyt<br />

lääkkeen kanssa ja haitoista.<br />

Selvitetään, onko lääke ja<br />

annostus ollut sopivat.<br />

Selvitetään lääkkeen<br />

käyttötapa.<br />

Selvitetään asiakkaan<br />

kontrollikäyntien toteutumista.<br />

Kysellään lääkärikäynneistä tai<br />

suositellaan sitä.<br />

Selvitetään asiakkaan<br />

lääkärikäyntejä, ettei reseptiä<br />

uusita pelkästään apteekista.<br />

Luokka<br />

Taulukko 2. Tutkimusaineiston opetusapteekit (n = 92) reseptuurin ja sijainnin<br />

mukaan Suomen apteekkeihin (n = 775) verrattuna a .<br />

Reseptuuri<br />

≤ 60 000<br />

60 001–100 000<br />

≥ 100 001<br />

Sijainti<br />

Etelä-Suomi<br />

Itä-Suomi<br />

Lounais-Suomi<br />

Länsi- ja Sisä-Suomi<br />

Pohjois-Suomi ja Lappi<br />

Tutkimuksen<br />

opetusapteekit<br />

% (n)<br />

19 (17)<br />

36 (33)<br />

46 (42)<br />

14 (13)<br />

40 (37)<br />

7 (6)<br />

21 (19)<br />

19 (17)<br />

a) Khii2-testi, tilastollisesti merkitsevä taso p < 0,05.<br />

b) Tiedot perustuvat Suomen Apteekkariliiton jäsenrekisteriin vuonna 2018.<br />

Apteekit<br />

Suomessa b<br />

% (n)<br />

52 (404)<br />

22 (171)<br />

26 (200)<br />

31 (244)<br />

15 (113)<br />

16 (123)<br />

25 (191)<br />

13 (104)<br />

Asiakkaan lääkehoidosta<br />

kyseleminen ja keskusteleminen.<br />

Lääkehoidon seurantakäyntien<br />

toteutumisesta keskusteleminen.<br />

p-arvo<br />

< 0,001<br />

0,003<br />

< 0,001<br />

0,001<br />

< 0,001<br />

0,017<br />

0,398<br />

0,186<br />

kelijan nimi, mutta nimitiedot kerättiin tehtävän<br />

tarkastamista varten harjoittelusta vastaavalle<br />

opettajalle farmasian laitoksella, eikä<br />

niitä annettu tutkijoiden käyttöön.<br />

Tulokset<br />

Harjoittelukirjan tutkimuslomakkeen täyttivät<br />

kaikki harjoittelussa olleet opiskelijat, joita oli<br />

yhteensä 118. Heistä 26 ei antanut lupaa vastausten<br />

käyttämiseen tutkimustarkoituksessa.<br />

Tutkimuksen aineisto koostuu yhteensä<br />

92 opetusapteekissa täytetystä lomakkeesta.<br />

Tutkimusaineiston opetusapteekeista reseptuuriltaan<br />

≤ 60 000 apteekit olivat aliedustettuina<br />

ja reseptuuriltaan ≥ 100 001 apteekit olivat<br />

yliedustettuina verrattaessa kaikkiin Suomen<br />

apteekkeihin (Taulukko 2). Lisäksi Etelä-<br />

Suomessa ja Lounais-Suomessa sijaitsevat<br />

apteekit olivat aliedustettuina ja Itä-Suomessa<br />

sijaitsevat apteekit yliedustettuina verrattuna<br />

kaikkiin Suomen apteekkeihin.<br />

Reseptien uudistamisen<br />

toimintaohjeet<br />

Lähes kaikissa tutkimukseen osallistuneissa<br />

apteekeissa (96 %, n = 88) oli apteekin sisällä<br />

sovittu yhtenäiset toimintaohjeet reseptien<br />

uudistamiseen. Näistä apteekeista yli puolessa<br />

(61 %, n = 54) toimintaohjeista oli sovittu suullisesti<br />

ja kirjalliset ohjeet oli laadittu 39 %:ssa<br />

apteekkeja (n = 34). Tässä otoksessa yhtenäisten<br />

toimintaohjeiden laatimisessa ei ollut<br />

tilastollisesti merkittävää eroa reseptuurin ja<br />

apteekin sijainnin mukaan tarkasteltuna.<br />

Noin viidesosassa (19 %, n = 17) apteekkeja<br />

oli sovittu uudistamisen toimintatavoista<br />

muiden apteekkien kanssa. Toimintatavoista<br />

oli sovittu yleisemmin 60 001–100 000 reseptuurin<br />

apteekeissa verrattuna ≥ 100 001 reseptuurin<br />

ja ≤ 60 000 reseptuurin apteekkeihin (33<br />

% versus 12 % ja 6 %, p < 0,02). Apteekeista 15<br />

kuvasi tutkimuslomakkeessa tarkemmin toimintatapoja,<br />

joita muiden apteekkien kanssa<br />

oli sovittu. Nämä apteekit olivat yleisimmin<br />

sopineet reseptin uudistamisen yleisistä käytännöistä<br />

(40 %, n = 6). Uudistamisessa noudatettiin<br />

yhteisiä käytäntöjä, ja niistä oli laadittu<br />

sopimukset tai yhteiset toimintaohjeet<br />

apteekkien kesken. Osa apteekeista oli sopinut<br />

keskenään pelkästään lääkkeistä, joiden reseptit<br />

voidaan lähettää apteekista uudistettavaksi<br />

(33 %, n = 5), reseptin uudistamispyynnöstä<br />

perittävästä maksusta (27 %, n = 4) tai joistakin<br />

muista yksittäisistä asioista (13 %, n = 2), kuten<br />

PKV-lääkkeiden uudistamisesta tai siitä, että<br />

uudistamispyyntö pitäisi lähettää siitä apteekista,<br />

josta asiakas pääasiassa haki lääkkeensä.<br />

Valtaosassa apteekkeja (74 %, n = 68) oli<br />

sovittu uudistamisen toimintavoista paikallisen<br />

terveyskeskuksen kanssa. Tässä otoksessa<br />

toimintatapojen sopimisessa ei ollut tilastollisesti<br />

merkitsevää eroa apteekkien reseptuurin<br />

tai sijainnin mukaan tarkasteltuna. Apteekeista<br />

61 kuvasi tutkimuslomakkeessa tarkemmin<br />

toimintatapoja, joita terveyskeskuksen kanssa<br />

oli sovittu. Nämä apteekit olivat yleisimmin<br />

sopineet terveyskeskuksen kanssa lääkkeistä,<br />

joita ei uudisteta apteekin kautta, vaan asiakkaan<br />

tulee olla yhteydessä lääkäriin (26 %, n<br />

= 16), ja toimintatavoista kiireellisessä reseptin<br />

uudistamisessa (25 %, n = 15) (Taulukko 3).<br />

Lisäksi apteekeissa oli sovittu terveyskeskuksen<br />

kanssa, mihin reseptin uudistamispyyntö<br />

lähetetään (20 %, n = 12). Uudistamispyyntö<br />

tuli kohdistaa oikealle terveydenhuollontoimintayksikölle,<br />

reseptin kirjoittaneelle lääkärille,<br />

tietylle tiimille tai asiakkaan omalle alueelle.<br />

Reseptit, joita ei uudisteta<br />

apteekin kautta<br />

Tutkimukseen osallistuneissa apteekeissa (n<br />

= 92) oli määritelty lääkkeitä tai tilanteita,<br />

jolloin reseptiä ei uudistettu apteekin kautta<br />

vaan asiakas ohjattiin lääkärin vastaanotolle.<br />

Yleisimmin apteekit eivät uudistaneet kuurilääkkeitä<br />

(59 %, n = 54) esimerkiksi antibiootti-<br />

ja yskänlääkekuureja tai muita tilapäiseen<br />

käyttöön tarkoitettuja lääkkeitä (Taulukko<br />

4). Vanhentuneita tai toimittamattomia<br />

reseptejä ei uudistettu (41 %, n = 38), jolloin<br />

vanhentuneella reseptillä tarkoitettiin vuoden<br />

resepteissä 16 kuukautta ja kahden vuoden<br />

resepteissä 28 kuukautta aiemmin laadittuja<br />

reseptejä. Lisäksi osassa apteekeista huumausaineista<br />

ja PKV-lääkkeistä ei lähetetty<br />

uudistamispyyntöä (33 %, n = 30). Uudistamispyyntöä<br />

ei myöskään lähetetty apteekista, jos<br />

lääkkeen määrännyt organisaatio ei vastaanottanut<br />

niitä (28 %, n = 26). Tällöin kyseessä<br />

oli usein yksityisen lääkäriaseman tai työter-<br />

382 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 383


Taulukko 3. Reseptin uudistamisen toimintatavat, joista apteekit (n = 61 a ) olivat sopineet paikallisen<br />

terveyskeskuksen kanssa.<br />

Sovitut toimintatavat<br />

Lääkkeet, joita ei uudisteta apteekin kautta<br />

Toimintatapa kiireellisessä reseptin uudistamisessa<br />

Mihin tai mille yksikölle reseptin uudistamispyyntö lähetetään<br />

Reseptin uudistamispyynnön käsittelyaika<br />

Annosjakeluasiakkaiden tai kotihoidon ja hoitokotien<br />

asiakkaiden reseptien uudistaminen<br />

Milloin reseptin uudistamispyynnön voi lähettää<br />

Uudistamispyynnöt tehdään pääasiassa sähköisesti ja sovittu<br />

erikseen puhelimitse tehtävistä uudistamisista<br />

Uudistamispyynnön yhteydessä lähetettävät viestit<br />

Muut d<br />

Apteekkien uudistamiskäytäntöjen<br />

toimivuus ja kehittämiskohteet<br />

Pääosin tutkimuslomakkeen täyttäneet farmaseutti-<br />

ja proviisoriopiskelijat (n = 92) pitivät<br />

opetusapteekin uudistamiskäytäntöjä toimivina.<br />

Opiskelijat (n = 57) mainitsivat kuitenkin<br />

myös kehittämiskohteita. Suurin osa opisa)<br />

Apteekit, joissa uudistamisen toimintatavoista oli sovittu terveyskeskuksen kanssa ja jotka kuvasivat<br />

tutkimuslomakkeessa tarkemmin, millaisia toimintatapoja terveyskeskuksen kanssa oli sovittu.<br />

b) Osuus apteekeista. Yhden apteekin vastauksessa on voitu mainita useita eri toimintatapoja.<br />

c) Apteekkien lukumäärä. Yhden apteekin vastauksessa on voitu mainita useita eri toimintatapoja.<br />

d) Esim. reseptin uudistamispyyntöjä lähetetään useampia samalla kertaa, toimintatavoista saatavuusongelmien yhteydessä.<br />

Taulukko 4. Lääkkeet ja tilanteet, jolloin reseptiä ei uudisteta apteekin (n = 92) kautta.<br />

Kuurilääkkeet<br />

Resepti on vanhentunut tai toimittamaton<br />

Huumausaine ja PKV-lääkkeet<br />

Lääkkeen määrännyt organisaatio ei vastaanota uudistamispyyntöjä<br />

Ehkäisyvalmisteet<br />

Reseptissä on uudistamiskielto<br />

Uudistaminen edellyttää lääkärin arvion lääkehoidosta<br />

Erityisluvallisia lääkkeitä, puhelin-, pro auctore -, eurooppalaisia,<br />

iteroituja ja eläinlääkereseptejä<br />

Asiakkaalla on ongelmia lääkehoidossaan<br />

Lääkehoito tai resepti vaatii muutoksia<br />

Asiakkaana toisen puolesta asioiva ilman valtuutusta<br />

Muut c<br />

a) Osuus apteekeista. Yhden apteekin vastauksessa on voitu mainita useita eri lääkkeitä ja tilanteita.<br />

b) Apteekkien lukumäärä. Yhden apteekin vastauksessa on voitu mainita useita eri toimintatapoja.<br />

c) Esim. uudistamispyyntö esitetty puhelimitse, alle 15-vuotiaiden reseptit, hoitokoti tai kotisairaanhoidon<br />

asiakkaiden reseptit, kiireellisessä reseptin uudistamisessa, ongelmallisissa/epäselvissä tilanteissa.<br />

% b<br />

26<br />

25<br />

20<br />

16<br />

15<br />

13<br />

12<br />

7<br />

13<br />

% a<br />

59<br />

41<br />

33<br />

28<br />

21<br />

21<br />

20<br />

16<br />

12<br />

8<br />

8<br />

24<br />

(n) c<br />

16<br />

15<br />

12<br />

10<br />

9<br />

8<br />

7<br />

4<br />

21<br />

(n) b<br />

(54)<br />

(38)<br />

(30)<br />

(26)<br />

(19)<br />

(19)<br />

(18)<br />

(15)<br />

(11)<br />

(7)<br />

(7)<br />

(22)<br />

veyslääkärin määräämä resepti. Tässä otoksessa<br />

resepteillä, joita ei uudistettu apteekin<br />

kautta, ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa<br />

reseptuurin ja apteekin sijainnin mukaan tarkasteltuna.<br />

Kiireellisten reseptien<br />

uudistaminen<br />

Kiireellisessä reseptin uudistamisessa suurimmassa<br />

osassa apteekkeja (71 %, n = 65) apteekin<br />

farmaseuttinen henkilöstö otti yhteyttä<br />

lääkäriin tai hoitoyksikköön. Asiakasta ohjeistettiin<br />

ottamaan myös itse yhteyttä lääkäriin<br />

tai hoitoyksikköön, joko soittamalla tai käymällä<br />

paikan päällä (60 %, n = 55). Osa apteekeista<br />

liitti uudistamispyyntöön viestin kiireellisyydestä<br />

tai otti yhteyttä lääkäriin uudistamispyynnön<br />

lisäksi soittamalla (8 %, n = 7),<br />

toimitti asiakkaalle lääkettä vähäisen määrän<br />

ilman reseptiä (6 %, n = 5, lääkettä toimitettiin<br />

asiakkaalle vähäinen määrä ennen uudistettua<br />

reseptiä, jos kyseessä oli pitkäaikainen<br />

tai kriittinen lääkitys) tai toimi jollain muulla<br />

tavalla (4 %, n = 4) kuten arvioiden uudistamisen<br />

kiireellisyyden tapauskohtaisesti. Tässä<br />

otoksessa reseptin kiireellisen uudistamisen<br />

toimintatavoissa ei ollut tilastollisesti merkitseviä<br />

eroja apteekkien reseptuurin tai sijainnin<br />

mukaan tarkasteltuna.<br />

Lääkehoidon seuranta<br />

uudistamisen yhteydessä<br />

Suurimmassa osassa apteekkeja (84 %, n = 77)<br />

lääkehoidon tilannetta seurattiin uudistamisen<br />

yhteydessä. Tutkimuksen otoksessa, Itä-<br />

Suomen, Pohjois-Suomen ja Lapin apteekeissa<br />

lääkehoitoa raportoitiin seurattavan yleisemmin<br />

verrattuna Länsi- ja Sisä-Suomen, Lounais-Suomen<br />

ja Etelä-Suomen apteekkeihin<br />

(94 % ja 94 % versus 79 % ja 67 % ja 61 % alueiden<br />

apteekeista, p < 0,016). Apteekeista 74<br />

kuvasi tutkimuslomakkeessa tarkemmin sitä,<br />

kuinka he seuraavat lääkehoidon tilannetta<br />

uudistamisen yhteydessä. Näissä apteekeissa<br />

lääkehoitoa seurattiin yleisimmin kyselemällä<br />

ja keskustelemalla asiakkaan kanssa lääkehoidosta<br />

(64 %, n = 47). Vastaajat raportoivat,<br />

että apteekissa keskustellaan lääkkeen tehosta,<br />

sopivuudesta, sen käytöstä ja tarpeellisuudesta,<br />

lääkehoidon jatkumisesta sekä kartoitetaan<br />

yleisesti lääkehoidon tilannetta. Osa vastaajista<br />

mainitsi TKOK-mallin käytön. TKOK<br />

on reseptien uusimisen yhteydessä tehtävään<br />

lääkehoidon seurantaan kehitetty malli, jossa<br />

selvitetään lääkehoidon teho, käyttö, ongelmat<br />

ja kontrollit (Lahnajärvi 2006, Fimea 2017).<br />

Lisäksi keskusteltiin lääkehoidon seurantakäyntien<br />

toteutumisesta (45 %, n = 33). Asiakkaalta<br />

kysyttiin menneistä ja tulevista lääkehoidon<br />

seurantakäynneistä, arvioitiin niiden<br />

tarvetta, muistutettiin niistä tai tarvittaessa<br />

suositeltiin seurantakäyntejä. Lääkehoitoa<br />

seurattiin myös tarkastelemalla lääkkeiden toimitus-<br />

tai hakuvälejä (15 %, n = 11) tai muulla<br />

tavoin (19 %, n = 14) kuten tapauskohtaisesti.<br />

Lääkkeiden toimitusvälejä tarkkailemalla seurattiin<br />

lääkkeiden kulutusta.<br />

Reseptin viestikentän<br />

hyödyntäminen uudistamisessa<br />

Suurin osa apteekeista (84 %, n = 77) hyödynsi<br />

reseptin viestikenttää uudistamisessa. Apteekeista<br />

74 kuvasi tutkimuslomakkeessa tarkemmin,<br />

miten he viestikenttää hyödyntävät. Yleisimmin<br />

nämä apteekit välittivät viestikentän<br />

kautta lääkärille tiedon lääkkeen annostuksen<br />

muutoksesta tai annosohjeen päivittämisen<br />

tarpeesta (39 %, n = 29) tai pyynnön reseptin<br />

voimassaoloajan pidentämisestä, suuremmasta<br />

lääkemäärästä tai muusta lääkemäärään<br />

liittyvästä asiasta (38 %, n = 28) (Taulukko 5).<br />

Pyyntö pidempiaikaiselle reseptille tai suuremmalle<br />

lääkemäärälle lähetettiin, jos kyseessä oli<br />

asiakkaan säännöllinen lääkitys. Lisäksi välitettiin<br />

viestejä asiakkaan lääkehoitoon, lääkehoidon<br />

seurantaan tai terveydentilaan liittyen<br />

(19 %, n = 14). Osa vastaajista tarkensi,<br />

että viesteissä kerrotaan asiakkaan kontrollikäyntien<br />

toteutumisesta, verenpainearvoista<br />

tai asioista, jotka liittyvät uusittavaan lääkkeeseen.<br />

Tässä otoksessa reseptin viestikentän<br />

hyödyntämisessä apteekeissa ei ollut tilastollisesti<br />

merkitseviä eroja reseptuurin tai sijainnin<br />

mukaan tarkasteltuna.<br />

384 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 385


Taulukko 5. Apteekkien (n = 74 a ) tavat hyödyntää viestikenttää reseptien uudistamispyyntöjen<br />

yhteydessä.<br />

Taulukko 6. Farmaseutti- ja proviisoriopiskelijoiden (n = 57 a ) mainitsemat kehityskohteet<br />

opetusapteekkinsa reseptien uudistamiskäytäntöihin.<br />

% b<br />

(n) c<br />

% b<br />

(n) c<br />

Viestitään lääkkeen annostuksen muutoksesta tai<br />

annosohjeen päivittämisen tarpeesta<br />

39<br />

(29)<br />

Ajantasaiset kirjalliset toimintaohjeet reseptin<br />

uudistamiskäytäntöihin<br />

40<br />

(23)<br />

Välitetään pyyntö reseptin voimassaoloajan pidentämisestä,<br />

suuremmasta lääkemäärästä tai viestitään muuhun lääkemäärään<br />

liittyvästä<br />

Välitetään viestejä asiakkaan lääkehoitoon, lääkehoidon<br />

seurantaan tai terveydentilaan liittyen<br />

Välitetään viestejä lääkärille d<br />

38<br />

19<br />

15<br />

(28)<br />

(14)<br />

(11)<br />

Reseptin uudistamisen yhteydessä asiakkaan kanssa tulisi<br />

keskustella lääkehoidon tilanteesta ja seurannan toteutumisesta<br />

Apteekin tulisi tavoittaa lääkäri paremmin puhelimitse tai reseptin<br />

uudistamispyyntöön lisätyllä viestillä<br />

Mahdollisuus lähettää reseptin uudistamispyyntö myös muualle<br />

kuin julkiselle terveysasemalle<br />

12<br />

11<br />

11<br />

(7)<br />

(6)<br />

(6)<br />

Välitetään viestejä reseptiin tai lääkitykseen liittyvistä<br />

ongelmista tai epäselvyyksistä<br />

14<br />

(10)<br />

Reseptien uudistamiskäytäntöjen yhtenäistäminen alueen<br />

apteekkien ja terveyskeskuksen kanssa<br />

11<br />

(6)<br />

Lähetetään viesti reseptin uudistamisen kiireellisyydestä<br />

8<br />

(6)<br />

Reseptien uudistamiskäytäntöjen yhteneväisyys apteekin sisällä<br />

9<br />

(5)<br />

Välitetään viestinä asiakkaan toiveita reseptin<br />

uudistamiseen liittyen<br />

8<br />

(6)<br />

Muut d<br />

23<br />

(13)<br />

Muut e<br />

a) Apteekit, jotka kertoivat hyödyntävänsä viestikenttää reseptien uudistamisessa ja jotka kuvasivat<br />

tutkimuslomakkeessa tarkemmin, miten he viestikenttää hyödyntävät.<br />

b) Osuus apteekeista. Yhden apteekin vastauksessa on voitu mainita useita eri tapoja.<br />

c) Apteekkien lukumäärä. Yhden apteekin vastauksessa on voitu mainita useita eri toimintatapoja.<br />

d) Tähän luokkaan sisältyivät yleisesti kirjoitetut vastaukset, kuten ”lähetetään viestejä lääkärille”, ”lähetetään lisätietoja”.<br />

Viestien sisältöä ei kuitenkaan kerrottu tarkemmin.<br />

e) Kyseessä annosjakeluresepti tai reseptissä lääkkeenvaihtokielto, välitetään asiakkaan puhelinnumero, kerrotaan,<br />

miten asiakas on tunnistettu.<br />

kelijoista mainitsi kehittämiskohteena ajantasaisten<br />

kirjallisten toimintaohjeiden laatimisen<br />

reseptien uudistamiskäytäntöihin (40 %,<br />

n = 23) (Taulukko 6). Opiskelijat raportoivat,<br />

että kirjalliset ohjeet selkeyttäisivät ja yhtenäistäisivät<br />

uudistamiskäytäntöjä, niistä voisi<br />

tarvittaessa tarkistaa toimintatavat ja ne olisivat<br />

hyödyksi uutta työntekijää perehdytettäessä.<br />

Lisäksi opiskelijat pitivät kehittämiskohteena<br />

keskustelun asiakkaan kanssa lääkehoidon<br />

tilanteesta ja seurannan toteutumisesta<br />

reseptin uudistamisen yhteydessä (12 %, n =<br />

7). Vastaajien mukaan apteekissa tulisi selvittää<br />

uudistamisen yhteydessä lääkkeen teho ja<br />

sopivuus sekä kartoittaa asiakkaan lääkehoidon<br />

seurantakäynnit.<br />

19<br />

Pohdinta<br />

(14)<br />

Uudistamisen toimintaohjeet<br />

Lähes kaikissa tutkimukseen osallistuneissa<br />

apteekeissa oli sovittu apteekin sisäiset yhtenäiset<br />

toimintaohjeet reseptien uudistamiseen.<br />

Yleisimmin uudistamisesta oli sovittu<br />

suullisesti. Kirjalliset ohjeet uudistamiseen oli<br />

laadittu noin 40 % tutkimuksen apteekeista,<br />

mikä vastaa kahden aikaisemman viime vuosina<br />

apteekeissa tehdyn tutkimuksen tuloksia<br />

(Kangas ym. 2018, Pirinen ym. 2020). Vaikka<br />

suullinen ohjeistus on edelleen vallalla oleva<br />

käytäntö, näyttää kirjallisen ohjeistuksen laatiminen<br />

kuitenkin yleistyneen ajan kuluessa,<br />

sillä 2000-luvun alussa tehdyssä tutkimuksessa<br />

vain noin 10 % tutkimuksen apteekeista<br />

a) Opiskelijat, jotka kuvailivat tutkimuslomakkeessa opetusapteekkinsa uudistamiskäytäntöjen kehityskohteita.<br />

b) Osuus opiskelijoista. Yhden opiskelijan vastauksessa on voitu mainita useita eri kehityskohteita.<br />

c) Opiskelijoiden lukumäärä. Yhden opiskelijan vastauksessa on voitu mainita useita eri kehityskohteita.<br />

d) Esim. selkeämpi linjaus, mitkä terveydenhuollon yksiköt vastaanottavat reseptin uudistamispyyntöjä.<br />

oli kirjallinen ohjeistus uudistamiseen (Tiirikainen<br />

ym. 2001). Tutkimuksien perusteella<br />

näyttää myös siltä, että reseptin uudistamiskäytäntöihin<br />

on laadittu organisaation sisäinen<br />

kirjallinen ohjeistus yleisemmin apteekeissa<br />

kuin terveyskeskuksissa. Terveyskeskuksissa<br />

toteutettujen tutkimuksien mukaan kirjallisia<br />

toimintaohjeita ei ollut tai ne oli laadittu vain<br />

muutamissa yksiköissä (Lahnajärvi 2006, Kangas<br />

ym. 2018, Korhonen ym. 2019, Lillis ym.<br />

2019). Aikaisempien tutkimusten perusteella<br />

näyttää myös siltä, että kirjallisten toimintaohjeiden<br />

puuttuminen johtaa siihen, etteivät<br />

uudistamiskäytännöt ole yhtenäisiä ja niiden<br />

taso vaihtelee (Lahnajärvi 2006, Kangas ym.<br />

2018, Korhonen ym. 2019).<br />

Tässä tutkimuksessa suurin osa opiskelijoista<br />

oli tyytyväisiä apteekin uudistamiskäytäntöihin,<br />

mutta yleisin kehitysehdotus oli laatia<br />

apteekin reseptin uudistamiskäytäntöihin<br />

ajantasaiset kirjalliset toimintaohjeet. Kirjalliset<br />

toimintaohjeet selkeyttäisivät ja yhtenäistäisivät<br />

reseptin uudistamista. Lisäksi ne<br />

tukisivat uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden<br />

perehdyttämistä uudistamisen toimintatapoihin.<br />

Muutamissa tutkimuksissa on kuitenkin<br />

havaittu, että vaikka kirjalliset toimintaohjeet<br />

on laadittu, niitä ei noudateta, ne eivät<br />

ole henkilöstön tiedossa tai ne ovat puutteelliset<br />

(Lillis ym. 2011, Grant ym. 2016, Price<br />

ym. 2017). Kun kirjalliset ohjeet laaditaan, on<br />

oleellista, että kaikki työntekijät perehdytetään<br />

ohjeistukseen, ohjeistus on riittävän yksityiskohtainen<br />

ja työntekijät sitoutuvat noudattamaan<br />

ohjeistusta.<br />

Tämän tutkimuksen mukaan valtaosa<br />

apteekeista oli sopinut uudistamisen toimintatavoista<br />

myös paikallisen terveyskeskuksen<br />

kanssa. Apteekkien ja terveyskeskuksen<br />

yhteistyö näyttää kehittyneen verrattaessa<br />

aikaisempiin suomalaistutkimuksiin, joiden<br />

mukaan vain pieni osa apteekeista oli sopinut<br />

tai apteekit eivät olleet lainkaan sopineet<br />

uudistamisen toimintatavoista paikallisen terveyskeskuksen<br />

kanssa (Tiirikainen ym. 2001,<br />

Kangas ym. 2018, Korhonen ym. 2019). Yhdys-<br />

386 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 387


valloissa toteutetussa tutkimuksessa apteekit<br />

ja terveyskeskukset eivät olleet sopineet uudistamiskäytännöistä<br />

keskenään, mikä johti ristiriitaisiin<br />

toimintatapoihin ja koko uudistamisprosessin<br />

epäjohdonmukaisuuteen (Grossman<br />

ym. 2012).<br />

Tämän tutkimuksen mukaan apteekkien<br />

keskinäiset sopimukset uudistamisen toimintatavoista<br />

olivat huomattavasti harvinaisempia<br />

verrattuna apteekkien ja terveyskeskusten<br />

välisiin sopimuksiin. Rationaalisen lääkehoidon<br />

toimeenpano-ohjelman yhtenä tavoitteena<br />

on apteekkien välinen toimiva yhteistyö,<br />

jota edistäisi yhdessä sovitut toimintamallit<br />

(Sosiaali- ja terveysministeriö 2018).<br />

Apteekkien keskinäiset sopimukset reseptien<br />

uudistamiskäytännöistä ovat yksi kehittämiskohde<br />

apteekkien välisessä yhteistyössä. Aikaisempia<br />

tutkimuksia apteekkien keskinäisistä<br />

sopimuksista reseptien uudistamiseen liittyen<br />

ei tietämyksemme mukaan ole tehty.<br />

Tässä tutkimuksessa apteekit ja terveyskeskukset<br />

olivat sopineet useammista uudistamiskäytäntöihin<br />

liittyvistä asioista verrattuna<br />

aikaisempiin tutkimuksiin (Korhonen<br />

ym. 2019, Pirinen ym. 2020). Vaikka apteekeissa<br />

oli sovittu useista uudistamiseen liittyvistä<br />

asioista, olivat ne sekä apteekkien ja terveyskeskusten<br />

välillä että apteekkien kesken<br />

hyvin teknisiä uudistamisprosessiin liittyviä<br />

käytäntöjä. Lääkehoidon seurannasta uudistamisen<br />

yhteydessä ei ollut sovittu, mikä tuli<br />

ilmi myös aikaisemmissa tutkimuksissa (Kangas<br />

ym. 2018, Pirinen ym. 2020). Lääkehoidon<br />

seuranta tulisi toteuttaa potilaan ja häntä hoitavan<br />

terveydenhuollon ammattihenkilöstön<br />

yhteistyönä. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden<br />

roolit ja vastuut pitkäaikaissairaan<br />

lääkehoitoprosessissa on määritelty Lääkeinformaatioverkoston<br />

dokumentissa (Lääkeinformaatioverkosto<br />

2019). Oleellista olisi sopia,<br />

mitä lääkehoidon seurantaan liittyviä asioita<br />

tarkistetaan ja kysytään asiakkaalta reseptin<br />

uudistamisen yhteydessä apteekissa ja mitkä<br />

asiat ovat lääkärin vastuulla. Lääkehoidon seurannasta<br />

sopiminen yhdessä terveyskeskuksen<br />

kanssa edistäisi Rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelman<br />

tavoitetta parantaa lääkehoidon<br />

kokonaisuuden hallintaa asiakkaan<br />

lääkehoitoprosessissa (Sosiaali- ja terveysministeriö<br />

2018).<br />

Lääkehoidon seuranta apteekeissa<br />

Suurimmassa osassa apteekkeja lääkehoidon<br />

tilannetta seurattiin uudistamisen yhteydessä.<br />

Vastaavia tuloksia on saatu myös aikaisemmissa,<br />

melko tuoreissa suomalaisissa tutkimuksissa<br />

(Kangas ym. 2018, Pirinen ym. 2020).<br />

Lääkehoitoa seurattiin yleisimmin kyselemällä<br />

asiakkaalta ja keskustelemalla asiakkaan<br />

kanssa hänen lääkehoidostaan. Keskustelun<br />

aiheet olivat lähes samoja kuin Pirisen<br />

ym. (2020) tutkimuksessa, jossa asiakkaan<br />

kanssa keskusteltiin muun muassa hänen<br />

voinnistaan, lääkehoidon tehosta, ongelmista,<br />

lääkkeen ottamisesta, vastaanottokäynneistä<br />

ja muista kontrolleista. Tässä tutkimuksessa<br />

lääkehoitoa seurattiin myös lääkkeiden toimitusvälejä<br />

tarkastelemalla samoin kuin Kankaan<br />

ym. (2018) ja Pirisen ym. (2020) tutkimuksissa.<br />

Tässä tutkimuksessa saatu kuva<br />

lääkehoidon seurannan toteuttamisesta vastaa<br />

lähes Lääkeinformaatioverkoston (2019)<br />

julkaisun mukaista farmaseuttisen henkilöstön<br />

roolia lääkehoidon seurannassa. Julkaisun<br />

mukaan farmaseuttisen henkilöstön<br />

tehtävänä on selvittää, miten pitkäaikaissairas<br />

käyttää lääkettä, onko lääkkeen käytössä<br />

ongelmia sekä seurata lääkkeiden toimitusvälejä<br />

ja toimitusten suhdetta annosohjeeseen.<br />

Lisäksi lääkityksen tarkastukset ja toimiminen<br />

moniammatillisessa tiimissä kuuluvat farmaseuttisen<br />

henkilöstön työnkuvaan. Tämän tutkimuksen<br />

mukaan apteekissa voitaisiin kiinnittää<br />

enemmän huomiota lääkkeen käytön<br />

ongelmien havaitsemiseen ja lääkityksien tarkastamiseen.<br />

Osa tämän tutkimuksen opiskelijoista<br />

raportoi uudistamiskäytäntöjen kehittämiskohteeksi<br />

keskustelun asiakkaan kanssa lääkehoidon<br />

tilanteesta ja seurannan toteutumisesta<br />

reseptin uudistamisen yhteydessä.<br />

Tästä voi päätellä, että lääkehoidon seurantaa<br />

tulisi toteuttaa vielä aktiivisemmin ja perehtyä<br />

syvällisemmin asiakkaan lääkehoidon tilanteeseen<br />

reseptiä uudistettaessa. Osa opiskelijoista<br />

mainitsi apteekin hyödyntävän TKOK-mallia<br />

(Lahnajärvi 2006, Fimea 2017) lääkehoidon<br />

seurannassa uudistamisen yhteydessä. Kyseinen<br />

malli olisi hyvä ottaa käyttöön kaikissa<br />

apteekeissa, jolloin asiakkaan kanssa tulisi<br />

keskusteltua olennaisimmat hänen lääkehoitonsa<br />

seurantaan liittyvät asiat.<br />

Apteekkien farmaseuttisen henkilöstön<br />

osaamista lääkehoidon seurannassa voisi hyödyntää<br />

entistä paremmin etenkin pitkäaikaissairaiden<br />

kohdalla, sillä he asioivat apteekeissa<br />

vähintään kolmen kuukauden välein (Sairausvakuutuslaki<br />

21.12.2004/1224) eli huomattavasti<br />

useammin kuin lääkärin vastaanotolla.<br />

Apteekin merkitystä lääkehoidon seurannassa<br />

tukee Lahnajärven (2006) ja Connolly ja<br />

McGavockin (2000) tutkimukset, joissa pitkäaikaissairaiden<br />

reseptejä uudistettiin yleisesti<br />

potilaan kohtaamatta lääkäriä. Lisäksi aikaisemmissa<br />

terveyskeskuksissa toteutetuissa<br />

tutkimuksissa lääkehoidon seuranta ei ollut<br />

uudistamisen yhteydessä systemaattista ja se<br />

painottui tiettyihin lääkeryhmiin tai potilaisiin<br />

(Lahnajärvi 2006, Kangas ym. 2018, Korhonen<br />

ym. 2019). Tässä tutkimuksessa ei tullut erityisesti<br />

ilmi tiettyjä lääkeryhmiä tai potilaita,<br />

joihin seuranta apteekeissa keskittyisi. Lisäksi<br />

reseptin voimassaoloajan pidentyminen kahteen<br />

vuoteen ja potilaan mahdollisuus lähettää<br />

reseptin uudistamispyyntö Omakannasta<br />

saattavat johtaa pitkäaikaissairaan harvempiin<br />

tapaamisiin lääkärin kanssa. Lahnajärven<br />

(2006) tutkimuksen mukaan yksi yleisimmistä<br />

ongelmista reseptiä uudistavien potilaiden lääkehoidossa<br />

oli liian pitkä seurantaväli. Tuoreen<br />

suomalaiselle aikuisväestölle toteutetun<br />

kyselyn mukaan väestö toivoisikin apteekeilta<br />

keskeisempää roolia pitkäaikaisen lääkehoidon<br />

jatkuvuuden ja reseptien uudistamisen palveluissa<br />

(Dimitrow ym. <strong>2021</strong>).<br />

Reseptit, joita ei uudisteta apteekin<br />

kautta ja toimintatavat kiireellisessä<br />

uudistamisessa<br />

Yleisimmin apteekin kautta ei uudistettu kuurilääkkeitä,<br />

vanhentuneita tai toimittamattomia<br />

reseptejä tai huumausaineita ja PKV-lääkkeitä.<br />

Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös<br />

aikaisemmissa tutkimuksissa (Tiirikainen ym.<br />

2001, Pirinen ym. 2020). Tutkimuksien tuloksista<br />

voi päätellä, että farmaseuttinen henkilöstö<br />

ei lähetä reseptinuudistamispyyntöjä, jos<br />

he eivät voi varmistua lääkkeen tarpeesta tai<br />

kyseessä on lääke, joka vaatii erityisesti lääkärin<br />

arvion lääkehoidon jatkumisesta.<br />

Kiireellisessä reseptin uudistamisessa<br />

apteekista otettiin hieman yleisemmin yhteyttä<br />

lääkäriin tai hoitoyksikköön kuin annettiin asiakkaalle<br />

ohje ottaa itse yhteyttä. Sama toimintatapa<br />

ilmeni myös aikaisemmissa tutkimuksissa<br />

(Kangas ym. 2018, Pirinen ym. 2020).<br />

Lisäksi osa apteekeista liitti uudistamispyyntöön<br />

viestin kiireellisyydestä. Sama käytäntö<br />

ilmeni myös Pirisen ym. (2020) tutkimuksessa.<br />

Osa vastaajista raportoi, että kiireellisessä<br />

uudistamistilanteessa asiakkaalle toimitettiin<br />

lääkettä vähäinen määrä ilman reseptiä.<br />

Sama käytäntö oli Kankaan ym. (2018) tutkimuksessa.<br />

Tutkimusten perusteella farmaseuttinen<br />

henkilöstö pyrkii nopeuttamaan reseptin<br />

uudistamista ja takaamaan asiakkaan lääkehoidon<br />

jatkuvuuden keskeytyksettä.<br />

Viestikentän käyttö uudistamisen<br />

yhteydessä ja viestinnän merkitys<br />

lääkehoidon seurannassa<br />

Tämän tutkimuksen mukaan suurin osa apteekeista<br />

hyödynsi reseptin viestikenttää uudistamisen<br />

yhteydessä. Viestinä välitettiin tietoja<br />

asiakkaan lääkehoidosta, ja viestien sisältö<br />

oli samansuuntainen kuin Pirisen ym. (2020)<br />

tutkimuksessa. Rationaalisen lääkehoidon<br />

toimeenpano-ohjelman tavoitteiden mukaan<br />

asiakkaan lääkehoidon kokonaisuuden tukemiseksi<br />

tulisi asiakkaan hoitoketjun eri vaiheissa<br />

olla käytössä toimivat viestintäkanavat<br />

yhteyden pitämiseen sekä tietojen välittämiseen<br />

eri ammattilaisten ja organisaatioiden<br />

välillä (Sosiaali- ja terveysministeriö<br />

2018). Sähköisen reseptin uudistamista voisi<br />

kehittää esimerkiksi niin, että farmaseuttinen<br />

henkilöstö täyttäisi apteekissa lyhyen reseptin<br />

uudistamispyyntöön liitettävän lääkehoidon<br />

seurantalomakkeen. Lomakkeeseen kirjattaisiin<br />

lääkärille tietoa asiakkaan uudistettavan<br />

lääkkeen lääkehoidon tilanteesta esimerkiksi<br />

TKOK-mallin (Lahnajärvi 2006, Fimea<br />

2017) mukaisesti. Ennen uudistamispäätöksen<br />

tekemistä lääkärin olisi luettava ja kuitattava<br />

lomake. Lahnajärven (2006) interventiotutkimuksessa<br />

lääkärit havaitsivat ja ratkaisivat<br />

potilaan lääkehoidon ongelmia paremmin, kun<br />

potilaan lääkehoidon toteutumisesta oli saatavilla<br />

yksityiskohtaisempaa tietoa uudistamisen<br />

yhteydessä.<br />

Tutkimuksen vahvuudet ja heikkoudet<br />

Tutkimus toteutettiin opetusapteekeissa, jotka<br />

sijaitsivat ympäri Suomea ja olivat reseptuu-<br />

388 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 389


iltaan eri kokoisia. Tutkimusaineiston apteekit<br />

eivät kuitenkaan olleet alueen ja reseptuurin<br />

suhteen edustavia verrattuna koko Suomen<br />

apteekkeihin. Lisäksi opetusapteekeissa erilaisten<br />

toimintaohjeiden laatiminen ja yhteisten<br />

käytäntöjen sopiminen voi olla yleisempää<br />

verrattuna muihin apteekkeihin. Näin ollen<br />

tuloksia tulee yleistää varovaisuudella kaikkiin<br />

Suomen apteekkeihin.<br />

Tutkimuksessa tavoitettiin oikea kohderyhmä,<br />

sillä opiskelijat täyttivät tutkimuslomakkeen<br />

yhdessä harjoitteluvastuuhenkilön<br />

tai muun farmaseuttisen henkilön kanssa. Tällöin<br />

saatiin luotettavaa tietoa apteekin uudistamiskäytännöistä,<br />

sillä reseptien uudistaminen<br />

apteekin kautta kuuluu farmaseuttisen henkilöstön<br />

jokapäiväiseen työnkuvaan. On kuitenkin<br />

mahdollista, että henkilö, joka täytti lomaketta<br />

opiskelijan kanssa, oli erityisesti perehtynyt<br />

uudistamiskäytäntöihin, mikä ei välttämättä<br />

vastaa apteekin muun farmaseuttisen<br />

henkilöstön toimintatapoja. Lisäksi farmasian<br />

opiskelijalle saatettiin haluta antaa uudistamiskäytännöistä<br />

todellisuutta parempi kuva.<br />

Reseptin uudistamiskäytäntöjä apteekeissa on<br />

tutkittu vähän, mutta tutkimuksemme tulokset<br />

ovat samansuuntaisia kuin aikaisemmat tutkimustulokset<br />

(Tiirikainen 2001, Kangas ym.<br />

2018, Pirinen ym. 2020).<br />

Tutkimuslomakkeen kysymykset eivät<br />

olleet aikaisemmin käytettyjä tai validoituja<br />

mittareita, vaan ne muodostettiin Projektityöopintojakson<br />

farmasian opiskelijoiden ja yliopiston<br />

tutkijan asiantuntijuuden perusteella.<br />

Farmasian opiskelijat olivat 4. tai 5. vuosikurssin<br />

opiskelijoita, joilla oli kokemusta apteekissa<br />

työskentelystä ja reseptien uudistamisesta<br />

apteekeissa. Lisäksi suunnittelussa hyödynnettiin<br />

aikaisempaa tutkimusta (Kangas ym.<br />

2018). Kyseiset tekijät parantavat kysymysten<br />

validiteettia. Kaikki opiskelijat olivat vastanneet<br />

strukturoituihin kysymyksiin, ja suurin<br />

osa opiskelijoista oli täydentänyt strukturoitujen<br />

kysymyksien avoimia vastauksia, joten<br />

kysymysten voidaan olettaa olleen ymmärrettäviä<br />

ja helposti vastattavia. Osa opiskelijoiden<br />

avoimista vastauksista oli kuitenkin pinnallisia<br />

ja monitulkintaisia.<br />

Johtopäätökset<br />

Reseptien uudistamiskäytännöistä on yleisesti<br />

sovittu sisäisesti apteekeissa sekä apteekkien<br />

ja terveyskeskusten välillä. Apteekkien keskinäiset<br />

sopimukset uudistamiskäytännöistä<br />

ovat harvinaisempia. Uudistamiskäytännöistä<br />

sovitut asiat ovat lähinnä teknisiä, uudistamisprosessiin<br />

liittyviä käytäntöjä. Uudistamiskäytännöistä<br />

on yleisimmin sovittu suullisesti, ja<br />

kirjallisten toimintaohjeiden laatimista tulisi<br />

lisätä. Lääkehoidon seuranta uudistamisen<br />

yhteydessä näyttäisi toteutuvan apteekeissa,<br />

mutta lääkehoidon seurannasta uudistamisen<br />

yhteydessä ei ole sovittu apteekkien ja terveyskeskusten<br />

välillä. Lääkehoidon seurannan<br />

tulisi olla moniammatillista yhteistyötä, jossa<br />

apteekkien ja terveyskeskuksen roolit ja vastuut<br />

seurannan toteuttamisessa on yhteisesti<br />

sovittu. Apteekkien tulisi lisätä myös keskinäistä<br />

yhteistyötä uudistamiskäytännöissä.<br />

Summary<br />

How community pharmacies function<br />

with respect to prescription renewal?<br />

– Study on renewal procedures and<br />

monitoring of medication in the<br />

teaching pharmacies<br />

Teija Vuorinen<br />

M.Sc (Pharm)<br />

University of Eastern Finland<br />

School of Pharmacy<br />

Riitta Ahonen<br />

PhD, professor of pharmacy practice<br />

University of Eastern Finland<br />

School of Pharmacy<br />

riitta.ahonen@uef.fi<br />

Johanna Timonen*<br />

PhD, adjunct professor, senior Researcher<br />

University of Eastern Finland<br />

School of Pharmacy<br />

johanna.timonen@uef.fi<br />

* Correspondence<br />

Introduction: It is necessary to renew prescriptions<br />

in long-term therapies because the<br />

patient's treatment usually requires lifelong<br />

medication. The physician should make sure<br />

of the patient's need for medication and assess<br />

and monitor the success of his treatment while<br />

renewing a prescription. Pharmacists also play<br />

a key role in transmitting prescription renewals<br />

and medication monitoring during the<br />

renewal process. The aim of this study was to<br />

examine the electronic prescription renewal<br />

procedures in Finnish community pharmacies,<br />

the collaboration between local pharmacies<br />

and between pharmacies and local health centres<br />

with respect to the prescription renewals<br />

and the implementation of medication monitoring<br />

during the renewal process. Areas in the<br />

prescription renewal process that need development<br />

were also examined.<br />

Materials and methods: The study was carried<br />

out in the teaching pharmacies of the<br />

University of Eastern Finland in the context<br />

of the 1st practical training in a pharmacy<br />

of pharmacy students in spring 2018.<br />

The research form included in the practical<br />

training workbook included both structured<br />

and open-ended questions. The collected<br />

data was analyzed by using inductive content<br />

analysis, frequencies, cross-tabulations, Chisquare<br />

test and Fisher’s exact test.<br />

Results: The final study material consisted<br />

of 92 research forms. Almost every pharmacy<br />

(96%) had agreed on internal procedures<br />

regarding the prescription renewals. Most<br />

commonly the procedures had been verbally<br />

agreed upon (61%). In most of the pharmacies<br />

(74%), renewal procedures had been<br />

agreed upon with local health centres. 19% of<br />

the pharmacies had agreed on renewal procedures<br />

with local pharmacies. The majority<br />

of the pharmacies (84%) had monitored<br />

the medication during the renewal process.<br />

The most common development area in the<br />

renewal process was the establishment of upto-date<br />

written guidelines.<br />

Conclusions: Prescription renewal procedures<br />

are generally agreed upon in pharmacies<br />

internally and between pharmacies<br />

and local health centres. Mutual agreements<br />

between local pharmacies are less common.<br />

Procedures were mainly technical and related<br />

to the renewing process. Renewal procedures<br />

are most commonly agreed upon verbally,<br />

and it would be good to increase the<br />

use of written guidelines. Pharmacists seem<br />

to monitor the pharmacotherapy during the<br />

renewal process in pharmacies, but there is<br />

a lack of specific agreement between pharmacies<br />

and local health centres regarding<br />

that. Medication monitoring should consist<br />

of a multi-professional collaboration<br />

between pharmacies and health centre where<br />

their roles and responsibilities regarding<br />

the implementation of monitoring would be<br />

mutually agreed upon.<br />

Keywords: prescription renewal, renewal procedures,<br />

pharmacy, pharmacotherapy, medication<br />

monitoring, health centre<br />

Sidonnaisuudet<br />

Ei sidonnaisuuksia.<br />

390 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 391


Connolly J, McGavock H: Repeat<br />

prescribing: which diagnoses, which<br />

drugs? Pharmacoepidemiol Drug Saf<br />

9: 305–311, 2000<br />

Dimitrow M, Airaksinen M,<br />

Jauhonen H-M ym: Väestö<br />

on tyytyväinen apteekkeihin,<br />

mutta toivoo lisää digitaalisia ja<br />

terveydenhoidon palveluja. Policy<br />

Brief 19. Valtioneuvoston selvitysja<br />

tutkimustoiminta, <strong>2021</strong> (viitattu<br />

9.9.<strong>2021</strong>).<br />

https://tietokayttoon.fi/<br />

documents/1927382/2116852/19-<strong>2021</strong>-<br />

V%C3%A4est%C3%B6+on+tyytyv%C3%<br />

A4inen+apteekkeihin+mutta+toivoo+lis<br />

%C3%A4%C3%A4+digitaalisia+ja+terv<br />

eydenhoidon+palveluja.pdf/39c669b6-<br />

9fb7-adb2-b240-20da38b1685f/19-<br />

<strong>2021</strong>-V%C3%A4est%C3%B6+on+tyyt<br />

yv%C3%A4inen+apteekkeihin+mutta<br />

+toivoo+lis%C3%A4%C3%A4+digitaa<br />

lisia+ja+terveydenhoidon+palveluja.<br />

pdf?t=1624361436056<br />

Dinkler JM, Sugar CA, Escarce J, Ong<br />

M, Mangione C: Does Age Matter?<br />

Association Between Usual Source of<br />

Care and Hypertension Control in the<br />

US Population: Data From NHANES<br />

2007–2012. Am J Hypertens 29(8):<br />

934–940, 2016<br />

Fimea: Lääkehoidon seuranta TKOKmallin<br />

avulla. Fimea, 2017 (viitattu<br />

28.5.<strong>2021</strong>).<br />

https://www.fimea.fi/<br />

documents/160140/3255031/L%C3%A4%C3<br />

%A4kehoidon+seuranta+TKOK/8802141af5c2-7f12-dfa0-ea7c3d9bb2b4<br />

Kirjallisuus<br />

Garth B, Temple-Smith M, Clark<br />

M ym.: ‘Your lack of organisation<br />

doesn’t constitute our emergency –<br />

repeat prescription management in<br />

general practice. Aust Fam Physician<br />

43: 404−408, 2014<br />

Goldman R, Dubé C, Lapane K:<br />

Beyond the basics: refills by<br />

electronic prescribing. International J<br />

Med Inform 79: 507−514, 2010<br />

Grant S, Mesman J, Gurthie B:<br />

Spatio-temporal elements of<br />

articulation work in the achievement<br />

of repeat prescribing safety in UK<br />

general practice. Sociol Health Illn<br />

38: 306−324, 2016<br />

Grossman M, Cross D, Boukus<br />

E, Cohen G: Transmitting and<br />

processing electronic prescriptions:<br />

ex-periences of physician practices<br />

and pharmacies. J Am Med Inform<br />

Assoc 19: 353–359, 2012<br />

Hakoinen S, Laitinen-Parkkonen<br />

P, Airaksinen M: Lääkekaaoksen<br />

hallinta sote-muutoksessa<br />

– nykytila, haasteet ja<br />

ratkaisuehdotukset. Kunnallisalan<br />

kehittämissäätiö, Helsinki 2017<br />

Jyrkkä J, Ruotsalainen J, Hämeen-<br />

Anttila K: Lääkebarometri 2019.<br />

Lääkehoito hallussa? Fimea kehittää,<br />

arvioi ja informoi -julkaisusarja<br />

1/2020. Fimea, Helsinki 2020<br />

Kangas S, Timonen J, Lämsä E,<br />

Ahonen R: Sähköisten reseptien<br />

uudistamiskäytännöt –<br />

haastattelututkimus suomalaisen<br />

kunnan terveyskeskuksessa ja<br />

apteekeissa. Dosis 34: 210–223, 2018<br />

Korhonen P, Timonen J,<br />

Kauppinen H, Mäntyselkä P,<br />

Ahonen R: Haastattelututkimus<br />

lääkäreille – Sähköisen<br />

reseptin uudistamiskäytännöt<br />

terveyskeskuksissa. Suom Lääkäril<br />

34: 1817–1822, 2019<br />

Kylmä J, Juvakka T: Laadullinen<br />

terveystutkimus. Edita Publishing<br />

Oy, Helsinki 2007<br />

Lahnajärvi L: Reseptien uusiminen<br />

– Miten pitkäaikaislääkitystä<br />

toteutetaan terveyskeskuksissa?<br />

Kuopion yliopiston julkaisuja A.<br />

Farmaseuttiset tieteet 93. Kuopion<br />

yliopisto, Kuopio 2006<br />

Lillis S, Lord H: Repeat prescribing –<br />

reducing errors. J Prim Health Care 3:<br />

153–158, 2011<br />

Lillis S, Macklin N, Thorn M ym.:<br />

Repeat prescribing safety survey. J<br />

Prim Health Care 11: 243−248, 2019<br />

Lillis S, Lack L: Repeat prescribing<br />

policy in New Zealand general<br />

practice: Making it better. J Prim<br />

Health Care 12: 373–376, 2020<br />

Luciene A, José C, Maria R, Cristiane<br />

C, Luiz A, Ana R: Assessment of the<br />

Effectiveness of Phar-macotherapy<br />

Follow-up in Patients Treated for<br />

Depression. J Manag Care Pharm 19:<br />

218–227, 2013<br />

Lääkeinformaatioverkosto:<br />

Kuvaus terveydenhuollon<br />

ammattihenkilöiden ja<br />

pitkäaikaissairaan roolista<br />

lääkehoitoprosessissa.<br />

Lääkeinformaatioverkosto, 2019<br />

(viitattu 17.4.2020).<br />

https://www.fimea.fi/<br />

documents/160140/1156017/Kuvaus+te<br />

rveydenhuollon+ammattihenkil%C3%B<br />

6iden+ja+pitk%C3%A4aikaissairaan+ro<br />

olista+l%C3%A4%C3%A4kehoitoproses<br />

sissa.pdf/215645a0-4de5-b495-ea4c-<br />

3657c9d869cc?t=1568029299478<br />

Ostchega Y, Dillon C, Hughes<br />

J, Carroll M, Yoon S: Trends in<br />

hypertension prevalence, awareness,<br />

treatment, and control in older U.S.<br />

adults: data from the National Health<br />

and Nutrition Examination Survey<br />

1988 to 2004. J Am Geriatr Soc 55:<br />

1056–65, 2007<br />

Pirinen O, Timonen J, Ahonen<br />

R: Sähköisten reseptien<br />

uudistamiskäytännöt ja lääkehoidon<br />

seuranta uudistamisen yhteydessä –<br />

haastattelututkimus suomalaisissa<br />

apteekeissa. Dosis 36: 128−143, 2020<br />

Price J, Man S, Bartlett S, Taylor<br />

K, Dinwoodie M, Bowie P: Repeat<br />

prescribing of medications: A<br />

system-centred risk management<br />

model for primary care<br />

organisations. J Eval Clin Pract 23:<br />

779–796, 2017<br />

Sosiaali- ja terveysministeriö:<br />

Rationaalisen lääkehoidon<br />

toimeenpano-ohjelma.<br />

Loppuraportti. Sosiaali- ja<br />

terveysministeriön raportteja ja<br />

muistioita 15/2018. Sosiaali- ja<br />

terveysministeriö, Helsinki 2018<br />

392 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 393


Liite 1. Tehtävä 11. Reseptien uudistamiskäytännöt<br />

Tiirikainen S: Apteekkien ja lääkärien<br />

yhteistyö – vain reseptien uusintaa?<br />

Pro gradu -tutkielma, Farmasian<br />

laitos, Kuopion yliopisto, Kuopio<br />

2001<br />

Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos:<br />

Turvallinen lääkehoito – Opas<br />

lääkehoitosuunnitelman tekemiseen<br />

sosiaali- ja terveydenhuollossa.<br />

Tampere, 2016<br />

Tutkimuseettinen<br />

neuvottelukunta: Humanistisen,<br />

yhteiskuntatieteellisen ja<br />

käyttäytymistieteellisen tutkimuksen<br />

eettiset periaatteet ja ehdotukset<br />

eettisen ennakkoarvioinnin<br />

järjestämiseksi. Helsinki, 2009<br />

World Health Organization:<br />

Adherence to long-term therapies:<br />

evidence for action. Geneve 2003<br />

Tässä tehtävässä selvität, miten opetusapteekissasi toimitaan, kun asiakas pyytää reseptin<br />

uudistamista.<br />

Pyydämme, että annat luvan käyttää kyselyn vastauksia tutkimuskäytössä. Keskustele<br />

tutkimusluvasta harjoitteluvastuuhenkilön kanssa ennen lomakkeen täyttämistä. Tuloksia<br />

voidaan tulla käyttämään opinnäytetöiden sekä tieteellisten esitysten ja artikkeleiden<br />

kirjoittamiseen.<br />

Vastaukset käsitellään tutkimuksen kaikissa vaiheissa luottamuksellisesti ja nimettömänä.<br />

Henkilötietosi tai opetusapteekkisi tiedot eivät paljastu missään tutkimuksen vaiheessa.<br />

*Pakollinen<br />

1. Lupa tutkimuskäyttöön (keskustele luvasta harjoitteluvastuuhenkilön kanssa)*<br />

❍ Annan luvan<br />

❍ En anna lupaa<br />

2. Vastaajan nimi (Sukunimi, Etunimi)*<br />

3. Opetusapteekin sijainti*<br />

4. Opetusapteekin reseptuuri*<br />

❍ alle 30 000<br />

❍ 30 001–60 000<br />

❍ 60 001–100 000<br />

❍ yli 100 001<br />

5. Onko opetusapteekissasi sovittu yhtenäiset toimintaohjeet reseptien uudistamisesta?*<br />

Vuorinen T, Ahonen R, Timonen J: Miten apteekeissa toimitaan reseptien uudistamisessa? –<br />

Tutkimus uudistamiskäytännöistä ja lääkehoidon seurannasta opetusapteekeissa. Dosis 37: 378–397, <strong>2021</strong><br />

❍ Kyllä, kirjalliset toimintaohjeet<br />

❍ Kyllä, suulliset toimintaohjeet<br />

❍ Ei ole sovittu toimintaohjeita<br />

394 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 395


6. Mitä lääkkeitä tai missä tilanteissa reseptiä ei uudisteta apteekin kautta, vaan asiakas<br />

ohjataan lääkärin vastaanotolle?*<br />

10. Onko uudistamisen toimintatavoista sovittu lähialueen muiden apteekkien kanssa?<br />

Kuvaa kohdassa Muu, mitä on sovittu.*<br />

❍ Ei<br />

❍ Kyllä (kuvaa kohdassa Muu, mitä)<br />

7. Kontrolloidaanko lääkehoidon tilannetta uudistamisen yhteydessä? Jos kontrolloidaan,<br />

kuvaa kohdassa Muu, miten.*<br />

❍ Ei<br />

❍ Kyllä (kuvaa kohdassa Muu, miten)<br />

11. Onko uudistamisen toimintatavoista sovittu paikallisen terveyskeskuksen kanssa?<br />

Kuvaa kohdassa Muu, mitä on sovittu.*<br />

❍ Ei<br />

❍ Kyllä (kuvaa kohdassa Muu, mitä)<br />

8. Miten toimitaan, jos reseptin uudistaminen on kiireellinen?*<br />

12. Ovatko opetusapteekkisi uudistamiskäytännöt mielestäsi toimivat?<br />

Pohdi mahdollisia kehittämiskohteita.*<br />

9. Hyödynnetäänkö reseptin viestikenttää uudistamisessa? Jos hyödynnetään, kuvaa<br />

kohdassa Muu, miten.*<br />

❍ Ei<br />

❍ Kyllä (kuvaa kohdassa Muu, miten)<br />

396 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 397


Tiivistelmä<br />

Lääkehoidon haasteet<br />

iäkkäiden kotihoidossa<br />

– moniammatillinen<br />

suursimulaatio<br />

Johdanto<br />

Suursimulaatioissa saman teeman äärelle voi kokoontua yhdellä kertaa jopa satoja useiden eri<br />

alojen opiskelijoita ja ammattilaisia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata Lääkehoidon<br />

haasteet iäkkäiden kotihoidossa -suursimulaation toteutusta, osallistujien mielipiteitä suursimulaatiosta<br />

oppimismenetelmänä sekä opiskelijoiden oivaltamia asioita asiakkaan kohtaamisesta<br />

ja asiantuntijoiden keskinäisestä yhteistyöstä.<br />

Aineisto ja menetelmät<br />

Lääkehoidon haasteet iäkkäiden kotihoidossa -suursimulaatio järjestettiin marraskuussa 2018.<br />

Suursimulaatioon osallistui noin 200 terveys- ja sosiaalialan opiskelijaa ja ammattilaista. Suursimulaation<br />

aikana kyselylomakkeeseen vastasi 136 osallistujaa.<br />

Miia Tiihonen*<br />

FaT, dosentti, yliopistotutkija<br />

Itä-Suomen yliopisto<br />

Farmasian laitos<br />

miia.tiihonen@uef.fi<br />

Kirsti Laitinen<br />

FaT, yliopistonlehtori<br />

Itä-Suomen yliopisto<br />

Farmasian laitos<br />

kirsti.laitinen@uef.fi<br />

Marja Silén-Lipponen<br />

FT, yliopettaja<br />

Savonia-ammattikorkeakoulu<br />

Marja.Silen-Lipponen@savonia.fi<br />

Taru Kekoni<br />

YTT, yliopistonlehtori<br />

Itä-Suomen yliopisto<br />

Yhteiskuntatieteiden laitos<br />

taru.kekoni@uef.fi<br />

Terhi Saaranen<br />

TtT, professori<br />

Itä-Suomen yliopisto<br />

Hoitotieteen laitos<br />

terhi.saaranen@uef.fi<br />

* Kirjeenvaihto<br />

Tulokset<br />

Suursimulaatioon osallistujat olivat tyytyväisiä suursimulaatioon kokonaisuutena. Yleisimmät<br />

oivallukset asiakkaan kohtaamisesta olivat asiakkaan arvostaminen ja kunnioittaminen ja kommunikaatio<br />

asiakkaan lähtökohdat huomioiden sekä riittävä ajankäyttö kohtaamistilanteessa.<br />

Ammattilaisten keskinäisessä yhteistyössä pidettiin merkittävänä eri ammattilaisten asiantuntijuutta,<br />

selkeää työnjakoa ja vuorovaikutusta.<br />

Johtopäätökset<br />

Oppijat olivat tyytyväisiä suursimulaatioon. Siinä eri alojen edustajien ammattiroolit, tavoitteet<br />

ja yhteistyö ilmenivät hyvin asiakkaan kohtaamisessa. Suursimulaation avulla voidaan yhdistää<br />

laajasti erilaisia ryhmiä perusopiskelijoista terveydenhuollon ammattilaisiin yhteisen teeman ja<br />

oppimiskokemuksen äärelle.<br />

Avainsanat: simulaatio, moniammatillisuus, lääkehoito, kotihoito<br />

Tiihonen M, Laitinen K, Silén-Lipponen M ym.: Lääkehoidon haasteet iäkkäiden<br />

kotihoidossa – moniammatillinen suursimulaatio. Dosis 37: 398–410, <strong>2021</strong><br />

398 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 399


Johdanto<br />

Terveys- ja sosiaalialan työntekijöiltä odotetaan<br />

kykyä toimia moniammatillisissa toimintaympäristöissä.<br />

World Health Organization<br />

(WHO) tunnisti jo vuonna 2010 moniammatillisen<br />

opetuksen keskeiseksi koulutusuudistukseksi<br />

terveys- ja sosiaalialan henkilöstön<br />

osaamisen kehittämisessä (World Health Organization<br />

2010). Myös Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö<br />

(OKM) pitää moniammatillista<br />

opetusta tärkeänä terveys- ja sosiaalialan<br />

kehittämisessä (Opetus- ja kulttuuriministeriö<br />

2019). Moniammatillisessa opetuksessa vähintään<br />

kaksi ammattialaa jakaa näkemyksen opetettavan<br />

asian tavoitteista ja tahtotilan toimia<br />

yhteistyössä yhteisten, sovittujen tavoitteiden<br />

saavuttamiseksi (World Health Organization<br />

2010, Tuomela ym. 2017). Moniammatillisen<br />

opetuksen myötä opiskelijat voivat oppia eri<br />

ammattiryhmien työstä ja vastuualueista sekä<br />

keskinäistä vuorovaikutusta (El-Awaisi ym.<br />

2018, Pitkälä ym. 2018, Thompson 2020). Tämä<br />

parantaa edellytyksiä työskennellä ammattilaisena<br />

moniammatillisessa tiimissä.<br />

Simulaatio-opetustilanteissa jäljitellään<br />

reaalimaailman kaltaisia olosuhteita ja toimitaan<br />

ennalta määritellyn tavoitteen saavuttamiseksi.<br />

Simulaatioissa teoreettinen tieto<br />

integroituu käytäntöön aktiivisen toiminnan<br />

ja havainnoinnin avulla. Tämä lisää opiskelijoiden<br />

moniammatillisia valmiuksia myös työelämässä<br />

ja vahvistaa näin muun muassa potilasturvallisuutta<br />

(Della Ratta 2015, Korayem ja<br />

Alboghdadly 2020). Moniammatillisissa simulaatioissa<br />

eri alojen opiskelijat voivat yhdessä<br />

opiskella asiakkaiden hoidon, hoivan ja arjen<br />

ongelmien ratkaisemista (Webster ja DiBartolo<br />

2014, Sawin ja Sessoms 2016). Eri simulaatiomenetelmiä<br />

hyödyntävä moniammatillinen<br />

opetus ja tutkimus on yleismaailmallisesti<br />

lisääntynyt 1990-luvulta lähtien (Palaganas<br />

ym. 2014, Hughes ym. 2016, Fox ym. 2018).<br />

Moniammatillisia pienryhmäsimulaatiota<br />

käytetään paljon hoitotyön, sosiaalityön ja lääketieteen<br />

opetuksessa esimerkiksi asiakkaan<br />

kohtaamisen, hoidon tarpeen arvioinnin ja<br />

hätätilanteiden harjoitteluun (Demming 2016,<br />

Gunnell ym. 2016, Kuehn ym. 2017). Viime vuosina<br />

moniammatillisia simulaatioita on hyödynnetty<br />

hyvin tuloksin myös farmasian opinnoissa<br />

muun muassa Yhdysvalloissa ja Britanniassa<br />

(Fusco ja Folz-Ramos 2018, Kayyali ym.<br />

2019). Suomessa farmasian perusopinnoissa<br />

moniammatillista simulaatio-opetusta on<br />

kokeiltu ainakin Savonia ammattikorkeakoulun<br />

ja Itä-Suomen yliopiston koordinoimissa<br />

proviisori- ja sairaanhoitajaopiskelijoiden<br />

moniammatillisissa pienryhmäsimulaatiokokeiluissa<br />

(Tiihonen ym. 2017).<br />

Moniammatillisten simulaatio-opetusten<br />

järjestäminen pienryhmissä on haastavaa ajankäytön<br />

ja runsaan opettaja- ja tilatarpeen takia<br />

(Vyas ym. 2013). Suursimulaatiossa on innovoitu<br />

uudentyyppinen simulaatio-oppimisen<br />

menetelmä suurelle oppijajoukolle perinteistä<br />

pienryhmäsimulaatio-pedagogiikkaa hyödyntäen<br />

(Saaranen ym. 2020). Suursimulaatioiden<br />

suunnittelu tehdään useiden tieteenalojen ja<br />

organisaatioiden verkostoyhteistyönä. Draaman<br />

elementtejä sisältävän näytellyn simulaation<br />

avulla on mahdollista, että saman teeman<br />

äärelle kokoontuu yhdellä kertaa jopa satoja<br />

osallistujia. Suursimulaatiossa toimijoina ovat<br />

ennalta sovitut alan ammattilaiset ja potilaan tai<br />

asiakkaan roolissa näyttelijä. Oppijat perehtyvät<br />

etukäteen suursimulaatioon oppimismenetelmänä<br />

ja sen aihesisältöön, havainnoivat tilannetta<br />

sekä osallistuvat oppimiskeskusteluun.<br />

Suursimulaation tavoitteena on edistää opiskelijakeskeistä<br />

ja työelämälähtöistä oppimista<br />

sekä lisätä koulutuksen avoimuutta.<br />

Ensimmäinen suursimulaatio toteutettiin<br />

vuonna 2017 aiheena ”Lapsen kuoleman<br />

kohtaaminen” Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen,<br />

lääketieteen, farmasian ja yhteiskuntatieteiden<br />

laitosten, Kuopion yliopistollisen<br />

sairaalan ja Savonia-ammattikorkeakoulun<br />

yhteistyönä (Saaranen ym. 2020). Vuonna<br />

2018 suursimulaation aiheena oli ”Lääkehoidon<br />

haasteet iäkkäiden kotihoidossa”. Aihe on<br />

ajankohtainen, koska väestö vanhenee, ikääntyminen<br />

heikentää toimintakykyä ja monilääkitys<br />

lisääntyy. Moniammatillisessa tiimissä<br />

iäkkäiden asiakkaiden tarpeita voidaan arvioida<br />

monipuolisesti ja mahdollisia ongelmia<br />

ratkoa tehokkaasti (Sosiaali- ja terveysministeriö<br />

2017). Tämän artikkelin tarkoituksena on<br />

kuvata marraskuussa 2018 järjestetyn Lääkehoidon<br />

haasteet iäkkäiden kotihoidossa -suursimulaation<br />

toteutusta, osallistujien mielipiteitä<br />

suursimulaatiosta oppimismenetelmänä<br />

ja opiskelijoiden oivaltamia asioita asiakkaan<br />

kohtaamisesta ja asiantuntijoiden keskinäisestä<br />

yhteistyöstä.<br />

Aineisto ja menetelmät<br />

Marraskuussa 2018 järjestettiin moniammatillinen<br />

suursimulaatio lääkehoidon haasteista<br />

iäkkäiden kotihoidossa terveys- ja sosiaalialan<br />

opiskelijoille, kouluttajille ja ammattilaisille.<br />

Suursimulaatio oli osa useita perusopiskelijoiden<br />

opintojaksoja. Osallistujat kokoontuivat<br />

suureen luentosaliin seuraamaan suursimulaatiota.<br />

Suursimulaation eteneminen<br />

Suursimulaatioon osallistuvat opiskelijat saivat<br />

etukäteen infovideon kautta tietoa simulaatioon<br />

liittyvistä käytännön asioista, simulaation<br />

tavoitteista, simulaatiopedagogiikan periaatteista<br />

lähdemateriaaleineen ja simulaatioharjoituksen<br />

vaiheista sekä suosituslistan luettavista<br />

oppimateriaaleista, kuten aiheeseen liittyvät<br />

Käypä Hoito -suositukset (astma, kipu,<br />

unettomuus). Opiskelijoita kehotettiin tutustumaan<br />

myös Terveysportin lääkityksen arviointityökaluihin<br />

ja Fimean Lääke75+-tietokantaan.<br />

Suursimulaation aluksi yleisö johdateltiin<br />

lyhyesti koulutuksen aikatauluun ja<br />

tavoitteisiin. Suursimulaation tavoitteena oli,<br />

että opiskelija saa valmiudet toimia moniammatillisessa<br />

vuorovaikutustilanteessa, arvioida<br />

iäkkään palvelutarvetta ja toimintakykyä, tunnistaa<br />

ja ratkaista lääkehoitoon liittyviä ongelmia<br />

sekä arvioida ravitsemustilan merkitystä.<br />

Ennen simulaatioita potilas/asiakas ja<br />

hänen taustatietonsa esiteltiin lyhyesti:<br />

kyseessä oli iäkäs rouva, Laina Simunen, jolla<br />

oli muun muassa verenpainetauti, sepelvaltimotauti,<br />

astma, oireina myös unettomuutta,<br />

alakuloa, huimausta ja kaatuilua, myös ruokahalu<br />

oli heikentynyt. Useat lääkereseptit oli<br />

hankittu eri lääkäreiltä. Kunnan vanhuspalveluiden<br />

palveluohjaaja oli tehnyt palvelutarpeen<br />

arvioinnin, ja sen perusteella asiakkaan monet<br />

ongelmat liittyivät muun muassa lääkehoitoon<br />

ja ravitsemukseen.<br />

Suursimulaatio koostui kahdesta erillisestä<br />

simulaatiotilanteesta, joissa pyrittiin luomaan<br />

todenmukainen tilanne ennalta luodun suunnitelman<br />

mukaisesti. Toimijoina esiintyivät<br />

ammattirooliensa mukaisesti terveydenhuollon<br />

ammattilaiset Itä-Suomen yliopistosta,<br />

Savonia ammattikorkeakoulusta sekä<br />

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus<br />

Fimeasta. Iäkästä henkilöä esitti ammattikorkeakoulun<br />

opettaja, jolla on vankka kokemus<br />

saman tyyppisestä potilastapauksesta useista<br />

pienryhmäsimulaatioista.<br />

Ensimmäisessä simulaatiossa (n. 25 min)<br />

sairaanhoitaja ja proviisori tekivät kotikäynnin<br />

iäkkään henkilön luokse ajantasaisen lääkityksen<br />

ja terveydentilan selvittämiseksi. Toisessa<br />

simulaatiossa (n. 30 min) lääkäri, proviisori,<br />

sairaanhoitaja ja ravitsemusterapeutti<br />

tapasivat kotikäynnin jälkeen palaverissa, jossa<br />

asiakkaan kokonaiselämäntilannetta, lääkehoitoa,<br />

ravitsemusta, toimintakykyä ja palvelutarpeita<br />

arvioitiin moniammatillisesti.<br />

Ensimmäisessä simulaatiossa selville saatu<br />

ajantasainen lääkitys ja lääkityksen ongelmakohdat<br />

(Kuvat 1 ja 2), kuten myös kuvakaappaukset<br />

interaktio-ohjelman tuloksista ja<br />

Lääke75+-tietokannasta, heijastettiin seinälle<br />

yleisön nähtäväksi toisen simulaation aikana.<br />

Lopuksi oppimiskeskustelussa eri ammattiroolien<br />

edustajat arvioivat työskentelyään<br />

osana moniammatillista työryhmää. Yleisön<br />

oli mahdollista osallistua oppimiskeskusteluun<br />

ja vastata esitettyihin kysymyksiin<br />

sekä kommentoida omalla älylaitteellaan<br />

Presemo ® -aktivointityökalun avulla. Osallistujille<br />

esitettiin simulaation aikana seitsemän<br />

monivalintakysymystä, joihin vastattiin<br />

Presemo ® -aktivointityökalulla. Kaksi kysymyksistä<br />

esitettiin ennen simulaation aloittamista,<br />

kaksi ensimmäisen simulaation jälkeen<br />

ja kolme toisen simulaation jälkeen. Avoin<br />

kommentointi oli avoinna koko tilaisuuden<br />

ajan. Kunkin kysymyksen jälkeen aihetta käsiteltiin<br />

lyhyesti. Kysymyksissä oltiin kiinnostuneita<br />

esimerkiksi potilaan (Lainan) toimintakykyyn<br />

vaikuttavista asioista, lääkehoidon<br />

ongelmista ja asiantuntijoiden roolista Lainan<br />

jatkohoidossa.<br />

Tutkimuksen aineistonkeruu ja<br />

aineisto sekä analyysimenetelmät<br />

Suursimulaation osallistujat vastasivat palautekyselyyn.<br />

Samankaltaista kyselyä on käytetty<br />

aiemmin vuonna 2017 järjestetyssä Lapsen<br />

kuoleman kohtaaminen -suursimulaati-<br />

400 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 401


Aamu päivä ilta yö<br />

Kuva 1. Iäkkään asiakkaan kotihaastattelussa selville saatu ajantasainen lääkitys.<br />

Aamu päivä ilta yö<br />

Kuva 2. Iäkkään asiakkaan lääkitykseen liittyvät ongelmakohdat, joita arvioitiin moniammatillisessa<br />

palaverissa.<br />

ossa (Saaranen ym. 2020). Kyselyssä selvitettiin<br />

osallistujien mielipiteitä suursimulaatiosta<br />

Likert-tyyppisillä väittämillä: ”Uskon suursimulaatiosta<br />

olevan hyötyä työssäni/opinnoissani.”,<br />

”Tällaisia suursimulaatioita kannattaa<br />

jatkossakin järjestää.”, ”Kokonaisuutena<br />

olen suursimulaatioon tyytyväinen.”. Osallistujilta<br />

kysyttiin oppimisesta myös avoimilla<br />

kysymyksillä: ”Mitä oivalsit suursimulaation<br />

aikana asiakkaan kohtaamisesta?” ja ”Mitä<br />

oivalsit ammattilaisten keskinäisestä yhteistyöstä?”.<br />

Palautekyselyssä kerättyjen tietojen tallentamiseen<br />

ja analysointiin käytettiin IBM SPSS<br />

Statistics -ohjelman versiota 23.0. Tulokset on<br />

esitetty suorina jakaumina. Avoimien kysymysten<br />

vastaukset luokiteltiin kysymykseen<br />

saatujen vastausten pohjalta aineistolähtöisesti<br />

sisällönanalyysin menetelmää hyödyntäen.<br />

Luokittelijoita oli yksi (MT), mutta epäselvistä<br />

tapauksista keskusteltiin yhdessä tutkimusryhmän<br />

jäsenten kanssa.<br />

Tulokset<br />

Suursimulaatioon osallistui useiden terveys- ja<br />

sosiaalialan organisaatioiden opiskelijoilta ja<br />

työntekijöitä (Taulukko 1). Suursimulaatioon<br />

osallistuneista henkilöistä (noin 200), 136 vastasi<br />

palautekyselyyn. Suurin osa palautekyselyyn<br />

vastanneista osallistujista oli tyytyväisiä<br />

suursimulaatioon kokonaisuutena, uskoi siitä<br />

olevan hyötyä työssä tai opinnoissa ja oli täysin<br />

tai osittain sitä mieltä, että vastaavia suursimulaatio<br />

kannattaa järjestää jatkossakin (Taulukko<br />

2).<br />

Asiakkaan kohtaamisesta oli kyselylomakkeen<br />

avoimien vastauksien analyysin perusteella<br />

oivallettu muun muassa se, että arvostava<br />

ja kunnioittava kohtaaminen on asiakastyössä<br />

keskeistä (Taulukko 3). Samalla oivallettiin,<br />

että tasavertainen suhtautuminen ja<br />

"saman kielen puhuminen" asiakkaan kanssa<br />

edistävät osaltaan kohtaamista ja asiakaslähtöisen<br />

työskentelyn toteutumista. Tämä vaatii<br />

aikaa ja läsnäoloa tilanteessa. Samoin huomattiin,<br />

että jutustelulla ja sillä, miten kysymykset<br />

asettaa, sekä toisaalta myös sanattomalla<br />

viestinnällä on suuri merkitys asiakkaan<br />

kohtaamisessa. Ymmärrettiin, että asiakkaan<br />

arvostava kohtaaminen vaatii myös hienotunteisuutta,<br />

tilannetajua, rauhallisuutta, kärsivällisyyttä,<br />

tilanteen jatkuvaa havainnointia ja<br />

kokonaisuudessaan kykyä luoda luottamuksellinen<br />

ilmapiiri.<br />

Ammattilaisten keskinäisessä yhteistyössä<br />

pidettiin avoimien vastausten perusteella merkittävänä<br />

eri ammattilaisten selkeitä rooleja<br />

ja heidän välistään työnjakoa (Taulukko 4).<br />

Simulaation pohjalta oli oivallettu, että moniammatillisessa<br />

työssä voidaan saavuttaa kokonaisvaltainen<br />

näkemys asiakkaan tilanteesta ja<br />

samalla paras mahdollinen hyöty asiakkaalle,<br />

kun eri ammattilaisten asiantuntemusta hyödynnetään<br />

tehokkaasti ja ongelmia ratkotaan<br />

yhdessä. Oivallettiin, että vuorovaikutustaidot<br />

ja toisten työn arvostus ja kunnioittaminen<br />

ovat ensisijaisen tärkeitä myös ammattilaisten<br />

välisessä yhteistyössä. Toisaalta ammattilaisten<br />

välisten henkilökemioiden ja sen, ovatko he<br />

ennalta toisilleen tuttuja, ymmärrettiin vaikuttavan<br />

keskinäisen yhteistyön laatuun.<br />

Pohdinta<br />

Suursimulaatiossa innovoitiin moniammatillinen<br />

simulaatio-oppimisen menetelmä suurelle<br />

oppijajoukolle. Kuvaamamme suursimulaatio<br />

on uudentyyppinen simulaatioformaatti,<br />

joka toteutettiin draamaperustaisesti eri alojen<br />

ammattilaisten avustuksella. Pedagoginen<br />

rakenne oli samankaltainen kuin pienryhmäsimulaatiossa:<br />

Orientaatio ja taustatiedot<br />

(briefing), simulaation toteutus (simulation)<br />

ja oppimiskeskustelu (debriefing) (Bambini<br />

ym. 2016). Yleisönä olevat eri alojen oppijat ja<br />

terveydenhuollon ammattilaiset osallistuivat<br />

simulaation oppimiskeskusteluun osallistavien<br />

menetelmien avulla. Oppijat olivat tyytyväisiä<br />

oppimiskokonaisuuteen ja uskoivat sen antavan<br />

valmiuksia myös työelämään. Suurin osa<br />

toivoi, että vastaavanlaisia suursimulaatioita<br />

järjestettäisiin jatkossakin.<br />

Suursimulaatiossa asiakkaan kohtaaminen<br />

ja eri alojen edustajien ammattiroolit, tavoitteet<br />

ja sujuva yhteistyö tulivat hyvin esille.<br />

Palautekyselyn mukaan opiskelijoiden tärkeimpiä<br />

oivalluksia asiakkaan kohtaamisessa<br />

olivat arvostava asenne ja asiakaslähtöinen<br />

kommunikointi ja kuunteleminen. Defenbaugh<br />

ja Chikotas (2016) tutkimuksessa simulaatioopetuksen<br />

on havaittu kehittävän asiakkaan<br />

402 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 403


Taulukko 1. Moniammatilliseen suursimulaatioon osallistujat.<br />

Taulukko 2. Osallistujien mielipiteet suursimulaatiosta.<br />

Palautekyselyyn<br />

vastanneet<br />

(n = 136)<br />

Nainen<br />

Ikä (vuotta)<br />

alle 20<br />

21–30<br />

31–40<br />

41–50<br />

51–60<br />

yli 61<br />

Osuus<br />

vastanneista<br />

(%)<br />

86,5<br />

0,7<br />

40,4<br />

22,1<br />

21,3<br />

12,5<br />

2,9<br />

Lukumäärä<br />

(n)<br />

115<br />

1<br />

55<br />

30<br />

29<br />

17<br />

4<br />

Väittämä<br />

Kokonaisuutena olen<br />

suursimulaatioon<br />

tyytyväinen (n = 134)<br />

Uskon<br />

suursimulaatiosta<br />

olevan hyötyä<br />

työssäni/<br />

opinnoissani (n =<br />

135)<br />

Täysin samaa<br />

mieltä % (n)<br />

51 (69)<br />

37 (50)<br />

Osittain samaa<br />

mieltä<br />

34 (45)<br />

43 (58)<br />

Osittain eri<br />

mieltä<br />

8 (11)<br />

5 (7)<br />

Täysin eri<br />

mieltä<br />

1 (1)<br />

1 (1)<br />

Ei samaa eikä<br />

eri mieltä<br />

6 (8)<br />

14 (19)<br />

Ammattilainen<br />

Hoitotiede*<br />

Farmasia<br />

Hoitotyö**<br />

Lääketiede<br />

Sosiaalityö<br />

Jokin muu ala<br />

39,7<br />

18,4<br />

9,6<br />

5,1<br />

2,2<br />

1,5<br />

2,2<br />

53<br />

25<br />

13<br />

7<br />

3<br />

2<br />

3<br />

Tällaisia<br />

suursimulaatioita<br />

kannattaa<br />

jatkossakin järjestää<br />

(n = 134)<br />

69 (92)<br />

19 (25)<br />

2 (2)<br />

1 (1)<br />

9 (14)<br />

Opiskelija<br />

Sosiaalityö(UEF)<br />

Farmasia (UEF)<br />

Hoitotiede (UEF)<br />

Sairaanhoitaja (AMK)<br />

Sosiaalitiede (UEF)<br />

Terveyden edistäminen (UEF)<br />

Sosiaalipsykologia (UEF)<br />

Lähihoitaja<br />

Ensihoitaja (AMK)<br />

60,3<br />

23,5<br />

13,2<br />

9,6<br />

3,7<br />

3,7<br />

2,9<br />

1,5<br />

1,5<br />

0,7<br />

82<br />

32<br />

18<br />

13<br />

5<br />

5<br />

4<br />

2<br />

2<br />

1<br />

Taulukko 3. Oivallukset asiakkaan kohtaamisesta<br />

suursimulaation aikana.<br />

Oivallus<br />

Lukumäärä (n)<br />

Taulukko 4. Oivallukset ammattilaisten keskinäisestä<br />

yhteistyöstä suursimulaation aikana.<br />

Oivallus<br />

Lukumäärä (n)<br />

Arvostus ja tasavertaisuus<br />

35<br />

Roolit/työnjako<br />

33<br />

*Esimerkiksi asiantuntija, johtaja, opettaja<br />

**Esimerkiksi sairaanhoitaja, kätilö, lähihoitaja<br />

Kommunikaatio<br />

Asiakaslähtöisyys<br />

Aika<br />

24<br />

23<br />

22<br />

Eri ammattilaisten asian-<br />

tuntijuuden hyödyntäminen<br />

Vuorovaikutus<br />

29<br />

17<br />

Kuunteleminen ja läsnäolo<br />

15<br />

Arvostus/kunnioitus<br />

13<br />

Jutustelu<br />

10<br />

Kokonaisvaltainen näkemys<br />

8<br />

Tässä esitelty suursimulaation teema, iäkkään<br />

henkilön lääkehoitoon, ravitsemukseen<br />

ja toimintakykyyn liittyvien ongelmien käsittely<br />

on ajankohtainen. Tulevaisuudessa iäkkäiden<br />

osuus väestöstä kasvaa ja iän myötä<br />

muun muassa sairaudet ja lääkitys lisääntyvät.<br />

Monilääkitys taas voi altistaa haitallisille<br />

vaikutuksille, esimerkiksi lääkehaitat aihekohtaamiseen<br />

liittyviä taitoja, kuten kuuntelemista<br />

ja vaikeiden asioiden esille ottamista.<br />

Suursimulaation palautelukyselyn mukaan<br />

oppijoiden tärkeimpinä oivallisuksina ammattilaisten<br />

keskinäisestä yhteistyöstä korostuivat<br />

asiantuntijuus, selkeä työnjako ja onnistunut<br />

vuorovaikutus. Oppijoiden palaute on<br />

hyvin linjassa muissa maissa saatujen tulosten<br />

kanssa, kun on tutkittu simulaatio-opetuksen<br />

vaikutuksia. Moniammatillisten simulaatioiden<br />

on todettu lisäävän eri ammattialojen<br />

arvostusta ja kunnioitusta (Costello ym. 2018,<br />

Hovland ym. 2018, Roberts ja Goodhand 2018).<br />

Farmasian ja sairaanhoidon opiskelijoiden<br />

yhteiset simulaatiot paransivat merkittävästi<br />

kommunikaatiokykyä ja toistensa ammattiroolien<br />

tuntemusta (Kayyali ym. 2019). Opiskelu<br />

yhteisten simulaatiopotilastapausten<br />

kanssa lisäsi merkittävästi farmasian ja sairaanhoitajaopiskelijoiden<br />

itseluottamusta ja<br />

tyytyväisyyttä oppimiskokemukseen (Fusco<br />

ja Folz-Ramos 2018).<br />

Suursimulaatiossa yhdistyivät itsenäinen<br />

opetukseen valmistautuminen, simulaation<br />

havainnointi, yhteisöllinen keskustelu<br />

ja reflektointi. Tapahtuman aikana osallistujille<br />

esitettiin aktivoivia monivalintakysymyksiä<br />

ja heillä oli mahdollisuus osallistua reaaliaikaisesti<br />

keskusteluun omilla älylaitteillaan.<br />

Erityisesti eri ammattiryhmien toimintaa<br />

ja asiakkaan huomioimista kommentoitiin<br />

vilkkaasti. Lisäksi tehtiin ehdotuksia asioista,<br />

joita olisi voinut tehdä toisin. Suursimulaatiot<br />

vaativatkin yksityiskohtaisen suunnitelman<br />

Hienotunteisuus ja tilannetaju<br />

Kysymysten asettelu<br />

Rauhallisuus, kärsivällisyys<br />

Sanaton viestintä<br />

Luottamuksellinen ilmapiiri<br />

Havainnointi<br />

ja käsikirjoituksen simulaation etenemisestä<br />

sekä osallistujien aktivoimisesta. Myös osallistujien<br />

reaktioihin on suursimulaation aikana<br />

vastattava spontaanisti, mikä edellyttää tilaisuuden<br />

järjestäjiltä toimivaa työnjakoa ja tilannetajua.<br />

Nykytekniikan avulla myös etäyhteyden<br />

ja simulaatioon liittyvien videotallenteiden<br />

käyttö on mahdollista.<br />

10<br />

8<br />

7<br />

3<br />

3<br />

2<br />

Tuttuus, henkilökemiat<br />

6<br />

404 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 405


uttavat viidesosan iäkkäiden päivystyskäynneistä<br />

sairaaloissa (Laatikainen ym. 2016).<br />

Monet lääkehaitat olisivat kuitenkin ehkäistävissä<br />

säännöllisellä lääkehoidon arvioinnilla<br />

(Raivio ja Hartikainen 2020). Suomessa iäkkäät<br />

pyritään hoitamaan kotihoidossa niin kauan<br />

kuin mahdollista. Viime vuosina on kehitetty<br />

erilaisia moniammatillisia lääkehoidon arviointimalleja,<br />

joiden avulla voidaan ehkäistä<br />

mahdollisia lääkehaittoja myös kotihoidossa<br />

(Miettinen ym. 2019, Auvinen ym. 2020). Suursimulaatiossa<br />

yhtenä tavoitteena olikin esitellä<br />

moniammatillisen tiimin työskentelyä, jonka<br />

avulla pyritään arvioimaan mahdollisia ikääntymiseen<br />

liittyviä monia ongelmia.<br />

Tuoreessa järjestelmällisessä katsauksessa<br />

tarkasteltiin farmasian opiskelijoiden,<br />

ammattilaisten sekä farmaseuttisten tiedekuntien<br />

asenteita ja kokemuksia moniammatillisesta<br />

opiskelusta ja työskentelystä eri maissa<br />

(El-Awaisi ym. 2018). Sen mukaan kokemukset<br />

kaikilla sektoreilla olivat hyvin myönteisiä.<br />

Tutkimuksia moniammatillisista simulaatioista<br />

suurille oppijajoukoille on vielä vähän.<br />

Yhdysvalloissa toteutettiin moniammatillinen<br />

simulaatio, johon osallistui 290 opiskelijaa eri<br />

oppiaineista (hoitotiede, lääketiede, farmasia)<br />

ja useasta eri instituutista (Bambini ym. 2016).<br />

Simulaatiossa havaittiin, että jo yksi iso simulaatiotapahtuma<br />

lisäsi toistettavasti ja merkittävästi<br />

opiskelijoiden oppimista sekä paransi<br />

suhtautumista tiimityöskentelyyn. Samoin<br />

suuri, opioideihin liittyvä foorumi, johon osallistui<br />

yli 700 opiskelijaa yhdeksältä eri oppialalta,<br />

paransi jo lähtökohtaisesti positiivisesti<br />

suhtautuvien farmasian opiskelijoiden asenteita<br />

moniammatilliseen työskentelyyn (Fusco<br />

ym. 2019). Lisäksi aikaisemmin on raportoitu<br />

simulaatioista, joissa oppijoita on ollut samanaikaisesti<br />

20–50. Ne on toteutettu esimerkiksi<br />

kahden minuutin mittaisina minisimulaatioina<br />

(Norman ym. 2013) yhdistämällä luento-opetusta<br />

ja simulaatiota (Rode ym. 2016).<br />

Suursimulaation palautekyselyn avulla on<br />

mahdollista kehittää moniammatillista opetusta<br />

edelleen. Vastaavaa kyselylomaketta on<br />

käytetty myös aiemmassa suursimulaatiossa.<br />

Oppijoille varattiin aikaa kyselylomakkeen<br />

täyttämiseen tauon aikana ja suursimulaation<br />

oppimiskeskustelun jälkeen. Jatkossa kvalitatiivisilla<br />

menetelmillä olisi mahdollista saada<br />

syvällisempää tietoa suursimulaation oppijoiden<br />

ammattikohtaisista ajatuksista ja oivalluksista<br />

asiakkaan kohtaamisesta.<br />

Moniammatillinen opetus on Maailman<br />

terveysjärjestön (WHO) keskeinen tavoite terveysalan<br />

ja potilasturvallisuuden kehittämisessä.<br />

Suursimulaatio on tehokas, uudenlainen<br />

opetusmetodi, joka soveltuu hyvin valitun<br />

aihepiirin moniammatilliseen pohtimiseen ja<br />

selvittämiseen. Toisaalta se vaatii ennen simulaation<br />

toteuttamista pitkäjänteistä ja yksityiskohtaista<br />

suunnittelua sekä verkostoitumista<br />

yli organisaatiorajojen. Sen tavoitteena<br />

on edistää opiskelijakeskeistä ja työelämälähtöistä<br />

oppimista, näin myös yliopiston ja työelämän<br />

yhteistyötä voidaan tiivistää.<br />

Johtopäätökset<br />

Oppijat olivat tyytyväisiä suursimulaation<br />

toteutukseen ja suursimulaatioon oppimismenetelmänä.<br />

Siinä eri alojen edustajien ammattiroolit,<br />

tavoitteet ja yhteistyö ilmenivät hyvin<br />

asiakkaan kohtaamisessa. Suursimulaatiossa<br />

voidaan yhdistää laajasti erilaisia ryhmiä<br />

perusopiskelijoista terveydenhuollon ammattilaisiin<br />

yhteisen teeman ja oppimiskokemuksen<br />

äärelle.<br />

Summary<br />

The challenges in medication<br />

in older home care clients –<br />

interprofessional large-group<br />

simulation<br />

Miia Tiihonen*<br />

PhD, Docent, Senior Researcher<br />

University of Eastern Finland<br />

Department of Pharmacy<br />

miia.tiihonen@uef.fi<br />

Kirsti Laitinen<br />

PhD, Senior Lecturer<br />

University of Eastern Finland<br />

Department of Pharmacy,<br />

Marja Silén-Lipponen<br />

PhD, Senior Lecturer<br />

Savonia University of Applied Sciences<br />

School of Health Care<br />

Taru Kekoni<br />

PhD, Senior Lecturer<br />

University of Eastern Finland<br />

Faculty of Social Sciences<br />

Terhi Saaranen<br />

PhD, Professor<br />

University of Eastern Finland<br />

Department of Nursing Science<br />

*Correspondence<br />

Introduction: In interprofessional largegroup<br />

simulations, hundreds of students and<br />

professionals from multiple disciplines learn<br />

simultaneously about a pre-defined topic<br />

in this case, the challenges of medication in<br />

home-residing older individuals. The aim of<br />

this study is to describe the learning experiences<br />

of social and healthcare students and<br />

professionals taking part in an interprofessional<br />

large–group simulation.<br />

Materials and methods: The large-group<br />

simulation was organized in November 2018.<br />

The data was collected during the large–<br />

group simulation with a questionnaire. The<br />

questionnaire was filled out by 136 students<br />

and professionals participating in the simulation.<br />

Results: Both the professional and student<br />

participants were generally satisfied with the<br />

large-group simulation. The most important<br />

insights they had gained were the need<br />

for respect in the patient/customer interaction,<br />

the importance of patient-oriented<br />

communication and adequate time for this to<br />

occur. The most important insight emerging<br />

from the interprofessional teamwork was the<br />

appreciation of the expertise and roles of different<br />

professionals.<br />

Conclusion: The large-group simulation was<br />

a positive experience for students and professionals.<br />

The professional roles, goals and the<br />

importance of collaboration became evident<br />

in this interaction which focused on the care<br />

of older clients living in their own homes.<br />

Students and professional can enjoy a shared<br />

learning experience in an interprofessional<br />

large-group simulation.<br />

Keywords: simulation, interprofessional,<br />

medication, home care<br />

Sidonnaisuudet<br />

Ei sidonnaisuuksia.<br />

406 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 407


Kirjallisuus<br />

Auvinen K, Räisänen J, Voutilainen<br />

A, Jyrkkä J, Mäntyselkä P, Lönroos<br />

E: Interprofessional medication<br />

assessment has effects on the quality<br />

of medication among home care<br />

patients: randomized controlled<br />

intervention study. J Am Med Dir<br />

Assoc 22: 74–81, 2020<br />

Bambini D, Emery M, de Voest M,<br />

Meny L, Shoemaker J: Replicable<br />

interprofessional competency<br />

outcomes from high-volume, interinstitutional,<br />

interprofessional<br />

simulation. Pharm 4: 34.<br />

DOI:10.3390/pharmacy4040034,<br />

2016<br />

Costello M, Prelack, K, Faller J,<br />

Huddleston J, Adly S ja Doolin<br />

J: Student experiences of<br />

interprofessional simulation:<br />

Findings from a qualitative study. J<br />

Interprof Care 32: 95–97, 2018<br />

Defenbaugh N ja Chikotas N: The<br />

outcome of interprofessional<br />

education: Integrating<br />

communication studies into a<br />

standardized patient experience for<br />

advanced practice nursing students.<br />

Nurse Educ Pract 16: 176−181, 2016<br />

Della Ratta C: Flipping the classroom<br />

with team-based learning in<br />

undergraduate nursing education.<br />

Nurse Educ 40: 71−74, 2015<br />

Demming JM: Disaster preparedness<br />

and response in healthcare: a review<br />

of the basics. J Healthc Prot Manage<br />

32: 29–32, 2016<br />

El-Awaisi A, Joseph S, El Hajj MS,<br />

Diack L: A comprehensive systematic<br />

review of pharmacy perspectives<br />

on interprofessional education and<br />

collaborative practice. Res Soc Adm<br />

Pharm 14: 863−882, 2018<br />

Fox L, Onders R, Hermansen-<br />

Kobulnicky C: Teaching<br />

interprofessional teamwork skills<br />

to health professional students:<br />

Ascoping review. J Interprof Care 32:<br />

127−135, 2018<br />

Fusco N, Folz-Ramos K: Measuring<br />

changes in pharmacy and nursing<br />

students’ perceptions following<br />

an interprofessional high-fidelity<br />

simulation experience. J Interprof<br />

Care 32: 648–652, 2018<br />

Fusco N, Maerten-Rivera J,<br />

Doloresco-F, Othake P: Improving<br />

pharmacy students’ attitudes toward<br />

collalaborative practice through a<br />

large-scale interprofessional forum<br />

targeting opioid dependence. Am J<br />

Pharm Educ 83: 1226–1232, 2019<br />

Gunnell M, Madsen K, Foley L:<br />

Using simulation to implement<br />

interprofessional education. Am<br />

Nurse Today 11: 45–46, 2016<br />

Hovland C, Whitford M ja Niederriter<br />

J: Interprofessional education:<br />

insights from a cohort of nursing<br />

students. J Nurses Prof Dev 34: 219–<br />

225, 2018<br />

Hughes AM, Gregory ME, Joseph DL<br />

ym.: Saving lives: a meta-analysis of<br />

team training in healthcare. Journal<br />

of Applied Psychology 101: 1266–<br />

1304, 2016<br />

Kayyali R, Harrap N, Albayaty A ym.:<br />

Simulation in pharmacy education to<br />

enhance interprofessional education.<br />

Int J Pharm Pract 27: 295–302, 2019<br />

Korayem G, Alboghdadly A:<br />

Integrating simulation into advanced<br />

pharmacy practice experience<br />

curriculum: An innovative approach<br />

to training. Saudi Pharm J 28:<br />

837−843, 2020<br />

Kuehn MB, Huehn S ja Smalling<br />

S: Improving collaboration<br />

among social work and nursing<br />

students through interprofessional<br />

simulation. Creat Nurs 23: 179−183,<br />

2017<br />

Laatikainen O, Sneck S, Bloigu<br />

R, Lahtinen M, Turpeinen M:<br />

Hospitalizations due to adverse drug<br />

events in the elderly - a retrospective<br />

register study. Front Pharmacol 7:<br />

358, 2016<br />

Miettinen S, Kvarnström K, Lindenlahti<br />

C ym.: Moniammatillisen<br />

lääkehoidon arviointimallin<br />

kehittäminen Järvenpään<br />

kotihoidossa. Dosis 35: 228−241,<br />

2019<br />

Norman J, Thompson S ja Missildine<br />

K: The 2-minute drills: Incorporating<br />

simulation into a large lecture<br />

format. Clin Simul Nurs 9: e433−<br />

e436, 2013<br />

Opetus- ja kulttuuriministeriö:<br />

Tutkintoon johtavan koulutuksen<br />

kehittäminen tukemaan sosiaali-ja<br />

terveuspalvelujen uudistamista.<br />

Opetus- ja kulttuuriministeriön<br />

julkaisuja 24. Opetus- ja<br />

kulttuuriministeriö, 2019 (viitattu<br />

15.11.<strong>2021</strong>).<br />

http://urn.fi/<br />

URN:ISBN:978-952-263--650-8<br />

Palaganas J, Epps C, Raemer D: A<br />

history of simulation-enhanced<br />

interprofessional education. J<br />

Interprof Care 28: 110–115, 2014<br />

Pitkälä K, Finne-Soveri H, Immonen<br />

S ym.: Monitieteistä tiimiopetusta yli<br />

ammattirajojen. Suomen lääkärilehti<br />

73: 64–66, 2018<br />

Raivio M ja Hartikainen S:<br />

Ikääntyneen optimoitu lääkehoito<br />

perusterveydenhuollossa. Duodecim<br />

136: 1590–1591, 2020<br />

Roberts F ja Goodhand K: Scottish<br />

healthcare student’s perceptions<br />

of an interprofessional ward<br />

simulation: An exploratory,<br />

descriptive study. Nurs Health Sci 20:<br />

107–115, 2018<br />

408 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 409


Rode J, Callihan M ja Barnes B.<br />

Assessing the value of large-group<br />

simulation in the classroom. Clin<br />

Simul Nurs 12: 251−259, 2016<br />

Saaranen T, Silén-Lipponen M,<br />

Palkolahti M ym.: Interprofessional<br />

learning in social and healthcare –<br />

Learning experiences from largegroup<br />

simulation in Finland. Nurs<br />

Open 00: 1−10, 2020.<br />

Sawin M ja Sessoms F: Evaluating<br />

the impact of the life of a caregiver<br />

simulation on student attitudes,<br />

understanding, and knowledge of<br />

frail older adults and their family<br />

caregivers. Nurs Educ Perspect 37:<br />

38–40, 2016<br />

Sosiaali- ja terveysministeriö:<br />

Valtioneuvoston<br />

periaatepäätös. Potilas- ja<br />

asiakasturvallisuusstrategia 2017–<br />

<strong>2021</strong>. Julkaisuja 9. Sosiaali- ja<br />

terveysministeriö, Helsinki, 2017<br />

Thompson S, Metcalfe K, Boncey<br />

K ym.: Interprofessional education<br />

in geriatric medicine: towards<br />

best practice. A controlled beforeafter<br />

study of medical and nursing<br />

students. BMJ Open 10: 10e018041,<br />

2020<br />

Tuomela K, Heikkilä K, Haapanen H,<br />

Kortekangas-Savolainen O, Salminen<br />

L: Moniammatillinen oppiminen<br />

yhteistyöosaamisen edistäjänä<br />

terveydenhuollossa. Hoitotiede 4,<br />

265–275, 2017<br />

Vyas D, Bray BS, Wilson MN: Use<br />

of simulation-based teaching<br />

methodologies in US colleges and<br />

schools of pharmacy. Am J Pharm<br />

Educ 77: 53, 2013<br />

Webster D ja DiBartolo M: Using a<br />

standardized patient learning activity<br />

to teach baccalaureate nursing<br />

students about dementia care. Nurs<br />

Educ 39: 103–104, 2014<br />

World Health Organization:<br />

Framework for action on<br />

interprofessional education and<br />

collaborative practice. World Health<br />

Organization, 2010.<br />

https://apps.who.int/iris/bitstream/<br />

handle/10665/70185/WHO_HRH_<br />

HPN_10.3_eng.pdf?sequence=1<br />

Tiihonen M, Ylinen ER, Laitinen<br />

K: Abstrakti. Experiences of<br />

interprofessional simulation learning<br />

in pharmacotherapy education. EAFP<br />

Annual Conference. Helsinki, 2017<br />

Tiihonen M, Laitinen K, Silén-Lipponen M ym.: Lääkehoidon haasteet iäkkäiden<br />

kotihoidossa – moniammatillinen suursimulaatio. Dosis 37: 398–410, <strong>2021</strong><br />

410 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 411


Terveydentila- ja<br />

toimintakykymittareiden<br />

hyödyntäminen<br />

lääkehoidon toteutuksessa<br />

iäkkäiden kotihoidossa<br />

Tiivistelmä<br />

Johdanto<br />

Iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden terveydentilaa ja toimintakykyä arvioidaan säännöllisesti<br />

erilaisin mittarein. Tässä tutkimuksessa tutkittiin, mitä terveydentila- ja toimintakykymittareita<br />

on käytössä ja miten saatua tietoa hyödynnetään lääkehoidon toteutuksessa kotihoidossa<br />

ja miten sitä voisi tehostaa.<br />

Aineisto ja menetelmät<br />

Tutkimus toteutettiin kahden Etelä-Suomessa sijaitsevan keskisuuren kaupungin kotihoidossa<br />

vuonna 2017. Kotihoidon lääkäreiden (n = 6) ja hoitajien (n = 115) käytäntöjä tutkittiin sähköisellä<br />

kyselyllä ja kotihoidon johdon (n = 5) käytänteitä puhelinhaastattelulla. Sähköinen kyselylomake<br />

lähetettiin 362 hoitajalle (vastausprosentti 32 %), tutkimuskaupunkien kotihoidossa<br />

työskentelevien lääkäreiden kokonaismäärä ei ollut tiedossa.<br />

Leena Riukka*<br />

FaL, LHKA, sairaala-apteekkari,<br />

sairaalafarmasian erikoisproviisori<br />

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä<br />

Helsingin yliopisto<br />

leena.riukka@phhyky.fi<br />

Marketta Rouvinen<br />

Proviisori, osastofarmasian<br />

erityispätevyys<br />

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä<br />

Marja Airaksinen<br />

FaT, professori<br />

Helsingin yliopisto<br />

Farmasian tiedekunta<br />

Kliinisen farmasian ryhmä<br />

Juha Puustinen<br />

Neurologian ylilääkäri<br />

Satakunnan sairaanhoitopiiri<br />

Kehittämis- ja tutkimusylilääkäri<br />

Porin perusturvakeskus<br />

Kliinisen lääkehoidon dosentti<br />

Helsingin yliopisto<br />

Neurologian dosentti<br />

Turun yliopisto<br />

Sirkku Lavonius<br />

LL, geriatrian ylilääkäri<br />

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä<br />

Terhi Toivo<br />

FaT, LHKA,<br />

lääkitysturvallisuuskoordinaattori<br />

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri<br />

Vieraileva tutkija<br />

Helsingin yliopisto<br />

Farmasian tiedekunta<br />

Kliinisen farmasian ryhmä<br />

* Kirjeenvaihto<br />

Tulokset<br />

Lääkärit hyödynsivät vaihtelevasti terveydentilamittareita iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden<br />

lääkehoidon vaikutuksen arvioimiseen. Lääkäreiden vastausten perusteella lääkehoidon vaikuttavuuden<br />

seurannassa apuna käytettiin säännöllisesti munuaistoimintaa arvioivaa GFR<br />

(Glomerular Filtration Rate) -mittausta (kaikki vastaajat, n = 6), verenpaineen (6/6) ja verensokerin<br />

mittausta (5/6) sekä lääkkeen vaikutusta veren hyytymiseen mittaavaa INR (International<br />

Normalized Ratio) -määritystä (5/6). Hoitajista (n = 115) 79 % teki toimintakykyä mittaavia<br />

RAI- (Resident Assessment Instrument) tai RAVA (Rajala-Vaissi) -arviointeja, joiden<br />

tuloksia lääkärit eivät ilmoituksensa mukaan hyödyntäneet. Muita hoitajien yleisesti tekemiä<br />

mittauksia olivat verenpaineen (96 % vastanneista hoitajista) ja verensokerin mittaus (91 %)<br />

sekä INR-mittaus (89 %). Kotihoidon johdossa kaikkien viiden haastateltavan mukaan RAIarviointeja<br />

hyödynnettiin asetettaessa tavoitteita asiakkaan hoito- ja kuntoutussuunnitelmille<br />

ja asiakkaan toimintakyvyn seurantaan. RAI- ja RAVA-arviointien tuloksia käytetään kotihoidon<br />

johdossa päätöksenteon tukena ja perusteluissa muun muassa ohjaamaan hoitopaikan<br />

valintaa ja palvelurakenteen muodostumista.<br />

Johtopäätökset<br />

Kotihoidossa tehdään runsaasti erilaisia terveydentilaa ja toimintakykyä arvioivia mittauksia,<br />

joiden hyödyntämistä lääkehoidon suunnittelussa ja vaikutusten seurannassa voisi tehostaa.<br />

Lääkärit seuraavat tiettyjä terveydentilamittareita, mutta eivät hyödynnä toimintakykymittausten<br />

tuloksia, vaan luottavat niiden osalta hoitajilta saamaansa tietoon ja tulkintaan.<br />

Toimintayksiköissä toteutettavat mittaukset, tulosten tulkinta ja hyödyntäminen kannattaisi<br />

suunnitella ja sopia moniammatillisesti, jolloin mittaukset toisivat luotettavaa tietoa lääkärille<br />

myös lääkehoidon päätöksenteon tueksi. Lisäksi mittauksia voisi hyödyntää osana farmasian<br />

ammattilaisten tekemiä lääkehoidon arviointeja.<br />

Riukka L, Rouvinen M, Airaksinen M ym.: Terveydentila- ja toimintakykymittareiden hyödyntäminen<br />

lääkehoidon toteutuksessa iäkkäiden kotihoidossa. Dosis 37: 412–429, <strong>2021</strong><br />

Avainsanat: kotihoito, iäkkäät, terveydentilamittari, toimintakykymittari,<br />

rationaalinen lääkehoito<br />

412 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 413


Johdanto<br />

Terveydentilan ja toimintakyvyn säännöllisistä<br />

arvioinneista on tullut tärkeä osa iäkkäiden hoitoa<br />

ja hoitoalan ammattilaisten työtä (Terveyden<br />

ja hyvinvoinnin laitos <strong>2021</strong>a). Iäkkäiden terveydentilan<br />

seurannassa arvioidaan tyypillisesti<br />

vuosikontrollin yhteydessä kognitiota MMSEmittarin<br />

avulla (Mini Mental State Examination)<br />

(RAI Screener Oulu 2013), fyysistä toimintakykyä<br />

esimerkiksi Barthelin indeksin avulla (Terveysportti<br />

2019) sekä painoa ja verenpainetta.<br />

Masennuksen seulomisessa tyypillinen mittari<br />

on geriatrinen depressioseula (GDS-15, Geriatric<br />

Depression Scale) (Terveysportti <strong>2021</strong>). Osa<br />

mittareista valikoidaan yksilöllisesti sairauksien<br />

ja terveydentilan mukaan muun muassa diagnoosiepäilyn<br />

varmentamiseksi/poissulkemiseksi,<br />

sairauden etenemisen seuraamiseksi tai<br />

hoitotoimenpiteiden vaikuttavuuden arvioimiseksi.<br />

Iäkkäiden toimintakyvyn arviointia edellytetään<br />

lakisääteisten palvelujen ja etuuksien<br />

saamiseksi (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn<br />

tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija<br />

terveyspalveluista 980/2012). Toimintakykymittareita<br />

käytetään muun muassa arvioitaessa<br />

selviytymistä itsenäisesti kotioloissa, kotihoidon<br />

tuen tarvetta ja tarvetta siirtyä tuettuun<br />

asumiseen hoivakodeissa tai palveluasunnoissa<br />

(Klemola 2016, Paltamaa 2018).<br />

Lääkehoidot ovat hoitotoimenpiteitä, joiden<br />

vaikutuksia on tärkeä seurata säännöllisesti<br />

kaikilla lääkkeitä käyttävillä, etenkin iäkkäillä.<br />

Myös tuoreessa monisairaan potilaan<br />

Käypä hoito -suosituksessa korostetaan lääkehoidon<br />

vasteen seurannan tärkeyttä osana lääkityksen<br />

kokonaishallintaa (Monisairas potilas<br />

<strong>2021</strong>). Yleisimpien hoitotyön mittareiden<br />

tunnettavuutta on tutkittu sairaanhoitajien ja<br />

lähihoitajien näkökulmasta (Peiponen ja Ranta<br />

2019). Kuitenkaan ei ole tutkittu, missä määrin<br />

terveydentila- ja toimintakykymittareita<br />

hyödynnetään lääkehoitojen toteutuksessa,<br />

vaikka esim. toimintakykymittareissa on runsaasti<br />

lääkehoitojen hyödyllisten ja haitallisten<br />

vaikutusten arviointiin soveltuvia kysymyksiä<br />

ja osioita. Siksi päädyimme tutkimaan terveydentila-<br />

ja toimintakykymittareiden hyödyntämistä<br />

lääkehoitojen toteuttamisessa kotihoidossa<br />

työskentelevien lääkäreiden, hoitajien ja<br />

kotihoidon johdon näkökulmasta.<br />

Aineisto ja menetelmät<br />

Tutkimus toteutettiin kahden Etelä-Suomessa<br />

sijaitsevan keskisuuren kaupungin (kaupungit<br />

A ja B) kotihoidossa vuonna 2017. Kotihoidon<br />

lääkäreiden ja hoitajien käytäntöjä tutkittiin<br />

sähköisellä kyselyllä ja kotihoidon johdon<br />

näkemyksiä puhelinhaastattelulla.<br />

RAI- ja RAVA-toimintakykymittareiden<br />

käyttö tutkimuspaikkakunnilla<br />

Suomessa käytetään ikäihmisten toimintakyvyn<br />

laaja-alaiseen arvioimiseen yleisimmin<br />

kahta mittaria: kansainvälistä Resident Assessment<br />

Instrument eli RAI-mittaria, jonka käyttöä<br />

Suomessa koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin<br />

laitos THL (Terveyden ja hyvinvoinnin<br />

laitos <strong>2021</strong>b). Toisena vaihtoehtona on kotimaista<br />

alkuperää oleva, Finnish Consulting<br />

Groupin RAVA-mittari (Rajala-Vaissi) (Finnish<br />

Consulting Group <strong>2021</strong>). RAI-mittarilla<br />

toimintakykyä arvioidaan fyysisen, psyykkisen,<br />

kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn<br />

osa-alueissa (Fries ja Fahey 2003, Terveysportti<br />

<strong>2021</strong>). RAVA arvioi ikäihmisten toimintakykyä<br />

ja avun tarvetta erilaisissa päivittäistoiminnoissa<br />

(Lahtinen ym. 1999, Rajala<br />

ym. 2001, Terveysportti <strong>2021</strong>).<br />

Kaupungin A kotihoidossa oli käytetty RAIjärjestelmää<br />

vuodesta 2013. Kotihoidossa hyödynnettiin<br />

RAI-järjestelmän laatuindikaattoreista<br />

kohdat, joissa kartoitetaan, onko lääkäri<br />

tarkistanut lääkityksen asianmukaisuuden ja<br />

onko käytössä psykoosilääkitys ilman psykoottisia<br />

oireita. Käytössä oli myös moniammatillinen<br />

lääkitysten arviointikäytäntö, jossa<br />

sairaala-apteekin farmaseutti teki lääkitysarviointeja<br />

iäkkäille asiakkaille hyödyntäen<br />

tunnistamisessa RAI-lääkeseulaa, joka arvioi<br />

muun muassa kaatumisriskiä, kipua, nielemisvaikeuksia,<br />

psyykenlääkkeiden käyttöä ja antikolinergisia<br />

haittoja (Kumpusalo-Vauhkonen<br />

ym. 2016).<br />

Kaupungin B kotihoidossa RAVA-järjestelmää<br />

oli käytetty vuodesta 2008. RAVA-mittarissa<br />

ei ole erityisesti lääkehoidon ongelmia<br />

mittaavia kohtia, siinä kartoitetaan ainoastaan<br />

omatoimisuutta lääkkeiden otossa. RAVA on<br />

kuitenkin laajasti käytössä, ja tällä tutkimuksella<br />

haluttiin saada tietoa siitä, kuinka lääkärit<br />

hyödyntävät RAVA-tuloksia. RAI- tai RAVA-<br />

Erilaisia<br />

ulkoisia<br />

tekijöitä<br />

esim. lääkkeen annostus,<br />

potilaan sitoutuminen hoitoon<br />

Iäkäs<br />

kotihoidon<br />

asiakas<br />

Rationaalinen<br />

lääkehoito<br />

Lääkehoidon<br />

vaikuttavuus<br />

Kuva 1. Iäkkään kotihoidon asiakkaan lääkehoidon vaikuttavuuden mittaamiseen ja arviointiin<br />

vaikuttavia tekijöitä ja käytettyjä menetelmiä (Rouvinen 2017). Mittareiden kuvaukset Liitteessä 1.<br />

arviointi tehtiin kummallakin paikkakunnalla<br />

kaksi kertaa vuodessa kotihoidon asiakkaille.<br />

RAI RAVA IADL<br />

EQ5D<br />

ADL<br />

Toimintakyky- ja<br />

terveydentilamittareiden<br />

tulokset ja niiden<br />

hyödyntäminen<br />

15D<br />

Barthelin<br />

indeksi<br />

MNA<br />

FIM<br />

CERAD<br />

MMSE<br />

GDS-15, GDS-30<br />

GURALNIKtesti<br />

Sähköinen kysely kotihoidon<br />

lääkäreille ja hoitajille<br />

Kysely toteutettiin erillisinä kyselyinä (strukturoitu<br />

e-lomake) kotihoidon hoitohenkilökunnalle<br />

(kaupunki A: n = 240, kaupunki B: n<br />

= 122) ja kotihoidon asiakkaita hoitaville lääkäreille<br />

helmi-maaliskuussa 2017. Lääkäreille<br />

lähetettävän kyselyn lähetti kaupungissa A lääkehoidon<br />

vastuuhenkilönä toimiva kotihoidon<br />

palveluesimies ja kaupungissa B johtava ylilääkäri.<br />

Kaupungissa A kysely lähetettiin viidelle<br />

lääkärille. Kaupungin B lääkäreiden kokonaismäärä<br />

ei ollut tiedossa. Lääkäreiltä ja hoitajilta<br />

kysyttiin kuvissa 2–4 listattujen mittareiden<br />

käytöstä. Kysytyt mittarit valittiin sen perusteella,<br />

että niitä tiedettiin käytettävän kotihoidon<br />

toimintayksiköissä (Kuva 1). Mittareiden<br />

selitteet löytyvät liitteestä (Liite 1). Lääkäreiden<br />

ja hoitajien kyselylomakkeen kysymykset<br />

olivat osittain erilaiset, koska ne ottivat huomioon<br />

näiden kahden ammattiryhmän erilaiset<br />

tehtävät ja vastuut iäkkäiden lääkehoidon<br />

toteutuksessa. Lääkärikyselyllä tutkittiin erityisesti<br />

erilaisten mittaustulosten hyödyntämistä<br />

lääkehoidon vaikuttavuuden seurannassa.<br />

Molemmat kyselylomakkeet sisälsivät<br />

sekä monivalintakysymyksiä että avoimia<br />

kysymyksiä. Avoimissa kysymyksissä kysyttiin<br />

muun muassa, voisiko RAI- ja RAVA-arviointien<br />

tuloksia hyödyntää paremmin toimintatapoja<br />

muuttamalla. Lääkäreiltä kysyttiin, miten<br />

tieto potilaan kliinisestä tilasta ja testeistä kulkee<br />

lääkärin ja hoitajan välillä.<br />

Haastattelu kotihoidon<br />

hallinnossa työskenteleville<br />

Haastattelut (n = 5) toteutettiin puhelimitse.<br />

Niihin osallistui kaupungista A vanhusten<br />

palvelujen ja kuntoutuksen johtaja, palveluesimies<br />

ja RAI-suunnittelija. Kaupungista B<br />

osallistui palveluohjauksen päällikkö ja kotihoidon<br />

päällikkö. Haastateltaville lähetettiin<br />

teemat tutustuttaviksi etukäteen. Teemoina<br />

olivat RAI-/RAVA-tiedon hyödyntäminen 1)<br />

kotihoito-organisaation johdossa, 2) käytännön<br />

asiakastyössä ja 3) kotihoidon henkilöstön<br />

resursoinnissa. Lisäksi kysyttiin, saavatko<br />

he Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta tai<br />

Kuntaliitosta palautetta oman alueensa RAI-/<br />

RAVA-tuloksista ja miten tietoa hyödynnetään.<br />

414 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 415


Kuva 2. Havainnollistava jakauma erilaisten lääkehoidon vaikuttavuus- ja seurantamittausten<br />

hyödyntämisestä tutkimuskaupunkien kotihoidossa lääkehoidon vaikuttavuuden seurannassa<br />

(kotihoidon potilaita hoitavat lääkärit, n=6, %-osuudet). GFR = Glomerular Filtration Rate), INR =<br />

International Normalized Ratio, CRP = C-reaktiivinen proteiini), PEF = Peak Expiratory Flow, VAS =Visual<br />

Analoque Scale AUDIT-C = Alcohol Use Disorders Identification Test. Ks. mittareiden tarkempi kuvaus<br />

Liitteestä 1.<br />

Kuva 3. Kotihoidon hoitohenkilökunnan (n=115) tuntemia ja käyttämiä terveydentila- ja<br />

toimintakykymittareita tutkimuspaikkakunnilla A ja B vuonna 2017, jolloin tutkimuksen aineisto<br />

kerättiin (%-osuudet). Ks. mittareiden tarkempi kuvaus Liitteestä 1.<br />

416 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 417


Tulosten analysointi<br />

Kyselytutkimuksen aineistosta tehtiin kuvaileva<br />

tilastollinen analyysi Microsoft Excel 2016<br />

-ohjelmalla. Monivalintakysymysten tulokset<br />

laskettiin kvantitatiivisesti frekvenssijakaumina<br />

ja prosenttiosuuksina (Kuvat 2–4).<br />

Avoimet kysymykset analysoitiin sisällönanalyysilla<br />

tiivistäen ja luokitellen vastaukset.<br />

Analyysissä keskityttiin ensisijaisesti poimimaan<br />

aineistosta lääkehoitoihin liittyviä vastausten<br />

sisältöjä. Haastatteluaineistosta tehtiin<br />

aineistolähtöinen sisällönanalyysi teemoittain.<br />

Tulokset<br />

Lääkärikyselyyn vastasi kolme lääkäriä kummastakin<br />

kaupungista (vastausprosentit kaupunki<br />

A 60 %, kaupunki B ei voitu laskea). Hoitohenkilökunnan<br />

kyselyyn (n = 362) vastasi<br />

yhteensä 32 % hoitajista (n = 115): kaupungista<br />

A vastasi 21 % (n = 50) ja kaupungista B 53 % (n<br />

= 65). Vastanneista hoitajista 70 % oli lähihoitajia<br />

(molemmat kaupungit), Sairaanhoitajien<br />

osuus oli kaupungissa A 10 % (n = 5) ja kaupungissa<br />

B 19 % (n = 12). Loput olivat kodinhoitajia,<br />

perushoitajia ja terveydenhoitajia.<br />

Kuva 4. Yleisimpien lääkehoidon vaikuttavuus- ja seurantamittausten toteuttaminen<br />

tutkimuskaupunkien kotihoidossa (hoitohenkilökunta, n=115, %-osuudet). INR = International<br />

Normalized Ratio, PEF = Peak Expiratory Flow, VAS = Visual Analoque Scale. Ks. mittareiden tarkempi<br />

kuvaus Liitteestä 1.<br />

Terveydentilan ja toimintakyvyn<br />

seuraamiseen käytetyt mittarit<br />

kotihoidossa<br />

Lääkärit vastasivat käyttävänsä lääkehoidon<br />

vaikuttavuuden seurannassa apuna säännöllisesti<br />

munuaistoimintaa arvioivaa GFR (Glomerular<br />

Filtration Rate) -mittausta (Duodecim<br />

Terveyskirjasto <strong>2021</strong>a) (kaikki vastaajat, n = 6),<br />

verenpaineen (6/6) ja verensokerin mittausta<br />

(5/6) sekä INR-määritystä (5/6) (Kuva 2).<br />

Muita lääkäreiden yleisesti käyttämiä mittareita<br />

olivat CRP (C-reaktiivinen proteiini)<br />

-mittaus (Duodecim Terveyskirjasto <strong>2021</strong>b),<br />

kognitiivisen toimintakyvyn arviointiin tarkoitettu<br />

MMSE, asentoriippuvaisen verenpaineen<br />

muutoksen mittaamiseen käytetty<br />

ortostaattinen koe (Terveysportti 2020) sekä<br />

kivun voimakkuuden arvioinnissa VAS (Visual<br />

Analoque Scale) -kipujana (Broberg ja Jaakkola<br />

2018). Hoitohenkilökunnan yleisimmin tuntemia<br />

ja käyttämiä mittareita olivat MMSE, ravitsemustilan<br />

arvioimiseen käytetty MNA (Mini<br />

Nutritional Assessment) (RAI Screener Oulu<br />

2013), ortostaattinen koe ja painoindeksin<br />

arvioimiseen käytetty BMI (Body Mass Index)<br />

(RAI Screener Oulu 2013) (Kuva 3). Säännöllisesti<br />

tehtäviä mittauksia olivat verenpaineen<br />

ja verensokerin mittaus sekä INR-mittaus<br />

(Kuva 4). Hoitohenkilökunnasta (n = 115) 79 %<br />

teki RAI- tai RAVA-arviointeja.<br />

Avoimet kysymykset mittareiden<br />

hyödyntämisen käytännön haasteista<br />

kotihoidossa<br />

Lääkärit (n = 3) vastasivat pitävänsä RAI-arviointien<br />

tulosten katsomista potilastietojärjestelmästä<br />

aikaa vievänä, eivätkä sen vuoksi ota<br />

niitä esille esimerkiksi kierroilla, joilla potilaan<br />

tilanne käydään läpi potilasasiakirjojen perusteella<br />

potilasta tapaamatta (ns. paperikierto).<br />

RAI-järjestelmä koettiin jäykäksi, eikä sen<br />

koettu antavan kunnon kuvaa potilaan tilasta.<br />

Vastanneet lääkärit luottivat enemmän sairaanhoitajien<br />

antamaan informaatioon. Lääkäreiden<br />

RAVA:a koskevien vastausten (n = 3)<br />

perusteella RAVA-tulokset eivät ole sellaisenaan<br />

lääkäreille tarpeellisia eivätkä anna tarpeeksi<br />

informaatiota hoitotilanteisiin.<br />

Lääkäreiltä kysyttiin lääkehoidon seurantaan<br />

liittyvistä haasteista kotihoidon toimintaympäristössä.<br />

Lääkärit kokivat olevansa hoitajien<br />

kirjausten varassa, jolloin puutteelliset<br />

kirjaukset ja hoitajien subjektiiviset näkemykset<br />

vääristävät käytettävissä olevaa informaatiota.<br />

Haasteellista tämä oli erityisesti lääkitysmuutosten<br />

yhteydessä. Mittaustulosten pitäisi<br />

olla myös helposti löydettävissä.<br />

Hoitajien mukaan terveydentila- ja toimintakykymittareita<br />

voitaisiin hyödyntää enemmän<br />

muun muassa lääkityksen aloittamisen<br />

tukena. Mittaaminen koetaan myös turhaksi,<br />

jos se ei johda muutokseen tai toimenpiteisiin<br />

tilanteissa, joissa havaitaan poikkeavia mittaustuloksia.<br />

Lisäksi kritisoitiin mittausten<br />

toteuttamista kaikille samoin aikavälein esimerkiksi<br />

verenpaineen ja verensokerin seurannassa.<br />

Sen sijaan toivottiin yksilöllisemmin<br />

suunniteltuja mittauksia sekä aikaa ja suunnitelmallisuutta<br />

tulosten hyödyntämiseen.<br />

Kotihoidon johdon näkemykset<br />

kotihoidossa toteutettavista<br />

terveydentila- ja toimintakykymittauksista<br />

Kaupungin A kotihoidon johdon (n = 5) mukaan<br />

RAI-arviointien tuloksia hyödynnetään monipuolisesti.<br />

Asiakkaan hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa<br />

tehtäessä asetetaan tavoitteita<br />

ja mietitään, mitkä asiat RAI-arvioinnissa ovat<br />

sellaisia, joilla voidaan seurata asiakkaan toimintakyvyn<br />

kehitystä ja hoidon tuloksia. Valtakunnallisen<br />

tason tietoa hyödynnetään ja omaa<br />

toimintaa verrataan valtakunnalliseen tasoon.<br />

Kaupungin B kotihoidon johdon mukaan<br />

RAVA-arviointien tuloksia käytetään monipuolisesti<br />

kotihoidossa päätöksenteon tukena<br />

ja perusteluissa. Arvioinnit ohjaavat hoitopaikan<br />

valintaa ja palvelurakenteen muodostumista<br />

sekä toimivat palvelupäätöksen tekijän<br />

apuna palvelupäätösten perusteissa.<br />

Kotihoidon hallinnossa työskennelleiden<br />

henkilöiden haastatteluissa mainittiin mittausten<br />

(esimerkkeinä RAI- ja MMSE-arvioinnit,<br />

GDS-mittaus) tulosten sopivan hyvin myös<br />

osastofarmaseuttien työkaluiksi lääkehoidon<br />

arviointeihin.<br />

Pohdinta<br />

Tutkimuksessa todettiin terveydentila- ja toimintakykymittauksia<br />

tehtävän paljon, mutta<br />

418 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 419


niiden tuloksia voitaisiin hyödyntää nykyistä<br />

enemmän iäkkäiden potilaiden rationaalisen<br />

lääkehoidon tukemiseen. Lääkärit hyödynsivät<br />

omassa työssään kotihoidon asiakkaiden<br />

kanssa lähinnä munuaistoimintaa kuvaavaa<br />

GFR-arvoa, verenpaineen ja verensokerin<br />

mittausten sekä INR-mittausten tuloksia. Muiden<br />

mittausten, muun muassa ortostaattisen<br />

kokeen ja kivun VAS-arvioinnin, tulosten hyödyntäminen<br />

oli satunnaista. Tarvitessaan RAIja<br />

RAVA-arvioinneista saatavaa toimintakykytietoa<br />

he luottivat hoitajilta saamaansa tietoon<br />

ja tulkintaan. Kansainvälisestikin on todettu,<br />

että lääkärit eivät yleisesti käytä RAI-järjestelmää<br />

päätöksiä tehdessään (Jogerst ym. 2001).<br />

Lääkärit hyödynsivät verenpainearvoja<br />

yleisesti, mutta eivät pitäneet yhtä tarpeellisena<br />

ortostaattista koetta. Ortostaattisen<br />

kokeen suorittaminen on kuitenkin suositeltavaa<br />

iäkkäillä muun muassa kaatumisriskin<br />

hallinnan kannalta (Terveyden ja hyvinvoinnin<br />

laitos 2012, Kohonnut verenpaine 2020).<br />

Tähän kyselyyn vastanneet lääkärit kertoivat<br />

hyödyntävänsä GFR-arvoa säännöllisesti lääkehoidon<br />

seurannassa. Kuitenkin aikaisemman<br />

tutkimuksen mukaan munuaisten vajaatoiminta<br />

jää usein huomioimatta iäkkään potilaan<br />

lääkeannosten suunnittelussa (Rydman<br />

2013). GFR-arvoja tulisi seurata ja huomioida<br />

systemaattisesti, kun iäkkäille potilailla määritelllään<br />

lääkeannoksia (Raivio ja Hartikainen<br />

2020).<br />

Tähän tutkimukseen osallistuneet lääkärit<br />

eivät seuranneet systemaattisesti kivun<br />

voimakkuutta arvioivia mittareita päätöksenteossaan.<br />

Tutkimuksessa kysyttiin VASkipuasteikon<br />

hyödyntämisestä: sen käyttö ei<br />

ollut kovinkaan monella vastaajalla säännöllistä.<br />

RAI-järjestelmään kuuluu omana osionaan<br />

arvio potilaan kivusta, mutta vastaajat<br />

eivät nostaneet esille osion hyödyntämistä.<br />

Kivun lääkehoidossa on tärkeää säännöllinen<br />

kivun voimakkuuden arviointi, joka huomioidaan<br />

lääkehoidon suunnittelussa (Kipu 2017).<br />

Siksi kivun arviointiin liittyviä mittaustuloksia<br />

tulisi hyödyntää harkittaessa tarvetta kipulääkityksen<br />

jatkamiselle tai annoksen lisäämiselle.<br />

Huonosti hoidettu kipu voi iäkkäillä lisätä<br />

muun muassa kaatumisvaaraa (Terveyden ja<br />

hyvinvoinnin laitos 2012) ja heikentää liikuntakykyä<br />

(Björkman ym. 2007). Alilääkitystä on<br />

raportoitu Suomessa erityisesti muistisairailla<br />

palveluasumisessa (Finne-Soveri ym. 2018).<br />

Alilääkityksen ohella riskinä on myös tarpeettoman<br />

pitkään jatketut lääkehoidot (esim. leikkauksen<br />

jälkeen aloitetut opioidit). Kipulääkkeiden<br />

pitkäaikainen käyttö on yleistä kotihoidon<br />

iäkkäillä potilailla (Jyrkkä 2017, Auvinen<br />

ym. 2018, Toivo ym. 2018).<br />

Lääkehoidon vaikutusten seurannan ja<br />

arvioinnin tulisi olla luonnollinen osa lääkehoidon<br />

toteutusprosessia (Sosiaali- ja terveysministeriö<br />

2018, Karttunen 2019, Lääkealan<br />

turvallisuus- ja kehittämiskeskus <strong>2021</strong>).<br />

Mittaustulosten käsitteleminen moniammatillisesti<br />

helpottaisi potilaan hoitamista ja motivoisi<br />

mittausten tekemiseen. Mittareita voisi<br />

hyödyntää nykyistä koordinoidummin lääkehoidon<br />

ongelmista kärsivien potilaiden tunnistamisessa<br />

ja ongelmien selvittämisessä kotihoidon<br />

hoitotiimissä, jossa on mukana hoitajat,<br />

lääkärit sekä farmasian ammattilaiset<br />

sairaala-apteekista tai avohuollon apteekista<br />

(Riukka ym. 2013, Riukka ym. 2014, Kuitunen<br />

ym. 2016, Toivo 2020). Monet mittaukset ovat<br />

tärkeitä mahdollisten lääkehoidon ongelmien<br />

tai riskien tunnistamisessa. Esimerkiksi kaatuilevalla<br />

potilaalla ortostaattisen kokeen tulos<br />

voi ohjata ortostatismia aiheuttavien lääkkeiden<br />

käytön arviointiin ja mahdolliseen muutokseen<br />

lääkityksessä.<br />

Hyvin suunniteltu terveydentila- ja toimintakykymittaristo<br />

auttaa lääkäriä saamaan luotettavaa<br />

tietoa kotihoidon asiakkaana olevan<br />

potilaan voinnista ja lääkehoidon vaikutuksista.<br />

Tietoa tarvitaan, koska lääkärit ovat pitkälti<br />

hoitajilta saadun tiedon varassa lääkitykseen<br />

liittyviä päätöksiä tehdessään, esimerkiksi<br />

uusiessaan reseptejä potilasta tapaamatta.<br />

Vaarana on tällöin subjektiivisten näkemysten<br />

korostuminen. Potilastietojärjestelmien kehittyminen<br />

niin, että niihin voisi nykyistä paremmin<br />

kirjata tietoa terveydentilasta ja toimintakyvystä<br />

rakenteisessa muodossa ja että tieto<br />

olisi hoitoon osallistuvien käytettävissä, voisi<br />

tulevaisuudessa tehostaa tiedon hyödyntämistä<br />

(Terveyden ja hyvinvoinnin laitos <strong>2021</strong>c).<br />

Haastatteluissa mainittiin, että kliininen<br />

farmasisti voi tarvittaessa hyödyntää kotihoidon<br />

asiakkaan RAI-arviointien tuloksia lääkehoitoa<br />

arvioidessaan. Toisella tutkimuspaikkakunnalla<br />

olikin lähdetty tekemään omaeh-<br />

toista pitkäjänteistä kehitystyötä, jotta toimintakykymittausta<br />

voisi paremmin hyödyntää<br />

myös lääkehoitojen laadun asiakaskohtaisessa<br />

arvioinnissa. Kehitetyn RAI-lääkeseulan<br />

avulla tunnistetut asiakkaat, joilla oli lääkehoidossa<br />

ongelmia, siirtyivät osastofarmaseutin<br />

tarkempaan arviointiin ja siitä tarvittaessa<br />

moniammatillisen hoitotiimin arviointiin.<br />

RAI-arviointien tuloksia voidaan hyödyntää<br />

esimerkiksi kaatumisriskissä olevien, nielemisvaikeuksista<br />

kärsivien, kipu- ja masennuspotilaiden<br />

sekä lääkehaitoista (ummetus, suun<br />

kuivuus) kärsivien potilaiden tunnistamisessa<br />

ja lääkitysten optimoimisessa. RAVA:sta puolestaan<br />

on saatavissa tietoa henkilön kyvystä<br />

selviytyä omatoimisesti lääkkeittensä ottamisesta.<br />

Yleistä toimintakykyä ja kotona selviämistä<br />

kuvaavien mittareiden avulla voidaan<br />

suhteuttaa arvioinnin ja potilaan lääkehoidon<br />

tavoitteita ja mahdollisia hyötyjä. Parhaan<br />

hyödyn saamiseksi käytössä tulisi olla<br />

yhdessä sovittu toimintamalli: mihin tulokset<br />

kirjataan, kuka tulokset katsoo ja miten tuloksiin<br />

reagoidaan.<br />

Tämän tutkimuksen tuloksissa ei selvinnyt,<br />

miten poikkeavista mittausten tuloksista<br />

informoidaan lääkäreitä ja viedäänkö tuloksissa<br />

tapahtuneista muutoksista systemaattisesti<br />

tietoja hoitavan lääkärin tietoon. Aihetta<br />

olisi tarpeellista tutkia lisää, jotta selviäisi,<br />

miten tieto potilaan voinnista kulkee hoitajilta<br />

lääkäreille.<br />

Menetelmien arviointi<br />

Tutkimuksen osallistujamäärä oli varsin rajallinen.<br />

Tutkimusta voidaan pitää suuntaa antavana<br />

pilottitutkimuksena, menetelmän kehittämisenä<br />

ja mittauskäytäntöjen esille nostamisena<br />

lääkehoitojen toteutuksen näkökulmasta.<br />

Jatkossa voisi olla hyvä tehdä vastaavanlainen<br />

tutkimus laajemmassa mittakaavassa, sillä tiedolle<br />

olisi tarvetta iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluja<br />

ja rationaalista lääkehoitoa kehitettäessä.<br />

Kysely lähetettiin molempien paikkakuntien<br />

koko kotihoidon hoitohenkilökunnalle ja<br />

kotihoidon potilaita hoitaville lääkäreille. Hoitohenkilökunnasta<br />

vain kolmasosa vastasi,<br />

mikä tarkoittaa, että tulokset eivät ole yleistettävissä<br />

tutkimuspaikkakunnilla tai laajemmin.<br />

Kyselytutkimuksissa tutkimusaiheen koettu<br />

tärkeys ja aineistonkeruulomakkeen selkeys,<br />

pituus ja muut ominaisuudet voivat vaikuttaa<br />

ratkaisevasti vastausprosenttiin (Hämeen-<br />

Anttila ja Katajavuori 2008). Tässä tutkimuksessa<br />

panostettiin erityisesti kyselylomakkeen<br />

sisältöön ja selkeyteen pitäen mielessä kotihoidossa<br />

työskentelevien hoitajien kiireinen arki.<br />

Vastanneita lääkäreitä oli niin pieni määrä, etteivät<br />

tulokset ole yleistettävissä eivätkä siirrettävissä.<br />

Sama koskee myös haastatteluihin<br />

osallistunutta kotihoidon johtoa. Tutkimuksessa<br />

käytetty triangulaatio eli kahden eri tutkimusmenetelmän,<br />

kyselyn ja haastattelun,<br />

käyttö saman asian tutkimiseen lisäsi aineiston<br />

rikkautta, samoin kahden keskeisen kotihoidon<br />

henkilöstöryhmän ja johdon näkemysten<br />

sisällyttäminen tutkimukseen.<br />

Johtopäätökset<br />

Kotihoidossa tehdään runsaasti erilaisia terveydentilaa<br />

ja toimintakykyä arvioivia mittauksia,<br />

joiden hyödyntämistä lääkehoidon suunnittelussa<br />

ja vaikutusten seurannassa voisi<br />

tehostaa. Lääkärit seuraavat tiettyjä terveydentilamittareita,<br />

mutta eivät hyödynnä toimintakykymittausten<br />

tuloksia, vaan luottavat<br />

niiden osalta hoitajilta saamaansa tietoon ja<br />

tulkintaan. Toimintayksiköissä toteutettavat<br />

mittaukset, tulosten tulkinta ja hyödyntäminen<br />

kannattaisi suunnitella ja sopia moniammatillisesti,<br />

jolloin mittaukset toisivat luotettavaa<br />

tietoa lääkärille lääkehoidon päätöksenteon<br />

tueksi. Lisäksi mittauksia voisi hyödyntää<br />

osana farmasian ammattilaisten tekemiä lääkehoidon<br />

arviointeja.<br />

Onnistunut lääkehoito sisältää lääkehoidon<br />

vaikuttavuuden arvioinnin ja seurannan, jossa<br />

voidaan hyödyntää erilaisia terveydentila- ja<br />

toimintakykymittareita. Toimintakykymittausten<br />

tuloksia voitaisiin hyödyntää nykyistä<br />

enemmän lääkehoidon vaikuttavuuden arvioinnissa<br />

sekä lääkehoidon ongelmista kärsivien<br />

potilaiden tunnistamisessa ja ongelmien<br />

selvittämisessä. On tärkeää, että tässä työssä<br />

ovat mukana kotihoidon lääkärit ja hoitajat<br />

sekä farmasian ammattilaiset avohuollon<br />

apteekeista ja sairaala-apteekeista.<br />

420 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 421


Summary<br />

Utilization of health status and<br />

functional capacity measures in<br />

monitoring effectiveness of medication<br />

therapies in older home care clients<br />

Leena Riukka*<br />

MSc (Pharm), LicSc (Pharm),<br />

Hospital Pharmacy Director<br />

Comprehensive Medication<br />

Review Accreditation<br />

Päijät-Häme Joint Authority for<br />

Health and Wellbeing<br />

University of Helsinki<br />

leena.riukka@phhyky.fi<br />

Marketta Rouvinen<br />

MSc (Pharm), Ward Pharmacist<br />

Päijät-Häme Joint Authority for<br />

Health and Wellbeing<br />

Marja Airaksinen<br />

PhD, MSc(Pharm), Professor,<br />

Head of Clinical Pharmacy Group<br />

University of Helsinki<br />

Faculty of Pharmacy<br />

Juha Puustinen<br />

PhD, MD<br />

Chief Physician<br />

Unit of Neurology<br />

Satakunta Hospital District<br />

Social Security Centre of Pori<br />

Docent of Clinical Pharmacotherapy<br />

University of Helsinki<br />

Docent of Neurology<br />

University of Turku<br />

Sirkku Lavonius<br />

MD, Chief Physician<br />

Päijät-Häme Joint Authority for<br />

Health and Wellbeing<br />

Terhi Toivo<br />

PhD, MSc (Pharm),<br />

Comprehensive Medication<br />

Review Accreditation<br />

Medication Safety Officer<br />

Pirkanmaa Hospital District<br />

Visiting Scientist<br />

University of Helsinki<br />

* Correspondence<br />

Introduction: The health status and functional<br />

capacity of older home care clients are<br />

regularly assessed using various measures and<br />

instruments. We studied what health and functional<br />

capacity measures are used and how the<br />

patient-specific information obtained is utilized<br />

in the implementation of medication<br />

therapies in home care and how use of information<br />

could be enhanced.<br />

Material and methods: The study was conducted<br />

in home care in two medium-sized cities<br />

in southern Finland in 2017. The practices<br />

of home care physicians (n = 6) and nurses (n<br />

= 115) were investigated by an electronic survey<br />

and the practices of home care management<br />

personnel (n=5) by a telephone interview.<br />

Of the responding nurses 70% were practical<br />

nurses.<br />

Results: Physicians made varying use of health<br />

status measures to assess the impact of medication<br />

therapy on older home care clients.<br />

According to physicians' responses, regularly<br />

used measurements were GFR (Glomerular<br />

Filtration Rate) measurements to assess<br />

renal function (all respondents, n = 6), blood<br />

pressure (6/6) blood glucose (5/6) and INR<br />

(International Normalized Ratio) measurements<br />

(5/6). Little use was made of RAI (Resident<br />

Assessment Instrument) or RAVA (Rajala-<br />

Vaissi) functional capacity assessments. Of the<br />

responding (n = 115) nurses 79% performed<br />

RAI or RAVA assessments, the results of which<br />

were seldomly used by physicians. Other measurements<br />

commonly made by nurses included<br />

blood pressure (96% of the responding nurses),<br />

blood glucose (91%), and INR (89%). According<br />

to the interviewees in home care management<br />

(n = 5), RAI assessments were utilized in setting<br />

goals for the client's care and rehabilitation<br />

plans and for monitoring the client's functional<br />

capacity. The results of RAVA assessments<br />

were used in home care management to<br />

support decision-making and in justifications,<br />

e.g., to guide the choice of care location and the<br />

formation of the service structure.<br />

Conclusions: In home care, a wide range of<br />

measurements are made to assess health status<br />

and functional capacity, the use of which could<br />

be enhanced in the planning and monitoring<br />

of medication therapies. Physicians monitor<br />

certain health /measures but do not utilize the<br />

results of functional capacity measurements<br />

while they rely on the information they receive<br />

from nurses in this respect. The measurements<br />

carried out in the care units, as well as<br />

the interpretation and utilization of the monitoring<br />

results should be planned and coordinated<br />

inter-professionally to enhance use of<br />

the patient data in clinical decision-making<br />

concerning medication treatments. The use of<br />

the data could be extended to pharmacist-conducted<br />

collaborative medication reviews.<br />

Keywords: home care, geriatric patients,<br />

resident assessment instrument, rational<br />

pharmacotherapy<br />

Sidonnaisuudet<br />

Ei sidonnaisuuksia.<br />

422 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 423


Auvinen K, Räisänen J, Merikoski M<br />

ym.: The Finnish Interprofessional<br />

Medication Assessment (FIMA):<br />

baseline findings from home care<br />

setting. Aging Clin Exp Res 5: 1085–<br />

1088, 2018<br />

Björkman M, Palviainen J. Laurila J<br />

ym.: Iäkkäiden dementiapotilaiden<br />

kivun arviointi – Kahden<br />

kipumittarin vertailu. Suomen<br />

Lääkäril 62: 2547–2553, 2007<br />

Broberg C, Jaakkola J:<br />

VAS-kipumittarin käyttö<br />

gynekologisella syöpäpotilaalla<br />

– Leikkauksen jälkeinen<br />

kivun arviointi. Opinnäytetyö,<br />

Sairaanhoitajankoulutus. Turku<br />

AMK, 2018<br />

Bush K, Kivlahan D, McDonell ym.:<br />

The AUDIT alcohol consumption<br />

questions (AUDIT-C): an effective<br />

brief screening test for problem<br />

drinking. Ambulatory Care Quality<br />

Improvement Project (ACQUIP).<br />

Alcohol Use Disorders Identification<br />

Test. Arch Intern Med 158: 1789–<br />

1795, 1998<br />

Duodecim Terveyskirjasto <strong>2021</strong>a:<br />

Glomerulusten suodatusnopeus<br />

(GFR) arvioituna CKD-EPI-kaavalla<br />

(Pt-GFReEPI) (viitattu 27.10.<strong>2021</strong>).<br />

https://www.terveyskirjasto.fi/snk02001<br />

Duodecim Terveyskirjasto <strong>2021</strong>b: P<br />

-C-reaktiivinen proteiini (P-CRP)<br />

Laboratoriotutkimusten tulkinta<br />

(viitattu 27.10.<strong>2021</strong>).<br />

https://www.terveyskirjasto.fi/snk03052<br />

Kirjallisuus<br />

Finne-Soveri H, Jakovljevic<br />

D, Mäkelä M ym.: Vaikeasti<br />

muistisairaan vanhuksen kivun<br />

hallinta toteutuu palvelutalossa<br />

huonommin kuin laitoksessa.<br />

Suomen Lääkäril 73: 1137–1142, 2018<br />

Finnish Consulting Group:<br />

Rava mittari arvioi ikääntyneen<br />

toimintakykyä ja avuntarvetta<br />

(viitattu 15.3.<strong>2021</strong>).<br />

https://www.fcg.fi/ravar-mittariarvioi-ikaantyneen-toimintakykya-jaavuntarvetta-0<br />

Folstein M, Folstein S, McHugh P:<br />

”Mini-mental state”. A practical<br />

method for grading the cognitive<br />

state of patients for the clinician. J<br />

Psychiatr Res 12: 189–198, 1985<br />

Fries BE, Fahey CJ: Implementing<br />

the resident assessment instrument:<br />

case studies of policymaking for<br />

long-term care in eight countries.<br />

Milbank Memorial Fund, 2003<br />

Guralnik J, Simonsick E, Ferrucci L<br />

ym.: A short physical performance<br />

battery assessing lower extremity<br />

function: association with selfreported<br />

disability and prediction<br />

of mortality and nursing home<br />

admission. J Gerontol 49: 85–94,<br />

1994<br />

Hämeen-Anttila K, Katajavuori N:<br />

Laadullisen aineiston analyysi.<br />

Kirjassa: Yhteiskunnallinen lääketutkimus<br />

– ideasta näyttöön. s.187–210.<br />

Toim. Hämeen-Anttila K ja Katajavuori<br />

N, Palmenia, Helsinki 2008<br />

Jogerst G, Daly J, Zimmerman<br />

M: Physician use of and attitudes<br />

regarding the minimum data set. J<br />

Am Med Dir Assoc 1: 4–9, 2001<br />

Jyrkkä A: Kotihoidossa olevien<br />

iäkkäiden lääkitys, vältettävien ja<br />

varauksin soveltuvien lääkkeiden<br />

käyttö sekä yhteys toimintakykyyn.<br />

Pro gradu -tutkielma. Helsingin<br />

yliopisto, Helsinki, 2017<br />

Karttunen M. Lääkehoidon<br />

turvallinen toteuttaminen<br />

ikääntyneiden pitkäaikaishoidossa<br />

hoitohenkilöstön arvioimana.<br />

Oulun yliopiston väitöksiä 1527,<br />

Oulun yliopisto, Oulu, 2019<br />

Kipu (online). Käypä hoito -suositus.<br />

Suomalaisen Lääkäriseuran<br />

Duodecimin ja Suomen<br />

Verenpaineyhdistys ry:n asettama<br />

työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura<br />

Duodecim, Helsinki, 2017 (viitattu<br />

1.5.<strong>2021</strong>).<br />

www.kaypahoito.fi<br />

Kohonnut verenpaine (online).<br />

Käypä hoito -suositus. Suomalaisen<br />

Lääkäriseuran Duodecimin ja<br />

Suomen Verenpaineyhdistys ry:n<br />

asettama työryhmä. Suomalainen<br />

Lääkäriseura Duodecim, Helsinki,<br />

2020 (viitattu 20.4.<strong>2021</strong>).<br />

www.kaypahoito.fi<br />

Kumpusalo-Vauhkonen A, Järvensivu<br />

T, Mäntylä A: Moniammatillisuus<br />

ikäihmisten lääkkeiden järkevän<br />

käytön edistämisessä – kansallinen<br />

selvitys ja suositukset. Fimea<br />

kehittää, arvioi ja informoi<br />

-julkaisusarja 8/2016. Lääkealan<br />

turvallisuus- ja kehittämiskeskus<br />

Fimea, Helsinki, 2016<br />

Kurlowicz L, Greenberg S: The<br />

geriatric depression scale. Am J<br />

Nurs107: 67–69, 2007<br />

Lahtinen Y, Rajala T, Paunio P ym.:<br />

Suurten kaupunkien RAVA-tutkimus.<br />

Vanhusten toimintakyky ja avun<br />

tarve. Suomen Kuntaliitto, Helsinki,<br />

1999<br />

Laki ikääntyneen väestön<br />

toimintakyvyn tukemisesta<br />

sekä iäkkäiden sosiaali- ja<br />

terveyspalveluista 28.12.2012/980<br />

(viitattu 1.5.<strong>2021</strong>).<br />

https://www.finlex.fi/fi/laki/<br />

ajantasa/2012/20120980<br />

Lääkealan turvallisuus- ja<br />

kehittämiskeskus Fimea: Lääkkeen<br />

käyttäjä lääkeinformaation<br />

keskiöön. Kansallinen<br />

lääkeinformaatiostrategia <strong>2021</strong>–<br />

2026. Lääkealan turvallisuus- ja<br />

kehittämiskeskus Fimea, Helsinki,<br />

<strong>2021</strong><br />

Klemola L: Toimintakykyä kuvaava<br />

tieto ikäihmisten palveluissa.<br />

Publications of the University of<br />

Eastern Finland. Dissertations in<br />

Social Sciences and Business Studies<br />

114, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio,<br />

2016<br />

Kuitunen S, Tahvanainen H, Takala<br />

S-T ym.: Moniammatillinen<br />

työskentely vakiintuu Lahden<br />

kaupungin kotihoidossa. Sic! 1/2016<br />

(viitattu 12.11.<strong>2021</strong>).<br />

424 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 425


Monisairas potilas. Käypä<br />

hoito -suositus. Suomalaisen<br />

Lääkäriseuran Duodecimin<br />

ja Suomen yleislääketieteen<br />

yhdistyksen asettama työryhmä.<br />

Suomalainen Lääkäriseura<br />

Duodecim, Helsinki, <strong>2021</strong> (viitattu<br />

26.4.<strong>2021</strong>).<br />

www.kaypahoito.fi<br />

Paltamaa J. Ikääntyneen asiakkaan<br />

toimintakyky ja sen arviointi<br />

asiakaslähtöisessä tavoitteellisessa<br />

kotihoidossa. Jyväskylän<br />

ammattikorkeakoulun julkaisuja,<br />

Jyväskylän ammattikorkeakoulu,<br />

Jyväskylä, 2018<br />

Peiponen I, Ranta S:<br />

Yleisimpien hoitotyön mittareiden<br />

tunnettavuus Varsinais-Suomen<br />

sairaanhoitopiirissä. Opinnäytetyö.<br />

Turun ammattikorkeakoulu,<br />

Turku, 2019<br />

RAI Screener Oulu: Mittarikäsikirja<br />

28.02.2013 (viitattu 26.10.<strong>2021</strong>).<br />

http://www.sosiaalikollega.fi/hankkeet/<br />

toimiva-kotihoito-lappiin/valmennukset/<br />

raisoft-mittareiden-kaytto-8-<br />

ja-29-11.2017/mittarikasikirja-raiscreener<br />

Raivio M, Hartikainen S:<br />

Ikääntyneen optimoitu lääkehoito<br />

perusterveydenhuollossa. Duodecim<br />

136: 1590–1597, 2020<br />

Rajala T, Lahtinen Y, Paunio P:<br />

Vanhuksien toimintakyky ja avun<br />

tarve: suurten kaupunkien 2. Ravatutkimus.<br />

Suomen kuntaliitto,<br />

Helsinki, 2001<br />

Riukka L, Peltomäki P, Kreiwald<br />

S ym.: RAI-arviointijärjestelmän<br />

käyttö iäkkäiden lääkehoitoongelmien<br />

tunnistamisessa. Posteri<br />

Järkevää lääkehoitoa -seminaari<br />

terveydenhuollon toimijoille.<br />

Lääkealan turvallisuus- ja<br />

kehittämiskeskus Fimea, Helsinki,<br />

9.4.2014<br />

Rouvinen M: Terveydentila- ja<br />

toimintakykymittareiden tulosten<br />

hyödyntäminen rationaalisen<br />

lääkehoidon toteutuksessa. Pro<br />

gradu tutkielma. Helsingin yliopisto,<br />

Helsinki, 2017<br />

Rydman S: Heikentyneen<br />

munuaistoiminnan huomioiminen<br />

iäkkäiden lääkehoidossa –<br />

lääkehoidon kokonaisarvioinnin<br />

vaikutukset. Pro gradu -tutkielma.<br />

Helsingin yliopisto, Helsinki, 2013<br />

Sosiaali- ja terveysministeriö:<br />

Rationaalisen lääkehoidon<br />

toimeenpano-ohjelma,<br />

loppuraportti. Toim. Hämeen-Anttila<br />

K, Närhi U, Tahvanainen H. Sosiaalija<br />

terveysministeriön muistioita<br />

15/2018 (viitattu 12.11.<strong>2021</strong>).<br />

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/<br />

bitstream/handle/10024/160659/15_RATI_<br />

toimeenpano_ohjelma_loppuraportti.<br />

pdf?sequence=4&isAllowed=y<br />

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos:<br />

Iäkkäiden kaatumisen ehkäisy-opas.<br />

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,<br />

Helsinki, 2012 (viitattu 24.11.<strong>2021</strong>).<br />

https://www.julkari.fi/<br />

handle/10024/79998<br />

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos:<br />

Toimintakyvyn arviointi. Terveyden<br />

ja hyvinvoinnin laitos, <strong>2021</strong>a<br />

(viitattu 20.4.<strong>2021</strong>).<br />

www.thl.fi/fi/web/toimintakyky/<br />

toimintakyvyn-arviointi<br />

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos:<br />

Palvelutarpeiden arviointi RAIjärjestelmällä.<br />

Terveyden ja<br />

hyvinvoinnin laitos, <strong>2021</strong>b<br />

(viitattu 30.3.<strong>2021</strong>)<br />

https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/<br />

palvelutarpeiden-arviointi-raijarjestelmalla<br />

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos:<br />

Potilastiedon kirjaamisen yleisopas:<br />

4.0 05 / <strong>2021</strong>. Terveyden ja<br />

hyvinvoinnin laitos, Helsinki, <strong>2021</strong>c<br />

(viitattu 24.11.<strong>2021</strong>).<br />

https://www.julkari.fi/<br />

handle/10024/141678<br />

Terveysportti: Barthelin indeksi.<br />

Suomalainen Lääkäriseura<br />

Duodecim, Helsinki, 2019 (viitattu<br />

27.10.<strong>2021</strong>).<br />

https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/<br />

article/pgr00027/search/barthelin<br />

Terveysportti: Lyhyt ortostaattinen<br />

koe. Suomalainen Lääkäriseura<br />

Duodecim, Helsinki, 2020 (viitattu<br />

27.10.<strong>2021</strong>).<br />

https://www.terveysportti.fi/apps/<br />

dtk/ltk/article/pgr00460/search/<br />

ortostaattinen%20koe<br />

Terveysportti: TOIMIA-tietokanta.<br />

Mittarit. Suomalainen lääkäriseura<br />

Duodecim, Helsinki, <strong>2021</strong><br />

(viitattu 25.11.<strong>2021</strong>).<br />

https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/<br />

tmi?toc=249483<br />

Toivo T, Dimitrow M, Puustinen<br />

J ym.: Coordinating resources<br />

for prospective medication risk<br />

management of older home care<br />

clients in primary care: procedure<br />

development and RCT study design<br />

for demonstrating its effectiveness.<br />

BMC Geriatr 18: 74, 2018<br />

Toivo T, Airaksinen M, Dimitrow<br />

ym.: Enhanced coordination of care<br />

to reduce medication risks in older<br />

home care clients in primary care:<br />

a randomized controlled trial. BMC<br />

Geriatr 19: 332, 2019<br />

Toivo T. Prospective Medication<br />

Risk Management in Primary<br />

Care: Enhancing coordination<br />

of care and community<br />

pharmacists´participation.<br />

Väitöskirja, Helsingin yliopisto, 2020<br />

Vellas B, Guigoz Y, Garry P ym.:<br />

The Mini Nutritional Assessment<br />

(MNA) and its use in grading the the<br />

nutritional state of elderly patients.<br />

Nutrition15: 116–122, 1999<br />

Riukka L, Jaakkola N, Peltomäki<br />

P: Moniammatillista lääkitysten<br />

arviointia myös kotihoidon<br />

asiakkaille. Sic! 3: 47–48, 2013<br />

Riukka L, Rouvinen M, Airaksinen M ym.: Terveydentila- ja toimintakykymittareiden hyödyntäminen<br />

lääkehoidon toteutuksessa iäkkäiden kotihoidossa. Dosis 37: 412–429, <strong>2021</strong><br />

426 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 427


Liite 1. Esimerkkejä mittareista, joita voidaan käyttää iäkkäiden terveydentilan mittaamiseen (Folstein<br />

ym.1985, Guralnik ym. 1994, Bush ym. 1998, Vellas 1999, Kurlowicz ja Greenberg ym. 2007, RAI Screener<br />

Oulu 2013, Rouvinen 2017, Toivo ym. 2019, Toivo 2020, Terveysportti <strong>2021</strong>).<br />

ABS (Aggressive Behavior Scale); haastavan käyttätymisen ja aggressiivisten käytösoireiden<br />

mittari.<br />

ADL (Activities of Daily Living); arkisuoriutumisen perustoimintojen mittari, päivittäisistä<br />

toiminnoista suoriutuminen. Koostuu mm. seuraavista toiminnoista: liikkuminen kotona,<br />

syöminen, wc:n käyttö ja henkilökohtainen hygienia. Kuvaa kuinka paljon apua henkilö tarvitsee.<br />

AUDIT-C (Alcohol Use Disorders Identification Test); alkoholin riskikäytön tunnistamiseen<br />

kehitetty mittari. Mittaa ajankohtaista alkoholin kulutusta.<br />

Barthelin indeksi; indeksi mittaa aikuispotilaiden itsenäistä toimintakykyä päivittäisissä<br />

perustoimissa.<br />

Bergin tasapainotesti; testiä käytetään erilaisia neurologisia sairauksia sairastavien henkilöiden<br />

tasapainon arvioinnissa sekä myös seulontatutkimuksessa ja kaatumisia ennustavana<br />

indikaattorina.<br />

BMI (Body Mass Index); painoindeksi lasketaan jakamalla paino pituuden neliöllä. Painoindeksin<br />

avulla arvioidaan asiakkaan ravitsemustilaa.<br />

CHESS (Changes in Health, End-stage disease and Symptoms and Signs); mittari kuvaa<br />

asiakkaan terveydentilan vakautta kuusiportaisella asteikolla 0–5; mitä suurempi arvo, sitä<br />

epävakaampi terveydentila.<br />

CERAD (The Consortium to Establish a Registry for Alzheimer's disease); tehtäväsarja<br />

Alzheimer-potilaiden kognitiivisten toimintojen arviointiin ja seurantaan. Tehtäväsarjan avulla<br />

voidaan havaita Alzheimerin tautiin liittyvät keskeiset varhaiset kognitiiviset muutokset.<br />

CPS (Cognitive Performance Scale); mittarissa arvioidaan asiakkaan kognitiivista kykyä neljän<br />

muuttujan suhteen: lyhytaikaismuisti, ymmärretyksi tuleminen, päätöksentekokyky, kyky syödä<br />

itse.<br />

DRS (Depression Rating Scale); mittarissa arvioidaan seitsemää masennukseen liittyvää oiretta.<br />

Mittarin arvo lasketaan arvioimalla kukin oire viimeisen 3 vuorokauden osalta.<br />

EQ-5D; standardoitu mittari, jonka avulla arvioidaan sekä terveydentilaa että terveydenhuollon<br />

toimenpiteiden tuloksia.<br />

FIM; toimintarajoitteisille aikuisille tarkoitettu mittari, jolla arvioidaan toimintakykyä ja<br />

avuntarvetta sekä seurataan siinä tapahtuvia muutoksia.<br />

GDS-15, GDS-30 (Geriatric Depression Scale); GDS on masennuksen seulontatyökalu.<br />

Kyselyn tuloksen perusteella ei tehdä diagnoosia. Masennusdiagnoosin tekeminen edellyttää<br />

tarkemman tutkimuksen.<br />

IADL (Instrumental Activities of Daily Living); selvittää (yli 60-vuotiaiden) kotihoidon potilaiden<br />

toiminnanvajavuutta, kartoittaa päivittäisten asioiden hoitamiseen (välinetoimintoihin)<br />

liittyvää toimintakykyä ja siihen liittyen ulkopuolisen avun tarvetta sekä toimia palvelujen<br />

suunnittelun apuna ja hoidon vaikutusten arviointivälineenä.<br />

Kävelytesti (5 tai 10 metriä); Lyhyen matkan kävelytestit on kehitetty liikkumiskyvyn arviointiin.<br />

Kävely edellyttää monien järjestelmien yhteistoimintaa, mm. lihasvoimaa, nivelten liikkuvuutta,<br />

koordinaatiota, proprioseptiikkaa, näköaistin toimintaa ja tasapainoa. Lyhyen matkan<br />

kävelytestejä on raportoitu eripituisille matkoille (yleisimmin 2,4–10 metriä) ja kävelyvauhdeille.<br />

MDS-pain (Minimum Data Set Pain); Arvioidaan asiakkaan kivun esiintymistiheyttä ja kivun<br />

voimakkuutta.MMSE (Mini Mental State Examination); kehitettiin kliiniseen tarkoitukseen<br />

psykiatristen ja neurologisten potilaiden erotusdiagnostiikan avuksi. Tavoitteena oli kehittää<br />

varsinaisten laajojen neuropsykologisten testimenetelmien rinnalle nopeakäyttöinen<br />

menetelmä, jonka avulla voitaisiin luotettavasti arvioida kognitiivisen toimintakyvyn<br />

ulottuvuuksia ja erotella esim. skitsofreniaa sairastavat potilaat akuutista sekavuustilasta tai<br />

dementoivia sairauksia sairastavista.<br />

MNA (Mini Nutritional Assessment); ravitsemustilan arviointiin tarkoitettu kysymyssarja.<br />

Ortostaattinen koe; mitataan verenpaine ja syke ensin potilaan oltua 5 min makuulla. Tämän<br />

jälkeen potilas nousee nopeasti seisomaan ja mitataan verenpaine ja syke uudelleen 1 ja 3<br />

minuutin kuluttua makuulta seisomaan nousemisen jälkeen.<br />

RAI (Resident Assessment Instrument); RAI-järjestelmän ytimenä on standardoitu tiedonkeruu<br />

ja havainnointi, jolla kartoitetaan laaja-alaisesti asiakkaan terveydentilaa, toimintakykyä ja<br />

ympäristötekijöitä, saatua apua sekä avun- ja palveluiden tarvetta.<br />

RAND-36 (The RAND 36-Item Health Survey); tarkoitettu hoidon vaikuttavuuden arviointiin ja<br />

seurantaan hoitotyössä sekä kliinisessä tutkimuksessa.<br />

RAVA (Rajala-Vaissi); ikäihmisen toimintakyvyn ja avuntarpeen mittari.<br />

SES (Social Engagement Scale); mittaa sosiaalista toimintakykyä ja osallistumista.<br />

SPPB (Short Physical Performance Battery); mittaa iäkkäiden henkilöiden liikkumiskykyä.<br />

Testistö koostuu kolmesta osasta, joiden avulla saadaan tietoa testattavan tasapainon<br />

hallinnasta seisten, kävelystä ja alaraajojen lihasvoimasta.<br />

UDI-6 (Urogenital Distress Inventory); virtsaamiseen liittyvien vaikeuksien mittari<br />

5 toiston tuolilta nousu -testi; mittaa alaraajojen lihasvoimaa ja suorituskykyä. Testissä<br />

mitataan viiteen tuolilta ylösnousukertaan kuluva aika.<br />

15D; yleiseen käyttöön soveltuva (geneerinen) ja moniulotteinen mittari, jolla terveydenhuollon<br />

asiakas voi itse arvioida elämänlaatuaan. Mittaria voidaan käyttää väestön terveystutkimuksissa<br />

ja suunniteltaessa terveydenhuollon toimintaa sekä arvioitaessa toimenpiteiden vaikuttavuutta.<br />

Lisäksi mittari soveltuu terveydenhuollon toiminnan kustannusvaikuttavuuden arviointiin.<br />

428 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 429


Kustannusvaikuttavuus,<br />

arvoperusteinen<br />

terveydenhuolto ja<br />

arvon arviointi<br />

Tiivistelmä<br />

Terveydenhuollossa ja lääketoimialalla arvo (value) on muodostunut keskeiseksi käsitteeksi<br />

uusien teknologioiden hinnoittelun, arvioinnin ja käyttöönoton yhteydessä. Kustannusvaikuttavuudesta<br />

ja ylipäätään arvon arvioinnista puhutaan mitä moninaisimmissa yhteyksissä. Termien<br />

merkitys ymmärretään hyvin monella tavoin ja niitä sovelletaan eri tavalla eri konteksteissa.<br />

Perinteinen taloudellinen arviointi, erityisesti kustannusutiliteettianalyysi, ja arvoperusteinen<br />

terveydenhuolto vievät vaikuttavuuden ja kustannusten arviointia jopa eri suuntiin. Näiden lisäksi<br />

on olemassa myös joukko muita päätöksentekoa tukevia arviointikehyksiä, joissa vaikuttavuutta<br />

ja kustannuksia arvioidaan eri tavoin. Olennaista on, että arviointiin ja arviointikehyksiin liittyvät<br />

määritelmälliset, menetelmälliset ja teoreettiset eroavaisuudet tiedostetaan ja ne tuodaan myös<br />

päätöksenteossa selkeästi esiin. Kustannusvaikuttavuus on loppujen lopuksi monimutkainen<br />

asia. Sen tavoitteleminen terveydenhuollon arjessa ei ole kovinkaan yksiselitteistä.<br />

Avainsanat: kustannusvaikuttavuus, vaikuttavuus, arvoperusteinen terveydenhuolto,<br />

vaikuttavuusperusteinen terveydenhuolto, arvo<br />

Juha Laine<br />

FT, työelämäprofessori<br />

Turun yliopisto,<br />

jurlai@utu.fi<br />

Laine, J: Kustannusvaikuttavuus, arvoperusteinen<br />

terveydenhuolto ja arvon arviointi. Dosis 37: 430–443, <strong>2021</strong><br />

430 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 431


Johdanto<br />

Suomi kuuluu niihin maihin, joissa terveydenhuollon<br />

menetelmien arvioinnissa (HTA,<br />

health technology assessment) sekä käyttöönottopäätöksissä<br />

ja -suosituksissa voidaan hyödyntää<br />

taloudellista arviointia. Terveydenhuoltojärjestelmää<br />

pyritään ohjaamaan haluttuun<br />

suuntaan tuottamalla tietoa hoitomenetelmien<br />

ja toimintamallien kustannuksista ja hyödyistä<br />

(vaikuttavuudesta). Lääkehoitojen kohdalla<br />

tavoitellaan rationaalista lääkehoitoa. Kokemukseni<br />

mukaan Suomessa kustannusvaikuttavuus<br />

voi muodostua päätöksentekokriteeriksi,<br />

johon esimerkiksi päätös lääkkeen kohtuullisesta<br />

tukkuhinnasta ja korvattavuudesta<br />

voi viime kädessä lähes yksinomaan perustua.<br />

Tämä toki edellyttää, että kustannusvaikuttavuusarviointi<br />

on tehty uskottavasti.<br />

Myös Fimean julkaisemissa sairaalalääkkeiden<br />

arvioinneissa kustannusvaikuttavuustarkastelu<br />

vaikuttaa selvästi yleistyneen (Fimea<br />

<strong>2021</strong>). Lisäksi Palveluvalikoimaneuvosto ottaa<br />

suosituksissaan kantaa kustannuksiin ja vaikuttavuuteen<br />

(Palko <strong>2021</strong>). Kustannusvaikuttavuuteen<br />

liittyvällä harkinnalla on jo nyt<br />

Suomessa merkitystä ja se on keskeinen osaalue<br />

terveydenhuollon menetelmien arvioinnissa<br />

ja osin myös päätöksenteossa. Vaikuttaa<br />

siltä, että kustannusvaikuttavuudesta voisi<br />

muodostua Suomessa vielä aiempaa merkityksellisempi<br />

päätöksenteko- ja priorisointikriteeri<br />

(Terveydenhuollon palveluvalikoiman<br />

priorisointi -tutkimushanke <strong>2021</strong>). Toisaalta<br />

taas terveydenhuollon arjessa arviointia voidaan<br />

tehdä ja toimintaa ohjata tavalla, jossa ei<br />

tehdä muodollista ja perinteistä taloudellista<br />

arviointia.<br />

Kirjoitin vuonna 2014 lääketieteelliseen<br />

aikakauskirja Duodecimiin artikkelin, jossa<br />

käsittelin kustannusvaikuttavuuden käyttämistä<br />

priorisoinnissa (Laine 2014). Tarkastelin<br />

artikkelissa sellaisia järjestelmätason ja<br />

analyysin tekemiseen liittyviä kysymyksiä,<br />

jotka hankaloittavat kustannusvaikuttavuuden<br />

arviointia ja oppikirjamaista hyödyntämistä.<br />

Laajennan tässä tieteellisessä kommentissani<br />

näkökulmaa arvon arviointiin. Käsittelen<br />

pääasiassa taloudellista arviointia ja arvoperusteista<br />

terveydenhuoltoa suomalaisesta<br />

näkökulmasta. Laajennan tarkastelua lyhyesti<br />

myös eräisiin muihin resurssien jakamiseen<br />

liittyvää päätöksentekoa palveleviin arviointiviitekehyksiin.<br />

Tarkastelen ensisijaisesti<br />

sitä, mistä näkökulmasta kustannuksia ja vaikuttavuutta<br />

eri arviointiviitekehyksissä tarkastellaan.<br />

Käsittelen lopuksi eräitä perinteiseen<br />

kustannusvaikuttavuusarviointiin liittyviä<br />

kysymyksiä, jotka voivat olla merkityksellisiä<br />

esimerkiksi priorisointiin ja vaihtoehtoiskustannuksiin<br />

liittyen.<br />

Taloudellinen arviointi<br />

ja arvoperusteinen<br />

terveydenhuolto<br />

Terveydenhuollossa ja lääketoimialalla käsitettä<br />

arvo (value, value for money) käytetään<br />

usein muun muassa uusien teknologioiden<br />

hinnoittelun, arvioinnin, hankinnan ja käyttöönoton<br />

yhteydessä. Esimerkiksi uusien hoitomenetelmien<br />

hoidollisen ja taloudellisen<br />

arvon arviointi on sisällöllisesti lähellä terveystaloustieteessä<br />

sovellettavaa taloudellista<br />

arviointia (Lääkkeiden hintalautakunta 2019).<br />

Arvosta puhutaan myös silloin, kun terveydenhuollon<br />

palvelutuottajat kehittävät ja vertailevat<br />

toimintaansa tai kun he pyrkivät tuottamaan<br />

palveluita potilaslähtöisesti ja tuottamaan<br />

niin sanottua potilasarvoa (Suomessa<br />

esim. Teperi ym. 2009, Kainu ym. 2016, Pitkänen<br />

ym. 2018). Arvoperusteisen terveydenhuollon<br />

(value-based healthcare, VBHC) viitekehys<br />

esiteltiin jo 15 vuotta sitten (Porter ja<br />

Teisberg 2006). Teperi (<strong>2021</strong>) on tehnyt tiiviin<br />

yhteenvedon siitä, miksi arvoperusteisen terveydenhuollon<br />

periaatteiden edistäminen on<br />

ollut Suomessa verrattain hidasta. Monissa<br />

sairaanhoitopiireissä ja sairaaloissa toimintaa<br />

kuitenkin kehitetään lisääntyvässä määrin<br />

arvoperusteisen terveydenhuollon viitoittamaan<br />

suuntaan.<br />

Hyvin usein arvoperusteisen terveydenhuollon<br />

sijaan käytetään termiä vaikuttavuusperusteinen<br />

terveydenhuolto, jolla tarkoitetaan<br />

samaa asiaa. Vaikuttavuusperusteisesta<br />

terveydenhuollosta (value-based healthcare)<br />

on jopa saatavilla kaikille avoin verkkokurssi<br />

(Rethinking health, Vaikuttavuusperusteisen<br />

terveydenhuollon perusteet <strong>2021</strong>). Terveydenhuollossa<br />

puhutaan hyvin usein myös laadusta,<br />

mikä monimutkaistaa hieman terminologiaa<br />

(esim. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020,<br />

Taloudellinen<br />

arviointi, kustannusutiliteettianalyysi<br />

(uuden menetelmän<br />

arvo verrattuna jo<br />

käytössä olevan<br />

menetelmän arvoon)<br />

Arvoperusteinen<br />

terveydenhuolto<br />

(potilasarvo)<br />

Inkrementaaliset<br />

kustannukset<br />

Inkrementaaliset<br />

QALY<br />

Potilaalle<br />

olennaiset<br />

hoitotulokset<br />

Kokonaiskustannukset<br />

Kosonen <strong>2021</strong>). Suomessa on käytössä useita<br />

terveydenhuollon laaturekisterejä. Niistä ei<br />

käytetä termiä vaikuttavuusrekisteri, vaikka<br />

juuri ne mahdollistavat vaikuttavuuden seurannan.<br />

Donabedianin (1966) klassisen määritelmän<br />

mukaan laadun voidaan käsittää sisältävän<br />

myös vaikuttavuuden. Edelleen voidaan<br />

puhua toimivuudesta tai suorituskyvystä tarkoittaen<br />

vaikuttavuuden ja kustannuksien mittaamista<br />

(esim. Peltola ym. 2009). Esimerkiksi<br />

vuoden 2022 Terveystaloustieteen päivien teemana<br />

on ”Terveydenhuollon suorituskyvyn<br />

arviointi – Onko tietoa toimenpiteiden kustannusvaikuttavuudesta<br />

mahdollista käyttää<br />

terveydenhuollon toiminnan arvioinnissa ja<br />

suunnittelussa?”. Puhutaan sitten kustannusvaikuttavuudesta,<br />

arvosta tai suorituskyvystä,<br />

on tavoitteena jollakin tavalla arvioida kustannuksia<br />

ja hyötyjä.<br />

Tarkastelen seuraavaksi, mistä lähtökohdista<br />

terveyshyötyjä (vaikuttavuutta) ja kustannuksia<br />

mitataan erityyppisissä arviointikehyksissä.<br />

Pääpaino on terveystaloustieteellisen<br />

taloudellisen arvioinnin ja arvoperusteisen<br />

terveydenhuollon tarkastelussa. Kustannus- ja<br />

vaikuttavuuskomponenttien tarkastelu on tärkeää,<br />

koska lähtökohtaisesti erityyppistä päätöksentekoa<br />

ja voimavarojen jakamista palvelevassa<br />

arvioinnissa on kaksi ulottuvuutta: kustannukset<br />

(resurssit) ja vaikuttavuus (hyödyt).<br />

Terveyshyötyjen lisäksi vaikuttavuus voi liittyä<br />

esimerkiksi sosiaalisiin, eettisiin tai organisatorisiin<br />

kysymyksiin ja vaikutuksiin, mutta ne<br />

on rajattu tämän tarkastelun ulkopuolelle.<br />

Kuvassa 1 on esitetty tiivistetysti arvoperusteisen<br />

terveydenhuollon ja terveystaloustieteessä<br />

sovellettavan taloudellisen arvioinnin<br />

välisiä eroja kustannusten ja vaikuttavuuden<br />

osalta. Tarkoitan tässä yhteydessä taloudellisella<br />

arvioinnilla erityisesti kustannusutiliteettianalyysia,<br />

jossa vaikuttavuus esitetään laatupainotettujen<br />

elinvuosien avulla (quality-adjusted<br />

life-years, QALY). Tämä mahdollistaa eri<br />

sairauksien hoitojen kustannusvaikuttavuuden<br />

ja tuotettujen terveyshyötyjen keskinäisen vertailun<br />

yhteismitallisesti. Kustannusutiliteettianalyysi<br />

sopii menetelmänä niin yksittäisten<br />

hoitomenetelmien kuin erilaisten politiikkatoimenpiteiden<br />

arviointiin. Muita taloudellisen<br />

arvioinnin menetelmiä ovat kustannushyötyanalyysi,<br />

kustannusvaikuttavuusanalyysi ja<br />

kustannusten minimointianalyysi.<br />

• Tyypillisesti (vain)<br />

terveydenhuollon kustannukset<br />

• Terveyteen liittyvän<br />

elämänlaadun mittaaminen<br />

geneerisellä mittarilla<br />

• Elinajanodote<br />

• Potilaan kokemus ja potilaan itse<br />

raportoimat vaikutukset<br />

• Kliinikon arvio hoitotuloksesta<br />

• Sairauskohtaiset kliiniset mittarit<br />

• Hoitotulosten saamiseen<br />

käytetyt kokonaiskustannukset<br />

(hoitoepisodikustannukset)<br />

Kuva 1. Arvon laskenta taloudellisessa arvioinnissa ja arvoperusteisessa terveydenhuollossa<br />

(QALY, quality-adjusted life-years, laatupainotetut elinvuodet).<br />

432 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 433


Taloudellisessa arvioinnissa ja arvoperusteisessa<br />

terveydenhuollossa arvoa mitataan eri<br />

lähtökohdista. Perinteinen taloudellinen arviointi<br />

ja arvoperusteinen terveydenhuolto vievät<br />

arvon arviointia jopa eri suuntiin. Molemmissa<br />

on se perusajatus, että menetelmän tai toiminnan<br />

tuottamasta arvosta palkitaan ja sekä terveysvaikutukset<br />

että kustannukset tulee ottaa<br />

huomioon. Taloudellisessa arvioinnissa terveyshyötyä<br />

mitataan mielellään yhteismitallisesti<br />

QALY:jen avulla soveltamalla kustannusutiliteettianalyysia<br />

(Lääkkeiden hintalautakunta<br />

2019).<br />

Arvoperusteisessa terveydenhuollossa<br />

lähestymistapa on sairaus- ja potilasryhmäkohtainen.<br />

Siksi terveyshyötyä mitataan sairaus-<br />

tai potilasryhmäkohtaisesti usean erilaisen<br />

mittarin avulla. Tavoitteena ei ole terveyshyödyn<br />

mittaaminen yhteismitallisesti eri<br />

sairaus- ja potilasryhmien välillä. Eri mittarien<br />

avulla pyritään huomioimaan juuri kyseistä<br />

sairautta sairastaville potilaille merkityksellisiä<br />

asioita. Usein korostetaan potilaan itse<br />

raportoimia ja omaan kokemukseen perustuvia<br />

mittareita. Niiden rinnalla voidaan käyttää<br />

myös kliinisiä ja terveydenhuollon ammattilaisten<br />

raportoimia vaikuttavuusmittareita.<br />

Arvoperusteisessa terveydenhuollossa pyritään<br />

vaikuttavuuden mittaamisen kansainväliseen<br />

standardointiin ICHOM (International Consortium<br />

for Health Outcomes Measurement) -vaikuttavuusmittarien<br />

avulla.<br />

Taloudellinen arviointi ja arvoperusteinen<br />

terveydenhuolto eroavat toisistaan myös kustannusten<br />

laskennan näkökulmasta. Taloudellisessa<br />

arvioinnissa kustannuksia tulisi mitata<br />

yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Käytännössä<br />

usein sovelletaan suppeampaa terveydenhuollon<br />

näkökulmaa. Arvoperusteisessa<br />

terveydenhuollossa kustannuksissa huomioidaan<br />

kaikki kyseisen terveysongelman hoitoon<br />

liittyvät hoidot, palvelut ja toimenpiteet.<br />

Kuvasta 1 voidaan päätellä, että tarkasteltavien<br />

asioiden määrittelyyn ja mittaamiseen<br />

liittyy väistämättä monia valintoja, esimerkiksi<br />

näkökulman ja mittarien valinta. Vaihtelu<br />

voi hankaloittaa päätöksentekoa eri tilanteissa.<br />

Tästä syystä on ymmärrettävää, että<br />

näkökulmaa ja mittareita pyritään standardoimaan.<br />

Kuvan 1 perusteella voidaan pohtia,<br />

ovatko taloudellinen arviointi ja arvoperusteinen<br />

terveydenhuolto toisiaan täydentäviä vai<br />

korvaavia. Onko niin, että uusien menetelmien<br />

käyttöönotto- ja saatavuuspäätöksissä<br />

tarvitaan formaalia kustannusvaikuttavuustarkastelua,<br />

kun taas arvoperusteisen terveydenhuollon<br />

menetelmät ja ajattelutapa ovat<br />

hyödyllisimmillään silloin, kun eri menetelmät<br />

ovat jo tuottajien käytettävissä ja kun palvelutuottajat<br />

pyrkivät parantamaan omaa toimintaansa?<br />

Arviointiviitekehysten konteksti<br />

on erilainen, joten onko kustannusten ja vaikuttavuuden<br />

näkökulmalla merkitystä? Näkemykseni<br />

mukaan on. Voisimme Suomessa vielä<br />

enemmän keskustella siitä, miten taloudellisen<br />

arvioinnin ja arvoperusteisen terveydenhuollon<br />

pitäisi nivoutua yhteen (esim. Walraven<br />

ym. <strong>2021</strong>), miten ne täydentävät toisiaan,<br />

miten vaikuttavuuden mittaaminen on vertailukelpoista<br />

(esim. Lappalainen ym. <strong>2021</strong>) ja<br />

miten taloudellista arviointia ja arvoperusteista<br />

terveydenhuoltoa sovelletaan päätöksenteon<br />

ja arvioinnin eri asteilla. Tämä keskustelu on<br />

Suomessa tärkeää, koska vaikuttavuuden mittaamisen<br />

ja arvoperusteisen terveydenhuollon<br />

soveltamisen yhteydessä puhutaan myös<br />

voimavarojen jakamisesta vaikuttavuuden tai<br />

arvon perusteella (esim. Järvinen ja Roine 2015,<br />

Roine 2016). Eli puhutaan juuri samoista asioista<br />

kuin taloudellisen arvioinninkin alalla.<br />

Tällöin joudumme pohtimaan, (i) missä määrin<br />

puhumme voimavarojen jakamisesta eri<br />

sairaus- ja potilasryhmien tai jopa eri palvelutuottajien<br />

välillä, (ii) missä määrin puhumme<br />

resurssien jakamisesta yhden sairaus- ja potilasryhmän<br />

sisällä ja (iii) millaista päätöksentekoa<br />

tukevaa arviointia ja tietoa näissä päätöksentekotilanteissa<br />

tarvitaan.<br />

Muut arvon arvioinnin<br />

viitekehykset<br />

Kustannukset ja vaikuttavuuden huomioivia<br />

arvon arvioinnin viitekehyksiä on itse asiassa<br />

muitakin kuin taloudellinen arviointi ja arvoperusteinen<br />

terveydenhuolto. Niitä voidaan<br />

käyttää eri konteksteissa ja tasoilla. Niiden<br />

tavoitteeksi mainitaan usein se, että viitekehyksen<br />

avulla tuotetaan tietoa hoitomenetelmien<br />

käyttöönottoon liittyvän päätöksenteon<br />

tueksi. Esimerkiksi kustannusvaikuttavuusarvioinnin<br />

sijaan voidaan soveltaa monikri-<br />

teeristä päätöksentekoa (MCDA, multi criteria<br />

decision analysis, Marsh ym. 2014, Caro ym.<br />

2018, Marsh ym. 2018). Kyseessä on lähestymistapa,<br />

jossa pyritään ottamaan eksplisiittisesti<br />

huomioon erilaisia ja jopa ristiriitaisia<br />

erilaisin painokertoimin varustettuja kriteerejä.<br />

Voidaan toki ajatella, että kaikenlainen<br />

päätöksenteko on aina monikriteeristä. Tässä<br />

tapauksessa kyseessä on kuitenkin usein arkipäätöksentekoa<br />

formaalimpi päätöksentekotapa.<br />

Tarkastelu tehdään lähtökohtaisesti sairaus-<br />

ja potilasryhmäkohtaisesti, joten MCDA<br />

tuottaa tietoa vain tarkasteltavana olevan sairausryhmän<br />

sisäiseen päätöksentekoon.<br />

Saksassa Institute for Quality and Efficiency<br />

in Health Care (IQWIG) soveltaa päätöksentekoa<br />

varten tekemissään arvioinneissa tehokkuusrintamamenetelmää<br />

(Efficiency frontier).<br />

Siinä vaikuttavuutta mitataan myös sairausja<br />

potilasryhmäkohtaisesti yhdellä tai useammalla<br />

mittarilla yhtäaikaisesti nettokustannusten<br />

kanssa (Caro ym. 2010, Institute for<br />

Quality and Efficiency in Health Care 2020).<br />

IQWIG:n soveltamassa viitekehyksessä vaikuttavuuden<br />

arviointi on käytännössä näyttöön<br />

perustuvan lääketieteen (EBM, evidence based<br />

medicine) soveltamista. Satunnaistetuilla tutkimuksilla<br />

ja kliinisellä näytöllä on tällöin paljon<br />

painoarvoa.<br />

Näytöstä päätöksentekoon (EtD, Evidenceto-decision)<br />

-arviointiviitekehykset ovat systemaattisia,<br />

läpinäkyviä ja monia ulottuvuuksia<br />

sisältäviä ja päätöksentekoa tukevia arviointikehyksiä.<br />

Norrisin ym. (<strong>2021</strong>) mukaan laajimmalle<br />

levinneitä ovat esimerkiksi GRADE (GRADE working<br />

group 2004) ja WHO-INTEGRATE (Rehfuess<br />

ym. 2019, Stratil ym. 2020), joita voidaan<br />

soveltaa kliinisessä päätöksenteossa tai ylemmällä<br />

tasolla esimerkiksi kansanterveydellisessä<br />

päätöksenteossa. GRADE-viitekehystä voidaan<br />

soveltaa esimerkiksi silloin kun arvioidaan,<br />

pitäisikö potilaita hoitaa varfariinin sijaan suoralla<br />

oraalisella antikoagulantilla (Alonso-Coello<br />

ym. 2016). Tällainen päätöksenteko-ongelma on<br />

esimerkki tilanteesta, jonka ratkaisuun voidaan<br />

soveltaa taloudellisen arvioinnin menetelmiä.<br />

Näytöstä päätöksentekoon viitekehyksissä kustannusvaikuttavuutta<br />

voidaan tarkastella erilaisilla<br />

taloudellisen arvioinnin menetelmillä. Kustannusvaikuttavuus<br />

voi tällöin olla yksi päätöksenteossa<br />

huomioitava asia.<br />

Erityistapauksena voidaan mainita vielä<br />

tautiryhmäkohtaiset arviointiviitekehykset.<br />

Esimerkiksi Yhdysvalloissa ASCO (American<br />

Society of Clinical Oncology), the Memorial<br />

Sloan Kettering Cancer Center ja NCCN<br />

(National Comprehensive Cancer Network)<br />

ovat kukin kehittäneet oman syöpähoitojen<br />

arviointia ja käyttöönottoa tukevan arvointikehyksensä.<br />

Niissä otetaan huomioon teho,<br />

haitat ja mahdollisesti (lääke)kustannukset.<br />

Westrichin ym. (2017) työryhmä on vertaillut<br />

näiden arviointikehyksien sisältöä ja yhdenmukaisuutta.<br />

Tutkimuksessa esimerkkisairautena<br />

oli multippelimyelooma. Westrichin<br />

ym. (2017) mukaan arviointikehyksien sisältö<br />

vaihtelee ja arviointikehykset tuottivat jossakin<br />

määrin vaihtelevia tuloksia arvosta. Näissä<br />

arvointikehyksissä näkökulma on tyypillisesti<br />

suppeampi kuin laajoissa terveydenhuollon<br />

menetelmien arvioinneissa tai yhteiskunnallisesta<br />

näkökulmasta tehdyssä taloudellisessa<br />

arvioinnissa.<br />

Kustannukset ja vaikuttavuus<br />

arviointikehyksissä<br />

Taulukossa 1 olen luokitellut edellä esitetyt<br />

arviointikehykset sen mukaan, miten niissä<br />

huomioidaan vaikuttavuus ja kustannukset.<br />

Taulukossa on mukana myös vertailun vuoksi<br />

DRG-kustannuslaskenta (Diagnose Related<br />

Groups) ja yksikkökustannuslaskenta, joita<br />

voidaan käyttää, jos arvioinnissa ja päätöksenteossa<br />

tarkastellaan vain kustannuksia (vrt.<br />

kustannusten minimointianalyysi). Vastaavasti<br />

Taulukossa 1 ovat mukana EBM ja ICHOM.<br />

Näytöstä päätöksentekoon (EtD, Evidenceto-decision)<br />

-arviointiviitekehykset eivät ole<br />

mukana. Niiden osalta voidaan soveltaa erilaisia<br />

taloudellisen arvioinnin menetelmiä (Rehfuess<br />

ym. 2019).<br />

Ymmärrys vaikuttavuudesta ja kustannuksista<br />

auttaa voimavarojen jakamista koskevassa<br />

päätöksenteossa. Toisaalta kyse ei ole<br />

yksinomaan siitä, tarkastellaanko kustannuksia<br />

ja vaikuttavuutta, vaan myös siitä, missä<br />

laajuudessa niitä tarkastellaan. Vaikuttavuuden<br />

ja kustannuksien huomioimisessa on hyvä<br />

pitää mielessä seuraavat ilmeiset periaatteet:<br />

› Kustannusten tarkasteleminen laaja-alaisesti<br />

yhteiskunnallisesta näkökulmasta voi<br />

434 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 435


Taulukko 1. Kustannukset ja vaikuttavuus tavanomaisimmissa arvon arvioinnin viitekehyksissä.<br />

Kustannukset<br />

• Diagnose related groups (DRG) -kustannuslaskenta<br />

• Yksikkökustannuslaskenta<br />

Vaikuttavuus potilasryhmä- ja<br />

sairauskohtaisesti<br />

• Näyttöön perustuva lääketiede<br />

(Evidence Based Medicine, EBM)<br />

• International Consortium for Health<br />

Outcomes Measurement (ICHOM)<br />

-vaikuttavuusmittarit<br />

johtaa erilaiseen lopputulokseen kuin kustannusten<br />

tarkastelu vain yhdestä, esimerkiksi<br />

sairaalan, näkökulmasta (esim. Laine<br />

ym. 2020).<br />

› Vaikuttavuuden tarkasteleminen kustannusten<br />

rinnalla joko erillisenä komponenttina<br />

tai vaikuttavuuden ja kustannusten yhteisjakauman<br />

kautta voi johtaa erilaiseen lopputulokseen<br />

kuin pelkkiin kustannuksiin tai pelkkään<br />

vaikuttavuuteen perustuva päätöksenteko.<br />

› Tehokkuustavoitteen näkökulmasta<br />

pelkkä vaikuttavuuden ja terveyshyödyn tarkastelu<br />

ei lähtökohtaisesti riitä, koska menetelmien<br />

käyttö ja toimenpiteiden suorittaminen<br />

vaativat aina resursseja (budjetti- ja<br />

resurssirajoitteet).<br />

› Mediaani- tai keskiarvotarkastelu ei välttämättä,<br />

riitä vaan huomiota pitää kiinnittää<br />

myös jakaumiin.<br />

› Lisäksi voidaan päätyä erilaisiin lopputuloksiin<br />

sen mukaan, tarkastellaanko populaatiota<br />

vai yksilöä.<br />

Edellä esitetyn karkean luokittelun perusteella<br />

voidaan helposti havaita, että erilaisissa arviointikehyksissä<br />

sekä vaikuttavuutta että kustannuksia<br />

lähestytään eri tavalla. Tässä mielessä<br />

ei ole yllättävää, että terveystaloustieteellisessä<br />

kirjallisuudessa esimerkiksi kustannusvaikuttavuusanalyysi,<br />

monikriteerinen<br />

Kustannukset ja vaikuttavuus yhteismitallisesti<br />

• Taloudellinen arviointi (kustannusutiliteettianalyysi,<br />

kustannushyötyanalyysi)<br />

Vaikuttavuus ja kustannukset<br />

potilasryhmä- ja sairauskohtaisesti<br />

• Arvoperusteinen terveydenhuolto<br />

(Value-Based Healthcare, VBHC)<br />

• Monikriteerinen päätöksenteko<br />

(Multi Criteria Decision Analysis, MCDA)<br />

• Sairauskohtaiset arviointiviitekehykset<br />

• Tehokkuusrintama<br />

• Taloudellinen arviointi<br />

(kustannusvaikuttavuusanalyysi)<br />

päätöksenteko ja tehokkuusrintama nähdään<br />

jopa perustavanlaatuisesti erilaisina arviointiviitekehyksinä<br />

(esim. Caro ym. 2018). Terveydenhuollon<br />

arjessa voidaan myös käytännön<br />

syistä päätyä siihen, että arvioinnin näkökulma<br />

ja mittaaminen painottuvat aluksi joko kustannuksiin<br />

tai vaikuttavuuteen. Tällöin on syytä<br />

olla varovainen sen suhteen, millaisia voimavarojen<br />

jakamista koskevia päätelmiä voidaan<br />

tehdä.<br />

Kustannusvaikuttavuusanalyysin<br />

ja laatupainotettujen<br />

elinvuosien haasteet<br />

Edellä esitetyistä viitekehyksistä taloudellinen<br />

arviointi on monessa maassa keskeinen osa<br />

terveydenhuollon menetelmien arviointia, hoitomenetelmien<br />

käyttöönottopäätöksiä ja toiminnan<br />

kehittämistä. Näin on myös Suomessa.<br />

Kun arvon arvioimisessa on päädytty taloudelliseen<br />

arviointiin, joudutaan kohtamaan monia<br />

hankalia päätöksentekoon ja laskentaan liittyviä<br />

haasteita (esim. Laine 2014).<br />

Davis (2014) on tehnyt kiinnostavan julkaisun<br />

siitä, että missä tilanteissa lähtökohtaisesti<br />

vaikuttava lääkevalmiste ei ole kustannusvaikuttava<br />

edes nollahinnalla. Tällaisia tilanteita<br />

voi tulla vastaan muun muassa silloin, kun uusi<br />

hoito lisätään olemassa olevan vanhan mutta<br />

ei kustannusvaikuttavan hoidon päälle, tai sil-<br />

loin, jos kustannuksia ja hyvinvointivaikutuksia<br />

arvioidaan kapeasti. Myös hoidon jatkuminen<br />

pitkään hoitovasteen säilyessä voi muodostua<br />

kustannusvaikuttavuuslaskennassa<br />

ongelmaksi. Tällaiset erityistilanteet ovat hyvin<br />

ongelmallisia uusien hoitomenetelmien kannalta.<br />

Jos arviointia ja päätöksentekoa tehdään<br />

vain vaikuttavuutta tarkastelemalla, voidaan<br />

päätyä Davisin (2014) mainitsemaan tilanteeseen.<br />

Tyypillisessä tilanteessa voisi käydä seuraavasti.<br />

Uutta lääkehoitoa arvioidaan kliinisestä<br />

näkökulmasta. Arvioinnin perusteella<br />

lääkkeellä todetaan olevan vähäistä suurempi<br />

hoidollinen arvo, mutta tähän liittyy merkittävää<br />

epävarmuutta. Myös lääkkeen yksikkökustannusta<br />

(lista- tai tukkuhintaa) voidaan pitää<br />

korkeana epävarmuuteen nähden. Kliininen<br />

epävarmuus ja korkeat yksikkökustannukset<br />

johtavat siihen, että lääkkeen käyttöönottoa ei<br />

suositella. Tällöin ei myöskään päästä soveltamaan<br />

niin sanottua riskinjakosopimusta. Sopimus<br />

voitaisiin tällaisessa tapauksessa muotoilla<br />

esimerkiksi siten, että lääkehoidosta ei makseta<br />

mitään, jos hoitovastetta ei saada. Tämän yksittäisen<br />

esimerkin avulla on tarkoitus havainnollistaa<br />

sitä, että kustannuksiin voidaan vaikuttaa<br />

myös niissä tilanteissa, joissa juuri vaikuttavuuteen<br />

liittyy suurta epävarmuutta (esim.<br />

Lukkarinen ym. <strong>2021</strong>). Parametreihin liittyvää<br />

epävarmuutta ei ehkä pystytä poistamaan,<br />

mutta päätösepävarmuutta voidaan vähentää.<br />

Terveyteen liittyvän elämänlaadun ja terveyshyötyjen<br />

mittaaminen on haastavaa. Yksi<br />

keskeinen ongelma on se, kuinka hyvin eri mittarit<br />

mittaavat niin laaja-alaista ilmiötä kuin<br />

terveyshyöty tai koettu elämänlaatu ja kuinka<br />

yhdenmukaisia eri mittarien antamat tulokset<br />

ovat. Viime aikoina on keskusteltu myös siitä,<br />

keiden arvotuksia pitäisi käyttää esimerkiksi<br />

lasten kohdalla, millä tavalla laatupainotettuja<br />

elinvuosia pitäisi lasten kohdalla laskea (Devlin<br />

ym. <strong>2021</strong>) ja millä tavalla kroonisten sairauksien,<br />

vammaisuuden tai vakavien toimintakykyrajoitteiden<br />

kohdalla perinteistä QALYlaskentaa<br />

ylipäätään voidaan soveltaa (NDC<br />

2019). On esimerkiksi mahdollista, että lasten<br />

ja aikuisten laatupainotetut elinvuodet eivät ole<br />

verrannollisia. Tällöin konventionaalinen tapa<br />

tehdä QALY-laskentaa voi johtaa hyötyjen aliarvioon.<br />

On myös mahdollista, että perinteiset<br />

arvotusmenetelmät ja QALY-laskenta tuottavat<br />

epäedullisia tuloksia sellaisten potilaiden<br />

kohdalla, joilla on vaikeita toimintakykyvajeita.<br />

Potilaat voivat myös arvottaa erilaisia<br />

terveydentiloja eri tavoin kuin väestö. Terveydenhuollon<br />

arjessa on myös vaikeaa osoittaa<br />

ja eritellä kausaalivaikutuksia eli esimerkiksi<br />

sitä, mistä syystä jokin hoitoepisodi tuottaa tai<br />

ei tuota vaikuttavuutta. Esimerkiksi prosesseihin,<br />

käyttäytymiseen, ympäristöön ja sattumaan<br />

liittyvien tekijöiden vaikutuksen eritteleminen<br />

voi olla mahdotonta.<br />

Lakdawalla ym. (2020) ovat kehittäneet<br />

menetelmän riskivakioidun kustannusvaikuttavuuden<br />

arvioimiseksi (Generalized Risk-<br />

Adjusted Cost-Effectiveness, GRACE). Lakdawallan<br />

ym. (2020) työ on mielestäni kiinnostavinta<br />

mitä viime aikoina tässä yhteydessä<br />

on tuotettu, vaikka muun muassa laatupainotettujen<br />

elinvuosien laskennasta ja siihen<br />

liittyvistä ongelmista on keskusteltu jo pitkään<br />

(esim. Nord 1992, Nord ym. 1999, Nord<br />

ym. 2009). Riskivakioidun kustannusvaikuttavuuden<br />

arvioinnin tarkoituksena on huomioida<br />

hoidon ja toivon arvo, potilaiden riskinottohalu<br />

ja hoitotulosten jakauma paremmin<br />

kuin perinteisessä kustannusvaikuttavuuden<br />

arvioinnissa, joka perustuu olettamukseen<br />

potilaiden riskineutraaliudesta. GRACE:lle voidaan<br />

löytää uskottavat teoreettiset ja empiiriset<br />

perustelut.<br />

Edellä esitetystä huolimatta laatupainotettujen<br />

elinvuosien laskentaan ja sen teoreettisiin<br />

lähtökohtiin liittyvä kriittinenkään keskustelu<br />

ei tyypillisesti pyri siihen, että QALY:sta<br />

tulisi kokonaan luopua. Tosin joissakin arviointiviitekehyksissä<br />

QALY:sta on luovuttu (ks.<br />

edellä). Pikemminkin kyse on siitä, että laatupainotettujen<br />

elinvuosien ja kustannusvaikuttavuuden<br />

laskentaa voitaisiin kohdentaa, tehdä<br />

QALY vieläkin paremmaksi ja pitää se yhtenä,<br />

mutta ei ainoana, päätöksenteon tai hyödyn<br />

kriteerinä. Näistä kysymyksistä olisi kuitenkin<br />

syytä keskustella, jos päätöksenteossa tai<br />

priorisoinnissa sovelletaan jollakin tavalla<br />

QALY-mittaria. Samalla on aihetta käydä keskustelua<br />

siitä, millä tavoin eri hoitomenetelmien<br />

yhteiskunnallisia vaikutuksia (hyötyjä)<br />

voitaisiin arvioida nykyistä laaja-alaisemmin<br />

ja millä perusteella tämän pohjalta terveydenhuollon<br />

menetelmien kansalliset käyttöönottopäätökset<br />

tehdään (Laine ym. 2020).<br />

436 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 437


Suomessakin on viimeisen 1,5 vuoden<br />

aikana keskusteltu enenevässä määrin vaihtoehtoiskustannuksista<br />

(esim. Claxton 2020).<br />

Edney ym. (<strong>2021</strong>) käsittelivät artikkelissaan<br />

tuotetun terveyshyödyn marginaalikustannuksia.<br />

Eri maissa on tuotettu estimaatteja vaihtoehtoiskustannuksista<br />

menetetyn terveyshyödyn<br />

näkökulmasta arvioituna (esim. Siverskog<br />

ja Henriksson 2019). Näissä estimoinneissa<br />

käytetään QALY:ja, jotta tuotettujen elinvuosien<br />

laatu voidaan huomioida. Vaihtoehtoiskustannuksiin<br />

liittyvää keskustelua ajatellen<br />

edellä esitetyt QALY:iin ja arviointikehyksiin<br />

liittyvät huomiot voivat olla merkityksellisiä.<br />

Lopuksi<br />

Hoitomenetelmän tai palvelutuotannon tuottamaa<br />

arvoa on vaikea yksiselitteisesti mitata<br />

ja ennustaa. Kyse ei kuitenkaan ole ainoastaan<br />

teknisistä haasteista vaan myös arvovalintoihin<br />

ja kontekstiin liittyvistä kysymyksistä.<br />

Tässä mielessä aiemmin esitetyille viitekehyksille<br />

on kaikille sinänsä ymmärrettävät lähtökohdat<br />

ja sovelluskohteet.<br />

Yleisenä pyrkimyksenä tulisi mielestäni<br />

olla se, että arvioinnissa ja terveydenhuollossa<br />

otetaan huomioon sekä kustannukset että vaikuttavuus<br />

mahdollisimman laaja-alaisesti ja<br />

yhdenmukaisesti. On kuitenkin hyvin ymmärrettävää,<br />

että terveydenhuollon arjessa lähdetään<br />

liikkeelle myös pienemmistä kokonaisuuksista.<br />

Suomessakin vaikuttavuusperusteisen<br />

terveydenhuollon ansioksi voidaan laskea<br />

se, että vaikuttavuuden mittaamisen eteen tehdään<br />

paljon töitä. Kausaalivaikutusten osoittaminen<br />

on haasteellista varsinkin havainnoivissa<br />

tutkimusasetelmissa ja terveydenhuollon<br />

arjessa. Siksi toiminnan tekemistä näkyväksi<br />

mittaamisen ja vertailukehittämisen (benchmarking)<br />

avulla voidaan pitää myönteisenä<br />

asiana ja niin sanotusti toiseksi parhaana ratkaisuna.<br />

Eri tilanteissa voi myös olla arvon, kustannusvaikuttavuuden<br />

ja terveyshyödyn maksimoinnin<br />

lisäksi monia muita kriteereitä, joita<br />

arvioinnissa ja päätöksenteossa halutaan tai<br />

joudutaan ottamaan huomioon. Esimerkiksi<br />

yksilön oikeuksia painottava lainsäädäntö voi<br />

asettaa sellaisia rajoitteita, jotka hankaloittavat<br />

kustannusvaikuttavuuden saavuttamista ja<br />

terveyshyödyn (esim. QALY:jen) maksimointia<br />

populaatiotasolla (esim. Nyblin ja Saarni ym.<br />

<strong>2021</strong>).<br />

Summary<br />

Cost-effectiveness,<br />

value-based health care<br />

and value assessment<br />

Juha Laine<br />

PhD, Professor of practice<br />

University of Turku<br />

jurlai@utu.fi<br />

‘Value’ has become a key concept in the pricing,<br />

evaluation and introduction of new technologies<br />

in healthcare and in the pharmaceutical<br />

industry. In principle, cost-effectiveness<br />

and value assessment are two sides of the<br />

same coin, but in practice they can be diverse<br />

concepts and their significance should often<br />

be understood in different ways. Traditional<br />

economic evaluation, especially cost-utility<br />

analysis, and value-based healthcare framework<br />

often take valuation in quite different<br />

directions. There are also a number of other<br />

assessment frameworks available and in use.<br />

However, it is essential that shortcomings in all<br />

evaluations or frameworks are recognized and<br />

clearly highlighted for decision-making processes.<br />

After all, although cost-effectiveness is<br />

a simple matter in principle, pursuing it in the<br />

daily practice is complex.<br />

Keywords: cost-effectiveness, value-based<br />

healthcare, value<br />

Sidonnaisuudet<br />

Työsuhde Roche Oy (Real World Data Lead &<br />

Health Economics Advisor), työsuhde Turun<br />

yliopisto (työelämäprofessori).<br />

438 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 439


Kirjallisuus<br />

Alonso-Coello P, Oxman A, Moberg<br />

J ym.: GRADE Evidence to Decision<br />

(EtD) frameworks: a systematic and<br />

transparent approach to making<br />

well informed healthcare choices.<br />

2: Clinical practice guidelines. BMJ<br />

353:i2089, 2016<br />

Caro J, Brazier J, Karnon J ym.:<br />

Determining Value in Health Technology<br />

Assessment: Stay the Course<br />

or Tack Away? PharmacoEconomics<br />

37: 293–299, 2018<br />

Caro J, Nord E, Siebert U ym.: The<br />

efficiency frontier approach to<br />

economic evaluation of health-care<br />

interventions. Health Econ 19: 1117 -<br />

1127, 2010<br />

Claxton K: Informing decisions<br />

about health care: the importance of<br />

assessing health opportunity costs.<br />

Esitys Terveystaloustieteen päivillä<br />

2020 (viitattu 28.10.<strong>2021</strong>).<br />

https://ttts.fi/images/claxton_vs1_<br />

finland%20keynote%20070220.pdf<br />

Davis S: Assessing technologies<br />

that are not cost-effective at a zero<br />

price. Report by the Decision Support<br />

Unit. School of Health and Related<br />

Research, University of Sheffield<br />

2014<br />

Devlin N, Norman N, Ratcliffe J ym.:<br />

Do child QALYs = adult QALYs? Five<br />

reasons why they might not (viitattu<br />

16.8.<strong>2021</strong>).<br />

https://www.ohe.org/news/do-childqalys-adult-qalys-five-reasons-whythey-might-not<br />

Donabedian A: Evaluating the<br />

Quality of Medical Care. The<br />

Milbank Quarterly: 83, 691–729,<br />

2005. Reprinted from The Milbank<br />

Memorial Fund Quarterly 44: 166–<br />

203, 1966<br />

Edney L, Lomas J, Karnon J ym.:<br />

Empirical Estimates of the Marginal<br />

Cost of Health Produced by a<br />

Healthcare System: Methodological<br />

Considerations from Country‐Level<br />

Estimates PharmacoEconomics <strong>2021</strong><br />

(viitattu 29.9.<strong>2021</strong>).<br />

https://link.springer.com/article/10.1007%2<br />

Fs40273-021-01087-6<br />

Fimea <strong>2021</strong>: Arviointiraportit<br />

(viitattu 11.11.<strong>2021</strong>).<br />

www.fimea.fi/kehittaminen/hoidollinen_<br />

ja_taloudellinen_arvo/arvioinnit<br />

GRADE working group: Grading<br />

quality of evidence and strength of<br />

recommendations. BMJ 19: 328, 2004<br />

Institute for Quality and Efficiency<br />

in Health Care: General methods.<br />

Version 6.0 of 5 November, 2020<br />

(viitattu 28.10.<strong>2021</strong>).<br />

www.iqwig.de/methoden/generalmethods_version-6-0.pdf<br />

Järvinen T, Roine R:<br />

Terveydenhuollon säästöt vaativat<br />

priorisointia. Suomen Lääkärilehti 6:<br />

294–295, 2015<br />

Kainu T, Köhler A, Larsson S: The<br />

missing piece in Finnish healthcare<br />

reform. The Boston Consulting<br />

Group, 2016<br />

Kosonen S: Missä on kehitetty laatua<br />

parhaiten? Suomen Lääkärilehti 42:<br />

2416–2417, <strong>2021</strong><br />

Laine J: Kustannusvaikuttavuus ei<br />

yksin riitä priorisoinnin perustaksi.<br />

Lääketieteellinen aikakauskirja<br />

Duodecim: 130: 2094–2098, 2014<br />

Laine J, Ojala A, Turunen J:<br />

Lääkehoitojen yhteiskunnallisten<br />

hyötyjen arvioinnista.<br />

Yhteiskuntapolitiikka 3: 310–315,<br />

2020<br />

Lakdawalla D, Phelps C: Health<br />

technology assessment with risk<br />

aversion in health. J Health Econ 72:<br />

102346, 2020<br />

Lappalainen L, Stenvall H,<br />

Lavikainen P ym.: Patient-reported<br />

outcomes in coronary artery disease:<br />

the relationship between the<br />

standard, disease-specifc set by the<br />

International Consortium for Health<br />

Outcomes Measurement (ICHOM)<br />

and the generic health-related<br />

quality of life instrument 15D. Health<br />

Qual Life Outcomes 19: 206, <strong>2021</strong><br />

Lukkarinen H, Virtanen<br />

O, Tuppurainen K ym.:<br />

Harvinaissairaudet monikanavaisen<br />

lääkekorvausjärjestelmän<br />

puristuksessa. Keskustelualoite<br />

(viitattu 28.10.<strong>2021</strong>).<br />

www.ppshp.fi/dokumentit/<br />

Kehitys%20ja%20tutkimus%20<br />

sislttyyppi/Harvinaissairaudet%20<br />

monikanavaisen%20l%C3%A4%C3%A4k<br />

ekorvausj%C3%A4rjestelm%C3%A4n%20<br />

puristuksessa.pdf<br />

Lääkkeiden hintalautakunta 2019:<br />

Hakemusohje. Terveystaloudellinen<br />

selvitys (viitattu 11.11.<strong>2021</strong>).<br />

https://www.hila.fi/content/uploads/<br />

2020/01/Hakemusohje_TTS_2019.pdf<br />

Marsh K, Lanitis T, Neasham D ym.:<br />

Assessing the Value of Healthcare<br />

Interventions Using Multi-Criteria<br />

Decision Analysis: A Review of the<br />

Literature. Pharmacoeconomics 32:<br />

345–365, 2014<br />

Marsh K, Sculpher M, Caro J ym.: The<br />

Use of MCDA in HTA: Great Potential,<br />

but More Effort Needed. Value in<br />

Health 21: 394–397, 2018<br />

NCD. Quality-Adjusted Life Years<br />

and the Devaluation of Life. National<br />

Coundil of Disability. Nov 6, 2019<br />

Nord E: An Alternative To QALYs: The<br />

Saved Young Life Equivalent (SAVE).<br />

BMJ 305: 875–877, 1992<br />

Nord E, Daniels N, Kamlet M: QALYs:<br />

Some Challenges. Value in Health 12:<br />

10–15, 2009<br />

Nord E, Pinto J, Richardson P ym.:<br />

Incorporating societal concerns for<br />

fairness in numerical valuations of<br />

health programmes. Health Econ<br />

8:25-39, 1999<br />

440 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 441


Norris S, Aung M, Chartes N ym.:<br />

Evidence-to-decision frameworks:<br />

a review and analysis to inform<br />

decision-making for environmental<br />

health interventions (viitattu<br />

28.10.<strong>2021</strong>).<br />

www.medrxiv.org/content/10.1101/<strong>2021</strong>.05.<br />

04.21256541v1<br />

Nyblin K, Saarni S:<br />

Apulaisoikeusasiamiehen<br />

rokoteratkaisu haastaa<br />

terveyspolitiikan keskeisiä tavoitteita<br />

– ja antaa muutenkin aihetta<br />

kriittisiin huomioihin. Edelix <strong>2021</strong><br />

(viitattu 11.11.<strong>2021</strong>).<br />

www.edilex.fi/uutiset/70773<br />

Palko: Palveluvalikoimaneuvosto.<br />

Valmiit suositukset (viitattu<br />

11.11.<strong>2021</strong>).<br />

https://palveluvalikoima.fi/valmiitsuositukset<br />

Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U<br />

ym.: PERFECT- Menetelmäraportti<br />

PERFECT - Performance,<br />

Effectiveness and Cost of Treatment<br />

Episodes. Hoitoketjun toimivuus,<br />

vaikuttavuus ja kustannukset.<br />

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,<br />

Helsinki, 2009 (viitattu 11.11.<strong>2021</strong>)<br />

https://thl.fi/documents/10531/3549401/<br />

PERFECTMenetelm%C3%A4raportt<br />

iV10.pdf/3b36515c-b47e-4c57-ad48-<br />

4e71763e4462<br />

Pitkänen L, Haavisto I, Vähäviita<br />

P ym.: Vaikuttavuus sotessa.<br />

Suoritteista tuloksiin. Nordic<br />

Healthcare Group (viitattu<br />

28.10.<strong>2021</strong>).<br />

https://nhg.fi/wp-content/<br />

uploads/2018/11/Vaikuttavuus-sotessasuoritteista-tuloksiin.pdf<br />

Porter M, Teisberg E: Redefining<br />

Health Care: Creating Value-Based<br />

Competition on Results. Harvard<br />

Business School Press, Boston 2006<br />

Rehfuess E, Stratil J, Scheel I ym.:<br />

The WHOINTEGRATE evidence to<br />

decision framework version 1.0:<br />

integrating WHO norms and values<br />

and a comcplexity perspective. BMJ<br />

Glob Health4:e000844. DOI:10.1136/<br />

bmjgh-2018-000844, 2019<br />

Rethinking health:<br />

Vaikuttavuusperusteisen<br />

terveydenhuollon perusteet <strong>2021</strong>.<br />

Reactor Education, Gesund Partners<br />

ja Helsingin yliopisto, <strong>2021</strong><br />

(viitattu 11.11.<strong>2021</strong>).<br />

https://reaktoreducation.com/fi/courses/<br />

fi-rethinkinghealth/<br />

Roine R: Hoidon vaikuttavuuden<br />

arviointi 15D-mittarilla. Duodecim<br />

132: 1537–1542, 2016<br />

Siverskog J, Henriksson M:<br />

Estimating the marginal cost of a life<br />

year in Sweden’s public healthcare<br />

sector. The European Journal of<br />

Health Economics 20: 751–762, 2019<br />

Stratil J, Baltussen R,<br />

Scheel I m.: Development<br />

of the WHO‐INTEGRATE<br />

evidence‐to‐decision framework:<br />

an overview of systematic reviews<br />

of decision criteria for health<br />

decision‐making. Cost Eff Resour<br />

Alloc 18: 8, 2020.<br />

Teperi J: Arvoperusteinen<br />

terveydenhuolto – joko nyt? Suomen<br />

Lääkärilehti 7: 391, <strong>2021</strong><br />

Teperi J, Porter ME, Vuorenkoski<br />

L, Baron JF ym.: The Finnish<br />

Health Care System: A Value-Based<br />

Perspective. Sitra reports 82, 2009<br />

Terveydenhuollon palveluvalikoiman<br />

priorisointi -tutkimushanke <strong>2021</strong>.<br />

Helsingin yliopisto, Helsinki, <strong>2021</strong><br />

(viitattu 11.11.<strong>2021</strong>).<br />

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/<br />

terveempi-maailma/mitenterveydenhuollon-palvelut-saadaankohdentumaan-vaikuttavasti<br />

Terveyden ja hyvinvoinnin<br />

laitos: Diabetes-pilottirekisterin<br />

loppuraportti. Terveyden ja<br />

hyvinvoinninlaitos, Helsinki, 2020<br />

(viitattu 28.10.<strong>2021</strong>).<br />

https://thl.fi/documents/2616650/4353715/<br />

Diabetes_pilottirekisterin_loppuraportti.<br />

pdf/4ef6101b-12b4-8ccb-8c3f-<br />

5e177e688ed0?t=1607518754520<br />

Walraven J, Jacobs M, Uyk-de<br />

Groot C: Leveraging the Similarities<br />

Between Cost- effectiveness Analysis<br />

and Value-Based Healthcare. Value in<br />

Health 24: 1038 - 1044, <strong>2021</strong><br />

Westrich K, Buelt L, Dubois R: Why<br />

Value Framework Assessments Arrive<br />

at Different Conclusions: A Multiple<br />

Myeloma Case Study. J Manag Care<br />

Spec Pharm 23: S28-S33, 2017<br />

Laine, J: Kustannusvaikuttavuus, arvoperusteinen<br />

terveydenhuolto ja arvon arviointi. Dosis 37: 430–443, <strong>2021</strong><br />

442 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 4/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 443


Kirjoita<br />

teemanumeroon!<br />

Aiheena digitalisaatio ja tekoäly – miten niitä hyödynnetään farmasian<br />

ja lähitieteiden tutkimuksessa nyt ja tulevaisuudessa?<br />

Vuonna 2022 Dosis-lehden yhtenä teemana on digitalisaatio ja<br />

tekoäly. Kutsumme nyt tutkijoita farmasian ja lähialojen<br />

(mm. lääketiede, terveydenhuolto, terveys- ja hoitotieteet, life<br />

sciences laajemmin) eri osa-alueilta kirjoittamaan teemanumeroon.<br />

Artikkelit voivat käsitellä esimerkiksi lääkkeisiin, lääkehoitoihin ja<br />

terveydenhuollon palveluihin, niiden kustannuksiin, vaikutuksiin ja<br />

kustannusvaikuttavuuteen liittyviä digitalisaation tutkimuksia, sovelluksia,<br />

prosesseja, haasteita ja ratkaisumalleja. Artikkelit voivat käsitellä myös<br />

erilaisia menetelmiä ja prosesseja, joissa Real World Evidence & Data -tyyppisiä<br />

tai muita aineistoja on analysoitu hyödyntäen esimerkiksi koneoppimista.<br />

Alkuperäistutkimusten lisäksi myös aiheeseen liittyvät katsaukset, väitöskirjan tai<br />

opinnäytetyön tiivistelmät, tieteelliset kommentit ja kirjeet ovat tervetulleita.<br />

Dosis on ainoa suomenkielinen farmasian alan lehti, jossa julkaistaan<br />

farmasian ja lähialojen tutkimuksia (www.dosis.fi). Dosis julkaistaan<br />

ilmaisena Open Access -verkkolehtenä, joka tavoittaa kymmeniä<br />

tuhansia terveydenhuollon ammattilaisia ja myös laajempaa yleisöä.<br />

Toivomme, että innostuit ajatuksesta ja haluat antaa panoksesi<br />

Dosiksen teemanumeroon ja näin edistää lääke- ja terveysalan<br />

digitalisaatioon liittyvän tutkimustiedon levittämistä terveydenhuollon<br />

ammattilaisille ja valveutuneille kansalaisille.<br />

Ilmoitathan kiinnostuksestasi mahdollisimman pian teemanumeroa<br />

koostaville vieraileville toimittajille Juha Turuselle (turunen.juha@gmail.com)<br />

ja Risto Kaikkoselle (risto.kaikkonen@solita.fi) tai Dosiksen<br />

sähköpostiosoitteeseen dosis@farmasialiitto.fi.<br />

Contribute to<br />

the special issue!<br />

Theme: Digitalisation and AI – how are they used in<br />

pharmacy and its related sciences, now and in the future?<br />

Digitalisation and AI is one of the Dosis journal's themes for 2022.<br />

We are now calling on scientists specialising in different areas of pharmacy<br />

and its related sciences (incl. medicine, health care, health and nursing<br />

sciences, and life sciences in general) to contribute to our special issue.<br />

We are looking for articles on studies, applications, processes, challenges<br />

and solutions related to digitalisation in the field of pharmaceuticals,<br />

pharmacotherapy and health care services or their costs, impact and<br />

cost-effectiveness. You can also discuss various methods and processes<br />

in which Real World Data & Evidence or other data is analysed with<br />

tools such as machine learning. In addition to original research, we also<br />

welcome reviews, dissertation or thesis abstracts, scientific commentaries<br />

and letters related to the subject.<br />

Dosis is the sole Finnish journal in the field of pharmaceutical research,<br />

publishing contributions associated with pharmacy and related disciplines<br />

(www.dosis.fi). Dosis is an Open Access online journal, which reaches tens of<br />

thousands of healthcare professionals, and more through social media.<br />

We hope that you feel passionately about the dissemination of scientific<br />

findings related to digitalisation in the pharmaceutical and health<br />

sectors to healthcare professionals and informed citizens and look<br />

forward to contributing to our special issue of Dosis!<br />

If you are interested in contributing, please send an email as soon as<br />

possible to our Guest Editors for the special issue, Juha Turunen<br />

(turunen.juha@gmail.com) and Risto Kaikkonen (risto.kaikkonen@solita.fi)<br />

or directly to Dosis at dosis@farmasialiitto.fi.<br />

Dosis<br />

Farmaseuttinen aikakauskirja<br />

Dosis<br />

Farmaseuttinen aikakauskirja<br />

444 Dosis Vol. 37 4/<strong>2021</strong> © Suomen Farmasialiitto ry Suomen Farmasialiitto ry © 2/<strong>2021</strong> Vol. 37 Dosis 445


Refereet<br />

<strong>2021</strong><br />

Riitta Ahonen<br />

Ercan Celikkayalar<br />

Reeta Heikkilä<br />

Anna-Riia Holmström<br />

Antti Hyvärinen<br />

Katri Hämeen-Anttila<br />

Marja Härkänen<br />

Johanna Jyrkkä<br />

Sonja Kallio<br />

Antti Kataja<br />

Hanna Kauppinen<br />

Jorma Komulainen<br />

Päivi Koskela<br />

Miia Kärkkäinen<br />

Outi Laatikainen<br />

Petteri Lankinen<br />

Emilia Laukkanen<br />

Anne Lecklin<br />

Carita Linden-Lahti<br />

Eija Lönnroos<br />

Minna Matikainen<br />

Raimo Ojala<br />

Joni Palmgrén<br />

Marika Pohjanoksa-Mäntylä<br />

Inka Puumalainen<br />

Juha Puustinen<br />

Piia Rannanheimo<br />

Jussi-Pekka Rauha<br />

Anneli Ritala-Nurmi<br />

Leena Riukka<br />

Olli-Pekka Ryynänen<br />

Susanna Saano<br />

Outi Salminen<br />

Charlotta Sandler<br />

Lotta Schepel<br />

Sinikka Sihvo<br />

Piia Siitonen<br />

Miia Sivén<br />

Sami Sneck<br />

Miia Tiihonen<br />

Johanna Timonen<br />

Anna-Mari Valkohaapa-Miettinen<br />

Julkaisemme vuosikerran viimeisessä Dosiksessa<br />

listan kyseisen vuoden julkaisuun tarjottujen<br />

artikkelien refereenä toimineista henkilöistä. Nimet<br />

on listattu sukunimen mukaan aakkosjärjestyksessä.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!