Vaalilehti Näköala 12.1.2022

LAHDEN
Näköala
Lahden Sos.Dem.Työväenyhdistys ry:n lehti 1/2022
• Lahden Sos. Dem. Työväenyhdistyksen lehti • lahdenty.fi • Päätoimittaja Kimi Uosukainen, toimitus@nakoala.fi •
Pääministeri Sanna Marin:
HYVINVOINTI,
ARVOKKAINTA MITÄ MEILLÄ ON
Omaishoitajista
pidettävä huolta
Anneli Viinikka, sivu 4
Sote-uudistus
tehdään
Päijät-Hämeessä
Mika Kari, sivu 5
Lasten ja lapsiperheiden
hyvinvointi
Maria Mäkynen, sivu 5
Hyvinvointia
peruspalveluilla
Sirkku Hildén, sivu 6
Ikäihmisten
hyvinvointi
Ville Kirkonpelto, sivu 6
Nyt jos koskaan hyvinvointivaltion arvo on tullut entistä
konkreettisemmin näkyväksi ja tuntuvaksi ihmisten elämässä.
sivu 2
Maakunnan
päihdeongelma
hallintaan
Pekka Komu, sivu 7
Näköalan verkkolehti
www.nakoala.fi

2 Lahden Näköala
PÄÄKIRJOITUS
HYVINVOINTIVALTION KOHTALONHETKI
Sunnuntaina 23. päivä tammikuuta
tehdään historiaa. Ensimmäistä
kertaa Suomen
115-vuotisessa vaalihistoriassa
valitaan erilliset aluevaltuutetut
päättämään sosiaalija
terveyspalveluista. Samalla
eräänlaiseen päätökseen tulee
vuosikymmeniä jatkunut soteuudistus.
Monia hallituksia huojuttanut
ja edellisen porvarihallituksen
kaatanut uudistus on saatu maaliin –
SDP:n johdolla.
Äänestäjät tekevät uurnalla valintoja
noin 20 miljardin euron, ihmisarvoisen
elämän ja sujuvan arjen mittaluokissa.
Näissä vaaleissa ei ole
yhdentekevää, ketä äänestää tai äänestäkö
lainkaan. Tässä kuussa tehtävillä
päätöksillä on suuria vaikutuksia
yli 200 000 päijäthämäläisen elämään,
terveyteen ja arkeen.
Pohjoismainen hyvinvointivaltio
on kansainvälinen menestystarina.
Se on siirtänyt huutolaislapset
suojaan ja turvaan, nostanut lukuisia
suomalaisia kurjista oloista kiinni
elämän syrjään ja antanut vaivaistalojen
asukkaille ihmisarvon. Hyvinvointivaltiossa
ei ole kahden kerroksen
väkeä. Jokainen on tärkeä ja jokaisesta
pidetään huolta – sukutaustasta,
iästä, kotipaikasta tai varallisuudesta
riippumatta. Pohjimmiltaan
on kyse ihmisyydestä.
Hyvinvointivaltion tulevaisuus
ratkaistaan nyt vaaliuurnilla, myös
meillä Päijät-Hämeessä. Vaihtoehdot
ovat selvillä. Kokoomuslaisen
sydämettömän maalaisjärjen ja kylmänkalvakan
talouspuheen alle on
Näissä vaaleissa ei ole
yhdentekevää, ketä
äänestää tai äänestäkö
lainkaan.
kätketty leikkauksia ihmisten hoivasta
sekä välttämättömästä toimeentulosta.
Terveyspalveluiden yksityistämistä
tarjotaan ideologisena
diagnoosina ja hoitona jokaiseen
vaivaan.
Kuvankauniin pinnan alla puhaltavat
arvokonservatiiviset tuulet. Ne
tuulet puhaltavat, kun kokoomuslaiset
vastustavat nuorten seksuaaliterveyden
ja perhesuunnittelun parantamista
ottamalla käyttöön alle
25-vuotiaiden maksuton ehkäisy.
Teot kokoussaleissa puhuvat enemmät
kuin mainostoimistojen viestintäkampanjat.
Äänestäjän on oltava
tarkkana.
Onneksi on vaihtoehtoja. SDP on
koko olemassaolonsa ajan tarjonnut
ihmistä ymmärtävän, jokaisesta
huolta pitävän ja oikeudenmukaisen
vaihtoehdon. SDP:n johdolla on
rakennettu jokaisen mahdollisuus ihmisarvoiseen
elämään. Tämä työ jatkuu
yhä.
On aika hyvinvoinnin seuraavaan
askeleeseen. Jokaisesta huolta pitävään
ja oikeudenmukaiseen hyvinvointialueeseen
– SDP:n johdolla.
KIMI UOSUKAINEN
päätoimittaja
HYVINVOINTI, ARVOKKAINTA MITÄ MEILLÄ ON
Pian käydään
historian ensimmäiset
hyvinvointialuevaalit.
Sosialidemokraatit ovat rakentaneet
suomalaista hyvinvointivaltiota jo yli
120 vuoden ajan. Suomi on kehittynyt
pienestä ja köyhästä maasta yhdeksi
maailman onnellisimmista yhteiskunnista.
-- Suomen tarina on rakennettu vahvalle
hyvinvointivaltiolle, joka on mahdollistanut
osaamisen, innovaatioiden
ja vaurauden synnyn. Nyt jos koskaan,
koronakriisin myötä, hyvinvointivaltion
arvo on tullut entistä konkreettisemmin
näkyväksi ja tuntuvaksi ihmisten
elämässä.
Pian käydään historian ensimmäiset
hyvinvointialuevaalit. Vaalit ovat merkittävät
monellakin tapaa. Ensimmäiset
aluevaltuustot tekevät hyvinvointialueiden
kehityksen kannalta merkittäviä
päätöksiä, jotka koskevat esimerkiksi
palveluiden sisältöä, hoitoon pääsyä
ja henkilöstön työoloja. Tehdyt päätökset
vaikuttavat meidän jokaisen arkeen
ja hyvinvointiin.
Ihmisten hyvinvointi on SDP:lle sydämenasia.
Haluamme huolehtia siitä, että
jokainen ihminen saa tarvitsemaansa
apua ja tukea. Jokaisen suomalaisen
on asuinpaikasta riippumatta voitava
luottaa siihen, että hoitoon pääsee
tarvittaessa.
Me haluamme, että kaikilla alan ammattilaisilla
on mahdollisuus tehdä työnsä
asiallisesti ja kunnolla, omasta hyvinvoinnista
ja ammattitaidosta tinkimättä.
Se tarkoittaa sitä, että ammattitaidon
kunnioitus näkyy mahdollisuutena
keskittyä laadukkaaseen hoitotyöhön.
Oikea-aikaiset palvelut säästävät rahaa
ja luovat hyvinvointia. Korona-ajan
hoito- ja hoivavelan purkaminen on äärimmäisen
tärkeä tehtävä. Jos sitä ei
hoideta kunnolla, on sillä kauaskantoiset
seuraukset, joista maksetaan inhimillisesti
ja taloudellisesti korkea hinta.
Hyvinvointi on arvokkainta mitä meillä
on. Suomalaisten suuri enemmistö
pitää sosiaali- ja terveyspalveluita tärkeimpinä
poliittisina kysymyksinä. Niistä
palveluista päätetään sunnuntaina
23.1.2022. Nyt on aika äänestää!
SANNA MARIN
SDP:n puheenjohtaja,
pääministeri

Lahden Näköala 3
HOLLOLAN, ASIKKALAN, PADASJOEN JA KÄRKÖLÄN EHDOKKAAT ALUEVAALEISSA
Ennakkoäänestys 12.-18.1. Vaalipäivä 23.1.
181
Aslamaa Martti
tietoliikenne erityisasiantuntija
Kärkölä
185
Hakanen Heidi
sairaanhoitaja, AMK
Hollola
193
Hyytiä Kari
ammatillisen koulutuksen
asiantuntija
Hollola
197
Järvinen Mirja
johdon assistentti,
eläkeläinen
Asikkala
205
Koskela Pekka
eläkeläinen
Padasjoki
213
Lehtinen Ann-Mari
sihteeri,
pääluottamusmies
Hollola
219
Louekoski-Huttunen
Toini
johtava hoitaja SHJ
Hollola
221
Lönnqvist Miikka
hallintojohtaja, VTK
Hollola
224
Mattila Yrjö
varatuomari,
valtiotieteen tohtori
Asikkala
228
Mäkinen Hannu
yhteiskuntatieteiden
lisensiaatti,
johtamiskouluttaja
Asikkala
231
Niemi Jarkko
ylitarkastaja,
insinööri YAMK
Hollola
237
Peltonen Lasse
KM, YTK
Hollola
247
Sallila Matti
aluetoiminnan
asiantuntija
Kärkölä
249
Salo Juha
opettaja, eläkkeellä
Hollola
HYVINVOINTI.
ARVOKKAINTA MITÄ MEILLÄ ON.
257
Suomäki Anne
vastaava
sairaanhoitaja
Hollola
262
Viljamaa Raila
paloinsinööri
Kärkölä
263
Vilkman Mira
rautakaupanmyyjä,
pieneläinhoitaja
Padasjoki
RIITTÄVÄT HENKILÖSTÖRESURSSIT TARVITSEVAT PUOLUSTAJIA
SOTE-HENKILÖSTÖN JA OMAISHOITAJIEN JAKSAMINEN KUNTOON
Asikkalan kunnanvaltuutettu
ja aluevaaliehdokas
Yrjö Mattila on tehnyt
pitkän uran sosiaalija
terveysasioiden parissa.
Valtiotieteiden tohto-
Hollolainen Ann-Mari Lehtinen
toimii sihteerinä
ja pääluottamusmiehenä
Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymässä.
Hän lähti ehdolle alue-
vaaleihin, koska kokee
kokemuksen pääluottamusmiehenä
tulevan tarpeeseen
aluevaltuustossa.
— Sote-toimintakentän
monialainen tuntemus
antaa minulle hyvät lähtökohdat
hyvinvointialueen
kokonaisuuden hahmottamiseen
ja valtuutettuna
toimimiseen,
Lehtinen kuvailee.
Lehtisen mielestä palveluiden
on vastattava
riksi väitellyt Mattila on
tehnyt pääosan työurastaan
Kelan palveluksessa,
jossa hänen erikoisaloinaan
olivat sairausvakuutus-
ja sosiaaliturva-asiat.
— Hyvinvointialue saa
minusta motivoituneen
ja ahkeran valtuutetun,
joka jo ennestään tuntee
sosiaali- ja terveydenhuollon
lainsäädäntöä.
Tunnen myös, miten
säännöksiä on sovellet-
asukkaiden tarpeisiin kaikissa
elämän vaiheissa.
— Jokaisella on yhdenvertainen
oikeus hyvinvointiin”,
hän toteaa.
Aluevaltuutettuna Ann-
Mari Lehtinen panostaisikin
ennaltaehkäisevään
toimintaan ja palvelujen
saatavuuteen. Tämä tapahtuisi
ennen kaikkea
tu, Mattila kertoo.
Yrjö Mattila toivoo, että
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
puuttuisi
pikaisesti maakunnan
omaishoitajien asemaan.
— Omaishoidon tuen
saamisen ehdot tulee
saada lähemmäs maan
keskiarvoja. Tällä hetkellä
niiden tiukkuuden
vuoksi Päijät-Hämeessä
on vain noin 1400 virallista
omaishoitajaa. Se on
turvaamalla henkilöstöresurssit
tarpeita vastaaviksi.
Hollolassa varavaltuutettuna
vaikuttava Lehtinen
kertoo, että hänestä
hyvinvointialue saisi hänestä
yhteistyökykyisen
aluevaltuutetun. Hän pitää
vaaleissa äänestämistä
tärkeänä.
— Aluevaltuusto tulee
vastaamaan siitä, miten
alueen asukkaat saavat
hyvinvointialueen palvelut
koko Päijät-Hämeessä.
Siksi on tärkeää äänestää,
Lehtinen summaa.
valtakunnallisesti väkilukuun
nähden vähän, hän
summaa.
Mattila muistuttaa, että
uuden aluevaltuuston
jäsenet päättävät sotesektorin
rahoituksen jakamisesta
eri painopisteiden
välillä.
— Vaaleissa kannattaa
äänestää, koska tulevat
aluevaltuutetut päättävät
kansalaisille keskeisistä
palveluista, hän
päättää.
PELASTUSTOIMEN
ÄÄNEN TULEE KUULUA
ALUEVALTUUSTOSSA
Kärköläläinen Raila Viljamaa
työskentelee paloinsinöörinä
Päijät-Hämeen
pelastuslaitoksella.
Historian ensimmäisiin
aluevaaleihin hän
lähti ehdolle, jotta sotepalveluita
toteutettaisiin
inhimillisesti ja ennalta
ehkäisevästi.
— Erityisesti minua
huolestuttaa kotona
asuvien vanhusten turvallisuus
ja kotihoidon
alhaiset resurssit. Monen
vanhuksen on vaikea
päästä paremman hoivan
pariin, kun vanhus ei
pärjää enää kotona, Viljamaa
kertoo.
Aluevaltuustossa Viljamaa
pureutuisi ensimmäisenä
mielenterveyspalveluiden
resursseihin
ja saatavuuteen.
— Kuntiin tulisi perustaa
matalan kynnyksen
(walk in) pisteitä, joihin
voisi hakeutua ilman
ajanvarausta. Mielenterveysongelmien
riittävän
varhaisella hoidolla
estetään nuorten syrjäytymistä
ja työkyvyttömyyseläkkeelle
joutumista,
hän kertoo vaalitavoitteistaan.
Aluevaltuutettuna Raila
Viljamaa lupaa olla
rohkea ja tuoda esille yhteiskunnan
heikompien,
pelastustoimen ja pienten
paikkakuntien asioita.
— Pienten paikkakuntien
terveys- ja paloasemien
sekä ambulanssin
saatavuus ratkaistaan
näissä vaaleissa, äänestäthän
siis vaaleissa!,
Viljamaa kannustaa.

4 Lahden Näköala
IKÄIHMISTEN LAADUKKAAT PALVELUT TURVATTAVA
– omaishoitajista pidettävä huolta
Ikäihmisten hyvinvointiin
tulee panostaa jo ennen kuin
voimavarat hupenevat.
PHHYKY:n yhtymäkokouksen puheenjohtaja
Anneli Viinikka puolustaa ikäihmisten
oikeuksia laadukkaisiin palveluihin.
Lahden kaupunginvaltuustossa
vaikuttava Viinikka haluaa myös hyvinvointialueen
pitävän omaishoitajista
nykyistä parempaa huolta.
— Vanhusväestö kasvaa
seuraavien vuosikymmenien
aikana kovasti,
eikä hoitohenkilökuntaa
ole riittävästi saatavilla,
Anneli Viinikka aloittaa
ikäihmisten palveluista
puhuttaessa.
Hän korostaa, että
vanhusväestön hyvinvointia
pitää tukea erilaisin
tukitoimin, jotta he
pärjäisivät omassa kodissaan
mahdollisimman
pitkään.
— Pitää olla saatavilla
laadukasta kotihoitoa
ja muita kotiin annettavia
palveluja, Viinikka korostaa.
Samalla hän muistuttaa,
että tarvittaessa tehostettua
palveluasumista
tai laitoshoitoa tulee
olla saatavilla silloin
kun voimat ja turvallisuus
eivät enää salli kotona
asumista.
— Ikäihmisten hyvinvointiin
tulee panostaa
jo ennen kuin voimavarat
hupenevat. Tulevan
hyvinvointivaltuuston on
laadittava suunnitelma,
miten iäkkäiden hyvinvointia,
terveyttä ja toimintakykyä
tuetaan kuntouttavilla
toimenpiteillä,
Anneli Viinikka vaatii.
Yhtenä esimerkkinä
Viinikka muistuttaa, että
vanhusväestön on eritäin
hankala saada tilattua itselleen
terveyspalveluita,
ellei ole älypuhelinta.
— Varsinkin nyt korona-aikana
takaisinsoitto
saattaa kestää kohtuut-
toman kauan, hän puuskahtaa.
Omaishoidon edellytyksistä
pidettävä huolta
— Omaishoito voi koskettaa
lähes jokaista jossain
vaiheessa elämää”,
pitkään omaishoitajien
puolesta työtä tehnyt
Anneli Viinikka kertoo.
Hän muistuttaa, että
hoidettavat ovat kaiken
ikäisiä - vauvasta vaariin
- vaikka usein omaishoidon
mielletään koskettavan
vain vanhuksia.
Viinikka myös muistuttaa,
että omaishoitajiksi
mielletään usein
vaan heidät, jotka ovat
tehneet sopimuksen
omaishoidosta kunnan
kanssa ja saavat omaishoidon
tukea.
— On paljon läheisistään
huolehtivia, jotka
eivät saa omaishoidon
tukea, kun kriteerit
eivät täyty tai ovat etäomaishoitajia,
Anneli Viinikka
toteaa.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella
omaishoitajien
kriteerit ovat
maan heikoimmat.
— Uuden hyvinvointialueen
tulee korjata tämä
ongelma pikaisesti.
Kriteerit tulee korjata
muun maan tasolle, Viinikka
päättää.
TEHTÄVÄLISTA ALUEVALTUUSTOLLE
• KOTIHOIDON JA MUIDEN KOTIIN VIETÄVIEN
PALVELUIDEN LAADUSTA HUOLEHDITTAVA
• HUOLEHDITAAN MYÖS DIGITTÖMIEN
PALVELUIDEN TARJOAMISESTA
• KORJATAAN OMAISHOIDON KRITEERIT
MUUN MAAN TASOLLE
LASTEN JA NUORTEN
OIKEUS LAADUKKAASEEN
TUKEEN TURVATTAVA
On tärkeää saada apua ja
tukea siinä ympäristössä,
missä avun hakemisen
kynnys on mahdollisimman
matala.
Osana sote-uudistusta oppilasja
opiskelijahuollon psykologija
kuraattoripalvelut siirtyvät
kunnilta hyvinvointialueen vastuulle.
Lahden SDP:n valtuustoryhmän
puheenjohtaja Minna
Lampinen toivoo, että opiskelijahuollon
palvelut järjestetään
jatkossakin lähipalveluna ja että
niiden painopiste säilyy ennaltaehkäisevässä
työssä.
Lampinen vaatii, että hyvinvointialueiden
tulee seurata
aktiivisesti, ettei siirto vaikuta
opiskeluhuollon sisältöihin tai
vie psykologeja pois oppilaitoksista.
Työ tulee hänestä tehdä
jatkossakin perheiden ja oppilaiden
arjessa.
— Lasten ja nuorten näkökulmasta
on tärkeää saada apua ja
tukea siinä ympäristössä, missä
avun hakemisen kynnys on
mahdollisimman matala. Näin
edistetään mielenterveyttä,
jaksamista, ehkäistään syrjäytymistä
ja koulupudokkuutta,
Lampinen toteaa.
Toisen kauden lahtelainen
valtuutettu Lampinen muistuttaa,
että erityistä tai tehostettua
tukea saavalle oppilaalle
voi olla tarpeellista tehdä
kuraattorin toimesta sosiaalinen
selvitys. Joissain tilanteisessa
tarvitaan myös
psykologinen tutkimus.
Hyvinvointialueella on
myös mahdollista kohdistaa
resursseja vaativiin
erityispalveluihin, kuten lasten
ja nuorten psykiatriseen hoitoon
tai päihdepalveluihin.
— Yhteys kuntien sivistystoimen
sekä hyvinvointialueen
sote-palveluiden välillä tulee
olla tiivistä ja toimivaa, Minna
Lampinen vaatii.
PIDETÄÄN HUOLTA
KAIKISTA
Varavaltuutettu Neea Similä
pitää tärkeänä, että
suomalainen terveydenhuolto
on laadukasta ja
kaikkien saatavilla. Hän
haluaa, että asia on näin
myös jatkossa. ”Vastuu
palveluiden järjestämisestä
kuuluu sote-uudistuksen
jälkeenkin julkiselle
sektorille, joten
on vain luonnollista, että
palvelut tuotetaan suurelta
osin julkisesti”,
Similä
toteaa.
Similä toivoo,
että nyt
keskityttäisiin
oman
palveluntuotannon kehittämiseen,
eikä automaattisesti
ulkoistamaan
palvelutuotantoa
yksityisille. ”Monikansallisilla
suuryhtiöillä osakesijoittajien
etu menee
ikävä kyllä palveluiden
käyttäjien edelle.
Ei kasvateta sijoittajien
osinkoja verovaroin”,
hän kertoo. Similä
muistuttaa, että julkisten
palveluiden tuotannossa
on apuna joka tapauksessa
paljon paikallisia
yrityksiä, esimerkiksi
vanhusten kotihoidos-
Ei kasvateta
sijoittajien osinkoja
verovaroin.
sa. ”Näiden yritysten työ
on arvokasta ja niitä tarvitaan”,
hän lisää.
Neea Similän mielestä
Päijät-Hämeellä on hyvät
mahdollisuudet tuottaa
sosiaali- ja terveyspalvelut
laadukkaasti ja
tehokkaasti itse. Hänestä
uuden aluevaltuuston
tuleekin panostaa tähän.
”Näin myös veronmaksajilla,
äänestäjillä, on paremmat
mahdollisuudet
vaikuttaa yhteisillä varoilla
tuotettavien palveluiden
tasoon”, Similä toteaa.

Lahden Näköala 5
SOTE-LAKI SÄÄDETTIIN HELSINGISSÄ,
MUTTA ITSE UUDISTUS TEHDÄÄN
PÄIJÄT-HÄMEESSÄ
Lahtelainen kansanedustaja Mika Kari on vaikuttanut
eduskunnassa sote-lakien valmistelussa ja
käsittelyssä viimeiset kymmenen vuotta. Se on
tarkoittanut työtä kolmen eri hallituksen ja viiden
pääministerin aikana. Tällä hetkellä edustaja Kari
toimii myös Päijät-Hämeen sote-uudistuksen
poliittisen seurantaryhmän puheenjohtajana.
Tulevien aluevaltuutettujen
käsissä on se, miten paikallisessa
uudistuksessa onnistutaan.
Valtakunnallista sosiaali- ja terveysuudistusta
on Suomeen yritetty
rakentaa viimeiset pari vuosikymmenetä.
Kunta-asioista päättävässä
eduskunnan hallintovaliokunnassa
pitkään toimineella
kansanedustaja Mika Karilla on
hyvä kokemus siitä pitkästä polusta,
joka viimein johti sote lakien
valmistumiseen.
— Maamme sote-asiantuntijat
olivat pitkään kiinnittäneet
päättäjien huomiota siihen, että
asukkaiden yhdenvertaisuus palvelujen
saannissa ei ole toteutunut.
Eri kokoisten kuntien resurssit
ja osaaminen sote-palvelujen
järjestämisessä vaihteli
merkittävästi. Lisäksi väestöryhmien
väliset ja alueelliset hyvinvointi-
ja terveyserot olivat suuret.
Korjattavaa siis on, ja uudet
hyvinvointialueet mahdollistavat
tarpeellisen remontin, toteaa Mika
Kari.
Sosiaali- ja terveydenhuollon
järjestämisvastuu on tällä hetkellä
lähes kahdellasadalla kunnalla
tai kuntayhtymällä. Mika Kari
ajattelee, että Suomeen tarvitaan
vahvemmat järjestäjät vastaamaan
sosiaali- ja terveydenhuollosta
ja pelastustoimesta. Siksi
SDP:n johdolla valmistellussa
sote-uudistuksessa vastuu palvelujen
järjestämisestä ja tuottamisesta
siirretään 21 hyvinvointialueelle.
Karin sanoin ”voimia ja
osaamista kootaan yhteen”.
— Tunnen hyvin kuinka isosta
ja tärkeästä uudistuksesta on
kyse. Haluankin muistuttaa siitä,
että vaikka teimme lain Helsingissä,
itse sote-uudistus tehdään
Päijät-Hämeessä. Tulevien
aluevaltuutettujen käsissä on se,
miten paikallisessa uudistuksessa
onnistutaan. Nyt on historiallisen
tärkeää käyttää äänioikeuttaan
ja vaikuttaa, Mika Kari muistuttaa.
ISOMMAT ONGELMAT VAATIVAT ISOMPIA
PANOSTUKSIA LASTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIIN
Nykyisen hyvinvointiyhtymän hallituksen varapuheenjohtaja
Maria Mäkysen mukaan Päijät-Hämeessä
tulee panostaa kiireellisesti lasten ja lapsiperheiden
hyvinvointipalveluihin.
OSALLISTU JA
VAIKUTA VAALEISSA
Vallitseva koronatilanne ja Päijät-
Hämeen erityisen vakava tilanne
haastavat vaalityötä.
Äänestäjillä on kuitenkin oikeus kohdata,
keskustella ja haastaa ehdokkaita. Näissä
vaaleissa käytävät keskustelut ja tehtävät
valinnat ovat tärkeitä. Työväenyhdistys haluaa
auttaa kaikkien mahdollisuuksien rajoissa
Lahden Sos.-Dem. Työväenyhdistys haluaa
kutsua lahtelaiset mukaan yhteiskunnalliseen
keskusteluun.
Lisätietoa SDP:n työstä hyvinvoivan Päijät-
Hämeen eteen sekä ehdokkaista voit lukea
Lahden Näköala -lehden verkkoversiosta.
Verkkomedia saa tuoretta sisältöä päivittäin.
Tutustu ehdokkaisiimme ja demarien tarjoamaan
vaihtoehtoon!
Hyvinvoinnin seuraava askel -tilaisuus kutsuu
lahtelaiset keskustelemaan etänä. Voit
osallistua keskustelutilaisuuteen kotisohvaltasi,
kuntopolulta tai mistä sinulle parhaiten
sopii. Lähetyksiin voi liittyä joko Facebooksivulta
Lahden Sos.-Dem. Työväenyhdistys
tai osoitteesta lahdenty.fi.
Vinkit vaalityöhön osallistumiseen:
• tutustu ehdokkaisiin somessa, Facebook:
Lahden Sos.-Dem. Työväenyhdistys
• lue päivittäinen uusi sisältö Lahden Näköalan
verkkolehdestä osoitteesta nakoala.fi
• seuraa Hyvinvoinnin seuraava askel -striimipaneelia
joko Facebookista tai kotisivuilta
KATSO
PANEELIKESKUSTELUN
TALLENNE VERKOSSA
— Hyvinvointia, terveyttä
ja turvallisuutta
edistetään
vähentämällä eriarvoisuutta
ja parantamalla
koulutus- ja
työllistymismahdollisuuksia,
Maria Mäkynen
korostaa. Hän lisää, että
myös varmistamalla perheiden
tuki ja mielenterveyspalvelut on
suuri merkitys.
Mäkynen toimii tällä hetkellä
paitsi hyvinvointiyhtymän hallituksen
varapuheenjohtaja, myös
hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakunnan
puheenjohtajana Lahdessa.
Hän nostaa esiin, että
Päijät-Hämeessä lasten ja nuorten
syrjäytymisriski on merkittävästi
suurempi kuin muualla
maassa.
— Koulutuksen ulkopuolelle jääviä
ja syrjäytymisriskissä olevia
nuoria on Päijät-Hämeessä hälyttävän
paljon – asiaan tulee puuttua,
Mäkynen toteaa.
Päijät-Hämeessä on myös korkea
nuorisotyöttömyys ja paljon
mielenterveysongelmien takia
sairauspäivärahaa saavia nuoria.
Ratkaisuja ovat ennaltaehkäisevät
perhepalvelut,
neuvolat ja mielenterveyspalvelut.
Maria Mäkynen katsoo alueen
keskeisimpien ongelmien liittyvän
lasten ja nuorten hyvinvointiin.
— Ratkaisuja ovat ennaltaehkäisevät
perhepalvelut, neuvolat
ja mielenterveyspalvelut. Tarvitsemme
varhaista tukea ja matalan
kynnyksen mielenterveyspalveluita
niin lapsille kuin vanhemmillekin,
Mäkynen painottaa.
Lahdessa kasvaneen Mäkysen
mielestä kadullakin näkyvät ongelmat
ovat epäonnistuneen politiikan
seurausta. Ylisukupolvisen
pahoinvoinnin uhrit eivät kaipaa
niskalenkkiä vaan tukea.
— Vaikutukset ovat merkittävät
este Päijät-Hämeen elinvoimalle
ja taloudelle. Ratkaisut eivät löydy
talouspolitiikan kiristämisestä,
työttömien kurittamisesta ja
palveluiden leikkaamisesta, Mäkynen
päättää.
TEHTÄVÄLISTA
ALUEVALTUUSTOLLE
• TARVITAAN SOSIAALISTEN
INVESTOINTIEN OHJELMA,
JOSSA PAINOPISTEET OVAT
LASTEN JA PERHEIDEN TUKI
JA MIELENTERVEYS
• KIIREETTÖMÄÄN HOITOON ON
PÄÄSTÄVÄ 7 PÄIVÄSSÄ MYÖS
MIELENTERVEYSONGELMISTA
• NEUVOLOILLE PAREMMAT
MAHDOLLISUUDET TUKEA PER-
HEITÄ KOKO LAPSUUDEN AJAN
ERITYISESTI SOSIAALISESSA
MEDIASSA YHDESSÄ KOULU-
TERVEYDENHUOLLON KANSSA
LAHDEN SOS. -DEM.
TYÖVÄENYHDISTYS / KATSO PANEELI
FACEBOOKISTA TAI LAHDEN TY.FI
PANEELIN JUONTAA KIMI UOSUKAINEN
Hyvinvoinnin
seuraava askel -keskustelu
ti 11.1. klo 18 alkaen
Mitkä ovat Lahden ja Päijät-Hämeen
suurimmat hyvinvoinnin haasteet?
Kuinka ne taklataan?
Minkä pitää muuttua, jotta jokaisesta
pidettäisiin huolta?
Millainen on hyvinvoiva maakunta ja
miten se saavutetaan?
Hyvinvoinnista keskustelemassa
Maria Mäkynen (PHHYKY vpj,
yhteiskuntavaikuttamisen asiantuntija,
Janne Virtanen (lääkäri) ja Soile
Sauranen (työkykykoordinaattori)

6 Lahden Näköala
IKÄIHMISET HYVINVOINTIPOLITIIKAN KESKIÖÖN
– tukea terveyteen ja toimintakykyyn
Ville Kirkonpelto tekee töissä ja vapaaajalla
työtä ikäihmisten hyvinvoinnin
eteen. Virka-aikaan hän toimii ikäihmisten
ympärivuorokautiseen hoivaan
keskittyvän palveluyksikön johtajana.
Vapaa-ajalla hän vaikuttaa hyvinvoinnin
ja vapaa-ajan lautakunnan jäsenenä
Lahdessa.
TEHTÄVÄLISTA ALUEVALTUUSTOLLE
• OHJATAAN IKÄIHMISIÄ TOIMINTAKYKYÄ
YLLÄPITÄVIIN PALVELUIHIN, KUTEN VANHUS-
NEUVOLOIHIN JA PÄIVÄTOIMINNAN RYHMIIN
• PARANNETAAN HOITOTYÖN LAATUA JA
VAIKUTTAVUUTTA PALKKAAMALLA LISÄÄ
HOITOHENKILÖSTÖÄ SEKÄ SIIRTÄMÄLLÄ
VÄLILLISET TYÖTEHTÄVÄT POIS
HOITOHENKILÖSTÖLTÄ.
• LISÄTÄÄN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOI-
VAN PAIKKOJA SEKÄ KASVATETAAN SAMAN-
AIKAISESTI KOTIHOIDON RESURSSEJA.
— Päijät-Hämeessä on
käynnissä merkittävä väestön
ikääntyminen. Tulevaisuudessa
ikäihmisiä
on enemmän kuin koskaan
aiemmin, Ville Kirkonpelto
kertoo.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella
arvioidaan
olevan 75-vuotta täyttäneitä
yli 35 000 vuoteen
2030 mennessä.
Ville Kirkonpelto tietää
ammattinsa puolesta
olevan välttämätöntä,
että iäkkäiden hyvinvointia
ja ikäihmisten
palvelujärjestelmän
kestävyyttä parannetaan
nyt. Vain tällä
tavalla ollaan valmiita
tulevaisuuden Päijät-
Hämeen merkittävään
väestön ikääntymiseen.
Kirkonpellon mukaan
tähän tulee pyrkiä toteuttamalla
toimenpiteitä,
jotka painottuvat
ikäihmisten terveyden
edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn.
Tämän lisäksi
tarvitaan tekoja toimintakyvyn
ylläpitämisen ja
kuntoutuksen eteen.
— Keskeistä on nostaa
ikäihmisten hyvinvointi
sekä toimintakyvyn ylläpitäminen
hyvinvointipolitiikan
keskiöön, Ville
Kirkonpelto peräänkuuluttaa.
Ympärivuorokautisen
hoivan ja kotihoidon näkökulmasta
ratkaisevaa
on huolehtia niiden riittävistä
resursseista ja
henkilöstömäärästä. Kirkonpellon
mukaan vain
ne mahdollistavat yksilöllisen
ja laaja-alaisen
hoitotyön.
Ikäihmiset tuleekin nähdä
palvelunkäyttäjien lisäksi
myös aktiivisina toimijoina
Hänestä Päijät-Hämeessä
ikäihmisillä tulee
olla saatavilla laadukasta
pitkäaikaishoitoa
ja -hoivaa kotihoidon
ohella ikäihmisten tarpeiden
mukaisesti. Kirkonpelto
näkeekin tarpeelliseksi
lisätä ympärivuorokautisen
hoivan
paikkoja sekä kasvattaa
samanaikaisesti kotihoi-
don resursseja.
Kirkonpelto tavoittelee
ikäystävällistä Päijät-Hämeen
hyvinvointialuetta,
joka tunnistaa
ja valmistautuu asukkaidensa
ikääntymiseen
mahdollisimman hyvin.
Tämä tulee toteuttaa yhdessä
ikäihmisten kanssa.
Hänestä ikäihmisten
terveyttä ja toimintakykyä
on edistettävä kokonaisvaltaisesti
ja ikäihmisten
tarpeita kuunnellen.
— Ikäihmiset tulee
nähdä palvelunkäyttäjien
lisäksi myös aktiivisina
toimijoina. Jokainen
ihminen on tärkeä ikään
katsomatta, Kirkonpelto
päättää.
HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN
VAATII TIIVISTÄ YHTEISTYÖTÄ
Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku
Hildén uskoo, että terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen
panostaminen kannattaa. Sote-uudistuksen myötä
myös kuntien ja hyvinvointialueen välinen hyte-työ on
organisoitava uudelleen. Molemmilla on siinä tärkeä rooli.
Terveydenhoitajana työskennellyt Hildén pitää Lahden
kaupungin roolia ennen kaikkea mahdollistavana.
— Lahdella on hyvät mahdollisuudet
edistää asukkaidensa
hyvinvointia peruspalveluidensa
kautta.
On tarjottava liikunta-,
kulttuuri- ja kirjastopalveluita,
joiden avulla
kaupunkilaiset voivat
itse tukea omaa hyvinvointiaan
ja terveyttään,
Sirkku Hildén toteaa.
Hän myös peräänkuuluttaa
suoraa tukea ja
apua varhaiskasvatuksen,
perusopetuksen ja
lukiokoulutuksen ja nuorisopalveluiden
kautta.
Yhteistyössä tärkeimpiä asioita
ovat työllisyyteen, järjestöyhteistyöhön
ja ennaltaehkäiseviin
palveluihin liittyvä työ.
Hilden näkee, että
hyte-työhön on rakennettava
selkeät roolit,
yksinkertainen rakenne
ja ennen kaikkea tiivis
yhteistyö hyvin konkreettisella
tavalla.
— Hyvinvointialueen ja
Lahden kaupungin yhteistyössä
tärkeimpiä
asioita ovat työllisyyteen,
järjestöyhteistyöhön
ja ennaltaehkäiseviin
palveluihin liittyvä
työ, hän kuvailee.
Käytännön hyte-teoksi
hän visioi esimerkiksi
yhdessä hyvinvointialueen
kanssa toteutettava
lyhytterapiapalvelua,
joka olisi kynnyksetöntä
mielenterveyspalvelua.
Hildén korostaa, että
hyte-työssä on tärkeää
toteuttaa laajaa, järjestelmätason
palvelua,
mutta usein vaaditaan
myös erittäin intensiivistä,
personoitua yksilötyötä,
jotta ihmisen hyvinvointi
ja terveys paranevat.
Nämä panostukset
kannattavat.
TEHTÄVÄLISTA ALUEVALTUUSTOLLE
• KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA
PALVELUALUSTAKSI
• JÄRJESTÖYHTEISTYÖHÖN
SELKEÄT ROOLIT
• KONKREETTISET ENNALTA-
EHKÄISEVÄT PALVELUT YHDESSÄ
KUNTIEN JA JÄRJESTÖJEN KANSSA

Lahden Näköala 7
POLITIIKKAA ARVOT EDELLÄ
–MAAKUNNAN PÄIHDEONGELMA HALLINTAAN
Pekka Komulle ei ole olemassa
monen kerroksen väkeä. Hän
toivoo oikeudenmukaisuuden,
tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden
toteutuvan aluevaltuuston
päätöksenteossa.
TEHTÄVÄLISTA
ALUE-
VALTUUSTOLLE
• AVUN SAAMI-
SESTA NIIN
HELPPOA KUIN
MAHDOLLISTA
Maakuntahallituksen puheenjohtaja
Pekka Komu
tietää, että kaikilla päijäthämäläisillä
ei ole hyvät
lähtökohdat hyvinvoinnille.
— Huono-osaisuus periytyy
elämänvaiheesta ja
sukupolvesta toiseen. Se
on kierre, jota on vaikea
katkaista, Komu toteaa.
Yksi periytyvään huono-osaisuuteen
usein
liittyvä ongelmavyyhti on
päihteidenkäyttö. Suurimpien
kaupunkien jätevesitutkimuksen
mukaan
ekstaasin ja kokaiinin
käyttö lisääntyi Lahdessa
vuonna 2020. Vaikka
amfetamiinin käytössä
näkyy pientä laskua,
sitä käytetään vielä neljänneksi
eniten suurista
kaupungeista.
— Päihdeongelmaiset
ovat syrjään työnnettyjä
ihmisiä. Politiikassa on
kysymys siitä, välitämmekö
heistä. Onko meillä
aitoa tahtoa kantaa jokaisesta
huolta, Komu
kysyy.
Lahden kaupunki selvitti,
millaista ehkäisevää
päihdetyötä toivotaan.
Vastaajat toivoivat
nuorille sekä heidän vanhemmilleen
annettavan
päihdekasvatuksen lisäämistä.
Kaupunkilaiset
toivoivat myös varhaisen
puuttumisen tehostamista,
matalan kynnyksen
kohtaamispaikkojen
lisäämistä sekä maksutonta
harrastustoimintaa
kaiken ikäisille.
— Ehkäisevään päihdetyöhön
tulisi panostaa.
Onko meillä aitoa tahtoa
kantaa jokaisesta huolta?
Parasta on vaikuttaa ihmisen
elämäntilanteisiin
ja valintoihin mahdollisimman
varhaisessa vaiheessa,
Komu sanoo
Päättäjiltä vaaditaan
usein nopeita ratkaisuja
päihdeongelmaan. Tosimaailmassa
sitä on kuitenkin
vaikea ratkaista.
— Päihdetyötä tehdään
paljon ja täydellä sydämellä.
Näen, että kysymys
on asenteista ja siitä,
miten valtava tietomäärä
ja kokemus saadaan
valjastettua oikein.
Muutos ei tapahdu helpolla,
eikä varsinkaan sillä,
että vain haukutaan
tekijöitä, Komu listaa.
Neljättä kautta Lahden
kaupunginvaltuus-
• UUDEN
SELVIÄMISASEMAN
TÄYSIMITTAINEN
HYÖDYNTÄMINEN
• LISÄÄ EHKÄISE-
VÄN PÄIHDETYÖN
INTERVENTIOITA
YLÄASTEIKÄISILLE
tossa istuva Pekka Komu
peräänkuuluttaa päättäjiltä
vahvaa arvopohjaa,
jotta päihdetyö saa sille
kuuluvan arvostuksen
ja resurssoinnin. Hänen
oman ja SDP:n yhteiset
arvot lähtevät siitä, että
ketään ei jätetä yksin ja
kaikki ovat ihmiset yhtä
arvokkaita.
LAHDEN DEMARIT TAVATTAVISSA
to 13.1. klo 16-18 Sale Metsäpelto
klo 17-19 S-Market Kiveriö
pe 14.1. klo 16-18 Sale Okeroinen
klo 17-19 S-Market Metsäkangas
la 15.1. klo 10-13 K-Market Kartano
klo 11-14 Prisma Holma
klo 14-16 K-Market Kivistönmäki
klo 17-19 Lanun aukio
su 16.1. klo 11-13 Möysän ostari
klo 14-17 Prisma Syke,
klo 12-14 S-Market Nastola
Rakokivi
klo 15-17 tori
ma 17.1. klo 11-13 tori (keittoa
200 ensimmäiselle)
klo 16-18 S-Market Jalkaranta
klo 17-19 S-Market Mukkula
ti 18.1. klo 16-18 Sale Liipola
klo 17-19 S-Market Hennala
to 20.1. klo 16-18 ABC Renkomäki
klo 17-19 ABC Kivimaa
Ulkotilaisuuksissa makkaratarjoilu
Saavuthan vain terveenä ja noudatat koronaohjeita.
Tilaisuudet järjestetään koronatilanteen salliessa.
Lue lisää: lahdendemarit.fi/aluevaalikiertue
Ennakkoäänestys 12.-18.1. • Vaalipäivä 23.1.

8 Lahden Näköala
LAHDEN DEMARIEN ALUEVAALIEHDOKKAAT Ennakkoäänestys 12.-18.1. Vaalipäivä 23.1.
179
Al-Hajj
Abdulhafedh
yrittäjä
180
Alatalo Riitta-Raakel
ympäristö- ja terveysteknikko,
eläkeläinen
182
Basboga Alettin
yrittäjä
183
Haara Mikko
sairaanhoitaja, mielenterveys-
ja päihdetyönasiantuntija
184
Hakala Marjut
perushoitaja,
pääluottamusmies
186
Halme Juha
ensihoitaja, turvallisuuden
ja riskienhallinnan
AMK opiskelija
187
Hartman Jari
ammattimies
188
Hildén Sirkku
terveydenhoitaja
192
Hyppölä Inga-Maija
toiminnanjohtaja,
eläkeläinen
194
Härmä Tatu
työnjohtaja
195
Jarde Shrusti
ohjelmistokehittäjä,
Master of International
Business YAMK
198
Kari Mika
yhteisöpedagogi AMK,
kansanedustaja
199
Karjalainen Pasi
varastomies, yrittäjä
201
Kirkonpelto Ville
palveluyksikön
johtaja, TtM
203
Komu Pekka
liiketoimintakehittäjä
204
Korkiakoski Sami
laitoshuoltaja
207
Kurki Saska
sairaanhoitajaopiskelija
208
Kuusinen Antti
sirpaletyöläinen
210
Laakso Jetta
prepress-koordinaattori,
HHJ
211
Lampinen Minna
sosionomiopiskelija
AMK, yrittäjä
215
Lehtola Satu
pääluottamusmies,
toimistosihteeri
217
Lempinen Kari
tuntiopettaja
218
Lindfors Vesa
sähköasentaja
220
Lundgren Seppo
sopimusala-asiamies,
eläkkeellä
223
Mantere Eerik
tutkija,
sosiaalipsykologi
225
Moilanen Heikki
veturinkuljettaja
eläkkeellä, HHJ
226
Mustonen Seppo
maajohtaja,
eläkeläinen
227
Mähönen Ari
krematorionhoitaja
229
Mäkinen Sanna
toiminnanjohtaja,
YTM
230
Mäkynen Maria
yhteiskuntavaikuttamisen
asiantuntija
232
Nieminen Erkki
kasvatustieteiden
tohtori, VTM
233
Norjava
Merja-Liisa
ET-psykoterapeutti
234
Ojala Tuula
kehitysvammaisten
ohjaaja
236
Paulamäki Risto
luokanopettaja,
työnohjaaja
238
Puunenä Kimmo
kanttori,
yksityisyrittäjä
240
Rautio
Jammeditha
merkonomi
241
Rautio Matti
toimitusjohtaja,
eläkkeellä
244
Ruuska Sinikka
lähihoitaja
246
Sairomaa Tomi
kohdevalvoja
250
Sauranen Soile
työkykykoordinaattori
251
Savolainen Hanne
omavalmentaja,
luottamusmies
252
Savurinne Reijo
eläkeläinen
253
Similä Neea
insinööri YAMK,
TKI-asiantuntija
254
Sintonen Eija
eläkeläinen,
sairaanhoitaja
255
Sipilä Ville
pääluottamusmies,
työntekijä
256
Sorsa Virpi
filosofian tohtori,
tutkijatohtori
259
Uosukainen Kimi
opiskelija, Demarinuorten
varapj.
260
Viinikka Anneli
kodinhoitaja,
eläkkeellä
264
Virtanen Janne
lääkäri