12.01.2022 Views

Vaalilehti Näköala 12.1.2022

Näköislehti 12.1.2022 julkaistusta vaalilehti Näköalasta. Lisätietoja: www.nakoala.fi

Näköislehti 12.1.2022 julkaistusta vaalilehti Näköalasta. Lisätietoja: www.nakoala.fi

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

LAHDEN

Näköala

Lahden Sos.Dem.Työväenyhdistys ry:n lehti 1/2022

• Lahden Sos. Dem. Työväenyhdistyksen lehti • lahdenty.fi • Päätoimittaja Kimi Uosukainen, toimitus@nakoala.fi •

Pääministeri Sanna Marin:

HYVINVOINTI,

ARVOKKAINTA MITÄ MEILLÄ ON

Omaishoitajista

pidettävä huolta

Anneli Viinikka, sivu 4

Sote-uudistus

tehdään

Päijät-Hämeessä

Mika Kari, sivu 5

Lasten ja lapsiperheiden

hyvinvointi

Maria Mäkynen, sivu 5

Hyvinvointia

peruspalveluilla

Sirkku Hildén, sivu 6

Ikäihmisten

hyvinvointi

Ville Kirkonpelto, sivu 6

Nyt jos koskaan hyvinvointivaltion arvo on tullut entistä

konkreettisemmin näkyväksi ja tuntuvaksi ihmisten elämässä.

sivu 2

Maakunnan

päihdeongelma

hallintaan

Pekka Komu, sivu 7

Näköalan verkkolehti

www.nakoala.fi


2 Lahden Näköala

PÄÄKIRJOITUS

HYVINVOINTIVALTION KOHTALONHETKI

Sunnuntaina 23. päivä tammikuuta

tehdään historiaa. Ensimmäistä

kertaa Suomen

115-vuotisessa vaalihistoriassa

valitaan erilliset aluevaltuutetut

päättämään sosiaalija

terveyspalveluista. Samalla

eräänlaiseen päätökseen tulee

vuosikymmeniä jatkunut soteuudistus.

Monia hallituksia huojuttanut

ja edellisen porvarihallituksen

kaatanut uudistus on saatu maaliin –

SDP:n johdolla.

Äänestäjät tekevät uurnalla valintoja

noin 20 miljardin euron, ihmisarvoisen

elämän ja sujuvan arjen mittaluokissa.

Näissä vaaleissa ei ole

yhdentekevää, ketä äänestää tai äänestäkö

lainkaan. Tässä kuussa tehtävillä

päätöksillä on suuria vaikutuksia

yli 200 000 päijäthämäläisen elämään,

terveyteen ja arkeen.

Pohjoismainen hyvinvointivaltio

on kansainvälinen menestystarina.

Se on siirtänyt huutolaislapset

suojaan ja turvaan, nostanut lukuisia

suomalaisia kurjista oloista kiinni

elämän syrjään ja antanut vaivaistalojen

asukkaille ihmisarvon. Hyvinvointivaltiossa

ei ole kahden kerroksen

väkeä. Jokainen on tärkeä ja jokaisesta

pidetään huolta – sukutaustasta,

iästä, kotipaikasta tai varallisuudesta

riippumatta. Pohjimmiltaan

on kyse ihmisyydestä.

Hyvinvointivaltion tulevaisuus

ratkaistaan nyt vaaliuurnilla, myös

meillä Päijät-Hämeessä. Vaihtoehdot

ovat selvillä. Kokoomuslaisen

sydämettömän maalaisjärjen ja kylmänkalvakan

talouspuheen alle on

Näissä vaaleissa ei ole

yhdentekevää, ketä

äänestää tai äänestäkö

lainkaan.

kätketty leikkauksia ihmisten hoivasta

sekä välttämättömästä toimeentulosta.

Terveyspalveluiden yksityistämistä

tarjotaan ideologisena

diagnoosina ja hoitona jokaiseen

vaivaan.

Kuvankauniin pinnan alla puhaltavat

arvokonservatiiviset tuulet. Ne

tuulet puhaltavat, kun kokoomuslaiset

vastustavat nuorten seksuaaliterveyden

ja perhesuunnittelun parantamista

ottamalla käyttöön alle

25-vuotiaiden maksuton ehkäisy.

Teot kokoussaleissa puhuvat enemmät

kuin mainostoimistojen viestintäkampanjat.

Äänestäjän on oltava

tarkkana.

Onneksi on vaihtoehtoja. SDP on

koko olemassaolonsa ajan tarjonnut

ihmistä ymmärtävän, jokaisesta

huolta pitävän ja oikeudenmukaisen

vaihtoehdon. SDP:n johdolla on

rakennettu jokaisen mahdollisuus ihmisarvoiseen

elämään. Tämä työ jatkuu

yhä.

On aika hyvinvoinnin seuraavaan

askeleeseen. Jokaisesta huolta pitävään

ja oikeudenmukaiseen hyvinvointialueeseen

– SDP:n johdolla.

KIMI UOSUKAINEN

päätoimittaja

HYVINVOINTI, ARVOKKAINTA MITÄ MEILLÄ ON

Pian käydään

historian ensimmäiset

hyvinvointialuevaalit.

Sosialidemokraatit ovat rakentaneet

suomalaista hyvinvointivaltiota jo yli

120 vuoden ajan. Suomi on kehittynyt

pienestä ja köyhästä maasta yhdeksi

maailman onnellisimmista yhteiskunnista.

-- Suomen tarina on rakennettu vahvalle

hyvinvointivaltiolle, joka on mahdollistanut

osaamisen, innovaatioiden

ja vaurauden synnyn. Nyt jos koskaan,

koronakriisin myötä, hyvinvointivaltion

arvo on tullut entistä konkreettisemmin

näkyväksi ja tuntuvaksi ihmisten

elämässä.

Pian käydään historian ensimmäiset

hyvinvointialuevaalit. Vaalit ovat merkittävät

monellakin tapaa. Ensimmäiset

aluevaltuustot tekevät hyvinvointialueiden

kehityksen kannalta merkittäviä

päätöksiä, jotka koskevat esimerkiksi

palveluiden sisältöä, hoitoon pääsyä

ja henkilöstön työoloja. Tehdyt päätökset

vaikuttavat meidän jokaisen arkeen

ja hyvinvointiin.

Ihmisten hyvinvointi on SDP:lle sydämenasia.

Haluamme huolehtia siitä, että

jokainen ihminen saa tarvitsemaansa

apua ja tukea. Jokaisen suomalaisen

on asuinpaikasta riippumatta voitava

luottaa siihen, että hoitoon pääsee

tarvittaessa.

Me haluamme, että kaikilla alan ammattilaisilla

on mahdollisuus tehdä työnsä

asiallisesti ja kunnolla, omasta hyvinvoinnista

ja ammattitaidosta tinkimättä.

Se tarkoittaa sitä, että ammattitaidon

kunnioitus näkyy mahdollisuutena

keskittyä laadukkaaseen hoitotyöhön.

Oikea-aikaiset palvelut säästävät rahaa

ja luovat hyvinvointia. Korona-ajan

hoito- ja hoivavelan purkaminen on äärimmäisen

tärkeä tehtävä. Jos sitä ei

hoideta kunnolla, on sillä kauaskantoiset

seuraukset, joista maksetaan inhimillisesti

ja taloudellisesti korkea hinta.

Hyvinvointi on arvokkainta mitä meillä

on. Suomalaisten suuri enemmistö

pitää sosiaali- ja terveyspalveluita tärkeimpinä

poliittisina kysymyksinä. Niistä

palveluista päätetään sunnuntaina

23.1.2022. Nyt on aika äänestää!

SANNA MARIN

SDP:n puheenjohtaja,

pääministeri


Lahden Näköala 3

HOLLOLAN, ASIKKALAN, PADASJOEN JA KÄRKÖLÄN EHDOKKAAT ALUEVAALEISSA

Ennakkoäänestys 12.-18.1. Vaalipäivä 23.1.

181

Aslamaa Martti

tietoliikenne erityisasiantuntija

Kärkölä

185

Hakanen Heidi

sairaanhoitaja, AMK

Hollola

193

Hyytiä Kari

ammatillisen koulutuksen

asiantuntija

Hollola

197

Järvinen Mirja

johdon assistentti,

eläkeläinen

Asikkala

205

Koskela Pekka

eläkeläinen

Padasjoki

213

Lehtinen Ann-Mari

sihteeri,

pääluottamusmies

Hollola

219

Louekoski-Huttunen

Toini

johtava hoitaja SHJ

Hollola

221

Lönnqvist Miikka

hallintojohtaja, VTK

Hollola

224

Mattila Yrjö

varatuomari,

valtiotieteen tohtori

Asikkala

228

Mäkinen Hannu

yhteiskuntatieteiden

lisensiaatti,

johtamiskouluttaja

Asikkala

231

Niemi Jarkko

ylitarkastaja,

insinööri YAMK

Hollola

237

Peltonen Lasse

KM, YTK

Hollola

247

Sallila Matti

aluetoiminnan

asiantuntija

Kärkölä

249

Salo Juha

opettaja, eläkkeellä

Hollola

HYVINVOINTI.

ARVOKKAINTA MITÄ MEILLÄ ON.

257

Suomäki Anne

vastaava

sairaanhoitaja

Hollola

262

Viljamaa Raila

paloinsinööri

Kärkölä

263

Vilkman Mira

rautakaupanmyyjä,

pieneläinhoitaja

Padasjoki

RIITTÄVÄT HENKILÖSTÖRESURSSIT TARVITSEVAT PUOLUSTAJIA

SOTE-HENKILÖSTÖN JA OMAISHOITAJIEN JAKSAMINEN KUNTOON

Asikkalan kunnanvaltuutettu

ja aluevaaliehdokas

Yrjö Mattila on tehnyt

pitkän uran sosiaalija

terveysasioiden parissa.

Valtiotieteiden tohto-

Hollolainen Ann-Mari Lehtinen

toimii sihteerinä

ja pääluottamusmiehenä

Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymässä.

Hän lähti ehdolle alue-

vaaleihin, koska kokee

kokemuksen pääluottamusmiehenä

tulevan tarpeeseen

aluevaltuustossa.

— Sote-toimintakentän

monialainen tuntemus

antaa minulle hyvät lähtökohdat

hyvinvointialueen

kokonaisuuden hahmottamiseen

ja valtuutettuna

toimimiseen,

Lehtinen kuvailee.

Lehtisen mielestä palveluiden

on vastattava

riksi väitellyt Mattila on

tehnyt pääosan työurastaan

Kelan palveluksessa,

jossa hänen erikoisaloinaan

olivat sairausvakuutus-

ja sosiaaliturva-asiat.

— Hyvinvointialue saa

minusta motivoituneen

ja ahkeran valtuutetun,

joka jo ennestään tuntee

sosiaali- ja terveydenhuollon

lainsäädäntöä.

Tunnen myös, miten

säännöksiä on sovellet-

asukkaiden tarpeisiin kaikissa

elämän vaiheissa.

— Jokaisella on yhdenvertainen

oikeus hyvinvointiin”,

hän toteaa.

Aluevaltuutettuna Ann-

Mari Lehtinen panostaisikin

ennaltaehkäisevään

toimintaan ja palvelujen

saatavuuteen. Tämä tapahtuisi

ennen kaikkea

tu, Mattila kertoo.

Yrjö Mattila toivoo, että

Päijät-Hämeen hyvinvointialue

puuttuisi

pikaisesti maakunnan

omaishoitajien asemaan.

— Omaishoidon tuen

saamisen ehdot tulee

saada lähemmäs maan

keskiarvoja. Tällä hetkellä

niiden tiukkuuden

vuoksi Päijät-Hämeessä

on vain noin 1400 virallista

omaishoitajaa. Se on

turvaamalla henkilöstöresurssit

tarpeita vastaaviksi.

Hollolassa varavaltuutettuna

vaikuttava Lehtinen

kertoo, että hänestä

hyvinvointialue saisi hänestä

yhteistyökykyisen

aluevaltuutetun. Hän pitää

vaaleissa äänestämistä

tärkeänä.

— Aluevaltuusto tulee

vastaamaan siitä, miten

alueen asukkaat saavat

hyvinvointialueen palvelut

koko Päijät-Hämeessä.

Siksi on tärkeää äänestää,

Lehtinen summaa.

valtakunnallisesti väkilukuun

nähden vähän, hän

summaa.

Mattila muistuttaa, että

uuden aluevaltuuston

jäsenet päättävät sotesektorin

rahoituksen jakamisesta

eri painopisteiden

välillä.

— Vaaleissa kannattaa

äänestää, koska tulevat

aluevaltuutetut päättävät

kansalaisille keskeisistä

palveluista, hän

päättää.

PELASTUSTOIMEN

ÄÄNEN TULEE KUULUA

ALUEVALTUUSTOSSA

Kärköläläinen Raila Viljamaa

työskentelee paloinsinöörinä

Päijät-Hämeen

pelastuslaitoksella.

Historian ensimmäisiin

aluevaaleihin hän

lähti ehdolle, jotta sotepalveluita

toteutettaisiin

inhimillisesti ja ennalta

ehkäisevästi.

— Erityisesti minua

huolestuttaa kotona

asuvien vanhusten turvallisuus

ja kotihoidon

alhaiset resurssit. Monen

vanhuksen on vaikea

päästä paremman hoivan

pariin, kun vanhus ei

pärjää enää kotona, Viljamaa

kertoo.

Aluevaltuustossa Viljamaa

pureutuisi ensimmäisenä

mielenterveyspalveluiden

resursseihin

ja saatavuuteen.

— Kuntiin tulisi perustaa

matalan kynnyksen

(walk in) pisteitä, joihin

voisi hakeutua ilman

ajanvarausta. Mielenterveysongelmien

riittävän

varhaisella hoidolla

estetään nuorten syrjäytymistä

ja työkyvyttömyyseläkkeelle

joutumista,

hän kertoo vaalitavoitteistaan.

Aluevaltuutettuna Raila

Viljamaa lupaa olla

rohkea ja tuoda esille yhteiskunnan

heikompien,

pelastustoimen ja pienten

paikkakuntien asioita.

— Pienten paikkakuntien

terveys- ja paloasemien

sekä ambulanssin

saatavuus ratkaistaan

näissä vaaleissa, äänestäthän

siis vaaleissa!,

Viljamaa kannustaa.


4 Lahden Näköala

IKÄIHMISTEN LAADUKKAAT PALVELUT TURVATTAVA

– omaishoitajista pidettävä huolta

Ikäihmisten hyvinvointiin

tulee panostaa jo ennen kuin

voimavarat hupenevat.

PHHYKY:n yhtymäkokouksen puheenjohtaja

Anneli Viinikka puolustaa ikäihmisten

oikeuksia laadukkaisiin palveluihin.

Lahden kaupunginvaltuustossa

vaikuttava Viinikka haluaa myös hyvinvointialueen

pitävän omaishoitajista

nykyistä parempaa huolta.

— Vanhusväestö kasvaa

seuraavien vuosikymmenien

aikana kovasti,

eikä hoitohenkilökuntaa

ole riittävästi saatavilla,

Anneli Viinikka aloittaa

ikäihmisten palveluista

puhuttaessa.

Hän korostaa, että

vanhusväestön hyvinvointia

pitää tukea erilaisin

tukitoimin, jotta he

pärjäisivät omassa kodissaan

mahdollisimman

pitkään.

— Pitää olla saatavilla

laadukasta kotihoitoa

ja muita kotiin annettavia

palveluja, Viinikka korostaa.

Samalla hän muistuttaa,

että tarvittaessa tehostettua

palveluasumista

tai laitoshoitoa tulee

olla saatavilla silloin

kun voimat ja turvallisuus

eivät enää salli kotona

asumista.

— Ikäihmisten hyvinvointiin

tulee panostaa

jo ennen kuin voimavarat

hupenevat. Tulevan

hyvinvointivaltuuston on

laadittava suunnitelma,

miten iäkkäiden hyvinvointia,

terveyttä ja toimintakykyä

tuetaan kuntouttavilla

toimenpiteillä,

Anneli Viinikka vaatii.

Yhtenä esimerkkinä

Viinikka muistuttaa, että

vanhusväestön on eritäin

hankala saada tilattua itselleen

terveyspalveluita,

ellei ole älypuhelinta.

— Varsinkin nyt korona-aikana

takaisinsoitto

saattaa kestää kohtuut-

toman kauan, hän puuskahtaa.

Omaishoidon edellytyksistä

pidettävä huolta

— Omaishoito voi koskettaa

lähes jokaista jossain

vaiheessa elämää”,

pitkään omaishoitajien

puolesta työtä tehnyt

Anneli Viinikka kertoo.

Hän muistuttaa, että

hoidettavat ovat kaiken

ikäisiä - vauvasta vaariin

- vaikka usein omaishoidon

mielletään koskettavan

vain vanhuksia.

Viinikka myös muistuttaa,

että omaishoitajiksi

mielletään usein

vaan heidät, jotka ovat

tehneet sopimuksen

omaishoidosta kunnan

kanssa ja saavat omaishoidon

tukea.

— On paljon läheisistään

huolehtivia, jotka

eivät saa omaishoidon

tukea, kun kriteerit

eivät täyty tai ovat etäomaishoitajia,

Anneli Viinikka

toteaa.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella

omaishoitajien

kriteerit ovat

maan heikoimmat.

— Uuden hyvinvointialueen

tulee korjata tämä

ongelma pikaisesti.

Kriteerit tulee korjata

muun maan tasolle, Viinikka

päättää.

TEHTÄVÄLISTA ALUEVALTUUSTOLLE

• KOTIHOIDON JA MUIDEN KOTIIN VIETÄVIEN

PALVELUIDEN LAADUSTA HUOLEHDITTAVA

• HUOLEHDITAAN MYÖS DIGITTÖMIEN

PALVELUIDEN TARJOAMISESTA

• KORJATAAN OMAISHOIDON KRITEERIT

MUUN MAAN TASOLLE

LASTEN JA NUORTEN

OIKEUS LAADUKKAASEEN

TUKEEN TURVATTAVA

On tärkeää saada apua ja

tukea siinä ympäristössä,

missä avun hakemisen

kynnys on mahdollisimman

matala.

Osana sote-uudistusta oppilasja

opiskelijahuollon psykologija

kuraattoripalvelut siirtyvät

kunnilta hyvinvointialueen vastuulle.

Lahden SDP:n valtuustoryhmän

puheenjohtaja Minna

Lampinen toivoo, että opiskelijahuollon

palvelut järjestetään

jatkossakin lähipalveluna ja että

niiden painopiste säilyy ennaltaehkäisevässä

työssä.

Lampinen vaatii, että hyvinvointialueiden

tulee seurata

aktiivisesti, ettei siirto vaikuta

opiskeluhuollon sisältöihin tai

vie psykologeja pois oppilaitoksista.

Työ tulee hänestä tehdä

jatkossakin perheiden ja oppilaiden

arjessa.

— Lasten ja nuorten näkökulmasta

on tärkeää saada apua ja

tukea siinä ympäristössä, missä

avun hakemisen kynnys on

mahdollisimman matala. Näin

edistetään mielenterveyttä,

jaksamista, ehkäistään syrjäytymistä

ja koulupudokkuutta,

Lampinen toteaa.

Toisen kauden lahtelainen

valtuutettu Lampinen muistuttaa,

että erityistä tai tehostettua

tukea saavalle oppilaalle

voi olla tarpeellista tehdä

kuraattorin toimesta sosiaalinen

selvitys. Joissain tilanteisessa

tarvitaan myös

psykologinen tutkimus.

Hyvinvointialueella on

myös mahdollista kohdistaa

resursseja vaativiin

erityispalveluihin, kuten lasten

ja nuorten psykiatriseen hoitoon

tai päihdepalveluihin.

— Yhteys kuntien sivistystoimen

sekä hyvinvointialueen

sote-palveluiden välillä tulee

olla tiivistä ja toimivaa, Minna

Lampinen vaatii.

PIDETÄÄN HUOLTA

KAIKISTA

Varavaltuutettu Neea Similä

pitää tärkeänä, että

suomalainen terveydenhuolto

on laadukasta ja

kaikkien saatavilla. Hän

haluaa, että asia on näin

myös jatkossa. ”Vastuu

palveluiden järjestämisestä

kuuluu sote-uudistuksen

jälkeenkin julkiselle

sektorille, joten

on vain luonnollista, että

palvelut tuotetaan suurelta

osin julkisesti”,

Similä

toteaa.

Similä toivoo,

että nyt

keskityttäisiin

oman

palveluntuotannon kehittämiseen,

eikä automaattisesti

ulkoistamaan

palvelutuotantoa

yksityisille. ”Monikansallisilla

suuryhtiöillä osakesijoittajien

etu menee

ikävä kyllä palveluiden

käyttäjien edelle.

Ei kasvateta sijoittajien

osinkoja verovaroin”,

hän kertoo. Similä

muistuttaa, että julkisten

palveluiden tuotannossa

on apuna joka tapauksessa

paljon paikallisia

yrityksiä, esimerkiksi

vanhusten kotihoidos-

Ei kasvateta

sijoittajien osinkoja

verovaroin.

sa. ”Näiden yritysten työ

on arvokasta ja niitä tarvitaan”,

hän lisää.

Neea Similän mielestä

Päijät-Hämeellä on hyvät

mahdollisuudet tuottaa

sosiaali- ja terveyspalvelut

laadukkaasti ja

tehokkaasti itse. Hänestä

uuden aluevaltuuston

tuleekin panostaa tähän.

”Näin myös veronmaksajilla,

äänestäjillä, on paremmat

mahdollisuudet

vaikuttaa yhteisillä varoilla

tuotettavien palveluiden

tasoon”, Similä toteaa.


Lahden Näköala 5

SOTE-LAKI SÄÄDETTIIN HELSINGISSÄ,

MUTTA ITSE UUDISTUS TEHDÄÄN

PÄIJÄT-HÄMEESSÄ

Lahtelainen kansanedustaja Mika Kari on vaikuttanut

eduskunnassa sote-lakien valmistelussa ja

käsittelyssä viimeiset kymmenen vuotta. Se on

tarkoittanut työtä kolmen eri hallituksen ja viiden

pääministerin aikana. Tällä hetkellä edustaja Kari

toimii myös Päijät-Hämeen sote-uudistuksen

poliittisen seurantaryhmän puheenjohtajana.

Tulevien aluevaltuutettujen

käsissä on se, miten paikallisessa

uudistuksessa onnistutaan.

Valtakunnallista sosiaali- ja terveysuudistusta

on Suomeen yritetty

rakentaa viimeiset pari vuosikymmenetä.

Kunta-asioista päättävässä

eduskunnan hallintovaliokunnassa

pitkään toimineella

kansanedustaja Mika Karilla on

hyvä kokemus siitä pitkästä polusta,

joka viimein johti sote lakien

valmistumiseen.

— Maamme sote-asiantuntijat

olivat pitkään kiinnittäneet

päättäjien huomiota siihen, että

asukkaiden yhdenvertaisuus palvelujen

saannissa ei ole toteutunut.

Eri kokoisten kuntien resurssit

ja osaaminen sote-palvelujen

järjestämisessä vaihteli

merkittävästi. Lisäksi väestöryhmien

väliset ja alueelliset hyvinvointi-

ja terveyserot olivat suuret.

Korjattavaa siis on, ja uudet

hyvinvointialueet mahdollistavat

tarpeellisen remontin, toteaa Mika

Kari.

Sosiaali- ja terveydenhuollon

järjestämisvastuu on tällä hetkellä

lähes kahdellasadalla kunnalla

tai kuntayhtymällä. Mika Kari

ajattelee, että Suomeen tarvitaan

vahvemmat järjestäjät vastaamaan

sosiaali- ja terveydenhuollosta

ja pelastustoimesta. Siksi

SDP:n johdolla valmistellussa

sote-uudistuksessa vastuu palvelujen

järjestämisestä ja tuottamisesta

siirretään 21 hyvinvointialueelle.

Karin sanoin ”voimia ja

osaamista kootaan yhteen”.

— Tunnen hyvin kuinka isosta

ja tärkeästä uudistuksesta on

kyse. Haluankin muistuttaa siitä,

että vaikka teimme lain Helsingissä,

itse sote-uudistus tehdään

Päijät-Hämeessä. Tulevien

aluevaltuutettujen käsissä on se,

miten paikallisessa uudistuksessa

onnistutaan. Nyt on historiallisen

tärkeää käyttää äänioikeuttaan

ja vaikuttaa, Mika Kari muistuttaa.

ISOMMAT ONGELMAT VAATIVAT ISOMPIA

PANOSTUKSIA LASTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIIN

Nykyisen hyvinvointiyhtymän hallituksen varapuheenjohtaja

Maria Mäkysen mukaan Päijät-Hämeessä

tulee panostaa kiireellisesti lasten ja lapsiperheiden

hyvinvointipalveluihin.

OSALLISTU JA

VAIKUTA VAALEISSA

Vallitseva koronatilanne ja Päijät-

Hämeen erityisen vakava tilanne

haastavat vaalityötä.

Äänestäjillä on kuitenkin oikeus kohdata,

keskustella ja haastaa ehdokkaita. Näissä

vaaleissa käytävät keskustelut ja tehtävät

valinnat ovat tärkeitä. Työväenyhdistys haluaa

auttaa kaikkien mahdollisuuksien rajoissa

Lahden Sos.-Dem. Työväenyhdistys haluaa

kutsua lahtelaiset mukaan yhteiskunnalliseen

keskusteluun.

Lisätietoa SDP:n työstä hyvinvoivan Päijät-

Hämeen eteen sekä ehdokkaista voit lukea

Lahden Näköala -lehden verkkoversiosta.

Verkkomedia saa tuoretta sisältöä päivittäin.

Tutustu ehdokkaisiimme ja demarien tarjoamaan

vaihtoehtoon!

Hyvinvoinnin seuraava askel -tilaisuus kutsuu

lahtelaiset keskustelemaan etänä. Voit

osallistua keskustelutilaisuuteen kotisohvaltasi,

kuntopolulta tai mistä sinulle parhaiten

sopii. Lähetyksiin voi liittyä joko Facebooksivulta

Lahden Sos.-Dem. Työväenyhdistys

tai osoitteesta lahdenty.fi.

Vinkit vaalityöhön osallistumiseen:

• tutustu ehdokkaisiin somessa, Facebook:

Lahden Sos.-Dem. Työväenyhdistys

• lue päivittäinen uusi sisältö Lahden Näköalan

verkkolehdestä osoitteesta nakoala.fi

• seuraa Hyvinvoinnin seuraava askel -striimipaneelia

joko Facebookista tai kotisivuilta

KATSO

PANEELIKESKUSTELUN

TALLENNE VERKOSSA

— Hyvinvointia, terveyttä

ja turvallisuutta

edistetään

vähentämällä eriarvoisuutta

ja parantamalla

koulutus- ja

työllistymismahdollisuuksia,

Maria Mäkynen

korostaa. Hän lisää, että

myös varmistamalla perheiden

tuki ja mielenterveyspalvelut on

suuri merkitys.

Mäkynen toimii tällä hetkellä

paitsi hyvinvointiyhtymän hallituksen

varapuheenjohtaja, myös

hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakunnan

puheenjohtajana Lahdessa.

Hän nostaa esiin, että

Päijät-Hämeessä lasten ja nuorten

syrjäytymisriski on merkittävästi

suurempi kuin muualla

maassa.

— Koulutuksen ulkopuolelle jääviä

ja syrjäytymisriskissä olevia

nuoria on Päijät-Hämeessä hälyttävän

paljon – asiaan tulee puuttua,

Mäkynen toteaa.

Päijät-Hämeessä on myös korkea

nuorisotyöttömyys ja paljon

mielenterveysongelmien takia

sairauspäivärahaa saavia nuoria.

Ratkaisuja ovat ennaltaehkäisevät

perhepalvelut,

neuvolat ja mielenterveyspalvelut.

Maria Mäkynen katsoo alueen

keskeisimpien ongelmien liittyvän

lasten ja nuorten hyvinvointiin.

— Ratkaisuja ovat ennaltaehkäisevät

perhepalvelut, neuvolat

ja mielenterveyspalvelut. Tarvitsemme

varhaista tukea ja matalan

kynnyksen mielenterveyspalveluita

niin lapsille kuin vanhemmillekin,

Mäkynen painottaa.

Lahdessa kasvaneen Mäkysen

mielestä kadullakin näkyvät ongelmat

ovat epäonnistuneen politiikan

seurausta. Ylisukupolvisen

pahoinvoinnin uhrit eivät kaipaa

niskalenkkiä vaan tukea.

— Vaikutukset ovat merkittävät

este Päijät-Hämeen elinvoimalle

ja taloudelle. Ratkaisut eivät löydy

talouspolitiikan kiristämisestä,

työttömien kurittamisesta ja

palveluiden leikkaamisesta, Mäkynen

päättää.

TEHTÄVÄLISTA

ALUEVALTUUSTOLLE

• TARVITAAN SOSIAALISTEN

INVESTOINTIEN OHJELMA,

JOSSA PAINOPISTEET OVAT

LASTEN JA PERHEIDEN TUKI

JA MIELENTERVEYS

• KIIREETTÖMÄÄN HOITOON ON

PÄÄSTÄVÄ 7 PÄIVÄSSÄ MYÖS

MIELENTERVEYSONGELMISTA

• NEUVOLOILLE PAREMMAT

MAHDOLLISUUDET TUKEA PER-

HEITÄ KOKO LAPSUUDEN AJAN

ERITYISESTI SOSIAALISESSA

MEDIASSA YHDESSÄ KOULU-

TERVEYDENHUOLLON KANSSA

LAHDEN SOS. -DEM.

TYÖVÄENYHDISTYS / KATSO PANEELI

FACEBOOKISTA TAI LAHDEN TY.FI

PANEELIN JUONTAA KIMI UOSUKAINEN

Hyvinvoinnin

seuraava askel -keskustelu

ti 11.1. klo 18 alkaen

Mitkä ovat Lahden ja Päijät-Hämeen

suurimmat hyvinvoinnin haasteet?

Kuinka ne taklataan?

Minkä pitää muuttua, jotta jokaisesta

pidettäisiin huolta?

Millainen on hyvinvoiva maakunta ja

miten se saavutetaan?

Hyvinvoinnista keskustelemassa

Maria Mäkynen (PHHYKY vpj,

yhteiskuntavaikuttamisen asiantuntija,

Janne Virtanen (lääkäri) ja Soile

Sauranen (työkykykoordinaattori)


6 Lahden Näköala

IKÄIHMISET HYVINVOINTIPOLITIIKAN KESKIÖÖN

– tukea terveyteen ja toimintakykyyn

Ville Kirkonpelto tekee töissä ja vapaaajalla

työtä ikäihmisten hyvinvoinnin

eteen. Virka-aikaan hän toimii ikäihmisten

ympärivuorokautiseen hoivaan

keskittyvän palveluyksikön johtajana.

Vapaa-ajalla hän vaikuttaa hyvinvoinnin

ja vapaa-ajan lautakunnan jäsenenä

Lahdessa.

TEHTÄVÄLISTA ALUEVALTUUSTOLLE

• OHJATAAN IKÄIHMISIÄ TOIMINTAKYKYÄ

YLLÄPITÄVIIN PALVELUIHIN, KUTEN VANHUS-

NEUVOLOIHIN JA PÄIVÄTOIMINNAN RYHMIIN

• PARANNETAAN HOITOTYÖN LAATUA JA

VAIKUTTAVUUTTA PALKKAAMALLA LISÄÄ

HOITOHENKILÖSTÖÄ SEKÄ SIIRTÄMÄLLÄ

VÄLILLISET TYÖTEHTÄVÄT POIS

HOITOHENKILÖSTÖLTÄ.

• LISÄTÄÄN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOI-

VAN PAIKKOJA SEKÄ KASVATETAAN SAMAN-

AIKAISESTI KOTIHOIDON RESURSSEJA.

— Päijät-Hämeessä on

käynnissä merkittävä väestön

ikääntyminen. Tulevaisuudessa

ikäihmisiä

on enemmän kuin koskaan

aiemmin, Ville Kirkonpelto

kertoo.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella

arvioidaan

olevan 75-vuotta täyttäneitä

yli 35 000 vuoteen

2030 mennessä.

Ville Kirkonpelto tietää

ammattinsa puolesta

olevan välttämätöntä,

että iäkkäiden hyvinvointia

ja ikäihmisten

palvelujärjestelmän

kestävyyttä parannetaan

nyt. Vain tällä

tavalla ollaan valmiita

tulevaisuuden Päijät-

Hämeen merkittävään

väestön ikääntymiseen.

Kirkonpellon mukaan

tähän tulee pyrkiä toteuttamalla

toimenpiteitä,

jotka painottuvat

ikäihmisten terveyden

edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn.

Tämän lisäksi

tarvitaan tekoja toimintakyvyn

ylläpitämisen ja

kuntoutuksen eteen.

— Keskeistä on nostaa

ikäihmisten hyvinvointi

sekä toimintakyvyn ylläpitäminen

hyvinvointipolitiikan

keskiöön, Ville

Kirkonpelto peräänkuuluttaa.

Ympärivuorokautisen

hoivan ja kotihoidon näkökulmasta

ratkaisevaa

on huolehtia niiden riittävistä

resursseista ja

henkilöstömäärästä. Kirkonpellon

mukaan vain

ne mahdollistavat yksilöllisen

ja laaja-alaisen

hoitotyön.

Ikäihmiset tuleekin nähdä

palvelunkäyttäjien lisäksi

myös aktiivisina toimijoina

Hänestä Päijät-Hämeessä

ikäihmisillä tulee

olla saatavilla laadukasta

pitkäaikaishoitoa

ja -hoivaa kotihoidon

ohella ikäihmisten tarpeiden

mukaisesti. Kirkonpelto

näkeekin tarpeelliseksi

lisätä ympärivuorokautisen

hoivan

paikkoja sekä kasvattaa

samanaikaisesti kotihoi-

don resursseja.

Kirkonpelto tavoittelee

ikäystävällistä Päijät-Hämeen

hyvinvointialuetta,

joka tunnistaa

ja valmistautuu asukkaidensa

ikääntymiseen

mahdollisimman hyvin.

Tämä tulee toteuttaa yhdessä

ikäihmisten kanssa.

Hänestä ikäihmisten

terveyttä ja toimintakykyä

on edistettävä kokonaisvaltaisesti

ja ikäihmisten

tarpeita kuunnellen.

— Ikäihmiset tulee

nähdä palvelunkäyttäjien

lisäksi myös aktiivisina

toimijoina. Jokainen

ihminen on tärkeä ikään

katsomatta, Kirkonpelto

päättää.

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN

VAATII TIIVISTÄ YHTEISTYÖTÄ

Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku

Hildén uskoo, että terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

panostaminen kannattaa. Sote-uudistuksen myötä

myös kuntien ja hyvinvointialueen välinen hyte-työ on

organisoitava uudelleen. Molemmilla on siinä tärkeä rooli.

Terveydenhoitajana työskennellyt Hildén pitää Lahden

kaupungin roolia ennen kaikkea mahdollistavana.

— Lahdella on hyvät mahdollisuudet

edistää asukkaidensa

hyvinvointia peruspalveluidensa

kautta.

On tarjottava liikunta-,

kulttuuri- ja kirjastopalveluita,

joiden avulla

kaupunkilaiset voivat

itse tukea omaa hyvinvointiaan

ja terveyttään,

Sirkku Hildén toteaa.

Hän myös peräänkuuluttaa

suoraa tukea ja

apua varhaiskasvatuksen,

perusopetuksen ja

lukiokoulutuksen ja nuorisopalveluiden

kautta.

Yhteistyössä tärkeimpiä asioita

ovat työllisyyteen, järjestöyhteistyöhön

ja ennaltaehkäiseviin

palveluihin liittyvä työ.

Hilden näkee, että

hyte-työhön on rakennettava

selkeät roolit,

yksinkertainen rakenne

ja ennen kaikkea tiivis

yhteistyö hyvin konkreettisella

tavalla.

— Hyvinvointialueen ja

Lahden kaupungin yhteistyössä

tärkeimpiä

asioita ovat työllisyyteen,

järjestöyhteistyöhön

ja ennaltaehkäiseviin

palveluihin liittyvä

työ, hän kuvailee.

Käytännön hyte-teoksi

hän visioi esimerkiksi

yhdessä hyvinvointialueen

kanssa toteutettava

lyhytterapiapalvelua,

joka olisi kynnyksetöntä

mielenterveyspalvelua.

Hildén korostaa, että

hyte-työssä on tärkeää

toteuttaa laajaa, järjestelmätason

palvelua,

mutta usein vaaditaan

myös erittäin intensiivistä,

personoitua yksilötyötä,

jotta ihmisen hyvinvointi

ja terveys paranevat.

Nämä panostukset

kannattavat.

TEHTÄVÄLISTA ALUEVALTUUSTOLLE

• KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA

PALVELUALUSTAKSI

• JÄRJESTÖYHTEISTYÖHÖN

SELKEÄT ROOLIT

• KONKREETTISET ENNALTA-

EHKÄISEVÄT PALVELUT YHDESSÄ

KUNTIEN JA JÄRJESTÖJEN KANSSA


Lahden Näköala 7

POLITIIKKAA ARVOT EDELLÄ

–MAAKUNNAN PÄIHDEONGELMA HALLINTAAN

Pekka Komulle ei ole olemassa

monen kerroksen väkeä. Hän

toivoo oikeudenmukaisuuden,

tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden

toteutuvan aluevaltuuston

päätöksenteossa.

TEHTÄVÄLISTA

ALUE-

VALTUUSTOLLE

• AVUN SAAMI-

SESTA NIIN

HELPPOA KUIN

MAHDOLLISTA

Maakuntahallituksen puheenjohtaja

Pekka Komu

tietää, että kaikilla päijäthämäläisillä

ei ole hyvät

lähtökohdat hyvinvoinnille.

— Huono-osaisuus periytyy

elämänvaiheesta ja

sukupolvesta toiseen. Se

on kierre, jota on vaikea

katkaista, Komu toteaa.

Yksi periytyvään huono-osaisuuteen

usein

liittyvä ongelmavyyhti on

päihteidenkäyttö. Suurimpien

kaupunkien jätevesitutkimuksen

mukaan

ekstaasin ja kokaiinin

käyttö lisääntyi Lahdessa

vuonna 2020. Vaikka

amfetamiinin käytössä

näkyy pientä laskua,

sitä käytetään vielä neljänneksi

eniten suurista

kaupungeista.

— Päihdeongelmaiset

ovat syrjään työnnettyjä

ihmisiä. Politiikassa on

kysymys siitä, välitämmekö

heistä. Onko meillä

aitoa tahtoa kantaa jokaisesta

huolta, Komu

kysyy.

Lahden kaupunki selvitti,

millaista ehkäisevää

päihdetyötä toivotaan.

Vastaajat toivoivat

nuorille sekä heidän vanhemmilleen

annettavan

päihdekasvatuksen lisäämistä.

Kaupunkilaiset

toivoivat myös varhaisen

puuttumisen tehostamista,

matalan kynnyksen

kohtaamispaikkojen

lisäämistä sekä maksutonta

harrastustoimintaa

kaiken ikäisille.

— Ehkäisevään päihdetyöhön

tulisi panostaa.

Onko meillä aitoa tahtoa

kantaa jokaisesta huolta?

Parasta on vaikuttaa ihmisen

elämäntilanteisiin

ja valintoihin mahdollisimman

varhaisessa vaiheessa,

Komu sanoo

Päättäjiltä vaaditaan

usein nopeita ratkaisuja

päihdeongelmaan. Tosimaailmassa

sitä on kuitenkin

vaikea ratkaista.

— Päihdetyötä tehdään

paljon ja täydellä sydämellä.

Näen, että kysymys

on asenteista ja siitä,

miten valtava tietomäärä

ja kokemus saadaan

valjastettua oikein.

Muutos ei tapahdu helpolla,

eikä varsinkaan sillä,

että vain haukutaan

tekijöitä, Komu listaa.

Neljättä kautta Lahden

kaupunginvaltuus-

• UUDEN

SELVIÄMISASEMAN

TÄYSIMITTAINEN

HYÖDYNTÄMINEN

• LISÄÄ EHKÄISE-

VÄN PÄIHDETYÖN

INTERVENTIOITA

YLÄASTEIKÄISILLE

tossa istuva Pekka Komu

peräänkuuluttaa päättäjiltä

vahvaa arvopohjaa,

jotta päihdetyö saa sille

kuuluvan arvostuksen

ja resurssoinnin. Hänen

oman ja SDP:n yhteiset

arvot lähtevät siitä, että

ketään ei jätetä yksin ja

kaikki ovat ihmiset yhtä

arvokkaita.

LAHDEN DEMARIT TAVATTAVISSA

to 13.1. klo 16-18 Sale Metsäpelto

klo 17-19 S-Market Kiveriö

pe 14.1. klo 16-18 Sale Okeroinen

klo 17-19 S-Market Metsäkangas

la 15.1. klo 10-13 K-Market Kartano

klo 11-14 Prisma Holma

klo 14-16 K-Market Kivistönmäki

klo 17-19 Lanun aukio

su 16.1. klo 11-13 Möysän ostari

klo 14-17 Prisma Syke,

klo 12-14 S-Market Nastola

Rakokivi

klo 15-17 tori

ma 17.1. klo 11-13 tori (keittoa

200 ensimmäiselle)

klo 16-18 S-Market Jalkaranta

klo 17-19 S-Market Mukkula

ti 18.1. klo 16-18 Sale Liipola

klo 17-19 S-Market Hennala

to 20.1. klo 16-18 ABC Renkomäki

klo 17-19 ABC Kivimaa

Ulkotilaisuuksissa makkaratarjoilu

Saavuthan vain terveenä ja noudatat koronaohjeita.

Tilaisuudet järjestetään koronatilanteen salliessa.

Lue lisää: lahdendemarit.fi/aluevaalikiertue

Ennakkoäänestys 12.-18.1. • Vaalipäivä 23.1.


8 Lahden Näköala

LAHDEN DEMARIEN ALUEVAALIEHDOKKAAT Ennakkoäänestys 12.-18.1. Vaalipäivä 23.1.

179

Al-Hajj

Abdulhafedh

yrittäjä

180

Alatalo Riitta-Raakel

ympäristö- ja terveysteknikko,

eläkeläinen

182

Basboga Alettin

yrittäjä

183

Haara Mikko

sairaanhoitaja, mielenterveys-

ja päihdetyönasiantuntija

184

Hakala Marjut

perushoitaja,

pääluottamusmies

186

Halme Juha

ensihoitaja, turvallisuuden

ja riskienhallinnan

AMK opiskelija

187

Hartman Jari

ammattimies

188

Hildén Sirkku

terveydenhoitaja

192

Hyppölä Inga-Maija

toiminnanjohtaja,

eläkeläinen

194

Härmä Tatu

työnjohtaja

195

Jarde Shrusti

ohjelmistokehittäjä,

Master of International

Business YAMK

198

Kari Mika

yhteisöpedagogi AMK,

kansanedustaja

199

Karjalainen Pasi

varastomies, yrittäjä

201

Kirkonpelto Ville

palveluyksikön

johtaja, TtM

203

Komu Pekka

liiketoimintakehittäjä

204

Korkiakoski Sami

laitoshuoltaja

207

Kurki Saska

sairaanhoitajaopiskelija

208

Kuusinen Antti

sirpaletyöläinen

210

Laakso Jetta

prepress-koordinaattori,

HHJ

211

Lampinen Minna

sosionomiopiskelija

AMK, yrittäjä

215

Lehtola Satu

pääluottamusmies,

toimistosihteeri

217

Lempinen Kari

tuntiopettaja

218

Lindfors Vesa

sähköasentaja

220

Lundgren Seppo

sopimusala-asiamies,

eläkkeellä

223

Mantere Eerik

tutkija,

sosiaalipsykologi

225

Moilanen Heikki

veturinkuljettaja

eläkkeellä, HHJ

226

Mustonen Seppo

maajohtaja,

eläkeläinen

227

Mähönen Ari

krematorionhoitaja

229

Mäkinen Sanna

toiminnanjohtaja,

YTM

230

Mäkynen Maria

yhteiskuntavaikuttamisen

asiantuntija

232

Nieminen Erkki

kasvatustieteiden

tohtori, VTM

233

Norjava

Merja-Liisa

ET-psykoterapeutti

234

Ojala Tuula

kehitysvammaisten

ohjaaja

236

Paulamäki Risto

luokanopettaja,

työnohjaaja

238

Puunenä Kimmo

kanttori,

yksityisyrittäjä

240

Rautio

Jammeditha

merkonomi

241

Rautio Matti

toimitusjohtaja,

eläkkeellä

244

Ruuska Sinikka

lähihoitaja

246

Sairomaa Tomi

kohdevalvoja

250

Sauranen Soile

työkykykoordinaattori

251

Savolainen Hanne

omavalmentaja,

luottamusmies

252

Savurinne Reijo

eläkeläinen

253

Similä Neea

insinööri YAMK,

TKI-asiantuntija

254

Sintonen Eija

eläkeläinen,

sairaanhoitaja

255

Sipilä Ville

pääluottamusmies,

työntekijä

256

Sorsa Virpi

filosofian tohtori,

tutkijatohtori

259

Uosukainen Kimi

opiskelija, Demarinuorten

varapj.

260

Viinikka Anneli

kodinhoitaja,

eläkkeellä

264

Virtanen Janne

lääkäri

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!