EPITEELIEN HISTOLOGIA - Oulun yliopisto

Oulun yliopisto
Biolääketieteen laitos
Anatomian ja solubiologian yksikkö
Histologian harjoitustyö H2
Tuula Kaisto 2008
________________________________________________________________________________
EPITEELIEN HISTOLOGIA
________________________________________________________________________________
1. EPITEELIT
Ihon pintaa, elinten pintoja, elinten onteloita ja putkistoja verhoavaa ohutta solujen muodostamaa
kudoskerrosta kutsutaan epiteeliksi. Epiteeli muodostaa myös rauhasten ja niiden tiehyiden
erittävän osan. Epiteelikudosta syntyy kaikista kolmesta alkiolehdestä.
Epiteelit ovat erikoistuneet seuraaviin päätehtäviin:
1) suoja, iho
2) eritys, rauhaset
3) absorbtio, ruuansulatuskanava.
Tehtävä: Mihin muihin tehtäviin epiteelit ovat erikoistuneet?
Epiteelien yleiset rakennepiirteet:
1. Epiteelit ankkuroituvat basaalisten solujen kautta tyvikalvoon. Selvitä itsellesi tyvikalvon
rakenne ja funktio.
2. Soluväliaine puuttuu, ja solut ovat tiukasti kiinni toisissaan erikoisrakenteiden avulla.
3. Solut ovat polaarisia: niissä erotetaan ontelon puoleinen apikaalipinta ja tyvikalvon puoleinen
basaalipinta, jotka ovat toiminnallisesti erilaiset.
4. Epiteelit uusiutuvat jatkuvasti. Kerrostuneessa epiteelissä uusiutuminen tapahtuu
basaalikerroksen alueella.
5. Epiteelit eivät sisällä verisuonia. Ne saavat ravinteensa diffuusion avulla.
6. Epiteelit voivat sisältää vapaita hermopäätteitä sekä elimistön puolustusjärjestelmään kuuluvia
sidekudossoluja, makrofageja ja veren valkosoluja.
Epiteelit luokitellaan solukerrosten lukumäärän perusteella _______________ _______________
ja _______________ epiteeliksi, ja solumuodon perusteella ____________________ ja
____________________. Välimuotoinen epiteeli kuuluu ____________________ epiteeliin.
Absorboivien ja kuljettavien epiteelien soluissa esiintyy yleensä erikoisrakenteita, mikrovilluksia ja
värekarvoja. Mikrovillusten tehtävänä on lisätä aineenvaihduntapinta-alaa. Värekarvat toimivat

puolestaan mm. liman kuljetuksessa. Myös solujen tyvikalvon puoleinen basaalipinta voi olla
poimuttunut.
Tehtävä: Tunnista ja nimeä allaolevista kuvista eri epiteelityypit.
Kuva1: Kaavio epiteelien tehtävistä
2

Rauhaset
Rauhaset jaetaan kahteen ryhmään sen perusteella erittävätkö ne eritteensä suoraan verenkiertoon
(umpieritysrauhaset) vai eritetiehyeen kautta (ulkoeritysrauhaset). Molemmat rauhastyypit
erilaistuvat epiteelistä.
Ulkoeritysrauhaset l. eksokriiniset rauhaset voivat olla yksi- tai monisoluisia. Osa monisoluisista
rauhasista säilyy yksisoluisten rauhasten tapaan epiteelin sisässä. Osa työntyy epiteelin alaiseen
sidekudokseen. Viimemainitut muodostavat histologiselta rakenteeltaan monimutkaisempia
rauhasia, jotka tyhjentävät eritteensä erityisen tiehyeen kautta lähtöepiteelin pinnalle.
Tehtävä: Kuvassa on kaavamaisesti esitetty eri ulkoeritysrauhastyyppejä. Nimeä ne.
Selvitä myös mukoottisen ja serööttisen rauhasen erot.
merokriininen apokriininen holokriininen
Kuva 2: Rauhassolujen eritystavat
3

PREPARAATIT
Preparaattien tarkoituksena on antaa yleiskuva epiteelien histologisesta rakenteesta elimistössä.
Tarkastellessasi eri kudospreparaatteja pyri tunnistamaan mainitut rakenteet ja miten ne sijaitsevat
toisiinsa nähden. Valmisteissa näet lähes aina kaikki neljä peruskudosta (mitkä ne ovat?) elimiksi
rakentuneina. Muista, että leiketaso vaikuttaa aina mikroskooppikuvaan.
89., 90. Silmä, rotta (H-E-värjäys)
Lasilla on viipale kokonaisesta rotan silmästä. Tarkastele näytettä ensin paljaalla silmällä. Mieti
leikesuunta, mistä suunnasta valo tulee silmään? Leikkeen on helppo määrittää verkkokalvon
avulla, sillä sen neuronien tumakerrokset ovat helposti tunnistettavissa. Punaisena näkyvä kappale
on linssi. Miksi se näkyy tällä tavalla? Onko linssin pinnalla epiteeliä?
Etsi preparaatista sarveiskalvo. Sarveiskalvon sisä- ja ulkopinnalla näet epiteelikerrokset, jotka rajautuvat
selvästi niiden väliseen sidekudokseen. Tunnista epiteelityypit. Etsi preparaatista myös
silmän sädekehä (corpus ciliare), jota verhoaa kaksikerroksinen kuutioepiteeli. Syvemmän
kerroksen solut ovat täynnä melaniinipigmenttiä (merkitys?).
Huomaa että preparaatti 89 on albiinorotan silmästä! Miten se ilmenee leikkeestä?
Kaavakuva löytyy Kierzenbaumista (2nd ed., 2007) sivulla 251.
43. Sylkirauhanen, ihminen
Rauhanen on tyypillisesti koostunut sidekudosväliseinien erottamista lohkoista ja liuskoista.
Liuskojen sisällä ja väleissä näet rauhassoluja (mukoottisia ja seröösisiä) ja eriasteisia eritetiehyeitä
(intra- ja interlobulaari- ja lobaaritiehyeet). Pyri erottamaan ne toisistaan epiteelin rakenteen ja
tiehyeen paikan mukaan. Seröösit rauhasasinukset värjäytyvät voimakkaammin tässä värjäyksessä
kuin mukoottiset rauhasasinukset. Etsi ns. seröösinen puolikuusolu mukoottisen rauhasasinuksen
laidasta. Huomaa myös myoepiteliaalisolujen tumat rauhasasinusten reunoilla, ja lukuisat
rasvasolut leikkeessä. Mikä sylkirauhanen on kyseessä?
4
Merkitse kuvaan rakenteet ja eri
epiteelien sijainti.

32. Ohutsuolen seinämä
Etsi ja tunnista epiteeli ja sidekudos. Suolen sisäpinnan nukkalisäkkeitä l. villuksia verhoaa
_____kerroksinen __________epiteeli, jossa on myös limaa erittäviä __________soluja. Tarkastele
soluja suuremmalla suurennuksella. Etsi pikarisolu. Löydätkö muiden solujen apikaalipäässä
aineenvaihduntapinta-alaa lisääviä mikrovilluksia? Nukkalisäkkeiden tyvessä puolestaan näet
sidekudokseen työntyviä putkimaisia (tubulaarisia) rauhasia. Rauhasten pohjaosien epiteelisoluissa
näet eritejyväsiä.
jos aikaa ja mielenkiintoa riittää katso myös muita värjäyksiä:
71.(trikromi; )
72. ( Mallory-Azan; )
73.( Azure Azan; Tämä väri värjää epiteelin pikarisolujen liman sinipunertavaksi, mast-solut sen
sijaan näkyvät tumman sinipunaisina. Mast-solut löydät helposti sidekudoksen alueella.)
toinen esimerkki rauhaskudoksesta on
55. Haima
Sidekudosseinämät jakavat haimakudoksen lohkoiksi ja liuskoiksi. Väliseinät pystyt erottamaan
vaaleina juosteina, joissa kulkee sidekudokselle tyypillisesti verisuonia ja hermoja sekä
eritetiehyeitä. Verisuonista löydät aina punasoluja, eritetiehyeissä on puolestaan selvä kuutio- tai
lieriöepiteeli erotettavissa.
Varsinainen haimakudos jää liuskojen sisään. Se on pääosin eksokriinista kudosta (tummaksi
värjäytyvä), ja koostuu erittävistä rauhasepiteelisoluista. Solut muodostavat rauhasasinuksia ja ovat
tyypillisesti polarisoituneita. Tumat sijaitsevat basaalisesti. Huomaa zymogeeni-granulat, jotka
sisältävät entsyymeja ja niiden esiasteita. Huomaa myös asinusten keskellä sijaitseva ontelo, ja
siellä mahdollisesti näkyvät sentroasinaarisolujen tumat. Kyseiset solut muodostavat asinuksesta
lähtevän tiehyeen, ns. sentroasinaaritiehyeen, joka laskee myöhemmin kytkyputken ja
intralobulaari-tiehyeiden kautta interlobulaarisiin (siis liuskojen välisiin) tiehyeisiin. Tiehyeiden
epiteeli on aluksi matalaa kuutiomaista, isommissa tiehyeissä se muuttuu kerrostuneeksi
kuutio/lieriöepiteeliksi. Se värjääntyy vaaleammaksi kuin eksokriiniset rauhasasinukset. Älä
sekoita tiehyeitä kuitenkaan Langerhansin saarekkeisiin, jotka näkyvät myös vaaleina preparaatissa.
Pienimpien tiehyeiden epiteelisolut vastaavat haimanesteen korkeasta bikarbonaattipitoisuudesta.
Hyödyllisiä verkkosivustoja:
http://cellbio.utmb.edu/microanatomy/epithelia/epith_lec.htm
http://www.cytochemistry.net/microanatomy/epithelia/epith_lec.htm
http://ect.downstate.edu/courseware/histomanual/epithelia.html
5