11.07.2022 Views

Kuljetus & Logistiikka 4 / 2012

Kuljetus&Logistiikka -lehti on logistiikka-alan ammattilaisille kohdennettu tiedottaja.

Kuljetus&Logistiikka -lehti on logistiikka-alan ammattilaisille kohdennettu tiedottaja.

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

MAALLA • MERELLÄ • ILMASSA

MAALLA 4/2012 • 15. MERELLÄ vuosikerta • www.kuljetusjalogistiikka.com

• ILMASSA

TURVALLISUUS

on kokonaisuus, jossa

logistiikka vaikuttaa kaikkeen

ITÄMEREN ALUEEN

yhteishankkeella kohti

turvallisempia ja kannattavimpia

maantiekuljetuksia

TURVALLISUUS-

EXTRA

Henkilöriskit haltuun!

ULKOMAAT

Wasa Logistics

vie sellutehtaan

Brasiliaan

KOULUTUS

Monipuolista

opetusta

simulaattoreilla

OVI

PAREMPAAN

TURVAAN


| pääkirjoitus |

Tietoturvassa henkilöstön

asenne ratkaisee

Mistä tietoturvassa on kyse?

Tietoturvalla tarkoitetaan tietojen, palvelujen, tietojärjestelmien ja dataliikenteen

suojaamista. Tietoturvallisuuden uhkina pidetään yleisesti mm. tietovarkauksia ja

-vuotoja, erilaisia huijausyrityksiä, roskapostia, tietokoneviruksia ja niin edelleen.

Puhuttaessa tietoturvasta puhutaan valitettavan usein pelkästään näistä teknisistä

seikoista. Kaiken edellä mainitun rakentavat, mahdollistavat ja riskeeraavat kuitenkin

ihmiset.

Tässä lehdessä:

ITÄMEREN ALUEEN

yhteishankkeella kohti turvallisempia

ja kannattavampia

maantiekuljetuksia..................... 5

KULJETUSVAHINGON

taustalla usein

inhimillinen virhe....................12

JÄTTIHANKE

vauhdittaa Etran

tavaraliikennettä.....................20

OVI PAREMPAAN TURVAAN

Turvallisuuteen kiinnitetään

entistä enemmän huomiota

myös teollisuudessa................23

TURVALLISUUS

on kokonaisuus, jossa

logistiikka vaikuttaa

kaikkeen................................ 30

VÄHÄLÄ LOGISTICS

- uuden ajan logistiikkatalo,

jolla on pitkät perinteet.......... 46

Euroopan talouden rytistessä

pienyrittäjyys saattaa olla

suomalaisen kuljetus- ja

huolintaliikkeen pelastus........ 52

UPK ja TEKES uudistavat

terveydenhuollon

logistiikkaa ........................... 60

Inhimillinen lenkki

Miksi organisaatioiden tietoturvasta puhuttaessa usein unohtuu ihmisten toiminnan

kriittinen rooli kokonaisuudessa? Ehkä siksi, ettei sen hallinta ja ylläpito onnistu

samoja periaatteita noudattaen kuin teknisten seikkojen hallinta. Kuitenkin

kolikon molemmista puolista vastaavat henkilöt, joiden vahvinta osaamista on nimenomaan

tekninen tietoturva. Kouluttaminen on tietoturvapäällikön tärkeimpiä

vaikutuskeinoja, mutta kokemukseni mukaan vain harvoilla tietoturvapäälliköillä

on riittävästi osaamista ja ymmärrystä siitä miten pedagogisesti vaikuttavaa koulusta

voidaan toteuttaa.

Avain kestävään organisaation tietoturvaan on toimiva kokonaisuus, jossa tekniset

kehykset ovat kunnossa ja koko henkilöstö osaa toimia niiden puitteissa.

Tämä on erittäin tärkeää, koska kuka tahansa meistä voi vaarantaa tietoturvan.

Henkilöstön motivoinnin ja oppimisen tärkein tavoite on oikeanlaisen asenteen

syntyminen tietoturvaa kohtaan. Jos asenne on kunnossa, suuri osa arkisesta

toiminnasta on automaattisesti tietoturvallista. Oikeanlainen toiminta ei vaadi

suurta määrää nippelitietoa vaan ymmärryksen siitä, miksi toimitaan tiettyjen periaatteiden

mukaisesti ja että jokainen voi itse omalla toiminnallaan tehdä paljon

paremman tietoturvan eteen.

Osaaminen ja koulutus

Koulutuksessa on keskeistä rikkoa monella ihmisellä syvällä oleva käsitys, että

tietoturvallisuus on pelkästään tekninen asia. Ennemminkin voisi sanoa, että

tekniset suojaukset eivät yksistään riitä? tarvitaan osaavia ihmisiä, jotka voivat

täydentää usein hyvinkin hienoja teknisiä ratkaisuja. Miten tämä sitten tehdään?

Näkemykseni ja kokemukseni mukaan työelämässä olevien aikuisten kouluttamisessa

on tärkeää puhua asioista realistisesti ja kiinnostavalla tavalla. Onnistunut

koulutus on aktivoivaa ja ajatuksia herättävää. Tunteiden ja käytännönläheisyyden

kautta asiat voidaan tuoda jokaista oppijaa koskettavalle tasolle, jolloin myös

asenteen muokkaaminen on mahdollista. Luontevasti samastuttava, oikeita arkisia

asioita ja ongelmia käsittelevä koulutus muistetaan pitkään ja sen vaikutukset

näkyvät suoraan työn tuloksissa.

Tehokas koulutus verkossa

Kokemukseni kymmenien suurten organisaatioiden turvallisuuskoulutuksista puhuu

selkeää kieltä siitä mikä toimii ja mikä ei. Onnistunut koulutus on tehokas,

ennen kaikkea oppimisen kannalta, mutta myös kustannusmielessä. Tämän päivän

työelämässä perinteiset koulutusmetodit usein epäonnistuvat. Syitä tähän on

monia. Luokkamuotoisella opetuksella kaikkien työtekijöiden tavoittaminen on

usein mahdotonta. Jos osa henkilöstöstä jää kouluttamatta, jää tarjolle merkittävä

potentiaalinen tietoturva-aukko. Jos opetus ei ole riittävän aktivoivaa, jää monen

koulutettavan kohdalla päivän anti teoreettiseksi jaaritteluksi.

Tehokas verkkokoulutus aktivoi työntekijät ymmärtämään riskejä ja niiden

seurauksia. Erityisen tärkeää on huomata miten voi itse vaikuttaa tietoturvallisuuteen.

Kun jokainen oppii kiinnittämään huomiota riskeihin ja

ymmärtämään niiden merkityksen ja seuraukset omassa työssä,

kasvaa koko organisaatioon positiivinen turvallisuuskulttuuri.

Oikeanlainen kulttuuri ja henki puolestaan tukevat jokainen

työntekijän omaa asennetta näitä asioita kohtaan. Ja kun asenne

on kunnossa, kasvaa myös motivaatio oman tietoturvaosaamisen

jatkuvaan ylläpitoon ja kehittämiseen. Tästä syntyy positiivinen

kierre, eräänlainen noste. Siihen kannattaa pyrkiä! •

Ari Ketola, www.context.fi

Koulutus s. 67–73

TTS TYÖTEHOSEURA:

Tärinää kuljetustyössä! .......................... 68

Vaasasta valmistui kansainvälisesti

päteviä hitsauskoordinoijia.......................70

Monipuolista opetusta

simulaattoreilla........................................72

TOIMITUS Artturinkatu 2, BOX 29, 20200 Turku. Puh. +358 2 2444 110. Email: lehti@pp.inet.fi

PÄÄTOIMITTAJA M-T. Toivola, puh. + 358 40 717 5686, lehti@kuljetusjalogistiikka.com

TOIMITUSSIHTEERI Tiina Isomäki, puh. + 358 40 9125 983, tiina.isomaki@luukku.com

LEHDEN ULKOASU JA LADONTA M&T Grafidee, puh. +358 44 514 6789, aineistot@grafidee.fi

JAKELU Itella Oyj • ISSN 1458-1086 • KANSIKUVA © Perception | Dreamstime.com


Toimittajan valinta voi olla helppoa, mutta

sitä ei pitäisi tehdä kevyin perustein.

Helpottaaksemme päätöstäsi,

me tuomme esiin faktat.

Hyödy laajasta osaamisestamme Euroopan johtavana varastoteknologian ja hyllystöjen toimittajana.

www.jungheinrich.fi


Itämeren alueen yhteishankkeella

kohti turvallisempia ja

kannattavampia maantiekuljetuksia

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun koordinoima kolmevuotinen

EU-hanke C.A.S.H. lähenee loppuaan. Raskaan maantieliikenteen

turvallisuuteen tähtäävä hanke on tuonut yhteen viranomaisia vaihtamaan

näkemyksiä ja parhaita käytäntöjä eri maiden valvontatapoihin liittyen.

Hankkeen edetessä on havaittu, että rajat ylittävän raskaan liikenteen

valvontaa tulee lisätä ja valvontamenetelmiä kehittää edelleen. Lisäksi

valvontatietojen vaihtoa viranomaisten kesken kansainvälisiin kuljetuksiin

liittyen tulisi tehostaa. Logistiikka-alan ja poliisin yhteistyötä ja tietojen

vaihtoa tulee lisätä ja tiivistää kuljetusrikollisuuden ehkäisemiseksi ja

rikosten selvittämiseksi.

Tähän pyritään kehittämällä kansainvälistä

viranomaisyhteistyötä, yhdenmukaistamalla

valvovien viranomaisten koulutusta sekä

testaamalla viranomaisten käyttämiä teknologioita

ja tietojärjestelmiä.

C.A.S.H. pyrkii tuomaan yhteen viranomaisia,

jotta nämä voisivat vaihtaa näkemyksiä

ja parhaita käytäntöjä eri maiden

valvontatapoihin liittyen. Professori Ojala

muistuttaa kuitenkin, että käytäntöjen yhdenmukaistaminen

on pitkällinen prosessi,

mutta ensisijaisena tavoitteena voidaan

pitää, että käytännöt saataisiin yhteismitallisiksi,

jos ei aivan samanlaisiksi Itämeren

alueella.

Maantiekuljetuksilla on merkittävä

rooli Itämeren alueen

liikenteessä. Itämeren alueen

maantieliikenteen kuljetussuorite

on vuosittain yli 560 000 miljoonaa

tonnikilometriä. Vaikka maantiekuljetuksia

sääntelee sama EU-tason säännöstö,

Euroopan maiden kansalliset viranomaiset

voivat noudattaa toisistaan poikkeavia

kansallisia käytäntöjä valvoessaan raskasta

liikennettä.

Raskaan liikenteen volyymit Itämeren

alueella ovat suuret. Kiristynyt kilpailu kuljetusmarkkinoilla

asettaa kuljetusyrittäjille

monenlaisia haasteita, sillä esimerkiksi

kuormansidontaan, sanktioihin, ajo- ja lepoaikoihin,

ajoneuvon mittoihin ja massoihin

sekä asiakirjoihin liittyvät vaatimukset

saattavat erota huomattavasti eri maissa.

Tämä oli lähtökohta, kun Turun yliopiston

kauppakorkeakoulun logistiikan oppiaine

alkoi koordinoida syyskuusta 2009 syyskuuhun

2012 kestävää C.A.S.H.-hanketta,

jonka kokonaisbudjetti on 3,4 miljoonaa

euroa. Kirjainlyhenne tulee hankkeen

englannin kielisestä nimestä “Connecting

Authorities for Safer Heavy Goods Traffic

in the Baltic Sea Region”. Se on osa EU:n

Itämeren yhteistyöohjelmaa ja on osin Euroopan

aluekehitysrahaston rahoittama.

C.A.S.H.-hankkeeseen osallistuu 13 yhteistyökumppania

kahdeksasta maasta

Itämeren alueella mukaan lukien Suomi,

Ruotsi, Tanska, Saksa, Viro, Latvia ja Liettua

sekä Norja, C.A.S.H.-hankkeen johtaja

professori Lauri Ojala Turun yliopiston

kauppakorkeakoulusta kertoo. Partneriorganisaatioihin

lukeutuu eri poliisiviranomaisia,

aluekehitysorganisaatioita sekä

tutkimuslaitoksia.

Tavoitteena on parantaa raskaan maantieliikenteen

ennustettavuutta ja kannattavuutta

sekä kehittää käytännön ratkaisuja

kansainvälisen rajat ylittävän raskaan liikenteen

turvallisuuteen Itämeren alueella.

Suomen Liikkuva poliisi johtaa

C.A.S.H.-hankkeen viranomaisyhteistyötä

C.A.S.H. -hanke kokoaa yhteen poliisiviranomaisia

ja muita raskaan liikenteen valvontaa

suorittavia viranomaisia Itämeren

alueella. Suomen Liikkuvalla poliisilla on

vetovastuu hankkeen viranomaisyhteistyötä

koskevasta työpaketista.

”Keskeisellä sijalla ovat rajat ylittävän

raskaan liikenteen liikenneturvallisuusasiat

sekä kuljetusrikollisuuden torjunta. Hankkeen

avulla panostetaan myös valvontaan

C.A.S.H.-hankkeen

yhteisharjoituksia on järjestetty

yhteensä 14, joihin on

osallistunut noin 500 poliisia.

Kuva C.A.S.H.-yhteisharjoituksesta

Virossa 2011.

Kuljetus & Logistiikka 5


Ajoneuvon tarkastus C.A.S.H.-

yhteisharjoituksessa

Haaparanta-Torniossa 2012.

C.A.S.H.-hankkeessa

testattiin

lämpökameran

käyttömahdollisuutta

raskaan liikenteen

valvonnan apuna.

käytettävän kaluston sekä valvontavälineiden

kehittämiseen”, C.A.S.H.-hankkeen viranomaisyhteistyötä

koordinoivan työpaketin

vetäjä ylikonstaapeli Erkki Vikman

Suomen Liikkuvasta poliisista kertoo.

”Tavoitteena on tunnistaa ja levittää eri

jäsenmaihin raskaan liikenteen valvontaan

liittyviä parhaita käytäntöjä koulutuksen,

virkamiesvaihdon sekä yhteisharjoitusten

avulla. Kolmen vuoden aikana hanke on

aktiivisesti kierrättänyt strategisen ja operatiivisen

tason virkamieskuntaa Itämeren

alueella tutustumassa toistensa toimintatapoihin.

Yhteisharjoituksia on järjestetty

yhteensä 14, joihin on yhteensä osallistunut

noin 500 poliisia. Hankkeen aikana

on tarkastettu 600 ajoneuvoa. Yhteisharjoituksissa

näkemyksiä on vaihdettu mm.

ajo- ja lepoaikoihin, ajopiirturiasioihin

sekä vaarallisten aineiden kuljetukseen,

kuorman sidontaan, asiakirjoihin ja ajoneuvon

tekniseen kuntoon liittyvissä kysymyksissä”,

Vikman toteaa.

Lisäksi hanke on järjestänyt 2-4 päivän

virkamiesvaihtoja, joissa ollaan mukana

havainnoimassa toisen maan poliisin operatiivista

toimintaa. ”C.A.S.H.-hankkeen

myötä syntyneitä kansainvälisiä yhteistyöverkostoja

Liikkuvan poliisin on mahdollista

hyödyntää jatkossakin jokapäiväisessä

valvontatyössä”, Vikman jatkaa. Hanke

on myös pyrkinyt yhdenmukaistamaan

valvovien viranomaisten koulutusta järjestämällä

työpajoja ja erilaisia koulutustilaisuuksia

mm. liittyen kuorman sidontaan

ja vaarallisten aineiden kuljetukseen.

C.A.S.H.-hankkeen aikana on myös

kartoitettu ja testattu raskaan liikenteen

valvontaan soveltuvia liikenteenvalvontavälineitä,

sovelluksia ja teknologisia ratkaisuja.

”C.A.S.H.-hankkeessa testasimme

lämpökameran käyttömahdollisuutta

raskaan liikenteen valvonnan apuna”, Vikman

kertoo. ”Tutustumisen aikana suoritettiin

lisäksi laajamittainen tutkimus

lämpökameran käytöstä raskaan liikenteen

pyörästöjen kunnon selvittämisessä.

Lämpökamera voisi olla yksi mahdollinen

seulova valvontaväline ajoneuvojen jarrujen

ja pyörien laakereiden kunnon määrittämiseksi

tien päällä.”

”Lisäksi hankkeessa testattiin Video

Endoscope -kameraa, jonka käyttötarkoitus

on päästä varrellisen videon avulla onkaloihin

ja ahtaisiin paikkoihin, mihin ei

muuten saada visuaalista havaintoa. Laite

soveltuu käytettäväksi ahtaissa paikoissa

tarkastettaessa mm. ajoneuvon teknistä

kuntoa tai kuormatilaa avaamatta suojaavia

rakenteita. Lisäksi laitteella pystytään

havaitsemaan konkreettisia manipulointivälineitä,

millä mm. nostetaan ajoneuvon

rajoitettua nopeutta suuremmaksi

tai muunnetaan ajoneuvon digitaalisen

ajopiirturin tallentamaa ajo- ja lepoaikatietoa.”

C.A.S.H.-hankkeen aikana oli mahdollista

tutustua digitaalisen ajopiirturin

tallennuslaitteen käyttömahdollisuuksiin.

Laitteen käyttötarkoitus on lukea ja selventää

ajoneuvon digitaalisen ajopiirturin

tallentamaa tietoa mahdollisesta virheel-

6 Kuljetus & Logistiikka


Kuljetusalaa koskevaa lainsäädäntöä ja sen valvontaa on edelleen syytä vahvistaa harmaan talouden torjumiseksi. Viranomaistoiminnan

tehostuminen mahdollistaa nopeamman puuttumisen havaittuihin laiminlyönteihin ja väärinkäytöksiin”, C.A.S.H.-hankkeen

viranomaisyhteistyötä koordinoivan työpaketin vetäjä ylikonstaapeli Erkki Vikman Suomen Liikkuvasta poliisista sanoo.

lisestä ajoneuvon käytöstä ja kuljettajan

suorittamista toiminnoista.

”Totesimme kaikki edellä mainitut laitteet

hyviksi apuvälineiksi raskaan liikenteen

valvontatyöhön tien päällä”, Vikman

toteaa. ”Lisäksi hankkeen aikana huomasimme,

että tulevaisuudessa on tehtävä

enemmän yhteistyötä yhteisten valvontavälineiden

löytämiseksi.”

Suuria eroja seuraamusjärjestelmiä koskevien

säännösten soveltamisessa

Vikmanin mukaan C.A.S.H. on ollut

monin tavoin kannattava hanke. ”C.A.S.H.-

hankkeen myötä olemme huomanneet, ettei

päivittäinen poliisityö poikkea toisistaan eri

valtioissa ja perusongelmat ovat usein samoja”,

Vikman kertoo. ”Raskaan liikenteen

osalta hankkeeseen osallistuneilla valtioilla

on yhtenevä lainsäädäntö (EU -direktiivit)

ajo- ja lepoaikavalvonnan, vaarallisten aineiden

tiekuljetusten sekä teknisten tienvarsitarkastusten

osalta. Lisäksi kabotaasikuljetuksissa

on yhtenevä tulkinta siitä, että

maahantulon ja kuorman purun jälkeen on

mahdollisuus ajaa kolme kuormaa viikon

kuluessa, minkä jälkeen ajoneuvon on poistuttava

maasta”, Vikman jatkaa.

Valtioissa on pääsääntöisesti viety EU

-direktiivit (aiheena ajo- ja lepoajat, ajopiirturien

käyttö, vaarallisten aineiden

kuljetukset ja tekniset tienvarsitarkastukset)

kansallisiin lainsäädäntöihin,

mutta säännösten soveltamisessa

on jopa huomattavia eroja. Vikmanin

mukaan olennaisin ero eri valtioiden

välillä on seuraamusjärjestelmissä,

joiden välillä on huomattavia eroja sekä

rangaistusten määräämisen että määrän

osalta. ”Esimerkiksi useassa valtiossa ei

voida sakottaa kuljettajaa tien päällä, vaan

poliisi tekee ilmoituksen rikkeestä toiselle

viranomaiselle”, Vikman toteaa.

Toisena esimerkkinä C.A.S.H.-hankkeessa

tehdyistä huomioista Vikman mainitsee

rattijuopumuksen. ”Rattijuopumuksen raja

tieliikenteessä vaihtelee 0,2 - 0,5 promillen

välillä. Myös rattijuopon käsittely eroaa eri

valtioissa. Joissakin valtioissa poliisi antaa

kuljettajalle heti ajokiellon, kun joissakin

valtioissa ajokielto annetaan vasta myöhemmin.

Myös huumaantuneena ajamisen

osalta on vastaavia eroja.”

”Myös teknisesti vaarallisen huonossa

kunnossa olevan ajoneuvon käsittelyssä on

eroja eri valtioiden viranomaisten välillä”,

Vikman kertoo. ”Joissakin valtioissa raskaan

liikenteen ajoneuvon teknisen kunnon

valvonnasta vastaa muu viranomainen kuin

poliisi. Vuosittaiset määräaikaiskatsastukset

ovat käytössä kaikissa C.A.S.H.-hankkeessa

mukana olleissa valtioissa. Joissakin

valtioissa poliisilla on toimivalta suorittaa

ajoneuvojen teknistä valvontaa, mutta kansalliset

lait eivät anna mahdollisuutta estää

ajoneuvon käyttö.”

Rajat ylittävän raskaan liikenteen

valvontaa tulee lisätä

Ylikonstaapeli Erkki Vikman esittää myös

ehdotuksia, jolla raskaan maantieliikenteen

turvallisuutta voitaisiin jatkossa parantaa.

Vikmanin mukaan valvontaviranomaisten

kesken tulee järjestää säännöllisesti vähintään

kerran vuodessa yhteistyökokouksia

valvontaongelmien kartoittamiseksi ja lainsäädännön

kehittämiseksi. Lisäksi tieviranomaisen

ja tienvarsitarkastuksiin osallistuvien

katsastajien kanssa tulee järjestää

säännöllisesti yhteistyökokouksia raskaan

liikenteen tarkastuksiin ja lainsäädännön

tulkintaan liittyvistä ongelmista. Samalla

tulee kehittää katsastuksen laadun valvonnan

yhteistyömuotoja.

”Rajat ylittävän raskaan liikenteen valvontaa

tulee lisätä ja valvontamenetelmiä

edelleen kehittää rajanylityspaikoilla yhteisesti

eri valvontaviranomaisten toimesta”,

Vikman jatkaa ja lisää, ”valvontatietojen

vaihtoa viranomaisten kesken kansainvälisiin

kuljetuksiin liittyen tulee tehostaa. Asiaan

liittyvää sähköistä tiedonvälitystä tulee

kehittää osapuolten kesken.”

Kuljetusrikollisuuden ehkäisemiseksi ja

rikosten selvittämiseksi logistiikka-alan ja

poliisin yhteistyötä ja tietojen vaihtoa tulee

Kuljetusrikollisuuden ehkäisemiseksi ja rikosten

selvittämiseksi logistiikka-alan ja poliisin yhteistyötä

ja tietojen vaihtoa tulee lisätä ja tiivistää.

Kuljetus & Logistiikka 7


C.A.S.H.-yhteisharjoitus Ruotsissa 2012.

lisätä ja tiivistää. Olisi myös harkittava yhteisten

koulutustilaisuuksien järjestämistä

esimerkiksi kuljetusrikollisuuden tunnistamisessa.

Kuljetusalaa koskevaa lainsäädäntöä

ja sen valvontaa on edelleen syytä

vahvistaa harmaan talouden torjumiseksi.

Viranomaistoiminnan tehostuminen mahdollistaa

nopeamman puuttumisen havaittuihin

laiminlyönteihin ja väärinkäytöksiin”,

Vikman summaa.

C.A.S.H.-hankkeen suositukset

saatavilla syyskuussa 2012

C.A.S.H.-hanke päättyy syyskuun alussa

2012. Professori Ojalan mukaan saadut

tulokset osoittavat, että syvällistä tietoa

valvontatyön arviointimetodeista ja riskianalyysista

tarvitaan. ”Yksi konkreettinen

tulos on, että vähitellen viranomaisten

valvontakäytännöt samankaltaistuvat ja

rajat ylittävä tiedonvaihto paranee. Tähän

ei osallistuvien maiden viranomaisilla olisi

ehkä ollut mahdollisuutta omien budjettiensa

puitteissa. Tiedonvaihdon helpottuminen

ei hyödytä ainoastaan valvontaviranomaisia

vaan myös kuljetusyrittäjiä

tekemällä markkinoista tasapuolisen, joka

ei vääristä kilpailua eri maiden ja toimijoiden

välillä”, professori Ojala toteaa.

”Toinen selvä hankkeen tulos on tarve

yhdenmukaistaistaa valvovien viranomaisten

koulutusta Itämeren alueella. Jo ennen

hankkeen päättymistä osallistuvien maiden

poliisiviranomaiset ovat hyödyntäneet

koulutuksessaan hankkeessa esille tulleita

hyviä käytäntöjä.”

8 Kuljetus & Logistiikka

Hanke on kolmen vuoden aikana julkaissut

tutkimusmateriaalia markkinatilanteen

vaikutuksesta raskaan liikenteen

turvallisuuteen, riskianalyyseja sekä pyrkinyt

lisäämään tietoa mm. kuljettajien

liikennekäyttäytymisestä. Viimeisimpään

C.A.S.H.-kyselyyn vastasi 173 liikennepoliisia

kahdeksasta Itämeren alueen maasta.

”Alustavien tulosten mukaan vaikeimmin

valvottavia ovat ajoneuvo-, lasti- ja kuljettajien

asiakirjat, erityisesti ulkomaisten

ajoneuvojen ja kuljettajien osalta. Myös

kabotaasisääntöjen valvonta nähtiin erityisen

hankalana. Ylinopeus ja rattijuopumus

olivat puolestaan valvonnan kannalta helpompia,

sillä näiden kohdalla säännöstö ja

valvontakäytännöt ovat selviä”, Ojala huomauttaa.

C.A.S.H.-hanke pyrkii vaikuttamaan

saaduilla tuloksilla myös raskaan liikenteen

turvallisuudesta käytävään eurooppalaiseen

keskusteluun. Hanke on järjestänyt

vuosittain Brysselissä disseminaatiotilaisuuden,

johon on kutsuttu EU-päättäjiä ja

-virkamieskuntaa, poliisiviranomaisia sekä

etujärjestöjä ja logistiikka-alan toimijoita.

”Tavoitteena on vaikuttaa kansallisten

päätöksentekijöiden lisäksi komissioon ja

tuleviin raskaan maantieliikenteen turvallisuutta

koskeviin lainsäädäntöaloitteisiin.

Hankkeen suositukset ovat kokonaisuudessaan

saatavilla syyskuussa”, professori

Ojala kertoo. •

www.cash-project.eu

C.A.S.H.-hankkeeseen osallistuu

13 yhteistyökumppania kahdeksasta

maasta Itämeren alueella

mukaan lukien Suomi, Ruotsi,

Tanska, Saksa, Viro, Latvia ja

Liettua sekä Norja, C.A.S.H

- hankkeen johtaja professori

Lauri Ojala Turun yliopiston

kauppakorkeakoulusta kertoo.


Ketterää

Logistiikkaa

www.agilitylogistics.com

Puh. +358 9 618 750

e-mail: salesfi@agilitylogistics.com


Onnettomuusriskit

Itämerellä nousussa

Itämeren laivaliikenne on

lisääntynyt viime vuosina

voimakkaasti ja liikenteen määrä

kasvaa tulevaisuudessakin.

Samalla nousevat meren

onnettomuusriskit.

Itämeren laivaliikenteen raju kasvu

johtuu pääasiassa Venäjältä tulevien

öljynkuljetusalusten lisääntymisestä.

Kun myös laivaliikenne Suomen ja

Viron välillä on vilkasta, yhteentörmäysten

todennäköisyys nousee.

VTT teki taannoin Ahvenanmeren riskianalyysin.

Sen mukaan yksi alueen suurimmista

ongelmista oli epäjärjestäytyneen

liikenteen tuoma yhteentörmäysten ja karilleajojen

vaara sekä niiden seurauksena

öljyvuodon uhka.

- Kansainvälisen merenkulkujärjestön

IMO:n suosittelemaa Formal Safety

Assessment -viitekehystä noudattavassa

tarkastelussa selvitimme merialueella vallitsevan

riskitason ja pyrimme löytämään

kustannustehokkaita keinoja turvallisuuden

parantamiseksi, erikoistutkija Markus

Porthin kuvailee.

Analyysin mukaan parhaita riskienhallintakeinoja

ovat muiden muassa alueen

reittijakojärjestelmä sekä meriliikenteen

ohjauksen kehittäminen.

Myönteistä palautetta

Menetelmä otettiin käyttöön vuonna 2010.

Tähän mennessä viranomaisilta ja varustamoilta

saatu palaute on ollut myönteistä.

- Vielä on kuitenkin liian aikaista sanoa

tilastollisella varmuudella, ovatko toimenpiteet

todellakin parantaneet turvallisuutta,

Porthin toteaa.

Viime vuosien tärkeimmät navigointia

helpottavat uudistukset ovat alusten automaattinen

tunnistusjärjestelmä (Automatic

Identification System, AIS) sekä elektroniset

karttanäytöt. Kauppalaivoille maailmanlaajuisesti

pakollisten järjestelmien

avulla perämies näkee kartalla sekä oman

että muiden laivojen sijainnin, suunnan ja

nopeuden.

Porthin korostaa, että meriturvallisuuden

parantaminen etenee väkevästi kohti

tieto- ja informaatiotekniikan parempaa

hyödyntämistä navigointijärjestelmissä.

- Merenkulussa kaikki muutokset tapahtuvat

kuitenkin hitaasti. Niin sanotun

Erikoistutkija Markus Porthin toteaa, että Itämerellä ei toistaiseksi ole tavattu

merirosvoja, mutta muunlaisia uhkia turvallisuudelle on runsaasti.

e-navigoinnin tavoitteena on, että laivan

perämiehellä olisi oikea tieto käytettävissä

oikeaan aikaan oikeassa muodossa ja näin

hän pystyisi muodostamaan mahdollisimman

hyvän tilannekuvan. Käytännössä tämä

tarkoittaa muun muassa reaaliaikaisesti

päivittyvien sää- ja liikennetietojen sekä

muiden tiedonantojen esittämistä elektronisella

karttapohjalla. Lisäksi tavoitteena

on rutiininomaisten raportointi- ja kirjanpitotehtävien

automatisointi. Pyrimme olemaan

mukana johtamassa tätä kehitystä.

Aluksilla raportointivelvollisuus

Suomenlahden alusten raportointijärjestelmä

GOFREP (Gulf of Finland Reporting

System) edellyttää, että jokaisen alueelle

tulevan tai Suomenlahden satamasta lähtevän

aluksen pitää ilmoittaa Helsingin,

Tallinnan tai Pietarin liikennekeskukseen

perustiedot itsestään sekä muun muassa

aluksen vaarallisen lastin ja matkustajien

lukumäärän. GOFREP-valvonnassa Suomenlahti

on jaettu kolmeen osaan eli Suomen,

Viron ja Venäjän merialueisiin.

- Liikenneviraston henkilöstö valvoo,

että alukset toimivat sääntöjen mukaisesti

noudattaen esimerkiksi liikenteen jakojärjestelmää.

Tiedot aluksilta valvomoon tulevat

monin eri keinoin. Perustiedot kuten

laivan nimi, sijainti ja määränpää tulevat

AIS:n kautta. Tarkemmat tiedot annetaan

radioteitse, sähköpostitse, satelliittiyhteyksin

ja jopa puhelimitsekin. Tavoitteena on,

että tiedot tulisivat mahdollisimman automaattisesti

yhtä yhteystapaa käyttäen.

- Merenkulussa on kuitenkin monenlaisia

toimijoita eikä yhteisen ilmoitusjärjestelmän

luominen ole kovinkaan helppoa.

Esimerkiksi jotkut varustamot toimivat

olosuhteiden pakosta aina minimivarustein

ja ne ottavat käyttöön uutta tekniikkaa vain

pakon edessä. Tekniset valmiudet yhtenäiseen

ilmoitustapaan alkavat olla jo olemassa,

mutta järjestelmän läpivienti koko merenkulkualaan

kestää vielä vuosia, Porthin

harmittelee. •

10 Kuljetus & Logistiikka


Paras kelirikkoalus

nyt suomeen

Saariston asukkaille ja kesämökin omistajille suunniteltu nykyaikainen

ilmatyynyalus on jälleen Suomen markkinoilla. Perhekäyttöön soveltuva

ilmatyynyalus on kohtuuhintainen, ympärivuotiseen käyttöön ja

erityisesti kelirikkoaikaan sopiva ilmatyynyalus. Alukset ovat kooltaan

pieniä ja tarkoitettu 2-4 henkilön kuljetukseen.

Monenlaisia

väistämissääntöjä

Alusten yhteentörmäyksiä estetään myös

perinteisin menetelmin.

- Merellä on monenlaisia väistämissääntöjä.

Esimerkiksi pienemmät huviveneet

väistävät kauppalaivoja, joiden turvallinen

kulku on rajoitettu suuren syväyden takia.

Kuten tieliikenteessäkin oikealta tulevalla

on etuajo-oikeus ja vastaantuleva laiva ohitetaan

oikealta puolelta.

Talviaika Itämerellä asettaa omia haasteita

rahtialuksille.

- Ankarina jäätalvina laivat jäävät toisinaan

kiinni jäihin jopa päiväkausiksi, koska

nykyinen jäänmurtokapasiteetti ei riitä kaikissa

oloissa pitämään väyliä auki jokaiselle

alukselle.

Asiaan haetaan ratkaisua modernein keinoin.

- Esimerkiksi Suomen, Ruotsin ja Viron

jäänmurtajat käyttävät kehittämäämme ohjelmistoa

jäänmurtopalvelun organisointiin

ja jääennusteiden tarkasteluun. Pyrimme

jatkossa kehittämään laivoille jäänavigointia

helpottavia palveluja, joiden avulla laivat

saisivat nykyistä paremmin tietoa jäänmurtajien

noutopaikoista, suositelluista reiteistä

sekä jääkentän kulkukelpoisuudesta.

Talven ohella ongelmia voi ilmetä syysmyrskyjen

aikaan. Esimerkiksi Estonia

upposi Itämerellä syyskuussa 1994 vaatien

852 ihmishenkeä.

- Toinen haastava ajankohta laivoille

on silloin, kun meri on vielä avoin, mutta

lämpötila on pudonnut alle nollan. Tällöin

saattaa ilmetä jääkertymiä laivan rakenteissa,

mikä aiheuttaa lisäpanoa ja vaikuttaa

haitallisesti laivan vakauteen, Porthin

sanoo. •

Nykyaikainen ilmatyynyalus on toivottu lisä

moottorikelkkojen rinnalle talvikeleihin merelle

ja järvien jäälle.

"Ilmatyynyaluksella kulkiessa eivät sulat

ja ohuet kohdat jäässä vaikeuta etenemistä,

koska alus leijuu noin 30 cm korkeudella vedestä

tai jäästä edeten vauhdikkaasti ja turvallisesti

perille asti, ilmatyynyalus on paras

henkivakuutus heikkoille jäille" kertoo maahantuojan

RAF Hovercraftin edustaja Kari

Ketola.

Nykyaikainen 4-tahtinen ilmatyynyalus

Nyt on Suomessa saatavilla nelitahtimoottorilla

varustettuja englantilaisia ilmatyynyaluksia.

Nelitahtinen moottori on ympäristöystävällisempi,

hiljaisempi, toimintavarmempi

ja käyttökustannuksiltaan edullisempi

kuin vanhat kaksitahtimoottorilla

olevat alukset.

Ilmatyynyaluksen nosto- ja työntövoiman

hoitaa yksi helppokäyttöinen ja luotettava

moottori.

"Kevyt ilmatyynyalus on jo 15 minuutin

harjoittelun jälkeen valmis matkaan. Ja mikä

parasta, nelitahtisen moottorin kanssa

ei tarvitse lotrailla kaksitahtiöljyjen kanssa.

Kulutus on merkittävästi pienempi ja ääni

miellyttävä. Se kuulostaa ihan oikealta

moottorilta," Ketola kuvailee.

Luontoystävällinen liikkumaväline

Ilmatyynyalus ei aiheuta kulkiessaan lähes

ollenkaan aaltoja eikä vedenalaista ääntä.

"Ilmassa leijaillessaan ilmatyynyaluksen

painejälki vastaa linnun aiheuttamaa painetta

eikä se siten riko arkoja maastonpintoja,"

sanoo Ketola.

Rakenteestaan johtuen ilmatyynyaluksesta

ei pääse luontoon öljyä tai polttoainetta,

eikä pakokaasuja ohjata veteen. Nelitahtimoottorinen

ilmatyynyalus on myös

polttoaineenkulutukseltaan merkittävästi

taloudellisempi kuin vene, vesijetti tai moottorikelkka.

Englantilaista käsityötä

Aluskien valmistaja, englantilainen Flying

Fish Hovercraft on jo kymmenen vuotta sitten

siirtynyt käyttämään aluksissaan taloudellisia

ja kestäviä nelitahtimoottoreita.

Yli 30 vuoden kokemus ilmatyynyalusten

valmistamisesta takaa nopeuden, turvallisuuden

ja kestävyyden. Jokainen Flying

Fish -ilmatyynyalus rakennetaan tilauksesta

käsityönä asiakkaan toivomalla värityksellä.

Kaksi eri mallia

Aluksia on saatavilla kahta eri mallia, 2/3

hengen Marlin II Arctic ja 3/4 hengen Coastal

Pro Arctic. •

Ajantasaista tietoa

Itämerestä

www.itamerinyt.fi sivuilta löytää ajantasaista

tietoa Itämeren veden- ja aallonkorkeudesta,

talvella jäätilanteesta

ja kesällä leväkukinnoista. Lisäksi siellä

on ennusteita esimerkiksi aallonkorkeudesta,

pintaveden lämpötilasta tai levien

esiintymisestä. Vettä, aallokkoa ja jäätä

koskevasta sisällöstä vastaa Ilmatieteen

laitos, Suomen ympäristökeskus vastaa

levätilannetta ja -ennusteita koskevasta

tiedosta.

Kuljetus & Logistiikka 11


Kuljetusvahingon

taustalla usein

inhimillinen virhe

Kuljetusvahinkojen vähäisyys on yritykselle sekä

mainekysymys että kustannussäästö. Vaikuttamalla

virheellisiin toimintatapoihin kuljetusketjussa

voidaan kuljetusvahinkoja vähentää merkittävästi.

Suomessa vakuutusyhtiöt korvaavat

vuosittain kuljetuksen tavaravahinkoja

noin 30 miljoonan euron

arvosta. Todelliset kuljetusvahinkojen

kustannukset ovat kuitenkin tätä

korkeampia, sillä pienet vahingot jätetään

usein ilmoittamatta vakuutusyhtiöille.

Kuljetusvahingot kasvattavat logistiikkakustannuksia

ja vaikuttavat sekä logistiikkapalveluyrityksen

että sen asiakkaan

maineeseen. Suuri osa kuljetusvahingoista

on ennaltaehkäistävissä, mutta se edellyttää

yrityksiltä järjestelmällistä riskienhallintaa,

laatutyötä ja vahinkojen seurantaa.

Se, kuinka merkittävänä kuljetusvahinkojen

ennaltaehkäiseminen yrityksessä

koetaan, riippuu paljon yrityksen käsittelemästä

rahdista, toimintakulttuurista

ja siitä, kuinka tärkeänä kuljetusten laatu

nähdään, toisin sanoen yrityksen asenteista

kuljetusvahinkoja kohtaan. Kuljetusvahinkojen

vähentämiseen kuuluu olennaisena

osana toimintatapojen kehittäminen

ja henkilöstön kouluttaminen.

Lastin vahinkoherkkyys riippuu hyvin

paljon sen ominaisuuksista, kuten siitä,

sietääkö se lämpötilanvaihtelua ja kastumista.

Esimerkiksi paperituotteiden kohdalla

suurimmat vakuutuskorvaukset on

maksettu vesi- ja kastumisvahinkojen johdosta.

Lämpötilojen aiheuttamat vahingot

taas vaurioittavat useimmiten elintarviketuotteita.

Muita kuljetuksessa huomioon

otettavia lastin ominaisuuksia ovat tuotteen

suuri koko tai paino, epäsymmetrinen

muoto ja tärinän- ja iskunsietokyky. Myös

12 Kuljetus & Logistiikka

vuodenajat voivat vaikuttaa kuljetusvahinkojen

yleisyyteen. Esimerkiksi pilaantumis-,

homehtumis- ja ruostumisvahinkojen,

tulipalovahinkojen ja lämpötilan

aiheuttamien vahinkojen tapahtumamäärissä

on huomattavissa selkeä kasvu kesäkuukausina.

Vesi- ja kastumisvahingot

taas ovat yleisempiä talviaikaan.

Lastin oikeanlaisella sidonnalla voidaan

normaalisti välttää kuljetuksenaikaiset vahingot.

Yleensä lastit on Suomessa sidottu

hyvin, ja vahinkoja syntyykin eniten tavaraa

käsiteltäessä.

Erityisen herkkiä kuljetusvahingon syntymiselle

ovat lastaus- ja purkutilanteet,

joissa lasti altistuu inhimillisen tekijän

vaikutukselle. Suomessa on pitkien välimatkojen

vuoksi paljon tavaran terminaalikäsittelyä,

ja kuljetusketjussa tulee useita

lastaus- ja purkukertoja. Tällöin riskit vahingon

sattumiselle kertautuvat. Tavaraa

suojaava pakkaus ja varoitusmerkinnätkään

eivät aina suojaa lastia varomattomalta

käsittelyltä.

KUMI (Logistiikka- ja kuljetusalan

tuotevahinkojen minimointi) -hankkeessa

tehdyn vakuutustilastotutkimuksen

perusteella särkymisvahingot ovat sekä

tapahtumamäärältään että korvausmäärältään

suurin kuljetusvahinkolaji. Särkymisvahingon

taustalla taas on useimmiten

käsittelyvirhe. Käsittelyvirheet ovatkin

tapahtumamäärältään suurin tunnettu

kuljetusvahinkojen taustalla oleva syy

kuljetusmuodosta riippumatta. Myös vakuutusyhtiöiden

maksamista korvauksista

suuri osa maksetaan käsittelyvirheen seurauksena

aiheutuneista tuotevahingoista.

Käsittelyvirheestä aiheutuvat vahingot

ovat usein särkymisvahinkoja, joiden kustannukset

jäävät monesti kuljetusvakuutuksen

omavastuurajan alle. Todellisuudessa

siis käsittelyvirheiden osuus kuljetusvahinkojen

kokonaiskustannuksista voi

olla suurempikin.

On arvioitu, että jopa 70 %:ssa tapauksista

käsittelyvirheen taustalla on inhimillinen

syy, kuten huolimattomuus, välinpitämättömyys

tai virhearviointi. Siksi

kuljetusketjussa toimivien yritysten toimintakulttuuri

sekä henkilöstön asenteet

ja käyttäytyminen ovat erittäin keskeisiä

käsittelyvirheistä johtuvien kuljetusvahinkojen

syntymisen kannalta.

KUMI -hankkeessa haastatelluissa

yrityksissä asenteet kuljetusvahinkoja

kohtaan ovat pääosin kohdallaan. Kuljetusvahinkojen

minimointiin kiinnitetään

yrityksissä huomiota ja vahingonseurantajärjestelmiä

on kehitetty. Vaikka korvauksiin

johtaneet vahingot raportoitaisiin

järjestelmiin melko kattavasti, on vahinkojen

epäsuorista vaikutuksista kuitenkin

tietoa kohtalaisen heikosti, ja niiden mittaaminen

koetaan erittäin haasteelliseksi.

Epäsuorat vaikutukset, kuten toimitus- tai

tuotantoviivästymät ja mainemenetykset,

voivat kuitenkin olla merkittävästi suurempia

kuin suorat kustannukset.

Vaikka yritysten strategiat ja laatujärjestelmät

tähtäisivät kuljetusvahinkojen

vähentämiseen, on paljon kuitenkin lastia


käsittelevän, suorittavan henkilöstön harteilla.

Inhimilliset virheet ovat aina mahdollisia

lastia käsiteltäessä. Suuri osa niistä

olisi kuitenkin estettävissä puuttumalla

vääriin toimintatapoihin ja henkilöstön

asenteisiin. Näihin voidaan vaikuttaa etenkin

henkilöstön koulutuksen ja motivoinnin

kautta.

Kuljetusvahinkojen vähentämisen kannalta

on tärkeää ajatella kuljetusketju

kokonaisuutena lähettäjältä asiakkaalle

saakka. Yhteistyö kuljetusketjun osapuolien

välillä ja eri osapuolien näkemysten

huomioon ottaminen koko kuljetusketjun

suunnittelussa ja toteutuksessa on erittäin

keskeistä. Yhteistyöllä voidaan selvittää

kuljetusvahingoille altistavia epäkohtia

kuljetusketjussa ja lisätä ketjussa toimivien

henkilöiden ymmärrystä siitä, mitä

tavara kuljetusketjussa joutuu kestämään.

Kun käsitys oman toiminnan merkityksestä

osana koko kuljetusketjua ja vahinkojen

vaikutuksista kasvaa, kasvaa myös vastuuntunto

omasta työstä.

Koulutuksella voidaan vaikuttaa etenkin

tietämättömyydestä johtuvien kuljetusvahinkojen

määrään, mutta se toimii myös

motivaattorina tehdä työ huolella. Koulutuksen

tulisi olla säännöllistä ja sen vaikutuksia

tulisi myös seurata, jotta sen vaikutukset

muuttaisivat virheellisiä toimintatapoja

pysyvästi. Erityisesti työnjohdon

roolia työntekijöiden motivoijana ja kouluttajana

tulisi painottaa nykyistä enemmän.

Työnjohto on jatkuvassa yhteydessä

työntekijöihin ja johtoon, ja sen asenteet

KUMI -hankkeessa analysoitiin

logistiikkatoiminnoissa tapahtuvia

tuotevahinkoja ja toimintamalleja

ja selvitettiin syitä tuotevahinkoherkkyyteen

sekä näistä

nousevia kehitystarpeita.

Lisätietoa hankkeesta:

www.merikotka.fi/kumi/

KUMI -hankkeen tilastotutkimuksessa

analysoitiin, kuinka

kuljetusvahinkotapahtumat

jakaantuvat eri vahinkolajien

välillä. Tietoja saatiin kolmelta

vakuutusyhtiöltä, joiden tilastot

kattavat noin 70 % vuosina 2005–

2009 vakuutusyhtiöille raportoiduista

kuljetusvahingoista.

heijastuvat työntekijöihin.

Avoimella keskustelulla, yhteistyöllä ja

tiedonvaihdolla sekä organisaation sisällä

että koko kuljetusketjussa voidaan vaikuttaa

kuljetusvahinkoihin ja niitä koskeviin

asenteisiin, nostaa esiin epäkohtia kuljetusketjussa

ja kiinnittää huomiota näiden

korjaamiseen. Jotta vahinkojen todelliset

kustannukset saataisiin mahdollisimman

kattavasti mitattua, tulisi kuljetusvahinkojen

ja läheltä piti -tilanteiden seurantaa

kehittää. Vahinkoihin tulisi myös reagoida

ja vääriin toimintatapoihin puuttua jo ennen

vahingon sattumista. Tietoa vahinkojen

vaikutuksista tulisi välittää myös lastin

parissa työskentelevälle henkilöstölle, jotta

niiden todellinen merkitys ymmärrettäisiin.


Kirjoittajat:

Elisa Holma, tutkimusasiantuntija, FM

Vappu Kunnaala, tutkimusasiantuntija, HTM

Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja

tutkimuskeskus

Kuljetus & Logistiikka 13


Äärisäistä

valtaisat

kustannukset

14 Kuljetus & Logistiikka


Äärisäät eli esimerkiksi voimakkaat vesi- ja lumisateet sekä myrskyt aiheuttavat vuosittain vähintään

15 miljardin euron kustannukset EU-maiden liikenteelle. Merkittävä osa kustannuksista koostuu

rahtikuljetusten ongelmista.

VTT on tutkinut äärisäiden aiheuttamia

kustannuksia 27 EU-maan

liikenteelle ja rahtiasiakkaille.

Tutkimustulos on yllättävä. Kustannukset

nousevat koko EU-alueella vuosittain

huimaan, vähintään 15 miljardiin

euroon. Haavoittuvin liikennemuoto on

tieliikenne.

- Tämä johtuu siitä, että tieliikenne on

volyymiltaan suurempaa kuin muut liikennemuodot.

Lisäksi tieliikenne ei ole keskitetysti

ja ammattimaisesti hoidettua kuten

esimerkiksi raide- ja lentoliikenne, johtava

tutkija Pekka Leviäkangas VTT:stä kuvailee.

Suuria kustannuksia kaikille liikennemuodoille

aiheuttaa lähetysten ja matkojen

myöhästyminen. Tutkimuksen mukaan

erityisesti ilmailuliikenne on äärisäissä altis

aikakustannuksille mutta haittaa kovista

tuulista on myös meri- ja junaliikenteelle.

Aikakustannukset ovat mittavat myös

tieliikenteessä. Rahtiasiakkaat kärsivät

vuosittain miljardien eurojen tappiot aikakustannusten

vuoksi. Tutkimuksen mukaan

rahtiliikenteen osuus kokonaiskustannuksista

on runsaan kolmanneksen verran eli

noin kuusi miljardia euroa. Leviäkangas

uskoo, että kustannukset yhä kasvavat tulevaisuudessa.

- Kustannusten nousu johtuu siitä, että

rahtiliikenteen määrä kasvaa 1-2 prosenttia

vuodessa EU-27-alueella. Lisäksi tuotantoketjujen

tehostuminen korostaa aikataulujen

merkitystä ja samalla saattaa yhäkin

kasvattaa aikakustannuksia.

Talvisäät Suomen ongelmana

Täällä Suomessa lumi, jää ja pakkaset aiheuttavat

suurimmat kustannukset liikenteelle.

Säätieteilijät ovat arvioineet, että

tulevaisuudessa lumisateet saattavat edelleen

lisääntyä vaikka ilmasto lämpeneekin.

Etelä-Euroopassa taas helleaallot ovat merkittäviä

kustannustekijöitä. Vähentäväthän

helteet kävelyä ja polkupyöräilyä sekä lisäävät

moottoriliikennettä ja samalla liikenneruuhkia.

Kovat vesisateet taas aiheuttavat tulvia ja

sulkevat teitä. Lisäksi etelämaiden helteet

laajentavat ja mutkistavat raiteita, mikä viivyttää

rautatiekuljetuksia. Samantapainen

ikävä vaikutus on rajuilla ukkossäillä sähköistettyihin

rautateihin sekä lentoliikenteen

ohjausjärjestelmiin.

Suomessa helteet eivät mutkista raiteita,

mutta sen sijaan rankat lumisateet sekä

pakkaset piinaavat rautatiekuljetuksia tuon

tuostakin.

- Selvitimme hyvin tarkkaan tilastollisin

menetelmin rautatiekuljetusten haavoittuvuutta.

Yli puolet rautatierahdin myöhästymisistä

selittyy lumisateiden määrällä. Tämä

osoittaa havainnollisesti, että säillä on

selkeä selittävä vaikutus raidekuljetusten

toimivuuteen, Leviäkangas muistuttaa.

Teiden kunnon ylläpito on Leviäkankaan

mukaan hyvä ja edullinen keino varautua

äärisäihin.

- Niin maanteiden kuin rautateidenkin

jatkuva kunnossapito varmistaa, että liikennejärjestelmä

pysyy toimivana vaikka

äärisäät lisääntyisivät. Toki nytkin pääsee

tavara-autolla joka paikkaan, mutta silti teiden

kunnostaminen nopeuttaa kuljetuksia

ja parantaa liikenneturvallisuutta vähentäen

samalla onnettomuuskustannuksia.

Tietysti myös hyväkuntoiset autot ja junat

kestävät paremmin pakkasia ja lumikelejä.

Meriliikenne vähiten altista

Meriliikenne on tutkimuksen mukaan vähiten

altista äärisäille.

- Laivat ja meriväylät on suunniteltu ja

rakennettu muistaen, että myrskyjä esiintyy.

Toisaalta kovat tuulet saattavat häiritä

satamatoimintoja eli lastaamisia ja purkamisia

sekä heikentää jopa työturvallisuuttakin.

Tämä osoittaa, että satamatoiminta on

haavoittuvampaa kuin itse laivat ja väylät.

Talviaikaan meriliikenteelle merkittäviä

kustannuksia aiheuttaa jäänsärkijöiden

käyttö.

- Tulevaisuudessa nämä kustannukset

saattavat alentua merkittävästi ilmaston

lämpenemisen seurauksena, Leviäkangas

arvioi.

Tutkimuksessa ei ole eritelty kustannusten

jakaumaa maittain. Siksi emme tiedä,

ovatko Suomen äärisääkustannukset keskimääräistä

suuremmat vai pienemmät.

- Maakohtaisten kustannusten selvitys

toteutetaan myöhemmin. Meillä kustannukset

keskittyvät talviajan ongelmiin ja

lisäksi liikenneonnettomuuksiin. Keski- ja

Etelä-Euroopan maissa ongelmia tulee liikenteen

runsaudesta, jolloin pienikin säästä

johtuva haitta saattaa aiheuttaa isoja

kustannuksia. Meidän ohuissa liikennevirroissamme

ei tällaista juurikaan tapahdu,

Pekka Leviäkangas toteaa. •

Johtava tutkija Pekka

Leviäkangas toteaa,

että rahtikuljetusten

äärisääkustannukset

ovat mittavat.

Lisäksi kustannukset

ovat yhä kasvussa.

Laaja kansainvälinen tutkimus

Tutkimus äärisäiden aiheuttamista kustannuksista on osa

EWENT-hanketta (Extreme Weather Impacts on European Networks

of Transport). Tutkimuksessa ovat mukana VTT:n ohella

Suomesta Ilmatieteen laitos sekä Foreca Consulting.

Kansainvälisiä kumppaneita ovat Maailman Ilmatieteen

järjestö WMO, Kyproksen meteorologian laitos, liikennetaloudellisen

tutkimuksen instituutti TOI Norjasta, Tonavan sisävesiliikenteen

kehittämiseen erikoistunut valtionyhtiö via Donau

Itävallasta, Euroopan myrskytutkimuslaboratorio ESSL sekä

Saksan ilmailualan tutkimuskeskus DLR.

Vuonna 2009 alkaneen tutkimushankkeen rahoittajana on

ollut Euroopan Komissio.

Kuljetus & Logistiikka 15


Mistä kuljetuslogistiikan

osaajat tulevaisuudessa?

Kuljetuslogistiikan haasteet eivät ainakaan vähene tulevaisuudessa.

Tänä päivänä kuljetusyrittäjän arkea haastavat niin polttoaineverotus,

kasvavat työvoimakustannukset, työvoiman saatavuus, asiakasmäärien

ja kuljetussopimusten riittävyys jatkossa kuin tasapainoilu yrityksen

kannattavuudestakin tulevaisuudessa. Nyt ja erityisesti tulevaisuudessa

mukaan voidaan liittää myös kuljettajien ammattipätevyyskoulutukset,

jotka kohdistuvat niin henkilö- kuin tavaraliikenteeseen.

EU

– direktiiviin perustuva

laki ja asetus kuorma-autonkuljettajien

ammattipätevyydestä

tulivat voimaan 1.8.2007. Lainsäädäntö

sisältää vaatimukset perustason ammattipätevyyden

hankkimisesta ja säännöllisestä

jatkokoulutuksesta. Käytännössä

tämä tarkoittaa perustason ammattipätevyyskoulutuksen

suorittamista kuljettajilta,

joilla ei ole ollut kuorma-auton

ajo-oikeutta hankittuna 10.9.2009 mennessä.

Kaikkien kuorma-auton kuljettajien

ammattitaitoa ylläpidetään ja täydennetään

jatkokoulutuksilla, joita tulee

suorittaa viiden vuoden jaksoissa viisi

päivää. Suoritettavista koulutuspäivistä

tulee vähintään yhden päivän olla ennakoivan

ajon koulutusta. Liikenteen turvallisuusvirasto

TraFin mukaan koulutusten

avulla pyritään kohti turvallisempia, ympäristöystävällisempiä

ja laadukkaampia

kuljetuksia.

Perustason ammattipätevyys

edistämässä turvallisempia

kuljetuksia?

Perustason ammattipätevyyden saavuttamiseksi

uusilta kuljettajilta vaaditaan 280

tunnin perustason ammattipätevyyskoulutus.

Koulutus voidaan antaa henkilön

iästä riippuen myös nopeutettuna, jolloin

koulutuksen kesto on 140 tuntia. Perustason

ammattipätevyyskoulutusta tuottavat

mm. ammatilliset oppilaitokset logistiikan

perustutkinnon – koulutusohjelmissaan.

Vantaalainen kuljetuslogistiikan henkilöstöpalvelu-

ja koulutusyritys Duolog

Oy on tarttunut perustason ammattipätevyyskoulutuksen

haasteeseen ennakkoluulottomalla

ja tukevalla otteella. Yrityksessä

on tunnistettu ongelma löytää

osaavia kuljettajia asiakasyritysten erilaisiin

kuljetusalan työtehtäviin. Duolog

Oy:n toimitusjohtajan Tuomo Pirhosen

mukaan edessä on valtakunnallinen logistinen

haaste; huutava pula osaavista

ammattiliikenteen kuljettajista tulevaisuudessa.

”Koemme, että kaikkien kuljetuslogistiikan

kentässä toimivien on kannettava

vastuuta nuorten kuljettajien saatavuuden

turvaamiseksi alalle” täsmentää Tuomo

Pirhonen. ”Käynnistämme syksyllä

tiiviin koulutusyhteistyön, jossa haemme

yhdessä kansallisen koulutusorganisaatio

TTS Työtehoseura Ry:n kanssa ryhmän

kuljetuslogistiikan opiskelijoita suorittamaan

logistiikan perustutkintoa palveluksessamme”.

Duolog Oy:n koulutusmalliin on jo lupautunut

mukaan useita yrityksiä, jotka

työllistävät opiskelijat opiskelun ajaksi.

Kahden vuoden mittaisesta logistiikan

perustutkinnosta opiskelijat ovat osan

ajasta teoria- ja lähiopetuksessa oppilaitoksessa.

”Koemme tämän mallin erinomaiseksi

tavaksi saattaa nuori kuljettaja paitsi perustason

ammattipätevyyteen ja tutkintoon

johtavaan logistiikan koulutukseen,

mutta myös tärkeään väylään työllistyä jo

heti opintojen alusta saakka” jatkaa Pirhonen.

”Asiakasyrityksemme ovat olleet erittäin

innokkaita lähtemään yhteistyöhön

mukaan. He saavat opintojen päätyttyä

osaavan ja koulutetun kuljettajan, joka

jo valmiiksi tuntee talon ja työtehtävät.

Valtakunnallisella tasolla tällaisella koulutusyhteistyön

mallilla voidaan jopa

merkittävästi lisätä ammattikuljettajien

määrää tulevaisuudessa”, täsmentää Tuomo

Pirhonen.

Useilla paikkakunnilla toimiva koulutusorganisaatio

Työtehoseura TTS Ry:n

asiakkuuspäällikkö Heikki Syvälä näkee

vaihtoehtoiset yhteistyömallit yritysten

kanssa tärkeinä tulevaisuuden kuljettajatarpeiden

tukemisessa.

”Tarve koulutusyhteistyöhön syntyy

yleensä yrityksen lähtökohdista. Kauttamme

on mahdollista toteuttaa mm.

rekrytointi- tai oppisopimuskoulutuksia,

jotka ovat yleisimmin käytetyt. Molemmat

koulutusmallit tähtäävät logistiikan

perustutkinnon suorittamiseen” kertoo

Heikki Syvälä.

Tänä päivänä TTS:n kouluttamana PK

– seudulla valmistuu 250 tavaraliikenteen

kuljettajaa vuosittain, joista 150 kuljettajaa

puolustusvoimien kautta Santaha-

16 Kuljetus & Logistiikka


Duologissa ammattipätevyyden

jatkokoulutukset on viety aivan

uudelle tasolle. Yritys on yhteistyössä

Context Learning Finland Oy:n kanssa

rakentanut koulutuspäivät sähköisiin

oppimisympäristöhin.

minasta. Erilaiset tapahtumat ovat Heikki

Syvälän mukaan koulutusorganisaatiolle

tärkeä kanava liittää paitsi työantajat ja

-hakijat yhteen, mutta myös yhdistää koulutuskanavassa

olevat opiskelijat työharjoittelupaikkoihin.

Oppilaitokset ovat merkittävässä

roolissa riittävien kuljettajamäärien

varmistamisessa tulevaisuudessa ja ovatkin

toimintamalleissaan tulleet lähemmäksi

yrityksiä ja päivittäisiä kuljetusyrittäjän

haasteita kuljetuslogistiikan saralla. Heikki

Syvälällä kuten Työtehoseura TTS Ry:n

kuljetuslogistiikan opetushenkilöstöllä on

laaja-alainen työkokemus kuljetusten työkentästä.

Heikki Syvälän mukaan merkittävimpinä

hyötyinä koko kuljetuslogistiikan kentälle

on moniosaajien valmistuminen koulutuskanavista,

jolloin valmistuvilla opiskelijoilla

on hyvät perusvalmiudet ymmärtää koko

logistista ketjua kokonaisuutena.

”Näitä töitä ei voi viedä Kiinaan” tähdentää

Heikki Syvälä. ”On tärkeää painottaa

alan koulutukseen pyrkiville, että työtä

on tulevaisuudessakin tarjolla ja tutkintoon

johtava koulutus mahdollistaa myös alalla

kehittymisen, mikä tuo lisää potkua työuraan”

jatkaa Syvälä.

Ammattipätevyyden jatkokoulutus -

kuljettajien osaamisen kehittäminen

haaste vai mahdollisuus?

Ammattipätevyyden ylläpitäminen vaatii

kuitenkin kuljettajalta jatkokouluttautumista

viiden vuoden aikana. Käytännössä tämä

tarkoittaa yhteensä 35 tunnin koulutuskokonaisuutta,

jonka kuljettaja voi suorittaa

joustavasti erillisinä koulutuspäivinä.

Jatkokoulutusten merkitys on äärimmäisen

tärkeä, sillä sen erityistavoitteena

on jo kuljettajan ammatissa toimivien tukeminen.

Jatkokoulutusten avulla lisätään

merkittävästi kuljettajan ammatillisia valmiuksia,

työturvallisuutta ja jaksamista ammatissaan.

Lakiperusteiset muutokset huomioidaan

koulutussisältöihin ja näin uusin

tieto tavoittaa kuljettajat jatkokoulutusten

kautta. Erityisen tärkeää jatkokoulutus on

nuorten kuljettajien säilyttämiseksi alalla.

Koulutus antaa konkreettiset työkalut työssä

kehittymiseen, mutta myös houkuttelee

nuoria paitsi jäämään alalle myös hakeutumaan

kuljettajan työtehtäviin. Kuljetuslogistiikassa

tarvitaan enemmän alan arvostusta,

sillä sen merkitys infrastruktuurille ja

kotimaiselle kilpailukyvylle on suuri.

Duologissa ammattipätevyyden jatkokoulutukset

on viety aivan uudelle tasolle.

Yritys on yhteistyössä Context Learning

Duolog Oy:n toimitusjohtajan Tuomo Pirhosen

mukaan edessä on valtakunnallinen

logistinen haaste; huutava pula osaavista

ammattiliikenteen kuljettajista tulevaisuudessa.

Kuljetus & Logistiikka 17


Tietotekniikan

ja tietoverkkojen

nopea kehittyminen

antaa huimia

mahdollisuuksia

sähköiselle

oppimiselle.

Finland Oy:n kanssa rakentanut koulutuspäivät

sähköisiin oppimisympäristöhin.

”Lähtökohtana on ollut koulutusmallin

rakentaminen, joka tukee liikennöitsijän

tai yrityksen päivittäistä operatiivista toimintaa.

Meillä tämä tarkoittaa paitsi laadukkaita

koulutussisältöjä myös joustoa,

sillä koulutukseen voi lähettää vaikka vain

yhden kuljettajan kerrallaan” kertoi liiketoimintajohtaja

Petter Eriksson Duolog

Oy:stä.

Ammattipätevyyden jatkokoulutuspäivät

voidaan suorittaa perinteisenä luokkaopetuksena,

mikä on erityisen tärkeää mm.

erityisosaamista vaativissa koulutuksissa

(esim. vaaralliset aineet). Miten ammattipätevyyden

jatkokoulutuksen haasteen

näkee koulutuspäällikkö Pasi Sauna-aho

Duolog Oy:stä?

”Koulutusurakka kuljetusalalle tulee olemaan

TraFin antamien suoritusmääräarvioiden

mukaan haasteellinen; moni yritys

jättää koulutuksen viime tinkaan. Uusilla

koulutusmuodoilla pystytään tuomaan tarvittavaa

joustoa ja tehokkuutta kuljettajien

ammattipätevyyskoulutukseen, mutta ennen

kaikkea tehdään oppimisesta mielekästä

ja toimivaa”.

Ammattipätevyyskoulutukset voivat

omalta osaltaan edistää kuljetusalan imagoa:

”Alalla toimii osaavia ammattilaisia!”.

Koulutusten toteuttaminen modernilla

ja tehokkaalla tavalla vaatii Sauna-ahon

mukaan kuitenkin vielä yhteistyötä ja avarakatseisuutta

niin viranomaisilta kuin

koulutusten tarjoajiltakin. ”Yhteen hiileen

puhaltaminen on avaintekijä!” täsmentää

Sauna-aho.

18 Kuljetus & Logistiikka

Mitä mahdollisuuksia nykypäivän

työvälineet tuovat kuljetuslogistiikan

kehittämiseen?

Context Learning Finland Oy:n toimitusjohtaja

Ari Ketolan mukaan erityisesti työvälineiden

merkitys oppimisen välineinä

korostuu tulevaisuudessa. Tietokoneet,

tabletit ja älypuhelimet ovat kuin luotuja

oppimiseen, sillä moni meistä oppii niiden

avulla tai avustamana joka päivä monia uusia

asioita, tosin usein huomaamatta.

”Työelämän muutostahti on niin kiivas,

että ilman jatkuvaa elinikäistä oppimista ei

pitkään pärjää missään työssä. Tämä pätee

niin lennonjohtajaan, pankkivirkailijaan

kuin autonkuljettajaankin. Kaikkialla asiat

muuttuvat ja uutta teknologiaa otetaan

käyttöön helpottamaan ja tehostamaan

työtä. Tämä tarkoittaa luonnollisesti työntekijöiltä

paljon uuden oppimista” täsmentää

Ari Ketola.

Tietotekniikan ja tietoverkkojen nopea

kehittyminen antaa huimia mahdollisuuksia

sähköiselle oppimiselle. Parinkymmenen

vuoden ajan ammattilentäjät ovat opiskelleet

tietokoneavusteisesti lähes kaikkia

lentämiseen liittyviä teoria-aiheita. Alkuvaiheessa

kustannukset olivat opiskelijaa

kohden erittäin suuria, kun kohderyhmät

olivat varsin pieniä, laitteet ja sisällöt erittäin

kalliita ja standardit kehittymättömiä.

Tänä päivänä tietokoneavusteinen oppiminen

on arkipäivää lähes kaikilla toimialoilla.

Context Learning Finland Oy:n

toimitusjohtaja Ari Ketolan mukaan tämä

ei ole ihme, sillä edut perinteiseen luokkamuotoiseen

opetukseen ovat niin ilmeisiä:

joustavuus, henkilökohtaisuus, seurattavuus,

ajantasaisuus, tasalaatuisuus sekä

kustannustehokkuus - vain muutamia mainittuna.

Keskeistä Ketolan mukaan tässä kaikessa

on, että sähköinen oppimisympäristö ja

kaikki sisällöt on suunniteltu kohderyhmä

huomioiden pedagogisesti oikein ja mediallisesti

kiinnostavalla tavalla. Laadukkaalla

kokonaisuudella on mahdollista saavuttaa

erinomaisia oppimistuloksia niin nyt kuin

tulevaisuudessakin. Tulevaisuus tuo tullessaan

lisää joustavuutta mm. mobiililaitteiden

muodossa, kun oppimisresurssit voivat

olla aina saatavilla omassa puhelimessa.

Mikä avuksi kuljetuslogistiikan

solmukohtien avaamiseen?

Helsingin seudun kauppakamarin (Ennakointikamari)

teettämässä Logistiikka 2011

–kyselyssä yritykset arvioivat eniten haasteita

olevan eri ajoneuvojen kuljettajien

löytämisessä. Pulaa tänä päivänä on erityisesti

kuorma-auto- ja yhdistelmäajoneuvokuljettajista.

Kyselyssä selvitettiin myös

yritysten näkemyksiä suurimmista haasteista

alan rekrytointivaikeuksien osalta,

joiden osalta syiksi täsmentyivät erityisesti

työajat, hakijoiden vähäinen työkokemus

sekä hakijoiden koulutus. Erityisesti tulevaisuutta

ajatellen kyselyyn vastaajat näkivät

tärkeänä panostuksen asiakaspalveluun,

moniosaamiseen sekä toimenkuvien

laajentumiseen.

Kuljetuslogistiikan keskeistä haastetta

eli kuljettajapulaa ei varmasti ratkaista

tulevaisuudessakaan ainoastaan vaihtoehtoisilla

koulutusmalleilla. Tarvitaan ennakkoluulottomuutta

ja rohkeutta nähdä myös

tulevaisuuteen, halua tehdä yhteistyötä

myös samalla sektorilla toimivien kanssa

ja näin varmistaa yhdessä yritysten, koulutusorganisaatioiden,

oppilaitosten kuin

viranomaistahojenkin kanssa osaavien kuljettajien

saatavuus kotimaassa. •

www.duolog.fi


Hämeenlinnan logistiikkakeskus

Jättihanke vauhdittaa

Etran tavaraliikennettä

Uusi logistiikkakeskus

yhdisti Etran keskusvarastot

Hämeenlinnaan. Muuton

seurauksena varastovalikoima

kasvoi ja toimitusajat nopeutuivat.

Yksittäisenä investointina hanke on

yrityksen historian suurin.

E

tran edustaja lukee hyllyssä olevia

pientarvikkeiden viivakoodeja

missä päin tahansa Suomea. Täydennystä

kaipaavista tuotteista

muodostuu tilaus, joka siirtyy sähköisesti

Etran Hämeenlinnan logistiikkakeskukseen,

automaattisen keräilyradan päähän.

Siellä tilaus kiinnittyy siniseen muovilaatikkoon.

Varastoautomaatteja on radan varressa

28. Jokaisessa on yli 60 hyllyä, joita

hissit kuljettavat keräilijöiden eteen. Pientavarahyllyiksi

muutettuna automaateissa

on tilaa noin 11 kilometriä.

Tilatut poranterät, nippusiteet ja käsineet

sijaitsevat eri keräilyasemilla, ja sininen

laatikko käy niillä kaikilla. Valo-ohjaus

auttaa keräilijää.

Sininen laatikko siirtyy Megacenterrampille

ja se lastataan lavalle. Seuraavana

päivänä laatikko on jo vaikkapa Seinäjoen

Megacenterissä. Laatikon ID:n tietojen perusteella

Etran hyllyttäjä pakkaa laatikon

autoonsa ja jakelee tavarat asiakkailleen.

Automaatti helpottaa keräilyä

Uuden logistiikkakeskuksen suunnitteluvai-

20 Kuljetus & Logistiikka


Uuden keskuksen

työympäristöön on

satsattu. Seinät ja

katot on maalattu,

ja valaistus on hyvä.

heessa huomattiin, että merkittävä osa tilauksista

tulee olemaan pientavaraa. Samaan

aikaan Etran toimintaa leimaa nopeasti kasvava

nimikkeiden määrä.

Muun muassa siihen uusi logistiikkakeskus

tarjoaa kapasiteettia. Jo ensimmäisen

toimintavuoden aikana keskusvarastoitavien

tuotteiden määrä tulee kasvamaan noin 40

000 nimikkeeseen.

– Asiakkaat eivät tilaa tukkupakkausta,

jos tarvitsevat yhden erikoisemman poranterän.

Päivittäin kerätään paljon irtotavaraa,

laskettavia tuotteita, joiden käsittelyssä meidän

tehokkuus mitataan, sanoo logistiikkakeskuksen

hanketta vetävä Etran kehitysjohtaja

Pekka Pöntiö.

Suunnitteluvaiheessa lähdettiin etsimään

tehokkainta vaihtoehtoa ja päädyttiin keräilyautomaatteihin.

Pöntiö arvioi, että tulevaisuudessa

varastoautomaateille menee vähintään

60 prosenttia tilausriveistä.

Sijainti on tärkein

Etran uusi logistiikkakeskus on korvannut

aiemmat neljä keskusvarastoa Helsingissä,

Tampereella, Kouvolassa ja Tuusulassa.

Seinät tulivat vastaan, mutta varsinainen

pullonkaula oli syntynyt paikallisiin Megacentereihin.

– Laajentumisen ja yritysostojen seurauksena

myymälästä oli tullut meidän logistinen

solmukohta. Siellä on tehty paljon sellaista

keräilytyötä ja varastointityötä, joka siirtyy

nyt tänne. Jatkossakin valtaosa tilauksista

kulkee myymälöiden kautta, mutta toisin

kuin ennen, valmiina paketteina, Pöntiö selittää.

Etran valinta osui Hämeenlinnaan logistisen

sijainnin vuoksi. Tavoitteena on, että

Etran uusi logistiikkakeskus Hämeenlinnassa on

korvannut aiemmat neljä keskusvarastoa Helsingissä,

Tampereella, Kouvolassa ja Tuusulassa.

Kuljetus & Logistiikka 21


Hämeenlinnan logistiikkakeskuksessa on panostettu energiatalouteen lämmön ja valaistuksen suhteen. Katolla olevat aurinkopaneelit

riittävät trukkien tarpeeseen ainakin kesällä.

lähdöt saadaan myöhäistettyä, ja yhä useampi

tilaus ehtii seuraavan aamun toimituksiin.

– Käytännössä meidän vaihtoehdot

olivat kolmostie tai nelostie. Pääkaupunkiseudun

ulkopuolelle tulimme kahdesta

syystä. Niistä tärkein liittyy Helsingin alueen

tonttien tarjontaan ja hintoihin. Toinen

syy on työvoiman saatavuus.

Hämeenlinnan logistiikkakeskukseen

on palkattu kolmisenkymmentä varastomiestä.

Lisäksi yläkerrassa työskentelee

osto- ja tuotehallintaorganisaatiota sekä

osa tuotepäälliköistä.

– Lähes kaikessa on pyritty jättämään

toinen pää auki, että toimintaa pystytään

myöhemmin kehittämään eteenpäin tai

laajentamaan. On mietitty mistä kaikesta

voisi olla hyötyä tulevaisuudessa, logistiikkapäällikkö

Henri Hokkanen kertoo.

Siniset laatikot

edustavat kestävää

kehitystä. Kun tuotteita

ei pakata uudelleen,

ei tarvita ylimääräisiä

pakkausmateriaaleja.

Paperiton keräily

Varastoautomaatteja lukuun ottamatta

kaikki toiminnot on tehty Etran omaan toiminnanohjausjärjestelmään.

Purkualueella

tuotteet puretaan omille lavoilleen. Ne

saavat lavatunnisteen, joka toimii lyhyenä

tietona kaikessa tavaran siirrossa.

Lavapuolella käytävät erotetaan kirjaimilla

ja hyllypaikat numeroilla; parittomat

vasemmalla ja parilliset oikealla. Päällekkäin

olevat hyllyt on numeroitu korkeuden

mukaan: esimerkiksi hyllymerkinnässä

korkeusnumero 14 on 140 cm korkeudella.

Tästä ratkaisusta on kaksikin hyötyä.

– Ensinnäkin voimme lisätä tai poistaa

hyllyjä menettämättä logiikkaa. Toisaalta

trukkikuski voi nostaa lavan oikealle korkeudelle

seuraamalla trukin korkeusmittaria

lähes päätään kääntämättä, Hokkanen

kertoo.

Paperiton keräily perustuu trukkipäätteisiin.

Jokaiselle varastopaikalle on annettu

tarkistusnumero, jolla vältetään virheitä

sekä hyllytyksessä että keräilyssä. Logiikka

on peräisin puheohjauksesta, josta Etran

tapauksessa päätettiin sellaisenaan luopua.

Sieltä on poimittu myös moniasiakaskeräilyä

tukeva alustatarra.

– Meille tulee tilauksia, jotka voivat sisältää

vaikka yhden ainoan rivin. On tärkeää,

että pieniä tilauksia voidaan kerätä samaan

aikaan. Kierrät mahdollisimman lyhyen

lenkin ja keräät vaikka seitsemää tilausta

samaan aikaan, Hokkanen kertoo. •

22 Kuljetus & Logistiikka


Ovi parempaan

turvaan

Turvallisuuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota myös

teollisuuden ja kaupan ovissa. Hörmannin nosto-ovissa on mukana

automaattinen murronestolaite ja Mesvacin testattu ovivalikoima on

markkinoiden laajin. Lisäksi hyvin valittu ovi säästää energiaa.

Hörrmannin nosto-oviin ei tarvitse

enää asentaa erikseen

solenoid-lukkoa, sillä ovi sisältää

itsessään murronestolaitteen.

Se torjuu väkivaltaisen nostoyrityksen

ulkopuolelta.

- Ovi toimii muutoin normaalisti. Sen

saa auki painikkeella, kauko-ohjauksella

ja myös keskusvalvomosta, Mesvac Oy:n

myyntijohtaja Kimmo Mattila kertoo.

Murtoturvallisuutta osoittavassa tapaluokituksessa

Hörmannin nosto-ovi saa

täydet pisteet.

Palo-ovet testissä

CEN - työryhmä valmistelee parhaillaan

uutta palo-ovien standardisointia. Mesvac

on varautunut jo ennakolta määräyksiin,

sillä sen myymät palo-ovet täyttävät EU:n

direktiivit ja EN-normit. Lisäksi ovet on

testattu sertifioiduissa laitoksissa ja VTT

on antanut päämallien osalta testauksista

lausunnon.

- Ovia on myös on palorulla- ja palonosto-ovina.

Perinteisen paloliukuoven

sijaan palorulla- tai palonosto-ovella

säästää tilaa, sillä ne eivät tarvitse sivu-

Perinteisen paloliukuoven

sijaan palorulla- tai

palonosto-ovella säästää

tilaa, sillä ne eivät tarvitse

sivusuunnassa tilaa.

Kuljetus & Logistiikka 23


Lähes kaikissa kauppakeskuksissa Helsingistä

Rovaniemelle solahtavat iltaisin alas

rullautuvat murtosuojat, Rulo-ovet.

24 Kuljetus & Logistiikka


Logistiikkakeskukset

ovat huomanneet

sähkökäyttöisen oven

pienentävän lämmitys- ja

korjauskuluja.

suunnassa tilaa, Mattila kertoo.

LEHDISTÖTIEDOTE

- Tällöin hankintakulut eivät ole määräävä

tekijä vaan käyttökulut, Mattila kertoo.

teeseen, 1 (1) Mattila toteaa.

Materiaaleja on kankaasta teräkseen.

Palo-ovista on tullut Mesvacin kasvava tuo-07.05.201teryhmä.

Kotimaiset RULOSEC murtosuojat

Suomeen on valmistumassa ensimmäinen

Tavaraliikenteen kulunvalvonta tehostuu

- Arkkitehdit tekevät rakennusta suunnitellessa

LISÄÄ TEHOA ovityyppien JA TARKKUUTTA perusvalinnat. TAVARALIIKENTEEN Toisingistä

Rovaniemelle KULUNVALVONTAAN solahtavat iltaisin mä, jossa kuormaa lastaavan tai sitä pur-

Lähes kaikissa kauppakeskuksissa Hel-

kokonaisvaltainen kulunvalvontajärjestelmintamme

on jaettu yhdeksään myyntialueeseen,

Mesvac ja Valvova jolloin myyjämme yhdistävät valvontajärjestelmänsä

ovat lähellä Myymälöiden lisäksi niitä käytetään muun sääntuloportista lastaus- ja purkuprosessin

alas rullautuvat murtosuojat, Rulo-ovet. kavan auton liikkeet ovat seurannassa si-

asiakasta. He tulevat mielellään auttamaan muassa baaritiskeillä, pankeissa ja lastaushallisuojissa.

ajoneuvoliikenteen kulunvalvontajärjestelmän, asti. Samanaikaisesti voidaan valvoa ja oh-

aikana aina vartioidulta alueelta ulosajoon

tarkempien Mesvac Oy ja ovi- Valvova ja kuormauslaitemääritysten

joka teossa. integroi Asennusryhmiä Mesvacin ovienhallintajärjestelmän on jopa noin 50 ja Rulot Valvovan ovat ajoneuvoliikenteen Mesvacin omaa valmistusta.

kulunvalvonta- jata nosto-oven toimintaa koko ajan siten,

Oy rakentavat yhdessä kattavan

ympäri kamerajärjestelmän. maata. Valmistuessaan se on maan Ne ensimmäinen tehdään Jorvaksessa, kokonaisvaltainen ja niitä on tehty että tapa-määräykset täyttyvät.

kulunvalvontajärjestelmä, jossa kuormaa lastaavan pitkään. tai purkavan Pitkäjänteinen auton liikkeet valmistuskokemus

ovat seurannassa Mesvac Oy:n ja Valvova Oy:n yhdessä rakentama

kulunvalvontajärjestelmä integroi

Sähköovi

sisääntuloportilta

säästää

aina

energiaa

siihen asti, kunnes se poistuu

näkyy

vartioidulta

tuotteen hyvässä

alueelta

laadussa.

portin ulkopuolelle.

Yli puolet Mesvacin myymistä nosto-ovista Jos murtosuoja menee hajalle, uuden ovienhallinnan ja ajoneuvoliikenteen kulunvalvonta-

ja kamerajärjestelmän.

Ajoneuvon ”kulkuavaimena” toimii rekisterikilpi. Vartioidulla alueella auton kulkua ohjataan esim.

aukeaa ja sulkeutuu sähköllä. Menekin salaisuutena

on, että ovi säästää käyttökumiehet

ovat pian paikalla ja tarvittaessa Ajoneuvon ”kulkuavaimena” toimii re-

toimitusaika on nopea. Mesvacin huolto-

näyttötaululla. Järjestelmä voidaan vaivattomasti liittää alueella toimivaan Ksenoskameravalvontajärjestelmään,

jolloin auton kulkua voidaan seurata koko lastaus- tai

luissa

purkaustapahtuman

perinteiseen verrattuna.

ajan.

Käsivoimin uusi ovi saadaan jopa 1 – 2 vuorokaudessa.

Vaikka harvoin Mesvacin murtosuojien liikkeitä voidaan ohjata esimerkiksi näyttökisterikilpi.

Vartioidulla alueella auton

käytettävä jää helposti alhaalta hieman

auki, Ovienhallintajärjestelmä eikä sitä suljeta yhtä perustuu nopeasti yhteistyössä kuin kehitettyyn kimppuun ohjelmistoon, käydään. joka takaa kenttälaitteiden taululla. ja Ksenos-kameravalvonnan avulla

sähkökäyttöistä ohjelmiston osalta ovea. toimivan Logistiikkakeskukset

sekä ovat ovien huomanneet avauskerrat. sähkökäyttöisen Ovitiedot ovat nähtävissä oven joittamista. ja ohjattavissa Tulee joko pitkä paikallisesti työpäivä ja tai yleensä etänä Mesvac tai purkutyön ajan. •

konseptin. Ovilta pystytään - Ne lukemaan haittaavat tilatiedot, vorojen huoltokutsut ammatin har-

ja –raportit auton kulkua voidaan seurata koko lastauspienentävän

Oy:n Call Centerin lämmitys- kautta. ja korjauskuluja. mennään johonkin suojaamattomaan koh-

Allaolevassa kaaviossa näkyy kulunvalvontajärjestelmän toimintaperiaate.

Oviautomatiikan paikallis- ja etähallinta

Ajoneuvoliikenteen kulunvalvontajärjestelmä LPR

• Markkinoiden laajin valikoima ovia

• Huolehtii koko ketjusta: suunnittelusta

asennukseen ja huoltoon

• Myynyt ja kehittänyt nosto-ovia 35

vuotta

• Liikevaihto 28 miljoonaa euroa

• 150 työntekijää

• Huoltoasentajia yli 60 toimipisteessä,

joka varmistaa nopean huollon.

• Osa Brandt-Group Oy Ltd konsernia,

jonka liikevaihto oli 100 miljoonaa

euroa vuonna 2011

Helsinki, 8.5.2012

Kuljetus & Logistiikka 25


LR-LOGISTICS

– luotettavaa laatua perävaunuissa

ja vaihtolavoissa

Laadukkaat tuotteet ovat

herättäneet Suomessa suuren

kiinnostuksen heti alusta

alkaen ja erittäin hyvän

vastaanoton kuljetusalan

ammattilaisten keskuudessa.

Kaikenlaisiin kuljetustarpeisiin

löytyy ratkaisu laajasta

valikoimasta sekä mahdollisuus

käyttäjän tarpeita vastaavan

kuljetusratkaisun räätälöintiin.

Tästä on jo olemassa hyviä esimerkkejä

Suomen teillä – LR-Logisticsin

ja Hüffermannin ammattitaidolla

toteutettuna.

Hüffermann Transportsysteme GmbH

– esimerkillistä laatua ja luotettavuutta

jo 100 vuoden ajan

Hüffermann on Saksassa vaihtolavaperävaunujen

markkinajohtaja ja yhtiön tuotteita

löytyy myös laajasti muista Euroopan

maista sekä mm. Japanissa. Pitkäaikainen

kokemus yhdistettynä uusimpaan teknologiaan

niin suunnittelussa, valmistuksessa

kuin tuotteissa sekä vertaansa vailla oleva

yhtiön kokonaislaatu takaavat tuotteiden taloudellisen,

tarpeita vastaavan ja pitkäikäisen

toimivuuden – asioita, joita ammattilaiset

eri puolilla Eurooppaa arvostavat ja nyt

siis myös Suomessa.

Vaativan käytön ja olosuhteiden tuntemus,

laaja tuotevalikoima, toiminnan joustavuus

sekä asiakaslähtöinen tuotteiden

räätälöinti – arvostettuja ominaisuuksia,

joista Hüffermann tunnetaan.

HRA 3612 385/55 R 22,5 LS

- vaihtolavaperävaunu

4-akselinen, yksittäispyörillä varustettu, 36t

kokonaispainon omaava perävaunu, joka

soveltuu kahden 6,5 metrin pituisen vaihtolavan

kuljettamiseen.

Perävaunun päällä Sirchin toimittama

Power-Box, vaihtolava vaativaan ammattikäyttöön,

esim. metallinkeräykseen. Lavan

valmistuksessa käytetään lujaa Hardox450-

26 Kuljetus & Logistiikka


terästä joka takaa pitkän käyttöiän ja kulumiskestävyyden.

Power-Box on vain yksi

Sirchin tuotevalikoimasta, joka on Saksan

laajimpia.

HRA 3080 275/70 R 22,5 LS

- vaihtolavaperävaunu

3-akselinen, 30t kokonaispainon omaava

perävaunu, jolle 6,0 – 7,7 metrin pituiset

vaihtolavat voidaan lastata joko perävaunun

edestä tai takaa, varmistaen vaivattoman

käytön myös ahtaissa tiloissa. Vakiovarusteena

alaslaskettava vetoaisa, jolloin edestä

lastaaminen on erittäin helppoa.

HPA 3080-235/75 R 17,5 L

- monitoimiperävaunu

3-akselinen, 30t kokonaispaino; monipuolinen

kuljetusten ammattilainen!

Perävaunulla voidaan kuljettaa jopa 23t

painoisia erilaisia työkoneita, pyöräsyvennykset

voidaan räätälöidä asiakkaan koneiden

tarpeiden mukaisesti jolloin saavutetaan

esimerkillinen yhteensopivuus koneen

ja perävaunun välillä. Sama perävaunu soveltuu

myös vaihtolavojen ja kappaletavaran

kuljetukseen sekä valmiudella 20 jalan kontinkuljetukseen.


Hüffermannperävaunuteknikka

lyhyesti

• Optimoitu teräsrunko, joka on omaa

suunnittelua. Robottihitsatut palkit

• Sarjavalmistekomponentit vain

parhailta erikoisosaajilta: BPW- tai

SAF-akselit, Nummi- tai Wipro-kippi ja

Trakon-lukituspalkit

• Ilmajousitus, joka vakauttaa korkeat

kuormapainopisteet ja tuo enemmän

ajomukavuutta

• WABCO- tai KNORR-jarrutusjärjestelmä

• Lukkiutumattomat EBS 2- jarrut

• RSS- kaatumisenehkäisyjärjestelmä on

vakiona kaikissa perävaunuissa

• Kaikki asennuskomponentit ovat sinkittyjä.

Dinitrol-ruosteenesto kaikissa

perävaunuissa

• Valokaarisinkitys on saatavilla kaikkiin

malleihin

• Kattavat lisävarusteet; mm.

akselivaa´at, nostoakselit, akselikevennykset,

BPW-, VBG- tai TRAKON-aisat,

erikoisvalot, LED-valot, työvalot ja

säilytyslaatikot

Lisätiedot:

Oy LR-Logistics Ab

Leif Lindberg

Tuulimyllyntie 20, 21600 PARAINEN

leif.lindberg@lr-logistics.fi

Puh. +358 50 494 4782

www.lr-logistics.fi

DLD ja TIS-Web

Ratkaisu digipiirturitietojen kokonaishallintaan

Keskity olennaiseen!

Ajopiirturitietojen tallentaminen pilkulleen

lain edellyttämällä tavalla aiheuttaa monelle

kuljetusliikkeelle päänvaivaa.

VDO on kehittänyt kokonaisratkaisun, joka

tekee kaiken automaattisesti pykälien mukaan

ja vapauttaa kuljetusyrittäjän keskittymään

olennaiseen.

DLD wlan

DLD gprs

DLD etälatauslaite

Ratkaisun ytimenä on ajoneuvossaoleva

DLD eli Download Device, joka

siirtää kaikki digipiirturin ajotiedot

langattomasti suoraan toimistoon

ilman yrityskorttia.

TIS-Web ohjelmisto

Ratkaisun toinen osa on toimistossa

oleva TIS-Web ohjelmisto, joka vastaanottaa

ajoneuvosta DLD:lla lähetetyt

ajotiedot lainmukaista arkistointia ja jatkokäsittelyä

varten.

Nyt myös paikannus!

TIS-Web ohjelmistoon on uutena lisäosana

saatavana Track & Trace paikannustoiminto,

jonka avulla voi seurata ajoneuvon

sijaintia reaaliaikaisesti Google

Maps -karttapohjalla.

Maahantuoja:

Lisätietoja: www.kaha.


Volvo parantaa käyttöastetta

langattomien yhteyksien avulla

Volvo Trucks on kehittänyt uuden GSM-pohjaisen

järjestelmän, jonka avulla korjaamo voi etänä tarkistaa

kuorma-auton toimintakunnon. Näin voidaan parantaa

käyttöastetta ja pienentää huoltokustannuksia. Järjestelmä

tulee markkinoille Euroopassa vuonna 2013.

Uusien etäpalveluiden käyttäminen on mahdollista uuden

kuorma-autoon sisältyvän tietoliikenneyksikön, TGW:n, ansiosta.

Sen avulla Volvo korjaamo voi etänä valvoa ajoneuvon

osien kulumista ja toimintakuntoa sekä lukea etänä vikakoodeja.

Tämä tapahtuu GSM-verkon välityksellä.

- Koska kuorma-auto on varustettu näillä uusilla viestintävalmiuksilla,

korjaamo saa jatkuvasti tietoa eri osien kulumisesta, Volvo Trucksin

huoltojohtaja Christian Gustavsson kertoo.

Uuden järjestelmän avulla korjaamon huoltomekaanikot voivat tarkistaa

kuorma-auton ajokilometrit ja eri osien kulumistahdin. Tämän

jälkeen korjaamo voi suunnitella huollon yksittäisen ajoneuvon todellisten

tarpeiden mukaan.

- Tämä parantaa käyttöastetta ja vähentää tien päällä tapahtuvien

yllättävien seisokkien riskiä. Se myös tuo turvaa kuljetusyrityksille ja

keventää hallinnollista taakkaa, ja kuljetusyritysten asiakkaat saavat

aina luotettavaa palvelua, Gustavsson toteaa.

Käyttöasteen optimointi

Mahdollisuus kuorma-auton ja korjaamon väliseen etänä käytävään

ILLBYPLAST

plast - muovi - plastics

Paperileikkuri, turvaleikkuri, kalvoleikkuri...

Pakkauskartonkien, pussien, ristisiteiden, erilaisten pakettien

ja postituksien avaaminen on työläistä, aikaavievää ja lopulta

kallista puuhaa. Leikkurilla leikkaat nopeasti ristisiteet poikki,

avaat paketit ja kirjeet vaivatta. Tästä syystä monet

ammattilaiset ovat jo ottaneet leikkurin käyttöönsä! Leikkuri

sopii niin ikään kalvojen ja filmien leikkaamiseen, testaa

vaikka!

Lue lisää leikkurista ja tulosta itsellesi esitteen

www.illbyplast.com

tai tilaa ja ota yhteyttä

puh: +358 19 656 905

email: boije@illbyplast.com

Uuden järjestelmän avulla korjaamon huoltomekaanikot

voivat tarkistaa kuorma-auton ajokilometrit ja eri osien kulumistahdin.

Tämän jälkeen korjaamo voi suunnitella huollon

yksittäisen ajoneuvon todellisten tarpeiden mukaan.

viestintään on kätevää myös huoltosuunnitelman kannalta. Jos kuorma-autolla

ajetaan tavalla, joka poikkeaa alkuperäisestä huoltosuunnitelmasta,

huoltovälit voivat olla liian pitkiä tai liian lyhyitä. Koska

korjaamo saa tietoa todellisesta kulumistahdista, se voi muuttaa huoltovälit

kuorma-auton todellisten tarpeiden mukaisiksi.

- Monia parametreja on hankala laskea. Kuorma-autossa, jota ajetaan

keskimääräistä ankarammissa olosuhteissa, tietyt osat voivat

kulua nopeammin. Vähemmän ankarissa olosuhteissa ajettavassa

kuorma-autossa samat osat voivat puolestaan olla edelleen hyvässä

kunnossa, vaikka ne pitäisi huoltosuunnitelman mukaan jo vaihtaa.

Nämä ovat epävarmuustekijöitä kuljetusyrityksen kannalta, Christian

Gustavsson kertoo.

Yllättävien seisokkien minimointi

Jos kuorma-autoa käytetään tavalla, joka poikkeaa alkuperäisen huoltosuunnitelman

laskelmista, korjaamo saa siitä tiedon.

- Korjaamo voi esimerkiksi saada ilmoituksen jarrupalojen kulumisesta.

Näin osat voidaan vaihtaa oikea-aikaisesti, eivätkä ne pääse

pettämään kesken kaiken esimerkiksi kaukokuljetustehtävän aikana,

Gustavsson sanoo.

- Tästä hyötyvät kaikki. Menettely on huomattavasti tehokkaampi

sekä kuljetusyrityksen että korjaamon kannalta, koska yllättäviltä korjaamokäynneiltä

vältytään.

Tulevaisuus latautuu GSM-verkon välityksellä

TGW:n avulla parametreja voidaan päivittää etänä, ja tulevaisuudessa

kokonaisia kuorma-auton ohjelmistopaketteja voidaan päivittää samalla

tavalla. Alkuvaiheessa järjestelmä kattaa rajallisen määrän parametreja.

Christian Gustavssonin mukaan Volvo Trucks kehittää ja laajentaa

valmiuksia kuitenkin

huomattavasti lähivuosina.

Tämä kaikki liittyy Volvo

Trucksin pyrkimyksiin parantaa

kuljetusyritysten

käyttöastetta ja pienentää

käyttökustannuksia. •

Volvo Trucksin

huoltojohtaja

Christian Gustavsson.

28 Kuljetus & Logistiikka


Tullin Valtuutettu Taloudellinen Toimija

AEO e-Learning

TURVALLISUUSKULTTUURI TOIMITUSKETJUN TURVALLISUUS TURVALLISUUSVAATIMUKSET

Koulutus koostuu kolmesta osiosta. Ensimmäisessä saat tietoa,

mistä turvallisuuskulttuurissa on kyse. Toisessa osiossa perehdyt

toimitusketjun turvallisuuteen. Kolmannessa osiossa käyt läpi

AEO:n turvallisuusvaatimukset.

Verkkokoulutus sisältää videoita, harjoituksia, työkaluja ja

muistilistoja. Lähdetään nyt liikkeelle!

Opiskeluohje Tietoa kurssista 1 / 4

TURVALLISUUSKULTTUURI

Verkkokoulutuksen esittely

Kouluta kaikki AEO:n parissa työskentelevät työntekijät

nopeasti, helposti ja kustannustehokkaasti.

Tarjoamme myös räätälöidyt monimuotokoulutukset sekä

johdon- ja asiantuntijoiden koulutukset.

VERKKOKURSSIN TARJOAVAT

LOGISEC OY JA CONTEXT LEARNING FINLAND OY

Kysy lisätietoja miten saat omassa organisaatiossasi

helpoiten AEO-koulutukset kuntoon!

Petri Kelo: 040 - 500 1068

petri.kelo@logisec.fi

www.context.fi

www.logisec.fi


urvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusE

XTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turva

Turvallisuus on kokonaisuus,

jossa logistiikka vaikuttaa kaikkeen

V

iimeaikoina tapahtuneiden verilöylyjen, Lähi-idän

levottomuuksien ja omalta osaltaan myös eurokriisin

saattelemana ei varmaan kukaan rohjenne todeta olevansa

sata prosenttisesti turvassa. Pohjoismaita voi

vielä pitää turvallisuuden kannalta positiivisessa valossa, mutta

”suuren maailman” negatiiviset signaalit ottavat jalansijaa

myös meidän maaperältämme. Suomessa on nähty ja koettu jo

suuren maailman ryöstöjä kuten Liedon ja Loimaan tapaukset

puhumattakaan kouluampumisista tai perhesurmista. Norjassa

Anders Breivik surmasi kylmäverisesti yhteensä 77 henkeä

ja räjäytti itse tehdyn pommin keskustassa. Suur-Tuhkolman

laitakaupungin alueille syntyneissä slummeissa kukoistavat jengit

pakottavat poliisin käyttämään panssaroituja ajoneuvoja ja

vahvistettuja partioita jokapäiväisissä tehtävissään ja puhumattakaan

Tanskasta, jossa se on ollut arkipäivää jo pitkään. Joka

toisessa iltapäivälehdessä on viikottain lööppi, kuinka rouvashenkilö

ryöstettiin keskellä päivää. Idylli turvallisesta Skandinaviasta

on valitettavasti särkymässä ja jopa jo särkynyt.

Rikollisuus ei luonnollisesti myöskään rajoitu väkivallan tekoihin,

vaan se pyörittää valtavaa koneistoaan median pinnan

alla. Onneksi rikollisuuteen on alettu suhtautua proaktiivisesti,

erinäisin perustetuin turvallisuusneuvostoin ja -ohjeistoin sekä

yrityksille myönnettävin turvallisuussertifikaatein. Koulutuslaitoksissa

ja työyhteisöissä pyritään puuttumaan yksilöiden henkilökohtaisiin

ongelmiin sekä ehkäisemään niiden kasautumista

ja yksilön ajautumista umpikujaan ja epätoivoisiin ratkaisuihin.

Ase- ja muita lakeja on kiristetty ja kiristetään edelleen. Näin

riskitekijöitä pyritään tunnistamaan ja hallitsemaan jo ennen

kuin ne eskaloituvat yhteiskunnalle tuhoisiksi tapahtumiksi.

Suunta on hyvä, mutta yksi aspekti on kuitenkin toistaiseksi

huomioimatta - logistiikka. Harvempi tulee ajatelleeksi, mistä

veriteon tehnyt ihminen on hankkinut laittoman aseensa ja miten

ase on ylipäänsä päätynyt Suomeen ja lopulta pimeille katumarkkinoille.

Kuka ties, kuinka paljon laitonta ja yhteiskunnalle

vaarallista tavaraa rajojemme sisään virtaa päivittäin.

Esimerkiksi aselakia kiristämällä voidaan rajoittaa yksilön oikeuksia

omistaa ja käyttää aseita, mutta laki ei kuitenkaan ulotu

laittomiin toimintoihin. Sen vuoksi osana proaktiivista prosessia

rikollisuutta vastaan myös logistisia toimintoja tulisi tarkastella

tarkemmin. Suomessa tähän on jo kiinnitetty huomiota, sillä

kansalliseen turvallisuuden auditointikriteeristöön (KATAKRI)

ounastellaan nyt Kuljetusturvallisuusosiota, joka toteutuessaan

nostaisi logististen toimintojen turvallisuusnäkökulman aivan

uuteen valoon. Myös TAPA (Transported Asset Protection Association)

sekä AEO (Authorized Economic Operator) ovat kasvattanut

suosiotaan suomessa merkittävästi viime vuosina.

Viranomaisresurssien ollessa valitettavan rajallisia, sertifioinnit

ovat ainoa keino havaita ja rajoittaa laittomia tavaravirtoja.

Tästä syystä logistiikan turvallisuussertifikaattien tulisi olla

melkeinpä pakollisia, eivätkä ainoastaan lisäarvona yrityksille;

TAPA, AEO tai ainakin KATAKRI –tasoinen auditointi. Yhteisen

edun tavoittelemiseksi jokaisen tulisi kantaa kortensa kekoon

rikoksentorjuntatalkoissa ja hakea jotakin turvallisuussertifikaateista.


Vaalimaan tulli palkittiin otsonikerroksen suojelusta

Vaalimaan tullissa jäi keväällä 2011 kiinni

rekka, jonka keramiikkalastin sekaan oli

piilotettu toistatuhatta HCFC-22 yhdistettä

sisältävää kaasupulloa. Yhdisteen maahantuonti,

vienti ja kauttakuljetus ovat EU:n

otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevan

asetuksen mukaan kiellettyjä.

Vaalimaan tulli löysi kaasupullot, kun tullitarkastusta

vältellyt rekka päätettiin läpivalaista.

- Tullivirkailijoiden tarkkaavaisuus on

omaa luokkaansa ja kokenut virkailija huomaa

arveluttavat lastit kokemuksensa perusteella,

tulliylitarkastaja Mika Poutiainen

Vaalimaan tullista sanoo.

Tullilaboratorio puolestaan tutki takavarikoidun

lastin ja tutkimukset osoittivat, että

kaasupullot sisälsivät kiellettyä yhdistettä

Huomattava kansainvälinen tunnustus

YK:n alaisuudessa toimiva ECA (The Enforcement

Network of Customs & Ozone Officers

for Europe & Central Asia) myönsi Vaalimaan

tullille palkinnon otsonikerroksen suojelemisesta.

Palkinnon saajien joukossa ovat Suomen

lisäksi Kiina, Euroopan Unioni, Kirgisia,

Makedonia, Venäjä, Serbia ja Uzbekistan.

Ne kaikki takavarikoivat heinäkuun 2010 ja

elokuun 2012 välisenä aikana yhteensä seitsemisenkymmentä

erilaista laitetta ja lähes

3000 kaasupulloa, jotka sisälsivät HCFC-22

yhdistettä. Palkinnot jaetaan lokakuussa Istanbulissa.

- Vaalimaan takavarikko oli huomattavan

suuri, eikä vastaavia tapauksia ole Tullin tietojen

mukaan aiemmin paljastunut Suomessa,

tulliylitarkastaja Anu Koskela sanoo.

Tapaus on syyteharkinnassa. •

Rekassa oli toistatuhatta kiellettyä

ainetta sisältävää kaasupulloa.

30 Kuljetus & Logistiikka


XTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turva

llisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTR

Viime vuoden tapaan messuille odotetaan tuhansia

turvallisuusalan ammattilaisia.

Ennakoi ja poista huomisen

murheet Messuilla

Turvallisuuden käsite on

laajentunut ja sivuaa nykyään

lähes kaikkien työtä. Tampereen

Messu- ja Urheilukeskus vastasi

kysyntään ja järjestää syyskuussa

Pohjoismaiden merkittävimmät

Turvallisuus-, Security- ja

Työhyvinvointimessut. Samalla

pääsee mukaan ennätyksen tekoon.

Joitakin vuosia sitten yrityksen turvallisuuden

katsottiin olevan kunnossa,

kun varastotontin ympärillä

välkehti piikkilangalla kuorrutettu

aita. Erinomaisesti asiat olivat, jos leveäharteinen

vartija lakaisi taskulampun valokeilalla

pihan tietyin väliajoin.

— Turvallisuuden käsite on laajentunut

ja laajenee. Enää se ei koske vain kiinteistöä

ja rakennustekniikkaa, vaan tarkoittaa

yhä enemmän riskien hallintaa yleensä,

Tampereen Messut Oy:n projektipäällikkö

Mikael Wänskä sanoo.

Kansainväliset Turvallisuus-, Securityja

Työhyvinvointi-messut kokoavat Ilmailunkatu

20:een tuhansia turvallisuusalan

ammattilaisia ja yli 200 näytteilleasettajaa.

Se on samalla tilaisuus verkostoitua ja

hankkia uusinta alan tietoa.

— Esillä on muun muassa kuljetusten

seuranta- ja paikantamisjärjestelmiä. Tieturvallisuutta

pyritään parantamaan riskienhallinnan

kautta. Tärkeintä on, että

yritys tai yhteisö purkaa ensin omalta kohdaltaan,

mitä turvallisuus heille tarkoittaa.

Se voi merkitä vaikka kuljettajien lisäkouluttamista,

Wänskä kertoo.

Monipuolinen ohjelma

Väkivallan ja ampumavälikohtausten takia

etenkin oppilaitosten turvallisuus on herättänyt

viime aikoina huolta. Koulutusta

järjestäville tahoille onkin rakennettu oma

seminaari. Wänskä on iloinen, että Opetushallituksen

pääjohtaja Aulis Pitkälä saatiin

puhumaan yhteistyön hyötykäytön mahdollisuuksista.

Myös työhyvinvointi sivuaa turvallisuutta.

Työterveyslaitoksen koulutussuunnittelija

Johanna Koroma kertoo mobiilista

työstä ja työhyvinvoinnista liikkuvassa ja

monipaikkaisessa tietotyössä. Työturvallisuuskortin

ajankohtaisista asioista puhuu

puolestaan Työterveyslaitoksen Mira Nokelainen.

Ohjelman monipuolisuuteen ja näytteilleasettajien

hankintaan on nähty poikkeuksellisen

paljon vaivaa.

— Olemme olleet aktiivisia. Mietimme

keillä voisi olla uutta sanottavaa ja pyysimme

mielenkiintoisia tahoja paikalle.

Yksi niistä on Pirkanmaan Yrittäjät, jotka

perustivat oman turvallisuustoimikunnan.

Se teetti pirkanmaalaisille yrittäjille

Projektipäällikkö Mikael Wänskä kertoo

turvallisuuskäsitteen laajentuneen.

vuonna 2011 kyselyn. Karkeasti joka viides

yrittäjä ilmoitti, että heillä turvallisuusasioita

ei ole edes mietitty tai niissä on parantamisen

varaa.

Tule tekemään ennätystä

Tampereen Messut Oy ja Suomen Pelastusalan

Keskusjärjestö SPEK toteuttavat

Suomen suurimman poistumisharjoituksen

avajaispäivänä 5.9.2012 klo 13.30. Silloin

testataan kuinka suuri messuhalli saadaan

tyhjennettyä nopeasti ihmisistä ison tapahtuman

aikana. Harjoitus on tiettävästi Suomen

suurin.

— Emme ainakaan ole kuulleet, että näin

suurta olisi tehty. On hyvin harvinaista, että

yleisötapahtumassa tehdään poistumisharjoitus

ja että tätä voidaan yleensä testata.

Koska kyseessä on alan ammattitapahtuma,

oletamme, että vieraat ymmärtävät käyttäytyä,

Wänskä kertoo.

Pihalle messuvieraita ei häädetä, vaan heidät

ohjataan C-hallista aulaan. •

Kuljetus & Logistiikka 31


urvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusE

XTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turva

Hero ERP -toiminnanohjausjärjestelmällä sujuvuutta satamaoperaatioiden hallintaan

Herman Andersson Oy

siirtyi manuaalisesta

kirjanpidosta digiaikaan

Kotimaisten satamien materiaalivirrat pirstaloituvat ja Viro sekä

Venäjä nostavat yhä vahvemmin päätään. kilpailukyvyn säilyttäminen

edellyttää ripeitä ja rohkeita parannuksia tavarankäsittelyn

tehokkuudessa. Oululainen Herman Andersson Oy löysi

ratkaisun keskitettyyn tiedonhallintaan perustuvasta Hero ERP

-satamanohjausjärjestelmästä.

Elettiin vuotta 2007. Herman Anderssonilla

oltiin tilanteessa, jossa

vanha merkkipohjainen toiminnanohjausjärjestelmä

oli auttamattomasti

vanhentunut ja sen käyttötuki

päättymässä. Järjestelmä ei myöskään

ulottunut kattavasti kentälle työkoneisiin.

Käytännössä kaksi kolmasosaa sataman 3

milj. tonnin vuosivolyymistä käsiteltiin ilman

keskitettyä tietojärjestelmää.

- Fakta on, että työn hinta on meillä korkea

ja kustannuspaine kova. Työtekniikat,

koneet, kalusto, tietojärjestelmät – koko

paletin on oltava iskussa. Enää ei ole varaa

toimia lippulappujen varassa, vaan tavarankäsittelyn

on tapahduttava järjestelmätasolla,

toimitusjohtaja Jari Rantamaula

taustoittaa.

Haasteena oli löytää riittävän monipuolinen

ja joustava satamajärjestelmä, joka

istuu suomalaisten satamien erityistarpeisiin.

Toimittajaksi valikoitui tamperelainen

teollisuuden ja logistiikan tietojärjestelmiin

erikoistunut Leanware Oy. Vaakakupissa

painoivat aikaisemmat näytöt sekä

kotimaisen satamateollisuuden erityispiirteiden

tunteminen.

- Olimme jo muutama vuosi aikaisemmin

ottaneet käyttöön suuryksiköiden käsittelyssä

Leanwaren Opti-järjestelmän, joten

tiesimme mitä odottaa Hero ERP -ratkaisulta.

Myös Leanwaren mutkaton ja käytännönläheinen

toimintatapa sopi meille.

Matala organisaatio mahdollistaa sen, että

keskusteluissa päästään suoraan asioiden

ytimeen, Rantamaula perustelee valintaa.

Suora linja käyttäjältä koodarille

Hero ERP -järjestelmän toiminta perustuu

keskitettyyn tiedonhallintaan, joka ohjaa

32 Kuljetus & Logistiikka


XTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turva

llisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTR

Hero ERP taipuu myös

muuhun merenkulkuun

liittyvään tiedonhallintaan,

kuten esimerkiksi

varustamojen toiminnan

tehostamiseen.

niin vastaanottoa, varastointia kuin kenttätyötä.

Suurin osa tietojenkäsittelystä tapahtuu

nyt suoraan trukilta, mikä selkeyttää ja

nopeuttaa varasto- ja lastaustyötä. Mobiilipääte

ilmoittaa saapuvan kuorman ja sijainnin

ahtaajalle, joka varastoinnin yhteydessä

kuittaa työn erä- ja paikkatietoineen takaisin

järjestelmään.

- Organisaatio on nyt selvästi itseohjautuvampi,

mikä vapauttaa resursseja tuottavampaan

työhön. Myös ennakkosuunnittelu,

raportointi ja jäljitettävyys ovat parantuneet.

Näemme heti, missä tavara on. Samoin mahdollisesti

vahingoittuneet tavarakollit löytyvät

helposti, Rantamaula kertoo.

- Enää tarvitse juosta tietojen perässä.

Kaikki hoituu omalta työkoneelta. Myös uudet

kaverit ovat oppineet järjestelmän muutamassa

minuutissa, pitkän linjan varastotyöntekijä

Juha Savolainen vahvistaa.

Savolaisen mukaan on myös hyvä, että

järjestelmää kehitetään aktiivisesti ja loppukäyttäjän

toiveita kuunnellaan herkällä

korvalla:

- Kiireessä helpottaa kummasti, kun käyttöliittymä

on selkeä ja looginen ja kosketusnäytön

tietoja voi muokata tarpeen mukaan.

Jos meillä herää kysymyksiä tai kehittämistoiveita,

olemme suoraan yhteydessä Leanwareen.

Nälkä kasvaa syödessä

Projektin käynnistyessä kumpikin osapuoli

tiedosti, että kyseessä ei suinkaan ole mikään

läpihuutojuttu.

Uudistuksen kannalta kriittisimmäksi

prosessiksi osoittautui Stora Enson paperituotteiden

käsittely. Oulun tehdas toimittaa

tuotteensa kuljettimilla suoraan satamavarastoon

ja tiedonvälitys oli sidoksissa vanhaan

toiminnanohjausjärjestelmään. Jos

käyttöönotossa olisi ilmennyt vakavia ja pitkäkestoisia

ongelmia, seurauksena olisi pahimmassa

tapauksessa ollut paperitehtaan

tuotannon pysähtyminen.

Kolmivuotinen rutistus saatiin virallisesti

päätökseen vuonna 2011, mutta kehitystyö

jatkuu edelleen. Muun muassa resurssisuunnitteluun,

dokumentaatioon ja palvelinympäristöön

tehdään parhaillaan parannuksia.

- Vasta arki osoittaa, miten uudesta järjestelmästä

ja prosesseista saadaan kaikki

teho irti. Vielä kun saamme lähitulevaisuudessa

myös kaiken sellunkäsittelyn uuden

järjestelmän piiriin, manuaalisen kirjanpitoon

perustuva tiedonvälitys ja useiden järjestelmien

käyttö on Herman Anderssonilla

historiaa, Rantamaula visioi. •

Modernia tietojärjestelmää ei kannata rakentaa

vanhentuneiden prosessien varaan

Jotta uudesta tietojärjestelmästä saadaan kaikki

teho irti, täytyy konepellin alla oleva koneisto

ensin virittää huippukuntoon. Vaativiin teollisuus-

ja satamaympäristöihin suunniteltujen

tietojärjestelmien kehittäminen ei onnistu

ilman monipuolista teknologia-, toimiala- ja

integrointiosaamista.

Leanware Oy:n Business Unit Manager

Hannu Karpin mukaan järjestelmätoimituksessa

pätevät samat säännöt kuin talonrakennuksessa.

Seinät ja katto pystytetään

vasta, kun perustukset ovat kunnossa.

- Järjestelmäprojekti leanwarelaisittain

on samalla liiketoiminnan kehittämisprojekti.

Haastamme asiakkaan tarkastelemaan

totuttuja toimintatapoja kriittisesti, mikä

edellyttää luottamusta ja tahtoa pelata yhteiseen

maaliin pöydän molemmin puolin,

Karp kertoo.

Järkevä suunnittelu säästää myös kustannuksia

ja nopeuttaa projektin läpivientiä. Kun jokainen

vaihe määritellään, toteutetaan, testataan

ja otetaan käyttöön pala kerrallaan, mahdolliset

korjausliikkeet ja lisätoiveet pystytään tekemään

heti kättelyssä.

Muista myös ICT-infra

Kun tiedonhallinta digitalisoituu ja automatisoituu

myös ICT-infran merkitys kasvaa. Kovat

tehokkuusvaatimukset ja korkeat työvoimakustannukset

pitävät huolen, ettei työntekijöillä ole

varaa tuijottaa tiimalasia tai mustaa näyttöä.

- Palvelinympäristö, tietoliikenneyhteydet ja

tarvittavat varajärjestelmät ovat tärkeä osa tietojärjestelmien

toimintavarmuutta. Samoin tuki- ja

ylläpitopalvelujen on oltava kunnossa. Tämä on

hyvä ottaa huomioon investoinnin kokonaiskustannuksia

laskettaessa, Karp muistuttaa. •

”Järjestelmäprojekti leanwarelaisittain on samalla liiketoiminnan kehittämisprojekti”,

Business Unit Manager Hannu Karp korostaa.

Kuljetus & Logistiikka 33


urvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusE

XTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turva

Minne menet,

Katakri?

Vuonna 2009 valmistuneen kansallisen turvallisuusauditointikriteeristön

piti luoda viranomaisille ja yrityksille yhteinen kriteeristö yhteisöturvallisuusmenettelyn

yhtenäistämiseksi ja omavalvonnan ja auditoinnin parantamiseksi.

Onko näihin tavoitteisiin päästy?

Katakri on erinomaisen laadukas tuote. Kriteeristön luomiseen osallistui

yli 100 maamme johtavaa turvallisuusasiantuntijaa. Kun vielä kriteeristön

ensimmäisessä päivityksessä vuonna 2011 onnistuttiin karsimaan

päällekkäisyyksiä, parantamaan luettavuutta ja selkeyttämään tasojärjestelmää

irrottamalla hämmennystä herättäneet lähtötason suositukset

erillisiksi ”elinkeinoelämän suosituksiksi”, laatu parani entisestään. Miksi

Katakri ei kuitenkaan ole vielä aidosti täyttänyt ainakaan kaikkia sille

vuonna 2009 asetettuja tavoitteita?

Yksi vastaus on siinä, että jo nimi ”kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö”

lupaa hieman liikoja. Kyse on turvaluokiteltujen tietojen

suojaamiseen tähtäävien menettelyjen auditointikriteeristöstä. Jokainen

yritys, joka noudattaa Katakrissa esiteltyjä periaatteita turvallisuustyössään,

voi varmuudella todeta olevansa oikealla tiellä. Mutta yrityksessä

on muitakin suojattavia intressejä, kuin tieto. Tämä on herättänyt keskustelua

tarpeesta laajentaa kriteeristöä muillekin yritysturvallisuuden osaalueille.

Tosin tässä yhteydessä on todettava, että suomalaisten yritysten

tärkein pääoma osaavan henkilöstön ohella on nyt ja tulevaisuudessakin

tieto. Sen suojaamiseen kannattaa panostaa..

Toinen kysymys liittyy siihen valitettavaan tosiasiaan, että valtionhallinnon

siilomaisuuden vuoksi sillä ei ole aidosti yhtenäistä tietoturvan ohjausta.

Katakriin sitoutuminen viranomaispuolelta ei ole sataprosenttista,

sen uskaltanee tässä sanoa. Tähän liittyy myös kysymys siitä, että Katakri

mielletään usein väärin viranomaisvaatimuksiksi. Sitä se ei ole, vaan auditointikriteeristö.

Vaatimukset tulevat muualta, mm. lainsäädännöstä ja

standardeista.

Kolmas mahdollinen este nykyistä laajemmalle käyttöönotolle liittyy

siihen, että maailmassa on muitakin auditointikriteeristöjä, kuin Katakri.

Globaalissa ympäristössä toimivat yritykset joutuvat asiakasvaatimusten

takia noudattamaan muitakin auditointikriteeristöjä. Rehellisyyden nimissä

on kai sanottava, että laajin yhteinen pohja löytyy kansainvälisistä

standardeista, kuten vaikkapa ISO:n 9000 tai 27000 –sarjasta. Näistä

ISO:n 27002 on kuitenkin hyvin edustettuna jo nykyisessä Katakrissa.

Tätä kehityssuuntaa tulee jatkaa.

Katakrin hallinnollisen korpivaelluksen soisi päättyvän pikimmiten.

Sisäasianministeriö käynnistää Katakrin ohjausryhmän syksyllä. Toivon,

että ryhmällä riittää sopivassa määrin kunnianhimoista realismia. Tällä

välin elinkeinoelämä on ollut itse aloitteellinen ja käynnistänyt toimitusketjun

turvallisuutta koskevan osion valmistelun. Tämä on tietoinen riskinotto.

Uskomme, että AEO:n,

C-TPATin, TAPA:n ja ISO 28000

–sarjan varaan rakennettu osaalue

palvelee niin elinkeinoelämän

kuin viranomaisten intressejä

ja tuo todellisia synergiaetuja.

Toivomme, että seuraavassa

päivityksessä Katakri on valmis

ottamaan askeleen todellista

kansallista turvallisuusauditointikriteeristöä

asiallisen laajenemisen

kautta. •

Lisätietoja: www.defmin.fi

Jyrki Hollmén

kirjoittaja on Elinkeinoelämän

keskusliiton yritysturvallisuustoimiston

päällikkö

ISO 28000

– yhteensopiva

riskienhallinta

varmistaa

jatkuvuuden

Uhka- ja riskinarviointi kuuluu kansainvälisen

logistiikkayrityksen arkeen. Tehdäänkö uhkaja

riskinarviointi kuitenkin vain siksi, että se

on yleinen tapa tai sitä edellytetään osana

ulkopuolisia vaatimuksia? Tunnistaako yritys

onnettomuuksien, tavaran hävikin ja ryöstöjen

merkityksen maineelle, liiketoiminnalle ja sen

jatkuvuudelle?

Uhkakartoituksen ja kattavan riskien-arvioinnin

seuraava merkittävä askel on riskienhallinta, johon

ISO 28000 -standardi tarjoaa konkreettiset

ja tehokkaat työvälineet ja menetelmät. Riskienhallinnan

kokonaisuutta ei voi ulkoistaa, koska se on osa

yrityksen johtamisjärjestelmää. ISO 28000 on yhteensopiva

yrityksen laatu- ja ympäristöhallintajärjestelmien, ISO 9001

ja ISO 14001, kanssa.

Onko riskejä ilman uhkia?

Ellei yrityksen riskienhallinnasta vastaava henkilö tai työryhmä

osaa tunnistaa heidän toimintaansa kohdistuvia uhkia,

ei niihin voi myöskään varautua. Riskin ja uhan selkeä

Seminaari KE 5.9.2012

Elinkeinoelämän ja viranomaisten

yritysturvallisuusstrategia 2012-2015

Klo 12.30 - 16.30 Tähtien Sali, 2krs.

Järjestäjä: Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Ohjelma:

- Seminaarin avaus, yritysturvallisuustoimiston

päällikkö Jyrki Hollmén, EK

- Elinkeinoelämän ja viranomaisten yritysturvallisuusstrategia,

ylitarkastaja Ari Evwaraye, Sisäasiainministeriö

- Yritysten ja viranomaisten yhteinen turvallisuustilannekuva,

Huoltovarmuuskeskuksen edustaja

- Katakri ja toimitusketjun turvallisuus,

toimitusjohtaja Petri Kelo, Logisec Oy

20 34 Kuljetus & Logistiikka


XTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turva

llisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTR

Turvallisuuden

hallintajärjestelmän

pääkohdat.

ISO 28000

ISO 28000 on käännetty suomeksi ja

vahvistettu kansalliseksi standardiksi

SFS-ISO 28000.

ISO 28000 ja SFS-ISO 28000 ovat

sisällöltään täysin vastaavat.

Standardin liitteessä A on annettu ISO

28000, ISO 14001 ja ISO 9001 väliset

vastaavuudet.

Standardin ISO 28000 mukaiselle

hallintajärjestelmälle voi hakea

sertifiointia akreditoidulta kolmannen

osapuolen sertifiointielimeltä.

Standardin SFS-ISO 28000 voi hankkia

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n

kautta, http://sales.sfs.fi/sfs/

ero on siinä, että riskin voi poistaa, eristää,

rajata tai sen toteutumiseen voi varautua.

Uhka sen sijaan on aina olemassa.

Vasta siinä vaiheessa kun yritys osaa tunnistaa

uhat voidaan toteuttaa riskienarviointi.

Näin yritys voi arvioida riskien todennäköisyyden

ja vaikutukset toimintaansa, mikäli

riski toteutuu. Kun yritys on tehnyt tämän

teoriassa lyhyen, mutta käytännössä hyvin

vaativan kaksivaiheisen arvioinnin, voidaan

vasta siirtyä riskienhallintaan.

Riskienhallinta on jatkuva prosessi

Yritysten toimintaympäristöön kohdistuu

joka päivä uusia uhkia. Suurin osa niistä on

kuitenkin niin merkityksettömiä, etteivät ne

vaadi toimenpiteitä. Pääasia kuitenkin on,

että yrityksellä on nimetty henkilö tai työryhmä,

joka ylläpitää yrityksen riskienhallintaa

jatkuvana prosessina. Kun yritys on kerran

tunnistanut uhat, arvioinut riskit ja laatinut

riskienhallintasuunnitelman riittävän kattavasti,

toimintatavat ja parhaat käytännöt ovat

jo tuttuja ja riskienhallinnan ylläpito helpompaa.

Miten ISO 28000 kuvaa turvallisuuden

johtamisjärjestelmän?

ISO 28000 –standardin laatiminen on alun

perin lähtenyt liikkeille kuljetus- ja logistiikka-alan

turvallisuustarpeisiin. Standardi on

kuitenkin sovellettavissa yrityskoosta riippumatta

aina pienistä yrityksistä monikansallisiin

yrityksiin ja kaikkeen toimintaan, kuten

valmistukseen, palveluihin, kuljetuksiin, varastointiin,

finanssitoimintaan ja yleishyödyllisten

toimijoiden toimikenttään.

Standardissa turvallisuuden johtamisjärjestelmä

on jaettu viiteen pääkohtaan; turvallisuuspolitiikka,

suunnittelu, toteutus,

korjaavat toimenpiteet ja johdon katselmus.

Viisi pääkohtaa yhdessä muodostavat vahvan

kokonaisuuden, jossa tavoitteena on turvallisuuden

hallinta ja jatkuva parantaminen.

Turvallisuusjohtamisjärjestelmän ydin on

turvallisuuskulttuuri mikä puolestaa muodostuu

turvallisuuspolitiikasta ja oikeasta turvallisuusjohtamisesta

unohtamatta kattavaa ja

jatkuvaa koulutusjärjestelmää. Yritys on yhtä

vahva kuin sen heikoin lenkki.

Yrityksen johto on avainasemassa

Yrityksen johto on vastuussa liiketoiminnan

jatkuvuudesta. Siksi yrityksen johdon on asetettava

yhteiset turvallisuustavoitteet ja sitouduttava

niihin myös itse. Se tarkoittaa aina

investointeja kehitystyöhön, koulutukseen,

järjestelmiin ja ajoneuvoihin. Investoinnit

turvallisuuteen maksavat kuitenkin itsensä

moninkertaisesti takaisin jo pelkästään sillä,

että toimitusvarmuus kasvaa ja hävikki pienenee.

Turvallisuusjohdetun yrityksen liiketoiminta

jatkuu tulevaisuudessa takuulla

pidemmälle kuin niiden, jotka menevät siitä,

mistä aita on matalin.

Suomen standardisoimisliitto SFS ry

SFS järjestää Forum 2012 tilaisuuden, jossa

kerrotaan standardien hyödyntämisestä riskien-

ja turvallisuuden hallinnassa. Siellä

esitellään uudet riskien ja toimitusketjun

turvallisuuden hallintajärjestelmien

standardit ISO 31000 ja ISO 28000.

Lisäksi tilaisuudessa kerrotaan, miten

standardien avulla saadaan laitteet,

työ ja yhteiskunta turvallisemmiksi

ja riskit hallintaan.

Kontaktitilaisuudessa voit

tutustua eri toimialojen standardisointiin

ja standardeihin.

Tilaisuus on maksuton

ja järjestetään Finlandia-talolla

Helsingissä 17.10.2012

klo 12 - 18.30. •

Petri Kelo on Septia, LogiWatch ja Logisec

Oy:n perustaja, TAPA-, ISO 28000- ja AEOkouluttaja.

Petrillä on yli 20 vuoden kokemus

kuljetuslogistiikasta Suomessa, Skandinaviassa,

Venäjällä ja Baltiassa. Viimeisten 10 vuoden

ajan Petri on keskittynyt kuljetusturvallisuuteen

tehden mm. turvallisuusauditointeja

lukuisissa projekteissa eri puolilla maailmaa.

www.logisec.fi


urvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusE

XTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turva

Töissä 8760 tuntia

vuodessa?

No ei ehkä töissä, mutta jonkinlaisessa valmiudessa kuitenkin.

Suomalaisten jokapäiväisestä turvallisuudesta vastaa terveydenhuollon

ja pelastusalan ammattilaisten lisäksi melko joukko vapaaehtoisia

kansalaisia. Pelkästään operatiivisessa sopimuspalokuntatoiminnassa

on Suomessa mukana noin 14600 henkilöä, tähän kun lisätään Suomen

meripelastusseuran jäsenyhdistykset, Suomen Punaisen Ristin ja

Vapaaehtoisen pelastuspalvelun paikallisyhdistykset päästään jo useisiin

kymmeniin tuhansiin koulutettuihin harrastajiin.

S

isäasianministeriö johtaa ja alueelliset

pelastuslaitokset vastaavat

pelastuslain velvoitteista

Suomessa. Ainoastaan kuitenkin

suurimmissa kaupungeissa alueelliset pelastuslaitokset

hoitavat omin voimin päivittäiset

poikkeustilanteet ja näillä alueilla

vapaaehtoistyö tukee tätä viranomaistoimintaa.

Kuitenkin maantieteellisesti noin

95%:ssa Suomen pinta-alasta vapaapalokunta

on ensimmäisten joukossa kun kiireellistä

apua tarvitaan. Edellämainitulla

95% pinta-alalla asuu noin 2,5 miljoonaa

Suomalaisista.

Pelastusalan ammatillista koulutusta

antavat Suomessa valtion ylläpitämä

Pelastusopisto Kuopiossa sekä Helsingin

pelastuslaitoksen pelastuskoulu Helsingissä.

Vapaaehtoiskoulutusta Suomessa

koordinoi Pelastusopisto ja sitä järjestävät

alueelliset pelastusliitot ympäri maata.

Kouluttajina näillä kursseilla toimivat eri

alojen asiantuntijat joilla on pitkäaikainen

kokemus pelastustoimen alalta. Pelastusalan

peruskoulutuksen lisäksi suurimmalla

osalla vapaaehtoisista on oma ammatillinen

koulutus joka lähes aina tukee toimintaa

pelastusmuodostelman jäsenenä.

Ammattilainen vai harrastaja,

vai ammattimainen harrastaja

Kumpi vaihtoehto on sitten parempi, joukko

pelastusalan ammatillisen koulutuksen

saaneita vai joukko usean eri alan ammattilaisia

koulutettuna pelastusalan tehtäviin?

Oikeaa vastausta ei ole ja uskallankin

sanoa, että parhaaseen lopputulokseen

päästään kun yhdistetään edellämainitut

voimat. Pelastuslaitosten yksiköt ovat lähes

välittömässä, 60 sekunnin lähtövalmiudessa

kun taas vapaaehtoiset lähtevät

tehtävälle kuka mistäkin. Vapaaehtoisyk-

Kirjoittaja toimii palvelupäällikkönä sekä vastaavana hoitajana LogiSec

Oy:ssä sekä palokunnan varapäällikkönä ja pelastusyksikön LU 491

esimiehenä Veikkola VPK-FBK ry:ssä Kirkkonummella.

36 Kuljetus & Logistiikka


XTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turva

llisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTR

siköillä on niinikään alueellisia eroja, nopeimmat

ns ensilähdön sopimusyksiköt

lähtevät liikkeelle kolmen-neljän minuutin

kuluttua tehtävän saatuaan kun taas isoissa

kaupungeissa reservissä olevat yksiköt

saadaan miehitettyä 20-30 minuutissa.

Vapaaehtoisten miehittämät paloasemat

ovat hajasijoitettuna sinne missä avun tarvitsijatkin

ovat eli taajamiin, kyliin ja pieniin

kaupunkeihin kun taas se välittömästi

liikkeelle lähtevä pelastuslaitoksen yksikkö

tulee usein kauempaa, joskus jopa naapurikaupungista.

Välittömässä valmiudessa, ammattilaisten

miehittämänä Suomessa on noin 100

pelastusasemaa kun taas erilaisiin sopimuksiin

perustuvia paloasemia on yli 700

kappaletta. Näillä sopimusasemilla on käytössään

yli tuhat punaista ajoneuvoa sekä

veneitä, maastokulkuneuvoja yms erikoiskalustoa.

Melkoisesta valtakunnallisesta reservistä

on siis kyse. Kun kaikki tämä kalusto

ja kymmenet tuhannet koulutetut ihmiset

saadaan liikkeelle porrastetusti kymmenissä

minuuteissa ympäri koko maan voidaan

kysyä tuleeko mieleen mitään muuta organisaatiota

joka vastaisi käskyyn samalla tehokkuudella.

Minulle ei tule.

Sopimuspalokuntien tehtävämäärä vaihtelee

alueittain ja palokuntamuodosta ja

–sopimuksesta riippuen muutamista kymmenistä

useisiin satoihin tehtäviin vuodessa.

Palokunta jolla on kymmeniä tehtäviä

vuodessa toimii usein tärkeänä reservinä

pelastuslaitoksen yksiköille pitkäkestoisissa

tehtävissä. Vastaavasti useita satoja tehtäviä

vuodessa ajava sopimusyksikkö hoitaa

oman alueensa kaikki päivittäiset tehtävät

omatoimisesti. Suuri osa Suomen ammatti-

ja sopimuspalokunnista antaa oman

pelastustoimintansa lisäksi apua toiselle

tärkeälle viranomaiselle, Terveystoimelle.

Mikä sitten saa ihmisen vapaaehtoisesti

jättämään ruokailun tai yöunet kesken ja lähtemään

auttamaan tuntematonta hädän hetkellä?

Kiireellisiin sairaankuljetustehtäviin ns

ensivasteyksiköksi hälytetään sopimuspalokuntien

ensilähdön yksiköitä enenevässä

määrin. Ensivastetoiminnassa on kyse hätätilapotilaan

nopeasta tavoittamisesta sekä

hoidon aloittamisesta ennen ambulanssin

saapumista. Tässäkin toiminnassa etuna on

sopimuspalokuntien hajasijoitus niille alueille

joissa ihmisetkin ovat.

Pelastuslaki määrittelee, että sopimuspalokunnan

yksikönjohtajana toimiva henkilö

on tilannepaikalla pelastustoimintaa

johtaessaan virkavastuun alainen, toimien

siis pelastusviranomaisena mikäli pelastusviranomaista

ei ole tehtävälle hälytetty.

Muistetaan tässä vaiheessa vielä että

maantieteellisesti noin 95%:ssa Suomesta

on nimenomaan sopimuspalokuntalainen

ensimmäisenä tilannepaikalla, myös siis

johtamassa. Sopimuspalokuntien yksiköiden

esimiehistö koulutetaankin tehtäviinsä

Pelastusopiston toimesta

Hälytysilmoitus, Pelastus Länsi-

Uusimaa neljä–yhdeksän-yksi…

Minkälaista on sitten olla mukana vapaaehtoistoiminnassa

pelastusalalla? Kun

toimitaan etulinjassa niin ammatti- ja sopimuspalomiehellä

on paljon samoja vaatimuksia,

molempien pitää suorittaa hyväksytysti

kenttäkelpoisuus- ja lihaskuntotestit.

Molempien pitää osallistua vuosittain

riittävään määrään koulutusta ja suorittaa

tehtävästä riippuen erilaisia näyttökokeita.

Molemmat pukeutuvat samanlaisiin varusteisiin

koska tuli ja savukaasut ovat molemmille

yhtä kuumia ja vaarallisia. Molemmat

ottavat käskyjä vastaan esimieheltään ja

toimivat niiden mukaisesti yhteisen päämäärän

saavuttamiseksi. Monesti ammattija

sopimuspalomies tekevät työtä yhdessä

loukkaantuneen tai vaarassa olevan ihmisen

auttamiseksi. Paloauton nähdessään

suurin osa kansalaisista ei edes tiedä meneekö

sen kyydissä ammattilaisia vai harrastajia.

Kun kolmatta kertaa saman yön

aikana pukee haalareita päälleen ja kiipeää

paloauton etupenkille tulee joskus mietittyä

harrastuksen mielekkyyttä, silti en ole itse

kertaakaan jättänyt lähtemättä jos se vaan

muiden tekijöiden puolesta on ollut mahdollista.

Mikä sitten saa ihmisen vapaaehtoisesti

jättämään ruokailun tai yöunet kesken ja

lähtemään auttamaan tuntematonta hädän

hetkellä? Raha se ei ole koska sopimuspalokuntalaiset

eivät saa työstään palkkaa

joten tähän kysymykseen en osaa suoraa

vastausta kertoa, sitä pitäisi kysyä jokaiselta

Suomen 14600 sopimuspalokuntalaiselta

henkilökohtaisesti.

Kannattaa muuten muistaa, että edellämainittujen

asioiden lisäksi sopimuspalokuntalainen

käy omassa työssään, harrastaa

muitakin asioita sekä elää normaalia perheelämää.


- Tilastot: Suomen sopimuspalokuntien liitto

Paloilmoitinlaitteistojen huolto säästäisi miljoonia

Erheellisten palohälytysten määrä on häkellyttävä,

sillä jopa 98 prosenttia automaattista

paloilmoituksista on aiheettomia. Automaattisten

paloilmoitinlaitteistojen huolto

kannattaa antaa ammattilaisten tehtäväksi.

Näin varmistetaan, että palokunta ehtii sinne,

missä apua todella tarvitaan.

Automaattisista paloilmoituksista jopa

98 prosenttia on turhia. Noin 22 000 vuosittaisesta

automaattihälytyksestä ainoastaan

viitisensataa on aitoja hälytyksiä*. Syy

erheellisiin palohälytyksiin on usein se, että

paloilmoittimen kunnosta ei ole pidetty

huolta.

- Liian moni paloilmoitin hälyttää siksi,

että huolto ja ylläpito on laiminlyöty. Toisinaan

kyse on välinpitämättömyydestä,

mutta usein laitteiston huoltaminen on yksinkertaisesti

unohtunut. Parhaiten huolto

tulee hoidettua, kun kiinteistön omistaja tekee

huoltosopimuksen alan ammattilaisen

kanssa, sanoo vahingontorjuntapäällikkö

Niko Satto If Vahinkovakuutusyhtiöstä.

Pelastuslaitokset saivat keväällä oikeuden

laskuttaa toistuvista turhista palohälytyksistä.

Sanktion perimisen mahdollistaa

viime kesänä uudistunut pelastuslaki.

- Meidän tavoitteenamme on erheellisten

hälytysten nollatoleranssi. Erheellisten hälytystehtävien

hoitaminen vie pelastuslaitosten

tehokasta työaikaa ja pahimmillaan

vaarantaa tärkeämpien tehtävien hoitamisen.

Oikein suunniteltu, asennettu ja huollettu

paloilmoitinjärjestelmä on tehokkain

tapa torjua turhia hälytyksiä, kertoo Ifin

turvapartneriyrityksenä toimivan Stanley

Securityn myynti- ja turvallisuusjohtaja Kim

Starck.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen arvion

mukaan noin 12 prosenttia pelastuslaitosten

työajasta kuluu erheellisiin hälytyskäynteihin.

Yhden paloilmoittimen kautta

tulleen erheellisen tehtävän hoitamiseen

menee keskimäärin 46 minuuttia aikaa**.

Erhekäynnin keskihinnaksi on arvioitu 1

800 euroa, joten yhteiskunnan rahaa haaskaantuu

turhiin hälytyksiin vuosittain noin

39 miljoonaa euroa. Rahaakin merkittävämpi

asia on kuitenkin ihmishenkien suojelu,

jota ei voi mitata rahassa. Myös reagointikynnys

kasvaa sitä korkeammaksi, mitä

suurempi osa hälytyksistä on erheellisiä.

Jo vuodelle 2009 oli asetettu tavoitteeksi,

että erheellisten paloilmoitusten määrä

on puolituttava vuoden 2003 tasosta. Erhehälytysten

määrän olisi pitänyt pudota noin

9 000 hälytykseen. Tosiasiassa niiden määrä

on kasvanut entisestään. Erheellisiä paloilmoituksia

tulee vuodessa noin 21 500.

Automaattisia paloilmoituksia oli viime

vuonna kaikista pelastustoimen tehtävistä

19 prosenttia. •

* lähde: Pelastustoimen resurssi- ja

onnettomuustilasto PRONTO

** lähde: Ohje pelastuslaitoksen

valvontasuunnitelmasta 2011

Kuljetus & Logistiikka 37


urvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusE

XTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turva

HAEMME KULJETUSLIIKKEITÄ

KOTIMAAN JAKELUUN

Lidl on kansainvälinen päivittäistavarakauppaketju, joka toimii lähes kaikissa Euroopan

maissa. Suomessa Lidl-myymälöitä on 139 ja jakelukeskuksia kaksi, toinen Janakkalassa ja

toinen Laukaassa.

Haemme nyt kuljetusliikkeitä elintarvikkeiden jakeluun jakelukeskuksista

myymälöihin ympäri Suomen.

Olipa kyseessä sitten alueellisesti tai kansainvälisesti toimiva logistiikka-alan

yritys, etsimme jatkuvaan liikesuhteeseen luotettavaa yhteistyökumppania,

jonka arvoihin kuuluvat laatu ja palvelu.

Kalustolta edellytämme elintarvikekuljetukseen soveltuvaa kuljetuskoria joka

vastaa eristetasoltaan vähintään ATP FNA:ta (tuorekuljetus), sekä kaksilämpötilavalmiutta.

Heräsikö kiinnostuksesi?

Lähetä lyhyt kuvaus yrityksestäsi yhteystietoineen logistiikkapäälliköllemme

osoitteeseen:

LIDL SUOMI KY

Axel Kneppe

p. 09-23456721

Vanha Kaarelantie 33 A, PL 115

01611 Vantaa

axel.kneppe@lidl.fi

Lisätietoa yrityksestämme löydät osoitteesta www.lidl.fi

TARTU TILAISUUTEEN

www.lidl.fi


XTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turva

llisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTR

Henkilöriskit haltuun!

Tämä on Henkilöriskit haltuun! –artikkelisarjan ensimmäinen osa.

Käsittelemme kuljetusalan henkilöriskejä ja niiden tukitoimia eri

näkökulmista. Asiantuntijana toimii henkilöriskipäällikkö Sirpa

Arffman Pohjolasta. Sirpa on työskennellyt raskaiden toimialojen

parissa terveyden, työkyvyn ja työhyvinvoinnin asiantuntijana.

Väsyttää, selkää särkee ja liikkumaan

ei ehdi – kuulostaako tutulta?

Ammattiautoilijan riskit liikenteessä ovat

yksityisautoilijaa suuremmat ja mahdollisuudet

saada tukea terveyden ja työkyvyn

ylläpitoon haasteelliset. Epäsäännölliset

työajat, altistuminen ja kuormitus sekä

liikennetapaturmavaara vaanii työssä.

Toisaalta palautuminen ja terveellisten

elintapojen ylläpitäminen vaatii myös

panostamista. Mistä saa apua? ”Kuljetusalalla

on suuri haaste, että pääosa ammattikuljettajista

eivät ole edes säännöllisen

terveydenseurannan piirissä”, sanoo henkilöriskipäällikkö

Sirpa Arffman Pohjolasta.

”Henkilöriskien hallintaan kuljetusyrityksissä

kannatta panostaa.”

Kuljetusalan henkilöriskit

Kuljetusalalle tyypillisiä henkilöriskejä

ovat sairauspoissaolot ja työtapaturmat,

jotka aiheuttavat sekä ansionmenetyksiä,

hoitokuluja että paineita työjärjestelyihin.

Henkilöriskien hallinnalla on suora

vaikutus henkilöstökuluihin. ”Henkilöriskien

hallinnassa on kyse kustannusten ja

prosessien hallinnasta sekä toimintojen

tehostamisesta”, toteaa Sirpa Arffman.

”Henkilöstönäkökulmaa ei myöskään sovi

unohtaa. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen,

työkyvyn ja terveyden tukeminen

ja ylläpito on mitä parhainta yrityksen

imagon kehittämistä. Näillä toimilla vaikutetaan

oleellisesti myös vaihtuvuuteen.”

Henkilöriskejä hallitaan työturvallisuustyöllä,

työhyvinvointitoimilla sekä

erilaisilla vakuutusratkaisuilla. Työturvallisuustyö

on yrityksissä jo tuttua, mutta

jatkuvasti ylläpidettävää toimintaa. Nollatoleranssi

–tavoite vaatii ammattimaista

otetta ja tarvittaessa myös ulkopuolista

asiantuntija-apua. Myös työhyvinvoinnin

osalta tukeudutaan usein ulkopuolisiin

asiantuntijoihin, vaikka varsinainen työhyvinvointi

syntyy työn tekemisen arjesta

– esimiestyöstä, selkeistä säännöistä

ja toisten huomioimisesta työyhteisössä.

Työskentelyolosuhteilla on myös suuri

merkitys. Asiantuntija-apua kannattaa

hakea ja verkostoituminen muiden kuljetusyrittäjien

kanssa on tärkeää. Tukitoimia

voi tehdä myös yhdessä.

Tärkeiksi yhteistyökumppaneiksi nousevat

vakuutusyhtiöt ja työterveyshuolto.

Tapaturmapohjainen vakuuttaminen on

työpaikoilla jo tuttua. Lakisääteinen tapaturmavakuutus

korvaa työtapaturmiin

ja ammattitauteihin liittyviä ansionmenetyksiä

sekä hoitokuluja. Kuljetusalan

sairastavuus on kuitenkin keskimääräistä

suurempaa ja merkittävä osa sairauspoissaoloista

johtuu jonottamisesta. Sairaus

on muutoinkin todennäköisempi kuin

tapaturma ja aiheuttaa suurimman osan

sairauspoissaoloista. Moni yritys ja yrittäjä

on ratkaissut tilanteen hankkimalla

hoitokuluvakuutuksen täydentämään työterveyshuollon

palveluita ja nopeuttamaan

hoitoonpääsyä.

Epäsäännölliset

työajat, altistuminen

ja kuormitus sekä

liikennetapaturmavaara

vaanii työssä.

Kuljetus & Logistiikka 39


urvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusE

XTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turva

Yrittäjän omasta terveydestä huolehtiminen jää

usein yritystoiminnan varjoon ja terveysongelmiin

kiinnitetään huomiota vasta, kun

tilanne uhkaa yritystoimintaa.

Työterveyshuolto kuljetusalalla

Kuljetusalalla työterveyshuollon järjestämiseen

ja sen toimintaan suhtaudutaan

usein kriittisesti. Työterveyshuolto on harvemmin

järjestetty kuin muilla toimialoilla.

Jopa puolessa kuljetusyrityksistä työterveyshuoltosopimus

on tekemättä. Kysymys

ei ole vain tiedon puutteesta, vaan kysymys

on usein kustannuksista, palveluiden saatavuudesta

ja laadusta.

Kuljetusyrittäjän on erittäin vaikea nähdä,

mitä hyötyä työterveyshuollosta voi

saada. Yleensä vain työsuojelupiiristä tulee

kehotus, että työterveyshuolto tulee järjestää.

Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on

kuitenkin suositeltavaa, koska liikennetyö

itsessään voi aiheuttaa erityistä sairastumisen

ja tapaturman vaaraa. Työ vaikeuttaa

usein myös terveiden elintapojen ylläpitoa.

Työterveyshuollon järjestäminen ei ole

yrittäjälle helppo asia. Työterveyshuolto on

liiketoimintaa, jota pienet yritykset ja haasteelliset

toimialat eivät välttämättä kiinnosta.

Resurssit voivat olla riittämättömät

ja henkilökunnan vaihtuvuus suurta, mikä

vaikuttaa suuresti varsinkin pienempien yritysten

palveluihin ja asiakaskokemukseen.

Myös työterveyspalveluiden käyttömahdollisuudet

(irrottautuminen liikkuvasta työstä,

aukioloajat) ja hinta-laatusuhde puhututtaa

kuljetusalalla. Varsinkin aloittavat yritykset

kokevat hinnoittelun kalliiksi. Työterveyshuollolta

odotetaan aktiivisuutta, sitä että

he olisivat yhteydessä. Tutkimuksissa on

todettu, että yhteydenotot ovat oikeastikin

olleet hyvin vähäisiä.

Kuljetusalan työterveyshuollon kehittäminen

on ajankohtainen aihe. Alan työolosuhteita,

terveyttä ja työterveyshuollon

toteutumista on tarkasteltu mm. osana

Sosiaali- ja terveysministeriön Työterveyshuolto

2015 –hanketta.

Kuljetusyrittäjän haasteet

Kuljetusyrittäjä tarvitsisi itselleen hyvät työterveyshuoltopalvelut,

vaikka palveluiden

järjestäminen ei olekaan heille lakisääteistä.

Moni yrittäjä on ratkaissut asian ottamalla

hoitokuluvakuutuksen. Yrittäjän omasta

terveydestä huolehtiminen jää usein yritystoiminnan

varjoon ja terveysongelmiin

kiinnitetään huomiota vasta, kun tilanne

uhkaa yritystoimintaa.

Suurella osalla yrittäjistä on terveydentilaa

vaarantavia riskitekijöitä. Myös altistuminen

terveyttä vaarantaville tekijöille

on yleistä. Tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat

yleisiä. 2/3 kuljetusyrittäjistä tarvitsisi

työ- ja toimintakykyä ja terveyttä edistäviä

toimia ja kuntoutusta. Heillä ei kuitenkaan

ole paljon sairauspoissaoloja. ”Yrittäjät ovat

sitkeää porukkaa, hehän eivät poikkea mitenkään

perimältään ja ominaisuuksiltaan

muutoin muusta väestöstä” toteaa Sirpa

Arffman.

Käsittelemme seuraavassa artikkelissa

(Kuljetus&Logistiikka 5/2012) työterveyshuollon

järjestämistä, sisältöä sekä viimeaikaisia

lakimuutoksia. •

Kuvituskuvat: dreamstime.com

Faktat:

• Työterveyshuollon järjestäminen

yrittäjälle itselleen on vapaaehtoista

• Työterveyshuollon järjestäminen

työntekijöille on lakisääteistä

• Kuljettajien liikenneonnettomuuksista

15-25 %:ssa on myötävaikuttajana

sairaus

• Väsymys/nukahtaminen saattaa selittää

jopa 30 % kaikista kuolemaan

johtaneista liikenneonnettomuuksista

40 Kuljetus & Logistiikka


XTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turva

llisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTR

Onko jaksamiselle

jotain rajaa?

Jaksaa, jaksaa, jaksaa! Entä mitä sitten jos ei enää jaksa?

T

ämän päivän työelämä luo monia haasteita

tavallisen ihmisen jaksamiselle.

Työn vaativuus on kasvanut kun osaamista

ja tekemisen määrä halutaan lisää

ja toisaalta jatkuva kilpaileminen työn jatkuvuudesta

on lisännyt paineita työyhteisössä. Useat

kilpailuttamiset tuotannossa eivät vähennä näitä

paineita ja toisaalta työn ja kodin tasapainoilu vaikeutuu

kun paineet kodin suunnalta ovat kasvavat.

Hinnat nousevat ja vaikka kulutusta ei kasvattaisi

perheessä niin kulut kasvavat siitä huolimatta

tasaisesti. Enää ei voi olla vakuuttunut työn jatkuvuudesta

edes vakavaraisissa yrityksissä, koska

media suoltaa tasaisesti tietoa irtisanomisista ja

tuotantojen siirtämisistä jonnekin muualle. Tällaista

kuvaa meille ainakin ruokitaan tällä hetkellä.

Samanaikaisesti toisaalta kuitenkin vakuutellaan

Euron hyvyydestä ja kasvun alkamisesta.

Jossain kohtaa voi henkinen ja fyysinen jaksaminen

tehdä stopin kun ihminen ei itse ajoissa

huomaa, että omat voimat ehtyvät. Seurauksena

voi olla esimerkiksi masennus joka itsessään

ruokkii pahaa oloa ja huonontaa ongelmien ratkaisukykyä.

Kodin ja työn tasapainoiluun, työssä

jaksamiseen, työ hyvinvointiin ja pitkää työuraan

on paljon neuvoja ja apuja saatavilla. Kelan kurssitarjonta,

työterveyshuolto ja monet työ hyvinvointikoulutusta

tarjoavat yritykset auttavat

meitä joiden kautta saa kullanarvoisia neuvoja

kaikkiin kiperiinkin henkilökohtaisiin tarpeisiin.

Työterveyshuolto on näistä tärkein ja helpoimmin

lähestyttävä. Neuvoja ja apuja pitää osata

itse hakea, mikäli työpaikka itsessään ei työkykyä

parantavaa toimintaa tarjoa riittävästi. Ja vaikka

tarjoaisikin niin jos ihminen itse ei huomaa tarvitsevansa

pientä pysähdystä jää esimiehille valtava

haaste tunnistaa työntekijöissä mahdolliset

uupumisen merkit. Tavalla tai toisella ihminen

on silloin saatava purkamaan elämän solmukohtia.

Yhä useammin työtoveri on se henkilö joka

parhaiten huomaa käytös muutokset, keskustelee

ja neuvoo. Mikäli keskusteleminen ei kaverin

kanssa onnistu niin ”jokamiehen velvollisuus” on

mielestäni viedä asiaa eteenpäin jotta pahemmalta

tilanteelta vältyttäisiin.

Pienet haasteet elämässä pitävät ihmisen vauhdissa,

mutta jatkuva stressaaminen ja stressin

kanssa eläminen syö nopeasti ihmistä sisältäpäin.

Pieni hengähdystauko työelämästä voi silloin olla

tarpeen. Pitää oppia tunnistamaan itsensä ja

omat vahvuutensa. Pitää löytää positiiviset asiat

työstä ja kodista, jotta niitä voi katsoa oikealla

asenteella. Oma asenne on ratkaiseva asia. Ihmisellä

itsellään pitää olla oma voimakas halu löytää

positiivisia asioita omasta ympäristöstään. Usein

jo parin pienen seikan kuten ongelman ymmärtäminen

tai turhan stressaamisen loppuminen

auttaa ihmistä pääsemään taas eteenpäin. Jos

kuitenkin tuntuu siltä, ettei itse pääse ”itsensä

herraksi” niin rohkeasti hakekaa itsellenne helpotusta

ammattilaisilta. Suomalainen vaatii

itseltään ja elämäntasoltaan usein liikaa.

Kaikkea mammonaa pitäisi olla, reissuja

pitäisi tehdä, lasten harrastaa valtavasti

ja työssä arvostus pitäisi olla koko ajan

tapissaan joko rahan tai tittelin muodossa.

Ympäriltä tulevaa tietotulvaa pitää

osata käsitellä hallitusti. Nuoret kouluttautuvat

yhä enemmän ja iän myötä

oma tahto/halu voi suuntautua

vähemmän haasteellisiin ja vaativiin

työtehtäviin kuin tällä hetkellä.

Sitäkään ajatusta ei pidä pelätä vaan

siihen voi pyrkiä hallitusti. Ei ihmisen

tarvitse olla työelämän haastavimmassa

oravanpyörässä koko työuraansa.

Voisiko ihminen myös hiukan nauttia

siitä työstään koska aikaa siihen käytetään

paljon?

Ongelmat kasautuvat ja elämä alkaa

olla kuin sisäänpäin kääntynyt spiraali

joka vaikeutuu koko ajan. Se

elämän spiraali pitää saada kääntymään

ulospäin. Kun, ihminen pitää

huolta itsestään ensin niin sen

jälkeen hän voi pitää huolta muistakin.

Perusasiat pitää laittaa aina kuntoon.

Jostain pitää lähteä alkuun. Jos

ammattilaisten apuja ei mielestään

heti tarvitse niin mielestäni ainakin

hyvän pohjan ja alun antaa kun syö

terveellisesti, nukkuu laadukkaasti

ja muistaa harrastaa säännöllistä

liikuntaa. Kun, perusasiat ovat

kunnossa niin sitä kummasti kestää

haasteitakin paremmin. Jokaisen

meistä pitää löytää se oma polku jota

pitkin on hyvä kulkea ja joka sopii

minulle itselleni parhaiten. Tehkää

aina parhaanne työssä ja kotona

mutta älkää, vaatiko itseltänne

liikaa. Tätä kautta ihmisen

oma työturvallisuuskin paranee

työssä ja kotona ja antaa

uutta voimaa. Olemme itse

itsellemme velkaa hyvän, tasapainoisen

ja laadukkaan

elämän. •

Tapani Ahlqvist

kouluttaja, Naantali


urvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusE

XTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turva

Kari Korhonen

tositoimissa,

instrumenttina

tällä kertaa

rälläkkä.

Tyytyväinen

kolmikko,

Juhani, Jari

ja Kari,

työnsä äärellä.

Konepajan kulmilla tapahtuu

Motivire-yhteistyö Nakkila Groupin kanssa aloitettiin vuoden 2012

alkupuolella ja kesän kynnyksellä tehdyissä seurantamittauksissa

saatiinkin todistaa jo loistavia tuloksia yhdellä jos toisella mukaan

lähteneellä. Kaiken kaikkiaan rasvakiloja on konepajaporukan

haalareista sekä toimiston puolelta haihtunut yli 50 kiloa, suurin

yksittäinen painonpudotus ollut 11,5 % ja askelia kertynyt muutaman

kymmenen hengen voimin kaiken kaikkiaan lähes 40 miljoonaa.

Lukuisien onnistujien joukossa ovat

muun muassa Jari Onnela, Kari

Korhonen ja Juhani Patjasjärvi, jotka

yksissä tuumin toteavat merkittävimmäksi

muutokseksi arjessaan liikunnan

lisääntymisen. Hyvinä motivaattoreina

ovat toimineet askelmittari sekä helmikuun

ensimmäisten kehonkoostumusmittausten

tulokset, etupäässä kohollaan ollut sisäelinten

ympärillä oleva viskeraalinen rasva. Jo

pienikin viskeraalirasvan väheneminen voi

parantaa merkittävästi terveyttä, joten kesän

seurantamittauksissa tällä kolmikolla

oli aihetta tyytyväisyyteen lukemien näyttäessä

huomattavasti alkua paremmilta.

Lenkkitossua toisen eteen

Levyseppähitsaajana työskentelevän Karin

ote vapaa-aikaan on niin paljon aiempaa

aktiivisempi, että naapuritkin vallan ihmettelevät,

mikä on mieheen mennyt.

- Liikunnasta on tullut tapa. Jos mahdollista,

niin käyn joka päivä lenkillä - yksin tai

vaimon kanssa, hänellekin kun askelmittari

hankittiin. Kevään mittaan lenkkiä on saanut

jo pariin otteeseen pidentää kunnon

kohentuessa. Nykyään aamulenkki ennen

iltavuoroon tuloa tuntuu luontevalta, mikä

aiemmin ei olisi tullut mieleenikään, toteaa

tyytyväisen oloinen Kari.

Esikäsittelijän hommia tekevä Juhani ei

ole aamulenkkeihin vielä innostunut, mutta

työpäivän jälkeen reippailu kutsuu useammin

kuin aiemmin.

Myös pintakäsittelypuolen Jari on lisännyt

kuntokävelyä ja huomannut sen suotuisat

vaikutukset.

- Töissä ei tule niin helposti hiki kuin aiemmin

eikä hengästykään samalla tavalla

kuin ennen, Jari toteaa. Keventynyt olemus

näkyy ja tuntuu Jarin mukaan muutenkin.

- Jalkapöydät olivat aiemmin työpäivän

jälkeen usein niin kipeät, että vain särkylääke

auttoi. Painon pudottua jalat eivät ole

enää kipeytyneet samalla tavalla eikä lääkkeille

ole tarvetta.

Jo pienikin viskeraalirasvan väheneminen voi

parantaa merkittävästi terveyttä.

Ruokatottumuksissa vielä opettelua

Ruokavaliopuolella on vielä haastetta, mutta

muutoksen tuulet ovat alkaneet puhaltaa

jo sielläkin. Juhani on Motiviren myötä esimerkiksi

luopunut tavastaan lisätä suolaa

tai sokeria ruokaan jo ennen maistamista.

Sekä hän että Kari ovat tehneet myös sen

perinteisimmän ja kenties painohallinnan

kannalta järkevimmän korjausliikkeen: lisännyt

ravitsevan aamupalan jokaiseen aamuun,

kun aiemmin päivä saattoi käynnistyä

pelkän kahvikupillisen voimalla. Tämän

myötä Kari on huomannut syövänsä muutenkin

säännöllisemmin, siis ateriarytmi on

parantunut.

Jarin kohdalla ehtoosyöminen on jäänyt

vähemmälle ja liekö tämä yksi selitys sille,

että työhaalarin kokoa on saanut tarkistaa

pienemmäksi ja kaverit pesäpallokentän

katsomossa kyselevät toisiltaan: ”Ooksää

huomannu, et Onnela on laihtunu?”

Väriä lautasille

Syömisten laadussa on tapahtunut myös

kehitystä. Tummaa leipää tulee valittua

vaaleaa useammin ja myös kasvikset ja

vihannekset löytävät tiensä herrojen lautasille.

- Salaatit ovat muuttuneet värikkäämmiksi

eli valikoimaa vähän laajennettu, toteaa

Kari Juhanin ja Jarin yhtyessä puheeseen.

Myös heillä viherosaston käyttö on lisääntynyt,

tosin ihan päivittäisestä tavasta

ei vielä puhuta. Parantamisen varaakin siis

vielä on.

Miehet tavataan seuraavan kerran näissä

merkeissä lokakuussa, kun on seuraavien

kehonkoostumusmittausten aika. Nähtäväksi

jää, mitä luvut siinä vaiheessa kertovat.

Lähinnä siis, kuinka paljon paremmiksi

tulokset vielä voivat muuttua :) •

42 Kuljetus & Logistiikka


XTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turva

llisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTR

Itellalle uusi turvallinen logistiikkakeskus

Orimattilan Pennalaan

Orimattilan Pennalan nouseva Itellan uusi

logistiikkakeskus rakennetaan täyttämään

TAPA(Transported Asset Protection Association)

-sertifikaatin turvallisuusvaatimukset.

Huomioon otetaan niin turvatekniset

vaatimukset kuin henkilöstön koulutus.

Tavoitteena on turvata toiminnan häiriöttömyys

ja ennaltaehkäistä vahinkoja ja rikoksia.

Pennalan uusi yli 70 000 neliön logistiikkakeskus

vastaa kooltaan 10 jalkapallokenttää.

Ajanmukaisten turvateknisten

laitteiden lisäksi kiinteistöön tulee uusinta

varasto- ja lämmitystekniikkaa, esimerkiksi

puheohjattu keräilyjärjestelmä sekä hybridilämmitysjärjestelmä,

jossa hyödynnetään

maalämpöä ja -kaasua. Ensimmäinen vaihe

logistiikkakeskuksesta valmistuu vuoden

vaihteessa, kokonaisuudessaan keskus valmistuu

kesään 2013 mennessä.

Itellan turvallisuuspäällikkö Heikki Horn

kertoo, että heti rakennusprojektin alussa

sovittiin tavoitteeksi sertifioida tämä logistiikkakeskus

TAPA FSR A -tasoon. Tähän

liittyen on tehty kiinteää yhteistyötä käyttäjien,

arkkitehdin ja sähkösuunnittelijan

kanssa. Turvajärjestelmien rakennusvaihe

on parhaillaan käynnissä.

Mitä järjestelmiä Pennalaan tulee?

Pennalaan tulevia turvateknisiä järjestelmiä

ovat esimerkiksi kameravalvonta, kulunvalvonta

ja murtohälytysvalvonta. Uutena

järjestelmänä porteilla otetaan käyttöön

ajoneuvoliikenteen rekisteritunnistusjärjestelmä.

Rekisteritunnistusjärjestelmän avulla

tunnistetaan alueelle saapuvat ajoneuvot

ja rekkaliikennettä voidaan ohjata porteilta

opastintauluilla oikealle lastauspaikoille.

Mitä erityistä tässä kohteessa on?

Hehtaarien logistiikkakeskus ja sen suuri

työntekijä- ja liikennemäärä tuovat omat

haasteensa turvallisuusasioiden suunnittelulle,

jo kokonsa puolesta. Turvajärjestelmistä

tulee aikalailla massiivisia. Myös

Itellan TAPA-sertifioidut

palveluvarastot

- Manttaalitie 8, Vantaa

- Palkkitie (D-halli),Tuusula

- Kotka

- Tallinna

Tänä syksynä sertifioidaan Pennalan

logistiikkakeskuksen kokoinen varasto

Moskovan alueella.

Itella on ollut TAPA-organisaation jäsen

vuodesta 2006. Lisäksi Itella Logistiikalla

on Tullin myöntämä AEO-status

(Authorized Economic Operator).

Pennalan uusi logistiikkakeskus

lukuina

• pinta-ala 77 000 m 2

• massa-aluetta 6 800 m 2

• pituus 548 m ja leveys 122 m

• lavapaikkoja 80 000, VAK-lavapaikkoja

3 400

• pientavarahyllyjä 8 km ja riippuvarastoa

vaatteille 23 km

• lastauslaitureita 62

kustannustehokkuus on mietittävä tarkkaan.

Kustannukset ja tarpeet on saatava toiminaan

yhteen riskilähtöisesti.

Miten asiakas hyötyy TAPAsta?

Turvallisuus ja toiminnan häiriöttömyys

ovat tärkeitä tekijöitä myös asiakkaille. Asiakas

voi luottaa siihen, että meillä toimitaan

parhaiden logistiikan turvallisuuskäytäntöjen

mukaisesti. Lisäksi turvallisuustasoa

auditoidaan säännöllisesti. Ohjeiden mukaisella

toiminnalla ja nykyaikeisella turvatekniikalla

turvataan sekä asiakkaan että Itellan

liiketoimintaa. •

Euroopan komissio haluaa

tiukentaa ajoneuvojen

tarkastuksia

Euroopan komissio on antanut ehdotuksen,

joka sisältää tiukennuksia ajoneuvojen

määräaikaisiin katsastuksiin ja tienvarsitarkastuksiin

unionin alueella. Tavoitteena

on yhtenäistää eri jäsenmaiden tarkastusmenettelyjä

ja vaatimustasoa sekä parantaa

liikenneturvallisuutta ja vähentää

ympäristöhaittoja. Ajoneuvojen teknisten

vikojen on arvioitu olevan unionin alueella

merkittävä onnettomuuksien syy. Hallitus

antoi eduskunnalle kirjelmän Euroopan komission

ehdotuksesta elokuussa.

Hallitus suhtautuu myönteisesti komission

ehdotuksen yleisiin tavoitteisiin siltä

osin kun ne ovat kustannustehokkaita. Hallitus

pitää kuitenkin tärkeänä kansallisen

liikkumavaran säilyttämistä. Tarkastukset

pitäisi voida toteuttaa ottaen huomioon

kansalliset erityispiirteet, joita Suomessa

ovat erityisesti laaja maantieteellinen koko

ja liikenteen kausiluonteisuus. Komission

ehdotus sisältää asetusehdotukset ajoneuvojen

määräaikaiskatsastuksista ja teknisistä

tienvarsitarkastuksista sekä ajoneuvojen

rekisteröintiasiakirjoja koskevan direktiivin

muutosehdotuksen

. Euroopan komissio laajentaisi määräaikaiskatsastukset

koskemaan pakollisina

myös kaikkia L-luokan ajoneuvoja kuten

mopoja, moottoripyöriä ja mopoautoja sekä

40 km/h nopeuden ylittäviä traktoreita.

Lisäksi ajoneuvojen matkamittarilukeman

manipulointi edellytettäisiin rangaistavaksi.

Tienvarsitarkastuksia tehtäisiin tietyille

linja-autoille, pakettiautoille, kuorma-autoille

ja perävaunuille. Tienvarsitarkastuksissa

tarkastettaisiin myös kuljetettavan

lastin kiinnitys. Jäsenvaltioilta edellytettäisiin

myös sähköistä ajoneuvorekisteriä,

jossa olisi oltava myös katsastusta koskevat

tiedot. •

Kuva: © Tullin kuva-arkisto

Kuljetus & Logistiikka 43


TRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turva

llisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTR

Kättä pidempää AEO prosessiin!

A

EO:n, eli Tullin valtuutettu taloudellinen

toimija –statuksen hakeminen

on kiihtynyt Suomessakin

kiitettävästi. Viidenkymmenen

toimijan raja Suomessa rikkoutui kesän

2012 aikana, joka antaa osviittaa tulevasta.

Monet kuitenkin vielä empivät prosessin

aloittamista, puhtaasti siitä syystä, että organisaatiosta

ei löydy tietotaitoa tulkitsemaan,

mitä aseman saavuttamiseksi loppupeleissä

vaaditaan. Eikä ihme, sillä tähän asti etenkin

turvallisuusvaatimukset ovat olleet ympäripyöreitä,

ja vain harva asiaan vihkiytymätön

on osannut kartoittaa tarvittavat toimenpiteet.

Vaatimusten täyttämisen ja hakemusprosessin

suorittamisen helpottamiseksi on

jo aiemminkin ollut olemassa erittäin hyvää,

Tullin laatimaa dokumentaatiota kuten nyttemin

uudistuneet ”AEO suuntaviivat” ja

”AEO itsearviointi: selittävät kysymykset”.

Nämä dokumentit ovat nyt saatavilla uutena

versiona, joka helpottaa hakijan urakkaa

huomattavasti.

Uudistuneet AEO suuntaviivat

AEO suuntaviivojen tarkoituksena on taata

lainsäädännön oikea ymmärtäminen ja yhteneväinen

soveltaminen, joka takaa läpinäkyvyyden

ja toimijoiden samankaltaisen

kohtelun eri jäsenmaissa. Ensimmäinen

versio suuntaviivoista näki päivänvalon

jo vuonna 2006. Kyseinen versio perustui

pitkälle AEO pilottiprojektin kokemuksiin

sekä luonnollisesti pykäliin ja säännöksiin.

Viimeisen viiden vuoden aikana suuntaviivoja

on päivitetty vastaamaan käytännössä

todettuja haasteita ja parhaita käytäntöjä.

Siinä missä ensimmäinen versio tarjosi

käyttäjälleen ainoastaan kysyviä esimerkkejä

antamaan suuntaa vaatimusten täyttämisestä,

tarjoaa uudistunut dokumentti kättä

pidempää. Suuntaviivoihin on lisätty ”Uhat,

riskit ja mahdolliset ratkaisut”-liite, jossa jokainen

AEO vaatimus tai AEO:n toimintaan

liittyvä riski on edelleen puettu kysymysmuotoon,

mutta nyt näille on annettu myös

esimerkkejä mahdollisista ratkaisuista. Esimerkit

eivät siis ole itsessään vaatimuksia,

vaan hakija voi toteuttaa vaatimukset edelleen

omin menettelyinensä, mutta kysymysten

ja vaatimusten tulkinta on uudistuksen

myötä huomattavasti helpompaa.

Aikaisemmin usealle yritykselle hankaluuksia

tuottanut riskienhallinta –osio on

nyt laajempi ja jaettu osiin. Paloittelun ansiosta

analysoitavia riskejä on helppo lähestyä

ja pohtia, mitä riskejä yrityksen tulisi arvioida

toiminnassaan. Riskienhallintaprosessiin

on myös annettu työkalu, joka on perusrakenteeltaan

riittävä PK-yrityksen riskienhallinnan

pohjaksi.

Tutustuminen tähän uudistettuun dokumenttiin

on ensimmäinen askel kohti AEO

asemaa. Uudistuneet suuntaviivat ovat

saatavissa artikkelin kirjoitushetkellä EU

komission sivuilta englanniksi, mutta suomenkielinen

versio seuraa Tullin sivuille

tuota pikaa perässä. •

Artikkelin kirjoittaja on Esa Kukkonen, joka toimii konsulttina LogiSec Oy:ssa.

Esa on erikoistunut AEO Ja Katakri turvallisuuskokonaisuuksiin.

AEO security e-learning

luo uusia optioita

E-Learning, e-oppiminen tai tuttavammin verkko-opetus on tullut jäädäkseen. Verkko-opetuksellahan

tarkoitetaan tietoverkossa olevan sovelluksen kautta, useimmiten

itsenäisesti, tapahtuvaa oppimista, tiedonhakua ja soveltamista. Verkko-opetusta voidaan

toki hyödyntää myös lähiopetuksen tukena, mutta itseopiskelumahdollisuus luo

etenkin suurille yrityksille uusia optioita henkilökuntansa kouluttamiseen. Koulutus

voidaan järjestää yksilölle sopivaan aikaan ja sopivassa paikassa eikä koulutustilaisuuksien

tarvitse täten syödä resursseja operatiivisesta toiminnasta. Hyvin toteutettu

verkkokurssi saattaa myös johtaa tiedon sisäistämisen kannalta suotuisampaan lopputulokseen

kuin perinteiset luennoitsijan pitämät kalvosulkeiset.

AEO asema vaatii, että yrityksen henkilöstö koulutetaan tietoiseksi aseman tuomista

velvoitteista sekä yleisistä turvallisuusseikoista. Tässäkin tapauksessa, suurien

henkilöstöryhmien kouluttaminen on usein haaste. Koulutusten organisointi on vaikeata

saada tavoittamaan koko henkilöstö, eikä operatiivisten toimintojen puutumisesta

johtuvia kulujaan voida välttää. E-learning on mahdollinen ratkaisu näihinkin

ongelmiin. Luvassa nimittäin on kaupallinen AEO-turvatietoisuus verkkokurssi (LogiSec

Oy), joka voidaan suorittaa yksilöittäin, tälle sopivaan aikaan. Kurssin sisältö

koostuu nimenomaan työntekijöille suunnatusta turvatietoisuusmateriaalista ja se

on toteutukseltaan käytännönläheinen. Myös Tulli pitää tätä oppimismoduulia lähtökohtaisesti

riittävänä.

Jos kyseessä on iso yritys tai sen toiminta on luonteeltaan heikko joustamaan

pieniäkin operatiivisia pysähdyksiä, kannattaa AEO e-learning kokonaisuutta harkita

tosissaan. Koulutuksen toteutukseen kun ei tarvita kuin tietokoneja oppimishaluinen

mieli.

AEO prosessin aloittaminen ja läpivieminen on jälleen tehty askelta helpommaksi

- onhan AEO toimijoiden alati kasvava määrä kaikkien yhteinen etu. •

Listätietoa AEO koulutusmoduuleista: Petri Kelo, LogiSec Oy, petri.kelo@logisec.fi


Asiantuntija rahoitusja

vakuutusratkaisuissa

Kohdeturvavakuutus raskaan kaluston rahoituksen yhteydessä.

03 04 05 06, www.a-vakuutus.fi

Yhdessä hyvä tulee.


Vähälä Yhtiöt on perheyritys, joka on aina seurannut aikaansa.

Nyt ohjaksissa on kolmas sukupolvi, jonka käsissä perinteisestä

kuljetusyrityksestä on kehittynyt Vähälä Logistics – monipuolisia

palveluja tarjoava logistiikkatalo. “Perinteet näkyvät meillä arvoissa,

mutta toimintamme avainsanana on innovatiivisuus”, linjaa uudet

kuviot toimitusjohtaja Ville Vähälä.

Perheyritys sanan parhaassa

merkityksessä

Ville Vähälä on yrityksen 75 vuotta sitten

perustaneen Lauri Vähälän pojanpoika,

joka pari vuotta sitten siirtyi Jukka-isänsä

jälkeen yrityksen toimitusjohtajaksi. Uraputki

on kulkenut perheyritykseen sopivia

polkuja.

“Tulin yritykseen kesätöihin ensi kerran

13-vuotiaana, enkä ole ikinä muualla töissä

ollutkaan”, Ville Vähälä naurahtaa. “Aloitin

46 Kuljetus & Logistiikka

terminaalin siivouksella ja kunnossapidolla,

siirryin lajitteluun ja kuorman purkuun,

ja ajokortti-ikään ehdittyäni mieli paloi jakeluauton

kuljettajaksi. Myöhemmin opiskeluaikoina

ja vakinaiseksi tultuani kiersin

mm. ajojärjestelijän, vahinkokäsittelijän ja

kontrollerin tehtävien kautta myyntiin ja

viimeksi ennen tätä nykyistä pestiäni vastasin

tuotannosta.”

Käytännön töissä hankitun vankan kokemuksen

ohella Ville on suorittanut Mikkelin

ammattikorkeassa BBA-tutkinnon

sekä viettänyt vuoden Hollannissakin logistiikkaan

erikoistumassa. Harrastuksista

kysyttäessä hän viittaa puiden takana välkehtivään

Perämereen, joka houkuttelee

aika ajoin veneilemään. Mutta omakotitalo

Oulun pohjoispuolella Kellossa sekä ennen

kaikkea perhe, vaimo ja 5- ja 3-vuotiaat

lapset, takaavat ettei vapaa-ajanvieton ongelmia

ehdi syntyä.

Lisäpalveluja joka lähtöön

Vähälä Yhtiöt on kulkenut pitkän matkan

paikallisesta kappaletavaran kuljettajasta

valtakunnalliseksi logistiikkapalvelujen

tarjoajaksi. Toki tavarankuljetus on edelleen

merkittävässä asemassa, mutta siihen

Ville Vähälä työpöytänsä ääressä,

seinällä hänen isoisänsä, yrityksen

1937 perustanut Lauri Vähälä.

liittyy nykyään yhä enemmän lisäarvopalveluja

– varastointia, lajittelua, yhdistelyä.

“Toimitusketjut suoristuvat ja väliportaat

vähenevät koko ajan”, Ville Vähälä visioi.

“Kuljetuksissakin jalostusaste kasvaa.

Kun asiakas ennen osti pelkän tavaran, niin

nyt hän ostaa palvelua.”

Käytännössä se tarkoittaa tuotteiden

kuljettamista valmistajalta suoraan loppuasiakkaalle,

joka Vähälä Logisticsin tapauksessa

on yleensä yhä yritys. “Asiakaskuntamme

on laaja, se yltää metsä- ja betoniteollisuudesta

elektroniikka- ja elintarviketeollisuuteen

sekä maatalous- ja rakennusyrittäjiin

asti. Osana Kiitolinja-ketjua

toimitamme mm. kodintekniikan tuotteita


toki myös kuluttajille, jolloin lisäpalveluna

on asennus ja vanhan tuotteen kierrätys.”

Varastoinnin palveluja ovat mm. keräily,

pakkaus, tarroitus, postitus, lajitelmien teko

ja hyllytys kohteessa. Myös varaston hallinnan

monipuoliset sähköiset palvelut kuuluvat

tarjontaan. “Logistiikka on nykyään niin

merkittävä kilpailutekijä, että yhä useampi

yritys ymmärtää antaa sen ammattilaisen

hoidettavaksi”, Ville Vähälä kiteyttää.

Ville Vähälä näkee vuokrauksen nykyaikaisena tapana

hankkia yrityksen tarvitsema trukkikalusto.

Logistiikkakeskukset Oulussa ja

Jyväskylässä

Vähälä Logisticsin hallinnollinen keskus

on Oulussa ja operatiivinen keskus Jyväskylässä,

joissa molemmissa moderni logistiikkakeskus

palvelee 24 h. Alueelliset jakeluterminaalit

ovat Ylivieskassa, Kemissä ja

Rovaniemellä sekä palvelupisteet Jämsässä,

Kuusamossa ja Helsingissä.

Vähälä kuuluu itsenäisenä yrityksenä

Kiitolinja-ketjuun, vastuualueenaan koko

Keski- ja Pohjois-Suomi. Kiitolinja on

Suomen johtavia kuljetus-, logistiikka- ja

tietopalvelujen tuottajia. Kansainvälisenä

yhteistyökumppanina on Schenker Oy.

Omia rekkoja ja kuljettajia on lähes sata,

saman verran Vähälän väreissä toimivia

kumppaneita, sekä jalkakontteja ja perävaunuja

molempia pari sataa. Tarvittaessa

hyödynnetään myös yhdistettyjä kuljetuksia

rautateitse. Henkilökuntaa on n. 350 ja liikevaihto

n. 50 miljoonaa euroa. Tavaratonneja

liikkuu vuodessa yli miljoona, erillisiä

lähetyksiä lähes saman verran.

Tavoitteena on tarjota laajan asiakaskunnan

tarpeisiin kattavat kuljetus-, logistiikka-

ja tietopalvelut. Se onnistuu koulutetun

Kuljetus & Logistiikka 47


Sähkökäyttöiset Toyota Traigo 48 -vastapainotrukit

sopivat erinomaisesti terminaalityöskentelyyn.

henkilöstön, nykyaikaisen kaluston, koko

maan kattavan operatiivisen tietojärjestelmän,

reaaliaikaisen lähetysseurannan

internetissä ja terminaalien välisten aikataulutettujen

vuorokuljetusten avulla.

Panostuksesta tietovirtojen hallintaan

kertovat mm. ajoneuvoviestintä ja satelliittipaikannus.

Tarjolla ovat myös kaikki

monipuoliset ja kysytyt Kiitolinja-tuotteet.

Vähälä Logisticsilla on Oulussa pääkonttori,

6000 neliön lämpötilasäädelty varasto

sekä kaksi 3000 neliön hallia. Jyväskylässä

on aivan uusi terminaali, jossa on tilaa 13

000 neliötä, mm. 3000 neliön kylmiö.

Trukkikalustosta vastaa Toyota

Material Handling

Terminaalien trukkikalusto koostuu pääasiassa

Toyota-vastapainotrukeista ja BTlavansiirtovaunuista.

TMH:n Oulun aluemyyntipäällikkö

Veikko Haapea kertoo,

että yhteistyösuhde Vähälän kanssa on

alkanut jo viime vuosituhannen puolella.

“Nyt yhteistyössä on kuitenkin siirrytty

aivan uudelle tasolle”, Haapea toteaa.

“Ennen Vähäläkin osti trukkinsa yleensä

omaksi, mutta nyt sekä Oulun että Jyväskylän

terminaaleihin menevä uusi kalusto

48 Kuljetus & Logistiikka

on vuokrattua. Se on hyvä esimerkki Vähälä

Logisticsin uudesta suunnasta, jossa asioita

katsotaan avoimin mielin ja pyritään

parhaiten toimiviin yhteistyömalleihin.”

Ville Vähälä vakuuttaa vuokrauksen

olevan luonteva tulos ajattelusta, että

menestyäkseen yrityksen on keskityttävä

ydinbisnekseensä. “Ihan samalla tavalla

kuin meidän asiakkaidemme ydinbisnes

ei ole tavaroiden kuljetus ja varastointi, ei

se meilläkään ole trukkien omistus ja ylläpito.

Meille trukit ovat vain terminaalityökaluja,

sellaisenaan tietysti hyvin tärkeitä,

sillä niiden avulla varmistamme omalle

asiakaskunnallemme sujuvat ja toimivat

logistiikkapalvelut.”

Vähälän mukaan vuokrauksen edut ovat

selkeät ja kiistattomat. Pääoma vapautuu

omaan toimintaan, käytössä on aina tuore

ja toimiva kalusto, ei tarvitse huolehtia

huolloista ja korjauksista, kaikki on pitävästi

budjetoitu, hallinta helppoa ja yllätyksiä

ei tule.

Toyota Traigo ja BT Levio

Vähälä Logisticsin uuteen vuokrakalustoon

kuuluu viitisentoista Toyota Traigo -vastapainotrukkia

ja parikymmentä BT Levio

-lavansiirtovaunua.

Toyota Traigo 48 on kompakti 3-pyöräinen

ja sähkökäyttöinen trukki, jonka

nostokyky on 1800 kg, maksiminostokorkeus

7,5 m ja kääntösäde 1,65 m. Akkukapasiteettia

on 750 Ah. Traigo soveltuu

materiaalinkäsittelyn kaikkiin tehtäviin,

mm. lastaukseen, pinoamiseen ja pitkiin

siirtoajoihin. Kaikissa Traigoissa on vakiovarusteena

mm. aktiivinen SAS-ajonvakautusjärjestelmä.

BT Levio LPE200 on ajotasolla varustettu

lavansiirtovaunu, jonka nostokyky

on 2000 kg ja huippunopeus 8,5 km/h.

Akkukapasiteetti on 300 Ah ja mahdollisuus

akunvaihtoon vuorotyössä. Se toimii

myös viileävarastossa ilman erikoisvarustelua.

Powerdrive-järjestelmän ansiosta

ajo-ominaisuudet on helppo ohjelmoida

työn mukaan.

“BT-lavansiirtovaunut ovat osoittautuneet

todella käteviksi molemmissa suurissa

terminaaleissamme”, Ville Vähälä toteaa

varaston vilinää seuratessaan. “Muutenkin

olemme hyvin tyytyväisiä yhteistyömme

sujuvuuteen Toyota Material Handlingin

kanssa. Kaikki toimii niin kuin pitääkin.”


Maahantuojan vinkit turvallisen

varoitusvalon hankintaan

Varoitusvalojen määräykset ovat

herättäneet hämmennystä, mutta

maahantuojan ohjeilla löydät

oikeat tuotteet.

Katsastajan katse on nauliintunut

auton katon päällä olevaan majakkaan.

Se on uusi, toimiva ja puhdaskin,

mutta ei läpäise katsastusta.

Majakakka ei täytä EUmääräyksiä.

Varoitusvalaisimen

kuten majakkapaneelin tai tasovilkun

tulee olla ECE R65-hyväksytty.

Ilman sitä tuote ei kelpaa

tieliikenteeseen.

- Säädökset ovat tuoneet päänvaivaa

ja epäselvyyttä autoilijoille ja

varustelijoille. Myyjäliikkeisiin on

tehty pistokokeitakin Startax Oy:n

Peter Tulppo kertoo.

Startaxin maahantuomat Vision

Alert, Delta Design ja Legion varoitusvalaisimet

ja majakat täyttävät

nämä uudet normit.

Usein tieliikennehyväksyntä

merkinnät on sekoitettu pieneen

e-kirjaimeen, joka merkitään

suorakaiteen sisään. Se kertoo

valaisimen sähkömagneettisesta

yhteensopivuudesta, joka ei

liity tieliikennehyväksyntään vaan

valaisimen häiriösuojaukseen eli

sähkömagneettiseen yhteensopivuuteen.

Tämäkin merkintä on hyvin

tarpeellinen sillä mikäli tuote ei ole

häiriösuojattu saattaa se aiheuttaa

ongelmia radiolaitteiden, puhelinten

ym. toiminnassa.

Häiriösuojaukset on jaettu tasoihin

yhdestä viiteen viiden ollessa

vahvin suojaukseltaan. Pääsääntöisesti

työkone sekä kuljetuskalusto

käytössä tasot kaksi ja kolme antavat

riittävän suojauksen.

Startax valaisee tiet

Startaxin varoitusvalaisin tuotelinja

pitää sisällään ksenon-, LED- sekä

halogen malliset varoitusvalopaneelit,

tasovilkut sekä majakat.

Valaisinlinjassa varoitusvalaisinten

lisäksi kattavasti varastoituna

ovat työvalot, kaukovalot, takavalot,

sisävalot ym. valaisimet ammattilaisten

tarpeisiin.

Startaxin valikoimista löytyy valaisimet

joka tarkoitukseen huoltoautoista

aina maansiirtokoneisiin.

Ammattilaiselta ammattilaiselle!

Startaxilta saa paljon muutakin

valaisimien lisäksi, tukkuliikkeen

muihin tuotelinjoihin kuuluvat

muiden muassa seuraavat: peruutuskamerat,

akut, invertterit, jännitteenmuuntimet,

lisälämmittimet,

johdot ja kaapelit sekä sähkövinssit.

Lempäälässä sijaitsevan maahantuojan

yli 30.000 tuotteen valikoimaan

pääsee tutustumaan osoitteessa

www.startax.net josta löytyvät

jälleenmyyjille suunnatut tuotesivut.

Fakta Startax

• Tukkuliike, joka tuo maahan henkilöja

hyötyajoneuvojen sekä työkoneiden

sähkövaraosia ja tarvikkeita

• Auki kuutena päivänä viikossa, joka

varmistaa nopeat varaosatoimitukset.

• Toimittaa varaosat, varusteet ja asennustarvikkeet

varaosaliikkeisiin, autojen

maahantuojille, päällirakentajille sekä

teollisuudelle.

• Perustettu vuonna 1996

• Osoitteessa www.startax.net jälleenmyyjille

suunnatut tuoteluettelot ja

tietoa uutuuksista.

Kuljetus & Logistiikka 49


Käytä lisäainetta oikein

Kun AdBlueta käsittelee

huolellisesti, saa tehoa moottoriin

ja vähentää ympäristön

ravinnekuormitusta. Huolimaton

saattaa tärvellä katalysaattorin.

Kun läpinäkyvän kirkasta AdBlueta

kaataa sille raskaassa ajoneuvossa

varattuun säiliöön, SCR-katalysaattorijärjestelmän

ansiosta

moottori virittyy parhaimmilleen. Polttoainetta

kuluu noin 5 – 10 prosenttia vähemmän,

mikä voi pienentää diesellaskua

tuhansia euroja vuodessa. Uusi tekniikka

vähentää myös typpioksidipäästöjä (NOxarvoja)

jopa 80 prosenttia.

Tämä onnistuu, kun homma on hallussa.

Jos ei, pienikin määrä epäpuhtautta lisäaineen

joukossa voi turmella AdBluen edut.

- Laatu on sama kuin ketjun heikoin

lenkki, Yaran liiketoimintapäällikkö Juha

Sarlund sanoo.

Jos lisäaine on toimitettu pakattuna

asiakkaan omaan toimipisteeseen, se pitää

siirtää pakkauksesta tankkiin huolellisesti.

Siirtämisessä kannattaa käyttää AdBlueliuokselle

suunniteltua ja valmistettua

omaa pumppua. Jos se tehdään öljypohjaisiin

liuoksiin käytetyllä pumpulla, pumppu

ei kestä AdBlue-liuosta, jolloin AdBluen

joukkoon sekoittuu vääriä ainesosia.

Tällöin menetetään lisäaineen hyvät vaikutukset.

- Jos dieseliä menee vahingossa lisäainetankkiin,

se turmelee ajoneuvon katalysaattorin.

Tällöin tankki on pestävä hyvin ja

huuhdeltava AdBluella, Sarlund kertoo.

Pelasta ihmishenki

Typpidioksidit vaikuttavat vuosittain 330

000 keuhkosairaan kuolemaan EU:n alueella.

Suomessa vastaava luku on 3 500 - 4

000 kuollutta vuodessa.

- Tämä ei ole ollut julkisesti niin esillä.

Ilma on näkymätöntä. Kun ei tunne eikä

haista, kuvitellaan, ettei vaaraa tai haittaa

ole olemassa, Sarlund sanoo.

EU haluaa vähentää alueellaan typpidioksidien

syntyä. Yksi niiden lähde on raskas

liikenne.

Säästä remontissa

Jos AdBlueta ei käytetä SCR-katalysaattorijärjestelmässä,

moottorin tehosta häviää

ECE R65 - HYVÄKSYTYT LED-VAROITUSVALOT

TYÖKONEISIIN JA HÄLYTYSAJONEUVOIHIN

Jälleenmyynti:

Hyvinvarustetut

huolto- ja varaosaliikkeet

Maahantuonti:

www.startax.net


automaattisesti osa pois. Tästä huolimatta

jotkut ovat kyenneet ohittamaan

SCR:n, jotta lisäainetta ei tarvitsisi

tankata.

- Kun järjestelmää ei käytä, se menee

pilalle. Kun auton vie aikanaan

vaihtoautoliikkeeseen, vaihtoautoliike

yleensä huomaa, ettei järjestelmä toimi.

Auton arvo tippuu 10.000 – 15.000

euroa. Kannattaisi miettiä onko siinä

järkeä, kun tankkauksessa on säästänyt

vain muutaman satalappusen.

Useimmat käyttävät moottoriin

voiteluun hyvälaatuista moottoriöljyä,

sillä moottori - jos mikä -, on pidettävä

kunnossa. Sama pätee moottorin lisäaineisiin.

Helpoimmin puhtaan AdBluen tankkaa

D-pisteeltä.

Kotimainen tuote

Yara on maailman suurin AdBluen

valmistaja. Yaralla on Suomessa useita

tehtaita, joista Uudessakaupungissa sijaitseva

on kansainvälisen mittapuunkin

mukaan suuri.

- Kehitämme AdBlue tuotetta edelleen.

Offroad eli metsätyökoneiden,

traktorien ja trukkien puolella päästövaatimukset

kiristyvät. Vuoteen 2014

mennessä SCR-tekniikka on otettava

käyttöön uusissa koneissa, Sarlund

kertoo. •

AdBlue-kanisteri on

hyvä pitää varoiksi

autossa mukana.

Sarlund muistuttaa

ottamaan myös

hanskat mukaan,

sillä ainetta

käsitellään niiden

kanssa.

18. - 20.9.

TeRveTuloa

oSaSTollemme

B202

Roclan luotettavat varasto- ja automaattitrukit

suunnitellaan ja valmistetaan Suomessa

kaikkiin materiaalinkäsittelyn tarpeisiin.

Kestävät Cat® Lift Trucks -vastapainotrukit

täydentävät Roclan omaa trukkivalikoimaa.

Lisätietoja Rocla Oy,

p. 020 778 1300

Roclan monipuolinen palvelutarjonta, koulutus

ja konsultointi, turvallisuus- ja kuntotarkastukset sekä

maan kattavin monimerkkihuoltoverkosto varmistavat

logistiikkatoimintojesi keskeytymättömän sujuvuuden.

Kuljetus & Logistiikka 51


Metalli vetää

Euroopan talouden rytistessä

pienyrittäjyys saattaa olla

suomalaisen kuljetus- ja

huolintaliikkeen pelastus.

Wikeström & Krogiuksen kontit

ja trailerit kulkevat metalli- ja

sahateollisuuden sekä hyvän

palvelun voimin.

Pohjoismaisen vanhimman kuljetus-

ja huolintaliikkeen toimitusjohtaja

istuu vaiti työhuoneessaan.

Aamu on tumma: Airisto työntää

Ruotsin kolunnutta synkkää pilvirintamaa

mantereelle.

- Euroopan talous yskii. Suomen vienti

laskee. Jos tavara ei liiku alaspäin, tilanne

on pirullinen, Oy Wikeström & Krogius

Ab:n (WK) toimitusjohtaja Henrik Mahlberg

sanoo.

Suurin osa huolintaliikkeistä on laskenut

Eurooppaan menevien kuljetusten

hintoja, jotta irtoperät eivät kulkisi tyhjinä

etelää kohti.

- Hintoja on dumpattu järjettömästi.

Monta vuotta vienti on tehnyt tappiota.

Nyt on enää kyse siitä, kuinka paljon tappiota

tehdään. Se on idioottimaista, Mahlberg

manaa.

Aika katsoa peiliin

Kymmenen vuotta sitten Euroopan Unioni

julisti olevansa vuonna 2012 kaikkein valovoimaisin

talous maailmassa.

- Tämä on poliitikkojen aiheuttama

kriisi. On turha syyttää muita. Kaikkien

organisaatioiden pitäisi myöntää omat

virheensä eikä hakea syyllistä muualta.

Populistit ja helppojen ratkaisujen tarjoajat

syyttävät pankkeja, mutta eivät ne ole

vastuussa kuin muutkaan.

Toisaalta suomalaisen maa-, meri-, lento-

ja projektikuljetuksiin erikoistuneen

huolintaliikkeen tilanne ei näytä synkältä.

WK:n vuoden 2012 ensimmäisen puolen

vuoden tulos oli parempi kuin vuotta aiempi.

Yritys osti Ahola Transportin (entinen

Sundqvist Transport) Länsi-Euroopan toiminnot

joulukuussa 2011 ja WK:n merkittävimmän

toimialueen Saksan, Itävallan,

Sveitsin ja Benelux-maiden talous on ollut

kunnossa verrattuna Etelä-Eurooppaan.

Lisäksi pk-yrittäjän etuna on kyky nopeisiin

päätöksiin, joita ei pyöritellä palaveripullien

joukossa jossakin merten takana

sijaitsevasta suuressa pääkonttorissa.

Juuri ystävällisessä palvelussa ja kyvyssä

tuottaa asiakkaille räätälöityjä palveluja

WK sai kiitosta Reconos Ky:n tekemässä

tutkimuksessa. Siinä haastateltiin 150

teollisuusyritystä. WK sai parhaimmat arvosanat

kaikissa osioissa, jossa arvosteltiin

palvelun laatua.

Metallin voimin

- Metalliala, joka on meille tärkeä, on vetänyt

vielä aika hyvin. Viemme myös rakennusteollisuuden

tuotteita Eurooppaan.

Rakennusainevienti Englantiin vetää juuri

nyt hyvin, Mahlberg kertoo.

Pienet sahat ovat pärjänneet yllättävän

hyvin. Myös erityyppiset kevythirsirakennukset

menevät hyvin vientimarkkinoille

ja näkyvät WK:n kuljetuksissa.

Tuontipuolella WK tuo etenkin teollisuuden

komponentteja, joita ei juuri varastoida

Suomessa.

Suuresta osasta Eurooppaa kuten Saksasta

ja BeNeLux-maista, WK:lla on lähdöt

joka päivä, joten tavara liikkuu nopeasti.

Yleensä tiistain iltalähtö on kuitenkin viimeinen

järkevä.

- Kun tavara on Suomessa, siihen menee

kolme päivää. Harva teollisuuslaitos

tarvitsee tilauksen perjantaina kello

15, vaan se otetaan mieluummin

vastaan viikonlopun jälkeen.

Laivamatkojen lisäksi WK:n

renkaat rullaavat. Sen Suomen ja

Italian välinen kumipyöräliikenne

on kappaletavarassa mitattuna yksi

suurimmista ja lisääntyy yhä. •

Ystävällisessä palvelussa ja

kyvyssä tuottaa asiakkaille

räätälöityjä palveluja WK

sai kiitosta Reconos Ky:n

tekemässä tutkimuksessa.

52 Kuljetus & Logistiikka


Ajojärjestelijä Mika Juhannusvuorelle

on riittänyt töitä

pohjoismaiden vanhimmassa

kuljetus- ja huolintaliikkeessä.


Kysy lisää

varastokalusteiden leasing- ja

vuokrausratkaisuista!

Toyota Material Handling-varastokalusteet

Kattava tuotevalikoimamme sekä asiantunteva suunnittelumme

yhdistyvät parhaiten tarpeisiisi sopivaksi kustannustehokkaaksi

varastointiratkaisuksi.

Suunnittelu

Konsultointi

Asennus

Kuntokartoitukset

Kokonaisratkaisut: trukit, kalusteet ja

automaatio samalta toimittajalta

Myynti 010 575 7371 tai 010 575 7381

www.toyota-forklifts.fi

Aidosti kotimainen raskaan kaluston

varaosien erikoisliike - Tuotteet suoraan

hyllystä!

www.raskaankalustonvaraosat.fi

LED-Työvalot

Verkkokauppamme on avoinna

24h päivässä!

Onnin Auto Oy

Malmin Kauppatie 46, 00730 Helsinki

Puh. 09 350 8520 Fax. 09 350 85210

www.onninauto.fi

myynti@onninauto.fi

Tutustu myös

lehden nettiversioon

www.kuljetusjalogistiikka.com

54 Kuljetus & Logistiikka


Jäävuorista tuli

tuottoisa business

// Logistiikan ja teollisuuden ohjelmistotalo

Aker Arctic suunnittelee kiinalaisille jäätä murtavan

polaaritutkimusaluksen. Aasialaisten kanssa

sopimusneuvottelut kestivät pidempään kuin

varsinainen suunnittelutyö.

Suomalainen laivanrakennusosaaminen voitti reilulla keulanmitalla

kansainvälisen tarjouskilpailun, kun Kiinan viranomaiset

tilasivat uuden jäätä murtavan tutkimusaluksen

suunnittelun Aker Arctic Technology Oy:ltä.

Kolme kansainvälistä suunnittelutoimistoa kilpaili merkittävästä

viiden miljoonan euron sopimuksesta. Tarjouskilpailun neuvottelut

kiinalaisten kanssa kestivät yli puoli vuotta ja alustavat neuvottelut

aloitettiin jo useampi vuosi sitten. Varsinainen suunnittelutyö on

tehtävä seitsemässä kuukaudessa.

- Kiinassa on omat tavat hoitaa asioita. Meidän tarjouksemme ei

ollut halvin. Voitimme osaamisen ansiosta, Aker Arctic Technologyn

toimitusjohtaja Mikko Niini sanoo.

Vaatii pitkäjänteisyyttä

- Asiakkailla on ajatuksia ja tarpeita. Meidän tehtävämme on tehdä

ideoista mahdollisia uuden teknologian keinoin, Niini kertoo.

Laivatyyppiä oli kehittämässä myös muita suomalaisia kuten Ilmatieteen

laitos ja Syke. Kiinalaistutkijoiden alukseen tulee ensimmäistä

kertaa polaarijäänmurtajaan laitettavat kääntyvät sähköiset

potkurilaitteet. Ne tekevät aluksesta ketterämmän käsitellä, mikä

on tärkeää tutkimuksen teon kannalta. Lisäksi jäänmurtaja pystytään

pitämään paremmin paikoillaan ja jään liikettä vastaan.

- Laivan rakentaminen ei tapahdu Suomessa vaan Kiinassa. Se

oli poliittinen päätös, kuten nämä usein ovat. Kanadalaiset tekivät

samoin, vaikka heillä ei ole laivanrakennusosaamista, Niini harmittelee.

Lisää työpaikkoja

Kun Aker Arctic perustettiin vuonna 2005, sillä oli 12 työntekijää.

Nyt toimistossa työskentelee 40 henkeä ja lisää palkataan. Niini

pohtii tilojen laajentamista.

Arktisten laivojen suunnittelu osoittautui kannattavaksi liiketoiminnaksi.

Pohjoista jäämerta tutkitaan ilmastonmuutoksen takia. Siellä on

ollut vain vähän tutkimuslaitteita, joita nyt pyritään lisäämään.

- Kiina on uusi toimija tällä alueella. Sitä on syytetty nopeasta

teollistumisesta ja saastuttamisesta. Siksi he haluavat seurata, mitä

pohjoisessa tapahtuu.

Kiinalaisten jäänmurtajan suunnittelutyö on parhaillaan käynnissä,

mutta Niini tähystää jo seuraavaa projektia. Hän toivoo hallitukselta

päätöstä rakentaa Suomelle uusi jäänmurtaja, sillä Voima

on jo 50 vuotta vanha.

Kiinalaisten arktinen tutkimusalus

• Pystyy murtamaan 1,5 metriä paksua kiintojäätä

2-3 solmun nopeudella

• Pystyy majoittamaan 90 henkeä

• 120 metriä pitkä

• Syväys 8,5 metriä

• Suurin leveys 22,3 metriä

// Mutkaton kumppani

määrittelystä järjestelmätoimitukseen,

käyttöönottoon ja ylläpitoon.

// Prosessikonsultointi

Optimaalisia toimintatapoja ja kannattavuutta

// Hero ERP

Sujuvuutta satamaoperaatioiden hallintaan

// Motus WMS

Tehokkuutta varastonhallintaan ja keräilynohjaukseen

®

// Lydia -puheohjaus

Maksimaalista laatua ja työtehoa keräilyyn

// IT-tuki- ja ylläpitopalvelut

Erinomainen toimintavarmuus ja käyttöaste

www.leanware.fi

Kuljetus & Logistiikka 53


BBC Amazonia

lastattiin

Mäntyluodon

satamassa.

BBC Ohiota

lastattiin

Mäntyluodossa.

Constantan satamassa

Romaniassa lastattiin

188,3 tonnin lieriö

autosta jokilaivaan.

56 Kuljetus & Logistiikka


Wasa Logistics vie

sellutehtaan Brasiliaan

Wasa Logistics sai hoitaakseen sellutehtaan pääosien kuljetuksen

Brasiliaan, mikä tarkoittaa noin 20 rahtilaivausta ja 1500 kontin

kuljetusta valtameren yli. Sopimus on yksi merkittävimmistä ja

suurimmista kuljetussopimuksista Suomessa.

mitä ja missä milloinkin liikkuu, Setälä

toteaa.

Myös se miten lähtee, kuuluu yrityksen

työhön. Lastauksessa on mukana supervisor,

valvoja. Break bulkiin tulevien osien

kuvat tutkitaan etukäteen Wasa Logisticsin

konttorissa ja suunnitellaan miten ne

parhaiten mahtuvat ruumaan.

Kun Metso Oyj ja Wasa Logistics

ltd. olivat allekirjoittaneet

tammikuussa 2012 kuljetussopimuksen,

nytkähtivät ensimmäiset

kontit liikkeelle kolmen viikon

kuluttua. Niin nopealla aikataululla lähtivät

ensimmäiset sellutehtaan osat kohti

Brasiliaa, Maranhãon osavaltiota. Sinne

Metso toimittaa keskeiset osat Suzano

Papel e Celulose S.A:n 1,5 miljoonaa tonnia

vuodessa tuottavasta sellutehtaasta.

Sellutehtaan rakentaminen on maailmanluokan

kokoinen palapeli. Noin puolet

osista tulee Kiinasta, puolet Euroopasta;

pääosin Saksasta, Suomesta, Ruotsista

ja Puolasta. Yksittäisiä osia kuljetetaan

Meksikosta ja Yhdysvalloista.

Metson viiden oman toimipisteen lisäksi

kuljetuksia tulee alihankkijoiden

kautta. Isoja teräsrakenteita, jotka eivät

mahdu kontteihin, vaan lastataan irrallisena

eli break bulkina, on jopa 60.000

kuutiota. Laivauksia tarvitaan noin 20.

Pelkästään kontteja lähtee 1500.

- Se on yksi merkittävimmistä ja suurimmista

kuljetussopimuksista Suomessa.

Wasa Logisticsille se on isoin projekti

yrityksen historiassa. Sopimus merkitsee

toistakymmentä miljoonaa euroa liikevaihdossamme,

Wasa Logisticsin liiketoimintajohtajaja

Matias Setälä sanoo.

Yli sata sähköpostia päivässä

Wasa Logistics perusti projektia varten

oman tiimin, jossa yksi hoitaa dokumentaation,

yksi kontit ja yksi break bulkin.

Setälä pitää huolen kokonaisuudesta.

Wasa Logisticsin palvelimelle tulvii

sellutehtaan huolintaa ja kuljetusta koskevia

sähköposteja toistasataa päivässä.

Osa on korjauksia edellisiin tietoihin, osa

kopioita asioista, joita projektinvetäjien

on hyvä tietää. He ovat yhteydessä alihankkijoihin,

satamiin ja eri sidosryhmiin.

- Meidän piti kehittää oma seurantajärjestelmä,

sillä informaatiotulva on valtava.

Kokosimme yhteen järjestelmään,

Joka päivä uutta

Logistiikkaa koskevat tiedot raportoidaan

Metsolle joka viikko. Puolimatkan

palaverissa huomattiin asioiden olevan

hyvällä mallilla.

- Tavaraa tulee projektin ulkopuolelta

vielä lisää, mutta olemme aika hyvin aikataulussa.

Valmista pitäisi olla vuoden

2012 lopulla, Setälä kertoo.

Brasilian sellutehdastoimitus oli Wasa

Logisticsille looginen jatkumo aiemmista

vastaavista projekteista. Laajana ja haastavana

toimituskokonaisuutena myös sen

referenssiarvo on merkittävä.

- Vaikka olen ollut tässä työssä kymmenen

vuotta, joka päivä tulee jotain uutta.

Se on työn hieno puoli, Setälä toteaa. •

Hong Kongin

satamassa

siirtokuormattiin

tavaraa proomusta

valtamerilaivaan.

Kuljetus & Logistiikka 57


Olvin uudeksi jakelupäätteeksi varmistui

Honeywellin 99EX. Valittu jakelutiedonkeruupääte

mahdollistaa edeltäjiään entistä nopeamman

tiedonsiirron ja paremman käytettävyyden.

Kuva: Honeywell kuvapankki

Olvi otti kuljetuksissa käyttöönsä

jo 3. sukupolven jakelupäätteet

Olvin kuljettajat tekevät kaikki

jakeluun liittyvät kirjaukset

mobiilipäätelaitteilla. Sen etuina

ovat nopeus ja tarkkuus sekä

parempi työnohjaus. Oleellista

on, että tieto kentältä siirtyy

pörssiyhtiön järjestelmiin

reaaliajassa.

Olvi Oyj on Finn-ID Oy:n pitkäaikainen

kumppani jo useamman

vuoden takaa. Yhtiö kunnostautui

jakelutiedonhallinnan edelläkävijänä

jo vuonna 2005, kun suomalainen

panimoylpeys hankki kokonaisratkaisun

jakelukirjaustensa sekä tiedonkulun tehostamiseen.

Se sisälsi Finn-ID:n jakelutiedonkeruuohjelmiston

lisäksi mobiilit

jakelupäätteet ja langattomalla yhteydellä

varustetut kannettavat kuittitulostimet.

– Ratkaisu on ollut kannaltamme tuloksekas,

ja sen viitoittamaa toimintamallia

on ollut hyvä jatkaa, kertoo logistiikkapäällikkö

Timo Miettinen.

Toisen laitesukupolven käyttöönotto tapahtui

vuonna 2009. Nyt kehitysportaissa

on siirrytty jo kolmannelle askelmalle, kun

3. sukupolven laitteet tulevat Olvin kuljettajien

käyttöön tämän syksyn aikana.

58 Kuljetus & Logistiikka

Kuljettajilla valtit käsissä

Olvin kuljettajat tekevät kaikki jakeluun

liittyvät kirjaukset mobiilipäätelaitteilla

ja tieto siirtyy pörssiyhtiön järjestelmiin

reaaliajassa. Asiakkaan vastaanottokuittaukset,

päällysteiden palautukset ja kuljetustietoihin

liittyvät muutokset syötetään

sähköisesti ilman manuaalisia työvaiheita

heti paikan päällä. Samanaikaisesti järjestelmään

siirtyvät kuljetuksen aika- ja

kilometritiedot. Toimituksen päätteeksi

kuljettaja tulostaa asiakkaalle lähetyslistan

oikeilla tiedoilla.

– Kun aikaa vieviä kynä-paperikirjauksia

ei enää tarvitse tehdä, toimitus voidaan

laskuttaa heti eikä vasta päivien kuluttua.

Toimitukset ovat myös virheettömämpiä ja

tiedot täsmällisempiä, Miettinen huomioi.

Koska tiedonsiirto on kaksisuuntaista,

kuljettajat saavat myös tiedot uusista tilauksista

suoraan jakelupäätteisiinsä. Lisäksi

GPS:llä varustetut

laitteet mahdollistavat

kuljettajan paikkatiedon

hyödyntämisen toiminnan

suunnittelussa ja

tuessa.

Olvin uudeksi jakelupäätteeksi

varmistui

nyt Honeywellin 99EX.

Aiemmin käytössä ovat

olleet saman laitetoimittajan

Dolphin 9500 ja

9900. Valittu jakelutiedonkeruupääte

mahdollistaa

edeltäjiään entistä nopeamman tiedonsiirron

ja paremman käytettävyyden.

– Siirtyminen uuteen laitekantaan tapahtuu

kolmen vuoden toimitussopimuksen

puitteissa ja yhteensä laitteita tulee

käyttöömme 70 kappaletta. Finn-ID vuonna

2005 toimittama jakelutiedonkeruun

ohjelmisto toimii taustalla edelleen luotettavasti.

Sen osalta Finn-ID tekee vain

eräänlaisen ”käännöstyön” uusiin laitteisiin

sopivaksi, hän sanoo.

Olvi otti jakelupäätteidensä turvaksi

myös Finn-ID:n Premium-huoltosopimuksen,

joka takaa laitteille sujuvat välihuollot

ja tarpeenmukaiset korjaukset asiakkaan

aikataulujen mukaisesti. Lisäksi Olvilla on

Finn-ID:ltä käytössään myös SOTI Mobi-

Control -etähallintaohjelmisto, joka mahdollistaa

toiminnan- ja järjestelmänhallinnan

nopean reaaliaikaisen tuen. •


YALE TRUKIT

Yale trukit

Hubtex

erikoistrukit

Terberg

KingLifter

ajoneuvotrukit

Terberg

vetotraktorit

Pyörät ja

tarvikkeet

Trukin

renkaat

Käytetyt

trukit ja

trukin

vuokraus

Sigma Trukit Oy

Takkatie 21, 00370 Helsinki

puh. 0207 414 400

info@sigmatrukit.fi

Yale on yksi maailman suurimmista ja perinteikkäimmistä

trukkivalmistajista. Yalen

tehtäväksi voit antaa minkä tahansa työn.

Yalen kokemuksen, sitoutumisen ja erittäin

monipuolisen tuotevalikoiman avulla kaikki

onnistuu. Vastapainotrukeista sisätrukkeihin,

nostokyvyt 1000-16000 kg. Käyttövoimana

sähkö, diesel, nestekaasu tai maakaasu.

Kovimmista vaatimuksista ulkona

aina ahtaisiin tiloihin sisällä.

Olipa trukkitarpeesi minkälainen

tahansa, Yalen laatuun voit luottaa.

OTA MEIHIN YHTEYTTÄ!

Kokemuksella ja ammattitaidolla

kaikissa materiaalinkäsittelyyn

liittyvissä tarpeissanne.

Yhteistyökumppaneidemme avulla

pystymme tarjoamaan asiakkaillemme

koko maan kattavan huolto- ja

myyntiverkoston!

Katso lähin myyjäsi.

www.sigmatrukit.fi

TÄYDELLINEN PALVELUPAKETTI

Rengaspalvelut, huoltopalvelut, leasing ja rental,

trukin vuokraaminen, erikoisprojektit ja trukkikoulutus.


UPK ja TEKES uudistavat

terveydenhuollon logistiikkaa

Teknologian kehittämiskeskus (Tekes) on myöntänyt Uudenmaan

Pikakuljetus Oy:lle tukea uuden Hoitologistikko-palvelukonseptin

kehittämiseen.Hoitologistikkopalvelussa terveydenhuoltotoimialan

tuntevat logistiikan ammattilaiset huolehtivat hoitoyksiköiden

logistisista tehtävistä. Uudenlaisella työnjaolla terveydenhuollon

ammattihenkilöstölle jää enemmän aikaa varsinaiseen hoitotyöhön.

Sairaanhoitajien vuotuiset kokonaiskustannukset

Suomessa ovat 6,8

miljardia euroa. Kun sairaanhoitajien

on laskettu tekevän keskimäärin

25 prosenttia puhtaasti tukipalveluihin

liittyviä työtehtäviä (Eskelinen 2006), vastaa

niihin käytetty työpanos noin 18 000

henkilötyövuotta.

Suurten ikäluokkien ikääntymisen myötä

potilasmäärät kasvavat ja hoitotyön ja

-työvoiman tarve lisääntyy. Samaan aikaan

hoitoresurssipula ja kustannusten nousu

synnyttävät kasvavan paineen hoitotyöhön

liittyvien tukitoimintojen ulkoistamiselle.

UPK yhdessä Tekesin kanssa on lähtenyt

ratkaisemaan ongelmaa kehittämällä palvelua,

jossa sairaanhoidon ammattikielen

ja arjen tuntevat hoitologistikot huolehtivat

hoitoyksiköiden käsivarastojen hallinnasta,

ostotilauksista, kierrätyksestä, näytteiden

kuljetuksesta, hyllytyksistä ja muista logistisista

tehtävistä yhdessä määritettävien

tarpeiden perusteella.

Hanke sai alkunsa keväällä 2011, kun

UPK toteutti terveydenhuollon asiantuntijoiden

kanssa esiselvityshankkeen, jossa

haettiin uusia logistiikkaa tehostavia palveluja.

Ratkaisuksi hahmottui Hoitologistikko-palvelukonsepti,

jossa pyritään

tarkemmin määrittelemän toimenkuvan

edellyttämät osaamis- ja koulutustarpeet.

Määrittelyn toteuttamisessa on mukana

myös eri sairaanhoitopiirien edustajia.

Tekes perustelee

– UPK:n Hoitologistikko-projekti edistää

kansainvälisesti uuden liiketoiminan kehittymistä

ja sillä on positiivisia vaikutuksia

yritysten liiketoiminnan tuottavuuteen.

Hoitologistikko-palvelukonsepti parantaa

sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaedellytyksiä

ja mahdollistaa kokonaan uudenlaisen

työnjaon hoitohenkilökunnan ja heidän

työtään tukevien logistiikkapalveluiden

kesken. Hoitoresurssien tarkoituksenmukaisesta

kohdentumisesta hyötyvät ensisijaisesti

terveydenhuollon asiakkaat, Tekes

perustelee rahoituspäätöstään.

– Tekesin rahoitus tehostaa projektin

verkottumista erityisesti tutkimusorganisaatioiden

kanssa, mikä lisää projektin

tulosten julkisuutta. Projekti edistää lisäksi

yritysten ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä

ja parantaa niiden toimintaedellytyksiä,

UPK:n toimitusjohtaja Rainer Ahlamaa

toteaa.

Toimenkuvan mukaisen Hoitologistikko

koulutusohjelman suunnittelee Lahden

ammattikorkeakoulu, jonka tehtävänä on

kartoittaa Hoitologistikon ammattitutkinnon

pätevyysvaatimukset sekä koulutustarve

hankkeesta kerätyn aineiston pohjalta.

Hoitologistikko-palvelukonseptin kaupallisesta

tuotteistuksesta ja hyödyntämisestä

vastaa UPK. Lisäksi projektin yhteydessä

tehdään toimintatutkimus, jonka

tulokset julkaistaan tieteelisenä julkaisuna

(White Paper). Internetiin perustetaan tiedotuskanava

www.hoitologistikko.fi, jossa

kerrotaan projektin tuloksista sekä projektin

aikana syntyvistä opinnäytetöistä ja tieteellisestä

tutkimuksesta.

Hoitologistikko-projektin kokonaiskustannukseksi

on arvioitu 600 000 euroa.

Rajapintoja on liikaa

Nykyiset palveluratkaisut on rakennettu

pääsääntöisesti logistiikan näkökulmasta.

Tilatut tavarat pyritään tuomaan mahdollisimman

tehokkaasti osastojen käyttöön.

Terveydenhuollon sisälogistiikka tehdään

pääasiassa hoitohenkilöstön omana työnä.

Osittain hyödynnetään kiinteistöjen laitosmiehiä

tai vastaavia.

Henkilövuokrausyhtiöt tarjoavat terveydenhuoltosektorille

henkilöresursseja sekä

nykymuotoiseen hoitotyöhön ja tukipalveluihin.

Käsivarastojen hallintaan ja tilausten

käsittelyyn on tarjolla tietojärjestelmäsovelluksia,

jotka tukevat logistiikkapro-

Suurten ikäluokkien

ikääntymisen myötä

potilasmäärät

kasvavat ja hoitotyön

ja -työvoiman tarve

lisääntyy.

60 Kuljetus & Logistiikka


Hoitologistiikkaan liittyvän

palveluliiketoiminnan kehittäminen

vaatii yhteistä arvonluontia

ja verkostologistiikan

saumatonta yhteensovittamista

varsin monimutkaisessa

toimintaympäristössä.

sessin tehostamista, mutta eivät luo uusia

käytäntöjä hoitotyön kehittämiseksi.

Tavarantoimittajat ja tukkurit kehittävät

omien tuotteiden jakeluun liittyviä palveluratkaisuja,

jotka rajoittuvat ko. palvelun

tarjoajien omiin valikoimiin.

Hoitologistikko -projektissa kehitystyö

rajataan ensisijaisesti erikoissairaala- ja

terveyskeskussairaalayksiköiden tarpeisiin.

Rajauksen ulkopuolelle jäävät mm.

kotisairaanhoito, hammaslääkärit, kouluterveydenhoito

ja erilliset vanhusten hoitolaitokset.

Hoitologistikko -palvelun tuottajina

voivat toimia useat tahot, kuten ulkopuoliset

palveluyritykset, sairaanhoitopiirit tai

kunnat.

Hoitologistiikkaprojektin johtaminen

Hoitologistikko-projektia valvoo UPK:n

johtama johtoryhmä, jossa ovat edustettuina

UPK:n, DSV:n ja terveydenhuollon

yhteistyökumppanien edustajat. Johtoryhmälle

raportoi UPK:n asettama projektipäällikkö.

Projektin johtoryhmä kokoontuu

7 kertaa projektin aikana, joka kestää

vuoden 2013 loppuun. Projektipäällikön

tukena toimivat Palvelutekijät-asiantuntijaverkoston

koordinaattori sekä UPK:n

laskentahenkilö.

Projektin tavoitteena on kuvata terveydenhuollossa

käytössä olevien logistiikkaratkaisujen

ja palveluratkaisujen vaatimukset

ja odotukset Hoitologistikko- palvelulle.

Tehtävän aikana tutustutaan myös

kolmen hollantilaisen sairaalan logistiikkaratkaisuihin.

Saatavissa olevan kirjallisen

aineiston pohjalta selvitetään myös muita

hyviä käytäntöjä Suomen ulkopuolelta.

Lisäksi selvitetään kaupan käyttämän valikoimatyön

ja tilan hallintaratkaisujen sopivuus

terveydenhuollossa.

Toimintatutkimus

Hoitologistiikkaan liittyvän palveluliiketoiminnan

kehittäminen vaatii yhteistä

arvonluontia ja verkostologistiikan saumatonta

yhteensovittamista varsin monimutkaisessa

toimintaympäristössä. Sen vuoksi

hankkeesta on tarkoitus tehdä myös tutkimus

soveltuvassa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa.

Tutkimuksen tarkoituksena on tukea

uuden konseptin toteutusta. Kuvaus mahdollistaa

konseptin siirtämisen alan muille

kansallisille ja mahdollisesti kansainvälisille

toimijoille. Tutkimuksessa huomioidaan

useita teoreettisia näkökulmia, jotka

voidaan tiivistää seuraavasti: hoitologistiikan

johtaminen, yhteinen arvonluonti

loppuasiakkaille (potilaat), hoitologistikon

työympäristön vaikutukset sekä hoitologistikon

osaamisen johtaminen.

Tutkimuksella saadaan kuvaus hoitologistiikkakonseptin

ja toimintamallin

toimintaympäristöstä, hoitologistikon

osaamistarpeista sekä toimintaympäristön

asettamista vaatimuksista hoitologistiikkatoimenkuvan

implementoinnille. •

UPK lyhyesti

UPK Uudenmaan Pikakuljetus Oy (UPK)

toimialana on tavarankuljetuspalvelut. Yhtiö

on erikoistunut terveydenhuollon korkeat

hygieniastandardit edellyttäviin kuljetuksiin.

Toimitukset menevät sairaaloille,

terveyskeskuksiin, apteekeille, eläinlääkäreille

sekä muille, joilla on tukkuosto-oikeus.

Terveydenhuollon kuljetusratkaisulla

yhtiö on aikaansaanut merkittäviä säästöjä

asiakkailleen. Sairaalajakelussa lähetykset

toimitetaan keskussairaalan varastoon, apteekkiin

sekä sairaanhoitopiirien aluesairaaloihin

ja niiden osastoille. Uudenmaan

Pikakuljetus Oy on osa DSV-konsernia, joka

omistaa UPK:n hallinnoimiensa yhtiöiden

kautta 100 %:sti.

Tekes kannustaa kehittymään

Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes on työ- ja elinkeinoministeriön

alaisuudessa toimiva julkinen organisaatio.

Se on yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen

ja tutkimuslaitosten haastavien tutkimus-

ja kehitysprojektien ja innovaatiotoiminnan

rahoittaja ja aktivoija.

Tekes auttaa yrityksiä muuttamaan kehittämiskelpoisen

idean liiketoiminnaksi tarjoamalla

rahoitusta ja asiantuntijapalveluja.

Toiminnalla edistetään yritysten kansainvälistä

kilpailukykyä, autetaan kasvattamaan

tuotantoa ja vientiä, luodaan perustaa työllisyydelle

ja yhteiskunnan hyvinvoinnille.

Hoitologistikko-palvelukonsepti parantaa

sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaedellytyksiä

ja mahdollistaa kokonaan uudenlaisen työnjaon

hoitohenkilökunnan ja heidän työtään tukevien

logistiikkapalveluiden kesken,

UPK:n toimitusjohtaja Rainer Ahlamaa toteaa.

Kuljetus & Logistiikka 61


Martin Pakos lähti

Power Truck Show’hun

Slovakiasta asti.

Kuva Marko Mäkinen

Power Truck Show 2012

ylitti kaikki odotukset

Alahärmän Powerparkissa 10-11.

elokuuta järjestetty kuljetusmessu-

ja autonäyttelytapahtuma Power

Truck Show oli kaikin puolin

onnistunut koko perheen suurtapahtuma.

Power Truck Show’n järjestäjät Rami Tynjälä,

Juha Ristimaa, Ari Nukala sekä Mikko

Nukala ovat erittäin tyytyväisiä tapahtumaa

kohtaan osoitettuun kiinnostukseen.

Kuljetusmessuilla oli tänä vuonna reippaasti

yli 30 000 kävijää.

Kävijämäärän nousu on näkynyt selkeästi

myös kuljetusmessuosastoilla ja näytteilleasettajat

ovat olleet tyytyväisiä messuilla

syntyneisiin asiakaskontakteihin ja

tapahtumiin.

Autonäyttely sai upean startin, kun

rekkaconvoy saapui torstaina Härmään.

Pisimmän matkan Power Truck Show’hun

teki Slovakiasta asti tullut Martin Pakos.

Huippurakennellut ja maalatut autot

kiinnostivat yleisöä ahkeran äänestyksen

perusteella. Yleisöäänestyksessä haastajaluokan

äänipotin vei ja voittajaksi nousi

Kuljetus Auvisen Mercedes Benz Actros

”Xstar” ja Super Truckin voiton vei AR-

Freightin ”Flying Eagle”. Tuomaristo valitsi

näiden perusteella Best in Show auton, ja

tuomariston yllättävän valinnan perusteella

voiton vei Kuljetus Auvisen ”Gunfighter”,

joka on ”Best in Show” auto jo muutaman

vuoden takaa.

Miss Power Truck kisan voitti 24-vuotias

Jenni Valkku Jyväskylästä. 1. perintöprinsessa

oli 18-vuotias Jyväskyläläinen Erika

Helin. 2. perintöprinsessaksi nousi 22-vuotias

Marianne Vuorinen Sauvosta. Yleisön

suosikki oli 19-vuotias Hanni Surapha Espoosta.

Kuvauksellisin rekkatyttö 26-vuotias

Marianne Rista, Seinäjoelta.

Power Truck Show’n järjestäjätiimi kiittää

kaikkia tapahtumaan osallistuneita,

nähdään taas ensi vuonna 9.-10. elokuuta

2013 Härmän Powerparkissa. •

Mika Auvisen ”Xtar” vei yleisöäänestyksen

potin ja nousi Super Truck-luokkaan.

Kuva Matti Kojola

Tuoreen Miss Power Truck Jenni Valkun

on helppo hymyillä. Oikealla 1. perintöprinsessa

Erika Helin ja vasemmalla 2.

perintöprinsessa Marianne Vuorinen.

Kuva Marko Mäkinen

62 Kuljetus & Logistiikka


Teollisuuden ykkösmessuilla korostuu

kansainvälisyys

Kansainväliset Alihankinta-messut kokoavat

teollisuuden alihankinnan ammattilaiset

18. - 20.9.2012 Tampereelle. Nyt 22.

kertaa järjestettävä teollisuuden ykkösmessutapahtuma

tuo messuille lähes 900

näytteilleasettajaa 16 maasta esittelemään

tuhansia uusia tuote- ja palveluinnovaatioita.

Alihankinta on Euroopan toiseksi

suurin alan messutapahtuma noin 16 000

vuosittaisen messukävijän määrällä mitattuna.

Tapahtuman kansainvälisyys on yksi

tärkeimpiä tekijöitä toimivien verkostojen

ja uusien kontaktien luomisen kannalta

sekä näytteilleasettajien että messukävijöiden

näkökulmasta. Tänä vuonna messuilla

nostetaan pääteemana esille vienti

ja kansainvälistyminen. Suomen Osto- ja

Logistiikkayhdistys LOGY ry palkitsee avajaispäivänä

Vuoden Alihankkijan ja Vuoden

Päähankkijan.

- Suomen johtaviin alihankintateollisuuden

messuihin tutustuu vuosittain noin

16 000 messuvierasta, joista lähes 600

kävijää saapuu Tampereelle ulkomailta.

Näytteilleasettajamaita messuilla on 16 ja

ulkomaalaisia näytteilleasettajia yli 70. Kolmen

päivän aikana tuhansilla alan ammattilaisilla

on ainutlaatuinen mahdollisuus

luoda messuilla uusia kansainvälisiä kontakteja

sekä verkostoitua laajasti yli rajojen.

Alihankinta-messut ovat suomalaisille teollisuusyrityksille

kannattava, kustannustehokas

ja toimiva tapa herättää kiinnostusta

paitsi kotimaisilla myös ulkomaisilla markkinoilla,

sanoo projektipäällikkö Jani Maja

Tampereen Messut Oy:stä.

Messuille osallistuvat näytteilleasettajamaat

ovat tänä vuonna Belgia, Espanja,

Intia, Iso-Britannia, Italia, Kiina, Latvia,

Liettua, Portugali, Puola, Ruotsi, Saksa,

Slovakia, Suomi, USA ja Viro. Alihankinta

esittelee ainoana messutapahtumana läpileikkauksen

koko Suomen teollisuudesta.

Uusia innovaatioita nähdään vuosittain

yli 2000. Esillä on metalli-, elektroniikka-,

muovi- ja kumiteollisuutta, teollisuuden

ICT-ratkaisuja sekä näiden alojen suunnittelua

ja konsultointia. •

KUORMA-AUTOIHIN

- kaapistot

- pöydät

- verhot

- Ym.

GSM 050 363 4366

www.trucker.fi

www.vuokra-auto.fi

KUORMA- JA

PAKETTIAUTOJEN

MYYNTI JA VUOKRAUS

Rydöntie 24, 20360 TURKU

0400 440 171, 0400 583 033

(02) 210 5000, fax. (02) 210 5050

www.mattila.com

Kuljetus & Logistiikka 63


Yli 1000

turvakilpeä hintoineen

Tilaa uusin kuvastomme

tai tutustu

kauppapaikassa

turvakilvet.fi

Trukkien vihreämpi

tehopesä

Suomen

Turvakilvet Oy

Savenvalajantie 2, 85500 Nivala

Puh. 08-442 131, Fax 08-443 061

E-mail: myynti@turvakilvet.fi, www.turvakilvet.fi

Jungheinrichin Hydrostatic Drive trukkien hiilidioksidipäästöt

pienenivät neljänneksen ja samalla koneiden teho kasvoi. Lisäksi kasvoi

trukkien lyhytaikainen vuokraus, joka on huolettomampi vaihtoehto.

Raskaan kaluston

MAALAAMO

Ahjontie 6, 32300 Mellilä

Puh. 0400 535 360

jukka.kurppa@foxjet.fi

www.foxjet.fi

AATakkutoimiset

saksalaiset

porraskiipijät

henkilö- ja

tavarakuljetuksiin

Oitracon Oy

Kairakatu k 14 A p. 044-5223782

26100 Rauma oiva@oitracon.fi

www.oitracon.fi

Ajosuunnanvalitsin napsahtaa

kevyesti päälle, kun Hydrostatic

Drive trukki lähtee liikkeelle.

Jungheinrichin keväällä 2012

lanseeraama komein ja suurin trukki kulkee

yllättävän nopeasti ja ketterästi. Tehoja

siinä on enemmän kuin ennen.

Saksalaisvalmistajan varsinainen yllätys

on, että tehojen lisäksi kasvoi myös

ympäristöystävällisyys. Kymmenen vuoden

aikana CO2-päästöt pienenivät neljänneksen.

Se koskee etenkin käyttöä,

jossa kaikista päästöistä syntyy 80 – 90

prosenttia.

- Sähkötrukkia ei tarvitse ladata niin

usein. Wolkswagenin dieselmoottori kehitettiin

energiapihiksi. Pienimmät mallit

kuluttavat vain kaksi litraa tunnissa, suurimmat

vähän yli viisi, Jungheinrich Lift

Truck Oy:n toimitusjohtaja Mika Laatikainen

sanoo.

Jungheinrich saikin ensimmäisenä

trukkivalmistajana TÜV Nordin DIN EN

ISO 14040-normin mukaisen ympäristösertifikaatin.

- Kehitys perustuu omaan ohjausyksikköön

ja ohjelmointiin. Teemme itse softat,

joilla sähkötrukkeja ohjataan. Myös

moduulit ovat omaa tuotantoa, Laatikainen

kertoo.

Vuokraus suosittua

Ympäri Suomen on vuokrattavissa lähes

300 Jungheinrichin trukkia. Etenkin lyhytaikainen

vuokraus on viime vuosina

kasvanut.

- Se on asiakkaalle huoleton ja riskitön

vaihtoehto. Ei huoltoa, ei korjausta.

Jos yrittäjä ostaa oman trukin, mutta ei

tarvitse sitä usein, ylläpito maksaa silti.

Kallista kalustoa on kallista seisottaa,

Laatikainen toteaa.

Tutustu myös

lehden

nettiversioon

www.kuljetusjalogistiikka.com

64 Kuljetus & Logistiikka


Trukkien vuokraajia on monelta eri alalta.

Pekkaniska Oy:n kanssa Jungheinrich solmi

elokuussa 2012 merkittävän suuren kaupan.

Pekkaniska vuokraa trukkeja usealle rakennusalan

toimijalle.

- Lyhytaikainen vuokraus on suhteessa kalliimpaa

kuin kolmen vuoden vuokraus, mutta

lyhytaikaisessa vuokrauksessa voi trukin palauttaa

koska tahansa.

Myös INEX Partnes Oy, SOK:n tytäryhtiö,

käyttää vuokratrukkeja, sillä osa sen tarpeesta

on kausiluonteista. Puutarhakalusteiden

siirtosesonki on helmi – maaliskuussa.

Blondikin osaa ajaa

Vuokrauksen suosiota lisää trukkien helppokäyttöisyys.

Jungheinrichistä näkee hyvin

ulos, työympäristö on tilava ja ajaminen on

helppoa (jopa blondi naistoimittaja pystyi

ajamaan trukilla Jungheinrichin pääkonttorin

pihalla törmäämättä mihinkään).

- Uusikin kuljettaja oppii ajamisen perusteet

kolmen minuutin ohjeistuksen jälkeen.

Siksi niitä käyttävät myös vaihtuvat kausityöntekijät,

Laatikainen kertoo.

Mika Laatikainen kertoo, että kuvan trukkia käytettiin Madonnan

Suomen keikan lavakalusteiden rakentamisessa ja purkamisessa.

Trukkien kokonaismarkkinat Suomessa

vähenivät vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla

11,5 prosenttia. Yleisellä taloustilanteella

lienee siihen vaikutus.

- Ehkä ihmiset ovat tulleet varovaiseksi

isojen hankintojen kanssa. Tiputus ei kuitenkaan

ole iso, jos vertaa lamavuotta 2009.

Silloin markkinat pienenivät 60 prosenttia,

Laatikainen sanoo. •

Hydrostatic Drive

- Kantavuus 1600 – 5000 kiloa

- Lisää automaattisesti kierroslukuja,

kun hydrauliikkaa käytetään

- Nopea, dynaaminen suunnanvaihto

- Jäähdytinyksikkö säilyttää moottorin

ja hydrauliikkakomponenttien vaatiman

käyttölämmön vakiona.

- Tärinävaimennettu ohjaamo.

AMMATTILAISTEN

AUTOKOULU !!

- A-, B-, BC ja CE-luokan kurssit

- II-vaiheen ja pimeänajon koulutus

- EcoDriving – kurssit sopimuksen mukaan

- Ammattipätevyyskoulutukset

kuorma- ja linja-auton kuljettajille

- Ammattipätevyys jatkokoulutukset

JOS HALUAT OPPIA AJAMAAN

SUJUVASTI JA TURVALLISESTI,

NIIN TULE MEILLE.

Piispansilta 11 A, 4.krs. Iso Omena.

puh/fax: (09) 803 2107, gsm: 050 5564 604

www.makenautokoulu.fi

AJONEUVOPC

erikoisliike

www.ajoneuvopc.fi

Kuljetus & Logistiikka 65


AKKUKELLARI OY AB

www.akkukellari.com

Kestävä, kuumasinkitty

JATSI ®

astinvetokoukku turvalliseen lastaukseen

Auto-Kirmola Oy

Kartanontie 45, PORI

Puh. 634 3400, 044 344 1514

www.kirmola.com

AUTOKALUSTEET.FI

kaikella on

paikkansa

Autokalustuksessa tärkeintä olet sinä, kalusteiden käyttäjä

System Edström tarjoaa autokalustusratkaisuja kaikille, joille pakettiauto

on myös työpaikka. Hyvä järjestys säästää aikaa, lisää turvallisuutta

ja parantaa työn jälkeä. Asennuspisteessä asennettujen

kalusteiden takuu on 5 vuotta.

myynti - suunnittelu - asennus

www.autokalusteet.fi

Maahantuonti:

Ja-Tools Ja-Elektro Oy

www.jaoy.com, puh. (03) 2836 600

Tutustu

myös

lehden

nettiversioon

www.kuljetusjalogistiikka.com

Worldtrucker - uusi sosiaalinen

verkkopalvelu raskaan kaluston

kuljettajille avattu Suomessa

Volvo Trucksin kehittämä ja

hallinnoima raskaan kaluston

kuljettajille tarkoitettu

verkkopalvelu Worldtrucker on

avattu nyt myös Suomessa. Palvelu

on tarkoitettu kuljettajien viihde- ja

hyötypalveluksi siitä riippumatta,

minkä merkkisellä kuorma-autolla

he liikkuvat. Volvo tarjoaa palvelun,

mutta sisällön luovat kuljettajat itse.

Tarjolla on muun muassa kuvia,

uusia ja vanhoja tuttavuuksia, keskusteluja

ja vinkkejä ympäri maailman.

Jo aiemmin suomalaisten

kuljettajien on ollut mahdollista käyttää

palvelua esimerkiksi englanniksi tai ruotsiksi.

Suomenkielisen version aukeaminen

antaa kuljettajille entistä tehokkaammin

mahdollisuuden löytää kuljettajia omasta

kotimaastaan ja esimerkiksi keskustelut

voidaan käydä myös suomeksi.

Muun muassa WiFi- ja 3G-verkkojen

tullessa aina vain helpommin saataville ja

internetin tultua älypuhelinten ja tablettietokoneiden

ansiosta entistä helpommin

kuljettajan ulottuville, Volvo Trucks haluaa

tuoda ohjaamoihin ja tien päälle palvelun,

josta on kuljettajille sekä huvia että hyötyä.

Kuljettaja voi taukojensa aikana esimerkiksi

tarkastaa, onko joku antanut hyödyllisiä

vinkkejä seuraavan reitin varrelta, keskustella

reaaliaikaisesti kuljettajatuttaviensa

kanssa tai kommentoida muiden palvelussa

olevien ajoneuvoja. Palveluun voi lisätä

kuvia vaikkapa suoraan matkapuhelimesta,

joten tilanteista tien päällä on mahdollista

kertoa toisille reaaliaikaisesti.

Palvelun käyttäjä luo itselleen oman kuljettajaprofiilin,

jossa hän voi esimerkiksi

kertoa millaisia kuljetustehtäviä hän tekee,

missä yrityksessä työskentelee ja millaisella

kalustolla ajaa sekä lisätä kuvia. Kuljettajaprofiiliin

kuuluu kuljettajan oma talli, johon

hän voi lisätä tiedot ja kuvat kalustosta, jolla

hän ajaa tai on ajanut. Tallin perusteella

kuljettajan on helppo löytää muita palvelun

jäseniä, jotka ajavat samantyyppisillä kuorma-autoilla.

Palvelun ydin on mielipiteiden ja tiedon

jakaminen muiden kuljettajien kanssa ympäri

maailman. Kuljettaja voi muun muassa

liittyä itselleen tärkeisiin ryhmiin tai perustaa

uusia, keskustella kiperistä tai kevyistä

aiheista foorumilla, keskustella parhaillaan

palvelussa olevien tuttavien kanssa, vastata

ajankohtaisiin kysymyksiin sekä kommentoida

toisten palveluun lähettämiä kuvia

tai päivityksiä. Oli vuorokauden aika mikä

tahansa, jossain päin maailmaan liikkuvat

toiset kumipyörät, joten keskustelumahdollisuuksia

löytyy aina.

"Toivomme, että Worldtrucker kasvaa

eläväksi yhteisöksi, jossa vaihdetaan paljon

mielipiteitä. Keskustellut aiheet kehittyvät

ajan kuluessa kuljettajien tietopankiksi

muun muassa tieolosuhteista, ruokapaikka-

ja tekniikkavinkeistä. Kokeneempien

kuljettajien antama tieto voi pelastaa tukalasta

tilanteesta tai antaa kullanarvoista

apua oli kyse vaikkapa tietulleista, viranomaismääräyksistä

tai ajettavista kuormaautoista

itsestään," sanoo Volvo Trucksin

markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna

Forsström.

Palveluun voit tutustua ja liittyä osoitteessa

www.worldtrucker.com. Vierailija voi

tehdä "Tutustumiskierroksen" sivun alalaidasta

tai alkaa suoraan tutkia palvelua.

66 Kuljetus & Logistiikka


koulutus

koulutuksia joka lähtöön

hyppää kyytiin!

yhdistelmäajoneuvonkuljettaja, logistiikan perustutkinto

19.9.2012 – 19.9.2013, päiväkoulutus

Hakuaika päättyy 10.9.2012

Linja-autonkuljettaja, logistiikan perustutkinto

29.10.2012 – 23.9.2013, päiväkoulutus

Hakuaika päättyy 12.10.2012

yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkinto

3.10.2012 alkaen, kesto 1-2 vuotta

Koulutus sisältää myös 5 ammattipätevyysjatkokoulutuspäivää,

jotka ovat maksuttomia tutkinnon suorittajalle.

Valmistavan koulutuksen hinta 200 euroa

Hakuaika päättyy 28.9.2012

kuljetus- ja logistiikka-alan työnjohtokoulutus

18.9.2012 alkaen, kesto 0,5- 1,5 vuotta

Hakuaika päättyy 5.9.2012

AMMAttipätEVyySkOULUtUSpäiVät

10.10.2012 Kuljettajan henkinen ja fyysinen jaksaminen

(sis. UKK –testin)

24.10.2012 Hygieniapassikoulutus

07.11.2012 Ennakoivan ajon koulutus (teoriaopetus)

21.11.2012 Hätäensiapu

28.11.2012 Hygieniapassikoulutus

12.12.2012 Ennakoivan ajon koulutus (teoriaopetus)

Ammattipätevyyskoulutuksiin ilmoittaudutaan viimeistään

kaksi viikkoa ennen koulutuspäivää.

Hinta on 110 euroa/koulutuspäivä.

LiSätiEtOJA

Kaikille tutkinnon suorittajille tulee maksettavaksi OPH:n

tutkintomaksu 58 euroa.

Logistiikan perustutkinto päiväkoulutuksena on päätoimista

opiskelua, muut tutkinnot on mahdollista suorittaa työn

ohessa.

Lisätietoja sekä nettihakulomakkeen löydät verkkosivuiltamme

www.aikuiskoulutus.fi » koulutukset. Oppisopimuskoulutukseen

hakeudutaan paikallisen oppisopimustoimiston

kautta.

Voit myös ottaa yhteyttä:

Asiakaspalvelusihteeri

puh. (02) 2633 4777 tai aikuiskoulutus@turku.fi

l www.aikuiskoulutus.fi l

Kuljetus & Logistiikka 67


koulutus

Tärinää kuljetustyössä!

Kenellekään ei varmaankaan ole yllätys, että istumatyö kuormittaa

selkää. Kuljettajan työ, oli se sitten ajoneuvon tai työkoneen

kuljetustyötä, tehdään pääosin istuen. Pitkäaikaisen istumisen

lisäksi toinen kuljettajatyölle tyypillinen riskitekijä on koko kehon

tärinä. Nämä molemmat ja erityisesti yhdessä ovat tärkeitä tuki- ja

liikuntaelinsairauksien syntyyn vaikuttavia tekijöitä.

TTS Työtehoseura on tutkinut kuljettajan

työn fyysistä kuormitusta.

Erityisesti tutkimuksessa on keskitytty

tärinämittauksiin ja kehon

kiertyneen asennon mittauksiin. Tyypillisiä

ajamisesta johtuvia ongelmia ovat niskan,

selän ja hartioiden kivut, verenkiertohäiriöt

alaraajoissa ja pakaroissa, kohonnut alaselän

vahingoittumisriski nostotyössä välittömästi

ajamisen jälkeen sekä riski selän

välilevyjen rappeutumiseen ja välilevyn pullistumaan.

Kuljettajan työssä keskeisimmät

kuormitustekijät ovat paikallaan istumista

edellyttävien työnvaiheiden pitkäkestoisuus,

kiertyneet työasennot ja tärinä. Myös

hallintalaitteiden toistuva käyttö voi aiheuttaa

tuki- ja liikuntaelinoireita.

Tärinä kuormittaa

Keskeinen kuormitustekijä kuljetustyössä

on istuimen kautta kehoon välittyvä tärinä.

Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta

tärinästä aiheutuvilta vaaroilta

(48/2005) määrittää kehotärinän 8 tunnin

vertailuaikaan suhteutetun päivittäisen altistuksen

ns. toiminta-arvoksi 0,5 m/s2 ja

raja-arvoksi 1,15 m/s2. Toiminta-arvon ylittyessä

työnantaja on velvoitettu toteuttamaan

tärinäntorjuntaohjelman altistuksen

vähentämiseksi ja vaarojen ja haittojen minimoimiseksi.

Vastaavasti raja-arvon ylittyessä

työnantajan on viipymättä ryhdyttävä

altistuksen vähentämiseen alle raja-arvon

johtaviin toimenpiteisiin.

Tulokset ristiriitaisia, mutta

vaikutukset suuria

Tärinän on todettu liittyvän selkäoireisiin,

joskin tulokset tärinän vaikutuksista ovat

olleet ristiriitaisia eikä näyttöä vastesuhteesta

ole saatu. Selän oireiden lisäksi kokokehon

tärinän haitat ilmenevät vatsakipuina

ja -vaivoina, kohonneena verenpaineena,

huonontuneena kuulona, hengitys- ja hapenkulutusvaikeuksina,

hermosto-oireina,

näkökentän kapenemisena, tasapainotajun

herkistymisenä sekä vaikutuksina elimistön

sisäeritystoimintoihin. Näiden seurauksena

mm. ohjaustarkkuus alenee, hallintalaitteiden

käyttö muuttuu epävarmaksi, jalan poljinvoima

muuttuu epätasaiseksi, reaktionopeus

hidastuu ja työteho alenee. Tärinä voi

siten johtaa suorituskyvyn heikentymisen

kautta kohonneeseen turvallisuusriskiin.

Tärinän voimakkuus pääsääntöisesti kasvaa

ajonopeuden ja pinnan epätasaisuuden

kasvaessa mutta pienenee ajoneuvon massan

suurentuessa. Nopeuden pudottaminen

huonoilla kulkupinnoilla puoleen vähentää

tärinää pääsääntöisesti enemmän kuin puolella.

Nopeuden lisääminen voi kuitenkin

joissain tapauksissa myös pienentää tärinän

voimakkuutta.

Ammattikuljettajien tärinäriski liittyy

ennen muuta epätasaisiin kulkuteihin ja

maastossa ajamiseen. Työkuormituksen

haitallisuuteen liittyy aina hetkellisen tason

tai voimakkuuden lisäksi aikaulottuvuus:

kuinka pitkään tietylle kuormitustasolle altistutaan.

Onko mitään tehtävissä?

Kuljettajaan kohdistuvien kuormitustekijöiden

haittoja voidaan vähentää teknisin,

työteknisin ja organisatorisin keinoin, pitä-

68 Kuljetus & Logistiikka


mällä yllä hyvää fyysistä kuntoa sekä suunnittelemalla konetyöt

erityisesti siirto- ja kulkemismatkoja minimoiden. Myös teiden ja

muiden kulkuväylien kunnosta huolehtiminen vähentävät kuljettajaan

kohdistuvaa kuormitusta.

Ensisijaisena tavoitteena tulee aina olla, että haitallinen kuormitus

voidaan poistaa tai ainakin vähentää mahdollisimman

pieneksi. Keinot haitallisten työasentojen ja kehotärinän vähentämiseksi

voivat olla teknisiä (esimerkiksi kameran käyttö) ja

työteknisiä (ajotapa). Ellei näillä keinoilla pystytä saavuttamaan

hyväksyttävää tasoa, altistumisaikaa on rajoitettava. Käyttöön

tulevat silloin organisatoriset keinot kuten työkierto ja työn

suunnittelu. Haitallisen kuormituksen vaikutuksia voidaan vähentää

lisäksi pitämällä huolto fyysisestä kunnosta.

Ergonomia on oltava kunnossa

Peruslähtökohtana tulisi olla, että ajoneuvon ergonomia on

kunnossa: ohjaamosta näkee hyvin tarvittaviin kohteisiin sekä

työskentely-ympäristöön ja ohjainten käyttäminen ja näyttölaitteiden

seuraaminen on vaivatonta ilman hankalia työasentoja.

Tähän tulisikin kiinnittää huomiota ajettavaa työkonetta valittaessa.

Ohjaamossa tulisi pystyä istumaan neutraalissa asennossa,

ja työasentojen vaihteleminen tulisi olla mahdollista.

Kuljettajan valinnat oleellisessa roolissa

Kuljettaja voi vaikuttaa tärinään oleellisesti omalla ajotekniikallaan.

Ajonopeuden sovittaminen olosuhteisiin eli nopeuden

laskeminen vähentää useassa tapauksessa tärinän voimakkuutta

selvästi. Nopeuden pudottaminen yleensä vähentää tärinäaltistusta.

Ennakoiva ajotapa, joka sisältää mm. varovaisen jarruttamisen,

pienentää koko kehon tärinän riskiä. Myös ”keventäminen”,

eli painon siirtäminen istuinkyhmyltä jaloille ennakoitavissa pahoissa

tilanteissa, vähentää selkään tärinästä aiheutuvaa haittaa.

Työtä nopeuttavat toimenpiteet, esimerkiksi ajokertojen vähentäminen

työnvaiheita yhdistämällä, lyhentää altistumisaikaa

ja siten pienentää kuormitusta. Työn säännöllinen tauotus katkaisee

pitkät rupeamat ja tuo vaihtelua mm. kehon asentoihin.

Selkäsairauksien suurin riski kuitenkin raskaissa taakoissa

TTS Työtehoseuran kuljettajan työn fyysisen kuormittavuuden

tutkimuksissa selvisi, että vakavien selkäsairauksien riskitekijät

liittyvät muihin fyysisiin kuormitustekijöihin kuin tärinään,

mikä on useista aikaisemmista tutkimuksista poikkeava tulos.

Huomiota tulisi kiinnittää pikemminkin mm. ajon aikaisiin

työasentoihin.

Varsi tuore suomalaistutkimus (Takala ja Kaila-Kangas 2010)

osoitti, että ammattiautoilijoiden selkäsairaudet eivät liity ajamiseen

sinänsä vaan kuormittaviin oheistöihin. Tutkimuksen mukaan

autoilijoiden muuta väestöä yleisempien selkäsairauksien

syyt löytyvät työhön liittyvistä raskaiden taakkojen käsittelystä

ja hankalista työasennoista. •

Lisätietoja ergonomiasta ja erilaisista työn kuormituksen

mittauksista Yksikön päällikkö Veli-Matti Tuure

www.tts.fi

ONKO AMMATTIPÄTEVYYTESI

AJAN TASALLA?

Alla muutamia esimerkkejä direktiivikoulutustarjonnastamme:

- ADR-peruskurssi

- ADR-säiliökurssi

- ADR-täydennyskurssi

- Asiakaspalvelu kuljetusalalle

- Ensiapu, EA1 ja EA2

- Taloudellinen ajotapa

- Tieturva 1

- Turvallinen ja taloudellinen ajotapa

- Työhyvinvointi

- Työturvallisuuskortti

- Vaaratilannekoulutus

(toteutetaan simulaattorilla)

Räätälöimme koulutuksia yritysten

tarpeisiin sopiviksi. Tiedustele meiltä

ryhmäkohtaisia koulutusratkaisuja!

Koulutamme henkilö- ja tavaraliikenteen sekä

varastoalan tutkintoihin, myös oppisopimuskoulutuksena.

Lisätietoja:

TTS

(09) 2904 1200

www.tts.fi - www.direktiivikoulutus.fi

Rajamäki - Vantaa - Helsinki - Kouvola

TTS kouluttaa

kuljetus- ja logistiikka-alan ammattilaiset

www.tts.fi

www.direktiivikoulutus.fi

Kuljetus & Logistiikka 69


koulutus

Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhdessä järjestämästä

kansainvälisestä hitsausalan koulutuksesta valmistui 14 uutta kansainvälistä hitsauskoordinoijaa.

Kaikki eivät ehtineet mukaan Vaasassa vietettyyn päätösjuhlaan. Eturivissä toisena vasemmalta

koulutuspäällikkö Reijo Pettinen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Vaasasta valmistui kansainvälisesti

päteviä hitsauskoordinoijia

Vaasan aikuiskoulutuskeskus ja

Lappeenrannan teknillinen yliopisto

käynnistivät tammikuussa

2011 kansainvälisen hitsausalan

pätevöityskoulutuksen, johon valittiin teknikoita,

insinöörejä ja diplomi-insinöörejä eri

puolilta Suomea. Vaasassa vietetyssä kurssin

päätösjuhlassa todistuksen sai 10 kansainvälistä

hitsausinsinööriä (IWE) ja 4 kansainvälistä

hitsausteknikkoa (IWT).

– Kaikilla teillä on nyt henkilökohtainen

diplominumero, jonka voi painattaa vaikka

käyntikorttiin, koulutuspäällikkö Reijo Pettinen

Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta

sanoi jakaessaan todistukset. Kansainvälisiä

hitsausinsinöörejä on Suomessa tällä

hetkellä 442 ja kansainvälisiä hitsausteknikoita

353.

Koulutus täyttää tiukat laatukriteerit

Lappeenrannan teknillinen yliopisto on

Suomessa ainoa, joka antaa kansainvälisesti

arvostettua, tiukat laatukriteerit täyttävää

koulutusta. IWE/IWT-koulutus antaa kattavan

kuvan modernista hitsaustuotannosta ja

pätevöittää toimimaan standardien SFS-EN

ISO 3834 ja SFS-EN 1090-2 mukaisena hitsauskoordinoijana.

Koulutus perustuu hitsaustekniikan

kansainvälisen kattojärjestön

International Institute of Weldingin (IIW)

hyväksymään International Weldin Engineer/Technologist-koulutusohjelmaan.

Itsenäisestä etäopiskelusta ja 50 lähiopetuspäivästä

koostunut koulutus vietiin

Pettisen mukaan läpi ennätysvauhtia. Koulutuksen

järjestämisestä ryhdyttiin neuvottelemaan

vain puolitoista vuotta sitten. Lähiopetuspäiviä

pidettiin sekä Vaasassa että

Lappeenrannassa.

Hitsausalan osaaminen tärkeää

Vaasan seudulle

Itsekin koulutukseen osallistunut koulutuspäällikkö

Marko Haikonen Vaasan aikuiskoulutuskeskuksesta

kertoo vauhdin viestivän

siitä, miten tärkeää kansainvälinen

hitsausalan koulutus on Vaasan seudulle.

Seudun lukuisten pienten metallialan yritysten

tuotteet päätyvät suurimmaksi osaksi

vientiin osana esimerkiksi Wärtsilän ja

ABB:n tuotteita.

– Suomen menestymisen kannalta on tärkeää

saada kehitettyä hitsaustoimintaa Vaasan

seudulla, ja Vaasan aikuiskoulutuskeskukselle

on ollut kunnia päästä järjestämään

koulutusta yhdessä Lappeenrannan teknillisen

yliopiston kanssa, Haikonen totesi.

Haikonen ja Pettinen lupasivat oppilaitosten

järjestävän hitsausalan kansainvälistä

koulutusta lisääkin, jos kysyntää on.

Vaativa kurssi syvensi alan tietoja

Koulutukseen osallistuneet Raimo Mäki-Reini

Peräseinäjoelta ja Saku Partanen Loviisasta

olivat tyytyväisiä kurssin antiin. Opiskelu

työn ohessa vaati toki paljon, mutta opeista

on ollut molemmille heti käytännön hyötyä

omassa työssä. Mäki-Reini on Ruukin ja

Partanen Fortumin palveluksessa.

– Koulutus syvensi hitsausalan tietämystä

paljon, ja olen organisoinut työpaikallani

hitsaustyöt aivan uuteen malliin, Mäki-Reini

kertoi.

Kurssin priimuksena valmistunut Partanen

sai koulutuksesta käytännön eväitä uuteen

työtehtäväänsä Fortumilla. Hän vastaa

konepajajaoksen päällikkönä putkistohitsausten

laadusta.

– Kurssilla oli hyvä henki, ja jaoimme

paljon keskenämme tietoja ja omaa osaamistamme,

omalta erikoisalaltamme. Siitä

on ollut suuri hyöty, sillä itselläni ei ennen

koulutusta ollut vielä pitkää kokemusta alalta,

Partanen kertoo. •

70 Kuljetus & Logistiikka


Vakk auttaa yrityksiä

kehittymään

Vakk:n asiakkuusjohtaja Jukka-Pekka Suoraniemi kertoo, että

IWE –koulutuksen järjestäminen Vaasassa on hyvä esimerkki

siitä vuoropuhelusta, jota Vakk käy alueen yritysten ja työelämän

kanssa. Vakk:n kouluttajat liikkuvat yrityskentällä erilaisissa

kouluttamis- ja kehittämistehtävissä, ja tätä kautta saavat

tietoa yritysten konkreettisista kehittämistarpeista.

-Tavoitteenamme on kouluttaa alueen yrityksille osaavaa

työvoimaa, joten kuuntelemme koulutustarjontamme suunnittelussa

yritysten toiveita. Meillä on päivittäisiä yhteyksiä alueen

yritysten kanssa, ja näiden kontaktien sekä yrityskoulutusten

kautta saamme todella arvokasta palautetta toimintamme kehittämiseksi.

Suoraniemen mukaan Vaasan alueen energiaklusteriin

kuuluvien yritysten ja yhteisöjen palveleminen on Vakk:n

toiminnassa hyvin tärkeässä rooliss. Yritysten koulutus – ja

kehittämistoimintaa toteutetaan niin uuden henkilöstön rekrytointivaiheessa

kuin olemassa olevan henkilöstön lisäkoulutuksena.

Jatkuva osaamisen kehittäminen aina organisaation

johtotasolta työntekijätasolle on yksi avaintekijä yritysten menestystarinoiden

rakentamisessa. Hyvä esimerkki yritykselle

räätälöidystä koulutuskokonaisuudesta on alkuvuodesta 2012

toteutettu Westenergy Oy:n henkilökunnan täsmäkoulutus, jossa

monipuolisella ja vaativalla koulutusohjelmalla koulutettiin

yrityksen uuden jätteenkäsittelylaitoksen henkilökunta. Tällaisia

pienimuotoisempia henkilöstön täsmäkoulutuskokonaisuuksia

on parhaillaan käynnissä alueen energiateknologia-alan

yrityksissä 10-12 kappaletta. Hitsauspuolella on tällä hetkellä

työn alla IWS –koulutuksen ryhmä. Koulutuksen on tarkoitus

alkaa tammikuussa 2013, ja siihen on hakuvaihe parhaillaan

menossa.

Osaavien kouluttajien ja hyvän kouluttajaverkoston lisäksi

Vakk:n tekniikan toimialan uudet koulutustilat ja modernit laitteet

mahdollistavat laadukkaan toiminnan. Esimerkkejä uusista

oppimisympäristöistä ovat:

• ”Tekninen oppimisympäristö 2009”-hankkeen puitteissa

toteutettu edistyksellinen FMS -järjestelmä, joka koostuu

CNC -jyrsimestä ja -sorvista, panostus- ja kokoonpanoroboteista,

automaattivarastosta ja kuljetinjärjestelmästä

• Moderni viisiakselinen työstökone, jossa on erittäin monipuoliset

työkalut ja ohjelmointitoiminnot

• Vesileikkauksen oppimisympäristö. Vesileikkaus soveltuu

hyvin monenlaisten materiaalien tarkkaan leikkaamiseen.

Sillä voi leikata lähes kaikkea hienoista tekstiileistä metalliin.

Vesi puree äärimmäisen tarkasti jopa 100 millin haponkestävään

teräkseen materiaalien kiderakennetta muuttamatta.


Kuljetus & Logistiikka 71


koulutus

Monipuolista opetusta

simulaattoreilla

Oulun seudun ammattiopisto OSA-

Olle on hankittu EU-rahoituksella

uusia simulaattoreita ja ohjelmistoja,

joita hyödynnetään logistiikan

ja metsäalojen opetuksessa ja koulutuksessa.

Simulaattorit on saatu pysyväksi

osaksi opetusta Mobisimu-projektien kehittämistoimenpiteiden

avulla. Aluksi opettajia

koulutettiin simulaattoreiden käyttöön ja

simulaattoriavusteiseen opetukseen. Opettajat

myös suunnittelivat ja testasivat uudet

opintopolut, joissa yhdistyvät teoria, käytäntö,

simulaatio-opetus sekä tietokoneluokassa

tapahtuva opetus. Simulaattoreiden käyttöönotto

muutti entisiä opetustapoja ennen

kaikkea ajoneuvojen ja työkoneiden käytön

alkeiden opettelun osalta.

Simulaattorit eivät korvaa aitoja opetustilanteita

radalla tai liikenteessä vaan ne täydentävät

ja vahvistavat koulutusta olemalla

tarpeellinen lisäväline ja opetuksen monipuolistaja.

Pyöräkuormaaja- ja kappaletavaranostinsimulaattorilla

alkeiden opettelu on

turvallista, ja siinä vaiheessa, kun siirrytään

aidoille koneille, virheitä voidaan välttää.

Henkilöautosimulaattorilla opiskelijat suorittavat

pimeänajon ja harjoittelevat autolla

ajamisen alkeita. OSAOn Muhoksen yksikön

metsäalalla simulaattoreita on käytetty laitteiden

hallinnan ja tietojärjestelmien opetteluun,

mutta myös aikuisopiskelijavalintaarviointeihin.

Ammattiopiston Kempeleen yksikössä

simulaattoreita hyödynnetään ammattipätevyys

jatkokoulutuspäivinä esimerkiksi ennakoivan

ja taloudellisen ajon harjoituksissa.

Erilaiset olosuhteet (esim. liukas keli tai

vuoristo) voidaan järjestää vain nappia painamalla

ja yhdellä simulaattorilla voidaan

simuloida useita ajoneuvoja. Rekkasimulaattorista

saadaan kuorma-auto, erilaiset

perävaunuyhdistelmät, linja-auto, jne. Rekkasimulaattorilla

toteutettavissa taloudellisen

ajon harjoituksissa olosuhteet voidaan

pitää samanlaisena kaikille ja sama harjoitus

voidaan toistaa koulutuksen alussa ja loppuvaiheessa.

Simulaattorista saadaan tarkat

raportit, joissa näkyy mm. polttoaineen kulutus

ja vaihteiden käyttö, joista edistymistä

voidaan seurata. Koulutuksiin osallistuneiden

mielestä simulaattorit tuovat luokassa

tapahtuvaan koulutukseen vaihtelua ja uutta

mielenkiintoa.

Simulaattorit ovat päästöttömiä ja säästävät

aikaa, kun harjoitustilanne on käsillä heti

eikä siirtymisiin mene aikaa. Käyttökustannuksista

esimerkiksi polttoaine-, rengas- ja

Simulaattorit eivät korvaa

aitoja opetustilanteita

radalla tai liikenteessä

vaan ne täydentävät ja

vahvistavat koulutusta

olemalla tarpeellinen

lisäväline ja opetuksen

monipuolistaja.

Kuvassa pyöräkuormaajasimulaattori.

72 Kuljetus & Logistiikka


Eväitä hyvään

esimiestoimintaan,

kehittämiseen,

tuottavaan työhön ja

työhyvinvointiin

Kuvassa henkilöautosimulaattori.

voiteluainekustannukset jäävät pois, joten esimerkiksi täysperävaunuyhdistelmää

simuloimalla säästetään käyttökustannuksissa

noin 1400 €/vko (simulaattori käytössä 6h/pv, 5pv/vko). Käytännössä

yksi kouluttaja voi ohjata muutamaa simulaattorioppijaa

kerrallaan, joten todellisuudessa kustannussäästöjä saavutetaan

vieläkin enemmän.

Maarakentamista simulaattoreilla

Oulun seudun koulutuskuntayhtymässä (Osekkissa) on alkanut

uusi simulaatio-opetuksen kehittämisprojekti Marasimu. Marasimussa

hankitaan uusia simulaattoreita ja ohjelmistoja maarakennus-

ja kaivannaisaloille OSAOn Haukiputaan ja Taivalkosken

yksiköihin. Myös Kempeleen yksikön logistiikan oppimisympäristö

saa täydennystä. Osekk etsii sekä yritys- että laitetoimittajayhteistyökumppaneita

hankkeeseen. Projektipäällikkö Johanna Matinmikko

kertoo mielellään projektin etenemisestä ja tavoitteista

tarkemmin. •

Teksti:

Kuvat:

Timo Matila, lehtori, OSAOn Kempeleen yksikkö,

Johanna Matinmikko, projektipäällikkö, Osekk

OSAO, kuvapankki

ADR-peruskurssi

Huittinen ................8.9.2012

(ei luokkia 1 ja 7)

ADR-erityiskurssi

Huittinen ............. 12.9.2012

(luokka 1 räjähteet)

Huittinen ............. 13.9.2012

(luokka 7 radioaktiiviset aineet)

ADR-säiliökurssi

Huittinen ......10.-11.9.2012

Huittinen .....29.-30.10.2012

ADR-täydennyskurssi

Huittinen ........15-16.9.2012

(yhdistetty täydennyskurssi)

Huittinen .............. 28.9.2012

(täydennysperuskurssi ei luokkia 1 ja 7)

Huittinen ..... 13-14.10.2012

(yhdistetty täydennyskurssi)

Huittinen ............ 20.10.2012

(täydennysperuskurssi ei luokkia 1 ja 7)

Työturvallisuuskorttikoulutus

Huittinen ..................3.9.2012

Kaarina ......................5.9.2012

Huittinen ............... 3.10.2012

Huittinen .............12.10.2012

Tieturva I –koulutus

Huittinen ..................4.9.2012

Huittinen ............... 4.10.2012

Huittinen ............11.10.2012

Kaarina ................... 19.9.2012

Ensiapu I

Huittinen ......19.-20.10.2012

Ennakoiva ajaminen

Huittinen ............... 6.10.2012

Huittinen ............28.10.2012

Turvallisuusneuvonantajan

koulutus

Helsinki ............. 1.-2.10.2012

Oulu.................... 8.-9.10.2012

Koulutusohjelmat hyväksytty direktiivin mukaiseen

koulutukseen. Näistä kursseista saa direktiivin mukaiseen

jatkokoulutukseen yhden päivän.

Ajokorttiluokan C:stä CE:hen koulutus aloitettu

yhteistyössä TRAFFICA Oy:n kanssa

Ilmoittautumiset ja tiedustelut:

040-5924455 tai timo.kallionpaa@adrkoulutus.com

www.adrkoulutus.com

TYÖNTUTKIMUS- JA MITTAUSTUTKINTO

Osallistu työmarkkinajärjestöjen hyväksymään ohjelmaan,

saat erinomaiset valmiudet tutkia, mitata ja kehittää työtä,

työmenetel miä ja palveluprosesseja.

Ohjelman kesto 12 pv.

Aloitus 12.9.

Lisätietoja: www.jto.fi/tymi

TYÖHYVINVOINTIKORTTIKOULUTUS

Koulutuksen teemoja ovat työhyvinvoinnin näkökulmat, työhyvinvointi

johtamisessa, työyhteisön toiminta ja terveys ja työkyky.

Koulutus on tarkoitettu mm. esimiehille ja työsuojelun yhteistoimintahenkilöstölle.

Kesto 1 pv.

Ajankohta: 14.9. ja11.12.

Lisätietoja: www.jto.fi/tyhykortti

TYÖTURVALLISUUSKORTTI-KOULUTTAJAKOULUTUS

Kouluttajakoulutuksen hyväksytysti suorittanut ja ennakkovaatimukset

täyttävä henkilö pätevöityy työturvallisuuskorttikoul

utuk sen kurssinjohtajaksi. Kurssinjohtajan oikeudet saatuaan

osallistu jat ovat oikeutettuja järjestämään työturvallisuuskorttikoulutuksia

ja myöntämään työturvallisuuskortteja.

Kesto 2 pv.

Ajankohdat: 19. ­ 20.9. ja 26. ­ 27.11.

Lisätietoja: www.jto.fi/turko

TYÖTURVALLISUUSKORTTIKOULUTTAJA

-TÄYDENNYSKOULUTUS

Täydennyskoulutuksen hyväksytysti suorittaminen oikeuttaa

kurssinjohtajana edelleen toimimiseen eli kouluttajaoikeuksien

päivittämiseen viideksi vuodeksi.

Kesto 1 pv.

Ajankohta: 30.10.

Lisätietoja: www.jto.fi/turkojatko

LEAN - KÄYTÄNNÖN PERUSTEET

Johdatus Lean­ajatteluun: Aluksi standardoidaan prosessit, jolloin

havaitaan hukat ja mahdolliset ongelmat. Tietoja hyödynnetään

jat kuvan parantamisprosessin käynnistämiseksi.

Kesto 2 pv.

Ajankohdat: 24. ­ 25.9. ja 13. ­ 14.11.

Lisätietoja: www.jto.fi/vaki

ESIMIESTAIDOT KÄYTTÖÖN (ETK)

ETK 1 tarjoaa konkreettisia taitoja jokapäiväiseen esimiestyöhön

ja vuorovaikutustilanteisiin sekä aloitteleville että kokeneille

esi miehille. Ohjelma luo valmiuksia hyvään esimiestyöhön ja

itsensä kehittämiseen. ETK 2 soveltuu esimies­ ja johtotehtävissä

toimivil le, jotka haluavat syventää ja monipuolistaa käytännön

esimiestai tojasi.

Kummankin ohjelman kesto 5 pv.

­ ETK 1 Kirkkonummella, aloitus 20.9. ja 25.10.

­ ETK 1 Turussa, aloitus 26.9.

­ ETK 2 Kirkkonummella, aloitus 27.9.

Lisätietoja: www.jto.fi/etk1 ja www.jto.fi/etk2

Lisätietoja myös numerosta 010 7555 440.

www.mif.fi | + 358 10 7555 500 | info@mif.fi

Kuljetus & Logistiikka 73

Kuljetus ja logistiikka_new.indd 1 16.8.2012 15.42


Henkilöstön koulutusta

verkossa

Mikä verkkokoulutus?

Lyhyesti verkkokoulutus on oppimista verkossa.

Verkkokoulutuksessa opiskelijat joko

käyttävät jo valmista koulutusmateriaalia

opiskeluun tai tuottavat opiskellessaan

itse tietoa oppimisympäristöönsä. Parhaisiin

tuloksiin ammatillisissa yrityskoulutuksissa

on päästy laadukkailla aktivoivilla

multimediamateriaaleilla.

Verkkokoulutuksen etuna on muun muassa

25-50 % lyhyempi oppimisaika, koska

koulutus on osallistavaa ja aktiivista, ei vain

luennon passiivista kuuntelemista. Koulutuskustannuksissa

syntyy myös merkittäviä

säästöjä, kun työtekijöiden ei tarvitse aina

matkustaa luokkaa saamaan koulutusta

vaan koulutus voi tapahtua omalla työpaikalla

joustavasti töiden salliessa.

Saavutettavissa olevat hyödyt

Sähköisen oppimisen hyötyjä ovat mm.

seuraavat:

1. verkkokoulutus alentaa kustannuksia

2. verkkokoulutus parantaa yrityksen

reagointinopeutta muutoksiin

3. sisällöt ovat yhdenmukaisia,

ajanmukaisia ja luotettavia

4. oppiminen on mahdollista 24/7

5. suorituksia voidaan seurata

reaaliajassa

6. skaalautuu suurillekin kohderyhmille

Perinteisen koulutuksen kuluista noin

80 % tulee jostain muusta kuin itse oppimisesta:

kustannuksia kertyy jokaisen

koulutustapahtuman yhteydessä koulutusjärjestelyistä,

tiloista, matkakuluista, koulutettavien

poissaolosta työstään sekä koulutusmateriaalin

tekemisestä ja jakelusta.

Sähköisesti toteutetussa koulutuksessa

kustannussäästöjä syntyy mm. koulutuksen

monistettavuudesta, lyhentyneestä

koulutusajasta, koulutuksen tehostumisesta

ja suunnitelmallisuudesta.

Edellä mainitut verkkokoulutuksen tarjoamat

mahdollisuuden ja hyödyt ovat saavutettavissa

lähes missä tahansa organisaatiossa.

Kustannustehokkuus, reagointinopeus

ja muut hyödyt ovat saavutettavissa

kun oppimisen sähköiset välineet otetaan

käyttöön hallitusti ja määrätietoisesti.

Mihin verkkokoulutus sopii?

Verkkokoulutus ei ole kaiken kattava patenttiratkaisu

kaikkiin koulutustarpeisiin

eikä se voi korvata kaikissa tapauksissa

luokkahuonekoulutusta. Verkkokoulutus

kuitenkin uudistaa koulutuksen suunnittelun

nykyisestä: yritys ei voi enää suunnitella

koulutusta perinteisen luokkahuonekoulutuksen

ehdoilla. Parhaisiin tuloksiin

päästään, kun suunnitellaan pedagogisesti

toimivia kokonaisuuksia, jotka tukevat yksilöiden

ja organisaatioiden kehittymistä.

Liiketoimintojen verkottuessa ajantasaista

tietoa ja osaamista tarvitaan enemmän

kuin koskaan ennen. Kumppaneiden,

alihankkijoiden ja asiakkaiden kouluttamisen

merkitys korostuu. Tähänkin parhaaksi

ratkaisuksi usein osoittautuu laadukas

verkkokurssi. Lukuisissa verkkokoulutusprojekteissa

ulkoisten sidosryhmien koulutukset

ovat syntyneet helposti sisäisen

materiaalin pohjalta kevyesti muokaten.

Miten liikkeelle?

Paras tapa päästä hyötymään verkkokoulutuksen

eduista on edetä pienin askelin kohti

selkeää tavoitetta. Parhaiten tämä onnistuu

valitsemalla avuksi osaava kumppani,

joka tuntee verkkokoulutuksen mahdollisuudet

ja sudenkuopat. Kun kokemuksia

kertyy, voi askeleita pidentää ja hyvin pian

verkkokoulutus on osa arkista toimintaa ja

prosesseja. Organisaation koko toimintaan

sulautunut tehokas tapa oppia on yksi tärkeimpiä

jatkuvuuden ja menestyksen edellytyksiä.


74 Kuljetus & Logistiikka


Kon-Tiki Tours

NAMIBIA

“EXPEDITION” SEIKKAILU!

Koe Afrikan helmi turvallisesti ja jännittävästi.

4x4 Autosafari

Namibian parhaissa kohteissa.

Johtoautossa matkustaa Kon-Tikin

suomenkielinen opas.

LÄHDÖT:

13.10. - 25.10. 2012 - Kiertomatka

15.03. - 29.03. 2013 - ”Expedition” 4x4 autosafari

12.10. - 26.10. 2013 - ”Expedition” 4x4 autosafari

Lisätietoa: www.kontiki.fi

Matkalla mm.

Etoshan kansallispuisto, Luurankorannikko,

Sossusvlein dyynit, Swakopmundin rannikko

ja paljon vaihtelevia maisemia.

Hyvää ruokaa ja miellyttävää ajoa.

OTA YHTEYTTÄ

09 - 621 25 25

kontiki@kontiki.fi

www.kontiki.fi

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!