TUTORIS ON JäLLEEN YKSI SUOMEN PARHAISTA ...
TUTORIS ON JäLLEEN YKSI SUOMEN PARHAISTA ...
TUTORIS ON JäLLEEN YKSI SUOMEN PARHAISTA ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
TuTori<br />
<strong>TUTORIS</strong> OY:N ASIAKASLEHTI<br />
TuToris on jälleen yksi suomen<br />
parhaisTa TyöpaikoisTa 2012<br />
Aktiivista Asumista Koivukylässä • Moniammatillisuutta Kasperikodissa<br />
TutorisFysio - enemmän kuin fysioterapiaa • Kuvat avaavat arjen solmuja
Hyvinvoiva ihminen on terve ja hänellä on edellytykset<br />
suoriutua elämässä toisten ihmisten kanssa perheessä,<br />
työssä sekä muissa yhteisöissä. Hyvinvoiva<br />
ihminen on hyvällä mielellä, arvostaa itseään ja suhtautuu optimistisesti<br />
tulevaisuuteen. Terveen ihmisen on ilo toimia.<br />
Suomalaisten terveys ei ole hyvä. Työpaineet, väsyminen ja<br />
uupuminen ovat Työterveyslaitoksen mukaan edelleen lisääntyneet.<br />
Joka kolmannessa lapsiperheessä kärsitään vakavista<br />
päihde-, väkivalta- tai toimeentulo-ongelmista, joiden<br />
seuraukset näkyvät lapsissa. Runsaat kymmenen prosenttia<br />
yli 65-vuotiaista suomalaisista on masentuneita ja miltei kaksinkertainen<br />
joukko kokee tulevaisuutensa toivottomaksi.<br />
Tutoris on yhdessä moniammatillisten tiimiensä puhe-,<br />
toiminta- ja fysioterapeuttien sekä asumispalvelutyöntekijöiden<br />
kanssa lanseerannut terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen<br />
”Ilo toimia” -sloganin. Ilo toimia ohjaa Tutoriksen koko<br />
toimintaa niin kuntoutujien, tilaajien ja yhteistyökumppaneidenkin<br />
osalta kuin myös yrityksessä sisäisesti. TutorisFysion<br />
fysioterapia (kts. sivu 9) perustuu aktiiviseen ja toiminnalliseen<br />
fysioterapiaan, jonka tavoitteena on edistää asiakkaiden<br />
toimintakykyä ja terveyttä kokonaisvaltaisesti. Toiminnallinen<br />
harjoittelu mahdollistaa monipuolisen ja tehokkaamman<br />
jokapäiväisessä arjessa tapahtuvan harjoittelun.<br />
Toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen ovat hyvinvoinnin<br />
perusta kaikenikäisten keskuudessa. Tutoriksen<br />
Aktiivisen Asumisen palvelukonsepti (kts. sivu 6)luo Vantaan<br />
Koivukylän hoivakodissa puitteet asukkaiden henkiseen<br />
ja fyysiseen vireyteen.<br />
Eemil Heikkisen tarina ja muutkin Tutori-lehden tarinat<br />
herättävät toivottavasti ajatuksia ja tuovat ilon toimia<br />
myös Sinun arkeesi.<br />
Laura Suorsa<br />
Toimitusjohtaja<br />
TuTori 2<br />
2 Pääkirjoitus<br />
3 Toimitusjohtajan katsaus:<br />
Työtyytyväisyys ja kannattavuus luovat<br />
vahvan kotipesän<br />
4 Tutoris avasi Reinilän talon ovet<br />
Tutoris kasvaa Etelä-Suomessa<br />
5 Fysioterapia osana kuntoutujan arkea ja elämää<br />
6 Aktiivista Asumista Vantaan Koivukylässä<br />
9 TutorisFysio - enemmän kuin fysioterapiaa<br />
12 Tutorit tutuiksi: Outin päivä<br />
13 Tutorit tutuiksi: Niinan päivä<br />
14 Kuvat avaavat arjen solmuja – Eemil ilmaisee<br />
ja ohjautuu kuvin<br />
16 Lapsilähtöistä yhteistyötä Kasperikodin ja<br />
Tutoriksen välillä<br />
18 Äänenkäytön koulutusta puheammattilaisille<br />
20 PUM – puhumaan mielikuvien avulla®<br />
21 Uutta Tutoriksella: Logopedian valmennuskurssi<br />
Tutoris tukee Tigersia, Plania<br />
22 Koulutuskalenteri<br />
Hyppää kyytiin!<br />
23 Tutoris yhteystiedot<br />
Julkaisija<br />
Tutoris Oy<br />
www.tutoris.fi<br />
Päätoimittaja<br />
Laura Suorsa<br />
Taitto<br />
Amounda<br />
Painopaikka<br />
Monisto Oy
TyöTyyTyväisyys ja kannaTTavuus<br />
luovAT vAhvAn KoTipesän<br />
Tutoriksessa on rakennettu Hyvän Pelin Henkeä siitä saakka, kun<br />
ensimmäinen työntekijä vuonna 2005 palkattiin töihin. vuonna<br />
2010 astui joukkueeseen 50. tutori ja nyt heitä on jo lähes 100, jo-<br />
ten haasteena on se miten kasvuyrityksessä pidetään yllä Hyvän<br />
Pelin Henkeä. Tästä Tutoriksen joukkue sai parhaimman tunnus-<br />
tuksen, kun se palkittiin Great Place to Work® institute Finlandin<br />
tutkimuksessa pienten yritysten sarjassa suomen parhaana työ-<br />
paikkana 2011 ja keskisuurten yritysten sarjassa toiseksi parhaana vuonna 2012.<br />
Menestyksen avaimet löytyvät uudenlaisesta yrityskulttuurista,<br />
joka on tuottanut motivoituneen ja<br />
asiantuntevan henkilöstön. Kannattava kasvu ja<br />
korkea työtyytyväisyys yhdessä luovat vahvan kotipesän, josta<br />
ponnistamalla Tutoriksen asiantuntijat voivat saavuttaa läpimurtoja<br />
tilaaja- ja kuntoutusasiakkaidensa hyväksi.<br />
Menneellä tilikaudella Tutoris laajensi liiketoimintaansa<br />
kuntoutuspalveluista hoivapalveluihin voittaessaan tarjouskilpailun<br />
Vantaan Koivukylän vanhustenkeskuksessa sijaitsevasta<br />
24-paikkaisesta vanhusten hoivakodista. Lisäksi yritys<br />
investoi kulttuurihistorialliseen Reinilän taloon Oulussa<br />
ja Tutoris-konserni sai yrityskauppojen myötä tyttären, TutorisFysio<br />
Oy:n. Viime tilikaudella yrityksen liikevaihto oli 3,5<br />
miljoonaa euroa. Kannattavasta kasvusta Tutoris sai tunnustuksen<br />
Suomen Vahvimmat sertifikaatin myötä jo viidentenä<br />
vuotena peräkkäin. Tilikauden aikana palkattiin 26 uutta<br />
työntekijää. Pitkällisen tuotekehityksen tuloksena syntyi<br />
myös ainutlaatuinen materiaali puheen kuntoutukseen PUM<br />
-puhumaan mielikuvien avulla®.<br />
Tulevalle tilikaudelle on liikevaihdon arvioitu olevan<br />
kuusi miljoonaa euroa. Uusia aluekeskuksia perustetaan<br />
1–2. Lisäksi on suunnitteilla 1–2 Aktiivisen Asumisen<br />
palvelukonseptin mukaista hoivayksikköä. Tutoris-<br />
Fysion liiketoimintaa laajennetaan ja uusia yksiköitä avataan<br />
myös. Yritykseen rekrytoidaan tilikauden aikana<br />
noin 15 kuntoutusalan ja 10–20 hoiva-alan ammattilaista.<br />
Startti-Matka-Pysäkki® -mallilla toteutettavat palvelut ovat<br />
Tutoriksen päätuote. Tuotekehityksessä painopiste on Etä-<br />
Tutori -hankkeessa, joka keskittyy kuntoutuksen ohjaamiseen,<br />
sisäiseen viestintään ja TutorisKumppanuuksien hoitamiseen.<br />
Ensimmäinen TutorisValmennus logopedian opiskelijoille<br />
toteutetaan tänä keväänä. Jatkossakin Tutoris haluaa<br />
kehittää tilaaja-asiakkaille palvelun saatavuutta ja kustannustehokkuutta<br />
sekä lisäksi helppoutta, kokonaisuuden hallintaa,<br />
laadukkuutta ja vaikuttavuutta.<br />
Kuvassa ylhäällä: Laura Suorsa<br />
2012<br />
3 TuTori
TuToris AvAsi<br />
reinilän TAlon oveT<br />
Tutoris osti Oulusta alkuvuodesta<br />
2011 kulttuurihistoriallisesti<br />
merkittävän rakennuksen,<br />
Reinilän talon. Talo on rakennettu<br />
Oulua 1822 koetelleen tulipalon jälkeen<br />
ja se sijaitsee keskeisellä paikalla<br />
lähellä Oulun tuomiokirkkoa. Tutoris<br />
remontoi talon toimintaansa sopivaksi<br />
ja sieltä löytyykin monipuoliset tilat<br />
fysio-, toiminta- ja puheterapiapal-<br />
TuToris kasvaa ETELä-suoMEssa<br />
Tutoris on strategiassaan määritellyt<br />
tavoitteekseen Etelä-<br />
Suomen alueella markkinaaseman<br />
vahvistamisen kuntoutuspalveluissa.<br />
Pääkaupunkiseudulla halutaan<br />
vahvistaa markkina-asemaa ja kehittää<br />
Uudenmaan aluekeskuksesta yrityksen<br />
toinen ”pääpaikka” niin henkilöstömääräältään<br />
kuin liikevaihdoltaankin.<br />
”Uudenmaan aluekeskuksen<br />
henkilöstömäärä on lähes kolminker-<br />
TuTori 4<br />
veluiden toteuttamiseen. Lisäksi talossa<br />
on yrityksen hallinnon tiloja sekä<br />
vuokrattavia tiloja kokous-, koulutus-<br />
ja juhlatilaisuuksia varten.<br />
Reinilän talon avajaisia juhlittiin<br />
yhdessä Tutoriksen yhteistyökumppaneiden<br />
kanssa syyskuussa Espanja-teeman<br />
mukaisesti muun muassa flamenco-tanssiesityksestä<br />
sekä tapaksista<br />
nautiskellen. Lokakuussa Reinilän ta-<br />
taistunut tilikaudella 2011–2012. Uudellamaalla<br />
työskentelee tällä hetkellä<br />
yhdeksän puheterapeuttia. Eteläisen<br />
Suomen markkinoiden kasvattamisessa<br />
vahvana tekijänä on Pirkanmaan<br />
aluekeskuksen avaaminen Tampereelle<br />
lokakuussa 2011. Kolmas eteläisen<br />
Suomen alueen aluekeskuksista sijaitsee<br />
Lounais-Suomessa Turussa, missä<br />
henkilöstömäärä on tuplaantunut kuluvan<br />
tilikauden aikana. Ammattitai-<br />
lon ovet avautuivat kaikille oululaisille.<br />
Avointen ovien tapahtumaan osallistui<br />
suuri joukko Tutoriksen palveluista<br />
sekä pitkän historian omaavan talon<br />
tiloista kiinnostuneita. Ennen Tutoriksen<br />
taloon muuttoa, olivat tilat olleetkin<br />
pitkään tyhjillään. Tutoriksessa toivotaan,<br />
että oululaiset löytävät Reinilän<br />
talon uudelleen ja tulevat tutustumaan<br />
yrityksen kuntoutuspalveluihin.<br />
kuvaT: Marjo aLaLauri<br />
toinen ja innostunut henkilökunta on<br />
laadukkaiden palveluidemme ehdoton<br />
edellytys. Toteutamme palvelumme<br />
Startti-Matka-Pysäkki® -toimintamallimme<br />
mukaisesti ympäri Suomen.<br />
Tilaajista pidämme huolta tarjoamalla<br />
heille helppoa ja kustannustehokasta<br />
TutorisKumppanuutta,” kertoo aluejohtaja<br />
Niina Niva.
FYsioTerApiA osana<br />
kunTouTujan arkEa ja ELäMää<br />
Tutoriksen palveluvalikoimaan vuosi sitten rantautunut fysioterapia ei ole kaikille niin<br />
tuttu kuntoutusmuoto kuin kolumnistillemme Marko jääskeläiselle.<br />
Marko on käynyt fysioterapiassa vauvasta saakka.<br />
kolumnissaan hän kertoo kokemuksi-<br />
aan fysioterapiasta ja sen<br />
vaikutuksesta arkeen.<br />
Minulla on CP-vamma ja spastinen diplegia, joka<br />
diagnosoitiin -kuten äitini on minulle jälkeenpäin<br />
kertonut- käydessämme Oulun yliopistollisessa<br />
keskussairaalassa keskoslapsille tehtävässä puolivuotistarkastuksessa.<br />
Lääkäri oli ilmoittanut hänelle, että poikanne<br />
on CP-vammainen ja hänen täytyy jäädä tänne, koska kuntoutus<br />
aloitetaan heti. Siitä alkoi Marko-pojan tie kuntoutuksen<br />
ja fysioterapian maailmassa, ja sillä tiellä olen edelleen,<br />
32 vuotta myöhemmin.<br />
Fysioterapian ensimmäisinä vuosina ”jumppari” kävi<br />
meillä kotona. Kun kasvoin hieman isommaksi, fysioterapia<br />
muuttui kotikäynneistä hoitolaitoksessa toteutettavaksi yksilöterapiaksi.<br />
Muistan vielä hyvin sen ajan, kun olin murrosikäinen;<br />
kyllähän se fysioterapiassa käymisen motivaatio<br />
oli silloin melko vähäinen ja mietinkin usein, että miksi minun<br />
täytyy täällä joka viikko käydä ja onko tästä nyt minulle<br />
oikeasti hyötyä.<br />
Näin jälkeenpäin ajatellen nuo ajatukseni liittyivät kuitenkin<br />
nimenomaan tuohon ikävaiheeseeni, jolloin nuori käy<br />
kehossaan ja mielessään läpi monia myllerryksiä. Mutta sekin<br />
kuuluu elämään, ja minulle esimerkiksi peruskoulun jälkeinen<br />
lukioon meno oli kuitenkin itsestään selvää, eikä mikään<br />
muu vaihtoehto käynyt edes mielessä. Lukiosta sainkin<br />
pian uusia ystäviä ja niin se fysioterapiastakin mesoaminen<br />
unohtui.<br />
Nyt hieman vanhempana sitä ymmärtää fysioterapian<br />
arvon ja merkityksen. Toimin nykyään yrittäjänä omassa yrityksessäni<br />
ja siitä syystä kuntoutuksella on myös merkittävä,<br />
– ASIAKKAAN NÄKÖKULMA<br />
Marko Jääskeläinen<br />
KTM, yrittäjä<br />
www.viestinnanvirittamo.f<br />
työssä jaksamista ja työhyvinvointia edistävä rooli. Minulla<br />
ei ole omaa toimipistettä, vaan menen aina asiakkaan luokse<br />
tai sovin tapaamisen kaupungille vaikkapa lounaan merkeissä.<br />
Lisäksi osallistun useita kertoja viikossa erilaisiin seminaareihin<br />
ja tapahtumiin tavatakseni muita yrittäjiä ja verkostoituakseni<br />
heidän kanssaan. Joudun siis liikkumaan työpäivän<br />
aikana paljon ja olemaan jalkojeni päällä – joka paikassa<br />
ei ole lähettyvillä tuolia, johon istua, eikä niin voi kaikissa<br />
tilanteissa tehdä, vaikka olisikin.<br />
Näistä syistä hyvä fyysinen kunto on olennaisen tärkeää,<br />
jotta jaksan tehdä joskus pitkiksikin venyviä työpäiviä.<br />
Luonnollisesti hoidan itsekin kuntoani esimerkiksi käymällä<br />
kuntosalilla ja uimassa, mutta fysioterapiassa puolestaan<br />
tehdään sellaisia venyttelyjä ja liikkeitä, joista en itse suoriutuisi.<br />
Minulle motivaatio fysioterapiassa käyntiin konkretisoituukin<br />
tänä päivänä kahdella tavalla: yhtäältä tietäessäni,<br />
että se auttaa minua jaksamaan arjessa ja toisaalta, saadessani<br />
sellaista fysioterapiaa, joka on yksilöllistä ja juuri minun<br />
tarpeisiini suunniteltua. Luonnollisesti tässä fysioterapeutin<br />
ammattitaidolla ja kyvyllä tunnistaa ja huomioida asiakkaan<br />
yksilölliset tarpeet, joiden perusteella terapia toteutetaan, on<br />
suuri merkitys.<br />
Kokemukseni mukaan fysioterapia on vuosien saatossa<br />
monipuolistunut, ja fysioterapeutin rooli varsinaisten terapiakertojen<br />
ulkopuolella tapahtuvan liikunnan ohjaajana on<br />
korostunut. Kaikkien kannalta paras mahdollinen tulos saadaan,<br />
kun nämä kaksi täydentävät toisiaan; molempia tarvitaan.<br />
5 TuTori
akTiivisTa asuMisTa<br />
vAnTAAn KoivuKYlässä<br />
Tutoris on käynnistänyt syyskuussa 2011 yhteistyössä vantaan kaupungin kanssa koi-<br />
vukylän hoivakodin. Hoivakoti sijaitsee vantaalla, koivukylän vanhustenkeskuksen ti-<br />
loissa. Hoivakoti on 24-paikkainen ja tarkoitettu ikäihmisille, jotka tarvitsevat ympä-<br />
rivuorokautista hoitoa, ohjausta ja tukea.<br />
”Tutoriksella on jo pidempään suunniteltu palveluvalikoiman<br />
laajentamista kuntoutuspalveluista asumispalveluihin.<br />
Nyt Koivukylän hoivakodilla olemme päässeet tositoimiin,<br />
pilotoimaan Tutoriksen Aktiivisen Asumisen -palvelut.<br />
Aktiivisen Asumisen -palveluiden lähtökohtana on kodinomainen,<br />
asukkaan omien voimavarojen käyttöä ja kuntoutumista<br />
edistävä arki”, kertoo Tutoriksen asumispalveluiden<br />
kehitysjohtaja Mirva Saarela.<br />
”Olemme tosissamme käärineet hihat ja tehneet paljon<br />
työtä, jotta hoivakodin arjesta tulisi oikeasti kodinomainen<br />
– ei sairaala, eikä muukaan laitos. Haluamme, että asukkailla<br />
on turvallinen koti, jossa riittää monipuolista arkitoimintaa<br />
TuTori 6<br />
ja mukavaa yhdessä tekemistä. Olemme ottaneet myös hoivakodilla<br />
käyttöön Tutoriksen kehittämän Startti-Matka-Pysäkki®<br />
-toimintamallin, joka mahdollistaa palveluiden laadun<br />
seurannan ja jatkuvan kehittämisen yhteistyössä hoivakodin<br />
asukkaiden, asukkaiden omaisten ja lähihenkilöiden, työntekijöiden<br />
sekä palveluntilaajan kanssa”, jatkaa Mirva.<br />
”Kaikilla asukkaillamme on omat huoneet wc- ja suihkutiloineen.<br />
Lisäksi hoivakodissa on yhteiset keittiö- ja oleskelutilat<br />
ja löytyy meiltä myös sellainenkin erikoisuus kuin höyrysauna.<br />
Höyrysaunan pehmeässä löylyssä asukkaat ovat tuntuneet<br />
viihtyvän. Erityisen mukavaa on se, että hoivakotimme<br />
sijaitsee Koivukylän vanhustenkeskuksen tiloissa. Van-<br />
kuvaT: TuToris oy
Kuva vasemmalla: Koivukylän hoivakodin johtaja Satu Packalen<br />
ja Osku.<br />
hustenkeskuksessa on mm. kuntosali- ja liikuntatilat ja monenmoista<br />
tapahtumaa ja ohjelmaa joihin myös meidän hoivakodin<br />
asukkaat voivat osallistua”, kertoo Koivukylän hoivakodin<br />
johtaja Satu Packalen.<br />
TASSUTERAPEUTTI OSKU OSANA<br />
HOIvAKOdIN m<strong>ON</strong>IAmmATILLISTA<br />
TIImIä<br />
”Meillä on töissä moniammatillinen huipputiimi, johon kuuluu<br />
lähi- ja sairaanhoitajia, toimintaterapeutti, siivous- ja ateriapalvelutyöntekijä<br />
sekä hoiva-avustajia. Vakituiseen henkilökuntaan<br />
kuuluu myös tassuterapeutiksi ristitty koirani Osku.<br />
Osku on tottunut jo pienestä pitäen kulkemaan töissä mukanani<br />
ja tulee erityisen hyvin toimeen ikäihmisten kanssa.<br />
Aamulla laitamme töihin tullessa Oskulle kaulaan Tutoriksen<br />
huivin, kyllähän töissä työasu täytyy olla. Osku kulkee päivisin<br />
vapaasti hoivakodissa asukkaita piristämässä. Kyllä väärällä<br />
jalalla herännyt kiukkuinenkin asukas siinä leppyy, kun<br />
Osku tulee viereen silitettäväksi. Suurin vaara tässä vain on<br />
se, että Osku joudutaan laittamaan laihdutuskuurille, herkkupalojen<br />
tarjoajia kun hoivakodista löytyy”, naurahtaa Satu.<br />
”Tutoriksen kuntoutusalan osaaminen tuo kyllä huomattavasti<br />
lisäarvoa myös asumispalvelupuolelle. Voimme hyö-<br />
Koivukylän hoivakodin uudet, viihtyisät tilat<br />
- asukkaiden, työntekijöiden ja vierailijoiden ilona<br />
dyntää puhe-, toiminta- ja fysioterapeuttiemme osaamista<br />
myös hoivakodin arjessa. Toimintaterapeutti meillä kuuluu<br />
hoivakodin vakituiseen henkilökuntaan, kertoo Satu.<br />
Koivukylän hoivakodin toimintaterapeutti Paula Joukonen<br />
kertoo: ”Tehtäviini hoivakodilla kuuluu hoivakodin<br />
Tassuterapeutti Osku<br />
asukkaiden avustaminen ja ohjaaminen arjen päivittäisissä<br />
toiminnoissa sekä hoivakodin arjen toimintojen, kuten toiminnallisten<br />
ryhmien, tapahtumien, retkien suunnittelu ja toteutus<br />
yhdessä hoivakodin muun henkilöstön kanssa. Osallistun<br />
muiden hoivakodin työntekijöiden tavoin<br />
esimerkiksi asukkaiden aamutoimien ja ruokailutilanteiden<br />
ohjaamiseen. Moniammatillisessa tiimissä<br />
tulee huomioitu asukkaan terveyteen, toimintakykyyn<br />
ja henkiseenkin hyvinvointiin liittyvät<br />
asiat monelta kantilta. Yhdessä muun henkilökunnan,<br />
asukkaan ja asukkaan läheisten kanssa<br />
sitten mietitään parhaat toiminta- ja ohjaustavat<br />
asukkaan arkeen, jotta ne tukevat asukkaan toimintakyvyn<br />
ylläpysymistä ja edistymistä.<br />
”Asukkaiden terveydentilan ja toimintakyvyn<br />
seuranta on erittäin tärkeää. Asukkaan terveydentilassa<br />
tai toimintakyvyssä tapahtuviin muutoksiin<br />
nopeasti reagoimalla usein vältetään asukkaan<br />
turhat sairaalareissut. Haluamme, että hoivakotimme<br />
asukkaat saavat olla kotona ja kaikin<br />
keinoin pyrimme välttämään kierteen, jossa asukasta<br />
turhaan siirrellään hoivakodin ja sairaalan<br />
välillä – se on kaikkien etu, asukkaan, Tutoriksen<br />
sekä palveluntilaajan. Ennaltaehkäisevä työ<br />
asukkaan terveyden ja toimintakyvyn tukemisessa<br />
sekä nopea reagointi toimintakyvyn muutoksissa<br />
on ensiarvoisen tärkeää, kertoo Mirva.<br />
7 TuTori
HYvä ARKI HOIvAKOdISSA – mISTä<br />
SE RAKENTUU<br />
”Loppujen lopuksi, ei asukkaiden toiveet hoivakodin hyvän<br />
arjen rakentamiseksi kovin suuria ole. Turvallisuutta, puhtautta,<br />
hyvää ruokaa, yhdessä oloa ja mukavaa tekemistä. Näiden<br />
asioiden eteen me tehdään hoivakodilla kovasti töitä.<br />
Meillä on jo niin paljon uusia, innovatiivisia ideoita hoivakodin<br />
arjen järjestämiseksi, että kyllä tästä huippu hoivakoti<br />
tulee, kunhan saadaan vielä kaikki ideat toteutettua, kertoo<br />
Satu.<br />
HENKILöKUNNASTA PIdETTävä<br />
HUOLTA<br />
Asumispalveluiden kehitysjohtajan Mirva Saarelan mukaan<br />
onnistunut henkilöstön rekrytointi on laadukkaiden<br />
asumispalveluiden ehdoton edellytys. ”Tutoris on menestynyt<br />
erinomaisesti Great Place to Work Instituten Suo-<br />
TuTori 8<br />
Toimintaterapeutti Paula, Aino ja<br />
Osku ulkoilemassa<br />
Yhdessä toimiminen yhdistää<br />
Koivukylän hoivakodin iloinen ja innostunut<br />
henkilökunta<br />
men parhaat työpaikat -tutkimuksessa. Meillä kiinnitetään<br />
erityistä huomiota työntekijöiden työhyvinvointiin liittyviin<br />
asioihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöistä<br />
on varsinkin pääkaupunkiseudulla kova pula. Työnantajana<br />
meidän on huolehdittava työntekijöidemme työhyvinvointiin<br />
liittyvistä asioista, jotta työntekijät jaksavat joka aamu<br />
innostua, motivoitua ja sitoutua työhön, juuri meidän<br />
tarjoamassa työpaikassamme. Kaikki asiat vain pitää pystyä<br />
tekemään paremmin kuin kilpailevat palveluntuottajat.<br />
Koivukylän hoivakodissa me nyt pilotoimme Aktiivisen Asumisen<br />
-palvelumme, mutta kyllä meillä on tarkoitus laajentaa<br />
asumispalvelutoimintaakin, tarjoamalla asumispalveluja valtakunnallisesti<br />
vanhusten, kehitysvammaisten ja muiden erityisryhmien<br />
asukkaille, kertoo Mirva.<br />
KOIvUKYLäN HOIvAKOTI<br />
Karsikkokuja 13, 01360 vantaa<br />
044 712 1918<br />
Satu Packalen<br />
Hoivakodin johtaja<br />
044 712 1913
TuTorisFysio<br />
eneMMän Kuin FYsioTerApiAA<br />
Liikunnan puute on eräs tärkeimmistä ennenaikaista rappeutumista, huonokuntoi-<br />
suutta ja fyysisen sekä henkisen energian ehtymistä aiheuttavista tekijöistä. Toimin-<br />
takyvyn ylläpitäminen ja edistäminen ovat hyvinvoinnin perusta kaikenikäisten kes-<br />
kuudessa. Terveellinen ravinto, liikunta, sosiaalinen kanssakäyminen sekä erityyppi-<br />
set älyllistä toimintakykyä stimuloivat harrastukset auttavat ylläpitämään ja edistä-<br />
mään henkistä ja fyysistä vireyttä.<br />
TutorisFysiossa ajatellaan, että liikunnan aloittaminen<br />
missä iässä tahansa ja erityisesti iäkkäänä, tuottaa<br />
terveydellisiä hyötyjä. Terveysliikunnalla saadaan<br />
tehokkasti ja edullisesti hoidettua ja ennaltaehkäistyä<br />
useiden sairauksien ja vammojen jälkitiloja. TutorisFysion<br />
fysioterapeutit ovat vierelläkulkijoita ja kannustajia, joiden<br />
avulla toimintaan löytyy ilo. He osaavat laatia yksilöllisesti soveltuvan,<br />
asiakkaan kunnon ja voimavarat huomioivan sekä<br />
riittävän monipuolisen ohjelman, jonka tuloksia voidaan mitata<br />
ja raportoida. Yhdessä asiakkaan ja hänen lähiyhteisönsä<br />
kanssa nuo voimavarat otetaan käyttöön ja vahvistetaan niitä.<br />
Tästä syntyy iloa arkeen ja toimintaan.<br />
TutorisFysio toimii Oulussa kulttuurihistoriallisessa Reinilän<br />
talossa. Aktiivisen fysioterapian toimintamalleja on kehitetty<br />
yhteistyössä lähettävien tahojen kanssa. Palvelut ovat<br />
suunnattuja niin ikäihmisille, työssäkäyville kuin työyhteisöillekin.<br />
TutorisFysioon voit tulla yksin tai ryhmässä.<br />
AKTIIvISTA jA TOImINNALLISTA<br />
fYSIOTERAPIAA OULUSSA jA<br />
ROvANIEmELLä<br />
TutorisFysio on osa valtakunnallisesti tunnettua kuntoutusja<br />
hoivapalveluita tarjoavaa Tutoris Oy:tä. Palveluiden tuottamisessa<br />
keskeisintä on uudenlainen ja innovatiivinen yhteisöllinen<br />
toimintaote. TutorisFysio haluaa olla palveluidensa<br />
tilaajille luotettava yhteistyökumppani. ”Asiakastyytyväisyys-<br />
ja laatumittausten avulla tavoitteenamme on parantaa<br />
palveluitamme jatkuvasti”, kertoo TutorisFysion toimitusjohtaja<br />
Laura Suorsa.<br />
TutorisFysion toimintaa laajennettiin strategian mukaisesti<br />
syksyllä 2011 Oulusta Rovaniemen alueelle. Oulun aluekeskuksessa<br />
työskentelee tällä hetkellä kuusi fysioterapeuttia,<br />
9 TuTori
hallinnon assistentti ja aluejohtaja. Rovaniemen toimipisteessä<br />
työskentelee yksi fysioterapeutti, jatkaa Laura Suorsa.<br />
STARTTI-mATKA-PYSäKKI®<br />
TutorisFysion toiminta perustuu aktiiviseen fysioterapiaan,<br />
jonka tavoitteena on edistää asiakkaiden toimintakykyä ja<br />
-terveyttä kokonaisvaltaisesti. Fysioterapia toteutetaan Tutoriksen<br />
kehittämän Startti-Matka-Pysäkki -mallin mukaisesti.<br />
Starttiin osallistuvat asiakas, terapeutti ja tarvittaessa hänen<br />
lähiyhteisönsä. He laativat yhdessä asiakkaalle yksilöllisen<br />
kuntoutussuunnitelman, jossa sovitaan kuntoutusjakson<br />
tavoitteista, toteutuksesta ja yhteistyökäytännöistä. ”Jotta<br />
pääsisimme fysioterapiassa aktiiviseen harjoitteluun, kartoitetaan<br />
aluksi kiputilat ja liikerajoitteet”, toteaa aluejohtaja<br />
Marjo Alalauri.<br />
Kuntoutus toteutetaan terapiatiloissa tai asiakkaan omassa<br />
toimintaympäristössä. Se sisältää yksilö- tai ryhmätyöskentelyä,<br />
toimintaa arkisissa tilanteissa sekä lähiyhteisön ohjausta.<br />
Pysäkkiin osallistuvat Startissa mukana olleet henkilöt. ”Pysäkillä<br />
arvioidaan Startissa laaditun suunnitelman toteutumista<br />
ja tehdään jatkosuunnitelma”, jatkaa Marjo Alalauri.<br />
KOK<strong>ON</strong>AISvALTAISET HARjOITTEET<br />
Terapiakeinoina fysioterapeutti käyttää liike- ja liikuntaharjoituksia<br />
sekä manuaalisen ja fysikaalisen terapian menetelmiä.<br />
Fysioterapeutti ohjaa asiakasta myös itse huoltamaan ja<br />
hoitamaan itsensä työssä ja vapaa-aikana.<br />
Keskeisessä roolissa ovat erilaiset toiminnalliset harjoitteet.<br />
”Fysioterapiassa on käytettävissä kaikki yleisimmät fysioterapiamenetelmät,<br />
mm. kylmä-, lämpö- ja sähköhoidot,<br />
liikehoidot, hieronta, akupunktio, kinesioteippaus, toiminnallinen<br />
harjoittelu sekä manuaalisen terapian erikoisosaaminen”,<br />
kertoo fysioterapeutti, ravinto- ja kuntosalivalmentaja<br />
Teija Hyrkäs Rovaniemen aluekeskuksesta.<br />
Toiminnallinen harjoittelu mahdollistaa monipuolisemman<br />
ja tehokkaamman harjoittelun lyhyemmässä ajassa. Toiminnallisen<br />
harjoittelun tarkoitus on tukea ja kehittää sitä liikettä,<br />
joka tapahtuu jokapäiväisessä arjessamme. Keskeinen<br />
periaate on, että yksi liike harjoittaa samaan aikaan monia<br />
eri lihaksia. Harjoittelu on kokonaisvaltaista kehon toimintaa,<br />
jossa ala- ja ylävartalo sekä keskivartalo toimivat yhtenä<br />
ketjuna.<br />
Harjoittelussa kehitetään kaikkia fyysisen kunnon osaalueita:<br />
kestävyyttä, ketteryyttä, voimaa, nopeutta, liikkuvuutta<br />
ja tasapainoa. ”Toiminnalliset liikkeet aktivoivat pinnallisten<br />
lihasten lisäksi myös tärkeitä asentoa, ryhtiä ja tasapainoa<br />
ylläpitäviä syviä lihaksia”, ohjeistaa fysio- ja Bobathterapeutti<br />
Katri Ponto Oulun aluekeskuksesta.<br />
TuTori 10<br />
<strong>TUTORIS</strong>RYHmäT – KUNTOUTUSTA<br />
KUSTANNUSTEHOKKAALLA<br />
TOImINTAmALLILLA<br />
Tutoris on kehittänyt jo lähes kahdeksan vuoden ajan puheja<br />
toimintaterapiaan uusia kuntoutusmenetelmiä ja -käytäntöjä.<br />
Tässä kehittämistyössä on ollut keskeistä kuntoutuksen<br />
vaikuttavuuden ja samalla kustannustehokkuuden parantaminen.<br />
”Kehittämämme toimintamallin hyvät tulokset ovat<br />
saaneet laajasti valtakunnallista tunnustusta terveydenhuollon<br />
asiantuntijoiden keskuudessa ja mm. Kelan auditoinnissa<br />
vuonna 2010 Tutoriksen yhteisöllinen kuntoutusmalli sai<br />
erityistä kiitosta”, kertoo Laura Suorsa.<br />
TutorisFysioissa käynnistettiin ryhmäkuntoutuksen kehittämishanke<br />
marraskuussa 2011 kolmella pilottiryhmällä.<br />
”Rovaniemellä pilotoitiin työikäisille tarkoitetut niska-hartiaseudun-<br />
ja selkäongelmaisten ryhmät. Oulussa käynnistettiin<br />
tammikuussa 2012 lasten motoriikka- ja fysiopilastesryhmät”,<br />
kertoo Marjo Alalauri.<br />
TOImINNALLINEN HARjOITTELU<br />
• Parantaa ryhtiä ja keskivartalon hallintaa<br />
• Helpottaa selviytymistä jokapäiväisistä askareista<br />
• Parantaa ja pitää tehokkaasti yllä suorituskykyä ja<br />
toimintakykyä kaikissa ikäluokissa<br />
• Lisää toiminnallisesti täysipainoisia ikävuosia<br />
• vähentää loukkaantumisriskiä
STARTTI® on palvelun aloituskokoontuminen<br />
Starttiin osallistuvat asiakas, terapeutti ja tarvittaessa hänen lähiyhteisönsä. He laativat yhdessä asiakkaalle yksilöllisen<br />
Startti-suunnitelman, jossa sovitaan kuntoutusjakson tavoitteista, toteutuksesta ja yhteistyökäytännöistä.<br />
mATKA® koostuu kuntoutuskäynneistä<br />
Matka toteutetaan terapiatiloissa tai asiakkaan omassa toimintaympäristössä. Se sisältää yksilö- tai ryhmätyöskentelyä,<br />
toimintaa arkisissa tilanteissa sekä lähiyhteisön ohjausta.<br />
PYSäKKI® on palvelun arviointikokoontuminen<br />
Pysäkkiin osallistuvat Startissa mukana olleet henkilöt. Pysäkillä arvioidaan Startissa laaditun suunnitelman toteutumista<br />
ja tehdään jatkosuunnitelma.<br />
Tutorisfysion palvelut toteutetaan Startti-matka-Pysäkki® -toimintamallin mukaisesti.<br />
TutorisRyhmät toteutettiin Tutoriksen<br />
kehittämän Startti-Matka-Pysäkki®<br />
-mallin mukaisesti. Ryhmien ohjaajina<br />
toimivat fysioterapeutit. Startissa<br />
tehtiin jokaiselle ryhmäläiselle yksilölliset<br />
tutkimukset ja mittaukset, jonka<br />
jälkeen asetettiin koko ryhmälle tavoitteet.<br />
Ryhmätapaamiset koostuivat<br />
8–10 harjoituskerrasta kolmen kuukauden<br />
aikana. Ryhmäläiset saivat itselleen<br />
harjoituskansion, joka sisälsi alku-<br />
ja lopputestausten tulokset, harjoitusohjeita<br />
sekä aiheeseen liittyvää teoriatietoa.<br />
Työikäisten ryhmän tavoitteena oli<br />
lisätä tietoisuutta tuki- ja liikuntaelin-<br />
fYSI<strong>ON</strong> PALvELUIHIN KUULUvAT<br />
• Aktiivinen fysioterapia<br />
• Testaukset ja tutkimukset<br />
• TutorisRyhmät<br />
• Työhyvinvointipalvelut<br />
• Koulutus- ja konsultointi<br />
• fysioTuotteet<br />
fYSI<strong>ON</strong> ASIAKASRYHmIä OvAT<br />
• Lapset ja nuoret<br />
• Työikäiset<br />
• Seniorit<br />
• vaikeavammaiset<br />
• Kunto- ja terveysliikkujat<br />
sairauksista ja niiden ennaltaehkäisystä.<br />
Tietoiskujen myötä ryhmäläiset saivat<br />
keinoja, joiden avulla he pystyivät<br />
paremmin ottamaan vastuuta omasta<br />
toimintakyvystään. Menetelminä käytettiin<br />
sekä toiminnallisia harjoituksia<br />
- että liikkuvuusharjoiteita. ”Kuntopäiväkirjaa<br />
käytettiin motivoimaan ja seuraamaan<br />
omaa kuntoutumisprosessia.<br />
Ohjelman lopuksi fysioterapeutti teki<br />
kirjallisen yhteenvedon kuntoutusprosessista<br />
ja ryhmän tuloksista”, kertoo<br />
Teija Hyrkäs.<br />
Lasten motoriikkaryhmän avulla<br />
tuettiin lasten omatoimisuutta, aktiivisuutta<br />
ja liikunnan iloa. Ryhmä koostui<br />
TerveTuloa TuTusTumaan TuToris-<br />
Fysion neTTiajanvaraukseen<br />
Varaa fysioterapia-aikasi helposti ja joustavasti TutorisFysion<br />
nettiajanvarauksesta silloin kuin se sinulle parhaiten sopii<br />
osoitteesta www.tutoris.fi. Seuraamalla nettiä tai Facebookia<br />
saat uusimmat tiedot TutorisFysion tarjouskampanjoista sekä<br />
tapahtumista.<br />
FysioTeraPian yHTeysTieDoT<br />
ajanvaraus/tiedustelut:<br />
arkisin klo 8–16 p. 044-712 1900<br />
nettiajanvaraus: www.tutoris.fi<br />
Toimipisteet:<br />
Kajaaninkatu 15 | 90100 Oulu<br />
Kansankatu 9 | 96100 ROVANIEMI<br />
lapsista, jotka tarvitsivat erityisohjausta<br />
ja harjaantumista motoriikan, vuorovaikutuksen<br />
ja ryhmässätoimimisen<br />
taidoissa. Lisäksi tarjottiin monipuolisia<br />
liikunta- ja aistikokemuksia erilaisten<br />
motoriikkaratojen, liikuntaleikkien<br />
ja yhteistoiminnallisten harjoitteiden<br />
avulla. ”Harjoitusten tavoitteena<br />
oli auttaa lapsia löytämään omat vahvuutensa,<br />
kokeilemaan omia rajojaan<br />
sekä harjoittaa yhteistyötaitoja”, kertoo<br />
Teija Oravisjärvi.<br />
11 TuTori<br />
kuvaT: TuToris oy
TuToriT TuTuiksi<br />
KLo 6.15<br />
Herätys, aamukahvit tippumaan ja ulos hakemaan aamun<br />
lehti, jolloin viimeisetkin unen rippeet häviävät raikkaaseen<br />
ulkoilmaan. Rauhassa aamupalan syönti ja lehden luku.<br />
KLo 7.20<br />
Hyppään pyörän selkään ja 8 km työmatka alkaa. Pyörämatkan<br />
aikana kuuntelen radiota.<br />
KLo 8.00<br />
Silppuri eli viikkopalaveri työkavereiden kanssa. Mukava<br />
nähdä työkavereita, kun usein päivät tahtovat hurahtaa niin,<br />
että nähdään vain vilaukselta asiakkaiden lomassa.<br />
KLo 9.45<br />
TutorisFysion autolla kotikäynnille. Päivän ensimmäinen<br />
asiakaskäynti, pienen pojan luokse päiväkodille. Tänään toteutamme<br />
terapian yhdessä puheterapeutin kanssa. Hyvän<br />
asennon avulla pääsemme harjoittelemaan hienosti suun motoriikkaa.<br />
Tänään lapsi löysi L-kirjaimelle kodin ja siitäkös<br />
riemua riitti!<br />
KLo 11.00<br />
Seuraavaksi toisen pienen pojan luokse kotikäynnille. Harjoittelemme<br />
tänään pään ja vartalon hallintaa sekä istumista.<br />
Pähkinäpallon päällä on hauska treenata ja näyttää isosiskoillekin<br />
taitoja. Äidille neuvoja lapsen istuma-asentoon liittyvissä<br />
asioissa.<br />
KLo 12.15<br />
Lounasaika, joten auton nokka kohti Reinilän taloa. Juttutuokio<br />
työkavereiden kanssa. Vielä ehtii soittaa pari puhelua<br />
ja tehdä tietokoneelle kirjauksia.<br />
TuTori 12<br />
Outi ja Oliver jumpan tiimellyksessä<br />
outi Erho<br />
ӹӹ fysioterapeutti<br />
ӹӹ NDT-,ӹBobathӹterapeutti<br />
ӹӹ toimipisteӹsijaitseeӹPohjois-Pohjanmaanӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹ<br />
ӹӹ aluekeskuksessaӹOulussa<br />
ӹӹ tehnytӹfysioterapeutinӹtöitäӹ27ӹvuotta<br />
ӹӹ asiakkaanaӹpääasiassaӹlapsetӹjaӹneurologisetӹaikuiset<br />
ӹӹ vapaa-aikaӹkuluuӹlenkkeilyn,ӹkuntosalillaӹkäynnin,ӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹ<br />
ӹӹ löhöilyn,ӹlukemisenӹjaӹtelevisionӹkatselemisenӹmerkeissä<br />
KLo 13.00<br />
Aikuisneurologinen asiakas tulee fysioterapiatiloihimme.<br />
Harjoittelemme hänen kanssaan tasapainoon liittyviä asioita.<br />
KLo 14.00<br />
Pienen reumalapsen fysioterapia, johon tällä kertaa tuli myös<br />
isä mukaan. Lapsella on ollut polvi- ja nilkkakipuja, jotka vaikeuttavat<br />
kävelyä. Nivelten mobilisointia ja passiivista liikuttelua<br />
sekä lihasten venyttelyjä, eivät aiheuttaneet kipua.<br />
Teimme motoriikkaradan, jossa ”palomies Sami” seikkailee.<br />
On tärkeää harjoitella lapselle mielekkäällä tavalla leikin lomassa.<br />
KLo 15.15<br />
Menemme pienen tytön kanssa uimahallille.Altaalla harjoitellessa<br />
voimme hyödyntää veden vastusta ja nostetta. Käveleminen<br />
onnistuukin altaalla hyvin. Lapsi sukeltaa renkaita<br />
altaan pohjalta innokkaana. Yksi tavoite on harjoitella yläraajojen<br />
voimaa, johon pallo ja kaulin ovat oivalliset välineet.<br />
Lopuksi menemme tietenkin laskemaan yhdessä isosta liukumäestä.<br />
KLo 17.00<br />
Oma treeni salilla, missä alkaa spinning, 75 min. Suihkuun<br />
ja matka kotiin.<br />
KLo 19.00<br />
Ruokailua, pieniä kotiaskareita ja sohvalle löhöilemään.<br />
KLo 22.00<br />
On aika mennä nukkumaan!
Niina Niva<br />
ӹӹ henkilöstöjohtajaӹjaӹaluejohtajaӹ(Etelä-Suomi)<br />
ӹӹ työskennellytӹTutoriksellaӹkuusiӹvuotta<br />
ӹӹ toimipisteӹsijaitseeӹLapinӹaluekeskuksessa<br />
ӹӹ vapaa-aikaӹkuluuӹlastenӹkanssaӹtouhuten,ӹlenkkeilyn,ӹӹӹӹӹӹӹӹӹӹ<br />
ӹӹ kuntosalillaӹkäynninӹjaӹjääkiekonӹparissa.ӹAjoittainӹehtiiӹӹ<br />
ӹӹ istahtamaanӹmyösӹtelevisionӹääreen<br />
KLo 6.20<br />
Herätys, aamukahvit tippumaan ja viileän suihkun kautta laittautumaan<br />
päivään. Aamupalan syönti ja päivän lehden pikainen<br />
katsastus. Sähköposti koko Tutoris-tiimille uuteen viikkoon<br />
lähtemisestä.<br />
KLo 7.10<br />
Lasten herätys. Illalla jo valmiiksi katsotut vaatteet päälle,<br />
koululaiselle aamupala ja mies vie nuoremman lapsen päiväkotiin.<br />
Itse jään kotiin tekemään aamun töitä.<br />
KLo 7.45<br />
Päivän ensimmäinen puhelu pirahtaa, työkaveri on lähtenyt<br />
liikkeelle ja soittelee tiedustellakseen vastausta, jonka tarvitsee<br />
omalle tiimilleen. Käymme asiaa yhdessä läpi ja saamme<br />
aikaan ratkaisun. Viikko alkaa tosi mukavasti. Laitan vielä tietoa<br />
aluekeskuksen väelle, että tulen yhdentoista aikaan toimistolle<br />
ja laitan eteläiselle alueelleni sähköpostia.<br />
KLo 8.00<br />
Puhelin pirisee, kaikki ovat ympäri Suomen toimistopäivällä.<br />
Väliin ehtii tulla kyselyä mahdollisuudesta toteuttaa puheterapiaa<br />
niin Vantaalla kuin Loimaallakin. Vantaalle lupaan toteutuksen<br />
ja Loimaata ohjaan täyttämään palvelukyselyn nettisivuillamme.<br />
KLo 8.30<br />
Tarkastan julkisten hankintojen kautta tulevat tarjoukset.<br />
Tuusulaan pyydetään kuntoutustarjousta ja tallennan kaikki<br />
tarvittavat dokumentit itselleni sekä merkitsen tarjouksen<br />
työstämisajan kalenteriini. Soittelen työsopimusasiassa valituksi<br />
tulleen työntekijän kanssa sekä käymme työsuhdeasioihin<br />
liittyvät neuvottelut puhelimitse läpi. Tein jälleen yhden<br />
ihmisen onnelliseksi palkkaamalla hänet Suomen parhaaseen<br />
työpaikkaan! Hoitelen sähköpostia ja puheluita, niin sisäisiä<br />
kuin ulkoisiakin, näistä on maanantaipäivät tehty.<br />
• Monessa mukana ja siltikin erittäin<br />
aikaansaava, tekee töitä sydämellään.<br />
• Aina iloisella, pirteällä ja positiivisella tuulella.<br />
• Sanat eivät riitä kuvaamaan tätä ihanaa työkaveria.<br />
• Halu kuunnella ja auttaa kiireenkin keskellä.<br />
• Niinalta uskaltaa kysyä asioista ja kertoa<br />
mieltä painavista asioista.<br />
• Ymmärtää ja arvostaa työntekijöitä.<br />
• Tehnyt vuosikausia korvaamatonta<br />
työtä ja on Tutori isolla T:llä.<br />
KLo 11.00<br />
Saavun aluekeskukseen. Aloitamme Silppurin eli viikkopalaverin<br />
Lapin tiimin kanssa.<br />
KLo 12.15<br />
Lounasaika. Syömme porukalla aluekeskuksessa ja käymme<br />
läpi viikonlopun kuulumisia.<br />
KLo 12.45<br />
Puran Silppurin aikana tulleita puheluita ja sähköpostiani.<br />
Luen läpi muiden aluekeskusten silppureita ja vastaan kiireelliseen<br />
kysymykseen. Tarkastan perjantaina työstämäni kuntoutustarjouksen<br />
ja allekirjoitan sen lähtövalmiiksi. Hoitelen<br />
sähköpostia ja puheluita.<br />
KLo 15.30<br />
Hyppään autoon ja kaarran postin kautta hakemaan lapsen<br />
päivähoidosta ja sitten kotiin ruoan laittoon.Tänään meillä<br />
on treenipäivä ja ensimmäiset alkavat jo klo 18.00.<br />
KLo 17.00<br />
Ruokailua koko perheen voimin sekä tytön vienti jalkapallotreeneihin<br />
ja takaisin kotiin. Lehden tarkempi lukeminen<br />
ja sählypeliä viisivuotiaan kanssa.<br />
KLo 19.00<br />
Jääkiekkovarusteet kassiin ja jäähallille. Alkulämmittelyjen<br />
kautta jäälle ja kunnon hikitreenit. Näiden jälkeen lähtee aina<br />
viikko kunnolla käyntiin!<br />
KLo 22.00<br />
Saavun kotiin ja lapset nukkuvat jo. Saunan kautta kutsuu<br />
sänky.<br />
13 TuTori
kuvaT avaavaT<br />
arjEn soLMuja<br />
– eeMil<br />
ilMAisee jA<br />
ohjAuTuu<br />
Kuvin<br />
autistisen 13-vuotiaan Eemilin kotona kuvat kuuluvat perheen jokapäiväiseen elä-<br />
mään. Eteiseen astuessa Eemilin päivän ohjelma on kaikkien nähtävillä ja ohjaavan<br />
aikuisen kansio odottaa paikallaan illan toimintoja.<br />
Eemilin elämässä on useita toimijoita ja kaikkien<br />
on tärkeä toimia yhteisesti sovittujen<br />
sääntöjen mukaan. Eemilillä on erilaisia<br />
yksilöllisiä kommunikointi- sekä toiminnanohjaus-materiaaleja,<br />
joiden takana on erikoissairaanhoidon<br />
apuvälinepalveluina myönnetty Tutoriksen<br />
kautta toteutuva kommunikointimateriaalin<br />
valmistus – ja AAC-ohjaus palvelu, jotka yhdessä<br />
ohjaavat eri ympäristöjen ihmisiä toimimaan Eemilin<br />
kanssa yhdenmukaisesti. AAC-ohjaus on<br />
myönnetty kotikaupungin vammaispalveluista<br />
ja sen saamiseksi vanhemmat ovat tehneet todella<br />
paljon töitä. Eemilin säännöllinen puheterapia<br />
toteutuu myös Tutoriksen kautta. Puheterapiassa<br />
harjoitellaan Eemilin kommunikoinnin aktivoimista<br />
PECS eli kuvanvaihto-menetelmää käyttäen.<br />
STARTTI<br />
Lähtökohtana oli, että Eemil hyötyy kuvista arjen<br />
kaikissa tilanteissa sekä useiden Eemilin kanssa<br />
toimivien ihmisten on käytettävä kuvia yhteneväisellä<br />
tavalla. Kuvien käyttöä on selkiytettävä ja yksilöl-<br />
TuTori 14<br />
listä kuvamateriaalia täytyy valmistaa niin Eemilin<br />
kuin ympäristönkin tarpeiden mukaisesti. Näihin<br />
suositeltiin materiaalin valmistus- sekä AAC-ohjaus-palvelua.<br />
Startti eli aloituspalaveri pidettiin yhdessä Tutoriksen<br />
AAC-ohjaajan, puheterapeutin sekä Eemilin<br />
lähiympäristön kanssa. Startissa suurimmiksi<br />
pulmiksi nousivat Eemilin vaikeudet ilmaista eri tilanteissa<br />
itseään, laajan verkoston erilaiset toimintatavat sekä<br />
Eemilin odottamisen vaikeus eri tilanteissa. Yhteisesti<br />
sovittiin, että jokainen huolehtii Eemilin<br />
kommunikointikansion mukaan kaikkialle. Kunkin<br />
tilanteen mukaan Eemilin kansion päälle laitetaan<br />
tarvittavat kuvat mm. ruokailuun liittyvät kuvat<br />
siirretään kansion, mistä Eemilin on helppo valita<br />
haluamansa asiat. Jokainen toimija huolehtii lisäksi, että<br />
aina puuttuva kuva kirjataan kansion takana olevalle<br />
erilliselle Puuttuvat kuvat-pohjalle.<br />
mATKA<br />
Materiaalin valmistus-palvelua on saatu tarpeen mukaan<br />
ja AAC-ohjaus on tukenut materiaalien käytön oh
Kuva vasemmalla: Kuvilla on Ilo Toimia<br />
sTarTTi maTka pysäkki<br />
jaamista eri ympäristöihin. Matkaa on toteutettu Eemilin<br />
eri toimintaympäristöissä, niin kotona, koulussa, iltapäivätoiminnassa<br />
kuin tilapäishoitopaikassa sekä ohjaamalla<br />
muita kuntouttajia kuvien käyttöön. Toimivaa on ollut tapa<br />
viedä samalla käynnillä uudet materiaalit eri toimintaympäristöihin<br />
ja ohjata niiden käyttöä arjessa.<br />
Matkan aikana on kehitetty paljon yksilöllisiä värikoodauksella<br />
olevia kommunikointimateriaalipohjia. Kaiken<br />
pohjana on Eemilin tarkkaan ohjelmoitu päiväjärjestys.<br />
Päiväjärjestyksen mukainen toiminta ohjataan Eemilille<br />
myös ”ensin-sitten-sen jälkeen ”-nauhan avulla, johon tarvittaessa<br />
liitetään yksittäisen toiminnan tarkempi strukturointi<br />
siniselle toiminnanohjaus-pohjalle. Eemil harjoittelee<br />
valintojen tekemistä ruskea-valintapohjan avulla, johon<br />
kuvin laitetaan valintamahdollisuudet. Myös Eemilin<br />
päiväjärjestykseen on erikseen laitettu ruskea neliö kertomaan<br />
Eemilin omasta valintamahdollisuudesta. Eri tilanteissa<br />
odottamista on harjoiteltu ”odota-kortin” avulla, johon<br />
ohjaava henkilö laittaa aina kuvin kertomaan sen mitä<br />
milloinkin odotetaan.<br />
Lisäksi erilaiset ympäristöt ovat asettaneet haasteita kuvien<br />
käytölle. Uiminen kuuluu Eemilin rakkaimpiin harrastuksiin<br />
ja sielläkin Eemilillä on vahva tarve kommunikoida<br />
ja hänen toimintaansa on myös ohjattava kuvin. Eemilin<br />
omaan ilmaisuun kehitettiin ranneke, johon laitettiin uimahallin<br />
osalta tärkeimmät kuvat ja ohjausmateriaaleiksi kehitettiin<br />
ns.peflettikuvat. Kuvien avulla saadaan rakennettua<br />
uimahallin struktuuri ja myös Eemil pystyy tekemään<br />
itse valintoja. Nämä kuvat kestävät uimahallin kosteutta.<br />
PYSäKKI<br />
Arviointikokoontuminen eli Pysäkki pidettiin samalla joukolla<br />
kuin Starttikin ja todettiin, että nykyiset kommmunikointimateriaalit<br />
ovat toimivia ja Eemil on kehittynyt kansion<br />
käytössä. Kansion kanteen ei enää tarvitse siirtää kuvia,<br />
vaan Eemil löytää tarvitsemansa kuvat kansion sisältä.<br />
Sovittiin, että kaikkien on tärkeä huolehtia kuvien laittaminen<br />
takaisin oikealle paikalle.<br />
Pysäkillä todettiin, että Eemilin verkostossa toimijoiden<br />
määrä on edelleen laajentunut ja kaikkien toimijoiden<br />
pitäisi saada ohjausta edelleen nykyisten yksilöllisten materiaalien<br />
käyttöön. Eri verkostoiden välillä tarvittaisiin en-<br />
tistä enemmän tietoa Eemilin päivistä ja Eemilin verkostovihko<br />
otetaan jokapäiväiseen käyttöön. Verkostovihkon<br />
esipuhetta päivitetään ja Eemilin kommunikointipassi ohjaa<br />
edelleen kaikkien toimintaa. Passin sisältö sovittiin vielä<br />
kirjattavaksi verkostovihkoonkin.<br />
jATKOSUUNNITELmIA<br />
Eemilin elämässä on tapahtumassa suuria muutoksia. Edessä<br />
on mahdollinen muutto uudelle paikkakunnalle, missä<br />
kuvaan astuvat uusi koulu ja asumisyksikkö. Siellä ohjauksen<br />
tarve on suuri, sillä Eemilin yksilölliset materiaalit eivät<br />
siirry arkeen ilman ohjausta. Muuton jälkeinen vaihe on<br />
erittäin tärkeää, jotta kaikki Eemilin kanssa toimivat henkilöt<br />
oppivat yhtenäiset tavat ohjata Eemiliä arjessa.Yhtenäiset<br />
toimintatavast mahdollistavat Eemilille turvallisen<br />
ympäristön elää ja toimia.<br />
Kahvinkeittoa ohjaa oma struktuuri<br />
15 TuTori<br />
kuvaT: TuToris oy
Yllä: Sari Poikajärvi ja hänen tyttärensä Saara, Heli Sieppi, toimintaterapeutti marja Rekilä, puheterapeutit johanna Ikonen<br />
ja maini Tuomaala keskustelevat yhteistyöstä.<br />
lApsilähTöisTä YhTeisTYöTä<br />
kasPErikodin ja TuToriksEn väLiLLä<br />
rovaniemeläinen kasperikoti tuottaa tehostettua palveluasumista kehitysvammai-<br />
sille lapsille, nuorille ja aikuistuville nuorille. Lapset tulevat kasperikotiin kotikunnan<br />
maksusitoumuksella Lapin ja oulun alueilta. vakituisia asukkaita kasperikodissa asuu<br />
12 ja tilapäispaikkoja on kaksi. koti on jaettu kahteen osaan: lasten puoli ja nuorten<br />
puoli. Lasten puolella on yksi aikuinen jokaista lasta kohti ja nuorten puolella 0,7 ai-<br />
kuista asukasta kohti.<br />
Kasperikoti tarjoaa asukkailleen turvallisen ja virikkeellisen<br />
ympäristön kasvaa ja kehittyä. Arjessa toimitaan<br />
yhteisöllisesti huomioiden kuitenkin jokaisen<br />
lapsen ja nuoren yksilölliset tarpeet, taipumukset sekä<br />
kiinnostukset. Useimmat Kasperikodin lapset ja nuoret ovat<br />
oikeutettuja Kelan kuntoutukseen. Tutoriksen Lapin aluekeskuksella<br />
on sen toiminnan aloittamisesta, elokuusta 2005<br />
alkaen ollut sopimus Kelan kanssa kuntoutuspalvelujen tuottamisesta.<br />
”Yhteistyö Tutoriksen kanssa alkoi keväällä 2008, kun<br />
eräällä Kasperikodin lapsella oli tarvetta puheterapialle. Saman<br />
vuoden syksyllä alkoi myös toimintaterapia Tutoriksen<br />
kautta”, muistelevat Kasperikodin toimitusjohtaja Sari<br />
Poikajärvi sekä lasten puolen arjen vastaava Heli Siep-<br />
TuTori 16<br />
pi. ”Tämän jälkeen yhteistyö on laajentunut siten, että Tutoris<br />
vastaa Kasperikodin viiden lapsen puheterapiasta ja neljän<br />
lapsen toimintaterapiasta. Lapin aluekeskuksessa aloitti<br />
lokakuussa 2011 TutorisFysio. Sen myötä Kasperikodille<br />
on mahdollista tarjota myös fysioterapiaa sitä tarvitseville.<br />
Kuntoutuspalvelujen ohessa Kasperikodissa on oltu aktiivisia<br />
myös muiden Tutoriksen palvelujen suhteen. Henkilökunta<br />
on saanut tukiviittomaopetusta Tutoriksen puhevammaisten<br />
tulkin sekä AAC-ohjaajan opastuksella. Tämä<br />
palvelu jatkuu edelleen, sillä useammalla lapsella on tarvetta<br />
vaihtoehtoisiin kommunikaatiotapoihin. ”Ja yksi hyvä juttu<br />
on nämä koulutukset,” toteaa Heli Sieppi. Haastavaa käyttäytymistä<br />
ilmenee usein lapsella ja nuorella, jonka puheen<br />
tuottaminen, ilmaiseminen ja ymmärtäminen ovat puutteel-<br />
kuvaT Maini TuoMaaLa
lisia. Näiden asioiden huomioimiseen<br />
ja asukkaidensa parempaa ymmärtämiseen<br />
henkilökunta hankki koulutusta<br />
Tutorikselta.<br />
ENSImmäINEN STARTTI<br />
Yksilökuntoutukset on toteutettu Tutoriksen<br />
Startti-Matka-Pysäkki®<br />
-mallilla. Sari ja Heli muistelevat, että<br />
ensimmäisissä Startti-palavereissa<br />
lasten pulmiksi nousivat muun muassa<br />
vuorovaikutus, yhteisten kommunikointikeinojen<br />
puuttuminen, vaikeus<br />
ryhtyä tehtävästä tai asiasta toiseen,<br />
tunteiden ilmaisu ja hallinta sekä heikot<br />
arkipäivän taidot, kuten pukeminen,<br />
vessakäynnit, syöminen ja nukkuminen.<br />
Pulmat, joita lapsilla oli nimettiin<br />
yhdessä tavoitteiksi lapsen tarpeet<br />
ja sen hetkiset taidot huomioiden.<br />
”Terapian sisältö sovitaan yhdessä terapeutin<br />
ja yhteisön kanssa lapsilähtöisesti<br />
kokonaisuus huomioiden”, kertoo<br />
toimintaterapeutti Marja. Käytännössä<br />
tämä tarkoittaa yhteisiä pelisääntöjä,<br />
miten toimitaan lapsen kasvua sekä kehitystä<br />
tukevasti ja edistäväksi niin Kasperikodin<br />
aikuisten, terapeuttien kuin<br />
lapsen muiden lähi-ihmisten kanssa.<br />
LAPSET mATKALLA<br />
Matkaa lähdettiin tekemään Starttipalaverissa<br />
yhdessä laadittujen tavoitteiden<br />
ja menetelmien pohjalta, jotka<br />
on koottu Startti-lomakkeeseen. ”On<br />
hyvä, että menetelmät on kirjattu ylös<br />
tavoitteiden kanssa, jotta mekin täällä<br />
tiedämme, mitä<br />
ja miksi tehdään ja että kaikki työntekijät<br />
osaavat toimia samalla tavalla”, toteaa<br />
Sari. Terapiat on toteutettu lapselle<br />
tutuissa ympäristöissä, pääasiassa<br />
Kasperikodissa, mutta myös päiväkodeilla<br />
ja koulussa on käyty. Harjoiteltavat<br />
asiat on yhdistetty lapsen sen hetkisiin<br />
mielenkiinnon kohteisiin, jotta<br />
hän kiinnostuisi harjoittelemaan vaikeampiakin<br />
asioita. Terapian toteutukseen<br />
on silloin tällöin otettu mukaan<br />
Kasperikodin toisia lapsia. Näin lapset<br />
voivat toimia toinen toisensa mallina ja<br />
”opettajina”. Toisten lasten mukana oleminen<br />
motivoi myös terapiassa olevaa<br />
lasta. Terapian jälkeen jaetaan yhdessä<br />
kuulumisia, havaintoja ja toimivia keinoja.<br />
Puheterapeutti Johanna pitääkin<br />
yhteistyön helmenä yhteisiä keskusteluita,<br />
joissa mietitään, millä keinoin kyseisen<br />
lapsen tavoitteita voitaisiin viedä<br />
eteenpäin. ”Tykätään juuri tästä, että se<br />
on lapsi, jonka parasta yhdessä ajatellaan”,<br />
lisää Sari.<br />
PYSäKILLE SAAPUmINEN<br />
Heli ja Sari esittelevät iltapiirin rakennetta kuvataulun avulla.<br />
Iltapiirillä käydään läpi päivän tapahtumat lasten kanssa.<br />
”Pysäkillä olemme usein todenneet,<br />
että osa tavoitteista on saavutettu<br />
ja nyt voidaan siirtyä seuraavaan tavoitteeseen”,<br />
kertoo Heli. Sari ja Heli muistelevat,<br />
mitä kaikkea Matkan varrella<br />
on saavutettu yhteistyössä Kasperikodin,<br />
Tutoriksen ja lasten koulujen sekä<br />
päiväkodin kesken. Useiden lasten vuorovaikutus<br />
on kehittynyt ja kommunikaatio<br />
on edistynyt kuvien, tukiviittomien<br />
sekä puheen kehityksen myötä.<br />
”Nyt he tulevat itse ilmaisemaan<br />
onko nälkä, jano, vessahätä tai kylmä.<br />
Jos sukassa on reikä tai vaatteet likaiset,<br />
tulee lapsi kertomaan,<br />
että ne pitää vaihtaa”,<br />
kertovat Sari<br />
ja Heli. Yhteistenkommunikaatiokeinojen<br />
löydyttyä<br />
on myös käyttäytyminenrauhoittunut.<br />
Arki on<br />
helpottunut, kun lapset<br />
ovat oppineet it-<br />
se käymään vessassa, pesemään kätensä<br />
ja kasvonsa, pukemaan vaatteet oikeinpäin<br />
ja oikeassa järjestyksessä sekä<br />
kiinnostuneet omasta siisteydestään.<br />
Siirtymätilanteet arjessa ovat alkaneet<br />
sujua, kun on otettu yhteinen kuvallinen<br />
päiväohjelma käyttöön sekä laitettu<br />
jokaisen lapsen huoneeseen hänen<br />
oma viikko-ohjelmansa kuvin. Aikuisten<br />
yhtenäinen tapa ohjata lasta on tuonut<br />
turvallisuutta ja mahdollistanut lasten<br />
taitojen oppimista. Nyt lasten kanssa<br />
voidaan harjoitella myös kodin ulkopuolella<br />
toimimista kuten kaupassa ja<br />
harrastuksissa käymistä.<br />
Yhdessä muisteltiin yhteistä Matkaa.<br />
Tutoriksen kautta terapiaa saaneissa<br />
lapsissa on tapahtunut isoja muutoksia:<br />
”On tultu pois omasta maailmasta.<br />
Nyt huomioidaan muut ja tullaan kontaktiin”,<br />
kertoo Sari. ”Vielä 7-vuotiaana<br />
oli mahdoton ajatella, että eräskin<br />
poika puhuisi joskus. Nyt 10-vuotiaana<br />
lapsi puhuu ja kehittyy vielä”, ihmettelevät<br />
Sari sekä puheterapeutti Maini.<br />
”Toinen lapsi on taas oppinut hallitsemaan<br />
kiukunpuuskia, eikä mene enää<br />
siihen, että pitää hajottaa koko paikka,<br />
vaan voi hetken hiljaa murjottaa omassa<br />
huoneessa ja tilanne on ohi”, kertoo<br />
Heli.<br />
Kokemukset yhteistyöstä ovat olleet<br />
molemmin puolin positiivisia. Terapeutit<br />
ovat yhtä mieltä siitä, että Kasperikotiin<br />
on helppo ja mukava mennä.<br />
”Yhteistyö terapeuttien kanssa on ollut<br />
toimivaa, vuorovaikutteista ja joustavaa.<br />
Me olemme tykänneet tästä toimintamallista.<br />
Tämän vuoksi olemme<br />
pyrkineet keskittämään terapiapalvelut<br />
Tutorikselle”, kuvailevat Sari ja Heli<br />
yhteistyötä. Helin mukaan terapeutteihin<br />
on aina helppo ottaa yhteyttä: ”Aina<br />
saa kysyä ja aina saa vastauksia”. ”Toivotaan,<br />
että yhteistyö jatkuu samalla tavalla.<br />
Mahtavaa, että saadaan myös fysioterapia<br />
Tutoriksen kautta. Se helpottaa<br />
yhteistyötä, kun kaikki palvelut ovat<br />
samasta paikasta.”<br />
Jutun kirjoittivat puheterapeutit Johanna<br />
Ikonen ja Maini Tuomaala sekä toimintaterapeutti<br />
Marja Rekilä Tutoriksen Lapin<br />
aluekeskuksesta Rovaniemeltä.<br />
17 TuTori
äänenKäYTön KouluTusTA<br />
PuHEaMMaTTiLaisiLLE<br />
Toimiva ääni on useissa ammateissa tärkeä osa ammattitaitoa ja työkykyä. ammatti-<br />
äänenkäyttäjien tai puheammateissa toimivien ryhmään kuuluvat esimerkiksi opet-<br />
tajat, myyntiedustajat, näyttelijät, laulajat, puhelunvälittäjät, pörssimeklarit, papit ja<br />
urheiluvalmentajat.<br />
Suomessa puhe- tai äänityötä tekeviä<br />
arvioidaan olevan noin<br />
800 000 ja näistä noin 300 000<br />
tekee äänen kannalta vaativaa työtä.<br />
Ammattiäänenkäyttäjät kestävät usein<br />
lievät äänioireet, mutta ne vaikuttavat<br />
eittämättä heidän työnsä tehokkuuteen.<br />
Äänen menettäminen työssään<br />
ääntä käyttävälle voi sen sijaan olla<br />
verrattavissa ammattitaidon menettämiseen.<br />
ääNIERg<strong>ON</strong>OmIASTA<br />
APUA<br />
Pitkiä aikoja työkseen puhuvan ääni<br />
joutuu koville, mikä voi aiheuttaa ongelmia<br />
työssä selviytymisessä. Yleisimpiä<br />
oireita ovat palan tunne kurkussa,<br />
kuivuus ja äänen väsyminen, jotka lisääntyvät<br />
päivän aikana. Äänihygienian<br />
kannalta on hyvä huomioida esimerkiksi<br />
yleisestä terveydentilasta ja fyysisestä<br />
kunnosta huolehtiminen, äänenavaus-<br />
ja rentoutusharjoitukset ennen<br />
äänen rasittamista, tupakoinnin sekä<br />
alkoholin ja kofeiinin liiallisen käytön<br />
välttäminen, riittävä veden juominen,<br />
terveellinen ruokavalio ja säännölliset<br />
ruokailuajat sekä äänenkäytön välttäminen<br />
vilustuneena.<br />
Kaikkien puheammateissa työskentelevien<br />
tulisi jatkuvasti arvioida työtään<br />
ja työskentelyään äänensä kannalta<br />
ja noudattaa ääniergonomisia ohjeita,<br />
toteaa Tutoriksen Pohjanmaan aluekeskuksen<br />
puheterapeutti Anna Lisko.<br />
TuTori 18<br />
Saimme kyselyitä teleammattilaisille<br />
suunnatusta käytännön koulutuksesta,<br />
jonka pohjalta suunnittelimme yhteistyössä<br />
yritysten kanssa Äänenkäytön<br />
koulutusta telealan ammattilaisille –<br />
koulutuskokonaisuuden.<br />
KOULUTUSTA<br />
ääNENKäYTTööN<br />
Koulutus koostuu perustietopaketista,<br />
jossa käydään läpi äänentuoton<br />
perusteet, äänihäiriöiden ennaltaehkäisy<br />
sekä riskitekijöiden tunnistaminen.<br />
Näin saadaan osallistujat motivoitua<br />
pitämään huolta äänestään. Koulutuksen<br />
käytännön osuudessa puheterapeutti<br />
ohjaa keinoja äänihäiriöiden<br />
ennaltaehkäisyyn ja harjoitellaan<br />
hyvän äänenkäytön tekniikoita, jatkaa<br />
Anna Lisko.<br />
Koulutus toteutetaan noin 10-15<br />
hengen ryhmissä, yrityksen tarpeet<br />
huomioiden. Tiedollinen osuus limitetään<br />
käytännön harjoituksiin ja keskusteluun,<br />
joten osallistujilla on mahdollisuus<br />
tuoda esiin omia tarpeitaan ja<br />
toiveitaan äänenkäyttöön liittyen sekä<br />
saada kokemusta ääniharjoitusten tekemisestä.<br />
TILAAjAN TARPEET<br />
HUOmIOIdAAN<br />
Tutoris tarjoaa äänikoulutusta tilaa-<br />
jan tarpeet huomioiden. Äänikoulutuksemme<br />
on tavoittanut moniammatillisia<br />
osaajia eri puolilla Suomea mm.<br />
opettajia, myyntineuvottelijoita, pappeja,<br />
diakoneja, tutkijoita ja telealan<br />
ammattilaisia. Koulutuksen toteutuksessa<br />
erityiskiitosta olemme saaneet<br />
käytännön harjoituksista, joita koulutuksen<br />
aikana on tehty yhdessä, pareittain<br />
sekä henkilökohtaisesti osallistujaa<br />
ohjaten.<br />
Työpaikkakäynnit, joissa on henkilökohtaisesti<br />
ohjattu ääniergonomiaan<br />
ja puhetekniikkaan liittyviä asioita, on<br />
koettu merkittävinä ja omatoimista ää-
Ääniergonomisia vinkkejä<br />
▶ Kostuta limakalvoja juomalla vettä kulauksina pitkin<br />
päivää<br />
▶ Muista hyvä istuma-asento, ryhti ja rentous.<br />
▶ Väl tä rykimistä. Jos kurkussa on ärsyttävä tunne, kokeile<br />
juoda vettä, nielaista voimakkaasti tai yskäistä kerran<br />
kunnolla.<br />
▶ Avaa ääntäsi ennen äänen rasitusta ja rentouta rasituksen<br />
jälkeen<br />
▶ Pyri eliminoimaan taustamelu tai valitse puhumisajankohdaksi<br />
meluton hetki<br />
▶ Huolehdi tilan akustiikasta ja ilmanlaadusta (pölyttömyys,<br />
puhtaus, ilmankosteus)<br />
▶ Hidasta puherytmiä ja artikuloi selvemmin, kun ääni<br />
oireilee<br />
▶ Anna äänesi tarvittaessa levätä kyllin pitkään<br />
nenhuoltoa motivoivina, kertoo koulutusvastaava<br />
Marja Rekilä.<br />
TeliaSoneran yksikkö Vaasassa tarjosi<br />
työntekijöilleen Tutoriksen toteuttaman<br />
äänikoulutuksen. Äänenhuoltokoulutus<br />
on yksi osa-alue, jonka halusimme<br />
olevan mukana vuosittaisessa<br />
työterveyden toimintasuunnitelmassamme.<br />
Ääni on meillä pääasiallinen<br />
työväline ja halusimme myös<br />
ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä<br />
ottaa äänenhuoltokoulutuksen<br />
mukaan. Koulutuksen teoriaosuus<br />
on ollut hyvä, jotta tietoisuus<br />
ääneen vaikuttavista tekijöistä<br />
konkretisoituu. Käytännön<br />
harjoitukset ovat olleet todella<br />
pidettyjä ja ne on koettu<br />
hyödylliseksi.<br />
vASTUU ääNENSä<br />
HOITAmISESTA<br />
Koulutuksen jälkeen tulleissa<br />
kommenteissa on myös korostettu<br />
kunkin omaa vastuuta<br />
äänensä hoitamiseksi. Arjen tohinassa<br />
voi olla haasteellista ottaa<br />
erikseen aikaa äänenhuoltoharjoituksiin.<br />
Kaikki tiedostavat<br />
asian tärkeyden, joka vaatii myös kunkin<br />
henkilökohtaisen vastuun työkyvyn<br />
ylläpitämiseksi. Mahdollisuuksien<br />
mukaan kannustamme henkilöstöä<br />
pitämään työkyvystä huolta myös työajan<br />
ulkopuolella, kertoo TeliaSoneran<br />
Vaasan osastopäällikkö Katri Siren-Vartiainen.<br />
Yhteistyö Tutoriksen kanssa kaikkine<br />
järjestelyineen on sujunut erinomaisesti.Työterveyshuollonroo-<br />
li on myös ollut<br />
tässä merkittävä.Haluammejatkaayhteistyötä<br />
ja<br />
suunnit-<br />
Milloin on syytä hakea apua ääniongelmiin?<br />
▶ Jos äänioireita alkaa esiintyä poikkeuksellisen usein tai<br />
oireet alkavat haitata puheviestintää.<br />
▶ Jos äänioireita esiintyy jatkuvasti päivittäin tai viikoittain.<br />
▶ Jos äänioireet pitkittyvät flunssan jälkeen.<br />
▶ Jos äänioire ilmaantuu ilman ulkoista syytä ja kestää<br />
yli viikon.<br />
▶ Jos äänioire haittaa työstä suoriutumista, harrastuksia<br />
tai sosiaalista kanssakäymistä.<br />
Lähde:<br />
Sala, Sihvo, Laine, 2003, Ääniergonomia – Toimiva ääni<br />
työvälineenä<br />
teilla onkin, että ensi vuoden puolella<br />
jatkamme äänenhuoltokoulutuksen<br />
merkeissä. Tavoitteenamme onkin, että<br />
kaikki pääsevät tähän koulutukseen<br />
osallistumaan, jatkaa Katri Siren-Vartiainen.<br />
Lähteet:<br />
• Vilkman, E. (2004). Toimintakyky –<br />
Arviointi ja kliininen käyttö.<br />
• Titze, I. R. (1994). Principles of Voice<br />
Production.<br />
Koulutukseen osallistuneiden<br />
palautetta:<br />
▶ Äänikurssi pitäisi olla pakollinen<br />
kaikille opettajille/lastentarhanopeille<br />
▶ Sai opeteltua, miten hoidan ääntäni<br />
ja miten hengitän oikein. Voin sitä miettiä<br />
nyt omassa työssäni<br />
▶ Kaikkein tärkeintä oli yksilökohtainen<br />
ohjaus, mistä oli valtava hyöty!<br />
▶ Todella hyvä tiedostaa näitä asioita<br />
konkreettisesti esimerkkien kera ja positiivisessa<br />
ilmapiirissä.<br />
▶ Positiivisesti yllättynyt kyllä! Tällä<br />
alalla kyllä tärkeää tietoa ja hyviä oppeja<br />
(myyntineuvottelija)<br />
19 TuTori
puM<br />
– puhumaan mielikuvien avulla®<br />
PUM -materiaalin idea on yksinkertainen.<br />
Jokaista suomenkielen<br />
äännettä vastaa piirretty<br />
kuva, esimerkiksi äänteen “K” kuvassa<br />
kirves iskeytyy puuhun, jolloin voi-<br />
” PUM on dyspraksia -kuntoutuksessa ehdoton<br />
materiaali, erityisesti sen havainnollisuus<br />
helpottaa harjoittelua ja harjoitusten<br />
suunnittelua, äänteitä pystyy yhdistelemään<br />
joka lapselle yksilöllisten tarpeiden<br />
mukaan.”<br />
daan kuvata syntyvää ääntä äänteenä<br />
“k”. Idea on puheterapiassa arkipäivää,<br />
mutta nyt sen ympärille on rakennet-<br />
TuTori 20<br />
tu valmis kuva- ja harjoituspohjamateriaali.<br />
Tuotetta kehitettäessä havaittiin<br />
varsin pian, että sen käyttö ei rajoitu<br />
” Ikimuistoisin kokemus on pienen downtytön<br />
kohdalla, kun tyttö opetteli äänteet<br />
muutamassa päivässä ulkoa. Hän istui<br />
sitten itsekseen PUM-kuvapino kädessään<br />
ja selasi kuvia ääntäen kunkin äänteen<br />
oikean kuvan kohdalla. Pääsimme<br />
hyvin nopeasti yhdistämään äänteitä toisiinsa,<br />
sanatasolle saakka.”<br />
pelkästään verbaalin dyspraksian kuntoutukseen,<br />
se toimii hyvin myös mo-<br />
nissa muissa yhteyksissä. Erityisen iso<br />
apu materiaalista on vielä lukutaidottomien<br />
pienten lasten kuntoutuksessa,<br />
mutta myös aikuisasiakkaiden kanssa<br />
materiaalista on apua. Myös ihan perustason<br />
artikulaatioharjoituksissa voi<br />
käyttää PUM-kuvia ja pohjia havainnollistamisen<br />
tukena.<br />
PUM – puhumaan mielikuvien<br />
avulla on materiaali, jota voi käyttää<br />
moniin eri tarkoituksiin. Se tukee<br />
muistia, kun pitää muistaa miltä äänne<br />
kuulostaa ja miten äänne pitää tuottaa,<br />
se tukee auditiivisten taitojen harjoittelua<br />
samalla kun se toimii puheentuoton<br />
kuntoutuksen tehokkaana apuvälineenä.
Vaikuta – vuorovaikuta!<br />
Haluatko ammattilaiseksi kielen ja vuorovaikutuksen<br />
laajalle kentälle? Ryhdy puheterapeutiksi.<br />
TutorisValmennuksen Logopedian valmennuskurssi<br />
tukee sinua kohti puheterapeutin monipuolista työtä.<br />
Kurssi järjestetään keväällä 2012 Oulussa, upeissa<br />
TutorisTalon tiloissa Reinilässä.<br />
Lisätietoja saat osoitteesta www.tutoris.fi<br />
TuToris TuKee<br />
plAnin TYöTä<br />
Plan Suomi on kehitysyhteistyöjärjestö,<br />
joka edistää kehitysmaiden lasten<br />
elämänlaatua ja hyvinvointia. Tutoris<br />
tukee Plan Suomen työtä toimimalla<br />
nicaragualaisen tytön kummina.<br />
Kirjeenvaihto kummilapsen kanssa on<br />
koettu tutorislaisten keskuudessa mukavaksi<br />
ja yhteydenpito konkretisoi yrityksen<br />
antaman kehitysyhteistyötuen.<br />
TuToris TuKee<br />
TigersiA<br />
GBK-Tigers on kokkolalainen erityisryhmien<br />
jalkapallojoukkue. Tigersin<br />
toiminta on lähtenyt käyntiin vuonna<br />
2003 valmentaja Kai Luokkalan<br />
aloitteesta ja innostuksesta saada erityisryhmille<br />
oma liikunnallinen harrastus.<br />
Joukkueessa on yli 20 innokasta<br />
pelaajaa, tyttöjä sekä poikia. Pelaajien<br />
ikäjakauma on 9-vuotiaasta aina 40<br />
vuoteen.<br />
Pääosin pelaajat ovat Kokkolasta, mutta<br />
myös lähikunnista kuten Pietarsaaresta,<br />
Lohtajalta ja Himangalta. Tigers<br />
on pelanut SM-sarjaa vuodesta<br />
2004. Nykyään sarjassa on jo kolme<br />
lohkoa ja yhteensä 14 joukkuetta.<br />
Joukkuetta valmentavat Kai Luokkala,<br />
Janne Björkgren ja Karoliina Inki.<br />
Tutoris Oy on aloittanut syksyllä<br />
2011 yhteistyön Tigers -joukkueen<br />
kanssa sponsoroimalla heidän toimintaansa.<br />
Tutoris tulee näkymään<br />
niin joukkueen peliasuissa kuin kentän<br />
laidalla joukkuetta kannustaen.<br />
Odotamme innolla tämän startin jälkeistä<br />
yhteistä matkaa!<br />
21 TuTori
www.tutoris.fi<br />
Maaliskuu<br />
19.3. Helsinki<br />
26.3. Tampere<br />
26.3. Turku<br />
huhtikuu<br />
23.4. Turku<br />
27.4. vaasa<br />
syyskuu<br />
17.9. Kokkola<br />
24.9. Rovaniemi<br />
lokakuu<br />
22.10. Oulu<br />
29.10. Kajaani<br />
Marraskuu<br />
5.11. Tampere<br />
PUm - puhumaan mielikuvien avulla®<br />
Aktiiviset Ainot ja Reippaat Reinot – toiminnallinen arki ikäihmisten asumispalveluissa<br />
Keskittymisen ja toiminnanohjauksen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa<br />
maahanmuuttajataustaisen lapsen puheen kehitys ja sen tukeminen varhaiskasvatuksessa<br />
PUm - puhumaan mielikuvien avulla®<br />
Tohelluksesta toimintaan - keskittymisen ja toiminnanohjauksen tukeminen esija<br />
alkuopetuksessa<br />
Kuvien käyttö kuntoutuksessa<br />
Kehitysvammaisen lapsen kuntouttava arki<br />
Tohelluksesta toimintaa - keskittymisen ja toiminnanohjauksen tukeminen esija<br />
alkuopetuksessa<br />
PUm - puhumaan mielikuvien avulla®<br />
Hyppää kyytiin<br />
- Meillä on Ilo toimia!<br />
Tarvitsemmelisääreippaita,persoonallisiajaosaaviapuhejatoimintaterapeutteja.TutorisonjoneljänävuonnaperäkkäinolluttutkitustiyksiSuomenparhaimmistatyöpaikoista.<br />
Kuntoutuspalvelumme toteutetaan asiakkaan omassa<br />
toimintaympäristössä yhdessä asiakkaan lähihenkilöiden<br />
kanssa. Palvelut toteutetaan Tutoriksen kehittämän<br />
Startti-Matka-Pysäkki®-toimintamallin mukaisesti.<br />
Tutoris tarjoaa sinulle:<br />
ӹӹ toiminnanӹjatkuvaanӹkehittämiseenӹsitoutuneenӹtyöpaikan<br />
ӹӹ huippuӹtyökaverit,ӹinnostavanӹtyöilmapiirin<br />
ӹӹ joustavanӹtyöajan,ӹmonipuolisenӹtyönkuvan<br />
ӹӹ hyvätӹtyövälineet,ӹtoimivatӹtyöprosessit<br />
ӹӹ kuukausipalkan,ӹTutorisBonus-järjestelmän<br />
ӹӹ hyvätӹkouluttautumismahdollisuudet,ӹtyönohjauksen<br />
ӹӹ aktiivistaӹTyHy-toimintaaӹ<br />
Ota yhteyttä:<br />
040 560 4719 , Niina Niva, henkilöstöjohtaja<br />
yhdessa@tutoris.fi
TuToris yHTEysTiEdoT<br />
hAllinTo<br />
Tutoris Oy<br />
Kajaaninkatu 15<br />
90100 Oulu<br />
ota yhteyttä!<br />
Sähköpostiosoitteet:<br />
etunimi.sukunimi@tutoris.fi.<br />
Ä ja ö korvataan a- ja o-kirjaimilla.<br />
Tutoris Oy:n hallinto. Edessä vasemmalta oikealle Sari ja Terhi. Keskellä vasemmal-<br />
ta oikealle Satu, Lea, marjo. Takana vasemmalta oikealle Laura, minna, mirva ja Niina.<br />
Laura Suorsa<br />
Toimitusjohtaja<br />
040 560 6272<br />
Marja Rekilä<br />
Aluejohtaja<br />
Sari Arffmanin sijainen<br />
Lapin, Kainuun ja<br />
Pohjois-Savon aluekeskus<br />
040 560 4791<br />
Terhi Niva<br />
Hallinnon assistentti<br />
044 560 6015<br />
TuTorisFYsio oY<br />
Ajanvaraus: 044 712 1900<br />
Toimipisteet:<br />
Kajaaninkatu 15, 90100 Oulu<br />
Kansankatu 9, 96100 Rovaniemi<br />
Mirva Saarela<br />
Kehitysjohtaja,<br />
asumispalvelut<br />
044 561 6029<br />
Marjo Alalauri<br />
Aluejohtaja<br />
Pohjois-Pohjanmaan aluekeskus<br />
Keski-Pohjanmaan aluekeskus<br />
Pohjanmaan aluekeskus<br />
040 560 4574<br />
Lea Alakorva-Pernu<br />
Hallinnon assistentti<br />
044 560 6003<br />
Niina Niva<br />
Aluejohtaja<br />
Henkilöstöjohtaja<br />
Lounais-Suomen aluekeskus<br />
Pirkanmaan aluekeskus<br />
Uudenmaan aluekeskus<br />
040 560 4719<br />
Minna oinas<br />
Hallinnon assistentti<br />
044 712 1928<br />
KoivuKYlän hoivAKoTi<br />
Karsikkokuja 13, 01360 Vantaa<br />
044 712 1918<br />
Satu Packalen<br />
Hoivakodin johtaja<br />
044 712 1913<br />
TuToris<br />
AlueKesKuKseT<br />
lAppi<br />
Kansankatu 9<br />
96100 Rovaniemi<br />
KAinuu<br />
Kauppakatu 28 B 13<br />
87100 Kajaani<br />
pohjois-sAvo<br />
Savonkatu 8 B 23<br />
70100 Kuopio<br />
pohjois-pohjAnMAA<br />
Kajaaninkatu 15<br />
90100 Oulu<br />
KesKi-pohjAnMAA<br />
Pitkänsillankatu 1-3 (talo 3)<br />
67100 Kokkola<br />
pohjAnMAA<br />
Vöyrinkatu 13<br />
65100 Vaasa<br />
lounAis-suoMi<br />
Aninkaistenkatu 14 B 33<br />
20100 Turku<br />
uusiMAA<br />
Sitratori 3<br />
00420 Helsinki<br />
pirKAnMAA<br />
Itsenäisyydenkatu 17 B 16<br />
33500 Tampere<br />
23 TuTori
www.tutoris.fi<br />
yhdessa@tutoris.fi
Change language