1970-1

N:o 1 - 1970 

Hotelli-ravintola, Kauppiaskatu 6, puh. 20 861. 

Viihtyisä, hyvästä keittiöstään tunnettu. 

Koko 

perheen voileipäpöytä arkisin klo 11— 15, sunnuntaisin 

12— 17. Yläsalissa tanssia ja ohjelm aa 

joka ilta klo 2:een ja YÖ-BÖRSISSÄ klo 3:een. 

Tervetuloa! 

MAAILMAN SUURIN FLYYGELIEN VALMISTAJA 

KAWAI 

K A W A I-p ia n o t ja fly y g e lit ovat m aailm an suurim 

p iin kuuluvan ja p a n ila is e n K. K A W A I-p ia n o te h ta a n 

v a lm iste tta . K a w a i-p ia n o ja m yydään k a ikkia lla 

m aailm assa, m u tta e rik o is e s ti Y hdysvallo issa ovat 

ne e rittä in s u o sittu ja . K a w a i-p ia n o t ovat hyvin 

ko rk e a lu o k k a is ta va lm iste tta , ja k u ite n k in h in n a l 

taan huokeita. 

M a lli NS-6-F edusta a K aw ai-tehtaan m o n ip u o lisessa 

tu o ta n n o ssa "A m e rika n m a llia " hienoim - 

m illaan. P u o lik iillo te ttu n a p ä h kin ä p u isen a ch ip - 

p e n d a le -ty y lis in leikkauksin o n kin täm ä m alli m itä 

e dusta vin k o tip ia n o . K o rkeus 104 cm . leveys 148 

cm . P ieni erä vie lä hintaan 4.250:— (uusi o h je - 

hinta 4.740:— ). M yös v ä h ittä ism a ksulla . Ei korkoa. 

K äytetty p ia n o osam aksuna. 

10 vuoden takuu. 

M uut pia n o m m e alk. 2.370:— . 

Maahantuoja ja pääm yyjä: 

VA LTO LA OY 

Turku, Linnankatu 26, Puh. 12 313 

HELSINKI: Annankatu 16. Vastapäätä Vanhaa kirkkoa. 

Puh. 601 097. 

P.S. V iim e vuoden tu llitila s to n m ukaan oli Kaw ai e n ite n m yyty u lk o m a in e n p ia n o m aassam m e. 

IHMINEN - 

LUONTO - 

ELIN 

YMPÄRISTÖ 

LuK OSMO KONTTURI 

IHMISEN vaikutus luontoon, elintilaansa on lisääntynyt 

voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Erikoisesti räjähdysmäisesti 

kasvanut tieteis-tekninen kehitys on m ahdollistanut 

ihmiselle ensimmäisen kerran kehityshistoriansa aikana 

järkyttää vakavasti luonnontasapainoa. Tätä kuvastavat 

esimerkiksi YK:n pääsihteeri U. Thantin esittämät ihmiskunnan 

kolme vakavinta ongelmaa: ihmisen liikalisääntyminen, 

kolmannen maailman nälänhätä ja luonnon 

yleismaailmallinen saastuminen. Viim eksi 

mainitun vastapainoksi tarvitaan virkistysalueita ja saastumatonta 

luontoa, koska sitä ei pystytä rakentamaan, se 

on pyrittävä säilyttämään. 

EUROOPAN Neuvosto onkin julistanut kuluvan vuoden 

” Eurooppalaiseksi Luonnonsuojeluvuodeksi” . Pohjolan 

Luonto - Pohjolan Tulevaisuus puolestaan kuvastaa 

niitä toimenpiteitä, joita Fennoskandian maat ovat suunnitelleet 

LSV-70:n viettämiseksi. Suomessa on asetettu 

kansainvälinen neuvottelukunta, jonka tehtävänä on koordinoida 

maamme osallistuminen LSV:n toim intoihin. Tässä 

mielessä me varsinaissuomalaiset ja turkulaiset voinemme 

tuntea tiettyä mielihyvää. Sillä lähinnä maakuntaliiton jo h 

dolla on Varsinais-Suomi ensimmäisenä maakuntana Suomessa 

onnistunut koordinoimaan m onipuolisen koko luonnonsuojelun 

kentän täyttävän kuukausittaisen ohjelman 

luonnonsuojeluvuoden viettämiseksi kotimaakunnassamme. 

Toisaalta Turku on ensimmäisenä maakunnassa (ennen 

Tamperetta ja Helsinkiä!) ehtinyt asettaa oman LSVtoimikunnan 

suunnittelemaan kaupunkimme osallistumista 

LSV-aktioihin. 

VAIKKA vastuu ihmisen ympäristön elinkelpoisuuden ja 

viihtyisyyden säilymisestä kuuluu poliittisen ja taloudellisen 

vallan pitäjille, on myös aatteellisten yhdistysten, kuten 

Turku-seuran velvollisuus kiinnittää päätöksentekijöiden 

huomiota vallitseviin epäkohtiin ja vaikuttaa kaupunkilaisten 

asenteisiin jakam alla inform aatiota niistä. Lopuksi 

aktiiviluonnonsuojelija toivoo, että tänä vuonna saavutettu 

hedelmällinen yhteistyö erityyppisten hallinnollisten 

ja aatteellisten organisaatioiden välillä jatkuu myös tulevaisuudessa 

ja johtaa LSV:n aikana esille tulevien hyvien 

ajatusten toteuttamiseen myös pitkällä tähtäyksellä. 

Osmo Kontturi

Opetustilat 

ja työ 

urun Yliopistolla on lahjoitus- 

T varoin syntyneenä yksityisenä yliopistona 

oma erikoislaatunsa, joka 

vieläkin perustuu eräänlaiseen kansallism 

ieliseen tunnelmaan, luonnehtii 

rehtori Tauno Nurmela juhlavuottaan 

viettävää Turun Yliopistoa. 

Kuluneina viitenä vuosikymmenenä 

yliopisto ei ole menettänyt ystäviään. 

Turun Suomalainen Yliopistoseura 

toim ii edelleen vireästi; sen jäsenmäärä 

on tällä hetkellä lähes kaksituhatta. 

Se, että Turun Yliopisto on 

yksityinen yliopisto merkitsee henkistä 

irrallisuutta ja joustavuutta. 

YLIOPISTONMÄKI on ollut kaupungin 

maisemassa kauaksi näkyvänä 

jo toistakymmentä vuotta. Vuonna 

1959 vihittiin arkkitehti Aarne 

Ervin suunnittelem a kokonaisuus: 

hallintorakennus, kirjasto, luonnontieteinen 

talo sekä kemian ja fysiikan 

laitosrakennus. V. 1969 valmistui 

II luonnontieteinen talo sekä 

Henrikinkadun varteen arkkitehti 

Aarne Ehojoen suunnittelema Fennicum. 

Kaikkiaan Yliopistonmäen tilat 

käsittävät runsaat 160 000 kuutiometriä. 

Lääketieteellisen tiedekunnan 

laitosrakennukset ovat luonnostaan 

hakeutuneet Yliopistollisen keskussairaalan, 

opetussairaalan, lähettyville. 

Ne ovat valmistuneet kolmessa 

vaiheessa vv. 1948— 65 arkkitehtien 

R. Wessmanin ja J. Järven 

suunnittelem ina. V. 1965 valmistunut 

ham m asklinikka on myös arkkitehti 

Järven käsialaa. 

turun 

yliopisto 

1920 

1970 50 

ilanpuutetta on. Tällä hetkellä 

T suuri osa yhteiskuntatieteellisen 

tiedekunnan laitoksista, tietyt humanistiset 

laitokset, oikeustieteen laitos 

ja suuri osa lääketieteen alkuopetuksen 

laitoksista toimivat vuokratiloissa 

eri puolilla kaupunkia. 

Laajennussuunnitelmat suuntautuvat 

Yliopistonmäen pohjoispuoliselle 

alueelle, uuden ylioppilaskylän 

lähituntumaan, nykyiselle kasarmialueelle. 

TURUN Yliopistolla on vireästi toimivia 

erillisiä tutkim uslaitoksia. Professori 

Yrjö Väisälän v. 1952 perustama 

tähtitieteellis-optinen tutkim uslaitos 

toim ii lahjoituksena saadulla 

Tuorlan kartanon alueella Piikkiössä. 

Wihurin fysiikantutkimuslaitos 

sijaitsee Yliopistonmäellä, Lapintutkimusasema 

Kevo Utsjoella, Saaristomeren 

tutkim uslaitos Seilin saarella 

Nauvon saaristossa. Opetus- ja 

yleisöpuutarhansa yliopistolla on 

Ruissalossa: Kasvitieteellinen puutarha, 

joka siirrettiin nykyiselle paikalleen 

Iso-Heikkilän alueelta v. 

1957. Puutarhan laajennussuunnitelmiin 

kuuluu tilojen kaksinkertaistaminen. 

iedon Vanhalinnan kartanon yli 

sai lahjoituksena v. 1957. 

Lopisto 

Kartano on tällä hetkellä kansatieteellisenä 

museona ja arkeologisen 

laitoksen opetus- ja tutkimuskäytössä. 

Biologisten laitosten yhteydessä 

toimivia museoita ovat kasvi- ja 

eläinmuseot. 

TURUN Yliopiston kirjasto toimii 

Yliopistonmäellä. Kirjastorakennuksessa 

on jokaiselle kansalaiselle 

avoin lukusali käsikirjastoineen, ja 

osittain maanalaisessa kirjavarastossa 

on hyllytilaa n. 24 kilometriä. 

Pääkirjaston nidosmäärä on noin 

600 000, eri puolilla yliopistoa toimivien 

tiedekuntakirjastojen nidosluku 

kohoaa n. 150 000:een. Tiedekuntakirjastoja 

on tällä hetkellä neljä, 

mutta lukumäärä kohonnee lähitulevaisuudessa 

yhdellä suunnitellun 

pääkirjaston lisärakennuksen 

valmistuttua. Kirjaston yhteydessä 

on hiljakkoin aloittanut toimintansa 

kurssikirjalainaam o. 

urun Yliopiston vanhimmat tiedekunnat 

ovat humanistinen ja ma- 

T 

temaattis-luonnontieteellinen, nuorimmat 

oikeustieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen. 

Lääketieteellinen 

tiedekunta perustettiin v. 1943 ja 15 

vuotta myöhemmin tiedekunnassa 

päästiin aloittamaan myös hammaslääketieteen 

opetus. 

TÄLLÄ hetkellä on yliopistossa 

professoreita 81, apulaisprofessoreita 

60, dosentteja n. 120, lehtoreita 

n. 40 ja assistentteja yli 200. Turun 

Yliopistossa opiskeli viime vuonna 

runsaat 7 500 henkilöä; opiskelijamäärä 

kohosi suurimmaksi humanistisessa 

tiedekunnassa, jossa se 

vuoden lopussa kaikkiaan oli 2 946, 

matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan 

opiskelijoita oli silloin 

1 877 ja kolmanneksi suurimman 

tiedekunnan, lääketieteellisen opiskelijoita 

1 244. 

Tutkimustuloksiaan turkulaistiedemiehet 

julkaisevat ennenkaikkea 

kansainvälisessä tieteellisessä kirjallisuudessa, 

johon yliopiston omakin 

julkaisusarja kuuluu. Tässä sarjassa 

on tähän mennessä ehtinyt ilmestyä 

130 matemaattisten aineitten tutkimusta, 

43 biologisten, maan- ja 

geotieteitten julkaisua ja humanistisia 

tutkimuksia 114. Koska kaikki 

mainitut alueet vanhastaan ovat julkaisusarjassa 

olleet vieraskielisiä, 

on tahdottu luoda myös suomenkielinen 

sarja kaikkia tieteitä varten. 

Näitä suomenkielisiä tutkimuksia on 

tähän mennessä ilmestynyt 7. Lisäksi 

tulevat yksityisten laitosten julkaisut. 

Eri tieteitten aloilta on julkaistu 

308 väitöskirjaa. 

Juhlavuoden 

ohjelmaa 

urun Yliopiston juhlavuoden ohjelma 

on suunniteltu esittelemään 

T 

sitä työtä, jota Turun Yliopistossa 

nykyisin korkeimman opetuksen ja 

tieteellisen tutkimuksen hyväksi suoritetaan. 

Tämän työn tulosten välittäminen 

eri muodoissa suurelle yleisölle 

on juhlavuoden järjestäjien toisena 

päätavoitteena. Näin ollen juhlavuoden 

ohjelman painopiste on 

selvästi sen tieteellisessä osassa. 

YLIOPISTON juhlavuoden ohjelma 

alkoi viime tammikuun 15. päivänä, 

kun Suomen yliopistojen ja korkeakoulujen 

rehtorit pitivät kokoustaan 

Turussa. Ensimmäinen juhlavuoden 

järjestäjien tuottama ohjelmanumero 

oli Turun Yliopiston kanslerin 

Rolf Nevanlinnan 19.1. pitämä luento 

"Matemaattis-loogisen ajattelun alkuhistoriaa", 

joka aloitti 16-osaisen 

luonnontieteellisen ja lääketieteellisen 

tutkimuksen historiaa käsittelevän 

Studia generalia-luentosarjan. 

Muita suurelle yleisölle tarkoitettuja 

luentosarjoja ovat 70-luvun talouspolitiikkaa, 

Suomen ja kansainvälisten 

järjestöjen välisiä suhteita, eri 

tieteenalojen merkitystä tieteiden 

kokonaiskentässä ja yhteiskunnan ja 

yliopistojen välisiä suhteita käsittelevät 

luentosarjat. 

• Turun Yliopiston kirjaston vanhin 

teos on v. 1481 painettu Biblia 

latina, jonka alkukirjaimet on maalattu 

käsin sinisin ja punaisin värein. 

uentosarjojen ohella myös suurin 

Losa muiden tieteellisten tilaisuuksien 

ohjelmista on suunniteltu sellaiseksi, 

että ne kiinnostavat muitakin 

kuin alan varsinaisia asiantuntijoita. 

Joidenkin funktio on yleissivistävä, 

joidenkin taas alalla työskentelevien 

jatko- ja täydennyskoulutus. Mainittakoon 

"Sydän, sen sairaudet ja 

hoito"-symposium, Uskontotieteen 

päivät, "Kielentutkimuksen uudet 

suunnat” -symposium, ja "Tietojenkäsittelyopin 

ja lähialojen ajankohtaisia 

kysymyksiä"-esitelmäsarja sekä 

kaksiosainen tiedepoliittinen seminaari. 

SUPPEAMMALLE asiantuntija- ja 

-harrastajajoukolle tarkoitetut symposiumit 

selvittelevät mm. hapen 

merkitystä kudosvaurion paranemisessa, 

yhteiskuntahistoriallista tutkimusta 

Virossa ja Suomessa, todennäköisyysautomaatteja, 

ultraäänidiagnostiikkaa 

lääketieteessä ja lämpötilan 

biologisia vaikutuksia ja lämpötilaan 

sopeutumista. 

OMAN osansa juhlavuoden ohjelmasta 

muodostavat Luonnonsuojelu- 

• Turun Yliopiston lääketieteen laitosrakennus. 

vuoden 1970 merkeissä järjestettävät 

tilaisuudet ja toimenpiteet. Juhlavuoden 

luonnonsuojeluprojekti on 

sangen laaja. Se käsittää seminaarin, 

symposiumin ja asiantuntijaavun 

antamisen sekä propagandistisia 

ja konkreettisia luonnonsuojelutoimenpiteitä. 

urun Yliopiston perustamispäätös 

tehtiin 50 vuotta sitten Ka 

T 

levalan päivänä 28.1. Tuona päivänä 

v. 1970 järjestettiin myös 

varsinainen 50-vuotisjuhla. Päivä 

alkoi klo 10 onnittelujen vastaanotolla 

konsistorin huoneessa, jossa 

konsistorilla oli myös juhlakokouksensa 

klo 12. Päiväjuhla alkoi 

Konserttitalossa klo 14, jossa 

musiikkiohjelman lisäksi kuultiin 

yliopiston rehtorin Tauno Nurmelan 

puhe ja erilaisia tervehdyksiä: 

pääministeri, Helsingin Yliopisto 

ja muut korkeakoulut, Turun kaupunki, 

Yliopistoseura ja Ylioppilaskunta. 

Tasavallan presidentti ei 

ollut läsnä ennakkotiedoista poiketen, 

ei myöskään opetusministeri. 

KEVÄÄN suuri päätöstapaus on 

tohtoripromotio 30.5. Kevätlukukauden 

tilaisuuksista on syytä 

erikseen mainita yliopiston julkaisemien 

tieteellisten teosten näyttely 

Paasikiven huoneessa, yliopiston 

omistaman taiteen näyttely 

Wäinö Aaltosen museossa 

huhti-toukokuun vaihteessa sekä 

samoihin aikoihin tapahtuvat Macbeth-esitykset 

Åbo Svenska Teaterin 

huoneistossa. Maaliskuun 25 

päivänä on erityinen akateeminen 

päivä Turun vanhan akatemian 

perustamispäivän merkeissä. Juhla 

järjestetään luentosalissa II. 

2

A pulaiskaupunginsihteeri 

EINO VÄHÄTALO: 

Kaupungin osuus 

Turun 

asuntotuotannossa 

I halva s itt liv, i m era än fyra 

d e c e n n ie r va r p ro fe ssor Otto 

Andersson bosatt och intensivt 

verksam i Åbo. I dess 

k u ltu rliv o ch i dess g a tu b ild var 

han både till kro p p o c h själ en 

m an av fo rm a t, en sevärdhet och 

en h ö rvä rd h e t som läm nade ett 

s to rt tom rum då han vid 90 års 

å ld e r avled på trö skeln till det 

nya d e c e n n ie t. - Å bosam fundet 

är i tillfä lle a tt hylla hans m inne 

m ed e tt In m em oriam skrive t av 

pro fe ssor em e ritu s Johannes 

Lindblom i Lund, som under 

sin å b o tid upplevde fenom enet 

O tto A ndersson i hans fulla 

m annakra ft. Johannes Lindblom 

var p ro fe ssor i e xegetik vid Åbo 

akadem i och åren 1924— 1930 

te o lo g iska faku lte te n s första dekanus. 

Som sådan upplevde han 

O tto A n dersson bl a som A kadem 

ins re kto r. Så här ger han 

sin syn på OA: 

En ålänning som 

gav färg åt Åbo 

R a k e n n u s to im in n a n ke h itys ja voi- 

• • m a k k u u s a n ta va t parh a a n kuvan 

k a u p u n g in ka svu sta ja e linvoim asta. 

S o tie n jä lk e is e t vu o sikym m e n e t ovat 

o lle e t T u ru ssa vilkka a n ra kenta m i 

sen aikaa. T a p a h tu n u t ke h itys ilm e 

nee s e lvim m in a su n to ka n ta a o s o itta 

vissa lu vu issa . N äiden m ukaan T u 

ru ssa o li vu o n n a 1950 asunto ja 

31.507 ja 1968 lo p u ssa 54.726. L i 

säys o li näin o lle n lä h e s 75 p ro s e n t 

tia. T o d e llis u u d e s s a nousu o li kaks 

in k e rta in e n , kun o te ta a n huom ioon, 

e ttä a s u n to je n k e s k ip in ta -a la kasvoi 

n o in k o lm a n n e k s e lla ja laatutaso 

p a ra n i h u o m a tta vasti. M yös e d e llise 

n ä 2 0 -vu o tiska u te n a a suntojen 

lu ku k a k s in k e rta is tu i, m ikä osoittaa, 

e ttä a s u n to je n lu kum ä ä rä on kasvan 

u t v o im a k k a a m m in k u in a su ka s 

lu ku . T ä m ä on v a a tim u sta son noustessa 

lu o n n o llis ta . K a u p u n ki on 

lu o n n o llis is ta syistä ra k e n n u tta n u t 

p ä ä a sia ssa y le is iä ra ke n n u ksia ja 

la ito k s ia p a lvele m a a n ka u p u n k ila is 

te n ta rp e ita . T ä tä o vat e d e llyttä n e e t 

ja e d e lly ttä v ä t yhä vä kilu vu n kasvu 

- n y k y is in n o in 3000 henkeä v u o 

d e ssa - ja k u n n a llis te n palvelu je n 

ja tk u v a la a je n e m in e n ja m o n ip u o lis 

tu m in e n . A s u n to ra k e n n u s to im in n a s - 

sa k a u p u n g in tä rk e im p ä n ä te h tä vä 

nä o n k in lu o d a e d e lly ty k s e t a s u n to 

je n tu o ta n n o lle m m . h a n k k im a lla 

ta rv itta v a a ra kennusm a a ta , h u o le h tim 

a lla k a a v o itu k s e s ta ja k u n n a llis 

te k n iik a n ra k e n ta m isesta . R iittävää 

a s u n to je n tu o tta m is ta on kuite n kin 

p id e ttä v ä k a u p u n g in ke h ityksen v ä lttä 

m ä ttö m ä n ä e d e llytyksenä. 

iim e so tie n jä lk e e n v a llits i T u ru s 

V sa n iin kuin m u is s a k in m aam m e 

a s u tu s k e s k u k s is s a tu n n e tu s ti a n ka 

ra a s u n to p u la . P u u ttu i pääom ia ja 

v ä lttä m ä ttö m iä ra k e n n u s ta rv ik k e ita . 

A sia n a u tta m is e k s i T u ru n kaupunki 

ry h ty i o sa ksi jo so d a n a ikana ra kennu 

tta m a a n a s u k k a ille e n ns. hätäa 

su n to ja , jo lla is ia o v a t O ja rin n e , 

K u rje n m ä e n u u d e m p i osa, H uhkola, 

M ä n ty m ä k i ja P e rh e a su n n o t O y (yh 

te e n s ä 695 a sunto a ). N äm ä o liva t 

m e lk e in y k s in o m a a n yh d e n h uoneen 

ta i h u o n e e n ja ke ittiö n kä sittä viä ja 

va illa tä rk e im p iä k in m u kavuuksia. 

R akennusta rvikkeid e n saannin h iu 

kan help o ttu e ssa ja Aravan uuden 

va ltio n la in o itu s jä rje s te lm ä n tu ltu a 

voim aan ka u p u n ki ja tk o i tä yskunnallisten 

v u o kra -a sunto je n tu o tta 

m ista. Näin v a lm istu iva t vv. 1950— 

1954 T oivola n kadun tä h tita lo t, jo issa 

on 137 n ykya ika isin m ukavuuksin 

varu ste ttu a huoneistoa. 

\ / u o n n a 1951 a lkoi ns. p u o lik u n - 

V n a llin e n ra kennusto im in ta . Tätä 

varten perustam issaan a sunto-osakeyhtiö 

issä kaupunki m e rkitsi koko 

osakepääom an, ja a sukkaat m a ksoivat 

sen ta kaisin k a u p u n g ille kuukausitta 

in kym m enen, m yöhem m in 

viid e n to is ta vuoden aikana ja tu livat 

täm än ajan päätyttyä o s a kkeeno 

m ista jiksi. Näin ra k e n n e ttiin k a ikkiaan 

21 asunto -o sakeyhtiö ta lo a , 

jo is s a on yhteensä 1 731 asuntoa. 

E nsim m äiset näistä - T urun T o rn i 

ja R auhankatu 2 3 -2 5 - v a lm is tu i 

vat vuonna 1952 ja viim e iset — Puolikonm 

ä ki ja M u llin tie — vuonna 

1967. K aikki näm ä ta lo t ra kennettiin 

va ltio n a s u n to la in o itu ksen turvin. 

V uoden 1968 alussa tapahtu n u t 

a s u n to tu o ta n to la in m uuttam inen lo 

petti täm än va rsin hyväksi o s o itta u 

tuneen ra kentam ism uodon, koska 

k u u k a u sikusta n n u kset m uutoksen 

jä lk e e n o lis iv a t nousseet p u o lik u n 

nallisessa jä rje ste lm ä ssä ko h tu u t 

tom an k o rke iksi. P u o liku n n a llise t 

h u o n e is to t o liv a t hyvin halu ttu ja , 

k oska n iih in voi päästä a sukkaaksi 

ja o sa kke e n o m ista ja ksi aivan vähäisellä 

alkupääom a lla . Tästä syystä 

h a k ijo ita o lik in usein kym m e n kertain 

e n määrä. 

p ä ä tty n e e n 1960-luvun alu ssa ryh- 

* d y ttiin T urussa e n tistä s u u re m 

m assa m äärin rake n ta m a a n ns. aravavuokra 

ta lo ja pääasiassa k iin te is 

tö o sakeyhtiö n m uodossa. N äiden 

y h tiö id e n p e rustam iseen on m yös 

ka u p u n ki o s a llis tu n u t va rsin h u o 

m attavassa m äärin. T ähän m ennessä 

se on m ukana yhdeksässä vuokratalo 

yrityksessä, jo is s a jo on valm 

iina 1 320 h uoneistoa. K aupunki 

on n iille m yöntänyt keskim ä ä rin noin 

30 p ro s e n tin suuru isen om avarao 

suuden lisäksi e n s is ija is la in o ja y h 

teensä noin 6,9 m iljo o n a a m arkkaa. 

K a u p u n ki on vu o d e n 1964 jälkeen 

ra k e n n u tta n u t v a n h u ksille 3:een eri 

ko h teeseen — Vasaram äkeen, Mäntym 

äkeen ja Liin a h a kaan — yhteensä 

197 v u o kra -a sunto a , jo id e n vuokra 

ksi on v a h viste ttu vain 2,60 m k / 

m 2/k k . K a u p u n g in antam a tuki on 

tä llö in noin 4 m k /m J/k k . Lisäksi 

k a u p u n ki on m e rkin n yt tänä keväänä 

v a lm istu vasta A s.oy. Ristisom m an 

ta lo sta 56 u u tta osakehuoneistoa, 

jo id e n ja k o vanhusten asunnoiksi on 

p a rh a illa a n käynnissä. V iim e vuosina 

ka u p u n ki on m yös ostanut vanh 

u k s ille eri p u o lilta kaupunkia 65 

o s a kehuoneisto a , jo is ta peritään 

vain y h tiö v a s tik k e e t läm m invesim aksuineen. 

T u ru n ka u p u n ki on lisäksi suurim 

p a n a osa kkeenom ista ja n a sosia 

a lisessa ra kennutta ja yhtiö ssä Turun 

A s u n n o n tu o ta n to O y:ssä, jonka 

kassana to im ii kaupungin rahatoim 

isto ja jo lle ka u p u n ki on jatkuvasti 

m yöntä n yt ra kennusaikaista luottoa. 

Täm ä y h tiö on ra k e n n u tta n u t 1950- 

lu vu lla yhteensä 1.058 asuntoa ja 

vuodesta 1961 lu kie n 1 591 asuntoa 

e li ka ikkia a n 2 649 asuntoa. 

ahden v iim e isen vuosikym m enen 

Ka ikana on v ä h ite lle n päästy "hella 

h u o n e a s u n n o is ta ” nykyajan vaatim 

ukset täyttävään asuntokantaan, 

sam a lla kun a sum isväljyys on huom 

attavasti kasvanut. Täm än hetken 

laskelm ie n m ukaan kaupungin kasvu 

e d e lly ttä ä noin 2200:n huoneiston 

ja tk u v a a vuositu o ta n to a . Parhailla 

a n on va lm istu m a ssa vuosien 

1 9 7 0 -1 9 7 4 asuntotu o ta n to -o h je lm a , 

jo n k a to te u tta m is e e n tarvittavat 

m a a -a lu e e t k a u p u n ki on jo varannut. 

N äiden pääosa lta a n jo a lu lle saate 

ttu je n a sunto a lu e id e n kunnalliste 

k n iik a s ta ka u p u n ki tavalla ta i to i 

s e lla jo u tu u h u o lehtim aan. 

K a u p u n g in o s a llis tu m is ta asuntotu 

o ta n to o n on ensi sijassa haitannut 

v a ro je n p uute, jo h o n lähivuosina 

saata n e e n jo n k in verran helpotusta. 

R iittävän v u o situ o ta n n o n yllä 

pitä m in e n e d e lly ttä ä kaupungin ja t 

kuvaa a ktiiv is u u tta ja to im in ta m a h 

d o llis u u k s ie n ta rjo a m is ta yksityiselle 

a s u n to tu o ta n n o lle . 

land de donatio n e r, som under 

B1920-talet kom Å bo A kadem i till 

del, va r o ckså den till en professur 

i m usikvetenskaps och fo lkd iktsfo 

rsknin g . O tto A ndersson blev 

1926 dess självskrivne innehavare. 

Det d rö jd e ej länge, förrän den 

m ångbegåvade bond- och spelm 

anssonen från Å land m ed den 

o rig in e lla apparitio n e n och den 

oakadem iska levnadsbanan blev en 

fantasie g g a n d e m ärkesgestalt vid 

A kadem ien och hela Å bo stad, 

m ycket p o p u lä r o ch högt aktad. Han 

blev o ckså en dugande, kra ftfu ll och 

in fly te ls e rik m edlem av professorskåren. 

N är A kadem iens andre rektor 

e fte r dess stiftande, m atem atikern 

S everin Johansson, o ckså han en 

kra ftka rl av stora mått, oväntat 

avled 1929, blev O tto A ndersson 

e fte r b ara tre å rs professorstid med 

s to r e n stäm m ighet hans efterträdare 

i det m a ktpåliggande äm betet. 

O tto A ndersson va r på s itt sätt ett 

geni. M en han va r o ckså en karlakarl, 

en b rin n a n d e patriot, en människovän, 

i vänskap oöverträffad. 

Som vetenskapsm an var han en 

ly c k lig fö re n in g av svärm isk rom 

antiker o ch nyktert saklig forskare. 

H ans ovansklig a insatser gällde 

den fo lk lig a m usiken o ch den 

fo lk lig a vis- och sångskatten i Finland. 

Redan 1906 hade han lagt 

gru n d e n till "B ra g e ” , föreningen fö r 

vård och frä m ja n d e av svensk fo lkd 

ik tn in g , fo lkm u sik och fo lkdans i 

Finland, dessa den andliga fo lk 

k u ltu re n s y ttrin g a r som han alltid 

b e tra kta d e som en organisk och 

o u p p lö s lig enhet. Det blev här fråga 

om ingentin g m in dre än ett helt 

k u ltu rp ro g ra m av största betydelse 

i den foste rlä n d ska väckelsens spår. 

F ör O tto A ndersson gälld e det inte 

bara a tt sam la e tt ova n lig t rikt, till 

s to r del u n dangöm t o ch bortglöm t 

m aterial, utan o ckså att g öra det 

levande, ge det förnyad aktu a lite t 

i dagens k u ltu rliv. H ärtill kom vetenskapsm 

annens o u ttrö ttlig a iver 

a tt utfo rska sam m anhang o ch ut 

OTTO 

v e cklin g slin je r på detta vitto m fa t 

tande om råde. Så vidgades med 

nödvändighet undan fö r undan 

forskarens perspektiv. 

M ed sitt ante cknin g sblo ck, sin 

fio l och sin lju d u p ptagningsapparat 

fö re to g han v id strä ckta resor till 

Estland, Island, W ales, S kottland, 

Irland och A tlantöarna, natu rlig tvis 

o ckså till de skandinaviska länderna. 

Även m usikinstrum entens byggnad, 

användning och egenart ägnades 

s to r uppm ärksam het. D o kto rsavhandlingen, 

med vilken han 

g jo rd e sitt intåg i det akadem iska 

livet, handlade om ” strå kh a rp a n ” 

och va r en om sorgsfull stu d ie i 

nordisk instru m e n th isto ria . Med entusiasm 

sam lade han kunskaper 

var han kom åt. Den som s krive r 

detta kan inte glöm m a den iver, 

m ed vilken han lyssnade till vad jag 

hade att berä tta om de i B ibeln 

o m talade m usikinstrum enten. 

ANDERSSON 

Å länningen O tto A ndersson fö r 

blev ålänning och Å la n d s -p a trio t 

livet igenom . På H em skär, en av 

Å landsöarna, hade han s itt som m arhem 

. A tt vara hans g ä st d ä r under 

några som m ardagar o c h om m o rg 

narna i d a g b rä cknin g e n tillsam m ans 

m ed honom stäva ut till havs fö r att 

vittja de utla d g a fisknäte n skänkte 

u p plevelser man ej glöm m er. 

tto A ndersson hörd e till d e stora 

Oi fin la n d ssvenskt k u ltu rliv under 

det senaste halvseklet. N är han nyss 

vid d ryg t 90 å rs å ld e r ändade sitt 

liv, kunde han se tillb a k a på e tt 

livsverk av bestå e n d e värde. Han 

kände sig o ckså ta cksa m och 

lycklig . I e tt av de sista bre v jag 

h ar frå n honom s krive r han med 

e tt b ib e lo rd i ta n k a rn a : "L o tte n är 

m ig fa lle n i d e t lju vlig a ! Jag känner 

m ig stä n d ig t ha va rit ledd vid en 

hand, kra ftig och säker, på den 

väg ja g haft att v a n d ra ."

Tu rk u -se u ra n 

toim innanjohtaja 

Taina Anelma Herrala on 

syntynyt Kuolemanjärvellä 14. 8. 

1938, josta talvisodan aikana joutui 

vanhempiensa kanssa siirtymään 

evakkona Rymättylään. 

Turku kuitenkin tuli hänen "kotikaupungikseen” 

. Täällä hän 

suoritti koulunkäyntinsä tullen 

ylioppilaaksi Turun Suomalaisesta 

Yhteiskoulusta vuonna 1959, 

ja opiskelunsa valmistuen filo 

sofian kandidaatiksi vuonna 1965. 

Hänen harrastustaan Turkua kohtaan 

osoittaa hänen yliopistollinen 

pro gradutyönsä, joka koski 

J. W. Lilljaa, turkulaista kirjakauppiasta 

ja aatteen miestä, sekä 

hänen Suomen Turku 1/69:ssä 

oleva artikkelinsa Pehr Daniel 

Lundbergista ja Lovisa Almgrenista 

Surutoin-nimisen puutarhan 

isännistä. Harrastuksenaan 

hän on selvitellyt monien 

turkulaisten sukuja, sekä osallistunut 

Turku-seuran kaskukirjan 

"K laari o sano föriäijä" toim ittamiseen 

vuonna 1968. 

Opiskeluaikanaan hän työskenteli 

Turun maakunta-arkistossa 

toim istoapulaisena 1960—1962, 

siirtyen vuonna 1963 Vaasan 

maakunta-arkiston vt. amanuenssiksi. 

Vuosina 1964—1966 hän 

toim i Ristijärven kunnallisen 

keskikoulun äidinkielen va. lehtorina. 

Viim eksim ainittuna vuonna 

hän kuitenkin palasi Turun 

maakunta-arkiston palvelukseen, 

jossa hän edelleen toim ii arkistonhoitajana. 

Vuonna 1962 hän on ollut 2 

kuukautta kestäneellä opintom atkalla 

Englannissa. 

Turku eri sävellajeissa: 

tapahtumia roppakaupalla 

Turku taiteiden kaupunkina elää kuluvana vuonna vilkasta 

tapahtumakautta. Vuoden alussa kaupunki sai uuden lautakunnan, 

kuvataidelautakunnan ja taideasiainsihteerin, joksi 

valittiin maisteri M argaretha Jokinen. Turun Yliopiston 50- 

vuotisjuhlallisuudet värittävät koko vuotta ja toisena piirteenä 

Turun kulttuurieläm ästä on m ainittava m usiikin lähes johtava 

osuus tapahtumissa. M usiikillisen toim innan huippupiste saavutetaan 

elokuussa, 17—23.8., jo lloin vietetään Turun uudistettuja 

m usiikkijuhlia. 

M u s iik is ta p u h e e n o lle n : K a u p u n 

g i n t e a t t e r i n M u s ta la is ru h tin a ta r 

v a llo itta a ko ko näytä n tö kauden ajan 

tu rk u la is te n ja v ie ra id e n sydäm iä. 

R uotsalainen T e a tte ri on uudista n u t 

K re iv itä r M arizan ja T yövä e n o p isto n 

p iiris s ä to im iva O p is to te a tte ri taas 

saatto i helm ikuun alussa e n si-ilta a n 

T u ru n v a n h a L u o s ta rin m ä k i v irk 

o a a k e v ä ä llä u u te e n e lä m ä ä n . 

M u s e o ille n iin ty y p illin e n le im a 

” E i s a a k o s k e a " p o is tu u m u u ta 

m is ta L u o s ta rin m ä e n v e rs ta is ta 

ja v a n h a t m e s ta rit tu le v a t n im e n 

o m a a n o p a s ta m a a n ja n e u v o 

m a a n v ie ra ile v a a y le is ö ä k o k e i 

le m a a n its e v a n h a a k ä s ity ö lä is 

ta ito a . T u ru n h is to ria llis e n m u 

s e o n a m a n u e n s s i J u k k a E e n i- 

I ä , jo k a on L u o s ta rin m ä e n e lä - 

v ö ittä m is h a n k k e e n is ä, k e rto o 

s a a n e e n s a id e a n u lk o m a ilta . Y le i 

sö o n k o k e ilu n h a lu is ta ja ta h to i 

si a in a k in s o rm e illa ja tu n n u s te l 

la m u s e o e s in e ls tö ä . 

Ensi toukokuusta alkaen Luostarinmäen 

yleisö voi itse yrittää valaa 

saviruukkuja, kukkopillejä tai vaikka 

tyystin modernia muotoilua savenvalajan 

tuolilla. Kirjapainon puolella 

taas on mahdollisuus latoa tarkoitusta 

varten vartavasten hankittavista 

kirjasim ista itselleen oma nim i 

kortti tai painaa kivipainossa Turun 

kuvia. Kankaankudonnasta kiinnostuneet 

voivat kokeilla kangaspuita 

tai rukkia. Lapsia varten hankitaan 

pienet kangaspuut. Puusepänverstaassa 

voi taitavakäsinen sorvata itselleen 

sopivan koriste-esineen tai 

J o s e f B e e rin o p e re tin M asurkka. 

O m a lla s a ra lla a n tiim e ltä v ä Turun 

Y lio p p ila s te a tte ri va lm ista a m aaliskuun 

lo p p u p u o le lla p a rrasvaloihinsa 

Key Å b e rg in ju tu n , jo n k a sanoitus 

on A rvo S alo n ja m u s iik k i Kaj Chyd 

e n iu ksen. N iin ä v ä lia ik o in a sydäntalven 

a ikaan, jo llo in turkulaiset 

Itse valettuja kukkopillejä 

mukaan Luostarinmäeltä 

jos joku haluaa tietää minkälaista oli 

jauhaa uutisviljaa käsikivillä niin siihenkin 

tulee olemaan mahdollisuus. 

Museon tulee tietysti suojella esineistöä, 

mutta Luostarinmäellä yleisön 

kokeilunhalulle avattavat verstaat 

ovat luonteeltaan sikäli ” vaarattom 

ia', että esinevahinkoja tuskin 

syntyy. Toim inta tapahtuu käsityömestareiden 

ja vartijoiden valvonnassa. 

Joka tapauksessa "Vanha 

Luostarinmäki elää" -ohjelmaa kannattaa 

kokeilla, sanoo lis. Eenilä. 

Luostarinm äellä aiotaan kokeilla 

yleisön osallistum ista aluksi koululaisretkeilyjen 

aikana keväällä. Turun 

kaupungin matkailusihteeri Pertti 

Paasio pitää Luostarinmäen 

tarjoam ia uusia mahdollisuuksia erittäin 

tärkeinä koululais- ja opintomatkailun 

kannalta. Näin tutustutetaan 

lapsia hauskalla tavalla kulttuurihistoriaan. 

O pettajat saattavat 

suunnitella retken usein liian tiiviiksi, 

jolloin lapset väsyvät, eivätkä 

saa tarpeeksi uusia virikkeitä, tietoja 

ja elämyksiä matkaltaan, mikä 

toisaalta on juuri opintoretken tarkoitus. 

Kaupungin m atkailutoimisto on 

jo keskitalvella postittanut kevään 

koululaisretkeilyohjelm ia käsittelevät 

uudet esittelylehtiset kouluihin 

ja m atkatoim istoihin eri puolille 

maata. "Luostarinm äki elää" on Turun 

tarjoama uusi tutustumismahdollisuus 

kokea vanhaa perinteellistä 

käsityötaitoa. 

eivät itse o lle e t n ä yttäm öllä Tam pereen 

P o p te a tte ri kävi esittäm ässä 

m enestysm usikaalia Hair. M utta tä s 

sä ei o le olle n kaan kaikki. Turun 

Y lio p isto n 50-vuotisju h la llisuuksiin 

sisältyy Y lio p p ila skunnan järjestäm ä 

B rass Band konsertti 3/5, jo llo in 

K o n serttita lo ssa esiintyy jo p a kuusi 

y lio p p ila id e n torvisoitto kunta a , joista 

kaksi tu le e R uotsista, yksi N orjasta 

ja kolm e Suom esta. M a hdollisesti 

"y lio p p ila s to rv e t" e siintyvät V appuna 

jo ssakin kaupungin keskustassa 

ka ike lle kuunte lu h a lu iselle yleisölle. 

M aaliskuun alkuun s ijo ittu iv a t to i- 

vem usiikkip ä ivät, kokonainen viiko l- 

linen e rila ista m u siikkia e ri paikoissa. 

T urun ylio p p ila sm a a ilm a a ja maa- 

' kunnan ja z z in h a rra sta jia varm asti 

ihastu tta a huhtikuussa toisen kerran 

jä rje s te ttä v ä T urun jazztapahtuma. 

19— 21 p ä iviin s ijo ittu u m onta 

konserttia , riehaa ja jam ia, jo is ta vastaavat 

s e lla ise t nim et kuin DDT, Välilä, 

S arm anto, D onner, Koivistoinen, 

Rossnel, R annikko ym. T apahtum a 

paikko in a ovat "K u n n a t", ravintola 

M osel ja K onserttitalo. 

Elokuun 17— 23 päivinä vietetään 

11. kerran Turun M usiikkijuhlia. Perinteellisen 

kam arim usiikin lisäksi 

ju h lie n o h jelm istoa on nyt laajennettu 

huom attavasti. E lokuinen T urku 

tule e soim aan. Puistoissa on 

puhallinkonsertteja, Luostarinm äellä 

soi pelim annim usiikki ja m useoissa 

on kävelykonsertteja. M usiikkiju h lie n 

loppuun sijo ittu vat kolm ipäiväiset 

nuorison pop- ja rockfestivaalit. Tätä 

nuorten osuutta on organisoim assa 

kym m enpäinen innostunut n uorten 

joukko. H uippuorkestereita värvätään 

ulkom ailta, jo p a R olling Stoneseihin 

on oltu yhteydessä. Valtion 

tuesta riippuvat m ahdollisuudet 

toteuttaa popju h la t nuorten kaavailem 

alla tavalla, sillä ta rkoitu s on, 

että lippujen hinnat eivät ole kohtuuttom 

ia, vaan että Ruissalon luonnon 

helm assa tarjotaan todella hyvää 

popia halvoin hinnoin. 

T urun M usiikkiju h lie n kam arim u- 

1 siikkio h je lm isto sta m ainittakoon 

vie ra ilu t New Y orkista ja Prahasta, 

Irja Jäykän Lie d -ilta ja M issä Solem 

niksen esittäm inen T u o m io kirkossa. 

N e uvostoliittolainen so listivie - 

ras sinfonia konserttiin sovitaan lä h i 

aikoina. 

O 

ts ik o s s a m a in ittu jä rje s ty s o n T u ru n k a u p u n g in su u rte n u rh eilu la ito s te n 

ra k e n ta m is jä rje s ty s . S e on m e rk itty tä h ä n jä rje s ty k s e e n k a u p u n k im m e 

k e h y s b u d je ttis u u n n ite lm a a n . U rh e ilu h a lli v a lm istu u v. 1971 alu s s a . S a m a n a 

v u o n n a a lk a n e e u im a h a llin ra k e n n u s ty ö ja v. 19 73 k u lu e s s a p ä ä s e v ä t tu r 

k u la is e t u im a a n u u d e s s a h a llis sa . J ä ä h a lli s e n s ija a n o n m e rk itty täs sä 

in v e s to in tio h je lm a s s a v. 19 75 jä lk e is e e n a ik a a n ta rk e m p a a a ja n k o h ta a v ie lä 

m ä ä ritte le m ä ttä . K u n K u p itta a n " a v o h a llis s a ” u se in s a ta a ja lä h e s a in a 

p a le le e , tih e n ty y v a a tim u s jä ä h a llis ta . J ä ä k ie k k o p e lin su u rs u o sio yh d e ss ä 

tu rk u la is jo u k k u e id e n hyvän m e n e s ty k s e n ka n s s a jä ä k ie k k o ilu n S M -s a rja s s a 

a n ta a v ie lä p o n tta v a a tim u k s ille . J ä ä k ie k k o ilija t ja jä ä k ie k k o a tu h a n s itta in 

s e u ra a v a t p e n k k iu rh e ilija t e ivä t o le tyy ty vä isiä. L ö ytyy p ä m ie lip ite itä , että 

u rh e ilu la u ta k u n n a s s a e i o le y h tää n jä ä k ie k k o ilu n y s tä v ä ä . L ie n e e siis p a i 

k a lla a n s e lv ittä ä , m ite n tä lla in e n ra k e n n u s jä rje s ty s on syntynyt. 

Tämän vuoden suurista tapahtumista 

mainittakoon vielä vuoden 

loppuun, pyhäinmiestenpäivän tienoille 

sijoittuva 3-päiväinen valtakunnallinen 

nuorison taidetapahtuma, 

jossa mukana ovat maan nuoriso- 

ja ylioppilasjärjestöt. Turkuun 

odotetaan n. parituhatta osanottajaa 

esittämään taitojaan laulun, soiton, 

näyttelemisen ym alalla. Varsinkin 

teatteritaide tulee vaatimaan runsaasti 

esiintymistiloja, mutta niitähän 

Turulla on kyllä tarjolla. Kuten 

musiikkijuhliakin, kaupunki avustaa 

nuorison taidetapahtumaa, joka 

muuten rahoitetaan opetusministeriön 

kautta. 

usiikin lomaan pari raporttia tieteiden 

maailman puolelta. Tu 

M 

run Yliopiston 50-vuotisjuhlallisuudet 

tarjoavat pitkin vuotta tilaisuuden 

kuunnella esim. eri alojen professoreiden 

esitelmiä tieteen näkymistä 

ja poliittisen historian laitos on jä l 

leen toteuttanut vierailuluentosarjan; 

helmi-maalis- ja huhtikuussa on 

kuusi tilaisuutta joissa käsitellään 

Suomea ja kansainvälisiä järjestöjä. 

TARJA FLEMMING 

• K upittaan urheilukeskukseen rakennettavan 

T u ru n urheiluhallin kaarien 

nosto a loitettiin 13. 1. 70. 

A in u tla a tu in en nostotyö su oritettiin 

30 to nnin autonosturilla. Turkulaisen 

Laivateollisuus O y:n valm istam at 3- 

n iveliset, 46,65 m etrin m ittaiset, n. 

12 to nnia painavat m äntypuukaaret 

nostettiin 16 m etrin korkeuteen. N o s 

ton jälkeen kaarien alle siirrettiin 

terä sp a lkkip u tki ja toinen kaari pari 

n ostettiin paikoilleen. H a llin k eskiosassa 

kaarien päiden oli osuttava 

m elkein m illilleen yhteen. V a lm iin 

kaaren jänneväli on 85,20 m etriä, le 

veys 21 s tn, korkeus juuresta 130 sm 

ja ylhäältä 90 sm . — K u vam m e u r 

heiluhallin rakennustyöm aalla. 

Urheiluhalli 

- Uimahalli 

- Jäähalli 

T u r u n jääkiekkokenttä oli 40— 50 

■ luvuilla Urheilupuistossa, jonka 

kulmaan oli köyhän miehen ratkaisuna 

tehty avattava katsomo, joka 

riitti vielä -40 luvun lopulla. Jääkiek-

Saako Turku myös 

teknillisen museon? 

TURKUA sanotaan joskus m useoitten kaupungiksi eikä 

syyttä. Onhan m useoiden luku peräti yksitoista. Nyt tulee 

— ehkä - ” Museo 12” . Työnim en taakse kätkeytyy te kn illinen 

museo. Tarvitsem m eko siis lisää museoita? Kysymyksen 

asettelu on väärä — tärkeintä ei ole se, kuinka monta 

m eillä on, vaan onko nim enomaan teknillinen museo paikallaan 

Turussa. Kysymys ei silti ole aiheeton — kaupungissamme 

on ihm isiä jotka periaatteessa vastustavat museoita, 

riippum atta siitä, m itä ne esittelevät. 

seimmat museot voisivat jo ulko- 

Uovelleen kiinnittää kilven "Esineisiin 

ei saa koskea” . Teknilliset museot 

sallivat yleensä esineisiin koskemisen, 

jopa kehoittavat koskemaan 

ja kokeilemaan. Teknillisissä 

museoissa on toim ivia laitteita, pienoism 

alleja, jotka kävijä itse voi 

panna käyntiin. Moni turkulainen on 

varmaankin käynyt Pohjoismaiden 

tiin täällä v. 1741, Daniel Juslenius 

kertoo v. 1700 että maitoa käytettiin 

"m oninaisella tavalla” , ainakin 1755 

toimi Kupittaalla tiilitehdas. Nykyinen 

tupakkatehdas sai alkunsa 

v. 1845. Tekstiili- ja elintarviketeollisuudella 

on perinteitä Turussa, niinikään 

oluen panolla. Radioteollisuuden 

aikaisimmat tuotteet ovat jo historiaa. 

Jokaisen kaupungin teollisella 

kehityksellä on oma profiilinsa. 

Aineistoa riittää, ja eri kaupunkien 

museot voivat vaihtaa esineitä keskoilun 

suosio kasvoi kuitenkin nopeasti 

ja paikka oli ahdas jo -50 

luvun alussa ja saman vuosikymmenen 

lopulla tilanne oli sietämätön, 

jopa vaarallinen tuhansien ihmisten 

sulloutuessa tuohon ahtaaseen kulmaan 

ja vain osan heistä nähdessä 

edes vilaukselta pelin kulkua. Nopeat 

ratkaisut olivat siis tarpeen ja 

kamppailu tekojääradan paikasta alkoi. 

Tällä kam ppailulla lienee oma 

m erkityksensä siihen, että meillä nyt 

ei ole jäähallia. K iekkoilijat esittivät 

tekojääradan rakentamista Urheilupuiston 

välikentälle, samaan paikkaan, 

jota uintiväki puolen vuosikymmentä 

aikaisem min yritti saada 

maauimalan sijoituspaikaksi. Urheilulautakunta 

torjui esityksen. Se on 

aina halunnut pitää perintönä saadun 

Urheilupuiston mahdollisimman 

puistomaisena ilman suuria kolosseja. 

Sitäpaitsi Urheilupuiston pysäköintialueet 

olivat riittämättömät. 

Lautakunta esitti, että Turun tekojäärata 

rakennettaisiin Lemminkäisenkadun 

varteen Pesäpallostadionin 

ja Hippoksen välimaille, niin 

suunniteltuna, että siihen myöhemmin 

voidaan rakentaa katto. 

ääkiekkoväki protestoi paikkaa 

Jvastaan rajusti lehtien palstoilla. 

Paikka oli heidän mielestään liian 

kaukana. Ehkä se silloin tuntui liian 

kaukaiselta. Urheilulaitosten hajasijoitus 

o li silloin vielä vierasta. 

Urheilulautakunta, vaalikauden vaih 

suurimmassa, Tukholman teknillisessä 

museossa. Pienempiä, mutta hyvin 

varustettuja on mm. Malmössä 

ja Oslossa. Suomessa Tampere perusti 

ensimmäisenä teknillisen museon. 

Se on nyt saanut käyttöönsä 

vanhan kenkätehtaan suojat. Helsingissä 

entinen vesilaitos tulee tarjoamaan 

sikäläiselle perusteilla olevalle 

museolle yli 6 000 m2 lattiatilaa. 

ntä sitten Turku? Tarvitsemmeko 

E mekin teknillisen museon? Onhan 

meillä jo Linnan museo, Luostarinmäki, 

Museoapteekki . . . Puhuessamme 

Turusta kulttuurin kehtona 

unohdamme kuitenkin helposti, 

että Turulla myöskin teollisuuskaupunkina 

on vanhat perinteet, että se 

monella alalla on ollut teollisuudenkin 

kehtona. Laivanrakennus aloitet- 

Fil.maist. 

HANS OTHM AN: 

tuessa vielä melkoisesti muuttuneena, 

hyväksyi kompromissiratkaisuna 

nykyisen Kupittaan Jäästadionin paikan. 

Edelleen kuitenkin esittäen, 

että kenttä on rakennettava niin, että 

siihen myöhemmin voidaan rakentaa 

katto. Näin rakennettiin Kupittaan 

Jäästadion, jonka vihkiäistilaisuus 

oli vuoden 1963 alussa. Arkkitehtien 

ratkaisu ahtaaseen paikkaan on hieno. 

Läpinäkyvä himmeli, ei häiritsevän 

massiivinen. Katsomosta kaikki 

8 800 henkeä näkevät hyvin, pysäköintitilaa 

on riittävästi — mutta — 

hallia tähän paikkaan ei voida rakentaa. 

Siihen paikka on liian ahdas. 

U skon, en tiedä olenko oikeassa, 

että jos Jäästadion olisi rakennettu 

urheilulautakunnan esittämään 

paikkaan ja sen esityksen mukaisesti, 

niin meillä nyt olisi jäähalli, tai 

ainakin pian tulisi. Jos tämä on 

jälkiviisautta niin totta on kuitenkin 

kehitys, joka johti Kupittaan Jäästadionin 

rakentamiseen. Jäähallia 

ei tuossa vaiheessa uskallettu edes 

esittää vaikka se olisi ollut kaukonäköisin 

teko. Jo pelkän tekojääradan 

saaminen tuntui tuohon aikaan 

olevan mahdollisuuksien ylärajalla. 

Suomessa ei ollut yhtään 

jäähallia. Nyt ollaankin tilanteessa, 

joka vallitsi silloin kun urheilulautakunta 

esitti pitkäntähtäyksen suunnitelmansa 

urheilulaitosten rakentamiseksi. 

Järjestys on sama kuin otsikossa 

mainittu. Poikkeavaa on se, 

että urheilulautakunnan esityksessä 

myöskin jäähallin rakentaminen esitettiin 

aloitettavaksi niin, että se olisi 

valmistunut jo ennen vuotta 1975. 

E i ollut edes mahdollista esittää 

suoraan jäästadionin rakentamisen 

jälkeen rakennettavaksi jäähallia. 

Se olisi ollut liikaa yhden urheilunaan 

suosimista. Ei myöskään 

voida ajatella, että uimahallin rakentamista 

voitaisiin enää lykätä. 

Näin syntyi rakennusjärjestys tilanteen 

sanelemana. Tuskinpa kukaan 

kunnallinen luottamusmies olisi voinut 

päätyä muuhun ratkaisuun. Urheilulautakunta 

oli yksimielinen. Ymmärrettävää 

on myöskin se, että 

kaupungin johto ei voinut noudattaa 

niin tiukkaa rakennusohjelmaa kuin 

urheilulautakunta esitti. Kysymyshän 

on jokaisen laitoksen osalta suurista 

investoinneista. Kokonaan eri asia 

on minkälaisia mahdollisuuksia jäähallin 

rakentamiseksi löytyy säätiöpohjalla. 

Asiasta neuvotellaan ja 

varmasti kaikki urheilunystävät toivovat 

hankkeen onnistumista. 

elvyyden vuoksi mainittakoon lo 

että tässä kirjoituksessa 

Spuksi, 

on käsitelty ainoastaan suurten urheilulaitosten 

rakentamista. Kaupunki 

rakentaa toki paljon muuta ja 

erikoisesti etsii ratkaisuja kaikkien 

kaupunkilaisten kuntoliikunnan helpottam 

iseksi. 

LASSE POSTINEN 

• Barkerin vanha tehdas Läntisen Rantakadun varrella siirtyy ensi kesänä kaupungin 

haltuun. Tuleeko siitä Turkuun suunnitteilla olevan teknillisen museon 

paikka? Museotoimikunnan jäsen, puhelinteknikko Juhani Johansson (kuvassa) 

toivoo myönteistä ratkaisua. 

kenään. Olisi luotava valtakunnallinen 

teknillisten museoitten yhdistys 

kaiken aineiston inventointia ja 

asioitten hoitoa varten. 

oko tätä kehitystä ei tietenkään 

K enää voida esinein dokumentoida. 

Suunnattoman paljon arvokasta 

koneistoa ja muuta aineistoa on jo 

hävitetty. Museotoimikunta ei aio 

tyytyä vain menneeseen, vaan tarkoituksena 

on jatkuvasti seurata 

tekniikan kehitystä. Mikä tänään on 

modernia on jo huomenna taaksejäänyttä 

ja ylihuomenna historiaa! 

Toimikunta saa harva se päivä tarjouksia 

— ottakaa haltuunne tämä 

ja tämä kone, muuten joudumme 

romuttamaan sen! Mutta toimikunnalla 

ei ole varastotilaa! Nautelan 

vanha mylly Liedon kauniissa jokimaisemassa 

on kaupungin toimesta 

saanut uuden katon. Siinä olisi eräs 

etappi museosuunnitelmia kehitettäessä. 

Sinne haluaisi toimikunta 

järjestää pienen kesäisen kahvion 

ja alustavat kokoelmat näytteille. 

atkaisu ei tietenkään voi jäädä 

Rlopulliseksi, vaikkakin kaupunki 

antaisi sille siunauksensa. Museo on 

saatava keskikaupungille. Nyt olisi 

Turun kaupungin päättävillä elimillä 

mahdollisuus osoittaa hyvää tahtoaan. 

30.6.1970 siirtyy Barkerin 

vanha tehdas kaupungin haltuun. 

Pyrkijöitä tähän talokom pleksiin on 

kuulemma paljon. Vain yhdestä on 

olemassa päätös — ammattikoulutussäätiö 

saa sieltä tilat. Teknillisen 

museon toimikunta katsoo, että talon 

joenpuoleiset III ja IV kerros olisivat 

erittäin sopivat teknillisen museon 

paikaksi: keskeinen sijainti, talo 

ennestään "tottunut” koneisiin, 

t.s. käyttö ja tilat sopusoinnussa 

keskenään. Asiaa vaikeuttaa kuitenkin 

se, ettei ole olemassa lopullista 

päätöstä siitä, jäävätkö rakennukset 

lopullisesti paikoilleen. Linnankatu 

on sillä kohtaa hyvin ahdas. 

Mutta otaksukaamme, että talot voidaan 

säilyttää, ainakin Rantakadun 

varrella. 

urun kaupungin taloudellinen tila 

T on tunnetusti hyvin kireä, eikä 

varsinaista rahallista tukea voida 

museohankkeelle odottaa. Käsittääksemme 

museon tulee lähteä käyntiin 

yksityisten varojen turvin, kunhan 

vain huoneistokysymys saadaan ratkaistuksi. 

Olisi perustettava säätiö, 

jonka taloudellisen rungon teollisuuslaitokset 

takaisivat. Nämä voisivat 

myöskin antaa asiantuntevaa 

apua kokoelmia järjestettäessä. Kustannukset 

tulevat olemaan huomattavat, 

mutta eivä varmaankaan ylivoimaiset. 

lävä, "toim iva" laitos vetää kan 

Tampereen planetaario-ak- 

Esaa. 

vaariorakennuksessa kävi 8 kuukauden 

aikana, vuodenvaihteeseen 

mennessä, yli 360 000 katsojaa. Melkoinen 

saavutus verrattaessa esim. 

Münchenin teknilliseen museoon, 

maailman suurimpaan, jossa tietämän 

mukaan kävijöitten määrä on 

vuosittain miljoonan suuruusluokkaa. 

Turun teknillinen museo palvelisi 

myöskin kaupungissa tapahtuvaa 

teknillistä koulutusta. Se voisi omalta 

osaltaan jälleen kohottaa tänne 

suuntautuvaa koululaismatkailua. 

aupungilla ei ole ollut varaa kor 

vanhan merenkulkukou 

Kjauttaa 

lun rakennusta merenkulkumuseoksi. 

Kaupunki ei myöskään ole tehnyt 

mitään oleellista ainutlaatuisen museolaiva 

Sigynin pelastamiseksi. Laiva 

voitaisiin sijoittaa laituriin tehtyyn 

betoniseen "taskuun" Barkerin talon 

viereen. Siten keskitettäisiin kaksi 

arvokasta nähtävyyttä samaan 

paikkaan ja toisiaan tukemaan. 

urku — niin kaupungin viranom aiset 

kuin yritykset ja yksityiset 

T 

kansalaiset — voivat tehdä jotakin 

"Museo 12-n" puolesta. Se on tehtävä 

pian. Tämä ei ole vain mahdollisuus 

ja oikeus. Se on heidän 

velvollisuutensa.

Maakuntaliiton pääm äärä niin 

täällä Varsinais-Suom essa kuin 

m uuallakin m aassam m e on aina 

m aakunnan kokonaisedun ajam i 

nen, jotta om alle m aakunnalle 

saataisiin ”yhteisestä kakusta" 

niin suuri osa kuin sille oikeudenm 

ukaisesti kuuluu. M aakuntaliiton 

toim inta perustuu sen jä 

senkuntien yhteiseen näkem ykseen 

m aakunnan eduista ja te 

hokkaim m ista 

m enettelytavoista 

näiden etujen saavuttamiseksi. 

Täm än toim innan tuottaessa tulosta 

siitä hyötyy ensisijaisesti 

koko m aakunta, jonka kokonaisetu 

sitten vuorostaan heijastuu 

takaisin m aakunnan kuntiin ja 

luonnollisesti myös 

maakunnan 

keskukseen. M ikään m aakuntaliittoon 

kuuluva kunta missään 

osassa Suom ea ei saisi odottaa 

kuulum isestaan liittoon konkreettista, 

ainoastaan om an kuntansa 

alueelle paikannettavissa olevaa 

hyötyä — vaikka näin voitaneen 

osoittaa toisinaan tapahtuneenkin 

— vaan m aakuntaliittojen toim 

innassa pidetään lähtökohtana 

yleensä sitä, että hankkeella on 

kuntaa laajem paa kantavuutta 

hyödyn kohdistuessa joko useam 

piin kuntiin yhdessä tai m ieluim 

min koko m aakuntaan. 

o skus m a a k u n ta liito n to im in n a sta 

J sa a tta a o lla etu a m a a kunta a laaje 

m m a lle k in a lu e e lle , m u tta tä llö in 

kin lä h tö k o h ta n a on a in a om an m aaku 

n n a n para s. V arsin a is-S u o m e n 

Toim innanjohtaja 

PERTTU KOILLINEN: 

Maakuntaliitto 

ja 

Turku 

M a a k u n ta liitto on esim . kahden v iim 

e vuoden aikana o s a llis tu n u t aktiiv 

is e s ti E telä-S uom en m a a k u n ta liitto 

je n y h te isto im in ta a n ko ko alueen 

tie m ä ä rä ra h o je n lisääm iseksi. V a l 

tio n kuluvan vu o d e n b u d je tissa on 

to im in n a n tu lo s n ähtävissä: ty ö llisyyslin 

ja m äärä ra h o je n jaossa on 

saatu o s itta in m u rre ttu a , ja ko su h d e 

on kääntynyt E telä-S uom elle e d u llisem 

m aksi ja ja tko ssa on jo m e rk ittävästi 

h e lp o m p i saada m yös V arsinais-S 

uom een m ä ä rä ra h o ja lisää. 

M a a k u n ta liitto on näin ava n n u t m a h 

d o llis u u d e n , jo ta se itse m utta jo ta 

m yös m ikä tahansa y ksityin e n ku n 

ta, esim . T urku, voi käyttää hyväkseen 

pain o tta e ssaan v a lm iid e n tie 

s u u n n ite lm ie n to te u tta m ista rvetta . 

\/a rs in a is -S u o m e n M a a kunta liito n 

V to im in n a ssa ovat v:n 1970 aikana 

v o im a kkaasti e s illä ju u ri liike n n e kysym 

ykset. S u u n n ite lm issa on M aa 

k u n ta liito n la a tim a n ja v iim e syksynä 

v a lm istu n e e n V arsinais-S uom en 

m a a n tie h a n k k e itte n k iire e llis y y s jä r 

je styksen vo im a ka s esille tu o m in e n 

s iin ä vaiheessa, jo llo in valtio n v 

1971 tu lo - ja m e n o a rvio sta tehdään 

a lu sta via s u u n n ite lm ia , ja to isen kerran 

s illo in , kun b u d je tin koko o n p a 

nosta lo p u llis e s ti päätetään. K iire e l 

lis yysjä rje stykse ssä on ensim m ä isellä 

s ija lla T u ru n — P a ra iste n tie n h a a 

ran välisen v a lta tie 1 :n osan rakenta 

m in e n v iiv y ty k s ittä v a lm iiksi, ja 

su u n n itte illa o le v is ta te is tä on ensi 

s ija lla P iik k iö n — T u ru n — N aantalin 

m o o tto ritie n ra k e n ta m in e n . N äillä sam 

o in kuin m u illa k in tieohje lm a ssa 

m a in itu illa te illä on huom attavaa 

m a a ku n n a llista m erkitystä , m utta sam 

alla ne va ik u tta v a t T urun ja sen 

y m p ä ris tö k u n tie n k e h itykseen m yönte 

ise sti e d is tä m ä llä n äiden alueiden 

yh te yksiä jo k o m u ih in ta lo u salu e isiin 

tai om an ta lousalueen e ri osiin. M ittava 

v a lta kunnallin e n hanke Lännen 

tien eli K ustavin— Ahvenanm aan 

pengertie n rakentam iseksi tule e to 

teuduttu a a n hyödyttäm ään paitsi koko 

m aakuntaa m yös sen keskusalueita. 

M aakunnan le n to liikente e n kehittäm 

iseksi on M aakunta liitto tehnyt 

a lo itte e n mm. T urun kentän pääk 

iito ra d a n rakentam iseksi esim . vankityövoim 

aa apuna käyttäen. Tähän 

kysym ykseen kiin n ite tä ä n edelleen 

huom iota, ja sam alla pyritään edistäm 

ään valta kunnallisen suurkentän 

rake n ta m ista V irtta a n ka n ka a lle A lastaroon, 

m istä T urku ym päristöineen 

epäile m ä ttä ko rja a jälle e n suurem 

man hyödyn kuin jos suurkenttä rakennetta 

isiin esim . Vesivehm aalle tai 

K o lariin, jo tk a m olem m at on tie ttä 

väsi m yös m a inittu tässä yhteydessä. 

R auta tie liikente e n suhteen Maak 

u n ta liitto on vuosittain m uistuttanut 

ra u ta tie h a llitu sta H elsingin— Turun 

p ikarädan välttäm ättöm yydestä sekä 

tehnyt esityksiä kaluston ja liikenneyhteyksien 

parantam iseksi. N iinpä 

esim . kuluvana vuonna toteutettavat 

T urun ja T urun satam an liikennelaskenta 

ja T urun— O ulun m akuuvaunu 

perustuvat kum pikin suoraan 

M aaku n ta liito n e sityksiin näistä 

asioista. 

M aakuntaliiton toim e n p ite e t maakunnan 

työllisyyden turvaam i 

seksi ja rakennustoim innan kehittäm 

iseksi koskevat o lennaisesti myös 

m aakunnan keskusta. V uosittain esitellään 

valtio n p ä ättäville elim ille 

m aakunnan m uiden kohteiden jo u 

kossa m yös T urun ju lk is e t ja o s ittain 

m yös y k sityiset rakennushankkeet 

sekä katsaus työllisyystila n te e 

seen ja M aaku n ta liito n om at esitykset 

m o le m m illa sektoreilla. Myös 

te o llisu u d e n s ijo ittu m is ta m aakuntaan 

pyritään edistäm ään ja kuluvan 

vuoden aikana valm istuu M aaku 

n ta liito n laatim a laaja tätä ta rk o ittava 

esite, "in v e s to in tiy lly k e ” . 

• Varsinais-Suomen Maakuntaliiton viimeisin toimenpide, joka hyödyttää koko 

maakuntaa mutta siinä sivussa merkittävästi myös Turkua, on maakuntakirjastooikeuksien 

ajaminen Turun kaupungin pääkirjastolle. Vuoden alussa toteutettu 

uudistus merkitsee kirjastolle lisääntynyttä valtionapua ja maakunnan kuntien 

kirjastoille mahdollisuutta saada itselleen edelleen lainausta varten maakuntakirjaston 

kirjoja. 

1 /u lttu u rito im in n a n ala lla on maa- 

• 'k u n n a llis ta m erkitystä om aavien 

m utta konkreettisesti Turun kaupunkikuvaan 

kohdistuvien to im e n p ite i 

den osuus suurin. T urun m aakuntaarkiston 

perustam inen v. 1932 o li 

M aakuntaliiton työn tulosta. V a ltio 

neuvoston päätös 18.12.1969 Varsinais-Suom 

en m aakuntakirjaston perustam 

isesta T urkuun pohjautui 

suoraan M aakuntaliiton esitykseen 

asiasta, jo skin tässäkin yhteydessä 

on todettava, että M aakuntaliitto ei 

esitystä tehdessään a ja te llu t n iin 

kään T urun kaupungin p ä ä k irja s to n 

arvonnousua kuin sitä, e ttä täm ä 

to im e n p id e to is i m aakuntaan jä lle e n 

hiem an enem m än arvokasta v a ltio n 

apua ja että V arsin a is-S u o m i ei tä l 

läkään s e k to rilla jä is i jä lkeen m uista 

m aakunnista. L aulu- ja so itto ju h lia 

on M a a ku n ta liitto jä rje s tä n y t T u ru s 

sa 700-vuotisjuhlien yhteydessä v. 

1929 ja uudelle e n v. 1961. R adio - ja 

tv-to im in ta a on p y ritty kehittäm ään 

enem m än V arsinais-S uom een päin 

Turku-seuran 

vuosikertomus 

vuodelta 

1969 

YLEISTÄ 

T u rku-seura n to im in ta v u o s i 1969 

o li jä rje s ty k s e s s ä ka h d e sto ista . T o i 

m intavuosi ei ole p o ik e n n u t a ik a i 

s em m ista, vaan on p y ritty seura a 

m aan tu ttu ja ja hyväksi hava ittu ja 

p e rin te itä . V oidaan sanoa, että s e u 

ra on lö ytä n yt va kiin tu n e e n työ m u o 

tonsa ja tä yttä ä site n p a ikka n sa T u 

run a a tte e llise n h a rra stu sto im in n a n 

kentässä. K a u p u n g in y le is iä ta p a h 

tu m ia on s e u ra ttu ja tk u v a s ti ja v a r 

s in k in seuran lehden — S uom en 

T u rku - Åbo, v å r stad — p a ls to illa 

on nähty yhä a ja n k o h ta is e m p ia k irjo 

itu k s ia . 

T u ru n k a u p u n g in h a llitu k s e n pyynnöstä 

se u ra o li a s e tta n u t tä n ä kin 

to im in ta v u o n n a e d u sta ja n sa T urun 

päivän to im ik u n ta a n . K a u p u n g in h a l 

litu k s e n m äärä ä m in ä e d u s ta jin a o liva 

t h o vio ike u d e n n e u vo s N ils B erg p u 

h e e n jo h ta ja n a . tie d o tu s s ih te e ri T a rja 

F lem m ing s ih te e rin ä , to im itta ja E ino 

L e h tin e n ja ka u p p ia s V iljo V anne sekä 

T u rk u -s e u ra n a setta m in a k o u lu 

neuvos A lla n T. K oskim ie s, hum. 

kand. R isto L a in e ja a se sso ri Erkki 

V u o ri. T u ru n -p ä iv ä n teem a o li Turku 

— ko u lu k a u p u n k i. Täm ä alkuaan 

T u rk u -s e u ra n a lo itte e s ta jo vuosikym 

m enen p e rin te e t kantava k o tise 

u tu p ä ivä o n n is tu i hyvin. 

SEURAN HALLITUS JA JAOSTOT 

Hallitus: 

T o im in ta v u o n n a on seuran p u 

h e e n jo h ta ja n a o llu t e d e lle e n a rk k i 

te h ti O lli K e stilä ja va ra p u h e e n jo h 

ta jin a m u s e o n jo h ta ja , d o s e n tti C. J. 

G a rd b e rg ja e ro a pyytäneen v a ra 

p u h e e n jo h ta ja n , s ä ä s tö p a n k in jo h ta ja 

E ero N u m e rla n jä lk e e n p rofessori 

R eino S. Leim u. S euran sääntöjen 

m u ka a n on h a llitu k s e n jä se n istö stä 

e ro v u o ro s s a ko lm a n n e s. V u o sikoko 

u ksessa v a littiin e ro vu o ro isista 

a p u la is k a u p u n g in jo h ta ja Johannes 

K o ik k a la in e n , h a m m a slä ä kä ri H elm i 

S ilvo la -M a n é ru s, sa n o m a le h d e n to i- 

m itta ja A rvo S u o m in e n ja h a n k in ta 

p ä ä llikkö Paavo S uom inen u udelleen. 

M onet vuodet Turku-seuran 

aktiivisena voim ana ja h allituksen jä 

senenä o llu t o pettaja H elm i Lehtonen 

kie ltä ytyi uudelleen valinnasta 

ja hänen tila lle e n tu li eronneen ehdotu 

ksesta ka n slisti B rita A hlroth. 

M yös vasta 1970 erovuorossa oleva 

a p u la iskaupung in jo h ta ja U uti Palaja 

pyysi eroa ja hänen tila lle e n valittiin 

s ä ä stö p a n kin jo h ta ja Eero Num erla. 

M uut vuonna 1970 erovuorossa ole 

vat ovat fil. m aist. M argaretha Jo k i 

nen, a p u la iskaupungin jo h ta ja Lauri 

O rell, p rofessori Toivo T. R inne sekä 

kauppias V iljo Vanne. H allituksen 

jäse n in ä ovat vielä toim itu sjo h ta ja 

A. O. Jo kin e n , to im itta ja Eino Lehtinen, 

hovioikeudenneuvos O lavi Santa 

la h ti, to im itta ja Meta Torvalds ja 

asessori E rkki V uori.; viim e ksi m ainittu 

ryhm ä on erovuorossa 1971. 

H allitu kse n puheenjo h ta ja t ja seuran 

lehden pääto im itta ja V uori ovat 

m uodostaneet e rillis e n työjaoston, 

jo ka ta rpeen niin vaatiessa on va l 

m is te llu t h a llitu ksen työtä. H allitu k 

sen ja työjaoston sihteerinä on o llu t 

seuran toim in n a n jo h ta ja R isto Laine. 

Historiallinen jaosto: 

puheenjohtajana oli professori T o i 

vo T. Rinne ja jäseninä vahtim estari 

V iljo Kaila, hum .kand. Risto Laine, 

fil. tri Tauno Perälä, m aist. Irja S ahlberg 

ja rovasti Haakon W ainio. 

Sivistysjaosto: 

puheenjohtaja na on to im in u t professori 

O lavi Lähteenm äki, jo ka kuite n 

kin luovutti tehtävän professori Reino 

S. Leim ulle to im intavuoden aikana. 

Lähteenm äki ja tkaa ja o sto n jä 

senenä. M uut jäsenet: m aisteri E rik 

Bergh, rehtori Sam po H aahtela, varatuom 

ari V eikko Hankom äki, professsori 

Paavo K allio, kouluneuvos 

A llan T. Koskim ies, varatuom ari Ahti 

Näykki, professori John Rosas, hovioikeudenneuvos 

O lavi Santalahti, 

jo h ta ja O lavi Sarm io, p rofessori 

Auvo A. Säntti ja k irja ilija O le T o r 

valds. 

Lehtijaosto: 

puheenjo h ta ja n a on o llu t S uom en 

T urku -le h d e n p ä ä to im itta ja asessori 

E rkki V uori ja jäse n in ä tie d o tu s s ih 

te e ri T arja Flem m ing, p ä ä to im itta ja 

H eim o K allio, hum .kand. R isto Laine 

(siht.), to im itta ja E ino Lehtinen, lev 

ik k ip ä ä llik k ö N iilo P ihlanto, to im ittaja 

Arvo S uom inen, h a n k in ta p ä ä l 

lik k ö Paavo S uom inen ja to im itta ja 

M eta T orvalds. 

N a i s j a o s t o : 

p u h e e n jo h ta ja on o llu t h am m aslääkäri 

H elm i S ilvo la -M a n é ru s, jä s e 

ninä kanslisti B rita A h lro th , o p e tta ja 

Toin i G rönqvist, ta ite ilija Irm a Jylhä, 

kauppias T ytti L in d strö m sekä liik u n 

nanohja a ja L ahja S alviander. 

Retkeilyjaosto: 

R etke ilyja o sto n p u h e e n jo h ta ja n a on 

o llu t kauppias V iljo V anne ja jä senenä 

to im is to p ä ä llik k ö T o ivo K o r 

pela.

• Turun yliopistollisen keskussairaalan rakentamis kysymyksiin samoin kuin sairaalan 

nykyisen ylläpitojärjestelmän kunnille aiheuttamiin kustannuksiin Maakuntaliitto 

on puuttunut viime vuosien aikana useasti. 

suuntautuvaksi, ja viime aikoina 

tästä kehityksestä onkin näkynyt lupaavia 

merkkejä. Maakuntaliiton julkaisusarjassa, 

22-osaisessa Varsinais-Suomen 

Maakuntakirjassa on 

julkaistu tieteellisiä ja kansantajuisia 

tutkim uksia maakuntaa ja sen 

keskusta koskevista asioista. Kuluvana 

vuonna tullaan Turkuun kiinnittämään 

huomiota nimenomaan 

luonnonsuojelukysymysten yhteydessä. 

KOKOUKSET JA TOIMINTA 

\/arsin a is-S u o m en Maakuntaliiton 

toim intaa johtaa ja valvoo 

18-jäseninen hallitus, jonka puheenjohtajana 

on v:sta 1958 lähtien 

toim inut maaherra Esko K u- 

Io v a a r a . Kaupungin korkeinta 

johtoa kuuluu Maakuntaliiton elimiin: 

mm. hallituksen työvaliokunnassa 

ovat jäseninä Maakuntaliiton 

varapuheenjohtaja, kaupunginjohtaja 

Väinö J. Leino ja apulaiskaupunginjohtaja 

Lauri O r e l l . 

Kaikissa sellaisissa hankkeissa, 

joiden ajaminen vaatii henkilökohtaisten 

yhteyksien ottoa päättäviin 

elimiin valtiovallan taholla, 

tällä seikalla on epäilemättä Turun 

kannalta suuri merkitys. 

N ämä ovat olleet vain eräitä otteil 

t a Maakuntaliiton siitä toim innasta, 

mikä sivuaa Turkua maakunnan 

keskuksena. Maakuntaliitot ovat 

maassamme voimakkaan kehityskauden 

kynnyksellä maakuntaitsehallinnon 

tehdessä tuloaan hitaasti 

mutta varmasti myös Suomeen, ja 

Maakuntaliiton tapaisen sidonnaisuudesta 

vapaan yhteisön merkitys 

punnitaan varmasti tarkoin silloin, 

kun väliportaan hallinnon kehittämistyössä 

halutaan ottaa vakavasti 

huomioon maakuntien oma mielipide. 

Erittäin tärkeää on tämän johdosta 

juuri näinä vuosina se, että 

Turun kaupungin ja ympäröivän 

maakunnan yhteistyö voi esteettä 

kehittyä Maakuntaliiton tarjoamissa 

puitteissa maakunnan itsensä parhaaksi. 

Seuran vuosikokous pidettiin torstaina. 

maaliskuun 27. päivänä Turun 

suom enkielisen työväenopiston 

luentosalissa. Puheenjohtajana oli 

metsänhoitaja Kaimo Hakanen ja 

sihteerinä toim innanjohtaja. Kokous 

hyväksyi hallituksen laatiman kertomuksen 

toim intavuodesta 1968 sekä 

tilikertom uksen. Puheenjohtajiston 

sekä hallituksen jäsenten vaalit selviävät 

edelläolevasta hallituksen kokoonpanoluettelosta. 

Kokouksen jälkeen 

esitelmöi dos. C. J. Cardberg 

Turun keskiaikaisesta asemakaavasta 

esitellen sen kehitystä dia-kuvin. 

Seuran syyskokous pidettiin perjantaina, 

joulukuun 19. päivänä Turun 

klassillisen lyseon suojissa. Puheenjohtajana 

oli toim ittaja Eino 

Lehtinen ja sihteerinä toim innanjohtaja. 

Seuran jäsenmaksuksi vuodelle 

1970 määrättiin edelleen 7 mk, 

perhejäseneltä 3 mk ja yhteisöjäseneltä 

50 mk. Seuran hallituksen laatima 

toimintasuunnitelma hyväksyttiin 

toteutettavaksi sellaisenaan. IImoituslehdiksi 

määrättiin Turkulainen, 

Turun Sanomat, Turun Päivälehti 

ja Åbo Underrättelser. Syyskokouksen 

jälkeen käytiin mielenkiintoinen 

keskustelu aiheesta "M itä me 

teemme Ruissalolle” . Keskustelu oli 

sopiva pelinavaus seuraavalle vuodelle. 

joka on Euroopan luonnonsuojeluvuosi. 

Keskustelun puheenjohtajana 

oli arkkitehti O lli Kestilä ja 

varsinaisina pyydettyinä keskustelijoina 

professori Paavo Kallio, koulunjohtaja 

Antti Lehtinen, toimittaja 

Eino Lehtinen sekä kauppias Viljo 

Vanne. Yleisesti ottaen keskustelijat 

olivat melko yksimielisiä siitä, että 

Ruissalo olisi säilytettävä mahdollisimman 

koskemattomana. 

Turkulaiset 

Liittykää jäseneksi Turku-seuraan. 

Jäsenmaksu vain 7 mk. 

Sen vastineeksi saatte oman aika- 

kauslehtemme 

SUOMEN TURKU - 

ÅBO, VÅR STAD 

Ilmestyy neljästi vuodessa. 

Abobor 

Anslut Er till Âbo-samfundet. 

Medlemsavgift bara 7 mk. 

För avgiften får Ni vår egen 

tidskrift 

SUOMEN TURKU - 

ÅBO, VÅR STAD 

som kommer fyra gånger om året. 

Naistoimikunnan järjestämässä 

kynttilänpäiväjuhlassa 4. 2. Palokunnantalossa 

oli salin täydeltä väkeä. 

Puheenjohtaja Helmi Silvola-Manéruksen 

johdolla oli saatu aikaan 

täysipainoinen tunnelmallinen juhla. 

Ohjelman vetäjänä oli Lahja Salviander. 

Juhlassa piti puheen professori 

J. O. Wickström aiheenaan 

kehitysvammaiset ja nyky-yhteiskunta. 

Musiikkia esittivät nuorisotrio ja 

pianisti Antti Jula, aarioita laulaja 

Petter Kaukiainen säestäjänään taiteilija 

Witaly Ketterer. Huumorin pilkahduksen 

toi juhlaan Valli Raita. 

Mieskuoroesityksistä vastasi Laulun 

Ystävät. Varsinaissuomalaisten laulu 

päätti tilaisuuden. 

Huomattavan yleisömenestyksen 

ovat saavuttaneet retkeilyjaoston 

vuosittain järjestämät kevätretkeilyt 

toukokuun kaikkina perjantaina. Yleisöä 

on näissä tilaisuuksissa ollut 

Seitsenmiehinen työryhmä, jonka 

muodostivat ministeri Rainer 

von Fieandt, rovasti Kaiku Kallio, 

ap.prof. Vilho Suomi, päätoimittaja 

Leo Tujunen ja kouluneuvos Niilo 

Visapää Helsingistä sekä koulunjohtaja 

Antti Lehtinen ja kaupunginjohtaja 

Väinö J. Leino Turusta, 

oli kirjeellisesti kutsunut Wäinö 

Aaltosen taiteen ystäviä koolle 

Helsingin normaalilyseoon joulukuun 

1 päiväksi 1969 keskustelemaan 

Wäinö Aaltosen Seuran perustamisesta. 

Ajatuksella oli jo 

etukäteen kannatusta, sillä ennen 

kokousta oli n. 60 henkilöä ilmoittautunut 

mahdollisesti perustettavan 

seuran jäseneksi. 

Kokoukseen oli saapunut noin 

puolet ilmoittautuneista, joille työryhmän 

puheenjohtajana toiminut 

rovasti K. Kallio selosti sitä taustaa, 

johon seuran perustamisidean 

omanneet olivat aloitteessaan pitäytyneet. 

Se ilmenee, sanoi puhuja, 

selvimmin työryhmässä laaditusta 

sääntöehdotuksesta. Sen mukaan 

seuran tarkoitusperäksi todetaan 

Wäinö Aaltosen muiston vaalimisen 

ja hänen työnsä ja taiteensa 

tunnetuksi tekemisen ohella nuorten, 

lahjakkaiden kuvanveistäjien taloudellinen 

tukeminen. 

Kokouksen kannanotto Wäinö Aaltosen 

Seuran perustamiseen oli yksimielisen 

myönteinen. Sääntöehdotus, 

jossa eräänä oleellisena tekijänä 

mainittiin yhteistyö Wäinö Aaltosen 

museon kanssa, hyväksyttiin 

sellaisenaan. Seuran asioita hoitaa 

yhteensä 400— 500 henkeä. Toimintavuonna 

retket suuntautuivat kaupungin 

pohjoisille teollisuusalueille, jolloin 

tutustuttiin mm. Valion suurmeijeriin, 

Pallivahan kirkkoon jne. Syksyllä 

järjestettiin kaksi vähäisempää 

esittelytilaisuutta Maarian ja Kaarinan 

kirkoissa. Maarian kirkkoa esitteli 

rovasti Jaakko Haavio ja Kaarinan 

kirkkoa rovasti Väinö Marjanen. 

Seuran syysjuhla pidettiin torstaina 

lokakuun 23. päivänä Cygnaeuksen 

kansakoulussa. Koulun esittelyn 

suoritti koulunjohtaja Henry Karlsson 

ja seuran tervehdyksen esitti 

puheenjohtaja Kestilä. Yleisön suureksi 

suosikiksi nousi laulaja Seppo 

Ruohonen komeine tenoreineen, 

mutta miltei yhtä paljon herättivät 

ihastusta 2— 5-vuotiaat pikku mannekiinit. 

Näytöksen oli järjestänyt 

Turun Vanu ja Tutta-tuote. Koko 

juhlan musiikista huolehti puhallinyhtye 

Diletanti di Turku taiteilija Ilpo 

Jalaksen johdolla. Nuoren polven 

puheenvuorot käyttivät Juha Vikatmaa 

ja Pentti Koivunen. Ohjelman 

päätti taiteilija Sanelma Halonen kalevalaisin 

säkein. 

SUOMEN TURKU - ÅBO, VÅR STAD 

kaksitoistajäseninen hallitus, johon 

valittiin edellämainitun työryhmän lisäksi 

taiteilija Eeli Aalto Kempeleeltä, 

prof. Matti Aaltonen Oulusta, 

tiedotussihteeri Leena Lindfors Tampereelta 

sekä pääjohtaja Jorma Jalava 

ja prof. Sakari Saarikivi Helsingistä. 

Tilintarkastajiksi tulivat pankinjohtaja 

Arvo Mustonen Helsingistä 

ja varatuomari Ahti Näykki Turusta, 

varalle valt.maist. Pertti Salonen 

Helsingistä ja varatuomari Paavo 

Mäkinen Turusta. 

T 

Wäinö 

Aaltosen 

Seura 

Valitut ovat tehtävissään ensimmäiseen 

sääntömääräiseen vuosikokoukseen, 

joka kokous aina pidetään 

Wäinö Aaltosen syntymäpäivänä 

maaliskuun 8:ntena. Vuosikokouksessa 

on kolmannes hallituksen 

jäsenistä erovuorossa. Suunnitelmien 

mukaan vuosikokouksia pidetään 

myös Turussa. Lehtemme ilmestyessä 

on ensimmäinen vuosikokous 

jo takanapäin. 

Merkittävä Turku-seuran työmuodoista 

on oman kotiseutulehden julkaiseminen. 

Lehti ilmestyi toimintavuonna 

neljänä numerona, kaksi 24-, 

yksi 28- ja yksi 40-sivuisena. Lehden 

päätoimittajana on ollut asessori 

Erkki Vuori. Toimitussihteerinä oli 

ensimmäiseen numeroon saakka 

päätoimittaja Heimo Kallio ja sen 

jälkeen toimittaja Eino Lehtinen. 

Lehtijaosto on jatkuvasti ollut mukana 

lehden tekemisessä ja jokaisen 

sisällöstä on neuvoteltu kokouksissa. 

Lehtijaosto on pitänyt velvollisuutenaan 

saada lehti entistä ajankohtaisemmaksi 

unohtamatta kuitenkaan 

kaupungin mielenkiintoista 

menneisyyttä. Yleisesti on todettu, 

että lehden avustajakuntaa pitää 

voida laajentaa. Hallituksen päätöksen 

mukaan lehden ilmestymispäiviksi 

on määrätty toimintavuonna ja 

siitä edelleen maalis-, kesä-, lokaja 

joulukuun 15. Toimintavuonna 

lehti painettiin Auraprint Oy:ssä. 

KULTTUURIKASKUT 

Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi 

tuli joulukuun kokouksessa valituksi 

rovasti Kaiku Kallio, varapuheenjohtajaksi 

päätoimittaja Leo Tujunen, 

sihteeriksi prof. Vilho Suomi ja rahastonhoitajaksi 

ulkopuolelta hallituksen 

kamreeri Signe Sarkasuo 

Helsingistä. Asetettiin myös työryhmä 

sekä erityinen Turun toim ikunta. 

Tähän kutsuttiin puheenjohtajaksi 

ap.kaup.johtaja, kunnallisneuvos Johannes 

Koikkalainen ja varapuheenjohtajaksi 

koulunjohtaja Antti Lehtinen 

sekä jäseniksi fil.maist. Margaretha 

Jokinen, toim ittaja Eino Lehtinen, 

varatuomari Paavo Mäkinen ja 

rovasti Haakon Wainio. 

Perustavan kokouksen päätteeksi 

kouluneuvos N. Visapää esitelmöi 

Wäinö Aaltosesta. Myös esitettiin 

tervehdys kahden turkulaisjärjestön 

taholta, joiden kunniajäsen akateemikko 

eläessään oli. Turku-seuran 

tervehdyksen toi toim ittaja Eino Lehtinen 

ilmoittaen, että seuralle luovutetaan 

Suomen Turku-lehden vuosikerrat, 

joissa on ollut runsaasti kirjoituksia 

ja uutisainehistoa Wäinö 

Aaltosesta. Asessori Erkki Vuori puolestaan 

jätti seuralle Turun Aleksis 

Kivi-kerhon Kiven päätä kuvaavan 

jäsenmerkin, joka on Wäinö Aaltosen 

piirtämä ja kerholle piirustuksena 

lahjoittama. Materiaali on hopeaa. 

ERKKI VUORI 

Turku-seura julkaisi vuonna 1968 

kaskukokoelman Klaari o sano föriäijä. 

Kirjan menestys oli erittäin 

hyvä ja jo samana vuonna jouduttiin 

ottamaan kirjasta toinen painos 

ja toimintavuoden 1969 alussa kolmas. 

Menestyksen innostamana ja 

lukevan turkulaisen yleisön painostamana 

ryhtyi seura toimenpiteisiin 

uusien kaskujen keräämiseksi. Sivistysjaoston 

ehdotuksesta seuran 

hallitus nimesi uuden kaskutoimikunnan, 

puheenjohtajana professori 

Toivo T. Rinne sekä jäseninä professori 

Reino S. Leimu ja toim ittajat 

Eino Lehtinen ja Arvo Suominen. 

Kokoelman toim ittajaksi kutsuttiin 

toim ittaja Harri Kalpa. Vuoden loppuun 

mennessä näytti todennäköiseltä, 

että uusi kaskukokoelma voidaan 

julkaista jo seuraavan toim intavuoden 

aikana. 

Koska kaskutoimikunta tavallaan 

tekee sivistysjaoston ja historiallisen 

jaoston toimialaan kuuluvia töitä ja 

varsinkin kun molempain puheenjohtajat 

Leimu ja Rinne ovat kiinteästi 

kaskutoimikunnan keskeisissä 

tehtävissä, on jaostojen toim inta 

muuten ollut vähäistä. Sivistysjaosto 

on kuitenkin nimennyt erillisen 

Ruissalo-toimikunnan tutkimaan Turku-seuran 

kantaa saaren tulevaisuudesta. 

Toimikunnan puheenjohtajana 

on professori Paavo Kallio 

ja jäseninä toim ittaja Eino Lehtinen 

ja hovioikeudenneuvos Olavi Santalahti. 

Toimikunnan työ on kesken. 

Turussa helmikuun 17 p:nä 1970. 

TURKU-SEURAN HALLITUS 

Olli Kestilä 

Risto Laine

Slottsspöke vore välkommet 

tycker boarna på Åbo hus 

Sju personer i stan har Åbo slott som hemadress. Det 

klin g a r ståtligt. Men hur är det att bo inom tjocka stenm 

urar i ett jättehus proppat med minnen, som inte alla är 

av ljuvaste slag. Tassar det spöken i ens rum om nätterna 

— och hur är det med moderna bekväm ligheter? 

— Om spökena frågar alla. Men det är faktiskt så snopet 

att vi inte har träffat några, svarar man hos vaktm ästarfam iljen 

A. Barinoff. Och samma svar får vi hos närmaste 

och enda grannen, gårdskarlen N iilo Sillanpää. Men vi 

få r fö r oss att de gärna skulle se att det fanns en och 

annan gengångare att så att säga visa opp, eftersom folk 

syns räkna med att här ska finnas. Men båda fam iljerna har 

nu bott om kring tio år i Åbo hus, och ännu har de inte 

hugnats med besök av något slottsspöke. 

Så m ycket h a r ä ndå tim a t a tt en 

av m useets v a k te r h a r b e tt om att 

bli p o ste ra d i någon annan del av 

S lo tte t än den n ä rm a st N unnekap 

e lle t. Ty d ä r fanns någon osynlig 

som snark a d e så ih å lla n d e att det 

b ö rja d e gå på nerverna. T ill denna 

utsatta p la ts fly tta d e h e rr B arinoff 

då sin hustru, som är slottsanstä lld 

i e g e n ska p av vakt. O ch så ställde 

han sig s jä lv b akom en d ö rr och 

s n a rkade så s p ö k lik t han nånsin 

kunde. M ed d e t re s u lta te t a tt hon 

m ed a n dan i halsen rök åstad och 

ra p p o rte ra d e a tt d e t ty d lig e n fanns 

e tt snark a n d e sp ö ke i huset. 

Än to m te n d å ? T o p e liu s sagotom 

te. F inns d e t n u tid a å b oungar 

med bevarad b a rn a tro på honom ? 

— F jo rto n å rig e vaktm ä sta rsonen T a 

p a n i ly s e r upp u n d e r pannluggen 

o ch m e d g e r a tt d e t i va rje fa ll någ 

o rlu n d a n ylig e n h a r fu n n its. I sm å- 

po jkså re n leta d e han o ch bästisen 

nog d u k tig t e fte r g u b b e n m ed skin n 

luvan. A lla g å n g a r o c h skrym slen 

blev g e n o m sö kta o ch leken v a r härlig 

fa st to m te n in te b e hagade visa 

sig. 

T ä n k en sån ö n ske p la ts fö r en 

p o jk e att växa u p p på! O ch det hålle 

r T a p a n i m ed om . H ans sta d sm iljö 

ha r s a n n e rlig e n in te känts s te ril, och 

det h a r fu n n its ka m ra te r som inte 

sku lle ha haft något em ot a tt byta 

O ch fa m ilje n S illa n p ä ä s jäm nåriga 

P irkko har m o tsvara n d e e rfa re n h e 

ter. In g e n d e ra d rö m m e r h e tt om nutid 

a höghus, o ch det fö re fa lle r som 

om bådas fa m ilje r v a r u to m o rd e n t 

lig t väl a npassa d e till den in te helt 

vanlig a b o e n d e m iljö n . 

SO L O CH BASTU SAKNAS 

Ä n d å h a r d e n n a o c k s å skuggsida 

— o c h d e t b o ksta vlig e n . D et är 

n ä m lig e n så a tt fö n s tre n i de två 

lä g e n h e te rn a a lla v e tte r m ot norr. 

De lyser triv s a m t ut m ot S lottsgatan 

då m an å k e r fö rb i i m örka kvällen 

M en in n e s e r m an s ä lla n en strim 

ma sol, o c h n å r en sådan rutan ly- 

© N ä r a tre m eter d ju p ä r fönste r 

nischen i vaktm ästarens vardagsrum , 

och så här m ysigt har man i den. 

Inalles fin n s det fyra nischer i lä 

genheten, en per fam iljem edlem . H är 

A rk adij B arin o ff m ed hustru Pirkko 

och sonen T apan i. D ottern A rm i var 

inte hem m a då bilden togs 

ser den inte upp s to rt m er än den 

d ju p a n is c h som fö n stre n fin n s i. 

Men n is c h e rn a ä r va ckra i o ch fö r 

sig och g e r p e rs o n lig h e t åt rum m en, 

o ch i b åda hush å lle n har man tro ts 

so lb ris te n lyckats få k ru kväxte r i 

m ängd a tt trivas i vardagsrum m en, 

så m an s itte r som i en inneberså. 

O ch som e rs ä ttn in g fö r sollju set 

har de b åda h u s m ö d ra rn a satsat på 

färg i te x tile r o ch annan inredning. 

Inget g rå m u r här inne. O ch ganska 

stora m ä n g d e r hum or. På tal om att 

d e t e fte rlä n g ta d e v å rlju s e t inte når 

in till slo tts b o a rn a fra m h ö ll man att 

detta g ö r a tt m an s lip p e r andra husm 

ö d ra rs s k rä c k över a llt dam m som 

p lö ts lig t b lir u p p e n b a ra t av de avs 

lö ja n d e strålarna. 

B riste n på badrum , varm vatten 

o ch p is k b a lk o n g ä r andra vardagstriv 

ia lite te r som här käm pas med. 

B ykstuga fin n s men inte bastu. Det 

lä r va ra svå rt a tt fin n a rum fö r en 

sådan. Ty tro e lle r inte, det är trångt 

i S lo tte t. Lagren bågnar av m useig 

re jo r. M en tro ts att bastu onekligen 

hö r till vad man på fin s k t håll m e 

nar med m ä n sklig a rä ttig h e te r hör 

vi ingen h ö g lju d d klagan. M era 

skojas det om det o lä m p lig a i att 

hänga ka lso n g e r på to rk som p itto 

re skt inslag på borggården. Nej, 

to rka i u tevind kan man inte här, 

på sin höjd om natten. Men to rk 

vind finns. 

" KUNG EN BJÖD IN 

PÅ KAFFE” 

B esvärlig h e te rn a ä r d o c k det sista 

m an m inns då vi frå g a r hur det 

ä r a tt vara bofast på S lottet. Här 

fin n s som kom pensation så m ånga 

e n s k ild h e te r som g e r färg och triv 

sel åt vardagen. I en tid då autom 

atiserin g e n s s te rilite t ä r en själsplåga 

fö r m ånga känns det bra 

med en arbetsplats som denna, genom 

brusad av dagens m änskor och 

fylld m ed sp å r av svunna tiders. 

T illvaron har perspektiv. T ar man 

vara på m öjligheterna kan m an ha 

rik tig t roligt, och vi har tyckt om att 

vara här, säger Helvi Sillanpää. 

Tänk t.ex. att på ju lm o rg o n ha 

kyrka i eget hus och kunna frö jd a 

fo lk med kaffe genast på. Härom 

året hade hon som vanlig t gett 

vänner en invit, men hur det var 

hade ingen orkat upp i ottan. E ftersom 

bordet stod dukat bjöd man då 

in nästan helt främ m ande, bekantas 

släkt u ppifrån Ö sterbotten, Och de 

blev jätte g la d a och sku lle hemmavid 

skryta om sin slottsjul. Vi säger 

att kungen bjöd på kyrkkaffe, sa 

de, m yser gårdskarlsfrun belåtet. 

• Sinnet fö r nedärvt blir väl utvecklat när man som arbetsplats har ett museum. 

H är söker N iilo Sillanpää med fru H elvi och dottern Pirkko grubbla ut / 

hur m ånga led den gam la spinnrocken har gått i hans släkt. Och man kommer 

faktiskt till åtminstone fem ! 

HUNDRA BRUDAR OCH 

HAMLET 

S lottslivet har o nekligen sina behag. 

Det anser man avgjort också 

hos vaktm ästarns, tro ts a tt man inte 

som en av föregångarna har det 

så la n tlig t a tt man o d la r grönsaker 

invid vallgraven o ch sä lje r dem på 

stadens torg. 

M ycket att stå i har A rkadij B a rinoff. 

Hans liksom S illanpääs dom ä 

ner fördubblades ju i e tt slag våren 

1961 då gam la slottsdelen slog upp 

sina portar fö r allm änheten. Då B arinoff 

år 1959 bytte s itt elm o n tö rsjo b b 

m ot vaktm ästarsysslan var personalen 

fåta lig , nu är man le dning och 

kanslipersonal undantagen uppe i 

25. En hel liten koloni. M en av den 

är det bara två fa m ilje r som på d ra 

gande kall o ckså bor inom m urarna. 

Å ts k illig t av jo b b e t ä r förstås rutin 

också här, men hela tid e n händer 

det något extra som p ig g a r upp. 

Redan det att per år lotsa ett h undratal 

nervösa b ru d p a r till S lo tts k y r 

kan — 95 v a r de i fjo l — g e r en viss 

krydda. I raden fin n s in te sällan 

lite o va n lig t folk. M en m era VIP ses 

förstås b land dem som staden ta r 

em ot å det ele g a n ta ste i fe s tv å n in 

gen. I den raden m inns h e rr B a rin 

o ff s ä rs k ilt Lyndon B. Johnsson, 

som stra x därp å b lev USAs p re s i 

dent. M ånga m in d re storheter, 

s ko cka r av sköna m isser, fo rska re 

o ch a rtis te r har han v a rit m ed om 

a tt ord n a för. Vid v å rt besök stod 

Ham let sjä lv i tu re n — film a d av 

Reklam -TV. 

PO RTNYCKEL SO M GER 

TR YG G H ET 

Nog rä cker a rb e te t i en gård m ed 

180 uppvärm da rum , sä g e r N iilo 

S illanpää. O ckså lageru trym m e n a 

h ör förstås till hans a rb e tsfä lt, och 

både i dem och andra fin n s d e t titt 

o ch tä tt något att bestyra, tro ts att 

eldnin g e n ju i sto rt sett skö te r sig 

själv. A tt snön från de b ra n ta taken 

inte b o m b a rd e ra r någon e lle r kvadd 

a r b ila r är på hans ansvar, fast 

han dessbättre inte sjä lv b e höver 

skotta n e r den. 

Liksom vaktm ästarens fru ä r o c k 

så gård ska rle n s med b land S lo tte ts 

15 vakter. Det ä r fru S illa n p ä ä som 

finns i Runda to rn e t och se r k a rlfo 

lk i alla å ld ra r syna de vackra 

vapnen där. Bästa stället, anser sm å 

pojkarn a — o ch sjä lv trivs hon med 

den ljusa in te riö re n . H är la p a r hon 

den vårsol som inte lyser i hennes 

e g e t hus. 

Hos B arinoffs har man en d o tte r 

som i rappet b lir k la r m ed sin yrke s 

utb ild n in g , m en valet av väg har 

inte influ e ra ts av m iljö n . Hon b lir 

tandläkare, o ch gossen T apani s ik 

ta r inte h e lle r på något m usealt. Han 

och "s lo tts ju n g fru n " P irkko S illa n 

pää p lu g g a r flitig t i "N o rs s i” o c h har 

inte oå länge p la n e r a tt flyga ut ur 

Å bo hus. 

S nart kom m er de två d o c k i den 

värsta s p rin g å ld e rn och få r bereda 

sig på a tt ha re jä lt tillta g n a fic k o r 

och väskor fö r att kunna h ä rb ä rg e 

ra hem m ets portn yckel. Den är 

näm ligen rätt avsevärd. N är deras 

m ödrar går i m otionsgym n a stik ute 

på. stan tu ra r de fö r tyn g d e n s skull 

om m ed att kånka n yckeln i väskan. 

M en det känns m äkta try g g t a tt ha 

den med — bryts det m ot kvin n o 

frid e n är den in g e t oävet vapen att 

hacka ifrå n sig med. 

O ckså e lje s känns det try g g t att 

vara slottsinvånare, m enar de. När 

stora porten ä r låst o ch man s itte r 

bakom tre m e te rsm u ra r p assar det 

bra att nynna T ryggare kan ingen 

vara. Nog va r fö rra sekle ts kvinnofångar 

i g o tt fö rva r kan de säga 

som nu b o r i sam m a länga, dock 

under enorm t m ycke t trivsam m are 

fö rhållanden. 

M ETA TORVALD S

Kerrontaa Kärsämäestä vuosisadanvaihteen 

kahden puolen 

II 

jo tk a vaivoja a n säästäm ättä työskente 

livät seuran ja ra ittiu saatte e n hyväksi. 

S eura to im i pääasiassa to i 

m eenpanem alla e s ite lm ä tila isuuksia 

ja ra ittiu s a ih e is ia iltam ia. K esäjuhlia 

se p iti mm. H anka ru s-n im isellä kentällä, 

jo k a liitty i läheisesti H iisin piha-aukioon. 

1910-luvulla seuran kesku 

sp a ika ksi tu li R aunistulassa M aarian 

VPK:n talo. 

R aittiu svalistu styön o h e lla oli seuran 

huom attavana toim in ta m u o to n a 

1900-luvulla seuranäyttäm ötyö. 

IV LASTEN J A NUORTEN 

HUVI 

K e säisin kä vivä t la p s e t V ähäjoessa 

u im a ssa ; A lila m m i ja Y lä la m m i 

P unom o n ko h d a lla , M a lm in la m m i 

nyk. p e ru n a ja u h o te h ta a n k o h d a lla 

se kä K o lh o ju s s i hauta u sm a a n lä h e l 

lä o liv a t s u o s ittu ja p a ik k o ja . U im isen 

o h e lla o li ” h y p p y m e in in k iä ” , h ypättiin 

"m a k o p rits iä ” veteen, rannalla 

p e la ttiin k o rttia , p ik k u p o ja t s a a tto i 

vat p o ltta a a p ila s ta te h tyä sätkää. 

"P a p u m a a ta ” k ä y tiin s illo in tä llö in 

ve ro tta m a s s a . T y tö t le ik k iv ä t "n a tu s - 

s ii” . h y p p ä s iv ä t "m u s k re e tta a ” , hyp 

in la u ta a ja p la n kku h yp p ä ä m istä . 

J u o s tiin m yös " le s k is s ii” ("v iim e n e 

p a ri u lo s ta k k a ” ) ta i o ltiin "p a k k o s - 

s ii” , jo llo in p o ik ia k in n ä h tiin m u kana. 

P o ik ie n e rik o is le ik k e jä o liv a t 

"in tia a n is o ra t", "n o p o s s ii” ja "filp - 

p u s s ii” , s a m o in "n a p p ik u a p a n ” ja 

" tö lö s s ie n " p e la a m in e n . T a lv is in tytö 

t ja p o ja t "s u k s is tiv a t kä v y illä " 

( = k o tite k o is illa h iih tim illä ) ja lu is 

te liv a t ” s a h a n te rä lu is te in ". K yläsepän 

a n tu ro im a t p u is e t p o tk u - ja p ikku 

k e lk a t, ” m a h a k e lk a t” , o liv a t m yös 

s u o s ittu ja . 

L ä h e llä n y kyistä T T S P :n K ärsäm 

äen k o n tto ria o li ns. ” P lassin kulju 

” ( " k ru n n i" ) e li "ru u ta n a la m m ik - 

k o ” . S iin ä el u itu , vaan v e n ä lä iset 

"n a h k a p o ja t” o n k iv a t lam m ikosta 

ru u ta n o ita e li "rä k ä k irs u ja ", jo ita 

s itte n s ö iv ä t h a lu lla . M a a la iset, jo tk a 

R uskon tie tä s a a p u iv a t T urku u n , 

ju o ttiv a t h e vosia a n m a ta la ra n ta isessa 

la m m ikossa. 

N u o ris o a lk o i 1900-luvun a lk u p u o 

le lla p itä ä " liiru m e ita ” jo illa ta rk o i 

te ttiin p iirile ik k itila is u u k s ia . R aunis- 

Hum.kand. 

HELI ASTALA 

tu la ssa n iitä jä rje s te ttiin e nsin Pulm 

ussuon ym päristö ssä. "L iiru m e is - 

s a " käytiin ta va llise sti la u a n ta i-ilta i- 

sin. U seim m iten ko ko o n tu iva t ensin 

ty tö t p a ik a lle ja " s ä llit" perässä. 

"N a in e n h a n on kavalin k a ik is ta " — 

kuten erä s h a a stateltava to te si. ” L iiru 

m e ita " ei kukaan va rsin a ise sti jä r 

je stä n yt, vaan n u o re t tie sivä t kokoontu 

a m uute n kin . Kun R aunistulassa 

"liiru m it” k ie lle ttiin , s iirty i n u o 

riso K ärsäm äkeen. "L iiru m ip a ik k o ja " 

o li K ärsäm äessä mm. R eservikasarm 

in kenttä, H ankaruksen kenttä, 

J o k a n ke n ttä ja A n d e rssonin talo n 

e d u sta lla oleva p iham aa-aukio. 

L a to - e li m a ka siin ita n sse ja p id e t 

tiin m yös. J o sku s e lo ta n sseja kin . 

T a lv is in te h tiin usein re k ire tk iä jo 

h o n kin ta lo o n , jo n k a tuvassa ta n s 

s ittiin . 

T u o h o n aika a n niin y le is iltä kylätapp 

e lu ilta e li ” n a h in o ilta " e i Kärsäm 

äessäkään vältytty. T o isin a a n te k i 

vät ra u n is tu la la is e t p o ik a s a k it ranka 

is u re tk iä K ärsäm äkeen ja p ä in 

va sto in . E rik o is in ta o li se, e ttä Kärsäm 

äen p o liis i o li use im m ite n om an 

p a ikka ku n n a n p o ik ie n puole sta ta iste 

lija . T ila n te e t k ä rjis ty iv ä t ta v a llis 

e sti s iksi, että a lk o h o lia o li n a u tis 

keltu. V a rs in k in k ie lto la in jälkeen 

(v. 1919) o s te ttiin p o ika sa kissa usein 

ns. n i I k k i. jo s s a o li sa la k u lje te ttu a 

s p riitä . N ilk in m y y jiä kuulem m a aina 

löytyi. 

"F ra n s s o n in fro u v a n ” kaupan p a i 

k a lla o li jo n k u n a ikaa L e p o la -n im i- 

nen, b aarin ta p a in e n ku p p ila , jossa 

nu o riso kävi virv o itu s ju o m ia n a u ttim 

assa, kunnes s iih e n taas ilm estyi 

seka ta vara kauppa. 

V HENKISIA HARRAS 

TUKSIA 

1800- ja 1900-lukujen vaih d e oli 

yh d is ty s te n luvattu a a ikaa S uom essa. 

"T ä ä a ika on s e u ro je n , yhdistysten, 

tä ä aika, a ika on a a tte id e n " laulo 

i sen a ja n ru n o ilija k in . K ansallam 

me o li s illo in m ilte i liik u tta v a usko 

va listu kse n v o im a a n ja "v a lo n v o itto 

o n ". K ä rsä m ä ki o li m onip u o lisesti 

m ukana tässä yhdistysto im in n a ssa . 

RÄNTÄM ÄEN R A ITTIUSSEURA 

V a k a u m u k s e llis ta ra ittiu s ty ö tä suoritti 

v. 1886 p e ru s te ttu R äntäm äen 

R a ittiu sseura , jo k a k o k o o n tu i Kärsäm 

äen k o u lu lla . S euran u u tte ria to i 

m ih e n k ilö itä o liv a t vuosikym m eniä 

o p e tta ja t J. V. Vuori ja vuodesta 

1900 m yös T a a vetti Hänninen, 

• N:ossa 4/69 totesimme Kärsä mäen 

junaliikennepaikan, nimeltä Räntämäki, 

"arvossa” alentuneen laiturivaihteeksi. 

Rautatielaitos on kuitenkin 

uusinut nimikesanastonsa: nyt 

on vain asemia ja seisakkeita sekä 

ilman miehitystä toimivia vaihteita. 

Rantamäki on asema. Kuvamme kertoo 

siitä kiintoisasta vaiheesta joulukuussa 

1958, jolloin Räntämäen silloinen 

pysäkki sai uuden toimitalon 

ja vasemmalla näkyvä taitekattoinen 

pysäkki koppi hävitystuomionsa. 

NUORISOSEURA AURA II 

M aarian n u o risoseura A ura II, kunnan 

ensim m äinen, p e ru ste ttiin Kärsäm 

äessä v. 1893. Se a lkoi heti valis 

tu sto im in ta n sa toim eenpannen ohje 

lm a llis ia ilta m ia , jo issa seuran jä 

senet saivat su o ritta a ohjelm aa. 

O pettaja J. V. V uori ja hänen p o i 

kansa o liv a t seuran to im ih e n kilö itä . 

M a in itta koon, että Kärsäm äessä syntyi 

v. 1898 V arsinais-S uom en n u o risose 

u ro je n keskusyh d istyskin ja että 

v. 1900 s ie llä o liv a t suuret la u lu 

ju h la t. 

SEURAKUNTA 

S eurakunnan p iirissä harrastettiin 

h e n g e llistä to im in ta a . M aarian k irk 

ko o li lähellä, k irk o n k e llo t kutsuivat 

sunnuntaisin se u ra kunta la isia kokoon. 

R ovasti I. M. T a llg re n ja kappalainen 

J. H auvonen jo h tiv a t seurakuntatyötä, 

ka n tto ri-u rk u rin a o li myös 

vu o sikym m e n iä M. W. M arjanen. 

V uosisadan alussa syntyi diakonissatyö 

Kärsäm äessä. Työ o li luonteeltaan 

pääasiassa sosiaalityötä. 

P aikkakunnalla o li m yös tapana 

kutsua n u o re t p a p it k o tiin puhum aan 

ja kansaa heitä kuulem aan. K olehti 

ke rä ttiin aina m äärättyyn ta rk o itu k 

seen. Täm ä seura sai nim ekseen 

Viiden pennin seura. 

TYÖ VÄENLIIKE 

T yö väenliike sai K ärsäm äen alu 

eella runsaasti kannatta jia , valtaosa 

väestöstähän m uodostui työväestö 

s tä ja to rp p a re is ta , jo is ta tu li 

uhra u tu via ty ö n te k ijö itä . A lueelle 

p e ru ste ttiin 1900-luvun e nsim m äisellä 

vuosikym m e n e llä Työväenyhdistys 

Valo. A lkuaja n to im ih e n 

k ilö itä s iin ä o liv a t mm. Lum m ejoki, 

Ö stm an, Isä-R uokonen, M ondolin, 

Vanne, K ustaa Paven ja Jalm ari 

T ähti. K o kouksia p id e ttiin ahkerasti 

eri torpissa, lato ta n sse ja mm. Piipanoja 

n m a kasiinissa ja Tam m en 

torpassa. 

N äyttä m ö to im in ta a kin harrastettiin. 

" O li hyvää h alua näyte llä ja to im ia ", 

n iin k u in eräs haastateltava m ainitsi. 

A lu ksi h a rjo ite ltiin mm. A altosen ja 

Jo kela n tuvissa, "tu rn e illa ” käytiin 

mm . Liedossa, P iikkiössä, Aurassa 

ja Raisiossa. 

N ä yttä m ö to im in ta v a kiin tu i v. 1927, 

jo llo in p e ru s te ttiin K ärsäm äen Työväen 

N äyttäm ö. Sen to im in ta estyi 

Lapuan liik k e e n vuosina, jo llo in sen 

o tti huostaansa V.- ja U -seura Kisa- 

V eikot, jo k a sai, kun työväentalo oli 

ta kavarikossa, n äytellä e ri paikoissa. 

V. 1935 sa a tiin R ientolan ta lo käyttö 

ö n takaisin . 

• 1960-luvun Kärsämäkeä — rivitalo. 

T alkoovoim in o li saatu rakennetuksi 

Kärsäm äen Työväentaloyhtiön 

nim iin äskensanottu toim ita lo Rientola. 

H ankkeen toteuttam iseen vaikutti 

suurella panoksella Jalm ari 

Tähti, energinen ja tulisieluinen työväenliikkeen 

mies. T ontinsaantivaikeuksia 

o li aluksi. Kärsäm äen kartanon 

o m istaja J. Piipanoja ei o llut 

työväenliikkeelle suopea. Jalm ari 

Tähti sai kuitenkin ostettua Piipano 

ja lta tontin, jonka hän puolestaan 

myi T yöväentaloyhtiölle. T ila o li a l 

kuaan R ientola-nim inen, siitä nim i. 

Ensim m äinen näytelm ä, joka uudessa 

talossa v. 1927 näyteltiin, oli Santeri 

Vahtosen ohjaam a "T u k k ijo e lla ". 

Tähän m ennessä ensi-ilto je n luku 

lähentelee sataa. N äyttelijöistä ja 

o h jaajista m ainittakoon K aija ja Edit 

A altonen, Arvo A altonen Urho N urmi, 

A ili ja M artta Salo, Aune Laine, 

Pauli Siik, Lem pi M unter, Eino Raita, 

Ilm ari Peitsalo, Hannes ja Aatu 

Raita. 

Näyttäm ötoim innan yhteydessä to i 

mi pieni jousio rkeste ri. Tässä so ittivat 

Jussi Aro, V ilho Kulm ala, Leevi 

M ondolin, Pauli S iik ja O lavi Paavola. 

URHEILUTOIM INTA 

Kärsäm äessä olivat " s ä llit” , p ikkupojat, 

perustaneet vuosisadan 

vaihteen tie n o illa rekiste rö im ä ttö 

män urheiluseuran, jo ka ristittiin 

Hytöskaartiksi. Innostus oli 

kova. "T e le fo o n ito lp a n " välejä ju o s 

tiin kilpaa, "p la ttu s k a in e n " kivi teki 

kiekon virkaa, pituutta ja korkeutta 

hypättiin, m issä ku llo in k in parhaaksi 

katsottiin. P erustam isajankohtana 

laule ttiin viisua: "K ärsäm äkeen on 

perustettu H ytöskaarti, jo n ka perustaja 

on Eem eli S ire n ” . 

Kärsäm äestä o sa llistu i nuoria m yös 

M aarian ja K aarinan vo im iste lu - ja 

urheiluseura Kunnon toim intaan. 

Sen keskuspaikkana o li M aarian 

M aam iesseurantalo. 

V. 1919 p e ru ste ttiin u rheiluseura 

Kisa-Toverien Kärsäm äen osasto. 

P erustajajäseniä oli mm. V ilho Pavén. 

V uoteen 1927 se to im i alaosastona. 

Sen jä lkeen peru ste ttiin itsenäinen 

seura Kilpaveikot. T ä 

m ä ehti to im ia kolm isen vuotta. Poliittis 

e n vainon jo h d o sta seura oli 

lopetettava. Täm än jälkeen astui kuvaan 

Kisa-Veikot. 

VI SIVISTYSOLOT 

Kärsäm äki o li eturintam assa M aarian 

kunnassa m onella alalla, mm. 

sivistystoim en ja koulutoim en alalla. 

M aarian pitäjä kuuluu puheena o le 

vassa suhteessa läänin edistyneim 

p iin, sillä ilm an riita a ja e rim ie lisyyttä 

päätettiin y h t’äkkiä k u n ta kokouksessa 

1879 rakentaa kaksi kansakoulua, 

H irvenluotoon ja m annerm 

aalle. 1880-luvun m aarialaisten 

m ielestä o li aivan lu o n n o llista , että 

kansakoulu ra kennettiin K ärsäm ä 

keen, pitä jä n keskelle, s illä lu u ltiin 

aina tulta van yhdellä k o u lu lla to i 

meen. Lisäksi Kärsäm äki o li jo tu o l 

loin ta a ja yhdyskunta. 

Kärsäm äen koulu valm istu i v. 1881, 

jo llo in sen opetta ja ksi va littiin Juho 

V ilho V uori, kaikkien tuntem a ja m o 

n itoim inen kärsäm äkiläinen valistusm 

ies y li 60 vuoden ajan. 18 vuotta 

o li K ärsäm äessä m anner-M aarian

k o h d a lla to im isi ym p ä riv u o tin e n lautta. 

H a a s ta te lta v a yhtyi Å U:n k irjo itta 

ja n k a n ta a n , e ttä n y k yise llä lauttap 

a ik a lla pystyy jo e n y lity s liik e n te e n 

h o itam a an su u ri m o o tto riv e n e v a r 

sijo itta m is ta akseliin tea tterita lo - 

Eskelin katu p id ettävä hyvänä ra tk a i 

suna. 

K A D U N M IE S 

K a s k u k ir ja n 

to in e n o sa v a lm is tu u 

h y v ä ä v a u h tia 

”Onkaföri” 

teatterin 

kohdalle 

sin kin nyt, kun "p u m p u la flik a t" eivät 

e n ä ä la u tta a ta rv its e ja kun niinhyvin 

K o rp p o la is m ä e lle päin sijaits ev a 

asu tu s kuin W ä rts ilä O y:n T u ru n te 

la ka n ty ö n te k ijä t vo ivat kä yttää hyvä 

ks ee n yle is iä liik e n n e lin jo ja . Joen 

ylittä jä t n y k yise llä la u tta s ija lla ovat 

h u o m attava sti vä h e n ty n e e t. N äin o l 

len tark o itu k s e n m u k a is u u s s y y t p u o l 

tavat " fö rin ” s ijo itta m is ta n ykyistä sov 

e ltu v a m m a lle p a ik a lle . M u tta m yös 

h is to ria llise t syyt. O n h an aik a tu od a 

" o n k a fö ri" tä lle v ilk k a a lle liike n n e - 

p a ik a lle siks ikin , että lä h es sa m a lla 

k o h taa on aie m m in k in jo k ila u tta liik 

e n n e ttä h o itan u t. L au tta saisi o lla 

K erroim m e kadunm ieh e lle , m itä 

ehdotettu oli ja m itä ed e llä m ain itu t 

suurten talo je n e d u s ta ja t olivat 

asiassa to de n n ee t. H än yhtyi e h d o 

tuksen to te u ttam isa jatu ks ee n läm pimästi. 

Epäilem ättä on n iitä, jo ille 

la utan siirtäm inen nykyiseltä p aika l 

taan on h arm illista — onhan eräille 

v a ik ea m p aa m enn ä " la n ko n kia " pitkin 

m o o tto riven eeseen kuin "föriin " 

— m utta niinhän on ja täytyy olla, 

e ttä pienem m än edun on väistyttävä 

suu rem m an ed u n tieltä. 

H aa state lta va täsm ensi tuota 

"su u re m p aa e tu a ” to team u ksin , että 

o T u rku la is te n h u u m o rin ta ju on 

o soittau tu nu t aid o k si ja ke stäväksi. 

K as ku k irja n v. 1968 ilm e s 

tynyt en s im m ä in en osa "K la a ri o 

sano fö riä ijä ” saavutti v e rtaa n sa 

va illa o levan m e n estyksen ja m e 

n ekin. L äh e sk ää n k a ik k ia k a sk u ja 

oi voitu s a attaa ju lk is u u tee n tila n 

p u u tteen tak ia. K as ku k irja n to isen 

o san to im itta m in e n oso ittau tu i 

tarp e en va atim aksi. 

• Syksystä lähtien kasku to im iku n ta 

on o llu t jatkuvasti työssä. Kokou 

ksia on p id etty lä h es jo k a 

viikko. Lu ku isat tu rku la ise t ovat 

lä h että n ee t uutta ain eis to a . M a a 

• K u v a kesältä 1953, jolloin " o nkaföri" m uuteltiin dieselkäyttöiseksi ja vain 

h enkilöliikennettä palvelevaksi. 

k o h d a lla , m issä se n n ä k is ivä t ih m ettelevin 

silm in y h ä e n e n e v ä t tu ristien 

jo u ko tkin . 

kesin talvin on jo u kk o liik että U rh eilupuistoon, 

ke sä llä jo k ap äivä in en 

teatterin äy tä n tö W äin ö A altosen m u 

liskuun a ik a n a tu lev at lä h etyk se t 

voidaan vie lä h u o m io o n ottaa . 

• K asku to im ikunn an p u h e e n jo h ta ja 

seon ta k an a kohoavalla tu ulim yllyn- 

na toim ii p ro fessori T o ivo T. 

m ä ellä S a m p p alin nan K es ätea tte rissa 

ja V o lte r K ilvenkadun ja tk ee n a 

Rinne s e k ä jä s e n in ä to im itta 

V iim e kesän paahtavassa aurin g o ssa Turku a vaelle llu t ja 

lä p ih io s tu n u t Å b o U n d e rrä tte lserin p a k in o its ija sin ka u tti le h 

den p a ls to ille k irjo itu k s e n s a Flytta åfärjan (S iirretäänp ä jo k i- 

lautta). K a upungin tu lisi, sanotaan kirjo itu kse ssa , korvata 

kä ve lysilla n p uuttu m in e n te a tterin ja valtion vira sto ta lo n kohd 

a lla siten, e ttä nykyinen ainoa "fö ri" s iirre ttä is iin A u rajoen 

y lä ju oksu n suuntaan paika lle , jossa sen käyttö e ittäm ättöm 

ästi o lis i suure m p i kuin n ykyise llä sijallaan. 

K irjo itta ja lis ää , e ttä kesän 

k u u m u u d e s s a 

ylitys m ah d o llis u u d en 

p u u ttu m in e n m a in itu lta p a ik a lta tu n 

tuu e h k ä ra s k a a m m a lta ku in talv i 

k a u te n a . jo llo in to ki o n jä ä llä y lik 

ä y tä v ä kä y te ttä v is s ä , ja v iitta a m yös 

s iih e n " k a n s a in v a e llu k s e e n " , jo k a 

k e s ä llä su u n ta u tu u S a m p p a lin n a n 

u im a s ta d io n ille . E n n e n k a ik k e a hän 

o d o tta a A u ra - ja M a rtin s ilto je n v ä 

lillä ra n n a lta to is e lle p u ks u ttav an 

jo k ila u ta n h o u k u te le v a n ra n ta k a d u ille 

kä v e lijö itä nykyistä ru n sa am m in . 

K ä v ely je n ko h te e n a to tu tta is iin m .m . 

p is tä ytym ä än h ie m an sy rjä ss ä s ija itse 

v a a n W äin ö A alto se n m useoon. 

Jo s ja kun ka u an su u n n iteltu kävely- 

silta s a a d a a n , v o id a an "o n k a fö ri" 

s iirtä ä ta k a is in ale m m a s A u ra jo k e e n . 

K u stan n u ks et eivät to im e n p ite is tä 

tu le o le m a a n p ä ä tä h u im a a v ia . 

K iin to isa n e h d o te lm a n jo h d o sta 

on S u o m e n T u rku - Å b o , vå r stad 

s u o rittan u t p ik a h a a s ta tte lu n ja s a a 

n ut se u ra a v a t v a s ta u k se t: 

K au p u n g in te a tte rin s u h d e to im in ta - 

p ä ä llik k ö L A S S E W A L L E N IU S 

T e a tte rin k a n n a lta ka tso ttu n a e h 

dotus on su o ra staa n lo istava. T e a t 

te rin ty ö n te k ijä t o d o tta v a t jo k a syksy 

kuin ku u ta n o u se m aa n , e ttä "Lassen 

silta ", ku ten m e ik ä lä is e t sanovat, 

jä ä n yli E s k e lin k a d u n p ä ä h ä n talv i 

ka u d ek si syntyisi. P u h u m a ttak aa n 

jo e n lä n s ira n n a n p u o le lta tea tteriin 

tu lev as ta yleis ö stä. S iih e n lukeutuu 

n ykyisin p a ljo n la p s ia k in ja n u o riso 

a, jo lle m .m . jä rje s te tä ä n eri- 

tyis n äy tä n tö jä . T alvis in ly h en tää y le i 

sön te a tte rim a tk a a se kin , että L in 

n a n - ja E e rik in k a d u illa o va t bussija 

ra itio v a u n u liik e n te e n p ysäh d y sp aikat 

aiva n E s k e lin k a d u n tu ntu m assa. 

T ä m ä ka ik ki e tu is u u s saavu te tta isiin 

m yös syksyin ke vä in , jo s jä äs illa n 

V a n h e m p i lä ä n in s ih te e ri, v a ra tu o m a ri 

P IR J O -R IIT T A A U R A N E N 

V a ltio n v iras to talo n a s ia kk aid e n 

ta h o lta k in k u u le e va litu s ä ä n iä , kun 

sin n e on k e in o te lta v a etä is te n silto 

jen kautta. T ä m ä n v u o d e n alu sta 

Itä is tä R a n ta k a tu a liike n n ö iv ä yksi 

b u ss ilin ja h elp o tti tila n n e tta jo n kin 

v e rra n . S iin ä ovat a jo v ä lit ku itenkin 

15 m in u u ttia , m ik ä e i e s im e rkiks i v i 

rasto ta lo n no in 70 0 ty ö n te k ijä ä käs 

ittäv älle jo u k o lle k a a n an ta n u t ra t 

ka is ev aa h u o jen n u sta . T yö h ö n tu lot 

ja työ s tä lä h d ö t ovat y lee n sä ruuhkaa 

ik a a ja jo k a in e n a rva a, m itä se 

m e rkits ee . M u tta p a ljo n on n iitä, jo i 

ta lin ja ei h yö d y tä kä än . Sad o iss a 

vo id a an la s k e a n iid e n luku, jo tk a talv 

isilla lo u n a s tu n n e illa käyttäv ät jä ä - 

s iltaa , m u tta jo tk a su u rim m an osan 

vu o tta s a a v a t lu o p u a u n elm as ta en 

n ättä ä lo u n a s ta u o lla kotiin . K un silta 

a ei o le n äk ö p iiris sä , o n kin lautan 

o leva N eitsytp olku , jo n k a a lku p ää s 

tä n oustaan U im a stad io n ille ja vastap 

ää tä B iologiseen m useoon, jo h 

d attaa m .m . lähes p u o lito ista tu hatta 

o p p ilasta käsittävään T ek n illise en 

o p p ilaito kseen ja sen viereisiin tyttö 

lyseoihin, jo tka nekin ovat Turun 

s uurim pia kouluja. Luulisin, että 

A u rajo en länsip u o lelta tu levat o p p i 

la at olisivat kiitollisia jo kais es ta askeleesta, 

jo ta ei tarvitsisi o tta a, kun 

näihin kukku lako u lu ih in on o p p itu n 

n ille m entävä ja n iiltä kotiuduttava. 

Lopuksi kadunm ies m ainitsi S a m p 

p alin n an erityisko u lu n ja P a llo ilu h a l 

linkin, m utta p aino tti erityisesti sitä, 

että viim e m ain ittu jen lähiym päristö 

ön on noussut ja yh ä no u see kerro 

stalo ja, jo id e n asukk ailla varm aan 

on asio ita H u m alisto n - ja Käsityöläiskatu 

jen va ih e ille ja ym päristöön, 

jo ten he o lisivat kiitolliset lyhentyn 

ee stä m atkasta, jo n k a "o n ka fö ri" 

e h d o tetu ss a sijo itu sp aikassa m ahd 

o llistaisi. 

ja Eino Lehtinen ja p ro fe s 

sori R. S. Leimu. K u vitu ksesta 

hu o leh tii ylio p p ilas T a rja m a ija 

Salo. Toim itu styö n vastu u on 

to im itta ja H arri Ka l p a ’n to t 

tu ne is sa käsissä. 

TURKU-SEURA, 

ÅBO-SAM FUND ET r.y. 

T o im in n a n jo h ta ja - 

V e rks am h e tsle d are 

T a in a H errala 

M a a ku n ta -ark isto - L an d s ark ive t 

A n in ka iste nk . - A n in g aisg. 11 

Puh. - T el. 13 058, 

kotipuh. - h em tel. 81 114 

Sven skspråkig se k re te ra re - 

R u o tsin kielin en sih te eri 

C a rl J a co b G a rd b erg 

T u rev äg e n - T u u rin tie 3 A 

T e l. - Puh. 10 852 

P o stisiirto tili - Postg iro 

T U 3 2 300 

a in o a k a n s a k o u lu , jo lla oli 18 00 -lu - 

vun p u o le lla k ä ytö ss ää n yksi sali, 

jo s s a n e ljä lu o k k a a n au tti o p e tu s ta 

sa m a n a ik a is e s ti. K o u lu n k äy n tiin sisä 

ltyi o p p ia in e id e n o h e lla m yös kä y 

tä n n ö n tö itä . L u o k k a h u o n e o li s iis tittäv 

ä ja lä m m ite ttä v ä , k e vä is in ja sy k 

syisin oli o s a llis tu tta v a la p io - ja h a - 

ra v a tö ih in . L e iv o n ta - ja ru o a n la itto - 

ty ö tk ä ä n e iv ä t o lle e t ty tö ille vie ra ita . 

N e lilu o k k a in e n K ä rs ä m ä e n ko u lu 

o li v a rs in a in e n k a n s a k o u lu . A la k o u 

lu e li ns. " p ik k u k o u lu " k ä ytiin M a rttila 

n ta lo s s a . P a tru u n a M a rja lin kusta 

n s i ja y llä p iti tä m ä n o p e tu k s e n . 

T ä m ä n lis ä k s i o li a lk u a ik o in a m a h 

d o llis u u s k ä y d ä ns. k ie rto k o u lu a , 

jo ta o p e tu s ta a n n e ttiin ky lä n m a a 

la is ta lo is s a vu o ro n p e rä ä n . 

K ä rs ä m ä e n k o u lu s sa oli m yös la i 

n a k irja s to 1 9 00 -lu vu n p u o le lla . M a a 

ria n h is to ria sa n o o : " E i m ik ä ä n as ia 

o llu t n iin M a a ria n k u n n a n v altu u s to n 

s y d ä m e llä ku in la in a k irja s to . V a l 

tu us ton ka n ta jo h tu i tietysti e tu p ä ä s 

sä o p e tta ja in J. V. V u o re n ja T . H ä n 

nisen v a ik u tu k se sta, m u tta m yös 

ty ö lä isv altu u tetu t, jo is ta m o n et o livat 

yrittä n e e t itse ks ee n o p is k e lla , 

ka n n a ttiv a t ju u ri tä tä a s ia a lä m p i 

m ä sti". 

Sivis ty sto im innan p iiriss ä on e rik 

o isu u te n a m a in itta v a m yös se veisto 

ko u lu , jo n k a vä ä p e li K. L in d g ren 

p eru s ti K ä rs ä m ä k e e n . T ä m ä n ko ulun 

p iiris tä on lähtö isin m o n ta k u u lu i 

sa a ta ite ilija a , m m . Y rjö L iip o la , L a i 

tin e n , M a n n in e n , M a iju A h lsted t ja 

K. V. A h lsted t. 

K U U L U IS U U K S IA 

J o k a is e lla p a ik k a k u n n a lla on o llu t 

o m a t k u u lu isu u te n sa , p e rs o o n a llisu 

u ten s a, jo tk a kaikki tu ns iv at. M o ni 

ra u n is tu la la in e n ja k ä rs ä m ä k ilä in e n 

m u is ta a v ie lä lyhyen, ku m araisen 

m ie h en , jo k a m illo in m in k in la in en 

" fo rm u la k k i" p ä ä s s ä ä n ku lki teillä 

ja T u ru n ka d u illa . H än oli Laihasm 

ä es sä asuva K irv ee n A n tti, Antti 

F e rd in a n d H e in o n e n , jo k a en s in nim 

itti itse ää n v a a tim a tto m a s ti M a a 

rian p a lo m e s ta rik s i, m u tta m y ö h e m 

m in ylen s i itse n sä M a a ria n ja K a a 

rin an, s ittem m in T u ru n ja lo pulta 

ko k o m a a ilm a n p a lo m e s ta rik s i. Jo s 

ku s h än kutsui itse ää n S u o m e n ta 

s a va lla n ku n in k a a k s i, jo s ku s p res i 

d en tik si. H ä n e n la k is s a a n o li p lootu, 

jo s s a lu ki: " K o k o m a a ilm a n ku n in 

g as yn n ä R u o tsin v a ra k u n in g a s ” . 

M is tä A n tti o li sa a n u t s a m m u m a tto 

m a n p a lo k u n ta v illity k s e n s ä , siitä ei 

o le tieto a. 

A n tis ta riitti ja riittä ä yh ä v ie lä 

ta rin o ita . H än o li v ä rik ä s h ah m o , 

jo n k a m e lke in ka ik ki tuon a ja n raun 

is tu la la is e t ja k ä rs ä m ä k ilä is e t tunsivat. 

E lä m ä n s ä v iim e is e t vu o d e t ko- 

ko m a a ilm a n p a lo m es ta ri vietti M a a 

riassa J ä k ä rlä n ku n n allisko d issa, 

m issä hän ku o le m a a n s a vu o teen 

1940 s a a k k a h o iti v e llike llo n so ittaja 

n tä rk e ä ä lu o tta m u sto in ta . 

Kun kipu ja ko lotu s yllätti kärsäm 

ä kiläis iä , oli ap u k in lä h e llä s a a ta 

vissa. P a ik k a k u n n a lla oli o m ia ka n 

s a n p a ra n ta jia m m . A m an d a L eh tin 

en (asui F ran s so n in kau p an lä h e l 

lä ), jo n k a e rik o is a la n a o liv at silm ä - 

ja v e rih a a v a t ja ve renm yrkytystap 

au k se t, s e k ä R o s ten -n im in e n h en 

kilö. 

O li m yös " p a a rm u rs k a " (sen ajan 

kä tilö ) s e k ä k u p p a ri T ä h tin e n , jo n ka 

p e rh e s a u n a s s a m o n e t ta u d it lä h d e 

tettiin . P a tru u n a M a rja lin o li V e n ä 

jä llä tu tu s tu n u t sa ira a n h o ito o n ja 

h än e n e rik o is lä ä k e e n s ä oli ns. "v e 

si", jo k a oli ku u le m m a tark o ite ttu 

vähän jo k a " s o rttis e e n ” saira u te en . 

T u rk u la in e n yle is lä ä k ä ri A arn io - 

" vilu ta u ti — 50 p " — oli k ä rs äm ä kiläisen 

viim ein en toivo to dellisen sairauden 

yllättäessä. 

E d e lle en kaikkien kärsäm äkiläis- 

*en tu ntem ia o livat su utari M asse 

Lanssi sekä K ala -M a tti, jo n ka va i 

mo "M atin M iin a " teki ko tona "likok 

a la a " to rille m yytäväksi. H an n a P a 

ven oli tu nn ettu p ito ko kki, jo ta M a a 

riassa pyydettiin jä rje stäm ä än m o 

n en la is ia p itoja. 

Turkin so d assa o llu t T äh tin en ja 

varsin kin hänen tu rkkilaish attu n sa 

o livat ka ik ille tu ttu ja. Ilo -n im in e n e n 

tinen so tam ies tu nn ettiin m onista 

ju tu istaa n , "ku n hän palveli ke is a 

rin hovissa". 

K aiken ka ik kia an on to d e tta va , että 

K ärsäm äki on o llut varsin o m a 

p erä in e n ja kehittynyt yhdyskunta, 

va ik ka as u kk aita ei o llu tka an p aljo a. 

1800-luvun lo p u lla ja 1900-luvun 

en s im m ä is ellä v u o s iky m m e n ellä oli 

K ärsäm äki ku lttu u ritoim in n an ke s 

kus M aa rian p itäjä ss ä. S en ajan 

h u o m attavia te h d as la ito k sia sijaitsi 

alu ee lla , oli ra u ta tie ja pysäkki eli 

"p la tfo rm u ” . 

Kun vielä m a in itsen, e ttä K ärs ä- 

m äki on o llu t n iinkin u u d en aika ise n 

ja m o d ern in laitok se n kuin m a au i 

m a la e d e llä k ä v ijä koko T u ru n a lu e e l 

la, on m ie le stän i tu llu t selvästi o so i 

tettu a , e ttä ain a k a a n k ä rs äm ä kiläis - 

ten m ie le stä e i o llu t p a ik k a a arm 

a am p a a! 

S elvitykseksi v ie lä s iitä I m a au i 

m a las ta . V e n ä lä is e t s o tila a t o liv at 

ra ke n ta n e et 2 X 3 m e trin suuru isen 

ja 11/2 m e triä syvän, h irs istä teh d yn 

alta an . V esi saatiin lä h e llä k u lk e 

vasta R u n osm äen o ja sta.

® T alvi näkymä Ruissalon tammilehdoista. 

Turun-päivä 

1970 

T u r u n - p ä iv ä ä v ie te tä ä n tä n ä v u o n 

n a s y y s k u u n 2 0 . 

p n ä . K o s k a v u o s i 

19 7 0 o n k a n s a in v ä lin e n lu o n n o n s u o - 

je lu v u o s i T u r u n - p ä iv ä n te e m a o n 

T u r k u ja lu o n to . K a u p u n g in h a llitu k 

s e n v a lits e m a t T u r u n - p ä iv ä n to im i 

k u n n a n jä s e n e t o v a t k a u p p ia s V iljo 

V a n n e , to im .jo h t. L a r s T i u s a n e n 

ja t ie d o tu s s ih t e e r i T a r ja F l e m 

m i n g . T o im ik u n n a n u u d e k s i p u 

h e e n jo h ta ja k s i s y r jä ä n v e tä y ty v ä n h o 

v io ik e u d e n n e u v o s N ils B e r g i n jä l 

k e e n k h v a lits i to im itta ja E in o L e h 

t i s e n . T u r k u - s e u r a n v a lits e m a t t o i 

m ik u n n a n jä s e n e t o v a t a s e s s o r i E r k 

k i V u o r i , m e ts ä n h o ita ja Ilm a ri S i 

pilä ja to im in n a n jo h ta ja R a b b e 

Laurén. P ä iv ä n v ie tto a tu lta n e e n 

v ie ttä m ä ä n y h t e is v o im in e r i jä r je s tö 

je n ja T u r u n k a u p u n g in lu o n n o n s u o - 

je lu t o im ik u n n a n k a n s s a . 

Kuljen, katselen . . . 

L ö y d ä n s y n n y in k a u p u n k in i u u d e l- 

le e n v u o s ik y m m e n ie n jä lk e e n . 

K a d u t, p u is to t, y m p ä r is tö , k a ik k i 

m u is t o ja tä y n n ä . P a ljo n o le t m u u t 

tu n u t, v a n h a T u r k u . J o t a k in a v a ra a , 

v a lo is a a o n s in u s s a k u ite n k in y h ä , 

" p e r s o o n a lli s t a ” , n iin k u in e r ä s E n g 

la n n is ta S u o m e e n a s u m a a n a s e ttu 

n u t g e n t le m a n n i s a n o i. 

K u k k u la lla jo e n itä p u o le lla s e is o e s 

s a n i s a a n v ie lä s ilm iin i n ä y n a ja lta 

k a u a n s it t e n : p u n a is e k s i m a a la ttu ja 

p e lt ik a t t o ja , tu u h e it a p u ita n iid e n v ä 

lis s ä , m a ta la ta lo in e n k a u p u n k i v ir 

r a n r a n n a lla , ta u s ta n a m e r e n s in i ja 

m e ts ä t. 

N o u s e n K a s k e n k a tu a . Y lh ä ä llä p y 

s ä h d y n ja k ä ä n n y n k a ts o m a a n n ä k y 

m ä ä . K a tu la s k e u tu u jo e lle , s ilta , 

A u r a k a t u , n o u s u a , T a id e m u s e o . K u k 

k u la lt a la a k s o o n , la a k s o s ta k u k k u 

la lle . 

S e its e m ä n k u k k u la n k a u p u n k i! S i 

n u s s a o n jo t a k in e r ik o is ta . S ik s ik ö , 

e t te i s in u a o le k o s k a a n " p e r u s t e t t u " , 

n iin k u in s a n o t a a n . S in ä v a in s y n n y it 

tä h ä n v ir r a n r a n n a lle , k o s k a s in u a 

t a r v ittiin . 

* 

" P . M u sta p ä ä 

R U IS S A L O 

A rm a s , k ih a r o is s a s i lie h t o i s u 

v in e n t u u l i / k u n s in u t ta p a s in 

k u u la a s s a to u k o k u u s s a / v u o k k o 

je n k u k k im is a ik a a n , s u n n u n ta i 

n a /a u r in g o n lä is k ä s s ä R u is s a lo n 

r a n ta tie llä . 

K U U V A N N O K A S S A 

K a ts o , m e p a k e n im m e , ja K u u - 

v a n n o k k a a n / k iv ille , jo ita v a a le a 

la in e h u u h to o / p ä ä d y im m e v iim 

e in . K a h d e n , o n n e llis in a / s e i 

s o im m e k a ts o e n k a u a k s i A ir is 

to lle . " 

R u is s a lo 1 V o ik o s itä k y llin y lis tä ä ? 

S e tä y ty y e lä ä . V a n h o je n 

ta m m ie n 

a r v o k k u u s h ilje n tä ä le v o tto m a n , m a i 

s e m ie n k a u n e u s r a u h o itta a . K e v ä i 

n e n v a lk o v u o k k o m a tto , v ih re y s , p u h 

d a s k u k k a r u n s a u s ; s y k s y n p u n a r u s 

k e a t v ä r it : ta lv e n h u u r r e a a m u n k i 

m a llu s . S a a r i m e r e n s y le ily s s ä . K e i 

d a s . 

T u lle s s a n i m o o tto r it ie t ä T u r k u u n 

' o le n u s e in ih m e te lly t tih e ä k a s 

v u is ta m ä n n ik k ö ä tie n v ie re s s ä Is o - 

H e ik k ilä n a lu e e lla . K u m m a llin e n m e t 

s ik k ö k e s k e llä r a to je n , te id e n ja r a 

k e n n u s te n m u o d o s ta m a a a lu e tta . 

J o s ta k in le h tik ir jo itu k s e s ta s e lv is i 

a s ia m in u lle . P a ik a n n im i o n H ä rk ä - 

m ä k i, ja m e ts ik k ö o n n o in k o lm e 

k y m m e n tä v u o tta s itte n s u o r ite tu n 

is tu tu k s e n tu lo s . K u n n io ita n h e itä , 

is tu tta jia . 

M U IS T IK U V A L A P S U U D E S T A : 

P ie n e t k o u lu ty tö t k a p u s iv a t Is o - 

H e ik k ilä n M y lly m ä e lle . O li 

k e v ä t ja 

e n s im m ä is e t k e v ä tk y n s im ö t m ä e n r in 

te e s s ä . M ä e llä s e is o i tu u lim y lly . S e n 

p o r ta illa o li m u k a v a is tu a s ä ä riä ä n 

h e ilu te lle n ja k a ts e lla k a u p u n k ia . 

M a a ilm a o li s u u r i ja a v a r a ! J a ih a n a 

k e s ä v a s ta s s a . M y lly m ä e ltä M u h k u - 

r iin p ä in n ä k i k a u n iita p e lto ja . 

T a a e m p a n a o li to in e n m ä k i, m u tta 

s e o li e h k ä liia n k a u k a n a ta i jo te n 

k in p a lja a n ja o u d o n n ä k ö in e n , k o s 

k a s in n e a s ti e i r e tk e ilty . T ä m ä m ä k i 

o li s iis H ä r k ä m ä k i, jo k a o n s ä ily n y t. 

M y lly m ä e ltä o n m y lly p o is s a , m ä k i 

m a ta lo itu ja k iiltä v ä t r a u ta tie k is k o t 

v e d e tty v ih r e id e n p e lto je n y li. 

H .R . 

SUOMEN 

TURKU 

ÅBO, 

VÅR STAD 

P ä ä t o im itt a ja — C h e fr e d a k tö r : E r k k i V u o r i, p u h . - te l. 19 57 5 

T o im it u s s ih te e r i — R e d a k tio n s s e k r e t e r a r e : E in o L e h tin e n , p u h . — te l. 371 3 2 0 

llm o itu s p ä ä llik k ö — A n n o n s c h e f : P a a v o S u o m in e n , p u h . — te l. 11 85 9 

T a lo u d e n h o it a ja — E k o n o m ie c h e f: T a in a H e r r a la , p u h . — te l. 13 05 8 , k o tip u h . — 

h e m te l. 81 11 4 

L e v ik k ip ä ä llik k ö — D is tr ib u tio n s c h e f: N iilo P ih la n to , p u h . — te l. 3 3 4 4 1 0 

T o im it u s k u n n a n 

m u u t jä s e n e t - R e d a k tio n s r å d e ts a n d r a m e d le m m a r : T a r ja 

F le m m in g , H e im o K a llio , A r v o S u o m in e n , M e ta T o r v a ld s 

Tähdenvälejä 

Turusta 

• T u rku-seuran aikoinaan tekem ä 

esitys Vanhan raatihuoneen e ntistäm 

isestä ennen vuoden 1827 paloa 

olleeseen asuun on tote u tu m ism a h 

dollisuuksie n rajoissa. U udenm aan- 

ja H äm eenkatujen kulm atalossa, 

jonka K. V. Reinius 1890-luvulla 

p iirsi ja jo ka kaupungin om istuksessa 

antoi m.m. tila t kaupungin jo h ta 

jan asunnolle viim e vuoteen asti, on 

m enossa työt, jo tka tähtäävät rakennuksen 

o ttoon vira sto kä yttö ö n . Osan 

huoneista saisi H äm eenkadun puoleisessa 

n aapurirakennuksessa m a 

jaileva sosia a lito im isto , m uut tila t 

poliisila ito s. 

V iim em ainitun käytössä ovat puheenaolevan 

ko rtte lin Vanhan Suur- 

to rin p uoleiset rake n n u kse t: H jeltin 

talo, Vanha raatih u o n e ja Prinkkalan 

talo to n te illa , jo tk a ovat o lle e t kaupunkikuvaa 

luom assa jo keskiajalla. 

P oliisila ito kse n tilo je n laajennus- ja 

ko rjaussuunnitelm aan liitty y v. 1735 

rakennetun raatihuoneen entistä m i 

nen kaksikerro ksiseksi ja ke llo to r 

nilla varustetuksi, kuten T urku-seu- 

rakin on toivonut. 

Sisällys - 

Osmo K ontturi: 

Ih m in e n — lu o n to — e lin 

y m p ä ris tö .................................. 1 

T u ru n Y lio p is to ........................... 2 

Eino Vähätalo: 

K a u p u n g in o s u u s a s u n to 

tu o ta n n o s s a .............................. 4 

Johannes Lindblom : 

E n å lä n n in g s o m g a v fä rg 

å t Å b o .......................................... 5 

T u rk u -s e u ra n to im in n a n 

jo h ta ja ............................................... 6 

Tarja Flem m ing: 

T u rk u e ri s ä v e lla je is s a : 

ta p a h tu m ia r o p p a k a u p a lla . 6 

Its e v a lm is te ttu ja k u k k o p ille jä 

L u o s t a r in m ä e lt ä ........................... 6 

Lasse Postinen: 

U rh e ilu h a lli — u im a h a lli — 

jä ä h a lli ........................................ 7 

Hans Othm an: 

S a a k o T u rk u m y ö s te k n illis 

e n m u s e o n ? ........................... 8 

Perttu K oillinen: 

M a a k u n ta liitto ja T u rk u . . 10 

Innehåll 

T u r k u - s e u r a n v u o s ik e rto m u s 

v u o d e lta 19 69 ................................. 10 

E rkki V uori: 

W ä in ö A a lto s e n S e u r a 13 

Meta T orvalds: 

S lo tts s p ö k e v o r e v ä lk o m m e t 

t y c k e r b o a rn a p å Å b o h u s 14 

Heli A stala: 

K e rr o n ta a K ä rs ä m ä e s tä 

v u o s is a d a n v a ih te e n 

k a h d e n p u o le n ....................... 16 

" O n k a fö r i" te a tte r in k o h d a lle 18 

K a s k u k irja n to in e n o s a v a l 

m is tu u h y v ä ä v a u h tia ............. 19 

H ilja R annikko: 

K u lje n , k a t s e le n ......................... 20 

T u r u n - p ä iv ä 1970 ....................... 20 

V ie tim m e k y n ttilä n p ä iv ä ä . . . 21 

T ä h d e n v ä le jä T u r u s ta ............. 21 

K a n s ik u v a : 

T u ru n Y lio p is to n u u s in la i 

to s ra k e n n u s F e n n ic u m . — 

V a lo k . E rk k i P a a k k i. 

Vietettiin 

kynttilän- 

päi vää 

M u k a v a p a r itu n tin e n tu rk u la is te n 

ta ite ilijo id e n e s ittä m ä n o h je lm a n ja 

h y v ä n k a h v in m e r k e is s ä k u lu i jä lle e n 

1. 2. T u r k u - s e u r a n n a is o s a s to n jä r 

je s tä m ä s s ä k y n ttilä n p ä iv ä n ju h la s s a . 

V P K n ju h la s a lin 

k a h v ip ö y d ä t o liv a t 

m e lk e in tä y n n ä s e u r a la is ia ja s e u ra n 

y s tä v iä tä s s ä jo p e r in te e llis e k s i m u o 

d o s tu n e e s s a ju h la s s a , jo ta n y t v ie 

t e ttiin 11. k e rta a . J u h la n p u h u ja n a 

o li k o u lu n e u v o s A a rn e Honka, jo 

ka k ä s itte li k o tis e u tu ty ö tä . K a p e llim 

e s ta ri U rh o Sipp ose n jo h ta m a 

S u o m a la in e n N u o ris o - o r k e s te r i v a s 

ta s i ju h la n o r k e s te r io s a s ta , ta ite ilija t 

Ilm a ri A a rre -A h tio ta a s h a u s 

k a s ta ju tu s te lu s ta ja S ilja M e l l a- 

ne n h e le ä s tä la u lu s ta . T e lm a 

T uu lo ksen 

p ie n e t ta n s s ija tta r e t 

e s ittiv ä t p ie n te n jo u ts e n te n ja p ä h k i- 

n ä n s ä r k ijä n b a le ttia , ty ö v ä e n o p is to - 

la is e t ta a s n ä y ttä v iä ts e k k ilä is iä ta n 

h u ja ja o p is to te a tte r ila is e t e s ittiv ä t 

k a tk e lm a n tu le v a s ta o p e r e tis ta P u o la - 

la is h ä ä t. O h je lm a n k u u lu tta ja n a t o i 

m i tie d o tu s s ih te e r i T a r ja Flemming. 

K y n ttilä n p ä iv ä n ju h la p ä ä tty i 

ta v a n 

m u k a a n y h te is e s ti la u le ttu u n 

V a rs in a is s u o m a la is te n la u lu u n , jo ta 

s ä e s ti o p e tta ja J o r m a S a l o s - 

p o h j a . 

• T u ru n F a k to r ik lu b i p e ru s te ttiin 

1 5 .1 .1 9 1 0 . V. 1958 n im e k s i o te ttiin 

P ie ta ri W a ld in K ilta , jo k a v ie tti 60- 

v u o tis ju h la a n s a 1 7 .1 .1 9 7 0 . J u h la k o 

k o u s p id e ttiin 

H a m b u rg e r B ö rs is s ä 

ja ilta ju h la T u ru n lin n a s s a . 

K illa n k u n n ia k ir ja n p a in a ja n , S u o 

m e n k irja p a in o ta id o n h is to ria n tu t 

k ija n ja k ir jo itta ja n , p ro f. C a rl-R u d o lf 

G a rdbergin ju h la e s ite lm ä n te e 

m a n a o li " J a lo ja v a p a a k ir ja p a in o - 

ta ito " . J u h la p ä iv ä n ä ä n k ilta s a i v a s 

ta a n o tta a lu k u is ia o n n itte lu ja , m m . 

T u ru n k a u p u n g ilta . Ilta ju h la s s a k u t 

s u ttiin k illa n k u n n ia p u h e e n jo h ta ja k s i 

to im itu s jo h ta ja O la v i Sa r m i o , jo 

k a k ir jo itti k illa n 6 0 -v u o tis h is to riik in . 

H is to riik in k a n n e s ta jä rje s te ty n 

s u u n n itte lu k ilp a ilu n v o ittiv a t E s k o 

Lehto ja J o rm a Hietarinta 

T u r u n K e s k u s k irja p a in o s ta s e k ä ju h - 

la illa llis te n r u o k a lis ta n s u u n n itte lu - 

k ilv a n P e n tti Viherluoto T u ru n 

S a n o m a in k u v a la a tta la ito k s e lta . 

K illa n h a llitu k s e e n k u u lu v a t K a in o 

A h l r o 

o s p u h e e n jo h ta ja n a , A n te ro 

A k k i l a s ih te e r in ä ja m u in a jä s e 

n in ä A lf. Ho ffren, J o r m a Leinonen 

ja O la v i S a rmio. 

★ 

• Kun helm ikuun alkupäivinä 80 

vuotta täyttänyt hopeaseppä Väinö 

Karve on 60 vuotta o llu t v.- ja u.- 

seura Pyrkivän rahastonhoitajana, 

on hänestä urheilum iehenä ja seu- 

ratyöntekijänä päivälehdissä k e rro t 

tu. M ainitsem atta on jäänyt, että 

Karve, sillo in e n G röndahl, o li m uka- 

1 

na, kun nyky-Turun ensim m äinen 

urheiluseuran aikaansaam a, säännöllisesti 

näytellyt seuranäyttäm ö 

v. 1913 p e ru ste ttiin Pyrkivän N äyttä- 

m ö-nim isenä, esiin tym isp a ikka n a ty. 

Tarm on talo. N äyttäm öllä o li lyhyt 

k iinteä työkautensa. U seat harra ste 

lijo ista siirtyivä t v. 1916 perustettuun 

T urun Työväen T eatte riin , ei k u ite n 

kaan Karve, joka edelleen näytteli 

Pyrkivässä, ja h o iti raha-asiat näyttäm 

ön lakkautum iseen asti v. 1921. 

Pyrkivä valitsi vuosikokouksessaan 

V äinö Karven rahastonhoita- 

jakseen 61. kerran ja perusti sam alla 

hänen nim eään kantavan rahasto 

n T urun Pyrkivän n u orten to im in 

nan tukem iseksi. 

¥ 

• T u ru n k a u p u n g in k ir ja s to s s a v. 

19 68 a lo ite tu t u u d is tu s ty ö t o v a t v a l 

m is tu n e e t. U lla k k o k e rr o k s e s s a o n 

n y t v a r a s to je n 

o h e lla v ir k a ilijo itt e n 

ty ö tilo ja . K ä s ik ir ja s to a o n la a je n n e t 

tu . a ik a k a u s le h tis a li a v a ttu ja m u 

s iik k io s a s to lle t ila t v a r a ttu , jo s k in 

o s a s to n to im in t a p ä ä s e e a lk a m a a n 

h ie m a n m y ö h e m m in . T a m m ik u is e n 

v ir a llis e n a v a u k s e n lis ä k s i o li h e lm i 

k u u s s a m u u a n e r ik o is tila is u u s , k u n 

T u r u n T e a tte rik e r h o n to im e s ta k o o t 

tu te a tt e r ik ir ja llis u u d e n k ä s ik ir ja s to 

v o itiin jä ttä ä tu tk ijo id e n ja h a r r a s ta 

jie n k ä y ttö ö n . U u tu u te n a m a in itta 

k o o n m y ö s , e ttä k ir ja s to n h o ita ja n 

e n tis e e n h u o n e e s e e n o n s ijo ite ttu 

n u k k e te a tte ri. 

★

• Turun kaupungin kuvataidelautakunnan 

puheenjohtajaksi on valittu 

prof. Osmo Järvi varamiehenään 

toim itusjohtaja Pekka Ström 

sekä jäseniksi dipl.ins. Risto Aa r - 

n i o (varalle kuvaamataidon opettaja 

Lea Laitakari), teknikko Taisto 

Alaniva (apulaism ainospääliikkö 

Vilho Suurhasko), vahtim estari Viljo 

Kaila (m ainonnanhoitaja Risto 

Suominen), varastonhoitaja Aarne 

Nurmi (opettaja Hannu Leino), 

sähköteknikko A lbin Salmi (rouva 

Lea Lahti), PR-päällikkö Lasse W a l 

le n i u s (opettaja Iris Hiekkaranta) 

ja taiteilija Antti Lampisuo (prof. 

Carl-Eric Sonck). 

Lautakunta valitsi ensimmäisessä 

kokouksessaan varapuheenjohtajakseen 

Albin Salmen. Lautakunnan 

sihteerinä toim ii kaupungin taideasiainsihteeri, 

fil.m aisteri Margaretha 

Jokinen. Toim ikuntaan valm istelemaan 

ja selventämään lautakunnan 

käytännöllistä toimintaa taideostojen 

suorittajana valittiin Lasse 

W allenius, Antti Lam pisuo ja taideasiainsihteerl. 

* 

• Jäähallin rakentam iseksi Turkuun 

on perustettu Turun Jäähalliyhdistys. 

Suunnitelman mukaan jäähalli 

valm istuisi neljän vuoden kuluessa. 

Työväenopistolla pidetyssä 

yhdistyksen perustavassa kokouksessa 

kerätty "k o le h ti" antoi 423 

markan ja 5 pennin alkupääoman 

jäähallille. Kokouksessa yhdistyksen 

henkilöjäseniksi ilm oittautui 89 henkilöä. 

Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi 

valittiin apulaiskaupunginjohtaja 

Johannes Koikkalainen 

sekä hallituksen jäseniksi 

Paavo Aitio, Ensio Laine, Kauko 

Lineri, Kauko Linko, Jukka 

Mikkola. Heikki Munter, Theod 

or SaI u t s k i j , Aki T a m m i s t o , 

Erkki Tanninen ja Juha V i k a t - 

m a a . Lisäksi valittiin jäsenet viiteen 

valiokuntaan. 

★ 

• Turun Latu ry:n sunnuntaina 

8.2.1970 järjestäm ää Turun laturetkeä 

suosi kaunis sää ja luistava keli. 

Laturetkeen osallistui 1.536 hiihtäjää, 

joka on uusi osanottoennätys. 

60 km:n lenkin hiihti 15 naista ja 

389 miestä. Nuorimm at matkan taivaltaneet 

olivat 9-vuotlas Kimmo 

P a r k k u n e n , 11-vuotias Jari 

Kukkonen sekä 12-vuotiaat Reijo 

Barman ja Teijo Pietilä. 

Ikäpresidenttinä tässä sarjassa oli 

66-vuotias Aarne Haahtela. Runsain 

osanotto oli 35 km:n lenkillä, 

jonka hiihti 252 naista ja 617 miestä. 

Nuorim m at olivat 9-vuotias Markku 

Sainio ja laturetken nuorin naishiihtäjä 

12-vuotias Agneta Forss. 

Perhelenkin pituus o li 20 km ja tämän 

matkan hiihti 263. Ikäpresidenttinä 

74-vuotias Niko Salonen. 

Teollisuuslaitosten henkilökuntien 

parhaat olivat Farmos-yhtymä, Wärtsilä-yhtymä 

ja Huhtamäki-yhtymä.. 

• Turun Työväen Teatterin huoneiston 

tuhoutuminen tulipalossa 

jouluyönä 1945 keskeytti teatterin 

toiminnan. Turun kaupunginvaltuusto 

päätti 28.1.1946 Turun Kaupunginteatterin 

perustamisesta. Turun 

Teatterin ja Turun Työväen Teatterin 

näyttelijät liittyivät maamme ensimmäiseen 

kunnalliseen teatteriin. 

24 vuoden väliajan jälkeen Turun 

Työväen Teatterin Kannatusyhdistys 

on päättänyt jatkaa työväen teatterin 

toimintaa. Esiintymispaikka on 

Turun suomenkielisen työväenopiston 

juhlasali. Teatterin johtajana toimii 

Ville Helenius, joka ohjasi 

15.2.70 järjestetyssä avajaisnäytännössä 

esitetyn Pierre Barillett’n ja 

Jean Pierre Gredyn näytelmän "Kaktuksenkukka". 

Kevätkauden ohjelmistossa 

on lisäksi "Hänen ylhäisyytensä 

ju hlii", jonka ohjaa Jori S a- 

v o I a i n e n ja suomalaisena kantaesityksenä 

"Veden maailma". Tämän 

Aido Nikolajn näytelmän ohjaa 

Liisa Sinisalo. 

★ 

• Kaksoisveljekset V iljo ja Vieno 

Tuominen siirtyivät vuoden vaihteessa 

eläkkeelle palveltuaan Turun 

kaupunkia 45 vuotta. Heidän isänsä 

palveli 25 vuotta kaupunginvarastossa, 

jossa kaksoisveljeksetkin aloittivat 

työnsä v. 1925. Suomen Kaupunkiliiton 

myöntämät kultaiset ansiom 

erkit 40-vuotisesta palveluksesta 

ojensi vt. kaupungininsinööri Martti 

R e vo I a pitkän ja ansiokkaan 

päivätyön suorittaneille kaupunginvaraston 

toimistossa järjestetyssä 

tilaisuudessa. 

★ 

TURKU-SEURAN 

VUOSIKOKOUS 

pidetään tiistaina m aaliskuun 24 päivänä 1970 klo 19.30 

Turun Yliopiston eläinmuseossa. 

Käsitellään sääntöm ääräiset vuosikokousasiat. Ensinnä 

tutustutaan eläinmuseoon, jotapaitsi kokouksen ohjelmassa 

on keskustelu Turun luonnonsuojelusta. 

Turussa helm ikuun 17 päivänä 1970 

HALLITUS 

ÅBO-SAM FUNDETS 

ÅRSMÖTE 

hålls tisdagen den 24 mars 1970 kl. 19.30 i Turun Yliopistos 

zoologiska museum. 

Stadgeenliga årsmötesärenden. Först beses museet. 

På m ötets program står också en diskussion om naturvården 

i Åbo. 

Åbo den 17 februari 1970 

STYRELSEN 

• Turun Taidehallissa järjestettiin 

tammikuussa Turun vankimielisairaalan 

potilaiden töiden näyttely. 

Ripustettuja töitä oli useita kymmeniä. 

Julkisen sanan edustajille järjestetyssä 

tilaisuudessa töitä esitteli 

vankim ielisairaalan ylilääkäri, 

lääk. ja kir.tri Armo Hormia. Harvinaiseen 

näyttelyyn tutustui runsaasti 

turkulaisia ja töillä oli myös 

hyvä menekki. Myyntituloista osan 

saivat töiden tekijät ja osalla tuetaan 

ryhmätyötä vankim ielisairaalassa. 

Ryhmätyötä johtaa taiteilija Jyrki 

Laine, jonka johdolla potilaat kokoontuvat 

6— 8 henkilön ryhmissä 

kolme kertaa viikossa. Ryhmätoimintaan 

potilaat ovat osallistuneet ahkerasti. 

• Varsinais-Suomen Maakuntaliiton 

järjestämään valokuvauskilpailuun 

osallistui yli 700 kuvaa. Palkintolautakunta, 

joka toim i prof. Paavo 

Kallion puheenjohtajuudella ratkaisi 

kilpailun seuraavasti: 

Mustavalkoiset kuvat: 1) Timo 

Turjas Turku, 2) Antti Ettala 

Laitila, 3) Raimo Lehtonen Turku, 

4) Antti Nyman Halikko ja 5) 

Kalevi Ahokas Paimio. — Väridiat: 

1) Antti Nyman Halikko, 2) 

Timo Turjas Turku, 3) Kalle Rautanen 

Uusikaupunki, 4) Jussi 

Suontila Naantali ja 5) Veikko 

Fahlbom Turku. Kummassakin 

sarjassa ensimmäinen palkinto oli 

300 mk ja muut palkinnot 50 mk. 

SISÄ-, 

ULKO- 

JA 

MAALAUKSIA 

RAUTARAKENNE- 

LATTIAN- 

PÄÄLLYSTYKSIÄ 

Maalausliike 

KURTTI jälk. 

Puhelin 13 524 

Nykyaikaista, tehostettua 

kuljetusta 

VALM ET-konteinerilla 

Markkinoiden laajeneminen asettaa 

tavaroiden kuljetuksille ja jakelulle 

aivan uusia vaatimuksia. 

Näiden toimintojen koneellistaminen 

ja rationalisoiminen on tällä 

hetkellä ajankohtaista. Tärkeä 

askel rationalisoinnin tiellä on tavaroiden 

kuljettaminen konteinerissa. 

Valmet Oy on kehittänyt vankan, 

itsekantavista vanerielementeistä 

rakennetun konteinerin. Sen patentoidun 

seinä- ja lattiaratkaisun 

ansiosta on saavutettu edullinen 

konteinerin oma paino, yksinkertainen 

kokoonpano ja siten 

edullinen hinta sekä sileä seinäpinta 

niin ulko- kuin sisäpuolellakin. 

Vanerin lisäksi konteinerin 

rakenteessa on käytetty kevyttä 

teräskehystä, johon elementit tukevasti 

kiinnittyvät. 

Konteinerin koko on 2 0 'X 8 'X 8 \ 

paino 1 795 kg, tilavuus 31 m3 ja 

kantokyky 18,5 tonnia. Ovisalvat 

ja tuuletusaukot TIR-määräysten 

mukaiset. 

Valmet Oy:llä on parinkymmenen 

vuoden kokemus erilaisten kuljetusvälineiden 

valmistajana. Tällä 

hetkellä se pystyy toim ittamaan 

Eurooppa-sataman konteinerjärjestelmään 

kaikki tarvittavat 

laitteet. 

Valmet Oy. 

Pansion Tehdas, Turku 15, 

puh. 921 - 20 967

WÄRTSILÄ 

TURUN TELAKKA 

AUTOJEN RUOSTEEN ESTO LIIKE, JOHON LUOTETAAN! 

' ANTICOR KY TURKU'teollisuuskatu44 

C ra m p ito n 

L A IV A S Ä HKÖT Y Ö 

H. HIETARINTA & KUMPP. 

Aurakatu 14 - Puh. 28 369 

SÄHKÖASENNUKSIA 

MAALLA JA MERELLÄ 

Suonenvetoon 

CcramP',on piton ta 

iabie

Nykynaisen 

uusin 

ase 

Menevää miestäkin menevämpi on 

nykynainen. Hän tietää mitä tekee. Hän 

toimii järkevästi. Hän ohjaa palkkansa suoraan 

säästöpankkiin. Hän pitää joustavuudesta. 

S ik si hän valitseekin palkkatilikseen nykyajan tilin 

— säästöpankin käyttötilin. 

Käyttötilin shekit ovat todellisia "käyttöshekkejä" 

Käypää rahaa kaikkialla. Kellon 

ympäri. Joka päivä. N iillä ostokset 

sujuvat uudella tyylillä ja vauhdilla. 

Ei tarvitse kuljettaa käteistä 

matkassa. 

Säästöpankin käyttöshekki on nykynaisen 

uusin ase. Se antaa itsenäisyyttä. 

M yös raha-asioissa. 

S Ä Ä S T Ö P A N K K I 

JO U STA V U U TTA 

JO S T A NAINEN PITÄÄ 

Turun Suomalainen Säästäpankki 

Turun Säästöpankki 

Turun Työväen Säästöpankki 

Turku . Auraprint O y . 1970

1970-1

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Delete template?

Save as template ?