1978-4

TURUN 

MESSUT 79 

S u o s itte le m m e piim ä - 

ja m e h u tu o tte ita m m e 

KUPITTAALLA 10-19.8. 

Lisätietoja: 

OSUUSKUNTA TURUN MESSUT 

Puolalankatu 1 20100 Turku 10 

Puh. (921)334 440 

Ra-Ke 

on muodissa 

mukana! 

jaffajanoosi 

Hartwallin Pirteä Jaffa 

Suonien suosituin appelsiinijuoma. 

KAIKILLE TURKULAISILLE 

HYVÄÄ JOULUA 

P irte ä v ä lip a la tu o re - 

ju u s to s ta m m e . 

J o u lu te rv e h d y s a s ia k k a ille m m e 

ja liik e tu tta v ille m m e ! 

KULMALAN MAITO- JA 

MEIJERILIIKE 

A u tis te n a u k io 8, 20300 TURKU 30 

Puh. 336 151 

paksuna 

palana 

paljaaltaan 

LSO 

pieni, mutta 

energinen 

pullo 

FARMOS-YHTYMÄ OY 

D IP O LA R 

Uusi 

Hamburger Börs 

avataan Turussa 

helmikuussa. 

Asuja ajan henkeen, Ra-Kesta. 

toivottaa 

SmTOT*o.MisT?28890 K Ä 1 

M. LARMASTO l k v 

tjocka 

skivor ^ 

som såd an a 

R a - K e

Kolmen vuoden 

kuluttua sinullakin 

voi olla oma asunto. 

S u o m e n T u r k u 

Åbo. vAr stad 

N:o 4 - 1978 

J u lk a is ija — U tg iv a r e : 

T u rk u -s e u ra , Å b o s a m fu n d e t r.y . 

Sinunkin lainasi on varma, 

kun ryhdyt Yhdyspankin säännölliseksi 

asuntosäästäjäksi nyt. 

YHDYSPANKKI 

Arkkitehti 

RISTO TILUS: 

TURUN KEHITTÄMISEN 

TARPEET LÄHIVUOSINA 

R is to T ilu s 

A L K U S YKSYSTÄ tu li ju lk is u u te e n k irja n im e ltä T u ru n yle is k a a v a 1976. Sen 

ilm estym ine n saatto i p äätökseen m itta va n su u n n itte lu ty ö n , jo k a o li u ra a 

u urtava pyrittä e ssä saatta m aan ka u p u n g in k e h ity s jä rk ip e rä is e e n h a llin ta a n . 

KUN työ a lo ite ttiin vu o n na 1965, o liv a t o lo s u h te e t p a ljo s s a n y kyise stä p o ik 

keavat. E nsim m äisen v o im a kka a n kasvun v u o d e t o liv a t ta k a n a p ä in . Kasvu 

o li to ista ise ksi ta p a h tu n u t p ä ä asiassa keskustan ru u tu k a a v a -a lu e e n to im in 

nan lisä ä ntym ise n ä ja sen rake nnusten u u siutu m isena. N ä iltä a jo ilta p e riy 

tyvätkin T urun keskustan ko rke a ta so in e n p a lv e lu v a ru s tu s ja asum ise n keskittym 

in e n . 

KAUPUNG IN va stu u ta ka n ta va t e lim e t n ä kivä t v o im a k k a a n a ta rp e e n s e lv ittää 

m a h d o llis u u d e t ka u p u n g in la a je n e m ise lle uusille , v ie lä ra k e n ta m a tto 

m ille a lu e ille ta lo u d e llis u u s , to im in n a llis u u s ja v iih ty is y y s te k ijä t h u o m io o n 

ottaen. K a tso ttiin v ä lttä m ä ttö m ä k s i ryhtyä la a tim a a n k e h ittä m is e n y le is 

s u un nitelm aa, yle iskaava a. K o ska tä lla in e n työ o li k a ik k ia lla u u tta ja lisäksi 

runsaasti työvoim a a vaativa a, a n n e ttiin se s u o rite tta v a k s i e rä ä lle m aam m e 

p a rh aim m ista a s ia n tu n tijo is ta , p ro fe s s o ri O lli K iviselle. 

energia-ja 

suojaravintoaineita 

herkullisimmassa muodossa 

VALIOJUUSTOSTA 

TYÖN kuluessa jo u d u ttiin sen jo k a is ta k a u p u n k ila is ta jo lla k in ta v o in k o s 

kettava sta lu onteesta jo h tu e n otta m a a n huom io o n ru n sa a sti e rila is ia n ä k e 

m yksiä, jo tk a m u o kka siva t s u u n n ite lm aa. T yö sa ttu i m yös n iih in ja tk u v a n 

kasvun vuosiin , jo ita nyt häm m äste lem m e . K ym m enessä vu o d e ssa lisä ä n tyi 

Turun v ä k ilu k u lähes 30 000 a sukka alla . T äm ä o li s u u n n itte lu n kestäessä 

ote tta va h uom ioon. Jo s k u s p ä ä tö kse t k a s vuta rp e en sanele m a n ra k e n ta m i 

sen s ijo ittu m is e s ta m e rk its iv ä t ko ko s u u n n ite lm a n ta rk is ta m is ta . 

JO S verra taan ensim m ä isiä , se lkeän id e a lis m in s ä vyttä m iä lu o n n o k s ia nyt 

käsissä olevaan lo p p u tu lo kse e n , v o id a a n to d e ta n iid e n ole van m onessa 

kohdassa e rila is ia . S a m a lla v o id a a n k u ite n k in p a n n a m e rk ille , e ttä e rä ä t

tä rk e ä t p e ru s p iirte e t o vat säilynee t koko p itkä n su u n n itte lu ka u d e n . T ä lla i 

nen on m m. liik e n n e v ä y lie n p e rusra tkaisu, jo n k a k o h d a lla ta rp e e t e ivät ole 

o le e llis e s ti m u u ttu neet. A s u n to a lu e id e n s ijo ittu m in e n ei puo lesta a n o le yhtä 

k e s k ite ty s ti a la k e s k u k s ia m u odostavaa kuin a lkuperä ise ssä lu onnoksessa . 

M ITEN s itte n tä s tä e te e n pä in ? T ila n n e näyttä ä nyt to is e lta kuin yle iskaava - 

ty ö tä ale tta e ssa. Enää ei uskota nopean kasvun m a h d o llis u u k s iin , m ihin 

v iitta a jo k a u p u n g in h a llitu k s e n p ää tös suun n ite lm a n ta rk is ta m is e s ta h idastu 

n u t v ä e stö n kasvu h u o m io o n ottaen. T o isaalta kasvu voi o lla m yös o le 

m assa o le vaa k e h ittä vää ja parantavaa. M itkään su u n n itte lu u n v a iku tta va t 

te k ijä t väestö n lisäystä lu k u u n o tta m a tta eivät oike asta a n o le m uuttuneet. 

Void a a n p ä ä tellä , että k iire is e n su u n n itte le m a tto m a n etenem ise n sija s ta on 

nyt s iirry tty huom a tta vasti h itaa m pa an a ikata u luun , m ikä antaa m a h d o llisuuden 

te h tä v iin syventym iseen ja h uom io n k iin n ittä m is e e n a sioiden laatuun, 

m yös p a ljo n m a in ittu u n elä m ise n la atuun. M u o din m u kaisesta p essim 

ism istä on seuraukse n a vain s u u n n itte le m a tto m u u s ja välinpitä m ä ttö m yys. 

TU RUN väestön kasvun pysä h tyneisyys jo h tu u tila s to je n m ukaan su u re lta 

o sa lta siitä , e ttä tu rk u la is ia on m u u tta n u t runsaasti lä h ik u n tiin . Täm ä e p ä 

e d u llin e n k e h ityssu u n ta o lis i syytä saada m uuttum aan. M ie le stä n i m eidän 

o lis i nyt k iin n ite ttä v ä h u o m io ta mm. seura a viin tu le v iin te h tä viin : 

• UU SIA a su n to a lu e ita s u u n n ite lta e ssa ja rakenne ttaessa tu lis i panna 

e rity is tä p a in o a la atu un, o m a le im a isuute e n ja viih tyisyyte e n e li korostaa 

hyvää su u n n itte lu a . P a in o p iste tu lle e lä h ivu o sin a olem aan p ie n ta lo a lu 

e iden ra ke n ta m ise ssa , m utta tä llö in tu lis i vä lttä ä liia llis ta p e lkistäm istä 

ja s ta n d a rd is o in tia . K a u p u n k ilä h iö ö n ku u lu vat ka ikki asuin ra kennusm 

uodot. L ä h ip a lv e lu ja o lis i kehite ttä vä p y rk im ä llä sijo itta m a a n y h te is 

ku n n an jä rje s tä m iä la ito k s ia ja kaupan ra kennuksia a la ke sku ksiin to i 

sia nsa tukem aan. V a ikka n a a p u rik u n tie n vo im a ka s k e h itys on o sitta in 

h e ik e n tä n y t näitä m a h d o llisu u ksia . T y ö p a ik k o je n s ijo ittu m is ta a la ke sku s 

te n yh te yte e n tu lis i suosia. 

• TURUN yd in ke sku sta n a su m iso lo su h te ita tu lis i p a ra n ta a liik e n n e jä rje s 

te ly illä . Sam oin o lisi para n n e tta va liike-e lä m ä n ja sen asia kka id e n k o n 

ta k tim a h d o llis u u k s ia , sekä yle ensä ja la n k u lk ijo id e n ja lin ja -a u to liik e n 

teen liik k u m is m a h d o llis u u k s ia keskustan ko rkean palvelu tason s ä ily ttä 

m iseksi. P ä ästäkse m m e n ä ih in tu lo k s iin o lis i rake n n e tta va mm. uusi 

ka tu yh te ys jo k i- ja ra ta lin ja n y li liike ke sku sta n p o h jo is p u o le lle lä p ik u l 

kevaa liik e n n e ttä varte n, sekä rake nnetta va k o h tu u llis e n k o k o is ia y le is iä 

p y s ä k ö in titilo ja keskustaan tu le vie n p ä ä katu jen varsille , e s im e rkiksi 

liik e - ja v ira sto ra ke n n u ste n yhteyte en. K e skustasta v irk is ty s a lu e ille jo h 

ta via yhte y k s iä tu lis i parantaa. K ä siteltäessä ra ke n n u ssu o je lu - ja u udisra 

kennu skysym yksiä o lis i entistä enem m än p yrittä vä ra tka ise m a an ne 

hyvää ka u p u n kiku va a s ilm ä llä p itä e n . Sam a näkö kanta o lis i ote tta va h u o 

m ioon liik e n te e n va a tim ista ra ke n n e lm ista keskusteltaessa . 

• KESKU STAN lä h e isyyd e ssä o le vie n v a n h o jen p ie n ta lo a lu e id e n sam oin 

kuin H irve n sa lo n, Satavan ja K a kske rra n k e h ittä m is m a h d o llis u u d e t o lis i 

a rv io ita v a otta e n huom io o n nykyiset lä h tö ko h d at. 

Y L L Ä O L E V A T to iv o m u k s e t ovat vain osa m a h d o llis is ta tu le va isuude n keh 

ittä m is te h tä v is tä , ja kukin voi ne pan na om aan jä rje s ty k s e e n s ä sekä tu o d a 

m ukaan om at lisäyksensä . O lisi k u ite n k in p yrittä vä asetta m aan te h tä vä t 

jo n k in la is e e n tä rk e y s jä rje s ty k s e e n siten, että ne osa osalta k o itu va t kaup 

u n k im m e p a rh a a ksi ja site n m eidän k a ik k ie n yh te ise ksi hyväksi. 

TuntematonKristus 

JO U LU A A M U N A k ris tik u n 

nan k irk o t tä yttyvä t kansasta, 

jo k a ta h to o k u u lla suuren uutise 

n : T e ille on syn tyn yt V a 

pahtaja. Ihm iset tie tä vä t sen 

jo tullessaan. He ovat ku u lle e t 

sen useasti e nn enkin, m utta 

he tahto vat ku u lla sen u u d e l 

leen. O nhan nyt jo u lu , ja siksi 

he ovat tänä ta v atto m a n a kin 

aikana lä h te n e e t liik k e e lle jo 

va rh a in aam u lla vanhaa ta 

paa noudatta e n . S isim m ässään 

m onet ko ke va t sykähdyttä 

vä sti tu tu n la ulun sävelen 

ja sanat: "A rm a s jo u lu jo 

kutsuu m eitä taasen m u isto 

jen suurten lu o .” 

JO U LU v iip y y hetken ja 

m enee ohi, m utta K ristu s jää. 

Eihän vain jä ä n e tu n te m a tto 

m aksi? S itä kysynee J o h a n 

nes, huutavan ääni, tu rk u la i 

s ilta k in , kun hän sanoo: ” T e i 

dän keskellä n ne se iso o hän, 

jo ta te e tte tu n n e ” (Jh 1:26). 

A h d is tu n u t ih m issuku on aina 

V ihkim isen s u o ritti Suom en lu te rilaisen 

kirkon virka iä ltä ä n vanhin 

p iispa, O ulun h iip pakunnan piispa 

Hannes Leinonen. Valan vastaanotti 

T urun tu o m io kapitu lin la in o p p in u t 

asessori H arri R islakki ja notaarina 

to im i teol.lis. K e ijo N issilä O ulun 

tu o m io ka p itu lista . A vustajina to im i 

vat piispa E rkki K ansanaho, piispa 

John V ikström , p ro fe ssori M artti 

Parvio, tu o m io ro vasti Lauri H uovinen, 

p iispa S tig H ellsten, piispa 

O le B ertelsen, p iispa A ndreas A arflo 

t, p iispa D avid Young, piispa 

H a n n u E rvo 

kysellyt ja ta rv in n u t k irv o itta 

jaa. Sentähden ju u ri K ristus 

tu li. Hän tu li la pseksi m eidän 

keskellem m e, e ttä m e o p p i 

sim m e lasten ta voin lä h e stym 

ään ta iv a a llis ta Isää. E lle m 

me me tä tä käsitä, n iin B e e t 

lehem in K ristus jä ä tu n te m a t 

tom a ksi. 

R A N S K A LA IN E N pappi 

M ich e l Q u ist sanoo jo ta k in 

hyvin ole n naista, kun hän 

k irjo itta a : ” R akastan la psia, 

s anoo Jum ala , ja ta h d o n että 

A rkkipiispa M ik k o Juva 

virkaansa juhlavin menoin 

■ Suomen yhdestoista arkkipiispa ja 52. Turun piispa M ikko 

Juva vihittiin virkaansa M ikkelinpäivänä Turun tuomiokirkossa. 

Kaunis aurinkoinen syyspäivä juhlisti vihkimistä, jolla oli juhlavat 

puitteet. Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan tasavallan 

presidentti Urho Kekkonen, jonka ottivat kirkon ovella vastaan 

arkkipiispa Mikko Juva ja tuomiorovasti Lauri Huovinen. 

Kansallispyhättö täyttyi kutsuvieraista ja yleisöstä. Osa yleisöstä 

jäi ovien ulkopuolelle. Televisio ja radio välittivät suorana 

lähetyksenä arvokkaan kirkkojuhlan. 

Leonard A uala ja p ääsihteeri Carl 

H. Mau. 

V ih kim istä seuranneessa ju m a la n 

palveluksessa saarnasi a rk k ip iis p a 

M ikko Juva lä htökohtanaan M ikkelinpäivän 

e vankeliu m ite ksti. L itu r 

g in a o li tu o m io ro vasti Lauri H uovinen 

ja u ruissa d ip l.u rk u ri E rkki A likoski. 

T urun N a isla u la ja t avustivat 

dir.m us. H ilkka S iip o la n jo h d o lla . 

Saarna päättyi k o le h tiin , jo k a kannettiin 

N am ibiassa to im iva n A m bokavangan 

k irk o n hyväksi. 

o lla a n n iin k u in h e .” Jo u lu n a 

m e illä on m a h d o llis u u s la p 

sen a n sio sta tu lla la ste n k a l 

ta is ik s i. Tätä o p e te lle s s a ta i 

vaan ovi avautuu, e ik ä K ris 

tus jä ä tu n te m a tto m a k s i, s illä 

hän on lasten ystävä. Näin ja 

k u u lin kerra n ka d u lla o h i 

m ennen, k u in k a k irja ilija ja 

m onen jo u lu p a k in a n te k ijä 

F. E. S illa n p ä ä katseli k irm 

aavia la p sia ja to te s i: ” N iitten 

syrä n n a h ka ei o le v ie lä 

kä n s ö itty n y t.” N o issa s a n o is 

sa o li m e n e te tyn h a ikeutta , 

m u tta s ilti syd ä m e llistä . 

K Ä N S Ö ITTYN Y T K IN s y rä n 

n ahka v o id a a n p e h m ittä ä . S iitä 

on su k u p o lv ie n kokem us. 

Lapset saavat tä ssä asiassa 

s u u ria a ikaan ja e rito te n la s 

ten lapset. M itä s itte n saakaan 

aikaan B e e tle h em in 

K ristus, la psi m e id ä n k e s k e l 

läm m e, kun me hän tä p y rim 

me tu n te m aan. O len usein 

itsekseni a ja te llu t, m itä y h 

te is tä tu n te m issa n i e rilu o n 

te isissa k ris tity is s ä on. Nyt 

sen ta is in keksiä. He o va t 

m yö n te ise ssä m ielessä k a ik k i 

vähän la p se llisia . 

HANNU ERVO 

T ila isuudessa o liv a t läsnä useiden 

E uroopan m aiden k irk k o je n e d ustaja 

t sekä su o m a la isista e lä kkeellä 

olevista p iisp o ista a rk k ip iis p a M artti 

S im o jo ki sekä p iis p a t O lavi Kares, 

A arre Lauha, E ero L ehtinen, L. P. 

T apaninen ja O sm o A laja. 

K IR K K O K A H V IT JA 

J U H L A L O U N A S 

T urun hiip p a kunnan seura ku n tie n 

e d u s ta jille s e u ra kunta ta lo ssa jä rje s 

tetyssä k a h v itila isuudessa asessori 

M anu S innem äki p uhui a rk k ip iis p a 

M ikko Ju va lle ja rouva R iitta J u 

valle. Puheeseen vastasi a rk k ip iis p a 

Juva. 

Ju h la lo u n a a lla T u ru n k ris tillis e llä 

k a n sanopisto lla va ltio va lla n te rvehdyksen 

e s itti o p e tu sm in iste ri Ja a kko 

Itälä, maan m uiden k irk k o je n a rk k i 

p iispa Paavali, y lio p is to je n ja k o r 

keakoulu je n vt. ka n sle ri E rnst Paim 

en, p o h jo is m a is te n s is a rk irk k o je n 

p iispa A n d re a s A a rflo t ja V iron 

kirk o n lu te rila is e n k irk o n a rk k i 

p iispa E dgar H ark. 

Illa lla pid e tyssä k irk k o ju h la s s a 

T u o m io k irk o s s a p u h u ivat p iisp a t 

Herm an D ie tz fe lb in g e r ja E rkki 

Kansanaho. 

□

Arkkitehti 

OLLI KESTILÄ: 

Turun kukkulat 

Aurajoen läntinen haara 

T urun kaupungin pin n a n m u o d o s 

tus on vaihteleva ja m ie le n k iin to i 

nen. P yöreäm uotoiset, m elko jy rk k ä 

rin te iset ku kku la t v u o ro tte le vat ta 

saisten, suhteellisen pienten savip 

o hjaisten laaksojen kanssa. K ukkulat 

kohoavat m erenpinnasta 

10— 50 m etrin korkeuteen, savikerrostum 

a la a ksokohdissa on paikoite 

lle n jo p a 60— 70 m e triä paksu, 

jo te n peru skallio n suurim m a t erot. 

m ikäli irtom aata ja ve ttä ei olisi 

lainkaan, o lisiva t yli 100 m etriä. 

O lem m e tottu n e e t katsom aan kaup 

unkim m e karttaa, jo h o n on p iirre tty 

kadut, tiet, to n tit, puistot, p e llo t ja 

m etsät ym . o m illa m e rkinnöillään. 

Tällö in m aaston korke u skäyrä t ovat 

hävinneet m uiden viivoje n ja m erkkien 

joukkoon. On senvuoksi y llä t 

tävää havaita, m iltä T urun keskikaupunki, 

nk. ruutukaava-alue, näyttäisi 

p elkistettynä ilm an katuja ja ko rtte 

leita. 

O len p iirtä n yt kuvan ilm an katuja. 

K orkeuskäyrät ovat suunnille e n 5 

m etrin välein. M aastossa ero ttu vat 

selvästi T urun seitsem än kukkulaa: 

1. K akolanm äki, 2. Puolalanm äki. 

3. K orppolaism äki, 4. U rheilupuisto, 

5. S am ppalinnanm äki, 6. V artiovuorenm 

äki, 7. Y lio p isto n m ä ki. K ukkulo 

ita tä llä alueella on o ikeasti useam 

piakin. S elvästi e ro ttu via ovat 

mm. S tålarm inkadun seudulla V ilkkilänm 

äki, T onttum äki ja S otalaistenm 

äki, jo ita ei o le kelpuutettu 

"k u k k u lo ik s i". 

P iirustuksesta havaitsee eräitä 

m u ita kin p ienem piä m aastonkohoum 

ia, k a llio n n yppylö itä , jo ille on s ijo i 

tettu ju lk is ia rakennuksia. Mm. k irkot 

ovat k o ro te ttu ym päristöään k o r 

keam m alle p aikalle. M onet koulut 

ovat n iinikään y lä v illä paikoilla . 

E rikoista on, että K akola on a ik o i 

naan rakennettu kaikkein kom eim - 

m alle kukkulalle. 

K aupungin vanhat h a llin to ra ke n 

nukset ja liike-e lä m ä ovat sensijaan 

selvästi levittä ytyneet m atalim m alle 

ja ta sa isim m a lle alu e e lle k u k k u lo i 

den vä liin . K a u p p a to ri on oikeastaan 

rakennettu vanhalle v e s ijä ttö 

m aalle. A urajoessa on jo ssakin vaiheessa 

o llu t läntin e n haara, jo k a on 

kulkenut suunnille e n Linnankadun 

ja E erikinkadun välissä. Tästä kerrotaan 

enem m än toisessa a rtik k e 

lissa sam assa täm än lehden num e 

rossa. 

L u kija voin e e oheisen kuvan perusteella 

etsiä kaupungistam m e 

m aastokohoutum ia. E rä illä to n te illa 

ke skika u p u n g illa on yllättävän ko r 

keita kallio ita . 

□ 

J. W. Ruuth kertoo, että "Å bo 

T id n in g a r" nim isessä lehdessä (korjatta 

va Å bo T id n in g ik s i) o li 2/3 1903 

ilm estynyt kirjo itu s, jossa väite ttiin , 

että A u ra jo ki o li aikaisem m in haarautunut 

nykyisen kirja sto ta lo n 

e dustalla kahteen haaraan, joista 

läntinen oli o llu t m atalavesinen, 

m utta varsin leveä. P itkäkäinen saari 

o li erotta n u t täm än joen päähaarasta 

(JWR 1 s. 7). Väite on 

osoitettavissa oikeaksi lisäyksin, 

e ttä p itkäkäinen saari o li o llu t T u 

run varhaisaikoina vedenalainen 

kari ja joen läntinen haara päistään 

s ulkeuduttuaan p itkäkäinen järvi. 

Sen viim einen jä te lienee o llu t kostea 

1500-luvun lo p pupuolen asiakirjo 

issa m a inittu "L ä hden ä ng", 

"Lähte e n n iitty ” (JWR 1 s. 125). — 

T urun vanhim m assa kartassa, jonka 

oletetaan laaditun v. 1634 (CB 1 s. 

4 ja CJG s. 214), ei näy joen lä n tisestä 

haarasta ja ” L ä hteestä" jä l 

keäkään. 

Selvitys jo udutaan tekem ään korkeuslukujen 

avulla, ei nykyisen 

m aaston, s illä T urun m aanpintaa on 

täyttäm ällä korotettu, vaan alkuperäisen 

perussavipohjan päälle 

syntyneen hum uksen m uodostam an 

vanhan m aanpinnan korkeuslukujen 

avulla. Ehkä on m yös syytä s e littää, 

että luvut kuvaavat n iitä nykyisiä 

korkeuksia, jo tk a ovat olleet 

keski- ta i ylävesirajan tasossa n iiden 

kohdalla m ainittuina vuosina. 

T o d e llisuudessahan keskivesiraja 

oli esim . 400 vuotta sitten o llu t n. 

32 cm nykyistä alem pana. M aa on 

n oussut tä stä tasosta n. 232 cm ja 

vesi 32 cm . E rotus 200 cm ( + 2,00) 

kuvaa maan nousua veden alta. 

E tsittävät korkeuskäyrät ovat e d e l 

läm ainittu + 2, jo ka edustaa keskivesirajaa 

n. v. 1575 sekä + 3 , jo ka 

edustaa keskivesirajaa n. v. 1380 ja 

ylävesirajaa n. v. 1575. 

Joen ra nta-alueiden vanhoja korkeussuhteita 

voidaan arvio id a 

m a a nkäyttötietojen p erusteella. Syvim 

m ät alueet näkyvät rakentam attom 

ina to n tte in a vie lä v. 1775 kartassa 

s illo isen Brahen ke s k ip o ik k i- 

kadun ja H am punkehrääjänka dun 

v ä lillä T o rikadusta alkaen lounaaseen 

päin (SD s. 175). V. 1750 nykyisen 

K auppatorin alareunassa 

E erikinkadun m ole m m illa p u o lilla 

s ija in n u t sillo in e n U usitori o li o llu t 

vielä niin vajoittava ja epätasainen, 

ettei sen p o ikki v in o tta in katsottu 

voitavan rakentaa katua (ON 1 ss. 

102 ja 103). S yviin k o h tiin k u u lu i 

vat m yös L in nankatuun saakka 

puskenut neliö, v. 1756 kartan to n 

tit 598 ja 599 (SD s. 175) ja vielä 

v. 1756 pelto in a käytetyt to n tit 593 

ja 674. Täm ä syvin paikka o li s ija in 

nut n. + 1 , 9 . . + 2 , 1 tasossa U udella 

to rilla sekä sen ete lä - ja lounaispuolella. 

A lue vastaa nykyisen 

K auppatorin joen puole ista p u o liskoa 

ja sen reunassa kulkeneen 

E erikinkadun m olem pia p u o lia o s ittain 

L in nankadulle saakka. 

Y leisenä sääntönä void a a n pitää, 

että + 2 käyrän tie n o ille syntyneitä 

to n tte ja pystyttiin p ienin tasaustäytöin 

saam aan ra kennuskelp o isiksi 

vasta v. 1800 v a ih e illa , + 2 ,5 0 käyrän 

tie n o ille syntyneitä v. 1700 vaiheilla 

ja + 3 käyrän v. 1600 va i 

heilla. P itkäkäisellä saare lla o li p i 

tänyt olla korkeam p ia kin p a ikkoja , 

s illä sinne o li rake n n e ttu jo a ikaisem 

m inkin. Se o li m yös kaavoitettu 

v. 1640, vaikka sen rakentam inen 

ta p a h tu i pääasiassa vasta 1660- ja 

1670-luvuilla (CB 1, JW R ja RR). 

O heinen kartta on te h ty nykyisen 

katuverkon m ukaan. S ille p iirre ty t 

+ 2 ja + 3 kä yrä t on ote ttu m aank 

ä y ttö tie to je n m ukaan T u ru n vanhalle 

k a rta lle la a d itu sta lu o n n o k 

sesta. Kuva ei o le ta rkka. Täysin 

ta rkka kartta vaatisi ka ikkie n to n t 

tien m a a p e rä tu tkim u stie d o t. N iitä 

ei o le tä lla is iin ta rk o itu k s iin y le e n 

sä tehty. Ne m uutam at tie d o t, jo ita 

k irjo itta ja on saanut eräid e n tä llä 

a lu e e lla te h tyje n u u d is ra k e n n u s tö i 

den yhteydessä, tu kevat karttaa. 

Lähteet: 

JWR, J. W. R uuth: Å bo stads h isto 

ria u n d e r m e d e ltid e n och 

1500-talet, H e lsin g fo rs 1909. 

CB, C arl von B o n s d o rff: Å b o stads 

h is to ria u n d e r sju tto n d e seklet, 

H e lsin g fo rs 1889. 

CJG , C. J. G a rd b e rg : T u ru n kaup 

ungin h is to ria 1100-luvun p u o 

liv ä lis tä vuote e n 1366, T u rku 

1971. 

ON, O scar N ik u la : T u ru n kaupung 

in h is to ria 1 (1723— 1809), T u r 

ku 1970. 

RR, Raim o R anta: T urun kaupung 

in h is to ria 1600— 1721, T u rku 

1975. 

SD, S vante D a h lströ m : T u ru n palo 

1827, T u rku 1929. 

T urussa 8/11 1978 

O LAVI LAISAARI

Högskolproblem: 

Lärare, forskare måste 

slösa tid på byråkrati 

• R e k to r B ill W id é n i sitt v a c k ra a rb e ts ru m i A k a d e m in s h u v u d b yg g n ad . — 

F o to : H a n s O th m an . 

■ — Abo akadem i har under sina sextio år fått käm pa med 

ekonom iska svårigheter och med svag vetenskaplig återväxt. 

Fram tidsutsikterna har ofta förefallit direkt dystra. Mot denna 

bakgrund har den faktiska utvecklingen varit närmast otrolig. 

Studentantalet har ökat med 80 procent och har för länge 

sedan överskridit den nivå man väntade skulle nås först i början 

av 1980-talet. Antalet tjänster har ökat nästan lika mycket. 

Vi har fått nya utrymmen, också det en glädjande och ytterst 

m ärklig upprustning! Men problem en, de är inte bara ekonomiska. 

i u n dervisning o ch fo rsknin g har 

e rsatts av en tre d e ln in g : adm 

in istra tio n , d v s byråkrati, undervisn 

in g och forskn in g . En o p ro p o r 

tio n e rlig t sto r del av p ro fe ssorskårens 

tid m åste i dag ägnas åt adm 

inistra tiva görom ål, som kunde 

skötas med m indre avancerad a r 

betskraft. D etta ä r en utveckling 

man m åste beklaga o ch oroas av, 

säger B ill W idén. 

— I nurådande fö rh å lla n d e n är 

det svårt fö r att inte säga o m ö jlig t 

fö r en u n iversite tslä ra re a tt fö lja 

med den in te rn a tio n e lla vetenskapens 

snabba expansion. U tan en 

g ru n d lig fö rtro g e n h e t m ed det kontin 

u e rlig a fra m å tskrid a n d e t på den 

egna vetenskapens o m råde b lir 

undervisningen snart d o gm atisk 

o ch steril. Så här kan det inte 

fo rtsätta utan a llv a rlig t m en fö r hela 

landet! 

# S T Ä N D IG D E B A T T I 

"E tt universite ts fram gång som 

undervisnin g sansta lt ä r in tim t beroende 

av dess anseende som en 

härd fö r vetenskaplig fo rs k n in g ", 

hävdade A kadem ins fö rsta rektor, 

Edvard W esterm arck. D etta utta 

la n d e s tå r a lltjä m t fast, konstate 

ra r re kto rn av i dag. Det vetenska 

p lig a arbetets stä lln in g och 

v illk o r m åste stä n d ig t dryftas så väl 

inom unive rsite te n själva som bland 

de h ö g sko lp o litiska b e slutsfattarna 

o ch även i den a llm änna debatten. 

• A L L T F L E R A V H A N D L IN G A R 

gar sig B ill W idén. Kan en sådan 

fo rsknin g frodas utan den stim u 

lans som m edlem m arna i e tt stö rre 

fo rskarla g kan ge varandra? 

• I T O P P E N 

— M an kunde alltså fö rm o d a att 

A kadem in, med s itt rela tivt ringa 

antal s tu d e n te r och sina jä m fö re lsevis 

m ånga och sm å in stitu tio n e r 

inte sku lle lig g a i den absoluta 

toppen i landet. Nej, ÂA lig g e r m ycket 

väl till, rentav som tvåa vid 

sidan om T urun y lio p isto — efter 

H elsingfors u niversitet som inte 

bara har det största antalet d isputa 

tio n e r i landet i absoluta tal, utan 

också i fö rh å lla n d e till antalet avlagda 

kandidatexam ina. Man skall 

dessutom beakta att både TY och 

U leåborgs u niversitet har m edicinska 

fa k u lte te r inom vilk a disputationsfrekvensen 

i a llm änhet är 

högre än i andra fakulteter. Men 

A kadem in får nog käm pa hårt för 

att hålla sin stä lln in g i den konkurrensen. 

U tvecklingen inom den 

vetenskapliga återväxten går d o ck 

i rätt riktn in g , o ch vi se r med tillfö 

rs ik t m ot fram tiden. 

• N Y A P R O F E S S U R E R 

— Nya äm nen har kunnat tas upp 

på arbetsschem at, både tack vare 

1967 års h ö gskollag och understöd 

från den a lltjä m t generösa privata 

sektorn. Statsvetarna har få tt en 

professur i s o c ia lp o litik och teknologerna 

en i plast- och p olym erkem 

i, hum anisterna en professur 

i ryska. P edagogiska faku lte te n i 

Vasa a kadem ikom plexets största 

tills k o tt sedan 1920-talet då T eologicum 

och S tatsvetenskapliga fa k u l 

teten tillko m . Beslutet om fakulteten 

i Vasa kan ses som kulm en på den 

långa u tveckling i sam arbetet m ellan 

A kadem in o ch fo lksko llä ra r- 

åkren som to g sin b örjan med de 

som m arkurser som fö re g ic k A kadem 

ins grundande. 

R ektor W idén n oterar också med 

tillfre d s s tä lle ls e a tt kem isterna har 

fått s itt A xelia o ch a tt hum anisternas 

väldiga utrym m esbrist har fått 

sin lösning med köpet o ch om 

byggnaden av Asa-huset. 

□ 

• ” H u m " vid B is k o p s g a ta n , d e t fö rra D a h ls trö m s k a p riv a tp a la ts e t, h a r n ylig 

e n m å la ts u p p o ch ä r en v e rk lig p ry d n a d fö r sin o m g iv n in g . — F o to : H a n s 

O th m a n . 

• K e m is k -te k n is k a fa k u lte te n s A x e lia vid B is k o p s g a ta n in ry m m e r bl a en s to r 

m a s k in h a ll fö r a p p a ra tu p p b y g g n a d o c h e x p e rim e n t i h a lv in d u s trie ll s k a la . — 

F o to : H a n s O th m a n . 

Så ser re k to r B ill W i d é n pä 

Å b o akadem i av i dag, och dessa 

s ynpunkte r fra m fö rd e han också 

i s itt p ro m o tio n sta l den 22 septem 

ber. 

— A kadem in d rabbas som alla 

andra in s titu tio n e r av den rådande 

e ko n o m iska d epressionen. Den 

känns kanske a llra fö rs t i de knappa 

a nslagen fö r vete n skaplig a tid 

skrifte r. 

U tö ve r de tid s k rifte r av m era a llm 

änt intre sse som fin n s fra m la g d a 

i A k a d e m ib ib lio te k e t har va rje in s titu 

tio n s in a sp e c ia ltid s k rifte r, sam 

m a n la g t o m k rin g 1500. 

De ä r nödvändig a fö r a tt man 

sk a ll ku n n a fö lja m ed i u tv e c k lin 

gen, o ch d e ä r m ycke t dyra. I synn 

e rh e t nu när u p p la g o rn a te n d e ra r 

att krym pa på grund av det flitig a 

kopie ra n d e t fö r eget bruk. Prenum 

e rationspriserna s tig e r snabbare 

än den a llm änna inflationstakten. 

Vissa tid s k rifte r är extre m t dyra, 

te x den fö r kem isterna om istliga 

'C hem ical A b stra cts’, en koncentre 

rad översikt av a rtik la r i äm net i 

hela världen, ko sta r inte m indre än 

ca 14 500 m k om å r e t... 

Men då tä c k e r den o ckså 14 000 

tid s k rifte r på 50 språk i 150 länder 

o ch utkom m e r m ed ett tjo c k t häfte 

i veckan. 

— S vårigheterna i dag ä r inte endast 

ekonom iska. F orskningen, det 

som s k ilje r högsko lo rn a från andra 

sko lo r, ä r hårt trängd o ckså från ett 

annat håll. Den gam la tu d e ln in g e n 

av de akadem iska lärarnas u p p g ifte r 

I s itt p ro m o tio n sta l konstaterade 

W idén att de d o k to rsavhandlin g a r 

som u tarbetas och v e n tile ra s i en 

h ö gskola ä r en ko n kre t och viktig 

m ätare både utåt o ch inåt på arten, 

inte n site te n o ch kvaliteten av det 

vetenskapliga arbete som d ä r utförs. 

Den fö rsta d is p u ta tio n e n ägde 

rum år 1924, o ch tills dato har i det 

närm aste 160 d o kto rsavhandlin g a r 

fram lagts. T akten har ö kat — under 

åren 1948— 57 fram lades 19 avhandlingar, 

under det fö lja n d e tio å rs 

p erio d e n 26 o ch under den senaste 

66. ö k n in g e n har v a rit d u b b e l jä m 

fö rt m ed ökn in g e n i a n ta le t studenter. 

I H andelshögskolan har sam t 

lig a sex d is p u ta tio n e r fö rs ig g å tt 

e fte r å r 1971. 

— Ä r sm å fö rh å lla n d e n en häm 

sko på högkla ssig fo rs k n in g ? frå 

HANS OTHMAN 

• U ta n kö p e t o c h o m b y g g n a d e n av 

A sas f d ra d io fa b rik vid F än rik s - 

g a ta n till in s titu tio n s b y g g n a d fö r 

H u m a n is tis a fa k u lte te n h a d e d e t 

k 

va rit m y c k e t sv årt a tt p la c e ra d en 

e x p a n d e ra n d e u n d e rv is n in g e n . 

— F o to : H an s O th m a n .

Pyhän Henrikin pyhiinvaellustie 

retkeilyreitiksi 

■ Turun kaupungin 750-vuotisjuhlien yhteydessä 

ensi kesänä aiotaan yleisölle avata retkeily- 

ja kulttuurim atkareitiksi keskiaikainen, 

Pyhän Henrikin tien nim ellä tunnettu pyhiinvaellustie. 

Hankkeen takana on Pyhän Henrikin 

tien toim ikunta, jossa on mukana kym m e 

nen varsinaissuomalaisen ja satakuntalaisen 

kunnan edustajat. Köyliöläisen taiteilija Väinö 

Nummiston aloitteesta muutama vuosi sitten 

• 1300-luvulla rakennettua Munkkeinsiltaa Yläneen Kivisillanniitulla. Kasvillisuus 

on m elkein kokonaan peittänyt tien päällysteenä olevat laattakivet. Tie 

on kokonaan näkyvissä vain parinkymmenen metrin matkalta. Rakennelman 

leveys on 2,4 m. Kaikkiaan on muinaistietä löytynyt Kivisillanniitulta noin 

150 m. 

perustettu toim ikunta aikoo viitoittaa tämän 

Turusta Nousiaisten kautta Köyliöön kulkeneen 

reitin. Sam alla kun viitoituksella edistetään 

muinaistien tunnetuksi tulemista, aiotaan 

toisaalta myös saada aikaan eräitten arkojen 

tienvarren kohteitten rauhoituksia. Täm ä tuntuukin 

olevan tarpeen, sillä aivan viim e vuosinakin 

on soitten ojituksen yhteydessä tien 

jäänteitä runnottu. 

TU TKIN viim e kesänä reitin Turun 

päästä lähtie n hiu ka n y li puolenvälin 

eli suurin p iirte in sen varsinaissuom 

alaisen osuuden. Runsaan 

sadan k ilo m e trin m ittaisesta 

Pyhän H e n rikin tiestä ei m eidän 

päivinäm m e ole m ontaakaan näkyvää 

m erkkiä jä lje llä . S äilyneet kivilaato 

itu kse t m u inaistien ja k s o t tai 

p aika n n im ie n peru ste e lla tu n n is te t 

tavissa olevat reitin kohdat v a ikuttavat 

kyllä kin hyvin kie h to vilta . Retkeilijä 

n kannalta re itillä saa m o n i 

puolisen kuvan m aam m e lounaisosan 

m aisem ista, kuten vilje lly is tä 

jo kila a ksoista , h iekkakankaista, 

nevasoista ja eräm etsistä. 

KAIKETI 1300-luvulla rakennettu 

Pyhän H e n rikin tie jä i u s konpuhdistuksen 

jä lkeen vähite lle n käytöstä, 

kasvoi um peen tai ra ivattiin pelloksi. 

P aika n n im istö ja runsas p e rim 

ätieto k u ite n kin osoitta vat tien 

kato lisuuden aikana olle e n m e rkittävän 

— e rä itte n tu tk ijo itte n mukaan 

se o li p o h jo ism a itte n tä rkeim 

piä p yhiin vaellu skohte ita säilyttäessään 

väkivaltaisen lopun saaneen 

piispan m uistoa. M e lkeinpä ainoat 

m eidän aikaam m e säilyneet m e rkit 

tiestä ovat löytyneet Yläneen Kaukosuolta, 

suurelta eräm aa-alueelta. 

S iellä on pätkä vähäisen K ivisilla n - 

niitu n yli rakennettua, k iv ila a to illa 

p äällystettyä kulkuväylää. 

PYHÄN H e n rikin tie kytki to is iin 

sa kolm e Suom en ensim m äiseen 

p iisp a a n liittyvää p aikkakuntaa. Tie 

a lkoi T urun tu o m io kirkosta , piispa 

H enrikin m yöhem m ästä h autapaikasta. 

ku lk i R uskon kirkon kautta 

N ousiaisten kirkolle , jossa piispa 

o li haudattuna 1290-luvulle saakka. 

T urun ja N ousiaisten välistä p yhiin 

vaellu stie n osaa s a n o ttiin Nunnapoluksi. 

P olun T u ru n p u o le in e n pää 

on jä ä n yt lento ke n tä n alle tai tu 

houtu n u t soranotossa, m utta vajaan 

kilo m e trin päässä R uskon k irkolta 

lähtee N ousiaisiin kapea soratie, 

jo ka m elkein ta rkalle e n noudattelee 

keskiaikaisen N unnapolun re ittiä. 

S uurim m illaan poikkeam a täm än 

nykyisinkin käytössä olevan tien ja 

a lkuperäisen N unnapolun v ä lillä on 

vain viitise n kym m e n tä m etriä. Nunnapolku 

on jo v iito ite ttu Pyhän 

H e n rikin tie tä o s o itta v illa m erkeillä. 

T oinen viito ite ttu osuus, p itu u d e l 

taan vain puolisento ista kilom etriä, 

on ju u ri sie llä M ynäm äen ja Y läneen 

raja m a illa ole villa soilla , josta 

laatta tie tä on löytynyt. 

N UNNAPO LKU päättyy N ousiaisten 

kirkolle , jonne kansanrunon 

m ukaan surm atun piisp a n ruum ista 

ku lje tta n e e t härät uupuivat ja jo n 

ne piispa h audattiin. P iispan ruum 

is s iirre ttiin m yöhem m in T urkuun, 

m utta N ousiaisten kirkossa on 

edelleen hieno- 1400-luvulta peräisin 

oleva Pyhän H enrikin kenotafi 

e li m uistoarkku. V iim e kesänä N ousia 

isiin la ite ttiin m yös Pyhää Henrik 

k iä esittävä korkokuva. N unnapolun 

varrella on useita Pyhän 

H enrikin kultista a lkunsa saaneita 

paikannim iä, kuten M askussa Herra 

npiltinkankare. Nim en katsotaan 

ilm aisevan, että paikalla on k a to lisena 

aikana sija in n u t N eitsyt M aariaa 

ja Jeesus-lasta e sittänyt puuveistos. 

T ä lla isia veistoksia on 

katolisten m aitten p yhiinvaellusteiden 

varsilla vielä nykyäänkin. On ehkä 

kiintoisaa m ainita tässä yhteydessä, 

että esim e rkiksi E spanjassa m eidän 

päivinäm m e nuoriso on ottanut 

tavakseen ajaa a u to illa sikäläistä 

S antiago de C om postelan p yhiin 

vaellustietä ja tutu stu a nähtävyyks 

iin sen va rsilla — siis hiukan samaan 

tapaan, kuin täällä nyt olem 

me aikeissa Pyhän H enrikin tien 

kohdalla paitsi, että m eidän on 

kuljettava jalan, kun itse tiestä on 

o ikeastaan jä lje llä vain m uisto. 

NO USIAISTEN k irk o lta tie jatkui 

luoteeseen päin R epolan kylää, jo s 

sa p erim ätiedon m ukaan on o llu t 

ennenvanhaan tien vieressä puinen 

risti. K yläläisten täytyi pitä ä risti 

kunnossa, s illä jos se pääsisi lahoam 

aan, kohtaisi kylää suuri onnettom 

uus. Repolassa Pyhän Henrikin 

tie kääntyi kohti pohjoista 

kulkien K arjalan H aankylään. Sieltä 

m atka ja tkuu suuren eräm aa-alueen 

h alki Y läneelle. T ältä Yläneen ja 

H aankylän vä liseltä osuudelta on 

eniten vanhasta p yhiinvaellustiestä 

kertovia p aikannim iä ja p a ikallista 

perim ätietoa. Aivan Haankylän 

p o h jo isp u o le lla on p ienehkö Portassuo, 

jo n ka nim i viitannee jo n 

kin la isiin suoporta isiin . K errotaankin 

suon itäkulm assa o lleen puunrungoista 

ja laattakivistä tehtyä 

tie tä helpottam assa kulkem ista. 

P aikkaa koskevista m elko ta rkoista 

tie d o ista huolim atta en kuitenkaan 

löytänyt tä lla isia jä ä n te itä sieltä, 

m istä n iitä olisi pitä n yt löytyä. Kivilaatat 

ovat jo varm aan kokonaisuudessaan 

peittyn e e t sam m aleen alle. 

PORTASSUOLTA Pyhän H enrikin 

tie on suuntautunut kohti ko illista 

soiden yli ja vaikeakulkuisten kivikoitten 

lävitse. S euraava paikka, 

jo n ka kautta tien tiedetään kulkeneen, 

on M unkkeinlevo-nim inen 

ikim u isto in e n rajapaikka. Levo on 

vaikuttavannäköine n kalliosaareke 

keskellä soista eräm aata. Y m p ä rö i 

västä m aastosta kym m enisen m etriä 

kohoava, aivan sileä ja laakea, 

jä kälä n p e ittä m ä k a llio on hyvin sop 

in u t pyhiin va e lta jie n levähdyspaikaksi. 

M unkkeinlevon tai M unkkionlevon 

n im i jo h tu n e e kin ju u ri tästä. 

• Pyhän Henrikin pyhiinvaellustie kulki Köyliöstä Nousiaisten kirkon kautta 

Turkuun. Nousiaisten kirkon ja Turun välistä tien osaa kutsuttiin Nunnapoluksi. 

M ahdollisesti p y h iin vaelta ja t ovat 

tä llä p a ikalla yöpyneetkin , koska 

sen rin te iltä on lö ydetty karkeatekoisen 

le ivin u u n in jäännökset. 

K ansantarina kertoo, e ttä täällä 

olisi kerran kaksi pyh iin vaellu ksella 

o llu tta m u n kkia jo u tu n u t ta iste lu u n 

ja surm a n n u t toisensa, ja heidät 

o lis i sitten haudattu levolle. 

M U N K KEIN LEVO LTA tie on kallio 

saare kkeita s e u ra ille n ja tk u n u t 

K iv is illa n n iitu lle . Täm ä vaja a n parin 

k ilo m e trin p itu in e n m atka v iito 

ite ttiin v iim e to u ko ku u ssa . Ju u ri 

K iv is illa n n iitu lla on Pyhän H e n rikin 

tie n paras "m u in a is jä lk i” , jo h o n 

aiem m in v iitta s in . Täm ä M u n kkein - 

s illa ksi sa n o ttu kohta on vaja a t sata 

m e triä pitkä. M u n kke in silla n ra kenn 

elm at on te h ty h u o le lla . A lin n a 

ovat p o ik itta is e t a lu s tu k it, jo id e n 

p äälle on asetettu p itkospuut. Pit-

M ittausteknikko 

VILJO KEKKONEN: 

Avosuu—Orminkuja—Ohrapää 

— Turun katujen ja talojen nimeämisen historiaa — 

m istössä 1700-luvun alussa esiin tyy 

h e n kilö n im e t D o cto r Johans G atan 

ja B rahe G atan ja n im istö ssä T urun 

p alon jä lkeen B rahe-nim en lisäksi 

B irg e rin ka tu — B irg e rs G atan, K ristiin 

a n katu — C h ris tin e G atan, Eerik 

in k a tu — St E rics G atan, Y rjö n 

katu — St G örans G atan, K e rttu lin - 

katu — St G e rtru d s G atan ja H enrik 

in k a tu — St H in rik s G atan. 

ETU LIITE ” PYHÄ” KULUNUT 

POIS 

■ Turun kaupungin nimistöstä ei ole tähän mennessä laadittu 

koko kaupunkialuetta koskevaa tänä ajankohtana ajan tasalla 

olevaa nim iluetteloa, josta selviäisi nimen alkuperä, sen nim eämisperuste, 

vahvistum ispäiväm äärä, aihepiiri, jne. Siihen ei 

pyritä tässäkään, vaan rajoitutaan esittäm ään muutamia piirteitä 

katujen ym. paikkojen nim eäm isestä yleensä sekä eräiden 

henkilönim ien valintaan johtaneista syistä. 

LIENEE paika lla a n ke rra ta T urun 

k e skia ika ista nim istöä, jo s ta jo sellaisenaan 

selviää taustaa vielä kin 

käytössä olevalle nim istö lle . Eri lähteistä, 

tässä lä hinnä fil. to h to ri A u lis 

O jan H elsin g in nim istö n taustaksi 

tehdyn tu tkim u styön tu loksena, on 

ta lle n n e ttu T u rku a koskevana mm. 

s e uraavat nim e t: lu o n n o n p a ikkoje n 

n im iä jo e n n im i A u ra jo ki — Auraå, 

pu ro n n im i K ruoppi — G ropen, jä r- 

ve n n im i M ätäjärvi, lä h te e n n im e t T einilä 

h d e — D jäknekällan ja K upitta 

a n lä h d e — K uppiskälla n sekä 

m äennim et A n in kaiste n m ä ki — 

A n in g a isbacken, K e rttu lin m ä ki — 

G e rtru d sbacken, Luosta rin m ä ki — 

K loste rb a cken, Lyypekinm äki — Lyb 

e cksbacken, P uolalanm äki — Puolalabacken, 

Ryssänm äki — Ryssbacken, 

S am ppalinnanvuo ri — 

S am ppalinnaberge t, U nikankare — 

U nika n g a ris ja V artiovuori — V årdberget, 

k o rtte lie n nim et K irkkokort- 

kospuiden päällä on p o ik itta in halja 

s h irs iä ja näiden päällä laattakiviä, 

jo is ta suurim m at 50x70 senttiä. 

K ivisilla n re u n o illa on lisäksi 

pitk ittä is s u u n ta is ia runkoja, jo tk a 

on tuettu p a ikoille e n suohon pystyyn 

lyödyillä p aaluilla. 

KIV IS ILLA N NUTULTA Pyhän H enrik 

in tie lähti kohti Y läneen V anhaakartanoa. 

T ätä suuntaa ku lje tta e s 

sa tulla a n noin k ilo m e trin päästä 

P o rra ste n n o kka-n im iselle paikalle. 

V anhankartanon m a illa on erään 

rahkasuon yli jo h ta n u t tela p u ista 

te h ty silta, jo ta lähte itte n m ukaan 

on kutsuttu Sant H e n rikin sillaksi. 

T ie y litti P yhäjärveen laskevan Y län 

eenjoen V anhankartanon kohdalla. 

T äältä tie kääntyi suoraan p o h jo i 

seen ku lkie n Pyhäjärven itärantaa 

K öyliö n Lähteenkylään. S ie llä on 

K ö y liö n jä rv i, jo n k a K irkkosaarta arvellaan 

p a ikaksi, m issä piispa Henrik 

sai surm ansa tam m ikuussa 

vuonna 1156. 

N Ä IN on Pyhän H e n rikin p yhiin 

v a e llu s tie yh d is tä n y t T urun tu o m io 

kirkon, jo s s a m a rttyyrip iispan jä ä n 

n ö sten p iti levätä turvassa lo p u llisella 

h a u ta p a ika lla a n — niin ei 

k u ite n kaan ta p a h tu n u t, vaan ne 

V iljo K e k k o n e n 

ovat seuraavien vuosisatojen levottom 

issa vaiheissa jo u tu n e e t tietym 

ä ttöm iin — N ousiaisten kirkon 

piispan h a llin to p a ika lla sekä Köyliö 

n surm aseudun. R etkeilytie aiotaan 

kuite n kin v iito itta a aina Kokem 

äelle asti, jossa m yös vaalitaan 

p iispa H enrikiin liittyviä m uistokohteita. 

EHKÄ to d e lla jo ensi kesänä on 

koko re itti viito ite ttu , jo llo in sille 

voi lähteä v a illa eksym isen pelkoa. 

Sen verran p itk ä lti m atkaa kuitenkin 

on, että yöpym inen tai pari on 

tarpeen. V aikka retken te kisi parhaaseen, 

läm pim ään suviaikaan, 

p itä isi te ltta k u ite n kin jaksaa kantaa 

m ukana yökylm än ja hyttystenkin 

vuoksi. S uom essahan ei parhaanakaan 

kesänä ole m ontaa helteistä 

yötä, soiden usvien keskellä 

etenkään, ja hyttyset kiusaavat tä l 

laisessa m aastossa viileässäkin. 

Järkevästi valm istautuen ja varustautuen 

voi ehkä retken tehtyään 

jo lla in tavoin sovittaa itseensäkin 

lauseen, jo n ka lu in R uskon kirkon 

ovesta: "A u tu a a t ne ihm iset, jo illa 

on m ielessä pyhät m atkat." □ 

TO M M I VUORINEN 

te li — K yrkokvarteret, L u o s ta rikortte 

li — K losterkvarteret, M ätäjärven 

k o rtte li — M ä tä jä rvikvarte re t ja 

A ninkaisten k o rtte li — A ningaiskvarteret, 

ju lkiste n rakennusten nim 

et Pyhän N eitsyen ja Pyhän Henrikin 

tu o m io kirkko, P yhänhengenk 

irk k o — H elgeandskyrkan, Pyhän 

O lavin d o m in ikaanilu o sta ri, Kolm en 

Pyhän K uninkaan, Pyhän Annan, 

Pyhän E rasm uksen, Pyhän K erttulin, 

Pyhän N ikolauksen ja Pyhän U rsulan 

kiltatuvat, Pyhänhengenhuoneen 

— H elgeandshuset vanhain ko ti, Pyhän 

Y rjänän hospitaali sekä T urun 

tu o m io kirko n Kolm en Pyhän K unin 

kaan. Pyhäinm iesten, Pyhän Annan 

ja Pyhän A ndreaan. Pyhän H enrikin 

ja Pyhän E erikin, Pyhän J o h a n n e k 

sen, Pyhän Kaarinan, Pyhän L a u ritsan, 

Pyhän N eitsyen, Pyhän P erttelin, 

Pyhän P ietarin ja Pyhän Paavalin, 

Pyhän R istin, Pyhän Ruum iin, 

Pyhän S ig frid in ja Pyhän Y rjänän 

altta rie n ynnä S ielujen a ltta rin prebendata 

lo t (p a lkka tila t) sekä lopuksi 

T urun keskiaikaisten katujen ja kujie 

n nim et A nin ka iste n ka tu — A ningaisgatan, 

P ispankatu — B iskopsgatan, 

P ispankuja — B iskopstvärgatan. 

T e in ikatu — D jäknegatan, 

K arjakatu — Fägatan. K ruoppika tu 

— G ropgatan, P yhänhengenkuja — 

H elgeandsgränden, P yhänruum iinkuja 

— H elgalekam ensgränden, Katinhäntä 

— K atinhändä, Keskinen 

Luosta rika tu — K losterm ellangatan, 

A linen Luosta rikatu — K losternederg 

atan, Y linen Luosta rikatu — Klosterö 

ve rg a ta n . K irkkokatu — K yrko 

gatan, N apaturunkatu — N apaturugatan, 

P yhänhengenkatu — Pyhähenkigatan, 

Raastuvankatu — Rådstugugatan, 

Pyhän Lauritsan katu 

— S ankt Laure n tii gatan, K oulutuvankatu 

— S kolstugugatan, Linnantie 

— S lottsvägen, H äm eenkatu 

— Tavastgatan ja J o k ik a tu — Agatan. 

MYÖS yksityiste n o m is ta m illa kaup 

u n k ita lo illa oli om at nim ensä. Keskiajan 

ja 1500-luvun a s ia k irjo is ta on 

kerätty T urusta lähelle kolm esataa 

talonnim eä, jo id e n lä h tö kohta n a on 

o llu t jo k o jo n k in asianom aisen talo n 

o m inaisuus ta i jo n k in sen om ista 

jaan liitty n y t seikka. K aikkein suositu 

in ta lo n n im ie n aihe o li jonku n 

om istajan liik a n im i kuten Avosuu, 

H yvänm uorinpoika, K ala n lio itta ja , 

K a ljankaataja, Karvatasku, Lam paanroska, 

S uolenkääntäjä , T yhjätasku, 

U tupää ja V uohenparta. 

KATUJEN ja yleisten paikkoje n 

n im eäm inen on kunnallin e n tehtävä. 

A ikoin a a n tätä tehtävää on h o i 

ta n u t sitä varten asetettu kadunnim 

ikom ite a ta i -to im ik u n ta ja e hdo 

• Uudet liikennevalot on asennettu ja otettu käyttöön Turussa mm. Häm eentien 

ja Keskikadun, Hämeenkadun ja Kaivokadun, Hämeenkadun ja Hovioikeudenkadun 

sekä Hämeenkadun ja Akatemiakadun risteyksissä. Häm eenkatu 

14:sta kohdalla on kolme liikennevaloa, joista yksi kuvassamme näkyvä 

ent. Akatemiatalon edustalla. — Kuva: Erkki Paakki. 

tukset nim iksi tai nim ien m uutoksiksi 

vahvisti kaupunginvaltuusto 

käytettäväksi alueen asem akaavan 

valm istuksessa. N äin — ja jo vanhastaan 

— nim et syntyivät päivittäisten 

tarpeiden myötä. M yöhem - 

m iltä a jo ilta on tallessa pöytä kirjo ja , 

m ie tin tö jä ja m uistiinpanoja, joista 

käy selville mm, että v. 1916 oli 

senaikaisen kom itean ta rkoituksena 

koota luettelo kadunnim istä ja sam 

alla selvittää nim ien alkuperä. 

Vastaava päätös te h tiin v. 1966. 

N äitä m ie tin tö jä ja valtuuston päätöksiä 

on vuoteen 1924. Sen jälkeen 

näyttää o lleen m uutam an vuoden 

tauko, jonka jälkeen aineistoa on 

v u o silta 1927 ja 1928. Lisäksi on 

tallessa e rillis iä k irje itä ja esityksiä 

vuoden 1931 jälkeen, jo llo in pro fe s 

sori N iilo Ikola tu li kadunnim ikom i- 

tean p uheenjohtaja ksi. K aupunginh 

allituksen 27. 12. 1949 tekem än 

päätöksen m ukaan katujennim eäm istoim 

ikunnan tehtävänä o li laatia 

kiin te istö vira sto n asem akaavaosasto 

lle ehdotukset asem akaavoitettavien 

alueiden nim istöksi ja ehdotu 

ksia asem akaavoitettujen alueiden 

nim ien m ahdollisiksi m uutoksiksi. 

P äätöksellään 20. 6. 1978 kaupung 

in h a llitu s m uutti katujennim eäm istoim 

ikunnan nim en n im is tö to im i 

kunnaksi laajentaen sam alla to im i 

kunnan toim iva lla n koskem aan myös 

asem akaavan u lkopuoliste n alueiden 

nim istöasiat. 

PIISPOJEN, KIRKKO 

HERROJEN JA 

KAPPALAISTEN NIM IÄ 

K ATUJEN ja yleisten alueitten 

nim eäm istä varten yleispäteviä ohje 

ita ei ole. Y leisenä periaatteena 

on ollu t, e ttä ensin tu tk ita a n alueen 

paikalliseen nim istö ö n liittyvät nimet, 

e li s iis lähdetään ensisijaisesti 

o lem assaolevasta n im istöstä. Koska 

vanha nim istö ei kuitenkaan asem a 

kaavoihin yleensä riitä, on nim iä 

o tettu lisää alueen histo ria a n liitty 

vistä henkilönim istä. T yypillin e n esim 

erkki tästä on sotien jä lk e is e ltä 

a jalta M aarian kirkon ym päristö, 

jossa M aarian P appilan ja Räntämäen 

kylien sekä H am aron yksinäistalon 

rikas paikanja ta lo je n n im istö 

on n im istön p o hjana täydennettynä 

K oroisten kirkon ja piisp a n lin n a n 

keskia ja lla eläneiden h a ltijo id e n ja 

M aarian kirkon histo ria a n liitty v illä 

T urun piisp o je n sekä M aarian k irk 

koherro je n ja kappalaisten nim illä . 

KEKSITTYIH IN a ih e p iire ih in on 

turvauduttu s illo in kun paika llin e n 

nim istö on köyhä, tai kun hyvät nim 

et on tu llu t käytettyä m uualla. 

K eksittyjä tai esim . alotte id e n pohja 

lta syntyneitä m äärättyyn a ih e p iiriin 

liitty v iä nim iä ovat mm. Kuralan 

kaupunginosan vanhojen p e lto vilje - 

lystyökalujen nim et, Lausteen te o llisuusalueen 

L ounais- ja E telä-S uomen 

rautaruukit, V asaram äen puut 

ja m arjat, Peltolan vilja kasvit, Itäharjun 

ja K upittaan K alevala-aiheiset 

nim et, P ääskyvuoren m etsälinnut, 

M oikoisten ko riste ka svit ja k o 

ristepensaat, Pitkäm äen (S uikkilan) 

T urun ystävyyskaupunkien nim et, 

M älikkälän rakennusalan a m m atteihin 

liitty v ä t nim et sekä eri p u o lille 

kaupunkia s ijo ite tu t h e n kilö n im i- 

ryhm ät. 

H E N K ILÖ N IM IIN liitty v iä paikanja 

ta lo n n im iä o li 1500-luvun alussa 

mm. K nuutti M atin p o ika (talo), M i 

kael K rankka (talo), H intsa Knaapi 

(talo), O hrapää (talo), Innam aa (talo) 

jne, o m istajan nim en m ukaan. N i 

N YKYISET ru utukaava-alueen n i 

m et ovat pääosin va h viste ttu va l 

tuuston päätö kse llä 1890. E h d o tu k 

sen nim iksi ja nim ien m uutoksiksi 

te ki hovioikeudenase ssori John 

Lin d strö m in jo h d o lla ty ö skennellyt 

kadunnim ikom itea. N im istö n tä y 

d entäm isen jä lkeen kaava vahviste 

ttiin 1897. T ä llö in jä iv ä t m yös pois 

p y h ä -e tu liitte e t koska, kuten to d e t 

tiin , joka p ä ivä ise ssä kiele n käytö ssä 

o li e tu liite "p y h ä ” k u lu n u t pois. 

Eino J u tikkala n m ukaan (Turun 

kaupungin h isto ria ) n im iä keksiessään 

ka d u n n im iko m ite a noudatti 

n ykyaikaista p e ria a te tta koettaa nim 

istössä säilyttä ä m uisto m enneen 

ajan paikoista, la ito ksista ja h e n kilöistä. 

Eli p eriaatetta, jo ta m elkein 

sam oin ilm a isuin noudatetaan v ie lä 

kin. 

EDELLÄ m a in ittu ja ruutukaavaalueen 

"m enneen a ja n ” h e n kilö n i- 

m iä ovat A g rico la n ka tu , A nnankatu, 

A rvinkatu, E erikinkatu, E skelinkatu, 

Flem in g in ka tu , H e n rikin katu , K e rttu - 

linkatu, K ristiin a n katu , M a rtin katu , 

M atinkatu, M ikonkatu, P orth a n in 

katu, S ofiankatu (la in a ttu H e lsin 

g istä), W e chte rin kuja , V ilh o n katu 

(lain a ttu H elsin g istä ) ja Y rjö n katu . 

V uosina 1923— 1966 vahviste ttu ja 

historiaan, m yös nykyh isto ria a n liittyviä 

h e n k ilö n im iä ovat — vahvistu 

m ispäiväm äärä su lu issa — D aniel 

H jo rtin katu (1923), G ezeliuksenkatu 

(1924, ent. N ik o la in to ria ), llka n - 

rinne (1923), llle n k a tu (1923), Ju h a 

na H erttuan puisto katu (1940), Koskenniem 

enkatu (1966), N iilo n katu 

(1953, ent. N ils G rabben katu), O lav 

in tie (1929), R e ttig in rin n e (1936), 

R othoviuksenkatu (1924, m yös ent. 

N ik o la in to ria ), S ib e liu k s e n k a tu (1955, 

ent. A rk is to n tie ja A n in ka iste n to ri), 

S tåla rm in ka tu (1923), Tuom aankatu 

(1953), T u u rin tie (1953), U rsin in katu 

(1953. ent. B irg e rin k a tu ), V aasantie 

(1953) ja V o lte r K ilven katu (1953). 

Läheisesti ruutukaava-alueese en 

liitty e n ja aikaan ennen su u ria alueliito 

k s ia on m a in itta va v ie lä P o h jo 

lan kaupunginosan h e n kilö n im e t 

B ilm a rkin katu (1938, Johan B ilm ark, 

mm. T u ru n y lio p is to n h isto ria n p ro 

fe sso ri vuodesta 1763), L o uhenkatu 

ja Louhenpolku (1938 ja 1957, Kalevala-aihe), 

N ikla ksenkatu (1931, 

N ikla s S chulz, mm. T u ru n p o rvarikaartin 

p ä ä llik k ö ), P ietari V a ld in 

katu (1938, S uom en ensim m äinen 

k irja n p a in a ja , m yös T urun y lio p is to n 

k irja n p a in a ja ) ja Y rjä n ä n katu (1953) 

sekä Itä h a rju n ja K upittaan K alev 

a la -a ih e iset n im e t llm a risenkatu , 

Joukahaisenkatu , K ale rvo n ka tu , K ullervonne, 

M ie lik in k a tu , N yyrikin katu , 

O sm onaukio, S am psankatu, T e lle r-

vontie , U n tam onkatu ja V ellam ontie, 

jo is ta to s in m uutam a n im i on vahv 

is te ttu sotie n jälkeen. 

KAARINAN JA MAARIAN 

LIITOSALU EIDEN 

NIM ET 

KAAR IN AN 1939 ja M aarian 1944 

a lu e liito s te n jä lkeen ja sodan päätyttyä 

a sutu sto im in ta ja kaavoitus 

v ilka stu i. V ä h ite lle n tu ltiin tila n te i 

siin , e ttä vanha p a ikallin e n nim istö 

ei jo aikaisem m in m a in itu ista syistä 

riittä n yt. N äin syntyi alueita, joissa 

n im istö koostuu jo k o m äärättyyn 

a ikakaute e n ta i yhteisesti sovittuun 

tu n n e ttu u n teokseen sisältyvistä 

h e n kilö n im istä . P alataan alu ksi M aarian 

kirk o n ym päristön nim iin. 

A lueen (R äntäm äen kaupunginosa) 

kaavan ollessa p a ikkakunnan asukkaiden 

nähtävänä itse asem akaavaa 

vastaan ei esitetty a rvostelua e ikä 

huom autuksia. S itävastoin esikaup 

u n k ito im ik u n ta p u u ttu i m uutam iin 

vaikeasti lausutta viin ja k irjo ite tta 

viin nim iin , kuten Ingegerd in p u isto 

ja B ro w a lliu ksentie , ja e sitti nim ien 

m uuttam ista h elpom m in lausuttav 

ik s i ja k irjo ite tta v ik s i. K atujenn 

im e ä m isto im ikunta lausunnossaan 

e s itti mm, että kirkon taakse H alisiin 

jo h ta valta M aunu Tavastin kad 

u lta erkanevat sivukadut nim ineen 

m uodostavat nim isarja n , jo ka on 

su u n n ite ltu aika jä rje stykseen ja 

esim . B ro w a lliu ksen nim en vaih ta 

m inen to iseksi rik k o is i täm än n im i 

sarjan. N im ien B ro w a lliu s, C atillus, 

K reander, M ennander, T allgren 

ym. lausum inen ja k irjo itta m in e n ei 

liene vaikeam paa kuin nim ien A g ricola, 

Brahe, D aniel H jort, G ezelius, 

P orthan jne, jo tk a nim et ovat e siin 

tyneet T urun katunim istössä jo vuosikym 

m eniä. Ingegerd in nim en jo h 

d osta to im iku n ta huom autti, että 

n im i on haluttu ottaa nim istö ö n sen 

vuoksi, että M aarian kirkon seinään 

kiin n ite ttyn ä on jo 1200-luvulta peräisin 

oleva täm än nim isen naisen 

hautakivi. Ingegerd on to d e n n ä kö i 

sesti m aassam m e ensim m äinen nainen, 

jo n k a n im i on näin varm asti 

todettavissa. On tie te n kin m yönnettävä, 

e ttä n im i on suom alaiselle 

jossain m äärin hankala, m utta ju u ri 

sen vuoksi to im iku n ta on antanut 

täm än nim en puisto lle , jo te n sitä ei 

jo u d u ta käyttäm ään oso itte issa eikä 

kai paljo n m uutenkaan. Nykyisin 

n im i on jo kadunnim enäkin Ingegerd 

in p o lk u nim isenä. N im ilu e tte lo on 

seuraava: A d o lf L indm anin polku, 

B erg e n h e im in p o lku, B ro w a lliu ksentie, 

C a tillu kse n tie , H je ltin katu , Ingeg 

e rd in p o lk u ja -puisto, Jaakko 

F innon tie, K reanderin tie , M arjasenpolku, 

M aunu Tavastin katu, M enn 

a n d e rin tie , P aavali Juuste n in tie, 

R itzin katu ja -p o lku, R ossinkatu, 

T a llg re n in k a tu ja -polku, Tam m e- 

lin in k a tu , T e n g strö m in katu ja W areliu 

ksenkatu sekä v ie lä p uistojen 

n im e t P ietari K alm in puisto, S orola 

ise n p u isto ja T erseruksenpuisto. 

KU P ITTAAN kaupunginosassa on 

p ie n i ryhm ä T urun kaupungin urh 

eilueläm ään liitty v iä n im iä : Tahkonaukio 

, Paavo N urm en tie, B lom - 

b e rg in a u k io ja F abritiu kse n a u kio . 

K a tujennim eäm istoim ikunn an a lkuperäisen 

ehdotuksen m ukaan Blom 

bergin ja F abritiuksen etunim et o livat 

n im issä m ukana. E tunim et jäivät 

jossain asem akaavan käsittelyvaiheessa 

pois. Eri asia on so p iiko tai 

puoltaako paikkaansa alu e e lla enää 

Fabritiuksen nim i, koska hevosurheilukeskus 

on m uualla. 

NÄTTIN U M M EN rakennusvaihe 

1:ssä ja 2:ssa (K aerlan ka u p u n g in 

osa) on ryhm ä A le ksis Kiven Num 

m isuutarien h e n kilönim iä. N im iryhmä 

s ijo ite ttiin alkujaan laajem pana 

V aalan kaupunginosaan. A sem a 

kaavaa ei koskaan vahvistettu se l 

laisenaan, jote n rippeet s ijo ite ttiin 

tänne. A le ksis Kiven Seitsem ästä 

V eljeksestä on jo ita k in nim iä K aerlan 

kaupunginosan itäpäässä, jote n 

sekin puolsi N um m isuutarien nim istö 

n s ijo itta m ista tänne. N im et ovat 

N um m isuutarinkatu ja -p u isto , Eskonkatu 

ja -polku, K reetankatu, 

K risto n p o lku, M a rta n p o lku ja -puisto 

ja Teem unpolku sekä p u isto n nim 

enä S epeteuksenpu isto. 

NIM IÄ KUVAAMATAITEEN 

JA M U SIIKIN PIIRISTÄ 

NÄTTIN U M M EN rakennusvaihe 

3:ssa ja 4:ssä R unosm äen kaupunginosan 

puole lla on nim iryhm ä tu n 

n e ttu ja tu rk u la is ia h e n kilö itä kuvaam 

ataiteen ja m u siikin p iiristä . Ryhm 

än kokoavana nim enä on Aurora, 

A urora-seuran m ukaan. N im et ovat 

A uro ra n tie , Ekm aninkatu, -p o lk u ja 

-puisto, H aartm aninkatu, -p o lku ja 

-puisto, Ingeliuksenpolku, Lydeninpolku, 

M unste rh je lm in p o lku, M uukanpolku, 

M äkilä n p o lku , R autalan- 

• Turun poliisilaitos on käynnistänyt Turun kouluissa laillisuus- ja liikennekasvatuksen, 

jossa työssä on mukana parisenkymmentä poliisia. Toiminnan 

vetäjänä on ylikonstaapeli Markku Meriluoto. Alaluokkalaisille kerrotaan mm. 

koulutien vaaroista ja isommille oppilaille opetetaan eri yhteisöjen pelisäännöistä, 

puhutaan myymälävarkauksista ja löytötavaralaista. — Turussa on 

myös käynnistetty korttelipoliisitoimlnta, joka on nykyisin käynnissä Runosmäessä, 

Nättinummessa, Varissuolla ja Lauste-Vaalassa. Korttelipoliisit ovat 

saaneet käyttöönsä polkupyörät, joita koeajamassa Varlssuon korttelipoliisi 

Timo Murto (vas.) ja Lauste-Vaalan korttelipoliisi Hannu Heino. — Kuva- 

Erkki Paakki. 

katu ja -polku, W esterholm inkatu ja 

-p u isto sekä K aijalanpuisto. 

RUNOSM ÄEN kaupunginosan nim 

istön varsinaisena a ih e p iirin ä on 

Suom en sotaväki, johtuen Kärsämäessä 

sija in n e ista Suom en sotaväen 

aiku isista a m pum aleiristä ja 

a m pum aradoista. Tätä a ihetta sivuten 

on pienenä nim iryhm änä R uneb 

ergin V ä n rikki S tool-aiheesta nim et 

F riskinkatu ja -polku, M unterinkatu 

ja -polku, R askinpolku ja S to ltin - 

katu. 

VARISSUON kaupunginosan nim 

istö on vuosilta 1974— 75. N im istön 

p e rusteluina esite ttiin , että jo 

jo ita k in vuosia sitten mm. Turkuseuran 

taholta e siin tu o tiin ajatus 

käyttää hyväksi T urun keskiajalta 

ja 1500-luvun h istoriasta peräytyvää 

runsasta p orvari- ja ta lonnim istöä. 

Eri lähteistä mm. J W. Ruuthin 

Turun kaupungin h istoriasta ja C. J. 

G ardbergin tutkim uksesta 1100-luvun 

p uolivälistä vuoteen 1366 löytyy 

suuri jo u kko m erkkih e n kilö id e n ja 

kauppaporvareiden nim iä, jo ita to i 

m ikunnan käsityksen m ukaan vo itiin 

käyttää ju u ri turku la isu u te n sa vuoksi 

katujen ja puistojen nim inä. Tähän 

asti ei o llu t käytettävissä ta r 

peeksi suurta yhtenäistä aluetta, 

jo h o n täm ä a ih e p iiri olisi o llu t sovellettavissa. 

Kun täm ä m a h d o llisuus 

avautui V arissuon kaava-alueella 

ja kun p a ikallisesta nim istöstä 

ei saatu irti m uuta kuin kaupunginosan 

nim i, ajatus to te u te ttiin . Henkilö 

n im ie n osalta n im ilu e tte lo on 

seuraava: A n nikanpolku, D etm arinkuja, 

H intsa Knaapin katu, Hintsankuja, 

Jösse Sakon katu, K onradinkuja, 

N iilo O ravapuun polku ja 

-puisto, Nisse Kavon katu, O rm inkuja, 

V a lp u ri Innam aan katu ja 

-puisto (Kastun kaupunginosassa 

toistu u sam a aihe nim essä V alpurintie), 

Jaakko Paltun katu, sekä 

yksinom aan puiston nim enä Maunu 

F rillen puisto, Jaakko T e itin puisto, 

Eerik Jäm sän puisto ja O lavi Syltyn 

ouisto. 

LOPUKSI vielä todettakoon, että 

eri p u o lilla kaupunkia esiintyy m i 

hinkään kokonaisuuteen liittym ä ttö 

m iä h e n kilönim iä. K uitenkin ne aina 

jo lla in tavalla liittyvä t paikan historiaan 

esim . talo je n om istajiin ja 

p e rheenjäseniin tai henkilöihin, 

jo tk a m uuten ovat o lle e t va iku tta 

m assa a lueella näkyvään tai liittyvät 

alueen historiaan. E sim erkiksi Kärsäm 

äessä on haluttu säilyttää alueella 

sija in n e e n o lutpanim on perustajan 

ja om istajan vaim on n im i kadunnim 

enä A m aliantie, Ispoisissa on 

Kaarinan sotahistoriaan liittyvä 

K aarlentie, Iso-H eikkilässä tä h tito 

rn in lähellä V äisäläntie, R aunistulassa 

O skari Paasikiven m ukaan 

O skarinkuja, N um m en kaupunginosassa 

K aarinan kirkon lähellä Sav 

o liin in p o lk u (K aarinan k irk k o h e r 

rana vuosisadan alussa), H irvensalossa 

S eurakuntatalon aiheeseen 

liittvvänä P aavalintie jne. 

H EN K ILÖ N IM IIN liitty v iä va ltu u s 

to a lo itte ita , sam oin yksityisten te kem 

iä, on odottam assa kaavaa, johon 

n im et v o ita is iin sijo itta a . U rho Kulovaara 

on jo saanut n im ikkokatu n 

sa Num m en kaupunginosaan. V i 

re illä on Arvo T oivosen, N iilo Ikolan 

Turun biologisen museon 

tilat riittämättömät 

■ Neitsytpolun varrella, urheilupuiston kupeella sijaitsevan 

Turun biologisen museon tolat ovat käyneet ahtaiksi, museon 

nykyiset kokoelm at ja näyttelyt on saatettava ajan tasalle, 

toteaa Turun kaupunginhallituksen v. 1977 asettam a biologisen 

museon kehittämistä tutkinut toim ikunta, joka jätti 18. 10. 

1978 mietintönsä apulaiskaupunginjohtaja Johannes Koikkalaiselle. 

T oim iku n ta ehdottaa talorakennusosaston 

tehtäväksi annettavaksi 

suunnitella esitetyt m uutokset museon 

nykyisen näyttelyn rakenteissa 

ja talonm iehen asunnon m u uttam i 

seksi näyttely- ja opetu stila ksi. A sem 

akaavaosaston tu lis i tu tkia m ahd 

o llis u u tta liittä ä m useoon lisära 

kennus. Edelleen to im iku n ta e h d o t 

taa, että m useoon pika ise sti peruste 

tta isiin am anuenssin virka. M u 

seon h o itajana ja u udistajana vuodesta 

1964 lähtien toim in e e n konservaattori 

T eppo Terän ero ttu a 

viim e vuonna kaupungin p alveluksesta, 

m useolla ei ole a siantuntevaa 

hoitajaa. 

Nykyisen asem akaavan m ukaan 

lisärakennusta ei voida rakentaa 

m useon nykyiselle to n tille . T o im i 

kunnan käsityksen m ukaan b io lo g i 

nen m useo on sid o ttu nykyiseen 

paikkaan, koska rakennus on säilytettävä 

m uistom erkki. 1960-luvun 

puolivälissä m useossa su o rite ttiin 

p erusteellinen korjaus. R akennuksen 

on s u u n n ite llu t a rkkite h ti A lex 

Nyström . 

ja H eikki H uhtam äen nim ien s ijo ittam 

inen T urun kaupungin katunim 

istöön. 

NIM ISTÖ ASIO IDEN 

HOITAJIA 

KETKÄ sitten ovat T urun kaupungin 

n im istö a sio ita viim e vuosikym 

m eninä hoitaneet. H ovioikeudenasessori 

John Lin d strö m in jo h 

dolla 1880-luvulla työskennelleen 

kadunnim ikom itean jälkeen on ainakin 

4. 6. 1908 asetettu kadunnim i- 

kom itea, jo ka u u sittiin 22. 1. 1931. 

P itkäaikaisem pia jäseniä ovat o lle e t 

prof. Svante D ahlström 1916— 1964, 

prof. N iilo Ikola 1931— 1965. koko 

täm än ajan p uheenjohtaja na, kunnallisneuvos 

Arvo T oivonen 1939— 

1962 ja kaupunkineuvos U rh o K ulovaara 

1931— 1948 sekä m yös usean 

vuoden ajan Johan S trandberg ja 

Edvin W ahlsten. Vuoden 1950 alusta 

katu je n n im e ä m isto im ikunta m uu- 

HOPEAHÄÄPARI 

LAHJOITTAJANA 

K onsuli A lfre d J a cobson ja hänen 

vaim onsa Helené, o.s. K um iin, lahjo 

ittiv a t hopeahääpäivänään v. 1902 

alkupääom an b io lo g ise n m useon 

p erustam iseksi T urkuun. P arikym 

m entä vu o tta m yöhem m in he la h 

jo ittiv a t 200.000 m arkkaa, jo n k a ko r 

kovarat o li käytettävä m useon y llä 

p ito o n ja k o rja u ksiin . M useon ensim 

m äiset kokoelm at s u u n n itte liv a t 

T ukh o lm a n b io lo g isen m useon jo h 

taja, prof. G ustaf K o lth o ff ja hänen 

poikansa, ta ite ilija K je ll K olthoff. 

M useo avattiin y le is ö lle 15. 7. 1907. 

K aupungin h a llitu ksen asettam an 

to im ikunnan p u h e e n jo h ta ja n a on 

to im in u t m useolautakunnan jäsen 

Lauri S aressalo ja sih te e rin ä mus 

e o n jo h ta ja Knut D rake sekä jä seninä 

m useolautakunnan p u h e e n jo h 

ta ja Haakon W ainio ja lautakunnan 

jäsenet M a tti S alonen ja A lp o Ju n 

tunen sekä lautakunnan u lk o p u o le l 

ta fil.tri Pekka T. L ehtinen ja a p u 

la is k a u p u n g in sih te e ri Ilm a ri Sarén. 

A ja n kohta ista m issuunnite lm a n on 

la a tin u t fil.ka n d . Ilm ari H äkkinen. □ 

te ttiin k o lm e -jä seniseksi: N iilo Ikola, 

S vante D ahlström ja A rvo T oivonen. 

Heidän jä lke e n sä jä senin ä ovat o l 

leet rovasti H aakon W a in io 1963— 

1976, jo is ta v u o d e t 1966— 1976 puheenjohtajana 

, fil.to h to ri C. J. G ardberg 

1963— 1972, fil.to h to ri T auno 

Perälä vu o d e sta 1966 ja e delleen 

sekä fil.lis e n s ia a tti, a p u l.p ro fe ssori 

C h riste r H u m m e lste d t vuodesta 1973 

ja edelleen. 

NYKYISEN 5. 4. 1977 asetetun 

n im istö to im iku n n a n k o koonpano on 

seuraava: p u h e e n jo h ta ja n a fil.lis e n 

siaatti. a p u l.p ro fe sso ri C h riste r 

H u m m e lste d t sekä jä s e n in ä fil.to h 

to ri T auno Perälä, esim ies Kalevi 

H ennula, k o u lu n jo h ta ja A n tti L e h tinen 

ja to im itta ja E ino L ehtinen varapuheenjohta 

jana. 

N IM IS T Ö A S IO IT A koskevat e h d o 

tu kset ja m uuto sesitykset lähete 

tään k a u p u n g in h a llitu k s e lle . M yös 

to im ikunnan jäsenten puole e n voi 

näissä asio issa kääntyä. 

□ 

(O tsiko t lehden to im itu ksen)

Professori 

M A TTI A. SAINIO : 

Linné Turussa vuonna 1732 

■ V u o tta 1978 on v ie te tty n ä y tte ly in , kongressein ja 

re tk e ily in C a rl von L in n é n k u o le m an 200-v u o tis m u is to n 

vuote n a . M u is to a on v ie te tty v a rs in k in R uotsissa ja 

E n g la n n issa , jossa lo n to o la in e n L in n é -s e u ra om istaa 

tä m ä n U ppsalan y lio p is to n k u u lu is im m a n m ie h e n suure 

n k irja s to n sekä k ä s ik irjo itu s - ja ka sviko ko e lm an. 

Vuoden m u is to on a n ta n u t k ir jo itta ja lle aiheen k ä s i 

te llä L u n n é n — s illo in v ie lä Lin n aeus — k ä y n tiä Suom 

en Turussa. 

Syyskuun 30 päivän iltana 1732 

saapui T urkuun s illo in vie lä varsin 

tu n te m a to n lä äketieteen y lio p p ila s 

C arl Linnaeus, jo k a oli palaam assa 

useita kuukausia kestäneeltä tu tk i 

m us- ja keru u m a tka lta L appiin. Hän 

on koko m atkansa aikana pitänyt 

varsin y k s ityisko h ta ista m atkapäiväkirja 

a , jo s ta m yös saam m e tietää, 

m itä hän näki Turussa. Linnén o pisk 

e lu to veri Johan B row allius, jo sta 

m yöhem m in tu li T urun akatem ian 

pro fe ssori ja T urun p iispa, on k irjo 

itta n u t Linnén m uistoalbum iin 

m aininnan täm än käynnistä Turussa 

ja sanoo täm än käyneen tapaam 

assa akatem ian "la a ja lti kuuluisia 

p ro fe sso re ja ” . Kun nyt tarkastelee, 

keitä pro fe sso re ja T urussa tähän 

aikaan o li, huom aa, että ainoa, jota 

kohtaan m atkam ies on voin u t tu n 

tea m ie le n kiin to a , o li lääketieteen 

p rofessori H erm an D ie d rich S pöring. 

Ja aivan o ik e in : m a tkapäiväkirjasta 

e rillis e n ä on Linné la a tin u t luettelon 

h e n kilö istä jo ita hän m atkan aikana 

o li tavannut. S pöring m ainitaan ainoana 

hänen T urussa tapaam istaan 

henkilöistä. Hän kertoo la inanneensa 

S p ö rin g iltä suurehkon sum m an 

rahaa ja m ainitsee m uuten tästä, 

e ttä täm ä oli "k o h te lia s herra ” . T o 

dennäköisesti Lin n é llä on o llu t terv 

e isiä heidän yh te is iltä opetta jilta a n 

ja tu tta vilta a n Uppsalasta, sillä 

m uuten o lis i vaikea kuvitella, että 

s illo in vie lä tu n te m a to n y lio p p ila s 

o lis i m ennyt lainaam aan rahaa professorilta 

. 

N ähtävästi ju u ri S p ö rin g opasti 

vie ra sta a n täm än lyhyen käynnin 

aikana. T urussa kuten koko m atkansa 

aika n a hän te k i m u istiin p a n o 

ja h a vainnoistaan, kuten tu rk u la is 

te n lie sie n rakenteesta ja suom a 

laisen o luen valm istustavasta. "S e 

valm iste ta a n kuten m uukin juom a, 

m utta s itä ei keitetä, vaan siihen 

pannaan hehkuvia k iv iä .” T o d e n 

n ä köisesti ju u ri S p ö rin g in luona tai 

a katem ian ko ko e lm issa hän näki 

m uutam ia tä y te tty jä e läim iä, jo ita 

hän luettelee. 

rikkikiisu a sisältävää kaivosta, jo ka 

vielä o li keskeneräinen. Hän ei tarkem 

m in sano m itä kaivosta hän ta r 

koittaa, m utta jo ka tapauksessa se 

on o llu t aivan lä h e llä kaupunkia 

("in w id staden"). 

Akatem iasta h ä nellä ei o le p aljon 

sanottavana. "K irja s to on k u rja ", 

toteaa hän lyhyesti. E päilem ättä 

Turun k irja sto o li aivan m uuta kuin 

m ihin Linné o li U ppsalassa tottunut, 

s illä vielä vuoden 1738 luettelon mukaan 

— siis kuusi vuotta Linnén 

käynnin jälke e n — kirja sto ssa o li 

vain 2643 teosta 3027 niteenä. Epä- 

• T urun vanhan akatem ian rakennukset, etuala lla akatem ian anatom iasall, 

seuraavana P ietari Brahen a katem iatalo vuodelta 1640. Tässä talossa a katem 

ia to im i 175 vuotta. — Å bo A kadem in kuva-arkisto. 

M ie le n kiin to in e n on m aininta Kupittaan 

terveyslähteestä, jo n ka hän 

sanoo Elias T illa n d zin käytäntöön 

ottam aksi (täm ä oli lääketieteen 

pro fe sso rin a Turussa 1600-luvulla), 

m ainiten vielä, että K upittaan lähde 

on vanhem pi kuin M edevin terveyslähde 

Ruotsissa. Lähteen virta u s oli 

niin voim akas, että eräs kaupungin 

porvari o li rakentanut m yllyn ja o h 

ja n n u t lähteen veden sitä käyttämään. 

V erratkoon lu k ija sitä täm än 

päivän K upittaan lähteeseen! Niin 

m uuttuvat luonnonolo su h te e t kahdessa 

ja puolessa vuosisadassa. 

Selvää on että S pöring o li innokas 

näyttäm ään lähdettä, sillä hän oli 

kunnostanut sen s iitä rappio tila sta 

jo h o n se o li Ison vihan aikana jo u 

tunut. S pöring o li niin vaku u ttu n u t 

lähteen veden parantavasta vaikutu 

ksesta että hän lähetti R uotsin 

tie d e a kate m ia lle kertom uksen eräästä 

o nnistuneesta h oidosta veden 

avulla. 

E delleen on käyty katsom assa 

kaupungin vieressä olevaa rautaa ja 

tyydyttävyyden vaikutelm aa lisäsi 

v ie lä se, että osa kirjo is ta o li pahoin 

tu rm e ltu n u t k irja sto n ollessa Ison 

vihan aikana evakuoituna Ruotsiin. 

L u e tte lo in tityö kin o li vie lä kesken, 

sillä k irja sto n h o ita ja n tehtävä ei 

tosiaan o llu t h elppo k irjo je n saavuttu 

a takaisin Turkuun. A katem iasta 

Lin n é llä ei o llu t m uuta sanottavaa 

kuin että s iin ä o li kaksi luentosalia, 

"to in e n to isensa y lä p u o le lla " (akatem 

ian päärakennus o li kaksikerroksinen). 

Illa lla 5. 10. L inné m atkusti T u 

rusta. V aikutelm a m atkan loppuvaiheesta 

o li edullin e n . Hän k irjo ittaa: 

"P e llo t S uom essa ovat suurenm 

oisia, näyttävät kuin Itägöötanm 

aalla, kokonaan tasaisia ja laajo 

ja v a in io ita ". 

M itä kosketusta Lin n é llä ja Spörin 

g illä m yöhem m in on o llu t, ei käy 

lähteistä ilm i. M olem m at olivat 

Ruotsin T iedeakatem ian jäseniä, 

ja S pöring oleskeli P ikku vihan a i 

kana Ruotsissa, jote n sopii olettaa, 

että heillä on o llu t henkilö kohta ista 

Turun palvelutaloon 

240 vanhusten asuntoa 

B Turun vanhusten ja eläkeläisten palvelusäätiö rakennuttaa 

Vasaram äen kaupunginosaan vanhusten palvelu- ja asuntotalon. 

Turun kaupunki on vuokrannut säätiölle vuokravapaasti 

tontjn 50 vuodeksi niin kauan kuin tonttia käytetään säätiön toimesta 

eläkeläisten palvelutoim intaan. Lehmustie 42:een rakennettavan 

Lehmusvalkaman pitäisi urakkasopimuksen mukaan 

valmistua 31. 1. 1979 mennessä, mutta nykynäkymien mukaan 

tämä saattaa tapahtua jo kuukautta aikaisem m in eli 31. 12. 

1978. 

A sunto-osa käsittää neljä kerrostaloa, 

jo issa on yhteensä 240 asuntoa 

(kaksioita 44 m - 46 kpl, yksiö i 

tä 28 m - 176 kpl ja invalidiasuntoja 

28 m - 18 kpl). A suntojen keskipintaala 

on 31.5 m -, rakennusten tila 

vuus 32 400 m3 ja asuntopinta-ala 

7 468,5 m-. 

P alveluosa käsittää kaksi kerrosta, 

11 000 m3, sisältäen mm. I kerroksen 

eteishallin kahvioineen, n. 

180 hengen ruokasalin suurke ittiö i- 

neen, n. 350 hengen juhlasalin 

näyttäm öineen, kirjaston lukusaleineen, 

toim in ta te ra p e u tin tila t naisille, 

lääkäri-, sosiaali-, neuvola-, 

kam paam o- ja to im isto tila t, pohjakerroksen 

m iesten te ra p ia tila t, saunaosaston 

uim a-altaineen, fysioterapian, 

henkilökunnan sosiaalitilat, 

pesulaosaston ja p e lija kerhohuoneen. 

P alveluosan pinta-ala on 

2 997 m2. 

Y hteydet talon eri osien ia palvelujen 

v ä lillä on suunniteltu jo u sta 

viksi pyrkien huom ioim aan myös 

liikuntavam m aisten tarpeita. Asuntoosasta 

pääsee hissillä palveluosaan. 

U lko-ovien aukeam inen tapahtuu 

m oottorikäyttö isellä m ekanism 

illa. 

H uonetilat on suunniteltu yhteistyössä 

säätiön työvaliokunnan ja 

turku la iste n vanhainkotien jo h ta jie n 

kanssa. O hjeena on käytetty myös 

T urun kaupungin vanhustenhuollo n 

kehittäm issuunnitelm aa ja H elsingissä 

suuren suosion saavuttanutta 

K ontulan vanhustenhuollo n keskusta. 

A sukkaat valitsevat säätiö ja T u 

run kaupunki. A sukkaaksi pääsevät 

ne, jo tk a täyttävät aravakelpoisuuskanssakäym 

istä. Samaan suuntaan 

v iitta a se, että S pöring v a littiin pitämään 

Ruotsin T iedeakatem iassa 

m uistopuhe Linnén apesta, to h to ri 

Johannes M oraeuksesta vuonna 

1741. 

Lyhyt käynti T urussa ei Linnén 

eläm äkerran kannalta liene m e rkittävä, 

m utta se o li k u ite n kin ensim 

m äinen kosketus akatem iaan, jo n ka 

p iiris tä hän m yöhem m in o li saapa 

erään kuulu isim m ista o ppilaistaan, 

P. K alm in. □ 

säännöt. V uokrat lasketaan A suntoh 

allituksen m ääräysten m ukaisesti. 

A suntohallituksen alustavasti hyväksym 

ä keskivuokra on 7,65 m arkkaa 

neliöltä kuukaudessa. 

R akennuslupa m yönnettiin 15. 8. 

1977 ja urakkasopim us a lle k irjo ite t 

tiin 24. 11. 1977. U rakkasum m a on 

21.4 m ilj. m arkkaa. 

★ 

Lehm usvalkam an harja n n o sta ja istilaisuudessa 

tiis ta in a 11. 9. 1978 

säätiön hallitu kse n puheenjohtaja , 

m aaherra Sylvi Siltanen tervehdyssanoissaan 

kertoi säätiön perustam 

iseen johta n e ista seikoista. A sunto 

h a llitu ksen tervehdyksen to i pääjo 

h ta ja O lavi L indblom ja T urun 

kaupungin tervehdyksen a pulaisk 

a u p u n g in jo h ta ja Ilkka Järvinen. 

P ääurakoitsijan R akennus-R uola 

O y:n puheenvuoron käytti to im itu s 

jo h ta ja K. K a llio ja ty ö n te k ijä in kiitokset 

esitti luottam usm ies M atti 

Sim ula. 

□ 

Turun 

tuom iokirkko 

vihittiin 

uudesti 

■ T urun tu o m io k irk k o 

o te ttiin o s itta in ko rja ttu n a 

k äyttöön sunnunta in a 3. 9. 

1978. K a n sallispyhäkössäm - 

me ja tk u v a t k o rja u s ty ö t ja 

siksi k irk k o on o te ttu lähinnä 

jum alanpalvelu skäyttö ö n . 

Juhlava varsin a in e n v ih k i 

Turku 750 vuotta 

m inen suoritetaan ensi kesänä 

7 5 0 -vuotisjuhlien yhteydessä. 

U u delleenvihkim isen s u o ritti tu o 

m iorovasti Lauri H uovinen, jo ka oli 

o tta n u t vihkim ispuheensa lä h tö k o h 

da ksi Psalm in sanat "K u in k a ihanat 

o vat sinun asu in sija si, H erra Sebaot” 

. T uom io ro va stia avustivat 

pastori Ensio R uskovuo, läänin ro - 

vasti A lvar K urten, asessori M auno 

S innem äki, asessori A n tti H eikkilä, 

pastori Rauno H eikola ja to im is to 

p ä ä llikkö H eikki S alm inen. U ruissa 

o li d ip l.u rk u ri E rkki A liko ski. Kanta 

a tti- ja A p o sto lo skuoro a sekä jo u 

siyhtyettä jo h ti tri T oivo Lankinen. 

V ih kim istä seuranneessa ju m a la n 

palveluksessa saarnasi kappalainen 

J u kka S uokivi. 

K irkko o li ääriään m yöten täynnä 

kirkkokansaa, jo k a ju m a la n p a lvelu k 

sen jä lkeen tu tu stu i kirkkoon. Ilta 

päivällä o li ru otsalaisen se u ra ku n 

nan ju m a la n p a lvelu s T u o m io k irk o s 

sa ja illa lla ilta k irk k o . 

□ 

TURKU-SEURAN E S ITELM ÄSARJA T A M M I-H E LM IK U U S S A 1979 

H eti vuoden alusta T u rku-seura kertoo tu rk u la is ille n eljän e s ite l 

män avulla T urun eläm änvaiheet alkaen T urun synnystä 1229 ja 

päättyen viim e vuosikym m enien ta p a h tu m iin . E sitelm äsarja on p e rin 

te e llisesti yhteinen T urun suom e n kie lise n työ väenopisto n kanssa, 

jonka suojissa K askenkatu 5 esite lm ä t pidetään. 

T o d ennäköisesti T urun kaupungin h is to ria llis e n m useon avulla 

opiston aulaan saadaan p ie n o isnäytte ly T urun h is to ria sta . E sitelmät 

valaistaan rainakuvin ja m ahdollisesti nähdään jo ita k in T u rkuelokuvia. 

Esitelm ät ovat seuraavat: 

M aanantaina 29. 1. kello 19 (avausesitelm ä) a rk e o lo g ia n le h to ri 

P entti K oivunen: Paavin panna bulla ja T u ru n syntym äpäivä 

29. 1. 1229. 

M aanantaina 5. 2. k e llo 19 fil.lis . Raim o R anta: T u rku 1500- 

luvulla. 

M aanantaina 12. 2. kello 19 prof. Ilm ar T a ive: T urun kansaneläm än 

va ih e ita eri a jankohtina. 

M aanantaina 19. 2. kello 19 fil.kand. S inikka U u sita lo : E räitä T urun 

k u lttu u rie lä m ä n p iirte itä 1917— 1969. 

K unkin esite lm ä illa n yhteydessä suorite ta a n ke sku ste lu a k u u llu n 

perusteella.

Turun päivää vietettiin 

julilavuoden aattotunnelmissa 

TURUN PÄIVÄN AVAUS 

KAUPPATORILLA 

Syyskuun a lkupäivien sateinen, 

kolea ja tu u lin e n sää, jo ka o li vallitsevana 

vie lä T urun päivän aam u 

päivällä, m uuttui sopivasti ennen 

päivän v ira llis ta avausta, jo k a tapahtui 

kello 12.00 T urun kauppato 

rilla . Sade ta u ko si ja aurinko 

p ilk is ti p ilvien lom asta luoden siten 

o to llis e t puitte e t avaustapahtum alle. 

P araatiryhm ien m arssia ei kuitenkaan 

voitu su o ritta a suunnitelm ien 

m ukaisesti, s illä m arssin aikana sateli, 

jo s ta jo h tu e n s o itto kuntie n oli 

• H eikinm arkkinat Turun päivänä ovat jatkuvasti kehittyneet kotiteollisuustuotteiden 

markkinoiksi, joiksi ne alunperin oli tarkoitettukin. Pienyrittäjiä 

oli tälläkin kerralla runsaasti mukana. Kuva: Ilmari Rinne. 

■ Paria poikkeusta lukuunottam atta sää ei ole 

haitannut Turun päivän viettoa syyskuun kolm 

antena sunnuntaina. Eikä haitannut tänäkään 

vuonna, vaikka Turun nim ikkopäivää edeltäneiden 

viikkojen sateet, koleus ja tuuli antoivat 

aiheen pelätä pahinta. Ja sää jatkui 

sam anlaisena koko sunnuntain aam upäivän. 

Turun päivän avaustilaisuuden alkaessa sade 

kuitenkin taukosi, tuuli hieman heikkeni ja 

aurinko näyttäytyi raskaiden sadepilvien rakoillessa. 

Sääolosuhteet olivat siis siedettävät 

ja loivat m yönteiset puitteet päivän vietolle. 

Tosin laskuvarjohyppynäytöksestä Kupittaalla 

oli luovuttava ja paraatityttöjen marssisoitto 

oli hoidettava rummuilla. 

■ Kahdeksannentoista Turun päivän teem ana 

o li ”Turku juhlavuotensa aattona” . Päivää 

vietettiin juhlavuoden aattotunnelm issa. Perustapahtum 

at keskittyivät musiikkiin, urheiluun, 

liikuntaan, koululaitoksen harrastuspiireihin, 

rakennustoim intaan ja matkailuun. Ohjelm a 

pyrittiin kokoam aan niin, että se antaisi jokaiselle 

jotakin. Päivä oli todella täynnä tapahtum 

aa aamuvarhaisesta iltahäm ärään. Useissa 

tapahtum akohteissa oli väkeä ”tuvan täydeltä" 

ja eräissä syntyi tungostakin. Siniristilippuja 

liehui saloissa runsaasti, mutta liputuksessa 

on silti toivomisen varaa. Yleisöm äärissä ei 

tällä kerralla yletty aikaisem piin ennätyslukuihin, 

mutta päivän eri tilaisuuksiin osallistuneiden 

kokonaism äärä kohoaa useisiin kym m e 

niin tuhansiin. Turun nim ikkoja kotiseutupäivä 

antoi myönteisen kuvan ja osoitti jälleen, 

että perinteellisellä Turun päivällä on tärkeä 

tehtävä ja sija vuosittaisissa turkulaisissa tapahtumissa. 

tyydyttävä rum puihin. Tänä vuonna 

paraatiryhm ät m arssivat kukin 

om aa reittiään. Lahjan Tyttöjen 

m arssisoitosta h uolehti T urun Varu 

skuntasoittokunta, T urun Toverien 

paraatityttö je n m arssisoitosta Turun 

T yöväenyhdistyksen S oittokunta ja 

T urun P yrkivän para a tityttö je n m arssisoitosta 

T urun VPK:n S oittokunta. 

T urun V aruskuntasoittokunnan 

a lkufanfaarin jälkeen Turun kaupunginvaltuuston 

p uhenjohtaja, to i 

m itu sjo h ta ja H eikki Löyttyniem i 

s u o ritti päivän avauksen suom eksi 

ja ko n tto rip ä ä llik k ö Rénée Lauren 

ruotsiksi. Puheet ju lkaista a n toisaalla 

lehdessäm m e. T urun Kansantanssin 

Ystävien 20-henkinen esiintym 

isryhm ä e sitti H o llolan valssia 

ja verkanauhapolkka a. A vaustapahtum 

an päätteeksi T urun V aruskunta 

so itto ku n ta e sitti p u h a llin 

m usiikkia. 

HEIKINM ARKKINAIN 

M YYNTIPISTEET 

LOPPUIVAT ELOKUUSSA 

S uom en P unaisen R istin Turun 

osasto jä rje s ti tänäkin vuonna perin 

te e llis e t H eikinm arkkinat, jo id e n 

suosio on vuosi vuodelta kasvanut. 

Tästä on eräänä oso itu kse n a se, 

että K auppatorin 122 m yyntipistettä 

va ra ttiin jo ennen elokuun loppua. 

Eräät m yyjät varasivat jo m yyntipisteen 

ensi vuonna syyskuun ko l 

m antena sunnuntaina jä rje ste ttä viltä 

H eikin m a rkkin o ilta . 

S unnuntaiaam una v a llits i m yrsky, 

sade ja koleus. M arkkin a in alku o li 

kaikkea m uuta m utta ei lupaava. 

M yyntipisteet k u ite n kin kunnoste ttiin 

ja m yynti a lo ite ttiin kello 8.00. T uulen 

ja sateen ta kia jo ku m yyjä poistui 

m a rkkin o ilta ja jo ita k in va h in koja 

k in sattui m yyjille. 

P entti Laineen yhtyeen m u siikkiesitysten 

jä lkeen T urun poliisim e s 

ta ri Juhani Salonen lu ki vanhan 

kieliasun m ukaisena 1600-luvulta 

peräisin olevan m a rkkin a ra u h a ju listuksen, 

jc k a ju lkaista a n toisaalla 

lehdessäm m e. Sam aan aikaan to rille 

ryhm ittyivät N ousiaisten autom 

useon harvinaiset ja h yväkuntoiset 

"ka u n o tta re t” . M arkkinam estarina 

to im i TV.sta tu ttu Jukka V irta 

nen. Iltapäivän to rita n sse ja ta h d itti 

P entti Laineen yhtye ja tanssin lom 

assa kuultiin ensiesityksenä H eikinm 

a rkkin a je n kka, jo n ka on sävel- 

tänyt Raim o H einonen, sanoittanut 

B ö rje A altonen ja la u lu solistin a oli 

Pertti Keihäs. H elp p o -H e ikit jä rje s 

tivät kirpputo rih u u to ka u p a n , joka 

keräsi runsaasti yleisöä. 

H e ikinm arkkinat jä rje s te ttiin nyt 

yhdeksännen kerran T urun päivän 

yhteydessä ja toisen kerran yksipäiväisinä. 

K aupanteko o li jo 

aam upäivällä vilkasta, m utta todella 

ripeään vauhtiin se pääsi, kun sää 

p u o lilta päivin m uuttui poutaiseksi 

ja a jo itta in aurin koiseksikin . H eikinm 

a rkkin o ille osa llistu i tänäkin vuonna 

yleisöä tuhatm äärin. 

OPPILASTÖIDEN 

NÄYTTELY 

KATEDRAALIKOULUSSA 

T urun ja Suom en vanhim m an 

koulun, K atedra a liko u lu n u usittuihin 

tilo ih in o li jä rje s te tty turku la iste n 

koululaisten oppila stö id e n näyttely. 

E sillä o li tö itä p e ruskoulun e k a lu o 

kasta ylä lu o kkiin . E dustettuna olivat 

kuvaam ataide, te k s tiilit ja tekniset 

työt. 

Näyttelyn työt o li koottu pääasiassa 

edellisen lukuvuoden aikana 

tehdyistä töistä, jote n näyttelyn kokoam 

isessa oli suorite ttu valtaisa 

puuha, sillä käytännöllisesti katsoen 

kaikki työt olivat jo löytäneet tiensä 

te kijö itte n sä koteihin. 

Tämä näyttely sam aten kuin Puolalan 

koulun o h je lm a llin e n tilaisuus 

a ntoivat m ainion näytteen s iitä laajasta 

harrastustoim innasta, m itä T u 

run koululaitoksen piirissä tapahtuu. 

K iinnostus o p p ila stö id e n näyttelyyn 

oli suuri. E nsim m äisinä tuntein 

a syntyi p ienoista ruuhkaakin ja 

väkeä riitti jatkuvasti, vaikka näyttelyaikaa 

oli p idennetty kahdella tunnilla 

alkuperäisestä. Turun päivän 

jä lk e is e llä v iik o lla lu o kkia ja ryhm iä 

kävi tutustum assa näyttelyyn. 

N äyttelyssä kävijö illä o li tilaisuus 

m yös tutu stu a K atedraalikoulun peru 

sko rja ttu ih in tilo ih in . 

YLEISÖJUHLA PUOLALAN 

KOULULLA 

K o u lulaitoksen o h je lm a llin e n yleisöju 

h la Puolalan k o u lu lla keräsi salin 

täyteen yleisöä. Tervehdyssanat 

esitti koulu to im e n jo h ta ja Pentti 

Lahti ja koululautakunnan te rve h d yksen 

toi lautakunnan puheenjohtaja , 

e rityisopetta ja Tapio H olvitie puhuen 

m u siikin ja liiku n n a n m e rkityksestä 

koulussa. 

O hjelm assa esiintyivät koululaissoitto 

kunta (johtajana dir.m us. Y r 

jö Rostam o), m u s iikkilu o kkie n kuorot 

(A nna-M aija S illanpää ja Raili 

Leinonen), ruotsin kie liste n koulujen 

laulu- ja soittoryhm ät, ko u lu la ito k 

sen ta nhukerho (Vappu V irtanen) ja 

koululaitoksen o p p ila sorkeste ri (A r 

ja Loim ovuori). R ehtori O ssi M ille r 

• Koulujen askartelunäyttelyssä oli mukana myös ala-asteen 1— 2 luokkien 

oppilastöitä, joita kuvassa esittelevät tekstiiliopettaja Ulla Kujanpää ja koulutoimenjohtaja 

Jaakko Lavaste. — Kuva: Ilmari Rinne. 

• Turun päivän marssitytöt ovat suosiossa. Sateesta huolimatta saatiin tänä 

vuonna seurata kolmen — Turun Pyrkivän, Turun Toverien ja Lahjan Tyttöjen 

— marssia. Kukin ryhmä marssi eri reittiä, joten laajem m at piirit saivat 

nähdä uljasta menoa, jossa väliin heitettiin kärrinpyöriäkin. Kuvassa Lahjan 

Tytöt. — Kuva: Ilmari Rinne. 

esitte li y le is ö lle o p p ila so rke ste rin . 

Juonta ja n a to im i o p e tta ja T urkka 

N iem i. 

M USIIKKITAPAHTUMA 

KONSERTTITALOSSA 

JA KAUPUNGINORKESTERIN 

KONSERTTI 

T u rkula iset m u s iikkio p p ila ito kset, 

ku o ro t ja yhtyeet vastasivat o h je l 

m asta m usiikkita p a h tu m a ssa K onserttita 

lo ssa. O hjelm a o li jaettu 

kolm een ja k s o o n : kam arim u siikki 

ja k u o ro m u siikki sekä kansan- ja 

v iih d e m u s iik k i. E nsim m äisessä ja k 

sossa esiin tyivät T urun kansankonservatorion 

jo u s ik v a rte tti, D ile ta n tti 

e li T u rku -p u h e llin yh tye ja T urun 

S oita n n o llisen S euran p ianokvintetti. 

K u o rojaksossa o liv a t esiintym ässä 

T urun Työväen Lapsiku o ro (Arja 

Loim ovuori), TTY :n N aiskuoro (A r 

ja Loim ovuori), TTY:n M ieskuoro 

(H annu H einilä), S e kakuoro Työnla 

u la ja t (S irkka Päkäri), T urun kansankonservato 

rio n la p siku o ro (Ann 

a-M aija S illa n p ä ä ), Laulun Y stävät 

(Esko S olasaari), S e kakuoro K u lkuset 

(Pekka T orham o), T N M K Y :n 

M ieskuoro (A arne V irta n e n ), T urun 

N aisla u la ja t (H ilkka S iip o la ), S ångers 

V änner (B jö rn -O lo f M årtenson 

ja A SM A (Paul Jansson). 

K olm annessa jaksossa nähtiin 

T urun K iiku rie n v a u h d ikkaita e sityksiä, 

jo tk a o li o h ja n n u t Paula 

P aajanen ja ku u ltiin T urun M etsänkävijä 

in soitto kunnan re ip p a ita säveliä. 

Eri ryhm issä oli e s iin ty jiä yhteensä 

n. 600. S alin täyttänyt yle isö palkitsi 

e siin tyjä ryh m ie n a nnin runsain 

su o sio n o soitu ksin . 

K a u p u n g in o rkeste rin p e rin te e llisessä 

T urun päivän konsertissa oli 

yle isöä n. 700. O rk e ste ria jo h ti O s 

mo V änskä ja p ia n o s o lis tin a o li 

Helena Nivari.

T u rkula iset rake n n u sliikke e t Rakennusto 

im isto A. P uolim atka Oy, 

R akennus-R uola Oy, R akennustoim 

isto R. Järvinen O y ja U ra koitsija t 

O y esitte livät Varissuon asuntoalueella 

e rityyppisiä ke rro s- ja pie n 

taloasuntoja. Esittelyn kohte e n a oli 

14 huoneistoa, jo issa jo kaisessa oli 

ra kennusliikkeen a s ia n tu n tija o p 

paana. 

Y le isö ä V arissuolle kuljettaneissa 

linja-autoissa T urun O paskerhon 

oppaat selostivat re itin va rre lla sija 

in n e ita kohteita. 

T urun uusin asum alähiö V arissuo 

k iin n o sti turkula isia . K ä vijö itä o li arv 

io lta lähes 9 000. 

ELO KUVIA TYÖVÄEN 

O PISTO LLA 

• T urun päivän p e rin te isiin kuuluu o n n ite lla T urun päivänä ensim m äiseksi 

syntynyttä tu rku la ista vauvaa. T urun kaupunginsairaalan synnytysosastolla 

— H e id e kenillä — syntyi 17. 9. -78 ke llo 9,25 P irjo ja O lli-P ekka R ainiolle 

reipas poika. Ruusut, kum m ilusikan ja tö p p ö set kävivät viem ässä ja o n n itte 

lem assa T urun päivän toim ikunnan e dustajina M aj-Lis N iem ineva ja Ilm ari 

Rinne. — Kuva: Ilm a ri Rinne. 

KUUDES TURUN 

PÄIVÄN K U M M ILU S IK K A 

Turun kaupunginsairaalan synnytysosasto 

lla (H eideken) syntyi kello 

9.25 P irkko ja O lli-P e kka R ainiolle 

poikavauva. Täm ä oli perheen to i 

nen poikalapsi. 

Jo h ta ja ta r M aj-Lis N iem ineva ja 

asessori Ilm a ri Rinne kävivät o n 

nittelem assa ä itiä ja ojentam assa 

ku kkia sekä luovuttam assa pienokaiselle 

kaupungin vaakunalla som 

iste tun T urun päivän hopeisen 

kum m ilusikan. Lisäksi pienokainen 

sai lahjaksi tossut ja myssyn. 

T urun päivänä turkula isista vanhem 

m ista ja tu rku la ise ssa sairaalassa 

ensim m äisenä syntyneelle 

pienoka ise lle luovutettava kum m i- 

lusikka oli järjestyksessään kuudes. 

M ARTTI VAIN IO 

U R H EILU H ALLI- 

TAPAHTUM ASSA 

K upittaan urh e ilu h a llissa jä rje s te 

tyssä urheilu h a llita p a h tu m a ssa oli 

y le isöä parisentuhatta. E rikoisen 

säväyksen tapahtu m a lle antoi Prahan 

E M -kilp a ilu issa 10 000 m etrin 

ju o ksu n v o itta n u t ku lta m ita liju o k- 

sija, tu rku la in e n in sin ö ö ri M artti 

V ainio, jo k a kannusti viesteihin 

o s a llis tu n e ita T U L:n, SVUL:n ja 

T U K :n nuoria, jo tk a kilp a iliv a t eri 

sarjo issa. V a in io lle o je n n e ttiin ku k 

kia. 

A lk u - ja päätösm arssista ja taukom 

u s iik is ta vastasi M aarian VPK:n 

soitto k u n ta . Ju o n ta ja n a tapahtum assa 

o li to im itta ja A u lis V irtanen. Turun 

U rh e ilu liito n tytö t, p o ja t ja naiset 

e s ittiv ä t m a tto hyppynäytöksen ja 

seuran m ie h e t te lin e voim iste lu a 

sekä TU L:n tu rk u la is s e u ro je n tytö t 

ja p o ja t sekä naisten valio ryhm ä 

v o im iste lu a . P ainista, nyrkkeilystä, 

ju d o sta ja karatesta annettiin näytökset. 

Pyörä-68:n ja T urun U rh e ilu 

liito n p y ö rä ilijä in ohjelm assa oli 

tandem -, jo u kkue- ja australialaista 

takaa-ajoa. 

T urun kaupungin urh e ilu to im isto 

e sitte li valkokankaalla dia- ja äänim 

enetelm ällä tu rku la isia u rheilu- ja 

liikunta p a ikkoja . 

V ARISSUOLLA "A S U N T O 

M AR K K IN A T” 

T urun työväenopiston juhlasalissa 

jä rje s te ttiin m atka ilu e lo ku vie n nonstop-esityksiä. 

N ähtiin T urun kaupungin 

kasvojen m uuttum inen kolmen 

vuosikym m enen aikana, e site t 

tiin kaupungin kustantam ia m atkailuelokuvia 

alkaen ensim m äisestä 

v. 1948 tehdystä elokuvasta ja päätyen 

tänä vuonna valm istuneeseen 

uusim paan m atkailuelokuvaan. 

V älittöm ästi m a tkailuelokuvien 

esittäm isen jälkeen T urun K aitaelokuvaajien 

K erho e s itte li kerhon jä 

senten om aa tu otantoa perusteem a 

naan "L a p si ja lu o n to ” . A ihe n iveltyi 

e rinom aisesti ensi vuonna vietettävään 

lastenvuoteen. 

T äydet katsom ot seurasivat sekä 

m a tka ilu - e ttä kaitaelokuvia. 

MUSEO ISSA SYNTYI 

R UUHKIAKIN 

T urun m useoihin o li tänäkin vuonna 

m aksuton sisäänpääsy. H isto 

ria llin e n m useo T urun linnassa oli 

vajavaisem pi kuin aikaisem m in esilinnan 

korja u stö id e n takia, m utta 

s ilti syntyi aam uruuhkia. Ja tungosta 

o li ajo tta in eräissä m uissakin museoissa. 

Seuraavat m useot olivat 

avoinna: T urun linna, Luosta rin - 

mäen K äsityöläism useo. B iologinen 

museo, S ibelius-m useo, T urun ta id e 

museo, Partiom useo, W äinö A alto 

• T urun päivän onnistuneena erikoisuute n a o li T urun koulujen askartelutöid 

e n näyttely uudistetussa ja kauniissa m aam m e vanhim m assa koulussa — 

K atedraalikoulussa. — Kuva: Ilm a ri Rinne. 

• T urun päivän toim ikunta v. 1978. Kuvassa (vas.) sähköasentaja Pauli K ilpeläinen, h u o lits ija P entti Laine, e rity is 

opettaja Tapio H olvitie, te kn ikko T aisto Alaniva, to im itta ja Leena P itkänen, to im ikunnan sih te e ri, tie d o tu ssih te e ri 

Raimo Helm inen, jo h ta ja ta r M aj-Lis Niem ineva, to im ikunnan p uheenjohtaja, to im itta ja Eino Lehtinen, rakennusm estari 

Jussi Uusitalo, toim ikunnan varapuheenjohtaja, asessori Ilm a ri Rinne ja konsuli B angt P ettersson. Kuvasta p u u ttu 

vat toim ikunnan jäsenet tiedotu ssih te e ri M atti Erola ja yli vahtim estari Esko Järvim äki. Turku-seuraa edustavat N iem i- 

neva. Rinne ja U usitalo. T oim ikunnan kokoonpanossa tapahtu u vuosittain jo ita k in m uutoksia, m utta esim . to im itta ja 

Lehtinen on o llu t toim ikunnan jäsen alusta alkaen — 18 v. — ja tästä ajasta p u o le t p u h e enjohtajana. K a u p u n g in h a llitus 

on antanut nykyisen T urun päivän toim ikunnan te htäväksi suunnitella T urun u rh eilupuistossa 5. 8. 1979 vie te t 

tävää kansanjuhlaa, joka liitty y kaupungin 7 5 0 -vuotisjuhlallisuuksiin. — Kuva: H ede Foto. 

sen m useo ja A pteekkim useo 

Qwensel. 

T urun O paskerho hoiti opastuksen 

T urun linnassa ja Käsityöläism 

useossa. A rvio lta noin 15 000 henkeä 

tu tu stu i m useoiden kokoelm iin. 

JU M ALANPALVELU KSIA 

KIRKO ISSA 

S uom enkieliset jum a la n p a lve lu k 

set jä rje s te ttiin T urun tu o m io k irkossa, 

M ika elin kirkossa, M artin 

kirkossa, K aarinan kirkossa, Maarian 

kirkossa, K akskerran kirkossa, 

Pallivahan kirkossa, Paattisten kirkossa 

ja V asaram äen seurakuntatalossa 

sekä ruotsin kie lin e n jum a 

lanpalvelus T urun linnan kirkossa. 

T urun tu o m io kirkossa saarnasi 

mm. A m erikan lute rila ise n kirko n 

presidentti, te o l.tri J. M arschall. 

NELJÄ KIERTO AJELUA 

KAU PUNGILLA 

T urun O paskerho jä rje s ti neljä 

tunnin kestänyttä kiertoajelua, jo illa 

tu tu s tu ttiin e ri kohteisiin. K olm ella 

viim e isellä k ie rro ksella tu tu stu ttiin 

myös uusittuun T uom io kirkkoon. 

K ie rto a je lu t oli erityisesti tarkoite ttu 

tu rk u la is ille ja niistä p e rittiin 5 m arkan 

maksu. 

KUPITTAAN PIIKKI 

JA AURAJOEN SOUTU 

TU L:n tu rkula in e n seurayhtym ä 

jä rje s ti 32:n kerran K upittaan p iikkijuoksun, 

jossa yleisen sarjan ja ikäm 

iessarjan re itin pituus o li 25 km, 

yli-ikäm iesten ja luoka tto m ie n 15 

km, naisten 5 km ja alle 12 v. 1 km. 

Y leisen sarjan v o itti uudella rataennätyksellä 

T urun U rh e ilu liito n 

Jukka Toivola, toiseksi sijo ittu i Turun 

W eikkojen A arno R istim äki ja 

kolm anneksi T urun Toverien H eikki 

Lahti. T urun ystävyyskaupunkia Len 

ingradia edustanut V asili B rutov 

o li viides ja A leksei B eresnikov 

seitsem äs. 

Ikäm iessarjan v o itti Lahden U r 

heilija in V oitto K orhonen, toiseksi 

s ijo ittu i H angö IK:n Sune W esterlund 

ja kolm anneksi Liedon Lujan 

A lp o N uru. Y li-ikä m ie ste n sarjan 

vo itti Ekenäs IF:n B runo H olm roos, 

luoka tto m ie n sa rja n LTU:n R eijo 

Sahla, naisten sarjan S alon V iestin 

Taina S yrjä lä ja a lle 12 v. sarjan 

Turun Pyrkivän Ja li Valtonen. 

TUPIn jä rje stä m iin soutum estaru 

u skilp a ilu ih in o sallistu i kahdeksan 

venekuntaa. A u ra jo e n ra n n o ille oli 

koleasta säästä huolim a tta kerääntynyt 

runsaasti k ilp a ilu je n seuraajia. 

M atka oli 750 m etriä, m illä h a lu ttiin 

m ainostaa T urun 750-vuotisjuhlavuotta. 

Ensim m äisen soudun jä lk e e n putosivat 

ja tko sta G rö n ro o s Oy, W ärtsilä, 

W allac ja P uhelin la ito s. L o ppukilp 

a ilu n tu lo k s e t: N este (P ertti 

K arppinen, M. H einonen, S. R antala 

ja V. T uom inen) 2.40,1, 2) Peruskoulu 

(sam a kuin T urun S outajie 

n n uorten jo u k k u e (T. M ich elsson, 

E. E ronen, J. S avonm äki ja 

J. V aller) 2.40,2, 3) T urun kaupunki 

(E. M a ttila, M. H einonen, T. M ä kinen 

ja J. Hurm e) 2.56,9 ja 4) P ostila 

ito s (S. S ankari, V. Jauhiainen, S. 

T a tti ja K-M . A alto n e n ) 3.10,9. 

TU PIn p u h e e n jo h ta ja A. Casagrande 

ja k o i k o lm e lle e nsim m äiselle 

jo u k k u e e lle m ita lit. T u ru n päivän 

to im ikunnan p u h e e n jo h ta ja Eino 

Lehtinen ja to im iku n n a n jäsen,

Turun päivän puheet 

Kauppatorilla 

Toim itusjohtaja 

HEIKKI LÖYTTYNIEMI: 

H yvät 

turkulaiset! 

Jo kahdeksannento ista kerran 

ovat täm än syyskuun kolm annen 

sunnuntain tapahtum at om istetut 

teem m e työ tä kuin ne m atkailijat, 

tu rk u la is ille ja m onivivahteisen ohjelm 

an ta rjo a jin a ovat n iinikään tu r- 

h u o lits ija Pentti Laine ojensivat 

voitta n e e lle jo u kku e e lle ja sen peräm 

ie h e lle Sulo K olkan ja Helge 

N ygrenin k irjo itta m a n teoksen 

Paavo Nurm i. 

ILO TU LITU S PÄÄTTI 

TURUN PÄIVÄN 

Ilo tu litu s on m erkittävä tapahtum a 

T urun päivän ohjelm assa. Ilo tu litu s 

ra ketit am m uttiin tänäkin vuonna 

S am ppalinnan m äeltä. A urajoen 

ra n ta tö yrä ille ja keskustan ulkop 

u o lis ille p a ik o ille kerääntyi yhteensä 

tuhansia ihm isiä seuraam aan 

v ä rik k ä itä kuvioita syyskuun tum 

m alle taivaalle lo ih tin e ita ilo tu litteita. 

OPASTU STA PUUTALOJEN 

KUNNOSTAM ISESSA 

Turun päivän ohjelm aan liittyen 

jä rje s ti T urun kaupungin h is to ria llinen 

m useo T urun taidem useossa 

m aanantaina 18. 9. 1978 p uutalojen 

kunnostusta Ja m aalausta kä sitte le 

vän opastu stila isu u d e n . T a rko itu k 

sena on, että m ahdollisim m a n monet 

vanhat p u u ta lo t kunnoste tta isiin 

ja m a a la tta isiin "ju h la k u n to o n ” kaup 

u n g in viettäessä ensi vuonna 750- 

v u o tisju h lia a n . 

K uten vastaavassa tilaisuudessa 

keväällä, m yös nyt jä rje s te tty tila i 

suus o so itti, että kysym ys kiinnostaa 

tu rku la isia . T ila isuuden puheenjo h 

ta ja n a to im i m use o n jo h ta ja K nut 

D rake. V anhojen p uutalojen kunn 

osta m ista h is to ria llis e lta kannalta 

s e lv itti a rk k ite h ti Hannu P uurunen 

m use o vira sto sta ja vt. p iiria rk k i- 

te h ti S e p p o Laita kari ta rka ste li 

asiaa a rk k ite h d in näkökulm asta. 

Y le is ö llä o li tila is u u s tehdä tie d u s 

te lu ja ja p u h e tta riitti. 

□ 

EIN O LEHTINEN 

kulaiset. K iireellistyvän ja ihm isläheisyydestä 

etääntyneen aikam m e 

keskellä kotiseutuhenki on uudelleen 

nostam assa päätään. Jokainen 

m eistä haluaa kuulua jo h o n kin , tu n 

tea henkistä yhteyttä lähellään asuviin. 

Tätä T urun päivää vietetään monessakin 

m ielessä kaupunkim m e 

750-vuotisjuhlien ke n ra a lih a rjo itu k 

sena, m istä kertoo jo päivän teem a 

kin 'Turku ju hlavuotensa aattona". 

A attotunnelm ien luom iseen ovat 

halunneet osallistu a niin kaupunkim 

m e eri m usiikin h arrastajat kuin 

koulu la ise tkin sam oinkuin urheiluväki 

ja rakentajat. Tänään todella 

tapahtuu kaikkia lla Turussa ja to i 

von, että jokainen löytää om an kohteensa. 

T urun päivän m erkitys ei ole pelkästään 

siinä, että kaupunki ja kaupunkila 

iset yhtenä päivänä vuodessa 

ikäänkuin pysähtyvät hetkeksi 

päivän toim istaan. P äivällä on paljon 

p item m älle m enevä ja syvällisem 

pikin m erkityksensä. Me unohdam 

m e m onasti sen, että om a kotikaupunkim 

m ekin kehittyy ja sen 

m aisem a m uuttuu. V oidaksem m e 

ensi vuonna — juhlavuonnam m e 

olla yhtä tie to isia siitä, m itä kaupungissam 

m e on ja m in kä hyväksi 

teem m e työ tä kuin ne m atkailijat, 

jo tk a tänne saapuvat, on tänään 

jo ka ise lla m ahdollisuus kartuttaa 

tietäm yksensä m äärää. Toisaalta 

lienee m yös paikallaan om akohtaisesti 

todeta ja nähdä se laajam ittainen 

harrastustoim inta, m itä kaupunkim 

m e m onet seurat ja yhdistykset 

ylläpitävät. Vain harvoin on 

m ahdollista nähdä valtaosa tu rku 

laisista m usiikin h a rra sta jista saman 

tila isuuden jä rje ste lyissä m ukana 

tai kaupungin eri urheiluseurojen 

eri lajien h arrastajat yhteisessä 

suuressa näytöksessä. 

Pian lopuille e n kääntyvä 1970- 

luku on o llu t kaupungin voim akkaan 

rakentam isen kautta. U usia asuntoa 

lueita on noussut toinen toisensa 

perästä vanhan ruutukaavakeskustan 

ym pärille. K aupunki on laajentunut 

rajo ille e n saakka. Tässä rakentam 

isessa uusinta asuntoaluetta 

edustaa Varissuon alue, m issä kaupungin 

eri rakennusliikkeiden, seurakuntien 

ja kaupungin voim avarat 

on yhdiste tty keskikokoista suom a 

laista kaupunkia aikanaan vastaavan 

asuinym päristön luom iseksi. 

Täm än alueen esitte ly on nyt Turun 

päivän ohjelm assa ja uskaltaisin 

sanoa a inutkertaisena tapahtum ana 

tässä laajuudessaan. V oidaan jopa 

puhua pie n im u o to isista asuntom essuista 

yhden päivän puitteissa. 

Hyvät tu rku la ise t! Toivon, että tänään 

käytätte hyväksenne tila isu u t 

ta tutustua k o tikaupunkiin n e ja to i 

von, että näkem änne saa te id ä t tuntem 

aan yhteenkuulu vuutta ja yhteistä 

yrittä m isen halua. Lausun 

parhaat k iito kse t k a ikille niille , jo t 

ka ovat o lle e t rakentam assa ju h la 

vuoden aaton T urun päivää sam alla, 

kun pyydän saada avata päivän 

runsauden sarven kaltaisen annin. 

Hyvää T urun päivää! 

Kontorchef 

RENÉE LAURÉN: 

Bästa 

åbobor! 

"In fö r ju b ile u m s å re t" heter detta 

års åbodagstem a. Vi har kanske 

skäl att stanna upp och tänka efter, 

vad det stundande jubile u m såre t 

e gentligen innebär fö r oss. Vi vet 

att vår stad nästa å r b lir 750 år, 

e lle r u n gefär eftersom det råder 

delade m eningar om när Åbo 

e gentligen kom till. Men vad betyder 

detta fö r oss? Ä r det så, att 

vi tar fö r givet, att vi få r bo i landets 

äldsta och tre vlig a ste stad 

med dess stora utbud av kulturo 

ch andra aktiviteter, o ch helt 

läm nar ansvaret fö r stadens utve 

cklin g , trivsel, b o e n d e m iljö och 

andra fa k to re r till b e slutsfattarna? 

Eller kunde vi kanske göra en insats 

själva. V ar o ch en på sitt sätt. 

Genom att aktivt slå vakt om de 

värden vi syns ä r väsentliga, att stå 

upp och säga vå r m ening e xem pelvis 

om o n ödiga nybyg g a rh ä rjn in g a r 

i vår stadsbild, om vä rd e t i att bevara 

den unika ku ltu rh is to ria som 

ännu fin n s kvar i Åbo. 

Vi kan o ckså aktivt ta del i fö r 

skönandet av vår stad, till exem pel 

genom att ta ansvar fö r a tt det hus 

vi b o r i få r en p rydlig fasad, genom 

a tt ta del i den kam panj fö r planterin 

g av b uskar och träd som vissa 

o rg a n isatio n e r d rive r under ju b i 

leum såret. Detta g jo rd e åboborna 

på 1800-talet, då man på p rivatin 

itia tiv och genom den enskildes 

insats planterade S am ppalinnabacken 

och V årdberget och lin 

darna vid ån. Kunde de så kan v il 

Låt oss vara n d ra att göra allt 

fö r att ge Å bo ett vä rd ig t ju b ile u m s 

år, a tt göra vår stad så va cke r och 

till sin fö rd e l som den fö rtjä n a r. 

Jag tillö n s k a r alla en givande 

åbodag. 

□ 

TURUN Lapsite a tte riyhdistys ja 

E nem m istö ry jä rje s tiv ä t y h te isto i 

m innassa T urun päivänä 17. 9. 1978 

lapsitapahtum an apteekkim useon 

talossa Läntinen Rantakatu 13. 

P rinssit, prinsessat ja p e lle t e sittivät 

sirku sta. K lovnit ohja sivat väkeä 

kauppatorin H e ik in m a rkkin o ilta sirkuspaikalle. 

J a k a ik illa o li n iin mukavaa, 

kuten p itik in olla. 

Heikinm arkkinat 

pähkinänkuoressa 

Maretinaniulistus 

Hänen K uningalisen M aijestetins 

m eidän caicken arm olisim an Kunin- 

gan ja P erin d ö ö fü rstin puolesta nijn 

m iös S urisucuisen herran M aaherran 

käskyn jä lken anda B orgm esta- 

rin ia Radi tässä kaupungisa täm än 

cansa ensiks culutta M arckinat ia 

M arckinan rauhan sillä taw alla että 

Idzecullengin wanhan hyvän tavvan 

jä lken cuin Ruotzin laki ia caupun- 

g!n P rivilé g iâ t sisä lle p itä w ä t ia 

m yötä andaw at, toin e n toisens 

cansa, nijn ettei yxikän tolstans, 

w ältäin lain rangastust w ärällä cal- 

lulla, pundarilla w aalla ia 

m italla, 

taicka m illä taw alla se tapahtu tai- 

dais pettä ia w ieteilä. Sijnä tykönä 

ei m iös sivuidze m ennä, surim alla 

yxiw akaisudella jo caista w arotta, 

että he ylenpaldisest juopum uxest 

idzens polspitä w ä t jo sta paha m e 

teli, tappeluxet ia m uut w ahingot 

seuraw at, ia sitten coska iocainen 

oickia lla ajalla hänen caluns on 

sisälle w ienyt ia holb e rin s mennyt, 

että Perhen Isändä nijn hyfw in cuin 

w ierahat sillo in w is iin w arin pitävät 

että w alckiata sow ellasti pidettäisin 

senpääle ettei jo cu w ahingo warin- 

p itäm ättöm ydest ylöstulis. Tämän 

jä lken tietkön cukin Idzens laita, 

jo n g a cansa idze cu lle n g in rauhallinen 

ia onnellin e n m arckina ia m arckinan 

rauha to iw o tte ta n ! 

★ 

P oliisim estari Juhani Salosen 

H e ikinm arkkinain avajaisissa lukem 

an m arkkin a ju listu kse n käsin kirjo 

ite ttu teksti on löydetty Porista ja 

sitä säilytetään T urun m aakunta-arkistossa. 

On perusteltua syytä o le t 

taa, e ttä löydetyt kaksi m arkkinarauhatekstiä, 

jo ista toinen on myös 

suom ennettuna sekä sam assa y h 

teydessä oleva jo u lu ra u h a ju listu s 

koskevat ju u ri Turkua, sillä kahdessa 

o tsikossa m ainitaan Turun 

nim i. 

Teksti on tu tkim usten perusteella 

peräisin Kaarle X l:sta ajalta. Hän 

asetti v. 1686 kom issionin m arkkinarauhan 

säätäm iseksi. Laki hyväksyttiin 

lo p u llisesti v. 1734 valtiopäivillä. 

L isätie to ja saa esim . v. 1906 tie to 

sanakirjasta sekä S veriges Rikes 

Lag, g illa d och antagen på riksdagen 

åhr 1734, sekä M artti R apola: 

S uom enkielinen jo u lu ra u h a ju listu s 

1600-luvulta. 

□ 

H EIKIN M ARKKIN AIN 

HISTO RIAA 

H e ikin m a rkkin o ita Turussa on 

vietetty H enrikin M essujen nim ellä 

Suom en ensim m äisen piispan, Pyhän 

H enrikin m uistoksi. Hän sai 

surm ansa K öyliön järven jä ä llä 19. 

1. 1156. Täm än päivän m uistoksi 

vietettiin katolisena aikana suurta 

kirk o llis ta juhla a m aakunnan väen 

kerääntyessä T urkuun. T uom io kirkk 

o to rilla ruvettiin viettäm ään näiden 

ju h lie n yhteydessä m yös m a rkkin o i 

ta, jo id e n nim eksi tu li T alviheikki, 

ja jo tka saattoivat kestää kolm ekin 

viikkoa. K esäkuun 17. päivänä v. 

1296 tapahtui piispa H enrikin jäännösten 

ju h la llin e n s iirto Nousiaisten 

kirko sta T urun tu o m io kirkkoon. Tämän 

päivän m uistoksi v ie te ttiin vuosittain 

uskonnollista juhlaa, !onka 

yhteyteen tu livat m vös m arkkinat, 

Kesäheikki. V. 1636 T urku sai vielä 

kolm annet vuositta iset m arkkinat, 

OSTAKAA TU R KU-SEURALTA 

syysm arkkinat syyskuussa, heti 

T ukholm an m a rkkin o id e n jälkeen. 

S inne tu li ka u p p ia ita K eski-E u ro o - 

pasta asti. M arkkin o id e n henkeen 

on aina kuulunut sekä ta rp e e llisen 

tavaran, kuten suolan, e ttä vähem 

m än tarp e e llisen tavaran o stam i 

nen, m yym inen ja vaihtam inen — 

m yös kuulum isten vaihtam inen tu t 

tujen tavatessa sekä ilo n p ito , jo ta 

kuite n kin ra jo itti laissa säädetty 

m arkkinarauha. V. 1818 m a rkkin a 

paikka s iirtv i uudelle puolelle, A u ra 

joen yli k a u p p a to rille — e lä in kauppa 

jä i kuite n kin T u o m io kirko n luo. 

A ik a k irja t kertovat, että esim . 1890 

o d o te ttiin syysm a rkkin o ille su u rta 

paljo u tta venäläisiä ja ta ta a rila isia 

rih kam akauppiaita. 

Nykyajan eläm änrytm i on vaikuttanut 

m arkkin o ih in niin, että T u ru s 

sa on nykyisin vain yhdet v u o s itta i 

set m arkkinat, H e ik in m a rkkin a t 

syyskuun kolm antena sunnuntaina. 

T urun väkiluku 

kasvoi, 

T am pereen väheni 

H Kuluvan vuoden alussa to im ite 

tussa väestölaskennassa T urun väk 

ilu ku o li 165 192, jossa on kasvua 

247. Tam pereen väkilu ku o li 166 134, 

jossa on vähennystä 266. H elsingin 

vä kilu ku o li 488 268, jossa o li vähennystä 

4 145. 

H elsinki ja Tam pere jo h ta vat ja 

T u rku on e delleen kolm antena, m u t 

ta eroa T am pereeseen on enää vain 

942. Koko maan väkilu ku o li 

4 747 370 ja lisäystä 9 401. K aupunkien 

vä kilu ku o li 2 834 353 ( + 7 913) 

ja m uiden ku n tie n vä kilu ku 1 913 017 

( + 1 488). □ 

joululahjoja ystävillenne 

V arastossam m e on jo ita k in sella isia ta rvikkeita , jo illa v o itte ilahd 

uttaa ystäviänne: 

T urku-seuran jäsenyys, johon sisä ltyy Suom en T u rk u -le h ti 25:— 

Suom en T urun irto n u m e ro ita vuosilta 1959— 76 ................ à 2:— 

— „ 1977— 78 ................ à 5:— 

"k o P um pula flik a t jo kken p u to s” ............................................... à 20:__ 

T urun seitsem än vuosisataa ............................................................ à 20:__ 

T urun m usiikkieläm ä 1920-luvulla ............................................... à 15:__ 

T urku-levyjä (4 laulua T urusta) ................................................... à 10:— 

T urku 1850-aiheiset lito g ra fia t 30x21 cm .................................. à 7:50 

Sam at postiko rtte in a , 8 eri ko h d e tta ........................... à — :80 

K a sku kirja I "K la a ri o sano fö riä ijä ” on kokonaan 

loppunut ja k a skukirja a II "k o P um pula flik a t jokken 

p u to s " on vain m uutam a kappale jä lje llä . K askukirja 

III pyritään saam aan v a lm iiksi 1979. 

K iinnitäm m e huom iota kerätä S uom en T u ru n irto n u m e ro id e n avulla 

om ien lehtie n n e lisäksi tä yd e t s a rja t ja sid o tu tta a le h d e t kotiseudun 

a rvokkaiksi tie to k irjo ik s i. 

T ila u kset te e tte käteväm m in k irje its e ! 

Os. Ilm ari Rinne, T askulantie 1 G 116, 20300 T u rku 30.

Vossikat ovat hävinneet 

Turun katukuvasta 

■ Maailma ympärillämme muuntuu hitaasti, mutta peruuttamattom 

asti. Luonnosta häviää sukupuuttoon eläin- ja kasvilajeja, 

yhdyskunnastamme taas kokonaisia ammattikuntia, joiden tehtävä 

joko loppuu tai siirtyy toisiin käsiin, suoritetaan aivan uudella 

tavalla. Näin on tapahtunut esimerkiksi ajurien ammattikunnalle, 

vossikkakuskeille. 

H evoset ajoneuvoineen ja kuskeineen 

ovat kuuluneet T urun katukuvaan 

to d e lla pitkään, ainakin 

1640-luvulta saakka, jo llo in kaupunki 

laati ensim m äisen ajom ie sjä rje styksensä. 

Sen m ukaan a ju rie n oli tarvittaessa 

kyydittävä yleisöä m yös 

veneillä. 

M onien vuosikym m enten, jo p a 

vuosisato je n ajan vossikkakuskit 

h o itiv a t m ilte i yksin kaupungin ju l 

kista liikennettä ; autot ja raitiovaunuthan 

ilm estyivät katukuvaan vasta 

1800-luvun lopussa. Vielä 1920-luvulla 

T urussa h a rjo itti am m attiaan 

noin 200 ajuria. Sen jälkeen vossikoiden 

m äärä väheni varsin n opeasti. 

V iim e isin vossikka hävisi T u 

run katukuvasta 1960-luvulla. 

PERINTÖ- 

AM M ATTI 

T u rkula in e n V ieno V a lto n e n 

peri a ju rin am m atin isältään V ilho 

V altoselta. 

— A ju rie n lapset k o u lu te ttiin am 

m attiin jo polve n korkuisesta ; lasten 

o li pestävä a joneuvot ja ruokittava 

hevoset isän ruokatu n n in aikana. 

A jo o n renki pääsi 18-vuotiaana, 

m utta a ju rin poika jo vu o tta a ikaisem 

m in. 

K uskin am m atissa V ieno V altonen 

to im i T urussa kahden vuosikym m e 

nen ajan, vuosina 1931— 51. 

— V o ssikkapirssejä o li eri p u o lilla 

kaupunkia, mm. A ura kadulla , Brah 

e n p uistossa ja rautatieasem alla, 

jo ssa 4— 5 vossikan o li oltava vielä 

y ö ju n a a kin vastassa. A jo ja s u o rite t 

tiin T urussa vain päivisin ja iltaisin. 

— K aupunki o li ja e ttu taksavyöhykkeisiin 

, k e rto o V ieno V altonen. 

P ohjataksana o li viisi 

m arkkaa. Sen lisäksi p e rittiin 

vyöhykem aksut. N äin esim erkiksi 

m atka keskustasta O tkanttiin 

tu li m aksam aan yhdeksän m a rkkaa. 

AM M A T T ILU P A N A 

PR IKKA 

A m m a ttilu van e li prikan, jo ta koristi 

kom ea k a u p u n g in leim a, a ju rit 

sa ivat lunastaa m aistraatista. A jo 

neuvo je n ja kuskie n virka -asujen 

katsa stu ksen s u o rittiv a t p o liisit. 

— Eräin ajo in näitä tarkistu ksia 

p id e ttiin jo ka toinen kuukausi sekä 

sen lisäksi m iltei p äivittäisiä kulm a- 

syynejä. Ne saattoivat olla varsin 

p ik k u ta rk k o ja tutkim uksia. Napin 

puuttum inen takista voi m erkitä 

kotireissua — sam oin kuin ajoneuvojen 

laitam issa. 

— A jom iessäännöissä sanottiin, 

että vossikkahevosen tu li o lla hyvin 

hokitettu ja opetettu. M utta m illäs 

n iitä opetit, kun usein jo parin, kolmen 

kuukauden ajon jälkeen hevonen 

oli vaihdettava uuteen jännetulehduksen 

takia. Kovat kivika d u t 

vaativat a ju re ilta ankaran veron. 

Eräs hevosistani oli kuitenkin p o ikkeus, 

ajo in sillä vossikkaa noin 

seitsem än vuoden ajan. 

HIPPOKSEN 

HEVO SM ARKKINAT 

— H ippoksella pidetyt hevosm arkkin 

a t oliva t tä rk e itä ta pahtum ia aju 

rien eläm ässä. H evosia oli ta rjo lla 

runsaasti, parhaaseen aikaan jopa 

parisataa kappaletta. Hevosten ta r 

kastelun ja ostojen lisäksi H ippoksen 

m a rkkin o illa ta p a iltiin tu ttu ja ja 

vaihdettiin viim eiset kuulum iset. Ne 

o liva t ajurien juhla p ä iviä n e .. . 

A ju rie n am m attikunta oli Turussa 

varsin laaja ja puuhakas. 

Yhteisiä asioita h o id e ttiin om asta 

yhdistyksestä käsin. Tällä yhdistyksellä 

o li oma lippu, jo ta nykyään 

säilytetään T urun h is to riallisessa 

m useossa. 

— S illä lip u lla on m onen m onta 

a ju ria saatettu hautaan, m uistelee 

Valtonen. 

A ju rie n yhdistyksellä o li yhteinen 

hevosvakuutus, jo n k a tu rvin saatiin 

uusi hevonen tapaturm aisesti 

kuolleen tila lle . Kum ien päällevetola 

itte e t olivat yhte iset ja yhte isosto 

je n kautta saatiin h evosille heinät 

P uutorin m a rkkin o ilta edulliseen 

hintaan. 

— Y hdistys jä rje s ti varsin usein 

huvire tkiä sekä om alle väelle että 

kaupunkila isille . N iillä re tk illä kaikui 

laulu ja nauru. V ossikat ajoivat 

pitkänä jonona, m ääränpäänä oli 

usein jo k o N aantali tai U usikaupunki. 

KIIREITÄ 

— Vappu ja jo u lu a a tto oliva t päiviä, 

jo in a ajo ista ei o llu t puutetta 

eivätkä asiakkaat s illo in laskeneet 

m arkkojaan turhan tarkkaan. M onen 

m onena jo u lu a a tto n a to im in jo u lu 

pukin kuskina m yöhään yöhön saakka, 

m uistelee Valtonen. 

— V a kiin tu n u t asem ansa vossiko 

illa oli m yös hautajaiskulkueissa, 

• V ossikat odottelem assa kyydittäviä vanhan postita lo n edessä. E e rikin 

kadun pirssissä. — Kuva: Kalervo Andersson. 

joissa saattoi o lla peräkkäin useita 

kym m eniä hevosia. M enom atkalla 

a je ttiin hiljaa, käym äjalkaa. T akaisin 

tullessa innostu ttiin jo skus ajam aan 

kilpaakin. A ju rin tulo hautajaistaloon 

varm iste ttiin tavallisesti prika n sisäänotolla. 

A ina 1940-luvulle saakka vossikat 

kuuluivat olennaisena osana kaupunkilaisen 

arkeen ja ju h la a n ; tutun 

a ju rin kyydissä m enivät jo h ta ja t tö i 

hinsä, rouvat to rille ja h ilpeät h u liv 

ilit illan ju h liin . 

M utta vähite lle n vossikoiden asiakaskunta 

alkoi vähentyä, h e n kilö ku l 

je tu ksista s iirry ttiin ta va ra ku lje tu k 

siin. Ne olivat varsin tuotta m a tto m ia 

ja ajuri toisensa jälkeen jo u tu i lu o 

pum aan am m atistaan, siirtym ään 

to isiin tehtäviin. V alitettavaa vain on, 

että kaikki vossikat ovat tänään 

hävinneet T urun katukuvasta. M uutoksen 

ei toden to tta o lisi tarvin n u t 

olla näin täydellinen. 

□ 

R AILI K IIA N LIN N A 

Finlands enda tagelsp iiin eris 

ocli dess fastighets h istoria 

Å bo har länge va rit en handelsoch 

industristad. Vid A ura ås 

strä n d e r har m ånga affärsföretag 

verkat, flytta t till andra om råden 

i staden, elle r helt fö rsvunnit ur 

stadsbilden. En fabrik, som b ö r 

ja d e sin verksam het vid västra 

åstranden o ch upplevde sin b lom strin 

gstid vid den östra, var en, som 

i s itt slag va r den enda i Finland. 

Den hette A ura T agelspinneri och 

var i m in fa rs och hans efterläm nade 

fa m iljs ägo i d ryg t 20 år. 

A ura T agelspinneri grundades 

1922. Det var en inflyttad f.d. 

E kenäsbo som kom på idén att 

m askinellt b ö rja fö rä d la tagel. Han 

hette A llan F rid o lf Fagerström . 

M agistraten i Å bo behandlade A. F. 

Fagerström é registreringsansökan 

19. 8. 1922 och H andels- o ch ind 

u s trim in iste rie t godkände företaget 

till H andelsregistret i septem ber 

samma år. 

I en fastighet som om fattade ett 

helt kvarter, nr 9, i 6:tte stadsdelen, 

tom te rn a 1 och 2, adress M ultavierugatan 

1, fic k det nybild a d e fö re 

taget hyra lokal. Tom ten är den 

histo riskt ryktbara R ichterska 

tom ten vid A ura å, tid ig a re Norra 

kvarteret n r 39. Lokalen fanns i två 

sam m anbyggda hus, som va rit 

grannar till det som år 1830 rasade 

ihop och sjö n k in i strandjorden. 

Husen var antagligen byggda 1828, 

i tre våningar m ot ån, och den 

nedersta va r läm plig fö r ett litet 

fö re ta g s verksam het. I våningen 

ovanpå hyrdes utrym m en fö r kontor 

och ägarens bostad. 

F abrikationen kom bra i gång. 

T illverknin g spro cedure n skedde i 

b örjan med m ycket enkla m askiner. 

Taglet, som delvis köptes i hem 

landet, delvis im p orterades, -m estadels 

från S ydam erika, genom gick 

en g ru n d lig préparation, innan det 

var lä m p lig t att användas som 

stoppningsm aterial. Först tvättades 

tagelsorterna, sedan fö ljd e kokning 

och desin ficerin g . F öljande skede 

var torknin g , vilken skedde i spec 

ie ll to rkugn, d ä r tem peraturen 

skulle hållas absolut jäm n. (En 

m in dre eldsvåda uppstod en gång 

när tem peraturen stig it.) Så fö ljd e 

kardning o ch blandning av de o lika 

sorterna. E fter kardningen spanns 

ta g le t till långa flä ta r, och när dessa 

sedan öppnades, va r processen klar 

och ta g le t lo ckig t. Innan ta g le t användes 

i m adrasser och m öbler, 

skulle d e t rivas. Den dyraste blandningen 

va r g jo rd på hästsvans- och 

m an, de b illig a re på kosvans och 

svinborst. 

A llan F rid o lf Fagerström höll på 

i några å r med sin lilla fabrik, 

men hans hälsa va r vacklande. Här 

trä d e r V erner V ilhelm Jansson, min 

fa r in i b ilden. Han va r handlande, 

In g a -L ill Söderlund 

men intresserad av a tt b ö rja med 

något nytt. Han fic k nu bli kom panjo 

n till F agerström - men det d rö jd e 

inte länge innan han köpte hela 

fabriken. A nm älan till Handelsre 

g istre t ä r g jo rd 27. 5. 1926. 

Aura T agelsp in n e ri hade vind 

i seglen, fic k fle r o ch fle r kunder, 

kapaciteten ökade när det köptes 

nya m askiner. K underna bestod av 

tapetserier, tillve rka re av sängkläder 

och m öbelfabriker. Sm åningom blev 

också Statens järnvägar en kund 

att räkna med. V änskapliga fö rb in 

d elser med K arlstads T agelsp in n e ri 

i Sverige, den största på om rådet 

där, g jo rd e a tt den lilla fin s k a fa b 

rike n kunde fö lja m ed i u tv e c k lin 

gen. S nart b ö rja d e t.ex. ta g le t göras 

m alsäkert, ” eula n isera s” , m edlet 

som användes hette Eulan. E ftersom 

utvecklin g e n v a r positiv, ku n d e fö r 

b ä ttrin g a r göras fo rtsättn in g svis. 

Fabrikens g ru n d a re dog 1932, 

40-årig, i en lu n gåkom m a som få tt 

sin b örjan i ta g e ls p in n e rie ts o h älsosam 

m a luft, fu ll som den v a r av 

små fib e rp a rtik la r. Så v a r o ckså 

H älsovårdsnäm nden sn a rt sträng 

i sina bestäm m elser, o c h när p e rsonalen 

stod vid rivm a skin e rn a v a r de 

u trustade m ed andnin g sskyd d , som 

såg ut som h undars m unkorgar. 

T illverknin g e n hade nu ko m m it 

upp till m inst 100 kg per dag, m in 

fa r hade få tt patent på en uppfin 

n in g , en vändbar sopborste, som 

d elvis g jo rd e s "h e m m a ” , o ch det 

var trå n g t i den hyrda lokalen. Där 

hade fa b riken fu n n its i 14 år, nu var 

det dags att köpa en egen fastig h e t. 

En läm plig sådan fanns på Ö stra 

S trandgatan 68, ägd av A u ra G rädde 

A. B. Den köptes o ch eftersom A u ra 

G rädde A. B. inte längre hade någon 

pro d u ktio n , kunde A u ra T a g e l 

spinneri fly tta in. K öpebrevet upprättan 

i ju li 1936, o ch snart v a r a rbete 

t i fu ll gång på den nya platsen. 

U nder några års tid g ic k utvecklingen 

fo rtfa ra n d e ra skt fram åt, det 

kom nya m askiner, tu lls k y d d b e 

viljades, a llt v a r bra. 

Så kom v in te rk rig e t. M in fa r var 

den e nda på fa b riken som inte blev 

inkallad, han v a r 43 å r gam m al. M en 

innan fre d s s lu te t kom , dog han a lldeles 

oväntat, i ja n u a ri 1940. Det 

v a r e tt hårt slag fö r både fam ilje n 

o ch fö re ta g e t. M in bror, som redan 

hunnit arbeta på fa b riken som m ar- 

• R eklam kort fö r A uran Jouhike h rä ä m ö — A ura T agelspinneri. 

AURA TAGELSPINNERI 

ÅBO. FINLAND 

O S TR A S T R A N D G A T A N 68 . TEL. 1349 

K ö p Inhemsk tillverkning 

H ö sta kva lite t 

i varje prislage

tid , v a r inkallad. D ödsboet kunde 

bara anm äla, a tt fö re ta g e t fo rts ä tte r 

sin ve rksam h e t u n d e r ledning av 

änkan. 

E fte r v in te rk rig e t fic k fabriken 

g enast tillb a k a s sin a rb e tsle d a re och 

s in a a rbetare, den blev näm ligen 

le vera n tö r åt arm én. D et som g jo r 

des var s to p p n in g a r till hjälm ar. När 

fo rts ä ttn in g s k rig e t börja d e , förblev 

arbetsstyrkan o in ka lla d av sam m a 

skäl. M in m o r A ino J. skötte fö re 

taget, m edan m in b ro r v a r inkallad 

och hon hade s to r hjä lp av vår arbetsle 

d a re E skil Lindholm , som 

redan kunde kallas trotjänare. 

Några stö rre skador föro rsakade 

av k rig e t fic k inte fa b rik e n ; en enda 

gång kreverade en bom b så nära 

a tt fönstren g ick sönder o ch en 

skärva flö g in i fabriksbyggnaden. 

E fte r k rig e t läm nade m in m or 

tyg la rn a åt m in b ro r C u rt Jansson 

och om b ild a d e fö re ta g e t till aktie 

bolag. En ny arbetande m edlem , 

H eikki K atajavuori, anställdes. 

B risten på rå va ro r var b esvärligen 

liten im p o rt frå n Indien g jordes 

m ö jlig o ch så g jo rd e m an byteshandel 

med bönder, d.v.s. när man 

fic k köpa deras tagel, vävde man 

tö m m a r åt dem . Det blev starka 

tö m m a r av tagel. 

M en det kom stö rre bekym m er. 

S kum gum m it var uppfu n n e t och 

stra x därp å kom den b illig a skum 

pla ste n ; i m itte n på 40-talet. Fabrike 

n tillve rka d e nu m adrasser av 

flo ck, men det fanns så många 

andra e tablerade tillverkare . När 

d ö d sboet sålde fa stig h e te n år 1947, 

tro d d e alla ännu a tt svårigheterna 

s kulle gå a tt övervinna. M en några 

år senare låg A ura T agelsp in n e ri i 

dödsrycknin g a r. H eikki K atajavuori 

v ille fortsätta , m in b ro r som överta 

g it fö re ta g e t, b ö rjade hellre arbeta 

i den närbesläktade m ö belbranschen, 

och läm nade fa b riken i Kata 

ja vuoris händer. 

Det g ic k nedåt fö r tagelspin n e rie t 

o ch det bytte snart ägare igen. 

Den sista a n te cknin g om företaget, 

som g å tt a tt få, är frå n 1959, ägaren 

heter N iem inen. Sedan fin n s ingentin 

g . I t.ex. telefo n ka ta lo g e n från 

• B o sta d shuset 1930-talet. 

SOLBRYNT SKÄR 

V acker som höstens to rra eternell, 

spretig s k ä r-b jö rk i nedvissningsfärg. 

Lövdrivor prasslar vid din fot. 

S om m argrönska 

b läbärsblä p ric k a r i rostbruna tuvor. 

Fågelskräm m a 

rönnen m ed hängande blad. 

Degbleka ax m ot grå klippor. 

Bara havet är sej likt. 

S olveckor, värm eveckor. 

V indpinad b jö rk med hösten i sin kala fam n. 

Ljungen m ättar ej skönhetstörst, 

ö gat letar, 

n ö je r sej m ed bruna nyanser 

havsgrönt. 

N äverflisan fla d d ra r sto rm rä d d på trädstam m en. 

1960 är det inte längre med, men 

till M agistraten har ingentin g m edd 

e la ts om verksam hetens u p phörande. 

A ura T agelsp in n e ri är borta. 

F abrikens fastighet ö s tra S tra n d 

gatan 68, fö rtjä n a r i alla fall ett 

kapitel fö r sig. Den va r tid ig a re nr 

106 i N ystadskvarteret. På Landsa 

rkivet fin n s e tt m antalskort 

från 1858, d ä r någon senare ante 

ckn a t: "D en enda gård i den 5:tte 

stadsdelen som upptages i denna 

m antalslängd. A lltså påtagligen den 

enda gård som reglerats e n lig t 1828 

års p la n ." C. L. E ngels stadsplan 

strä ckte sej tyd lig e n hit, o ch den 

fö rsta ritn in g över tom ten som finns 

bevarad, är från 22. 12. 1849, då 

M agistraten g o d känt den. S tadsdelen 

är således nu nr 5, kvarteret 

n r 3, e lle r Lokatten o ch tom ten nr 1. 

På tom ten fin n s två gam la skjul, ett 

litet hus fö r varvets sm ed o ch ett 

gam m alt beckkokeri vid tom tg rä n 

sen. Tom ten äges av Å bo Gam la 

IN G A -LILL SÖDERLUND 

S keppsvarvsbolag och ritn ingen 

g ä lle r ett bostadshus fö r varvets 

arbetare. Å lin je n k ru m b u kta r sej 

nedanför tom ten, det fin n s ingen 

kaj ännu, bara en rita d kajlinje. 

F öljande ritn in g är godkänd 12. 1. 

1890, och g ä lle r e tt hus mot 

Ö. S trandgatan och nu är ägaren 

frö ke n A nna A u ro ra S trandros. 

Åbo stads to m tre g iste r uppger att 

senaten stadfäst kvarterets fö rä n d 

ring 24. 1. 1912. Nu ä r det en to m t 

n r 3 d ä r tom ten nr 1 tid ig a re g ränsade 

till T jä h o fs Tvärgatan, parallell 

med ö . S trandgatan. G atan som 

skär dem h e te r S jöm ansgatan, och 

en to m t n r 3 lig g e r vägg i vägg, m ot 

Skepparegatan. 

Den tre d je ritn in g e n är från 1900- 

talet, g o dkänd den 11. 12. 1922, och 

g ä lle r "e n fabriksbyggnad av sten 

a tt uppföras av tom tägaren A.B. 

Alm us O.Y. (C arl B irk & C .)" Det är 

en lång, låg byggnad m ot S jöm ansgatan. 

Av senare, icke byggande to m t 

ägare kan näm nas bl.a. dire ktö re n 

(sederm era bergsrådet) Berndt 

G rönblom och apotekaren Y. O. 

M andelin. Den 29. 3. 1926 sökes 

la g fa rt av nyb ild a d e b o laget Auran 

Kerm a O.Y. — A ura G rädde A.B. 

och efter fle re ägarbyten av b o 

lagets a ktie r köps de av m in far 

V erner Jansson 14. 7. 1936. När 

hans dödsbo säljer, 27. 2 1947, är 

köparen Lääke O .Y., som g ru n d a r 

ett b o stadsaktiebola g A sunto O.Y. 

Itäinen R antakatu 68. T om t och 

byggnader b lir m ätta 1948. Tom ten 

ä r oå 2408,8 kvm, bostadshuset 

387 kvm, fabrikshuset 515 kvm, sam t 

uthuset 35 kvm. 

Tom tens läge som granne till båtvarv, 

hade inte tid ig a re b e tytt något, 

men nu hade expanderande W ärtsilä 

O.Y. A.B. kastat sina ö gon på 

den. K öpet kom till stånd 1957 och 

eftersom den före g å e n d e ägaren 

in re tt husen till snygga bostäder, 

togs de i bruk som välbehövliga 

sådana. G årdsplanen v a r en liten 

Turun Göteborg-seuran 

30-vuotisjuhla 

■ Turun Göteborg-seura — Göteborgsföreningen i Åbo perustettiin 

25. 10. 1948. Seuran 30-vuotisjuhlallisuuksiin osallistui 

ystävyyskaupungista Göteborgista arvovaltaisia vieraita 

viitisenkymmentä henkeä. Pääjuhla järjestettiin lauantaina 

28. 10. 1978 Turun konserttisalissa. Perjantaina 27. 10. 1978 oli 

esitelmätilaisuus Katedralskolanissa ja lastentapahtumat sunnuntaina 

29. 10. 1978 Jyrkkälän ja Hannunniitun nuorisotaloissa 

sekä ruotsinkielinen tapahtuma Kerhokahvila Zabadakissa. 

• U thuset 1930-talet. 

oas m ed träd och buskar, o ch idealisk 

som lekplats fö r barnen tili de 

unga in g e n jö re r som flytta d e in. När 

W ärtsilä få tt köpa också granntom - 

terna, blev det slut på idyllen,- 

husen revs redan 1959. Inrikesm iniste 

rie t stadfäste 10. 9. 1959, "k v a rte 

rets fö rä n d rin g i stadsplanen. Dess 

n um m er avlägsnades och om rådet 

med sina i to m tre g istre t antecknade 

num m er 1, 2 o ch 3 fastställdes 

a nslutna till sam m a stadsdels 4:de 

kvarte r o ch S kepparegatan.” I och 

med detta fanns inte kvarteret n r 3, 

Lokatten, längre. Det byggdes rö r 

verkstad och ce n tra lla g e r på platsen 

ganska snart, och av den långa 

fa b riksbyggnaden ersattes största 

delen m ed en tegelvägg fra m fö r 

Lauantaina käytiin kunniakäynnillä 

seuran ensim m äisen puheenjohtajan, 

kunnallisneuvos Arvo Toivosen 

haudalla, jo lle laskettiin kukkalaite. 

G öteborgin ja Turun kukkalaitteet 

laskettiin A n in kaiste n to rille pystytetylle, 

W äinö Aaltosen veistäm älle 

patsaalle "K u n ystävyyssiteet solm i 

ta a n ". K ukkalaitteiden laskijo in a to i 

m ivat G öteborgin kaupunginvaltu uston 

I varapuheenjohtaja Åke N orling 

ja T urun kaupunginvaltu uston puheenjohtaja 

H eikki Löyttyniem i. Turun 

o p p ila ssoitto kunta johtajanaan 

dir.m us. Y rjö Rostam o esitti musiikkia. 

Pääjuhlassa G öteborgin kaupungin 

tervehdyksen to i kaupunginvaltuuston 

I varapuheenjohtaja Åke 

N orling ja T urun tervehdyksen kau- 

skjulutrym m en. Den del som var 

fasad m ot O. S trandgatan har ta g its 

i bruk av Ryska insp e kto ra te t, och 

heter i W ärtsilä-m un "L illa M oskva". 

Aura T agelspinneri, liksom fa s tig 

heten ö s tra S trandgatan 68, fö ll 

båda o ffe r fö r nyare tid e rs krav och 

behov. Ä nnu stå r fabriksb yg g n a d e n s 

sneda hörndel kvar, d ä r fabriken 

byggdes fö r 56 år sedan,- men 

varvet kanske växer ytte rlig a re , och 

en dag kom m er grävskopan och 

skyffla r b o rt det lilla m onum entet 

över fädernas företagsam het. Området 

fin n s kvar, men i en alldeles 

annan skepnad och under annat 

namn. 

□ 

IN G A -LILL SÖDERLUND 

pungin va ltu u sto n puheenjo h ta ja 

H eikki Löyttyniem i. Puheen piti 

juhlivan seuran puheenjo h ta ja , kaup 

u n g in jo h ta ja V äinö J. Leino, jo ka 

puheensa päätteeksi lu o vutti hopeiset 

S ig yn -m ita lit Å b o fö re n in g e n in 

p itkäaikaiselle puheenjo h ta ja lle , m e 

rika pteeni Hans H anssonille ja ystäv 

yystoim intaveteraanille, jo h ta ja E ric 

B orgström ille. 

Juhlan m uusta o h je lm a sta vastasivat 

g ö te b o rg ila is e t o o p p e ra la u la ja t 

M arie-Louise H asselgren ja Hans 

Josefsson sekä p ia n isti A lex P ortnoff. 

T u rk u la is e s iin ty jin ä o liva t T u 

run kaupungin k o u lu la issoitto kun ta , 

A rto R intam äki, Lahjan T ytöt, Zam - 

balaia ja T urun K ansantanssin Ystävät. 

K atedra lsko la n in tila isu u d e ssa 

p erjantaina esite lm ö i G ö te b o rg in 

koululautakunnan p u h e e n jo h ta ja 

K jell A nderson a iheesta SIA (S kolans 

Inre A rbetet). 

Ennen pääjuhlaa jä rje s te ty llä vastaanotolla 

ju h liv a lle s e u ra lle e s ite t 

tiin lukuisia o n n itte lu ja . T u rku-seuran 

o n n itte lu n to ivat a rk k ite h ti O lli 

K estilä ja asessori H eikki W in ter. 

V a staanottotilaisuuteen liittyen luov 

u te ttiin T urun K äsi- ja P ie n te o llisuusyhdistykselle 

stip e n d i, jo k a o i 

keuttaa jo n kun uuden turku la ise n 

y rittä jä n vierailem aan v iik o n ajan 

g ö te b o rg ila isen vastaavan yh d istyksen 

vieraana. L a h jo itta ja o li G öteborgs 

H antverksförening. T oisen 

la hjoituksen teki G ötaverken A randal 

Ab. T urun te k n illis e n am m attikoulun 

kaksi o p p ila sta saa v iikon 

olla G öteborgin vastaavan o p p i 

laitoksen vieraana. 

□ 

T urun P inellan 

perustam isesta 

130 vuotta 

• T urun P inellan perusti 

v. 1802 syn tynyt N ils H enrik 

Pinello. H änet tu n n e ttiin tu r 

k ulaisena ku lttu u rip e rs o o 

nana, jo k a m m . k irjo itti Å bo 

U n d e rrä tte lseriln k u lttu u rih 

is to ria llis ia p a k in o ita n im i 

m e rkillä ” K apten P u ff” . 

P inello anoi 17. 8. 1848 lupaa 

rakennuttaa p a v iljo n g in keskelle 

p uistoa ja sai luvan 3. 10. 1848, 

jo k a päiväm äärä on P in e lla n perustam 

ispäivä. P a viljo n ki ra k e n n e ttiin 

paikalle, jossa nyt on H e n rik G abrie 

l P orthanin 9. 9. 1864 palja ste ttu 

patsas. Patsaan ta k ia p a v iljo n ki oli 

siirre ttä vä m uualle ja P inello sai 

k a u p u n g ilta 150 ruplan avustuksen 

p a viljo n g in s iirtä m iseksi lähem m äksi 

A u ra jo e n rantaa, P inellan nykyiselle 

sija in tip a ik a lle . S am alla su o rite 

ttiin laajennustyö. P inellan ala 

p u o le lla on a rkkite h ti P ehr Jo h n 

G ylichin p iirtä m ä d o o rila istyylin e n 

pylväikkö. 

V. 1864 P inello, s illo in 62-vuotiaana, 

siirsi o m istu soikeuden poja 

lle e n J u liu s P in e llo lle . Täm än jä l 

keen P in e lla lla on o llu t useita om istajia 

. N ykyisin sen jo h ta ja n a on 

H arri F agerström , jo lle ka u p u n ki on 

vuokra n n u t k iin te is tö n . □

T 

urkulaisia kuvataiteilijoita 

VII 

ARMAS LEHTIMÄKI 

Ranskalaisen silmin 

Vlaminck-sävyinen maalari 

K IV E N H A K K A A JA N K A D U LLA on 

Lehtim äen ’norm a a lia sunto ’. 

— T yöhuone on riittävä ateljeeksi, 

en enää kaipaa kirkko huoneen 

k o rkuista ateljeeasuntoa. V alaistu 

skin on riittävä nykyaikaisessa 

iso ikku n a ise ssa talossa, kun vain 

ikkunan suunta on pohjoisen puolella, 

lännen ja idän vä lillä , jo llo in 

aam upäivisin, parhaana työskentelyaikana, 

välttyy liia lta auringolta. 

Y hdyn hänen m ie lipiteeseensä. 

N äköala S am ppalinnanm äelle on 

ihastuttava vars in k in nyt ruskaa 

ikana tä ä llä vieraillessani. 

K irjastossa on hyvä kokoelm a 

ta id e k irja llis u u tta ja s e in illä om ien 

tö id e n ohella seuraavia nim iä : A r 

m as M iko la, T a p io K innunen, Hugo 

B ackm ansson, A xel H aartm an, O tto 

M äkilä, Jussi V ikain e n (ta ite ilija n 

isän, k irja ilija K onrad Lehtim äen 

reliefi), O tto M äkilä ja Ilm a ri Kaijala. 

T e lin e e llä on vasta valm istunut 

m uotokuva a m m attikoulun jo h ta 

jasta. 

KESÄPAIK K A on Iniössä, u lkosaariston 

rajam ailla. S inne kiitää 

Lehtim äen pikavene lyhyessä ajassa. 

R agnar U ngern asui m yös aikoinaan 

täällä. M uistam m e hänen 

saaristokuvansa. Nyt tä ä llä on kesäisin 

hänen tyttärensä U lla S öderholm 

. M ie llyttäväm m än m atkan 

päässä on L ehtim äellä toinen m ökki 

Iniön k irko lla . Näin vanhem m alla 

ijä llä tu n tu u m ukavam m alta kun 

p a lvelu p a ikat ovat lähellä. Poika, 

lääk. lis. K im m o Lehtim äki, asustaa 

m ie lellään entisessä kesäm ajassa. 

N im im . Å ke kirjo itta a UA:ssa 

1951: "A rm a s L ehtim äellä on Iniössä 

tä yd e llin e n työrauha, s illä rad 

io ta hänen torpassaan — jossa 

isännän lisäksi asuvat E va-rouva ja 

kolm e vuotia s K im m o -p o ika — ei 

o le ja p o s tik in tulee vain kahdesti 

v iik o s s a ” . 

U rh e ilu m ie h e n ä ja entisenä nyrkk 

e ilijä n ä o li Lehtim äen helppo hoid 

e lla venettään ja ra s kaita kin kesäm 

ökin tehtäviä, m u tta aika tuntu u 

vievän liia t voim at. 

Armas Lehtim äki 

SO TALAISTENKADUN m aisem at 

oliva t ta ite ilija m m e syntym äseutua 

(21. 6. 06). Hänen isänsä oli pasifis 

tik irja ilija K onrad Lehtim äki, jo n 

ka k irja llis e t työt (yhteensä 16 

teosta) alkoivat A rm aksen syntymän 

a ikoihin. M uistiin ovat jääneet 

pikkupoikie n ankara t kivisodat, jo i 

hin Lehtim äen kolm ella p o ja lla oli 

ratkaiseva vaikutus. 

Veli V ille h a rtti kirjo itta a T urun 

S anom issa v. 1947: 

— Hänestä o lisi vo in u t tu lla paitsi 

hyvä lääkäri, m yös oiva llin e n 

m usiikkim ies, s illä nuorukaisena 

hän soitti viulua parisen vuotta saavuttaen 

jo m elkoisen hyvän ta itu 

ruuden ja lupaavan kehitysvaiheen, 

m utta 18-vuotiaana rakas viu lu piti 

viedä 'k a n iin '. 

TURUN PIIRUSTUSKO ULUN neljä 

vu o tta (1922— 26) oliva t hedelm 

ällistä työskentelyn aikaa. O p p i 

koulujen kuvaam ataidonopetus oli 

vielä vuosisadan alkupuole lla m etodiikasta 

tietäm ättöm ien ta ite ilija in 

hallussa. N iinpä Lehtim äkikin s iirtyi 

Ressun IV:ltä luokalta T aid e yh d istyksen 

p iirustuskouluun, jossa 

Theodor S ch a lin in intom ielinen 

o petus antoi paljon n uorelle ta i 

teen etsijälle. Sam aan aikaan opis 

• A rm as Lehtim äki: O dottajat, ö ijy ty ö v. 1965. T urun kaupungin lunastus 

kilpaillessa. 

kelivat mm. H arry H enriksson, Arm as 

M iko la ja Ilm ari Väänänen, jonka 

viim e ksim a in itu n nim eä ei näy m atrikke 

lissa K uvaam ataiteilijat, vaikka 

o li m itä taitavin tekijä, m utta eiväthän 

ta ite ilija m a trik k e lit suinkaan ole 

täydellisiä, koska ta ite ilija in keskeinen 

kateus näyttelee niissäkin 

su u rta osaa, kuten ta ite ilija s e u ro i 

hin jäseneksi otossakin. 

★ 

NUORI TA IT E ILIJA on usein vaikeuksissa. 

P iirustuskoulu ei ole va r 

sinainen am m attikoulu. Ei sen koulun 

päästö to d istu kse lla ole suurtakaan 

painoa eläm än m arkkinoilla. 

K oulusta saatuja ta ito ja on osattava 

soveltaa käytännön m aailm assa, 

ellei ole suorastaan loistavalahjainen 

nero. N iitä on vähän. 

K aupallinen m aailm a alkoi näihin 

aikoih in panna yhä enem m än 

painoa m ainokseen. N iinpä m onet 

ta ite ilija n a lu t keksivät kaupallisella 

alalla itselleen tehtäviä. Elettävä 

oli. 

A rm as M iko la pani pystyyn kilp i- 

m aalaam on, jo h o n Lehtim äkikin 

meni töihin. M yöhem m in hän toim i 

itsenäisenä ikkunasom m ittelijana ja 

jo u tu i näin L indfors & Knin firm aan 

m ainoshoitajaksi. Jo h ta ja J. H. Salmi 

ym m ärsi taite ilija a . Lehtim äki 

palkattiin liikkeen edustustehtävään 

ulkom aille. Se oli sam alla kenkäalan 

opiskelum atka. 

Arm as Lehtim äki o li Prahassa 

kolm e kuukautta, m atkusti sieltä 

W ieniin, B erliiniin, B udapestiin ja 

D resdeniin. Hän tutustui näillä matkoillaan 

m oniin m useoihin ja e rikoistui 

m allipiirtäm iseen, jopa 

H ollyw oodin tähtien siro ih in kenkiin. 

Tutustuessaan kenkäteollisuuteen, 

jä i hänelle aikaa rauhassa 

katsella taid e tta kaikissa paikoissa 

ilm an ta lo u d e llisia huolia. Niinpä 

hän v iip yikin parisen viikko a kussakin 

edellä m ainitussa paikassa. 

Lindforsin ke n kä m a llit tulivat 

huutoon, m utta vain Stockm annia 

ja L in d fo rsilla o li oikeus niihin. T i 

lauksia tu li paljon, m utta sota keskeytti 

L indforsin toim innan. 

Edellä m ainituista m atkoistaan 

kertoo Lehtim äki eräässä lehtihaastattelussa: 

— Prahassa o piskelin n. 1,5 kuukauden 

ajan m aailm ankuulun 'kenkä 

ta ite ilija ' Jean D robnyn jo h d o lla 

naisten kenkien m allipiirustusta. 

Hän oli loistava p iirtä jä ja m aalari. 

Varsovassa näin neljän puolalaisen 

ta ite ilija n yhteisnäyttelyn. 

B udapestissa ja W ienissä tarjosivat 

taid e kokoelm a t virkistävää ja arvokasta 

nähtävää. Prahassa tu tu stu tti 

professori H ustek m in ut huom a- 

tu im p iin ta ite ilijo ih in . B erliinissä oli 

näyttely 'R appeutu nutta ta id e tta ’. 

Saksan ta id e oli aliste ttu politiikan 

palvelukseen. H itlerism l jo h ti taidee 

läm ääkin! 

N uorelle ta ite ilija lle ei m ikään ole 

niin kehittävää kuin tällainen o p in 

tom atka, jo n ka kehään kuuluu 

m onta m aata ja m onta suurta ta id e 

keskusta. 

★ 

• A rm as Lehtim äki: Isoisä v. 1951. 

• Arm as Lehtim äki: T a ite ilija n poika 

v. 1969. (H am m aslääketiet. k iru rg i). 

• Arm as Lehtim äki: K a llio rin n e 

v. 1959. — Kuva: H. A ttila. 

SO TA-AIKA alkoi ja siveltim en 

sijasta annettiin käteen isom pia 

esineitä. A rm as Lehtim äki jo u tu i arm 

eijakunnan alaisiin partio te h tä viin 

A unuksessa ja S yvärillä desantteja 

haravoim aan. M onet vaarat uhkaavat 

raskailla p a rtio re tk illä olevia. 

O nnellinen se, jo ka niistä selviää 

ehein nahoin. A rm as Lehtim äki setvisi 

ja kohosi ylikersantiksi. Täm ä 

pasifistin poika. 

U LK O M A A N M A TKO JA on ta ite ilijam 

m e te h n yt edellä m a in ittu je n lisäksi 

V iro o n 1930, R uotsiin 34, 

Tanskaan ja N orjaan 37. R anska, 

Ita lia ja S veitsi olivat ko h te in a 53, 

P ariisi 58, Leningrad 61 ja 69 ja 

R hodos 76. K a ikilla m a tkoilla oliva t 

m ukana p iiru stu s- ja m aalausvehkeet. 

Tulevana kohteena on Espanja. 

M istä ta ite ilija s ta pid ä t? 

— Velazquez, B onnard, C ézanne 

. . . 

★ 

M itä m ie ltä o le t ism e istä? 

— K aikki ism it elä vät aikansa. 

Jotain jä ä jä lje lle jo kaisesta ism istä. 

R ealism i on kuite n kin kaiken 

perusta. A b stra ktism i on onneksi 

ohi. Se oli yleensä kylm ä ta id e 

suunta. T aiteessa pitää o lla läm 

pöä, h e rkkyyttä ja kauneutta. 

NÄYTTELYT 

★ 

E nsim m äinen näyttely o li Turussa 

27 ja to in e n 32, H elsingissä 36, lisäksi 

Lahdessa, H äm eenlinnassa, 

Jyväskylässä, Raum alla, U udessakaupungissa, 

Porissa, T am pereella 

ja Oulussa. 

N äyttelyistä T urun T a ite ilija s e u 

ran m ukana m a in itta koon: G ö te 

borg 46, T ukholm a 49 sekä M a rse ille 

ja M arignane 66. 

KR IT IIK K IÄ 

1927 V e ikko P uro: Varsin kauniita 

tu lo k s ia lupaa m yöskin Arm as 

Lehtim äki jykevästi so m m ite l 

luissa ja väkevävärisissä tö issään. 

A n te ro R inne: V irkistä vim p iä 

tö itä näyttelyssä ovat A rm as 

Lehtim äen vo im a kka a sti m u o 

va tu t ja v ä rite ty t m aalaukset 

1936 H em m i K oivuniem i Porin 

n ä ytte lystä : Hänen m a a la u s 

tensa h u om attavim pana p iirteenä 

on voim akas väriteho. 

1945 Edv. E lenius: K a rja la -kuvat 

ovat tuoreen ilm e kkäitä . N :o 

133 on s o m m itte lu lta a n , väreiltä 

ä n ja ryh m itte lyltä ä n hyvä 

saavutus. 

1948 A une L in d strö m : T u o tte lia s ja 

ta id o lta a n va rm a kyky on A r 

m as Lehtim ä ki, jo lta on m u 

kana sekä m aisem ia, että 

su u re h ko henkilö som m ite lm n 

'S ila k a n k a la s ta ja t'. T urun kaup 

u n g in om istam assa ka llio - 

m aisem assa vars in k in ihailee 

hänen sulavaa a is tik k u u tta a i, 

jo k a näyttää olevan sukua 

e n g la n tila is e lle ta id e k ä s ity k 

selle. 

E. J. W ehm as: A rm as L e h tim 

äki on edistynyt sekä tyyliltä 

ä n että vä rin puhtaudessa, 

ete n kin B o g skä rin kuvassa, 

n iin kevyttä k u in sen raikas 

va u h d ikkuus onkin.

• Armas Lehtimäki: Pyhätunturi v. 1964. 

1952 T. Schalin: Lehtim äki är på 

s itt a llra bästa i e tt helt natura 

listiskt h å lle t nature m orte 

med p e tu n io r i vas och 

äpplen, avvikande frå n den 

fä rg d e kora tiva b ro k ig h e t som 

ej a lltid hos honom u tfa lle r 

fu llt lycklig t. 

1956 O. Veistäjä: A rm as Lehtim äen 

v ä ria ste ikko on karum pi, m utta 

m aisem am aalarina hänellä 

on sam anlaisia p iirte itä kuin 

M ikola lla kin . V alkoinen ja s i 

ninen näyttävät olevan hänen 

päävärinsä. Vankan p iiru s tu k 

sen p o h ja lta hän luo n iillä 

vä littö m iä väritunnelm ia. 'U l 

kosaaristossa' ja 'E nsi lu m i’ 

huokuvat raikasta luonnontunnelm 

aa ja 'M arraskuu' 

edustaa jykeväm pää keskitetym 

pää tekotapaa. 

1958 Osmo Laine: — Lehtim äki on 

m aalarina terveiden ja suorien 

o tte id e n m ies. Hän v ä lttää 

tu rh ia tu n te e llisia tehostu 

ksia ja m aalaa sen, m inkä 

k u llo in k in tuntee itseään k iin 

nostavan. 

Kalle Rautiainen: — K ohtaam 

m e kulm ahuoneessa jo u 

kon A rm as Lehtim äen m aisemia, 

suurin osa Trom sön m atk 

a lla m aalattuja. P arhaisiin 

s ie ltä m aalattuihin kuuluu 

m ielestäni p ienem pi, kevyen 

a kvare llim a isesti m aalattu vaaleasävyinen 

m aisem a, jossa 

tu n tu rie n lum i ra u h a llisesti sävyttyy 

taustaan. 

1965 Osmo Laine: A rm as Lehtim äki 

on ta ite ilija n a m onitoim inen. 

Hänen o p e tta ja to im in ta n sa on 

jo m o n ip u o lista , m utta sen 

lisä ksi hän on m aalannut 

m u otokuvia, näyttelyssä on 

yksi n u o ru ka isku va edustam 

assa tä tä puolta, lukuisa 

m äärä m aisem ia, n iih in liitty 

viä la a tu kuvia ja asetelm ia. 

A k tiiv in e n su h d e lu o n to o n sanelee 

m a alauksen laadun. 

T eoksista henkii aito luonnontunne. 

H änkin liittyy te o k s illaan 

im pressionism in sukuiseen 

m aalaukseen. 

1966 Jean Tourette (M arseille): 

Arm as Lehtim äen 'V u o risto - 

m aisem a’ on hyvin ekspressionistinen, 

sävyltään sam anlainen 

kuin V la m in ck m aalasi 

luistavan siveltim enkäytön kautenaan. 

1967 Sirkka Högström: Arm as Lehtim 

äki on lyyrikko hänkin. M o 

lem m at m aisem akuvat ovat 

rohkeasti vanhanaikaisia', 

m utta ilm avia ja puhtaita, 

luonto ja to d e llisuus eivät ole 

vähääkään jähm ettyneet tai 

kadonneet. H o riso n ttira ja t selventävät 

suom aisem an ankeutta, 

väreissä on suon ja syksyn 

tuoksua. 

★ 

TUNNUSTUSTA 

Lunastus T urun kaupungin 

kilp a ilu ssa 1964. 

Seinäm aalaus (60) Turun Työväen 

SP:n R aunistulan kontto 

riin . 

Saanut tehtäväkseen lukuisia 

m uotokuvia. 

T eoksia T urun T aidem useossa 

sekä T urun ja G ö teborgin kaup 

ungin kokoelm issa. 

O pettajana A m m attiopistossa, 

K auppaopistossa , K auppakoulussa 

ja Työväenopistossa. 

O p piaineina tekstaus ja m ainospiirustus. 

T urun Taideyhdistyksen ja 

A leksis Kivi -seuran stipendit. 

T a ite ilija e lä ke 1975 — . 

Turun T aite ilija seura n varapuheenjo 

h ta ja ja kuva ta ite ilija - 

ryhm än puheenjo h ta ja 1946— 

53. 

S K jL :n hallitu kse n jäsen, 

SPT:n ja STA :n edustajajäsen 

1952— 57. □ 

ENSIO HARNI 

Meri- ja 

saaristonäyttely 

T urun taidem useossa avattiin perja 

n ta in a 20. 10. 1978 T urun T a id e 

yhdistyksen p e rinteinen vuosinäyttely, 

jo ka nyt jä rje s te ttiin p o ikke a 

vasti teem anäyttelynä n im e llä "M e ri 

ja sa a risto ". 

Näyttelyn h is to ria llis e lla osastolla 

olivat e d u ste illa tu n n e tu im m a t m erim 

aalarim m e viim e vuosisadalta ja 

lisäksi näyttelyyn o li kutsuttu 13 

nykytaiteen edustajaa. R annikkoseudun 

asukkaille e rittä in läheinen 

ja a lati kiehtova a ih e p iiri p y rittiin 

tuom aan katsojan eteen m a h d o llisim 

m an m onip u o lisella tavalla. Näytte 

lykokoelm a o li m ie le n kiin to in e n 

luku Suom en m aisem am aalaustaiteen 

h isto ria a ja nykypäivää, m utta 

valikoim a kuvasi m yös saariston 

kansaa. 

V anhin näyttelyn te o ksista o li Carl 

A ugust E hrensw ärdin M ietoisten 

Saaren kartanossa tehty tussilaveeraus 

vuodelta 1767 ja tuoreim m at 

teokset tä ltä vuodelta. S uurin osa 

takautuvan osaston te o ksista k u u lu 

vat T urun T a ideyhdistyksen ko ko e l 

m iin ja useat niistä on hankittu nim 

enom aan ta ideyhdistyksen vuosinäyttelyistä. 

T eoksia o li kuitenkin 

jossain m äärin la in a ttu näyttelyyn 

myös m uualta. 

□ 

Kolme veistosta 

W A:n museon 

ulkopuolelle 

T urun katukuvaan on saatu lisää 

kolm e veistosta. 

1930-luvun alussa e d uskuntatalon 

istu n to saliin s ijo ite ttiin W äinö A a lto 

sen viisiosaisen Työ ja tulevaisuussarjan 

veistokset. V eistosten p ro n s 

s iin vale tu t kakso iska p p a le e t ovat 

olle e t W äinö A altosen m useossa 

Turussa. 

S arjan kolm e veistosta T ulevaisuus, 

Raivaaja ja H enkinen työ s i 

jo ite ttiin m aanantaina 6. 11. 1978 

m useon ulkopuole lle , porrastasante 

e lle vie re kkä in veisto kset T u le vaisuus 

ja H enkinen työ sekä K aupungin 

te a tte rin puoleiseen päähän ve istos 

R aivaaja. V eistosten korkeus 

on 2,30 m. M useon s is ä tilo ih in jä 

te ttiin sarjaan kuuluvat veistokset 

Usko ja S adonkorjuu. 

□ 

TURUN Y lio p is to n Y lio p p ila s k u n 

nan 56-vuotispäivänä 9. 11. 1978 

su o rite ttiin kunnia kä yn n it V. A. K oskenniem 

en haudalla ja H enrik G abrie 

l P orthanin ja Kolm en vekkulin 

(Lönnroth, S nellm an ja R uneberg) 

patsaalla. Y lioppila skunnan e d ustajis 

to lla o li ju h la is tu n to ja vuosipäivä 

päättyi tanssiaisiin. 

SEKAKUORO KULKUSET 

LAULANUT 60 VUOTTA 

■ Sekakuoro Kulkuset r.y. on viettänyt kuluvaa vuotta 60-vuotisjuhliensa 

merkeissä, sillä kuoron syntysanat on lausuttu tam 

mikuun 4 pnä 1918, joten sillä on kunnia olla suunnilleen sam 

anikäinen itsenäisen Suomen kanssa. Varsinainen juhlavuoden 

päätapahtum a, 60-vuotisjuhlakonsertti on juuri takanapäin, 

sillä se pidettiin 11. 11. 1978 Turun Konserttitalolla. 

• Sekakuoro Kulkuset r.y. 60-vuotisjuhlakonsertti-kokoonpanossaan. — 

Kuva: Pekka Routamaa. 

Kuoro, jo ka K aarinan Kulkuset 

nim isenä a lo itti toim in ta n sa opettaja 

Edvin Laaksosen jo h d o lla 20 laulaja 

n voim in, on tähän päivään tu l 

taessa kasvanut n. 70 henkiseksi 

s u urkuoroksi. Täm ä kehityksen 

kaari ja m enneet vuosikym m enet 

pitävät sisällään m onia nousun ja 

laskun kausia, sillä jo kohta a lkuvaiheessaan 

kuoro sai kokea kansalaissodan 

repivän vaikutuksen. 

T oim intaa ja tk e ttiin kuitenkin, 

va ikka kin harvennetuin rivein. Näiden 

koettelem usten aikojen laannuttua 

ta rjo s ik in kuorotyö rakentavana 

to im in ta n a k iito llis e n saran 

vilje ltä väksi. K uoro e lpyi nopeasti 

saavuttaen m ainetta lu kuisissa 

la u lu kilp a ilu issa e ri puolilla 

m aatam m e. S ekakuoro K ulkuset 

o li m yös m ukana perustam assa Suomen 

K u o ro liitto a , jo sta sittem m in 

tu li Suom en Laulajain ja S o ittajain 

L iitto , SU LASO L r.y. 

K ulkusilla on o llu t onni saada 

jo h to o n sa p itkä jä n n itte isiä h enkilöitä, 

s illä kuoron perustaja, opettaja 

Edvin Laaksonen jo h ti kuoroa 

yhtä ja kso ise sti aina vuoteen 1949, 

eli 31 vuotta. Tätä yhtenäistä 

aja n ja ksoa seurasi useiden jo h ta ja - 

vaihdosten kausi, s illä m elko lyhyen 

ajan s isällä kuoroa jo h tiv a t Auvo 

K ivilaakso, K aarlo S oini ja Erland 

S undqvist. M u siikin o p e tta ja Hem m o 

Kivilaakson jo h ta ja kaute n a 1957— 

1965 kuoron rivit taajenivat ja hänen 

jo h d o lla a n käytiin mm. 1965 konsertoim 

assa O slossa. S yyskuussa 1966 

a lo ite ttiin uusi jakso dir. cant. Esko 

Solasaaren jo h d o lla . Y hteistyö hänen 

kanssaan a lkoi lupaavissa m erkeissä, 

eikä tu o llo in edessä o llu t 

5 0-vuotisjuhlakonsertti enää p e lo t 

tanut, s illä kuoro tunsi olevansa 

varm oissa käsissä. K onsertin jä l 

keen ele ttiin aktiivista ja toim eliasta 

kautta, sillä esiin tym ism a tkoja te h 

tiin eri p u o lille S uom ea ja lukuisat 

olivat myös ne m atineat, sävelhartaudet 

ja m uut laulu tila isuudet, jo ita 

pid e ttiin kotikaupungissam m e. 

Vuosi 1973 a lo itti jä lle e n uuden 

vaiheen K ulkusten historiassa, kun 

nykyinen laulunjo h ta ja , dir. cant. 

Pekka Torham o o tti vastatakseen 

kuoron ta ite e llisesta johdosta . K uoron 

jäsenm äärän kasvu, jo k a on 

o llu t m e rkille pantavaa ko ko viim e i 

sen kym m envuotiskauden ajan, 

sekä laulajakunnan vaihtuvuus, ovat 

osaltaan o lle e t vaikuttam assa siihen, 

ettei kuoro ole viim e vu o sin a tä h 

dännyt vaativien konserttie n antam 

iseen. Tähän on tie tysti m yös o llu t 

syynä ju u ri sivuutettu 6 0-vuotisjuhlakonsertti, 

jo ka on parin viim e vuoden 

ajan tä ystyöllistä n yt kuoron. 

Työtä on tehty tiiv iis ti, jo sta ke rto 

vat lu kuisat esiintym iset, la u lu ju h 

lille o sa llistu m ise t ja isäntä ku o ro n a 

to im im in e n sekä a m e rik k a la is ille 

että saksala isille k u o ro vie ra ille . 

M e rkittä vim p iin ta v o itte is iin tu le 

vaisuudessa kuuluu v a lm is ta u tu m i 

nen huom attaviin kansain välisiin 

la u lu k ilp a ilu ih in , jo tk a p idetään kesällä 

1979 Itävallassa. Ilahduttavana 

p iirte e n ä viim eaikaisessa kehityksessä 

on to d e tta va kuoron jä se n 

kunnan ke ski-iä n a lenem inen u u d istuvan 

la ulajakunnan m yötä sekä 

jo h ta ja n m äärä tie to in e n p yrkim ys 

yhtenäiseen ku o ro so in tiin ja s o in tu - 

puhtauteen. N äistä asem ista on 

hyvä ja tkaa e teenpäin ku o ro la u lu n 

tänä päivänä niin va a tiva lla saralla. 

n 

M AR JA TU O H IM A A 

TTY:n mieskuoro 

ja soittokunta 

juhlivat 

90-vuottaan 

T urun työväenyhdistyksen to im in 

ta p iiris s ä m u s iik illa on vankat ja 

kunniakkaat p erinteet. V uonna 1887 

perustetun yhdistyksen keskuuteen 

p e ru ste ttiin v. 1888 m ieskuoro ja 

soitto ku n ta , jo te n m u siikkito im in ta a 

on h arrastettu 90 vuotta. M e rkkivuotta 

vie te ttiin yhdessä pääyhdistyksen 

kanssa la uantaina 19. 11. 

1978 T urun ko n serttisalissa jä rje s 

tetyssä kulttu u riju h la ssa . 

Ennen m ieskuoron ja soitto kunnan 

perustam ista T urun työväestön keskuudessa 

jo o li m u siikkih a rra stu k 

sia. K uoro to im i T urun Tehdastyöm 

iesten yhdistyksessä vuodesta 

1874 lähtie n ja sen to im in ta a ja tk o i 

T urun työväenyhdistyksen alaisena 

L a u lukunta-nim inen sekakuoro. Nyt 

ju h livan m ieskuoron ja soittokunnan 

lisäksi to im in n a ssa ovat työväenyhdistyksen 

naisja lapsiku o ro t. 

S uunnite lm issa on perustaa lisä ksi 

nuoriso ku o ro . 

M ieskuoron nykyinen jo h ta ja on 

Hannu H e in ilä ja ku o ro n vahvuus 

on 53 m iestä. K u o ro la isista Einari 

Lehtonen, E rkki N o rte la ja A arne 

Saari ovat la u la n e e t kuoro ssa 50 

vuotta. Y ksi k u o ro la is is ta on o llu t 

m ukana 45 vu o tta ja 30 vu o tta m u 

kana o lle ita on useita. S oitto kunnan 

jo h ta ja n a on O lavi V ikm an ja s o itto 

kunnan nykyinen vahvuus on 36 

m iestä. 

□ 

TURUN O paskerhon o p p a a t ovat 

saaneet uudet s in is e t v irk a ta k it T u 

run ensi vuoden ju h la v u o tta varten. 

U usissa virk a ta k e is s a kävivät te r 

vehtim ässä k a u p u n g in jo h ta ja V äin ö 

J. L einoa kerhon p u h e e n jo h ta ja Bo 

G rönholm , v a ra p u h e e n jo h ta ja S eija 

S o rsa virta ja h a llitu ksen jäsen Leena 

N ordanberg.

Syysjuhla Turun linnassa 

Juhana Herttua ja hoviväki esittäytyivät 

Kesäkongressit lisänneet 

matkailijamääriä Turussa 

■ Turku-seuran perinteellisessä syysjuhlassa Turun linnassa 

lokakuun 26 päivänä 1978 oli yleisöä tällä kerralla ennätysm 

äärä. 340 istum apaikkaa olivat täynnä ja lisäksi suuri näyttelijäm 

äärä, joten lähem m äs 400 henkeä oli läsnä. 

• Juhana herttua ja Katarina Jagellonica eli Kalevi Karling ja Kirsti Forssell 

ottavat vastaan Turun porvareita, joista tässä saapuu Henrik Hannunpoika 

Innamaa ja puoliso Valpuri eli Tapio Holvitie ja Irma Lehtinen. Takana ovat 

pääsit Liisa Salonen ja Irmeli Kareinen. — Kuva: Jari Hakala. 

V etonum erona lienee o llu t m elko 

la illa aikaisem m asta poikkeava ohjelm 

a n u m e ro "V älähdys Juhana 

H erttuan h o vista ” eli histo ria llin e n 

kuvaelm a vuodelta 1562, jo ka esite 

ttiin harrastajavoim in. Johta ja ta r 

M a j-L is Niemineva ja tri Kalevi Niemineva 

o liv a t esityksen suunnitelleet 

ja m yös o hjanneet sekä h ankkineet 

e s iin ty jik s i yli 30 "ju lk k is ta ” , jo ille 

n im iä luettelem atta, on lausuttava 

k iito s a ikaa vieneestä työstä ja h ie 

nosta lopputu lo kse sta . T oivottavasti 

täm ä s u o sio lla vastaanotettu esitys 

on m a h d o llista uusia ensi kesänä, 

jo llo in T u rku-seura on om alta osaltaan 

m ukana järje stä m ä ssä va lta 

ku n n a llis ia kotise u tu p ä iviä , jo tka 

jä rje s te tä ä n Turussa 29. 6.— 1. 7. 

1979. 

S yysjuhlan a lo itti va rsin a ise sti T u 

run S o ita n n o llise n Seuran pianokvin 

te tti, jo s s a s o ittiv a t A rn e Rousi, 

C h ris te r Sourander, Jussi Harri, 

T euvo Aalto ja Janne Aalto. Tämä 

m u sikaalin e n lä ä käriryhm ä on ansio 

kas esiin tym ä ä n m issä arvokkaassa 

tila is u u d e s s a vain. Sama 

ryhm ä s o itti m yös edellä m a in itu ssa 

kuvaelm assa keskiajan s o itto n ie 

k o ik s i pukeutu n e in a . 

S euran p u h e e n jo h ta ja n O lli Kestllän 

ke rro ttu a puheessaan jä se n ille 

a ja n k o h ta is is ta m ietteistä, o ltiin väliajassa, 

jo n ka aikana seuran innokas 

naisja o sto ta rjo ili kahvia, m öi a r 

poja, k irjo ja ja kortteja. Y leisö v iih 

tyi K u n ingattarensalissa ja m uissa 

lisätiloissa. 

T urun K onservatorio (M u siikkio 

piston uusi nim i) o li e n tiseen tapaan 

lähettänyt m uutam an parhaista 

o p pilaistaan esiintym ään syysjuhlassa. 

T o ise lla p u o lia ja lla Helena 

Nivari esitti pia n o lla C hopin Asduurin 

op. 47 ja K aija Saviluoto lauloi 

S chum anin kolm e laulua sarjassa 

Liederkreis. M olem m at esitykset 

o livat e rittä in a nsiokkaita. P äätoim ittaja 

H eim o Kallio te n tta si kahta 

u utta tu rku la ista virka m ie stä , satam 

akapteeni H e n rik Petterssonia ja 

rehtori M atti Soinia. Erinom aisena 

a sia n tu n tija n a ta ite ilija O sm o Laine 

esite lm ö i tu rkula isen O tto M äkilän 

taiteesta yleisön kuunnellessa m ielenkiin 

n o lla . V äinö Miettinen o li 

kirjo itta n u t runon "V a n h a naakka", 

jo n ka lausunnallaan tu lk its i Leena 

Riihimäki. 

Seuran to im in n a n jo h ta ja p ainotti 

p uheenvuorossaan syysjuhlan o le 

van henkisen ja ku ltu re llise n ta lk o o 

työn tulos. T ä llä kin lin ja lla ja tk e 

taan Turku-seuran herättäm ää talkootyöhenkeä, 

jo ta su u ri siivouskam 

panja ja p uiden istutu sta lkoot 

jo ovat olleet. 

K aikki juhla ssa e siintyneet vapaae 

hto iset e s iin ty jä t ja seuran naisja 

o sto jä lle e n kerran ansaitsevat 

suuren k iito ksen Jaosto o li R auni 

Arvolan jo h d o lla hankkin u t a rp a ja isv 

o itto ja ja työskente li m uuto in kin 

ju h la n onnistum iseksi. Ehkäpä naisjaosto 

k u ite n kin odotta a lisäjäseniä. 

M ikä li jo ku täm än lu k ijo is ta on halukas 

tulem aan m ukaan, ilm oitta u tu a 

voi a lle kirjo itta n e e lle . 

Lopuksi on syytä m ainita tä rke im 

m ät ta rvikkeid e n la h jo itta ja t. Valta- 

• "Tuliset puolalaiset musikantterit" Teuvo Aalto, Christer Sourander, Jussi 

Harri ja Janne Aalto. — Kuva: Jari Hakala. 

■ Kuluneen kesän m atkailijam äärät Turussa ovat nousseet. 

Turun kaupungin matkailutoimistosta kerrotaan, että sen välittäm 

ät opastukset kipusivat kaikkien aikojen ennätykseen. Suurim 

m at asiaan vaikuttaneet tekijät ovat Turussa kesällä järjestetyt 

kokoukset ja kongressit sekä matkailussa tapahtunut 

yleinen elpyminen. Opastusten kasvun ohella ovat myös nähtävyyskohteiden 

kävijäm äärät nousseet ja liikenneluvut kasvaneet 

sekä Turun satamassa että lentoasem alla. 

SUOMALAISET ENEMMISTÖNÄ 

NEUVONTAPALVELUJEN 

KÄYTTÄJISTÄ 

K aupungin eri neuvonta'.oim ipaikoissa 

käyneistä m atkailijo ista on 

selvä enem m istö kotim aisia. K aupp 

a to rilla ja satam assa sijaitsevat 

m a tkailuneuvontakio skit, V arsinais- 

Suom en M atkailuyhdistyksen to i 

m isto ja Turun kaupungin m atkailu 

to im isto ovat kaikki yhtä m ieltä 

van kukkam äärän, jo lla kaikki e siin 

tyjä t kukite ttiin , o li la h jo itta n u t Huiskulan 

puutarha. Kakkuja, m akeisia, 

ta id e kyn ttilö itä , laivam atkan T u kholmaan, 

koruja, ta id e tta ja k irjo ja ym. 

olivat lahjo itta n e e t A. A arnion 

p e rill., Asa-palvelu, Flora. Henryn 

ko n d ito ria , Jalostaja, N urm i & S ulonen, 

Pakes, P uutorin apteekki, K. S. 

Sahlstedt, S ilja Line, Turun O suuskauppa, 

Turun S anom at ja E. Vesonen. 

K a ikille näille sydäm ellinen 

kiito s. 

□ 

ILM ARI RINNE 

siitä, että m a tkailijo ita kävi kesällä 

-78 e d elliskesää runsaam m in. Parhaim 

pina päivinä heinäkuussa palveltiin 

sekä to rin kioskissa että 

K YNTTILÄNPÄIVÄN JUHLA 1 9 7 9 

K YN D ELSM Ä SSO AFTONEN 

Kutsumme Teidät kanssamme viettämään Kynttilänpäivän 

juhlaa HAMBURGER BÖRSSIIN helmikuun 4 päivänä 

kello 15 kahvin ja hyvän ohjelman merkeissä. 

Härmed inbjuder vi Eder att den 4. februari kl 15 

Kyndelmässo aftonen i HAMBURGER BÖRS med kaffe 

och underhållande program. 

Turku-seuran naisjaosto 

Åbo-samfundets damsektion 

m atkailu to im isto ssa y li neljääsataa 

asiakasta jo k o p u h e lim itse tai 

käynnin m uodossa. V aikka kotimaan 

m a tk a ilija t esim e rkiksi m atka 

ilu to im isto n a siakaskunnasta 

ovatkin m u o d ostaneet selvän enem 

m istön, — lähes tasan 5 0 % palveltavista, 

— on to im ip a ik o is s a havaittu 

m yös ulko m a a la iste n lukum äärän 

kasvaneen. Selvänä kakkosryhm änä 

kotim aisten m a tk a ilijo id e n jälkeen 

ovat Turussa e d e lle e n kin ru o ts a la i 

set, jo ita esim e rkiksi m a tk a ilu to i 

m istossa kesäkuukausina kävi hieman 

yli 2.000 suom alaisten lu ku 

m äärän ollessa n. 3.500. 

• Ruissalon Saaronniemi. — Kuva: 

Teuvo Kanerva. 

OPASTILAUKSET HUIPPU- 

LUKEM IIN — NÄHTÄVYYDET 

ENTISTÄ SUO SITU M PIA 

K aikkien a ikoje n ennätyksiin 

päästiin v iim e kesänä sekä opastila 

u ste n että erä id e n nähtävyyksien 

kävijäm äärien osalta. Y hteensä 

o p a ste ttiin m a tkailu to im isto n v ä litykse 

llä 22.024 henkilö ä , ja jo s lukuun 

lisätään v ie lä p ä ivittä iste n 

ka u p u n k ik ie rto a je lu je n osanotta ja t, 

on tu lo s lä h e llä 24.000! — T o d e tta 

koon lisäksi, e ttä m a tk a ilu to im is to 

je n v ä littä m ä t opastu kset e ivät n ä i 

hin lu kuih in sisälly. — Edes vuonna 

-74, jo k a to ista ise ksi o p a stu ksia s ilm 

ällä pitäen on o llu t kesäkauden 

h uippuvuosi, e i y lie tty sam aan. S il-

loin o p a ste ttiin tila u sryhm issä 

17.898 henkilöä, ja ka u p u n kikie rto - 

a je lu ih in o sa llistu i n. 2.300 h enkilöä. 

S uurin ansio opastusten nousuun 

on T urussa kesällä jä rje s te 

ty illä k o k o u k s illa ja kongresseilla. 

S uurim m a t näistä ty ö llis tiv ä t yhtäaika 

ise sti lähes kolm ekym m entä 

opasta. 

M yös nähtävyyskohteiden kä vijä 

m äärät kasvoivat lähes kautta lin 

jan. K esäkuukaudeth an ovat nähtävyyksien 

su o situ in ta aikaa. Lähes 

p u o le t kävijö istä tutustuu kohteisiin 

ju u ri kolm en kesäkuukauden aikana. 

T urun linna, K äsityöläism useo, 

W äinö A altosen museo, S ibeliusm 

useo, M useoapteekki ja Ett Hem - 

m useo pääsivät nyt kaikki kesäkauden 

e nnätyskävijäm ääriin. T u 

run linnan osalta kasvu oli huim a, 

n. 82.000 kävijästä -77 yli 120.000 

kävijään -78. — Tätä edeltävä paras 

kesätulos linnan osalta on vuod 

e lta -75, jo llo in sie llä kesäkuukaus 

ina kävi n. 94.500 henkilöä. 

N iin ikään T urun kaupungin v irkistys- 

ja u lkoilu a lu e id e n käyttö 

nousi e d e lliskesään verrattuna. 

R uissalon leirin tä a lu e e n käyttö sen 

sijaan pysyi e d e lliskesään verrattuna 

lähes sam ana. U lkom aalaisten käyttä 

jie n m äärä nousi yli 2.000 yöpym 

isvuorokaudella, m utta vastaavasti 

kotim a iste n laski hiem an yli 1.200 

yöpym isvuorokaudella. Y hteensä 

k irja ttiin R uissalossa 31.632 yö p y 

m isvuorokautta. 

JU H LAVUODEN -79 ODOTUKSET 

V ALO ISAT 

H yvää m atka ilu vuotta odotetaan 

T u rkuun ensi vuonna, jo llo in kaup 

unki vie ttä ä 750-vuotisjuhliaan. Jo 

nyt on tiedossa m elkoinen m äärä 

kansallisia ja pohjo ism a isia tapahtum 

ia, jo p a m uutam a kansainvälinenkin. 

Juhlavuosi, jo ta vietetään 

vuoden 1. päivästä sen viim eiseen, 

huipentuu elokuussa T urun kaupung 

in v ira llis e e n ju h la v iik k o o n ja Turun 

m essuihin. Vuoden m uista ta 

pahtum ista m ainittakoon M eri kutsuu-näyttely 

huhtikuussa, Finlandssvenska 

sång- o ch m usikförbunds 

5 0-årsfestligheter, P ohjoism ainen 

kiru rg iko n g re ssi, VI S c ie n tific M eetin 

g o f N E S -lääkärikongressi ja 

va lta k u n n a llis e t k irkkopäivät kesäkuussa, 

v a lta kunnalliset ko tiseutu 

päivät kesä —heinäkuun vaihteessa, 

T urun m u s iik k iju h la t ja UNICAk 

o n g re ssi e lokuussa sekä rautatielä 

is e spera n tistie n m aailm ankongressi. 

— T urun lentoasem a vihitään 

käyttö ö n sä jo alkukeväästä -79 

lento n ä ytö ksen elävöittäm änä, ja 

helm ikuussa otettaneen käyttöön 

m yös T u ru n uusin h o te llira kennus 

H a m b u rg e r B ö rsin uuden osan valm 

istuessa. T urun tu o m io kirko n resta 

u ro in tity ö t saataneen päätökseen 

keveällä, ja m useolaiva Sigvn lo p u l 

liseen e s itte ly k u n to o n kesällä -79. 

□ 

Föripolska väritti Turun 

kesäistä katukuvaa 

® Turun Kansantanssin Ystävät toivottivat vieraat tervetulleeksi Turkuun 

Föripolskaan 2.— 4. 6. 1978. 

1 500 tanhuajaa ja soitta ja a kautta 

m aam m e osa llistu i kesäkuun ensim 

m äisenä viiko n vaihteena Suom 

alaisen Kansantanssin Ystävät 

ry:n kesäpäiville Turussa. Juhlan 

jä rje stivä t jä se n jä rje stö t Turun 

Kansantanssin Ystävät ry, Turun 

K arja la iset ry:n tanhukerho.' Turun 

P u rp u rit ja Sam pan kansantanssiryhm 

ä F olklo re T urku ry. 

Jä rje stä jä t halusivat antaa ju h la l 

leen nim en, jo ka jä is i jokaisen m ieleen 

ja m ikä liitty is i T urkuun ja sen 

historiaan. M ikä olisikaan o llu t osuvam 

pi n im i kuin fö rip o lska. Juhlien 

aikana saim m e selvittää, m ikä on 

fö ri, jo lla ajelu kuului tie tysti kaup 

u nkiajeluun. F ö rillä soi m usiikki 

ja siinä m yös tanssittiin. 

Juhlie n ajaksi saim m e m itä parhaim 

m an kesäsään, m ikä osaltaan 

v a iku tti siihen, että tu rkula iset o livat 

m ökeillään eivätkä o lle e t näkem 

ässä sitä väriloistoa, m inkä tanss 

ija t ja s o itta ja t toivat kulkueessaan 

halki kaupungin. 

Juhlie n vie ra in a o liv a t ryhm ät 

E nglannista ja R uotsista. He toivat 

om a lla panoksellaan tuulahduksen 

m uilta m ailta. Jälleen kerran ko im 

me, kuinka kansanperinteissäm m e 

löytyy yhteneväisyyksiä, m itkä aika 

ja ihm iset ovat m uuttaneet kulle kin 

kansalle o m inaisiksi. 

Juhlaan kuului u lkola iste n v ie ra i 

den konsertti ja uutuutena oli pelim 

a nnikonsertti. H alusim m e antaa 

tu rk u la is ille m ahdollisuuden kuulla 

P elim a n n ikilla n a nsiokkaita e sityksiä, 

m issä e rikoisuutena o li m yös 

yksirivisen soittaja. 

Juhla t päättyivät p ääjuhlaan u r 

h eilupuistossa tanssijo id e n m ahtavaan 

yhteisesitykseen. Juhlie n suoje 

lija n a o li m aaherra Paavo A itio. 

□ 

LEENA AHO 

© Förepolskan marssikulkue Itäisellä Rantakadulla. Auran silta ja Aurakatu 

ovat täynnä marssijoita. — Kuva: Ilmari Rinne. 

Turun 

rakentamisen 

750 vuotta 

■ Turun juhlavuosi lähestyy. Juhlavuotta vietetään tunnuksella 

”Turun rakentamisen 750 vuotta”. Vuoden tapahtum a 

kalenteriin on jo merkitty yli 200 tilaisuutta. Luvassa on 

m ielenkiintoista kuultavaa ja nähtävää. Tässä numerossa 

julkaisem m e tiedot ensimmäisen vuosineljänneksen tilaisuuksista. 

TA M M IK U U : 2 5 .2 . Kävelyn Suom en s is ä h a llim e s ta ru u s k ilp a ilu t 

K upittaan urh e ilu h a lli 

I . 1 . Uudenvuoden vastaanotto 25. 2. Laskiaisrieha, K äsityöläism useo 

6 . - 7 . 1. "L o p p ia is k is a t" T urun B ilja rd is a lo n g it ja 25. 2. Laskiaisrieha, llpoinen 

Itäharjun b ilja rd ikahvila 

20.— 21. 1. T a ito lu iste lu n S M -kilp a ilu t koke la ille 

T urun jä ä h a lli 

m a a i i c k -i i i i 

23. 1. Paavin b ullan m uistopäivä m a a l i s k u u . 

23- 1 K irkkom u siikkitila isuus, T urun tu o m io kirkko on.w..nHc!„hiQn 

2 7 .-2 8 . 1 N uorison taidetapahtum a TuaV". X ''° !lanst®*?cf J 

29. 1. T urun K auppakam arin liikennepäivä f/a iiJn w a n ifco n m aaiim annävttP iv 

29 , - 2 6 ' 2 S S F k E ' ' Ä Ä ä t L ä " Ä N Ä 

31. 1 . - 2 . 5. le s k iv lik k ö n u s iik k l S ibeliusm useo 1- 3 ' K o n s e r S f ' 6° - ''uo,is' uhlakonsert,i 

3. 3. T a n s s iu rh e ilu k ilp a ilu t "T u ru n tanssi- 

HELM IKUU: 

tapahtum a 1979", Ikitu u rin A rena-sali 

3.— 4. 3. B ilja rd in S M -kilp a ilu t, T urun B ilja rd i 

l t a vanhassa T uru ssa" 

sa lo n g it ja Itäharjun b ilja rd ik a h v ila 

3. 2. T U Lin sisähallim e sta ru u skilp a ilu t 4. 3. Lausuntam atinea, S ibeliusm useo 

K upittaan urh e ilu h a lli 9. 3. "E lä kelä iste n T u rk u ” , T -talo 

3.— 4. 2. Suom en D ieteekkiyhdistyksen vuosikokous- 10. 3. E lokuvatilaisuus "H e ta is te liv a t synnyinja 

luentopäivät, Ikitu u ri 

m aansa p u o le sta ", K ino-P alatsi 

3.— 4. 2. Junioreiden pöytätenniksen S M -kilp a ilu t 12. 3. R uotsinkielinen alu e e llin e n ty ö suoje lu - 

3.— 4. 2. "T o p in ka n n u " kansalliset su lkapallo - päivä, Ikitu u ri 

kilp a ilu t, Nunnavuoren p a llo ilu h a lli 16. 3. N um ism aattinen 10-vuotisnäyttely 

8. 2. E sitelm ätilaisuus "Is ä n ja äidin asem a T urun S uom alainen S äästöpankki 

nykypäivän perheessä" 16.— 18. 3. 10. jazztapahtum a Turku 

9. 2. P erhe-ilta — o ivallisin ongelm ien ehkäisy- 19.— 23. 3. N uorison te a tte riv iik k o 

keino k a ikenikäisille p e rh e ille 20. 3. K am arim usiikkim atinea, S ib eliusm useo 

M A P -kirkko 22. 3. E nsi-ilta ” M u sta la isparo n i” , K o n serttita lo 

10. 2. H yväntekeväisyysilta syöväntorjuntatyön 25. 3. K ehitysvam m aisten m u siikkita p a h tu m a 

hyväksi, H am burger Börs T urun tu o m io k irk k o s rk n sali 

I I . 2. T urun laturetki 28. 3. Juhlavuoden p o stim e rkin liik k e e lle - 

16. 2. E nsi-ilta "S h ve ijk toisessa m aailm an- laskupäivä 

sodassa", T urun kaupunginteatte ri 28. 3 . - 4 . 4. V alta kunnallin e n p o stim e rkkin ä ytte ly 

19.— 24. 2 K a m arim usiikkipäivät, S ibeliusm useo, 30. 3.— 1. 4. S ulkapallon S uom en B -m e s ta ru u skilp a ilu t 

K onse rttita lo ja T urun linna 

N unnavuoren p a llo ilu h a lli 

21. 2. H yväntekeväisyyskonsertti, K onse rttita lo 31. 3.— 1. 4. N aiskuoro p ä ivät ja S uom en N a isku o ro liito n 

24. 2. E lokuvatilaisuus "Y k s i m ahdollisuus vuosikokous, Ik itu u ri 

tuhannesta ", K ino-P alatsi T urun S avon-seuran K u kko ju h la 

SUOMEN 

TURKU 

ÅBO, 

VÅR STAD 

Päätoimittaja - Chefredaktör: Olli Kestilä. 

T oim itu ssih te e ri - R edaktionssekreterare: E ino Lehtinen, E lin a n tie 

vägen 4 A 44, puh. - te l. 371 320. 

Elina- 

Ilm o itu shankkija - A n n o n schef: R aija H einonen, K a rja ku ja - F ägränd 75 c, 

puh. - tel. 373 034. 

Toimituskunnan muut jäsenet - Redaktionsrådets andra medlemmar: 

Reino Leimu, Reino Linkosaari, Heimo Kallio, Hans Othman ja Ilmari Rinne.

T u rku ju h lavu o ten sa aattona: 

Vuorossa oli 

puiden istutuskampanja 

■ Turku-seura toteutti viime keväänä yhteistoiminnassa Turun 

päivän toim ikunnan kanssa laajat, melko onnistuneet siivoustalkoot. 

Nyt syksyllä oli vuorossa "Turku vihreäksi "-tunnuksella 

pihapuiden istutuskam panja. Tapahtum an iskupäivät lokakuun 

13— 14 päivinä toteutettiin yhteistyössä Turun kaupungin puutarhurin 

Heim o Hietalan, Turun Kiinteistöyhdistyksen ja Turkuseuran 

kanssa. 

• Tam m i kasvaa ainakin 500 vuotta totesivat kaupungintalon puistoon tammen 

istuttaneet Turku-seuran hallituksen jäsenet Olli Kestilä (vas.), Heikki 

W inter, Ilm ari Rinne, Haakon W ainio ja Bo Grönholm. Puun istutuspaikasta, 

Aura- ja Linnankatujen kulmauksessa, historia kertoo, että katu oli aikaisem 

m in Turun linnaan johtaneen pitkän tien eli Kuningattarenkadun varrella. 

Taustalla vasem m alla näkyvä talo on v. 1811 rakennettu Seurahuone, josta 

v. 1885 tuli kaupungintalo. Kuvan pienet kivitalot olivat olemassa jo 1700- 

luvulla. M inkälainen on tämä paikka 500 vuoden kuluttua eli v. 2478? — 

Kuva: Jari Hakala. 

Kiinteistöyhtiöille jaettiin postin 

välityksellä 1.000 kpl tiedotuslehteä, 

jossa pyydettiin puiden ja taimien 

istutustilaukset jättämään kiinteistöyhdistykselle. 

Täm ä hoiti neuvottelujen 

jälkeen tilaukset edelleen hankintaliikkeille, 

jotka toimittivat tilaukset 

tilaajien pihoille. 

Tätä "virallista" tietä tuli taimitilauksia 

iskupäivän istutuksia varten 

vain muutama kymmenen. Tapahtumalla 

oli kuitenkin huomattava 

mainosarvo Turku vihreäksi-tavoitteelle. 

Huomattava määrä taimia 

hankittiin ”omia teitä”, kuten asian 

hoitamiseen hyvin sopii. Myös iskupäivän 

jälkeen on monia pihoja 

syysistutuksilla kaunistettu. Kaupunki 

kiirehtii myös om alta osaltaan 

puistojen ja katujen parannuksia, 

mm. Puistokatu on saanut uudet 

puu rivistöt. 

TIEDOTU S- JA ISTU TU S 

TO IM IN TA JATKUU 

Turku-seura kutsui kaikkien kaupunkiosaeurojen 

edustajat yhteiseen 

palaveriin Turun Suomalaisen 

Säästöpankin pääkonttorin kerholle 

tiistaina marraskuun 28 päivänä. 

Tilaisuudessa oli edelleen esillä 

Turku vihreäksi-teem a ja lisäksi 

Turun katuja liikennejärjestelyjä 

koskevia kysymyksiä. 

Ensi keväänä toteutetaan uusi 

istutuskampanja, sillä kevät on toinen 

otollinen istutusajanjakso. Ajankohta 

tosin on jo juhlavuotta, mutta 

pääjuhlatapahtumat ovat vasta kesällä, 

jolloin luonto Turussa on 

vihreää. 

□ 

ILMARI RINNE 

TURKU-SEURA, 

ÅBO-SÄMFUNDET r.y 

Toiminnanjohtaja 

Verksamhetsledare 

Ilmari Rinne 

Taskulantie — Taskulavägen 

1 G 116 

20300 Turku — Åbo 30 

Puh. — Tel. 382 596 

Taloudenhoitaja - Ekonomichef 

Ulla Eura 

Kristiinankatu — Kristinegatan 

10 A 15 

20100 Turku — Åbo 10 

Puh. — Tel. 24 992 

Svenskspråkig sekreterare - 

Ruotsinkielinen sihteeri 

Erik Bergh 

Svartmunkegränd — 

Mustainveljestenkuja 2 A 

20100 Åbo — Turku 10 

Tel. — Puh. 13 030 

Postisiirtotili - Postgiro 

TU 32 300-4 

Turku 

kaksi kertaa 

vanhempi 

kuin juhlavuosi 

edellyttää 

• Kuralan Kylämäen alueella 

tehtyjen muinaislöytöjen sekä 

kirjallisten lähteiden ja 

alueella olevien rakenteiden 

avulla voidaan luoda kokonaiskuva 

erään kylän kehityksestä 

600-luvulta meidän 

päiviimme saakka. Tämän 

kulttuurimuistomerkin sijaitseminen 

Turun kaupungin 

keskustan tuntumassa tekee 

alueen mielenkiintoiseksi. 

Näin toteaa Turun kaupungin 

museolautakunta lausunnossaan 

kaupunginhallitukselle 

omana kantanaan Kuralan 

Kylämäen alueen säilyttämisen 

puolesta. Toisin sanoen 

Turku on tämän arvion mukaan 

noin 1400-vuotias, vaikka 

kaupunki ensi vuonna 

viettääkin 750-vuotisjuhliaan. 

Museolautakunta toivoo Kuralan 

Kylämäen alueen asemakaavoittamista 

esihistorialliseksi 

suojelualueeksi ja 

alueen vastaista käyttöä selvittämään 

toimikuntaa. 

Kuralan Kylämäen alueen vastaisesta 

käytöstä on kiistelty kuten 

tunnettua jo pitkään. Museoviraston 

ja kaupungin museolautakunnan 

kanta ovat säilyttämisen puolesta. 

Kaupungin lakimies Ernst Westerlund 

puolestaan on katsonut Museoviraston 

itse asiassa haluavan suojella 

Kuralan kylämiljöötä käyttämällä 

muinaismuistolakia verukkeena. 

Turun kaupungille alueen säilyttäminen 

on verraten kallista, sillä 

tämä 13 hehtaarin suuruinen alue 

tarvittaisiin kipeästi asuntotarkoituksiin. 

Turun museolautakunta 

myöntääkin, että Kuralan Kylämäen 

tapauksessa törmäävät toisiinsa Turun 

kaupungin lyhyen tähtäimen 

taloudelliset edut ja pitemmän tähtäimen 

ympäristösuojelulliset näkökohdat. 

Museoviraston vuosien 1973— 74 

aikana suorittamat tutkimukset ovat 

osoittaneet Kuralan Kylämäen alueella 

olevan laajoja esihistoriallisia 

löytöpaikkoja, joista on tavattu rautakautinen 

kalmisto, asunnon pohjia 

sekä muinaispelto. Koekaivauksissa 

on löydetty myös esihistoriallista 

esineistöä. Erityisen ainutlaatuiseksi 

alueen tekee se, että muinaislöytöjen 

perusteella todettu asutus on 

jatkunut katkeamattomana 600-luvulta 

meidän päiviimme. 

Turun kaupungin museolautakunta 

esittää, että Kuralan Kylämäen alueesta 

voitaisiin muodostaa ympäröivien 

kaupunginosien virkistysalue tai 

kulttuurihistoriallinen koealue, jossa 

viljeltäisiin maata entisajan keinoin 

VANHA 

kotikaupunkini. 

Siellä synnyin, kasvoin, 

kävin koulut, opit kaikki. 

Joka kivi, katu tuttu 

puistot kujat sen, 

kaikki huokuu aikaa 

kaukaa menneiden. 

On kuin päivä paistais 

yli kaiken tuon 

taivas pilvetönnä kaartuu 

syvän sininen. 

Katedraalin kellot soivat 

hartautta kumahdellen. 

Nousen portaat ikivanhat 

ammoin siihen rakennetut 

Unikankareelle kummun. 

Urut soivat, kuuluu messu 

ihanalta alttarilta. 

Vaivun syvään hartauteen 

annan rauhan tulla sieluun 

vallata myös ruumiini. 

Täällä tunnen Luojan armon 

autuuden ja hiljaisuuden. 

Kiitos teille menneet polvet 

Temppelistä ylevästä, 

sieltä olen saanut voimaa 

kantaa monet tuskan taakat 

elämäni kulkutiellä. 

Satoja kaitaelokuvaajia 

Turun 750-vuotisjuhlille 

■ UNICAN (Union International du Cinem a d ’Am atuer) kongressi 

järjestetään ensi vuoden elokuussa Turussa. Kongressin 

järjestelystä vastaa Turun Kaitaelokuvaajat, jolle Turun 

kaupungin ensi vuoden talousarviossa on varattu 10.000 

m arkkaa järjestelykustannuksiin. 

Sadat huipputason kaitaelokuvaajat 

eri puolilta maailmaa saapuvat 

kuvaamaan 750-vuotisjuhliaan viettävää 

Turkua. Eikä vain juhla-Turkua, 

vaan myös Turun arkista elämää 

ja Turun messutapahtumia. 

UNICA-79 kongressi pidetään Ikituurissa, 

mutta kilpailuelokuvat katsellaan 

ja arvostellaan Turun konserttitalossa, 

jossa ne pyörivät kahdeksan 

päivän ajan aamusta iltaan. 

ja pidettäisiin niitä kotieläimiä, joita 

ennen vanhaan on talossa pidetty. 

□ 

RAKAS TURKU 

★ 

EEVA MARIA HYRKLAHTI 

Ylläoleva runo on kirjoitettu muistona Turun matkalta, jolloin 

kirjoittaja osallistui Jumalanpalvelukseen 4. 1. 1978 Turun tuomiokirkossa. 

Kongressin jälkeen Turusta film attuja 

elokuvia esitetään eri puolilla 

maailmaa. 

UNICA-78 kilpailut pidettiin Bakussa 

Neuvostoliitossa, jonne oli 

lähetetty runsaasti Turkua esittelevää 

aineistoa. Bakussa turkulainen 

dipl.ins. Niilo Luukkonen voitti hopeamitalin 

elokuvallaan "Ä lä ole 

katkera eläm älle” . Sam alla elokuvalla 

Luukkonen voitti keväällä 

Suomen Kaitaelokuvaajain Liiton 

mestaruuden. Hopeam italin Niilo 

Luukkonen voitti myös Itävallan 

D anubiale-festivaalissa elokuvalla 

”Terällä terävällä” . 

□

Turussa ensi kesänä vietettävien 

v a lta kunnalliste n kotiseutupäivien 

jä rje s te ly t ovat vie lä a lkuvaiheessaan. 

P äivien o h je lm a ja o sto on ku i 

te n k in ty ö skennellyt ja pitä n yt u seita 

kokouksia. Koska työja o sto ja 

v a ltu u skunta eivät tätä k irjo ite t 

taessa ole v ie lä kä site lle e t ohjelm a- 

ja o sto n suunnite lm ia , alla m ain itu t 

kaava ilu t ovat lo p u llis e s ti vahvistam 

atta. 

KOKOUS JA M AJOITUS 

Ik itu u riin jä rje ste tä ä n ko. p äiviksi 

vasta a n o tto to im isto , tie dotuskanslia, 

tie d o tu s- ja m uiden tarvikke id e n 

ja k e lu - ja m yyntipiste, opaskeskus, 

re tkeilyje n lä h tö - ja päätepaikka, 

T urun 750-v. pienoisnäytte ly ym. 

esityksiä. 

V a lm iste lu je n keskuspaikka ko tiseutu 

p ä iviin asti on V arsinais-S uomen 

M a a kunta liito n to im isto , Rauhankatu 

14 b, 20100 T u rku 10, puh. 

10 368, T auno S uom inen tai Perttu 

K oillin e n . 

ALKAJAISPAIVÄ 29. 6. 

K ello 8— 20 otetaan ilm o itta u tu 

m isia vastaan Ikitu u rissa ja vuosikokousedusta 

jie n v a lta k irjo je n ta r 

kastus on sam assa paikassa aam u 

päivän aikana. 

K ello 9— 10 tu lo k a h v it m uualta 

saapuneille. 

K ello 9.30 alkaa puolen tunnin 

välein lähtevät kolm e e ri linja-autokie 

rro sta , jo llo in n. 1,5 tunnin aikana 

oppaid e n avulla tutu stu ta a n T u r 

kuun. 

K ello 12— 13 on lounas ja kello 

13.30 kotiseutupäivien avaus ja 

K o tiseutu liito n vu o siko ko u s Ikitu u rin 

A rena-hallissa. 

Kahvitauon jä lkeen pidetään kello 

16— 18 K o tiseutu liito n 30-vuotisjuhla 

tu n n u ksella "M e ri — työ — ku lttu 

u ri” . Liiton täyttäessä 30 vuotta 

ohje lm a on p a ljo lti tähän liittyvää. 

S u unnitelm issa on kaupungin o rke s 

teri, suuret tanhuryhm ät, k u o ro t 

kro n ikka ym. 

Ikitu u rissa nautittavan päivällisen 

jälkeen on ta rk o itu s varata vapaa 

ilta ja T u rku-kohte id e n esittelyä. 

LAUANTAI 30. 6. 

P erin te e llise sti kotiseutupäivien 

toinen päivä on retkeilypäivä. Retkeilyja 

o sto valm istaa kello 8— 18 

kestäviä sekä saaristoon laiva- ja 

että sisäm aan kartano- ja linnaretkeilyjä. 

R uokailu tapahtuu retkien 

yhteydessä ja re tk ille ilm o itta u d u 

taan sam alla kun ilm oittaudutaan 

kotiseutupäiville. R etkien v ä lita voitteet 

ovat m erkittä viä nähtävyyksiä. 

Lauantaipäivän illa n v ie to t jä rje s 

tetään, osanotta ja m ä ä ristä riippuen 

useam m assa paikassa, kuten Turun 

linnan K uninkaan- ja K uningattaren 

saleissa, T urun VPK:n juhlasalissa 

ym. Näm ä ovat vapaam pia o hjelm a- 

tila is u u k s ia e ikä aikaisem m in koke 

iltu ja ra vin to la ilto ja . 

SUNNUNTAI 1. 7. 

K otiseutupäivät seuraavat p ä ä o siltaan 

a ikaisem pia perinteitä. S unnuntaiaam 

una osallistu ta a n ju m a 

lanpalvelukseen T urun uudistetussa 

T uom io kirkossa ja sen jä lkeen tu 

tustutaan oppaid e n avulla tähän 

kansallispyhättöön. 

Päivän ohjelm assa on lisäksi 

kunniakäynti sankarih a u d o illa , tu 

tu stum iset Y lösnousem uskappe liin, 

S ibelius-, M eri- ym. m useoihin. 

P ääjuhla jä rje ste tä ä n T urun kauniissa 

u rheilupuistossa, jo n k a n u r 

m ikentät ta rjo a vat hyvät esitystila t 

la a jo in e katsom oineen. O hjelm a- 

ja o sto on v a lm iste llu t ohjelm aa, 

m utta koska sitä ei ole vielä lo p u l 

lisesti vahvistettu, ei ohje lm a sta ole 

tarvetta v ie lä kertoa. 

Riittää, kun toteamme, että Turun 

juhlavuoden eräs keskeisimmistä 

tapahtumista ovat juuri nämä valtakunnalliset 

kotiseutupäivät, joille on 

varattu arvokkaat puitteet. Päiville 

odotetaan suurta osanottajamäärää, 

joiden joukossa laaja kotiseutuväen 

rintama ja valtiovallan edustajat. 

Turku-seuran jäsenet sekä Suomen 

Turun lukijat ovat tervetulleita ensi 

kesän kotiseutupäiville. 

□ 

ILM ARI RINNE 

T u rk u -se u ra , A b o-sam fu n d et rv 

- • 

toivottaa jäsenilleen ja 

kaikille turkulaisille 

XXXI 

V A LTA KU N N A LLISET KOTISEUTUPÄIVÄT TURUSSA 

29 . 6 . - 1 . 7 . 1979 

” M E R I - T Y Ö - K U L T T U U R I ” 

- UUTISIA SUUNNITELM ISTA JA PIKKUTIETOJA - 

H y v ä ä Jou lu a ja 

O n n ellista U u tta V uotta 

tillönskar sina medlem m ar 

och alla åbobor 

God Jul ocli 

G ott nytt År 

M arkkinointipäällikkö 

PERTTI HAAPAKOSKI: 

Turun Messut 79 lähenevät 

■ Elinkeinoeläm än osuus Turun 750-vuotisjuhlien vietossa ovat 

kansainväliset TURUN M ESSUT 79, jotka Osuuskunta Turun 

Messut järjestää Kupittaalla 10— 19. 8. 1979. Kaupungin juhlaviikko 

huipentuukin messujen avajaisiin. 

Messujen valmistelut ovat olleet käynnissä jo pitkään ja kaikki 

merkit viittaavat siihen, että messuista tulee kaikkien aikojen 

suurimmat Turussa. 

Edellisillä Turun Messuilla vuonna 1975 oli mukana 458 näyttelyosastoa 

ja messuihin tutustui 184 209 maksanutta kävijää. 

Täm ä luku on yhä tämän vuosikymmenen suurin, kun otetaan 

huomioon kaikki maassamme järjestetyt messutapahtumat. 

MESSUALUETTA 

TIIVISTETÄÄN 

K upittaan m essualueen suunnittelussa 

on lähdetty siitä, että 

alueesta pyritään tekem ään m ahdollisim 

m a n toim iva ja tiivis, jo tta 

saadaan syntym ään hyvä messutunnelm 

a. M essujen käytössä tulee 

olem aan sisätilo in a K upittaan Urh 

e ilu h a llin lisäksi kaikkiaan seitsemän 

e rikoishallia , jo is ta kolm e sijoitetaan 

vanhalle katsastuskentälle, 

kolm e h ie kkakentille sekä yksi ns. 

s irkuskentälle. K aikkiaan sisätilaa 

on m essujen käytössä 16.700 m2. 

Koko m essualueen suuruus on 8,5 

ha. M essualueen sisään jäävät Kupittaan 

uim alan kaksi allasta, m utta 

tä llä kertaa jäävät K upittaan ankkalam 

m ikot osittain m essualueen u l 

kopuolelle. 

VAHVOJA 

ERIKOISOSASTOJA 

T urun M essut 79 ovat yleism essut, 

jo id e n sisällä kuite n kin toteutetaan 

m uutam ia e rittä in voim a kkaita 

erikoisnäytte lyitä . Ensim m äistä 

kertaa tule e Turun M essuilla ole 

maan m ukana TYÖ JA TAITO 79 

-näyttely, jo ka sijo ite ta a n K upittaan 

U rheilu h a llin alakertaan. Näyttelyn 

yhteydessä on yle isöllä m ahdollisuus 

tehdä ostoksia suoraan m ess 

uosastoilta. N äyttelyssä on e sillä 

lä hinnä käsi- ja p ienteollisuuden 

tu o tte ita . Runsaat työnäytökset antavat 

n äyttelylle lisäväriä. 

M uita vahvoja e rikoisosasto ja tulevat 

olem aan KU LTAA JA HO 

PEAA 79, jo k a s ijo ite ta a n K u p ittaan 

U rh e ilu h a llin keskustaan, RA 

KENTAM IN EN JA ASUM INEN, jo n 

ka käytössä on kaksi e rikoishallia 

sekä VALO KUVAU SALAN ERI 

KO ISNÄYTTELY, jo ka sijoitetaan 

sam aan h a lliin kuin TV:t, ra d io t ja 

kodinkoneet. M essujen aikana on 

P e rt t i H a a p a k o sk i 

Turussa m aailm an am atöörielokuvien 

katselm us UNICA 79, jo ka tuo 

Turkuun ja m essuille satoja u lko 

m aalaisia eri p u o lilta m aailm aa. 

ROMANIA MUKANA 

SUURELLA OSASTOLLA 

Turun M essut 79 tulevat olem aan 

aikaisem paa kansainvälisem m ät. 

Rom ania on ilm o itta u tu n u t m essuille 

suurella osa sto lla ja tuo 

näytte ille runsaan va liko im a n tuotantoaan. 

Sam alla se pyrkii lu o 

maan uusia kauppasuhteita suom a 

laisiin y rityksiin sekä viennin että 

tuonnin m erkeissä. 

Lisäksi m essuille ovat tulossa 

N euvostoliiton ja Suom en ra ja kauppaa 

edustava L enfintorg, ainakin 

T urun pohjo ism a iset ystävyyskaupungit 

B ergen— G ö te b o rg — Århus, 

sekä useita yrityksiä Länsi-S aksas- 

TURUN 

MESSUT 79 

Kupittaalla 10- 19. 8 

ta. N euvottelut ovat parhailla a n 

käynnissä lisäksi useaan m uuhun 

maahan. 

ILM O ITTAUTUM INEN 

VILKASTA 

Ilm o itta u tu m in e n T urun M essuille 

on o llu t ta vallista vilkkaam paa. 

M arraskuun loppuun m ennessä on 

s isätilo ista varattu yli kolm annes. 

M ukana on mm. liik keenvaih d o l- 

taan Suom en su u rin yrity s N este 

Oy sekä useita m uita suurim p iin 

luke u tu via y rityksiä , kuten SOK, 

Kesko, V alm et jne. □ 

T IE TO JE N K Ä S ITTE LY LIITTO ry 

ja O suuskunta T urun M essut ovat 

sopineet N ordD A T A 80 -näyttelyn 

jä rje stä m isestä T urussa to u ko ku u s 

sa 1980. N ordD A T A on p o h jo is m a i 

nen A TK-alan a m m a ttila iste n konferenssi, 

jo k a jä rje s te tä ä n v u o ro vuosin 

eri S kandinavian m aissa. S uomessa 

se on jä rje s te tty aika ise m 

min vuosina -72 ja -76 H elsingissä. 

K o nferenssiin on viim e vuosina 

o s a llistu n u t vaja a t ka ksitu h a tta atkpäällikkö 

ä , s u u n n itte lija a ja m uuta 

alan a sia n tu n tija a . N ordD A T A -k o n 

fere n ssiin liitty y tavan m ukaan näyttely, 

jo ssa esite llä ä n tie to k o n e ita 

sekä tie to je n k ä s itte ly y n liitty v iä la itteita 

ja apuvälineitä. T urussa N ord 

DATA 80 -n ä ytte ly on avoinna ainakin 

konfe re n ssip ä ivät 27-29. 5. 1980. 

O sanottajien lisäksi näyttelyyn vo i 

vat tu tu stu a m yös m uut alasta k iin 

nostuneet. N ä ytte lyp a ika ksi on 

s u u n n ite ltu K upittaan U rh e ilu h a llia .

Keittiönäyttelyssä löytöretki 

keittiöön 

■ O suuskunta Turun Messut järjesti 22.— 27. 9. 1978 Ikituurin 

kongressikeskuksessa Keittiö 78-näyttelyn, jossa oli kaikkiaan 

65 näytteilleasettajaa ja esillä yli 200 valm istajan tuotteita. 

Näyttelyn avauksen suoritti messuosuuskunnan hallituksen 

jäsen, konsuli Jarm o Nuotio. Näyttelyyn tutustui kuuden päivän 

aikana 13 131 kävijää, joka on parisen tuhatta vähemmän 

kuin edellisen, Konserttitalossa järjestetyn vastaavan näyttelyn 

kävijäm äärä. Nyt järjestetty näyttely oli alan näyttelyistä 

m aam m e laajin. 

K e ittiö kalu ste id e n lisäksi näyttelyssä 

e s ite ltiin ko d in koneita , keittiön 

työvälin e itä , astio ita , te k s tiile jä ja 

e lin ta rv ik e te o llis u u d e n tu o tte ita . Tieto 

k o n e k e ittiö n vastakohtana nähtiin 

T urun kaupungin h is to ria llis e n m u 

seon laatim a H ilm an ja K allen k e ittiö 

1920-luvun alku p u o le lta . K eittiö 

oli m ain io ja valaiseva e sim erkki 

s iitä , m inkälaisissa ke ittiö issä isoä 

id it jo u tu iv a t työskentelem ään ja 

askaroim aan. 

N äyttelyn m o n ip u o lista tu o te valikoim 

aa täyd e n sivät ohje lm a t, jo issa 

p e re h d yttiin ruoanvalm istukseen, 

ra vin to -o p p iin , säilöntään, pakastam 

iseen jne. N äistä a sioista k e rto ivat 

ko tita lo u s o p e tta ja Leena R ukka, 

k o tita lo u s te k n ik o t T e rttu Järvinen, 

A n ja H ulm i ja K atri Sulonen sekä 

T V -k e ittiö m e s ta rit V anam o ja K olm 

onen. T avaratalo W iklu n d jä rje s ti 

k o tia suje n m uotinäytöksiä. 

N äyttelyn avauksen s u o ritti S uom 

en T u rkisala n K e sku sliito n puh 

e e n jo h ta ja H åkan S andbacka, jo ka 

to te si mm., e ttä tu rk is a la kaikkineen 

ty ö llis tä ä m aassam m e lähes 100 000 

ih m istä . S uom en tu rkisala n h isto ria 

o soitta a , e ttä vähän y li 300 vuotta 

sitte n p e ru s te ttiin T urussa alan ensim 

m ä in e n a m m a tillin e n y h te is to i 

m in ta ja s iitä lä h tie n on T urussa 

a in a o llu t hyvän am m a ttita id o n ja 

id e a rik k a u d e n om aavaa tu rk k u rik u n - 

taa. 

M u o tin ä y tö k s is tä vastasi Rosw itha 

H e ikkilä . O sa sto illa ja m u o tin ä ytö k 

sissä saam aansa kuvaa yle is ö llä oli 

V arsinais-S uom en S okeritautiyhdistys 

ja T urun Juustoseura e sitte 

livä t o sastoillaan ra vitsem ustietoutta 

ja ja k o iv a t ruoka o h je ita . V arsinais- 

Suom en M aatalouskeskuksen ja 

Valion sienio sasto lla o li m yös k ilpailu 

parh a ista sieniruokalajeista. 

M uista k ilp a ilu is ta m ainittakoon 

katta u skilp a ilu , jossa sai äänestää 

m aaherra ja rouva Paavo A ition, 

m aaherra Sylvi S iltasen ja kaupung 

in jo h ta ja ja rouva V äinö J. Leinon 

kattam ista pöydistä. 

K atta m iskilp a ilu n v o itti Leinoa 

vio p u o lisoid e n kattam a pöytä, 

jo n ka rouva A ija L eino o li nim ennyt 

R uskaleikiksi. Syksyn ruskavärein 

katettu pöytä sai yhteensä 3 532 

ääntä eli 49,1 p rosenttia kaikista 

annetuista äänistä. Ä änestäjien kesken 

arvotun palkin n o n vo itta ja ksi 

a rvo ttiin P irjo M årtensson. □ 

T u rk is 78-näyttely Ikituurin 

kongressikeskuksessa 

■ Osuuskunta Turun Messut järjesti Turkis 78-näyttelyn Ikituurin 

kongressikeskuksessa lauantaina 28. 10. ja sunnuntaina 

29. 10. Näyttelyssä, joka oli ensim m äinen alan erikoisnäyttely 

Suom essa, oli m ukana 11 Turun Turkkurit ry:n jäsenliikettä. 

m a h dollisuus täydentää seuraam alla 

työnäytöksiä, jo issa e s ite ltiin tu rk is 

ten käsittelyä. A lan e ri p uolia valote 

ttiin film ie sityksillä . M yös tu rk is 

e lä in te n luonnonm ukaiseen asuun 

sai näyttelyssä tutustua, s illä tä yte 

ty t e läim et anto ivat om an piristävän 

lisänsä kokonaisuuteen. N ä ytte ille 

a settajat o liv a t la h jo itta n e e t eläinten 

h äntiä ja tu rkiste n h u kkapalo ja Pelastakaa 

Lapset ry:lle, jo ka m öi n iitä 

näytte lyvie ra ille . 

Y le is ö k ilp a ilu n p a lkinnon 8 500 

m arkan arvoisen sw akaraturkin 

v o itti suorite tu ssa arvonnassa Ritva 

S uoperä T urusta. 

□ 

K ask u toim ik u n ta 

alo ittan u t 

työnsä 

Turku-seuran k a skukilp a ilu u n lähete 

ttiin yli 700 kaskua ja lä h e ttä jiä 

o li yli 60. A ikaisem p ia k a skukirjo ja 

varten lähetetyistä m utta tila n p u u t 

teen ta kia ju lka ise m a tta jä ä n e istä 

kaskuista saadaan vielä jo ku m äärä 

lisää. 

Jo vuosi sitten T u rku-seura n i 

inesi toim ikunnan ka s k u k ilp a ilu a ja 

kaskukirja n to im itta m is ta s e lvittä 

mään. P uheenjohtaja na on asessori 

H e ikki W in te r ja jäse n in ä kouluneuvos 

A. T. K oskim ies, in te n d e n tti 

E rik Bergh, in sin ö ö ri P ekka N iem i, 

to im itta ja E ino Lehtinen ja asessori 

Ilm ari Rinne. 

T oim iku n ta on kilp a ilu n päätyttyä 

pitä n yt ensim m äisen kokouksensa 

ja la a tin u t työsuunnitelm an. T odettakoon. 

että k o n e e lla k irjo ite ttu je n 

ja "s e lv ie n " ju ttu je n lisäksi on 

su u ri m äärä kä sin k irjo ite ttu ja la p 

pusia, jo id e n p u h ta a k s ik irjo itu s vaatii 

om an aikansa. 

E delliset kaskukirja t o liv a t kum p i 

kin n. 260-sivuisia ja tavo itte e n a on 

nyt suunnille e n sam a sivum äärä. 

P arhaat kaskut valitaan ja m uut 

tallennetaan seuran arkistoon. 

O vathan kaikki kaskut om a lla tavallaan 

tu rk u la is ta h istoriaa, sillä 

niissä on p aljon tu n n e ttu ja nim iä ja 

h eistä hupaisia tosita rin o ita . 

Tavoitteena on saada kaskukirja 

p ainetuksi ensi kesän s u u riin ju h 

liin ja v a lta kunnallisiin ko tise u tu 

päiviin m ennessä. 

Hyviä k u lttu u rikaskuja ja ta rin o ita 

— ei n iiden tarvitse m itään vitsejä 

olla — otetaan edelleen vastaan 

niin kauan kuin kaskutoim ikunta 

su o ritta a jo lähete ttyje n kaskujen 

tarkistusta. K askutoim ikunnan sih 

te e rin ä on T u rku-seuran to im in n a n 

jo h ta ja Ilm ari Rinne, jo lle voi lähettää 

vielä uusia kaskuja sekä tie 

duste lla kaskukirjaan liittyviä 

asioita. 

Edelläolevasta on varm aankin 

selvinnyt, e ttei kaskukilp a ilu n tu 

losta saada selville ennen kuin 

kaikki yli 700 kaskua on ta rkiste ttu 

ja la jite ltu . 

K askukilpailussa on useita hyviä 

p a lk in to ja luvassa. N iistä v o ita 

neen esittää yhteenveto vasta S uom 

en T urun num erossa 1/79. Pääpalkin 

n o n V ip-m erkkisen p o lkupyörän 

on la h jo itta n u t T u n tu rip yörä 

Oy. 

□ 

ENSI vuonna 750-vuotisjuhlaansa 

viettävällä T u ru lla on stip e n d ira h a s 

to, jo sta on ta rk o itu s m yöntää apurahoja 

elinke in o e lä m ä n p iirissä 

työske n te le ville tai sen palvelukseen 

tulevien nuorten ulkom a isiin o p in 

tom a tkoih in . T urun K auppakam ari 

on la h jo itta n u t rahaston pohjasum - 

m aksi 50 000 m arkkaa ja to ivoo 

elinke in o e lä m ä n ja yrityste n ka rtu t 

tavan rahastoa. 

T u r k u -se n ra , Å b o -sa m fu n d e t r y :n 

to im in ta s u u n n ite lm a v u o d e lle 1979 

TAVOITTEET JA 

PERIAATTEET 

T uru lla , Suom en vanhim m alla 

kaupungilla, arvokkaan historian 

o m aavalla m eren, työn ja ku lttu u rin 

kaupungilla, on vuosi 1979 suurten 

m uistojen vuosi, s illä T urun synnystä 

v. 1229 tule e kuluneeksi 750 

vuotta. Ehkä A urajoen suun kantaasukkaat 

ovat näillä k u kkulo illa ja 

ra n n o illa jo paljon aikaisem m inkin 

asuneet ja työnsä aloittaneet. 

J u h lie n ja m uistojen keskellä on 

p a ika llise lla kotiseutuyhdistyksellä 

T urku-seuralla oman kotiseutunsa 

m enneisyyden, kokem usten ja tie 

touden pohja lta asetettava tavoitteet 

ih m isläheisiksi, aineellisten olo suhteiden 

ja henkisen ilm a p iirin eli 

koko n a ism iljö ö n luom iseksi m ie le k 

kääksi täm än hetken ja tulevan tu r 

kulaisen eläm älle. Turku-seuran on 

tä ltä pohja lta pyrittävä vaikuttam aan 

T urun päättävien viranom aisten ja 

laitosten tietouteen. 

T o isaalta asukasta on suojeltava 

liia n rajulta, m ie le ttö m ä ltä rakentam 

iselta ja kaiken m uuntam iselta ja 

to isa a lta ohjattava m yönteistä, ihm 

isläheistä kehitystä parhaitten perin 

te itte n opastam ana. 

Eläm än kokem usta om aava, vanheneva 

p a ik a llis p a trio o tti ei voi hyväksyä 

isien työn nopeaa hävittäm 

istä ja kaiken m uuntam ista m ie lijo 

h te id e n ohjaam ina. On nähtävä 

taaksepäin ja eteenpäin. A jan perspektiivi 

on arvokas kom passi, joka 

ohja tko o n Turku-seuran rakentavaa, 

jo skin vaikutu ksilta a n vaatim atonta 

työtä edelleen n iin, että h isto ria ja 

uusi aika voivat lyödä kättä to is illeen 

"A b o a vêtus et nova” . 

YLEISET KO KO UKSET JA 

JU H LAT 

Vuonna 1979 on seuran to im in 

nassa jä s e n istö lle sekä uusia että 

p e rin te isiä tilaisuuksia. 

Vuoden ensim m äinen ju h la on 

N aisjaoston jä rje stä m ä K ynttilänpäivän 

ju h la 4. helm ikuuta. 

Seuran vu o siko ko u s on sääntöjen 

m ukaan m aaliskuussa ja syyskokous 

m arraskuussa. Näissä tila isu u ksissa 

toivotaan toim in n a n h a lu iste n ja kotise 

u tu työstä kiinnostuneiden jäsenten 

ta rjo u tu van ja o s to ih in ja e rila i 

siin tehtäviin, jo ita seuran to im in 

nassa runsaasti tarjoutuu. 

T urun linnassa vietetään lokakuussa 

p e rin te e llin e n syysjuhla a r 

v o kkain ohjelm in. 

Kahdeskym m enestoinen toim intavuosi 

M uitakin kokous- ja ju h la tila is u u k 

sia järjestetään, jo s tarvetta ilm aantuu. 

ESITELM ÄSARJA 

Turku-seura jä rje stä ä yhdessä 

T urun työväenopiston kanssa esitelm 

äsarjan työväenopiston huoneistossa 

tam m i-helm ikuussa. A i 

heet T urun ju hlavuonna käsittelevät 

T urun eläm än vaiheita alkaen Turun 

synnystä 1229 ja päättyen viim e 

vuosien tapahtum iin. 

T urku-seura on välittänyt asiantu 

n tija e s ite lm ö its ijö itä om asta p iiris 

tään ja ta rjo a a v. 1979 edelleen 

apuaan esim . v a lta ku n n a llisille k o tiseutupäiville, 

kesäyliopistolle ja m o 

niin ju h liin . 

Å bo A kadem in prom ootiossa 

22. 9. 1978 v ih ittiin 20 ku n n ia to h to 

ria, 44 väite llyttä to h to ria ja kolm e 

riem utohtoria. V iim e m a in itu t v ih ittiin 

to h to re iksi jo Å bo A kadem in ensim 

mäisessä p rom ootiossa vuonna 

1927. F ilosofian riem u to h to rin arvon 

ja m iekan saivat nyt kem isti Per 

Ekw all, g e ologi G unnar Pährm an ja 

poissaolevana g e ologi Hans Hausen. 

T o h to rip ro m o o tio T urun ko n s e rttitalossa 

a lo ite ttiin P aciuksen akateem 

isella juhla m a rssilla . Tervehdyspuheen 

piti kansleri Sven L in d 

man ja ju h lapuheen re h to ri B ill 

W idén. E nsiesityksensä sai ju h la - 

kantaatti "L a g e rn över alla la g ra r” , 

jo n ka on säveltänyt turkula in e n 

G o ttfrid G räsbäck ja sanoittanut 

turku la in e n k irja ilija O le T orvalds, 

jo ka m yös p ro m o voitiin kunnia to h 

to riksi. K o n serttita lo sta juhla vie ra a t 

siirtyivät kulkueena T urun tu o m io 

kirkkoon, jossa saarnasi piispa 

VALTAKUNNALLIS E T 

KOTISEUTU PÄIVÄT 

TURUSSA 29. 6.— 1. 7. 1979 

Turku-seura te ki aikoin a a n a lo itteen 

vu o sitta in pidettä vie n v a lta kunn 

allisten kotiseutu p ä ivie n saam i 

seksi T urkuun Suom en K otise u tu - 

liito n 30-vuotisen taip a le e n ja T urun 

ju hlavuoden m erkeissä. Kun T urun 

kaupunki teki m yönteisen päätöksen 

o sallistum isestaan vastuuseen ta 

loudellisesti ja nim esi edustajansa 

jä rje s te ly ih in ja kun vie lä V arsinais- 

Suom en M a a kunta liitto on m ukana, 

niin voidaan ko tiseutu p ä ivät pitää 

Turussa kesällä 1979. 

Ne ovat 3-päiväiset ja T u rku -se u 

ran jäsenet voivat n iih in o sallistu a 

ja v a rsin kin suuriin y le is ö ju h liin to i 

votaan laajaa jä se n jo u kko a m ukaan. 

Turussa vihittiin kolme 

riemutohtoria 

■ Suomen vanhimman yliopiston Åbo Akadem in 60-vuotisjuhlan 

erääksi kohokohdaksi muodostui kaikkien tiedekuntien 

yhteinen tohtoriprom ootio, jonka yhteydessä Handelshögsskolan 

vid Åbo Akadem i järjesti oman promootionsa. 

John V ikström . Ju h la llis u u d e t päättyivät 

T urun lin n a ssa p id e tty ih in 

ju h la illa llis iin . 

★ 

Syyskuussa vu o n n a 1918 peru ste 

tussa säätiö p o h ja isessa Å b o A kadem 

issa a lkoi o p iske lu ke vätlu kukaudella 

1919. T ie d e k u n tia o li ko l 

me: hum anistinen, m atem aattislu 

o n n o n tie te e llin e n ja v a ltio tie te e llinen. 

M yöhem m in on perustettu lisäksi 

k e m ia llis -te k n illin e n sekä te o 

lo ginen tie d e kunta . V uonna 1927 

akatem ian yhteyteen p e ru ste ttiin 

ru o ts in k ie lin e n kauppakorkeakoulu 

H a n delshögsskolan vid Å b o A kadem 

i. O p is k e lija in m äärä on kasvanut 

kym m enessä vuodessa noin 80 

p ro s e n tilla o lle n nyt y li 3 000, jo is ta 

noin neljä n n e s on su o m e n kie lisiä . 

Å b o A kadem issa on o llu t sen histo 

ria n aikana y li 150 to h to rin v ä i- 

töstä. 

□

K okoukset ja vie ra itte n m ajo itu kset 

ovat Ik itu u rissa. T oinen päivä on 

re tkeilypäivä ja sunnunta in a on pääju 

h la T urun u rh eilupuistossa. 

750-VUOTISJU H LAT JA 

TURUN PÄIVÄ 

T urun päivän to im ikunta a n Turkuseura 

on vu o sitta in nim ennyt kolm e 

edusta ja a n sa ja nim ennee m yös 

1979. K a u p u n g in h a llitu s on pyytänyt 

T urun päivän to im iku n ta a s u u n n itte 

lem aan T urun juhla vuoden kansanju 

h la a 5. 8. Täm än ju h la n ja ehkä 

m yös e d elleen varsinaisen Turun 

päivän 16. 9. jä rje s te ly ih in Turkuseura 

s iis osallistu u . M yös m uih in kin 

T urun ju h la vuoden jä rje s te ly ih in 

T u rku-seura osallistu u tarpeen niin 

vaatiessa. 

T avoitteena on vielä olla m ukana 

T urun M essuilla 10.— 19. 8. Turkuseuran 

tie d o tu skio skilla . 

KIR JA LLIN E N T O IM IN TA JA 

TIEDOTTAM IN EN 

S uom en T u rku — Å b o vå r stadlehteä 

ilm estyy neljä num eroa, 

jo is ta n:o 2 to im ite ta a n laajem pana 

lehden 20-vu o tisju h la - ja kotiseutunum 

erona ja e tta va ksi ja m yytäväksi 

v a lta kunnalliste n kotiseutupäivien 

yhteydessä. 

K olm annen k a s kukirja n pain a tta 

m inen on seuran ta voitteena, m ikäli 

kustannuskysym ykset saadaan ra t 

kaistua. K a skukilp a ilu ssa saatu kaskum 

äärä riittä n e e painokseen. 

T urun y lio p is to n suom enkielen 

laito kse n avulla seuram m e a lo itteesta 

kerätty T u rku -kro n ikka p y ritään 

saam aan valm iiksi ju h lavuoden 

aikana. 

P aikallisra d io ssa pyritään Turkuseuran 

ta h o lta antam aan entistä 

enem m än T urku-tietoutta. 

JA O STO JEN TO IM IN TA 

M u rre ja o sto pitää edelleen kerran 

kuussa kokouksen tarkastaen saap 

u n e ita T urun m urteen kirjo itu ksia , 

kerä te n ko rtisto o n T urun m urresanoja, 

e siin tyy T urun p a ik a llis 

ra diossa m urre p a kin o in , ehdotta a ja 

ta rk is ta a T urun m urte isia m ainoksia 

ja h u o le h tii m u rre k irjo itu k s is ta S uomen 

T u rkuun. R e tkeilyja o sto jä rje s 

tää to rs ta i-ilto in a toukokuussa kulttu 

u rio p in to re tk e ily t, avustaa va lta 

ku n n a lliste n kotiseutu p ä ivie n retk 

e ily jä sekä to im im a lla T urku-seuran 

opas- ym . tehtävissä. Lehtija o sto 

s u u n n itte le e ja hoita a S uom en T u 

run ilm estym iseen liitty v ä t to im e n 

p ite e t N a isja o sto avustaa seuraa 

ju h lie n jä rje s te ly s s ä ja to im e e n p a 

nee K ynttilä n p ä ivän juhla n . S ivistysja 

o s to n o sa ta vo itte in a ovat mm. 

e rä id e n T urun h isto ria sta kiin n o s ta 

va lla ta va lla kerto vie n ru o ts in k ie lis 

ten te o ste n kääntäm inen suom eksi 

tai a in a kin e rä id e n kohtie n suom enta 

m in e n ja ju lk a is e m in e n Suom en 

Turussa. H is to ria n ja o s to valm istelee 

seuran e s ite lm ä s a rja n a ih e p iirin ja 

T u rk u -seuran 

K y n ttilan p äiv an j u h lia 

20 vuotta 

• T urun kaupungin ta lo n istuntosalissa jä rje ste tyn ensim m äisen K ynttilänpäivänjuhlan 

pöytäseurassa nähdään mm. Turku-seuran ensim m äinen p u 

h e enjohtaja, m aaherra Esko Kulovaara, T urun kaupungin va ltu u sto n puheenjo 

h ta ja , kunnallisneuvos ja rouva Arvo T oivonen, h o vioikeudenneuvos ja 

rouva O lavi S antalahti, kauppaneuvos Arm as K olvurinta ym. 

T urku-seuran järjestäm ää ensim 

m äistä K ynttilänpäivän ju h la a vietettiin 

1959 ja ju h la p a ikkana o li T urun 

kaupunginvaltuuston istuntosali. 

Seuran naisja o sto on kaikki 20 

ju h la a jä rje stä n yt s u u re lla in n o lla ja 

a lttiu d e lla . Jaoston ensim m äinen 

p uheenjohtaja , ta ite ilija Irm a Jylhä 

to im itta a Suom en T urkuun Turun 

historiaan liitty v iä kirjo itu ksia . Ym 

p ä ristö ja o sto suunnittelee T urkuun 

kohdistuvia ” T urku vih re ä ksi” -to i- 

m e n p ite itä ja m uita lu o n n o n suoje 

luun liitty v iä alo itte ita . T a lousjaosto 

tukee seuran ta lo u tta etsim ä llä ta r 

vitta va t kein o t ja to im e n p ite e t seuran 

talouden yllä p itä m iseksi. T yöja 

o sto käsittelee m uilta ja o s to ilta 

saapuneet a lo itte e t ja a ktivoi ja o s 

to ja tekem ä llä n iille to im in ta e h d o 

tu ksia sekä valm istelee asiat h a llitukselle 

. R uotsinkielinen ja o sto käs 

itte le e m uiden ja o sto je n eri te h tä 

viä, m utta ruotsin kie lisen väestön 

kannalta. Ja o sto ehdottaa Suom en 

Turku — Å bo vår stad-ju lka isu u n 

ru o ts in k ie lis iä k irjo itu k s ia ja pyrkii 

jä rjestäm ään ruotsin kie lisiä tu rk u 

la isia erityisesti kiinnostavia to i 

m intoja. K a skujaosto on nim etty tila 

päisesti ja sen tehtävänä on valm iste 

lla kolm annen kaskukirja n painattam 

iseen ja k a skukilp a ilu u n liittyviä 

kysym yksiä. M u ita kin tila p ä isiä 

ja o sto ja ja to im ik u n tia asetetaan 

tarpeen vaatiessa. 

kertoi v. 1959 ju h la n ohjelm assa 

o lleen mm. kuvaelm an "T u ru n 

p a lo ", jo ka o li niin to dentuntuinen , 

että palvelija tytö n juostessa sisään 

ilm oittam aan T u rku palaa, juhla väki 

p elästyi. Sam assa juhla ssa o li m yös 

Tam ara Lundin ensiesiintym inen. 

N aisjaoston urakka tässä ensim - 

M U ITA TO IM ENPITEITÄ 

Seuran a rkisto on edelleen W äinö 

A altosen m useosta käyttöön saadussa 

arkistohuoneessa. Seura kuitenkin 

ta voitte le e sellaista pysyväm 

pää to im itila a , jo n ka yhteydessä 

T urku-seuran hallitu s ja ja o sto t vo i 

sivat kokoontua ja jossa jäse n istö 

ja muu yle isö voisi kätevästi asioida. 

T ä llainen voisi o lla esim . jo k in histo 

ria llin e n rakennus, jo ka kaupung 

in ta h o lta on suunnite ltu re sta u ro i 

tavaksi sivistysseurojen käyttöön. 

M uita tässä m ainitsem attom ia to i 

m e n p ite itä tu lla a n vuoden 1979 aikana 

suorittam aan jäsenalo itte id e n , 

ja o sto je n aloitte id e n , viranom aisten 

esitysten, K o tis e u tu liito lta tu lle id e n 

toivom usten tm s. lähtö kohtie n pohjalta. 

Seuran talo u sarvio vuodelle 1979 

käsitellään m aaliskuun kokouksessa. 

Turussa, m arraskuun 16 päivänä 

1978. 

OLLI KESTILÄ 

puheenjo h ta ja 

ILMARI RINNE 

to im in n a n jo h ta ja 

• Ensim m äisen K ynttilänpäivän 

ju h la n ta rjo ilija t pukeutuivat Turun 

m am selelksi. Kuvassa pari m am sellia 

: M arja Jylhä ja Eeva N orm i taustanaan 

Aboa vetus et nova-m ainos. 

— Kuva: T eppo N orm i. 

mäisessä juhlassa o li valtava, sillä 

kaupungintalossa ei o llu t astioita, ei 

edes keittopaikkaa, jote n hella, 

pannut ja astiat tu o tiin m uualta. 

V iiden vuoden jä lkeen vaihtui puheenjohtaja. 

Vuosina 1965— 77 eli 

p eräti 12 vuotta o li naisjaoston 

"p rim u s m oto rin a ” ham m aslääkäri 

H elm i S ilvola-M anérus. Hänen jo h 

d ollaan on ju h lia jä rje s te tty VPK:n 

ta lo lla , seurakuntatalolla ym. V iim 

eksi o ltiin Ikitu u rin A urora-salissa. 

Ei vain puheenjohtaja t, vaan myös 

koko naisjaosto on pannut itsensä 

"lik o o n " K ynttilänpäivän ju h lie n onnistum 

iseksi. A rvottu ja lahjaesineitä 

jaoston jäsenet ovat vuosittain keränneet 

runsaasti tu rkula iste n liik e 

laitosten ja m onien y ksityishenkilöiden 

ollessa lahjo itta jin a . 

Vuoden 1979 K ynttilänpäivä on 

4. 2. ja tä llö in on ta rkoitu ksena 

vie ttä ä K ynttilänpäivän ju h la uudessa 

H am burger Börsissä, m ikä li ta lo on 

s illo in valm is vastaanottam aan vie 

raita. S uunnitelm ien m ukaan uusi 

kom ea Börs valm istuu ensi vuoden 

helm ikuun alussa. 

V. 1978 n aisjaosto va litsi uudeksi 

puheenjo h ta ja ksi rouva R auni A rvelan. 

M yös osa ja o sto n jäsenistä 

vaih tu i. U usin voim in, m utta e n tiseen 

tapaan vietetään p e rin te e llistä 

K ynttilänpäivän juhlaa. 

O 

ILM ARI RINNE 

NUORISO - ja vapaa-aikaohjaajie n 

pohjoism ainen ystävyyskonferenssi 

koko o n tu i G ö teborgissa 14.— 18. 8. 

1978. T urun valtuuskuntaan kuului 

yhteensä 10 edusta ja a nuoriso la u ta 

kunnasta ja n u o risojä rje stö istä . 

K onferenssin aiheena o li vapaa-aika. 

V iisipäiväisessä konferenssissa käs 

ite ltiin m onia vapaa-ajankysym yksiä. 

V iim eisenä päivänä kunkin 

maan edusta ja t e sittivät käsityksensä 

pro g re ssiivisesta vapaa-ajan 

p o litiik a s ta om assa m aassaan. T u r 

ku to im in e e konferenssin isäntänä 

neljä n vuoden kuluttua. 

Ju h la m u i sto kolm en 

vuosikym m enen ta k a a 

■ O lik o h a n k o u lu ty ö 1940-lu vulla v ie lä a a tte e llis e m p a a 

k u in n y k y is in . Ju h la ru n o , jo k a e s ite ttiin U rh e ilu p u is 

tossa v uon n a 1947 jä rje s te ty s s ä k a n s a k o u lu la ito k s e n 

7 5 -vuotisjuhlassa, v a ik u tta a tä n ä ä n h is to ria llis e lta 

d o k u m e n tilta . N ykyisenä e tu jä rje s tö je n v a lta k a u te n a 

saavat tu n te e t usein v ä is ty ä k y lm ä n jä rje n tie ltä ja 

ru n o llis e t vuodatu kse t a m p u is iv a t y li m a a lin . 

A T K 

KEVÄTSATO 

Turun kansakoululaitoksen täyttäessä 75 vuotta v. 1947 

Kukkivat vaahterat, tuom et ja tuoksua kaupunki tu lvii, 

välkkyvät A uran veet, kylväen peltom ies käy. 

N äin kevät kaivattu tu llu t on vuossatain va rre lla aina, 

v ie rin yt Aura on noin, kylvetty e n nenkin on. 

A urinko kultainen sadon suonut on m ullasta nousta 

palkaksi uutteran työn, huolen ja raadannan. 

Nytkin mä tiedän sen: kun kevätkukkeus kuihtuu, Aura, 

taas kuhila itte n mä nään ranto ja s reunustavan. 

M utta kun suihkivat s irp it ja tä h kät kun ta ittu va t ju u ri, 

kylvö on a lkanut uus, uskon ja tietäm isen. 

Lehti kun kellastunut alas puusta on liitä n y t tie lle , 

sen yli lapsosien askelet koulu u n vie. 

On ilo kylvää sarka kun suo sadon talve n kin alta, 

yksin kasvattajan onni se o llu t on ain. 

K elvoton kansa, m i ka u n iit sarkansa soistua antaa, 

kehnosti laim in lyö lastensa kasvatuksen. 

H iljene siis, pois heitä sun arkinen huoles ja katso 

koulunsa rakkaan kun ju hlaan nuoriso käy. 

Varjossa lehm uksien näet kulkevan juhla va n saaton 

joustavin askelm in, tyttö set palja in päin. 

H eikkona kaunistaa hym y huulien kaarteet vielä, 

vallaton kuitenkaan kuiskina kuulu ei nyt. 

M ääränä m atkan on korkea te m p p e li v ie re llä virra n , 

arvokas a ltta ri tu o m u istojen, h istorian. 

K irkasna soi kevätvirsi ja kaikuu korkea kirkko, 

h olvisto tu lvehtii laulua lapsosien. 

Joutunut arm as on aika ja taas suvi S uom een tu llu t, 

syytä on kiitokseen, vuosi kun päätetty on. 

Korjata saa elon kultaisen kevätpäivänä koulu: 

ju u ri kun puhkeavat lehteen p u isto je n puut, 

astuu koulusta uus ikäluokka, m i toim e e n ta rttu u , 

koululta lahjan näin k a lliin saa isänm aa. 

O nnekas o llo s sä syntym äseutum m e rannalla Auran, 

siu n a tu t sarkasi sun, m uistojen, to ivo je n maa. 

S iunattu ko u lu si viisi kun kahdeksatta se vuotta 

täytettyänsäkin noin nuorekas, kukkea on. 

S iunattu m yös opin ohdakepolku sun lastesi käydä 

uutte rin rauhantöin tu rvaksi syntym äm aan. 

K uunteie, kyntäjä, vaieten, anna sun aura si seistä, 

kuule kun kaupunki soi, n uorison ju h la kun on. 

Näin kevät tu llu t ei T urkuun vuossatain va rre lla ennen 

nuoria tu lvivin tein, laulavin, seppelpäin. 

Kukkivat vaahterat, tuom et ja huum aan kaupunki hukkuu, 

välkkyvät A uran veet, pelto m ie s kylväen käy. 

A. T. KO SKIM IES

T u r u n M a r tta y h d isty k s e n 

T a lo u s k o u lu 5 0 -v u o tia s 

• Kun Suomi sai itsenäisyytensä 1917, alkoi vireä toiminta 

sekä henkisen että aineellisen kulttuurin aloilla. Itsenäisyyden 

ensim m äinen vuosikymmen oli myös naisjärjestöissä innokasta 

toim innan aikaa. Näin oli Turun Marttayhdistyksessäkin. Sen jä 

seniä elähdytti erikoisesti halu kohottaa kotien kuntoa. Oivallettiin 

että talouskoulu olisi hyvä tähän tarkoitukseen. 

• T urun M arttayhdistyksen T a louskoulu työskentelee om assa kiinteistössä 

R auhankatu 1. 

T urun M arttayhdistyksessä o li 

koulun p e rustam isajatus esillä jo 

vuonna 1923. Johto ku n n a n m ielestä 

p iti saada om a ka tto pään päälle. 

A sian edistä m iseksi ja va ro je n kartutta 

m iseksi p id e ttiin ju h lia , arpaja 

is ia ym . Toim eenpanevana vo i 

m ana o li ns. huoneisto to im iku n ta , 

jo h o n kuulu ivat rouvat Ebba Solin, 

A u ro ra Jansson ja Ida N ordström . 

N äihin a ik o ih in puuhattiin T urkuun 

Lounais-S uom en M aalaistenta 

lo n im istä yhtiö tä , jo s ta o li m ahd 

o llis u u s m e rkitä osa kkeita koulu a 

kin varten. V 1927 jo h to k u n ta päätti 

ryhtyä tote u tta m a a n tätä asiaa. H uon 

e is to tilo je n s u u n n itte lija k s i pyydettiin 

a rk k ite h ti E lna K ilja n d e r. Hän 

sai sopim aan m elko pieneen tilaan 

sekä ko u lu - että yhdistyksen kok 

o u s tila t. Hän laati m yös sisustussuunnite 

lm a n . Talo valm istu i syksyllä 

1928. K oulua varten v a littiin 

jo h to k u n ta , jo h o n tu liv a t rouvat 

B V anaja, S Ikola, E S olin, E Laquist 

ja H W a lle n iu s v a kin a isiksi jäseniksi 

sekä vara jä s e n ik s i E Pesonius, 

G Laaksonen ja A P akarinen. J o h ta 

ja k s i p yyd e ttiin ta lo u s o p e tta ja Karin 

W ahlström (m yöh. V alla) ja toiseksi 

ta lo u s o p e tta ja k s i Irja F orsblom 

(m yöh. A ira). K oulun n im i o li aluksi 

T urun M a rtta yhdistyksen K otita lo u s- 

koulu, s itte m m in se m u u te ttiin T u 

run M a rtta yhdistyksen T a lo u skoulu 

ksi. K oulu a lk o i lokakuussa 1928. 

K ahdelle e nsim m äiselle ku rssille ei 

tu llu t riittä västi oppila ita , m utta sen 

jä lkeen on o llu t aina h a kijo ita enem 

män kuin on voitu ottaa. Kurssin 

o p pilasm äärä oli s illo in 32. 

K oulun ta lo u d e llin e n asem a vak 

iin tu i v 1931, jo llo in ko u lu sta tu li 

m a a taloushallituksen a lainen valtio 

n a p u a saava o p p ila ito s. V 1968 

koulu s iirty i a m m attikasvatushallituksen 

a laiseksi. T a louskoulukursseja 

on vuodessa kaksi. Kurssin pituus 

on sata työpäivää. K oulu on 

to im in u t ja tkuvasti lukuunottam atta 

talvisodan aikaa. Koulun tila t em. 

M aalaistentalossa eivät alun pitäenkään 

o lle e t parhaat m a h d o lliset ja 

siksi e lä te ltiin a jatusta saada entistä 

tila va m p i koulu. Vuonna 1956 

o lik in aivan keskika u p u n g illa . Puolalan 

m äen reunassa m yytävänä 

3-kerroksinen, om alla to n tilla oleva 

yksityiskodiksi rakennettu talo. Se 

ta rvitsi p e rusteellisen korjauksen 

soveltuakseen kouluksi. S uurim pana 

pulm ana o li rahoituskysym ys. M arttayhdistyksen 

ja koulun jo htokunnan 

jäsenten innokkaalla to im in n a lla 

saatiin kuite n kin laina-asiat jä rje s 

tykseen: M a ataloushallitus ja T urun 

Suom alainen S äästöpankki m yönsivät 

lainaa sekä talo n ostoon että 

korjaukseen. Syyskurssi 1956 sai 

a lo itta a työn uusitussa, kouluksi 

m uutetussa talossa R auhankadun 

varre lla . Täm än kouluhankkeen toteuttam 

isen yhteydessä on syytä 

e rityisesti m ainita rouva H elm i Kiviluodon 

m erkittävä työ. K esällä 1968 

m u u te ttiin koulussa o lle e t o p e tta jie n 

asunnot o p e tu stilo iksi. Täm än jä l 

keen on o p pilasm äärä o llu t 48 kurssia 

kohti. 

K oulun 50-vuotistaipaleen aikana 

on o p p ila ita ehtin yt o lla yhteensä 

n. 3500. S uurin osa heistä on o llu t 

T urusta ja lähim aakunnasta. K oulunsa 

jälkeen he ovat s ijo ittu n e e t 

m itä m onin a isim m ille a lo ille om an 

kodin h oidon lisäksi. T a louskoulu 

antaa m o n ip u o lista tie to a k o tita lo u 

den o sa-alueista om an ko d in h o ita 

ja lle . T a louskoulu soveltuu myös 

pohja koulu ksi kotitalous-, h o ito - ja 

huolto a lo ille . 

K oulun o p e tta jista on ennen m uita 

m ainittava K aarina Valla, joka 

palveli koulua vuodesta 1928 e läkkeelle 

siirtym iseensä asti v 1964 

N ykyisin talouskoulu ssa on neljä 

vakinaista opettajaa: ta lo u sopetta ja t 

A ili Rantanen, Sylvi S ilander, Tuula 

Frim an ja käsityö n o p e tta ja P irkko 

Jäntti. Nykyiseen jo h to kunta a n kuuluvat 

rouvat M arja Jylhä, Eira H uovinen, 

T oin i Launto ja K irsti Paju. □ 

A ILI RANTANEN 

Maarian VPK:n 

soittokunnalla 

juhlavuosi 

Vuonna 1938 perustettu M aarian 

VPK:n s o itto kunta v ie tti 40-vuotisjuhla 

a n sa om a lla to im ita lo lla a n lauantaina 

4. 11. 1978. Juhla konsertin 

ohjelm assa o li mm. 40-vuotisjuhlakavalkadi, 

jo n ka ju o n ta jin a olivat 

Tapani S uom ela ja A u lis S alonen. 

S o itto kunnalla on viim e vuosina 

o llu t vu o sitta in koko o n tu m isia keskim 

äärin sata ja niistä esiintym isiä 

kolm attakym m entä. 

T o im in ta kohte in a ovat olleet 

m arssisoitot kaupungin kaduilla ja 

kesäisin u lkoilm a konsertit. Turun 

päivän tila isuuksissa s o itto kunta on 

antanut ohjelm a-apua usean vuoden 

ajan. H uolto- ja h o ito la ito ksissa on 

viim eisen 20 vuoden aikana e s iin 

nytty korvauksetta ku u tise n kym 

m entä kertaa. Vuonna 1970 s o itto 

kunnan p iirissä a lo ite ttiin vielä kin 

jatkuva so itto -o p p ila id e n koulutus. 

T allinnaan 1966 to ukokuussa te h 

dyllä m atkalla o ltiin T a llin n a n vapaaehtoisen 

palokunnan ja sen 

p u h a llin o rkeste rin vieraana. 

S o itto kunnalla on 40-vuotistaipaleellaan 

o llu t viisi kapellim estaria. 

E nsim m äinen o li Leonard Jakari. 

M ittavim m an työn kapellim e sta rin a 

on s u o ritta n u t dir.m us. U rho Koskinen, 

jo lla on takanaan kaksi kapellim 

e sta rikautta , yhteensä 25 

vuotta. N ykyisenä kapellim e sta rin a 

to im ii U nto R osengrén. S o itto ku n 

nan kokonaisjäsenm äärä o p p ila i- 

neen on nykyisin 47. 

□ 

T urku-seura toim ii 

SEURAN toim inta su u n n ite lm a 

vuodelle 1979 ju lka ista a n to isaalla 

lehtem m e tässä num erossa. On 

syytä tu tu stu a siihen ja to d e ta tu 

levan vuoden päätapahtum at Turkuseuran 

toim innassa. 

★ 

KULUNUT syyskausi on seuran 

to im innassa o llu t m elko vilkasta. 

P äätoim inta kuite n kin eri jaostoissa, 

jo te n koko jäsenkunta ei siihen 

osallistu. Palautan m ie liin ta p a h tu 

mat, jo ita tässä ja e d ellisessä Suom 

en Turussa on erikseen selostettu. 

M yöhäissyksyn tapausten selostus 

jä ä lehden seuraavaan num 

eroon. 

— T urun päivä oli eräs suurtem 

paus. jo h o n "k o k o T u rk u " ja 

seuran jä s e n is tö niin ikä ä n o sallistui. 

— Puiden istu tu sta lkoot o li lokakuun 

tem paus ja s iitä on lehdessä 

eri m aininta. 

— Seuran p e rin te e llin e n syysju 

h la T urun linnassa kokosi jäseniä 

lähes 400 e li kokonaism äärän, m ikä 

saliin voidaan laskea. 

— S yyskokous A uralassa on tätä 

kirjo itta e ssa vielä edessäpäin. T o i 

vottavasti jäsenet osa llistu ivat kokoukseen 

runsaslukuisasti. Selostus 

kokouksesta ju lka ista a n lehtem m e 

seuraavassa num erossa. 

— M arraskuun lo p u lla e li 28. 11. 

1978 T u rku-seura kutsui T urun 

kym m enen kaupunkiosaseuran 

e dusta ja t neuvotteluun T urun S uom 

alaisen S äästöpankin kerholle. 

T oivottavasti sekin onnistu i täyttämään 

tehtävänsä, sillä alustusten 

ja keskustelun aiheina o liv a t Turun 

"s e k a is e t" katuasiat. 

O li m u ita kin ta pahtum ia kuin m itä 

e d e llä m ainitsin. Eräs sellainen on 

"m aailm an hauskin k ilp a ilu ” eli 

kaskujen ke ru u k ilp a ilu suunnitte illa 

olevaa seuran kolm atta kaskukirjaa 

varten. 

★ 

TU R KU -seuran jäsenm äärä on 

yhä lisääntynyt o lle n nyt noin 2 200, 

v aikka vuoden vaihteen tarkem paa 

yhteenvetoa ei ole vielä tehty. Jäsenem 

m e ovat ilahduttavasti hankkineet 

tu tta v a p iiris tä ä n uusia jäseniä. 

S eura on m yös käyttänyt jo i 

takin pie n iä m ainoskeinoja, kuten 

tie d o tu sm a te ria a lim m e ikkunanäyttely 

T urun Työväen Säästöpankissa. 

N äyttely s iirre ttä n e e n m uuallekin 

nähtäväksi. T urun paika llisra d io ssa 

o li lokakuun 9. päivänä to im in n a n 

jo h ta ja Ilm ari R inne esittelem ässä 

Turku-seuran toim intaa. 

★ 

VUODEN 1979 alun asioista m ainittakoon 

Turku-seuran p e rin te e llinen 

esitelm äsarja T yöväenopistolla. 

A ih e p iiri koskettelee T urun eläm änv 

aiheita ja ensim m äinen esitelm ä 

on sijo ite ttu T urun syntym äpäiväksi 

eli 29. 1. Tosin tätä syntym äpäivää 

ei ole tarkoin m ääritelty, m utta esitelm 

ässä siitä sitten kuulem m e. 

T urku-seuran jäsenten on syytä 

saapua seuraam aan tätä Turun 

juhlavuoden esitelm äsarjaa, josta 

on tarkem m at tie d o t lehdessä to i 

saalla. 

★ 

KYNTTILÄNPÄIVÄÄ juhlitaan helm 

ikuun 4. päivänä. T odennäköisesti 

H am burger Börs on valm istunut silloin 

uudelta osaltaan, jote n voim 

me tuoreeltaan tutu stu a maamme 

ehkä kuuluisim paan h otelliin. 

★ 

SEURAMME jäsenet ovat kuluneena 

syksynä lähettäneet useitakin 

a loitteita. Jaostot ovat n iitä käsite 

lle e t ja tarpeen niin vaatiessa 

esittäneet niiden tote u tta m ista päättä 

ville e lim ille. 

Seuran jäsenten a lo itte ita otetaan 

edelleen m ielihyvin vastaan. Sam oin 

Suom en T urkuun ta rk o ite ttu ja avustuksia 

kirjo itu ste n ja runojen m uodossa. 

K aikkea ei luonnollisesti 

voida lehdessä julkaista, m utta tä r 

keim m ät ja m ielenkiintoisim m at 

pyritään saattam aan lehden lukija in 

tietoon. 

★ 

"TU R KU juhlavuotensa aattona” 

oli vuoden 1978 tunnus. Vuosi vaihtuu 

kohta ja otam m e vastaan varsinaisen 

juhlavuoden 1979. M onet 

m eistä olivat juhlim a ssa jo v. 1929 

T urun täyttäessä 700 vuotta. Nyt 

voim m e ilo ita kotikaupunkim m e T u 

run kasvusta ja kehityksestä viettäm 

ällä 750-vuotisjuhlia. 

Ensin kuite n kin otam m e vastaan 

Joulun ja m enem m e kuulem aan 

ikivanhan perinteen sanom aa Turun 

joulurauhan ju listu kse ssa T urun 

raatihuoneen parvekkeelta: "H u o 

m enna jos Jum ala suo on m eidän 

Herram m e ja V apahtajam m e arm o- 

rikas syn ty m ä ju h la .. 

ILM ARI RINNE 

to im in n a n jo h ta ja 

V eteraanien 

vuosijuhlia 

T urussa 

• T urun S otaveteraanit ry:n 

20-v u o tisju h la a v ie te ttiin 14. 

10. 1978 T urun konserttita 

lossa ja R intam am iesveteraanien 

V arsinais-S uom en 

P iiriyh d istykse n 10-vuotisjuhlaa 

21. 10. 1978 T urun ty ö 

v ä enopiston ju h lasalissa. 

20-vuotisjuhlan avauksen s u o ritti 

T urun S otaveteraanit ry:n puheenjo 

h ta ja Kalervo Kunnas ja ju h la 

puhujana o li Suom en S o ta in v a liid i- 

liito n puheenjo h ta ja G u n n a r Laatio. 

Juhlassa avustivat T urun V aruskuntasoittokunta, 

lausu ja Y rjö Jyrinkoski, 

T urun N M KY:n m ieskuoro 

ja m uusikko R eino K otaviita. 

Juhlasta yhdistyksen puheenjo h 

taja Kunnas lähetti s e p p e le p a rtio t 

sankarih a u d a lle ja Itsenäisyydenkivelle. 

P artioihin kuulu ivat Verna 

V uorio, V eikko M elasniem i, U rho 

Ivaska, M artta Parru, N iilo V ih e r 

saari ja V altte ri Kivilä. 

10-vuotisjuhlan o h jelm assa oli 

m u siikkiesityksiä, lausuntaa, p iirin 

h is to riik k i sekä kunnia - ja a n sio 

m erkkien ja ko. Juhla p u h e e n p iti 

R intam am iesveteraanien L iito n puh 

e enjohtaja Y rjö Massa. 

A am upäivällä yhdistyksen edusta 

ja t laskivat seppeleen sa n ka riristille 

ja yhdistyksen ensim m äisen 

p u heenjohtaja n F. S aarron haudalle. 

□ 

Käsityötaitoa 

esiteltiin Turun 

Luostarinmäellä 

T urun kaupungin h is to ria llin e n 

museo o li jä rje stä n yt p e rin te e llise t 

käsityötaidon päivät 9.— 10. 9. 1978 

Luostarinm äen käsityöläism useoon. 

V anhoissa m ökeissä sijaitsevissa 

verstaissa v iitisenkym m e n tä kä sityö 

lä istä e sitte li am m attitaitoaan. 

Työssä o liv a t pitsin n yplä ä jä , savenvaluri, 

k irja n s ito ja , päreente kijä , 

nyörin p u n o ja , satulaseppä, vaattu ri, 

tu rk k u ri, kehrääjä jne. S afram inrin 

kelit, m arsip a a n ih e rkut, ka ra m e l 

lit ja savikukot te kivä t kauppansa. 

T urun N u orisoseura e sitti Luostarinm 

ä ki-a ih e ise n jatkonäyte lm ä n 

Lyhty. M erim ie h e n ta lo n p ih a lla esite 

ttiin m usiikkia. 

K äsityöta id o n päiviä on T urussa 

v ie te tty sotavuosien ta u koa lu ku u n 

ottam atta 1940-luvun a lu sta lähtien, 

ensin yksip ä iväisenä ja vuodesta 

1962 kaksip ä iväisin ä . □

TURUN MURRETTA VAI 

TURUN KIELTÄ? 

• T ä m ä n k e rta in e n T u ru n m u rte in e n k irjo itu k s e m m e on T o in i 

V u o ris to n T u rk u -s e u ra n m u rre ja o s to n kokouksesta k ir jo itta m a 

p ö y tä k irja . T e k s ti on hän e n m u rre tta a n . M u rrejaostossa on 

to d e ttu m u rte e n e rila is u u tta — to s in v a in vähäisessä m ä ä rin 

— e s iin ty v ä n jo k a u p u n g in o s ie n k in v ä lillä . 

• M u rre ja o sto , T u rku-seuran to im e lia im p ia jaosto ja , pitää kuukausikokouksiaan 

vilkkaan T u run-m urteisen "p ra a kkauksen, le rvitte lyn, hölötyksen, ju tte 

lun ja vähän fu n te e ra u ksenkin p a ris ” . Kuvasta puuttuu useita jaoston jäseniä. 

— K uva: Ilm a ri Rinne. 

M e T urkuseura la ise ku olla 

uskollissi täi om al kiä le l, kokonnutti 

taas to rs ta 19 päivä 

lo kakuuta 1978 klo 13 praakkam 

a täst m eijä assiast. 

Paikal oliva: R inne, Tam m ine, 

Saari, Kulo, Salovaara, Koskim 

iäs, Verom a, Lehtone ja 

kaks V uaristo. 

P u h e jo h ta ja a lo tti kokoukse ju tte - 

lem al viäl N estori L ehtisest ja häne 

h auta ja istila suure sta s, ku ny oli 

paikal m onta sim m o st kutei viim e- 

ke rra l o llu fö lis . — S it hän puhus 

s iit k a sku kirja st ja sanos et ihm ise 

ova in nostunei ja et s iih e viäläki 

vo is tu a ra ju tu i. 

V ä lil huam atti et p ö y tä k irja tartte 

kans k irjo tta ja m ein a tti et noi kaks 

v iim e k s m ain ittu voisiva sen tehrä. 

S it lu e tti ka s k u k irja varte lähetetyi 

e h ro tu k s i ja L ehtone tiä s jo n ku 

u u re n ki ja n iit p o h ritti. — Sen peräst 

lu e tti m u rre ju tu i ja n iih i te h ti 

p a ljo ko rja u ksi. — Uussi te rve tu lo 

ja lä k s iä is la u s e ik i lu e tti, m ikä niist 

ny nasevim m aks katottais. — K ulo 

lu k i s it sen sanaluettelos, m ikä v iim 

e kerra l pääte tti tehrä, ja siih e n ki 

te h ti lisäyksi ja m uuto ksiki. O ltti sitä 

m ie ltä e t enem ä vaa ta rttis saara 

sanoi ja la u s e p a rs s ik i ja et v o itta is 

panna v a ik lehte ilm otus. P arham - 

m aks k o n s tik s ka to tti k o rtisto tekem 

ine, m utku ei oi m äärärahoi m ein 

a tti e tte i se n ii h ia n o ta rtte olla, 

jo k u lo o ra vaa ja va ik p affinpalassi 

korte iks. Lehtone lupas et kyl hän 

h ankki ne ja siih e va sta tti: tattis. 

S itku saattais oikke p itk ä lista 

kokko se vo itta is luavutta jonku 

tutkitta vaks ja syynättäväks ja siit 

v o itta is tehrä va ik väitöskirja. 

Sit huam atti et m is sim m ost loora 

pire tä ja kaikki m uit paperei. Kyl 

iha a n keleekiste ta rtte saara om a 

huane m is ka ik tavara vo itta is pittä 

talle s ja et sit päästäis ain sama 

paikka, nykki saatti tu lla täm m össe 

n u a risota lo ku entises paikas te ki 

raha kiussa, kutei sitä kerra oi. 

T o im in n a jo h ta ja ju tte li et Turkuseura 

on ajanu entise raatihuane 

entraus- ja rem ontti assia et täm m ö- 

set hia n o t seurat ja yhristykse, niinku 

täm ä m eijänki, sais s iä lt ko rtte e 

ri. (Joku tykkäs et kylm a r Ingm annitalo 

sseki vo itta is sim m one huane 

sisusta). — V iäl hän ilm o tti et o li 

ollu ju tte le m a s T uru radio Pasasen 

kans, se o li sanonu et täm ä m urreseura 

vois jo s k u s saara 10 m inuutti 

paikallislä h e tykse aja st käyttösses. 

K iirum m a kaupal lu e tti yks Turu 

ro tla ja yks vetom us kaupunkih 

allitu ksel ja jo ku tykkäs et vaik 

sim m one v o itta is siäl T uru radios 

lukke. 

P u hejohtaja tykkäs to m m o t 14,45 

e t täm ä p raakkaus piisa s yhreks 

kertta, saas nährä m inne ens kerral 

päästä. 

T o iste p ualest skriivas: 

TO IN I VUORISTO 

K ask u k ilp a il un 

satoa 

HYVÄ KURI TA IM I ll:S S A 

Y hdistys nim esi perustam isensa 

a ikoih in 1883 toim ikunnan, jo n ka 

tehtä viin kuului mm. valvoa jäsenm 

aksujen su o ritta m ista , säännöllistä 

o sallistu m ista k o kouksiin sekä ra ittiu 

d e n noudattam ista. T oim ikunnan 

eli tarkastu svalio kunnan jäsenet 

valvoivat kukin yhdistyksen e rila isia 

harrastuspiirejä. 

T oim iku n n a n p ö ytä kirja sta löytyy 

seuraava m e rkin tä 4. päivänä h e l 

m ikuuta 1895: 

"P u h e e n jo h ta ja ilm o itti, että soito 

n jo h ta ja L. on rik k o n u t seuran 

sääntöjä vastaan ollessaan N um m i 

suutarien häissä hiem an huppanpiipelissä. 

Sekä eräs entinen yle i 

sen jä rje stykse n valvoja P. o li m yöskin 

sam oissa häissä jä rk y te ily t neitosien 

ajukopsia. 

N äiden rikoste n jo h d o s ta päätti 

tarkastu svalio kunta että edellä m a i 

nittu ei saa sarvea suuhunsa s o vittaa 

T aim i-seuran ta n h u villa sekä 

jälkim m ä in e n tu o m ittiin tuvasta 

ulo s". 

I. N. 

TEE TYÖSI VAROVASTI JA 

HARKITEN 

Kun vakuutu syhtiö S am m on to im i 

talo n pohjia k a ivettiin T urussa 1930- 

luvulla, asetti yhtiö näkyvälle p a i 

kalle ison kilven, jossa o li te k s ti: 

"T e e työsi varovasti ja h a rk ite n ". 

K yltin sanom a m eni niin hyvin 

perille , että vakuutusyhtiön o li poistettava 

k yltti parin viiko n kuluttua, 

sillä työm iehet a lkoivat tehdä työtä 

niin harkite n ja varovasti, että p o 

m ojen o li vähän väliä kehoitettava 

m iehiä ripeäm pään työntekoon. 

TURUN KESÄYLIO PISTO SSA 

Vuoden 1978 kesällä T urun kesäyliopistossa 

sattui seuraava tapaus: 

O p iskelija : M issäs tääl o sem m o- 

ne luentosali 4? 

Mr. X: Tual se o. yks kerros korkkiam 

m al. 

O p iskelija : M enetteks te kans 

sinne? 

Mr. X: Juu, mene oikke. 

O p iskelija : Kui te uskallat, se on 

vähä sem m one h äijy äijä, se S ainio, 

olen mä kuullu. 

Mr. X: Mun on pakko men. 

O p iskelija : Kui nii pakko? 

Mr. X: Ku m ää o le se Sainio. 

M. S. □ 

Ku m ä oli K in gelin i 

h u v im aja vihkiäisis 

M ull o li viim e taive sim m one m ahrottom 

a hyvä tu u ri ku mä yks ehto, 

siin seittäm ä jä lk k e , m eni pitki Eerikin 

kattu ja tu li siih e seurakuntatalo 

ette ja m einasi m ennä yli Aninkaistenkaru, 

nii mä yh tä kki näi ku 

toisel pual sam a kattu, vähä ylem - 

m älttä, o li jo tta m e rk illis t. V alo vilk - 

kusiva kovi ja siäl o li ihm issi ja polisei 

ja su u r kauhiam oine auto leviätte 

lavoje kans ja siin o li niinku 

piän talo. M ikä tääl ny o, mä ajatteli. 

M utt s iilo mä hoksasi, ett ny 

se p a ljo puhuttu K in g e liin i huvim aja 

siirretä. 

Oi voi, kun m un p iti ju s t tähä 

tulem a! Ja siin se sit o li sen kam a 

lan leviä lavan pääl, vähä n iiku häppeksisäs, 

m aali kulunu ja tom une. 

Mut kuka n iit siin ke rkkis syynäm ä! 

Siin oi n ii m ontlai su rin a ja krapina 

ja p örinä ja esivaltta ja koko liuta 

p ikkupoikki. Ette usko ku mä oli 

m iälissän ku sattusi täm m öse historillis 

e tapaukse näkem ä. S inne vasem 

m al se auto s itt k irk k o s illa lt 

ta itti ja s iilo mä m uisti, ett sanom a- 

lehres o li o llu , ett se la ite ta siihe 

S ibeliusm useo viäre. 

A kkunast mä sen seuravan päivän 

näinki. — T uli s itt kevätpuali ja mä 

näi kui sitä p u le e ra tti ja m aalatti. 

N u rkkalaura ve re tti valkoseks ja oli 

m ar se kaunis. No s itt o li oikke kaunei 

ilm o iki ja mä m einasi, e tt m ääki 

mene kattom a s itt ku se vihitä. 

Ja s itt kuure sto ist päivä kesäkuuta 

mä lu in aam uste T uru S anom ist, ett 

k e llo 14 se tapahtu. 

M utt e ik o llu kam ala, ku tu li nii 

kauhian kova sare! Ku tähä ikkä on 

ke rjenny n ii kyl n iit sattei jo niskasses 

on saanu, m u tt kyl se vaa harm 

itti, ku a ja tte li, e tt siäl u lkon seisota 

ja koko tunnelm a p ilaantu ku 

sata e ikä ihm isekkä v iiti tu lla . Mutt 

mä pani sentä suvita ki ylle n i ja 

m einasi jo lähte, m ut s itt mä ajatte 

li, e tt m ahtak m un täytty pistä 

enem m ä vaattei pääll, ette mä v i 

lustu ja nii mä äkkiä riisu si takkin 

ja ohkase le n in kin ja m einasi, ett 

mä pane se läm pim ä valkose pualham 

e ja se v irkatu vih e riä ise pusero. 

No ku mä siin kiirussan vaateti, nii 

eik se pusero m enny taka p e ri mun 

pääl, m utt en mä enä kerjenny sitä 

m uuttam a, kun anno sen o lla vaa, 

pani sim m ose p u alkuntase huivi 

siihe pääll, sin ise b askeri päähä, 

taki ja viim eseks saretaki, enkä 

ottanu eres käsilaukku ja n ii mä 

läksi siih e sattesse. Vähä mä niiku 

häpesi, ett täytyk m un ny sinne täm - 

m öses ilm a s m ennä, m utt en mä 

voi poiska o lla. Loiskis ja p läiskis 

vaa, ku mä k u lji p itk i P iispankattu'. 

N o kui ihm ise sinne S ib e liu sm u 

seo m enevä? Juu, itte m useojohtaja 

D rake seisos ovel ja käski satten 

tähre tu lla sinne ja to iv o tti tervetulleks. 

Nyt vast kam ala o li, ku mä 

näin, ett ka ik riisusiva päällysvaatteitas 

ja hattujas. Voi surkkia, ku 

m ull o li se v irk a ttu puse ro kin takaperi 

pääll! Ja ku m ull ei ollu käsilaukku, 

nii m ull ei ollu käm ppä ja 

hiukse o liva m ärjä ja pörröse. Täytys 

siin s itt vaa saretakki ja takki 

riissu nii ku m uukki ihm ise, mutt 

sen sinise laki mä jä tin päähän ja 

m eni viim esse penkkirivi istum a. Voi 

ett siäll o li hianoiki naissi! Mä rupesi 

funteeram a, ett ne o liva oikke 

kutsuviarai. P eräseinäl o li laitettu 

yks valkone sireeniki seisom a, oli 

se kaunis sitä harm a betoniseinä 

vasta. Ja s itt a lko ohjelm a. Se oli 

painettu oikke hia n o ll p a p e rill suam 

eks ja ruattiks. En mä sitä ny täsä 

kaikki ruppe selittäm ä, ku sano vaa, 

ett siin oli m ontta lai ja ka ikk ensluakkast. 

O li puhei, so itto ja kuaroiaulu 

ja sit se kaikken tä rkkem p p i, 

huvim aja avaus, n iin ku mä o h je l- 

mast luin. A rk k ite h ti O lli K e stiläl oli 

sit se avan käress ja häne peräsäs 

lä h re tti pihan kaut m enem ä kaikk 

sinne. No ä k k iä se huvim aja oi ihan 

täyn, n ii e ttei sein iä kä saanu katotuks 

niinku o lis tahtonu. Sen mä 

sentä näi, e tt se in is o i hiano tapetti 

ja kyn ttilä la m p e tit peräseinäl. T a r 

jo ilu oi heti käynnis. Mä sai ju st 

sitä, m itä mä sill hetkell kaikke m ialum 

i oti, kaunisfä rist keltast mehu 

ja siin jä ä n kappali jo u kos. M un 

kurkkun ku kuivas ju s t s iilo nii kau- 

• Pakan p o jille tu tu t Num m enm äen ta lo llis te n v ilja -a ita t lä h e llä K aarinan 

kirkkoa. — Kuva: Ilm ari Rinne. 

PAKAN POJAN LAULU 

Ennenpä issikat kulki, 

kaviot rytm in löi. 

Aam ussa le h tip o ja t huusi, 

posetiivarit onnea m öi. 

Seurojen, tö llie n , puotien väen 

silm illä sie lu n i näen: 

E nhän mä m uuten o is’ o llu t 

p oika N um m enm äen. 

Paaskunnan riem uiset ju h la t, 

T aistokin tansseineen, 

A uram m e rantojen kaislat, 

H alinen m yllyineen: 

S eudulla k a ik k i ne arm ahan maan, 

nyt niistä m uistoja vaan. 

O i, jospa p ääsisin sinne 

lapsuuteni m aailm aan. 

OSMO LAHTI

L in d in m aa n a l ainen 

torppa 

H irve n sa lo n S ärkila h d e n perällä 

Jänissare n m etsässä oli täm än vuosisadan 

ensim m ä isellä kym m enellä 

m aanalainen to rp p a , ihm isasunto. 

K oska se on rakennettu ja sen rak 

e n ta ja sta Lin d istä ei ole enää jä ä 

nyt m uistoakaan jä le lle . 

V uosisadan alussa tu o ssa m aanalaisessa 

to rp a ssa asusti yksin 

vanha leskivaim o, jo k a tu n n e ttiin 

n im e llä Linska. Ei hän s ie llä m aana 

lla yksinom aan pysynyt, vaan kävi 

p a ljo n kylässä ja lä h ia sukkaat kävivät 

sunnunta isin kylässä Linskan 

luona. K ävipä hän ta lo ssa taksvärkissä 

kin to n tin vuokrasta. Linskasta 

on jä ä n y t jä lk im a a ilm a lle häm ärä 

m uisto. 

V ähäisen to n tin k o lm e lla puole lla 

o li syn kkä havum etsä ja yhdellä 

p u o le lla Jänissaren peltoaukeam a. 

T ästä vä listä ku lk i polku, jossa harv 

oin liik k u i ihm inen. Polun ja rahiaste. 

Ku siä ll oi n iit kutsuviarai nii 

n iil ta rjo tti jo tta hianom ppa, m utt 

sen erest vähem ä. 

S itt m entti taas takasi m useon 

p ualel ja siäl vast hauska oi, ku 

saatti nährä itte K in g e liin i perhes 

kans. P oja p elasiva ensin siin käytävän 

sim m o st peli nopatte kans 

ja rouva itte tu li heit puhuttelem a, 

ru a ttik s tiä ty s ti! OI se m ukava perhe, 

isä lihava ja ilo n e valkosis silkkiliiveissäs. 

K aunis tytä r la u lo isän 

le m p ila u lu i, oi voi, se oi nii to re list, 

e tt mää lu u li, e tt se on o ik k e se 

perhe. M u tt om m a r s itä sentä viäl 

jä lje llä k i ihan viire n n e s polves nii 

ku yks kohte lia s ja h iano herra 

sanos kiitospuhesas, e tt heit näi on 

h u a m io ittu tääll T urun kaupunkiss. 

No täsä K in g e lin in h u u shollin katte 

le m ise ss m ääkin o lin ihan unhottanu 

m un vaatetukse, ta id e o i viäny 

m un ihan viim e vuassaral, m u tt voi 

kauhia, nyt tu l kaike h u ip p u ! Sinne 

jo e n p u a le sen a kkuna ette oi laite ttu 

ka ffe p ö ytä o ik k e kranssin ja pipark 

a k k u tte kanss. Mä jo a ja tte li, etten 

mä kehta m ennä o llenka, m utt ku 

ka ik k s in n e p ä in lähtivä ja kam ala 

hyvä k a ffe h a ju tu l siaram i, n ii mä 

ro h kasi itte n i ja m eni, m utt kauhiaste 

m ä pelkäsi, jo s jo k u tu n te m un 

ja m eina, ku i to ik in tä ä ll on ja tom - 

m osis vaatteis, m utt mä o li vaa ja 

jo i s itä hyvä k a ffe t ja kätte li akkunast 

A u ra jo k k e ja v a lko st sireeni, 

ku kasvo "to is pual jo k k e ” , n iin ku 

T u ru s p ru u k a ta sano. O len m ar mä 

se n tä m iälissän, e tt mä sinne vih k i- 

jä is s i m eni, kute s itä kä kahta ke rtta 

v ih itä , e ik ä näi ju h la llis e s t kum - 

m inka. 

□ 

EEVA SU O M IN EN 

kennuksen vä lissä oli Linskan vähäinen 

perunam aa. T o n tilta a n hän 

näki peltoaukeam alle, jo n k a takana 

o li taas synkkä metsä. M aantie o li 

lähellä, m utta näkym ättöm issä sam 

oin kuin S ärkila h d e n ru o koharja i- 

nen peräkin. Kohdassa, m issä Särkila 

h ti loppuu, o li m a a n tie llä kuja, 

jo ta p aikkaa vie lä kin kutsutaan 

Lin d in kujaksi. Torpan y m p ä ristö o li 

tasaista vihreää nurm ikkoa metsän 

ke skellä ja siin ä kasvoi m uutam ia 

sireenipensaita, jokunen vähäinen 

lehtip u u ja iso vaahtera, jo k a to d is 

taa, että p a ikalla on kauan asuttu, 

s illä vaahtera ei kasva m etsässä 

ilm an istuttam atta. Vaahteran alla 

o li pöytä ja penkki, jossa Linska 

usein istui ja ta rjo s i kesäsunnuntaisin 

ulkona vie ra ille kahvia, koska 

s isällä o li häm ärää. 

Torpassa keskellä tasaista aukeamaa, 

o li vain o lk ik a tto ja hiukan 

räystäänalustaa näkyvillä sekä suuri 

savupiippu. R äystään alla maan 

tasalla oli pie n e t pitkylä iset ikkunat. 

Päädystä ku lk i portaat m aanalla 

o levaan pieneen eteiseen — "p o rs - 

to o n " — ja s iitä ovi tupaan, joka 

kaunis huone ei ihan pienikään 

ollu t. N urkassa o li iso m uuri ja huoneessa 

ta rp e e llis e t huonekalut. 

H uone o li sisältä la u d o ite ttu ja tap 

e tit p e ittivä t seinät. Katto o li va l 

kaistu k a lk k im a a lilla ja la ttia lla puhtaat 

m atot. K eskellä la ttia lla o li 

v a lkoliin a in e n pöytä ja ylä p u o le lla 

ro ikku i katossa öljyla m p p u . Läm pö 

huoneessa o li norm aali, kuiva ja 

ilm a hyvä. Ilm a säädettiin ikkunareiästä. 

V ieressä o li luultavasti kivisalaoja, 

koska sisälle ei koskaan 

tu llu t vettä, ei edes kosteutta. 

Eläm ästä tuossa m aanalaisessa 

asunnossa ei kukaan enää tie d ä 

m uuta kuin sen, että Linska asui 

sie llä yksin vielä vuosisadan alussa. 

V anhem pieni kanssa kävim m e useita 

k e rto ja ennen koulu ikääni Linskan 

luona. Linska keskusteli asioista, 

m utta s iitä em m e p aljonkaan m uista. 

Ehkä jo ku 1800-vuosisadalla syntynyt 

vo is i v ie lä m uistaa, m iten to r 

passa e le ttiin , Lin d istä ja perheestä. 

O lem m e vain kuulleet, että heillä 

o lis i o llu t m onta tyttölasta. Linska 

tu n n e ttiin terveenä m um m ona, m utta 

jo s ta k in sairaudesta jo h tu e n hänen 

päänsä vanhana tu tisi. 

Tyytyväinen eläm äänsä ja kotiinsa 

oli Linska, jo k a seurasi m aailm an 

tapahtum ia, pysyi ajan tasalla, oli 

om aksunut vankan p o liittise n kannan 

ja kävi äänestäm ässä. Kun hän 

o li vielä vanhanakin henkevä ja 

m eidän lasten m ielestä hyvin viisas, 

p idim m e häntä sivistyneem pänä kuin 

m uita m um m oja tai vanhoja ukkoja. 

Tunnen paikan ta rkoin , m issä vielä 

vuosisadan e n sim m äisellä kym m e- 

V oittajapiha 

sijaitsee 

Jalav atiellä 

■ K aikkiaan 139 kotipihaa 

o li m ukana kuluneen kesän 

aikana pidetyssä kotipihan 

h o ito kilp a ilu ssa. K o tip ih a kilp 

ailuun voivat tä llä kertaa 

o sallistua II ja III k a u p u n g in 

osien tie ty t k o rtte lit. K ilp a ilu n 

v o itto m eni A im o H e l i ni l - 

I e Jalavatie 35:een. 

T urun kaupungin k iin te is tö - ja 

rakennustoim en lautakunta jä rje s 

ti II ja III kaupunginosien ko rtte 

leissa 21 — 25 ja 21 — 22 ko tip ih o 

jen h o ito k ilp a ilu n . Täm ä kilp a ilu 

ja tkaa vastaavanlaisten aiem m in 

m uilla a lu e illa jä rje ste ttyje n k ilp a i 

lujen sarjaa. P äähuom io arvostelussa 

on k iin n ite tty siistiyte e n ja 

siihen kuvaan, m inkä pihasta e nsivaikutelm 

ana saa. K aikki pih a t on 

ensin arvosteltu kahdesti, e nsim m äisen 

kerran to u kokuun lo p u lla ja 

toisen kerran elokuun puolivälissä. 

Näiden a rvoste lu kerto je n peru ste e l 

la v a littiin sitten 20 parasta p i 

haa, jo id e n loppuarvo ste lu su o rite t 

tiin syyskuussa. 

K otipihan h o ito k ilp a ilu n I palkin to 

m eni A im o H elinille, to is e lle s ija lle 

s ijo ittu iv a t H elka ja U nto A x b e r g 

V aahteratie 17 pihalla, kolm annelle 

sija lle Lem pi ja V eikko L a a k s o 

Jala va tie 30 p ih a lla ja neljä n n e lle 

s ija lle Lauri H ö g l u n d K upittaankatu 

76 pihalla. P a lkittu je n p ihojen 

lisäksi jaetaan kaikkiaan viisi kehoituspalkintoa, 

jo tk a m enivät Irja 

Kantoselle, Paavo N akolin n a lle , H ilja 

ja Jorm a N urm elle, Elma ja Osvald 

K a rssonille sekä M aija ja Eino 

H e lin ille . 

n 

n e liä s ija itsi tuo m aanalainen asunto. 

Paikan tie tä ä m oni m uukin, 

m utta ei sen m enneisyyttä. M uista 

vat vain Linskan. M uutam ia vuosia 

sitten p a ikalla o li vie lä näkyvissä 

iso kuoppa ja taitaa o lla vielä kin 

jo ta kin näkyvissä m erkkin ä siitä, 

että p aikalla on a ikoinaan asuttu. 

Linskan paikka o lis i säilytettävä 

m uinaism uistona, paikkana, jo ssa 

n iin k in m yöhään kuin vuosisatam m e 

alussa a suttiin onnellisin a , tyytyväisinä 

ja kasvatettiin perhe — m aanalla. 

V aikkapa tuo p ie n i m etsäalue 

aid a tta isiin ja pystyte ttä isiin m uisto 

kivi, jo ka ei p aljon m aksaisi, kuten 

jo ku linnan raunio vallassaolevien 

m uisto m e rkkin ä . O lisi m uistom erkki 

tavallisen kansan keskuudesta. S iihen 

sisä ltyisi om a rom a n tiikkansa ja 

osa H irvensalon m onivaiheista e lä 

mää. 

□ 

Hj. SUOMINEN 

T a r tu p u lm iin se lv in p ä in 

T e r v e y s o n ilo in e n a s i a 

• Perinteellisen raittiusviikon aikana Turussa järjestettiin viitisenkymmentä 

raittiustilaisuutta ja tem pausta. Turussa 29. 10. 

1978 alkaneen raittiusviikon teem oina olivat ”Tartu pulmiin 

selvin päin” ja ”Terveys on iloinen asia” . Raittiusviikko oli jatkoa 

syyskuun puolivälissä alkaneelle ”Tervettä syksyä Turussa”-kam 

panjalle. 

T urun kaupungin ra ittiu sla u ta 

kunta ja p a ik a llis e t ra ittiu s p iirijä r- 

je stö t e s itte liv ä t näyttelyssään työv 

ä e n o p isto lla terveitä, ra ittiita ja 

vapaa-ajan v ie tto m u o to ja . N äyttelyn, 

jo ka oli avoinna 29. 10.— 17. 11. 

avauksen s u o ritti ra ittiu sla u ta kunnan 

puheenjo h ta ja T a isto K allioniem 

i. 

Kahdeksan tu rk u la is ta tavarataloa 

jä rje s ti s o m ista jille e n kilp a ilu n ra ittiu 

sviikon teem asta. T avarataloissa 

e s ite ttiin A lko O y:n tuotta m a film i 

"K ym m enen tie to is k u a alko h o lin 

h a ito ista ". L aulaja R obin e sitti "O n 

nen p äivät"-show nsa. N u o risotila i- 

suuksien paikat o liv a t Pansion ja 

M a rtin silla n n u o risota lo t sekä IIpoisten 

kerhokahvila. T urun kaupp 

a to rilla o li 27. 10.— 3. 11. nähtävänä 

"a n kean aam un a u to ” varo tta 

vana esim e rkkin ä rattiju o p p o u d e n 

seurauksista. 

VIIH D E- JA LIIK U N TA- 

ILTA URHEILU H ALLISSA 

V iikon avaja isju h la a vie te ttiin 

viih d e - ja liik u n ta ju h la n a K upittaan 

urheilu h a llissa. M una-potkulautav 

iestissä k ilp a ili kaksi joukkuetta. 

P äättäjien jo u kkueen m uodostivat 

H eikki Löyttyniem i, H eli Astala, 

J ukka M ikkola ja Irm a T oivanen ja 

u rh e ilija in jo u kkueen m aailm anm estari 

Liisa V e ija la in e n . EM -m estari 

M artti V ainio, Lahja S alvia n d e r ja 

Esa Lem pinen. U rh e ilija in joukkue 

voitti. 

M uusta ohje lm a sta vastasivat 

T urun T overien paraatitytöt, Turun 

K iiku rit, Lahjan T ytöt, T anssiu rh e ilu - 

seura A b o e n sis ja Tram po-71 sekä 

M atti ja T eppo yhtyeineen. Puheen 

p iti kansanedustaja Irm a Toivanen 

ja ju o n ta ja n a o li R aim o Häyrinen. 

TERVETTÄ SYKSYÄ 

TURUSSA 

-kam panja käynnistyi T urun u rh e ilu 

puistossa 16. 9. 1978 a p ulaiskaupung 

in jo h ta ja Johannes K oikkalaisen 

suorittaessa kam panjan avauksen. 

Kam panjaan liitty e n Turussa jä r 

je s te ttiin m o n ip u o lisia terveyskasvatuksen 

opastu stila isuuksia , kursseja, 

k ilp a ilu ja ja viih te e llis tä ohjelm aa, 

jo is ta m a in itta koon T u b e rku lo o sija 

keuhkovam m aisten yhdistyksen tup 

a kka -vie ro tu sku rssi, V arsinais-S uomen 

S y d ä n ta u tip iirin ja T urun Syd 

ä nyhdistyksen terveyskasvatustilaisuus, 

kaupungin kotitalouslautakunnan 

kasvisruoka- ja terveellisen 

ruoan kurssit, M a rtta p iiriliito n " p itkän 

iän p id o t” , jne. Turun m ielenterveystoim 

istossa oli avoim ien 

ovien päivä jne. R aittius- ja tupakkatietoa 

sekä liikennekasvatusta ja e t 

tiin työpaikoilla . 

□ 

Suom en T urun 

asioita 

P ostilaitos on ilm oittanut, ettei 

lehtiä, jo issa osoite on virh e e l 

linen, palauteta, vaan pannaan 

paperinkeräykseen. O len jo a ikaisem 

m in m aininnut, että m yös S uomen 

Turkua jokaisen num eron postituksen 

jälkeen tule e takaisin p a rikym 

m entä num eroa. Palautuksen 

syynä on jo k o virh e e llin e n ta lo - ym. 

osoite taikka se, että lehden tilaaja 

on m uuttanut ilm oittam atta uutta 

osoitetta lehdelle. N yt s iis posti ei 

näitä lehtiä palauta, jote n tila a ja 

saa kärsiä virheestä. 

V iisainta näissä tapauksissa on 

pistäytyä jossakin T urun kirja ka u 

passa tai turkulaisen tavaratalon 

le htiosastolla ostam assa puuttuva 

num ero ja ilm o itta a o ikea osoite 

T urku-seuralle. Puuttuvia uusia irto 

num eroita saa tie tysti m yös ostaa 

T urku-seuralta, m utta tä llö in lehden 

hinnan lisäksi peritään postim aksu. 

Suosittelen jäsenille, e ttä o staisivat 

myös lehden aikaisem pien vuosien 

irto n u m e ro ita 2 m k kpl ja täyd 

entäisivät vuosikertoja ja s id o tta i 

sivat lehden vu o sike rra t kirjo iksi. 

Irtonum eroita myydään m yös seuran 

arkistosta, kun asiasta sovitaan to i 

m innanjohtajan kanssa. 

□ 

ILM ARI RINNE 

SUOMEN Punaisen R istin Turun 

osaston ystäväpalvelu o li kattanut 

Lapin-aiheisen p itopöydän pyhäinpäivänä 

4. 11. 1978 Liedon Vanhalinnan 

juhla saliin . P itopöydän tu lo t 

käytetään kokonaisuudessaa n vam - 

m aisnuorten hyväksi. Y stäväpalvelu, 

jo n ka puheenjohtaja na on P irkko 

H irvonen, vie v iis ito is ta vam m aislasta 

lento ko n e e lla R ovaniem elle. 

Ensi vuonna p itopöydän antim ina 

ovat saaristoruoat. 

Turun posti 

täytti 

340 vuotta 

• A lkujaan B rin kkala n ta 

lon p o stin h o ita ja n perä kam a 

rissa to im in u t T urun p o s tiko 

n tto ri tä ytti 6. 9. 1978 340 

vuotta. P o stila ito s sai a lk u n 

sa 6. 9. 1638, jo llo in k u n in 

gatar K ristiin a n aikana vahv 

iste ttiin ensim m äinen p o stitaksa 

mm. Turkuun, H elsink 

iin ja V iip u riin . 

Ensim m äisenä p o s tin h o ita ja n a 

toim i B rin kkala n ta lo ssa vanhan 

suurto rin va rre lla sa ksa la issyn tyinen 

Ludw ig C aloander. N ykyisen 

T urun p o s tikontto rin jo h ta ja n a on 

asessori H eikki W inter. 

T urun postilla on nykyään y li 50 

toim ip a ikkaa Turussa, Liedossa, 

K aarinassa, P iikkiössä, T arvasjoella, 

R uskolla ja V ahdossa. P ostikonttorissa 

työskentelee y li 1 200 

henkilöä. M arraskuussa käynnistyi 

po sti restante-palvelu ja sam 

alla postilo ke ro -o sa sto n laaje n ta 

m inen entisestä noin 400 lo k e ro s 

ta yli 600:aan. H ärkäm äkeen suunn 

itellaan vuoteen 1982 rake n n e tta 

vaksi uusi postikeskus, jo h o n tu lis i 

lajitte lu ke sku kse n lisäksi m yös te le - 

varikko ja postin a u tovarikko. □ 

Turkulainen 

tennisseura 

75-vuotias 

■ Å bo L aw n-tennis K lubb 

(ÅLK) p e ru ste ttiin syksyllä 

1903 ja se on V iip u rin T ennisseuran 

jä lk e e n m aam m e 

to iseksi vanhin. S eura jä r 

je s ti 21.— 22. 10. 1978 75-vuotis 

ju h liin s a liitty v in ä ka n sain 

v ä liset te n n is k ilp a ilu t, jo ih in 

o sa llistu i p e la a jia e ri p u o lilta 

Suom ea ja R uotsista. 

Seuran p e la a ja t ovat saavuttaneet 

useita S uom en m estaruuksia. T urun 

V erkkopallo seura n kanssa jä rje s te 

tään vuositta in ka n sain väliset k ilp 

a ilu t ja o s a llistu ta a n tenniksen sarja 

o tte lu ih in , jo tk a kä yn n istyivä t 1975. 

Turussa te n n is u rh e ilu pääsi vauhtiin 

1928, jo llo in B ra h e n kadulle valm istu 

i uusi te n n is h a lli. T äm ä palo i k u i 

te n k in sodan aikana. T oinen te n n is 

halli — nykyinen te n n is h a lli E e rik in 

k a d u lla — v a lm istu i 1931. T ä m ä halli 

ei kuite n kaan pysty tyydyttäm ään 

hallita rvetta , s illä te n n isharra stu s on 

T urussa e rittä in vilkasta. T ila n te e n 

p a rantam iseksi te n n isväki toivoo, 

että T u rkuun saataisiin neljä n k e n 

tä n te n n is h a lli, jo llo in Â L K pystyisi 

jä rje stä m ä ä n to im in ta a mm. h arraste 

lija p e la a jille e n . 

□

Toim itussihteerin 

pöydältä 

TURUN kaupungin m u s iikkila u ta - 

kunta on va lin n u t kaupungin o rkeste 

rin vt. in te n d e n tiksi hum .kand. 

H e ikki T a l v e n m a a n äänestyksen 

jä lke e n . T urun kaupungin o rkeste 

rin entin e n in te n d e n tti K ari J a lo 

nen s iirty i syyskuun puolessavälissä 

O ulun ka u p u n g in o rke ste rin inte n 

d e n tiksi. H um .kand. H eikki Talvenmaa 

sai m u siikkila u ta kunnassa suorite 

tu ssa vaalissa 4 ääntä sam oinkuin 

hänen vastaehdokkaanaan o l 

lut ka u p u n g in o rke ste rin ko n tra b a s 

son s o itta ja A la rik Repo. A rp a ratkaisi 

vaalin T alvenm aan hyväksi. 

H e ikki T alvenm aa on 27-vuotias ja 

to im ii tä llä hetkellä mm. m usiikkilautakunnan 

jä senenä sekä T urun 

Y lio p isto n Y lio p p ila skunnan h a llituksen 

puheenjo h ta ja n a . H eikki T alvenm 

aa on lib e ra a li ja mm. T urun 

A kateem isen Libera a liyh d istykse n 

puheenjohtaja . 

★ 

TURUN kaupungin kansakoulujen 

oppila s o rk e s te ri jä rje s ti syyskuussa 

15 ko n s e rtti- ja m u s iik k itila is u u tta 

T urun ystävyyskaupungin G öteborgin 

kouluissa, tava ra ta lo issa , ravinto 

lo is s a ja laivalla. 31-jäsenistä orkeste 

ria jo h ti le h to ri A rja Loim o- 

v u o ri. O rkeste ri avasi G ö teborgin 

k o u lu je n T u rku -viiko n Liseberg in huvipuisto 

ssa, jossa p u huivat G ö te b o r 

g in k a u p u n g in valtu u sto n varapuheen 

jo h ta ja Å ke N o rd lin g ja T urun ko u lu 

la utakunnan puheenjo h ta ja , e rity is 

o p e tta ja T a p io H olvitie . K o u lu to i 

m e n jo h ta ja P entti Lahti ja puheenjo 

h ta ja H o lvitie neuvotte livat m atkan 

aikana p a ikallisen koulutoim en 

jo h d o n kanssa tu le v is ta y h te is to i 

m innan m uodoista . K onserttie n välillä 

o rk e s te rila is e t tu tu stu iva t m atka 

n jo h ta ja n sa re h to ri O ssi M ille rin 

jo h d o lla A b o fö re n in g e n in sihteerin, 

jo h ta ja E ric B o rg strö m in laatim aan 

ohje lm a a n . 

★ 

K O T ITALO U S O P E TTAJIE N Liiton 

60-vu o tis ju h la v u o te e n liittyen liito n 

T urun y h d istys jä rje s ti T urun M artta 

y h d istyksen k o tita lo u s k o u lu lla laua 

n ta in a 28. 10. ja s u n n u n ta in a 29. 10. 

näyttelyn, jo n k a teem ana oli "M o n i- 

ilm e in e n k o tita lo u s ". N äyttely oli 

ja e ttu n e ljä ä n osa-alueeseen. J a o ittelu 

o li sam a kuin p e ruskoulun 

kotita lo u sopetu ksessa . 

★ 

SUOMEN T e a tte rikerh o je n liito n 

p erustavaan kokoukseen Turussa 

o sa llistu i yhdeksän te a tte rikerh o je n 

e dustajat. K okouksen oli kutsunut 

koolle T urun T eatterikerho. Liiton 

puheenjo h ta ja ksi v a littiin pääto im itta 

ja H eim o K a llio ja sihte e riksi varatuom 

ari E rja p irjo Laine Turusta 

sekä h a llitu ksen jäseniksi A lvar 

Joutvuo H äm eenlinnasta, Signe 

Rusi Jyväskylästä, Irm eli Johansson 

K uopiosta, M aija V ilhunen Lappeenrannasta 

ja U rho S aario Tam pereelta. 

L iito n k o tip a ikka on Turku. 

★ 

VAR SIN AIS-SUOMEN S ydännaiset 

ovat keränneet 3 000 m arkkaa syd 

ä nvikaisten lasten tutkim ukseen 

käytettävien la itte id e n hankintaan. 

L a hjoituksen o ttiv a t vastaan p rofessori 

T uom as P eltonen ja tri M atti 

Dahl. 

★ 

TURUN N a isto im itta ja t ovat lu o 

vuttaneet 14 264 m arkkaa T urun y lio 

p isto llisen lääketie te e llisen kem ian 

laito kse n välinehankin ta a n ja reum 

a tu tkim u ksiin . V arat saatiin puhtaaksi 

tu lo ksi yhdistyksen Turun 

kaupungin te a tte rissa 16. 10. 1978 

järje stä m ä stä Eeva-K aarina Volasen 

m atineasta. 

★ 

TURKULAIN EN rouva Esteri Kallava 

on luovu tta n u t vertaan 300 

kertaa Suom en P unaisen R istin Turun 

verip a lvelu lle . M aanantaina 

2. 10. 1978 pidetyssä tilaisuudessa 

h ä nelle luovute ttiin kultainen kantasorm 

us, jossa on veripalvelun tu n 

nus kaksi sydäntä. A ikaisem m in hän 

on saanut mm. verip a lve lu n plaketin 

ja v iirin . S orm uksen luovutustila 

isuudessa olivat rouva Kallavan 

lisäksi läsnä tri A llan R ajam äki, 

o sasto n h o ita ja Leija D ahlgren, to i 

m in n a n jo h ta ja Esko V uorinen ja 

tie d o tu ssih te e ri Eila Sandberg. 

★ 

TURUN y lio p is to llis e n keskussaira 

a la liito n 20-vuotisjuhlassa jaettiin 

juhla vuoden kunniaksi valm istetut 

a n sio m e rkit p itk ä a ik a is ille työ n te kijö 

ille sekä m u isto p la ketit luotta m u s 

tehtä viä pitkään hoitaneille. K u lta i 

sen ansio m e rkin 30-vuotisesta palveluksesta 

sai 13 henkilö ä ja h opeisen 

ansio m e rkin 20-vuotisesta p a l 

veluksesta 109 henkilöä. E nsim m äisessä 

jaossa saivat pla ketin lä ä kin 

töneuvos P entti H autera ja kunnallisneuvos 

E ino V uorisalm i. T ila is u u 

dessa p iti tervehdyspuheen liitto 

h a llitu ksen p uheenjohtaja , p rofessori 

O lavi Lähteenm äki. H e nkilökuntajä 

rje s tö je n edusta ja t o je n sivat liito 

lle rauhan ja onnellisuuden p a l 

mun. 

★ 

T URUN Työväen M a tka ilu yh d istyksen 

V II m a tka ilu p ä ivillä 15. 10. 

1978 T urun suom e n kie lisellä työv 

ä e n o p isto lla o li teem ana ” S uom i 

kin on m atkailu m a a ". K otim aan 

m atkailusta e site lm ö ivät to im itu s 

jo h ta ja Raili P akkarinen ja Lom a- 

liito n m yyntisihteeri A n ita K ykkänen 

sekä A hvenanm aan m atkailupaketeista 

V ik in g -lin ja n m yyntip ä ä llikkö 

Lars W esterberg. E sitelm ien lisäksi 

o h jelm assa o li m atkailu film e jä . 

★ 

V ARSINAIS-SUOMEN M a tkailu yhdistyksen 

re tk e ily to im ik u n ta jä rje s ti 

suom e n kie lisellä työvä e n o p isto lla 

22. 10. 1978 re tkeilytapahtum an. 

A uralan R etkeilijät, P erniön Pirteät, 

T urun Lapinkävijät, T urun O paskerho, 

T urun seudun le irin tä m a tk a ilija t 

ja T urun suom e n kie lise n työväeno 

p isto n re tkeilykerh o esittäytyivät 

o m illa o sastoillaan ja ke sku ste liva t 

kerhojensa to im in n a sta ja re tkeilystä. 

O hjelm assa o li m yös dia sarja 

jä rvi-S u o m i m atkailukohteena. T ila i 

suuden päätteeksi a pul.prof. Rauno 

T enovuo esite lm ö i Lounais-S uom en 

saariston luonnosta ja e sitti d ia 

kuvia T urunm aan saariston lin 

nuista. 

★ 

VER O N M AKSAJAIN K eskusliiton 

T urun osaston p uheenjohtaja , p ro 

fe sso ri V eikko Halm e o je n si m aanantaina 

16. 10. 1978 sko ttis o lm io t 

kaupunginvaltuuston p u h e e n jo h ta 

ja lle H e ikki Löyttyniem elle. va ra 

p u h e e n jo h ta jille H eli A sta la lle ja 

A nja S a n dbergille. kaupungin jo h ta ja 

V äinö J. Lein o lle ja kaupunginhallitu 

kse n puheenjo h ta ja lle K u lle r 

vo Lapille. T a rkoitu ksena o li m uistu 

tta a kaupungin jo h to a m enojen 

kurissapitäm isestä. 

★ 

RU N O SM ÄKI-Seura päätti vu o s i 

kokouksessa perustaa yhdistyksen 

yhteyteen kolm e e rillis ja o s to a : nuoriso-, 

u rh e ilu - ja o p in to ja o sto t. Y h 

distyksen p u h eenjohtaja ksi v a littiin 

uudelleen A nte ro H arju. K okouksen 

lopuksi nähtiin uusi T urku-film i. 

★ 

TURUN lyseon — nykyisen M u- 

seom äen koulun ja lu kio n — 75- 

vuotisju h la ksi on ilm estynyt vuodet 

1913— 1976 kattava m a trikke li, jo ka 

sisältää tie d o t koulun o p e tta jista 

ja oppila ista . M a trikke lia on painettu 

1 100 kappaletta ja sen ovat to im ittaneet 

A n tti K oskinen ja Eila Peltola. 

M a trikkelin hinta on 250 m arkkaa. 

★ 

M AR IELU N D IN lepo- ja virkistyskodissa 

sunnuntaina 29. 10. 1978 

kirkkopyhän kahvitilaisuudessa lu o 

v u te ttiin viim e kesänä järjestetyn 

su vijuhlan tu o tto 10 000 m arkkaa 

K aatuneitten O m aisten L iito lle käytettäväksi 

M a rie lu n d in hyväksi. Lahjashekin 

luovu tti k o u lu n jo h ta ja A ntti 

Lehtinen ja sen vastaanottivat jo h 

ta ja Ilona K oskim ies ja liitto to im i- 

kunnan jäsen, rouva G reta Puha. 

★ 

Risto Tilus: 

T urun kehittäm isen tarpeet 

lähivuosina ............................... 3 

Hannu Ervo: 

Tuntem aton K ristus .............. 5 

A rk k ip iis p a M ikko Juva v irkaansa 

ju h la vin m enoin .. 5 

Olli Kestilä: 

T urun ku kku la t ...................... 6 

Olavi Laisaari: 

A urajoen läntin e n haara .. 7 

Hans Othman: 

Lärare fo rska re m åste slösa 

tid på b yro kra ti ...................... 8 

Tommi Vuorinen: 

Pyhän H e n rikin pyhiinvaellu 

stie re tk e ily re itik s i .. 10 

Viljo Kekkonen: 

A vosuu — O rn in kuja — 

O hrapää ................................... 12 

T urun b io lo g isen museon 

tila t riittä m ä ttö m ä t ............. 15 

Matti A. Sainio: 

Linné T urussa vuonna 1732 16 

Turun palve lu ta lo o n 240 vanhusten 

asuntoa ...................... 17 

Turun tu o m io k irk k o v ih ittiin 

uudestaan .............................. 17 

Eino Lehtinen: 

T urun päivää v ie te ttiin ju h 

lavuoden a a ttotunnelm issa 18 

T urun päivän puheet Kauppato 

rilla ...................................... 22 

H e ikin m a rkkin a t p ähkinänkuoressa 

................................. 23 

T urun vä kilu ku kasvoi, Tam 

pereen väheni .................... 23 

Raili Kiianlinna: 

V ossikat ovat hävinneet Turun 

k a tu k u v a s ta .................... 24 

Inga-LIII Söderlund: 

F inlands e nda ta gelsbinneris 

o ch dess fastighets 

h is to ria ................................. 25 

Inga-Lil! Söderlund: 

S o lb rynt s kär ......................... 26 

Sisällys — Innehåll 

T urun G öteborg-seuran 30- 

vuotisju h la ............................. 27 

Turun Pinellan perustam isesta 

130 vuotta ............................. 27 

Ensio Harni: 

Arm as Lehtim äki — Ranskalaisen 

silm in 

V lam inch-sävyinen m aalari 28 

M eri- ja saaristonäyttely .... 30 

Kolm e veistosta W A:n museon 

ulkopuole lle ............... 30 

Marja Tuohimaa: 

S ekakuoro K ulkuset laulanut 

60 v u o t t a ........................ 31 

TTY:n m ieskuoro ja s o itto 

kunta ju h liva t 90-vuottaan 31 

Ilmari Rinne: 

Syysjuhla T urun linnassa 32 

K esäkongressit lisänneet matkustajam 

ääriä Turussa .... 33 

Leena Aho: 

Föripolska v ä ritti Turun 

kesäistä katukuvaa ........... 34 

Turun rakentam isen 750 

vuotta ..................................... 35 

Ilmari Rinne: 

V uorossa oli puiden istutuskam 

panja ........................ 36 

Turku kaksi kertaa vanhem pi 

kuin juhlavuosi edellyttää 37 

Eeva Maria Hyrklahti: 

Vanha rakas Turku ........... 37 

Satoja kaitaelokuvaajia Turun 

750-vuotisjuhlille ................ 37 

Ilmari Rinne: 

XXXI valtakunnalliset ko tiseutupäivät 

T urussa 29. 6.— 

1. 7. 1979 ............................. 38 

Pertti Haapakoski: 

T urun M essut 79 lähenevät 39 

Keittiönäyttelyssä löytöretki 

keittiöön ................................. 40 

Turkis 78-näyttely Ikitu u rin 

kongressikeskuksessa .... 40 

K askutoim ikunta alo itta n u t 

työnsä ...................................... 40 

T urku-seura A bo-sam fundet 

ry:n to im in ta suunnite lm a 

vuodelle 1979 ........................ 41 

Turussa v ih ittiin koim e riem u- 

to h to ria ................................. 41 

Ilmari Rinne: 

Turku-seuran K ynttilä n p ä i- 

vän ju h lia 20 v u o t t a 42 

A. T. Koskimies: 

Juhlam uisto kolm en vuosikym 

m enen takaa ................ 43 

Alli Rantanen: 

T urun M arttayhdistyksen 

T alouskoulu 50-vuotias .. 44 

M aarian VPK:n so itto kunnalla 

juhla vuosi ............................. 44 

Ilmari Rinne: 

T u rku-seura t o i m i i................ 45 

V eteraanien vu o s iju h lia T u 

russa ...................................... 45 

K äsityö ta ito a e site ltiin T urun 

Luostarinm äellä ................ 45 

Toini Vuoristo: 

Turun m urretta vai T urun 

kie ltä ? ...................................... 46 

K asku kilp a ilu n satoa ........... 46 

Eeva Suominen: 

Ku mä oli K in g e lin i h uvim 

aja vih k iä is is .................... 47 

Osmo Lahti: 

Pakan p ojan laulu ........... 47 

Hj. Suominen: 

L indin m aanalainen to rp p a 48 

V o itta ja p ih a sija itsee Jalavatie 

llä ........................................... 48 

T artu pulm iin selvin päin .. 49 

Ilmari Rinne: 

S uom en T urun a sio ta .... 49 

Turun posti tä y tti 340 vu o tta 49 

Turkula in e n te n n isseura 75- 

v u o tia s ...................................... 49 

T o im itu ssih te e rin p öydältä . . 50 

Kansikuva: 

Sisäkuva uudiste tu sta T u 

run tu o m io kirko sta . — 

Kuva: Hede Foto.

TO IV O TA M M E ASIAKKAILLEM M E 

TO IVOTA M M E ASIAKKAILLEM M E 

Hyvää Joulua jo 

Menestyksellistä Vuona 1979 

Hyvää Joulua ja 

Menestyksellisiä Vuolla 1979 

Kod i ntekstii I italo Reitala 

Yliopistonk. 24, 20100 Turku 10 

Brahenk. 14, 20100 Turku 10 

Voimak. 15, 20520 Turku 52 

Osuusliike Tarmola 

Katrak Oy 

Vähäheikkilänt. 55, 20810 Turku 81 

Verdandi Livförsäkringsaktiebolaget 

Olofsv. 2, 20100 Åbo 10 

Oy W ikeström & Krogius Ab 

Linnank. 35, 20100 Turku 10 

Kamera-Aitta Oy 

Kauppiask. 3, 20100 Turku 10 

Aurak. 1, 20100 Turku 10 

Corona 

Aurak. 5, 20100 Turku 10 

Tuote-Valinta Oy 

Teollisuusk. 34, 20520 Turku 52 

Matti Koivurinta Oy 

Ketarant. 23— 25, 20300 Turku 30 

Wallac Oy 

Vähäheikkilänt. 37, 20810 Turku 81 

Hellas-Piano Oy 

Eerikink. 20, 20100 Turku 10 

Turun Hopea 

Tammitie 5, 20540 Turku 54 

Kalustokeskus Oy 


Turun Pussi- ja Kirjekuoritehdas Oy 

Käsityöläisk. 5, 20100 Turku 10

TO IV O TA M M E ASIAKKAILLEM M E 

Hyvää Joulua ja 

Menestyksellisiä Vuona 1979 

ARVINKATU 8 

20140 TURKU 14 

T oim itusjohtaja Precht 

PUH. 

302 423 

302 304 

Yliopistokirjakauppa Oy 


Maariank. 6, 20110 Turku 11 

T:mi Antonoff 

om. Raija Heinonen 

Hedelmä- ja herkkuliike 


Hotelli Maakunta 

Humalistonk. 7, 20100 Turku 10 

Joutsen Apteekki 

Kauppiask. 11, 20100 Turku 10 

Näköpiste 


Laukkuliike Marjanen 

Brahenk. 14, 20100 Turku 10 

Citymarket 

Uudenmaant. 17, 20700 Turku 70 

• loistavat jousteompeleet • overlook • joustesauma 

universalommel • joustava piilo-ommel • kaariommel 

B E R N IN A • PFAFF • N A U M A N N • TO Y O T A 

Kodin 

O m pelukone 

EERIKINKATU 2 * PUH. 27212 

Joel Rinne 

K A U PPIA S 

Antiikkia, taihetta 

TU R KU H U M A LISTO N K A TU 13 

PUHELIN 11147 KOTIIN 27 082 

PERHE-BAARI • TAHTI-BAARI 

MARTINKATU 3 PUUTARHAKATU 15 

Puh. 357903 

Puh.19046 

Baareissamme maukasta kotiruokaa, herkullisia voileipiä, 

hyvää kahvia ja kotona leivottua pullaa. 

Suurem m ille ryhm ille ryhmäalennus. 

SUOSITTELEMAA E 

WÄINÖ AALTOSEN MUSEON KAHVIOTA 

Puh. 350 560 

Avoinna klo 11— 15 ja 18— 20, la 11— 15, sun 11 — 18. 

Tilattavissa pikku-ryhm ille iltaisin.

SEISTOP 

Y k s ilö llis tä , s u o m a la is ta 

LAHJAESINEISTÖÄ 

p u u ta , la sia, k e ra m iik k a a ym . 

M yö s u lk o m a is ia 

e rik o is u u k s ia . 

Kauppiask. 5 (puh. 14 272) 

Kauppahalli 116— 118 

Tukkum yynti — liikelahjat 

Aurak. 12 a B TURKU, puh. *332 600 

Luonnollinen tapa huolehtia ihon hyvinvoinnista 

LACTACYD 

epäpuhtaan ihon hoitoon 

aran ja norm aalin ihon hoitoon 

h ikoilun h aitto ihin 

intiim ihygieniaan 

lasten ihonhoitoon ja pesuun 

hiusten pesuun 

LÄÄKE Farmos-Yhtymä Oy 

Tee Perheen 

Samposopimus! 

uusi 

yksinkertainen 

tapa hoitaa 

vakuutusasiat 

SAMPO-YHTIÖT 

SAM PO KALEVA 

J o e l R i n n e 

K A U P P IA S 

Antiikkia, taihetta 

TURKU HUMALISTONKATU 13 

PUHELIN 11147 KOTIIN 27 082 

JÄRKUOULU-R AUT1AST A 

Y lio p is to n k a tu 18. Puh. 307 222 

AUTOKORROS KY 

Kytkinkatu 5 Puh. 381 000 

U U SI A J A N M U K A IN E N R U O STEEN ESTO LAITO S 

TU R U S SA 

t e r ä s oy 

TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI

KESTILÄN LIIKETALO 

ja 

siinä toimivat yritykset 

Kestilä M arketing Oy 

Kestilän M uotitalo 

Kesti-Grilli 

R autakirja Oy:n kioski 

Karoliina, kotiteollisuusja 

lahjatavaraliike 

K am paam o Ami 

ServiSystems Oy 

Oy Victor Ek Ab 

Rakennustoim isto 

R. Järvinen Oy 

Turun toimistotekniikka Ky 

Sahapalvelu Oy 

ABC-kinot Oy 

Elokuvateatteri Astor 

Asianajotoimisto 

Aaro E Kari 

Hede-Foto 

Arkkitehtitoimisto 

Olli Kestilä 

Reitalan Kauppayhtiö 

Kunto-H oitola Ky 

Kukkakauppa Salli Laine 

Oy M atkatoim isto Travek 

O ptikko Sjöblom 

Posliini-Väri ja Polttimo 

Turun Kuvaus Oy 

Oy Agfa-Gevaert Ab 

Kgl. Norsk Konsulat 

Kovabetoni Oy 

Toivottavat HYVÄÄ JOULUA 

ja ONNELLISTA 750-VUOTTA 

TURULLE

1978-4

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Delete template?

Save as template ?