Promaint-lehti 4/2022

4/2022 I www.promaintlehti.fi

KUNNOSSAPIDON JA TUOTANNON ERIKOISLEHTI

18

Metaversumi

muuttaa

teollisen työn

24

Kone tutkii

ja kehittää

virtuaalitodellisuudessa

36

Simulaattorista

metsäkoneen

puikkoihin

Maailmaa pelastamassa

Petri Kuosmanen,

Aalto-yliopisto

KORJAA SE

HITSAAMALLA.

Korjaushitsaus on kunnossapidon unohdettu supertähti.

Se säästää aikaa, rahaa ja ympäristöä

sekä tekee vanhasta osasta jopa

alkuperäistä vahvemman. Autamme

korjaushitsauksen toteutuksessa ja oikeiden

hitsauslisäaineiden valinnassa sekä

toimitamme laadukkaat korjaustuotteet.

Hitsaajan Kaupasta saat:

• Hitsauslisäaineet ja juotteet

• Panssariterästuotteet

• Ruostumattomien terästen

peittausaineet ja -tarvikkeet

• Termiset pinnoitteet

Kaikki nopeasti omasta varastostamme,

kattavasti koko Suomeen.

Kysy! Me autamme.

Tototie 2, 70420 Kuopio | +358 (0)207 969 240

somotec@somotec.fi | somotec.fi

PÄÄKIRJOITUS

Kunnossapito

on myynnin etulinjassa

Joskus ajatellaan, että yritysten

välisessä kanssakäymisessä

myynti ja markkinointi on ensimmäinen

vaihe. Kunnossapito

saatetaan mieltää pitkän

ja ehkä pysyväksikin koetun transaktioiden

sarjan viimeisenä osuutena, joka on

jonkinlainen jälkiseuraamus edeltävästä

toiminnasta.

Sellainen ajattelu on auttamatta

vanhentunutta. Tälle vuosituhannelle

tultaessa sykliset konepajayhtiötkin

heräsivät kasvattamaan huoltopalvelujen

osuutta liikevaihdostaan. Aiemmin

huolto saatettiin ulkoistaa ydinosaamiseen

kuulumattomana irrallisena

kokonaisuutena. Nyt se ymmärretään

vakaata kassavirtaa tuovaksi ja suhdannevaihteluja

tasaavaksi liiketoiminnaksi,

jonka osuus liikevaihdosta

määrittää koko yhtiön arvoa sijoittajien

silmissä.

Kaupan saattaa ratkaista se, että

tuotteen elinkaaren mittaiseen kunnossapitoon

voi luottaa. Yhä itsestään

selvempää on, että myös tuotteen loppukierrätys

sisältyy kauppaan. Silloin

kunnossapito toimii yrityksen sisäänheittotuotteena,

joka houkuttelee uusia

asiakkaita.

YRITYKSILLE HELPOIN tapa kasvaa on

yleensä lisätä myyntiä olemassa oleville

asiakkailleen. Silloin kynnyskustannukset

ovat pienemmät kuin uusien

asiakkaiden houkuttelussa, jossa tulee

väistämättä myös huteja.

Mitä suurempi asiakkaan oma organisaatio,

sitä siiloutuneempi se yleensä

on. Yhden liiketoiminta-alueen – tai

siilon – kunnossapitotarpeiden tyydyttäminen

voi olla vain pieni osa asiakkaan

kokonaistarpeesta. Viereisellä liiketoiminta-alueella

asiakkaalla voi olla tarve

lähes samanlaisille kunnossapidon palveluille,

mutta sektorista vastaa eri yhteyshenkilö,

joka ei ehkä tunne kollegansa

käyttämän palveluntuottajan tarjontaa.

Eli tieto ei kulje asiakasyrityksen sisällä.

Tai yritys ostaa yhdenlaista kunnossapitopalvelua

toimittajalta, joka pystyisi

tuottamaan toisenlaistakin palvelua,

mutta ei onnistu kertomaan kyvykkyyksistään

asiakkaalle.

Näissä tilanteissa kunnossapidon

henkilöstö on avainasemassa asiakastarpeiden

tunnistajana. Huoltokäynnin yhteydessä

voi konkreettisesti nähdä, mitä

muitakin oman osaamisen piiriin sopivia

huoltokohteita asiakkaalla on, tai

miten kunnossapidon ennakoivuutta lisäämällä

voisi parantaa asiakkaan koko

laitoksen käyntiastetta. Tällaisen tiedon

välittäminen omalle myyntiorganisaatiolle

on yhä useammin se ensimmäinen

vaihe, josta yritysten sopimusperusteinen

yhteistyö alkaa.

TÄSSÄ LEHDESSÄ on paljon asiaa koulutuksesta,

virtuaali- ja lisätyn todellisuuden

teknologioista sekä metaversumista,

josta ennustetaan teollisuudelle

suurempaa mullistusta kuin internet ja

digitalisaatio ovat jo aiheuttaneet.

Kiinnostaako suomalaista teollisuutta

13 000 miljardin dollarin metaversumimarkkina?

Tuossa mittaluokassa

se on asiantuntija-arvioiden mukaan

vuonna 2030, siis kahdeksan vuoden

kuluttua. Toistaiseksi ei ole merkkejä,

että metaversumiin mentäisiin suomalaisyritysten

viitoittamaa tietä, mutta

kisa on vasta alkanut.

Juha Peltonen

Promaint-lehti

Kiinnostaako

suomalaista

teollisuutta

13 000 miljardin

dollarin metaversumimarkkina?

Julkaisija Kunnossapitoyhdistys Promaint ry on Aikakausmedia ry:n jäsen Kustantaja ja toimitus: Omnipress Oy,

Väritehtaankatu 8, 4. kerros, 01300 Vantaa, www.omnipress.fi Päätoimittaja Juha Peltonen Tuottaja Matti Keränen

Ilmoitusmyynti Tanja Lukkarinen, 040 529 3628, tanja.lukkarinen@media.fi Ulkoasu Menu Content Agency, www.menuk.ee.

Toimitusneuvosto Jaakko Tennilä, Promaint ry, jaakko.tennila@kunnossapito.fi, Juha Lepikko, MABCo Oy, juha.lepikko@mabco.fi, Erkki Mäkelä,

Juha Nyholm Tilaukset, osoitteenmuutokset Promaint ry:n jäsenet toimisto@kunnossapito.fi, ei-jäsenet tilaajapalvelu@media.fi.

Tässä

numerossa

4/2022

18

Metaversumista

povataan

internetiäkin suurempaa

mullistusta, jonka

myötä kunnossapidon

ammattilaiset saavat

supervoimia.

24

Kone vei hissien

ja liukuportaiden

tuotekehityksen

sekä kunnossapidon

menetelmäsuunnittelun

virtuaalitodellisuuteen.

Tulokset ovat lupaavia.

28

Taantuvaan teknologiaan

tarrautuminen ei ole

opiskelijan eikä yritysten etu.

9 Näkökulma

10 Alan vaikuttaja: Petri Kuosmanen

18 Viisi kysymystä teollisuuden

metaversumista

22 Osaajapula kärjistyy teknisillä aloilla

24 Kone vie tuotekehityksen

virtuaalitodellisuuteen

28 Yritykset mukaan koulutuksen

suunnitteluun

32 Öljyjen onlinemonitorointi säästää

monelta murheelta

34 VR-sovellukset mukaan

kunnossapidon opetukseen

36 Simulaattori valmistaa

metsäkoneen ohjaimiin

40 SFS 6000 -standardi uudistui

42 100 miljoonaa tukea

energiainvestointeihin

45 Dieselsähkön tilalle siirrettävät

sähkövarastot

48 Työkoneiden kyberturvasta

uutta liiketoimintaa

50 Juhlavuosi lähes paketissa

4 promaint 4/2022

Lyhyesti

Fortum korottaa kaukolämmön energiamaksua

4 prosentilla vuoden alussa. Maaliskuun

loppuun kestävä energiamaksun korotus

nostaa kaukolämmön hintaa keskimäärin

noin 3 prosenttia.

Stora Enso investoi

miljardin Ouluun

KUVA: STORA ENSO

STORA ENSO investoi Oulun tehtaaseen miljardi euroa. Investoinnilla käytöstä

poistettu paperikone muunnetaan pakkauskartonkilinjastoksi. Uuden linjan

vuosikapasiteetti on 750 000 tonnia. Tuotannon arvioidaan käynnistyvän

vuoden 2025 alkupuolella.

Kartonkien loppukäyttökohteita ovat elintarvike- ja juomapakkaukset

erityisesti pakaste- ja kylmätuotteille sekä kuivatuote- ja pikaruokapakkaukset.

– Uusiutuvat pakkaukset ovat jatkossakin suurin strateginen

kasvualueemme. Markkinat kasvavat nyt ensimmäistä kertaa nopeammin kuin

muovipohjaisten pakkausten markkinat. Meillä on hyvät edellytykset kasvattaa

liikevaihtoamme ja markkinaosuuttamme”, Stora Enson toimitusjohtaja Annica

Bresky sanoo.

Investointi tuo Oulun tehtaalle noin 300 uutta työpaikkaa ja työllistää

epäsuorasti noin 1 500 henkilöä.

- Investointi on iso askel eteenpäin Euroopan markkinoilla ja tekee

Oulun yksiköstämme suuren mittaluokan tehtaan, joka parantaa sekä

kuluttajapakkauskartonkien että aaltopahvin pintakartonkien eli kraftlinerien

kannattavuutta ja kilpailukykyä. Muunnettu linja tulee olemaan Euroopan

kustannuskilpailukykyisin taivekartonkikone ja mahdollistaa tuotannon

optimoinnin ja kasvun muillakin tehtaillamme, Packaging Materials

-divisioonan johtaja Hannu Kasurinen sanoo.

Uuden linjan kuitupuun vuosikulutus on noin miljoona kuutiometriä. Samalla

Stora Enson riippuvuus markkinasellusta vähenee noin 250 000 tonnilla

vuodessa.

KUVA: HELEN

Helenin

käyttö- ja

kunnossapitopalvelut

Enersenselle

SUOMEN KILPAILU- JA KULUT-

TAJAVIRASTO on hyväksynyt

liikkeen luovutuksen, jossa Helen

Oy siirtää käyttö- ja kunnossapitopalveluita

Enersense IN Oy:lle.

Sopimuksen piiriin kuuluu muun

muassa neljän voimalaitoksen, viiden

lämpökeskuksen ja kuuden

jäähdytys- ja lämpöpumppulaitoksen

käyttö- ja kunnossapitopalvelut.

Lisäksi Enersenselle siirtyy

yli 1 500 kilometrin kaukolämpöja

jäähdytysverkkojen sekä noin

60 kilometrin energiatunneleiden

käyttö- ja kunnossapitopalvelut

pääkaupunkiseudulla.

Sopimuksen myötä Enersensen

palvelukseen siirtyy vanhoina

työntekijöinä enintään 260 Helenin

käyttö- ja kunnossapitotehtävien

työntekijää.

Sopimuksen kesto on vähintään

neljä vuotta, jonka jälkeen yhteistyötä

on mahdollista jatkaa vielä

kahdella kaksivuotisella optiolla.

4/2022 promaint 5

Lyhyesti

Outokumpu suunnittelee 25 Me investointia

Tornion tehtaaseen biokoksin tuottamiseksi

metsäjätteistä. Tuotantoprosessissa syntyvä

biometaani korvaisi fosiilisia tuontipolttoaineita.

Investoinnin CO 2 -päästöjen vähennyspotentiaali

on 200 000 tonnia vuodessa.

Suomessa kehitteillä kemiallinen

kierrätysprosessi muoville

SUOMALAISET YRITYKSET ja tutkimuslaitokset pyrkivät

kehittämään teollisen mittakaavan pyrolyysiprosessin

muovin kierrätykseen. Tavoitteena on löytää kierrätysprosessiin

ratkaisut, jotka mahdollistavat laadultaan vaihtelevan

kierrätysraaka-aineen prosessoinnin ja jalostamisen

uutta vastaavaksi muovituotteeksi.

Muovien kemiallinen kierrättäminen teollisessa mittakaavassa

on jo läpimurron kynnyksellä, mutta edelleen

merkittävä kemiallisen kierrätyksen ongelma odottaa ratkaisuaan.

– Uusista pyrolyysiin perustuvista investoinneista

demonstraatio- ja tuotantoyksiköihin tiedotetaan jatkuvasti.

Monet näistä käyttävät raaka-aineenaan kuitenkin

suhteellisen puhtaita muovijätefraktiota, jolloin suuri osa

muovijätteestä edelleen poltetaan. Tavoitteenamme on

kehittää kierrätysteknologioita vaikeasti kierrätettävälle

sekalaiselle muovijätteelle, VTT:n työelämäprofessori Mika

Härkönen kertoo.

Kemialliselle muovin kierrättämiselle on suuri tarve, sillä

laadultaan sekalaisen muovijätteen mekaaninen kierrätys

johtaa usein uusiomuovituotteisiin, joiden ominaisuudet

ovat alkuperäistä huonompia. Tällainen kierrätysmuovi

ei sovellu esimerkiksi elintarvikepakkauksiin.

Kemiallisessa kierrätyksessä muovit hajotetaan lähtöaineiksi,

joista on mahdollista valmistaa uutta vastaavia

muoveja. Kemialliseen kierrätykseen käytetty muovijäte

voi olla myös laadultaan sekalaisempaa kuin mekaanisen

kierrätyksen raaka-aine.

Lisäksi pelkkä mekaaninen kierrätys riitä täyttämään

EU:n ja Suomen lainsäädännön mukaisia muovien kierrätystavoitteita.

Tällä hetkellä noin 30 prosenttia pakkausmuovista

päätyy kierrätettäväksi Suomessa. Uuden jätelain

tavoitteena on nostaa kierrätysaste 55 prosenttiin

vuoteen 2030 mennessä.

Kaksivuotinen kolmen miljoonan euron tutkimusprojekti

on Business Finlandin rahoittama. VTT koordinoi

hanketta yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. UrbanMilltutkimushankkeeseen

osallistuvat Borealis, Valmet, Corex

Finland, Wipak, Kaipola Recycling, Keskinen Recycling,

Lamor, PR Pulping, Resiclo, Salpakierto, Sulapac ja Suomen

Uusiomuovi.

Pertunmaalle aurinkosähkön TKI-keskus

SUUR-SAVON SÄHKÖ suunnittelee Pertunmaalle teollisen mittakaavan aurinkosähköpuistoa, jonka yhteyteen

perustetaan aurinkoenergian tuottamiseen, hyödyntämiseen ja varastointiin liittyvä TKI-keskus.

Kuorttiin rakennettavassa aurinkovoimalassa on noin 28 000 paneelia, joiden huipputeho on 15 megawattia.

Voimalan pinta-ala on noin 20 hehtaaria. Voimala mahdollistaa tutkimustoiminnan teollisen mittakaavan

aurinkovoimapuistossa.

Keskuksessa tutkitaan aurinkopaneeleiden teknisiä ominaisuuksia, sähköverkkoon liitynnän vaihtoehtoja

ja erilaisia akustoratkaisuja. Puistoa ja sen tuottamaa dataa voivat hyödyntää tutkimustyössä oppilaitokset ja

asiantuntijajärjestöt.

Voimalan on määrä aloittaa kaupallinen tuotanto vuonna 2024. Sen odotettu sähkön vuosituotanto on 13 200

MWh, mikä vastaa noin 880 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta.

Voimalan toteuttamiselle on haettu työ- ja elinkeinoministeriön uuden energiateknologian ja suurten

demonstraatiohankkeiden investointitukea. Suunnitelman mukainen toteutus edellyttää myönteistä tukipäätöstä.

Ministeriö julkisti ensimmäiset tukipäätökset lokakuussa. Uusia päätöksiä odotetaan vielä loppuvuoden aikana.

6 promaint 4/2022

Voimalaitosten vuosiseisokin

seurantatutkimus

auttaa tunnistamaan

riskejä ja ennaltaehkäisemään

häiriöitä

Mainos

Fescon Oy palvelee voimalaitosasiakkaita erilaisin teknologiapalveluin, jota luotsaa Fesconin teknologiajohtaja Tapio

Klasila yli 20-vuoden kokemuksellaan. Klasila on voimalaitosmateriaalien ja -järjestelmien rautainen ammattilainen ja

hänen kokemuksensa on auttanut asiakkaita saavuttamaan merkittäviä etuja liiketoiminnassaan.

”Asiakkaamme ovat olleet erittäin tyytyväisiä saadessaan

konkreettisia tuloksia ja ratkaisuja heidän haasteisiinsa. Niillä

on säästetty niin kustannuksia kuin luonnonvaroja ja päästy

ympäristöpäästöissä alaspäin. Lisäksi on saatu tehokkuuttaa

toimintaan investoimalla BAT:iin (Best Available Technology)”,

hehkuttaa Klasila.

Voimalaitoksille tarjotaan tällä hetkellä erilaisia kohdekohtaisesti

räätälöityjä palveluja, mm. seisokin seurantatutkimuksista

leijupedin seurantaan. Seisokin seurantatutkimuksissa

selvitetään leijupedin kuntoa, koostumusta ja tilaa, kerrostumien

syntymekanismia, tulistinputkien ja lämmönsiirtopintojen

korroosiotilannetta sekä tuhkien koostumusta.

Tutkimuksen avulla voidaan ennakoida mahdollisia vauriomekanismeja,

joita voivat olla mm. petiongelmat, kerrostumien

muodostumiset ja korroosio. Tuloksia verrataan aiempien seisokkien

tutkimustuloksiin. Tutkimustulosten perusteella annetaan

suosituksia mahdollisista korjaavista toimenpiteistä.

Seisokin yhteydessä otetaan mm. kokoomanäytteet leijupedistä

sekä lentotuhkasiilosta tyhjennyksen yhteydessä, tarkastellaan

ja otetaan näytteet tulistinputkien kerrostumista, näytteet

seinäkameista sekä tehdään muut mahdolliset voimalaitoskohtaiset

selvitykset.

”Näytteitä analysoidaan erilaisilla tutkimusmenetelmillä kuten

mm. röntgenfluoresenssilla XRF, röntgendiffraktiolla (XRD),

stereomikroskoopilla, elektronimikroskopialla (SEM-EDS-MAP)

ja termisellä analyysillä (TGA/DSC) kertoo Klasila.

Tutkimuksessa saadaan selville seisokkihetken leijupedin tila

ja kunto, lentotuhkan koostumus, kattilan seinäkamin ja tulistinputkikerrostumien

rakenne, koostumus ja syntymekanismi.

Tutkimuksen perusteella arvioidaan kamien ja kerrostumien

synty- ja kasvumekanismia jota kutsutaan juurisyyanalyysiksi

(RCA). Tulistinputkien kerrostuma-analyyseillä saadaan myös

arvio kerrostumien korrodoivasta vaikutuksesta.

Tutkimustulokset antavat tämän hetken tilanteen lisäksi

myös taustatietoa mahdollisiin tulevaisuuden häiriötilanteisiin.

Analyysituloksia kerätään vuosittain päivittyviin seurantakortteihin.

Tulokset raportoidaan tutkimusselosteena ja ne

esitellään tilaajalle.

Fescon Oy on suurin suomalainen rakennusalan laasti-,

hiekka- ja pinnoitetuotteiden sekä ratkaisujen kehittäjä ja

valmistaja.

Lue lisää: www.fescon.fi

Ota yhteyttä

Fescon Oy

Tapio Klasila, teknologiajohtaja

puh. 040 510 8035

tapio.klasila@fescon.fi

Tulistinputkien kerrostumien näytteenottoa.

Hardox ® HiAce on uusin lisä Hardox ® -

kulutuslevyvalikoimaan. Se on valttikorttisi

hankaavaa kulutusta ja korroosiota vastaan.

Hardox ® HiAce on erinomaisilta ominaisuuksiltaan

vastaava kuin Hardox ® 450: sen Brinell-kovuus on

425–475 HBW ja Charpy-iskukokeen vähimmäisarvo

27 J -20 °C:ssa. Mullistavaa on se, miten Hardox ®

HiAce selättää korroosion. Kun pH-arvot ovat

matalampia, se voi pidentää käyttöiän jopa

kolminkertaiseksi 400 HBW:n teräkseen verrattuna.

Explore the social

world of Hardox ®

hardox.fi

Näkökulma

JUHA NYHOLM

MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, KUNNOSSAPIDON RATKAISUT

PINJA

Kunnossapito

jakautuu kahtia

Suuri osa

yrityksistä

painii vielä

perusasioiden

kanssa.

Kunnossapidon teknologiat kehittyvät

jatkuvasti. Kerättävän

datan määrä lisääntyy valtavaa

vauhtia. Teknologinen kehitys

on niin nopeaa, että yritysten on vaikeaa

valita, mihin kehitykseen pitää ja kannattaa

hypätä mukaan.

SUOMALAISESSA TEOLLISUUDEN kunnossapidossa

näkyy kahtiajakautuminen.

Osa yrityksistä on jo pitkällä

datan hyödyntämisessä ja päässyt jopa

ennakoivaan kunnossapitoon. On siirrytty

datan keräämisestä aitoon kunnossapitotiedolla

johtamiseen. Suuri

osa yrityksistä painii vielä perusasioiden

kanssa. Miten päästään korjaavasta

ennakoivaan kunnossapitoon?

Miten varmistetaan, että saadaan

kerättyä aivan perustietoa kunnossapidon

töistä ja selvitettyä kunnossapidon

nykytila?

KUNNOSSAPITO-ORGANISAATION päivittäinen

tekeminen perustuu luotettavaan

ja ajantasaiseen kunnossapitodataan,

jota hyödynnetään jokapäiväisten

tehtävien suorittamisessa. Tietoon

perustuva töiden suunnittelu edesauttaa

kunnossapidon toteuttamista sekä

tehokkaasti että laadukkaasti. Kertynyttä

historiatietoa pystytään käyttämään

myös pidemmän aikavälin suunnittelussa.

Laadukas kunnossapitodata auttaa

ajan myötä seuraamaan laitteiden

elinkaarikustannuksia ja toimii tukena

investointipäätöksissä. Se mahdollistaa

entistä tarkemman kokonaiskuvan kunnossapidon

toiminnoista.

Niin yksinkertaiselta kuin vaatimus

laadukkaasta datasta tuntuukin, monet

yritykset painivat juuri tämän ongelman

kanssa. Dataa kertyy niin valtavia määriä,

että haasteeksi muodostuu tunnistaa,

mitä tietoa kannattaa käyttää juuri

nyt. Hyödynnettävän datan tulisi perustua

yrityksen mittareihin. Yritysten

olisi kyettävä tunnistamaan juuri heille

oikeat tunnusluvut. Yhdelle toimialalle

tai yrityskulttuuriin soveltuvat mittarit

eivät ole monistettavissa muille.

Mittarit tulisi valita juuri omaa liiketoimintaa

parhaiten tukeviksi. Tunnuslukujen

tulisi olla niin konkreettisia, että

myös organisaation alimmilla tasoilla

jokainen näkee oman työpanoksensa

vaikutuksen mitattaviin tuloksiin. Käytännössä

tunnusluvut toimivat tiedolla

johtamisen tukipilarina ja ovat oleellinen

osa erinomaista kunnossapidon

johtamista.

TEKNOLOGIA- JA JÄRJESTELMÄTOI-

MITTAJILLA on mielestäni suuri vastuu

suomalaisen kunnossapidon kehittämisessä.

Toimittajien on pysyttävä

teknologisen kehityksen aallonharjalla,

ja järjestelmien tulee olla avoimia esimerkiksi

kolmansien osapuolien uusille

ratkaisuille. Toisaalta on tunnistettava,

kenelle uusia ratkaisuja kannattaa tarjota

ja kyettävä tukemaan asiakkaita

myös tiedolla johtamisen perustan

rakentamisessa. Järjestelmätoimittajat

voivat auttaa kumppaneidensa kautta

konkreettisesti myös perusdatan keräämisessä.

Kunnossapitoyhdistys Promaint on

loistava alusta tämän haasteen taklaamiseen.

Toivottavasti ensi helmikuun

Kunnossapito 23 -kongressissa nähdään

mahdollisimman paljon teknologiatoimittajien

ja loppuasiakkaiden edustajia

keskustelemassa näistä asioista.PM

4/2022 promaint 9

ALAN VAIKUTTAJA

TEKSTI: JUKKA NORTIO, KUVAT: TIMO PORTHAN

”Konetekniikka

pelastaa

maailmaa”

Kansainvälistyminen, yrittäjyyden arvostuksen nousu

ja opetuksen sisällön mullistukset ovat muutamia niistä

muutoksista, joita professori Petri Kuosmanen on nähnyt

40 vuoden aikana teknisessä korkeakoulutuksessa.

Tapaamme Aalto-yliopiston konetekniikan

laitoksen professorin Petri Kuosmasen

hänen työhuoneessaan Espoon

Otaniemessä. Suomalaisen tekniikan

kehtona tunnettu alue on melkoisen myllerryksen

keskellä: uusia teitä rakennetaan, vanhoja rakennuksia

puretaan uusien tieltä ja osaa rakennuksista

peruskorjataan.

Teknisen opetuksen muutokset koskettavat

Kuosmasta ympäristön mullistuksia

syvemmin.

40 vuoden kasvupolku

Kuosmanen aloitti opintonsa Otaniemessä

vuonna 1982. Siihen saakka hänen elinpiirinsä

oli rajoittunut maatilan

ja koulun ympäristöön

Uudenmaan luoteiskulmalla

Nummelassa.

Tekniikka toki kiinnosti

jo nuorena.

– Olin nähnyt televisiossa

jonkun tekniikan lisensiaatin

haastattelun ja pidin sitä

niin hienona, että ajattelin

itsekin haluavani tekniselle

alalle, tosin ensin tekniseen opistoon. Koska

jatkoin koulussa lukioon, tieni johti tänne

Otaniemeen, Kuosmanen kertoo.

Otaniemessä avautui monin tavoin uusi

ihmeellinen maailma. Kämppäkaveri vei

Kuosmasen katsomaan Merry Christmas,

Mr. Lawrence -elokuvaa. Se oli Kuosmasen

ensimmäinen elokuvakokemus. Maailma

avartui opiskeluporukoiden matkoilla

ympäri maapallon.

Ensimmäisen yrityksensä hän perusti opiskelutovereidensa

kanssa jo kolmantena opiskeluvuotenaan.

– Olimme teknologiakylän ensimmäinen yritys.

Se teki mekatroniikan opetuslaitteita.

Tutkijan ura vei voiton yrittäjyydestä.

– Ilmapiiri oli konetekniikan laboratoriossa

erittäin innostava. Jäin tänne hommiin ensin

tutkimusapulaisena ja valmistuttuani jatkoin

tutkijana.

Yrittäjyyden renessanssi

Kuosmanen mietti 1980-luvun lopulla, erikoistuuko

hän kännyköiden vai paperikoneiden

suunnitteluun. Hän valitsi jälkimmäisen. Tutkimusalueeksi

valikoitui

paperikoneen telojen

Media esittää

teollisuuden usein

terästehtaana,

missä kaadetaan sata

tonnia sulaa terästä

toiseen astiaan

mittausteknologia.

Tuostakin aihepiiristä

kehkeytyi innovaatioita

ja yrityksiä, joista

osa on edelleen toiminnassa.

Aika yrittäjyydelle

oli tuolloin erilainen

kuin nyt.

– Ainoa ilo, jonka yrittäjyys saattoi aiheuttaa,

oli vahingonilo. Yrittämisestä silloin pikemminkin

vaiettiin. Siksi en pitkään aikaan voinut

kuvitella, että olisin kannustanut opiskelijoita

yrittäjyyteen, Kuosmanen sanoo.

Vasta viime vuosikymmenen aikana yrittäjyyden

suosio on noussut voimakkaasti Aaltoyliopiston

perustamisen sekä muun muassa

Startup Saunan ja Slushin myötä. Opiskelijat

eivät enää pyri ensisijaisesti isoon yritykseen

10 promaint 4/2022

ALAN VAIKUTTAJA

Aalto-yliopiston

konetekniikan professori

Petri Kuosmanen erikoistui

opiskeluaikoinaan

paperikoneiden suunnitteluun.

Viime vuodet hän on

keskittynyt hydraulisten

koneiden tutkimukseen.

4/2022 promaint 11

ALAN VAIKUTTAJA

turvalliseen työpaikkaan, koska nekään eivät

välttämättä tarjoa pitkää ja turvattua leipää.

– Startupeissa toimiminen on nuorille opiskelijoille

usein ykkösprioriteetti.

Kuosmasen yrittäjyyskokemukset ovat arvokkaita

nyt, kun hän ohjaa startup-huuman valtaamia

opiskelijoita. Hyvä esimerkki on projekti,

jossa kehitettiin instrumentteja vaativiin leikkauksiin

kuten aivokirurgiaan. Business Finlandin

rahoittaman tutkimuksesta liiketoimintaan

-projektin tuloksena opiskelijat perustivat Surgify

Medical -yrityksen.

– On helpompaa olla projektin vetäjä, kun on

itse ollut yrittäjä.

Teollisuuden brändi tarvitsee

päivityksen

Uudet innovaatiot ja startupit innostavat opiskelijoita,

mutta perinteinen teollisuus ei houkuta.

Syynä ovat menneen maailman mielikuvat.

– Media esittää teollisuuden usein terästehtaana,

missä kaadetaan sata tonnia sulaa terästä

toiseen astiaan, Kuosmanen sanoo.

Uutiskuvat luovat mielikuvaa, että teollisuudessa

kipinät lentävät ja se on työpaikkana meluinen

ja likainen.

Todellisuus on toinen: likaisia työvaiheita ei

juuri ole. Suurin osa työstä tehdään samanlaisissa

konttoreissa kuin missä

virkamiehet, meklarit, toimittajat

ja muu valkokaulusväki

työskentelee.

– Fyysisiin tuotteisiin

liittyvät palvelut ovat yhä

tärkeämmässä roolissa

teknologiateollisuuden

yrityksissä. Ohjelmistot

ja elinkaaripalvelut ovat

tuotteiden viennissä isossa roolissa, Kuosmanen

sanoo.

Kuosmanen nostaa esille myös konetekniikan

vinoutuneen sukupuolijakauman. Ala on yksi

Otaniemen viimeisiä oppiaineita, jossa naisia

on vähän. Toisin on esimerkiksi kemiassa, missä

naisia on jo enemmistö.

– Luennoilla näkee, että naisia on vain joka

kymmenes. Hekin suuntautuvat pääasiassa

energiatekniikkaan ja vain harva konetekniikan

puolelle. Konetekniikassakin naisten panos ja

näkemys olisi erittäin tervetullut.

Maailmaa parantavia koneita

Sanoilla on iso merkitys mielikuvien luomisessa.

Paperitekniikka muutettiin biotuotetekniikaksi

ja se nosti heti kiinnostusta alaa kohtaan. Nuoret

haluavat toimia alalla, jossa tehdään ympäristölle

hyvää.

Konetekniikassa on sama suunta, vaikka nimi

ei sitä kerro..

– Suurin osa tutkimuskohteistamme tähtää

maailman pelastamiseen.

Kuosmanen kertoo sähköisen työkoneen

kehittämishankkeesta, jossa koneen

energiankulutusta pyritään vähentämään

erityisesti hydrauliikan

KONETEKNIIKAN LAITOS

Aalto-yliopiston konetekniikan

laitos keskittyy mekanii-

hyötysuhdetta parantamalla.

– Kun perinteisen polttomoottorin

hyötysuhde on 20-30

mukseen ja opetukseen. Tutkan

ja energiatekniikan tutki-

prosenttia ja, hydraulijärjestelmällä

hyötysuhde on suunnil-

ovat energiajärjestelmät,

kimuksen ja opetuksen aiheita

termodynamiikka, polttotekniikat,

edistyneet rakenteet ja

leen sama, päädytään kokonaishyötysuhteessa

alle kymmeneen

materiaalit, tuotantotekniikka

prosenttiin. Fiksuilla sähköhydraulisilla

järjestelmillä päästään kokonais-

sekä tuotesuunnittelu.

hyötysuhteessa yli 70 prosenttiin.

Moni opiskelija yllättyy iloisesti, kun

hänelle esitellään monipuolisia ja moderneja

konetekniikan tutkimushankkeita ja hän pääsee

kesätöissä mukaan tutkimusprojekteihin.

Laatua, ei määrää

Konetekniikan kiinnostavuus ei ehkä koskaan

nouse samalle tasolle tietotekniikan ja biotalouden

kanssa. Oleellista on saada oikeat nuoret

oppiaineen pariin.

– Tietotekniikan laitoksella oli ohjelmistoprojektien

kurssi, jossa kaikki projektit tulivat

yrityksiltä. Esittelytilaisuudessa oli paikalla isot

konsulttitalot ja peliyritykset, mutta vain yksi

teollinen keissi, joka

tuli Konecranesilta.

Kun muut yritykset

kertoivat Helsingin

Kuuden opiskeluvuoden

jälkeen moni lähtee

pettyneenä pois.

keskustan hienoista

työympäristöistä,

saunailloista ja muista

nuoria kiinnostavista

henkilökuntaeduista,

Konecranes

esitteli teknistä projektiaan konttilukkien turvallisesta

datan siirrosta lohkoketjujen avulla.

Tärkein asia tapahtui tilaisuuden lopuksi,

kun toistasataa opiskelijaa lähti tutustumaan

yritysten antiin.

– Konecranesin ständille tuli kuuden hengen

porukka. He olivat juuri se oikea tiimi, joka tekikin

sitten hienon projektin, Kuosmanen iloitsee.

Tohtorikoulutuksen kiinnostus

kasvussa

Kun Kuosmanen vertaa neljän vuosikymmen

takaista opiskeluaikaansa nykyopiskelijoiden

arkeen, hän löytää monia edistysaskeleita: ryhmätöitä

tehdään enemmän, esiintymisvalmiudet

ovat parempia ja osaaminen on laaja-alaisempaa.

Toisaalta konetekniikan perusosaaminen on

ohuempaa kuin ennen.

– Olemme siirtyneet saksalaisesta järjestelmästä

amerikkalaiseen. Opiskeluaika on varsin

geneeristä ja ammatillinen osaaminen tulee

joko diplomityövaiheessa tai vasta työelämässä.

Oletamme ja toivomme, että täältä valmistuvilla

12 promaint 4/2022

ALAN VAIKUTTAJA

Petri Kuosmasen mukaan uusien

opiskelijoiden konetekniikan

perusosaaminen on aikaisempaa

vähäisempää.

Hydrauliikkaa ja kilpatanssia

PETRI KUOSMANEN on työskennellyt konetekniikan

professorina Teknillisessä korkeakoulussa ja Aalto-yliopistossa

vuodesta 1999 lähtien.

Kuosmanen toimii korkeimman hallinto-oikeuden presidentin

nimittämänä yli-insinöörineuvoksena patenttikysymyksissä.

Hän on koulutukseltaan tekniikan tohtori Teknillisestä

korkeakoulusta. Viime vuosina hän on keskittynyt hydraulisten

koneiden tutkimukseen.

Kuosmasen perheeseen kuuluu vaimo ja kolme aikuista lasta.

Vapaa-ajallaan Kuosmanen tanssii kilpatansseja ja tekee

metsätöitä. Hänen tanssilajinsa ovat vakio- ja latinalaistanssit.

4/2022 promaint 13

ALAN VAIKUTTAJA

on kyky oppia uusia asioita ja kyky muuntautua

muuttuviin työelämän tarpeisiin.

Lahjakkaat nuoret hakeutuvat aktiivisesti

tohtorikoulutukseen. Valitettavasti tohtoreiden

arvostus ei ole vielä kaikkialla yhteiskunnassa

ja työmarkkinoilla sillä tasolla kuin pitäisi. Siksi

moni lahjakas nuori diplomi-insinööri suuntaa

suoraan työelämään, eikä lähde tohtoriputkeen.

– Tohtorikoulutus on tärkeää ja se on meillä

tehokasta. Tohtoreille on samalla tehty selväksi,

että heidän on siirryttävä valmistumisen

jälkeen yhteiskunnan ja teollisuuden palvelukseen.

Professori ei ole myyntitykki

Iso muutos on ollut maisterivaiheen opiskelukielen

muuttuminen kokonaan suomesta englanniksi.

Tähän on johtanut kansainvälistymisen

paine. Opettajista ja opiskelijoista suuri osa on

äidinkieleltään muita kuin suomea puhuvia.

Kansainvälisten osaajien rekrytointi kaukaiseen

Suomeen käy melko vaivattomasti silloin,

kun se tehdään ajoissa.

– Tenure track -järjestelmä houkuttelee

nuoria osaajia. Uraputken päässä häämöttävä

professuuri näinkin syrjäisessä maassa koetaan

hyväksi kasvupoluksi. Kovan luokan kokeneiden

osaajien rekrytointi ei sen sijaan onnistu kuin

poikkeustapauksissa.

Ulkomaalaiset professorit onnistuvat vaihtelevasti

yhteistyössä suomalaisen teollisuuden

kanssa: osa pärjää hyvin, mutta monilla on isoja

vaikeuksia. Kyse on kulttuurieroista.

– Lahjakkaat professorit tulevat usein huippuyliopistoista,

missä he ovat tehneet tutkimusryhmissä

korkeatasoista tieteellistä työtä.

Kun he tulevat Suomeen, heidän pitäisi hankkia

tutkimushankkeisiinsa rahoitus.

Rahoittajat edellyttävät yleensä, että hankkeissa

pitää olla mukana suomalaista teollisuutta.

Suhteiden rakentaminen ei ole aina helppoa,

koska akateemisesti lahjakkaat tutkijat ovat vain

harvoin hyviä myyntitykkejä.

– Myymistähän se on, kun pitää houkutella

yritykset mukaan tutkimushankkeisiin, Kuosmanen

sanoo.

Kansainvälisten

opiskelijoiden

tilanne on edelleen

vaikea. Esimerkiksi

kesätöiden löytäminen

teollisuudesta on

paikoin mahdoton

tehtävä. Moni lähtee

pettyneenä pois,

professori Petri

Kuosmanen sanoo.

14 promaint 4/2022

ALAN VAIKUTTAJA

Lahjakkaat osaajat lähtevät maasta

KONETEKNIIKKA on kansainvälisille opiskelijoille erityisen

houkutteleva ala, koska suomalainen teknologiateollisuus

tunnetaan maailmalla huippuosaamisesta.

Konetekniikan maisteriopintoihin valikoituu vuosittain

parista sadasta hakijasta noin neljäkymmentä ulkomaalaista,

mikä on noin kolmasosa kaikista opiskelijoista.

Vaikka opiskelut etenisivät hyvin, on yhteiskuntaan

integroituminen opiskelijoille vaikeaa. Kesätöiden ja opinnäytetyöpaikkojen

saaminen on ulkomaiselle opiskelijalle

usein liki mahdoton tehtävä. Ei auta, että he ovat osaavia

ihmisiä ja haluavat jäädä Suomeen.

– Firmat sanovat, että heillä on esimerkiksi työntekijöiden

lapsia, jotka ovat olleet kesätöissä monet vuodet

ja ulkomaalaiset kilpailevat heidän kanssaan. Kun suomalainen

vielä puhuu suomea, on ulkomaalaisen vaikea tulla

valituksi. Vaikka yritykset näkevät ulkomaalaisten rekrytoinnin

edut, törmätään käytännössä jatkuvasti näihin

esteisiin, Kuosmanen kertoo.

Kun kesätöistä ei ole kokemusta, ei paikkaa irtoa diplomityövaiheessakaan.

Silloin ulkomaalainen joutuu tekemään

diplomityönsä yliopistolla.

– Lahjakkaita innostamme tohtoriopintoihin, mutta

pahimmassa tapauksessa henkilö valmistuu tohtoriksi niin,

ettei hän ole vieläkään integroitunut suomalaiseen teollisuuteen.

Kuuden opiskeluvuoden jälkeen moni lähtee pettyneenä

pois. Tämä on erittäin harmillista.

Tilanne on nurinkurinen: teollisuudessa on kova pula

osaavista asiantuntijoista samalla kun korkeakoulutetut ja

motivoituneet työntekijät eivät saa työtä. Tälläkin alalla on

siis vakava kohtaanto-ongelma. Asiaa on yritetty helpottaa

muun muassa korkeakoulujen ja Teknologiateollisuuden

yhteistyönä, mutta paljon on vielä tehtävää. PM

Ei huolta huolloista

Ota automatiikka avuksi helpottamaan rutiineja ja nauti

huolettomammasta arjesta, tarkemmasta tiedosta sekä

kannattavammasta liiketoiminnasta.

Kuinka Adminet helpottaa liikkuvaa työtä?

Muistuttaa lähestyvistä huolloista.

Nopeuttaa rahan kiertoa.

Tiedot saatavilla missä vain, milloin vain laitteesta riippumatta.

Alan tarkin raportointi, jonka avulla tehostat liiketoimintaa.

Nähdään Konepajamessuilla!

osasto A233

Mitä kaikkea pitkälle automatisoitu ERP-järjestelmä voi helpottaa?

Tule tapaamaan meitä Konepajamessuilla ja osallistumaan

Teemu Asunmaan rallikyydityspalkinnon arvontaan!

Etukäteen tapaamisajan varanneille mukaan Finnkinon leffaliput. Tutustu

meihin ja varaa tapaamisaika osoitteesta admicom.fi/konepajamessut

KORJAA SE

HITSAAMALLA

Korjaushitsaus on kunnossapidon unohdettu supertähti. Vielä 1980- ja 1990-luvuilla

Suomen teollisuudessa korjaushitsattiin huomattavasti enemmän kuin nykyään.

Rikkoutuneen osan korjauksessa hitsaus on järkevä vaihtoehto, sillä se säästää aikaa,

rahaa ja ympäristöä sekä tekee vanhasta osasta jopa alkuperäistä vahvemman.

Somotecin toimitusjohtaja

ja hitsauksen asiantuntija

Olli Riihiluoma on seurannut

teollisuuden muutosta

aitiopaikalta 1980-luvulta

saakka, jolloin korjaushitsaus oli tehtaissa

ja laitoksissa arkipäivää. Syitä

korjaushitsauksen vähenemiseen

on varmasti monia aina ajattelutapojen

muutoksesta hiljaisen tiedon

häviämiseen.

Ympäristö- ja kilpailukykyvaatimusten

sekä uusien lakilinjausten

myötä teollisuusalojen tavat tuntuvat

kuitenkin kääntyvän yhä kestävämpiä

toimintatapoja kohti. Riihiluoman

kokemuksen mukaan kestävyys, laatu

ja uudelleenkorjaaminen nostavat

jälleen suosiotaan.

– Teollisuuden kiireisessä tuotantotahdissa

olisi syytä pysähtyä ja

harkita useammin korjaushitsausta

yhtenä vaihtoehtona. Se on ennen

kaikkea kustannustehokas tapa pitää

tuotanto käynnissä, kertoo Riihiluoma.

PERUSAINEEN TUNNISTAMI-

NEN ON KAIKEN PERUSTA

Korjauksen suunnittelu alkaa aina

teräksen perusaineen tunnistamisesta.

Perusaineita on paljon erilaisia

esimerkiksi valuterästä, valurautaa,

ruostumatonta terästä, nikkeliseoksia

ja rakenneterästä. Jokaisella

perusaineella on omat yksilölliset

vaatimuksensa, joiden mukaan hitsauslisäaineet

valitaan.

– Ottamalla asiantuntijan mukaan

suunnitteluun, välttyy sudenkuopilta.

Pitää olla kokemusta teollisuudesta ja

tekniikasta, koska korjaushitsauksessa

kaikki vaikuttaa toisiinsa. Lisäksi

pitää ymmärtää metallurgiaa, eli

miten eri aineet reagoivat keskenään,

Riihiluoma avaa.

Perusaine luo säännön myös itse hitsauksen

suorittamiselle. Toiset aineet

vaativat esilämmitystä tai tietyn lämpötilan

alapuolella hitsaamista, joskus

tarvitaan jälkihehkutusta. Myös

hitsausrailot määräytyvät koneen

osan perusaineen mukaan. Nämä

kaikki Somotec ohjeistaa asiakkaalle

samalla kun toimittaa käytettävät

erikoistuotteet paikan päälle.

LAAJASTA VARASTOSTA

KORJAUSTUOTTEET SAA

VAIVATTOMASTI JA NOPEASTI

Tehtaissa tuotannon seisahdukset

ovat kalliita ja uuden osan saapuminen

maailman toiselta puolen voi

kestää jopa viikkoja. Siksi korjaaminen

on hyvä vaihtoehto. Suomessa

hitsauslisäaineiden saatavuus on kuitenkin

huonontunut, sillä varastointi

on kallista. Tästä ei ole kuitenkaan

Somotecilla lähdetty tinkimään.

– Uskomme itse vahvasti korjaushitsauksen

hyötyihin. Tässä asiassa

nopeus ratkaisee ja siksi ylläpidämme

laadukasta ja monipuolista varastoa.

Tarvittavan hitsauslisäaineen tulee

löytyä hyllystä, koska seisovassa tehtaassa

kulut juoksevat koko ajan.

Somotecin Hitsaajan Kauppa on auttanut

tehtaita joustavasti kiireellisissä

tapauksissa.

– Kerran olimme ainoa maahantuoja,

joka vastasi puhelimeen pääsiäisenä ja

keneltä löytyi tarvittavia hitsauslisäaineita

varastosta. Laitoimme lisäaineet

taksilla Kuopiosta Lappeenrantaan,

Riihiluoma muistelee.

ASIANTUNTIJUUTTA PALVELUNA

Korjaushitsaus on laaja toimintakenttä,

joka pitää sisällään myös kovahitsauksen

ja kulumisen puolen. Siksi

Somotecilla on oma kunnossapidon

asiantuntijapalvelu KestoRatkaisu,

jossa Somotec ratkoo kulumisen sekä

korjaushitsauksen haasteita. Asiakas

saa sen mitä tarvitsee: asiantuntijuutta,

ongelmanratkaisua, kohderäätälöidyt

tuotteet ja lisäaineet sekä hitsaus- ja

asennuspalvelua. Kokonaisvaltaisella

palvelulla Somotec helpottaa asiakkaiden

arkea ja tarjoaa kestävää vaihtoehtoa.

– Monesti korjaushitsauksen kautta

löydämme ratkaisuja myös kulumisen

puolelle. Siksi suunnittelemme jokaisen

projektin räätälöidysti asiakkaan

haasteen ja tarpeen mukaan, kertoo

Somotecin asiakaspalvelupäällikkö

Ellinoora Riihiluoma.

– Korjaushitsaus on lopulta simppeli

tapa pitää tuotanto käynnissä. Se

vain vaatii asiantuntijuutta, kattavan

hitsauslisäainevaraston sekä nopeat

toimitukset, Olli Riihiluoma kiteyttää.

Korjaushitsaus on monivaiheinen

prosessi, jossa muuttujia on

todella paljon. Siksi asiantuntijan

hyödyntäminen projektin

suunnittelussa on tärkeää:

• Perusaineen tunnistus

• Vaurion aiheuttajan tunnistus

• Oikeiden hitsauslisäaineiden valinta

• Korjausohjeen teko

• Hitsausrailon suunnittelu

• Hitsausjärjestys

• Esilämmityksen tarpeen huomiointi

• Mahdollisen jälkihehkutuksen tarpeen

arviointi

Tässä muutama maistiainen KestoRatkaisu-kunnossapitoprojekteista:

KovaCase: Kuusakoski Oy,

Airakselan toimipiste

Murskaimen roottorin kestävyys on

arjen toiminnan ehto

Kuusakoski kerää, käsittelee ja

jalostaa jätemateriaaleista uusia

raaka-aineita. Kuopion Airakselassa

murskataan eri metalleista koostuvaa

romua.

– Murskaimen roottorin pitää kestää

jalompiakin teräksiä. Lisäksi kaasut

aiheuttavat korroosiota. Siinä pitää

osata tehdä päätelmiä tuotantoomme

sopivista tuotteista ja se vaatii

ammattitaitoa, kertoo Kuusakosken

Airakselan toimipisteen työnjohtaja

Juho Huttunen.

– Jos ajattelemme esimerkiksi

murskaimen läpi syötettävää autoa,

niin hitsauslisäaineen tulee kestää

sekä iskuja että kulumista oikeassa

suhteessa, Somotecin Olli Riihiluoma

sanoo.

Somotecin kanssa yhteistyö on jatkunut

jo vuodesta 1989 lähtien. Jatkuvalla

korjaushitsauksella parannetaan

ja ylläpidetään roottorin kulutuskestoa.

Avainasemassa on myös lisäaineiden

saatavuus.

– Jos rikkoutuminen tapahtuu

perjantaina, niin lisäaineet on

saatava samantien. Korjausta ei voi

venyttää seuraavalle viikolle, koska

kaikki on pois sen viikon tuotannosta,

Huttunen kuvaa murskaamon

arkea.

– Jos tulee tilanne, ettei tarvittavaa

lisäainetta ole Airakselan varastossa,

niin lähden käymään Kuopion

Sorsasalossa. Somotecilta on aina

löytynyt tarvittavat tuotteet ja vinkit

kyseiseen ongelmaan. Samalla

vaihdetaan kuulumiset ja ratkotaan

ajankohtaiset hitsaus- tai

kulutuskestävyyden haasteet.

KovaCase: Kuopion Energia

Sulkusyöttimien korjaushitsauksella

lisää kulumiskestävyyttä

Kuopion Energia hyödyntää useita

sulkusyöttimiä polttoaineen siirroissa.

Kunnossapitomestari

Joonas Lehdon mukaan energiantuotantoala

on muuttunut entistä

kuluttavampaan suuntaan. Tämä on

vaikuttanut koneiden kestävyyteen ja

niiden huoltotarpeeseen.

Kuluminen ratkaistiin kolmen osaajan

yhteistyöllä. Kuopion Energia

tarkistaa vuosihuollon yhteydessä

sulkusyöttimien kunnon ja korjausta

vaativat osat lähtevät huoltoon

Kuopion Konepajalle. Hitsauslisäaineet

ja asiantuntijapalvelut saadaan

Somoteciltä.

– Sulkusyöttimen roottorin perusaine

on S355-terästä. Suosittelemme tartuntakerroksen

tehtäväksi Selectarc

307 R -hitsauspuikolla tai Durmax

1820 -hitsauslangalla. Oikean

hitsauslisäaineen avulla syöttävän

puolen särmä pysyy terävänä, mikä

parantaa syöttimen työntöpainetta.

Lisäksi kovapinnoitteen tulee kestää

kulumista, kovia iskuja sekä korroosiota.

Siksi tässä tapauksessa oikea

tuote on Selectarc HBC 62 -puikko,

analysoi Somotecin Olli Riihiluoma.

– Kovahitsauksella olemme saaneet

ihmeitä aikaan koneiden kestävyyteen,

Lehto kertoo tyytyväisenä.

DIGITALISAATIO JA JÄRJESTELMÄT

TEKSTI: MATTI KERÄNEN

KUVAT: SHUTTERSTOCK

Viisi kysymystä

metaversumista

Metaversumi on internetin seuraava suuri

mullistus. Mitä se käytännössä tarkoittaa ja

minkälaisia muutoksia se tuo teollisuuteen,

huoltoon ja kunnossapitoon? Tässä artikkelissa

kolme asiantuntijaa vastaa viiteen keskeiseen

kysymykseen teollisesta metaversumista.

1MIKÄ ON TEOLLINEN METAVERSUMI

Auvinen: Teollinen metaversumi on

metaversumin yksi tärkeä ja nopeasti

etenevä sovellusalue. Metaversumi on internetin

seuraava immersiivinen versio. Se yhdistää

erilaiset teknologiat, datan, ihmiset, tilat, tuotteet,

prosessit ja organisaatiot. Metaversumista voi tulla

uusi vuorovaikutustapa. Se voi olla internettiä ja

18 promaint 4/2022


SANTERI SAARINEN

toimii Metropoliaammattikorkeakoulun

alaisen Helsinki XR Centerin

tki-vastaavana ja XR-teknologian

erityisasiantuntijana.

VESA AUVINEN

on tulevaisuustyöläinen ja

metaversumin kysymyksiä

Dazzle Oy:ssä ratkaiseva

strategisti. Auvinen kirjoittaa

kirjaa Metaversumi – matkaopas

johtajille, hallitustyöläisille,

omistajille ja uteliaille.

RISTO LINTURI

on suomalainen teknologiavaikuttaja,

sarjayrittäjä ja

tulevaisuustutkija, joka pitää

yllä aktiivisesti metaversumista

käytävää keskustelua.

2MINKÄLAINEN MUUTOS METAVERSUMI

ON TEOLLISUUDELLE?

Auvinen: Kun laitteet, tehtaat, prosessit

ja työtehtävät on suunniteltu, simuloitu, testattu

ja optimoitu metaversumimaisissa ympäristöissä

digitaalisten kaksosten avulla, niistä voidaan rakentaa

parempia, toimivampia ja kestävämpiä. Tehtaiden ja

laitteiden huoltokäyntejä tarvitaan vähemmän, niitä

voidaan tehdä enemmän ennakoivasti ja ne voidaan

ajoittaa tuotannon kannalta optimaalisiin hetkiin.

Linturi: Muutos on kokonaisvaltainen ja vaikuttaa

niin tehtaiden kuin tuotteiden suunnitteluun.

Fysikaalinen simulaatio ja tekoälyn käyttö tuottavat

kaikille yhteisen digitaalisen kaksosen elinkaaren

jokaiseen vaiheeseen. Huollon ja kunnossapidon

näkökulmasta digitaaliset kaksoset parantavat muun

muassa etäneuvontaa, valvontaa, turvallisuutta ja

kunnossapitotarpeiden ennakointia.

Saarinen: Muutoksen mittakaava on massiivinen.

Teollisuuden koko työskentelytapa tulee uudistumaan.

Muutos tulee kohtaamaan myös huomattavaa

vastarintaa, kun osa nykyisistä työnkuvista käy hyödyttömiksi

ja uusia syntyy tilalle.

Asiantuntijoiden

mukaan metaversumi

on jopa

internetiä suurempi

mullistus.

digitalisaation aiempia aaltoja isompi. Metaversumi

levinnee kaikkialle ihmisten elämään ja yritysten

ja yhteiskuntien toimintaan, kuten internet ja

digitalisaatio ovat aiemmin tehneet.

Linturi: Metaversumi on internetin tavoin verkko,

jossa olennaista on selainten ja palvelinten sekä

erilaisten työkalujen ristiintoiminta. Kun internet

standardoi HTML:n kautta kaksiulotteisen sisällön,

metaversumi standardoi 3Dsisältöjen

sekä niihin liittyvien

selainten ja kehitystyökalujen

rajapinnat.

Teollinen metaversumi

ulottaa käsitteen robotiikkaan

ja sensoriteknologioihin,

fysikaaliseen simulointiin

ja teollisten ympäristöjen

digitaalisiin kaksosiin, mutta

myös paikkatietoihin, teollisuuden

standardeihin ja logistiikkaan.

Saarinen: Metaversumi on käsitteenä hankala,

koska minkäänlaisia standardeja sille ei ole. Metaversumi

on joukko virtuaalisia immersiivisiä kokemuksia,

jotka ovat yhteydessä toisiinsa niin, että käyttäjät

voivat liikkua ja siirtää dataa kokemuksesta toiseen

yhteistyössä muiden käyttäjien kanssa. Haasteena

on erityisesti saada suuret kansainväliset toimijat

yhteistyöhön niin, että he hyväksyvät tiedon ja käyttäjien

siirtymisen vapaasti omien ja kilpailijoidensa

alustojen välillä.

Näkemykseni mukaan metaversumia ei ole

olemassa vielä ainakaan seuraavaan kymmeneen

vuoteen.

Lopulta päädytään

siihen, että yksi

huoltomies voi valvoa

etänä useita samanaikaisia

huoltotoimenpiteitä, jotka

tekoäly hoitaa.

3MITEN HUOLLON JA KUNNOSSAPIDON

AMMATTILAISEN TYÖ MUUTTUU

METAVERSUMISSA?

Auvinen: Huollon ja kunnossapidon ammattilaisille

metaversumi ja XR-teknologiat antavat

supervoimia, joiden avulla he voivat tehdä entistä

laadukkaampaa huoltoa ja kunnossapitoa niin

läsnä kuin etänä. He voivat löytää huollettavan

laitteen nopeammin. He voivat nähdä ja ”teleportatata”

itsensä laitteen sisälle ja rakenteisiin.

He voivat liikkua ajassa nykyhetkestä taakse- ja

eteenpäin. He voivat

simuloida eri huoltotoimenpiteiden

vaikuttavuutta

ja tehdä

parempia päätöksiä.

He voivat tarvittaessa

kutsua muita ammattilaisia

ja asiantuntijoita

- tai vaikkapa tekoälyapulaisen

- mistä

tahansa päin maailmaa

apuun ja kohdata heidät hologrammeina

samassa tilassa.

Linturi: Keskeisin nopea hyöty huollon ja

kunnossapidon ammattilaisille syntyy metaversumitekniikan

mahdollistamasta sisätilanavigoinnista,

koneiden ja laitteiden digitaalisten

kaksosten visuaalisesta hahmottamisesta ja sen

tuomasta avusta huoltotoimenpiteiden opetteluun,

suunnitteluun ja dokumentointiin sekä

etäneuvontaan.

Saarinen: Huollon ja kunnossapidon ammattilainen

hyödyntää päivittäisessä työssään MRlaseja

(Mixed Reality), jotka tarjoavat hänelle

työpisteellä normaalin kohdeympäristön lisäksi

4/2022 promaint 19


tämän päälle piirretyt datakerrokset

suoraan ympäristön BIM-mallista,

esimerkiksi alueen LVI- ja sähköasennuksista.

Lisäksi ympäristössä olevat

IoT-sensorit tarjoavat hänelle reaaliaikaista

dataa työn tueksi – esimerkiksi

vesiputken virtausmäärän ja mahdolliset

vuotokohdat, jotka voidaan havaita

suoraan seinän läpi. Hänellä on jatkuva

yhteys asiantuntijatukeen, jolle hän voi

välittää videokuvaa kohteesta ja tarvittaessa

pyytää apua.

Hän pystyy ennen kohteeseen menoa

käymään virtuaalitodellisuudessa,

johon on mallinnettu kohteen täydellinen

digitaalinen kaksonen. Hän pystyy

valmistelemaan huoltotoimenpiteet

etukäteen, valitsemaan tarvittavat

työkalut, suunnittelemaan kulkureitit

ja mahdolliset opasteet muille alueella

liikkujille sekä tarpeen mukaan katkaisemaan

sähkövirran etänä. Tämän

lisäksi hän kykenee simuloimaan huoltotoimenpiteen

vaikutukset prosessikokonaisuuteen

etukäteen ja ennakoimaan

tulevia huoltotarpeita ympäristöstä

saatavan datan avulla.

Tulevaisuudessa huoltohenkilö ei

enää siirry lainkaan kohteeseen, vaan

Jos Suomessa

kehitystyöhön

palkataan kaksi

ihmistä, saman

kokoinen yritys

Yhdysvalloissa

palkkaa työhön

15-20 työntekijää.

toteuttaa koko huoltotoimenpiteen

virtuaalisen kaksosen sisällä etäohjaamalla

kohteessa olevaa huoltorobottia,

tai ohjeistamalla tekoälyn ohjaamaa

robottia. Lopulta päädytään siihen, että

yksi huoltomies voi valvoa etänä useita

samanaikaisia huoltotoimenpiteitä, jotka

tekoäly hoitaa.

4ONKO SUOMI MUKANA

TEOLLISEN METAVERSUMIN

KEHITYKSESSÄ?

Auvinen: Mielestäni meneillään olevaan

murrokseen ja sen mahdollisuuksiin

ei Suomessa olla riittävästi herätty.

Etenkin USA, Kiina, Etelä-Korea ja Dubai

etenevät vauhdilla. Vaarana on, että

Suomi jää yhä enemmän jälkeen. Tarvitaan

selkeästi isompia investointeja

metaversumin tutkimukseen, kehittämiseen

ja innovointiin. Suomesta voisi

yhä tulla merkittävä Euroopan ja koko

maailman metaversumi-keskus.

Linturi: Metaversumia ei Suomessa

ole vielä käsitetty standardiensa kautta.

Asiasta puhutaan, kuten kyse olisi

mistä tahansa virtuaalitekniikasta tai

CAD-mallinnuksesta. Merkityksellistä

on kuitenkin se, miten valtavaa loikkaa

nyt ollaan ottamassa. Paikkatiedon,

kaupunkisuunnittelun, rakentamisen ja

teollisuuden CAD/CAM-järjestelmien,

elokuvateollisuuden animaattoreiden ja

pelinkehittäjien sekä tieteen simulointimallien

työkalut ovat yhdentymässä.

Kokonaisten tehtaiden kaikki työvaiheet

voidaan simuloida nojautumatta

mihinkään yksittäiseen työkaluun tai

alustaan.

Saarinen: Suurin osa suomalaisista

teollisuusyrityksistä on huomattavasti

kilpailijoitaan jäljessä jo Eurooppaan

verratessa, mutta erityisesti jos verrataan

Yhdysvaltoihin. Metaversumin

sijaan puhuisin ensin virtuaaliteknologioiden

hyödyntämisestä. Suomessa

20 promaint 4/2022


XR koetaan edelleen pilottivaiheessa

olevaksi teknologiaksi, jolla ei ole

oikeita hyötyjä, eikä niihin haluta panostaa

kuin pienellä budjetilla. Samanaikaisesti

kilpailevat yritykset tekevät

satojen tuhansien tai miljoonien investointeja

kehittämällä uusia virtuaaliratkaisuja

koulutuksen, simulaation,

myynnin ja jokapäiväisen työskentelyn

tueksi. Jos Suomessa kehitystyöhön

palkataan kaksi ihmistä, saman kokoinen

yritys Yhdysvalloissa palkkaa työhön

15-20 työntekijää.

5MIKSI METAVERSUMIN PITÄISI

NOUSTA JOHTORYHMÄN

PÖYDÄLLE NYT?

Auvinen: Listaan kahdeksan syytä.

1) Metaversumi-markkinoiden arvioidaan

kasvavan nopeasti ja olevan jopa

13 000 miljardin dollarin arvoinen

vuonna 2030. Markkinapotentiaali on

niin valtava, että johdon kannattaa se

huomioida. 2) Metaversumi voi tehostaa

ja parantaa liiketoimintaa, tuotteita

ja palveluita sekä asiakas- ja työntekijäkokemusta.

3) Metaversumi voi

mahdollistaa uusia, innovatiivisempia,

älykkäämpiä ja kestävämpiä tuotteita,

palveluita, liiketoimintamalleja ja

työtapoja. 4) Metaversumi lyhentää

selkeästi ideasta markkinoille aikaa

(time-to-market). 5) Metaversumia ja

siihen liittyviä teknologioita sekä uusia

toimintamalleja hyödyntävät yritykset

ja työntekijät saavat edellä mainittuja

supervoimia. Ne yritykset, jotka eivät

hyödynnä näitä, tulevat todennäköisesti

jäämään jälkeen kilpailijoista. 6)

Metaversumiin liittyvä oppiminen sekä

kyvykkyyksien, kulttuurin ja ekosysteeminen

rakentaminen vie aikaa. 7)

Vaikka metaversumi on vasta rakentumassa,

jo nyt voidaan luoda konkreettista

uutta arvoa. 8) Ennemmin tai

myöhemmin kaikista yrityksistä tulee

metaversumiyrityksiä – miksi ei olla

edelläkävijöiden joukossa?

Linturi: Tärkeimmät standardit

ovat nyt asettuneet ja monet toimijat

eri teollisuudenaloilta ovat jo pitkällä

projekteissaan. BMW on esimerkiksi

toteuttanut autotehtaidensa digitaalisia

kaksosia siten, että tehtaan digitaalinen

kaksonen toimii reaaliajassa.

BMW:n mukaan hyödyt ovat olleet

mittavat. Tietoliikenteen, kaupan,

rakentamisen, prosessiteollisuuden ja

logistiikan alueilla on jo osoitettu vastaavia

suuria hyötyjä.

Hankkeet kannattaisi aloittaa tutustumalla

metaversumin keskeisiin standardeihin,

jotka ovat USD, MaterialX

ja glTF. Metaverse Standards Forum

tukee näiden jatkokehitystä kattavaksi

standardiksi. Nopein lähestymistapa

on aloittaa itselle tuttujen mallinnusvälineiden

kautta joidenkin mallien

siirrolla esimerkiksi NVidian Omniverseen,

joka on muodostumassa eri metaversetyökaluja

yhdistäväksi solmuksi.

Saarinen: Virtuaaliteknologiat

ovat nykypäivää ja mahdollistavat

potentiaalisesti miljoonien eurojen

säästöt. Ratkaisujen käyttö nopeuttaa

työskentelyprosesseja, vähentää liikkumistarvetta,

säästää luonnonvaroja

ja parantaa työntekijöiden työskentelymukavuutta

sekä -tehokkuutta.

Työhön pitäisi ryhtyä heti, jotta emme

jää nykyistä enempää jälkeen. Ottakaa

välittömästi askeleita virtuaalisovellusten

kehitykseen niillä teknologioilla,

joita jo nyt on saatavilla. PM

Kalibrointipalvelut

– AINA OIKEA MITTAUSTULOS

Tarjoamme kattavat kalibrointipalvelut sähkösuureita mittaavien

mittauslaitteidesi koko elinkaarelle. Palvelemme merkkiriippumattomasti

kaikkialla Suomessa joustavilla ja nopeilla toimituksilla. Valitsemalla

kotimaisen kumppanin varmistat, että mittalaitteidesi toiminta täyttää

valmistajien niille määrittämät standardit.

Laitekannan

määrittely

Laitekohtaiset

kalibrointisuunnitelmat

Kalibrointi, huolto ja

testaus

Vaatimustenmukaisuuden

tarkistus

Kalibrointitodistus

ja palveluraportti

Jäljitettävän laiterekisterin

ylläpito

Lisätiedot: Janne Juutilainen,

p. 040 315 7412 / janne.juutilainen@millog.fi

Joko tunnet

meidät?

Millog-yhtiöt turvaa yritysten ja viranomaisten toiminta varmuutta ja

tehokkuutta kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Avaintoimialojamme ovat

teollisuus, infra ja liikenne sekä maanpuolustus ja viranomaistoiminta.

WWW.MILLOG.FI

TYÖMARKKINAT

Tekniikan alan

osaajapula

kärjistyy


KUVAT: SHUTTERSTOCK

Mikko

Valtonen

Yritykset eivät löydä

riittävästi osaavaa

työvoimaa. Kauppakamarin

jäsenyrityksilleen tekemän

kyselyn mukaan 70 prosenttia

yrityksistä ei löydä osaavaa työvoimaa riittävästi.

Jopa 73 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä

kertoo, että työvoiman saatavuus rajoittaa kasvua ja

liiketoiminnan kehittämistä.

Noin puolet yrityksistä arvioi,

että rekrytointitarve kasvaa

seuraavien kuuden kuukauden

aikana. Noin 71 prosenttia arvioi

rekrytointitarpeen kasvavan 2-3

vuoden aikajänteellä.

Eniten pulaa on ammatillisesta osaamisesta.

55 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä

tarvitsee eniten ammatillisesta koulutuksesta

valmistuneita työntekijöitä. Ammattikorkeakoulusta

valmistuneita osaajia tarvitsee eniten

28 prosenttia vastanneista yrityksistä ja yliopistosta

valmistuneita 14 prosenttia. Suurin tarve

on tekniikan alan, IT-alan, palvelualojen sekä

kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden osaajista.

Keskuskauppakamarin mukaan osaajapula

on edennyt pisteeseen, jossa se ei enää entiseen

tapaan seuraa talouden suhdannevaihteluja, vaan

osaajapula vaivaa yrityksiä myös noususuhdanteen

ulkopuolella.

Keskuskauppakamari varoittaa, että

mikäli toimia osaajapulan helpottamiseksi

ei tehdä nopeasti, yritykset ajautuvat

vakaviin ongelmiin seuraavan nousukauden

alkaessa ja se tulee jarruttamaan myös Suomen

talouskasvua.

– Osaajapulasta uhkaa tulla krooninen ongelma

Suomelle. Vaikka Venäjän hyökkäyssodan

vaikutukset ovat sysänneet Suomen talouden

heikkenevään suhdanteeseen, ei yritysten

osaajapula helpota. Tämä viesti on otettava

vakavasti. Korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä

välittömästi, Keskuskauppakamarin

johtava asiantuntija Mikko Valtonen vaatii.

Keskuskauppakamarin mukaan osaavaa työvoimaa

on houkuteltava nykyistä jouhevammin

ulkomailta. Samaan aikaan

– Hallitus on pyrkinyt edistämään maahanmuuttoa,

mutta toimet ovat kohdistuneet pääasiassa

huippuasiantuntijoihin. Duunaripuoli

22 promaint 4/2022

Duunaripuoli

on unohtunut

kokonaan, vaikka juuri

sinne yritysten suurin

tarve kohdistuu.

Opiskele Taitotalon tapaan

käytännönläheisesti,

joustavasti, rohkeasti ja

ennen kaikkea yhdessä!

Taitotalosta löydät kursseja, seminaareja ja tutkintoja

prosessiteollisuuden sekä teollisuuden kunnossapidon

ammattilaisille.

KURSSIT

Hydrauliikan perusteet, kunnonvalvonta ja vianetsintä,

30.11.–1.12.2022 Oulussa

Laserlinjaus koneenasennuksessa, 8.–9.12.2022

Teollisuushydrauliikka 3, 13.–15.12.2022

Nostot ja nostoapuvälineiden tarkastajan

pätevöintikoulutus, 8.–9.2.2023

Nostoapuvälineiden tarkastajan tentti, 9.2.2023

Voiteluhuoltohenkilön pätevöintiin valmentava

koulutus – taso 1, 14.–16.3.2023 Muuramessa

Voitelijan pätevöintiin valmentava koulutus,

taso 1 – tentti, 16.3.2023 Muuramessa

Prosessiteollisuuden pumppujen asennus ja huolto,

23.–24.3.2023

SKF-laakerien asennus ja huolto, 28.–29.3.2023

55%

kyselyyn vastanneista

yrityksistä tarvitsee

eniten ammatillisesta

koulutuksesta

valmistuneita työntekijöitä.

SEMINAARIT

Kunnossapidon johtaminen ja fyysisen omaisuuden

hallinta (WCM 4), 14.–15.12.2022 Vantaalla

PED Expert 2022 – painelaitevalmistuksen perusteet,

13.–14.12.2022 Vantaalla

Teollisuusputkistot 2023 – suunnittelu ja valmistus,

25.–26.1.2023 Helsingissä

Painelaitteiden käyttö ja käytön valvonta,

15.–16.3.2023 Vantaalla

KUNNOSSAPIDON TUTKINNOT

Koneasennuksen ja kunnossapidon ammattitutkinto,

kunnossapidon osaamisala

g Startti Oulussa 1.3.2023

Koneasennuksen ja kunnossapidon

erikoisammattitutkinto

on unohtunut kokonaan, vaikka juuri sinne yritysten

suurin tarve kohdistuu. Työntekijöiden

maahanmuuttoon saadaan vauhtia luopumalla

saatavuusharkintajärjestelmästä, Valtonen sanoo.

Tulokset selviävät kauppakamarien toteuttamasta

kyselystä, johon vastasi lähes 1800 yritystä

eri toimialoilta ympäri Suomen. PM

Kysy lisää Anu Jauhiainen, 050 394 7159

anu.jauhiainen@taitotalo.fi

taitotalo.fi/kunnossapito

Kysy myös

yrityskohtaisia

koulutuksia!

asiakaspalvelu 010 80 80 90, asiakaspalvelu@taitotalo.fi

Valimotie 8, Helsinki • taitotalo.fi

VR, AR JA 3D-TULOSTUS

Hissi vie virtuaalitodellisuuteen

Kone on kouluttanut huollon

kenttätyöntekijöitä VRympäristöissä

vuodesta 2017

lähtien. Nyt yhtiö siirtää

virtuaaliympäristöihin hissien ja

liukuportaiden tuotekehityksen.


KUVAT: KONE OYJ, SHUTTERSTOCK

Sanni Siltanen toimi

Koneen tuotekehityksen

erikoisasiantuntijana syyskuuhun

2022 saakka. Hän siirtyi DIMECC

Oy:n palvelukseen 5.10.2022.

Hissiyhtiö Kone on aloittanut

siirtymisensä

teolliseen metaversumiin.

Kone on hiljattain

valjastanut VR-ympäristöt

hissien ja liukuportaiden tuotekehitykseen

sekä huoltomenetelmien,

huollon dokumentaation ja riskien

hallinnan uudistamiseen.

Tulokset ovat lupaavia.

– Lähes 100 Koneen työntekijää on

osallistunut sovellusten testaamiseen

ennen käyttöönottoa. Erityisen

ilahduttavaa on se, että palautteiden

perusteella ihmiset kokevat, että he

saavat tehtyä työnsä paremmin VRsovellusten

avulla, kertoo Koneen erikoisasiantuntija

Sanni Siltanen.

Koneen huollon kehityksessä yhteistyötä

tehdään erityisesti Suomen,

Intian ja Kiinan yksikköjen kesken.

Virtuaaliympäristössä tuotekehityksen,

huoltomenetelmien ja huollon

dokumentaation suunnittelu mahdollistaa

uudenlaisen yhteistyön Koneen

eri puolilla maailmaa sijaitsevien yksiköiden

välillä.

– Kaikki osapuolet pääsevät näkemään

hissin tai liukuportaan mallin

virtuaalitodellisuudessa oikeassa mittakaavassa.

Se luo valtavasti lisäarvoa.

Aikaisemmin tällainen olisi vaatinut

ihmisten lennättämisen fyysisen prototyypin

äärelle.

VR tuo aitoa hyötyä

VR-teknologia on kehittynyt rivakasti

viime vuosina. Esimerkiksi VR-lasien

laatu ja hinta alkavat olla investoinnin

näkökulmasta järkevällä tasolla.

– VR-lasit saavuttivat riittävän

teknisen tason muutama vuosi sitten.

VR ei täysin korvaa perinteisiä opetusmenetelmiä,

mutta esimerkiksi

24 promaint 4/2022


kenttätyöntekijöiden, kuten asennuksen ja huollon,

koulutuksessa se on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi,

Siltanen kertoo.

Siltanen painottaa, että kaiken uuden teknologian

tavoin myös VR-sovellusten käyttöönotto on suunniteltava

huolellisesti siten, että se synnyttää aidosti

lisäarvoa.

– On tärkeää muistaa, että VR-teknologiaa käyttävät

ihmiset, joilla on työtehtävä suoritettavanaan.

Huollon kehittäjän tavoitteena on miettiä paras

mahdollinen huoltomenetelmä. Teknisen dokumentaation

tavoitteena on tehdä kenttätyöntekijää

palveleva ohjeistus. Riskien hallinnan tehtävänä on

puolestaan tarkistaa dokumentaatio ja pohtia sen

mahdollisia riskejä.

– On siis pohdittava, palveleeko VR-ympäristö

työtehtävän suorittamista. Vaarana on, että uuden

teknologian käyttöön otto vain lisää työtä, Siltanen

muistuttaa.

Kun kehitettävänä on uuden hissimallin huoltomenetelmät,

VR-ympäristöön osallistuu kolmesta

viiteen asiantuntijaa.

– Kolme ihmistä alkaa olla jo aika paljon, kun

toimimme virtuaalisessa hissikuilussa. Tilat käyvät

nopeasti ahtaaksi. Kaikkien työhön osallistuvien

Virtuaaliympäristön

kyky tallentaa

ihmisten toimintaa on

yksi merkittävimmistä

uuden teknologian

mahdollisuuksista.

ei kannata olla VR-ympäristössä, vaan esimerkiksi

huoltomenetelmää käydään läpi VR-ympäristössä

Hyvinkäällä ja sitä seurataan videoyhteydellä Intiasta,

Siltanen kertoo.

Virtuaalinen yhteistyö Koneen eri yksiköiden

välillä on osoittanut, että VR-ympäristöt helpottavat

Koneen hissien ja liukuportaiden huoltoohjeistuksen

dokumentointia.

Huolto-ohjeiden suunnittelu nopeutuu, kun

jokainen asiantuntija pääsee yhteiseen ympäristöön

ajasta ja paikasta riippumatta.

– Kaikenlainen viestintä tehostuu, kun työ

tehdään yhteisessä ympäristössä. Ei tarvita niin

paljon sähköpostien vaihtoa, kännykkäkuvia tai

ruutuvihkomuistiinpanoja, joita lähetellään edestakaisin,

Siltanen sanoo.

Samalla huoltodokumentaation lopullista versiota

työstävä saa havainolliset ohjeet esimerkiksi

kuvien hyödyntämisestä ohjeistuksessa.

– Voimme tallentaa VR-ympäristössä videon

tai kuvan jonkin komponentin vaihtamisesta.

Olemme kokeilleet mallia, jossa VR-ympäristössä

otetut kuvat toimivat mallina dokumentaation

kuvittajalle. Tulevaisuudessa kuvat voidaan siirtää

VR-ympäristöstä suoraan lopulliseen ohjeistukseen,

Siltanen kertoo.

Tuotekehityksessä uusien hissien ja liukuportaiden

muutostarpeet huomataan aikaisempaa

herkemmin virtuaalimaailmassa. Se nopeuttaa tuotekehitystä

ja säästää rahaa.

– Virtuaaliympäristössä tehtävä tuotesuunnittelu

vähentää prototyyppien tarvetta huomattavasti.

Se säästää aikaa ja rahaa sekä parantaa hissien ja

liukuportaiden asennettavuutta ja huollettavuutta,

Siltanen sanoo.

CAD-suunnittelua kokemuksellisempaa

Hissin tuotekehityksessä ja huoltomenetelmien

suunnittelussa on ratkaistavana lukuisia tilalliseen

hahmottamiseen ja työasentoihin liittyviä tekijöitä:

mahtuuko luukku aukeamaan sille varatussa

tilassa, mahtuuko työkalu haluttuun tilaan, yltääkö

huoltajan käsi tukemaan vaihdettavaa komponenttia

ja samalla vääntämään ruuvia.

Aikaisemmin tämä oli mahdollista todistaa vain

rakentamalla prototyyppi oikeassa mittakaavassa,

sillä cad-mallissa tilan ja mittasuhteiden hahmottaminen

saattaa jäädä puutteelliseksi.

Virtuaaliympäristössä tapahtuva suunnittelu

onkin perinteistä cad-mallinnusta kokemuksellisempi

tapa suunnitella uusia tuotteita.

– Tyypillistä 3D-malleihin perustuvassa suunnittelussa

on ollut, että jokin tila jää liian ahtaaksi,

vaikka on ajateltu, että työkalu ja käsi mahtuvat

siitä läpi. Nämä on aikaisemmin huomattu vasta

fyysisessä prototyypissä. Nyt VR-ympäristö mahdollistaa

käyttäjän huomioimisen aivan uudella

tavalla, Siltanen sanoo.

– Sen sijaan, että suunnittelijat katsovat tietokoneen

ruudulta 3D-malleja, he pääsevät kokemaan

laitteen ja laitteelle varatun tilan oikeassa mittakaavassa.

VR siis lisää suunnittelijan varmuutta ratkaisujen

toimivuudesta, Siltanen jatkaa.

Kone kehitti VR-sovellusten hyödyntämisen

tapoja yhteistyössä Tampereen yliopiston

kanssa HUMOR-hankkeessa (HUMan Optimized

x Reality).

Kone on tutkinut virtuaalitodellisuuden

hyödyntämistä yhteistyössä

Tampereen

yliopiston kanssa.

4/2022 promaint 25


Kaiken ytimessä on vuorovaikutus

UUSI TEKNOLOGIAVÄLITTEINEN yhteistyö

perustuu edelleen ihmisten vuorovaikutukseen.

Oli sitten kyse lisätyn todellisuuden

(AR) tai virtuaalitodellisuuden

(VR) sovelluksesta, sen hyödyt saadaan

esiin vasta silloin, kun digitaalinen

ympäristö mahdollistaa

fyysistä maailmaa paremmat

työn tekemisen tavat.

Ihmisten välinen vuorovaikutus

on yksi keskeinen tutkimuskohde

teollisuuden metaversumin

kokonaisuudessa. Työtä vuorovaikutuksen

parantamiseksi on kuitenkin

vielä jäljellä runsaasti aivan perustason

ominaisuuksissa.

– Monet VR-ympäristöt eivät vielä mahdollista

aitoa yhteistyötä ja vuorovaikutusta

tai sinne vietyjen kohteiden muokkaamista. Jotta virtuaaliympäristöstä

saadaan sen hyödyt irti, sen on mahdollistettava

esimerkiksi dokumenttien lukeminen ja

tekstin muokkaaminen, Tampereen yliopiston vuorovaikutteisen

teknologian professori Markku Turunen kertoo.

– Tutkimme muun muassa erilaisia puheentunnistukseen

perustuvia tekstinsyötön ratkaisuja ja sitä,

minkälaisia työkaluja vr-ympäristöön tarvitaan

yhteistyön mahdollistamiseksi, Turunen jatkaa.

VR-ympäristöt ovat tällä hetkellä omimmillaan kehitystyössä,

jossa tavoitteena on esimerkiksi tutkia, miten

ihminen toimii fyysisessä ympäristössä tai koneiden ja

laitteiden parissa. Virtuaalitodellisuudessa tapahtuva

tutkimus mahdollistaa uudenlaisen tavan

seurata ja analysoida ihmisen toimintaa

erilaisissa työtehtävissä.

- Virtuaaliympäristön kyky tallentaa

ihmisten toimintaa on yksi merkittävimmistä

uuden teknologian

mahdollisuuksista. Esimerkiksi

ihmisen liikkeet ja katseen

suunnat voidaan tallentaa tarkasti

ja analysoida jälkikäteen

aivan uusilla tavoilla, Turunen

arvioi.

Tutkimukseen yhdistyy usein

myös fysiologiset mittaukset.

– Tyypillisesti seurataan esimerkiksi

sykevälivaihtelua, josta voidaan päätellä,

milloin ihminen hermostui ja milloin

hän oli rauhallinen. Virtuaalitodellisuudesta

saatava informaatio tarjoaa tiedon analysointiin rikkaan

kokonaisuuden, Turunen arvioi.

Lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden sovellukset

ovat ensimmäinen askel kohti teollisuuden metaversumia.

Seuraava suuri harppaus on edessä, kun digitaalinen

maailma yhdistyy saumattomasti fyysiseen

maailmaan.

– Se tapahtuu digitaalisten kaksosten kautta. Siis aitojen

digitaalisten kaksosten kautta, jossa fyysinen maailma

vaikuttaa digitaaliseen ja toisin päin. Tämä on todella

harvinaista vielä tänä päivänä, mutta se on se seuraava

isompi harppaus teollisuuden metaversumin kehityksessä,

Turunen sanoo. PM

Teollinen 3D-tulostus

tutuksi VR-sovelluksella

SUOMALAISIA yrityksiä kannustetaan tutustumaan

3D-tulostukseen virtuaalitodellisuudessa.

Turun yliopistossa kehitettävä sovellus ja

koulutuspalvelu ovat pilottivaiheessa. Osuu ja

uppoaa -hankkeeseen on osallistunut parikymmentä

pk-yritystä. VR-sovelluksen kehittämisestä

vastaavat Turun yliopiston teknillinen

tiedekunta ja Turun kauppakorkeakoulu.

Sovelluksen toivotaan lisäävän pk-yritysten

kiinnostusta teolliseen 3D-tulostukseen, eli

lisäävään valmistukseen.

– Mukana on yrityksiä, jotka vielä tutustuvat

#D-tulostamiseen ja niitä, jotka ovat jo

pitkällä lisäävän valmistuksen hyödyntämisessä,

Turun yliopiston teknillisen tiedekunnan

3D-tulostukseen erikoistunut konetekniikan

dosentti Heidi Piili kertoo.

Virtuaaliympäristöt voivat parhaimmillaan

tarjota perinteisiä opetusmetodeja kokemuksellisemman

ja kokonaisvaltaisen tavan oppia,

26 promaint 4/2022


mikä helpottaa ja nopeuttaa uusien tietojen

omaksumista. VR-sovelluksessa on mahdollista

tutustua muun muassa erilaisiin tulostusmenetelmiin

ja raaka-aineisiin.

– Lisäävään valmistukseen liittyy edelleen

paljon väärinkäsityksiä. Yleinen väärinkäsitys

on, että 3D-tulostus ei soveltuisi suurten kappaleiden

valmistukseen tai materiaalivaihtoehdot

etenkin metallien tulostamisessa olisivat

rajalliset. Tällä hetkellä erilaisia tulostettavia

metalleja on jo lähes 300. Usein myös lisäävän

valmistuksen hintaan liittyy vääriä oletuksia,

Piili sanoo.

Perinteiset

valmistusmenetelmät

eivät ole katoamassa. Kyse

ei ole joko-tai-valinnasta.

Hypestä käytäntöön

3D-tulostuksen ympärillä vellonut hype on

hiljalleen alkanut vaihtua käytännön teoiksi

myös Suomessa.

– Suomalaiset yritykset ovat aktivoituneet

parin viime vuoden aikana ja lisäävää valmistusta

on otettu käyttöön. Muuhun Eurooppaan

verrattuna olemme kuitenkin pari vuotta

jäljessä ja globaaleihin yrityksiin hieman

enemmän. Korona ei ainakaan nopeuttanut

kehitystä.

Piili muistuttaa, että lisäävästä valmistuksesta

on mahdollista hyötyä ilman laiteinvestointeja.

Suomeen on syntynyt palveluyrityksiä,

joille käytännön työn voi ulkoistaa.

– On myös hyvä tiedostaa, että perinteiset

valmistusmenetelmät eivät ole katoamassa. Kyse

ei ole joko-tai-valinnasta.

– Lisäävän valmistuksen eräs merkittävä etu

on sen mahdollistama komponenttien kunnostaminen.

Kulunut kohta voidaan ensin koneistaa

pois. Tämän jälkeen kulunut kohta korvataan

uudella materiaalilla 3D-tulostimessa,

Piili kertoo.

Lisäävä valmistus on omimmillaan erikoiskomponenttien

valmistuksessa. Bulkkituotteet

kannattaa jatkossakin valmistaa perinteisin

menetelmin.

– Usein kysytään, miten esimerkiksi kokonainen

paperikone voidaan valmistaa tulostamalla.

Tästähän ei ole kyse. Esimerkiksi paperikoneesta

löytyy paljon komponentteja, jotka olisi mahdollista

valmistaa 3D-tulostamalla. PM

3D-tulostukseen,

eli lisäävään

valmistukseen,

liittyy vielä paljon

väärinkäsityksiä,

Turun yliopiston

teknillisen

tiedekunnan

konetekniikan

dosentti Heidi Piili

sanoo.

4/2022 promaint 27

KOULUTUS

Koulutuksen sisältöjen

suunnittelu on tasapainoilua

työelämän akuuttien

tarpeiden ja tulevaisuudessa

vaadittavien

taitojen ennakoinnin

välillä. Opiskelijan ja

yritysten etu ei ole

jämähtää taantuvaan

teknologiaan.

TEKSTI: LEA MUSTONEN, LEHTORI, HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU

JUSSI HORELLI, SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ, HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU

KUVAT: TERHO AALTO

Yritykset mukaan

koulutuksen

suunnitteluun

Vuoropuhelu työelämän edustajien kanssa on koulutuksen suunnittelun perusta.

Opiskelijoiden aiemmin hankkima osaaminen ja työssäoppimisen mahdollisuudet

huomioidaan koulutuksen suunnittelussa yhä vahvemmin. Niin sanottujen mustien

joutsenten aikoina tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakoiminen on entistä vaikeampaa.

Huoli osaavan työvoiman riittävyydestä

on konkretisoitunut entisestään

viime aikoina. Esimerkiksi

Hämeen kauppakamarin tekemän

tutkimuksen mukaan jo 60 prosenttia alueen

yrityksistä kertoo rekrytointihaasteista. Ammattikorkeakouluna

vastauksemme on luonnollisesti

uusien osaajien kouluttaminen.

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen

vie kuitenkin nelisen vuotta – joskus enemmän,

joskus vähemmän – opiskelijan taustan ja

elämäntilanteen mukaan.

28 promaint 4/2022

KOULUTUS

Olisiko nopeampia reittejä?

Toisinaan ammattikorkeakoululta kysytään

oppisopimuskoulutusta tai “mestari–kisälli”-

tyyppisiä toimintamalleja. Juuri tällaisia ei ole

tarjolla, mutta samantyyppiseen ratkaisuun

voidaan päästä muuntokoulutuksella tai täydennyskoulutuksella.

Muuntokoulutukset ovat reitti heille, jotka

haluavat täydentää aiempaa korkeakoulututkintoaan

uuden alan opinnoilla. Opiskelijoille

tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma,

jossa hyödynnetään aiemmat opinnot. Täydennyskoulutus

voi olla puolestaan ratkaisu, mikäli

kokonaista tutkintoa ei tarvita tai haeta.

Monimuotoinen koulutus

Myös tutkintoon johtavaa koulutusta on ”palvelumuotoiltu”

erityyppisten opiskelijoiden

tarpeiden ja taustan mukaan. Koulutus suunnitellaan

käyttäjälähtöisesti vastaamaan opiskelijoiden

tai koulutusta ostavan yrityksen tarpeita.

Jos koulutuksen nykypäivän toimintamallit

eivät ole tuttuja, ajatus tutkintoon johtavasta

koulutuksesta saattaa olla vanhentunut. Ajatellaan,

että kouluttautuminen on aina usean vuoden

ponnistus, joka vaatii tiivistä koulun penkillä

istumista päivittäin kahdeksasta neljään.

Opetus- ja oppimismenetelmät ovat entistä monimuotoisempia.

Opiskelu työn ohessa kasvattaa

koko ajan suosiotaan.

Opiskelijan oman kehittymishalun lisäksi yritysten

muuttuvat osaajatarpeet toimivat usein

kannustimena opintojen aloittamiselle työn

ohessa. Opiskelija pystyy osin sitomaan opintojen

aikaisia opiskelutehtäviä yrityksen tarpeisiin,

ja opintojen loppuvaiheen opinnäytetyö

tehdään suoraan yritykselle.

Ideaalitilanteessa opiskelija työskentelee sellaisessa

yrityksessä ja tehtävissä, jotka suoraan

soveltuvat opintoihin. Ainahan näin ei tietenkään

ole. Monimuoto-opiskelijoissa on runsaasti

myös alanvaihtajia. Uuden alan opiskelu samaan

aikaan, kun työskentelee täysin toisen alan työtehtävissä,

edellyttää vahvaa opiskelumotivaatiota.

opintojen aikana ja voivat aloittaa yhteistyössä

täsmäosaamisen kasvattamista esimerkiksi osaaikatöiden

avulla.

Yritysten kannattaa perehtyä työntekijöidensä

kehitys- ja opiskeluhalukkuuteen ja kannustaa

heitä tutustumaan

tämän päivän opiskelumahdollisuuksiin

ja -menetelmiin. Yritysten

olisi hyvä luoda

aktiivisesti yhteyksiä

oman alueen tai muuten

sopivilta tuntuviin

oppilaitoksiin. Yritysyhteistyö on kaikkia

ammattikorkeakouluja ja ammatillisia toisen

asteen oppilaitoksia yhdistävä asia.

Vastaako opetus yrityksen tarpeisiin?

Ajoittain nousee esille kysymys, vastaavatko

opinnot tällä hetkellä teollisuuden ja muun työelämän

tarpeita? Pystytäänkö opetussuunnitelmilla

reagoimaan riittävän nopeasti työelämän

tarpeisiin?

Oppilaitokset tasapainoilevat yritysten akuuttien

tarpeiden ja tulevaisuusorientaation välillä.

Yritysten esille nostamat tarpeet eivät aina osu

yksiin opiskelijan parhaan kanssa. Oppilaitosten

tavoite on varustaa opiskelijansa osaamisella,

jolla on kysyntää jo nyt, mutta vielä tulevaisuudessakin.

Esimerkiksi konetekniikan opetuksen

tasapainoiltiin aikanaan 2D- ja 3D-suunnittelun

välillä, kun monet pienemmät yritykset käyttivät

Yritysten esille

nostamat tarpeet

eivät aina osu yksiin opiskelijan

parhaan kanssa.

Yritysyhteistyöstä apua osaajapulaan

Yritysyhteistyö on keskeinen menettelytapa

linkittää koulutus ja työelämä sekä helpottaa

osaajapulaa. Siitä on löytyy monenlaisia hyviä

esimerkkejä. Yritysten aktiivinen mukana olo

oppilaitoksen toiminnassa pitää osapuolet tietoisina

toistensa tekemisistä.

Sekä päiväopintoina että työn ohessa toteutettavan

koulutuksen työelämäyhteys varmistetaan

yritysyhteistyössä tehtävillä projekteilla,

harjoitteluilla ja yrityksille tehtävillä opinnäytetöillä.

Opiskelijaprojektien kautta yritykset

pääsevät suuntaamaan opiskelijoiden huomiota

toivomiinsa aihealueisiin. Samalla yritykset

ja opiskelijat oppivat tuntemaan toisiaan jo

4/2022 promaint 29

KOULUTUS

suunnittelussaan vanhenevaa teknologiaa.

Oppilaitosten oli pohdittava, onko opiskelijan

tai itse asiassa yrityksenkään etu painottua

vanhenevaan teknologiaan.

Panostamalla uusiin ratkaisuihin oppilaitokset

myös kannustavat yrityksiä teknologian

päivittämiseen, tarjoavat tähän yhteistyötä

ja osaavia opiskelijoita. Nyt juna 2D:n

osalta on jo onneksi pitkälti mennyt.

Osaamislähtöiset

opetussuunnitelmat

Tutkintoon johtavat opetussuunnitelmat

laaditaan yhdessä työelämän edustajien

kanssa, ja työelämän edustajien kanssa tehdään

myös opetussuunnitelmien arviointi.

Suunnitelmat tehdään tavoite- ja taitolähtöisesti:

haetaan tiettyjä osaamisia. Opetussuunnitelmaa

ei esimerkiksi sidota tiettyyn

nimeltä mainittuun tekniikkaan, sillä tekniikat

ja esimerkiksi ohjelmistot muuttuvat.

Haetaan siis rakenteita, jotka mahdollistavat

ajantasaiset sisällöt ja toteutustavat.

Luonnollisesti esimerkiksi insinöörien

on hallittava tekniset perusammattitaidot.

Tärkeää on kuitenkin myös oppimaan oppiminen

ja niin sanotut metataidot. Oppilaitoksilla

on halu opettaa suoran substanssiosaamisen

lisäksi opiskelijalle myös metataidot,

jotka valmistavat opiskelijaa jatkuvaan

oppimiseen sekä kykyyn ja haluun peilata

omaa osaamistaan suhteessa tarpeisiin. Ilman

näitä taitoja opiskelijalle ei muodostu

kestävää pohjaa pärjätä jatkuvassa muutoksessa

– saati sitten olla osaltaan muutoksen

moottorina.

Täydennyskoulutuksissa opetuksen

suunnittelun lähtökohta on tarjota täsmäosaamista

akuuttiin osaamisvajeeseen. Osaamisvajeeseen

voidaan vastata lyhyellä tai

pidempikestoisella vaiheittain syvenevällä

koulutuksella, joka suunnitellaan yrityksen

kanssa ja sen lähtökohdista.

Tällaisten täydennyskoulutusten pohjaksi

voidaan laatia koululutustarvekysely. Esimerkiksi

parhaillaan on suunnitteilla osallistujille

maksuton opintokokonaisuus, jonka tavoitteena

on syventää ymmärrystä nykyaikaisista

rakennusautomaatiojärjestelmistä ja niihin

liittyvistä suunnitteluratkaisuista energiatehokkuuden

parantamiseksi. Jotta koulutus

varmasti vastaa tarpeisiin, sen sisältö suunnitellaan

potentiaalisille osallistujille suunnatun

koulutustarvekyselyn perusteella.

Paitsi sisältöihin, koulutustarvekyselyt vaikuttavat

myös toteutustapoihin. Esimerkiksi

rakennusautomaatiojärjestelmien koulutus

suunniteltiin modulaariseksi: osallistujat

voivat suorittaa koko 15 opintopisteen kokonaisuuden

tai minkä tahansa kolmesta viiden

opintopisteen osakokonaisuudesta. PM

Yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö mahdollistaa koulutuksen suunnittelun

työelämän ja työntekijän tarpeisiin.

Mustien joutsenten

siiveniskut

TIIVIS VUOROVAIKUTUS ja yhteissuunnittelu työelämän edustajien

kanssa ovat kaiken koulutuksen suunnittelun perusta ja suorastaan kohtalon

kysymys. Jos yhteistyö ontuu, riskit kaikille osapuolille ovat suuret.

Koulutuksen näkökulmana ei kuitenkaan aina ole se, että opetussuunnitelmilla

reagoidaan työelämän tarpeisiin. Tärkeää on myös ennakoida

ja vastata tuleviin haasteisiin. Niin sanottujen ”mustien joutsenten”

aikakaudella – eli toistuvien, yllättävien, kaikkia yhteiskunnan

rakenteita ravistelevien haasteiden keskellä – tulevaisuuden ennakointi

on entistäkin vaikeampaa.

Mustien joutsenten kaikkiin ilmenemismuotoihin ja siiveniskuihin

emme pysty varautumaan, mutta parhaan käsityksemme mukaisesti on

jatkuvasti mietittävä, mitkä ovat ne tiedot ja taidot, joilla menestymme

tulevaisuudessa.

Osaava henkilöstö on avain yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen.

Elinvoimaiset yritykset luovat elinvoimaa koko alueelle, mikä puolestaan

entisestään lisää kiinnostusta alueen yrityksiin. Osaajat hakeutuvat

vetovoimaisille paikkakunnille ja vetovoimaisiin yrityksiin. Vetovoiman

lisäksi tarvitaan pitovoimaa: jatkuvuutta ja kehityshalukkuutta. Tämän

positiivisen kehän vauhdittaminen on yritysten ja ammattikorkeakoulun

yhteinen tavoite.

30 promaint 4/2022

KUNNOSSAPIDON

MENETELMÄT JA

KÄYTÄNNÖT (WCM 1)

15.–16.2.2023 HÄMEENLINNA

Kunnossapidon tehtävänä on varmistaa yrityksen

liiketoimintastrategian vaatima käyttövarmuus ja

tuotannon kokonaistehokkuus. Kunnossapito on

pitkäjänteistä ja määrätietoisesti johdettua tavoitteellista

toimintaa, joka ottaa huomioon yrityksen

ja toimintaympäristön vaatimukset. Tuotannon ja

kunnossapidon yhteistyöllä on keskeinen rooli

menestyvän tuotantolaitoksen liiketoiminnassa.

Koulutus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon

johto-, kehitys-, suunnittelu- ja työnjohtotehtävissä

toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille,

joiden vastuulla on laitoksen johtamisen, talouden

ja toiminnan kehittäminen. Se sopii myös kunnossapidon

palveluyrityksissä toimiville henkilölle. Tilaisuus

on osa World Class Maintenance -koulutusohjelmaa.

Tilaisuuden aiheita:

Kunnossapidon käsitteet

Kuntoon perustuva kunnossapito

Muut kunnossapitolajit: ehkäisevä, parantava ja

korjaava

Voitelutekniikka

Kunnossapitohenkilöstön pätevöinti

Jatkuva parantaminen ja systemaattinen

kehittäminen

Käyttäjäkunnossapidon toimintamalli

Palveluiden käyttö ja hankinta kunnossapidossa

Kunnossapito tuotantolaitoksen liiketoiminnan

osana

Hinta: 1330 euroa + alv 24 %

Promaint ry:n jäsenille 200 €:n alennus.

www.promaint.net > tapahtumakalenteri

LAITOKSEN

KÄYTTÖVARMUUS JA

RISKIEN HALLINTA (WCM 2)

22.–23.3.2023 JYVÄSKYLÄ

Kunnossapitotöiden luonne ja painopiste ovat

muuttuneet. Vikaantumisten estäminen ja

juurisyiden selvittäminen ovat nykyaikaisen

kunnossapidon kulmakiviä. Ennen oli tärkeää

korjata kaikki viat mahdollisimman nopeasti,

tänään keskitytään kriittisiin laitteisiin ja

ehkäisevään toimintaan. Riskienhallinta sekä

henkilö- ja ympäristöturvallisuus ohjaavat kaikkia

kunnossapidon toimenpiteitä.


johto-, kehitys-, suunnittelu- ja työnjohtotehtävissä

toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille,

joiden vastuulla on laitoksen johtamisen, talouden

ja toiminnan kehittäminen. Se sopii myös kunnossapidon

palveluyrityksissä toimiville henkilölle. Tilaisuus

on osa World Class Maintenance -koulutusohjelmaa.


Käyttövarmuuden perusteet

Käyttövarmuuden mittaaminen

Käyttövarmuuden suunnittelu ja kehittäminen

Varaosastrategiat ja varastojen hallinta

Analyysimenetelmien perusteita

Kriittisyysluokittelu, PSK 6800

Vika- ja vaikutusanalyysi, FMEA

Vikapuuanalyysi, FTA

Luotettavuuskeskeinen kunnossapito, RCM




VOITELU

Öljyjen kunnonvalvonta

mukaan konekunnonhallintaan

TEKSTI: JUKKA KAUPPINEN, KOULUTTAJA, TAITOTALO

LÄHDE: TIMO IIVONEN KIL-YHTIÖT OY

KUVA: KIL-YHTIÖT OY

Luotettavuuskeskeinen voiteluhuolto

on systemaattinen toimintatapa

käyttövarmuuden maksimoimiseksi

voiteluhuollon keinoin. Onlinemonitorointi

luo käyttäjälleen reaaliaikaisen

kuvan öljyjen todellisesta kunnosta ja

järjestelmässä tapahtuvista muutoksista.

Öljyanalyysien aikataulujen suunnittelussa ajoaikataulu

määrittää usein, milloin öljyjen kuntoa täytyy

analysoida. Tämä tapa on hyvin usein ainoa ja kertoo

analysoitavasta kohteesta juuri sen hetkisen näytteenotto

hetken tilanteen.

Yleensä analyysit tehdään noin 1–2 kuukautta ennen tulevaa

vuosihuoltoa, jolloin on vielä mahdollisuus reagoida tutkimuksissa

selvinneisiin ongelmiin esimerkiksi vuosihuolloissa.

Lisäksi suunnitelmana voi olla analyysien tekeminen noin kuukauden

kuluttua uuden ajokauden alusta, jolloin voidaan todeta

esimerkiksi öljyn puhtaudelle ennakolta määritellyn tason riittävyys.

Samalla varmistetaan, ettei huoltotöiden aikana olla saatu

aikaan mitään poikkeavaa edelliseen ajokauteen verrattuna.

Käyttökauden aikana öljyn kunnon seuraamista voidaan

tehdä aistinvaraisesti, seuraamalla lämpötiloja järjestelmän eri

kohdissa tai todeta painesuodattimien tukkeutuminen. Nämä

yleensä eivät ole millään tapaa helposti havaittavissa yhdestä

paikasta, vaan vaativat käyttäjältä usein säännöllisiä tarkastuskäyntejä

kentälle eri pisteisiin.

Öljyjen kunnon varmistus voi olla hankalaa, kun uusi käyttökausi

on alkamassa tai uusi järjestelmä otetaan käyttöön.

Kiertovoitelujärjestelmien öljyt otetaan käyttöön ennen kuin

voideltavat kohteet pyörähtävät käyntiin. Oletus on, että linjasuodattimet

ja mahdolliset rinnalle kytketyt hienosuodattimet

tekevät tehtävänsä ja puhdistavat öljyn mahdollisista huollossa

syntyneistä epäpuhtauksista aina tavoitetasoon asti. Tämä on

kuitenkin aina vain oletus ja toive.

Onlinemonitoroinnin ansiosta öljyn kunto ja käyttö voidaan

hyväksyä sekä varmistaa reaaliajassa aina, eikä enää vain muutaman

kerran vuodessa.

Ennakoivaa kunnonhallintaa

Öljyn onlinemonitorointi mahdollistaa järjestelmän vikojen,

vaurioiden ja kulumien havaitsemisen varhaisessa vaiheessa.

Nopea reagoiminen joskus todella nopeasti eteneviin vikatilanteisiin

voi pelastaa monilta laitevaurioilta.

Onlinemonitorointi on työkalu, jolla kunnonhallinta voidaan

suunnitella öljyn todellisien tarpeiden mukaan. Manuaalisesti

tehtävät – laitoksen ajoaikatauluun sidotut – analyysit vähenevät.

Se säästää henkilöstöresursseja ja parantaa työturvallisuutta,

kun kentällä tehtävä työ vähenee.

Kun öljyjen onlinemonitorointiin yhdistetään laitoksen

muita kunnonhallinnan mittaustuloksia, on mahdollista seurata

mittaustulosten kehitystrendiä. Mittaustulosten analysointi tuo

parhaassa tapauksessa mukanaan aukottoman ratkaisun ennakoivaan

kunnonhallintaan.

32 promaint 4/2022

VOITELU

Mitä öljystä seurataan ja miksi?

Onlinemonitoroinnin tavoitteena on löytää ne hetket, jolloin

öljyn voiteluominaisuudet heikkenevät tai öljyyn muodostuu

ulkoisesti tai sisäisesti siihen kuulumattomia ja liukenemattomia

aineita.

Kehittyneemmissä järjestelmissä anturit ovat liitetty toisiinsa

väyläteknologialla, ja keskusyksikkö kykenee lähettämään

mitatut tiedot suojattuun pilvipalveluun, josta niitä voidaan

tarkastella turvallisesti etänä.

Mitattavia asioita ovat muun muassa partikkelien määrä

ISO 4406 standardin mukaan, vesipitoisuuden suhteellinen arvo

saturaatiopisteeseen verrattuna sekä lämpötila. Myös öljyn

vanhenemista suoraan kuvaavaa TAN-arvoa, eli öljyn happamuutta,

voidaan seurata reaalisajassa.

Epäpuhtauksien ja veden ansiosta öljy vanhenee nopeammin.

Ennakoivat toimenpiteet öljyn puhtauden palauttamiseksi

vaaditulle tasolle vähentää öljyn kuormittumista. Öljy säilyttää

kemialliset ominaisuutensa optimaalisena pidempään.

Öljyn suhteellisen kosteusprosentin mittaaminen kannattaa,

koska vesi öljyssä on todella haitallista itse öljylle, mutta

myös järjestelmälle. Vapaa vesi aiheuttaa korroosiota sekä öljyn

hapettumista ja näin lisäaineiden hajoamista. Tämä heikentää

öljyn voiteluominaisuuksia ja nopeuttaa öljyn vanhenemista.

Lämpötilan seuraaminen taas kertoo mahdollisesta kitkan

lisääntymisestä järjestelmässä. Kitkan lisääntyminen voi johtua

öljyn viskositeetin muutoksesta. Viskositeetti on öljyn tärkein

ominaisuus ja näin ollen sen muutoksen kehittymistä on syytä

tarkkailla säännöllisesti.

Öljyn onlinemonitorointi

mahdollistaa järjestelmiän vikojen,

vaurioiden ja kulumien havaitsemisen

varhaisessa vaiheessa.

Öljyjen käyttöikää ja vaihdon tarvetta tulisikin tarkastella

seuraamalla sen käyttöhistoriaa. Onlinemonitoroinnin ja laajempien

analyysiraporttien trendi kertoo kemiallisten ominaisuuksien

muutoksista. Tarkastelemalla näitä tiedetään melko

tarkasti öljyn niin sanottu katkeamisajankohta.

Miksi onlinemonitorointi?

Kun muistetaan että vika- ja vauriotilanteet johtuvat tutkimusten

mukaan noin 80-prosenttisesti öljyssä olevista

epäpuhtauksista, nousee onlinemonitoroinnin luoma reagoimisen

mahdollisuus tulevaisuudessa arvoonsa.

Onlinemonitoroinnin hyötyjen tunnistamisen kautta

voidaan hyvillä mielin alkaa laskea säästettyjä työtunteja,

muista palveluista säästettyjä varoja sekä yrityksen uuden

kulttuurin ansiosta pienennettyä hiilijalanjälkeä. Säästetään

rahaa ja luontoa monin eri tavoin sekä kasvatetaan tuotannon

käyttövarmuutta entisestään.

Tavoitteena on luoda öljylle sekä järjestelmälle pitkä,

käyttövarma ja häiriötön elinkaari.

Öljyn pitkän käyttöiän ansiosta jokaista säästettyä öljykilogrammaa

(1,1 litraa) kohden yrityksen hiilijalanjälki

pienenee suoraan 0,168 kgCO2e. Välillisiä vaikutuksia tulee

esimerkiksi logistiikkaketjun ja tehdyn työn tarpeen vähentyessä.

PM

4/2022 promaint 33

KOULUTUS

Lapin AMK laajentaa

kunnossapidon

insinöörikoulutusta

TEKSTI JA KUVAT: PIIA AILINPIETI, ASIANTUNTIJA JA KUTOMO -HANKKEEN

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU

Teollisuus- ja kunnossapitoyritykset

osallistuivat koulutuksen

sisällön suunnitteluun. Opetuksessa

lisätään virtuaalitodellisuuden

hyödyntämistä opiskelijoiden

toiveiden mukaisesti.

Digitalisaation ja teknologian kehittymisen

myötä työelämässä vaaditaan

uudenlaista osaamista ja uusia osaajia.

Muutokset työpaikoilla tarkoittavat

myös koulutusalojen kehittämistä. Lapin ammattikorkeakoulun

Kemin kampuksella vahvistetaan

teollisen kunnossapidon koulutuksen laatua ja

laajennetaan tarjontaa yhdeksällä uudella opintojaksolla.

Uudet opintojaksot käynnistyvät syksyllä

2023.

Uusien opintojaksojen suunnittelussa on

kuunneltu yritysten tarpeita. Yritysverkostojen

avulla opinnot saadaan vastaamaan työelämän

vaatimuksiin. Teollisen kunnossapito-osaamisen

koulutus- ja kehitystarpeita selvitettiin yrityksille

suunnatulla kyselyllä. Lisäksi yritysten asiantuntijoita

haastateltiin päivittäisessä työssä tarvittavista

taidoista.

Uudet opintojaksot on koottu kolmeen kokonaisuuteen.

Kunnossapidon opinnot aloitetaan

kunnossapidon perusteet, tuotantolaitosten koneja

laitekunnossapidon sekä tuotantolaitosten sähkö-

ja automaatiokunnossapidon opintojaksoilla.

Suunnittelun ja toteutuksen opintokokonaisuuteen

kuuluvat työnsuunnittelu, käyttövarmuus ja

uusien teknologioiden sekä teollisuus 4.0 vaatimukset.

Korkeimman tason kokonaisuus sisältää

opintoja talouden ja johtamisen osa-alueilta. Uudet

kunnossapidon opintokokonaisuudet tulevat

osaksi konetekniikan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan

insinööriopintoja.

Virtuaalitodellisuus osaksi opetusta

Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoille keväällä

2022 tehty kysely selvitti virtuaalitodellisuuden

(VR) hyödyntämisestä ammattikorkeakoulun

opinnoissa. Kyselyyn vastanneista opiskelijoista

73 prosenttia halusi hyödyntää enemmän

VR-ympäristöjä opetuksessa.

Virtuaalitodellisuus ei korvaa käytännön opetusta,

mutta se voi tuoda lisäarvoa etäopiskeluun.

Opiskelijat vahvistivat mielipiteellään myös ajatusta,

että virtuaalitodellisuus tukee oppimista

tilanteissa, joissa käytännön harjoittelu ei onnistu.

VR-ympäristöt voivat auttaa esimerkiksi uuden

laitteen käytön opettelua.

Virtuaalitodellisuudessa

opiskelu voidaan

viedä uudenlaisiin

oppimisympäristöihin.

VR voi tukea

esimerkiksi uuden

laitteen käytön

opetusta.

34 promaint 4/2022

KOULUTUS

Opiskelijoiden kokemukset VR-laitteiden käytöstä

ovat kyselyn perusteella positiivisia. Virtuaalitodellisuus

koettiin hauskana ja mielenkiintoisena

lisänä opiskelussa. VR-laitteiden avulla

opiskelu voi tempaista mukaansa aivan uudella

tavalla sekä lisätä opiskeluintoa ja motivaatiota.

Positiivisten kokemusten ja hauskuuden

takana piilee myös kurjat puolet. Virtuaalilasit

saattavat aiheuttaa päänsärkyä, pahoinvointia

ja huimausta. Silmälaseja käyttäville henkilöille

lasit ovat osin vielä ongelmallisia eikä yhteensopivia

silmikoita aina löydy.

Nykypäivän vaatimuksena on ajasta ja paikasta

riippumaton opiskelu. Kunnossapidon

opintojen sisällön rakentamisen lisäksi koulutuksen

kehittämistyössä selvitetään uudenlaisia

tapoja kunnossapidon opetuksen toteuttamiseen.

Digitaaliset oppimisympäristöt ja teknologiat

mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman

oppimisen.

Virtuaalitodellisuus

ei korvaa käytännön

opetusta.

Osana opetuksen kehittämistä pilotoidaan

kolme opintojaksoa, joissa opiskelijat pääsevät kokeilemaan

Oculus Quest 2 VR-laseja valitussa virtuaaliympäristössä

osana opintojakson tehtäviä.

Piloteissa selvitetään opiskelijoiden kokemuksia

VR-ympäristöistä ja tutkitaan, miten ne

toimivat oppimisympäristöinä.. Opintojaksojen

kautta saadaan hyödyllisiä käytännön kokemuksia

myös VR-laitteiden ja -ympäristöjen hyödyntämisestä

insinööriopinnoissa.

Virtuaalitodellisuudessa opiskelijat pääsevät tutustumaan esimerkiksi

prosessiteollisuuden tuotantolaitteisiin.

Ketterää uudistamista

Työelämän nopeasti muuttuvat tarpeet ja vaatimukset

tulee huomioida koulutuksen käynnistyttyä.

Kunnossapidon koulutussisältöjä on

pystyttävä uudistamaan tulevaisuuden tarpeiden

mukaan. Lapin ammattikorkeakoulussa on

tehty pitkään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa

kunnossapidon osa-alueella ja etenkin

käyntivarmuuden parissa. TKI-toiminnan

kautta voidaan vahvistaa ajantasaisen tiedon,

tutkimuksen ja alan kehityksen siirtymistä opetukseen

joustavammin.

Ennen uusien opintojaksojen käynnistymistä

työpöydällä on opintojaksojen osaamistavoitteiden

ja sisältöjen lopulliset määrittelyt.

Tärkeänä toimenpiteenä on myös opintojaksoilla

käytettävän tiedon tuottaminen opiskeluympäristöihin.

Materiaalien tuottamisesta

vastaa Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuvan

teollisuuden osaamisryhmä ja teollisen

kunnossapidon osaamisen kehittämiseen tähtäävä

KuTOMo-hanke. PM

4/2022 promaint 35

KOULUTUS

Simulaattori

TEKSTI: TARJA RANNISTO

KUVAT: LAPIN KOULUTUSKESKUS REDU, PONSSE

auttaa työtapojen

uudistamisessa

Luonnollista vastaava metsänäkymä

tekee metsäkoneiden

simulaattorikoulutuksesta

uskottavan. Simulaattori

mahdollistaa myös

metsäkoneen huollon koulutuksen

ja ympäristöä säästävän

tavan toimia.

Metsäkoneiden valmistaja Ponsse on

kärkipaikoilla metsäkoneiden koulutussimulaattorien

kehityksessä.

Uuden teknologian avulla simulaattorin

visuaaliset ominaisuudet tekevät sen

käytöstä todenmukaista. Esimerkiksi Ponssen

harvesteria ja kuormatraktoria voidaan käyttää

muun muassa drone-tilassa tai lintuperspektiivistä,

jolloin toimintaa ja työskentelyä voidaan

tarkastella eri kuvakulmista.

36 promaint 4/2022

KOULUTUS

Ponsse hyödyntää simulaattoria myös henkilöstönsä

koulutuksessa, jos työtehtävät vaativat

koneenkäytön osaamista.

– Aina kun simulaattorikoulutus on mahdollista

ja siitä on työnteossa hyötyä, sitä käytetään,

Ponssen simulaattoriasiantuntija, tuotekouluttaja

Jussi Jurvanen kertoo.

Simulaattorilla opetellaan metsäkoneen

hytissä tarvittavat prosessit ja rutiinit, jolloin

oikean koneen ohjaimissa työskentely on tuttua

ja sujuvaa alusta lähtien.

– Kun tehtaalta tulee uusi kone linjastosta

ulos, voimme kouluttaa simulaattorilla koneen

tulevat käyttäjät. Uuden koneen liikkeet ja toiminnot

standardoidaan niin, että kaikki koneet

toimivat samalla tavalla. Jokaisen koneen toimintoihin

ei tarvitse perehtyä erikseen, mikä

säästää aikaa.

Harjoittelu luo rutiinit

Simulaattorilla voidaan tuoda esille erilaisia suureita,

joiden avulla metsäkoneiden kuljettajat näkevät,

miten omat valinnat vaikuttavat työskentelyn

energiatehokkuuteen ja tuottavuuteen.

Simulaattorin mittalaite voidaan yhdistää

metsäyhtiöiden käyttämiin työnohjausjärjestelmiin.

Oikealla mittalaitteella varustettu simulaattori

antaa operaattoreille mahdollisuuden

testata ja kokeilla mittalaitteen automaatiota ja

ominaisuuksia turvallisessa ympäristössä.

– Tämä madaltaa kynnystä ottaa niitä käyttöön

jokapäiväisessä työskentelyssä, Jurvanen

sanoo.

Fakta

Vuonna 1970 perustettu Ponsse on yksi maailman suurimmista metsäkoneiden

valmistajista.

Yhtiö työllistää globaalisti yli 2 000 henkilöä. Lähes 90 prosenttia

ponsselaisista on jossain vaiheessa uraansa tekemisissä konetekniikan

kanssa.

Ponsse on käyttänyt simulaattoreita koulutuksissa jo kymmenisen

vuotta. Simulaattoreiden merkitys kasvaa jatkuvasti teknologian

kehittyessä.

Uusi teknologia mahdollistaa esimerkiksi avustavan informaation

käytön, mikä tukee uusien kuljettajien oppimista.

Muita simulaattorin ominaisuuksia ovat esimerkiksi mittatarkkuuden

ylläpito ja kalibrointi sekä vikadiagnostiikka mittalaitteen omaa diagnostiikkaa

hyväksi käyttäen.

Eroa simulaattorin ja oikean koneen välillä

toki on. Liikkuva-alustainen simulaattori liikkuu

ja kallistuu tarpeen mukaan jäljitellen metsän

epätasaista maaperää, mutta kalliin hintansa

vuoksi sitä ei ole otettu – ainakaan vielä – sarjatuotantoon.

Metsäkoneen hytin liikkeet tulevat

kuljettajalle tutuksi usein vasta todellisessa työtilanteessa.

Simulaattorilla koulutetaan pääsääntöisesti

ne prosessit ja rutiinit, joita kuljettaja tarvitsee

työtehtävissään metsäkoneen ohjaimissa.

Kun kuljettaja siirtyy oikean koneen hyttiin,

kojelaudan hallintalaitteet ovat tuttuja, eikä

kuljettajan huomio keskity hallintalaitteiden

katsomiseen.

Simulaattoreista on

hyötyä alan opikelijoiden

lisäksi myös

kokeneille metsäkonekuljettajille.

4/2022 promaint 37

KOULUTUS

– Oikeassa koneessa kuljettaja voi havainnoida

kaikkea sitä, mitä on koneen ulkopuolella, eikä tarvitse

keskittyä hytin sisäpuolella oleviin rutiineihin,

Jurvanen sanoo.

Kun simulaattorissa opitut prosessit ja työskentelytavat

viedään oikeaan työskentelyyn, päästään

työtehtävissä oikeille raiteille heti. Jurvasen mukaan

tämä vähentää virheitä.

– Voidaan välttyä esimerkiksi tuotantokatkoilta ja

lisäkustannuksia aiheuttavilta konevaurioilta.

Jurvanen vertaa metsäkoneilla työskentelyä

konttorityöhön, jossa tarvitaan enemmän päätä kuin

voimaa.

– Metsäkoneella työskentely ei ole enää miesten

hikistä ja märkää metsässä raatamista, vaan sopii

naisille yhtä hyvin. Tekninen orientoituminen on

plussaa, muttei välttämätöntä. Jokainen, jolla on

motivaatiota ja mielenkiintoa alalle, voi onnistua,

Jurvanen rohkaisee.

Simulaattorista tuntuma oikeaan

työhön

Simulaattorikoulutuksen kesto vaihtelee yksilöllisten

oppimispolkujen mukaisesti. Metsäkoneen kuljettajan,

eli operaattorin, koulutuspolku rakennetaan

myös markkina-alueen vaatimusten ja tarpeiden

mukaan.

Työt oikealla koneella ovat askelta lähempänä,

kun opiskelija on oppinut työskentelemään simulaattorilla

itsenäisesti ja turvallisesti.

Jurvanen huomauttaa, että simulaattori on vain

yksi osa koulutusta. Sen lisäksi opiskelija suorittaa

teoriaosuuden ja läpäisee koulutuksen myös oikealla

koneella.

– Simulaattorilla on koko ajan isompi rooli käytännön

opiskelussa. Oikean koneen käyttäminen

koulutuksessa on kallista, Jurvanen lisää.

Simulaattori myös konkretisoi alalle pyrkivälle,

minkälaista työtä metsäkoneen operaattorin työ käytännössä

on.

– Simulaatiolla voidaan välttää turhia rekrytointeja,

kun huomataan ajoissa, että ala ei tunnukaan

omalta. Resursseja voidaan kohdentaa paremmin

niihin opiskelijoihin, joilla on heti oikea käsitys siitä,

mitä työssä tehdään, Jurvanen arvioi.

Simulaattorikoulutuksesta on hyötyä myös ammattikuljettajille.

Sen avulla ammattikuljettaja voi

oppia, miten omia työskentelytapojaan voi muuttaa.

Koulutustilaisuuksissa esitellään teknologian

ja työtapojen kehittymistä, uusia koneiden

ominaisuuksia ja testataan niiden käyttöönottoa

toimintoja.

– Kun samat puut voidaan tehdä aina uudestaan

ja kokeilla eri työskentelytekniikoita,

nähdään, mikä vaikutus erilaisilla toiminnoilla ja

erilaisten automaatioiden käytöllä on, Jurvanen

sanoo.

Simulaattorilla onkin helppoa päivittää ammattikuljettajien

osaamista koneiden uusista ominaisuuksista

ja niiden hyödyntämisestä käytännössä.

Lapissa investoidaan simulaatioon

PONSSE TEKI historian suurimman simulaattorikauppansa, kun

Lapin koulutuskeskus REDU investoi peräti yhdeksään metsäkonesimulaattoriin.

Investoinnin jälkeen Rovaniemelle alkoi

rakentua Euroopan suurin metsäkoneiden simulaattorikoulutuksen

keskus. Päätös julkistettiin viime vuoden lokakuussa.

Hankinnan jälkeen Rovaniemen koulutuskeskuksessa on

yhteensä 11 Ponssen toimittamaa simulaattoria.

– Uudet laitteet mahdollistavat samanaikaisen kouluttamisen

useammalle opiskelijalle kerrallaan. Simulaattoriharjoittelu

tukee hyvin metsäkonekoulutuksen koneopetusta ja se antaa

hyvät lähtökohdat työskentelylle ennen kuin opiskelijat lähtevät

oikean koneen rattiin”, Lapin koulutuskeskus REDU:n lehtori

Ilkka Rantahalvari arvioi investointipäätöksen julkistamisen

yhteydessä.

Opiskelijat hyödyntävät laitteita alkuopinnoista vaativimpiin

tehtäviin. Huollon diagnostiikkatyökalujen ansiosta simulaattorit

soveltuvat myös huoltohenkilöstön koulutukseen.

Lapin koulutuskeskus REDU on investointut lähes puoli miljoonaa

euroa metsäkonesimulaattoreihin sekä oppimis- ja tutkimusympäristöihin.

MESOT-hankkeen investointivaihe päättyi

toukokuussa. Vuoden loppuun kestävän kehityshankkeen

kokonaisnbudjetti investointeineen on noin 630 000 euroa.

Hankeen tavoitteena on vahvistaa lmetsäkonekoulutusta

Lapissa. PM

38 promaint 4/2022

KUNNOSSAPIDON

TUNNUSLUVUT,

SUUNNITTELU JA

RESURSSIT (WCM 3)

25.–26.4.2023 TAMPERE

Kunnossapidon operatiivisen toiminnan ja

resurssien suunnittelu tehdään laitoksen

käytettävyystavoitteiden perustella. Asetettujen

tavoitteiden seuranta ja toiminnan tehokkuuden

kehittäminen perustuvat oikein valittuihin mittareihin

ja kunnossapidon tunnuslukuihin. Toiminnanohjaus- ja

laitostiedonhallintajärjestelmät tukevat suunnittelua,

toteutusta ja raportointia.


johto-, kehitys-, suunnittelu- ja työnjohto -

tehtävissä toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille,

joiden vastuulla on laitoksen johtamisen, talouden ja

toiminnan kehittäminen. Se sopii myös kunnossa pidon

palveluyrityksissä toimiville henkilölle. Tilaisuus on osa

World Class Maintenance -koulutusohjelmaa.


Kunnossapidon tunnusluvut

Prosessinäkökulma kunnossapidon työnsuunnitteluun

Epävarmuuden hallinta

Kunnossapidon työnsuunnittelu

Vuosihuoltojen suunnittelu

Datan hyödyntäminen kunnossapidon tukena ja

elinjakson hallinnassa

Kunnossapidon sopimukset ja materiaalitoiminnot

Henkilö-, laitos- ja ympäristöturvallisuuden hallinta



KUNNOSSAPIDON

JOHTAMINEN JA

FYYSISEN OMAISUUDEN

HALLINTA (WCM 4)

24.–25.5.2023 VANTAA

Tuotantoa tukevalla kunnossapidon strategialla

ja organisoinnilla yritys pystyy käyttämään

tuotantokoneistojaan optimaalisilla tehoilla ja

kustannuksilla. Fyysisen omaisuuden hallinnan

tavoitteena on saada olemassa olevat resurssit

tukemaan yrityksen liiketoiminnallisia tavoitteita

mahdollisimman tehokkaasti ottaen huomioon

tuotantoteknologian, taloudelliset lainalaisuudet

ja ympäristön vaatimukset.


johto-, kehitys- ja suunnittelu tehtävissä

toimiville henkilöille sekä asiantuntijoille, joiden

vastuulla on laitoksen johtamisen, talouden ja

toiminnan kehittäminen. Se sopii myös kunnossapidon

palveluyrityksissä toimiville henkilölle.

Tilaisuus on osa World Class Maintenance

-koulutusohjelmaa.


Kunnossapidon organisointi ja prosessien hallinta

Kunnossapidon talous ja budjetointi

Kunnossapidon johtaminen (case)

Tietoa sertifiointitentistä

Fyysisen omaisuuden hallinta - Asset Management

Yrityksen strategia ja kunnossapidon tavoitteet

Osaamisen kehittäminen osana yrityksen strategiaa





STANDARDOINTI

Sähköasennusstandardi

SFS 6000 uudistui

Pienjännitesähköasennusten standardista on julkaistu uusi painos SFS 6000:2022.

Uudistuksessa sähköasennustandardin aurinkosähköasennuksia käsittelevä osaan

on tehty merkittäviä muutoksia. Päivitysten ja parannusten lisäksi sarjaan on

julkaistu kaksi uutta standardia, jotka käsittelevät akkujen asennuksia

SFS 6000-5-57 ja PoE-asennuksia SFS 6000-7-716.

TEKSTI: TERHI SÄYNÄTJOKI, STANDARDOINTIASIANTUNTIJA, SESKO KUVAT: SESKO

SFS 6000 –

Pienjännitesähköasennukset

Standardisarja koskee sähköasennuksia,

joiden nimellisjännite on vaihtojännitteellä

enintään 1000 V ja tasajännitteellä enintään

1500 V. SFS 6000 -sarjaa päivitetään

viiden vuoden välein SESKOn komitean

SK 64 päätöksen mukaisesti. Uusittu standardisarja

koostuu 41 standardista.

Aurinkosähköasennukset

SFS 6000-7-712

Sähköasennustandardin aurinkosähköasennuksia

käsittelevä osaan SFS 6000-7-

712:2022 on tehty merkittäviä muutoksia.

Sen sisältö perustuu CENELEC-komitean

TC 64 julkaisuun HD 60364-7-712, jota

on nyt täydennetty ja täsmennetty muun

muassa IEC-komitean TC 82 aurinkosähköstandardien

vaatimuksilla.

Erotuslaitteet

Tasasähköosan erotusvaatimuksia on

täsmennetty eri tapauksissa: paneeliketju,

osapaneelisto ja aurinkosähköpaneelisto.

DC-kytkin voi olla integroitu vaihtosuuntaajaan.

Jos aurinkosähkölaitteistossa käytetään

erillisiä erotuskytkimiä, niiden on

täytettävä standardin SFS-EN IEC 60947-

3:2021 soveltuvan käyttöluokan DC-PV0,

DC-PV1, tai DC-PV2 vaatimukset. Tämä

kytkinlaitteiden standardi on yhdenmukaistettu

EU:n pienjännitedirektiiviin.

Luokan DC-PV0 laitteilla ei ole virran katkaisukykyä

ja ne on merkittävä esim. tekstillä

”Ei saa erottaa kuormitettuna”.

Metallirakenteiden

potentiaalintasaus

Uudessa painoksessa on otettu käyttöön

aurinkosähkölaitteiston suunnittelustandardin

IEC 62548 perusvaatimukset johta-

vien rakenteiden potentiaalintasauksesta.

Muutos selkeyttää muun muassa aurinkosähköpaneelien

asennustelineiden potentiaalintasauksen

tarvetta. Potentiaalin

tasausta ei tarvita, jos paneeliston jännite

(U OC MAX ) on pienempi kuin 60 V. Standardissa

IEC 62548 esitetty raja-arvo perustuu

DVC-luokkien (decisive voltage class) jännitteiden

raja-arvoihin, jotka on määritelty

tehoelektroniikan turvallisuusstandardissa

IEC 62477-1:2022.

Tasasähköosan liitokset

Uudessa painoksessa otettu käyttöön standardin

IEC 62548 vaatimus: tasasähköosan

pistokytkimien ja liittimien on oltava samaa

tyyppiä ja samalta valmistajalta. Liitoksessa

ei saa käyttää eri valmistajien tuotteita.

Vaatimus johtuu siitä, että aurinkosähköjärjestelmän

tasasähköosan liittimien

fyysisiä mittoja ja toleransseja sekä

liitospintojen sallittuja metalliseoksia

ei ole standardoitu. Kun tarkastellaan

tasasähköosan liittimiä, usein viitataan

standardiin IEC 62852. Tämä standardi

on tuoteturvallisuusstandardi, jota ei

ole tarkoitettu eri valmistajien liittimien

yhteensopivuuden varmistamiseen. Komitea

IEC TC 82 on julkaissut teknisen

raportin, jossa kerrotaan aiheen taustatiedot

sekä haasteet aurinkosähkötoimijoille

IEC/TR 63225 Incompatibility of

connectors for DC-application in photovoltaic

systems.

40 promaint 4/2022

STANDARDOINTI

Suojaus lämmön vaikutuksilta

Vaihtosuuntaajan valmistajan asennusohjeissa

voi olla vaatimuksia asennusympäristön

materiaaleille esimerkiksi

palamattomasta materiaalista. Nyt myös

sähköasennusstandardiin on lisätty asennusympäristön

vaatimus, jonka mukaan

vaihtosuuntaajien ja tasasähköerotuskytkimien

taustalla ja alla on oltava palamatonta

materiaalia, ellei asennusalusta itsessään

ole palamaton.

Rakennukseen asennettavan aurinkosähkölaitteistojen

paloriskien hallintaan

tarkastellaan kattavasti standardijulkaisussa

IEC/TR 63226:fi Rakennuksiin asennettujen

aurinkosähköjärjestelmien paloriskien

hallinta.

Merkinnät

Standardin IEC 62548

mukaan kaikkien merkkien

ja kilpien on oltava

standardien mukaisia,

häviämättömiä sekä

käyttöiän kestäviä, luettavissa

vähintään 0,8 m etäisyydeltä ja

selkeästi ymmärrettävissä. Vaihtoehtona

vanhalle merkille, on otettu käyttöön uusi

standardoitu kuvatunnus IEC 60417-6400A

Aurinkosähköasennus.

Käyttöönotto- ja

kunnossapitotarkastukset

Vaatimuksia on täsmennetty perustuen

standardiin SFS-EN 62446-1. Se antaa

SFS 6000 osia 5 ja 6 täydentäviä lisävaatimuksia

aurinkosähköjärjestelmän dokumentaatiolle,

käyttöönottotesteille ja

tarkastukselle sekä säännöllisin väliajoin

tehtäville kunnossapitotarkastuksille. Standardin

SFS-EN 62446-1 perusvaatimus on,

että kaikille järjestelmille tehdään tasasähköosan

kategorian 1 testit:

a) Suojamaadoitusjohtimien ja tai potentiaalintasausjohtimien

jatkuvuuden testaus

b) Napaisuuden testaus

c) Liitäntäkeskuksen testaus

d) Paneeliketjun avoimen piirin jännitteen

mittaus

e) Paneeliketjun virran mittaus (oikosulkutai

normaalikäyttötilanne)

f ) Toiminnalliset testit

g) Tasasähköpiirien eristysresistanssin

mittaus.

Jos laitoksen toteutuksessa on käytetty paneelikohtaista

tehoelektroniikkaa (MLPE)

tai mikrovaihtosuuntaajia, sovelletaan esitettyjä

poikkeuksia.

Käyttöohjeet

Aurinkosähköjärjestelmästä on oltava

käytössä käyttöohjeet. Käyttöohjeiden on

sisällettävä ohjeet järjestelmän saattamisesta

turvalliseksi myös poikkeustilanteissa ja

mahdollisen akuston käytöstä. Tarvittaessa

tehdään myös pelastuslaitosta varten oma

tietokortti. Aurinkosähköjärjestelmän dokumentointivaatimukset

on kuvattu standardin

SFS-EN 62446-1 luvussa 4.

Tuotteen käyttöohjeiden kehittämiseen

opastetaan standardissa SFS-EN IEC/IEEE

82079-1:2020 Tuotteiden käyttöohjeiden

laatiminen. Osa 1: Periaatteet ja yleiset vaatimukset.

Aurinkosähköstandardien

määrä lisääntyy

Aurinkosähkötekniikka kehittyy nopeasti ja

aurinkosähköstandardien määrä lisääntyy

jatkuvasti. Verrattuna perinteisiin

sähkötekniikan standardeihin niitä

myös päivitetään lyhyemmällä ylläpitosyklillä.

Lisätietoja standardointiin

osallistumisesta löytyy SESKOn verkkosivulta

https://sesko.fi/osallistuminen/.

Tässä artikkelissa mainitut jo julkaistut

standardit löytyvät Suomen

Standardisoimisliiton SFS verkkokaupasta

https://sales.sfs.fi.

SFS 6000 uudistui

Standardisarja päivitetään viiden

vuoden välein

Uudet standardit käsittelevät

akkujen asennuksia ja PoE-asennuksia

Aurinkosähköä koskevaan osaan

SFS 6000-7-712 on tehty merkittäviä

muutoksia

Aurinkosähköjärjestelmän tasasähköosan

erotusvaatimuksia on

täsmennetty

Aurinkosähkölaitteiston metalliosien

potentiaalintasauksen vaatimuksia

on selkeytetty

Tasasähköosan liitosten vaatimukset

on otettu käyttöön standardista

IEC 62548

Vaatimuksia vaihtosuuntaajan ja

erotuskytkimien materiaaleista on

tarkennettu

Aurinkosähköjärjestelmien käyttöönotto-

ja kunnossapitovaatimuksia

on täsmennetty PM

4/2022 promaint 41

ENERGIAJÄRJESTELMÄT

Investointitukia myönnetään

muun muassa tuulivoiman

tuotantoon integroitavaan

aurinkosähkön tuotantoon ja

sähkön varastointiin.

Kuudelle

energiahankkeelle

miljoonatuet

42 promaint 4/2022


100 miljoonaa tukea

Vantaan Energia Oy: 30,22

Me uusiutuvan metaanin

tuotantolaitosinvestointiin

St1 Oy: 35,4 Me

uusiutuvan metanolin


Ilmatar Energy Oy: 19,56 Me

150 megawatin aurinkosähkön


ja tuotannon integroimiseen

tuulivoiman tuotantoon ja sähkön

varastointiin

Exilion Tuulihankkeet Ky: 8,9

Me 70 megawatin aurinkosähkön


ja tuotannon integroimiseen

tuulivoiman tuotantoon ja sähkön

varastointiin

Fiskars Finland Oy Ab:

2,87 Me tuotantoprosessin

sähköistämiseen ja maakaasun

käytöstä luopumiseen Iittalan

lasitehtaalla Hämeenlinnassa

Mäkelä Alu Oy: 2,85

Me alumiinin tuotannon

sähköistämiseen,

nestekaasusta luopumiseen,

aurinkosähköjärjestelmän

rakentamiseen ja hukkalämmön

talteenottoon.


KUVAT: ILMATAR ENERGY, SHUTTERSTOCK

Kuusi kotimaista energiahanketta

saa yhteensä lähes 100 miljoonan

euron investointituet. Työ- ja

elinkeinoministeriö teki päätökset

tukien jakamisesta lokakuun alussa.

Tukipotti rahoitetaan EU:n elpymisja

palautumistuella. Suomen osuus

tuesta on noin 1,8 miljardia euroa.

Kaikki tukea saavat hankkeet

pyrkivät lisäämään puhtaan energian

tuotantoa.

”Nyt tehdyillä investointipäätöksillä

tuetaan suuren kokoluokan

hankkeita, jotka vievät eteenpäin tulevaisuuden

kotimaisia energiaratkaisuja.

Samalla kun saamme uusia ratkaisuja

teollisen mittakaavan toteutukseen,

myös tulevaisuuden energiahuoltovarmuutemme

paranee ja fossiilisen

energian käyttö vähenee entisestään”,

elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.

Sähköpolttoaineita ja

aurinkosähköä

Suurimmat investointituet myönnettiin

Vantaan Energia Oy:lle ja St1 Oy:lle.

Vantaan Energia Oy:lle myönnettiin

30,22 miljoonaa euroa uusiutuvan metaanin

ja St1 Oy:lle 35,4 miljoonaa euroa

uusiutuvan metanolin tuotantolaitosinvestointeihin.

Molemmissa hankkeissa

demonstroidaan sähköpolttoaineiden

tuotantoa teollisessa kokoluokassa hyödyntämällä

uusiutuvaa vetyä.

4/2022 promaint 43


Hankkeissa on tavoitteena yhdistää uusiutuvan

vedyn tuotanto, hiilidioksidin

talteenotto ja metanointi- tai metanoliprosessi.

Samalla hyödynnetään tuotantoprosessista

syntyvä hukkalämpö.

Kotimainen teollisen mittakaavan

aurinkosähkön tuotanto kehittyy kahden

investointihankkeen myötä. Sekä

Ilmatar Energy Oy että Exilion Tuulihankkeet

Ky laajentavat toimintaansa

tuulivoiman tuotannosta aurinkovoimaan.

Ilmatar Energy Oy:lle myönnettiin

19,56 miljoonaa euroa ja Exilion

Tuulihankkeet Ky:lle 8,9 miljoonaa

euroa aurinkosähköinvestointeihin.

Hankkeissa demonstroidaan aurinkosähkön

tuotantoa teollisessa kokoluokassa

niin, että aurinkosähkövoima

integroidaan tuulivoiman tuotantoon

ja sähkön varastointiin.

Ilmatar Energy Oy:n tuleva voimala

on teholtaan 150 megawattia. Se

rakennetaan Alajärven ja Kyyjärven

alueille. Yhtiö rakentaa parhaillaan

Alajärvelle 36 tuulivoimalan tuotantoaluetta.

Tuettavassa hankkeessa

tuulipuiston yhteyteen rakennetaan

aurinkovoimapuisto ja 25 MW/50

MWh akkuvarasto. Aurinkopuisto- ja

akkuhankkeen kokonaisbudjetti on

97,8 miljoonaa euroa.

Tehdyillä

investointipäätöksillä

tuetaan suuren

kokoluokan hankkeita.

Exilion Tuulihankkeet Ky:n voimala

on teholtaan 70 megawattia. Sen arvioitu

vuosituotanto on 70 000 MWh.

Investoinnin arvo on yli 40 miljoonaa

euroa. Voimala rakennetaan Simoon.

Aurinkovoimalan arvioidaan valmistuvan

vuoteen 2025 mennessä.

Suomeen ei ole tähän mennessä

rakennettu paneeliteholtaan yli 10

megawatin aurinkosähkölaitoksia.

Hankkeet ovat suuria myös verrattuna

Pohjoismaissa aiemmin toteutuneisiin

aurinkosähköhankkeisiin.

Tuotanto sähköistyy

Puhtaan sähkön teollisen mittakaavan

tuotannolle on kova tarve, kun teollisuus

sähköistää tuotantoprosessejaan osana

ilmastotavoitteitaan. Tuotannon sähköistämiselle

myönnettiin nyt myös investointitukea.

Fiskars Finland Oy AB ja Mäkelä Alu

Oy sähköistävät tuotantoaan ja vähentävät

kaasun käyttöä.

Fiskars Finland Oy Ab:lle myönnettiin

2,87 miljoonaa euroa ja Mäkelä Alu

Oy:lle 2,85 miljoonaa euroa teollisuuden

sähköistämisinvestointeihin. Hankkeissa

sähköistetään tuotannon prosesseja ja

vähennetään maakaasun ja nestekaasun

käyttöä. Samalla tuotannosta syntyvät hiilidioksidipäästöt

vähenevät merkittävästi

ja tuotannon energiatehokkuus paranee.

Suomen elpymisja palautumissuunnitelma

muodostuu neljästä kokonaisuudesta:

Vihreä siirtymä, digitalisaatio,

työllisyys ja osaaminen sekä sosiaali- ja

terveyspalvelut. PM

44 promaint 4/2022

TEKNOLOGIA

Sähkövarastot

muuttavat

kustannusrakenteen

Suuret, siirrettävät akustot ovat muuttuneet kannattavaksi ratkaisuksi

tilapäisessä ja lyhytaikaisessa sähköntarpeessa.

TEKSTI: LAURI LEHTINEN, KUVAT: ENICO OY, SHUTTERSTOCK

Sähkövarasto ratkaisee monta käytännön

ongelmaa silloin, kun huolto- tai

korjaustöiden takia tarvitaan enemmän

ampeereita kuin mitä saatavilla

oleva verkko tarjoaa.

Työmaiden ja tuotantolaitosten saneerauskohteiden

sähköntarve on perinteisesti ratkaistu

dieselaggregaateilla, jos saatavilla ei ole

kyllin jäykkää syöttöverkkoa, tai osa verkosta ei

ole muutostöiden takia käytettävissä.

Sähköisten koneiden lisääntyminen ja

vaatimukset rajoittaa työmailla käytettäviä

fossiilisia polttoaineita

ovat tehneet siirrettävistä

sähkövarastoista entistä

kilpailukykyisempiä ratkaisuja.

Sähkövarastoja voi

vuokrata vaihtuvan tarpeen

ajaksi. Tietyissä

kohteissa niillä voi lykätä

syöttöverkon saneeraustarvetta

tai kiertää tilapäisen

kulutushuipun vaatima lisärakentaminen

kokonaan.

Kooltaan megawattitunnin luokkaa oleva

sähkövarasto maksaa reilut puoli miljoonaa euroa.

Alalle on syntynyt myös vuokraustoimintaa,

joten esimerkiksi muutamien kuukausien

pituista huolto-, korjaus- tai laajennusprojektia

varten konttiin pakatun akuston vuokraaminen

on järkevää.

Vuotuinen säästö

saattaa olla kymmeniä

tuhansia euroja.

Sähkön tarve työmailla on tasaisessa kasvussa,

sillä varsin monia, suuriakin koneita

on saatavissa jo sähköisinä. Myös henkilöstön

ja tavaratoimittajien sähköautot kaipaavat

latausta keskellä päivää, jolloin verkon kuormitus

ja sähkön hinta ovat korkeimmillaan.

Aina eivät ampeerit riitä

Usein rakennus- tai saneeraustyön vaatima

sähköntarve ylittää kiinteistön, tehtaan tai

muutoskohteen syöttökaapeleiden ja pääsulakkeiden

kapasiteetin. Siirettävä sähkövarasto

ratkaisee ongelman ilman,

että joudutaan tekemään

suuria verkkotöitä uuden

kaapeloinnin vetämiseksi.

Siirrettävä akusto voidaan

varata yön aikana ja

se kytketään tavanomaisesti

pääkeskuksen rinnalle.

Akustolla voidaan myös

tasata huippukuormia,

joita syntyy monien koneiden

yhtäaikaisesta käytöstä ja suurempien sähkömoottoreiden

käynnistyksessä ilmenevästä,

lyhytaikaisesta käynnistysvirran tarpeesta.

Sama ratkaisu on vaihtoehtona dieselaggregaattien

vuokraamiselle. Sen sijaan että diesellaitteisto

käy koko ajan ja kuluttaa polttoainetta,

akusto varautuu markkinasähkön halpojen

yötuntien aikana ja kykenee ripottelemaan

energiaa tasaisesti tarpeen mukaan.

4/2022 promaint 45

TEKNOLOGIA

Norjassa on säädetty aikataulu, jonka

mukaan rakennusteollisuuden kohteissa

siirrytään pois fossiilisista polttoaineista.

Myös Suomessa suuremmat kaupungit

ovat sitotuneet vastaavaan kehitykseen.

– Esimerkiksi Norjassa on säädetty aikataulu,

jonka mukaan rakennusteollisuuden

kohteissa siirrytään pois fossiilisista polttoaineista.

Myös Suomessa suuremmat kaupungit

ovat sitotuneet vaatimaan vastaavaa kehitystä

omissa urakointikohteissaan, Enico Oy:n toimitusjohtaja

Marko Lähteenmäki kertoo.

Tamperelaisyritys suunnittelee ja valmistaa

erikokoisia, siirrettäviä energiavarastolaitteistoja.

Niiden käyttö on lisääntynyt monissa

kohteissa, joissa sähkön varastoiminen kulutushuippuja

varten on järkevämpää kuin syöttöverkon

lisärakentaminen.

Aikaisemmin oli tavanomaista, että tällaiseen

sähköntarpeeseen varauduttiin hankkimalla

dieselkäyttöinen aggregaatti. Nyt

laitteistovuokran päälle on tullut polttoöljyn

hinnan nopea kohoaminen. Samalla dieselsähkön

heikko hyötysuhde siirtää taloudellista

tasapainoa voimakkaasti akuston puolelle.

Heittelevä hinta

Sähkön hinta on ollut perinteisesti suhteellisen

vakaa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai kaikkine

seurausilmiöineen energiamarkkinat myllerrykseen

ja sähkön hinnan heittelehtimään.

Muutos oli tulossa sähkömarkkinoille

muutoinkin, sillä tuulivoiman laajamittainen

rakentaminen aiheuttaa ilman konfliktejakin

tilanteen, jossa verkkoon tuotettavan sähkön

määrä ja hinta vaihtelevat voimakkaasti. Todennäköisesti

suuret hintapiikit poistuvat tai

käyvät harvinaisiksi, mutta hintaheilahtelu on

tullut jäädäkseen.

Suomeen on rakennettu yli neljä gigawattia

tuulivoimatehoa. Lähivuosina sitä tulee lisää

46 promaint 4/2022

TEKNOLOGIA

arviolta kaksi gigawattia joka vuosi, jolloin

verkkoon kytketään vuosittain noin puolitoista

kertaa Olkiluoto kolmosen verran sähkötehoa.

Jos päivän ja yön sähkönhinnoissa säilyy

40-45 sentin hintaero kilowattitunnilta, suuren

akuston takaisinmaksuaika olisi vain 3-4

vuotta. Tuulisähkön lisäksi myös lisää aurinkosähköä

otetaan jatkuvasti käyttöön, mutta

se on tuotannon kannalta tuulta tasaisempaa

ja helpommin ennustettavissa.

Akut myös jatkuvaan käyttöön

Teollisuudessa sähkön jatkuva varastoiminen

kiinteällä akustolla on harkitsemisen arvoinen

vaihtoehto. Halvan, yötunteina ladatun

energian voi, purkaa päivän kalliille ajalle.

Samalla on mahdollista leikata myös huippukuormaa

ja edelleen huipputehotariffia eli

tehomaksua.

– Esimerkiksi Helenin verkossa huipputehotariffi

on 4,6 euroa kilowatilta. Jos se

voidaan puolittaa sähköä lataamalla ja purkamalla,

vuotuinen säästö saattaa olla kymmeniä

tuhansia euroja, Lähteenmäki laskee.

Akustolla voi ansaita myös silloin, kun sen

kapasiteettia ei tarvita omassa tehtaassa. Taajuusmarkkinoilla

verkon vakautta tukeva sähkövarasto

saattaa ansaita todella hyvin silloin, kun verkkojännitteen

taajuus uhkaa karata 50 hertsistä.

Kallistunut sähkö on johtanut tilanteeseen,

jossa tiettyjen laitosten koko toimintaa on harkittu

siirrettäväksi yövuoroon. Jatkuva tai tilapäinen

sähkövaraston käyttö voi tuoda ratkaisun siihen,

ettei henkilöstön tarvitse siirtyä poikkeuksellisiin

työaikoihin. PM

Jatkuvalla sähkön

varastoimisella on

mahdollista leikata

huippukuormaa ja

tehomaksua.

4/2022 promaint 47

AJANKOHTAISTA

TEKSTI: MATTI KERÄNEN, KUVA: CARGOTEC/KALMAR

Työkoneiden

kyberturvasta

uusia palveluita

Tuoreen tutkimuksen mukaan katastrofaalinen kyberhyökkäys sijoittuu organisaatioiden

kriisinsietosuunnittelussa korkeammalle kuin globaali taantuma tai uusi

terveyskriisi. VTT tutkii yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa, miten työkoneiden

kybertuvallisuudesta syntyy liiketoimintahyötyjä koneiden koko elinkaaren aikana.

Digitalisaatio ja koneiden

keskinäinen verkottuminen

on huomioitava liikkuvien

työkoneiden suunnittelussa

ja käytössä. VTT tutkii kaksivuotisessa

hankkeessa mahdollisuuksia luoda uusia

palveluja työkoneiden kyberturvallisuudesta.

Tutkimukseen osallistuvat Sandvik

Mining and Construction, Cargotec,

Ponsse, Netox, Tampereen yliopisto ja

Turun yliopisto.

– Konevalmistajia kiinnostaa, miten

ne voivat tarjota asiakkaille kokonaisvaltaisia

palveluja ja lisäarvoa kyberturvallisuuteen

liittyen koneiden koko elinkaaren

ajan. VTT kehittää uusia tapoja

koneja kyberturvallisuusnäkökulmien

yhdistämiseen jo suunnittelun varhaisista

vaiheista alkaen, VTT:n tutkija ja

COMMA-hankkeen koordinaattori Eetu

Heikkilä sanoo.

Tutkimuksessa yhdistyvät liiketoiminnan,

teknologian ja ihmistieteiden

tutkimus. Tavoitteena on kehittää uusia

menetelmiä ja kyberturvallisuuteen liittyviä

palveluja työkonesektorin yritysten

käyttöön.

PwC Suomen kyberturvallisuuden

asiantuntijan Anne Hintzellin

mukaan yritykset vaativat

yhtenäistä mallia kyberhäiriöiden

tiedonantovelvollisuudelle.

– Ohjelmistojen jatkuvasti kasvava merkitys,

tekoälyteknologioiden yleistyminen

ja järjestelmien verkottuneisuus asettavat

aivan uudenlaisia vaatimuksia koneiden

turvallisuudelle. Nämä vaatimukset tulee

täyttää koko elinkaaren aikana ja koko toimitusketju

huomioiden, Heikkilä toteaa.

Tietomurroista miljoonatappiot

Useampi kuin joka neljäs yritys maailmassa

on joutunut kolmen viime vuoden

aikana tietomurron kohteeksi. Kyberhyökkäyksistä

on aiheutunut yrityksille

vähintään 1–20 miljoonan euron kustannukset.

Vain 14 prosenttia tutkimuksen

yrityksistä kertoo, ettei ole kokenut lainkaan

tietomurtoja kolmen vuoden aikana.

Tiedot ovat peräisin PwC:n vuotuisesta

Global Digital Trust Insights -selvityksestä,

johon osallistui yli 3 500 johtajaa 65

maasta.

Vaikka tietomurroista koituu tutkimuksen

mukaan miljoonakustnanukset,

vain alle 40 prosenttia vastaajista

ilmoittaa minimoineensa yrityksensä

kyberriskit kriittisillä riskialueilla.

Näitä ovat esimerkiksi etä- ja hybridityö,

pilvipalveluiden käyttöönotto,

IoT-ratkaisujen käytön lisääntyminen,

digitalisaation lisääntyminen toimitusketjuissa

ja yritysten tukitoiminnoissa.

Erityisesti toimitusketjujen digitalisoituminen

aiheuttaa huolta kyberturvallisuudesta.

Yhdeksän kymmenestä

johtajasta ilmaisi huolensa organisaationsa

kyvystä selvitä kyberhyökkäyksestä,

joka kohdistuu sen toimitusketjuun.

48 promaint 4/2022

AJANKOHTAISTA

Suomalaiset yritykset

ja yliopistot tutkivat

verkottuneiden työkoneiden

kyberturvallisuudesta

syntyviä uusia

liiketoimintamahdollisuuksia.

Tiedonantovelvollisuutta

kannatetaan

Neljä viidestä selvitykseen osallistuneesta

organisaatiosta pitää yhtenäistä tiedotusmallia

kyberhäiriöistä tarpeellisena.

Vertailukelpoinen ja yhtenäinen tiedottamisen

tapa vahvistaisi sidosryhmien

luottamusta.

Vaikka tiedonantovelvollisuutta

kyberhäiriöistä pidetään tärkeänä, alle

puolet kyselyyn vastanneista johtajista

on täysin varmoja siitä, että heidän oma

organisaationsa pystyy toimittamaan vaaditut

tiedot olennaisista häiriöistä.

Samaan aikaan myös liiallinen tiedon

jakaminen aiheuttaa epävarmuutta. 70

prosenttia vastaajista totesi, että julkinen

tiedon jakaminen ja avoimuuden lisääminen

on riski ja voi johtaa kilpailuedun

menettämiseen.

Kyberuhkiin vastaamiseksi tarvitaan

nykyistä tiiviimpää julkisen ja yksityisen

sektorin yhteistyötä.

– Kyberuhkien yleistyessä ja kehittyessä

entistä monimutkaisemmiksi,

kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta

kyberturvallisuuteen on tullut ylemmän

Ohjelmistojen

jatkuvasti

kasvava merkitys,

tekoälyteknologioiden

yleistyminen ja järjestelmien

verkottuneisuus

asettavat aivan

uudenlaisia vaatimuksia

koneiden turvallisuudelle.

johdon ja yritysten hallitusten tärkein

prioriteetti. Myös sääntelyviranomaiset

luovat yrityksille painetta kriisinsietokyvyn

kehittämiseen sekä kansalaisten luottamuksen

rakentamiseen, PwC Suomen

kyberturvallisuuden asiantuntija Anne

Hintzell toteaa.

– Yritykset vaativat lisää tiedon jakamista

ja läpinäkyvyyttä sekä yhtenäistä

mallia kyberhäiriöiden tiedonantovelvollisuudelle,

Hintzell jatkaa.

Varautumiseen lisää rahaa

Yritykset ovat kasvattamassa investointeja

kyberturvallisuuden parantamiseen. Lähes

70 prosenttia vastaajista kertoi organisaatioidensa

budjettien kasvaneen vuonna 2022.

Lähes kaksi kolmesta yrityksestä aikoo

käyttää enemmän rahaa kyberteknologiaan

vuonna 2023.

Selvityksen mukaan katastrofaalinen kyberhyökkäys

sijoittuu organisaatioiden kriisinsietosuunnittelussa

korkeammalle kuin

globaali taantuma tai uusi terveyskriisi.

Huoli tietoturvasta ulottuu aina organisaatioiden

huipulle saakka. Yli puolet

kyselyyn vastanneista toimitusjohtajista

kertoi tekevänsä merkittäviä aloitteita

parantaakseen organisaationsa kyberkyvykkyyksiä

tulevana vuonna.

– Selvityksemme osoittaa, että tehtävää

on edelleen paljon. Digitaalisen

muutoksen tahdissa pysymisessä ja

yleisön luottamuksen rakentamisessa on

hyödynnettävä kolmea asiaa: strategista

riskienhallintaohjelmaa, jatkuvuus- ja

valmiussuunnittelua sekä selkeää, johdonmukaista

ulkoista raportointia, Hintzell

sanoo. PM

4/2022 promaint 49

TOIMINNANJOHTAJALTA

Promaint ry 50 vuotta –

Vuosi lähes paketissa

JUHLAVUOSI 2022 ei edennyt ihan täysin suunnitelmien

mukaan. Ajatuksena oli alkuvuodesta juhlistaa 50-vuotista

taivalta Kunnossapito 22 -kongressin aikana, mutta korona

vei valitettavasti tämän mahdollisuuden. Tarkoitus on juhlistaa

taakse jäänyttä juhlavuotta KP 23 -kongressin aikana 1.-

2.2.2023 Peurungassa. Pääsethän paikalle?

Järjestimme KP22 -kongressin virtuaalisena 27.1.2022.

Webinaarissa oli mukana yli sata osallistujaa ja palaute tapahtumasta

oli hyvä. Varsinaisena helmenä tapahtuman toteutuksessa

voi kirjata osallistujille tehdyn kyselyn, jonka tuloksia on

Yhdistys on säilyttänyt

vuosien varrella kykynsä

olla vireä ja aikaansa seuraava.

hyödynnetty ahkerasti vuoden aikana eri tapahtumissa.

Kiitokset kyselyn ansiokkaasta toteutuksesta ja purusta

yhdistyksen käyttövarmuustoimikunnalle.

Messutapahtumissa olimme mukana Teknologia- ja

Pohjoinen Teollisuus -messuilla omalla osastolla. Varsinkin

Oulun tapahtuma oli jo paluuta vanhaan. Paikalla

oli sopivasti porukkaa. Verkostoituminen oli aktiivista.

Vielä tätä tekstiä kirjoittaessa on tulossa Energia 2022

-messutapahtuma Tampereella. Energiakeskustelu käy

kuumana kansainvälisen tilanteen takia, joten tiedossa

on varmasti mielenkiintoinen ja kiinnostava kokonaisuus.

Kunnossapidon vuosikirja 2022 on menossa painoon

ja tulee printtiversiona ulos marras-joulukuun 2022 aikana,

lisäksi kirjasta tulee PDF-versio. Kirja jaetaan sähköisessä

muodossa kaikille jäsenillemme. Juhlavuoden

kunniaksi kirja käsittelee ajankohtaisten aiheiden lisäksi

yhdistyksen toiminnan kehittymistä 50 vuoden aikana.

Olen itse ollut mukana Promaint ry:n toiminnassa

90-luvun puolivälistä lähtien ja paljon on tapahtunut

viimeisen lähes 30 vuoden aikana – sekä yhdistykselle

että itselleni. Yhdistys on säilyttänyt vuosien varrella kykynsä

olla vireä ja aikaansa seuraava – omalta kohdalta

puutteita alkaa jo havaita näillä sektoreilla. Uskon yhdistyksen

pysyvän jatkossakin vireänä, tämän takaavat nykyiset

nuoremmat jäsenet, jotka juhlistavat yhdistyksen

satavuotista olemassaoloa vuonna 2072.

Lainaan tähän loppukaneetiksi Promaint ry:n 20-vuotiskirjasta

luvun, jonka toteamukset eivät vieläkään ole

täysin vanhentuneita...

”Vuonna 1978 ulkomaalaiset pakottivat TEPAn visioimaan

tulevaisuutta. Yhdistykseltä pyydettiin lausuntoa

Lontoon kongressiin aiheesta ”Tulevaisuuden

kunnossapitojohtaja”. Hallituksen jäsenen Nils Tapanin

lausunnosta saattaa poimia tällaisia yksityiskohtia: jos

kunnossapitojohtaja on tänään korkeasti koulutettu,

hän on huomenna korkeasti taitava; tänään hän kykenee

vaihtamaan ideoita ja mielipiteitä, huomenna sovittamaan

hyvät ideat käytäntöön; tänään hän on kiireinen ja

työteliäs, huomenna tehokas; tänään hän luo informaatiota,

huomenna käsittelee sitä; tänään hän ohjelmoi tietokoneen,

huomenna käyttää sitä apunaan; tänään hän

oppii virheistään, huomenna taistelee niitä vastaan jo

ennakkoon; tänään hän huoltaa enemmän kuin tarpeeksi,

huomenna toimii siten kuin todellinen tilanne vaatii.

Ei ollenkaan huonosti ennustettu.”

Jaakko Tennilä

Toiminnanjohtaja,

Kunnossapitoyhdistys Promaint ry

50 promaint 4/2022

4 | 2022

| MITÄ | MISSÄ | MILLOIN |

SYKSY 2022


hallinta (WCM 4)

14.–15.12.2022 | Vantaa

Tulossa keväällä 2023

Tapahtumia asiantuntijoille

Sähkökunnossapitopäivät 19.-20.4.2023, Vantaa

KEVÄT 2023

Kunnossapito 23 -kongressi

1.–2.2.2023 | Peurunka

World Class Maintenance -kunnossapidon koulutusohjelma,

kevät 2023 15.2.–25.5.2023

Kunnossapidon menetelmät ja

käytännöt (WCM 1)

Laitoksen käyttövarmuus ja

riskienhallinta (WCM 2)

EuroMaintenance 2023

Sähkökunnossapitopäivät

15.–16.2.2023 | Hämeenlinna

22.–23.3.2023 | Jyväskylä

17.–19.4.2023 | Rotterdam

19.–20.4.2023 | Vantaa

Kunnossapidon tunnusluvut, suunnittelu ja

resurssit (WCM 3)

Voitelupäivät 2023

25.–26.4.2023 | Tampere

9.–10.5.2023 | Hämeenlinna


hallinta (WCM 4)

24.–25.5.2023 | Vantaa

Tuotannon kannalta tärkeiden laitteiden ja

järjestelmien häiriötön käyttö edellyttää jatkuvaa

käyttövarmuuden parantamista. Nykytekniikka

tarjoavaa entistä parempia työkaluja toiminnan

kehittämiseen. Energiatehokkuus, energiavarastot ja

älykkäät energianhallintajärjestelmät ovat ajankohtaisia

kehityskohteista teollisuudessa.

Tilaisuus on tarkoitettu sähkö- ja automaatioalan

käyttö-, kunnossapito- ja suunnittelutehtävissä

toimiville asiantuntijoille.

Voitelupäivät 9.-10.5.2023, Hämeenlinna

Voitelun perusratkaisut tehdään jo laitesuunnittelussa.

Käytönaikaiset mahdollisuudet voiteluolosuhteiden

parantamiseen edellyttävät kokonaisuuden

ymmärtämistä niin teknisen tiedon kuin vallitsevan

todellisen tilanteen osalta.

Tilaisuus on suunniteltu teollisuuden voiteluhuollon ja

kunnossapidon parissa toimiville asiantuntijoille sekä

voiteluaineiden valinnasta sekä voitelujärjestelmien

suunnittelusta ja hankinnasta vastaaville henkilöille.


WORLD CLASS MAINTENANCE

-KOULUTUSOHJELMA | kevät 2023

Kunnossapidon osaaminen eurooppalaiselle tasolle

Taitotalon keväällä 2017 käynnistynyt World Class Maintenance -koulutusohjelma on laadittu kunnossapidon työnjohtajien, suunnittelijoiden

ja päälliköiden valmennukseen. Ohjelma koostuu neljästä kahden päivän jaksosta. Ohjelman sisältö perustuu SFS-EN 15628 -standardin

pätevyysvaatimuksiin.

World Class Maintenance -koulutusohjelman sisältö

1. Kunnossapidon menetelmät ja käytännöt

(15.–16.2.2023 HÄMEENLINNA)

• Kunnossapidon käsitteet ja kunnossapitolajit

• Voitelutekniikka

• Kunnossapitohenkilöstön pätevöinti

• Jatkuva parantaminen ja systemaattinen kehittäminen

• Käyttäjäkunnossapidon toimintamalli

• Palveluiden käyttö ja hankinta kunnossapidossa

• Kunnossapito tuotantolaitoksen liiketoiminnan osana

2. Laitoksen käyttövarmuus ja riskienhallinta

(22.–23.3.2023 JYVÄSKYLÄ)

• Käyttövarmuus ja sen kehittäminen

• Varaosastrategiat ja varastojen hallinta

• Analyysimenetelmien perusteita

• Kriittisyysluokittelu, PSK 6800

• Vika- ja vaikutusanalyysi, FMEA

• Vikapuuanalyysi, FTA

• Luotettavuuskeskeinen kunnossapito, RCM

3. Kunnossapidon tunnusluvut, suunnittelu ja resurssit

(25.–26.4.2023 TAMPERE)

• Kunnossapidon tunnusluvut

• Prosessinäkökulma kunnossapidon työnsuunnitteluun

• Epävarmuuden hallinta

• Kunnossapidon työnsuunnittelu

• Vuosihuoltojen suunnittelu

• Datan hyödyntäminen kunnossapidon tukena ja

elinjakson hallinnassa

• Kunnossapidon sopimukset ja materiaalitoiminnot

• Henkilö-, laitos- ja ympäristöturvallisuuden hallinta

4. Kunnossapidon johtaminen ja fyysisen omaisuuden

hallinta (24.–25.5.2023 VANTAA)

• Kunnossapidon organisointi ja prosessien hallinta *

• Kunnossapidon talous ja budjetointi *

• Kunnossapidon johtaminen (case) *

• Tietoa sertifiointitentistä *

• Fyysisen omaisuuden hallinta - Asset Management

• Yrityksen strategia ja kunnossapidon tavoitteet

• Osaamisen kehittäminen osana yrityksen strategiaa

* Jakso 4.1

Työjohtajan valmennusohjelma sisältää jaksot 1, 2 ja 3. Päällikön

koulutukseen kuuluu lisäksi johtamista ja tuotanto-omaisuuden hallintaa

käsittelevä jakso 4 ja suunnittelijalle osa tästä (4.1). Yksittäiset

jaksot toimivat myös itsenäisinä koulutuskokonaisuuksina. Osallistuja

voi valita myös vain ne osuudet, jotka hän katsoo tarpeelliseksi.

Valmennusohjelma on suunniteltu varmistamaan kunnossapidon

vaatiman erityisosaamisen hallinta.

Eurooppalainen sertifiointi

Suomessa Kunnossapitoyhdistys Promaint ry järjestää

eurooppalaisen kunnossapitoyhdistysten kattojärjestön EFNMS:n

valvomia sertifiointitilaisuuksia. EFNMS:n sertifikaatin saaminen

edellyttää myös standardissa EN 15628 vaadittavaa koulutustasoa

ja työkokemusta kunnossapitoalalta.

Koulutuksesta hyötyvät

Koulutuskokonaisuus on suunniteltu tuotannon ja kunnossapidon

johto-, suunnittelu- ja työjohtotehtävissä toimiville henkilöille

sekä asiantuntijoille, joiden vastuulla on laitoksen käytettävyyden

parantaminen ja toiminnan kehittäminen. Osaava ja sertifioitu

henkilökunta on myös alan palveluita tarjoavan yrityksen

kilpailuvaltti.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen:


Promaint-lehti 4/2022

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?