Suomen Sahayrittäjät 04/2021
Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema ammattilehti
Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema ammattilehti
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
4 / <strong>2021</strong><br />
1
Kuva: Kaija Laaksonen<br />
PÄÄKIRJOITUS<br />
2<br />
Ajan käsitystä tässä maailmankaikkeudessa on pohdiskellut<br />
aika moni, korkeastikin arvostettu ihminen.<br />
Jotenkin tuntuu siltä, että mitä enemmän vuosia tulee<br />
”mittariin”, sitä vikkelämmin aika juoksee.<br />
Juoksuaskeleita on moni (saha)yrittäjä saanut ottaa vuoden<br />
<strong>2021</strong> aikana. Sahatavaramarkkinat kävivät kuuman kesän aikana,<br />
jopa ennätyksellisen vilkkaina. Myös sahatavaran hinta pomppasi<br />
ylös. Mutta, kuten jo kesällä uumoiltiin – huippuhinnat tippuivat<br />
ja palasivat takaisin kuluttajaystävällisemmälle tasolle, jääden<br />
kuitenkin vähän korkeammalle kuin mistä lähdettiin.<br />
Itsekin jouduin käymään kesällä paikallisessa rautakaupassa ostamassa<br />
muutaman mitallistetun ja lujuuslajitellun ”kakkoskuutosen”.<br />
Kassalla, katsellessani silmät suurena muutaman lankun<br />
euromääräistä loppusummaa, totesin rautakaupan myyjälle, että<br />
eikö lehmää olisi parempi lypsää kuin tappaa kerralla.<br />
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että EU:ssa joulukuun<br />
alussa hyväksytty metsien käyttöön kohdistuva taksonomiakriteeristö<br />
on syvältä…<br />
Vaikka 13 maata vastusti esitystä, ja etunenässä Suomi sekä<br />
naapurimme Ruotsi yrittivät kertoa kuinka metsienhoito ja<br />
hakkuut on meillä tehty jo vuosikymmeniä kestävästi, viestit<br />
kaikuivat kuuroille korville. Suomi on jo muutenkin etukenossa<br />
ilmastoasioissa – onhan meillä tavoitteena olla hiilineutraali jo<br />
15 vuotta aiemmin kuin EU.<br />
Taksonomian hyväksynnän jälkeen voimme jäädä odottamaan<br />
nyt luonnosvaiheessa olevia esityksiä, joissa suunnitellaan<br />
vahvasti rajoituksia metsiemme käyttöön. On se kumma, että<br />
Suomi, joka on hoitanut metsiään aika lailla hyvin, joutuu<br />
nyt kantamaan vastuun koko Euroopasta. Millainen ymmärrys<br />
EU:ssa kokonaisuudessaan metsistämme on?<br />
Kai jonkinlaisen käsityksen voi muodostaa siitä kysymyksestä, joka<br />
suomalaiselle päättäjälle esitettiin Brysselin käytävillä. Kysymys<br />
kuului, kuinka monta metsää teillä siellä Suomessa sitten on?<br />
Kirjoitin kirjeen joulupukille. Vastausta ei ole vielä tullut, kun<br />
jätin kirjeeni Postin postilaatikkoon.<br />
Kirjeessäni kerroin kuulumisia täältä kotiperältä, ja kyselin totta<br />
kai kohteliaasti kuinka pukilla on kulunut vuosi mennyt.<br />
Laitoin tuttuun tapaan kohtuullisen toivelistan vieläpä erillisenä<br />
liitteenä ja laminoin sen vielä varmuuden vuoksi, etteivät<br />
tontut pääse pyyhkimään siitä mitään oleellista toivetta pois.<br />
Toivelistalle laitoin mm. seuraavia, tosin minusta aika vaatimattomia<br />
toiveita:<br />
• kehittäisitkö tonttujen kanssa pikimmiten sellaisen rokotteen,<br />
että korona lähtee maapallolta.<br />
• kävisitkö aaton reissullasi vinkkaamassa Pakkasukolle, että<br />
sanoo Vladimirille ”Chillaa Boomeri”<br />
• Sannalle voisit viedä Vip-kortin johonkin kivaan yökerhoon.<br />
Mutta sano, että sen saa ottaa käyttöön vasta myöhemmin.<br />
• voisitko Brysselin suunnalla liikkuessasi kertoa vähän faktoja<br />
suomalaisesta metsänhoidosta.<br />
• voisitko kehitellä tonttujen kanssa sellaisen uuden innovaation,<br />
jolla saisimme nostettua kotimaisen sahatavaran<br />
jalostusastetta. Annika sanoi, että tää olisi tosi kiva juttu.<br />
Siunattua Joulua ja Menestystä vuodelle 2022<br />
Timo Ripatti<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry,<br />
puheenjohtaja<br />
Pidetään yhteyttä:<br />
timo.ripatti@sahayrittajat.fi<br />
<strong>04</strong>0 821 82 38<br />
Rahulanniementie 57<br />
79100 LEPPÄVIRTA
4/<strong>2021</strong><br />
4 Rautalammille valmistui Lähipuu®-päiväkoti<br />
8 Muutaman sadan vuoden talo<br />
12 LujaDigi vie lujuuslajittelun opiskelun uudelle aikakaudelle<br />
15 Krista Mikkonen: ”Puurakentamisen edistämisessä kunnilla on iso<br />
rooli”<br />
17 Jäseninfo<br />
18<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry:n Talvipäivät<br />
Tampereella 11.-13.2.2022<br />
Ilmoittaudu 31.12.<strong>2021</strong> mennessä!<br />
Kannen kuva: Marko Kaasinen<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry on piensaha- ja höyläämöteollisuuden<br />
yhteistoiminta- ja etujärjestö, joka on perustettu vuonna 1946<br />
edistämään alan toimintaedellytyksiä, ja sitä työtä yhdistys jatkaa<br />
edelleenkin. Jäsenilleen <strong>Suomen</strong> Sahayrittäjä ry tarjoaa tietoja<br />
alasta ja sen kehityksestä, asiakaskontaktipalvelut, näkyvyyden<br />
yhdistyksen verkkosivuilla, koulutus-, neuvonta ja tuotetekniset<br />
palvelut, jäsenetualennuksia yhteistyökumppaneilta, koulutusmatkoja<br />
ja -retkiä sekä <strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong>-lehden.<br />
Vuosijäsenmaksu vuonna 2022 on 150 €, verovähennyskelpoinen.<br />
Kannatusjäsen vuosimaksu on 50 €.<br />
Suonen <strong>Sahayrittäjät</strong> on <strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry:n julkaisema<br />
ammattilehti, jota lukevat jäsenten lisäksi myös muut<br />
alan ammattilaiset ja sidosryhmät. Lehti ilmestyy 4 kertaa<br />
vuodessa. Maksuehdot 14 päivää netto.<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry<br />
Rahulanniementie 57, 79100 LEPPÄVIRTA<br />
Puh. <strong>04</strong>0 821 82 38, info@sahayrittajat.fi<br />
www.sahayrittajat.fi<br />
Ilmoitushinnat vuonna 2022<br />
Etukansi: 955 €<br />
2 sivu ja takakansi: 870 €<br />
Tekstissä: 1/1sivu 420 €, 1/2 sivua 310 €,<br />
1/4 sivu 235 €, 1/8 sivu 190 €<br />
Jäsenhinta: 1/8 sivu 120 €<br />
Lisävärien käyttö: 84 €/lisäväri<br />
Ilmoitushinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.<br />
Reklamaatiot kahdeksan päivän kuluessa ilmestymisestä.<br />
Päätoimittaja: Timo Ripatti,<br />
timo.ripatti@sahayrittajat.fi, <strong>04</strong>0 821 82 38<br />
Talous- ja jäsenasiat: Sirkku Varpa,<br />
sirkku.varpa@sahayrittajat.fi, <strong>04</strong>0 5250 163<br />
Ilmoitusmyynti: Timo Ripatti,<br />
timo.ripatti@sahayrittajat.fi, <strong>04</strong>0 821 82 38<br />
Painopaikka: Grano Oy, Kuopio<br />
Taitto: Kaija Laaksonen, kaija.laaksonen@otavoima.fi<br />
3
Rautalammille valmistui<br />
Lähipuu®-päiväkoti<br />
Rautalammin päiväkotiurakka sai viimeisen silauksen, kun<br />
joulukuun kolmantena päivänä uusissa tiloissa juhlittiin<br />
avajaisia, ja jossa suurimmat aplodit saivat lasten upeat<br />
esitykset. Kuntalaiset saivat ehdottaa nimeä uudelle<br />
päiväkodille ja nimeksi valikoitui Silmu-päiväkoti.<br />
Siinä se nyt on valmiina talvisessa<br />
asussaan, Lähipuusta valmistunut<br />
Rautalammin uusi päiväkoti.<br />
Alkuun lienee paras hieman<br />
kerrata projektin alkua. Kuten<br />
tiedettyä, kaikki parhaat<br />
projektit ja hyvät asiat lähtevät<br />
liikkeelle hyvin pienistä ja monesti<br />
jopa onnekkaista yhteensattumista.<br />
Niin kävi tämänkin hankkeen kohdalla.<br />
Heikki Kokkonen, joka työskenteli Ratkaisu<br />
on puussa -hankkeen parissa, soitti<br />
minulle talvella 2020. Hän kertoi, että<br />
Rautalammin kuntaan ollaan suunnittelemassa<br />
ja toteuttamassa uutta päiväkotia<br />
ja pohti siinä samalla, voisiko se olla<br />
puurakenteinen? Pyysin Heikkiä ottamaan<br />
kontaktia mahdollisimman nopeasti<br />
kuntaan ja pyytämään meille audienssia.<br />
Pyyntöön vastattiin todella nopeasti,<br />
ja jo samana päivänä istuimme<br />
Heikin kanssa Rautalammin kunnanviraston<br />
kokoushuoneessa esittelemässä<br />
kunnanjohtaja Anu Sepposelle ja tekniselle<br />
johtajalle Antti Tuppuralle toimintamallia<br />
lähipuusta rakennettavasta päiväkodista.<br />
Saimme kuitenkin kuulla, että<br />
arkkitehdin suunnitelmat päiväkodista<br />
4<br />
olivat jo valmiina. Niissä suunnitelmissa<br />
ei vaan puuta paljoa näkynyt…<br />
Lähipuu® oli tahtotila kunnassa<br />
Kunnanjohtajan ja teknisen johtajan<br />
”ohjauksella” arkkitehti oli halukas<br />
muuttamaan suunnitelmiaan. Luottamushenkilöt<br />
olivat jo saaneet ennakkotietoa<br />
muutoksista, ja asia eteni nopealla<br />
tahdilla kunnanvaltuuston päätettäväksi.<br />
Yksimielisellä päätöksellä<br />
valtuusto hyväksyi toimintamallin, jossa<br />
tulevassa päiväkotihankkeessa pääsääntöisesti<br />
tarvittava puutavara hankitaan<br />
kunnan omista metsistä. Aikaa ensikohtaamisesta<br />
ja päätöksestä rakentaa<br />
Lähipuu®-päiväkoti oli kulunut vain noin<br />
1,5 kuukautta. Kunnassa ymmärrettiin,<br />
että nyt ollaan tekemässä lapsille laadukas<br />
päiväkoti pienellä hiilijalanjäljellä.<br />
Tekninen johtaja Antti Tuppura yhdessä<br />
paikallisen metsänhoitoyhdistyksen<br />
kanssa selvitti hakkuumahdollisuudet<br />
tarvittavaan puutavaraan kunnan metsistä.<br />
Maaliskuussa 2020 alkoi moto<br />
tehdä työtään ja yli 100-vuotiasta männikköä<br />
harvennettiin laadukkaiksi sahatukeiksi.<br />
Sahurit pääsivät hommiin jo viikkoa<br />
myöhemmin ja sahattavan puun laatu<br />
sai ansaitsemaansa ihailua työmaalla.<br />
Kevään leppoisat ja kuivat tuulenhenkäykset<br />
kuivattivat sahatavaran nopeasti.<br />
Sisätiloihin ja lujuuslajitteluun tarkoitetut<br />
sahatavarat kävivät vielä hakemassa<br />
koneellisen loppukuivauksen Iisveden<br />
Sahan kuivaamossa, jonka jälkeen ne<br />
siirrettiin halliin odottamaan jatkokäsittelyä.<br />
Kesän aikana järjestettiin lujuuslajittelukurssi,<br />
jonka lopputyönä päiväkodin<br />
kantaviin rakenteisiin tarkoitettu<br />
puutavara sai tarvittavan lujuusluokituksen.<br />
Samalla kurssilaiset pääsivät tekemään<br />
todellisen lujuuslajittelun oikeaan<br />
rakennuskohteeseen. Rahtihöylä saapui<br />
ulkoverhoiluun tarkoitettujen aihioiden
Yhteistyötä<br />
sahauksessa<br />
parhaimmillaan.<br />
(32 x 100) äärelle ja höyläys tuotti kilometrikaupalla<br />
laadukasta, oksatonta ulkoverhouslautaa.<br />
Syksyllä 2020 alkoi tapahtua<br />
Syksyn ensimmäisiä lumihiutaleita odoteltiin<br />
jo Rautalammilla, kun kaivinkone<br />
saapui päiväkotityömaalle. Pohjatyöt<br />
olivat ensimmäinen konkreettinen näkymä<br />
siitä, että hartaasti odotettu uusi<br />
päiväkoti on nousemassa päiväkotilasten<br />
iloksi. Pääurakoitsijaksi kunta oli valinnut<br />
naapurikaupungista Pieksämäeltä<br />
olevan Ysiysi-Rakennus Oy:n. Päiväkotityömaan<br />
vastaavaksi mestariksi tuli Jyrki<br />
Tamminen. ”Vastaavan mestarin valinta<br />
osui kyllä tässä hankkeessa enemmän<br />
kuin nappiin. Ammattimainen ote ja savolainen<br />
lupsakkuus kombinaationa oli<br />
toimivaa ja tehokasta”, muistelee hankkeen<br />
aikainen kunnan tekninen johtaja<br />
Antti Tuppura.<br />
Pohjatöiden ja -valujen valmistuttua alkoi<br />
tammikuussa <strong>2021</strong> nousta rakennustyömaan<br />
päälle sääsuojaa, joka omalta<br />
osaltaan antoi helpotusta hankkeen toteutukselle.<br />
”Sääsuoja oli varmistus sille,<br />
että rakennusmateriaalit säilyvät kui-<br />
Silmu (Lähipuu®) -päiväkoti Rautalammilla<br />
• päiväkodin teemana on luontopainotteisuus<br />
• bruttoala 592 neliömetriä<br />
• tilaa kaikkiaan 52 lapselle<br />
• töissä noin 15 hoitajaa, muutaman hoitajan tarve lisää<br />
vina ja tietysti suojaus helpotti kokonaisuudessaan<br />
rakentamista. Sisävalut suoritettiin<br />
lämpöpatjojen alla, talven ollessa<br />
parhaimmillaan ulkona. Onhan se aika<br />
paljon mukavampaa rakentaa katon<br />
alla kuin taivasalla”, muistelee Tuppura.<br />
• rakentamisessa tarvittava puutavara sahattiin kunnan omasta metsästä<br />
• rakennus sai <strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry:n luovuttaman, historian toisen LÄHIPUU® -rakentamisen<br />
diplomin (ensimmäinen Tuupalan koululle ja päiväkodille Kuhmossa)<br />
• lapset saivat keksiä itselleen uudet nimet omille ryhmilleen muuttaessaan uuteen<br />
päiväkotiin. Nyt siellä touhuavat: Aurinkosadut, Heinäsirkat ja Mäyrät, Kissat ja Sammakot<br />
sekä minieskarit<br />
5
Tätä juttua tehdessäni ja vieraillessani<br />
päiväkodilla siellä oli käynnissä ruo-<br />
Maaliskuussa<br />
oli jo<br />
kattotuolit<br />
paikoillaan<br />
sääsuojan<br />
alla.<br />
Antti Tuppuran takana oli vielä kesällä 2020 tyhjä<br />
tontti. Nyt samalla tontilla telmii yli 50 lasta uudessa<br />
päiväkodissa.<br />
Jukola<br />
Industries<br />
loihti<br />
ulkoseiniin<br />
3D-taidetta.<br />
Rautalammin kunnanjohtaja Anu Sepponen projektin<br />
tiedotustilaisuudessa keväällä 2020..<br />
Rakentaminen sujui ennakoitua<br />
nopeammassa aikataulussa –<br />
lapset seurasivat kiinnostuneina<br />
projektia<br />
Valujen kuivuttua alkoi runkotolppia<br />
nousta vinhaa vauhtia hupun alla. Tolppien<br />
päälle nousivat teollisesti valmistetut<br />
kattotuolit – nekin lähialueelta, naapurikunnasta<br />
Keiteleeltä.<br />
Rautalampilaiset päiväkotilapset olivat<br />
todella kiinnostuneita siitä, mikä rakennusvaihe<br />
milloinkin oli käynnissä. Uuden<br />
päiväkodin johtaja Iina Hänninen muistelee<br />
niitä iloisia hetkiä, kun lapset pääsivät<br />
käymään rakennustyömaalla. Kuuleman<br />
mukaan rakennusvaiheen aikana<br />
6<br />
lasten leikeissä näkyi ja kuului, kuinka<br />
kaivinkone kaivaa, nosturi nostaa ja akkuporakone<br />
hurisee…<br />
Sisärakentaminen oli lopputalvesta hyvällä<br />
mallilla ja kevään aikana valmistui<br />
myös hieno ulkoverhous, lähes oksattomasta<br />
lähipuusta. Kesän ja alkusyksyn<br />
aikana tekniset toteutukset valmistuivat<br />
ja kalusteet olivat pikkuhiljaa paikoillaan.<br />
Oli tullut aika viimeistelytyölle.<br />
Lokakuuta oli odotettu kuin<br />
joulua konsanaan<br />
Lokakuun 25. päivä <strong>2021</strong> oli juhlahetki<br />
ensimmäisille lapsille, minieskareille,<br />
jotka pääsivät koekäyttämään uutta<br />
Silmu-päiväkotia. Ensimmäisen ryhmän<br />
riemu oli rajaton ja riemun (lue metelin)<br />
lisäys oli suuri, kun loputkin päiväkotilapset<br />
pääsivät muuttamaan uusiin<br />
tiloihin marraskuun alussa. Uusi päiväkoti<br />
on mitoitettu 52 lapselle, joiden ikähaarukka<br />
on 0–5-vuotta. ”Lasten siirtyminen<br />
uuteen Silmu-päiväkotiin on ollut<br />
elämys meille aikuisille ja tietysti ennen<br />
kaikkea lapsille”, kertoo päiväkodin johtaja<br />
Iina Hänninen.<br />
Jumppahuone on paras paikka
Silmu -päiväkodin johtaja Iina Hänninen (vas.) ja palvelusihteeri sekä lastenhoitaja<br />
Anne Vesterinen ovat innoissaan uudesta päiväkodista<br />
Arkkitehti Wim Havinga jyväskyläläisestä Arkitupa<br />
Oy:stä vastasi päiväkodin suunnittelusta.<br />
Puurakentamisen diplomin luovutus.<br />
Kunnanvaltuuston pj. Pekka Annala<br />
(oik.), kunnanjohtaja Anu Sepponen ja<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry pj. Timo Ripatti.<br />
Rautalammin sivistysjohtaja Olli Lipponen lausui tervetuliaissanat<br />
vihkiäisjuhlassa<br />
kailuhetki. Hernekeittoa syötiin suurella<br />
antaumuksella ja samalla sitä tarjoiltiin<br />
myös minulle. Juttutuokiossa olivat<br />
kanssani juuri viisivuotispäiviään juhliva<br />
Elsa sekä jo viisivuotispäivänsä saavuttaneet<br />
Leo ja Ahti. Heidän yksimielinen<br />
näkemyksensä oli, että paras paikka tässä<br />
uudessa päiväkodissa on jumppahuone.<br />
Siellä saa kuulemma telmiä ja leikkiä<br />
suurella antaumuksella niin kauan, että<br />
alkaa jo väsyttämään. Hernekeittokin<br />
kuuleman mukaan maistuu paremmalle<br />
jumppatuokion jälkeen – ainakin suuremmalle<br />
osalle…<br />
Summa summarum<br />
Kustannusarvio päiväkotihankkeelle oli<br />
alkuperäisen arvion mukaan 1,6 milj. euroa.<br />
Loppulukema oli kuitenkin kunnan taloushallinon<br />
mieleinen, sillä se alittui, jääden<br />
vajaaseen 1,4 milj. euroon. Teknisenä<br />
tietona mainittakoon, että lähipuumallissa<br />
rakentamisessa päästiin 23 prosenttia<br />
pienempään hiilijalanjälkitasoon verrattuna<br />
malliin, jossa olisi ollut betonirunko sekä<br />
ns. tavanomainen puuverhous.<br />
Rautalammin kunnanjohtaja Anu Sepponen<br />
on tyytyväinen ja onnellinen uudesta<br />
päiväkodista. ”Uuden päiväkodin valmistuminen<br />
luo vahvan signaalin Rautalammen<br />
kunnan sitoutumisesta varhaiskasvatuksen<br />
laadukkaaseen toimintaan ja kokonaisuudessaan<br />
haluamme tarjota lapsille<br />
ja nuorille parhaat mahdolliset edellytykset<br />
tulevaisuutta silmällä pitäen. Rautalampi<br />
on upea luonnon keskellä sijaitseva<br />
kunta ja nyt meidän koko varhaiskasvatuksemme<br />
on luontopainotteinen”, muistuttaa<br />
kunnanjohtaja Sepponen.<br />
Hänen mukaansa rakennushanke toteutettiin<br />
rahoituksen osalta ns. kiinteistöleasing-mallilla,<br />
jossa kunnalla on mahdollisuus<br />
20 vuoden jälkeen lunastaa rakennus<br />
kunnan omistukseen.<br />
Teksti ja kuvat: Timo Ripatti<br />
7
Muutaman sadan<br />
vuoden talo<br />
Uusi asuinrakennus valmistuu<br />
lopullisesti 2022 keväällä.<br />
8<br />
Taannoin televisiossa<br />
pyöri ohjelmasarja, jossa<br />
rakennettiin ”sadan<br />
vuoden taloa”. Jos oikein<br />
ohjelmakokonaisuudesta<br />
ymmärsin, siinä ei ihan<br />
kaikki asiat menneet kuin<br />
rakennuttaja odotti. Tosin,<br />
melkeinpä aina jotakin<br />
yllätystä rakennusprojekteissa<br />
on tarjolla, mutta huolellisella<br />
ennakkosuunnittelulla ja<br />
perehtymisellä kokonaisuuteen<br />
ylimääräiset hankaluudet<br />
(lue: rahanmenot) voidaan<br />
minimoida ja jopa välttää.<br />
Tervon kunnassa, Pohjois-Niiniveden<br />
rantamaisemiin on<br />
valmistumassa talven aikana<br />
komea hirsitalo. Rakennuttajat<br />
Risto ja Iiris Korhonen joutuivat<br />
taannoin ns. positiivisen ongelman<br />
eteen. Maa- ja metsätilan sukupolvenvaihdos<br />
oli tehty ja näin ollen yksi tyttäristä<br />
otti tilan vetovastuun, asettuen<br />
myös samalla asumaan perheineen tilan<br />
päärakennukseen. Väistyvä sukupolvi oli<br />
uuden tilanteen edessä. Minne olisi järkevää<br />
rakentaa uusi asuinsija? Millainen<br />
talopaketti hankitaan? Miten kokonaisprojekti<br />
toteutetaan?<br />
Puustoinen tontti<br />
ympäristöineen alkoi viehättää<br />
Risto Korhonen tunnetaan miehenä,<br />
joka ajattelee ja tekee asioita järkevästi<br />
harkiten. ”Erilaisia vaihtoehtoja punnittiin<br />
vaimon kanssa pitkään ja hartaasti,<br />
mutta ajatukset kääntyivät loppupeleissä<br />
aina malliin, että jos kuitenkin siitä<br />
omasta puusta”, muistelee Risto Korhonen<br />
rakenteilla olevan hirsitalon ulkokuistilla.<br />
”Tontilla ja siinä ihan tontin vieressä<br />
olevassa metsässä oli järeää mäntytukkia,<br />
joka olisi mennyt näin jälkeenpäin<br />
ajateltuna liian halvalla metsäyhtiölle.<br />
Nyt saimme melkeinpä kaikki talohirret<br />
samalta paikalta kuin minne talo<br />
valmistuu”.<br />
Risto Korhonen kaivoi esiin <strong>Suomen</strong> Hirsitaito<br />
ry:n jäsenluettelon ja otti yhteyttä<br />
Lieksassa toimivaan hirsirakentajaan<br />
sekä Lähipuu®-yrittäjään Pasi Kakkiseen.<br />
Yhteydenotto johti nopealla aikataululla<br />
siihen, että ohjeet tukkipuiden<br />
kaatoon tulivat selväksi ja näin taloprojekti<br />
oli ottanut ensimmäisen konkreettisen<br />
askeleen.<br />
Talvella tukkipuiden kaatoon<br />
Vanhan perinnetiedon mukaan sahapuiden<br />
paras kaatoajankohta on talvella<br />
ns. jäisen puun aikaan. Talviaikaan, kun<br />
puut ovat lepotilassa on puun kosteuskin<br />
pienimmillään. Kansanperinnettä ja<br />
uskomusta vai absoluuttista totuutta –<br />
tästä on monta mielipidettä. Totuus on<br />
kuitenkin se, että hyvää ja kestävää puumateriaalia<br />
arvostava rakentaja hankkii
Puiden kuivuttua yli vuoden ajan hyvin<br />
tuulettuvassa taapelissa puut siirrettiin<br />
tukkirekalla Lieksaan Metsäpasin työkentälle.<br />
Siellä tukit tarkastettiin huolellisesti<br />
ja hirsipelkoille tehtiin tarkistusahaus<br />
lopulliseen 250 mm:n paksuuteen.<br />
Samalla hirsistä tehtiin ns. hirsilista<br />
(numerointi, hirsien pituus, läpimitta,<br />
suoruus…)<br />
Kesän aikana hirsitaapelista<br />
kuoriutui hirsikehikko<br />
Hirsikehikon rakentaminen hirsiaihioista<br />
ajoittui kesälle <strong>2021</strong>. Varsinaiseen veistotyöhön<br />
meni aikaa noin kaksi ja puoli<br />
kuukautta ja kehikon viimeistelytyöt veivät<br />
puolestaan yhden kuukauden verran.<br />
Satulanurkka -salvos mahdollistaa tiiviin liitoksen nurkissa.<br />
ja rakentaa rakennuksensa juuri talvella<br />
kaadetuista tukeista.<br />
Talven hankien ollessa paksuimmillaan<br />
maaliskuussa 2020 käynnistyi puunkaato<br />
myös Korhosten tontilla. Puut kaadettiin<br />
metsurityönä, koska siten vältyttiin<br />
moton kaatopään rullien tekemiltä painaumilta<br />
hirsien kyljissä. ”Puiden järeyden<br />
vuoksi tukkien sahaus pelkkahirsiksi<br />
tehtiin vaakavannesahalla, ja saha löytyikin<br />
naapurikylältä.”<br />
Jukka Korhonen kävi vannesahalla sahaamassa<br />
tukit tavoitemittaa parikymmentä<br />
milliä suuremmiksi, eli 270 mm:n<br />
pelkkavahvuuteen. Sahauksen jälkeen<br />
puut kuorittiin sekä taapeloitiin.<br />
Aivan yksin ei Pasi Kakkinen kuitenkaan<br />
hirrenveistotyömaalla touhunnut, vaan<br />
hänellä oli apuna alan ammattilaisia<br />
kaksin kappalein. Antti Kärki toimi toisena<br />
veistäjänä ja Karelia Puutec:in Riku<br />
Mantsinen hoiteli lisäksi hirsipelkkojen<br />
jatkoliitännät sekä ikkuna-aukkojen ympärille<br />
tulevien ”myykien” upotukset.<br />
”On paljon mukavampaa ja myös tehokkaampaa,<br />
kun voimme tehdä töitä yhdessä,<br />
vaikkakin jokainen toimii yksittäisenä<br />
yrittäjänä. Olen ollut auttamassa<br />
kollegoita heidän projekteissaan, ja tä-<br />
Hirret sahattiin<br />
ja<br />
kuorittiin<br />
huhtikuussa<br />
2020.<br />
9
Tässä hirsiaihiot Lieksassa<br />
odottamassa ns. tarkistussahausta,<br />
jossa pelkan paksuudeksi<br />
tuli 250 mm.<br />
Hirsiseinien pystytyksessä<br />
varsinaisella rakennuspaikalla<br />
ei mennyt kuin vajaat pari päivää.<br />
Hirsien nostossa apuna<br />
käytettiin nosturiautoa.<br />
mä on ollut meille kaikille toimiva konsepti”,<br />
kertoo pääurakoitsija Pasi Kakkinen.<br />
”Kaikille hirsiveistäjille suosittelen<br />
hirsilistan tekemistä. Se helpottaa kehikon<br />
rakentamista huomattavan paljon,<br />
kun listalta katsoo sopivan kokoisen hirren<br />
kulloiseenkin kohtaan kehikkoa. Siinä<br />
säästää aikaa sekä päänvaivaa. Hirret<br />
olivat tässä tapauksessa normaalia<br />
järeämpää kaliiperia ja keskimääräinen<br />
”nousu” hirsikierrolla oli yli 32 cm. Hirsien<br />
ulko- sekä sisäpinnalle tehtiin piilutus,<br />
tosin ei kirveellä, vaan käsipelissä<br />
kulmahiomakoneeseen tulevalla laikalla.<br />
Se antaa hirren pinnalle lisää elävyyttä<br />
ja tuo esille käsillä tekemisen leimaa”<br />
Kehikko autoon ja tontille<br />
Hirsikehikon määränpäässä Tervossa<br />
pohjat olivat valmiina odottamassa<br />
ja lokakuun alkupuolella <strong>2021</strong> kehikko<br />
lähti purettuna puutavara-autossa kohti<br />
määränpäätä. Varsinaisessa kehikon<br />
pystytyksessä rakennuspaikalla oli käytössä<br />
nosturiauto, jonka avulla hirsi toi-<br />
10<br />
sensa jälkeen löysi paikkansa helposti.<br />
”Nosturiauton käyttö pystytyksessä<br />
on järkevää, koska ulottuvuutta tarvitaan<br />
monestikin enemmän kuin mitä<br />
esim. perinteisissä maataloustraktoreiden<br />
metsäkuormaimissa löytyy”, sanoo<br />
Metsäpasin yrittäjä Pasi Kakkinen.<br />
Hirsikehikkoa katsellessa huomio kiinnittyy<br />
nurkkasalvoksiin, jotka näyttävät<br />
hieman erikoisemmilta kuin ehkä perinteisesti<br />
on totuttu näkemään. ”Tässä<br />
kehikossa nurkkasalvokset ovat tehty<br />
ns. satulanurkan tapaan. Tämä salvosmalli<br />
on kehitelty Pohjois-Amerikassa<br />
1980 -luvulla ja on alkanut yleistyä pikkuhiljaa<br />
meilläkin, voisi jopa puhua 2000<br />
-luvun pitkänurkasta. Tämän salvosmallin<br />
etuna on se, satulasalvos on kiilautuva<br />
nurkkatyyppi ja se kiristyy sitä mukaa,<br />
mitä puu kuivuu ja hirret painuvat.<br />
Hirteen veistetään tavallaan ”posket” ja<br />
se mahdollistaa ylemmän hirren painumisen<br />
tosi tiiviisti alemman hirren päälle.<br />
Näin tehden ei nurkassakaan talven<br />
viimat tunnu”, naurahtaa hirsimies Pasi.<br />
Hirsien väliin laitettiin lampaanvillaeristettä,<br />
joka on perinteistä pellavaeristettä<br />
parempaa tiivistettä. ”Aiemmin käytimme<br />
pellavaa, mutta uskoisin, että<br />
lampaanvillaeristeellä saavutamme paremman<br />
lämmöneristävyyden tässäkin<br />
hirsitalossa”.<br />
Uuteen hirsikotiin vuonna 2022<br />
Risto Korhonen astelee reippain askelein<br />
hyvää vauhtia valmistuvan uuden<br />
kodin työmaalla. Paikalliset kirvesmiehet<br />
ovat jatkaneet rakentamista lokakuusta<br />
lähtien ja rakennus on saanut<br />
katon päälleen ja rakennuksen toiseen<br />
päätyyn on noussut tekninen tila, jonne<br />
sijoittuvat mm. maalämmön ohjauskeskus.<br />
”Olen kyllä tällä hetkellä siinä<br />
kunnossa, että aivan hyvin koko uudisrakennus<br />
voisi lämmetä minun tekemillä<br />
klapeilla vuosikaudet, mutta vuodet<br />
vierivät ja se kannattaa ottaa huomioon<br />
jo tässä vaiheessa. Onhan maalämpö<br />
myös helpotus siinäkin suhteessa, että<br />
ihan koko ajan ei tarvitse kovimmilla-
Eteisen pystytyksessä on hyvä olla mukana<br />
ainakin yksi työnjohtaja.<br />
kaan pakkasilla olla lämmittämässä. Sitä<br />
paitsi uuteen tupaan tulee kuitenkin leivinuuni<br />
ja puuhella sekä puilla lämpiävä<br />
saunankiuas, joten kyllä me pääsemme<br />
vaimon kanssa kokemaan sitä puulla<br />
tehtyä oikeaa lämpöä”, virnistää Risto<br />
Korhonen.<br />
”Laskeskelin tuossa viikolla, että 600<br />
metriä hirsipelkkaa on uuden talon seinissä<br />
ja se on kyllä todellista lähipuuta.<br />
Mukava sitä on tulevaisuudessa istuskella<br />
tuvassa ja tiedostaa samalla, että itse<br />
ainakin tuli sitoutettua hiiltä ilmakehästä<br />
melkoinen määrä. Siinä se on talon<br />
seinässä hiilikilo, jos toinenkin ja pysyy<br />
– ainakin muutaman sadan vuoden verran”,<br />
sanoo silminnähden tyytyväinen<br />
rakentaja ja rientää antamaan ohjeita<br />
kirvesmiehille.<br />
Teksti: Timo Ripatti<br />
Kuvat: Timo Ripatti, Pasi Kakkinen ja Jukka<br />
Korhonen<br />
FAKTALAATIKKO<br />
• Risto ja Iiris Korhosen massiivihirsirunkoinen omakotitalo<br />
Tervossa<br />
• Pinta-ala 120 m2<br />
• Lämmitysmuotona maalämpö + leivinuuni + hella +<br />
puulämmitteinen sauna<br />
• Hirsityöt: Metsäpasi, Pasi Kakkinen Lieksa<br />
• Rakennukseen varastoitunut hiilidioksidia ilmakehästä<br />
(kaikki puumateriaalit) +35914,928 kg/CO2<br />
• Hiilijalanjälki puutavaran kuljetuksen osalta 395,14<br />
kg / CO2 eg.<br />
Risto Korhonen ihailee massiivista völjäriä.<br />
11
LujaDigi vie<br />
lujuuslajittelun opiskelun<br />
uudelle aikakaudelle<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry ja MPS<br />
Prewise kehittävät yhdessä<br />
verkkokoulutusohjelmaa<br />
yritysten omaehtoiseen<br />
henkilöstön lujuuslajittelun<br />
koulutukseen.<br />
Lujadigi eli <strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong><br />
ry:n uusi digitaalinen oppimisratkaisu<br />
on jäsenten käytettävissä<br />
saatavilla vuoden<br />
2022 keväällä. Uudenlaisen koulutusohjelman<br />
suunnittelu ja toteutus käyn-<br />
12<br />
nistettiin yhteisellä työpajalla Metsäkeskuksen<br />
tiloissa viime lokakuussa.<br />
Metsäkeskus ja <strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry<br />
ovat jo pitkään tehneet yhteistyötä sahayrittäjille<br />
tärkeiden taitojen ja osaamisen<br />
kasvattamisessa. <strong>Suomen</strong> metsäkeskuksen<br />
Jouni Silvastin ja <strong>Suomen</strong><br />
Sahayrittäjien Timo Ripatin yhteisestä<br />
näkemyksestä lähti myös liikkeelle ajatus<br />
modernista sahatavaran lujuuslajittelun<br />
koulutusohjelmasta. Verkko-oppiminen<br />
valikoitui tavoitteeksi myös siksi,<br />
että haluttiin taata alan yrityksille joustava<br />
ja kustannustehokas tapa lisätä<br />
oman henkilöstön ammattitaitoa ajasta<br />
ja paikasta riippumatta. Tähän verkko-
LujaDigistä suunnitellaan ja toteutetaan<br />
innostava ja helposti lähestyttävä<br />
kokonaisuus, joka mahdollistaa helposti<br />
myös asioiden kertaamisen ja oman<br />
oppimisen arvioinnin erilaisin harjoituksin<br />
ja testein. Erityistä huomiota kiinnitetään<br />
visuaaliseen selkeyteen, oppimisen<br />
tukemiseen ja oppijaa aktivoiviin<br />
elementteihin. MPS Prewisen vahvan<br />
pedagogisen, konseptuaalisen, visuaalisen<br />
ja teknisen suunnittelu- ja toteutusosaamisen<br />
lisäksi projektiin osallistuu<br />
Taustamarkkinat BGMT Oy, www.bgmt.<br />
fi. BGMT:llä on vahva osaaminen 3D- ja<br />
VR-toteutuksista. Kun oppimisen keskiössä<br />
on kolmiulotteisten, fyysisten kappaleiden<br />
arviointi silmämääräisesti, tätä<br />
osaamista tarvitaan. BGMT on myös aikaisemmin<br />
toiminut <strong>Suomen</strong> sahayrittäjät<br />
ry:n kanssa, muun muassa Lähipuuvirtuaalimetsän<br />
toteutusprojektissa.<br />
https://www.sahayrittajat.fi/lahipuuvirtuaalimetsa/.<br />
Sari Hallikainen BGMT:stä (vas.), Timo Ripatti <strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry:stä ja Jari Mäkelä<br />
MPS Prewisestä. Kuva otettiin 12.10.<strong>2021</strong> projektin aloitustyöpajassa, jonka yhteydessä<br />
sopimus yhteistyöstä allekirjoitettiin.<br />
oppiminen tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet.<br />
Käytännössä siis ennen täysin<br />
lähikoulutuksena toteutetun oppimissisällön<br />
voi jatkossa suorittaa joustavasti<br />
verkossa. Kokonaan virtuaaliseksi ei kuitenkaan<br />
heittäydytä: näyttökoe tehdään<br />
jatkossakin ihan konkreettisesti sahatavaraa<br />
käsitellen.<br />
LujaDigi on laatuaan ensimmäinen digitaalisen<br />
oppimissisällön toteutus <strong>Suomen</strong><br />
Sahayrittäjien tarpeeseen. Vastaavia<br />
ratkaisuja tullaan todennäköisesti<br />
tarvitsemaan ja tarjoamaan myös jatkossa<br />
– opittavat aiheet kun eivät ihan<br />
heti lopu. Vaikka lähikoulutus ja käytännön<br />
harjoittelu ovatkin joskus korvaamattomia,<br />
oppimisen hybridimuodot<br />
ovat tulleet jäädäkseen kaikille toimialoille.<br />
Omatahtisen verkko-oppiminen<br />
on joustavaa, kustannustehokasta ja mitattavaa.<br />
Verkko-oppimiskokonaisuuden suunnittelijaksi<br />
ja toteuttajaksi valikoitui<br />
MPS Prewise, joka on jo pitkään ollut<br />
yhteistyössä sekä <strong>Suomen</strong> metsäkeskuksen,<br />
että muiden puunjalostusalalla<br />
toimivien yrityksien ja organisaatioiden<br />
kanssa. MPS Prewise on <strong>Suomen</strong><br />
johtava digitaalisen osaamisen kehittämisen<br />
asiantuntijaorganisaatio, joka on<br />
toteuttanut hyvin monipuolisesti erilaisia<br />
digitaalisen osaamisen kehittämisen<br />
elementtejä ja sisältöjä vuodesta 20<strong>04</strong><br />
lähtien. Räätälöityjen verkkokurssien lisäksi<br />
MPS Prewise tarjoaa asiakkailleen<br />
myös kattavat teknologiaratkaisut: oppimisalustan<br />
sisältöjen jakeluun, käyttäjähallintaan<br />
ja raportointiin sekä monipuolisen<br />
verkko-oppimisen sisällöntuotannon<br />
työkalun. Yli sata asiakasta, tuhansia<br />
digitaalisia oppimissisältöjä sekä<br />
yli 2 000 000 kurssisuoritusta kertovat<br />
omaa kieltään. Lisätietoa MPS Prewisestä<br />
https://www.mps.fi/fi/oppimisen-teknologia-ja-sisallot.html<br />
Hyvää Joulua<br />
<strong>2021</strong><br />
13
Tukkivannesahat ammatti- ja harrastekäyttöön<br />
Luotettava ja taloudellinen<br />
Norwood tukkivannesaha<br />
UUTUUSMALLI<br />
Rakenna tukkivannesaha mielesi mukaan runsailla lisävarusteilla<br />
LumberMate<br />
LM30<br />
Hinta alk:<br />
5890,00<br />
Tekniset tiedot<br />
Tukin halkaisija: 76 cm<br />
Tukin pituus: 5,0 m<br />
Alustan pituus: 6,0 m (sis. jatkon)<br />
Laudan leveys max: 61 cm<br />
Moottorivaihtoehdot:<br />
13,5 hv Briggs&Stratton, sähköstartti<br />
14,0 hv Kohler<br />
7,5 kW Norwood sähkömoottori<br />
Laaja valikoima vannesahanteriä<br />
Kovametalliterät tukkivannesahoihin<br />
HUOM!<br />
Kuvan malli lisävarusteltu.<br />
Traileri ei sisälly hintaan.<br />
Valmistettu Kanadassa<br />
Alustan pituus 6,0 m<br />
Saatavilla sähkö- tai<br />
polttomoottorilla<br />
Vahvistettu, vääntöjäykempi<br />
sahakelkka<br />
Parannettu terän ohjain<br />
ja sahanpurun poisto<br />
Takuu 24 kk<br />
Tehokas ja edullinen<br />
Norwood tukkivannesaha<br />
Saatavilla poltto- tai sähkömoottorilla.<br />
UUTUUSMALLI<br />
LumberMan<br />
MN27<br />
Hinta alk:<br />
4990,00<br />
Valmistettu Kanadassa<br />
Alustan pituus 4,8 m<br />
Saatavilla sähkö- tai<br />
polttomoottorilla<br />
Tekniset tiedot<br />
Tukin halkaisija: 69 cm<br />
Tukin pituus: 3,8 m<br />
Alustan pituus: 4,8 m<br />
Laudan leveys max: 59 cm<br />
Moottorivaihtoehdot:<br />
13,5 hv Briggs&Stratton<br />
4,0 kW Norwood sähkömoottori<br />
Vahvistettu, vääntöjäykempi<br />
sahakelkka<br />
Parannettu terän ohjain<br />
ja sahanpurun poisto<br />
Takuu 24 kk<br />
MEILTÄ MYÖS FRONTIER SAHALAITOKSET: WWW.UITTOKALUSTO.FI<br />
www.facebook.com/uittokalusto www.instagram.com/uittokalusto www.youtube.com/uittokalusto<br />
Tilaa verkkokaupasta >> www.uittokalusto.fi<br />
SAVONLINNA | Taitajantie 2 | 015 555 <strong>04</strong>02 | shop@uittokalusto.fi<br />
14<br />
TAMPERE | Ahlmanintie 72 | 03 222 5585 | tampere@uittokalusto.fi
Krista Mikkonen:<br />
”Puurakentamisen<br />
edistämisessä kunnilla on<br />
iso rooli”<br />
Vihreiden ministerisalkkujen uudelleenjaon<br />
yhteydessä marraskuun puolessavälissä <strong>Suomen</strong><br />
ilmasto- ja ympäristöministeri vaihtui. Krista<br />
Mikkosesta tuli sisäministeri, ja Mikkosen työtä<br />
ympäristöministerinä jatkaa nyt Emma Kari.<br />
Puuinfo kävi kysymässä väistyvältä<br />
ympäristöministeriltä,<br />
minkälaisia edistysaskeleita<br />
puurakentaminen otti hänen<br />
ministerikaudellaan ja miten puurakentamista<br />
edistetään jatkossa.<br />
Ministerikautenne alussa vuonna<br />
2019 kerroitte Puu-lehden haastattelussa,<br />
että tavoitteena on tuplata puurakentaminen<br />
hallituskauden aikana.<br />
Sanoitte myös, että julkisen sektorin<br />
tulee tukea rakentamisen uusia innovaatioita<br />
ja kehittää rakentamisen säädöksiä<br />
puurakentamisen edistämiseksi.<br />
Kuinka näihin tavoitteisiin päästiin<br />
virkakautenne aikana?<br />
”Mielestäni tosi hyvin. Syyskuussa<br />
2020 annoimme julkisen puurakentamisen<br />
kansalliset tavoitteet, ja puurakentamisen<br />
ohjelmalla olemme tukeneet<br />
kuntia puurakentamisen edistämisessä.<br />
Viime vuonna osoitimme viiden<br />
miljoonan euron lisärahoituksen puurakentamisen<br />
ohjelmalle, ja se kohdennettiin<br />
nimenomaan julkisen rakentamisen<br />
edistämiseen, uusiin innovaatioihin<br />
ja ratkaisuihin, yritysten kehityshankkeisiin<br />
ja osaamisen kehittämiseen.<br />
Puurakentamista on edistetty myöntämällä<br />
MAL-alueilla korotettua käynnistysavustusta<br />
ARA:n pitkällä korkotukilainalla<br />
rakennettaville vuokra-asunnoille<br />
silloin, kun ne tehdään puurunkoisina.<br />
Vuoden <strong>2021</strong> aikana avustus oli määräaikaisesti<br />
myös muiden kuin MAL-kuntien<br />
käytössä.<br />
15
Vuoden 2020 lopulla muutettiin asetusta<br />
rakennusten paloturvallisuudesta<br />
niin, että siinä edistettiin palomääräysten<br />
materiaalineutraaliutta ja selkeytettiin<br />
määräysten tulkintaa. Jatkossa kaksikerroksisten<br />
P2-paloluokan rakennusten<br />
sisäseinäpinnat voidaan jättää ilman<br />
suojaverhousta, jos materiaalit täyttävät<br />
puulle ominaisen palokäyttäytymisluokan<br />
ja vähimmäistiheyden. Tämä helpottaa<br />
suurehkojen kaksikerroksisten<br />
hirsi- ja muiden massiivipuuseinäisten<br />
rakennusten suunnittelua.<br />
Mitä tuleva maankäyttö- ja rakennuslain<br />
uudistus tarkoittaa puurakentamisen<br />
kannalta?<br />
”Paraikaa lausuntokierroksella olevassa<br />
kaavoitus- ja rakentamislaissa luodaan<br />
pohjaa rakennusten hiilijalanjäljen<br />
sääntelylle. Vaikka laki onkin materiaalineutraali,<br />
niin totta kai puurakentamisessa<br />
materiaali tuo paljon etua hiilijalanjäljen<br />
laskemisessa.<br />
Uudelta rakennukselta edellytetään jatkossa<br />
ilmastoselvitystä, jossa lasketaan<br />
hiilijalanjälki ja -kädenjälki. Hiilijalanjäljelle<br />
tullaan säätämään raja-arvot rakentamismääräyksiin.<br />
Lakiin luodaan<br />
kehikko, mutta raja-arvoja voidaan lisääntyvän<br />
tiedon mukaan muuttaa asetuksella.<br />
Uuteen lakiin tulee merkittävänä lisänä<br />
myös kiertotalousajattelu. Rakennukset<br />
tulisi suunnitella pitkäikäisiksi ja monikäyttöisiksi<br />
ja rakennus- ja purkumateriaalit<br />
tulisi pitää kierrossa mahdollisimman<br />
pitkään.<br />
Tärkeää olisi tulevaisuudessa kiertotalouden<br />
hengessä myös miettiä entistä<br />
enemmän rakennusten muunneltavuutta.<br />
Esimerkiksi koulurakennuksen<br />
käyttöastetta voidaan parantaa hyödyntämällä<br />
sitä esimerkiksi nuorisotoimen,<br />
kansalaisopistojen tai työväenopistojen<br />
tarpeisiin tai yleisenä kokoontumispaikkana.<br />
Resursseja säästyy, kun samaa tilaa<br />
jaetaan monelle eri toimijalle.<br />
Millaisena näette <strong>Suomen</strong> puurakentamisen<br />
tilan kansainvälisesti verrattuna?<br />
”Suomessa puurakentamisen osuus<br />
kaikesta uudisrakentamisesta on 29 prosenttia,<br />
joka on hyvä luku. Meillä on pitkät<br />
perinteet pientalojen puurakentamisessa,<br />
mutta julkisessakin rakentamisessa<br />
on päästy eteenpäin ja kohteet ovat<br />
monipuolistuneet. Myös puurakentamisen<br />
osaaminen on lisääntynyt.<br />
Muiden maiden hyviä malleja kannattaa<br />
toki hyödyntää. Iso kysymys on myös se,<br />
kuinka voisimme yhtenäistää niin Pohjoismaissa<br />
kuin eurooppalaisittainkin<br />
erilaisia rakentamisen standardeja ja<br />
säännöksiä. Samanlainen säätely ja yhtenäiset<br />
markkinat Pohjoismaiden kesken<br />
helpottaisivat vientiä.<br />
Muuttuuko vihreiden linja puurakentamisen<br />
suhteen ympäristöministerin<br />
vaihdoksen myötä? Miten julkista<br />
puurakentamista tuetaan jatkossa tällä<br />
hallituskaudella?<br />
”Uskon, että linjamme kyllä pysyy eikä<br />
siinä tule olemaan muutosta. Puurakentaminen<br />
on myös ollut koko hallituksen<br />
sisällä tärkeä ja yhteiseksi koettu teema.<br />
MAL-sopimusten osalta lisäkorotus<br />
puurunkoisille asuinkerrostaloille jatkuu.<br />
Tärkeää on, että tällä kaudella rahoitetuista<br />
kuntien puurakentamisen<br />
hankkeista syntynyttä osaamista ja tietoa<br />
saadaan levitettyä laajempaan käyttöön.<br />
Julkisen puurakentamisen edistämisessä<br />
kunnilla on iso rooli, koska kunnat<br />
ovat niitä, jotka voivat kaavamääräyksissään<br />
puun käyttöä edellyttää. Toivottavasti<br />
puurakentaminen on nyt nostettu<br />
kuntastrategioihin, joita juuri nyt<br />
kaikkialla tehdään.<br />
Puurakentamisesta puhuttaessa on<br />
tärkeä myös muistaa, että asuntojen ja<br />
rakennusten lisäksi puunkäyttöä pitää<br />
lisätä muuallakin, esimerkiksi rakentamalla<br />
puurakenteisia siltoja tai käyttämällä<br />
erilaisia muita puurakenteita<br />
vaikkapa liikenneinfraan liittyvässä rakentamisessa.<br />
Teksti: Anne Soininen<br />
Artikkeli on alun perin julkaistu Puuinfon<br />
verkkosivuilla<br />
16
JÄSENINFO<br />
Uusia jäseniä <strong>Suomen</strong><br />
<strong>Sahayrittäjät</strong> ry:ssä<br />
Tuomo Kangas<br />
Kalastajankatu 27, 64260 KASKINEN<br />
Hyvää Joulua ja<br />
Menestystä Vuodelle 2022!<br />
VUOSIKOKOUS 2022<br />
Aika: Perjantai 11.2.2022 kello 18:30<br />
Paikka: Tampere, Grand Hotel Tammer, kokoustilat<br />
1. Kokouksen avaus<br />
2. Kokouksen järjestäytyminen<br />
a. Puheenjohtajan ja sihteerin valinta<br />
b. Pöytäkirjan tarkastajien valinta (2 kpl)<br />
c. Ääntenlaskijoiden valinta<br />
3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus<br />
4. Työjärjestyksen hyväksyminen<br />
5. Esitetään hyväksyttäväksi hallituksen kertomus vuoden<br />
2020 toiminnasta ja tileistä, sekä päätetään<br />
vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille<br />
a. Toimintakertomus vuodelta <strong>2021</strong><br />
b. Tilit v. <strong>2021</strong> sekä toiminnantarkastajan lausunto<br />
c. Vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille<br />
6. Vahvistetaan hallituksen esitys vuoden 2022<br />
a. Toimintasuunnitelmaksi<br />
b. Tulo-ja menoarvioksi<br />
c. Jäsenmaksun suuruudeksi vuodelle 2022<br />
d. Hallitusjäsenille maksettavista korvauksista<br />
7. Hallituksen puheenjohtajan valinta<br />
8. Hallituksen jäsenten ja varajäsenten valinta<br />
9. Toiminnantarkastajan valinta<br />
10. Muiden toimihenkilöiden, toimikuntien ja kokousedustajien<br />
valinta sekä päätetään palkkioista.<br />
11. Muut yleiskokoukselle käsiteltäväksi esitetyt asiat<br />
12. Kokouksen päättäminen<br />
17
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry:n Talvipäivät<br />
Tampereella 11.-13.2.2022<br />
Talven ykköstapahtuma järjestetään ensi helmikuussa Tampereella Grand Hotel Tammerissa.<br />
Tampereelle on helppo tulla – tulitpa sitten junalla, bussilla tai omalla autolla.<br />
Perjantaina 11.2.2022<br />
Kokoonnumme Tampereella Grand Hotel Tammeriin<br />
hyvissä ajoin, sillä illalla pidämme <strong>Suomen</strong><br />
<strong>Sahayrittäjät</strong> ry:n vuosikokouksen klo 18.30<br />
alkaen.<br />
Lauantaina 12.2.2022<br />
Aamupalan jälkeen klo 9.00 nousemme bussiin<br />
ja ajamme tutustumiskierrokselle Tampereen<br />
alueen puurakentamisen eri kohteisiin. Tutustumme<br />
mm. Vuoreksen kerrostalokohteisiin ja<br />
Isokuusen puurakenteiseen päiväkotiin/-kouluun.<br />
Puurunkoiseen rakentamiseen Tampereella rohkaisevat<br />
kaupungin hiilineutraaliustavoitteet sekä<br />
kaupungin puurakentamisen ohjelma. Tampereen<br />
kaupunki on asettanut tavoitteeksi olla hiilineutraali<br />
kaupunki vuonna 2030.<br />
Tutustumiskierroksen jälkeen meillä on yhteinen<br />
lounas.<br />
Ennakkoilmoittautuminen on nyt käynnissä. Varmista<br />
paikkasi ja ilmoittaudu nyt talven hauskimpaan viikonloppuun<br />
mukavassa seurassa.<br />
• Talvipäiväpaketti (pe-su) sisältäen em. ohjelman ja<br />
majoituksen 398,- / 2 henkilöä (kahden hengen huoneessa)<br />
• Talvipäiväpaketti (pe-su) sisältäen em. ohjelman ja<br />
majoituksen 298,- / 1 henkilöä (yhden hengen huoneessa)<br />
Ilmoita osallistujien nimet ja huonekoko (1 hh tai 2 hh)<br />
Ilmoittautumiset sähköpostilla 31.12.<strong>2021</strong> mennessä<br />
info@sahayrittajat.fi<br />
Maksu ilmoittautumisen yhteydessä <strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong><br />
ry tilille FI 88 4108 0010 356361 ja viitteeksi: Talvipäivät<br />
2022<br />
Muistutus! Viimeinen<br />
ilmoittautuminen 31.12.<strong>2021</strong> !!!!!<br />
Iltapäivällä klo 14.00 alkaa Lähipuu®-tuotemerkin<br />
käyttäjäkoulutus uusille merkin haltijoille ja<br />
niille, joilta koulutus vielä puuttuu. Samalla perehdytään<br />
myös CE-merkinnän saloihin.<br />
Lauantain kruunaa klo 18.30 alkava iltajuhla Tammerin<br />
juhlasalissa. Iltajuhlassa selviää mikä yritys<br />
valitaan Vuoden Sahayrittäjä <strong>2021</strong> -palkinnon<br />
saajaksi. Juhlapuheiden jälkeen nautimme upean<br />
illallisen ja nautimme pitkän kaavan mukaan<br />
yhdessäolosta.<br />
18
Isokuusen päiväkoti ja koulu<br />
Isokuusen päiväkodin ja koulun rakennustyöt<br />
aloitettiin syyskuussa 2020, ja rakennus on<br />
otettavissa käyttöön tammikuussa 2022.<br />
Uudisrakennuksen toteutuskustannukset ovat<br />
noin 1 miljoonaa euroa.<br />
Kaksikerroksinen päiväkotirakennus on mitoitettu<br />
kahdeksalle 20 lapsen päiväkotiryhmälle<br />
eli 160 päiväkotilapselle. Esi- ja alkuopetustilaa<br />
tulee noin 150 lapselle.<br />
Lisäksi rakennukseen tehdään tilat Pirkanmaan<br />
Voimia Oy:lle. Liikuntasali, ruokasali ja<br />
pienkeittiötila ovat rajattavissa muista tiloista<br />
iltakäyttöä varten. Rakennuksessa on hissi ja<br />
kaikkiin tiloihin on esteetön pääsy. Rakennuksen<br />
selkeä perusratkaisu mahdollistaa lyhyet<br />
yhteydet tilojen välillä sekä avarat näkymät<br />
ulos. Kohdetta on hyödynnetty hiilijalanjälkilaskennan<br />
prosessin selvittämisessä.<br />
Rakennuksen koko on 3 076 bruttoneliömetriä<br />
ja huoneistoala 2 640 neliömetriä.<br />
Arkkitehtisuunnitelmat on laatinut HIMLA<br />
Arkkitehdit Oy, joka on toiminut myös hankkeen<br />
pääsuunnittelijana.<br />
Kuusikko<br />
Tampereen Vuorekseen Isokuusen alueelle on<br />
rakenteilla kuuden puukerrostalon kokonaisuus,<br />
josta TA-Yhtiöihin kuuluvalle TA-Asumisoikeus<br />
Oy:lle rakennetaan kolme taloa.<br />
Aihkinkatu 6:n kolmeen kerrostaloon tulee<br />
kaikkiaan 103 asumisoikeusasuntoa. Kuusikko-työnimellä<br />
kulkeva puukerrostalohanke on<br />
edelläkävijä alallaan ja merkittävä paitsi <strong>Suomen</strong><br />
myös Euroopan mittakaavassa.<br />
Talot valmistuvat vuoden <strong>2021</strong> aikana vaiheittain:<br />
ensimmäisessä vaiheessa valmistui kuusikerroksinen<br />
42 asunnon talo, sen jälkeen neljä-<br />
ja viisikerroksiset talot, joihin tuli kodit 61<br />
perheelle. A-talo valmistui kesäkuussa, C-talo<br />
elokuussa ja B-talo marraskuun lopussa.<br />
Isokuusen kuuden puukerrostalon kokonaisuus<br />
on kooltaan 13 600 kerrosneliötä. Näin<br />
suurta määrää puukerrostaloneliöitä yhtenä<br />
hankkeena ei ole toteutettu Suomessa aiemmin,<br />
ja hanke on iso kokonaisuus myös Euroopan<br />
mittakaavassa.<br />
19
Kara varaosat helposti<br />
myös verkkokaupasta<br />
Varaosat löydät osoitteesta: www.kara.fi<br />
Jotta Suomi rakentaisi<br />
enemmän puusta.<br />
Mikko <strong>04</strong>00 821 014<br />
Mikael <strong>04</strong>4 340 8170<br />
Taina <strong>04</strong>00 975 999<br />
www.kara.fi<br />
www.slidetec.fi
Change language