Suomen Sahayrittäjät 04/2022
Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema ammattilehti Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema ammattilehti
4 / 2022 Omistajanvaihdos-teema 1
- Page 2 and 3: Kuva: Kaija Laaksonen PÄÄKIRJOITU
- Page 4 and 5: Yritysostot ja omistajanvaihdokset
- Page 6 and 7: tyksessään. Vuosittain Suomessa n
- Page 8 and 9: Mistä pienen yrityksen kauppahinta
- Page 10 and 11: Luonnonvarakeskus Suomen metsissä
- Page 12 and 13: Suunnitelma omistajanvaihdoksesta a
- Page 14 and 15: Tammisto yhtiöt - Uusitulla olympi
- Page 16 and 17: JÄSENINFO VUOSIKOKOUS 2023 Aika: P
- Page 18 and 19: Suomen Sahayrittäjät ry:n Talvip
- Page 20: Jotta Suomi rakentaisi enemmän puu
4 / <strong>2022</strong><br />
Omistajanvaihdos-teema<br />
1
Kuva: Kaija Laaksonen<br />
PÄÄKIRJOITUS<br />
Nousua, laskua, ennallistamista, energiakriisiä ja luontoarvoja<br />
OOtsikkoon on suurin piirtein kiteytetty saha- ja<br />
höyläämöyrittäjän sekä metsänomistajan kulunut<br />
vuosi. Ainahan sitä vuoden lopussa mietitään<br />
kulunutta vuotta ja muistellaan mitä kaikkea vuosi<br />
onkaan pitänyt sisällään. Täytyy todeta, että tänä vuonna tapahtumia<br />
ja käänteitä on riittänyt.<br />
Edellinen vuosi (2021) antoi jo osviittaa sahatavaran hinnan<br />
kohoamisesta ja jopa riittävyydestä. Tälle vuodelle siirryttäessä<br />
tahti kiihtyi siihen malliin, että rakennushankkeita arvioitiin<br />
jo paikoin uudelleen. Rakennustuotteiden hinnat, sahatavara<br />
mukaan lukien olivat ennätyskorkealla. Vientiä tehtiin kovilla<br />
lukemilla ja viisaimmat lyhensivät lainakantaansa hyvien kvartaalien<br />
ansiosta.<br />
Ennusmerkit kuitenkin varoittelivat siitä perinteisestä uhkakuvasta<br />
– mikä menee ylös, se tulee myös alas. Ja kas kummaa,<br />
ennustukset toteutuivat likipitäen juuri näin.<br />
EU:n ympäristökomissaari Frans Timmermans on melkoinen<br />
veijari. Hänen ajatuksiaan on muun muassa se, että<br />
<strong>Suomen</strong>(kin) olisi ennallistettava kolmannes metsistä ja soista.<br />
Ennallistaminen tulisi kohdentaa Helsingin olympiavuoteen<br />
1952. Eli metsäluontomme pitäisi siis osittain palauttaa seitsemänkymmenen<br />
vuoden takaiseen tilaan. Siis mitä…?<br />
Jos ollaan hirmuisen tarkkoja, niin kuin meillä täällä kotimaassa<br />
yleensä näissä asioissa ollaan, niin tämän ajatuksen voimaan<br />
tullessa meillä pitäisi alkaa ennen näkemättömän suuret<br />
hakkuut. Onhan metsämme kasvaneet puolella viisikymmenluvulta<br />
tähän päivään. Vakavasti tähän asiaan kommentoiden<br />
– täytyy muistaa, että kansallinen metsäpolitiikka on nyt ja täytyy<br />
pitää edelleen omissa käsissä. Meillä suomalaisilla on näet<br />
taito ja kaiken lisäksi tahtotila pitää metsät hyvässä kasvussa<br />
myös seuraaville sukupolville.<br />
2<br />
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on aiheuttanut muuallakin<br />
Euroopassa monenlaista harmia. Energian hinta on kohonnut<br />
hurjasti ja tulevana talvena saattaa olla meilläkin sähköstä<br />
pulaa, jopa niin, että sähkön saantia rajoitetaan alueittain. Kotitaloudet<br />
ja yrityksetkin pohtivat keinoja sähkön kulutuksen<br />
minimointiin. Lämpöä ja sähköä tarvitaan meillä ja muuallakin<br />
ja sitä voidaan tehdä muun muassa metsäenergiasta. Sitä meikäläinen<br />
ei vaan ymmärrä, että uusiutuvaksi energiaksi EU:n<br />
mielestä ei lasketa nuorten metsien pienharvennuspuuta eikä<br />
hakkuutähteitä. Olin todennäköisesti eri biologian tunnilla<br />
kuin nämä viisaat.<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry:n jäsenyritykset ovat toimineet läpi<br />
vuosikymmenten ympäristöä ja luontoarvoja kunnioittaen<br />
ja säästäen. Olemme olleet viime vuosina erityisen aktiivisia<br />
toimijoita ja jopa edelläkävijöitä kehittäessämme muun muassa<br />
Lähipuu®-tuotemerkin ja sitä tukevan ympäristöselosteen<br />
(ensimmäisenä saha-alan toimijana Suomessa). Olemme ymmärtäneet<br />
hienosti sen, että panostamalla omalta osaltamme<br />
työn ja tuotteiden laatuun sekä ympäristöä kunnioittaviin työtapoihin<br />
voimme pärjätä tulevaisuudessakin. Metsät ja luonto<br />
kokonaisuudessaan on vain meillä lapsilta lainassa…<br />
Siunattua Joulua ja<br />
Menestystä Vuodelle 2023!<br />
Pidetään yhteyttä:<br />
timo.ripatti@sahayrittajat.fi<br />
<strong>04</strong>0 821 82 38<br />
Rahulanniementie 57<br />
79100 LEPPÄVIRTA
4 /<strong>2022</strong><br />
4 Yritysostot ja omistajanvaihdokset puutuotealan yritysten<br />
kehittämisessä<br />
8 Mistä pienen yrityksen kauppahinta muodostuu<br />
10 <strong>Suomen</strong> metsissä on puuta 2,5 miljardia kuutiometriä –<br />
neljännes siitä löytyy soilta<br />
12 Suunnitelma omistajanvaihdoksesta antaa potkua yrityksen<br />
kehittämiseen<br />
14 Tammisto yhtiöt – huima kasvutarina<br />
16 Jäseninfo<br />
17 Suomalaisesta työstä kertova Avainlippu-merkki puhuttelee<br />
tässä ajassa<br />
18<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry:n Talvipäivät<br />
Joensuussa 17.-19.2.2023<br />
Kannen kuva: Timo Ripatti<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry on piensaha- ja höyläämöteollisuuden<br />
yhteistoiminta- ja etujärjestö, joka on perustettu vuonna 1946<br />
edistämään alan toimintaedellytyksiä, ja sitä työtä yhdistys jatkaa<br />
edelleenkin. Jäsenilleen <strong>Suomen</strong> Sahayrittäjä ry tarjoaa tietoja<br />
alasta ja sen kehityksestä, asiakaskontaktipalvelut, näkyvyyden<br />
yhdistyksen verkkosivuilla, koulutus-, neuvonta ja tuotetekniset<br />
palvelut, jäsenetualennuksia yhteistyökumppaneilta, koulutusmatkoja<br />
ja -retkiä sekä <strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong>-lehden.<br />
Vuosijäsenmaksu vuonna 2023 on 150 €, verovähennyskelpoinen.<br />
Kannatusjäsen vuosimaksu on 50 €.<br />
Suonen <strong>Sahayrittäjät</strong> on <strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry:n julkaisema<br />
ammattilehti, jota lukevat jäsenten lisäksi myös muut<br />
alan ammattilaiset ja sidosryhmät. Lehti ilmestyy 4 kertaa<br />
vuodessa. Maksuehdot 14 päivää netto.<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry<br />
Rahulanniementie 57, 79100 LEPPÄVIRTA<br />
Puh. <strong>04</strong>0 821 82 38, info@sahayrittajat.fi<br />
www.sahayrittajat.fi<br />
Ilmoitushinnat vuonna 2023<br />
Etukansi: 955 €<br />
2 sivu ja takakansi: 870 €<br />
Tekstissä: 1/1sivu 420 €, 1/2 sivua 310 €,<br />
1/4 sivu 235 €, 1/8 sivu 190 €<br />
Jäsenhinta: 1/8 sivu 120 €<br />
Lisävärien käyttö: 84 €/lisäväri<br />
Ilmoitushinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.<br />
Reklamaatiot kahdeksan päivän kuluessa ilmestymisestä.<br />
Päätoimittaja: Timo Ripatti,<br />
timo.ripatti@sahayrittajat.fi, <strong>04</strong>0 821 82 38<br />
Talous- ja jäsenasiat: Sirkku Varpa,<br />
sirkku.varpa@sahayrittajat.fi, <strong>04</strong>0 5250 163<br />
Ilmoitusmyynti: Timo Ripatti,<br />
timo.ripatti@sahayrittajat.fi, <strong>04</strong>0 821 82 38<br />
Painopaikka: Grano Oy, Kuopio<br />
Taitto: Kaija Laaksonen, kaija.laaksonen@otavoima.fi<br />
3
Yritysostot ja<br />
omistajanvaihdokset<br />
puutuotealan yritysten<br />
kehittämisessä<br />
Puutuotetoimialalla yrittäjien ikääntyminen ja mahdollinen<br />
liiketoiminnasta luopuminen on koettu uhkana alan kehittymiselle.<br />
Sukupolven tai omistajan vaihdoksilla sekä yritysostoilla on<br />
mahdollista saada ala säilymään elinvoimaisena jatkossakin.<br />
Pienyritysvaltainen toimiala<br />
Tilastokeskuksen tilastojen perusteella<br />
sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksen<br />
toimialan (TOL 16) yritysten lukumäärä<br />
on noin 1 600. Huonekalujen<br />
valmistuksen toimialan noin 800 (TOL<br />
16). Yhteensä siis noin 2500. Puutuotetoimialan<br />
yritykset työllistävät noin<br />
25 500 henkilöä. Sahatavaran ja puutuotteiden<br />
sekä huonekalujen valmistuksen<br />
yhteenlaskettu liikevaihto on lähes<br />
10 miljardia euroa. Sahatavaran ja<br />
puutuotteiden osuus on noin 8,5 ja huonekalujen<br />
valmistuksen noin 1,4 miljardia<br />
euroa. Sahatavaran ja puutuotteiden<br />
valmistuksen toimialaluokassa yritysten<br />
määrä on viime vuosina vähentynyt, kun<br />
taas huonekalujen valmistuksessa lievästi<br />
lisääntynyt (Toimialaraportti 2021)<br />
Puutuotetoimiala on selvästi pienyritysvaltainen.<br />
Toimialan yrityksistä kolme<br />
neljäsosaa on alle viiden henkilön yrityksiä.<br />
Puutuoteteollisuuden yritykset<br />
sijaitsevat pääsääntöisesti maaseutualueilla<br />
ja niiden merkitys alueiden sosiaalisena<br />
ja taloudellisena moottorina<br />
on erittäin tärkeätä koko kansantalouden<br />
kannalta.<br />
Alan yrittäjät ovat ikääntyneitä –<br />
uhka ja mahdollisuus<br />
Henkilöstön ikärakenne huonekaluteollisuudessa<br />
ja saha- ja puutavaran valmistuksessa<br />
on muuta teollisuutta korkeampi.<br />
Yrittäjien osalta tämä tulee korostuneesti.<br />
Toimialan pienten yritysten<br />
suuri lukumäärä ja toimialan yrittäjien<br />
korkea keski-ikä on uhkana alan tulevaisuudelle.<br />
Pienyrityksillä on suuri riski<br />
toiminnan loppumiseen yrittäjän ikääntyessä.<br />
Siitä aiheutuu ongelmia yrityksien<br />
sukupolvenvaihdoksiin, koska jatkajien<br />
löytäminen on vaikeaa. Sukupolvenvaihdokset<br />
vaativat näin erikoishuomiointia<br />
toimialojen sisällä tehtävässä<br />
kehitystyössä. Toisaalta Finnveran tutkimusten<br />
mukaan jopa 30 prosenttia<br />
omistajaa vaihtaneista pienyrityksistä<br />
on muuttunut kasvuyrityksiksi hyvinkin<br />
nopeasti. Näin ollen omistajanvaihdos<br />
voidaan nähdä alalla myös mahdollisuutena.<br />
4<br />
Yrittäjien ja työllisen ikärakenteet.<br />
Tutkimusten mukaan omistajanvaihdos<br />
on ajankohtainen yrittäjän ikääntymisen<br />
vuoksi lähes 30 prosentille yrityksistä<br />
seuraavan kymmenen vuoden kuluessa.<br />
Omistajanvaihdosbarometri 2018<br />
-tutkimuksen mukaan 55 vuotta täyttäneistä<br />
yrittäjistä 45 prosenttia arvioi yritystoiminnasta<br />
luopumisen tapahtuvan<br />
jo parin seuraavan vuoden aikana. Tulevan<br />
viiden vuoden aikana luopumisen<br />
näki tapahtuvan peräti 83 prosenttia.<br />
Toimenpiteillä on siten kiire tai muuten<br />
menetetään toimialan kasvun potentiaalia<br />
lyhyessä ajassa paljon.
Säilyäkseen elinvoimaisena on toimialan<br />
yritysten panostettava toiminnassaan<br />
uuteen tekniikkaan sekä palvelujen kehittämiseen.<br />
Yritysten kyky vastata kehittämisen<br />
haasteisiin paranee yleensä<br />
merkittävästi omistajanvaihdosten yhteydessä.<br />
Ympäristötekijät suosivat<br />
puutuotealaa<br />
Sahateollisuus on jo nykytilanteessa vähäpäästöinen<br />
lähes suljettuine materiaalikiertoineen.<br />
Itsenäinen sahateollisuus<br />
käyttää raaka-aineenaan pääosin<br />
kotimaisista lähteistä peräisin olevaa<br />
puuta. Puu sitoo kasvaessaan hiilidioksidia<br />
ja hiili sitoutuu puutuotteisiin niiden<br />
koko elinkaaren ajaksi. Sahateollisuuden<br />
prosessit ovat raaka-ainetta tehokkaasti<br />
hyödyntäviä. Metsiin sitoutunut<br />
hiili jatkaa kiertoaan sahatavarassa<br />
parhaimmillaan satoja vuosia. Ilmastonmuutoksen<br />
ja vähähiilisyyden rooli kasvaa<br />
jatkossa voimakkaasti. Puurakentaminen<br />
leikkaa tutkitusti uudisrakentamisen<br />
päästöjä merkittävästi.<br />
Piensahoilla on edellytykset<br />
kannattavaan liiketoimintaan<br />
<strong>Suomen</strong> Metsäkeskuksen projektipäälliikkö Jouni Silvast (vas.) ja Tecdoma Oy:n<br />
Janne Heikka. Tecdoma Oy on kehittänyt yrityksessä tehdyn sukupolvenvaihdoksen<br />
jälkeen täysin uuden tuotesarjan CLT -ylijäämäpaloista.<br />
Alan kehittäminen<br />
Puutuoteala on tiiviisti sidoksissa rakentamiseen.<br />
Sahatavaran tuotannosta<br />
noin neljä viidesosaa menee rakentamiseen<br />
joko suoraan tai välillisesti jalostamisen<br />
kautta. Rakennuspuusepäntuotteista<br />
yli 70 prosenttia menee asuntorakentamiseen.<br />
Loput puutuoteteollisuuden<br />
tuotteista käytetään enimmäkseen<br />
kalustamiseen ja sisustamiseen. Raakaaineen<br />
osalta puutuoteala on sidoksissa<br />
metsätalouteen ja sivutuotteiden osalta<br />
muun muassa kemialliseen metsä- ja<br />
energiateollisuuteen.<br />
Puutuoteteollisuuden tärkeimmät kehittämistarpeet<br />
ovat toimialabarometrin<br />
kyselyn mukaan markkinointi ja myynti,<br />
tuotanto ja materiaalitoiminnot sekä<br />
yhteistyö ja verkottuminen tuotannollisessa<br />
toiminnassa.<br />
Digitalisaation ja automaation kehittyminen<br />
tulee ilmeisesti muuttamaan<br />
puutuotealan liiketoimintaa. Älykkäämmät<br />
koneet, laitteet, ja palvelut voidaan<br />
yhdistää verkkoon ja niiden ohjausta,<br />
käyttöä ja etäseurantaa voidaan tehdä<br />
reaaliajassa kerätyn datan avulla internet<br />
-verkossa.<br />
Kuten todettu, sukupolven/omistajanvaihdos<br />
tai yritysostot ovat osoittautuneet<br />
hyväksi keinoksi yrityksen kehittämisessä.<br />
Tällä hetkellä Somessa on toiminnassa<br />
runsas tuhat alle 10 000 m 3<br />
vudessa käyttävää piensahaa. Vuonna<br />
1992 lukumäärä oli runsas 3000. Nykyinen<br />
määrä lienee aika optimaalinen<br />
luku <strong>Suomen</strong> kokoisessa maassa ja niillä<br />
kaikilla on todennäköisesti mahdollista<br />
harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa.<br />
Mahdollisuus tulee paikallisen palvelun<br />
tarjoamisesta suurten puutavaraliikkeiden<br />
tarjonnan täydentämisessä<br />
ja pienessä määrin rahtisahauspalveluiden<br />
tarjonnassa. Usein piensahoilla on<br />
myös esimerkiksi pienimuotoista höyläystä,<br />
maalausta tai muuta palelutarjontaa<br />
lähimarkkinoilla.<br />
Omistajanvaihdokset sekä<br />
yritysostot kehittymisen<br />
mahdollisuutena<br />
”Yrityskaupat pitäisi saada yhtä arkiseksi,<br />
kuin asunto- ja autokaupat”, kirjoittaa<br />
Varsinais-<strong>Suomen</strong> Yrittäjien Jutta Wirèn<br />
maakunnan omistajanvaihdos -selvi-<br />
5
tyksessään. Vuosittain Suomessa noin<br />
4000 yritystä vaihtaa omistajaa kaikki<br />
toimialat mukaan lukien. Sukupolven<br />
vaihdoksia tapahtuu noin tuhat ja yrityskauppoja<br />
kolme tuhatta. Wirènin selvitys<br />
siis koskee maan kaikkia yrityksiä.<br />
<strong>Suomen</strong> Metsäkeskus on käynnistänyt<br />
ja hallinnoi ”Omistajanvaihdoksella kasvua<br />
puutuotealalle” -hankkeen puutuotetoimialan<br />
elvyttämiseksi ja uhkakuvien<br />
vähentämiseksi alan yrittäjien luopumistilanteissa.<br />
Hankkeen hallinnoijana<br />
toimii <strong>Suomen</strong> metsäkeskus. Hanke toteutetaan<br />
kumppanuushankkeena Puuteollisuusyrittäjät<br />
ry:n kanssa. Muita yhteistyökumppaneita<br />
hankkeessa on toimialaa<br />
laajasti edustavat Puutuoteteollisuus<br />
ry, Sahateollisuus ry, Varsipuu ry<br />
ja <strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry sekä <strong>Suomen</strong><br />
Yrittäjät ry. Hankkeen projektipäällikkönä<br />
toimii Metsäkeskuksen Jouni Silvast,<br />
jolla on vuosikymmenien kokemus kehittämishankkeista<br />
ja myös omaa yrityskokemusta.<br />
Hankkeen kohderyhmänä ovat puutuotetoimialan<br />
yritykset valtakunnallisesti.<br />
Tavoitteena on parantaa puutuotealan<br />
yritysten tuottavuutta ja toimintaedellytysten<br />
myönteistä kehitystä vauhdittamalla<br />
toimialan yritysten omistajanvaihdoksia.<br />
Ammattimaista tukea on tarjolla<br />
Omistajavaihdosprosessin aloittaminen<br />
oikeaan aikaan sekä siihen tuotu yrittäjän<br />
tukeminen on tärkeää omistajanvaihdosten<br />
onnistumisen sekä toimialan<br />
kehittämisen kannalta. Hanketoimijoiden<br />
mukaan omistajanvaihdosten viivästyminen<br />
hidastaa yritysten kasvua ja<br />
kehittymistä. Viivästyminen voi aiheuttaa<br />
yrityksen taantumisen ja jopa sen lopettamisen.<br />
Silloin menetetään työpaikkoja,<br />
alueellista vireyttä sekä verotuloja.<br />
Hankkeen toimenpiteillä saadaan vaihdosta<br />
suunnitteleville yrityksille yrityskohtainen<br />
suunnitelma. Yritykset saavat<br />
tietoa omistajanvaihdosta yleisesti sekä<br />
kohtaavat ja verkostoituvat luopujien,<br />
jatkajien ja asiantuntijoiden kesken.<br />
Toimialan yrittäjien avuksi omistajanvaihdokseen<br />
saadaan uskotut ja luotetut<br />
asiantuntevat avustajat, joiden kanssa<br />
haetaan yritykselle paras ratkaisu yrityksen<br />
toiminnan jatkamiselle.<br />
Hankekumppaneilla on <strong>Suomen</strong> kattava<br />
yritysten tuote- ja palveluhakemiston<br />
käyttö- ja kehitysoikeus Puuteollisuus<br />
ry:n puutuoteportaaliin. Hankkeessa<br />
haetaan mahdollisuutta laajentaa tätä<br />
yritysten ja tuotteiden verkkohakua<br />
myös yrityskauppoja välittävien digitaalisten<br />
alustojen, kuten esimerkiksi yritysporssi.fi,<br />
hyödyntämiseen liittämällä<br />
siihen tiedot puualan yrityskaupoista.<br />
Hankkeessa selvitetään myös mahdollisuutta<br />
tehdä digitaalinen omistajanvaihdos-<br />
työkalu yrityskauppoihin. Se toimisi<br />
myös neuvonnan tukena ja yritysten<br />
omatoimisena koulutus- ja toteutusalustana<br />
yrityskauppoihin.<br />
Hanke pyrkii tavoittamaan kaikki toimialan<br />
omistajanvaihdosta seuraavan viiden<br />
vuoden aikana suunnittelevat yritykset.<br />
Hankkeessa luodaan toimintamalli,<br />
joka jää hankkeen jälkeen toimijoiden<br />
ja toimialayhdistysten käyttöön.<br />
Tavoitteena on, että kaikki apua tarvitsevat<br />
yritykset saavat toimintamallin kautta<br />
apua omistajavaihdokseensa hankkeen<br />
aikana ja sen jälkeen.<br />
Kohderyhmän yrittäjiä kannustetaan<br />
ottamaan rohkeasti yhteyttä hankkeen<br />
vetäjään, joka on tottunut haalarihommiinkin.<br />
Jouni Silvast puh.<br />
050 300 1786, sähköposti etunimi.sukunimi@metsakeskus.fi.<br />
6
METSÄTYÖT METSÄSTYS PUUTARHA KONEYRITTÄJÄT METSÄTEOLLISUUS<br />
<strong>Suomen</strong> suurin<br />
metsäalan verkkokauppa!<br />
Suosittu monikäyttöinen<br />
siirrettävä sahalaitos<br />
POLTTO- TAI SÄHKÖMOOTTORILLA<br />
OS23 / OS27<br />
hinnat alk.<br />
3990,00<br />
FRONTIER OS23<br />
Max. tukin halkaisija 59 cm<br />
FRONTIER OS27<br />
Max. tukin halkaisija 69 cm<br />
Laaja valikoima vannesahanteriä<br />
UUTUUS: Kovametalliterät tukkivannesahoihin<br />
Meiltä myös Norwood<br />
tukkivannesahat<br />
KATSO MUUT SAHALAITOKSET: WWW.UITTOKALUSTO.FI<br />
www.uittokalusto.fi<br />
SAVONLINNA ‡ Taitajantie 2 ‡ 015 555 <strong>04</strong>02 ‡ shop@uittokalusto.fi<br />
TAMPERE ‡ Ahlmanintie 72 ‡ 03 222 5585 ‡ tampere@uittokalusto.fi<br />
7
Mistä pienen yrityksen<br />
kauppahinta muodostuu<br />
Yrityksen arvoa<br />
määriteltäessä vilahtelevat<br />
puheissa substanssiarvon<br />
ja tuottoarvon käsitteet.<br />
Substanssiarvo tarkoittaa<br />
yrityksen nettovarallisuutta.<br />
Eli omaisuuden ja velkojen<br />
erotusta. Kirjanpidossa<br />
tämä tarkoittaa taseen<br />
osoittamaa oman pääoman<br />
määrää. Se onkin ainoa<br />
yrityksen arvonmäärityksessä<br />
oleva yksiselitteinen asia.<br />
Oman pääoman määrä on<br />
kirjanpidollinen totuus.<br />
Todellisuudessa yrityksen omaisuuden<br />
reaaliarvo ja tasearvo<br />
saattavat poiketa merkittävästi<br />
toisistaan. Koneilla tai kiinteistöillä<br />
voi olla alhainen poistettu tasearvo,<br />
mutta niiden markkina-arvo voi olla<br />
hyvinkin korkea. Toisaalta syrjäkylään rakennettu<br />
teollisuushalli saattaa olla taseessa<br />
arvokas, mutta ilman toimintaa<br />
sen markkina-arvo on hyvin alhainen. Sijoitusten<br />
arvot voivat muuttua nopeastikin<br />
sijoitushetken arvosta. Varastossa<br />
voi olla arvottomaksi muuttunutta epäkuranttia<br />
tavaraa, ja jopa saatavissa saattaa<br />
olla epävarmoja eriä. Rahat ja velat<br />
on onneksi helppo huomioida euro eurosta<br />
periaatteella. Heti, kun omaisuuden<br />
reaaliarvoja arvioidaan, tulee jo substanssiarvoon<br />
ns. harmaata aluetta, josta<br />
ei voida olla täysin varmoja.<br />
Substanssiarvolla on yrityskaupassa<br />
merkitystä vain, jos omaisuus on tarkoitus<br />
realisoida kaupan jälkeen, tai jos liiketoiminnan<br />
tuoton muodostama arvo<br />
8<br />
ei nouse substanssiarvoa korkeammaksi.<br />
Jälkimmäisessä tapauksessa on käsillä<br />
ongelma: kannattaako omaisuutta ostaa,<br />
jos se tuottaa huonosti?<br />
Hyvässä yrityskaupassa ostettavan yrityksen<br />
tai liiketoiminnan tuottamalla<br />
tuotolla on pystyttävä maksamaan<br />
kauppahinta tai vielä yleisimmin yrityskauppaan<br />
tarvittava velka takaisi rahoittajille<br />
rahoittajien määräämässä aikataulussa.<br />
Kauppahinnan takaisinmaksun<br />
aikana ostajayrittäjän on pystyttävä ylläpitämään<br />
elintasonsa, eli yrittäjän kohtuullinen<br />
palkka on yrityksen kulu. Vasta<br />
liiketoiminnan tuottojen ja kulujen sekä<br />
yrittäjän palkan huomioinnin jälkeen jää<br />
jäljelle ns. vapaa kassavirta, jolla yrityskaupan<br />
kauppahintaa voidaan maksaa.<br />
Toiminimiyrityksen kirjanpidossa ei ole<br />
yrittäjän palkkaa lainkaan. Useimmiten<br />
myös henkilöyhtiön (Ky ja Ay) tulos<br />
muodostaa yhtiömiehen palkan suoraan.<br />
Näin kirjanpidollisesti ulospäin<br />
tuottavalta näyttävä yritys voi olla yrittäjän<br />
palkkaoikaisun jälkeen lähes tuottamaton.<br />
Eli yrittäjän palkan ja yrityskaupan<br />
kauppahinnan maksu ei onnistu<br />
yhtä aikaa.<br />
Kun ostaja ostaa yrityskaupassa liiketoiminnan<br />
tulevia tuottoja, niin näistä<br />
tuotoista lasketaan yrityksen tuottoarvo.<br />
Tulevien tuottojen arvo on määriteltävä<br />
arviointihetken ajankohtaan. Ihan<br />
kuten rahoittaja haluaa antamalleen<br />
lainalle takaisinmaksun riskiin sidotun<br />
tuoton, niin samoin ostajan on ajateltava<br />
tulevaisuudessa syntyvien tuottojen<br />
olevan sitä arvottomampia, mitä pidemmällä<br />
tulevaisuudessa tuotto syntyy. Tämä<br />
tarkoittaa tuottojen diskonttaamista<br />
nykyarvoon.<br />
Tulevien tuottojen diskonttauksesta on<br />
olemassa hyvin monimutkainen kaava.<br />
Jos kuitenkin yksinkertaistetaan asiaa<br />
niin, että jos yrityksen tuotto pysyisi<br />
vakiona, silloin diskontattujen tulevien
tuottojen yhteenlaskettu arvo lähenee<br />
arvoa, joka on tuotto jaettuna tuottoodotuksella.<br />
Mikä sitten on oikea tuottoodotus?<br />
Lähes riskittömillä valtion oblikaatioilla<br />
tuotto-odotus on 0–3 %. Osakemarkkinoiden<br />
pitkän aikavälin tuotto on ollut<br />
luokkaa 8–15 %. Sijoittaminen pk-sektorin<br />
yritykseen, joista valtaosa on mikroyrityksiä,<br />
on näihin sijoitusmuotoihin<br />
nähden huomattavasti riskisempää. Yhtiöllä<br />
on todellinen konkurssiriski, yhtiön<br />
osakkeille on usein vaikeaa löytää ostajaa<br />
ja pienen yhtiön resurssit muuttaa<br />
toimintaansa nopeissa markkinaheilahteluissa,<br />
ovat hyvin rajalliset. Tästä syystä<br />
tuotto odotuksen tulee käytännössä<br />
olla enemmän kuin 15 %. Jos siis ajatellaan,<br />
että kohtuullinen tuotto-odotus<br />
olisi 25 %, niin se tarkoittaisi yllä esitetyn<br />
laskeman mukaisesti yrityksen tuottoarvon<br />
olevan 4 kertaa keskimääräisen nettotuloksen<br />
verran<br />
(tuottoarvo = tuotto/0,25).<br />
On huomioitavaa, että tuottoarvo ei ota<br />
kantaa, millaisin tuotannon välinein ja<br />
tavoin tuotto syntyy. Tuoton syntymiseen<br />
tarvittavan rahoituksen kulut nettotuloksesta<br />
laskettu tuottoarvo kyllä<br />
huomioi. Jos yrityksen konekanta on<br />
päästetty vanhenemaan ja siihen kohdistuu<br />
uudistamis- ja huoltotarpeita,<br />
näihin toimiin tarvittava kassavirta on<br />
laskettava pois yrityskauppaan käytettävissä<br />
olevasta vapaasta kassavirrasta.<br />
Vaikka säästämällä saadaan tulos näyttämään<br />
yrityskauppaa ajatellen hyvältä,<br />
niin kehitysvelka on huomioitava yrityksen<br />
arvostuksessa kauppaa tehtäessä.<br />
daan jatkaa, ja siten ehkä lopulliseen<br />
tuotto-odotukseen, mutta usein totuus<br />
on myyjälle unelmia karumpaa.<br />
Väärä hinta saattaa aiheuttaa hyvienkin<br />
ostajaehdokkaiden vetäytymisen kaupasta<br />
lopullisesti. Tain vanhan yrityksen<br />
etsiessä ostajaa liian korkealla hinnalla<br />
niin tuona etsintäaikana yrityksen<br />
tuottavuus vain laskee entisestää. Siksi<br />
kannustan aina käyttämään yrityskaupat<br />
tuntevaa ammattilaista niin arvonmäärityksissä<br />
kuin muissakin yrityskaupan<br />
koukeroissa ja dokumenttien laadinnassa.<br />
Yritysvälittäjä tuntee markkinatilanteet,<br />
rahoittajien vaatimukset, eri<br />
toimialojen kiinnostavuuden se usein<br />
myös valmiita ostajaehdokkaita. Avun<br />
käyttöön kulutetut rahat ovat usein vain<br />
murto-osa vääriin ratkaisuihin tai riitoihin<br />
käytetyistä kustannuksista.<br />
<strong>Suomen</strong> Yrityskaupat<br />
Asko Virén<br />
Auktorisoitu yritysvälittäjä<br />
Vuoden 2021 omistajanvaihdosasiantuntija<br />
Kutsu maksuttomaan<br />
tapahtumaan!<br />
Tuon vielä huomioitavaksi yhden seikan,<br />
johon usein törmätään. Kun tuotto<br />
on kauppahintaa ohjaava tekijä, niin<br />
yrityksen hyvällä maineella, isolla asiakaskunnalla<br />
tai kalliilla tuotantovälineillä<br />
ei ole yrityskauppaan nähden juurikaan<br />
vaikutusta, jos ne eivät tuo yritykseen<br />
tuottoja. Maine ja asiakkaat eivät<br />
siis muodosta liikearvoa, jos niillä ei synny<br />
tulosta. Ne tietysti vaikuttavat siihen<br />
varmuuteen, jolla yritystoimintaa voi-<br />
Yrityskauppamarkkinat<br />
Espoossa<br />
Yrityskauppamarkkinat kokoaa yhteen<br />
yrityksen ostoa tai myyntiä suunnittelevat.<br />
• Esittele oma yrityksesi tai itsesi ostajana<br />
• Tutustu myytäviin yrityksiin<br />
• Tapaa yrityksen ostamisesta kiinnostuneita<br />
• Tapaa asiantuntijoita ja rahoittajia<br />
Kaikki neuvottelut ovat luottamuksellisia,<br />
jokainen osallistuja sitoutuu noudattamaan<br />
salassapitosopimusta.<br />
Ajankohta 15.2.2023 klo 16.00–20.00.<br />
Yrityskauppamarkkinat Espoo.<br />
www.yrittajat.fi/<br />
tapahtumat/yrityskauppamarkkinat-15-2-2023-espoo<br />
101458_Yristyskauppamarkkinat_185x133_<strong>Suomen</strong> sahayrittäjaẗ.indd 1 7.12.<strong>2022</strong> 16.25<br />
9
Luonnonvarakeskus<br />
<strong>Suomen</strong> metsissä<br />
on puuta<br />
2,5 miljardia<br />
kuutiometriä –<br />
neljännes siitä<br />
löytyy soilta<br />
Puusto kasvaa vuodessa metsä- ja kitumaalla 103 miljoonaa<br />
kuutiometriä ja sen tilavuus yltää yli 2,5 miljardiin kuutiometriin.<br />
Puuston keskitilavuus on 122 kuutiometriä metsämaan<br />
hehtaarilla. Uusimmat metsävaratiedot perustuvat vuosina<br />
2019–2021 mitattuun valtakunnan metsien inventoinnin (VMI)<br />
aineistoon.<br />
<strong>Suomen</strong> maapinta-alasta 26,3<br />
miljoonaa hehtaaria eli 86 prosenttia<br />
luetaan metsätalousmaaksi.<br />
Reilu kolme neljäsosaa<br />
metsätalousmaasta on puuntuotospotentiaaliltaan<br />
hyväkasvuista metsämaata,<br />
kymmenys heikkokasvuisempaa kitumaata<br />
ja 12 prosenttia lähes tai täysin<br />
puutonta joutomaata. Lisäksi metsätalousmaa<br />
sisältää prosentin verran metsäteitä,<br />
varastoja sekä muuta. metsätalouden<br />
tarvitsemaa huoltoalaa.<br />
”Suurin metsätalousmaan osuus löytyy<br />
Lapin maakunnasta, 98 prosenttia maa-<br />
10<br />
pinta-alasta. Lapin metsätalousmaasta<br />
reilu puolet on metsämaata, viidennes<br />
kitumaata ja reilu neljännes joutomaata.<br />
Metsätalousmaan osuus on pienin<br />
Uudellamaalla eli 60 prosenttia. Uudenmaan<br />
metsätalousmaasta 91 prosenttia<br />
luokittuu metsämaaksi”, kertoo johtava<br />
tutkija Kari T. Korhonen Lukesta.<br />
Reilu kolmannes<br />
metsätalousmaasta on suota<br />
Metsätalousmaasta suota on noin kolmannes<br />
eli 9,1 miljoonaa hehtaaria.<br />
Soisin maakunta on Pohjois-Pohjanmaa,<br />
jossa 55 prosenttia metsätalousmaan<br />
pinta-alasta on suota. Vähiten soita on<br />
Ahvenanmaalla, vain kahdeksan prosenttia<br />
metsätalousmaan pinta-alasta.<br />
<strong>Suomen</strong> soista yli puolet on ojitettu.<br />
Soiksi luokitellaan maat, joilla yhtenäinen<br />
turvekerros tai aluskasvillisuus on<br />
suokasvillisuutta – ohutkin turvekerros<br />
tekee luokituksessa kasvupaikasta suon.<br />
Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla<br />
on 2 529 miljoonaa kuutiometriä, josta<br />
89 prosenttia on puuntuotannon maalla.<br />
Neljännes puustosta on suolla ja kolme<br />
neljännestä kankaalla.
Puuston biomassa metsä- ja kitumaalla<br />
yltää 1 687 miljoonaan tonniin. Siitä<br />
suurin osa (58 prosenttia) muodostuu<br />
runkopuusta ja vajaa viidennes oksista<br />
sekä lehvästöstä. Kantoja ja juuria on<br />
reilu viidennes. Biomassasta 45 prosenttia<br />
on mäntyä, kolmannes kuusta ja neljännes<br />
lehtipuuta.<br />
Kanta-Hämeessä suurin puuston<br />
keskitilavuus<br />
”Puuston keskitilavuus metsämaalla on<br />
122 kuutiometriä hehtaarilla. Suurin<br />
keskitilavuus löytyy Kanta-Hämeestä,<br />
174 kuutiometriä hehtaarilla, ja pienin<br />
Lapista, missä keskitilavuus on vain 78<br />
kuutiometriä hehtaarilla”, kertoo yliaktuaari<br />
Eeva Vaahtera.<br />
Metsämaalla kuollutta puustoa on 6,4<br />
kuutiometriä hehtaarilla. Korkeimmillaan<br />
kuolleen puun hehtaarikohtainen<br />
määrä yltää 9,8 kuutiometriin Lapissa.<br />
Keski-Pohjanmaalla kuollutta puuta on<br />
vain 1,9 kuutiometriä hehtaarilla.<br />
Puusto kasvaa metsä- ja kitumaalla vuodessa<br />
103 miljoonaa kuutiomeriä (keskimäärin<br />
4,5 kuutiometriä hehtaarilla).<br />
Yli kolmannes maamme metsätalousmaasta<br />
luokitellaan suoperäiseksi.<br />
Eniten suometsiä löytyy<br />
Pohjois-Pohjanmaalta.<br />
Maakunnista Lapissa puuston vuotuinen<br />
kokonaiskasvu on suurin, 11,7 miljoonaa<br />
kuutiometriä, vaikka keskikasvu<br />
onkin pienin, 1,8 kuutiometriä hehtaarilla.<br />
Suurin keskikasvu on Kanta-Hämeessä,<br />
8,2 kuutiota hehtaarilla, mutta<br />
maakunnan pienehkön pinta-alan vuoksi<br />
kokonaiskasvu jää 2,9 miljoonaan kuutiometriin.<br />
11
Suunnitelma<br />
omistajanvaihdoksesta<br />
antaa potkua yrityksen<br />
kehittämiseen<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> voidaan jakaa kahteen ryhmään. Toisilla on<br />
suunnitelma yrityksen tulevaisuuden suhteen ja toisilla ei. Kumpaan<br />
ryhmään sinä kuulut?<br />
Mielestäni piensaha- ja<br />
höyläämöteollisuusyritysten<br />
tulevaisuuskuvaa<br />
voi luonnehtia lupaavaksi.<br />
<strong>Suomen</strong> hyvinvointia on aina ammennettu<br />
metsästä ja niin on jatkossakin.<br />
Vaikka tällä hetkellä yrittäjät kokevat<br />
tulevaisuuden näkymän huomattavasti<br />
normaalia sumeammaksi, voimme<br />
luottaa kahteen asiaan. Ensinnäkin,<br />
meidän metsät kasvavat tänään ja<br />
huomenna. Toiseksi, Suomessa metsien<br />
hyödyntämisessä ollaan edelläkävijöitä<br />
koko maailmassa. Meillä on tarkka tieto<br />
siitä, miten metsämme voivat ja osaamme<br />
hoitaa ja kasvattaa metsiämme. Sahayrittäjien<br />
näkökulmasta raaka-ainetta<br />
on ja sitä kasvaa koko ajan lisää. Suomalaisella<br />
puulla on kysyntää kotimaassa ja<br />
ulkomailla. Sahayrittäjien on hyvä pitää<br />
terät terävinä ja pyörimässä. Toki yrityksen<br />
kannattavuudesta huolehtiminen<br />
on keskeistä, kun mietitään yrityksen arvoa<br />
yritysmarkkinoilla. Viivan alle jäänyt<br />
euro merkitsee noin neljää euroa yrityksen<br />
kauppahinnassa. Yrityksen omistajanvaihdoksen<br />
suunnittelu lähtee liikkeelle<br />
niistä mahdollisuuksista, mitä se<br />
tarjoaa tulevalle omistajalle.<br />
Ainakin teoriassa voidaan ajatella, että<br />
meidän olisi mahdollista löytää sellai-<br />
12<br />
nen sahayrittäjä, joka syystä tai toisesta<br />
on sitä mieltä, ettei yrityksen omistajanvaihdosten<br />
suunnittelu ole hänen kohdallaan<br />
ajankohtaista. Käytännössä näin<br />
ei kuitenkaan ole. Omistajanvaihdossuunnitelma<br />
pitää olla jokaisella yrittäjällä.<br />
Voimme suhteellisen turvallisesti<br />
olettaa, että yrittäjillä on taipumusta rationaalisen<br />
toimintaan. Jos heillä on tavoitteita,<br />
toteutetaan ainakin niitä toimenpiteitä,<br />
joidenka tiedetään edistävän<br />
tavoitteen saavuttamista. Yrittäjä,<br />
jolla on tavoitteena joskus myydä yrityksensä,<br />
on todennäköisesti kiinnostunut<br />
yrityksensä arvon kehittymisestä ja seuraa<br />
sitä. Ja kun tavoitteena on kauppa,<br />
niin mielellään tehdään siitä hyvä. Tässä<br />
mittarina voidaan käyttää esimerkiksi<br />
kauppahintaa. Kokemukseni mukaan<br />
kannattavan mikroyrityksen kauppahinta<br />
on yleensä merkittävä sekä ostajalla<br />
että myyjälle. Toisaalta meillä on valitettavan<br />
runsaasti esimerkkejä ikääntyvistä<br />
yrittäjistä, joilla ei ole suunnitelmaa yrityksensä<br />
tulevaisuuden suhteen ja joidenka<br />
yritykset kuihtuvat yrittäjän eläkeiän<br />
lähestymisen myötä. Toki ikä on<br />
jatkuvasti yhä huonompi mittari omistajanvaihdoksen<br />
ajankohdalle. Yrityksiään<br />
myyvien nelikymppisten ja yrityksiä<br />
ostavien yli kuusikymppisten määrä kasvaa<br />
jatkuvasti. Mutta palatakseni kuihtuneeseen<br />
yritykseen, sellainen ei ole<br />
kovin kiinnostava ostokohde ja kauppahinta<br />
jää todennäköisesti pienemmäksi<br />
kuin mitä myyjä toivoo.<br />
Mikroyrityksen omistajanvaihdossuunnitelman<br />
päävaihtoehdot ovat esiintymisen<br />
todennäköisyyden mukaisessa<br />
järjestyksessä: myydään ulkopuoliselle,<br />
toiminta loppuu, sukupolvenvaihdos ja<br />
muut omistajat jatkavat (lähde Omistajanvaihdosbarometri<br />
2021). Lähes puolet<br />
yrittäjistä aikoo myydä yrityksensä,<br />
mutta neljäsosa ajattelee yrityksen toiminnan<br />
loppuvan. Voidaan kuitenkin<br />
ajatella, että jokaisessa yrityksessä on<br />
jotain arvokasta käytännössä toimivaksi<br />
havaittua. Näin ollen on perusteltua, että<br />
nykyistä useampien yrittäjien olisi hyvä<br />
tavoitella yrityksensä tuomista yritysmarkkinoille<br />
ja selvittää mahdollisuudet<br />
omistajanvaihdoksen toteuttamiseen.<br />
Sukupolvenvaihdosta miettiville keskeisen<br />
vihje on puhumisen kulttuurin vaaliminen.<br />
Ota omistajavaihdos ajoissa<br />
puheeksi jatkajan ja hänen sisarustensa<br />
kanssa.<br />
Yrityksen omistajanvaihdoksen hyödyt<br />
ovat kiistattomia. Ostaja pääsee vauhdissa<br />
kehittämään ja uudistamaan liiketoimintaa,<br />
voi hyödyntää hyviksi ha-
vaittuja toimintamalleja ja toimivan yrityksen<br />
tilille tulee rahaa ensimmäisestä<br />
päivästä alkaen. Myyjälle omistajanvaihdos<br />
merkitsee mahdollisuutta tarttua<br />
uusiin haasteisiin ja kauppasumma tilillä<br />
kummasti rauhoittaa mieltä taloudellisten<br />
murheiden osalta. Yritysvälittäjien<br />
työn yksi suola on, kun pääsee seuraamaan<br />
myyjän ilmettä hänen havaittuaan<br />
verkkopankissa tilinsä saldon pompsahtaneen.<br />
Eikä siinä vielä kaikki. Olemme<br />
tutkineet yrityksensä myyneitä ja lopettaneita<br />
yrittäjiä ja havainneet, että yrityksensä<br />
myyneet yrittäjät ovat onnellisempia<br />
kuin yrityksensä lopettaneet.<br />
Omistajanvaihdokseen valmistautumisen<br />
askelmerkit voidaan sijoittaa kahdelle<br />
radalle. Yrityksen osalta puhutaan<br />
yrityksen myyntikunnosta ja sen elementeistä.<br />
Kaikki lähtee jo mainitusta<br />
tulevaisuuden näkymästä ja sen perään<br />
tulevat toiminnan kannattavuus, osaava<br />
työvoima, luotettavat tavarantoimittajat,<br />
uskolliset asiakkaat, ajanmukaiset<br />
koneet ja laitteet sekä nykyaikainen talouden<br />
seurantajärjestelmä. Yrittäjän<br />
myyntikunto puolestaan ponnistaa yrittäjän<br />
omasta päätöksestä myydä yritys.<br />
Lisäksi tällä radalla ovat yrityksen toimintamahdollisuudet<br />
ilman nykyisen<br />
yrittäjän mukana oloa, realistinen näkemys<br />
kauppahinnasta ja asiantuntijan<br />
kiinnittäminen ajoissa myyntiprosessiin.<br />
Useille yrittäjille oman yrityksen myynti<br />
on ainutkertainen tapahtuma. Mutta<br />
yritysvälittäjät ovat alan ammattilaisia<br />
ja he todennäköisimmin löytävät sen<br />
oikean ostajan, jonka kannattaa maksaa<br />
kaupan kohteena olevasta liiketoiminnasta<br />
markkinoiden paras hinta.<br />
Yrityskaupassa yrityksen arvo on ostajakohtainen.<br />
Lähtökohtaisesti yrittäjä<br />
voi olettaa, että yhteydenotto ja ensimmäinen<br />
keskustelu yritysvälittäjän<br />
kanssa ovat asiakkaalle ilmaisia. Lisäksi<br />
meillä on suhteellisen kattava neuvojien<br />
joukko, jotka mielellään auttavat yrityksensä<br />
myyntiä suunnittelevia yrittäjiä.<br />
Heitä löytyy kuntien elinkeinotoimista,<br />
elinkeinoyhtiöistä, uusyrityskeskuksista<br />
ja yrittäjien aluejärjestöistä. ProAgrian<br />
palvelut kattavat sekä ilmaisen matalan<br />
kynnyksen neuvonnan että maksulliset<br />
asiantuntijapalvelut. Ammattimaisen<br />
ajattelun mukaan asiantuntijapalvelut<br />
ovat kannattava investointi, joka<br />
nopeuttaa asioiden etenemistä ja johtaa<br />
todennäköisemmin onnistuneeseen<br />
lopputulokseen.<br />
Omstajanvaihdoksia kannattaa<br />
yrityksissä miettiä hyvissä ajoin.<br />
Suunnitelmallisuus luo pohjan onnistuneelle<br />
ratkaisulle - oli sitten<br />
kysymys sukupolvenvaihdoksesta<br />
tai myynnistä ulkopuoliselle.<br />
Yritysmarkkinoiden tasapainoinen kehittäminen<br />
edellyttää, että ostajia löytyy samassa<br />
suhteessa kuin myyjiä. Tähän tavoitteeseen<br />
päästään, mikäli meillä löytyy<br />
riittävästi ostohousuissa kulkevia nykyisiä<br />
ja tulevia yrittäjiä. Villi veikkaukseni<br />
on, että ostohousut sopisivat nykyistä<br />
paljon useamman sahayrittäjän jalkaan.<br />
Jos huomaat, ettei sinulla ole myyntihousuja<br />
jalassa, mitä jos sovittaisit ostohousuja?<br />
Yritysmarkkinoiden yksi perusasia<br />
on, että omistajanvaihdos on tänään<br />
ajankohtainen 15 %:ssa yrityksiä.<br />
Se on paljon ja alalla puhutaan, että nyt<br />
olisi ostajan markkinat. Lisäksi tutkimusten<br />
mukaan neljä viidestä mikroyrityksen<br />
ostaneesta yrittäjästä on sitä mieltä, että<br />
omistajanvaihdos oli onnistunut.<br />
Suosittelen yrityksen omistajanvaihdoksen<br />
tarjoamien mahdollisuuksien tavoittelemista<br />
kaikille sahayrittäjille. Nyt kun<br />
olet lukenut nämä ajatukset, tee yrityksellesi<br />
omistajanvaihdossuunnitelma tai<br />
päivitä se. Omistajanvaihdokset tekevät<br />
yrittäjistä onnellisempia.<br />
Juha Tall, Seinäjoen ammattikorkeakoulu<br />
Metsänomistaja<br />
13
Tammisto yhtiöt –<br />
Uusitulla olympiastadionilla<br />
on nähtävillä kotimaista<br />
puuta.<br />
huima kasvutarina<br />
Vuonna 1981 perustettu Tammiston Puu Oy on<br />
ehkä ainutlaatuinen esimerkki pienen yrityksen<br />
kasvutarinasta Suomessa. Vuosien saatossa yritys<br />
kasvoi tuotekehityksien ja yritysostojen kautta<br />
kolmen hengen hengen verstaasta 200 työllistäväksi<br />
yritysryppääksi, jonka liikevaihto tänä vuonna on<br />
noin 90 miljoonaa euroa.<br />
Tuotekehityksellä ja<br />
vientimarkkinoilla kasvuun<br />
Yhtiöiden toimitusjohtaja Markku Heinonen<br />
panosti 1990-luvun alussa tuotekehitykseen<br />
ja niihin aikoihin saatiin<br />
myös tuotteiden vienti käyntiin. Ensimmäiset<br />
pihalaatat vietiin vuonna 1992<br />
Japaniin. Siitä alkoi puisten pihatuotteiden<br />
kehitystyö ja yhtiöstä kasvoi Suo-<br />
14<br />
men ehkä merkittävin pihakalusteiden<br />
valmistaja. Vuonna 2009 ostettiin Kuhmoisista<br />
Harmonia Kaluste tuotevalikoiman<br />
täydentämiseksi. Sittemmin<br />
2000-luvun edetessä panostettiin sahatavaran<br />
jatkojalostamiseen ostamalla<br />
2013 UPM:ltä Aureskosken jalostuslaitos<br />
sekä Parkanossa sijaitseva pellettitehdas.<br />
Vuotta myöhemmin Metsä<br />
Groupilta ostettiin Kaskisten höyläämö<br />
ja maalauslinja sekä Kolhon kyllästämö<br />
Mänttä-Vilppulassa. Vuonna <strong>2022</strong> ostot<br />
jatkuivat ja yritysryppääseen hankittiin<br />
lisäksi Lapuan Saha sekä viimeksi myös<br />
Keurak Oy. Näillä viimeksi mainituilla<br />
varmistettiin se, että yhtiöillä on halussaan<br />
puun tuotantoketju kannolta vaikkapa<br />
valmiisiin pihakalusteisiin asti.
Tammiston<br />
myyntinäyttely<br />
löytyy Raisiosta.<br />
”Suomalainen puu, sen hyvä laatu ja sitä kautta jalosteet<br />
ovat maailmalla arvossaan. Puu on hieno ja paras<br />
materiaali monenlaiseen rakentamiseen. Uskon puuhun<br />
ja sen kysynnän kasvuun. Sen käyttö tulee lisääntymään<br />
rakentamisessa ympäristösyidenkin perusteella.<br />
Puuta pitää jalostaa mahdollisimman pitkälle, saada<br />
sille arvonnousua ja työtä suomalaisille sekä siten kasvattaa<br />
bruttokansantuotetta. Suuryhtiöitä ei tunnu kiinnostavan,<br />
kuin sellu ja tehokas sahaaminen, ehkä uusia<br />
biotuotteita lukuun ottamatta. Meille jatkojalostajille<br />
on jäänyt suuri segmentti tuottaa pitkälle jalostettuja<br />
tuotteita ja kehittää uusia innovaatioita. Sellainen tuote<br />
on esimerkiksi säänkestävä ja palamaton Kivipuu, joka<br />
sai myös CE-merkinnän tänä vuonna. Jatkojalostajille<br />
on myös jäänyt vastuu puutuotteiden markkinoinnista,<br />
inspiraatioiden antamisesta kuluttajille, rakennuttajille<br />
ja suunnittelijoille”, kertoo toimitusjohtaja Markku Heinonen.<br />
15
JÄSENINFO<br />
VUOSIKOKOUS 2023<br />
Aika: Perjantai 17.2.2023 kello 18:30<br />
Paikka: Joensuu, Sokos Hotel Kimmel, kokoustilat<br />
1. Kokouksen avaus, hallituksen puheenjohtaja Timo Ripatti<br />
2. Kokouksen järjestäytyminen<br />
a. Puheenjohtajan ja sihteerin valinta<br />
b. Pöytäkirjan tarkastajien valinta<br />
c. Ääntenlaskijoiden valinta<br />
d. Todetaan kokouksen osallistujat<br />
3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus<br />
4. Työjärjestyksen hyväksyminen<br />
5. Esitetään hyväksyttäväksi hallituksen kertomus vuoden<br />
<strong>2022</strong> toiminnasta ja tileistä, sekä päätetään vastuuvapauden<br />
myöntämisestä tilivelvollisille<br />
a. Toimintakertomus vuodelta <strong>2022</strong><br />
b. Tilit tomintavuodelta <strong>2022</strong> sekä toiminnantarkastajan lausunto<br />
c. Vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille<br />
6. Vahvistetaan hallituksen esitys vuoden 2023<br />
a. Toimintasuunnitelmaksi<br />
b. Tulo-ja menoarvioksi<br />
c. Jäsenmaksun suuruudeksi vuodelle 2024<br />
d. Hallitusjäsenille maksettavista korvauksista<br />
7. Hallituksen puheenjohtajan valinta<br />
8. Hallituksen jäsenten ja varajäsenten valinta<br />
9. Toiminnantarkastajan ja varatoiminnantarkastajan valinta<br />
10. Muiden toimihenkilöiden, toimikuntien ja kokousedustajien<br />
valinta sekä päätetään palkkioista.<br />
11. Eduskuntavaaleihin osallistuvien ehdokkaiden mahdollinen<br />
tukeminen<br />
12. Muut yleiskokoukselle käsiteltäväksi esitetyt asiat<br />
13. Kokouksen päättäminen<br />
Hyvää Joulua ja<br />
Menestystä Vuodelle<br />
2023!<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry<br />
16
Suomalaisesta työstä<br />
kertova Avainlippu-merkki<br />
puhuttelee tässä ajassa<br />
Pandemian jälkeen Venäjän<br />
hyökkäys Ukrainaan ja epävarma<br />
taloustilanne haastavat<br />
monia toimialoja, mutta suomalaista<br />
työtä, osaamista ja yrityksiämme<br />
arvostetaan nyt kenties enemmän<br />
kuin koskaan ennen. Avainlippu-merkki<br />
tekee suomalaisen valmistuksen ja työn<br />
näkyväksi. Epävarmojen aikojen keskellä<br />
suomalaista osaamista kannattaa liputtaa.<br />
Suomalaisen Työn Liiton ylläpitämä<br />
Avainlippu syntyi vuonna 1965 kampanjatunnukseksi<br />
ja alkuperämerkki siitä tuli<br />
vuonna 1975. Merkki on auttanut suomalaisyrityksiä<br />
kertomaan osaamisestaan<br />
näkyvästi ja tunnistettavasti niin<br />
kotimaassa kuin ulkomaillakin. Avainlippu-merkki<br />
voidaan myöntää sekä Suomessa<br />
valmistetulle tuotteelle että Suomessa<br />
tuotetulle palvelulle. Lisäksi tuotteen<br />
tai palvelun kotimaisuusasteen on<br />
oltava vähintään 50 prosenttia.<br />
Avainlippu on tutkitusti eniten ostamiseen<br />
motivoiva merkki ja lähes kaikki<br />
suomalaiset kuluttajat ja yrityspäättäjät<br />
tuntevat merkin. Avainlippu auttaa ostajaa<br />
tekemään omien arvojensa mukaisen<br />
päätöksen – on kyseessä sitten kuluttaja,<br />
yrityksen hankinnoista vastaava<br />
tai julkisista hankinnoista vastaava.<br />
Avainlippu on tällä hetkellä käytössä yli<br />
6500 eri alan yrityksessä, myös useilla<br />
sahoilla ja kestopuutuotteilla. Avainlippu<br />
kertoo arvopohjasta, siitä että yritys työllistää<br />
Suomessa ja on vastuullinen yritys.<br />
”Vastuullisuustrendi nostaa osaltaan yritysten<br />
halukkuutta Avainlipun käyttöön.<br />
Olemme tutkineet, että Avainlippu koetaan<br />
vahvasti vastuulliseksi: merkin mielletään<br />
kertovan työllistämisestä, verojen<br />
maksamisesta, hyvästä työnantajuudesta<br />
sekä siitä, että työskentelyolosuhteet<br />
ovat kunnossa alihankintaketjua myöten.<br />
Ihmiset mieltävät lähellä tuotetun vastuulliseksi”,<br />
sanoo Suomalaisen Työn Liiton<br />
toimitusjohtaja Tero Lausala.<br />
Lähipuu-yrityksillä on nyt mahdollista<br />
hakea Avainlippu-merkkiä keskitetysti<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry ja Suomalaisen<br />
Työn Liitto ovat sopineet mahdollisuudesta<br />
huippuedulliseen ketjujäsenyyteen,<br />
jonka kautta kaikilla<br />
Lähipuu®-tavaramerkin kantajilla on<br />
mahdollista hakea Avainlippu-merkin<br />
käyttöoikeus suomalaisille tuotteilleen<br />
ja palveluilleen. Suomalaisen Työn Liitto<br />
tarjoaa Lähipuu-yrityksille työkalun<br />
arvoistaan ja suomalaisesta työstä<br />
viestimiseen. Lähipuun ja Avainlipun<br />
arvot ovat keskenään sopusoinnussa,<br />
ja Avainlippu suomalaisten arvostamana<br />
merkkinä tukee Lähipuun viestiä kotimaisuudesta.<br />
”Tutkimuksien mukaan Avainlippu on<br />
<strong>Suomen</strong> tunnetuimpia ja arvostetuimpia<br />
brändejä. Sen avulla kuluttajat tietävät<br />
suoraan, että tuote on valmistettu<br />
Suomessa. Peräti 77 % kuluttajista ja<br />
46 % yrityspäättäjistä sanoo sen vaikuttavan<br />
ostopäätökseensä. Tämä on hieno<br />
asia suomalaiselle työlle, jonka varaan<br />
suomalainen hyvinvointi pitkälti rakentuu”,<br />
kertoo Lausala.<br />
”Poikkeustilanteissa teollista tuotantoa<br />
tai toimivaa, kotimaista huoltoa ei ajeta<br />
ylös nopeasti ja siksi onkin tärkeää, että<br />
näitä ylläpidetään ennakoivasti myös<br />
rauhan aikana. Nyt vallitseva epävarmuuden<br />
aika tulee jatkumaan. Globaalit<br />
toimitusketjut rakentuvat uudelleen<br />
ja asettuminen normaalioloihin, joissa<br />
toimitusajat, saatavuus ja hinnoittelu<br />
olivat ennustettavia, tulee kestämään<br />
pitkään, ehkä vuosia”, pohtii Lausala.<br />
Avainlippua voi käyttää yrityksen mainonnassa,<br />
tarjouskirjeissä ja tietysti<br />
Avainlippu-tuotteiden yhteydessä esimerkiksi<br />
kääreissä ja vaikka leimana<br />
suoraan tuotteissa.<br />
Avainlippu-merkin kantajat ovat tervetulleita<br />
Suomalaisen Työn Liiton koulutuksiin,<br />
käyttämään valmiita markkinointimateriaaleja<br />
sekä hyödyntämään verkoston<br />
tukea ja tutkimuksia. Tarkemmin<br />
liiton toimintaan voi tutustua verkossa<br />
osoitteessa www.suomalainentyo.fi<br />
Suomalaisen Työn Liiton edustaja tulee<br />
mukaan Sahayrittäjien Talvipäiville<br />
Joensuuhun 17.-19.2.2023. Siellä on<br />
mahdollisuus kuulla lisää ja keskustella<br />
Avainlipusta.<br />
17
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry:n Talvipäivät<br />
Joensuussa 17.-19.2.2023<br />
Talven ykköstapahtuma järjestetään ensi helmikuussa Joensuussa Hotelli Kimmelissä.<br />
Joensuuhun on helppo tulla – helpoiten junalla, sillä Hotelli Kimmel sijaitsee vastapäätä<br />
rautatieasemaa. Omalla autolla saapuvat löytävät P-talon vastapäätä hotellia.<br />
Ennakkoilmoittautuminen on nyt käynnissä. Varmista paikkasi ja ilmoittaudu nyt talven<br />
hauskimpaan viikonloppuun mukavassa seurassa.<br />
• Talvipäiväpaketti (pe-su) sisältäen em. ohjelman ja majoituksen 398,- €/ 2 henkilöä<br />
(kahden hengen Superior -tason huoneessa)<br />
• Talvipäiväpaketti (pe-su) sisältäen em. ohjelman ja majoituksen 298,- €/henkilö<br />
(yhden hengen Superior -tason huoneessa)<br />
Ilmoita osallistujien nimet ja huonekoko (1 hh tai 2 hh)<br />
Ilmoittautumiset sähköpostilla 8.1.2023 mennessä info@sahayrittajat.fi<br />
Maksu ilmoittautumisen yhteydessä<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Sahayrittäjät</strong> ry tilille FI 88 4108 0010 356361<br />
viitteeksi: Talvipäivät 2023<br />
Muista ilmoittautua<br />
8.1.2023 mennessä!<br />
18
OHJELMA<br />
Perjantaina 17.2.2023<br />
Majoittaudumme Hotelli Kimmeliin<br />
hyvissä ajoin, sillä iltapäivällä klo 16.30 –<br />
18.00 kokoustilassa perehdymme Cemerkintään<br />
ja Lähipuu® -koulutukseen<br />
(tarvitsijoille).<br />
Klo 18.30 alkaa samassa tilassa <strong>Suomen</strong><br />
<strong>Sahayrittäjät</strong> ry:n vuosikokous. Tarjolla<br />
kokouskahvit.<br />
Lauantaina 18.2.2023<br />
Klo 10.00 – 12.00 aamupalan jälkeen<br />
tutustuminen Metla-taloon (Yliopistokatu<br />
6). Matkaa hotellilta kävellen 2,2 km.<br />
Metla-talon tutustumiskierroksen jälkeen<br />
MMT, erikostutkija Henrik Heräjärvi<br />
Luonnonvarakeskukselta avaa näkemyksiä<br />
alla olevista aihepiireistä:<br />
• Missä mennään hiilikeskustelussa<br />
<strong>Suomen</strong> metsien osalta?<br />
• Onko metsä hiilinielu vai hiilidioksidin<br />
päästön lähde?<br />
• Ennallistaminen – kirosana vai…<br />
Klo 14.00 – 16.00 iltapäivällä<br />
paneudumme omistajanvaihdoksiin<br />
Hotelli Kimmelin kokoustilassa<br />
teemalla: Omistajanvaihdokset<br />
puualan yrityksissä – kovaa kuin<br />
puu, vai olisiko helpompia ratkaisuja<br />
tarjolla? Tästä kertoo mm. Vuoden<br />
2021 omistajanvaihdosasiantuntija,<br />
myrskyläläinen Asko Virén, <strong>Suomen</strong><br />
Yrityskaupat.<br />
Klo 18.30 alkava iltajuhla kruunaa<br />
lauantain Kimmelin juhlasalissa.<br />
Iltajuhlassa selviää mikä yritys valitaan<br />
Vuoden Sahayrittäjä <strong>2022</strong> -palkinnon<br />
saajaksi. Juhlapuheen pitää Maaseudun<br />
Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni<br />
Kemppainen. Juhlapuheiden jälkeen<br />
nautimme upean illallisen ja nautimme<br />
pitkän kaavan mukaan yhdessäolosta.<br />
Metla-Talo, Valokuvaaja: Jussi Tiainen<br />
Metla-talo valmistui Metsäntutkimuslaitoksen<br />
(Metla) Joensuun toimintayksikön toimitilaksi<br />
vuonna 20<strong>04</strong>. Metla sulautui vuonna 2015 Luon-<br />
nonvarakeskukseen (Luke), mutta talon nimi<br />
kuitenkin säilyi.<br />
Talossa on toiminut vuodesta 2015 Luonnonvarakeskus,<br />
Euroopan metsäinstituutti EFI, Itä-<br />
<strong>Suomen</strong> yliopiston hallintohenkilöstöä sekä Evira.<br />
[1] Vuodesta 2018 kesäkuussa tiloihin muutti<br />
myös Verohallinto.<br />
Metla-talo oli vuonna 20<strong>04</strong> valmistuessaan<br />
ensimmäinen suuri puusta valmistettu kolmiker-<br />
roksinen puurunkoinen toimistotalo Suomessa.<br />
Joensuun yliopistokampukselle rakennetussa<br />
talossa on käytetty sekä uusia että perinteisiä<br />
puurakentamisen rakenteita.<br />
Metla-talo oli puurakentamisen pilottihanke,<br />
jonka yhtenä tavoitteena oli nostaa puu vaih-<br />
toehdoksi muiden materiaalien rinnalle myös<br />
suuremman mittakaavan toimistorakentamisessa.<br />
Talon rakentamista varten järjestettiin arkkitehtikilpailu<br />
vuonna 2002. Kilpailun voitti Arkkitehtitoimisto<br />
SARC Oy:n laatima ehdotus “Puumerk-<br />
ki”, pääarkkitehtina toimi Antti-Matti Siikala.<br />
19
Jotta Suomi<br />
rakentaisi<br />
enemmän puusta<br />
Kara varaosat helposti myös<br />
verkkokaupasta osoitteesta:<br />
www.kara.fi<br />
Mikko <strong>04</strong>00 821 014<br />
Mikael <strong>04</strong>4 340 8170<br />
Taina <strong>04</strong>00 975 999<br />
www.kara.fi<br />
www.slidetec.fi
Change language