Elatusvelvollinen 4/2022

Uusperheellinen
Elatusvelvollinen
4/2022
Lue kansikuvan tarina 7
Elatusvelvollisten Liiton tiedotus- ja jäsenlehti
Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 1

Päätoimittajalta
Liitollamme on vahva rooli vaikuttajana
ja edunvalvojana
Teemme vahvasti työtä sen eteen, että mahdollisimman
monet erovanhemmat tuntevat meidän työmme, mikä
tuo myös uusia jäseniä liiton jäsenyhdistyksiin.
Jäsenmäärämme on pysynyt lähes ennallaan
verrattuna viime vuoteen - samaan aikaan kun monen
järjestön jäsenmäärä on laskenut paljonkin. Tämä on
positiivinen näyttö siitä, että jäsenistö on katsonut
toimintamme olevan heidän mieleensä ja olemme
tuottaneet jäsenillemme oikeata tietoa ja neuvontaa.
Sosiaaliturvan kokonaisuudistus on valmisteilla ja
se tulee olemaan monelle jäsenellemme ja muillekin
kova paikka, koska näyttää siltä, että yhteiskunnan on
välttämätöntä leikata menoja - samaan aikaan kun kulut
nousevat. Meidän täytyy olla mukana tässä muutoksessa ja edesauttamassa sitä, että
muutos on mahdollisimman kivuton eikä aiheuta erityisesti lapsille ylimääräistä haittaa.
On äärimmäisen tärkeätä tehdä enenevässä määrin yhteistyötä muiden lapsialan järjestöjen
kanssa. Erityisen tärkeää meille on olla mukana sellaisissa järjestöissä, joissa
äänemme kuuluu ja joissa pystymme vaikuttamaan asioihin. Olemme mukana jo nyt
Lastensuojelun Keskusliiton (LSKL) eri neuvottelukunnissa. Liitomme puheenjohtajana
minut on valittu jatkamaan Miesjärjestöjen Keskusliiton hallituksessa (MJKL) ja
uutena jäsenenä LSKL:n hallituksen varajäseneksi.
Liittomme on saanut kutsun mennä 15.12.2022 oikeusministeriöön kuultavaksi vuoroasumiseen
liittyvän elatusavun määrittämiseksi, jotta koko maahan saataisiin tässä
asiassa yhtenäinen käytäntö. Toki tämänkin pitää olla sopusoinnussa muiden tapaamismäärien
kanssa. Ei voi olla oikein, että jos tapaa lapsiaan esimerkiksi 10 vuorokautta
kuukaudessa, niin luonapitovähennys on noin 60 euroa. Kuitenkin on lainmukaista, että
tapaamalla lapsiaan 40 prosenttia kuukaudesta ei tarvitse maksaa elatusapua lainkaan,
vaan se korvataan luonapidolla. Tämä tietenkin tilanteissa, joissa kummallakin vanhemmalla
on elatuskykyä lähes yhtäläisesti.
Menen oikeusministeriöön ajamaan meidän kaikkien etuja. Meillähän on muutenkin
3 lakialoitetta menossa eteenpäin seuraavaan hallitusohjelmaan: elatusapujen määräytymisen
perustelut, oikeudenkäyntikulut lasten elatusapuun liittyen jne. Tämä on sitä
edunvalvontaa.
Yksin tavoitteemme on ulottaa lapsilisä siihen asti, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Tämä
on perusteltua, koska lapselta edellytetään toisen asteen opintoja, jotka ovat maksuttomia.
Hänen elatuksensa on edelleen vanhempien vastuulla. Kuitenkin lasten tarpeen
tilastojenkin mukaan ovat suurimmillaan 17 ikävuoden jälkeen.
Yksi iso peruste lapsilisän maksamiselle 18 vuoden ikään saakka on vähentää huomattavasti
eroriitoja käräjäoikeudessa ja muualla. Liian monelle on tuttua postin kautta
tulevan kirjeen alku; ”yhteinen lapsenne täyttää kohta 17 vuotta, ja lapsilisä jää pois.
Lapsen tarpeet ovat kuitenkin kasvaneet ja ehdotamme elatusavun tarkistamista...” Kun
turhat oikeudenkäynnit vähenevät huomattavasti, samalla säästetään verovaroja ja vanhempien
resursseja parempiin kohteisiin eli lapsiin.
Huolimatta heikentyneestä taloudellisesta tilanteesta lähes kaikki toimitamme ovat
voineet jatkua normaalisti. Puhelinneuvonta on ollut vilkasta. Olemme tavoittaneet toiminnastamme
kiinnostuneita sosiaalisen median kuten Facebookin ja Twitterin välityksellä.
Myös perinteinen media on ollut kiinnostunut toiminnastamme.
Uusperheellinen
Elatusvelvollinen
Elatusvelvollisten jäsenlehti
45. vuosikerta n:o 4/2022
Osoitelähde: Liiton jäsenrekisteri
Lehti sisältyy jäsenmaksuun.
Julkaisija:
Elatusvelvollisten Liitto ry
Karvaamokuja 4, 5.kerros
00380 Helsinki
www. elatusvelvolliset.fi
toiminnanjohtaja@elatusvelvolliset.fi
hallinnon puhelin 050 5720 827
neuvontapuhelin 050 5146 896
ISSN 1237-7325
Päätoimittaja: Ahti Hurmalainen
Toimitus ja osoitteenmuutokset
toimiston osoite
Paino: New Print Oy, Raisio
Taitto:
Viestintätoimisto Luova Ratkaisu Oy
Toimitussihteeri Pirjo Toivonen
Kirjoittajat vastaavat omista teksteistään.
Elatusvelvollinen-lehti ei vastaa pyytämättä
lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä
eikä palauttamisesta. Tarvittaessa
artikkelit muokataan julkaistavakasi
sopiviksi. Lehti ei maksa julkaisupalkkiota.
Päätoimittajalta..............................2
Puheenjohtajalta.............................3
Lakimiehen juttusilla........................4
Elatustukien ja -apujen muutokset....5
Vuoroasumiseen liittyvän
elatusavun määrittäminen................6
Tule, tule hyvä ero – erokirja
lasten vanhemmille.........................8
Vanhemmilla ja lapsilla on
oikeus perhe-elämään.....................9
Tietoevry selvitti.............................10
Osallisuuden toteutumiseksi
tulee tehdä työtä............................11
Jäsenyhdistysten toimintaa..............12
Lapsen oikeuksien viikolla...............13
Hyvä idea!......................................14
Julkaisuja ja linkkejä........................15
Nyt lapsistaan erossa asuvaa
vanhempaa ei tueta........................16
Elatusapujen indeksikorotus............18
Ylimääräinen lapsilisä......................19
Matkalla elintason laskuun ja
eriarvoisuuteen?.............................20
Yksinäisyyden dilemma...................22
2 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen

Puheenjohtajalta
Joulu se tulee kaikesta huolimatta –
vaikka ongelmia riittääkin!
Kovan työn ja kahden vuoden uurastuksen
jälkeen saimme valmiiksi Elatusvelvollisten
Liitto ry:n julkaiseman
176-sivuisen kirjan ”Tule, tule hyvä ero”.
Tämä opaskirja sopii lasten vanhemmille,
asiantuntijoille ja muillekin lasten
asioita erossa käsittelevien työkaluksi.
käyttöön. Kirja julkistettiin 12.10.2022
eduskunnan lisärakennuksessa ja samalla
järjestettiin paneeli ajankohtaisista asioista
ja muutostarpeista lasten asioissa.
Paneelissa oli useita kansanedustajia
eri puolueista. Myös oman järjestömme
edustajat Ahti Hurmalainen ja Janne Kangas
olivat mukana vastailemassa paneelissa.
Kirja on saanut myönteisen palautteen
niin erovanhempien kuin asiantuntijoidenkin
taholta. Kirja on mainittu hyvänä
yleisteoksena eron tai sopimusten muuttamisen
pohjana.
Kiitänkin osaltani tässä yhteydessä
kaikkia kirjan työstämiseen osallistuvia
henkilöitä ja tahoja. Kirjaa varten oli perustettu
työryhmä, johon päätoimittaja
Heli Koivusen lisäksi kuuluivat Nina Linnovaara,
Pirjo Toivonen, Ahti Hurmalainen,
Janne Kangas, Ina Virkki-Ukeleghe
ja Antti Tuppurainen. Vaikka kirja on hyväksi
havaittu ja oivallinen hakuteos per-
heille ja muillekin, on meidän jatkettava
työtä ja toimia entistä ahkerammin lapsiperheiden
edunvalvojana. Varsinkin nyt
muuttuneissa olosuhteissa, kun elämäämme
vaikuttavat Ukrainan sota, korkea inflaatio
ja nopeasti kasvavat korot erityisesti
asuntolainoissa.
Elatusvelvollisten Liitto ry:n sääntömääräinen
syyskokous pidettiin 8.10.2022
Talin Kartanossa maukkaan lohisopan
ryydittämänä. Paikalla oli runsaasti osallistujia,
mutta enemmänkin olisi sopinut.
Toivomme yhä useamman yhdistyksen lähettävän
edustajansa mukaan järjestömme
tuleviin vuosikokouksiin, jo pelkästään
sieltä saatavan kokemuksen ja tiedon
vuoksi. Toki kyllä me tiedotamme muutenkin
alueiden yhdistyksille asioista.
Liiton tulevaan hallitukseen valittiin
lähes samat jäsenet ja varajäsenet kuin
vuoden 2022 hallitukseen. Kiitänkin kokousedustajia
hallitukselle antamastanne
luottamuksesta ja myös omalta osaltani,
kun valitsitte minut jatkamaan taas seuraavan
kaksivuotiskauden liiton puheenjohtajana
eli vuosille 2023–2024.
Ensi vuoden pääteemanamme on edelleenkin
oikeudenmukaiset ja tasa-arvoiset
sopimukset ja päätökset lasten asioissa.
Nyt joudumme toimimaan vaan aivan eri
tilanteessa, kun ympäröivä yhteiskunta on
muuttunut aiheuttaen meille uusia haasteita.
Viime vuodenvaihteessa elinkustannusindeksi
nousi 3,13 prosenttia aiheuttaen
elatusapuihin, elatustukiin ja vastaaviin
kyseisen korotuksen.
Tällä hetkellä elinkustannusindeksiä ei
ole vielä vahvistettu ensi vuodelle. Mutta
kun otetaan huomioon lähes 10 prosentin
inflaatio, tulee indeksitarkistus olemaan
noin 20 prosentin luokkaa. Samaan aikaan
asuntolainojen korot nousevat ja inflaatio
nostaa hintoja huomattavasti. Elatusapujen
määrittelyssä asumiskuluihin sisältyy
esim. sähkö, jonka määrä on ollut kohtuullinen
50–100 euroa. Nyt kuitenkin sähkön
hinta voi nousta jopa 500–1000 euroon
aiheuttaen taloudellisia ongelmia kummallekin
vanhemmalle heidän tilanteestaan
riippuen. Tähän maksukyvyttömyyteen on
saatava pikainen korjaus eikä se onnistu
normaalin lainkäytön kautta.
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta
2023 kaikille jäsenillemme perheineen
Ahti Hurmalainen
Puheenjohtaja
Elatusvelvollisten Liitto toivottaa
hyvää joulua ja onnea vuodelle 2023!
Teemme tänäkin vuonna perinteiset 4
jäsenlehteä, joista tämä lehti on vuoden
viimeinen. Lehden painaminen ja postitus
ovat meidän suurin menoerämme palkkojen
jälkeen. Säästösyistä tämä lehti tuleekin
digitaalisena.
Helsingin seudun elatusvelvolliset
ry:n syyskokous pidettiin 5.10.2022 Talin
Kartanossa. Se otti ensi vuoden teemaksi
toimintaympäristön muutokset ja niiden
mukanaan tuoman taloudellisen ahdingon
talouden osalta lasten vanhemmille ja
myös joissain tapauksissa yhdistysten toimintaedellytyksille.
Kiitän myös luottamuksesta
Helsingin seudun elatusvelvolliset
ry:n jäsenistöä valitessanne vuoden
2022 hallituksen jatkamaan lähes samansisältöisenä
ensi vuonna.
Ahti Hurmalainen
Päätoimittaja
Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 3

Lakimiehen juttusilla
Tuomioistuimen päätös
vuoroasumisesta
Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta
annetun lain 9 §:n mukaan tuomioistuin
voi päättää, että lapsen tulee asua vuorotellen
kummankin vanhempansa luona.
9a §:n mukaan vuoroasumisesta
tai tapaamisoikeudesta päättäessään
tuomioistuimen tulee antaa tarkemmat
määräykset vuoroasumisen taikka tapaamisen
ja luonapidon ehdoista.
Ennen vuoroasumista koskevan päätöksen
tekemistä tuomioistuimen on otettava
omasta aloitteestaan käsiteltäväksi
päätöksen vaikutus lapsen kotikuntalain
mukaiseen asuinpaikkaan. Tuomioistuimen
tulee määrätä, kumpi koti ilmoitetaan
lapsen viralliseksi asuinpaikaksi.
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta
koskevat asiat ovat ns. indispositiivisia eli
asioita, joissa sovinto ei ole sallittu. Tuomioistuin
ei siten ole sidottu asianosaisten
vaatimuksiin ratkaisua tehdessään. Lapsenhuoltolain
10 §:n mukaan huoltoa ja
tapaamisoikeutta koskeva asia on ratkaistava
ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti.
Tässä tarkoituksessa on erityisesti kiinnitettävä
huomiota siihen, miten huollon
ja tapaamisoikeuden tavoitteet parhaiten
toteutuvat vastaisuudessa.
Uudistetun huoltolain esitöissä todetaan,
että lapsen etu saattaa olla ristiriidassa
muiden henkilöiden etujen tai oikeuksien
kanssa, esimerkiksi vanhempien
etujen ja oikeuksien kanssa. Ristiriidat on
ratkaistava tapauskohtaisesti, jolloin kaikkien
osapuolten edut on tasapainotettava
huolellisesti ja pyrittävä löytämään sopiva
sovitteluratkaisu. Jos yhteensovittaminen
ei ole mahdollista, viranomaisen on punnittava
kaikkien asiaan osallisten oikeuksia.
Lasta parhaiten palvelevalle näkökulmalle
on tässä harkinnassa annettava
enemmän painoarvoa (HE 88/2018 vp).
Hallituksen esityksessä todetaan edelleen,
että erityisesti vuoroasuminen edel-
lyttää vanhemmilta hyvää kykyä kantaa yhdessä
vastuuta lasta koskevista asioista. Jos
vanhempien välinen yhteistyö ei toimi, on
vaarana, että vanhemmille kuuluvaa vastuuta
siirretään perusteettomasti lapselle.
Vaasan hovioikeus on vuonna 2021
antamassaan päätöksessä määrännyt lapset
asumaan vuorotellen vanhempien luona
(Vaasan HO 14.6.2021 255). Kumpikin
vanhempi vaati lasten asuinpaikan määräämistä
itselleen ja sitä, että lapsilla on
oikeus tavata muualla asuvaa vanhempaa
joka toinen viikonloppu. Asianosaisten
lapset olivat 12- ja 9-vuotiaita. Hovioikeuden
ratkaisu on lainvoimainen.
Hovioikeus totesi, että tuomioistuin ei
ole ehdottomasti sidottu asianosaisten vaatimuksiin
lapsiasiassa, vaan niistä voidaan
poiketa lapsen edun sitä vaatiessa. Muu
kuin nimenomaisesti vaadittu määräys voi
tulla arvioitavaksi esimerkiksi silloin, kun
se perustuu lapsen omaan näkemykseen.
Päätöksessä todettiin, että hovioikeudessa
esitetyn selvityksen perusteella on
selvää, että molemmat vanhemmat kykenevät
huolehtimaan hyvin lapsista ja heidän
tarpeistaan ja soveltuisivat siten lähivanhemmaksi.
Olosuhteet kummankin
vanhemman luona ovat sellaiset, ettei estettä
lasten asumiseen kumman tahansa
vanhemman luona ole. Edelleen on ilmeistä,
että molemmat vanhemmat ovat
erittäin kiintyneitä lapsiin. Olosuhdeselvityksen
mukaan isän ja äidin vanhemmuudet
täydentävät toisiaan. Hovioikeus totesi,
että vanhempien välillä on myös
ristiriitaisuuksia.
Tässä tapauksessa lapset olivat ennen
käräjäoikeuden päätöstä asuneet vuoroviikoin
vanhempiensa luona. Olosuhdeselvityksestä
ilmenee, että lapset ovat olleet
vuoroviikkoasumisen kannalla ja he haluavat
viettää tasaisesti aikaa vanhempiensa
luona. Vanhempia hovioikeudessa kuultaessa
oli käynyt ilmi, että lasten toivomus
ei ole muuttunut olosuhdeselvityksen antamisen
jälkeen. Hovioikeus totesi, että
vanhempi lapsi on täyttänyt 12 vuotta ja
nuorempi on pian 9 vuotta, joten heidän
näkemyksiään ei voida sivuuttaa.
Hovioikeus arvioi, että vanhempien
välisestä riitaisuuksista ja epäluottamuksesta
huolimatta vuoroasuminen kummankin
vanhemman luona turvaa parhaiten
lapsille oikeuden luoda ja säilyttää
myönteinen ja läheinen suhde molempiin
vanhempiinsa. Lisäksi vanhempien ja lasten
olosuhteet soveltuvat erityisen hyvin
vuoroviikkoasumiseen; isä ja äiti asuvat
noin kilometrin päässä toisistaan, joten
lasten koulu, harrastukset ja ystäväpiiri
säilyvät asumisjärjestelystä huolimatta
muuttumattomina.
Ennen lapsenhuoltolain uudistusta
vallitseva oikeuskäytäntö oli, ettei tuomioistuin
määrännyt vuoroviikkoasumista
vastoin toisen vanhemman suostumusta.
Vaasan hovioikeuden päätös osoittaa sen,
että tuomioistuin voi määrätä vuoroviikkoasumisen
vastoin toisen tai kummankin
vanhemman oikeudessa esittämiä vaatimuksia.
Janne Kangas
asianajaja
4 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen

Elatustukien ja -apujen muutokset
vuoden 2023 alusta
Elatustuki ja elatusapu ovat sidoksissa
elinkustannusindeksiin, joka nousee ensi
vuoden alusta 8,33 prosenttia. Vuoden
2023 alusta täysimääräinen elatustuki
lapsesta on 186,97 euroa kuukaudessa.
Nyt täysi tuki on 172,59 euroa. Joten
tuki nousee 14,38 euroa kuukaudessa. En
muista koskaan elinkustannusindeksin
nousseen näin paljon.
Kela muuttaa maksussa olevia
elatustukia automaattisesti. Elatusvelvollisen
eli lapselle maksavan vanhemman
tulee itse omaehtoisesti tarkistaa uusi
elatusapu indeksimuutoksen jälkeen.
Indeksikorotus on myös heti eräännyttyään
täytäntöönpanokelpoinen
perittäväksi ulosottotoimin.
Elatusapuvelkojen maksuvapautuksen
tulorajat muuttuvat myös indeksitarkistuksen
yhteydessä. Nyt maksuvapautuksen
alkaen 1.1.2023 voi saada
elatusvelvollinen työtön työnhakija, jos
hänen kuukausitulonsa ovat enintään
1263,43 euroa. Tuloraja nousee elatusvelvollisen
jokaisesta alaikäistä lapsesta
315,86 euroa kuukaudessa. Tämä ei
koske niitä lapsia, joille on myönnetty
elatustuki.
Korostan vielä, että maksuvapautuksen
saa työtön työnhakija, jonka tulot
jäävät alle tuon 1263,43 euroa/kuukaudessa.
Jos sinulla on pöytälaatikossa
yritys, jonka lopettaminen voisi maksaa
kohtuuttoman paljon, et saa maksuvapautusta.
Näillä keinoillako sitä sitten kannustetaan
ihmisiä yrittämään, kun on riski
jäädä ilman tiettyjä yhteiskunnallisia
subjektiivisia oikeuksia lopettamalla
toimimattoman yrityksen usein kalliisti.
Kun vielä huomioidaan kohtuuttomat
sähkö-, energia- ja vesilaskut, joutuu liian
moni vanhempi tilanteen eteen, että ei
pysty selviytymään elatusavuista eikä
muistakaan kuten voimakkaasti nousevista
asumiskuluista. Nyt pitäisi tehdä
perustavaa laatua olevia muutoksia
lapsiperheiden kustannusrakenteeseen.
Enää ei riitä mikään orjallisen elinkustannusindeksin
huomioiminen etuuksissa.
ORASMUS OY
Toimitusjohtaja Ahti Hurmalainen
Elatusapujen indeksitarkastukset 1995-2023 sivu 18.
Elatusvelvollisten
Liitto ry:n hallitus
Puheenjohtaja 2023–2024
Ahti Hurmalainen
Hallituksen jäsenet 2023–2024
Seppo Huotari
Juha Koivuniemi
Mauri Mäkinen
Sami Nummelin
Antti Tuppurainen
Varajäsenet 2023-2024
Tero Ahola
Tero Eklund
Pasi Hujala
Uuden hallituksen jäsenet
esittäytyvät numerossa 1/2023.
Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 5

Vuoroasumiseen liittyvän
elatusavun määrittäminen
Uudistettu laki lapsen huollosta ja
tapaamisoikeudesta on muuttanut
paljon erityisesti lasten ja vanhempien
tapaamisia ja myös vaikuttanut
elatusapujen määrään.
Ennen tätä uudistusta käräjäoikeus
eikä lastenvalvoja voineet vahvistaa
vuoroviikoin tapaamisia, jos toinen
vanhempi ei hyväksynyt sitä kuin
poikkeuksellisesti. Minullekin tuli vastaan
vain yksi päätös, jossa käräjäoikeus
vahvisti vuoroasuminen viikko / viikko,
vaikka toinen osapuoli vastusti sitä.
Oikeusministeriön ohjeistuksen
2007:2 laskelmat olivat lastenvalvojille
kuin kiveen hakattuja. Eikä huomioitu
sitä, että muualla asuva vanhempi joutui
vastaamaan lasten elatuksesta kahteen
kertaan: ensin luonapidolla ja sitten
elatusavun muodossa. Tämä aiheutti
monelle etävanhemmalle niin ison
taloudellisen rasitteen, että lasten
tapaamiset vaarantuivat.
Oikeusministeriön ohjeistuksen
mukaan vuonna 2022 13–17-vuotiaan
nuoren luonapitovähennys 13–15 yön
osalta on 68 euroa kuukaudessa. Tämä
on täysin epäoikeudenmukaista ja
käsittämätöntä. Kun ja jos lapsi on
vähintään 40 prosenttia toisen vanhempansa
luona, ei ole perustetta elatusavulle
pääsääntöisesti lainkaan. Tämä
tietenkin tilanteessa, jossa kummallakin
vanhemmalla on elatuskykyä riittävästi.
Näkisin kuitenkin, että vaikka vanhempien
elatuskyvyt poikkeavat huomattavastikin
toisistaan, se ei ole peruste
vahvistaa elatusapua, kun kuitenkin
vanhemmat vastaavat lasten elatuksesta
luonapidolla, ja lasten keskimääräinen
elatus tulee kuitenkin kohtuullisesti
katetuksi.
Jo ennen uudistettua lapsenhuoltolakia
sisälsi lainsäädäntömme mahdollisuudet
huomioida laajat tapaamiset; L
lapsen elatuksesta 2 luku 4§: ”vanhempi
voidaan velvoittaa suorittamaan lapselle
elatusapua, jos vanhempi ei muulla
tavoin huolehdi lapsen elatuksesta”.
Tämä muulla tavoin tarkoittaa lain
esitöissä luonapitoa, sekä myös KKO
ennakkotapaus 2010: 38. Näitä kuitenkin
käytettiin harmittavan vähän.
Nyt tilanne on täysin uusi, kun
vuoroasuminen on laissa ja sen sisältö
kuuluu 4§ ”Vanhempi voidaan velvoittaa
suorittamaan lapselle elatusapua, jos:
1) hän ei muulla tavoin huolehdi lapsen
elatuksesta
2) lapsi ei asu pysyvästi hänen luonaan
tai
3) lapsi asuu vuorotellen hänen ja toisen
vanhempansa tai muun huoltajansa
luona.
Tämä on ilmaistu erittäin selkeästi ja
vuoroasumisen määrä täyttyy, kun lapset
tapaavat ja oleilevat toisen vanhempansa
luona vähintään 40 prosenttia koko ajasta.
Ennen tätä lakiuudistusta joka 7.
erolapsi tapasi toista vanhempaansa
vuoroviikoin ja valmistuneen Kelan
tutkimuksen mukaan 1/3 tapaa nykyään
muualla asuvaa vanhempaansa vuoroviikoin.
Vuoroasumisen ongelmat
Vaikka lainsäädännön kannalta asia
näyttää erittäin selkeältä, ja luulisi, että
riidat tapaamisista ja lasten elatuksesta
olisivat vähentyneet huomattavasti. Näin
monta kertaa onkin, mutta vielä löytyy
vanhempia ja jopa asiamiehiä, jotka
eivät tunnu hyväksyvän vuoroviikoin
tapaamisista aiheutuvaa elatusavun
menetystä. Valitettavasti tämä asia
havaitaan lähivanhemman taholta vasta
nyt, kun asia on tullut julkisuuteen, Tämä
siitä huolimatta, että se olisi kohtuutonta
muualla asuvaa vanhempaa ja lapsia
kohtaan.
Liian usein etävanhemmalla on
vaikeuksia suoriutua usein kohtuuttomista
elatusavuista, vaikka hän vastaa lasten
elatuksesta lain tarkoittamalla muulla
tavoin eli luonapidolla. Nämä perustuvat
usein vanhoihin elatussopimuksiin.
Johtuu se sitten tietämättömyydestä
tai kiusanteosta, mutta monet lähivanhemmat
vaativat edelleen elatusapua
oikeusministeriön ohjeistuksen 2007:2
6 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen

mukaisesti, vaikka tapaamiset ovat
vuoroviikoin, ja kummallakin vanhemmalla
on maksukykyä vastata lasten
elatuksesta omalla luonapidollaan.
Käräjäoikeudet ovat kuitenkin
huomioineet kohtuullisen hyvin luonapidon
määrän elatusapua vähentävänä
tekijänä. Vaikka yhä edelleen esiintyy
kanteita, joissa etävanhempi voi olla jopa
työtön, tapaa lapsiaan vuoroviikoin. Silti
asia menee käräjäoikeuden käsiteltäväksi
aiheuttaen turhia kustannuksia vanhemmille.
Tai ainakin etävanhemmalle, kun
lähivanhempi saa maksuttoman oikeudenkäynnin
kantajan ollessa lapsi.
Tämän epäkohdan korjaamiseksi
Elatusvelvollisten Liitto on tehnyt
lakialoitteen.
Usein vaikka elatusapu vahvistetaan
0 euroksi, aiheuttavat harrastuskulut
erimielisyyksiä. Hyvänä ratkaisuna
siihen on, että kumpikin vanhempi
tallettaa lasten erityiselle tillille tietyn
summan, josta kustannetaan vanhempien
yhdessä sovittuja harrastuskuluja. Olen
kuullut vaadittavan, että tämä harrastusmaksu
vahvistettaisiin elatusapuna niin,
että se olisi täytäntöönpanokelpoinen.
Tämä ei ole lain hengen mukainen,
koska harrastukset muuttuvat lapsilla
usein tai voivat jäädä pois. Tällöin
etävanhempi joutuu kustantamaan
olemattomat harrastukset.
Lähtökohtana pitää olla, että uutta
lapsenhuoltolakia tulee noudattaa.
Oikeusministeriön ohjeistusta ei muutenkaan
voi noudattaa vuoroasumisessa.
Pitää myös huolehtia siitä, että ohjeistuksen
luonapitovähennykset ovat samassa
suhteessa vuoroasumiseen. Nykyään
ohjeistuksen luonapitovähennys ei ole
missään tekemisissä luonapidon kustannusten
kanssa. Esimerkki: 13–17-vuotias
lapsi on13–15 yötä kuukaudessa
etävanhemman luona, niin luonapitovähennys
on 68 euroa. Uuden lain mukaan
tässä on tosin kysymys vuoroviikoista,
joten elatusapua ei ole tarpeen vahvistaa
lainkaan.
Mielestäni tapaamissopimuksen pitää
olla lähtökohtaisesti vuoroviikkoasuminen.
Jos poiketaan tästä, niin sen on
perustuttava vanhempien yhteiseen
sopimukseen tai vanhempien olosuhteista
johtuvaan tilanteeseen.
Vuoroasuminen takaa lapsille hyvät
isä- ja äitisuhteet. Siinä molemmat
vanhemmat ovat tasavertaisesti mukana.
Ahti Hurmalainen
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (190/2019) tuli voimaan 01.12.2019
ja sen 9 § mukaan tuomioistuin voi päättää:
• lapsen huolto uskotaan molemmille vanhemmilla yhteiseksi tai yksin toiselle vanhemmalle
• lapsen huolto uskotaan vanhemman tai vanhempien ohella tai sijasta yhdelle tai useammalle
henkilölle, joka on antanut tähän suostumuksensa
• vanhemmalla, joka ei ole lapsen huoltaja, tai muulla henkilöllä, joka on antanut tähän
suostumuksensa, on sama oikeus kuin huoltajalla saada lasta koskevia salassa pidettäviä
tietoja viranomaisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta joko kaikessa tai päätöksessä
määrätyissä asioissa.
Tuomioistuin voi päättää, että:
• lapsen tulee asua toisen vanhempansa luona, jos vanhemmat eivät asu yhdessä;
• lapsen tulee asua 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun vanhemman luona
• lapsen tulee asua vuorotellen kummankin vanhempansa luona
• lapsen tulee asua vuorotellen vanhempiensa tai toisen vanhempansa
ja 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun huoltajan luona
• lapselle on oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu.
Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 7

Tule, tule hyvä ero –
erokirja lasten vanhemmille
Elatusvelvollisten liitto julkisti
viime lokakuussa STEAN tuella
valmistuneen Tule, tule hyvä ero -kirjan
Eduskuntatalon Pikkuparlamentin
Kansalaisinfossa. Paikalle oli kutsuttu
liiton sidosryhmien edustajia, kirjan
kirjoittajat ja mediaväkeä. Tilaisuus
lähetettiin suorana myös netissä.
Liitto sai mahdollisuuden pitää kirjan
julkaisutilaisuuden Kansalaisinfossa,
sillä kansanedustaja Pauli Kiuru lupautui
isännäksemme. Hän kuitenkin itse
valitettavasti sairastui, ja hänen sijaisenaan
avaussanat tilaisuudessa lausui
kansanedustaja Jukka Kopra. Liittomme
puheenjohtaja Ahti Hurmalainen kertoi
kirjan syntytarpeesta ja taustasta. Kirjan
rakenteen ja sisällön esittelivät projektityöntekijä
Nina Linnovaara sekä
järjestösihteeri Ina Virkki yhdessä.
Julkaisutilaisuuden ohjelmaan kuului
paneelikeskustelu Elatusvelvollisten
liiton toiminnan kannalta tärkeistä asioista.
Siihen osallistuivat kansanedustajat
Sari Essayah, Hussein Al-Taee sekä Pauli
Kiurun sijaisena eduskunnan toinen
puhemies Juho Eerola. Liittoa edustivat
puheenjohtaja Ahti Hurmalainen ja
asianajaja Janne Kangas. Paneelikeskus-
yvät
ta
vat
o-
ttaat
Tule, tule hyvä ero - Erokirja lasten vanhemmille Elatusvelvollisten Liitto ry
Elatusvelvollisten Liitto ry
1
Kirjaa on tilattavissa pian
Elatusvelvollisten liiton
(www.elatusvelvolliset.fi) sivuston
verkkokaupasta toimituskulun
hinnalla.
STEA on tukenut kirjan julkaisemista
niin, että siitä ei oteta maksua.
Anna kirja lahjaksi eron alkumetreillä
olevalle kaverillesi. Saat toimituskulun
hinnalla lahjan, josta saajalle
on todella hyötyä.
telua johti tilaisuuden juontajana
toiminut järjestösihteeri Ina Virkki.
Paneelin osallistujat olivat saaneet
tutustua kirjaan etukäteen ja he pitivät
sitä erittäin tarpeellisena, jopa sosiaalialan
ammattilaisten työn tueksi.
Yhteisesti koettiin vuoroasumisen
yleistyminen parannukseksi sekä
vieraannuttamisen ilmiöt tärkeäksi ja
vaativaksi asiaksi, jonka ratkaisumuotoja
on jatkuvasti etsittävä.
Eroperheiden ja erotilanteiden
kuormitus tuntuu myös työelämässä, ja
keskustelua erilaisten perheiden laadukkaan
elämän olosuhteiden varmistamiseksi
tulee pitää yllä. Tasavertaisen
kohtelun ja lasten edun toteutumisen
eteen on tehtävä työtä ja etsittävä
joustavia ratkaisuja.
Paneelikeskustelun voi katso tallenteesta
seuraavalla linkillä: https://vimeo.
com/764531014/2a90f8bd96
Teksti: Ina Virkki
Heselin pikkujoulu
Ravintola Harakanpesässä
Perinteinen jouluillallinen syötiin lämminhenkisessä
leppävaaralaisessa ravintolassa. Muisteltiin kuluvaa
kautta ja maisteltiin glögiä. Kuunneltiin puheenjohtajan
näkemyksiä työmme tarpeellisuudesta ja kuulumisia
yhteystyöstä muiden toimijoiden kanssa.
Maailmanaika on ollut ennalta-arvaamaton, ja
kolmannen sektorin toimintaa tarvitaan etenkin nyt.
Joulusomistettu kabinettinurkkaus sai osallistujille
joulumielen ja toivotimme joulunaikaa rauhassa ja
turvassa toisillemme.
Teksti ja kuva: Ina Virkki
8 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen

Vanhemmilla ja lapsilla
on oikeus perhe-elämään
Oikeus perhe-elämään on perustuslain
lisäksi turvattu monilla kansainvälisillä
laeilla kuten EU:n perusoikeuskirjan 7
artiklassa sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen
8 artiklassa.
Tämän 7 artiklan mukaan ”jokaisella
on oikeus siihen, että hänen yksityis- ja
perhe-elämäänsä, kotiaan sekä viestejään
kunnioitetaan”. Artiklassa turvatut oikeudet
vastaavat Euroopan ihmisoikeussopimuksen
8 artiklassa turvattuja oikeuksia.
Tähän oikeuteen voidaan tehdä vain ne
rajoitukset, jotka ovat sallittuja 8 artiklassa;
1. ”Jokaisella on oikeus nauttia
yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa
ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa
kunnioitusta”.
2. ”Viranomaiset eivät saa puuttua
tämän oikeuden käyttämiseen,
paitsi silloin kun laki sen sallii ja se
on demokraattisessa yhteiskunnassa
välttämätöntä ja kansallisen ja yleisen
turvallisuuden tai maan taloudellisen
hyvinvoinnin vuoksi, tai
epäjärjestyksen ja rikollisuuden
estämiseksi, terveyden tai
moraalin suojaamiseksi tai muiden
henkilöiden oikeuksien tai vapauksien
turvaamiseksi.”
Sisäministeriö on lähettänyt lausunnoille
hallituksen esityksen ulkomaalaislain
muuttamiseksi (13.08.2021). Tavoitteena
on, että kansainvälistä suojelua
saavien oikeus perhe-elämään toteutuisi
mahdollisimman täysimääräisesti. Samoin
tavoitteena on lasten edun toteutuminen
kansainvälistä suojelua saaneiden
lasten perheenyhdistämisessä.
Ym. Euroopan ihmisoikeussopimus 8
artikla ja EU:n peruskirjan 7 artikla velvoittavat
EU maat noudattamaan näitä artikloja,
joiden keskiössä on lasten ja vanhempien
oikeus perhe-elämään. Tämä
tarkoittaa vanhempien yhtäläistä mahdollisuutta
olla yhteydessä, tavata ja kasvattaa
lapsiaan.
Onko pakolaisstatus omaavien tai ulkomaalaistaustaisten
lapsilla ja perheillä
parempi oikeus perhe-elämään, kun suomalaislapsilla?
Meillä on tilanteita, joissa
etävanhempi ei ole vuosiin päässyt tapaamaan
lapsiaan, vaikka ei näyttäisi olevan
mitään esteitä toteuttaa laista tulevaa velvoitetta
lapsen oikeutta kumpaankin vanhempaansa.
Miksi etävanhempi joutuu
käyttämään rahaa ja resursseja tavata lapsiaan
ilman mitään perusteita? Tai onhan
yksi peruste; lähivanhempi ei hyväksy etävanhempaa
lasten elämään.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta
2§ ”Tapaamisoikeuden tarkoituksena
on turvata lapselle oikeus luoda ja
säilyttää myönteinen ja läheinen suhde
vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu.
Tapaamisoikeuteen kuuluu, että lapsi saa
ajoittain olla tämän vanhemman luona tai
tavata tätä muualla taikka pitää tähän yhteyttä
muulla tavoin. Lapsen kummankin
vanhemman on omalta osaltaan myötävaikutettava
tapaamisoikeuden toteutumiseen.
Vanhemman on kasvatustehtävässään
vältettävä kaikkea, mikä on omiaan
aiheuttamaan haittaa lapsen ja tämän vanhemman
väliselle suhteelle”.
Meillä on Suomen Laki I ja muita kirjauksia,
tästä huolimatta meillä on lukematon
määrä lapsia, joiden tapaamiset
etävanhemman kanssa on estetty horjuvin
perustein. Ainoana perusteena, että lähivanhempi
estää tai ei halua. Tämä tuo mukanaan
täytäntöönpanoketjut, jotka eivät
käytännössä auta mitään, kun lähivanhempi
ei saa perusteettomasta estämisestä mitään
sanktiota. Tiedän tapauksia, joissa
etävanhempi ei ole vuosiin saanut tavata
lapsiaan ilman mitään perusteita, vaikka
täytäntöönpanoa haetaan vuodesta toiseen.
Näissä on vielä etävanhemmalle oikeudenkäyntikuluriski.
Miksi ulkomaalaistaustaisten lasten
oikeuksia pyritään valvomaan paremmin
kuin suomalaisten. Uskoisin meidän länsimaisena
demokratiana pystyvän hoitamaan
lasten oikeudet kumpaankin vanhempaansa.
Ahti Hurmalainen
Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 9

Tietoevry selvitti
Suomalaiset luottavat
digimaailmassa
viranomaisiin selvästi
enemmän kuin
yrityksiin, myös
kuluttajien digitaitoihin
panostettava
Suomalaisten digiluottamus
viranomaisiin on säilynyt korkeana: 87
prosenttia pitää viranomaisia luotettavina
henkilötietojen käsittelijöinä. Lisäksi
viranomaisten datankeruu herättää
vähemmän vastustusta kuin aiemmin.
Luottamus yrityksiin puolestaan polkee
paikallaan verrattain alhaisena: vain
puolet pitää yrityksiä luotettavina
henkilötietojen käsittelijöinä, osuus on
sama kuin vuonna 2018.
Tietoevryn selvityksen mukaan
vastuut koskien kyberturvallisuutta
näyttäytyvät monelle epäselvänä. Jopa
68 % suomalaisista katsoo, että digipalveluiden
käytön turvallisuudesta vastaa
’joku muu’, ja 62 %:lla suomalaisista on
jossain käyttämässään verkkopalvelussa
yli kolme vuotta vanha salasana. Etenkin
nykyisessä maailmantilanteessa digiluottamus
ja -turvallisuus ovat yhteispeliä,
jossa kaikkien panos on tarpeen digitaalisen
ympäristön turvaamiseksi.
Tietoevryn Tietoturvabarometri
selvitti nyt kolmatta kertaa (selvitys
vuosina 2018, 2020 ja 2022) Suomessa,
Ruotsissa ja Norjassa kuluttajien
näkemyksiä tietoturvasta. Tulosten perusteella
Suomessa kyberturvallisuuden
peruspilareihin kuuluva luottamus
viranomaisiin on hyvällä tasolla.
Samanaikaisesti luottamus yrityksiin
polkee paikoillaan verrattain alhaisena.
Lisäksi kuluttajat eivät aina tunnista
omaa tärkeää rooliaan digimaailman
turvallisuuden ylläpitämisessä, vaikka
digitaalisista palveluista on tullut yhä
suurempi osa arkea.
”Digimaailman turvallisuus on paras
mahdollinen, kun teemme työtä yhdessä.
Erityisesti tämänhetkisessä
maailmantilanteessa
tarvitaan kaikkien osapuolten
panosta. Tätä ei voi
painottaa liikaa, ja selvästi
työtä digikansalaistaitojen
saralla pitää jatkaa ja
voimistaa, jotta tämä
sisäistetään.
Kuluttajalle helpot
askeleet kyberturvallisuuden
ylläpitämiseen on
salasanojen vaihtaminen
riittävän usein ja sovellusten
päivittäminen ajan
tasalle. Yritysten pitää
ottaa tietoturva yhä
enemmän osaksi jo
palvelu- ja sovelluskehitystä.
Jo näillä askelilla
olemme paremmassa
suojassa kyberviidakon
pedoilta”, sanoo Tietoevryn
tietoturvaliiketoiminnan
johtaja Maria Nordgren.
Asianajaja Janne Kangas
Asianajotoimisto Nordica Oy
Mannerheimintie 66 A 3 b,
00260 Helsinki
Tel: +358-(0)10 281 6250,
Fax: +358- (0)9-454 6133
e-mail: toimisto@nordica.fi
www.nordica.fi
Maksuton puhelinneuvonta
perheoikeudellisissa asioissa
10 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen

Osallisuuden toteutumiseksi
tulee tehdä työtä
Elatusvelvollisten liitto ry on Lastensuojelun Keskusliiton
jäsenjärjestö ja osallistuu sen neuvottelukuntien toimintaan
Tämä vuosi on ollut Osallisuuden
edistämisen neuvottelukunnan
ensimmäinen toimintavuosi. Se
kokoontui vuoden aikana useaan
kertaan. Syyskauden kahteen pääsin itse
osallistumaan.
Osallisuuden edistämisen neuvottelukunta
kokoa yhteen eri alojen toimijoita
vaihtamaan ajatuksia ja näkemyksiä sekä
kehittämään osallisuuden toteutumiseksi
toimintaa. ”Osallisuus kuuluu kaikille!”,
kirjoitetaan LSKL:n sivustolla. Edelleen
”Osallisuus toteutuu, kun lapsi tai nuori
saa riittävästi tietoa itseään koskevista
suunnitelmista ja päätöksistä pystyy
ilmaisemaan oman mielipiteensä niistä
sekä tulee kuulluksi ja voi vaikuttaa
itseään koskeviin asioihin.”
Työpajoissa ideoidaan
Syksyn ensimmäisessä työpajassa
käytettiin Sitran Tulevaisuustaajuus
-työkaluja. Sen vetäjänä toimi Pesäpuu
ry:n edustaja. Tämä tapaaminen oli
kohtaamista paikan päällä pitkästä
aikaa. Ihmisillä oli selvästi ollut tarve
kasvokkain tapaamiseen. Ideointi
oli vilkasta ja nosti esiin aiheen
moninaisuuden ja saman tarpeen monta
eri puolta. Osallisuuden kokemuksen
tarve on tunnistettu ja sen parantamiseksi
on jo aloitettu luomaan työvälineitä.
Vuoden viimeisessä tapaamisessa
kuultiin useita alustuksia erilaisten
vähemmistöryhmien osallisuuden
toteutumisesta. Tähän tapaamiseen oli
voinut valita myös etäyhteyden kautta
osallistumisen. Hybridi-yhteistyö
onnistui hyvin. Itse olin valinnut paikan
päällä osallistumisen, sillä verkostoituminen
ja toimijoihin tutustuminen on
tärkeää oman työtehtäväni kannalta.
Aluksi tutustuimme tutkimustuloksiin,
jotka perustelivat keiden osallisuus
ei toteudu yhtä hyvin kuin muiden. Sen
jälkeen syvennyimme vähemmistöryhmien
tilanteisiin napakoiden alustusten
myötä. Alustuksia pitivät Yhteiset
Lapsemme, Seta sekä Vammaisten lasten
ja nuorten tukisäätiö (VamLas). Totesimme
reflektoivien ryhmäkeskustelujen
jälkeen, että työtä todella on tehtävä,
sillä osallisuuden kokemuksesta jäävät
monet tahattomasti ulkopuolella.
Tunteita syntyi, ja into tarttua toimeen
kasvoi osallistujien palautteiden mukaan.
Uusi toimintakausi otetaan tarpeellisena
ensi vuonna vastaan.
Itseä jäi jälkeenpäin mietityttämään,
mihin kaikkeen osallisuuden tulokulma
EVL:n toiminnassa tulisikaan ottaa
huomioon. Eroperheiden lasten ääni ja
vaikuttuvuuden kokemus voisivat olla
yksi tärkeä teema tutkia ja kehittää.
Teksti: Ina Virkki
Kirjoita lehteen
Kerro omista kokemuksistasi.
Haluatko puuttua ongelmaan,
joka voi kiinnostaa muitakin.
Lähetä sähköpostia:
ahti.hurmalainen@pp.inet.fi
Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 11

Jäsenyhdistysten toimintaa
Keski-Suomen elatusvelvolliset
keilaamassa
Keski-Suomen elatusvelvolliset viettivät
18.10.2022 virkistävän keilausillan aiempien
vuosien tapaan Liikuntakeskus Hutungissa
Vaajakoskella. Lokakuinen pimeys ja tihkusade
eivät haitanneet, kun pääsimme keilahallin lämpöön
virkistäytymään.
Keilaus on erinomainen kokoperheen laji, koska
se sopii niin lapsille kuin aikuisille ja keilaukseen
on helppo osallistua aloittelijankin.
Keilauksesta on muodostunut Keski-Suomen
elatusvelvollisille syksyinen vakiintunut tapaamisja
virkistystapahtuma, jota niin lapset kuin vanhemmatkin
odottavat. Tälläkin kertaa leikkimielinen kilpailuhenki
otti välittömästi keilaajista vallan, kun
radat vapautuivat käyttöömme. Jokainen lapsistamme
koki suuria onnistumisen kokemuksia ja myös
kasvattavia pettymyksiä.
Kaksituntinen keilaus oli paitsi mieltä virkistävää,
myös liikunnallista toimintaa. Teinitkin
unohtivat kännykkänsä pariksi tunniksi ”kisan”
tiimellyksessä. Seuraavana päivänä löysimme
jälleen uusia (kipeytyneitä) lihaksia kropastamme.
Teksti: Tanja Rauhala
Kuvat: Sami Nummelin
12 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen

Lapsen oikeuksien viikolla
lapset pääsivät mukaan töihin
Lapsen oikeuksin viestintäverkostontoiminnan syyskauden huipentuma oli Lapsen
oikeuksien viikko marraskuun alussa. Se alkoi YLE Areenasta löytyvällä Lapsen
oikeuksien viikon istunnolla. Tapahtumassa oli mukana pääministeri ja hallituksen
useat muut ministerit. Tämän vuoden hashtagit korostivat tärkeää teemaa -
turvallisuutta.
Lasten ja nuorten ajatuksia turvallisuudesta oli koottu julkaisuksi, joka ilmestyi
kyseisellä viikolla keskiviikkona. Sen sisältö oli lasten ja nuorten kirjoituskilpailun
satoa tämän vuoden keväältä.
Perjantaina oli mahdollista ottaa lapsi mukaan töihin, ja monet työpaikat olivatkin
valmistautuneita lasten tuloon. Jopa päiväkoti-ikäisten varhaiskasvatuksessa poissaoloista
huomattiin, miten aktiivisesti lapset olivat päässeet vierailemaan läheistensä
työpaikoilla. Sunnuntaina 20.11. vietettiin Lapsen oikeuksien päivää, lippujen
liehuessa lapsille.
Viestintäverkosto jatkaa tapaamisiaan usean kerran vuodessa. Yhteistyö on ollut
sujuvaa ja onnistunut virtuaalisina kohtaamisina. EVL:n edustajana verkostossa on
ollut toiminnanjohtaja. Järjestösihteeri jatkaa hänen sijaisenaan. Lasten oikeuksista
voi lukea lisää viestintäverkoston sivustolta www.lapsenoikeudet.fi Sieltä löytyvät
niin lapsen oikeuksien sopimus kuin podcast-sarja lapsistrategian toimeenpanosta
sekä Lapsen oikeuksien viikon tallenteita ja Turvallisuus on… - kirjoituskilpailun
tekstejä.
Teksti: Ina Virkki
Kuvat: https://www.lapsenoikeudet.fi/
LAPSEN
oIKEUKSIEN
viikko
Lapsen
oikeudet
ovat
aikuisten
velvollisuuksia
Lapsen oikeuksien päivä 20.11.
lapsenoikeudet.fi | lapsenoikeuksienviikko.fi
Lapsen oikeuksien viestintäverkosto on toiminut jo vuodesta
2010. Elatusvelvollisten liitto on mukana yhtenä 32
järjestön joukossa. Verkosto on perustettu kansallisen lapsen
oikeuksien viestintästrategian pohjalta. Toimintaa koordinoi
Lastensuojelun keskusliitto ja ohjausryhmä. Toimintaa ohjaa
lapsiasiavaltuutettu. Keskusliitto rahoittaa toimintaa opetusja
kulttuuriministeriön ohella.
Verkoston tavoitteena YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen
velvoitteen mukaisesti sopimuksen tunnettuuden lisääminen,
lapsen oikeuksien toteutumisen edistäminen sekä lapsen
oikeuksien näkökulmien esiin tuominen julkisessa keskustelussa.
Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 13

Frendie-sovelluksella juttuseuraa
Aika, jota elämme, on muuttanut kanssakäymisen tapoja.
Yhteiskunnallisissa keskusteluissa on usein puhuttu nuorten
hyvinvoinnista ja sitä on myös tutkittu. Erityisesti huoli
nuorten kokemasta yksinäisyydestä on ollut uuden kotimaisen
innovaation taustalla.
Vuoden 2022 alusta nuorisolle on ollut tarjolla Frendie-sovellus.
Sen ovat kehittäneet startup-yritys Superlaiffi Oy ja
kirkon palvelujärjestö Lasten ja nuorten keskus. Palvelussa on
jo noin 1200 käyttäjää ikäryhmästä 13 - 18-vuotiaat. Sovelluksen
tarkoituksena on, että nuori voi poistaa tylsyyden kokemusta,
löytää uusia kavereita sekä juttuseuraa sitä tarvitessaan.
Käytettävyys on ollut tärkeä tekijä kehitystyössä. Sovelluksen
halutaan toimivan nuorten omalla kielellä ja heille
sopivalla ulkoasulla, jotta palvelua olisi kiva käyttää. Kirkon
paikallisseurakuntien nuorisotyön kautta on saatu nuorten
kokemus, tarpeet ja oma tapa toimia kuuluville.
Palvelun toiminnan logiikka mukailee tuttuja tapoja: ensin
luodaan profiili ja sen jälkeen luodaan kaverikutsu ja päästään
selaamaan muiden kutsuja. Kutsussa voi määrittää, millaista
kaveria kaipaa ja milloin. Palvelussa voi vain myös chattailla
toisten nuorten kanssa. Turvallisuus on otettu huomioon
merkittävänä tekijänä sovelluksen kehittämisessä. Frendien
sovelluksen kautta saa aina yhteyden kirkon nuorisotyöntekijään.
Nuorisotyöntekijän tunnistaa palvelussa taustakuvan
väristä. Käyttäjiä kannustetaan ottaman heihin yhteyttä, jos
ilmenee kiusaamista tai muuta ongelmaa.
Turvallisuutta lisää myös vahva tunnistautuminen mobiilivarmenteen
tai pankkitunnusten avulla. Jos nuorella ei ole
vielä omia tunnistautumisen työvälineitä, nuorisotyönohjaajat
auttavat siinä tilanteessa. Nuoret ovat kokeneet, että kotimaisuus
ja yhteys kirkkoon lisäävät luottamusta. Turvallinen tila
on erityisen tärkeää myös virtuaalisessa kohtaamisessa.
Ensi vuodelle 2023 haetaan yhteistyökumppaneita tukemaan
nuorten yksinäisyyden kokemuksen helpottamista.
Lisää Frendiestä: frendiesovellus.fi
Teksti: Kirkko ja kaupunki -lehti 17/2022
Hyvä idea!
Jos sinulla on tiedossasi idea, jonka haluat jakaa muille,
kerro siitä lehtemme välityksellä.
Tilitoimisto Reipas palvelee
asiantuntevilla taloushallinnon ja
talousjohdon palveluilla
nykyaikaisia työvälineitä
hyödyntäen.
Tavoitat meidät
www.tilitoimistoreipas.fi tai
asiakaspalvelu@tilitoimistoreipas.fi
Muutoksia yksityisen
sairaanhoidon
Kela-korvauksiin
Eduskunta on hyväksynyt
lakimuutoksen, jonka myötä
valtaosa yksityislääkärin
määräämien tutkimusten ja hoidon
kustannuksien korvauksista
poistuu. Muutos vaikuttaa
myös asiakkaan oikeuteen saada
matkakorvausta. Yksityislääkärin
vastaanottokäynneistä maksetaan
edelleen Kela-korvausta.
Hammashoidon korvaukset säilyvät
ennallaan. Muutokset tulevat
voimaan 1.1.2023 alkaen.
14 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen

Julkaisuja ja linkkejä
Muista lehdistä:
Helsingin Sanomat 28.11.2022:
Lastensuojelu auttoi katkaisemaan
yli sukupolvisen kierteen
Helsingin Sanomat (28.11.22) kertoo, että Etelä-Karjalan
hyvinvointialueella lasten huostaanotot ovat vähentyneet.
Essi Myllyojan artikkelissa onnistuneesta lastensuojelusta
esimerkkinä ovat Riikka ja Pete, jotka kertovat, minkälaista
apua he ovat saaneet perheelleen.
Riika ja Pete kertovat, että alussa hekin ajattelevat sosiaalityöntekijän
tulevan kyttäämään. Perhe on ollut pitkään
lastensuojelun avohuollon asiakkaana. Arjen rutiineissa ja
Saara-lapsen perustarpeiden toteuttamisessa oli sen verran
haasteita, että viranomaiset olivat todenneet avohuollon
tukitoimet riittämättömiksi. Se tarkoitti, että Saaran huostaanottoa
alettaisiin valmistella, kirjoittaa Essi Myllyoja.
Artikkelissa on huostaanoton lukuja: Etelä-Karjalan
hyvinvointialueella lasten huostaanottojen määrä on ollut
pitkään pienempi kuin Suomessa keskimäärin. 0–17-vuotiaiden
lasten ja nuorten huostaanottoprosentti on Etelä-Karjalan
alueella ollut 0,6, kun koko maan keskiarvo on 1,2 prosenttia.
Esimerkiksi Helsingissä vastaava prosentti on 1,5.
Etelä-Karjalassa pyritään tukemaan perhettä jo varhaisessa
vaiheessa, etteivät haasteet perheessä pääse kasvamaan liian
suuriksi, kertoo Myllyojan haastattelema Marja Riikonen,
Eksoten perhekeskuksen esihenkilö. Käytännössä tämä
tarkoittaa panostamista perhetyöhön, kotipalveluun ja sosiaaliohjaukseen.
Tehtyjen toimenpiteiden ansiosta Etelä-Karjalassa
lastensuojelun asiakasmäärät ovat kohtuulliset, ja sosiaalityöntekijöillä
on aikaa perheelle.
Etelä-Karjalassa on käytössä myös lastensuojelun systemaattinen
toimintamalli. Siinä lastensuojelun asiakkaana
olevan lapsen ja hänen perheensä kanssa toimii ”systeeminen
tiimi”: konsultoiva sosiaalityöntekijä, puheterapeutti, sosiaalityöntekijöitä
ja sosiaaliohjaajia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on suositellut
mallia jo vuodesta 2016, mutta sitä toteutetaan vaihtelevasti.
Mallin ideana on rakentava keskustelu, ei ylhäältä päin
neuvominen. Ajatuksena on päästää kestäviin tuloksiin, kun
perhe itse löytää ratkaiset ongelmiinsa.
Artikkelin mukaan molemmat vanhemmat, Riika ja Pete,
on lapsena otettu huostaan, samoin Riikan lapset aikaisemmista
suhteista.
Systeemisessä toimintamallissa perheen ongelmia peilataan
suhteessa sen historiaan ja perheenjäsenten elämäntarinaan.
Riikka ja Pete piirsivät sukupuun ja pohtiva, miten
aikaisempien sukupolvien malli on vaikuttanut heidän elämäänsä.
Artikkeli kertoo, että tehtävä tuotti oivalluksen.
”On vaikea olla hyvä vanhempi, jos itse ei ole saanut siihen
mallia.”
Riikan ja Peten perhe-elämä on nyt sopuisampaa. He ovat
myös oppineet jämäkkyyttä suhteessa Saaraan.
Artikkeli on kokonaisuudessaan luettavissa Helsingin
Sanomista tai lehden nettiarkistosta.
www.orasmus.fi
Meiltä apu
elatus-, huolto-, tapaamis- ja ositusasioissa.
Konsultointi
perheoikeudellisissa sovintoneuvotteluissa.
Rikos- ja riita-asiat,
maksuttomat ja vakuutusyhtiöden korvattavat asiat.
OIKEUDELLIS-TALOUDELLISTA
KONSULTOINTIA
Meiltä myös johtamisen, myynnin ja
hankintojen konsultointi ja valmennus.
Orasmus Oy
Konstaapelinkatu 3, 02650 ESPOO
Toimitusjohtaja Ahti Hurmalainen
+358 400 617 843 / + 358 400 624 843
E-mail ahti.hurmalainen@orasmus.fi
Lakimies, OTK Tor Janzon
E-mail tor.janzon@orasmus.fi
+358 405 067 594
Sivutoimisto Yläsatamakatu 7 B 3, 3 krs,
80100 JOENSUU
Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 15
Orasmus.indd 1 4.12.2019 8.50

Vuoroasuminen tuo uutta näkökulmaa kustannusten jakoon
Nyt lapsistaan erossa asuvaa
vanhempaa ei tueta
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (190/2019) tuli voimaan
01.12.2019 ja sen 9 § mukaan tuomioistuin voi myös päättää, että
• lapsen tulee asua toisen vanhempansa luona, jos vanhemmat eivät asu yhdessä;
• lapsen tulee asua 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun vanhemman luona
• lapsen tulee asua vuorotellen kummankin vanhempansa luona.
• lapsen tulee asua vuorotellen vanhempiensa tai toisen vanhempansa ja
1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun huoltajan luona
• lapselle on oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu.
Uudistettu laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta
on muuttanut paljon
erityisesti lasten ja vanhempien tapaamisia
ja myös vaikuttanut elatusapujen
määrään.
Mielestäni tapaamissopimuksen pitää
olla lähtökohtaisesti vuoroviikkoasuminen.
Jos poiketaan tästä niin sen on perustuttava
vanhempien yhteiseen sopimukseen
tai vanhempien olosuhteista johtuvaan
tilanteeseen.
Ongelmaksi on muodostumassa kuitenkin
se, että vaikka lakiin on kirjattukin
vuoroasuminen, ei se takaa kummallekin
vanhemmalla samanlaisia tukia tilanteessa,
jossa muualla asuva vanhempi on taloudellisen
tuen tarpeessa; esimerkkeinä
työttömyys, sairauskulut, lasten koulumatkat,
asumistuki, toimeentulotuki, elatustuki,
lapsilisät.
Kun 1.12.2019 tuli voimaan päivitetty
laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta,
sen yksi tärkeimmistä sisällöistä oli
vuoroasuminen.
Tämä tarkoittaa sitä, että kun lapsi tapaa
vanhempiaan vähintään 40 prosenttia
kaikesta ajasta, katsotaan, että on perusteita
vahvistaa vuoroviikkoasuminen. Tällöin
ei välttämättä kummankaan tarvitse
maksaa elatusapua. Tosin tämä 40 prosenttia
on mielestäni liian kaavamainen.
Näkisin että vanhemmille on annettava
mahdollisuus tarvittaessa vahvistuttaa
vuoroviikkoasuminen, vaikka hieman pie-
nemmilläkin tapaamisilla. Tietenkin edellytyksenä
on vuoroviikkoasumisen perusteet,
kuten lähellä asuminen, harrastukset
ja pysyvien läheisten suhteiden säilyminen.
Vanhemmat eriarvoisessa
asemassa
Elatusapua ei aika monessa tapauksessa
vahvisteta, jos kummallakin vanhemmalla
on elatuskykyä ja kumpikin
vanhempi pystyy vastaamaan lasten
elatuksesta. Tällaisessa tapauksessa jää
usein riidanaiheeksi harrastukset ja tavallista
kalliimmat vaatehankinnat.
Näihin tilanteisiin mielestäni on hyvä
perustaa lapsille oma tili, johon kumpikin
vanhempi tallettaa rahaa ja josta maksetaan
vanhempien yhdessä sopimat hankinnat.
Myös lapsilisät voidaan maksaa samalle
tilille.
Suomessa on voimassa kotikuntalaki
ja sen mukaan lapsellakaan ei voi olla kahta
osoitetta. Sitä on Ruotsissa kokeiltu ja
katsottiin sen aiheuttavan liikaa kustannuksia
ja myös riitoja.
Entä sitten kun on päädytty vuoroviikkoasumiseen
ja on perusteet vahvistaa elatusapu
toisen vanhemman velvollisuudeksi
tilanteissa, joissa vanhemmilla on
huomattava ero elatuskyvyissä tai toinen
heistä on elatuskyvytön? Silti kumpikin
vanhempi vastaa lasten elatuksesta lain
tarkoittamalla muulla tavoin.
Kun lasketaan elatusapuja vuoroasumistilanteessa,
niin ei voida soveltaa OM
2007:2:n muistiota. Tämän takia on välttämätöntä
määrittää käytäntö elatusapujen
määrittämiseksi vuoroasumistilanteessa.
Tässä täytyy huomioida vaatimukset ja
tarpeet oikeusministeriön ohjeistuksen
2007:2 muuttamiseksi sekä vuoroasumisen
käytänteiden osalta että perinteisten
tapaamissopimusten saattamiseksi yhteensopiviksi
oikeudenmukaisiksi vuoroasumisen
kanssa. Ei voi olla oikein, että
13-vuotiaan lapsen luonapitovähennys on
55,50 euroa kuukaudelta, kun tämä tapaa
vanhempaansa 10 päivää eli on hänen luonaan
30 prosenttia kuukaudesta, kun 40
prosentin kohdalla vastaavassa tilanteessa
elatusapua ei vahvisteta lainkaan.
Asiaa ei tee yhtään helpommaksi se,
että vuoroasumiseen liittyvän elatusavun
määrittämisessä täytyy huomioida myös
Kelaa ja sosiaali- ja terveysministeriötä
(STM) koskevat lait ja määräykset erilaisten
tukien myöntämiseksi. Lisäksi tulee
huomioida vielä valtion velkaantumisesta
johtuvat leikkaukset, joita ei ole vielä vahvistettu.
Perinteisesti aikaisemmin yllä mainitut
tuet ja niiden määrät perustuvat vahvasti
lapsiin ja heidän määräänsä.
Julkisuudessa on kirjoiteltu lähivanhemman
lasten määrän perusteella saamiin
tukiin ja niiden suuruuteen.
Laskennallisesti tukia on annettu lähivanhemmalle
4000–5000 euroa, jolloin
häneltä on poistunut motiivi työllistyä,
mikä on myös verokertymästä pois.
Nyt voimassa olevan käytännön mukaan
asumistukea, lapsilisiä, elatustukea,
kunnan koulukyytitukea jne. ei myönnetä
muualla asuvalle vanhemmalle juuri lainkaan.
Asumistukea uudistettiin vuonna
2015, niin että tuen määrä ei enää riippunut
asunnon koosta. Tämä nosti huomat-
16 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen

tavasti pienten asuntojen asumistukea. Tämän
uudistuksen seurauksena
pienituloinen yksinasuva sai Helsingissä
tukea enintään 508,00 euroa riippumatta
asunnosta. Yleistä asumistukea sai vuonna
2021 noin 400 000 kotitaloutta, ja sen
määrä oli lähes 2 miljardia euroa.
Vuoroasumisen osalta muodostuu ongelmaksi
asumistuen kohdentaminen kahteen
asuntoon vuoroasumisen takia, koska
vuoroasumisessa pitää huomioida lapset,
jotka viettävät aikaansa 50 / 50 kummallakin
vanhemmalla. Onko ratkaisuna asumistuen
puolitus ja sen jakaminen kahteen
asuntoon? Vai huomioidaanko asumiskuluja
vuoroasumisessa lainkaan?
Elatustukilaki tulee myös saman kysymyksen
eteen. Elatustuki on Kelan maksama
etuus, jolla turvataan lapsen elatus,
jos lapsi ei saa elatusapua elatusvelvolliselta
vanhemmalta. Vuoroasumistilanteessa
kumpikin vanhempi saattaa olla elatuskyvytön,
joten tätä lakia on hieman vaikea
soveltaa.
Oikeusministeriö on huomioinut tämän
vuoroviikkoasumiseen liittyvän elatusapuproblematiikan
ja on asettamassa
työryhmän asian järkeistämiseksi.
Tämä on erittäin laaja kokonaisuus. Ei
riitä, että saadaan määritetyksi periaatteet,
joilla määritetään vuoroasumiseen liittyvän
elatusavun perusteet. Sen täytyy olla
myös sopusoinnussa oikeusministeriön
ohjeistuksen 2007:2 kanssa
Joitain huomioitani vuoroviikkoasumiseen liittyvän elatusavun määrittämiseen:
• Lapsella on oltava mahdollisuus vuoroviikkoasumiseen
lähtökohtaisesti aina, jos ei ole mitään erityisiä perusteita sen
ohittamiseksi. Muu käytäntö pitää vahvistaa tai hakea erikseen
(vrt. esim. asuinpaikka, harrastukset jne.)
• Asumiskuluja ei huomioida lainkaan elatusapujen
määräytymisessä kuin erityisin perustein. Vanhemmat
vastaavat muutenkin lasten asumisesta ja jokaiselle perheelle
on taattava mahdollisuus asua sellaisessa asunnossa mikä
on sille riittävä. Usein myös uusperheitä, joissa mahdollinen
uusi kumppani tuo omia vaatimuksiaan mukaan. Esimerkiksi
varakas uusi kumppani hankkii kalliin asunnon, ja puolet
asumiskuluista kohdentuu vanhemmalle, mikä voi johtaa
lasten elatuksen tarpeen kasvuun.
• Jos vanhemmalla ei ole taloudellisia edellytyksiä vastata
esim. vuokrasta, kattaa asumistuki siitä huomattavan osan.
• Yleiskulut pitää myös poistaa niin vanhemmilta kuin
lapsilta, koska vanhemmat vastaavat lasten elatuksesta
lain tarkoittamalla muulla tavoin eli luonapidolla. Vain
erityistapauksissa voidaan huomioida jonkinlainen yleiskulu
(vrt. elatuskyvyttömyys).
• Lapsi voi olla kirjoilla vain yhdellä paikkakunnalla, ja toinen
vanhempi saattaa olla kirjoilla toisella paikkakunnalla. Kun
erilaiset tuet ja yhteiskunnan etuisuudet perustuvat lapsen
kotikuntaan, niin on tarpeellista tukea lasta myös siellä toisen
vanhemman paikkakunnalla koulumatkojen, harrastusten jne.
osalta.
• Asumistuki on merkittävä tukimuoto, ja nykyään se
kohdistuu pääsääntöisesti lähivanhemman asumiseen ja
usein etävanhemmalta puuttuu mahdollisuudet huomioida
lapset omassa asumisessaan, eikä hän useinkaan voi
järjestää kodinomaisia olosuhteita lapselle. Tämän vuoksi
on tarpeellista myöntää myös etävanhemmalle asumistukea.
Asumistuen määrä maassamme on noin 2miljardia euroa, ja
tulee se jakaa eri tavalla kuin nyt tehdään.
• Vuoroasumistilanteessa, kun kumpikaan ei maksa elatusapua,
jää usein harrastukset ja kalliimmat hankinnat erimielisyyksien
kohteeksi. Tämän osalta pitäisi perustaa lapselle oma
tili, johon kumpikin vanhempi tallettaa esim. 100 euroa
kuukaudessa. Tältä tililtä maksetaan vanhempien yhdessä
sovitut kalliimmat harrastuskulut ja arvokkaammat vaatteet.
Tälle tilille voidaan osoittaa myös lapsilisät.
• Lapsilisää tulee maksaa lasten 18 vuoden ikään saakka,
koska 2. asteen opiskelut ovat pääsääntöisesti maksuttomia.
Todella usein elatusapukanne perustuu tuohon lapsilisien
poisjäämiseen. Laskelmieni mukaan tämä säästäisi
vähintäänkin saman verran kuin lapsilisät 17 vuotta
täyttäneiden lasten osalta kustantavat.
• Vuoroviikkoasumisen osalta on huomioitava myös
uusioperheet erityisesti silloin, jos on määritelty elatusapu
ja se voi olla joissain tapauksissa perusteltua. Vakuutukset,
sairauskulut, tapaturmat jne.
• Vuoroviikkoasumisen 40/60 perusteella pitää muuttaa myös
muiden tapaamissopimusten luonapitovähennystä, niin että
otetaan huomioon, jos lapsi on toisen vanhempansa luona
lähelle 40 prosentin rajaa. Nykyään vähennys on melko pieni.
Katso ylempänä oleva laskelma.
• Uusperheisiin syntyneiden lasten tilanne on usein
kestämätön heihin liittyvien kulujen takia, koska niitä ei
huomioida lainkaan; päivähoito, harrastukset jne. Tähän pitäisi
myös saada korjaus.
Vuoroasuminen takaa lapsille hyvät isä- ja äitisuhteet, koska
molemmat vanhemmat ovat tasavertaisesti mukana.
Jouluisin terveisin
Elatusvelvollisten Liitto ry
Ahti Hurmalainen
Puheenjohtaja
GSM 0400617843
ahti.hurmalainen@pp.inet.fi
ahti.hurmalainen@elatusvelvolliset.fi
Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 17

Elatusapujen ennätyskorkea
indeksikorotus
Sosiaali- ja terveysministeriön joulukuussa ilmestynyt
julkaisema Kuntainfo käsitteli elatusapujen korotuksia.
Tiedotteessa oli mielenkiintoista tietoa elatusapujen
kehityksestä vuodesta 1995 ensi vuoteen. Vuoden alusta
voimaan tulevat maksut ovat tämän jakson korkeimmat.
Elatusapujen indeksitarkistus prosentteina
Korotus alkaen Korotus-% Mitä elatusapua koskee
(pyöristettynä)
1.1.1995 5 % ennen 1.1.1993 vahvistettu
1.1.2000 5 % ennen 1.1.1995 vahvistettu
1.1.2002 5 % ennen 1.1.2000 vahvistettu
1.1.2007 5 % ennen 1.1.2002 vahvistettu
1.1.2009 5 % ennen 1.1.2007 vahvistettu
1.1.2010 2,30 % kaikkiin sopimuksiin
1.1.2011 2,38 % kaikkiin sopimuksiin
1.1.2012 3,57 % kaikkiin sopimuksiin
1.1.2013 2,63 % kaikkiin sopimuksiin
1.1.2014 1,17 % kaikkiin sopimuksiin
1.1.2015 1,00 % kaikkiin sopimuksiin
1.1.2016 -0,26 % kaikkiin sopimuksiin
1.1.2017 0,47 % kaikkiin sopimuksiin
1.1.2018 0,57 % kaikkiin sopimuksiin
1.1.2019 1,5 % kaikkiin sopimuksiin
1.1.2020 0,77 % kaikkiin sopimuksiin
1.1.2021 0,20 % kaikkiin sopimuksiin
1.1.2022 3,13 % kaikkiin sopimuksiin
1.1.2023 8,33 % kaikkiin sopimuksiin
Elatusapuohjeessa olevat rahamäärät
ovat 1.1.2023 lukien seuraavat:
Yleisten elinkustannusten määränä
pidetään:
• lapsen ollessa 0–6-vuotias 342 euroa
kuukaudessa;
• lapsen ollessa 7–12-vuotias 399 euroa
kuukaudessa;
• lapsen ollessa 13–17-vuotias 537 euroa
kuukaudessa.
Yleisten elinkustannusten määränä
pidetään:
• yksin asuvan henkilön tai
yksinhuoltajan osalta 687 euroa
kuukaudessa;
• avioliitossa, avioliitonomaisessa
suhteessa tai muussa parisuhteessa
elävän henkilön osalta 578 euroa
kuukaudessa.
Luonapitovähennyksen määrä ilmenee seuraavasta taulukosta:
Luonapidon määrä 0–6-vuotias lapsi 7–12-vuotias lapsi 13–17-vuotias lapsi
keskimäärin
alle 7 yötä kuukaudessa ei vähennystä ei vähennystä ei vähennystä
7–9 yötä kuukaudessa 35,50 38,50 42,00
10–12 yötä kuukaudessa 48,00 52,00 59,00
13–15 yötä kuukaudessa 63,50 67,50 73,50
Mahdollisia vähennyksiä
Jos vanhemman aviopuoliso on hyväksyttävästä syystä
kokonaan tai osaksi vanhemman ela- tuksen varassa, vanhempi
saa vähentää aviopuolisonsa yleisiin elinkustannuksiin ja
asumiskustannuksiin tarvittavan määrän. Vähennyksen
enimmäismäärä on kuitenkin yleisten elinkustannusten
osalta 578 euroa kuukaudessa. Asumiskustannusten osalta
noudatetaan OM 2007:2.
Jos vanhemman avopuoliso on avopuolisoiden yhteisen
lapsen hoidon vuoksi kokonaan tai osaksi vanhemman
elatuksen varassa, vanhempi saa vähentää avopuolisonsa
elinkustannuksiin tarvittavan määrän, kuitenkin enintään 287
euroa kuukaudessa
Lapsen tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuvat
matkakustannukset otetaan huomioon sen vanhemman
elatuskyvyn vähennyksenä, joka vastaa niistä. Kustannukset
otetaan huomioon halvimman tarkoituksenmukaisen matkustustavan
käyttämisestä aiheutuvien kustannusten mukaisesti.
Vähennyksen saa kuitenkin tehdä vain siltä osin kuin kustannusten
määrä lasta kohden ylittää139 euroa kuukaudessa.
Vähennyksen enimmäismäärä on 139 euroa kuukaudessa lasta
kohden.
18 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen

Ylimääräinen lapsilisä
tässä kuussa alle 17-vuotiaille lapsille
Eduskunta hyväksyi 23.11.2022 toisessa
käsittelyssä esityksen joulukuussa 2022
maksettavan lapsilisän maksettavaksi
saajilleen kaksinkertaisena.
Ehdotuksen lähtökohtana oli
väliaikainen muutos lapsilisälakiin
ja toimeentulotuesta annettuun
lakiin. Tavoitteena oli lapsiperheiden
ostovoiman lisääminen joulukuussa
2022. Toimeentulotukea myönnettäessä
ei otettaisi huomioon joulukuussa
maksettavaa kaksinkertaista lapsilisää
siltä osin, kun sen määrä ylittää
tavanomaisen lapsilisän määrän.
Perustoimeentulotukea saavat hyötyisivät
tuesta täysimääräisesti.
Tämän ylimääräisen lapsilisän
taustalla on poikkeuksellinen taloustilanne
ja muutokset ympäröivässä yhteiskunnassamme;
esimerkkeinä Ukrainan sota,
osin koronan aiheuttama pandemia,
inflaatio ja rajusti nousevat hinnat. Tällä
tuplalapsilisällä halutaan tukea erityisesti
lapsiperheitä ja lisätä niiden ostovoimaa.
Samaan aikaan puhutaan julkisuudessa
ilmasto-ongelmasta, jonka yksi syy on
”ylikulutus”.
Julkisuuteen on tullut median kautta
tietoa, että useissa sähkölämmitteisissä
asunnoissa sähkön hinta on jopa kymmenkertainen
verrattuna tilanteeseen
ennen Ukrainan sotaa. Jos ei ole
vaihtoehtoisia lämmitysmuotoja. tulee
asukkaille maksuvaikeuksia ylisuurista
sähkölaskuista. Tämä koskee kuitenkin
vain osaa lapsiperheitä. Osa lapsiperheistä
asuu kaupungeissa rivi- tai kerrostaloissa,
eikä heitä koske samalla tavalla
sähkön kallistuminen. Suurella osalla on
määräaikainen sähkösopimus ensi
kevääseen asti. Ne, joilla on pörssisähkö,
niin vaihtelun rajat voivat olla todella
suuret.
Tämä kaksinkertainen lapsilisä on
veroton etu lapsiperheille ja tavoitteena
vain lisätä ja joissain määrin säilyttää
ostovoimaa.
Mielestäni tämä ylimääräinen
lapsilisä on kohtuuton etu, koska se ei
kosketa lainkaan lapsistaan erossa
asuvaa vanhempaa, yksinasuvia,
vanhuksia, varattomia ja muita väestönosia.
Lapsistaan erossa asuva vanhempi
asuu kokemukseni mukaan useimmiten
perheen vanhassa sähkölämmitteisessä
asunnossa, eikä tämä kädenojennus ei
auta yhtään etävanhempia. Pikemminkin
vaikeuttaa lasten ja etävanhempien
tapaamisia, kun erityisesti heillä on
suuret asumiskustannukset, ja sähkö
muodostaa siitä huomattavan suuran
osan. Usein voi lukea etävanhempien ja
lapsettomien karusta tilanteesta rajusti
lisääntyneiden sähkömaksujen kurimuksessa.
Useimmiten ei ole mitään korvaavaa
lämmitysmuotoa, kuten takkoja tai
helloja.
Mielestäni tämä päätös oli väärä
kohdistuessaan useimmiten vain lähivanhempien
tukeen unohtaen muualla
asuvan vanhemman ja muut kalliista
sähköstä riippuvaiset. Kokonaisuudessaan
tämä päätös lisäsi lapsilisämenoja
112 miljoonalla eurolla. Monet useampilapsiset
perheet saavat tässä kädenojennuksessa
jopa 4000 euroa lapsilisiä.
Toki lapsiperheillä on jatkuvaa kulua
lapsista ja siltä osin tuki meni oikeaan
paikkaan. Sama kulu on myös lasten
etävanhemmilla. Oikeastaan suurempi
kulu, kun he eivät saa lapsilisää, joka
maksetaan vain siihen osoitteeseen missä
lapset ovat kirjoilla.
Mielestäni ei kannata lähteä hakemaan
tämän päätöksen nojalla tukea
muualle, koska kyseessä on vain yhden
kuukauden tuki. En osaa kuvitella
mahdollisuutta saada jatkossa kyseisten
päätösten nojalla muutosta elatusapuihin.
Tai kestäisi todella pitkään, kunnes
ratkaisu saataisiin ja lopputulemasta ei
olisi varmuutta.
Vuodenvaihteessa 1.1.2023 elatusapujen
ja elatustukien määrät nousevat
indeksin takia 8,33 prosenttia. Se
osaltaan aiheuttaa paineita niin lähivanhemmalle
kuin etävanhemmalle lähteä
muuttamaan elatusapuja. Etävanhemman
ja maksajan omalla vastuulla on indeksin
huomioiminen ja korjata elatusavun
määrää indeksin mukaisesti.
Eduskuntavaalit ovat ensi keväällä
huhtikuussa ja uskoisin tämän satunnaisen
päätöksen toimivan lähinnä äänten
kalasteluna. Meidän julkiset menomme
ovat muutenkin huomattavasti muita
eurooppalaisia maita suurempia ja
sosiaaliturvauudistuksen myötä sille on
tehtävä jotain. Puhutaan jopa 9 miljardin
euron leikkauksista kahdelle seuraavalla
vaalikaudella.
Toivon, että lapsiperheet käyttävät hyvin
tämän ylimääräisen joululahjan, koska
tulevaisuus on kuitenkin lasten. Meidän
pitää jättää heille yhteiskunta, joka on kaikille
hyvä ja että he selviävät taloudellisesti;
me ikäihmiset saamme sitten eläkkeemme.
Ahti Hurmalainen
Artikkelin Tyttöjen päivä
täyttää 10 vuotta (lehti 3/2022)
kirjoittaja on Heli Koivunen
Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 19

Matkalla elintason laskuun
ja eriarvoisuuteen?
Erityisesti vaalien alla ehdokkaat ja
tukiryhmät ottavat teemakseen köyhyyden
poistamisen Suomesta. Tosin teema
on aika kulunut, kun sitä on huudettu
viimeiset 50 vuotta ja ehkä enemmänkin.
Aihe näyttää olevan vuodesta toiseen
mediaseksikäs. Kun katsoo ympärilleen
kauppakeskuksissa, kaupungilla, toreilla
ja turuilla herää väistämättä epäilys köyhyyden
olemassaolosta.
Kasvun harha
Vaaditaan koko ajan väkiluvun kasvua,
kulutuksen ja bruttokansantuotteen kasvua.
Nämä ovat täysin järjettömiä vaatimuksia
ja ajavat globaalisti maapallon
katastrofiin.
Vuonna 2022 suomalaisten ylikulutuspäivä
oli 31.3. Tämä tarkoittaa, että jo
maaliskuun loppuun mennessä suomalai-
set ovat ehtineet kuluttaa oman osansa koko
maailman luonnonvaroista. Tämä on
myös Suomen ekovelkapäivä eli tuona
päivänä suomalaiset ovat kuluttaneet loppuun
vuoden 2022 laskennalliset luonnonvarat.
Jatkuva vaatimus elintason kasvusta ei
ole mahdollista, ja suurin osa kansalaisista
sen ymmärtääkin. Jos kasvua tapahtuu
joka sektorilla, saavat monet tahot kuten
yrittäjät, kaupungit ja verottaja perusteetonta
etua toiminnalleen. Kasvua tulee tekemättä
mitään. Oikeudenmukaisempaa
olisi rajoittaa kilpailu annettujen resurssien
sisälle. Pitäisi lähteä oikeasti julkisellakin
sektorilla vähentämään mahdollisuuksien
mukaan määrärahoja eikä
käyttää väkisin kaikkea, että saisi taas seuraavalle
vuodelle 5–10 prosenttia lisää.
Kyseinen kehitys aiheuttaa ns. köyhyysrajan
jatkuvan kasvun. Tilastokeskuksen
mukaan pienituloisen ja julkisuudessa
raflaavasti esitetty köyhyyden määritelmä
perustuu kaikkien kotitalouksien rahatuloihin.
Pienituloisiksi voidaan katsoa ne
henkilöt, joiden ansiot ovat 60 % tai alle
kaikkien kotitalouksien käytettävissä olevien
rahatulojen mediaanitulosta.
Jos tätä tuloa verrataan vaikka
70–80-luvun vastaaviin niin Suomessa ei
ole yhtään köyhää.
Tämän kaavan mukaan pienituloisuuden
raja on Suomessa kuukauden nettotuloina
1277 euroa tai sitä vähemmän. Kahden
aikuisen ja kahden lapsen perheessä
köyhyysraja oli 2681 euroa kuukaudessa.
Koronavuonna 2020 pienituloisia eli tilastollisesti
köyhiä oli 678 000 henkilöä eli
köyhien määrä väheni edellisestä vuodesta.
Eläkeläiset, opiskelijat ja työttömät oli-
20 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen

vat pienituloisuusasteeltaan kärjessä. Yrittäjien
pienituloisuusaste oli 10,3 prosenttia
ja palkansaajien 3,6 prosenttia.
Ero voi aiheuttaa köyhyyttä
Toki on ajoittaista ja erityisesti rakenteellista
köyhyyttä. Esimerkiksi eron
jälkeen vanhemmilla ei ole enää mahdollisuuksia
tarjota lapsilleen samaa elintasoa
kuin silloin, kun he elivät yhdessä.
Se saattaa aiheuttaa lasten kiusaamista
ja syrjäytymistä, kun heillä ei ole mahdollisuuksia
samoihin älypuhelimiin tai harrastuksiin
kuin naapurin lapsilla.
Tilastojen mukaan vuoden 2017 lopulla
asunnottomia oli 7112 henkilöä, mutta
vuonna 2022 vain 3 948 henkilöä eli asunnottomuus
on vähentynyt rajusti. Tosin
yksikin on liikaa.
Vuonna 2020 toimeentulotukea myönnettiin
310 884 kotitaloudelle ja 464 234
henkilölle, Kun verrataan lukumääriä
vuoteen 2018, niin perustoimeentulotukea
sai 400 000 henkilöä. Tästä voidaan vetää
johtopäätös, että toimeentulotuki on enenevässä
määrin kansalaisten perustuloa ja
yhä useampi elää sen varassa. Vaikka toimeentulotuki
on tarkoitettu väliaikaiseen
peruselannon korvaamiseen, kun muita
tuloja ei ole.
Tällä hetkellä näyttää taloudellinen tilanne
olevan sellainen, että meillä tulee
olemaan absoluuttisia köyhiä lähitulevaisuudessa,
jos asioita ei hoideta oikein; esimerkkeinä
inflaatio noin 10 prosenttia,
korkojen huomattava nousu ja energian
kohtuuttomat hinnan korotukset.
Yhdelle ryhmälle annetaan,
toiselta otetaan
Pelkästään elatusapuihin ja elatustukiin
kohdistuva korotus - 8,33 prosenttia -
yhdessä sähkönkorotusten kanssa aiheuttaa
monelle lapsiperheelle, etävanhemmalle ja
muillekin ylitsepääsemättömiä ongelmia.
Näihin meidän lapsiperheiden edunvalvojina
pitää myös puuttua mahdollisuuksien
mukaan. Ei ole mikään ratkaisu,
että yhdelle ryhmälle annetaan yhdeltä
kuukaudelta kaksinkertainen lapsilisä.
Lapsilisä on lapsille tarkoitettua rahaa ja
se annetaan lähivanhemman talouteen.
Voi olla, että lähivanhemmalle ei ole
Kuva: Marika Toivonen
tullut määräaikaissopimuksen takia kohtuuttomia
sähkölaskuja tai hänellä ei ole
sähkölämmitystä. Asia voi olla päinvastoin
etävanhemman taloudessa. Esimerkiksi
sähköllä lämmitettävä OK-talo voi
johtaa siihen, ettei hän pysty suoriutumaan
elatusavuistaan. Asiassa täytyy toimia
oikeudenmukaisesti eikä tarjota pika-apua
vain poliittisten irtopisteiden
vuoksi.
Köyhyyden ja taloudellisen eriarvoisuuden
välttämiseksi erilaiset sopimukset
eron jälkeen pitää tehdä kaikkien kannalta
oikeudenmukaisesti, huomioiden vanhempien
mahdollisuudet työllistyä ja vastata
lasten elatuksesta mahdollisuuksiensa
mukaan.
Meidän täytyy pystyä luomaan järjestelmä,
joka puuttuu välittömästi kohtuuttomiin
kustannuksiin, joita vanhemmat
joutuvat maksamaan.
Ahti Hurmalainen
Puheenjohtaja
Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 21

Yksinäisyyden dilemma
Puhelimeni soi itsenäisyyspäivän
aattona. Olin silloin Sellossa Clas
Ohsonilla etsimässä patteria auton
kaukosäätimeen. Vastasin puhelimeen
kuten teen pääsääntöisesti 24/7.
Yksinäisen soittajan tarina
Soittajana oli henkilö, joka on soittanut
minulle usein pääasiassa yksinäisyyteen
liittyvässä asiassa. Hän on yksin ja myös
kokee itsensä yksinäiseksi. Tänä päivänä
meillä ei ole hänen kaltaisilleen palvelua,
joka tarjoaisi seuraa, keskusteluapua
ja poispääsyä usein väliaikaisesta
yksinäisyyden tunteesta.
Tutustuin häneen ja pari vuotta sitten
työni kautta. Jo silloin tuli esille hänen
pahin ongelmansa - yksinäisyys, johon
hän ei ollut saanut apua mistään. Kiinnostuin
asiasta, kun hän kertoi soittaneensa
yhtenä päivänä lähes 20 paikkaan.
Näistä osa oli viranomaistahoja, yhdistyksiä
ja vapaaehtoisa auttajia. Kävin itse
läpi nämä tahot ja soitin niihin.
Valitettava tosiasia oli, että niistä ei
mistään saanut apua. Osassa ei vastattu
puhelimeen, osa ilmoitti soittajan olevan
vääränlainen heille, osa vetosi resurssipulaan,
osa kertoi vastaavansa vain
tiettynä kellonaikana, Osa ilmoitti,
etteivät tee mitään, koska mitään ei ole
tapahtunut. Minulle soittanut oli kuitenkin
tätä aikaisemmin joutunut tilanteisiin,
jotka olisivat saattaneet vaarantaa
hänen ja ympäristön terveyden.
Minullakin oli kiire. Tarkoitukseni oli
ehtiä parin tunnin päästä alkavaan
tapahtumaan. Koin kuitenkin velvollisuutenani
auttaa mahdollisuuksieni
mukaan soittajaa. Varsinkin kun ymmärsin
hänen olevan tosissaan. Soittaja
uhkasi polttaa talonsa tai tappaa itsensä.
Keskustelin hänen kanssaan noin puoli
tuntia ja kerroin lopuksi olevani pakotettu
ottamaan yhteyttä puhelun jälkeen
viranomaisiin. Kuten teinkin soittamalla
112. Sieltä ei löytynyt hänen osoitettaan,
joten palasin kotitoimistolle hakemaan
sen. Sen jälkeen soitti vielä poliisi, joka
oli matkalla soittajan luokse tiedustellen
asian taustoja.
Mielestäni nyt viranomaiset hoitivat
asian hienosti ja täysi kiitos heille.
Tänään itsenäisyyspäivänä soittaja
soitti minulle ja kiitti toimenpiteistäni
hänen hyväkseen ja antoi samalla luvan
kirjoittaa tämän jutun lehteemme.
Yksinäisyys on
yhteiskuntamme pahin
ongelma
SPR:n 14.2.2022 julkaiseman
selvityksen mukaisesti ”Yksinäisyys
on yleistynyt Suomessa - joka neljäs
suomalainen on ollut yksinäinen jo yli 5
vuotaa. Yksinäisyys kasautuu erityisesti
nuorille ja ikäihmisille.” Kyseisen
selvityksen mukaan yli puolet kertoo
kokeneensa yksinäisyyttä. Viime vuonna
yksinäisyydestä kertoi kärsineensä joka
kolmas ja tätä aiemmin joka viides. Tästä
voidaan nopeasti laskea yksinäisyyden
koskettavan noin 1,8 miljoonaa
suomalaista.
Näkisin yksinäisyyden olevan
maamme suurin ongelma, joka altistaa
fyysisille sairauksille ja mielenterveysongelmille.
Yksinäisyys on tragedia yksilöille
sekä yhteiskunnallinen ongelma
lisääntyvine sairaanhoitokuluina,
itsemurhina, passiivisena suhtautumisena
22 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen

Eron jälkeen äitiä vaivaa yksinäisyys aivan samoin
kuin lasten isääkin vaivaa sama yhteiskunnan
ehkä suurin ongelma, joka aiheuttaa sivutuotteena
muita ongelmia.
kaikkeen, työttömyytenä, motiivin
puutteena.
Kaikki negatiiviset asiat jätetään
koronan syyksi; koronan aikana tai
koronan takia. Tätä yksinäisyyden
kroonistumista ei kuitenkaan selitä
yksinäisyyden yleistyminen. Joka
toisella yksinäisyys on jatkunut vähintään
vuoden ja neljännellä yli viisi
vuotta. Meidän hyvinvointiyhteiskuntamme
on unohtanut kokonaan yksinäiset,
joita on kaikissa yhteiskuntaluokissa ja
ammateissa.
”Eniten yksinäisyyttä kokevat nuoret
ja ikäihmiset. SPR:n selvityksen mukaan
nuorista kolmannes kertoo oman
yksinäisyytensä taustalla vaikuttavat
ulkopuolelta tulevat kovat odotukset sekä
vaatimukset pärjätä yksin. Yksinäiset
nuoret hakevat harvoin apua yksinäisyyteensä.
Ehkä siinä on syynä se, että
nuoret eivät tiedä, mistä hakea apua. Kun
vanhemmatkaan eivät saa sitä apua,
vaikka soittavat annettuihin numeroihin.
Yhteiskunnan digitalisoituminen ja
tuloshakuisuus yhdessä yhteisöllisyyden
puutteen kanssa aiheuttavat yksinäisyyttä.
Yksinäisiksi itsensä kokevat nuorten
ja ikäihmisten lisäksi myös eronneet
vanhemmat, usein parisuhteissa olevatkin,
yksinasuvat, työttömät, yrittäjät ja
moni muu ryhmä. Miksi laitoin listaan
yrittäjät. Usein yrittäjällä ei ole todellisia
ystäviä. He eivät avaudu työntekijöilleen
ja kollegoille, vaan pitävät asiat ja
ongelmat sisällään. Monen yksinäisen
osalta voisi sanoa, että he ovat yksin
väkijoukossa. Kun päivä on pulkassa, he
vetäytyvät kotiinsa yksinäisinä.
Suomessa on yli miljoona yksin
asuvaa kansalaista, joista lähes 500 000
on miehiä. Yksinasuvien miesten määrä
on lisääntynyt 10 vuodessa 84 000
hengellä. Yksinasuvista naisista yli 40
prosenttia on yli 65-vuotiaita, kun taas
yli 65-vuotiaista miehistä 20 prosenttia
asuu yksin.
Huomattavan iso määrä ainakin
syrjäytyneitä ja myös yksinäisiä tulee
digitalisoinnin myötä; ei osata, ei ole
laitteita ja byrokratia on mennyt liian
vaikeaksi. Meiltä on poistettu säästösyistä
lähes kaikki palvelut verotoimistot
mukaan lukien. Asiassa on outoa se, että
verotus vain kiristyy, vaikka säästetään
itsemme kohta kuoliaaksi.
Yksinäisyys on myös
taloudellinen haaste
Tällä hetkellä vain hyvätuloiset
voivat valita asuinpaikkansa.
Pääkaupunkiseudulla vuokrat ja
asuntojen hinnat ovat nousseet niin
paljon, että harvalla on varaa enää
asua pääkaupunkiseudulla. Erityisesti
yksinasuvat ovat vaikeassa tilanteessa.
On aivan eri asia, maksaako vuokraa tai
lainan lyhennystä yksin tai kumppanin
kanssa. Jos vuokra on 1500 euroa
kuukaudessa, taloudellisesti pariskunta
selviytyy siitä, kun kummankin vastuulle
tulee 750 euroa. Sama on kaikkien
muidenkin kulujan kanssa.
Elatusapujen määräytymisessä
asuinkumppani aiheuttaa elatuskyvyn
nousun ja sen myötä suuremmat elatusavut.
Kohtuuttomat vuokrat ja asumiskulut
mukaan lukien kohtuuttomat sähkölaskut
yksinasuville heikentävät heidän muuta
ostovoimaansa, eivätkä he pysty hankkimaan
sen vuoksi hyödykkeitä niin paljon
kuin pariskunnat ja perheet.
Erityisesti nyt koronapandemian
jälkeen on tärkeätä huolehtia nuortemme
ja lastemme hyvinvoinnista, koska
erityisesti he ovat olleet yksin ja jopa
syrjäytyneet. Kaverisuhteet ovat olleet
katkolla. On arvioitu, että koronan takia
20 000–40 000 nuorta on jättänyt
harrastukset ja valitettavasti erityisesti
urheiluharrastuksen. Jopa kaksi vuotta
kestänyt liikkumattomuus ei tee ainakaan
hyvää nuorten kunnolle ja erityisesti
mielenterveydelle. Opetushallituksen
mukaan ensimmäisenä pandemiavuonna
ammatillisen koulutuksen keskeytti yli
15 000 opiskelijaa ja lukiokoulutuksen
yli 5 000 opiskelijaa.
Uskallan väittää, että yksinäisyys on
tällä hetkellä yhteiskuntamme suurin
ongelma ja sen poistamiseksi pitäisi
perustaa auttavia puhelimia, keskustelukerhoja,
vertaistukea ja joissain tapauksissa
jopa mahdollisuutta tarjota yksinäiselle
jopa kumppania.
Ongelmana on vain yhteisöllisyyden
häviäminen. Mistä löytää enää vanhan /
entisen ajan välittäviä ihmisiä.
Ketään ei pidä jättää yksin vaan
tarjota yksinäiselle, jos ei muuta niin
keskusteluapua ja kuuntelijaa.
Terveisin ja joulun odotusta kaikille
Orasmus Oy
Ahti Hurmalainen
Toimitusjohtaja
ahti.hurmalainen@orasmus.fi
Kuvat: Pentti Honkanen
Uusperheellinen - Elatusvelvollinen 23

Uusperheellinen
Elatusvelvollinen
Elatusvelvollisten Liitto ry:n jäsenyhdistyksiä ja yhteyshenkilöitä:
Etelä-Pohjanmaan elatusvelvolliset
Neuvontayhteyshenkilö: Tero Eklund
Yhteystiedot liiton toimistosta
puhelin: 050 5720 827
Kuopion seudun elatusvelvolliset ry
Yhteyshenkilöa: Riitta Viljanmaa
puhelin: 044 2353 584
riittaviljanmaa@gmail.com
Helsingin seudun elatusvelvolliset ry
Puheenjohtaja: Ahti Hurmalainen
puhelin: 0400 617 843
ahti.hurmalainen@pp.inet.fi
www.elatusvelvolliset.fi
Imatran seudun yhteyshenkilö
Timo Ruottinen
Rautaveikonkuja 6 as 7
55610 Imatra
puhelin: 050 5912 701
timo.ruottinen66@gmail.com
Lounais-Suomen Elatusvelvolliset ry
Puheenjohtaja: Antti Tuppurainen
antti@tuppurainen.fi
Pirkanmaan elatusvelvolliset ry
Neuvontayhteyshenkilö: Olavi Pesu
puhelin: 0400 322 200
Pohjois-Karjalan Joensuun yhdistys
Tor Janzon
puhelin: 040 5067 594
Järvenpään alueen vertaistuki
Jari Iso-Lauri
puhelin: 044 5500208
jari.isolauri@hotmail.com
Kemin seudun elatusvelvolliset ry
Puheenjohtaja: Jukka-Pekka Kerimaa
puhelin: 016-255 168
Keski-Suomen elatusvelvolliset ry
Puheenjohtaja: Sami Nummelin
puhelin: 040 1261533
sami.nummelin@hotmail.com
Kouvolan / Kotkan alueen yhteyshenkilö
Ari Hongisto
puhelin: 050 55 72 013
Päijät-Hämeen elatusvelvolliset ry
Neuvontyhteyshenkilö: Ville-Veikko Elomaa
puhelin: 050 5012124
villeveikko.elomaa@gmail.com
Oulun Seudun Elatusvelvolliset ry
Puheenjohtaja: Jyrki Kuusirati
puhelin: 0400 892 389
jyrki.kuusirati@dnainternet.net
Elatusvelvollisten Liitto ry hallitus 2022
Puheenjohtaja: Ahti Hurmalainen
Varapuheenjohtaja: Sami Nummelin
Jäsenet:
Tero Eklund, Seppo Huotari, Kari Immonen,
Teemu Inkilä, Janne Kangas, Juha Koivuniemi,
Mauri Mäkinen
Varajäsenet:
Tero Ahola, Pasi Hujala, Antti Tuppurainen
Järjestösihteeri Ina Virkki-Ukeleghe
24 Uusperheellinen - Elatusvelvollinen